AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Lindex Group

Annual Report Feb 23, 2012

3292_10-k_2012-02-23_acb072a4-e00f-4006-9011-fd20ae37445f.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Stockmann-konserni lyhyesti

Stockmann on suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava pörssiyhtiö. Sen kolme liiketoimintayksikköä ovat tavarataloryhmä sekä muotikaupan myymäläketjut Lindex ja Seppälä. Stockmann perustettiin vuonna 1862 ja vuonna 2012 yhtiö viettää 150-vuotisjuhliaan. Stockmannilla on 16 tavarataloa ja yli 700 myymälää 15 maassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 2 005,3 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on noin 16 000.

1. 5. SUOMI

  • • 7 tavarataloa
  • • 7 Akateemista Kirjakauppaa
  • • 56 Lindexin myymälää
  • • 138 Seppälän myymälää
  • • Hobby Hall -postimyynti ja 1 myymälä
  • • 13 Stockmann Beauty -myymälää
  • • 4 Zara-myymälää
  • • 1 outlet-myymälä

2. RUOTSI

• 208 Lindexin myymälää

3. NORJA

• 97 Lindexin myymälää

VENÄJÄ

4.

  • • 7 tavarataloa ja 1 kauppakeskus
  • • 17 Lindexin myymälää
  • • 48 Seppälän myymälää
  • • 18 Bestseller-myymälää
  • • 1 konseptimyymälä
  • • 1 outlet-myymälä

VIRO

  • • 1 tavaratalo
  • • 7 Lindexin myymälää
  • • 20 Seppälän myymälää
  • • 1 outlet-myymälä

6. LATVIA

  • • 1 tavaratalo
  • • 7 Lindexin myymälää
  • • 11 Seppälän myymälää

7. LIETTUA

  • • 10 Lindexin myymälää
  • • 10 Seppälän myymälää

8. PUOLA

• 4 Lindexin myymälää

9. TŠEKIN TASAVALTA

• 13 Lindexin myymälää

10. SLOVAKIA

• 4 Lindexin myymälää

UKRAINA
• 2 Seppälän myymälää

11.

12.

13.

ISLANTI • 1 Lindexin franchising-myymälä

BOSNIA-HERTSEGOVINA

  • • 3 Lindexin franchising-myymälää
    1. SAUDI-ARABIA • 17 Lindexin franchising-myymälää

15. ARABIEMIIRIKUNNAT

• 2 Lindexin franchising-myymälä

VERKKOKAUPAT

  • • Lindex (EU-maat ja Norja)
  • • Stockmann, Hobby Hall, Akateeminen Kirjakauppa ja Seppälä (Suomi)

OSTOKONTTORIT

• Bangladesh, Intia, Kiina, Pakistan ja Turkki

Stockmann vuonna 2011

Stockmann-konsernin liikevaihto kasvoi 10,1 prosenttia 2 005,3 miljoonaan euroon. Merkittävin syy kasvuun oli uusi tavaratalo Pietarissa. Myös Moskovan ja Jekaterinburgin tavaratalot, laajentunut Helsingin keskustan tavaratalo ja Lindex-muotiketjun menestys kasvattivat liikevaihtoa.

Konsernin liikevoitto laski 70,1 miljoonaan euroon, kun laajentumisen kustannukset kasvoivat liikevaihtoa nopeammin. Tilikauden voitto oli 30,8 miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos oli 0,43 euroa.

Stockmann Oyj Abp:n osake on listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä. Osakkeenomistajia oli 56 116 vuoden 2011 lopussa. Stockmannin hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,50 euroa osakkeelta.

Avainlukuja

2011 2010 2009 2008 2007
Liikevaihto milj. euroa 2 005,3 1 821,9 1 698,5 1 878,7 1 398,2
Henkilöstökulut milj. euroa 390,0 361,9 327,4 350,5 224,1
Osuus liikevaihdosta % 19,4 19,9 19,3 18,7 16,0
Liikevoitto milj. euroa 70,1 88,8 85,1 121,9 125,2
Osuus liikevaihdosta % 3,5 4,9 5,0 6,5 9,0
Voitto ennen veroja milj. euroa 35,7 74,2 61,1 71,7 119,4
Investoinnit käyttöomaisuuteen milj. euroa 66,0 165,4 152,8 182,3 977,4
Taseen loppusumma milj. euroa 2 062,7 2 053,8 1 925,7 1 764,1 1 823,7
Osakepääoma milj. euroa 143,7 142,3 142,2 123,4 112,2
Osakekannan markkina-arvo 31.12. milj. euroa 911,8 2 047,1 1 396,7 611,6 1 659,8
Osingot milj. euroa 35,9* 58,3 51,2 38,0 75,2
Osinko/osake euroa 0,50* 0,82 0,72 0,62 1,35
Tulos/osake, osakeantikorjattu** euroa 0,43 1,10 0,82 0,65 1,56
Tulos/osake, osakeantikorjattu,
laimennettu**
euroa 0,43 1,09 0,81 0,65 1,55
Omavaraisuusaste % 42,2 43,1 44,1 39,0 32,6
Oman pääoman tuotto % 3,5 9,0 7,0 6,1 15,2
Sijoitetun pääoman tuotto % 4,1 5,8 5,8 8,3 12,1
Henkilöstö 31.12. 15 960 14 836 14 836 15 737 16 478

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

25 % Ruotsi ja Norja 17 % Venäjä ja Ukraina 7 % Baltia ja Keski-Eurooppa

** Vuosien 2008 ja 2007 tunnusluvut oikaistu vuoden 2009 osakeannilla.

21 % Ruotsi ja Norja

27 % Venäjä ja Ukraina

10 % Baltia ja Keski-Eurooppa

Liiketoiminnan muut tuotot % liikevaihdosta

2007 2008 2009 2010 2011

0

Liiketoimintayksiköt lyhyesti

Stockmann-konserni tarjoaa asiakkailleen inspiroivia ostokokemuksia. Tavarataloryhmän laajaan tuotevalikoimaan kuuluu muoti, kodin ja vapaa-ajan tuotteet, elintarvikkeet ja kirjat. Lindexin ja Seppälän valikoimat keskittyvät kohtuuhintaiseen muotiin.

Tavarataloryhmään kuuluu 16 tavarataloa ja 40 muuta myymälää Suomessa, Venäjällä ja Baltian maissa, kauppakeskus Pietarissa, Suomen johtava etäkauppa Hobby Hall ja kaksi muuta verkkokauppaa. Lindex toimii 14 maassa ja sillä on 423 omaa muotimyymälää ja 23 franchisingkumppaneiden myymälää. Seppälällä on 229 muotimyymälää Suomessa, Venäjällä, Baltian maissa ja Ukrainassa. Lisäksi konserniin kuuluu seitsemän ostokonttoria viidessä Aasian maassa.

YLI 700 MYYMÄLÄÄ

Tavarataloryhmä

Stockmann-tavaratalot tarjoavat ainutlaatuisen laajan ja laadukkaan tuotevalikoiman, hyvän hinta–laatu-suhteen sekä asiantuntevaa ja erinomaista asiakaspalvelua korkeatasoisessa ja kansainvälisessä ostoympäristössä. Hobby Hallin verkkokauppa ja postimyynti tarjoavat helpon, luotettavan ja miellyttävän mahdollisuuden laatutuotteiden ostamiseen edullisella hinnalla.

Osuus Stockmannin liikevaihdosta 1 236,9 milj. euroa

Lindex

Lindexin liikeidea on tarjota inspiroivaa muotia sopivaan hintaan. Naistenvaatteissa, alusvaatteissa, lastenvaatteissa ja kosmetiikassa on useita eri konsepteja. Lindexin mallistoille ovat ominaisia harkitut yksityiskohdat, muotitietoisuus ja nopeasti vaihtuvat uutuudet. Konseptit sisältävät perustuotteiden lisäksi erittäin muodikkaita tuotteita.

Osuus Stockmannin liikevaihdosta 624,1 milj. euroa

53 %

liikevoitosta 41,2 milj. euroa

Seppälä

Seppälä tarjoaa kansainvälistä muotia naisille, miehille ja lapsille. Sen laaja tuotevalikoima sisältää vaatteita, asusteita, kenkiä ja kosmetiikkaa. Seppälän missio on rohkaista ja innostaa ihmisiä nauttimaan muodista oman tyylinsä mukaisesti. Seppälän vetovoiman salaisuus on nopeasti vaihtuvat valikoimat ja kyky tarjota muotia sopivaan hintaan.

STRATEGIA 8

2 VUOTTA 150

Sisältö

Stockmann 150 vuotta 2
Vuoden 2011 tapahtumia 4
Toimitusjohtajan katsaus6
Strategia ja perusarvot8
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet9
Tavarataloryhmä 10
Lindex 16
Seppälä20
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
(Corporate Governance Statement) 24
Hallitus 26
Konsernin johtoryhmä28
Hallituksen toimintakertomus 30
Osakkeet ja osakepääoma 36
Tunnuslukuja42
Konsernin laaja tuloslaskelma 43
Konsernitase 44
Konsernin rahavirtalaskelma 46
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista47
Emoyhtiön tuloslaskelma 48
Emoyhtiön tase49
Emoyhtiön rahavirtalaskelma51
Emoyhtiön voitonjakoehdotus52
Tilintarkastuskertomus53
Konsernin tuloslaskelma vuosineljänneksittäin54
Tietoa konsernin markkina-alueista55
Tietoa osakkeenomistajille 56
Yhteystiedot 57

Stockmann 150 vuotta

1862

STOCKMANN PERUSTETAAN

Lyypekkiläinen G. F. Stockmann tuli Suomeen 1850-luvulla Nuutajärven lasitehtaalle töihin. Vuonna 1859 hän aloitti lasitehtaan myymälänhoitajana Lampan talossa Helsingissä. Stockmann sai liikkeen haltuunsa 1.2.1862, ja tästä tuli yhtiön perustamispäivä.

1880

SENAATINTORIN TAVARATALO

Stockmann avasi mannermaisen tavaratalon Senaatintorin laidalta ostamassaan rakennuksessa, joka tunnetaan nykyisin Kiseleffin talona. Tavaratalo sijaitsi silloisen Helsingin keskipisteessä ja kehittyi 50 vuoden aikana kaupungin tärkeäksi maamerkiksi.

1957

TAMPERE

Stockmannin ensimmäinen paikallistavaratalo avattiin Tampereelle. Tavaratalo menestyi hyvin, ja jo vuonna 1965 tavarataloa laajennettiin. Nykyiselle paikalleen Tampereen tavaratalo muutti vuonna 1981.

1981–1982

TAPIOLA JA TURKU Tapiolan tavaratalo avattiin Espoossa vuonna 1981. Vuotta myöhemmin Stockmann laajentui Turkuun, kun yhtiö avasi Turun City-Sokokselta siirtyneisiin tiloihin oman tavaratalonsa.

1996

TALLINNA

Stockmann avasi ensimmäisen ulkomaan tavaratalonsa Tallinnassa. Toiminta Virossa oli alkanut vuonna 1993, kun Stockmann avasi vaate- ja kodinkonemyymälän Tallinnassa. Vuonna 1996 avattiin myös Viron ensimmäinen Seppälä-myymälä.

2007 LINDEX

Stockmann osti ruotsalaisen Lindexin, joka on yksi Pohjois-Euroopan johtavista muotiketjuista. Lindex aloitti alusvaatemyymälänä vuonna 1954 ja käynnisti kansainvälistymisen laajentuessaan Norjaan vuonna 1969.

1902

OSAKEYHTIÖKSI

Yhden miehen yrityksestä tuli G. F. Stockmannin ja hänen poikiensa omistama osakeyhtiö G. F. Stockmann Aktiebolag. Vuonna 1918 liiketoiminta siirtyi Aktiebolaget Stockmann Osakeyhtiölle, jolla oli jo laajempi omistuspohja.

1930

SUURI TAVARATALO

Uusi upea tavaratalo avattiin Helsingin keskustassa. Sigurd Frosteruksen piirtämä rakennus valmistui nelikerroksisena vuonna 1926 ja kokonaisuudessaan vuonna 1930. Samana vuonna ostettiin Akateeminen Kirjakauppa, joka muutti tavarataloon.

1942

PÖRSSIYHTIÖKSI

Stockmannista tuli pörssiyritys, kun yhtiön osakkeen noteeraus alkoi Helsingin pörssissä. Pörssiin listautumista oli suunniteltu jo 1930-luvulla, ja suunnitelma toteutui viimein jatkosodan aikana.

1985

HOBBY HALL

Stockmann osti postimyyntiyritys Hobby Hallin, joka oli aloittanut toimintansa Suomessa 1960-luvulla nimellä Concert Hall Society. Yhtiön liikeideana oli ensin klassisen musiikin äänilevyjen myynti, josta toiminta laajeni pian muille tavara-alueille.

1988 SEPPÄLÄ

Stockmann osti vaatekauppaa harjoittavan Seppälä-perheyhtiön, joka oli perustettu vuonna 1930. Seppälä kehittyi 1970-luvulla valtakunnalliseksi ketjuksi, ja vuonna 1988 siihen kuului jo viitisenkymmentä myymälää eri puolilla Suomea.

1989

LAAJENTUMINEN VENÄJÄLLE Stockmann aloitti laajentumisen Venäjälle avaamalla ensimmäiset myymälänsä Moskovaan, tuolloiseen Neuvostoliittoon. Toinen uusista myymälöistä keskittyi muotiin, toinen elintarvikkeisiin.

1992–2011

TAVARATALOKETJU LAAJENEE 1992 Itäkeskus, Helsinki 1998 Smolenskaja, Moskova (suljettu 2008) 2001 Oulu 2003 Riika 2004 Mega South ja Mega North, Moskova 2005 Jumbo, Vantaa

2007 Mega East, Moskova 2009 Metropolis, Moskova 2010 Golden Babylon, Moskova 2010 Nevsky Centre -kauppakeskus ja Pietarin tavaratalo 2011 Jekaterinburg

Stockmann edelläkävijänä

Kun Stockmannin suuri tavaratalo avattiin Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien kulmaan vuonna 1930, se oli täynnä asioita, joita ei ennen ollut Helsingissä nähty. Tavaratalossa oli mahdollista matkustaa rullaportailla ja hissityttöjen ohjaamilla hisseillä sekä ostaa Coca-Colaa Soodalähteeltä.

Vuonna 1950 Stockmannilla tehtiin Suomen ensimmäinen televisiolähetys. Ohjelmaa kuvattiin tavaratalon viidennessä kerroksessa, ja ihmiset seurasivat lähetystä tavaratalon näyteikkunasta.

Stockmannin vuoden 1986 uutuus oli myyntikampanja, joka sai nimen Hullut Päivät. Samana vuonna lanseerattiin myös Stockmannin kanta-asiakkuusohjelma, johon kuuluu tänä päivänä neljässä maassa yli 2,5 miljoonaa kanta-asiakasta.

Vuoden 2011 tapahtumia

Helmikuu FIRST – UUSI KANTA-ASIAKKUUDEN TASO

Kanta-asiakasjärjestelmä on Stockmannin tavaratalojen keskeinen menestystekijä. Vuonna 2011 parhaimmille kanta-asiakkaille luotiin uusi First-taso, jolle pääsee vuosiostosten tavarataloissa ylittäessä 8 000 euroa. Monien etujen lisäksi First-asiakkaat nauttivat henkilökohtaisesta palvelusta Helsingin keskustan tavarataloon avatussa First Lounge -tilassa.

Maaliskuu LINDEX LAAJENEE ITÄ-EUROOPASSA

Puolan ensimmäinen Lindex-myymälä avautui 3. maaliskuuta 2011 Walbrzychin kaupungissa. Vuoden 2011 lopussa maassa oli jo neljä Lindexin myymälää.

Tammikuu

Tammikuu

UUSI LOGISTIIKKAKESKUS MOSKOVAAN

ENTISTÄ ENEMMÄN VERKKOKAUPPAA

Lindexin suosittu verkkokauppa laajentui Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta koko EU:n alueelle tammikuussa 2011. Huhtikuussa Lindex Shop Online avautui vielä Norjassa. Nyt Lindexin valikoima on kuluttajien ulottuvilla 28 Euroopan maassa.

Tavarataloryhmän Venäjän logistiikkakeskus muutti uusiin tiloihin vuoden 2011 alussa. Moskovan luoteisosassa sijaitseva keskus palvelee kaikkia Venäjän Stockmanntavarataloja. Uudet, ajanmukaiset tilat mahdollistavat toiminnan laajentuessa entistä tehokkaammat tavaravirrat.

Maaliskuu UUSI TAVARATALO JEKATERINBURGIIN

Stockmannin seitsemäs tavaratalo Venäjällä avautui 30.3.2011 Greenwichin kauppakeskuksessa Jekaterinburgin kaupungin keskustassa. Uusi tavaratalo tarjoaa laajan valikoiman muotia, kodintuotteita ja elintarvikkeita kauppakeskuksen kolmessa kerroksessa, joiden myyntipinta-ala on yhteensä lähes 8 000 neliömetriä. Erityisesti monipuolinen Herkku-osasto nousi heti avauduttuaan asiakkaiden suosioon.

Tavaratalolla on noin 270 työntekijää, jotka on tavaratalon johtajasta alkaen kaikki rekrytoitu Jekaterinburgin alueelta. Stockmannin investointi hankkeeseen oli 14 miljoonaa euroa.

Tavaratalo on Stockmannin ensimmäinen Moskovan ja Pietarin ulkopuolella Venäjällä. Yli 1,4 miljoonan asukkaan suurkaupunkina Jekaterinburg tarjoaa Stockmannille laajan asiakaspotentiaalin. Tavaratalon lisäksi Jekaterinburgista löytyvät Lindexin ja Seppälän muotimyymälät.

Elokuu ENTISTÄ INSPIROIVAMPAA MARKKINOINTIA

Lindexin uusi markkinointiviestinnän konsepti, Get the Look, esiteltiin elokuussa 2011. Konsepti näyttää muotitietoisille naisille, miten uusimmat kansainväliset trendit tuodaan esille Lindexin tyylillä. Kampanjan keulakuvana toimi Oscarpalkittu näyttelijä Reese Witherspoon.

Huhtikuu ja lokakuu 25 VUOTTA HULLUJA PÄIVIÄ

Stockmannin Hullut Päivät on kerännyt miljoonia asiakkaita ostoksille siitä lähtien, kun myyntikampanja sai alkunsa huhtikuussa 1986. Keväällä 2011 Hulluja Päiviä vietettiin juhlatunnelmissa 50. kerran. Alusta asti ideana on ollut merkkituotteiden tarjoaminen edullisesti hankkimalla tuotteet suurissa erissä vain tätä kampanjaa varten.

Hullut Päivät on Stockmannin tavarataloketjun kansainvälinen konsepti. Tallinnan tavaratalossa ensimmäinen kampanja järjestettiin syksyllä 1997 ja Moskovassa keväällä 2006. Stockmannin uusimmissa tavarataloissa päästiin Hullujen Päivien ostostunnelmaan vuonna 2011: Pietarissa huhtikuussa ja Jekaterinburgissa lokakuussa.

Hullujen Päivien myynti on 25 vuoden aikana noussut lähes poikkeuksetta, ja myös vuonna 2011 lyötiin aiemmat myyntiennätykset. Yhteensä kahden viisipäiväisen kampanjan liikevaihto vastaa tavaratalojen keskimääräistä kuukauden liikevaihtoa. Syystäkin Hulluja Päiviä kutsutaan Suomen vähittäiskaupan tunnetuimmaksi myyntikampanjaksi.

10 000 UUTTA OSAKKEENOMISTAJAA Lähes 18 000 kanta-asiakasta hyödynsi vuoden 2008 kanta-asiakasoptioitaan ja merkitsi niillä Stockmannin osakkeita vuonna 2011. Stockmann sai noin 10 000 uutta osakkeenomistajaa. Vuoden lopussa

osakkeenomistajia oli 56 116.

Kesäkuu

Syyskuu KOHTAAMISPAIKKOJEN SUOSIO JATKUU

Akateemisen Kirjakaupan Kohtaamispaikalla vieraili vuonna 2011 muun muassa Viron presidentti Toomas Ilves (kuvassa oik.), joka esitteli kirjaansa syyskuussa.

Lokakuu SEPPÄLÄ KLUBI VENÄJÄLLE

Seppälän kanta-asiakasjärjestelmä, Seppälä Klubi, lanseerattiin Pietarin alueen 15 Seppälä-myymälässä. Klubi uusiutui myös Suomessa ja Baltian maissa, joissa klubilaisia on yhteensä jo yli 800 000.

Marraskuu TAVARATALOT JUHLIVAT MERKKIVUOSIAAN

Stockmannin tavaratalo Tapiolassa, Espoossa, avautui lokakuussa 1981. Oulussa Stockmann on toiminut vuodesta 2001 alkaen. Tavaratalojen 30- ja 10-merkkivuosia juhlittiin yhdessä kanta-asiakkaiden kanssa. Tavaratalot uudistuvat jatkuvasti: Tapiolaan on suunnitteilla Tapiolayhtymän kanssa uusi kiinteistö, johon tavaratalo muuttaa arviolta vuonna 2016.

Marraskuu

UUSI LINDEXIN MYYMÄLÄKONSEPTI OSLOON JA REYKJAVIKIIN

Lindexin uusi Norjan lippulaivamyymälä avautui 24. marraskuuta 2011 Karl Johan -kadulla Oslossa. Täällä esiteltiin ensimmäistä kertaa Lindexin uusi myymäläkonsepti.

Marraskuussa avautui myös Lindexin ensimmäinen franchising-myymälä Reykjavikissa. Uuden myymälän myynti käynnistyi erinomaisesti. Islannista tuli samalla Stockmann-konsernin 15. toimintamaa.

Marraskuu SEPPÄLÄN MUOTIA VERKOSTA

Seppälän yhteistyö kansainvälisen suomalaissuunnittelijan Paola Suhosen kanssa huipentui marraskuussa 2011, kun Paola Suhonen by Seppälä -kokoelma esiteltiin Seppälän myymälöissä ja uudessa Suomen verkkokaupassa. Verkkokauppa on osa Seppälän uusiutuneita kotisivuja, jotka muodostavat ajankohtaisen muodin yhteisön asiakkaille.

Investoinnit tuottamaan

Vuoden 2011 alkaessa maailmantalouden tunnelmat olivat kohtuullisen valoisat. Tuskin kukaan osasi aavistaa, millaiseen myllerrykseen taloudellinen ympäristömme vuoden aikana joutui. Euroopan velkakriisi järkytti markkinoita, ja epävarmuus levisi vähitellen myös kuluttajien luottamukseen ja ostokäyttäytymiseen. Stockmannin markkina-alueilla kuluttajien epävarmuus heijastui erityisesti muotimarkkinoiden kulutuskysyntään Ruotsissa, jossa monen vuoden hyvän kehityksen jälkeen kokonaismarkkinat kääntyivät selvään laskuun. Suomessa kehitys oli positiivisempi. Baltian maissa ja Venäjällä vähittäiskaupan kokonaismarkkinat jatkoivat Pohjoismaita selvästi voimakkaampaa kasvuaan.

Myynnin kasvu jatkui

Stockmann-konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2011 erityisesti loppuvuodesta 2010 valmistuneiden merkittävien investointien ansiosta. Kauppakeskus Nevsky Centren ja siinä sijaitsevan Stockmann-tavaratalon avaus Pietarissa nostivat liikevaihtoa Venäjällä. Lisäksi Stockmann vahvisti asemiaan avaamalla maaliskuussa 2011 seitsemännen tavaratalonsa Uralin kupeeseen Jekaterinburgiin. Helsingin keskustan tavaratalon myynnin kasvussa näkyi selvästi laajennus- ja uudistusprojektin vaikutus.

Lindex vahvisti markkina-asemaansa kaikissa toimintamaissaan vuoden 2011 aikana. Ruotsissa liikevaihto kehittyi selvästi markkinoita paremmin mutta jäi silti tavoitteista Ruotsin koko muotialan myynnin laskiessa viisi prosenttia. Seppälän liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla. Molemmat muotiketjut jatkoivat strategioidensa mukaista laajentumista. Lindexin uusia markkinoita ovat Puola, jossa avautui vuoden aikana neljä myymälää, ja Islanti, jossa franchising-kumppani avasi ensimmäisen myymälänsä marraskuussa. Yhteensä Lindexillä ja Seppälällä oli

vuoden 2011 lopussa 24 myymälää enemmän kuin vuotta aiemmin. Laajentuminen jatkuu vuonna 2012 mutta aiempaa maltillisemmalla tahdilla.

Vuonna 2011 Stockmann eteni voimakkaasti verkkokaupassa, joka nähdään kasvavana vähittäiskaupan osana. Konsernin kaikilla keskeisillä brändeillä – Stockmann, Lindex, Seppälä, Hobby Hall ja Akateeminen Kirjakauppa – on nyt verkkokaupat, jotka toimivat Suomessa ja Lindexin osalta 28 Euroopan maassa.

Tulos jäi tavoitteista

Liikevaihdon kasvu ei vuonna 2011 ja erityisesti sen ensimmäisellä neljänneksellä riittänyt kattamaan laajentumisen takia kohonneita kustannuksia ja poistoja. Loppuvuotta kohden tilanne parani, ja viimeisen neljänneksen liikevoitto oli edellisvuotta parempi. Suhteellinen myyntikate heikkeni jonkin verran korkeiden hankintahintojen ja hintavetoisten kampanjoiden seurauksena. Liikevoitto vuonna 2011 oli 70,1 miljoonaa euroa, mikä on 18,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tavarataloryhmän liikevoitto nousi Venäjän ja Baltian parantuneen kehityksen ansiosta. Lindex ja Seppälä jäivät edellisvuoden tuloksistaan, mutta Lindex toi silti yli puolet konsernin liikevoitosta.

Kun liikevoitto jäi odotettua pienemmäksi, korkea velan määrä ja rahoituskulut rasittivat Stockmannin tulosta. Tilikauden tulos jäi 30,8 miljoonaan euroon ja osakekohtainen tulos oli 0,43 euroa. Epävarmuuden jatkuessa on selvää, että entistä enemmän huomiota on kiinnitettävä paitsi tuloksen parantamiseen, myös pääomien käytön tehostamiseen.

Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2011 maksettavan osingon määrä on 0,50 euroa osakkeelta, mikä on enemmän kuin osakekohtainen tulos. Osinkoehdotus kuvastaa kuitenkin yhtiön uskoa siihen, että vuoden

2011 alkupuolella tuloksenteossa ilmenneet vaikeudet ovat luonteeltaan tilapäisiä.

Stockmannin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamisaikataulu on haasteellinen, mikäli nykyiset vaikeudet toimintaympäristössä jatkuvat. Tavoitteita ja niiden aikataulua onkin tarkasteltava sitten, kun käsitys talouden suunnasta on tarkentunut.

150-vuotisjuhlavuotenaan Stockmann keskittyy kannattavuuden parantamiseen

Lähtökohdat vuodelle 2012

Maailmantalouden vakiintumaton tila luo haasteelliset lähtökohdat arvioida Stockmannkonsernin tulevaa kehitystä. Markkinatilanteen näkyvyys erityisesti Pohjoismaiden osalta ei ole toimitusjohtajakaudellani koskaan ollut näin heikko. Jos Euroopan velkakriisiin löytyy markkinoiden luottamuksen palauttava ratkaisu, voi toipuminen käynnistyä alkaneen vuoden aikanakin. Epävarmuuden jatkuminen taas merkitsee kaikkien valmistautumista huonompiin aikoihin ja tätä kautta talouden automaattista alamäkeä. Venäjän markkinat jatkanevat Pohjoismaita parempaa kehitystä edellyttäen, että raakaöljyn hinta ei merkittävästi laske nykyiseltä tasoltaan.

Stockmannin kilpailukyky on kuitenkin pysynyt hyvänä, ja meillä on edelleen erinomaiset edellytykset myynnin kasvulle ja myönteiselle tuloskehitykselle yleisen markkinatilanteen parantuessa. Vuoden 2012 aikana Stockmann keskittyy hyödyntämään täydellä teholla aiemmin tehtyjä suuria tavarataloinvestointeja ja lukuisia myymäläavauksia. Lisäksi pääomien tehokkaaseen käyttöön ja kulurakenteeseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota kaikissa yksiköissä. Investointien arvioidaan jatkavan alenevaa trendiä ja olevan noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2012.

Katse juhlavuoteen

Helmikuun 1. päivänä 2012 tuli kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun saksalaissyntyinen myymälänhoitaja G. F. Stockmann sai omistukseensa Lampan talossa Helsingin Kauppatorin laidalla sijanneen myymälän. Pienestä lasitavaraliikkeestä kasvoi ensin komea tavaratalo ja sitten laaja kansainvälinen vähittäiskaupan konserni. Edessämme on juhlavuosi, joka näkyy asiakkaille upeiden juhlatuotteiden, kampanjoiden ja tapahtumien muodossa.

Maailmantalouden tämänhetkisissä myrskyissä tulevaisuus voi näyttää epävarmalta. Mutta katsantokanta muuttuu, kun tapahtuneet asettaa Stockmannin 150-vuotisen historian perspektiiviin, jossa on selvitty sodista ja eriasteisista taloudellisista kriiseistä. Siksi uskon Stockmannin nousevan tästäkin taantumasta entistä vahvempana.

Haluan kiittää osakkeenomistajiamme ja yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta sekä henkilöstöämme erinomaisesta työpanoksesta haasteellisen vuoden 2011 aikana. Erityisesti haluan kiittää asiakkaitamme, joiden tyytyväisyys on Stockmannin pitkän iän ja menestyksen keskeisin tekijä. Toivotan kaikille sidosryhmillemme menestyksellistä Stockmann-juhlavuotta 2012.

Helsingissä 10.2.2012

Hannu Penttilä toimitusjohtaja

STOCKMANN ON KASVANUT LAMPAN TALON MYYMÄLÄSTÄ KANSAINVÄLISEKSI VÄHITTÄIS-KAUPAN KONSERNIKSI

Strategisena tavoitteena kannattava kasvu

Stockmann on kansainvälinen vähittäiskaupan edelläkävijä, jonka toiminnan perustana ovat asiakaslähtöisyys ja tuloshakuisuus. Olemme vahva tavaratalo- ja muotikaupan osaaja, jonka brändit tunnetaan laajasti Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Stockmannin pitkäjänteisenä strategisena tavoitteena on kannattava kasvu, joka pohjautuu hyvään myynnin kehitykseen nykyisillä markkinoilla ja laajentumiseen kansainvälisillä markkinoilla.

Strategian ydin on entisellään, vaikka Euroopan velkakriisi ja kuluttajien epävarmuus ovat luoneet toimintaympäristöstä entistä haasteellisemman. Tuleva maailmantalouden kehitys näyttää, joudutaanko pitkän aikavälin tavoitteita tai niiden aikatauluja myöhemmin tarkentamaan.

Entistä tehokkaampaa toimintaa

Stockmann on investoinut merkittävästi kilpailukykynsä parantamiseen viime vuosien aikana: investoinnit käyttöomaisuuteen olivat vuosina 2007–2010 yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa, josta 850 miljoonaa euroa sitoutui muotiketju Lindexin yritysostoon joulukuussa 2007. Historialliset rakennusprojektit – Helsingin keskustan tavaratalon laajentaminen ja uudistaminen sekä Nevsky Centre -ostoskeskuksen rakentaminen Pietariin – olivat investointeja, joiden avulla parannettiin kilpailuasemaa pitkälle tulevaisuuteen.

Seuraavien vuosien aikana Stockmannkonserni keskittyy hyödyntämään täydellä teholla aiemmin tekemiään suuria investointeja ja tehostamaan pääomien käyttöä. Vuosien 2012–2014 aikana investointien arvioidaan olevan selvästi poistoja pienemmät.

Tavarataloryhmä keskittyy nykyisten tavaratalojen kannattavuuden parantamiseen, tiettyjen tavaratalojen uudistamiseen ja laajentamiseen sekä ketjutoiminnan vahvistamiseen. Konsernin muotiketjut Lindex ja Seppälä jatkavat laajentumista lähinnä Venäjällä ja Itä-Euroopassa, vaikkakin aiempaa maltillisemmalla tahdilla. Varastojen määrään ja kulurakenteeseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota kaikissa yksiköissä.

Liikevaihto kasvaa erityisesti Venäjällä

Stockmann on toiminut Venäjällä vuodesta 1989, jolloin ensimmäiset myymälät avattiin Moskovassa. Vuonna 2011 liikevaihdosta 16 prosenttia tuli Venäjältä, ja maan osuus liikevaihdosta kasvaa viime vuosina avattujen tavaratalojen vahvistaessa markkina-asemiaan. Konserni keskittyy Venäjällä ydinliiketoimintaansa ja omien brändien kehittämiseen; Bestseller-franchising-toiminta on päätetty lopettaa vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on saavuttaa positiivinen liiketulos Venäjällä ilman Bestseller-toimintoja vuonna 2012.

Stockmann arvioi konsernin liikevaihdon ja liikevoiton kasvavan vuonna 2012, jos yleinen markkinatilanne ei merkittävästi heikenny nykyisestä.

Stockmann-konsernin perusarvot

TULOSHAKUISUUS

Harjoitamme liiketoimintaa rahan ansaitsemiseksi; kaiken toiminnan tulee tukea tätä päämäärää. Menestyminen tuloksenteossa merkitsee osakkeenomistajille sijoituksen tuottavuutta, yritykselle liikkumavapautta ja riskinottokykyä sekä yhteisiin päämääriin sitoutuneille hyville ihmisille arvostettua työtä ja mahdollisuutta kehittyä.

ASIAKASLÄHTÖISYYS

Ansaitsemme rahaa vain tuottamalla asiakkaan näkökulmasta todellisia ja kilpailijoita parempia etuja, jotka kokonaisuutena johtavat korkeaan asiakastyytyväisyyteen ja kiinteisiin asiakassuhteisiin. Kilpailukykyinen hinnoittelu, luotettava laatu ja hyvä asiakaspalvelu ovat keskeisiä edellytyksiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

TEHOKKUUS

Toimimalla kilpailijoita paremmin kasvatamme myyntiä ja saavutamme korkean kustannustehokkuuden sekä hyvän pääoman käytön tehokkuuden.

SITOUTUMINEN

Menestymme ymmärtämällä kaikissa

toiminnoissa Stockmannin yhteisten ja oman yksikön menestystekijöiden merkityksen ja sitoutumalla yhteisiin tavoitteisiin.

IHMISTEN ARVOSTUS

Arvostamme ihmisten kykyä sitoutua, ottaa hallittuja riskejä ja saada aikaan tulosta. Palkitsemme onnistumisen.

VASTUULLISUUS

Toimintamme on eettisesti kestävää, oikeudenmukaista ja ympäristöarvoja kunnioittavaa.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Osingot tilikausilta 2007–2011

Osinkopolitiikka

Stockmannin hallitus on määritellyt osingonjakotavoitteeksi vähintään puolet varsinaisen liiketoiminnan tuottamasta voitosta. Toiminnan kasvun vaatima rahoitus otetaan kuitenkin huomioon osingon tasossa.

TARJOAMME ERINOMAISTA JA AMMATTITAITOISTA ASIAKASPALVELUA INSPIROIVASSA OSTOYMPÄRISTÖSSÄ

Odotukset ylittävä ostokokemus

Stockmannin tavarataloryhmään kuuluu 16 tavarataloa, Nevsky Centre -kauppakeskus ja 40 muuta myymälää Suomessa, Venäjällä ja Baltian maissa. Hobby Hallin, Stockmannin ja Akateemisen Kirjakaupan etäkaupat ovat olennainen osa liiketoiminta-aluetta.

Tavarataloryhmän vuoden 2011 päätavoite oli kiihdyttää uudet ja laajennetut tavaratalot hyvään myyntivauhtiin usean vuoden investointijakson jälkeen. Samalla keskityttiin ketjutoiminnan ja prosessien kehittämiseen sekä monikanavaisen liiketoiminnan laajentamiseen. Liikevaihdon kasvun kärjessä olivat marraskuussa 2010 avattu Pietarin tavaratalo, laajennettu ja uudistettu Helsingin keskustan tavaratalo sekä Moskovassa vuoden 2010 alkupuolella avattu Golden Babylon -tavaratalo. Lisäksi Venäjän tavaratalotoimintaa laajennettiin Jekaterinburgiin, jossa avautui uusi tavaratalo maaliskuussa 2011.

Kasvua kaikilla markkinoilla

Tavarataloryhmän liikevaihto vuonna 2011 oli 1 236,9 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 12,5 prosenttia. Liikevoitto kasvoi 35,2 miljoonaan euroon, mikä oli 2,8 prosenttia liikevaihdosta.

Yleinen markkinatilanne heikkeni Suomessa selvästi vuoden loppua kohden. Tavarataloryhmän liikevaihto Suomessa oli 861,4 miljoonaa euroa, joka oli 4,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tavaratalot kasvattivat markkinaosuuttaan useimmilla tavaraalueilla, erityisesti muotikaupassa. Verkkokaupan merkitys nousi, kun sekä perinteisesti vahvan Hobby Hallin että uuden Stockmannin ja Akateemisen Kirjakaupan verkkokauppojen liikevaihto kasvoi voimakkaasti vuoden aikana.

Baltian maiden vähittäiskauppa kääntyi selvään nousuun. Stockmann-tavaratalojen liikevaihto kehittyi vahvasti koko vuoden ajan molemmissa toimintamaissa, Virossa ja Latviassa. Baltian tavaratalojen liikevaihto kasvoi 11,5 prosenttia ja oli 91,3 miljoonaa euroa.

Venäjän markkinoilla kulutus kasvoi kohtuullisesti, mutta jäi edelleen talouskriisiä edeltäneistä luvuista. Tavarataloryhmä kasvoi Venäjällä selvästi markkinoita paremmin. Kasvua vauhditti uusien avausten lisäksi Moskovan tavaratalojen vahva vertailukelpoinen myynnin kehitys. Marraskuussa 2010 avattu Nevsky Centren kauppakeskus lunasti paikkansa Pietarin ydinkeskustassa ja vahvisti tavarataloryhmän kannattavuutta Venäjällä. Tavarataloryhmän liikevaihto Venäjällä oli 284,2 miljoonaa euroa eli 48,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Liiketoiminnan laajennuttua voimakkaasti tavarataloryhmän vuoden 2011 tärkeä tavoite oli varastojen ja ostotoiminnan hallitseminen. Vuoden lopussa tavarataloryhmän käytössä ollut myyntipinta-ala oli yhteensä 230 577 neliömetriä, mikä on yli 50 000 neliömetriä enemmän kuin ennen laajentumisvaihetta vuoden 2006 lopussa. Myyntikate pysyi edellisvuonna saavutetulla hyvällä tasolla ja oli 41,2 prosenttia (2010: 41,7 prosenttia). Varastonkierto pystyttiin pitämään hyvällä

tasolla, vaikka varastojen euromääräinen arvo kasvoikin laajentumisen myötä. Mittava investointiohjelma saatettiin loppuun Jekaterinburgin tavaratalon avauduttua keväällä, ja vuonna 2011 toteutuneet investoinnit olivatkin selvästi edellisiä vuosia pienemmät, 35,4 miljoonaa euroa (2010: 131,1 miljoonaa euroa).

Tavarataloryhmässä työskenteli vuoden lopussa 9 672 henkilöä (2010: 9 806), joista 5 715 työskenteli Suomessa ja 3 957 ulkomailla. Kokoaikaiseksi muutettu keskimääräinen henkilömäärä kasvoi 575 henkilöä ja oli 7 645.

Kanta-asiakkaisiin panostetaan

Stockmannin tavarataloilla oli vuoden lopulla yhteensä yli 2,5 miljoonaa kanta-asiakasta. Näistä jo yli puolet oli Venäjällä ja Baltian maissa. Kanta-asiakashankintaan panostettiin vuoden aikana erityisesti uusilla tavaratalopaikkakunnilla Pietarissa ja Jekaterinburgissa, joissa erinomaisesti kasvanut kanta-asiakkaiden määrä vauhditti myynnin käynnistymistä.

Kanta-asiakasviestinnän tärkeimmät välineet ovat kuukausittaiset etuvihkot ja Premierejulkaisu. Sähköiset uutiskirjeet ja vuoden aikana lanseeratut Stockmannin Facebooksivut täydentävät aktiivista yhteydenpitoa kanta-asiakkaisiin. Suomessa lanseerattiin helmikuussa 2011 kanta-asiakkuuden ylin First-taso. First-asiakkaille on tarjolla omia ostospäiviä, Helsingin keskustan tavaratalossa sijaitseva First Lounge palveluineen ja muita etuja.

Hullut Päivät vahvisti asemaansa ja on yksi suurimpia tavaratalokaupan kampanjoita Euroopassa. Viisipäiväinen tapahtuma laajeni keväällä Pietariin ja syksyllä Jekaterinburgiin. Näiden uusien paikkakuntien asiakkaat ottivat kampanjan heti omakseen.

Hullut Päivät on ollut menestys kautta aikojen, ja tapahtuma teki jälleen myyntiennätykset kaikilla markkinoilla: keväällä myynti kasvoi 18 ja syksyllä 19 prosenttia.

Kauppaa usean kanavan kautta

Stockmann on panostanut verkkokaupan kehittämiseen voimakkaasti, ja tavarataloryhmässä toimii nykyisin kolme verkko-

Verkkokaupasta on tullut vahvasti kasvava osa Stockmannin tavaratalojen tarjontaa

kauppaa: Hobby Hall, Stockmann.com ja Akateeminen.com. Hobby Hall jatkoi uudistumistaan, kehitti markkinointia ja laajensi vahvan elektroniikkatarjonnan rinnalle kodin ja vapaa-ajan tuotteiden valikoimia. Hobby Hall kasvoi vuoden aikana kannattavasti erityisesti verkkokaupan hyvän kehityksen ansiosta. Vuoden aikana uudistettiin myös Hobby Hallin kanta-asiakasohjelma, jota markkinoidaan nyt aktiivisesti kaikille potentiaalisille kantaasiakkaille.

Uusin tulokas etäkauppayksikössä on Stockmann.com, joka lanseerattiin syksyllä 2010. Ensimmäisen toimintavuoden aikana keskityttiin valikoiman laajentamiseen ja toiminnallisuuksien kehittämiseen tiiviissä yhteistyössä tavaratalojen kanssa. Suuren suosion saanut verkko-ostosten noutopalvelu laajennettiin vuoden aikana kaikille tavaratalopaikkakunnille. Verkkokaupasta on tullut kiinteä ja vahvasti kasvava osa Stockmannin tavaratalojen tarjontaa.

Vuonna 2012 suurimmat kehityskohteet ovat Akateemisen verkkokaupan toimintojen ja ilmeen uudistaminen. Uudistuksessa hyödynnetään samaa teknistä alustaa kuin tavarataloryhmän muissa verkkokaupoissa. Akateemisen Kirjakaupan verkkokauppauudistus tuo tullessaan uuden ilmeen markkinointiin ja lisää mahdollisuuksia hyödyntää tavaratalojen kanta-asiakaspohjaa niin verkossa kuin perinteisessäkin kaupassa.

Kotimaan tavaratalot uudistuvat

Helsingin keskustan uudistetun tavaratalon myynti on kasvanut odotusten mukaisesti ja talo on vahvistanut asemiaan niin ketjun lippulaivana kuin koko Suomen johtavana tavaratalona. Helsingin tavaratalo sijoittuu kärkisijoille myös eurooppalaisessa vertailussa niin liikevaihdolla kuin noin 50 000 neliömetrin myyntipinta-alalla mitattuna. Tavaratalossa keskityttiin vuoden aikana asiakaspalveluun ja erilaisten lisäpalvelujen kuten Herkun tilauspalvelun, sisustussuunnittelun ja kosmetiikan palveluiden kehittämiseen. Helsingin uudistetussa Herkussa avattiin syksyllä luomuosasto, jossa on tarjolla satoja erilaisia luomuherkkuja.

Tampereen tavaratalon uudistus- ja laajennusprojektin suunnittelu oli käynnissä koko vuoden. Rakennustöiden arvioidaan alkavan keväällä tai kesällä 2012 asemakaavan lopullisesta hyväksynnästä riippuen. Uudistuksen myötä tavaratalo saa yhtenäiset tilat ja 4 000 neliömetriä lisää myyntipinta-alaa. Rakennustöiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2014 alkupuolella ja samalla avataan suora yhteys

Hämeenkadun alle rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Tampereen tavaratalo toimii vuokratiloissa, ja rakennusinvestoinnin toteuttavat vuokranantajat.

Espoon Tapiolassa Stockmann teki sopimuksen Tapiola-yhtymän kanssa tavaratalon siirtymisestä uusiin tiloihin. Arviolta vuonna 2016 avattavaan uudisrakennukseen, jonka Tapiola-yhtymä rakennuttaa, on suunniteltu tilat myyntipinta-alaltaan noin 15 000 neliömetrin tavaratalolle. Lopullinen aikataulu riippuu Tapiolan alueen yleissuunnitelman valmistumisesta ja hyväksynnästä. Tavaratalotoiminta jatkuu katkeamatta nykytiloissa uuden kiinteistön valmistumiseen asti.

Venäjän tavaratalojen kasvu jatkuu

Tavaratalotoiminta laajeni Venäjällä merkittävästi vuoden 2011 aikana. Nevsky Centren ensimmäinen toimintavuosi oli vahvan kasvun aikaa, ja Pietarin tavaratalo lunastikin paikkansa ketjun suurimpien yksiköiden joukossa. Kauppakeskuksen myymälä- ja toimistotilojen

Venäjän vahva kasvu ei johtunut pelkästään uusista yksiköistä

vuokrausaste säilyi koko vuoden hyvällä tasolla. Tavaratalon asiakasmäärät kasvoivat erityisesti Hullujen Päivien ja joulukaupan myötä. Tavara-alueista erityisen hyvin on menestynyt Herkku, joka tuo keskukseen päivittäistä asiakasvirtaa ja on koko kauppakeskuksen kilpailuetu monipuolisella valikoi-

mallaan. Tavaratalon ja kauppakeskuksen lisäksi Pietariin avattiin elokuussa omiin tuote merkkeihin keskittyvä myymälä osoitteessa Nevski Prospekt 25, jossa Stockmannilla on ollut toimintaa jo vuodesta 1998.

Venäjän kaukaisin yksikkö avautui maalis kuussa 2011 Jekaterinburgissa, jossa toimii ketjun 16. ja Venäjän seitsemäs tavaratalo. Asiakkaat löysivät hyvin kaupungin keskus tassa Greenwich-kauppakeskuksessa sijait sevan tavaratalon. Stockmann-konseptin lanseeraus uudelle markkinalle ylitti odotukset.

Venäjän vahva kasvu ei johtunut pelkäs tään uusista yksiköistä, vaan kaikkien Mosko van tavaratalojen myynti kasvoi ja kannatta vuus parantui vuoden aikana. Moskovan alueella Shodnyassa sijaitsee myös tavara taloryhmän uusiin tiloihin muuttanut logistiik kakeskus. Varaston muutto aiheutti alku vuonna haasteita tavaroiden liikkumiselle, mutta keskus pääsi täyteen toimintavauhtiin syksyllä. Tämän jälkeen uusitut tilat hyvien yhteyksien varrella ovat parantaneet merkittä västi logistiikan tehokkuutta. Samalla Hullujen Päivien tavarakäsittelyä on pystytty ulkoista maan yhteistyökumppanille Suomen mallin mukaisesti.

Franchising-toimintaan perustuvassa Bestseller-muotiketjussa Venäjällä oli vuoden 2011 lopussa 18 myymälää eli kolme vähem män kuin vuotta aiemmin. Ketju on kärsinyt kannattavuusongelmista toiminnan aloittami sesta alkaen, ja selvästi tappiollinen toiminta on päätetty lopettaa vuoden 2012 aikana yhteistyössä päämiehen kanssa. Bestsellerin tuotemerkkien osalta keskitytään jatkossa tavarataloissa tapahtuvaan kauppaan kai kissa toimintamaissa.

Uudet työkalut, tehokkaat prosessit

Vuosi 2011 oli tavaratalojen tukitoiminnoissa voimakkaan prosessikehityksen vuosi. Ostotoiminnoissa käynnistettiin mittava organisaatiouudistus, joka tähtää kaikkia markkinoita palvelevaan ketjutoimintaan ja tuo ostoihin kansainvälisen mallin mukaisen "buyer-planner" -työnjaon. Uutta organisaatiomallia ja sitä tukevia prosesseja valmisteltiin laajasti vuoden aikana, ja alkuvuodesta 2012 lähtien toimintamalli laajenee pilottiryhmistä asteittain koko osto-organisaatioon.

Stockmann käynnisti keväällä toiminnanohjausjärjestelmien uusimiseen tähtäävän mittavan hankkeen, jota valmisteltiin yhteistyökumppaneiden kanssa tiiviisti koko vuoden ajan. Hanke tähtää nykyisten toiminnanohjausjärjestelmien korvaamiseen Oraclen järjestelmällä lähivuosien aikana. Ensimmäisen implementoinnin arvioidaan toteutuvan syksyllä 2012. Hankkeen yhteydessä käydään läpi laajasti kaikki liiketoiminnan prosessit ja tavoitellaan toiminnan tehostumista myös yhtenäisten, tehokkaiden toimintatapojen kautta.

Juhlavuoden 2012 tavoitteet

Alkanut vuosi on Stockmann-tavarataloissa juhlavuosi: on kulunut 150 vuotta siitä, kun ensimmäinen Stockmannin myymälä avattiin Helsingissä. Juhlavuotta vietetään asiakkaiden kanssa. Erilaisissa tapahtumissa ja kampanjoissa näkyy Stockmannin edelläkävijän rooli kansainvälisten ja kotimaisten merkkituotteiden myyjänä sekä erinomaisena asiakaspalvelijana. Helmikuussa käynnistynyt kampanja jatkuu läpi vuoden markkinoinnin kantavana teemana.

Juhlavuoden kampanjoissa näkyy Stockmannin edelläkävijän rooli

Vuoteen 2012 haasteita tuo epävarma markkinakehitys kaikissa toimintamaissa. Tästä huolimatta lähtökohtana on toiminnan kannattavuuden parantaminen. Niin ostojen suunnittelussa kuin kustannustason määrittelyssäkin on pyritty varautumaan kuluttajakysynnän muutoksiin ja markkinatilanteen haasteisiin. Uusi ostojen toimintamalli luo entistä paremmat mahdollisuudet kysynnän ennakointiin, varastotasojen hallintaan ja vetovoimaisen valikoiman rakentamiseen kaikilla markkinoilla.

Pietarin ja Jekaterinburgin tavaratalot ovat vielä käynnistysvaiheessa, ja Venäjän liiketoiminnan kehityksen uskotaan olevan keskimääräistä selvästi vahvempaa myös vuonna 2012. Maassa on vielä lukematon määrä potentiaalisia kanta-asiakkaita, ja kantaasiakkuuteen panostetaankin vahvasti. Bestsellerin franchising-myymälöiden lopettaminen Venäjällä parantaa osaltaan toiminnan kannattavuutta tulevaisuudessa.

Maltilliset investoinnit keskittyvät vuonna 2012 lähinnä tietojärjestelmähankkeisiin ja verkkokauppojen kehittämiseen. Suomen tavaratalojen uudistushankkeita viedään eteenpäin, mutta niihin liittyvät kaluste- ja varusteluinvestoinnit toteutuvat vasta myöhempinä vuosina.

Tavarataloryhmä vuonna 2011

More than I expected

Asiakaslupaus: Ainutlaatuisen laaja ja korkeatasoinen valikoima, kilpailukykyinen hinta–laatu-suhde ja erinomainen asiakaspalvelu inspiroivassa ostoympäristössä ja kansainvälisessä ilmapiirissä.

Tuotevalikoima: Muoti, kosmetiikka, elintarvikkeet, vapaa-ajan ja kodin tuotteet, elektroniikka sekä kirjat ja paperituotteet.

Toimintamaat: Suomi, Venäjä, Viro ja Latvia.

Ketju: 16 tavarataloa, 1 kauppakeskus, 7 Akateemista Kirjakauppaa, 13 Stockmann Beauty -kosmetiikkamyymälää, 4 Zara-muotimyymälää, 18 Bestseller-muotimyymälää, 3 outlet- ja 2 muuta myymälää sekä Hobby Hall, Stockmann ja Akateeminen -verkkokaupat.

Avainlukuja

Milj. euroa 2011 2010 Muutos %
Liikevaihto 1 236,9 1 099,9 12
Osuus Stockmannin liikevaihdosta, % 61,7 54,9
Liikevoitto 35,2 32,9 7
Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,6 4,6
Sijoitettu pääoma 712,2 709,6 0

Investoinnit 35,4 131,1 -73 Henkilöstö 31.12. 9 672 9 806 -1 Myyntipinta-ala, m2 230 577 225 000 2

Tavarataloryhmän liikevaihto tuoteryhmittäin 2011

Tavarataloryhmän liikevaihto 2007–2011

Suomi

Tavarataloryhmän liikevoitto 2007–2011

Tavarataloryhmän henkilöstö* 2007–2011

0 2 000 4 000 6 000 8 000 2007 2008 2009 2010 2011 henkilöä

* Keskimäärin kokoaikaiseksi

TÄYDELLINEN ASUKOKONAISUUS MUOTITIETOISELLE NAISELLE

VUONNA 2011 UUTTA 26 MYYMÄLÄÄ

Inspiroivaa muotia sopivaan hintaan

Lindex on yksi Euroopan johtavista muotiketjuista, jolla on lähes 450 myymälää 14 maassa. Muotiketjun tuotevalikoimaan kuuluu useita erilaisia konsepteja naisten muotia, lastenvaatteita, alusvaatteita ja kosmetiikkaa. Vuonna 2011 Lindex-ketju laajeni voimakkaasti ja sen asema vahvistui markkinaosuuden kasvun myötä.

Muotivaatteiden kysyntä oli heikkoa vuonna 2011. Vaikeita Ruotsin markkinoita lukuun ottamatta Lindexin liiketoiminta kehittyi hyvin kaikissa muissa maissa. Yhtiö on kasvattanut markkinaosuuttaan kaikilla markkinoillaan ja asiakkaat ovat ottaneet Lindexin muodin omakseen. Vuoden 2011 painopisteinä olivat naisten vaatteiden valikoiman vahvistaminen ja uuden viestintäkonseptin luominen. "Get The Look" -konsepti onkin osoittautunut menestyksekkääksi.

Lindexin liikevaihto oli 624,1 miljoonaa euroa vuonna 2011, mikä on 7,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Liikevaihto kasvoi vuoden aikana myös paikallisvaluutoissa, yhteensä 3,4 prosentilla. Liikevaihdon kehitystä heikensi yleisen taloustilanteen epävarmuus. Siitä huolimatta Lindexin myynti kasvoi vuoden aikana voimakkaasti vertailukelpoisissa myymälöissä kaikissa muissa maissa paitsi Ruotsissa.

Myyntikatetta laski vuoden aikana Kaukoidän nousseet tuotantokustannukset, joita Lindex ei siirtänyt kuluttajahintoihin. Lisäksi kilpailu paikallisilla markkinoilla oli ajoittain kovaa tarjous- ja hintapainotteisista kampanjoista johtuen, mikä laski entisestään myyntikatetta. Vuoden suhteellinen myyntikate oli 61,3 prosenttia (2010: 63,1 prosenttia). Tavarantoimittajien tuotantovalmius oli vuoden 2011 aikana aiempaa parempi ja toimitukset noudattivat suunniteltuja aikatauluja. Myyntivolyymit olivat suunniteltua pienemmät, mikä johti jonkin verran ennakoituja suurempiin varastoihin.

Liikevoitto oli 41,2 miljoonaa euroa, joka on 24,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Liikevoiton lasku johtuu pääosin heikentyneestä myyntikatteesta ja viime vuosien voimakkaan laajentumisen kustannuksista. Vuoden 2012 tavoitteena on kasvattaa vertailukelpoista myyntiä sekä jatkaa markkinaosuuksien kasvattamista kaikilla markkina- ja tuotealueilla.

Lindexin henkilöstön määrä oli vuoden 2011 lopussa 4 653 (2010: 4 709). Vuoden aikana yhtiön pääkonttorin toimintaa uudistettiin ja työprosesseja tehostamalla vähennettiin 20 työpaikkaa. Myös myymäläverkostossa, lähinnä Ruotsissa, tehtiin vähennyksiä.

Voimakas laajentuminen

Lindexin kasvustrategia ja vahva liikeidea ovat mahdollistaneet nopean ja menestyksekkään kansainvälisen laajentumisen viime vuosien aikana. Tšekin tasavallan ja Slovakian myymälöiden hyvien kokemusten kannustamana

Lindex laajentui vuonna 2011 naapurimaahan Puolaan, jossa on paljon muotitietoisia asiakkaita ja siten hyvät menestymismahdollisuudet.

Lindex aloitti vuoden aikana franchisingyhteistyön uuden kumppanin kanssa avaamalla marraskuussa myymälän Islannin Reykjavikissä. Hyvin suunniteltu ja aikataulutettu franchising-yhteistyö on ollut onnistunut tapa kasvaa kumppanien kanssa ja asettua markkinoille, joille ei muuten olisi ollut mahdollista laajentua.

Vuonna 2011 Lindex hidasti suunnitellusti viimeisten vuosien voimakasta laajentumisvauhtiaan. Vuoden aikana avattiin myymälät Norjassa ja Tšekin tasavallassa, kaksi myymälää Ruotsissa, Suomessa ja Liettuassa sekä neljä myymälää Puolassa ja kuusi Venäjällä. Lisäksi avattiin yhteensä kahdeksan franchising-myymälää Islannissa, Saudi-Arabiassa, Arabiemiirikunnissa sekä Bosnia-Hertsegovinassa. Vuoden aikana lopetettiin seitsemän myymälää. Vuoden lopussa Lindexillä oli yhteensä 446 myymälää 14 maassa.

Uusi verkkokauppa, uusi viestintäkonsepti

Lindex on vuoden 2011 aikana laajentunut avaamalla useita myymälöitä uusille markkinoille sekä Lindex Shop online -verkkokaupan myötä. Vuonna 2007 lanseeratusta verkkokaupasta tuli nopeasti menestyvä ja suosittu Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Tammikuussa 2011 Lindexin verkkokauppa avattiin kaikissa 27 EU-maassa ja huhtikuussa Norjassa. Yrityksen kotisivu lindex.com sai vuoden aikana uuden ilmeen. Verkkokaupan valikoima täydentyy jatkuvasti ajattomilla klassikoilla ja muodikkailla trendituotteilla.

Syksyllä 2011 lanseerattiin Lindexin uusi viestintäkonsepti "Get The Look", joka inspiroi muotitietoisia naisia sopivan hintaisilla asukokonaisuuksilla. Konseptissa luodaan asiakkaille maailmanluokan muotielämys yhdistäen viimeisimpiä trendejä perusmallistojen suosikkivaatteiden kanssa. Uuden konseptin keulakuva lanseerauksen yhteydessä oli henkilökunnan suosikkinäyttelijä Reese Witherspoon, ja kampanja oli hyvin suosittu kaikilla Lindexin markkinoilla.

Lindexin palkittua myymäläsisustuskonseptia kehitettiin vuoden aikana, ja marraskuussa muotiketju avasi uutta konseptia noudattavan

Uuden Get The Look -konseptin keulakuva oli näyttelijä Reese Witherspoon

lippulaivamyymälänsä yhdessä Oslon halutuimmassa osoitteessa Karl Johan -kadulla. Uusi konsepti huomioi brändin skandinaavisen taustan muun muassa käyttämällä sisustuksessa luonnonmateriaaleja ja yhdistelemällä erilaisia rakenteita ja muotoja. Myös Lindexille tunnusomainen punainen väri toistuu sisustuksessa. Kestävä kehitys on oleellinen osa uutta sisustuskonseptia. Materiaalivalintojen vastuullisuuden lisäksi huomiodaan myymälöiden energiankulutus. Muotiketjun energiankulutus onkin nykyisin yksi alan pienimmistä.

Vastuullista suunnittelua

Omat suunnittelijat luovat Lindexin inspiroivan ja kaikkiin tilanteisiin sopivan muodin. Huolellisesti harkitut yksityiskohdat, muodikkuus ja nopeasti vaihtuvat uutuudet ovat Lindexin vaatteiden tunnusmerkkejä. Konseptit sisältävät sekä ajattomia klassikkoita että muodikkaita trendituotteita. Yrityksen skandinaavinen perintö on kansainvälisestikin tunnus hyvälle suunnittelulle, luovuudelle, tyylille, yksinkertaisuudelle ja laadulle. Lindexillä on myös pitkä kokemus alusvaatteista ja näin ollen ainutlaatuinen tieto ja ymmärrys tuotteiden istuvuudesta ja mukavuudesta.

Vuoden 2012 aikana naisten valikoima täydentyy entistä hienostuneemmalla konseptilla, ja Lindex jatkaa strategista yhteistyötään sekä suunnittelijoiden että julkisuuden henkilöiden kanssa brändinsä vahvistamiseksi.

Kestävä kehitys on Lindexissä osa jokapäiväistä työskentelyä. Kansainvälisenä muotialan toimijana yritys kantaa vastuunsa toiminnastaan ja sen vaikutuksesta ihmisiin ja ympäristöön. Lindexin vauvamallisto valmistetaan ekologisesta puuvillasta, ja noin kuusi prosenttia koko tuotantovolyymistä on valmistettu kestävistä materiaaleista. Keväällä 2012 lanseerataan ympäristöystävällisistä materiaaleista valmistettu Affordable Luxury -erikoismallisto. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessaan Lindex keskittyy lapsiin ja naisiin kohdistuviin hankkeisiin. Lindex osallistui rintasyövän vastaiseen kampanjaan jo yhdeksättä vuotta ja myi Syöpäsäätiön Roosa nauha -ranneketta myymälöissään. Yhdessä asiakkaidensa ja henkilöstönsä kanssa Lindex keräsi lähes miljoona euroa taisteluun rintasyöpää vastaan.

Vuoden 2012 näkymät

Lindex seuraa suhdanteiden kehitystä vastatakseen muotialaan kohdistuviin haasteisiin vuonna 2012.

Entistä maltillisemman investointitahdin myötä Lindex keskittyy koko ketjun kannattavuuden parantamiseen. Asiakkaille halutaan tarjota erinomaista palvelua ja samalla voidaan kasvattaa asiakaskohtaista lisämyyntiä. Lisäksi keskitytään koko ketjun kattavien

Valtaosa uusista myymälöistä sijoittuu itäiseen Keski-Eurooppaan ja Venäjälle

prosessien tehostamiseen ja myymälöiden jaottelun tarkentamiseen. Näin valikoimien kohdentaminen tarkentuu, varastojen määrä laskee ja toimintaa voidaan mukauttaa uusien markkinoiden paikallisiin käytäntöihin.

Lindex suunnittelee avaavansa 15–20 uutta myymälää vuoden aikana, kun mukaan ei lasketa franchising-myymälöitä. Valtaosa myymälöistä sijoittuu itäiseen Keski-Eurooppaan ja Venäjälle. Muotiketjun vahva liikeidea, alus- ja lastenvaatteiden kysynnän riippumattomuus suhdanteista sekä tavarantoimittajien toimitusketjun vakaantuminen luovat hyvät näkymät vuodelle 2012.

Lindex vuonna 2011

Maailmanluokan muotielämys

Liikeidea: Inspiroivaa muotia sopivaan hintaan muotitietoisille naisille.

Tuotevalikoima: Naisten- ja lastenvaatteet, alusasut sekä kosmetiikka.

Toimintamaat: Ruotsi, Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Venäjä, Tšekin tasavalta, Slovakia, Puola sekä franchising-maat Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat, Bosnia-Hertsegovina ja Islanti.

Ketju: 446 Lindexin myymälää 14 maassa ja verkkokauppa 28 Euroopan maassa (EU-alue ja Norja).

Avainlukuja

Milj. euroa 2011 2010 Muutos %
Liikevaihto 624,1 578,7 8
Osuus Stockmannin liikevaihdosta, % 31,1 28,9
Liikevoitto 41,2 54,8 -25
Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,7 6,3
Sijoitettu pääoma 937,8 867,6 8
Investoinnit 23,7 28,2 -16
Henkilöstö 31.12. 4 653 4 709 -1
Myymälämäärä* 446 428 4

* joista 23 Lindexin franchising-myymälää

Lindexin liikevaihto markkina-alueittain 2011

Lindexin liikevaihto tuoteryhmittäin 2011

7 % Kosmetiikka

Lindexin liikevaihto 2007–2011*

* Stockmann-konserniin kirjattu liikevaihto 6.12.2007 alkaen

Lindexin liikevoitto 2007–2011*

Liikevoitto

% liikevaihdosta

* Stockmann-konserniin kirjattu liikevoitto 6.12.2007 alkaen

Lindexin henkilöstö* 2007–2011

* Keskimäärin kokoaikaiseksi muutettuna

ROHKAISEMME IHMISIÄ NAUTTIMAAN MUODISTA: LUOTA ITSEESI

Muotia oman tyylin mukaisesti

Seppälä tarjoaa kansainvälistä muotia 229 myymälässä Suomessa, Baltian maissa, Venäjällä ja Ukrainassa. Loppuvuonna 2011 Seppälä laajentui myös verkkokauppaan Suomessa. Monipuolinen ja edullinen tuotevalikoima antaa naisille, miehille ja lapsille mahdollisuuksia nauttia muodista oman tyylinsä mukaisesti.

Vuosi 2011 oli haasteellinen kohtuuhintaisen muodin markkinoille. Kävijämäärät vähenivät kaikkien markkina-alueiden myymälöissä. Kilpailutilanne oli kireä Suomessa ja Venäjällä, ja myyntiä jouduttiin koko vuoden ajan vauhdittamaan hintavetoisilla kampanjoilla. Myös sääolosuhteet, erityisesti poikkeuksellisen lämmin syksy, heikensivät myyntiä. Seppälän liikevaihto oli 143,8 miljoonaa euroa eli edellisvuoden tasolla. Liikevaihdosta 65,1 prosenttia tuli Suomesta. Ulkomailla liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia Baltian maiden hyvän kehityksen ansiosta.

Suhteellinen myyntikate ei yltänyt edellisvuoden tasolle ja oli 58,5 prosenttia (2010: 59,8 prosenttia). Myyntikatetta verotti sekä hankintahintojen voimakas nousu että jatkuva kampanjoinnin tarve vaikeassa markkinatilanteessa. Hankintahintojen nousu pysähtyi loppukesästä 2011 Kaukoidän kapasiteettiongelmien helpotuttua, minkä arvioidaan

vaikuttavan positiivisesti vuoden 2012 myyntikatteeseen.

Voimakas laajentuminen viimeisten vuosien aikana on kasvattanut merkittävästi kiinteitä kustannuksia ja poistoja, jotka kasvoivat vuonna 2011 selvästi myyntikatetta enemmän. Tämän seurauksena liikevoitto oli 1,4 miljoonaa euroa, joka on 7,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Seppälän Baltian toiminnot ylsivät vuonna 2011 tulosparannukseen kasvaneen myynnin ansiosta. Sen sijaan Suomen ja vuonna 2010 hyvän tuloksen tehneiden Venäjän myymälöiden kannattavuus heikkeni selvästi.

Vuoden lopussa Seppälällä oli 1 506 työntekijää (2010: 1 513), joista 60 prosenttia työskenteli myymälöissä tai Seppälän pääkonttorilla Suomessa.

Uudistuvat myymälät

Myymäläketjun kehittämiseen ja erityisesti olemassa olevien myymälöiden uudistuksiin panostettiin vuonna 2011. Seppälän uusin myymäläkonsepti lanseerattiin loppuvuonna 2010 ketjun lippulaivamyymälässä Pietarin Nevsky Centre -kauppakeskuksessa. Vuonna 2011 uudistettiin kymmenen myymälää tämän kansainvälisen konseptin mukaiseksi.

Seppälällä on Suomessa maan laajin muotimyymäläverkosto, joka kasvoi neljällä uudella myymälällä vuoden 2011 aikana. Venäjällä Seppälä löytyy 21 paikkakunnalta. Merkittävin kaupungeista on Pietari, jonka alueella on jo 15 myymälää. Uusia myymälöitä avattiin Venäjälle vuoden aikana viisi, joista neljä avautui Moskovan ja Pietarin alueilla sekä yksi uuteen kaupunkiin, Ryazaniin. Kannattamattomia myymälöitä lopetettiin Suomessa neljä. Yhteensä myymälöitä oli vuoden 2011 lopussa 229 eli viisi enemmän

kuin vuotta aiemmin: 138 Suomessa, 48 Venäjällä, 41 Baltian maissa ja kaksi Ukrainassa.

Yhteisö muodin ystäville

Seppälä avasi marraskuussa 2011 uudistuneet verkkosivunsa, ajankohtaisen muodin yhteisön asiakkaille kunkin toimintamaan omalla kielellä. Sivuilla esitellään Seppälän muotia ja ajankohtaisia kampanjoita, kerrotaan trendeistä ja annetaan vinkkejä vaatteiden ja asusteiden yhdistelyyn. Uusilla suomenkielisillä sivuilla on myös verkkokauppa. Suomen sivusto saavutti kävijätavoitteensa jo ensimmäisen toimintakuukautensa aikana, jolloin verkkosivuilla vieraili lähes 200 000 kävijää. Myös verkko-ostaminen käynnistyi odotusten mukaisesti ja erityisen hyvin joulun lahjatuotteiden osalta.

Kanta-asiakasjärjestelmä, Seppälä Klubi, uudistettiin vuoden aikana. Muodin yhteisö -verkkosivut ovat tärkeä osa kanta-asiakasjärjestelmää. Lisäksi klubilaiset pidetään ajan tasalla eduista ja muodin uutuuksista uutiskirjeiden ja tekstiviestien avulla. Seppälä Klubiin kuuluu jo puoli miljoonaa suomalaista ja Baltian maissa 300 000 asiakasta. Kantaasiakasjärjestelmä lanseerattiin Pietarin alueella lokakuussa 2011, ja ensimmäisen kuukauden aikana 50 000 pietarilaista liittyi klubiin.

Seppälän kuuluisa Oman Elämänsä Supermalli -markkinointikonsepti uudistui keväällä 2011. Kampanjan uusi tunnuslause on Luota itseesi. Tavoitteena on rohkaista ihmisiä nauttimaan muodista ja näyttämään hyvältä oman tyylinsä mukaisesti. Uudessa kampanjassa malleiksi nostetaan kuuluisia suomalaisia henkilöitä, joissa yhdistyvät vahva osaaminen, itseluottamus ja karisma. Vuoden aikana malleina olivat muun muassa laulaja Chisu ja näyttelijä Jenni Banerjee. Mainoskampanja näkyi vahvasti aikakauslehdissä, verkossa, ulkomainoksissa ja myymälöissä.

Vahvaa suomalaista osaamista

Seppälän designin takana ovat omat suomalaiset suunnittelijat, monipuoliset muodin ammattilaiset. Parinkymmenen hengen suunnittelijatiimi seuraa kansainvälisiä trendejä ja yhdistää niitä Seppälän asiakkaiden toiveisiin ja tyyleihin. Lopputuloksena on vuosittain 12 kaupallista mallistoa ja yli 5 000 tuotetta, jotka myydään kaikki Seppälän omilla tuotemerkeillä. Vuonna 2011 valikoimaan lisättiin sekä helposti ostettavien, työssä käytettävien vaatteiden että suuren volyymin omaavien

Yhteistyö suunnittelija Paola Suhosen kanssa vahvisti Seppälän mainetta kansainvälisenä muotitalona

muodikkaiden perustuotteiden osuutta.

Vahvan oman suunnittelun rinnalla vuonna 2011 panostettiin yhteistyöhön kansainvälisesti tunnetun suomalaissuunnittelijan Paola Suhosen kanssa. Hänen kokoelmansa, Paola Suhonen by Seppälä, esiteltiin valikoiduissa

Seppälän myymälöissä ja verkkokaupassa marraskuussa 2011. Mallistoa esiteltiin myös lyhytelokuvassa, jonka elokuva-alaa opiskeleva Paola Suhonen käsikirjoitti ja kuvasi

Vuonna 2012 keskitytään nykyisen myymäläverkoston kehittämiseen

kesällä New Yorkissa. Elokuvan pohjalta tuotettiin myös Seppälän tv-kampanja ja muu malliston markkinointimateriaali. Yhteistyö vahvisti Seppälän mainetta kansainvälisenä muotitalona ja toi uusia kohderyhmiä Seppälän asiakkaiksi.

Kesästä 2011 lähtien Seppälän markkinaosuus kasvoi Suomessa. Eniten markkinaosuus kasvoi lasten vaatteissa, joiden myynti kasvoi Seppälässä vaikka kokonaismarkkinat pienenivät. Suurin myynnin kasvu saavutettiin naisten vaatteissa ja asusteissa, joiden osuus Seppälän liikevaihdosta on 68 prosenttia. Miesten vaatteiden myynti jäi alle edellisvuoden.

Seppälä laajensi vuoden aikana vastuullisen muodin valikoimaansa. Markkinoille tuotiin muun muassa ekopuuvillasta tehty kesävaatemallisto. Alihankkijoiden auditointeja ja tuotetarkastuksia jatkettiin yhteistyössä Stockmann-konsernin ostokonttoreiden kanssa. Seppälän suunnittelija osallistui Ruotsissa järjestettyyn Sustainable Fashion Academyn koulutukseen.

Tavoitteet vuodelle 2012

Kannattavuuden parantaminen on Seppälän keskeinen tavoite vuodelle 2012. Tämä edellyttää onnistuneita mallistoja ja markkinointikampanjoita, joilla varmistetaan myynnin hyvä kehitys. Hankintahintojen vakaantuminen ja entistä tehokkaampi varastonhallinta antavat mahdollisuuden parantaa suhteellista myyntikatetta.

Vuonna 2012 keskitytään nykyisen myymäläverkoston kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Myymälöiden kannattavuutta arvioidaan kriittisesti: joitakin myymälöitä avataan ja joitakin suljetaan kaikilla markkina-alueilla. Myymälöiden kokonaismäärä pysyy entisellään, ja investoinnit jäävät merkittävästi edellisvuosia alhaisemmalle tasolle. Suomen myymälöitä uudistetaan vuoden aikana uuden myymäläkonseptin mukaisiksi. Muutoksien tavoitteena on varmistaa nykyisten myymälöiden houkuttelevuus ja lisätä kävijämääriä.

Seppälä vuonna 2011

Oman elämänsä muotitalo

Missio: Rohkaisee ihmisiä nauttimaan muodista oman tyylinsä mukaisesti.

Tuotevalikoima: Muotivaatteet naisille, lapsille ja miehille sekä asusteet, kengät, laukut ja kosmetiikka.

Toimintamaat: Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua ja Ukraina.

Ketju: 229 Seppälän myymälää kuudessa maassa ja verkkokauppa Suomessa.

Avainlukuja

Milj. euroa 2011 2010 Muutos %
Liikevaihto 143,8 143,2 0
Osuus Stockmannin liikevaihdosta, % 7,2 7,1
Liikevoitto 1,4 9,0 -85
Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,8 9,1
Sijoitettu pääoma 98,6 98,6
Investoinnit 4,3 4,7 -9
Henkilöstö 31.12. 1 506 1 513 0
Myymälämäärä 229 225 2

Seppälän liikevaihto markkina-alueittain 2011

65 % Suomi 22 % Venäjä ja Ukraina 13 % Baltia

Seppälän liikevaihto tuoteryhmittäin 2011

68 % Naisten muoti 16 % Lasten muoti 12 % Miesten muoti

4 % Kosmetiikka

Seppälän liikevaihto 2007–2011

Suomi

Seppälän liikevoitto 2007–2011

Seppälän henkilöstö* 2007–2011

* Keskimäärin kokoaikaiseksi muutettuna

Selvitys Stockmann-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Stockmann noudattaa päätöksenteossaan ja hallinnossaan Suomen osakeyhtiölakia, Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010, yhtiöjärjestyksensä määräyksiä ja muuta soveltuvaa lainsäädäntöä. Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen sivuilla cgfinland.fi. Stockmann noudattaa koodia kokonaisuudessaan.

Tämä selvitys Stockmann-konsernin hallintoja ohjausjärjestelmästä on laadittu hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti ja se on myös saatavilla yhtiön kotisivuilla stockmanngroup.fi. Konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat emoyhtiö Stockmann Oyj Abp:n toimielimet, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja.

Yhtiökokous

Stockmann Oyj Abp:n ylin päättävä elin on yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua. Stockmannilla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen A-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja jokainen B-osake yhdellä äänellä. Yhtiökokouskutsu, -asiakirjat sekä hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ovat osakkeenomistajien saatavilla vähintään kolme viikkoa ennen kokousta yhtiön pääkonttorissa ja yhtiön kotisivuilla stockmanngroup.fi.

Varsinainen yhtiökokous muun muassa hyväksyy vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättää osingosta, hallituksen jäsenten valitsemisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Hallitus

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Toimikausi alkaa siitä yhtiökokouksesta, jossa heidät on valittu, ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Nykyisessä hallituksessa on kahdeksan jäsentä, jotka valittiin vuoden 2011 varsinaisessa yhtiökokouksessa ja joista kukaan ei ole päätoiminen: hallituksessa jatkoivat puheenjohtaja Christoffer Taxell, varapuheenjohtaja Erkki Etola ja jäseninä Kaj-Gustaf Bergh, Eva Liljeblom, Kari Niemistö, Charlotta Tallqvist-Cederberg ja Carola Teir-Lehtinen. Uudeksi jäseneksi valittiin Dag Wallgren. Kauppatieteiden maisteri, kamarineuvos Henry Wiklund (s. 1948), Svenska litteratursällskapet i Finland r.f:n toimitusjohtaja 1986–2008, oli hallituksen sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen vuoden 2011 yhtiökokoukseen asti.

Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Lisäksi hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään kahden näistä jäsenistä myös riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Lisätietoja hallituksen jäsenistä löytyy sivuilta 26–27.

Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät yhtiöjärjestyksen, osakeyhtiölain ja muun soveltuvan lainsäädännön pohjalta. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua. Tehtävänsä toteuttamiseksi hallitus muun muassa:

  • • kutsuu koolle yhtiökokouksen
  • • ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa
  • • nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtajan
  • • hyväksyy toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimuksen ja muut etuudet
  • • hyväksyy konsernin johtoryhmään kuuluvien johtajien palkkauksen ja muut etuudet
  • • hyväksyy yhtiön riskienhallinnan periaatteet
  • • vahvistaa yhtiön pitkän aikavälin strategiset ja taloudelliset tavoitteet
  • • hyväksyy vuotuisen talousarvion
  • • päättää merkittävistä yksittäisistä investoinneista sekä yritys- ja kiinteistökaupoista

Hallitus arvioi vuosittain työskentelytapojaan sisäisenä itsearviointina Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 7 mukaisesti.

Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen kokoonpanoon ja valintamenettelyyn liittyvät periaatteet, hallituksen tehtävät, päätöksentekomenettely ja kokouskäytäntö sekä hallituksen itsearvioinnin periaatteet.

Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontui 9 kertaa vuonna 2011. Osallistumisprosentti oli 100. Yhtiön toimivasta johdosta hallituksen kokouksiin osallistuvat säännöllisesti toimitusjohtaja, varatoimitusjohtajat ja lakiasiain johtaja. Lakiasiain johtaja toimii hallituksen sihteerinä. Hallituksen kokouksiin osallistuu myös kaksi henkilöstön edustajaa, jotka eivät ole hallituksen jäseniä. Toisen henkilöstön edustajan valitsevat Stockmannin yhtymälautakunnan työntekijäedustajat ja toisen Stockmannin ylempiä toimihenkilöitä edustava yhdistys.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus on asettanut nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan, joka hoitaa niitä tehtäviä, jotka on koodin suosituksissa 28–30 määritelty nimitysvaliokunnan tehtäviksi ja suosituksissa 31–33 palkitsemisvaliokunnan tehtäviksi. Suositusten 24–27 mukaisen tarkastusvaliokunnan tehtävistä vastaa hallitus.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajien ja muiden johtoryhmän jäsenten nimitysja palkitsemisasioiden valmistelu, hallituksen jäsenten valinnan valmistelu yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta varten sekä hallituksen jäsenten palkitsemisasioiden valmistelu. Valiokunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Nimitysvaliokuntaan kuuluu neljä hallituksen jäsentä, jotka ovat yhtiöstä riippumattomia. Hallitus valitsi maaliskuussa 2011 valiokunnan jäseniksi toimitusjohtaja Erkki Etolan, toimitusjohtaja Charlotta Tallqvist-Cederbergin ja toimitusjohtaja Dag Wallgrenin sekä puheenjohtajaksi edelleen ministeri Christoffer Taxellin. Toimitusjohtajalla on läsnäolo-oikeus valiokunnan kokouksissa.

Vuonna 2011 valiokunta kokoontui 6 kertaa. Osallistumisprosentti oli 100.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja päättää tämän toimisuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtaja johtaa yhtiön operatiivista toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Yhtiön toimitusjohtajana toimii 1.3.2001 lukien varatuomari Hannu Penttilä. Hän on tullut Stockmannin palvelukseen vuonna 1978.

Muu johto

Toimitusjohtajan lisäksi hallitus nimittää varatoimitusjohtajat ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Yhtiön varatoimitusjohtajina toimivat 6.11.2008 lukien tavarataloryhmän johtaja

Maisa Romanainen ja talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Konsernin johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja, varatoimitusjohtajat, muut liiketoimintayksiköiden johtajat, ulkomaantoimintojen kehitysjohtaja sekä lakiasiain johtaja, joka toimii johtoryhmän sihteerinä. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla liiketoiminnan ohjaamisesta sekä strategisten ja taloudellisten suunnitelmien laadinnasta.

Tilintarkastus

Yhtiökokouksen valitsemat tilintarkastajat tarkastavat yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon. Yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa ja heillä vähintään yksi ja enintään kolme varamiestä.

Yhtiön tilintarkastajiksi valittiin vuoden 2011 varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastusyhteisö KPMG:n tilintarkastajat Jari Härmälä, KHT, Stockmannin varsinainen tilintarkastaja vuodesta 2007 ja Henrik Holmbom, KHT, Stockmannin varsinainen tilintarkastaja vuodesta 2003 sekä varatilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG. Yhtiön tytäryhtiöiden tilintarkastajina ovat toimineet KPMG-yhteisöön kuuluvat tilintarkastusyhteisöt kussakin maassa.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Stockmannin hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallinnan periaatteet. Taloudelliseen raportointiin liittyvät riskit arvioidaan ja niiden hallintatoimet määritellään osana riskienhallintaprosessia. Stockmannin sisäinen valvonta on liitetty riskienhallintaprosessiin siten, että osa valvontakohteista valitaan riskiarviointien perusteella. Olennainen osa sisäistä valvontaa on sisäinen tarkastus, joka toimii erillisenä yksikkönä toimitusjohtajan alaisuudessa ja raportoi havainnoistaan hallitukselle. Sisäinen tarkastus tutkii ja arvioi liiketoimintojen ja

sisäisen valvonnan tehokkuutta ja riskienhallintaa sekä tuottaa johdolle informaatiota ja suosituksia niiden tehostamiseksi.

Konsernin talousjohtaja ja talousosasto vastaavat konsernin taloudellisen raportoinnin toteuttamisesta. Stockmannin taloudellisessa raportoinnissa noudatetaan konsernitasoisia ohjeita. Raportointi perustuu kaupallisten ja hallinnollisten prosessien sekä taloushallinnon järjestelmien tuottamaan tietoon. Konsernin talousosasto määrittää taloudellisen raportointiprosessin valvontatoimet. Valvontatoimia ovat mm. erilaiset prosessikuvaukset, täsmäytykset ja analyysit, joilla varmistetaan raportoinnissa käytettävien tietojen sekä raportoinnin oikeellisuus.

Taloudellisen raportoinnin tuloksia seurataan ja poikkeamat ennusteisiin ja edelliseen vuoteen analysoidaan säännöllisesti. Analyysien avulla pyritään löytämään raportoinnin mahdolliset virheet sekä tuottamaan olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta.

Kukin liiketoimintayksikkö ja konsernin talousosasto vastaavat oman vastuualueensa valvonnan tehokkuudesta. Konsernin talousosasto vastaa raportoinnin prosessien arvioinneista. Lisäksi sisäinen tarkastus tarkastaa liiketoiminnan ja taloudellisen raportoinnin prosesseja. Sisäisen valvonnan toteutumisesta taloudellisen raportoinnin osalta vastaa yhtiön hallitus.

Stockmann Oyj Abp:n hallituksen hyväksymä 8.2.2012

Hallitus

Christoffer Taxell s. 1948, oikeustieteen kandidaatti, ministeri

Föreningen Konstsamfundet r.f:n ja Stiftelsen för Åbo Akademin hallitusten puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007, jäsen vuodesta 1985

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä Osakeomistus: A 2 375, B 12 868

Erkki Etola s. 1945, diplomi-insinööri

Toimitusjohtaja, Oy Etola Ab Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 1992, jäsen vuodesta 1981 Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Osakeomistus: A 1 996 767, B 1 055 052

Kaj-Gustaf Bergh s. 1955, oikeustieteen kandidaatti, diplomiekonomi

Toimitusjohtaja, Föreningen Konstsamfundet r.f. Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Riippumaton yhtiöstä Osakeomistus: A 1 077, B 6 673

Eva Liljeblom s. 1958, kauppatieteiden tohtori

Rehtori, professori, Svenska Handelshögskolan Hallituksen jäsen vuodesta 2000 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Osakeomistus: A 257, B 6 898

Kari Niemistö s. 1962, kauppatieteiden maisteri

Toimitusjohtaja, Selective Investor Oy Ab Hallituksen jäsen vuodesta 1998 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Osakeomistus: A 3 168 650, B 1 026 838

Charlotta Tallqvist-Cederberg s. 1962, kauppatieteiden maisteri

Toimitusjohtaja, CTC Consulting Oy Ab Hallituksen jäsen vuodesta 2010 Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä Osakeomistus: B 3 078

Carola Teir-Lehtinen s. 1952, filosofian maisteri

Hallitusammattilainen Hallituksen jäsen vuodesta 2004 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Osakeomistus: B 7 832

Dag Wallgren s. 1961, kauppatieteiden maisteri

Toimitusjohtaja, Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. Hallituksen jäsen vuodesta 2011 Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä Osakeomistus: B 1 762

Rita Löwenhild s. 1952, pääluottamusmies, tavarataloryhmä

Henkilöstön edustaja hallituksessa yhtymälautakunnan valitsemana.

Minna Mähönen s. 1972, Planning Manager, naisten muoti, tavarataloryhmä

Henkilöstön edustaja hallituksessa Stockmannin ylempien toimihenkilöiden valitsemana.

Hallituksen jäsenten osake- ja optio-omistuksena on ilmoitettu heidän henkilökohtaisesti omistamansa ja heidän lähipiirinsä omistamat Stockmann Oyj Abp:n osakkeet ja optiot 31.12.2011. Lisätietoja hallituksen jäsenten keskeisestä työkokemuksesta ja luottamustehtävistä, ajantasaiset omistustiedot sekä hallituksen ja hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan työjärjestykset löytyvät yhtiön kotisivuilta osoitteesta stockmanngroup.fi.

Henkilöstön edustajat hallituksessa 1.4.2011–31.3.2012. Henkilöstön edustajilla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. He eivät ole hallituksen jäseniä.

Konsernin johtoryhmä

Hannu Penttilä s. 1953, varatuomari Toimitusjohtaja 2001– Stockmannin palvelukseen vuonna 1978

Keskeinen työkokemus:

Stockmann, varatoimitusjohtaja 1994–2001, tavarataloryhmän johtaja 1992–2001, Helsingin tavaratalon johtaja 1986–1991, Tapiolan tavaratalon johtaja 1985–1986, lakimies 1978–1984; Työvoimaministeriö, tarkastaja, nuorempi hallitussihteeri 1976–1978 Osakeomistus: A 111, B 15 082 Optiot: 2006C 13 600, 2010A 40 000, 2010B 27 000

Pekka Vähähyyppä

s. 1960, kauppatieteiden maisteri, EMBA Varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja 2008– Stockmannin palvelukseen vuonna 2000

Keskeinen työkokemus:

Svenska Nestlé, talousjohtaja 1997–2000; Nestlé Norden, Head of Finance and Control 1997–2000; Suomen Nestlé, talousjohtaja 1994–1997; OKO Venture Capital, johtaja 1990–1994 Osakeomistus: B 5 813 Optiot: 2006C 6 800, 2010A 24 000, 2010B 16 000

Maisa Romanainen

s. 1967, kauppatieteiden maisteri Varatoimitusjohtaja ja tavarataloryhmän johtaja 2008– Stockmannin palvelukseen vuonna 1996

Keskeinen työkokemus:

2008 kanta-asiakasoptiot 244

Stockmann, Suomen ja Baltian tavaratalojen johtaja 2008, ulkomaisten tavaratalojen johtaja 2005–2007, Tallinnan tavaratalon johtaja 2000–2005, Smolenskajan tavaratalon johtaja, Moskova 1998–2000 Osakeomistus: B 1 500 Optiot: 2006C 4 250, 2010A 24 000, 2010B 16 000,

Göran Bille s. 1955, ekonomi Lindexin toimitusjohtaja 2004– Stockmannin palvelukseen vuonna 2007

Keskeinen työkokemus:

H&M Rowells, toimitusjohtaja 2003–2004; H&M, maapäällikkö, Ruotsi 1998–2003, ostopäällikkö 1987–1998 Osakeomistus: B 15 877 Optiot: 2006C 6 800, 2010A 24 000, 2010B 16 000

Jukka Naulapää s. 1966, oikeustieteen kandidaatti Lakiasiain johtaja 2006– Stockmannin palvelukseen vuonna 1998

Keskeinen työkokemus:

Stockmann, johtoryhmän sihteeri 2001–, lakimies 1998– 2006; Asianajotoimisto Hepo-Oja & Lunnas Oy, asianajaja 1991–1998

Osakeomistus: B 50 Optiot: 2010A 12 000, 2010B 8 000, 2010B 8 000, 2008 kanta-asiakasoptiot 164

Terhi Okkonen

s. 1961, EMBA Seppälän toimitusjohtaja 31.12.2011 asti,

1.1.2012 alkaen tavarataloryhmän palveluksessa Stockmannin palvelukseen vuonna 1991

Keskeinen työkokemus:

Stockmann, Helsingin tavaratalon myyntijohtaja 1998– 2005, Itäkeskuksen tavaratalon johtaja 1996–1997, ostopäällikkö 1991–1996 Osakeomistus: B 1 633 Optiot: 2006C 6 800, 2010A 18 000, 2010B 12 000

Lauri Veijalainen

s. 1968 Konsernin ulkomaantoimintojen kehitysjohtaja 2010– Stockmannin palvelukseen 2010

Keskeinen työkokemus:

IKEA, Venäjä ja IVY-maat, talousjohtaja 2003–2010; Skanska Moskova, talous- ja hallintojohtaja 1998–2003 Osakeomistus: B 1 125 Optiot: 2010A 18 000, 2010B 12 000

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten

osake- ja optio-omistuksena on ilmoitettu heidän henkilökohtaisesti omistamansa ja heidän lähipiirinsä omistamat Stockmann Oyj Abp:n osakkeet ja optiot 31.12.2011. Lisätietoja johdon keskeisestä työkokemuksesta ja luottamustehtävistä, ajantasaiset omistustiedot sekä palkka- ja palkkioselvitys 2011 löytyvät yhtiön kotisivuilta stockmanngroup.fi.

Nina Laine-Haaja s. 1961, EMBA Seppälän toimitusjohtaja 1.1.2012 alkaen Stockmannin palvelukseen vuonna 1986

Keskeinen työkokemus:

Seppälä, myymälätoimintojen johtaja 2006–2011, johtoryhmän jäsen 2001–, kenttäpäällikkö 1994–2006 Osakeomistus: B 110 Optiot: 2006C 3 400, 2010A 6 000, 2010B 4 000, 2008 kanta-asiakasoptiot 66

Täydellinen tilinpäätös liitetietoineen on saatavana Stockmannkonsernin kotisivuilla stockmanngroup.fi

Hallituksen toimintakertomus

Stockmann-konsernin liikevaihto kasvoi 10,1 prosenttia 2 005,3 miljoonaan euroon (1 821,9 miljoonaa euroa). Liikevoitto oli 70,1 miljoonaa euroa (88,8 miljoonaa euroa). Tilikauden voitto oli 30,8 miljoonaa euroa (78,3 miljoonaa euroa). Osakekohtainen tulos oli 0,43 euroa (1,10 euroa). Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 0,50 euron osakekohtaista osinkoa.

Liikevaihto ja tuloskehitys

Yleinen markkinakehitys oli hyvä vuoden 2011 alussa. Ratkaisematon Euroopan velkakriisi lisäsi markkinatilanteen epävarmuutta toisen vuosineljänneksen jälkeen, mikä heikensi loppuvuoden aikana kuluttajien luottamusta Suomessa. Ruotsissa kohtuuhintaisten muotivaatteiden kysyntä oli heikkoa koko vuoden. Venäjällä ja Baltian maissa jatkui positiivinen markkinakehitys.

Stockmann-konsernin tilikauden liikevaihto kasvoi 10,1 prosenttia ja oli 2 005,3 miljoonaa euroa (2010: 1 821,9 miljoonaa euroa). Suomessa liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia ja oli 1 026,2 miljoonaa euroa. Ulkomailla liikevaihto kasvoi 17,4 prosenttia ja oli 979,1 miljoonaa euroa. Kasvu oli vahvinta Venäjällä erityisesti marraskuussa 2010 Pietarin Nevsky Centre -kauppakeskukseen avatun tavaratalon ansiosta. Ruotsin ja Norjan kruunut vahvistuivat tilikaudella euroon verrattuina, kun taas Venäjän rupla heikkeni hieman vuoden aikaan. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto ulkomailla olisi kasvanut 15,1 prosenttia. Ulkomaisen liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,8 prosenttia (45,8 prosenttia).

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa) ja ne syntyivät Espoossa sijaitsevan kiinteistöyhtiön osakkeiden myynnistä syyskuussa.

Konsernin liiketoiminnan myyntikate kasvoi tilikaudella 68,1 miljoonalla eurolla ja oli 976,9 miljoonaa euroa. Suhteellinen myyntikate laski 48,7 prosenttiin (49,9 prosenttia), mikä johtui kohtuuhintaisen muotiin keskittyneiden liiketoimintayksiköiden myyntikatteen laskusta. Toiminnan kustannukset kasvoivat 71,1 miljoonaa euroa pääosin laajentumisen ja korkean inflaation vuoksi. Poistot kasvoivat 15,9 miljoonaa euroa. Konsernin tilikauden liikevoitto oli 70,1 miljoonaa euroa (88,8 miljoonaa euroa).

Nettorahoituskulut kasvoivat tilikaudella 19,8 miljoonaa euroa ja olivat 34,4 miljoonaa euroa (14,6 miljoonaa euroa). Kasvu johtui korollisen vieraan pääoman määrän kasvusta ja markkinakorkojen noususta. Lisäksi katsauskautta rasittivat 1,1 miljoonan euron kertaluonteiset

valuuttakurssitappiot. Vertailuvuonna nettorahoituskuluja pienensivät 7,2 miljoonan euron kertaluonteiset valuuttakurssivoitot.

Tilikauden tulos ennen veroja oli 35,7 miljoonaa euroa (74,2 miljoonaa euroa). Tulosta rasitti 4,9 miljoonan euron verot. Vuonna 2010 verojen positiivinen vaikutus tulokseen oli 4,2 miljoonaa euroa, johon sisältyy laskennallisesta valuuttakurssitappiosta kirjattu verohyvitys. Tilikauden tulos oli 30,8 miljoonaa euroa (78,3 miljoonaa euroa).

Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,43 euroa (1,10 euroa) ja optioiden vaikutuksella laimennettuna 0,43 euroa (1,09 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 12,11 euroa (12,45 euroa).

Liikevaihto ja tuloskehitys liiketoimintasegmenteittäin

Tavarataloryhmä

Tavarataloryhmän liikevaihto kasvoi 12,5 prosenttia ja oli 1 236,9 miljoonaa euroa (1 099,9 miljoonaa euroa). Liikevaihto Suomessa kasvoi 4,2 prosenttia ja oli 861,4 miljoonaa euroa (826,4 miljoonaa euroa). Liikevaihdon kasvua vauhditti erityisesti Helsingin keskustan laajentuneen tavaratalon hyvä kehitys ja onnistuneet Hullut Päivät -kampanjat huhti- ja lokakuussa.

Ulkomaantoimintojen euromääräinen liikevaihto kasvoi 37,3 prosenttia ja sen osuus ryhmän liikevaihdosta oli 30,4 prosenttia (24,9 prosenttia). Tavarataloryhmän liikevaihto kasvoi Baltiassa 11,5 prosenttia 91,3 miljoonaan euroon ja Venäjällä 48,3 prosenttia 284,3 miljoonaan euroon. Venäjän liikevaihto kasvoi merkittävästi Pietarin ja Jekaterinburgin uusien tavaratalojen sekä Moskovan tavaratalojen hyvän kehityksen ansiosta.

Tilikauden suhteellinen myyntikate pysyi hyvällä tasolla ja oli 41,2 prosenttia (41,7 prosenttia). Tavarataloryhmän liikevoitto kasvoi 35,2 miljoonaan euroon (32,9 miljoonaa euroa) neljännen vuosineljänneksen hyvän kehityksen ansiosta. Äskettäin avatut tavaratalot nostivat toiminnan kustannuksia ja poistoja vuonna 2011, kun taas vuonna 2010 avauksiin liittyneet kustannukset heikensivät liikevoittoa.

Bestseller-franchising-toiminnan liikevaihto Venäjällä oli 22,5 miljoonaa euroa (25,5 miljoonaa euroa) ja liiketulos -5,7 miljoonaa euroa (-1,3 miljoonaa euroa). Toiminta on ollut Stockmannille tappiollista joka vuosi toiminnan alettua vuonna 2005. Aiemmin ilmoitetun tiedon mukaisesti Stockmann ja Bestseller A/S ovat päättäneet lopettaa franchising-yhteistyön Venäjällä vuoden 2012 loppuun mennessä.

Lindex

Lindexin tilikauden liikevaihto oli 624,1 miljoonaa euroa, joka oli 7,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (578,7 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi Suomessa 5,9 prosenttia ja muissa maissa 8,1 prosenttia. Paikallisvaluutoissa liikevaihto kasvoi 3,4 prosenttia.

Liikevaihtoa kasvatti hyvä kehitys kaikilla markkinoilla Ruotsia lukuun ottamatta, erityisesti uusilla markkinoilla itäisessä Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Ruotsissa Lindexin markkinaosuus kasvoi vuonna 2011

Liikevaihto

2011 milj. euroa 2010 milj. euroa Muutos milj. euroa Muutos %
Tavarataloryhmä Suomi 861,3 826,4 34,9 4,2
Tavarataloryhmä ulkomaat 375,6 273,5 102,1 37,3
Tavarataloryhmä yhteensä 1 236,9 1 099,9 137,0 12,5
Lindex Suomi 70,8 66,8 3,9 5,9
Lindex ulkomaat 553,3 511,9 41,4 8,1
Lindex yhteensä 624,1 578,7 45,4 7,8
Seppälä Suomi 93,6 94,4 -0,8 -0,8
Seppälä ulkomaat 50,2 48,8 1,4 2,9
Seppälä yhteensä 143,8 143,2 0,6 0,4
Jakamaton 0,5 0,0 0,5
Suomi yhteensä 1 026,2 987,8 38,4 3,9
Ulkomaat yhteensä 979,1 834,1 145,0 17,4
Konserni yhteensä 2 005,3 1 821,9 183,4 10,1

Liikevoitto ja sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

2011 milj. euroa 2010 milj. euroa Muutos milj. euroa 2011 ROCE % 2010 ROCE %
Tavarataloryhmä 35,2 32,9 2,4 6,6 4,6
Lindex 41,2 54,8 -13,6 5,7 6,3
Seppälä 1,4 9,0 -7,6 4,8 9,1
Jakamaton -7,8 -7,9 0,2
Konserni 70,1 88,7 -18,6 4,1 5,8

Liikevaihto tuotealueittain 2011

3 % Kirjat, lehdet ja paperi

Liikevoitto toimintasegmenteittäin 2011

45 % Tavarataloryhmä 53 % Lindex

2 % Seppälä

Liikevaihto 2007–2011

Liikevoitto 2007–2011

2007 2008 2009 2010 2011 Liiketoiminnan muut tuotot

0 20

STOCKMANN VUOSIKERTOMUS 2011 31

vaikka liikevaihto paikallisvaluutassa laski 2,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Tilikauden suhteellista myyntikatetta laskivat kohonneet hankintahinnat ja myyntiä vauhdittaneet toimenpiteet. Suhteellinen myyntikate oli kuitenkin hyvällä tasolla eli 61,3 prosenttia (63,1 prosenttia). Heikko myynti Ruotsissa, laajennuskustannukset ja myymälöiden vuokrakustannusten kasvu laskivat liikevoiton 41,2 miljoonaan euroon (54,8 miljoonaa euroa).

Seppälä

Seppälän liikevaihto kasvoi 0,4 prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna ja oli 143,8 miljoonaa euroa (143,2 miljoonaa euroa). Liikevaihto laski Suomessa 0,8 prosenttia ja kasvoi ulkomailla 2,9 prosenttia. Ulkomaisen liikevaihdon osuus Seppälän liikevaihdosta oli 34,9 prosenttia (34,1 prosenttia). Liikevaihto kasvoi parhaiten Baltian maissa.

Tilikauden suhteellinen myyntikate oli 58,5 prosenttia (59,8 prosenttia). Lasku johtui kohonneista hankintahinnoista ja myyntiä vauhdittaneista toimenpiteistä. Seppälän liikevoitto laski 1,4 miljoonaan euroon (9,0 miljoonaa euroa). Tulos parantui Baltian maissa, mutta laski Suomessa ja erityisesti Venäjällä, jossa myyntikate laski ja myymälöiden vuokrakustannukset nousivat.

Rahoitus ja sitoutunut pääoma

Rahavarat olivat vuoden lopussa 33,2 miljoonaa euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 36,7 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella 66,2 miljoonaa euroa (91,8 miljoonaa euroa).

Nettokäyttöpääoma oli vuoden lopussa 137,9 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 79,5 miljoonaa euroa. Varastojen arvo oli korkeampi kuin edellisenä vuonna, pääosin uusien tavaratalojen ja vahvistuneen Ruotsin kruunun vuoksi. Koroton vieras pääoma laski edelliseen vuoteen verrattuna 28,9 miljoonaa euroa ja oli 262,2 miljoonaa euroa (291,1 miljoonaa euroa).

Korollisen vieraan pääoman määrä oli vuoden lopussa 862,5 miljoonaa euroa (813,3 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaista velkaa oli 533,9 miljoonaa euroa (521,3 miljoonaa euroa). Vieraasta pääomasta merkittävä osuus on sidottu Ruotsin kruunuun, ja kruunun vahvistuminen tilikauden lopussa lisäsi euroina esitettävän lainapääoman määrää. Pääosa lyhytaikaisesta korollisesta velasta on hankittu yritystodistusmarkkinoilta. Lisäksi konsernilla on 332 miljoonaa euroa nostamattomia pitkäaikaisia komittoituja lainalimiittejä.

Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 42,2 prosenttia (43,1 prosenttia) ja nettovelkaantumisaste (net gearing) oli 95,3 prosenttia (87,7 prosenttia).

Sijoitetun pääoman tuotto oli 4,1 prosenttia (5,8 prosenttia). Konsernin sijoitettu pääoma kasvoi 33,8 miljoonaa euroa ja oli tilikauden lopussa 1 732,9 miljoonaa euroa (1 699,1 miljoonaa euroa).

Osingot

Vuodelta 2010 maksettiin varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkoa 0,82 euroa osakkeelta eli yhteensä 58,3 miljoonaa euroa.

Tilikauden päättyessä 31.12.2011 voitonjakokelpoiset varat emoyhtiön taseessa olivat 426,4 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 33,3 miljoonaa euroa. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkona vuodelta 2011 maksetaan 0,50 euroa osakkeelta. Esitetty osinko on 116,2 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Osinkoina maksetaan ehdotuksen mukaan yhteensä 35,9 miljoonaa euroa. Vapaaseen omaan pääoman jätetään 390,5 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 66,0 miljoonaa euroa (165,4 miljoonaa euroa) eli selvästi poistoja vähemmät, jotka olivat 77,7 miljoonaa euroa (61,8 miljoonaa euroa).

Tavarataloryhmän investoinnit olivat tilikaudella yhteensä 35,4 miljoonaa euroa (131,1 miljoonaa euroa). Stockmann avasi uuden tavaratalon Jekaterinburgissa, Venäjällä 30.3.2011. Stockmannin investointi hankkeeseen oli 14,7 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2011 kohdistui 8,4 miljoonaa euroa. Tavarataloryhmän uusi Venäjän logistiikkakeskus avattiin alkuvuonna. Investointi hankkeeseen oli 4,7 miljoonaa euroa.

Maaliskuussa aloitettiin tavarataloryhmässä mittava toiminnanohjausjärjestelmän uusimisprojekti, joka kestää useita vuosia. Hankkeeseen investoitiin tilikaudella 7,2 miljoonaa euroa.

Pietarissa avattiin elokuussa muotiin ja kodin tuotteisiin keskittyvä Stockmann-konseptimyymälä samoihin vuokratiloihin, joissa toimi yhtiön myymälä ennen Pietarin tavaratalon avaamista. Yhteensä vuoden lopussa tavarataloryhmään kuului neljässä maassa 16 tavarataloa ja 40 myymälää, joista Stockmann Beauty -myymälöitä oli 13, Zaramyymälöitä neljä, Bestseller-myymälöitä 18, outlet-myymälöitä kolme ja muita myymälöitä kaksi (2010: 15 tavarataloa ja 43 myymälää).

Lindexin vuoden 2011 investoinnit olivat yhteensä 23,7 miljoonaa euroa (28,2 miljoonaa euroa). Lindex avasi vuoden aikana 30 myymälää. Yksi uusista myymälöistä avautui Islannissa, joka on uusi markkinaalue Stockmann-konsernille. Lindex avasi vuonna 2011 verkkokauppansa koko EU-alueella ja Norjassa. Yhteensä Lindex-myymälöitä oli 447 kappaletta 14 maassa vuoden 2011 lopussa (2010: 428 myymälä).

Seppälän investoinnit olivat vuonna 2011 yhteensä 4,3 miljoonaa euroa (4,7 miljoonaa euroa). Seppälä avasi vuoden aikana seitsemän myymälää. Marraskuussa Seppälä avasi verkkokaupan Suomessa. Yhteensä Seppälä-myymälöitä oli 229 kappaletta kuudessa maassa vuoden 2011 lopussa (2010: 225 myymälää).

Konsernin muut investoinnit olivat yhteensä 2,6 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa). Konsernin taloushallinnon järjestelmät vaihdetaan vaiheittain tavarataloryhmän toiminnanohjausjärjestelmän uusimisen yhteydessä.

Voitto ennen veroja 2007–2011

Liiketoiminnan rahavirta 2007–2011

Osingot tilikausilta 2007–2011

% tuloksesta

* Hallituksen esitys

Investoinnit, poistot ja divestoinnit 2007–2011*

Poistot

  • Divestoinnit
  • * Ilman v. 2007 tehtyä Lindexin yritysostoa

Oman pääoman tuotto 2007–2011

Sijoitettu pääoma ja sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 2007–2011

* Pitkän aikavälin vähimmäistavoite

Omavaraisuusaste 2007–2011 Sijoitettu pääoma 2011

Omavaraisuusaste, %

Henkilöstö* 2007–2011

Uudet hankkeet

Tilikauden 2012 investointien arvioidaan olevan yhteensä noin 50 miljoonaa euroa ja jäävän koko vuoden arvioituja poistoja pienemmiksi, joiden arvioidaan olevan 75 miljoonaa euroa.

Lindexin myymäläverkosto kasvaa noin 15–20 uudella myymälällä vuonna 2012, kun mukaan ei lasketa franchising-myymälöitä. Seppälä avaa ja sulkee muutamia myymälöitä vuonna 2012. Seppälä-myymälöiden määrä pysyy arviolta samana kuin vuonna 2011. Stockmann sulkee Bestseller-franchising-myymälät Venäjällä vuoden 2012 loppuun mennessä. Joitakin Bestseller-myymälöitä muutetaan Lindexmyymälöiksi.

Stockmann allekirjoitti vuonna 2010 sopimuksen vuokratiloissa toimivan Tampereen tavaratalon laajentamisesta. Tavaratalon myyntipinta-ala kasvaa laajennuksen myötä noin 4 000 neliömetrillä 15 000 neliömetriin. Kaupungin kaavoitusprosessin uusien viivästysten takia laajennushankkeen valmistumistavoitetta on lykätty vuodelle 2014. Stockmannin investointi hankkeeseen on noin 6 miljoonaa euroa.

Stockmann allekirjoitti kesäkuussa 2011 Tapiolan tavarataloa koskevan esisopimuksen Tapiola-yhtymän kanssa. Sopimuksen tavoitteena on avata laajennettu ja täysin uudistettu tavaratalo vuonna 2016 Tapiola-yhtymän uudisrakennuksessa, nykyisen tavaratalokiinteistön välittömässä läheisyydessä. Hanke on osa laajempaa Tapiolan uudistamissuunnitelmaa ja edistyy yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa. Suunnitelmat tarkentuvat kaupungin kaava- ja lupamenettelyn edetessä.

Osakkeet ja osakepääoma

Stockmannilla on kaksi osakesarjaa. A-sarjan osakkeilla on 10 ääntä osaketta kohden ja B-sarjan osakkeilla yksi ääni osaketta kohden. Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin. Osakkeiden nimellisarvo on 2 euroa osakkeelta. Vuoden 2011 lopussa Stockmannilla oli 30 627 563 A-sarjan osaketta ja 41 213 266 B-sarjan osaketta eli yhteensä 71 840 829 osaketta.

Stockmannin hallitus hyväksyi vuoden 2011 aikana 694 829 B-sarjan osakkeen merkinnän vuoden 2008 kanta-asiakasoptioilla. Merkintäoikeuttaan käytti 17 812 Stockmannin kanta-asiakasta. Merkintöjen vuoksi Stockmannin osakepääomaa korotettiin noin 1,4 miljoonalla eurolla. Osakepääoma oli vuoden lopussa 143 681 658 euroa.

Yhtiön osakekannan markkina-arvo vuoden 2011 lopussa oli 911,8 miljoonaa euroa (2 047,1 miljoonaa euroa).

Stockmannin osakkeiden hinnat laskivat vuonna 2011 enemmän kuin OMX Helsinki Cap ja OMX Helsinki -indeksit. Vuoden 2011 lopussa Stockmannin A-osakkeen kurssi oli 13,65 euroa, kun se vuoden 2010 lopussa oli 29,40 euroa, ja B-osakkeen kurssi oli 11,98 euroa, kun se vuoden 2010 lopussa oli 28,30 euroa. Osakkeita vaihdettiin Nasdaq OMX Helsingin Pörssissä vuoden aikana 0,5 miljoonaa A-osaketta (1,0 miljoonaa) ja 15,4 miljoonaa B-osaketta (14,6 miljoonaa). Tämä vastaa 1,6 prosenttia keskimääräisestä A-osakkeiden määrästä ja 37,4 prosenttia keskimääräisestä B-osakkeiden määrästä.

Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita, eikä hallituksella ole voimassaolevia valtuuksia omien osakkeiden ostamiseen.

Stockmannilla oli vuoden 2011 lopussa 56 116 osakkeenomistajaa (44 596). Osakkeenomistajamäärän kasvuun vaikutti pääosin osakkeiden merkinnät kanta-asiakasoptioilla. Stockmann ei saanut vuonna 2011 liputusilmoituksia suurimpien osakkeenomistajien omistusmuutoksista.

Henkilöstö

Konsernin henkilöstömäärä oli vuonna 2011 keskimäärin 15 964, mikä on 799 enemmän kuin edellisenä vuonna (keskimäärin 15 165 henkilöä vuonna 2010 ja 14 656 henkilöä vuonna 2009). Henkilöstömäärä nousi merkittävästi Jekaterinburgin tavaratalon avauduttua maaliskuussa 2011 ja Pietarin tavaratalon avauduttua marraskuussa 2010.

Stockmannin kokoaikaiseksi muutettu keskimääräinen henkilömäärä kasvoi 669 henkilöllä ja oli 12 172 henkilöä (11 503 vuonna 2010 ja 11 133 henkilöä vuonna 2009). Konsernin palkkasumma oli 307,7 miljoonaa euroa verrattuna 287,6 miljoonaan euroon vuonna 2010 ja 261,2 miljoonaa euroa vuonna 2009. Kaikki työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 390,0 miljoonaa euroa (361,9 miljoonaa euroa) eli 19,4 prosenttia (19,9 prosenttia) liikevaihdosta.

Vuoden 2011 lopussa konsernin palveluksessa oli 15 960 henkilöä (16 184), joista Suomessa työskenteli 7 237. Ulkomailla työskenteli 8 723 henkilöä (8 754) eli 55 prosenttia (54 prosenttia) kaikista työntekijöistä. Vuoden lopussa 9 672 henkilöä työskenteli tavarataloryhmässä (9 806), 4 653 Lindexissä (4 709), 1 506 Seppälässä (1 513) ja 129 konsernihallinnossa (156).

Muutokset johdossa

Seppälän toimitusjohtaja Terhi Okkonen siirtyi Stockmannin tavarataloryhmän palvelukseen 1.1.2012, jolloin hän lopetti konsernin johtoryhmän jäsenenä. Seppälän uudeksi toimitusjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi nimitettiin 1.1.2012 alkaen Seppälän myymälätoimintojen johtaja, EMBA Nina Laine-Haaja (s. 1961). Hän on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1986 alkaen eri tehtävissä ja Seppälän johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2001 alkaen.

Riskitekijöitä

Stockmann-konserni harjoittaa omaa liiketoimintaa Pohjoismaissa, Venäjällä, Baltian maissa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Yleinen talouskehitys vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan kaikilla konsernin markkina-alueilla. Nopeat ja odottamattomat käänteet markkinoilla sekä tapahtumat maailmalla voivat vaikuttaa niin rahoitusmarkkinoiden kuin kuluttajienkin käyttäytymiseen. Lisäksi välttämättömyyshyödykkeiden kuten elintarvikkeiden ja energian kasvavat hinnat lisäävät inflaatiota ja voivat pienentää kuluttajien ostovoimaa.

Liiketoiminnan riskit Venäjällä ovat Pohjoismaita ja Baltiaa suurempia, ja toimintaympäristö on muun muassa liiketoimintakulttuurin ja

maan infrastruktuurin kehittymättömyyden vuoksi epävakaampi. Harmaan talouden osuus on edelleen suuri ja vääristää osaltaan kilpailua. Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa, jonka arvioidaan toteutuvan vuonna 2012, selkeyttäisi todennäköisesti kilpailutilannetta esimerkiksi tullimaksujen vähentymisen seurauksena. Energian, erityisesti öljyn, hinnalla on merkittävä vaikutus Venäjän yleiseen taloudelliseen kehitykseen ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen.

Muodin osuus konsernin liikevaihdosta on yli kaksi kolmasosaa. Muotikauppaan liittyvät olennaisesti tuotteiden lyhyt elinkaari ja trendiriippuvuus, kalenteriin sidottu myynnin kausiluonteisuus sekä alttius säätilan tavanomaisesta poikkeaville muutoksille. Näihin tekijöihin reagoidaan osana konsernin jokapäiväistä liiketoiminnan johtamista. Merkittäviä poikkeustilanteita lukuun ottamatta näiden tekijöiden ei arvioida vaikuttavan olennaisesti konsernin liikevaihtoon tai tulokseen.

Konsernin liiketoiminta perustuu joustavasti toimivaan logistiikkaan ja tehokkaisiin tavaravirtoihin. Tavara- tai tietoliikenteen viiveet tai häiriöt voivat vaikuttaa liiketoimintaan hetkellisesti haitallisesti. Näihin liittyviä operatiivisia riskejä pyritään hallitsemaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia varajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia toimintatapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Operatiivisia riskejä katetaan myös vakuutuksilla. Operatiivisten riskien ei arvioida vaikuttavan olennaisella tavalla Stockmannin liiketoimintaan.

Konsernin liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen vaikuttavat valuuttakurssien muutokset konsernin raportointivaluutan euron, Ruotsin kruunun, Norjan kruunun, Venäjän ruplan, Yhdysvaltojen dollarin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä. Rahoitusriskejä, korkotason vaihtelusta johtuvat riskit mukaan lukien, hallinnoidaan hallituksen vahvistaman riskipolitiikan mukaisesti, eikä niiden arvioida vaikuttavan olennaisella tavalla konsernin liiketoimintaan.

Vuoden 2012 näkymät

Maailmantalouden vakiintumaton tila ja ratkaisematon Euroopan velkakriisi luovat haastavat lähtökohdat tulevaisuuden arvioinnille. Vähittäismarkkinatilanteen näkyvyys on edelleen heikko. Venäjän markkinat jatkanevat Pohjoismaita parempaa kehitystä, jollei raakaöljyn hinta merkittävästi laske nykyiseltä tasoltaan. Baltian maiden kuluttajamarkkinoiden positiivisen kehityksen arvioidaan jatkuvan. Toisaalta korkea epävarmuus ja kuluttajien alhainen luottamus voivat edelleen heikentää kuluttajien ostohalukkuutta kaikilla markkinoilla.

Kohtuuhintaisten muotivaatteiden markkinat kehittyivät heikosti vuonna 2011 erityisesti Ruotsissa. Vuonna 2012 tilanteen arvioidaan parantuvan edellisvuoteen verrattuna. Hankintakapasiteettiin liittyvät ongelmat Kaukoidän hankintamarkkinoilla ovat helpottuneet ja raakaaineiden sekä hankintahintojen hinnat ovat tasoittuneet.

Stockmannin päätös lopettaa tappiollinen Bestseller-franchisingtoiminta vuonna 2012 vähentää hieman Venäjän liikevaihtoa mutta parantaa tulevaisuudessa liikevoittoa. Stockmann tavoittelee Venäjällä positiivista liikevoittoa vuonna 2012 ilman Bestseller-toimintoja.

Vuonna 2012 Stockmann keskittyy hyödyntämään täydellä teholla aiemmin tehtyjä investointeja ja pyrkii pääomien tehokkaaseen käyttöön. Lisäksi kaikissa yksiköissä keskitytään kustannustehokkaaseen toimintaan. Konsernin investointien arvioidaan jäävän selvästi poistojen alle ja olevan yhteensä noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2012.

Stockmann arvioi konsernin liikevaihdon ja liikevoiton olevan suurempi kuin vuonna 2011, jollei markkinatilanne heikkene merkittävästi. Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoitto on normaalista kausivaihtelusta johtuen tappiollinen.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Stockmann Oyj Abp:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on julkaistu yhtiön kotisivuilla stockmanngroup.fi ja vuosikertomuksen sivuilla 24–25.

Helsingissä 8.2.2012

STOCKMANN Oyj Abp Hallitus

Osakkeet ja osakepääoma

Stockmann Oyj Abp:n osakepääoma jakautuu A- ja B-osakkeisiin. A-sarjan osakkeella on kymmenen ääntä ja B-sarjan osakkeella yksi ääni. Molempien sarjojen osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa osakkeelta, ja molemmilla on oikeus yhtä suureen osinkoon.

Yhtiön osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä sekä kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsingin pörssissä. A-osakkeen kaupankäyntitunnus on STCAS ja B-osakkeen STCBV. Yhtiöllä oli 31.12.2011 rekisteröityjä osakkeenomistajia 56 116 (44 596 osakkeenomistajaa 31.12.2010). Osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi erityisesti kantaasiakasoptioilla tehtyjen merkintöjen johdosta.

Stockmannin osakekannan markkina-arvo 31.12.2011 oli 911,8 miljoonaa euroa (2 047,1 miljoonaa euroa 31.12.2010).

Stockmannin osakkeiden ja optioiden kurssikehitys

Päätöskurssit
31.12.2011
euroa
Päätöskurssit
31.12.2010
euroa
Muutos %
Sarja A 13,65 29,40 -53,6
Sarja B 11,98 28,30 -57,7
Optio 2006C -- 3,16

Stockmannin osakkeiden ja optioiden vaihto 2011

Kpl % osake
määrästä
Euroa Keskihinta
euroa
Sarja A 475 815 1,6 8 848 372 18,71
Sarja B 15 401 595 37,4 291 593 694 18,68
Optio 2006C 28 199 24 611 0,87
Yhteensä 15 905 609 300 466 677

Stockmann Oyj Abp:n osakepääoma 31.12.2011

Sarja A 30 627 563 kpl à 2 euroa = 61 255 126 euroa
Sarja B 41 213 266 kpl à 2 euroa = 82 426 532 euroa
Yhteensä 71 840 829 143 681 658 euroa

Kanta-asiakasoptiot 2008

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 18.3.2008 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kanta-asiakkaille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kanta-asiakkaille, joiden ostot 1.1.2008–31.12.2009 yhdessä samaan tiliin kohdistuvien rinnakkaiskorttien ostojen kanssa olivat yhteensä vähintään 6 000 euroa, annetaan vastikkeetta yhteensä enintään 2 500 000 optio-oikeutta. Vähintään 6 000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaalle annetaan vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä 500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6 000 euroa, kanta-asiakas saa kaksi optio-oikeutta lisää. Kanta-asiakasostot oikeuttivat yhteensä 1 803 322 optio-oikeuteen, joista merkittiin 1 248 739 optiota.

Jokainen optio oikeuttaa merkitsemään yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta on varsinaisen yhtiökokouksen 17.3.2009 päätöksen mukaisesti yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä ajanjaksolla 1.2.–28.2.2009 eli 11,28 euroa. Osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.

Osakkeiden merkintäajat ovat toukokuussa vuosina 2011 ja 2012. Vuoden 2011 merkintäaikana kanta-asiakasoptioilla merkittiin yhteensä 694 829 Stockmann Oyj Abp:n B-osaketta. Jäljellä olevien osakkeiden merkintähinta on vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2011 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 8,29 euroa.

A- ja B-osakkeiden vaihto ja kurssikehitys 2011

A- ja B-osakkeiden kurssikehitys verrattuna OMX Helsinki Cap -indeksiin

2007–2011

OMX Helsinki Cap* euroa 0 10 20 30 40 50 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 12/11

A-osake

B-osake

* Kunkin yhtiön painoarvo on rajattu enintään 10 prosenttiin.

Avainhenkilöoptiot 2006

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 21.3.2006 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmann-konsernin avainhenkilöille. Stockmann-konsernin johtoon tai keskijohtoon kuuluville avainhenkilöille sekä Stockmannin kokonaan omistamalle tytäryhtiölle voidaan antaa yhteensä 1 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optio-oikeuksista 375 000 merkitään tunnuksella 2006A, 375 000 tunnuksella 2006B, 375 000 tunnuksella 2006C ja 375 000 tunnuksella 2006D. Optiooikeuksien 2006A ja 2006B merkintäaika on päättynyt. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeudella 2006C on 1.3.2010–31.3.2012. Optiooikeudet 2006D ovat rauenneet, sillä hallituksen ennen näiden optiooikeuksien jakamista määrittämät konsernin taloudellisiin tavoitteisiin sidotut kriteerit eivät täyttyneet.

Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta oli optio-oikeuksilla 2006A ja 2006B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2.–28.2.2006 lisättynä 10 prosentilla eli 36,69 euroa. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2006C oli yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2.–29.2.2008 lisättynä 10 prosentilla eli 31,02 euroa. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Merkintähinta optio-oikeudella 2006C on vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2011 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 26,68 euroa.

Avainhenkilöoptiot 2010

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 16.3.2010 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmann-konsernin avainhenkilöille. Stockmannin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille voidaan antaa yhteensä 1 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optio-oikeuksista 500 000 kappaletta merkitään tunnuksella 2010A, 500 000 kappaletta tunnuksella 2010B ja 500 000 kappaletta tunnuksella 2010C. Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2010A 1.3.2013–31.3.2015, optio-oikeudella 2010B 1.3.2014–31.3.2016 ja optio-oikeudella 2010C 1.3.2015–31.3.2017.

Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2010A on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2.–28.2.2010 lisättynä 20 prosentilla eli 26,41 euroa, optio-oikeuksilla 2010B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2.–28.2.2011 lisättynä 10 prosentilla eli 25,72 euroa ja optio-oikeuksilla 2010C yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2.–29.2.2012 lisättynä vähintään 10 prosentilla. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Merkintähinnat ovat hallituksen vuodelta 2011 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen optio-oikeudella 2010A 24,37 euroa sekä optio-oikeudella 2010B 25,22 euroa.

Omat osakkeet

Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita 31.12.2011, eikä hallituksella ole voimassaolevia valtuuksia omien osakkeiden ostamiseen.

Osakepääoman muutokset 1.1.2007 lukien

Merkitty
kaupparekisteriin
Merkintähinta,
euroa
Uusia osakkeita,
kpl
Uutta
osakepääomaa,
milj. euroa
Uusi
osakepääoma,
milj. euroa
2007 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla C 2007 14,85 18 000 B 0,0 111,7
2007 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla A 2007 11,55 43 572 B 0,1 111,8
2007 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla B 2007 12,55 62 537 B 0,1 111,9
2007 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla C 2007 13,55 114 600 B 0,2 112,1
2008 Suunnattu osakeanti 2008 24,50 2 017 806 A 4,0 116,2
2008 Suunnattu osakeanti 2008 24,50 3 591 554 B 7,2 123,4
2008 Merkinnät v. 2006 kanta-asiakasoptioilla 2009 29,60 364 B 0,0 123,4
2009 Suunnattu osakeanti 2009 17,00 2 433 537 A 4,9 128,2
2009 Suunnattu osakeanti 2009 17,00 3 215 293 B 6,4 134,7
2009 Merkintäetuoikeusanti 2009 12,00 1 611 977 A 3,2 137,9
2009 Merkintäetuoikeusanti 2009 12,00 2 129 810 B 4,3 142,1
2010 Merkinnät v. 2006 kanta-asiakasoptioilla 2010 27,93 52 047 B 0,1 142,3
2011 Merkinnät v. 2008 kanta-asiakasoptioilla 2011 8,79 694 829 B 1,4 143,7

Tulevat merkinnät optioilla*

Merkintäaika Merkintähinta,
euroa
Uusia
B-osakkeita,
tuhatta kpl
Uutta osake
pääomaa,
milj. euroa
Uusi
osakepääoma,
milj. euroa
Osuus
osakkeista %
Osuus
äänistä %
2012 Merkinnät v. 2008 kanta-asiakasoptioilla 2.5.12–31.5.12 11,28 1) 554 1,1 144,8 0,8 0,2
vähennettynä
osingoilla
18.3.2008
alkaen
2012 Merkinnät v. 2006C avainhenkilöoptioilla 1.1.11–31.3.12 31,02 2) 375 0,8 145,5 0,5 0,1
vähennettynä
osingoilla
21.3.2006
alkaen
2013– Merkinnät v. 2010A avainhenkilöoptioilla 1.3.13–31.3.15 26,41 3) 484
2015 Merkinnät v. 2010B avainhenkilöoptioilla 1.3.14–31.3.16 25,72 4) 334 1,6 147,2 1,1 0,2
vähennettynä
osingoilla
16.3.2010
alkaen

*Jos kaikki optiot käytetään

1) Merkintähinta hallituksen vuodelta 2011 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen: 8,29 euroa

2) Merkintähinta hallituksen vuodelta 2011 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen: 26,68 euroa

3) Merkintähinta hallituksen vuodelta 2011 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen: 24,37 euroa

4) Merkintähinta hallituksen vuodelta 2011 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen: 25,22 euroa

Omistajaryhmät 31.12.2011

Kpl Osakkeenomistajat % Osuus osakkeista % Osuus äänistä %
Yksityishenkilöt 54 247 96,7 22,2 16,8
Yritykset 1 084 1,9 23,9 24,9
Säätiöt ja yhdistykset 537 0,9 45,9 55,9
Hallintarekisteröidyt (sis. ulkomaiset omistajat) 206 0,4 4,9 1,6
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 42 0,1 3,0 0,8
Rekisteröimättömät osakkeet 0,1 0,0
Yhteensä 56 116 100,0 100,0 100,0

Osakemäärät 31.12.2011

Kpl Osakkeenomistajat % Osuus osakkeista % Osuus äänistä %
1–100 35 393 63,1 1,9 0,7
101–1 000 17 213 30,7 8,0 5,0
1 001–10 000 3 235 5,7 11,0 6,6
10 001–100 000 229 0,4 7,6 4,2
100 001–1 000 000 34 0,1 18,7 19,3
1 000 001– 12 0,0 52,8 64,2
Yhteensä 56 116 100,0 100,0 100,0

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2011

Osuus osakkeista % Osuus äänistä %
1 HTT Holding Oy Ab 11,7 10,7
2 Föreningen Konstsamfundet -ryhmä 9,4 15,0
3 Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 7,6 15,7
4 Niemistö-ryhmä 5,8 9,4
5 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 4,7 1,0
6 Etola-yhtiöt 4,3 6,1
7 Stiftelsen för Åbo Akademi 4,2 6,4
8 Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f. 2,2 2,7
9 Jenny ja Antti Wihurin rahasto 1,9 2,1
10 Inez och Julius Polins Fond 1,5 0,8
11 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 1,5 0,3
12 Sigrid Jusélius Stiftelse 1,4 2,7
13 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1,2 0,7
14 Wilhelm och Else Stockmanns Stiftelse 1,1 2,2
15 Valtion Eläkerahasto 0,9 0,2
16 Helene och Walter Grönqvists Stiftelse 0,8 1,4
17 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia 0,8 0,2
18 Stiftelsen Bensows Barnhem Granhyddan r.s. 0,8 1,0
19 William Thurings Stiftelse 0,5 0,7
20 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 0,5 0,1
Muut 37,2 20,6
Yhteensä 100,0 100,0

Osakkeiden äänivallan jakauma 2011

Osakkeiden määrän jakauma 2011

  • 56 % Säätiöt ja yhdistykset
  • 17 % Yksityishenkilöt
  • 25 % Yritykset
  • 1 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
  • 1 % Hallintarekisteröidyt
  • (sisältää ulkomaiset omistajat)

Osakekohtaisia tietoja

2011 2010 2009**** 2008**** 2007
Tulos/osake, osakeantikorjattu*** euroa 0,43 1,10 0,82 0,65 1,56
Tulos/osake, osakeantikorjattu,
laimennettu***
euroa 0,43 1,09 0,81 0,65 1,55
Oma pääoma/osake euroa 12,11 12,45 11,94 11,22 10,66
Osinko/osake* euroa 0,50 0,82 0,72 0,62 1,35
Osinko tuloksesta/** % 116,2 74,5 88,0 94,7 86,5
Rahavirta/osake, osakeantikorjattu*** euroa 0,93 1,29 2,23 2,85 2,12
Efektiivinen osinkotuotto* %
- Sarja A 3,7 2,8 3,5 6,1 4,6
- Sarja B 4,2 2,9 3,8 6,3 4,6
Osakkeiden P/E luku***
- Sarja A** 31,9 26,7 25,0 15,4 18,9
- Sarja B** 28,0 25,7 23,2 14,9 19,0
Päätöskurssi 31.12. euroa
- Sarja A 13,65 29,40 20,50 10,10 29,50
- Sarja B 11,98 28,30 19,00 9,77 29,66
Tilikauden ylin kurssi euroa
- Sarja A 29,85 31,50 22,00 34,75 37,49
- Sarja B 28,48 30,50 20,00 32,00 37,84
Tilikauden alin kurssi euroa
- Sarja A 13,44 20,60 10,68 10,10 29,05
- Sarja B 11,60 18,85 9,63 9,33 29,47
Tilikauden keskikurssi euroa
- Sarja A 18,71 26,97 16,11 20,35 33,90
- Sarja B 18,68 25,41 14,80 20,90 33,77
Osakkeiden vaihto 1 000 kpl
- Sarja A 476 1 022 512 859 695
- Sarja B 15 402 14 582 17 290 29 327 20 682
Osakkeiden vaihto %
- Sarja A 1,6 3,3 1,7 3,2 2,8
- Sarja B 37,4 36,0 42,7 83,5 65,6
Osakekannan markkina-arvo 31.12. milj. euroa 911,8 2 047,1 1 396,7 611,6 1 659,8
Osakkeiden lukumäärä 31.12. 1 000 kpl 71 841 71 146 71 094 61 703 56 094
- Sarja A 30 628 30 628 30 628 26 582 24 564
- Sarja B 41 213 40 518 40 466 35 121 31 529
Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,
painotettu keskiarvo***
1 000 kpl 71 496 71 120 65 676 59 710 56 649
- Sarja A 30 628 30 628 28 373 27 103 25 046
- Sarja B 40 868 40 493 37 303 32 606 31 603
Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,
laimennettu painotettu keskiarvo***
1 000 kpl 71 789 71 897 65 995 59 710 56 861
Omat osakkeet 1 000 kpl 364 370
- Sarja A
- Sarja B 364 370
Osakkeenomistajien lukumäärä 31.12. kpl 56 116 44 596 43 929 42 888 39 137

* Hallituksen osinkoehdotus yhtiökokoukselle on 0,50 euroa/osake.

** Vuoden 2011 luvuissa on huomioitu optioiden laimennusvaikutus.

*** Vuoden 2009 osakeannilla oikaistu vuosien 2008 ja 2007 esitettävät tunnusluvut.

**** Oikaistu tilikausien 2008 ja 2009 virheen korjauksella.

Tulos/osake ja osinko/osake 2007–2011

Osinko/osake

* Hallituksen esityksen mukainen osinko

Tulos/osake ja P/E-luku 2007–2011

P/E-luku (B-osake)

Efektiivinen osinkotuotto 2007–2011

A-osake

B-osake

* Hallituksen esityksen mukainen osinko

Oma pääoma/osake 2007–2011

Rahavirta/osake 2007–2011

Osakekohtaisten tietojen laskentaperiaatteet

Tulos/osake, voitto ennen veroja – vähemmistöosuus –
tuloverot
osakeantikorjattu = osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen
lukumäärä 1)
Oma pääoma/osake = oma pääoma – omien osakkeiden rahasto
osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä 1)
Osinko tuloksesta, % = osinko/osake
tulos/osake osakeantikorjattu
x 100
liiketoiminnan rahavirta
Rahavirta/osake = osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen
lukumäärä 1)
Efektiivinen = osinko/osake
osinkotuotto, % pörssikurssi 31.12. x 100
= pörssikurssi 31.12.
Osakkeiden P/E-luku tulos/osake, osakeantikorjattu
Päätöskurssi 31.12. = osakkeiden kurssi tilinpäätöspäivänä
Tilikauden ylin kurssi = osakkeiden ylin kurssi tilikauden aikana
Tilikauden alin kurssi = osakkeiden alin kurssi tilikauden aikana
Tilikauden keskikurssi osakkeiden euromääräinen vaihto
=
vaihdettujen osakkeiden keskimääräisellä
lukumäärällä tilikauden aikana
Osakkeiden vaihto = osakkeiden osakeantien vaikutuksella korjattu
kappalemääräinen vaihto
Osakekannan
markkina-arvo 31.12.
osakkeiden lukumäärä kerrottuna
=
tilinpäätöspäivän pörssikurssilla
osakelajeittain

1) Ilman yhtiön omistamia omia osakkeita

Tunnuslukuja

2011 2010 2009** 2008** 2007
Liikevaihto milj. euroa 2 005,3 1 821,9 1 698,5 1 878,7 1 398,2
Liikevaihdon muutos % 10,1 7,3 -9,6 34,4 7,5
Liikevoitto milj. euroa 70,1 88,8 85,1 121,9 125,2
Liikevoiton muutos % -21,0 4,4 -30,2 -2,6 -3,4
Osuus liikevaihdosta % 3,5 4,9 5,0 6,5 9,0
Voitto ennen veroja milj. euroa 35,7 74,2 61,1 71,7 119,4
Voitto ennen veroja, muutos % -51,9 21,5 -14,9 -39,9 -7,4
Osuus liikevaihdosta % 1,8 4,1 3,6 3,8 8,5
Osakepääoma milj. euroa 143,7 142,3 142,2 123,4 112,2
A-osakkeet milj. euroa 61,3 61,3 61,3 53,2 49,1
B-osakkeet milj. euroa 82,4 81,0 80,9 70,2 63,1
Osingot* milj. euroa 35,9 58,3 51,2 38,0 75,2
Oman pääoman tuotto % 3,5 9,0 7,0 6,1 15,2
Sijoitetun pääoman tuotto % 4,1 5,8 5,8 8,3 12,1
Sijoitettu pääoma milj. euroa 1 715,7 1 668,5 1 551,0 1 481,7 1 047,2
Pääoman kiertonopeus 1,2 1,1 1,1 1,3 1,3
Vaihto-omaisuuden kiertonopeus 3,9 3,8 4,9 4,4 4,3
Omavaraisuusaste % 42,2 43,1 44,1 39,0 32,6
Nettovelkaantumisaste % 95,3 87,7 72,2 107,6 146,9
Investoinnit käyttöomaisuuteen milj. euroa 66,0 165,4 152,8 182,3 977,4
Osuus liikevaihdosta % 3,3 9,1 9,0 9,7 69,9
Korolliset saatavat milj. euroa 45,6 41,4 44,5 52,2 98,8
Korollinen vieras pääoma milj. euroa 862,5 813,3 789,2 775,7 905,6
Korollinen nettovelka milj. euroa 783,7 735,1 568,3 688,2 773,6
Taseen loppusumma milj. euroa 2 062,7 2 053,8 1 925,7 1 764,1 1 823,7
Henkilöstökulut milj. euroa 390,0 361,9 327,4 350,5 224,1
Osuus liikevaihdosta % 19,4 19,9 19,3 18,7 16,0
Henkilöstö keskimäärin hlöä 15 964 15 165 14 656 15 669 11 161
Liikevaihto/henkilö tuhatta euroa 125,6 120,1 115,9 119,9 125,3
Liikevoitto/henkilö tuhatta euroa 4,4 5,9 5,8 7,8 11,2
Henkilöstökulut/henkilö tuhatta euroa 24,4 23,9 22,3 22,4 20,1

* Hallituksen osinkoehdotus yhtiökokoukselle on 0,50 euroa/osake.

** Oikaistu tilikausien 2008 ja 2009 virheen korjauksella.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Voitto ennen veroja = liikevoitto + rahoitustuotot – rahoituskulut Vaihto-omaisuuden = 365
tilikauden voitto x 100 kiertonopeus vaihto-omaisuuden kiertoaika
Oman pääoman
tuottoprosentti
= oma pääoma + vähemmistöosuus
(keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste = taseen oma pääoma + vähemmistöosuus
taseen loppusumma – saadut ennakot
x 100
Sijoitetun pääoman
tuottoprosentti
= voitto ennen veroja + korko- ja muut
rahoituskulut
sijoitettu pääoma
x 100 Nettovelkaantumisaste = korollinen vieras pääoma – rahavarat
oma pääoma yhteensä
x 100
Sijoitettu pääoma = taseen loppusumma – laskennallinen
verovelka ja muut korottomat velat
(keskimäärin vuoden aikana)
Korollinen nettovelka = korollinen vieras pääoma – rahavarat –
korolliset saamiset
liikevaihto
Pääoman kiertonopeus = taseen loppusumma – laskennallinen
verovelka ja muut korottomat velat

(keskimäärin vuoden aikana)

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. euroa 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
LIIKEVAIHTO 2 005,3 1 821,9
Liiketoiminnan muut tuotot 0,2 0,0
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -1 028,4 -913,0
Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut -390,0 -361,9
Poistot ja arvonalentumiset -77,7 -61,8
Liiketoiminnan muut kulut -439,4 -396,4
Kulut yhteensä -1 935,5 -1 733,1
LIIKEVOITTO 70,1 88,8
Rahoitustuotot 0,5 8,2
Rahoituskulut -34,9 -22,8
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -34,4 -14,6
VOITTO ENNEN VEROJA 35,7 74,2
Tuloverot -4,9 4,2
TILIKAUDEN VOITTO 30,8 78,3
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 30,8 78,3
Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,0
Tulos/osake, osakeantikorjattu, euroa 0,43 1,10
Tulos/osake, laimennettu, osakeantikorjattu, euroa 0,43 1,09
Muut laajan tuloksen erät
TILIKAUDEN VOITTO 30,8 78,3
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä 2,1 8,5
Rahavirran suojaus 2,4 -0,7
Muut laajan tuloksen erät, netto 4,4 7,8
TILIKAUDEN KOKONAISTULOS YHTEENSÄ 35,2 86,1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 35,2 86,1
Määräysvallattomille osakkeenomistajille 0,0 0,0

Konsernitase

Milj. euroa 31.12.2011 31.12.2010
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet
Tavaramerkki 102,3 101,6
Aineettomat oikeudet 19,9 19,7
Muut aineettomat hyödykkeet 0,4 1,0
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 10,5
Liikearvo 788,5 783,8
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 921,5 906,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Maa- ja vesialueet 42,2 43,8
Rakennukset ja rakennelmat 470,3 485,4
Koneet ja kalusto 125,0 123,8
Vuokrahuoneiston perusparannusmenot 45,7 49,8
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 8,1 23,2
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 691,2 726,0
Pitkäaikaiset saamiset 0,5 0,8
Myytävissä olevat sijoitukset 5,0 5,0
Laskennalliset verosaamiset 11,6 8,7
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 629,9 1 646,7
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 264,7 240,3
Lyhytaikaiset saamiset
Korolliset saamiset 45,6 41,4
Tuloverosaamiset 13,6 15,5
Korottomat saamiset 75,6 73,2
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 134,8 130,1
Rahavarat 33,2 36,7
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 432,8 407,1
VARAT YHTEENSÄ 2 062,7 2 053,8
Milj. euroa 31.12.2011 31.12.2010
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 143,7 142,3
Ylikurssirahasto 186,1 186,1
Muut rahastot 294,9 287,8
Muuntoerot 5,6 3,5
Kertyneet voittovarat 239,7 266,0
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 869,9 885,7
Määräysvallattomien osakkeenomistajien osuus 0,0 -0,0
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 869,9 885,7
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat 68,1 63,8
Pitkäaikaiset korolliset velat 533,9 521,3
Eläkevelvoitteet 0,4 0,2
Pitkäaikaiset varaukset 0,1 0,0
PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 602,5 585,2
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset korolliset velat 328,6 292,0
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 259,5 289,2
Tuloverovelat 2,2 1,7
Lyhytaikaiset varaukset
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä 261,7 290,9
LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 590,3 582,9
VELAT YHTEENSÄ 1 192,8 1 168,1
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 2 062,7 2 053,8

Varat 2011 Oma pääoma ja velat 2011

79 % Pitkäaikaiset varat

13 % Vaihto-omaisuus

8 % Muut lyhytaikaiset varat

42 % Oma pääoma 42 % Korolliset velat

16 % Korottomat velat

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. euroa 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto 30,8 78,3
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset 77,7 61,8
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) 0,3 0,1
Korkokulut ja muut rahoituskulut 34,9 22,8
Korkotuotot -0,5 -8,2
Tuloverot 4,9 -4,2
Muut oikaisut 1,5 -1,1
Käyttöpääoman muutokset:
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -23,8 -34,3
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) 1,6 -1,1
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) -27,1 15,7
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -32,5 -22,5
Saadut korot liiketoiminnasta 0,3 0,8
Maksetut verot liiketoiminnasta -2,0 -16,4
Liiketoiminnan nettorahavirta 66,2 91,8
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -63,9 -166,7
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 5,2 0,7
Investoinnit muihin sijoituksiin 0,0 0,1
Saadut osingot investoinneista 0,1 0,3
Investointien nettorahavirta -58,6 -165,7
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksullinen osakeanti 6,0 1,5
Lyhytaikaisten lainojen nostot 263,7 236,8
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -284,7 -50,3
Pitkäaikaisten lainojen nostot 90,4 518,8
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -25,5 -721,8
Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut -2,5 -1,5
Maksetut osingot -58,3 -51,2
Rahoituksen nettorahavirta -10,9 -67,7
RAHAVAROJEN MUUTOS -3,4 -141,6
Rahavarat tilikauden alussa 36,7 176,4
Luotollinen shekkitili -0,3 -0,5
Rahavarat tilikauden alussa 36,4 175,9
Rahavarojen muutos -3,4 -141,6
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 0,1 2,1
Rahavarat tilikauden lopussa 33,2 36,7
Luotollinen shekkitili -0,1 -0,3
Rahavarat tilikauden lopussa 33,2 36,4

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. euroa Osake
pääoma*
Ylikurssi
rahasto
Suojaus
instrument
tien
rahasto**
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Muut
rahastot
Muuntoero Kertyneet
voittovarat
Yhteensä Määräys
vallattomien
osakkeen
omistajien
osuus Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2010 142,2 186,1 0,0 243,3 44,1 -5,0 238,1 848,8 -0,0 848,8
Osingonjako -51,1 -51,1 -51,1
Uusmerkintä 0,1 0,1 0,1
Käytetyt osakeoptiot 0,3 0,3 0,3
Emissiovoitto 1,3 1,3 1,3
Kokonaistulos yhteensä** -0,7 8,5 78,3 86,1 86,1
Muut muutokset -0,2 0,2 -0,0 -0,0
OMA PÄÄOMA 31.12.2010 142,3 186,1 -0,6 244,6 43,8 3,5 266,0 885,7 -0,0 885,7
Milj. euroa Osake
pääoma*
Ylikurssi
rahasto
Suojaus
instrument
tien
rahasto**
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Muut
rahastot
Muuntoero Kertyneet
voittovarat
Yhteensä Määräys
vallattomien
osakkeen
omistajien
osuus Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2011 142,3 186,1 -0,6 244,6 43,8 3,5 266,0 885,7 -0,0 885,7
Osingonjako -58,3 -58,3 -58,3
Uusmerkintä 1,4 1,4 1,4
Käytetyt osakeoptiot 1,2 1,2 1,2
Emissiovoitto 4,6 4,6 4,6
Kokonaistulos yhteensä** 2,4 2,1 30,8 35,2 35,2
Muut muutokset 0,1 0,1 0,1 0,1
OMA PÄÄOMA 31.12.2011 143,7 186,1 1,7 249,2 43,9 5,6 239,7 869,9 -0,0 869,9

* Sisältää osakeannin

** Laskennallisilla veroilla vähennettynä

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Milj. euroa 1.1.–31.12.2011 Prosenttia
liikevaihdosta
1.1.–31.12.2010 Prosenttia
liikevaihdosta
LIIKEVAIHTO 849,4 814,5
Liiketoiminnan muut tuotot 23,1 2,7 17,6 2,2
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat:
Ostot tilikauden aikana 500,6 492,0
Varastojen muutos, lisäys (-), vähennys (+) -0,3 -13,9
Materiaalit ja palvelut yhteensä 500,4 58,9 478,1 58,7
Henkilöstökulut 170,4 20,1 162,4 19,9
Poistot ja arvonalentumiset 18,9 2,2 14,6 1,8
Liiketoiminnan muut kulut 147,5 17,4 139,5 17,1
LIIKEVOITTO 35,2 4,1 37,5 4,6
Rahoitustuotot ja -kulut 39,4 4,6 40,5 5,0
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 74,7 8,8 78,0 9,6
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot 8,7 12,5
Satunnaiset kulut -38,4 -53,0
Satunnaiset erät yhteensä -29,7 -3,5 -40,5 -5,0
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 44,9 5,3 37,5 4,6
Tilinpäätössiirrot -11,6 -1,4 -15,9 -2,0
Tuloverot
Tilikaudelta 0,1 0,0
Edellisiltä tilikausilta -0,1 0,0
Tuloverot yhteensä 0,0 0,0 0,1 0,0
TILIKAUDEN VOITTO 33,3 3,9 21,5 2,6

Emoyhtiön tase, FAS

Milj. euroa 31.12.2011 31.12.2010
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 11,6 11,5
Liikearvo 1,5 1,9
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 8,1 0,9
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 21,2 14,3
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet 12,5 12,5
Rakennukset ja rakennelmat 318,7 325,3
Koneet ja kalusto 12,5 12,2
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot 4,9 6,5
Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,1
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2,4 5,6
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 351,0 362,0
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 216,3 194,5
Muut osakkeet ja osuudet 10,5 16,0
Sijoitukset yhteensä 226,7 210,5
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 598,9 586,8
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 94,7 94,4
Vaihto-omaisuus yhteensä 94,7 94,4
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 1 084,8 1 071,3
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 1 084,8 1 071,3
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 60,9 53,8
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 59,4 58,1
Muut saamiset 3,8 4,3
Siirtosaamiset 11,4 13,2
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 135,5 129,3
Saamiset yhteensä 1 220,4 1 200,6
Rahavarat 13,8 8,9
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 328,9 1 303,9
VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 927,7 1 890,7

Emoyhtiön tase, FAS

Milj. euroa 31.12.2011 31.12.2010
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 143,7 142,3
Ylikurssirahasto 186,3 186,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 254,4 249,7
Muut rahastot 43,7 43,7
Edellisten tilikausien voitto 95,0 131,8
Tilikauden voitto 33,3 21,5
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 756,5 775,4
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 106,1 94,4
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 462,9 397,6
Eläkelainat 48,2 96,3
Velat saman konsernin yrityksille 86,6 72,6
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 597,7 566,5
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 12,7 52,8
Eläkelainat 48,2 48,2
Muut korolliset velat 263,7 186,5
Ostovelat 60,4 61,6
Velat saman konsernin yrityksille 2,5 2,4
Muut velat 36,0 28,8
Siirtovelat 44,0 74,1
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 467,5 454,4
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 065,2 1 020,9
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 927,7 1 890,7

Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS

Milj. euroa 2011 2010
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto 33,3 21,5
Oikaisut:
Poistot 18,9 14,6
Muut oikaisut 30,9 42,0
Rahoitustuotot ja -kulut -39,4 -40,5
Tilinpäätössiirrot 11,6 15,9
Verot 0,0 0,1
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos -1,9 8,5
Vaihto-omaisuuden muutos -0,3 -13,9
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -22,7 54,3
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -32,1 -21,0
Saadut korot 46,7 34,0
Maksetut verot 5,9 -9,2
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 51,0 106,4
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -15,9 -50,2
Sijoitukset tytäryhtiöihin -23,0 -81,2
Luovutustulot muista sijoituksista 4,9
Myönnetyt lainat -61,7
Lainasaamisten takaisinmaksut 14,0 56,5
Saadut osingot 20,1 34,1
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA 0,1 -102,4
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Myönnettyjen lainojen muutos, lisäys (-), vähennys (+) -31,5 -57,7
Maksullinen osakeanti 6,1 1,5
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) ja takaisinmaksut (-) -19,9 186,9
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -29,3 -721,5
Pitkäaikaisten lainojen nostot 112,7 527,2
Maksetut osingot -58,3 -51,2
Saadut ja maksetut konserniavustukset -25,9 -33,9
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA -46,1 -148,7
Rahavarojen muutos 4,9 -144,8
Rahavarat tilikauden alussa 8,9 153,6
Rahavarat tilikauden lopussa 13,8 8,9

Emoyhtiön voitonjakoehdotus

Emoyhtiön taseen 31.12.2011 mukaiset jakokelpoiset varat olivat 426,4 miljoonaa euroa.

Emoyhtiön taseen 31.12.2011 mukaan seuraavat summat ovat yhtiökokouksen käytettävissä:

• edellisten vuosien käytettävissä olevat voittovarat, jotka sisältävät käyttörahaston sekä sijoitetun

vapaan oman pääoman rahaston 393 185 612,35
• tilikauden voitto 33 258 137,40
426 443 749,75
Hallitus ehdottaa, että mainittu määrä käytetään seuraavasti:
• ulkopuolisessa omistuksessa oleville 71 840 829 osakkeelle maksetaan vuodelta 2011 osinkoa 0,50 euroa osakkeelta 35 920 414,50
• käyttörahastoon, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon ja voittovarojen tilille jätetään 390 523 335,25
426 443 749,75

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2012

Hallituksen ja toimitusjohtajan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset:

Hallitus

Christoffer Taxell Eva Liljeblom Carola Teir-Lehtinen Erkki Etola Kari Niemistö Dag Wallgren Kaj-Gustaf Bergh Charlotta Tallqvist-Cederberg

Toimitusjohtaja

Hannu Penttilä

Tilintarkastuskertomus

Stockmann Oyj Abp:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Stockmann Oyj Abp:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2011– 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsinki 15. helmikuuta 2012

Jari Härmälä Henrik Holmbom
KHT KHT

Konsernin tuloslaskelma vuosineljänneksittäin

Milj. euroa Q4 2011 Q3 2011 Q2 2011 Q1 2011 Q4 2010 Q3 2010 Q2 2010 Q1 2010
Liikevaihto 626,1 461,3 510,2 407,7 576,9 420,7 451,7 372,6
Liiketoiminnan muut tuotot 0,1 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -321,9 -234,6 -257,5 -214,3 -291,7 -210,2 -220,2 -190,9
Palkat ja työsuhde-etuuksista
aiheutuneet kulut
-104,4 -88,7 -98,9 -98,0 -102,9 -82,7 -90,4 -85,8
Poistot ja arvonalentumiset -20,8 -18,9 -18,9 -19,1 -17,1 -15,3 -15,2 -14,2
Liiketoiminnan muut kulut -119,7 -104,1 -109,4 -106,2 -116,6 -94,0 -95,0 -90,8
Liikevoitto 59,3 15,2 25,6 -29,9 48,5 18,4 30,9 -9,2
Rahoitustuotot 0,3 0,0 0,9 -0,7 2,9 0,3 1,3 3,7
Rahoituskulut -8,5 -8,8 -10,0 -7,7 -7,1 -6,9 -4,5 -4,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -8,1 -8,8 -9,2 -8,3 -4,2 -6,6 -3,2 -0,6
Voitto ennen veroja 51,1 6,4 16,4 -38,3 44,3 11,9 27,8 -9,8
Tuloverot -5,9 -0,7 -1,7 3,5 -7,3 1,5 -2,1 12,0
Tilikauden voitto 45,2 5,7 14,7 -34,8 37,1 13,4 25,7 2,2

Osakekohtainen tulos vuosineljänneksittäin

Euroa Q4 2011 Q3 2011 Q2 2011 Q1 2011 Q4 2010 Q3 2010 Q2 2010 Q1 2010
Laimentamaton 0,63 0,08 0,21 -0,49 0,52 0,19 0,36 0,03
Laimennettu 0,63 0,08 0,20 -0,48 0,51 0,19 0,36 0,03

Toimintasegmentit vuosineljänneksittäin

Milj. euroa Q4 2011 Q3 2011 Q2 2011 Q1 2011 Q4 2010 Q3 2010 Q2 2010 Q1 2010
LIIKEVAIHTO
Tavarataloryhmä 408,5 266,0 306,0 256,4 373,4 235,0 265,5 226,0
Lindex 177,4 157,8 165,6 123,3 165,6 149,4 148,1 115,7
Seppälä 40,0 37,6 38,3 27,9 37,9 36,8 37,7 30,8
Jakamaton 0,3 -0,2 0,3 0,1 0,0 -0,5 0,5 0,1
Konserni yhteensä 626,1 461,3 510,2 407,7 576,9 420,7 451,7 372,6
LIIKEVOITTO
Tavarataloryhmä 39,6 2,9 7,6 -14,8 30,9 1,4 8,8 -8,2
Lindex 20,4 11,4 17,3 -7,9 17,1 16,2 19,5 2,1
Seppälä 2,2 1,5 2,6 -4,9 2,8 2,2 4,8 -0,9
Jakamaton -2,9 -0,6 -1,9 -2,3 -2,3 -1,4 -2,2 -2,1
Konserni yhteensä 59,3 15,2 25,6 -29,9 48,5 18,4 30,9 -9,2

Liikevaihto vuosineljänneksittäin 2010–2011

Voitto ennen veroja

vuosineljänneksittäin 2010–2011

Tietoa konsernin markkina-alueista

Liikevaihto, milj. euroa 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Suomi 1) 1 026,2 987,8
Ruotsi ja Norja 2) 509,3 480,6
Baltia ja Keski-Eurooppa 1) * 141,3 123,7
Venäjä ja Ukraina 1) 328,5 229,8
Konserni yhteensä 2 005,3 1 821,9
Suomi % 51,2 % 54,22 %
Ulkomaat % 48,8 % 45,78 %
Liikevoitto, milj. euroa 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Suomi 1) 37,8 44,9
Ruotsi ja Norja 2) 47,9 57,1
Baltia ja Keski-Eurooppa 1) * 3,3 1,0
Venäjä ja Ukraina 1) -19,0 -14,2
Konserni yhteensä 70,1 88,8
Suomi % 53,9 % 50,57 %
Ulkomaat % 46,1 % 49,43 %

1) Tavarataloryhmä, Lindex, Seppälä

2) Lindex

* Viro, Latvia, Liettua, Tšekki, Slovakia, Puola

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Stockmann Oyj Abp:n vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 15.3.2012 klo 14.00 alkaen Finlandia-talon Konserttisalissa Helsingissä, Karamzininkatu 4.

Yhtiökokoukseen on ilmoittauduttava viimeistään 9.3.2012 klo 16.00 mennessä puh. (09) 121 3260 tai yhtiön kotisivuilla stockmanngroup.fi. Yhtiökokoukseen on oikeutettu osallistumaan osakkeenomistaja, joka on 5.3.2012 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Yhtiökokouksessa muun muassa hyväksytään yhtiön tilinpäätös, päätetään osingonmaksusta ja valitaan hallituksen jäsenet. Lisäksi kokouksessa käsitellään hallituksen ehdotukset yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ja optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kantaasiakkaille.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2011 jaetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkaalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä 20.3.2012 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 25.4.2012.

Talous- ja sijoittajatietoa

Stockmann julkaisee vuonna 2012 seuraavat taloudelliset tiedotteet:

  • • Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus 27.4.2012
  • • Tammi-kesäkuun osavuosikatsaus 10.8.2012
  • • Tammi-syyskuun osavuosikatsaus 31.10.2012

Näiden tiedotteiden lisäksi julkistetaan konsernin ja yksiköiden kuukausittainen liikevaihto. Taloudelliset tiedotteet julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Stockmannin pörssitiedotteet, talousraportit ja keväällä 2012 ilmestyvä yhteiskuntavastuuraportti löytyvät kotisivulta stockmanngroup.fi.

Sijoittajayhteydet

[email protected]

Vuosikertomustilaukset

STOCKMANN, Konserniviestintä PL 70, 00621 Helsinki Puhelin (09) 121 3089 Faksi (09) 121 3153 [email protected]

Henkilö- ja osoitetietojen muutokset

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan pankkiin tai Euroclear Finland Oy:lle sen mukaan, missä osakkeenomistajalla on arvo-osuustili. Mikäli saatte Stockmannin painetun vuosikertomuksen, ilmoittakaa osoitteenmuutoksesta myös Stockmannin viestintään.

Yhteystiedot

Liikkeenjohto

Stockmann Oyj Abp PL 220 (Aleksanterinkatu 52 B) 00101 HELSINKI Puh. (09) 1211 Faksi (09) 121 3101 [email protected]

Konsernihallinto

PL 70 (Läkkisepäntie 23) 00621 HELSINKI Puh. (09) 1211 Faksi (09) 121 7775

Konsernin ostokonttoreiden yhteystiedot: stockmanngroup.fi

Tavarataloryhmä

Kutomotie 1 C PL 147, 00381 HELSINKI Puh. (09) 121 51 Faksi (09) 121 5812

stockmann.com

Asiakaspalvelu: [email protected] Puh. (09) 121 3124

hobbyhall.fi Asiakaspalvelu: hobbyhall.fi/asiakaspalvelu Puh. 010 192 020

akateeminen.com

Kirjatilaukset ja tuotetiedustelut: [email protected] Puh. (09) 121 4322 Yritysmyynti: [email protected] Puh. (09) 121 4430

Tavaratalojen ja myymälöiden yhteystiedot:

Suomi: stockmann.com Venäjä: stockmann.ru Viro: stockmann.ee Latvia: stockmann.lv

Lindex

Box 233 (Nils Ericsonsplatsen 3) 401 23 GÖTEBORG, Sverige Puh. +46 31 739 5000 Faksi +46 31 151 495

lindex.com

Asiakaspalvelu: [email protected]

Seppälä

PL 234 (Tikkurilantie 146) 01531 VANTAA Puh. (09) 121 7200 Faksi (09) 825 1100

seppala.fi

Asiakaspalvelu: seppala.fi/asiakaspalvelu Puh. 010 802 235

Aleksanterinkatu 52 B PL 220 00101 Helsinki Puh. (09) 1211 stockmann.com

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.