AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Revenio Group Oyj

Annual Report Mar 7, 2012

3236_10-k_2012-03-07_e927d86d-4fbf-46bc-a9a3-d8c479cd3b99.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Tässä vuosikertomuksessa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat konsernin ja tytäryhtiöiden johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.

REVENIO GROUP 2011

Sisällys Toimitusjohtajan katsaus 4 Revenio Group, hallitus 6 Revenio Group lyhyesti 8 Revenio Group, tunnusluvut 10 Icare Finland 12 FLS Finland 16 Boomeranger Boats 18 Midas Touch 20 Done Logistics 22 Done Software Solutions 24 Henkilöstö 26 Toimintakertomus ja tilinpäätös 28 Hallituksen toimintakertomus 29 Konsernin laaja tuloslaskelma 36 Konsernitase 37 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 38 Konsernin rahavirtalaskelma 38 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 39 Emoyhtiön tuloslaskelma 62 Emoyhtiön tase 63 Emoyhtiön rahoituslaskelma 64 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 65 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 72 Tilinpäätösmerkintä 72 Kirjanpitoaineistoa koskevat tiedot 72 Tilintarkastuskertomus 72 Selvitys Revenio Group Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 73

Liikevaihto ja tulos kasvoivat merkittävästi

Vuosi 2011 oli Revenio Groupille vahvasti myönteinen. Tavoitteemme oli kasvattaa sekä liikevaihtoa että tulosta, ja nämä tavoitteet saavutimme. Liiketuloksemme nousi selkeästi voitolliseksi ja oli 3,4 miljoona euroa eli 10,3 prosenttia liikevaihdosta.

Kaikki liiketoiminta-alueemme tekivät voitollisen tuloksen.

Erityisen iloinen olen Midas Touch Oy:n kehityksestä, joka onnistui kääntämään tappiollisen toimintansa jo alkuvuonna kannattavaksi. Uskon, että yhtiön liiketoiminnan rakenne on nyt kilpailukykyinen myös pitemmällä aikavälillä.

Myös kaikki muut liiketoimintaalueet paransivat tulostaan. Terveydenhuolto-sektorin muodostava Icare Finland Oy jatkoi laajenemistaan niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa. Icaren organisaatiota vahvistettiin tavoitteena vauhdittaa erityisesti uusien tuotteiden kehitystä ja myyntiä. Turvasektorin muodostava Boomeranger Boats Oy pyrkii laajentamaan asiakaspohjaansa muun muassa Volvo Ocean Race -näkyvyyttä hyödyntäen. Teknologia-segmentin FLS-Finland Oy:n vuosi oli nousujohteinen BP:n hinnannäyttötoimitusten painottuessa vuoden loppupuolelle, ja järjestelmät-segmentin yhtiöistä Done Software Solutions Oy teki jälleen tasaista tulosta osin pitkäaikaisen asiakaskuntansa ansiosta sekä myös uusia asiakkaita löytäen.

Kuluneen vuoden liikevaihdon kasvusta merkittävä osuus muodostui Done Logisticsin Norjan toimituksista. Vuodelle 2012 ei ole odotettavissa vastaavia suurtoimituksia, joten arvioimme liikevaihtomme supistuvan vuoteen 2011 verrattuna. Muilla tytäryhtiöillämme, erityisesti Icarella ja Done Software Solutions Oy:llä, on toki erinomaiset edellytykset kasvaa vahvasti myös alkaneena vuonna.

Strategiamme mukaisesti etsimme kuluneena vuonna aktiivisesti yritysjärjestelykohteita. Myyntipuolella teimme heinäkuussa merkittävän päätöksen luopua Palvelut-segmenttiimme kuuluneesta Done Information Oy:stä. Ruotsalainen Semantix Lingua Nordica Oy vahvisti kaupalla asemaansa merkittävänä pohjoismaisena käännöspalveluiden tarjoajana. Kartoitamme edelleen myös mahdollisia ostokohteita.

Edellisvuoteen verrattuna vahvan myönteisesti kehittynyt liiketoimintamme on herättänyt ansaitusti kasvavaa kiinnostusta myös sijoittajien keskuudessa. On ollut ilo seurata sekä omistajamäärän että omistusarvon kasvua vuoden 2011 aikana. Saimme vuoden aikana lähes 700 uutta osakkeenomistajaa ja yhteensä yhtiöllämme oli vuoden lopussa 3694 omistajaa.

Kiitän kaikkia asiakkaitamme, yhteistyökumppaneita, sijoittajiamme ja henkilöstöämme tuloksekkaasta vuodesta 2011.

Olli-Pekka Salovaara toimitusjohtaja Revenio Group Oyj

Revenio Group Hallitus

TIMO MÄNTY Hallituksen puheenjohtaja

ROLF FRYCKMAN Hallituksen jäsen

KTM Timo Mänty (s. 1960) on toiminut 1.4.2011 alkaen Onninen Oy:n toimitusjohtajana. Tätä ennen hän toimi Rautakirja Oy:n toimitusjohtajana, Sanoma Trade -liiketoimintaryhmän johtajana sekä Sanoman johtoryhmän jäsenenä. Hän on aiemmin, vuodesta 1996 alkaen, toiminut Sanoma Traden elokuvatoimintojen johtajana sekä Finnkinon toimitusjohtajana. Sitä ennen hän on työskennellyt Sanoma Tradessa vuosina 1990–1993 johtajana muun muassa Suomalaisessa Kirjakaupassa sekä lehtijakelussa.

Sanoma Traden lisäksi Mänty on työskennellyt Hartwallin markkinoinnista ja viennistä vastaavana johtajana sekä Mallasjuoma Oy:n toimitusjohtajana ja muun muassa Suomen Unileverillä erilaisissa markkinointi- ja myyntitehtävissä. Revenion hallituksessa Mänty on ollut 15.4.2009 lähtien.

Optikko Rolf Fryckman (s. 1954) on hallituksen puheenjohtaja ja osakas Eyemaker's Finland Oy:ssä ja toimii sen osakasyhtiöiden johtotehtävissä. Hän on aiemmin toiminut optisella alalla vuodesta 1974 yrittäjänä sekä erilaisissa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä, viimeksi Cazze-optikoiden toimitusjohtajana vuodesta 2000. Revenion hallituksessa Fryckman on ollut 8.4.2010 lähtien.

MATTI HYYTIÄINEN Hallituksen jäsen

JULIA ORMIO Hallituksen jäsen

KTM Matti Hyytiäinen (s. 1960) toimii PKC Group Oyj:ssä, missä hän aloittaa toimitusjohtajana huhtikuussa 2012. Tätä ennen hän toimi Etteplan Oyj:n toimitusjohtajana. Hän on toiminut myös mm. Kone Oyj:n liukuporrasliiketoiminnan johtajana vuosina 2002–2007, Perlos Oyj:ssä johtajana vuosina 2001–2002, Kone Kiinan toimitusjohtajana vuosina 1996–2000 ja Kone Indonesian toimitusjohtajana vuosina 1994–1996. Revenion hallituksessa Hyytiäinen on ollut 31.3.2011 lähtien.

Lakimies Julia Ormio (s.1970) toimii Chief Legal Officerina Foster Wheeler Energia Oy:ssä. Hän toimii myös Teollisuuslakimiehet ry:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on aiemmin ollut Senior Legal Counsel Outotec Oyj:ssä ja toiminut myös muun muassa asianajajana asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:ssä vuosina 2006–2008, lakimiehenä Elcoteq SE:ssa vuosina 2001– 2006. Revenion hallituksessa Ormio on ollut 31.3.2011 lähtien.

PEKKA TAMMELA Hallituksen jäsen

KTM, KHT Pekka Tammela (s. 1962) toimii partnerina Pajamaa Partners Oy:ssä. Hän on toiminut erilaisissa yritysjohtotehtävissä vuosina 1999–2006, muun muassa talousjohtajana Solteq Oyj:ssä ja Panostaja Oyj:ssä sekä Senior Managerina KPMG:ssa ja PricewaterhouseCoopersissa. Ennen vuotta 1999 hän on toiminut KHT-tarkastajana. Revenion hallituksessa Tammela on ollut 3.4.2007 lähtien.

Revenio Group lyhyesti Revenio Group Oyj on Revenio Group -konsernin

emoyhtiö. Sen tytäryrityksille on tyypillistä korkealaatuinen suomalainen erityisosaaminen ja vientiin perustuva liiketoiminta.

Revenio Group jakaantuu viiteen liiketoiminta-alueeseen ja segmenttiin, jotka muodostuvat yhteensä kuudesta tytäryhtiöstä. Palvelut-segmentti (Midas Touch Oy) tuottaa ulkoistettuja puhelinpalveluja kuten asiakaspalvelua, help desk -palveluja, vaihteenhoitoa, puhelinmyyntiä ja markkinakartoituksia palvellen sekä yksityistä että julkista sektoria. Järjestelmät-segmentti (Done Logistics Oy ja Done Software Solutions Oy) toimittaa yritysten sisäiseen logistiikkaan liittyviä kokonaisvaltaisia järjestelmiä sekä sisälogistiikan ja varastonhallinnan tietojärjestelmiä sekä niihin liittyviä palveluja. Terveydenhoitosegmentti (Icare Finland Oy) suunnittelee, valmistaa ja myy ainutlaatuiseen silmänpaineen mittausteknologiaan perustuvia iCare-silmänpainemittareita silmälääkäreille ja optikoille. Turva-segmentti (Boomeranger Boats Oy) valmistaa ja myy erikoisvalmisteisia RIB-veneitä viranomais- ja muuhun vaativaan ammattikäyttöön. Teknologia-segmentti (FLS Finland Oy) suunnittelee, valmistaa ja myy LED-tekniikkaan perustuvia informaationäyttöjä ja niiden ohjausjärjestelmiä.

Revenio Group -konsernin strategiaan kuuluvat yritysjärjestelyt, joilla tuetaan positiivista kassavirtaa, tuloksentekokykyä ja kasvua. Yritysjärjestelyihin voi kuulua myös omistetuista yrityksistä luopuminen.

Revenio Group Oyj:n johtoryhmä vasemmalta oikealle: Pekka Raatikainen, Olli-Pekka Salovaara ja Juha Kujala.

Konsernin liikevaihdon vuonna 2012 arvioidaan laskevan vuodesta 2011 Järjestelmät-segmentin suurten toimitusten päättymisten vuoksi. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan laskevan liikevaihdon laskua vastaavasti säilyen selvästi positiivisena. Liikevaihto vuonna 2011 oli 33,3 milj. euroa ja liikevoitto 3,4 milj.euroa.

PÖRSSITIEDOTTEIDEN VUOSIKOOSTE 2011

19.12.2011 10:59 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N TULOSJULKISTAMISAJANKOHDAT VUONNA 2012

09.12.2011 14:30 (CET) DONE LOGISTICS OY:N YT-NEUVOTTELUT PÄÄTTYNEET

23.11.2011 09:05 (CET) DONE LOGISTICS OY ALOITTAA YT-NEUVOTTELUT

26.10.2011 08:00 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011

28.09.2011 09:30 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOIDEN MAKSAMINEN YHTIÖN HALLUSSA OLEVILLA OSAKKEILLA

23.09.2011 13:00 (CET) ICARE FINLAND OY PERUSTAA TYTÄRYHTIÖN YHDYSVALTOIHIN

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vasemmalta oikealle: Pekka Soini, Done Logistics Oy Jussi Mannerberg, Boomeranger Boats Oy Ari Tiukkanen, Icare Finland Oy Helena Korte, FLS Finland Oy Ari Suominen, Done Software Solutions Oy Riku Lamppu, Midas Touch Oy

07.09.2011 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 7.9.2011 JA OSTO-OHJELMAN PÄÄTTYMINEN

06.09.2011 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 6.9.2011

05.09.2011 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 5.9.2011

02.09.2011 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 2.9.2011

02.09.2011 09:15 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 1.9.2011

31.08.2011 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 31.8.2011

30.08.2011 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 30.8.2011 29.08.2011 18:00 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 29.8.2011

26.08.2011 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 26.8.2011

25.08.2011 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN

OSAKKEIDEN HANKINTA 25.8.2011

24.08.2011 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 24.8.2011

23.08.2011 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN

OSAKKEIDEN HANKINTA 23.8.2011 22.08.2011 17:45 (CET)

REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 22.8.2011

19.08.2011 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 19.8.2011

18.08.2011 17:45 (CET) Revenio Group Oyj ILMOITUS 18.8.2011 klo 18.45

17.08.2011 18:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 17.8.2011

16.08.2011 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 16.8.2011

08.08.2011 08:10 (CET) REVENIO GROUP ALOITTAA OMIEN OSAKKEIDEN HANKINNAN

08.08.2011 08:00 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011

20.07.2011 08:25 (CET) OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN KOROTUS REKISTERÖITY KAUPPAREKISTERIIN

19.07.2011 11:24 (CET) REVENIO GROUP OYJ MYI DONE INFORMATION OY:N OSAKEKANNAN

25.05.2011 10:15 (CET) FINNISH LED-SIGNS OY MUUTTI NIMENSÄ FLS FINLAND OY:KSI

27.04.2011 10:00 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011

31.03.2011 16:40 (CET) Muutokset hallitus/johto/tilintarkastus

31.03.2011 16:20 (CET) Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

23.03.2011 16:30 (CET) REVENIO GROUP OYJ HAKEE VUODEN 2007 B-OPTIO-OIKEUKSIA KAUPANKÄYNNIN KOHTEEKSI

10.03.2011 16:00 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N VUOSIKERTOMUS 2010 JA PÖRSSITIEDOTTEIDEN VUOSIKOOSTE ON ILMESTYNYT

09.03.2011 13:00 (CET) Kutsu Revenio Group Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

16.02.2011 08:00 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N TILIPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2010

Pörssitiedotteet ovat luettavissa Revenio Group Oyj:n verkkosivuilla osoitteessa http://www.reveniogroup.fi/fi/sijoittajille/ porssitiedotteet

2009 2010 2011 0 2 4 -2,0 -1,5 -1,0 Revenio Group Tunnusluvut

Tunnusluvut segmenteittäin 2 -1,5 3 -0,1

2009 2010 2011

3,9

3,9

Terveydenhoito (Icare Finland Oy) 2009 2010 2011 Terveydenhoito Liikevaihto, milj. € Segmentin kate (liikevoitto), milj. €

Järjestelmät

Teknologia (FLS Finland Oy) Turva 8,9

Segmentin kate tarkoittaa liiketulosta ilman konsernin keskushallinnon kuluja. Segmentin kate ei sisällä kertaluonteisia eriä. Teknologia

Osakkeen kurssikehitys ja vaihtuvuus

Tunnusluvut, Revenio Group -konserni 1/2009 1/2010 1/2011 0 Liikevaihto, jatkuvat toiminnot, milj. € Liikevoitto, jatkuvat toiminnot, milj. €

3,5

33,3

-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5

12

3,4

Jatkuvien toimintojen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. €

Oman pääoman tuotto, %

Omavaraisuusaste, % 60,7 60,8

Sijoitetun pääoman tuotto, %

Oma pääoma/osake , € 0,18

Icare Finland tekee silmänpaineen mittauksen helpoksi

Icare Finland kasvatti liikevaihtoaan yli neljänneksen. Myynti kasvoi erityisesti Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä.

Glaukooma on krooninen, näköhermoa vaurioittava sairaus, joka hoitamattomana voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen tai jopa sokeuteen. Sairauden varhainen todentaminen estäisi suurimman osan sokeuteen asti etenevistä tapauksista. Glaukoomaa sairastavia arvioidaan olevan maailmassa ainakin 150 miljoonaa, joista on diagnosoitu noin puolet.

Silmänpaineen jatkuva seuranta ja pitäminen riittävän alhaisella tasolla koko eliniän ajan on silmänpainetaudin eli glaukooman ainoa hoitomuoto. Icare tarjoaa luotettavia, helppokäyttöisiä ja kannettavia silmänpainemittareita seulonnasta potilaan itseseurantaan. Icaren uuden sukupolven tuotteet muodostavat kokonaisjärjestelmän, mikä on iso kehitysaskel glaukooman hoidossa. Icaren kehittämällä Icare LINK -ohjelmistolla voidaan analysoida mittaustulosten lisäksi hoidon tehokkuutta ja pitkän aikavälin vaikutuksia.

Tällä hetkellä silmäsairauksia tutkivat ainoastaan erikoislääkärit. Icaren patentoitu teknologia mahdollistaa massaseulonnat, joiden yleistyminen laajentaa silmänpaineiden mittauksen optometristien, yleislääkäreiden ja muun terveydenhuollon hoitohenkilöstön tehtäväksi. Markkinat ovat maailmanlaajuiset.

Liikevaihto kasvoi vahvasti

Icare Finland Oy:n liikevaihto kasvoi 27 prosenttia vuonna 2011 ja oli 8,9 (7,0) miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi 29 prosenttia ja oli 3,9 (2,9) miljoonaa euroa eli 43,4 (41,7) prosenttia liikevaihdosta. Henkilöstön määrä oli keskimäärin vuoden aikana 13 (11) ja vuoden lopussa 13.

Icare onnistui kasvattamaan myyntiään Yhdysvaltoihin yli 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Yhdysvallat on yhtiön suurin yksittäinen markkina-alue, jonka osuus liikevaihdosta on noin neljännes. Kansas Cityyn Missouriin perustettiin syyskuussa 2011 Icare-tuotteiden myyntiin keskittyvä tytäryhtiö Icare USA Inc. Vuoden 2012 alussa aloittavan yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin John Floyd, joka on aiemmin toiminut Icare Finland Oy:n USA:n Business Managerina.

Myynti kasvoi myös Isossa-Britan-

niassa, Japanissa, Australiassa ja Pohjoismaissa. Uudemmista markkinoista hyvään kasvuvauhtiin pääsivät Venäjä ja Etelä-Korea.

Vuonna 2012 Icaren tavoitteena on laajentua Meksikoon sekä Brasiliaan, joissa on jo valittu tuotteen jakelijat ja aloitettu rekisteröintiprosessit.

Olennaista uusille markkinoille laajentumisessa on aina hyvän jakelijakumppanin valinta, tuoterekisteröinnit, lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan koulutus sekä yhteistyö lääkärikunnan arvostamien mielipidevaikuttajien kanssa.

Silmänpainemittareiden markkinoita kasvattavat sekä diagnosoinnin ja seulontamenetelmien kehittyminen että väestön ikääntyminen.

Vuonna 2012 Icaren tavoitteena on edelleen kasvattaa voimakkaasti liikevaihtoa.

Ari Tiukkanen toimitusjohtaja Icare Finland Oy

Icare Finland

Liikevaihto 8,9 milj.kasvua 26,9 % vuodesta 2010

Liikevoitto 3,9 milj.

Henkilöstön määrä 13 muutos 18 % vuodesta 2010

Icaren kehittämällä Icare LINK -ohjelmistolla voidaan analysoida mittaustulosten lisäksi glaukooman hoidon tehokkuutta ja pitkän aikavälin vaikutuksia.

Icare vahvistaa asemiaan Yhdysvalloissa

Icare Finland Oy perusti vuoden 2011 lopussa tytäryhtiön Yhdysvaltoihin. Yhtiön silmänpainemittareita on myyty Yhdysvalloissa jo vuodesta 2008, ja kasvu on ollut voimakasta alusta alkaen. Taustalla on vuosien työ markkinakartoitusta, verkostojen luomista ja yhteistyötä lääkäreiden ja terveysalan lupaviranomaisten kanssa.

Markkina-aseman vahvistuessa oman maayhtiön perustaminen oli luonteva askel, joka helpottaa erityisesti monia hallinnollisia toimia.

Asiantuntijan sana painaa

Maailmassa arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa glaukoomasta eli silmänpainesairaudesta kärsivää. Heistä noin puolet on diagnosoitu. Sairautta esiintyy kaikkialla maailmassa, ja riski sairastua glaukoomaan lisääntyy vanhenemisen myötä. Yhdysvalloissa on yli kolme miljoonaa glaukoomapotilasta.

Icaren vahvimmat kilpailijat ovat yhdysvaltalaisia yrityksiä, mutta Icaren tuotteen edistyksellinen teknologia ja helppokäyttöisyys ovat jo vakuuttaneet monet amerikkalaislääkärit.

"Tärkeintä USA:n markkinoilla on saada alan auktoriteettien luottamus. Se on välttämätöntä, jotta lääkärit kiinnostuvat kokeilemaan uutta tuotetta", kertoo Icare Finland Oy:n toimitusjohtaja Ari Tiukkanen.

Icare on tehnyt alusta alkaen yhteistyötä Yhdysvaltojen johtavan glaukoomakeskuksen, Pohjois-Carolinassa sijaitsevan Duke Universityn sekä Duke Eye Centerin kanssa.

Yhdysvalloissa on yhteensä noin 50 000 silmäsairauksiin erikoistunutta lääkäriä. Heistä 17 000 on erikoislääkäreitä ja loput 33 000 silmäsairauksiin keskittyneitä yleislääkäreitä.

"Aloitimme yhteistyön aluksi yleissilmälääkäreiden kanssa, mutta olemme nyt onnistuneet laajentamaan sitä myös erikoissilmälääkäreihin", kertoo Ari Tiukkanen tyytyväisenä.

Hyväksynnät julkiseen terveydenhuoltoon saatu

Pohjoisamerikkalainen sairaanhoitojärjestelmä poikkeaa eurooppalaisesta paitsi lääkärikunnan erikoistumisessa myös lupakäytännöissä. Esimerkiksi uuden lääketieteellisen instrumentin käyttö julkisessa terveydenhuollossa vaatii GSA-hyväksynnän ja sopimukset kyseisen julkisen hallinnon organisaation kanssa.

Icaren silmänpainemittari sai hyväksynnän veteraaniterveydenhuollossa sekä valtion organisaatioissa vuonna 2010. Ensiapuklinikat (ER eli Emergency Rescue) ovat voineet hyödyntää Icaren silmänpainemittaria vuodesta 2011 alkaen.

"Pelkkä lupa ei vielä takaa myyntiä mutta antaa meille hyvät mahdollisuudet saada tuotteemme käyttöön näissä erittäin laajoissa terveydenhuollon organisaatioissa", toteaa Ari Tiukkanen. Esimerkiksi armeijan ja valtion terveydenhuolto vastaa kaikkien armeijan palveluksessa työskennelleiden terveydenhuollosta elinikäisesti.

Yhdysvaltalainen John Floyd (42) on työskennellyt myyntitehtävissä lähes 20 vuotta ja niistä 15 terveydenhuollon tuotteiden parissa.

Hän aloitti uransa perheyrityksessä Floyd and Associates, joka edusti muun muassa kirurgisia välineitä valmistavia kansainvälisiä yrityksiä Yhdysvalloissa. Vuonna 2003 John Floyd perusti oman Visionary Medical Solutions -nimisen yrityksen, joka erikoistui silmän kuvantamiseen liittyvien laitteiden edustukseen. Työkokemukseen kuuluu myös myyntiedustajan tehtävät silmäntutkimusinstrumentteja valmistavassa Nidek Inc:ssa. Icaren myyntipäälliköksi Floyd siirtyi Canon Fundus -kameroiden jälleenmyyjältä Synmed Inc:lta, jossa hän vastasi itäisen Yhdysvaltojen myynnistä.

John Floyd, Icare USA Inc. toimitusjohtaja:

"Tytäryrityksen perustaminen USA:han sujuvoittaa käytännön toimintaa erityisesti hallinnon operatiivisten prosessien näkökulmasta. Päivittäisessä liiketoiminnassa toimimme edelleen verkostomaisesti samojen hyväksi havaittujen yhteistyökumppaneidemme kanssa. Esimerkiksi myynnissä meillä on yli 25 edustajaa, joilla on pitkä kokemus alan johtavien tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista. Nopeat toimitukset keskitetystä varastostamme Kansas Citystä hoitaa luotettava logistiikkakumppanimme.

Koen pitkän urani terveydenalan myyntitehtävissä auttavan Icarea löytämään alan parhaat edustajat ja olevan hyödyksi heidän päivittäisen työnsä tukemisessa.

Lääketieteelliset ja terveydenhoidon messut ja tapahtumat ovat elintärkeitä tilaisuuksia nuorelle yritykselle, ja osallistumme vuosittain kymmeniin alan tapahtumiin. On ollut hienoa tavata tilaisuuksissa asiakkaita, jotka tulevat oma-aloitteisesti kertomaan kuinka tyytyväisiä he ovat Icaren tuotteisiin.

Uskon, että meillä on erinomaiset mahdollisuudet laajentaa tuotteidemme käyttäjäkuntaa merkittävästi lähivuosina. Lupaava esimerkki tästä on viime vuonna käynnistetty myynti ensiapuklinikoille, joille laitteen liikuteltavuus ja helppokäyttöisyys on erityisen tärkeää. "

FLS Finland helpottaa autoilijan valintoja

Finnish Led-Signs Oy muutti nimensä FLS Finland Oy:ksi. Uusi nimi ja identiteetti kuvaavat yhtiötä paremmin reaaliaikaisen informaation välitykseen keskittyvänä toimijana.

FLS Finland Oy (FLS) on Pohjoismaiden suurin led-hinnannäyttölaitteiden toimittaja sekä Suomen johtava lednäyttölaitteiden ja pysäköinti-informaatiojärjestelmien valmistaja. FLS:n ratkaisut tarjoavat liikkuvalle kuluttajalle reaaliaikaista tietoa esimerkiksi vapaista pysäköintipaikoista tai polttoaineen hinnoista.

FLS:n päätuotteita ovat huoltoasemien hinnannäyttölaitteet ja niiden ohjausjärjestelmät, joiden osuus yhtiön liikevaihdosta on noin 90 prosenttia. Lisäksi yhtiö kehittää ja valmistaa ledteknologiaan perustuvia pysäköinnin opastusjärjestelmiä sekä matriisi-, logistiikka-, aika- ja lämpötilanäyttöjä.

FLS:n näyttölaitteita käyttää noin 60 huoltoasemaketjua Euroopassa.

Uusia kumppaneita Keski-Euroopasta

Vuonna 2011 FLS:n markkina-asema huoltoasemille tarjottavissa palveluissa vahvistui British Petroleum -sopimuksen ansiosta Isossa-Britanniassa, Puolassa ja Itävallassa. Uusina markkinoina mukaan tulivat Saksa, Sveitsi, Latvia ja Pietarin alue Venäjällä. Saksassa ja Sveitsissä onnistuttiin luomaan yhteistyösuhteet myös huoltoasemille hintanäyttöjä toimittavien yritysten kanssa.

FLS:n pysäköinnin opastusjärjestelmien päämarkkinat ovat tällä hetkellä Suomessa ja Virossa. Vuoden 2011 merkittävin asiakastoimitus oli pysäköinnin opastusjärjestelmän laajennus Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

FLS Finlandille vuoden alku oli vaikea, mutta liikevaihto ja -tulos paranivat vuoden loppua kohti. Liikevaihto kasvoi 29 prosenttia ja oli 2,5 (1,9) miljoonaa euroa. Liikevoitto nousi 0,1 (-0,0) miljoonaan euroon ja oli 4,0 prosenttia liikevaihdosta. FLS:ssä työskenteli vuoden aikana keskimäärin 13 (13) ja vuoden lopussa 11 henkeä.

Merkittäviä sopimuksia olivat uusi kolmivuotinen toimitussopimus hinnannäytöistä Neste Oil Oyj:n kanssa. Sopimus kattaa Neste-asemat Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Venäjällä. Jatkona nykyiselle puitesopimukselle FLS ja British Petroleum solmivat kaksivuotisen puitesopimuksen hinnannäytöistä. Sopimus koskee päivitettäviä ja uusia huoltoasemia Puolassa, Itävallassa, Sveitsissä, Turkissa ja Isossa-Britanniassa.

Hinnannäyttöjärjestelmiä on kuluneena vuonna toimitettu myös norjalaiselle Statoilille useissa eri maissa ja Ruotsin suurimmalle huoltoasemaketjulle OKQ8:lle. Merkittävin kotimainen asiakas Neste Oilin ohella on valomainosratkaisuja huoltamoketjuille toimittava Neontekniikka Oy.

Finnish Led-Signs Oy muutti toukokuussa nimensä FLS Finland Oy:ksi. Uudella nimellä halutaan tuoda esiin myös yrityksen muuta kuin led-taulujen valmistukseen liittyvää osaamista.

Katse lentokentille

Led-hinnannäyttöjärjestelmien tarvetta kasvattavat polttoaineen nopeat hinnanmuutokset, lisääntynyt automatisoinnin tarve, polttoainevalikoiman monipuolistuminen ja miehittämättömien huoltoasemien yleistyminen. Suomessa lähes kaikki huoltamoiden hintanäytöt toimivat jo led-tekniikalla, mutta muualla Euroopassa ollaan vasta siirtymässä magneettiläppäteknologiasta led-näyttöihin. Kysyntään vaikuttavat merkittävästi myös alan yritysjärjestelyt ja huoltoasemaketjujen visuaalisen ilmeen muutokset.

FLS:n lähiaikojen tavoitteena on laajentua hinnannäyttölaitteiden markkinoilla uusien jakelijoiden kautta Keski- ja Etelä-Eurooppaan sekä vahvistaa entisestään asemiaan Pohjoismaissa.

Pysäköinnin opastusjärjestelmien tarvetta lisää pysäköinnin siirtyminen kadunvarsilta pysäköintilaitoksiin.

Kasvua haetaan mm. yhteistyöllä valomainostoimittajien kanssa.

FLS:n teknologia ja ratkaisut ohjaavat autoilijan sujuvasti maantieltä pysäköintiruutuun asti. FLS pyrkii kasvattamaan pysäköinnin opastusjärjestelmien osuutta liiketoiminnastaan fokusoidulla kansainvälistymisstrategialla. Tarjontaa suunnataan erityisesti lentokentille, missä sujuva ja nopea pysäköinti on lentoliikenteen kasvaessa yhä tärkeämpää.

Korkean laadun lisäksi FLS:n vahvuuksia ovat toimitusnopeus, joustavuus asiakaskohtaisten ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä avoimet ohjelmistoratkaisut, jotka voidaan integroida muiden toimittajien järjestelmiin.

Helena Korte toimitusjohtaja FLS Finland Oy

FLS Finland

Liikevaihto 2,5 milj.kasvua 29,2 % vuodesta 2010

Liikevoitto 0,1 milj.

Henkilöstön määrä 13 muutos 0 % vuodesta 2010

Kymmenet suuret öljy-yhtiöt ovat valinneet FLS-näyttölaitteet niiden erinomaisen näkyvyyden, toimintavarmuuden, huoltovapauden ja helppokäyttöisyyden vuoksi. FLShinnannäyttölaitteet on suunniteltu kestämään erittäin vaativia ilmastollisia olosuhteita.

Boomeranger Boats turvaa työskentelyn merellä

Boomeranger Boatsin veneet parantavat työturvallisuutta niin Mustalla merellä kuin jäänmurtajillakin.

Boomeranger Boatsin RIB-veneet tarjoavat parhaan merikelpoisuuden ja luotettavan työkalun vesillä työskenteleville ammattilaisille. Yhtiön suunnittelemat ja valmistamat kovapohjaiset kellukeveneet eli RIB-veneet (Rigid Inflatable Boats) ovat erittäin kestäviä ja suorituskykyisiä, ja jokaisen veneen valmistuksessa otetaan huomioon asiakkaan käyttötarkoitus.

Boomeranger Boatsin asiakaskunta koostuu pääosin viranomaisista kuten eri maiden puolustusvoimista, rajavartioinnista, tullista ja meripelastusviranomaisista.

Kuluneena vuonna Boomeranger toimitti kaksi A-950-mallin venettä myös Volvo Ocean Race -kilpailuun osallistuneelle Puma powered by Berg Propulsionin tiimille tukiveneeksi.

Boomeranger Boatsin merkittävimmät markkina-alueet ovat Eurooppa ja Kaakkois-Aasia. Euroopassa sillä on vahva markkina-asema erityisesti Itämeren rantavaltioissa, kuten Saksassa.

Liikevaihto ja tulos paranivat

Boomeranger Boats Oy:n liikevaihto kasvoi 13 prosenttia vuonna 2011 ja oli 3,8 (3,4) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 0,6 (0,2) miljoonaa euroa eli 14,7 (5,5) prosenttia liikevaihdosta. Henkilöstön määrä oli keskimäärin vuoden aikana 21 (21) ja vuoden lopussa 21.

Liikevaihtoa ja kannattavuutta paransivat kysynnän elpyminen ja tuotantoprosessin tehostaminen erityisesti yksittäisten veneiden toimituksissa.

Vuonna 2012 toimitettiin meripelastusveneitä Mustalle merelle, Arctia Shipping Oy:n Nordica- ja Fenniajäänmurtajille, Puma powered by Berg Propulsion -tiimille sekä Saksan laivastolle ja useille muille viranomaisille kotimaassa ja ulkomailla.

Boomeranger Boatsin toiminta on sertifioitu ISO 9001:2008 laatujärjestelmän mukaan, ja vuoden 2011 lopussa yhtiön ympäristöjärjestelmä auditoitiin ISO 14001-laatustandardin mukaiseksi. Boomeranger Boatsin pelastus-

Muuttuvat viranomaistehtävät lisäävät pienten alusten kysyntää.

veneet täyttävät myös Solas-vaatimukset, ja sotilaskäyttöön tarkoitetut veneet valmistetaan mm. NATO AGAP-120 -vaatimusten mukaan.

Suurista sotalaivoista ketteriin pienveneisiin

Vesillä liikkuvat ammattilaiset tarvitsevat aluksia yhä vaativampiin ja monipuolisempiin käyttötarkoituksiin. Pienten ja ketterien ammattilaiskäyttöön tarkoitettujen veneiden kysyntää lisäävät muun muassa muutokset viranomaisten toimintatavoissa.

Useimpien laivastojen kalustontarve on siirtynyt viime vuosina suurista ja jäykistä sotalaivoista pieniin ja tehokkaisiin yksiköihin, joilla on myös siviilikriisienhallintaan ja terrorismin vastaisiin toimiin liittyviä tehtäviä.

Rajavalvontaviranomaisilla on yhä useammin rajavalvonnan lisäksi pelastustehtäviä, joihin tarvitaan siihen soveltuvaa kalustoa. Myös pelastuslaitokset tarvitsevat ajanmukaista kalustoa vaativiin tilanteisiin. Esimerkiksi Ruotsin sisävesillä toimiva Itä-Götanmaan pelastuslaitos Ruotsissa tilasi Boomeranger Boatsilta merikelpoisten veneen, jonka varustelussa kiinnitettiin yleisen turvallisuuden lisäksi erityistä huomiota työergonomiaan ja sukeltajien helppoon siirtymiseen veneestä veteen.

Julkisen hallinnon talousongelmat rajoittavat kuitenkin tällä hetkellä kalustouudistuksia Euroopassa. Boomeranger Boats pyrkiikin laajentamaan asiakaskuntaansa entistä enemmän Euroopan ulkopuolelle ja tarjoamaan aluksia siviilitehtäviin, kuten tuulienergiapuistojen huoltotehtäviin sekä öljy- ja kaasuteollisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on laajentua myös nykyisten Kaakkois-Aasian markkinoiden lisäksi muualle Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan.

Boomeranger Boatsin vahvuuksia on kokonaan oma valmistus, joka mahdollistaa joustavan tuotekehityksen ja useiden vaihtoehtoisten materiaalien käytön. Veneiden valmistuksessa voidaan myös ottaa huomioon kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet.

Jussi Mannerberg toimitusjohtaja Boomeranger Boats Oy

Boomeranger Boats

Liikevaihto 3,8 milj.kasvua 12,9 % vuodesta 2010

Liikevoitto 0,6 milj.

Henkilöstön määrä 21 muutos 0 % vuodesta 2010

Boomeranger Boatsin A-950-veneet tukevat Puma by Berg Propulsion -tallin etenemistä Volvo Ocean Race -kisassa. Huoltoveneet siirtyvät kilpailun mukana Espanjan Alicantesta mm. Kapkaupungin, Abu Dhabin ja Miamin kautta Irlannin Galwayhin, minne marraskuussa 2011 alkanut purjehdus heinäkuussa 2012 päättyy.

Midas Touch auttaa asiakaspalvelussa

Midas Touch Oy onnistui kasvattamaan asiakaspalvelu-ulkoistusten osuutta liikevaihdostaan ja kääntämään tuloksen voitolliseksi.

Midas Touch Oy tuottaa ulkoistettuja puhelinpalveluja sekä yrityksille että julkiselle sektorille. Palveluihin kuuluvat asiakaspalvelu-ulkoistukset, help desk -palvelut, vaihteenhoito, puhelinmyynti, asiakastyytyväisyyskyselyt ja markkinakartoitukset.

Midas Touchin asiakkaista merkittävä osa toimii tietoliikenne- ja tietotekniikka-alalla, vakuutus- ja rahoitusalalla sekä kuluttajahyödykkeiden parissa. Liikevaihdosta yli puolet tulee kansainvälisiltä asiakkailta.

Puhelipalvelut jaetaan sisääntuleviin puheluihin eli inbound-palveluihin ja ulossoitettaviin eli outbound-palveluihin. Sisääntulevien puheluiden liiketoiminnassa, kuten vaihteenhoidossa, tietotekniikan tukipalveluissa ja asiakaspalvelussa, ulkoistuksesta vastaava yhtiö hoitaa asiakkaan nimissä esimerkiksi asiakaspalvelu- ja help desk -toimintoja. Outbound-palveluista tunnetuinta on puhelinmyynti.

Tulos kääntyi voitolliseksi

Vuonna 2011 Midas Touch onnistui kääntämään tuloskehityksensä positiiviseksi jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja myönteinen kehitys jatkui koko vuoden.

Liiketulosta paransivat syksyllä 2010 toteutetut sopeutustoimet ja toiminnan uudelleen organisointi. Toiminta keskitettiin neljästä kahteen toimipisteeseen ja tarjonta kannattavimpiin asiakkuuksiin ja toimintoihin.

Myös keväällä 2011 käyttöönotettu uusi tuotantoteknologia on tehostanut toimintaa ja parantanut toimintaedellytyksiä erityisesti sisääntulevissa puheluissa. Uusi Contact Center -järjestelmä on monikanavainen SAP BCM, jolla voidaan ottaa vastaan palvelupyyntöjä puheluiden lisäksi myös sähköpostilla ja tekstiviesteillä. Aikaisempaa skaalautuvampi ja luotettavampi teknologia sisältää myös työkalut reaaliaikaiseen seurantaan ja raportointiin.

24/7-palvelu on yhä tärkeämpää.

Vastaanotettavien puheluiden markkinoilla Midas Touch keskittyi kuluneena vuonna erityisesti tietotekniikkayhtiöille tarjottaviin palveluihin. Fujitsu Finland laajensi merkittävästi vuonna 2007 aloitettua 24/7 help desk -sopimustaan. Midas Touch teki sopimuksen myös ENFO Oyj:n teknisten tukipalveluiden tarjoamisesta 24/7. Muita merkittäviä sopimuksia kuluneena vuonna oli Tokmanni-myymälöiden asiakaspalvelu ja vaihteenhoito sekä Tokmannin verkkokaupan asiakaspalvelu.

Midas Touch Oy:n liikevaihto vuonna 2011 oli 4,9 (6,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni, mutta liiketulos parani merkittävästi. Liiketulos oli 0,1 (-3,2) miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia liikevaihdosta. Henkilöstön määrä oli keskimäärin vuoden aikana 138 (289) ja vuoden lopussa 136.

Lähes puolet liikevaihdosta muodostui tavoitteiden mukaisesti asiakaspalvelun ulkoistuksista kuten puhelinkeskus- ja help desk -palveluista. Hieman yli puolet muodostui puhelinmyynnistä ja muista outbound-palveluista.

Taantuma vahvistaa kysyntää

Puhelinpalveluiden ulkoistamisen kokonaiskysynnässä ei ole Suomessa tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Alalle on ominaista kysynnän lisääntyminen taloudellisen taantuman aikana, ja näkymät vuodelle 2012 ovat myönteiset. Kysynnän rakenteessa olennainen muutos on viime vuosina ollut 24/7-palvelun lisääntynyt tarve, ja Midas Touch on lisännyt tarjontaansa tämän mukaisesti.

Midas Touchin tavoitteena on edelleen kasvattaa inbound-palveluiden osuutta liikevaihdostaan ja vahvistaa asemaansa erityisesti tietotekniikan asiakaspalveluiden tarjoajana.

Riku Lamppu toimitusjohtaja Midas Touch Oy

Midas Touch

Liikevaihto 4,9 milj.laskua 26,4 % vuodesta 2010

Liikevoitto 0,1 milj.

Henkilöstön määrä 138 muutos -52 % vuodesta 2010

Midas Touchin help desk -tukipalvelu Fujitsulle laajeni lokakuussa täydelliseksi 24/7 service desk -palveluksi. Fujitsu Finland Oy ja Midas Touch Oy ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2007. Kuvassa palvelujohtaja Anne Issakainen Fujitsusta ja myyntijohtaja Janne Savonen Midas Touch Oy:stä.

Done Logistics varmistaa tuotteiden tehokkaan keräilyn ja lähetyksen

Done Logistics Oy auttaa teollisuutta saamaan tuotteet ehjänä ja tuoreena liikkeelle – niin leivät, jäätelöt kuin paperirullatkin.

Done Logistics Oy tuottaa korkean automaation materiaalinkäsittelyjärjestelmiä rullamuotoisten tuotteiden ja kappaletavaran siirtoihin, käsittelyyn ja lavapakkaukseen. Asiakaskohtaiset ratkaisut soveltuvat useille eri teollisuuden aloille. Elintarviketeollisuuden osuus on kasvanut viime vuosina suurimmaksi asiakastoimialaksi. Vastaavasti paperi- ja rakennusteollisuuden investoinnit ovat vähentyneet sekä tuotantorakenteen muutoksen että yleisen taloudellisen tilanteen seurauksena.

Maantieteellisesti nykyiset päämarkkina-alueet ovat Suomi, Norja ja muu Eurooppa. Asiakkaita on myös Yhdysvalloissa.

Tavoitteena on laajentaa markkina-aluetta muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan sekä Venäjällä Pietariin ja Moskovaan, missä investoinnit elintarvike- ja muuhun teollisuuteen lisääntyvät voimakkaasti.

Investointipäätökset herkkiä suhdanteille

Done Logistics Oy:n liikevaihto vuonna 2011 kasvoi 107 prosenttia ja oli 11,8 (5,7) miljoonaa euroa. Liiketulos oli 0,1 (-0,1) miljoonaa euroa. Alkuvuoden hyvää tuloskehitystä heikensivät loppuvuonna Norjan projekteihin tehdyt kuluvaraukset. Henkilöstöä oli keskimäärin vuoden aikana 47 (39) ja vuoden lopussa 50.

Vuoden 2011 merkittävin asiakastoimitus oli norjalaisen Tine Meierierin meijerituotteiden käsittely- ja keruujärjestelmän toteutus ja testaus, joka valmistuu pääosin vuonna 2012. Yhteistyössä sveitsiläisen Swisslogin kanssa vuonna 2010 aloitettu toimitus on arvoltaan yli 14 miljoonaa euroa. Järjestelmästä on jo toimitettu suurin osa, mutta järjestelmän asennustyö on osoittautunut arvioitua työläämmäksi ja siinä on jouduttu käyttämään suunniteltua enemmän Done Logistics Oy:n ulkopuolista työvoimaa.

Teollisuuden investointihalukkuus logistiikkajärjestelmiin vähenee taloudellisesti epävarmoina aikoina. Talouden epävarmuus näkyi kysynnässä jo vuonna 2011 eikä kysynnässä odoteta tapahtuvan merkittävää myönteistä kehitystä vuonna 2012. Tästä syystä Done Logistics Oy kävi marras-joulukuussa yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Neuvotteluiden tuloksena sovittiin, että yhtiöllä on oikeus 1.2.– 31.12.2012 lomautuksiin ja osa-aikaistamisiin, jotka voivat koskea koko henkilökuntaa. Näin henkilöstökuluja voidaan pienentää viiveettä, mikäli kysyntä heikkenee ja asiakkaat siirtävät suunnitteilla olevien investointipäätösten tekemistä.

Kasvua kumppaneiden kautta

Materiaalinkäsittelyjärjestelmien kysyntää lisäävät palkkakustannusten nousu, tuotteen seurattavuudelle asetettavat yhä tiukentuvat vaatimukset, kiristyvät ergonomiavaatimukset sekä tarve kapasiteetin nostolle ja virheiden vähentämiselle.

Done Logisticsin vahvuuksia ovat yli 20 vuoden kokemus, oma suunnittelu ja sitoutunut henkilöstö, mikä takaa luotettavat toimitukset ja huoltoja etätukipalvelut toimituksen jälkeen. Kattavat tukipalvelut takaavat myös järjestelmän hyvän käytettävyyden.

Uusia asiakkaita haetaan muun muassa syventämällä yhteistyötä logistiikkaratkaisuja maailmanlaajuisesti toimittavien suuryritysten, kuten Swisslogin, kautta.

Done Logisticsin tavoitteena on laajentua sekä maantieteellisesti että tarjota ratkaisuja aiempaa monipuolisemmin eri toimialoille.

Pekka Soini toimitusjohtaja Done Logistics Oy

Done Logistics

Liikevaihto 11,8 milj.kasvua 107 % vuodesta 2010

Liikevoitto 0,1 milj.

Henkilöstön määrä 47 muutos 21 % vuodesta 2010

Osloon rakennettava Tine SA:n meijerituotteiden jakelukeskus saa pian käyttöönsä Done Logistics Oy:n toimittaman käsittely- ja keruujärjestelmän. Kuvassa Tinen projektijohtaja Ottar Skaldebö. Tine SA on Norjan suurin maitotuotteiden valmistaja.

Done Software Solutions – sisälogistiikalla parempaa tuottavuutta

FidaWare-ohjelmistolla ohjataan sisälogistiikan prosesseja tuotannon vastaanotosta asiakastilauksen toimittamiseen.

Done Software Solutions Oy on sisälogistiikan ohjelmistoratkaisujen ja palvelujen kokonaistoimittaja, jonka FidaWare-ohjelmistoperheen avulla saavutetaan selkeitä säästöjä, luodaan tuottavampi toimintaympäristö, lisätään asiakastyytyväisyyttä sekä parannetaan työssä viihtymistä ja jaksamista.

Joustava tiedon ja resurssien hallinta mahdollistaa myös lisäarvopalvelujen tuottamisen, kuten uudelleenpakkauksen ja kokoonpanotoiminnot, mikä lisää toimittajan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä omassa liiketoimintaympäristössään.

Järjestelmän helppo muokattavuus ja skaalautuvuus mahdollistaa sen hyödyntämisen eri toimialoilla sekä erikokoisissa yrityksissä. Asiakkaista suurin osa toimii tukkukaupassa ja valmistavassa teollisuudessa, jossa merkittävimmät toimialat ovat elintarvike- ja paperiteollisuus. Erilaisten logistiikkapalveluja tarjoavien yritysten merkitys on kasvussa.

Maantieteellisesti Done Software Solutionsin asiakkaat painottuvat kotimaahan ja muihin Pohjoismaihin. Ohjelmistoratkaisuja on toimitettu myös muualle Länsi-Eurooppaan.

Järjestelmäintegraatio yhä tärkeämpää

Done Software Solutionsin asiakaskunnassa toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmien merkitys kasvaa vahvasti. Tämän myötä eri järjestelmien kyky keskustella keskenään korostuu. Esimerkiksi FidaWare-tuoteperheen varastonhallinnan ohjelmistoratkaisu WMS voi toimia joustavana integraatiorajapintana eri järjestelmien välillä. Vuonna 2011 kehityshankkeissa korostui voimakkaasti asiakkaiden toiminnanohjausjärjestelmän vaihdon yhteydessä toteutetut integraatiot SAP-järjestelmiin.

Merkittäviä asiakastoimituksia vuonna 2011 olivat integraatioiden ohella osallistuminen pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Spendrups Bryggerin his-

Sisälogistiikasta on tulossa yhä kiinteämpi osa yrityksen tietojärjestelmiä.

torian suurimpaan sisälogistiikkahankkeeseen sen Grängesbergin tuotantolaitoksella ja logistiikkakeskuksessa Ruotsissa. Hanke jatkuu vuonna 2012. Kuluneena vuonna jatkettiin myös Refresco Groupiin kuuluvan Vip-Juicemakerin varastonhallintajärjestelmän kehittämistä Vip-Juicemakerin Kuopion tuotantolaitokselle.

Done Software Solutions Oy:n liikevaihto kasvoi 21 prosenttia ja oli 1,3 (1,1) miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi 67 prosenttia ja oli 0,3 (0,2) miljoonaa euroa eli 21 (14,6) prosenttia liikevaihdosta. Henkilöstön määrä oli vuoden aikana keskimäärin 12 (12) ja vuoden lopussa 12.

Vuonna 2010 tehdyn yhtiöittämisen jälkeen on jatkettu yhtiön tunnettuuden kasvattamista muun muassa osallistumalla alan messuille ja seminaareihin.

Tietoisuus varastokustannusten merkityksestä kasvaa

Tietoisuus varastotoimintojen kustannusmerkityksestä lisääntyy myös niillä toimialoilla, joissa varastohallintaa ei ole aiemmin pidetty olennaisena kilpailutekijänä. Kilpailun kiristyessä yritykset pyrkivät tehostamaan koko tilaustoimitusketjuaan. Kattavan sisälogistiikan ohjelmistoratkaisun avulla ne voivat tehostaa merkittävästi esimerkiksi keruutoimintoja ja varaston kiertonopeutta sekä parantaa toimitusvarmuuttaan. FidaWarella on voitu vähentää keruuvirheitä jopa 90 prosenttia ja parantaa varaston täyttöastetta useita kymmeniä prosentteja.

Valmistavalta teollisuudelta odotetaan nykyään yhä enemmän myös tilaus-toimitusketjuun sisältyviä palveluja. Lisäksi kiristyvät viranomaismääräykset asettavat uusia vaatimuksia tilaustoimitusketjun seurannalle sekä tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyydelle.

Markkinanäkymät sisälogistiikan järjestelmille ovat myönteiset, mutta talouden yleiset suhdannevaihtelut vaikuttavat investointipäätöksiin merkittävästi.

Ari Suominen toimitusjohtaja Done Software Solutions Oy

Done Software Solutions

Liikevaihto 1,3 milj.kasvua 21 % vuodesta 2010

Liikevoitto 0,3 milj.

Henkilöstön määrä 12 muutos 0 % vuodesta 2010

Yrityksen sisällä tapahtuva materiaalien ja tietovirtojen hallinta eli vastaanotto, varastointi, keruu, lähetys ja lastaus ovat sisälogistiikkaa, joka muodostaa noin 40 prosenttia yritysten kaikista logistiikkakuluista. Sisälogistiikkaan kehitetyllä ohjelmistolla tehostetaan muun muassa keruutoimintoja ja varaston kiertonopeutta.

Henkilöstö

Revenio Group -konsernin palveluksessa oli vuonna 2011 keskimäärin 248 (423) henkilöä. Katsauskauden lopussa henkilöstöä oli 247 (333). Henkilöstömäärä aleni selvästi Palvelut-segmentissä Midas Touchin lopetettua alkuvuonna toimintansa kahdella paikkakunnalla. Lisäksi Palvelut-segmenttiin kuuluneen Done Informationin henkilöstö siirtyi pois konsernista kesällä 2011 tehdyssä yrityskaupassa. Muissa segmenteissä henkilömäärä säilyi lähes ennallaan. Konserniyhtiöt suorittivat kauden aikana rekrytointeja maltillisesti lähinnä liiketoiminnan kasvun vaatimiin tehtäviin.

Konsernin liiketoimintasegmenteistä henkilöstömäärältään suurin on edelleen Palvelut, jonka jatkuvissa toiminnoissa työskenteli vuoden aikana keskimäärin 136 henkilöä. Toiseksi suurin henkilömäärältään (59) on Järjestelmät-Segmentti, jossa henkilöstömäärään vaikuttivat erityisesti Norjan toimitusprojektit.

Henkilöstön keski-ikä nousi hieman ollen 41,3 (40,8) vuotta. Henkilöstöstä miehiä oli 58 % ja naisia 42 %.

Revenio Group -konserniin kuuluvat yhtiöt toimivat Suomessa kymmenellä paikkakunnalla: Espoossa, Iisalmessa, Kauhajoella, Lapinlahdella, Loviisassa, Pieksämäellä, Sastamalassa, Seinäjoella, Turussa ja Vantaalla.

Esimiestaitoja kehitettiin

Henkilöstön kehittämisessä keskityttiin niihin tekijöihin, jotka vuonna 2010 toteutetussa hyvinvointitutkimuksessa nousivat selkeimmin esiin. Vertailuaineistoon nähden eniten kehittämistä oli johtamisessa, täydennyskoulutuksessa ja sitoutumisessa.

Vuonna 2011 lähes kaikissa tytäryhtiöissä lisättiin tai otettiin käyttöön koko henkilöstölle suunnattuja säännöllisiä tie-

dotustilaisuuksia ja viikkopalavereita. Myös sitouttamista on parannettu suunnitelmallisella perehdyttämisellä ja kehityskeskusteluilla sekä erilaisilla kannustinjärjestelmillä ja työhyvinvointitapahtumilla. Työhyvinvointia on pyritty parantamaan myös varhaisen puuttumisen mallilla, jolla edistetään työkykyä uhkaavien ongelmien tunnistamista ja niihin tarttumista mahdollisimman varhain, sekä tukemalla tupakoinnin lopettamista.

Täydennyskoulutuksessa on hyödynnetty paikallisia oppilaitoksia. Esimiestaitoja ja johtamista on kehitetty erilaisissa projekteissa sekä esimies- ja strategiapäivillä.

Tavoitteena on kehittää johtamista ja esimiestyötä sekä edistää henkilöstön kouluttautumista edelleen vuonna 2012.

Revenio Group Oyj Toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2011

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1. – 31.12.2011

Revenio Group Oyj on Revenio Group -konsernin emoyhtiö. Sen tytäryrityksille on tyypillistä korkealaatuinen suomalainen erityisosaaminen ja vientiin perustuva liiketoiminta. Revenio Group jakaantuu viiteen liiketoiminta-alueeseen ja toimintasegmenttiin, joilla liiketoimintaa harjoittaa kuusi tytäryhtiötä. Palvelut-segmentti (Midas Touch Oy) tarjoaa CRM-, telemarkkinointi- ja telepalvelualan palveluita. Järjestelmät-segmentti (Done Logistics Oy ja Done Software Solutions Oy) toimittaa sisälogistiikan järjestelmiä, jotka perustuvat materiaalinkäsittelyn automaatioon ja niitä tukeviin tietojärjestelmiin. Terveydenhoito-segmentti (Icare Finland Oy) suunnittelee, valmistaa ja myy iCare-silmänpainemittareita kansainvälisille asiakasryhmille. Turva (Boomeranger Boats Oy) suunnittelee, valmistaa ja myy erikoisvalmisteisia RIB (Rigid Inflatable Boats) -veneitä viranomais- ja muuhun vaativaan ammattikäyttöön. Teknologia (FLS Finland Oy) suunnittelee, valmistaa ja myy LED-teknologiaan perustuvia informaationäyttöjä ja niiden ohjausjärjestelmiä.

Toimintaympäristö ja liiketoiminnan kehitys

Palvelut-segmentissä markkinatilanne ja liiketoiminta kehittyi suotuisasti tilikauden aikana erityisesti inbound-liiketoiminnassa, mihin segmentin liiketoimintaa ollaan painottamassa sen telemarkkinointia pienemmän riskisyyden ja vakaampien tulevaisuudennäkymien johdosta. Myös telemarkkinoinnin näkymiä ja kehitystä voi luonnehtia kohtuulliseksi sen jälkeen kun toiminnassa on keskitytty kannattavimpiin ja korkeimman lisäarvon telemarkkinointipalveluihin.

Järjestelmät-segmentissä materiaalinkäsittelyjärjestelmien kysyntä oli heikkoa ja kysynnän arvioidaan jatkuvan matalana. Sisälogistiikan ja varastonhallinnan tietojärjestelmien kysyntä koheni lievästi tilikaudella.

Terveydenhoito-segmentissä Icare Finlandin silmänpainemittareiden kysyntä kasvoi tilikaudella edelleen ja markkinatilanne säilyi hyvänä. Tuotteiden kilpailuasemasta, globaalista markkina-alueesta ja markkinapenetraation asteesta johtuen tuotteiden kysynnän ei arvioda olevan niin suhdanneherkkää kuin monilla muilla toimialoilla.

Turva-segmentti on onnistunut lisäämään tunnettavuuttaan kansainvälisesti tekemällä markkinointityötä perinteisten markkina-alueidensa ulkopuolella. Tuotteella on kilpailukykyä korkean laadun ja hyvien tuoteominaisuuksien johdosta, mutta myyntiprosessit ovat pitkiä ja valtiontalouksien tila useissa asiakasmaissa epävarma. Puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä julkisia hankintoja arvioidan tästä huolimatta tehtävän, koska asiakasorganisaatioilla on kaluston uusimistarpeita ja muita lisäkalustoa vaativia konkreettisia investointitarpeita.

Teknologia-segmentillä perinteisten markkina-alueiden kysyntä oli matalahkoa, koska laajamittaisia polttoaineiden hintanäyttöjen uudistamisohjelmia ei ole käynnissä. Kysyntä muodostuu pienhankinnoista joiden määrä tilikaudella kasvoi.

Liikevaihto, kannattavuus ja tulos

Revenio Group -konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto 1.1.-31.12.2011 oli 33,3 (25,8) miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos oli 29,2 prosenttia.

Jatkuvien toimintojen liiketulos ennen poistoja (ebitda) oli 4,2 (0,2) miljoonaa euroa eli 12,5 (0,8) prosenttia liikevaihdosta.

Jatkuvien toimintojen liiketulos oli 3,4 (-0,9) miljoonaa euroa eli 10,3 (-3,3) prosenttia liikevaihdosta. Jatkuvien toimintojen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 3,4 (0,6) miljoonaa euroa eli 10,3 (2,4) prosenttia liikevaihdosta. Konsernin tulos ennen veroja oli 4,8 (-0,7) miljoonaa euroa eli 14,4 (-2,2) prosenttia liikevaihdosta. Tilikauden jatkuvien toimintojen tulos oli 2,2 (-0,7) miljoonaa euroa eli 6,6 (-2,8 ) prosenttia liikevaihdosta. Tilikauden lopetettujen toimintojen tulos oli 1,7 (0,2) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 3,9 (-0,6) miljoonaa euroa.

Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista oli 0,028 (-0,011). Lopetettujen toimintojen laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,023 (0,003) euroa ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos oli 0,022 (0,003) euroa. Tilikauden jatkuvien ja lopetettujen toimintojen osakekohtainen tulos laimennusvaikutuksella oikaistuna oli 0,050 (-0,008).

Oma pääoma/osake oli 0,21 euroa (0,18 euroa).

Viimeisen vuosineljänneksen jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 8,8 (8,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 0,1 prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen jatkuvien toimintojen liiketulos oli 0,0 (-0,9) miljoonaa euroa eli 0,3 (-10,5) prosenttia liikevaihdosta. Viimeiselle vuosineljännekselle kohdistui vertailuvuotena yhteensä 1,9 miljoonaa euroa alaskirjauksia Midas Touch Oy:n liikearvosta ja aineettomasta hyödykkeestä. Jatkuvien toimintojen viimeisen vuosineljänneksen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 0,0 (1,0) miljoonaa euroa eli 0,3 (11,2) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos jatkuvista ja lopetetuista toiminnoista oli 0,003 (-0,011) euroa.

Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto vuonna 2011 nousi edellisvuoteen verrattuna 29,2 prosenttia. Liikevaihdon kasvu oli merkittävää Terveydenhoito- ja Järjestelmätsegmentissä, minkä lisäksi myös Turva-ja Teknologia-segmentit ylsivät liikevaihdon kasvuun. Liikevaihto laski Palvelutsegmentissä palvelutuotannossa loppuvuonna 2010 tehtyjen keskittämisratkaisujen ja kapasiteetin supistamisen johdosta.

Kaikkien segmenttien liiketulos parani edellisvuodesta selvästi. Tulosparannuksesta merkittävin osa tuli Palvelut- ja Terveydenhoitosegmenteistä.

Konserni myi heinäkuussa 2011 tytäryhtiönsä Done Information Oy:n osakekannan ruotsalaiseen Semantix-konserniin kuuluvalle Semantix Lingua Nordica Oy:lle. Kaupasta kirjattiin noin 1,5 miljoonan euron myyntivoitto kolmannen vuosineljänneksen tulokseen.

Tase, rahoitus ja investoinnit

Konsernin taseen loppusumma 31.12.2011 oli 24,8 (24,5) miljoonaa euroa. Konsernin oma pääoma oli 16,4 (14,1) miljoonaa euroa. Konsernin korollinen nettovelka oli tilikauden lopussa -2,8 (0,7) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste -17,3 (4,9) prosenttia. Konsernin omavaraisuusaste oli 66,6 (60,8) prosenttia. Konsernin likvidit varat tilikauden päättyessä olivat 4,4 (2,1) miljoonaa euroa.

Hyvästä taloudellisesta kehityksestä johtuen konsernin rahoitustilanne säilyi tilikaudella vakaana. Likvidien varojensa lisäksi konsernilla on 2,0 miljoonan euron suuruinen komittoitu sekkitililimiitti, joka tilikauden päättyessä oli kokonaan nostamatta.

Liiketoiminnan rahavirta oli 4,2 (1,3) miljoonaa euroa. Rahavirtaan vaikuttivat parantavasti konsernin liiketoimintojen parantunut kannattavuus ja alentavasti Järjestelmät-segmentin Norjan projektien sitoma käyttöpääoma.

Konsernin investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin olivat 0,7 (0,7) miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuivat tuotantolaitteisiin, tietotekniikkaan ja ohjelmistoihin.

Konsernirakenne

Revenio Group -konsernin muodostivat tilikauden päättyessä emoyhtiö Revenio Group Oyj ja sen kokonaan omistamat liiketoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt Midas Touch Oy, Done Logistics Oy, Done Software Solutions Oy, Icare Finland Oy, Boomeranger Boats Oy ja FLS Finland Oy sekä Midas Touch Oy:n tytäryhtiöt Midas Touch Media Oy, Midas Touch Gateway Oy, Midas Touch Interactive Oy, Midas Touch Tech Oy ja Midas Touch Care Oy. Tilikauden aikana päätettiin, että Midas Touch Oy:n tytäryhtiöt tullaan fuusioimaan emoyhtiöönsä alkuvuoden 2012 aikana.

Liiketoiminta segmenteittäin

Revenio Group Oyj:n liiketoiminta on jaettu viiteen segmenttiin: Palvelut (Midas Touch), Järjestelmät (Done Logistics ja Done Software Solutions), Terveydenhoito (Icare Finland), Turva (Boomeranger Boats) ja Teknologia (FLS Finland). Segmenttirakenne vastaa konsernin organisaatiorakennetta ja sisäistä tulosraportointia.

Palvelut

Palvelut-segmentin muodostaa Midas Touch, joka on Suomen johtavia contact center -yrityksiä. Se tuottaa ulkoistettuja puhelinpalveluja kuten asiakaspalvelua, help desk -palveluja, vaihteenhoitoa, puhelinmyyntiä ja markkinakartoituksia palvellen sekä yksityistä että julkista sektoria.

Palvelut-segmentin liikevaihto vuonna 2011 oli 4,9 (6,7) miljoonaa euroa, ja se pieneni 26,4 prosenttia. Segmentin kate oli 0,1 (-3,3) missä vertailuvuoden luku sisältää kertaluonteisina erinä liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden alaskirjauksia yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 1,3 (1,4) miljoonaa euroa ja kate -0,0 (-2,3) miljoonaa euroa.

Midas Touchin kannattavuus parani tilikauden aikana merkittävästi. Tämän taustalla oli yhtiössä tilikauden 2010 lopussa toteutetut uudelleenjärjestelyt, joissa tuotantokapasiteettia sopeutettiin voimakkaasti vallitsevaan markkinatilanteeseen. Tämän seurauksena tuotannon tehokkuus nousi ja kustannustaso aleni selvästi. Tilikaudella uusittiin myös yhtiön puhelinpalvelujärjestelmä nykyisen liiketoiminnan vaatimusten mukaiseksi.

Järjestelmät

Järjestelmät-segmentin muodostavat Done Logistics, joka toimittaa yritysten sisäiseen logistiikkaan liittyviä materiaalinkäsittelyjärjestelmiä sekä Done Software Solutions, joka toimittaa sisälogistiikan ja varastonhallinnan tietojärjestelmiä ja niihin liittyviä palveluja. Done Software Solutions aloitti itsenäisenä yrityksenä 1.5.2010 Done Logisticsin osittaisjakautumisen myötä. Tämän tilinpäätöstiedotteen vertailutiedot esitetään, kuten järjestely olisi ollut voimassa koko vertailutietojen kuvaaman ajan.

Järjestelmät-segmentin liikevaihto vuonna 2011 oli 13,1 (6,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 92,9 prosenttia. Segmentin kate oli 0,3 (0,0) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 3,6 (3,1) miljoonaa euroa ja kate -0,7 (0,3) miljoonaa euroa.

Järjestelmät-segmentin Done Logisticsin liikevaihdosta tilikaudella 2011 merkittävin osa muodostui kesällä 2010 saadun meijerituotteiden käsittely- ja keruujärjestelmän toimittamisesta norjalaiselle Tine SA:lle sveitsiläisen logistiikkakonserni Swisslogin alihankkijana. Liiketoiminta kääntyi viimeisellä neljänneksellä tappiolliseksi projektikatteen heikennyttyä asennus- ja käyttöönottovaiheen korkeiden kulujen johdosta. Kannattavuutta heikensi myös muun tilauskannan vähäisyys.

Done Software Solutionsin ensimmäinen täysi toimintavuosi itsenäisenä yhtiönä oli onnistunut. Yhtiö onnistui kustannustehokkaasti toimien kasvattamaan liikevaihtoa ja liiketulosta sekä säilyttämään asemansa haastavassa markkinatilanteessa.

Terveydenhoito-segmentin muodostaa silmänpainemittareiden kehittämiseen, valmistamiseen ja myyntiin erikoistunut Icare Finland.

Terveydenhoito-segmentin liikevaihto vuonna 2011 oli 8,9 (7,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 26,9 prosenttia. Segmentin kate oli 3,9 (2,9) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 2,6 (2,2) ja segmentin kate 1,2 (1,1) miljoonaa euroa.

Terveydenhoitosegmentin markkina-asema parani tilikauden aikana ja liiketoiminnan kehitys oli suotuisaa. Yhtiö teki investointeja anturituotantoon antureiden myynnin ollessa yhä merkittävämpi osa liiketoimintaa. Jakelukanavien kehittämistä ja tuotteiden systemaattista kansainvälistä markkinointia jatkettiin. Tilikaudella päätettiin myös Icare-tuotteiden myyntiin keskittyvän tytäryhtiön perustamisesta Yhdysvaltoihin.

Icarella oli tilikauden päättyessä FDA-myyntilupa ensimmäisen sukupolven silmänpainemittarille ja uuden tuotesukupolven Icare Link -ohjelmistolle. Uuden sukupolven laitteista Icare One -silmänpainemittarin hakemus oli tilikauden päättyessä vireillä ja Icare Pro -mittarin hakuprosessia valmisteltiin. Icare One on suunniteltu silmänpaineen itsemittaukseen, mikä saattaa vaikuttaa lupaprosessin kestoon.

Turva

Turva-segmentin muodostava Boomeranger Boats suunnittelee, valmistaa ja myy erikoisvalmisteisia RIB-veneitä (Rigid Inflatable Boats) pääasiassa eri maiden meripelastusyksiköille, viranomaisille sekä puolustusvoimille.

Turva-segmentin liikevaihto vuonna 2011 oli 3,8 (3,4) mil-

joonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 12,9 prosenttia. Segmentin kate oli 0,6 (0,2) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 0,6 (1,2) ja segmentin kate 0,1 (0,2) miljoonaa euroa.

Segmentin myynti tilikaudella koostui pienehköistä tilauksista, joita onnistuttiin valmistamaan hyvällä tuotantotehokkuudella ja kannattavuudella. Tilauskertymä ei toimialalla kuitenkaan ole tasaista, mikä johti suureen volyymien heilahteluun vuoden sisällä.

Teknologia

Teknologia-segmentin muodostava FLS Finland (aikaisemmin Finnish Led-Signs) on Pohjoismaiden suurin LED-hinnannäyttölaitteiden toimittaja sekä Suomen johtava LEDnäyttölaitteiden ja pysäköinnin informaatiojärjestelmien valmistaja.

Teknologia-segmentin liikevaihto vuonna 2011 oli 2,5 (1,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 29,2 prosenttia. Segmentin kate oli 0,1 (0,0) miljoonaa euroa. Vaikka liikevaihto kasvoi, investointiaktiivisuus huoltoasemaverkostojen näyttölaitteisiin segmentin asiakaskunnassa oli vuonna 2011 kokonaisuutena alhaisehkoa. Positiivisen tuloksen mahdollisti yhtiön kyky valmistaa kannattavasti myös pieniä asiakastilauksia. Tilikauden merkittävin asiakastoimitus oli pysäköinninohjausjärjestelmän laajennus Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Tilikaudella solmittiin British Petroleumin (BP) kanssa kaksivuotinen puitesopimus LED-hintanäytöistä jatkona nykyiselle BP:n puitesopimukselle sekä kolmivuotinen toimitussopimus Neste Oilin kanssa.

Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 0,7 (0,8) ja segmentin kate 0,0 (0,1) miljoonaa euroa.

Liikevaihto ja segmenttien kate 1-12/2011 ja 1-12/2010 ilman kertaluonteisia eriä, jatkuvat toiminnot:

Liikevaihto Segmentin kate
1-12/2011 1-12/2010 1-12/2011 1-12/2010
MEUR Osuus-% MEUR Osuus-% MEUR % MEUR %
Palvelut yhteensä 4,9 15 % 6,7 26 % 0,12 2 % -1,31 -20 %
Järjestelmät yhteensä 13,2 39 % 6,8 23 % 0,33 3 % 0,03 0 %
– Done Logistics 11,8 35 % 5,7 19 % 0,06 1 % -0,13 -2 %
– Done Software Solutions 1,3 4 % 1,1 4 % 0,27 21 % 0,16 15 %
Terveydenhoito 8,9 27 % 7,0 24 % 3,87 44 % 2,93 42 %
Turva 3,8 11 % 3,4 12 % 0,57 15 % 0,18 5 %
Teknologia 2,5 8 % 1,9 6 % 0,09 4 % -0,05 -2 %
Yhteensä 33,3 100 % 25,8 100 % 4,99 15 % 1,79 7 %
Emoyhtiön kulut -1,57 -1,18
Liiketulos (ilman kertaluonteisia eriä) 3,42 10 % 0,61 2 %

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli vuonna 2011 keskimäärin 248 (423) henkilöä. Henkilömäärän alenemiseen vaikuttivat vuoden 2010 lopulla päätetyt ja 2011 toimeenpannut henkilöstön sopeuttamistoimet Midas Touchissa ja Done Informationin myynti konsernin ulkopuolelle. Tilikauden lopun henkilöstömäärä oli 265 (333). Henkilöstön keski-ikä oli 41 (41) vuotta.

Kysyntänäkymien huononemisen johdosta yt-neuvotteluita jouduttiin tilikaudella käymään Done Logisticsissa, jossa neuvottelujen perusteella yhtiöllä on oikeus lomautuksiin v. 2012 aikana kysyntätilanteen niin vaatiessa. Myös Boomeranger Boatsissa jouduttiin varautumaan kysynnän alenemiseen YTneuvotteluin.

Tilikauden aikana konserniyhtiöissä toteutettiin v. 2010 henkilöstötutkimuksen perusteella määriteltyjä esimiestyöhön ja johtamiseen liittyviä kehityshankkeita.

Henkilöstön määrä segmenteittäin keskimäärin tilikauden aikana:

31.12.2011 31.12.2010 Muutos
Palvelut 138 325 -187
Järjestelmät 59 48 11
Terveydenhoito 13 11 2
Turva 21 23 -2
Teknologia 13 12 1
Emoyhtiö 4 4 0
Yhteensä 248 423 -175

Tilikaudella maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 8,7 miljoonaa euroa (9,5 miljoonaa euroa).

Johto

Revenio Group Oyj:n toimitusjohtaja on Olli-Pekka Salovaara. Johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara, kehitysjohtaja Juha Kujala ja talousjohtaja Pekka Raatikainen.

Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ovat Ari Tiukkanen (Icare Finland Oy), Riku Lamppu (Midas Touch Oy), Helena Korte (FLS Finland Oy), Jussi Mannerberg (Boomeranger Boats Oy), Pekka Soini (Done Logistics Oy) ja Ari Suominen (Done Software Solutions Oy).

Osakkeet, osakepääoma ja johdon omistus

Revenio Group Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2011 oli 5.314.918,72 euroa ja osakkeiden lukumäärä 76.889.730 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakelaji, ja kaikilla osakkeilla on samanlainen äänioikeus sekä oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistusosuus osakkeista 31.12.2011 oli 1,6 % prosenttia eli 1.202.600 osaketta ja optio-oikeuksista 18,6 prosenttia eli 684.365 optiooikeutta.

Muutokset osakkeenomistuksessa

Osakkeiden omistuksessa ei tapahtunut tilikaudella liputuskynnyksen ylittäviä muutoksia.

Omien osakkeiden hankinta

Yhtiö hankki tilikaudella yhteensä 500.000 yhtiön omaa osaketta. 16.8.2011 aloitettu osto-ohjelma päättyi 7.9.2011. Hankituista osakkeista 177.391 kappaletta käytettiin yhtiökokouksen 31.3. päätöksen mukaisten hallituspalkkioiden maksuun. Hallituksen jäsenet Rolf Fryckman, Matti Hyytiäinen, Julia Ormio ja Pekka Tammela saivat kukin hallituspalkkiona 31.304 osaketta. Hallituksen puheenjohtaja Timo Mänty sai hallituspalkkiona 52.174 osaketta.

Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa oli 322.609 yhtiön omaa osaketta.

Voimassaolevat optio-ohjelmat

Revenio Group Oyj:n hallitus päätti 23.11.2007 varsinaisen yhtiökokouksen 3.4.2007 myöntämien osakeantivaltuuksien nojalla optiojärjestelmästä, johon kuuluu enintään 3.684.365 optio-oikeutta. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa yhteen Revenio Group Oyj:n osakkeeseen. Liikkeeseen laskettujen optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on tilinpäätöshetken 31.12.2011 osakemäärällä enintään 4,7 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä, kun optio-oikeuksilla merkityt uudet osakkeet on rekisteröity. Optio-oikeuksilla merkittävät uudet osakkeet oikeuttavat osinkoon merkintävuodesta lähtien.

Optio-oikeudet on jaettu kolmeen sarjaan A (1.684.365 kappaletta), B (1.000.000 kappaletta) ja C (1.000.000 kappaletta). Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella A 1.5.2009-1.5.2013, optio-oikeudella B 1.11.2010- 1.11.2014 sekä optio-oikeudella C 1.5.2012-1.5.2016. Osakkeen merkintähinta on osakkeen painotettu keskikurssi 1.-30.11.2007 (0,64 euroa, optio-oikeus A), 1.-30.4.2009 (0,29 euroa, optio-oikeus B) ja 1.-30.11.2010 (0,28 euroa optio-oikeus C).

Tilikaudella jaettiin 148.122 optiota sarjasta B ja 1.000.000 optioita sarjasta C. Aiemmin jaetuilla B-sarjan optioilla merkittiin 50.000 osaketta. Tilikauden päättyessä yhtiön avainhenkilöillä oli yhteensä 1.081.243 kpl 2007A-sarjan optiota, 858.122 kpl 2007B-sarjan optiota ja 1.000.000 2007C-sarjan optiota.

Kaupankäynti NASDAQ OMX Helsingissä

Revenio Group Oyj:n osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä 1.1.-31.12.2011 yhteensä 17,3 (7,9) miljoonalla eurolla, mikä vastaa 39,4 (24,7) miljoonaa osaketta ja 51,2 (32,2) prosenttia osakkeiden kokonaisosakemäärästä. Ylin kaupantekokurssi oli 0,62 (0,38) euroa ja alin 0,30 (0,28) euroa. Tilikauden lopun päätöskurssi oli 0,48 (0,30) euroa ja tilikauden keskikurssi 0,44 (0,30) euroa. Revenio Group Oyj:n markkina-arvo 31.12.2011 oli 36,9 (23,0) miljoonaa euroa.

Varsinainen yhtiökokous ja hallituksen voimassa olevat valtuudet

Revenio Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous 31.3.2011 vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.- 31.12.2010.

Yhtiökokous valitsi edelleen hallituksen jäseniksi Pekka Tammelan, Timo Männyn ja Rolf Fryckmanin sekä uusina jäseninä Matti Hyytiäisen ja Julia Ormion.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 60.000 euroa vuodessa ja hallituksen muille jäsenille 36.000 euroa vuodessa kuitenkin niin, että hallituksen jäsenille, jotka omistavat vähintään viisi prosenttia Revenio Group Oyj:n osakekannasta joko itse tai vähintään 50-prosenttisesti omistamansa yhtiön kautta, ei makseta palkkioita. Hallituksen jäsenten palkkiosta maksetaan 40 prosenttia yhtiön omina osakkeina ja 60 prosenttia rahana.

Yhtiökokous päätti, että yhtiön tilintarkastajana valitaan jatkamaan KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Tuomala.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen voiton käsittelystä, jonka mukaan tilikauden voitto 243.391,03 euroa lisätään edellisten tilikausien voittovaroihin ja osinkoa jaetaan 0,02 euroa osakkeelta eli yhteensä 1.536.794,60 euroa.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 7.683.973 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, jolloin hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia varoja.

Yhtiökokous peruutti hallituksen voimassa olleet käyttämättömät antivaltuutukset ja valtuutti hallituksen päättämään enintään 30.000.000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla Osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optiooikeudet) yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus myönnettiin käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hallituksella on oikeus päättää kaikista osakeannin sekä mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien osakkeiden tai erityisten oikeuksien saajat ja maksettavan vastikkeen määrä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen, ja se kattaa sekä uusien osakkeiden antamisen että yhtiön hallussa mahdollisesti olevien omien osakkeiden luovutuksen. Valtuutus on voimassa 30.4.2012 saakka.

Hallitus ja tilintarkastajat

Revenio Group Oyj:n hallituksessa ovat toimineet 31.3.2011 alkaen KTM, Onninen Oy:n toimitusjohtaja Timo Mänty (puheenjohtaja); KTM, KHT Pajamaa Partners Oy:n osakas Pekka Tammela; optikko, Eyemaker's Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja Rolf Fryckman; KTM, PKC Group Oyj:n toimitusjohtaja 1.4.2012 alkaen Matti Hyytiäinen sekä Foster Wheeler Energy Oy:n lakiasiainjohtaja Julia Ormio. Hallituksessa toimivat 31.3.2011 asti Rolf Fryckman, Jyri Merivirta, Pekka Tammela ja Timo Mänty.

Tilintarkastaja on KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Tuomala.

Hallitus kokoontui vuoden 2011 aikana kuusitoista kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen kokouksiin osallistumisprosentti oli 98,7 %.

Hallituksen jäsenten palkkiosta maksettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 40 prosenttia yhtiön osakkeina ja 60 prosenttia rahana. Hallituksen jäsenille maksetut rahapalkkiot olivat tilikaudella yhteensä 126.967,45 euroa. Lisäksi hallituspalkkiona luovutettiin yhteensä 177.391 Revenio Group Oyj:n osaketta.

Toimitusjohtajalle maksettiin tilikauden aikana palkkaa yhteensä 208.668,00 euroa.

Pääomalainat

Revenio Group -konsernilla oli 31.12.2011 pääomalainaa yhteensä 71 tuhatta euroa Tekesiltä. Pääomalainan vuotuinen korko on sidottu peruskorkoon ollen vähintään 3 % ja laina erääntyy kahtena tasaeränä vuonna 2011. Kertynyt ja maksamaton korko 31.12.2011 on 2 tuhatta euroa, mikä on kirjattu kuluksi tilinpäätökseen.

Corporate governance -suositusten noudattaminen

Revenio Group Oyj noudattaa Helsingin Pörssin 9.10.2009 voimaan tullutta sisäpiiriohjetta ja 1.10.2010 voimaan tullutta suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Yhtiön hallintoperiaatteet ovat luettavissa yhtiön Internet-sivujen sijoittajaosiossa.

Arvio toiminnan merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Revenio Group -konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, suhdanneriskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin.

Konsernin strategisia riskejä ovat kaikilla toimialoilla vallitseva voimakas kilpailu, uusien kilpailevien hyödykkeiden uhka ja muut kilpailijoiden toimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa kilpailutilanteeseen. Strategisen riskin muodostaa myös onnistuminen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa ja siten tuotevalikoiman kilpailukyvyn säilyminen. Konsernin toimialoilla, jotka strategian mukaisesti vaativat erityisosaamista, keskeisiä ovat myös avainhenkilöosaamisen pysyvyyteen ja kehittymiseen liittyvät riskit sekä riippuvuus alihankkija- ja toimittajaverkoston toimintakyvystä.

Konsernin strategiaan kuuluvat yritysostot. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Yrityskaupat voivat myös muuttaa konsernin riskiprofiilia.

Strategisia riskejä ja tarvetta toimenpiteisiin seurataan ja arvioidaan säännöllisesti päivittäisjohtamisen, kuukausittaisen konsernin raportoinnin ja vuotuisten strategiapäivitysten yhteydessä.

Operatiiviset riskit liittyvät merkittävimpien asiakkuuksien pysymiseen ja kehittymiseen, jakeluverkoston toimintaan sekä onnistumiseen asiakaspohjan ja markkinoiden laajentamisessa. Erityisesti Terveydenhoito-segmentissä operatiivisia riskejä liittyy uusille markkinoille laajentumiseen liittyviin tekijöihin kuten uusien eri valtioiden harjoittama lääketieteellisten instrumenttien kaupan sääntely ja tähän liittyvät terveydenhuoltomarkkinoita koskevat viranomaispäätökset.

Terveydenhoito-segmentissä lääketieteellisten instrumenttien tuottamiseen, tuotekehitykseen ja tuotannon ohjaukseen liittyvien operatiivisten riskien arvioidaan olevan keskimääräistä suurempia toimialan laatuvaatimuksista johtuen.

Projektitoiminnassa, jota harjoitetaan erityisesti Järjestelmätja Teknologia-segmenteissä, altistutaan vaativien kokonaistoimitusten hallintaan liittyville operatiivisille alihankkija- ja toimittajariskeille.

Yhtiöllä on taseessaan laskennallista verosaamista vahvistetuista tappioista. Liiketoiminnan kannattavuuden ja verolainsäädännön mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa muutoksia laskennallisten verosaamisten käytettävyyteen ja määrään.

Vahinkoriskejä on katettu vakuutuksin, ja vakuutusturvan kattavuus arvioidaan aina, kun olosuhteissa tapahtuu tätä edellyttäviä muutoksia, kuitenkin kaikissa yhtiöissä vähintään kerran vuodessa. Omaisuus- ja keskeytysvakuutuksilla on suojauduttu mahdollisiin omaisuus- ja toiminnan keskeytymisriskeihin ja erityyppisillä vastuuvakuutuksilla muihin liiketoimintariskeihin.

Rahoitusriskit jakaantuvat luotto-, korko-, maksuvalmiusja valuuttariskeihin. Luottotappioriskien hallintaa varten yhtiöllä on kaikki konserniyhtiöt käsittävä luottovakuutus. Yhtiön hallitus käsittelee kokouksissaan kuukausittain ja tarvittaessa useammin talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiat sekä antaa tarvittaessa päätöksiä ja ohjeita rahoitusriskien hallintaan mm. korko- ja valuuttasuojauksiin liittyen. Maksuvalmiusriskiä seurataan kassaennustein, joiden ennusteperiodi on enimmillään 12 kuukautta.

Riita-asiat

Yhtiöllä ei ole meneillään riitoja tai oikeudenkäyntejä, joilla olisi hallituksen käsityksen mukaan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Ympäristötekijät

Revenio Group Oyj:n liiketoiminnan suorat ympäristövaikutukset ovat pieniä.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tilikauden tutkimus-ja tuotekehitysmenot olivat 0,4 miljoonaa euroa (0,2 miljoonaa euroa). Tutkimus-ja kehitysmenoja ei ole aktivoitu tilikaudella 2011 (0,2 miljoonaa euroa tilikaudella 2010).

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Yhtiö ilmoitti 5.1.2012 tytäryhtiönsä Icare Finland Oy:n toimitusjohtajan vaihtumisesta. Nykyinen toimitusjohtaja Ari Tiukkanen oli ilmoittanut jättävänsä yhtiön siirtyäkseen toukokuussa 2012 toisen työnantajan palvelukseen.

Näkymät vuodelle 2012

Konsernin liikevaihdon vuonna 2012 arvioidaan laskevan vuodesta 2011 Järjestelmät-segmentin suurten toimitusten päättymisen vuoksi. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan laskevan liikevaihdon laskua vastaavasti säilyen selvästi positiivisena. Liikevaihto vuonna 2011 oli 33,3 milj. euroa ja liikevoitto 3,4 milj. euroa.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Konsernin tilikauden tulos oli 3.911 tuhatta euroa ja emoyhtiön 2.056.692,01 euroa.

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2011 olivat 14.363.150,07 euroa.

Hallitus ehdottaa 28.3.2012 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

  • osinkona jaetaan 0,02 euroa/osake, yhteensä 1.537.794,60 euroa tilinpäätöshetken osakemäärällä.
  • loput voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Hallituksen käsityksen mukaan ehdotettu osingonjako ei vaaranna emoyhtiön eikä konsernin maksuvalmiutta.

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1-12/2011
12 kk
1-12/2010
12 kk
1-12/2009
12 kk
1-12/2008
12 kk
1-12/2007
12 kk
IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
Liikevaihto TEUR 33 281 29 420 29 977 45 146 24 665
Liikevoitto TEUR 3 421 -715 -749 3 560 3 528
Liikevoitto % 10,3 -2,4 -2,5 7,9 14,3
Tulos ennen veroja TEUR 4 800 -739 -951 3 418 3 467
Tulos ennen veroja % 14,4 -2,5 -3,2 7,6 14,1
Tilikauden tulos TEUR 3 911 -589 -1 028 2 452 5 675
Tilikauden tulos % 11,8 -2,0 -3,4 5,4 23,0
Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin TEUR 707 695 328 512 14 499
Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta 2,1 2,4 1,1 1,1 58,8
Tutkimus- ja kehitysmenot TEUR 360 432 412 528 799
Tutkimus- ja kehitysmenot % 1,1 1,5 1,4 1,2 3,2
Oman pääoman tuotto % 14,1 -4,0 -4,9 13,8 39,1
Sijoitetun pääoman tuotto % 20,2 -2,5 -2,6 17,4 20,6
Omavaraisuusaste % 66,6 60,8 60,7 60,6 52,6
Nettovelkaantumisaste % -17,3 4,9 7,1 7,9 4,0
Velkaantumisaste 9,9 19,6 25,8 19,7 22,6
Henkilöstö keskimäärin 248 423 516 664 155
Osakekohtaiset tunnusluvut 1-12/2011 1-12/2010 1-12/2009 1-12/2008 1-12/2007
12 kk 12 kk 12 kk 12 kk 12 kk
IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
Tulos/osake jatkuvat toiminnot EUR 0,028 -0,011 -0,011 0,035 0,084
Tulos/osake lop. toiminnot EUR 0,023 0,003 0,000 0,000 0,000
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma/osake EUR 0,214 0,183 0,205 0,283 0,238
Osakekohtainen osinko EUR 0,02 0,02 0,01 0,02 0,04
Osinko tuloksesta % 39,2 * * 57,1 47,6
Efektiivinen osinkotuotto % 4,2 6,7 2,9 6,5 6,0
Hinta/voittosuhde 17,1 -45,5 -33,0 8,9 8,0
Osakkeiden osakeantioikaistu lkm tilikauden lopussa 76 889 730 76 839 730 76 839 730 76 115 594 75 936 482
Osakkeiden osakeantioikaistu lkm keskim. tilikauden aikana 76 862 333 76 839 730 76 814 223 75 774 497 67 355 661
Osakkeen alin kurssi EUR 0,30 0,28 0,26 0,26 0,28
Osakkeen ylin kurssi EUR 0,62 0,38 0,42 0,78 1,02
Osakkeen keskikurssi EUR 0,44 0,30 0,33 0,48 0,58
Osakk. kurssi tilik. lopussa EUR 0,48 0,30 0,35 0,31 0,67
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa MEUR 36,9 23,1 26,9 23,6 50,9
Osakevaihto kpl 39 367 976 24 745 132 25 115 564 24 919 454 68 003 565
Osakevaihto % 51,2 19,2 32,7 32,9 101,0

Tulos/osake-tunnusluvut on laskettu osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä keskimäärin tilikausien aikana ja oma pääoma/osake-tunnusluvut osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä tilikausien lopussa. Osakekohtainen osinko 0,02 euroa vuonna 2011 on hallituksen voitonjakoehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle 28.3.2011.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

LIITETIETO 1.1. - 31.12.2011
TEUR
1.1. - 31.12.2010
TEUR
JATKUVAT TOIMINNOT
Liikevaihto
1, 3 33 281 25 764
Liiketoiminnan muut tuotot 4 134 557
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 0 14
Aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen käyttö
Aineet ja tarvikkeet:
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
-10 362
100
-6 826
294
Ulkopuoliset palvelut -3 097 -1 832
Aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen käyttö yhteensä -13 359 -8 365
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5
Palkat ja palkkiot 5, 23 -8 740 -9 531
Henkilösivukulut
Eläkekulut 6 -1 478 -1 615
Muut henkilösivukulut
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut yhteensä
-311
-10 529
-309
-11 455
Poistot ja arvonalentumiset
Poistot
1, 7 -744 -1 129
Arvonalentumiset 0 -1 907
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -744 -3 036
Liiketoiminnan muut kulut 8, 9 -5 362 -4 412
Liiketulos 1 3 421 -933
Rahoitustuotot ja-kulut 10
Rahoituskulut -498 -275
Rahoitustuotot
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
139
-359
221
-54
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 16 7 27
Tulos ennen veroja 3 069 -960
Verot 11
Tuloverot -889 150
Verot yhteensä -889 150
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista 1 2 180 -810
LOPETETUT TOIMINNOT
Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista 2 1 731 221
Tilikauden voitto 3 911 -589
Muut laajan tuloksen erät 0 0
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
0
0
0
0
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 3 911 -589
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille 3 911 -589
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen
tulos
12
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), jatkuvat toiminnot 0,028 -0,011
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), jatkuvat toiminnot 0,028 -0,011
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), lopetetut toiminnot 0,023 0,003
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), lopetetut toiminnot 0,022 0,003
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden voitto 0,050 -0,008

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä

KONSERNITASE

31.12.2011 31.12.2010
VARAT LIITE TEUR TEUR
Pitkäaikaiset varat 1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 1 687 1 561
Liikearvo 2, 14 8 118 8 118
Muut aineettomat hyödykkeet 2, 15 1 027 1 280
Osuudet osakkuusyrityksissä 16 317 437
Myytävissä olevat sijoitukset 17 2 2
Muut saamiset 27 42
Laskennalliset verosaamiset 18 1 799 2 841
Pitkäaikaiset varat yhteensä 12 977 14 281
Lyhytaikaiset varat 1
Vaihto-omaisuus 2, 19 1 154 1 080
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2, 3, 20 6 148 6 902
Ennakkomaksut 33 0
Rahavarat 2, 21, 29 4 446 2 080
Lyhytaikaiset varat yhteensä 11 781 10 062
Lopetettujen toimintojen pitkäaikaiset omaisuuserät 0 142
VARAT YHTEENSÄ 24 758 24 485
OMA PÄÄOMA JA VELAT LIITE TEUR TEUR
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 22
Osakepääoma 5 315 5 315
Ylikurssirahasto 2 439 2 439
Arvonmuutosrahasto 300 300
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 7 045 7 030
Kertyneet voittovarat 1 496 -979
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet -168 0
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 16 427 14 105
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 16 427 14 105
VELAT
Pitkäaikaiset velat 1
Laskennalliset verovelat 2, 18 283 435
Varaukset 24 172 124
Rahoitusvelat 25, 29 478 1 468
Pitkäaikaiset velat yhteensä 933 2 027
Lyhytaikaiset velat 1
Ostovelat ja muut velat 3, 28 6 269 7 054
Rahoitusvelat 25, 29 1 129 1 299
Lyhytaikaiset velat yhteensä 7 398 8 353
Lopetettujen toimintojen pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat 0 0
VELAT YHTEENSÄ 8 331 10 380
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 24 758 24 485

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

TEUR Liite Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
SVOP
rahasto
Muut
rahastot
Omat
osakkeet
Kertyneet
voitto
varat
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2010 22 5 315 2 439 7 030 300 0 656 15 740
Osingonjako -768 -768
Tilikauden tulos -507 -507
Osakkeina toteutettavat
ja maksettavat optiot 36 36
Aikaisempien tilikausien virhettä koskeva
oikaisu IAS8
-396 -396
Oma pääoma 31.12.2010 5 315 2 439 7 030 300 0 -979 14 105
Oma pääoma 1.1.2011 5 315 2 439 7 030 300 0 -979 14 105
Osingonjako -1 537 -1 537
Tilikauden tulos 3 911 3 911
Omien osakkeiden hankinta -168 -168
Osakkeina toteutettavat
ja maksettavat optiot 102 102
Optioilla merkityt osakkeet 15 15
Oma pääoma 31.12.2011 5 315 2 439 7 045 300 -168 1 497 16 427

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010
LIITE TEUR TEUR
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto 3 911 -589
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
28
744 3 101
Korkokulut ja muut rahoituskulut
10
304 279
Korko- ja muut rahoitustuotot
10
-139 -223
Verot
11
889 -151
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos
20
457 -2 689
Vaihto-omaisuuden muutos
19
-107 823
Osto- ja muiden velkojen muutos
27
-240 863
Varausten muutos
24
36 -38
Muut erät -1 699 0
Käyttöpääoman muutos yhteensä -1 553 -1 041
Maksetut korot
10
45 -128
Saadut korot
10
28 26
Maksetut verot 0 0
Liiketoiminnan nettorahavirta 4 229 1 274
Investointien rahavirrat
Liikekiinteistön myynti 0 565
Tytäryrityksen myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 2
1 670
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
13
-542 -586
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 0 0
Investointien nettorahavirta 1 128 -21
Rahoituksen rahavirrat
Omien osakkeiden hankinta
22
-168 0
Lainojen nostot
25
0 0
Lainojen takaisinmaksut
25
-1 222 -1 222
Rahoitusleasingvelkojen maksut
25
-98 -79
Maksetut osingot
22
-1 537 -768
Pitkäaikaisten saamisten takaisinmaksut 99 0
Osakkeiden merkintä optioilla 15 0
Myönnetyt osakkuusyhtiölainat -80 0
Rahoituksen nettorahavirta -2 991 -2 069
Rahavarojen ja luotollisten tilien nettomuutos 2 366 -816
Rahavarat tilikauden alussa 2 080 2 896
21
Rahavarat tilikauden lopussa
4 446 2 080

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2011

Yrityksen perustiedot

Revenio Group Oyj on Revenio Group Oyj -konsernin emoyhtiö. Se on suomalainen, vuoden 2001 lokakuusta NASDAQ OMX Helsingissä noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa. Yhtiön rekisteröity osoite on Äyritie 16, 01510 VANTAA.

Revenio Group Oyj -konserni tuottaa contact center -palveluja, toimittaa sisälogistiikan automaatiojärjestelmiä sekä niihin liittyviä ohjelmistoja, suunnittelee, valmistaa ja myy silmänpainemittareita, erikoisvalmisteisia RIB-veneitä sekä LED-pohjaisia informaationäyttöjä ja niiden ohjausjärjestelmiä. Revenio Group Oyj:n toiminnot jakautuvat viiteen liiketoimintaan ja -segmenttiin.

Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty tuhansina euroina.

Revenio Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi kokouksessaan 16.2.2012. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa konsernin emoyhtiön pääkonttorista tai yhtiön Internet-sivuilta osoitteesta: www.reveniogroup.fi.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito -ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätöksen pääasiallisena arvostusperustana on alkuperäinen hankintameno. Tästä poiketen käypään arvoon arvostetaan myytävissä olevat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, johdannaisinstrumentit mukaan lukien.

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa, kun tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovelletaan. Näitä on kuvattu myöhemmin kohdassa "keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa".

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön ja kaikkien tytäryhtiöiden toiminta -ja esittämisvaluutta.

Uusien tai muutettujen IFRS -standardien ja IFRIC -tulkintojen soveltaminen

Konserni on soveltanut 1.1.2011 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

  • IAS 24 (Uudistettu), Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää. Julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä. Uudistetulla standardilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 32 (Muutos), Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tälläiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmin tälläiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutosta sovelletaan takautuvasti IAS 8:n "Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet" mukaisesti. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRIC 19, Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteillä. Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia intrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan (velan vaihtaminen omaksi pääomaksi). Tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikut-

teisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetun rahoitusvelan käypään arvoon. Uudella tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 14 (Muutos), Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut. Muutoksella on korjattu ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 "IAS 19 - Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys". Ilman näitä muutoksia yritykset eivät olisi saaneet merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suorittamiaan vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Tämä ei ollut tarkoituksena, kun IFRIC 14 julkaistiin, ja näillä muutoksilla korjattiin ei-toivotut vaikutukset. Tulkinnalla ei ole vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.

IASB julkaisi heinäkuussa 2011 parannuksia seitsemään standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRSs). Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni ottI käyttöön vuonna 2011, ja joilla konsernin johto arvioi tuolloin voivan olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta vuoden 2011 tilinpäätökseen.

IFRS 3 (muutokset)

a) Siirtymäsäännöt, jotka koskevat ehdollista vastiketta liiketoimintojen yhdistämisestä, joka on toteutunut ennen uudistetun standardin voimaantuloa. Muutos selventää, että IFRS 7:n "Rahoitusinstrumentit tilinpäätöksessä esitettävät tiedot", IAS 32:n "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IAS 39:n "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" muutokset, joilla poistetaan ehdollista vastiketta koskeva helpotus, eivät koske sellaista ehdollista vastiketta, joka on syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa hankinta-ajankohta on ennen uudistetun IFRS 3:n käyttöönottoa.

b) Määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen. Mahdollisuus valita määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta, koskee vain sellaisia instrumenttejä, jotka edesauttavat senhetkisiä omistusosuuksia ja oikeuttavat haltijansa suhteelliseen osuuteen nettovarallisuudesta yhteisön purkautuessa. Kaikki muut määräysvallattomien omistajien osuudet arvostetaan käypään arvoon, elleivät IFRS-standardit edellytä muuta arvostusperustetta.

c) Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti. IFRS 3:n soveltamisohje koskee kaikkia osakeperusteisia järjestelyjä, jotka ovat osa liiketoimintojen yhdistämistä, mukaan lukien sellaiset osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti.

  • IFRS 7 (muutos), Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutoksessa korostetaan määrällisten ja laadullisten liitetietojen välistä yhteyttä, kun esitetään tietoja rahoitusintrumentteihin liittyvien riskien luonteesta ja laajuudesta.
  • IAS 1 (muutos), Tilinpäätöksen esittäminen oman pääoman muutoslaskelma. Muutoksella selvennetään, että yrityksen on esitettävä muiden laajan tuloksen erien erittely jokaisen oman pääoman erän osalta joko oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa.
  • IAS 27 (muutos), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutoksella selvennetään, että IAS 27:n aiheuttamia muutoksia IAS 21:een "Valuuttakurssien muutosten vaikutukset", IAS 28:aan "Sijoitukset osakkuusyrityksiin" ja IAS 31:een "Osuudet yhteisyrityksissä" sovelletaan ei-takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tai aiemmin, jos IAS 27 on otettu käyttöön aiemmin.
  • IAS 34 (muutos), Osavuosikatsaukset. Muutos sisältää havainnollistavaa ohjeistusta IAS 34:n mukaisten esittämisperiaatteiden soveltamisesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät:
  • Olosuhteisiin, jotka todennäköisesti vaikuttavat rahoitusinstrumenttien käypiin arvoihin ja niiden luokitteluun;
  • Rahoitusinstrumenttien siirtoihin käyvän arvon hiarkian eri tasojen välillä; ja
  • Ehdollisten varojen ja velkojen muutoksiin.
  • IFRIC 13 (muutos), Kanta-asiakasohjelmat. Muutoksella selkeytetään "käyvän arvon" merkitystä kanta-asiakasohjelmaan liittyvien etupisteiden arvostuksessa.

Seuraavassa on lueteltu ne julkaistut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin, jotka konserni ottaa käyttöön 1.1.2012 alkaen:

  • IFRS 7 (muutos), Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot - Taseesta pois kirjaaminen. Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien saamaa kuvaa rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Aikaisempi soveltaminen on sallittua, jos EU hyväksyy muutoksen. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 12 (muutos), Tuloverot Laskennalliset verot. IAS 12 sisältää nykyisin vaatimuksen, että omaisuuserään liittyvän laskennallisen veron määrittäminen riippuu siitä, odotetaanko omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä kerrytettävän käyttämällä omaisuuserää vai myymällä se. Silloin kun sovelletaan IAS 40:n "Sijoituskiinteistöt" mukaista käyvän arvon mallia, voi olla vaikeaa ratkaista, perustuuko kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen käyttöön vai myyntiin. Tämä muutos tuo poikkeuksen, joka koskee käypään arvoon arvostettavaan sijoituskiinteistöön liittyvien laskennallisten verosaamisten tai -velkojen määrittämistä. Muutosten seurauksena SIC-21 "Tuloverot uudelleen arvostettujen, ei poistojen kohteena olevien omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen" ei enää koske käypään arvoon arvostettavia sijoituskiinteistöjä. Muut SIC-21:een sisältyvät vaatimukset siirretään IAS 12:een ja tulkinta kumotaan. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2013 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa.

  • IFRS 10, Konsernitilinpäätös. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRS 11, Yhteisjärjestelyt. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRS 12, Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksissa muissa yhteisöissä. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRS 13, Käyvän arvon määrittäminen. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 27 (uudistettu 2011), Erillistilinpäätös. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 28 (uudistettu 2011), Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 1 (muutos), Tilinpäätöksen esittäminen. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 19 (muutos), Työsuhde-etuudet. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRS 9, Rahoitusintrumentit. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRIC 20, Pintamaan poistamisesta aiheutuvat menot avolouhoksen tuotantovaiheessa. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 32 (muutos), Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRS 7 (muutos), Rahoitusintrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot - Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Tytäryritykset

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yhtiöt, joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yhtiössä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä hetkestä, kun konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on luovutettujen varojen, liikkeelle laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien ja syntyvien tai vastattavaksi otettujen velkojen käypä arvo. Hankintaan liittyvät menot ennen 1.1.2010 tehdyistä hankinnoista on lisätty hankintamenoon. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin riippumatta siitä, onko määräysvallattomia omistajia vai ei. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun yrityksen nettovarallisuus, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Määräysvallattomien omistajien osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.

Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, elleivät ne johdu arvonalentumisista. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätösten laatimisperiaatteet on muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muuten huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut yritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty konsernituloslaskelmassa omana eränään liikevoiton jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2000-2011.

Osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätösten laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on tässä tarkoituksessa nimetty Revenio Group Oyj:n hallitus.

Ulkomaanmääräisten erien muuntaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muutetaan toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivämäärien kursseihin, tai mikäli erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kursseihin. Kurssivoitot tai -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan.

Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelman erässä "muut rahoitustuotot ja -kulut".

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tulot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuna. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteiden perusteella, kun hankkeiden lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kustakin hankkeesta tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Jos pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella kun ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuloja kirjataan vain siihen määrään asti kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Hankkeesta johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin töihin vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut tuotot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, esitetään erotus taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut tuotot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, esitetään erotus erässä "ostovelat ja muut velat".

Mikäli tilikauden 2011 tilinpäätökseen kirjattaviin pitkäaikaishankkeisiin kohdistuvien kokonaismenojen osuus kasvaisi 10 % johdon arvioon verrattuna, tilikauden tulos heikkenisi 1,1 miljoonalla eurolla. Pitkäaikaishankkeista on esitetty lisätietoa liitetiedossa 3 Pitkäaikaishankkeet.

Julkiset avustukset

Syntyneiden menojen korvauksiksi saadut julkiset avustukset on kirjattu muihin liiketoiminnan tuottoihin. Julkiset avustukset tuloutetaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaavaa taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3-5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluiksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Konsernilla on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, johon maksusuoritus liittyy.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on optio-ohjelma kannustinjärjestelynä, jossa osakkeita voi merkitä ohjelmassa määritetyllä hinnalla. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti ajan kulumisen mukaan myöntämishetken jälkeen osakkeiden merkintäajan alkamiseen asti. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu optiojärjestelyn Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla laskettuun käypään arvoon. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Myönnetyt optiot ovat oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Kun optio-oikeuksia käytetään, kirjataan osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset omaan pääomaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana

Osa konsernin tuotannnollisesta ja liiketoiminnan tukitoimintoihin kuuluvasta kalustosta ja laitteista on otettu vuokralle. Aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vähimmäisvuokrien nykyarvoon, ja hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy samana. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Näiden perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Konserni ei toimi vuokralle antajana ulkopuolisiin tahoihin nähden.

Osingonjako

Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernitaseeseen sillä tilikaudella, jonka aikana osingot hyväksytään yhtiökokouksessa.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikaudella verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan konserniyhtiöiden verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka, eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot eli laskennalliset verot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden käypiin arvoihin arvostuksista.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykkeille ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat tasapoisto 20 v. Koneet ja kalusto tasapoisto 3-5 v.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoon vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastaava taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti kun ne ovat toteutuneet.

Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5-standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla nettoluovutustuottoa kirjanpitoarvoon, ja ne sisällytetään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen 1.1.2004 hankituissa yrityksissä liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesti sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden kirjanpitoarvosta hankinta-ajankohtana. Osakkuusyrityksillä liikearvo sisältyy osakkuusyritysten hankintamenoon.

Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu konsernissa viidelle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden konserni odottaa hyötyvän siitä liiketoimintojen yhdistämisestä, josta liikearvo syntyi. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisen vaikutusajan kuluessa. 1.1.2004 jälkeisissä yrityshankinnoissa aineettomat hyödykkeet on arvostettu käypiin arvoihin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykkeillä ovat seuraavat:

Asiakassopimukset ja niihin liittyvät asiakassuhteet tasapoisto 1-7 v.
Patentit ja tuotemerkit tasapoisto 10 v.
Atk-ohjelmistot tasapoisto 3-7 v.
Aktivoidut tuotekehitysmenot tasapoisto 3-5 v.

Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Yhtiön johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään WACCmenetelmällä (Wighted Average Cost of Capital) määriteltyä korkoa ennen veroja. Korkoon WACC-menetelmässä vaikuttavia tekijöitä riskitön korkotaso, vieraan pääoman kustannus, osakemarkkinoiden riskipreemio, beta-kerroin ja toimialan pääomarakenne.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Muista omaisuuseristä kuin liikearvosta kirjattu arvonalennustappio voidaan myöhemmin peruuttaa, jos on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä kerrytettävissä oleva rahamäärää. Peruutusta ei kuitenkaan tehdä enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Yhtiön johdon keskeisinä pitämiä tekijöitä, jotka voivat johtaa arvon alentumistestaukseen, ovat muun muassa omaisuuserän merkittävästi heikompi tuotto suhteessa aikaisempaan tai odotettuun taloudelliseen tulokseen, toimialan tai markkinatilanteen negatiiviset muutokset tai niiden uhat ja merkittävät muutokset omaisuuserän käyttötavassa tai liiketoiminnan kokonaisstrategiassa.

Rahoitusvarat

Luokittelu

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä mihin tarkoitukseen ne on hankittu ja se tapahtuu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypän arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat pidetään kaupankäyntitarkoituksessa. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Myös johdannaiset ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä ellei niitä ole luokiteltu suojauksiksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liityvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin paitsi erääntyessään yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisiin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai niitä ei ole luokiteltu kuulumaan mihinkään muuhun ryhmään.

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät pörssinoteerattuja osakkeita, jotka sisältyvät pitkä-aikaisiin varoihin, ellei niitä ole tarkoitus myydä 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Rahoitusvarat – kirjaaminen ja arvostaminen

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Myytävissä olevat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon.

Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ryhmän käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelman erässä liikevoittoon sisältyen sillä kaudella, jolla ne syntyvät. Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista merkitään tuloslaskelmaan muina tuottoina kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.

Kun myytävissä oleviksi luokitellut arvopaperit myydään tai niistä tehdään arvonalennus, omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset sisällytetäään tuloslaskelmaan kohtaan "muut liiketoiminnan voitot/tappiot netto".

Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko myytävissä olevista arvopapereista kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saadut osingot kirjataan tuloslaskelmaan muihin tuottoihin, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.

Noteerattujen sijoitusten arvot perustuvat senhetkisiin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien perusteella. Tällöin käytetään riippumattomien osapuolten välillä viimeaikoina toteutuneita kauppoja, muiden olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypia arvoja tai diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa.

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko olemassa objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon alentumisesta. Jos kysymyksessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut oman pääoman ehtoiset arvopaperit, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alenemisen alle hankintamenon olevan merkki arvon alentumisesta. Tällöin kertynyt tappio, joka määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä erästä aiemmin kirjatuilla arvonalentumistappioilla, siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan merkittyjä arvonalentumistappioita oman pääoman ehtoisista instrumenteista ei myöhemmin peruta tuloslaskelman kautta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.

Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kun on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kun on todennäköistä, että lainasitomusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio katsotaan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta kun siihen liittyvät sopimusperusteiset velvoitteet ovat lakanneet. Tarvittaessa luotolliset tilit sisältyvät lyhytaikaisissa veloissa esitettäviin lainoihin.

Kaikki rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 29 "Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot".

Oma pääoma

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Revenio Group Oyj:n takaisin hankkimat omat osakkeet on esitetty oman pääoman vähennyseränä.

Liikearvo

Riippumatta siitä onko arvonalennuksesta viitteitä, kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain liikearvon osalta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käypä arvo. Käyvällä arvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan.

Käyvän arvon määrittäminen perustuu arvioihin tulevista rahavirroista. Rahavirtoihin vaikuttavat eniten diskonttokorot, päätösarvot sekä saatavien ja maksettavien rahavirtojen arvioinnissa käytetyt olettamukset ja arviot. Johto määrittää diskonttokoron WACC (Weighted Average Cost of Capital) -menetelmän perusteella. Vaikka johdon arvion mukaan tehdyt olettamukset on tehty huomattavaa varovaisuutta noudattaen, tehdyt arviot voivat poiketa olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista arvoista. Diskontatut rahavirrat lasketaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan kumpi näistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu välittömistä muuttuvista menoista kuten raaka-aineista, välittömistä työsuoritus- ja muista menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen laskutuksen määräisinä, vähennettynä arvonalentumistappiolla. Arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että yhtiö ei pysty keräämään saamisiaan alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvonalentumistappion määrä on saamisten kirjanpitoarvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus, ja se vastaa odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvoa. Näyttönä pidetään säännönmukaisesti saamisen erääntymistä yli 180 päivän ikäiseksi silloin kun saatavalla ei ole luottovakuutuksen tai muun järjestelyn kautta saatua turvaavaa vakuutta. Myös 180 päivää varhemmin saatu ulkopuolinen näyttö saamiseen liittyvästä riskistä johtaa arvonalentumistappion kirjaamiseen. Tälläisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi velallisen huomattavat taloudelliset vaikeudet, yrityssaneeraus- tai konkurssimenettely. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään yksi kuukausi hankintaajankohdasta lähtien.

Varaukset

Varauksina on taseessa esitetty aikaisempiin tapahtumiin liittyviä todennäköisiä vastaisia velvoitteita, joiden suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen diskontattuun nykyarvoon. Diskonttauskorkona käytetään korkoa, joka kuvaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.

Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Alla on esitetty keskeisimmät tilinpäätöksen osa-alueet, joissa johto on joutunut käyttämään harkintaa ja arvioihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä.

Hankituissa liiketoiminnoissa aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Aineettomien hyödykkeiden asiakassopimusten pituuksissa ja niiden tuottamissa tulevaisuuden rahavirroissa joudutaan tekemään arvioita ja ennusteita. Liikearvo testataan konsernissa vuosittain sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä liiketoiminnan kannattavuudesta ja kaikista siihen vaikuttavista tekijöistä. Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavien aineettomien hyödykkeiden osalta arvioidaan vuosittain, onko arvonalentumisesta olemassa viitteitä. Jos viitteitä on havaittavissa, testataan aineettomat hyödykkeet arvonalentumistestauksella. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Lisätietoa liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestauksista on esitetty liitetiedoissa 14 ja 15.

Yhtiön johto perustaa ennusteensa strategian, tulevien vuosien toimintaja taloussuunnitelmien ja ennusteiden lisäksi arvioon toimialan kysyntään vaikuttavista makro- ja mikrotaloudellisista tekijöistä. Käytetyt arviot heijastavat toteutunutta kehitystä ja ovat johdonmukaisia suhteessa ulkoiseen informaatioon.

Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen etenemisen luotettavaan mittaukseen. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitusriskit ja riskienhallintaprosessi

Rahoitusriskien hallinnasta vastaa yhtiön toimitusjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. Hallitus määrittelee yhtiön rahoituksen päälinjaukset ja rahoitusriskien yleiset hallintaperiaatteet sekä antaa tarvittaessa toimintaohjeet koskien mahdollisia erityisalueita kuten likviditeettiriskiä, korkoriskiä, luottoriskiä sekä ylimääräisten likvidien varojen sijoittamista. Yhtiön hallitus käsittelee kuukausittain kokouksessaan konsernin taloudelliseen tilanteeseen ja rahoitusasemaan liittyvät asiat.

Yhtiön strategian mukaisesti yhtiö voi tavoitella kasvua yritys-ja liiketoimintakaupoin. Näiden toteuttaminen voi edellyttää vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen käyttämistä. Vieraan pääoman ehtoista rahoitusta voidaan käyttää myös muihin strategisiin ja operatiivisiin, hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Kaikkiin rahoitustarpeisiin, ennen muuta yritys- ja liiketoimintakauppojen rahoitukseen voidaan käyttää myös oman pääoman ehtoista rahoitusta.

Rahoitusriskien osa-alueet

Yhtiö voi altistua toiminnassaan useille rahoitusriskeille, mukaanlukien valuuttakurssien, korkojen ja osakemarkkinoiden muutosten vaikutukset. Rahoitusriskien hallinnankeskeinen tavoite on tunnistaa konsernin kannalta relevantit rahoitusmarkkinoiden riskit ja pyrkiä rminimoimaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen.

Keskeisimmät osa-alueet rahoitusriskien hallinnassa ovat:

(i) Valuuttariski

Yhtiö toimii useilla kansainvälisillä markkinoilla, mutta sen pääasiallinen toimintavaluutta on euro. Yhtiöllä on merkittävä vuosille 2010-2014 ulottuva NOK-määräinen projektitoimitussopimus, johon liittyvät kassavirrat on suojattu valuuttatermiinein ja -optioin, joiden vaikutuksesta projektien toteutuva kassavirta voi olla enimmillään noin +3,0 ja alhaisimmillaan -1,9 prosenttia sopimuksen tekohetken kurssia ylempi tai alhaisempi.

Suojausten vaikutusta rahavirtoihin kuvaa seuraava herkkyysanalyysi: Tilinpäätöshetkellä tulevaisuudessa saatavien NOK-määräisten jäljellä olevien maksupostien arvo oli 24,4 miljoonaa Norjan kruunua. Mikäli Norjan kruunu maksupostien erääntymishetkellä olisi vahvistunut euroon nähden 10 % tilinpäätöspäivän kurssiin verrattuna, vaikuttaisi tämä 311 tuhatta euroa maksupostien rahavirtoja kasvattavasti. Mikäli Norjan kruunun kurssi maksupostien erääntymishetkellä olisi heikentynyt 10 % euroon tilinpäätöshetken kurssiin verrattuna, vaikuttaisi tämä 70 tuhatta euroa maksupostien rahavirtoja alentavasti.

Yhtiö altistuu lisäksi Terveydenhoito-segmentissä USD-ja GBP-määräisessä myynnissään ja hankintatoiminnassaan euron ja ja näiden valuuttojen väliselle kurssivaihtelulle sekä hankintatoiminnassaan euron ja Sveitsin frangin väliselle kurssivaihtelulle. Konsernilla on USD-ja GBPmääräiset tilit, joiden saldot tilinpäätöshetkellä olivat 242. tuhatta USD ja 86 tuhatta GBP. Dollarin heikkeneminen 10 %:lla euroon nähden vaikuttaisi näin ollen noin 17 teur konsernin rahavaroja pienentävästi ja vastaavasti Iso-Britannian punnan heikkeneminen 10 %:lla euroon nähden noin 12 teur rahavaroja pienentävästi.

(ii) Korkoriski

Yhtiön taserakenteen vuoksi korkoriskin hallinta liittyy rahoitusvelkoihin. Konsernin tulos ja liiketoiminnan rahavirta ovat olennaisilta osin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Yhtiö arvioi aina uutta, esimerkiksi yrityskauppaan liityvää, rahoitusta nostettaessa mahdollisen korkoriskiltä suojautumisen tarpeen noston jälkeinen vieraan pääoman määrä, suojautumisen kustannukset ja odotettu korkotason kehitys huomioiden. Konsernin rahoitusveloista noin 57 % on kiinteäkorkoisia. Yrityksen pitkäaikaiset pankkilainat on sidottu 3-6 kk:n euribor-korkoon ja shekkitililuotto 1 viikon euribor-korkoon. Rahoitusleasingvelat ovat kiinteäkorkoisia. Viitekorkojen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä nostaisi 31.12.2011 korollisen vieraan pääoman korkokuluja vuositasolla arviolta noin 3 tuhannella eurolla. (2010: noin 10 tuhannella eurolla) Herkkyysanalyysiin on huomioitu konsernin vaihtuvakorkoiset velat. Yhtiöllä ei ole korkosijoituksia tai -johdannaisia, joihin sovellettaisiin rahavirran suojauslaskentaa.

(iii) Luottoriski

Konsernin dokumentoidussa toimintatavassa määritellään tuotteiden luotolla myymisen edellytykset sekä vaatimukset luotonhallinnan menettelyille. Yritysasiakkaille, joiden luottotiedoissa on positiivinen luottosuositus, voidaan myydä luotolla. Luottokelpoisuuden tarkistaminen luottotiedoin tehdään uusien asiakkaiden kohdalla tai olemassa olevan asiakkaan maksukäyttäytymisen muuttuessa tai muusta luottokelpoisuuden muutosta indikoivasta signaalista. Konsernilla on kaikkia konserniyhtiöitä koskeva luottovakuutus myyntisaamisten luottoriskin hallitsemiseksi.

Mikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei konsernin luottoriskin kannalta muodosta merkittävää luottoriskikeskittymää. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut yhteensä 13 tuhatta euroa (1 tuhatta euroa). Luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa. Myyntisaamisten ikäjakaumaa on kuvattu liitetiedossa 20.

(iv) Likviditeettiriski

Merkittävin likvidien rahavarojen riittävyyteen vaikuttava tekijä lyhyellä aikavälillä on liiketoiminnan kannattavuus. Näin ollen liiketoiminnan rahavirran kehittymiseen vaikuttavat johdon kannattavuudenhallintatoimenpiteiden lisäksi myös liiketoiminnan riskit ja sellaiset ulkoiset riskitekijät, kuten yleinen taloudellinen kehitys, rahoitusmarkkinaolosuhteet ja muut kysyntätekijät, joihin yhtiön johdolla ei ole vaikutusmahdollisuuksia.

Konsernin maksuvalmius säilyi vuonna 2011 hyvänä. Maksuvalmiuteen vaikuttivat positiivisesti hyvä tuloskehitys ja tehty yritysmyynti. Vastaavasti pääomaa sitoivat yhtiön projektit Norjassa. Konsernin rahavarat 31.12.2011 olivat 4.446 tuhatta euroa (2.080 tuhatta euroa). Yhtiössä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti liiketoiminnan tarvitseman rahoituksen määrää jotta konsernilla olisi riittävä likviditeetti toimintansa rahoittamiseksi. Yhtiöllä on käytössään luotollinen konsernitili likvidien varojen tehokasta konsernitasoista hallintaa varten. Yhtiön hallitus seuraa konsernin likviditeetin toteutunutta ja ennustettua kehittymistä kuukausittain sekä päättää mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä. Konsernitiliin kuuluva 2,0 Meur suuruinen, toistaiseksi voimassa oleva komittoitu shekkitililimiitti oli tilinpäätöshetkellä sekä tilinpäätöksen julkaisuhetkellä kokonaan nostamatta.

Yhtiöllä on kaksi merkittävää korollista rahoitusvelkaa, Boomeranger Boats Oy:n ostoa varten vuonna 2007 nostettu pankkilaina, jonka alkuperäinen pääoma oli 3.0 miljoonaa euroa ja jäljellä oleva pääoma 31.12.2011 0,45 miljoonaa euroa (1,05 miljoonaa euroa 31.12.2010) sekä vuonna 2009 nostettu eläkerahastolaina, jonka alkuperäinen pääoma oli 2,0 miljoonaa euroa ja jäljellä oleva pääoma 31.12.2011 oli 0,75 miljoonaa euroa. (1,25 miljoonaa euroa 31.12.2010).

Mainittuun yritysostolainaan ja eläkerahastolainan takauksiin sisältyy kovenantteja, jotka raportoidaan pääpankille puolivuosittain edelliseltä 12 kuukauden jaksolta. Jos kovenantit rikkoutuvat, luotonantaja voi vaatia luottojen nopeutettua takaisinmaksua tai vaihtoehtoisesti rahoituskoron nostoa 0,5 prosenttiyksiköllä. Kovenanttien, joiden ehdot liittyvät nettovelkaantumisasteeseen ja EBITDA-tunnuslukuun, herkkyysmarginaalit tilikaudella 2011 olivat hyvät eikä näköpiirissä johdon arvion mukaan ole seikkoja, jotka voisivat johtaa kovenanttien rikkoutumiseen jäljellä olevana laina-aikana.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia.

pääoman takaisinmaksut.

Liite Alle 1
vuosi
1-2
vuotta
2-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Rahavirta
yhteensä
Ostovelat
ja muut
korottomat
velat 27 6 269 0 0 6 269
Lainat
rahoitus
laitoksilta
- pääoma 25 1 032 291 0 1 323
- korkomaksut 24 4 0 28
Rahoitus
leasingvelat
25
- pääoma 82 112 1 195
- korkomaksut 7 5 12
Valuutta
termiinit
- pääoma 609 1218 1218 3 045

Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että

(v) pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea konsernin liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset liiketoiminnalle ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen määrää tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelkaantumisasteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2011 lopussa -2,8 miljoonaa euroa (vuoden 2010 lopussa 0,7 miljoonaa euroa) ja nettovelkaantumisaste -17,0 % (4,9 %). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla. Konsernin strategiana on pitää nettovelkaantumisaste alle 25 %:n. Strategia ei ole muuttunut edellisestä vuodesta.

Konserniin sovelletaan ulkopuolisia pääomavaatimuksia liittyen konsernin vuonna 2007 ottamiin rahoituslaitoslainoihin, vuonna 2009 otettuun eläkerahastolainaan sekä osaan projektitakauksista. Kyseiset pääomavaatimukset liittyvät minimiomavaraisuusasteeseen ja korollisten velkojen maksimimäärään liiketuloksesta ennen poistoja. Konserni seuraa jatkuvasti näitä tunnuslukuja osana rahoitusasemansa kuukausittaista arviointia.

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Rahoitusvelat 1 607 2 766
Rahavarat 4 446 2 080
Nettovelat -2 839 686
Oma pääoma yhteensä 16 427 14 105
Nettovelkaantumisaste -17,3 % 4,9 %

Konsernin aikaisempia yrityskauppoja on toteutettu osakevaihtona, joihin voi liittyä usean vuoden pituiselle määräytymisjaksolle sovittuja mahdollisia lisäkauppahintoja, jotka niin ikään on mahdollisuus kuitata antamalla myyjätahoille yhtiön omia osakkeita. Arvio tällaisten lisäkauppahintojen määrästä kirjataan kaupantekohetkellä taseeseen muihin rahoitusvelkoihin. Tilinpäätöshetkellä ja vertailuvuonna taseessa ei ollut tällaisia lisäkauppahintavelkoja.

IAS 8-mukainen aikaisempaa tilikautta koskevan virheen oikaisu

Midas Touch Oy sai tilikauden 2011 aikana verottajalta kielteisen päätöksen noudattamaansa käytäntöön Midas-alakonserniin kuuluvien yhtiöiden välisten kuluveloitusten ALV-vähennysoikeudesta. Päätöksen mukaan Midas Touch Oy:n liikaa vähentämän arvonlisäveron määrä verovuosina 2008-2010 oli yhteensä 396 tuhatta viivästysseuraamukset huomioiden. Tästä tilikaudelle 2010 kohdistui 81 tuhatta euroa. Korjausten vaikutus konsernituloslaskelmaan ja taseeseen on oikaistu seuraavasti:

Korjausten vaikutus konsernituloslaskelmaan:

1.1.-31.12.2010
Aiemmin julkistettu
Korjaus 1.1.-31.12.2010
Korjattu
Jatkuvat toiminnot:
Liikevaihto 25 764 25 764
Liiketoiminnan muut
kulut
-4 330 -82 -4 412
Liiketulos -851 -82 -933
Voitto/tappio ennen
veroja
-878 -82 -960
Tuloverot 150 150
Tilikauden voitto/
tappio jatkuvista
toiminnoista
-728 -82 -810
Tilikauden laaja tulos
yhteensä
-507 -82 -589

Korjausten vaikutus konsernitaseeseen:

31.12.2010
Aiemmin julkistettu
Korjaus 31.12.2010
Korjattu
Oma pääoma
yhteensä
14 501 -396 14 091
Lyhytaikaiset velat
yhteensä
7 957 396 8 353
Velat yhteensä 9 984 396 10 380
Oma pääoma ja velat
yhteensä
24 485 0 24 485
Varat yhteensä 24 485 0 24 485

Korjauksen vaikutus osakekohtaiseen tulokseen ja

omavaraisuusasteeseen:

1.1.-31.12.2010
Aiemmin julkistettu
Korjaus 1.1.-31.12.2011
Korjattu
Laimennusvaikutuksella
oikaistu osakekohtainen
tulos (euroa), tilikauden
voitto
-0,007 -0,001 -0,008
Korjauksen vaikutus
omavaraisuusasteeseen
62,5 -1,7 60,8

1) Toimintasegmentit

Konsernilla on viisi raportoitavaa segmenttiä, jotka muodostuvat konsernin itsenäisistä liiketoimintaa harjoittavista tytäryhtiöistä. Yhtiöt toimivat eri toimialueilla ja niitä johdetaan erillisinä yksiköinä, sillä niiden liiketoiminta edellyttää mm. erilaisten liiketoimintastrategioiden ja -jakelukanavien käyttöä.

Konsernin raportoitavat segmentit ovat:
Palvelut (Midas Touch Oy) Contact center -palvelut
Järjestelmät (Done Logistics ja Done Software Solutions Oy) Materiaalinkäsittelyjärjestelmien ja niihin liittyvien ohjelmistojen toimitukset
Terveydenhoito (Icare Finland Oy) Silmänpainemittareiden suunnittelu, valmistus ja myynti
Turva (Boomeranger Boats Oy) RIB-erikoisveneiden suunnittelu, valmistus ja myynti
Teknologia (FLS Finland Oy) LED-pohjaisten informaationäyttöjen ja niiden ohjausjärjestelmien suunnittelu,
valmistus ja myynti

Palvelut-segmenttiin kuului 19.7.2011 saakka Done Information Oy jonka myynti konsernin ulkopuolelle tuolla päivämäärällä on kuvattu liitetiedossa 2.

Konsernissa segmenttien tuloksen arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat pääasiassa liikevoittoon. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta kyseisten toimialojen muihin yrityksiin. Konsernissa edellä mainituista arvioinneista ja resursointipäätöksistä vastaa ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä Revenio Group Oyj:n hallitus.

Kaikki raportoitavat segmentit ylittävät kooltaan IFRS 8:n mukaiset määrälliset kynnysarvot.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Juridinen yhtiörakenne vastaa segmenttirakennetta, jolloin segmenttien varoiksi ja veloiksi kohdistetaan erillisyhtiöiden taseiden osoittamat varat ja velat lisättynä kyseiseen segmenttiin liittyvillä hankintamenon kohdistuksilla. Kohdistamattomat erät muodostuvat rahoituseristä, veroista sekä konsernin emoyhtiön kuluista. Segmenttien investoinnit koostuvat kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden eristä. Segmenttien välinen kauppa on vähäistä ja hinnoitellaan toteutuessaan käypään markkinahintaan.

2011, tuhatta euroa
Toimintasegmentit
Palvelut Järjes
telmät
Terveyden
hoito
Turva Teknologia Kohdista
mattomat
Yhteensä Lopetetut
toiminnot
Tulos
Ulkoiset tuotot yhteensä 4 907 13 140 8 929 3 821 2 484 0 33 281
Tuotot myynnistä toisille
segmenteille
0 0 0 0 0 0 0 0
Poistot -81 -51 -407 -80 -108 -17 -744 0
Osuudet osakkuusyritysten
tuloksista
0 0 0 0 0 7 7 0
Raportoitavan segmentin liikevoitto 120 330 3 874 570 97 -1 570 3 421 1 733
Varat
Raportoitavan segmentin varat 4 807 4 548 4 133 4 697 2 179 4 077 24 441
Osuudet osakkuusyrityksissä 0 0 0 0 0 317 317 0
Investoinnit -62 -60 -466 -39 -5 -75 -707 0
Velat
Raportoitavan segmentin velat 1 675 2 679 773 843 242 2 119 8 331 0
Toimintasegmentit
2010, tuhatta euroa
Palvelut Järjes
telmät
Terveyden
hoito
Turva Teknologia Kohdista
mattomat
Yhteensä Lopetetut
toiminnot
Tulos
Ulkoiset tuotot yhteensä 6 664 6 811 7 035 3 385 1 922 0 25 817 3 604
Tuotot myynnistä toisille
segmenteille
0 0 0 0 0 -53 -53 53
Poistot -553 -94 -283 -73 -120 -6 -1 129 -20
Osuudet osakkuusyritysten
tuloksista
0 0 0 0 0 27 27 0
Raportoitavan segmentin liikevoitto -3 281 33 2 932 177 -45 -749 -933 218
Varat
Raportoitavan segmentin varat 3 740 1 717 4 691 6 670 2 437 3 275 22 530 1 518
Osuudet osakkuusyrityksissä 0 0 0 0 0 437 437 0
Investoinnit -77 -44 -507 -46 -21 0 -695 0
Velat
Raportoitavan segmentin velat 1 890 2 382 976 1 572 270 2 347 9 437 956

Täsmäytyslaskelmat

Tuotot 2011 2010
Raportoitavien segmenttien tuotot 33 281 25 817
Kaikkien muiden segmenttien tuotot 0 0
Segmenttien välisten tuottojen eliminointi 0 -53
Konsernin tuotot yhteensä 33 281 25 764
Tulos 2011 2010
Raportoitavien segmenttien liikevoitto 4 991 -184
Kaikkien muiden segmenttien liikevoitto 0 0
Segmenteille kohdistamattomat erät -1 570 -749
Konsernin liikevoitto yhteensä jatkuvista toiminnoista 3 421 -933
Varat 2011 2010
Raportoitavien segmenttien varat 20 364 19 255
Kaikkien muiden segmenttien varat (lopetetut toiminnot) 0 1 518
Osuudet osakkuusyrityksissä 317 437
Muut segmenteille kohdistamattomat varat 4 077 3 275
Konsernin varat yhteensä 24 758 24 485
Velat 2011 2010
Raportoitavien segmenttien velat 6 212 7 090
Kaikkien muiden segmenttien velat (lopetetut toiminnot) 0 956
Segmenteille kohdistamattomat velat 2 119 2 347
Konsernin velat yhteensä 8 331 10 393

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

2011, tuhatta euroa Suomi Muu Eurooppa Muut Yhteensä
Liikevaihto 7 785 18 225 7 271 33 281
Segmentin varat 22 064 2 025 669 24 758
Investoinnit -395 -284 -28 -707
2010, tuhatta euroa Suomi Muu Eurooppa Muut Yhteensä
Liikevaihto 13 009 12 224 4 187 29 420
Segmentin varat 24 485 24 485
Investoinnit -283 -161 -251 -695

Konsernin tuotot yhdeltä Järjestelmät-segmentin asiakkaalta olivat noin 7,9 MEUR vuonna 2011 (2,4 MEUR vuonna 2010), mikä on 23,7 % (9,7 %) konsernin liikevaihdosta.

Segmenttien liikevaihdon jakautuminen tavaroihin ja palveluihin, TEUR

2011 2010
Liikevaihto, tavarat 27 081 18 392
Liikevaihto, palvelut 6 200 7 425
Yhteensä 33 281 25 817

2) Lopetetut toiminnot

Konserni myi heinäkuussa 2011 Palvelut-segmenttiin kuuluneen Done Information Oy:n osakekannan ruotsalaiseen Semantix-konserniin kuuluvalle Semantix Lingua Nordica Oy:lle. Myydyn yhtiön toimintojen tulos, sen luovutuksesta johtuvat voitot sekä osuus rahavirroista olivat seuraavat:

tuhatta euroa 1.1.-30.6.2011 1.1.-31.12.2010
Done Information Oy:n tulos
Tuotot 2 042 3 658
Kulut -1 892 -3 437
Voitto ennen veroja 139 221
Verot 0
Voitto verojen jälkeen 139 221
Voitto Done Information Oy:n luovutuksesta ennen veroja 1 592
Verot 0
Voitto Done Information Oy:n luovutuksesta verojen jälkeen 1 592
Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista 1 731 221
Done Information Oy:n rahavirrat
Liiketoiminnan rahavirrat -12 -41
Investointien rahavirrat -4 -3
Rahoituksen rahavirrat 0 0
Done Information Oy:n myynnin vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 5
Liikearvo 112
Muut aineettomat hyödykkeet 18
Saamiset 781
Vaihto-omaisuus 0
Rahavarat 559
Rahoitusvelat 0
Ostovelat ja muut velat 772
Varat ja velat yhteensä 703
Rahana saatu vastike 2 193
Luovutetun yksikön rahavarat -523
Rahavirtavaikutus 1 670

3) Pitkäaikaishankkeet

1.1.-31.12.2011
TEUR
1.1.-31.12.2010
TEUR
Pitkäaikaishankkeiden kulut lisättynä katteella ja vähennettynä
toteutuneilla tappioilla 13 168 4 418
Laskutetut tuotot -11 258 -4 270
Erotus 1 910 148
Pitkäaikaishankkeista asiakkailta sisältyy myynti- ja muihin saamisiin (liite 20) 2 404 685
Pitkäaikaishankkeista asiakkaille sisältyy osto- ja muihin velkoihin (liite 27) -34 -537
Erotus 2 370 148

4) Liiketoiminnan muut tuotot

1.1.-31.12.2011
TEUR
1.1.-31.12.2010
TEUR
Saadut korvaukset ja avustukset 97 57
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 35 431
Muut 2 69
Yhteensä 134 557
Saadut korvaukset ja avustukset:
Saadut työllistämistuet ja -korvaukset 0 57

5) Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1.1.-31.12.2011
TEUR
1.1.-31.12.2010
TEUR
Palkat -8 638 -9 493
Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiot -102 -38
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -1 478 -1 615
Muut henkilösivukulut -311 -309
Yhteensä -10 529 -11 455
Henkilöstön lukumäärä tilikaudella keskimäärin 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Palvelut (Midas Touch Oy) 138 325
Järjestelmät (Done Logistics Oy ja Done Software Solutions Oy) 59 48
Terveydenhoito (Icare Finland Oy) 13 11
Turva (Boomeranger Boats Oy) 21 23
Teknologia (FLS Finland Oy) 13 12
Hallinto (Revenio Group Oyj) 4 4
Yhteensä 248 423
Osakkuusyrityksissä 103 153

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista, osakeomistuksista ja optio-oikeuksista esitetään liitetiedossa 31 Lähipiiritapahtumat. Tiedot myönnetyistä optioista esitetään liitetiedossa 23 Osakeperusteiset maksut.

6) Eläkevelvoitteet

Konsernissa ei ollut etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja -kuluja tilikaudella. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät kulut olivat 1.478 tuhatta euroa (1.615 tuhatta euroa).

7) Poistot ja arvonalentumiset

1.1.-31.12.2011
TEUR
1.1.-31.12.2010
TEUR
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet -386 -596
Poistot aineettomista hyödykkeistä yhteensä -386 -596
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat -46 -75
Koneet ja kalusto -312 -458
Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä yhteensä -358 -533
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet 0 -992
Liikearvo 0 -915
Arvonalentumiset yhteensä 0 -1 907
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset yhteensä -744 -3 036

8) Liiketoiminnan muut kulut

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
TEUR TEUR
Vapaaehtoiset henkilösivukulut -274 -52
Vuokrat -747 -857
Muut toimitilakulut -240 -297
IT- sekä kone- ja kalustokulut -615 -564
Markkinointi- ja matkakulut -1 461 -961
T&K -kulut -360 -228
Hallintopalvelut -1 054 -970
Muut liiketoiminnan muut kulut -624 -533
Varausten tulosvaikutteinen purku 14 50
Yhteensä -5 362 -4 412

9) Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja kehittämismenoja 360 tuhatta euroa vuonna 2011 (228 tuhatta euroa vuonna 2010).

10) Rahoituskulut (netto)

1.1.-31.12.2011
TEUR
1.1.-31.12.2010
TEUR
Korkokulut rahoituslainoista -110 -138
Muut rahoituskulut -388 -137
Muut rahoitustuotot 139 221
Yhteensä -359 -54

11) Tuloverot

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
TEUR TEUR
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 0 0
Edellisten vuosien jäännösverot/palautukset 0 -1
Laskennalliset verot -889 151
Yhteensä -889 150

Tuloslaskelman verokulun ja emoyhtiön verokannalla (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1.1.-31.12.2011
1.1.-31.12.2010
TEUR
TEUR
Kirjanpidon tulos ennen veroja
4 800
-739
Verovaikutukset seuraavista eristä:
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 26 %
-1 248
192
Verovapaat tulot
421
11
Vähennyskelvottomat kulut
-84
-24
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista
127
0
Yhtiöverokannan muutoksen vaikutus laskennallisen verosaamisen arvoon
-105
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
2
-7
Verot aikaisemmilta tilikausilta
-1
-1
Verot tuloslaskelmassa
-889
171
1.1.-31.12.2011
1.1.-31.12.2010
TEUR TEUR
Tuloslaskelmaan merkityn laskennallisen verotuoton ja -kulun määrä
Verotuksellisten tappioiden käyttö
-1 031
-671
Vahvistettavat tappiot
0
398
Aineettomat hyödykkeet
96
406
Rakennukset ja rakennelmat
-10
0
Varaukset
0
1
Optiot
27
10
Rahoitusleasing
0
1
Rahavarat
29
5
0
Laskennalliset verotuotot ja -kulut yhteensä
-889
0
150

Konsernin taseeseen on merkitty 1.720 teur suuruinen verosaaminen vuosina 2002-2006 ja 2009-2010 vahvistetuista tappioista tappioiden tulevasta hyödyntämisestä seuraavien vuosien aikana. Kirjaamisperusteena on käytetty konserniyhtiöiden v. 2011 tuloksia ennen veroja ja yhtiöiden tulosennusteita vuosille 2012-2016. Verosaamisen kirjaaminen on tehty ensimmäisen kerran tilikauden 2007 tilinpäätöksessä.

12) Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (TEUR), jatkuvat toiminnot 2 180 -810
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (TEUR), lopetetut toiminnot 1 731 221
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, kpl 76 862 333 76 839 730
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR), jatkuvat toiminnot 0,028 -0,011
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR), lopetetut toiminnot 0,023 0,003

Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana sisältäen osakeoptioiden laimennusvaikutuksen. Osakeoptioilla 2.939.365 kpl (1.939.365) kpl) oli tilikauden loppuessa 292.542 kpl osakelaimennusvaikutus.

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (TEUR), jatkuvat toiminnot 2 180 -728
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (TEUR), lopetetut toiminnot 1 731 221
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, kpl 76 862 333 76 839 730
Osakeoptioiden vaikutus, kpl 656 178 0
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana laimen
nusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi, kpl 77 518 511 76 839 730
Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR), jatkuvat toiminnot 0,028 -0,010
Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR), lopetetut toiminnot 0,022 0,003

13) Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa- ja vesialueet 1.1.-31.12.2011
TEUR
1.1.-31.12.2010
TEUR
Hankintamenot 1.1. 64 64
Lisäykset tilikauden aikana 0 0
Tytäryrityksen hankinta 0 0
Vähennykset tilikauden aikana 0 0
Hankintamenot 31.12. 64 64
Vähennykset tilikauden aikana 0 0
Kirjanpitoarvo 31.12. 64 64
Kirjanpitoarvo 1.1. 64 0

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden maa- ja vesialueiden hankintamenon lisäyksiin ei sisälly rahoitusleasing-sopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä.

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Rakennukset ja rakennelmat TEUR TEUR
Hankintamenot 1.1. 979 1 564
Lisäykset tilikauden aikana 0 0
Vähennykset tilikauden aikana 0 -585
Hankintamenot 31.12. 979 979
Kertyneet poistot 1.1. -215 -487
Tilikauden poistot -46 -98
Vähennykset tilikauden aikana 0 370
Kertyneet poistot 31.12. -261 -215
Kirjanpitoarvo 31.12. 718 764
Kirjanpitoarvo 1.1. 764 1 307
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden rakennusten ja rakennelmien hankintamenon

lisäyksiin ei sisälly rahoitusleasing-sopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä.

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Koneet ja kalusto TEUR TEUR
Hankintamenot 1.1. 3 070 2 784
Lisäykset tilikauden aikana 473 329
Vähennykset tilikauden aikana -7 -43
Hankintamenot 31.12. 3 536 3 070
Kertyneet poistot 1.1. -2 614 -2 328
Tilikauden poistot -218 -286
Vähennykset tilikauden aikana 0 0
Kertyneet poistot 31.12. -2 832 -2 614
Kirjanpitoarvo 31.12. 704 456
Kirjanpitoarvo 1.1. 456 499
1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Rahoitusleasing-sopimukset, koneet ja kalusto TEUR TEUR
Hankintamenot 1.1. 630 630
Lisäykset tilikauden aikana 196 0
Vähennykset tilikauden aikana -31 0
Hankintamenot 31.12. 795 630
Kertyneet poistot 1.1. -501 -348
Tilikauden poistot -93 -153
Vähennykset tilikauden aikana 0 0
Kertyneet poistot 31.12. -594 -501
Kirjanpitoarvo 31.12. 201 129
Kirjanpitoarvo 1.1. 129 630

14) Liikearvo

1.1.-31.12.2011
TEUR
1.1.-31.12.2010
TEUR
Liikearvo
Hankintamenot 1.1. 8 230 9 145
Kirjanpitoarvo 1.1. 8 230 9 145
Lisäykset tilikauden aikana 0 0
Vähennykset tilikauden aikana -112 -915
Hankintamenot 31.12. 8 230 9 145
Kirjanpitoarvo 31.12. 8 118 8 230
Liikearvon kirjanpitoarvojen jakaantuminen:
Palvelut-segmentti 2 654 2 766
Terveydenhoito-segmentti 1 191 1 191
Turva-segmentti 3 122 3 122
Teknologia-segmentti 1 151 1 151
Kirjanpitoarvo 31.12. 8 118 8 230

Liikearvon arvonalentumistestaukset

Liilkearvon testausta varten konserni on muodostanut tilikaudella 2011 neljä rahavirtaa tuottavaa yksikköä, joille konsernitaseen mukainen liikearvo on kohdistettu. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ja niille kohdistetut liikearvot ovat seuraavat:

Rahavirtaa tuottava yksikkö (CGU) Liikearvo TEUR
CGU1: Icare Finland Oy,Terveydenhoito-segmentti 1 191
CGU2: Boomeranger Boats Oy, Turva-Segmentti 3 122
CGU3: FLS Finland Oy, Teknologia-segmentti 1 151
CGU4: Midas Touch Oy, Palvelut-segmentti 2 654
Liikearvo 31.12.2011 yht. 8 118

Liikearvo on muodostunut yritysten hankinnan yhteydessä. Yhtiöiden jako rahavirtaa tuottaviin yksiköihin vastaa konsernin segmenttijakoa poikkeuksena Järjestelmät-segmentti, johon ei kohdistu liikearvoa.

Liikearvon kirjaamisperusteet on arvioitu erikseen kunkin yrityshankinnan yhteydessä. Icare Finland Oy:n liikearvon kirjaamisperuste on toimialalla ainutlaatuinen silmänpaineen mittausteknologia ja siihen perustuva tuotteiden vahva kilpailukyky ja markkinapotentiaali. Boomeranger Boats Oy:n liikearvon kirjaaminen perustuu yhtiön harvinaislaatuiseen veneensuunnittelu- ja valmistusosaamiseen, joka mahdollistaa vahvan markkina-aseman vaativissa asiakaskohderyhmissä. FLS Finland Oy:n liikearvon kirjaaminen perustuu yhtiön innovatiiviseen tuoteosaamiseen ja tuotteiden laajaan markkinapotentiaaliin sekä vahvaan asemaan Pohjoismaiden markkinoilla. Midas Touch Oy:n liikearvon kirjaaminen perustuu yhtiön liiketoimintakonseptiin, markkina-asemaan ja contact center -palvelumarkkinan kehitysnäkymiin.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käypään arvoon perustuen. Laskelmien pohjana olevat rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson.

Johto on perustanut rahavirtaennusteensa strategian, viimeisimpien budjettien ja ennusteiden lisäksi mm. arvioon viimeaikaisten suhdannemuutosten vaikutuksesta rahavirtayksiköiden kykyyn tuottaa kassavirtaa sekä muuhun ulkoiseen informaatioon, jolla johdon arvion mukaan on tämä vaikutus. Käytetyt oletukset heijastavat johdonmukaisesti toteutunutta kehitystä ja ovat johdon käsityksen mukaan maltillisia tulevien vuosien kasvu- ja kannattavuusnäkymien osalta.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt diskonttauskorot ennen veroja on määritelty erikseen kullekin kassavirtaa tuottavalle yksikölle keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) menetelmällä, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit.

Rahavirtaa tuottava yksikkö (CGU) Diskonttaus-korko-%
31.12.2011
Diskonttauskorko-%
31.12.2010
muutos 2010-2011
CGU1: Icare Finland Oy 12,34 10,18 2,16
CGU2: Boomeranger Boats Oy 9,69 9,96 -0,27
CGU3: FLS Finland Oy 9,30 8,43 0,87
CGU4: Midas Touch Oy 12,00 11,85 0,15

Terminal-arvon kasvuprosentti laskelmissa on oletettu 2 %:ksi. Vuotuiset kerrytettävissä olevat rahavirrat on arvioitu yhtiön strategia ja tämänhetkinen tulostaso huomioiden kaikkien laskelman komponenttien osalta viideltä vuodelta samalla tarkkuudella kuin yksiköiden toimintasuunnitelmat ja budjetit laaditaan, terminal-arvon perustana olevaan vuoteen saakka.

Suoritettujen testien perusteella ei ollut aihettaa alentaa konsernitaseen mukaisia liikearvoja tilikaudella 2011. Liikearvoja on alennettu edellisen kerran tilikaudella 2010, jolloin Midas Touch Oy:n liikearvoa alenettiin 915 tuhannella eurolla.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Liikearvojen testauslaskelmilla suoritetun herkkyysanalyysin perusteella laskelmien keskeisissä erissä voi lisäksi tapahtua seuraavia muutoksia ilman että tarvetta alentaa olemassaolevia liikearvoja ilmenee:

Diskonttauskoron nousu, %-yks. ennustejaksolla käytetyn yksikön
liikevoittotason aleneminen, %
Rahavirtaa tuottava yksikkö (CGU)
CGU1: Icare Finland Oy 95 94
CGU2: Boomeranger Boats Oy 3 38
CGU3: FLS Finland Oy 6 58
CGU4: Midas Touch Oy 3 33

Arvioitaessa Icare Finland Oy:n kerrytettävissä olevaa rahamäärää, johdon mielestä minkään keskeisen ennustetekijän jokseeenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa konsernitaseeseen merkittyä liikearvoa olisi tarpeen alentaa. Herkkysanalyysien perusteella eniten riippuvaisia testauksessa käytettyjen oletusten toteutumisesta ovat Boomeranger Boats Oy ja Midas Touch Oy.

15) Aineettomat hyödykkeet

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
TEUR TEUR
Aineettomat hyödykkeet
Hankintamenot 1.1. 4 175 4 898
Lisäykset tilikauden aikana 168 269
Vähennykset tilikauden aikana -56 -992
Hankintamenot 31.12. 4 287 4 175
Kertyneet poistot 1.1. -2 873 -2 259
Tilikauden poistot -387 -614
Vähennykset tilikauden aikana 0 0
Kertyneet poistot 31.12. -3 260 -2 873
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 027 1 302
Kirjanpitoarvo 1.1. 3 965 3 965

Aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa yrityskauppojen yhteydessä hankituista patenteista ja muista aineettomista hyödykkeistä. Erään sisältyy myös IT-ohjelmistoja.

16) Osuudet osakkuusyrityksissä

1.1.-31.12.2011
TEUR
1.1.-31.12.2010
TEUR
Hankintamenot 1.1. 568 568
Lisäykset tilikauden aikana 0 0
Vähennykset tilikauden aikana -127 0
Hankintamenot 31.12. 441 568
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 1.1. -131 -157
Osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksesta 7 26
Kertyneet osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista 31.12. -124 -131
Kirjanpitoarvo 31.12. 317 437
Kirjanpitoarvo 1.1. 437 411
Osakkuusyritysten arvoon sisältyy liikearvoa 171 298
Osakkuusyrityksiä koskevat tiedot Kotipaikka Omistusosuus
1 Ametro Oy Helsinki 30,0 %
2 Oscare Medical Oy Helsinki 24,0 %

Ametro Oy on henkilöstöpalveluyritys. Oscare Medical Oy on terveydenhoitoalan kehitysyhtiö.

Tiedot konsernin osakkuusyritysten yhteenlasketuista varoista, veloista, liikevaihdosta ja tuloksesta:

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
TEUR TEUR
Ametro Oy
Varat 760 1 175
Velat 412 839
Liikevaihto 4 202 5 376
Tulos 25 89
Oscare Medical Oy
Varat 1 077 814
Velat 1 076 880
Liikevaihto 0 0
Tulos -31 -27

17) Myytävissä olevat sijoitukset

1.1.-31.12.2011
TEUR
1.1.-31.12.2010
TEUR
Myytävissä olevat sijoitukset 2 2
Yhteensä 2 2

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääasiassa pörssinoteeratuista osakkeista.

18) Laskennalliset verosaamiset ja -velat

31.12.2010 tuloslaskelmaan 31.12.2011
Laskennalliset verosaamiset TEUR kirjattu TEUR
Vahvistetut tappiot 2 751 -1 029 1 721
Rahoitusleasing 42 -42 0
Optiot 25 27 52
Rahavarat 9 0 9
Rakennukset ja rakennelmat 7 0 7
Muut erät 7 3 10
Yhteensä 2 841 -1 041 1 799

Laskennalliset verosaamiset ja -velat muodostuvat väliaikaisista eroista jotka ovat syntyneet yritysjärjestelyissä, rahoitusleasing-velkojen kirjaamisissa ja verotuksellisten tappioiden hyödyntämisestä verotuksessa tulevina vuosina. Kaikki laskennallisten verojen muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan.

Laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappiosta on kirjattu niiden todennäköiseen hyödyntämiseen perustuvan laskelman mukaan. Kirjaamisen perusteena on toteutuneiden tuloksien perusteella ennustettu tuloskehitys tappioiden hyödyntämisaikana. Todennäköinen vahvistettujen tappioiden hyödyntämismäärä tappioiden voimassaoloaikana on laskettu ja kirjattu laskennallisiin verosaamisiin. Tappiot joista laskennallinen verosaaminen on kirjattu, vanhenevat seuraavasti (TEUR):

2013 3 006
2014 160
2015-2016 1 088
2016-2010 2 770
Yhteensä 7 024

Emoyhtiö Revenio Group Oyj:n yhtiöverohyvityssaamisten kulukirjaukset 722 tuhatta euroa ovat hyväksymättä verotuksessa. Kyseiset kulukirjaukset tulevat verotuksessa hyväksytyiksi, kun yhtiöverohyvityssaamiset osoittautuvat lopullisesti menetetyiksi vuoden 2011 verotuksen päättymisen jälkeen.

Laskennalliset verovelat 31.12.2010
TEUR
tuloslaskelmaan
kirjattu
31.12.2011
TEUR
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi 275 -96 179
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen 0 0 0
käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä 122 -11 111
Rahoitusleasing 42 -42 0
Verokantamuutoksen vaikutus -7 -7
Yhteensä 439 -156 283
31.12.2010 31.12.2011
Laskennallinen nettoverosaaminen
TEUR
TEUR
2 402 1 516

19) Vaihto-omaisuus

31.12.2011 31.12.2010
TEUR TEUR
Aineet ja tarvikkeet 857 840
Keskeneräiset tuotteet/ennakkomaksut 33 22
Valmiit tuotteet 297 217
Yhteensä 1 187 1 079

20) Myyntisaamiset ja muut saamiset

31.12.2011
TEUR
31.12.2010
TEUR
Myyntisaamiset 2 470 3 142
Bruttosaamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta 1 905 686
Saamiset osakkuusyhtiöiltä 101 21
Muut saamiset 625 959
Siirtosaamiset 1 047 2 094
Yhteensä 6 148 6 902

Myyntisaamisten ja muiden saamisten erien tasearvot ovat luottoriskin enimmäismäärä. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja 31.12.2011 Arvonalentumis Netto 31.12.2010 Arvonalentumis Netto
arvonalentumistappioksi kirjatut erät TEUR tappiot 31.12. 2011 TEUR tappiot 31.12.2010
Erääntymättömät 1 823 1 823 2 737 2 737
Erääntyneet 0
Alle 30 päivää 410 410 272 272
30-60 päivää 145 145 100 100
61-90 päivää 27 27 13 13
Yli 90 päivää 89 24 65 21 1 20
Yhteensä 2 494 24 2 470 3 143 1 3 142

21) Rahavarat

31.12.2011 31.12.2010
TEUR TEUR
Pankkitilit ja käteisvarat 4 446 2 080
Yhteensä 4 446 2 080

22) Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset:

Osakkeiden
lkm
Osake-
pääoma
TEUR
Ylikurssi-
rahasto
TEUR
Sij. vapaan oman
pääoman rahasto
TEUR
Omat
osakkeet
Yhteensä
TEUR
1.1.2010
EI muutoksia osakemäärissä tilikaudella 2010
76 839 730 5 315 2 439 7 030 0 14 784
31.12.2010 76 839 730 5 315 2 439 7 030 0 14 784
1.1.2011 76 839 730 5 315 2 439 7 030 0 14 784
Osakemerkintä optioilla 20.7.2011 50 000 15 15
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet -168 -168
31.12.2011 76 889 730 5 315 2 439 7 045 0 14 631

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiön osakepääoma jakautuu yhteen osakelajiin ja 76.889.730 osakkeeseen. Tilinpäätöshetkellä yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Niissä tapauksissa, joissa osakeanneista tai optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti transaktiokuluilla vähennettynä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahastoon kirjataan hankittujen toimintojen maksuna suunnattujen osakeantien käyvän arvon ja merkintähinnan ero.

Omat osakkeet -rahasto:

Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Hankittujen osakkeiden hankintameno esitetään omaa pääomaa vähentäen. Kun omia osakkeita mitätöidään, siirretään vastaava määrä kertyneiden voittovarojen tilille.

Hallitus ehdottaa 28.3.2012 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: – osinkona jaetaan 0,02 euroa/osake, yhteensä 1.537.794,60 euroa tilinpäätöshetken osakemäärällä.

– loput voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

23) Osakeperusteiset maksut

Henkilöstön optio-oikeudet

Yhtiöllä on sen hallituksen 23.11.2007 yhtiökokouksen 3.4.2007 myöntämien osakeantivaltuuksien nojalla päättämä optiojärjestelmä, johin kuuluu enintään 3.684.365 optio-oikeutta. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa yhteen Revenio Group Oyj:n osakkeeseen. Optiojärjestelmään kuuluvien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus oli 31.12.2010 yhteensä enintään 4,6 % yhtiön osakkeista ja äänistä kun optio-oikeuksilla merkityt uudet osakkeet on rekisteröity.

Optio-oikeudet on jaettu kolmeen sarjaan A (1.684.365 kappaletta), B (1.000.000 kappaletta) ja C (1.000.000 kappaletta). Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella A 1.5.2009-1.5.2013, optio-oikeudella B 1.11.2010-1.11.2014 sekä optio-oikeudella C 1.5.2012-1.5.2016. Osakkeen merkintähinta on Revenio Group Oyj:n osakkeen painotettu keskikurssi 1.-30.11.2007, 0,64 EUR (optio-oikeus A) 1.-30.4.2009, 0,29 EUR (optio-oikeus B) ja 1.-30.11.2010, 0,28 EUR (optio-oikeus C). Kutakin merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.

Optio-oikeudet annetaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Revenio Group -konsernin johtohenkilöille ja Revenio Group Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Done Medical Oy:lle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Revenio Group -konsernin henkilöstön kannustusjärjestelmää.

Liikkeeseenlaskuvaiheessa kaikki optio-oikeudet 2007B ja 2007C sekä osa optio-oikeuksista 2007A annettiin Done Medical Oy:lle. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2011 henkilöstölle myönnetyt optiot ovat 2007A, 2007B- ja 2007Csarjan optio-oikeuksia. Done Medical Oy:lla olevat loput 2007A- ja 2007B- ja 2007C-optio-oikeudet voidaan osaksi tai kokonaan myöntää henkilöstölle myöhemmin. Myönnetyt optio-oikeudet ovat oman pääoman ehtoisia instrumentteja.

Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen osakemerkintäajan alkamista, tulee hänen tarjota yhtiölle takaisin vastikkeetta sellaiset optio-oikeudet, joiden osalta osakemerkinnän aika ei työ- tai toimisuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.

Optioiden muutokset 2007A 2007B 2007C
Tilikauden alussa ulkona olleet 1 309 365 760 000 0
Tilikauden aikana myönnetyt uudet optiot 148 122 1 000 000
Yhtiölle palautuneet optiot 228 122 0
Uudelleenallokoidut optiot 0 0
Käytetyt optiot 0 50 000 0
Rauenneet optiot 0 0
Tilikauden lopussa ulkona olevat optiot 1 081 243 858 122 1 000 000
Tilikauden lopussa toteutettavissa olevat optiot 1 081 243 858 122 0

Käyvän arvon määrittäminen

Konserni käyttää optioiden käyvän arvon määrittämiseen Black-Scholes -mallia. Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty osakkeen toteutuneen kurssikehityksen perusteella otten huomioiden optioiden jäljellä oleva voimassaoloaika. Osakkeiden käypä arvo on perustunut noteerattuun osakehintaan.

Käyvän arvon määrityksessä käytetyt
oletukset tilikausilla 2010-2011:
2007B, 15.2.2011
myönnetyt
2007C, 26.4.2011
myönnetyt
2007B, 5.8.2011
myönnetyt
2007C, 5.8.2011
myönnetyt
Odotettu volatiliteetti 52 52 52 52
Keskimääräinen juoksuaika, vuosia 1,7 3,0 1,25 2,7
Riskitön korko 3,0 3,0 3,0 3,0
Henkilöstön pysyvyys, % 100 100 100 100
Myöntämispäivänä määritetty option
käypä arvo EUR
0,042 0,143 0,16 0,16

Optio-ohjelmasta 2007B myönnetyistä optioista on kirjattu kuluksi tilikaudella 2011 15 TEUR (36 TEUR) ja optio-ohjelmasta 2007C myönnetyistä optioista 87 TEUR (0 TEUR) työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.

Osana toimisuhteen ehtoja on Revenio Group Oyj:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaaralla tai hänen hallitsemallaan yrityksellä oikeus milloin tahansa toimitusjohtajasopimuksen voimassa ollessa vaatia yhtiöstä itselleen suunnattu osakeanti. Osakeannin merkintähinta on viimeisten 30 pörssipäivän keskikurssi ja sen maksimimäärä on 1,0 miljoonaa euroa. Osakeanti suunnataan toimitusjohtajalle yhtiön hallituksen valtuuden nojalla, ja ellei valtuutta ole olemassa, kutsutaan koolle yhtiökokous myöntämään valtuus ja/tai päättämään ko. osakeannista. Optiot on kirjattu kuluksi myöntämishetkellä tilikaudella 2007, yhteensä 55 TEUR.

24) Varaukset

Tuhatta euroa Takuuajan kulut Varaukset yhteensä
1.1.2011 124 124
Varausten lisäykset 64 64
Käytetyt varaukset 0 0
Käyttämättömien varausten peruutukset -14 -14
Diskonttauksen vaikutus -2 -2
31.12.2011 172 172
31.12.2011
TEUR
31.12.2010
TEUR
Lyhytaikaiset varaukset 0 0
Pitkäaikaiset varaukset 172 174
Yhteensä 172 174

Takuuajan kulut

Järjestelmät-, Teknologia- ja Turva-segmenteille voi syntyä toimitusten takuuajan korjauksista kuluja, jotka on kirjattu varauksiin. Takuuajan kulut on arvioitu aiemmissa projekteissa syntyneitten takuuajan kulujen perusteella. Takuuajat ovat tyypillisesti 12-24 kuukautta.

25) Rahoitusvelat

31.12.2011
TEUR
31.12.2010
TEUR
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Rahoituslaitoslainat 347 1 467
Rahoitusleasingvelat 132 100
Yhteensä 479 1 567
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen lyhennysosuudet 1 025 1 203
Shekkiluottotili 0 0
Pitkäaikaisten pääomalainojen lyhennysosuudet 71 71
Rahoitusleasingvelat 33 25
Yhteensä 1 129 1 299

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 29.

Konsernin rahoituslaitoslainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Lainojen keskimääräinen korkoprosentti on 2,72 % (2,54 % vuonna 2010). Konsernin kaikki lyhyt- ja pitkäaikaiset rahoitusvelat ovat euromääräisiä. Lainat erääntyvät vuoteen 2014 mennessä.

Kaikki rahoituslaitoslainat ovat vakuudellisia. Lainojen vakuutena on käytetty yrityskiinnityksiä, tytäryritysten osakkeita ja kiinnityksiä teollisuuskiinteistöön.

Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:

2011 2010
enintään 6 kuukautta 573 1 255
6-12 kk 0 0
yli 12 kk 0 0
Yhteensä 573 1 255
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat: 31.12.2011
TEUR
31.12.2010
TEUR
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärät
Yhden vuoden kuluessa 89 31
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 119 101
Yli viiden vuoden kuluttua 0 0
Yhteensä 208 132
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa 87 25
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 112 96
Yli viiden vuoden kuluttua 0 0
Yhteensä 199 121
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 12 11
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 197 121

Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut koostuvat rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattujen koneiden ja kaluston korkokuluista

Rahoitusleasingsopimukset ovat pääosin kolmen vuoden sopimuksia kolmen kuukauden euribor-korolla lisättynä rahoitussopimuksen mukaisella marginaalilla. Sopimusten kohteena olevat koneiden ja laitteiden lunastusarvo ei sopimusten päätyttyä ole materiaalinen.

26) Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

31.12.2011 31.12.2010
TEUR TEUR
Yhden vuoden kuluessa 607 1 052
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 725 735
Yli viiden vuoden kuluttua 0 0
Yhteensä 1 332 1 787

Konserni on pääosin vuokrannut käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Tuotanto- ja toimitilojen vuokrasopimukset ovat osaksi kolmen vuoden määräaikaisia vuokrasopimuksia ja sen jälkeen kolmen tai kuuden kuukauden irtisanomisajalla toistaiseksi jatkuvia, osaksi toistaiseksi jatkuvia kolmen tai kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

27) Ostovelat ja muut velat

31.12.2011
TEUR
31.12.2010
TEUR
Saadut ennakot 95 1 282
Ostovelat 2 094 1 265
Muut velat 696 1 020
Siirtovelat 3 384 3 501
Yhteensä 6 269 7 068
Siirtovelkoihin sisältyvät erät:
Jaksotetut henkilöstökulut 1 976 2 226
Projektivelat (ei-pitkäaikaishankkeet) 803 596
Muut siirtovelat 605 679
Yhteensä 3 384 3 501

28) Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

31.12.2011 31.12.2010
TEUR TEUR
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot ja arvonalentumiset 744 3 056
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 7 27
Yhteensä 751 3 083

29) Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

31.12.2011 31.12.2010
Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo
Rahoitusvarat
Paikäaikaiset lainat ja muut saamiset 27 27 41 41
Lyhytaikaiset lainat ja muut saamiset 6 346 6 346 6 902 6 902
Rahavarat 4 446 4 446 2 080 2 080
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta 661 661 1 386 1 386
Eläkerahastolainat 750 751 1 250 1 263
Rahoitusleasingvelat 197 197 125 125

Pankkilainat

Pankkilainojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen uudelleenhinnoittelujakson pituus huomioiden.

Eläkelainat

Käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty kiinteää 4 vuoden TyEL-lainakorkoa 31.12.2011.

Shekkitililuotto

Shekkitililuoton, milloin käytössä, kirjanpitoarvo vastaa sen käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen luoton maturiteetti ja uudelleenhinnoittelujakson pituus huomioiden.

Rahoitusleasingvelat

Rahoitusleasingvelkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen luottojen määrä, maturiteetti ja uudelleenhinnoittelujakson pituus huomioiden.

Ostovelat ja muut velat

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon määrittämiseen käytetyt diskonttauskorot

2011 2010
Eläkelainat 4,5 3,0

30) Vastuusitoumukset

31.12.2011 31.12.2010
Kiinnitykset TEUR TEUR
Annetut kiinnitykset
Rahoituslimiitti, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä 2 070 2 070
Annetut kiinnitykset rahoituslimiitin vakuudeksi 2 109 2 109
Rahoituslaitoslainat, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä 123 205
Annetut kiinnitykset rahoituslaitoslainojen vakuudeksi 400 400
Pankkitakaukset, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä 3 674 3 683
Annetut kiinnitykset pankkitakausten vakuudeksi 1 744 1 744
Annetut kiinnitykset yhteensä 4 253 4 253
31.12.2011 31.12.2010
Vakuudet TEUR TEUR
Annetut pantit
Rahoituslaitoslainat, joiden vakuudeksi on annettu osakkeita 450 1 050
Vakuudeksi annetut tytäryhtiöosakkeet kirjanpitoarvolla 5 085 5 085
Rahoituslaitoslainat, joiden vakuudeksi on annettu haltijavelkakirjoja 123 208
Vakuudeksi annetut haltijavelkakirjat 870 870
Pantatut rahavarat omien vuokravastuiden, tavaraluottojen ja
projektityön vakuudeksi 7 7
Omasta ja konserniyhtiöiden puolesta pantatut rahavarat
vuokravastuiden ja projektitakauksien vakuudeksi 0 500
Annetut pantit yhteensä 5 962 6 462
Annetut takaukset
Tytäryrityksen puolesta omavelkaiset takaukset 3 262 2 532
Omasta puolesta pankkitakauksen vakuudeksi 0 0
Tytäryritysten puolesta projektitakauksista, on demand -takaukset 11 958 12 148
Ulkopuolisten puolesta projektitakauksista, muut takaukset 0 0
Ulkopuolisten puolesta vastatakaus projektitakauksista, on demand -takaukset 0 119
Ulkopuolisten puolesta vastatakaus projektitakauksista, muut takaukset 0 0
Annetut takaukset yhteensä 15 220 14 799

31) Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytär- ja osakkuusyritykset, toimitusjohtaja sekä hallituksen ja johtoryhmän jäsenet.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: Kotipaikka Omistusosuus
Emoyritys Revenio Group Oyj Vantaa
1 Done Medical Oy Seinäjoki 100,0 %
2 Done Logistics Oy Helsinki 100,0 %
3 Done Software Solutions Oy Seinäjoki 100,0 %
5 Icare Finland Oy Helsinki 100,0 %
6 Boomeranger Boats Oy Loviisa 100,0 %
7 FLS Finland Oy Turku 100,0 %
8 Technologies Sirtec Oy alakonsernin osana Turku 100,0 %
9 Midas Touch Oy -alakonserni Lapinlahti 100,0 %
10 Midas Touch Care Oy alakonsernin osana Lapinlahti 100,0 %
11 Midas Touch Tech Oy alakonsernin osana Pieksämäki 100,0 %
12 Midas Touch Interactive Oy alakonsernin osana Helsinki 100,0 %
13 Midas Touch Gateway Oy alakonsernin osana Lappeenranta 100,0 %
14 Midas Touch Media Oy alakonsernin osana Jämsä 100,0 %

Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

Osakkuusyrityksiä koskevat tiedot Kotipaikka Omistusosuus
1 Ametro Oy Helsinki 30,0 %
2 Oscare Medical Oy Helsinki 24,0 %

Kaikki osakkuusyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: 1.1.-31.12.2011
TEUR
1.1.-31.12.2010
TEUR
a) Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 610 488
Yhteensä 610 488
Palkat ja palkkiot:
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara 209 187
Hallituksen puheenjohtaja Timo Mänty 54 36
Hallituksen jäsen Rolf Fryckman 36 31
Hallituksen jäsen Julia Ormio 27 0
Hallituksen jäsen Pekka Tammela 36 36
Hallituksen jäsen Matti Hyytiäinen 27 0
Yhteensä 389 290

Toimitusjohtajan työsopimuksen palkallinen irtisanomisaika on työnantajan puolelta kahdeksantoista ja toimitusjohtajan puolelta kuusi kuukautta. Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy lain mukaan.

Kaudella ei ole tehty luottotappiovarauksia tai kulukirjauksia menetetyistä tai epävarmoista lähipiirisaamisista.

b) Lähipiiriin kuuluville johtoryhmän jäsenillä ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajilla on tilinpäätöshetkellä hallussaan optio-oikeuksia seuraavasti:

Optio-oikeus 31.12.2011 31.12.2010
2007A 1 081 243 1 234 365
2007B 723 122 650 000
2007C 805 000 0
Yhteensä 2 609 365 1 884 365

Mainitut optiot olivat myöntämishetkellä tytäryhtiö Done Medical Oy:n hallussa, jolle ne oli myönnetty v. 2007. Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty optio-oikeuksia. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Revenio Group Oyj:n osakkeen optio-ohjelmassa määritellyllä myöntämisajankohtaa edeltävän kuukauden Revenio Group Oyj:n Helsingin pörssissä noteeratun osakkeen painotetulla keskikurssilla. Optio-ohjelman ehtojen pääkohdat on selostettu edellä kohdassa 23 Osakeperusteiset maksut.

32) Viiden vuoden lukusarjat

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1-12/2011
12 kk
IFRS
1-12/2010
12 kk
IFRS
1-12/2009
12 kk
IFRS
1-12/2008
12 kk
IFRS
1-12/2007
12 kk
IFRS
Liikevaihto TEUR 33 281 29 420 29 977 45 146 24 665
Liikevoitto TEUR 3 421 -715 -749 3 560 3 528
Liikevoitto % 10,3 -2,4 -2,5 7,9 14,3
Tulos ennen veroja TEUR 4 800 -739 -951 3 418 3 467
Tulos ennen veroja % 14,4 -2,5 -3,2 7,6 14,1
Tilikauden tulos TEUR 3 911 -589 -1 028 2 452 5 675
Tilikauden tulos % 11,8 -2,0 -3,4 5,4 23,0
Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin TEUR 707 695 328 512 14 499
Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta 2,1 2,4 1,1 1,1 58,8
Tutkimus- ja kehitysmenot TEUR 360 432 412 528 799
Tutkimus- ja kehitysmenot % 1,1 1,5 1,4 1,2 3,2
Oman pääoman tuotto % 14,1 -4,0 -4,9 13,8 39,1
Sijoitetun pääoman tuotto % 20,2 -2,5 -2,6 17,4 20,6
Omavaraisuusaste % 66,6 60,8 60,7 60,6 52,6
Nettovelkaantumisaste % -17,3 4,9 7,1 7,9 4,0
Velkaantumisaste 9,9 19,6 25,8 19,7 22,6
Henkilöstö keskimäärin 248 423 516 664 155
Osakekohtaiset tunnusluvut 1-12/2011 1-12/2010 1-12/2009 1-12/2008 1-12/2007
12 kk 12 kk 12 kk 12 kk 12 kk
IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
Tulos/osake jatkuvat toiminnot EUR 0,028 -0,011 -0,011 0,035 0,084
Tulos/osake lop. toiminnot EUR 0,023 0,003 0,000 0,000 0,000
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma/osake EUR 0,214 0,183 0,205 0,283 0,238
Osakekohtainen osinko EUR 0,02 0,02 0,01 0,02 0,04
Osinko tuloksesta % 39,2 * * 57,1 47,6
Efektiivinen osinkotuotto % 4,2 6,7 2,9 6,5 6,0
Hinta/voittosuhde 17,1 -45,5 -33,0 8,9 8,0
Osakkeiden osakeantioikaistu lkm tilikauden lopussa 76 889 730 76 839 730 76 839 730 76 115 594 75 936 482
Osakkeiden osakeantioikaistu lkm keskim. tilikauden aikana 76 862 333 76 839 730 76 814 223 75 774 497 67 355 661
Osakkeen alin kurssi EUR 0,30 0,28 0,26 0,26 0,28
Osakkeen ylin kurssi EUR 0,62 0,38 0,42 0,78 1,02
Osakkeen keskikurssi EUR 0,44 0,30 0,33 0,48 0,58
Osakk. kurssi tilik. lopussa EUR 0,48 0,30 0,35 0,31 0,67
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa MEUR 36,9 23,1 26,9 23,6 50,9
Osakevaihto kpl 39 367 976 24 745 132 25 115 564 24 919 454 68 003 565
Osakevaihto % 51,2 19,2 32,7 32,9 101,0

Tulos/osake-tunnusluvut on laskettu osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä keskimäärin tilikausien aikana ja oma pääoma/osake-tunnusluvut osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä tilikausien lopussa. Osakekohtainen osinko 0,02 euroa vuonna 2011 on hallituksen voitonjakoehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle 28.3.2011.

Tunnuslukujen laskentakaavat:

tilikauden tulos
Voitto ennen veroja liikevoitto + rahoitustuotot - rahoituskulut Tulos/osake osakkeiden lukumäärä keskimäärin
tilikauden aikana
Oman pääoman tuotto % 100 x tilikauden voitto
oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin
vuoden aikana)
Oma pääoma/osake osakkeenomistajille kuuluva
oma pääoma
osakkeiden lukumäärä
tilinpäätöspäivänä
Sijoitetun pääoman tuotto % 100 x voitto ennen veroja + korko- ja muut
rahoituskulut
Osinko tuloksesta % osinko/osake
taseen loppusumma - korottomat velat
(keskimäärin vuoden aikana)
tulos/osake
Efektiivinen osinko/osake
Omavaraisuusaste % 100 x taseen oma pääoma + vähemmistöosuus
taseen loppusumma - saadut ennakot
osinkotuotto % osakekurssi tilinpäätöspäivänä
Hinta/voitto-suhde osakekurssi tilinpäätöspäivänä
Nettovelkaantumisaste % 100 x korollinen vieras pääoma - rahavarat
oma pääoma yhteensä
tulos/osake
osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma osakkeen euromääräinen
kokonaisvaihto
Oma pääoma/osake osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä Osakkeen keskikurssi tilikaudella vaihdettujen osakkeiden
kokonaismäärä

33) Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista

Tiedot emoyhtiön omistuksen jakautumisesta on esitetty emoyhtiön liitetiedoissa.

34) Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Yhtiöllä ei ole tilikauden jälkeisiä tapahtumia IFRS-tilinpäätökseen 2011 liittyen.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS)

LIITE 1.1.- 31.12.2011
EUR
1.1.- 31.12.2010
EUR
LIIKEVAIHTO
1
105 000,00 125 000,00
Liiketoiminnan muut tuotot
2
315 806,79 12 371,25
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
3
-732 361,74 -543 943,25
Henkilösivukulut
Eläkekulut -100 816,21 -77 993,92
Muut henkilösivukulut -19 474,31 -16 532,13
Henkilöstökulut yhteensä -852 652,26 -638 469,30
Poistot ja arvonalentumiset
-4 098,91 0,00
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -4 098,91 0,00
Liiketoiminnan muut kulut
4
-830 064,57 -519 311,74
LIIKETULOS -1 266 008,95 -1 020 409,79
Rahoitustuotot ja -kulut
5
Muut korko- ja rahoitustuotot 12 331,82 3 966,83
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -126 820,00 -4 916 045,06
Korko- ja muut rahoituskulut -112 010,45 -132 816,29
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -226 498,63 -5 044 894,52
TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ -1 492 507,58 -6 065 304,31
Satunnaiset tuotot ja kulut
6
Satunnaiset tuotot 5 173 678,02 3 735 095,89
Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä 5 173 678,02 3 735 095,89
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 3 681 170,44 -2 330 208,42
Tilikauden verot
7
-1 624 478,43 2 573 599,45
TILIKAUDEN TULOS 2 056 692,01 243 391,03

EMOYHTIÖN TASE (FAS)

VASTAAVAA
LIITE
31.12.2011
EUR
31.12.2010
EUR
PYSYVÄT VASTAAVAT 8
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
26 419,85 0,00
Ainelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
4 215,00 0,00
Sijoitukset 9
Osuudet saman konsernin yrityksissä 15 828 959,34 17 639 066,57
Osuudet osakkuusyrityksissä
Sijoitukset yhteensä
246 780,00
16 075 739,34
373 600,00
18 012 666,57
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 16 075 739,34 18 012 666,57
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset
Laskennallinen verosaaminen vahvistetuista tappioista
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
949 121,02
1 600 000,00
2 573 599,45
1 350 000,00
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 2 549 121,02 3 923 599,45
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 2 275,50 0,00
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
10
7 916 302,05 6 358 154,41
Muut saamiset
Siirtosaamiset
11
103 631,33
133 396,58
198 042,41
86 503,99
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 8 155 605,46 6 642 700,81
Rahat ja pankkisaamiset 2 340 576,41 1 450 884,15
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 10 496 181,87 8 093 584,96
VASTAAVAA YHTEENSÄ 29 151 677,08 30 029 850,98
VASTATTAVAA
LIITE
EUR EUR
OMA PÄÄOMA
12
Osakepääoma 5 314 918,72 5 314 918,72
Ylikurssirahasto
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
2 439 301,82
7 044 801,15
2 439 301,82
7 030 301,15
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet -167 527,73 0,00
Edellisten tilikausien voitto (tappio) 5 429 184,64 6 722 588,21
Tilikauden voitto (tappio) 2 056 692,01 243 391,03
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 22 117 370,61 21 750 500,93
PAKOLLISET VARAUKSET
13
0,00 0,00
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
14
Rahoituslaitoslainat 0,00 450 000,00
Eläkelainat 250 000,00 750 000,00
Muut velat
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
0,00
250 000,00
0,00
1 200 000,00
Lyhytaikainen vieras pääoma
Rahoituslaitoslainat
14
450 000,00 600 000,00
Eläkelainat 500 000,00 500 000,00
Ostovelat 149 824,50 89 773,23
Velat saman konsernin yrityksille
15
Muut velat
5 406 127,93
28 366,97
5 693 326,27
43 498,88
Siirtovelat
16
249 987,07 152 751,67
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 6 784 306,47 7 079 350,05
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 7 034 306,47 8 279 350,05

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (FAS)

1.1.- 31.12.2011
EUR
1.1.- 31.12.2010
EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen satunnaisia eriä -1 492 507,58 -6 065 304,31
Poistot 4 098,91 0,00
Rahoitustuotot ja -kulut 226 498,63 129 385,37
Liiketoimet joihin ei liity maksutapahtumaa 126 820,00 4 915 509,15
Käyttöpääoman muutos 3 403 424,72 4 656 586,66
Maksetut korot ja maksut liiketoiminnasta -95 814,65 -116 620,49
Saadut korot ja maksut liiketoiminnasta 3 966,83 3 966,83
Maksetut verot 0,00 0,00
Liiketoiminnan rahavirta 2 176 486,86 3 523 523,21
Investointien rahavirta
Tytäryrityksen myynti 1 670 000,00 0,00
Investointien rahavirta 1 670 000,00 0,00
Rahoituksen rahavirta
Osingonjako -1 536 794,60 -768 397,30
Saadut ja annetut tytäryhtiölainat -320 000,00 -1 085 000,00
Pitkäaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 100 000,00 -1 100 000,00
Lyhytaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0,00 0,00
Rahoituksen rahavirta -2 956 794,60 -2 953 397,30
Rahavarojen muutos 889 692,26 570 125,91
Rahavarat tilikauden alussa 1 450 884,15 880 758,24
Rahavarat tilikauden lopussa 2 340 576,41 1 450 884,15
Rahavarojen muutos 889 692,26 570 125,91

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2011

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Laatimisperusta

Emoyhtiö Revenio Group Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien säännösten (FAS) mukaisesti.

Tytäryhtiöt

Välittömästi tytäryhtiöiden hankinnoista aiheutuneet menot on kirjattu tytäryrityksien omistusosuuksien hankintamenoon.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilöstön eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasingsopimukset

Leasingsopimuksilla hankitun omaisuuden vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Väliaikaiset erot

Yhtiöllä on vahvistettuja tappioita 3.650.322,85 euroa joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen 894.329,10 euroa tilikaudella 2011.

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

1) Liikevaihdon jakautuminen

1.1.- 31.12.2011 1.1.- 31.12.2010
EUR EUR
Hallintopalvelut tytäryrityksille 105 000,00 125 000,00
Liikevaihto yhteensä 105 000,00 125 000,00

2) Liiketoiminnan muut tuotot

1.1.- 31.12.2011 1.1.- 31.12.2010
EUR EUR
Myyntivoitto tytäryhtiökäyttöomaisuusosakkeista 315 806,79 0,00
Muut liiketoiminnan muut tuotot 0,00 12 371,25
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 315 806,79 12 371,25

3) Palkat ja palkkiot

1.1.- 31.12.2011 1.1.- 31.12.2010
EUR EUR
Toimitusjohtaja -208 668,00 -187 053,97
Hallituksen jäsenet -208 567,45 -102 661,57
Muut palkat ja palkkiot -290 917,90 -226 061,00
Yhteensä -708 153,35 -515 776,54
Suoriteperusteiset palkat ja palkkiot yhteensä -732 361,74 -543 943,25
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikaudella 1.1.- 31.12.2011 1.1.- 31.12.2010
Johto 3 3
Muut 1 1
Yhteensä 4 4

4) Liiketoiminnan muut kulut

1.1.- 31.12.2011 1.1.- 31.12.2010
EUR EUR
Pörssilistakulut -80 058,29 -58 739,49
Ostetut asiantuntijapalvelut -325 447,55 -89 279,97
Hallinnon kulut -24 203,58 -37 929,95
Matka-, edustus- ja markkinointikulut -117 716,45 -124 627,07
Puhelin-, tietoliikenne- ja toimistokulut -97 534,96 -83 222,67
Vuokrat -75 689,97 -47 971,35
Muut liiketoiminnan kulut -109 413,77 -77 541,24
Yhteensä -830 064,57 -519 311,74
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot 35 041,70 44 931,00
Veroneuvonta 45 185,07 4 128,00
Muut palkkiot 1 500,00 12 013,00
Yhteensä 81 726,77 61 072,00

5) Rahoitustuotot ja -kulut

1.1.- 31.12.2011 1.1.- 31.12.2010
EUR EUR
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -126 820,00 -4 916 045,06
Korkokulut konserniyrityksille -30 370,73 -8 444,39
Korkotuotot muilta 12 331,82 3 966,83
Korkokulut muille -57 025,38 -78 436,02
Muut rahoituskulut muille -24 614,34 -45 935,88
Yhteensä -226 498,63 -5 044 894,52

6) Satunnaiset tuotot ja kulut

1.1.- 31.12.2011 1.1.- 31.12.2010
EUR EUR
Satunnaiset tuotot
Saadut konserniavustukset 5 173 678,02 3 735 095,89
Yhteensä 5 173 678,02 3 735 095,89

7) Tuloverot

1.1.- 31.12.2011 1.1.- 31.12.2010
EUR EUR
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta (laskennallisen verosaamisen muutos) -1 624 478,43 2 573 599,45
Yhteensä -1 624 478,43 2 573 599,45

TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

8) Käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset tase-erien mukaan eriteltyinä

1.1.- 31.12.2011
EUR
1.1.- 31.12.2010
EUR
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintamenot 1.1. 0,00 0,00
Lisäykset tilikauden aikana 29 113,76 0,00
Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00
Hankintamenot 31.12. 29 113,76 0,00
Kertyneet poistot 1.1. 0,00 0,00
Tilikauden poistot -2 693,91 0,00
Vähennykset tilikauden aikana
Kertyneet poistot 31.12.
0,00
-2 693,91
0,00
0,00
Kirjanpitoarvo 31.12. 26 419,85 0,00
Kirjanpitoarvo 1.1. 0,00 0,00
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
Hankintamenot 1.1. 0,00 0,00
Lisäykset tilikauden aikana 5 620,00 0,00
Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00
Hankintamenot 31.12. 5 620,00 0,00
Kertyneet poistot 1.1. 0,00 0,00
Tilikauden poistot -1 405,00 0,00
Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00
Kertyneet poistot 31.12. -1 405,00 0,00
Kirjanpitoarvo 31.12. 4 215,00 0,00
Kirjanpitoarvo 1.1. 0,00 0,00
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintamenot 1.1. 17 639 066,57 22 571 064,93
Lisäykset tilikauden aikana 67 206,17 0,00
Vähennykset tilikauden aikana -1 877 313,40 -15 953,30
Arvonalennukset tilikauden aikana 0,00 -4 916 045,06
Hankintamenot 31.12. 15 828 959,34 17 639 066,57
Kirjanpitoarvo 31.12. 15 828 959,34 17 639 066,57
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintamenot 1.1. 373 600,00 373 600,00
Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00
Arvonalennukset tilikauden aikana -126 820,00 0,00
Hankintamenot 31.12. 246 780,00 373 600,00
Kirjanpitoarvo 31.12. 246 780,00 373 600,00

9) Yhtiön omistamat toisten yhtiöiden osakkeet 31.12.2011

Konserniyritykset Kotipaikka Osuus Kirjanpitoarvo
Done Medical Oy Seinäjoki 100,0 % 645 008,99
Done Logistics Oy Helsinki 100,0 % 1 084 800,98
Done Software Solutions Oy Seinäjoki 100,0 % 321 225,23
Icare Finland Oy Helsinki 100,0 % 6 199 469,75
Boomeranger Boats Oy Loviisa 100,0 % 5 084 500,00
FLS Finland Oy Turku 100,0 % 2 118 081,13
Midas Touch Oy Lapinlahti 100,0 % 375 873,26
Kirjanpitoarvo 31.12.2011 15 828 959,34
Osakkuusyritykset Kotipaikka Osuus Kirjanpitoarvo
Ametro Oy Helsinki 30,0 % 246 180,00
Critical Medical Oy Helsinki 24,0 % 600,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 246 780,00
Lyhytaikaiset konsernisaamiset 31.12.2011 31.12.2010
Myyntisaamiset 160 807,53 212 615,28
Lainasaamiset 1 950 000,00 1 630 000,00
Muut saamiset 5 805 494,52 4 515 539,13
Yhteensä 7 916 302,05 6 358 154,41
Konsernisaamiset yhteensä 7 916 302,05 6 358 154,41

10) Olennaiset erät siirtosaamisissa

31.12.2011 31.12.2010
EUR EUR
Menoennakot 133 396,58 86 503,99
Yhteensä 133 396,58 86 503,99

TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

11) Oman pääoman erien muutokset

1.1.- 31.12.2011
EUR
1.1.- 31.12.2010
EUR
Osakepääoma
Osakepääoma 1.1. 5 314 918,72 5 314 918,72
Osakepääoma 31.12. 5 314 918,72 5 314 918,72
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto 1.1. 2 439 301,82 2 439 301,82
Ylikurssirahasto 31.12. 2 439 301,82 2 439 301,82
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 7 030 301,15 7 030 301,15
Osakemerkintä optioilla 14 500,00 0,00
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. 7 044 801,15 7 030 301,15
Edellisten tilikausien voitto/tappio
Edellisten tilikausien voitto/tappio 1.1. 6 965 979,24 5 718 589,23
Osingonjako -1 536 794,60 -768 397,30
Edellisten tilikausien voitto/tappio 31.12. 5 429 184,64 4 950 191,93
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 1.1. 0,00 0,00
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12. -167 527,73 0,00
Tilikauden voitto/tappio
Tilikauden voitto/tappio 31.12. 2 056 692,01 243 391,03
Oma pääoma yhteensä 31.12. 22 117 370,61 19 978 104,65
Voitonjakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 7 044 801,15 7 030 301,15
Voitto edellisiltä tilikausilta vähennettynä hallussa olevilla omilla osakkeilla 5 261 656,91 4 950 191,93
Tilikauden voitto 2 056 692,01 243 391,03
Voitonjakokelpoiset varat 31.12. 14 363 150,07 12 223 884,11

Revenio Group Oyj:n osakepääoma 31.12.2011 oli 5.314.918,72 euroa ja osakkeiden lukumäärä 76.889.730 kappaletta. Osakelajeja on yksi. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Tilinpäätöshetkellä yhtiön hallussa oli 322.609 kpl yhtiön omia osakkeita (REG1V)

12) Korollinen velka

31.12.2011 31.12.2010
EUR EUR
Eläkerahastolaina 750 000,00 1 250 000,00
Pankkilaina 450 000,00 1 050 000,00
Yhteensä 1 200 000,00 2 300 000,00
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 0,00 0,00

13) Konsernivelat

31.12.2011 31.12.2010
EUR EUR
Lyhytaikaiset konsernivelat
Ostovelat 0,00 8 530,87
Konsernipankkitili 4 760 915,77 4 807 143,16
Muut velat 645 212,16 877 652,24
Yhteensä 5 406 127,93 5 693 326,27

14) Olennaiset erät siirtoveloissa

31.12.2011 31.12.2010
EUR EUR
Lomapalkkavelka 52 099,20 47 375,28
Korollisten velkojen korot 9 495,38 15 748,37
Velat palkkojen sivukuluista 25 590,84 29 652,02
Muut siirtovelat 162 801,65 59 975,00
Yhteensä 249 987,07 152 750,67

15) VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Vakuudet

31.12.2011
EUR
31.12.2010
EUR
Annetut kiinnitykset
Rahoituslimiitti, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä 2 000 000,00 2 000 000,00
Annetut kiinnitykset 2 000 000,00 2 000 000,00
Yhteensä 2 000 000,00 2 000 000,00
Annetut pantit
Velat, joiden vakuudeksi on annettu osakkeita 450 000,00 1 050 000,00
Pantiksi annetut tytäryhtiöosakkeet kirjanpitoarvolla 5 084 500,00 5 084 500,00
Yhteensä 5 534 500,00 6 134 500,00
Annetut takaukset
Tytäryritysten puolesta pankkitakauksen vakuudeksi 2 924 253,88 2 532 467,53
Ulkopuolisten puolesta projektitakauksista, on demand -takaukset 11 958 022,00 12 147 547,00
Ulkopuolisten puolesta projektitakauksista, muut takaukset 0,00 0,00
Ulkopuolisten puolesta vastatakaus projektitakauksista, on demand -takaukset 0,00 0,00
Tytäryritysten puolesta vastatakaus projektitakauksista, muut takaukset 0,00 0,00
Annetut takaukset yhteensä 14 882 275,88 14 680 014,53

Vastuusitoumukset ja muut vastuut

31.12.2011 31.12.2010
EUR EUR
Leasingvastuut
Leasingvastuut, seuraavana vuonna erääntyvät 46 626,07 42 029,12
Leasingvastuut, myöhemmin kuin seuraavana vuonna erääntyvät 67 751,86 68 930,91
Yhteensä 114 377,93 110 960,03
Leasingsopimukset ovat 2-3 vuoden sopimuksia eivätkä ne sisällä erityisiä irtisanomis- ja lunastusehtoja.
31.12.2011
EUR
31.12.2010
EUR
Vuokravastuut
Vuokravastuut toimitiloista 293 025,80 256 453,53

Yhteensä 293 025,80 256 453,53

16) MUUT LIITETIEDOT

Henkilöstön ja johdon optio-oikeudet

Henkilöstön optio-oikeudet

Yhtiön hallitus päätti 23.11.2007 yhtiökokouksen 3.4.2007 päättämien osakeantivaltuuksien nojalla uudesta optiojärjestelmästä, johon kuuluu enintään 3.684.365 optio-oikeutta. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa yhteen Revenio Group Oyj:n osakkeeseen. Ulkona olevien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus tilinpäätöshetken osakemäärästä oli yhteensä 4,7 % yhtiön osakkeista ja äänistä kun optio-oikeuksilla merkityt uudet osakkeet on rekisteröity.

Optio-oikeudet on jaettu kolmeen sarjaan A (1.684.365 kappaletta), B (1.000.000 kappaletta) ja C (1.000.000 kappaletta). Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella A 1.5.2009-1.5.2013, optio-oikeudella B 1.11.2010-1.11.2014 sekä optio-oikeudella C 1.5.2012-1.5.2016. Osakkeen merkintähinta on Revenio Group Oyj:n osakkeen painotettu keskikurssi 1.-30.11.2007 (optio-oikeus A), 1.-30.4.2009 (optio-oikeus B) ja 1.-30.11.2010 (optio-oikeus C).

Optio-oikeudet annetaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Revenio Group -konsernin johtohenkilöille ja Revenio Group Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Done Medical Oy:lle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Revenio Group -konsernin henkilöstön kannustusjärjestelmää.

Liikkeeseenlaskuvaiheessa kaikki optio-oikeudet 2007B ja 2007C sekä osa optio-oikeuksista 2007A annettiin Done Medical Oy:lle.

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja heidän määräysvallassaan olevien yritysten osakkeiden ja optio-oikeuksien määrä 31.12.2011

% Kpl
Osakkeet 1,5 % 1 139 992
Optio-oikeudet 18,6 % 684 365

Varsinaisen yhtiökokouksen 31.3.2011 päättämät hallituksen voimassaolevat ja käyttämättömät osakeantivaltuudet tilikauden päättyessä 31.12.2011 olivat 30.000.000 osaketta mukaan lukien osakeyhtiölain 10 luvun 1§:n mukaiset osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet, ja omien osakkeiden ostamisesta 7.183.973 osaketta. Yhtiön hallussa oli 31.12.2011 322.609 kappaletta sen omia osakkeita (REG1V). Osakeantivaltuutukset ja valtuutus omien osakkeiden ostamisesta ovat voimassa 30.4.2012 asti.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2011

Osakemäärä Osuus osakkeista ja
äänimäärästä
1 Merivirta Jyri 14 500 000 18,9 %
2 Eyemaker's Finland Oy 7 817 214 10,2 %
3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 3 500 000 4,6 %
4 Sijoitusrahasto Evli Suomi Osake 3 033 768 3,9 %
5 Alpisalo Mia 2 948 153 3,8 %
6 Mäkinen Markku 1 600 000 2,1 %
7 Kiesvaara Tuomo 1 074 692 1,4 %
8 Oy AJP Holding 1 000 000 1,3 %
9 Sijoitusrahasto Garp 994 539 1,3 %
10 Juurakko Timo 967 000 1,3 %
Muut 39 454 364 51,3 %
Yhteensä 76 889 730 100,0 %

Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2011

Osakkaiden määrä Osuus osakkaista Osakemäärä Osuus osakkeista ja
äänimäärästä
Yritykset 163 4,4 % 16 003 323 20,8 %
Kotitaloudet 3 482 94,3 % 50 401 965 65,6 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 11 0,3 % 6 129 728 8,0 %
Euroopan unioni 28 0,8 % 658 316 0,9 %
Ulkomaat 4 0,1 % 23 397 0,0 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 3 0,1 % 102 001 0,1 %
Julkisyhteisöt 3 0,1 % 3 571 000 4,6 %
Yhteensä 3 694 100,0 % 76 889 730 100,0 %

Yhtiön osakkeista oli hallintarekisteröity 2.047.036 kappaletta, edustaen 2,7 prosenttia äänimäärästä ja osakkeista.

Osakkeenomistajat suuruusluokittain 31.12.2011

Osakkeita, kpl Osakkaiden määrä Osuus osakkaista Osakemäärä Osuus osakkeista ja
äänimäärästä
1-1000 1 380 37,4 % 721 348 0,9 %
1001-5000 1 301 35,2 % 3 652 193 4,7 %
5001-10000 457 12,4 % 3 671 677 4,8 %
10001-50000 431 11,7 % 9 749 175 12,7 %
50001- 125 3,4 % 59 095 337 76,9 %
Yhteensä 3 694 100,0 % 76 889 730 100,0 %

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Vantaalla 16.helmikuuta 2012

Revenio Group Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja

Timo Mänty Rolf Fryckman Matti Hyytiäinen hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen

hallituksen jäsen hallituksen jäsen toimitusjohtaja

Julia Ormio Pekka Tammela Olli-Pekka Salovaara

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 16. helmikuuta 2012

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Juha Tuomala KHT

KIRJANPITOAINEISTOA KOSKEVAT TIEDOT

Käytetyt kirjanpitokirjat muoto
Päivä- ja pääkirja CD-Rom-tallenne
Osto- ja myyntireskontralistat CD-Rom-tallenne
Sidottu tasekirja Paperituloste
Tositelajien luettelo Tositenumerot Tositelaji
Pankkitositteet 1-14 HB1
1-12 HB2
1-162 NO1
1-12 NO4
1-13 SA1
Suoritukset 1-12 MYS
Maksut 1-122 OM
Myyntilaskut 2011001- MY
20110032
Ostolaskut 1101001- L01-L12
1112059
1101001- OL
1111003
1-23 OL1
Muistiotositteet 1101001- MUTO
1112025
Palkkatositteet 1-12 P
Automaattitositteet 1-59 zzzz

Kirjanpitoaineiston säilyttäminen

Kirjanpitoaineisto säilytetään Revenio Group Oyj:n pääkonttorissa Vantaalla alkuperäisenä sähköisessä ja kirjallisessa muodossa osoitteessa Äyritie 16, 01510 VANTAA.

Tilintarkastuskertomus

Revenio Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Revenio Group Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 16. päivänä helmikuuta 2012

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Juha Tuomala KHT

Revenio Group -konserni, Corporate Governance -rakenne

Selvitys Revenio Group Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Revenio Group Oyj:n noudattamat säännökset ja hallinnointikoodi

Revenio Group Oyj ("Revenio" tai "yhtiö") on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaisesti. Emoyhtiö Revenio Group Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Revenio Group -konsernin. Yhtiön kotipaikka on Vantaa.

Revenio Group Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiön yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeenomistajat valitsevat yhtiökokouksessa yhtiön hallituksen ja tilintarkastajan. Revenio-konsernia johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiöllä on niin sanottu yksitasoinen hallintomalli.

Revenio Group Oyj:n päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Revenio Group Oyj:n yhtiöjärjestystä ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Yhtiö noudattaa 1.10.2010 alkaen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6. 2010 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ("Hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.cgfinland.fi.

Yhtiökokous

Varsinainen ja ylimääräinen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Revenion varsinainen yhtiökokous on viime vuosina pidetty maalis–huhtikuun aikana. Lisäksi yhtiöllä voi tarvittaessa olla ylimääräinen yhtiökokous. Yhtiökokoukset kutsuu koolle yhtiön hallitus. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä myös, mikäli osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään 10 prosenttia osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten. Pääsääntöisesti yhtiökokous käsittelee yhtiön hallituksen yhtiökokoukselle esittämiä asioita. Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada asia yhtiökokouksen esityslistalle perusteluineen tai päätösehdotuksineen kirjallisesti osoitteeseen Revenio Group Oyj, Äyritie 16 01510 VANTAA.

Merkittävimmät yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvat asiat

Merkittävimpiä yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvia asioita:

  • • hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen
  • • hallituksen jäsenten valitseminen
  • • hallituksen palkkioista ja taloudellisista etuuksista päättäminen
  • • tilintarkastajan valitseminen ja tilintarkastajan palkkiosta päättäminen
  • • tilinpäätöksen hyväksyminen
  • • hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta päättäminen
  • • yhtiöjärjestyksen muuttaminen
  • • osakepääoman muutoksista päättäminen
  • • yhtiön varojen jaosta, kuten voitonjaosta, päättäminen.

Yhtiökokouksen koolle kutsuminen

Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta julkaisemalla se yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.reveniogroup.fi tai lisäksi vähintään yhdessä suomenkielisessä hallituksen määräämässä valtakunnallisessa päivälehdessä tai toimittamalla kutsu kullekin osakkeenomistajalle osakasluetteloon merkityllä osoitteella kirjallisesti. Yhtiökokouskutsussa on mainittava

  • • kokousaika ja -paikka
  • • ehdotus yhtiökokouksen asialistaksi
  • • ehdotus hallituksen jäseniksi ja jäsenehdokkaiden henkilötiedot
  • • ehdotus tilintarkastajaksi
  • • kuvaus menettelyistä, joita osakkeenomistajan on noudatettava voidakseen osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää siinä
  • • yhtiökokoukseen osallistumisoikeus ja äänestysoikeuden määrittävä niin sanottu täsmäytyspäivä
  • • paikka, jossa yhtiökokousasiakirjat ja päätösehdotukset ovat saatavilla
  • • yhtiön Internet-sivujen osoite.

Kokouskutsu ja yhtiön hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan pörssitiedotteena.

Edellä tässä kohdassa mainitut sekä seuraavat tiedot asetetaan osakkeenomistajien saataville yhtiön Internet-sivuilla vähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta:

  • • osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä osakelajeittain kokouskutsun päivänä
  • • yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat
  • • hallituksen tai muun toimivaltaisen elimen päätösehdotus
  • • asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta josta ei ehdoteta tehtäväksi päätöstä.

Osallistumisoikeus yhtiökokoukseen

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiön erikseen ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Yhtiökokoukseen ilmoittaudutaan ennakkoon yhtiökokouskutsussa ilmoitettuun määräpäivään mennessä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muutoin osoitettava luotettavalla tavalla olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Osakkeenomistaja tai asiamies voi käyttää yhtiökokouksessa yhtä avustajaa.

Yhtiökokouksen pöytäkirja

Yhtiökokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka asetetaan yhtiökokouksen päätöksiin liittyvine liitteineen osakkeenomistajien nähtäville yhtiön Internet-sivuille kahden (2) viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen tekemän päätöksen liitteet ovat nähtävillä yhtiön Internet-sivuilla ainoastaan siltä osin kuin ne kuvaavat päätöksen suoranaista sisältöä. Lisäksi yhtiökokouksen päätökset julkistetaan pörssitiedotteella viipymättä yhtiökokouksen jälkeen.

Hallintoelinten läsnäolo yhtiökokouksessa

Yhtiön tavoitteena on, että kaikki Revenio Group Oyj:n hallituksen jäsenet ovat läsnä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa ovat läsnä yhtiön hallituksen puheenjohtaja, riittävä määrä hallituksen jäseniä sekä toimitusjohtaja ja varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Osakesarjat

Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka yksi osake oikeuttaa yhteen ääneen. Äänestettäessä yhtiökokouksen päätökseksi tulee osakeyhtiölain mukaisesti tavallisesti se esitys, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Osakeyhtiölain mukaan on kuitenkin useita asioita, muun muassa yhtiöjärjestyksen muutos ja päätös suunnatusta osakeannista, jolloin päätöksen muodostuminen edellyttää lain vaatiman korotetun määräenemmistön suhteessa osakkeiden lukumäärään ja osakkeiden tuottamiin ääniin.

Revenion yhtiöjärjestyksessä ei ole lunastusmääräyksiä eikä äänileikkureita. Yhtiöllä ei ole tiedossa osakassopimuksia äänivallan käytöstä yhtiössä eikä sopimuksia yhtiön osakkeiden luovuttamisen rajoittamisesta.

Hallitus

Hallituksen kokoonpano ja toimikausi sekä hallituksen jäsenten riippumattomuus

Revenio Group Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Yhtiön kaikki hallituksen jäsenet ovat ulkopuolisia yhtiöön nähden (non-executive directors). Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi siten, että toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenet

KTM Timo Mänty (s. 1960)

KTM Timo Mänty on toiminut 1.4.2011 alkaen Onninen Oy:n toimitusjohtajana. Tätä ennen hän toimi Rautakirja Oy:n toimitusjohtajana, Sanoma Trade -liiketoimintaryhmän johtajana sekä Sanoman johtoryhmän jäsenenä. Hän on aiemmin, vuodesta 1996 alkaen, toiminut Sanoma Traden elokuvatoimintojen johtajana sekä Finnkinon toimitusjohtajana. Sitä ennen hän on työskennellyt Sanoma Tradessa vuosina 1990–1993 johtajana muun muassa Suomalaisessa Kirjakaupassa sekä lehtijakelussa.

Sanoma Traden lisäksi Mänty on työskennellyt Hartwallin markkinoinnista ja viennistä vastaavana johtajana sekä Mallasjuoma Oy:n toimitusjohtajana ja muun muassa Suomen Unileverillä erilaisissa markkinointi- ja myyntitehtävissä. Revenion hallituksessa Mänty on ollut 15.4.2009 lähtien.

KTM, KHT Pekka Tammela (s. 1962)

KTM, KHT Pekka Tammela toimii partnerina Pajamaa Partners Oy:ssä. Hän on toiminut erilaisissa yritysjohtotehtävissä vuosina 1999–2006, muun muassa talousjohtajana Solteq Oyj:ssä ja Panostaja Oyj:ssä sekä Senior Managerina KPMG:ssa ja PricewaterhouseCoopersissa. Ennen vuotta 1999 hän on toiminut KHT-tarkastajana. Revenion hallituksessa Tammela on ollut 3.4.2007 lähtien.

Optikko Rolf Fryckman (s. 1954)

Rolf Fryckman on hallituksen puheenjohtaja ja osakas Eyemaker's Finland Oy:ssä ja toimii sen osakasyhtiöiden johtotehtävissä. Hän on aiemmin toiminut optisella alalla vuodesta 1974 yrittäjänä sekä erilaisissa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä, viimeksi Cazze-optikoiden toimitusjohtajana vuodesta 2000. Revenion hallituksessa Fryckman on ollut 8.4.2010 lähtien.

KTM Matti Hyytiäinen (s. 1960)

Hallituksen jäsen Matti Hyytiäinen toimii PKC Group Oyj:ssä, missä hän aloittaa toimitusjohtajana huhtikuussa 2012. Tätä ennen hän toimi Etteplan Oyj:n toimitusjohtajana. Hän on toiminut myös mm. Kone Oyj:n liukuporrasliiketoiminnan johtajana vuosina 2002–2007, Perlos Oyj:ssä johtajana vuosina 2001–2002, Kone Kiinan toimitusjohtajana vuosina 1996–2000 ja Kone Indonesian toimitusjohtajana vuosina 1994–1996. Revenion hallituksessa Hyytiäinen on ollut 31.3.2011 lähtien.

Lakimies Julia Ormio (s.1970)

Lakimies Julia Ormio (s.1970) toimii Chief Legal Officerina Foster Wheeler Energia Oy:ssä. Hän toimii myös Teollisuuslakimiehet ry:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on aiemmin ollut Senior Legal Counsel Outotec Oyj:ssä ja toiminut myös muun muassa asianajajana asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:ssä vuosina 2006–2008, lakimiehenä Elcoteq SE:ssa vuosina 2001–2006. Revenion hallituksessa Ormio on ollut 31.3.2011 lähtien.

Revenio Group Oyj:n hallituksen jäsenet ja jäsenten riippumattomuusarviointi

Yhtiöstä
riippumaton
Merkittävistä
osakkeenomistajista
riippumaton
Fryckman Rolf Kyllä Ei
Hyytiäinen Matti Kyllä Kyllä
Mänty Timo Kyllä Kyllä
Ormio Julia Kyllä Kyllä
Tammela Pekka Kyllä Kyllä

Kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia ovat hallituksen jäsenet Timo Mänty, Matti Hyytiäinen, Julia Ormio ja Pekka Tammela.

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta säännöllisesti. Hallituksen jäsen on velvollinen toimittamaan hallitukselle tarpeelliset tiedot riippumattomuuden arviointia varten.

Hallituksen tehtävät

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää yhtiön strategiaa, organisointia, kirjanpitoa ja taloutta koskevista periaatteista.

Hallitus nimittää toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan esityksestä yhtiön johtoryhmän jäsenet ja vahvistaa yhtiön organisaation. Koska hallituksella ei ole valiokuntia, huolehtii hallitus myös Hallinnointikoodin mukaisista valiokunnille kuuluvista tehtävistä.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti noin kerran kuukaudessa ja tämän lisäksi tarpeen mukaan.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen keskeisenä tehtävänä on muun muassa:

  • • päättää konsernistrategiasta ja vahvistaa toimialastrategiat
  • • vahvistaa konsernin vuosisuunnitelma (budjetti)
  • • hyväksyä konsernin rahoitus- ja sijoituspolitiikka
  • • vahvistaa konsernin riskienhallintaperiaatteet sekä käsitellä konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
  • • vahvistaa konsernin vakuutuspolitiikka
  • • käsitellä ja hyväksyä konsernitilinpäätös, osavuosikatsaukset ja näitä koskevat pörssitiedotteet sekä toimintakertomus
  • • päättää strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä yksittäisistä investoinneista, yritysostoista, -myynneistä tai -järjestelyistä sekä vastuusitoumuksista
  • • päättää johdon valtuutussäännökset
  • • päättää keskeisestä konsernirakenteesta ja -organisaatiosta,
  • • nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtaja, hyväksyä hänen toimitusjohtajasopimuksensa ja päättää hänen palkkauksestaan ja muista taloudellisista etuuksistaan
  • • hyväksyä konsernijohtoryhmän jäsenten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien nimitykset, heidän palkkauksensa ja taloudelliset etuutensa
  • • päättää Revenio Group -konsernin palkitsemisjärjestelmistä, mukaan lukien mahdollisten optioiden antamisesta yhtiökokouksen päättämien ehtojen puitteissa.

Hallituksen päätöksenteko

Revenio Group Oyj:n hallituksen tehtävänä on edistää Revenio Group Oyj:n ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua. Hallituksen jäsenet eivät edusta yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tahoja. Hallituksen jäsen on esteellinen osallistumaan hallituksen jäsenen ja yhtiön välisen asian käsittelyyn. Äänestystilanteessa hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide, ja tasatilanteissa päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Hallituksen kokouskäytäntö ja toiminnan itsearviointi

Hallituksen kokousten koolle kutsumisesta ja kokoustyöskentelystä vastaa hallituksen puheenjohtaja. Hallitus ei ole jakanut jäsenilleen erityisiä liiketoiminnan seurannan painopistealueita. Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan ja tekee niitä koskevan itsearvioinnin tarvittavin väliajoin.

Hallitus kokoontui vuonna 2011 16 kertaa. Vuonna 2011 hallituksen jäsenten keskimääräinen kokouksiin osallistumisprosentti oli 98,7 ja 94,6 vuonna 2010.

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut taloudelliset etuudet

Varsinainen yhtiökokous päättää Revenio Group Oyj:n hallituksen palkkiot sekä muut taloudelliset etuudet vuosittain. Yhtiökokouksen 31.3.2011 päätöksen perusteella hallituksen palkkio maksetaan 40-prosenttisesti yhtiön omina osakkeina ja 60-prosenttisesti rahana. Hallituksen jäsenille, jotka omistavat vähintään 5 prosenttia Revenio Group Oyj:n osakekannasta joko itse tai vähintään 50-prosenttisesti omistamansa yhtiön kautta, ei makseta palkkioita. Hallituksen jäsenille ei makseta erillisiä kokouspalkkioita. Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan verohallituksen verovapaista matkustuskustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaisesti.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2010–2011 TEUR

2011 2010
Hallituksen jäsen Matti Hyytiäinen 27 0
Hallituksen jäsen Rolf Fryckman 36 31
Hallituksen puheenjohtaja Timo Mänty 54 36
Hallituksen jäsen Julia Ormio 27 0
Hallituksen jäsen Pekka Tammela 36 36
Yhteensä 180 103

Toimitusjohtaja

Yhtiöjärjestyksen mukaan Revenio Group Oyj:llä tulee olla toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Hän vastaa lisäksi yhtiön juoksevan hallinnon järjestämisestä ja valvoo, että yhtiön varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitus on päättänyt toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot. Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä on solmittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus.

Revenio Group Oyj:n toimitusjohtajana toimii KTM Olli-Pekka Salovaara, s. 1960. Salovaara on toiminut yli 25 vuoden ajan kansainvälisessä myynnissä, markkinoinnissa ja yleisjohdossa, muun muassa Halton-System Oy:ssä markkinointipäällikkönä ja toimitusjohtajana, Konecranes USA:ssa kehitysjohtajana ja Pan-Oston Oy:ssä toimitusjohtajana. Ruukki Group Oyj:ssä hän on vastannut metallitoimialan yhtiöistä.

Toimitusjohtajan palkat, tulospalkkiot ja luontaisedut 2010–2011

Olli-Pekka Salovaara 2011 2010
Rahapalkka 186 228 167 383
Tulospalkkiot 22 200 17 861
Luontaisedut 240 1 810
Yhteensä 208 668 187 054

Toimitusjohtajan eläkeikä ja -edut sekä irtisanomisaika/-korvaus:

Eläkeikä TyEL
Eläke-edut TyEL
Irtisanomisaika 18 kk
Irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava irtisanomiskorvaus

Tytäryhtiöhallinto

Revenio Group Oyj:n tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet on valittu Revenio Group -konsernin johtoon kuuluvista henkilöistä. Henkilöille, jotka ovat työ- tai toimisuhteessa konsernin yhtiöihin, ei makseta erillistä palkkiota tytäryhtiön hallituksessa toimimisesta. Tytäryhtiöiden hallitukset vastaavat lakisääteisistä tehtävistä. Tytäryhtiöiden liiketoiminnan ohjaus tapahtuu Revenio-konsernin emoyhtiön hallituksen, toimitusjohtajan, tytäryhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtamisjärjestelmän kautta.

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat 31.12.2011

Done Logistics Oy: Ins. Pekka Soini 1.5.2010 alkaen. Ennen nykyistä tehtäväänsä Soini on toiminut yli kahdeksan vuotta yrityksen Systems-tulosyksikön johtajana. Tätä ennen Soini työskenteli Fidaco Logistics Oy:ssä projektipäällikkönä ja laatupäällikkönä. Sähkötöiden johtajana hän on toiminut näissä yrityksissä vuodesta 1997 lähtien. Materiaalinkäsittelyn parissa hän aloitti työt Esko Salo Ky:ssä Kauhajoella vuonna 1991 projekti-insinöörinä ja myöhemmin projektipäällikkönä. Työuransa Soini aloitti tuotantoinsinöörinä Vaasassa Strömbergin suurmuuntajatehtaalla 1986, josta hän siirtyi Oy Electrolux Ab:n liesitehtaalle Kauhajoelle, jossa hän toimi kehitysinsinöörinä ja lopuksi suunnittelupäällikkönä.

Done Software Solutions Oy: Ins. Ari Suominen 1.5.2010. Ennen nykyistä tehtäväänsä Suominen on toiminut kahdeksan vuoden ajan Done Logistics Oy:n Logistics Software -tulosyksikön johtajana. Tätä ennen Suominen on toiminut muun muassa Kone Oy, Kone Woodissa kansainvälisissä tuotekehitys- ja projektitehtävissä, logistisia tietojärjestelmiä toimittavassa FidaWare Oy:ssä suunnitteluosaston päällikkönä sekä Fidaco Logistics Oy:n Saksan myyntikonttorissa erilaisissa myynnin tehtävissä.

Icare Finland Oy: Ins. Ari Tiukkanen 1.3.2008 alkaen toukokuuhun 2012 saakka. Ennen nykyistä tehtäväänsä Tiukkanen toimi Fenestra Oy:n kaupallisena johtajana vastuualueenaan yrityksen myynti ja markkinointi. Tätä ennen Tiukkanen toimi Finnforest Oy:n liiketoimintajohtajana vastaten rakentamisen liiketoimintayksiköstä.

FLS Finland Oy: FM, eMBA Helena Korte 1.12.2010 alkaen. Ennen nykyistä tehtäväänsä Korte on viimeisen viiden vuoden aikana toiminut kansainvälisen liiketoiminnan johtotehtävissä PerkinElmer Inc:n Wallac Oy:ssä vastuualueinaan muun muassa tuotehallinto, suurimman tuotelinjan Pohjois-Amerikan liiketoiminta sekä globaali asiakastuki. Tätä ennen Korte on toiminut muun muassa projektipäällikkönä Raisio Benecol Oy:ssä ja bioteknologiayritys Hormos Nutraceuticalin operatiivisena johtajana.

Boomeranger Boats Oy: Naval Architect Jussi Mannerberg 21.9.2009 alkaen. Ennen nykyistä tehtäväänsä Mannerberg on viimeisten kahdenkymmenenviiden vuoden aikana toiminut venealan kansainvälisen teknisen kehityksen eri tehtävissä ja johtanut vuodesta 1989 omaa suunnittelutoimistoaan Mannerberg Yacht Design. Sittemmin hän on toiminut kiinteistöalalla myynnin johtotehtävissä sekä viimeksi Konekesko Oy:ssä vastuualueenaan Yamarin moottorivenebrändin tuoteryhmän tuotekehitys ja tuotanto. Lisäksi Mannerberg on toiminut venealan kansainvälisen tutkimuksen ja teknisen sääntökehityksen tehtävissä vuodesta 1991.

Midas Touch Oy: Yo-merkonomi Riku Lamppu 1.5.2010 alkaen. Ennen nykyistä tehtäväänsä Lamppu on toiminut HoReCa-tukkukaupassa E. Ahlström Oy:n toimitusjohtajana 12 vuotta sekä lyhyen aikaa toimitusjohtajana Icecool Oy:ssä. Tätä ennen Lamppu oli johtotehtävissä Instrumentarium Oy Optiikkaryhmässä silmälasikehysten ja aurinkolasien tuotepäällikkönä, ja hänen vastuullaan olivat kehysten maahantuonti ja valikoimien kehittäminen. Lamppu toimi Instrumentarium-aikanaan myös Nissen-ketjun aluepäällikkönä ja vastasi ketjun myymätoimintojen kehittämisestä ja operatiivisesta johtamisesta sekä Johnsson & Johnsson Vistakonin Suomen ja Pohjoismaiden myyntipäällikkönä ennen siirtymistään E. Ahlström Oy:n toimitusjohtajaksi.

Palkitseminen

Toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta sekä optiojärjestelmästä. Yhtiössä ei ole käytössä osakepalkitsemisjärjestelmää.

Revenio Group Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän jäsenten sekä tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkkauksen, muut taloudelliset etuudet ja tulospalkkiojärjestelmän perusteet sekä muun johdon tulospalkkioperiaatteet. Muiden kuin edellä mainittujen konserninjohtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemista sekä muun johdon tulospalkkiopalkitsemisjärjestelmien yksityiskohdista päättää toimitusjohtaja yksi yli yhden periaatteella.

Revenio Group Oyj:n toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon tulospalkkion enimmäismäärä on 4 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset sekä arvio-osuus. Johdon tulospalkkiojärjestelmän piirissä on 9 konserniyhtiöissä johtavassa asemassa olevaa henkilöä.

Tulospalkkiojärjestelmän lisäksi Revenio Group Oyj:llä on voimassa oleva konsernin johdolle suunnattu optioohjelma vuodelta 2007. Optio-oikeuksien jaosta päättää Revenio Group Oyj:n hallitus.

Konsernin taloudellinen raportointi

Konsernin taloudellista kehitystä ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla kuukausittaisella taloudellisella raportoinnilla. Kuukausittaiseen tulosraportointiin sisältyvät konserni-, toimiala- ja tytäryhtiökohtaiset toteumatiedot, kehitys edelliseen vuoteen verrattuna, vertailu taloussuunnitelmiin sekä ennusteet käynnissä olevalle kalenterivuodelle. Kustakin tulosyksiköstä raportoidaan lisäksi keskeisiä talouden ja liiketoiminnan tunnuslukuja.

Konsernin lyhyen aikavälin taloussuunnittelu perustuu kalenterivuosittain laadittaviin taloussuunnitelmiin, jotka kattavat seuraavan kalenterivuoden.

Konsernin taloudellisesta tilanteesta tiedotetaan osavuosikatsauksilla ja tilinpäätöstiedotteella.

Riskienhallinta ja valvonta

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena konsernissa on varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus ja konsernin toimintakyky kaikkien etukäteen tunnistettavissa olevien riskiskenaarioiden olosuhteissa. Riskienhallinnan strategiset tavoitteet ja painopisteet määrittelee Revenio Group Oyj:n hallitus.

Vastuut ja roolit riskienhallinnassa

Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoimintajohdolla ja konsernin johtoryhmällä. Nämä organisaatiotahot vastaavat siitä, että niiden vastuulla oleviin prosesseihin sisällytetään riittävät riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja raportointimenettelyt.

Tytäryhtiöiden liiketoimintajohto organisoi paikallisesti tarkoituksenmukaisen riskienhallinnan toteuttamistavan kunkin yhtiön koko huomioiden. Tiettyjen riskienhallinnan osa-alueiden osalta, kuten vakuuttamisen ja rahoitusriskien hallinnan, joissa keskitetty toimintatapa on tarkoituksenmukaista, emoyhtiön hallitus tekee päätökset toimitusjohtajan esityksestä.

Riskeistä ja niiden muutoksista raportoidaan Revenio Group Oyj:n hallitukselle. Yhtiön hallitus käsittelee merkittävimmät riskit, niiden hallinnan sekä arvioi riskienhallinnan toimivuuden vähintään kerran vuodessa.

Sisäinen tarkastus arvioi riskienhallintaa sisäisen tarkastustyön suorittamisen yhteydessä.

Riskienhallinnan toteuttaminen

Liiketoimintasegmentit arvioivat riskit vuosisuunnittelun yhteydessä. Riskejä ja niiden hallintaa käsitellään liiketoimintasegmenttien johdossa ja riskiarvioinnit päivitetään vähintään kerran vuodessa. Merkittävistä hankkeista, kuten asiakasprojekteista, tehdään erilliset riskianalyysit.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Revenio Group -konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, suhdanneriskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin.

Konsernin strategisia riskejä ovat kaikilla toimialoilla vallitseva voimakas kilpailu, uusien kilpailevien hyödykkeiden uhka ja muut kilpailijoiden toimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa kilpailutilanteeseen. Strategisen riskin muodostaa myös onnistuminen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa ja siten tuotevalikoiman kilpailukyvyn säilyminen. Strategian mukaisesti erityisosaamista vaativilla konsernin toimialoilla keskeisiä ovat myös avainhenkilöosaamisen pysyvyyteen ja kehittymiseen liittyvät riskit sekä riippuvuus alihankkija- ja toimittajaverkoston toimintakyvystä.

Konsernin strategiaan kuuluvat yritysostot. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Yrityskaupat voivat myös muuttaa konsernin riskiprofiilia.

Strategisia riskejä ja tarvetta toimenpiteisiin seurataan ja arvioidaan säännöllisesti päivittäisjohtamisen, kuukausittaisen konsernin raportoinnin ja vuotuisten strategiapäivitysten yhteydessä.

Operatiiviset riskit liittyvät merkittävimpien asiakkuuksien pysymiseen ja kehittymiseen, jakeluverkoston toimintaan sekä onnistumiseen asiakaspohjan ja markkinoiden laajentamisessa. Erityisesti Terveydenhoito-segmentissä operatiivisia riskejä liittyy uusille markkinoille laajentumiseen liittyviin tekijöihin, kuten uusien eri valtioiden harjoittama lääketieteellisten instrumenttien kaupan sääntely ja siihen liittyvät terveydenhuoltomarkkinoita koskevat viranomaispäätökset.

Terveydenhoito-segmentissä lääketieteellisten instrumenttien tuottamiseen, tuotekehitykseen ja tuotannon ohjaukseen liittyvien operatiivisten riskien arvioidaan olevan keskimääräistä suurempia toimialan laatuvaatimuksista johtuen.

Projektitoiminnassa, jota harjoitetaan erityisesti Järjestelmät- ja Teknologia-segmenteissä, altistutaan vaativien kokonaistoimitusten hallintaan liittyville operatiivisille alihankkija- ja toimittajariskeille.

Laskennallisten verosaamisten osuus taseen varoista on merkittävä. Liiketoiminnan kannattavuuden ja verolainsäädännön mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa muutoksia laskennallisten verosaamisten käytettävyyteen ja määrään.

Vahinkoriskejä on katettu vakuutuksin. Omaisuus- ja keskeytysvakuutuksilla on suojauduttu mahdollisiin omaisuusja toiminnan keskeytymisriskeihin. Harjoitetulla liiketoiminnalla on kansainväliset vastuuvakuutukset.

Rahoitusriskit jakaantuvat luotto-, korko-, maksuvalmius- ja valuuttariskeihin. Luottotappioriskien hallintaa varten yhtiöllä on kaikki konserniyhtiöt käsittävä luottovakuutus. Yhtiön hallitus käsittelee kokouksissaan kuukausittain ja tarvittaessa useammin talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiat sekä antaa tarvittaessa rahoitusriskien hallintaan, muun muassa korko- ja valuuttasuojauksiin, liittyviä päätöksiä ja ohjeita. Maksuvalmiusriskiä seurataan kassaennustein, joiden ennusteperiodi on enimmillään 12 kuukautta.

Sisäinen tarkastus

Sisäisestä tarkastuksesta vastaavat yhtiön hallitus. Sisäistä tarkastusta toteuttaa hallituksen valitsema ulkopuolinen Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Sisäistä tarkastusta suorittava KHT-yhteisö ei voi olla sama taho kuin yhtiön tilintarkastusta suorittava KHT-yhteisö.

Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on arvioida ja todentaa

riskienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä johtamisen ja hallinnon tehokkuutta. Tarkastus perustuu Revenio Group Oyj:n hallituksen vuosittain hyväksymään tarkastussuunnitelmaan.

Yhtiön sisäistä tarkastusta suorittaa Ernst & Young Oy.

Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonnan tehtävänä Revenio Group Oyj:ssä on tukea ja varmistaa

  • • asetettujen tavoitteiden saavuttamista
  • • resurssien taloudellista ja tehokasta käyttöä
  • • toimintaan liittyvien riskien hallintaa
  • • talous- ja muun johtamisinformaation luotettavuutta ja oikeellisuutta
  • • lakien ja määräysten sekä strategioiden, suunnitelmien, sisäisten sääntöjen ja menettelytapojen noudattamista.

Sisäiseen valvontaan kuuluu kaikki hallituksen, toimitusjohtajan ja muun henkilökunnan toimeenpanema taloudellinen ja muu valvonta. Konsernitasolla sisäinen valvonta perustuu tytäryhtiöiden kuukausittain laatimiin tulosraportteihin, tilanneanalyyseihin ja ennusteisiin, jotka emoyhtiön hallitus niin ikään kuukausittain käsittelee kokouksissaan. Sisäisen valvonnan toimintatavat tytäryhtiöissä muun muassa keskeisimpien talousprosessien osalta on määritelty yhtiöittäin laadituissa ohjeistuksissa.

Sisäpiirihallinto

Revenio Group Oyj:n sisäpiiriohjeet

Revenio Group Oyj noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaan tullutta sisäpiiriohjetta. Ohje on jaettu kaikille sisäpiiriläisille.

Revenio Group Oyj:n pysyvä sisäpiiri ja sisäpiirirekisterit

Revenio Group Oyj:n julkiseen pysyvään sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Lisäksi yhtiön hallitus on määritellyt, että toimitusjohtajan ohella muut konsernijohtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön julkiseen pysyvään sisäpiiriin. Julkiseen pysyvään sisäpiiriin kuuluvat henkilöt sekä lain edellyttämät tiedot heistä, heidän lähipiiristään sekä näiden määräys- ja vaikutusvaltayhteisöistä on merkitty yhtiön julkiseen sisäpiirirekisteriin.

Lisäksi yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä ovat hallituksen määrittelemissä tehtävissä kulloinkin toimivat henkilöt, jotka saavat tehtävässään tietoonsa säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jotka siten merkitään yhtiön yrityskohtaiseen, ei-julkiseen sisäpiirirekisteriin.

Valvonta

Konsernin lakimies valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista ja pitää yllä yhtiön sisäpiirirekistereitä yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Julkisille pysyville sisäpiiriläisille lähetetään säännöllisin väliajoin tarkistettavaksi ote sisäpiirirekisteriin merkityistä tiedoista ja pysyvien sisäpiiriläisten kaupankäyntirajoitusten noudattamista ohjeistetaan ja seurataan.

Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa hankkia tai luovuttaa yhtiön liikkeeseen laskemia arvopapereita ja niihin oikeuttavia arvopapereita tai johdannaissopimuksia 21 vuorokauden aikana ennen osavuosikatsauksen julkistamista ja 28 vuorokauden aikana ennen tilinpäätöksen julkistamista. Nämä julkistamispäivät ilmoitetaan vuosittain etukäteen pörssitiedotteella. Lisäksi mahdollisissa sisäpiirihankkeissa mukana olevat henkilöt eivät saa hankkeen aikana käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla tai johdannaissopimuksilla.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on yksi (1) tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokoukselle tehtävän ehdotuksen yhtiön tilintarkastajaksi valmistelee hallitus. Tilintarkastajan toimikausi on yhtiön tilikausi, ja tilintarkastajan tehtävä päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä ja raportoi havainnoistaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.

Yhtiökokous 2010 valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Tuomala. Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Tilintarkastajille maksetut palkkiot vuosina 2010-2011, tuhatta euroa:

2011 2010
Tilintarkastus 35 45
Muut palvelut 47 16
Yhteensä 82 61

Muut asiat

Pörssitiedottaminen ja pörssitiedotteet

Pörssitiedottamisen taloudellisesta sisällöstä ja sijoittajaviestinnästä vastaa konsernin toimitusjohtaja. Pörssitiedottamiseen liittyvien säännösten noudattamista valvovat yhtiössä konsernin lakimies ja talousjohtaja.

Yhtiö noudattaa sijoittajaviestinnässään tasapuolisuuden periaatetta ja julkaisee kaiken sijoittajatiedon Internet-sivuillaan suomeksi ja englanniksi.

IR-periaatteet

Yhtiön tavoitteena on tuottaa markkinoille jatkuvasti oikeaa ja ajan tasalla olevaa tietoa yhtiön osakkeiden hinnanmuodostuksen perustaksi. Tavoitteena on parantaa yhtiön toiminnan tunnettuutta, lisätä sijoitusinformaation avoimuutta ja siten yhtiön kiinnostavuutta sijoituskohteena.

Yhtiö julkaisee painetun vuosikertomuksen suomeksi. Yhtiössä ylläpidetään listaa vuosikertomuksen postittamista varten. Postituslistalle voi ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Tästä osoitteesta voi tilata myös sähköpostitse lähetettäviä pörssi- ja lehdistötiedotteita.

Yhtiö noudattaa kahden viikon hiljaista jaksoa ennen tulostiedotteidensa julkistamista. Muina aikoina sijoittajien kyselyihin vastataan puhelimitse, sähköpostilla ja järjestämällä sijoittajatapaamisia.

Hallinnointiperiaatteiden päivitys ja lisätiedot

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkaistu samanaikaisesti yhtiön vuoden 2011 vuosikertomuksen kanssa yhtiön Internet-sivuilla ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Hallinnointiperiaatteita koskevat kysymykset ja kommentit pyydetään toimittamaan osoitteeseen [email protected].

Tulosjulkistamisajankohdat 2012

Revenio Group Oyj:n tulosjulkistamisaikataulu vuonna 2012 on seuraava:

Tilinpäätöstiedote 2011 torstaina 16.2.2012.

Osavuosikatsaus 1-3/2012 torstaina 19.4.2012.

Osavuosikatsaus 1-6/2012 maanantaina 6.8.2012.

Osavuosikatsaus 1-9/2012 perjantaina 19.10.2012.

Varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 28.3.2012. Vuosikertomus vuodelta 2011 ilmestyy viikolla 10.

Sijoittajasuhteet:

Toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara, puh. 040 567 5520 Talousjohtaja Pekka Raatikainen, puh. 050 553 40 94 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].

Revenio Group Oyj

Äyritie 16 01510 VANTAA fax (09) 586 5962 [email protected] www.revenio.fi

Boomeranger Boats Oy

PL 95, 07901 Loviisa puh. (019) 515 805 fax (019) 515 825 [email protected] www.boomeranger.fi

Done Logistics Oy

Postiosoite: PL 521, 61801 Kauhajoki Katuosoite: Hakasivuntie 1 61800 Kauhajoki puh. 020 525 3000 fax 020 525 3090 [email protected] www.donelogistics.fi

Done Software Solutions Oy

Postiosoite: PL 4, 60101 Seinäjoki Katuosoite: Valtionkatu 1 60100 Seinäjoki puh. 020 525 3100 fax 020 525 3190 www.donesoftware.fi

Done Software Solutions Oy Nokkamaantie 211 38510 Sastamala puh. 0400 694 961

FLS Finland Oy

Rydöntie 12 A 20360 Turku (1.4.2012 alkaen Voudinkatu 35 21200 Raisio) puh. (02) 272 1100 fax (02) 272 1101 [email protected] www.flsfinland.com

Icare Finland Oy

Hevosenkenkä 3 Panorama Tower 02600 Espoo puh. (09) 8775 1150 fax (09) 728 6670 [email protected] www.icarefinland.com www.icaretonometer.com

Midas Touch Oy

Tietokatu 1, 73100 Lapinlahti puh. 030 39891 [email protected] www.midastouch.fi

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.