AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Kemira Oyj

Earnings Release Feb 8, 2012

3221_er_2012-02-08_2ffb6d29-6729-42c6-aeba-497e3ef6113b.pdf

Earnings Release

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Tilinpäätöstiedote 2011

Kemira tulos vu Oyj:n tili uonna 20 inpäätös 011 stiedote 2 2011: Va ahva raha avirta ja osakeko ohtainen

Viimeinen n neljännes:

  • Liikevai hto oli 543,3 3 miljoonaa e euroa (546,6) ).
  • Liikevoi ilman ke tto ilman ker ertaluonteisia rtaluonteisia a eriä laski 6 eriä laski 15 6,3 %:iin (7,4 5 % ja oli 34,3 4 %). 3 miljoonaa e euroa (40,2). . Liikevoittop prosentti
  • Voitto e ennen veroja nousi 62 % ja oli 37,0 m miljoonaa euro oa (22,9).

Vuosi 2011 :

  • Liikevai hto nousi 2 % % ja oli 2 207 7,2 miljoonaa a euroa (2 1 60,9).
  • Liikevoi ilman ke tto ilman ker ertaluonteisia rtaluonteisia a eriä laski 7 eriä laski 3 % 7,1 %:iin (7,5 % ja oli 157,3 5 %). 3 miljoonaa e euroa (162,3 3). Liikevoitto oprosentti
  • Osakek kohtainen tulo os jatkuvista toiminnoista a nousi 22 % % ja oli 0,89 e euroa (0,73).
  • Liiketoim minnan raha virta nousi 3 4 % 177,7 m miljoonaan eu uroon (133,1 ).
  • Hallitus miljoona ehdottaa yh aa euroa (73 htiökokoukse 3) tai noin 60 lle 0,53 euro % nettotulok on osakekoht ksesta. taista käteiso osinkoa (0,48 8), eli yhteen nsä 81
  • Vuonna verran k a 2012 Kemir korkeampia k ran liikevaihd kuin vuonna don ja liikevo 2011. oiton ilman ke ertaluonteisia a eriä odotet taan olevan j jonkin

Toimitusjo htaja Harri K Kerminen:

"Viimeinen n Kemiran ve Vesiliiketoim kasvoi 6 %. Mikä tärkein jatkamaan i neljännes pä siliiketoimint minnan osuu Vuoden 201 ntä vuosi 201 nvestointeja äättää neljän a jatkoi kasv s liikevaihdo 11 osakekoh 11 oli kolmas an tuleviin ka nen vuoden, vuaan koko v osta kasvoi 78 tainen tulos s peräkkäine asvuprojekte , jolloin Kem vuoden ajan 8 %:iin ja vu jatkuvista to en vuosi, jollo eihin. ira on toteutt erityisesti Oi onna 2011 v iminnoista o oin rahavirta tanut vesikem l & Mining -s vesiliiketoimin li ennätyksel oli vahva. Ke mian strateg segmentissä ntaan liittyvä llisen korkea emira on site iaansa. . liikevaihto a. en pystynyt

Raaka-aine nousivat my alhaisempi vähäisyys v hinnat nousi yös vuoden t kysyntä Pap viimeisellä ne vat nopeasti toisella vuosi per-segmentis eljänneksellä vuoden alus ipuoliskolla ja ssä ja Munic ä vaikuttivat K ssa. Joidenk a ovat yhä e cipal-asiakas Kemiran kan kin meille tärk rittäin korkea ssegmentissä nattavuuteen keiden raaka alla tasolla. R ä sekä jäänp n vuonna 201 a-aineiden hi Raaka-aineh poistoliiketoim 11. nnat innat, minnan

Kemiran en liikevaihdon Kemiran ka kehittämällä saatava liike nopeasti ka sisijaisia tav n kasvattamin nnattavuutta ä hinnoittelua evaihto oli yl svavan uude oitteita ovat nen erityises a parannetaa aan entistä k i 40 miljoona en öljy- ja ka kannattavuu sti kehittyvien an toteuttama urinalaisemm aa euroa. Yks asuliiketoimi uden paranta n markkinoide alla erilaisia t maksi. Vuonn si hyvä esim innan tarpeis aminen toimim en yhä paika tuottavuutta na 2011 uus merkki on ves siin. malla kustan allisemman li parantavia to ista tuotteista ikemian sove nustehokkaa iiketoiminnan oimenpiteitä a ja sovelluk ellusten keh asti ja n kautta. sekä ksista ittäminen

On selvää, teollisuuden työskennellä Kemiran str että vesi-, en naloilla. Täm ä tiiviisti asia rategiset tavo nergia- ja raa ä kehityssuu akkaiden kan oitteet ja liike aka-aineteho unta tarjoaa K nssa näiden p etoimintatavo okkuus on yh Kemiralle ma prosessien te oitteet pysyvä hä tärkeämpä ahdollisuude ehokkuuden ät muuttuma ää asiakkaide n kehittää ed ja tuottavuu ttomina. emme delleen tarjon den paranta ntaansa ja miseksi.

Lyhyellä aik tuotteidemm odotetaan v kavälillä epäv me kysyntään vuonna 2012 varmuus Eur n asiakastoim 2 olevan jonk roopassa ja m mialoilla. Kem in verran kor maailmantalo miran liikeva rkeampia ku ouden kasvu ihdon ja liike in vuonna 20 un hidastumin voiton ilman 011." nen voivat va kertaluontei aikuttaa isia eriä

Avainluvut

Osavuosikatsauksen vuoden 2010 luvut ovat jatkuvien toimintojen lukuja ilman Tikkurilaa, jos ei toisin mainita. Tikkurila Oyj eriytyi Kemirasta 26.3.2010.

Milj. euroa 10–12/2011 10–12/2010 1–12/2011 1–12/2010
Liikevaihto 543,3 546,6 2 207,2 2 160,9
Käyttökate 65,9 64,1 259,6 265,7
Käyttökate, % 12,1 11,7 11,8 12,3
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 34,3 40,2 157,3 162,3
Liikevoitto 35,3 27,2 158,3 156,1
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % 6,3 7,4 7,1 7,5
Liikevoitto, % 6,5 5,0 7,2 7,2
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 7,2 2,4 31,0 9,2
Rahoitustuotot ja -kulut -5,5 -6,7 -20,9 -27,4
Voitto ennen veroja 37,0 22,9 168,4 137,9
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista 37,8 25,1 140,3 115,9
Tilikauden voitto 37,8 25,1 140,3 646,9***
Osakekohtainen tulos, euroa, jatkuvista 0,24 0,15 0,89 0,73
toiminnoista
Sidottu pääoma* 1 705,0 1 665,1 1 705,0 1 665,1
Sidotun pääoman tuotto, %* 11,1 9,9 11,1 9,9
Rahavirta investointien jälkeen -27,3 27,4 115,3 168,6**
Investoinnit 129,3 29,1 201,1 107,8
Omavaraisuus, % kauden lopussa 51 54** 51 54**
Velkaantuneisuus, % kauden lopussa 38 39** 38 39**
Henkilöstö kauden lopussa 5 006 4 977 5 006 4 977

* 12 kuukauden liukuva keskiarvo

** Sisältää Tikkurilan 25.3.2010 saakka

*** Tilikauden voitto 1–12/2010 sisältää Tikkurilan eriytymisestä aiheutuneen kertaluonteisen tulon 529,2 milj. euroa, joka muodostuu 26.3.2010 markkinahinnan ja 25.3.2010 oman pääoman välisestä erotuksesta vähennettynä Tikkurilan listautumisen yhteydessä liittyvillä varainsiirtoveroilla ja kuluilla.

Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat > Taloustieto. Vuoden 2010 vertailuluvut esitetään suluissa joidenkin taloudellisten tulosten jälkeen.

Lisätietoja:

Tero Huovinen, sijoittajasuhdejohtaja Puh. +358 10 862 1980

Kemira on kansainvälinen vesikemian yhtiö, jonka liikevaihto on yli 2 miljardia euroa. Sen keskeisiä asiakkaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat. Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö.

www.kemira.fi www.vesijalanjalki.fi

Taloudellinen tulos, loka–joulukuu 2011

Kemira-konsernin liikevaihto oli 543,3 miljoonaa euroa (546,6). Korkeammat myyntihinnat melkein kompensoivat alhaisemmista myyntimääristä johtuvan negatiivisen vaikutuksen. Myyntimäärät laskivat Paper-segmentissä ja Municipal-asiakassegmentissä. Euroopan leudon talven vuoksi lentokenttien jäänpoistoaineiden myyntimäärät olivat viimeisellä neljänneksellä hyvin vähäiset vuoden 2010 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yritysmyynneillä oli vähäinen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon, kun taas valuuttakurssimuutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta liikevaihtoon vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Paper-segmentissä liikevaihto laski 4 % 234,5 miljoonaan euroon (243,0). Myyntihintojen kasvu ei kompensoinut kokonaan 5 % pienempiä myyntimääriä. Yritysmyynneillä oli 1 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Municipal & Industrial -segmentin liikevaihto oli 166,6 miljoonaa euroa (167,5). Korkeammat myyntihinnat kompensoivat alhaisempien myyntimäärien negatiivista vaikutusta kunnallisessa vedenkäsittelyssä. Yritysmyynneillä ja valuuttakurssimuutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta liikevaihtoon.

Oil & Mining -segmentissä liikevaihto kasvoi 10 % 80,0 miljoonaan euroon (72,6) pääasiassa korkeampien myyntihintojen ansiosta. Viimeisellä neljänneksellä ei ollut liikevaihtoon vaikuttavia yritysostoja tai -myyntejä eikä valuuttakurssimuutoksilla ollut merkittävää vaikutusta liikevaihtoon.

Liikevaihto, milj. euroa 10–12
2011
10–12
2010
Muutos-%
Paper 234,5 243,0 -4
Municipal & Industrial 166,6 167,5 -1
Oil & Mining 80,0 72,6 10
Muut 62,2 63,5 -2
Eliminoinnit 0,0 0,0 -
Yhteensä 543,3 546,6 -1

Liikevoitto nousi 30 % 35,3 miljoonaan euroon (27,2). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 15 % 34,3 miljoonaan euroon (40,2). Kysynnän lasku Paper- ja Municipal & Industrial -segmenteissä vaikutti negatiivisesti liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Lisäksi myyntimäärät olivat ChemSolutions-yksikössä merkittävästi alhaisemmat huonon jäänpoistoaineiden kysynnän vuoksi. Muuttuvat kustannukset jatkoivat kasvuaan erityisesti Paper- ja Municipal & Industrial -segmenteissä, eikä myyntihintojen korotuksilla voitu kokonaan kompensoida negatiivista vaikutusta. Kiinteät kustannukset olivat 7 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin edellisen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yritysmyynneillä, valuuttakurssimuutoksilla ja muilla erillä oli yhteensä pieni negatiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä (katso varianssianalyysitaulukko sivulla 4). Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä laski 6,3 %:iin (7,4 %).

Liikevoittoon vaikuttavat kertaluonteiset erät vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä olivat yhteensä 1 miljoonaa euroa (-13). Kertaluonteiset erät liittyivät vetyperoksiditehtaan myyntiin (Paper-segmentti) Kanadassa, suljetun kalsiumsulfaattiliiketoiminnan alaskirjaukseen Suomessa sekä konsolidointitoimiin Municipal-asiakassegmentissä Espanjassa ja Pohjois-Amerikassa. Edellisvuoden vastaavan ajanjakson kertaluonteiset erät sisälsivät 12,9 miljoonan euron alaskirjauksen Siilinjärven kalsiumsulfaattitehtaalla (Paper-segmentti).

Liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä
10–12/2011,
milj. euroa
10–12/2010,
milj. euroa
Muutos-% 10–12/2011,
liikevoitto, %
10–12/2010,
liikevoitto, %
Paper 14,2 21,6 -34 6,1 8,9
Municipal & Industrial 9,0 12,2 -26 5,4 7,3
Oil & Mining 8,5 6,5 31 10,6 9,0
Muut 2,6 -0,1 - 4,2 -0,2
Yhteensä 34,3 40,2 -15 6,3 7,4

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta kolminkertaistui 7,2 miljoonaan euroon (2,4). Nousevat titaanidioksidihinnat ja titaanidioksiditeollisuuden kysynnän ja tarjonnan yleinen epätasapaino tukivat vahvasti titaanidioksidia valmistavan osakkuusyhtiön Sachtlebenin (Kemira omistaa 39 % yhtiöstä) tulosta.

Tulos ennen veroja nousi 62 % 37,0 miljoonaan euroon (22,9) pääasiassa korkeamman liikevoiton ja osakkuusyhtiöiden osuuksista saatujen tuottojen sekä alhaisempien rahoituskulujen ansiosta.

Emoyhtiön omistajille kuuluva jatkuvien toimintojen tilikauden tulos nousi yli 50 % 36,8 miljoonaan euroon (23,7) ja osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista 0,24 euroon (0,15).

Varianssianalyysi, milj. euroa 10–12
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, 2010 40,2
Myyntimäärät ja hinnat 12,0
Muuttuvat kustannukset -24,4
Kiinteät kustannukset 6,7
Valuuttakurssien vaikutus 0,1
Muut, ml. yritysostot ja -myynnit -0,3
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, 2011 34,3

Taloudellinen tulos 2011

Vuosi 2011 oli neljäs vuosi, jolloin Kemira on toteuttanut vesikemian strategiaansa. Kemiran vesiliiketoiminta jatkoi kasvuaan koko vuoden ajan erityisesti Oil & Mining -segmentissä. Maailmantalouden epävarmuus aiheutti kuitenkin odottamattomia muutoksia markkinoilla, kuten raaka-ainehintojen nousun yhdessä kysynnän laskun kanssa joillakin asiakassegmenteillä vuoden loppupuolella. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta Kemira onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan, parantamaan nettotulostaan ja tuottamaan vahvan rahavirran.

Kemira-konsernin liikevaihto nousi 2 % 2 207,2 miljoonaan euroon (2 160,9). Orgaaninen liikevaihdon kasvu oli 4 % eli lähes 100 miljoonaa euroa vuonna 2011. Liikevaihdon kasvua vuonna 2011 edistivät korkeammat myyntihinnat kaikissa liiketoiminnoissa. Myös myyntimäärät kasvoivat kaikissa Kemiran segmenteissä. Leuto sää vaikutti Kemiran jäänpoistoliiketoimintaan, mikä laski ChemSolutions-yksikön (raportoidaan kohdassa Muut) myyntimääriä. Albemarle UK Ltd:n (Teesport) ostolla Iso-Britanniassa ja Water Elementsin ostolla Yhdysvalloissa vuoden 2010 jälkimäisellä vuosipuoliskolla oli 15 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevaihtoon vuonna 2011. Kokkolassa sijaitsevan rikkihappotehtaan, Ruotsissa sijaitsevan Industry Park of Swedenin (IPOS) ja Saksan FWA-liiketoiminnan myynneillä vuoden 2010

jälkimmäisellä vuosipuoliskolla sekä Galvatekin myynnillä Suomessa ja vetyperoksiditehtaan myynnillä Kanadassa vuonna 2011 oli 47 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Yhdysvaltain dollari ja Kanadan dollari heikkenivät suhteessa euroon edelliseen vuoteen verrattuna, mikä oli suurin syy liikevaihtoon kohdistuvaan 18 miljoonan euron negatiiviseen valuuttakurssivaikutukseen.

Paper-segmentissä liikevaihto laski 1 % 973,3 miljoonaan euroon (984,3). Orgaaninen liikevaihdon kasvu oli 4 %. Yritysmyynneillä oli 4 %:n ja valuuttakurssimuutoksilla 1 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Municipal & Industrial -segmentissä liikevaihto kasvoi 3 % 664,7 miljoonaan euroon (643,6). Orgaaninen liikevaihdon kasvu oli 3 %. Yritysostolla oli 1 %:n positiivinen ja valuuttakurssimuutoksilla 1 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Oil & Mining -segmentissä liikevaihto kasvoi 13 % 335,7 miljoonaan euroon (297,5). Orgaaninen liikevaihdon kasvu oli 12 %. Yritysostolla oli 3 %:n positiivinen ja valuuttakurssimuutoksilla 2 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Maantieteellisesti liikevaihto jakautui seuraavasti: EMEA 57 % (56 %), Pohjois-Amerikka 30 % (31 %), Etelä-Amerikka 7 % (7 %) sekä Aasian ja Tyynenmeren alue 6 % (6 %). Liikevaihto kasvoi 3 % kehittyneillä markkinoilla ja pysyi muuttumattomana kehittyvillä markkinoilla vuonna 2011. Kemira-konsernin syyskuussa 2010 asettama keskipitkän aikavälin tavoite on kasvattaa liikevaihtoa 3 % kehittyneillä markkinoilla ja 7 % kehittyvillä markkinoilla.

Liikevaihto, milj. euroa 1–12
2011
1–12
2010
Muutos-%
Paper 973,3 984,3 -1
Municipal & Industrial 664,7 643,6 3
Oil & Mining 335,7 297,5 13
Muut 233,5 235,6 -1
Eliminoinnit - -0,1 -
Yhteensä 2 207,2 2 160,9 2

Liikevoitto nousi 1 % ja oli 158,3 milj. euroa (156,1). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 3 % 157,3 miljoonaan euroon (162,3). Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 7,1 % (7,5 %). Vuonna 2008 Kemira asetti keskipitkän aikavälin tavoitteen, jonka mukaan liikevoittoprosentin ilman kertaluonteisia eriä tulee olla yli 10 %.

Muuttuvat kustannukset nousivat 88 miljoonaa euroa vuonna 2011 verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden aikana Kemira ryhtyi kaikissa segmenteissä toimiin nousevien muuttuvien kustannusten kompensoimiseksi toteuttamalla hinnankorotuksista. Hinnankorotukset ja jonkin verran korkeammat myyntimäärät lähes kompensoivat korkeampien muuttuvien kustannusten negatiivisen vaikutuksen. Kiinteät kustannukset olivat lähes vuoden 2010 tasolla, ja niillä oli 3 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Yhdysvaltain dollarin 5 %:n heikkeneminen suhteessa euroon oli suurin syy liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä kohdistuvaan 3 miljoonan euron negatiiviseen vaikutukseen. Yritysostoilla ja myynneillä ja muutamilla muilla erillä oli yhteensä 2 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä (katso varianssianalyysitaulukko sivulla 6).

Liikevoittoon vaikuttavat kertaluonteiset erät olivat 1 miljoonaa euroa (-6,2). Kertaluonteiset erät liittyivät vetyperoksiditehtaan myyntiin (Paper-segmentti) Kanadassa, suljetun kalsiumsulfaattiliiketoiminnan alaskirjaukseen Suomessa sekä konsolidointitoimiin Municipal-asiakassegmentissä Espanjassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuoden 2010 vastaavalla ajanjaksolla kertaluonteiset erät liittyivät 12,9 miljoonan euron alaskirjaukseen Siilinjärven kalsiumsulfaattitehtaalla (Paper-segmentti) sekä Suomessa sijaitsevan

rikkihappotehtaan, Ruotsissa sijaitsevan palveluyhtiön ja Saksan FWA-liiketoiminnan myynteihin.

Liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä
1–12/2011, milj.
euroa
1–12/2010, milj.
euroa
Muutos-% 1–12/2011,
liikevoitto, %
1–12/2010,
liikevoitto, %
Paper 75,4 75,6 0 7,7 7,7
Municipal & Industrial 46,9 59,0 -21 7,1 9,2
Oil & Mining 36,2 28,6 27 10,8 9,6
Muut -1,2 -0,9 - -0,5 -0,3
Yhteensä 157,3 162,3 -3 7,1 7,5

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta nousi 31,0 miljoonaan euroon (9,2) Sachtlebenin (Kemira omistaa 39 % yrityksestä) titaanioksidiliiketoiminnan korkeamman nettotuloksen ansiosta. Titaanidioksidiliiketoiminnan hyvä tulos vuonna 2011 oli tehokkaiden toimintojen ja vahvan

markkinakysynnän ansiota. Kemira arvioi tällä hetkellä yhdessä yhteisyrityskumppaninsa Rockwood Holdingsin kanssa titaanidioksidiliiketoiminnan strategisia pitkän aikavälin mahdollisuuksia.

Tulos ennen veroja nousi 22 % 168,4 miljoonaan euroon (137,9). Korkeampi osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta, alemmat rahoituskulut ja parempi liikevoitto tukivat tulosparannusta.

Verot olivat 28,1 miljoonaa euroa (22,0) ja efektiivinen veroaste oli 16,7 % (16,0 %). Tuloverot lisääntyivät korkeamman tuoton ansiosta, eritoten Pohjois-Amerikassa. Veroaste ilman osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta oli 20,5 % (17,1 %). Muutokset laskennallisissa verosaamisissa vaikuttuvat veroasteeseen.

Emoyhtiön omistajille kuuluva jatkuvien toimintojen tilikauden tulos nousi 22 % 135,6 miljoonaan euroon (110,9) ja osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista nousi ennätykselliselle tasolle 0,89 euroon (0,73).

Varianssianalyysi, milj. euroa 1–12
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, 2010 162,3
Myyntimäärät ja hinnat 86,7
Muuttuvat kustannukset -87,8
Kiinteät kustannukset -2,6
Valuuttakurssien vaikutus -3,1
Muut, ml. yritysostot ja -myynnit 1,8
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, 2011 157,3

Rahoitusasema ja rahavirta

Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2011 nousi 34 % 177,7 miljoonaan euroon (133,1) pääosin pienentyneen nettokäyttöpääoman ansiosta. Rahavirta investointien jälkeen laski 115,3 miljoonaan euroon (168,6). Rahavirta jäljellä olevien Tikkurilan osakkeiden myynnistä oli 97 miljoonaa euroa huhtikuussa 2011. Viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla investointien rahavirta sisälsi yhteensä 119,3 miljoonan euron vaikutuksen lainan takaisinmaksusta Tikkurilalta, Tikkurilalle siirretyistä rahavastineista sekä luovutusverosta, joka liittyy Tikkurilan listautumiseen. Nettokäyttöpääoman osuus liikevaihdosta laski vuoden 2011 lopussa 11,3 %:iin (11,7 %).

Konsernin nettovelka oli vuoden lopussa 515,8 miljoonaa euroa (535,6). Nettovelka pieneni vahvan positiivisen rahavirran ansiosta, kun taas nettovelkaa kasvattivat Pohjolan Voima Oy:n (PVO) osakkeiden osto vuoden lopussa, osingonmaksu ja valuuttakurssimuutokset.

Korollisten velkojen määrä vuoden lopussa oli 701,6 miljoonaa euroa (627,4). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisten velkojen kokonaissummasta oli 58 % (77 %). Konsernin keskimääräinen nettorahoituskustannus (ilman valuuttakurssieroja) oli 3,9 % (4,5 %). Vuoden lopussa konsernin korollisten velkojen keskimääräinen korko oli 2,0 % (2,0 %). Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli 17 kuukautta (15 kuukautta).

Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä oli 237,1 miljoonaa euroa. Siitä 164,0 miljoonaa euroa koostui Suomen markkinoille liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista ja 66,7 miljoonaa euroa pitkäaikaisten lainojen lyhennyseristä. 31.12.2011 rahavarat olivat 185,8 miljoonaa euroa. Kemira Oyj allekirjoitti kesäkuussa viisivuotisen 300 miljoonan euron valmiusluoton, joka korvasi aikaisemman 750 miljoonan euron valmiusluoton. Uusi valmiusluotto oli kauden lopussa kokonaan käyttämättä.

Vuoden lopussa omavaraisuusaste oli 51 % (54 %) ja velkaantuneisuus oli 38 % (39 %). Oma pääoma kasvoi 1 370,8 miljoonaan euroon (1 365,8).

Konsernin nettorahoituskulut vuonna 2011 olivat 20,9 miljoonaa euroa (27,4). Laskua selittää pääosin matalampi markkinakorkotaso. Valuuttakurssivoitot olivat 1,4 miljoonaa euroa (-0,6).

Konsernin merkittävin valuuttavirtariski syntyy Ruotsin kruunusta ja Yhdysvaltain dollarista. Vuoden lopussa SEK-määräinen 12 kuukauden valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 40 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttavirtariskistä on suojattu 33 %. Vastaavasti USD-määräinen 12 kuukauden valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 30 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttavirtariskistä on suojattu 42 %. Lisäksi Kemiralle aiheutuu pienempi valuuttavirtariski Kanadan dollarin, Iso-Britannian punnan ja Norjan kruunun osalta, joiden vuotuinen valuuttavirtariski oli noin 20 miljoonaa euroa.

Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroina, Kemira altistuu myös valuutan translaatioriskille siltä osin kuin sen muualla kuin Suomessa sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät raportoidaan muina valuutoina kuin euroina. Kemiran merkittävimmät ulkomaisten valuuttojen määräiset oman pääoman erät ovat Yhdysvaltain dollareina, Ruotsin kruunuina, Kanadan dollareina ja Brasilian realeina. Edellä mainittujen valuuttojen heikentyminen suhteessa euroon pienentäisi Kemiran liikevaihtoa ja liikevoittoa translaatioriskin kautta. Edellä mainittujen valuuttojen 10 %:n heikentyminen suhteessa euroon pienentäisi Kemiran liikevoittoa noin 10 miljoonaa euroa vuodessa translaatioriskin kautta. Yksityiskohtaisempi selvitys konsernin rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta julkaistaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Investoinnit

Vuoden 2011 investoinnit olivat 201,1 miljoonaa euroa (107,8). Investoinnit sisältävät 103 miljoonan euron erän, joka liittyy Kemiran eläkesäätiö Neliapilalta ostamiin Pohjolan Voima Oy:n osakkeisiin. Investoinnit (ilman PVO:n osakkeiden ostoa) jakautuivat seuraavasti: laajennusinvestoinnit 17 % (13 %), parannusinvestoinnit 40 % (28 %) ja ylläpitoinvestoinnit 43 % (30 %). Laajennusinvestoinnit keskittyivät Kiinan ja Intian kehittyville markkinoille.

Konsernin poistot, kertaluonteiset arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset olivat 101,3 miljoonaa euroa (109,6).

Tutkimus ja tuotekehitys

Vuonna 2011 tutkimukseen ja tuotekehitykseen (poistot mukaan lukien) käytettiin 39,7 miljoonaa euroa (41,6) eli 1,9 % (2,0 %) liiketoiminnan kaikista menoista. Kemiralla on yhteensä neljä tutkimus- ja kehityskeskusta Espoossa, Yhdysvaltain Atlantassa, Kiinan Shanghaissa ja Brasilian São Paulossa.

T&K-keskukset ovat osa maaliskuussa 2010 perustettua Kemiran vesitutkimuksen huippuosaamiskeskusta (SWEET). Tutkimuskeskukset hyödyntävät johtavaa osaamista vedenkäsittelyyn uudella tavalla. Kaikki toiminnot perustuvat asiakkaiden tarpeisiin ja käyttäjälähtöiseen ajatteluun. Kemiran strategisina kumppaneina SWEET-ohjelmassa ovat muun muassa VTT ja Tekes Suomesta, suomalaisyritykset Outotec ja Metso sekä Singaporen valtion vesilaitos ja Nanyangin teknillinen korkeakoulu (NTU). Kemiran tutkimus ja tuotekehitys työllistää tällä hetkellä 350 vesikemian asiantuntijaa ympäri maailmaa, ja se on tuottanut uutta liikevaihtoa muun muassa liuskekaasu- ja suolanpoistoprosesseissa käytettävien vesikemian tuotteiden kautta vuonna 2011.

Henkilöstö

Kemira-konsernin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 5 006 henkilöä (2010: 4 977, 2009: 8 493). Vuoden 2009 henkilöstöluvuissa on Tikkurila mukana. Vuoden päättyessä Kemiran henkilöstöstä työskenteli Suomessa 1 179 (1 147), muualla EMEA:ssa 1 776 (1 771), Pohjois-Amerikassa 1 384 (1 386), Etelä-Amerikassa 398 (414) ja Aasian ja Tyynenmeren alueella 269 (259).

Vuonna 2011 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 235,6 miljoonaa euroa (2010: 251,3, 2009: 231,5). Kemirassa palkitseminen perustuu suoritukseen ja ulkoiseen kilpailukykyyn. Periaatteiden toteutuminen varmistetaan hyödyntämällä yhdenmukaista tehtävien vaativuusluokitusta. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä on 32 % Kemiran henkilöstöstä.

Kemira on tehnyt henkilöstötutkimuksia vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2011 Kemira analysoi työntekijöiden sitoutumista toisen kerran. Tutkimukseen osallistui 4 119 työntekijää (2010: 4 206), ja vastausprosentti oli 84 % (2010: 87). Vuoden 2011 tulokset osoittavat, että Kemiran työntekijöiden sitoutumisindeksi on parantunut vuodesta 2010 ja ylittänyt asetetun tavoitearvon.

Kemiran uusi strategia edellyttää vahvaa johtamista kaikilla tasoilla. Kemiran johtajuusohjelmat perustuvat valmennukseen. Tarjoamme esimiesten tueksi sisäisiä valmentajia sekä erillisiä valmennukseen perustuvia kehittämisohjelmia. Ensimmäisen tason esimiesten johtamistaitojen vahvistamiseksi olemme kehittäneet ja ottaneet käyttöön maailmanlaajuisen johtajuuden kehittämisohjelman. Vuonna 2011 ohjelman suoritti 269 esimiestä 14 maassa.

Analysoimme osaamista ja taitoja voidaksemme taata, että työntekijöillämme on vesikemian strategian toteuttamisessa tarvittavaa tärkeää osaamista. Vuonna 2011 käynnistimme intensiivisiä henkilöstönkehittämisohjelmia eri puolilla organisaatiota sen jälkeen, kun olimme analysoineet yli 150 myynti- ja sovellustyöntekijän osaamisessa ilmenneitä puutteita. Ohjelmissa keskitytään erityisesti myynti- ja sovellusosaamisen kehittämiseen näiden ollessa Kemiran menestyksen kannalta erityisen tärkeitä.

Yksi tärkeimmistä toiminnoistamme vuonna 2011 oli Vesikoulu-ohjelman kehittäminen. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa vesisovellusosaamista ja lisätä ymmärrystä Kemiran strategiasta ja työskentelytavoista. Ohjelma käynnistettiin APAC-alueella ja Etelä-Amerikassa, ja siihen osallistui yli 100 henkilöä.

Yritysvastuu

Yritysvastuu on olennainen osa Kemiran kokonaisstrategiaa. Kemira julkaisee tänä vuonna ensimmäisen jokavuotisen yritysvastuuraporttinsa, joka julkaistaan yhdessä vuoden 2011 vuosikertomuksen kanssa. Yritysvastuuraportin varmistaa kolmas osapuoli, ja se laaditaan IFRS-standardien ja GRI-raportointiohjeiden (Global Reporting Initiative) mukaisesti. Raportti käsittelee taloudellisen tuloksen lisäksi muun muassa

päästöjä, jätteitä, ympäristökustannuksia, työoloja ja ihmisarvoista työtä, turvallisuutta ja tuoteturvallisuutta, yhteiskuntaa sekä luonnonvarojen käyttöä.

Vuonna 2011 Kemira aloitti mittavia resurssitehokkuuden parannushankkeita tuotantolaitoksissaan ja toiminnoissaan. Esimerkkinä tästä ovat kaksi uutta tuotantolaitosta, joissa käytetään pääraaka-aineina sivutuotteena syntyviä happoja. Kyse on Saksan Dormagenin ja Espanjan Tarragonan saostusainetehtaista, jotka käyttävät sataprosenttisesti kierrätettyjä happoja, joita saadaan tehtaiden lähellä toimivilta teollisuuskumppaneilta. Uudet yksiköt korvaavat useita vanhempia ja pienempiä tehtaita. Investoinnin odotetaan tuovan ympäristöä ja turvallisuutta koskevia parannuksia. Projektit on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2012 aikana.

Vuonna 2011 investoinnit ympäristönsuojeluun konsernin 74 tuotantolaitoksessa olivat 3,9 miljoonaa euroa (2,3) ja käyttökustannukset 12,6 miljoonaa euroa (12,8). Käyttökustannusten kasvu johtui pääasiassa korkeammista tuotantomääristä. Suuria ympäristöinvestointeja ei ole käynnissä tai suunnitteilla.

Varaukset ympäristön kunnostustoimenpiteisiin olivat 14,7 miljoonaa euroa (19,6). Suurimmat varaukset liittyvät käytöstä poistettujen läjitysalueiden sulkemiseen Porissa ja Vaasan tuotantolaitoksen lähellä sijaitsevan järven sedimentin kunnostamiseen. Porin projekti eteni suunnitelmien mukaisesti. Vaasan kunnostusprojekti sen sijaan jouduttiin keskeyttämään elokuussa työturvallisuusriskien vuoksi.

Kemira ei rekisteröinyt uusia EU:n uuden kemikaaliasetuksen (REACH) alaisia kemikaaleja vuonna 2011. Olemme valmistautumassa vaiheittaisten rekisteröintien seuraavaan määräaikaan, joka on kesäkuu 2013. EU:ssa REACH-asetuksen kolmas määräaika on vuonna 2018. Tämän lisäksi on muita Aasian ja Tyynenmeren aluetta ja Etelä-Amerikkaa koskevia asetuksia, jotka edellyttävät Kemiran huomiota tulevaisuudessa. REACH-säädösten toimeenpanolla ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia Kemiran kilpailukykyyn, vaikka rekisteröintikustannusten odotetaankin painottuvan lähivuosiin. Vuonna 2011 REACHlainsäädäntöön liittyvät kustannukset olivat vähäiset (vuonna 2010 3 miljoonaa euroa) ja ne liittyivät REACHrekisteröinnin hallintaprosessien ja IT-tuen parantamiseen.

Työtapaturmia saatiin vähennettyä edelleen 2,7 (3,0) tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohti (LTA1), mikä on toistaiseksi paras Kemiran saavuttama taso. Merkittäviä onnettomuuksia ei sattunut vuonna 2011.

Segmentit

Paper

Tarjoamme vesi-intensiiviselle massa- ja paperiteollisuudelle kemikaaleja ja tuotekokonaisuuksia, jotka parantavat asiakkaiden kannattavuutta sekä vesi-, raaka-aine- ja energiatehokkuutta. Ratkaisumme tukevat kestävää kehitystä.

Milj. euroa 10–12/2011 10–12/2010 1–12/2011 1–12/2010
Liikevaihto 234,5 243,0 973,3 984,3
Käyttökate 31,9 32,6 126,0 129,0
Käyttökate, % 13,6 13,4 12,9 13,1
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 14,2 21,6 75,4 75,6
Liikevoitto 18,3 8,2 79,5 68,4
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % 6,1 8,9 7,7 7,7
Liikevoitto, % 7,8 3,4 8,2 6,9
Sidottu pääoma* 773,2 796,4 773,2 796,4
Sidotun pääoman tuotto, %* 10,3 8,6 10,3 8,6
Investoinnit 4,0 9,3 43,5 33,3
Rahavirta investointien jälkeen ilman 38,8 28,8 90,9 85,9

korkoja ja veroja * 12 kuukauden liukuva keskiarvo

Viimeinen neljännes

Paper-segmentin liikevaihto laski 4 % 234,5 miljoonaan euroon (243,0). Myyntihintojen korotuksilla oli positiivinen vaikutus liikevaihtoon, mutta niillä ei voitu kokonaan kompensoida jonkin verran alhaisempien myyntimäärien negatiivista vaikutusta. Maitlandin vetyperoksiditehtaan yritysmyynnillä Kanadassa marraskuussa oli vähäinen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Kemiran myyntimäärät olivat Pulp-asiakassegmentissä hieman alhaisemmat kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla, mikä johtui alhaisemmasta tuotantotasosta joissakin sellutehtaissa Pohjoismaissa ja Etelä-Amerikassa. Myyntimäärät pysyivät vakaina Packaging & Board- ja Tissue-asiakassegmenteissä. Printing & Writing -asiakassegmentissä myyntimäärät olivat hieman alhaisemmat kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 34 % 14,2 miljoonaan euroon (21,6) alhaisempien myyntimäärien negatiivisen vaikutuksen vuoksi. Muuttuvat kustannukset nousivat pääasiassa korkeampien energia- ja raaka-ainehintojen vuoksi. Kiinteät kustannukset olivat 3 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 6,1 % (8,9 %).

Vuosi 2011

Paper-segmentin liikevaihto oli 973,3 miljoonaa euroa (984,3). Korkeammilla myyntimäärillä ja -hinnoilla oli 39 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Kokkolassa sijaitsevan rikkihappotehtaan ja Saksan FWA-liiketoiminnan myynneillä vuonna 2010 ja Kanadassa sijaitsevan vetyperoksiditehtaan myynnillä marraskuussa 2011 oli 42 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Valuuttakurssimuutoksilla oli 7 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Sellun maailmanlaajuinen kysyntä kehittyi hyvin vuoden 2011 alussa, mikä piti sellun hinnan korkealla. Sellun kysynnän kasvu hidastui vuoden 2011 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, mikä johti muun muassa pidempiin seisakkeihin sellutehtailla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Paperi- ja kartonkihinnat nousivat vuoden aikana, mutta paperin ja kartongin kysyntä oli sellun kysynnän tapaan vahvempaa vuoden alussa ja heikompaa vuoden loppupuolella. Painopaperin ja sanomalehtipaperin kysyntä oli vakaata, mutta sitä rasitti jossain määrin erityisesti vuoden 2011 toisella vuosipuoliskolla talouden yleinen heikkeneminen kehittyneillä markkinoilla eritoten Euroopassa.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 75,4 miljoonaa euroa (75,6). Myyntihintojen nousu enemmän kuin kompensoi korkeammat muuttuvat kustannukset. Kiinteät kustannukset olivat samalla tasolla kuin vuonna

  1. Yritysmyynneillä oli yhdessä valuuttakurssimuutosten kanssa 4 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä ei muuttunut ja oli 7,7 % (7,7 %).

Marraskuussa Kemira myi Maitlandin vetyperoksiditehtaan Kanadassa Evonikille. Yritysmyynti vapauttaa resursseja Kemiran Paper-liiketoiminnan kehittämiseen Pohjois-Amerikassa muissa sovelluksissa, joita ovat esimerkiksi paperikoneen märänpään prosessit, selluprosessi sekä veden laadun ja määrän hallinta.

Municipal & Industrial

Tarjoamme vedenkäsittelykemikaaleja sekä kunnalliseen että teolliseen vedenpuhdistukseen. Vahvuuksiamme ovat korkeatasoinen sovellusosaaminen sekä laaja valikoima vedenkäsittelykemikaaleja, joita toimitamme luotettavasti asiakkaillemme.

Milj. euroa 10–12/2011 10–12/2010 1–12/2011 1–12/2010
Liikevaihto 166,6 167,5 664,7 643,6
Käyttökate 15,4 18,8 74,3 81,4
Käyttökate, % 9,2 11,2 11,2 12,6
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 9,0 12,2 46,9 59,0
Liikevoitto 5,8 11,9 43,7 55,8
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % 5,4 7,3 7,1 9,2
Liikevoitto, % 3,5 7,1 6,6 8,7
Sidottu pääoma* 403,4 373,9 403,4 373,9
Sidotun pääoman tuotto, %* 10,8 14,9 10,8 14,9
Investoinnit 13,8 10,9 28,8 44,8
Rahavirta investointien jälkeen ilman 24,3 15,8 41,9 25,6
korkoja ja veroja

*12 kuukauden liukuva keskiarvo

Viimeinen neljännes

Municipal & Industrial -segmentissä liikevaihto oli samalla tasolla kuin vuonna 2010 eli 166,6 miljoonaa euroa (167,5), mihin vaikuttivat positiivisesti korkeammat keskimääräiset myyntihinnat. Myyntimäärät olivat alhaisemmat Municipal-asiakassegmentissä. Jotkut kunnalliset asiakkaat ovat alentaneet vedenkäsittelykemikaalien kulutusta haastavan taloustilanteen vuoksi. Valuuttakurssimuutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta liikevaihtoon.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 26 % 9,0 miljoonaan euroon (12,2). Myyntihintojen nousu kompensoi korkeammat muuttuvat kustannukset, mutta alhaisemmat myyntimäärät laskivat liikevoittoa ilman kertaluonteisia eriä. Kiinteillä kustannuksilla oli negatiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 5,4 % (7,3 %).

Vuosi 2011

Municipal & Industrial -segmentissä liikevaihto kasvoi 3 % 664,7 miljoonaan euroon (643,6). Vedenkäsittelykemikaalien kysyntä kunnallisten asiakkaiden keskuudessa jatkui tasaisena koko vuoden ajan, vaikkakin joissakin maissa haastava taloustilanne vaikutti myyntimääriin eritoten viimeisellä neljänneksellä. Teollisen vedenkäsittelyn myyntimäärät jatkoivat kasvuaan kaikilla tärkeimmillä asiakastoimialoilla. Kemira keskittyy palvelemaan runsaasti vettä kuluttavia teollisuudenaloja, kuten elintarvike- ja juomateollisuutta, sokeriteollisuutta, rakennusalaa, lääketeollisuutta ja energia-alaa. Korkeammilla myyntimäärillä ja keskimääräisillä hinnoilla oli yhteensä 22 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Water Elementsin ostolla vuonna 2010 Yhdysvalloissa oli vähäinen positiivinen ja valuuttakurssimuutoksilla vähäinen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon vuonna 2011.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 21 % 46,9 miljoonaan euroon (59,0). Korkeampien myyntimäärien ja -hintojen ansiosta parempi liikevaihto ei kompensoinut kokonaan korkeampien muuttuvien kustannusten negatiivista vaikutusta. Muuttuvat kustannukset kasvoivat vuonna 2011 noin 23 miljoonaa euroa kohonneiden raaka-aine-, energia- ja rahtikustannusten vuoksi. Kiinteät kustannukset kasvoivat 5 miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutoksilla oli pieni negatiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä laski 7,1 %:iin (9,2 %).

Oil & Mining

Tarjoamme innovatiivisia kemiallisia erotus- ja prosessiratkaisuja öljy- ja kaivosteollisuudelle, jossa vesi on keskeinen tekijä. Hyödyntämällä osaamistamme asiakkaat voivat parantaa tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan.

Milj. euroa 10–12/2011 10–12/2010 1–12/2011 1–12/2010
Liikevaihto 80,0 72,6 335,7 297,5
Käyttökate 10,9 8,7 45,7 41,2
Käyttökate, % 13,6 12,0 13,6 13,8
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 8,5 6,5 36,2 28,6
Liikevoitto 7,2 6,4 34,9 31,9
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % 10,6 9,0 10,8 9,6
Liikevoitto, % 9,0 8,8 10,4 10,7
Sidottu pääoma* 150,1 138,1 150,1 138,1
Sidotun pääoman tuotto, %* 23,3 23,1 23,3 23,1
Investoinnit 3,4 3,0 9,6 13,3
Rahavirta investointien jälkeen ilman 13,4 11,1 28,7 30,9
korkoja ja veroja

* 12 kuukauden liukuva keskiarvo

Viimeinen neljännes

Oil & Mining -segmentissä liikevaihto kasvoi 10 % 80 miljoonaan euroon (72,6). Hintakehitys jatkui suotuisana. Öljyn- ja kaasunporauksessa käytettävien vedenkäsittelysovellusten myyntimäärät kasvoivat Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Myyntimäärät kasvoivat myös kehittyvien markkinoiden Minerals & Metals -liiketoiminnassa metallimalmien hydrometallurgisessa käsittelyssä. Valuuttakurssimuutosten vaikutus oli vähäinen. Yritysostoilla ja -myynneillä ei ollut vaikutusta liikevaihtoon.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 31 % 8,5 miljoonaan euroon (6,5). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä parani kasvaneen myynnin ja alhaisempien kiinteiden kustannusten ansiosta, joiden positiivista vaikutusta osittain kompensoi kohonneet raaka-ainehinnat. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä nousi 10,6 %:iin (9,0 %).

Vuosi 2011

Oil & Mining -segmentissä liikevaihto kasvoi 13 % 335,7 miljoonaan euroon (297,5). Vedenkäsittelykemikaalien hintakehitys oli suotuisaa sekä öljy- ja kaasu että mineraali- ja metallimarkkinoilla. Valuuttakurssimuutosten negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli noin 7 miljoonaa euroa. Yritysostoilla ja -myynneillä oli vain vähäinen vaikutus liikevaihtoon.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 27 % 36,2 miljoonaan euroon (28,6). Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä parannus johtui pääasiassa paremmasta liikevaihdosta, joka kompensoi kohonneiden raaka-ainekustannusten ja kiinteiden kustannusten vaikutuksen. Valuuttakurssimuutosten nettovaikutus yhdessä yritysmyyntien ja -ostojen kanssa oli minimaalinen. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 10,8 %:iin (9,6 %).

Liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä kasvu johtui pääasiassa vesistrategiamme onnistuneesta toteutuksesta niin kehittyneillä kuin kehittyvillä markkinoilla. Oil & Mining -segmentissä siirtyminen tuotteista innovatiivisiin sovelluksiin tulee jatkumaan joka parantaa asiakkaille tuotettua arvoa. Lisäksi energian, mineraalien ja metallien kysynnän kasvu vaikutti segmentin parantuneeseen tulokseen.

Muut

Muut-liiketoimintayksikkö muodostuu erikoiskemikaaleista kuten orgaanisista suoloista ja hapoista sekä niistä konsernin kustannuksista, joita ei ole veloitettu segmenteiltä (osa tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista ja konsernikeskuksen kustannukset).

Liikevaihto vuonna 2011 oli 233,5 milj. euroa (235,6). Erikoiskemikaalien hintatasot säilyivät vakaina. Myyntimäärät laskivat hieman pääasiassa heikon jäänpoistoaineiden kysynnän vuoksi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä. Erikoiskemikaaleja toimitetaan pääasiassa elintarvike- ja rehuteollisuudelle (noin 50 % erikoiskemikaalien liikevaihdosta), kemian- ja lääketeollisuudelle (noin 40 %) sekä lentoasemien kiitoratojen sulatukseen.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski -1,2 miljoonaan euroon (-0,9) pääosin erikoiskemikaalialalla merkittävästi kohonneiden raaka-ainekustannusten ja olemattoman jäänpoistoaineiden kysynnän vuoksi viimeisellä neljänneksellä. Erikoiskemikaalien liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä vuonna 2011 laski 11,3 %:iin (15,0 %).

Emoyhtiön tulos

1.1.2011 alkaen Kemira Oyj on toiminut päämiehenä Euroopan liiketoiminnoissa. Tässä liiketoimintamallissa Kemira Oyj ostaa raaka-aineita ja myy tuotteita Euroopassa sijaitseville asiakkaille. Tästä syystä emoyhtiön liikevaihto kasvoi vuonna 2011 1 365,3 miljoonaan euroon (322,3). Liikevoitto oli 86,7 miljoonaa euroa (159,3).

Emoyhtiön nettorahoituskulut olivat 90,5 miljoonaa euroa positiiviset (11,9). Tilikauden voitto oli 245,6 miljoonaa euroa (194,4). Investoinnit olivat 216,9 miljoonaa euroa (20,9) ilman tytäryhtiösijoituksia.

Kemira Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat

31.12.2011 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Vuoden 2011 päättyessä Kemira Oyj:llä oli 31 294 rekisteröityä osakkeenomistajaa (30 170). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 13,8 % (14,0 %) sisältäen hallintarekisteröidyt omistukset. Kotitalouksien osuus oli 16,3 % (16,2 %). Kemiralla oli hallussaan omia osakkeita 3 312 660 kappaletta (3 607 162), mikä vastaa 2,1 % (2,3 %) Kemira Oyj:n osakkeista. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella luovutettuja osakkeita palautui Kemiralle vuoden aikana 34 956 osaketta järjestelmän ehtojen mukaisesti työsuhteiden päättymisen myötä.

Kemira Oyj:n osakkeiden vuoden 2011 päätöskurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli 9,18 euroa (11,70). Vuoden aikana osakekurssi laski 21,5 %, kun OMX Helsinki Cap -indeksi laski 28 %. Osakkeen ylin hinta oli 12,67 euroa (13,19) ja alin 7,80 euroa (7,89). Osakkeen keskikurssi oli 10,49 euroa (10,15). Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli vuoden lopussa 1 396 miljoonaa euroa (1 775).

Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingin pörssissä vuoden 2011 aikana kaikkiaan 109,0 miljoonaa kappaletta (115,9) 1 113,0 miljoonan euron (1 164,7) kokonaishintaan. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 430 882 (459 723) osaketta.

NASDAQ OMX Helsingin pörssin lisäksi Kemiran osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla, kuten esimerkiksi Chi-X Europe, BATS ja Turquoise. Vuonna 2011 Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla yhteensä 23,0 miljoonaa (11,8) kappaletta, mikä on noin 17,5 % (10,2 %) koko osakevaihdosta.

Johdon osakepalkkiojärjestelmä

Kemira Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2009 strategisen johtoryhmän jäsenille suunnatusta uudesta osakepalkkiojärjestelmästä. Järjestelmä jakautuu kolmeen vuoden mittaiseen ansaintajaksoon: 2009, 2010 ja 2011. Palkkion maksaminen perustuu asetetun liikevoittotavoitteen saavuttamiseen. Tammikuussa 2011 hallitus päätti kumota ohjelmaan liittyneen kolmen vuoden pitkän aikavälin tavoitteen, joka oli sidottu liikevoittoprosentin kehitykseen vuoden 2011 loppuun mennessä. Osakepalkkiojärjestelmässä mahdolliset palkkiot maksetaan Kemiran osakkeina ja verot kattavana rahaosuutena asetettujen tavoitteiden saavuttamisen mukaisesti. Järjestelmän perusteella maksettavien osakkeiden ja rahaosuuden yhteisarvo kolmen vuoden aikana ei voi ylittää henkilön tältä ajalta kertyvää rahapalkkaa. Järjestelmässä mahdollisesti luovutettavina osakkeina käytetään yhtiön omistuksessa olevia tai osakemarkkinoilta hankittavia Kemira Oyj:n osakkeita. Johtoryhmän jäsenille suunnatun uuden osakepalkkiojärjestelmän lisäksi Kemirassa on avainhenkilöille suunnattu osakepalkkiojärjestelmä, johon johtoryhmän jäsenet eivät kuulu. Osakepohjaisilla kannustinjärjestelmillä pyritään yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttamaan avainhenkilöt yhtiöön sekä tarjoamaan heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Yhtiökokouksen päätökset

Varsinainen yhtiökokous

Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous 22.3.2011 vahvisti osakekohtaiseksi osingoksi 0,48 euroa vuodelta 2010. Osinko maksettiin 1.4.2011.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 500 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Helsingin pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen perusteella ostotarjouksella ostettujen osakkeiden hinnan tulee perustua yhtiön osakkeista julkisessa kaupankäynnissä käytettyyn markkinahintaan. Minimihinta on markkinoiden alin hinta valtuutuskauden aikana ja maksimihinta on markkinoiden ylin hinta valtuutuskauden aikana.

Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai osana yhtiön osakepalkkiojärjestelmiä. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ole käytetty.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai se on perusteltua hallituksen jäsenten vuosipalkkioiden maksamiseksi tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2012 saakka. Valtuutusta ei ole käytetty.

Vuoden 2011 yhtiökokous valitsi Kemira Oyj:n tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Pekka Pajamo.

Tilikauden muita tapahtumia

Huhtikuussa Kemira Oyj vastaanotti haasteen, jossa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA (CDC) hakee enimmillään noin 78 miljoonan euron korvauksia sekä korkoja ja oikeudenkäyntikuluja Kemira Oyj:ltä vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Viitatut kilpailulainsäädännön rikkomukset ovat samat, joiden johdosta CDC on nostanut kanteen Dortmundin alueellisessa tuomioistuimessa Saksassa. Kemira on tiedottanut asiasta pörssitiedotteessa 19.8.2009. Kemira vastustaa kannetta.

Kesäkuussa Kemira Oyj:n tytäryhtiö Kemira Chemicals Oy (aiemmin Finnish Chemicals Oy) vastaanotti asiakirjat, joiden mukaan CDC Project 13 Sa (CDC) hakee vahingonkorvauksia neljältä yhtiöltä Kemira mukaan lukien natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Euroopan komissio määräsi kesäkuussa 2008 Finnish Chemicals Oy:lle 10,15 miljoonan euron sakon natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista vuosina 1994–2000. Kemira Oyj osti Finnish Chemicalsin vuonna 2005.

Konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmä sekä rakenne

Kemira Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n antamiin listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Lisäksi Kemira noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sillä poikkeuksella, että hallituksen nimitysvaliokunta koostuu koodin suosituksesta 22 poiketen pääosin muista kuin yhtiön hallituksen jäsenistä. Yhtiön hallituksen näkemyksen mukaan on yhtiön ja sen osakkeenomistajien edun mukaista, että yhtiön suurimmat osakkeenomistajat osallistuvat hallituksen jäsenten nimitys- ja palkitsemisasioiden valmisteluun. Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetään erillisenä raporttina yhtiön internetsivuilla. Selvitys on tilinpäätöstiedotteen liitteenä.

Hallitus

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2011 valitsi seitsemän hallituksen jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen sen jäsenet Elizabeth Armstrong, Wolfgang Büchele, Juha Laaksonen, Pekka Paasikivi, Kerttu Tuomas ja Jukka Viinanen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Winnie Fok. Pekka Paasikivi valittiin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana ja Jukka Viinanen valittiin varapuheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot pidettiin ennallaan. Vuonna 2011 hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Kemira Oyj:n hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Juha Laaksonen ja jäseninä Wolfgang Büchele ja Jukka Viinanen. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2011 aikana viisi kertaa. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Pekka Paasikivi ja jäseninä Kerttu Tuomas ja Jukka Viinanen. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2011 aikana neljä kertaa. Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti perustaa nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja hallituksen jäsenten palkitsemista koskevia ehdotuksia. Nimitystoimikuntaan kuuluvat edustajat neljästä suurimmasta osakkeenomistajasta 31.8.2011 lähtien sekä asiantuntijajäsenenä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.

Nimitysvaliokunnan jäsenet ovat Oras Invest Oy:n toimitusjohtaja Jari Paasikivi, Solidium Oy:n toimitusjohtaja Kari Järvinen, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varman sijoitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi asiantuntijajäsenenä. Nimitysvaliokunta kokoontui vuoden 2011 aikana kerran.

Muutokset yhtiön johdossa

Lokakuussa Kemiran hallitus nimitti Wolfgang Büchelen (PhD, Chemistry) Kemira Oyj:n toimitusjohtajaksi 1. huhtikuuta 2012 alkaen. Büchele on ollut Kemiran hallituksen jäsen vuodesta 2009. Hän seuraa tehtävässä eläkkeelle siirtyvää nykyistä toimitusjohtajaa Harri Kermistä.

Hannu Virolainen (KTM, MMM) nimitettiin Municipal & Industrial -segmentin johtajaksi ja Kemiran strategisen johtoryhmän jäseneksi 1. marraskuuta 2011 alkaen.

Rakenne

Vuoden aikana tehtyjä yritysostoja ja -myyntejä on käsitelty liiketoiminta-alueiden kohdalla.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Kemira määrittelee riskin tapahtumaksi tai olosuhteeksi, joka toteutuessaan voi vaikuttaa Kemiran mahdollisuuteen saavuttaa strategiset ja operatiiviset tavoitteet kestävällä ja eettisellä tavalla. Kemiran riskienhallintapolitiikka ja -periaatteet ennaltaehkäisevät riskejä sekä auttavat saavuttamaan Kemiran haluaman kokonaisriskitason ja varmistamaan Kemiran toiminnan jatkuvuuden.

Kemiran lähiajan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät maailmantalouden kehityksen epävarmuuteen. Maailman BKT:n mahdollinen matalan kasvun kausi vaikuttaisi negatiivisesti Kemiran tuotteiden kysyntään, erityisesti Paper-segmentissä, ja viivästyttäisi joitakin tulevia kasvuprojekteja. Heikolla talouskehityksellä voi myös olla vakavia vaikutuksia Kemiran asiakkaiden maksukykyyn, minkä seurauksena Kemiran luottotappiot saattavat kasvaa. Useiden Kemiran raaka-aineiden hinnat laskevat epäsuotuisassa taloustilanteessa, mutta eräiden raaka-aineiden saatavuus- ja hintariski voivat myös kasvaa. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat vain osittain tältä riskiltä.

Kannattavuuden jatkuva parantaminen on tärkeä osa Kemiran strategiaa. Raaka-aine-, hyödyke- tai logistiikkakustannusten merkittävät korotukset vaarantavat kannattavuustavoitteidemme saavuttamisen. Esimerkiksi korkeat öljyn ja sähkön hinnat voivat merkittävästi heikentää Kemiran kannattavuutta. Myös raaka-aineiden toimittajakentässä tapahtuvat muutokset, kuten konsolidoituminen tai kapasiteetin supistukset, saattavat nostaa raaka-aineiden hintoja. Tiettyjen raaka-aineiden saatavuus voi vaikeuttaa Kemiran tuotantoa, mikäli siihen ei ole riittävästi varauduttu kartoittamalla vaihtoehtoisia toimittajia tai mahdollisuuksia prosessimuutoksiin. Raaka-aine- ja hyödykeriskejä pystytään tehokkaasti seuraamaan ja hallitsemaan Kemiran keskitetyn hankintaketju-funktion (SCM) avulla.

Sopivien ja luotettavien yhteistyökumppanien puute saattaa hidastaa tehokkaan liiketoimintamallin kehittämistä Aasiassa. Uusien tuotteiden kehittäminen ja menestyksellinen kaupallistaminen ovat olennaisia tekijöitä Kemiran kasvupyrkimyksille Aasiassa, ja mahdollinen epäonnistuminen näissä on merkittävä riski yhtiön strategialle.

Kannattavan liiketoiminnan kehittämistä Aasiassa voivat myös uhata immateriaalioikeuksiin liittyvät vaikeudet sekä paikalliset kilpailijat. Kasvu ja kannattavan liiketoimintamallin kehittäminen Aasiassa vaarantuvat, mikäli Kemira ei onnistu palkkaamaan, perehdyttämään ja pitämään palveluksessaan osaavia ja motivoituneita henkilöitä. Strategian mukaisesti Kemira kiinnittää erityistä huomiota toiminnan kehittämiseen ja riskien hallitsemiseen Aasiassa. Käytännön riskienhallintatyötä toteuttaa Kemiran Aasia-Tyynenmeren alueen (APAC) organisaatio.

Kemiralla on EU:n päästökauppajärjestelmän alaisia päästölupia vain yhdessä toimipaikassa Ruotsissa. Myös Oulun toimipaikka on hakenut päästölupia.

Valuuttakurssimuutokset Kemiralle keskeisissä valuutoissa saattavat vaikuttaa konsernin taloudellisiin lukuihin.

Yksityiskohtainen selvitys Kemiran riskienhallinnan periaatteista ja organisoinnista on luettavissa yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kemira.fi. Selvitys rahoitusriskeistä on julkaistu vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa. Ympäristö- ja vahinkoriskejä selvitetään Kemiran 20.2.2012 julkaistavassa ympäristöraportissa.

Tilikauden jälkeisiä tapahtumia

Nimitysvaliokunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2012

Kemiran nimitysvaliokunta ehdotti tammikuussa 2012 Kemiran Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitukseen valitaan kuusi (aiemmin seitsemän) jäsentä ja että hallitukseen valitaan uudelleen sen jäsenet Elizabeth Armstrong, Winnie Fok, Juha Laaksonen, Kerttu Tuomas ja Jukka Viinanen sekä uutena jäsenenä Jari Paasikivi. Nimitysvaliokunta ehdottaa hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Jukka Viinasta ja uudeksi varapuheenjohtajaksi Jari Paasikiveä. Tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana toimii Pekka Paasikivi ja varapuheenjohtajana Jukka Viinanen.

Jari Paasikivi (s. 1954), KTM toimii tällä hetkellä Oras Invest Ltd:n toimitusjohtajana. Hän on lisäksi Tikkurila Oyj:n ja Uponor Oyj:n hallituksen puheenjohtaja sekä Oras Oy:n hallituksen jäsen.

Nimitysvaliokunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot pidetään ennallaan. Vuosipalkkiot olisivat näin ollen seuraavat: puheenjohtaja 74 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtaja 45 000 euroa vuodessa ja muut jäsenet 36 000 euroa vuodessa. Kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista: Suomessa asuvat jäsenet 600 euroa, muualla Euroopassa asuvat jäsenet 1 200 euroa ja Euroopan ulkopuolella asuvat jäsenet 2 400. Matkakustannukset ehdotetaan korvattaviksi yhtiön matkustussäännön mukaan.

Nimitysvaliokunta ehdottaa lisäksi, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina osakkeina tai mikäli tämä ei ole mahdollista markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille ja tarvittaessa hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun Kemiran osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2012 on julkaistu. Kokouspalkkiot ehdotetaan maksettavaksi rahana.

Osinko

Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2011 olivat 633 128 300 euroa, josta tilikauden voitto oli 245 598 837 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa 21.3.2012 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,53 euron osakekohtainen osinko eli yhteensä noin 81 miljoonaa euroa.

Näkymät

Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö. Kemira keskittyy edelleen kannattavuuden parantamiseen ja positiivisen rahavirran vahvistamiseen. Yhtiö aikoo myös tehdä investointeja varmistaakseen kasvun jatkumisen vesiliiketoiminnassa.

Kemiran taloudelliset tavoitteet ovat ennallaan sen mukaan, mitä yhtiö ilmoitti Pääomamarkkinapäivillään syyskuussa 2010. Yhtiön keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

  • liikevaihdon kasvu kehittyneillä markkinoilla > 3 % vuodessa ja kehittyvillä markkinoilla > 7 % vuodessa
  • liikevoitto prosenttina liikevaihdosta > 10 %
  • rahavirta investointien ja osinkojen jälkeen positiivinen
  • velkaantumisaste < 60 %.

Kasvun lähtökohtana ovat kasvavat vesikemikaalimarkkinat ja Kemiran vahva osaaminen veden laadun ja määrän hallinnassa. Syvenevä vesipula, tiukentuva lainsäädäntö ja asiakkaiden oman toiminnan tehostamistarpeet antavat Kemiralle mahdollisuuksia uusien vesisovellusten kehittämiseen, sekä uusille että nykyisille asiakkaille. Panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on keskeinen osa Kemiran strategiaa. Kemiran tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteenä on uusien innovatiivisten teknologioiden kehittäminen ja kaupallistaminen sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti.

Lyhyellä aikavälillä epävarmuus Euroopassa ja maailmantalouden kasvun hidastuminen voivat vaikuttaa tuotteidemme kysyntään asiakastoimialoilla. Kemiran liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä odotetaan vuonna 2012 olevan jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2011.

Helsinki, 7.2.2012

Kemira Oyj Hallitus

Sijoittajakalenteri 2012

Osavuosikatsaus, tammi-maaliskuu 2012 24.4.2012
Osavuosikatsaus, tammi-kesäkuu 2012 26.7.2012
Osavuosikatsaus, tammi-syyskuu 2012 25.10.2012

Varsinainen yhtiökokous 2012 pidetään keskiviikkona 21.3.2012 klo 13.00 (CET+1).

Taloudellisia tunnuslukuja laskentakaavoineen sekä tietoja osakkeenomistuksen jakautumisesta, johdon osakkeenomistuksesta ja lähipiiristä esitetään tilinpäätöksessä ja tilinpäätöksen liitetiedoissa, jotka julkaistaan yhtiön internetsivuilla 20.2.2012 alkavalla viikolla.

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset.

LIITE: Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

KEMIRA-KONSERNI

Laatimisperiaatteet

Tilintarkastettu tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 'Osavuosikatsaukset ' standardin mukaisesti ja sitä tulee lukea yhdessä vuoden 2010 IFRS –tilinpäätöksen kanssa. Osavuosikatsauksen laatimisperiaatteet ovat yhdenmukaiset vuoden 2010 IFRS – tilinpäätöksen kanssa lukuun ottamatta alla kuvattua:

Seuraavia standardeja, standardien muutoksia sekä tulkintoja on sovellettava viimeistään 1.1.2011 alkavalla tilikaudella eikä niillä ole nykytilanteessa merkitystä konsernille:

  • Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä

  • Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu

  • Muutos IFRIC 14:ään, IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisvaatimukset ja näiden välinen yhteys

  • IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla

  • IFRS – standardien vuosittaiset muutokset

Kaikki tilinpäätöstiedotteen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

TULOSLASKELMA
Milj. e
Jatkuvat toiminnot
10-12/2011 10-12/2010 2011 2010
Liikevaihto 543,3 546,6 2 207,2 2 160,9
Liiketoiminnan muut tuotot 13,5 5,0 22,5 25,4
Liiketoiminnan kulut -490,9 -487,5 -1 970,1 -1 920,6
Poistot, arvonalentumiset -30,6 -36,9 -101,3 -109,6
Liikevoitto 35,3 27,2 158,3 156,1
Rahoituskulut, netto -5,5 -6,7 -20,9 -27,4
Osuus osakkuusyritysten voitoista ja tappioista 7,2 2,4 31,0 9,2
Voitto ennen veroja 37,0 22,9 168,4 137,9
Tuloverot 0,8 2,2 -28,1 -22,0
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista 37,8 25,1 140,3 115,9
Lopetetut toiminnot
Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista - - - 531,0
Tilikauden voitto 37,8 25,1 140,3 646,9
Jakautuminen jatkuvista toiminnoista
Emoyhteisön omistajille 36,8 23,7 135,6 110,9
Määräysvallattomille omistajille 1,0 1,4 4,7 5,0
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista 37,8 25,1 140,3 115,9
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot,
laimentamaton ja laimennettu, e 0,24 0,15 0,89 0,73
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, e 0,24 0,15 0,89 4,23
LAAJA TULOSLASKELMA 10-12/2011 10-12/2010 2011 2010
Tilikauden voitto 37,8 25,1 140,3 646,9
Muut laajan tuloksen erät:
Myytävissä olevat rahoitusvarat -19,7 16,3 -24,1 16,9
Muuntoerot 15,4 11,9 -4,6 71,5
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus -0,6 -0,3 0,4 -11,3
Rahavirran suojaus -3,9 8,7 -14,5 12,2
Muut muutokset 0,0 0,0 0,0 -0,6
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -8,8 36,6 -42,8 88,7
Tilikauden laaja tulos 29,0 61,7 97,5 735,6
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhteisön omistajille 28,2 60,0 93,8 729,4
Määräysvallattomille omistajille 0,8 1,7 3,7 6,2
Tilikauden laaja tulos 29,0 61,7 97,5 735,6
TASE
Milj. e
VARAT 31.12.2011 31.12.2010
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 606,0 607,9
Muut aineettomat hyödykkeet 67,5 75,0
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 656,0 661,2
Osuudet osakkuusyrityksissä 158,8 139,5
Myytävissä olevat rahoitusvarat 256,5 284,7
Laskennalliset verosaamiset 47,3 43,7
Muut pitkäaikaiset varat 9,7 10,3
Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 44,3 39,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 846,1 1 861,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 228,2 202,8
Korolliset saamiset 0,5 0,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset 391,2 380,0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 24,7 6,9
Rahavarat 185,8 91,8
Lyhytaikaiset varat yhteensä 830,4 681,9
Varat yhteensä 2 676,5 2 543,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.12.2011 31.12.2010
Oma pääoma
Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma 1 358,5 1 339,9
Määräysvallattomien omistajien osuus 12,3 25,9
Oma pääoma yhteensä 1 370,8 1 365,8
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 464,5 499,1
Laskennalliset verovelat 86,5 99,5
Eläkevelvoitteet 52,4 55,2
Varaukset 50,3 54,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä 653,7 708,5
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 237,1 128,3
Ostovelat ja muut velat 383,8 316,6
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 24,8 14,7
Varaukset 6,3 9,8
Lyhytaikaiset velat yhteensä 652,0 469,4
Velat yhteensä 1 305,7 1 177,9
Oma pääoma ja velat yhteensä 2 676,5 2 543,7

Milj. e

Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto 37,8 23,7 140,3 641,9
Oikaisut, yhteensä 10,3 35,4 92,3 -388,6
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 48,1 59,1 232,6 253,3
Käyttöpääoman muutos 37,5 11,9 -2,7 -63,4
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 85,6 71,0 229,9 189,9
Rahoituskulut -8,0 -10,6 -14,8 -33,9
Maksetut välittömät verot -7,4 -6,7 -37,4 -22,9
Liiketoiminnan nettorahavirta 70,2 53,7 177,7 133,1
Investointien rahavirta
Yritysostot 13,2 0,0 0,0 -31,6
Muut investoinnit -142,5 -29,2 -201,1 -75,6
Luovutustulot * 31,0 2,5 137,1 -6,1
Muiden sijoitusten muutos * 0,8 0,4 1,6 148,8
Investointien nettorahavirta -97,5 -26,3 -62,4 35,5
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) 0,8 45,7 16,0 101,7
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut (-) -46,5 -31,9 -103,3 -72,5
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-) 64,1 -50,5 154,6 -330,2
Maksetut osingot -0,3 -0,3 -77,8 -45,2
Määräysvallattoman omistusosuuden hankinta -13,2 - -13,2 -
Muut rahoituserät -4,2 1,2 -0,5 -13,0
Rahoituksen nettorahavirta 0,7 -35,8 -24,2 -359,2
Rahavarojen muutos -26,6 -8,4 91,1 -190,6
Rahavarat tilikauden lopussa 185,8 91,8 185,8 91,8
Valuuttakurssien muutosten vaikutus -4,4 -1,5 -2,9 -7,8
Rahavarat tilikauden alussa 208,0 98,7 91,8 274,6
Rahavarojen muutos -26,6 -8,4 91,1 -190,6

* 1-12/2010 sisältää Tikkurilan mukana siirtyneet rahavarat sekä Tikkurilan suorittaman lainan takaisinmaksun

Sisältää Tikkurilan 25.3.2010 saakka

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Milj. e Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma
Käyvän Sijoitetun Määräys- Oma
arvon vapaan vallattomien pääoma
Osake- Ylikurssi- ja muut pääoman Muuntoerot Omat Kertyneet Yhteensä omistajien Yhteensä
pääoma rahasto rahastot rahasto osakkeet voittovarat osuus
Oma pääoma 1.1.2010 221,8 257,9 95,8 196,3 -79,9 -25,9 583,6 1 249,6 19,2 1 268,8
Tilikauden voitto - - - - - - 641,9 641,9 5,0 646,9
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutus huomioituna - - 29,1 - 58,6 - -0,2 87,5 1,2 88,7
Tilikauden laaja tulos - - 29,1 - 58,6 - 641,7 729,4 6,2 735,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako - - - - - - -640,3
*)
-640,3 -4,2 -644,5
Omien osakkeiden siirto
osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville - - - - - 1,7 - 1,7 - 1,7
Osakeperusteinen palkitseminen - - - - - - -0,3 -0,3 - -0,3
Muutokset yritysjärjestelyjen yhteydessä - - - - - - -0,2 -0,2 4,7 4,5
Siirrot omassa pääomassa - - 0,1 - - - -0,1 0,0 - 0,0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - 0,1 1,7 -640,9 -639,1 0,5 -638,6
Oma pääoma 31.12.2010 221,8 257,9 125,0 196,3 -21,3 -24,2 584,4 1 339,9 25,9 1 365,8

*) Vuoden 2010 aikana jaetun osingon yhteismäärä oli 640,3 milj. e, josta käteisosinkoa oli 41,0 milj. e (0,27 euroa osakkeelta) vuoden 2009 tuloksesta. Käteisosingon täsmäytyspäivä oli 12.5.2010 ja osinko maksettiin 20.5.2010. Lisäksi annettiin 599,3 milj. e Tikkurilan osakkeina.

Oma pääoma 1.1.2011 221,8 257,9 125,0 196,3 -21,3 -24,2 584,4 1 339,9 25,9 1 365,8
Tilikauden voitto - - - - - - 135,7 135,7 4,6 140,3
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutus huomioituna - - -38,6 - -3,3 - - -41,9 -0,9 -42,8
Tilikauden laaja tulos - - -38,6 - -3,3 - 135,7 93,8 3,7 97,5
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako - - - - - - *)
-73,0
-73,0 -4,8 -77,8
Omien osakkeiden siirto
osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville - - - - - 1,9 - 1,9 - 1,9
Osakeperusteinen palkitseminen - - - - - - -0,9 -0,9 - -0,9
Muutokset yritysjärjestelyjen yhteydessä - - - - - - -2,9 -2,9 -12,5 -15,4
Siirrot omassa pääomassa - - 2,9 - - - -2,9 0,0 - 0,0
Muut muutokset - - - - - - -0,3 -0,3 - -0,3
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - 2,9 - - 1,9 -80,0 -75,2 -17,3 -92,5
Oma pääoma 31.12.2011 221,8 257,9 89,3 196,3 -24,6 -22,3 640,1 1 358,5 12,3 1 370,8

*) Vuoden 2010 tuloksesta jaetun osingon yhteismäärä oli 73,0 milj. e (0,48 euroa osakkeelta). Osingon täsmäytyspäivä oli 25.3.2011 ja osinko maksettiin 1.4.2011.

Kemiran hallussa oli 31.12.2011 omia osakkeita yhteensä 3 312 660 kpl. Omien osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,73 euroa ja osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 2,1 %. Omien osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo on 4,7 milj. euroa.

Ylikurssirahasto on vuoden 2001 optio-ohjelman merkintöjen kautta karttunut, vanhan osakeyhtiölain (734/1978) mukainen rahasto, joka ei enää muutu. Käyvän arvon rahasto on IFRS-standardien mukaisesti käypään arvoon arvostettujen osakkeiden sekä suojauslaskennan kautta karttuva rahasto. Muut rahastot ovat paikallisten lainsäädäntöjen vaatimia. Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

TUNNUSLUVUT 10-12/2011 10-12/2010 2011 2010
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot,
laimentamaton ja laimennettu, e 0,24 0,15 0,89 0,73
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot,
laimentamaton ja laimennettu, e - 3,50
Liiketoiminnan rahavirta / osake, e 0,46 0,36 1,17 0,88
Bruttoinvestoinnit, milj. e 129,3 28,7 201,1 110,0
Bruttoinvestoinnit / liikevaihto, % 4,8 5,3 9,1 4,8
Osakkeita (1000 kpl) keskimäärin, laimentamaton * 151 994 151 697 151 994 151 697
Osakkeita (1000 kpl) keskimäärin, laimennettu * 152 152 152 017 152 152 152 017
Osakkeita (1000 kpl) kauden lopulla, laimentamaton * 152 030 151 735 152 030 151 735
Osakkeita (1000 kpl) kauden lopulla, laimennettu * 152 030 152 055 152 030 152 055
Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma / osake, e 8,94 8,83
Omavaraisuusaste, % 51,3 53,8
Velkaantuneisuus (gearing), % 37,6 39,2
Korolliset nettovelat, milj. e 515,8 535,6
Henkilökunta keskimäärin 5 006 5 608
* Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia osakkeita.
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN 10-12/2011 10-12/2010 2011 2010
Milj. e
Paper ulkoinen 234,5 243,0 973,3 984,3
Paper sisäinen - - - -
Municipal & Industrial ulkoinen 166,6 167,5 664,7 643,6
Municipal & Industrial sisäinen - - - -
Oil & Mining ulkoinen 80,0 72,6 335,7 297,5
Oil & Mining sisäinen - - - -
Muut ulkoinen 62,2 63,5 233,5 235,5
Muut sisäinen - 0,0 - 0,1
Eliminoinnit - 0,0 - -0,1
Yhteensä, jatkuvat toiminnot 543,3 546,6 2 207,2 2 160,9
Tikkurila, ulkoinen, lopetetut toiminnot - - - 108,2
Yhteensä 543,3 546,6 2 207,2 2 269,1
LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN 10-12/2011 10-12/2010 2011 2010
Milj. e
Paper 18,3 8,2 79,5 68,4
Municipal & Industrial 5,8 11,9 43,7 55,8
Oil & Mining 7,2 6,4 34,9 31,9
Muut 4,0 0,7 0,2 0,0
Eliminoinnit - - - -
Yhteensä, jatkuvat toiminnot 35,3 27,2 158,3 156,1
Tikkurila, lopetetut toiminnot - - - 5,3
Yhteensä 35,3 27,2 158,3 161,4
AINEELLISEN KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET
Milj. e
2011 2010
Kirjanpitoarvo kauden alussa 661,2 761,5
Hankitut yhtiöt - 18,1
Lisäykset 94,2 63,2
Vähennykset -17,2 -2,8
Tytäryritysten myynti - -118,9
Poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset -86,1 -100,0
Muuntoero ja muut muutokset 3,9 40,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 656,0 661,2
AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET
Milj. e
2011 2010
Kirjanpitoarvo kauden alussa 682,9 760,2
Hankitut yhtiöt - 10,9
Lisäykset 8,2 15,3
Vähennykset -0,5 -
Tytäryritysten myynti -0,4 -104,8
Poistot ja arvonalentumiset -15,2 -14,2
Muuntoero ja muut muutokset -1,5 15,5
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 673,5 682,9
VASTUUSITOUMUKSET
Milj. e
31.12.2011 31.12.2010
Kiinnitykset 0,5 13,9
Annetut pantit
Omien sitoumusten puolesta 6,3 6,3
Takaukset
Omien sitoumusten puolesta 48,9 45,2
Osakkuusyritysten puolesta 0,7 0,8
Muiden puolesta 4,4 4,4
Käyttöleasingvastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 27,8 21,3
Yli vuoden päästä erääntyvät 146,0 169,8
Muut vastuut
Omien sitoumusten puolesta 1,3 1,1
Osakkuusyritysten puolesta 1,4 1,6

Merkittävimmät taseen ulkopuoliset investointisitoumukset

Merkittävimmät aineellisen käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimuksiin perustuvat sitoumukset 31.12.2011 olivat noin 14,5 miljoonaa euroa liittyen tehdasinvestointeihin Kiinassa ja Euroopassa.

Oikeudenkäynnit

Kemira Oyj vastaanotti 19.8.2009 haasteen, jossa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA (CDC) haki vahingonkorvauksia kuudelta vetyperoksidituottajalta Kemira mukaan lukien, vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Kanteessaan Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA hakee Dortmundin alueelliselta tuomioistuimelta Saksassa päätöstä, jolla se saisi lyhentämättömän ja täydellisen version Euroopan komission 3.5.2006 päivätystä päätöksestä sekä vaatii, että vastaajat, Kemira mukaan lukien, velvoitetaan päätöksen nojalla yhteisvastuullisesti maksamaan vahingonkorvauksia korkoineen.

Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA on ilmoittanut erittelevänsä vahingonkorvausten määrän myöhemmässä vaiheessa saatuaan ensin täydellisen version Euroopan komission päätöksestä. Suuntaa antavana osoituksena vahingonkorvausten määrästä Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA esittää kanteessaan alustavan laskelman ylihinnasta, jonka Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:lle kanteensa siirtäneiden ja myyneiden osapuolten väitetään maksaneen vastaajille kilpailusäännösten rikkomisen seurauksena. Alkuperäisessä haasteessa väitetyn ylihinnan määrän 31.12.2008 mennessä kertyneiden korkojen kanssa todettiin olevan 641,3 miljoonaa euroa.

Sen jälkeen Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA on toimittanut vastaajien asianajajille 14.4.2011 päivätyn oikeudelle osoitetun kirjelmän ja asiantuntijalausunnon. Sanotussa kirjelmässä vähimmäisvahingoksi 31.12.2010 mennessä kertyneiden korkojen kanssa, perustuen kyseiseen asiantuntijalausuntoon, on todettu 475,6 miljoonaa euroa. Kirjelmässä on edelleen todettu, että asiantuntijan vahingonkorvaysanalyysi ei sisällä menetettyä voittoa.

Oikeuskäsittely on vireillä Dortmundin alueellisessa tuomioistuimessa Saksassa. Kemira vastustaa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n kannetta.

Kemira Oyj on lisäksi saanut 28.4.2011 Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n Helsingin käräjäoikeuteen jättämän haasteen, jolla Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA hakee Kemira Oyj:ltä korvauksia vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista vaatien enimmillään 78,0 miljoonaa euroa sekä lisäksi viivästyskorkoa 10.11.2008 lukien ja oikeudenkäyntikuluja viivästyskorkoineen. Viitatut kilpailulainsäädännön rikkomukset ovat samat, joiden johdosta CDC on nostanut kanteen Dortmundissa Saksassa. Kemira vastustaa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n kannetta.

Kemira Oyj:n tytäryhtiö Kemira Chemicals Oy (aiemmin Finnish Chemicals Oy) on 9.6.2011 vastaanottanut asiakirjat, joiden mukaan CDC Project 13 SA hakee vahingonkorvauksia neljältä yhtiöltä Kemira mukaan lukien natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Euroopan komissio määräsi kesäkuussa 2008 Finnish Chemicals Oy:lle 10,15 miljoonan euron sakon natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista vuosina 1994-2000. Kemira Oyj osti Finnish Chemicalsin vuonna 2005. Kemira vastustaa CDC Project 13 SA:n kannetta.

Kemira ei tällä hetkellä pysty arvioimaan Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n ja CDC Project 13 SA:n nostamien kanteiden käsittelyn kestoa tai sen todennäköistä lopputulosta. Käsittelyjen lopputuloksesta ei voi olla varmuutta, ja Kemiralle epäsuotuisilla päätöksillä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Kemiran liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Laajaan kansainväliseen liiketoimintaansa liittyen konserni on kyseisten haasteiden lisäksi osallisena useissa oikeuskäsittelyissä ja se ei odota näiden muiden haasteiden heikentävän merkittävästi konsernin tulosta tai taloudellista asemaa.

LÄHIPIIRI

Joulukuussa 2011 Kemira Oyj on Ekäkesäätiö Neliapilan kanssa allekirjoitetun kauppakirjan mukaisesti ostanut eläkesäätiöltä 2,5 % Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. Muilta osin lähipiirin kanssa tehdyissä liiketoimissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia tilinpäätöksen 2010 jälkeen.

JOHDANNAISINSTRUMENTIT
Milj. e 31.12.2011 31.12.2010
Nimellisarvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset 554,6 -1,7 607,7 8,1
Valuuttaoptiot
Ostetut 0,0 0,0 - -
Asetetut 0,0 0,0 - -
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 213,5 -5,3 305,3 -6,0
joista rahavirran suojaukseen 193,5 -4,9 275,3 -4,7
Korko-optiot
Ostetut - - 10,0 -
Asetetut - - - -
Obligaatiotermiinisopimukset 10,0 -0,3 10,0 -
joista avoinna 10,0 -0,3 10,0 -
Muut instrumentit
GWh Käypä arvo GWh Käypä arvo
Ostetut sähköjohdannaiset 1 092,0 -4,6 824,3 14,9
joista rahavirran suojaukseen 1 092,0 -4,6 824,3 14,9
Myydyt sähköjohdannaiset - - - -
joista rahavirran suojaukseen - - - -
Tuhatta Käypä arvo Tuhatta Käypä arvo
tonnia tonnia
Maakaasujohdannaiset - - 10,1 0,1
joista rahavirran suojaukseen - - 10,1 0,1
Suolajohdannaiset 53,3 0,3 213,0 -

Sopimusten käypä arvo perustuu raportointipäivän markkinahintaan niiltä osin kuin sopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Muut sopimukset on arvostettu niistä aiheutuvien kassavirtojen nykyarvoon ja optioiden osalta arvonmääritysmalleihin.

Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksinään tarkasteltuina anna kuvaa konsernin riskiasemasta.

Vuosineljännestiedot
Milj. e 2011 2011 2011 2011 2010 2010 2010 2010
Jatkuvat toiminnot 10-12 7-9 4-6 1-3 10-12 7-9 4-6 1-3
Liikevaihto
Paper ulkoinen 234,5 243,4 242,2 253,2 243,0 259,9 247,4 234,0
Paper sisäinen - - - - - - - -
Municipal & Industrial ulkoinen 166,6 173,7 166,6 157,8 167,5 164,0 163,7 148,4
Municipal & Industrial sisäinen - - - - - - - -
Oil & Mining ulkoinen 80,0 87,2 84,8 83,7 72,6 80,2 78,1 66,6
Oil & Mining sisäinen - - - - - - - -
Muut ulkoinen 62,2 54,0 55,2 62,1 63,5 50,3 56,0 65,7
Muut sisäinen - - - - - - - 0,1
Eliminoinnit - - - - - - - -0,1
Yhteensä 543,3 558,3 548,8 556,8 546,6 554,4 545,2 514,7
Liikevoitto
Paper 18,3 18,5 20,0 22,7 8,2 24,0 21,0 15,2
Municipal & Industrial 5,8 15,4 10,9 11,6 11,9 14,5 14,8 14,6
Oil & Mining 7,2 10,2 8,1 9,4 6,4 8,8 10,3 6,4
Muut 4,0 -3,3 -1,7 1,2 0,7 -1,3 -1,6 2,2
Eliminoinnit - - - - - - - -
Yhteensä 35,3 40,8 37,3 44,9 27,2 46,0 44,5 38,4
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä
Paper 14,2 18,5 20,0 22,7 21,6 20,5 18,3 15,2
Municipal & Industrial 9,0 15,4 10,9 11,6 12,2 14,5 15,6 16,7
Oil & Mining 8,5 10,2 8,1 9,4 6,5 8,8 6,9 6,4
Muut 2,6 -3,3 -1,7 1,2 -0,1 -1,3 -0,3 0,8
Eliminoinnit - - - - - - -
Yhteensä 34,3 40,8 37,3 44,9 40,2 42,5 40,5 39,1

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Osakekohtainen tulos (EPS) Omavaraisuusaste, %

Emoyhteisön omistajien osuus tilikauden voitosta Oma pääoma x 100 Keskimääräinen osakemäärä Taseen loppusumma - saadut ennakot

Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta, käyttöpääoman Korolliset nettovelat x 100 muutoksen jälkeen ennen investointeja Oma pääoma

Liiketoiminnan rahavirta / osake Korolliset nettovelat

Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta Korolliset velat - rahamarkkinasijoitukset Keskimääräinen osakemäärä - rahavarat

Emoyhteisön omistajille kuuluva

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa Sidottu pääoma 1) 2)

Liiketoiminnan rahavirta Velkaantuneisuus (gearing), %

Emoyhteisön oma pääoma / osake Sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE), %

oma pääoma kauden lopussa Liiikevoitto + osuus osakkuusyritysten tuloksista x 100

1) Keskimäärin

2) Sidottu pääoma = käyttöpääoma + valmiit aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet + valmiit aineettomat hyödykkeet + osakkuusyrityssijoitukset

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.