Keskisuomalainen Oyj

Annual Report • Mar 28, 2012

Keskisuomalainen Oyj

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous pidetään perjantaina 27.4.2012 Jyväskylän Paviljongissa osoitteessa Messukatu 10, Jyväskylä.

Osingonmaksu

Osinkoon oikeuttavia A- ja K-sarjan osakkeita on yhteensä 10 715 460 kappaletta. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 0,60 euroa osakkeelle. Hallitus ehdottaa myös, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään yhtiön maksuvalmiuden ja tuloksen sallimissa rajoissa enintään 0,40 euron lisäosingosta osaketta kohti. Osingon täsmäytyspäivä on 3.5.2012 ja maksupäivä 10.5.2012, mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään.

Osakerekisteri

Yhtiön osaketietoja ylläpitää Euroclear Finland Oy , puhelin 020 770 6000, faksi 020 770 6658. Osaketietoja koskevia asioita hoitaa Keskisuomalainen Oyj:ssä taloushallinto, jonka osoite on Aholaidantie 3, Jyväskylä, puhelin 014 622 000/osakeasiat.

Taloudellinen informaatio

Keskisuomalainen Oyj julkaisee vuonna 2012 osavuosikatsaukset neljännesvuosittain. Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 22.5.2012. Tammi-kesäkuun osavuosikatsaus julkaistaan 23.8.2012. Tammi-syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan 22.11.2012.

Julkaisuja voi tilata osoitteesta:

Keskisuomalainen Oyj, taloushallinto, PL 159, 40101 Jyväskylä tai 014 622 000. PEFC/02-31-178

Sisältö

Keskisuomalainen Oyj lyhyesti 1
Toimitusjohtajan katsaus 4
Hallituksen puheenjohtajan katsaus 6
Vuoden 2011 tapahtumat 8
Maakuntalehdet, Keskisuomalainen 10
Maakuntalehdet, Savon Sanomat 12
Aluelehdet, Warkauden Lehti 14
Aluelehdet, Iisalmen Sanomat 15
Paikallislehdet, Maakunnan Sanomat Oy 16
Kaupunkilehdet 18
Lehtisepät Oy 20
Mediasepät Oy 22
Tietoykkönen Oy 24
Strategia 25
Tilinpäätöstiedot 29
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 80
Hallitus 84
Johtoryhmä 88
Keskisuomalainen Oyj:n konsernin
organisaatio 2012 liiketoiminta -alueittain 92

KESKISUOMALAINEN OYJ

Keskisuomalainen Oyj on valtakunnallisesti merkittävä viestintäkonserni. Keskeisillä toimialueillamme Keski-Suomessa ja Savossa asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Yhtiön päätoimialana ovat sanomalehtien- ja verkkolehtien kustantaminen ja painaminen. Keskisuomalainen Oyj on noteerattu Helsingin Pörssissä ja konsernin kotipaikka on Jyväskylä.

Yhtiö kustantaa kahta seitsemänpäiväistä maakuntalehteä, Keskisuomalaista ja Savon Sanomia sekä kahta aluelehteä, seitsemänpäiväistä Iisalmen Sanomia ja kuusipäiväistä Warkauden Lehteä. Konserni kustantaa lisäksi 16 tilattavaa paikallislehteä ja yhdeksää kaupunkilehteä. Lehdillä on myös monipuoliset sähköiset tuotteet ja palvelut.

Lehtisepät Oy on konsernin painoyhtiö, jolla on sanoma-

lehtipainot Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Savossa varhaisjakelua hoitaa Savon Jakelu Oy.

Mediasepät Oy on konsernin markkinointiviestintäyhtiö. Se tarjoaa yrityksille viestintäpalveluita ja -koulutusta sekä mediatuotantoa, kuten mainonnan suunnittelua, toteutusta ja painopalveluja.

Keskisuomalainen konserniin kuuluu myös tutkimusyhtiö Tietoykkönen Oy. Perinteikäs markkina- ja mielipidetutkimuksiin erikoistunut yritys tarjoaa riippumatonta tutkimus- ja tietopalvelua.

Konserni työllistää yli 1000 ihmistä. Vuonna 2011 konsernin liikevaihto oli 108,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto 20,4 miljoonaa euroa.

Vuosikertomus 2011 ¹

Keskisuomalainen Oyj lyhyesti

KUSTANNUSTOIMINTA

Keskisuomalainen Oyj:n liiketoimintayksiköt kustantavat kahta maakuntalehteä, kahta aluelehteä, 16 tilattavaa paikallislehteä sekä yhdeksää kaupunkilehteä. Erityisesti maakuntalehdet ovat viime vuosina panostaneet verkkopalveluihin. Uudet sähköiset palvelut ovat kasvattaneet konsernin medioiden kokonaistavoittavuutta.

Sanomalehti Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Viitasaaren Seutu, Laukaa-Konnevesi, Sisä-Suomen Lehti, Hankasalmen Sanomat, Viispiikkinen, Sampo, Pieksämäen Lehti, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo, Soisalon Seutu, Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu, Heinäveden Lehti, Suur-Jyväskylän Lehti, Viikkosavo, Töllötin, Kuopion Kaupunkilehti, Pikkukaupunkilainen, Saarijärveläinen, Savon Silmukka ja Iisalmen Kaupunkilehti.

OSAKKUUSYHTIÖT

Arena Partners Oy 37,9 % Väli-Suomen Media Oy 40 % Jyväskylän Jakelut Oy 50 % Jyväskylän Messut Oy 23,9 %

TUOTANTO- JA LOGISTIKKAPALVELUT

Keskisuomalainen Oyj:llä on painoliiketoimintaa Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Lisäksi konserni tarjoaa markkinointiviestintä- ja jakelupalveluita. Lehtisepät Oy Mediasepät Oy Savon Jakelu Oy

TUTKIMUSTOIMINTA

Tietoykkönen Oy

Keskisuomalainen -konserni

Konsernin tunnusluvut

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ

KUVAAVAT TUNNUSLUVUT	iFrS 2011	iFrS 2010	iFrS 2009	iFrS 2008	iFrS 2007
Liikevaihto, Me	108,7	101,9	97,6	105,3	104,8
Liikevoitto, Me	20,4	20,3	15,5	21,6	21,4
- % liikevaihdosta	18,8	20,0	15,9	20,6	20,5
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me	18,8	20,7	14,7	21,2	22,6
- % liikevaihdosta	17,3	20,3	15,0	20,1	21,5
Tilikauden voitto *)	14,1	15,5	11,0	17,2	16,3
- % liikevaihdosta	13,0	15,2	11,3	16,3	15,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %	24,9	29,0	23,5	38,7	40,2
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	26,5	25,9	19,9	28,4	30,1
Omavaraisuusaste, %	54,5	54,0	49,2	45,1	43,2
Bruttoinvestoinnit, Me	7,6	4,4	5,4	13,0	6,0
- % liikevaihdosta	7,0	4,3	5,6	12,3	5,8
Taseen loppusumma, Me	109,6	111,4	106,4	102,3	108,7
Henkilöstö keskimäärin	817	780	825	856	856

*) Tilikauden voitto ilman sijoitusosakkeiden alaskirjausta 15,8 Me

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

iFrS 2011	iFrS 2010	iFrS 2009	iFrS 2008	iFrS 2007
				1,52
				4,18
				1,00
				65,9
3,8	6,2	6,5	6,0	5,5
12,0	13,3	15,0	8,3	11,9
15,45	15,20	11,05	13,25	17,61
20,65	21,33	17,89	19,90	19,70
18,10	16,57	14,57	17,42	18,45
169,0	206,3	165,3	142,3	194,4
	1,32 5,25 0,60 45,5	1,45 5,33 1,20 83,0	1,02 4,63 1,00 97,6	1,60 4,09 0,80 50,1

Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut. *) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.

TULOS/OSAKE OSINKO/OSAKE

*) hallituksen esitys yhtiökokoukselle. Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokousta valtuuttamaan sen päättämään 0,40 euron lisäosingosta.

LIIKEVAIHTO

OMAVARAISUUSASTE

Vuosikertomus 2011 ³

Konsernille uusista liiketoiminnoista kasvua

Vuosi 2011 oli konsernillemme liikevaihdon kasvun ja kehittämisen vuosi. Yleinen taloustilanne oli vuoden alussa hyvä, mutta maailman tapahtumat muuttivat sitä nopeasti huonompaan suuntaan. Tämä kehitys näkyi pian myös Suomessa. Yhtiön alkuvuoden tulos oli erinomainen, mutta talouden epävakaus ja kohonneet kustannukset hidastivat loppuvuonna tuloksentekokykyä. Pysyimme kuitenkin hyvällä tasolla koko vuoden.

Loppuvuotta sävytti myös keskustelu sanomalehtien arvonlisäverosta. Vuoden vaihteessa voimaan tullut yhdeksän prosentin arvonlisävero hankaloittaa toimialan kehittymistä. Sanomalehtien levikkeihin kohdistuu suuria paineita ja länsimaiden korkeimpiin kuuluva arvonlisävero pahentaa tilannetta entisestään.

"Yhtiön vahva tulos antaa meille mahdollisuuden vastata haasteisiin ja samalla huolehtia sidosryhmistämme, mukaan lukien omistajat" Vesa-Pekka Kangaskorpi, toimitusjohtaja

Keskisuomalainen-konsernin lehtien levikit ovat pitäneet tasonsa erinomaisesti. Seitsenpäiväisten Keskisuomalaisen, Savon Sanomien ja Iisalmen Sanomien kokonaistavoittavuus, eli paperilehden levikki ja verkkolehden lukeminen, kasvoi vuoden 2011 aikana. Sanomalehti on säilyttänyt asemansa hyvin myös ilmoitusvälineenä. Perinteisen printti-ilmoittelun rinnalla konsernin keskeisenä tavoitteena on lisätä voimakkaasti myös sähköisten ja digitaalisten tuotteidensa myyntiä.

Vuoden 2011 aikana Keskisuomalainen uudisti strategiaansa ja siihen pohjautuen käynnisti useita merkittäviä kehityshankkeita. Yhtiön suurimmat lehdet saivat uudet toimitusjärjestelmät ja paremmat valmiudet digitaaliseen maailmaan. Sanomalehti Keskisuomalainen lanseerasi vuoden varrella maksullisen "digipaketin", jolla pystymme tarjoamaan entistä monipuolisempaa sisältöä lukijoillemme. Savon Sanomat ja Keskisuomalainen uudistivat myös ulkoasuaan. Uudet lehdet esiteltiin lukijoille vuoden 2012 alussa ja palaute on ollut myönteistä.

Keskisuomalainen Oyj saavutti vuonna 2011 historiansa korkeimman liikevaihdon, 108,7 miljoonaa euroa. Uuden strategiansa mukaisesti yhtiö on hakenut synergistä kasvua sekä omalta, että läheisiltä toimialoilta. Uudet liiketoiminnot tuovat uutta osaamista, mutta niiden kannattavuus ei ole vielä alkuvaiheessa perinteisen liiketoimintamme tasolla. Keskisuomalainen Oyj:n uuden strategisen ajattelun mukaisesti pyrimme laventamaan tuottopohjaamme rakentamalla uusia liiketoimintakonsepteja ja toimintoja. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa Tietoykkönen Oy sekä Mediaseppien viestintä- ja koulutuspalvelut.

Yhtiön tulos vuodelta 2011 oli operatiivisesti hieman edellisvuotta parempi. Tulosta voidaan pitää hyvänä, kun otetaan huomioon loppuvuoden kehityshankkeet. Liikevoittoa syntyi vuodelta 20,4 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli hieman alle 19. Kustannusten nousu vaatii jatkuvaa tehokkuutta ja hallittua, kannattavaa kasvua. Keskisuomalainen Oyj haluaa strategiansa mukaisesti olla toimialansa kannattavin yritys ja tuottaa omistajilleen arvoa. Yhtiön tulos per osake säilyi edelleen hyvällä tasolla vuonna 2011. Jos tuloksesta eliminoidaan kertaluonteinen yhtiön pörssisalkusta johtuva alaskirjaus, parani tulos per osake kolme senttiä verrattuna vuoteen 2010. Yhtiön vahva tulos antaa meille mahdollisuuden vastata haasteisiin ja samalla huolehtia sidosryhmistämme, mukaan lukien omistajat.

Kiitän omistajia, henkilöstöä, yhteistyökumppaneita sekä erityisesti asiakkaitamme tuesta ja kumppanuudesta. Keskisuomalainen Oyj suuntaa tulevaisuuteen luottavaisena ja itseensä uskoen.

Vesa-Pekka Kangaskorpi toimitusjohtaja

Yhdessä parempiin tuloksiin

Antero Vesterinen elää arkeaan maatilan isäntänä ja hevostilan ohjaksissa. Toista arkea hän elää Keskisuomalainenkonsernin, Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n ja Savon Sanomat Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Hevosmiehenä Vesterinen tietää, että toivottuun päämäärään pyrkiessä täytyy harjoitella ja kisakuntoon valmentautuminen vaatii kurinalaista tekemistä. Samanlaisia elementtejä on mediakonsernissa.

Vesterinen arvioi, että vuoden hyvä tulos konsernissa johtuu siitä, että tekijät ovat kannustaneet toisiaan parempiin tuloksiin.

– Ja olemme myös pärjänneet. Onhan Keskisuomalainenkonserni vähintäänkin kuin Vokker, vertaa Vesterinen konsernia Suomen menestyksekkäimpään suomenhevosoriinsa, jonka yli 900 jälkeläistä kilpailee nykyisinkin menestyksekkäästi huipputasolla.

Hallituksessa haluttiin auttaa konsernia ykköspaikalle valitsemalla menneen vuoden teemaksi levikit. Vesterinen sanoo, että kun asiaan on kiinnitetty erityishuomiota, on tulos konsernissa parempi kuin odotettiin.

– Levikki on kantava peruspilari konsernissa, ja olemme hallituksessa käsitelleet asiaa monipuolisesti. Sitä on konkretisoitu kaikkeen tekemiseen aina myyntiin saakka.

Vesterisellä on näkymää Keskisuomalainen-konserniin jo kolmessa sukupolvessa. Hänen isoisänsä ministeri Vihtori Vesterinen ja isänsä kansanedustaja Paavo Vesterinen ovat olleet myös puheenjohtajina. Ajat ovat Vihtorin ajoista kuitenkin muuttuneet, ja muutoksen tahti on nopeutunut.

Vesterisellä itsellään on muutaman kuukauden kokemus taulutietokone iPadistä. Puheenjohtaja kuvailee uutta laitettaan kiehtovaksi.

– Omasta mielestäni paperinen lehti ei välttämättä kilpaile sähköisen kanssa. Koen pikemmin, että ne täydentävät toisiaan. Mielestäni on tärkeää, että saamme nuorisonkin seuraamaan uutisia ja tutuiksi lehden sisällön kanssa.

Vesterinen lukee uutiset sanomalehdestä, mutta matkus-

taessa hän pysyy uutisissa kiinni sähköisten välineiden avulla. Hän uskookin, että uutisia seurataan aikaisempaa tiiviimmin pitkin päivää useampien eri välineiden kautta.

Puheenjohtajan mielestä tuleviin haasteisiin ei pidä suhtautua pelolla.

– Konserni on hyväkuntoinen ja notkea ottamaan tulevat haasteet vastaan. Selviydymme tällä henkilökunnalla varmasti niistä asioista, jotka ovat itsestämme ja omasta tekemisestämme kiinni. Ulkopuolelta tuleviin haasteisiin joko mukaudumme tai reagoimme, Vesterinen sanoo.

Keskisuomalaisen henki on rakennettu hyvistä ja huonoista hetkistä. Hän muistuttaa, että konsernin historiaan on kuulunut myös notkahduksia. Viime vuosikymmenien aikana konserni on kasvanut isoksi mediataloksi ja kasvun myötä myös konsernin uudet yksiköt ovat omaksumassa konsernihengen.

– On mieluisaa olla tällaisen vuoden jälkeen puheenjohtajan paikalla, kun on nähnyt, kuinka ihmiset ovat konsernissa pistäneet itsensä likoon. Kiitokset henkilökunnalle ja kaikille niille, jotka ovat osallistuneet hyvän tuloksen tekemiseen. Haluan välittää kiitokset myös yhteistyökumppaneillemme. Tunnemme tuloksista ja tekemisistämme ylpeyttä. Hyvän tuloksen ansioista voimme investoida uusiin hankkeisiin ja olla mukana rakentamassa tulevaisuuden lehteä.

"Ulkopuolelta tuleviin haasteisiin joko mukaudumme tai reagoimme" Antero Vesterinen hallituksen puheenjohtaja

Antero Vesterinen hallituksen puheenjohtaja

Vuoden 2011 tapahtumia

Tammikuu Uusi päätoimittaja Warkauden Lehteen

Sari Ristamäki on luotsannut Warkauden Lehteä vuodenvaihteesta 2011 lähtien, ja edellinen pitkäaikainen päätoimittaja Mai Koivula jatkaa Iisalmen Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtajana. Päätoimittajien vahtivuoron vaihtumista juhlistettiin Varkaudessa huhtikuussa.

Keskisuomalainen juhli vuosipäiviään

Sanomalehti Keskisuomalainen juhli 140-vuotisjuhliaan 7. tammikuuta. Vuosijuhlissa lehden pitkää historiaa juhlisti 2000 kutsuvierasta. Juhlapuheen piti Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tammikuussa ilmestyi myös 128-sivuinen juhlalehti. Vuoden 2011 aikana Keskisuomalainen teki maakuntakierroksen, joka näkyi myös maakuntalehdessä.

Toukokuu Pääomalainaa lähes 17 miljoonaa euroa

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus hyväksyi toukokuussa pääomalainan, nimellismäärältään yhteensä 16.840.000 euroa. Merkintöjä tehtiin yhteensä 207 kappaletta.

Mediasepille uusi digipaino

Keskisuomalainen Oyj:n markkinointiviestintäyhtiö Mediasepät Oy hankki digipainokoneen, jolla se tekee digipainotöitä sekä konsernin yksiköille että ulkopuolisille asiakkaille. Aholaitaan asennettu digipainokone oli tuotantovalmiudessa kesäkuun alussa.

Tavukatti osaksi Mediaseppiä

Keskisuomalainen Oyj osti jyväskyläläisen viestintä- ja mainostoimisto Tavukatti Oy:n koko osakekannan. Henkilöstöä on 11, joista yhdeksän Jyväskylässä ja kaksi Kuopiossa. Vuoden 2012 alusta Tavukatti fuusioitiin Mediaseppiin, mutta Tavukatti-palvelut jatkuvat.

Syyskuu Konsernin uusi mediamurrosstrategia valmistui

Hallitus hyväksyi uuden konsernistra-

tegian syyskuussa pitämässään koko-

uksessa. Toimintaympäristössä tapahtuva kehitys muovasi lopullisen nimen: Mediamurrosstrategia. Konsernistrategia jalkautetaan lehtien ja tytäryhtiöiden strategioihin ja päivittäiseen työhön tulevan vuoden aikana.

Normark muuttaa Aholaitaan

Suomen suurimpiin vapaa-aikatukkureihin kuuluva Normark Suomi siirsi pääkonttorinsa ja jakelukeskuksensa Korpilahdelta Aholaitaan. Yhtiö vuokrasi pitkäaikaisella sopimuksella Keskisuomalaisen Oyj:ltä kaikkiaan noin 4900 neliömetrin tilat. Tiloista 3200 neliötä on valmiina ja loput 1650 neliötä saatiin laajentamalla Keskisuomalaisen toimitaloa. Rakennushanke valmistui syksyllä. Laajennus kasvatti Keskisuomalaisen Aholaidan kiinteistön pinta-alan noin 24000 neliömetriin.

Tero Joutselainen Matin ja Liisan päätoimittajaksi

Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä ilmestyvän paikallislehti Matin ja Liisan tulosvastuulliseksi päätoimittajaksi valittiin 1.11.2011 alkaen Tero Joutselainen. Matin ja Liisan aiempi päätoimittaja Heikki Valkonen siirtyi 1.11.2011 alkaen paikallislehti Miilun tulosvastuulliseksi päätoimittajaksi ja osa-aika eläkkeelle. Miilu ilmestyy Vieremällä ja Sonkajärvellä.

Lokakuu Pielavesi-Keitele juhli täyspyöreitä

Pielavesi-Keiteleen 50-vuotisjuhlia vietettiin lokakuussa. Lehti järjesti lukijatapahtuman, jossa lukijoille tarjottiin ilmainen konsertti, esiteltiin vanhoja lehtiä ja valokuvauskilpailun tuloksia.

Parhaat lehdet palkittiin

Suur-Jyväskylän Lehti valittiin vuoden 2011 kaupunkilehdeksi. Sanomalehtien Liiton tuomaristo piti lehteä loppuun asti mietittynä ja tasalaatuisuudessaan ylivoimaisena. Laukaa-Konnevesi oli jälleen paras paikallislehti. Lehti sai tunnustusta kerran viikossa ilmestyvien paikallislehtien sarjassa. Sanomalehtien Liiton tuomaristo kehui lehteä tasaisen varmasta laatutyöstä sekä omista ja itsemietityistä jutuista.

Digipaketti kestotilaajille

Sanomalehti Keskisuomalainen otti Digipaketti-palvelun käyttöön. Kestotilaaja saa Digipaketin kautta enemmän uutisia, näköislehden, mobiilipalvelut ja juttuarkiston käyttöönsä.

Marraskuu

Joulukuussa maksettiin lisäosinkoa

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus päätti 0,40 euron lisäosingon maksamisesta. Osinko maksettiin 14.12.2011. Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä maksettiin toukokuussa 2011 osinkoa 0,80 euroa osakkeelta.

Joulukuu

Strengell Sampon päätoimittajaksi

Saarijärvellä ilmestyvän paikallislehti Sampon päätoimittajaksi on nimitetty 1.1.2012 alkaen Hannu Strengell. Hannu Strengell jatkaa myös ilmaisjakelulehti Saarijärveläisen päätoimittajana.

Lehdistölle yhdeksän prosentin alv

Eduskunta päätti yhdeksän prosentin arvonlisäverosta tilattaville lehdille.

Konoselle annettiin tunnustusta

Savon Sanomien artikkelitoimittaja Seppo Konoselle myönnettiin Suomen Kuvalehden arvostettu Journalistipalkinto. Sen perusteluissa maakunnan miestä kehutaan "vanhan ajan sivistysjournalistiksi".

Pitäjäläisellä oli kylätapahtumien juhlavuosi

Pitäjäläinen vietti 35-vuotissyntymäpäiviään joulukuussa ja järjesti juhlavuoden kunniaksi vuoden mittaan kylätapahtumia lukijoillensa Ylä-Luostalla, Rautavaaralla ja Murtolahdessa. Pitäjäläisen virallinen syntymäpäivä on 10.12.1976. Lehden nimi oli tuolloin Nilsiän-Rautavaaran pitäjäsanomat.

Uusia kaupunkilehtiä konserniin

Keskisuomalainen konserni osti Iisalmen Kaupunkilehden ja Savon Silmukan liiketoiminnan Pohjois-Savossa. Iisalmen Kaupunkilehti on Ylä-Savossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti, jota jaetaan 29 000 talouteen Ylä-Savossa. Savon Silmukka leviää Pohjois-Savossa 80 000 talouteen.

Viestintä- ja mainostoimisto Tavukatti Oy liittyi Mediaseppien perheeseen. Tavukatilla on toimintaa Jyväskylässä ja Kuopiossa. Vuoden 2012 alusta Tavukatti fuusioitiin Mediaseppiin. KUVA: KATARIINA RUUSKA

Kiinteistöpäällikkö Jukka Linna (kesk.) näytti Normark Suomi Oy:n toimitusjohtaja Saku Kulmalalle (oik.) ja Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorvelle, minne laajennusosat sijoittuvat. Taustalla toimitilat välittänyt Kiinteistövälitys Enbergin kiinteistövälittäjä Antti Suomala ja Keskisuomalaisen talousjohtaja Heikki Linnavirta. KUVA: HANNA MARJANEN

Pielavesi-Keiteleen 50-vuotisjuhlia vietettiin lokakuussa. Timo-Heikki Varis ja Osmo Kurki kukittamassa lukijatapahtuman ilmaiskonsertin esiintyjiä. Konsertissa esiintyivät Sani Aartela, Annika Eklund ja Anna Hanski. KUVA: MARITA AHLGREN

Savon Sanomien artikkelitoimittaja Seppo Kononen palkittiin Suomen Kuvalehden Journalistipalkinnolla. KUVA: JUKKA GRÖNDAHL

Sanomalehti Keskisuomalainen vieraili lukijatapahtumassa Jämsässä. Seija Järvinen (vas.) tilaa lehden myyntineuvottelija Päivi Leppäsen avustuksella. KUVA: JUHA TUOMISTO

Digipaketin avulla lehti on läsnä koko päivän

Sanomalehti Keskisuomalaisen digipaketti tarkoittaa kestotilaajalle neljää asiaa: Lukija voi lukea uutisia kännykästä ja näköislehdestä tai käyttää Keskisuomalaisen juttuarkistoa, josta löytyy yli 600 000 juttua, aina vuodesta 1996 lähtien. Verkossa on myös Keskisuomalaisen toimituksen kirjoittamia paikallisia uutisia, joita ei ole saatavilla muualla verkossa.

– Lisäksi digipaketin käyttäjä voi personoida uutisnäkymänsä oman käyttötarpeensa mukaan, sanoo Sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola.

Paketti on rakennettu kestotilaajalle edulliseksi. Lisähintaa tilaukselle tulee 25 euroa vuodessa.

– Tämä tekee noin seitsemän senttiä päivässä. Kukaan ei ole valittanut meille hinnasta.

Tänä keväänä maakuntalehti saa uuden mobiiliversion ja uuden näköislehden. Palvelua viilataan helppokäyttöisemmäksi. Jatkossa lehteä on helpompi lukea myös isolla näytöllä.

Digipakettia tarjotaan uutisnälkäisille lukijoille, joilla on tarvetta lukea uutisia eri kanavien kautta ajasta tai paikasta riippumatta. Aamiaispöydässä uutisia luetaan paperilehdestä, työmatkalla niitä selaillaan kännykästä ja toimistolla niitä luetaan päätteeltä. Mervola uskoo, että moni yritys on kiinnostunut, mitä heistä on vuosien varrella paikallisessa lehdessä kirjoitettu. Tämä onnistuu sähköisen arkiston kautta.

Digipaketti on startannut tuhannella käyttäjällä. Seuraava askel on lukulaitelehti. Lisäksi vuoden 2012 aikana starttaavat Keskisuomalaisen omat nettiteeveeuutiset.

– Näitä tarjotaan viitenä päivänä viikossa arkisin. Uskomme, että verkossa lukija haluaa nähdä myös liikkuvaa kuvaa, päätoimittaja sanoo.

Shahin Doagu Keskisuomalaisen verkkotoimituksesta esittelee, kuinka helppoa digipaketin käyttö on.

KUVA: RISTO AALTO

"Otamme erilaiset yhteisöt mukaan tekemiseen sekä verkossa että printissä" Pekka Mervola päätoimittaja, Keskisuomalainen

Digipaketti tuo lehden osaksi käyttäjän arkea. Mervola näkee, että verkossa tarjottavat palvelut pitävät lukijoita kiinni paikallisissa uutisissa.

– Haluamme olla lähellä lukijaa. Sen vuoksi oma uutiskärkemme on aina maakunnan, kotimaan ja maailman uutisissa, ja nimenomaan tässä järjestyksessä.

Keskisuomalaisessa on rakenteilla KSML.fi -verkkopalveluun Kumppanitosio. Siellä kumppaniuutisia tekevät paikalliset seurat, kaupunginosayhdistykset ja oppilaitokset. Jokainen taho julkaisee omia kuviaan ja uutisiaan.

– Otamme erilaiset yhteisöt mukaan tekemiseen sekä verkossa että printissä. Kumppaniuutisia julkaistaan myös Keskisuomalaisen Kaupunkilainen-liitteessä. Haluamme madaltaa uutisrimaa, sen eteen meillä on tehty töitä koko ajan.

Nopean tiedonvirran keskellä myös Keskisuomalaisen superpitkillä jutuilla on kysyntää. Vuoden 2011 aikana superpitkät jutut vakiinnuttivat paikkansa lehdessä. Vuoden aikana julkaistiin parisenkymmentä superpitkää, parhaimmillaan jopa viiden sivun juttua. Superpitkissä jutuissa luettiin vuoden 2011 aikana muun muassa nyrkkeilijä Tarmo Uusivirrasta ja Otto Wille Kuusisesta.

Kun mediamurros vie hektisempään suuntaan, tarjotaan sanomalehden sisällä mahdollisuus rauhoittumiseen ja syventymiseen. Superpitkillä jutuilla päästään myös lukijaa lähelle.

– Uskomme, että lukeminen voi kestää pidempään ja olla viihdyttävää. Sähköinen uutistarjonta on niin runsasta ja sisällöltään napakkaa. Uskomme, että lukija haluaa lehden sisällä myös pysähtyä hetkeksi. Hitaus on sanomalehtien etu.

Mervola muistuttaa, että vielä pari vuotta sitten ei pitkiin juttuihin uskottu, vaan uutinen palasteltiin osiksi.

– Asia pitää osata kirjoittaa tarinaksi. Jutun tekeminen vie usean viikon työpanoksen yhdeltä toimittajalta.

Kansallinen mediatutkimuksen (KMT) tuoreiden tulosten mukaan Keskisuomalainen keräsi viime vuonna 2 000 lukijaa lisää. Lukijoita on nyt yhteensä 169 000. Kymmenen suurimman sanomalehden joukossa lukijamääriään kasvattivat ainoastaan Keskisuomalainen ja Aamulehti.

Maakuntalehdet/Savon Sanomat Maakuntalehdet/Savon Sanomat

Savon Sanomien tilaajien kesken arvottu Fiat 500 Italia kiersi vuoden aikana useissa tapahtumissa. Pieksämäen syysmarkkinoilla Pikku-Fiatia testasivat Pieksämäki Volleyn pelaajat.

KUVA: MARI PETÄJÄ

Vahva brändi kirkastuu

Savon Sanomat on alan parhaiten pärjääviä lehtiyhtiöitä. Päätoimittaja Jari Tourunen kuvailee, että yhtiö on päässyt podiumille, ja palkintokorokkeella on myös tarkoitus pysyä.

Asemaa vahvistetaan kirkastamalla Savon Sanomien brändiä, ja se tehdään kolmen toimintalinjan strategialla. – Toimituksen, mediamyynnin ja levi-

kin kautta, kertoo Tourunen. Brändin kehittämistyö tehdään konserniin kuuluvan Mediasepät Oy:n kanssa.

Levikkimyynnissä Savon Sanomat on ottanut uusia keinoja käyttöön. Vuoden näyttävin projekti oli tulipunaisen Fiat 500 Italian arvonta tilaajien kesken. Ennen loppuhuipennusta auto oli mukana Savon Sanomien markkinointitapahtumissa eripuolilla Savoa. Esimerkiksi Pieksämäen syysmarkkinoilla Pieksämäki Volleyn pelaajat ahtautuivat Fiatiin ja torille saatiin aikaiseksi hersyvä yleisötapahtuma ja paljon puheenaihetta.

Auton voitti siilinjärveläinen Kaisa

Kyllönen, ja palkinto luovutettiin näyttävästi nuorelle perheelle joulun jälkeen Kalpa-Ilves SM-liigan ottelussa.

– Niiralan montussa oli loistava fiilis. Autolla tehtiin jäällä pari kunniakierrostakin ja yleisö oli mukana. Vaikuttavuus olisi ollut aivan toista, jos olisimme luovuttaneet auton avaimet vaikkapa toimituksen pihassa, sanoo Tourunen.

"Savon Sanomissa on saatu hyvä humppa päälle!" Jari Tourunen päätoimittaja, Savon Sanomat

Punainen Fiat toi totuttuun harmaanpuoleiseen levikkityöhän hauskuutta ja räväkkyyttä.

– Tänä vuonna homma jatkuu uusin

eväin, eikä yhteistyökumppaneista ole pulaa, toteaa päätoimittaja.

Brändin vahvistaminen on otettu vakavissaan myös toimituksessa.

– Olemme onnistuneet toimituksellisessa työssä erittäin hyvin. Vaikka 90 prosenttia jutuistamme on alueellisia ja paikallisia, meitä lainataan muihin medioihin. Olemme STT:n viidenneksi lainatuin media.

– Se, että me olemme alan parhaimpia ja arvostetuimpia, antaa voimaa ja uskottavuutta myös brändille.

Päätoimittaja painottaa, että iloisuus ja räväkkyys on otettu hyvin vastaan mediamyynnissä.

– Lehden monitasoinen positiivinen ilme ja ote kiinnostavat, ja lehteä on hyvä myydä, painottaa päätoimittaja.

Hän sanoo, että yhtä lailla toimituksen väen on mukava liikkua maakunnassa, kun brändi on kohdallaan.

– Kaiken kaikkiaan Savon Sanomissa on saatu hyvä humppa päälle, toteaa päätoimittaja.

Savon Sanomien jutuissa ihminen on tärkein

I hmisten tarinat ja yllättävät teot koskettavat. Kuten tämän siilinjärveläisen pojan aloitteellisuus.

Jouluaaton aattona julkaistu uutinen pojan lähettämästä kirjeestä Kuopion poliisille oli Savon Sanomien ja lehden verkkosivujen luetuin juttu. Juttu herätti huomiota pitkin Suomea.

Viisivuotias Jere Toivanen piirsi joulutervehdykseen rosvon ja lähetti kuvan Kuopion poliisilaitokselle. Kuva päätyi saman tien poliisien tiekoneruutujen taustakuvaksi. Eikä siinä vielä kaikki. Kuopion poliisipäällikön kiitoskirje ja pieni joulutervehdys vietiin Jerelle komeasti poliisiautolla.

Jeren tempauksesta tuli valtava puheenaihe, ja monet saivat siitä hyvän joulumielen.

– Tässä on hyvä esimerkki Savon Sanomien tavasta toimia. Haemme jutun kärkeen ihmisen. Juttu voi perustua tämänkaltaiseen koskettavaan tarinaan, mutta aihe voi olla myös kovaa uutisnäkökulmaa, kertoo Savon Sanomien päätoimittaja Jari Tourunen.

Savon Sanomien lukijalähtöinen tapa tehdä journalistista sisältöä tarjoaa joka päivä lukijoille hyötyä ja iloa.

Uutisen ensimmäisille riveille ja pääkuvaan Savon Sanomat etsii ihmisen, jota ajankohtainen päätös tai suunnitelma koskee. Varsinainen tiukka asia ja yhteiskunnallisen vallan käyttäjä löytyy lausuntoineen monesti kakkosjutusta.

"Varsinainen tiukka asia ja yhteiskunnallisen vallan käyttäjä löytyy lausuntoineen monesti kakkosjutusta" Jari Tourunen päätoimittaja, Savon Sanomat

• Kaivelemme juttuun vaikkapa vanhustenhuollon säästöjen kohteeksi joutuvan vanhuksen. Meillä oli esimerkiksi pari vuotta sitten lehdessä hellyttävä juttu mummosta, jolta uhattiin viedä turvapuhelin pois. Artikkelista tuli Savon Sanomien yksi vuoden luetuimmista jutuista, sanoo Jari Tourunen.

Ihmislähtöistä journalismia on tehty tavoitteellisesti Savon Sanomissa usean vuoden ajan. Varsinkin alkutaipaleella palautetta tuli paljon.

– Lehteen mahtuu monenlaisia juttuja, eikä tiukoissa uutisissa kärkeä tarvitse mennä säätämään. Mutta siitä pidämme huolen, että lehdessä on myös näitä lukijaa hyvin lähellä olevia juttuja. Jari Torunen sanoo, että lukijoille hyödyn tuottaminen on keskeinen sanomalehden tehtävä, ja lukuarvomittauksissa ihminen kärkeen –jutut ovat pärjänneet erinomaisesti.

Päätoimittaja kertoo, että Savon Sanomien lukijat ovat olleet kautta historian aktiivisia ja sitoutuneita. Ihmisläheinen toimitustapa on vahvistanut entisestään lukijasuhdetta.

– Saamme paljon arvokkaita, työtämme helpottavia vinkkejä. Ihmisläheisiä juttuja ei voi tehdä toimistossa, vaan se vaatii todellisia ihmisten kohtaamisia, sanoo Tourunen.

Siilinjärveläinen Jere Toivanen lähetti Kuopion poliisille joulutervehdyksen. Aloitteellisesta pojasta tehtiin juttu Savon Sanomiin.

Lehti on mukana rakentamassa Varkauden kaupunkikuvaa

Varkauden kaupunki ja Keski-Savon alueella ilmestyvä Warkauden Lehti toteuttivat vuosikertomusvuonna yhteisen Meidän kaupunkimme –juttusarjan. Sarjassa julkaistiin juttuja kaupungin palveluista ja kerättiin kuntalaispalautetta.

Warkauden Lehden päätoimittaja Sari Ristamäki kertoo, että kaupungin voimakkaat säästötoimenpiteet olivat vääristäneet kuvaa todellisuudesta.

– Moni kunnallinen palvelu kestää mainiosti valtakunnallisen vertailun, hän toteaa.

Sarjassa esiteltiin näyttävästi kerran kuukaudessa kaupungin palveluita palanen kerrallaan.

Jutut olivat ajankohtaisia ja aiheita käytiin läpi monesta näkökulmasta.

– Missään nimessä ei pidä puhua kaupungin markkinointikampanjasta. Lähtökohtana oli selvittää, miten kaupunkilaiset palvelut kokevat ja mihin suuntaan palveluja ollaan viemässä.

– Ääneen päästettiin niin palvelujen käyttäjät, tuottajat sekä johtava viranhaltija, painottaa päätoimittaja.

Meidän kaupunkimme –jutut olivat myös visuaalisesti huolella tehtyjä aukeaman kokonaisuuksia. Juttusarjaan liittyi myös palautemahdollisuus.

– Mainonnansuunnittelija Anja Leppilammen rakentamissa ilmoitusosioissa oli kuponki, jolla houkuttelimme lukijoita kommentoimaan palveluja ja esittämään ideoita palvelujen kehittämisestä. Palautemahdollisuus oli myös verkkolehdessä, kertoo päätoimittaja Sari Ristamäki.

Ristamäki sanoo, että juttusarjan haasteena oli vetää oikeaa toimituksellista linjaa.

"Onnistuimme olemaan aitoja ja uskottavia" Sari Ristamäki päätoimittaja, Warkauden Lehti

– Tällaisissa asioissa lehden roolin hakeminen on joskus nuoralla tanssimisesta, mutta mielestäni onnistuimme olemaan aitoja ja uskottavia.

Lukijoilta hyvää palautetta saaneen Meidän kaupunkimme -sarjan jutut on julkaistu myös Varkauden kaupungin verkkosivuilla.

Ristamäki painottaa, että Warkauden Lehti tekee paljon yhteistyötä useiden alueen toimijoiden kesken.

– Esimerkiksi Warkauden Nuorkauppakamarin kanssa on pitkä ja tiivis yhteistyöperinne. Samoin Savonia-ammattikorkeakoulun, yrittäjäjärjestöjen ja urheiluseurojen kanssa teemme yhdessä liitekokonaisuuksia.

– Varkauden Museon kanssa Warkauden Lehti on tehnyt toimituksellista yhteistyötä vuosia.

Toimituspäällikkö Antti Aho toimittaa kerran kahdessa viikossa Kuka muistaa –palstaa, jossa kerätään vanhojen valokuvien avulla asukkailta tietoa paikallishistoriasta.

Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsuparin mukaan Meidän kaupunkimme – hanke oli myös yhteisöllisyyden rakentamista. Hän painottaa, että lehdellä on tärkeä rooli mielikuvan ja hengen luomisessa.

– Projektissa kaupunki ja lehti vahvistivat asukasidentiteettiä ja yhteisöllisyyden tunnetta hienosti yhdessä.

• Huomionarvoista on muistaa sekin, että lehti on juuri niin vahva kuin yhteisö, pohtii kaupunginjohtaja.

Warkauden Lehden päätoimittaja Sari Ristamäki ja Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari ovat tyytyväisiä yhteisestä Meidän kaupunkimme –juttusarjasta. Yhteistyö jatkuu, he toteavat.

KUVA: TUIRE PUNKKI

Yläsavolainen juurevuus välittyy

Hyvin menee, mutta menköön! Näin kiteyttää iisalmelainen toimialapäällikkö Heikki Passiniemi yläsavolaisen tekemisen hengen vuosikertomusvuonna ilmestyneessä juhlalehdessä. Iisalmen Sanomat teki 120-vuotiaan kaupungin kunniaksi komean lehden, josta huokuu yläsavolainen tapa ajatella: kohti loistavaa tulevaisuutta ja hyvällä hengellä.

"Uudet sukupolvet ovat aidosti ylpeitä juuristaan" Jarkko Ambrusin varapäätoimittaja, Iisalmen Sanomat

Lokakuun lopulla ilmestyneen 40-sivuisen lehden lukuarvo tuntuu kasvavan ajan myötä.

– Lehti tehtiin omalla porukalla ja onnistuminen vaati huolellisen suunnittelun. Olemme ottaneetkin suunnittelun isompaan rooliin ja se kannattaa. Painottuminen paikallisuuteen ja nuorekkuuteen on otettu hyvin vastaan. Saimme liki täydet pisteet viime vuoden lukijatutkimuksesta. Olemme tehneet työmme hyvin, koska levikkikin pysyy hyvänä vanhenevasta väestöstä huolimatta, toteaa Iisalmen Sanomien varapäätoimittaja Jarkko Ambrusin.

Hän uskoo, että vahvalle yläsavolaiselle identiteetille on edessä hyviä aikoja. Monen tukijalan perinteet pitävät aluetta pystyssä, ja kun juurevuus on alati vahvistuva trendi, ei ole pelkoa, etteikö Iisalmen Sanomilla riitä tekemistä.

– Uudet sukupolvet ovat aidosti ylpeitä juuristaan. Monet meistä muistavat vielä ajan, kun harva kehtasi sanoa olevansa Iisalmesta. Nyt tilanne on päinvastoin.

– Tapaninpäivänä perinteikkäässä Kellbergin baarissa pidettiin Kuusi nurin -tanssi-ilta, ja musiikista vastasivat yläsavosta kotoisin olevat muusikot. Keikkapalkkioita ei maksettu, kaikki halusivat tulla soittamaan ja viihtymään kotiseudulle, kertoo Ambrusin.

Ylä-Savon Nuorisoseurojen liiton toiminnanjohtaja Kyösti Marin sanoo, että Iisalmen Sanomat on hengen luojana ja paikalliskulttuurin synnyttäjänä todellinen kukkulan kuningas.

– Ratkaisevassa roolissaan se on pärjännyt hyvin. Mutta onhan lehdellä siihen omia perinteitäkin. Iisalmen Sanomien kauppaneuvos Veikko Hakkarainen oli aikanaan todellinen yläsavolaisuuden ruumiillistuma. Hän pisti tuulemaan ja avitti myös meitä nuorisoseuralaisia, hän sanoo.

Omanarvon tunne ei ole ilmeisimpiä savolaisia luonteenpiirteitä, mutta Ylä-Savoon sitä on kasaantunut reilusti. Kyösti Marin kertoo, että nuorisoseuratoiminnan organisaatiouudistuksessa oltiin laittamassa yhteen Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen alueet sekä Ylä-Savo. Lopputulema oli, että aluejärjestö yhtenäistyi, mutta Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto jäi itsenäiseksi.

– Yläsavolaiset totesivat, että hyvin pärjäämme omillamme, kertoo Marin.

Paikallislehtien voima paranee mobiilipalveluilla

Maakunnan Sanomien kolmessa paikallislehdessä kokeiltiin vuosikertomusvuonna printin rinnalla mobiiliviestintää. Lehtien klubeihin liittyneet lukijat saivat matkapuhelimiinsa lehtien ilmoittaja-asiakkailta huipputarjouksia.

Näyttämällä kaupan kassalla puhelimen viestiä saattoi ostaa esimerkiksi kaksi levyä Maraboun suklaata eurolla.

– Klubilaiset saivat etuina tarjoushintaan muun muassa lippuja kylpylään tai Kotiteollisuuden keikalle. Klubietuja oli laidasta laitaan, kertoo Maakunnan Sanomien asiakkuusjohtaja Jyrki Pasanen.

Hän sanoo, että mobiilisuoran vastaanotto oli erittäin hyvä. Palvelua tarjottiin Koillis-Savon, Uutis-Jousen ja Viitasaaren Seudun tilaajille sekä lehtien ilmoittaja-asiakkaille.

– Kymmenen prosenttia tilaajista lähti mukaan välittömästi. Lehden klubiin kuuluminen koettiin hyödylliseksi, sillä se oli kaupparyhmistä riippumaton klubi.

– Myös ilmoittaja-asiakkaat saatiin helposti mukaan kokeilemaan uutta palvelua, kertoo Jyrki Pasanen. Hän toteaa, että paikallislehdille

mobiilipalvelusta on kiistaton etu. – Jos lehti ilmestyy vain kerran viikossa, voimme tarjota lukijoille kohdennettua paikallista tietoa ja palvelua jopa seitsemänä päivänä viikossa.

Kokemusten siivittämänä paikallislehdissä jatketaan sähköisten palvelujen ja sovellutusten käyttöä jatkossakin.

"Lehden klubiin kuuluminen koettiin hyödylliseksi" Jyrki Pasanen asiakkuusjohtaja, Maakunnan Sanomat Oy

Kuopion Citymarket Päivärannan kauppias Pasi Toppari on ollut mukana kehittämässä paikallislehtien mobiilisuoraa. Hän antaa kiitokset Keskisuomalaisen konsernille siitä, että yhtiössä halutaan olla toimialan paras ja kehityksen kärjessä mukana yhdessä asiakkaiden kanssa.

– Samat tavoitteet ovat itsellänikin. Tällainen lehtien ja kaupan kehittämistoiminta on toimivaa kumppanuusajattelua, muotoilee Toppari.

Mobiilisuoraa kehitettäessä pahimmat karikot tulivat ilmi välittömästi.

– Asiakkaat halusivat klubista räätälöityjä etuja, joita muilla ei ole. Jos Juhla Mokan tarjous oli myös lehdessä, klubilaiset kokivat pettymyksen, kertoo Toppari.

Kovassa päivittäistavarakilpailussa Toppari näki mahdollisuuden Kuopion pohjoisten alueiden markkinoilla.

– Kaupunkilaiset tavoittaa päämedioilla. Sesonkeina olen ilmoitellut paikallislehdissä ja tullut sitä kautta tutuksi. Ainutkertainen puhelimeen tullut tarjous oli hyvä syy tehdä ostosretki maalta kaupunkiin siihen tuttuun markettiin.

Oliko kampajasta hyötyä?

– Sanotaan, että puolet markkinoinnista on turhaa. Mutta kumpi puoli, nauraa Toppari ja on valmis kehittämään mobiilisuoraa edelleen.

Maakunnan Sanomien asiakkuusjohtaja Jyrki Pasanen ja Citymarket Päivärannan kauppias Pasi Toppari Kuopiosta ovat tyytyväisiä mobiilisuoran tuloksiin.

KUVA: MARKO HAPPO

Terveisiä Heinäveden Lehdestä, toivottavat konttorin kolme Eijaa: EijaVaskin (vas.), Eija Kvintus (kesk.) ja Eija Kosunen (oik.) KUVA: MERJA MÄNNIKKÖ

Kolmen Eijan konttorissa pistettiin tuulemaan

Katugallupissa nuorukainen Asser Pikkarainen vastaa pilke silmäkulmassa Heinäveden Lehden toimittajan Mikä aikuisissa ärsyttää – kysymykseen: Aikuiset voisivat olla vielä lystikkäämpiä!

Heinäveden Lehdessä havahduttiin samaan jo muutama vuosi sitten. Turha harmaus vaihtukoon räväkämpään lehteen. Lehden tulos oli lähennellyt nollaa ja paikallislehden tekemiseen piti löytää tuore ote.

Kolmen Eijan voimin syntyvässä Heinäveden Lehdessä tehostettiin koulutuksen innoittamana asiakaspalvelutyötä. Eijat, eli toimittaja Eija Kvintus, asiakaspalvelun ja myynnin Eija Vaskin sekä päätoimittaja Eija Kosunen haastattelivat ilmoittaja-asiakkaat, kävivät kylätapahtumissa ja iltatoreilla tapaamassa lukijoita.

Kerättyjen palautteiden avulla lehti teki vuosittaisen työsuunnitelman, jonka runkona olivat teemanumerot. Kesälehti Nokkonen on mökkiläispitäjän ykköstuote, muita teemoja esimerkiksi vuosikertomusvuonna tehtiin kaikkiaan 18 kappaletta.

– Pienelle henkilökunnalle teemat ovat iso rutistus, mutta tulosta syntyy, sanoo päätoimittaja.

Yksi viime vuoden kohokohdista oli nuorisoteemanumero. Asiakaspalautteen myötä lehdessä päätettiin nostaa nuoret framille.

– Teemapalaverissa sovittiin, että nyt tehdään enemmän. Hyvän mielen kampanjoita ei voi tehdä kovin usein. Koska edellisestä oli nelisen vuotta, laitoimme pyörät pyörimään, kertoo päätoimittaja Kosunen.

"Turha harmaus vaihtukoon räväkämpään lehteen" Eija Kosunen päätoimittaja, Heinäveden Lehti

Lehden nuorisoteeman ilmoitustulosta päätettiin lohkaista 20 prosenttia astianpesukoneen hankintaan Heinäveden nuorisotiloihin.

– Kerman Savi lähti mukaan ja lahjoitti nuorille astiat. Ilmoittajat innostuivat myös, ja kampanjamme onnistui loistavasti. Nuorille hankittiin asianpesukoneen lisäksi uusi kahvinkeitin.

– Ennen kaikkea teimme hienon teemanumeron, jossa nuoret ja heidän asiansa nostettiin esiin. Saimme nuorista apua myös juttujen tekoon. Tässä projektissa voittivat kaikki, kertoo päätoimittaja.

Lehden ihmisläheinen ote ja tiivis yhteydenpito asiakkaisiin ovat poikineet pitäjään myös uusia tapahtumia. Vuonna 2010 lehti toteutti yhdessä kauppiaiden kanssa joulukauden avajaiset ja viime vuonna kesätapahtuman.

– Saamme liikkeelle sellaistakin porukkaa, jotka eivät ehkä muuten lähtisi. Lehti koetaan puolueettomana toimijana, ja sitä me tietysti olemmekin, sanoo päätoimittaja.

Heinäveden Lehden levikistä lähes puolet menee ydinalueen ulkopuolelle. Lehden peitto Heinävedellä on 86 prosenttia.

– Kun väki on ikääntynyttä ja olemme väestötappioaluetta, täytyy tulosta etsiä muualta kuin levikin kasvattamisesta.

Kolmen Eijan konttorissa tehtiin viime jouluna yhdessä Leppävirralla ja Vehmersalmella ilmestyvän Soisalon Seudun kanssa Pakkasukko-lehti vuodenvaihteen venäläisille turisteille. Lehti painettiin konsernin digipainossa ja sitä jaettiin Kuopion rautatieasemalla sekä kauppaliikkeissä.

– Pakkasukko toimi hyvin, nyt pohdimme tekisimmekö vastaavan tuotteen myös kesäkaudelle, pohtii päätoimittaja.

Hän sanoo, että uuden otteen ja lehden piristymisen taustalla on motivoinut henkilökunta.

– Esimerkiksi myynnissä Vaskinin Eijalla on ennakkoluuloton ote ja hän on saanut luotua luottamukselliset suhteet asiakkaisiimme, kiittelee päätoimittaja.

Kaupunkilehdet

Jääkiekkoilija Arto Laatikainen on Espoon Bluesin seuraikoni, joka pukeutuu nykyisin JYPin nuttuun. Jyväskylän Kaupunkilehden toimittaja Mikko Lundell haastattelee Laatikaista, joka kertoo toimittajalle urheilupsykologin ja henkisen valmennuksen tuen merkityksestä urheilijalle.

KUVA: ISABELLA SALOVAARA

Jokaiselle kaupunkilehdelle on rakennettu oma rooli

Keskisuomalainen-konsernin kaupunkilehdissä on vuoden kuluessa tehostettu lehtien roolitusta. Samalla paikkakunnalla ilmestyviä kaupunkilehtiä on sisällöllisesti erilaistettu, jotta sekä lukijalla että ilmoitusasiakkaalla on monipuolisempia vaihtoehtoja.

Suur-Jyväskylän Lehti pitää edelleen kiinni kattavasta kaupunkiuutisoinnista. Toimitusjohtaja ja päätoimittaja Tapani Markkanen sanoo, että luonnehdinta "sopivan tiiviissä paketissa koko viikon uutistarjonta", pitää hyvin paikkansa. Lisäksi supernumeroissa on lavennettu aihevalikoimaa kattamaan koko keskistä Suomea ja niissä on myös enemmän yleisesti kiinnostavia uutisjuttuja ja reportaaseja.

Jyväskylän Kaupunkilehti on ensimmäisen tabloid-vuotensa jälkeen löytänyt uuden kehityspolun. Kaupunkilehti muuttuu sanomalehti Keskisuomalaisen uudenlaiseksi hybridiliitteeksi. Kaupunkilehti, Keskisuomalaisen verkkolehti ja paperilehti muodostavat tulevaisuudessa kokonaisuuden, joka tarjoaa ilmoittajille uudenlaisia mahdollisuuksia. Kaupunkilehti ilmestyy helmikuusta lähtien Kaupunkilainennimellä Keskisuomalaisen kaupunkiliitteenä joka toinen viikko.

– Perusajatus kaupunkilehdestä säilyy, mutta uudentyyppisenä hybridilehtenä konsernin lehtitarjonta monipuolistuu, sanoo Markkanen.

Kuopiossa Viikkosavo tarkastelee kaupungin tapahtumia perinteisellä kaupunkilehtiotteella, Kuopion Kaupunkilehti on taas viihteellisempi, räväkämpi ja rohkeampi vaihtoehto.

– Kuopion Kaupunkilehdellä on omintakeinen tyyli, jota ei ole kopioitu mistään muualta,

Lisäksi lehdet erottautuvat ilmestymispäivillään. Viikkosavo ilmestyy keskiviikkoisin ja Kaupunkilehti lauantaisin.

"Kuopion Kaupunkilehdellä on omintakeinen tyyli, jota ei ole kopioitu mistään muualta" Tapani Markkanen toimitusjohtaja

Markkasen mukaan tulevana vuonna haetaan entistä tiiviimmin synergiaetuja useamman kaupunkilehden yhteistyöstä. Esimerkiksi Viikkosavo ja Suur-Jyväskylän Lehti tekevät life style- ja autoiluun liittyviä juttuja yhteistyössä. – Kun kaupunkilehtiä on paljon, voidaan hyviä käytäntöjä monistaa laajemmalle. Pystymme tekemään yhteistyötä myös ideoiden, juttuaiheiden ja koulutuksen puitteissa, Markkanen listaa.

Kuopiossa ja Jyväskylässä ilmestyvien neljän kaupunkilehden lisäksi konsernissa tehdään nykyisin viittä muutakin kaupunkilehteä.

Iisalmelainen Töllötin oli alkujaan laajemman alueen mainoslehti, joka on viime vuoden aikana saanut lisää toimituksellista sisältöä.

Saarijärvellä 25-vuotiaan ilmaisjakelulehti Saarijärveläisen päätoimittaja Hannu Strengell aloitti vuosikertomusvuonna myös paikallislehti Sampon päätoimittajana. Kaupunkilehden ja paikallislehden yhteistoimintaan sekä ilmoitusmyynnissä että toimituksessa haetaan yhteistyöllä tehokkuutta.

Myös Pikkukaupunkilainen Äänekoskella tekee yhteistyötä tilattavan Sisä-Suomen Lehden kanssa. Ilmoitusasiakas voi nykyisin varata ilmoitustilaa yhden myyjän kautta sekä tilattavasta että ilmaisjakelulehdestä.

Keskisuomalainen-konsernin lehtiperheeseen on liittynyt joulukuussa 2011 Iisalmen Kaupunkilehti ja Savon Silmukka. Iisalmen Kaupunkilehti on Ylä-Savossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti, jota jaetaan 29 000 talouteen Ylä-Savossa. Savon Silmukka leviää Pohjois-Savossa 81 000 talouteen.

Suur-Jyväskylän Lehti on Suomen paras

Suur-Jyväskylän Lehden yli 50-vuotisella taipaleella journalistinen ja taloudellinen menestys ovat kulkeneet käsi kädessä. Ensimmäisen kerran lehti vei parhaan kaupunkilehden palkinnon vuonna 2000. Sen jälkeen palkintosijoille on sijoituttu lähes joka vuosi.

Lehti valittiin jälleen vuonna 2011 vuoden parhaaksi kaupunkilehdeksi Sanomalehtien Liiton järjestämässä kilpailussa.

Tuomaristo kiitti lehden omaa laajaa juttutuotantoa. Lehti oli tuomariston mielestä myös tasalaatuisuudessaan ylivoimainen ja loppuun asti mietitty kokonaisuus.

Palkinto pokattiin 72-sivuisella supernumerolla. Supernumerot ovat laajentaneet lehden jakelualueen Äänekosken seudun ja Jämsän seudun suuntaan. Supernumeroita on tehty menestyksekkäästi syyskuusta 2008 lähtien.

Lisäksi lehti on saanut useita markkinointitunnustuksia. Ensimmäinen palkinto tuli Hyvä Jyväskylä -projektista vuonna 1999. Sen jälkeen projekti on toteutettu kolme kertaa. Kauppalehden Menestyjät -listalla lehti on pitänyt kärkisijoja koko 2000-luvun.

– Suur-Jyväskylän Lehti on ollut kiis-

tatta yksi Suomen taloudellisesti parhaiten menestyneistä kaupunkilehdistä 1990-luvun lopulta lähtien, toteaa Suur-Jyväskylän Lehden päätoimittaja ja toimitusjohtaja Tapani Markkanen.

"Haastamme lukijan ottamaan osaa lehden tekemiseen" Tapani Markkanen toimitusjohtaja

Suur-Jyväskylän Lehden tuotteistaminen on viety kaupunkilehtiryhmässä pisimmälle. Markkanen sanookin, että monelle kaupunkilehdelle tämä alue on vielä käyttämätön voimavara. Jyväskylästä tuotteistusideoita on viety kuluneen vuoden aikana myös Kuopioon Viikkosavoon, jossa menestyskonsepteja on lähdetty monistamaan Suur-Jyväskylän Lehden jalanjäljissä.

Työsavottaa lehden kehittämiseksi riittää, sillä Markkasen mukaan Suur-Jyväskylän Lehdessä painotetaan tänä vuonna arjen hyötyjournalismia. Myös vuorovaikutusta lehden ja lukijoiden välillä lisätään.

– Suhdetta lukijaan päin halutaan lähentää. Lukijoiden omat kesäkuvat ja kuvat kauneimmista puutarhoista ovat olleet suosittuja. Haluamme haastaa lukijaa ottamaan osaa lehden tekemiseen. Houkuttelemme heitä kertomaan esimerkiksi omista kokemuksistaan kodin remonteissa.

Samanlaista läheisyyttä pidetään yllä myös ilmoitusmyynnin puolella.

– Kun kaupunkilehdessä ilmoitusmyynti on ainoa tulolähde, pitää meidän toimia pitkäjänteisesti asiakkaan edun mukaisesti. Tehtävämme on huolehtia, että asiakkaan tulovirrat lisääntyvät. Ratkomme asiakkaan markkinoinnin kysymyksiä, ja myyntityö onkin nykyisin enemmän konsultoivaa myyntiä.

Suur-Jyväskylän Lehdessä haetaan asiakaskunnalle hyötyä myös konsernin palveluiden laajenemisesta.

– Voimme konsernin tarjoamien palveluiden avulla tarjota asiakkaille entistä laajempaa kokonaispalvelua ja asiakkaalle helpompaa tapaa toimia. Pystymme tarjoamaan esimerkiksi liitteitä avaimet käteen -palveluna.

Tuotekehityksessä etsitään asiakkaan hyötyä

Asiakkuuksien hoidosta on Lehtisepillä saatu asiakaskyselyssäkin kiitoksia.

– Meillä puhelimeen vastaa aina ihminen. Se on meille merkittävin kilpailuetu, sanoo Lehtiseppien toimitusjohtaja Erkki Summanen.

Vuoden 2011 syksyllä asiakaspalvelukoulutusta annettiin myös painajille.

– Haluamme asiakkaan kokevan, että Lehtisepillä jokainen yhteydenotto on tärkeä.

Myös painotalon tuotekehityksessä on edetty samalla linjalla – asiakaslähtöisesti.

Keväällä 2011 Jyväskylän painoon hankittiin liitteistyslaite, sillä painotalon asiakkaiden liitteiden määrä pyrähti reippaaseen kasvuun. Liitteistyslaitteella pystytään jatkossa tarjoamaan painoasiakkaalle myös uutta: Painoasiakkaat voivat rakentaa omille asiakkailleen liitepaketin, joilla saavutetaan tietty kohderyhmä tai alue.

Uudella koneella pystytään tuottamaan useampia liitelehtiä sanomalehden väliin. Liitteen voi myös painaa ennakkoon ja tuote voidaan liittää myöhemmin lehden väliin.

– Tämä on yksi esimerkki siitä, miten tuotekehityksessä on edetty asiakaslähtöisesti. Asiakkaillamme liitteiden määrä kasvaa, joten oma investointimme kasvattaa asiakkaan liiketoimintaa, sanoo Summanen.

Myös Pieksämäen painossa on kehitetty viime vuonna uusi ajotapa. Kiiltäväpintaista heatset-paperia voidaan uuden ajotavan ansiosta käyttää valituilla sivuilla, joko kansissa tai keskiaukeamalla.

– Ajotavalla asiakas voi ostaa ilmoitukselleen parempilaatuisen painopinnan, ja samalla muun painoksen kustannukset voidaan minimoida, kehuu Pieksämäen painon myyntifaktori Osmo Paasu uuden ajotavan tuomia etuja.

"Meillä puhelimeen vastaa aina ihminen" Erkki Summanen toimitusjohtaja Lehtisepät Oy

Lehtisepillä on uusia ilmoitustuotteita sekä iltapäivälehtikokoiseen eli tabloid- että sanomalehtikokoiseen eli broadsheet-lehteen. Tabloid-tuotteessa lehden etukannen päälle voidaan lisätä puolikannet. Broadsheet-kokoiseen lehteen on nykyisin mahdollista lisätä myös pystypuolikas ilmoitussivu, huomiosivu. Tuotteita käyttävät asiakkaat, jotka haluavat erottua selkeästi muusta lehdestä.

Ympäristöasioissa Lehtisepillä on kiritetty eteenpäin: 25. lokakuuta 2011 Lehtisepille myönnettiin PEFC-sertifikaatti.

– Kaikki kotimaiset paperit ovat meillä PEFC-sertifioituja, sanoo Lehtisepät Oy:n kirjapainonjohtaja Kari Kivinen.

Sertifikaateilla ei haeta painotalossa kertavaikutusta. Ne tarjoavat ympäristöasioissa toimintatavan jatkuvaan parantamiseen.

Sisäinen tuotekehitys ja sertifikaatti ovat vauhdittaneet vuotta. Toimitusjohtaja Erkki Summanen näkee, että osaava ja sitoutunut henkilökunta on se tekijä, johon vuoden hyvä tulos perustuu.

– Painotalon sisällä tehty tuotekehitys osoittaa, että henkilökuntamme on innovatiivinen ja asiakaslähtöinen. Meillä se tarkoittaa, että hyvien yksilösuoritusten lisäksi löydämme uusia alueita, joita hyvin yhteen hitsautunut organisaatio kykenee näkemään, Summanen sanoo.

Painaja Toni Isomäki seuraa Keskisuomalaisen painoprosessia.

KUVA: SONJA PITKÄ

Viestintäpalveluista rakennetaan uutta liiketoimintaa

Mediaseppien vankka osaaminen perustuu 80 ammattilaisen asiantuntemukseen. Yhtiössä on tehty yli sata vuotta ilmoituksia. Nyt Mediasepät kasvaa perinteisestä ilmoitustenvalmistajasta laajaalaiseksi markkinointiviestintäyhtiöksi. Uutta kasvusuuntaa haetaan uusista tuotteista ja palveluista. Jatkossa asiakas saa samasta talosta kaikki palvelut, joita tarvitaan tehokkaaseen ja tulokselliseen markkinointiin.

Uusi viestintäpalveluiden yksikkö auttaa asiakasta hyvin viilattujen viestintäsuunnitelmien toteuttamisessa. Myös mainonnansuunnittelu tiimiytettiin omaksi yksikökseen toukokuussa. Tiimiä työllistävät edelleen oman konsernin yksiköiden markkinointisuunnittelu, mutta graafista osaamista ja suunnittelua tarjotaan nykyisin myös konsernin ulkopuolisille asiakkaille.

– Viestintäpalvelut ja mainonnansuunnittelutiimi tuottavat muun muassa markkinointimateriaaleja, suunnittelevat ja toteuttavat markkinointikampanjoita ja tuottavat asiakaslehtiä, vuosikertomuksia sekä muuta yritysten markkinointiviestintää. Kyseessä voi olla yksittäinen projekti tai kokonaisuus, joka käsittää laajemmin yritysviestintää, Mediasepät Oy:n toimitusjohtaja Erkki Summanen listaa.

Viestintäkoulutus on Mediaseppien uusin palvelu.

– Esimiesten viestintätaitojen kehittäminen on ensimmäinen askel organisaation tuloksekkuuden parantamisessa. Sekä esimies- että myyntityössä hyvät viestintätaidot ovat peruskallio, jolle menestys rakentuu, Summanen sanoo.

"Hyvät viestintätaidot ovat peruskallio, jolle menestys rakentuu" Erkki Summanen toimitusjohtaja Mediasepät Oy

Mediasepät kouluttaa yritysten viestintävastaavia. Pk-yritykset voivat hankkia työntekijöilleen valmiudet hoitaa yrityksen viestintää osaavasti ja suunnitelmallisesti vaikka oman työn ohessa. Mediasepät kouluttaa myös konsernin omia työntekijöitä parempiin viestinnällisiin taitoihin.

Viestintätoimisto Tavukatti Oy liittyi keväällä 2011 Mediaseppien perheeseen. Tavukatti fuusioitiin Mediaseppiin vuoden 2012 alusta.

– Tavukatti on tunnettu jyväskyläläinen brändi ja palvelutarjoama täydentää Mediaseppien palveluita. Tavukatti-palvelut jatkavat, mutta fuusion ansiosta resurssit ovat nyt huomattavasti aiempaa suuremmat, Summanen perustelee.

Toukokuussa Mediasepät hankki digipainon. Digipainoon on kotiutettu oman konsernin painotuotehankinnat. Oma digipaino mahdollistaa sekä konsernin omat että muille asiakkaille toteutetut markkinointikampanjat, joissa viesti yksilöidään vastaanottajalle.

Mediaseppien yt-neuvottelut päättyivät helmikuussa 2012.

– Mediasepillä uudistetaan tuotantotapoja ja henkilömäärä vähenee 11 työntekijällä, Summanen kertoo.

Ylen tv-uutisten ankkurina tunnettu Annamaija Manninen (vas.) aloitti vuoden alussa Mediasepät Oy:n viestintäpalveluiden päällikkönä. Manninen vastaa yrityksille tarjottavista viestintäpalveluista sekä viestintäkoulutusten ja -tapahtumien järjestämisestä. Tämän ohella Manninen osallistuu konsernin lehtien digipalveluiden kehittämiseen. Mainonnansuunnittelutiimissä Jyväskylässä Mediasepillä ovat Taina Ristikivi (oik.) ja Kirsi Pehkonen (keskellä), jotka vastaavat myös konsernin vuosikertomuksen uudesta ilmeestä.

KUVA: SONJA PITKÄ

Tutkimustulokset viedään asiakkaan arkeen

Tietoykkösen toimitusjohtaja Lasse Luoma kertoo, että Tietoykkösen osaamista kasvatetaan konsultoivampaan suuntaan. Asiakasta autetaan viemään tutkimustuloksia käytäntöön ja hakemaan liiketoimintaansa etuja tutkitusta tiedosta.

Kun tietopalveluyritys Tietoykkönen tekee asiakastyytyväisyystutkimuksia asiakasyrityksilleen, pidetään huolta samalla myös siitä, että Tietoykkösen omien asiakkaiden tyytyväisyyttä mitataan.

KUVA: ISABELLA SALOVAARA

– Myös meidän tutkimusyrityksenä täytyy mitata omien asiakkaidemme tyytyväisyyttä ja seurata asiakkuuden hoitamista ja tuloksellisuutta, sanoo Tietoykkösen toimitusjohtaja Lasse Luoma.

Mitattuun tietoon perustuvat päätelmät ja toimenpiteet johtavat Luoman mielestä asiakkuuksissakin parhaisiin tuloksiin.

– Kilpailu on kiristynyt jokaisella toimialalla. Pärjätäkseen on tarjottava parasta asiakkaille. Silloin on tunnettava asiakkaan tarpeet ja häntä ympäröivä markkina, Luoma perustelee tiedon merkitystä asiakkuuden hoidossa.

Henkilöstöilmapiiritutkimukset ovat Tietoykkösellä kasvava alue.

– Olemme satsanneet tähän paljon. Olemme myös miettineet, millä tavalla kytketään henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn ja asiakastyytyväisyyden tulokset. Meillä on lupaavia alkuja tällä saralla.

Online-tutkimus on muuttanut tutkimusmarkkinoita, ja kiristänyt kilpailua tutkimusmarkkinoilla. Myös Tietoykkösellä on viilattu verkkovastaamista, ja alueesta haetaan kasvua.

Tietoykkösen online-panelistit ovat vastaajajoukko, joka on lupautunut vastaamaan nopeasti kyselyihin. Tämä tuo tiedonkeräämiseen kustannustehokkuutta.

"Tieto on tehokkainta, kun sitä käytetään jatkotoimenpiteisiin" Lasse Luoma, toimitusjohtaja Tietoykkönen Oy

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen motivoi Luoman mukaan vastaajia.

– Tutkimme erilaisia yhteiskunnallisia asioita, kuten miten erilaisia urheilulajeja seurataan, tai miten kuluttaja käyttäytyy kaupassa. Valmis vastaajajoukko tuo nopeutta kyselyihin.

Helmi-maaliskuun aikana yhtiössä on uusittu tiedonkeruujärjestelmän alusta. Uudella monikanavaisella alustalla toimii niin online- kuin puhelinkyselyt, samoin mobiili- ja kirjekyselyt.

– Pystymme Tietoykkösellä tarjoamaan tiedonkeruun yhden järjestelmän kautta, Luoma sanoo.

Tutkimusyritysten suuri haaste on auttaa asiakasta saamaan enemmän irti tutkimustuloksista.

– Lähtökohtaisesti yritykset kiinnittävät liian vähän huomiota siihen, miksi tutkimuksia tehdään ja mitä toimenpiteitä tutkimusten tulosten saamisen jälkeen pitäisi yrityksessä tehdä. Meillekin on etu, että asiakas kokee tuloksilla olevan vaikutusta yritystoimintaansa. Kun teemme asiakasta hyödyttäviä tutkimuksia, myös asiakkuuden elinkaari on pitempi. Siirrymme kertakaupasta pitempikestoisiin asiakkuuksiin, Luoma sanoo.

Tietoykkönen tuottaa analyysit ja raportit asiakkaan tarpeiden mukaisiksi, jotta yrityksen on helpompi tulkita tuloksia.

– Kerätty, selkeään muotoon tuotettu tieto on tehokkainta silloin, kun sitä myös käytetään yrityksessä jatkotoimenpiteisiin.

Luoma uskookin, että tutkimustoimistojen rooli muuttuu tiedon kerääjästä konsultoivampaan suuntaan. Sen vuoksi tutkimustoimistotkin erikoistuvat.

– Meillä Tietoykkösessä kauppa ja media ovat suurimmat palvelualueet. Palvelutarjoamaa näille alueille on terävöitetty selkeämmäksi kokonaisuudeksi, toimitusjohtaja sanoo.

Strategia

Strategian neljä kulmakiveä

2.

1.

Konsernin toimialoina ovat sanoma- ja verkkolehtien kustantaminen, painaminen ja jakelu.

Markkinatutkimus ja mediatuotanto ovat uusia kasvusuuntia.

3.

Konsernin tuotteita ja tarjoamaa kehitetään asiakaslähtöisesti ja määrätietoisesti.

4.

Haemme kasvua laventamalla nykyistä tekemistämme synergisesti ja sopivin yritysostoin, sekä tehostamalla asiakastuntemustamme muun muassa kasvamalla alueellisen kohdistetun markkinoinnin suuntaan. Yhdistämme massamedian ja kohdistetun markkinoinnin vahvuuksi

Keskisuomalainen-konsernin toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi (vas.) sekä Mediaseppien ja Lehtiseppien toimitusjohtaja Erkki Summanen ovat viilanneet ja hioneet konsernistrategian kulmakiviä sellaisiksi, että niiden tuottaman yhteisen tekemisen ja toimintakulttuurin avulla löydetään uusia rakennuspalikoita mediamurroksen keskellä.

KUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY

Strategiaa viedään paperilta käytäntöön

Keskisuomalainen-konsernin hallitus hyväksyi syksyllä uuden strategian.

– Olemme hioneet, pelkistäneet ja konkretisoineet yksityiskohtia. Uskomme, että selkeä viesti ei jää korulauseeksi, Keskisuomalainen-konsernin toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoo.

Uusien asioiden vieminen eteenpäin vaatii strategianmukaista johtamisjärjestelmää. Kangaskorpi sanoo olevansa mielissään, että strategia sai esimiespäivillä esimiehiltä ja luottamusmiehilta "varovaisen positiivista" palautetta.

– Strategia ohjaa investointeja ja sitä, mihin haluamme konsernissa panostaa. Esimerkiksi toimitus- ja levikkijärjestelmien uudistaminen on käytännön työtä strategian toteuttamiseksi. Kattavammilla tietojärjestelmillä ymmärrämme paremmin asiakasta ja voimme luoda palveluita, joita asiakas tarvitsee. Tämä on strategiassamme keskeinen asia.

Mediamurroksen keskellä on Kangaskorven mukaan pakko pysähtyä miettimään, mitkä asiat pitävät konsernin kilpailukykyisenä ja mukana kiristyvässä kilpailussa.

– Kilpailemme lukijan ajankäytöstä, ja ilmoittajallakin on useampia välineitä, joista valita. Perinteinen tekeminen ei meiltäkään enää riitä. Strategiassamme olemme valinneet ne kulmakivet, joilla uskomme rakentavamme polkua tulevaisuuteen.

Strategia näkyy konsernin tekemisen arjessa operatiivisena erinomaisuutena eli kustannustehokkuutena, uutena asiakkuusstrategiana sekä digitaalisten palveluiden kehittämisenä. Se näkyy myös verkostoitumisena, parempana innovointikykynä sekä laajempana konsernin palveluvalikoimana. Kehitysprojekteilla haetaan uusia menestystarinoita ja -palveluita.

Strategiaa viedään yksiköiden esimiesten kautta jokaisen työntekijän tasolle. Lisäksi Omanetti, henkilöstölehti Rasteri, yksiköiden palaverit, keskustelut ja johtoryhmän välittämät viestit ovat keinoja jalkauttaa strategiaa käytännön tasolle. Strategia ei ole kuitenkaan itseisarvo, se on yhteisen tavan ja kulttuurin löytämistä konsernin sisällä.

"Kaikkien pitää tietää, miksi ja miten teemme työtämme" Vesa-Pekka Kangaskorpi Keskisuomalainen Oyj toimitusjohtaja

– Kun tämä onnistuu, silloin strategia on viety paperilta käytäntöön.

Johtaminen on Kangaskorven mielestä dynaaminen prosessi. Jos joku asia ei toimi, pitää olla valmiutta linjata uudestaan asioita. Johtamisen pitää olla myös tulos- ja tavoitehakuista johtamista.

– Meidän tehtävämme on huolehtia ihmisten osaamisesta ja koulutuksesta. Kaikkien työntekijöiden pitää myös tietää, miksi ja miten teemme työtämme, se on osa johtamisviestintää. Tavoitteiden pitää olla myös helposti mitattavissa, listaa Kangaskorpi esimiesten käytännön tavoitteita strategian viemiseksi arkityöhön.

– Itseltäni odotan samaa kuin muilta: tuloksia. Toimitusjohtajan tehtävä on järjestää henkilöstölle oikeat palikat tuloksen tekemiseen.

Työtä mediamurroksen keskellä ei Kangaskorven mielestä voi kuvata helpoksi.

– Mutta varmasti mielenkiintoiseksi. Näen, että tässä murroksessa Keskisuomalaisella on hyvät mahdollisuudet menestyä, Kangaskorpi sanoo.

Sanomalehti Keskisuomalaisen juhlavuosi 2011

Tilinpäätöstiedot 2011

	Hallituksen toimintakertomus 30
	Konsernitilinpäätös, IFRS
	Konsernin tuloslaskelma 34
	Konsernin tase 35
	Konsernin rahavirtalaskelma 36
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 37
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1.	Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 38
2.	Segmentti-informaatio 42
3.	Hankitut liiketoiminnot 44
4.	Liiketoiminnan muut tuotot 46
5.	Liiketoiminnan muut kulut 46
6.	Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 46
7.	Tutkimus- ja kehitysmenot 46
8.	Rahoitustuotot 46
9.	Rahoituskulut 47
10.	Tuloverot 47
11.	Osakekohtainen tulos 48
12.	Aineettomat hyödykkeet 49
13.	Arvonalentumiset 50
14.	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 51
15.	Osuudet osakkuusyrityksissä 52
16.	Myytävissä olevat sijoitukset 53
17.	Pitkäaikaiset saamiset 53
18.	Laskennalliset verosaamiset ja -velat 54
19.	Vaihto-omaisuus 55
20.	Myyntisaamiset ja muut saamiset 55
21.	Rahavarat 55
22.	Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 56
23.	Eläkevelvoitteet 57
24.	Varaukset 58
25.	Korolliset velat 58
26.	Ostovelat ja muut velat 59
27.	Rahoitusriskien hallinta 59
28.	Muut vuokrasopimukset 61
29.	Vakuudet ja vastuusitoumukset 61
30.	Lähipiiritapahtumat 62
31.	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 63
	Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista 64
	Tunnusluvut 66
	Tunnuslukujen laskentakaavat 67
	Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
	Emoyhtiön tuloslaskelma 68
	Emoyhtiön tase 69
	Emoyhtiön rahoituslaskelma 70
	Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 71
	Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 79
	Tilintarkastuskertomus 79

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto oli 108,7 Me (101,9 Me). Liikevaihdon kasvu 6,6 % tuli pääosin ilmoitusmyynnin ja ulkoisen painonmyynnin kasvusta. Konsernin lehtien ilmoitusmyynnit kasvoivat vuoden aikana ja vuonna 2010 ostetut kaupunkilehdet toivat konsernin ilmoitusmyyntiin kasvua. Lisäksi painoliiketoiminta menestyi hyvin ulkoisten painotöiden kilpailussa ja niiden liikevaihto kasvoi edelleen edellisestä vuodesta.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,6 Me (0,5 Me), jotka koostuvat pääosin vuokratuotoista.

Vuonna 2011 liikevoittoa kertyi 20,4 Me eli 18,8 % liikevaihdosta. Edellisenä vuonna liikevoitto oli 20,3 Me ja liikevoittoprosentti oli 20,0 %. Suhteellista kannattavuutta painoivat yleisen kustannustason nousun lisäksi kehityshankkeisiin kuten toimitusjärjestelmän uudistamiseen liittyvät kertakustannukset.

Nettorahoituskulut olivat 1,6 Me. Edellisenä vuonna kertyi nettorahoitustuottoa 0,2 Me. Tilikauden rahoituskuluihin sisältyy pörssiosakkeiden arvonalentumistappiota 2,3 Me.

Konsernin tilikauden voitoksi muodostui 14,1 Me (15,5 Me).

Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2011 luvut sisältävät pääosan konsernin holding-toiminnoista sekä konsernin keskitetyt hallintopalvelut. Yhtiön liikevaihto oli 3,9 Me (3,4 Me).

Kustannustoiminta

Keskisuomalainen-konserni julkaisi vuoden 2011 lopussa kahta maakuntalehteä Keskisuomalaista ja Savon Sanomia sekä kahta aluelehteä Iisalmen Sanomia ja Warkauden Lehteä. Lisäksi konserni julkaisi 16 paikallislehteä ja yhdeksää kaupunkilehteä. Tilattavien sanomalehtien ilmoitustuotot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,9%, mikä on enemmän kuin toimialalla keskimäärin (3,5% ) ja olivat 47,8 Me (44,7 Me). Tilattavien lehtien tilaustuotot kasvoivat vuoden aikana 1,1% 40,2 Me:oon (39,8 Me).

Maakuntalehdet

Sanomalehti Keskisuomalaisen ilmoitusmyyntituotot kasvoivat 8,4% 20,2 Me:oon (18,7 Me) ja tilaustuotot pysyivät 15,8 Me:ssa (15,8 Me).

Savon Sanomat -lehden ilmoitusmyyntituotot kasvoivat 7,8% ja olivat 15,1Me (14,0 Me). Lehden tilaustuotot olivat 14,3 Me (14,1 Me).

Aluelehdet

Iisalmen Sanomat -lehden tuotot pysyivät vakaalla tasolla. Ilmoitusmyyntituotot kasvoivat 3,8% 2,7 Me:oon (2,6 Me) ja tilaustuotot olivat 2,4 Me (2,4 Me).

Warkauden Lehden ilmoitusmyyntituotot olivat 1,9 Me (1,9 Me) ja lehden tilaustuotot olivat 1,7 Me (1,6 Me).

Paikallislehdet

Konserni kustansi tilikauden aikana 16 paikallislehteä.

Keski-Suomessa yhtiön paikallislehtiä ovat kerran viikossa ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Viispiikkinen ja Sampo-lehti sekä kolme kertaa viikossa ilmestyvä Sisä-Suomen Lehti.

Savossa ilmestyy paikallislehdistä kerran viikossa Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu sekä Heinäveden Lehti. Kaksipäiväisiä lehtiä ovat Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo ja Soisalon Seutu. Pieksämäen Lehti ilmestyy kolme kertaa viikossa.

Paikallislehtien yhteenlaskettu vuoden 2011 kumulatiivinen liikevaihto kasvoi 4,4% ja oli 14,3 Me (13,7 Me).

Kaupunkilehdet

Konserni kustantaa yhdeksää kaupunkilehteä, Jyväskylässä ilmestyviä Suur-Jyväskylän Lehteä ja Jyväskylän Kaupunkilehteä, Kuopiossa ilmestyviä Viikkosavoa ja Kuopion Kaupunkilehteä, Iisalmessa ilmestyviä Töllötintä ja Iisalmen Kaupunkilehteä, Saarijärvellä ilmestyvää Saarijärveläistä sekä Äänekoskella ilmestyvää Pikkukaupunkilaista. Lisäksi konserni julkaisee Savossa ilmaisjakelulehti Savon Silmukkaa. Vuoden 2011 aikana ostettiin näistä Iisalmen Kaupunkilehti sekä Savon Silmukka.

Kaupunkilehtien yhteenlaskettu vuoden 2011 kumulatiivinen liikevaihto kasvoi tehtyjen hankintojen myötävaikuttamana 22,3% ja oli 7,0 Me (5,7 Me).

Painotoiminta

Keskisuomalainen Oyj:n konsernin painopalveluita tekee Lehtisepät Oy. Yhtiöllä on yhteensä kolme painoyksikköä, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Lehtisepät Oy:n painojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2011 oli 28,7 Me (24,3 Me).

Graafisen teollisuuden alueella ylikapasiteetin takia kilpailu ulkoisista asiakaspainotöistä jatkui edelleen tiukkana. Lehtisepät Oy menestyi kuitenkin hyvin ulkoisten painotöiden markkinassa. Ulkoisten painotöiden liikevaihto kasvoi 18,1 % ja oli 10,6 Me (8,9 Me).

Jakelu

Konserniin kuuluva Savon Jakelu Oy hoitaa Kuopion, Varkauden, Pieksämäen, Iisalmen ja Kiuruveden kaupungeissa, sekä Siilinjärven, Maaningan, Joroisten, Leppävirran, Lapinlahden ja Säyneisen taajamissa jaettavien sanomalehtien yhteisjakelun. Jakelutoiminnan liikevaihto oli 6,4 Me (6,0 Me), josta lähes 80% tulee konsernin omien lehtien jakamisesta.

Tutkimuspalvelut

Konserniin kuuluu kesällä 2010 ostettu tutkimuspalveluita tarjoava Tietoykkönen Oy. Tietoykkösen liikevaihto oli 0,6 Me (0,3 Me).

Konsernirakenne

1.5.2011 Keskisuomalainen Oyj osti viestintä- ja mainostoimisto Tavukatti Oy:n osakekannan. Tavukatti Oy fuusioitiin 1.1.2012 Mediasepät Oy:öön.

Keskisuomalainen Oyj osti tilapalvelumarkkinatutkimusta jul-

30 Vuosikertomus 2011

kaisevan FM Quality Oy:n koko osakekannan 18.11.2011.

Keskisuomalainen -konserni osti 16.12.2011 Iisalmen Kaupunkilehden ja Savon Silmukan liiketoiminnat Pohjois-Savossa. Tiedot konserniyhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.

Osakkuusyhtiöt

Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (37,9 %), Väli-Suomen Media Oy (40,0 %), Jyväskylän Messut Oy (23,9 %) ja Jyväskylän Jakelut Oy (50 %).

Arena Partners Oy on viiden maakuntalehden yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö. Arena Partners-konsernin liikevaihto oli 2,2 Me (1,8 Me). Arena Partnersilla on mobiiliratkaisujen kehittämiseen erikoistunut tytäryhtiö Arena Interactive Oy, josta Alma Media Oyj omistaa 35 %:n osuuden. Arena Partners omistaa 35 %:n osuuden Alma Media Oyj:n tytäryhtiöstä Alma Mediapartners Oy:stä, joka harjoittaa asunto-, auto- ja kuluttajailmoittelun markkinapaikkaliiketoimintaa.

Väli-Suomen Media Oy tuottaa Väli-Suomen sanomalehdille yhteistä sunnuntaisivustoa, Sunnuntaisuomalaista. Lisäksi yhtiöllä on Helsingissä yhdessä Turun Sanomien ja Kalevan kanssa uutistoimitus, joka tuottaa politiikan ja talouden uutisia samoille lehdille. Vuonna 2010 yhtiön liikevaihto oli 0,9 Me (0,8 Me).

Jyväskylän Messut Oy:n liikevaihto oli tilikaudella 5,6 Me (5,8 Me). Yhtiö järjestää messuja ja tapahtumia Jyväskylässä.

Jyväskylän Jakelut Oy on vuonna 2008 perustettu alueelliseen osoitteettomaan erillisjakeluun erikoistunut yritys. Jyväskylän Jakelut Oy:n liikevaihto oli 1,4 Me (1,0 Me).

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Sähköiset mediat ovat merkittävä osa konsernin tuotekehitystoimintaa. Arena Partners Oy on viiden lehtikustantajan yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö. Merkittävä osa Arena Partners Oy:n toiminnasta on uusien palvelujen kehittämistä osakkailleen. Lisäksi konsernilla on omaa sähköisten palvelujen kehitystoimintaa. Menoja ei ole aktivoitu, koska niistä tulevat tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.

Emoyhtiön hallitus ja tilintarkastus

Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:

• maanviljelijä Antero Vesterinen, puheenjohtaja
• johtaja Mikko Paananen, varapuheenjohtaja
• maanviljelijä Simo Kutinlahti
• toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi
• toimitusjohtaja Leena Hautsalo
• toimitusjohtaja Kalle Kautto
• toimitusjohtaja Jaakko Kurikka
• avainasiakaspäällikkö Pekka Haltia

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jarmo Lohi.

Yhtiössä noudatetaan Arvopaperimarkkina-yhdistyksen suosituksen (Suomen listayhtiöiden hallintokoodi) mukaista hallinnointijärjestelmää. Yhtiö on antanut suosituksessa 54 tarkoitetun erillisen selvityksen hallinto ja ohjausjärjestelmästään. Selvitys on nähtävissä yhtiön nettisivuilla www.keskisuomalainen.com.

Yhtiön osakkeet

Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä. 31.12.2011 K-osakkeita oli yhteensä 5.263.849 kpl ja A-osakkeita 5.473.111 kpl, yhteensä osakkeita on 10.736.960 kappaletta.

Yhtiöllä on omistuksessaan 21.500 kpl omia A-osakkeitaan.

Yhtiökokous päätti 29.4.2011 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 9,3 % yhtiön osakkeista ja enintään 18,0 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana. Osakkeista maksettavan vastikkeen on oltava vähintään 14,00 euroa ja enintään 21,00 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.

Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden Asarjan osakkeen tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.

Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 29.4.2012 saakka.

Muut tiedot osakkeista ja osakkeiden omistuksesta löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.

Rahoitus

Konsernin maksuvalmius on pysynyt vakaana. Konsernin omavaraisuusaste on vuoden 2011 lopussa 54,4 % (54,0 %). Tilikauden rahavarojen muutos oli -0,9 Me (1,4 Me).

Konsernin emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n 15 miljoonan euron pääomalaina erääntyi ja maksettiin 10.5.2011.

Konsernin emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj laski 3.6.2011 liikkeelle pääosin omistajille ja henkilökuntaan kuuluville suunnatun 16,8 Me pääomalainan. Pääomalainalle maksetaan kiinteää 6,7% korkoa. Laina on ehtojen mukaan maksettava takaisin viimeistään 3.6.2016. Edellä sanotusta poiketen yhtiöllä on kuitenkin oikeus maksaa laina takaisin yhtenä eränä 3.6.2014 tai 3.6.2015. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten lainan pääoma voidaan maksaa takaisin vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän.

Yhtiö voi maksaa pääomalainan takaisin joko likvideistä varoistaan ja myytävissä olevista sijoituksistaan tai ottamalla rahalaitoslainaa tai laskemalla liikkeelle vastaavanlaisen yrityslainan. Hallitus päättää rahoitustavasta ennen lainanmaksua.

Konsernin muu pitkäaikainen vieras pääoma on pääosin rahalaitoslainaa. Yritys on suojautunut korkoriskiltä tekemällä pitkäaikaisen korkosuojausjärjestelyn.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 7,6 Me ja 7,0% liikevaihdosta (4,4 Me ja 4,3 %). Merkittävin tuotannollinen investointi oli sisäänpistolaitteen uusinta Jyväskylässä. Lisäksi konserni rakennutti lisäsiiven Jyväskylän toimitaloonsa. Lisätilat vuokrattiin ulkopuoliselle toimijalle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Muutoin investoinnit olivat pääsääntöisesti korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.

Merkittävimmät konsernin investoinnit ovat suunnitelmien mukaan vuonna 2012 Jyväskylän painon bufferijärjestelmä, konsernin levikkijärjestelmän uusinta sekä mobiili paikallislehtihanke. Muilta osin investoinnit ovat pääosin korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.

Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat

Konsernin liikevaihto vuonna 2011 nousi 6,6 % vuoteen 2010 verrattuna ja oli 108,7 Me. Kustannustoiminnan liikevaihto oli 96,0 Me (91,2 Me), paino- ja jakeluliiketoiminnan liikevaihto oli 38,5 Me (33,7 Me). Konsernin tulos oli 14,1 Me (15,5 Me).

Kustannustoiminnan liikevaihto kasvoi 5,3 %. Myös kustannustoiminnan kannattavuus heikkeni hieman edellisestä vuodesta ja liikevoitto oli 19,2 Me (21,1Me).

Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liiketoiminnan liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta niin sisäisen kuin ulkoisenkin liikevaihdon osalta. Koko tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto oli 38,5 Me (33,7 Me). Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevoitto kasvoi 3,6 Me:oon (2,1 Me).

	2011	2010	2009
Liikevaihto	108,7 Me	101,9 Me	97,6 Me
Liikevoitto	20,4 Me	20,3 Me	15,5 Me
Liikevoitto %	18,8 %	20,0 %	15,9 %
Tilikauden tulos	14,1 Me	15,5 Me	11,0 Me
Tulos/osake, Eur	1,32	1,45	1,02
Oman pääoman tuotto %	24,9 %	29,0 %	23,5 %
Omavaraisuusaste %	54,4 %	54,0 %	49,2 %

Lisää tunnuslukuja ja tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Liiketoiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset

Konserni vahvisti strategiansa mukaisesti viestintäpalvelutarjoamaansa ostamalla viestintä- ja mainostoimisto Tavukatti Oy:n osakekannan 1.5.2011. Tavukatti täydentää Mediasepät Oy:n tarjoamaa viestintäalueella. Tavukatti Oy fuusioitiin 1.1.2012 osaksi Mediasepät Oy:tä.

Konsernin kaupunkilehtiryhmää kasvatettiin edelleen kahdella uudella lehdellä, kun konserniin ostettiin vuoden aikana Iisalmen Kaupunkilehti ja Savon Silmukka.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Vuoden 2012 alusta voimaan tullut tilattavien sanomalehtien 9 %:n arvonlisävero vaikuttaa konsernin liiketoimintaympäristöön. Välitön vaikutus verolla on ollut lehtien kykyyn nostaa tilaushintojaan kustannusvastaavasti. Veron mahdolliset muut vaikutukset selviävät myöhemmin.

Rahoitusvälineiden käypään arvoon arvostamista koskevat tiedot

Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti Keskisuomalainen-konserni pyrkii yli 50 %:n omavaraisuuteen. Toimintaa rahoitetaan oman kassavirran lisäksi pääomalainalla sekä rahoituslaitosten lainoituksella.

Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkorahastoissa ja pitkäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen periaatteen, jonka mukaan konserni tekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman toimialan yhtiöihin.

Kaikki noteeratut sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoon, muilta osin ne arvostetaan hankintahintaan.

Henkilöstöä koskevat tiedot

Konsernin henkilömäärä kasvoi hieman vuoden 2011 aikana. Työsuhteita oli vuoden lopussa 1060 (1008). Toimittajia oli konsernin lehdissä yhteensä 257 (235). Tuotannollista henkilöstöä oli 212 (203). Pääosin osa-aikaisia lehdenjakajia oli 281 (271). Graafisten toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden yhteinen määrä oli 217 (218), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli 93 (81). Kokopäiväiseksi muutettuna konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 817 henkilöä (780).

	2011	2010	2009
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana	817,1	780,4	825,4
Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella	34,5 Me	32,3 Me	31,6Me
Työsuhteita vuoden lopussa	1060	1008	1129

Ympäristöasiat

Keskisuomalainen-konserni toimii vastuullisesti ja ympäristötietoisesti. Ympäristöasiat ovat selkeä kehityksen painopistealue konsernissa. Konsernilla on ISO 14001 ympäristösertifikaatti.

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Vuoden 2012 alussa tilattaville sanomalehdille tulleen 9 %:n arvonlisäveron takia ei tilattavien sanomalehtien tilaushintoja ole pääsääntöisesti voitu nostaa kustannusvastaavasti. Tämän takia inflaation kiihtyminen ja yleisen kustannustason nousu muodostaa selkeän riskin yrityksen kannattavuudelle. Toimittajia lukuun ottamatta kaikkien henkilöstöryhmiemme sopimukset ovat katkolla keväällä ja tehtävillä palkkaratkaisuilla on suuri vaikutus kustannuskehitykseen.

Pitemmän ajan riski on sanomalehtien yleinen levikkien lasku myös Suomessa. Mediatarjonta monipuolistuu ja lukijoita saattaa siirtyä ilmaisten medioiden käyttäjiksi. Tätä riskiä korostaa tehty tilattavien sanomalehtien arvonlisäveron nosto. Korkealla tilaushinnan kertamuutoksella saattaa olla negatiivinen vaikutus tilausten määrään. Mahdollinen taantuma toteutuessaan ja pitkittyessään voi voimistaa tätä kehitystä.

Jo kolmatta vuotta jatkuva Euroopan rahoitusmarkkinoiden epävarmuus sekä eurooppalaisten valtioiden velkaantuneisuus voi vaikuttaa Suomen talouskasvuun lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä. Mediamainonnan markkinat reagoivat yleensä voimakkaasti taloussyklien muutoksiin.

Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät tietotekniikkaan ja painoliiketoimintojen keskeytymiseen.

Yleisestä rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden jatkumisesta huolimatta konsernin näköpiirissä ei ole rahoitusasemaan liittyviä merkittäviä riskejä.

Näkymät vuodelle 2012

Vuonna 2012 toimialan kehityksen uskotaan seuraavan talouden yleistä kehitystä. Kustannuskehitys tuo edelleen paineita kannattavuuden ylläpitämiseen ja tilattaville sanomalehdille säädetyn 9 %:n arvonlisäveron vaikutuksen arviointi on hankalaa.

Arvonlisäverosta ja yleisestä toimialan kehityksestä johtuen Keskisuomalainen-konsernin liikevaihdon ja tuloksen uskotaan hieman heikkenevän edellisestä vuodesta. Tuloksemme uskomme pysyvän edelleen hyvällä tasolla.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle osingonjaoksi vuodelta 2011

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 34.300.108,18 euroa.

A- ja K -osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on 5.263.849 kpl ja A-sarjan osakkeita 5.473.111 kpl eli yhteensä 10.736.960 kpl. Konsernilla on omia osakkeita 21.500 kpl, niille ei makseta osinkoa.

Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.

Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,60 euroa osakkeelle. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 6.429.276,00 euroa. Hallitus ehdottaa myös, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään yhtiön maksuvalmiuden ja tuloksen sallimissa rajoissa enintään 0,40 euron lisäosingosta osaketta kohden.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 20.000,00 euroa.

Konsernin tuloslaskelma, IFRS (1000 eur)

	2011	2010
liitetieto	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
LIIKEVAIHTO	108 670	101 934
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastonmuutos Liiketoiminnan muut tuotot 4	-1 570	1 480
Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 6 Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 5 LIIKEVOITTO	-28 635 -41 683 -3 968 -14 554 20 399	-25 479 -38 910 -3 954 -13 729 20 343
Rahoitustuotot 8 Rahoituskulut 9	2 405 -4 029	1 661 -1 489
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	42	200
VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA	18 817	20 715
Tuloverot 10 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO	-4 695 14 121	-5 209 15 506
TILIKAUDEN VOITON/TAPPION JAKAUTUMINEN: Emoyhtiön osakkeenomistajille	14 121	15 506
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos 11 Tulos/osake, laimentamaton Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä: -laimentamaton -laimennettu	1,32 1,32 10 715 460 10 715 460	1,45 1,45 10 720 026 10 720 026
KONSERNIN LAAJAN TULOSLASKELMAN ERÄT
Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät: Myytävissä olevat rahoitusvarat Rahavirran suojaukset Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	14 121 -4 004 86 981 -2 937	15 506 3 853 86 -1 024 2 914
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ	11 184	18 420
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKO Emoyhtiön osakkeenomistajille Vähemmistöosakkaille	11 184 0	18 420 0

34 Vuosikertomus 2011

Konsernin tase, IFRS (1000 eur)

		2011	2010
	liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Aineelliset hyödykkeet Osuudet osakkuusyhtiöissä Myytävissä olevat sijoitukset Muut pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset PITKÄAIKAISET VARAT	12 12 14 15 16 17 18	3 252 38 110 29 977 1 443 18 767 110 1 633 93 292	2 439 37 860 27 527 1 495 24 533 174 179 94 207
LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	19 20	860 8 020 157	1 097 7 855 20
Rahavarat LYHYTAIKAISET VARAT	21	7 308 16 344	8 235 17 206
VARAT		109 636	111 413
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA Osakepääoma Omat osakkeet Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön osakkeenomistajien oma pääoma	22 22 22	2 257 -323 -1 617 55 945 56 263	2 257 -323 1 320 53 891 57 146
PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat Pitkäaikaiset korolliset velat Pitkäaikaiset korottomat velat Eläkevelvoitteet Pitkäaikaiset varaukset PITKÄAIKAISET VELAT	18 25 23 24	1 523 25 840 571 4 27 938	1 652 11 532 42 581 13 807
LYHYTAIKAISET VELAT Lyhytaikaiset korolliset velat Ostovelat ja muut velat Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Lyhytaikaiset varaukset LYHYTAIKAISET VELAT	25 26 24	3 108 21 905 196 227 25 435	18 639 20 544 1 000 277 40 460
OMA PÄÄOMA JA VELAT		109 636	111 413

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS (1000 eur)

	2011	2010
liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
Liiketoiminnan rahavirrat Asiakkailta saadut maksut Tavaroiden ja palvelujen toimittajille ja henkilöstölle suoritetut maksut Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta	109 556 -83 308 -1 619 239 -6 365 18 503	102 107 -76 625 -1 543 115 -5 314 18 740
Investointien rahavirrat Tytäryrityksen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 3 Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin Luovutustulot myytävissä olevista sijoituksista Myönnetyt lainat Saadut osingot Investointien rahavirrat	-443 -5 712 -976 69 -430 384 1 802 -5 306	-1 313 -2 155 -470 159 458 45 1 284 -1 992
Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Omien osakkeiden osto 22 Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta	16 840 -18 106 -12 858 -14 124	-4 352 -323 -10 715 -15 390
Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa	-927 8 235 7 307	1 358 6 876 8 235
Rahavarat taseessa sisältyvät seuraaviin eriin: Rahavarat Rahavarat tilikauden lopussa	7 307 7 307	8 235 8 235

36 Vuosikertomus 2011

Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista, IFRS (1000 eur)

Muut Muut Kertyneet Osake- sidotut vapaat Omat voitto-Oman pääoman muutos 2010 pääoma rahastot rahastot osakkeet varat Yhteensä OMA PÄÄOMA 1.1. 2 257 270 -1 864 49 062 49 725 Osakkeiden ja osinkojen palautuminen konsernille 39 39 Laaja tulos Tilikauden tulos 15 506 15 506 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 63 63 Myytävissä olevat rahoitusvarat 2 851 2 851 Tilikauden laaja tulos yhteensä 2 914 15 506 18 420 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako -10 715 -10 715 Omien osakkeiden hankinta -323 -323 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -323 -10 715 -11 038 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12. 2 257 270 1 050 -323 53 891 57 146

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Oman pääoman muutos 2011	Osake- pääoma	Muut sidotut rahastot	Muut vapaat rahastot	Omat osakkeet	Kertyneet voitto varat	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.	2 257	270	1 050	-323	53 891	57 146
Osakkeiden ja osinkojen palautuminen konsernille					791	791
Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät					14 121	14 121
Rahavirran suojaukset			57			57
Myytävissä olevat rahoitusvarat Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa			-2 994 -2 937		14 121	-2 994 11 184
Osingonjako Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					-12 859 -12 859	-12 859 -12 859
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.	2 257	270	-1 887	-323	55 945	56 263

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Keskisuomalainen-konserni kustantaa ja julkaisee sanomalehtiä sekä harjoittaa paino- ja jakelutoimintaa sekä sähköistä viestintää usealla paikkakunnalla Keski-Suomessa ja Savossa.

Konsernin emoyritys on Keskisuomalainen Oyj, joka on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla vuodesta 1999 alkaen. Emoyrityksen kotipaikka on Jyväskylä ja sen rekisteröity osoite on PL 159, 40101 Jyväskylä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www. keskisuomalainen.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Aholaidantie 3, 40320 Jyväskylä.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 22.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Tilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Konserni on soveltanut 1.1.2011 alkaen seuraavia IASB:n julkistamia standardimuutoksia:

• IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä – uudistettu standardi.
• IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa - Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu.
• IFRIC 19 Rahoitusvelkojen muuttaminen oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi.
• IFRIC 14 ja IAS 19 Etuuspohjaiset järjestelyt, muutos
• IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen vuosittaiset muutokset (5/2010).

Muutokset tulivat pääosin voimaan 2011.

Voimaan tulleilla muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin laadintaperiaatteisiin.

Tytäryritykset

Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun nettovarallisuuden erotuksesta on liikearvoa. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja kirjattu velaksi. Lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syystä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20% yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Keskisuomalainen–konsernissa keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt ovat tällaisia yhteisyrityksiä. Osuudet keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä on käsitelty IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä –standardin mukaisesti yhteisessä määräysvallassa olevina omaisuuserinä suhteellista menetelmää käyttäen.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Konsernin kaikissa yksiköissä toimintavaluutta on euro. Myös konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernin lähes kaikki liiketapahtumat ovat euroissa ja konserni toimii vain Suomessa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan maksupäivän kurssiin, joka vastaa tapahtumapäivän kurssia, koska valuuttatapahtumien määrä on konsernissa vähäinen.

Tuloutusperiaate ja liikevaihto

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.

Liikevaihtoon kirjataan myyntituotot vähennettyinä välillisillä veroilla ja alennuksilla. Myyntituotot muodostuvat enimmäkseen ilmoitusmyynnistä, lehtimyynnistä, painotoiminnan myynnistä sekä jakelu- ja kuljetustuotoista.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tuotteiden kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot.

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut liiketoiminnan kulut kuin materiaalista, alihankinnoista, poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Merkittävimmät kuluerät muodostuvat mainonnan ja markkinoinnin sekä toimitilojen kuluista.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut vaihto-omaisuuden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.

Tuloverot

Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan.

Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivään mennessä säädetyllä verokannalla kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, myytävissä olevien sijoitusten arvostamisesta käypään arvoon ja johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Taseessa laskennalliset verosaamiset ja –velat vähennetään toisistaan silloin, kun ne voidaan kuitata toisiaan vastaan.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.

Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden muodostamalle ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomia hyödykkeitä ovat atk-ohjelmat, tuotemerkit ja asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä syntyneet aineettomat hyödykkeet merkitään käypään arvoon ja tämän jälkeen arvostetaan alkuperäiseen käypään arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla.

Poistoajat ovat seuraavat:

• Atk-ohjelmat 5 vuotta
• Tuotemerkit 15 vuotta

• Asiakkuudet 10 vuotta

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Rakennukset 30 40 vuotta
• Rakennusten koneet ja laitteet 10 vuotta
• Rakennusten perusparannukset 10 – 20 vuotta
• Rakennelmat ja muut
• rakennukset 10 20 vuotta • Painon ja postituksen
• koneet 10 15 vuotta
• Muut tuotantokoneet 5 8 vuotta
• Muut koneet ja kalusto 3 5 vuotta

Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Käyttöomaisuushyödykkeen myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella kun ne ovat syntyneet.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä.

Arvonalentumisen arviointi tapahtuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla tai niiden muodostaman ryhmän tasolla. Rahavirtaa tuottavalla yksiköllä tarkoitetaan pienintä omaisuuserien ryhmää, jonka jatkuvasta käytöstä kertyy rahavirtaa ja joka on pitkälti riippumaton muiden omaisuuserien tuottamasta rahavirrasta. Konsernin rahavirtaa

tuottavia yksiköitä ovat jokainen sanomalehti, paikallislehti ja kaupunkilehti sekä kolme eri painoa kukin erikseen.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahavirtaennusteissa otetaan huomioon kaikki korvausinvestoinnit ja uusinvestoinnit silloin, kun niihin on sitouduttu. Kustannustoiminnan osalta on oletettu, että liiketoiminta jatkuu myös ennustettujen rahavirtojen jälkeen, jolloin kustannustoiminnalle on laskettu jäännösarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, kun on olemassa viitteitä, että arvonalentumistappiota ei ole tai se on pienentynyt ja olosuhteissa on tapahtunut muutos sekä hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun arvonalentuminen on kestänyt vuoden tai on vähintään 30%. Jaksotettuun hankintahintaan IAS 39:n mukaisesti käsiteltävistä saamisista kerrytetään arvonalennuskirjauksen jälkeen korkotuottoa sillä korolla, jota on käytetty diskonttokorkona arvonalennuskirjausta laskettaessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät lyhytja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Arvonalentumiset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Kaupankäyntitarkoituksessa olevat johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvostusvoitot ja –tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Noteeraamattomat osakkeet on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska näiden osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Yhtiöllä on koronvaihtosopimus, joka on solmittu suojaamistarkoituksessa. Koronvaihtosopimus arvostetaan käypään arvoon.

IAS 39:n mukaista rahavirran suojausta sovelletaan vaihtuvakorkoisen velan muuttamisessa kiinteäkorkoiseksi suojattavan määrän osalta.

Konserni on dokumentoinut suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen. Konserni myös dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset.

Johdannaisinstrumentin tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon sisältyvään suojausrahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista.

Kun suojauslaskenta lopetetaan, kirjataan rahastoon kertynyt johdannaisen käyvän arvon muutos kuluksi tuloslaskelmaan suojattavan velan juoksuajalle. Tämän jälkeen syntyvä käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Suojauslaskenta on lopetettu 2009, koska suojaussuhde muuttui tehottomaksi.

Johdannaissopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 27.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa, joka vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.

IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan omaan pääomaan IFRS 1 – standardin salliman helpotuksen mukaisesti. Tämän jälkeen syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10% eläkevelvoitteesta tai 10% varojen käyvästä arvosta.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan velaksi, kun yhtiökokous on päättänyt osingonmäärän.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin taseessa. Konsernilla ei ole vuokrasopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Segmenttiraportoinnin perusteet

Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus ovat erilaiset kuin muissa liiketoiminnoissa. Keskisuomalaisen raportoitavat segmentit ovat kustannustoiminta sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut. Keskisuomalainen-konsernilla on toimintaa vain Suomessa. Tämän vuoksi ei esitetä maantieteellisiä alueita koskevia konsernitason tietoja.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on erilaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Työsuhde-etuuksiin kuuluvien kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten diskonttokorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto, arvioidut tulevat palkkatason muutokset ja lähtövaihtuvuus. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa huomattavasti toteutuneesta kehityksestä johtuen mm. muuttuneesta yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja henkilökunnan palvelusajan pituudesta. Vakuutusmatemaattisten muutosten vaikutusta ei kirjata suoraan konsernin tulokseen, millä voisi olla merkittävä vaikutus konsernin tilikauden tulokseen. Muutoksen vaikutus jaksotetaan jäljellä olevalle arvioidulle palvelusajalle vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain liikearvot mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa käytetään arvioita EBITDA:sta, tulevien vuosien korvausinvestoinneista, pitkän ajan kasvukertoimesta ja diskonttokorosta. Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat diskonttokorko sekä rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA. Näiden tekijöiden olennainen muutos voi aiheuttaa liikearvojen alaskirjausta. Herkkyysanalyysia on kuvattu tarkemmin liitetietojen kohdassa 13.

Rahoitusvarojen arvonalentumiset

Johto joutuu käyttämään harkintaa arvioidessaan myytävissä olevien oman pääomanehtoisten instrumenttien arvostustappion merkittävyyttä ja pitkäaikaisuutta. Arvonalentumistappio kirjataan, kun arvonalentuminen on kestänyt vuoden tai on vähintään 30%. Arvio tehdään tapauskohtaisesti ottamalla osakekurssikehitys huomioon.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2012 seuraavat IFRS-muutokset, jotka on hyväksytty EU:ssa ja jotka saattavat vaikuttaa tulevina tilikausina konsernin tilinpäätöksiin:

• Muutos: IFRS 1 Ensimmäinen IFRSstandardien käyttöönotto — Varojen ja velkojen oletushankintameno voimakkaassa hyperinflaatiossa ja kiinteän soveltamispäivän kumoaminen
• Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot — rahoitusvarojen siirrot (Transfers of Financial Assets)
• Muutos: IAS 12 Tuloverot: Ansaintamenetelmän vaikutus laskennallisen veron kirjaamiseen sijoituskiinteistöjen ja uudelleenarvostettavan käyttöomaisuuden osalta (Recovery of Underlying Assets)

Konsernin alustavan arvion mukaan voimaan tulevilla muutoksilla ei ole vaikusta konsernin tilinpäätökseen.

2. Segmenttiinformaatio

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Keskisuomalainen-konserni toimii vain Suomessa.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Varoja ja velkoja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin johto ei seuraa tasetta tällä tasolla. Segmenttien voiton tai tappion määrittämisperusteissa ei ole tehty muutoksia. Yhdenkään ulkoisen asiakkaan tuotot eivät ole yli 10% konsernin kokonaistuotoista.

Konsernin Toimintasegmentit ovat: Kustannustoiminta

Keskisuomalainen-konserni kustantaa kolmea seitsenpäivästä lehteä, yhtä kuusipäivästä lehteä, 16 paikallislehteä sekä yhdeksää kaupunkilehteä. Seitsenpäiväiset lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat sekä Iisalmen Sanomat. Warkauden Lehti ilmestyy kuutena päivänä viikossa. Paikallislehtiä ovat Keski-Suomen alueella kerran viikossa ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Viispiikkinen ja Sampo sekä kolme kertaa viikossa ilmestyvä Sisä-Suomen Lehti. Savon paikallislehdistä kerran viikossa ilmestyviä ovat Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savossa ilmestyvä Heinäveden Lehti. Kaksipäiväisiä ovat Kuopion lähistöllä ilmestyvät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo sekä Soisalon Seutu. Pieksämäen Lehti ilmestyy kolmena päivänä viikossa. Konsernin kustantamat kaupunkilehdet ovat Jyväskylässä ilmestyvä Suur-Jyväskylän Lehti, Jyväskylän Kaupunkilehti ja City-lehden Jyväskylän aluepainos. Kuopiossa konsernin kaupunkilehdistä ilmestyy Viikkosavo ja Kuopion Kaupunkilehti ja Iisalmen seudulla ilmestyy Töllötin. Lisäksi kaupunkilehdistä Saarijärven alueella ilmestyy Saarijärveläinen ja Äänekosken seudulla Pikkukaupunkilainen. Tähän segmenttiin kuuluvat myös joulukuussa hankitut Ylä-Savossa ilmestyvän Iisalmen Kaupunkilehden ja Pohjois-Savossa ilmestyvän Savon Silmukan liiketoiminnat. Kaikki kaupunkilehdet ilmestyvät pääsääntöisesti kerran viikossa.

Tuotanto- ja logistiikkapalvelut

Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva painotoiminta käsittää kolme lehtipainoa, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Jyväskylässä toimivan painon merkittävimmät painotuotteet ovat konsernin oma kustanne sanomalehti Keskisuomalainen sekä asiakaslehti Maaseudun Tulevaisuus. Kuopion paino painaa pääasiassa konsernin omia kustanteita: Savon Sanomia, Iisalmen Sanomia sekä Viikkosavoa. Pieksämäen paino on keskittynyt pienipainoksisiin sanomalehtiin, joita ovat paikallislehdet, erilaiset kaupunkilehdet, henkilöstö-, järjestö- sekä mainoslehdet.

Savon Jakelu Oy hoitaa sanomalehtien yhteisjakelun Kuopiossa, Varkaudessa, Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Maaningalla, Joroisissa, Leppävirralla, Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Säyneisissä.

Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva Mediasepät Oy tuottaa konsernin lehdille sivun- ja ilmoitusvalmistuksen. Tähän segmenttiin kuuluu myös ostetun Tavukatti Oy:n liiketoiminta.

Toimintasegmentti

2010 (1000 eur) TULOSLASKELMATIEDOT	Kustannus- toiminta	Tuotanto- ja logistiikkapalvelut	Eliminoinnit	Kohdista- mattomat	Konserni yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	91 006	10 596		333	101 934
Sisäinen liikevaihto	238	23 103	-26 719	3 378	0
Liikevaihto	91 245	33 699	-26 719	3 710	101 934
Segmentin liikevoitto	21 083	2 091		-2 831	20 343
Liikevoitto	21 083	2 091	0	-2 831	20 343
Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista				172 200	172 200
Tuloverot Tilikauden tulos	21 083	2 091	0	-5 209 -7 668	-5 209 15 506
MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat	40 116	9 178			49 295
Liikevaihto, palvelut	50 890	1 417		333	52 639
Investoinnit	1 548	1 409		1 414	4 371
Poistot	-996	-1 675		-1 181	-3 851
Arvonalentuminen	-103				-103

Toimintasegmentti

2011	Kustannus-	Tuotanto- ja		Kohdista-	Konserni
(1000 eur)	toiminta	logistiikkapalvelut	Eliminoinnit	mattomat	yhteensä
TULOSLASKELMATIEDOT
Ulkoinen liikevaihto	95 729	12 355		586	108 670
Sisäinen liikevaihto	255	26 158	-30 335	3 922	0
Liikevaihto	95 984	38 513	-30 335	4 509	108 670
Segmentin liikevoitto	19 246	3 602		-2 448	20 399
Liikevoitto	19 246	3 602	0	-2 448	20 399
Rahoitustuotot ja -kulut				-1 624	-1 624
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista				42	42
Tuloverot				-4 695	-4 695
Tilikauden tulos	19 246	3 602	0	-8 726	14 121
MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat	40 451	10 794		12	51 257
Liikevaihto, palvelut	55 278	1 561		575	57 414
Investoinnit	1 234	1 799		4 511	7 544
Poistot	-1 002	-1 699		-1 267	-3 968
Arvonalentuminen					0

Liikevaihdon jakautuminen tuotteisiin ja palveluihin

(1000 evr)
Ilmoitustuotot
Tilaustuotot
Paino- ja jakelutuotot
Muut tuotot
Liikevaihto vhteensä

Liikevaihdon jakautuminen tuotteisiin ja palveluihin	2011	2010
(1000 eur)	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Ilmoitustuotot	54 539	50 181
Tilaustuotot	40 212	39 811
Paino- ja jakelutuotot	12 316	10 750
Muut tuotot	1 603	1 193
Liikevaihto yhteensä	108 670	101 934

3. Hankitut liiketoiminnot

Konserni hankki 1.5.2011 Tavukatti Oy:n koko osakekannan. Tavukatti on viestintä- ja mainostoimisto, jolla on toimintaa Jyväskylässä ja Kuopiossa. Konserni on tehnyt pitkään yhteistyötä Tavukatin kanssa. Tavukatin liiketoimintaa kehitetään yhdessä konsernin tytäryhtiö Mediasepät Oy:n kanssa. Konserni hankki 18.11.2011 tutkimustoimintaa harjoittavan FM Quality Oy:n koko osakekannan. Konsernin tutkimustoimintaa harjoittava tytäryhtiö Tietoykkönen Oy ottaa käyttöönsä ostetun tutkimustoiminnan.

Konserni osti 16.12.2011 Iisalmen Kaupunkilehden ja Savon Silmukan liiketoiminnan. Iisalmen Kaupunkilehti on Ylä-Savossa ja Savon Silmukka Pohjois-Savossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti. Hankinnoilla konserni monipuolistaa lehtivalikoimaansa.

Edellisenä vuonna konserni hankki jyväskyläläisen markkinatutkimusyhtiö Tietoykkösen liiketoiminnan ja toiminimen. Vuodesta 1983 toiminut Tietoykkönen on vahvan brändin omaava perinteikäs tietopalveluyritys. Tietoykkönen tulee olemaan Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö, jota tullaan kehittämään omana liiketoimintanaan. Vuonna 2010 konserni osti Lehtiyhtymältä Jyväskylän ja Kuopion Kaupunkilehtien liiketoiminnan. Lehdet osti Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy.

Keskisuomalainen osti vuonna 2010 Luoteisen Keski-Suomen Viestintä Oy:n koko osakekannan. Yhtiö kustantaa Saarijärveläinen kaupunkilehteä.

Pikkukaupunkilainen lehden liiketoiminta ostettiin 1.7.2010 konsernin osakkuusyhtiöön. Yhtiö julkaisee kaupunkilehteä Äänekosken alueella. Konserni osti loput 60% Pikkkukaupunkilainen Oy:n osakkeista 31.12.2010 ja konsernin omistusosuus yhtiöstä on tilinpäätöshetkellä 100%.

Hankintahinnat olivat yhteensä 630 tuhatta euroa (1.474 tuhatta euroa), josta rahana on maksettu 447 tuhatta euroa (1.387 tuhatta euroa). Viimeinen erä kauppasummasta maksetaan vuonna 2013. Konsernin vuoden 2011 tulokseen sisältyy 134 tuhatta euroa tulosta hankituista liiketoiminnoista (vuonna 2010 tappiota 216 tuhatta euroa). Vuonna 2011 hankittujen liiketoimintojen liikevaihdon vuonna 2012 arvioidaan olevan noin 1.116 tuhatta euroa ja tuloksen ennen veroja noin 130 tuhatta euroa. Hankituista liiketoimista on arvostettu asiakkuuksiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä, jotka poistetaan 10 vuodessa. Liikearvoa syntyi yhteensä 250 tuhatta euroa (749 tuhatta euroa). Negatiivinen liikearvo 23 tuhatta euroa (57 tuhatta euroa) tuloutettiin muissa liiketoiminnan tuotoissa. Liikearvon syntymiseen vaikuttivat hankinnoista odotettavissa olevat synergiaedut sekä markkinaosuuden kasvattaminen kyseisillä alueilla.

Hankinnoista on kirjattu siirtovelkoihin 270 tuhatta euroa, mistä 145 tuhatta euroa erääntyy tammikuussa 2012 ja 125 tuhatta euroa tammikuussa 2013.

Edellisen vuoden hankinnoista oli kirjattu ehdollista vastiketta 87 tuhatta euroa, jonka viimeisen erän odotettiin toteutuvan vuonna 2014. Ehdollinen vastike toteutui kokonaisuudessaan vuonna 2011 yhteensä 100 tuhatta euroa. Kirjatun ja toteutuneen vastikkeen ero 13 tuhatta euroa on kirjattu tuloslaskelman rahoituskuluihin.

Hankitun nettovarallisuuden erittely 2011

	Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot	Kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä
(1000 eur)
Aineettomat hyödykkeet	388
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	10	4
Sijoitukset	200	91
Myyntisaamiset	28	28
Muut saamiset	8	8
Rahavarat	4	4
Varat yhteensä	638	136
Muut velat	113	113
Laskennallinen verovelka	122
Velat yhteensä	235	113
Nettovarat	403	22
Hankintameno	630	630
Liikearvo	250	608
Negatiivinen liikearvo	-23
Rahana maksettu kauppahinta	447	360
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	-4	-4
Rahavirtavaikutus	443	356

Hankitun nettovarallisuuden erittely 2010

	Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot	Kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä
(1000 eur)
Aineettomat hyödykkeet	923	33
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	87	87
Sijoitukset	0	0
Myyntisaamiset	54	54
Muut saamiset	19	19
Rahavarat	74	74
Varat yhteensä	1 157	267
Muut velat	120	120
Laskennallinen verovelka	255
Velat yhteensä	375	120
Nettovarat	782	148
Hankintameno	1 474	1 474
Liikearvo	749	1 326
Negatiivinen liikearvo	-57
Rahana maksettu kauppahinta	1 387	1 387
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	-74	-74
Rahavirtavaikutus	1 313	1 313

	2011	2010
4. Liiketoiminnan muut tuotot (1000 eur) Vuokratuotot Muut tuotot Negatiivisen liikearvon tuloutus Myyntivoitot käyttöomaisuudesta Liiketoiminnan muut tuotot	1.1.-31.12.2011 476 30 23 40 570	1.1.-31.12.2010 269 91 57 62 480
5. Liiketoiminnan muut kulut
(1000 eur) Tilakulut Tietoliikenne-, konttori- ja atk-kulut Luovutustappiot käyttöomaisuudesta Muut kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2011 tilintarkastuksesta 59 tuhatta euroa ja muista palveluista	1.1.-31.12.2011 -3 040 -2 886 -25 -8 603 -14 554	1.1.-31.12.2010 -2 732 -2 691 -15 -8 290 -13 729
19 tuhatta euroa (vuonna 2010 tilintarkastuksesta 55 tuhatta euroa ja muista palveluista 13 tuhatta euroa).
6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
(1000 eur) Palkat ja palkkiot Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut yhteensä	1.1.-31.12.2011 -34 473 -5 540 -254 -1 416 -41 683	1.1.-31.12.2010 -32 316 -5 098 -182 -1 314 -38 910
Henkilöstö keskimäärin Kustannustoiminta Tuotanto- ja logistiikkapalvelut Muut Yhteensä	424 317 76 817	403 311 67 780
7. Tutkimus- ja kehitysmenot
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus ja kehitysmenoja 570 tuhatta euroa vuonna 2011 (668 tuhatta euroa vuonna 2010).
8. Rahoitustuotot
(1000 eur) Osinkotuotot, myytävissä olevista sijoituksista Luovutusvoitot, myytävissä olevat Realisoitumattomat voitot johdannaisista Muut korkotuotot, lainat ja muut saamiset Rahoitustuotot yhteensä	1.1.-31.12.2011 1 708 468 229 2 405	1.1.-31.12.2010 1 203 334 13 125 1 674

9. Rahoituskulut	2011	2010
Tulosvaikutteisesti kirjatut erät
(1000 eur)	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Arvonalentumiset myytävissä olevista sijoituksista	-2 284
Korkokulut, jaksotettuun hankintamenoon
arvostetuista rahoitusveloista	-1 491	-1 483
Luovutustappiot, myytävissä olevat	-5	-13
Realisoitumattomat tappiot johdannaisista	-93
Muut rahoituskulut	-154	-6
Rahoituskulut yhteensä	-4 029	-1 502

Muut laajan tuloksen erät

Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä niihin liittyvät luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut ovat seuraavat:

2011 (1000 eur) Rahavirran suojaukset	Käyvän arvon muutokset	Luokittelun muutos 57	Yhteensä 57
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-1 198	-1 795	-2 994
Yhteensä	-1 198	-1 739	-2 937
2010	Käyvän arvon	Luokittelun
(1000 eur)	muutokset	muutos	Yhteensä
Rahavirran suojaukset	0	63	63
Myytävissä olevat rahoitusvarat	2 851		2 851
Yhteensä	2 851	63	2 914

10. Tuloverot	2011	2010
(1000 eur) Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Yhteensä	5 433 -14 -723 4 695	5 265 6 -61 5 209
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan vero kannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja	18 817	20 715
Verot laskettuna kotimaan verokannalla Verovapaat tulot Vähennyskelvottomat kulut Konserniliikearvon arvonalentuminen Aikaisempien tilikausien verot Tappioista kirjaamaton vero Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Muut erät Verot tuloslaskelmassa	4 892 -464 295 -14 32 -4 -42 4 695	5 386 -330 136 27 6 76 -8 -83 5 209

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	2011	2010
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 eur)	14 121	15 506
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	10 715 460	10 720 026
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	1,32	1,45

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ole laimentavia instrumentteja, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.

12. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

		Muut
Aineettomat hyödykkeet 2011 (1000 eur)	Aineettomat oikeudet	aineettomat hyödykkeet	Ennakko- maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset	3 824 730 -239	1 338 388	195 246	5 357 1 363 -239
Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12	72 4 387	1 726	-72 369	0 6 481
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto	-2 713 236 -410	-204 -137	0	-2 918 236 -547
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12	-2 887	-342	0	-3 229
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	1 499	1 384	369	3 252

		Muut
Aineettomat hyödykkeet 2010	Aineettomat	aineettomat	Ennakko-
(1000 eur)	oikeudet	hyödykkeet	maksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 533	448	30	4 011
Lisäykset	324	890	180	1 393
Vähennykset	-36			-36
Siirrot erien välillä	3		-15	-12
Hankintameno 31.12	3 824	1 338	195	5 357
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-2 397 36	-122	0	-2 519 36
Tilikauden poisto	-353	-82		-434
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12	-2 713	-204	0	-2 918
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	1 111	1 134	195	2 439

Liikearvot (1000 eur)	2011	2010
Hankintameno 1.1. Liiketoimintojen hankinta Hankintameno 31.12	42 624 250 42 874	41 874 749 42 624
Kertyneet arvonalennukset 1.1. Arvonalennukset Kertyneet arvonalennukset 31.12	-4 764 -4 764	-4 661 -103 -4 764
Kirjanpitoarvo 31.12.	38 110	37 860

13. Arvonalentumiset

Arvonalentumisen arviointi tapahtuu pääosin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joille liikearvoa on kohdistettu, ovat Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Koillis-Savo, Heinäveden Lehti, Matti ja Liisa, Pieksämäen Lehti, Pielavesi-Keitele, Pitäjäläinen, Paikallislehti Sisä-Savo, Soisalon Seutu, Uutis-Jousi, Sampo, YS-Painos, Sisä-Suomen Kaupunkilehdet, Saarijärveläinen, Pikkukaupunkilainen, Tavukatti ja Iisalmen Kaupunkilehti, Lehtisepät Oy:n Pieksämäen paino sekä Lehtisepät Oy:n Kuopion paino. Lisäksi arvonalentumista arvioidaan Maakunnan Sanomat Oy:n rahavirtaa tuottavan paikallislehtiryhmän tasolla.

Merkittävin osuus liikearvosta on kohdistettu seuraaville yksiköille:	2011	2010
(1000 eur)
Savon Sanomat	21 746	21 746
Lehtisepät Oy Pieksämäen paino	3 745	3 745
Yhteensä	25 491	25 491
Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt ja niiden ryhmä	12 619	12 369
Liikearvot yhteensä	38 110	37 860

Savon Sanomat kuuluu kustannustoiminnan toimintasegmenttiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneisiin liikevoittoihin ja seuraavien viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto on hyväksynyt. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Kustannustoiminnan diskonttokorkona on käytetty 8,66%:a (10,1 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 2,5 (2,5). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä. Jäännösarvoa määritettäessä on kasvuprosenttina käytetty 2 %:a (2 %).

Lehtisepät Oy:n Pieksämäen paino kuuluu tuotanto- ja logistiikkapalvelut -segmenttiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu käyttöarvoon perustuen. Perusteena ovat toteutuneet liikevoitot ja johdon viiden vuoden ennusteet, jonka jälkeen rahavirrat on arvioitu 0 %:n (0 %) kasvulla niin pitkälle kuin nykyisen konekannan arvioidaan toimivan. Tämän ajanjakson jälkeen painotoiminnan jäännösarvo on määritetty käyttöomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella. Tuotanto- ja logistiikkapalveluissa diskonttokorkona on käytetty 8,66 %:a (10,1 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 2,5 (2,5). Rahavirtaennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit. Uusinvestoinnit otetaan mukaan laskelmiin vasta kun niihin on sitouduttu.

Vuonna 2011 ei ole kirjattu arvonalentumistappioita. Vuonna 2010 kirjattiin arvonalentumistappiota 103 tuhatta euroa Pikkukaupunkilainen -lehteen kohdistuneesta liikearvosta. Arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen Pikku-Kaupunkilainen-lehteen ei kohdistu lainkaan liikearvoa.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa on oletuksena käytetty seuraavia tekijöitä:

EBITDA

EBITDA (liikevoitto ennen poistoja) ennusteet perustuvat historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto ja hallitus on hyväksynyt. Tuleva 5 vuoden ennuste perustuu maltilliseen kasvuun.

Investoinnit

Investointien kassavirta perustuu historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennustettuihin investointeihin. Ennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit ja painojen on oletettu toimivan nykyisellä konekannalla.

Pitkän ajan kasvukerroin

Pitkän ajan kasvukertoimena ennustejakson jälkeisiä jäännösarvoja määritettäessä on kasvukertoimena käytetty 2 %:a (2010 2 %:a).

Diskonttauskorko

Kustannustoiminnassa diskonttauskorkona (korkokanta ennen veroja) käytetään 8,66 % (10,1 %) ja tuotanto- ja logistiikkapalveluissa 8,66 % (10,1 %). Menetelmää määrittää diskonttokorko on muutettu tilikaudella 2010. Diskonttokorko määritettiin perustuen keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Tuottovaatimusta määritettäessä riskittömänä korkona on käytetty Suomen valtion 10 vuoden obligaatiolainan korkoa. Toimialaverrokkeihin perustuva omavaraisuusaste on noin 80% ja yhtiökohtainen riskilisä on 2,5%. Muita laskentakomponetteja ovat markkinariskipreemio, toimialaverrokkeihin perustuva oman pääoman betakerroin sekä vieraan pääoman kustannus. Diskonttokorkoa määritettäessä ei ole havaittu merkittäviä eroja eri liiketoimien riskikertoimissa, jolloin on päädytty käyttämään samaa korkoa kaikissa liiketoimissa. Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat pitkän tähtäimen kasvukerroin (2%), rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA sekä diskonttauskorko. Pieksämäen painon testattava tase-erä vastaa tilinpäätöksessä diskontattuja kassavirtoja. Kustannustoiminnan EBITDA -tason pitäisi laskea vähintään 3 % ennenkuin tulee alaskirjauksia. Tällöin Sampopaikallislehdestä tulisi alaskirjausta 66 tuhatta euroa. Mikäli lasku olisi 4 %, alaskirjausta tulisi Warkauden Lehdestä 445 tuhatta euroa, Soisalon Seudusta 108 tuhatta euroa, Uutis-Jousesta 333 tuhatta euroa, Samposta 332 tuhatta euroa ja Kuopion Kaupunkilehdestä 296 tuhatta euroa.

Lisäksi analysoitiin, että ainoastaan Pieksämäen painosta tulisi alaskirjausta, vaikka kasvuolettamana käytettäisiin 0 % ja samalla korko nousisi 3% -yksikköä käytetystä diskonttokorosta.

14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet 2011				Muut	Enn.maks.
(1000 eur)	vesialueet	Maa- ja Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	aineelliset hyödykkeet	ja kesk.eräis- hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä	1 823	30 204 3 656 -260 10	28 009 2 227 -4 422 466	452 3	480 45 -475	60 967 5 931 -4 682 0
Hankintameno 31.12.	1 823	33 610	26 280	454	49	62 216
Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto	0	-15 725 260 -1 055	-17 716 4 363 -2 366	0	0	-33 441 4 623 -3 421
Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12.2011	0 1 823	-16 520 17 090	-15 719 10 561	0 454	0 49	-32 239 29 977

Aineelliset hyödykkeet 2010				Muut	Enn.maks.
(1000 eur)	vesialueet	Maa- ja Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	aineelliset hyödykkeet	ja kesk.eräis- hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset	1 823	29 882 310	26 924 1 435 -564	449 4 -1	215 480	59 293 2 228 -565
Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.	1 823	12 30 204	215 28 009	452	-215 480	12 60 967
Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto	0	-14 732 -993	-15 742 450 -2 424	0	0	-30 474 450 -3 417
Kertyneet poistot 31.12.	0	-15 725	-17 716	0	0	-33 441
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	1 823	14 479	10 293	452	480	27 527

	15. Osuudet osakkuusyrityksissä
--	---------------------------------	--	--	--	--

15. Osuudet osakkuusyrityksissä	2011	2010
Tilikauden alussa	1 495	1 377
Lisäykset	0	0
Osuus kauden tuloksesta	42	200
Tilikauden aikana saadut osingot	-95	-81
Tilikauden lopussa	1 443	1 495

Konsernin osakkuusyhtiöistä Väli-Suomen Media tuottaa Väli-Suomen sanomalehdille sunnuntaisivustoa sekä politiikan ja talouden uutisia. Arena Partners tuottaa mobiilipalveluja ja omistajayhtiöille sähköistä kauppapaikkaa internetissä. 1.9.2010 alkaen Arena Partners Oy aloitti yhteistyön Alma Media Oyj:n kanssa sähköisessä valtakunnallisessa markkinapaikkaliiketoiminnassa. Yhteistyö toteutettiin siten, että Arena Partners osti 35% osuuden Alma Median yhtiöitetystä asunto-, auto- ja kuluttajailmoittelun markkinapaikkaliiketoiminnasta Alma Mediapartners Oy:stä. Samassa yhteydessä Alma Media osti Arena Partnersin mobiilipalveluihin keskittyneestä tytäryhtiöstä Arena Interactivesta 35% osuuden. Jyväskylän Messut järjestää messuja Jyväskylässä.

Konserni hankki 50% Jyväskylän Jakelut Oy:n osakkeista 31.5.2010. Jyväskylän Jakelut Oy on vuonna 2008 perustettu alueelliseen osoitteettomaan erillisjakeluun erikoistunut yritys. Samaan aikaan myytiin Jakeluporras Oy:n koko liiketoiminta Jyväskylän Jakelut Oy:lle. Myös Jakeluporras harjoitti osoitteettomien suoramainostuotteiden ja lehtien jakelua.

Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio

2011
					Voitto/	Omistus-
(1000 eur)	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	tappio	osuus %
Väli-Suomen Media Oy	Jyväskylä	257	153	870	-1	40,00
Arena Partners Oy	Kuopio	19 762	17 239	2 176	-425	37,86
Jyväskylän Messut Oy	Jyväskylä	6 073	2 071	5 628	406	23,89
Jyväskylän Jakelut Oy	Jyväskylä	356	185	1 376	153	50,00
2010
					Voitto/	Omistus-
(1000 eur)	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	tappio	osuus %
Väli-Suomen Media Oy	Jyväskylä	364	259	846	5	40,00
Arena Partners Oy	Kuopio	14 104	12 307	1 763	-60	37,86
Jyväskylän Messut Oy
	Jyväskylä	5 028	1 184	5 783	825	23,89
Jyväskylän Jakelut Oy	Jyväskylä	302	284	1 039	116	50,00

16. Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet,
(1000 eur)	noteeratut	noteeraamattomat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011	23 180	1 353	24 533
Lisäykset	798	1	798
Vähennykset	-385	-12	-398
Käypään arvoon arvostaminen	-6 166		-6 166
Siirrot erien välillä	61	-61	0
Hankintameno 31.12.	17 487	1 280	18 767
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	17 487	1 280	18 767

Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet,
(1000 eur)	noteeratut	noteeraamattomat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	19 327	1 491	20 818
Lisäykset	0	0	1
Vähennykset	-2	-138	-141
Käypään arvoon arvostaminen	3 855		3 855
Siirrot erien välillä			0
Hankintameno 31.12.	23 180	1 353	24 533
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	23 180	1 353	24 533

Myytävissä olevista sijoituksista noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Noteeraamattomat osakkeet on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska näiden osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.

17. Pitkäaikaiset saamiset

Konsernin pitkäaikaiset saamiset 110 tuhatta euroa on pitkäaikainen myyntisaaminen (vuonna 2010 pitkäaikaiset saamiset 174 tuhatta euroa on pitkäaikainen myyntisaaminen).

18. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana

		Kirjattu tulos-	Kirjattu omaan	Kirjattu aineettomiin
(1000 eur)		1.1.2011 laskelmaan	pääomaan	hyödykkeisiin	31.12.2011
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	72	-16			56
Työsuhde-etuudet	151	-11			140
Aineelliset hyödykkeet	183	92			275
Muiden sijoitusten arvostaminen
käypään arvoon	15	555	570		1 140
Johdannaisten arvostaminen
käypään arvoon	148	-18	-29		101
Muut erät	0				0
Laskennallisten verojen netotus yhtiöittäin	-389				-79
Yhteensä	179	603	541	0	1 633
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot	930	-64			866
Muiden sijoitusten arvostaminen
käypään arvoon	508		-440		68
Aineelliset hyödykkeet	268	-35			232
Muut erät	335	-22		122	435
Laskennallisten verojen netotus yhtiöittäin	-389				-79
Yhteensä	1 652	-121	-440	122	1 523

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana

		Kirjattu tulos-	Kirjattu omaan	Kirjattu aineettomiin
(1000 eur)		1.1.2010 laskelmaan	pääomaan	hyödykkeisiin	31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	76	-4			72
Työsuhde-etuudet	153	-2			151
Aineelliset hyödykkeet	242	-59			183
Muiden sijoitusten arvostaminen
käypään arvoon	577		-562		15
Johdannaisten arvostaminen
käypään arvoon	173	-3	-22		148
Muut erät	0				0
Laskennallisten verojen netotus yhtiöittäin					-389
Yhteensä	1 221	-69	-585	0	179
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot	1 017	-87			930
Muiden sijoitusten arvostaminen
käypään arvoon	69		439		508
Aineelliset hyödykkeet	289	-21			268
Muut erät	102	-21		255	335
Laskennallisten verojen netotus yhtiöittäin					-389
Yhteensä	1 477	-130	439	255	1 652

Hyllypoistot ja tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista ovat 560 tuhatta euroa (vuonna 2010 1.398 tuhatta euroa). Verosaamisia ei ole kirjattu, koska todennäköisesti kaikkia hyllypoistoja ja tappioita ei pystytä hyödyntämään.

19. Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista.

20. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lainat ja muut saamiset)

(1000 eur)	2011	2010
Myyntisaamiset	6 934	6 651
Saamiset osakkuusyrityksiltä	7	11
Muut saamiset	127	81
Siirtosaamiset	952	1 112
Yhteensä	8 020	7 855

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin ja myynnin jaksotukseen. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 180 tuhatta euroa (90 tuhatta euroa vuonna 2010).

Myyntisaamisten ikäjakautuma	2011	2010
(1000 eur)
Tasearvo Erääntyneet 31 - 60 päivää Erääntyneet 61 - 90 päivää Erääntyneet yli 90 päivää	6 941 89 41 52	6 656 106 39 72

21. Rahavarat

Konsernin rahavaroihin sisältyy 894 tuhatta euroa (1.690 tuhatta euroa vuonna 2010) sulkutilillä olevia rahavaroja.

22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakkeiden enimmäismäärä on 21.493.760 kappaletta (21.493.760 kappaletta vuonna 2010). Osakkeiden nimellisarvo on 0,21 euroa per osake. Konsernin enimmäisosakepääoma on 4.519 tuhatta euroa (4.519 tuhatta euroa vuonna 2010). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu.

Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.

Osakkeiden kokonaismäärä on ollut molempina tilikausina 10.736.960 kappaletta, josta ulkona olevien osakkeiden määrä on 10.715.460 kappaletta. Tilinpäätöksessä 31.12.2011 K-osakkeita oli 5.263.849 kpl ja A-osakkeita 5.473.111 kpl.

Omat osakkeet

Omat osakkeet sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Konsernin emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj osti yhtiökokouksen 29.4.2009 antaman valtuutuksen nojalla 21.500 omaa osaketta 18.3.2010. Osakkeiden hankintameno oli 323 tuhatta euroa. Omat osakkeet ovat 0,2% yhtiön koko osakemäärästä ja edustavat 0,02% äänimäärästä. Omat osakkeet esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Vararahasto

Vararahasto on voittovarojen luonteinen rahasto, jota on käytetty 1950 - 1970 -luvuilla. Sen jälkeen rahaston suuruus on pysynyt ennallaan. Vararahasto ei ole jakokelpoisia varoja.

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten ja rahoitusarvopapereiden käypien arvojen muutokset vähennettynä laskennallisilla veroilla.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,60 euroa/osake. Hallitus on myös ehdottanut yhtiökokousta valtuuttamaan hallituksen päättämään enintään 0,40 euron lisäosingosta osaketta kohden. Vuonna 2010 jaettiin osinkoa 1,20 euroa/osake.

Oma pääoma	2011	2010
Osakepääoma	2 257	2 257
Omat osakkeet	-323	-323
Rahastot	-1 617	1 320
Sidottu oma pääoma	318	3 255
Edellisten tilikausien voitto	39 176	35 489
Tilikauden voitto/tappio	14 121	15 506
Poistoerosta omaan pääomaan kirjattu osuus	2 647	2 896
Vapaa oma pääoma	55 945	53 891
Oma pääoma	56 263	57 146

23. Eläkevelvoitteet

Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkkeet ovat vapaaehtoisia ryhmäeläkejärjestelyjä, jotka oikeuttavat alennettuun vanhuuseläkkeeseen. Etuuspohjaiset eläkkeet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta.

Taseeseen merkityt erät	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
	2011	2010
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Alikate (+) / ylikate (-) Kirjaamaton vakuutusmatemaattinen voitto/tappio Eläkevelka taseessa	2 341 -1 487 854 -283 571	1 996 -1 200 796 -215 581
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot Korkomenot Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot Velvoitteen täyttäminen Eläkekulu(+)/-tuotto(-) yhteensä	199 104 -57 8 0 254	228 103 -54 15 -110 182
Varojen toteutunut tuotto	24	23
Velvoitteen nykyarvon muutokset Velvoite tilikauden alussa Työsuorituksesta johtuvat menot Korkomenot Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot(+) Velvoitteen täyttäminen Maksetut etuudet Velvoite tilikauden lopussa	2 001 199 104 43 0 -6 2 341	1 938 228 103 -63 -207 -3 1 996
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa Varojen odotettu tuotto Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot(-) Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn Maksetut etuudet Velvoitteen täyttäminen Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa	1 204 57 -33 265 -6 0 1 487	1 100 54 -31 189 -3 -109 1 200

Järjestelyn varoihin sisältyy tilinpäätöspäivään mennessä vakuutusyhtiölle suoritetut maksut. Varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja ne ovat osa vakuutusyhtiön omaisuutta. Täten varojen jakautumista omaisuusryhmittäin ei ole mahdollista esittää.

582	588
254	182
	-189
571	581
	4,75%
	4,0% - 4,5%
3,00%	3,00%
	-1996
	1200
	-796
-43	63
	-265 4,75% 4,75% -2341 1487 -854

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 270 tuhatta euroa vuonna 2012.

24. Varaukset

Pitkäaikaiset varaukset

	Työttömyys-	Muut
(1000 eur)	eläkevaraukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2011	0	0	0
Varausten lisäykset	4		4
Siirto lyhytaikaisiin varauksiin			0
Käytetyt varaukset			0
Varaukset 31.12.2011	4	0	4
	Työttömyys-	Muut
(1000 eur)	eläkevaraukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2010	294	0	293
Varausten lisäykset			0
Siirto lyhytaikaisiin varauksiin	-277		-277
Käytetyt varaukset	-16		-16
Varaukset 31.12.2010	0	0	0
Lyhytaikaiset varaukset
	Työttömyys-	Muut
(1000 eur)	eläkevaraukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2011	277	0	277
Varausten lisäykset			0
Siirto pitkäaikaisista varauksista			0
Käytetyt varaukset	-51		-51
Varaukset 31.12.2011	227	0	227
	Työttömyys-	Muut
(1000 eur)	eläkevaraukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2010	0	0	0
Varausten lisäykset			0
Siirto pitkäaikaisista varauksista	277		277
Käytetyt varaukset			0
Varaukset 31.12.2010	277	0	277

25. Korolliset velat

		31.12.2011	31.12.2010
(1000 eur)	Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot
Pitkäaikaiset velat
Rahalaitoslainat	9 000	8 955	11 532	11 095
Pääomalainat	16 840	17 312
Pitkäaikaiset korolliset velat	25 840	26 266	11 532	11 095
Lyhytaikaiset velat
Rahalaitoslainat	2 532	2 843	3 071	3 424
Pääomalainat			15 000	15 390
Johdannaiset	575	575	568	568
Lyhytaikaiset korolliset velat	3 108	3 419	18 639	19 382

Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla. Kaikki korolliset velat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja valuutta on euro.

Pääomalaina

10.5.2004 liikkeeseen laskettu pääomalaina on maksettu takaisin 10.5.2011.Uusi pääomalaina on laskettu liikkeeseen 3.6.2011. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkursissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten pääoma saadaan palauttaa vain, jos emoyhtiön tai konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon emoyhtiön ja konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan.

Pääomalainalle maksetaan 6,7% kiinteää vuotuista korkoa.

Lainaehtojen mukaisesti laina maksetaan takaisin viimeistään 3.6.2016 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5 luvun ja lainaehtojen mukaiset takaisinmaksuedellytykset täyttyvät.

26. Ostovelat ja muut velat	2011	2010
(1000 eur)
Ostovelat	3 180	2 356
Saadut ennakot	6 309	5 561
Velat osakkuusyrityksille	1
Siirtovelat	9 121	9 325
Muut velat	3 294	3 302
Yhteensä	21 905	20 544

Lyhytaikaisiin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat koroista ja työsuhde-etuuksista johtuvia jaksotuksia. Ostovelat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin.

27. Rahoitusriskien hallinta

Keskisuomalainen-konserni toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, joten sen pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski sekä likviditeettiriski. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen sekä turvata konsernin likviditeetti.

Riskienhallinta- sekä rahoitusperiaatteet hyväksyy ja niistä vastaa konsernin hallitus ja periaatteiden käytännön toteutuksesta vastaavat konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä konsernin keskitetty talousosasto.

Korkoriski

Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä konsernin lainasalkkuun sekä varainhankintaan. Hallituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia tai vastaavia järjestelyjä päästäkseen rahoitusperiaatteiden mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna 8,3 milj. euron koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni vaihtaa vaihtuvan koron kiinteään korkoon. Pääomarakenteen hallinnassa käytetään myös pääomalainoitusta.

Konserni analysoi korkopositionsa laatimalla säännöllisesti herkkyysanalyysin pohjalta arvion mahdollisten ympäristömuutosten sekä vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen aiheuttamien korkomuutosten vaikutuksesta konsernin tulokseen. Simulointien perusteella 1 korkoprosentin nousu vaihtuvissa koroissa vaikuttaisi konsernin tulokseen vuositasolla –0,2 milj. euroa (-0,2 milj. euroa vuonna 2010) tai vastaavasti laskun vaikutus olisi 0,2 milj. euroa (0,2 milj. euroa vuonna 2010). Simulaatio tehdään neljännesvuosittain.

Konsernin lainoihin liittyvät kovenantit perustuvat riittävän omavaraisuustason säilyttämiseen. Näköpiirissä ei ole tilannetta, joissa konsernin korkotaso nousisi kovenanttien perusteella.

Markkinariski – hintariski

Konserni altistuu toiminnassaan noteerattujen osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti osa varoista saa olla sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin. Pääsääntöisesti konserni sijoittaa vain oman toimialansa yritysten osakkeisiin. Tilinpäätöksessä 31.12.2011 konsernin merkittävimmät sijoitukset ovat Alma Media Oyj:n, Ilkka-yhtymä Oyj:n ja Sanoma Oyj:n osakkeissa.

Sijoitusten hintariskiä arvioidaan säännöllisesti. Vuoden 2011 aikana sijoitusten arvo on epävakaan rahoitusmarkkinatilanteen mukana laskenut ja Keskisuomalainen Oyj teki sijoituksistaan 2,3 milj. euron arvonalennuksen. Tilinpäätöksessä on käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan kirjattu 4,0 milj. euroa käyvän arvon laskua vähennettynä siihen liittyvällä verovaikutuksella 1,0 milj. euroa. Osakeindekseissä tapahtuva 15 %:n vahvistuminen tai heikkeneminen kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aiheuttaisi konsernissa 2,0 milj. euron (v. 2010 2,6 milj. euron) vaikutuksen omaan pääomaan, koska sijoitukset ovat myytävänä olevia. Myytävänä olevien sijoitusten arvonmuutokset vaikuttavat omaan pääomaan. Laskelma on tehty olettaen, että konsernin sijoitukset muuttuvat kyseisten indeksien mukaisesti.

Rahavirran ja käyvän arvon luottoriski

Konsernin periaatteet määrittelevät asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Tuotteita myydään velaksi vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakassaamisissa ja sillä on laaja asiakaskunta. Tilikausien aikana kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty kohdassa 20.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Ylimääräiset likvidit varat sijoitetaan rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä likvideillä sijoituksilla. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2011 oli kolme miljoonaa euroa.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

2011 (1000 eur)	tase- arvo	raha- virta	alle 1 vuosi	1-2 vuotta	2-5 vuotta	yli 5 vuotta
Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset Pankkilainat, kiinteäkorkoiset Pääomalaina, kiinteäkorkoinen Ostovelat ja muut velat	3 282 8 250 16 840 21 905	3 389 9 352 19 191 21 905	1 071 1 837 470 21 905	524 1 775 470	1 541 4 959 18 250	253 781
Johdannaisinstrumentit Koronvaihtosopimus	575	62	1	21	33	7
2010 (1000 eur)	tase- arvo	raha- virta	alle 1 vuosi	1-2 vuotta	2-5 vuotta	yli 5 vuotta
Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset Pankkilainat, kiinteäkorkoiset Pääomalaina, vaihtuvakorkoinen Ostovelat ja muut velat	4 849 9 754 15 000 20 544	5 006 11 253 15 390 20 544	1 625 1 902 15 390 20 544	1 068 1 837	1 552 5 143	760 2 372

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on ylläpitää pitkällä aikavälillä riittävää n. 50 % omavaraisuutta ja likvidiä vakautta ja täten luoda pohja liiketoiminnan kehittymiselle. Konsernilla tulee olla myös riittävää liikkumavaraa investointien ja yritysostojen rahoittamiseksi. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset ja siten paremman tuoton sijoitetulle pääomalle.

Haluttuun pääomarakenteeseen päästään kestävällä osinkopolitiikalla sekä tehokkaalla taseen hallinnalla. Konserni pyrkii jakamaan vähintään 50% tilikauden tuloksesta osinkona.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti mm. omavaraisuusasteen perusteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2011 lopussa 21,1 milj. euroa (31.12.2010 21,4 milj. euroa) ja omavaraisuusaste 54,5 % (31.12.2010 54%).

Omavaraisuusaste on kehittynyt konsernissa seuraavasti:	2011	2010
(1000 eur) Korolliset velat Rahavarat Nettovelat	28 372 7 308 21 064	29 603 8 235 21 368
Oma pääoma yhteensä Omavaraisuusaste	56 263 54,5 %	57 146 54,0 %

60 Vuosikertomus 2011

28. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:	2011	2010
(1000 eur)
Yhden vuoden kuluessa	54	53
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	217	212
Yli viiden vuoden kuluttua	27	80
Yhteensä	299	345

Vähimmäisvuokrat pitävät sisällään maksuja myös muista järjestelyn osatekijöistä, koska niitä ei ole voitu erottaa toisistaan. Lisäksi konsernilla on muita vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.

Konserni vuokralle antajana

Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella saatavat vuokratuotot:	2011	2010
(1000 eur)
Yhden vuoden kuluessa	510
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	2 040
Yli viiden vuoden kuluttua	2 380
Yhteensä	4 930	0

Konserni on vuokrannut sille tarpeettomat toimisto- ja hallitilat sekä asuinhuoneistot. Konsernilla on myös vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.

29. Vakuudet ja vastuusitoumukset

(1000 eur) Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin	2011	2010
tai yrityskiinnityksiä Rahalaitos- ja eläkelainat	11 532	14 603
Omasta puolesta annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset	16 468 30 068	17 645 30 068
Takaukset osakkuusyhtiön puolesta	2 769	2 460

30. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat konsernin johtoryhmä, Keskisuomalainen Oyj:n hallitus, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset.

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:

	Kotimaa	Omistus-	Osuus
Emoyritys:		osuus	äänivallasta
Keskisuomalainen Oyj	Suomi
Tytäryritykset:
Sanomalehti Keskisuomalainen Oy	Suomi	100%	100%
Savon Sanomat Oy	Suomi	100%	100%
Iisalmen Sanomat Oy	Suomi	100%	100%
Warkauden Lehti Oy	Suomi	100%	100%
Maakunnan Sanomat Oy	Suomi	100%	100%
Suur-Jyväskylän Lehti Oy	Suomi	100%	100%
Viikkosavo Oy	Suomi	100%	100%
YS-Painos Oy	Suomi	100%	100%
Lehtisepät Oy	Suomi	100%	100%
Sisä-Suomen Viestintä Oy	Suomi	100%	100%
Savon Jakelu Oy	Suomi	100%	100%
Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21	Suomi	100%	100%
Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213	Suomi	100%	100%
Mediasepät Oy	Suomi	100%	100%
Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy	Suomi	100%	100%
Luoteisen Keski-Suomen Viestintä Oy	Suomi	100%	100%
Pikkukaupunkilainen Oy	Suomi	100%	100%
Tietoykkönen Oy	Suomi	100%	100%
Tavukatti Oy	Suomi	100%	100%
FM Quality Oy	Suomi	100%	100%

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: (1000 eur)	2011	2010
Tavaroiden myynti Osakkuusyritykset	2	4
Palveluiden myynti Osakkuusyritykset	126	105
Palveluiden ostot Osakkuusyritykset	1 111	989

Osakkuusyrityksistä Arena Partners Oy ja Väli-Suomen Media Oy ovat vuokranneet tilat emoyhtiöltä Jyväskylässä. Lähipiiri on merkinnyt vuonna 2011 liikkeellelaskettua pääomalainaa 2.430 tuhatta euroa. Pääomalainalle maksetaan 6,7% kiinteää vuotuista korkoa.

Johdon työsuhde-etuudet	2011	2010
(1000 eur) Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Johdon kompensaatiot yhteensä	2 091 37 2 128	1 915 362 104 2 381
Palkat ja palkkiot luontoisetuineen (ei sisällä henkilösivukuluja)
(1000 eur) Toimitusjohtaja	307	223
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus: Antero Vesterinen Simo Kutinlahti Pekka Haltia Leena Hautsalo Kalle Kautto Jaakko Kurikka Mikko Paananen Vesa-Pekka Kangaskorpi Yhteensä	44 20 20 21 20 19 25 21 189	43 23 21 21 20 20 24 21 192

Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin. Toimitusjohtajan irtisanomismisaika yhtiön puolelta on 6 kk ja irtisanoutumisaika samoin 6 kk. Toimitusjohtajan sopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä eikä irtisanomiskorvauksista. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.

31. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Vuoden 2012 alusta voimaan tullut tilattavien sanomalehtien 9 %:n arvonlisävero vaikuttaa konsernin liiketoimintaympäristöön. Välitön vaikutus verolla on ollut lehtien kykyyn nostaa tilaushintojaan kustannusvastaavasti. Veron mahdolliset muut vaikutukset selviävät myöhemmin.

Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista

Osakkeet

Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.

Osakevaihdot

Vuonna 2011 muunnettiin K-osakkeita pörssissä noteeratuiksi A-osakkeiksi 672 kpl. Kumulatiivisesti muuntojen määrä on 75.507 kpl. 31.12.2011 K-osakkeita oli yhteensä 5.263.849 kpl ja A-osakkeita 5.473.111 kpl.

Hallituksen osakepääoman korottamiseen sekä omien osakkeiden hankintaan liittyvät valtuudet ja päätökset

Yhtiökokous päätti 29.4.2011 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 9,3 % yhtiön osakkeista ja enintään 18,0 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana ja vastikkeen on oltava vähintään 14

euroa ja enintään 21 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.

Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden Asarjan osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.

Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 29.4.2012 saakka.

Edellisenä vuonna on ollut vastaava yhtiökokouksen myöntämä valtuutus. Silloin vastikkeen määrä oli oltava vähintään 11 euroa ja enintään 19 euroa osakkeelta. Muutoin valtuutus oli sama.

Osakkeenomistajat

Osakkeenomistuksen jakauma

Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2011	Hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen
	osakkeenomistus 31.12.2011

Yksityiset yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2,91 0,44 0,87		Kpl	Osuus-% osakkeista	Osuus-% äänistä
Kotitaloudet	95,26	K-osakkeet	250 908	4,77	4,77
Ulkomaat	0,46	A-osakkeet	187 002	3,42	3,42
Yhteensä	99,94	Yhteensä	437 910	4,08	4,70
Odotusluettelolla Hallintarekisteröity	0,04 0,02
Kaikki yhteensä	100,00

	Kpl	Osuus-% osakkeista	Osuus-% äänistä
S-osakkeet	250 908	4.77	4.77
-osakkeet	187 002	3.42	3.42
⁄hteensä	437 910	4.08	4.70

% osakkeista

Osakkeenomistuksen jakauma suuruusluokittain 31.12.2011

Osakkeita	Osakkaiden lukumäärä	Osuus osakkaista	Osakkeita	Osuus yhteensä osakkeista	Äänimäärä	Osuus äänimäärästä
	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1 - 100 101 - 1 000 1 001 - 10 000 10 001 - 100 000 100 001 - 999 999 Yhteensä	500 754 495 190 17 1956	25,56 38,55 25,31 9,71 0,87 100,00	26 176 296 361 1 721 299 5 515 383 3 173 613 10 732 832	0,24 2,76 16,03 51,37 29,56 99,96	43 276 1 508 770 17 118 063 60 190 524 31 806 898 110 667 531	0,04 1,36 15,46 54,35 28,72 99,93
Odotusluettelolla yhteensä Liikkeeseen laskettu määrä	4		4 128 10 736 960	0,04 100,00	82 560 110 750 091	0,08 100,00

Tiedot osakkeenomistajista

Suurimmat osakkeenomistajat osakkeiden lukumäärän mukaan

Osakas	K-osakkeita kpl	A-osakkeita kpl	% kaikista osakkeista	% kaikista äänistä
Kalevi Takalan kuolinpesä	223 328	311 064	4,98	4,31
Kangaskorpi Pekka	216 481	184 608	3,74	4,08
Kangaskorpi Vesa-Pekka	109 778	110 276	2,05	2,08
Kangaskorpi Inkeri	91 560	90 560	1,70	1,74
Moisio Lauri	90 424	86 847	1,65	1,71
Jalkanen Matti	93 450	80 204	1,62	1,76
Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj		160 800	1,50	0,15
Pekkala Tuula	84 958	74 288	1,48	1,60
Pekkala Tiina	84 078	73 408	1,47	1,58
Kurikka Maija-Leena	77 400	75 200	1,42	1,47
Yhteensä	1 071 457	1 247 255	21,60	20,48
K-osakkeita yhteensä	5 263 849
A-osakkeita yhteensä	5 473 111
Osakkeet yhteensä	10 736 960

Suurimmat osakkeenomistajat ääniosuuden mukaan

Osakas	K-osakkeita kpl	A-osakkeita kpl	% kaikista äänistä	% kaikista osakkeista
Kalevi Takalan kuolinpesä	223 328	311 064	4,31	4,98
Kangaskorpi Pekka	216 481	184 608	4,08	3,74
Kangaskorpi Vesa-Pekka	109 778	110 276	2,08	2,05
Kautto Anna-Liisa	107 076	21 472	1,95	1,20
Jalkanen Matti	93 450	80 204	1,76	1,62
Kangaskorpi Inkeri	91 560	90 560	1,74	1,70
Moisio Lauri	90 424	86 847	1,71	1,65
Pekkala Tuula	84 958	74 288	1,60	1,48
Pekkala Tiina	84 078	73 408	1,58	1,47
Kurikka Maija-Leena	77 400	75 200	1,47	1,42
Yhteensä	1 178 533	1 107 927	22,28	21,30
K-osakkeita yhteensä	5 263 849
A-osakkeita yhteensä	5 473 111
Osakkeet yhteensä	10 736 960

Konsernin tunnusluvut

	IFRS 2011	IFRS 2010	IFRS 2009	IFRS 2008	IFRS 2007
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Liikevaihto, Me	108,7	101,9	97,6	105,3	104,8
Liikevoitto, Me	20,4	20,3	15,5	21,6	21,4
- % liikevaihdosta	18,8	20,0	15,9	20,6	20,5
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me	18,8	20,7	14,7	21,2	22,6
- % liikevaihdosta	17,3	20,3	15,0	20,1	21,5
Tilikauden voitto	14,1	15,5	11,0	17,2	16,3
- % liikevaihdosta	13,0	15,2	11,3	16,3	15,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %	24,9	29,0	23,5	38,7	40,2
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	26,5	25,9	19,9	28,4	30,1
Omavaraisuusaste, %	54,5	54,0	49,2	45,1	43,2
Bruttoinvestoinnit, Me	7,6	4,4	5,4	13,0	6,0
- % liikevaihdosta	7,0	4,3	5,6	12,3	5,8
Taseen loppusumma, Me	109,6	111,4	106,4	102,3	108,7
Henkilöstö keskimäärin	817	780	825	856	856
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, eur	1,32	1,45	1,02	1,60	1,52
Oma pääoma/osake, eur	5,25	5,33	4,63	4,09	4,18
Osakekohtainen osinko, eur *)	0,60	1,20	1,00	0,80	1,00
Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, %	45,5	83,0	97,6	50,1	65,9
Efektiivinen osinkotuotto, %	3,8	6,2	6,5	6,0	5,5
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	12,0	13,3	15,0	8,3	11,9
Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys
- alin, eur	15,45	15,20	11,05	13,25	17,61
- ylin, eur	20,65	21,33	17,89	19,90	19,70
- keskikurssi, eur	18,10	16,57	14,57	17,42	18,45
Osakekannan markkina-arvo A-osakkeille, Me	86,3	105,3	84,1	72,3	98,2
Koko osakekannan markkina-arvo, Me	169,0	206,3	165,3	142,3	194,4
Osakkeiden vaihdon kehitys koko osakekannasta
osakkeiden lukumäärä	131 052	135 678		213 716 109 845 310 583
% A-sarjan osakkeista	2,4	2,5	3,9	2,0	5,7
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1000 kpl	10.715	10.720	10.737	10.737	10.737

Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.

*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto-% (ROE)	(Tilikauden tulos) x 100
	Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	(Voitto ennen veroja + rahoituskulut) x 100
	Oma pääoma + korolliset velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste-%	Oma pääoma x 100
	Taseen loppusumma – saadut ennakot (=tilausvastuu)
Tulos/osake	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos
	Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lkm
Oma pääoma/osake	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden osakeantioikaistu lkm 31.12.
Osinko/tulos, %	(Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100
	Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto-%	(Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100
	Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.
	Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo	Osakkeiden lkm x tilikauden päätöskurssi

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS (1000 eur)

	2011	2010
	1.1. -31.12.2011	1.1. -31.12.2010
LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut	3 944 1 472 3 740 1 115 3 000	3 418 1 251 4 055 1 038 2 793
LIIKEVOITTO	-2 439	-3 217
Rahoitustuotot Rahoituskulut	10 285 -1 801	11 618 -1 573
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA VEROJA	6 046	6 828
Satunnaiset tuotot	2 850	3 950
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA	8 896	10 778
Tilinpäätössiirrot	291	358
Tuloverot	-26	-39
TILIKAUDEN VOITTO	9 160	11 097

Emoyhtiön tase, FAS (1000 eur)

	2011	2010
Vastaavaa	31.12.2011	31.12.2010
PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Osuudet saman konsenin yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ	911 10 492 57 445 512 20 005 89 364	560 8 138 57 031 512 23 511 89 752
VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ	3 871 3 355 1 234 8 459	3 413 1 921 2 094 7 428
Vastaavaa yhteensä	97 823	97 180
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA Osakepääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	2 257 269 25 140 9 160 36 826	2 257 269 25 856 11 097 39 479
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	839	1 130
PAKOLLISET VARAUKSET	15	17
VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	25 840 34 302 60 142	16 532 40 021 56 554
Vastattavaa yhteensä	97 823	97 180

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS (1000 eur)

	2011	2010
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	4 000	3 321
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	1 466	1 230
Maksut liiketoiminnan kuluista	-6 741	-6 182
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-1 275	-1 631
Maksetut korot ja maksut muista
liiketoiminnan rahoituskuluista	-1 811	-1 621
Saadut korot liiketoiminnasta	243	117
Saadut osingot liiketoiminnasta	12 447	8 270
Maksetut välittömät verot	-161	-10
Rahavirta ennen satunnaisia eriä	9 443	5 125
Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto)	2 850	3 950
Liiketoiminnan rahavirta (A)	12 293	9 075
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-3 848	-459
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	24	58
Investoinnit muihin sijoituksiin	-570	-203
Luovutustulot muista sijoituksista	384	459
Lainasaamisten takaisinmaksut		44
Ostetutut tytäryhtiöosakkeet	-399	-401
Saadut osingot investoinneista	1 648	1 146
Investointien rahavirta (B)	-2 761	644
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta		-322
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	-1 906	-965
Lyhytaikaisten lainojen nostot	10 066	0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-22 533	5 601
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	16 840	-3 067
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-12 859	-10 715
Rahoituksen rahavirta (C)	-10 392	-9 468
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys+/vähennys -	-860	251
Rahavarat tilikauden alussa	2 094	1 843
Rahavarat tilikauden lopussa	1 234	2 094

1. Arvostusperiaatteet

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Konsernissa osassa käyttöomaisuudesta hankintamenoon ja kertyneisiin poistoihin sisältyvät vain ne hankintamenot, joita ei ole vielä poistettu kokonaan.

Suunnitelman mukaiset pitoajat ovat:
ATK-ohjelmat	5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	10 vuotta
Rakennukset	30 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet	10 vuotta
Rakennusten perusparannukset	10 vuotta
Rakennelmat ja muut rakennukset	10 vuotta
Muut koneet ja kalusto	4 - 5 vuotta

Vaihto-omaisuus ja sijoitukset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.

Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä.

Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja verovelkaan.

	2011	2010
2. Liikevaihto toimialoittain (1000 eur) Hallintopalvelut Muu myynti Yhteensä	1.1.-31.12.2011 3 674 270 3 944	1.1.-31.12.2010 3 191 227 3 418
3. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä (1000 eur) Vuokratuotot Liiketoiminnan muut tuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Avustus Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	1.1.-31.12.2011 1 459 6 6 0 1 472	1.1.-31.12.2010 1 191 9 21 30 1 251
4. Henkilöstö keskimäärin tilikaudella
Toimihenkilöitä Työntekijöitä Yhteensä	55 6 61	54 7 61
5. Henkilöstökulut (1000 eur) Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut	1.1.-31.12.2011 3 206 409 125 3 740	1.1.-31.12.2010 3 479 448 128 4 055

Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta ja eräiden muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 - 65 vuotta.

6. Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut	2011	2010
(1000 eur) Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen Hallituksen jäsenet Yhteensä	1.1.-31.12.2011 307 189 495	1.1.-31.12.2010 419 192 611
7. Rahoitustuotot ja -kulut
(1000 eur) Rahoitustuotot Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Tuotot osuuksista	1.1.-31.12.2011 12 353 95 12 447	1.1.-31.12.2010 8 189 81 8 270
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä	1 648 1 648	1 146 1 146
Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä Muut korko-ja rahoitustuotot omistusyhteysyrityksiltä Muut korko- ja rahoitustuotot muilta Muut rahoitustuotot yhteensä	98 50 200 348	75 384 459
Realisoitumattomat voitot käypään arvoon arvostuksesta		1 743
Rahoitustuotot yhteensä	14 444	11 618
Rahoituskulut Muut korko- ja rahoituskulut konserniyrityksille Muut korko- ja rahoituskulut muille Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä Realisoitumattomat tappiot käypään arvoon arvostuksesta	1.1.-31.12.2011 -180 -1 620 -1 801 -4 158	1.1.-31.12.2010 -83 -1 490 -1 573
Rahoituskulut yhteensä	-5 959	-1 573
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	8 485	10 045

72 Vuosikertomus 2011

8. Aineettomat hyödykkeet

		Muut
	Aineettomat	pitkävaikutteiset
Aineettomat hyödykkeet 2011	oikeudet	menot	Yhteensä
(1000 eur)
Hankintameno 1.1.	1 088	348	1 435
Lisäykset	273	212	484
Vähennykset	-156	-82	-238
Hankintameno 31.12.	1 205	477	1 682
Kertyneet poistot 1.1.	-735	-140	-875
Tilikauden poisto	-92	-39	-130
Vähennysten kertyneet poistot	153	82	235
Kertyneet poistot 31.12.	-674	-97	-771
Kirjanpitoarvo 31.12.	531	380	911

		Muut
	Aineettomat	pitkävaikutteiset
Aineettomat hyödykkeet 2010	oikeudet	menot	Yhteensä
(1000 eur)
Hankintameno 1.1.	948	297	1 245
Lisäykset	140	50	190
Hankintameno 31.12.	1 088	348	1 435
Kertyneet poistot 1.1.	-678	-129	-808
Tilikauden poisto	-57	-11	-68
Kertyneet poistot 31.12.	-735	-140	-875
Kirjanpitoarvo 31.12.	353	207	560

9. Aineelliset hyödykkeet

		Rakennukset ja	Koneet	Muut aineelliset
Aineelliset hyödykkeet 2011	Maa-alueet	rakennelmat	ja kalusto	hyödykkeet	Yhteensä
(1000 eur)
Hankintameno 1.1.	1 451	18 598	4 694	385	25 128
Lisäykset		2 950	411	3	3 363
Siirrot erien välillä			-2		-2
Vähennykset		-178	-2 866		-3 045
Hankintameno 31.12.	1 451	21 370	2 236	388	25 445
Kertyneet poistot 1.1.		-12 975	-4 015		-16 990
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		178	2 844		3 022
Tilikauden poisto		-675	-310		-985
Kertyneet poistot 31.12.		-13 472	-1 482		-14 954
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 451	7 898	755	388	10 492

		Rakennukset ja	Koneet	Muut aineelliset
Aineelliset hyödykkeet 2010	Maa-alueet	rakennelmat	ja kalusto	hyödykkeet	Yhteensä
(1000 eur)
Hankintameno 1.1.	1 451	18 598	4 577	382	25 008
Lisäykset			265	4	269
Vähennykset			-149		-149
Hankintameno 31.12.	1 451	18 598	4 694	385	25 128
Kertyneet poistot 1.1.		-12 331	-3 798		-16 129
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot			109		109
Tilikauden poisto		-644	-327		-971
Kertyneet poistot 31.12.		-12 975	-4 015		-16 990
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 451	5 623	678	385	8 138

10. Sijoitukset

	Saman konsernin	Osuudet osakkuus-	Muut osakkeet	Yhteensä
Sijoitukset 2011 (1000 eur)	yrityksissä	yhtiöissä	ja osuudet
Hankintameno 1.1.	57 031	512	23 511	81 054
Lisäykset	415	0	938	1 353
Vähennykset			-288	-288
Arvonalentumiset			-4 157	-4 157
Hankintameno 31.12.	57 445	512	20 005	77 962
Kirjanpitoarvo 31.12.	57 445	512	20 005	77 962
	Saman	Osuudet	Muut
Sijoitukset 2010	konsernin yrityksissä	osakkuus- yhtiöissä	osakkeet ja osuudet	Yhteensä
(1000 eur)
Hankintameno 1.1.	56 542	512	21 698	78 752
Lisäykset	489	0	203	692
Vähennykset	0		-133	-133
Arvonkorotukset			1 743	1 743
Hankintameno 31.12.	57 031	512	23 511	81 054

	2011	2010
11. Konserniosakkeet
Iisalmen Sanomat Oy, Iisalmi Sisä-Suomen Viestintä Oy, Jyväskylä Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21, Kuopio Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213, Nilsiä Pikkukaupunkilainen Oy, Äänekoski Lehtisepät Oy, Jyväskylä Maakunnan Sanomat Oy, Jyväskylä Savon Jakelu Oy, Kuopio Mediasepät Oy, Jyväskylä Savon Sanomat Oy, Kuopio Suur-Jyväskylän Lehti Oy, Jyväskylä Warkauden Lehti Oy, Varkaus Viikkosavo Oy, Kuopio YS-Painos Oy, Iisalmi Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, Jyväskylä Tietoykkönen Oy, Jyväskylä Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy, Jyväskylä Luoteisen Keski-Suomen Viestintä Oy, Saarijärvi Tavukatti Oy, Jyväskylä FM Quality Oy,Lahti	100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0	100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
12. Osakkuusyritykset
Väli-Suomen Media Oy, Jyväskylä Arena Partners Oy, Kuopio Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylä Jyväskylän Jakelut Oy, Jyväskylä	40,00 37,86 23,89 50,00	40,00 37,86 23,89 50,00
13. Pörssiosakkeet
(1000 eur) Kirjanpitoarvo Markkina-arvo	16 932 17 122	20 507 22 769
14. Pitkäaikaiset saamiset
(1000 eur) Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muilta Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	3 870 11 3 881	3 400 0 13 3 413
14. Lyhytaikaiset saamiset
(1000 eur) Myyntisaamiset	17	14
Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä	68 3 118 20 3 206	118 1 682 23 1 822
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Myyntisaamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä yhteensä	1 1	11 11
Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	65 55 3 345	17 58 1 921

15. Siirtosaamisten olennaiset erät	2011	2010
(1000 eur) Henkilöstökulujaksotukset Työterveysmenojen korvausjaksotus Muut Yhteensä	12 43 55	17 18 23 58

16. Rahavarat

Rahavaroihin sisältyy 894 tuhatta euroa (1690 tuhatta euroa vuonna 2010) sulkutilillä olevia varoja.

17. Oman pääoman muutos

	Osake-	Muut
Oman pääoman muutos 2011	pääoma	rahastot	Voittovarat	Yhteensä
(1000 eur)
OMA PÄÄOMA 1.1.	2 257	269	37 276	39 802
Omien osakkeiden hankinta			-323	-323
Osingonjako			-12 859	-12 859
Osakkeiden ja osinkojen palautuminen yhtiölle			791	791
Oikaisu aikaisemmalta tilikaudelta			254	254
Tilikauden voitto			9 160	9 160
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2011	2 257	269	34 300	36 826

	Osake-	Muut
Oman pääoman muutos 2010	pääoma	rahastot	Voittovarat	Yhteensä
(1000 eur)
OMA PÄÄOMA 1.1.	2 257	269	36 855	39 381
Omien osakkeiden hankinta			-323	-323
Osingonjako			-10 715	-10 715
Oikaisu aikaisemmalta tilikaudelta			39	39
Tilikauden voitto			11 097	11 097
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2010	2 257	269	36 953	39 479

18. Voitonjakokelpoiset varat	2011	2010
(1000 eur) Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto/tappio Voitonjakokelpoiset varat	25 140 9 160 34 300	25 856 11 097 36 953
19. Pääomalainat
(1000 eur) Pääomalainat, korollinen Pääomavelat	16 840 16 840	15 000 15 000

Pääomalainan korkojen ja lainapääoman takaisinmaksuun sovelletaan OYL:n 5 luvun säännöksiä.

Lainalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 3.6. (koronmaksupäivä) 6,7 % kiinteää vuotuista korkoa.

Mahdollisesti maksamatta jäänyt korko jää yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa määrä, joka on 2 prosenttiyksikköä yli lainalle maksettavan normaalin koron. Pääomalainan korko on kirjattu tuloslaskelmaan korkokuluihin. Lainan pääoma maksetaan takaisin kokonaisuudessaan laina-ajan päätyttyä 3.6.2016, jos OYL:n säännökset sen sallii. Yhtiöllä on oikeus maksaa laina takaisin yhtenä eränä 3.6.2014 tai 3.6.2015, jos OYL:n säännökset sen sallii.

20. Pakolliset varaukset	2011	2010
(1000 eur) Eläkevaraukset Pakolliset varaukset	15 15	17 17
21. Poistot ja arvonalentumiset
(1000 eur) Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä	92 39 674 311 1 115	57 11 644 327 1 038
Poistoeron muutos: Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneista ja kalustosta Yhteensä	7 284 291	-19 344 33 358
22. Tilinpäätössiirtojen kertymä
(1000 eur) Poistoero Tilinpäätössiirrot yhteensä	839 839	1 130 1 130
23. Pitkäaikainen vieras pääoma
(1000 eur) Pitkäaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta Velat konserniyrityksille	9 000	11 532 5 000
Pääomalaina Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	16 840 25 840	16 532
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä	1 000 1 000	3 000 3 000
24. Laskennalliset verovelat ja -saamiset
(1000 eur) Poistoeroa vastaavat verovelat	218	294

25. Lyhytaikainen vieras pääoma	2011	2010
(1000 eur) Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat Muut velat Yhteensä	2 532 386 2 342 1 277 6 537	3 067 316 3 267 16 276 22 926
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: Ostovelat Siirtovelat Muut velat Yhteensä	112 3 27 650 27 765	24 21 17 050 17 095
Velat omistusyhteysyrityksille: Ostovelat Yhteensä	0 0
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	34 302	40 021
26. Siirtovelkojen olennaiset erät
(1000 eur) Jaksotetut henkilöstökulut Jaksotetut korkokulut Osakehuutokauppavelka Muut siirtovelat Yhteensä	737 720 857 28 2 342	794 717 1 623 133 3 267
27. Pantit, vastuut, takaukset (1000 eur) Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin tai yrityskiinnityksiä Rahalaitos- ja eläkelainat Takaukset osakkuusyhtiön puolesta Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset	11 532 2 769 14 627 30 068	14 599 2 460 14 627 30 068
28. Leasingvastuut
(1000 eur) Seuraavan vuoden maksut Sitä seuraavien vuosien maksut	47 48	37 75

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Nilsiässä 22. päivänä helmikuuta 2012

Hallitus

Antero Vesterinen, puheenjohtaja Mikko Paananen, varapuheenjohtaja Leena Hautsalo Simo Kutinlahti Kalle Kautto Pekka Haltia Jaakko Kurikka

Toimitusjohtaja

Vesa-Pekka Kangaskorpi

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Nilsiässä 22. päivänä helmikuuta 2012

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Jarmo Lohi KHT

Tilintarkastuskertomus Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Keskisuomalainen Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Nilsiässä, 22. helmikuuta 2012

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Jarmo Lohi KHT

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Tämä on Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n tarkoittama erillinen selvitys Keskisuomalainen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, johon on viitattu hallituksen toimintakertomuksessa vuodelta 2011 ja joka on käsitelty yhtiön hallituksen kokouksessa 22.2.2012.

Konsernirakenne

Keskisuomalainen Oyj on Helsingin Pörssissä noteerattu viestintäyhtymä, joka harjoittaa viestintää Keski-Suomessa ja Itä-Suomessa. Yhtiön kotipaikka on Jyväskylä.

Yhtiön päätoimialana on sanomalehtien ja verkkolehtien kustantaminen, sanomalehtien ja muiden painotuotteiden painaminen ja jakelu sekä sähköinen liiketoiminta.

Hallinnointikoodi

Keskisuomalainen Oyj noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen 15.6.2010 antamaa ja 1.10.2010 voimaan tullutta suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista (www.cgfinland.fi) jäljellä esitetyin poikkeuksin, sekä toimialoja valvovien viranomaisten määräyksiä ja ohjeita.

Yhtiön hallinnointikoodi on nähtävillä yhtiön kotisivuilla www.keskisuomalainen.com kohdassa Sijoittajatieto. Sen tavoitteena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on käsitellyt selvityksen.

• Hyvän hallinnointikoodin keskeisiä ominaisuuksia ovat:
• omistajien oikeuksien sekä heidän tasapuolisen kohtelunsa turvaaminen.
• hallintoelinten vastuu yhtiön johtamisesta ammattitaitoisesti sekä vastuullisesti.
• yhtiön taloudellisesta ja muusta toiminnasta annettavan tiedon asianmukaisuus ja läpinäkyvyys.
• eri sidosryhmien etujen huomioon ottaminen.

Keskisuomalainen Oyj:n hallinnointikoodi edellyttää, että yrityksen strategiset tavoitteet ovat selkeät ja ne on viestitetty henkilöstölle, joka sitoutuu niihin.

• päätäntävalta ja vastuut on selkeästi määritelty koko konsernissa.
• hallitus on ammattitaitoinen ja toimivasta johdosta riippumaton.
• hallitus ja toimiva johto tietävät valvontavastuunsa.
• yrityksessä ymmärretään sisäisen ja ulkoisen valvonnan merkitys ja rooli.
• palkitsemisjärjestelmät tukevat yhtiön strategisia tavoitteita ja ovat osa johtamisjärjestelmää.
• yhtiön hallintokulttuuri on avoin ja läpinäkyvä.
• konsernilla on vahvistetut missio, visio ja arvot.

Hallitus

Keskisuomalainen Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) yhtiökokouksen osakkeenomistajien keskuudesta valitsemaa jäsentä. Yhtiön hallitukseen valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys. Hallituksen jäsenet valitaan siten, että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja omistajien näkökulmaa ja hallitukseen kuuluu molempia sukupuolia.

Hallituksen toiminnassa noudatetaan yhtiöjärjestyksen määräyksiä, voimassa olevaa Suomen lainsäädäntöä, osakeyhtiölakia ja arvopaperilakia. Samoin noudatetaan arvopaperipörssin antamia ohjeita.

Yhtiön hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen.

Hallituksen tehtäviin kuuluvat mm:

• vahvistaa yhtiön strategian ja seuraa jatkuvasti sen ajankohtaisuutta
• määrittelee yhtiön osinkopolitiikan
• hyväksyy strategian pohjalta vuosittaisen toimintasuunnitelman ja budjetin sekä valvoo niiden toteutumista
• hyväksyy vuosittaiset investointiperiaatteet sekä päättää suurista ja merkittävistä investoinneista, yrityskaupoista ja omaisuuden myynnistä
• vahvistaa toimitusjohtajan esityksestä konsernin organisaatiorakenteen
• nimittää ja erottaa tehtävistään toimitusjohtajan, päätoimittajat ja määrää heidän tehtävänsä sekä päättää heidän työehdoistaan ja palkitsemisjärjestelmistään sekä vahvistaa yhtiön julkaisujen toimituksellisen linjan
• asettaa vuosittain toimitusjohtajalle henkilökohtaiset tavoitteet ja arvioi niiden toteutumista
• päättää yhtiössä käytössä olevista palkitsemisperiaatteista
• käsittelee ja hyväksyy osavuosikatsaukset, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
• käsittelee muut asiat, jotka hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja ovat esittäneet otettaviksi kokousten esityslistalle. Myös hallituksen jäsenillä on oikeus saattaa haluamansa asia hallituksen käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä puheenjohtajalle.

Emoyhtiön hallitus nimeää tytäryhtiöiden hallitukset.

Hallitus vahvistaa vuosittain itselleen kokousaikataulunsa. Vuoden 2011 aikana hallitus kokoontui 16 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 95,3 %.

Hallitus on suorittanut toiminnastaan itsearvioinnin.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.

Poikkeaminen suosituksesta 10

Hallituksen jäsenet on valittava vuodeksi kerrallaan. Selitys: Yhtiön liiketoiminnan luonne edellyttää hallituksen jäseniltä yhtä vuotta pitkäaikaisempaa perehtymistä ja sitoutumista toimintaan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa kolme jäsentä.

Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.

Poikkeaminen suosituksesta 11

Hallituksen jäsenehdokkaita ei ilmoiteta yhtiökokouskutsussa, koska hallitus valmistellessaan yhtiökokousta käy keskustelua mahdollisista uusista jäsenistä, mutta jättää esityksen teon yhtiökokoukselle.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus suorittaa hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin kerran vuodessa. Tämän hetkisen arvioinnin perusteella ovat kaikki muut hallituksen jäsenet paitsi toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi yhtiöstä ja listayhtiöiden hallinnointikoodisuosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia. Vesa-Pekka Kangaskorvella on työsuhde yhtiöön.

Nykyisessä 29.4.2011 yhtiökokouksen valitsemassa hallituksessa on kahdeksan jäsentä.

(Hallituksen jäsenet esitellään vuosikertomuksessa ja yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.keskisuomalainen.com.)

Hallituksen valiokunnat

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle. Yhtiöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa, vaan koko hallitus osallistuu yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyyn. Yhtiöllä ei ole erillistä nimitysvaliokuntaa.

Palkitsemisvaliokunta

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella johdon ja henkilöstön palkkaus- ja palkitsemisperiaatteet. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja Antero Vesterinen sekä hallituksen varapuheenjohtaja Mikko Paananen ja hallituksen jäsen Leena Hautsalo. Toimitusjohtaja toimii esittelijänä. Valiokunta kokoontui vuonna 2011 kerran ja kaikki osallistuivat kokoukseen.

Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja muu konsernin johto

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa koko konsernin toiminnasta konsernin hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden, budjettien ja yleisperiaatteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antaminen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on apunaan konsernin johtoryhmä, jonka hallitus nimeää.

Toimitusjohtaja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Hän voi halutessaan kutsua myös muita yhtiön johtoon kuuluvia henkilöitä hallituksen kokouksiin esittelemään omaan asiantuntijatehtäväänsä kuuluvia asioita.

Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana on KTM Vesa-Pekka Kangaskorpi (syntynyt 1963). Toimitusjohtajan sijaisena toimii Keskisuomalainen Oyj:n talousjohtaja, KTM, Heikki Linnavirta (syntynyt 1965).

Johtoryhmä

Konsernin johtoryhmän keskeiset tehtävät ovat:

• konsernin strategiatyön valmistelu ja jalkauttaminen
• liiketoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen
• jatkuva liiketoiminnan seuranta ja toiminnan ohjaus
• asiakaslähtöisen tuotekehityksen edistäminen sekä asiakastyytyväisyyden ja tuloksien seuranta
• liiketoimintasuunnitelmat, budjetoinnit, investoinnit, koulutussuunnitelmat konsernin vuosikellon mukaan. • konsernin henkilöstön osaamisen ja
• työtyytyväisyyden kehittäminen • sisäinen viestintä
• johtaminen omalla esimerkillä
• konsernihallituksen asioiden valmistelu

Jäsenet

Liiketoiminta-alueista ja merkittävimmistä tulosyksiköistä vastaavat johtajat.

• Toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi
• Talousjohtaja Heikki Linnavirta
• Päätoimittaja-toimitusjohtaja Pekka Mervola, Sanomalehti Keskisuomalainen Oy
• Päätoimittaja-toimitusjohtaja Jari Tourunen, Savon Sanomat Oy
• Toimitusjohtaja Erkki Summanen, Lehtisepät Oy, Mediasepät Oy
• Toimitusjohtaja Osmo Kurki, Maakunnan Sanomat Oy, Liiketoimintajohtaja Iisalmen Sanomat Oy ja Warkauden Lehti Oy
• Toimitusjohtaja Tapani Markkanen, kaupunkilehdet

Konsernin johtoryhmän assistenttina toimii Anneli Siimes. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten henkilö- ja omistustiedot esitellään yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www. keskisuomalainen.com kohdassa sijoittajatieto.

Tytäryhtiöiden ja tulosyksiköiden johto ja hallinnointi

Emoyhtiön yhtiökokouksesta, hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmistä todettu pätee myös soveltuvin osin tytäryhtiöissä ja tulosyksiköissä.

Palkat ja palkkiot

Hallituksen jäsenten palkkiot

Yhtiökokous päätti kokouksessaan 29.4.2011

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkkioiksi vuodelle 2011: Puheenjohtajan palkkio on 3000 € kuukaudessa ja kokouspalkkio 500 € kokoukselta. Varapuheenjohtajan palkkio on 1600 € kuukaudessa ja kokouspalkkio on 350 € kokoukselta. Jäsenen palkkio on 1200 € kuukaudessa ja kokouspalkkio on 350 € kokoukselta.

Hallitukselle maksetut palkkiot vuonna 2011

	2011	2010
Antero Vesterinen	44	43
Simo Kutinlahti	20	23
Pekka Haltia	20	21
Leena Hautsalo	21	21
Kalle Kautto	20	20
Jaakko Kurikka	19	20
Mikko Paananen	25	24
Vesa-Pekka Kangaskorpi	21	21

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2011 kuukausi- ja kokouspalkkioita yhteensä 189 tuhatta euroa.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitseminen

Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajalle on maksettu vuonna 2011 palkkaa ja luontaisetuja 307 te. Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin. Toimitusjohtajalla on oikeus maksimissaan 6 kuukauden tulospalkkioon.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika yhtiön puolelta on 6 kuukautta ja irtisanoutumisaika samoin 6 kuukautta. Toimitusjohtajasopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä eikä irtisanomiskorvauksia. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.

Muille johtoryhmän jäsenille maksettujen palkkojen, palkkioiden ja luontoisetujen yhteismäärä oli 1.015 te. Toimitusjohtajan ja hänen suorien alaistensa palkoista ja palkitsemisjärjestelmästä päättää Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta.

Konsernin tulospalkkiojärjestelmä

Konsernissa on tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet hallitus määrittelee vuosittain. Yhtiössä ei ole käytössä kannustejärjestelmää, jossa yhtiö antaa johdolle omia osakkeita.

Sisäpiirihallinto

Keskisuomalainen Oyj noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta. Keskisuomalainen Oyj:n julkiseen sisäpiirirekisteriin luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsenet, tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä sellainen toimihenkilö, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta. Lisäksi yrityksellä on käytössä yrityskohtainen sisäpiirirekisteri. Tilapäisesti tai hankekohtaisesti sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden sisäpiirirekistereiden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.

Sisäpiirirekisteriin kuuluvat eivät saa käydä kauppaa Keskisuomalainen Oyj:n osakkeilla 14 vuorokautta ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen julkistamista.

Sisäpiiriläiset ovat velvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriin merkittyihin tietoihin tulevista muutoksista viipymättä Keskisuomalainen Oyj:n sisäpiirirekisteristä vastaavalle. Keskisuomalainen Oyj:n internet – sivuilla on luettelo sisäpiiriläisistä ja heidän omistustiedoistaan.

Riskien hallinta

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Sisäisen valvonnan yleiskuvaus

Keskisuomalainen Oyj:n sisäisen valvonnan tavoitteena on varmentaa, että konsernin toiminta on tuloksellista, tehokasta ja sääntöjenmukaista sekä se, että liiketoimintojen riskienhallinta on asianmukaista ja taloudellinen raportointi luotettavaa. Keskeisiä sisäisen valvonnan periaatteita ovat valvontaympäristön määrittely (mm. toimintaohjeet ja -valtuudet), riskienhallinta, esimiesten suorittamat käytännön valvontatoimenpiteet, tiedottaminen ja koulutus sekä sisäisen valvonnan toimivuuden jatkuva seuranta.

Keskisuomalainen Oyj:ssä ei liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, vaan sen tehtävät sisältyvät Keskisuomalainen Oyj:n liiketoimintaorganisaation tehtäviin. Havaintoihin ja poikkeamiin reagoidaan viipymättä.

Sisäisen valvonnan viitekehys

Sisäistä valvontaa suoritetaan kautta koko konsernin organisaation. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat osaltaan oman liiketoimintayksikkönsä sisäisen valvonnan toimeenpanosta.

Sisäinen valvonta perustuu hallituksen vahvistamien konsernin ja tytäryhtiöiden toiminta- ja hankinta- yms. ohjeiden noudattamisen seurantaan. Riittävän tarkoilla toimintaohjeilla pyritään jo ennakoiden estämään riskit ja mahdolliset väärinkäytökset. Olennainen huomio kiinnitetään myös konsernin voimavarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Konsernin hallitus seuraa talousraportointia säännöllisesti kuukausittain kokouksissaan. Lisäksi kaikki ulkoiset julkistettavat talousraportit käsitellään hallituksessa ennen julkaisua. Taloudelliseen valvontaympäristöön liittyen toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle ja hallitus keskustelee asiaan liittyen tarvittaessa myös tilintarkastajien kanssa.

Riskienhallinnan yleiskuvaus

Riskienhallinta on olennainen osa konsernin sisäistä valvontaa. Keskisuomalainen Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan avulla johdetaan ja kehitetään liiketoimintaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia ja niihin reagointia ja raportointia osana tuloksellista liiketoimintaa. Keskisuomalainen Oyj pyrkii toiminnassaan hyödyntämään liiketoiminnan mahdollisuudet sekä karttamaan tarpeetonta tai liiallista riskinottoa.

Konsernin riskienhallinta ja markkinamuutosten ennakointi on Keskisuomalainen–konsernin johdon jokapäiväistä työtä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja vahvistaa konsernin strategian, jonka yhteydessä kartoitetaan vuosittain myös liiketoiminta- ja muuhun toimintaympäristöön liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut konsernin ja tytäryhtiöiden toiminta- ja hankintaohjeet, jotka ovat myös liiketoiminnan riskien hallinnan välineitä.

Konsernin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä sisältää mm. vuosittaisen strategiaprosessin, toimintasuunnitelmat ja seurannan sekä riskikartoitukset.

Riskienhallinnan järjestämisen pääperiaatteet

Emoyhtiön hallitus vastaa viimekädessä konsernin riskienhallinnasta ja liiketoimintojen sisäisestä valvonnasta. Operatiivisella tasolla toimiva johto emo- ja tytäryhtiöissä huolehtii riittävän kattavan ja ajantasaisen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä.

Konsernin riskienhallinta tukee pyrkimyksiä saavuttaa päätetyt tavoitteet välttäen ei-toivottuja operatiivisia ja taloudellisia yllätyksiä. Tämän ohella riskienhallinnassa pyritään myös tunnistamaan ja käyttämään hyväksi liiketoiminnassa esiin tulevat mahdollisuudet.

Riskienhallinnassa pyritään ennakoivaan toimintatapaan, kokonaisvaltaisuuteen sekä liiketoimintastrategialähtöisyyteen. Tässä toimintamallissa konsernin hallituksella ja liiketoimintojen johdolla on keskeinen rooli.

Riskienhallintaprosessin pääpiirteet ja yhteys sisäiseen valvontaan

Strategisten sekä rahoitukseen ja raportointiin liittyvien riskien hallinta on keskitetty konsernitasolle. Konsernijohto seuraa aktiivisesti liiketoimintaympäristön muutoksia sekä arvioi, suunnittelee ja koordinoi konsernin rahoitukseen ja pääomanhuoltoon liittyviä asioita.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä riskienhallinta sisältää mm. toteutuneet tulosraportit ja muut tunnusluvut. Talousennusteprosessi perustuu koko vuoden näkymien ja tuloksen arviointiin kautta koko konsernin toiminta-alueen sekä markkinatoimijoilta saatavan numeerisen tiedon ja historiallisen tiedon analysointiin. Näiden pohjalta eri yksiköiden vetäjät ja konsernin johto muodostavat näkemyksen yleisen taloudellisen tilanteen, alueellisten tekijöiden ja markkinoiden kehityksestä sekä niiden vaikutuksesta eri yksiköihin ja sitä kautta koko konserniin. Taloudellinen ennuste päivitetään jokaiseen hallituksen kokoukseen.

Konsernitason controller-toiminto tekee säännöllistä laadunvarmistustyötä analysoimalla talousraportit ja -ennusteet ennen jakelua. Konsernin taloudellista kehitystä ja riskejä seurataan kuukausittain hallituksessa ja johtoryhmissä. Lisäksi konsernin hallitus käsittelee riskit säännöllisesti vuosi- ja osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä.

Konsernin operatiivisia riskejä ovat mm. tuotantolaitoksiin ja tuotantoon liittyvät riskit, henkilöstöriskit ja tietoturvariskit.

Tuotannolliset riskit konserni pyrkii minimoimaan selkeällä prosessien dokumentoinnilla, niiden automatisoinnilla, laatujärjestelmillä sekä selkeillä päätöksenteon ja valvonnan menettelytavoilla. Konsernissa tehdään säännöllistä toimintaprosessien kehittämistä. Siinä tunnistetaan yksiköittäin tärkeimmät kehityskohteet sekä yhtenäistetään ja selkeytetään koko konsernin toimintaa.

Omaisuusvahinkoihin ja liiketoiminnan keskeytymiseen on varauduttu vakuutuksin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan säännöllisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Henkilöriskien toteutumista Keskisuomalaisessa ehkäistään varahenkilöjärjestelmällä ja tehtävien kierrättämisellä sekä huolehtimalla hyvästä työilmapiiristä. Tietoturvariskien hallinta ja valvonta on keskitetty konsernin tietohallinnolle ja sitä kehitetään tietoturva-asiantuntijoiden antamien suositusten perusteella.

Merkittävimmät tunnistetut riskialueet huomioidaan myös sisäisen valvonnan suunnitelmissa. Tällä varmistetaan niiden systemaattinen seuranta ja riittävä ennakointi mahdollisiin ongelmiin.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan Keskisuomalainen Oyj:ssä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Myös konsernin tilintarkastus seuraa konsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa osana tarkastustyötään. Lisäksi erityistoimeksiannoilla voidaan tarvittavassa laajuudessa kiinnittää tiettyihin havaintoihin tarkempaa huomiota.

Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous valitsi varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jarmo Lohi.

Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2011 tilintarkastuksesta 58.565 euroa ja muista palveluista 18.874 euroa.

Tiedottaminen

Keskisuomalainen-konsernin ulkoisesta tiedottamisesta vastaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja. Talousosasto vastaa sijoittajainformaatiosta verkossa.

Yhtiö antaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisenä kertomuksena.

Selvitys yhtiön hallinnointi- ja ohjauskoodista löytyy yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.keskisuomalainen.com kohdasta sijoittajatieto.

Antero Vesterinen, s. 1949, ylioppilas, maanviljelijä

• Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1991-, varapuheenjohtaja 2006- 2010, puheenjohtaja 2010-
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2006-2010, puheenjohtaja 2010-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2006-2010, puheenjohtaja 2010-
• Savon Mediat Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2006-2007
• Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola, hallintoneuvoston jäsen 2011-
• Iisalmen Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2004-2007
• Hevosurheilu-lehti, hallituksen varapuheenjohtaja 1991-2011, puheenjohtaja 2011-.
• Keski-Suomen Ravirata Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 1996-2007, jäsen 2007-2008
• Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto, puheenjohtaja 1993-1999
• Suomen Hippoksen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 1994-1999
• Suomen Hippoksen valtuuskunnan puheenjohtaja 1988-1989
• Keski-Suomen hevosjalostusliiton puheenjohtaja 1984-1997

Työtehtävät: Maanviljelijä

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2011: A-osake 15 468 kpl

K-osake 19 752 kpl Pääomalainaa 50 000 €

Mikko Paananen, s. 1963, varatuomari, johtaja

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2001-2010, varapuheenjohtaja 2010-

• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2006-2010, varapuheenjohtaja 2010-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2006-2010, varapuheenjohtaja 2010-
• Kaisanet Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2011-
• Puhelinosuuskunta IPY, hallituksen jäsen 2009-, hallituksen puheenjohtaja 2009-2011, jäsen 2011-
• Iisalmen Puhelin Oy, hallituksen puheenjohtaja 2009-2011
• IsCom Oy, hallituksen jäsen 2009-
• Finnet-liiton valtuuskunta, jäsen 2011-
• Työtehtävät:
• Olvi Oyj, johtaja 2009-
• Ponsse Oyj:n talousjohtaja 2002-2009, toimitusjohtajan sijainen 2004-2008
• Osuuspankkiryhmä: asiantuntija- ja johtotehtävät 1989-2002

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2011: A-osake 8 280 kpl K-osake 12 280 kpl

Pääomalainaa 50 000 €

Pekka Haltia, s. 1959, insinööri, avainasiakaspäällikkö

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2009-

• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2009-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2009-
• Mainostoimisto Mediataivas Oy, hallituksen jäsen 2000-
• Työtehtävät
• Staples Finland Oy, avainasiakaspäällikkö 1986-
• Suomen Puhallintehdas, suunnittelija 1982-1986
• Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2011: A-osake 18 094 kpl K-osake 56 244 kpl

Pääomalainaa 500 000 €

Leena Hautsalo, s. 1969, FM, toimitusjohtaja

• Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2000-
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2006-
• Jyväskylän Kesä –festivaalin hallituksen jäsen 2007-
• Viitasaaren Seudun lukijatoimikunnan jäsen 2000-2006, puheenjohtaja 2007-
• ProvinsSoimaan –hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja 2002-2005
• Cupooli-hankkeen ohjausryhmän jäsen 2005-2007
• Työtehtävät • Toimitusjohtaja, Wiisuri Oy, 2007-
• Toiminnanjohtaja, Musiikin aika -kansainvälinen nykymusiikkifestivaali 2001-2007
• Opettaja, 1988-2001

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2011 ; A-osake 400 kpl

K-osake 400 kpl

Kalle Kautto, s. 1971, DI, MMM, toimitusjohtaja

• Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2006-
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2006-
• Viitasaaren kaupunki, kaupunginvaltuutettu 2009-2011
• Viitasaaren Lämpö Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2009-
• Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2009-2011
• Viitasaaren Reserviupseerien hallituksen jäsen 2006
• Työtehtävät:
• Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy, toimitusjohtaja 2011-
• Tuotantoteknologian tuntiopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2009-2011
• Maatalousyrittäjä 2007-
• Projektitutkija/tuntiopettaja, Helsingin Yliopisto, Maataloustegnologian laitos, 1998-2006 Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2011: A-osake 11 988 kpl

K-osake 20 558 kpl Pääomalainaa 40 000 €

Jaakko Kurikka, s. 1971, DI, toimitusjohtaja

• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2006
• North Star Timber Oy, hallituksen jäsen 2009-
• Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjyyden valiokunta 2008-
• Kurikka Timber, hallituksen puheenjohtaja 2001-
• Alfa-Kodikas Talot Oy, hallituksen puheenjohtaja 2001-
• Kurikka Kiinteistöt Oy, hallituksen puheenjohtaja 2004-
• Caudex Oy, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen 2010 -
• Työtehtävät Kurikka Timber Oy, toimitusjohtaja

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2011: A-osake 1 996 kpl

K-osake 8.060 kpl

Simo Kutinlahti, s. 1957, agrologi, MBA, maanviljelijä

• Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1996 -
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2006-
• SOK hallintoneuvoston jäsen 1997-, varapuheenjohtaja 2007-
• Keskimaa osk hallintoneuvoston puheenjohtaja 1997-
• Työtehtävät: maanviljelijä

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2011: A-osake 20 400 kpl

K-osake 23 068 kpl

Pääomalainaa 110 000 €

Vesa-Pekka Kangaskorpi s. 1963, KTM, toimitusjohtaja

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1996-2002, puheenjohtaja 2002-2010, hallituksen jäsen 2010-. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja 2010-

• Arena Partners Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2010-
• AlmaMediaPartners Oy, hallituksen jäsen 2010-
• Tietoykkönen Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010-
• Sanomalehtien Liiton hallituksen jäsen 2010-
• Sanomalehtien Liito strategiaryhmän puheenjohtaja 2011-
• Jyväskylän yliopiston varainhankinnan kunniatoimikunnan puheenjohtaja 2010-2011
• Jyväskylän Messut Oy, hallituksen jäsen 2010-
• Suomen Laatukeskus Oy, neuvottelukunnan jäsen 2009-
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen puheenjohtaja 2006-2010, hallituksen jäsen 2010-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen puheenjohtaja 2006-2010, hallituksen jäsen 2010-
• Ilkka-Yhtymä Oyj, hallintoneuvoston jäsen 2000-
• UKK-Seura, hallituksen jäsen 2005-
• Sisä-Suomi Oy, hallituksen jäsen 1996-1997
• Savon Mediat Oy (Keski-Suomen Media Oy) hallituksen jäsen 1997-1998, puheenjohtaja 1998-2007 Työtehtävät:
• Kansainvälisten asian neuvos, Eduskunta 1993-2010
• Myyntijohtaja, Enso-Gutzeit Oy (StoraEnso),1989-1993

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2011: A-osake 110 276 kpl

K-osake 109 778 kpl

Pääomalainaa 700 000 €

Vesa-Pekka Kangaskorpi JOHTO

s. 1963, KTM, toimitusjohtaja

Hallituksen jäsen 1996-, puheenjohtaja 2002-2010, hallituksen jäsen 2010-. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja 2010- Keskeiset luottamustoimet

• Arena Partners Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2010-
• AlmaMediaPartners Oy, hallituksen jäsen 2010-
• Tietoykkönen Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010-
• Sanomalehtien Liiton hallituksen jäsen 2010-
• Sanomalehtien Liito strategiaryhmän puheenjohtaja 2011-
• Jyväskylän yliopiston varainhankinnan kunniatoimikunnan puheenjohtaja 2010-2011
• Jyväskylän Messut Oy, hallituksen jäsen 2010-
• Suomen Laatukeskus Oy, neuvottelukunnan jäsen 2009-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen puheenjohtaja 2006-2010, hallituksen jäsen 2010-
• Ilkka-Yhtymä Oyj, hallintoneuvoston jäsen 2000-
• UKK-Seura, hallituksen jäsen 2005-
• Sisä-Suomi Oy, hallituksen jäsen 1996-1997

• Savon Mediat Oy (Keski-Suomen Media Oy) hallituksen jäsen 1997-1998, puheenjohtaja 1998-2007 Aiemmat työtehtävät

• Kansainvälisten asiain neuvos, Eduskunta 1993-2010
• Myyntijohtaja, Enso-Gutzeit Oy (Stora Enso), 1989-1993
• Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: A-osake 110 276 kpl

B-osake 109 778 kpl

Pääomalainaa 700.000 €

Heikki Linnavirta

s. 1965, KTM, talousjohtaja 2005-, toimitusjohtajan sijainen 2008-

Aiemmat työtehtävät Aluejohtaja, Elisa Oyj 2005 Talous- ja hallintojohtaja, Yomi Oyj 2003-2004 Johtaja, Flexlink Automation Oy 2001-2003 Business Controller, Metso Paper Oy 2000-2001 Projektipäällikkö, sisäinen tarkastaja, laskentapäällikkö, Valmet Oyj/Metso Oyj 1990-2000 Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: - Pääomalainaa 80.000 €

MAAKUNTALEHDET

Sanomalehti Keskisuomalainen Oy Pekka Mervola

s. 1965, fil.tohtori, toimitusjohtaja-päätoimittaja, 2008-

Keskeiset luottamustoimet Sanomalehtien Liitto, jakelutyöryhmän puheenjohtaja 2011- Suomen Tietotoimisto Oy (STT), hallituksen jäsen 2009- Viestinnän Keskusliiton työelämävaliokunta, jäsen 2008- Väli-Suomen Media Oy, hallituksen jäsen 2002 - Aiemmat työtehtävät: Päätoimittaja ja toimitusjohtaja, Sanomalehti Karjalainen sekä Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:n lehtitoimialan johtaja 2002-2008. Toinen päätoimittaja, Sanomalehti Karjalainen 2001 Tuottaja ja toimitusjohtaja, Väli-Suomen Media Oy, 1997-2000 Toimittaja, Sanomalehti Keskisuomalainen, 1994-1997 Tutkimusassistentti, Jyväskylän yliopisto, 1993-1994 Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -

Pääomalainaa -

Savon Sanomat Oy Jari Tourunen

s. 1963, FM, toimitusjohtaja-päätoimittaja 2006-

Keskeiset luottamustoimet Kärkimedia Oy, hallituksen jäsen 2010- Väli-Suomen Media Oy, hallituksen jäsen 2007- Aiemmat työtehtävät Uutispäällikkö sekä politiikan ja talouden toimituksen päällikkö, Iltalehti, 1995-2005 Uutispäällikkö, Taloussanomat 1997 Toimittaja, Iltalehti, 1990-1995 Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: - Pääomalainaa 200.000 €

PAIKALLISLEHDET

Osmo Kurki

s. 1960, MBA, FM, alue- ja paikallislehtijohtaja

Keskeiset luottamustoimet Paikallislehtien Liitto ry, hallituksen ja paikallislehtineuvottelukunnan jäsen 2005- Sanomalehtien Liitto, toimitusjaoston jäsen 2010-2011 Suomen Paikallismediat Oy, hallituksen jäsen 2007–2011 Aiemmat työtehtävät Toimitusjohtaja, Väli-Suomen Media Oy, 2001-2005 Viestintäpäällikkö, Posiva Oy, 1996-2000 Toimitusjohtaja, Suomen Papricon Oy, 1990-1995 Toimittaja, Kainuun Sanomat, paikallislehti Kuhmoinen, Puolanka-Lehti ja Väylä-lehti 1980-1988 Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: A-osake 100 kpl Pääomalainaa 100.000 €

Tapani Markkanen KAUPUNKILEHDET

s. 1954, toimitusjohtaja, päätoimittaja

toimitusjohtaja-päätoimittaja, Suur-Jyväskylän Lehti Oy, 1989-, Viikkosavo Oy, päätoimittaja 2010-, toimitusjohtaja 2011-, Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy 2011- Keskeiset luottamustoimet Kaupunkiplus Oy, hallituksen jäsen 2008 -2010, hallituksen puheenjohtaja 2010- Sanomalehtien Liitto, kaupunkilehtijaoston jäsen 2010- Aiemmat työtehtävät Keskisuomalainen -konsernin palveluksessa vuodesta 1977 lähtien. Keskisuomalaisen aluetoimittajana

ja erikoistoimittajana sekä Muuramen -Säynätsalon Paikallisuutisten ja Jyväskylän Maalaiskuntauutisten tulosvastuullisena päätoimittajana.

Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: - Pääomalainaa -

TEKNOLOGIA JA TUOTANTOPALVELUT

Erkki Summanen

Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -

Pääomalainaa -

s. 1961, DI, Lehtisepät Oy:n toimitusjohtaja 2006-, ja Mediasepät Oy:n toimitusjohtaja 2009-

Toiminut Keskisuomalainen -konsernissa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1983 (mm. Savon Mediat Oy:n toimitusjohtaja, Savon Sanomat Oy:n toimitusjohtaja, Savon Jakelu Oy:n toimitusjohtaja) Keskeiset luottamustoimet Suora Lähetys Oy, hallituksen jäsen 2004- Huoltovarmuuskeskuksen Graafinen Pooli, poolitoimikunnan jäsen 2008- Finngraf/Finnvisual-messut, neuvottelukunnan puheenjohtaja 2009- Jyväskylän Jakelu Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010- Steam Communications Oy, hallituksen jäsen 2011- Graafinen Teollisuus ry:n Vaalivaliokunnan jäsen 2011-

Keskisuomalainen Oyj:n konsernin organisaatio 2012 liiketoiminta-alueittain

MAAKUNTALEHDET

Sanomalehti Keskisuomalainen Oy

Pekka Mervola, vastaava päätoimittaja, toimitusjohtaja Inkeri Pasanen, varapäätoimittaja Keijo Lehto, uutispäällikkö Kirsi Hakaniemi, verkkoliiketoiminnan päällikkö Sylvi Laitinen, markkinointijohtaja Erkki Ekonen, levikkijohtaja Katri Kastikainen-Kivelä, markkinointipäällikkö

Savon Sanomat Oy

Jari Tourunen, vastaava päätoimittaja, toimitusjohtaja Seppo Rönkkö, toimituspäällikkö Mauri Liukkonen, toimituspäällikkö Kari Karvonen, myyntijohtaja Aki Pöntinen, levikkijohtaja

ALUELEHDET

Osmo Kurki, Warkauden Lehden ja Iisalmen Sanomien liiketoiminnasta vastaava johtaja

Iisalmen Sanomat Oy Mai Koivula, päätoimittaja Jarkko Ambrosin, varapäätoimittaja 23.11.2011 alkaen Jorma Tikkanen, toimituspäällikkö Irja Kauppinen, ilmoituspäällikkö

Warkauden Lehti Oy Sari Ristamäki, toimitusjohtaja, päätoimittaja Antti Aho, toimituspäällikkö Tiina Manninen, markkinointipäällikkö

PAIKALLISLEHDET

Maakunnan Sanomat Oy Osmo Kurki, toimitusjohtaja Jyrki Pasanen, asiakkuusjohtaja

Päätoimittajat

Arja Korpela, Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi-lehti Eija Kosunen, Heinäveden Lehti Pirjo Mononen, Koillis-Savo Heikki Valkonen, Miilu Tero Joutselainen, Matti ja Liisa Heli Roivainen, Pielavesi-Keitele Sinikka Hakkarainen, Pieksämäen Lehti Päivi Laitinen, Pitäjäläinen Ilkka Salonen, Viispiikkinen Hannu Strengell, Sampo Lehti Eeva-Liisa Pennanen, Soisalon Seutu Tarja Lappalainen, Paikallislehti Sisä-Savo Eija Varteva, Sisä-Suomen Lehti Seppo Timonen, Uutis-Jousi Esa Kilponen, Viitasaaren Seutu

KAUPUNKILEHDET

Suur-Jyväskylän Lehti Oy Tapani Markkanen, toimitusjohtaja, päätoimittaja

Viikkosavo Oy Tapani Markkanen, toimitusjohtaja, päätoimittaja

YS-Painos Oy Töllötin Toni Hujanen, toimitusjohtaja Iisalmen Kaupunkilehti Mika Väisänen, päätoimittaja

Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy Kuopion kaupunkilehti Tapani Markkanen, toimitusjohtaja

Luoteisen Keski-Suomen Viestintä Oy Saarijärveläinen Hannu Strengell, päätoimittaja

TUOTANTO JA LOGISTIIKKA

Lehtisepät Oy Erkki Summanen, toimitusjohtaja Kari Kivinen, kirjapainonjohtaja Juhani Alho, myyntijohtaja Osmo Paasu, myyntifaktori

Mediasepät Oy

Erkki Summanen, toimitusjohtaja Sauli Vuorinen, tuotantojohtaja sekä konsernin laatu- ja ympäristöjohtaja Annamaija Manninen, viestintäpalvelujen päällikkö

JAKELU

Savon Jakelu Oy Heikki Ahponen, toimitusjohtaja

TUTKIMUSTOIMINTA

Tietoykkönen Oy Lasse Luoma, toimitusjohtaja

JOHTO

Vesa-Pekka Kangaskorpi, toimitusjohtaja, konsernijohtaja Heikki Linnavirta, talousjohtaja, toimitusjohtajan sijainen

Henkilöstöhallinto Ulla Herranen, vt. henkilöstöpäällikkö (Katja Sorri äitiyslomalla)

Taloushallinto Tiina Happonen, talouspäällikkö

Tietohallinto Vesa Ahonen, ict-päällikkö

Keskisuomalainen Oyj

Keskisuomalainen Oyj:n A-osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä 2011

Vuosikertomus 2011

Toimitus Tiina Happonen, Heikki Linnavirta, Anneli Siimes, Jaana Larsson

Haastattelut Vuokko Jaakkola, Jaana Larsson

Visuaalinen suunnittelu ja taitto Mediasepät Oy / Taina Ristikivi, Kirsi Pehkonen

Paino Kirjapaino Kari Ky

Paperi Kansi: Maxi Satin 300 g / m2 Sisus: Maxi Satin 115 g / m2

Aholaidantie 3, PL 159, 40101 Jyväskylä Puh. 014 622 000, Fax 041 622 420

www.keskisuomalainen.com

Painettu 100% PEFCsertifioidulle paperille