Olvi Oyj

Annual Report • Mar 19, 2012

T I L I N P Ä Ä T Ö S 2011

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus 3 – 15

Konsernitilinpäätös 2011 (IFRS)

Konsernin tuloslaskelma	16
Konsernin tase	17
Konsernin rahavirtalaskelma	18
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	19
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	20–32
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	33–46
Konsernin tunnusluvut 2009—2011	47
Osakekohtaiset tunnusluvut	47

Emoyhtiön tilinpäätös 2011 (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma	48
Emoyhtiön tase	49
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	50
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	51
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	52–57
Osakkeenomistus	58–60
Emoyhtiön tunnusluvut 2009—2011	61
Osakekohtaiset tunnusluvut	61
Tunnuslukujen laskentaperusteet	62
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä	63
Päiväys ja allekirjoitus	63
Tilinpäätösmerkintä	63
Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet	64

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

Hallituksen toimintakertomus

Olvi-konsernin myynti ja liikevaihto olivat yhtiön historian korkeimmat. Liikevoitto säilyi edelleen hyvällä tasolla.

Olvi-konserni jatkoi kasvuaan saavuttaen uudet ennätyksensä myynnissä ja liikevaihdossa. Kaikki konsernin yksiköt paransivat suoriutumistaan edellisvuodesta. Konsernin myynti kasvoi 9,8 prosentilla 518 miljoonaan litraan ja liikevaihto kasvoi 6,6 prosentilla 285,2 miljoonaan euroon.

Konsernin liikevoitto pieneni toimintavuonna 12,5 prosentilla 26,7 miljoonaan euroon. Muutoksen keskeisenä syynä oli Valko-Venäjän ruplan voimakas devalvoituminen (yhteensä 170 %) ja inflaatio. Valko-Venäjä luokiteltiin joulukuussa 2011 ns. hyperinflaatiomaaksi. Tämän johdosta maahan sovellettiin IAS 29 -standardia, jolloin tuloslaskelma ja tase raportoidaan toimintavuoden viimeisen päivän valuuttakurssin mukaan.

Toimintaolosuhteiltaan vuosi oli erinomainen. Hieno kesäsää mahdollisti myyntivolyymien kasvattamisen ja tuotteiden nopean kierron läpi toimitusketjun. Tämä näkyi erityisesti kivennäisvesien, siidereiden, lonkeron ja kvassin myynneissä. Kotimaassa tuotannossa siirryttiin jo keväällä lisääntyneen kysynnän vuoksi 5-vuorojärjestelmään, ympärivuorokautiseen valmistukseen seitsemänä päivänä viikossa, jota jatkettiin vuoden loppuun asti kysynnän noustessa uudelleen ennen vuodenvaihteen alkoholiveron korotusta.

Koko konsernin alueella lanseerattiin runsaasti uutuuksia erityisesti kannattavimpiin ja kasvaviin tuotesegmentteihin. Tämän lisäksi Virossa lanseerattiin menestyksellisesti 2 litran pakkauskokoon mehujuomia ja tuoremehuja sekä kotimaan markkinoille 4 x 2 litran kivennäisvesi.

Tuotanto- ja varastokapasiteettia lisättiin katsauskauden aikana merkittävästi. Valko-Venäjän ensimmäinen investointivaihe valmistui vuoden lopussa. Se sisältää kaksi uutta täyttölinjaa, uuden varaston, tankkikapasiteettia sekä sosiaalitilojen uudistamisen. Investoinnit mahdollistavat tuotantovolyymien kasvattamisen lähitulevaisuudessa.

Kotimaassa rakennettiin uusi tankkikellari sekä varastotiloja; viinin separointi- ja suodatuslaitteistoja uusittiin, jonka lisäksi sisäistä logistiikkaa tehostettiin ja automatisoitiin. Uuden tölkkilinjan rakentaminen aloitettiin loppuvuodesta. Baltiassa investointiin uusiin etikettikoneisiin ja pulloformaatteihin, vedenkäsittelyjärjestelmiä tehostettiin.

Kotimaassa Olvi-olutbrändi arvioitiin Mainonta& Markkinointi-lehden toimesta Suomen arvostetuimmaksi olutbrändiksi ja Viron tytäryhtiö AS A. Le Coq valittiin jälleen kerran Viron arvostetuimmaksi elintarvikealan yritykseksi. Vientimyyntiä kehitettiin erityisesti AS A. Le Coqin ja emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta käsittäen mm. ensimmäiset toimitukset Ruotsiin sekä Unkarin ja Ukrainan markkinakartoitukset. Kehittyneen myynnin ansiosta Olvi-konsernin kokonaismarkkina-asema vahvistui toimintavuotena 2011 edelleen luoden lisää pohjaa ja uskottavuutta yrityksen kehittymiselle ja kasvulle myös lähitulevaisuudessa.

TOIMIALA VUONNA 2011

Oluen ravintolamyynti laski edelleen – laskusuunta jatkunut koko 2000-luvun

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten vuoden 2011 myyntiluvut eivät ole verrattavissa alkoholijuomien osalta edellisen vuoden lukuihin. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit, mutta kaupalle tehtyjen merkkien osuuden arvellaan vahvasti kasvaneen jo vuonna 2010. Viralliset myyntiluvut alkoholijuomien osalta julkaisee Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Panimoliitto arvioi, että Panimoliiton jäsenyritysten osuudet oluiden, siidereiden ja long drink -juomien kotimaanmarkkinoista ovat kasvaneet. Kasvu johtuu erityisesti siitä, että kaupat ostivat merkittävästi alkoholijuomia varastoon joulukuussa vanhalla verokannalla ennen veronkorotusta. Vedet myivät hyvin, koska jäsenyritykset ovat onnistuneet tuomaan markkinoille jatkuvasti uusia, kuluttajien kysyntään entistä paremmin vastaavia tuotteita.

Olutta, siideriä, long drink -juomia, kivennäisvesiä ja virvoitusjuomia myytiin yhteensä 827,4 miljoonaa litraa. Kokonaiskulutus nousi 31,6 miljoonaa litraa eli 4 prosenttia. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten myyntitilastoihin.

Hartwall, Nokian Panimo, Olvi ja Sinebrychoff myivät olutta vuonna 2011 yhteensä 423 miljoonaa litraa. Edelliseen vuoteen verrattuna myynti nousi 27,9 miljoonaa litraa eli 7,1 prosenttia. Oluesta suurin osa myytiin vähittäiskaupan kautta. Ravintolamyynti laski edelleen, kuten on tapahtunut koko 2000-luvun ajan. Ravintolamyynnin osuus kokonaismyynnistä oli noin 15 prosenttia. Alkon osuus oluen myynnistä oli 2 prosenttia.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset myivät long drink -juomia yhteensä 43,7 miljoonaa litraa. Long drink -juomien myynti kasvoi 2,5 miljoonaa litraa eli 6,1 prosenttia. Jäsenyritysten siiderimyynti oli 33,2 miljoonaa litraa. Se kasvoi 2,5 miljoonaa litraa eli 8,3 prosenttia.

Virvoitusjuomia myytiin yhteensä 260,2 miljoonaa litraa ja kivennäisvesiä 67,2 miljoonaa litraa. Kivennäisvesimyynti nousi 2,3 miljoonaa litraa eli 3,5 prosenttia. Virvoitusjuomamyynti laski 3,6 miljoonaa litraa eli 1,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Sokerittomien virvoitusjuomien osuus virvoitusjuomamyynnistä oli noin 34 prosenttia.

TOIMIALAN KOTIMAAN MYYNTI 2011

Juoma	2011	2010	Muutos	Muutos
	milj.l.	milj.l.	milj.l.	%
Olut	423,0	395,2	27,9	7,1
Siideri	33,2	30,7	2,5	8,3
Long drinkit	43,7	41,2	2,5	6,1
Virvoitusjuomat	260,2	263,9	-3,6	-1,4
Kivennäisvedet	67,2	64,9	2,3	3,5
Kokonaismyynti	827,4	795,9	31,6	4,0

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.

OLVI-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 1.1.—31.12.2011

Olvi-konsernin myynti ja liikevaihto olivat historian korkeimmat. Kokonaismarkkina-asema vahvistui Suomessa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Liikevoitto jäi edellisvuotta alhaisemmaksi Valko-Venäjän hyperinflaation ja devalvaation vuoksi.

Tammi-joulukuu 2011 lyhyesti:

• Olvi-konsernin myynti kasvoi 9,8 prosentilla 518 (472) miljoonaan litraan
• konsernin liikevaihto kasvoi 6,6 prosentilla 285,2 (267,5) miljoonaan euroon
• konsernin liikevoitto pieneni 12,5 prosentilla 26,7 (30,5) miljoonaan euroon
• Valko-Venäjä luokiteltiin joulukuussa 2011 ns. hyperinflaatiomaaksi, minkä johdosta OAO Lidskoe Pivon tilinpäätösluvut on oikaistu yleistä kuluttajahintaindeksiä käyttäen IAS 29 –standardin edellyttämällä tavalla
• omavaraisuusaste 50,6 (54,7) säilyi edelleen hyvällä tasolla
• Olvi-konsernin osakekohtainen tulos oli 0,65 (1,21*) euroa, hallitus ehdottaa osingoksi 0,50 (0,50*) euroa osakkeelle

Keskeisimmät tunnusluvut:

		1-12/2011 1-12/2010 Muutos %
Liikevaihto, meur	285,2	267,5	+ 6,6
Liikevoitto, meur	26,7	30,5	-12,5
Bruttoinvestoinnit, meur 43,2		24,5	+76,6
Tulos/osake, eur	0,65	1,21*)	-46,3
Oma pääoma/
osake, eur	6,11	6,13*)	-0,3
Omavaraisuusaste, %	50,6	54,7
Velkaantumisaste, %	43,2	29,5

*) osakekohtaiset luvut on muutettu vertailukelpoisiksi

OLVI-KONSERNIN MYYNTI, LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO VUONNA 2011

Kokonaismyynti oli 518 (472) miljoonaa litraa, jossa oli kasvua 9,8 prosenttia, 46 miljoonaa litraa. Myynti parani kaikilla toiminta-alueilla ollen kaikkien aikojen korkein.

Kotimaan myynti oli 149 (137), Baltian maiden 276 (253) ja Valko-Venäjän 128 (111) miljoonaa litraa. Konsernin sisäinen myynti kasvoi 22,2 prosenttia ollen 35 (29) miljoonaa litraa.

Katsauskauden liikevaihto oli 285,2 (267,5) miljoonaa euroa, joka on kaikkien aikojen suurin. Kasvu oli 17,7 miljoonaa euroa, 6,6 prosenttia. Liikevaihto kasvoi Suomessa ja Baltiassa, mutta aleni Valko-Venäjällä valuutan devalvoitumisen vuoksi myynnin suotuisasta kehityksestä huolimatta.

Kotimaan liikevaihto oli 119,8 (111,0) miljoonaa euroa. Baltian tytäryhtiöiden liikevaihto oli 140,6 (127,8) miljoonaa euroa ja Valko-Venäjän liikevaihto 39,6 (40,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi kotimaassa 8,8 miljoonaa euroa, 7,9 prosenttia ja Baltiassa 12,9 miljoonaa euroa, 10,1 prosenttia. Valko-Venäjän liikevaihto pieneni 1,2 miljoonaa euroa, 2,8 prosenttia valuutan devalvoitumisen johdosta. Paikallisessa valuutassa laskettuna liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 87,2 prosenttia ilman inflaatiokorjauksen vaikutusta.

Olvi-konsernin liikevoitto tammi-joulukuussa oli 26,7 (30,5) miljoonaa euroa, 9,4 (11,4) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto pieneni 3,8 miljoonaa euroa, 12,5 prosenttia pääasiassa Valko-Venäjän hyperinflaatiolaskennan ja valuutan devalvoitumisen johdosta.

Kotimaan liikevoitto parani 1,5 miljoonalla eurolla 13,2 (11,7) miljoonaan euroon. Kotimaan liikevoitto sisältää 1,5 (0,6) miljoonaa euroa käytöstä poistettujen tuotantokoneiden myynnistä aiheutuvaa myyntivoittoa. Vertailukelpoinen liikevoitto parani 0,6 miljoonalla eurolla.

Baltian yhteenlaskettu liikevoitto pieneni 0,9 miljoonalla eurolla 14,1 (15,0) miljoonaan euroon. Valko-Venäjän liikevoitto pieneni 3,7 miljoonalla eurolla 0,7 (4,4) miljoonaan euroon hyperinflaatiolaskennan ja valuutan devalvoitumisen johdosta.

Konsernin katsauskauden voitto verojen jälkeen oli 13,0 (25,3) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos 0,65 (1,21) euroa/ osake heikentyi edellisvuodesta 46,3 prosenttia, koska Valko-Venäjän ruplan devalvoitumisesta aiheutuneet kurssitappiot kirjattiin rahoituskuluihin. Kurssitappioiden kirjauksella ei ollut vaikutusta konsernin kassavirtaan.

MAANTIETEELLISTEN SEGMENTTIEN MYYNTI, LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO

Toiminnan kausiluonteisuus

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien maantieteellisten segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuodenaikojen, vallitsevien sää- ja ympäristöolosuhteiden sekä kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti.

EMOYHTIÖ OLVI OYJ (Olvi)

Suomen tilastoidut juomamarkkinat (Panimoteollisuusliiton tilasto) kasvoivat vuonna 2011 noin kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Oluiden myynti kasvoi 4,3 prosenttia ja lonkeroiden 2 prosenttia. Siidereiden myynti laski noin prosentin. Kivennäisvesien myynti kasvoi 3,5 prosenttia ja virvoitusjuomien myynti laski hieman yli prosentin.

Olvin kotimaan myynti oli 149 (137) miljoonaa litraa. Myynti kasvoi 12 miljoonalla litralla, 9,0 prosentilla. Olvin myynnin kasvu oli selvästi toimialan kasvua parempaa. Tuoteryhmittäin tarkasteltuna kehitys oli parhainta lonkeroissa ja oluissa. Kivennäisvesien myynti oli edellisvuoden tasolla, mutta siidereiden ja virvoitusjuomien myynti laski edellisvuoteen verrattuna.

Panimoteollisuusliiton tilaston mukaan Olvin kotimaan markkinaosuus kasvoi katsauskaudella miedoissa alkoholijuomissa edellisvuoden noin 22 prosentista yli 24 prosenttiin. Alkoholittomien tuotteiden markkinaosuus oli 7 prosenttia.

Olvin vienti ja verovapaa myynti kasvoi 3,3 prosentilla edellisvuoteen verrattuna ja sen osuus kokonaismyynnistä oli 3,0 (3,2) prosenttia.

Olvin liikevaihto kasvoi hyvän myynnin kehityksen ansiosta 119,8 (111,0) miljoonaan euroon, kasvua 8,8 miljoonaa euroa, 7,9 prosenttia.

Olvin liikevoitto parani 1,5 miljoonalla eurolla, 13,1 prosentilla edellisvuodesta. Liikevoitto oli 13,2 (11,7) miljoonaa euroa, 11,1 (10,5) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoittoon sisältyy 1,5 (0,6) miljoonaa euroa käytöstä poistettujen tuotantokoneiden myynnistä aiheutuvaa myyntivoittoa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi edellisvuodesta 0,6 miljoonalla eurolla, 5,7 prosentilla.

AS A. LE COQ (A. Le Coq)

Virossa toimivan A. Le Coqin myynti vuonna 2011 oli 133 (125) miljoonaa litraa. Myynti kasvoi 8 miljoonaa litraa, 6,9 prosenttia.

Viron olut-, siideri- ja lonkeromarkkinat ovat hyvässä kasvussa. A. Le Coqin markkina-asema vahvistui keskeisissä juomaryhmissä. Yhtiön lonkeroiden myynti kasvoi 10 prosenttia, oluiden myynti noin 5 ja siidereiden myynti 3 prosenttia. Mehujen myynti kasvoi tuoteryhmistä eniten, noin 19 prosenttia, kun taas virvoitusjuomien myynti (sisältää kvassin) laski edellisvuoteen verrattuna. Kivennäisvesien myynnissä oli noin 8 prosentin kasvu.

A. Le Coq on markkinajohtaja lonkeroissa ja siidereissä. Fizz on Viron suurin siiderimerkki. A. Le Coqin markkinaosuus lonkeroissa on 56 (53) prosenttia ja siidereissä 39 (47) prosenttia. Olutmarkkinoilla on kaksi tasavahvaa päätoimijaa. A. Le Coqin markkinaosuus oluissa on 42 (40) prosenttia.

Virvoitusjuomien markkinaosuus marraskuun 2011 lopussa oli 27 (29) prosenttia ja kivennäisvesien 15 (13) prosenttia. Mehujen ja mehujuomien myynnissä A. Le Coq on selkeä markkinajohtaja 30 prosentin osuudella tetrapakkauksissa ja 50 prosentin osuudella muissa pakkauksissa (Nielsen, loka-marraskuu 2011).

Yhtiön vienti ja verovapaa myynti kasvoivat 36,2 prosentilla edellisvuodesta 6 (4) miljoonaan litraan.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 76,0 (69,9) miljoonaa euroa, kasvua 6,1 miljoonaa euroa, 8,6 prosenttia.

Liikevoitto kasvoi 1,1 miljoonalla eurolla 13,0 (11,9) miljoonaan euroon, 9,0 prosenttia. Liikevoitto oli 17,1 (17,0) prosenttia liikevaihdosta. Tuloksen parantumisen mahdollistivat myyntivolyymien kasvu ja ennen kaikkea toiminnan kustannustehokkuus.

A. Le Coq valittiin syyskuussa 2011 Viron kilpailukykyisimmäksi elintarvikealan yritykseksi Viron kauppa- ja teollisuuskamarin vuosittain järjestämässä kilpailussa.

A/S Cēsu ALUS (Alus)

Latviassa toimivan Cēsu Alus –yhtiön myynti vuonna 2011 oli 75 (69) miljoonaa litraa. Myynti kasvoi 6 miljoonaa litraa, 9,7 prosenttia.

Yhtiön kotimaan myynnistä 80,5 (80,3) prosenttia tulee oluen myynnistä. Oluen myynti kasvoi vuoden 2011 aikana noin 4 prosenttia. Tuoteryhmistä suhteellisesti eniten kasvoi siiderien myynti, 26 prosenttia. Lonkeroiden ja virvoitusjuomien (sisältäen kvassin) myynti laski edellisvuoteen verrattuna.

Yhtiön markkinaosuus Latvian olutmarkkinoista on 37 (32), siiderimarkkinoista 54 (56) ja lonkeromarkkinoista 49 (45) prosenttia. (Nielsen, loka-marraskuu 2011). Siidereissä ja lonkeroissa yhtiö on selkeä markkinajohtaja, oluissa markkinakakkonen (Nielsen, joulukuu 2011).

Yhtiön liikevaihto oli 35,2 (31,4) miljoonaa euroa, kasvua 3,8 miljoonaa euroa, 11,9 prosenttia.

Yhtiön liikevoitto oli 0,7 (1,7) miljoonaa euroa, 2,1 (5,5) prosenttia liikevaihdosta. Pienentyneeseen liikevoittoon vaikuttivat etenkin raaka-aine- ja pakkaustarvikekustannusten nousu, jota ei saatu täysimääräisesti vietyä hintoihin.

AB VOLFAS ENGELMAN (Volfas Engelman)

Liettuassa toimivan AB Ragutis –yhtiön nimi on 8.4.2011 lähtien ollut AB Volfas Engelman. Yhtiö halusi nimen muutoksella hyödyntää yrityksen maineikasta perimää ja painottua Premium Brand –mielikuvan rakentamiseen.

Volfas Engelman –yhtiön myynti vuonna 2011 kasvoi 14,3 prosenttia 68 (59) miljoonaan litraan. Oluen myynti kasvoi 23, lonkeroiden 10 ja siidereiden kaksi prosenttia. Virvoitusjuomien myynti (sisältää kvassin) oli lähes edellisvuoden tasolla.

Yhtiön kokonaismarkkina-asema on vahvistunut Liettuan juomamarkkinoilla. Yhtiön markkinaosuus oli suurimmassa tuoteryhmässä, oluissa, 13 (13) prosenttia. Yhtiö on markkinajohtaja siidereissä 36 (48) prosentin markkinaosuudella ja lonkeroissa 30 (40) prosentin markkinaosuudella. Myös kvassimarkkinoilla yhtiö on selkeä markkinajohtaja 32 (34) prosentin markkinaosuudella (Nielsen, loka-marraskuu 2011).

Yhtiön liikevaihto oli 29,5 (26,4) miljoonaa euroa eli 11,8 prosenttia edellisvuotta suurempi. Liikevaihto kasvoi myyntivolyymia hitaammin hintakilpailun sekä aktiivisen markkinaosuushakuisen kampanjatoiminnan johdosta.

Yhtiön liikevoitto oli 0,4 (1,4) miljoonaa euroa eli 1,4 (5,4) prosenttia liikevaihdosta. Myynnin ja liikevaihdon kasvusta huolimatta yhtiön tulos heikkeni edellisvuodesta. Tulosta rasittivat hintakilpailun tuloksena laskenut liikevaihdon keskihinta sekä uuden toiminimen lanseerauksesta ja pitkäjänteisestä brändin rakennusohjelmasta aiheutuneet lisääntyneet markkinointikulut.

OAO LIDSKOE PIVO (Lidskoe Pivo)

Valko-Venäjän talous oli syvässä murroksessa tilikauden 2011 aikana. Valko-Venäjän rupla on devalvoitunut yli 169 prosenttia verrattaessa joulukuun 2011 vaihtokurssia vuoden 2010 joulukuun kurssiin. Maan kumulatiivinen inflaatio on noussut kolmen viime vuoden aikana lähes 150 prosenttiin, jonka seurauksena raakaaineiden, pakkaustarvikkeiden ja muiden käyttöhyödykkeiden hankintahinnat ovat kohonneet merkittävästi.

Koska Valko-Venäjän rupla oli menettänyt ostovoimaansa niin nopeasti, luokiteltiin Valko-Venäjä joulukuussa 2011 hyperinflaatiomaaksi.

Valko-Venäjän luokittelu hyperinflaatiomaaksi edellyttää IAS 29 –standardin "Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa" soveltamista Lidskoe Pivon vuoden 2011 tilinpäätökseen ja kaikkiin yhtiön taloudellisiin raportteihin tästä eteenpäin, niin kauan kuin Valko-Venäjä on luokiteltuna hyperinflaatiomaaksi. Yhtiön liiketoimet vuonna 2011 ja ei-monetaariset erät on tilinpäätöksessä 2011 korjattu tilikauden päättymispäivän mukaisella hintaindeksillä ja kaikkiin, sekä tuloslaskelman että taseen, eriin on sovellettu tilinpäätöspäivän BYR-kurssia.

Lidskoe Pivon operatiivinen toiminta on kehittynyt hyvin Valko-Venäjän vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Yhtiön myynti kasvoi 15 prosenttia 128 (111) miljoonaan litraan.

Oluiden myynti kasvoi 22, kivennäisvesien 94 ja virvoitusjuomien (sisältää kvassin) viisi prosenttia. Mehujen myynnissä oli seitsemän prosentin lasku. Vuoden 2010 lopussa lanseeratun Fizz–siiderin myynti kehittyi hyvin vuoden 2011 aikana.

Yhtiö on selkeä markkinajohtaja kvassissa 50 (52) prosentin markkinaosuudellaan. Markkinaosuus oluissa on 10 (10) ja mehuissa 31 (29) prosenttia (Nielsen, loka-marraskuu 2011).

Yhtiön vienti kasvoi katsauskaudella 43 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viennin osuus yhtiön kokonaismyynnistä oli 6,8 (5,5) prosenttia. Vienti suuntautui pääasiassa Venäjälle ja Liettuaan.

Lidskoe Pivon liikevaihto oli 39,6 (40,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto pienentyi 1,2 miljoonaa euroa 2,8 prosenttia Valko-Venäjän ruplan devalvoitumisen johdosta. Paikallisessa valuutassa (BYR) laskettu liikevaihdon kasvu (ilman indeksikorjausta) oli erinomainen, 87,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon myönteinen kehitys johtui etenkin lisääntyneestä valmistuskapasiteetista ja onnistuneista tuotelanseerauksista. Korkea inflaatio vaikutti osaltaan liikevaihdon keskihinnan paranemiseen.

Yhtiön liikevoitto oli 0,7 (4,4) miljoonaa euroa, 1,9 (10,9) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto pieneni edellisvuoteen verrattuna 3,7 miljoonaa euroa. Negatiiviseen kehitykseen vaikuttivat katsauskauden aikana tapahtunut paikallisvaluutan voimakas devalvaatio, jonka seurauksena monien raaka- ja pakkaustarvikkeiden sekä tuotannontekijöiden hinnat nousivat merkittävästi. Liikevoiton laskuun vaikutti merkittävästi myös IAS 29 –standardin soveltaminen. Inflaatiokorjauksen johdosta yhtiön vuoden 2011 poistojen määrä paikallisessa valuutassa laskettuna kasvoi 152 prosenttia yhtiöön tehtyjen huomattavien investointien johdosta. Paikallisessa valuutassa laskettu liikevoitto (ilman inflaatiokorjausta) oli 6,1 (10,9) prosenttia liikevaihdosta ja se kasvoi 5,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Yhtiössä on suoritettu kaksi vuotta kestänyt ensimmäinen investointivaihe. Se piti sisällään panimon nykyaikaistamisen ja tuotanto- ja varastokapasiteetin merkittävän lisäämisen. Investoinnit valmistuivat loppuvuodesta 2011.

RAHOITUS JA INVESTOINNIT

Olvi-konsernin taseen loppusumma joulukuun 2011 lopussa oli 253,6 (236,1) miljoonaa euroa. Oma pääoma per osake oli vuoden 2011 lopussa 6,11 (6,13) euroa, muutos edellisvuoteen -0,02 euroa/osake (viime vuoden osakekohtaiset luvut on muutettu vertailukelpoisiksi vuoden 2011 lukujen kanssa). Omavaraisuusaste pysyi Olvikonsernin pitkän tähtäimen tavoitteessa, joka on 50 prosenttia. Toteutuma joulukuun lopussa oli 50,6 (54,7) prosenttia. Velkaantumisaste oli 43,2 (29,5) prosenttia. Maksuvalmiutta kuvaava current ratio oli 1,0 (1,3).

Korollisia velkoja oli vuoden 2011 lopussa 59,2 (46,1) miljoonaa euroa, josta lyhytaikaisten velkojen osuus oli 28,3 (8,7) miljoonaa euroa. Myös taseen luvuissa ja tunnusluvuissa näkyy Valko-Venäjän ruplan devalvoitumisen vaikutukset.

Olvi-konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2011 olivat 43,2 (24,5) miljoonaa euroa. Investoinneista 11,9 miljoonaa euroa kohdistui emoyhtiö Olviin, 7,6 miljoonaa euroa Baltian tytäryhtiöihin ja 23,7 miljoonaa euroa Lidskoe Pivon investointeihin.

Suurimmat investoinnit kotimaassa vuonna 2011 kohdistuivat viinin separointi- ja suodatuslaitteistojen uusimiseen, tankkikellarin laajennukseen sekä täyttöhallien ja varaston logistiikan tehostamiseen. Olvi aloitti vuoden loppupuolella myös uuden tölkkilinjan rakentamisen.

Baltiassa A. Le Coqin investoinnit kohdistuivat täyttölinjojen etiketöintikoneisiin ja –laitteisiin sekä maltaan ja veden käsittelyjärjestelmiin. Cēsu Alus –yhtiössä uusittiin pulloformaatteja ja laajennettiin hiivatankkikellaria. Volfas Engelmanin investoinnit käsittivät painetankkikellarin ja käymistankkien laajennuksen sekä täyttölinjojen koneisiin ja laitteisiin kohdistuvia investointeja.

Lidskoe Pivon investointiohjelmaa jatkettiin katsauskaudella rakentamalla valmiiksi aikaisemmin aloitetut tuotanto- ja varastokapasiteetin lisäykset.

KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET VUONNA 2011

Emoyhtiö Olvi lisäsi vuoden 2011 aikana omistusosuuttaan Cēsu Alus –yhtiöstä 0,16 prosentilla. Olvi-konsernin omistusosuus Cēsu Alus –yhtiöstä oli joulukuun 2011 lopussa 99,53 prosenttia, A. Le Coqista 100,0 prosenttia, Volfas Engelmanista 99,57 ja Lidskoe Pivosta 91,58 prosenttia.

TUOTEKEHITYS JA UUDET TUOTTEET

Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan kuuluvat uusien tuotteiden ja pakkausten sekä prosessien ja valmistusmenetelmien suunnittelu- ja kehittämishankkeet sekä olemassa olevien tuotteiden ja pakkausten edelleen kehittäminen. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot on kirjattu kuluiksi. Olvi-konsernin tuotekehityksen päätavoitteena on tuottaa uutuuksia kannattaviin ja kasvaviin juomasegmentteihin.

HALLINNOINTIPERIAATTEET

Olvi Oyj noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa, 1.10.2010 voimaan tullutta listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin tavoitteena on, että suomalaiset listayhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa. Koodin tarkoituksena on yhtenäistää listayhtiöiden toimintatapoja ja osakkeenomistajille ja muille sijoittajille annettavia tietoja sekä lisätä avoimuutta yhtiön hallintoelimistä, johdon palkkioista ja palkitsemisjärjestelmistä.

Olvi Oyj on antanut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin voimaantulosäännösten mukaan erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään (Corporate Governance Statement) 1.1.2011 alkavalta tilikaudelta vuoden 2011 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Selvitys Olvi Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkisesti saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.olvi.fi.

Olvi Oyj ylläpitää julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä sekä yksittäisissä hankkeissa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, tilintarkastajat ja heidän lähipiirinsä.

HENKILÖSTÖ

Olvi-konsernin henkilöstöstrategialla on keskeinen asema konsernin liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. Kehitämme aktiivisesti johtamis-, koulutus- ja palkitsemisjärjestelmiämme parantaaksemme henkilöstön työhyvinvointia ja voidaksemme tarjota heille turvallisen työympäristön. Tärkeintä on taata konserniin kuuluvien yritysten kiinnostavuus houkuttelevana työnantajana ja varmistaa henkilöstön saatavuus sekä konsernin yrityksiin sitoutuminen.

Olvi-konsernin liiketoimintastrategiat ja tavoitteet jalkautetaan organisaatioon tavoitekorttien, kehityskeskustelujen ja säännöllisen palautteen kautta. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan jatkuvalla koulutuksella ja toiminnan kehittämisellä. Olvi Oyj julkaisee vuosittain erillisen henkilöstötilinpäätöksen yhtiön sisäiseen käyttöön.

Olvi-konsernilla on yhteinen missio ja visio. Liiketoiminnan strategiat ovat kaikissa toimintamaissa hyvin pitkälle samanlaiset ja pohjautuvat samanlaisille arvoille. Strategioiden toteuttamisessa hyväksymme paikallista joustavuutta tavoitteiden saavuttamisen keinoissa, koska toimimme erilaisissa toimintaympäristöissä ja kilpailutilanteissa.

Olvi – konsernin missio

Suomalainen Olvi Virolainen A. Le Coq Latvialainen Cēsu Alus luo positiivisia Liettualainen Volfas Engelman juomanautintoja. Valkovenäläinen Lidskoe Pivo

Olvi – konsernin visio

suomalainen virolainen Halutuin ja arvostetuin latvialainen juomatalo. liettualainen valkovenäläinen

Arvot:

Suomalaisuus

• Haluamme olla suomalaisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita.
• Tarjoamme suomalaisen vaihtoehdon ja valmistamme tuotteemme suomalaisia kuluttajia varten.

Virolaisuus

• Haluamme olla virolaisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita.
• Tarjoamme virolaisen vaihtoehdon ja valmistamme tuotteemme virolaisia kuluttajia varten.

Latvialaisuus

• Haluamme olla latvialaisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita.
• •Tarjoamme latvialaisen vaihtoehdon ja valmistamme tuotteemme latvialaisia kuluttajia varten.

Liettualaisuus

• Haluamme olla liettualaisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita.
• Tarjoamme liettualaisen vaihtoehdon ja valmistamme tuotteemme liettualaisia kuluttajia varten.

Valkovenäläisyys

• Haluamme olla valkovenäläisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita.
• Tarjoamme valkovenäläisen vaihtoehdon ja valmistamme tuotteemme valkovenäläisiä kuluttajia varten.

Vastuullisuus

• Arvostamme vastuullisuutta omissa toimissamme, odotamme vastuullisuutta jokaiselta Olvi-konsernin työntekijältä ja yhteistyökumppaneiltamme.
• Tekemällä asioita, jotka osaamme parhaiten, tuotamme voittoa ja pystymme täyttämään sitoumuksemme henkilöstölle, omistajille, yhteiskunnalle ja muille sidosryhmille.
• Tehokas, laadukas ja ympäristöystävällinen toiminta sekä vankka talous takaavat toiminnan jatkuvuuden.

Positiivisuus

• Positiivisuus on tapamme toimia ja vastata haasteisiin. Positiivisuuden avulla tavoitteemme muuttuvat tuloksiksi ja menestykseksi.
• Osaava, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö on tärkein resurssimme hyvien tuloksien saavuttamiseen.

Asiakaskeskeisyys

• Jokaisella Olvi-konsernin työntekijällä on olemassa asiakas, jonka tarpeet ovat olemassaolomme perusta.
• Tunnistamme asiakkaidemme tarpeet ja ohjaamme toimintaamme näiden tarpeiden täyttämiseksi.

Olvi-konsernin henkilöstömäärä vuonna 2011 oli keskimäärin 2 032 (2 051) henkilöä. Konsernin henkilöstön määrä väheni keskimäärin 19 henkilöllä, 0,9 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Joulukuun 2011 lopussa henkilöstön määrä oli yhteensä 1 905 (1 973).

Olvi-konsernin henkilöstö keskimäärin tilikaudella:

	2011	2010	2009
Olvi Oyj, Suomi	383	378	377
AS A. Le Coq, Viro	311	312	337
A/S Cēsu Alus, Latvia	217	207	206
AB Volfas Engelman, Liettua	205	195	195
OAO Lidskoe Pivo	916	959	961
Yhteensä	2 032	2 051	2 076
PALKAT JA PALKKIOT
	2011	2010	2009
Palkat ja palkkiot
tilikaudella (1000 EUR)	30 360	31 436	29 688

Olvi Oyj on antanut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin voimaantulosäännösten mukaan erillisen palkka- ja palkkioselvityksen 1.1.2011 alkavalta tilikaudelta vuoden 2011 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tämä selvitys on laadittu hallinnointikoodin jakson 7 (Palkitseminen) suosituksen 47 mukaisesti.

Olvi Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys on julkisesti saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.olvi.fi.

PALKITSEMISJÄRJESTELMÄT

Tulos- ja suoritustavoitteiden saavuttamiseen perustuva palkitseminen on henkilöstön kannustamisen ja johtamisen tärkeä apuväline. Tulospalkkiojärjestelmät viestivät yhtiön hallituksen asettamia tavoitteita ja tahtotilaa. Tulokseen tai suoriutumiseen pohjautuva palkitseminen on osoitus tavoitetason ylittävästä onnistumisesta. Peruspalkka on korvaus hyvin tehdystä työstä.

Tavoiteasetantaan pohjautuvan palkitsemisen yleisinä tavoitteina on selkeys, oikeudenmukaisuus ja vaikuttavuus. Palkitsemisjärjestelmät eivät saa kannustaa harkitsemattomaan riskinottoon tai varomattomuuteen.

Etenkin pitemmän aikajänteen palkitsemisen tavoitteena on omistaja-arvon lisääminen, kannattavan kasvun ja suhteellisen kannattavuuden tukeminen sekä toimivan johdon ja avainhenkilöiden sitouttaminen.

Palkitsemisen komponentit

Johdon palkitsemisen komponentit ovat seuraavat:

• a. Kiinteä palkitseminen, joka koostuu peruspalkasta ja luontoiseduista (vapaa autoetu ja matkapuhelinetu)
• b. Lyhyen aikavälin kannustimet
• c. Pitkän aikavälin kannustimet

Kiinteä palkitseminen

Olvi Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista. Muun ylimmän johdon palvelussuhteen ehdoista hallitus päättää toimitusjohtajan ehdotuksesta. Toimitusjohtajalle tai muille yhtiön johtoon kuuluville ei makseta erillistä korvausta toimimisesta johtoryhmässä tai konsernin muissa sisäisissä johtoelimissä.

Lyhyen aikavälin kannustimet

Lyhyen aikavälin kannustimet ovat tulospalkkiojärjestelmiä, joiden seurantajakso on yksi tilikausi. Kannustimien määräytymisperusteista päättää hallitus. Vuonna 2011 tulospalkkion määräytymisperusteena oli liikevoitto. Koko Olvi Oyj:n henkilöstö kuuluu tulospalkkion piiriin. Myös kaikilla Olvi-konsernin tytäryhtiöillä on olemassa tulospalkkausjärjestelmiä, jonka piiriin kuuluu joko koko yhtiön henkilökunta tai yhtiöiden avainhenkilöitä.

Pitkän aikavälin kannustimet

Pitkän aikavälin kannustimet perustuvat yhtiön hallituksen vahvistamiin ohjelmiin, joiden voimassaoloaika on vähintään kaksi tilikautta. Ohjelmat voivat olla osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä tai konsernitason tavoitteisiin perustuvia tulospalkkio-ohjelmia. Yhtiön hallituksen linjauksen mukaan pitkän aikavälin palkitsemissa ei käytetä optio-ohjelmia.

Tulospalkkio-ohjelma 2011–2012

Yhtiön hallitus on vahvistanut ansaintakaudelle 2011–2012 pitkän aikavälin tulospalkkio-ohjelman, jonka ansaintakriteerinä on konsernin kumulatiivinen liikevoittokertymä vuosilta 2011– 2012. Ohjelman piiriin kuuluvat yhtiön toimitusjohtaja, muut johtoryhmän jäsenet sekä noin 30 konsernin muuta avainhenkilöä. Mahdolliset palkkiot maksetaan osallistujille ansaintakautta seuraavana vuonna, kun konsernin tilinpäätös on julkistettu.

Olvi-konsernin osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Konsernin osakepohjainen kannustinjärjestelmä on päättynyt vuoden 2010 lopussa. Kannustinjärjestelmässä oli kaksi ansaintajaksoa:

• 1) 1.1.2006–31.12.2007
• 2) 1.1.2008–31.12.2010

Järjestelmästä maksettavien palkkioiden määrä oli sidottu Olvi-konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoprosenttiin liikevaihdosta laskettuna. Palkkiot maksettiin osittain Olvi Oyj:n A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattoi osakepalkkioista aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Ensimmäisen ansaintajakson palkkiot maksettiin huhtikuussa 2008. Osakkeisiin liittyi kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa osakkeiden saamisesta.

Toisen ansaintajakson palkkiot maksettiin huhtikuussa 2011. Palkkioina saaduista osakkeista saa luovuttaa 50 prosenttia yhden vuoden ja 100 prosenttia kahden vuoden kuluttua osakkeiden saamisesta. Osinko-oikeus alkoi sen jälkeen, kun osakkeet oli siirretty avainhenkilöiden arvo-osuustileille.

Henkilöstörahasto

Olvi Oyj:llä on toimiva henkilöstörahasto, johon kuuluu koko Olvi Oyj:n henkilökunta yhtiön ylintä johtoa lukuun ottamatta. Henkilöstörahastolle maksettavien voittopalkkioiden perusteista päättää yhtiön hallitus.

JOHTO JA TILINTARKASTAJAT

Olvi Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2011 valitsemina hallituksen jäseninä ovat tilikauden aikana toimineet kauppatieteiden maisteri Heikki Hortling Iisalmesta, talous- ja rahoitusjohtaja, oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri Esa Lager Kauniaisista, asianajaja, varatuomari Heikki Sinnemaa Iisalmesta, toimitusjohtaja, tekniikan tohtori, diplomi-insinööri Tarja Pääkkönen Helsingistä, toimitusjohtaja, hallintotieteiden maisteri Harri Sivula Tuusulasta 7.4.2011 asti ja liiketoiminta-alueen johtaja/ toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri Jaakko Autere Helsingistä 7.4.2011 alkaen. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Heikki Hortling ja varapuheenjohtajana Esa Lager.

Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Sami Posti, KHT, Oulusta.

Olvi Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut yhteiskuntatieteiden maisteri Lasse Aho.

OLVI OYJ:N A-OSAKE JA OSAKEMARKKINAT

Olvi Oyj:ssä oli joulukuun 2011 lopussa yhteensä 20 758 808 osaketta, joista 17 026 552 eli 82,0 prosenttia julkisesti noteerattuja A-osakkeita ja 3 732 256 eli 18,0 prosenttia K-osakkeita. Olvi toteutti huhtikuussa 2011 maksuttoman osakeannin (split), jossa yhdellä A-osakkeella sai maksutta yhden A-osakkeen ja yhdellä K-osakkeella maksutta yhden K-osakkeen. Osakeannin johdosta Olvin osakelukumäärät kaksinkertaistuivat.

Jokainen A-osake tuottaa yhden (1) äänen ja jokainen K-osake kaksikymmentä (20) ääntä. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää. Olvin osakepääoma oli joulukuun 2011 lopussa 20,8 miljoonaa euroa. Tarkemmat tiedot Olvin osakkeista ja osakepääomasta löytyvät emoyhtiön tilinpäätöksen osakkeenomistus-kohdasta.

Olvin A-osaketta vaihdettiin Nasdaq OMX Helsingissä vuoden 2011 aikana yhteensä 3 208 911 (3 256 516) osaketta eli 18,8 (19,1) prosenttia A-osakkeiden määrästä. Vaihdon arvo oli 62,3 (45,7) miljoonaa euroa.

Olvi A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq OMX Helsingissä oli vuoden 2011 lopussa 14,75 (15,35) euroa. A-osakkeen ylin kurssi tammi-joulukuussa oli 19,86 (15,73) euroa ja alin 13,49 (12,01) euroa. Vuoden 2011 keskikurssi oli 21,13 (14,03) euroa. Edellisen vuoden osakekohtaiset tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi vuoden 2011 lukujen kanssa.

Joulukuun 2011 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 251,1 (261,4) miljoonaa euroa ja kaikkien osakkeiden markkina-arvo 306,2 (318,6) miljoonaa euroa.

Olvin osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2011 lopussa 9 146 (8 089). Ulkomaalaisten sekä ulkomaisten ja kotimaisten hallintarekisteröityjen omistusten määrä arvo-osuuksien kokonaismäärästä oli 17,5 (18,9) prosenttia ja osuus kokonaisäänimäärästä 6,1 (6,4) prosenttia. Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistukset sekä suurimmat osakkeenomistajat on selvitetty emoyhtiön tilinpäätöksen osakkeenomistus-kohdassa.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET JA YHTIÖN OMAT OSAKKEET

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 7.4.2011, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 245 000 A-osaketta (ennen splittausta). Hallitus voi myös päättää hankittujen osakkeiden mitätöimisestä osakepääomaa alentamalla.

Olvi Oyj:n yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden luovuttamisesta.

Olvi Oyj:n hallitus ei ole vuonna 2011 käyttänyt yhtiökokouksen sille antamaa omien A-osakkeiden hankkimisvaltuutustaan.

Huhtikuussa 2011 Olvi Oyj:n hallituksen päätöksellä luovutettiin konsernin osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille toisen ansaintajakson osakepalkkioina yhteensä 11 838 kappaletta Olvi Oyj:n omia Aosakkeita (ennen splittausta).

Yhtiön haltuun jäi osakepalkkioiden maksun jälkeen yhteensä 562 kappaletta omia A-osakkeita. Koska Olvi Oyj toteutti 12.4.2011 maksuttoman rahastoannin, jossa yhdellä A-osakkeella sai yhden uuden A-osakkeen ja yhdellä K-osakkeella yhden uuden K-osakkeen, oli Olvi Oyj:n hallussa olemien omien A-osakkeiden määrä splittauksen jälkeen 1 124 kappaletta.

Yhtiön hallussa olevien omien A-osakkeiden määrä vuoden 2011 lopussa oli ennallaan 1 124 kappaletta, joiden hankintahinta oli yhteensä 8,5 tuhatta euroa.

Yhtiön hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.

LIPUTUSILMOITUKSET VUODEN 2011 AIKANA

Olvi ei vastaanottanut liputusilmoituksia tilikauden 2011 aikana.

YMPÄRISTÖASIAT

Olvi Oyj on sitoutunut vahvasti ympäristöä säästäviin toimintatapoihin ja liiketoimintaansa liittyviin lakeihin ja suosituksiin. Olvi Oyj:n ympäristöpolitiikan päämäärät päivitetään vuosittain.

Olvi-konsernin

ympäristöperiaatteet:

• Olvi hyödyntää ja kierrättää tehokkaasti raaka-aineita, apuaineita ja pakkaustarvikkeita.
• Olvi ohjaa tuotannosta syntyvät sivutuotteet ja jätteet hyötykäyttöön.
• Olvi on sitoutunut tuote- ja toimintatapojen kehitystyössä raaka-aineiden ja energian te-

hokkaaseen käyttöön ja ympäristövaikutusten vähentämiseen.

• Olvi tavoitteena on puhtaan veden säästäminen, veden puhdistaminen uudelleenkäyttöön sekä ympäristöä kuormittavien aineiden (esim. fosforin ja biologisten hapenkuluttajien) pääsyn estäminen jätevesiin.
• Olvi suosii yhteistyökumppaneita, jotka toimivat ympäristövastuullisesti.
• Olvi jakaa avoimesti tietoa toiminnastaan ja tuotteiden ympäristövaikutuksista.
• Olvi edellyttää henkilöstöltään vastuullisuutta myös omassa työympäristössään.
• Olvi pyrkii lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.

Olvi Oyj liittyi vuonna 2009 Elintarviketeollisuuden vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään, joka perustuu EU:n energiapalveludirektiiviin. Tämä järjestelmä on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka ja korvaa vuoden 2007 loppuun päättyneen energiansäästösopimuksen. Tässä järjestelmässä sovitaan raamit energiatehokkuuden jatkuvaan ja järjestelmälliseen parantamiseen. Tämä osoittaa, että Olvi Oyj on lähtenyt vakavasti mukaan talkoisiin ilmastomuutosta vastaan.

Ympäristötavoitteiden toteutumista ja mittareita seurataan säännöllisesti sekä ylimmän johdon että vastuuhenkilöiden toimesta.

Olvin ympäristölupa on myönnetty 30.9.2003 ja on voimassa vuoteen 2014 saakka.

Olvi-konserniin kuuluvat yritykset eivät ole olleet osallisena missään ympäristöasioita koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä yhtiöllä ole tiedossaan mitään Olvikonsernin taloudelliseen asemaan merkittävästi vaikuttavia ympäristöriskejä.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Riskienhallinta on osa Olvi-konsernin jokapäiväistä johtamista ja toimintaa. Se lisää yritysturvallisuutta ja tukee omalta osaltaan asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinnan tavoitteena on toimia ennakoivasti ja luoda toiminnalle olosuhteet, joissa liiketoimintaan kohdistuvia riskejä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti kaikissa konserniyhtiöissä ja organisaation kaikilla tasoilla. Riskienhallinnan edunsaajina ovat yrityksen ohella sen henkilöstö, asiakkaat, omistajat sekä muut sidosryhmät.

Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa stra-

tegian toteutuminen ja turvata liiketoiminnan jatkuvuus. Olvi-konsernissa keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan ja seurataan säännöllisesti. Tunnistetuista riskeistä arvioidaan riskin toteutumisen vaikutuksia, laajuutta ja todennäköisyyttä sekä keinoja riskin poistamiseen tai pienentämiseen. Tämän lisäksi riskienhallinta pyrkii tunnistamaan ja käyttämään hyväksi liiketoiminnassa esiin tulevia mahdollisuuksia.

Olvi-konsernin strategisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät sen liiketoiminnan luonteeseen ja strategisiin valintoihin. Konsernin toiminta on sijoittunut useisiin eri valtioihin, joiden yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen tilanne, kehitysvaiheet ja -suunnat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Strategiset riskit liittyvät esimerkiksi verolainsäädännön ja muiden säädösten muutoksiin, ympäristöön sekä valuuttamarkkinoihin. Toteutuessaan strategiset riskit voivat heikentää merkittävästi yhtiön toimintaedellytyksiä. Konsernin merkittävimmät tunnistetut strategiset riskit liittyvät Valko-Venäjään ja sen taloudellispoliittiseen tilanteeseen.

Konsernin merkittävimmät tunnistetut operatiiviset riskit liittyvät raaka-aineiden hankintaan ja laatuun, tuotantoprosessiin, markkinoihin ja asiakkaisiin, henkilöstöön, tietoturvaan ja tietojärjestelmiin sekä valuuttakurssien muutokseen.

Raaka-aineet

Yleinen talouskehitys ja vuotuiset satovaihtelut vaikuttavat Olvi-konsernissa käytettävien keskeisten raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen. Häiriöt raaka-ainetoimituksissa voivat haitata asiakassuhteita ja liiketoimintaa. Keskeisten raaka-aineiden ostoissa hyödynnetään konsernitasolla yhdenmukaistettuja hankintasopimuksia. Kriittisten raaka-aineiden ostohintojen ennakoitavuutta pyritään varmistamaan pitkäaikaisilla hankintasopimuksilla. Yhtiö käynnisti katsauskauden lopussa raaka-aineita koskevan suojauspolitiikan kartoittamisen. Kaikissa yksiköissä painotetaan raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden laadun merkitystä koko tuotantoketjussa.

Tuotantoprosessi

Tuotannollisia riskejä pyritään minimoimaan prosessien selkeällä dokumentoinnilla, automaatioasteen lisäämisellä, laatujärjestelmien noudattamisella sekä pyrkimällä selkeisiin päätöksentekoa ja valvontaa ohjaaviin menettelytapoihin. Prosessien ja toimintatapojen tehokkuutta ja soveltuvuutta seurataan sisäisillä mittareilla. Tuotannon tehokkuuden seuraamiseen ja kehittämiseen kuuluvat muun muassa tuotantolaitteiden käyttövarmuus ja käyttöaste, työympäristön kehittäminen sekä henkilöstön työskentelyyn liittyvät tekijät. Konsernissa on käytössä kaikki toiminta-alueet käsittävä omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma, jonka kattavuus tarkistetaan vuosittain.

Markkinat ja asiakkaat

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy merkittävää kausivaihtelua. Raportoitavien maantieteellisten segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat huomattavasti vuodenaikojen kausivaihtelujen ja sesonkien ominaispiirteiden mukaan.

Taloudessa tapahtuvat negatiiviset muutokset voivat vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen sekä heikentää etenkin hotelli- ja ravintola-asiakkaiden maksuvalmiutta. Luottotappioiden keskeisenä minimointikeinona on kaikissa konserniyhtiöissä tehokas luotonvalvonta.

Lainsäädännölliset ja muut viranomaistoiminnassa tapahtuvat muutokset, kuten valmisteverojen muutokset ja markkinointiin liittyvät rajoitukset, voivat vaikuttaa konsernin valmistamien tuotteiden kysyntään ja niiden suhteelliseen kilpailuasemaan.

Henkilöstö

Henkilöstöön liittyviä riskejä ovat muassa työvoiman saatavuuteen liittyvät riskit, työsuhderiskit, avainhenkilöriskit, osaamisriskit sekä puutteellisesta työhyvinvoinnin järjestämisestä sekä työtapaturmista aiheutuvat riskit.

Henkilöstöjohtamisen keskeisiä painopistealueita ovat hyvän työnantajakuvan ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstön saatavuuden ja sitoutumisen varmistaminen. Edelleen painopisteinä ovat työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden ylläpito ja kehittäminen, johtamis-, koulutus- ja palkitsemisjärjestelmät sekä varahenkilöjärjestelmien rakentaminen ja ylläpito.

Tietoturva ja tietotekniikka

Olvi-konsernissa on käytössä kaikkia yhtiöitä koskeva tietoturvapolitiikka, joka määrittää tietoturvan toteuttamisen periaatteet sekä linjaa tietoturvan kehittämistä.

Tietotekniikkaan ja –järjestelmiin liittyvät riskit ilmenevät muun muassa toiminnallisina häiriöinä ja puutteellisuuksina. Tiedon käytettävyyttä ja virheettömyyttä pyritään varmentamaan sekä toimintatapavalinnoilla että teknisillä ratkaisuilla. Konsernin Suomen ja Baltian maiden toiminnoissa hyödynnetään yhtenäistä toiminnanohjausjärjestelmää. Valko-Venäjällä järjestelmä otetaan käyttöön tilikauden 2012 aikana. Tietoturvaan sekä tietojärjestelmien toimintaan liittyvä riskianalyysi tehdään vuosittain.

Rahoitusriskit

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja varmistaa omalta osaltaan konsernin tuloskehitys, maksuvalmius ja oma pääoma. Emoyhtiön taloushallinto vastaa keskitetysti konsernihallituksen vahvistamien periaatteiden mukaan konsernin rahoitushuollosta sekä rahoitusriskien hallinnasta. Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen optimointi, kustannussäästöt sekä tehokas riskien hallinta.

Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden varmistamiseksi käyttöpääomaa seurataan säännöllisesti ja käyttöpääomaan sitoutuneen rahan määrää pyritään vähentämään. Saamisten kiertonopeuden seuraaminen ja luotonvalvonnan tehostaminen ovat avainasioita. Maksuvalmius on varmistettu shekkitililuotolla ja luottolimiittisopimuksilla.

Pitkän aikavälin rahoitus on turvattu olemassa olevilla lainasopimuksilla.

Lainat altistavat konsernin käyvän arvon korkoriskille. Konserni on hajauttanut lainanottonsa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Lisäksi konserni käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskin vähentämiseksi korkomarkkinatilanteen niin edellyttäessä.

Operatiiviseen toimintaan sekä investointien ja lainojen takaisinmaksuun vaadittavia rahavirtoja pyritään ennustamaan ajan tasalla olevilla ja rullaavilla kassaennusteilla, jolloin konserni voi ajoissa varautua riittävällä maksuvalmiudella tuleviin menoihin.

Rahoitusriskien tarkempi kuvaus on yhtiön internet-sivujen osiossa Sijoittajat/hallinto/Rahoitusriskien hallinta.

Valuuttariskit

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja on siten alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille. Valuuttariski koostuu ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä, ostoista ja tase-eristä (transaktioriski) sekä sijoituksista ja lainoista ulkomaisiin tytäryhtiöihin (arvostusriski). Valuuttariskiä vähentää se, että suurin osa konsernin tuotteiden myynnistä ja raaka-aineostoista tapahtuu euroissa.

Olvi Oyj:llä on ulkomaisia tytäryhtiösijoituksia Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Valko-Venäjälle. Viro siirtyi 1.1.2011 euroon ja Liettuan LTL:n kurssi on sidottu kiinteästi euroon, mutta Latvian ja Valko-Venäjän sijoitusten osalta konserni on altistunut riskeille, joka syntyy, kun LVLja BYR-määräiset tytäryhtiösijoitukset muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan. Latvian, Liettuan ja Valko-Venäjällä valuuttoihin liittyy devalvoitumisriski, joka toteutuessaan laskisi Olvi-konsernin euromääräistä liikevoittoa.

Luottoriski

Konsernin luottoriski liittyy tukkumyynti- ja horeca (hotelli, ravintola ja catering) –asiakkaisiin, joilta on avoimia myyntisaatavia. Luottoriskejä pyritään hallitsemaan asiakkaiden maksukäyttäytymisen ja luottokelpoisuuden jatkuvalla seurannalla sekä tehokkaalla luottojen perinnällä.

Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sen myyntisaamiset hajaantuvat laajan asiakaskunnan kesken eri maantieteellisille alueille.

Oikeudenkäynnit ja muut vireillä olevat oikeudelliset tapahtumat

Yhtiötä vastaan on Suomessa vireillä yksi tavaramerkkiä koskeva oikeudenkäynti. Johdon arvion mukaan erimielisyyden lopputuloksella ei ole olennaista haitallista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT LIIKETOIMINNASSA

Eurooppalaista taloustilannetta ja sen tulevaa kehitystä leimaa epävarmuus. Päivittäistavaramarkkinoiden näkymiä voidaan kuitenkin luonnehtia vakaiksi moniin muihin toimialoihin verrattuna. Työttömyysasteen mahdollinen kasvu ja sitä seuraava kuluttajien ostovoiman heikkeneminen voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön valmistamien tuotteiden kysyntään.

Olvi-konsernin osalta merkittävin liiketoiminnan ennustettavuutta heikentävä tekijä liittyy Valko-Venäjään ja sen lähivuosien taloudellisiin näkymiin. Valko-Venäjän ruplan devalvoitumista euroon nähden voidaan pitää todennäköisenä lähitulevaisuudessa. Myös inflaation pysymistä korkeana voidaan pitää todennäköisenä. Valko-Venäjän kuluttajahintaindeksin muutos oli tammi-marraskuun 2011 aikana 104 prosenttia ja kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana 146,8 prosenttia, josta johtuen IAS 29 -standardia "Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa" tultaneen soveltamaan ainakin vuoteen 2014 saakka. Paikallisvaluutan devalvoitumisen arvioidaan vähentävän oluen tuontia ja lisäävän sen vientiä.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiö vastaanotti 10.1.2012 liputusilmoituksen The Family Kamprad Foundation –nimiseltä säätiöltä. Ilmoituksen mukaan säätiön omistusosuus oli noussut 5,28 prosenttiin Olvi Oyj:n osakepääomasta ja 1,20 prosenttiin äänimäärästä. Säätiön omistamien Olvin A-osakkeiden lukumäärä on 1 095 700 kappaletta.

Olvi tarkensi 6.2.2012 julkaistulla pörssitiedotteella 27.10.2011 annettua, vuotta 2011 koskevaa tulosohjausta. Yhtiö ilmoitti vuoden viimeisen neljänneksen liikevoiton jäävän ennustetta ja edellisvuotta heikommaksi Valko-Venäjän ruplan (BYR) devalvoitumisen seurauksena. Koko vuoden liikevoittoennusteeksi ilmoitettiin noin 26,5 miljoonaa euroa.

Liettuan Volfas Engelman –panimon toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.3.2012 alkaen Marius Horbacauskas.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Koko vuoden myyntivolyymien ja liikevaihtotason arvioidaan kehittyvän suotuisasti alkaneella tilikaudella. Koko vuoden 2012 liikevoiton arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman parempi kuin edellisvuonna.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Olvi Oyj:n osingonjakopolitiikka on aktiivista ja tulokseen perustuvaa.

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2011 olivat 42,9 (39,7) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 13,1 (7,5) miljoonaa euroa.

Olvi Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

1) osinkona jaetaan 0,50 (0,50) euroa vuodelta 2011 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 10,4 (10,4) miljoonaa euroa. Osinko on 76,9 (41,5) prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta. Osinko maksetaan sille, joka on merkitty osingon maksun täsmäytyspäivänä 16.4.2012 osakkeenomistajaksi Suomen Euroclear Finland Oy:n pitämään Olvi Oyj:n osakasluetteloon. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 23.4.2012.

Olvin omille osakkeille osinkoa ei makseta.

2) emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 32,5 miljoonaa euroa.

VUOSIKOOSTE

Vuosikooste yhtiön vuoden 2011 aikana julkaisemista tiedotteista löytyy yhtiön internet-sivujen osiossa Sijoittajat/Taloudelliset tiedotteet/ Pörssitiedotteet.

TALOUDELLISET TIEDOTTEET VUONNA 2012

Olvi-konsernin vuoden 2011 tilinpäätös, toimintakertomus ja Corporate Governance Statement 2011 julkaistaan 19.3.2012. Kutsu Olvi Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään 11.4.2012 Iisalmessa, julkaistaan 19.3.2012. Tilinpäätös, toimintakertomus ja yhtiökokouskutsu ovat luettavissa Olvi Oyj:n internet-sivuilta samana päivänä.

Vuoden 2012 osavuosikatsausten julkaisuajankohdat:

osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 26.4.2012, osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 9.8.2012 ja osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 26.10.2012.

Lisätietoja: Lasse Aho, toimitusjohtaja, Olvi Oyj puh.(017) 838 5200 tai 0400 203 600

OLVI OYJ Hallitus

OLVI-KONSERNI KONSERNITILINPÄÄTÖS 2011 KONSERNIN TULOSLASKELMA

	Liitetieto	1.1. - 31.12.2011 1000 EUR	%	1.1. - 31.12.2010 1000 EUR	%
LIIKEVAIHTO	1	285 174	100,0	267 509	100,0
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+)/vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot	3	-2 947 68 522	-1,0 0,0 0,2	-1 683 57 717	-0,6 0,0 0,3
Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut	6 5 4	126 852 36 593 18 637 74 052	44,5 12,8 6,5 26,0	109 674 37 021 18 640 70 782	41,0 13,8 7,0 26,5
LIIKEVOITTO		26 683	9,4	30 485	11,4
Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoituskulut - netto	8 9	8 352 -16 596 -8 244	2,9 -5,8 -2,9	514 -1 831 -1 317	0,2 -0,7 -0,5
VOITTO ENNEN VEROJA		18 439	6,5	29 168	10,9
Tuloverot	10	-5 485	-1,9	-3 909	-1,5
TILIKAUDEN VOITTO		12 954	4,5	25 259	9,4
Muut laajan tuloksen erät: Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvät muuntoerot		-15 170	-5,3	557	0,2
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		-2 216	-0,8	25 816	9,7
Tilikauden voiton jakautuminen: - emoyhtiön omistajille - määräysvallattomille omistajille		13 506 -552	4,7 -0,2	24 954 305	9,3 0,1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: - emoyhtiön omistajille - määräysvallattomille omistajille		-340 -1 876	-0,1 -0,7	25 405 411	9,5 0,2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR)		0,65 0,65		1,21 1,21

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNIN TASE

	Liitetieto	31.12.2011 1000 EUR	%	31.12.2010 1000 EUR	%
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	12	142 443		124 857
Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet	13 13	16 761 1 017		17 169 1 134
Myytävissä olevat sijoitukset	15	548		545
Lainasaamiset ja muut
pitkäaikaiset saamiset	16	141		137
Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä	19	196 161 106	63,5	1 682 145 524	61,6
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17	35 875		35 124
Myyntisaamiset ja muut saamiset Myytävänä olevat muut pitkä	18	52 718		47 270
aikaiset varat	2	56		333
Rahavarat	20	3 836		7 891
Lyhytaikaiset varat yhteensä		92 485	36,5	90 618	38,4
VARAT YHTEENSÄ		253 591	100,0	236 142	100,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille
kuuluva oma pääoma Osakepääoma	21	20 759		20 759
Muut rahastot		1 092		1 092
Omat osakkeet	21	-8		-222
Muuntoerot		-18 248		-4 402
Kertyneet voittovarat		123 286		109 750
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		126 881	50,0	126 977	53,8
Määräysvallattomien omistajien osuus		1 341	0,5	2 277	1,0
Oma pääoma yhteensä		128 222	50,6	129 254	54,7
Pitkäaikaiset velat
Lainat	23	29 436		35 607
Muut velat		1 513		1 755
Laskennalliset verovelat	19	2 097		1 847
Lyhytaikaiset velat
Lainat	23	27 039		7 578
Ostovelat ja muut velat	24	64 953		59 739
Tuloverovelka Velat yhteensä	24	331 125 369	49,4	362 106 888	45,3
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		253 591	100,0	236 142	100,0

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Liitetieto	2011 1000 EUR	2010 1000 EUR
Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto Oikaisut: 27 Poistot ja arvonalentumiset 5 Muut oikaisut Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot	12 954 18 637 13 893 -9 088 -2 862 8 040 -2 205 151 -5 064	25 259 18 640 3 613 637 313 -2 439 -1 848 514 -2 767
Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Investointien rahavirta (B)	34 456 -33 358 -295 130 -2 980 -36 503	41 922 -17 419 -522 376 -257 -17 822
Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Lyhytaik. korollisten liikesaamisten lis. (-) / väh. (+) Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)	30 266 -17 103 0 -10 377 2 785 738	25 000 -41 288 -2 -8 321 -24 611 -511
Rahavarat 1.1. Valuuttakurssimuutosten vaikutus Rahavarat 31.12. 20	7 891 -4 793 3 836	8 402 0 7 891

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
	A	B	C	D	E	F	G
1000 EUR
Oma pääoma 1.1.2010	20 759	1 092	-222	-4 853	92 746	2 764	112 286
Laaja tulos
Tilikauden tulos					24 954	305	25 259
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot				451		106	557
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-	-	-	451	24 954	411	25 816
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonmaksu					-8 345		-8 345
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-	-	-	-	-8 345	-	-8 345
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinta					395		395
Määräysvallattomien omistajien
osuuden muutos						-898	-898
Oma pääoma 31.12.2010	20 759	1 092	-222	-4 402	109 750	2 277	129 254
	EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
	A	B	C	D	E	F	G
1000 EUR
Oma pääoma 1.1.2011	20 759	1 092	-222	-4 402	109 750	2 277	129 254
Hyperinflaatio-oikaisut					10 672	981	11 653
Oikaistu oma pääoma 1.1.2011	20 759	1 092	-222	-4 402	120 422	3 258	140 907
Laaja tulos
Tilikauden tulos					13 506	-552	12 954
Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot				-13 846		-1 324	-15 170

Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot			-13 846		-1 324	-15 170
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-	-	- -13 846	13 506 -1 876		-2 216
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonmaksu				-10 659		-10 659
Omien osakkeiden luovutus			214	-214		0
Omien osakkeiden luovutusvoitto				216		216
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-	-	214 -	-10 657	-	-10 443
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinta				15		15
Määräysvallattomien omistajien
osuuden muutos					-41	-41
Oma pääoma 31.12.2011	20 759	1 092	-8 -18 248	123 286	1 341	128 222

A = Osakepääoma B = Muut rahastot

C = Omien osakkeiden rahasto

D = Muuntoerot

E = Voittovarat

F = Määräysvallattomien omistajien osuus

G = Yhteensä

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Olvi-konserni valmistaa oluita, siidereitä, long drink –juomia, kivennäisvesiä, mehuja, virvoitus- ja energiajuomia, kvassia ym. juomia. Olvi-konsernilla on toimintaa Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä.

Konsernin emoyhtiö on Olvi Oyj (Y-tunnus 0170318-9), jonka A-osakkeet noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:n päälistalla Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Iisalmi ja sen rekisteröity osoite on PL 16, 74101 Iisalmi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.olvi.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Olvitie I-IV, 74100 Iisalmi.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2011.

Olvi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 21.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa on myös mahdollista tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SICja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja, johdannaissopimuksia ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina (1 000) euroina. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä saattaa aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteista soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Olvi Oyj:n lisäksi kaikki ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia tai sillä on oikeus muutoin määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Emoyhtiön ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan. Ulkomaisten konserniyritysten ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muutettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja, jotka ovat kunkin kuukauden viimeisen päivän Euroopan keskuspankin noteeraamien keskikurssien keskiarvoja. Tase-erät on muutettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivänä Euroopan keskuspankin noteeraamaa keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntynyttä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Inflaatiolaskenta

Valko-Venäjä luokiteltiin joulukuussa 2011 hyperinflaatiomaaksi. Valko-Venäjälle rekisteröidyn tytäryrityksen OAO Lidskoe Pivon vuoden 2011 tilinpäätös on oikaistu IAS 29 -standardin "Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa" mukaisesti. BYR-valuutan määräiset erät on oikaistu Valko-Venäjällä tilastoitua kuluttajahintaindeksiä käyttäen. Oikaisut on tehty kuukausittain vuoden 2008 joulukuusta lukien.

Käytetyt oikaisukertoimet vuosien 2008 - 2011 joulukuussa ovat seuraavat:

12/2008	2,5221
12/2009	2,2959
12/2010	2,0867
12/2011	1,0000

Annetut arvot eivät edusta markkina-arvoja, jälleenhankinta-arvoja tai muita käypiä arvoja, joita on käytetty todellisissa liiketoimissa. Vuoden 2011 tilinpäätöstä muunnettaessa monetaarisia saamisia ja velkoja ei ole uudelleenarvostettu muuntotekijän avulla, vaan ne on muutettu euroiksi käyttämällä raportointikauden päättymispäivän mukaista BYR-valuutan ja euron välistä kurssia. Vastaavaa menettelyä on sovellettu myös muihin taseen ei-monetaarisiin eriin, jotka on arvostettu käypiin arvoihin. Sen sijaan taseen muut ei-monetaariset erät samoin kuin tuloslaskelman erät on muunnettu käyttämällä vastaavia muuntotekijän arvoja.

Tuloslaskelmaerien laskennassa on käytetty muuntotekijän kuukausikohtaisia keskiarvoja. Käsittelytavan perusteella syntyvä inflaatiotekijän vaikutus yrityksen monetaariseen nettopositioon on sisällytetty voittona tai tappiona rahoitustuottoihin ja/tai -kuluihin. Tilinpäätöksen oikaisua vastaava muutos verojaksotuksiin on kirjattu tekemällä vastaava kirjaus laskennallisiin verovelkoihin.

OAO Lidskoe Pivon toimintavaluutta on hyperinflatorinen, mutta koska sen luvut muunnetaan muuhun kuin inflatoriseen valuuttaan, euroon, on vertailutietojen oltava samat kuin ne, jotka kyseisen aiemman vuoden tilinpäätöksessä on esitetty kyseisen vuoden lukuina (ts. niitä ei oikaista sen jälkeisiä hintatason muutoksia tai valuuttakurssien muutoksia vastaavasti).

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	20 - 40 vuotta
Väestönsuoja	4 vuotta
Tehdaskoneet
ja laitteet	7 - 10 vuotta
Muu käyttöomaisuus	5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuus-hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot, jotka johtuvat uudistetun IAS 23 -standardin ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa, jos kyseessä on ehdot täyttävä omaisuuserä, jonka osalta aktivoimisen aloittamispäivä on 1.1.2009 tai sen jälkeen. Aiemmin kaikki vieraan pääoman menot on kirjattu välittömästi kuluiksi. Tähän mennessä konsernilla ei ole ollut aktivoitavia vieraan pääoman menoja.

Kaikki muut kuin IAS 23 -standardin mukaiset vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

1.1.2004 -31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS 3 –standardin (2004) mukaisesti. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain tai tarvittaessa useammin mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka vastaavat johdon tapaa seurata liiketoimintaa ja siihen liittyvää liikearvoa. Konsernissa rahavirtaa tuottavat yksiköt vastaavat ylimmälle johdolle raportoitavia toimintasegmenttejä. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Konsernilla ei ole tällä hetkellä aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajaton taloudellinen vaikutusaika.

Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

ATK-ohjelmistot	5 vuotta
Muut	5 vuotta

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitus-leasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Konsernilla ei tällä hetkellä ole olennaisia rahoitusleasing-sopimuksia vuokralle antajana.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokra-tuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasa-suhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestaus

Olvi-konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvot ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liikevoitto. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden standardikustannuslaskennan mukainen hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Konserni soveltaa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut –standardia kaikkiin osakeperusteisesti maksettaviin liiketoimiin.

Oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden sitovuusaikana. Käteisvaroina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon joka tilinpäätöksessä ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin johdon arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernilla oli yksi osakepohjainen kannustinjärjestelmä 1.1.2006 – 31.12.2010 välisenä aikana, jossa maksut suoritettiin sekä osakepalkkioina että käteisvaroina.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista velvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varauksia.

Olvi-konsernin IFRS-tilinpäätökseen ei ole kirjattu mainitunlaisia varauksia.

Verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavista järjestelyistä sekä johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen määrää ja hyödyntämisen todennäköisyyttä arvioidaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä.

Laskennalliset verosaamiset ja –velat esitetään taseessa omina erinään pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään konsernin tavanomaisessa liiketoiminnassa tapahtuvasta juomien ja panimotoimintaan liittyvien muiden hyödykkeiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina. Tuotot esitetään arvonlisäveroilla, välillisillä veroilla, palautuksilla ja alennuksilla vähennettyinä, ja niistä on eliminoitu konsernin sisäiset myynnit.

Tuotot kirjataan, kun ne ovat luotettavasti määritettävissä ja kun vastaisen taloudellisen hyödyn saaminen on todennäköistä.

Myydyt tuotteet

Konserni valmistaa erilaisia alkoholillisia ja alkoholittomia juomia ja myy niitä sekä juomateollisuuteen liittyviä muita tuotteita asiakkaille, joilla on alkoholijuomien vähittäismyyntilupa, anniskelulupa tai tukkumyyntilupa. Tuotteiden myynti kirjataan, kun konserni on toimittanut tuotteet asiakkaalle ja kun tuotteiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle, eikä ole sellaisia täyttämättömiä velvoitteita, jotka voisivat vaikuttaa siihen, hyväksyykö asiakas tuotteet. Toimituksen katsotaan tapahtuneen vasta, kun tuotteet on toimitettu asiakkaan kanssa sovittuun paikkaan, riski tuotteiden epäkuranttiudesta ja vahingoittumisesta on siirtynyt asiakkaalle ja asiakas on joko hyväksynyt tuotteet myyntisopimuksen mukaisesti, hyväksymiseen liittyvien ehtojen voimassaoloaika on päättynyt tai konsernilla on objektiivista näyttöä kaikkien hyväksymisehtojen täyttymisestä.

Juomien myyntiin liittyy usein vuosialennuksia ja asiakkailla on oikeus palauttaa virheelliset tuotteet. Myynti kirjataan myyntisopimuksen mukaiseen hintaan perustuen ja siitä vähennetään myyntihetkellä arvioidut vuosialennukset ja virheellisten tuotteiden palautukset. Alennukset arvioidaan ja kirjataan toteutuneiden ostojen ja ennakoitujen vuosiostojen perusteella myyntisopimuksissa sovittujen ehtojen mukaisesti.

Vuokratuotot

Konserni vuokraa anniskeluasiakkailleen juomien anniskelulaitteistoja ja vähittäiskauppaasiakkailleen kylmäkaappeja. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Korot

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos lainasaamisen tai muun saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.

Osingot

Osinkotuotot kirjataan, kun osingon saamiseen on syntynyt oikeus.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi ja ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Konsernin rahoitusvarat ovat tällä hetkellä sellaisia, että ne luokitellaan joko lainat ja muut saamiset -ryhmään tai myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset -ryhmään on luokiteltu konsernin myynti- ja muut saamiset. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin. Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, arvonalentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisen arvonalentumiseen viittaavina seikkoina pidetään velallisen merkittäviä maksuvaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai maksun viivästystä yli 60 päivää.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Konsernin muut rahoitusvarat on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli näyttöä mahdollisesta arvonalentumisesta on, tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen erän käyvän arvon tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon velan hankinnasta aiheutuvilla transaktiomenoilla lisättynä. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Rahoitusvelat esitetään jaettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin niiden realisointiajan perusteella ja ne voivat olla korollisia tai korottomia velkoja.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta silloin, kun velka tai velan osa on lakannut olemasta olemassa, toisin sanoen kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Johdannaissopimukset

ja suojauslaskenta

Olvi-konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen määräämällä tavalla. Kaikki johdannaiset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat korkoswapeja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Koronvaihtosopimusten käypä arvo kirjataan muihin lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Osakepääoma ja omat osakkeet

Ulkona olevat K- ja A-sarjan osakkeet esitetään osakepääomana.

Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuina omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.

Jos konserni ostaa yhtiön omia osakkeita, niin maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen.

Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty kulloinkin yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä.

Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden laimentava vaikutus. Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon optioiden vaihdolla saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä. Olvi-konsernilla ei ole optioita 31.12.2011.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, mutta joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään valintaa ja harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRS–normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, on liikearvon testaus ja laskennalliset verosaamiset.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan säännöllisesti yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita ja oletuksia korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä kausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana on esitetty jäljempänä. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä johtuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet sekä aineellisten että aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyllä tavalla. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liikevoitto. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen. Lisätietoja liikearvoista ja arvonalentumistestauksesta on annettu liitetietojen kohdassa 14. Liikearvon arvonalentumistestaus.

Käyttöön otetut uudet standardit ja standardien muutokset

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2010 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2011 alkaen.

IAS 24 (uudistettu)

Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää. Julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä.

Konserni on soveltanut uudistettua standardia 1.1.2011 alkaen. Uudistetulla standardilla ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 32 (muutos) Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutosta sovelletaan takautuvasti IAS 8:n "Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet" mukaisesti.

Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 19

Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan (velan vaihtaminen omaksi pääomaksi). Tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetun rahoitusvelan käypään arvoon.

Uudella tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 14 (muutos)

Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut Muutoksella on korjattu ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 "IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys".

Tulkinnan muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IASB julkaisi heinäkuussa 2010 parannuksia seitsemään standardiin tai tulkintaan osana vuosittaisia parannuksia standardeihin, jotka konserni on ottanut käyttöön vuonna 2011. Seuraavassa on esitetty ne muutokset, joilla konsernin johto on arvioinut olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:

IFRS 3 (muutokset)

a) Siirtymäsäännöt, jotka koskevat ehdollista vastiketta liiketoimintojen yhdistämisessä, joka on toteutunut ennen uu-

distetun standardin voimaantuloa

Muutos selventää, että IFRS 7:n "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot", IAS 32:n "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IAS 39:n "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" muutokset, joilla poistetaan ehdollista vastiketta koskeva helpotus, eivät koske sellaista ehdollista vastiketta, joka on syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa hankinta-ajankohta on ennen uudistetun IFRS 3:n käyttöönottoa.

b) Määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen

Mahdollisuus valita määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta, koskee vain sellaisia instrumentteja, jotka edustavat senhetkisiä omistusosuuksia ja oikeuttavat haltijansa suhteelliseen osuuteen nettovarallisuudesta yhteisön purkautuessa. Kaikki muut määräysvallattomien omistajien osuudet arvotetaan käypään arvoon, elleivät IFRS-standardit edellytä muuta arvostusperustetta.

c) Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti

IFRS 3:n soveltamisohje koskee kaikkia osakeperusteisia järjestelyjä, jotka ovat osa liiketoimintojen yhdistämistä, mukaan lukien sellaiset osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti.

Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 7 (muutos)

Rahoitusinstrumentit:

Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot Muutoksessa korostetaan määrällisten ja laadullisten liitetietojen välistä yhteyttä, kun esitetään tietoja rahoitusinstrumentteihin liittyvien riskien luonteesta ja laajuudesta.

Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 1 (muutos)

Tilinpäätöksen esittäminen

– oman pääoman muutoslaskelma Muutoksella selvennetään, että yrityksen on esitettävä muiden laajan tuloksen erien erittely jokaisen oman pääoman erän osalta joko oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa.

Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 27 (muutos)

Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös Muutoksella selvennetään, että IAS 27:n aiheuttamia muutoksia IAS 21:een "Valuuttakurssien muutosten vaikutukset", IAS 28:aan "Sijoitukset osakkuusyrityksiin" ja IAS 31:een "Osuudet yhteisyrityksissä" sovelletaan ei-takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tai aiemmin, jos IAS 27 on otettu käyttöön aiemmin.

Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 34 (muutos)

Osavuosikatsaukset

Muutos sisältää havainnollistavaa ohjeistusta IAS 34:n mukaisten esittämisperiaatteiden soveltamisesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät:

• Olosuhteisiin, jotka todennäköisesti vaikuttavat rahoitusinstrumenttien käypiin arvoihin ja niiden luokitteluun;
• Rahoitusinstrumenttien siirtoihin käyvän arvon hierarkian eri tasojen välillä;
• Rahoitusvarojen luokittelun muutoksiin; ja
• Ehdollisten varojen ja velkojen muutoksiin.

Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 13 (muutos)

Kanta-asiakasohjelmat

Muutoksella selkeytetään "käyvän arvon" merkitystä kanta-asiakasohjelmaan liittyvien etupisteiden arvostuksessa.

Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Seuraavassa on lueteltu ne julkaistut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin, jotka konserni ottaa käyttöön 1.1.2012 alkaen:

IFRS 7 (muutos)

Rahoitusinstrumentit:

tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

– Taseesta pois kirjaaminen

Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien saamaa kuvaa rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Aikaisempi soveltaminen on sallittua, jos EU hyväksyy muutoksen.

Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2012 tilinpäätöksessään. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 12 (muutos)

Tuloverot - Laskennalliset verot

IAS 12 sisältää nykyisin vaatimuksen, että omaisuuserään liittyvän laskennallisen veron määrittäminen riippuu siitä, odotetaanko omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä kerrytettävän käyttämällä omaisuuserää vai myymällä se. Silloin kun sovelletaan IAS 40:n "Sijoituskiinteistöt" mukaista käyvän arvon mallia, voi olla vaikeaa ratkaista, perustuuko kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen käyttöön vain myyntiin. Tämä muutos tuo poikkeuksen, joka koskee käypään arvoon arvostettavaan sijoituskiinteistöön liittyvien laskennallisten verosaamisten tai -velkojen määrittämistä. Muutosten seurauksena SIC-21 "Tuloverot – uudelleen arvostettujen, ei poistojen kohteena olevien omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen" ei enää koske käypään arvoon arvostettavia sijoituskiinteistöjä. Muut SIC-21:een sisältyvät vaatimukset siirretään IAS 12:een ja tulkinta kumotaan.

Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2012 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2013 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

IFRS 10

Konsernitilinpäätös

IFRS 10 sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset.

Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt IFRS 11:n sisältää ohjeistusta siitä kuinka yh-

teisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyä koskevia velvoitteita, ja siten se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua.

Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 12

Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä.

Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 13

Käyvän arvon määrittäminen

Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Standardi sisältää täsmällisen käyvän arvon määritelmän sekä käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, vaan sen sijaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRS–standardeissa.

Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös

Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een.

Konserni ottaa uudistetun standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt sitä sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä uudistetun standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 28 (uudistettu 2011)

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena.

Konserni ottaa uudistetun standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt sitä sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä uudistetun standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 1 (muutos)

Tilinpäätöksen esittäminen

Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi (luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä eriä muissa laajan tuloksen erissä esitetään.

Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 19 (muutos)

Työsuhde-etuudet

Pääasialliset muutokset: Muutos poistaa "putkimenetelmän" soveltamisen mahdollisuuden. Rahastoitujen etuuspohjaisten järjestelyjen varojen arvioidun tuoton määrittely muuttuu. Rahoitusmeno määritetään (velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen) nettoerälle.

Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen

IFRS 9

Rahoitusinstrumentit

Kyseessä on ensimmäinen osa laajemmasta projektista, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella standardilla. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan.

Konserni ottaa uuden standardin käyttöön todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2015. EU ei ole kuitenkaan ole hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 20

Pintamaan poistamisesta aiheutuvat menot avolouhoksen tuotantovaiheessa IFRIC 20 ohjeistaa, kuinka kirjanpidossa käsitellään pintakuormitukseen liittyvän jätteen poistamisesta (pintamaan poistamisesta) aiheutuvia menoja, jotka syntyvät kaivoksen tuotantovaiheessa. Tulkinta saattaa johtaa siihen, että IFRS-standardien mukaisesti raportoivat kaivosyhtiöt joutuvat kirjaamaan nykyiset pintamaan poistamiseen liittyvät omaisuuserät kertyneiden voittovarojen alkusaldoa vastaan, jos niitä ei pystytä kohdistamaan malmion yksilöitävissä olevalle komponentille.

Konserni ottaa tulkinnan käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt tulkintaa sovellettavaksi. Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 32 (muutos)

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan Muutos koskee epäjohdonmukaisuutta nykykäytännössä sovellettaessa ohjeistusta siitä milloin rahoitusvarat ja –velat voidaan esittää taseessa nettomääräisesti IAS 32:n mukaan. Muutos antaa lisäohjeistusta siihen että oikeus rahoitusvarojen ja –velkojen kuittaamiseen tulee olla mahdollista 'joka päivä', tarkoittaen että se ei voi olla riippuvainen jostain tulevasta tapahtumasta. Lisäksi molempien osapuolten tulee olla mahdollista toteuttaa erien netotus normaalissa liiketoiminnassa, maksujen laiminlyönnin tapahduttua sekä konkurssitilanteessa. Lisäksi muutoksella tarkennetaan ohjeistusta sitä milloin tietyt bruttomääräisesti toteutettavat maksujärjestelyt vastaavat IAS 32:n mukaisia nettomääräisen toteutuksen ehtoja.

Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 7 (muutos)

Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan

Muutos laajentaa nykyisiä liitetietovaatimuksia niin että yhteisöjen tulee antaa numeerista tietoa taseessa nettomääräisesti esitetyistä rahoitusinstrumenteista sekä niistä rahoitusinstrumenteista, jotka ovat 'master netting' tai vastaavanlaisen sopimusjärjestelyn alaisia huolimatta siitä vaikka ne on esitetty taseessa bruttomääräisinä. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi.

Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Segmentti-informaatio

Segmentti-informaatio esitetään konsernin maantieteellisten toimintasegmenttien mukaisesti. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin ylin johto käyttää strategisessa päätöksenteossa.

Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiassa erilaisten juomien valmistuksesta ja tukkumyynnistä. Liikevaihtoon sisältyy vähäisessä määrin myös anniskeluravintoloille annettua juomalaitepalvelua.

Konsernin johto arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevoiton (EBIT) perusteella. Korkotuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin rahoitus hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta.

Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta. Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

Maantieteelliset toimintasegmentit

Konsernin maantieteelliset toimintasegmentit ovat: Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Valko-Venäjä. Toimintasegmentit esitetään varojen sijainnin lisäksi asiakkaiden sijainnin mukaan.

Siirtohinnoittelu

Segmenttien välinen liiketoiminta hinnoitellaan markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Siirtohinnoittelumenetelmänä käytetään pääasiassa kustannusvoittolisämenetelmää, jossa tuotteen tai palvelun siirtohinta määritellään lisäämällä tuotannosta aiheutuviin kustannuksiin tarkoituksenmukainen voittolisä.

Maantieteellisten segmenttien myynnit vuonna 2011 ja 2010
					Valko
1000 litraa	Suomi	Viro	Latvia	Liettua		Venäjä Eliminointi	Konserni
Myynti vuonna 2011	149 084	133 421	75 352	67 540	128 005	-35 191	518 211
Myynti vuonna 2010	136 832	124 772	68 705	59 075	111 323	-28 794	471 913

Maantieteelliset segmentit 2011 varojen sijainnin mukaan
1000 EUR TUOTOT	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko Venäjä	Eliminointi	Konserni
Ulkoinen myynti	119 370	69 994	29 272	27 448	39 090		285 174
Sisäinen myynti	417	5 970	5 912	2 048	518	-14 866	0
Liikevaihto yhteensä	119 787	75 964	35 184	29 496	39 608	-14 866	285 174
TULOS
Segmentin liikevoitto	13 239	12 973	737	411	737	-1 414	26 683
Rahoitustuotot Rahoituskulut							8 352 -16 596
Tuloverot							-5 485
Tilikauden voitto							12 954
MUUT TIEDOT
Segmentin varat	152 827	97 253	31 887	27 031	57 267	-162 188	204 077
Kohdistamattomat yritystason varat							49 514
Konsernin varat yhteensä							253 591
Segmentin velat	36 900	10 571	4 543	2 877	11 574	-1 118	65 346
Kohdistamattomat yritystason velat							60 024
Konsernin velat yhteensä							125 369
Investoinnit	11 956	4 635	880	2 057	23 702	0	43 230
Kohdistamattomat yritystason investoinnit							0
Investoinnit yhteensä							43 230
Poistot	6 116	4 306	3 517	2 352	2 413	-67	18 637
Maantieteelliset segmentit 2010 varojen sijainnin mukaan
1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko Venäjä	Eliminointi	Konserni
TUOTOT
Ulkoinen myynti	110 750	64 688	27 410	24 407	40 255	0	267 509
Sisäinen myynti Liikevaihto yhteensä	239 110 989	5 246 69 935	4 038 31 448	1 972 26 379	515 40 769	-12 011 -12 011	0 267 509
TULOS
Segmentin liikevoitto	11 702	11 905	1 714	1 423	4 444	-703	30 485
Rahoitustuotot Rahoituskulut							514 -1 831
Tuloverot							-3 909
Tilikauden voitto							25 259
MUUT TIEDOT
Segmentin varat	149 223	94 426	32 967
Kohdistamattomat yritystason varat				27 321	42 804	-143 898	202 843
							33 299
Konsernin varat yhteensä							236 142
Segmentin velat Kohdistamattomat yritystason velat	35 223	9 901	3 425	3 288	3 524	-2 128	53 233 53 655
Konsernin velat yhteensä							106 888
Investoinnit Kohdistamattomat yritystason investoinnit	4 776	2 227	845	1 161	14 963	0	23 972 507
Investoinnit yhteensä							24 479
Poistot	5 877	4 454	3 666	2 264	2 357	22	18 640
Maantieteelliset segmentit 2011 asiakkaan sijainnin mukaan
					Valko-	Muut/
1000 EUR Ulkoinen myynti	Suomi 116 450	Viro 68 543	Latvia 29 285	Liettua 28 213	Venäjä 36 298	Eliminointi 6 385	Konserni 285 174
Sisäinen myynti Liikevaihto yhteensä	1 099 117 550	5 056 73 599	3 651 32 935	4 673 32 887	386 36 684	-14 865 -8 480	0 285 174

Maantieteelliset segmentit 2010 asiakkaan sijainnin mukaan
					Valko-	Muut/
1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Venäjä	Eliminointi	Konserni
Ulkoinen myynti	107 875	64 781	27 408	25 593	38 254	3 598	267 509
Sisäinen myynti	1 163	3 040	3 171	4 324		313 -12 011	0
Liikevaihto yhteensä	109 038	67 821	30 579	29 917	38 567	-8 413	267 509
2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
1000 EUR						2011	2010
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät						56	333
Yhteensä						56	333
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät muodostuvat emoyhtiö Olvi Oyj:n sekä AB Volfas Engelmanin käytöstä poistetuista laitteista.
3. Liiketoiminnan muut tuotot
1000 EUR						2011	2010
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot						54	98
Vuokratuotot						110	96
Muut						358	523
Yhteensä						522	717
Muut liiketoiminnan tuotot sisältävät lähinnä saatuja projektiavustuksia ja tuotannon jätteiden myynnistä saatuja avustuksia.
4. Liiketoiminnan muut kulut
1000 EUR						2011	2010
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset						441	224
Vuokrakulut						1 949	2 575
Ulkopuoliset palvelut						37 983	42 982
Muut						33 679	25 001
Yhteensä						74 052	70 782
Muut liiketoiminnan kulut koostuvat pääasiassa energia- ja korjauskuluista sekä hallinnon, markkinoinnin ja kiinteistöjen hoitokuluista sekä muista sosiaalikuluista.
5. Poistot ja arvonalentumiset
1000 EUR						2011	2010
Poistot aineellisista hyödykkeistä:
Rakennukset						3 085	3 198
Koneet ja kalusto						13 488	13 479
Muut aineelliset hyödykkeet						1 651	1 621
Poistot aineellisista hyödykkeistä yhteensä						18 225	18 298
Poistot aineettomista hyödykkeistä:
Aineettomat oikeudet						19	8
Muut aineettomat hyödykkeet						393	334
Poistot aineettomista hyödykkeistä yhteensä						412	341
Yhteensä						18 637	18 640
6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
1000 EUR						2011	2010
Palkat						30 360	31 436
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt						2 826	2 721
Muut henkilösivukulut						3 407	2 864
Yhteensä						36 593	37 021
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella						2011	2010
Suomi						383	378
Viro						311	312
Latvia						217	207
Liettua						205	195
Valko-Venäjä						916	959
Yhteensä						2 032	2 051

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedoissa 30 Lähipiiritapahtumat.

7. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 289 tuhatta euroa vuonna 2011 (257 tuhatta euroa vuonna 2010), joka on 0,1 % (0,1 %) liikevaihdosta laskettuna.

8. Rahoitustuotot
1000 EUR Osinkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista Korkotuotot pankkitalletuksista Hyperinflaatio-oikaisu Muut korko- ja rahoitustuotot Yhteensä	2011 3 102 8 197 49 8 352	2010 3 462 0 50 514
9. Rahoituskulut
1000 EUR Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista Nettotappiot korkojohdannaisista Muut rahoituskulut Yhteensä	2011 228 2 043 288 14 038 16 596	2010 291 1 480 60 0 1 831
10. Tuloverot
1000 EUR Liitetieto Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Laskennalliset verot, AB Volfas Engelman -yhtiön vero vanhoista tappioista Laskennalliset verot, OAO Lidskoe Pivo Laskennalliset verot, johdannaisten käyvän arvon muutos 19 Laskennalliset verot, poistoeron muutos 19 Laskennalliset verot, vaihto-omaisuuden sisäinen kate Laskennalliset verot, osakepalkkiot Laskennalliset verot, rahoitusleasing 19 Yhteensä	2011 4 493 44 848 -68 43 10 107 6 5 485	2010 4 416 -121 -557 -16 265 -5 -74 1 3 909
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: 1000 EUR Tulos ennen veroja	2011 18 439	2010 29 168
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	4 794	7 584

Verot tuloslaskelmassa	5 485	3 909
Verot edelliseltä tilikaudelta	-1	0
Vähennyskelvottomien erien verovaikutus	33	28
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus	659	-3 703
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	4 794	7 584

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Olvi Oyj:n hallussa oli 31.12.2011 yhteensä 1 124 omaa A-osaketta. Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista on tarkempi selvitys liitetiedossa 21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot.

	2011	2010
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 EUR)	13 506	24 954
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000)	20 759	20 759
Omien osakkeiden vaikutus (1000)	-1	-25
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo osakekohtasaisen
tuloksen laskemiseksi (1000)	20 758	20 734
Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (EUR/osake)	0,65	1,21

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien kauden aikana ulkona olevien potentiaalisten optioiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakkeiden painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon myös optioiden vaihdolla saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä. Olvi-konsernilla ei ole ollut optioita vuosien 2005-2011 aikana eikä muitakaan sellaisia järjestelmiä, joilla olisi ollut laimennusvaikutusta, joten laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on näiden vuosien aikana ollut yhtä suuri.

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
1000 EUR	Maa- ja vesialueet	Raken- nukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko- maksut ja keskener. hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011	1 851	78 514	182 293	13 977	13 137	289 773
Hyperinflaatio-oikaisu	0	-264	-845	-478	-1 313	-2 900
Lisäykset	10	402	11 356	2 886	30 749	45 403
Siirto myytävänä oleviksi
luokiteltuihin pitkäaikaisiin
varoihin	0	0	-56	0	0	-56
Vähennykset	0	-106	-1 691	-1 134	-5 620	-8 552
Kurssierot	2	179	328	55	7	571
Hankintameno 31.12.2011	1 863	78 726	191 385	15 306	36 959	324 238
Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 1.1.2011	0	33 148	122 394	9 374	0	164 916
Hyperinflaatio-oikaisu	0	-31	-196	-126	0	-353
Poistot	0	3 085	13 488	1 651	0	18 225
Vähennykset	0	-9	-179	-71	0	-259
Kurssierot	0	33	184	-949	0	-733
Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 31.12.2011	0	36 226	135 690	9 878	0	181 795
Kirjanpitoarvo 1.1.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2011	1 851 1 863	45 366 42 499	59 900 55 694	4 603 5 428	13 137 36 959	124 857 142 443

Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.

1000 EUR	Maa- ja vesialueet	Raken- nukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko- maksut ja keskener. hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010 Lisäykset Siirto myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin	1 851 0	77 786 880	174 219 9 642	12 095 2 406	6 738 11 326	272 690 24 254
varoihin Vähennykset Kurssierot	0 0 0	0 -152 0	-333 -1 236 0	0 -524 0	0 -4 928 0	-333 -6 839 0
Hankintameno 31.12.2010	1 851	78 514	182 293	13 977	13 137	289 773
Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 1.1.2010 Poistot Vähennykset Kurssierot	0 0 0 0	29 955 3 198 -6 0	109 473 13 479 -559 0	7 993 1 621 -240 0	0 0 0 0	147 421 18 298 -804 0
Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 31.12.2010	0	33 148	122 394	9 374	0	164 916
Kirjanpitoarvo 1.1.2010 Kirjanpitoarvo 31.12.2010	1 851 1 851	47 831 45 366	64 747 59 900	4 102 4 603	6 738 13 137	125 269 124 857

Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.

Rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

1000 EUR	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
31.12.2011 Hankintameno Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo	3 046 -1 255 1 791	2 237 -1 118 1 119	5 283 -2 373 2 909
1000 EUR	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä

13. Aineettomat hyödykkeet

				Muut
		Kehittämis-	Aineettomat	aineettomat
1000 EUR	Liikearvot	menot	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011	22 146	60	9 594	9 405	41 205
Hyperinflaatio-oikaisu	0	0	3	0	3
Lisäykset	0	0	68	266	333
Vähennykset	0	0	-8	0	-8
Kurssierot	-408	0	0	-31	-439
Hankintameno 31.12.2011	21 738	60	9 657	9 640	41 096
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2011	4 977	60	9 220	8 644	22 902
Hyperinflaatio-oikaisu	0	0	0	0	0
Poistot	0	0	19	393	412
Kurssierot	0	0	0	3	3
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 31.12.2011	4 977	60	9 240	9 040	23 317
Kirjanpitoarvo 1.1.2011	17 176	0	336	617	18 130
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	16 761	0	417	600	17 778

Aineettomat oikeudet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä.

Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa tietokoneohjelmia.

				Muut
		Kehittämis-	Aineettomat	aineettomat
1000 EUR	Liikearvot	menot	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	22 153	60	9 549	8 928	40 690
Lisäykset	0	0	45	490	534
Vähennykset	-7	0	0	0	-7
Kurssierot	0	0	0	-12	-12
Hankintameno 31.12.2010	22 146	60	9 594	9 405	41 205
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2010	4 977	60	9 213	8 311	22 560
Poistot	0	0	8	334	341
Kurssierot	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 31.12.2010	4 977	60	9 220	8 644	22 902
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	17 176	0	336	617	18 130
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	17 169	0	373	761	18 304

Aineettomat oikeudet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä. Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa tietokoneohjelmia.

14. Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvoista merkittävin on Viron segmentille kohdistuva liikearvo, jonka kirjanpitoarvo on 8 146 tuhatta euroa. Liettuan segmentille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo on 2 241 tuhatta euroa, Latvian segmentille on kohdistettu 288 tuhatta euroa ja Valko-Venäjän segmentille 6 086 tuhatta euroa.

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin maantieteellisten segmenttien taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavan 4 vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Myöhemmin, kuin 4 vuoden kuluttua toteutuvat rahavirta-arviot ekstrapoloidaan käyttämällä arvioituja kasvuvauhteja, jotka eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioituja pitkän aikavälin kasvuvauhteja. Käytetyt kasvuvauhdit segmenttikohtaisesti olivat seuraavat: Viro 2 % (1 %), Latvia 3 % (2 %), Liettua 3 % (3 %) ja Valko-Venäjä 2 % (5 %). Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on myös verrannut aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä.

Diskonttauskorkona on käytetty vieraan ja oman pääoman kustannusten painotettua keskiarvoa (WACC) ennen veroja: Virossa 11,92 (2010 9,84), Latviassa 12,08 (11,28), Liettuassa 12,12 (10,67) ja Valko-Venäjällä 12,98 (11,66) prosenttia.

Arvioitaessa segmenttien kerrytettävissä olevia rahamääriä, johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa segmenttien kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistestauksien herkkyysanalyysien perusteella ei tällä hetkellä ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Olvi Oyj:n hallitus seuraa aktiivisesti tytäryhtiömaiden taloudellisen tilanteen kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia.

15. Myytävissä olevat sijoitukset

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa konserniyhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita sekä asunto-osakeyhtiön osakkeita. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Jos käypää arvoa ei ole luotettavasti saatavissa, arvostus tehdään hankintamenoon.

1000 EUR	Liitetieto	2011	2010
Kirjanpitoarvo 1.1.		545	288
Lisäykset		3	257
Kirjanpitoarvo 31.12.	26	548	545
16. Pitkäaikaiset saamiset
1000 EUR	Liitetieto	2010	2010
Lainasaamiset	26	14	14
Muut pitkäaikaiset saamiset		127	123
Yhteensä		141	137

Muut pitkäaikaiset saamiset koostuvat pääosin pankkitakaustalletuksista.

17. Vaihto-omaisuus

1000 EUR	2011	2010
Aineet ja tarvikkeet	26 336	24 956
Keskeneräiset tuotteet	1 890	1 687
Valmiit tuotteet / tavarat	7 299	8 037
Muu vaihto-omaisuus	349	444
Yhteensä	35 875	35 124

Epäkuranttiusvähennyksiä vaihto-omaisuudesta vuonna 2011 on tehty 1 014 tuhatta euroa (1 716 tuhatta euroa vuonna 2010).

18. Myyntisaamiset ja muut saamiset
1000 EUR	Liitetieto	2011	2010
Myyntisaamiset	26	48 179	43 003
Siirtosaamiset	26	2 668	2 397
Muut saamiset	26	1 871	1 870
Yhteensä		52 718	47 270

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrien, markkinoinnin ja myynnin, vakuutusten ja hallinnon kulujen jaksottamiseen sekä alennus- ja markkinarahapanostuksiin. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 216 tuhatta euroa (279 tuhatta euroa vuonna 2010).

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ikäjakauma
1000 EUR Erääntymättömät Alle 1 kk erääntyneet Yli 1 alle 3 kk erääntyneet Yli 3 alle 6 kk erääntyneet Yli 6 kk erääntyneet Yhteensä	2011 43 302 3 182 1 201 144 349 48 179	2010 40 396 1 710 390 99 408 43 003
Myyntisaamiset valuutoittain
	2011 1000 VAL	2011 1000 EUR	2010 1000 VAL	2010 1000 EUR
EUR	35 426	35 426	23 316	23 316
EEK			115 865	7 405
LVL	2 674	3 823	2 243	3 162
LTL	14 731	4 266	14 311	4 145
BYR	50 342 472	4 661	19 855 880	4 951
RUB	110	3	992	24

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana:

		Kirjattu
Laskennalliset verosaamiset		tulos-
1000 EUR	31.12.2010	vaikutteisesti	31.12.2011
Johdon osakepalkkiot	107	-107	0
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon	47	68	115
AB Volfas Engelman -yhtiön vahvistetut tappiot	121	-44	77
OAO Lidskoe Pivo -yhtiön laskennallinen vero	1 392	-1 392	0
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	15	-10	5
Yhteensä	1 682	-1 486	196
		Kirjattu
Laskennalliset verovelat		tulos
1000 EUR	31.12.2010	vaikutteisesti	31.12.2011
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1 844	-63	1 781
OAO Lidskoe Pivo -yhtiön laskennallinen vero	0	307	307
Rahoitusleasing	3	6	9

Konsernin käyttämättömät verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu verosaamista, olivat tilikauden lopussa 11 206 tuhatta euroa (12 706 tuhatta euroa vuonna 2010).

Yhteensä 1 847 250 2 097

Latvian verotuksellisten tappioiden vanhentumisaika on 8 vuotta. Liettuassa ei ole tappioiden vanhentumisaikaa.

Laskennallisista veroveloista 1 781 tuhatta euroa on aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden laskennallista veroa. AS A. Le Coqin jakamattomista voittovaroista 83 505 tuhatta euroa vuonna 2011 ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä IAS 12, 39 mukaiset kriteerit täyttyvät.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:

		Kirjattu
Laskennalliset verosaamiset		tulos
1000 EUR	31.12.2009	vaikutteisesti 31.12.2010
Johdon osakepalkkiot	33	74	107
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon	31	16	47
AB Volfas Engelman -yhtiön vahvistetut tappiot	0	121	121
OAO Lidskoe Pivo -yhtiön laskennallinen vero	835	557	1 392
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	10	5	15
Yhteensä	909	773	1 682
		Kirjattu
Laskennalliset verovelat		tulos
1000 EUR	31.12.2009	vaikutteisesti 31.12.2010
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1 579	265	1 844
Rahoitusleasing	2	1	3
Yhteensä	1 580	266	1 847
20. Rahavarat
1000 EUR	Liitetieto	2011	2010
Käteinen raha ja pankkitilit	26	3 836	7 891

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista varoista.

21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Alla on esitetty osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma:

	K-osak- keiden	A-osak- keiden lukumäärä lukumäärä	Osake-	Ylikurssi	Omat
1000 EUR	(1000)	(1000)	pääoma	rahasto	osakkeet	Yhteensä
1.1.2010 Omien osakkeiden hankinta	1 866	8 502	20 759	857	-222	21 393 0
31.12.2010	1 866	8 502	20 759	857	-223	21 393
Maksuton osakeanti (split) Omien osakkeiden luovutus	1 866	8 523			214	214
31.12.2011	3 732	17 025	20 759	857	-9	21 607

Osakkeiden enimmäismäärä on 6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta (6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta 2010). K-osakkeiden vähimmäismäärä on 1,5 miljoonaa kappaletta. Konsernin enimmäisosakepääoma on 60,0 miljoonaa euroa (60,0 miljoonaa euroa vuonna 2010) ja vähimmäispääoma 15,0 (15,0) miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto muodostuu osakeantien yhteydessä osakkeiden nimellisarvon ylittävästä merkintähinnasta.

Vararahasto

Vararahasto on muodostunut yhtiöjärjestykseen aiemmin sisältyneen velvoitteen vuoksi tehdyistä rahastosiirroista.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Omat osakkeet

Olvi Oyj:n hallussa oli 1.1.2011 yhteensä 12 400 kappaletta omia A-osakkeita (ennen osakkeiden splittausta). Omien osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 222 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 7.4.2011, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 245 000 A-osaketta (ennen splittausta).

Yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiölle hankittujen omien A-osakkeiden luovuttamisesta.

Tammi-joulukuussa 2011 Olvi Oyj:n hallitus ei käyttänyt yhtiökokouksen sille antamaa valtuutusta hankkia lisää omia A-osakkeitaan. Huhtikuussa 2011 Olvi Oyj:n hallituksen päätöksellä luovutettiin konsernin osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille toisen ansaintajakson osakepalkkioina yhteensä 11 838 kappaletta Olvi Oyj:n omia A-osakkeita (ennen splittausta). Olvi Oyj:n haltuun jäi osakepalkkioiden maksun jälkeen yhteensä 562 kappaletta omia A-osakkeita. Koska Olvi Oyj toteutti 12.4.2011 maksuttoman rahastoannin, jossa yhdellä A-osakkeella sai yhden uuden A-osakkeen ja yhdellä K-osakkeella yhden uuden K-osakkeen, oli Olvi Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden määrä splittauksen jälkeen 1 124 kappaletta.

Olvi Oyj:n hallussa 31.12.2011 oli edelleen yhteensä 1 124 kappaletta omia A-osakkeita, joiden hankintahinta oli yhteensä 8,5 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi vuodelta 2011 osinkoa sekä K- että A-sarjan osakkeelle 0,50 euroa/osake, yhteensä 10,4 miljoonaa euroa.

Osinkoa vuodelta 2010 maksettiin 0,50 euroa/osake, yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 19.4.2011.

Vuoden 2010 osinko on muutettu vertailukelpoiseksi maksuttoman rahastoannin vaikutuksesta.

22. Osakeperusteiset maksut

Olvi Oyj:n hallitus päätti 26.1.2006 Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä.

Osakepalkkiojärjestelmä oli osa konsernin avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää ja sen tarkoituksena oli yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi.

Järjestelmässä oli kaksi ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2006 ja päättyi 31.12.2007 ja toinen alkoi 1.1.2008 ja päättyi 31.12.2010. Järjestelmästä maksettavien palkkioiden määrä oli sidottu Olvi-konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoprosenttiin liikevaihdosta laskettuna.

Palkkiot maksettiin osittain Olvi Oyj:n A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattoi osakepalkkioista aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Ensimmäisen ansaintajakson palkkiot maksettiin huhtikuussa 2008. Osakkeisiin liittyi kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa osakkeiden saamisesta.

Toisen ansaintajakson palkkiot maksettiin huhtikuussa 2011. Toiselta ansaintajaksolta palkkiona saaduista osakkeista saa luovuttaa 50 prosenttia yhden vuoden ja 100 prosenttia kahden vuoden kuluttua osakkeiden saamisesta. Osinko-oikeus alkoi sen jälkeen, kun osakkeet oli siirretty avainhenkilöiden arvo-osuustileille.

Toiselta ansaintajaksolta vuonna 2011 maksettiin osakepalkkioina yhteensä 11 838 Olvi Oyj:n A-osaketta (osakkeet luovutettiin ennen Olvi Oyj:n huhtikuun 12. päivänä toteuttamaa maksutonta rahastoantia, splittausta).

Järjestelmän kohderyhmään kuului 20 avainhenkilöä.

Kannustinjärjestelmällä ei ole laimennusvaikutusta.

Olvi Oyj:n hallitus ei ole päättänyt uusista Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevista osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä.

Olvi-konsernilla ei ole optioita.

23. Rahoitusvelat
		Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot
1000 EUR	Liitetieto	2011	2011	2010	2010
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	26	29 436	25 468	28 957	28 062
Eläkelainat	26	0	0	6 650	5 811
Rahoitusleasingvelat	26	1 497	1 497	1 726	1 726
Muut velat	26	15	15	29	29
Yhteensä		30 949	26 981	37 362	35 628
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	26	27 039	27 039	6 629	6 629
Eläkelainat	26	0	0	950	950
Rahoitusleasingvelat	26	1 226	1 226	1 111	1 111
Yhteensä		28 266	28 266	8 689	8 689

Konsernin rahoitusvelat 31.12.2011 syntyvät lainoista rahoituslaitoksilta sekä rahoitusleasingvelasta. Rahoitusleasingsopimukset ovat tyypillisesti 36 - 48 kk:n sopimuksia, joissa on kiinteä, sopimusajan kattava maksuerä.

Veloista 20,6 miljoonaa euroa on kiinteäkorkoisia tai koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi muutettuja. Vaihtuvakorkoisia lainoja oli 35,9 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaisten lainojen käypä arvo on määritetty diskonttaamalla tulevat ennakoidut kassavirrat nykyhetkeen käyttäen korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöshetkellä. Tilinpäätöspäivän markkinakorot olivat 1,141 - 2,003 %, jonka päälle on diskonttauksessa lisätty yrityskohtainen marginaali.

Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen sekä rahoitusleasingvelkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Rahoitusvelkojen korkojen vaihteluvälit		2011	2010
Lainat rahoituslaitoksilta		1,42% - 3,55%	1,24% - 4,38%
Koronvaihtosopimukset		1,27% - 2,93%	0,90% - 2,77%
Rahoitusleasingvelat		2,50% - 6,50%	2,50% - 6,50%
Muut velat		0,74% - 1,05%	0,13% - 0,51%
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
1000 EUR	Liitetieto	2011	2010
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa		1 226	1 111
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa		1 497	1 726
Yli viiden vuoden kuluessa		0	0
	26	2 724	2 836
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa		1 226	1 111
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa Yli viiden vuoden kuluessa		1 497 0	1 726 0
	26	2 724	2 836
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	26	2 724	2 836

Konsernin muut korolliset velat erääntyvät seuraavasti:

1000 EUR		2011	2010
v. 2011			7 579
v. 2012		27 039	6 579
v. 2013		6 890	6 579
v. 2014		6 390	6 079
v. 2015		5 890	5 579
v. 2016		5 390	5 079
Myöhemmin		4 890	5 744
Yhteensä		56 491	43 215
24. Ostovelat ja muut velat
1000 EUR	Liitetieto	2011	2010
Lyhytaikaiset
Ostovelat	26	34 097	26 009
Siirtovelat	26	9 834	12 402
Muut velat	26	21 353	21 690
Yhteensä		65 284	60 101

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät jälkihyvitteisiin ja palkanmaksuvelvoitteisiin.

Ostovelkojen jakaantuminen valuutoittain
	2011	2011	2010	2010
	1000 VAL	1000 EUR	1000 VAL	1000 EUR
EUR	28 583	28 583	18 940	18 940
EEK	0	0	70 871	4 529
LVL	579	828	450	635
LTL	5 429	1 572	4 809	1 393
USD	28	22	154	116
CHF	12	10	1	1
BYR	33 248 337	3 079	1 586 710	396
GBR	1	1	0	0
SEK	14	2	0	0
25. Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkinariskille (joka sisältää valuuttariskin, rahavirran ja käyvän arvon korkoriskin sekä hyödykeriskin), luottoriskille sekä maksuvalmiusriskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja varmistaa omalta osaltaan konsernin tuloskehitys, maksuvalmius ja oma pääoma. Emoyhtiön taloushallinto vastaa keskitetysti konsernihallituksen vahvistamien periaatteiden mukaan konsernin rahoitushuollosta sekä rahoitusriskien hallinnasta. Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen optimointi, kustannussäästöt sekä tehokas riskien hallinta.

I Markkinariski

I 1. Valuuttariski

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja on siten alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille. Valuuttariski koostuu ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä, ostoista ja taseeristä (transaktioriski) sekä sijoituksista ja lainoista ulkomaisiin tytäryhtiöihin (arvostusriski). Valuuttariskiä vähentää se, että suurin osa konsernin tuotteiden myynnistä ja raaka-aineostoista tapahtuu euroissa.

Olvi Oyj:llä on ulkomaisia tytäryhtiösijoituksia Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Valko-Venäjälle. Viro siirtyi 1.1.2011 euroon ja Liettuan LTL:n kurssi on sidottu kiinteästi euroon, mutta Latvian ja Valko-Venäjän sijoitusten osalta konserni on altistunut riskeille, jotka syntyvät, kun LVL- ja BYR-määräiset tytäryhtiösijoitukset muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan. Latvian, Liettuan ja Valko-Venäjän valuuttoihin liittyy devalvoitumisriski, joka toteutuessaan laskisi Olvi-konsernin euromääräistä liikevoittoa.

Liiketoiminnan luonteen vuoksi tilauksen ja toimituksen välinen aika on lyhyt ja valuuttariski liiketoiminnassa jää sen vuoksi pieneksi. Konsernin varsinaisesta liiketoiminnasta syntyi valuuttakurssitappioita 13 713 tuhatta euroa vuonna 2011 (12 tuhatta euroa vuonna 2010). Rahoitustuottoihin sisältyy valuuttakurssivoittoja 8 201 tuhatta euroa (114 tuhatta euroa vuonna 2010).

Konserni ei ole vuosien 2011 ja 2010 aikana tehnyt aktiivista valuuttasuojausta. Valuuttasuojauksen tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

I 2. Rahavirran ja käyvän arvon korkoriski

Olvi-konsernin pitkän aikavälin rahoitus on turvattu olemassa olevilla lainasopimuksilla.

Lainat altistavat konsernin käyvän arvon korkoriskille. Konserni on hajauttanut lainanottonsa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Lisäksi konserni käyttää koronvaihtosopimuksia korkosriskin vähentämiseksi korkomarkkinatilanteen niin edellyttäessä.

Tilinpäätöspäivänä kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisista lainoista oli 36,4 (22,7 vuonna 2010) prosenttia. Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kaikista korollisista lainoista oli 63,6 (16,4) prosenttia. Korollisten lainojen pääomilla painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 5,3 (6,6) vuotta. Konsernin lainat vuonna 2011 ja 2010 olivat euromääräisiä.

Rahoitusleasingsopimusten maksuvelvoitteiden määrä 31.12.2011 oli 2,7 miljoonaa euroa (vuonna 2010 2,8 miljoonaa euroa).

Konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Korkoriskien herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan

Korkoriskianalyysia laadittaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

Herkkyysanalyysi edustaa kohtuullisen mahdollisena pidetyn muutoksen (= +/- 2 %) vaikutusta nettovoittoon ennen veroja. Korkotason muutoksen vaikutus on laskettu vuoden lopun korollisen vaihtuvakorkoisen lainan määrälle, ts. nettovelan on oletettu pysyvän vuoden lopun tasolla koko tilikauden ajan.

Vaihtuvakorkoinen nettovelka oli 31.12.2011 oli 33 493 tuhatta euroa (7 100). Korkotason kahden (2) prosentin muutos merkitsisi +/- 670 tuhannen euron muutosta rahoituskuluihin. Muutoksella ei ole oleellista merkitystä konsernin nettotulokseen ennen veroja eikä konsernin taseeseen.

I 3. Hyödykeriski

Konsernin merkittävimmät tunnistetut operatiiviset riskit liittyvät raaka-aineiden hankintaan ja laatuun, tuotantoprosessiin, markkinoihin ja asiakkaisiin, henkilöstöön, tietoturvaan ja tietojärjestelmiin. Hallituksen toimintakertomuksessa on laajempi selvitys Olvi-konsernin hyödykeriskeistä.

II Luottoriski

Konsernin luottoriski liittyy tukkumyynti- ja HoReCa (hotelli, ravintola, catering) -asiakkaisiin, joilta on avoimia myyntisaatavia. Luottoriskejä pyritään hallitsemaan asiakkaiden maksukäyttäytymisen ja luottokelpoisuuden jatkuvalla seurannalla sekä tehokkaalla saatavien perinnällä.

Konsernin asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset tarkistetaan säännöllisesti vuosittain ja aina uusien asiakkaiden sopimusten solmimisvaiheessa. Konserni luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joiden luottotiedot ovat moitteettomat. Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sen myyntisaamiset hajaantuvat laajan asiakaskunnan kesken eri maantieteellisille alueille. Suurin asiakas muodostaa 14,4 prosenttia (13,7 vuonna 2010) konsernin kokonaismyynnistä.

Tilikauden 2011 aikana kirjattujen luottotappioiden määrä oli 216 (279) tuhatta euroa.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 18 Myyntisaamiset ja muut saamiset.

III Maksuvalmiusriski

Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden varmistamiseksi käyttöpääomaa seurataan säännöllisesti ja käyttöpääomaan sitoutuneen rahan määrää pyritään vähentämään. Saamisten kiertonopeuden seuraaminen ja luotonvalvonnan tehostaminen ovat avainasioita. Maksuvalmius on varmistettu shekkitililuotolla ja sekä sitovilla että sitomattomilla luottolimiittisopimuksilla.

Pitkän aikavälin rahoitus on turvattu olemassa olevilla lainasopimuksilla.

Konsernin käytettävissä oleva shekkitililimiitti on 5 miljoonaa euroa ja luottolimiitit 24 miljoonaa euroa. Limiiteistä 10 miljonaa euroa on sidottua ja voimassa 2 vuotta, 14 miljoonaa euroa on sitomatonta ja uusitaan kerran vuodessa.

Emoyhtiö Olvi Oyj on vuonna 2002 laskenut liikkeelle 20 miljoonan euron yritystodistusohjelman, jolla lyhytaikainen tarve maksuvalmiuden varmistamiseksi voidaan myös turvata nopeasti ja kustannustehokkaasti. Olvi Oyj:llä ei ollut yritystodistusohjelmalla nostettua lyhytaikaista lainaa tilinpäätösvaiheessa.

Konsernilla oli 31.12.2011 rahavaroja 3 836 tuhatta euroa (vuonna 2010 7 891 tuhatta euroa). Konsernin maksuvalmius tilinpäätösajankohtana oli hyvä. Current ratio 31.12.2011 oli 1,0 (1,3 vuonna 2010).

Liitetiedossa 23 Rahoitusvelat on esitetty rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat.

IV Pääomariskin hallinta

Olvi-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon eri sidosryhmien konserniin kohdistamat odotukset. Pääoman hallinnan perusperiaatteena on säilyttää Olvi-konsernin vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että konsernin rahoitustarpeet voidaan tyydyttää kustannustehokkaasti kriittisissäkin rahoitusmarkkinatilanteissa.

Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten hallitsemiseksi ja alentamiseksi.

Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita, ostaa omia osakkeita ja mitätöidä ne tai myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.

Pääomaa seurataan omavaraisuusasteen ja velkaantumisasteen (gearing) avulla. Olvi-konsernin omavaraisuusaste vuonna 2011 oli 50,6 (54,7) prosenttia ja velkaantumisaste 43,2 (29,5) prosenttia.

26. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Olvi-konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden kirjanpitoarvoista. Koronvaihtosopimusten nimellisarvot olivat vuonna 2011 22,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 26,3 miljoonaa euroa.

Rahoitusvarat

Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintahintaan, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Rahoitusvelat

Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien kassavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Rahalaitoslainojen, rahoitusleasingvelkojen, ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea niiden tasearvoista.

27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
1000 EUR Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:	2011	2010
Poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot Rahoitustuotot Hyperinflaatio-oikaisu Rahoituskulut Tuloverot Muut oikaisut	18 637 7 148 -8 352 -7 684 16 596 5 485 700	18 640 -1 522 -514 0 1 831 3 909 -92
Yhteensä	32 530	22 253
28. Muut vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana
1000 EUR Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:	2011	2010
Yhden vuoden kuluessa Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa Yli viiden vuoden kuluttua	836 974 20	969 1 125 71
Yhteensä	1 830	2 164

Konserni on vuokrannut toimitiloja ja varastoterminaalitiloja eri puolilta Suomea sekä tuotantokoneita ja -laitteita.

Konserni vuokralle antajana

1000 EUR	2011	2010
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten
perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa	1 093	989
Yhteensä	1 093	989

Konserni vuokraa asiakkailleen juomien jakelu- ja kylmälaitteita.

Saatujen vuokratuottojen määrä ei ole merkittävä koko konsernin liiketoiminnalle.

29. Vakuudet ja vastuusitoumukset
1000 EUR	2011	2010
Annetut pantit ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta	4 632	4 453
Muiden puolesta	130	810
Päällystevastuut	4 208	3 648
Muut vastuut	1 980	1 980

Päällystevastuu on Olvi Oyj:n osuus kierrätettävien juomapakkausten koko kannasta Ekopulloyhdistys ry:n määrittelemien osuuksien mukaan, vähennettynä Olvi Oyj:n varastossa olevilla päällysteillä 31.12.2011.

Ekopulloyhdistys ry hallinnoi uudelleentäytettävien juomapakkausten kantaa. Jokainen järjestelmään kuuluva jäsen ylläpitää Ekopulloyhdistys ry:lle ilmoittamansa tarpeen edellyttämää päällystekantaa kunkin käyttämänsä päällystetyypin osalta.

30. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
	100,00
	99,53
	99,57
91,58	91,58
	100,00 99,53 99,57

Johdon työsuhde-etuudet

Hallituksen ja konserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

1000 EUR	2011	2010
Toimitusjohtajat	1 017	668
Hallituksen puheenjohtaja	150	225
Muut hallituksen jäsenet	125	109
Yhteensä	1 292	1 003

Olvi Oyj:n hallitus on päättänyt Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevasta osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Tämä on selitetty tarkemmin liitetiedossa 22. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

31. Tilintarkastuksesta aiheutuneet kulut
1000 EUR	2011	2010
Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot	160	103
Muut palvelut	15	104
Yhteensä	176	206

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2009-2011

TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS

1000 EUR	2011 IFRS	2010 IFRS	2009 IFRS
Liikevaihto	285 174	267 509	244 165
Muutos, %	6,6	9,6	9,9
Liikevoitto	26 683	30 485	27 763
% liikevaihdosta	9,4	11,4	11,4
Rahoitustuotot ja -kulut	-8 244	-1 317	-754
Voitto ennen veroja	18 439	29 168	27 009
% liikevaihdosta	6,5	10,9	11,1
Taseen loppusumma	253 591	236 142	237 197
Tulorahoitus-%	11,1	16,4	16,6
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	19,3	17,7	16,6
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	10,1	20,9	21,1
Omavaraisuusaste, %	50,6	54,7	47,3
Maksuvalmius (current ratio)	1,0	1,3	1,1
Velkaantumisaste (gearing), %	43,2	29,5	48,0
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	43 230	24 479	48 408
% liikevaihdosta	15,2	9,2	19,8
Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	42 868	23 998	47 448
% liikevaihdosta	15,0	9,0	19,4
Henkilöstö keskimäärin:
Olvi Oyj	383	378	377
Viron, Latvian, Liettuan
ja Valko-Venäjän henkilöstö	1 649	1 673	1 699
Henkilöstö yhteensä	2 032	2 051	2 076
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
	2011	2010	2009
	IFRS	IFRS	IFRS
Tulos/osake (EPS), euroa	0,65	1,21	1,08
Optiolainan laimennusvaikutuksella
oikaistu tulos/osake, euroa	0,65	1,21	1,08
Oma pääoma/osake, euroa	6,11	6,13	5,28
*) Osinko/tulos, %	76,82	41,54	37,21
Hinta/voitto-suhde (P/E)	22,7	12,8	12,3

Tunnusluvut aikaisemmilta vuosilta on muutettu vertailukelpoisiksi v. 2011 tehdyn maksuttoman osakeannin (split) aiheuttaman osakelukumäärän kaksinkertaistumisen vaikutuksesta.

*) Nimellisosingon määrä on muutettu vertailukelpoiseksi maksuttoman osakeannin vaikutuksesta. Vuoden 2011 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

OLVI OYJ EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS)

	Liitetieto	1.1. - 31.12.2011 1000 EUR	%	1.1. - 31.12.2010 1000 EUR	%
LIIKEVAIHTO	1	119 788	100,0	110 989	100,0
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys(+)/vähennys(-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot	2	-428 70 1 878	-0,4 0,1 1,6	-396 60 1 122	-0,4 0,1 1,0
Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut	3 4 8 9	46 116 19 943 5 497 36 592	38,5 16,6 4,6 30,5	38 950 19 242 5 337 36 617	35,1 17,3 4,8 33,0
LIIKEVOITTO		13 160	11,0	11 629	10,5
Rahoitustuotot ja -kulut	10	3 138	2,6	-591	-0,5
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		16 298	13,6	11 039	9,9
Tilinpäätössiirrot Tuloverot	11 12	-166 -3 028	-0,1 -2,5	-1 020 -2 495	-0,9 -2,2
TILIKAUDEN VOITTO		13 103	10,9	7 523	6,8

OLVI OYJ EMOYHTIÖN TASE (FAS)

Liitetieto		31.12.2011 1000 EUR	%	31.12.2010 1000 EUR	%
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	13	742		727
Aineelliset hyödykkeet	13	33 781		28 129
Osuudet saman konsernin yrityksissä	14	76 261		76 181
Muut sijoitukset	14	535		535
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		111 318	62,8	105 572	65,7
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	16	11 279		12 531
Pitkäaikaiset saamiset	17	25 761		12 987
Lyhytaikaiset saamiset	17	27 830		26 674
Rahat ja pankkisaamiset		1 022		3 021
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		65 892	37,2	55 212	34,3
VASTAAVAA YHTEENSÄ		177 210	100,0	160 784	100,0
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma		20 759		20 759
Ylikurssirahasto		857		857
Vararahasto		127		127
Edellisten tilikausien voitto		29 797		32 202
Tilikauden voitto		13 103		7 523
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	18	64 643	36,5	61 468	38,2
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	19	7 953	4,5	7 787	4,8
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma		41 963		42 970
Lyhytaikainen vieras pääoma		62 651		48 559
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	20	104 614	59,0	91 528	56,9
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		177 210	100,0	160 784	100,0

OLVI OYJ EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

Liitetieto	2011 1000 EUR	2010 1000 EUR
Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia eri Oikaisut:	16 298	11 039
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset 8 Rahoitustuotot ja -kulut 10 Muut oikaisut	5 497 -3 138 -769	5 337 591 -387
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos:	17 887	16 580
Lyhytaikaisten korottomien myynti ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A)	-5 172 1 252 -789 -2 096 5 149 -3 020 13 210	1 188 501 -1 444 -1 557 396 -1 299 14 366
Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Investointien rahavirta (B)	-10 424 1 080 -3 062 -12 405	-4 045 608 -1 506 -4 943
Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Omien osakkeiden hankinta / luovutus 18 Lyhytaik. korollisten liikesaamisten lis. (-) / väh. (+) Maksetut osingot 18 Pitkäaikaisten lainasaamisten lis. (-) / väh. (+) Rahoituksen rahavirta (C)	32 500 -16 735 193 0 -10 360 -8 402 -2 805	32 333 -40 776 0 -2 -8 279 7 820 -8 904
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)	-2 000	519
Rahavarat 1.1. Rahavarat 31.12. Rahavarojen muutos	3 021 1 022 -2 000	2 502 3 021 519

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Olvi Oyj:n tilikausi on 1.1. – 31.12. Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat:
Rakennukset	20 vuotta
Väestönsuoja	4 vuotta
Tehdaskoneet ja laitteet	8 vuotta
Muu käyttöomaisuus	5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi.

Henkilöstön eläketurva

Henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaissopimukset

Emoyhtiön johdannaissopimukset ovat koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai –saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väli-aikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkenä olevat ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Omat osakkeet

Hankitut omat osakkeet kirjataan edellisten tilikausien kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot (1000 eur)

1. Liikevaihto markkina-alueittain	2011	2010
Suomi Viro Muu vienti Yhteensä	116 185 676 2 927 119 788	107 716 707 2 567 110 989
2. Liiketoiminnan muut tuotot	2011	2010
Käyttöomaisuuden myyntivoitot Muut Yhteensä	762 1 116 1 878	451 671 1 122
3. Materiaalit ja palvelut	2011	2010
Aineet ja tarvikkeet (tavarat): Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Ulkopuolisilta ostetut palvelut Yhteensä	42 833 824 2 459 46 116	36 388 106 2 456 38 950
4. Henkilöstökulut	2011	2010
Palkat ja palkkiot Henkilöstörahaston voittopalkkio Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä	16 086 0 2 826 1 031 19 943	15 492 100 2 721 930 19 242
5. Johdon palkat ja palkkiot	2011	2010
Toimitusjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Muut hallituksen jäsenet Yhteensä	510 150 125 786	348 225 109 683
6. Emoyhtiön henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2011	2010
Kokopäiväiset toimihenkilöt työntekijät Osa-aikaiset toimihenkilöt työntekijät Yhteensä	126 177 0 80 383	122 178 0 78 378
7. Tilintarkastajien palkkiot	2011	2010
Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot Muut palvelut Yhteensä	91 1 92	26 5 31
8. Poistot ja arvonalentumiset	2011	2010
Suunnitelman mukaiset poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Yhteensä	5 497 5 497	5 337 5 337
9. Liiketoiminnan muut kulut	2011	2010
Myyntirahdit Markkinoinnin ja myynnin kulut Muut muuttuvat kulut Muut Yhteensä	13 338 11 106 5 288 6 861 36 592	14 214 10 886 4 904 6 616 36 621

10. Rahoitustuotot ja -kulut	2011	2010
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista	5 049	528
yhteensä Muut korko- ja rahoitustuotot	3	3
Saman konsernin yrityksiltä Muilta	396 97	386 71
Yhteensä	493	458
Osinkotuotot sekä muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	5 545	989
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille Muille	279 2 129	39 1 541
Yhteensä	2 407	1 579
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	3 138	-591
11. Tilinpäätössiirrot	2011	2010
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa
tehtyjen poistojen erotus	166	1 020
Yhteensä	166	1 020
12. Tuloverot	2011	2010
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	2 989	2 586
Edellisten tilikausien verot Laskennallisen veron muutos	-1 39	0 -90
Yhteensä	3 028	2 495

13. Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet
	Perustamis- menot	Aineettomat oikeudet	Kehittämis- menot	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011	6	8 774	1	8 543	17 325
Lisäykset	0	0	0	273	273
Vähennykset	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2011	6	8 774	1	8 816	17 598
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2011	6	8 774	1	7 816	16 598
Poistot	0	0	0	259	259
Kertyneet poistot 31.12.2011	6	8 774	1	8 075	16 857
Kirjanpitoarvo 1.1.2011	0	0	0	727	727
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	0	0	0	742	742

Aineelliset hyödykkeet				Muut	Ennakko- maksut ja kesken-
	Maa- ja vesialueet	Raken- nukset	Koneet ja kalusto	aineelliset hyödykkeet	eräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011	1 078	25 369	85 733	55	369	112 604
Lisäykset	10	66	4 259	4	7 150	11 489
Vähennykset	0	0	-319	0	-281	-600
Hankintameno 31.12.2011	1 088	25 435	89 673	59	7 239	123 493
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2011	0	18 422	66 296	0	0	84 718
Poistot	0	881	4 357	0	0	5 238
Kertyneet poistot 31.12.2011	0	19 302	70 653	0	0	89 955
Kirjanpitoarvo 1.1.2011	1 078	6 947	19 437	55	369	27 886
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	1 088	6 133	19 020	59	7 239	33 538

Tuotantotoimintaan liittyvien konei- 31.12.2011 31.12.2010 den ja laitteiden tasearvo 31.12. 17 409 18 247

14. Sijoitukset
	Osakkeet konserni- yrityksissä	Muut osakkeet	Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.2011 Lisäykset Vähennykset	76 181 81 0	535	76 716 81 0
Hankintameno 31.12.2011	76 261	535	76 796
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	76 261	535	76 796
15. Konserniyritykset
	Konsernin omistusosuus-%		Emoyhtiön omistusosuus-%
AS A. Le Coq, Tartto, Viro A/S Cēsu Alus, Cesis, Latvia AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä	100,00 99,53 99,57 91,58		100,00 99,53 99,57 91,58
16. Vaihto-omaisuus	2011		2010
Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet	8 463 657		9 287 634
Valmiit tuotteet / tavarat Yhteensä	2 160 11 279		2 610 12 531
17. Saamiset	2011		2010
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Vakuudeksi annettuja talletuksia Siirtosaamiset	25 637 104 20		12 863 103 20
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	25 761		12 987
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	193 206 399		1 221 220 1 441
Saamiset muilta kuin konserniyhtiöiltä Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Laskennalliset verosaamiset Yhteensä	26 446 5 866 115 27 431		23 110 9 1 960 154 25 233
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	27 830		26 674
Saamiset yhteensä	53 592		39 660
Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verosaamiset 1.1. Johdon osakepalkkiot, laskennallisen veron muutos Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon, laskennallisen veron muutos	154 0 -39		64 74 16
Laskennalliset verosaamiset 31.12.	115		154

18. Oma pääoma	2011	2010
Osakepääoma 1.1. Osakepääoman korotus Osakepääoma 31.12.	20 759 0 20 759	20 759 0 20 759
Ylikurssirahasto 1.1. Rahastoanti Ylikurssirahasto 31.12.	857 0 857	857 0 857
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	127	127
Edellisten tilikausien voitto 1.1. Osingonjako Omien osakkeiden hankinta / luovutus Edellisten tilikausien voitto 31.12.	39 726 -10 367 438 29 797	40 496 -8 294 0 32 202
Tilikauden voitto	13 103	7 523
Oma pääoma yhteensä	64 643	61 468

Olvi Oyj:n osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:

	2011 kpl	2011 1000 euroa	2011 ääniä	2010	2010 kpl 1000 euroa	2010 ääniä
K-sarja (20 ääntä/osake),
rekisteröity	3 732 256	3 732	74 645 120	1 866 128	3 732	37 322 560
K-osakkeet yhteensä	3 732 256	3 732	74 645 120	1 866 128		3 732 37 322 560
A-sarja (1 ääni/osake),
rekisteröity	17 026 552	17 027	17 026 552	8 513 276	17 027	8 513 276
A-osakkeet yhteensä	17 026 552	17 027	17 026 552	8 513 276	17 027	8 513 276
Yhteensä 31.12.	20 758 808	20 759	91 671 672	10 379 404		20 759 45 835 836

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 7.4.2011 toteuttaa maksuttoman osakeannin (split), jossa yhdellä A-osakkeella sai maksutta yhden A-osakkeen ja yhdellä K-osakkeella maksutta yhden K-osakkeen. A-sarjan osakkeita annettiin 8 513 276 kappaletta ja K-sarjan osakkeita 1 866 128 kappaletta. Osakeannin jälkeen A-sarjan osakkeita on yhteensä 17 026 552 kappaletta ja K-sarjan osakkeita yhteensä 3 732 256 kappaletta. Yhteensä osakkeita on 20 758 808 kappaletta.

Oikeus osakkeisiin oli osakkeenomistajalla, joka oli täsmäytyspäivänä 12.4.2011 merkittynä osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon. Uudet A-osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi ja liitettiin arvo-osuusjärjestelmään 13.4.2011, josta lukien ne tuottivat osakkeenomistajan oikeudet.

Ääniä / A-sarjan osake	1
Ääniä / K-sarjan osake	20

Rekisteröity osakepääoma 31.12.2011 oli yhteensä 20 759 tuhatta euroa. Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 7.4.2011 muuttaa yhtiöjärjestyksen 3 §:ä siten, että maininta osakkeen nimellisarvosta poistetaan.

Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 1,00 euroa/osake vuodelta 2010 (0,80 euroa/osake vuodelta 2009), yhteensä 10,4 (8,3) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin 19.4.2011. Yhtiökokouksessa 7.4.2011 päätetyssä maksuttomassa osakeannissa annetut uudet osakkeet eivät oikeuttaneet vuodelta 2010 maksettavaan osinkoon.

Sekä K- että A-sarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

Omat osakkeet

Olvi Oyj:n hallussa oli 1.1.2011 yhteensä 12 400 kappaletta omia A-osakkeita (ennen osakkeiden splittausta). Omien osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 222 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 7.4.2011, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 245 000 A-osaketta (ennen splittausta).

Yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiölle hankittujen omien A-osakkeiden luovuttamisesta.

Tammi-joulukuussa 2011 Olvi Oyj:n hallitus ei käyttänyt yhtiökokouksen sille antamaa valtuutusta hankkia lisää omia A-osakkeitaan. Huhtikuussa 2011 Olvi Oyj:n hallituksen päätöksellä luovutettiin konsernin osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille toisen ansaintajakson osakepalkkioina yhteensä 11 838 kappaletta Olvi Oyj:n omia A-osakkeita (ennen splittausta). Olvi Oyj:n haltuun jäi osakepalkkioiden maksun jälkeen yhteensä 562 kappaletta omia A-osakkeita. Koska Olvi Oyj toteutti 12.4.2011 maksuttoman rahastoannin, jossa yhdellä A-osakkeella sai yhden uuden A-osakkeen ja yhdellä K-osakkeella yhden uuden K-osakkeen, oli Olvi Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden määrä splittauksen jälkeen 1 124 kappaletta.

Olvi Oyj:n hallussa 31.12.2011 oli edelleen yhteensä 1 124 kappaletta omia A-osakkeita, joiden hankintahinta oli yhteensä 8,5 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.

19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.

Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 29 422 Eläkelainat 0 Muut velat 29 Yhteensä 29 451 Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: Muut velat 12 512 Yhteensä 12 512	2011 2010
	28 957 6 650 29 35 636
	7 333 7 333
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	41 963 42 970
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 24 629 Eläkelainat 0 Ostovelat 16 895 Siirtovelat 6 689 Muut velat 14 228 Yhteensä 62 441 Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: Ostovelat 210 Yhteensä 210	6 629 950 15 857 9 998 14 976 48 409 149 149
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 62 651 Vieras pääoma yhteensä 104 614	48 559 91 528
Siirtovelat Henkilöstökuluvaraukset 4 651 Lainojen korkovaraus 696 Lidskoe Pivo -tytäryhtiön maksamattomat osakkeet 0 Muut siirtovelat 1 342 Siirtovelat yhteensä 6 689 Korottomien velkojen määrä 31.12. 50 534 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua: Lainat rahoituslaitoksilta 7 541	5 129 341 2 981 1 547 9 998 48 314 10 793
21. Osakeperusteiset maksut

Olvi Oyj:n hallitus päätti 26.1.2006 Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä.

Osakepalkkiojärjestelmä oli osa konsernin avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää ja sen tarkoituksena oli yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi.

Järjestelmässä oli kaksi ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2006 ja päättyi 31.12.2007 ja toinen alkoi 1.1.2008 ja päättyi 31.12.2010. Järjestelmästä maksettavien palkkioiden määrä oli sidottu Olvi-konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoprosenttiin liikevaihdosta laskettuna.

Palkkiot maksettiin osittain Olvi Oyj:n A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattoi osakepalkkioista aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Ensimmäisen ansaintajakson palkkiot maksettiin huhtikuussa 2008. Osakkeisiin liittyi kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa osakkeiden saamisesta.

Toisen ansaintajakson palkkiot maksettiin huhtikuussa 2011. Toiselta ansaintajaksolta palkkiona saaduista osakkeista saa luovuttaa 50 prosenttia yhden vuoden ja 100 prosenttia kahden vuoden kuluttua osakkeiden saamisesta. Osinko-oikeus alkoi sen jälkeen, kun osakkeet oli siirretty avainhenkilöiden arvo-osuustileille.

Toiselta ansaintajaksolta vuonna 2011 maksettiin osakepalkkioina yhteensä 11 838 Olvi Oyj:n A-osaketta (osakkeet luovutettiin ennen Olvi Oyj:n huhtikuun 12. päivänä toteuttamaa maksutonta rahastoantia, splittausta).

Järjestelmän kohderyhmään kuului 20 avainhenkilöä. Kannustinjärjestelmällä ei ole laimennusvaikutusta.

Olvi Oyj:n hallitus ei ole päättänyt uusista Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevista osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä.

Olvi-konsernilla ei ole optioita.

22. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut		2011	2010
Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta puolesta Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin		1 336	1 336
Muut taseen ulkopuoliset vastuut Päällystevastuut Vuokravastuut liikehuoneistoista ja tonteista Muut vastuut		4 208 473 3 477	3 648 693 3 477
Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut yhteensä 9 493			9 154
23. Leasingvastuut Yhden vuoden kuluessa erääntyvät Myöhemmin erääntyvät Yhteensä		2011 916 1 022 1 938	2010 919 1 391 2 310
24. Johdannaissopimukset	2011		2010

Johdannaissopimusten merkitys liiketoiminnalle on vähäinen. Johdannaissopimukset ovat lainojen koronvaihtosopimuksia ja ne päättyvät vuosina 2014, 2017 ja 2018.

OLVI OYJ

Osakkeet ja osakepääoma 31.12.2011
	Osakkeita	%	Ääniä	%
K-sarjan osakkeet, rekisteröity	3 732 256	18,0	74 645 120	81,4
A-sarja osakkeet, rekisteröity	17 026 552	82,0	17 026 552	18,6
Yhteensä	20 758 808	100,0	91 671 672	100,0
Rekisteröity osakepääoma, 1000 EUR	20 759

Osakkeille maksettiin osinkoa 1,00 euroa/osake vuodelta 2010 (0,80 euroa/osake vuodelta 2009), yhteensä 10,4 (8,3) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin 19.4.2011.

Ääniä / A-sarjan osake 1 Ääniä / K-sarjan osake 20

Osakkeilla on sama oikeus osinkoon.

Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA JA TIEDOT OSAKKEENOMISTAJISTA

Suurimmat omistajat 31.12.2011
	K-sarja	A-sarja	Yhteensä		% Äänimäärä	%
1. Olvi-säätiö	2 363 904	896 332	3 260 236	15,71	48 174 412	52,55
2. Hortling Heikki Wilhelm *)	901 424	155 124	1 056 548	5,09	18 183 604	19,84
3. Hortling Kalle Einari
kuolinpesä	187 104	25 248	212 352	1,02	3 767 328	4,11
4. Hortling Timo Einari	165 824	34 608	200 432	0,97	3 351 088	3,66
5. Hortling-Rinne Marit	102 288	2 100	104 388	0,50	2 047 860	2,23
6. Nordea Pankki Suomi Oyj,
hall.rek.		1 666 507	1 666 507	8,03	1 666 507	1,82
7. Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		903 235	903 235	4,35	903 235	0,99
8. Pohjola Pankki Oyj, hall.rek.		629 500	629 500	3,03	629 500	0,69
9. Autocarrera Oy Ab		460 000	460 000	2,22	460 000	0,50
10. Nasdaq OMXBS/Skandinaviska
Enskilda Banken Ab, hall.rek.		440 468	440 468	2,12	440 468	0,48
11. Kamprad Ingvar		425 200	425 200	2,05	425 200	0,46
12. Fondita Nordic Micro Cap
Sijoitusrahasto		335 000	335 000	1,61	335 000	0,37
13. OP-Suomi Pienyhtiöt		250 680	250 680	1,21	250 680	0,27
14. Laakkonen Hannu Markus		216 072	216 072	1,04	216 072	0,24
15. Sijoitusrahasto Aktia Capital		216 000 191 028	216 000 191 028	1,04 0,92	216 000 191 028	0,24 0,21
16. Evli Select Sijoitusrahasto 17. Placeringsfonden Aktia Secura		182 000	182 000	0,88	182 000	0,20
18. Lahti Ari		180 000	180 000	0,87	180 000	0,20
19. Pensionsförsäkringsaktiebolaget
Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö		162 258	162 258	0,78	162 258	0,18
20. Kinnunen Aarno Johannes		152 300	152 300	0,73	152 300	0,17
Muut	11 712	9 502 892	9 514 604	45,83	9 737 132	10,59
Yhteensä	3 732 256	17 026 552	20 758 808	100,00	91 671 672100,00

*) Osakkeenomistus sisältää omissa ja määräysvallassa olevien nimissä olevat osakkeet.

Olvi Oyj:llä oli arvo-osuusjärjestelmässä 31.12.2011 9 146 (8 089) osakkeenomistajaa, joista 9 (6) hallintarekisteröityjä.

Sisäpiiri

Olvi Oyj on ottanut Nasdaq OMX Helsingin Pörssin laatiman ja suositteleman sisäpiiriohjeen käyttöön 1.9.2005.

Yhtiön johdon omistus

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2011 yhteensä 901 424 K-osaketta ja 166 924 A-osaketta, jotka edustavat 5,1 prosenttia kaikista osakkeista ja 20,8 prosenttia äänimäärästä.

Yhtiön johdolla ei ole optioita.

Omistusmääräjakauma 31.12.2011

			Arvo
Arvo-osuuksien	Omistajien	%	osuus-	% arvo-	Ääni-	%
lukumäärä	lukumäärä	omistajista	määrä	osuuksista		määrä äänistä
1 - 1000	7 690	84,08	2 160 703	10,41	2 170 431	2,37
1 001 - 10 000	1 320	14,43	3 552 167	17,11	3 729 095	4,07
10 001 - 500 000	131	1,43	7 533 236	36,29	16 218 212	17,69
500 001 - 999 999 999 999	5	0,05	7 475 662	36,01	69 516 894	75,83
Yhteistilillä			37 040	0,18	37 040	0,04
Yhteensä	9 146	100,00	20 758 808	100,00	91 671 672 100,00

Sektorijakauma 31.12.2011

	Omistajien lukumäärä	% omis- tajista	Arvo- osuus-	määrä osuuksista	Hallinta- rekisteröity % arvo- arvo-osuus-	% arvo- määrä osuuksista	Ääni-	% määrä äänistä
Yritykset	407	4,45	4 912 768	23,67	4 575	0,02	49 831 519	54,36
Rahoitus- ja
vakuutuslaitokset	38	0,42	1 542 815	7,43	2 795 779	13,47	4 338 594	4,73
Julkisyhteisöt	9	0,10	1 438 309	6,93			1 438 309	1,57
Voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt	103	1,13	554 837	2,67			554 837	0,61
Kotitaloudet	8 545	93,43	8 650 975	41,67			32 706 191	35,68
Ulkomaat	44	0,48	821 212	3,96	498		2 765 182	3,02
Yhteistilillä		0,00	37 040	0,18			37 040	0,04
Yhteensä			9 146 100,00 17 957 956	86,51	2 800 852	13,49	91 671 672 100,00

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistukset 31.12.2011

	Omistajien lukumäärä	% omistajista	Arvo-osuus- määrä	% arvo- osuuksista	Ääni-	% määrä äänistä
Ulkomaiset yhteensä Hallintarekisteröidyt	42	0,46	821 212	3,96	2 764 684	3,02
(ulkom.) yhteensä Hallintarekisteröidyt	2	0,02	498	0,00	498	0,00
(kotim.) yhteensä	7	0,08	2 800 354	13,49	2 800 354	3,05
Yhteensä	51	0,56	3 622 064	17,45	5 565 536	6,07

Olvi A-osake vs OMX yleisindeksi 2008-2011

OLVI OYJ

Emoyhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2009-2011

TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS
1000 EUR	2011	2010	2009
Liikevaihto	119 788	110 989	104 511
Muutos, %	7,9	6,2	-1,7
Liikevoitto	13 160	11 629	9 529
% liikevaihdosta	11,0	10,5	9,1
Rahoitustuotot ja -kulut	3 138	-591	-831
Tulos ennen satunnaisia eriä	16 298	11 039	8 698
% liikevaihdosta	13,6	9,9	8,3
Tulos ennen varauksia ja veroja	16 298	11 039	8 698
% liikevaihdosta	13,6	9,9	8,3
Taseen loppusumma	177 210	160 784	170 817
Tulorahoitus-%	15,7	12,5	11,3
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	14,4	10,2	8,3
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	19,2	12,7	9,9
Omavaraisuusaste, %	39,9	41,8	39,4
Maksuvalmius (current ratio)	0,6	0,9	0,7
Velkaantumisaste (gearing), %	92,8	70,7	84,0
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	11 562	4 776	3 822
% liikevaihdosta	9,7	4,3	3,7
Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	11 243	4 619	3 032
% liikevaihdosta	9,4	4,2	2,9
Henkilöstö keskimäärin	383	378	377
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT	2011	2010	2009
Tulos/osake (EPS), euroa	0,64	0,41	0,32
Optiolainan laimennusvaikutuksella
oikaistu tulos/osake, euroa	0,64	0,41	0,32
Oma pääoma/osake, euroa	3,40	3,24	3,24
*) Nimellisosinko/osake, euroa	0,50	0,50	0,40
*) Efektiivinen osinkotuotto, %	3,39	3,26	3,02
*) Osinko/tulos, %	78,2	121,3	125,5
Hinta/voitto-suhde (P/E)	23,1	37,3	41,6
A-osakkeen kurssi
- kauden lopussa, euroa	14,75	30,70	26,49
- ylin kurssi, euroa	19,86	31,45	26,49
- alin kurssi, euroa	13,49	24,01	12,80
- keskikurssi, euroa	21,13	28,05	19,29
A-osakkeiden vaihto, kpl	3 208 911	1 628 258	2 223 423
A-osakekannasta, %	18,8	19,1	26,1
A-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR	251,1	261,4	225,5
K-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR	55,1	57,3	49,4
Yhtiön markkina-arvo yhteensä, MEUR	306,2	318,6	275,0
Osakkeiden lukumäärä
- osakeantioikaistu keskimääräinen
lukumäärä tilikauden aikana **)	20 751 392	20 734 008	20 742 940
- optiolainan laimennusvaikutuksella
oikaistu keskimääräinen lukumäärä **)	20 751 392	20 734 008	20 742 940
- osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa **)	20 757 684	20 734 008	20 734 008

Tunnusluvut aikaisemmilta vuosilta on muutettu vertailukelpoisiksi v. 2011 tehdyn maksuttoman osakeannin (split) aiheuttaman osakelukumäärän kaksinkertaistumisen vaikutuksesta. Myös osakelukumäärät on oikaistu vertailukelpoisiksi.

*) Nimellisosingon määrä on muutettu vertailukelpoiseksi maksuttoman osakeannin vaikutuksesta. Vuoden 2011 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

**) Olvi Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Tulorahoitus-%	= 100*	Liikevoitto+poistot+rahoitustuotot ja -kulut+satunnaiset tuotot ja kulut-verot
		Liikevaihto
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	= 100 *	Voitto ennen veroja+korko- ja muut rahoituskulut
		Taseen loppusumma-korottomat velat (keskimäärin)
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	= 100*	Voitto ennen veroja-verot
		Oma pääoma+määräysvallattomien osuus+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	= 100 *	Oma pääoma+määräysvallattomien osuus+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä
		Taseen loppusumma-saadut ennakot
Maksuvalmius (current ratio)	=	Rahoitusomaisuus+vaihto-omaisuus
		Lyhytaikainen vieras pääoma
Velkaantumisaste (gearing), %	= 100 *	Korolliset velat+saadut ennakkomaksut-rahat ja muut likvidit varat
		Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä
Tulos/osake (EPS)	=	Voitto ennen veroja-verot+/- määräysvallattomien osuus
		Tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake		Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla ja määräysvallattomien osuudella vähennettynä
	=	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
		Tilikauden osinko/osake
Osinko/osake	=	Osakeantien oikaisukerroin
		Osakeantioikaistu osinko/osake
Efektiivinen osinkotuotto, %	= 100*	Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
		Tulos/osake
Osinko/tulos, %	= 100*	Osakekohtainen osinko
		Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa	=	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa * A-osakkeen kurssi tilikauden lopussa

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2011 olivat 42,9 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 13,1 miljoonaa euroa.

Yhtiön hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

• osinkona jaetaan 0,50 euroa vuodelta 2011 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Osinko on 76,9 prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta.

Osinko esitetään maksettavaksi sille, joka on merkitty osingon maksun täsmäytyspäivänä 16.4.2012 osakkeenomistajaksi Suomen Euroclear Finland Oy:n pitämään Olvi Oyj:n osakasluetteloon. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 23.4.2012.

• emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 32,5 miljoonaa euroa.

Päiväys ja allekirjoitus

Iisalmessa 21. päivänä helmikuuta 2012

Heikki Hortling Esa Lager hallituksen hallituksen

Heikki Sinnemaa Jaakko Autere hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Tarja Pääkkönen Lasse Aho

puheenjohtaja varapuheenjohtaja

hallituksen jäsen toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Iisalmessa 16. päivänä maaliskuuta 2012

PricewaterhouseCoopers Oy

Sami Posti KHT

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet 2011

Heikki Hortling Syntynyt 1951 Kauppatieteiden maisteri Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1998 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja 1987-1997 Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: Ponsse Oyj, hallituksen jäsen Iisalmen Puhelin Oy, hallituksen jäsen Ylä-Savon Pääomarahasto Oy, hallituksen jäsen Keskeinen työkokemus: Useita eri tehtäviä Olvi Oyj:ssä mm. markkinoinnissa ja materiaalihallinnossa

Esa Lager Syntynyt 1959 Oikeustieteen kandidaatti Kauppatieteiden maisteri Outokumpu Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2002 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 14.4.2004 - 2.9.2004 Keskeinen työkokemus:

Outokumpu Oyj, rahoitus- ja hallintojohtaja Outokumpu Oyj, rahoitusjohtaja Kansallis Osake Pankki, eri tehtäviä ulkomaantoiminnoissa

Heikki Sinnemaa Syntynyt 1949 Varatuomari Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: Olvi-säätiö, hallituksen puheenjohtaja Iisalmen Puhelin Oy, hallituksen varapuheenjohtaja T. Makkonen Oy, hallituksen jäsen Keskeinen työkokemus: Asianajotoimisto Heikki Sinnemaa, asianajaja vuodesta 1975 lähtien

Tarja Pääkkönen Syntynyt 1962 Tekniikan tohtori (Yritysstrategiat) Diploomi-insinööri (Rakentaminen) Boardman Oy, partneri, osakas ja hallituksen jäsen vuodesta 2010 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 alkaen

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

Boardman Oy:n hallituksen jäsen IDEAN Oy:n hallituksen jäsen Spinverse Oy:n hallituksen jäsen Severan hallituksen jäsen DesignStory Inc, USA, Advisor Boardin jäsen HYY Yhtymän hallituksen jäsen

Keskeinen työkokemus:

Itellan johtokunnan jäsen ja konsernin Myyntija Markkinointiyksikön johtaja 2005-2010 Nokia Oyj:ssä 1995-2004 useat globaalit johtotehtävät Euroopassa, USAssa ja Japanissa sekä Nokia Mobile Phones johtoryhmän jäsen Kienbaum GmbH, Saksa, Liikkeenjohdon konsultti 1991-1995

Jaakko Autere (jäsen 7.4.2011 alkaen) Syntynyt 1963 KTM Fiskars Home -liiketoiminta-alueen johtaja ja Iittala Group Oy Ab:n toimitusjohtaja Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: Ruter Dam mentor vuodesta 2005 alkaen Keskeinen työkokemus: President, Fiskars Home Business Area, CEO of Iittala Group Oy Ab Managing Director, Orkla AS, Biscuit Division (Göteborgs Kex, Saetre, Kantolan) Managing Director, L'Oreal Norway Managing Director, General Manager, L'Oreal Sweden Marketing Manager, Kellogg's Marketing & Sales Company UK & ROI Ltd Marketing Manager, Product Manager Nordisk Kellogg's, Denmark Product Group Manager, Olvi Oyj, Iisalmi

Harri Sivula (hallituksen jäsen 7.4.2011 saakka) Syntynyt 1962 HTM Restel Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2010 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen jäsen 2007–2011 Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: Atria Oyj, hallituksen jäsen vuodesta 2009 alkaen Norpe Oy, hallituksen jäsen Top-Sport Oy, hallituksen puheenjohtaja Leipurin Oy, hallituksen jäsen