Annual Report • Mar 9, 2012
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Tietoja osakkeenomistajille3 | |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus 4 | |
| VIKING LINEN TOI MINTA |
|
| Toiminta 2011 7 | |
| Liikeidea 8 | |
| Yhteysliikenne ja myyntikonttorit 10 | |
| Viking Linen laivasto 11 | |
| Uusi alus 12 | |
| YMPÄRISTÖ JA TURVALLI SUUS |
|
| Ympäristö 14 | |
| Turvallisuus 18 | |
| HENKILÖSTÖ | |
| Henkilöstö 20 | |
| Hallinto ja johto |
|
| Hallinto ja johto 22 | |
| Hallitus 26 | |
| Konsernin johto 27 | |
| TILI NPÄÄT ÖS |
|
| Hallituksen toimintakertomus 30 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma 35 | |
| Konsernin tase 36 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma 37 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 38 | |
| Konsernin liitetiedot 39 | |
| Viisivuotiskatsaus 56 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma vuosineljänneksittäin 57 | |
| Osaketietoja 58 | |
| Tunnuslukujen määritelmät 60 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma 61 | |
| Emoyhtiön tase 62 | |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma 64 | |
| Emoyhtiön liitetiedot 65 | |
| Hallituksen voitonjakoehdotus 70 | |
| Tilintarkastuskertomus 71 |
Osoitteet..................................................................... 72
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön Viking Line Abp ja kaikki tytäryhtiöt. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2011, kun taas vertailutiedot käsittävät 1. marraskuuta 2009 – 31. joulukuuta 2010, toisin sanoen neljätoista kuukautta. Tilikauden toteutuma ei siten ole vertailukelpoinen edellisen tilikauden toteutuman kanssa.
Viking Line Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 18. huhtikuuta 2012 kello 12.00 Alandica Kultur och Kongressissa, osoitteessa Strandgatan 33, Mariehamn.
Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiön pääkonttoriin Maarianhaminaan viimeistään maanantaina 16. huhtikuuta 2012 kello 12.00. Ilmoittautuminen voi tapahtua:
• sähköpostitse, [email protected]
• puhelimitse yhtiön sihteeristölle, +358 18 27000
• faksilla, +358 18 16977
• tai kirjeitse osoitteeseen Viking Line Abp, Pb 166, AX-22101 Mariehamn.
Myös osakkailla, joiden osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakas on merkitty yhtiön osakeluetteloon ennen 12. maaliskuuta 1999. Tällöin osakkaan tulee esittää yhtiökokoukselle osakekirjansa tai muu selvitys siitä, ettei osakkeiden omistusoikeutta ole siirretty arvo-osuustilille.
Viking Line Abp julkaisee toimintavuonna 2012 osavuosikatsaukset ajalta 1. tammikuuta – 31. maaliskuuta, 1. tammikuuta – 30. kesäkuuta ja 1. tammikuuta – 30. syyskuuta. Osavuosikatsaukset julkaistaan 9. toukokuuta, 16. elokuuta ja 15. marraskuuta. Konsernin tilinpäätöstiedote tilivuodelta 2012 julkaistaan 14. helmikuuta 2013. Vuosikertomus julkaistaan viikolla 12 2013. Vuosikertomus, tilinpäätöstiedote ja osavuosikatsaukset julkaistaan ruotsinkielisinä sekä suomeksi ja englanniksi käännettyinä. Raportit julkaistaan Viking Linen verkkosivuilla arviolta klo. 9.00 kyseisenä päivänä. Vuosikertomuksen saa myös Viking Line Abp:n pääkonttorista; tilauksen voi tehdä puhelimitse +358 18 277 67 tai sähköpostitse [email protected].
Takanamme on erittäin mielenkiintoinen ja jännittävä 2011. Viking Linella on ollut vakaa vuosi koskien matkustajamääriä ja liikennettä Euroopan sisäisestä ja ulkopuolisesta epävakaasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Tulokseen saamme olla jokseenkin tyytyväisiä. Vuoden matkustaja- ja rahtivolyymit olivat vakaat ja liikevaihto kasvoi hieman korkeampien matkustajatoiminnan tuottojen johdosta. Polttoainekulut ovat kuitenkin kasvaneet merkittävästi korkeampien hintojen johdosta, mikä vaikuttaa konsernin tulokseen epäedullisesti. Mainittakoon että konsernin polttoainekulut olivat 37,2 miljoonaa euroa vuonna 2009 kun vastaava luku vuonna 2011 on 62,1 miljoonaa euroa. Osana yhtiön strategiaa on kustannuskontrollia nyt painotettu enemmän. Toimintaa tehostetaan eri projektien avulla. Esimerkiksi aiemmin aloitettu prosessi polttoainekulutuksen optimoimiseksi on tuonut vuoden aikana noin viiden prosentin säästöt. Toinen säästöprojekti on henkilöstökulujen vähentäminen. Yhtiön tavoitteena on vähentää maissa olevien vakanssien määrää kymmenellä prosentilla vuoteen 2009 verrattuna. Tämä saavutetaan muun muassa yhtiössä meneillään olevan sukupolvenvaihdoksen avulla sekä toimien uudelleenjärjestelyn ja tietyssä määrin joidenkin organisaation toimien lopettamisen kautta.
Vuosi 2011 aloitettiin ottamalla yhä aktiivisemmin osaa uuden alustilauksen Viking Gracen yksityiskohtaiseen suunnitteluun kun sopimus oli allekirjoitettu muutama viikkoa aikaisemmin. Aluksesta, joka korvaa Isabellan linjalla Turku–Ahvenanmaa– Tukholma, tulee ainutlaatuinen ja se edustaa täysin uutta alussukupolvea. Aluksen rakennustyöt aloitettiin syyskuussa STX Finland Oy:n telakalla Turussa. Uusi alus on saanut paljon huomiota ja median kiinnostus on ylittänyt odotuksemme. Suunnittelutyössä on korostettu ympäristöystävällisiä ratkaisuja, matkustamisen mukavuutta sekä uusia virkistäviä elämyksiä matkustajille. Projekti sisältää myös mielenkiintoisen suunnitteluyhteistyön. Suomalainen sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co voitti kovassa kilpailussa ruotsalaisten ja kansainvälisten toimistojen kanssa arvovaltaisen tehtävän uuden aluksen suunnittelusta ja sisustuksesta. dSign valittiin heidän julkisen suunnittelun "track recordin" perustella ja visiollaan siitä miltä tulevaisuuden risteilyalus näyttää. Tässä yhteydessä mainittakoon että Vertti Kivi valittiin Vuoden sisustusarkkitehdiksi 2011. Tunnustuksen myönsi Sisustusarkkitehdit SIO ry. Odotamme innolla uuden aluskonseptin esittämistä sekä uskollisille että uusille asiakkaille.
Olemme erittäin kiitollisia asiakkaiden antamasta arvostuksesta, kun he valitsevat meidän matkapalvelujamme. Asiakkaat ovat aina keskipisteenä ja tavoitteenamme on ylittää heidän odotuksensa.
Tammikuussa Rosella telakoitiin pidemmäksi aikaa, jolloin laivalle tehtiin mittavia uudistustöitä. Tavoitteena oli vastata paremmin asiakkaiden vaatimuksiin lyhyessä reittiliikenteessä Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä. Asiakkaille on luotu miellyttävämpi ympäristö kaksi kertaa suuremman taxfree-kaupan, 1 250 istumapaikan ja kaksikerroksisen tanssibaarin omaavan laajennetun matkustajakannen avulla. Samalla olemme nostaneet yleisen laadun tasoa. Markkinoiden vastakaiku on ollut positiivinen ja "uudistettu" Rosella on vastaanotettu hyvin. Voimme nyt tarjota risteilymatkustajille houkuttelevamman konseptin vieraanvaraisilla tiloilla ja tunnettujen ruotsalaisten tanssiyhtyeiden viihdettä.
Viking XPRS otti joulukuussa vastaan kuudennen miljoonan matkustajansa linjalla Helsinki–Tallinna, mikä on mahtava tulos ottaen huomioon sen, että liikenne aloitettiin huhtikuun lopussa 2008. Lämmin kesäsää osoittautui suosivan liikennemääriä yleisesti. Heinäkuu oli yhtiölle ennätyskuukausi 812 000 matkustajalla, joista Viking XPRS:llä matkusti vaikuttavat 221 000 matkustajaa. Olemme erittäin kiitollisia asiakkaiden antamasta arvostuksesta, kun he valitsevat meidän matkapalvelujamme. Asiakkaat ovat aina keskipisteenä ja tavoitteenamme on ylittää heidän odotuksensa. Painotamme ystävällistä palvelua sekä turvallista ja viihtyisää matkaa.
"
Marraskuussa Pohjola-Norden yhdistyksen elinkeinovaliokunta ja sanomalehti Hufvudstadsbladet valitsivat Viking Linen vuoden "Pohjoismaiseksi Yritykseksi". Palkinnon perusteluna oli "Ahvenanmaalainen varustamo, joka kuljettaa pohjoismaalaisia sekä merillä että matkanjärjestäjänä myös maissa. Todella pohjoismainen yritys". Olemme iloisia siitä, että työtämme arvostetaan ja olemme kiitollisia kunnianosoituksesta.
Uudesta toimintavuodesta 2012 tulee vaativa ja inspiroiva. Seuraamme suurella mielenkiinnolla suhdanteiden kehitystä ja sopeudumme pystyäksemme vastaamaan jatkuviin korkeisiin polttoainekuluihin. Samalla katsomme optimistisesti uuden aluksemme antamiin mahdollisuuksiin. Tulee olemaan jännittävää ja stimuloivaa seurata uuden aluksen töitä, kunnes se aloittaa liikennöinnin tammikuussa 2013.
Haluan kiittää asiakkaitamme osoittamastanne luottamuksesta vuonna 2011. Haluan myös esittää lämpimän kiitoksen koko henkilökunnallemme ja yhteistyökumppaneillemme hienosta työpanoksesta kuluneen vuoden aikana.
Mikael Backman Toimitusjohtaja
Toimintavuoden aikana Viking Line kuljetti yhteensä 6 351 714 matkustajaa liikennöintialueella Suomi–Ruotsi ja Suomi/Ruotsi–Baltia. Matkustajista 46,1 prosenttia oli suomalaisia ja 35,0 prosenttia ruotsalaisia. Muita kansalaisuuksia oli 18,9 prosenttia.
Reitillä Turku–Maarianhamina / Långnäs–Tukholma liikennöivät sisaralukset Amorella ja Isabella. Toimintavuoden aikana kummallakin aluksella oli kahdeksan seisontapäivää. Amorella telakoitiin 26. huhtikuuta 2011, ja se palasi liikenteeseen 29. huhtikuuta.
Viking Cinderella on Tukholman ja Maarianhaminan välisessä risteilyliikenteessä. Toimintavuoden aikana se teki myös kuusi risteilyä Tukholmasta Riikaan ja yhden risteilyn Tukholmasta Tallinnaan.
Rosella on reittiliikenteessä Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä. Rosella telakoitiin 7. tammikuuta 2011, ja se palasi liikenteeseen 17. helmikuuta. Rosella liikennöi Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä 20–29. maaliskuuta Viking XPRS:n ollessa telakalla.
Matkustajamäärä yllä mainituilla reiteillä oli yhteensä 3 440 185.
Alukset Gabriella ja Mariella liikennöivät reitillä
Helsinki–Maarianhamina–Tukholma. Gabriella telakoitiin 27. maaliskuuta 2011, ja se palasi liikenteeseen 7. huhtikuuta. Reitillä oli toimintavuoden aikana yhteensä 1 128 593 matkustajaa.
Viking XPRS liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä. Alus telakoitiin 20. maaliskuuta 2011, ja se palasi liikenteeseen 29. maaliskuuta. Telakoinnin aikana Rosella toimi korvaavana aluksena reitillä. Matkustajien kokonaismäärä oli Suomen/Ruotsin ja Baltian välisessä liikenteessä 1 782 936 matkustajaa.
Toimintavuoden aikana Viking Line kuljetti 114 795 lastiyksikköä.
Matkustaja- ja rahtitoiminnan lisäksi konserni ylläpitää Park Alandia Hotellia Maarianhaminassa. Hotelli on kokonaan Viking Linen omistuksessa ja työllistää keskimäärin 17 henkilöä. Hotellissa on 79 kahden hengen huonetta sekä kokoustilat jopa 100 henkilölle. Hotellissa on myös sauna- ja allasosasto sekä pubi ja 56-paikkainen ravintola, joiden toiminnasta vastaa ulkopuolinen ravintoloitsija.
Konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Viking Line Buss Ab, joka harjoittaa linja- ja tilausliikennettä yhdeksällä linja-autolla. Yhtiöllä on keskimäärin 20 työntekijää.
| Matkustajam äärien kehitys eri reiteillä |
2011 12 kuukautta |
2009/2010 14 kuukautta |
|---|---|---|
| Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma/Kapellskär | 3 440 185 | 4 037 780 |
| Helsinki–Maarianhamina–Tukholma | 1 128 593 | 1 326 260 |
| – joista Ahvenanmaan liikenne | 2 210 632 | 2 552 588 |
| Suomi/Ruotsi–Baltia | 1 782 936 | 1 960 007 |
| YHTEENSÄ | 6 351 714 | 7 324 047 |
Viking Linen liikeidea on tarjota laajassa mittakaavassa edullisia ja turvallisia matkustus- ja rahtipalveluja, korkeatasoista viihdettä, hyvää ruokaa ja houkuttelevia ostoselämyksiä. Viking Line haluaa harjoittaa pitkän tähtäyksen tasapainoista ja kannattavaa toimintaa sekä tarjota innovatiivisen ja houkuttelevan vaihtoehdon Itämeren pohjoisosia ympäröivien alueiden laajoille matkamarkkinoille.
Liikennöintialueena on Itämeri ja pääasiallisina markkina-alueina Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Baltia.
Matkustajatoiminta käsittää reittimatkat, rentouttavat viihde- ja kokousristeilyt sekä matka- ja hotellipaketit, joita markkinoidaan niin yksittäisille kuluttajille kuin ryhmille. Laivoilla tarjotaan houkuttelevia ostoselämyksiä, hyvää ruokaa ja korkeatasoista viihdettä viihtyisässä ympäristössä.
Rahtitoiminta palvelee teollisuuden ja kaupan tarpeita ja tarjoaa varmoja, nopeita, säännöllisiä ja edullisia rahtikuljetuksia sekä huolintapalveluja.
Viking Linen alukset ovat turvallisia, hyvin hoidettuja ja ympäristöystävällisiä.
Tärkein tavoitteemme on asiakastyytyväisyys, jota pyrimme jatkuvasti parantamaan ylittämällä asiakkaidemme odotukset ystävällisellä palvelulla ja huolenpidolla. Kunnioitamme työntekijöitämme ja arvostamme aloitteellisuutta, vastuuntuntoa ja avoimuutta. Nöyryys, yksinkertaisuus ja säästäväisyys ovat tavoittelemiamme ominaisuuksia. Jatkuva pyrkimys parantaa ja kehittää toimintaamme ja motivoitunut henkilökunta ovat olennaisesti menestykseemme vaikuttavia tekijöitä. Olemme herkkiä havaitsemaan hyvät liiketoimintamahdollisuudet ja keskitymme jatkuvasti tulokseen, volyymeihin, tuottoihin ja kustannuksiin. Hyvä kannattavuus suosii kaikkia.
Visiomme on, että rentoutumisen, matkojen ja rahtikuljetusten markkinat pysyvät vakaina ja tietyillä osamarkkinoilla on kasvumahdollisuuksia. Uskomme, että Viking Line tulee vahvistamaan ja kehittämään asemaansa johtavan tuotemerkin omaavana, kasvavana ja kannattavana yrityksenä pohjoisella Itämerellä.
Perusstrategiamme on tarjota täysipainoinen matkakokemus edulliseen hintaan – eniten vastinetta rahoille. Tämä saavutetaan yhdistämällä korkea kustannustehokkuus valikoivaan laatujohtajuuteen, mikä tarkoittaa, että Viking Line pyrkii olemaan laatujohtaja tietyillä, asiakkaiden tyytyväisyyteen eniten vaikuttavilla alueilla, jotka ovat: ystävällinen palvelu, ehjä ja siisti kalusto, houkuttelevat ostoselämykset, viihtyisässä ympäristössä tarjoiltu hyvä ruoka sekä asiakaskuntaa miellyttävä, monipuolinen viihde.
Kustannustehokkuus saavutetaan käyttämällä kapasiteettia tehokkaasti, tehokkain johtamisprosessein, kohtuullisin tonniston pääomakustannuksin, laajalle asiakaskunnalle suunnatulla tuotevalikoimalla sekä suurin sisäänostoerin ja edullisin sisäänostohinnoin. Hyvän kannattavuuden ja korkean kustannustehokkuuden yksi perusedellytys on henkilöstökulut, jotka eivät saa olla korkeammat kuin samalla osamarkkina-alueella toimivien kilpailevien varustamojen vastaavat kulut.
viking Toim. 1989 • BRT 46 398 • Pituus 191,0 m • Jääluokka 1 A Super CINDERELLA 2 560 matkustajaa • 306 henkilöautoa • 2 500 vuodepaikkaa Tukholma–Maarianhamina • Ruotsin lippu
VIKING XPRS Rakennettu 2008 • BRT 35 918 • Pituus 185,0 m Jääluokka 1 A Super • 2 500 matkustajaa • 220 henkilöautoa 728 vuodepaikkaa • Helsinki–Tallinna • Ruotsin lippu
GABRIELLA Rakennettu 1992 • BRT 35 492 • Pituus 171,2 m Jääluokka 1 A Super • 2 420 matkustajaa • 400 henkilöautoa 2 382 vuodepaikkaa • Helsinki–Maarianhamina–Tukholma Suomen lippu
MARIELLA Toim. 1985 • BRT 37 860 • Pituus 177,0 m • Jääluokka 1 A Super 2 500 matkustajaa • 430 henkilöautoa • 2 500 vuodepaikkaa Helsinki–Maarianhamina–Tukholma • Suomen lippu
AMORELLA Toim. 1988 • BRT 34 384 • Pituus 169,4 m • Jääluokka 1 A Super 2 480 matkustajaa • 450 henkilöautoa • 1 946 vuodepaikkaa Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma • Suomen lippu
ISABELLA Toim. 1989 • BRT 35 154 • Pituus 171,2 m • Jääluokka 1 A Super 2 480 matkustajaa • 364 henkilöautoa • 2 166 vuodepaikkaa Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma • Suomen lippu
ROSELLA Toim. 1980 • BRT 16 879 • Pituus 136,1 m • Jääluokka 1 A 1 700 matkustajaa • 340 henkilöautoa • 1 184 vuodepaikkaa Maarianhamina–Kapellskär • Ruotsin lippu
Viking Grace Arvioitu toim. 2013 • BRT 56 850 • Pituus 218,0 m Jääluokka 1 A Super • 2 800 matkustajaa • 556 henkilöautoa 2 980 vuodepaikkaa • Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma • Suomen lippu
Viking Linen uuden aluksen rakennustyöt aloitettiin syyskuun lopussa 2011 STX Finland Oy:n telakalla Turussa. Laiva, joka tulee liikennöimään Turku–Ahvenanmaa–Tukholma -reitillä, edustaa aivan uutta alussukupolvea. Suunnittelutyössä on korostettu ympäristöystävällisiä ratkaisuja, matkustamisen mukavuutta ja uusia elämyksiä matkustajille. Toimituksen arvioidaan tapahtuvan tammikuussa 2013.
Alus on suunniteltu 2 800 matkustajalle ja 200 hengen miehistölle. Laiva on 218 metriä pitkä ja bruttokantavuudeltaan 56 850 tonnia. Jääluokka on 1 A Super. Alukseen tulee 880 matkustajahyttiä. Aluksessa on rekkakaistoja 1 275 metriä ja henkilöautoille varataan tilaa 500 metriä erillisellä autokannella. Lisätilaa henkilöautoille löytyy alas laskettavilta autotasoilta.
Nesteytetty maakaasu, LNG, on kaikkein puhtain fossiilinen polttoaine, mikä on polttoainevalintana tämän kokoluokan matkustaja-alukselle ainutlaatuista koko maailmassa. Pystyäkseen käsittelemään ja kuljettamaan kaasua, se kylmennetään miinus 162 asteeseen, jolloin se muuttuu nestemäiseksi ja pienenee volyymiltään noin 600 kertaa. Ennen LNG:n polttamista aluksen moottoreissa se lämmitetään ja palautetaan kaasumuotoon. LNG ei sisällä rikkiä ja haitallisten partikkelien päästöt on lähes eliminoitu. Nykyaikaiseen polttoaineeseen verrattuna typpipäästöt vähenevät 85 prosentilla ja hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 25 prosentilla. Kaikki IMO:n määrittelemät lähitulevaisuudessa voimaan tulevat emissiovaatimukset täyttyvät LNG:tä käyttämällä.
Laivan runko on optimoitu hydrodynaamisesti aaltojen muodostumisen minimoimiseksi, mikä on erityisen tärkeää saaristossa liikennöidessä. Viking Grace kohtaa korkealle asetetut vaatimukset ulkoisen melun eliminoinniksi ja laivasta tulee yksi maailman ympäristöön mukautuneimmista ja hiljaisimmista.
Viking Grace tarjoaa matkustajilleen innovatiivisia, inspiroivia ja jännittäviä elämyksiä. Toimeksiannon
laivan sisustamisesta sai suomalainen sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co. Sisustusarkkitehtitoimisto valittiin heidän julkisen suunnittelun ansioiden perusteella ja visiollaan siitä, miltä tulevaisuuden risteilyalus näyttää. Toimisto vastaa aluksen kaikkien julkisten tilojen suunnittelusta. Vertti Kivi valittiin Vuoden sisustusarkkitehdiksi 2011. Tunnustuksen myönsi Sisustusarkkitehdit SIO ry. Toimiston pyrkimyksenä on luoda laiva, jossa kaikki viihtyy. "Sukulaiset, ystävät ja mattimeikäläinen voivat osallistua ja nauttia merimatkasta. Laiva elää matkustajiensa kanssa ja vuorokauden eri ajankohdat kuvastuvat sisustuksessa."
Joulukuussa 2011 lanseerattiin aluksen uudet interaktiiviset verkkosivut, www.nb1376.com. Verkkosivusto keskittyy sosiaalisiin medioihin ja onlineelämyksiin. Projektin ytimenä ovat blogit, joissa eri asiantuntijat ja uuden laivan projektitiimin jäsenet kertovat jatkuvasti rakennustyön edistymisestä. Sivustolla on blogien lisäksi myös useita videoesittelyjä. Verkkosivuilla julkistettiin myös nimikilpailu jossa tuhannet kilpailijat pystyivät näkemään nimiehdotuksensa suoraan laivan rungossa. Nimikilpailun voittaja Viking Grace tulee kaunistamaan laivan kylkeä sen liikennöinnin alkaessa vuoden 2013 alussa.
Viking Line välittää ympäristöstä ja harjoittaa matkustaja-alusliikennettä ympäristön huomioon ottavalla tavalla. Pitkäjänteisellä ja aktiivisella toiminnallaan varustamo on kehittänyt ympäristötyötä, joka ulottuu laajemmalle kuin mitä määräykset edellyttävät.
Konsernin pääkonttori ja kaikki alukset ovat ympäristösertifioituja ISO 14001 -standardin mukaisesti. Tämän lisäksi Viking Linen organisaatio ja kaikki alukset ovat sertifioituja ISM-koodin mukaisesti (International Safety Management, vaatimuksia turvallisuusorganisaatiosta ja saastuttamisen ehkäisemisestä).
Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Ympäristönsuojelussa kattavin kansainvälinen yleissopimus on MARPOL 73/78 (The International Convention for the Prevention of Pollution from Ships), jonka on laatinut YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization).
Varustamon ympäristötyö keskittyy aluksiin, joilla saavutetaan suurin ympäristöhyöty.
Rikkiyhdistepäästöjen (SOx) vähentämiseksi Viking Linen aluksilla käytetään ainoastaan matalarikkistä polttoainetta, jossa on rikkiä korkeintaan 0,5 painoprosenttia. MARPOL 73/78 liitteen mukaisesti 1. heinäkuuta 2010 voimaan astuneen rajoituksen mukaan Itämerellä käytettävässä dieselöljyssä ja raskaassa polttoöljyssä rikkipitoisuus ei saa ylittää 1,0 painoprosenttia. Viking Linen aluksissa ollaan siten reilusti alle raja-arvon.
Kaikissa Viking Linen aluksissa, jotka viipyvät satamassa yli kahden tunnin ajan, käytetään dieselöljyä, jonka rikkipitoisuus ei ylitä 0,1 % koko satamassa oloajan.
Viking Line on panostanut typpioksidipäästöjen vähentämiseen. Varustamon kolmeen alukseen on asennettu katalysaattorit ja yhteen alukseen Humid Air Motor -tekniikka (HAM). HAM on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen menetelmä, joka vähentää typpioksidipäästöjä laskemalla moottoreiden palamislämpötilaa. Lämpötilaa lasketaan lisäämällä palamisprosessiin höyrystettyä merivettä.
Varustamolla on sisäinen ohjelma pakokaasupäästöjen vähentämiseksi. Ohjelman puitteissa alusten käyttöhenkilökunta ja varustamon tekninen osasto työstävät keinoja operoida aluksia polttoainetaloudellisesti.
Aluksilla muodostuu pääasiassa kahta erityyppistä jätevettä: harmaata vettä, eli suihku- ja muuta pesuvettä, sekä mustaa vettä, eli jätevettä käymälöistä. Konehuoneissa syntyy öljypitoista vettä, eli pilssivettä.
Viking Linen alukset eivät päästä typpeä, fosforia ja öljyä sisältäviä jäte- eikä pilssivesiä mereen. Kaikki käytetty vesi pumpataan maihin ja näin pienennetään Itämeren kuormitusta. MARPOLin mukaan mustan- ja pilssiveden päästäminen mereen on sallittua, mikäli tietyt vesille asetetut kriteerit täyttyvät. Harmaan veden päästöä mereen ei säännellä lainsäädännöllä.
Viking Line tuo kaikki jäte- ja pilssivetensä maissa toimivien puhdistuslaitosten käsiteltäviksi, mikä ylittää sääntöjen vaatimukset.
Ympäristölle haitallisia pohjamaaleja ei käytetä, vaan sukeltajat harjaavat alusten pohjaosat monta kertaa vuodessa. Kemikaalien hankintaa ja käyttöä ohjaavat sisäiset ympäristövaatimukset. Luettelo varustamon sisäisesti hyväksymistä kemikaaleista tuotetaan keskitetysti. Ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja käytetään aina kun se on mahdollista.
Säännöllisin sisäisin tarkastuksin varmistetaan, että Viking Line täyttää ympäristösertifioinnin vaatimukset. Tämän lisäksi Det Norske Veritas suorittaa vuosittain ulkoisia tarkastuksia, joiden kohteena on varustamon ympäristöjohtamisjärjestelmä ja joiden päämääränä on todentaa, että asetettuja tavoitteita noudatetaan. Ruotsin ja Suomen liikenneviranomaiset tarkastavat lisäksi säännöllisesti ISMkoodin alaisia ympäristö- ja turvallisuustoimintoja.
Viking Line Abp osallistuu talkoisiin Itämeren pe-
lastamiseksi toimimalla Baltic Sea Action Groupin (BSAG) tukijana ja yhteistyökumppanina. Yhteistyö käsittää Baltic Sea Action Planin, Helsinkikomission Itämereen kohdistuvan uuden toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisia käytännön projekte-
ja. Osana Viking Linen sitoutumisesta yhteistyöhön BSAG:n kanssa tarjoiltiin huhtikuun aikana Food Garden ravintoloissa erikoismenu, Itämerenmenu. Tämän menun raaka-aineet ovat peräisin Itämeren ympärillä toimivilta tuottajilta, jotka ovat ottaneet ympäristön huomioon toiminnassaan.
Viking Line lahjoitti toimintavuoden aikana
10 000 euroa Pidä Saaristo Siistinä ry:lle (PSS ry). Yhdistys tunnetaan muun muassa huoltamistaan Roska-Roope -jätehuoltopisteistään, kuivakäymälöistään sekä kelluvista saariston käymäläjätteiden imutyhjennysasemista. Näiden palvelumuotojen avulla toimitaan puhtaamman saaristo- ja järvialueiden veden puolesta. Lisäksi PSS ry valistaa ja tiedottaa veneilijöitä ympäristöasioista.
| 2011 1.1–31.12 |
2009/2010 1.11–31.12 |
|
|---|---|---|
| ava inlukuja |
12 kuukautta | 14 kuukautta |
| Matkustajia | 6 351 714 | 7 324 047 |
| Henkilöautoja | 621 137 | 694 503 |
| Rahtiyksikköä | 114 795 | 128 659 |
| Kokonaismatka (tkm) | 1 137 | 1 330 |
| Resurssikulutus (m3 ) |
||
| Polttoaine | 118 355 | 141 437 |
| Voiteluöljy | 852 | 928 |
| Urea | 1 428 | 1 938 |
| Makea vesi | 343 968 | 431 799 |
| Päästöt (tonnia) | ||
| Typpioksidit (NOx) | 4 327 | 5 156 |
| Rikkioksidit (SOx) | 606 | 722 |
| Hiilidioksidit (CO2) | 369 527 | 438 355 |
| Jätteet (tonnia) | ||
| Poltettava kiinteä jäte | 1 849 | 2 303 |
| Kaatopaikkajäte | 1 348 | 1 679 |
| Kierrätettävä jäte | 1 445 | 1 666 |
| Biojäte | 528 | 510 |
| Ongelmajäte | 56 | 46 |
| Jätevedet maihin (m3 ) |
||
| Harmaa- ja mustavesi | 313 163 | 367 324 |
| Pilssivesi | 9 874 | 11 645 |
| Jäteöljy (m3 ) |
||
| 2 609 | 3 192 |
Ympäristö on otettu huomioon myös laivojen asiakaspalvelussa käyttämällä muun muassa luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia ja omaan lasipulloon pullotettua vettä.
Viking Line valitsee nykyisin luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia pyrkiessään tekemään ympäristötietoisia hankintoja. Laivoilla tarjottavaa kalaa hankkiessaan Viking Line noudattaa Ruotsin Miljöstyrningsrådetin luetteloa kestävistä kalakannoista.
Alusten Food Garden -ravintoloissa ei enää tar-
jota pöytävesiä muovipullossa. Sen sijaan tarjoillaan erityispuhdistettua hanavettä, joka pullotetaan ympäristöystävälliseen ja kierrätettävään lasipulloon. Ympäristöetuja on useita – vesipullojen kuljetustarve pienenee, samoin kuin kertakäyttöpullojen jätemäärä.
Siivouksessa sovelletaan erilaisia ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Laivoilla käytetään erityistä annostelulaitetta, joka sekoittaa pesuainetiivisteen
veteen etukäteen asetettujen kriteerien mukaisesti. Tarkan annostelun ansiosta vettä ja pesuainetta kuluu optimaalinen määrä aluksen hyttejä ja keittiöitä siivottaessa.
Mikrokuidusta valmistettujen siivousvälineiden käyttö vähentää pesuaineen ja veden kulutusta laivoilla.
Veden kulutuksen vähentämiseksi hanoihin ja suihkuihin on asennettu vettä säästävät suukappaleet. Nämä vähentävät veden virtausta vaikuttamatta käyttömukavuuteen. Myös alusten alipaine-WC:t vähentävät veden kulutusta.
Kaikki laivoilla syntyvä jäte kuljetetaan maihin kierrätettäväksi, uusiokäytettäväksi, poltettavaksi, kaatopaikalla käsiteltäväksi, kompostoitavaksi tai muulla tavoin loppukäsiteltäväksi hyväksytyllä vastaanottajalla. Viking XPRS:lle on asennettu laitteisto, joka mahdollistaa tehokkaan lajittelun ja biojätteen erilliskeräyksen. Mariellalla kaikki biojäte kerätään biojäteastioihin. Biojäte kuljetetaan tämän jälkeen mädätyslaitokseen biokaasun valmistamiseksi. Varustamon uuteen M/S Viking Grace alukseen tullaan asentamaan Viking XPRS:n laitteistoa vastaava laitteisto.
...materiaalien kierrätys säästää ympäristöä huomattavasti – lisääntyneen kierrätyksen myötä vähennämme vaikutustamme ilmastoon. Materiaalien kierrätys vaati paljon vähemmän energiaa kuin uuden saaminen luonnosta. Kiertokulku on hyödyksi ilmastolle.
...Viking Linen laivoilta on viety maihin kierrätettäväksi:
• 15 tonnia muovia, mikä vastaa 26 tonnin hiilidioksidisäästöjä (CO2) ja 138 320 km autolla ajamista moottoritiellä.
• 9 tonnia aluminiumia, mikä vastaa 90 tonnin hiilidioksidisäästöjä (CO2) ja 478 800 km autolla ajamista moottoritiellä.
• 2 600 tonnia käytettyjä öljyjä, mikä vastaa 4 550 tonnin hiilidioksidisäästöjä (CO2) ja 24 206 000 km autolla ajamista moottoritiellä.
• 428 tonnia lasipakkauksia. Kun kierrätettyä lasia sulatetaan uudeksi lasiksi, käytetään 20 prosenttia vähemmän energiaa verrattuna siihen, että käytetään raaka-aineina hiekkaa, soodaa ja kalkkia. Lasipakkaukset voidaan kierrättää kuinka monta kertaa tahansa ilman, että laatu huononee.
• 67 tonnia metallijätettä. Esimerkiksi säilykepurkkeihin käytettävän teräksen kierrätys säästää 75 prosenttia energiaa rautamalmin tuotantoon verrattuna.
• 770 tonnia paperi- ja pahvipakkauksia. Kierrätyksen myötä tarve uusien puiden kaatoon vähenee. Tonni kierrätyspaperia vastaa suunnilleen 14 puuta. Paperia voidaan kierrättää noin seitsemän kertaa.
...Viking XPRS:ltä ja Mariellalta on viety maihin biokaasutuotantoon 528 tonnia ruoanjätteitä, mistä saadaan 42 000 kuutiometriä biokaasua. 42 000 kuutiometriä biokaasua vastaa 47 700 litraa bensiiniä. Biokaasutuotanto ei lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää eikä pahenna kasvihuoneilmiötä. Tämän takia biokaasua kutsutaan hiilidioksidineutraaliksi.
...Viking Linen laivoilla on tarjoiltu 5 845 297 kuppia luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia. Luonnonmukaisessa viljelyksessä pavut saavat kasvaa satoisassa biologisessa ympäristössä ilman lannoitteita, kemiallisia torjunta-aineita tai geenimanipuloitua viljaa.
Turvallisuusohjelmamme ohjaa meriturvallisuutta ja sillä on Viking Linen toiminnassa korkein prioriteetti. Ohjausjärjestelmiemme ISMC:n (International Safety Management Code) ja ISPS:n (International Ship & Port Facility Security Code) kautta toimimme systemaattisesti tunnistaaksemme kaikki mahdolliset riskitilanteet ja estääksemme siten onnettomuuksia. Tavoitteenamme on parantaa turvallisuutta jatkuvasti.
Maissa toimiva organisaatio ylläpitää kriisivalmiutta alusten, terminaalien, Viking Line Bussin sekä Park Alandia Hotellin tukemiseksi mahdollisessa kriisitilanteessa. Metodinen turvallisuustyö, joka on toiminut monen vuoden ajan, on luonut menestyksekkään perustan organisaation turvallisuuskulttuurille. Sekä varustamon johto että alusten miehistö osallistuvat vakinaisen työnsä ohella turvallisuustyöhön.
Jokaisen laivan päällikkö vastaa aluksensa merikelpoisuudesta, mikä turvataan ennaltaehkäisevällä kunnossapito- ja turvallisuustyöllä. Merenkulkuviranomaiset Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vastaavat alusten valvonnasta ja suorittavat toistuvia tarkastuksia varmistaakseen, että kaikkia kansallisia ja kansainvälisiä sääntöjä seurataan. Turvallisuustyön tavoitteena on onnettomuuksien ja välikohtauksien estäminen. Jos kriisitilanne kaikesta huolimatta syntyy, on oltava tehokas valmius kohdata tämä.
Hyvän järjestyksen ja matkustajien viihtyisyyden ylläpitämiseksi varustamo on toimintavuoden aikana tehostanut valvontaa aluksilla ja terminaaleissa. Tämä on tapahtunut lisäämällä järjestyksenvalvojia sekä parantamalla ja tehostamalla matkatavaratarkastusta Tukholman terminaalissa.
Viking Line -konsernissa oli vuonna 2011 keskimäärin 3 060 työntekijää (3 087). Henkilöstöstä asui Suomessa 2 400 henkilöä (2 431), joista 621 (644) Ahvenanmaalla. Ruotsissa asui 545 (565), Saksassa 6 (6) ja Virossa 109 (85) Viking Linen työntekijää.
Suurin osa Viking Linen työntekijöistä työskentelee laivoilla. Merihenkilöstön määrä oli 2 305 (2 319) ja maissa työskentelevän henkilöstön määrä 755 (768). Maissa työskentelevistä naisten osuus oli 65,6 % ja miesten 34,4 %, kun taas merihenkilöstöstä naisia oli 41,8 % ja miehiä 58,2 %.
Viking Linen henkilöstötyön tavoitteena on varmistaa, että organisaation kaikilla tasoilla on tarvittava määrä ammattitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä, ja tehdä Viking Linesta houkutteleva työnantaja työmarkkinoiden yhä kovenevassa kilpailussa.
Kunnioitamme työntekijöitämme ja arvostamme aloitekykyä, vastuullisuutta ja avoimuutta. Henkilöstön tulee kohdata asiakkaitamme lämmöllä, inhimillisyydellä ja nöyryydellä pyrkimyksenä ylittää heidän odotuksensa. Henkilöstön tulee myös tuntea kunnioitusta toisiaan kohtaan, olla valmiina alituiseen oppimiseen ja jatkuvaan kehitykseen sekä työskennellä sen puolesta, että laivamme ovat turvallisia, hyvin hoidettuja ja ympäristöystävällisiä.
Viking Line pyrkii henkilöstöstrategiallaan kustannustehokkuuteen. Tavoitteena on, että aina olisi käytössä sellainen henkilöstövalmius, joka varmistaa riittävän pätevyyden kaikilla tasoilla "oikea henkilö oikeassa paikassa oikeaan aikaan" -periaatteen mukaisesti.
Osaavan, pätevän, motivoituneen ja oikein mitoitetun henkilöstön tarve varmistetaan rekrytoimalla, perehdyttämällä, osaamisen kehittämisellä ja esimiesten johtamisella. Osaamisen kehittämisen keskipisteenä on turvallisuus ja ympäristö, johtaminen sekä asiakkaiden kohtaaminen. Pitkä työkokemus on tärkeä voimavara, jota tulee hyödyntää ja jakaa varustamon kaikkien yksiköiden ja toimintojen välillä. Tarkoitukseen sopivien alueiden työnkierron avulla kehitetään osaamista ja samalla henkilöstö saa tarvittavaa vaihtelua ja virikkeitä työssään.
Merihenkilöstö Maissa työskentelevät
<20 20–29 30–39 40–49 50–59 60–69
Ikäjakautuma
hlöä
Emoyhtiö Viking Line Abp on noteerattu 5. heinäkuuta 1995 lähtien NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä. Konserniin kuuluvat Viking Linen täydessä omistuksessa olevat tytäryhtiöt Viking Line Skandinavien AB tytäryhtiöineen, Viking Rederi AB, OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä Viking Line Buss Ab. Viking Line Abp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15. kesäkuuta 2010 voimaan tullutta "Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance)".
Viking Line on julkaissut listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisen, arvopaperimarkkinalain 2. luvun 6 §:n tarkoittaman liikkeeseenlaskijan hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen (Corporate Governance Statement) internet-sivuillaan osoitteessa www.vikingline.fi.
Viking Line Abp on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Suomessa ja joka toimii Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksensä mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät valtaansa.
Viking Line Abp:n kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiöllä oli 31. joulukuuta 2011 2 824 osakkeenomistajaa.
Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa edellisen tilivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta, yhtiön voittovarojen tai tappion käyttämisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsee niin ikään hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heidän palkkioistaan.
Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous pidetään Maarianhaminassa ennen kesäkuun päättymistä. Edellinen varsinainen yhtiökokous pidettiin 15. huhtikuuta 2011. Kokousta koskevat tiedot ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla. Seuraava varsinainen yhtiökokous pidetään 18. huhtikuuta 2012.
Yhtiökokouskutsu julkaistaan kuulutuksena yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä. Kutsu julkaistaan myös yhtiön internetsivustolla.
Kutsu on annettava aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.
Yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden lisäksi kokouskutsussa on mainittava hallituksen tiedossa olevat ehdokkaat hallitustehtäviin. Tämä edellyttää, että ehdokkaat on nimennyt hallitus tai osakkeenomistajat, jotka yhdessä edustavat vähintään 10 %:a osakkeista, ja jos ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtävään. Lisäksi on esitettävä ehdotus tilintarkastajaksi.
Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten enemmistön ja ensimmäistä kertaa hallitukseen ehdolla olevien henkilöiden tulee olla läsnä yhtiökokouksessa.
Lisätietoja yhtiökokouksesta sekä yhtiön yhtiöjärjestys on saatavilla yhtiön kotisivuilla.
Yhtiön johdon muodostavat hallitus ja toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on sijainen. Hallitus on nimittänyt johtoryhmän.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä kolme varajäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estynyt, hänen tulee ensisijaisesti nimittää varajäsen, joka tulee kutsua hänen tilallensa. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tiettyä järjestystä hallituksen jäsenten nimittämiselle. Hallitus ei ole asettanut mitään valiokuntia.
Hallitus ei ole asettanut tilintarkastusvaliokuntaa, vaan se käsittelee suoraan kaikki tilintarkastukseen liittyvät tiedot.
Hallitus huolehtii yhtiön asioiden hoidosta. Se johtaa ja valvoo yhtiön operatiivista johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenet, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet ja riskienhallintaperiaatteet ja huolehtii johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Hallitus määrittelee yhtiön vision ja toimintaa ohjaavat arvot.
Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan hallitus vahvistaa toimintavuoden työjärjestyksen. Työjärjestykseen on sisällytettävä seuraavat tehtävät ja niiden ohjeellinen aikataulu:
– yhtiön vision ja strategian käsittely
– tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten käsittely
– tilintarkastajien raporttien käsittely
Lisäksi hallitus huolehtii tarvittaessa seuraavista asioista:
Kussakin hallituksen kokouksessa toimitusjohtaja esittää katsauksen operatiivisesta toiminnasta. Lisäksi hallitus saa jatkuvasti tietoa mm. määräajoin laadittavista taloudellisista katsauksista ja johtoryhmän kokouspöytäkirjoista. Hallituksen sihteerinä toimii yhtiön päälakimies.
Hallitus kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa. Kokouskutsu ja päätöksenteon edellyttämät asiakirjat toimitetaan jäsenille hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään neljä päivää ennen kokousta, ellei painavista syistä muuta johdu. Toimintakaudella 2011 hallitus kokoontui 12 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 85,7 %.
Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa hallitus. Toimisuhteen ehdoista määrätään kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja voidaan valita hallituksen jäseneksi, mutta ei sen puheenjohtajaksi. Mikael Backman on yhtiön toimitusjohtaja.
Toimitusjohtajan lisäksi hallitus nimittää toimitusjohtajan sijaisen sekä muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla liiketoiminnan ohjauksesta sekä strategisesta ja taloudellisesta suunnittelusta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa.
Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskua vastaan. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön palkitsemis- ja bonusjärjestelmään. Yhtiökokouksen päätöksellä hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat seuraavat:
| Euroa | 2011 | 2009/2010 |
|---|---|---|
| Vuosipalkkio, hallituksen puheenjohtaja |
20 000 | 20 000 |
| Vuosipalkkio, hallituksen muut varsinaiset jäsenet |
17 000 | 17 000 |
| Kokouspalkkio kokoukseen osallistuville, hallituksen jäsenet ja varajäsenet |
1 000 | 1 000 |
Toimintakaudella 2011 hallituksen palkkiona maksettiin yhteensä 205 000 euroa (241 000 euroa 2009/2010).
Korvauksena toimitusjohtajan työstä maksetaan kuukausipalkka, josta hallitus päättää vuosittain. Tilikaudella 2011 toimitusjohtaja palkka sekä ravinto- ja puhelinetu olivat yhteensä 227 690 euroa (332 145 euroa 2009/2010).
Toimitusjohtajan eläkkeeseen sovelletaan yleisiä eläke-ehtoja. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63–68 vuotta. Toimitusjohtajalla on 8 kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa sopimus työsopimuslain mukaisesti, kuitenkin siten, että toimitusjohtaja saa palkan 8 kuukaudelta irtisanomisajankohdan jälkeen. Muita yksilöllisiä sopimuksia hallituksen, johdon tai muun henkilökunnan irtisanomisajan korvauksista ei ole tehty.
Konsernissa on käytössä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmä yhtiön toimitusjohtajalle ja niille johtoryhmän jäsenille, jotka ovat kuuluneet konserninjohtoon koko vuoden. Bonuslisän suuruuteen vaikuttaa sekä tilikauden taloudellinen tulos että henkilökohtainen työpanos. Bonuslisä voi olla korkeintaan 35 % vuosipalkasta. Yhtiöllä ei ole osakesidonnaista palkkiojärjestelmää. Tilikaudella 2011 ei maksettu bonuslisiä (2009/2010 maksettiin yhteensä 145 592 euroa).
Lisätietoja korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille on konsernin tilinpäätöksessä, liitetiedot kohta 24 ja yhtiön verkkosivuilla.
Yhtiöllä on kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajat valitsee varsinainen yhtiökokous toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajat tarkastavat yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon. Suoritetun tarkastuksen jälkeen hallitukselle toimitetaan tarkastusraportti ja yhtiökokoukselle esitetään tilintarkastuskertomus.
Yhtiön varsinaiset tilintarkastajat ovat:
PricewaterhouseCoopers Oy Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2010
PricewaterhouseCoopers Oy Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2010
Varatilintarkastajina toimivat Sven-Harry Boman (KHT) ja Erika Sjölund (HTM).
Tilintarkastajien palkkion vahvistaa yhtiökokous. Voimassa olevan päätöksen mukaan palkkio maksetaan laskua vastaan. Konsernin tilintarkastuskulut olivat 99 969 euroa tilikaudella 2011 (99 821 euroa 2009/2010), josta 73 045 euroa (68 825 euroa 2009/2010) kohdistui emoyhtiöön. Kulut tilintarkastajien sekä tilintarkastusyhteisöjen muista konsulttipalveluista olivat 26 536 euroa tilikaudella 2011 (16 641 euroa 2009/2010).
Hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla olevan sisäisen tarkastustoimen tavoitteena on varmistaa tehokas ja tuloksellinen toiminta, luotettava tietopohja sekä määräysten ja toimintaperiaatteiden noudattaminen. Riskienhallinta on integroitu osa konsernin toiminnan kontrollia ja valvontaa. Liiketoiminnan riskit esitetään hallituksen toimintakertomuksessa ja taloudellisia riskejä käsitellään konsernin tilinpäätöksen yhteydessä, liitetiedot kohta 25.
Hallitus seuraa jatkuvasti konsernin tuloskehitystä ja taloudellista asemaa sisäisen raportointijärjestelmän avulla. Sisäinen valvontajärjestelmä koostuu yksityiskohtaisesta sisäisestä kirjanpidosta, jota täsmäytetään liikekirjanpitoon. Konsernin rahoitus- ja maksuvalmiustilannetta arvioidaan jatkuvasti.
Tilintarkastajat arvioivat jatkuvasti sisäistä tarkastusjärjestelmää hallitukselle toimittamissaan tarkastusraporteissa.
Viking Line noudattaa arvopaperimarkkinalain sisäpiirimääräyksiä ja NASDAQ OMX Nordic, Helsingin sisäpiiriohjeita. Yhtiön lakiasiainosasto vastaa tästä osa-alueesta. Viking Linen sisäpiiriläisiin kuuluvat arvopaperimarkkinalain 5 luvun 3 §:n mukaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, tilintarkastajat sekä ne henkilöt ylimmässä johdossa, jotka säännöllisesti saavat sisäpiiritietoa ja joilla on oikeus päättää yhtiön tulevasta kehityksestä ja liiketoiminnan harjoittamisesta. Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset sisältävän virallisen sisäpiirirekisterin lisäksi Viking Line ylläpitää yhtiön sisäistä sisäpiirirekisteriä yhtiön palveluksessa olevista henkilöistä, jotka asemansa tai työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Viking Linen kotisivuilla on linkit yhtiön viralliseen sisäpiirirekisteriin, josta ilmenevät rekisteriin merkityt henkilöt sekä heidän ja heidän lähipiirinsä Viking Linen osakkeita koskevat omistukset.
Lisätietoa yhtiön hallinnosta ja johdosta löytyy Viking Linen verkkosivuilla.
Ben Lundqvist Toimitusjohtaja, Ångfartygs Ab Alfa, Rederi Ab Hildegaard sekä Lundqvist Rederierna Ab Synt. 1943 Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1995 Hallituksen jäsen vuodesta 1978
Jesper Blomsterlund Toimitusjohtaja, Ab Rafael Synt. 1974 Hallituksen jäsen vuodesta 2010
Nils-Erik Eklund Toimitusjohtaja, Viking Line Abp 11. helmikuuta 2010 asti Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 1997
Erik Grönberg Toimitusjohtaja, Shopex Marketing AB Hallituksen puheenjohtaja, Ge-Te Media AB Synt. 1943 Hallituksen jäsen vuodesta 2004
agneta karlsson Taloustieteiden tohtori Associate Professor Synt. 1954 Hallituksen jäsen vuodesta 2006
dick lundqvist Hallituksen puheenjohtaja, Lundqvist Rederierna Ab sekä Rederi Ab Hildegaard Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 2000
lars g nordström Hallituksen puheenjohtaja, Vattenfall AB Hallituksen jäsen, Nordea Bank AB Synt. 1943 Hallituksen jäsen vuodesta 2006
Hallituksen varajäsenet ovat Carita Blomsterlund, Trygve Eriksson ja Stefan Lundqvist.
mikael backman Toimitusjohtaja vuodesta 2010 Synt. 1966 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2009
jan hanses
Toimitusjohtajan sijainen Varatoimitusjohtaja vuodesta 2005 Henkilöstö ja lakiasiat Synt. 1961 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988
kent nyström Varatoimitusjohtaja vuodesta 1990 Talous ja IT Synt. 1948 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1986
peter hellgren Markkinointijohtaja vuodesta 2011 Myynti ja markkinointi Ruotsissa Synt. 1967 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1994
anni kallioniemi Markkinointijohtaja vuodesta 2011 Myynti ja markkinointi Suomessa Synt. 1957 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2011
bengt lindberg Johtaja Markkinatuki Synt. 1948 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1973
harri winter Operatiivinen johtaja Kaupalliset matkustajapalvelut Synt. 1952 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1995
tony öhman Johtaja Marine Operations ja kiinteistöt Synt. 1953 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1989
Lisätietoja hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä on saatavissa yhtiön kotisivuilla.
Konserniyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2011, kun taas vertailutiedot käsittävät 1. marraskuuta 2009 – 31. joulukuuta 2010, toisin sanoen neljätoista kuukautta. Tilikauden toteuma ei siten ole vertailukelpoinen edellisvuoden toteuman kanssa.
Konsernin liikevaihto oli jaksolla 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2011 504,3 miljoonaa euroa (569,9 Meur 1. marraskuuta 2009 – 31. joulukuuta 2010). Liiketulos oli 9,8 miljoonaa euroa (16,1 Meur). Rahoitustuotot ja -kulut olivat -1,9 miljoonaa euroa (-1,7 Meur). Konsernin tulos ennen veroja oli 7,9 miljoonaa euroa (14,4 Meur). Tulos verojen jälkeen oli 7,6 miljoonaa euroa (10,5 Meur).
Konsernin kulut olivat 497,1 miljoonaa euroa (558,7 Meur). Polttoainekulut lisääntyivät kohonneiden polttoainehintojen johdosta ja olivat 62,1 miljoonaa euroa (56,3 Meur). Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 121,7 miljoonaa euroa (137,4 Meur). Viking Line on sopinut Maarianhaminan kaupungin kanssa 1990- luvulta peräisin olevista kiistanalaisista satamamaksuista. 1,1 miljoonan euron sovittelukorvaus on tuloutettu liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Ruotsin kruunun vahvistuminen on vaikuttanut tuottoihin positiivisesti, mutta se on myös vaikuttanut konsernin kustannusten kohoamiseen. Nettoefekti konsernille on positiivinen.
Viisivuotiskatsauksessa esitetään tietoja konsernin taloudellisesta asemasta ja tuloksesta viideltä vuodelta.
Konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtiliikennettä seitsemällä aluksella pohjoisella Itämerellä. Konsernin alukset liikennöivät samoilla linjoilla kuin 2009/2010.
Matkustajamäärät Viking Linen aluksilla olivat toimintavuoden aikana 6 351 714 matkustajaa. Viking Linen rahtimäärät olivat 114 795 yksikkökuormaa.
Viking Line on vahvistanut markkinaosuuksiaan toimintavuoden 2011 aikana risteilyliikenteessä Tukholman ja Maarianhaminan välillä 1,1 prosenttiyksiköllä 51,6 prosenttiin. Markkinaosuus vahvistui myös lyhyessä reittiliikenteessä Ahvenanmerellä 0,1 prosenttiyksiköllä 43,2 prosenttiin. Linjalla Helsinki–Maarianhamina–Tukholma markkinaosuus supistui 1,3 prosenttiyksiköllä 46,0 prosenttiin ja linjalla Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma 0,2 prosenttiyksiköllä 49,3 prosenttiin. Linjalla Helsinki–Tallinna markkinaosuus supistui 0,6 prosenttiyksiköllä 24,2 prosenttiin. Konsernin kokonaismarkkinaosuus liikennöintialueella oli täten 34,0 %. Viking Linen rahtimarkkinaosuus supistui 1,1 prosenttiyksiköllä 19,8 prosenttiin.
Linjalle Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma rakennettavan uuden aluksen suunnittelutyöt ovat tähän asti edenneet suunnitelmien mukaan. Aluksen rakennustyöt aloitettiin 28. syyskuuta 2011 STX Finland Oy:n telakalla Turussa. Euroopan unionin komissio ei ole kuitenkaan vielä hyväksynyt liikenne- ja viestintäministeriön myöntämää 28 miljoonan euron ympäristötukea. Aluksen noin 230 miljoonan euron nettoinvestointi rahoitetaan pääasiallisesti 185,0 miljoonan euron pitkäaikaisella lainalla Finnish Export Credit Ltd:ltä.
Konsernin investoinnit olivat toimintavuoden aikana 36,9 Meur (8,7 Meur), mistä 26,4 miljoonaa euroa koskee ennakkomaksuja yllämainitusta alusrakennussopimuksesta STX Finland Oy telakan kanssa.
Välimiesten päätös, koskien laivanrakennussopimusta espanjalaisen telakan Astilleros de Sevillan kanssa, sai lopullisen lainvoiman 16. elokuuta 2011. Viking Line on tämän jälkeen saanut takaisin maksetut ennakkomaksut sekä korkohyvityksen. Takaisinmaksu, joka oli 39,2 miljoonaa euroa sekä 5,0 miljoonan euron korkohyvitys, on maksettu Viking Linelle 6. lokakuuta 2011. Korkohyvitys on tuloutettu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Korkohyvitys oli 0,7 Meur 2011 ja 4,3 Meur 2009/2010.
Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 55,7 miljoonaa euroa (57,9 Meur). Tämän lisäksi lyhytaikaisissa saamisissa on 20,0 miljoonan euron (0,0 Meur) pankkitalletuksia, joiden juoksuaika on 3-12 kuukautta. Liiketoiminnan nettorahavirta oli 30,6 miljoonaa euroa (53,5 Meur).
Risteilyjen ja lauttaliikenteen markkinat Itämerellä ovat vakaat mutta alttiina kovalle kilpailulle. Poliittiset päätökset voivat muuttaa Viking Linen toimintaedellytyksiä mahdollisilla negatiivisilla seurauksilla liiketoiminnalle. Ahvenanmaan veropoikkeus, joka mahdollistaa verottoman myynnin Ahvenanmaan liikenteessä, on kuitenkin pysyvä. EU-komission suuntaviivat merenkulun edistämiseksi, mitkä mahdollistavat merimiesten nettopalkkajärjestelmän, tarkastetaan vuoden 2012 aikana. Tällä hetkellä arvioidaan, että merenkulun tuen suuntaviivoja jatketaan ilman olennaisia muutoksia. Suomen hallituksen hallitusohjelmassa sovitun säästöohjelman ei arvioida koskevan suomalaisten merimiesten veroja ja sosiaalimenoja koskevaa tukea vuonna 2012.
Konsernin liiketoiminta on riippuvainen toimivista logistiikka- ja tietojärjestelmistä. Häiriöillä liikenteessä tai tietoyhteyksissä voi olla negatiivinen vaikutus konsernin tulokselle. Viking Line pyrkii minimoimaan suunnittelemattomien liikennekatkosten riskiä hyvin kehitetyllä turvajärjestelmällä, asianmukaisella koulutuksella ja säännöllisillä harjoituksilla. Tietojenkäsittelyn riskit minimoidaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia turvajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia työtapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien luotettavuuteen.
Konsernin alusten kirjanpitoarvo on 196,0 miljoonaa euroa (214,7 Meur). Alukset on vakuutettu kasko- ja kaskoetuusvakuutuksissa 488,5 miljoonan euron arvosta (488,5 Meur). Kaikille aluksille on lisäksi otettu lakko- ja P&I-vakuutus.
Polttoainehintojen vaihtelulla on suora vaikutus konsernin tulokseen. Konserni on myös alttiina erilaisille rahoitusriskeille, mm. valuuttakurssien vaihteluille. Tuotot muodostuvat euroina ja ruotsin kruunuina. Suurin osa operatiivisesta kassavirrasta tulee euroina. Myyntitavaroiden ja polttoaineen hintoihin vaikuttavat ulkomaiset valuutat, pääasiassa US-dollarit. Konsernin pyrkimyksenä on ylläpitää hyvää likviditeettiä ollakseen valmiina kohtaamaan negatiivisia muutoksia liiketoiminnan kassavirroissa.
Vuonna 2013 toimitettavaksi STX Finland Oy -telakalta tilatun aluksen myötä yhtiön korolliset velat ja maksuvalmiusriski tulevat kasvamaan. Lainalla on 12 vuoden juoksuaika, kiinteä korko ja se sisältää muun muassa vaatimuksia tietystä omavaraisuusasteesta.
Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta löytyy konsernin liitteestä 25.
Viking Linen pyrkimyksenä on harjoittaa matkustaja-alusliikennettä ympäristön ja turvallisuuden huomioon ottavalla tavalla. Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Pitkäjänteisen ja aktiivisen ympäristöpanostuksen avulla varustamo on kehittänyt ympäristötyön, joka ulottuu laajemmalle kuin voimassa olevat Itämeren matkustajaliikennettä koskevat säännöt. Varustamon ympäristötyö keskittyy alustoimintaan, jossa ympäristön suojelemisen suhteen saavutetaan suurin hyöty.
Konsernin pääkonttori ja kaikki alukset ovat ympäristösertifioituja ISO 14001 -standardin mukaisesti.
Viking Line täyttää kansainväliset yleissopimukset ISMC (International Safety Management Code) ja ISPS (International Ship and Port Facility Security Code). Varustamo vastaa siitä, että alukset, niiden henkilökunta ja maissa toimiva organisaatio kaikilta osin täyttävät matkustaja- ja rahtiliikenteelle asetetut säännöt. Merenkulkuviranomaiset vastaavat alusten turvallisuusvarustusten, palotorjunnan, kommunikointivälineiden, vakauden ja turvallisuusorganisaation valvonnasta. Aluksilla turvallisuusvalmiudesta vastaa turvallisuusorganisaatio, jota säännöllisesti koulutetaan ja harjoitetaan tehtäviinsä. Viking Linellä on myös erityinen turvallisuus- ja kriisinhallintasuunnitelma, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelmaa testataan säännöllisesti sekä maissa että aluksilla järjestettävillä realistisilla harjoituksilla.
liiketulos
Viking Line -konsernissa oli vuonna 2011 keskimäärin 3 060 työntekijää (3 087). Koko henkilöstöstä asui Suomessa 2 400 henkilöä (2 431), joista 621 (644) Ahvenanmaalla. Ruotsissa asuvien työntekijöiden määrä oli 545 henkilöä (565). Saksassa asui 6 (6) ja Virossa 109 (85) henkilöä.
Suurin osa Viking Linen työntekijöistä työskentelee merellä. Merihenkilöstön määrä oli 2 305 (2 319) ja maissa työskentelevän henkilöstön määrä oli 755 (768).
Viking Line Abp:llä ei ole ulkomaisia sivuliikkeitä. Ulkomaiset tytäryhtiöt ilmenevät konsernin liitteestä 24.
Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Ben Lundqvist sekä jäsenet Jesper Blomsterlund, Nils-Erik Eklund, Erik Grönberg, Agneta Karlsson, Dick Lundqvist ja Lars G Nordström. Hallituksen varajäsenet ovat Carita Blomsterlund, Trygve Eriksson ja Stefan Lundqvist.
Yhtiön toimitusjohtaja on Mikael Backman. Toimitusjohtajan sijainen on Jan Hanses.
Tilintarkastajina toimivat Johan Kronberg (KHT) ja Martin Grandell (KHT). Varatilintarkastajat ovat Sven-Harry Boman (KHT) ja Erika Sjölund (HTM).
Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita. Toimitusjohtajalla on kahdeksan kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa sopimus työehtosopimuslain mukaan, jolloin toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksan kuukauden palkka irtisanomisajankohdan jälkeen. Muita yksilöllisiä sopimuksia hallituksen, johdon tai muun henkilökunnan irtisanomisajan korvauksista ei ole tehty. Lisätietoja lähipiiritapahtumista löytyy konsernin liitteestä 24. Tietoja yhtiön hallinnosta ja johdosta löytyy Viking Linen verkkosivuilta.
Viking Line Abp:n kaikki 10 800 000 osaketta muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita. Lisätietoja Viking Linen osakkeesta löytyy kohdasta "Osaketietoja".
Konsernin alukset tulevat liikennöimään vuonna 2012 tavanomaisesti vakinaisilla linjoillaan. Viking Line Abp arvioi matkustajamäärien ja tuloksen säilyvän suurin piirtein vuoden 2011 tasolla.
Viking Line Abp:n tase per 31. joulukuuta 2011 osoittaa, että vapaa oma pääoma on 67 306 174,33 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle:
| Osinkona jaetaan 0,50 euroa/osake | 5 400 000,00 euroa |
|---|---|
| Vapaaseen omaan pääomaan jätetään | 61 906 174,33 euroa |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus arvioi voitonjaon olevan perusteltu niitä vaatimuksia vasten, joita toiminnan luonne, laajuus ja riskit asettavat oman pääoman suuruudelle.
| MEUR | Liite | 2011 1.1–31.12 12 kuukautta |
2009/2010 1.11–31.12 14 kuukautta |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 2 | 504,3 | 569,9 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 2,5 | 4,8 |
| Kulut | |||
| Tavarat ja palvelut | 4 | 141,3 | 160,4 |
| Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 5 | 121,7 | 137,4 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | 28,3 | 34,1 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | 205,8 | 226,8 |
| 497,1 | 558,7 | ||
| LIIKETULOS | 9,8 | 16,1 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 1,5 | 2,4 |
| Rahoituskulut | 8 | -3,4 | -4,1 |
| TULOS ENNEN VEROJA | 7,9 | 14,4 | |
| Tuloverot | 9 | -0,3 | -3,9 |
| TILIKAUDEN TULOS | 7,6 | 10,5 | |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,5 | |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS | 7,6 | 10,9 | |
| Tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 7,6 | 10,5 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 7,6 | 10,9 | |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa | 10 | 0,70 | 0,97 |
| MEUR | Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 11 | 1,1 | 1,2 |
| Maa-alueet | 12 | 1,1 | 1,1 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 12 | 6,6 | 5,7 |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot | 12 | 0,5 | 0,5 |
| Alukset | 12 | 196,0 | 214,7 |
| Koneet ja kalusto | 12 | 5,4 | 5,4 |
| Ennakkomaksut | 12 | 26,4 | - |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 13 | 0,0 | 0,0 |
| Saamiset | 14 | 0,8 | 0,0 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 237,9 | 228,6 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 15 | 13,7 | 12,0 |
| Tuloverosaamiset | 1,4 | 0,0 | |
| Takaisinperityt ennakkomaksut | - | 39,2 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 16 | 49,0 | 32,6 |
| Rahavarat | 17 | 55,7 | 57,9 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 119,8 | 141,7 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 357,7 | 370,3 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Oma pääoma | 18 | ||
| Osakepääoma | 1,8 | 1,8 | |
| Rahastot | 0,0 | 0,0 | |
| Muuntoerot | 0,1 | 0,1 | |
| Kertyneet voittovarat | 164,4 | 163,7 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 166,3 | 165,7 | |
| Oma pääoma yhteensä | 166,3 | 165,7 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 19 | 31,2 | 33,9 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 20 | 81,5 | 89,9 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 112,7 | 123,8 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 20 | 8,6 | 8,7 |
| Tuloverovelat | 0,0 | 4,5 | |
| Ostovelat ja muut velat | 21 | 70,0 | 67,6 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 78,6 | 80,8 | |
| Velat yhteensä | 191,4 | 204,6 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 357,7 | 370,3 |
| 2011 | 2009/2010 | |
|---|---|---|
| MEUR | 1.1–31.12 12 kuukautta |
1.11–31.12 14 kuukautta |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden tulos Oikaisut |
7,6 | 10,5 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 28,3 | 34,1 |
| Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa | -1,1 | 4,1 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 2,4 | 2,3 |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -0,6 | -0,5 |
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| Tuloverot | 0,3 | 3,9 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 3,7 | 0,6 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1,6 | -0,8 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | 2,4 | -0,2 |
| Maksetut korot | -2,1 | -2,4 |
| Maksetut muut rahoituskulut | -0,2 | 0,0 |
| Saadut korot | 0,3 | 0,3 |
| Saadut muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| Maksetut verot | -8,9 | 1,4 |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA | 30,6 | 53,5 |
| INVESTOINNIT | ||
| Alusinvestoinnit | -6,9 | -5,5 |
| Muut käyttöomaisuusinvestoinnit | -3,6 | -2,9 |
| Ennakkomaksut | -26,4 | -0,3 |
| Takaisinperityt ennakkomaksut | 39,2 | - |
| Muun käyttöomaisuuden myynti | 0,4 | 0,1 |
| Myytävissä olevien sijoitusten myynti | - | 0,1 |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | 0,0 | 0,0 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 |
| INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA | 2,8 | -8,4 |
| RAHOITUS | ||
| Pitkäaikaisten velkojen nostot | 0,2 | 0,5 |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | -8,7 | -27,0 |
| Maksetut osingot | -7,0 | -7,6 |
| RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA | -15,5 | -34,1 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | 17,9 | 10,9 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 57,9 | 47,0 |
| Eräpäivään asti pidettävien sijoitusten muutos | -20,0 | - |
| RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA | 55,7 | 57,9 |
| MEUR | Osake pääoma |
Rahastot | Muunto erot |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.11.2009 | 1,8 | 0,0 | -0,1 | 160,6 | 162,4 |
| Osingonjako | -7,6 | -7,6 | |||
| Tilikauden laaja tulos (14 kuukautta) | 0,0 | 0,2 | 10,7 | 10,9 | |
| Oma pääoma 31.12.2010 | 1,8 | 0,0 | 0,1 | 163,7 | 165,7 |
| Oma pääoma 1.1.2011 | 1,8 | 0,0 | 0,1 | 163,7 | 165,7 |
| Osingonjako | -7,0 | -7,0 | |||
| Tilikauden laaja tulos | 0,0 | -0,1 | 7,7 | 7,6 | |
| Oma pääoma 31.12.2011 | 1,8 | 0,0 | 0,1 | 164,4 | 166,3 |
Viking Line konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtitoimintaa pohjoisen Itämeren liikennöintialueella päämarkkinoiden ollessa Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Baltia. Konserniin kuuluu lisäksi tulosyksikkö Park Alandia Hotell ja Viking Line Buss Ab. Konsernin emoyhtiö on Viking Line Abp kotipaikkanaan Maarianhamina. Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä. Emoyhtiön rekisteröity osoite on Norragatan 4, AX-22100 Maarianhamina. Tilinpäätös on saatavissa osoitteessa www.vikingline.fi ja konsernin pääkonttorissa.
Yhtiön hallitus on allekirjoittanut ja hyväksynyt kokouksessaan 15. helmikuuta 2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Tilinpäätös esitetään yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.
Konsernin tilinpäätös on laadittu noudattaen IFRS -standardeja (International Financial Reporting Standards). Tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu per 31.12.2011 voimassa olevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. IFRS -standardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Konserni soveltaa 1.tammikuuta 2011 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja:
• Uudistettu IAS 24 "Lähipiiriä koskevat tiedot". Standardi ei ole aiheuttanut muutoksia konsernin liitetietoihin.
• Muilla tilikauden aikana voimaantulleilla IAS- ja IFRS -standardeilla ja IFRIC -tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei muuta ilmene alla olevista laadintaperiaatteista tai muista liitetiedoista.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS -standardien mukaisesti yritysjohto joutuu arvioinneissaan ja laskelmissaan turvautumaan tulevaisuuden arviointeihin, joilla on vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja velkojen, tuottojen ja kulujen sekä muun informaation lukuihin. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioinneista ja oletuksista. Tulevat tapahtumat voivat muuttaa tehtyjen arvioiden ja oletusten perusteita.
Konsernin alusten arvostus kuuluu tärkeimpään arviointeja vaativaan alueeseen, katso konsernin liite 12. Alusten jäännösarvojen tai taloudellisen vaikutusajan arvioiden muuttuminen vaikuttaa poistojen määrään, mikä puolestaan vaikuttaa tulokseen.
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön Viking Line Abp ja kaikki tytäryhtiöt. Konserni soveltaa 1. tammikuuta 2011 lähtien kalenterivuotta tilikautena. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2011, kun taas vertailutiedot käsittävät 1. marraskuuta 2009 – 31. joulukuuta 2010, toisin sanoen neljätoista kuukautta. Tilikauden toteuma ei siten ole vertailukelpoinen edellisvuoden toteuman kanssa.
Tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää. Menetelmän mukaisesti kaikki hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Kaikki tytäryhtiöt on hankittu ennen siirtymistä IFRS:n mukaiseen raportointiin. Nämä hankinnat esitetään kuten aikaisemmin suomalaisten kirjanpitoperiaatteiden mukaan.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu.
Konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, mikä on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Pyöristyksistä voi syntyä +/– 0,1 miljoonan euron pyöristyseroja.
Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja, kun taas ei-monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen transaktiopäivän kursseja. Muuntamisen yhteydessä syntyneet kurssierot esitetään tuloslaskelmassa.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden keskikurssia, kun taas taseet on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Tästä aiheutuvat muuntoerot esitetään oman pääoman yhteydessä. IFRS -standardeihin siirtymisen jälkeen syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa omana eränään.
Konsernilla ei ole tilinpäätöspäivänä kirjattuja liikearvoja.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja. Nämä arvostetaan alkuperäisiin hankintamenoihin, joista vähennetään yhtä suuret vuotuiset poistot arvioituna taloudellisena vaikutusaikana, joka on 5–10 vuotta.
Alusten teknologiaan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu pääasiassa valmistajien toimesta. Konsernilla ei ole varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn historialliseen hankintamenoon. Hyödykkeiden jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain ja niitä korjataan, mikäli niissä tapahtuu oleellisia muutoksia.
Konsernin alukset muodostavat huomattavimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo arvioidun taloudellisen vaikutusajan lopussa. Alukset on jaettu merkittäviin osakokonaisuuksiin. Poistot tehdään pääasiassa tasapoistoina kunkin osakokonaisuuden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Vuonna 2007/2008 on uusien alusten poistosääntöjä tarkistettu. Laivan runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Merkittävät perusparannusmenot merkitään taseen varoihin, mikäli on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Perusparannusmenoista tehdään poisto sen hyödykkeen yhteydessä, johon meno liittyy, hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, kuitenkin vähintään viitenä vuotena. Viking Linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.
Taseen varoihin merkityistä vuokralle otettujen kiinteistöjen perusparannusmenoista tehdään tasapoistot. Muista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:
| Alukset20–25 vuoden tasapoisto | |
|---|---|
| Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet 15 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, telakoinnit2–3 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, koneet ja kalusto 25 % jäännösarvopoisto | |
| Rakennukset 4–7 % jäännösarvopoisto | |
| Rakennelmat20–25 % jäännösarvopoisto | |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot 5–10 vuoden tasapoisto | |
| Koneet ja kalusto 25 % jäännösarvopoisto | |
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa.
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mu-
kaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista sekä laivanrakennuksen suunnittelun ja teknisen valvonnan palkka- ja matkakuluista. Rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen korkokulut aktivoidaan.
Omaisuuserien kirjanpitoarvot ovat säännönmukaisen tarkastelun kohteena sen havaitsemiseksi, onko ulkoisia tai sisäisiä viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli jonkun omaisuuserän osalta havaitaan tällaisia viitteitä, silloin määritellään kyseisen erän kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan niiden käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Käyttöarvoa laskettaessa vastaisuudessa saatavat rahavirrat diskontataan nykyarvoon diskonttauskoroilla, jotka vastaavat kyseisen omaisuuserän keskimääräisiä pääomakustannuksia ennen veroja.
Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus esitetään tuloslaskelmassa arvonalentumisena.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoista tehdyt arvonalentumiset peruutetaan, liikearvosta tehtyä arvonalentumista lukuun ottamatta, jos arvoissa, joita on käytetty omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen, on tapahtunut muutos. Arvonalentuminen peruutetaan siten, että kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää, kuitenkin korkeintaan siihen määrään asti, joka vastaisi omaisuuserän kirjanpitoarvoa, mikä se olisi ollut, mikäli arvonalentumista ei olisi tehty, ottaen huomioon omaisuuserästä tehtävät poistot.
Tilikaudella 2011 ei ole löytynyt viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut.
IAS 39:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin luokkiin: 1) käypiin arvoihin tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, 2) eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, 3) lainasaamisiin ja myyntisaamisiin, sekä 4) myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.
Pankkitalletukset, joiden juoksuaika on 3-12 kuukautta, luokitellaan eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi ja ne esitetään lyhytaikaisissa saamisissa. Konsernin muut rahoitusvaroihin luettavat sijoitukset luokitellaan myytävissä oleviksi. Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet esitetään taseessa käypään arvoon. Rahoitusvarojen hankinnat ja myynnit kirjataan maksuajankohtana. Hankintahetken jälkeen pitkäaikaiset saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen, minkä arvioidaan vastaavan käypää arvoa ottaen huomioon vallitsevat ehdot tilinpäätöspäivänä.
Rahoitusvelat esitetään lähtökohtaisesti niiden alkuperäisiin käypiin arvoihin velkaa nostettaessa. Järjestelymenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Hankintahetken jälkeen velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen, minkä arvioidaan vastaavan käypää arvoa ottaen huomioon vallitsevat ehdot tilinpäätöspäivänä. Pitkäaikaiset velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, kun taas lyhytaikaisten velkojen juoksuaika on alle 12 kuukautta. Konsernin korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia.
Viking Line irtisanoi 8. helmikuuta 2010 laivanrakennussopimuksen Astilleros de Sevillan kanssa. Takaisin vaaditut 39,2 miljoonan euron maksetut ennakkomaksut on kirjattu lyhytaikaisiin varoihin 31. joulukuuta 2010 ja maksettu takaisin vuonna 2011.
Vaihto-omaisuus on arvostettu painotettuun keskihankintahintaan tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
Rahavarat muodostuvat pantatuista talletuksista, käteisestä rahasta ja pankkitileistä sekä erittäin likvideistä lyhytaikaisista sijoituksista, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta hankintapäivästä laskettuna. Lyhyen juoksuajan omaavien rahavarojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja.
Johto on määrittänyt toimintasegmentit konserninjohdon käsittelemän tiedon perusteella. Viking Line soveltaa matriisiorganisaatiota, jossa operatiivinen vastuu jaetaan alueisiin Matkustajahankinta, Myynnit aluksilla sekä Marine Operations. Näiden alueiden toimintaa, taloudellisia tulosarvioita ja suunnitelmia seurataan kaikilla aluksilla ja arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Alukset täyttävät myös kaikki sulautumiskriteerit. Konsernin toiminta on täten jaettu toimintasegmentteihin Alukset ja Jakamaton. Toimintasegmentti Alukset käsittää alustoimintaan liittyvät tuotot ja kulut sekä poistot. Toimintasegmentti Jakamaton käsittää pääasiallisesti jakamattomia markkinointi- ja hallintokuluja. Jakamattomaan kuulu myös tulosyksikkö Park Alandia Hotell ja Viking Line Buss Ab, jotka ovat tukitoimintoja alustoiminnalle ja ne kerryttävät vähemmän kuin 10 % konsernin liikevaihdosta, liiketuloksesta ja varoista. Varoja ja velkoja toimintasegmentteihin eroteltuina ei raportoida konsernijohdolle.
Liikevaihtoon sisällytetään myyntituotot, joista on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot, ja joita on korjattu kurssieroilla. Myyntituottoina esitetään myyntitulot tavaroista ja palveluista, jotka on luovutettu asiakkaille ja joiden omistamisesta tai palveluiden käytöstä koituvat edut ovat siirtyneet asiakkaille ja konserni näin ollen on luovuttanut sen suoritteen, josta asiakkaat maksavat. Ennakkomaksut esitetään taseessa muissa lyhytaikaisissa veloissa. Mahdolliset luottotappiot tai muut saamisten arvonalentumiset esitetään kuluina tuloslaskelmassa. Konsernilla ei ole varsinaista kanta-asiakasohjelmaa. Tulevat ilmaiset tai alennetut bonusluonteiset matkat kirjataan myynnin korjauserinä.
Viking Line irtisanoi 8. helmikuuta 2010 laivanrakennussopimuksen Astilleros de Sevillan kanssa ja vaati takaisin maksetut 39,2 miljoonan euron ennakkomaksut sekä niihin kuuluvan korkohyvityksen. Takaisinmaksu on maksettu Viking Linelle 6. lokakuuta 2011. Korkohyvitys on tuloutettu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Korkohyvitys oli 0,7 Meur 2011 ja 4,3 Meur 2009/2010.
Viking Line on sopinut Maarianhaminan kaupungin kanssa 1990- luvulta peräisin olevista kiistanalaisista satamamaksuista. 1,1 miljoonan euron sovittelukorvaus on tuloutettu liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Viking Linellä on erilaisia eläkejärjestelyjä niissä maissa, joissa konserni toimii. Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa vakuutusyhtiöissä, jotka siis vastaavat konserniyhtiöiden lakisääteisistä eläkevelvoitteista. Kaikki konsernin eläkeratkaisut on tällä hetkellä luokiteltu maksupohjaisiksi. Eläkevakuutusmaksut esitetään kuluina tuloslaskelmassa sinä tilikautena, jota veloitus koskee.
Viking Line irtisanoi muutaman työntekijän syksyllä 2011. Näihin irtisanomisiin liittyvät korvaukset kirjataan palkka ja työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ja jäljellä olevat korvaukset siirretään taseen muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Konsernilla ei ole muuten etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä tai muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Toimitusjohtajalle maksetaan kuitenkin kahdeksan kuukauden palkka, mikäli yritys irtisanoo sopimuksen. Konsernissa on käytössä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmä yhtiön toimitusjohtajalle ja niille johtoryhmän jäsenille, jotka ovat kuuluneet konserninjohtoon koko vuoden. Kannusteen määrään vaikuttavat sekä tilikauden taloudellinen tulos että henkilökohtainen työpanos. Johtoryhmän palkitsemis- ja kannustinjärjestelmästä aiheutuneet kulut kirjataan tuloslaskelman palkka ja työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sillä tilikaudella joka oikeuttaa bonukseen. Konsernilla ei ole osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. Konsernin johtohenkilöiden kanssa ei ole solmittu erityisiä eläkesopimuksia.
Konserni nauttii EU:n suuntaviivojen mukaista valtiollista tukea Suomesta ja Ruotsista koskien merihenkilöstön veroja ja sosiaalimenoja. Saadut palautukset esitetään tuloslaskelman palkka- ja työsuhde-etuuksista aiheutuneiden kulujen yhteydessä sillä kaudella, jolloin palautusten peruste on syntynyt, katso konsernin liite 5.
Konsernin leasing- ja vuokrasopimukset on luokiteltu muiksi kuin rahoitusleasingsopimuksiksi. Tästä seuraa, että vuokratulot ja -menot esitetään tuloslaskelmassa tasaerinä vuokrakaudelta, katso konsernin liite 22.
Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista, aikaisempien tilikausien verojen korjauksista ja laskennallisista veroista.
Tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvät verot on laskettu kussakin maassa vallitsevan verokannan mukaan. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa paitsi niissä tapauksissa, joissa alla oleva liiketapahtuma esitetään oman pääoman muutoksena, jolloin myös siihen kohdistuva verovaikutus esitetään oman pääoman yhteydessä.
Laskennalliset verot lasketaan kaikille kirjanpidon ja verotuksen arvojen väliaikaisille eroille. Suurimmat erot kohdistuvat kertyneille poistoeroille. Laskennalliset verot lasketaan ennen tilinpäätöspäivää vahvistettujen verokantojen mukaan. Suomalaisten yhtiöiden laskennallisia veroja laskettaessa per 31.12.2011 on käytetty vuoden 2012 verokantaa 24,5 %. Virolaisen tytäryhtiön jakamattomille voittovaroille ei ole raportoitu laskennallista verovelkaa, koska niitä ei ole tarkoitus jakaa lähitulevaisuudessa. Konsernin taseessa ei ole esitetty laskennallisia verosaamisia.
Konserni ottaa käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
EU:n hyväksymien myöhemmin voimaantulevien IAS- tai IFRS -standardien ja IFRIC -tulkintojen muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin.
| 2011 1.1–31.12 |
2009/2010 1.11–31.12 |
||
|---|---|---|---|
| MEUR | 12 kuukautta | 14 kuukautta | |
| 2. | SEGMENTTITIEDOT | ||
| Liikevaihto | |||
| Alukset | 499,2 | 564,0 | |
| Jakamaton | 5,3 | 6,1 | |
| Tomintasegmentit yhteensä | 504,5 | 570,1 | |
| Eliminoinnit | -0,2 | -0,2 | |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 504,3 | 569,9 | |
| Liiketulos | |||
| Alukset | 56,2 | 69,5 | |
| Jakamaton | -46,4 | -53,4 | |
| Konsernin liiketulos yhteensä | 9,8 | 16,1 | |
| 3. | LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| Korkohyvitys laivanrakennussopimuksesta | 0,7 | 4,3 | |
| Sovittelukorvaus, satamamaksut | 1,1 | - | |
| Vuokratuotot kiinteistöistä | 0,4 | 0,4 | |
| Muut tuotot | 0,4 | 0,1 | |
| Yhteensä | 2,5 | 4,8 | |
| 4. | TAVARAT JA PALVELUT | ||
| Tavarat | 118,5 | 133,6 | |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 22,8 | 26,8 | |
| Yhteensä | 141,3 | 160,4 | |
| 5. | PALKAT JA TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT | ||
| Palkat | 124,9 | 141,6 | |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | 13,7 | 15,9 | |
| Muut henkilöstökulut | 20,7 | 22,3 | |
| 159,2 | 179,8 | ||
| Valtion palautus | -37,6 | -42,4 | |
| Yhteensä | 121,7 | 137,4 | |
| HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN | |||
| Merihenkilöstö | 2 305 | 2 319 | |
| Maissa oleva henkilöstö | 755 | 768 | |
| Yhteensä | 3 060 | 3 087 |
Tiedot korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille löytyvät liitteestä 24.
| MEUR | 2011 1.1–31.12 12 kuukautta |
2009/2010 1.11–31.12 14 kuukautta |
|
|---|---|---|---|
| 6. | POISTOT JA ARVONALENTUMISET | ||
| Poistot | |||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 0,4 | 0,4 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0,5 | 0,4 | |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot | 0,2 | 0,2 | |
| Alukset | 25,6 | 31,5 | |
| Koneet ja kalusto | 1,7 | 1,7 | |
| Yhteensä | 28,3 | 34,1 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 28,3 | 34,1 | |
| 7. | LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT | ||
| Myynti- ja markkinointikulut | 31,1 | 37,7 | |
| Pesula- ja siivouskulut | 19,0 | 21,4 | |
| Korjaus- ja kunnossapitokulut | 18,9 | 18,9 | |
| Julkiset satama- ja alusmaksut | 37,1 | 41,2 | |
| Polttoainekulut | 62,1 | 56,3 | |
| Muut kulut | 37,6 | 51,3 | |
| Yhteensä | 205,8 | 226,8 |
Irtisanotun laivanrakennussopimuksen johdosta aiemmin aktivoidut 3,8 miljoonan euron projektikulut on kirjattu kuluiksi liiketoiminnan muihin kuluihin 2009/2010.
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 |
|---|---|---|
| Muut palvelut | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| MEUR | 2011 1.1–31.12 12 kuukautta |
2009/2010 1.11–31.12 14 kuukautta |
|
|---|---|---|---|
| 8. | |||
| RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista |
0,0 | 0,0 | |
| Korkotuotot rahavaroista ja pitkäaikaisista saamisista | 0,4 | 0,4 | |
| Korkotuotot eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista | 0,1 | - | |
| Valuuttakurssivoitot | 0,9 | 1,9 | |
| Muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 | |
| Rahoitustuotot yhteensä | 1,5 | 2,4 | |
| Korkokulut jaksotettuun hankintahintaan arvostetuista rahoitusveloista | 2,2 | 2,3 | |
| Valuuttakurssitappiot | 1,0 | 1,8 | |
| Muut rahoituskulut | 0,2 | 0,0 | |
| Rahoituskulut yhteensä | 3,4 | 4,1 | |
| Liikevaihtoon sisältyy valuuttakurssieroja yhteensä 0,1 Meur (0,5 Meur), Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy valuuttakurssieroja yhteensä -0,0 Meur (-1,8 Meur), |
|||
| 9. | TULOVEROT | ||
| Tilikauden verot | 3,0 | 4,8 | |
| Edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 | |
| Laskennalliset verot, väliakaisten erojen muutos | -0,7 | -0,9 | |
| Laskennalliset verot, verokannan muutos | -2,0 | - | |
| Yhteensä | 0,3 | 3,9 | |
| Täsmäytyslaskelma tuloslaskelmassa esitettyjen verokulujen ja | |||
| konsernin kotimaan verokannan mukaan laskettujen verojen välillä | |||
| Tulos ennen veroja | 7,9 | 14,4 | |
| Suomen verokannan mukaan lasketut verot (26 %) | 2,1 | 3,7 | |
| Edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 | |
| Muut veroihin vaikuttavat erät | |||
| ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat | 0,0 | 0,0 | |
| verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut | 0,1 | 0,1 | |
| väliaikaiset erot | 0,0 | 0,0 | |
| laskennalliset verot, verokannan muutos | -2,0 | - | |
| muut | 0,0 | 0,0 | |
| Tuloslaskelman verot | 0,3 | 3,9 |
Tulos per osake on laskettu 10 800 000 kappaleen samanarvoiselle osakkeelle. Viking Linella ei ole optio-, vaihtovelkakirjatai osakeohjelmia, minkä vuoksi laimennusta ei voi esiintyä.
| 11. | AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2011 | 4,1 | |
| Muuntoero | 0,0 | |
| Lisäykset | 0,3 | |
| Vähennykset | 0,0 | |
| Hankintameno 31.12.2011 | 4,4 | |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | -2,9 | |
| Muuntoero | 0,0 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,0 | |
| Tilikauden poistot | -0,4 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | -3,3 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 1,2 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 1,1 | |
| Hankintameno 1.11.2009 | 3,6 | |
| Muuntoero | 0,0 | |
| Lisäykset | 0,5 | |
| Hankintameno 31.12.2010 | 4,1 | |
| Kertyneet poistot 1.11.2009 | -2,5 | |
| Muuntoero | 0,0 | |
| Tilikauden poistot | -0,4 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | -2,9 | |
| Kirjanpitoarvo 1.11.2009 | 1,1 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 1,2 |
Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja.
| 12. | AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUS HYÖDYKKEET |
Maa alueet |
Raken nukset ja raken nelmat |
Vuokrakiin teistöjen perus parannus menot |
Alukset | Koneet ja kalusto |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2011 | 1,1 | 18,2 | 10,7 | 618,4 | 32,0 | - | 680,4 | |
| Muuntoero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
| Lisäykset | 1,5 | 0,2 | 6,9 | 1,7 | 26,4 | 36,6 | ||
| Vähennykset/korjaukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -4,8 | -1,0 | -5,9 | ||
| Hankintameno 31.12.2011 | 1,1 | 19,6 | 10,9 | 620,4 | 32,6 | 26,4 | 711,1 | |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | - | -12,5 | -10,2 | -403,7 | -26,6 | - | -453,1 | |
| Muuntoero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||
| Vähennysten/korjausten kertyneet poistot | 0,0 | 0,0 | 4,8 | 1,0 | 5,9 | |||
| Tilikauden poistot | -0,5 | -0,2 | -25,6 | -1,7 | -27,9 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | - | -13,0 | -10,4 | -424,5 | -27,3 | - | -475,1 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 1,1 | 5,7 | 0,5 | 214,7 | 5,4 | - | 227,4 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 1,1 | 6,6 | 0,5 | 196,0 | 5,4 | 26,4 | 236,0 | |
| Hankintameno 1.11.2009 | 1,1 | 17,2 | 10,7 | 616,7 | 31,0 | 42,7 | 719,4 | |
| Muuntoero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,1 | ||||
| Lisäykset | 0,9 | 0,1 | 5,5 | 1,4 | 0,3 | 8,2 | ||
| Vähennykset | -3,8 | -0,4 | -4,2 | |||||
| Siirto lyhytaikaisiin varoihin | -39,2 | -39,2 | ||||||
| Kuluksi kirjatut aktivoidut projektikulut | -3,8 | -3,8 | ||||||
| Hankintameno 31.12.2010 | 1,1 | 18,2 | 10,7 | 618,4 | 32,0 | - | 680,4 | |
| Kertyneet poistot 1.11.2009 | - | -12,1 | -10,0 | -376,0 | -25,2 | - | -423,4 | |
| Muuntoero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||
| Vähennysten kertyneet poistot | 3,8 | 0,3 | 4,1 | |||||
| Tilikauden poistot | -0,4 | -0,2 | -31,5 | -1,7 | -33,8 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | - | -12,5 | -10,2 | -403,7 | -26,6 | - | -453,1 | |
| Kirjanpitoarvo 1.11.2009 | 1,1 | 5,1 | 0,7 | 240,7 | 5,7 | 42,7 | 296,0 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 1,1 | 5,7 | 0,5 | 214,7 | 5,4 | - | 227,4 |
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Viking Line irtisanoi 8. helmikuuta 2010 laivanrakennussopimuksen Astilleros de Sevillan kanssa. Takaisinvaaditut maksetut 39,2 miljoonan euron ennakkomaksut siirrettiin lyhytaikaisiin varoihin ja aiemmin aktivoidut 3,8 miljoonan euron projektikulut kirjattiin kuluiksi liiketoiminnan muihin kuluihin 2009/2010.
Viking Linella ei ole aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevia rahoitusleasingsopimuksia.
| 13. | MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET | Kirjanpito arvo 31.12.2011 |
Käypä arvo 31.12.2011 |
Kirjanpito arvo 31.12.2010 |
Käypä arvo 31.12.2010 |
|---|---|---|---|---|---|
| Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet merkitään taseeseen käypään arvoon.
| 14. | SAAMISET | Kirjanpito arvo 31.12.2011 |
Käypä arvo 31.12.2011 |
Kirjanpito arvo 31.12.2010 |
Käypä arvo 31.12.2010 |
|---|---|---|---|---|---|
| Saaminen, sovittelukorvaus | 0,8 | 0,8 | - | - | |
| Lainasaamiset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,8 | 0,8 | 0,0 | 0,0 |
Viking Line on sopinut Maarianhaminan kaupungin kanssa 1990- luvulta peräisin olevista kiistanalaisista satamamaksuista. Sovittelukorvauksen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, minkä arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Sovittelukorvaus maksetaan vuosittain seitsemän vuoden aikana 31.12.2011 alkaen.
Lainasaamisten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää arvoa. Pitkäaikaisiin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo.
| 15. | VAIHTO-OMAISUUS | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Myyntitavaravarasto | 11,8 | 10,6 | |
| Tarvikevarasto | 0,2 | 0,3 | |
| Polttoainevarasto | 1,6 | 1,2 | |
| Yhteensä | 13,7 | 12,0 |
Pankkitalletukset, joiden juoksuaika on 3-12 kuukautta, luokitellaan eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi ja ne esitetään lyhytaikaisissa saamisissa. Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja. Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo.
| MEUR | ||
|---|---|---|
| 17. | RAHAVARAT | Kirjanpito arvo 31.12.2011 |
Käypä arvo 31.12.2011 |
Kirjapito arvo 31.12.2010 |
Käypä arvo 31.12.2010 |
|---|---|---|---|---|---|
| Pantatut talletukset | 1,5 | 1,5 | 1,3 | 1,3 | |
| Käteinen raha ja pankkitilit | 28,2 | 28,2 | 16,8 | 16,8 | |
| Lyhytaikaiset sijoitukset | 26,1 | 26,1 | 39,7 | 39,7 | |
| Yhteensä | 55,7 | 55,7 | 57,9 | 57,9 |
Lyhytaikaisten sijoitusten juoksuaika on 2 päivästä 91 päivään.
Viking Line Abp:n minimiosakepääoma on 720 000,00 euroa ja maksimiosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa ilman yhtiöjärjestyksen muutosta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000. 12.huhtikuuta 1995 alkaen Viking Line Abp:n osakepääoma on ollut 1 816 429,61 euroa ja osakkeiden määrä 10 800 000. Kaikki 10 800 000 osaketta muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake tuottaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita.
| Rahastot | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|
| Vararahasto | 0,0 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,0 | 0,0 |
Muuntoerot muodostuvat ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnin yhteydessä syntyvistä eroista.
Tilivuodelta 2009/2010 jaettiin osinkoa 0,65 euroa per osake, yhteensä 7,0 Meur. (Vuodelta 2008/2009 0,70 euroa per osake, yhteensä 7,6 Meur). Hallitus on tilinpäätöspäivän jälkeen ehdottanut 0,50 euron osakekohtaisen osingon jakamista. Jaettavaksi päätetty osinko merkitään taseen velkoihin, kun siitä on olemassa yhtiökokouksen päätös.
| 19. laskennalliset verosaamiset ja -velat |
Merkitty tulos |
||
|---|---|---|---|
| Laskennalliset verovelat | 1.1.2011 | laskelmaan | 31.12.2011 |
| Kertyneet poistoerot | 33,9 | -2,6 | 31,2 |
| Muut väliaikaiset erot | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 33,9 | -2,7 | 31,2 |
| Merkitty tulos |
|||
| Laskennalliset verovelat | 1.11.2009 | laskelmaan | 31.12.2010 |
| Kertyneet poistoerot | 34,8 | -0,9 | 33,9 |
| Muut väliaikaiset erot | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 34,8 | -0,9 | 33,9 |
Konsernilla ei ole laskennallisia verosaamisia.
Jakamattomat voittovarat konsernin virolaisessa tytäryhtiössä olivat 31.12.2011 0,2 Meur (0,2 Meur 31.12.2010). Laskennallisia verovelkoja ei ole raportoitu, koska voittovaroja ei ole tarkoitus jakaa lähitulevaisuudessa.
| 20. RAHOITUSVELAT Pitkäaikaiset velat, korolliset |
Kirjanpito arvo 31.12.2011 |
Käypä arvo 31.12.2011 |
Kirjanpito arvo 31.12.2010 |
Käypä arvo 31.12.2010 |
|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 81,5 | 81,5 | 89,9 | 89,9 |
| Lyhytaikaiset velat, korolliset | Kirjanpito arvo 31.12.2011 |
Käypä arvo 31.12.2011 |
Kirjanpito arvo 31.12.2010 |
Käypä arvo 31.12.2010 |
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 8,6 | 8,6 | 8,7 | 8,7 |
| Korolliset rahoitusvelat erääntyvät maksuun seuraavasti: | 31.12.2011 | 31.12.2010 | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 8,6 | 8,7 | ||
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 34,4 | 34,4 | ||
| Yli viiden vuoden kuluttua | 47,1 | 55,6 | ||
| Yhteensä | 90,1 | 98,6 |
Konsernin rahoitusvelat ovat euromääräisiä ja vaihtuvakorkoisia. Kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Pitkäaikaisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, minkä katsotaan vastaavan käypää arvoa.
| 21. OSTOVELAT JA MUUT VELAT |
Kirjanpito arvo 31.12.2011 |
Käypä arvo 31.12.2011 |
Kirjanpito arvo 31.12.2010 |
Käypä arvo 31.12.2010 |
|---|---|---|---|---|
| Ostovelat | 27,7 | 27,7 | 26,6 | 26,6 |
| Siirtovelat | 32,2 | 32,2 | 30,3 | 30,3 |
| Muut velat | 10,2 | 10,2 | 10,7 | 10,7 |
| Yhteensä | 70,0 | 70,0 | 67,6 | 67,6 |
| Siirtovelat | 31.12.2011 | 31.12.2010 | ||
| Henkilöstöön liittyvät erät | 24,8 | 24,1 | ||
| Muut siirtovelat | 7,4 | 6,2 | ||
| Yhteensä | 32,2 | 30,3 | ||
| Ostovelat ja muut velat valuutoittain | ||||
| EUR | 44,1 | 43,8 | ||
| SEK | 25,3 | 23,3 | ||
| DKK | 0,0 | 0,0 | ||
| GBP | 0,0 | - | ||
| NOK | 0,0 | 0,0 | ||
| USD | 0,6 | 0,4 | ||
| Yhteensä | 70,0 | 67,6 |
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja.
Suurin osa muista veloista on henkilöstöön liittyviä eriä.
Konserni vuokraa eri elinkeinonharjoittajille tiloja kiinteistöistään. Suurin osa sopimuksista on irtisanottavissa. Ei irtisanottavissa olevista sopimuksista tärkein voimassa oleva on vuokra-oikeuden luovutus ravintolan harjoittamiseen Park Alandia Hotellissa.
| Tulevat vuokratulot ei irtisanottavissa olevista vuokrasopimuksista | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 0,2 | 0,2 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,3 | - |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | - | - |
| Yhteensä | 0,5 | 0,2 |
Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia sopimuksia. Konserni on ottanut vuokralle joitakin tiloja myynti- ja hallintotoimintoja varten. Sen lisäksi on erinäisiä muita kuin rahoitusleasingsopimuksia koskien koneita ja kalustoa. Sopimusten kestoajat ovat yhdestä kymmeneen vuoteen. Sopimuksiin sisältyy yleensä mahdollisuus vuokrakauden pidentämiseen sopimuskauden jälkeen. Sopimusten sisältö vaihtelee mitä tulee indeksiehtoihin, uudistamiseen ja muihin ehtoihin. Sen lisäksi konserni vuokraa satama-alueen minkä jäljellä oleva vuokra-aika on 14 vuotta. Yksi ehto kiinteistön hallitsemiseen on, että sitä käytetään matkustaja-, rahti- ja autolauttaliikenteeseen.Yhtiö on myös sopimuksen myötä sitoutunut maksamaan satamamaksuja kaikista aluksista, jotka liikennöivät kyseiseen satamaa. Satamamaksun tulee yltää tiettyyn minimitasoon. Minimitasoja on eritelty myös volyymeille ja nettorekisteritonneille. Viking Linella on oikeus luovuttaa sopimus kolmannelle osapuolelle.
| Ei irtisanottavissa olevien muiden kuin rahoitusleasingsopi | ||
|---|---|---|
| musten vähimmäisleasingmaksut ja -vuokrat | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 1,9 | 1,8 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 2,7 | 2,9 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 4,8 | 4,8 |
| 23. ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET |
||
| Vastuusitoumukset | ||
| Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi on annettu alus- ja ajoneuvokiinnityksiä | 90,3 | 98,7 |
| Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen | ||
| Katettu aluskiinnityksillä | 1,8 | - |
| Katettu ajoneuvokiinnityksillä | 0,0 | 0,1 |
| Katettu talletuksilla | 1,5 | 1,2 |
| Yhteensä | 93,5 | 100,0 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Aluskiinnitykset | 132,7 | 108,6 |
| Ajoneuvokiinnitykset | 0,7 | 0,7 |
| Laitoskiinnitykset | 0,4 | 0,3 |
| Talletukset | 1,5 | 1,3 |
| Yhteensä | 135,3 | 110,9 |
| Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon | ||
| Sitoumukset, alustilaukset ja satamaterminaalien kunnostustyöt | 224,9 | 240,2 |
| – Kokonaisarvo | 250,1 | 240,2 |
Viking Linella on sitova lupaus 185,0 miljoonan euron lainasta laivatilauksen rahoittamiseksi.
| Omistus | Osuus | ||
|---|---|---|---|
| Konserniyhtiöt | Kotipaikka | osuus | äänistä |
| Emoyhtiön Viking Line Abp:n omistamat | Maarianhamina | ||
| Viking Rederi AB | Norrtälje, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| OÜ Viking Line Eesti | Tallinna, Viro | 100 % | 100 % |
| Viking Line Buss Ab | Maarianhamina | 100 % | 100 % |
| Viking Line Skandinavien AB | Tukholma, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| Viking Line Finnlandverkehr GmbH | Lyypekki, Saksa | 100 % | 100 % |
| Oy Viking Tours Ruotsinmatkat - Sverigecenter Ab | Maarianhamina | 100 % | 100 % |
| Oy Ruotsinsatama - Sverigehamnen Ab | Naantali | 100 % | 100 % |
| Tytäryhtiöiden omistamat | |||
| Finlandshamnen Stuveri AB | Tukholma, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| 2011 | 2009/2010 | ||
| 1.1–31.12 | 1.11–31.12 | ||
| Korvaukset konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille | 12 kuukautta | 14 kuukautta | |
| Palkat ja palkkiot | |||
| Toimitusjohtaja | 0,2 | 0,3 | |
| Toimitusjohtajan sijainen | 0,2 | 0,2 | |
| Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt | 0,8 | 1,0 | |
| Hallituksen palkkiot | |||
| Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja | 0,0 | 0,0 | |
| Jesper Blomsterlund, hallituksen jäsen 11.2.2010 lähtien, hallituksen varajäsen 11.2.2010 asti | 0,0 | 0,0 | |
| Nils-Erik Eklund, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Erik Grönberg, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Agneta Karlsson, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Dick Lundqvist, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Lars G Nordström, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Carita Blomsterlund, hallituksen varajäsen 11.2.2010 lähtien, hallituksen jäsen 11.2.2010 asti | 0,0 | 0,0 | |
| Trygve Eriksson, hallituksen varajäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Stefan Lundqvist, hallituksen varajäsen | 0,0 | 0,0 |
Toimitusjohtajana 11.helmikuuta 2010 asti on toiminut Nils-Erik Eklund. 11.helmikuuta 2010 alkaen toimitusjohtajana on Mikael Backman. Jan Hanses on toimitusjohtajan sijainen.
Johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille ei ole maksettu muita korvauksia kuin palkkaa ja lyhytaikaisia korvauksia. Konsernilla ei ole osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. Konsernin johtohenkilöiden eläkkeistä ei ole erityisiä sopimuksia.
| Liiketoimet konsernin johtotehtävissä toimivien avainhenkilöiden huomattavan vaikutusvallan alaisten yhtiöiden kanssa |
2011 1.1–31.12 12 kuukautta |
2009/2010 1.11–31.12 14 kuukautta |
|---|---|---|
| Palvelujen myynti | 0,1 | 0,1 |
| Palvelujen osto | 0,8 | 1,6 |
| 31.12.2011 | 31.12.2010 | |
| Maksamattomat saamiset | 0,0 | 0,0 |
| Maksamattomat velat | 0,0 | 0,1 |
Lähipiirin liiketoimien ehdot ovat markkinaehtoisia. Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita.
Konsernin säännönmukaiseen liiketoimintaan kohdistuu useita rahoitusriskejä. Pääasiassa rahoitusriskit muodostuvat valuuttariskeistä, korkoriskeistä, maksuvalmiusriskeistä, luotto- ja vastapuoliriskeistä sekä öljyn hintaan liittyvistä riskeistä. Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön pääkonttorissa sijaitsevalle rahoitusosastolle. Konsernin valuuttapositiot ja sijoitukset raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.
Konsernilla ei ole tällä hetkellä johdannaissopimuksia.
Konsernin valuuttariski koostuu valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista ja tase-eristä sekä nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettosijoituksiin ulkomaisista tytäryhtiöistä näkyy muuntoerona konsernin omassa pääomassa.
Konsernille tärkeimmät vieraat valuutat ovat ruotsin kruunu (SEK) ja yhdysvaltain dollari (USD). Toimintavuoden 2011 liikevaihto ruotsin kruunuissa oli noin 33 % konsernin koko liikevaihdosta. Palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut sekä ostot ruotsin kruunuissa olivat noin 39 % konsernin kaikista palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneista kuluista sekä ostoista. USD -kurssi vaikuttaa konsernin tulokseen ensisijaisesti polttoaineiden hintoihin sisältyvän valuuttakomponentin kautta.
Konsernin taseen valuuttapositiot ilmenevät liitteistä 16 ja 21. Konsernin lainat ovat euromääräisiä. Valuuttapositioiden seuranta on jatkuvaa ja valuuttavirtoja pyritään sovittamaan yhteen. Konsernin SEKmääräisten kassavirtojen syntynyttä epätasapainoa hallitaan etupäässä säännöllisellä ruotsin kruunujen myymisellä. Konsernilla ei ole mitään valuuttojen suojausinstrumentteja.
Euron valuuttakurssin muutos viidellä prosentilla kaikkiin muihin valuuttoihin nähden vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.12.2011 konsernin tulokseen +/- 0,7 miljoonaa euroa (+/- 0,2 Meur 31.12.2010).
Korkotason vaihtuvuus vaikuttaa konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin. Konsernin nykyiset pitkäaikaiset rahoitusvelat ovat vaihtuvakorkoisia. Kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Korkojohdannaisia ei ole.
Yhden prosenttiyksikön muutos korollisten rahoitusvelkojen markkinakoroissa per 31.12.2011 vaikuttaisi laskennallisesti +/- 0,9 miljoonaa euroa (+/- 1,0 Meur 31.12.2010) konsernin tulokseen.
Liiketoiminnan rahoittamiseksi tarvittavaa rahoitusta arvioidaan ja seurataan Viking Linessä jatkuvasti, jotta konsernilla olisi kaikissa tilanteissa riittävästi rahavaroja juoksevan toiminnan, lainojen lyhennysten ja investointien rahoittamiseksi. Maksuvalmiusriskiä hallinnoidaan lisäksi tehokkaalla rahavarojen hallinnolla, varmistamalla kohtuuhintaisten rahoituslähteiden saanti sekä hajottamalla riittävässä määrin sijoituksia lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin. Alushankinnat rahoitetaan pitkäaikaisilla luottosopimuksilla.
Viking Line Abp ja STX Finland Oy telakka ovat solmineet sopimuksen matkustaja-aluksen rakentamisesta toimitettavaksi vuoden 2013 alussa. Sopimushinta on noin 240 miljoonaa euroa. Euroopan unionin komissio ei ole vielä hyväksynyt liikenne- ja viestintäministeriön myöntämää 28 miljoonan euron ympäristötukea uuden aluksen mittavien ympäristöinvestointien kompensaatioksi. Finnish Export Credit Ltd rahoittaa 80 % nettoinvestoinnista kiinteäkorkoisella lainalla, jossa Viking Linella on sitova lupaus 185,0 miljoonan euron lainasta. Nettoinvestoinnin jäljellä olevat 20 % rahoitetaan omilla varoilla.
Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 81,5 Meur per 31.12.2011 (89,9 Meur per 31.12.2010). Tiedot korollisten velkojen maksuun erääntymisestä löytyvät konsernin liitteestä 20. Konsernin likvidit varat olivat 55,7 Meur per 31.12.2011 (57,9 Meur per 31.12.2010).
Myyntisaamiset ja muut saamiset altistavat konsernin luottoriskille. Operatiiviseen toimintaan liittyviä luottoriskejä seurataan jatkuvasti. Konsernin myyntisaamisten ja muiden saamisten luottoriskiä pidetään alhaisena, koska nämä ovat jakautuneet suurelle asiakasmäärälle. Konsernilla ei ole ollut olennaisia luottotappioita tilikauden aikana. Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. Myyntisaamisten ikäanalyysi löytyy konsernin liitteestä 16.
Viking Linen osalta maksetut oleelliset ennakkomaksut, esimerkiksi alushankintojen yhteydessä, on varmistettu vastapuolen antamien turvaavien vakuuksien muodossa.
Rahavaroja sijoitetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahoitusinstrumentteihin. Rahoitusinstrumentteja koskevia sopimuksia tehdään vain sellaisten vastapuolten kanssa, joilla arvioidaan olevan hyvä vakavaraisuus ja luottokelpoisuus.
Polttoainekustannukset muodostavat olennaisen riskin konsernille. Konsernin polttoaineiden ostohinnoista pääosa on riippuvainen maailmanmarkkinahinnasta. Polttoaineiden hinnan muuttuva komponentti on yhdistelmä kyseisen öljylaadun ostokuukauden keskihinnasta ja kuukauden keskivaluuttakurssista USD/ SEK. Konserni ei ole suojautunut polttoainehintojen vaihtelulle.
Alusten polttoainekulut olivat 61,8 Meur vuonna 2011 (56,1 Meur 14 kuukauden jaksolla 2009/2010), mikä on 12,3 % (9,8 %) konsernin liikevaihdosta. Polttoainekulutus oli noin 118 756 m3 vuonna 2011 (noin 141 916 m3 1.11.2009 – 31.12.2010).
Arvioituun polttoainekulutukseen 2012 10 % muutos polttoainehintoihin per 31.12.2011 vaikuttaisi laskennallisesti konsernin tulokseen +/- 5,8 Meur.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (omavaraisuusaste). Omavaraisuusaste oli 31.12.2011 46,5 %, kun se 31.12.2010 oli 44,8 %.
Tilinpäätökseen ei ole merkitty oikeudenkäynteihin tai riitoihin liittyviä varauksia.
Yritysjohto ei ole tietoinen sellaisista oleellisista tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.
| KONSERNi | 2006/2007 | 2007/2008 | 2008/2009 | 2009/2010 14 kuukautta |
2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 436,0 | 475,4 | 470,7 | 569,9 | 504,3 |
| Liiketulos, Meur | 32,8 | 23,3 | 17,3 | 16,1 | 9,8 |
| – % liikevaihdosta | 7,5 % | 4,9 % | 3,7 % | 2,8 % | 1,9 % |
| Tulos ennen veroja, Meur | 33,8 | 19,8 | 14,4 | 14,4 | 7,9 |
| – % liikevaihdosta | 7,7 % | 4,2 % | 3,1 % | 2,5 % | 1,6 % |
| Oman pääoman tuotto (ROE) | 16,6 % | 9,2 % | 6,5 % | 6,4 % | 4,6 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) | 21,5 % | 10,6 % | 6,3 % | 6,0 % | 3,9 % |
| Omavaraisuusaste | 61,7 % | 42,8 % | 41,6 % | 44,8 % | 46,5 % |
| Nettovelkaantumisaste (gearing) | -22,6 % | 54,9 % | 48,2 % | 24,6 % | 20,7 % |
| Bruttoinvestoinnit, Meur | 26,4 | 148,1 | 30,6 | 8,7 | 36,9 |
| – % liikevaihdosta | 6,0 % | 31,2 % | 6,5 % | 1,5 % | 7,3 % |
| Henkilöstö keskimäärin | 2 911 | 2 994 | 3 091 | 3 087 | 3 060 |
| – mistä merihenkilöstö | 2 178 | 2 232 | 2 314 | 2 319 | 2 305 |
| – mistä maissa oleva henkilöstö | 733 | 762 | 777 | 768 | 755 |
| Palkat, Meur | 103,0 | 112,7 | 115,1 | 141,6 | 124,9 |
| meur | 2011 Q4 |
2011 Q3 |
2011 Q2 |
2011 Q1 |
|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 121,7 | 151,2 | 130,8 | 100,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,3 | 0,5 | 1,3 | 0,4 |
| Kulut | ||||
| Tavarat ja palvelut | 34,8 | 41,0 | 37,4 | 28,0 |
| Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 29,6 | 29,8 | 31,4 | 30,9 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 7,0 | 7,2 | 7,1 | 7,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 50,9 | 50,2 | 53,9 | 50,8 |
| 122,3 | 128,2 | 129,8 | 116,7 | |
| LIIKETULOS | -0,3 | 23,5 | 2,3 | -15,8 |
| Rahoitustuotot | 0,6 | 0,3 | 0,2 | 0,4 |
| Rahoituskulut | -0,9 | -0,8 | -0,8 | -0,7 |
| TULOS ENNEN VEROJA | -0,7 | 23,0 | 1,7 | -16,2 |
| Tuloverot | 2,0 | -6,0 | -0,5 | 4,1 |
| TILIKAUDEN TULOS | 1,3 | 17,0 | 1,3 | -12,0 |
| Muuntoerot | 0,1 | -0,1 | -0,1 | 0,1 |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS | 1,3 | 17,0 | 1,2 | -11,9 |
| Tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 1,3 | 17,0 | 1,3 | -12,0 |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 1,3 | 17,0 | 1,2 | -11,9 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja | ||||
| laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa | 0,12 | 1,58 | 0,12 | -1,11 |
Viking Line Abp:n vähimmäisosakepääoma on 720 000,00 euroa ja enimmäisosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000. Viking Line Abp:n osakepääoma on ollut 12. huhtikuuta 1995 lähtien 1 816 429,61 euroa. Viking Line Abp:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä 5. heinäkuuta 1995 alkaen.
Viking Line Abp:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään 15. helmikuuta – 12. maaliskuuta 1999.
Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- eikä joukkovelkakirjalainoja.
Kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.
Yhtiöjärjestyksessä on ilmoitettu pääoman raja-arvot. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjalainojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi.
Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 2 824 rekisteröityä osakkeenomistajaa.
| Suurimmat osakkaat 31.12.2011 |
Osakkeiden lukumäärä |
Osuus osakkeista |
|---|---|---|
| 1. Ångfartygs Ab Alfa | 1 656 500 | 15,3 % |
| 2. Ab Rafael | 1 476 944 | 13,7 % |
| 3. Rederi Ab Hildegaard | 1 110 803 | 10,3 % |
| 4. Lundqvist Ben | 335 003 | 3,1 % |
| 5. Eklund Nils-Erik | 332 645 | 3,1 % |
| 6. Sviberg Marie-Louise | 315 245 | 2,9 % |
| 7. Sundman Airi | 158 740 | 1,5 % |
| 8. Eriksson Carola | 124 103 | 1,1 % |
| 9. Lundqvist Dick | 120 000 | 1,1 % |
| 10. Blomsterlund Carita | 117 703 | 1,1 % |
| Viking Line Abp :n osakkaat aloittain |
Osakkaiden lukumäärä |
Osuus | Osakkeiden lukumäärä |
Osuus |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 130 | 4,6 % | 4 757 156 | 44,0 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 6 | 0,2 % | 191 841 | 1,8 % |
| Julkisyhteisöt | 4 | 0,1 % | 182 291 | 1,7 % |
| Kotitaloudet | 2 507 | 88,8 % | 5 073 916 | 47,0 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 19 | 0,7 % | 61 004 | 0,6 % |
| Ulkomaalaiset | 150 | 5,3 % | 442 554 | 4,1 % |
| Hallintarekisteröidyt | 8 | 0,3 % | 91 042 | 0,8 % |
| Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät | 196 | 0,0 % | ||
| Yhteensä | 2 824 | 100,0 % | 10 800 000 | 100,0 % |
| Osakekannan jakautuminen |
Osakkaiden lukumäärä |
Osuus | Osakkeiden lukumäärä |
Osuus |
|---|---|---|---|---|
| 1–99 | 1 219 | 43,2 % | 35 030 | 0,3 % |
| 100–999 | 922 | 32,6 % | 211 465 | 2,0 % |
| 1 000–9 999 | 554 | 19,6 % | 1 446 831 | 13,4 % |
| 10 000–99 999 | 116 | 4,1 % | 3 030 025 | 28,0 % |
| 100 000–999 999 | 10 | 0,4 % | 1 832 206 | 17,0 % |
| 1 000 000– | 3 | 0,1 % | 4 244 247 | 39,3 % |
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistavat tai heidän määräysvallassaan on arvopaperimarkkinalain 1. luvun 5 §:n tarkoittamalla tavalla 1 075 619 osaketta, joiden osuus äänistä on 10,0 prosenttia. Viking Line soveltaa arvopaperimarkkinalain sisäpiiriä koskevia säännöksiä sekä NASDAQ OMX Nordic, Helsingin sisäpiiriohjeita.
NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä vaihdettiin toimintavuoden aikana 218 515 Viking Linen osaketta, mikä vastaa 2,0 prosenttia osakekannasta. Ylin päätetty kauppa oli 32,15 euroa ja alin 20,55 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 22,10 euroa 31.joulukuuta 2011. Osakekannan markkina-arvo oli tuolloin 238,68 miljoonaa euroa.
tam hel maa huh tou kesä hel elo syys loka mar jou
| on | |||
|---|---|---|---|
| $\ddot{\bullet}$ | |||
| ÄÄT | |||
| OS/ | |||
| TILINP | Tulo: | ||
| Oma | |||
| Osin | |||
| Osin | |||
| Efekt | |||
| $P/E-1$ | |||
| OSAKEKOHTAISIA TUNNUSLUKUJA | 2006/2007 | 2007/2008 | 2008/2009 | 2009/2010 14 kuukautta |
2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake, euroa | 2,30 | 1,37 | 0,98 | 0,97 | 0,70 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 14,69 | 15,06 | 15,03 | 15,35 | 15,40 |
| Osinko/osake, euroa* | 1,00 | 1,00 | 0,70 | 0,65 | 0,50 |
| Osinko/tulos | 43,5 % | 73,2 % | 71,6 % | 67,1 % | 71,2 % |
| Efektiivinen osinkotuotto | 2,4 % | 3,2 % | 2,1 % | 2,0 % | 2,3 % |
| P/E-luku (Price/Earning) | 18 | 23 | 34 | 33 | 31 |
| Pörssikurssi 31.10./31.12., euroa | 42,00 | 31,10 | 33,00 | 32,15 | 22,10 |
| Ylin päätetty kauppa, euroa | 42,00 | 42,50 | 33,90 | 39,50 | 32,15 |
| Alin päätetty kauppa, euroa | 21,18 | 30,99 | 29,00 | 29,81 | 20,55 |
| Keskikurssi, euroa | 29,02 | 39,28 | 30,44 | 34,57 | 27,40 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj.euroa | 453,60 | 335,88 | 356,40 | 347,22 | 238,68 |
| Osakkeiden vaihto, kpl | 151 861 | 99 438 | 179 881 | 116 279 | 218 515 |
| Osakkeiden vaihto, % | 1,4 % | 0,9 % | 1,7 % | 1,1 % | 2,0 % |
| Osingonjako, milj.euroa* | 10,80 | 10,80 | 7,56 | 7,02 | 5,40 |
| Osakkeiden määrä, keskiarvo | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 |
| Osakkeiden määrä 31.10./31.12. | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 |
* Vuodelta 2011 hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Oman pääoman tuotto (ROE), % = (Tulos ennen veroja – tuloverot) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = (Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) / (Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo))
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus / (Taseen loppusumma – saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste (gearing), % = (Korolliset velat - rahavarat) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus
Tulos / osake = (Tulos ennen veroja – tuloverot +/- vähemmistöosuus) / Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
Oma pääoma / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä 31.10./31.12.
Osinko / tulos, % = (Osinko/osake) / (Tulos/osake)
Efektiivinen osinkotuotto, % = (Osinko/osake) / Osakkeiden kaupantekokurssi 31.10./31.12.
P/E-luku (Price/Earning) = Osakkeiden kaupantekokurssi 31.10./31.12. / (Tulos/osake)
| MEUR | Liite | 2011 1.1–31.12 12 kuukautta |
2009/2010 1.11–31.12 14 kuukautta |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 514,9 | 582,4 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 2,3 | 4,8 |
| Kulut | |||
| Tavarat ja palvelut | 3 | 140,3 | 159,1 |
| Henkilöstökulut | 4 | 76,1 | 88,3 |
| Poistot | 5 | 27,9 | 33,7 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6 | 264,3 | 290,6 |
| 508,6 | 571,7 | ||
| LIIKETULOS | 8,6 | 15,6 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | -1,6 | -0,8 |
| TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 7,0 | 14,8 | |
| Tilinpäätössiirrot | 8 | 2,8 | 3,6 |
| Tuloverot | 9 | -2,6 | -4,6 |
| TILIKAUDEN TULOS | 7,3 | 13,7 |
| MEUR Liite |
31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|
| VASTAAVAA | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | ||
| Aineettomat hyödykkeet 10 |
1,6 | 1,6 |
| Aineelliset hyödykkeet 10 |
||
| Maa-alueet | 1,9 | 1,9 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 6,2 | 5,1 |
| Alukset | 196,0 | 214,7 |
| Koneet ja kalusto | 4,0 | 4,1 |
| Ennakkomaksut | 26,4 | - |
| 234,4 | 225,9 | |
| Sijoitukset 11 |
||
| Osakkeet saman konsernin yrityksissä | 1,1 | 1,1 |
| Muut osakkeet ja osuudet | 0,0 | 0,0 |
| 1,1 | 1,1 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 237,1 | 228,5 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | ||
| Vaihto-omaisuus 12 |
13,6 | 12,0 |
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 0,3 | 0,3 |
| Lainasaamiset | 0,0 | 0,0 |
| Saaminen, sovittelukorvaus | 0,8 | - |
| 1,1 | 0,4 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Takaisinperityt ennakkomaksut | - | 39,2 |
| Myyntisaamiset | 9,2 | 9,4 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 0,1 | 0,1 |
| Muut saamiset | 0,7 | 0,2 |
| Siirtosaamiset 13 |
14,0 | 17,1 |
| 23,9 | 66,0 | |
| Rahavarat | 74,6 | 57,2 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 113,2 | 135,5 |
| TASEEN LOPPUSUMMA | 350,3 | 364,1 |
| MEUR | Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄOMA | 14 | ||
| Osakepääoma | 1,8 | 1,8 | |
| Edellisten tilikausien tulos | 60,0 | 53,4 | |
| Tilikauden tulos | 7,3 | 13,7 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 69,1 | 68,9 | |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | |||
| Kertyneet poistoerot | 127,4 | 130,3 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 15 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 80,9 | 89,4 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 8,5 | 8,5 | |
| Ostovelat | 26,1 | 24,4 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 7,5 | 8,6 | |
| Muut lyhytaikaiset velat | 7,9 | 7,9 | |
| Siirtovelat | 16 | 22,8 | 26,0 |
| 72,8 | 75,5 | ||
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 153,7 | 164,9 | |
| TASEEN LOPPUSUMMA | 350,3 | 364,1 |
| MEUR | 2011 1.1–31.12 12 kuukautta |
2009/2010 1.11–31.12 14 kuukautta |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden tulos | 7,3 | 13,7 |
| Oikaisut | ||
| Poistot | 27,9 | 33,7 |
| Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa | -3,7 | 0,2 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 2,4 | 2,3 |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -0,5 | -0,5 |
| Osinkotuotot | -0,4 | -1,0 |
| Tuloverot | 2,6 | 4,6 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Lyhytaikaisten saamisten muutos | 4,4 | 1,3 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1,6 | -0,8 |
| Korottomien velkojen muutos | 1,8 | -1,6 |
| Maksetut korot | -2,1 | -2,4 |
| Maksetut muut rahoituskulut | -0,3 | -0,1 |
| Saadut korot | 0,3 | 0,3 |
| Saadut muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| Maksetut verot | -8,5 | 1,6 |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA | 29,7 | 51,6 |
| INVESTOINNIT | ||
| Alusinvestoinnit | -6,9 | -5,5 |
| Muut käyttöomaisuusinvestoinnit | -3,2 | -2,0 |
| Ennakkomaksut | -26,4 | -0,3 |
| Takaisinperityt ennakkomaksut | 39,2 | - |
| Muun käyttöomaisuuden myynti Pääomalainan takaisinmaksu |
0,0 - |
0,1 0,4 |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | 0,1 | 0,1 |
| Saadut osingot | 0,4 | 1,0 |
| INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA | 3,2 | -6,3 |
| RAHOITUS | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | -8,5 | -26,9 |
| Maksetut osingot | -7,0 | -7,6 |
| RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA | -15,5 | -34,4 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | 17,4 | 10,9 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 57,2 | 46,3 |
| RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA | 74,6 | 57,2 |
Viking Line Abp on Viking Line -konsernin emoyhtiö kotipaikkanaan Maarianhamina. Yhtiön Y-tunnus on 0144983-8.
Viking Line Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja muiden kansallisten sääntöjen ja tilinpäätöstä koskevien määräysten mukaisesti.
Yhtiö soveltaa 1. tammikuuta 2011 lähtien kalenterivuotta tilikautena. Yhtiön tilinpäätös on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2011, kun taas vertailutiedot käsittävät 1. marraskuuta 2009 – 31. joulukuuta 2010, toisin sanoen neljätoista kuukautta. Tilikauden toteuma ei siten ole vertailukelpoinen edellisvuoden toteuman kanssa.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäisiin hankinta-arvoihin, joista on vähennetty kertyneet suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat hyödykkeiden todennäköiseen taloudelliseen vaikutusaikaan. Tasearvoihin sisältyy lisäksi maa-alueiden arvonkorotuksia, jotka perustuvat ulkopuolisten arvioijien tekemiin arvostuksiin.
Alukset, jotka muodostavat huomattavimman osan taseen varoista, poistetaan tasapoistoin. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo taloudellisen vaikutusajan lopussa. Aluksiin kohdistuvat lisäinvestoinnit poistetaan aluksen jäljellä olevana suunnitelman mukaisen pitoaikana, kuitenkin vähintään viitenä vuotena. Vuonna 2007/2008 on uusien alusten poistosääntöjä tarkistettu. Laivan runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Viking Linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä. Muut aineelliset hyödykkeet poistetaan jäännösarvopoistoina. Maa-alueista ei tehdä postoja.
Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja sekä vuokrakiinteistöjen perusparannusmenoja. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina.
Käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:
| Alukset20–25 vuoden tasapoisto | |
|---|---|
| Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet 15 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, telakoinnit2–3 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, koneet ja kalusto 25 % jäännösarvopoisto | |
| Rakennukset 4–7 % jäännösarvopoisto | |
| Rakennelmat20–25 % jäännösarvopoisto | |
| Koneet ja kalusto 25 % jäännösarvopoisto | |
| Aineettomat hyödykkeet 5–10 vuoden tasapoisto |
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista sekä laivanrakennuksen suunnittelun ja teknisen valvonnan palkka- ja matkakuluista. Rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen korkokulut aktivoidaan.
Rahoitusvarat ja –velat on kirjattu hankintamenoin.
Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista sekä aikaisempien tilikausien veroista.
| 2011 1.1–31.12 |
2009/2010 1.11–31.12 |
||
|---|---|---|---|
| MEUR | 12 kuukautta | 14 kuukautta | |
| 2. | LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| Korkohyvitys laivanrakennussopimuksesta | 0,7 | 4,3 | |
| Sovittelukorvaus, satamamaksut | 1,2 | - | |
| Vuokratulot kiinteistöistä | 0,4 | 0,5 | |
| Muut tuotot | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 2,3 | 4,8 | |
| 3. | TAVARAT JA PALVELUT | ||
| Ostot tilikauden aikana | 119,2 | 133,0 | |
| Myyntitavaravaraston muutos | -1,3 | -0,3 | |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 22,4 | 26,4 | |
| Yhteensä | 140,3 | 159,1 | |
| 4. | HENKILÖSTÖKULUT | ||
| Palkat | 80,0 | 93,4 | |
| Eläkekulut | 10,3 | 11,8 | |
| Muut henkilöstökulut | 6,0 | 6,7 | |
| 96,3 | 112,0 | ||
| Valtion palautus | -20,2 | -23,7 | |
| Yhteensä | 76,1 | 88,3 | |
| HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN | |||
| Merihenkilöstö | 1 389 | 1 403 | |
| Maissa oleva henkilöstö | 484 | 492 | |
| Yhteensä | 1 873 | 1 895 | |
| 5. | POISTOT | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 0,5 | 0,5 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0,4 | 0,3 | |
| Alukset | 25,6 | 31,5 | |
| Koneet ja kalusto | 1,3 | 1,4 | |
| Yhteensä | 27,9 | 33,7 | |
| 6. | TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT | ||
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 | |
| Muut palvelut | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| MEUR | 2011 1.1–31.12 12 kuukautta |
2009/2010 1.11–31.12 14 kuukautta |
|
|---|---|---|---|
| 7. | RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä |
0,4 | 1,0 |
| Osinkotuotot muilta | 0,0 | 0,0 | |
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 0,0 | 0,0 | |
| Korkotuotot muilta | 0,4 | 0,4 | |
| Valuuttakurssivoitot | 0,9 | 1,8 | |
| Muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 | |
| Rahoitustuotot yhteensä | 1,8 | 3,3 | |
| Korkokulut saman konsernin yrityksille | 0,1 | 0,0 | |
| Korkokulut muille | 2,2 | 2,2 | |
| Valuuttakurssitappiot | 1,0 | 1,8 | |
| Muut rahoituskulut | 0,2 | 0,0 | |
| Rahoituskulut yhteensä | 3,4 | 4,1 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -1,6 | -0,8 | |
| 8. | TILINPÄÄTÖSSIIRROT | ||
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen postojen erotus | 2,8 | 3,6 | |
| 9. | TULOVEROT | ||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 2,6 | 4,6 |
| Aineettomat hyödykkeet | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2011 | 3,9 | 10,7 | 14,6 |
| Lisäykset | 0,3 | 0,2 | 0,5 |
| Hankintameno 31.12.2011 | 4,2 | 10,9 | 15,1 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | -2,8 | -10,2 | -13,0 |
| Tilikauden poistot | -0,3 | -0,2 | -0,5 |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | -3,1 | -10,4 | -13,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 1,1 | 0,5 | 1,6 |
| Maa alueet |
Raken nukset ja raken |
Alukset | Koneet ja kalusto |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1.2011 |
1,1 | nelmat 17,5 |
618,4 | 29,2 | - | 666,1 |
| Lisäykset | 1,5 | 6,9 | 1,3 | 26,4 | 36,0 | |
| Vähennykset | -4,8 | -0,2 | -5,1 | |||
| Hankintameno 31.12.2011 | 1,1 | 18,9 | 620,4 | 30,2 | 26,4 | 697,0 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | - | -12,3 | -403,7 | -25,1 | - | -441,1 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 4,8 | 0,2 | 5,0 | |||
| Tilikauden poistot | -0,4 | -25,6 | -1,3 | -27,4 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | - | -12,8 | -424,5 | -26,2 | - | -463,4 |
| Arvonkorotukset | 0,8 | 0,8 | ||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 1,9 | 6,2 | 196,0 | 4,0 | 26,4 | 234,4 |
| 11. | SIJOITUKSET | Osakkeet konserni yritykset |
Muut osakkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2011 | 1,1 | 0,0 | 1,1 | |
| Lisäykset | - | - | - | |
| Hankintameno 31.12.2011 | 1,1 | 0,0 | 1,1 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 1,1 | 0,0 | 1,1 |
| 12. | VAIHTO-OMAISUUS | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Myyntitavaravarasto | 11,7 | 10,5 | |
| Tarvikevarasto | 0,2 | 0,3 | |
| Polttoainevarasto | 1,6 | 1,2 | |
| Yhteensä | 13,6 | 12,0 |
| meur | |||
|---|---|---|---|
| 13. | SIIRTOSAAMISET | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
| Henkilöstöön liittyvät erät | 11,1 | 11,7 | |
| Muut siirtosaamiset | 2,9 | 5,4 | |
| Yhteensä | 14,0 | 17,1 | |
| 14. | OMA PÄÄOMA | 2011 | 2009/2010 |
| Osakepääoma 1.1.2011 / 1.11.2009 | 1,8 | 1,8 | |
| Osakepääoma 31.12 | 1,8 | 1,8 | |
| Edellisten tilikausien tulos 1.1.2011 / 1.11.2009 | 53,4 | 57,6 | |
| Edellisen tilikauden tulos | 13,7 | 3,3 | |
| Osingonjako | -7,0 | -7,6 | |
| Edellisten tilikausien tulos 31.12 | 60,0 | 53,4 | |
| Tilikauden tulos | 7,3 | 13,7 | |
| Oma pääoma yhteensä | 69,1 | 68,9 | |
| 15. | VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN | ||
| KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA | 31.12.2011 | 31.12.2010 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 46,9 | 55,4 | |
| 16. | SIIRTOVELAT | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
| Henkilöstöön liittyvät erät | 15,6 | 15,4 | |
| Muut siirtovelat | 7,2 | 10,6 | |
| Yhteensä | 22,8 | 26,0 | |
| 17. | ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
| Vastuusitoumukset | |||
| Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi annettu aluskiinnityksiä | 89,4 | 98,0 | |
| Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen | |||
| Katettu aluskiinnityksillä | 1,8 | - | |
| Katettu talletuksilla | 0,8 | 0,8 | |
| Tytäryhtiön puolesta annettu takaussitoumus | 0,1 | 0,1 | |
| Yhteensä | 92,1 | 98,9 | |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | |||
| Aluskiinnitykset | 132,7 | 108,6 | |
| Talletukset | 0,8 | 0,8 | |
| Yhteensä | 133,5 | 109,5 | |
| Leasingvastuut | |||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 0,6 | 0,6 | |
| Myöhemmin maksettavat | 1,4 | 2,0 | |
| Yhteensä | 2,0 | 2,6 | |
| Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon | |||
| Sitoumukset, alustilaukset ja satamaterminaalien kunnostustyöt | 224,9 | 240,2 | |
| – Kokonaisarvo | 250,1 | 240,2 |
Viking Linella on sitova lupaus 185,0 miljoonan euron lainasta laivatilauksen rahoittamiseksi.
Viking Line Abp:n tase per 31. joulukuuta 2011 osoittaa, että vapaa oma pääoma on 67 306 174,33 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle:
| Osinkona jaetaan 0,50 euroa/osake | 5 400 000,00 euroa |
|---|---|
| Vapaaseen omaan pääomaan jätetään | 61 906 174,33 euroa |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus arvioi voitonjaon olevan perusteltu niitä vaatimuksia vasten, joita toiminnan luonne, laajuus ja riskit asettavat oman pääoman suuruudelle.
Maarianhaminassa 15. helmikuuta 2012
Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja Jesper Blomsterlund Nils-Erik Eklund Erik Grönberg Agneta Karlsson Dick Lundqvist Lars G Nordström
Mikael Backman, toimitusjohtaja
Olemme tilintarkastaneet Viking Line Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1 – 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Maarianhamina, helmikuun 15. päivänä 2012
| Johan Kronberg | Martin Grandell |
|---|---|
| KHT | KHT |
Norragatan 4/PB 166 AX-22101 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 270 00 Fax +358 18 169 44
Storagatan 3/PB 166 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 260 11 Fax +358 18 158 11
Viking Line Skandinavien AB Box 4154 SE-116 04 Nacka Puh +46 8 452 41 00 Fax +46 8 452 42 85
c/o Viking Line Skandinavien AB Box 4154 SE-116 04 Nacka Puh +46 8 452 41 00 Fax +46 8 452 42 85
Hobujaama 4 EE-10151 Tallinn Puh +372 666 3966 Fax +372 666 3975
Große Altefähre 20-22 DE-23552 Lübeck Puh +49 451 38 46 30 Fax +49 451 38 46 399
Storagatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 263 11 Fax +358 18 165 77
Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51 Fax +358 9 175 551
Linnansatama/PL 265 FI-20101 Turku Puh +358 2 333 11 Fax +358 2 333 1317
Lönnrotinkatu 2 FI-00100 Helsinki Puh +358 9 123 51 Fax +358 9 647 075
Hansa-Thalia Aurakatu 10 FI-20100 Turku Puh +358 2 333 11 Fax +358 2 333 1319
Hämeenkatu 14 FI-33100 Tampere Puh +358 2 333 11 Fax +358 2 333 1250
Große Altefähre 20-22 DE-23552 Lübeck Puh +49 451 38 46 30 Fax +49 451 38 46 399
Hobujaama 4 EE-10151 Tallinn Puh +372 666 3966 Fax +372 666 3939
Storagatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 262 11 Fax +358 18 261 16
Norra Esplanadgatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 141 30 Fax +358 18 171 30
Danvik Center Hästholmsvägen 28/Box 4154 SE-131 30 Nacka Puh +46 8 452 41 00 Fax +46 8 452 41 10
Tukholma Cityterminalen Klarabergsviadukten 72 SE-111 64 Stockholm Puh +46 8 452 40 00 Fax +46 8 452 40 75
Köpmangatan 3 SE-722 15 Västerås Puh +46 8 452 40 00 Fax +46 8 503 345 85
Dragarbrunnsgatan 37 SE-753 20 Uppsala Puh +46 8 452 40 00 Fax +46 8 503 345 65
Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51 Fax +358 9 631 895
Turku PL 265 FI-20101 Turku Puh +358 2 333 1446 Fax +358 2 333 1452
VL Stadsgården SE-116 30 Stockholm Puh +46 8 452 42 52 Fax +46 8 452 42 60
Sadama 25 A-Terminal EE-15051 Tallinn Puh +372 666 3985 Fax +372 666 3984
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.