Pre-Annual General Meeting Information • Mar 2, 2012
Pre-Annual General Meeting Information
Open in ViewerOpens in native device viewer
Exel Composites Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 29.3.2012 klo 10.30 Kansallissalissa osoitteessa Aleksanterinkatu 44, Helsinki.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee olla rekisteröitynyt Suomen Arvopaperikeskuksen ylläpitämään yhtiön osakasrekisteriin viimeistään maanantaina 19.3.2012.
Ilmoittautuminen varsinaiseen yhtiökokoukseen alkaa torstaina 1.3.2012 ja päättyy torstaina 22.3.2012 klo 16.00. Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Osakkeenomistaja voi ilmoittautua yhtiökokoukseen joko
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja henkilötunnus. Annettuja henkilökohtaisia tietoja käytetään ainoastaan varsinaiseen yhtiökokoukseen sekä siihen ilmoittautumiseen liittyvissä asioissa. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisen yhteydessä.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon 19.3.2012. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään maanantaina 26.3.2012 klo 10.00 mennessä.
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,50 euroa osaketta kohti vuoden 2011 vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 3.4.2012 on merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 12.4.2012.
Osakkaan henkilö- ja osoitetietojen muutokset pyydämme ilmoittamaan siihen pankkiin, jossa arvo-osuustili on.
Exel Composites julkaisee seuraavat taloudelliset katsaukset vuonna 2012:
Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset sekä pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi, ja ne ovat saatavissa konsernin verkkopalvelusta osoitteessa www.exelcomposites.com. Pörssitiedotteista, vuosikertomuksista ja osavuosikatsauksista voi tilata sähköisen version ilmoittautumalla sähköpostilistalle yhtiön verkkopalvelussa osoitteessa www.exelcomposites.com tai sähköpostitse osoitteella [email protected].
2 Tietoa sijoittajille
| 4 | Exel Composites yhtiönä | |
|---|---|---|
Exel Composites on maailman suurin kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia seitsemässä maassa: Australiassa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Kiinassa, Saksassa ja Suomessa.
E xel composites on teknologiayhtiö, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittisia profiileja ja putkia teollisiin sovelluksiin. Exel Composites on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja ja se keskittyy toiminnassaan kasvaviin, kapeisiin markkinasektoreihin.
Liiketoiminnan perustana on itse kehitetty komposiittiteknologia, siihen perustuva tuotteisto ja valittujen markkinasegmenttien hallinta vahvalla laatu- ja tuotemerkkiimagolla. Jatkuva uusien sovelluskohteiden etsiminen ja tuotekehitys yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollistavat yrityksen kannattavan kasvun. Henkilöstön osaaminen ja korkea teknologian taso ovat avainasemassa Exel Compositesin toiminnassa. Konsernilla on yhdeksän tuotantolaitosta seitsemässä eri maassa ja sen palveluksessa on noin 430 henkilöä. Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n listalla Small Cap -ryhmässä.
www.exelcomposites.com
EXEL COMPOSITES OYJ
Visio Exel Composites on asiakaslähtöisesti toimiva, johtava edistyneiden komposiittiratkaisujen toimittaja. Dynaamisuutemme ja innovatiivisuutemme vahvistavat intressiryhmiemme toimintaa.
Strategia Exel Composites toimittaa vaativia, asiakaskohtaisesti räätälöityjä komposiittiratkaisuja teollisiin sovelluksiin tarkoin määriteltyihin markkinasegmentteihin. Exel Compositesin tavoitteena on kasvaa toimialan keskimääräistä markkinakasvua nopeammin säilyttäen kuitenkin samalla hyvä kannattavuustaso. Yritysostoin voidaan vahvistaa Exel Compositesin osaamisalueita tai markkina-asemaa maailmanlaajuisesti tai paikallisesti.
Menestyksemme perustuu proaktiiviseen myyntityöhön, jatkuvaan innovaatioon ja läheiseen tuotekehitysyhteistyöhön asiakkaiden kanssa.
Maailmanlaajuinen talouden elpyminen, joka alkoi vuoden 2010 toisella vuosipuoliskolla, jatkui vuonna 2011. Vuoden 2011 ensimmäinen puolisko oli vahvan kasvun aikaa Exel Compositesille. Pultruusioprofiilien kysyntä kasvoi vuoden 2011 neljännelle neljännekselle saakka, jolloin kasvu alkoi hidastua.
Vuonna 2011 jatkoimme voimakasta panostusta asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen ja toimme markkinoille useita uusia tuotteita erityisesti ikkuna- ja oviprofiilimarkkinoille, sähköteollisuuteen ja koneteollisuuden sovelluksiin. Markkinakysyntä telekommunikaatiossa ja lentokenttätuotteissa oli myös hyvä.
Liikevaihto kasvoi läpi koko katsauskauden, ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla. Liikevaihto kasvoi 16,8 prosenttia 85,1 (72,9) miljoonaan euroon ja liikevoitto parani 17,5 prosenttia edellisvuoden 9,4 miljoonasta eurosta 11,1 miljoonaan euroon vuonna 2011. Liiketoiminnasta kertynyt kassavirta oli positiivinen ollen 9,6 (12,0) miljoonaa euroa. Liikevaihdon ja liikevoiton kasvu hidastui kuitenkin kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä.
Kohonneet raaka-ainekustannukset, mukaan lukien Euroopan komission Kiinasta tuodulle lasikuidulle asetetut polkumyyntitullit, alkoivat vaikuttaa katteeseen heikentävästi. Exel Composites on korottanut tuotehintoja, etsinyt vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä sekä lisännyt tuotantoa Exelin Nanjingin yksikössä Kiinassa vähentääkseen polkumyyntitullien vaikutusta. Nostamme tuotehintoja edelleen pienentääksemme kohonneiden kustannusten negatiivisia vaikutuksia.
Vuonna 2011 keskityimme edelleen organisaation kehittämiseen. Jatkoimme lisäresurssien kohdentamista myyntiin ja asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen. Kim Sjödahl nimitettiin tuotekehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.2.2012 alkaen tavoitteena kehittää globaalia teknisen myynnin organisaatiota edelleen.
Käynnistimme myös ExelWay-projektin, joka tähtää yhteistyön
parantamiseen ja prosessien yhtenäistämiseen yksiköiden välillä. Projektin tavoitteena on tunnistaa konsernin parhaat käytännöt ja luoda uusia tehokkaita liiketoimintaprosesseja. Konserninlaajuisia käytäntöjä edistävät myös globaalit ERP- ja CRM -järjestelmät, jotka ovat nyt laajalti käytössä.
Syksyllä toteutettiin konserninlaajuinen yrityskulttuuritutkimus. Sen tavoitteena oli löytää kehitysalueet pystyäksemme parantamaan sisäisiä toimintatapojamme edelleen.
Erilaiset toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi tuottivat positiivisia tuloksia. Erityisen hyviä tuloksia saavutettiin Nanjingin yksikössä Kiinassa.
Kesällä 2011 suoritettiin myös strategian uudelleenarviointi. Strategian keskeiset elementit säilyivät ennallaan. Exel Compositesin tavoite on kasvaa toimialan keskimääräistä markkinakasvua nopeammin säilyttäen kuitenkin samalla hyvä kannattavuustaso. Olemme tunnistaneet nopeimmin kasvavat markkinasegmentit ja laatineet liiketoimintasuunnitelmat mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
Exel Compositesilla on edelleen vahva asema pultruusioteollisuudessa. Menestyksemme perustuu proaktiiviseen myyntityöhön, jatkuvaan innovaatioon ja läheiseen tuotekehitykseen asiakkaiden kanssa. Komposiitit kasvavat uusien sovellusten myötä. Jatkamme kannattavan kasvun strategiaa keskittymällä vahvasti tuotekehitykseen ja myynnin kehittämiseen nykyisille ja uusille asiakkaille.
Haluan kiittää koko henkilökuntaa sitoutuneisuudesta ja panoksesta yhtiön hyväksi. Kiitos myös asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja osakkeenomistajillemme tuesta työtämme kohtaan.
helmikuussa 2012 vesa korpimies, toimitusjohtaja
Vuosi 2011 oli vahvan kasvun vuosi Exel Compositesille. Keskityimme edelleen asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen ja organisaation kehittämiseen.
V uosi 2011 oli tuloksellinen Exel Compositesille liikevaihdon ja liikevoiton kehittyessä myönteisesti. Profiiliemme kysyntä oli vahvaa vuoden 2011 neljännelle neljännekselle saakka, jolloin kasvu alkoi hidastua. Vuonna 2011 keskityimme edelleen asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen. Kiinnitimme edelleen huomiota myös organisaation, erityisesti myynti- ja teknisen myynnin tiimien kehittämiseen. Käynnistimme myös ExelWay-projektin, joka tähtää yhteistyön parantamiseen ja prosessien yhtenäistämiseen yksiköiden välillä. Syksyllä toteutettiin konserninlaajuinen yrityskulttuuritutkimus tavoitteena löytää kehitysalueet pystyäksemme parantamaan sisäisiä toimintatapojamme.
Exel Compositesin liikevaihto kasvoi vuonna 2011 päätyen 85,1 (72,9) miljoonaan euroon ollen 16,8 prosenttia parempi kuin edellisvuonna.
Konsernin liikevoitto vuonna 2011 oli 11,1 miljoonaa euroa sisältäen +0,5 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä (9,4 miljoonaa euroa sisältäen +1,4 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä).
| Keskei set tunnusluvut |
2011 | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj, euroa | 85,1 | 72,9 | 70,0 | 95,0 |
| Liikevoitto, milj. euroa | 11,1 | 9,4 | 8,0 | 8,6 |
| % liikevaihdosta | 13,0 | 12,9 | 11,4 | 10,1 |
| Tilikauden tulos, milj. euroa | 8,1 | 6,8 | 5,9 | -3,0 |
| Oma pääoma, milj. euroa | 35,1 | 32,5 | 25,6 | 16,7 |
| Korollinen nettovelka, milj. euroa | -1,7 | -1,4 | 6,1 | 20,7 |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa | 43,2 | 42,7 | 44,1 | 45,4 |
| Oman pääoman tuotto, % | 23,5 | 23,3 | 31,3 | -14,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 26,1 | 21,8 | 20,9 | 0,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 61,6 | 57,4 | 44,6 | 28,2 |
| Velkaantumisaste, % | -5,0 | -4,3 | 23,7 | 123,9 |
| Tulos/osake, euroa | 0,67 | 0,57 | 0,50 | 0,34 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 2,95 | 2,73 | 2,15 | 1,40 |
LIIKEVOITTO, MILJ. EUROA
Vuonna 2011 liikevoitto parani 11,1 (9,4) miljoonaan euroon, kasvua 17,5 %.
Q1 Q2
Exel Composites on johtava komposiittiprofiilien valmistaja useisiin sovelluksiin ja markkinasegmentteihin. Komposiittien suunnittelumahdollisuudet ja tuoteominaisuudet mahdollistavat kokonaan uudenlaisten tuoteratkaisujen kehittämisen. Komposiitit ovat tämän päivän sekä tulevaisuuden ratkaisu ja ala kasvaakin kehittämällä koko ajan uusia sovelluksia uusille markkinasegmenteille.
Exel Compositesin hallitus määritteli konsernin vision ja täsmeni strategiaa vuosille 2011–2015 syyskuussa 2011. Strategian ja taloudellisten tavoitteiden keskeiset elementit säilyivät ennallaan. Strategiaprosessin tuloksena laadittiin uusi visio.
Exel Compositesin uusi visio on seuraava:
Exel Composites on asiakaslähtöisesti toimiva, johtava edistyneiden komposiittiratkaisujen toimittaja. Dynaamisuutemme ja innovatiivisuutemme vahvistavat intressiryhmiemme toimintaa.
Visiomme perustana on asiakastyytyväisyys. Keskitymme OEMasiakkaisiin edistyneissä ja tarkoin valikoiduissa markkinasegmenteissä. Ammattilaisina tuotamme asiakkaillemme lisäarvopalveluja ja osakkeenomistajiemme sijoitukselle hyvän tuoton. Vahvistamme asiakkaidemme, työntekijöidemme, toimittajiemme ja osakkeenomistajiemme liiketoimintaa.
Strategiaa täsmennettiin vastaamaan uuden vision henkeä. Strategian keskeiset elementit säilyivät ennallaan. Exel Compositesin tavoitteena on kasvaa toimialan keskimääräistä markkinakasvua nopeammin säilyttäen kuitenkin samalla hyvä kannattavuustaso.
Kannattavan kasvun perustana on Exel Compositesin tarjoama kokonaispalvelu, asiakaslähtöinen toimintatapa sekä läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa. Edistyksellisten ja korkealaatuisten tuotteiden lisäksi kokonaispalvelu koostuu asiantuntevasta myynnistä ja asiakaspalvelusta, teknisestä tuesta ja pitkäaikaisista asiakaskumppanuuksista. Tavoitteenamme on olla maailman johtava pultruusioalan yritys ympäristöasioissa.
Tasapainoiseen liiketoimintaportfolioon pyritään keskittymällä pitkäaikaisten asiakassuhteiden luomiseen, priorisoimalla määriteltyjä markkinasegmenttejä ja laajentamalla tuotealustaa ja teknologiapohjaa. Lisäksi Exel Composites tarjoaa asiakaskunnalleen lisäarvopalveluja ja -ratkaisuja.
Yritysostoin voidaan vahvistaa Exel Compositesin osaamisalueita tai markkinaasemaa maailmanlaajuisesti tai paikallisesti.
Operatiivisessa toiminnassa keskitytään tuotannon tehokkuuden ja saannon parantamiseen, kestävään kehitykseen sekä myynnin tehostamiseen. Pyrimme myös yhtenäistämään prosessejamme ja toimintatapojamme yksiköissämme. Organisaation kehittämisessä panostamme siirtymiseen kohti integroidumpaa organisaatiota sekä globaalien funktioiden luomista. Tavoitteena on varmistaa kustannusrakenteen ja tuottavuuden jatkuva parantaminen benchmarkingin avulla ja parhaita käytäntöjä jakamalla.
Kasvustrategian tavoitteiden saavuttamiseksi investoimme vahvasti tuote- ja teknologiakehitykseen sekä teknisen myynnin organisaatioon. Innovatiivisen tuote- ja teknologiakehityksen tavoitteena on tuottaa kilpailuetua asiakkaillemme.
VISIO: Exel Composites on asiakaslähtöisesti toimiva, johtava edistyneiden komposiittiratkaisujen toimittaja. Dynaamisuutemme ja innovatiivisuutemme vahvistavat intressiryhmiemme toimintaa.
Exel Composites -konsernin taloudelliset tavoitteet suhdannekierron aikana pysyivät ennallaan:
Exel Compositesin tavoitteena on saavuttaa keskimääräinen vuosittainen orgaaninen kasvu, joka ylittää toimialan markkinoiden kasvuvauhdin. Kasvu yritysostojen kautta on osa Exel Compositesin strategiaa.
Exel Compositesin tavoitteena on saavuttaa vähintään 10 prosentin liikevoitto nettomyynnistä.
Exel Composites pyrkii jakamaan vuosittain osinkona vähintään 40 prosenttia nettotuloksesta sikäli kun yhtiön kulloinenkin taloudellinen tilanne ja kasvumahdollisuudet sen sallivat.
Lasikuidun lämmöneristyskyky ja mekaaniset ominaisuudet ovat huomattavasti perinteisiä materiaaleja paremmat. Lasikuidusta pultruusioteknologialla valmistetut profiilit toimivat erittäin hyvin vaativissa sovelluksissa kuten ikkuna- ja oviprofiileina.
Exel Compositesin asema maailman johtavana pultruusioalan yrityksenä on tulosta ainutlaatuisesta kaavasta, missä asiakkaan sovellusosaaminen yhdistyy Exelin tietotaitoon ja kokemukseen komposiiteista. Yhteistyön tuloksena on aitoja innovaatioita.
Exel Composites on maailman johtava pultruusioalan yritys. Se on erikoistunut kestävien, kevyiden ja suorituskykyisten komposiittiprofiilien kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin. Lasi- ja hiilikuituisia sovelluksia on jo yli 1 000 ja ne kaikki ovat asiakaskohtaisen kehitystyön tulosta. Kehitystyö muiden materiaalien, kuten alumiinin, teräksen tai puun korvaamiseksi komposiittimateriaaleilla on jatkuvaa ja uusia sovellusalueita löytyy koko ajan. Komposiittimateriaalien erinomaiset mekaaniset ominaisuudet yhdistettynä keveyteen tekevät niistä ylivoimaisia kestävyydeltään ja toimivuudeltaan. Exel Compositesin tavoitteena on luoda ylivoimaista kilpailukykyä asiakkailleen.
Innovaatioliiketoiminta perustuu ainutlaatuiseen kasvuperustaan, missä asiakkaiden asiantuntijuus sovelluksistaan yhdistyy Exelin kemian-, kuituteknologia- ja prosessiosaamiseen. Läheinen tuotekehitysyhteistyö mahdollistaa uuden sukupolven innovatiiviset ratkaisut missä hyödynnetään komposiittien parhaita ominaisuuksia.
Exel Composites investoi merkittäviä taloudellisia ja henkilöresursseja tuotekehityksen strategisiin alueisiin yhteistyössä keskeisten yhteistyökumppanien kanssa.
Erikoistuminen, funktionaalisuus, energiataloudellisuus ja kustannussäästöt selittävät osaltaan miksi komposiitit valtaavat jalansijaa perinteisiltä materiaaleilta.
Liiketoiminta kasvaa uusien sovellusten kautta uusissa teollisuudenaloissa. Komposiitit ovat tulevaisuuden ratkaisu. Ne tuovat lisäarvoa, auttavat erottumaan ja ovat brändin erottamaton osa.
| putket | profiilit | laminaatit | lentokenttätuotteet |
|---|---|---|---|
| Exel Composites on maail man suurin ohutseinämäis ten pullwound-teknologialla valmistettujen putkien ja onttojen profiilien valmistaja. Valmistusmenetelmä mah dollistaa tuotteen rakenteen optimoinnin. |
Exel Composites on vaativien, asiakaskohtaisesti räätälöityjen teollisten sovel lusten johtava valmistaja. |
Exel Compositesilla on tuotannossa laaja valikoima erikoislujitettuja laminaat teja. Niitä valmistetaan muun muassa rakennus-, urheiluväline- ja kuljetus välineteollisuudelle. |
Exel Composites toimittaa lentokentille rakenteita, jotka törmäyksessä rikkou tuvat turvallisesti. Tuotteita käytetään mm. lähestymis valojärjestelmien runko rakenteina, säämastoina, ILS-mastoina ja aitoina. |
Komposiitteja käytetään laajasti kuljetusvälineteollisuudessa kuten autoteollisuudessa, kuorma-autoissa ja junissa, missä alhaisempi paino johtaa pienempään polttoainekulutukseen. Komposiittiprofiilien korroosiovapaus mahdollistaa vähäisen huollon tarpeen ja pitkän käyttöiän.
Exel Composites toimittaa ulko- ja sisäpuolisia korikomponentteja juniin, raitiovaunuihin ja linja-autoihin. Tuotteita ovat mm. erilaiset kulmien jäykisteprofiilit sekä helma- ja tavaratilaluukkuprofiilit. Sisäpuolisia osia ovat mm. ilmastointi/lämmityskanavat, katto- ja seinäprofiilit ja hattuhyllyrakenteet. Myös rekka- ja perävaunuteollisuudelle toimitetaan lukuisia komposiittiprofiileja.
Kasvu oli hyvää vuonna 2011 linja-auto- ja junasovelluksissa. Laatuvaatimukset ovat entisestään kasvaneet. Panostimme toimintamme ja teknologiamme kehittämiseen edelleen vastataksemme näihin vaatimuksiin Kuljetusvälineteollisuudessa on monia uusia lupaavia sovelluksia.
Kestävyys on ehdoton edellytys kaikissa rakentamiseen ja infrastruktuuriin liittyvissä sovelluksissa. Pultruusiolla valmistettu komposiittiprofiili on mekaanisilta ominaisuuksiltaan ylivoimainen muihin muovimateriaaleihin verrattuna. Hiilikuituvahvistetut profiilit ovat jopa yhtä kestäviä kuin metallit. Korroosionkestävyys, keveys, helppo asennus sekä lämmön- ja sähköneristävyys ovat vain muutamia esimerkkejä komposiittiprofiilien eduista. Näiden ominaisuuksien yhdistäminen ja hyödyntäminen on johtanut erityisesti rakennusteollisuudessa laajaan valikoimaan erilaisia sovelluksia.
Lentokenttätuotteiden kysynnän elpyminen vuoden 2010 huonosta tilanteesta alkoi vuoden 2011 alussa, ja kysyntä säilyi hyvällä tasolla läpi koko vuoden. Exel voitti tarjouskilpailuja rikkoutuvista ristikkomastoista ja sääasemista valtaosassa markkinaalueita kysynnän ollessa vahvinta kotimarkkinoilla Euroopassa. Rohkaisevia merkkejä uusille markkinoille pääsystä ja muiden rikkoutuvien tukirakenteiden kasvavasta markkinahyväksynnästä oli nähtävissä vuoden lopussa.
Ikkuna- ja oviprofiilimarkkinoiden veturina toimivat uudet energiamääräykset, jotka korostavat lämmöneristyksen merkitystä. Ikkunavalmistajat ovat selvästi alkaneet ymmärtää komposiittiprofiilien edut.
Exel Composites kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja vastatakseen globaalin energiasektorin vaatimuksiin. Exel Composites on mukana kaikissa merkittävimmissä energiateollisuuden segmenteissä ja sovelluksissa, missä komposiittimateriaalien käyttö mahdollistaa kustannustehokkaan energian talteenoton
ikkunat ja ovet
koneteollisuus
sähköteollisuus
Exel Compositesin valikoima työkaluvarsia ja teleskooppiputkia tarjoaa oikeat tuotteet vaativaan ammattilaiskäyttöön sekä materiaaleja kuluttajille suunnattuihin työkaluihin.
Exel Compositesin eristävät ja termisesti vakaat komposiittiprofiilit sekä niiden erinomaiset mekaaniset ominaisuudet vastaavat alati kasvaviin vaatimuksiin, mitä ikkunoille ja oville asetetaan.
Exel Composites tarjoaa huippuluokan pultruusioteknologialla valmistettuja profiileja koneteollisuuden eri osa-alueille. Tuotteet räätälöidään asiakaskohtaisesti käyttäen erilaisia kuituja ja hartseja profiilien ominaisuuksien optimoimiseksi.
Exel Composites toimittaa laajan valikoiman komposiittiratkaisuja sähköteollisuuden tarpeisiin. Mekaaniset ominaisuudet, kuten eristävyys, ja tuotantomenetelmät valitaan asiakkaan vaatimusten mukaisesti.
keveiden mutta kestävien materiaalien avulla. Näihin kuuluvat aurinko-, öljy-, kaasu- ja vuorovesisegmentit.
Telekommunikaatioteollisuudelle toimitettavia tuotteita ovat mm. antennisuojaprofiilit, putket sekä optisten kaapeleiden suojat. Vaikka tukimastojen antennien suojaamiseksi on useita eri vaihtoehtoja, tehokkain ratkaisu on pultruusioteknologialla valmistetut lasikuituiset komposiittiprofiilit ja -putket.
Exel Composites on maailman markkinajohtaja tässä markkinasegmentissä valmistaen tarkkojen spesifikaatioiden mukaisia profiileja. Exel Compositesin edistyksellinen teknologia mahdollistaa hyvin ohutseinämäisten mutta kestävien ja jäykkien tuotteiden valmistuksen. Nämä ominaisuudet ovat antennisuojaprofiilien keskeisimmät vaatimukset. Lisäksi tuotteiden tulee läpäistä hyvin radioaaltoja ja kestää erinomaisesti erilaisia sääolosuhteita sekä UV-säteilyä.
Komposiittiset optisten kaapeleiden suojakuoret toimivat optisten kaapeleiden vahvikkeena tuotannon, asennuksen ja kaapeleiden käytön aikana.
2011 oli hyvä vuosi telekommunikaatiomarkkinasegmentille, sillä kysyntä oli vahvaa.
Exel Composites on kehittänyt paperikoneteollisuudelle laajan
valikoiman sovelluksia, kuten kaavinteriä ja viiranvaihtosalkoja. Uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti sekä kaavarointiin että muille sovellusalueille, joilla komposiittien erikoisominaisuuksia, kuten lujuutta suhteutettuna painoon, hyvää kulumiskestoa, keveyttä tai korroosionkestoa, voidaan hyödyntää.
Lasikuidusta valmistetuilla profiileilla on erinomaiset sähköneristämisominaisuudet. Lisäksi niiden ainutlaatuiset mekaaniset ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa niin alhaisissa, muuttuvissa kuin korkeissakin lämpötiloissa. Exel Compositesilla on pitkä kokemus räätälöityjen ratkaisujen toimittamisesta tähän sektoriin.
Sähköteollisuuden tuotteita ovat mm. sähköeriste- ja epoksitangot, eristesidekiskot rautateille ja metroille, suojakourut, eristerenkaat ja -putket, profiilit erilaisiin sähkölaitteisiin kuten muuntajiin, sähkögeneraattoreihin ja -moottoreihin sekä sähkökaapeleiden syöttötangot.
Useita uusia sovelluksia kehitettiin sähköteollisuudelle vuonna 2011.
Exel Composites jatkaa kehitystyötään työkaluvarsien ja teleskooppisen tuoteperheen parissa tarjoten erittäin laajan valikoiman tuotteita erilaisiin ammattikäyttöön tarkoitettuihin sovelluksiin. Keskittyminen OEM-yhteistyökumppaneiden palve-
lemiseen kasvatti myyntiä vuonna 2011. Tuotevalikoiman lisäprosessointi uusiin sovellusalueisiin ja -markkinoihin otettiin hyvin vastaan asiakkaiden keskuudessa. Myynnin laajentaminen uusille maantieteellisille alueille jatkui vuonna 2011.
Erinomaisten mekaanisten ominaisuuksiensa ja keveytensä vuoksi komposiittisia profiileja, putkia ja laminaatteja käytetään moniin urheilu- ja vapaa-ajan sovelluksiin kuten suksiin, maastohiihtosauvoihin, salibandymailoihin, lumilautoihin, rulla- ja vesilautoihin sekä jääkiekkomailoihin. Sovelluksia löytyy myös vapaa-ajan sektorilta, missä komposiittiprofiileja käytetään muun muassa matkailuvaunujen katoksissa, teltoissa, kalastusvavoissa, jousiammuntatuotteissa, huonekaluissa sekä veneiden ja moottorikelkkojen komponenteissa.
Exel Compositesilla on pitkä kokemus erittäin vaativien pultruusiolla valmistettujen komposiittiprofiilien suunnittelusta ja valmistamisesta koneteollisuuden eri aloille. Koneteollisuudessa käytettävien komponenttien painoa pyritään pienentämään, jotta nopeasti toimivien koneiden tehokkuutta voidaan parantaa paremman tuottavuuden saavuttamiseksi. Komposiittien pieni lämpölaajeneminen yhdistettynä keveyteen ja jäykkyyteen tekevät niistä ihanteellisen ratkaisun.
Komposiittiprofiilien ylivoimaisia ominaisuuksia hyödynnetään yhä enemmän muun muassa tekstiilikoneissa, painokoneissa, roboteissa, manipulaattoreissa sekä pakkauskoneissa ja mittauslaitteissa.
2011 jatkui kasvu-uralla ja olemassa olevia ja uusia tuotteita toimitettiin sekä pitkäaikaisille että uusille asiakkaille.
Komposiittimateriaaleja voidaan käyttää monissa eri käyttökohteissa. Niiden erinomaiset ominaisuudet kuten korroosionkestävyys, keveys ja jäykkyys tekevät niistä ylivoimaisia perinteisiin materiaaleihin verrattuna. Exel Compositesilla on pitkä kokemus erilaisten tuotteiden kehittämisestä puolustusvälineteollisuudelle, jolle toimitetaan sekä asiakaskohtaisia että ei-asiakaskohtaisia tuotteita kuten sektorivarjoja, joita käytetään suurten, kiinteiden kohteiden suojaamiseen.
Exel Composites on johtava toimittaja useisiin sovelluksiin ja markkinasegmentteihin. Emme halua kuitenkaan rajata toimintaamme ainoastaan nykyisiin segmentteihin. Komposiitit ovat tulevaisuuden ratkaisu moniin uusiin sovelluksiin. Ne tuovat lisäarvoa, auttavat erottumaan ja ovat yksi brändin osa.
Ala kasvaa uusien sovellusten myötä uusilla teollisuudenaloilla missä komposiitit tarjoavat täysin uudentyyppisiä ratkaisuja materiaalien ominaisuuksien ja tuotteiden muotoilun osalta.
"Tuomme lisäarvoa koneteollisuuden asiakaskunnalle yhdistämällä komposiittien ylivoimaiset ominaisuudet pultruusion kustannustehokkuuteen."
exel composites 2011 | vuosikertomus
Monet luonnon omista materiaaleista ovat komposiitteja; luonnonkuituja luonnollisessa kasvualustassa. Ne ovat kehittyneet miljoonien vuosien aikana, ja niiden ominaisuudet ovat muokkaantuneet vastaamaan olosuhteiden vaatimuksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Komposiitilla tarkoitetaan materiaaleja, joissa kaksi tai useampi materiaali yhdistetään tiettyjen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kuidut tuovat lujuutta ja jäykkyyttä ja erilaiset hartsit sitovat kuidut paikalleen ja niillä saadaan aikaan palonkesto- tai muita kemiallisia ominaisuuksia. Komposiittimateriaali rakennetaan ja viimeistellään tuotantoprosessin aikana, jossa tuote saa lopulliset ominaisuutensa.
Teollisesti valmistetut komposiittirakenteet ovat pitkäikäisiä eivätkä ne ruostu tai mätäne, jolloin huollon ja uusimisen tarve vähenee. Tämä on ehdottomasti tärkein tekijä minkä tahansa materiaalin ympäristöystävällisyyttä määritellessä. Pitkä käyttöikä yhdistettynä hyvin alhaiseen energiankulutukseen tuotantoprosessin aikana mahdollistavat sen, että komposiitit kuormittavat ympäristöä merkittävästi muita materiaaleja vähemmän elinkaarensa aikana. Lisäksi komposiitit ovat erittäin tehokkaita lämmöneristäjiä. Tämä pienentää energiankulutusta rakennuksissa, joiden materiaalina komposiitteja käytetään. Näin ollen komposiitit pienentävät energiankulutusta epäsuoralla tavalla. Epäsuorat säästöt näkyvät erityisen hyvin esimerkiksi kuljetusväline- ja koneenrakennussovelluksissa, joissa komposiittien keveys vähentää koneiden käynnissä pitämiseen tarvittavaa energiaa. Tämä kasvattaa hyötysuhdetta ja/tai vähentää tarvetta käyttää energiaa koneen osien liikuttamiseen, mikä puolestaan tehostaa työtä ja energiansäästöjä eikä säästettyä energiaa tarvitse tuottaa.
Viime vuosien aikana olemme pyrkineet tehostamaan kierrätysvirtojamme edelleen. Kierrätyksen pariin kuuluu kaikki toimistopaperista lähtien aina tuotannossa syntyvään jätteeseen ja valmiisiin tuotteisiin asti. Kaikkia jätevirtoja on nyt teknisesti mahdollista kierrättää, mutta logistiikka vaatii vielä työstämistä, jotta kierrätyksestä saadaan mahdollisimman tehokasta. Osa komposiittijätteestä kierrätetään suoraan uusiksi komposiittituotteiksi, osasta erotetaan kuidut ja matriisit erilleen polttamalla, jolloin jätettä käytetään energiantuotannossa. Lasikuituvahvisteisille komposiittituotteille on olemassa kestävä ratkaisu sementtiteollisuuden parista. Lasikuidut ja täyteaineet poltetaan yli 1200 asteen lämpötilassa, jolloin niistä muodostuu sementin raaka-ainetta (SiO2, CaO, Al2O3).
Exel Composites käyttää tuotteissaan myös luonnonkuituja ja biopohjaisia hartseja. Niillä saavutettavat tuoteominaisuudet ovat hyvin lupaavia ja täydentävät lasi-, hiili- ja synteettisiä kuituja, joita pääasiassa käytetään teollisesti valmistetuissa komposiiteissa. Luonnonmateriaalien käyttö tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa, ja erityisesti hybrideiltä odotetaan paljon.
Vuonna 2011 keskityimme henkilöstömme osaamisen kehittämiseen sekä laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioihin.
Liiketoimintastrategian keskeisten tavoitteiden tukeminen oli merkittävässä roolissa myös HR-toiminnassa kertomusvuonna. Keskeiselle sijalle nousivat toimintaorganisaation muutostarpeiden tunnistaminen ja kehittäminen, henkilöstöresurssien ja osaamispotentiaalin kartoitus sekä rekrytointisuunnitelman laatiminen ja toteutus. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös johtamispotentiaalin tunnistamiseen.
Exel Compositesin konsernitasoinen HR-toiminto käynnistyi osittain uudelta pohjalta. Suunnitelmat toiminnon kehittämiseksi laadittiin kertomusvuoden aikana. Liiketoimintayksikkötasoisen HR-toiminnan käynnistämisen lisäksi huomiota kiinnitetään konsernitason HR-tavoitteiden toteuttamiseen. Konsernitason HR-toiminnan tehtäviin sisällytettiin organisaatiorakenteen kehittäminen, konsernin avainpotentiaalin tunnistaminen sekä palkitsemisen kehittäminen. Konsernitasoinen johtamisen ja osaamisen kehittäminen yhteisten koulutus-/kehittämisohjelmien avulla lukeutuu myös jatkossa konsernin HR:n tehtäviin. Myös konsernintasoisten rekrytointien tukeminen ja rekrytointiprosessin kehittäminen sisällytettiin konsernin HR-toiminnon tehtäviin.
Kertomusvuoden aikana aloitettiin myös Exel Compositesin yhteisen toimintakulttuurin rakentaminen tavoitteena hyödyntää konserninlaajuisesti eri yksiköissä käytössä olevia parhaisiin käytäntöihin perustuvia toimintalinjoja ja -prosesseja. Tätä ExelWayprojektia edelsi yrityskulttuurin tehokkuutta selvittävä tutkimus, johon osallistuivat konsernin kaikki liiketoimintayksiköt ja henkilöstöryhmät. Tutkimuksen avulla saatiin käsitys siitä, millainen yrityskulttuuri vallitsee eri liiketoimintayksiköissä, joista useimmat ovat liittyneet Exelin yritysperheeseen yritysostojen kautta. Saatujen tulosten valossa on helpompaa kiinnittää huomio kehitettäviin osa-alueisiin ja toisaalta myös vahvoihin osioihin, joiden toivotaan säilyvän vahvoina myös jatkossa. Konkreettiset toimenpi-
teet käynnistyivät liiketoimintayksiköittäin kertomusvuoden lopulla ja jatkuvat vuonna 2012.
Henkilöstön osaaminen ja korkea teknologian taso ovat avainasemassa Exel Compositesin toiminnassa. Osaava henkilöstö on Exel Compositesin tärkein käyttövara ja olemassaolon, kasvun ja kehityksen edellytys. Johto huolehtii siitä, että osaaminen ja motivaatio kehittyvät. Henkilöstön kehittäminen onkin eräs keskeisimmistä Exel Compositesin henkilöstöpolitiikan kulmakivistä. Vuosittain pidettävien kehityskeskustelujen ja koulutuskartoitusten avulla selvitetään osaamistarpeita sekä tuetaan henkilökohtaista kehittymistä.
Exel Compositesille on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelma, joka painottaa esimiestoiminnan vastuuta tasa-arvokysymyksissä, tukee henkilöstön tasavertaista kehittymistä ja tehtäväkiertoa sekä perhevapaiden käyttöä. Rekrytoinnissa etusijalla on nykyinen henkilöstö. Palkkauspolitiikalla kannustetaan henkilöstöä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Koko Exel Composites Oyj:n henkilöstö on tulospalkkauksen piirissä. Toimihenkilöillä on kuukausipalkka sekä vuosibonus, joka on sidottu vuosittain sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen painottaen kasvua ja kannattavuutta. Työntekijät ovat myös tulos-
Exel Composites toimitti kuusi identtistä kokeellista metsään sijoitettavaa "kehikkoa". Jokaisessa kehikossa on oma, pysyvä torninosturi. Itse kehikko koostuu 32 hiilidioksidia kuljettavasta putkesta pituudeltaan 28 metriä. Ne on sijoitettu ympyrän muotoon vanhojen puiden ympärille. Putket on valmistettu lasikuidusta pultruusiotekniikalla.
Exel Composites osallistuu globaaliin ilmastonmuutostutkimukseen Australiassa
E xel compositesin melbournen yksikkö Australiassa voitti tarjouskilpailun lasikuituisten komposiittiputkien toimittamisesta FACE-tutkimukseen, joissa tutkitaan kuinka metsät reagoivat kohoaviin hiilidioksidipitoisuuksiin. Tutkimusta johtaa australialainen University of Western Sydney -yliopisto.
FACE-kokeessa tutkitaan kuinka metsät reagoivat kohoaviin hiilidioksidipitoisuuksiin ja ilmastonmuutokseen luonnollisissa olosuhteissa. Kokeen avulla saadaan tietoa siitä, millä tavalla metsäekosysteemit sopeutuvat kohoaviin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksiin vähäravinteisessa ympäristössä ja kuivina kausina. Tutkimuksesta vastaa Hawkesbury Institute. Tulokset integroidaan metsänhoidollista päätöksentekoa tukeviin järjestelmiin tavoitteena vähentää ilmastonmuutoksesta johtuvia riskejä.
Koskaan aiemmin ei vastaavaa koetta ole tehty koskemattomassa luonnonvaraisessa metsässä. Tutkimus kestää 15 vuotta ja siinä testataan pitkän aikavälin vaikutuksia eläimistöön ja kasvistoon vanhassa eukalyptusmetsässä kasvihuonekaasulla rikastetussa ympäristössä, missä stimuloidaan ennustettuja ilmakehän kasvuhuonekaasupäästötasoja.
palkkauksen piirissä, mutta heille palkkio maksetaan tilikausittain työn tuottavuuden perusteella. Lisäksi yhtiön ylimmällä johdolla on pitkäaikainen osakeperusteinen kannustusohjelma.
Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden 2011 lopussa 428 (408). Keskimäärin se oli kauden aikana 428 (404). Kotimaassa työskentelevän henkilöstön määrä oli 199 (189) ja ulkomailla 229 (219). Henkilökunnan määrän kasvu kotimaassa ja ulkomailla johtuu kasvaneesta myyntivolyymista.
Exel Composites -konsernissa laatu, ympäristö ja turvallisuus ovat olennainen osa johtamista, jonka kehittäminen perustuu toimintapolitiikan pohjalta asetettuihin tavoitteisiin.
Exel Composites -konsernilla on Bureau Veritas Certificationin myöntämä ISO 9001 -konsernisertifikaatti, joka kattaa kaikki konsernin yksiköt. Exel Composites -konserni arvioi yksiköiden tehokkuutta yhtenäisillä arviointiperusteilla. Johto seuraa arviointiperusteita ja määrittelee korjaavat toimenpiteet.
Toiminnanohjausjärjestelmä on keskeinen osa laatujärjestelmää. Sillä on merkittävä rooli tiedonkulun hallinnassa liiketoimintaprosessien sisällä ja niiden välillä. Exel Composites -konsernissa otettiin käyttöön yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä vuonna 2008. Järjestelmä on käytössä konsernin Euroopan yksiköissä sekä Australiassa. Se otetaan käyttöön konsernin kaikissa yksiköissä vuonna 2012.
Bureau Veritas Certification on myöntänyt Exel Composites -konsernin Suomen ja Kiinan yksiköille ISO 14001 -ympäristösertifikaatin. Sertifioidun ympäristönhallintajärjestelmän käytäntöjä noudatetaan myös konsernin muissa yksiköissä. Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on, että konsernin kaikki yksiköt sertifioidaan.
Exel Composites on tunnistanut tärkeät ympäristönäkökohdat ja riskit konsernin kaikissa yksiköissä. Niiden ja lainsäädännöllisten vaatimusten pohjalta on rakennettu ympäristöohjelma. Ympäristönäkökohtia seurataan ja mitataan lähestulkoon kaikissa yksiköissä. Säännölliset auditoinnit ja seuranta ovat tärkeä osa arviointiprosessia tavoitteena jatkuva systemaattinen parantaminen.
Työsuojelu- ja työturvallisuusasiat ovat osa jokapäiväistä johtamista, ja niitä arvioidaan erilaisilla indikaattoreilla. Kaikissa yksiköissä on turvallisuusorganisaatio, jonka vastuut on määritelty.
Konserni kiinnittää edelleen erityistä huomiota kansallisten ja kansainvälisten lainsäädännöllisten vaatimusten täyttämiseen ja turvallisen ympäristön turvaamiseen työntekijöillemme ja naapurustolle kaikissa yksiköissämme.
Exel Compositesilla on merkittävä rooli erilaisissa teollisuusyhdistyksissä kuten EuCIA:ssa (European Composites Industry Association). Näin varmistamme sen, että hallussamme on viimeisin tieto ympäristöasioissa mukaan lukien ympäristöteknologian uutuudet ja uudet määräykset.
Exel Composites osallistuu aktiivisesti myös komposiittijätteen hyödyntämisprojekteihin eurooppalaisen ECRC-yhtiön (European Composites Recycling Services Company) osakkaana. Yhtiön tavoitteena on kehittää uusia sovellutuksia komposiittijätteen hyödyntämiseksi ja vaikuttaa eurooppalaiseen lainsäädäntöön osana Euroopan komposiittiteollisuutta.
Hiilikuitukomposiittien alhainen lämpölaajeneminen on keskeisessä roolissa nopeasti liikkuvissa koneenosissa, missä tiukat toleranssit yhdistyvät muuttuviin toiminta- ja/tai ympäristölämpötiloihin.
E xel compositesin konsernihallinnoinnissa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalainsäädäntöä sekä muita julkisen osakeyhtiön hallinnointiin liittyviä viranomaismääräyksiä. Tässä kirjatut periaatteet täydentävät sovellettavaa lainsäädäntöä.
Lisäksi Exel Composites noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisemaa, 1.10.2010 voimaantullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti. Koodi on saatavilla osoitteesta www. cgfinland.fi.
Exel Compositesin hallitus on käsitellyt tämän selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, ja se julkaistaan erillään hallituksen toimintakertomuksesta. Yhtiön tilintarkastaja Ernst & Young Oy on tarkastanut, että tämä selvitys on annettu, ja että sen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen yhtiön tilinpäätöksen kanssa.
Exel Composites poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta 9 koskien molempien sukupuolten edustusta hallituksessa. Tarkempi selitys poikkeukseen löytyy kohdasta Hallitus.
Lisätietoja Exel Compositesin hallinnointikäytännöstä on saatavilla yhtiön verkkopalvelusta osoitteesta www.exelcomposites.com.
Exel Compositesin yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä. Hallitus valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarvittaessa varapuheenjohtajan.
Noudatettavan osakeyhtiölain, muun sovellettavan lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen lisäksi Exel Compositesin hallitus on vahvistanut kirjalliset menettelytapaohjeet hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöstä ja päätöksentekomenettelystä. Ne käydään läpi ja päivitetään vuosittain ensimmäisessä varsinaista yhtiökokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa. Hallituksen kokouksissa ovat läsnä toimitusjohtaja ja talousjohtaja, joka toimii kokousten sihteerinä.
Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa ja yhtiön yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä. Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön strategia ja toimintokohtainen budjetti sekä päättää rahoitussopimuksista sekä taloudellisesti merkittävistä investoinneista tai omaisuuden ostoista ja myynneistä. Hallitus laatii osavuosikatsaukset ja tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen, nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palkkiosta.
Hallitus seuraa yhtiön taloudellista kehitystä yhtiön johtoryhmän toimittaman informaation avulla. Riittävä informaatio koostuu hallituksen kokousten esityslistoista sisältäen asiaankuuluvat tiedot yhtiön rakenteesta, toiminnasta ja markkinoista ja se toimitetaan hallituksen jäsenille viimeistään 7 päivää ennen kokousta.
Hallitus pitää vuosittain vähintään seitsemän tavallista kokousta:
Nimitystoimikunta tarkastelee hallituksen toimintaa osana tehtä-
viään. Lisäksi hallitus arvioi itse järjestäytymistään, työmenetelmiään ja tehtävistään suoriutumista vuosittain.
Hallitus arvioi jäsenten riippumattomuuden ensimmäisessä kokouksessaan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 9 mukaisesti molempien sukupuolten tulee olla edustettuna hallituksessa. Nimitystoimikunta on selvittänyt soveltuvaa naisjäsentä yhtiön hallituksen kokoonpanoon hallinnointikoodin suosituksen täyttämiseksi hallituksen jäsenten sukupuolijakauman osalta. Toistaiseksi nimitystoimikunnalla ei ole ollut esittää soveltuvaa myös yhtiön päätoimialan hyvin tuntevaa ehdokasta. Yhtiön tavoitteena on noudattaa suositusta pitkällä aikajänteellä.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 27 mukaisesti hallituksen tulee perustaa tarkastusvaliokunta, mikäli yhtiön liiketoiminta edellyttää, että hallitusta pienempi kokoonpano huolehtii taloudelliseen raportointiin ja valvontaan liittyvistä tehtävistä. Ottaen huomioon hallituksen pienen koon on yhtiö päättänyt, että sillä ei ole pysyviä hallituksen valiokuntia. Hallinnointikoodin suosituksen 27 mukaisesti hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnan tehtävistä. Näihin tehtäviin kuuluvat muun muassa taloudellisen raportoinnin tarkastaminen ja valvonta, yhtiön sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuuden valvominen, tilintarkastajan lausunnon tarkastaminen sekä tilintarkastajan valinnan valmistelu.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 28 mukaisesti hallitus voi perustaa nimitysvaliokunnan avustamaan varsinaista yhtiökokousta hallituksen jäsenten valinnassa ja hallituksen palkkioiden määrittämisessä. Exel Compositesin osakkeenomistajat ovat pitäneet tärkeänä sitä, että varsinainen yhtiökokous perustaa osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tekemään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnasta sekä heidän palkkioistaan. Nimitystoimikunta muodostuu hallituksen puheenjohtajasta sekä neljän suurimman osakkeenomistajan (yhtiökokousta edeltävän marraskuun 1. päivän mukaan) valitsemista henkilöistä.
Vuonna 2011 varsinaisen yhtiökokouksen nimeämään osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluivat Tomas Billing (Nordstjernan AB) puheenjohtajana, Matti Rusanen (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen), Samuli Sipilä (OP-Rahastoyhtiö Oy), Erkki Myllärniemi (Ulkomarkkinat Oy) sekä hallituksen puheenjohtaja Peter Hofvenstam asiantuntijajäsenenä. Toimikunta kokoontui kolme kertaa vuonna 2011.
Tomas Billing on syntynyt vuonna 1963. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän toimii Nordstjernan AB:n toimitusjohtajana.
Matti Rusanen on syntynyt vuonna 1961. Hän on koulutukseltaan maa- ja metsätaloustieteiden maisteri. Hän toimii Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen arvopaperisijoitusjohtajana.
Samuli Sipilä on syntynyt vuonna 1968. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän toimii OP-Rahoitusyhtiö Oy:n toimitusjohtajana.
Erkki Myllärniemi on syntynyt vuonna 1948. Hän toimii
Umo Capital Oy:n toimitusjohtajana.
Peter Hofvenstam on syntynyt vuonna 1965. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän toimii Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtajana.
6.4.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi Peter Hofvenstamin, Göran Jönssonin, Reima Kerttulan ja Heikki Mairinojan jatkamaan hallituksessa. Vesa Kainu ei enää ollut käytettävissä uudelleenvalintaan. Uudeksi jäseneksi valittiin Heikki Hiltunen. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Peter Hofvenstam. Konsernilla ei ole erityistä hallituksen jäsenten nimeämisjärjestystä.
Peter Hofvenstam on syntynyt vuonna 1965. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän toimii Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtajana.
Heikki Hiltunen on syntynyt vuonna 1962. Hän on koulutukseltaan insinööri. Hän toimii Vacon Oyj:n varatoimitusjohtajana ja toimitusjohtajan sijaisena.
Göran Jönsson on syntynyt vuonna 1947. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2008 toimestaan Exel Oyj:n toimitusjohtajana. Hän toimii nykyisin aktiivisesti hallitustyöskentelyn ja konsultoinnin parissa.
Vesa Kainu on syntynyt vuonna 1947. Hän on koulutukseltaan insinööri. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2007 toimestaan Metso Venturesin toimitusjohtajana. Hän toimii nykyisin aktiivisesti hallitustyöskentelyn ja konsultoinnin parissa. Vesa Kainu toimi hallituksen jäsenenä 6.4.2011 saakka. Hän ei ollut enää käytettävissä uudelleenvalintaan.
Reima Kerttula on syntynyt vuonna 1955. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän toimii Metso Fabrics Oy:n toimitusjohtajana.
Heikki Mairinoja on syntynyt vuonna 1947. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja ekonomi. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2007 toimestaan Oy G.W. Sohlberg Ab:n toimitusjohtajana. Hän toimii nykyisin aktiivisesti hallitustyöskentelyn ja konsultoinnin parissa.
Vuonna 2011 Exel Compositesin hallitus suoritti hallinnointikoodin suosituksen 15 mukaisesti hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin suhteessa yhtiöön. Heikki Hiltunen, Reima Kerttula ja Heikki Mairinoja ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Peter Hofvenstam on riippumaton yhtiöstä, mutta Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtajana hän ei ole riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Göran Jönsson on riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista, mutta hän ei ole riippumaton yhtiöstä, sillä hän on yhtiön entinen toimitusjohtaja. Hallitus on listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä annetun riippumattomuussuosituksen mukainen.
Nykyisen hallituksen toimikausi päättyy vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Lisätietoja hallituksesta (henkilökohtaiset tiedot, osakkeen-
omistus ja palkkiot) on esitetty kohdassa "Hallituksen jäsenet" tämän vuosikertomuksen sivulla 38 sekä yhtiön verkkopalvelussa osoitteessa www.exelcomposites.com.
Hallitus kokoontui 9 kertaa vuonna 2011. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100 prosenttia.
Vuonna 2011 tärkeimmät käsitellyt asiat normaalin vuosittaisen työn lisäksi olivat lisätoimenpiteet taloudellisen aseman turvaamiseksi ja vahvistamiseksi, keskittyminen komposiittisiin ydinliiketoimintoihin, konsernin organisaation kehittäminen, hallintotyökalujen kuten CRM-järjestelmän kehittäminen, myyntitoimintojen vahvistaminen sekä konsernin strategian täsmentäminen. Hallitus vahvisti kannattavaa kasvua painottavan strategian, jota toteutetaan orgaanisella kasvulla ja liiketoimintaa täydentävillä yritysostoilla.
Toimitusjohtajan nimittää hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa lakien ja määräysten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Koska hallituksen tehtäviin kuuluu toimitusjohtajan toiminnan valvonta, ei Exel Compositesin toimitusjohtajaa voida valita hallituksen jäseneksi. Toimitusjohtajan vastuulla on yllä mainittujen lakien ja määräysten ja hallituksen antamien päätösten lisäksi mm. varmistaa liiketoiminnan kasvu, yritysostot ja muut strategiset projektit, omistaja-arvon kasvu, kannattavuus ja toiminnan tehokkuus sekä investoinnit hallituksen määrittelemissä rajoissa.
Yhtiöllä on käytössä toimitusjohtajaa koskeva toimintaohje, jonka mukaan yhtiön juoksevaa hallintoa tulee hoitaa. Toimitusjohtajaa avustaa toimessaan Exel Compositesin johtoryhmä sekä mikä muu tahansa hallituksen perustama elin.
Exel Compositesin toimitusjohtaja on Vesa Korpimies. Hän on syntynyt vuonna 1962. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.
Tietoa toimitusjohtajasta vuodelta 2011 (henkilötiedot ja osakeomistus) on esitetty kohdassa "Johtoryhmä" tämän vuosikertomuksen sivulla 40.
Exel Composites Oyj:n sisäisen valvonnan puitteet sekä sisäistä valvontaa koskevat tehtävät ja vastuut on määritelty hallituksen hyväksymässä sisäisen valvonnan politiikassa.
Exel Composites Oyj:n taloudellisen raportoinnin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan järjestelmän tarkoituksena on antaa riittävä varmuus taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta ja siitä, että tilinpäätös laaditaan sovellettavien lakien ja säädösten, yleisesti hyväksyttyjen laskentaperiaatteiden ja muiden pörssiyhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti.
Exel Composites on laatinut controllerin käsikirjan (laskentaja raportointisäännöt), jota päivitetään ja levitetään organisaatiossa säännöllisesti. Muita taloudellisen raportoinnin prosessiin liittyviä sisäisiä politiikkoja ja sääntöjä ovat muun muassa rahoituspolitiikka, eettinen toimintaohje sekä valtuutus- ja allekirjoituspolitiikka.
Konsernilaskenta ylläpitää yhteistä tilikarttaa, jota käytetään kaikissa yksiköissä. Yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) on käytössä konsernin kaikissa eurooppalaisissa yksiköissä sekä Australiassa. Tytäryhtiöt toimittavat lukunsa konsernin raportointijärjestelmään konsolidointia varten. Raportoidut luvut tarkastetaan sekä tytäryhtiöissä että konsernilaskennassa. Globaali CRM-järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2011 aikana.
Exel Composites Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Yhtiön kirjanpidon ja raha-asioiden asianmukaisen valvonnan järjestäminen on viime kädessä hallituksen vastuulla. Hallituksen työjärjestyksen mukaan hallitus hoitaa tarkastusvaliokunnan tehtäviä. Näihin tehtäviin kuuluu kirjanpidon ja taloudellisen raportointiprosessin valvominen, tilinpäätöksen tarkastaminen, sisäisen valvonnan menettelyjen tarkistaminen sekä yhteydenpito yhtiön tilintarkastajiin. Toimitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallintaprosessien toteuttamisesta ja niiden operatiivisen tehokkuuden varmistamisesta. Toimitusjohtajan vastuulla on myös varmistaa, että yhtiön kirjanpitokäytännöt ovat lain mukaiset ja että talousasioita hoidetaan luotettavalla tavalla. Konsernijohto antaa yksiköiden toiminnoista vastaavien henkilöiden tehtäväksi vahvistaa tarkemmat sisäistä valvontaa koskevat toimintaperiaatteet ja menettelyt. Johdolle ja työntekijöille annetaan asianmukaiset valtuudet ja vastuut, mikä tehostaa taloudellisen raportoinnin sisäistä valvontaa.
Taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien määrittelemiseksi Exel Composites Oyj:ssä on vahvistettu luotettavan taloudellisen raportoinnin tavoitteet. Riskienarviointiprosessissa Exel Composites määrittelee ja analysoi taloudellisen raportoinnin tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit sekä ratkaisee tältä pohjalta, miten näitä riskejä on hallittava. Riskienarviointiprosessissa otetaan myös huomioon petoksesta johtuvien olennaisten virheiden mahdollisuus.
Riskienarviointiin liitetään valvontatoimenpiteitä, ja taloudellisen raportoinnin tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä torjutaan erityistoimilla. Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan valvontatoimenpiteillä, joita toteutetaan koko organisaatiossa sen kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa. Valvontatoimenpiteitä määriteltäessä ja valittaessa otetaan huomioon niiden kustannukset sekä se, miten tehokkaasti niillä pienennetään taloudellisen raportoinnin tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuvaa uhkaa. Exel Composites Oyj:n yhteiset valvontatoimet käsittävät monenlaisia toimenpiteitä, kuten hyväksyntiä, valtuutuksia, varmennuksia, täsmäytyksiä, toiminnan tuloksellisuuden arviointeja, varojen turvaamisen ja tehtävien eriyttämisen.
Taloudellisen raportoinnin osalta controllerin käsikirjassa vahvistetaan taloudellisen raportoinnin säännöt sekä konsernissa noudatettavat laskentasäännöt ja menettelyt. Konsernin controller-toiminto auttaa liiketoimintayksiköitä ja liiketoimintoja käynnistämään asianmukaiset valvontatoimenpiteet yhteistyössä liiketoimintojen controllerien kanssa. Konsernin controllertoiminnon vastuulla on myös varmistaa, että ulkoinen taloudellinen raportointi pitää paikkansa, tehdään oikeaan aikaan ja on sovellettavien säädösten mukaista.
Jatkuviin seurantatoimiin kuuluu muun muassa kuukausittaisten talousraporttien seuranta suhteessa budjettiin ja tavoitteisiin sekä liiketoimintasuunnitelmien, uusien suunnitelmien sekä sisäisten ja ulkoisten hankkeiden seuranta. Se, miten laajoja erilliset arviot ovat ja miten tiheään niitä tehdään, riippuu lähinnä riskiarviosta ja jatkuvien seurantatoimien tehokkuudesta. Tällaisia jatkuvia seurantatoimia ovat esimerkiksi liiketoimintayksikköjen itsearvioinnit valvonnan tehokkuudesta. Sisäisen valvonnan puutteet määritellään ja niistä ilmoitetaan ripeästi tahoille, jotka vastaavat korjaavien toimien toteuttamisesta, sekä tarvittaessa johdolle ja hallitukselle. Taloudellisten tavoitteiden ja liiketoiminnan muiden tavoitteiden toteutumista ja valvontaa seurataan konserninlaajuisen taloudellisen raportoinnin avulla sekä kunkin liiketoimintayksikön johdon säännöllisissä kokouksissa.
Vuonna 2011 Exel Composites saattoi päätökseen taloudelliseen raportointiin liittyvien sisäisen valvonnan toimenpiteiden tehokkuuden ja riittävyyden arvioinnin liiketoimintayksiköissä. Suoritettujen arviointien perusteella laadittiin toimintasuunnitelmat raportoinnin valvonnan jatkokehittämiselle yksiköissä. Riskien, valvontatavoitteiden ja yhteisten valvontatoimien järjestelmällinen tunnistaminen ja dokumentointi jatkuivat liiketoimintayksiköiden kuukausittaisessa raportointiprosessissa sekä konsernitason konsolidointiprosessissa. Konsernin johto on määrittänyt myyntiprosessin seuraavaksi sisäisen valvonnan kehittämisen ydinalueeksi. Tätä tavoitetta toteutettiin vuonna 2011 ottamalla käyttöön myyntiprosessia käsitteleviä konsernitason ohjeita ja toimintapolitiikkoja.
Liiketoimintayksiköiden myyntiprosessien arviointi alkaa vuonna 2012 tärkeimpien riskien tunnistamisella ja sovellettavien valvontatoimien määrittämisellä, joita seuraavat yksikkötason arvioinnit tavoitteenaan valvontatoimien nykytason ja riittävyyden arvioiminen sekä parannustoimenpiteiden määrittäminen tarpeen mukaan. Lisäksi konsernin controller-toiminto valvoo ja johtaa taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan parannusten toteuttamista kullekin liiketoimintayksikölle sisäisen valvonnan arvioinnin yhteydessä vahvistettujen toimintasuunnitelmien mukaisesti.
Riippumaton yhtiöstä mutta ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista, sillä hän on Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtaja
• Hallituksen puheenjohtaja, Hockey-Team Vaasan Sport Oy
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista mutta ei-riippumaton yhtiöstä, sillä hän on Exel Oyj:n entinen toimitusjohtaja
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
• Exel Composites Oyj:n Suomen ja Saksan yksiköiden tuotekehitysjohtaja
Australia
Belgia
Iso-Britannia
Itävalta
Kiina
Saksa
Suomi
T ämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin luvun 7, "Palkitseminen", mukaisesti.
Exel Compositesin palkitsemisjärjestelmät on laadittu edistämään yhtiön kilpailukykyä ja pitkäaikaista taloudellista menestystä sekä omistaja-arvon positiivista kehitystä. Palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on myös sitouttaa hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä yhtiön ja sen osakkeenomistajien etujen edistämiseen sekä houkutella, pitää ja motivoida avainhenkilöitä globaalisti.
Jotta palkitseminen on yhdensuuntainen yhtiön taloudelli-
sen tuloksen kanssa, perustuvat palkitsemisjärjestelmien periaatteet ennalta määriteltyihin ja mitattavissa oleviin suoritus- ja tuloskriteereihin. Exel Compositesin palkitseminen jakautuu kiinteään peruspalkkaan, lyhytaikaiseen tulokseen sidottuun bonukseen sekä pitkäaikaiseen osakeperusteiseen kannustusohjelmaan.
Yhtiökokous määrittelee hallituksen jäsenten palkkiot vuosittain nimitystoimikunnan esityksen perusteella.
Hallitus tekee päätöksen toimitusjohtajan palkitsemisesta ja työsuhteen muista ehdoista.
Toimitusjohtaja tekee ehdotuksen muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta hallitukselle, joka päättää palkitsemisesta sekä johtoryhmän jäsenten työsuhteen pääasiallisista ehdoista.
| Nimi | Asema | Hallituspalkat ja -palkkiot vuonna 2011 |
Kokouspalkkiot vuonna 2011 |
Hallituspalkat ja -palkkiot yhteen sä vuonna 2011 |
Hallituspalkat ja -palkkiot vuonna 2010 |
|---|---|---|---|---|---|
| Peter Hofvenstam | Hallituksen puheenjohtaja |
34 | 12 | 46 | 50 |
| Heikki Hiltunen 6.4.2011 alkaen |
Hallituksen jäsen | 12 | 7 | 19 | - |
| Göran Jönsson | Hallituksen jäsen | 16 | 8 | 24 | 26 |
| Heikki Mairinoja | Hallituksen jäsen | 16 | 8 | 24 | 26 |
| Reima Kerttula | Hallituksen jäsen | 16 | 8 | 24 | 26 |
| Vesa Kainu 6.4.2011 asti |
Hallituksen jäsen | 4 | 1 | 5 | 26 |
| yhteensä | 96 | 44 | 140 | 154 |
Lisäksi hallituksen jäsenille maksettiin korvausta matkakustannuksista ja muista hallitustyöskentelystä aiheutuvista kustannuksista yhtiön vakiintuneen käytännön ja matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenille ei anneta palkkiona Exel Compositesin hallitustyöskentelystä optioita tai yhtiön omia osakkeita. Hallituksen jäsenet eivät myöskään ole oikeutettuja lyhytaikaiseen tulokseen sidottuun bonukseen.
Vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen päättämät kuukausija kokouspalkkiot hallituksen jäsenille vuodelle 2011 olivat:
Hallituksen puheenjohtaja: 34 000 euron vuosipalkkion lisäksi 1 500 euron kokouspalkkio/kokous.
Muut hallituksen jäsenet: 16 000 euron vuosipalkkion lisäksi 1 000 euron kokouspalkkio/kokous.
Yllä mainittu kokouspalkkio maksettiin myös osallistumisesta toimikuntien kokouksiin sekä muista vastaavista hallitustyöskentelystä aiheutuvista tehtävistä.
Hallitus kokoontui 9 kertaa vuonna 2011. Hallituksen jäsenten palkkiot vuodelta 2011 on esitetty edellisellä sivulla olevassa taulukossa (tuhatta euroa). Lisäksi hallituksen jäsenille maksettiin korvausta matkakustannuksista ja muista hallitustyöskentelystä aiheutuvista kustannuksista yhtiön vakiintuneen käytännön ja matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenille ei anneta palkkiona Exel Compositesin hallitustyöskentelystä optioita tai yhtiön omia osakkeita. Hallituksen jäsenet eivät myöskään ole oikeutettuja lyhytaikaiseen tulokseen sidottuun bonukseen.
Toimitusjohtajasopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 12 kuukauden palkkaa. Kuukausipalkan ja luontaisetujen lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu tulokseen sidottuun vuosibonukseen sekä pitkäaikaiseen osakeperusteiseen kannustusohjelmaan. Toimitusjohtajan eläke määräytyy lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen mukaan, jossa etuudet määräytyvät suoraan etuudensaajan ansioiden mukaan. TyEL-eläkevakuutuksen mukaisesti toimitusjohtajan eläkeikä on 63–68 vuotta. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä eläkesopimusta.
Johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu kiinteästä kuu-
kausipalkasta, joka koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja vuosibonuksesta. Hallitus tekee päätöksen bonuksen maksimimäärästä ja taloudellisista tavoitteista vuosittain sekä tekee arvion suorituskriteerien saavuttamisesta ja tekee päätöksen maksettavan bonuksen määrästä. Vuonna 2011 tavoitteet olivat liikevaihdon kasvu, liikevoitto (EBIT) ja käyttöpääoman kiertonopeus. Vuonna 2011 toimitusjohtajan vuosibonus oli enintään 50 prosenttia vuosipalkasta. Muiden johtoryhmän jäsenten vuosibonus oli enintään 40 prosenttia vuosipalkasta. Johtoryhmän jäsenillä ei ole erillisiä eläkesopimuksia.
Konsernilla on yhtiön johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille suunnattu pitkäaikainen kannustusohjelma. Ohjelman tarkoitus on kannustaa ohjelmaan kuuluvia henkilöitä parantamaan Exel Compositesin pitkäaikaista kannattavuutta ja arvoa ja palkita heitä näiden tavoitteiden saavuttamisesta Exel Compositesin strategian ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Hallitus vahvistaa ohjelman vuosittain.
Osallistujat palkitaan jokaisessa vuosittaisessa ohjelmassa jos hallituksen määrittelemät taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää tulos/osake (EPS) sekä sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) -tunnuslukujen kasvua koskevat tavoitteet erikseen jokaiselle vuosittaiselle ohjelmalle ennen sen alkamista. Hallitus päättää vuosittain palkitsemisen maksimimäärästä ja se voidaan antaa rahamääräisenä tai vastaavana määränä yhtiön osakkeita. Yhtiöllä on osakkeisiin omistuksenpidätysoikeus kahden vuoden ajan. Ohjelman kustannus kirjataan liiketoiminnan kuluihin vaikutusaikanaan suoriteperiaatteella IFRS 2:n mukaisesti. Ollakseen oikeutettu palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä, mikäli hallitus ei toisin päätä.
Palkkiota maksettiin 0,5 miljoonaa euroa vuodelta 2011, ja se on kirjattu liiketoiminnan kuluihin.
| Kiinteä vuosipalkka |
Etuudet | Vuoden 2011 tuloksiin perustu va vuosibonus* |
Vuoden 2011 tuloksiin perustuva osakeperusteinen palkitseminen* |
Yhteensä 2011 |
Yhteensä 2010 |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 227 | 13 | 122 | 171 | 532 | 520 | |
| Muu johtoryhmä | 238 | 21 | 106 | 114 | 479 | 669 | |
| yhteensä | 465 | 33 | 228 | 285 | 1,011 | 1,189 |
*Maksettu 2012
Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten osakeomistus on esitetty Exel Compositesin verkkopalvelussa osoitteessa www.exelcomposites.com.
E xel compositesin keskeinen lyhyen tähtäimen tavoite on parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä merkittävästi sekä varmistaa liiketoiminnan vaatimusten taloudellinen tilanne. Exel Compositesin riskienhallintakonseptin ensisijainen tehtävä on tukea näiden tavoitteiden toteutumista. Osana hallinnointikäytäntöä riskienhallinta on hallituksen systemaattinen väline, jolla se seuraa ja arvioi näiden tavoitteiden toteutumista sekä liiketoimintaa koskevia uhkia ja mahdollisuuksia.
Exel Compositesin riskienhallintakonseptin tehtävänä on myös auttaa sopeutumaan liiketoiminnassa ja riskiympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Riskit ovat seikkoja, jotka ovat uhka yrityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Niitä mitataan niiden vaikutuksilla sekä niiden toteutumisen todennäköisyydellä.
Liiketoimintayksiköt ja konsernitoiminnot tunnistavat ja arvioivat riskinsä.
Riskienhallinta on jatkuva prosessi, mikä on integroitu yhtiön strategiaprosessiin, operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen päätöksentekoon ja toimintojen seuraamiseen. Riskienhallinta on myös osa sisäistä valvontaa.
Exel Composites harkitsee riskinottoa vasta arvioituaan huolellisesti riskiä mahdollisen tuoton kannalta. Riskienhallinnan tavoitteena on systemaattisesti tunnistaa ja arvioida riskejä ja hallita niitä kustannustehokkaasti seuraavasti:
henkilöstö, toimittajat ja lähiympäristöt)
Exel Compositesin hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Niitä arvioidaan vuosittain jotta varmistutaan siitä, että ne vastaavat olemassa olevaan tilanteeseen ja muutoksiin, jotka ovat tapahtuneet liiketoimintaympäristössä.
Liiketoimintaamme koskevat riskit voidaan jakaa strategisiin, operatiivisiin ja rahoitusriskeihin sekä vahinkoriskeihin. Ne voivat olla seurausta sekä organisaation sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Eräät erityisriskit voivat olla seurausta sekä ulkoisista että sisäisistä tekijöistä. Strategisia ja operatiivisia riskejä tarkastellaan yksikkö- ja konsernitasolla.
Strategisissa riskeissä Exel Composites altistuu markkinatilanteelle erilaisissa teollisissa asiakassegmenteissä. Keskeisiä raakaaineita, erityisesti hiilikuitua, tuottaa vain muutama toimittaja, ja tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä saattaa aiheuttaa pitkiä ajanjaksoja, jolloin raaka-aineesta on pulaa. Myös akvisitioihin liittyy riskejä, missä hyötyjen ja synergioiden toteutunut taso saattaa erota suunnitellusta.
Operatiivisessa liiketoiminnassa riskit tunnistetaan raaka-aineiden hintojen vaihtelussa sekä absoluuttisesti että suhteessa kilpaileviin materiaaleihin. Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden vähäisyys saattaa paikallisesti vaikuttaa liiketoiminnan laatuun ja tuottavuuteen. Itse kehitetyn teknologian suojaaminen on tärkeää ja riski immateriaalioikeuksien loukkauksille kasvaa, kun liiketoiminta laajenee globaalisti. Lisäksi toimittajien ja alihankkijoiden merkitys ja niihin liittyvät riskit ovat kasvaneet.
Rahoitusriskit koostuvat valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä sekä luotto- ja vastapuoliriskeistä. Valuutta- ja korkoriskejä hallinnoidaan erilaisilla suojausinstrumenteilla. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.
Valtaosa laskutuksesta ja ostoista tapahtuu euroissa. Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan tai Australian dollarin kurssimuutokset saattavat vaikuttaa yhtiön tulokseen. Yhtiö pyrkii suojautumaan kurssimuutosriskeiltä käyttämällä osto- ja myyntisopimuksissa valuuttalausekkeita sekä suojausinstrumenttien avulla.
Exel Compositesin rahoituspolitiikka perustuu yhteistyöhön muutamien pankkien kanssa pitkäaikaisen lainapääoman saannin turvaamiseksi. Exel Compositesin likviditeetti perustuu pitkäaikaisiin rahoitussopimuksiin ja lyhytaikaisiin rahoitustuotteisiin kuten luottolimiitteihin ja luotollisiin tileihin. Korkoriskien hallitsemiseksi yhtiön lainat pyritään hajauttamaan vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Lisäksi yhtiö käyttää koronvaihtosopimuksia.
Exel Composites altistuu luottoriskeille lähinnä myyntisaatavista. Yhtiöllä on globaali asiakaskunta eikä merkittäviä riskikeskittymiä ole. Yleensä Exel Composites käyttää luottovakuutusta.
Vaaroilla tarkoitetaan työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä äkillisiä onnettomuuksia, henkilöstön turvallisuuden vaarantavia onnettomuuksia, ympäristöriskejä, tulipaloja ja muita onnettomuuksia, luonnonkatastrofeja ja turvallisuusriskejä. Exel Composites on varautunut näihin riskeihin laatimalla turvallisuusohjeita, sertifiointiperiaatteita, pelastautumissuunnitelmia ja turvallisuusohjeita. Riskien toteutuminen on otettu huomioon vakuutusperiaatteissa.
Vastuu sisäisestä valvonnasta kuuluu yhtiön hallitukselle.
Yhtiön johtoryhmä on vahvistanut riskienhallintaa koskevat ohjeet hallituksen hyväksymien periaatteiden pohjalta. Liiketoimintayksiköt vastaavat riskienhallinnan toteutuksesta ja riskien tunnistamisesta. Johtoryhmä valvoo riskien ja riskikeskittymien kehitystä.
Liiketoiminnasta aiheutuviin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskeihin on varauduttu asianmukaisin vakuutuksin.
Tuotteissamme käytettävät hartsit noudattavat erittäin tiukkoja paloturvallisuusmääräyksiä. Esimerkiksi kuljetusvälinesovelluksissa paloturvallisuus on yksi keskeisistä kriteereistä.
E xel composites on teknologiayhtiö, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittisia profiileja ja putkia teollisiin sovelluksiin. Konserni on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja ja se keskittyy toiminnassaan kasvaviin, kapeisiin markkinasegmentteihin.
Liiketoiminnan perustana on itse kehitetty komposiittiteknologia, siihen perustuva laaja ja kilpailukykyinen tuotteisto ja valittujen markkinasegmenttien hallinta vahvalla laatu- ja tuotemerkki-imagolla. Jatkuva uusien sovelluskohteiden etsiminen ja tuotekehitys yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollistavat yrityksen kannattavan kasvun. Henkilöstön osaaminen ja korkea teknologian taso ovat avainasemassa Exel Compositesin toiminnassa.
Vuonna 2011 konsernin liikevaihto jatkuvista toiminnoista kasvoi edellisvuoteen verrattuna ja oli tilikauden lopussa 85,1 (72,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto alkoi kasvaa vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2010 heikkoon ensimmäiseen neljännekseen. Markkinaolosuhteet paranivat ja vahva kasvu jatkui neljännelle vuosineljännekselle saakka, jolloin kasvu alkoi hidastua. Kysyntä oli vahvaa erityisesti telekommunikaatiomarkkinasegmentissä ja koneteollisuudessa. Myyntiä rakennusteollisuudelle kasvattivat lentokenttätuoteryhmän myynnin elpyminen edellisvuoden heikosta tilanteesta sekä ikkuna- ja oviprofiileissa vallinnut positiivinen trendi, johon vaikuttivat jatkuvat myynnin lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet. Kysyntä elpyi myös sähköteollisuudessa vuoden 2011 kolmannen neljänneksen aikana erityisesti sähkökoneteollisuudessa ja muissa sähkösovelluksissa.
Vuoden 2011 toisella neljänneksellä tehtiin päätös investoida viiteen edistyksellistä pultruusioteknologiaa hyödyntävään tuotantolinjaan tulevan kasvun varmistamiseksi. Ensimmäinen edistyksellinen linja otettiin käyttöön syyskuussa 2011 Mäntyharjun yksikössä. Sillä voidaan valmistaa vaativampia ja leveämpiä tuotteita.
Euroopan komissio avasi elokuussa 2011 uuden polkumyyntiä koskevan tutkinnan Kiinasta tuodulle lasikuituraakaaineelle. Syyskuussa 2010 komissio asetti 43,6 prosentin polkumyyntitullin Kiinasta tuodulle lasikuidulle. Tulli alennettiin 13,8 prosenttiin maaliskuun 2011 puolivälissä. Polkumyyntitulli lisättiin 7 prosentin normaalitulliin. Exel Composites on korottanut tuotehintoja, etsinyt vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä sekä lisännyt tuotantoa Exelin Nanjingin yksikössä Kiinassa vähentääkseen polkumyyntitullien vaikutusta.
Exel Compositesin liikevoitto parani vuonna 2011 11,1 miljoonaan euroon sisältäen +0,5 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä (9,4 miljoonaa euroa sisältäen +1,4 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä) ja oli 13,0 (12,9) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 12,4 (11,0) prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 2011 muihin tuottoihin sisältyi kertaluonteisia eriä 0,5 miljoonaa euroa. Edellisvuonna liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyi salibandyliiketoiminnan lisensioinnin uudelleenjärjestelemisestä aiheutuneita kertaluonteisia kustannuksia 1,0 miljoonaa euroa ja muihin tuottoihin sisältyi kertaluonteisia lisenssituottoja 2,5 miljoonaa euroa.
Exel Compositesin Kiinassa sijaitsevalle Nanjingin yksikölle myönnettiin ISO 14001 -ympäristösertifikaatti syyskuussa 2011. Konsernin suomalaisille yksiköille ISO14001 -ympäristösertifikaatti on myönnetty aiemmin. Tavoitteena on konsernin kaikkien yksiköiden sertifiointi.
Exel Composites solmi Exelin sauvatuotteita koskevan lisenssisopimuksen E-Sports Group Oy:n kanssa 1.8.2011. Lisenssisopimus kattaa Exel-tuotemerkin käytön maastohiihto-, sauvakävely- ja rullaluistelusauvoissa. E-Sports Group on myös Exelin salibandytuotteiden lisenssihaltija.
Kohonneet raaka-ainekustannukset alkoivat vaikuttaa katteeseen heikentävästi vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä. Ryhdyimme toimenpiteisiin vaikutusten pienentämiseksi siirtämällä osan kohonneista kustannuksista markkinoille nostamalla tuotehintoja. Henkilöstökustannukset kasvoivat, sillä jatkoimme lisäresurssien kohdentamista myyntiin ja asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen. Jatkamme organisaation vahvistamista kasvun varmistamiseksi myös tulevaisuudessa.
Erilaiset toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi tuottivat positiivisia tuloksia. Erityisen hyviä tuloksia saavutettiin Nanjingin yksikössä Kiinassa.
Konsernin nettorahoituskulut olivat 0,3 (0,5) miljoonaa euroa vuonna 2011. Vuoden 2011 nettorahoituskuluihin sisältyi kurssieroja -0,1 (-0,0) miljoonaa euroa. Konsernin tulos ennen veroja oli 10,8 (8,9) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos verojen jälkeen 7,9 (6,8) miljoonaa euroa.
Laimennettu osakekohtainen tulos parani 0,57 eurosta vuonna 2010 0,67 euroon vuonna 2011. Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2011 parani 26,1 (21,8) prosenttiin parantuneen liikevoiton ja käyttöpääoman nopeamman kierron ansiosta. Oman pääoman tuotto oli 23,5 (23,3) prosenttia.
Exel Composites keskittyi edelleen voimallisesti kassavirran ja taloudellisen aseman parantamiseen vuonna 2011. Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen ja oli 9,6 (12,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta ennen rahoitusta mutta investointien jälkeen oli 6,4 (10,4) miljoonaa euroa.
Investoinnit rahoitettiin liiketoiminnasta kertyneellä rahavirralla. Tilikauden lopussa konsernin rahavarat olivat 9,8 (11,6) miljoonaa euroa.
Konsernin taseen loppusumma katsauskauden lopussa oli 57,0 (56,9) miljoonaa euroa.
Korollista vierasta pääomaa oli 8,1 (10,2) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat laskivat 0,4 miljoonalla eurolla -1,7 (-1,4) miljoonaan euroon. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin ennenaikaisesti 2,1 miljoonalla eurolla. Exel Composites varmisti heinäkuussa 2011 uuden kolmevuotisen sitovan 20 miljoonan euron luottolimiitin, jota käytetään nykyisten luottolimiittien uudelleenrahoitukseen ja liiketoiminnan kasvun rahoittamiseen.
Konsernin oma pääoma oli 35,1 (32,5) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 61,6 (57,4) prosenttia katsauskauden lopussa. Nettovelkaantumisaste oli -5,0 (-4,3) prosenttia.
Konsernin osingonjako tilikaudelta oli 5,9 (3,0) miljoonaa euroa. Osinko per osake oli 0,50 (0,25) euroa sisältäen Exel Composites Oyj:n vuonna 2010 olleen 50-vuotisjuhlavuoden ylimääräistä osinkoa 0,25 euroa osakkeelta.
Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 3,2 (1,6) miljoonaa euroa.
Käyttöomaisuuden poistot tilikauden aikana olivat 2,7 (2,9) miljoonaa euroa.
Exel Composites -konsernin palveluksessa 31.12.2011 oli yhteensä 428 (408) henkilöä, joista 199 (189) kotimaassa ja 229 (219) ulkomailla. Keskimääräinen henkilöstömäärä katsauskauden aikana oli 428 (404). Henkilökunnan määrän kasvu kotimaassa ja ulkomailla johtuu kasvaneesta myyntivolyymista.
Tuotekehitysmenot olivat 1,6 (1,3) miljoonaa euroa eli 1,9 (1,8) prosenttia liikevaihdosta. Keskeiset projektit liittyivät uusien tuotteiden ja asiakassovellusten kehittämiseen.
Exel Compositesin keskeinen lyhyen tähtäimen tavoite on parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä merkittävästi sekä varmistaa liiketoiminnan taloudellinen tilanne. Exel Compositesin yritysriskienhallintakonseptin ensisijainen tehtävä on tukea näiden tavoitteiden toteutumista. Osana hallinnointikäytäntöä riskienhallinta on hallituksen systemaattinen väline, jolla se seuraa ja arvioi näiden tavoitteiden toteutumista sekä liiketoimintaa koskevia uhkia ja mahdollisuuksia.
Riskit ovat seikkoja, jotka ovat uhka yrityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Niitä mitataan niiden vaikutuksilla sekä niiden toteutumisen todennäköisyydellä.
Exel Composites on jakanut riskit neljään ryhmään: strategiset, operatiiviset ja taloudelliset riskit sekä uhat. Strategisia ja operatiivisia riskejä tarkastellaan yksikkö- ja konsernitasolla. Strategisissa riskeissä Exel Composites altistuu markkinatilanteelle erilaisissa teollisissa asiakassegmenteissä. Liiketoimintamalli saattaa ajan mittaan muuttua mukaan lukien esimerkiksi toimitusketjun vertikaalinen integraatio. Keskeisiä raaka-aineita, erityisesti hiilikuitua, tuottaa vain muutama toimittaja, ja tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä saattaa aiheuttaa pitkiä ajanjaksoja, jolloin raaka-aineesta on pulaa. Myös akvisitioihin liittyy riskejä missä hyötyjen ja synergioiden toteutunut taso saattaa erota suunnitellusta.
Operatiivisessa liiketoiminnassa riskit tunnistetaan raaka-aineiden hintojen vaihtelussa sekä absoluuttisesti että suhteessa kilpaileviin materiaaleihin. Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden vähäisyys saattaa paikallisesti vaikuttaa liiketoiminnan laatuun ja tuottavuuteen. Itse kehitetyn teknologian suojaaminen on tärkeää ja riskit immateriaalioikeuksien loukkauksille kasvavat kun liiketoiminta laajenee globaalisti. Lisäksi toimittajien ja alihankkijoiden merkitys ja niihin liittyvät riskit ovat kasvaneet.
Riskienhallinta on jatkuva prosessi, mikä on integroitu yhtiön strategiaprosessiin, operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen päätöksentekoon ja toimintojen seuraamiseen. Riskienhallinta on myös osa sisäistä valvontaa.
Rahoitusriskit koostuvat valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä sekä luotto- ja vastapuoliriskeistä. Valuutta- ja korkoriskejä hallinnoidaan erilaisilla suojausinstrumenteilla. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.
Merkittävimmät lähiajan liiketoimintariskit koskevat yleistä taloudellista kehitystä, valtiovallan sääntelyä ja mahdollista uutta talouskriisiä euroalueella sekä markkinakysyntää eräissä markkinasegmenteissä. Raaka-aine- ja energiakustannusten nousu ja muut hinnannousut saattavat jatkua edelleen ja vaikuttaa kannattavuuteen negatiivisesti. Mikäli Euroopan komissio tekee päätöksen uudesta kiinalaiseen lasikuituun kohdistuvasta polkumyyntitullista, se saattaa vaikuttaa tulokseen negatiivisesti, jos lasikuidun hinnankorotukset saadaan siirrettyä tuotehintoihin vain osittain. Mikäli tehostamistoimenpiteet Kiinan ja Ison-Britannian yksiköissä eivät tuota tulosta, saattaa sillä olla vaikutusta yhtiön tulokseen. Valuuttakurssivaihteluilla, hintakilpailulla ja vaihtoehtoisilla kilpailevilla materiaaleilla saattaa myös olla negatiivinen tulosvaikutus. Pankkirahoituksen saatavuus ja hinta saattavat vaikuttaa kysyntään edelleen ja näin kasvattaa luottotappioriskiä.
Konserni kiinnittää edelleen erityistä huomiota kansallisten ja kansainvälisten lainsäädännöllisten vaatimusten täyttämiseen ja turvallisen ympäristön turvaamiseen työntekijöillemme ja naapurustolle kaikissa yksiköissämme.
Exel Compositesilla on merkittävä rooli erilaisissa teollisuusyhdistyksissä kuten EuCIA:ssa (European Composites Industry Association). Näin varmistamme sen, että hallussamme on viimeisin tieto ympäristöasioissa mukaan lukien ympäristöteknologian uutuudet ja uudet määräykset.
Koko Exel Compositesin henkilöstö on tulospalkkauksen piirissä. Toimihenkilöillä on kuukausipalkka sekä vuosibonus, joka on sidottu vuosittain sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen painottaen kasvua ja kannattavuutta. Työntekijät ovat myös tulospalkkion piirissä, mutta heille palkkio maksetaan tilikausittain työn tuottavuuden perusteella.
Konsernilla on yhtiön johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille suunnattu pitkäaikainen kannustusohjelma. Ohjelman tarkoitus on kannustaa ohjelmaan kuuluvia henkilöitä parantamaan Exel Compositesin pitkäaikaista kannattavuutta ja arvoa ja palkita heitä näiden tavoitteiden saavuttamisesta Exel Compositesin strategian ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Hallitus vahvistaa ohjelman vuosittain.
Osallistujat palkitaan vuosittaisessa ohjelmassa, jos hallituksen määrittelemät taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää tulos/osake (EPS) sekä sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) -tunnuslukujen kasvua koskevat tavoitteet erikseen jokaiselle vuosittaiselle ohjelmalle ennen sen alkamista. Hallitus päättää vuosittain palkitsemisen maksimimäärästä ja se voidaan antaa rahamääräisenä tai vastaavana määränä yhtiön osakkeita. Yhtiöllä on osakkeisiin omistuksenpidätysoikeus kahden vuoden ajan. Ollakseen oikeutettu palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä, mikäli hallitus ei toisin päätä. Ohjelman kustannus kirjataan liiketoiminnan kuluihin vaikutusaikanaan suoriteperiaatteella IFRS 2:n mukaisesti.
Palkkiota maksettiin 0,5 miljoonaa euroa vuodelta 2011.
Yhtiön osakepääoma ei ole muuttunut tilikauden aikana ja osakemäärä on 11 896 843 kappaletta, jokainen kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan 0,18 euroa. Osakelajeja on yksi ja osakkeet ovat Suomen lain mukaisesti vapaita.
Exel Compositesilla ei ollut omia osakkeita katsauskauden aikana.
Exel Compositesin osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Teollisuustuotteet ja palvelut -toimialaluokassa pienten yhtiöiden sarjassa.
Vuonna 2011 yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 9,40 (7,25) euroa, alin kurssi 6,75 (5,00) euroa ja päätöskurssi 7,65 (7,06) euroa. Katsauskauden keskikurssi oli 8,10 (5,86) euroa.
Osakkeen kokonaistuotto vuonna 2011 oli 15 (36) prosenttia. Osakkeita vaihdettiin katsauskauden aikana 1 381 139 (2 298 611) kappaletta, mikä vastaa 11,6 (19,3) prosenttia keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo katsauskauden päätöskurssilla oli 91,0 (84,0) miljoonaa euroa.
31.12.2011 toimitusjohtaja ja hallitus omistivat joko suoraan tai epäsuoraan 0,8 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.
Exel Compositesin suurin omistaja on ruotsalainen sijoitusyhtiö Nordstjernan AB, jonka omistusosuus vuoden 2011 lopussa oli 29,4 prosenttia. Muita merkittäviä omistajia olivat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,8 prosenttia), OP-Suomi Pienyhtiöt (4,5 prosenttia) ja Ulkomarkkinat Oy (4,0 prosenttia). Yhtiöllä oli vuoden 2011 lopussa 2 649 osakkeenomistajaa (2 363 vuoden 2010 lopussa).
Exel Compositesille tehtiin kaksi liputusilmoitusta tilikauden aikana. 20.5.2011 saamamme tiedon mukaan Veikko Laine Oy:n (kaupparekisteritunnus 0110592-0) osuus Exel Composites Oyj:n äänimäärästä ja osakepääomasta alitti 5 prosenttia 20.5.2011. Ennen transaktiota Veikko Laine Oy:n omistusosuus Exel Composites Oyj:n äänimäärästä ja osakepääomasta oli 595.796 osaketta eli 5,95 prosenttia. Transaktion jälkeen Veikko Laine Oy:n omistusosuus oli 395.796 osaketta eli 3,33 prosenttia.
12.12.2011 saamamme tiedon mukaan Evli Pankki Oyj:n (kaupparekisteritunnus 0533755-0) osuus Exel Composites Oyj:n äänimäärästä ja osakepääomasta alitti 5 prosenttia 9.12.2011. Myytyään 50.000 Exel Composites Oyj:n osaketta kauppapäivällä 9.12.2011, Evli Rahastoyhtiö Oy:n (kaupparekisteritunnus 0744659-0) hallinnoiman sijoitusrahaston osuus Exel Compositesin äänimäärästä ja osakepääomasta pieneni 4,77 prosenttiin.
Exel Composites julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 2011. Sen laadinnassa on noudatettu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin kohtaa 54 sekä Suomen osakeyhtiölain § 2 kohtaa 6. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan erillään hallituksen toimintakertomuksesta. Lisätietoja Exel Compositesin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla yhtiön verkkopalvelusta osoitteesta www.exelcomposites.com.
Exel Composites Oyj:n 6.4.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen siitä, että tilikaudelta 2010 maksetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta eli yhteensä 5,9 (3,0) miljoonaa euroa.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 600.000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 6.4.2011 Peter Hofvenstamin, Göran Jönssonin, Reima Kerttulan ja Heikki Mairinojan jatkamaan hallituksessa. Vesa Kainu ei ollut enää käytettävissä uudelleenvalintaan. Uudeksi jäseneksi valittiin Heikki Hiltunen. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Peter Hofvenstam.
Vuonna 2011 hallitus kokoontui 9 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100 prosenttia. Hallitukselle maksettiin palkkioita yhteensä 140 (154) tuhatta euroa vuodelta 2011.
Hallitus on suorittanut hallinnointikoodin suosituksen 15 mukaisesti hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin suhteessa yhtiöön. Heikki Hiltunen, Reima Kerttula ja Heikki Mairinoja ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Peter Hofvenstam on riippumaton yhtiöstä, mutta Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtajana hän ei ole riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Göran Jönsson on riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista, mutta hän ei ole riippumaton yhtiöstä, sillä hän on yhtiön entinen toimitusjohtaja. Hallitus on listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä annetun riippumattomuussuosituksen mukainen.
Exel Compositesin varsinainen yhtiökokous on nimittänyt yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, joka tekee esityksen yhtiökokoukselle seuraavan vuoden hallituksen jäsenistä sekä heidän palkkioistaan. Nimitystoimikuntaan kuuluivat hallituksen puheenjohtaja sekä neljän suurimman osakkeenomistajan valitsemat henkilöt 1.11.2011 omistajaluettelon mukaan. Nimitystoimikuntaan kuuluivat vuonna 2011 Tomas Billing (Nordstjernan AB) puheenjohtajana, Matti Rusanen (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen), Samuli Sipilä (OP-Rahastoyhtiö Oy), Erkki Myllärniemi (Ulkomarkkinat Oy) ja hallituksen puheenjohtaja Peter Hofvenstam asiantuntijajäsenenä. Toimikunta kokoontui kolme kertaa vuonna 2011.
Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Hilmola yhtiön tilintarkastajaksi.
Tilintarkastajille maksettiin palkkiota 173 (206) tuhatta euroa vuonna 2011.
Konsernistrategiaa täsmennettiin syyskuussa 2011. Taloudelliset tavoitteet suhdannekierron aikana säilytettiin ennallaan. Tavoitteena on, että Exel Composites -konsernin keskimääräinen vuosittainen orgaaninen kasvu ylittää toimialan markkinoiden kasvuvauhdin. Kasvu yritysostojen kautta on osa Exel Compositesin strategiaa. Exel Compositesin tavoitteena on saavuttaa vähintään 10 prosentin liikevoitto nettomyynnistä. Exel Composites pyrkii jakamaan vuosittain osinkona vähintään 40 prosenttia nettotuloksesta sikäli kun yhtiön kulloinenkin taloudellinen tilanne ja kasvumahdollisuudet sen sallivat.
Kaikkia 31.12.2011 voimassa olleita IFRS-standardeja sekä niihin liittyviä SIC- ja IFRIC -tulkintoja, jotka koskevat Exel Compositesin liiketoimintaa, on sovellettu laadittaessa vuoden 2011 tilinpäätöstä ja vertailutietoja vuodelta 2010. IFRS-standardeilla, joihin Suomen osakeyhtiölaissa sekä siihen liittyvissä säädöksissä viitataan, tarkoitetaan standardeja ja niiden tulkintoja, jotka on otettu käyttöön EU:n säädöksessä (EC) No 1606/2002. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on laadittu myös Suomen kirjanpito- ja osakeyhtiölakien mukaisesti.
Kim Sjödahl nimitettiin tuotekehitysjohtajaksi (Senior Vice President Product and Technology Development) ja Exel Composites Oyj:n johtoryhmän jäseneksi 1.2.2012 alkaen. Hän on koulutukseltaan konetekniikan diplomi-insinööri. Hän on ollut Exel Compositesin palveluksessa vuodesta 1997. Aiemmin hän toimi konsernin Suomen ja Saksan yksiköiden tuotekehitysjohtajana.
Exel Composites -konsernin vuoden 2011 tulos oli vahva myynnin ja liikevoiton kehittyessä suotuisasti.
Kysyntä hiljeni vuoden 2011 neljännellä neljänneksellä. Talouden yleiseen kehittymiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa komposiittituotteiden kysyntään. Markkinoilla vallitsevien olosuhteiden vuoksi näkyvyys on heikko.
Exel Composites suhtautuu vuoteen 2012 varauksella, mutta jatkaa pitkän aikavälin toimenpiteitä kilpailuaseman vahvistamiseksi ja panostaa edelleen kasvaviin markkinasegmentteihin kannattavan kasvun strategian jatkamiseksi.
Exel Compositesin taloudellisiin tavoitteisiin kuuluu jakaa osin-
koa vähintään 40 prosenttia tilikauden tuloksesta mikäli yrityksen kasvu ja taloudellinen tilanne eivät muuta edellytä.
Tilikauden lopussa Exel Composites Oyj:n voitonjakokelpoiset varat olivat 22 736 tuhatta euroa, josta tilikauden voitto on 6 832 tuhatta euroa.
Exel Compositesin hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 maksettaisiin osinkoa 0,50 (0,50) euroa osakkeelta.
Esitys perustuu hallituksen tekemään arvioon konsernin taloudellisesta tilanteesta ja kyvystä vastata sitoumuksiinsa sekä konsernin tulevaisuuden näkymiin ja investointitarpeisiin. Hallitus pitää esitystä osingonjaosta tasapainoisena ottaen huomioon tulevaisuuden näkymät, investointitarpeet ja konsernin olemassa olevat riskit.
Hallitus on päättänyt ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 3.4.2012. Mikäli yhtiökokous hyväksyy ehdotuksen, maksetaan osinko osakkaille 12.4.2012.
31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta
| 1000 EUR | Viite | 1.1.–31.12.2011 | 1.1.–31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| liikevaihto | 6 | 85 136 | 72 872 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 9 | 849 | 3 481 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varaston muutos | 575 | 195 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -33 933 | -28 598 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 11 | -21 133 | -18 833 |
| Poistot Liiketoiminnan muut kulut |
13 10,12 |
-2 702 -17 709 |
-2 880 -16 808 |
| liikevoitto | 11 082 | 9 430 | |
| Rahoitustuotot | 14 | 350 | 178 |
| Rahoituskulut | 15 | -634 | -672 |
| voitto ennen veroja | 10 798 | 8 936 | |
| Tuloverot | 16 | -2 852 | -2 165 |
| tilikauden tulos | |||
| 7 946 | 6 772 | ||
| muut laajan tuloslaskelman erät | |||
| 0 | |||
| Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot | 893 | 3 411 | |
| Muihin laajan tuloslaskelman eriin | |||
| liittyvät verot | 0 | 0 | |
| tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 893 | 3 411 | |
| tilikauden laaja tulos yhteensä | 8 839 | 10 183 | |
| tilikauden tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 7 946 | 6 772 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 0 | ||
| tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 8 839 | 10 183 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 0 | ||
| tulos/osake yhteensä, laimennettu ja laimentamaton, euroa | 18 | 0,67 | 0,57 |
31.12.2011
| 1 000 EUR | Viite | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 20 | 11 939 | 11 637 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 20 | 1 961 | 2 426 |
| Aineelliset hyödykkeet | 21 | 11 612 | 10 427 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 22 | 64 | 64 |
| Laskennalliset verosaamiset | 17 | 148 | 1 585 |
| pitkäaikaiset varat yhteensä | 25 723 | 26 139 | |
| lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 23 | 10 499 | 9 600 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 24 | 10 985 | 9 540 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 25 | 9 840 | 11 606 |
| lyhytaikaiset varat yhteensä | 31 323 | 30 746 | |
| varat yhteensä | 57 046 | 56 885 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| oma pääoma | 33 | ||
| Osakepääoma | 2 141 | 2 141 | |
| Muut rahastot | 30 | 37 | |
| Vapaan oman pääoman rahasto | 8 488 | 8 488 | |
| Muuntoerot | 4 204 | 3 311 | |
| Kertyneet voittovarat | 20 255 | 18 529 | |
| emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus |
35 118 | 32 507 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 0 | 0 | |
| oma pääoma yhteensä | 35 118 | 32 507 | |
| pitkäaikaiset velat | |||
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 27, 31 | 8 088 | 10 204 |
| Pitkäaikaiset korottomat velat | 26 | 392 | 362 |
| Laskennallinen verovelka | 17 | 539 | 549 |
| pitkäaikaiset velat yhteensä | 9 018 | 11 114 | |
| lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 27 | 10 | 15 |
| Ostovelat ja muut velat | 26 | 12 375 | 12 567 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 26 | 525 | 683 |
| lyhytaikaiset velat yhteensä | 12 910 | 13 265 | |
| oma pääoma ja velat yhteensä | 57 046 | 56 885 |
31.12.2011
| 1 000 EUR | Osake pääoma |
Muut rahastot |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muunto erot |
Kertyneet voitto varat |
Määräys vallat tomien omistajien osuus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| oma pääoma 1.1.2010 | 2 141 | 37 | 8 488 | -100 | 15 013 | 0 | 25 580 |
| Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Osingonjako Muut erät oma pääoma 31.12.2010 |
2 141 | 37 | 8 488 | 3 411 3 311 |
6 772 -2 974 -282 18 529 |
0 | 6 772 3 411 -2 974 -282 32 507 |
| oma pääoma 1.1.2011 | 2 141 | 37 | 8 488 | 3 311 | 18 529 | 0 | 32 507 |
| Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Osingonjako Muut erät |
-7 | 893 | 7 946 -5 948 -271 |
7 946 893 -5 948 -278 |
|||
| oma pääoma 31.12.2011 | 2 141 | 30 | 8 488 | 4 204 | 20 255 | 0 | 35 118 |
31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta
| 1 000 EUR | Viite | 1.1.–31.12.2011 | 1.1.–31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Liiketo iminnan ra havirrat |
|||
| Tilikauden voitto | 7 946 | 6 772 | |
| Oikaisut tilikauden tulokseen | 36 | 6 308 | 6 276 |
| Käyttöpääoman muutos | -2 216 | 1 729 | |
| Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat | 12 038 | 14 777 | |
| Maksetut korot | -349 | -515 | |
| Saadut korot | 129 | 114 | |
| Muut rahoituserät | -191 | -88 | |
| Maksetut verot | -2 067 | -2 296 | |
| liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat | 9 560 | 11 992 | |
| Investointien ra havirrat |
|||
| Myydyt liiketoiminnot | 0 | 0 | |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -3 208 | -1 570 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 0 | 0 | |
| investointien nettorahavirrat | -3 208 | -1 570 | |
| rahavirta ennen rahoitusta | 6 352 | 10 422 | |
| Pitkäaikaisten lainojen tuotot | 0 | 0 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -2 160 | -6 857 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut | 0 | -106 | |
| Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut | -10 | -1 477 | |
| Maksetut osingot | -5 948 | -2 974 | |
| rahoituksen nettorahavirrat | -8 118 | -11 414 | |
| rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos | 1 766 | -992 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 11 606 | 12 597 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 9 840 | 11 606 |
(Liitetiedoissa kaikki luvut ovat tuhansia euroja, ellei muuten ilmoiteta)
Exel Composites Oyj:n hallitus on kokouksessaan 16.2.2012 hyväksynyt tämän 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta olevan konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi.
Exel Composites Oyj on teknologiayhtiö, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittisia profiileja ja putkia teollisiin sovelluksiin. Konserni on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja ja se keskittyy toiminnassaan kasvaviin, kapeisiin markkinasegmentteihin.
Liiketoiminnan perustana on itse kehitetty komposiittiteknologia, siihen perustuva tuotteisto ja valittujen markkinasegmenttien hallinta vahvalla laatu- ja tuotemerkki-imagolla. Jatkuva uusien sovelluskohteiden etsiminen ja tuotekehitys yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollistavat yrityksen kannattavan kasvun. Henkilöstön osaaminen ja korkea teknologian taso ovat avainasemassa Exel Compositesin toiminnassa.
Yrityksen tehtaat sijaitsevat Suomessa, Saksassa, Belgiassa, Itävallassa, Isossa-Britanniassa, Australiassa ja Kiinassa. Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Small Cap -ryhmässä Teollisuustuotteet ja palvelut -toimialaluokassa. Yhtiön kotipaikka on Mäntyharju ja sen rekisteröity osoite on Uutelantie 24 B, 52700 Mäntyharju.
Tilinpäätös on laadittu historiallisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia listattuja osakkeita, lyhytaikaisia korkotalletuksia ja velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja kaikki arvot on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin ole ilmoitettu.
Exel Composites Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Exel Compositesin konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Exel Composites Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset vuosittain 31.12. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joiden äänimääristä Exel Composites Oyj:llä on joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia tai sillä muuten on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Tytäryritykset on yhdistelty siitä päivästä lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan, ja yhdisteleminen on lopetettu sinä päivänä, jona konsernin määräysvalta on lakannut. Tytäryritysten tilinpäätösten laatimisperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset laaditaan samalla raportointimenetelmällä kuin emoyhtiön tilinpäätös käyttäen yhtenäisiä kirjanpidon säännöksiä.
Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno määritetään perustuen hankittujen varojen hankintahetken käypään arvoon ja vastattavaksi otettuihin velkoihin ja ehdollisiin velkoihin lisättynä hankintaan liittyvillä välittömillä kuluilla. Liikearvona käsitellään hankintamenon osa, joka ylittää yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon.
Konsernin sisäisistä liiketapahtumista johtuvat tasearvot, tulot ja menot, realisoitumattomat voitot ja tappiot sekä sisäiset osingonjaot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä kokonaan.
Tappiot kohdistetaan määräysvallattomien omistajien osuuksille huolimatta siitä, että osuudesta näin ollen tulisi negatiivinen.
Mikäli konserni menettää tytäryhtiön määräysvallan,
Exel Composites on aloittavaa IFRS-tasetta laatiessaan soveltanut IFRS 1 -standardin sallimaa helpotusta koskien yritysten yhteenliittymiä. Aikaisemmin hankittujen tytäryhtiöiden varoja ja velkoja ei ole arvostettu takautuvasti käypään arvoon, vaan sisällytetty siirtymäajankohdan taseeseen aikaisemman tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Konsernilla ei ole osakkuuseikä yhteisyrityksiä.
Määräysvallattomien omistajien osuus erotetaan omasta pääomasta ja esitetään taseessa omana eränään. Samoin se esitetään omana eränään myös konsernin tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kohdentuva osuus kertyneistä tappioista kirjattiin konsernitaseeseen enintään sijoituksen määrään saakka ennen 1.1.2010. Konsernissa ei ollut määräysvallattomia omistajia vuoden 2011 lopussa.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat samat kuin edellisvuonna seuraavin muutoksin:
Konserni on ottanut käyttöön seuraavat uudet IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat sekä niiden muutokset 1.1.2011 alkaen. Seuraavien standardien ja tulkintojen käyttöönoton arvioidaan vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen tai tulokseen seuraavasti:
IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (muutettu) Standardia on sovellettava 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilinkausilla. Muutetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää lähipiirisuhteiden tunnistamisen yksinkertaistamiseksi ja määritelmän soveltamiseen liittyneiden epäjohdonmukaisuuksien poistamiseksi. Muutetussa standardissa otetaan käyttöön julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen osalta osittainen vapautus tiedonantovelvoitteista. Konserni ei odota muutoksen vaikuttavan taloudelliseen tilanteeseensa tai tulokseensa.
Muutos on voimassa 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla ja muuttaa rahoitusvelan määritelmää. Omaksi pääomaksi katsotaan muutetun standardin mukaan sellaiset liikkeeseen lasketut oikeudet (ja tietyt optiot ja warrantit), jotka annetaan aikaisemman omistuksen suhteessa yhteisön oman pääoman ehtoisten, muiden kuin johdannaisiksi luokiteltavien instrumenttien omistajille. Omaksi pääomaksi luetaan myös liikkeeseen lasketut oikeudet, joilla yhteisö hankkii kiinteän määrän omia omaksi pääomaksi luettavia rahoitusinstrumenttejaan kiinteään hintaan riippumatta siitä, missä valuutassa tuo hinta on määrätty. Koska konserni ei ole laskenut liikkeeseen muutoksessa kuvattuja instrumentteja, muutos ei vaikuta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 14:n muutos on voimassa taannehtivasti 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos sisältää ohjeistuksen vähimmäisrahastointivaatimuksen täyttämiseksi etukäteen suoritetuista maksuista tilinpäätöksessä esitettävän määrän arvioimiseksi. Muutos sallii vähimmäisrahoitusvaatimuksen täyttämiseksi suoritetun maksun esittämisen varoina. Muutos ei vaikuta konsernin tilinpäätökseen.
IASB julkaisi toukokuussa 2010 useita muutoksia standardeihin. Näiden muutoksien pääasiallinen tarkoitus oli poistaa standarditekstien epäjohdonmukaisuuksia ja selkiyttää standardien sanamuotoja. Muutoksiin liittyvät erilliset siirtymäsäännökset. Seuraavien muutosten käyttöön otto aiheutti muutoksia tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa mutta ei vaikuttanut konsernin taloudelliseen tilanteeseen tai tulokseen:
IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen: Vain tietyt ehdot täyttävät määräysvallattomien omistajien osuudet saadaan hankintahetkellä arvostaa joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Muussa tapauksessa ainoa sallittu vaihtoehto on arvostaminen käypään arvoon. Muutos astuu voimaan 1.7.2011 jälkeen alkavalla tilikaudella, mutta konserni soveltaa sitä jo 1.1.2011 alkaen.
IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot:
Muutoksen tarkoitus oli yksinkertaistaa liitetietovaatimuksia vähentämällä konsernin hallussa olevia vakuuksia koskevia liitetietoja sekä parantaa liitetietoja edellyttämällä laadullista informaatiota määrällisen informaation tueksi. Konserni huomioi muuttuneet liitetietovaatimukset rahoitusinstrumentteja koskevissa liitetiedoissa.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Standardin muutos tarkentaa, että konserni voi esittää analyysin jokaisesta laajan tuloksen erästä joko laskelmassa oman pääoman muutoksista tai erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Konserni esittää tämän analyysin osana oman pääoman muutoslaskelmaa.
Seuraavilla standardimuutoksilla ei ollut vaikutusta tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin eikä konsernin taloudelliseen tilanteeseen eikä tulokseen:
IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (Ehdollinen korvaus liiketoimintojen yhdistämisestä ennen IFRS 3:n voimaan tulemista (vuonna 2008 korjatun mukaisena)),
IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (Osakeperusteisen korvauksen käsittely)
IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös IAS 34 Osavuosikatsaukset
Seuraaville IFRIC-tulkinnoilla ja niiden muutoksilla ei ollut vaikutusta tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin eikä konsernin taloudelliseen tilanteeseen tai tulokseen:
IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat, IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla.
Tilinpäätöksen laadinta saattaa edellyttää harkinnan, arvioiden ja olettamusten käyttöä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin raportointikauden päätyttyä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Arviot perustuvat tällöin johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista. Arvonalentumistestausten laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.
Konserni on solminut kaupallisia vuokrasopimuksia. Arvioituaan näiden järjestelyjen ehdot konserni on määrittänyt, että sille on siirtynyt kaikki omistukselle olennaiset riskit ja edut ja näin ollen se vastaa sopimuksista rahoitusleasingsopimuksina.
Alla arvioidaan sellaisia keskeisiä, tulevaisuutta ja muita epävarmuustekijöitä koskevia olettamuksia tilinpäätöspäivänä, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä olennaisia oikaisuja varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulevana tilikautena.
Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko olemassa viitteitä pysyvien vastaavien arvon alentumisesta. Liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, testataan vuosittain sekä silloin, kun viitteitä arvonalentumisesta on. Muut pysyvät vastaavat testataan arvonalentumisen varalta kun on viitteitä siitä, että kerrytettävissä oleva rahamäärä on kirjanpitoarvoa pienempi.
Kun tehdään käyvän arvon laskelmia, johdon on tehtävä arvioita tulevaisuudessa odotettavista varojen tai kassavirtaa tuottavien yksiköiden kassavirroista ja valittava soveltuva diskonttokorkokanta kassavirtojen nykyarvojen laskemiseksi. Tarkemmat yksityiskohdat, pääolettamusten herkkyysanalyysi mukaan lukien, on esitetty kohdassa 28.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan kaikista verotuksessa käyttämättömistä tappioista siinä määrin kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tulosta, jota voidaan käyttää tappioita vastaan. Johdon on tehtävä olennaisia tulevan verotettavan tulon tasoon ja ajoitukseen sekä verosuunnittelustrategiaan liittyviä arvioita ja olettamuksia laskennallisen verosaamisen määrittämiseksi. Tarkemmat yksityiskohdat on esitetty kohdassa 17.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kustannukset määritetään vakuutusmatemaattisten oletusten perusteella. Vakuutusmatemaattisessa arvioinnissa määritetään diskonttauskorot, varojen oletettu tuotto, tulevat palkankorotukset, kuolleisuusaste sekä eläkkeiden korotukset tulevaisuudessa. Nämä olettamukset ovat epävarmoja, sillä ne ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.
Merkittävissä yritysten yhteenliittymissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvan arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeeseen liittyvistä rahavirroista.
Yritysten yhteenliittymät on kirjattu hankintamenetelmää (acquisition method) käyttäen. Hankintamenot määritetään laskemalla yhteen luovutettu vastike hankintapäivän käypään arvoon arvostettuna sekä mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa. Jokaisessa liiketoimintojen yhdistämisessä hankkijaosapuolen on arvostettava määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Hankintaan liittyvät kulut kirjataan kuluiksi.
Kun konserni ostaa yrityksen, se arvioi siirtyneet rahoitusvarat ja -velat tehdäkseen asianmukaiset luokittelut ja määrittämiset sopimusehtojen, taloudellisten olosuhteiden ja muiden asiaankuuluvien hankinta-ajankohtana vallitsevien olosuhteiden mukaisesti.
Liikearvoksi kirjataan aluksi määrä, jolla luovutettu vastike ylittää yksilöitävissä olevan ostetun nettovarallisuuden ja siirtyneen nettovelan. Jos vastike on ostetun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypää arvoa pienempi, erotus kirjataan tuloslaskelmaan.
Liikearvo arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistestausta varten saatu liikearvo jaetaan konsernin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin.
Edellä kuvatuista vaatimuksista poikettiin seuraavasti:
Yritysten yhteenliittymät kirjattiin hankintamenomenetelmää (purchase method) käyttäen. Omaisuuserän hankkimisesta välittömästi johtuneet transaktiomenot muodostivat osan hankintakustannuksia. Määräysvallattomien omistajien osuus (aikaisemmin käytetty termi vähemmistöosuus) määritettiin suhteellisena osuutena hankinnan kohteen yksilöitävissä olleista varoista.
Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä eikä yhteisyrityksiä.
Pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaavat määrät kertyvät omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Tämän ehdon katsotaan täyttyvän vain, jos myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan. Johdon täytyy olla sitoutunut myyntiin, jonka on voitava odottaa olevan kirjattavissa toteutuneena myyntinä vuoden kuluessa luokittelun tapahtumisesta.
Kun aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on luokiteltu myytävinä oleviksi, niihin ei tehdä poistoja eikä arvonalennuksia.
Tulot kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja tulot ovat määritettävissä luotettavasti. Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa.
Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Sport-lisenssisopimusten tuotto käsitellään IAS-standardin 18 mukaisesti perustuen toteutuvaan rahavirtaan. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Myytävien tuotteiden jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Kukin konsernin yksikkö määrittelee oman toimintavaluuttansa. Yksiköiden konsernitilinpäätökseen sisällytettävät luvut mitataan kunkin yksikön toimintavaluutassa. Konserni on päättänyt kirjata voitot tai tappiot, jotka johtuvat suorasta konsolidointimenetelmästä, jota konsernissa käytetään konsolidoinnin tekemiseen.
Itsenäisten ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu konsernin toimintavaluuttaan tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen ja varat ja velat tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntoerot, jotka syntyvät muuntamisesta, on kirjattu muun laajan tuloksen eränä omaan pääomaan. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan, kyseiseen ulkomaiseen yksikköön liittyvä muu laajan tuloksen erä kirjataan tuloslaskelmaan.
1.1.2005 jälkeen tehdyt ulkomaisten yksiköiden hankinnat ja niistä syntyvä liikearvo sekä kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on käsitelty ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetkellä kunkin yksikön toimintavaluutassa toteutumispäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset varat ja velat on muunnettu takaisin toimintavaluutan raportointihetken kurssiin.
Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän kursseja. Muut ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon ulkomaan rahassa, muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkisaamisten kurssierot sisältyvät rahoituseriin.
Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alustavassa kirjauksessa niiden hankintahintaan. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden hankintahinnaksi katsotaan käypä arvo hankintahetkenä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisesti kertyneillä arvonalentumistappioilla. Sisäisesti tuotettuja aineettomia hyödykkeitä, pois luettuna taseeseen aktivoidut kehityskustannukset, ei aktivoida, vaan kustannukset näkyvät sen vuoden tilinpäätöksessä, jona ne syntyivät.
Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on joko rajallinen tai rajaton.
Aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, tehdään poistoja niiden taloudellisen vaikutusajan aikana, ja niiden arvonalentumista arvioidaan aina kun on viitteitä siitä, että niiden arvo on voinut alentua.
Aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
| Kehitysmenot | 3–5 vuotta |
|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | 3–8 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 3–8 vuotta |
| Asiakassuhteet | 10 vuotta |
Aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton, ei tehdä poistoja, vaan niiden arvonalentumista arvioidaan vuosittain joko yksitellen tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla.
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Kehittämishankkeista aiheutuneet menot, jotka liittyvät uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnitteluun ja testaukseen, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muut kehittämismenot kirjataan suoraan kuluksi. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan kuluiksi tasapoistoina tuotteen kaupallisen tuotannon aloittamisajankohdasta alkaen niiden vaikutusaikana, kuitenkin enintään viiden vuoden aikana. Vuonna 2011 ei taseeseen ole merkitty kehitysmenoja.
Tietokoneohjelmistojen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät menot kirjataan yleensä suoraan kuluksi. Menot, jotka parantavat tai laajentavat tietokoneohjelmistojen suorituskykyä niin, että se tulee alkuperäistä tasoa korkeammaksi, käsitellään omaisuuserän parannuksena ja lisätään ohjelmiston alkuperäiseen hankintamenoon. Taseeseen merkityt tietokoneohjelmistojen kehittämismenot kirjataan kuluksi tasapoistoina taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Patenttien, tavaramerkkien ja lisenssien hankintamenot merkitään taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan kuluessa.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä, taloudelliseen vaikutusaikaan perustuvilla suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla.
Poistot on laskettu tasapoistoina kunkin omaisuuserän hankintamenosta sen arvioituna taloudellisena vaikutusaikana jäännösarvoon asti. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muilta osin poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin:
| Rakennukset | 5–20 vuotta |
|---|---|
| Koneet | 5–15 vuotta |
| Kalusto | 3–5 vuotta |
Jos hyödykkeen kirjanpitoarvo on suurempi kuin rahamäärä, joka siitä arvioidaan olevan kerrytettävissä, sen kirjanpitoarvo alennetaan välittömästi kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi.
Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi. Kooltaan merkittävien nykyaikaistus- ja parannushankkeiden menot merkitään taseeseen, jos on todennäköistä, että niistä koituva taloudellinen hyöty ylittää omaisuudesta alun perin saataviksi arvioidut tuotot. Nykyaikaistus- ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin hyödykkeiden jäljellä olevan taloudellisen pitoajan kuluessa.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" -standardin mukaisesti.
Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.
Julkiset avustukset kirjataan, kun on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja kun kaikki siihen liittyvät ehdot on täytetty. Kuluun liittyvät avustukset tuloutetaan vaikutusaikanaan samalla kaudella, jolle vastaava kulu kirjataan. Kun avustus liittyy hyödykkeeseen, se määritetään ennakkomaksuksi ja kirjataan tuloslaskelmaan kyseisen hyödykkeen odotetun taloudellisen vaikutusajan aikana yhtä suurissa vuosierissä.
Vieraan pääoman menot, jotka liittyvät suoranaisesti sellaisen omaisuuserän hankintaan, rakentamiseen tai valmistamiseen, jonka käyttö- tai myyntikuntoon saattamiseen kuluu vääjäämättä
huomattavan pitkä aika, aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän menoja. Kaikki muut vieraan pääoman menot kirjataan sen jakson kuluiksi, jona ne syntyvät. Vieraan pääoman menot muodostuvat koroista ja muista menoista, joita yhteisölle aiheutuu varojen lainaamisesta. Vuoden 2011 päättyessä konsernilla ei ollut varoja, joiden osalta vieraan pääoman menot olisi aktivoitu.
IAS 39 -standardissa rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, lainoiksi ja saamisiksi, eräpäivään saakka pidettäviksi sijoituksiksi, myytävissä oleviksi sijoituksiksi taikka tehokkaassa suojauksessa suojausinstrumenteiksi tarkoitetuiksi johdannaisiksi. Konserni luokittelee rahoitusvaransa niiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.
Kaikki rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon, johon lisätään välittömät transaktiomenot sellaisten sijoitusten tapauksessa, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Konsernin rahoitusvaroihin sisältyy käteistä ja lyhytaikaisia talletuksia, myyntisaamisia ja muita saamisia, noteerattuja ja noteeraamattomia rahoitusvälineitä sekä rahoitusjohdannaisia.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmä on jaettu kahteen alaryhmään: kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määrätyt varat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiassa voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Arvonalentumisesta johtuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.
Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä sekä korollisia sijoituksia jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen vähennettynä arvonalentumistappiolla. Konsernilla ei ollut 31.12.2011 ja 31.12.2010 päättyneinä vuosina eräpäivään saakka pidettäviä sijoituksia.
"Myytävissä oleviin sijoituksiin" kuuluu osakkeita ja velkakirjoja. Myytävissä oleviksi luokitellut osakesijoitukset ovat niitä, joita ei ole luokiteltu pidettäväksi kaupankäyntitarkoituksessa eikä kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tähän luokkaan kuuluvat velkakirjat ovat velkakirjoja, joita on tarkoitus pitää toistaiseksi ja jotka voidaan myydä likviditeettitarpeiden vuoksi tai vastauksena markkinaolosuhteiden muutoksiin. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon, niin että toteutumattomat voitot tai tappiot kirjataan muuksi laajan tuloksen eräksi myytävissä olevien sijoitusten rahastoon, siihen asti kunnes sijoitus kirjataan pois taseesta. Tällöin kertynyt voitto tai tappio kirjataan liiketoiminnan muuksi tuotoksi tai määritellään arvonalentumiseksi. Kertynyt tappio kirjataan tuloslaskelmaan rahoitusmenoiksi ja poistetaan myytävissä olevien sijoitusten rahastosta.
Rahoitusomaisuuserä kirjataan pois taseesta, kun
Taseessa rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset koostuvat rahasta ja pankkisaamisista sekä lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joilla on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi.
Rahat ja pankkisaamiset merkitään taseessa alkuperäiseen arvoonsa.
IAS 39 -standardissa rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi, lainoiksi taikka tehokkaassa suojauksessa suojausinstrumenteiksi tarkoitetuiksi johdannaisiksi. Konserni luokittelee rahoitusvelkansa niiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Kaikki rahoitusvelat arvostetaan alun perin käypään arvoon, johon lisätään lainojen tapauksessa välittömät transaktiokustannukset. Konsernin rahoitusvelkoihin kuuluu ostovelkoja ja muita korottomia velkoja, pankkitilien luottolimiittejä, anto- ja ottolainoja sekä rahoitusjohdannaisia.
Rahoitusleasingvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmissä tilinpäätöksissä kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konserni ei sovella IAS 39 -standardin tarkoittamaa suojauslaskentaa. Siten kaikki arvonmuutokset johdannaissopimuksista kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernilla on korkojohdannaisia, joilla pitkäaikaisia rahoitusvelkoja on muutettu kiinteäkorkoisiksi, sekä valuuttatermiinijohdannaisia. Johdannaiset on esitetty liitetietojen kohdassa 31. Johdannaiset merkitään taseen siirtovelkoihin ja siirtosaamisiin.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Ulkomaisen yhtiön omaan pääomaan kohdistuva suojaus kirjataan omaan pääomaan samalla tavoin kuin oman pääoman muuntoero. Vuosina 2011 ja 2010 konserni ei suojannut ulkomaisiin yksikköihin tekemiään nettosijoituksia.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo taikka sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi on suurempi. Se määritetään omaisuuseräkohtaisesti, paitsi jos omaisuuserän tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippuvaisia muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien tuottamista rahavirroista. Kun omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän, omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ja sen kirjanpitoarvoa alennetaan kerrytettävissä olevaan määrään.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset hyödykkeet.
Jatkuvien toimintojen arvonalentumistappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan niihin menoluokkiin, jotka vastaavat alentuneen omaisuuserän toimintoa.
Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja olosuhteiden viitatessa siihen, että kirjanpitoarvo on saattanut alentua.
Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Rahoitusomaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta, joka johtuu yhdestä tai useammasta omaisuuserän alkuperäisen kirjauksen jälkeisestä tapahtumasta, on objektiivista näyttöä ja että kyseinen tappiotapahtuma on vaikuttanut arvioihin rahoitusomaisuuserän tulevista rahavirroista, jotka ovat luotettavasti arvioitavissa.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana määrään, joka vastaa pienempää seuraavista: vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai vähimmäisvuokrien nykyarvo. Jokainen leasingmaksu jaetaan lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä. Koron osuus maksuista merkitään kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.
Vuokrasopimukset, joissa merkittävä osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä säilyy vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat maksut merkitään tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.
Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taseessa. Niissä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotto kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan taseessa hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetulla keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, työsuorituksesta johtuvista välittömistä menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisista valmistuksen kiinteistä ja muuttuvista yleismenoista, mutta se ei sisällä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvona käytetään arvioitua myyntihintaa normaalissa liiketoiminnassa vähennettynä valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla.
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäisiä laskuja vastaavaan määrään.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen merkittävästi ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Kaikkien yli 90 päivän ikäisten myyntisaatavien kassavirta arvioidaan nollaksi. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeisiin tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Kantaosakkeet sisältyvät omaan pääomaan. Uudesta osakeannista välittömästi johtuvat menot lukuun ottamatta yritysfuusioita esitetään saatujen maksujen vähennyksenä omassa pääomassa.
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien veroihin liittyvät oikaisut ja laskennallisten verojen muutoksen.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaisesti kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Väliaikaisia eroja syntyy ensisijaisesti aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, hankittujen yritysten hankintahetken taseiden käypiin arvoihin arvostuksesta, eläkkeitä ja muita eläkkeelle jäämisen jälkeisiä etuuksia koskevista varauksista, myöhemmin vähennettävistä verotuksellisista tappioista ja lisäksi hankintojen yhteydessä nettovarallisuuden käyvän arvon ja verotuksellisen arvon välisistä eroista.
Laskennallisia verosaamisia on kirjattu siihen määrään asti kun tulevaisuudessa todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai pääkohdittain säädettyjä verokantoja.
Tulot, menot ja omaisuuserät kirjataan myyntiverottomina, • paitsi kun omaisuuden tai palvelujen ostamisesta aiheutunutta myyntiveroa ei saada takaisin veroviranomaisilta
• lukuun ottamatta saamisia ja velkoja, jotka esitetään myyntiverollisina.
Konsernilla on eri maissa erilaisia eläkejärjestelmiä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Osa näistä järjestelyistä on etuuspohjaisia, jolloin niissä määritellään eläketurvaa koskevat etuudet, työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä maksettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät yleensä henkilöstön palvelusajan ja tietyn ajanjakson palkan perusteella. Eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiöille. Lisäksi konsernilla on maksupohjaisia järjestelmiä.
Etuuspohjaisissa järjestelmissä eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla ja oikaistuna vakuutusmatemaattisilla voitoilla ja tappioilla sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Eläkevastuun laskevat riippumattomat vakuutusmatemaatikot. Vastuu määritellään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method): eläkevastuu saadaan laskemalla arvioitujen kassavirtojen nykyarvo käyttäen korkona vastuuajaltaan vastaavien valtion velkasitoumusten korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle perustuen vuosittain tehtäviin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, tietyn vaihteluvälin ylittävältä osalta, kirjataan työntekijöiden jäljellä olevalle keskimääräiselle palvelusajalle.
Maksupohjaisissa järjestelmissä eläkemaksut suoritetaan vakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille kaudelle, jota veloitus koskee.
Konsernilla on yhtiön johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille suunnattu pitkäaikainen kannustusohjelma. Ohjelman tarkoitus on kannustaa ohjelmaan kuuluvia henkilöitä parantamaan Exel Compositesin pitkäaikaista kannattavuutta ja arvoa ja palkita heitä näiden tavoitteiden saavuttamisesta Exel Compositesin strategian ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Hallitus vahvistaa ohjelman vuosittain.
Osallistujat palkitaan vuosittaisessa ohjelmassa, jos hallituksen määrittelemät taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää tulos/osake (EPS) sekä sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) -tunnuslukujen kasvua koskevat tavoitteet erikseen jokaiselle vuosittaiselle ohjelmalle ennen sen alkamista. Hallitus päättää vuosittain palkitsemisen maksimimäärästä ja se voidaan antaa rahamääräisenä tai vastaavana määränä yhtiön osakkeita. Yhtiöllä on osakkeisiin omistuksenpidätysoikeus kahden vuoden ajan. Ohjelman kustannus kirjataan liiketoiminnan kuluihin vaikutusaikanaan suoriteperiaatteella IFRS 2 mukaisesti.
Ollakseen oikeutettu palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä, mikäli hallitus ei toisin päätä. Palkkiota maksettiin 0,5 miljoonaa euroa vuodelta 2011.
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena lakisääteinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti sekä edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Mikäli konserni odottaa varauksen tulevan katetuksi, saatava korvaus merkitään taseeseen erillisenä saatavana, mutta vain, jos korvauksen saaminen on käytännöllisesti katsoen varmaa.
Henkilöstön oikeus vuosilomaan ja pitkään palvelusaikaan perustuvaan lomaan merkitään kirjanpitoon oikeuden syntyessä. Kirjattava varaus vastaa velvoitetta, joka koskee raportointipäivään mennessä suoritettuun työhön perustuvaa vuosilomaa ja pitkään palvelusaikaan perustuvaa lomaa.
Konserni kirjaa tappiollisten sopimusten varalta varauksen, jos sopimuksen odotettavissa olevat hyödyt ovat pienemmät kuin sopimusten mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät kustannukset.
Konserni kirjaa merkittävistä projektitoimituksista varauksen, joka kattaa sopimuksen mukaisen tuotteiden korjaukseen tai vaihtoon liittyvät kustannukset takuuaikana.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen ja virallisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.
Konsernin osingonjako kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon maksettavaksi.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa otetaan osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa huomioon laimentava vaikutus, joka olisi kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden muuttamisella osakkeiksi. Osakeoptioiden vaikutusta huomioitaessa lasketaan se osakemäärä, joka olisi ulkona oleviin osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien rahallisen arvon perusteella voitu hankkia markkinahintaan, ja näin saadaan määritetyksi vastikkeettomien osakkeiden määrä, joka lisätään ulkona oleviin osakkeisiin. Tilikauden tulosta ei oikaista, koska osakkeiden kokonaismäärä on lisätty vain niillä osakkeilla, jotka on oletettu lasketun liikkeelle vastikkeettomina.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon ja maantieteellisen aluejaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.
Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.
Konsernilla on yksi liiketoimintasegmentti, Exel Composites.
Konsernin maantieteelliset alueet ovat pohjoismaat, muu Eurooppa ja muu maailma. Maantieteellisten alueiden osalta liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Pohjoismaat | 15 256 | 13 919 |
| Muu Eurooppa | 53 629 | 46 326 |
| Muu maailma | 16 251 | 12 627 |
| yhteensä | 85 136 | 72 872 |
Suurimman asiakkaan liikevaihto vuonna 2011 oli 19 285 (13 317 vuonna 2010) tuhatta euroa.
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Pohjoismaat | 13 760 | 12 731 |
| Muu Eurooppa | 14 228 | 12 852 |
| Muu maailma | 18 617 | 17 983 |
| yhteensä | 46 605 | 43 566 |
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Pohjoismaat | 1 287 | 749 |
| Muu Eurooppa | 1 389 | 545 |
| Muu maailma | 532 | 277 |
| yhteensä | 3 208 | 1 570 |
Konserni ei hankkinut liiketoimintoja vuosina 2010 eikä 2011.
Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja raportointivaluuttana ei ole euro, tuloslaskelmat on muunnettu konsernin toimintavaluuttaan tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen, kun taas varat ja velat on muunnettu raportointipäivän kurssiin. Raportointipäivän muuntokursseina on käytetty Euroopan keskuspankin julkaisemia tilinpäätöspäivän päätöskursseja. Keskimääräiset kurssit on laskettu Euroopan keskuspankin julkaisemien kuukausien keskikurssien keskiarvona. Käytetyt päävaluuttojen muuntokurssit ovat seuraavat:
| Maa | Valuutta | Keskikurssi 2011 |
Keskikurssi 2010 |
Tilinpäätöspäivän kurssi 2011 |
Tilinpäätöspäivän kurssi 2010 |
|---|---|---|---|---|---|
| Australia | AUD | 1,34817 | 1,44418 | 1,27230 | 1,31360 |
| Iso-Britannia | GBP | 0,86777 | 0,85824 | 0,83530 | 0,86075 |
| Kiina | RMB | 8,99607 | 8,98050 | 8,15880 | 8,82200 |
| Ruotsi | SEK | 9,02761 | 9,54693 | 8,91200 | 8,96550 |
| USA | USD | 1,39171 | 1,32681 | 1,29390 | 1,33620 |
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 14 | 75 |
| Muut liiketoiminnan tuotot | 835 | 3 046 |
| Nettovoitto pysyvien vastaavien myynnistä | 0 | 0 |
| yhteensä | 849 | 3 481 |
Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät kertaluonteisia Exel Sports Brandsin lisenssisopimustuottoja 0,5 miljoonaa (2,5 miljoonaa) euroa.
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Vuokrakulut Muut liiketoiminnan kulut |
1 078 16 631 |
1 256 15 552 |
| yhteensä | 17 709 | 16 808 |
Konsernin tilintarkastuspalkkiot olivat 173 (206) tuhatta euroa. Muita tilintarkastusyhteisön suorittamia palveluja ostettiin 20 (59) tuhannella eurolla. Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy aikaisemman salibandyliiketoiminnan lisenssinhaltijan yrityssaneerauksen vuoksi aiheutuneita kertaluonteisia kustannuksia 0,0 miljoonaa (1,1 miljoonaa) euroa.
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Palkat | 17 834 | 15 699 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 1 847 | 1 563 |
| Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt | 54 | 45 |
| Muut henkilösivukulut | 1 398 | 1 525 |
| yhteensä | 21 133 | 18 833 |
| Henkilöstö | ||
| Henkilöstö keskimäärin | 428 | 404 |
| yhteensä | 428 | 404 |
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 1 639 tuhatta euroa vuonna 2011 (1 312 tuhatta euroa vuonna 2010). Kulut sisältyvät tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin.
| Poistot käyttöomaisuuslajeittain 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 553 | 528 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset | 357 | 440 |
| Koneet ja laitteet | 1 785 | 1 904 |
| yhteensä | 2 695 | 2 873 |
| Arvonalennukset käyttöomaisuuslajeittain 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
| Aineettomat hyödykkeet | 0 | 0 |
| Liikearvo | 0 | 0 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset | 7 | 7 |
| Koneet ja laitteet | 0 | 0 |
| Muut | 0 | 0 |
| yhteensä | 7 | 7 |
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Korkotuotot lainoista ja saatavista | 131 | 56 |
| Osinkotuotot | 1 | 1 |
| Valuuttakurssivoitot | 178 | 123 |
| Tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos (johdannaisista) | 40 | -3 |
| Muut rahoitustuotot | 0 | 1 |
| rahoitustuotot yhteensä | 350 | 178 |
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Korkokulut veloista | 346 | 459 |
| Korkomenot rahoitusleasingsopimuksista | 1 | 26 |
| Valuuttakurssitappiot | 284 | 149 |
| Tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos (johdannaisista) | 0 | -2 |
| Muut rahoituskulut | 3 | 40 |
| rahoituskulut yhteensä | 634 | 672 |
Myynnin kurssierot (kurssitappio -16 tuhatta euroa) ja ostojen kurssierot (kurssitappio -7 tuhatta euroa) on kirjattu tulosvaikutteisesti asianomaisille myynti- ja ostotileille.
Tilikauden kuluksi kirjattu tulovero koostui pääasiallisesti seuraavista osatekijöistä 31.12.2011 ja 31.12.2010 päättyneiltä vuosilta:
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -1 442 | -2 211 |
| Edellisten tilikausien verot | 0 | 220 |
| Laskennalliset verot | -1 410 | -174 |
| tuloslaskelmassa ilmoitetut tuloverot yhteensä | -2 852 | -2 165 |
Verokulun ja kirjanpidon tuloksen täsmäytyslaskelma kerrottuna Suomessa sovellettavalla verokannalla 31.12.2011 ja 31.12.2010 päättyneiltä vuosilta on seuraava:
| Tuloveron täsmäytyslaskelma | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Kirjanpidon tulos ennen veroja | 10 798 | 8 936 |
| Suomen lakisääteisen verokannan 26 % mukaan laskettu vero | 2 808 | 2 323 |
| Suomen ja ulkomaiden verokantojen välinen ero | 101 | 92 |
| Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot | 186 | -149 |
| Muut | -243 | -101 |
| Tuloverot yhteensä | 2 852 | 2 165 |
| Efektiivinen verokanta | 26,4 | 24,2 |
| Laskennalliset verosaamiset, 1 000 EUR |
1.1.2011 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 17 | -13 | 4 | ||
| Tappiot | 180 | -102 | 78 | ||
| Muut väliaikaiset erot | 2 448 | -1 414 | -278 | 756 | |
| Netotettu laskennallisista veroveloista | -1 060 | 370 | -690 | ||
| laskennallinen verosaaminen | 1 585 | -1 159 | -278 | 148 | |
| Laskennalliset verovelat, 1 000 EUR |
1.1.2011 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2011 |
| Kertyneet poistoerot |
| Laskennalliset verosaamiset, 1 000 EUR |
1.1.2010 | Kirjattu tuloslas kelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 21 | -4 | 17 | ||
| Tappiot | 124 | 56 | 180 | ||
| Muut väliaikaiset erot | 3 182 | -452 | -282 | 2 448 | |
| Netotettu laskennallisista veroveloista | -1 012 | -48 | -1 060 | ||
| laskennallinen verosaaminen | 2 315 | -448 | -282 | 1 585 |
| Laskennalliset verovelat, 1 000 EUR |
1.1.2010 | Kirjattu tuloslas kelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|---|---|
| Kertyneet poistoerot | |||||
| Muut väliaikaiset erot | 1 260 | 349 | 1 609 | ||
| Netotettu laskennallisesta verosaatavasta | -1 012 | -48 | -1 060 | ||
| Laskennallinen verovelka netto | 248 | 301 | 549 |
Suoraan omaan pääomaan on kirjattu aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia laskennallisten verojen eriä. Konsernilla oli 31.12.2011 verotuksellisia nettotappioita 312 (964) tuhatta euroa, joista yhtiö on kirjannut laskennallista verosaamista 78 (180) tuhatta euroa, joilla voidaan tasata tulevien veronalaisten voittojen verotusta yhtiöissä, joissa tappiot syntyivät.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Exel Compositesin osakkeilla ei ole laimennusvaikutusta.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 EUR) | 7 946 | 6 772 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) | 11 897 | 11 897 |
| Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake) | 0,67 | 0,57 |
6.4.2011 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hyväksyttiin hallituksen ehdotus siitä, että 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta sisältäen Exel Composites Oyj:n 50-vuotisjuhlavuoden ylimääräistä osinkoa 0,25 euroa osaketta kohti.
Tilinpäätöshetken jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,50 euroa osakkeelta (summaa ei ole kirjattu velaksi 31.12.).
Konsernissa ei ole sisäisesti aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä.
| Liikearvo 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 15 741 | 14 072 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Kurssierot | 302 | 1 669 |
| Hankintameno 31.12. | 16 043 | 15 741 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -4 104 | -4 104 |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -4 104 | -4 104 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 11 637 | 9 968 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 11 939 | 11 637 |
| Aineettomat oikeudet, 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 5 471 | 4 775 |
| Lisäykset | 0 | 4 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 |
| Kurssierot | 126 | 692 |
| Hankintameno 31.12. | 5 597 | 5 471 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -3 555 | -2 874 |
| Poistot | -379 | -355 |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Kurssierot | -86 | -326 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -4 020 | -3 555 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 1 916 | 1 900 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 577 | 1 916 |
| Muut pitkävaikutteiset menot, 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 3 092 | 2 970 |
| Lisäykset | 48 | 83 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 39 |
| Muuntoerot | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 3 140 | 3 092 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -2 582 | -2 408 |
| Poistot | -174 | -174 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Muuntoerot | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -2 756 | -2 582 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 510 | 560 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 383 | 510 |
| Maa- ja vesialueet, 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 828 | 779 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Siirto erien välillä | 0 | 0 |
| Kurssierot | 41 | 49 |
| Hankintameno 31.12. | 869 | 828 |
| Arvonalennukset | -45 | -34 |
| Muuntoerot | -4 | -3 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 790 | 752 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 820 | 790 |
| Rakennukset ja rakennelmat, 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
| Hankintameno 1.1. | 6 767 | 5 941 |
| Lisäykset | 146 | 61 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Siirto erien välillä | 0 | 572 |
| Kurssierot | 112 | 193 |
| Hankintameno 31.12. | 7 025 | 6 767 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -3 568 | -3 228 |
| Poistot | -357 | -294 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Muuntoerot | -27 | -46 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -3 952 | -3 568 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 3 200 | 2 714 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3 074 | 3 200 |
| Koneet ja kalusto, 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
| Hankintameno 1.1. | 34 129 | 31 761 |
| Lisäykset | 2 546 | 982 |
| Vähennykset | -66 | -18 |
| Siirrot erien välillä | 392 | 639 |
| Kurssierot | 285 | 765 |
| Hankintameno 31.12. | 37 286 | 34 129 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -28 415 | -26 082 |
| Poistot | 1 775 | -1 894 |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 27 | 0 |
| Muuntoerot | -193 | -439 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -30 356 | -28 415 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 5 711 | 5 677 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6 927 | 5 711 |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat, 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
| Hankintameno 1.1. | 692 | 930 |
| Lisäykset | 468 | 440 |
| Siirrot erien välillä | -392 | -678 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 768 | 692 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 692 | 930 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 768 | 692 |
| Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet, 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| rakennukset | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 105 | 1 677 |
| Siirto erien välillä | 0 | -572 |
| Hankintameno 31.12. | 0 | 1 105 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -1 105 | -959 |
| Poistot | 0 | -146 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0 | -1 105 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 0 | 719 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 0 | 0 |
| Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet, 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
| koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 810 | 1 810 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 1 810 | 1 810 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -1 766 | -1 766 |
| Poistot | -10 | -10 |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -1 786 | 1 776 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 34 | 44 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 24 | 34 |
Konsernilla ei ollut myytävänä olevia omaisuuseriä.
Pitkäaikaiset varat koostuvat pääasiassa liittymismaksuista ja puhelinosakkeista.
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tasearvo 1.1. | 64 | 64 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Käyvän arvon muutos | 0 | 0 |
| Tasearvo 31.12. | 64 | 64 |
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 5 037 | 4 755 |
| Keskeneräiset tuotteet | 876 | 727 |
| Valmiit tuotteet | 4 586 | 4 119 |
| vaihto-omaisuus yhteensä | 10 499 | 9 600 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 0,3 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (0,4 miljoonaa euroa vuonna 2010).
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 9 750 | 8 796 |
| Siirtosaamiset | 812 | 381 |
| Muut saamiset | 423 | 364 |
| saamiset yhteensä | 10 985 | 9 540 |
Vuoden 2011 aikana kirjattiin myyntisaamisista luottotappiota 33 tuhatta euroa (1 170 tuhatta euroa vuonna 2010) koostuen realisoituneista luottotappioista, yhteensä 425 tuhatta euroa (741 tuhatta euroa vuonna 2010), sekä luottotappiovarauksesta, yhteensä -392 tuhatta euroa (429 tuhatta euroa vuonna 2010), jossa on huomioitu kaikki yli 90 päivää erääntyneet myyntisaamiset.
31.12.2011 myyntisaamisten ikäjakautuma oli seuraava (luvut tuhansia euroja):
| Erääntyneiden ikäjakautuma | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | Erääntymättömät | < 30 pv | 30–60 pv | 61–90 pv | 91–180 pv | 181–365 pv | Yli 1 vuosi | |
| 2011 | 9 750 | 7 276 | 1 745 | 589 | 140 | 0 | 0 | 0 |
| 2010 | 8 796 | 6 690 | 1 712 | 278 | 115 | 0 | 0 | 0 |
Kaikki yli 90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset on poistettu ja tuloslaskelmaan on tehty vastaava varaus.
Rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitileistä, joiden määrä oli 9 840 (11 606) tuhatta euroa.
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 6 959 | 6 692 |
| Siirtovelat | 5 057 | 5 561 |
| Ennakkomaksut | 66 | 275 |
| Muut korottomat velat | 818 | 722 |
| Pitkäaikaiset korottomat velat | 392 | 362 |
| yhteensä | 13 291 | 13 612 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat, 1000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tasearvot | Tasearvot | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 7 840 | 10 000 |
| Eläkelainat | 233 | 179 |
| Rahoitusleasingvelat | 15 | 25 |
| yhteensä | 8 088 | 10 204 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat, 1000 EUR | 2011 | 2010 |
| Lyhtyaikaiset lainat rahoituslaitoksilta | 0 | 5 |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus (lyhennykset) | 0 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 10 | 10 |
| yhteensä | 10 | 15 |
| Pitkäaikaisten velkojen erääntyminen, 1000 EUR | ||
| 2011 | 0 | 0 |
| 2012 | 0 | 720 |
| 2013 | 0 | 1 440 |
| 2014 | 1 440 | 1 440 |
| 2015 | 6 400 | 6 400 |
| 2016 | 0 | 0 |
| Myöhemmin | 0 | 0 |
| yhteensä | 7 840 | 10 000 |
Vuonna 2011 pitkäaikaisia velkoja on lyhennetty ennenaikaisesti 2 160 tuhatta euroa.
| Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat, 1000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 11 | 11 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa | 15 | 26 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 10 | 10 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa | 15 | 25 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 1 | 2 |
| rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 25 | 35 |
Pitkäaikaisista veloista 10 000 tuhatta euroa (10 000 tuhatta euroa vuonna 2010) on koronvaihtosopimuksilla muutettu kiinteäkorkoisiksi.
Liiketoimintoja yhdistämällä saatu liikearvo on peräisin seuraavista liiketoimintayksiköistä:
| Liikearvon jakautuminen, 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Suomi | 135 | 135 |
| Saksa | 1 305 | 1 305 |
| Belgia | 209 | 209 |
| Itävalta | 688 | 688 |
| Pacific Composites | 9 603 | 9 301 |
| yhteensä | 11 939 | 11 637 |
A rvonalentumistestaus tehdään vuosittain liikearvolle ja rajattoman taloudellisen vaikutusajan omaaville aineettomille hyödykkeille. Exel Composites -konsernilla ei ollut tilinpäätöshetkellä rajattoman vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä.
Seuraavat oletukset vaikuttavat käyttöarvolaskelmaan voimakkaimmin:
Konserni on kohdistanut liikearvot rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumista testataan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen taseen kirjanpitoarvoon. Kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvon avulla, joka muodostuu nykyhetkeen diskontatuista tulevaisuudessa saatavista rahavirroista. Rahavirtoja koskevat arviot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja liiketoimintajohdon laatimille seuraavan viiden vuoden ennusteille. Tämän jälkeen pitkän aikavälin arviot perustuvat 3 (3) prosentin vuosittaiseen kasvuun. Bruttokatetason on ennusteissa arvioitu säilyvän keskimäärin nykytasolla.
Diskonttokorot on määritetty liiketoimintayksikölle erikseen siten, että ne heijastavat eri liiketoimintojen riskin vaikutusta oman pääoman tuottovaatimukseen. Vieraan pääoman kustannus on määritelty olemassa olevan luottokannan mukaisesti. Pääoman keskimääräiskustannusta laskettaessa on huomioitu konsernin tavoitteellinen pääomarakenne sekä velkaisuuden vaikutus konsernin oman pääoman kustannukseen. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja vaihteli rahavirtaa tuottavasta yksiköstä riippuen 7,9–9,9 (7,5–9,9) prosentin välillä.
Arvonalentumistestin perusteella kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät vastaavat tasearvot. Vuonna 2011 ei arvonalentumistappioita kirjattu.
Johto arvioi, että liikevaihto voi laskea 25 prosenttia ennen kuin syntyisi tilanne, jossa kerrytettävissä oleva kassavirta alittaisi vastaavat tasearvot. Vaihtoehtoisesti myyntikate voi alentua 10 prosenttiyksikköä tai diskonttokorko nousta 25 prosenttiin.
K onserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisilta vaikutuksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, likviditeetti- ja varainhankintariski sekä luottoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä ja -optioita, valuuttalainoja, korko-optioita ja koronvaihtosopimuksia.
Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Euron (EUR) lisäksi merkittävimmät valuutat ovat Australian dollari (AUD), Ison-Britannian punta (GBP), Yhdysvaltain dollari (USD) sekä Kiinan renminbi (RMB). Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytäryrityksiin. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on liiketoiminnan tuloksen ja oman pääoman suojaaminen valuuttakurssien vaihteluilta.
Laskutusvaluuttana käytetään vain joko yksikön toimintavaluuttaa tai vientikaupassa yleisesti käytössä olevia valuuttoja. Tytäryhtiöiden valuuttavirrat suojataan yhtiökohtaisesti kunkin yhtiön toimintavaluuttaa vastaan. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa omien valuuttariskiensä suojaamisesta.
Valuuttapositiota tarkastellaan nettomääräisenä valuutoittain pääsääntöisesti vuoden tähtäimellä. Valuuttavirtoja suojataan termiinisopimuksilla ja optiojärjestelyillä. Konsernin transaktiopositio on USD:ssa ja sen määrä oli 0,3 miljoonaa dollaria vuoden 2011 lopussa.
Konsernin oman pääoman positio päävaluutoissa oli seuraava:
| Nettosijoitus, 1 000 EUR | 31.12. 2011 | 31.12. 2010 |
|---|---|---|
| AUD | 19 348 | 19 349 |
| GBP | 5 643 | 5 317 |
| RMB | 3 567 | 3 073 |
Kaikkien muiden muuttujien ollessa vakioita altistuu konserni päävaluutoille seuraavasti:
| 31.12.2011 | AUD | GBP | RMB |
|---|---|---|---|
| Kurssin vahvistuminen euroa vastaan Vaikutus tulokseen ennen veroja tuhansissa euroissa |
5 % | 5 % | 5 % |
| Vaikutus omaan pääomaan tuhansissa euroissa | 967 | 282 | 178 |
| 31.12.2010 | AUD | GBP | RMB |
| Kurssin vahvistuminen euroa vastaan Vaikutus tulokseen ennen veroja tuhansissa euroissa |
5 % | 5 % | 5 % |
Konsernin lainavaluutat ovat konserniyhtiöiden toimintavaluutoissa. Korollisten velkojen nimellisarvot jakaantuivat 31.12.2011 valuutoittain seuraavasti:
| Valuutta | Määrä 1 000 EUR | % |
|---|---|---|
| EUR | 7 840 | 100 |
| yhteensä | 7 840 | 100 |
P itkäaikaiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia, mutta ne on osittain suojattu korkoriskiä vastaan muuttamalla koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli koronvaihtosopimuksia 10 000 tuhannen euron arvosta, joissa konserni maksaa 2,50–2,552 prosenttia kiinteää korkoa. Konserni ei käytä suojauslaskentaa koronvaihto- tai optiosopimuksissa.
Konsernin korkoriski liittyy lähinnä konsernin lainoihin. Yhden prosenttiyksikön muutos korkokannassa vaikuttaa vuoden 2011 lopun tilanteen mukaan 78 tuhatta euroa tulokseen (100 tuhatta euroa vuonna 2010).
Konserni pyrkii säilyttämään hyvän likviditeetin kaikissa olosuhteissa ja optimoimaan likvidien varojen käytön liiketoiminnan rahoittamisessa. Lisäksi tavoitteena on minimoida nettokorkokulut ja pankkikustannukset. Kassavaroja sijoitetaan vain kohteisiin, jotka voidaan realisoida nopeasti. Kassavarojen ja korkosijoitusten lisäksi konsernilla oli 31.12.2011 käyttämättömiä luottolimiittejä 32,6 miljoonaa euroa, joista 29 miljoonaa euroa oli sitovia.
Talousosasto huolehtii siitä, että riittävä määrä erilaisia rahoituslähteitä on käytettävissä ja että ulkoisten lainojen erääntymisaikataulu on hallittu. Emoyhtiön talousosasto hoitaa keskitetysti konsernin varainhankinnan ja -hallinnan. Konsernin sisäiset velkasuhteet ovat pääasiassa suoraan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden välillä.
Likviditeetinhallinnan välineinä käytetään luotollisia konsernitilejä ja rahoituslimiittejä.
Seuraavalla sivulla oleva taulukko osoittaa konsernin vieraan pääoman maturiteetin diskonttaamattomin arvoin tilinpäätöspäivänä. Taulukko ei sisällä eläke- ja leasingvelvoitteita. Luvut ovat tuhansissa euroissa.
| 31.12.2011 | Vaadittaessa | Alle 3 kuukautta |
3–12 kuukautta |
1–5 vuotta | > 5 vuotta | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Korolliset velat Osto- ja muut lyhytaikaiset velat |
0 | 0 12 900 |
0 | 7 840 | 0 | 7 840 12 900 |
| 31.12.2010 | Vaadittaessa | Alle 3 kuukautta |
3–12 kuukautta |
1–5 vuotta | > 5 vuotta | Yhteensä |
| Korolliset velat Osto- ja muut lyhytaikaiset velat |
5 | 0 13 250 |
0 | 10 000 | 0 | 10 005 13 250 |
Valtaosa konsernin liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin ja alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin. Laskujen maksuaika on pääsääntöisesti 14–60 päivää. Uusien asiakkaiden tausta selvitetään hankkimalla muun muassa luottotiedot. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja jakautunut maantieteellisesti konsernin eri toimintamaihin. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallinnoivat liiketoimintayksiköt. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.
Vastapuoliriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan. Johdannaisinstrumentteja ja kassavarojen sijoituksia tehdään vain luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa. Vuoden 2011 lopussa vastapuolina oli vain rahoituslaitoksia.
Konsernin maksimiriski on rahoitusvarojen määrä vuoden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma on esitetty kohdassa 24.
Konsernin pääomahallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin luottokelpoisuus ja terve pääomarakenne säilyvät liiketoiminnan tukemisen varmistamiseksi ja omistaja-arvon maksimoimiseksi.
Konserni tarkastelee pääomaansa nettovelkaantumisasteen avulla, joka lasketaan korollisten nettovelkojen prosentuaalisella osuudella omasta pääomasta. Konserni laskee nettovelkansa vähentämällä korollisista veloista likvidit varat.
Konserni pyrkii nopeuttamaan pääoman kiertoa tavoitteena kannattavuuden ja kassavirran parantaminen.
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 8 098 | 10 219 |
| Likvidit varat | 9 840 | 11 606 |
| Korolliset nettovelat | -1 741 | -1 387 |
| Oma pääoma | 35 118 | 32 507 |
| Nettovelkaantumisaste % | -5,0 | -4,3 |
onsernilla on eri maissa etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä.
K Suomen merkittävin eläkejärjestelmä on TyEL, jossa etuudet määräytyvät suoraan etuudensaajan ansioiden mukaan. TyEL-eläkevakuutus on järjestetty pääosin eläkevakuu-
tusyhtiöiden kautta. Työkyvyttömyysosa Suomen TyEL-järjestelmässä on käsitelty kirjanpidossa etuuspohjaisena järjestelynä.
Ulkomaiset eläkejärjestelyt sisältävät sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaiset järjestelyt eivät ole merkittäviä.
| Tuloslaskelmaan merkityt erät, 1000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 1 847 | 1 563 |
| Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen muutokset | 54 | 44 |
| yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin | 1 901 | 1 607 |
| Taseessa esitetyn velan muutokset, 1000 EUR | 2011 | 2010 |
| Tilikauden alussa | 179 | 150 |
| Siirretty muihin siirtovelkoihin | 0 | -16 |
| Eläkekulut tuloslaskelmassa | 54 | 45 |
| tilikauden lopussa | 233 | 179 |
J ohdannaissopimukset kirjataan taseeseen käypään arvoon, joka määritellään arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin vaihtaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden välisessä kaupassa muutoin kuin selvitystilassa tai pakkohuutokaupassa.
Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on arvioitu seuraavasti:
Rahalaitoslainat on diskontattu tilinpäätöspäivään laina-ajan riskitöntä korkokantaa lisättynä lainan korkomarginaalilla. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla yritys saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkellä.
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten samoin kuin osto- ja muiden korottomien velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät nettoarvot ja nimellisarvot:
| 1 000 EUR Rahoitusvarat |
2011 Käypä arvo |
2011 Nimellisarvo |
2010 Käypä arvo |
2010 Nimellisarvo |
|---|---|---|---|---|
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 10 985 | 10 985 | 9 540 | 9 540 |
| Muut rahoitusvarat | 9 840 | 9 840 | 11 606 | 11 606 |
| Koronvaihtosopimukset | -182 | 10 000 | -222 | 10 000 |
| Rahalaitoslainat | 7 816 | 7 840 | 9 961 | 10 000 |
| Rahoitusleasingsopimukset | 25 | 25 | 35 | 37 |
| Lyhtyaikaiset limiitit | 0 | 0 | 5 | 5 |
| Ostovelat ja muut velat | 12 900 | 12 900 | 13 250 | 13 250 |
Johdannaisten käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa tai -kuluissa.
| 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Omasta puole sta annetut vakuudet |
||
| Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset |
2 783 12 500 |
2 783 12 500 |
| Muista vuokra sop imuksista aiheutuvat vastuut |
||
| Yhden vuoden kuluessa Vuotta pidemmän ajan, alle viiden vuoden kuluessa |
1 035 2 724 |
887 2 770 |
| muut vastuut | 25 | 10 |
| 1 000 EUR | Osakkeiden lukumäärä (1000) |
Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2010 | 11 897 | 2 141 | 8 448 | 10 589 |
| Osakeanti | ||||
| 31.12.2010 | 11 897 | 2 141 | 8 448 | 10 589 |
| Osakeanti | ||||
| 31.12.2011 | 11 897 | 2 141 | 8 448 | 10 589 |
E xel composites oyj:n yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäisosakepääoma on 1.750.000 euroa ja enimmäisosakepääoma 7.000.000 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti 6.4.2011 yhtiön hallituksen päättämään enintään 600.000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti 31.3.2010 hallituksen päättämään enintään 2.400.000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 600.000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutuksen nojalla hallituksella on myös oikeus antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia, vaihtovelkakirjalainoja ja/tai erityisiä oikeuksia. Valtuutus on voimassa 31.3.2013 asti. Valtuutuksia ei ole käytetty vuoden aikana.
K onsernilla on yhtiön johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille suunnattu pitkäaikainen kannustusohjelma. Ohjelman tarkoitus on kannustaa ohjelmaan kuuluvia henkilöitä parantamaan Exel Compositesin pitkäaikaista kannattavuutta ja arvoa ja palkita heitä näiden tavoitteiden saavuttamisesta Exel Compositesin strategian ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Hallitus vahvistaa ohjelman vuosittain.
Osallistujat palkitaan vuosittaisessa ohjelmassa jos hallituksen määrittelemät taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää tulos/osake (EPS) sekä sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) -tunnuslukujen kasvua koskevat tavoitteet erikseen jokaiselle vuosittaiselle ohjelmalle ennen sen alkamista. Hallitus päättää vuosittain palkitsemisen maksimimäärästä ja se voidaan antaa rahamääräisenä tai vastaavana määränä yhtiön osakkeita. Yhtiöllä on osakkeisiin omistuksenpidätysoikeus kahden vuoden ajan. Ohjelman kustannus kirjataan liiketoiminnan kuluihin vaikutusaikanaan suoriteperiaatteella IFRS 2 -standardin mukaisesti. Palkkiota maksettiin 0,5 miljoonaa euroa vuodelta 2011.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2011 olivat 22 736 tuhatta euroa.
| Oikaisut tilikauden tulokseen – erittely, 1 000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Poistot ja arvonalentumiset ja romutukset | 2 702 | 2 880 |
| Verot | 2 852 | 2 165 |
| Rahoituskulut | 634 | 671 |
| Rahoitustuotot | -350 | -178 |
| Muut oikaisut | 470 | 738 |
| yhteensä | 6 308 | 6 276 |
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:
| Tytäryrityksen nimi | Rekisteröintimaa | Konsernin omistusosuus % |
|---|---|---|
| Exel GmbH | Saksa | 100 |
| Exel Composites N.V. | Belgia | 100 |
| Exel Composites GmbH | Itävalta | 100 |
| Exel USA, Inc. | USA | 100 |
| Exel Sports Sweden AB | Ruotsi | 100 |
| Exel Composites (Nanjing) Ltd | Kiina | 100 |
| Exel Composites (Australia) Pty Ltd | Australia | 100 |
| Pacific Composites Ltd | Australia | 100 |
| Pacific Composites (Europe) Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Fibreforce Composites Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Pacific Composites (Clacton) Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Pacific Composites Ltd | Uusi-Seelanti | 100 |
| Pro Stick Oy | Suomi | 100 |
Konsernin emoyhtiö on Exel Composites Oyj.
| Ylimmän johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut, 1000 EUR | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 532 | 520 |
| Hallituksen jäsenet | 140 | 154 |
| yhteensä | 672 | 674 |
| Palkat ja palkkiot henkilöittäin: | 1 000 EUR |
|---|---|
| Toimitusjohtaja Vesa Korpimies | 532 |
| Hallituksen puheenjohtaja Peter Hofvenstam | 46 |
| Hallituksen jäsenet | |
| Heikki Hiltunen (6.4.2011 alkaen) | 19 |
| Göran Jönsson | 24 |
| Vesa Kainu (6.4.2011 asti) | 5 |
| Reima Kerttula | 24 |
| Heikki Mairinoja | 24 |
K im sjödahl nimitettiin tuotekehitysjohtajaksi (Senior Vice President Product and Technology Development) ja Exel Composites Oyj:n johtoryhmän jäseneksi 1.2.2012 alkaen. Hän on koulutukseltaan konetekniikan diplomi-insinööri. Hän on ollut Exel Compositesin palveluksessa vuodesta 1997. Aiemmin hän toimi konsernin Suomen ja Saksan yksiköiden tuotekehitysjohtajana.
| Viite | 1.1.–31.12.2011 | 1.1.–31.12.2010 | |
|---|---|---|---|
| liikevaihto | 1 | 46 742 | 38 931 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) | 323 | 246 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 779 | 3 331 | |
| Materiaalit ja palvelut | -17 607 | -14 095 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -1 279 | -880 | |
| Henkilöstökulut | 2 | -11 137 | -9 431 |
| Poistot ja arvonalentumiset | |||
| Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset | 3 | -1 262 | -1 236 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -9 115 | -9 779 |
| liikevoitto | 7 445 | 7 088 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5 | 23 | 1 338 |
| voitto ennen satunnaisia eriä | 7 468 | 8 427 | |
| Konserniavustus | 6 | 0 | 0 |
| voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 7 468 | 8 427 | |
| Välittömät verot | 7 | -635 | -1 643 |
| tilikauden voitto | 6 832 | 6 784 |
| Viite | 31.12.2011 | 31.12.2010 | |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| pysyvät vastaavat | 8 | ||
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Aineettomat oikeudet | 118 | 271 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 383 | 531 | |
| aineelliset hyödykkeet | 502 | 802 | |
| Maa- ja vesialueet | 90 | 90 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 1 518 | 1 678 | |
| Koneet ja kalusto | 1 961 | 1 652 | |
| Keskeneräiset hankinnat | 763 | 593 | |
| 4 332 | 4 013 | ||
| sijoitukset | 9 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 24 643 | 25 419 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 53 | 53 | |
| 24 696 | 25 472 | ||
| pysyvät vastaavat yhteensä | 29 530 | 30 286 |
| vaihtuvat vastaavat | |||
|---|---|---|---|
| Vaihto-omaisuus | |||
| Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet |
2 693 867 |
2 737 686 |
|
| Valmiit tuotteet | 1 083 | 941 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | 10 | 4 643 | 4 365 |
| Myyntisaamiset | 3 993 | 3 630 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 881 | 350 | |
| Muut saamiset | 34 | 10 | |
| Siirtosaamiset | 493 | 1 | |
| 5 401 | 3 991 | ||
| Rahat ja pankkisaamiset | 2 722 | 3 202 | |
| vaihtuvat vastaavat yhteensä | 12 766 | 11 558 | |
| vastaavaa yhteensä | 42 296 | 41 844 | |
| VASTATTAVAA | |||
| oma pääoma | 11 | ||
| Osakepääoma | 2 141 | 2 141 | |
| Ylikurssirahasto | 0 | 0 | |
| Vapaan oman pääoman rahasto | 8 488 | 8 488 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 7 416 | 6 581 | |
| Tilikauden voitto | 6 832 | 6 784 | |
| oma pääoma yhteensä | 24 877 | 23 994 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| pitkäaikainen vieras pääoma | 12 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 7 840 | 10 000 | |
| lyhytaikainen vieras pääoma | 13 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0 | 0 | |
| Saadut ennakot | 66 | 275 | |
| Ostovelat | 2 732 | 2 597 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 3 376 | 1 489 | |
| Muut velat | 372 | 391 | |
| Siirtovelat | 3 032 | 3 099 | |
| lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 9 578 | 7 850 | |
| vieras pääoma yhteensä | 17 418 | 17 850 | |
| vastattavaa yhteensä | 42 296 | 41 844 | |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tilikauden voitto | 6 832 | 6 784 |
| Oikaisut tilikauden tulokseen | 1 903 | 1 597 |
| Käyttöpääoman muutos | 724 | 936 |
| Maksetut korot ja maksut | -409 | -502 |
| Saadut osingot | 1 179 | 1 855 |
| Saadut korot | 4 | 70 |
| Verot | -1 318 | -2 216 |
| liiketoiminnan rahavirta | 8 915 | 8 524 |
| investointien rahavirta | ||
| Myydyt liiketoiminnot | 0 | 0 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -1 287 | -1 268 |
| Sijoitukset tytäryhtiöiden osakkeisiin | 0 | 0 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 0 | 0 |
| investointien rahavirta | -1 287 | -1 268 |
| kassavirta ennen rahoitusta | 7 628 | 7 256 |
| rahavirta | ||
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -2 160 | -6 857 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut | 0 | 0 |
| Maksetut konserniavustukset | 0 | 0 |
| Maksetut osingot | -5 948 | -2 974 |
| rahoituksen rahavirta | -8 108 | -9 831 |
| rahavarojen muutos | -480 | -2 575 |
| Rahavarat 1.1. | 3 202 | 5 778 |
| Yhtiön fuusiossa saadut rahavarat | 0 | 0 |
| rahavarat 31.12. | 2 722 | 3 202 |
| Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
|---|---|---|
| markkina-alueittain | ||
| Pohjoismaat | 16 152 | 14 312 |
| Muu Eurooppa | 26 640 | 21 456 |
| Muu maailma | 3 950 | 3 163 |
| yhteensä | 46 742 | 38 931 |
| Johdon palkat ja palkkiot, 1 000 EUR Maksettu vuonna 2011 |
Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 566 | 504 |
| Hallituksen jäsenet | 140 | 154 |
| yhteensä | 706 | 658 |
| henkilöstön keskimääräinen luku tilikauden aikana | 2011 | 2010 |
| Toimihenkilöt | 70 | 67 |
| Työntekijät | 125 | 112 |
| yhteensä | 195 | 178 |
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella.
| Suunnitelman mukaiset poistoajat | Vuotta |
|---|---|
| Rakennukset | 5–20 |
| Koneet ja kalusto | 3–8 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 3–8 |
| Liikearvo | 10 |
| Aineettomat oikeudet | 3–5 |
| Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset, 1 000 EUR | Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 152 | 165 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 195 | 174 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 259 | 198 |
| Koneet ja kalusto | 655 | 699 |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 |
| yhteensä | 1 262 | 1 236 |
| Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
|---|---|---|
| Vuokrakulut | 191 | 417 |
| Markkinointikulut | 221 | 212 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 8 703 | 9 150 |
| yhteensä | 9 115 | 9 779 |
| Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
| Tilintarkastuskulut | 62 | 64 |
| Verokonsultointi | 5 | 4 |
| Muut palkkiot | 0 | 3 |
| yhteensä | 67 | 71 |
| Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
|---|---|---|
| muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 177 | 1 853 |
| Muilta | 137 | 47 |
| yhteensä | 1 314 | 1 901 |
| korkokulut ja muut rahoituskulut | 2011 | 2010 |
| Saman konsernin yrityksillle | -61 | -20 |
| Muille | -1 230 | -542 |
| yhteensä | -1 291 | -562 |
| rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 23 | 1 338 |
| Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
|---|---|---|
| Satunnaiset kulut/konserniavustus | 0 | 0 |
| Yhteensä | 0 | 0 |
| Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -635 | -1 643 |
| Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
|---|---|---|
| aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 010 | 1 010 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 270 | 1 010 |
| Kertyneet sumupoistot ja arvonalentumiset 1.1. | -740 | -575 |
| Poistot | -152 | -165 |
| Vähennysten sumupoistot | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -892 | -740 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 270 | 435 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 118 | 270 |
| muut pitkävaikutteiset menot | 2011 | 2010 |
| Hankintameno 1.1. | 2 987 | 2 864 |
| Lisäykset | 48 | 83 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 39 |
| Hankintameno 31.12. | 3 035 | 2 987 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -2 456 | -2 282 |
| Poistot | -195 | -174 |
| Vähennysten sumupoistot | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. | -2 651 | -2 456 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 531 | 582 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 383 | 531 |
| Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
|---|---|---|
| maa-alueet | ||
| Hankintameno 1.1. | 90 | 90 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 90 | 90 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 90 | 90 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 90 | 90 |
| rakennukset ja rakennelmat | 2011 | 2010 |
| Hankintameno 1.1. | 4 732 | 4 101 |
| Lisäykset | 99 | 631 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 4 831 | 4 732 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -3 054 | -2 856 |
| Poistot | -259 | -198 |
| Vähennysten sumupoistot | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. Kirjanpitoarvo 1.1. |
-3 313 1 678 |
-3 054 1 245 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 518 | 1 678 |
| koneet ja kalusto | 2011 | 2010 |
| Hankintameno 1.1. | 19 057 | 18 159 |
| Lisäykset | 686 | 259 |
| Vähennykset | -16 | 0 |
| Siirrot erien välillä | 284 | 639 |
| Hankintameno 31.12. | 20 011 | 19 057 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -17 405 | -16 706 |
| Poistot | -655 | -699 |
| Vähennysten sumupoistot | 10 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -18 050 | -17 405 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 1 652 | 1 454 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 961 | 1 652 |
| Tuotantokoneiden ja -laitteiden poistamaton hankintameno | 1 935 | 1 624 |
| ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 2011 | 2010 |
| Hankintameno 1.1. | 593 | 923 |
| Lisäykset | 454 | 348 |
| Siirrot erien välillä | -284 | -678 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 763 | 593 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12. |
593 763 |
923 593 |
| osakkeet | 2011 | 2010 |
| Konserniyritykset | ||
| Hankintameno 1.1. | 25 419 | 25 418 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Vähennykset | -776 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 24 643 | 25 418 |
| muut osakkeet ja osuudet | 2011 | 2010 |
| Hankintameno 1.1. | 53 | 53 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 53 | 53 |
| Tytäryhtiöosakkeet Tytäryhtiön nimi |
Rekisteröintimaa | Omistusosuus % |
|---|---|---|
| Exel GmbH | Saksa | 100 |
| Exel Composites N.V. | Belgia | 100 |
| Exel Composites GmbH | Itävalta | 100 |
| Exel USA, Inc. | USA | 100 |
| Exel Sports Sweden AB | Ruotsi | 100 |
| Exel Composites (Nanjing) Ltd | Kiina | 100 |
| Exel Composites (Australia) Pty Ltd | Australia | 100 |
| Pacific Composites Ltd | Australia | 100 |
| Pacific Composites (Europe) Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Fibreforce Composites Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Pacific Composites (Clacton) Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Pacific Composites Ltd | Uusi-Seelanti | 100 |
| Pro Stick Oy | Suomi | 100 |
| Lyhytaikaiset saamiset, 1 000 EUR | Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|---|---|---|
| saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 857 | 350 |
| Lainasaamiset | 0 | 0 |
| Siirtosaamiset | 24 | 0 |
| saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä yhteensä | 881 | 350 |
| saamiset muilta | 2011 | 2010 |
| Myyntisaamiset | 3 993 | 3 630 |
| Muut saamiset | 34 | 10 |
| Siirtosaamiset | 493 | 1 |
| saamiset muilta yhteensä | 4 520 | 3 641 |
| lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 401 | 3 991 |
Kumulatiivisista hyllypoistoista 0,6 (0,7) miljoonaa euroa ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia 157 (187) tuhatta euroa.
| Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 2 141 | 2 141 |
| osakepääoma 31.12. | 2 141 | 2 141 |
| Vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 8 488 | 8 488 |
| vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 8 488 | 8 488 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 13 365 | 9 555 |
| Osingonjako | -5 948 | -2 974 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 7 416 | 6 581 |
| Tilikauden tulos | 6 832 | 6 784 |
| oma pääoma yhteensä | 24 877 | 23 994 |
| laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. | 2011 | 2010 |
| Vapaan oman pääoman rahasto | 8 488 | 8 488 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 7 416 | 6 581 |
| Tilikauden tulos | 6 832 | 6 784 |
| yhteensä | 22 736 | 21 852 |
| Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä |
7 840 7 840 |
10 000 10 000 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua | 0 | 0 |
| Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
|---|---|---|
| velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||
| Ostovelat | 478 | 139 |
| Siirtovelat | 2 899 | 1 350 |
| yhteensä | 3 376 | 1 489 |
| velat muille | 2011 | 2010 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0 | 0 |
| Ennakkomaksut | 66 | 275 |
| Ostovelat | 2 732 | 2 597 |
| Muut velat | 372 | 391 |
| Siirtovelat | 3 032 | 3 099 |
| velat muille yhteensä | 6 202 | 6 361 |
| lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 9 578 | 8 091 |
| siirtovelkojen erittely | ||
| Palkat ja lomapalkat sosiaalikuluineen | 2 675 | 2 344 |
| Muut siirtovelat | 357 | 755 |
| siirtovelat yhteensä | 3 032 | 3 099 |
Yhtiön pitkäaikaiset lainat ovat alttiita korkoriskille, minkä vuoksi yhtiö on sitonut osan lainoistaan kiinteään korkoon koronvaihtosopimuksilla, jotka päättyvät vuosina 2008–2014.
| 1 000 EUR | Nimellisarvo | Käypä arvo |
|---|---|---|
| Korkojohdannaiset (nettonykyarvo) Koronvaihtosopimukset |
10 000 | -182 |
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys ja kiinteistökiinnitykset |
||
| Rahalaitoslainat | 7 840 | 10 000 |
| Annetut kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin | 2 783 | 2 783 |
| Annettu yrityskiinnitys | 12 500 | 12 500 |
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet | ||
| Luottolimiitin takaus | 0 | 2 |
| Eläkevastuut on katettu lakisääteisesti vakuutusyhtiön kautta. |
| Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
|---|---|---|
| leasingvastuut Alkaneella tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat |
45 38 |
104 44 |
| Vuokravastuut Alkaneella tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat |
0 0 |
0 0 |
| Muut vastuut | 25 | 10 |
| Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2011 | % |
|---|---|
| Yksityiset yritykset | 14,2 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 24,3 |
| Julkisyhteisöt | 7,4 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 2,7 |
| Kotitaloudet | 18,5 |
| Ulkomaat | 29,6 |
| Joista hallintarekisteröityjä | 3,2 |
| Osakkeita | Osakkaiden lukumäärä |
Osuus osakkaista % |
Osakkeita yhteensä kpl |
Osuus osakkeista % |
|---|---|---|---|---|
| 1–1 000 | 2 254 | 85,09 | 658 486 | 5,54 |
| 1 001–10 000 | 331 | 12,50 | 923 002 | 7,76 |
| 10 001–50 000 | 33 | 1,25 | 711 800 | 5,98 |
| yli 50 000 | 31 | 1,17 | 9 603 555 | 80,72 |
| Osakkeenomistaja | Osakkeiden lukumäärä kpl |
Osuus osakkeista ja äänimäärästä % |
|---|---|---|
| Nordstjernan AB | 3 496 506 | 29,4 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 689 400 | 5,8 |
| OP-Suomi Pienyhtiöt | 450 000 | 4,5 |
| Ulkomarkkinat Oy | 480 000 | 4,0 |
| Fondita Nordic Micro Cap Sijoitusrahasto | 450 000 | 3,8 |
| Veikko Laine Oy | 395 796 | 3,3 |
| Alfred Berg Finland Sijoitusrahasto | 362 903 | 3,1 |
| Matti Suutarinen | 291 400 | 2,4 |
| Sijoitusrahasto Evli Suomi Osake | 257 140 | 2,2 |
| Sijoitusrahasto Aktia Capital | 250 000 | 2,1 |
| Hallintarekisteröidyt | 384 882 | 3,2 |
| Muut | 4 298 816 | 36,2 |
| yhteensä | 11 896 843 | 100,0 |
Exel Composites Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 30.12.2011 yhteensä 97 662 osaketta. Nämä vastaavat 0,8 % yhtiön osakkeista ja 0,8 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla ei ole merkitsemättömiä optiotodistuksia.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti 6.4.2011 yhtiön hallituksen päättämään enintään 600.000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti 31.3.2010 hallituksen päättämään enintään 2.400.000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 600.000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutuksen nojalla hallituksella on myös oikeus antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia, vaihtovelkakirjalainoja ja/tai erityisiä oikeuksia. Valtuutus on voimassa 31.3.2013 asti.
Valtuutuksia ei ole käytetty vuoden aikana.
| Osakkeen kurssikehitys (euroa) | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Keskikurssi | 14,14 | 5,92 | 4,08 | 5,86 | 8,10 |
| Alin kurssi | 10,55 | 2,41 | 2,37 | 5,00 | 6,75 |
| Ylin kurssi | 17,45 | 12,20 | 6,20 | 7,25 | 9,40 |
| Kurssi kauden lopussa | 11,90 | 2,72 | 5,39 | 7,06 | 7,65 |
| Osakkeiden markkina-arvo, milj. euroa | 141,6 | 32,4 | 64,1 | 84,0 | 91,0 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys | |||||
| Vaihtomäärä, kpl | 4 907 765 | 1 653 992 | 3 522 974 | 2 298 611 | 1 381 139 |
| % kokonaismäärästä | 41,3 | 13,9 | 29,6 | 19,3 | 11,6 |
| Osakkeiden osakeantioikaistut lukumäärät | |||||
| Keskimäärin, kpl | 11 896 843 | 11 896 843 | 11 896 843 | 11 896 843 | 11 896 843 |
| Kauden lopussa, kpl | 11 896 843 | 11 896 843 | 11 896 843 | 11 896 843 | 11 896 843 |
Exel Oyj:n osake noteerattiin Helsingin Pörssin I-listalla 19.10.1998–1.5.2000. Exel Oyj:n osake on noteerattu Helsingin Pörssin päälistalla 2.5.2000 lähtien. Exel Oyj:n osake on splitattu 21.4.2005 alkaen. Exel Composites Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Pohjoismaisella listalla.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
| Luvut 1000 euroa, ellei muuta ole mainittu |
2007 IFRS |
2008 IFRS** |
2009 IFRS** |
2010 IFRS** |
2011 IFRS** |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 113 489 | 84 921 | 70 005 | 72 872 | 85 136 |
| Liikevoitto | 4 780 | 8 593 | 7 990 | 9 430 | 11 082 |
| % liikevaihdosta | 4,2 | 10,1 | 11,4 | 12,9 | 13,0 |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | 2 420 | 5 590 | 7 970 | 8 936 | 10 798 |
| % liikevaihdosta | 2,1 | 6,6 | 11,4 | 12,3 | 12,7 |
| Tulos ennen varauksia ja veroja | 2 420 | 5 590 | 7 970 | 8 936 | 10 798 |
| % liikevaihdosta | 2,0 | 6,6 | 11,4 | 12,3 | 12,7 |
| Taseen loppusumma | 75 192 | 59 275 | 57 303 | 56 885 | 57 046 |
| Oman pääoman tuotto, % | 8,4 | -14,7 | 31,3 | 23,3 | 23,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 7,3 | 0,0 | 20,9 | 21,8 | 26,1 |
| Omavaraisuusaste, % | 31,3 | 28,2 | 44,6 | 57,4 | 61,6 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 118,4 | 123,9 | 23,7 | -4,3 | -5,0 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 2 469 | 1 765 | 1 440 | 1 570 | 3 208 |
| % liikevaihdosta | 2,2 | 2,1 | 2,1 | 2,2 | 3,8 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 2 824 | 1 361 | 1 407 | 1 312 | 1 639 |
| % liikevaihdosta | 2,5 | 1,6 | 2,0 | 1,8 | 1,9 |
| Henkilöstö keskimäärin | 568 | 527 | 436 | 404 | 428 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 579 | 470 | 419 | 408 | 428 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Tulos/osake (EPS), euroa | 0,17 | 0,34 | 0,50 | 0,57 | 0,67 |
| Oikaistu tulos/osake (EPS), euroa* | 0,17 | 0,34 | 0,50 | 0,57 | 0,67 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 1,98 | 1,40 | 2,15 | 2,73 | 2,95 |
| Osinko/osake, euroa | 0,20 | 0,00 | 0,25 | 0,50 | 0,50 |
| Osinko/tulos, % | 118,40 | 0,00 | 50,00 | 87,80 | 74,90 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 1,68 | 0,00 | 4,64 | 7,08 | 6,54 |
| Hinta/voitto (P/E), % | 70,44 | 8,00 | 10,79 | 12,40 | 11,45 |
*Optio-oikeuksien laimennusvaikutuksella oikaistuna
** Luvut koskevat jatkuvia toimintoja
| tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - verot | |
|---|---|
| oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskiarvo) | x100 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | |
| tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut | |
| taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo) | x100 |
| Omavaraisuusaste, % | |
| oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä | x100 |
| taseen loppusumma - saadut ennakot | |
| Nettovelkaantumisaste, % | |
| korolliset nettovelat (= korolliset velat - likvidit varat) | |
| oma pääoma | x100 |
| Tulos/osake (EPS), euroa | |
| tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - verot +/- vähemmistöosuus | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | x100 |
| Oma pääoma/osake, euroa | |
| oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero laskennallisella verovelalla ja vähemmistöosuudella vähennettynä | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osinko/osake, euroa | |
| tilikauden osinko | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osinko/tulos, % | |
| osakekohtainen osinko | |
| osakekohtainen tulos (laskettu kuten tunnusluvussa tulos/osake) | x100 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | |
| osinko/osake x 100 | x100 |
| osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden lopussa | |
| Hinta/voitto (P/E), % | |
| osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden lopussa | x100 |
tulos/osake
Exel Composites Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 22 736 005,09 euroa, josta tilikauden voitto on 6 832 174,86 euroa.
Hallitus ehdottaa, että voittovarat käytetään seuraavasti:
| • osakkaille jaetaan osinkona | 5 948 421,50 euroa |
|---|---|
| eli 0,50 euroa per osake | |
| • jätetään omaan pääomaan | 16 787 583,59 euroa |
22 736 005,09 euroa
Vantaalla 16. päivänä helmikuuta 2012
Peter Hofvenstam puheenjohtaja
Heikki Hiltunen Göran Jönsson
Reima Kerttula Heikki Mairinoja
Vesa Korpimies toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.
Vantaalla 16. päivänä helmikuuta 2012
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Juha Hilmola KHT
Olemme tilintarkastaneet Exel Composites Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Vantaalla 16. helmikuuta 2012
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Juha Hilmola KHT
Exel Composites Oyj:n vuosikooste vuodelta 2010
Muutos Exel Composites Oyj:n johtoryhmässä
Kutsu Exel Compositesin tiedotustilaisuuteen
Exel Composites Oyj:n tilinpäätöstiedote 2010
Korjaus Exel Composites Oyj:n tilinpäätöstiedotteeseen vuodelta 2010
Kutsu Exel Composites Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen
Exel Composites Oyj:n vuosikertomus vuodelta 2010 ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistu
Exel Composites Oyj:n 6.4.2011 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Kutsu Exel Compositesin tiedotustilaisuuteen
Exel Composites Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2011
Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukainen ilmoitus
Exel Composites Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2011
Kutsu Exel Compositesin tiedotustilaisuuteen
Exel Composites Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2011
Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukainen ilmoitus
Exel Composites Oyj:n tulostiedottaminen ja varsinainen yhtiökokous vuonna 2012
exel composites oyj vantaan toimisto konsernijohto myyntikonttori Mäkituvantie 5 01510 Vantaa Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 201 [email protected]
joensuun tehdas Muovilaaksontie 2 82110 Heinävaara Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 330 [email protected]
mäntyharjun tehdas
Uutelantie 24 B, PL 29 52701 Mäntyharju Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 202 [email protected]
exel composites gmbh Industriestrasse – West 8 8605 Kapfenberg, Austria Puh. +43 3863 33 180 Fax +43 3862 33 180 25 [email protected]
Industriepark De Bruwaan 2 9700 Oudenaarde Belgium Puh. +32 55 33 30 11 Fax +32 55 33 30 50 [email protected]
Alte Hünxer Strasse 139 46562 Voerde, Germany Puh. +49 281 16412 10 Fax +49 281 16412 20 [email protected]
Fairoak Lane, Whitehouse Runcorn, Cheshire WA7 3DU United Kingdom Puh. +44 1928 701 515 Fax +44 1928 713 572 [email protected]
991 Mountain Highway Boronia, Victoria 3155, Australia Puh. +61 (9)3 8727 9600 Fax +61 (0)3 8727 9688 [email protected]
15 Ada Street Coopers Plains, Queensland 4108, Australia Puh. +61 (0)7 3274 1099 Fax +61 (0)7 3274 2041 [email protected]
No 2120 Cheng Xin Da Dao Science Park, Jiangning Nanjing 211112, China Puh. +86 25 5216 4669 Fax +86 25 5216 4993 [email protected]
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.