Fortum Oyj

Interim / Quarterly Report • Jul 19, 2012

Fortum Oyj

Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012

19.7.2012

Fortum Oyj Kotipaikka Espoo Y-tunnus 1463611-4

Tyydyttävä tulos erittäin haastavassa toimintaympäristössä

Huhti–kesäkuu 2012

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 281 (348) miljoonaa euroa, -19 %
• Liikevoitto oli 283 (609) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2 (261) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,21 (0,53) euroa, -60 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,00 (0,27) euroa osaketta kohti
• Ydinvoiman tuotantovolyymi laski Ruotsissa pitkittyneiden korjaustöiden vuoksi. Vesivoiman tuotantovolyymi parani korkeampien vesivarastotasojen ja kasvaneen tulovirtaaman ansiosta
• Pohjoismaiset sähkön hinnat olivat selkeästi alemmat kuin vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Toisen neljänneksen aikana keskimääräinen sähkön systeemihinta Nord Poolissa oli 24 euroa megawattitunnilta (MWh) alempi kuin vastaavana jaksona vuonna 2011. Keskimääräiset aluehinnat olivat Suomessa 20 euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 23 euroa/MWh alemmat kuin vastaavana jaksona vuonna 2011

Tammi–kesäkuu 2012

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 932 (997) miljoonaa euroa, -7 %
• Liikevoitto oli 1 019 (1 509) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 87 (512) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,77 (1,29) euroa, -40 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,10 (0,47) euroa osaketta kohti
• Pohjoismaiset sähkön hinnat olivat selkeästi alemmalla tasolla kuin vastaavana jaksona vuonna 2011. Keskimääräinen sähkön systeemihinta Nord Poolissa oli 26 euroa/MWh alempi kuin vastaavana jaksona vuonna 2011. Keskimääräiset aluehinnat olivat Suomessa 21 euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 25 euroa/MWh alemmat kuin vastaavana jaksona vuonna 2011
• Taloudellinen asema pysyi vahvana

Tunnuslukuja	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM*
Liikevaihto, milj. euroa	1 284	1 316	3 185	3 350	6 161	5 996
Liikevoitto, milj. euroa	283	609	1 019	1 509	2 402	1 912
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa	281	348	932	997	1 802	1 737
Tulos ennen veroja, milj. euroa	236	552	889	1 456	2 288	1 661
Tulos/osake, euroa	0,21	0,53	0,77	1,29	1,99	1,46
Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa	319	410	872	864	1 613	1 621
Oma pääoma/osake, euroa			10,66	9,93	10,84	N/A
Korollinen nettovelka (kauden lopussa), milj. euroa			7 420	6 783	7 023	N/A
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta			888 367	888 367	888 367	888 367

*) Viimeiset kaksitoista kuukautta

Tunnuslukuja	2011	LTM
Sijoitetun pääoman tuotto, %	14,8	11,3
Oman pääoman tuotto, %	19,7	14,0
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)	2,3	2,9
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)	3,0	3,2

Näkymät

• Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan vuosittainen sähkönkysyntä kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 % tulevina vuosina.
• Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi 2012 tukkumyynnistä 65 % on suojattu 49 euroon/MWh. Kalenterivuodeksi 2013 tukkumyynnistä 55 % on suojattu 45 euroon/MWh.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vuoden 2012 toisesta neljänneksestä:

"Tulos oli tyydyttävä, vaikka Fortumin liiketoimintaympäristö onkin tällä hetkellä erittäin haastava. Liikevoitto laski toisella neljänneksellä johtuen pääasiassa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä, jotka olivat yhteensä noin 260 miljoonaa euroa. Suuri epävarmuus Euroopassa ja yleisesti maailmantaloudessa on hidastanut taloudellista toimintaa päämarkkinoillamme.

Pohjoismaiset vesivarastot pysyivät pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa suurempina koko toisen neljänneksen ajan. Lisäksi alentuneet hiilen ja matalat CO2-päästöoikeuksien hinnat ovat luoneet laskupainetta systeemi- ja aluehintoihin Pohjoismaissa. Tämän vuoksi Nord Pool Spotin systeemihinnat olivat hyvin alhaisella tasolla ja heinäkuussa hinnat jatkoivat edelleen laskuaan. Systeemihinta on käynyt jopa noin 7 eurossa per megawattitunti, mikä on erittäin harvinaista 2000 luvulla.

Sähkönkulutus kasvoi Pohjoismaissa toisella neljänneksellä hieman. Viileämmästä säästä johtuneen kysynnän kasvun vaikutusta vaimensi osittain teollisen kysynnän heikkeneminen. Tämä kuvaa hyvin nykyistä, haastavaa taloudellista tilannetta Euroopassa. Suomen Energiateollisuus ry:n mukaan kotimaisen teollisuuden sähkönkulutus kasvoi ainoastaan kemianteollisuudessa. Teknologiateollisuuden kulutus oli tasaista ja metsäteollisuuden kulutus on ollut laskussa vuoden alusta lähtien. Myös Ruotsissa teollisuuden kysyntä on hieman laskenut tammi-kesäkuussa 2012.

Venäjällä sekä sähkönhinta että sähkönkulutus laskivat hieman Fortumin toiminta-alueilla. Laaja ja vaativa uusien yksiköiden rakennushanke Nyaganissa lykkääntyy edelleen hieman. Toimenpiteisiin on ryhdytty, jotta uusilta viivästymisiltä vältyttäisiin. Tämä ei vaikuta investointiohjelman kokonaisaikatauluun tai sen taloudellisiin tavoitteisiin; investointiohjelma saatetaan päätökseen vuoden 2014 lopussa.

Tyydyttävä tulos ei kuitenkaan ole riittävän hyvä. Teemme paljon työtä nykyisen tilanteen hallitsemiseksi. Tulevat kuukaudet näyttävät silti edelleen haastavilta johtuen sekä markkinaympäristöstä että sisäisten operatiivisten toimien ajoituksista. Tästä johtuen tulos tulee arviomme mukaan painottumaan enemmän loppuvuoteen, kuten vuonna 2011. Teollisuudenalallemme tunnusomainen kausiluonteisuus sekä ulkoinen toimintaympäristö voivat aiheuttaa lyhyellä aikavälillä heilahteluja. Fortumilla on kuitenkin vahva taloudellinen asema ja jatkamme edelleen työtämme pitkän aikavälin strategiamme mukaisesti."

Taloudelliset tulokset

Huhti-kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden toisella neljänneksellä 1 284 (1 316) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 281 (348) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 283 (609) miljoonaa euroa. Fortumin vuoden 2012 toisen neljänneksen raportoituun liikevoittoon vaikuttivat kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu, yhteensä 2 (261) miljoonalla eurolla.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli toisella neljänneksellä 26 (15) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaukseen. Tämän lisäksi tulokseen sisältyy myös TGC-1:n vuoden 2011 neljännen neljänneksen osuus (Liite 14).

Liikevaihto divisioonittain

Milj. euroa	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Power	535	574	1 190	1 267	2 481	2 404
Heat	321	322	946	1 047	1 737	1 636
Russia	198	195	508	490	920	938
Distribution*	223	215	531	526	973	978
Electricity Sales*	135	183	382	556	900	726
Muut	29	19	73	49	108	132
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus	-88	-150	-276	-516	-749	-509
Eliminoinnit	-69	-42	-169	-69	-209	-309
Yhteensä	1 284	1 316	3 185	3 350	6 161	5 996

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Power	222	257	563	582	1 201	1 182
Heat	23	25	184	196	278	266
Russia	4	21	52	55	74	71
Distribution*	49	60	159	184	295	270
Electricity Sales*	11	10	20	21	27	26
Muut	-28	-25	-46	-41	-73	-78
Yhteensä	281	348	932	997	1 802	1 737

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Power	214	271	581	760	1 476	1 297
Heat	20	25	233	290	380	323
Russia	15	21	63	55	74	82
Distribution*	50	252	167	377	478	268
Electricity Sales*	11	23	22	3	3	22
Muut	-27	17	-47	24	-9	-80
Yhteensä	283	609	1 019	1 509	2 402	1 912

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi–kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli tammi−kesäkuussa 3 185 (3 350) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 932 (997) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 1 019 (1 509) miljoonaa euroa. Fortumin kauden raportoituun liikevoittoon vaikuttivat kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2012 tammi−kesäkuussa 87 (512) miljoonaa euroa. Tulevien kassavirtojen suojauksessa käytettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset olivat tästä summasta -18 (249) miljoonaa euroa. Kertaluonteiset erät olivat yhteensä 121 (275) miljoonaa euroa, ja ne liittyvät pääosin eräiden sähkö- ja lämpöliiketoimintojen myyntiin (Liite 4).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 19 (74) miljoonaa euroa. Osuuden lasku viime vuoteen verrattuna johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n ja TGC-1:n laskeneesta tuloksesta sekä Fingrid Oyj:n osuuden myynnistä vuoden 2011 toisella neljänneksellä.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 149 (127) miljoonaan euroon. Kustannuksia kasvatti korkokulujen nousu, joka johtui lähinnä Ruotsin korkeammasta korkotasosta sekä korkeammasta keskimääräisestä nettovelasta vuonna 2012 verrattuna vuoden 2011 vastaavaan jaksoon. Nettorahoituskuluihin vaikutti myös negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli 8 (3) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 889 (1 456) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 165 (232) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 18,5 % (15,9). Veroprosentti oli 21,1 % (21,1), kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.

Kauden tulos oli 724 (1 224) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 0,77 (1,29) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,10 (0,47) euroa osaketta kohti.

Vähemmistöosuus oli 43 (74) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, jonka taloudellisesta tuloksesta Tukholman kaupunki on oikeutettu saamaan 50 %. Osuuden lasku edellisvuoteen verrattuna johtuu lähinnä Fortum Värmen Tukholman ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myynnistä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä realisoituneesta voitosta, josta vähemmistöosuus oli 32 miljoonaa euroa.

Taloudellinen asema ja kassavirta

Kassavirta

Tammi–kesäkuussa vuonna 2012 liiketoiminnan kassavirta kasvoi hieman 872 (864) miljoonaan euroon. Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat 74 miljoonalla eurolla 577 (503) miljoonaan euroon. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 301 (535) miljoonaa euroa. Kassavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, laski 303 miljoonalla eurolla 579 (882) miljoonaan euroon. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti ensimmäisellä vuosipuoliskolla negatiivisesti kassavirtaan; toteutuneet kurssierot olivat 113 (251) miljoonaa euroa. Valuuttakurssieroista syntyneet tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Katsauskauden aikana (23.4.2012) maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa osinkoina. Osingonmaksuun käytettiin rahoja ja pankkisaamisia.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma laski 379 miljoonalla eurolla 22 619 miljoonaan euroon (vuoden 2011 lopussa 22 998). Pitkäaikaiset varat kasvoivat 432 miljoonalla eurolla 20 210 miljoonasta eurosta 20 642 miljoonaan euroon. Pääosa kasvusta, 391 miljoonaa euroa, liittyi käyttöomaisuushyödykkeiden arvon kasvuun, mikä johtui investoinneista sekä Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen vahvistumisesta. Lyhytaikaiset varat laskivat 811 miljoonalla eurolla 1 977 miljoonaan euroon. Lasku liittyy pääosin rahojen ja pankkisaamisten vähenemiseen, joka oli 327 miljoonaa euroa. Vastaavasti myynti- ja muut saamiset laskivat 275 miljoonaa euroa, ja myynnissä olleiden omaisuuserien osuus taseessa laski 183 miljoonaa euroa, mikä johtui tammi-kesäkuun aikana loppuun saatetuista myynneistä.

Sijoitettu pääoma laski 83 miljoonalla eurolla ja oli 17 848 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 17 931). Tämä johtui taseen loppusumman pienenemisestä 379 miljoonalla eurolla ja korottomien velkojen 296 miljoonan euron vähenemisestä.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 024 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 10 161), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 9 472 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 9 632) ja määräysvallattomien omistajien osuus 552 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 529). Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta laski 160 miljoonaa euroa. Lasku johtuu pääosin kauden tuloksesta, joka oli 681 miljoonaa euroa ja 888 miljoonan euron osingonmaksusta.

Rahoitus

Nettovelka kasvoi vuoden 2012 toisella neljänneksellä yhteensä 897 miljoonalla eurolla 7 420 miljoonaan euroon (vuoden 2011 lopussa 7 023), mikä johtui pääasiassa 888 miljoonan euron osingonmaksusta huhtikuussa.

Kesäkuun 2012 lopussa konsernin likvidit varat olivat 404 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 747). Likvideihin varoihin kuuluvat OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 240 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 211). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,7 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Konsernin nettorahoituskulut tammi-kesäkuussa 2012 olivat 149 (127) miljoonaa euroa. Rahoituskulut nousivat pääasiassa ensimmäisen vuosipuoliskon korkeamman korkotason ja kasvaneen keskimääräisen nettovelan vuoksi. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli 8 (3) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikaiset luottoluokitukset pysyivät ennallaan. Standard & Poor's:n pitkäaikainen luokitus on A (negatiivinen näkymä) ja Moody's:n vastaava pitkäaikainen luokitus on A2 (vakaat näkymät).

Tunnuslukuja

Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden aikana oli 2,9 (vuoden 2011 lopussa 2,3) ja vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 3,2 (vuoden 2011 lopussa 3,0). Lukuihin vaikutti 888 miljoonan euron osingonmaksu. Velkaantumisaste oli 74 % (vuoden 2011 lopussa 69 %) ja omavaraisuusaste 44 % (vuoden 2011 lopussa 44 %). Viimeisen 12 kuukauden aikana sijoitetun pääoman tuotto oli 11,3 % (vuoden 2011 lopussa 14,8 %) ja oman pääoman tuotto 14,0 % (vuoden 2011 lopussa 19,7 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 10,66 euroa (vuoden 2011 lopussa 10,84).

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Vuoden 2012 toisella neljänneksellä pohjoismainen sähkön hinta oli selvästi alemmalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla, mikä johtui huomattavasti suuremmista vesivarastotasoista sekä selkeästi matalammista hiilen ja CO2-päästöoikeuksien hinnoista. Aluehinnat Fortumin ydinalueilla Suomessa ja Ruotsissa (SE3) olivat systeemihintaa korkeammalla tasolla. Sähköä vietiin Pohjoismaista Manner-Eurooppaan ja Baltiaan neljänneksen aikana 5 (0) terawattituntia (TWh) markkinoiden korkeiden hintaerojen vuoksi.

Alustavien tietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä toisen neljänneksen aikana 86 (85) TWh eli noin 1 % edellisvuotta enemmän. Kulutuksen kasvu johtui pääasiassa edellisvuotta kylmemmästä säästä, jonka vaikutuksen teollisuuden kysynnän heikkeneminen kuitenkin osittain kumosi. Tammi-kesäkuussa sähkönkulutus Pohjoismaissa oli 200 (201) TWh, eli noin 0,5% edellisvuotta vähemmän.

Vuoden 2012 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 95 TWh eli 12 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat. Toisen neljänneksen alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 56 TWh eli 15 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat ja 36 TWh suuremmat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2011. Neljänneksen lopussa Pohjoismaiden vesivarastotasot olivat 86 TWh eli 2 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammat ja 3 TWh koreammat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2011.

Toisen neljänneksen aikana sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 28,4 (52,3) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 32,4 (52,0) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 29,6 (52,2) euroa/MWh. Sekä vesiylijäämä vesivoimapainotteisilla alueilla että siirtokapasiteetin rajoitukset painoivat aluehintoja.

Vuoden 2012 tammi-kesäkuun aikana keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 33,3 (59,2) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 37,5 (58,4) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 34,3 (59,0) euroa/MWh. Fenno-Skan 2 -siirtoyhteys oli poikki 17.2.-25.4.2012 välisenä aikana, mikä vaikutti Suomen aluehintaan ja kasvatti aluehintaeroja.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta toisen vuosineljänneksen aikana oli 40,4 (53,6) euroa/MWh ja vuoden 2012 tammi-kesäkuun aikana 42,7 (52,7) euroa/MWh.

Vuoden alussa CO2-päästöoikeuksien markkinahinta oli noin 6,6 euroa/tonni. Toisen vuosineljänneksen lopulla CO2-päästöoikeuksien päätöskurssi oli noin 8,3 euroa/tonni. Korkein noteerattu hinta tammi-kesäkuun aikana oli noin 9,5 euroa/tonni ja matalin hinta 6,2 euroa/tonni.

Venäjä

OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla. Sekä öljy- ja kaasuteollisuuteen keskittyneellä Tjumenin että metalliteollisuuteen painottuneella Tšeljabinskin alueella sähkönkysyntä laski marginaalisesti vuoden 2012 toisella neljänneksellä 2011 vastaavaan jaksoon verrattuna.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2012 toisella neljänneksellä 232 (230) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue), oli 172 (172) TWh.

Tammi-kesäkuussa 2012 Venäjällä kulutettiin sähköä 524 (515) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue), oli 389 (383) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski 9 % vuoden 2012 toisella neljänneksellä 925 (1 017) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tammi-kesäkuussa keskimääräinen sähkön spot-hinta laski 10 %, kapasiteettihinta pois lukien, 920 (1 025) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 52).

Divisioonakatsaukset

Power

Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto ja -myynti tukkumarkkinoilla, sähköntuotantokapasiteetin kehittäminen sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.

Milj. euroa	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Liikevaihto	535	574	1 190	1 267	2 481	2 404
- sähkönmyynti	508	546	1 139	1 203	2 353	2 289
josta sähkön tukkumyynti
Pohjoismaissa*	473	476	1 042	980	2 041	2 103
- muu myynti	27	28	51	64	128	115
Liikevoitto	214	271	581	760	1 476	1 297
Vertailukelpoinen liikevoitto	222	257	563	582	1 201	1 182
Vertailukelpoinen EBITDA	250	284	619	636	1 310	1 293
Sidottu pääoma (kauden lopussa)			6 258	5 998	6 247
Sidotun pääoman tuotto, %					24,6	21,3
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, %					19,9	19,5
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja
bruttoinvestoinnit osakkeisiin	36	36	60	69	148	139
Henkilöstön lukumäärä			2 019	1 995	1 847

Sähköntuotanto lähteittäin, TWh	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Vesivoima, Pohjoismaissa	5,7	4,8	11,8	8,9	21,0	23,9
Ydinvoima, Pohjoismaissa	5,4	5,7	11,9	12,5	24,9	24,3
Lämpövoima, Pohjoismaissa	0,0	0,3	0,2	2,0	2,2	0,4
Yhteensä Pohjoismaissa	11,1	10,8	23,9	23,4	48,1	48,6
Lämpövoima muissa maissa	0,3	0,3	0,6	0,6	1,2	1,2
Yhteensä	11,4	11,1	24,5	24,0	49,3	49,8
Pohjoismainen myynti, TWh	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Myynti Pohjoismaissa	11,5	11,2	24,7	24,4	50,0	50,3
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	10,8	10,1	22,8	20,6	44,3	46,5

* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, markkinahintaan perustuvia ostoja eikä myyntiä vähemmistöosakkaille (mm. Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).

Myyntihinta, EUR/MWh	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Sähkön tukkumyyntihinta
Pohjoismaissa**	43,9	47,4	45,7	47,6	46,1	45,2

**Sähkön tukkumyyntihinta ei sisällä myyntituloja lämpövoimatuotannosta, markkinahintaan tehdyistä ostoista eikä myyntiä vähemmistöosakkaille (mm. Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).

Huhti-kesäkuu

Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2012 toisella neljänneksellä 222 (257) miljoonaa euroa eli 35 miljoonaa euroa alempi kuin vuoden 2011 vastaavana ajanjaksona. Systeemihinta ja kaikki aluehinnat olivat selvästi alemmat vuoden 2012 toisella neljänneksellä kuin vuoden 2011 vastaavalla jaksolla. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 28,4 (52,3) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 32,4 (52,0) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 29,6 (52,2) euroa/MWh. Alemmat hinnat vaikuttivat myös Power-divisioonan saavuttamaan sähkön tukkumyyntihintaan, joka oli 3,5 euroa/MWh alempi kuin vastaavalla jaksolla 2011. Tämän lisäksi Power-divisioonan tulosta rasitti Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen alentunut tuotanto. Tuotantovolyymeja heikensi huomattavasti 1-yksikön huoltoseisokki ja pitkittyneet korjaustyöt sekä 3-yksikön eräisiin huoltotöihin liittynyt lakko. Edellä mainittuja tasoitti osittain suurempien vesivarastojen ja korkeamman tulovirtaaman ansiosta merkittävästi kasvanut vesivoimatuotanto vuoden 2011 vastaavaan jaksoon verrattuna. Vuoden 2012 toisella neljänneksellä Fortumilla ei ollut Pohjoismaissa lämpövoimatuotantoa.

Power-divisioonan liikevoitto oli vuoden 2012 toisella vuosineljänneksellä 214 (271) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikuttivat kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö, yhteensä -1 (20) miljoonaa euroa, sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Liite 4).

Vuoden 2012 toisella neljänneksellä divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli yhteensä 11,1 (10,8) TWh eli noin 3 % enemmän kuin vuoden 2011 vastaavalla jaksolla. Power-divisioonan saavuttama sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 43,9 euroa/MWh eli 3,5 euroa/MWh alempi kuin vuoden 2011 toisella neljänneksellä.

Vuoden 2012 toisella neljänneksellä alempien ydin- ja lämpövoimavolyymien sekä alemman saavutetun sähkönhinnan yhteisvaikutus oli kasvaneista vesivoimavolyymeistä huolimatta negatiivinen edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna – yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Operatiiviset kustannukset kasvoivat noin 25 miljoonalla eurolla, mikä johtui pääosin kohonneista ydinvoiman polttoainekustannuksista sekä ydinjätemaksuista Ruotsissa sekä osaomisteisten ydinvoimalaitosten korkeammista sähkön hankintakuluista. Hankintakuluihin vaikuttivat pidentynyt huoltoseisokki Oskarshamnissa, käyttöomaisuuspoistojen ja korkokulujen kasvu sekä inflaatio.

Tammi-kesäkuu

Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli tammi-kesäkuussa 563 (582) miljoonaa euroa eli 19 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Power-divisioonan saavutettu sähkön tukkumyyntihinta oli 1,9 euroa/MWh alempi kuin vuoden 2011 vastaavalla jaksolla, sillä systeemihinnat ja kaikki aluehinnat olivat tammi-kesäkuussa 2012 selvästi alemmat kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 33,3 (59,2) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 37,5 (58,4) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 34,3 (59,0) euroa/MWh. Suuret vesivarastot ja korkea tulovirtaama kasvattivat vesivoimatuotantoa merkittävästi. Ydinvoiman käytettävyys oli korkealla tasolla kaikissa voimalaitoksissa lukuun ottamatta Oskarshamn 1 ja 3 -laitoksia. Tästä johtuen ydinvoiman kokonaistuotantovolyymi oli pienempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2011. Lämpövoimatuotanto oli selkeästi edellisvuotta pienempi, mikä johtui matalista sähkön hinnoista.

Power-divisioonan liikevoitto oli vuoden 2012 tammi-kesäkuussa 581 (760) miljoonaa euroa. Ensimmäiselle neljännekselle kirjattiin 47 miljoonan euron myyntivoitto pienvesivoimalaitosten myynnistä Suomessa. Raportoituun liikevoittoon vaikuttivat myös pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö -13 (188) miljoonalla eurolla sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Liite 4).

Tammi-kesäkuussa 2012 kasvaneiden vesivoimavolyymien, alempien ydin- ja lämpövoimavolyymien sekä alempien saavutettujen sähkön hintojen kokonaisvaikutus oli positiivinen edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna – yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Operatiiviset kustannukset kasvoivat noin 40 miljoonalla eurolla, mikä johtui pääosin kohonneista ydinvoiman polttoainekustannuksista, kohonneista ydinjätemaksuista Ruotsissa ja osaomisteisten

ydinvoimalaitosten korkeammista sähkönhankintakuluista. Hankintakuluihin vaikuttivat Oskarshamnin pidentynyt huoltoseisokki, käyttöomaisuuspoistojen ja korkokulujen kasvu, inflaatio sekä muut kulut. Ydinjätemaksujen arvioidaan nousevan noin 15 miljoonaa euroa vuoden 2012 aikana. Myös ydinpolttoaineiden hintojen arvioidaan nousevan noin 15 miljoonaa euroa vuonna 2012.

Tammi-kesäkuussa 2012 divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli yhteensä 23,9 (23,4) TWh eli noin 2 % enemmän kuin vuoden 2011 vastaavalla jaksolla. Power-divisioonan saavuttama sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 45,7 euroa/MWh eli 1,9 euroa/MWh alempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2011. Suomen ja Ruotsin aluehinnat sekä systeemihinta olivat selkeästi alemmat vuonna 2012 kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Fortumilla on kaksi omaa ydinvoimalaitosyksikköä Loviisassa, ja yhtiö on myös osaomistajana kahdeksassa yksikössä Olkiluodon, Oskarshamnin ja Forsmarkin ydinvoimalaitoksissa. Käytettävyys oli hyvä kaikissa yksiköissä paitsi Oskarshamn 1:ssä ja 3:ssa. Oskarshamn 1 jouduttiin sulkemaan lokakuun 2011 lopussa laajan turbiinihuollon vuoksi, ja yksikkö pysyy tämänhetkisen tiedon mukaan suljettuna 12.9.2012 asti. Oskarshamn 3 oli suljettuna yhteensä noin 6 viikkoa teknisten ongelmien ja eräisiin huoltotöihin liittyvän lakon vuoksi. Oskarshamn 3 toimi noin 100 MW alennetulla teholla 12.4.2012 alkaneeseen suunniteltuun huoltoseisokkiin saakka. Huoltoseisokki päättyi 4.6., jonka jälkeen yksikkö on saavuttanut korotetun 1 400 MW:n tehon. Kaikkia korotettuun tehoon liittyviä testauksia ei kuitenkaan ole vielä saatu päätökseen.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen koko Euroopassa on suoritettu turvallisuusselvityksiä. Maaliskuussa 2012 useissa Euroopan ydinvoimalaitoksissa, mukaan lukien Loviisan ydinvoimalaitos, on suoritettu niin sanottuja vertaisarviointeja osana turvallisuusselvitystä. Euroopan komissio jättää Eurooppa-neuvostolle kansallisten raporttien pohjalta laaditun kokonaisraportin lokakuussa 2012.

Fortumin valmistelut Ranskan vesivoimakonsessioiden tarjouskilpailuihin ovat edenneet suunnitelmien mukaan.

Heat

Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.

Milj. euroa	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Liikevaihto	321	322	946	1 047	1 737	1 636
- lämmönmyynti	193	214	658	743	1 238	1 153
- sähkönmyynti	44	75	140	226	342	256
- muu myynti	84	33	148	78	157	227
Liikevoitto	20	25	233	290	380	323
Vertailukelpoinen liikevoitto	23	25	184	196	278	266
Vertailukelpoinen EBITDA	72	74	283	294	471	460
Sidottu pääoma (kauden lopussa)			4 072	3 911	4 191
Sidotun pääoman tuotto, %					9,9	8,5
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %					7,4	7,1
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	99	72	166	130	329	365
Henkilöstön lukumäärä			2 439	2 793	2 504

Huhti-kesäkuu

Heat-divisioonan lämmönmyynti vuoden 2012 toisella neljänneksellä oli yhteensä 3,3 (3,6) TWh. CHP-tuotannon sähkönmyynti oli samaan aikaan yhteensä 0,8 (1,2) TWh. Volyymien lasku johtuu pääosin lämpöliiketoimintojen myynneistä Suomessa ja Virossa tammikuussa 2012. Myös Turun seudun energiantuotannon uudelleenjärjestely laski volyymejä.

Heat-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto toisella neljänneksellä oli 23 (25) miljoonaa euroa eli 2 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2011 vastaavalla jaksolla. Tulos heikkeni pääasiassa uudelleenjärjestelystä johtuvien alempien volyymien ja laskeneiden sähkön hintojen takia.

Liikevoitto toisella neljänneksellä oli 20 (25) miljoonaa euroa.

Tammi-kesäkuu

Lämmönmyynti tammi-kesäkuussa vuonna 2012 oli yhteensä 11,4 (14,0) TWh. Samaan aikaan CHP-tuotannon sähkönmyynti oli yhteensä 2,5 (3,9) TWh. Volyymien lasku johtuu pääosin lämpöliiketoimintojen myynneistä Ruotsissa maaliskuussa 2011 sekä Suomessa ja Virossa tammikuussa 2012. Myös Turun seudun energiantuotannon uudelleenjärjestely laski volyymejä. Keskimääräiset lämpötilat ovat olleet lähellä viime vuoden vertailukauden tasoa; ensimmäinen neljännes oli hieman edellisvuotta lämpimämpi.

Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto tammi-kesäkuussa 2012 oli 184 (196) miljoonaa euroa eli 12 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2011 vastaavalla jaksolla. Tulos heikkeni pääasiassa myynneistä ja uudelleenjärjestelystä johtuvien alempien volyymien sekä laskeneiden sähkön hintojen takia. Ruotsissa tulos kuitenkin koheni paremman käytettävyyden, polttoaineiden joustavan käytön sekä uusien kaukolämpötuotteiden käyttöönoton ansiosta.

Tammi-kesäkuussa 2012 Heat-divisioonan liikevoitto oli 233 (290) miljoonaa euroa. Tämä sisältää 58 (80) miljoonan euron voiton, joka liittyy divestointeihin.

Lämmönmyynti maittain, TWh	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Suomi	1,0	1,7	3,2	5,1	8,5	6,6
Ruotsi	1,6	1,2	4,9	5,4	8,5	8,0
Puola	0,6	0,5	2,6	2,6	4,3	4,3
Muut maat	0,1	0,2	0,7	0,9	1,3	1,1
Yhteensä	3,3	3,6	11,4	14,0	22,6	20,0

Sähkönmyynti, TWh	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Yhteensä	0,8	1,2	2,5	3,9	6,2	4,8

Russia

Russia-divisioona koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Se sisältää OAO Fortumin ja Fortumin hieman yli 25 % omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

Milj. euroa	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Liikevaihto	198	195	508	490	920	938
- sähkönmyynti	150	135	331	297	590	624
- lämmönmyynti	47	60	173	192	324	305
- muu myynti	1	0	4	1	6	9
EBITDA	47	52	124	109	182	197
Liikevoitto	15	21	63	55	74	82
Vertailukelpoinen liikevoitto	4	21	52	55	74	71
Vertailukelpoinen EBITDA	36	30	113	87	148	174
Sidottu pääoma (kauden
pääoman tuotto, %					3,5	2,5
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja
lopussa) Sidotun pääoman tuotto, % Vertailukelpoinen sidotun bruttoinvestoinnit osakkeisiin Henkilöstön lukumäärä	126	192	3 437 207 4 272	3 051 267 4 497	3 273 3,5 694 4 379	2,9 634

OAO Fortum toimii Uralin kehittyneillä teollisuusalueilla ja Länsi-Siperian öljyntuotantoalueilla.

Venäjällä sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden erityisryhmien kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla. Toisella neljänneksellä OAO Fortum myi noin 83 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkön hinnalla.

Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet kapasiteettimarkkinoita koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty investointien riittävän tuoton varmistamiseksi.

Yritysoston aikaan vuonna 2008 Fortum teki varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Mahdollisia sakkoja voidaan vaatia, jos uuden kapasiteetin käyttöönotto viivästyy tai jos investointivelvoitesopimusten sovittuja keskeisiä ehtoja ei muuten täytetä. Voimalaitosyksiköiden käyttöönoton aikataulu arvioidaan jokaisena tilinpäätöshetkenä. Muutosten vaikutukset varauksen määrään päivitetään tämän mukaisesti (katso liitetieto 18).

Vuoden 2012 kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa (CCS – "vanha kapasiteetti", rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2011. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat lähellä vuoden 2011 tasoa. Noin 4 % (120 MW) Fortumin vanhasta kapasiteetista jäi huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi. Tämä kapasiteetti saa kuitenkin kapasiteettimaksuja markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan mukaan vielä kahden vuoden ajan.

Huhti-kesäkuu

Vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana Russia-divisioona myi sähköä 5,1 (4,6) TWh. Samaan aikaan lämmönmyynti oli yhteensä 4,2 (4,3) TWh.

Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2012 toisella neljänneksellä 4 (21) miljoonaa euroa. Vuoden 2011 vertailuluku sisältää 22 miljoonan euron varauksen purkamisen. Vuonna 2011 käyttöönotettujen uusien yksiköiden positiivinen vaikutus toisella neljänneksellä oli noin 17 (9) miljoonaa euroa. Kasvua rasitti alempi sähkön hinta verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Lisäksi vanhan kapasiteetin pienempien kapasiteettimaksujen ja volyymien vaikutus oli negatiivinen.

Russia-divisioonan liikevoitto oli vuoden 2012 toisella neljänneksellä 15 (21) miljoonaa euroa. Tulokseen kirjattiin 11 miljoonan euron voitto lämpöverkkojärjestelmän myynnistä.

Fortumin investointiohjelman suurimpien uusien yksiköiden käyttöönotto Nyaganissa lykkääntyy edelleen hieman ja yhtiön arvion mukaan Nyagan 1 otetaan käyttöön vuoden vaihteessa ja Nyagan 2 vuoden 2013 ensimmäisen puolen vuoden aikana rakentamisessa tapahtuneiden viivästysten vuoksi.

Fortum rakentaa Venäjän investointiohjelmansa kaksi viimeistä yksikköä Tjumenin sijaan Tšeljabinskiin. Yksiköt rakennetaan Chelyabinsk GRES -laitokselle. Projektin yhteydessä myös voimalaitoksen nykyinen laitteisto uudistetaan ja tehoa korotetaan.

OAO Fortumin keskeiset sähkön, kapasiteetin ja kaasun hinnat	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh	888	954	869	950	925	884
Keskimääräinen säännelty kaasunhinta Uralin alueella, RUB/1000 m3	2 548	2 548	2 548	2 548	2 548	2 548
Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille (CCS), tRUB/MW/kk*	136	141	151	163	160	156
Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille (CSA), tRUB/MW/kk*	470	496	523	593	560	550
Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk	202	174	223	194	209	218
OAO Fortumin saavuttama sähkönhinta, EUR/MWh	29,4	29,0	29,3	29,1	29,2	29,3

*Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma kulutus

Tammi-kesäkuu

Tammi-kesäkuussa 2012 Russia-divisioona myi sähköä 11,3 (10,2) TWh. Samaan aikaan lämmönmyynti oli yhteensä 15,5 (15,3) TWh.

Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2012 tammi-kesäkuussa 52 (55) miljoonaa euroa. Uusien yksiköiden positiivinen vaikutus oli noin 41 (16) miljoonaa euroa. Vuoden 2011 tammi-kesäkuun vertailuluku sisältää 22 miljoonan euron varauksen purkamisen. Parannusta rasitti alempi sähkön hinta verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Lisäksi vanhan kapasiteetin pienempien kapasiteettimaksujen ja volyymien vaikutus oli negatiivinen.

Liikevoitto oli 63 (55) miljoonaa euroa tammi-kesäkuussa 2012. Se sisältää 11 miljoonan euron voiton, joka liittyy lämpöverkkojärjestelmän myyntiin.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Saatavat kapasiteettimaksut kuitenkin vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin.

Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevissa säännöissa (Capacity Supply Agreement). Viranomainen tarkastelee sähkömarkkinoiden tuottoja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua ja on mahdollista, että myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja arvioidaan uudelleen. Uuden kapasiteetin kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortumin investointiohjelman suurimpien uusien yksiköiden käyttöönotto Nyaganissa lykkääntyy edelleen hieman. Pääurakoitsijan kanssa käydään keskusteluja ja Fortumin arvion mukaan Nyagan 1 otetaan käyttöön vuoden vaihteessa ja Nyagan 2 vuoden 2013 ensimmäisen puolen vuoden aikana rakentamisessa tapahtuneiden viivästysten vuoksi. Tämä ei vaikuta investointiohjelman kokonaisaikatauluun tai sen taloudellisiin tavoitteisiin. Fortum teki vuonna 2008 varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Fortum saa asianmukaisen korvauksen urakoitsijan viivästymisistä johtuvista vahingoista.

Fortum on sitoutunut 2,5 miljardin euron investointiohjelmaan Venäjällä, ja aikataulun mukaan ohjelman viimeiset yksiköt otetaan käyttöön vuonna 2014. Investointiohjelman loppuosan arvo heinäkuussa 2012 on kesäkuun 2012 lopun valuuttakursseilla laskettuna arviolta noin 800 miljoonaa euroa. Investointiohjelma sisältää yhteensä kahdeksan uutta voimalaitosyksikköä, joista kolme ensimmäistä otettiin käyttöön vuonna 2011.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron liikevoittotaso ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa.

Maaliskuussa 2012 Venäjän talousministeriö hyväksyi kolme Fortumin venäläisen tytäryhtiön, OAO Fortumin, uutta voimalaitosyksikköä yhteistoteutushankkeiksi (Joint Implementation): yhden Chelyabinsk CHP-3:n yksikön ja kaksi yksikköä Nyagan GRES:n voimalaitokselta. Kaikki nämä yksiköt kuuluvat Fortumin laajaan investointiohjelmaan. Kioton pöytäkirjassa määritellyn yhteistoteutusmekanismin mukaiset hankkeet vähentävät hiilidioksidipäästöjä Venäjällä. Fortum voi hyödyntää hankkeista saatavia CO2-päästövähennysyksiköitä EU:n päästökauppajärjestelmässä tai käydä niillä kauppaa markkinoilla.

Electricity Solutions and Distribution

Divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä sekä sähkönsiirrosta ja muodostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Electricity Sales.

Distribution

Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä siirtää sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa.

Milj. euroa	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Liikevaihto	223	215	531	526	973	978
– jakeluverkot	183	181	444	452	809	801
– alueverkot	28	21	63	49	96	110
– muu myynti	12	13	24	25	68	67
Liikevoitto	50	252	167	377	478	268
Vertailukelpoinen liikevoitto	49	60	159	184	295	270
Vertailukelpoinen EBITDA	101	106	260	277	482	465
Sidottu pääoma (kauden lopussa)			3 700	3 487	3 589
Sidotun pääoman tuotto, %					13,7	7,7
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %					8,6	7,7
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	79	62	123	96	289	316
Henkilöstön lukumäärä			907	928	898

Huhti-kesäkuu

Vuoden 2012 toisella neljänneksellä jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 5,6 (5,6) TWh ja 3,9 (3,8) TWh.

Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli 49 (60) miljoonaa euroa. Tuloksen heikkeneminen johtui pääasiassa kohonneista viankorjauskuluista ja arvioitua suuremmista asiakaskorvauskuluista loppuvuonna 2011. Tämän lisäksi Suomen sähköverkon nopeutettuun luotettavuuden parantamiseen liittyvät kustannukset vaikuttivat hieman negatiivisesti jo toisen neljänneksen tulokseen.

Liikevoitto oli vuoden 2012 toisella neljänneksellä 50 (252) miljoonaa euroa. Vuoden 2011 toisen neljänneksen tulokseen kirjattiin 192 miljoonan euron myynteihin liittyvä voitto.

Tammi-kesäkuu

Tammi-kesäkuussa 2012 jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 13,9 (14,2) TWh ja 8,8 (8,7) TWh.

Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli 159 (184) miljoonaa euroa. Tuloksen heikkeneminen johtui lähinnä lämpimämmästä säästä alkuvuonna 2012, sähköverkon siirtoprojektien ajoituksesta sekä kohonneista viankorjauskustannuksista ja asiakaskorvauksista.

Liikevoitto vuoden 2012 tammi-kesäkuussa oli 167 (377) miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun 2011 liikevoitto sisältää 192 miljoonan euron voiton, joka liittyy Fingrid Oyj:n osakkeiden myyntiin.

Tuntipohjaisen sähkönkulutuksen etämittauksen käyttöönotto edistyi Suomessa; vuoden 2012 toisen neljänneksen lopussa uusi mittari oli asennettu noin 301 000 sähköverkkoasiakkaalle (160 000 vuoden 2011 lopussa). Yhteensä 620 000 asiakasta saa uuden mittarin vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden tuntimittausjärjestelmän etuja ovat muun muassa ajantasaiseen sähkönkäyttöön perustuva laskutus ja parempi sähkönkulutuksen hallinta. Suomen uusi tuntipohjaista sähkönmittausta koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2014.

Ruotsin eduskunta hyväksyi kesäkuun puolivälissä 2012 hallituksen uuden lakiesityksen, joka koskee kotitalouksien sähkön tuntimittausjärjestelmää. Lain mukaan sähköverkkoyhtiöiden on pystyttävä tarjoamaan tuntimittausjärjestelmä niille asiakkaille, jotka ovat solmineet tuntimittaukseen pohjautuvan sähkösopimuksen. Laki astuu voimaan 1.10.2012. Tavoite on, että kaikki kotitalousasiakkaat ovat tuntimittausjärjestelmän piirissä vuoden 2015 loppuun mennessä.

Sekä Suomessa että Ruotsissa on käynnissä oikeudenkäynnit, jotka liittyvät toimialan tekemiin sähkönsiirron kolmannen valvontajakson (2012-2015) sallittua tuottoa koskeviin valituksiin. Valvontajakso alkoi 1.1.2012.

Sähkönsiirto jakeluverkoissa, TWh	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Ruotsi	3,1	3,1	7,5	7,6	14,2	14,1
Suomi	2,0	2,0	5,1	5,2	9,5	9,4
Norja	0,5	0,5	1,3	1,3	2,3	2,3
Viro	-	0,0	-	0,1	0,1	0,0
Yhteensä	5,6	5,6	13,9	14,2	26,1	25,8

Sähkönjakeluasiakkaiden määrä alueittain, tuhansia	30.6. 2012	30.6. 2011
Ruotsi	898	893
Suomi	629	624
Norja	102	101
Viro	0	24
Yhteensä	1 629	1 642

Electricity Sales

Electricity Sales vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2 miljoonalle kotitalousasiakkaalle. Se on Pohjoismaiden johtava ympäristömerkityn ja hiilidioksidipäästöttömän sähkön myyjä. Electricity Sales ostaa sähkönsä pohjoismaisesta sähköpörssistä.

Milj. euroa	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Liikevaihto	135	183	382	556	900	726
- sähkönmyynti	129	178	369	546	879	702
- muu myynti	6	5	13	10	21	24
Liikevoitto	11	23	22	3	3	22
Vertailukelpoinen liikevoitto	11	10	20	21	27	26
Vertailukelpoinen EBITDA	11	10	20	22	29	27
Sidottu pääoma (kauden lopussa)			28	77	11
Sidotun pääoman tuotto, %					4,2	51,2
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %					33,5	80,7
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	0	1	0	4	5	1
Henkilöstön lukumäärä			528	518	519

Huhti-kesäkuu

Vuoden 2012 toisella neljänneksellä liiketoiminta-alueen sähkönmyynti oli yhteensä 2,6 (2,9) TWh. Myyntiä laski yritysasiakassegmentin uudelleenjärjestely, joka oli vielä kesken vuoden 2011 toisella neljänneksellä, mutta on nyt saatettu päätökseen.

Electricity Salesin vertailukelpoinen liikevoitto oli toisella neljänneksellä 2012 yhteensä 11 (10) miljoonaa euroa.

Liikevoitto oli 11 (23) miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö (Liite 4).

Tammi-kesäkuu

Tammi-kesäkuussa 2012 liiketoiminta-alueen sähkönmyynti oli yhteensä 6,8 (8,4) TWh. Myyntiä laski yritysasiakassegmentin uudelleenjärjestely, joka oli vielä kesken vuoden 2011 toisella neljänneksellä, mutta on nyt saatettu päätökseen.

Electricity Salesin vertailukelpoinen liikevoitto oli tammi-kesäkuussa 2012 yhteensä 20 (21) miljoonaa euroa. Vertailukelpoista liikevoittoa laskivat hieman vertailukautta lämpimämpi sää ja asiakaskunnan laajentamiseen tähtäävät toimenpiteet.

Liikevoitto oli 22 (3) miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö (Liite 4). Ruotsin eduskunta hyväksyi uuden lakiesityksen kotitalouksien sähkön tuntimittausjärjestelmästä kesäkuun puolivälissä 2012. Laki astuu voimaan 1.10.2012.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuoden 2012 toisella neljänneksellä olivat 348 (367) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 343 (366) miljoonaa euroa.

Tammi-kesäkuussa 2012 investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 566 (572) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 561 (533) miljoonaa euroa.

Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

	Tyyppi	Sähköntuotanto kapasiteetti MW	Lämmöntuotanto kapasiteetti MW	Toimitus alkaa*
Power
Vesivoimalaitosten perusparannus	Vesivoima	10		2012
Heat
Klaipeda, Liettua	Jäte (CHP)	20	60	Q1 2013
Järvenpää, Suomi	Biopolttoaine (CHP)	23	63	Q2 2013
Jelgava, Latvia	Biopolttoaine (CHP)	23	45	Q3 2013
Brista, Ruotsi	Jäte (CHP)	20	57	Q4 2013
Russia**
Nyagan 1	Kaasu (CCGT)	418		Q4 2012/Q1 2013
Nyagan 2	Kaasu (CCGT)	418		1H 2013
Nyagan 3	Kaasu (CCGT)	418		2H 2013

*) Kaupallisen käytön aloitus, jota edeltävät esimerkiksi testikäytöt ja lupamenettelyt.

**) Kapasiteettimaksujen aloitus, jota edeltävät esimerkiksi testikäytöt ja lupamenettelyt.

Power

Fortum saattoi tammi-kesäkuussa 2012 päätökseen pienvesivoimalaitosten myynnin Suomessa. Kauppojen myyntivoitto oli 47 miljoonaa euroa, ja se kirjattiin Power-divisioonan ensimmäisen neljänneksen tulokseen.

Fortum osallistuu TVO (Teollisuuden Voima Oyj) -omistusosuutensa kautta Olkiluoto 3:n 1 600 MW:n ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa. AREVA-Siemens -konsortiolta saatujen tietojen perusteella TVO arvioi, että Olkiluoto 3-ydinvoimalaitosyksikkö ei valmistu säännölliseen sähköntuotantoon vuonna 2014. Teollisuuden Voima Oyj vastaanotti kansainvälisen kauppakamarin välimiesoikeuden osapäätöksen Olkiluoto 3 -laitosyksikön toimitusta koskevien aiemmin sulkutilille maksettujen maksuerien luovuttamisesta laitostoimittajalle. Päätös ei ota kantaa tuotantolaitoksen viivästymistä koskevaan kiistaan eikä viivästykseen liittyviin kuluihin.

TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tehoa korotettiin ja turvallisuutta parannettiin vuosina 2010- 2012. Sähköntuotantokapasiteetti kasvoi Olkiluoto 1 ja 2 -yksiköissä noin 20 MW/yksikkö.

Tämän lisäksi TVO on aloittanut Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön kilpailu- ja suunnitteluvaiheen. Fortum osallistuu tähän vaiheeseen noin 77 miljoonalla eurolla. Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana TVO keräsi osakaslainoilla 20 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on noin 5 miljoonaa euroa.

Fortum päätti myös toteuttaa Höljesin voimalaitospadon perusparannuksen Luoteis-Värmlannissa Ruotsissa. Perusparannushankkeen arvo on noin 50 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Hankkeessa Höljesin patoa uudistetaan vastaamaan uusimpia patoturvallisuusvaatimuksia. Perusparannushanke alkoi kesän 2012 alussa, ja sen on määrä olla valmis vuoden 2015 aikana.

Heat

Fortum sai tammikuussa päätökseen Fortum Energiaratkaisut Oy:n sekä Fortum Termest AS:n myynnin EQT Infrastructure Fund:lle. Suomen ja Viron kilpailuviranomaiset ovat hyväksyneet kaupan. Kokonaiskauppahinta velat mukaan lukien oli noin 200 miljoonaa euroa ja myyntivoitto 58 miljoonaa euroa. Fortum keskittyy strategiansa mukaisesti suuren mittakaavan kaukolämpöliiketoimintaan sekä CHP-tuotantoon.

Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n (TSME) energiantuotanto alkoi 1.1.2012, kuten osapuolten kesken sovittiin loppuvuonna 2011. TSME on yhteisomisteinen yhtiö, joka keskittää Turun seudun energiantuotannon.

Fortum avasi helmikuussa Tukholmassa, Ruotsissa, asiakkailleen mahdollisuuden myydä ylijäämälämpönsä Fortumin lämpöverkkoon markkinahintaan. Ensimmäinen sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa ja on osa kokeiluhanketta. Useat asiakkaat ovat kiinnostuneita asiasta ja ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen. Ensimmäiset asiakkaat voivat myydä ylijäämälämpönsä jo vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on, että kaikki asiakkaat voivat halutessaan myydä ylijäämälämpönsä verkkoon vuodesta 2013 alkaen.

Maaliskuussa 2012 Fortum päätti investoida 20 miljoonaa euroa uuden teknologian kaupallistamiseen rakentamalla bioöljylaitoksen Joensuun voimalaitoksen yhteyteen. Kokonaisinvestoinnin arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Fortum on saanut hankkeelle uuden teknologian investointitukea työ- ja elinkeinoministeriöltä 8,1 miljoonaa euroa.

Puolassa jatkettiin lämpöverkon uudistamista ja kohotettiin samalla laitosten tehoa tammikesäkuussa 2012. Tavoitteena on parantaa tehokkuutta ja lisätä biopolttoaineiden käyttöä. Puolan Czestochovan CHP-laitoksessa biopolttoaineiden käyttö on kasvanut vuonna 2012; pitkän tähtäyksen tavoite on nostaa biopolttoaineiden osuus 25 %:sta 35 %:iin.

Fortum aloitti huhtikuussa Latvian ensimmäisen laajasti biopolttoaineita hyödyntävän CHP-laitoksen rakentamisen Jelgavassa. Myös Baltian maiden ensimmäisen jätettä hyödyntävän CHP-laitoksen rakentaminen jatkui Klaipedassa.

Russia

Kesäkuussa Fortum myi Surgutissa Venäjällä sijaitsevan lämpöverkkojärjestelmänsä kaupungin sähkö- ja lämpöverkkoyhtiölle, Surgut City Grid LLC:lle. Fortumilla ei ole Surgutissa omaa CHPtuotantoa. Lisäksi Surgut sijaitsee kaukana Fortumin venäläisen tytäryhtiön, OAO Fortumin, muista toiminnoista. Kauppa saatettiin päätökseen 30.6.2012 ja siitä kirjattiin 11 miljoonan euron myyntivoitto.

Kesäkuussa Fortum ilmoitti rakentavansa Venäjän investointiohjelmansa kaksi viimeistä 250 MW:n yksikköä Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Yksiköt kuuluvat vuonna 2008 solmitun investointivelvoitesopimuksen piiriin. Fortum on saanut siirrolle Venäjän talouskehitysministeriön ja energiaministeriön sekä paikallisviranomaisten hyväksynnät. Uudet yksiköt rakennetaan Chelyabinsk GRES -laitokselle. Lisäksi voimalaitoksen nykyinen laitteisto uudistetaan ja tehoa korotetaan.

Distribution

Fortumin ja Imatran Seudun Sähkön 20.12.2011 allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti Imatran Seudun Sähkö osti Distributionin Virossa sijaitsevan tytäryhtiön, Fortum Elekterin. Samalla Fortum luopui osuudestaan Imatran Seudun Sähkö Oy:ssä. Kauppa saatettiin päätökseen tammikuun 2012 alussa.

Osakkeet ja osakepääoma

Fortum Oyj:n osake on noteerattu Helsingin pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki). Tammi-kesäkuu 2012 aikana Fortum Oyj:n osakkeiden vaihto Helsingin pörssissä oli yhteensä 274,5 (254,9) miljoonaa osaketta, arvoltaan 4 611 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein noteeraus jakson aikana oli 19,36 euroa ja alin 13,87 euroa. Volyymilla painotettu keskiarvo oli 16,79 euroa. Vuoden 2012 toisen neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 14,97 (19,97) euroa. Fortumin markkina-arvo toisen neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 13 299 miljoonaa euroa.

Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, esimerkiksi Chi-X:ssä, BATS:ssä, Boatsissa ja Turquoisessa. Tammi-kesäkuussa 2012 noin 56 % osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla.

Vuoden 2012 toisen neljänneksen lopussa Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045 kappaletta. Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeitaan neljänneksen päättyessä. Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 114 742. Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli neljänneksen lopussa 50,8 %. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus neljänneksen lopussa oli 27,3 %. Fortumin hallituksella ei ole yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen, optiolainojen tai uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseksi.

Konsernin henkilöstö

Fortumin toiminta on keskittynyt pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Yhtiöllä on työntekijöitä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Puolassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Isossa-Britanniassa. Vuoden 2012 toisen neljänneksen lopussa henkilöstön kokonaismäärä, sisältäen kesätyöntekijät, oli 10 848 (10 780 vuoden 2011 lopussa).

Vuoden 2012 toisen neljänneksen lopussa Power-divisioonassa oli 2 019 (1 847) työntekijää, Heatdivisioonassa 2 439 (2 504), Russia-divisioonassa 4 272 (4 379), Distributionissa 907 (898) ja Electricity Salesissa 528 (519). Muun henkilöstön määrä oli 683 (633).

Tutkimus ja kehitys

Kestävä kehitys ovat keskeinen osa Fortumin strategiaa. Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) edistää ympäristömyönteisten energiaratkaisujen toteuttamista.

Tammi-kesäkuun 2012 aikana Fortum päätti investoida uuden teknologian kaupallistamiseen rakentamalla bioöljylaitoksen Joensuun voimalaitoksen yhteyteen. Integroitu nopeapyrolyysiteknologiaan perustuva bioöljylaitos on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Uuden teknologian kehittäminen ja konseptointi on tehty yhteistyössä Fortumin, Metson, UPM:n ja VTT:n kanssa (osana TEKESin Biorefine-ohjelmaa). Joensuun CHPlaitokseen integroitava bioöljylaitos tuottaa sähkön ja kaukolämmön lisäksi tulevaisuudessa 50 000 tonnia bioöljyä vuosittain. Bioöljyn raaka-aineena käytetään metsähaketta sekä muuta puubiomassaa.

Lisäksi käynnistettiin energian tehokasta käyttöä (EFEU) koskeva uusi tutkimusohjelma CLEEN Oy:n kanssa. Viisivuotisen tutkimusohjelman arvo on noin 12 miljoonaa euroa ja se toteutetaan yhdessä useiden laitetoimittajien, energiayhtiöiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Energiatehokkuus on keskeinen keino hallita globaalia ilmastonmuutosta ja Fortumin tärkeimmät osa-alueet EFEUohjelmassa kattavat ekotehokkaat lämmitys- ja jäädytysratkaisut, ilmastomyönteiset sähkön ja lämmön tuotantoketjut ja uudet, energiatehokkaat palveluliiketoimintamallit uuteen teknologiaan integroituina.

Tämän lisäksi Fortum lanseerasi uuden älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvän tuotteen, jonka myötä Fortum voi tietyillä alueilla Ruotsissa ostaa asiakkaailtaan heidän tuuli-, vesi- tai aurinkovoimalla tuottamansa ylijäämäsähkön takaisin verkkoon. Virossa lanseerattiin uusi kotilatausjärjestelmä 100 %:n sähköauton, Nissan LEAF:n, omistajille. Järjestelmä on kehitetty yhteistyössä Fortumin ja Nissanin Electric Mobility Operator (EMO):n kanssa. Puolassa allekirjoitettiin absorptiotehokkuuden parantamiseen liittyvä nelivuotinen sopimus Wroclaw Technical Universityn kanssa. Tavoitteena on parantaa absorptiojäähdytyksen hyötysuhdetta kaukolämpöveden matalissa lämpötiloissa sekä parantaa voimalaitoksen tehoa kesäaikaan, kun kaukolämpöä voidaan hyödyntää jäähdytykseen.

Fortumin raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2011 Fortumin T&K-menot olivat 38 miljoonaa euroa (30 miljoonaa vuonna 2010) eli 0,6 % liikevaihdosta (0,5 % vuonna 2010) ja 1,1 % kaikista kuluista (0,8 % vuonna 2010).

Kestävä kehitys

Fortum pyrkii ottamaan huomioon liiketoiminnassaan tasapainoisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Kestävän kehityksen ohjelma määrittelee konsernitasoiset, toimintaa ohjaavat tavoitteet ja niiden seurannassa käytettävät avainmittarit. Niiden perusteella divisioonat ovat asettaneet omat divisioonatason tavoitteet ja määritelleet toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan.

Yhtiö on listattuna maailmanlaajuisessa Dow Jones Sustainability World -indeksissä ja on indeksin ainoa pohjoismainen yhdyskuntapalveluyhtiö. Fortum on listattu myös STOXX Global ESG Leaders -indekseissä sekä NASDAQ OMX:n ja GES Investment Servicen uudessa OMX GES Sustainability Finland -indeksissä.

Taloudellinen vastuu

Taloudellisen vastuun keskeisiä tekijöitä ovat kilpailukyky, taloudellinen menestys ja markkinaehtoinen tuotanto. Tavoitteena on luoda pitkällä aikavälillä taloudellista arvoa, kannattavaa kasvua ja lisäarvoa osakkeenomistajille, asiakkaille, työntekijöille, tavarantoimittajille ja muille avainsidosryhmille yhtiön toiminta-alueilla. Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen kautta. Fortum mittaa taloudellista menestystään tunnusluvuilla, joita ovat sijoitetun pääoman tuotto (tavoite: 12 %), oman pääoman tuotto (tavoite: 14 %) ja pääomarakenne (tavoite: vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate eli EBITDA noin 3). Lisäksi Fortum käyttää GRI:n (Global Reporting Initiative) G3.1-indikaattoreita soveltuvin osin taloudellisesta vastuusta raportoimiseen.

Ympäristövastuu

Ilmastonmuutoksen lieventäminen, luonnonvarojen tehokas käyttö sekä energiantuotannon, jakelun ja toimitusketjun ympäristövaikutusten minimointi ovat keskeinen osa Fortumin ympäristövastuuta. Yhtiön osaaminen CO2-päästöttömässä ydin- ja vesivoimatuotannossa sekä energiatehokkaassa CHP-tuotannossa korostuu ympäristövastuun alueella. Fortumin konsernitason ympäristötavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen ja ympäristösertifikaatteihin. Lisäksi divisioonat ovat määrittäneet oman toimintansa ympäristötavoitteet. Ympäristötavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla.

Fortumin ilmastotavoitteet seuraavalle viidelle vuodelle ovat: sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt EU:n alueella alle 80 grammaa kilowattitunnilta (g/kWh) ja kokonaisenergiantuotannon (sähkö ja lämpö) hiilidioksidin ominaispäästöt alle 200 g/kWh, kattaen kaikki toimintamaat. Molemmat tavoitteet on laskettu viiden vuoden keskiarvona.

Kesäkuun 2012 lopussa sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo oli EU:n alueella 63 g/kWh ja kokonaisenergiatuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 173 g/kWh. Molemmat olivat tavoitetasoa parempia tuloksia. Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt tammi-kesäkuussa 2012 olivat 10,7 (14,0) miljoonaa tonnia (Mt), josta 2,6 (5,7) Mt oli Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaisia päästöjä.

Tammi-kesäkuussa 2012 noin 67 % (58 %) Fortumin sähköntuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä. Fortumin tuotannosta EU:n alueella 92 % (79 %) oli hiilidioksidipäästötöntä. Hiilidioksidipäästöttömän sähkön osuuden kasvu johtuu pääasiassa siitä, että hiililauhdevoimaa ei käytetty Inkoon ja Meri-Porin lauhdevoimalaitoksilla.

Polttoaineen käytön tehokkuus viiden vuoden keskiarvona oli 68 %, kun tavoite on >70 %. Vuoden 2012 toisen neljänneksen lopussa yhteensä 95 % Fortumin toiminnoista EU:n alueella oli ISO 14001 -ympäristösertifioituja.

Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt)	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Kokonaispäästöt	4,1	4,6	10,7	14,0	23,6	20,2
Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt	0,7	1,5	2,6	5,7	8,3	5,0
Myönnetyt päästöoikeudet		-		-	6,8
Päästöt Venäjällä	3,2	2,8	7,9	7,6	14,8	15,0

Fortumin sähköntuotannon hiilidioksidiominaispäästöt (g/kWh)	II/12	II/11	I-II/12	I-II/11	2011	LTM
Kokonaispäästöt	168	178	172	222	192	167
Päästöt EU:ssa	31	75	47	133	88	46
Päästöt Venäjällä	549	460	503	469	483	501

Sosiaalinen vastuu

Sosiaalisen vastuun osa-alueella Fortumin kehittämät innovaatiot sekä vähähiilisen sähkön ja lämmön toimitusvarmuus tukevat yhteiskunnan kehittämistä ja hyvinvoinnin lisäämistä. Painotamme hyvänä yrityskansalaisena toimimista sekä turvallisten työolojen varmistamista kaikissa Fortumin toimipaikoissa työskenteleville työntekijöille ja urakoitsijoille. Työturvallisuudelle on asetettu konserninlaajuiset tavoitteet. ISO 14001 -sertifioinnin lisäksi tavoitteena on OHSAS 18001 -sertifiointi kaikille operatiivisten toimintojen johtamisjärjestelmille. Tammi-kesäkuun 2012 aikana omien työntekijöiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LWIF) pysyi hyvällä tasolla ja oli 1,7 (2,3). Venäjällä tapahtui huhtikuussa valitettava urakoitsijan kuolemaan johtanut onnettomuus rakennustyömaalla. Fortumin turvallisuustavoite työntekijöiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuudeksi on vähemmän kuin 1 miljoonaa työtuntia kohti omalle henkilöstölle. Tämä kuvastaa konsernin nollatoleranssia tapaturmille.

Fortum harjoittaa liiketoimintaa liikekumppaneiden kanssa, jotka toimivat vastuullisesti ja noudattavat sekä Fortumin Toimintaohjetta (Code of Conduct) että Fortumin Toimintaohjetta palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct). Tammi-kesäkuun aikana Fortum suoritti kuusi toimittaja-auditointia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Fortum liittyi Better Coal Initiative -järjestöön, jonka tavoitteena on vastuullisen toiminnan jatkuva parantaminen hiilen hankintaketjussa.

Muutoksia Fortumin johtoryhmässä

Fortumin uudeksi talousjohtajaksi (CFO) on valittu valtiotieteiden maisteri Markus Rauramo (43). Hän tulee kuulumaan Fortumin johtoryhmään ja raportoi Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuulalle. Markus Rauramo siirtyy Fortumiin Stora Ensosta, missä hän on toiminut useissa johtotehtävissä vuodesta 1993, viimeksi talousjohtajana. Markus Rauramo aloittaa Fortumissa elokuussa 2012 ja talousjohtajana 1.9.2012.

Fortumin pitkäaikainen talousjohtaja Juha Laaksonen siirtyy työsopimuksensa mukaisesti eläkkeelle vuoden 2013 alussa.

Yhtiökokous 2012

Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 11.4.2012. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Fortumin hallintoneuvoston jäsenille 1.1.- 4.4.2011 väliseltä ajalta sekä hallitukselle ja toimitusjohtajalle koko vuodelta 2011.

Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 16.4.2012, ja osinko maksettiin 23.4.2012.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Sari Baldauf, hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Christian Ramm-Schmidt ja hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Minoo Akhtarzand, Heinz-Werner Binzel, Ilona Ervasti-Vaintola ja Joshua Larson. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Kim Ignatius.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten palkkiot seuraavasti: puheenjohtaja 75 000 euroa/vuosi, varapuheenjohtaja 57 000 euroa/vuosi ja hallituksen jäsenet 40 000 euroa/vuosi. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimivalle jäsenelle maksetaan 57 000 euroa/vuosi siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksetaan 600 euron palkkio. Kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella Euroopassa asuville hallituksen jäsenille ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille. Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Yhtiökokous päätti asettaa nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikuntaan valitaan kolmen suurimman osakkeenomistajan edustajat ja toimikuntaan kuuluu lisäksi asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii hallituksen puheenjohtaja, ja valiokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivänä.

Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy. Yhtiökokous päätti maksaa tilintarkastajalle palkkiota yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa heikentävät erityisesti euroalueella talouskasvun ja elpymisen näkymiä keskipitkällä aikavälillä. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, mikä yhdessä Pohjoismaiden paremman vesitilanteen kanssa voi lyhyellä aikavälillä ylläpitää painetta sähkön tukkuhinnan laskuun Pohjoismaissa. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat sähkön tukkuja kapasiteettimarkkinoiden sääntelyn kehitys sekä investointiohjelmaan sisältyviin hankkeisiin liittyvät operatiiviset riskit. Kaikilla alueilla polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen. Lisäksi, talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muuntoettä transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen sähkönkulutuksen kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähimpien vuosien kasvuvauhti tulee riippumaan paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Toisella neljänneksellä öljyn hinta laski tasaisesti, kun taas hiilen hinnanlasku tasaantui neljänneksen loppua kohti. CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat heikentyivät hieman neljänneksen aikana. Sähkön termiinihinnat seuraaville 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa neljänneksen aikana.

Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2012 puolestaan oli noin 92 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2012 noin 8 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Heinäkuun 2012 puolivälissä sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2012 oli noin 34 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2013 oli noin 38 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 39 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2012 oli noin 45 euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 49 euroa/MWh.

Heinäkuun puolivälissä 2012 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 2 TWh keskimääräistä suuremmat ja 3 TWh yli vuoden 2011 vastaavan tason.

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen koko Euroopassa on suoritettu turvallisuusselvityksiä. Maaliskuussa 2012 useissa Euroopan ydinvoimalaitoksissa, mukaan lukien Loviisan ydinvoimalaitos, on suoritettu niin sanottuja vertaisarviointeja osana turvallisuusselvitystä. Euroopan komissio jättää Eurooppa-neuvostolle kansallisten raporttien pohjalta laaditun kokonaisraportin lokakuussa 2012. Fortum uskoo, että ydinvoimalaitoksille saatetaan esittää uusia turvallisuusvaatimuksia, mutta ne voidaan toteuttaa Lovisan ydinvoimalaitoksen suunniteltujen, vuotuisten investointiohjelmien puitteissa.

Ydinjätemaksut ja -vakuudet päivitetään Ruotsin lainsäädännön mukaisesti säännöllisin väliajoin. Hallitus päätti joulukuun 2011 lopussa maksuista ja takuista jaksolle 2012–2014. Kyseisellä jaksolla niiden negatiivisen vaikutuksen Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon arvioidaan olevan 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Ydinvoiman polttoainekustannusten arvioidaan nousevan noin 15 miljoonaa euroa kaikissa Fortumin voimalaitoksissa vuonna 2012, mikä johtuu sekä uraanin että sen rikastamisen markkinahinnan noususta.

Venäjä

Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden kuluttajaryhmien (Pohjois-Kaukasia, Tuvan tasavalta, Burjatian tasavalta) kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.

Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet kapasiteettimarkkinoita koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – "vanha kapasiteetti"). Vuotta 2012 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin syyskuussa 2011. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat lähellä vuoden 2011 hintatasoa. Noin 4 % (120 MW) vanhasta kapasiteetista jäi huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi. Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan mukaisia kapasiteettimaksuja vielä kahden vuoden ajan.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Saatavat maksut kuitenkin vaihtelevat ajankohdan sekä voimalaitosten iän, koon, sijainnin, tyypin ja käytettävyyden mukaan. Pienemmästä lämmönkysynnästä johtuvat lämpötilarajoitukset vähentävät kesällä erityisesti vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksuja CHP-laitosten osalta.

Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen (Capacity Supply Agreement) mukaisesti. Viranomainen tarkastelee tuottoja sähkömarkkinoilla kolmen ja kuuden vuoden kuluttua ja on mahdollista, että myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja arvioidaan uudelleen. Uuden kapasiteetin kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortumin investointiohjelman suurimpien uusien yksiköiden käyttöönotto Nyaganissa lykkääntyy edelleen hieman. Pääurakoitsijan kanssa käydään keskusteluja ja Fortumin arvion mukaan

Nyagan 1 otetaan käyttöön vuoden vaihteessa ja Nyagan 2 vuoden 2013 ensimmäisen puolen vuoden aikana rakentamisessa tapahtuneiden viivästysten vuoksi. Tämä ei vaikuta investointiohjelman kokonaisaikatauluun tai sen taloudellisiin tavoitteisiin. Fortum teki vuonna 2008 varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Fortum saa asianmukaisen korvauksen vahingoista, jotka johtuvat urakoitsijan viivästymisistä.

Kesäkuussa Fortum ilmoitti rakentavansa Venäjän investointiohjelmansa kaksi viimeistä 250 megawatin (MW) yksikköä Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Yksiköt kuuluvat vuonna 2008 solmitun investointivelvoitesopimuksen piiriin. Uudet yksiköt rakennetaan Chelyabinsk GRES -laitokselle. Lisäksi voimalaitoksen nykyinen laitteisto uudistetaan ja tehoa korotetaan.

Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön 2,5 miljardin euron investointiohjelmansa viimeiset uudet voimalaitosyksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo on heinäkuussa 2012 kesäkuun 2012 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 800 miljoonaa euroa.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron liikevoittotaso ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa.

Venäjän hallitus päätti nostaa kaasun hintoja 1.7.2012 alkaen. Korotus oli noin 15 %. Toisaalta säännellyn sähkön- ja lämmönmyynnin hinnat ja vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksut indeksoidaan alle vuoden 2011 tason.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Tällä hetkellä Fortum arvioi vuoden 2012 käyttöomaisuusinvestointien olevan noin 1,6 - 1,8 miljardia euroa ja vuosina 2013–2014 noin 1,1 -1,4 miljardia euroa. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuonna 2012 on Venäjän investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 500-550 miljoonaa euroa eli lähellä poistojen tasoa.

Verotus

Fortumin vuoden 2012 veroasteeksi arvioidaan 19 - 21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa laskettiin 26 %:sta 24,5 %:iin 1.1.2012.

Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2012, että niin sanottu windfall-vero otetaan käyttöön vuonna 2014.

Ruotsissa on meneillään kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013. Päivitys tehdään kuuden vuoden välein.

Suojaukset

Kesäkuun 2012 lopussa noin 65 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 49 euroon/MWh loppuvuodeksi 2012. Vastaavat luvut kalenterivuodeksi 2013 ovat noin 55 % noin 45 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Osingonmaksu

Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 16.4.2012, ja osinko maksettiin 23.4.2012.

Espoo, 18.7.2012 Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja: Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112 Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh. +358 10 452 4519

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 ja Janna Haahtela +358 10 453 2538 / investors@fortum.com

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2012:

• Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 19.10.2012 noin klo 9.00

Tulostiedotus vuonna 2013:

• Tilinpäätöstiedote vuodelta 2012 julkaistaan 31.1.2013 noin klo 9.00
• Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 25.4.2013 noin klo 9.00
• Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2013 noin klo 9.00
• Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2013 noin klo 9.00

Fortumin vuoden 2012 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 12.

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 9.4.2013, ja mahdolliset vuodelle 2013 suunnitellut osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:

• Osingon irtoamispäivä 10.4.2013
• Osingonmaksun täsmäytyspäivä 12.4.2013
• Osingonmaksupäivä 19.4.2013

Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.

Osavuosikatsauksen taulukot

	Sivu
Lyhennetty konsernin tuloslaskelma	28
Lyhennetty konsernin tase	30
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	31
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma	32
Nettovelan muutokset ja tunnusluvut	35
Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot	36
Tunnuslukujen laskentakaavat	51
Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat	53
Tuotanto- ja myyntivolyymit	54

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

							Edelliset
milj. euroa	Liite	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Liikevaihto	4	1 284	1 316	3 185	3 350	6 161	5 996
Muut tuotot		16	20	30	33	91	88
Materiaalit ja palvelut		-532	-518	-1 333	-1 469	-2 566	-2 430
Henkilöstökulut		-143	-141	-281	-271	-529	-539
Poistot ja arvonalentumiset	4,12,13	-163	-155	-321	-304	-606	-623
Muut kulut		-181	-174	-348	-342	-749	-755
Vertailukelpoinen liikevoitto		281	348	932	997	1 802	1 737
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		2	261	87	512	600	175
Liikevoitto		283	609	1 019	1 509	2 402	1 912
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	4, 14	26	15	19	74	91	36
Korkokulut		-75	-70	-151	-132	-284	-303
Korkotuotot		14	15	28	30	56	54
Johdannaisten käyvän arvon muutokset		-1	-2	-8	-3	5	0
Muut rahoituserät - netto		-11	-15	-18	-22	-42	-38
Rahoitustuotot ja -kulut		-73	-72	-149	-127	-265	-287
Voitto ennen veroja		236	552	889	1 456	2 228	1 661
Tuloverot	9	-46	-74	-165	-232	-366	-299
Kauden voitto		190	478	724	1 224	1 862	1 362
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		186	472	681	1 150	1 769	1 300
Määräysvallattomille omistajille		4	6	43	74	93	62
		190	478	724	1 224	1 862	1 362
Osakekohtainen tulos (euroa per osake)	10
Laimentamaton		0,21	0,53	0,77	1,29	1,99	1,46
Laimennettu		0,21	0,53	0,77	1,29	1,99	1,46

						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2 011	12kk
Vertailukelpoinen liikevoitto	281	348	932	997	1 802	1 737
Kertaluonteiset erät (luovutusvoitot ja -tappiot)	11	193	121	275	284	130
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten
käyvän arvon muutokset	-2	76	-18	249	344	77
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	-7	-8	-16	-12	-28	-32
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	2	261	87	512	600	175
Liikevoitto	283	609	1 019	1 509	2 402	1 912

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	2010
Kauden voitto	190	478	724	1 224	1 862	1 354
Muut laajan tuloksen erät
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset	17	95	83	145	299	-583
Siirrot tuloslaskelmaan	-56	99	-88	331	480	1
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin	-2	-6	-4	-6	-23	-16
Verot	11	-49	2	-123	-195	151
Nettosijoitusten suojaus
Käyvän arvon muutokset	-	3	-	2	2	-1
Verot	-	0	-	0	0	0
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutokset	0	-1	0	-1	-1	0
Muuntoerot	-144	-46	70	-8	-75	344
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä 1)	1	-20	-11	1	2	-69
Muut muutokset	1	6	0	7	3	-16
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen	-172	81	52	348	492	-189
Laaja tulos yhteensä	18	559	776	1 572	2 354	1 165
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	14	564	728	1 503	2 255	1 064
Määräysvallattomille omistajille	4	-5	48	69	99	101
	18	559	776	1 572	2 354	1 165
1) Josta Hafslund ASA:n omistamien REC:n osakkeiden käyvän arvon
muutosta ml. muuntoerot	-	-6	-	0	0	-77

Lyhennetty konsernin tase

milj. euroa				Liite 30.6.2012 30.6.2011 31.12.2011
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	12	411	416	433
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13	15 625	14 685	15 234
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	4, 14	2 016	2 014	2 019
Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta	17	664	638	653
Varat etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä		59	65	60
Muut pitkäaikaiset sijoitukset		68	72	69
Laskennalliset verosaamiset		146	152	150
Johdannaisinstrumentit	6	403	137	396
Pitkäaikaiset korolliset saamiset		1 250	1 139	1 196
Pitkäaikaiset varat yhteensä		20 642	19 318	20 210
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		470	410	528
Johdannaisinstrumentit	6	358	193	326
Myyntisaamiset ja muut saamiset		745	787	1 020
Pankkitalletukset		-	131	-
Rahat ja pankkisaamiset		404	680	731
Likvidit varat	16	404	811	731
Myytävänä olevat omaisuuserät 1)	7		-	183
Lyhytaikaiset varat yhteensä		1 977	2 201	2 788
Varat yhteensä		22 619	21 519	22 998
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	15	3 046	3 046	3 046
Ylikurssirahasto		73	73	73
Kertyneet voittovarat		6 174	5 721	6 318
Muut oman pääoman erät		179	-17	195
Yhteensä		9 472	8 823	9 632
Määräysvallattomat omistajat		552	581	529
Oma pääoma yhteensä		10 024	9 404	10 161
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma	16	7 266	6 818	6 845
Johdannaisinstrumentit	6	160	132	192
Laskennalliset verovelat		2 037	1 887	2 013
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	17	664	638	653
Muut varaukset	18	211	227	205
Eläkevelvoitteet		25	30	26
Muu pitkäaikainen vieras pääoma		464	467	465
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		10 827	10 199	10 399
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma Johdannaisinstrumentit	16 6	558 324	776 248	925 219
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma		886	892	1 265
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	7	-	-	29
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		1 768	1 916	2 438
Vieras pääoma yhteensä		12 595	12 115	12 837
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		22 619	21 519	22 998

1) Myytävänä olevat omaisuuserät 31.12.2011 sisältää kassavaroja 16 miljoonaa euroa.

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Kertyneet voittovarat		Muut oman pääoman erät			Emo yhtiön omistajat	Määräys vallat tomat omistajat	Oma pääoma yhteensä
			Kertyneet voitto varat	Muunto erot	Kassavirta suojaukset	Muut laajan tuloksen erät	Muut laajan tuloksen erät osakkuus yhtiöissä
milj. euroa Oma pääoma 31.12.2011	3 046	73	6 670	-352	136	-2	61	9 632	529	10 161
Kauden tulos			681					681	43	724
Muuntoerot				63	1		1	65	7	72
Kauden muut laajan tuloksen erät					-6		-12	-18	-2	-20
Laaja tulos yhteensä			681	63	-5	0	-11	728	48	776
Osingonjako			-888					-888		-888
Osingonjako määräysvallattomille
omistajille								0	-26	-26
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä								0	1	1
Oma pääoma 31.6.2012	3 046	73	6 463	-289	131	-2	50	9 472	552	10 024
Oma pääoma 31.12.2010	3 046	73	5 726	-278	-419	0	62	8 210	532	8 742
Kauden tulos			1 150					1 150	74	1 224
Muuntoerot				1	-1		-1	-1	-9	-10
Kauden muut laajan tuloksen erät			10		344	1	-1	354	4	358
Laaja tulos yhteensä			1 160	1	343	1	-2	1 503	69	1 572
Osingonjako Osingonjako määräysvallattomille omistajille			-888					-888 0	-21	-888 -21
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä						-2		-2	1	-1
Oma pääoma 31.6.2011	3 046	73	5 998	-277	-76	-1	60	8 823	581	9 404
Oma pääoma 31.12.2010	3 046	73	5 726	-278	-419	0	62	8 210	532	8 742
Kauden tulos			1 769					1 769	93	1 862
Muuntoerot				-74				-74		-74
Kauden muut laajan tuloksen erät			6		555		-1	560	6	566
Laaja tulos yhteensä			1 775	-74	555	0	-1	2 255	99	2 354
Osingonjako			-888					-888		-888
Osingonjako määräysvallattomille omistajille								0	-21	-21
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä			54			-2		52	-81	-29
Muut			3					3		3
Oma pääoma 31.12.2011	3 046	73	6 670	-352	136	-2	61	9 632	529	10 161

Muuntoerot

Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta 65 miljoonaa euroa vuoden 2012 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana (I-II/2011: -1) johtuen pääosin Venäjän ruplan sekä Ruotsin ja Norjan kruunun vaikutuksesta, yhteensä 56 miljoonaa euroa (I-II/ 2011: 5).

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedosta 8 Valuuttakurssit.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli -5 miljoonaa euroa kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä (I-II/2011: 343), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan kassavirtasuojaamiseen, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Kun sähkön hinta on alhaisempi/korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen/negatiivinen.

Osingon jako

Vuoden 2011 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 11.4.2012. Osinko maksettiin 23.4.2012. Vuoden 2010 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 31.3.2011. Katso liite 11 Osakekohtainen osinko.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	Edelliset 12kk
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden voitto	190	478	724	1 224	1 862	1 362
Oikaisuerät:
Verot	46	74	165	232	366	299
Rahoitustuotot ja -kulut	73	72	149	127	265	287
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta	-26	-15	-19	-74	-91	-36
Poistot ja arvonalentumiset	163	155	321	304	606	623
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate)	446	764	1 340	1 813	3 008	2 535
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	-16	-299	-115	-569	-726	-272
Saadut korot	9	14	23	33	59	49
Maksetut korot	-143	-104	-213	-170	-298	-341
Saadut osingot	32	101	32	101	108	39
Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot	-29	1	-115	-254	-245	-106
Maksetut välittömät verot	-89	-144	-167	-258	-394	-303
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	210	333	785	696	1 512	1 601
Käyttöpääoman muutos	109	77	87	168	101	20
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä	319	410	872	864	1 613	1 621
Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen	-305	-297	-577	-503	-1 285	-1 359
Hankitut osakkeet	-3	-1	-3	-20	-62	-45
Käyttöomaisuuden myynnit	9	2	9	3	15	21
Myydyt osakkeet	3	328	132	445	492	179
Tulot myytyjen yhtiöiden korollisista saamisista	22	0	169	90	89	168
Osakaslainat osakkuusyrityksille	-3	-5	-27	-29	-109	-107
Muutos muissa korollisissa saamisissa	1	6	4	32	35	7
Investointien rahavirta yhteensä	-276	33	-293	18	-825	-1 136
Rahavirta ennen rahoitusta	43	443	579	882	788	485
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen nostot	56	823	374	908	951	417
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-530	-285	-542	-297	-365	-610
Lyhytaikaisten velkojen muutos	180	-592	158	-333	-278	213
Osingonjako emoyhtiön omistajille	-888	-888	-888	-888	-888	-888
Muut rahoituserät	-19	-18	-26	-20	-10	-16
Rahoituksen rahavirta yhteensä	-1 201	-960	-924	-630	-590	-884
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos	-1 158	-517	-345	252	198	-399
Likvidit varat kauden alussa	1 574	1 329	747	556	556	811
Likvidien varojen kurssimuutokset	-12	-1	2	3	-7	-8
Likvidit varat kauden lopussa 1)	404	811	404	811	747	404

1) Sisältää kassavaroja 16 miljoonaa euroa 31.12.2011, jotka esitetään taseen myytävänä olevissa omaisuuserissä.

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua

Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua sisältää pääasiassa johdannaisten realisoitumattomat käyvän arvon muutokset 21 miljoonaa euroa (I-II/2011 -268) sekä liiketoiminnan rahavirrasta oikaistut luovutusvoitot -121 miljoonaa euroa (I-II/2011 -275). Luovutustulot käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynneistä esitetään kokonaisuudessaan investointien rahavirrassa.

Toteutuneet kurssierot ja muut rahoituserät

Toteutuneet kurssierot -113 miljoonaa euroa vuoden 2012 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana (I-II/2011: -251), aiheutuivat pääasiassa Fortumin ruotsalaisten tytäryritysten kruunumääräisestä rahoituksesta sekä siitä, että konsernin pääasiallinen ulkoinen rahoitus on euroissa. Toteutuneet kurssierot johtuvat valuuttatermiineistä, joilla suojataan sisäisiä lainoja. Suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kk sisällä.

Rahavirtalaskelman lisätietoja

Käyttöpääoman muutos

						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	314	389	251	472	266	45
Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	8	-96	62	-21	-143	-60
Korottomien velkojen muutos , vähennys(-)/lisäys(+)	-213	-216	-226	-283	-22	35
Yhteensä	109	77	87	168	101	20

Positiivinen vaikutus käyttöpääoman muutoksesta ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 87 miljoonaa euroa (I-II/2011: 168). Muutos johtuu pääosin vaihto-omaisuuden vähennyksestä.

Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit

						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	343	366	561	533	1 408	1 436
Muutokset maksamattomissa investoinneissa	-19	-57	53	-6	-70	-11
Aktivoitujen korkokulujen siirto rahavirtalaskelman maksettuihin korkoihin	-19	-12	-37	-24	-53	-66
Yhteensä	305	297	577	503	1 285	1 359

Käyttöomaisuusinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin olivat 561 miljoonaa euroa (I-II/2011: 503). Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit 577 miljoonaa euroa (I-II/2011: 503) eivät sisällä vielä maksamattomia investointeja, toisin sanoen investointeihin liittyvien ostovelkojen muutosta määrältään -53 miljoonaa euroa (I-II/2011: 6) eikä aktivoituja vieraan pääoman kuluja määrältään 37 miljoonaa euroa (I-II/2011: 24). Aktivoidut vieraan pääoman kulut on esitetty maksetuissa koroissa.

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Hankitut tytäryritysosakkeet pl. ostettujen yritysten rahavarat	3	-	3	19	44	28
Hankitut osakkuusyritysosakkeet 1)	0	0	0	0	16	16
Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinnat 2)	0	1	0	1	2	1
Yhteensä	3	1	3	20	62	45

1) Ostetut osakkuusyritysosakkeet sisältävät osakeannin ja muut pääomanlisäykset.

2) Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät taseessa erään Muut pitkäaikaiset sijoitukset.

Rahana maksetut tytäryritysosakkeet pl. ostettujen yritysten rahavarat
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	5	-	5	22	47	30
Muutokset maksamattomissa hankinnoissa	-	-	-	-2	-2	-
Korolliset velat hankituissa tytäryrityksissä	-2	-	-2	-1	-1	-2
Yhteensä	3	-	3	19	44	28

Rahana maksetut osakkuusyritysosakkeet

						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	0	0	0	16	25	9
Muutokset maksamattomissa hankinnoissa	0	-	0	-16	-9	7
Yhteensä	0	0	0	0	16	16

Rahavirtalaskelman lisätietoja

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat	0	2	126	112	117	131
Myydyt osakkuusyritysosakkeet	3	326	6	333	375	48
Yhteensä	3	328	132	445	492	179

Tytäryritysosakkeiden myynnit (brutto) vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 295 miljoonaa euroa (I-II/2011: 532) sisältäen korolliset velat myydyissä tytäryhtiöissä 169 miljoonaa euroa (I-II/2011: 90), katso liite 7. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhteensä 132 miljoonaa euroa (I-II/2011: 445) sisältäen 79 miljoonaa euroa eräiden Suomen ja Viron lämpöliiketoimintojen (Fortum Energiaratkaisut Oy ja Fortum Termest AS) myynnistä sekä 34 miljoonaa euroa pienvesivoimalaitosten myynnistä Suomessa.

Nettovelan muutokset

						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Nettovelka kauden alussa	6 523	6 367	7 023	6 826	6 826	6 783
Muuntoerot	13	-67	42	-61	7	110
Käyttökate	446	764	1 340	1 813	3 008	2 535
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua sekä maksetut
rahoituskulut ja verot	-236	-431	-555	-1 117	-1 496	-934
Käyttöpääoman muutos	109	77	87	168	101	20
Käyttöomaisuusinvestoinnit	-305	-297	-577	-503	-1 285	-1 359
Yrityshankinnat	-3	-1	-3	-20	-62	-45
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit	12	330	141	448	507	200
Tulot myytyjen yhtiöiden korollisista saamisista	22	0	169	90	89	168
Osakaslainat osakkuusyrityksille	-3	-5	-27	-29	-109	-107
Muutos muissa korollisissa saamisissa	1	6	4	32	35	7
Osingot	-888	-888	-888	-888	-888	-888
Muut rahoitustoiminnot	-19	-18	-26	-20	-10	-16
Nettorahavirta (- nettovelan kasvu)	-864	-463	-335	-26	-110	-419
Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos ja arvostus jaksotettuun
hankintamenoon	20	20	20	-8	80	108
Nettovelka kauden lopussa	7 420	6 783	7 420	6 783	7 023	7 420

Tunnusluvut

							Edelliset
			30.6.2012 31.3.2012 31.12.2011 30.9.2011 30.6.2011 31.3.2011				12kk
Käyttökate, milj. euroa	1 340	894	3 008	2 274	1 813	1 049	2 535
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa	1 253	809	2 374	1 723	1 279	798	2 348
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	0,77	0,56	1,99	1,52	1,29	0,76	1,46
Sijoitettu pääoma, milj. euroa	17 848	19 016	17 931	17 034	16 998	16 560	N/A
Korollinen nettovelka, milj. euroa	7 420	6 523	7 023	6 929	6 783	6 367	N/A
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa	566	218	1 482	962	572	205	1 476
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa	561	218	1 408	899	533	167	1 436
Sijoitetun pääoman tuotto, % 1)	11,2	14,5	14,8	14,3	16,1	19,1	11,3
Oman pääoman tuotto, % 1)	13,5	17,9	19,7	19,1	22,0	26,9	14,0
Nettovelka/käyttökate 1)	2,9	2,0	2,3	2,4	2,2	1,8	2,9
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1)	3,0	2,0	3,0	3,0	2,7	2,0	3,2
Korkokate	8,3	11,9	10,5	11,2	14,8	19,0	7,7
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot	6,4	9,2	8,5	9,1	12,0	15,1	6,1
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka, % 2)	22,7	39,1	21,5	20,7	24,2	34,8	21,6
Velkaantumisaste, %	74	60	69	74	72	72	N/A
Oma pääoma/osake, euroa	10,66	11,65	10,84	10,05	9,93	9,30	N/A
Omavaraisuusaste, %	44	45	44	44	44	39	N/A
Henkilöstön lukumäärä	10 848	10 542	10 780	11 041	11 342	10 976	N/A
Henkilöstö keskimäärin	10 644	10 587	11 010	11 062	11 030	10 913	N/A
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä,	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367
1 000 osaketta	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367

1) Neljänneksen luvut on muutettu vastaamaan vuositason lukuja, lukuunottamatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitetiedossa 26.

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Laadintaperusta

Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2011 tilinpäätöksen kanssa.

2. Laadintaperiaatteet

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2011 noudattamien periaatteiden kanssa.

3. Kriittiset tilinpäätösarviot ja harkinnat

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2011.

4. Tiedot segmenteittäin

Liikevaihto
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja	755	794	1 703	1 828	3 458	3 333
Lämmön myynti	251	284	855	955	1 602	1 502
Sähkönsiirto	211	202	507	501	905	911
Muut myynnit	67	36	120	66	196	250
Yhteensä	1 284	1 316	3 185	3 350	6 161	5 996

Liikevaihto segmenteittäin
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Power 1)	535	574	1 190	1 267	2 481	2 404
- josta sisäistä	79	-24	126	-127	-24	229
Heat 1)	321	322	946	1 047	1 737	1 636
- josta sisäistä	2	1	11	0	8	19
Russia	198	195	508	490	920	938
- josta sisäistä	-	-	-	-	-	-
Distribution	223	215	531	526	973	978
- josta sisäistä	7	4	17	8	15	24
Electricity Sales 1)	135	183	382	556	900	726
- josta sisäistä	6	22	32	71	95	56
Muut 1)	29	19	73	49	108	132
- josta sisäistä	-25	39	-17	117	115	-19
Nord Pool netotus 2)	-88	-150	-276	-516	-749	-509
Eliminoinnit	-69	-42	-169	-69	-209	-309
Yhteensä	1 284	1 316	3 185	3 350	6 161	5 996

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai

negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Power	222	257	563	582	1 201	1 182
Heat	23	25	184	196	278	266
Russia	4	21	52	55	74	71
Distribution	49	60	159	184	295	270
Electricity Sales	11	10	20	21	27	26
Muut	-28	-25	-46	-41	-73	-78
Yhteensä	281	348	932	997	1 802	1 737

Liikevoitto segmenteittäin
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Power	214	271	581	760	1 476	1 297
Heat	20	25	233	290	380	323
Russia	15	21	63	55	74	82
Distribution	50	252	167	377	478	268
Electricity Sales	11	23	22	3	3	22
Muut	-27	17	-47	24	-9	-80
Yhteensä	283	609	1 019	1 509	2 402	1 912

Kertaluonteiset erät segmenteittäin

						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Power 1)	0	2	47	2	2	47
Heat 2)	0	-1	58	79	86	65
Russia	11	0	11	0	0	11
Distribution	0	192	5	193	193	5
Electricity Sales	-	0	-	1	3	2
Muut	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	11	193	121	275	284	130

1) Sisältävät 47 miljoonan euron myyntivoiton, joka kirjattiin pienvesivoimalaitosten myynnistä Suomessa vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä.

2) Sisältävät 58 miljoonan euron myyntivoiton, joka kirjattiin eräiden Suomen ja Viron lämpöliiketoimintojen (Fortum Energianratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n) myynnistä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä.

3) Sisältävät 11 miljoonan euron myyntivoiton, joka kirjattiin Surgutissa Venäjällä sijaitsevan lämpöverkon myynnistä vuoden 2012 toisella neljänneksellä.

Kertaluonteiset erät sisältävät käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja -tappioita.

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Power 1)	-8	12	-29	176	273	68
Heat	-3	1	-9	15	16	-8
Russia	-	-	-	-	-	-
Distribution	1	0	3	0	-10	-7
Electricity Sales	0	13	2	-19	-27	-6
Muut	1	42	-1	65	64	-2
Yhteensä	-9	68	-34	237	316	45
1) Sisältää Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuteen

kohdistuvan kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, yhteensä milj. euroa: -7 -8 -16 -12 -28 -32

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa niiden tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisinstrumenttien vaikutuksen, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti. Muut-segmentti sisältää pääosin erät, jotka syntyvät suojauslaskennan statuksen muuttuessa konsernitasolla. Power-segmenttiin sisältyy kirjanpitokäsittelyn vaikutus, joka aiheutuu siitä, että IFRIC 5:n mukaan Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa.

Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Power	250	284	619	636	1 310	1 293
Heat	72	74	283	294	471	460
Russia	36	30	113	87	148	174
Distribution	101	106	260	277	482	465
Electricity Sales	11	10	20	22	29	27
Muut	-26	-23	-42	-37	-66	-71
Yhteensä	444	481	1 253	1 279	2 374	2 348

Tammi-kesäkuu 2012

Fortum Oyj Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

Poistot ja arvonalentumiset segmenteittäin
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Power	28	27	56	54	109	111
Heat	49	49	99	98	193	194
Russia	32	31	61	54	108	115
Distribution	52	46	101	93	187	195
Electricity Sales	0	0	0	1	2	1
Muut	2	2	4	4	7	7
Yhteensä	163	155	321	304	606	623

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta						Edelliset
segmenteittäin	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Power 1), 2)	-7	-12	-14	-16	3	5
Heat	1	5	10	9	19	20
Russia	21	30	21	38	30	13
Distribution	1	3	2	11	14	5
Electricity Sales	0	0	0	1	2	1
Muut	10	-11	0	31	23	-8
Yhteensä	26	15	19	74	91	36
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osakkuusyhtiöiden osuuksista suomalaisissa ja ruotsalaisissa ydinjätehuoltorahastoissa, yhteensä milj. euroa:	-2	-2	-4	-3	-6	-7

2) Suurin osa Power-segmentin osakkuusyhtiöistä on tuotantoyhtiöitä, joilta Fortum ostaa sähköä omakustannushintaan, johon sisältyvät korot, valmisteverot ja välittömät verot.

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä segmenteittäin
milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Power	896	893	921
Heat	167	148	160
Russia	467	466	443
Distribution	102	96	101
Electricity Sales	0	10	0
Muut	384	401	395
Yhteensä 1)	2 016	2 014	2 020

Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Power	36	35	60	52	131	139
Heat	99	72	166	108	297	355
Russia	126	192	207	267	670	610
Distribution	79	62	123	96	289	316
Electricity Sales	0	1	0	4	5	1
Muut	3	4	5	6	16	15
Yhteensä	343	366	561	533	1 408	1 436
Josta aktivoituja vieraan pääoman menoja	19	12	37	24	53	66

Tammi-kesäkuu 2012

Fortum Oyj Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Power	0	1	0	17	17	0
Heat	0	-	0	22	32	10
Russia	0	0	0	0	24	24
Distribution	-	-	-	-	-	-
Electricity Sales	-	-	-	-	-	-
Muut	5	0	5	0	1	6
Yhteensä	5	1	5	39	74	40

Bruttodivestoinnit osakkeisiin segmenteittäin
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Power	0	2	63	2	3	64
Heat	0	-3	195	196	203	202
Russia	0	5	0	5	23	18
Distribution	0	322	37	323	323	37
Electricity Sales	-	1	-	6	16	10
Muut	0	-	0	-	0	0
Yhteensä	0	327	295	532	568	331

Lisätietoja vuoden 2012 ensimmäisen vuosipuoliskon divestoinneista liitteestä 7 ja rahavirtalaskelman lisätiedoista.

Sidottu pääoma segmenteittäin
milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Power	6 258	5 998	6 247
Heat	4 072	3 911	4 191
Russia	3 437	3 051	3 273
Distribution	3 700	3 487	3 589
Electricity Sales	28	77	11
Muut	227	387	208
Yhteensä	17 722	16 911	17 519

Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
	Edelliset
%	12kk	31.12.2011
Power	19,5	19,9
Heat	7,1	7,4
Russia	2,5	3,5
Distribution	7,7	8,6
Electricity Sales	80,7	33,5
Muut	-23,4	-12,7

Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
	Edelliset
%	12kk	31.12.2011
Power	21,3	24,6
Heat	8,5	9,9
Russia	2,9	3,5
Distribution	7,7	13,7
Electricity Sales	51,2	4,2
Muut	-29,1	5,3

Sidotun pääoman tuotto on laskettu jakamalla vuotuisen liikevoiton ja 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta' -erän summa keskimääräisellä sidotulla pääomalla. Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttämällä avaavan taseen ja kunkin neljänneksen lopun arvoja.

Varat segmenteittäin

milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Power	7 218	6 834	7 134
Heat	4 403	4 262	4 597
Russia	3 841	3 441	3 692
Distribution	4 178	3 978	4 187
Electricity Sales	231	300	249
Muut	837	625	628
Eliminoinnit	-504	-230	-306
Sidottuun päomaan sisältyvät varat	20 204	19 210	20 181
Korolliset saamiset	1 273	1 178	1 219
Laskennalliset verosaamiset	146	152	150
Muut varat	592	168	717
Likvidit varat	404	811	731
Varat yhteensä	22 619	21 519	22 998

Vieras pääoma segmenteittäin

milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Power	960	836	887
Heat	331	351	406
Russia	404	390	419
Distribution	478	491	598
Electricity Sales	203	223	238
Muut	610	238	420
Eliminoinnit	-504	-230	-306
Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma	2 482	2 299	2 662
Laskennalliset verovelat	2 037	1 887	2 013
Muu vieras pääoma	252	335	392
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma	4 771	4 521	5 067
Korollinen vieras pääoma	7 824	7 594	7 770
Oma pääoma	10 024	9 404	10 161
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä	22 619	21 519	22 998

Muut varat ja muu vieras pääoma, jotka eivät sisälly sidottuun pääomaan segmentteittäin, sisältävät pääasiassa tuloverosaamiset ja velat, jaksotetut korkokulut, korkojohdannaisista johtuvat saamiset ja velat, sekä sellaiset suojauksista johtuvat saamiset ja velat, joihin sovelletaan suojauslaskentaa.

Henkilöstön lukumäärä

	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Power	2 019	1 995	1 847
Heat	2 439	2 793	2 504
Russia	4 272	4 497	4 379
Distribution	907	928	898
Electricity Sales	528	518	519
Muut	683	611	633
Yhteensä	10 848	11 342	10 780

Henkilöstö keskimäärin

	I-II/2012	I-II/2011	2011
Power	1 883	1 856	1 873
Heat	2 388	2 748	2 682
Russia	4 337	4 421	4 436
Distribution	870	901	902
Electricity Sales	517	510	510
Muut	649	594	607
Yhteensä	10 644	11 030	11 010

Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.

5. Segmenttitiedot neljänneksittäin

Lisätietoja vuosineljänneksittäin on saatavissa englannin kielellä Fortumin www-sivuilta www.fortum.fi (Fortumkonserni/Sijoittajat/Taloudellista tietoa/Osavuosikatsaukset).

Liikevaihto neljänneksittäin
milj. euroa	II/2012	I/2012	IV/2011	III/2011	II/2011	I/2011
Power	535	655	654	560	574	693
- josta sisäistä	79	47	68	35	-24	-103
Heat	321	625	478	212	322	725
- josta sisäistä	2	9	6	2	1	-1
Russia	198	310	274	156	195	295
- josta sisäistä	-	-	-	-	-	-
Distribution	223	308	244	203	215	311
- josta sisäistä	7	10	4	3	4	4
Electricity Sales	135	247	205	139	183	373
- josta sisäistä	6	26	13	11	22	49
Muut	29	44	32	27	19	30
- josta sisäistä	-25	8	-5	3	39	78
Nord Pool netotus	-88	-188	-134	-99	-150	-366
Eliminoinnit	-69	-100	-86	-54	-42	-27
Yhteensä	1 284	1 901	1 667	1 144	1 316	2 034

Vertailukelpoinen liikevoitto neljänneksittäin
milj. euroa	II/2012	I/2012	IV/2011	III/2011	II/2011	I/2011
Power	222	341	351	268	257	325
Heat	23	161	96	-14	25	171
Russia	4	48	35	-16	21	34
Distribution	49	110	49	62	60	124
Electricity Sales	11	9	2	4	10	11
Muut	-28	-18	-25	-7	-25	-16
Yhteensä	281	651	508	297	348	649

Liikevoitto neljänneksittäin

milj. euroa	II/2012	I/2012	IV/2011	III/2011	II/2011	I/2011
Power	214	367	443	273	271	489
Heat	20	213	100	-10	25	265
Russia	15	48	35	-16	21	34
Distribution	50	117	41	60	252	125
Electricity Sales	11	11	-6	6	23	-20
Muut	-27	-20	-34	1	17	7
Yhteensä	283	736	579	314	609	900

Kertaluonteiset erät neljänneksittäin

milj. euroa	II/2012	I/2012	IV/2011	III/2011	II/2011	I/2011
Power	0	47	0	0	2	0
Heat	0	58	7	0	-1	80
Russia	11	0	0	0	0	0
Distribution	0	5	0	0	192	1
Electricity Sales	-	-	2	0	0	1
Muut	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	11	110	9	0	193	82

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

neljänneksittäin
	II/2012	I/2012	IV/2011	III/2011	II/2011	I/2011
Power 1)	-8	-21	92	5	12	164
Heat	-3	-6	-3	4	1	14
Russia	-	-	-	-	-	-
Distribution	1	2	-8	-2	0	0
Electricity Sales	0	2	-10	2	13	-32
Muut	1	-2	-9	8	42	23
Yhteensä	-9	-25	62	17	68	169
1) Sisältää Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuteen
kohdistuvan kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, yhteensä milj. euroa:	-7	-9	-10	-6	-8	-4

6. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2011 konsernin tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.

Alla olevat taulukot esittävät konsernin pääasiassa suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

Johdannaiset
		30.6.2012		30.6.2011		31.12.2011
	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä
Korko- ja valuuttajohdannaiset	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo
	MEUR	MEUR	MEUR	MEUR	MEUR	MEUR
Koronvaihtosopimukset	4 861	142	4 605	47	4 737	141
Valuuttatermiinit	8 046	-144	6 945	30	8 257	-143
Korkotermiinit	114	0	191	0	196	0
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	247	-3	430	-8	247	1
		Käypä		Käypä		Käypä
Sähköjohdannaiset	Määrä	nettoarvo	Määrä	nettoarvo	Määrä	nettoarvo
	TWh	MEUR	TWh	MEUR	TWh	MEUR
Myyntisopimukset	96	502	105	-226	95	559
Ostosopimukset	49	-245	58	98	48	-289
Ostetut optiot	1	2	0	0	1	1
Asetetut optiot	4	2	2	2	1	1
		Käypä		Käypä		Käypä
Öljyjohdannaiset	Määrä	nettoarvo	Määrä	nettoarvo	Määrä	nettoarvo
	1000 bbl	MEUR	1000 bbl	MEUR	1000 bbl	MEUR
Myyntisopimukset ja -termiinit	21 133	217	26 430	68	10 000	-6
Ostosopimukset ja -termiinit	21 878	-223	26 220	-64	9 910	4
		Käypä		Käypä		Käypä
Hiilijohdannaiset	Määrä	nettoarvo	Määrä	nettoarvo	Määrä	nettoarvo
	kt	MEUR	kt	MEUR	kt	MEUR
Myyntisopimukset	11 325	203	12 380	-76	12 325	94
Ostosopimukset	11 270	-199	11 306	76	11 642	-80
		Käypä		Käypä		Käypä
CO2 päästöoikeusjohdannaiset	Määrä	nettoarvo	Määrä	nettoarvo	Määrä	nettoarvo
	ktCO2	MEUR	ktCO2	MEUR	ktCO2	MEUR
Myyntisopimukset	53 347	47	22 981	51	15 283	89
Ostosopimukset	54 676	-18	19 857	-43	13 981	-59
	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä
Osakejohdannaiset	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo
	MEUR	MEUR	MEUR	MEUR	MEUR	MEUR
Osaketermiinit 1)	8	7	9	11	9	9

1) Käteisvaroina toteutettavia osaketermiinejä käytetään Fortum-konsernin osakekannustinohjelman suojaukseen.

7. Yrityshankinnat ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät

Yrityshankinnat

Vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla ei ollut olennaisia yrityshankintoja.

Tammikuussa 2011 saatettiin päätökseen 85 % osuuden hankinta puolalaisista Elektrociepłownia Zabrze S.A. ja Zespół Elektrociepłowni Bytom S.A. sähkö- ja lämpöyhtiöistä. Kauppahinta oli yhteensä 22 miljoonaa euroa (82 miljoonaa Puolan zlotya).

Yritysmyynnit

Vuoden 2012 toisella vuosineljänneksellä ei ollut olennaisia yritysmyyntejä.

Fortum sai päätökseen Fortum Energiaratkaisut Oy:n sekä Fortum Termest AS:n myynnin EQT Infrastructure Fundille 31.1.2012. Kauppa sai Suomen ja Viron kilpailuviranomaisten hyväksynnät. Kokonaismyyntihinta velat mukaan lukien oli noin 200 miljoonaa euroa ja myyntivoitto 58 miljoonaa euroa. Kauppaan liittyvät varat ja velat on esitetty myytävänä olevissa omaisuuserissä vuoden 2011 lopussa.

Fortumin ja Imatran Seudun Sähkön 20.12.2011 allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti Fortum myi Distribution-segmenttiin kuuluvan virolaisen tytäryrityksensä Fortum Elekter AS:n Imatran Seudun Sähkölle vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Samalla Fortum luopui osuudestaan Imatran Seudun Sähkö Oy:ssä. Omistus- ja hallintaoikeudet siirtyivät Fortumilta Imatran Seudun Sähkölle tammikuun 2012 alussa. Varat ja velat kauppaan liittyen on esitetty myytävänä olevissa omaisuuserissä vuoden 2011 lopussa.

Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Fortum myi pienvesivoimalaitoksiaan Suomessa. Killin Voima Oy:stä myytiin 60 % osuus Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:lle ja 14 pienvesivoimalaitosta Koskienergia Oy:lle. Myyntivoitto näistä liiketoimista oli 47 miljoonaa euroa ja se kirjattiin Power-divisioonan ensimmäisen neljänneksen tulokseen.

Joulukuussa 2010 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan se myy Tukholman alueen ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpö- ja lämmöntuotantolaitoksensa. Kauppa saatettiin loppuun 31.3.2011. Myyntihinta oli noin 220 miljoonaa euroa ja kirjattu myyntivoitto 82 miljoonaa euroa. Toiminnot olivat osa Heat-segmenttiä ja myyntivoitto on kirjattu Heat-segmenttiin. Suurimman osan myytävistä toiminnoista omisti Fortumin tytäryhtiö Fortum Värme, josta Tukholman kaupungilla on 50 %:n taloudellinen omistusosuus. Tukholman kaupungin hallitus ja Ruotsin kilpailuviranomainen ovat hyväksyneet kaupan. Myytäviin toimintoihin liittyvät varat ja vieras pääoma on esitetty vuoden 2010 lopun taseessa kohdassa myytävissä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat.

Fortumin 25 %:n omistusosuuden myynti Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä saatettiin loppuun 19.4.2011. Katso liitetieto 14.

Osakemyynnit (brutto)

						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Myynneistä rahana saadut suoritukset	0	2	126	112	117	131
Korolliset velat myydyissä tytäryrityksissä 1)	-	0	169	90	89	168
Myydyt tytäryritysosakkeet (brutto) 2)	0	2	295	202	206	299
Myydyt osakkuusyritysosakkeet (brutto)	0	325	0	330	362	32
Yhteensä	0	327	295	532	568	331

1) Sisältää 22 miljoonaa euroa, jota maksettiin huhtikuussa 2012.

2) Myytyjen tytäryritysten rahavarat 9 miljoonaa euroa (I/2011:14) on vähennetty tytäryritysten bruttomääräisestä myynnistä.

8. Valuuttakurssit

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona.

Keskeisimmät Fortum-konsernissa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi
	1-6/2011	1-3/2012	1-12/2011	1-9/2011	1-6/2011	1-3/2011
Ruotsi (SEK)	8,8756	8,8658	9,0038	8,9982	8,9273	8,8775
Norja (NOK)	7,5855	7,6136	7,7824	7,7962	7,7996	7,8173
Puola (PLN)	4,2524	4,2389	4,1254	4,0320	3,9655	3,9692
Venäjä (RUB)	40,1999	39,9714	41,0219	40,7778	40,4461	40,4504

Kauden lopun valuuttakurssi

	2012-06-30	2012-03-31	2011-12-31	2011-09-30	2011-06-30	2011-03-30
Ruotsi (SEK)	8,7728	8,8455	8,9120	9,2580	9,1739	8,9329
Norja (NOK)	7,5330	7,6040	7,7540	7,8880	7,7875	7,8330
Puola (PLN)	4,2488	4,1522	4,4580	4,4050	3,9903	4,0106
Venäjä (RUB)	41,3700	39,2950	41,7650	43,3500	40,4000	40,2850

9. Tuloverot

Tuloslaskelman mukainen veroprosentti vuoden 2012 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana oli 18,5 % (I-II/2011: 15,9 %).

Vuoden 2012 kahden ensimmäisen neljänneksen veroprosentti, lukuunottamatta osuutta osakkuusyritysten voitoista ja verovapaita myyntivoittoja oli 21,1 % (I-II/2011: 21,1 %). Vuoden 2011 veroprosentti, lukuunottamatta osuutta osakkuusyritysten voitoista ja verovapaita myyntivoittoja oli 21,4 %.Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta lasketaan verojen jälkeen.

10. Osakekohtainen tulos

Laskelma laimentamattomasta ja laimennetusta osakekohtaisesta tuloksesta perustuu alla oleviin lukuihin:

	I-II/2012	I-II/2011	2011
Tuotot (milj. euroa):
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto	681	1 150	1 769
Osakkeiden lukumäärä (1000 kpl):
Osakkeiden painotettu keskimääräinen
lukumäärä	888 367	888 367	888 367
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa	888 367	888 367	888 367

11. Osakekohtainen osinko

Yhtiökokous päätti 11.4.2012 jakaa osinkoa tilikaudelta 2011 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 23.4.2012.

Yhtiökokous päätti 31.3.2011 jakaa osinkoa tilikaudelta 2010 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 12.4.2011.

12. Aineettomien hyödykkeiden muutos

milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Kirjanpitoarvo kauden alussa	433	421	421
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta	2	-1	0
Käyttöomaisuusinvestoinnit	14	12	27
Päästöoikeuksien muutokset	-37	-10	13
Poistot ja arvonalentumiset	-10	-10	-19
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin	-	-	-2
Uudelleenryhmittelyt	2	-	-
Muuntoerot ja muut muutokset	7	4	-7
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	411	416	433
Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa	301	304	294
Muuntoerokirjausten vaikutus liikearvon määrään	7	3	-7

13. Aineellisten hyödykkeiden muutos

milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Kirjanpitoarvo kauden alussa	15 234	14 621	14 621
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta	0	30	26
Käyttöomaisuusinvestoinnit	547	521	1 381
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut	-1	3	5
Vähennykset	-12	-3	-13
Poistot ja arvonalentumiset	-311	-294	-587
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta	-18	-	-
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin	-	-	-128
Uudelleenryhmittelyt	-2	-	-
Muuntoerot ja muut muutokset	188	-193	-71
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	15 625	14 685	15 234

14. Muutokset osuuksissa osakkuus- ja yhteisyrityksissä

milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Kirjanpitoarvo kauden alussa	2 019	2 161	2 161
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	19	74	91
Hankinnat	-	-	9
Osakeannit ja muut sijoitukset	-	16	16
Myynnit	-	-134	-146
Saadut osingot	-31	-101	-108
Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät	-11	-2	-1
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin	-	-	-1
Muuntoerot ja muut muutokset	20	0	-2
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	2 016	2 014	2 019

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Vuoden 2012 toisen neljänneksen osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 26 miljoonaa euroa (II/2011: 15), josta Fortumin osuus Hafslund ASA:n tuloksesta oli 9 miljoonaa euroa (II/2011: -11) ja TGC-1:n osuus oli 21 miljoonaa euroa (II/2011: 30). TGC-1:n osakkuusyritystulos perustuu yhtiön vuonna 2011 julkistamaan IFRS standardien mukaiseen tilinpäätökseen sekä vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaukseen. Fortumin toisen vuosineljänneksen tulos sisältää TGC-1:n tuloksen vuoden 2011 viimeiseltä vuosineljännekseltä ja vuoden 2012 ensimmäiseltä vuosineljännekseltä.

Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin tulos sisältyy Fortumin lukuihin edellisen neljänneksen julkaistujen lukujen perusteella, sillä tavallisesti Hafslundin viimeisin osavuosikatsaus ei ole vielä saatavilla. Hafslund julkaisi vuoden 2012 toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksensa 11.7.2012. Hafslundin toisen vuosineljänneksen tulosvaikutusta ei ole huomioitu Fortumin toisen vuosineljänneksen tuloksessa.

Vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Hafslundin tulos sisälsi 20 miljoonaa euroa REC-osakkeiden alaskirjausta.

Fortumin kumulatiivinen osuus osakkuusyritysten tuloksesta vuoden 2012 kahdelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä oli 19 miljoonaa euroa (I-II/2011: 74), josta Hafslundin osuus oli 0 miljoonaa euroa (I-II/2011: 31), TGC-1:n osuus 21 miljoonaa euroa (I-II/2011: 38) ja Gasumin osuus 7 miljoonaa euroa (I-II/2011: 7). Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Fortum kirjasi 7 miljoonaa euroa tappiota Hafslundin omistuksessa olleiden REC-osakkeiden myynnistä, kun taas vuoden 2011 vastaavana ajankohtana Fortum kirjasi 38 miljoonaa euroa Hafslund Fibernett AS:n osakkeiden myynnistä.

Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta vuonna 2011 oli 91 miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 23 miljoonaa euroa, TGC-1:n osuus 30 miljoonaa euroa ja Gasumin osuus 16 miljoonaa euroa.

Hankinnat ja osakeannit

Vuoden 2012 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ei ollut osakkuusyritysten hankintoja tai osakeanteja.

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) yhtiökokous päätti maaliskuussa 2011 korottaa yhtiön osakepääomaa 65 miljoonalla eurolla, josta Fortumin osuus on 16 miljoonaa euroa. Fortumin osuus TVO:n osakepääoman korotuksesta kirjattiin vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä ja maksetiin vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä.

Myynnit

Vuoden 2012 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ei ollut osakkuusyritysten myyntejä.

Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Electricity Sales-segmentti myi 30,78 % osuutensa Energiapolar Oy:stä. Vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Distribution segmentti myi 25% osuutensa Fingrid Oyj:stä.

Saadut osingot

Vuoden 2012 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Fortum oli saanut osakkuusyhtiöiltään osinkoja 31 miljoonaa euroa (I-II/2011: 101), joista Hafslundilta saatu osuus oli 22 miljoonaa euroa (I-II/2011: 64) ja Infratek ASA:lta 4 miljoonaa euroa (I-II/2011: 3).

15. Osakepääoma

	Osakkeiden määrä	Osake pääoma	Osakkeiden määrä	Osake pääoma
milj. euroa	30.6.2012	30.6.2012	31.12.2011	31.12.2011
Rekisteröidyt osakkeet 1.1.	888 367 045		3 046 888 367 045	3 046
Rekisteröidyt osakkeet raportointikauden lopussa	888 367 045		3 046 888 367 045	3 046

16. Korollinen vieras pääoma ja likvidit varat

Fortum laski liikkeelle 7.3.2012 kaksi uutta viiden vuoden joukkovelkakirjalainaa Euro Medium Term Note -ohjelman puitteissa. Liikkeelle laskettujen joukkovelkakirjojen arvo oli yhteensä 2 750 miljoonaa Ruotsin kruunua, joista 1 000 miljoonaa Ruotsin kruunua on sidottu vaihtuvaan korkoon ja 1 750 miljoonaa Ruotsin kruunua on sidottu 3,25 % kiinteään korkoon. Joukkovelkakirjoista saatavat varat käytetään konsernin yleisiin käyttötarkoituksiin.

Vuoden 2012 toisella neljänneksellä Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta 53 miljoonalla eurolla yhteensä 940 miljoonaan euroon. Samalla vuosineljänneksellä Fortum myös lyhensi erääntyvän 3 500 miljoonan Ruotsin kruunun joukkovelkakirjalainan ja erääntyvän 1 000 miljoonan Ruotsin kruunun velan Svensk Exportkreditille.

Lyhytaikainen rahoitus 30.6.2012 oli 419 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa: 254). Korollinen velka 30.6.2012 oli 7 824 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa: 7 770). Korollinen velka väheni toisen vuosineljänneksen aikana 273 miljoonaa euroa ensimmäisen vuosineljänneksen lopun 8 097 miljoonasta eurosta 7 824 miljoonaan euroon. Likvidit varat 30.6.2012 oli 404 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa: 731). Likvidit varat vähenivät 1 170 miljoonalla eurolla ensimmäisen vuosineljänneksen lopun 1 574 miljoonasta eurosta 404 miljoonaan euroon pääosin johtuen 888 miljoonan euron osingon maksusta.

17. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
664	638	653
664	638	653
968	944	968
941	886	941
941	886	903

Ydinvoimaan liittyvät varaukset

Työ- ja elinkeinoministeriö päätti Suomen ydinenergialain mukaisesti lasketun Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuun määrän joulukuussa 2011. Vastuun määrä perustuu kolmen vuoden välein tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Tekninen suunnitelma ja kustannusennuste päivitettiin viimeksi vuoden 2010 toisella neljänneksellä.

Lain mukainen vastuu 30.6.2012 oli 968 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjattu ydinjätehuoltovaraus perustuu tulevaisuuden kustannuksia koskeviin kassavirtaennusteisiin, jotka pohjautuvat samoihin selvityksiin kuin lainmukainen vastuu. Ydinvoimavarauksen tasearvo, joka on laskettu IAS 37:n mukaisesti, kasvoi 11 miljoonalla eurolla vuoden 2011 lopun arvosta, ja oli 30.6.2012 yhteensä 664 miljoonaa euroa. Suurin syy lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen väliseen eroon on se, että lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa laillisen vastuun määrää päätettäessä vuosittain joulukuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuussa 2011 päätettyyn lainmukaiseen vastuuseen sekä hyväksyttyyn maksujen jaksotussuunnitelmaan, ja on yhteensä 941 miljoonaa euroa. Fortum on maksanut 38 miljoonan euron ydinjätehuoltomaksun, minkä jälkeen Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on täysin katettu. Rahastossa on IFRS:n näkökulmasta 277 miljoonan euron ylijäämä, koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 30.6.2012 oli 941 miljoonaa euroa, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä oli 664 miljoonaa euroa.

Vaikutukset vertailukelpoiseen liikevoittoon sekä liikevoittoon

Power-segmentin liikevoittoon vaikuttaa Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahaston kirjanpitokäsittelystä syntyvät erät, sillä Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso 'muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät', liitetieto 4. Kirjauksen vaikutus Fortumin vuoden 2012 toisen neljänneksen tulokseen oli -7 miljoonaa euroa, kuten vastaavasti viime vuoden vastaavana ajankohtana se oli -8 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen vaikutus vuoden 2012 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana oli -16 miljoonaa euroa, kun vastaavasti viime vuonna vaikutus oli -12 miljoonaa euroa.

Osakkuusyritykset

Fortumilla on vähemmistöosuuksia suomalaisessa ja ruotsalaisissa ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyrityksissä. Fortum on näiden yritysten osalta käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laadintaperiaatteidensa mukaisesti.

18. Muut varaukset

		Tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvä varaus		Muut varaukset yhteensä
milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Varaukset kauden alussa	180	208	208	205	239	239
Käyttämättömien varausten purku	-	-33	-42	-	-33	-53
Varausten muutos	-	11	8	3	13	16
Käytetyt varaukset	-4	-2	-5	-5	-2	-10
Diskonttauksen purkautuminen	7	8	16	7	8	16
Kurssierot	2	2	-5	1	2	-3
Varaukset kauden lopussa	185	194	180	211	227	205

Fortumin Venäjällä käynnissä olevaan mittavaan investointiohjelmaan (8 yksikköä) liittyy tulevaa tuotantokapasiteettia koskevia ehtoja. Ehtojen mukaan Fortumilta voidaan periä sakkomaksuja, mikäli investointiohjelman tuoman uuden tuotantokapasiteetin käyttöönotto merkittävästi lykkääntyy tai investointisopimuksen pääehdot eivät muulta osin täyty. Uudet pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoita koskevat säännöt hyväksyttiin vuoden 2011 alussa. Tämä selkeytti myös käyttöönoton myöhästymisestä mahdollisesti perittävien sakkomaksujen määräytymistä. Sakkomaksut määritetään nyt voimalaitoskohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että Fortumin riski saada sakkomaksuja tuotantokapasiteettia koskevien ehtojen johdosta pienenee vähitellen uusien yksikköjen aloittaessa toimintansa.

Voimalaitosten käyttöönoton aikataulu arvioidaan jokaisena tilinpäätöshetkenä ja muutosten vaikutukset varauksen määrään päivitetään tarpeen mukaisesti. Diskonttauksesta johtuva varauksen kasvu vuoden 2012 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana oli 7 miljoonaa euroa. Tämä muutos on kirjattu muihin rahoituseriin.

19. Pantatut varat

milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Omasta puolesta annetut
Lainat
Pantit	292	294	290
Kiinteistökiinnitykset	137	137	137
Muut sitoumukset
Kiinteistökiinnitykset	124	148	148
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Pantit ja kiinteistökiinnitykset	3	3	3

Lainojen vakuudeksi pantatut varat

Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Pantattujen osakkeiden arvo kesäkuun 2012 lopussa oli 269 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa: 269).

Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat

Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi suomalaisiin voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 124 miljoonaa euroa kesäkuun 2012 lopussa (vuoden 2011 lopussa: 148). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen.

20. Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset

milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Vuoden sisällä erääntyvät	32	27	32
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät	71	60	68
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät	153	122	142
Yhteensä	256	209	242

21. Investointisitoumukset

milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	968	1 215	940
Aineettomat hyödykkeet	7	17	10
Yhteensä	975	1 232	950

Investointisitoumukset ovat kasvaneet vuoden 2011 loppuun verrattuna. Sitoumukset ovat pääosin kasvaneet Distribution Suomen automaattiset mittarinlukijat -projektiin ja Ruotsissa tehtävien patoturvallisuus investointeihin liittyen sekä Suomen Joensuussa, Ruotsin Bristassa ja Latvian Jelgavassa sijaitsevien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksien rakennusprojekteista johtuen. Investointisitomukset sisältävät myös sitomusten vähennyksiä liittyen OAO Fortumin investointiohjelman etenemiseen.

22. Vastuut

milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Omasta puolesta annetut
Muut vastuut	69	146	68
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Takaukset	347	338	347
Muut vastuut	125	125	125
Muiden puolesta annetut
Takaukset	1	0	0

Vastuut osakkuusyritysten puolesta

Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annettavat vastuut liittyvät pääsasiassa Fortumin ydinvoimaosakkuusyrityksille (Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB ja OKG AB) annettuihin takauksiin. Forsmarks Kraftgrupp AB:lle ja OKG AB:lle annettavien vastuiden määrä vuosille 2012-2014 nousee nykyisestä 2 574 miljoonasta Ruotsin kruunusta (293 miljoonaa euroa) 3 696 miljoonaan Ruotsin kruunuun (421 miljoonaa euroa) vuoden 2012 aikana.

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) puolesta annettu takaus rahastolle oli 39 miljoonaa euroa 30.6.2012 (vuoden 2011 lopussa: 44).

23. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Ruotsin energiamarkkinaviranomainen (EI), joka säätelee ja valvoo jakeluverkkotariffeja Ruotsissa on julkistanut päätöksen koskien sallittuja tulorajoja vuosille 2012-2015. EI perustaa päätöksensa siirtymäsäännökseen, jonka mukaan vie 18 vuotta saavuttaa uuden mallin mukainen sallittu tuottoraja. EI:n päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen yli 80 jakeluverkkoyhtiön toimesta, jossa on mukana myös Fortum Distribution AB. Peruste Fortum Distribution AB:n valitukselle on, että uusi laskentamalli ei ole yhteensopiva voimassaolevan lainsäädännön kanssa ja että EI on käyttänyt virheellistä laskentatapaa laskiessaan pääoman keskimääräistä kustannusta (WACC).

Suomen Energiamarkkinavirasto on tehnyt sääntelymallia koskevan päätöksen vuosille 2012-2015. Yli 70 jakeluverkkoyhtiötä on valittanut päätöksestä. Valitusten pääkohdat liittyvät muutoksiin pääoman keskimääräisen kustannuksen laskennassa sekä lisääntyneisiin laatusanktioihin. Markkinatuomioistuimen odotetaan antavan päätöksensä asiassa aikaisintaan vuoden 2012 lopussa.

Fortumin ruotsalaiset tytäryhtiöt Fortum Sweden AB ja Fortum Nordic AB saivat Ruotsin veroviranomaiselta jälkiveropäätöksen vuodelle 2009. Ruotsin veroviranomaisten mukaan Fortumin tulee maksaa lisää tuloveroa vuodelta 2009 koskien vuosina 2004-2005 toteutettujen rakennejärjestelyjen yhteydessä tehtyä lainojen uudelleenkohdistamista Fortumin Ruotsin tytäryhtiöiden kesken. Vaatimus perustuu verotusta koskevien säädösten muutokseen vuodesta 2009 alkaen. Fortum pitää vaatimusta perusteettomana ja on valittanut verottajan päätöksestä. Tilinpäätökseen ei ole tehty varauksia jälkiveropäätöksestä johtuen. Jos veroviranomaisten päätöksestä tehty valitus ei kuitenkaan mene läpi ja heidän aiemmin antamansa päätös jälkiverosta jää voimaan, vaikutus tilikauden voittoon olisi noin 420 miljoonaa Ruotsin kruunua.

AREVA-Siemens on joulukuussa 2008 vaatinut välimiesmenettelyä liittyen Olkiluoto 3 viivästymiseen ja siihen liittyviin kuluihin. Toimittaja on kesäkuussa 2011 toimittanut päivitetyn vaatimuksensa sisältäen välilliset kustannukset ja korkokulut. Toimittajan esittämä rahamääräinen vaatimus välillisine- ja korkokuluineen on tällä hetkellä noin 1,9 miljardia euroa. TVO on aiemmin todennut laitostoimittajan vaateen perusteettomaksi. TVO on huhtikuussa 2009 jättänyt vastavaatimuksen perustuen pääosin viivästyksestä aiheutuneisiin lisäkustannuksiin. TVO:n esittämä vastavaatimuksen arvo on tällä hetkellä noin 1,4 miljardia euroa. TVO päivittää vastavaatimustaan välimiesmenettelyn aikana. Välimiesmenettely voi kestää useita vuosia ja vaatimusten sekä vastavaatimusten määrä voi muuttua. TVO vastaanotti kansainvälisen kauppakamarin välimiesoikeuden osapäätöksen Olkiluoto 3 -laitosyksikön toimitusta koskevien, aiemmin sulkutilille maksettujen maksuerien luovuttamisestsa laitostoimittajalle. Päätös ei ota kantaa tuotantolaitoksen viivästymistä koskevaan kiistaan eikä viivästykseen liittyviin kuluihin.

Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi konsernin yhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan ja verotukseen liittyvissä riita-asioissa. Johdon mukaan näillä kiista-asioilla ei kuitenkaan ole materiaalista vaikutusta konsernin rahoitusasemaan.

Oikeudenkäynteihin ja viranomaismenettelyihin liittyen ei vuoden 2012 ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana ole tapahtunut muita olennaisia muutoksia verrattuna vuoden 2011 lopun tilanteeseen.

24. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Vuoden 2012 aikana ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2011 lopussa oli 50,76 % eikä se ole muuttunut vuoden 2012 aikana.

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

milj. euroa		I-2/2012	I-2/2011	2011
Myynnit osakkuusyrityksille		74	14	21
Korot osakkuusyritysten lainasaamisista		21	18	34
Ostot osakkuusyrityksiltä		345	398	662

Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset	1 231	1 075	1 186
Myyntisaamiset	13	13	12
Muut saamiset	22	18	11
Pitkäaikaiset velat	234	223	223
Ostovelat	5	10	14
Muut velat	6	22	22

25. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

26. Tunnuslukujen laskentakaavat
Käyttökate (EBITDA =Tulos ennen korkoja, veroja sekä poistoja ja arvonalentumisia)	=	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen käyttökate	=	Käyttökate - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutus
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	=	Kertaluonteiset erät + muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen liikevoitto	=	Liikevoitto - kertaluonteiset erät - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kertaluonteiset erät	=	Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	=	Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä IFRIC tulkinnan nro 5 mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa.
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	=	Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Investoinnit käyttöomaisuuteen	=	Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	=	Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin myytävissä oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty hankittavan yhtiön nettovelka.
Oman pääoman tuotto, %	=	Kauden voitto	x 100
		Oma pääoma keskimäärin
Sijoitetun pääoman tuotto, %	=	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut	x 100
		Sijoitettu pääoma keskimäärin
Sidotun pääoman tuotto, %	=	Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
		Sidottu pääoma keskimäärin	x 100
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	=	Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta (IAS 39 oikaistu sekä pois lukien merkittävimmät myyntivoitot ja -tappiot)	x 100
		Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma	=	Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - varaukset
Sidottu pääoma	=	Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien

johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista)

Tammi-kesäkuu 2012

26. Tunnuslukujen laskentakaavat

Vertailukelpoinen sidottu pääoma	=	Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja veloilla, jotka aiheutuvat niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannais- sopimuksista, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa
Korolliset nettovelat	=	Korolliset velat - likvidit varat
Velkaantumisaste, %	=	Korolliset nettovelat Oma pääoma	x 100
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat Taseen loppusumma	x 100
Nettovelka/käyttökate	=	Korollinen nettovelka Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate	=	Korollinen nettovelka Vertailukelpoinen käyttökate
Korkokate	=	Liikevoitto Nettokorkokulut
Korkokate sisältäen aktivoitut vieraan pääoman menot	=	Liikevoitto
		Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot
Tulos/osake (EPS)	=	Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma/osake, euroa	=	Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä ilman omia osakkeita kauden lopussa
Edelliset 12 kk	=	Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta

Fortum Oyj Tammi-kesäkuu 2012

Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat

Sähkön kulutus
						Edelliset
TWh	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Pohjoismaat	86	85	200	201	384	383
Venäjä	232	230	524	515	1 020	1 029
Tjumen	19	20	42	42	83	82
Tseljabinsk	8	8	18	18	36	36
Venäjän Uralin alue	58	58	127	126	250	251

Keskimääräiset hinnat

						Edelliset
	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh	28,4	52,3	33,3	59,2	47,1	34,2
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh	32,4	52,0	37,5	58,4	49,3	38,9
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh 1)	29,6	52,2	34,3	59,0	47,9	35,6
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh 1)	29,0	N/A	33,5	N/A	N/A	N/A
Sähkön spot-hinta Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla, RUB/MWh 2)	925	1 017	920	1 025	990	937
Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk	202	174	223	194	209	218
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh	40,4	53,6	42,7	52,7	51,1	46,1
Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3	2 548	2 548	2 548	2 548	2 548	2 548
Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 3)	136	141	151	163	160	156
Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 3)	470	496	523	593	560	550
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 2)	888	954	869	950	925	884
CO2, (ETS EUA), euroa/tonni CO2	7	16	7	16	13	9
Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni	90	125	96	124	122	108
Öljy (Brent Crude), USD/bbl	109	117	114	112	111	112

1) 1.11.2011 lähtien aluehinta SE3 (Tukholma), sitä ennen Ruotsi raportoitu yhtenä alueena.

2) Ilman kapasiteettitariffia

3) Kapasiteettihinnat maksettu ainoastaan kunakin ajankohtana saatavilla olevalle kapasiteetille.

Vesivarastot
TWh		30.6.2012 30.6.2011		31.12.2011
Pohjoismaiset vesivarastot		86	83	95
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo		84	84	83

Vienti / tuonti
						Edelliset
TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista)	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Vienti / Tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä	-5	0	-10	5	-6	-21
Vienti / Tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä	1	3	3	6	11	8
Vienti / Tuonti Pohjoismaat, Yhteensä	-4	3	-7	11	5	-13

Venäjän sähköreformi
						Edelliset
%	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Osuus OAO Fortumin sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla	83	84	83	84	85	85

Saavutetut sähkön myyntihinnat

						Edelliset
EUR/MWh	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa	43,9	47,4	45,7	47,6	46,1	45,2
OAO Fortumin saavuttama sähkönhinta	29,4	29,0	29,3	29,1	29,2	29,3

Tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähköntuotanto
	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	Edelliset 12kk
TWh
Sähköntuotanto EU-maissa ja Norjassa	12,2	12,3	26,7	27,9	55,3	54,1
Sähköntuotanto Venäjällä	4,2	3,9	9,6	8,7	17,4	18,3
Yhteensä	16,4	16,2	36,3	36,6	72,7	72,4

Lämmöntuotanto
						Edelliset
TWh	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa	3,3	3,9	10,6	13,5	22,0	19,1
Lämmöntuotanto Venäjällä	3,7	3,4	13,9	14,4	25,4	24,9
Yhteensä	7,0	7,3	24,5	27,9	47,4	44,0

Sähkötuotantokapasiteetti divisioonittain
MW	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Power	9 742	9 738	9 752
Heat	1 565	1 703	1 670
Russia	3 404	3 242	3 404
Yhteensä	14 711	14 683	14 826

Lämmöntuotantokapasiteetti divisioonittain
MW	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Power	250	250	250
Heat	8 884	10 131	10 375
Russia	13 618	13 796	14 107
Yhteensä	22 752	24 177	24 732

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
						Edelliset
TWh	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Vesivoima	5,7	4,8	11,8	8,9	21,0	23,9
Ydinvoima	5,4	5,7	11,9	12,5	24,9	24,3
Lämpövoima	0,5	1,5	1,8	5,5	7,2	3,5
Yhteensä	11,6	12,0	25,5	26,9	53,1	51,7

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
						Edelliset
%	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Vesivoima	49	40	46	33	40	46
Ydinvoima	47	48	47	47	47	47
Lämpövoima	4	12	7	20	13	7
Yhteensä	100	100	100	100	100	100

Sähkönmyynti
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Sähkönmyynti EU-maissa ja Norjassa	606	659	1373	1 531	2 868	2 710
Sähkönmyynti Venäjällä	149	135	330	297	590	623
Yhteensä	755	794	1 703	1 828	3 458	3 333

Tuotanto- ja myyntivolyymit

Lämmönmyynti
						Edelliset
milj. euroa	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa	204	224	682	763	1 278	1 197
Lämmönmyynti Venäjällä	47	60	173	192	324	305
Yhteensä	251	284	855	955	1 602	1 502

Sähkönmyynti alueittain
						Edelliset
TWh	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Suomi	3,8	5,7	11,1	13,8	24,6	21,9
Ruotsi	6,5	6,5	14,4	13,5	29,4	30,3
Venäjä	5,1	4,6	11,3	10,2	20,2	21,3
Muut maat	0,9	0,8	2,0	1,9	3,6	3,7
Yhteensä	16,3	17,6	38,8	39,4	77,8	77,2

Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Lämmönmyynti alueittain
						Edelliset
TWh	II/2012	II/2011	I-II/2012	I-II/2011	2011	12kk
Venäjä	4,2	4,3	15,5	15,3	26,7	26,9
Suomi	1,0	1,7	3,2	5,1	8,5	6,6
Ruotsi	1,6	1,2	4,9	5,4	8,5	8,0
Puola	0,6	0,5	2,6	2,6	4,3	4,3
Muut maat1)	0,6	0,8	1,7	2,0	3,4	3,1
Yhteensä	8,0	8,5	27,9	30,4	51,4	48,9

1) Sisältää Iso-Britannian, joka raportoidaan Power-divisioonan muu myynti -rivillä.