Finnair Oyj

Interim / Quarterly Report • Aug 10, 2012

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2012

Huhti–kesäkuun liikevaihto kasvoi 10,2 prosenttia vertailukaudesta 594,4 miljoonan euroon ja toiminnallinen liiketulos oli 14,7 miljoonaa euroa

Avainluvut	4-6 2012	4-6 2011	Muutos %	1-6 2012	1-6 2011	Muutos %	2011
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	594,4	539,4	10,2	1 186,2	1 073,1	10,5	2 257,7
Toiminnallinen liiketulos, EBIT, milj. euroa	14,7	-13,8	>200	-10,3	-56,9	81,9	-60,9
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta, %	2,5	-2,6	5,1 %-yks	-0,9	-5,3	4,4 %-yks	-2,7
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-18,1	-25,2	28,2	-38,3	-68,3	43,9	-87,8
EBITDAR, milj. euroa	64,2	33,8	89,9	89,1	37,4	138,2	139,6
Tulos ennen veroja, milj. euroa	-25,5	-30,2	15,6	-51,7	-76,4	32,3	-111,5
Kauden tulos, milj. euroa	-19,8	-23,0	13,9	-40,2	-56,8	29,2	-87,5
Tase ja kassavirta
Omavaraisuusaste, %				29,2	32,9	-3,7 %-yks	32,6
Nettovelkaantumisaste, gearing, %				35,5	24,0	11,5 %-yks	43,3
Oikaistu nettovelkaantumisaste, adjusted gearing, %				107,5	78,7	28,8 %-yks	108,4
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	2,9	30,9	-90,6	10,3	61,8	-83,3	203,9
Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE, 12 kk rullaava, %				-3,1	-3,4	0,3 %-yks	-5,2
Oman pääoman tuotto, ROE, 12 kk rullaava, %				-7,8	-7,9	0,1 %-yks	-10,9
Liiketoiminnan nettorahavirta	100,2	94,5	6,0	92,3	60,6	52,3	50,8
Osake
Osakkeen hinta vuosineljänneksen lopussa, euroa	1,75	3,57	-51,0	1,75	3,57	-51,0	2,30
Osakekohtainen tulos, EPS, euroa	-0,17	-0,20	15,0	-0,35	-0,48	27,1	-0,75
Liikennesuorite,
yksikkökustannukset ja -tuotot
Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä	2 256	2 040	10,6	4 332	3 925	10,4	8 013
Tarjotut henkilökilometrit, ASK, milj. km	7 346	7 151	2,7	14 989	14 505	3,3	29 345
Myydyt henkilökilometrit, RPK, milj. km	5 694	5 117	11,3	11 519	10 456	10,2	21 498
Matkustajakäyttöaste, PLF, %	77,5	71,6	5,9 %-yks	76,9	72,1	4,8 %-yks	73,3
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä,
RASK, senttiä/ASK	6,60	6,02	9,7	6,32	5,78	9,2	6,03
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä,
yield, senttiä/RPK	7,52	7,36	2,2	7,22	7,06	2,2	7,24
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä,
CASK, senttiä/ASK	6,66	6,38	4,5	6,59	6,38	3,2	6,43
CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK	4,64	4,63	0,2	4,55	4,66	-2,3	4,67
Tarjotut tonnikilometrit, ATK, milj. km	1 130	1 092	3,5	2 325	2 224	4,5	4 571
Myydyt tonnikilometrit, RTK, milj. km	740	668	10,7	1 494	1 356	10,2	2 823
Kuljetetun rahdin ja postin määrä, tonnia	36 854	34 119	8,0	74 746	68 566	9,0	145 883
Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä
tonnikilometriltä, senttiä/RTK	25,48	27,43	-7,1	25,48	26,85	-5,1	27,00
Kokonaiskäyttöaste, %	65,5	61,2	4,3 %-yks	64,3	61,0	3,3 %-yks	61,8
Lentojen lukumäärä, kpl	17 820	20 362	-12,5	36 166	40 864	-11,5	78 916
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin, hlöä				7 157	7 519	-4,8	7 467

* Toiminnallinen liiketulos: liiketulos ennen johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutoksia, kertaluonteisia eriä ja käyttöomaisuuden myyntivoittoja

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen:

"Olen ilahtunut Finnairin liikevaihdon yli kymmenen prosentin kasvusta vuoden toisella neljänneksellä vuoden 2011 vertailukauteen nähden. Liikevaihtomme kipusi lähes 600 miljoonaan euroon kapasiteetin kasvun, matkustajaliikenteen kasvaneen kysynnän ja positiivisesti kehittyneiden koneiden käyttöasteiden ansiosta. Toiminnallinen liiketuloksemme nousi toisella vuosineljänneksellä 14,7 miljoonaan euroon, mihin olemme vaikeassa kilpailutilanteessa tyytyväisiä - etenkin, kun otetaan huomioon polttoaineen toisella

vuosineljännekselläkin korkeana pysynyt hinta. Huolimatta öljyn maailmanmarkkinahinnan väliaikaisesta laskusta olivat polttoainekulumme katsauskaudella 19,9 prosenttia vertailukautta korkeammat. Tulos heijastaa paitsi kysynnän kasvua myös rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmamme onnistunutta etenemistä: olemme ottaneet selviä askeleita eteenpäin, vaikka pääosa kustannussäästöistä onkin vielä toteutusvaiheessa. Jatkamme kilpailukykymme kehittämistä määrätietoisesti ja asettamiemme tavoitteiden mukaisesti kartoittamalla uusia säästötoimia ja etsimällä mahdollisuuksia liikevaihtomme lisäkasvuun. Työ tulevaisuutemme turvaamiseksi jatkuu.

Menestyäksemme meidän on aivan välttämätöntä tehostaa toimintaamme tuntuvasti. Tänä vuonna usea eurooppalainen lentoyhtiö on ajautunut konkurssiin, mikä on selvä osoitus alamme tämän hetken haasteista. Me aiomme kuitenkin selvitä haasteista voittajina, ja Finnair etenee muutoksissaan sen mukaisesti.

Saimme kesäkuussa päätökseen Finnairin oman moottori- ja laitehuoltotoiminnan lopettamiseen liittyneet yhteistoimintaneuvottelut, ja solmimme katsauskauden jälkeen heinäkuussa monivuotisen palveluiden ostosopimuksen sveitsiläisen SR Technicsin kanssa. Sopimus astuu voimaan asteittain kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Catering-liiketoimintamme myynti saksalaiselle LSG Sky Chefs Groupille kariutui toukokuussa, mutta jatkoimme kuitenkin neuvotteluja LSG:n kanssa ja julkistimme elokuun alussa kumppanuussopimuksen, jonka perusteella määräysvalta Finnair Catering Oy:ssä siirtyy LSG:lle. SR Technicsin ja LSG:n kanssa solmittujen sopimusten myötä olemme edenneet merkittävästi rakennemuutoksessamme ja ottaneet askeleen kohti lentoliiketoimintaan keskittynyttä yhtiötä. Näiden järjestelyjen säästövaikutukset näkyvät vaiheittain tuloksessamme kuluvan vuoden kolmannesta neljänneksestä alkaen.

Kevään ja kesän aikana olemme etsineet keinoja parantaa Euroopan liikenteemme kannattavuutta muun muassa kumppanuusratkaisujen avulla. Ilmoitimme toukokuussa suunnitelmistamme siirtää kahdentoista Embraer 190 -koneen liikenne Flyben operoitavaksi. Tämä edustaa noin kolmannesta Euroopan liikenteestämme. Suunniteltu liikkeenluovutus on tarkoitus toteuttaa lokakuussa, ja se tuo meille selviä säästöjä lähivuosina. Samassa yhteydessä teimme Finnairin lentäjien kanssa sopimuksen, joka myös tehostaa toimintaamme.

Flybe-kumppanuuden lisäksi olemme kartoittaneet yhteistyömahdollisuuksia Euroopan Airbus-liikenteemme ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä kartoitustyö jatkuu ja tavoitteemme on löytää ratkaisut, jotka olisivat yhtiön kokonaisedun mukaisia ja edistäisivät toimintaamme verkostoyhtiönä.

Kuluneella vuosineljänneksellä avasimme uuden reitin Chongqingiin, ja sen ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet suunnitelmiemme mukaisesti. Olemme myös tuoneet markkinoille uusia lisämaksullisia palveluita. Vaikka näistä palveluista saatava tulovirta on vielä pieni, on niiden liikkeellelähtö kuitenkin ollut lupaava.

Uskon, että positiivinen kehityksemme jatkuu vuoden toisella puoliskolla, mikäli liikenne kehittyy arvioidemme mukaisesti ja kustannussäästöohjelmamme etenee tavoitteiden mukaisesti. Vaikka maailmantalouden, ja erityisesti Euroopan, kehitykseen liittyykin paljon epävarmuutta, odotamme syklisesti ensimmäistä puoliskoa vahvemman toisen vuosipuoliskon toiminnallisen tuloksen olevan kannattavuudeltaan ensimmäistä vuosipuoliskoa parempi."

Markkinaympäristö

Globaalissa lentoliikenteessä on menossa samanlainen rakennemuutos, jonka useat muut toimialat ovat kohdanneet jo aikaisemmin. Tälle murrokselle ovat tyypillisiä markkinoiden vapautuminen, lisääntyvä kilpailu, ylikapasiteetti, konsolidoituminen, liittoumat sekä erikoistuminen. Toimialan globaalin konsolidoitumisen arvioidaan jatkuvan. Alan tiukka kilpailutilanne näkyy useiden eurooppalaisten lentoyhtiöiden mittavina kustannussäästö- ja rakennemuutosohjelmina sekä konkursseina. Finnairin tavoitteena on hyödyntää murroksen mahdollisuudet ja vahvistaa asemaansa Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä sekä Euroopassa.

Globaali lentoliikenne kasvoi huhti–kesäkuussa vuoden 2011 vertailukaudesta. Kysyntä kehittyi odotuksia paremmin etenkin Euroopassa, missä liikenteen hyvään kehitykseen vaikuttivat osaltaan myös maltilliset kapasiteetin lisäykset sekä kapasiteetin osittainen poistuminen kilpailuympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Myös Finnair hyötyi katsauskaudella kapasiteetin vähenemisestä tietyillä Helsingistä Eurooppaan suuntautuvilla reiteillä. Aasian ja Euroopan välinen liikenne kasvoi Aasian talouskasvun ansiosta. Toisaalta useat eurooppalaiset lentoyhtiöt avasivat uusia reittejä Keski-Euroopasta Kiinaan, mikä kiristi kilpailua.

Lentoyhtiöiden suurimman yksittäisen kustannustekijän lentopetrolin hinta oli huhti–kesäkuussa edelleen erittäin korkea. Maailmantalouden sekä euroalueen epävarmuus näkyi koko toimialalla sekä liikematkustuksen vähentymisenä että rahtiliikenteen alhaisina volyymeina. Euroopan sisäisessä liikenteessä liikematkustuskysynnän laskun korvasi osittain matkustuksen kasvu muissa hintaluokissa. Rahtiliikenteen kysyntä heikkeni.

Suomen valmismatkamarkkinoilla oli ylikapasiteettia edelleen myös vuoden toisella neljänneksellä huolimatta siitä, että alan toimijat supistivat kesätarjontaansa suunnitellusta. Vertailukaudella valmismatkatoimintaa haittasivat arabikevään vaikutukset lomamatkailuun.

Strategian toteutus ja kumppanuushankkeet

Finnairin visiona on olla pohjolan ykkönen sekä halutuin vaihtoehto Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Tavoitteena on lisäksi kaksinkertaistaa Aasian liikenteen tuotot vuosina 2010–2020. Osana kasvustrategiansa toteuttamista ja yhtiön rakennemuutosta Finnair keskittyy jatkossa ydinliiketoimintaansa ja rakentaa ympärilleen aiempaa laajempaa kumppaniverkostoa.

Finnair avasi toukokuussa uuden reitin Länsi-Kiinassa sijaitsevaan Chongqingiin. Chongqing on yksi Kiinan suurimmista ja nopeimmin kasvavista kaupungeista, ja sen alueella on runsaasti muun muassa elektroniikkaja autoteollisuutta, mikä tekee alueesta kiinnostavan liikematkustus- ja rahtikohteen. Kyseessä on ensimmäinen suora reittiyhteys Chongqingista Eurooppaan. Finnair lentää kesällä ennätysmäärän lentoja Aasiaan siitä huolimatta, että se joutui peruuttamaan joitakin vuoroja huoltoviivästysten ja Venäjän ylilentolupien puutteen vuoksi.

Finnair tiedotti helmikuussa aloittaneensa yhteistyökartoituksen tavoitteenaan löytää kustannustehokkaita vaihtoehtoja Finnairin Euroopan liikenteeseen ja yhtiön aseman vahvistamiseen Euroopassa, erityisesti Pohjoismaissa. Tehokkaampi kapearunkolaivaston käyttö, joustavammat reittivaihtoehdot sekä laajempi ja edullisempi syöttöliikenne Finnairin Aasian-lennoille tukisivat merkittävästi yhtiön Aasian markkinoihin perustuvaa kasvustrategiaa.

Osana näitä suunnitelmia Finnair ja Flybe allekirjoittivat toukokuussa aiesopimuksen, jonka toteutuessa Flybe operoisi lokakuusta 2012 alkaen Finnairin kahdentoista koneen Embraer 190 -laivastoa sopimuslentämisenä Finnairin puolesta. Embraer 190 -koneiden liikenne vastaa noin kolmannesta Finnairin Euroopan liikenteestä. Sitovan sopimuksen allekirjoittaminen vaatii Finnairin ja sen matkustamohenkilökunnan välisten yhteistoimintaneuvottelujen päättymistä. Finnairin lentäjien kanssa liikkeenluovutukseen ja säästöihin liittyvät neuvottelut saatiin päätökseen jo kesäkuussa.

Finnair jatkoi toisella vuosineljänneksellä kartoitustyötä myös Flybe-kumppanuuden ulkopuolelle jäävän Euroopan liikenteen tehostamiseksi. Sopivaa kumppanuusratkaisua ei löytynyt alkuperäisen tavoiteaikataulumme puitteissa, vaan voimakkaasti muuttuva kilpailukenttä, lukuisat konkurssit ja haasteellinen markkinatilanne ovat vaikeuttaneet oikeanlaisen ratkaisun löytymistä. Finnair on kuitenkin sitoutunut löytämään ratkaisun alentaakseen Euroopan liikenteen kustannustasoa merkittävästi, ja hakee eri vaihtoehtoja mahdollisten yhteistyökumppanien sekä oman henkilöstönsä kanssa.

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman eteneminen

Finnair jatkoi vuoden 2012 toisella neljänneksellä elokuussa 2011 aloittamansa rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman toteuttamista. Ohjelman tavoitteena on alentaa Finnairin kuluja pysyvästi 140 miljoonalla eurolla vuoteen 2014 mennessä.

Finnair allekirjoitti huhtikuussa aiesopimuksen lentokoneidensa moottori- ja laitehuoltopalvelujen hankkimisesta sveitsiläiseltä SR Technicsiltä, ja lopullinen kymmenen vuoden yhteistyösopimus allekirjoitettiin heinäkuussa. Moottori- ja laitehuoltopalveluiden ulkoistamisen seurauksena Finnair luopuu omasta moottorikorjaamosta ja sopeuttaa laitehuoltoa. Finnair säilyttää tietyt moottori- ja laitehuollon sujuvuuteen liittyvät toiminnot osana lentokoneiden päivittäisestä lentokelpoisuudesta huolehtivaa linjahuoltoaan.

Finnairin catering-toimintojen myynti LSG Sky Chefs Groupille kariutui toukokuussa LSG:n emoyhtiön Lufthansan hallituksen asettaman investointikiellon vuoksi. Aiesopimus kaupasta oli allekirjoitettu

maaliskuussa. Myynnin kariuduttua osapuolet jatkoivat yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista, ja Finnair solmi elokuussa LSG:n kanssa kumppanuussopimuksen.

Finnair jatkoi huhti–kesäkuussa toimintansa tehostamista eri puolilla konsernia. Finnair muun muassa siirtyi käyttämään lähtöselvitysautomaatteja economy-luokan lähtöselvityksessä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Yhtiö jatkoi myös lentoaikataulujen ja verkoston optimointia.

Katsauskaudella julkistetun Euroopan-liikennettä koskevan Flybe-aiesopimuksen odotetaan toteutuessaan myötävaikuttavan kustannussäästöjen syntymiseen.

Finnair arvioi, että rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman suurimmat säästöt saavutetaan henkilöstö- ja huoltokustannuksista, joiden molempien osuus on noin neljännes 140 miljoonan euron kokonaistavoitteesta. Myynti- ja jakelukustannusten osuus on noin 15 prosenttia ja tietotekniikka-, laivasto- sekä maapalvelukustannusten osuus yhteensä noin 30 prosenttia kokonaissäästötavoitteesta.

Kustannussäästöohjelma on edennyt suunnitelman mukaisesti, ja Finnair arvioi saavuttavansa 80 miljoonan euron kokonaissäästöt vuoden 2012 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että loput 60 miljoonaa euroa säästötavoitteesta toteutuu vuoden 2013 aikana.

Taloudellinen kehitys

Taloudellinen kehitys huhti–kesäkuussa 2012

Finnairin liikevaihto kasvoi kapasiteetin lisäyksen ja matkustajaliikenteen kysynnän kasvun ansiosta huhti– kesäkuussa 10,2 prosenttia vuoden 2011 vertailujaksosta ja oli 594,4 miljoonaa euroa (539,4).

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman eteneminen näkyi katsauskaudella kapasiteetin kasvua hitaampana kustannusten nousuna. Toiminnalliset kulut ilman polttoainekuluja nousivat toisella vuosineljänneksellä 0,6 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti kasvoi samanaikaisesti 2,7 prosenttia. Polttoainekulut suojaukset ja päästökaupasta aiheutuvat kulut mukaan lukien nousivat vertailukaudesta 19,9 prosenttia 157,9 miljoonaan euroon (131,7). Henkilöstökulut olivat 113,9 miljoonaa euroa (110,4). Euromääräiset toiminnalliset kulut yhteensä nousivat vertailukaudesta 5,2 prosenttia 586,1 miljoonaan euroon (557,2). Yhtiön toiminnallinen liiketulos eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta parani polttoainekulujen selvästä noususta huolimatta ja oli 14,7 miljoonaa euroa (-13,8). Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa euroon ei vaikuttanut toiminnalliseen tulokseen merkittävästi polttoaineostojen suojausten ansiosta.

Finnairin tuloslaskelmaan sisältyy katsauskauden aikana tapahtunut mutta myöhemmin erääntyvien johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutos. Kyseessä on IFRS -tilinpäätöskäytännön mukainen realisoimaton arvostustulos, jolla ei ole rahavirtavaikutusta ja jota ei lasketa mukaan toiminnalliseen liiketulokseen. Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos heikensivät toisen vuosineljänneksen liiketulosta 20,9 miljoonaa euroa (-11,3). Liiketulosta heikensivät myös rakennemuutokseen liittyvät kertaluonteiset 11,9 miljoonan euron (0,0) kulut, minkä seurauksena liiketulos oli 18,1 miljoonaa euroa tappiollinen (-25,2). Huhti–kesäkuun tulos ennen veroja oli -25,5 miljoonaa euroa (-30,2) ja tulos verojen jälkeen -19,8 miljoonaa euroa (-23,0).

Vuoden toisella neljänneksellä yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) nousi 9,7 prosenttia vertailukaudesta 6,60 eurosenttiin (6,02). Yksikkökustannukset tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) nousivat lähinnä polttoaineen hinnan nousun seurauksena 4,5 prosenttia 6,66 eurosenttiin (6,38). Yksikkökustannukset ilman polttoainetta nousivat 0,2 prosenttia 4,64 eurosenttiin (4,63), ja tältä osin kustannusten kasvu johtui pääasiassa vertailukauden poikkeuksellisen matalista liikennöimismaksuista.

Taloudellinen kehitys tammi–kesäkuussa 2012

Vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla yhtiön liikevaihto kasvoi 10,5 prosenttia tammi-kesäkuuhun 2011 verrattuna ja oli 1 186,2 miljoonaa euroa (1 073,1). Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman eteneminen näkyi myös ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin toiminnalliset kulut ilman polttoainekuluja nousivat 1,0 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti kasvoi samanaikaisesti 3,3 prosenttia. Euromääräiset toiminnalliset kulut olivat tammi–kesäkuussa 1 207,8 miljoonaa euroa (1 138,0). Polttoainekulut suojaukset ja

päästökaupasta aiheutuvat kulut mukaan lukien nousivat vertailujaksosta 23,1 prosenttia 325,5 miljoonaan euroon (264,5). Henkilöstökulut pysyivät vertailukauden tasolla ja olivat 228,8 miljoonaa euroa (227,2). Yhtiön toiminnallinen liiketulos parani selvästi vertailukaudesta ja oli -10,3 miljoonaa euroa (-56,9). Valuuttakurssimuutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta toiminnalliseen tulokseen ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos heikensivät tammi–kesäkuun liiketulosta 11,7 miljoonalla eurolla, kun erän positiivinen tulosvaikutus oli vertailukaudella 8,3 miljoonaa euroa. Rakennemuutokseen liittyvät kertaluonteiset erät pienensivät liiketulosta 16,3 miljoonalla eurolla (-18,4). Ensimmäisen vuosipuoliskon liiketulos oli -38,3 miljoonaa euroa (-68,3) ja tulos ennen veroja -51,7 miljoonaa euroa (-76,4). Koko kauden tulos jäi 40,2 miljoonaa euroa tappiolliseksi (-56,8).

Tammi–kesäkuussa yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) nousi 9,2 prosenttia vertailukaudesta 6,32 eurosenttiin (5,78). Yksikkökustannukset tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) nousivat 3,2 prosenttia 6,59 eurosenttiin (6,38) ja yksikkökustannukset ilman polttoainetta laskivat 2,3 prosenttia 4,55 eurosenttiin (4,66).

Tase 30.6.2012

Konsernin taseen loppusumma oli 2 387,0 miljoonaa euroa 30.6.2012 (2 475,5 miljoonaa euroa 30.6.2011). Oma pääoma oli yhteensä 684,7 miljoonaa euroa (800,1) eli 5,35 euroa osakkeelta (6,26).

Omaan pääomaan sisältyy johdannaissopimusten suojauslaskentaan liittyvä käyvän arvon rahasto, jonka arvoon öljyn hinta- ja valuuttamuutokset vaikuttavat. Erän suuruus katsaushetkellä oli laskennallisten verojen jälkeen 6,6 miljoonaa euroa (38,9), ja se sisältää polttoaine- ja valuuttajohdannaiset sekä vähemmässä määrin muita eriä.

Kassavirta ja rahoitusasema tammi–kesäkuussa

Liiketoiminnan nettorahavirta oli tammi–kesäkuussa 92,3 miljoonaa euroa (60,6) ja investointien rahavirta oli 35,4 miljoonaa euroa (89,6). Finnair maksoi kesäkuussa takaisin 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja laski tammi–kesäkuussa liikkeelle 85,6 miljoonalla eurolla yritystodistuksia. Yhteensä 200 miljoonan euron lyhytaikaisesta yritystodistusohjelmasta oli kesäkuun lopussa käytössä 95,6 miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirta oli -69,5 miljoonaa euroa (-36,1). Rahoituskulut olivat 15,6 miljoonaa euroa (-12,5) ja rahoitustuotot 4,9 miljoonaa euroa (4,3).

Käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvät ennakkomaksut olivat tammi–kesäkuussa 3,5 miljoonaa euroa (31,1). Katsauskauden päättyessä korollinen velka oli 673,6 miljoonaa euroa (723,3). Omavaraisuusaste oli 29,2 prosenttia (32,9) ja nettovelkaantumisaste (gearing) 35,5 prosenttia (24,0). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 107,5 prosenttia (78,7).

Konsernin likvidit varat olivat tilinpäätöshetkellä 430,5 miljoonaa euroa (531,2). Taseen rahavarojen lisäksi yhtiöllä on työeläkeyhtiöltään noin 380 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka nostaminen edellyttää pankkitakausta. Yhtiöllä on myös reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 200 miljoonan euron syndikoitu luottolupaus, joka erääntyy kesäkuussa 2013.

Investoinnit

Tammi–kesäkuun kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja kohdistuivat pääosin vuoden ensimmäiselle neljännekselle ja olivat 10,3 miljoonaa euroa (61,8). Koko vuoden 2012 investointien arvioidaan olevan noin 40 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuvat pääosin laivastoon.

Laivasto

Finnairin laivastossa, jota hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy, ei tapahtunut muutoksia vuoden toisella neljänneksellä. Syksyllä 2012 Finnair aikoo luopua kahdesta Airbus 32S -sarjan koneesta niiden leasing-sopimusten päättyessä.

Finnair on vuonna 2010 tilannut viisi Airbus A321ER -lentokonetta, joilla korvataan lähivuosina neljä lomalennoilla käytettävää Boeing 757 -konetta. Ensimmäinen kone toimitetaan vuoden 2013 lopulla.

Lisäksi Finnair on vuonna 2005 tilannut Airbusilta 11 A350 XWB -konetta, joista osa tulee korvaamaan kaukoliikenteessä nyt käytössä olevia koneita. Tilaukseen liittyy kahdeksan lisäkoneen toimitusoptio. Koneiden toimitusten arvioidaan alkavan vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla. Finnair tutkii vaihtoehtoisia ratkaisuja minimoidakseen vaikutukset, joita toimitusten viivästymisellä mahdollisesti on.

Finnairin itse operoimien koneiden lisäksi yhtiön taseessa on sen omistamat ja muiden yhtiöiden operoimat yksitoista ATR 72 -konetta ja neljä Embraer 170 -konetta.

Finnairin itse operoiman laivaston keski-ikä oli kesäkuun lopussa 8,2 vuotta ja muiden yhtiöiden operoiman laivaston 4,0 vuotta. Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa joustavasti laivastonsa kokoa kysyntätilanteen ja näkymien mukaisesti eripituisten vuokrasopimusten ansioista.

Finnairin operoima	Istuimia	Kpl	Omat	Vuokratut		Keski-	Muutos	Tilaukset	Lisä
laivasto 30.6.2012				(käyttö-	(rahoitus-	ikä	31.12.2011		optiot
				leasing)	leasing)		verrattuna
Euroopan liikenne
Airbus A319	123–138	11	7	4		10,5	-2
Airbus A320	159–165	10	6	4		9,6
Airbus A321	196	6	4	2		11,2		5
Embraer 170*	76	1	1			5,9	-4
Embraer 190	100	12	8	4		4,1
Kaukoliikenne
Airbus A330	297/271/263	8	4	1	3	2,4
Airbus A340	270/269	7	5	2		9,2
Airbus A350	na.							11	8
Lomaliikenne
Boeing B757	227	4	0	4		14,2
Yhteensä		59	35	21	3	8,2	-6	16	8
Finnairin omistama ja	Istuimia	Kpl	Omat	Vuokratut		Keski-	Muutos	Tilaukset	Lisä
muiden yhtiöiden operoima				(käyttö-	(rahoitus-	ikä	31.12.2011		optiot
laivasto 30.6.2012**				leasing)	leasing)		verrattuna
ATR 72	68–72	11	11			3,2		1
Embraer 170
	76	4	4			6,5	+5
Yhteensä		15	15			4,2	-5	1	0

* Honeywellille vuokrattu Finnairin operoima E170-kone.

** Kaikki ATR-koneet ja kaksi E170-konetta on vuokrattu Flybe Nordicille ja kaksi E170-konetta konsernin ulkopuolisille tahoille.

Liiketoiminta-alueiden kehitys huhti–kesäkuussa

Finnairin tilinpäätöksen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne, Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut.

Lentoliikenne

Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta sekä lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset toiminnot, Operatiiviset toiminnot, Asiakaspalvelutoiminnot ja Resurssienhallinta sekä tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Cargo Terminal Operations Oy, Finnair Flight Academy Oy sekä Finnair Aircraft Finance Oy.

Avainluvut	4-6 2012	4-6 2011	Muutos %	1-6 2012	1-6 2011	Muutos %	2011
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	535,6	475,9	12,5	1 045,5	928,2	12,6	1 970,5
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-8,3	-26,3	68,4	-29,8	-52,9	43,7	-55,5
Liiketulos liikevaihdosta, %	-1,5	-5,5	4,0 %-yks	-2,9	-5,7	2,8 %-yks	-2,8
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin				3 619	3 547	2,0	3 565

Finnairin liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi huhti–kesäkuussa 11,3 prosenttia ja kokonaiskapasiteetti 2,7 prosenttia vertailukaudesta. Koko liikenteen matkustajakäyttöaste nousi 5,9 prosenttiyksikköä 77,5 prosenttiin.

Aasian-liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi huhti–kesäkuussa 11,6 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti kasvoi vastaavalla jaksolla 7,5 prosenttia. Lisäkapasiteetista huolimatta käyttöaste nousi 2,8 prosenttiyksikköä 75,4 prosenttiin. Vertailukaudella kysyntään ja käyttöasteeseen vaikuttivat heikentävästi Japanin maanjäristys ja tsunami. Japanin luonnonkatastrofi näkyi vertailukaudella myös Euroopan syöttöliikenteessä.

Myös kotimaan ja Euroopan liikenne kasvoivat toisella vuosineljänneksellä sekä myydyillä henkilökilometreillä että matkustajakäyttöasteella mitattuna. Euroopan liikenne kasvoi myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 11,9 prosenttia ja kotimaan liikenne 3,6 prosenttia vertailukaudesta. Käyttöasteet nousivat vastaavasti 10,0 prosenttiyksikköä ja 13,7 prosenttiyksikköä.

Yritysmyynti kasvoi huhti–kesäkuussa 2,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvu painottui kotimaan ulkopuoliseen myyntiin, joka kasvoi 6,0 prosenttia vertailukaudesta. Vahvimmin yritysmyynti kasvoi Singaporessa, Koreassa ja Japanissa. Globaalin yritysmyynnin osuus reittiliikenteen kokonaismyynnistä oli noin 23,5 prosenttia.

Finnairin markkinaosuus yhtiön operoimilla reittipareilla Euroopan ja Aasian välisessä reittiliikenteessä oli edellisvuoden tasolla eli kuusi prosenttia. Suomesta lähtevistä lennoista Finnairin osuus oli noin 40 prosenttia, matkustajista noin 53 prosenttia.

Lomaliikenteen kapasiteetti kasvoi huhti–kesäkuussa 10,2 prosenttia vertailukaudesta, vaikka tarjontaa supistettiinkin suunnitellusta Suomen valmismatkamarkkinoiden ylikapasiteetin vuoksi. Lomaliikenteen matkustajakäyttöaste nousi 2,7 prosenttiyksikköä 85,1 prosenttiin. Finnairin tilauslennoilla oli huhti–kesäkuussa noin 186 300 matkustajaa, mikä oli 19,0 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella.

Kohonneet polttoainekustannukset rasittivat toisen vuosineljänneksen rahtiliikenteen tulosta, ja globaali lentorahtikysyntä väheni Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Tästä kysynnän laskusta huolimatta Finnairin rahtiliikenne kasvoi toisella vuosineljänneksellä 9,5 prosenttia vertailukaudesta, kun tarjottu rahtikapasiteetti kasvoi 6,1 prosenttia. Tämä positiivinen volyymikehitys paransi rahtiliikenteen kokonaiskäyttöastetta, joka oli 69,3 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Rahdin ja postin yksikkötuotot laskivat 6,0 prosenttia vertailukaudesta. Kuljetetun rahdin ja postin määrä kasvoi 8,0 prosenttia. Finnair Cargo operoi erillisiä rahtilentoja toisen vuosineljänneksen aikana Hongkongiin, Souliin, Mumbaihin, New Yorkiin ja Frankfurtiin. Soulin rahtilennot keskeytettiin toistaiseksi 9. heinäkuuta alkaen markkinatilanteen vuoksi.

Finnairin lentojen saapumistäsmällisyys oli huhti–kesäkuussa hyvä. Reittilennoista 88,5 prosenttia (86,6) ja koko liikenteestä 88,3 prosenttia (86,1) saapui aikataulussa.

Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet

Reittiverkosto

Finnair sopeutti kaukoliikenteen ohjelmaansa kesäkuussa 2012 tiettyjen laajarunkokoneiden raskashuoltoaikataulujen viivästyksen sekä Venäjän ylilentolupien rajallisen määrän vuoksi. Finnair lentää kesän aikana Helsingistä Aasiaan ennätysmäärän eli 77 lentoa viikossa ja tarjoaa nopeimmat yhteydet Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä yli 200 reittiparilla. Finnair lentää lisäksi kesällä Helsingistä viikoittain yli 800 lentoa kotimaan kohteisiin ja muualle Eurooppaan. Uusia reittikohteita vuoden toisella neljänneksellä olivat ympärivuotinen Kiinan kohde Chongqing sekä uusi eurooppalainen kesäkohde Dubrovnik.

Finnair solmi huhtikuussa code share -sopimuksen portugalilaisen TAP Portugalin kanssa. Yhteistyö koskee Portugalin ja Suomen välisiä lentoja. Lisäksi oneworld tiedotti kesäkuussa SriLankan Airlinesin liittyvän allianssin jäseneksi vuoden 2013 lopulla.

Muut uudistukset ja palvelut

Finnair lisäsi toukokuussa matkustajien käytössä olevien itsepalveluautomaattien ja baggage drop -tiskien käyttöä ja luopui samalla erillisistä economy-luokan lähtöselvitystiskeistä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Matkustajilla on lisäksi mahdollisuus lähtöselvityksen tekemiseen internetissä tai matkapuhelimella ennen koneen lähtöä. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa asiakkaiden matkaanlähtöä ja vähentää odotusaikaa kentällä.

Lentotoimintapalvelut

Liiketoiminta-alue koostuu lentokoneiden huoltopalveluista, maapalveluista sekä yhtiön catering-toiminnoista. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös valtaosa Finnairin kiinteistöomaisuudesta sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi ja ylläpito sekä toimitilapalvelujen hankinta. Lentotoimintapalvelujen liiketoiminta on pääosin yhtiön sisäistä palvelutuotantoa. Liikevaihdosta noin neljännes on Finnairin ulkopuolista.

Avainluvut	4-6 2012	4-6 2011	Muutos %	1-6 2012	1-6 2011	Muutos %	2011
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	82,6	100,8	-18,1	176,4	215,3	-18,1	424,1
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-10,3	7,5	>-200	-7,4	-9,2	19,6	-16,5
Liiketulos liikevaihdosta, %	-12,5	7,4	-19,9 %-yks	-4,2	-4,3	0,1 %-yks	-3,9
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin				2 337	2 673	-12,6	2 619

Finnairin catering-toimintojen liikevaihto nousi kasvaneiden volyymien ansiosta huhti–kesäkuussa ja kannattavuus parani toteutettujen tehostamistoimien vuoksi. Tekniikan liikevaihto laski huhti–kesäkuussa, kun toiminnassa valmistauduttiin huhtikuussa tiedotetun mukaisesti moottori- ja laitehuoltotoiminnan ulkoistamiseen SR Technisille. Finnair tekniikan huoltotoiminta oli tappiollista koko ensimmäisen vuosipuoliskon.

Finnairin catering-toiminta sekä moottori- ja laitehuoltotoiminta on kirjattu vuoden alusta alkaen taseessa myytävinä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin.

Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot)

Liiketoiminta-alueen muodostavat Aurinkomatkat ja sen Virossa toimiva tytäryritys sekä liikematkatoimistot Area ja Suomen Matkatoimisto (SMT) ja SMT:n Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel. Amadeus Finland tuottaa matkailualan ohjelmistoja ja ratkaisuja. Aurinkomatkat palvelee vapaa-ajan matkustajia tarjoten valmismatkojen lisäksi asiakkaalle mm. räätälöityjä matkoja, lento- ja hotellipaketteja, pelkkiä lentoja, laivamatkoja, golf-, purjehdus- ja laskettelulomia sekä ryhmämatkoja.

Avainluvut	4-6 2012	4-6 2011	Muutos %	1-6 2012	1-6 2011	Muutos %	2011
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	52,4	65,7	-20,2	153,2	172,3	-11,1	321,9
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	0,5	-6,4	-107,8	-1,1	-6,2	82,3	-15,8
Liiketulos liikevaihdosta, %	1,0	-9,7	10,7 %-yks	-0,7	-3,6	2,9 %-yks	-4,9
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin				899	1 004	-10,5	980

Matkapalveluiden liiketulos oli huhti–kesäkuussa 0,5 miljoonaa euroa (-6,4). Suomen valmismatkamarkkinoiden toimijat, Aurinkomatkat mukaan lukien, supistivat tarjontaansa kesälle 2012 noin 10 prosenttia suunnitellusta, mutta alalla oli edelleen ylitarjontaa vuonna 2011 tapahtuneen tarjonnan voimakkaan kasvun vuoksi. Ylitarjonnan vuoksi matkojen hinnat pysyivät alhaisina, ja Aurinkomatkojen myynti oli edellisvuotta pienempi. Alkukesän heikon sään takia loppukesän matkojen myynti oli kuitenkin vilkasta. Aurinkomatkojen asiakastyytyväisyys säilyi hyvänä.

Aurinkomatkat sulki huhtikuussa Venäjällä sijaitsevat myyntipisteensä ja avasi kesäkuun lopussa venäjänkielisen verkkokaupan. Virossa toimivan Aurinko Oü:n liikevaihto oli lähes edellisvuoden tasolla. Yhtiö kasvatti Suomesta lähtevien Aurinkomatkojen myyntiä virolaisille asiakkaille.

Kansainväliset verkkomatkatoimistot kasvattivat edelleen lentolippujen myyntiä Suomen markkinoilla. Suomessa toimivien liikematkatoimistojen myynti supistui alkuvuonna hieman edellisestä vuodesta, mutta Finnairin matkatoimistojen kehitys oli hieman liikematkatoimistojen keskimääräistä kehitystä parempi.

Henkilöstö

Käynnissä olevan rakennemuutoksen vuoksi Finnairin henkilöstömäärä pieneni tammi–kesäkuussa ja yhtiön palveluksessa oli kesäkuun lopussa keskimäärin 7 157 työntekijää (7 519). Henkilöstö jakautui liiketoimintaalueittain seuraavasti: Lentoliikenne 3 619 (3 547), lentotoimintapalvelut 2 337 (2 673) ja matkapalvelut 899 (1 004). Muissa toiminnoissa työskenteli 302 henkilöä (295). Henkilöstön määrä 30.6.2012 oli 7 240 (7 795).

Finnair kävi katsauskaudella yhteistoimintaneuvottelut tekniikan henkilöstön kanssa moottori- ja laitehuollon ulkoistamiseen liittyen, ja niiden seurauksena tekniikasta vähennetään enintään 280 työpaikkaa. Irtisanomiset toteutetaan 15.9.2012 alkaen. Finnair tarjoaa irtisanottaville työntekijöille ylimääräisen tukipaketin, johon sisältyy sekä rahallinen korvaus että uudelleen työllistymiseen tähtäävää "työstä työhön" -tukea Finnairin Uraportti-palvelun avulla.

Finnairin ja matkustamopalveluhenkilöstön kesäkuussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen elokuun alussa. Neuvottelut liittyivät Finnairin aikomukseen siirtää Embraer 190 -lentäminen Flybe Nordicin operoitavaksi. Neuvottelujen aikana matkustamohenkilökunnan vähentämistarve tarkentui noin sataan henkilöön aiemmin ilmoitetusta 120 henkilöstä.

Finnair ja Suomen Liikennelentäjäliitto saivat kesäkuussa päätökseen Embraer 190 -lentämistä koskevaa liikkeenluovutusta sekä säästötoimenpiteitä koskevat neuvottelut. Sopimuksen mukaan Embraer-koneiden lentäjät jäävät Finnairin palvelukseen liikkeenluovutuksen yhteydessä, ja heidät vuokrataan voimassa olevin työehdoin väliaikaisesti Flybelle. Flyben operoimissa koneissa toimivilla lentäjillä on tulevaisuudessa oikeus palata vaiheittain takaisin Finnairille ja kouluttautua Airbus-lentäjiksi Finnairin kasvavaan Aasian liikenteeseen.

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto

Finnairin markkina-arvo oli kesäkuun 2012 lopussa 224,2 miljoonaa euroa (457,4) ja päätöskurssi 1,75 euroa (3,57). Finnairin osakkeen ylin kurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli tammi–kesäkuussa 2,64 euroa (5,37), alin kurssi 1,67 euroa (3,22) ja keskikurssi 2,34 euroa (4,09). Osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingin pörssissä 8,3 miljoonaa (11,3) kappaletta arvoltaan 19,4 miljoonaa euroa (46,1).

Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 kappaletta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia (55,8), suorien ulkomaisten omistusten ja hallintarekisteröityjen osuus oli 11,9 prosenttia (14,3).

Finnairin hallussa oli 30.6.2012 yhteensä 410 187 kappaletta Finnairin osakkeita, joiden osuus yhtiön koko osakepääomasta oli 0,3 prosenttia. Omien osakkeiden omistusmäärässä ei tapahtunut muutosta katsauskaudella.

Yhteiskuntavastuu

Finnair julkaisi huhtikuussa vuosittaisen yhteiskuntavastuuraporttinsa. Raportti on laadittu globaalin raportointiohjeistuksen Global Reporting Initiativen (GRI) mukaisesti, ja se sisältää taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun mittarit vuodelta 2011. Raportin teemoina ovat ilmailun vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen, Finnairin toimenpiteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi sekä rakennemuutoksen vaikutukset henkilöstöön.

Finnair on raportoinut ympäristövastuusta vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2008 Finnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä, joka alkoi raportoida GRI-ohjeistuksen mukaisesti. YK:n ympäristöohjelman tuella muodostettu GRI on laajimmin tunnustettu kansainvälinen kestävän kehityksen raportointiohjeistus.

Merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Matkustaja- ja rahtiliikenteen varauskannan lyhyyden takia liiketoiminnan ennustaminen pitkällä aikavälillä on vaikeaa. Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti polttoaineen markkinahinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat henkilöstökustannusten ohella suurimpia kulueriä. Lisäksi tulokseen vaikuttavat Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin kurssivaihtelut. Polttoainekulut, lentokoneiden vuokramaksut sekä varaosahankinnat ovat dollarimääräisiä, ja jeni on vahvan Japanin-liiketoiminnan vuoksi Finnairin merkittävä tulovaluutta. Kesäkuun lopussa seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 69 prosenttia.

Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Finnairin kumppanuushankkeiden toteutumiseen ja niiden kautta tavoiteltujen strategisten hyötyjen saavuttamiseen liittyy omat riskinsä. Myös rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman toteutukseen ja aikatauluun liittyy riskejä.

Euroopan Unioni liitti lentoliikenteen osaksi hiilidioksidipäästökauppaa vuoden 2012 alussa. Päästökaupan alaisia ovat lentoliikenne EU:n sisällä sekä sieltä lähtevät tai sinne saapuvat lennot. Osa EU:n ulkopuolisista maista vastustaa EU:n päästökauppadirektiiviä ja on uhannut Eurooppaa erilaisilla sanktioilla, jotka saattavat vaikuttaa myös Finnairin Aasian-liikenteen kasvumahdollisuuksiin ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Päästökaupasta vastaavan komissaarin heinäkuisen ehdotuksen mukaan myös varsinaisten päästökauppaoikeuksien hinnat saattavat nousta, mikä vääristäisi kilpailutilannetta eurooppalaisten ja EU:n ulkopuolisten lentoyhtiöiden välillä entisestään. Päästökaupasta suoraan aiheutuva lisäkustannus Finnairille vuonna 2012 on arviolta noin 5 miljoonaa euroa.

Finnairin toimintaan liittyy useita strategisia, taloudellisia ja operatiivisia riskejä. Riskejä ja riskienhallintaa on kuvattu kattavasti maaliskuussa 2012 julkaistussa Finnairin taloudellisessa katsauksessa.

Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet

Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua Aasian vapaa-ajan- ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien vuoksi.

Yhden prosenttiyksikön muutos matkustajakäyttöasteessa tai matkustajaliikenteen keskituotossa vaikuttaa konsernin liiketulokseen on noin 15 miljoonaa euroa. Matkustajareittiliikenteen yksikkökustannusten yhden prosenttiyksikön muutos vaikuttaa liiketulokseen noin 17 miljoonaa euroa.

Polttoainekustannukset ovat suuri epävarmuustekijä Finnairin liiketoiminnassa: Polttoaineen maailmanmarkkinahinnan 10 prosentin muutos vaikuttaa Finnairin liiketulokseen vuositasolla noin 12 miljoonaa euroa suojaukset huomioon ottaen. Euro-dollari-kurssien 10 prosentin muutos vaikuttaa suojaukset huomioon ottaen vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa Finnairin liiketulokseen.

Muut tapahtumat katsauskaudella

Kesäkuussa tehtyjen omistusjärjestelyjen yhteydessä Finnair luopui suorasta omistuksestaan Finnish Aircraft Maintenancessa (FAM) ja omistaa nyt välillisesti yhtiöstä 40 prosenttia Flybe Nordic -omistuksensa kautta. FAM huoltaa pääasiassa Flybe Finlandin operoimia ATR-potkurikoneita. Omistusmuutoksilla ei ole vaikutuksia Finnish Aircraft Maintenancen operatiiviseen toimintaan eikä sillä ole oleellista vaikutusta Finnairin tulokseen.

Poliisi tiedotti kesäkuussa toimitusjohtaja Vehviläisen ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen välisen, tammikuussa 2011 tehdyn asuntokaupan esitutkinnan valmistuneen ja epäillyn lahjustapauksen etenevän syyteharkintaan valtakunnansyyttäjänvirastoon. Päätös syytteiden nostamisesta tai nostamatta jättämisestä tehtäneen valtakunnansyyttäjänviraston mukaan arviolta elo–syyskuun vaihteessa.

NASDAQ OMX Helsinki Oy:n kurinpitolautakunta antoi kesäkuussa Finnairille varoituksen, jossa se totesi, että Finnairin olisi Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaan pitänyt raportoida tarkemmin johdon palkitsemista vuosina 2009–2011.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Finnair tiedotti heinäkuussa käyvänsä keskusteluja yhdysvaltalaisen GA Telesiksen kanssa mahdollisuudesta myydä osa Finnairin moottorihuollosta GA Telesikselle. Mahdollisen kaupan myötä tarjoutuisi työtä 75 henkilölle, joiden työt muuten loppuisivat Finnairin ulkoistaessa moottori- ja laitehuoltopalvelunsa SR Technicisille.

Lentomatkustajat äänestivät heinäkuussa Finnairin kolmatta vuotta peräkkäin Skytrax World Airline Award -äänestyksessä Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi. World Airline Awards™ on toimialan laajin ja arvostetuin kaupallisten lentoyhtiöiden luokittelu

Finnair ja LSG Sky Chefs Group (LSG) solmivat 1.8.2012 viisivuotisen kumppanuussopimuksen, jonka perusteella vastuu ja päätösvalta Finnair Catering Oy:n operatiivisesta toiminnasta siirtyivät täysimääräisesti LSG:lle. Finnair arvioi saavuttavansa järjestelyn ansiosta noin 9 miljoonan euron pysyvät vuosittaiset säästöt, joiden arvioidaan toteutuvan täysimääräisenä kolmannen sopimusvuoden alusta lähtien. Säästöt ovat osa aikaisemmin tiedotettua 140 miljoonan euron säästöohjelmaa. Lisäksi LSG maksaa korvauksena määräysvallan siirtymisestä Finnairille kolme miljoonaa euroa vuodessa sopimuskauden aikana, minkä Finnair tulouttaa IFRS:n mukaisesti täysimääräisesti vuoden 2012 tulokseensa. Kumppanuussopimuksen perusteella LSG:llä on oikeus ostaa Finnair Catering Oy:n osakekanta ennalta sovittuun hintaan sopimuskauden aikana. Mikäli LSG käyttää osto-oikeuttaan, pienentävät jo maksetut erät Finnair Catering Oy:stä maksettavaa kauppahintaa.

IFRS:n mukaisesti catering-järjestelyä käsitellään kirjanpidossa yrityskauppana, minkä vuoksi Finnair ei 1.8.2012 lähtien konsolidoi yhtiötä konsernitilinpäätökseensä. Tiedotetun catering-järjestelyn sekä Finnairin oman moottori- ja laitehuollon lopettamisen jälkeen Finnairin Lentotoimintapalvelut-raportointisegmentti koostuu Finncatering Oy:n ja Finnair Travel Retail Oy:n toiminnoista, tekniikan linjahuollosta sekä Finnair Facilities Management Oy:n toiminnasta. Muutokset raportoinnissa näkyvät osittain vuoden 2012 kolmannelta vuosineljännekseltä alkaen ja täysimääräisesti 2012 viimeiseltä neljännekseltä alkaen.

Vuoden 2012 näkymät

Finnair arvioi kausiluonteisesti ensimmäistä vuosipuoliskoa vahvemman toisen vuosipuoliskon toiminnallisen tuloksen olevan kannattavuudeltaan ensimmäistä vuosipuoliskoa parempi.

Maailman talouden näkymät ovat edelleen epävarmat, ja Finnair sopeuttaa tarvittaessa nykyrakenteista matkustajaliikennekapasiteettiaan kysyntää vastaavaksi. Finnair arvioi kapasiteetin kasvavan edellisvuodesta, mutta aikaisemmin arvioimaansa viittä prosenttia vähemmän. Kasvu tulee pääasiassa Aasian-liikenteestä, jossa Finnair lisäsi kapasiteettiaan toukokuussa avaamalla uuden reitin Chongqingiin Kiinaan.

Finnairin polttoainekustannusten arvioidaan olevan vuonna 2012 edellisvuotta selvästi korkeammat kapasiteetin lisäyksen ja polttoaineen korkean hinnan vuoksi.

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman 140 miljoonan euron kustannusleikkaustavoitteesta arvioidaan toteutuvan noin 80 miljoonan euron kokonaissäästöt vuoden 2012 loppuun mennessä. Kustannussäästöjen toteutuminen painottuu vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Finnair arvioi yksikkökustannuksen (CASK) ilman polttoainetta laskevan vuoden toisella puoliskolla edellisvuoden vertailukaudesta.

FINNAIR OYJ Hallitus

Tiedotustilaisuudet

Finnair järjestää lehdistötilaisuuden 10.8.2012 klo 11.00 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 Helsinki-Vantaan lentoaseman Toimistotornissa, Lentäjäntie 3. Englanninkielinen puhelinkonferenssi pidetään klo 15.30 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua numerolla 0800 770 306, PIN-koodi on: 255856#

Finnair Oyj Viestintä 10.8.2012

Lisätietoja antavat:

Talousjohtaja Erno Hilden puhelin (09) 818 8550 erno.hilden@finnair.com

Sijoittajasuhde- ja talousviestintäjohtaja Mari Reponen puhelin (09) 818 4054 mari.reponen@finnair.com

IRO Kati Kaksonen talousviestintä ja sijoittajasuhteet puhelin (09) 818 2780 kati.kaksonen@finnair.com, investor.relations@finnair.com

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Mil j. e uro a	4-6 /20 12	4-6 /20 11	Mu s % uto	1-6 /20 12	1-6 /20 11	Mu s % uto	1-1 2/2 01 1
Lii kev aih to	59 4, 4	53 9, 4	10 2 ,	1 1 86 2 ,	1 0 73 1 ,	10 5 ,	2 2 57 7 ,
Va lmi stu kä ttö ön s o ma an y	0, 1	0, 7	-85 7 ,	1, 1	2, 0	-45 0 ,	3, 1
Liik imi eto uut tu oto t nn an m	6, 3	3, 3	90 9 ,	10 2 ,	6, 0	70 0 ,	13 9 ,
*) Kä ttö ais de tivo itot y om uu n m yyn	0, 0	-0, 1	10 0, 0	0, 0	-1, 3	10 0, 0	-3, 0
Lii ket oim inn tu oto t an	60 0, 8	54 3, 3	10 6 ,	1 1 97 5 ,	1 0 79 8 ,	10 9 ,	2 2 71 7 ,
Lii ket oim inn ku lut an
He nki lös tök ulu t	11 3, 9	11 0, 4	3, 2	22 8, 8	22 7, 2	0, 7	45 5, 4
Po ltto ain t ee	157 9 ,	13 1, 7	19 9 ,	32 5, 5	26 4, 5	23 1 ,	2 55 5,
Le kal le ksu nto ust t on ase ma	17 2 ,	18 1 ,	-5, 0	35 2 ,	34 8 ,	1, 1	69 9 ,
Mu kra ut v t uo	26 6 ,	31 3 ,	-15 0 ,	57 5 ,	60 4 ,	-4, 8	12 8, 0
Ka lus ai ot j a h lto ton ost ne uo	31 4 ,	24 9 ,	26 1 ,	71 8 ,	55 1 ,	30 3 ,	11 7, 8
Liik nö imi aks ut en sm	58 7 ,	49 8 ,	17 9 ,	11 2, 4	10 0, 4	12 0 ,	21 1, 6
Ma lvit ja eri kul cat ut ase ys- ng	52 0 ,	48 6 ,	0 7,	10 1, 2	93 3 ,	8, 5	19 8 5,
Va lmi atk ku lut atu ota sm nn on	17 6 ,	26 9 ,	-34 6 ,	57 1 ,	68 8 ,	-17 0 ,	13 1, 2
My ti ja ark kin oin tiku lut yn m	19 9 ,	27 1 ,	-26 6 ,	38 2 ,	48 8 ,	-21 7 ,	93 3 ,
Po isto t	32 3 ,	29 5 ,	9, 5	64 2 ,	59 5 ,	7, 9	13 0, 6
Mu ut kul ut	58 6 ,	58 9 ,	-0, 5	11 5, 9	12 5, 2	-7, 4	24 6, 8
To im inn all ise t k ulu hte sä t y en	58 6, 1	55 2 7,	5, 2	1 2 07 8 ,	1 1 38 0 ,	6, 1	2 3 35 6 ,
To im inn all ine n l iik oit to, EB IT ev	14 7 ,	-13 8 ,	> 2 00 %	-10 3 ,	-56 9 ,	81 9 ,	-60 9 ,
jo hd iste n k n ja luu iste n le kal äyv än tta mä ärä nto ust an na ar vo va on	-20 9	-11 3		-11 7	8, 3		-2, 4
hu olto oks ste uut et va rau n a rvo n m	,	,	-85 0 ,	,		<-2 00 %
Ke luo ise rät rta nte t e	-11 9 ,	0, 0	-	-16 3 ,	-18 4 ,	11 4 ,	-21 5 ,
sä Ku lut hte y en	61 8, 9	56 8, 5	8, 9	1 2 35 8 ,	11 48 1 ,	7, 6	2 3 59 5 ,
Lii kev oit EB IT to,	-18 1 ,	-25 2 ,	28 2 ,	-38 3 ,	-68 3 ,	43 9 ,	-87 8 ,
Ra ho itus tuo tot	3, 1	1, 2	15 8, 3	4, 9	4, 3	14 0 ,	9, 0
Ra ho itus kul ut	-9, 1	-6, 2	-46 8 ,	-15 6 ,	-12 5 ,	-24 8 ,	-30 6 ,
Os ää lmä llä hd iste jen htiö ide ulo kse ete tty n t sta uu s p om ao su usm en y y	-1, 4	0, 0	-	-2, 7	0, 1	<-2 00 %	-2, 1
Tu los j en ne n v ero a	-25 5 ,	-30 2 ,	15 6 ,	-51 7 ,	-76 4 ,	32 3 ,	-11 1, 5
Vä littö mä t v t ero	5, 7	7, 2	-20 8 ,	11 5 ,	19 6 ,	-41 3 ,	24 0 ,
Ka ud los tu en	-19 8 ,	-23 0 ,	13 9 ,	-40 2 ,	-56 8 ,	29 2 ,	-87 5 ,
Em htiö mis taj ille ku ulu s k de ulo kse n t sta oy n o va os uu au	-19 9 ,	-23 1 ,		-40 4 ,	-56 9 ,		-87 7 ,
Mä ärä alla mie mis taj ien s k de ulo kse tto n t sta ysv n o os uu au	0, 1	0, 1		0, 2	0, 1		0, 2
hti ön ist aj ille Em ku ulu sta ka ud tu lok sta la sk ett oy om va en se u
ak ek oh tai ulo n t os ne s
/ l /os La ime aim kek oh tai ulo ake nta ton net tu n t ma en osa ne s, eu roa	-0, 17	-0, 20		-0, 35	-0, 48		-0, 75

*) Ei sisälly toiminnalliseen liikevoittoon

KONSERNIN TASE

Milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	29,9	36,1	32,3
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1 375,3	1 421,6	1 468,2
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset	9,4	9,0	13,7
Muut rahoitusvarat	32,5	12,9	32,1
Laskennalliset verosaamiset	90,1	77,4	75,2
Yhteensä	1 537,2	1 557,0	1 621,5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18,5	50,7	48,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset	317,4	309,3	283,3
Muut rahoitusvarat	364,4	427,8	353,8
Rahavarat	62,7	103,4	49,5
Yhteensä	763,0	891,2	735,5
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	86,8	27,3	0,0
Varat yhteensä	2 387,0	2 475,5	2 357,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	75,4	75,4	75,4
Muu oma pääoma	608,5	724,0	676,4
Yhteensä	683,9	799,4	751,8
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,8	0,7	0,7
Oma pääoma yhteensä	684,7	800,1	752,5
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	91,4	108,1	98,5
Rahoitusvelat	482,2	523,3	516,0
Eläkevelvoitteet	0,0	2,5	0,0
Varaukset	90,6	73,2	86,9
Yhteensä	664,2	707,1	701,4
Lyhytaikaiset velat
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	0,0	0,0	0,0
Varaukset	42,7	42,4	46,0
Rahoitusvelat	205,7	212,0	229,9
Ostovelat ja muut velat	773,4	713,9	627,2
Myytävänä oleviinomaisuuseriin liittyvät velat	16,3	-	-
Yhteensä	1 038,1	968,3	903,1
Velat yhteensä	1 702,3	1 675,4	1 604,5
Oma pääoma ja velat yhteensä	2 387,0	2 475,5	2 357,0

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	Os ak ää ep om a	Yli i- rah ku rss ast o	Va ra- rah ast o	Kä än yv arv on rah ast o	Sij oit etu n va p aa n om an	Mu to un t ero	Ed elli ste n tilik sie au n itto vo	Om an ää p om an eh toi ne n lain	Yh ä tee ns	Mä ärä y s llat to va mie n ista ien	Om a ä äo p ma hte ä y en s
ilj. M Eu roa					ää p om an rah ast o			a		j om os uu s
Om ä äo 1. 1.2 01 2 a p ma	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	30 0 ,	24 7, 2	-0, 2	11 1, 9	11 9, 4	75 1, 8	0, 7	75 2, 5
Os ing j kep ise ak ot ste t m sut a o sa eru							0, 0	0, 0	0, 0	0, 0	0, 0
Om ää eh toi n la ina n k t an p om an se oro							-4, 1		-4, 1	0, 0	-4, 1
Om ist aj iin lii vä ä äo rät 30 .6. 20 12 tty t o ma n p ma n e	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	30 0 ,	24 7, 2	-0, 2	10 7, 8	11 9, 4	74 7, 7	0, 7	74 8, 4
Til ika ud los tu en							-40 4 ,		-40 4 ,	0, 1	-40 3 ,
La aj lok rät tu an se n e				-23 4 ,		0, 0			-23 4 ,	0, 0	-23 4 ,
Ka ud la aj ulo a t en s	0, 0	0, 0	0, 0	-23 4 ,	0, 0	0, 0	-40 4 ,	0, 0	-63 8 ,	0, 1	-63 7 ,
Om ä äo hte ä 3 0.6 .20 12 a p ma y en s	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	6, 6	24 7, 2	-0, 2	67 4 ,	11 9, 4	68 3, 9	0, 8	68 4, 7
	Os ak ää ep o	Yli ku i rss	Va ra- rah	Kä än yv arv	Sij oit etu n	Mu to un	Ed elli ste n tilik	Om an	Yh tee ä ns	Mä ärä s y	Om a
	ma	rah ast o	ast o	on	va p aa n	t ero	sie au n	ää p om an		llat to va	ä äo p ma
				rah ast o	om an		itto vo	eh toi ne n		mie n	hte ä y en s
					ää p om an			lain a		ista j ien om
Mi lj. Eu roa					rah ast o					os s uu
Om ä äo 1. 1.2 01 1 a p ma	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	35 2 ,	24 7, 2	0, 0	21 5, 2	11 9, 4	86 0, 5	0, 8	86 1, 3
Os ing ot j kep ste ise t m ak sut a o sa eru							0, 1	0, 0	0, 1	-0, 2	-0, 1
Om ää eh toi n la ina n k t an p om an se oro							-8, 0		-8, 0	0, 0	-8, 0
vä ä äo rät Om ist aj iin lii tty t o 30 .6. 20 11 ma n p ma n e	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	35 2 ,	24 7, 2	0, 0	20 7, 3	11 9, 4	85 2, 6	0, 6	85 3, 2
Til ika ud los tu en							-56 9 ,		-56 9 ,	0, 1	-56 8 ,
La aj lok rät tu an se n e				3, 7		0, 0			3, 7	0, 0	3, 7
Ka ud la aj ulo a t en s	0, 0	0, 0	0, 0	3, 7	0, 0	0, 0	-56 9 ,	0, 0	-53 2 ,	0, 1	-53 1 ,

Oma pääoma yhteensä 30.6.2011 75,4 20,4 147,7 38,9 247,2 0,0 150,4 119,4 799,4 0,7 800,1

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa	1-6/2012	1-6/2011	1-12/2011
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto	-38,9	-56,8	-87,5
Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa 1)	98,4	71,0	148,9
Korkokulut ja muut rahoituskulut	15,4	12,5	30,6
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	-4,4	-4,2	-8,9
Osinkotuotot	0,0	-0,1	0,0
Käyttöpääoman muutos	31,9	46,6	-15,3
Maksetut korot	-7,2	-9,2	-19,7
Maksetut rahoituskulut	-5,2	-1,8	-5,2
Saadut korot	2,3	2,3	5,6
Saadut rahoitustuotot	0,0	0,3	2,3
Maksetut verot	0,0	0,0	0,0
Liiketoiminnan nettorahavirta	92,3	60,6	50,8
Investointien rahavirrat
Yhteisyritysten hankinnat	0,0	-1,2	-8,3
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-3,4	-1,1	-5,3
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-3,6	-58,4	-145,0
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien korkosijoitusten nettomuutos	42,7	105,8	70,8
Myytävissä olevien osakkeiden nettomuutos	0,0	0,2	0,2
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	0,0	43,5	60,1
Saadut osingot	0,1	0,1	0,1
Pitkäaikaisten saamisten muutos	-0,4	0,7	-9,4
Investointien nettorahavirta	35,4	89,6	-36,8
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	-100,0	0,3	34,1
Lainojen takaisinmaksut ja muutokset	30,5	-36,4	-87,6
Rahoituksen nettorahavirta	-69,5	-36,1	-53,5
Rahavirtojen muutos	58,2	114,1	-39,5
Rahavarat tilikauden alussa	254,5	294,0	294
Rahavirtojen muutos	58,2	114,1	-39,5
Rahavarat tilikauden lopussa	312,7	408,1	254,5
Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
1) Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa
Poistot	64,2	59,5	130,6
Työsuhde-etuudet	12,5	0,0	15,2
johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston
huoltovarausten arvon muutokset	11,7	-3,1	2,4
Muut oikaisut 2)	10,0	14,6	0,7
Yhteensä	98,4	71,0	148,9
Muut rahoitusvarat	364,4	427,8	353,8
Rahavarat	66,1	103,4	49,5
Lyhytaikaiset rahavarat taseessa	430,5	531,2	403,3
Yli 3 kuukauden päästä erääntyvät	-93,2	-100,9	-135,9
Myytävissä olevat osakkeet	-24,6	-22,2	-12,9
Rahavirtalaskelman rahavarat yhteensä	312,7	408,1	254,5

2) Vuoden 2011 osalta on rahoitusleasingsopimuksiin liittyvät toteutuneet maksuerät siirretty liiketoiminnan rahavirrasta

rahoituksen rahavirtaan

1. LAADINTAPERUSTA

Konsernin tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen IAS 34, Osavuosikatsaukset standardia.

2. LAADINTAPERIAATTEET

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2011 noudattamien periaatteiden kanssa.

Konsernin vuonna 2013 ja 2014 käyttöönotettavista IASB:n julkaisemista standardeista ja tulkinnoista tullaan selostamaan tilinpäätöksen 2012 laadintaperiaatteissa.

3. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen arvoihin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän tilinpäätöstiedotteen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2011.

4. SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin. Liiketoimintasegmentit ovat lentoliikenne, lentotoimintopalvelut ja matkapalvelut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään arvoon.

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa	1-6/2012
		Lentoliikenne Lentotoimintap	Matkapalvelut	Konserni	Kohdistamat	Konserni
		alvelut		eliminoinnit	tomat erät
Ulkoinen liikevaihto	971,2	62,5	152,5			1 186,2
Sisäinen liikevaihto	74,3	113,9	0,7	-188,9		0,0
Liikevaihto	1 045,5	176,4	153,2	-188,9	0,0	1 186,2
Liikevoitto	-29,8	-7,4	-1,1		0,0	-38,3
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettyjen
yritysten tuloksesta					-2,7	-2,7
Rahoitustuotot					4,9	4,9
Rahoituskulut					-15,6	-15,6
Tuloverot					11,5	11,5
Määräysvallattomien omistajien osuus					-0,2	-0,2
Kauden tulos						-40,4
Poistot	55,3	8,1	0,8	0,0	0,0	64,2

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa			1-6/2011
		Lentoliikenne Lentotoimintap	Matkapalvelut	Konserni	Kohdistamat	Konserni
		alvelut		eliminoinnit	tomat erät
Ulkoinen liikevaihto	846,6	54,9	171,6			1 073,1
Sisäinen liikevaihto	81,6	160,4	0,7	-242,7		0,0
Liikevaihto	928,2	215,3	172,3	-242,7	0,0	1 073,1
Liikevoitto	-52,9	-9,2	-6,2		0,0	-68,3
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettyjen
yritysten tuloksesta					0,1	0,1
Rahoitustuotot					4,3	4,3
Rahoituskulut					-12,5	-12,5
Tuloverot					19,6	19,6
Määräysvallattomien omistajien osuus					-0,1	-0,1
Kauden tulos						-56,9
Poistot	49,9	8,9	0,7	0,0	0,0	59,5

Liikevaihto vuosineljänneksittäin

Mil j. e uro a	/20 4-6 12	/20 4-6 11	Mu uto s %	/20 1-6 12	/20 1-6 11	Mu uto s %	2/2 1-1 01 1
Le nto liik en ne	53 5, 6	47 5, 9	12 5 ,	10 45 5 ,	92 8, 2	12 6 ,	1 9 70 5 ,
Le toi min alv elu nto tap t	82 6 ,	10 0, 8	-18 1 ,	17 6, 4	21 3 5,	-18 1 ,	42 4, 1
Ma tka lve lut pa	52 4 ,	65 7 ,	-20 2 ,	15 3, 2	17 2, 3	-11 1 ,	32 1, 9
Ko rni elim ino inn it nse	-76 2 ,	-10 3, 0	26 0 ,	-18 8, 9	-24 2, 7	22 2 ,	-45 8, 8
ä Yh tee ns	59 4, 4	53 9, 4	10 2 ,	1 1 86 2 ,	1 0 73 1 ,	10 5 ,	2 2 57 7 ,

Liikevoitto

Mil j. e uro a	/20 4-6 12	/20 4-6 11	Mu uto s %	/20 1-6 12	/20 1-6 11	Mu uto s %	2/2 1-1 01 1
Le liik nto en ne	-8, 3	-26 3 ,	68 4 ,	-29 8 ,	-52 9 ,	43 7 ,	-55 5 ,
Le toi min alv elu nto tap t	-10 3 ,	7, 5	<-2 00 %	4 -7,	-9, 2	19 6 ,	-16 5 ,
Ma tka lve lut pa	0, 5	-6, 4	10 7, 8	-1, 1	-6, 2	82 3 ,	-15 8 ,
Yh ä tee ns	-18 1 ,	-25 2 ,	28 2 ,	-38 3 ,	-68 3 ,	43 9 ,	-87 8 ,

Vuoden 2011 kohdistamatomat erä on kohdistettu liiketoimintasegmenteille

Henkilöstö keskimäärin segmenteittäin

	/20 1-6 12	/20 1-6 11	Mu uto s %	2/2 1-1 01 1
Le liik nto en ne	3 6 19	3 5 47	2, 0	3 5 65
Le toi min alv elu nto tap t	2 3 37	2 6 73	-12 6 ,	2 6 19
Ma tka lve lut pa	89 9	1 0 04	-10 5 ,	98 0
Mu oim inn ut t ot	30 2	29 5	2, 4	30 3
ä Yh tee ns	7 1 57	7 5 19	-4, 8	7 4 67

5. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2011 konsernin vuosikertomuksessa esitettävien tietojen kanssa. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

Nimellis Käypä Nimellis Käypä Nimellis Käypä arvo nettoarvo arvo nettoarvo arvo nettoarvo Valuuttajohdannaiset, milj. euroa Suojauslaskennassa olevat erät (termiinit): Polttoaineen valuuttasuojaus 360,1 8,6 291,6 -9,1 373,5 22,9 Lentokoneostojen suojaus Käyvän arvon suojaus 320,0 14,3 295,5 2,2 330,0 25,2 Rahavirran suojaus 0,0 Leasemaksujen valuuttasuojaus 44,8 1,0 40,9 -2,1 45,7 2,8 Suojauslaskennassa olevat yhteensä 724,9 23,9 628,0 -9,0 749,2 50,9 Suojauslaskennan ulkopuoliset erät: Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) 165,4 3,1 173,1 -1,3 187,2 8,7 Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) 137,3 2,8 Ostetut valuuttaoptiot 40,7 1,4 109,7 2,4 Asetetut valuuttaoptiot 181,3 0,1 6,8 -0,1 162,5 -2,2 Taseen suojaus (termiinit) 69,2 0,7 89,4 -2,0 78,8 3,6 Suojauslaskennan ulkopuolella yhteensä 553,2 6,7 310,0 -2,0 538,2 12,5 Valuuttajohdannaiset yhteensä 1 278,1 30,6 938,0 -11,0 1 287,4 63,4 Hyödykejohdannaiset, tonnia/MWh Suojauslaskennassa olevat erät: Lentopetrolitermiinit 518 100 40,1 530 550 95,7 537 400 21,1 Sähköjohdannaiset, MWh 109 226 -0,2 118 462 0,8 113 223 -0,3 Suojauslaskennan ulkopuoliset erät: Lentopetroli termiinit 12 700 0,4 60 350 12,2 13 400 -0,5 Jet differential termiinit 3 500 0,0 Optiot Ostetut, lentopetroli 228 000 10,9 132 000 15,0 240 600 7,8 Asetetut, lentopetroli 408 000 -3,4 264 000 -6,6 481 200 -7,8 Sähköjohdannaiset, MWh 31 947 -0,3 32 456 0,0 26 352 -0,1 Yhteensä 47,5 117,1 20,2	Johdannaiset	30.6.2012	30.6.2011 31.12.2011
Korkojohdannaiset, milj. euroa
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät: 27,2 0,3 30,6 -1,1 27,0 0,2
Yhteensä 27,2 0,3 30,6 -1,1 27,0 0,2
Koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät: 25,0 -0,9 25,0 0,3 25,0 -0,8
Yhteensä 25,0 -0,9 25,0 -0,3 25,0 -0,8
Korko-optiot 7,7 - - 8,3 -
Yhteensä 7,7 0 - - 8,3 -

6. YRITYSHANKINNAT JA MYYNNIT

Raportointikaudella ei ole olllut hankintoja eikä myyntejä.

7. TULOVEROT

Tuloverot on merkitty tuloslaskelmaan käyttäen verokantaa, jota sovelletaan vuoden odotettuun kokonaistulokseen.

8. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Yhtiökokous 28.3.2012 päätti olla jakamatta osinkoa tilikaudelta 2011.

9. AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOS

Milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Kirjanpitoarvo kauden alussa	1 500,5	1 515,9	1 515,9
Käyttöomaisuusinvestoinnit	10,3	61,8	203,9
Ennakoiden muutos	-3,0	11,6	-12,9
Vähennykset ja siirrot	-38,4	-44,8	-75,8
Poistot	-64,2	-59,5	-130,6
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	1 405,2	1 485,0	1 500,5
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa	0,0	70,7	70,7
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa	39,6	27,3	0,0

10. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

Osavuosikatsauksessa selostetut Catering- ja moottorihuoltotoiminnot

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	39,6	27,3	-
Vaihto-omaisuus	33,3	-	-
Myyntisaamiset ja muut saamiset	10,5	-	-
Rahavarat	3,4	-	-
Yhteensä	86,8	27,3	-
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Ostovelat ja muut velat	16,3	-	-
Yhteensä	16,3	-	-

11. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

Lainoja lyhennettiin lyhennysohjelman mukaisesti. Muut kirjanpidossa esitetyt lainojen nostot liittyvät vanhoihin vakuudellisiin lainoihin, joiden poikeuksellisesta sopimusrakenteesta johtuen nettolyhennys kirjataan bruttona sekä nostoksi että lyhennykseksi.

12. VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Muut omasta puolesta annetut vakuudet, pantit	679,1	685,8	757,7
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset	64,9	65,9	72,5
Muiden puolesta annetut takuut	3,5	2,2	1,8
Yhteensä	747,5	753,9	832,0

Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 30.6.2012 olivat 1.000,0 miljoonaa euroa (1.000,0)

13. VASTUUT
Milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Lentokaluston leasemaksuvastuut	197,9	237,3	228,7
Muut vastuut	282,9	246,3	290,6
Yhteensä	480,8	483,6	519,3

14. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat Milj. euroa	30.6.2012	30.6.2011	31.12.2011
Tavaroiden ja palvelujen myynnit
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset	8,4	0,2	5,1
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset	53,2	0,8	25,5
Saatavat ja velat
Saatavat osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä	0,3	0,1	4,4
Velat osakkuusyhtiöille ja yhteisyrityksille	4,4	0,1	4,1

15. LAAJAN TULOKSEN ERÄT

Laajassa tuloslaskelmassa esitetään aiemmin suoraan omaan pääomaan kirjatut suojauslaskennassa olevien erien realisoitumattomat johdannaisten arvonmuutokset, joilla suojataan tulevaisuuden rahavirtoja sekä valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssierot.

Milj. euroa	4-6/2012	4-6/2011	Muutos %	1-6/2012	1-6/2011	Muutos %	1-12/2011
Kauden tulos	-18,6	-23,1	19,5	-39,1	-56,9	31,3	-87,5
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	0,1	0,2	-50,0	0,1	0,1	0,0	-0,2
Myytävissä olevien rahavarojen muutos verojen
jälkeen	0,1	-1,1	109,1	9,0	-2,7	> 200 %	-9,9
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos
verojen jälkeen	-34,6	-25,6	-35,2	-32,4	6,4	<-200 %	4,7
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-34,4	-26,5	-29,8	-23,3	3,8	<-200 %	-5,4
Kauden laaja tulos	-53,0	-49,6	-	-62,4	-53,1	-	-92,9
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden
laajasta tuloksesta	-53,1	-49,7	-	-62,5	-53,2	-	-93,1
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden
laajasta tuloksesta	0,1	0,1	-	0,1	0,1	-	0,2

16. TILIKAUDEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut muita merkittäviä tapahtumia kuin osavuosikatsauksessa selostettuja asioita.

17. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Kauden voitto Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut *100 Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)

Oma pääoma / osake: Korolliset nettovelat:

Oma pääoma Korolliset velat - korolliset varat - pörssiosakkeet Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä

Oma pääoma + määräysvallattominen omistajien osuus Taseen loppusumma - saadut ennakot

Liikevoitto ilman myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon muutoksia, Tulos * 100 huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia ja kertaluonteisia eriä Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskiarvo)

Oma pääoma = emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Tulos / osake: Sijoitetun pääoman tuotto, %: ( ROCE )

Velkaantumisaste, %: Omavaraisuusaste, %:

Korolliset nettovelat * 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus *100

Operatiivinen liikevoitto = Oman pääoman tuotto, %: ( ROE )