AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Citycon Oyj

Annual Report Oct 10, 2012

3215_10-q_2012-10-10_4abddbf6-9d02-469b-a698-830c263f6983.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

CITYCON OYJ OSAVUOSIKATSAUS Q31.1.– 30.9.2012

Citycon lyhyesti

Citycon keskittyy kauppakeskusliiketoimintaan Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhtiö johtaa ja kehittää kauppakeskuksiaan aktiivisesti ammattitaitoisen ja paikan päällä toimivan henkilöstönsä voimin. Yhtiö on uranuurtaja Pohjoismaissa kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottamisessa kauppakeskusliiketoiminnassa. Citycon pyrkii parantamaan kiinteistöjensä kaupallista vetovoimaa ottaen huomioon kunkin kauppapaikan vaikutusalueen erityispiirteet kuten ostovoiman, kilpailutilanteen ja kulutuskysynnän. Lopullisena tavoitteena on luoda vuokratiloja, jotka tuottavat lisäarvoa sekä vuokralaisille että asiakkaille.

Syyskuun 2012 lopussa Citycon omisti 37 kauppakeskusta ja 40 muuta liikekiinteistöä, minkä lisäksi yhtiö johtaa ja vuokraa kahta kauppakeskusta omistamatta niitä itse. Yhtiön omistamista kauppakeskuksista 23 sijaitsee Suomessa, 9 Ruotsissa ja 4 Baltiassa sekä yksi Tanskassa, minkä Citycon osti kesällä.

Sisältö

Yhteenveto vuoden 2012 kolmannesta vuosineljänneksestä verrattuna edelliseen vuosineljännekseen Yhteenveto vuoden 2012 tammi–syyskuusta verrattuna vuoden 2011 vastaavaan jaksoon Avainluvut Toimitusjohtajan kommentti Tärkeimmät tapahtumat Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristön kehitys Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Kiinteistöomaisuus Taloudellinen kehitys Tase ja rahoitus Rahavirtalaskelma Liiketoimintayksiköiden taloudellinen kehitys Suomi Ruotsi Baltia ja uudet markkinat Ympäristövastuu Hallinnointi EPRA:n tunnusluvut Konsernin lyhennetty välitilinpäätös 1.1.–30.9.2012, IFRS Konsernin lyhennetyn välitilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastajan kertomus

Kauden aikana yhtiö on jälleenrahoittanut käytännössä kaikki tämän ja ensi vuoden erääntyvät pankkilainansa. Myös vuokraus on kehittynyt positiivisesti, ensimmäisen kolmen neljänneksen vertailukelpoiset nettovuokratuotot kasvoivat 5,3 prosenttia.

Yhteenveto vuoden 2012 kolmannesta vuosineljänneksestä verrattuna vuoden toiseen vuosineljännekseen

  • Liikevaihto kasvoi 60,9 miljoonaan euroon (Q2/2012: 58,4 milj. euroa).
  • Nettovuokratuotot kasvoivat 2,9 miljoonaa euroa eli 7,4 prosenttia 42,6 miljoonaan euroon (39,7 milj. euroa) johtuen pääasiassa valmistuneista kehityshankkeista, alhaisemmista kiinteistöjen hoitokuluista ja kauppakeskus Albertslundin hankinnasta.
  • Operatiivinen liikevoitto (EPRA operating profit) kasvoi 4,2 miljoonaa euroa eli 12,6 prosenttia 37,3 miljoonaan euroon (33,1 milj. euroa) pääasiassa johtuen korkeammasta nettovuokratuotosta ja alhaisemmista operatiivisista hallinnon kuluista. Operatiiviset hallinnon kulut laskivat 1,2 miljoonaa euroa johtuen alhaisemmista uudelleenorganisointikuluista, ei-kassavaikutteisista osakeoptiokuluista ja vähennyksestä useissa hallinnon kuluissa. Operatiivinen tulos/osake (EPRA EPS) nousi 0,06 euroon (0,05 euroa). EPRA:n tunnuslukuihin ei sisälly operatiiviseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä kuten sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksia.
  • Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon voitto oli 13,8 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa). Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli 2 695,5 miljoonaa euroa (2 602,0 milj. euroa), ja keskimääräinen sijoituskiinteistöjen nettotuottovaatimus oli 6,3 prosenttia (6,4 %), lasku johtui pääasiassa pyöristyksistä.

Yhteenveto vuoden 2012 tammi–syyskuusta verrattuna vuoden 2011 vastaavaan jaksoon

  • Liikevaihto kasvoi 177,1 miljoonaan euroon (Q1-Q3/2011: 161,0 milj. euroa).
  • Nettovuokratuotot kasvoivat 12,9 miljoonaa euroa eli 12,1 prosenttia ja olivat 119,9 miljoonaa euroa (107,0 milj. euroa). Kehityshankkeiden valmistuminen ja kauppakeskus Kristiinen, Högdalen Centrumin, Arabian ja Albertslundin hankinnat kasvattivat nettovuokratuottoja 9,5 miljoonalla eurolla.
  • Vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotto kasvoi 4,4 miljoonaa euroa eli 5,3 prosenttia ilman vahvistuneen Ruotsin kruunun vaikutusta.
  • Tulos/osake oli 0,20 euroa (0,07 euroa).
  • Operatiivinen tulos/osake (EPRA EPS, basic) kasvoi 0,17 euroon (0,15 euroa).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta/osake laski 0,15 euroon (0,21 euroa) johtuen eroista ajoituksessa ja vertailukauden kertaluonteisista eristä.
  • Yhtiö täsmentää ohjeistustaan koskien liikevaihtoa, operatiivista liikevoittoa ja operatiivista tulosta.

Avainluvut

IFRS:n mukaiset avainluvut Q3/2012 Q3/2011 Q2/2012 Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 1) 2011
Liikevaihto, Me 60,9 55,0 58,4 177,1 161,0 10,0 % 217,1
Nettovuokratuotto, Me 42,6 38,3 39,7 119,9 107,0 12,1 % 144,3
Katsauskauden voitto/tappio emoyhtiön
omistajille, Me
30,2 -0,7 10,9 56,8 18,3 210,0 % 13,0
Tulos/osake, euroa 2) 0,10 0,00 0,04 0,20 0,07 183,1 % 0,05
Liiketoiminnan nettorahavirta/osake,
euroa 2)
0,05 0,14 0,06 0,15 0,21 -24,8 % 0,24
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo, Me 2 602,0 2 695,5 2 512,6 7,3 % 2 522,1
Omavaraisuusaste, % 35,0 34,8 37,7 -7,7 % 36,0
EPRA:n mukaiset tunnusluvut Q3/2012 Q3/2011 Q2/2012 Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 1) 2011
Operatiivinen liikevoitto
(EPRA operating profit), Me
37,3 31,3 33,1 101,4 88,5 14,6 % 117,4
% liikevaihdosta 61,3 % 56,8 % 56,8 % 57,3 % 55,0 % 4,2 % 54,1 %
Operatiivinen tulos (EPRA Earnings), Me 17,8 14,9 15,6 47,7 40,7 17,1 % 53,3
Operatiivinen tulos/osake
(EPRA EPS, basic), euroa 2)
0,06 0,05 0,05 0,17 0,15 7,0 % 0,20
Nettovarallisuus/osake
(EPRA NAV per share), euroa
3,60 3,71 3,64 2,0 % 3,62
Oikaistu nettovarallisuus/osake
(EPRA NNNAV per share), euroa
3,21 3,24 3,31 -2,2 % 3,29

1) Muutos-% on laskettu tarkoista luvuista ja viittaa vuosien 2012 ja 2011 väliseen muutokseen.

2) Osakekohtaiset tulos tunnusluvut on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä 17.9.2012 aloitetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.

Toimitusjohtajan kommentti

Yhtiön toimitusjohtaja Marcel Kokkeel kommentoi katsauskautta:

"Ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana vuokratuotot ovat parantuneet entisestään: olemme onnistuneet lisäämään vertailukelpoisten kohteittemme vuokratuottoja 5,3 prosenttia. Etenkin kauppakeskusten luvut olivat hyviä: vertailukelpoiset nettovuokratuotot kasvoivat 6,7 prosenttia.

Vuokraustoimintamme tuottaa edelleen positiivisia tuloksia: kauden aikana allekirjoitimme vuokrasopimuksen Debenhamsin franchise-kumppanin kanssa tavarataloketjun tuomisesta Viroon ja liikkeen avaamisesta Rocca al Maressa. Allekirjoitimme myös aiesopimuksen Debenhamsin tuomisesta suunnitteilla olevaan Ison Omenan laajennusosaan. Myös Hennes & Mauritz saapuu Viron markkinoille, H&M avaa kaksi liikettä kauppakeskuksissamme Tallinnassa.

Jälleenrahoitus ja rahoitusmuotojen hajauttaminen ovat säilyneet fokuksessa. Toukokuussa liikkeeseen lasketun 150 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan jälkeen allekirjoitimme 360 miljoonan euron pitkäaikaisen vakuudettoman luoton pohjoismaisen pankkiryhmän kanssa syyskuussa. Nämä menestyksekkäästi järjestetyt transaktiot ovat osoitus Cityconin kyvystä hankkia rahoitusta sekä pääpankkisuhteidemme vahvuudesta. Tämän luottosopimuksen jälkeen käytännössä kaikki vuonna 2013 erääntyvät merkittävät pankkilainat on jälleenrahoitettu ja Cityconin keskimääräistä laina-aikaa on pidennetty. Onnistuneen jälleenrahoituksen jälkeen päätimme 90,7 miljoonan euron merkintäoikeusannista parantaaksemme yhtiön taloudellista joustavuutta. Varat tullaan käyttämään toimenpiteisiin, jotka tuottavat lisäarvoa kauppakeskuksiin, kuten kehityshankkeiden rahoittamiseen, mahdollisiin selektiivisiin hankintoihin, taseen vahvistamiseen ja lainojen takaisin maksuun.

Laajennuimme Tanskan markkinoille kesällä. Citycon sijoittaa ensisijaisti kahdenlaisiin kauppakeskuksiin: isompiin alueellisiin keskuksiin kuten Isoon Omenaan, Koskikeskukseen ja Rocca al Mareen ja pienempiin paikallisesti vahvoihin päivittäistavaravetoisiin kauppakeskuksiin, joissa kilpailu on rajattua. Albertslund Centrum istuu jälkimmäiseen kategoriaan täydellisesti. Mielestämme tämä laajentuminen oli varovainen askel uuteen maahan ydinalueemme sisällä.

Jatkossa yhtiö keskittyy edelleen tuottojen parantamiseen ja vakaaseen kassavirtaan."

Tärkeimmät tapahtumat

Rahoitus

Citycon allekirjoitti 4. syyskuuta 360 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman luottosopimuksen pohjoismaisen pankkiryhmän kanssa. Järjestely koostuu 190 miljoonan euron suuruisesta kertalyhenteisestä lainasta sekä 170 miljoonan euron suuruisesta luottolimiitistä. Laina-aika on keskimäärin viisi vuotta. Uusi laina nostetaan ja sillä jälleenrahoitettava luotto maksetaan takaisin viimeisen vuosineljänneksen aikana.

Yhtiö laski toukokuussa liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen kotimaisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan maturiteetti on viisi vuotta ja eräpäivä 11.5.2017. Lainalle maksetaan kiinteää 4,25 prosentin vuotuista korkoa.

Syyskuussa yhtiö käynnisti syyskuussa merkintäoikeusannin kerätäkseen noin 90,7 miljoonaa euroa yhtiökokouksen 21.3.2012 antaman valtuutuksen nojalla. Osakkeiden merkintäaika oli 17.9.–1.10.2012. Osakeanti ei vaikuta tässä osavuosikatsauksessa raportoituun omaan pääomaan tai rahavaroihin, mutta osakekohtaiset tulostunnusluvut on laskettu osakeantioikaistulla osakkaiden määrällä.

Citycon on jatkanut vuoden 2006 vaihtovelkakirjalainansa takaisinostoja.

Vuokraustoiminta

Kauppakeskusten taloudellinen vuokrausaste oli 96,5 prosenttia (96,6 %). Koko kiinteistökannan taloudellinen vuokrausaste oli 95,4 prosenttia (95,4 %).

Syyskuun lopussa Citycon allekirjoitti vuokrasopimuksen brittiläisen tavaratalo Debenhamsin kanssa. Tavarataloketju avaa ensimmäisen liikkeensä Virossa Cityconin Rocca al Maressa syksyllä 2013.

Kauden aikana Citycon sopi Hennes & Mauritzin kanssa kahden liikkeen avaamisesta Tallinnassa tuodakseen ketjun Viron markkinoille. Liikkeet avataan viimeistään syksyn 2013 aikana.

Hankinnat ja myynnit

Yhtiö myi 2. elokuuta Ruotsissa Drabanten bostäder AB:n kaikki osakkeet noin 50,0 miljoonalla Ruotsin kruunulla (noin 5,6 milj. euroa) Bostadsrättsföreningen Stinsen 107-111:lle. Myyty yhtiö omistaa Tumba Centrumin yhteydessä Botkyrkan kunnassa Ruotsissa 47 asuntoa. Asuntojen vuokrattava pinta-ala on noin yhteensä noin 3 600 neliömetriä.

Yhtiö osti 2. heinäkuuta Oulussa sijaitsevan Citytalon 13,5 miljoonalla eurolla paikalliselta seurakuntayhtymältä sekä eräiltä yksityishenkilöiltä. Citytalo sijaitsee Cityconin omistaman kauppakeskus Gallerian vieressä Oulun ydinkeskustassa. Citytalon vuokrattava pinta-ala on yhteensä noin 2 800 neliömetriä, sen tilat ovat täyteen vuokrattuja ja ankkurivuokralaisina toimivat Clas Ohlson, Gina Tricot sekä DinSko. Pääasiallinen syy kiinteistön hankitaan on kauppakeskus Gallerian suunnitteilla oleva laajennus- ja uudistushanke.

Citycon osti 2. heinäkuuta 25 prosentin osuuden Uumajassa Ruotsissa sijaitsevasta kauppakeskus Strömpilenistä ja sen omistamasta Länken-nimisestä liikekiinteistöstä noin 121 miljoonalla Ruotsin kruunulla (noin 13,8 milj. eurolla) Balticgruppen AB:ltä. Citycon hankki kiinteistöistä 75 prosentin omistusosuuden kesäkuussa 2007. Myyjä Balticgruppen AB jäi tuolloin vähemmistöosakkaaksi 25 prosentin osuudella. Alkuperäisen kaupan yhteydessä solmitun osakassopimuksen mukaisesti vähemmistöosakkaalla oli oikeus myydä omistuksensa Cityconille tietyn ajan kuluessa. Toteutunut kauppa perustuu tähän sopimukseen. Kauppahinta on määritelty kyseisen sopimuksen mukaisesti ja se on linjassa kiinteistöjen tuoreimman käyvän arvon kanssa. Kaupan jälkeen Citycon omistaa kauppakeskus Strömpilenin ja liikekiinteistö Länkenin kokonaisuudessaan.

Citycon sopi 16. toukokuuta myyvänsä kaikki Jakobsberg Bostäder 3 AB:n osakkeet noin 90,0 miljoonalla Ruotsin kruunulla (noin 10,0 milj. eurolla) Akelius Lägenheter AB:n omistamalle Lärjungen Lägenheter 18 AB:lle. Kauppa toteutui 2.7.2012. Myyty yhtiö omistaa Ruotsissa Järfällan kunnassa Jakobsberg Centrumin yhteydessä 129 asuntoa. Asuntojen vuokrattava pinta-ala on yhteensä noin 9 800 neliömetriä. Citycon kirjaa myynnistä noin 2,9 miljoonan euron myyntivoiton.

Citycon allekirjoitti 7. kesäkuuta sopimuksen suur-Kööpenhaminan alueella sijaitsevan Albertslund Centrum -kauppakeskuksen ostamisesta Albertslundin kunnalta 181 miljoonalla Tanskan kruunulla (noin 24 milj. eurolla). Kauppa toteutui 2.7. Hankinta on yhtiön ensimmäinen investointi Tanskassa. Albertslund Centrumin vuokrattava pinta-ala on tällä hetkellä noin 16 000 neliömetriä. Sopimukseen sisältyy lisäksi päivittäistavarakauppalaajennus, jonka yhtiö ostaa hankkeen valmistuttua vuonna 2014. Laajennuksen myötä vuokrattava kokonaispinta-ala laajenee noin 20 000 neliömetriin. Kauppakeskuksen vuokrausaste on 97,5 prosenttia. Lisätietoa kaupasta on saatavilla yhtiön 7.6.2012 julkaisemasta pörssitiedotteesta.

Yhtiö hankki huhtikuussa Helsingissä sijaitsevan kauppakeskus Arabian 19,5 miljoonalla eurolla Tapiola-yhtiöiltä. Kauppakeskus Arabia sijaitsee Helsingin koillisessa kantakaupungissa noin neljän kilometrin päässä ydinkeskustasta Helsingin kaupungin omistamalla tontilla. Kauppakeskuksen vuokrattava pinta-ala on yhteensä noin 14 000 neliömetriä, josta liiketilan osuus on noin 11 400 neliömetriä. Kauppakeskuksessa on yli 30 liikettä ja sen vuokrausaste ostohetkellä oli 93,0 prosenttia. Lisätietoa kaupasta on saatavilla yhtiön 4.4.2012 julkaisemasta pörssitiedotteesta.

Yhtiö osti huhtikuussa myös loput vähemmistöosakkeet kauppakeskus Koskikeskuksesta ostamalla 41,7 prosenttia Kiinteistö Oy Tampereen Koskenrannan osakkeista 7,8 miljoonalla eurolla. Kyseinen yhtiö on yksi Koskikeskuksen kiinteistöyhtiöistä. Kaupan jälkeen yhtiö omistaa kauppakeskus Koskikeskuksen kokonaisuudessaan, mikä edesauttaa keskuksessa käynnissä olevan kehityshankkeen sujuvaa toteuttamista.

Yhtiö myi kauden aikana yhteensä kuusi ydinliiketoimintaan kuulumatonta kohdetta, kolme Ruotsissa ja kolme Suomessa.

Kehityshankkeet

Kauppakeskus Koskikeskuksen kehityshanke on yhtiön suurin käynnissä oleva hanke. Hankkeen kokonaisinvestoinnin arvo on noin 37,9 miljoonaa euroa. Projekti etenee suunnitellussa aikataulussa ja uudistuneen Koskikeskuksen avajaisia vietetään marraskuun puolivälissä. Kauppakeskus on auki ja palvelee asiakkaita koko hankkeen ajan.

Tallinnassa sijaitseva kauppakeskus Magistral avattiin täyteen vuokrattuna toukokuussa uudelleen kahdeksan kuukautta kestäneen uudistus- ja laajennushankkeen jälkeen. Kauppakeskuksen vuokrattava pinta-ala kasvoi 2 200 neliömetrillä 11 700 neliömetriin.

Helsingin Myllypurossa sijaitsevan kauppakeskus Myllypuron Ostarin kehityshankkeen viimeinen osa valmistui toukokuussa.

Muut tapahtumat

Baltian liiketoimintayksikkö nimettiin uudelleen "Baltia ja uudet markkinat" -liiketoimintayksiköksi. Tanskasta ostettu Albertslund Centrum kuuluu tähän yksikköön Baltiassa sijaitsevien keskusten lisäksi ja yksikköä vetää edelleen Harri Holmström.

Marko Juhokas nimitettiin 11.7.2012 Citycon Oyj:n Suomen liiketoimintojen maajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Juhokas on toiminut Cityconissa kiinteistökehitysjohtajana ja aloitti uudessa tehtävässään 16.7.2012. Michael Schönach, Cityconin Suomen liiketoimintojen maajohtaja ja johtoryhmän jäsen, jätti tehtävänsä yhtiössä 15.5.2012. Nils Styf nimitettiin huhtikuussa Citycon Oyj:n sijoitusjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Styf aloitti tehtävässään kesäkuussa.

Eurooppalaisten listattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden kattojärjestö EPRA (European Public Real Estate Association) valitsi vuosikonferenssissaan Cityconin vuoden 2011 vuosikertomuksen ja vastuullisuusraportin yhdeksi toimialan parhaista. Citycon sai EPRA Gold Award -palkinnon taloudellisesta raportoinnistaan nyt kolmantena vuotena peräjälkeen. Yhtiö sai kultaa myös uudessa Vastuullisuusraportoinnin kilpailusarjassa.

Citycon muutti konsernirakennettaan 1.4.2012 alkaen. Muutos toteutettiin liiketoimintasiirroilla, joissa Cityconin Suomen kiinteistöliiketoiminnot siirrettiin kahteen uuteen holding-yhtiöön Citycon Finland Oy:hyn ja Etelä-Suomen Kauppakiinteistöt Oy:hyn. Liiketoimintasiirtojen jälkeen nämä yhtiöt omistavat, johtavat ja ylläpitävät Cityconin Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä. Muutos ei vaikuta Cityconin muuhun toimintaan.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Cityconin hallitus päätti 7.9.2012 laskea liikkeelle varsinaisen yhtiökokouksen 21.3.2012 antaman valtuutuksen nojalla enintään 49 032 002 uutta osaketta. Osakeannissa liikkeeseen lasketut osakkeet vastaavat noin 17,6 prosenttia kaikista Cityconin osakkeista ja äänistä ennen osakeantia sekä noin 15,0 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä osakeannin jälkeen. 17.9.2012 – 1.10.2012 järjestetyssä merkintäetuoikeusannissa merkittiin kaikki tarjotut 49 032 002 osaketta. 5.10.2012 Cityconin hallitus hyväksyi merkintäetuoikeusannissa tehdyt ensisijaiset merkinnät ja Cityconin osakkeenomistajien tai muiden sijoittajien tekemät toissijaiset merkinnät merkintäetuoikeusannin ehtojen mukaisesti merkitsijän ensisijaisen merkintäoikeuden yhteydessä käyttämien merkintäoikeuksien suhteessa. Ensisijaisessa merkinnässä merkityt osakkeet ovat olleet kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä väliaikaisina osakkeina 2.10.2012 alkaen. Kaikki merkintäetuoikeusannissa merkityt osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 8.10.2012, jonka jälkeen väliaikaiset osakkeet yhdistettiin Cityconin nykyiseen osakelajiin. Uudet osakkeet ovat olleet kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhdessä muiden Cityconin osakkeiden kanssa 9.10.2012 alkaen.

Yhtiön osakkeenomistajat, jotka olivat täsmäytyspäivänä 12.9.2012 merkittyinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon, saivat automaattisesti yhden vapaasti luovutettavissa olevan arvo-osuusmuotoisen merkintäoikeuden jokaista täsmäytyspäivänä omistamaansa yhtä osaketta kohden. Jokaiset 17 merkintäoikeutta oikeuttivat haltijansa merkitsemään kolme osaketta.

Citycon on ostanut takaisin 2.8.2006 liikkeeseen laskemansa pääomaehtoisen vaihtovelkakirjalainan velkakirjoja institutionaaliselta sijoittajalta takaisinostohintaan 100,40 prosenttia nimellisarvosta. Yhtiön takaisin ostama 1,45 miljoonan euron nimellisarvoinen määrä vastaa 29 kappaletta 50 000 euron nimellisarvoista velkakirjaa, mikä vastaa noin 1,3 prosenttia vuonna 2013 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan kokonaismäärästä. Kauppa toteutettiin 9.10.2012.

Tulevaisuuden näkymät

Citycon keskittyy edelleen liiketoiminnan nettorahavirran ja operatiivisen liikevoiton kasvattamiseen. Toteuttaakseen strategiaansa yhtiö keskittyy lisäarvoa tuottaviin toimenpiteisiin, valikoituihin hankintoihin ja proaktiiviseen omaisuudenhoitoon.

Suunniteltujen hankkeiden käynnistämistä arvioidaan tarkasti tiukoilla esivuokrauskriteereillä. Yhtiö pyrkii jatkamaan ydinliiketoimintaansa kuulumattomien kohteiden myyntiä kiinteistökannan parantamiseksi ja taseen vahvistamiseksi sekä jatkaa kohteiden myyntistrategioiden selvittämistä kohteiden arvon maksimoimiseksi proaktiivisella johtamisella ja vuokraamisella.

Vuonna 2012 Citycon odottaa jatkavansa vakaan kassavirran tuottamista ja odottaa liikevaihtonsa kasvavan 16–21 miljoonalla eurolla verrattuna toisen vuosineljänneksen tuloksen yhteydessä ilmoitettuun 13–19 miljoonaan euroon. Muutos liikevaihtoennusteessa johtuu pääosin vuokralaisiin liittyvien projektien ajoituksesta Baltiassa eikä yhtiön liikevaihtonäkymissä ole tapahtunut muutoksia. Yhtiö odottaa operatiivisen liikevoittonsa kasvavan (EPRA operating profit) 14–19 miljoonalla eurolla (11. heinäkuuta 2012 ilmoitettu 12–18 milj. euroa) verrattuna edelliseen vuoteen nykyisellä kiinteistökannalla sisältäen viimeaikaiset hankinnat ja myynnit. Citycon odottaa operatiivisen tuloksensa (EPRA earnings) kasvavan 6–11 -miljoonalla eurolla edellisvuodesta (11. heinäkuuta 2012 ilmoitettu: 5-11 milj. euroa). Yhtiö odottaa osakekohtaisen operatiivisen tuloksensa (EPRA EPS:n) olevan syys–lokakuussa 2012 toteutetun merkintäannin myötä 0,195–0,215 perustuen nykyiseen kiinteistökantaan ja osakeannin seurauksena kasvaneeseen osakkeiden lukumäärään aiemmin ilmoitetun 0,21–0,23 euron sijasta. Yhtiö tiedotti muutoksesta annin yhteydessä pörssitiedotteella 7.9.2012.

Yhtiön arviot perustuvat nykyiseen kiinteistökantaan, valmistuneisiin ja valmistuviin kehityshankkeisiin sekä vallitsevaan inflaatio- ja euro-kruunu valuuttakurssitasoon sekä nykyisiin korkoihin. Kohteet, jotka eivät ole vuokralla suunnitteilla olevien kehityshankkeiden vuoksi, vähentävät nettovuokratuottoja vuoden aikana.

Toimintaympäristön kehitys

Yleisesti ottaen vuoden 2012 yhdeksän ensimmäistä kuukautta ovat olleet taloudellisen epävarmuuden aikaa, vaikkakin positiivista virettä on ollut havaittavissa vähittäiskaupan kasvaessa Cityconin toimintamaissa. Vuoden aikana markkinoiden epävarmuus on kasvanut euroalueen valtioiden velkakriisin syventymisen vuoksi.

Vähittäiskaupan myynti kasvoi Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Kaikkiaan vähittäiskauppa kasvoi tammi-elokuussa Suomessa 5,1 prosenttia, Ruotsissa 2,4 prosenttia ja Virossa 8,0 prosenttia. (Lähteet: Tilastokeskus, Statistiska Central Byrån, Statistics Estonia.)

Kuluttajien luottamus oman taloutensa kehitykseen oli edelleen positiivista Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa kuluttajien luottamusindikaattori laski nopeasti heinäkuussa, mutta on edelleen positiivinen päinvastoin kuin Virossa ja Liettuassa (Eurostat).

Vähittäiskaupan kasvu sekä inflaatio ovat tärkeitä Cityconin liiketoiminnassa, ja ne vaikuttavat liiketiloista saataviin vuokriin. Vuoden aikana kuluttajahinnat jatkoivat kasvuaan kaikissa Cityconin toimintamaissa. Elokuussa inflaatio oli Suomessa 2,7 prosenttia, Ruotsissa 0,7 prosenttia, Tanskassa 2,6 prosenttia, Virossa 3,8 prosenttia ja Liettuassa 3,3 prosenttia. (Tilastokeskus, Statistiska Central Byrån, Eurostat, Statistics Estonia, Statistics Lithuania.)

Kausivaihtelulla tasoitettu työttömyys on Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa Euroopan Unionin keskiarvoa (10,5 %) matalampi: elokuun lopussa kausivaihtelulla tasoitettu työttömyysaste oli Suomessa 7,9 prosenttia, Ruotsissa 7,8 prosenttia ja Tanskassa 8,0 prosenttia. Virossa ja Liettuassa työttömyysasteet ovat edelleen korkealla: Virossa 10,1 prosentissa ja Liettuassa 13,2 prosentissa kesäkuun lopussa. (Eurostat)

Rahoitusmarkkinoiden Euroopan laajuinen epävakaus vaikuttaa edelleen rahoituksen saatavuuteen ja hintaan.

Kiinteistömarkkinat

Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla sijoituskysyntä on kasvanut, mutta parhaiden kohteiden rajallinen tarjonta on pitänyt transaktiovolyymit matalalla tasolla. Vuoden 2012 kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana on kuitenkin ylitetty koko vuoden 2011 liikekiinteistöjen transaktiovolyymi, joka toisaalta oli alhainen. Vahvasta kysynnästä johtuen parhaiden kohteiden tuottovaatimukset ovat pysyneet vakaina, mutta kakkosluokan kohteissa tuottovaatimukset ovat kääntymässä nousuun. Vähittäiskaupan myynnin positiivisen kehityksen myötä liiketilojen vuokrat ovat jatkaneet nousuaan, painottuen kuitenkin parhaisiin sijainteihin.

Ruotsissa liikekiinteistöjen transaktiovolyymi jäi tämän vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana edellistä vuotta heikommaksi ollen vain noin 40 prosenttia vuoden 2011 kolmen ensimmäisen kvartaalin toteumasta. Lisäksi on epätodennäköistä, että liikekiinteistöjen transaktiovolyymi saavuttaa vuoden 2011 korkeaa tasoa. Parhaiden kauppakeskusten tuottovaatimukset ovat pysyneet muuttumattomina viimeisen neljän kvartaalin ajan.

Virossa yleisestä epävarmasta taloustilanteesta huolimatta vähittäiskaupan kehitys näyttää positiiviselta. Vajaakäyttö kauppakeskuksissa on lähellä nollaa ja vuokrat ovat nousseet seuraten inflaatiota. Myös sijoitusmarkkinat ovat aktivoituneet liikekiinteistöjen osalta ja liikekiinteistöjen tuottovaatimukset ovat laskeneet alle 8 prosentin.

(Lähde: Jones Lang LaSalle Finland Oy)

Vuokralaisten myynnit ja kävijämäärät Cityconin kauppakeskuksissa

Kokonaismyynti Cityconin kauppakeskuksissa kauden aikana kasvoi 6 prosenttia ja kävijämäärät 2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Myynnin kehitys oli positiivinen kaikissa yhtiön toimintamaissa: Suomessa kasvu oli 5 prosenttia, Ruotsissa 6 prosenttia ja Baltiassa ja uusilla markkinoilla 14 prosenttia. Kävijämäärä kasvoi Suomessa 1 prosentin, Ruotsissa 4 prosenttia sekä Baltiassa ja uusilla markkinoilla 4 prosenttia. Positiivinen kehitys myynneissä ja kävijämäärissä johtuu pääosin viime vuosina valmistuneista kehityshankkeista. Vertailukelpoinen kauppakeskusmyynti kasvoi 4 prosenttia ja kävijämäärä 1 prosentin. Kaikki myynti- ja kävijämääräluvut ovat arvioita.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön hallituksen arvion mukaan yhtiön kannalta keskeisimmät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät yhtiön toiminta-alueiden taloudelliseen kehitykseen, mikä vaikuttaa liiketilojen kysyntään, vajaakäyttöön sekä markkinavuokriin. Keskeisiä lähiajan riskejä ovat nousevat rahoituskulut korkeampien luottomarginaalien seurauksena, alentunut velkarahoituksen saatavuus sekä kiinteistöjen käyvän arvon kehitys epävarmassa taloudellisessa ympäristössä.

Liiketilojen kysyntään, vajaakäytön pienentämiseen ja laskeviin markkinavuokratasoihin liittyy haasteita hitaan talouskasvun ympäristössä, joskin talouskriisin vaikutukset liiketilojen vuokratasoon ja vuokrausasteeseen ovat toistaiseksi jääneet verraten vähäisiksi Cityconin liiketoiminta-alueilla. Talouden suuntaukset, erityisesti kuluttajien luottamukseen ja käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, vaikuttavat kuitenkin väistämättä liiketilojen kysyntään. Vuoden 2012 kuluessa euroalueen epävarmuus on jatkunut, mikä on vaikeuttanut talouskasvuennusteiden laatimista. Riskit talouskasvun kehityksen yllä ovat siis edelleen olemassa ja tyypillisesti heikon talouskasvun ympäristössä liiketilojen vuokratasot laskevat, uusien liiketilojen vuokraaminen vaikeutuu ja vajaakäyttö lisääntyy.

Cityconin kasvustrategian toteutus vaatii uuden rahoituksen hankkimista, joten rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvät riskit ovat merkittäviä Cityconin kannalta. Vaikka Pohjoismaisten pankkien halukkuus lainata rahaa kiinteistösijoitusyhtiöille on pysynyt maltillisena, rahoituksen saatavuus on rajoitettua ja luottomarginaalit ovat pysyneet korkealla tasolla tai jopa nousseet entisestään. Tulevaisuudessa tiukentuva pankki- ja vakuutussektoreita koskeva sääntely (Basel III ja Solvency II -säännökset) tullee ylläpitämään velkarahoituksen korkeampia kustannuksia ja rajoittamaan pitkäaikaisen pankkirahoituksen saatavuutta. Tämä on omiaan nostamaan Cityconin uuden lainarahoituksen hintaa. Toistaiseksi entisestään madaltunut korkotaso ja Cityconin aktiivinen rahoituspolitiikka on lieventänyt marginaalien nousun vaikutusta. Lähivuosina Cityconin täytyy jälleenrahoittaa ennen rahoituskriisiä alhaisilla luottomarginaaleilla solmittuja lainasopimuksia, jolloin näiden lainojen luottomarginaalit tulevat nousemaan. Nousevat luottomarginaalit todennäköisesti johtavat Cityconin keskikorkotason nousuun tulevaisuudessa, vaikka markkinakorkotasossa ei tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Vuosien 2012 ja 2013 jälleenrahoitusriskiä pienentää merkittävästi yhtiön syyskuussa allekirjoittama EUR 360 miljoonan suuruinen luottosopimus Pohjoismaisen pankkiryhmän kanssa. Luotolla sovittiin tärkeimpien 2012 ja 2013 erääntyvien lainojen jälleenrahoituksesta.

Yhtiö etsii aktiivisesti vaihtoehtoisia rahoituslähteitä vähentääkseen pankkirahoitukseen liittyviä riskejä, ja pystyi toukokuussa laskemaan liikkeeseen 150 miljoonan euron kotimaisen joukkolainan, mutta ei ole takeita siitä, että sellaisia vaihtoehtoisia rahoituslähteitä olisi jatkossa saatavilla kilpailukykyiseen hintaan.

Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon kehitykseen liittyy edelleen paljon epävarmuutta johtuen haasteellisesta taloustilanteesta. Yhtiön omistamien sijoituskiinteistöjen käypään arvoon vaikuttavat monet seikat, kuten yleinen ja paikallinen talouskehitys, korkotaso, odotettavissa oleva inflaatio, markkinavuokrien kehitys, vajaakäyttö sekä kiinteistösijoittajien tuottovaatimukset ja kilpailutilanne. Tämä epävarmuus heijastuu eniten liikekiinteistöihin, jotka sijaitsevat suurien kaupunkien ulkopuolella tai ovat muuten vähemmän haluttuja kiinteistöjä, koska sijoittajien kysyntä ei juuri nyt kohdistu tällaisiin kiinteistöihin ja myöskään pankit eivät ole erityisen halukkaita rahoittamaan tämän kaltaisia kohteita. Toisaalta parhaiden kauppakeskusten, joihin sijoittajien kysyntä on epävarmuuden keskellä ohjautunut, käyvät arvot ovat myös vuoden 2012 aikana pysyneet vakaina tai osin jopa nousseet.

Yhtiön lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä, riskienhallintaa ja riskienhallinnan periaatteita käsitellään laajemmin yhtiön internetsivuilla www.citycon.fi/riskienhallinta, vuoden 2011 tilinpäätöksen sivuilla 40–42 sekä vuoden 2011 vuosikertomuksen sivuilla 73–74.

Kiinteistöomaisuus

Cityconin strategiana on keskittyä korkealaatuisiin kauppakeskuksiin Pohjoismaissa ja Baltiassa. Citycon hakee kasvua sekä kauppakeskushankinnoin että omistamiensa kauppakeskusten uudistamisen ja laajentamisen kautta.

Syyskuun lopussa yhtiön koko kiinteistöomaisuuden käypä arvo oli 2 695,5 miljoonaa euroa (2 512,6 milj. euroa) ja yhtiö omisti 37 (36) kauppakeskusta ja 41 (46) muuta kohdetta. Kauppakeskuksista sijaitsi Suomessa 23 (23), Ruotsissa 9 (9) ja Baltiassa 4 (4). Kesäkuussa yhtiö sopi hankkivansa ensimmäisen kauppakeskuksensa Tanskasta. Kauppa toteutui heinäkuun alussa.

Cityconin katsauskauden bruttoinvestoinnit (hankinnat mukaan lukien) olivat yhteensä 135,7 miljoonaa euroa (190,2 milj. euroa). Investoinneista 58,6 miljoonaa euroa (137,5 milj. euroa) kohdistui uusien kiinteistöjen hankintaan, 0,0 miljoonaa euroa (1,0 milj. euroa) aiemmin tehtyjen kiinteistöhankintojen sopimustenmukaisiin kauppahinnan tarkistuksiin, 0,0 miljoonaa euroa (0,3 milj. euroa) yhteisessä määräysvallassa olevien yksikköjen hankintaan, 76,4 miljoonaa euroa (50,4 milj. euroa) kiinteistökehitykseen ja 0,7 miljoonaa euroa (1,0 milj. euroa) muihin investointeihin.

Katsauskauden aikana investoitiin Suomessa 100,5 miljoonaa euroa (42,7 milj. euroa), Ruotsissa 12,6 miljoonaa euroa (40,7 milj. euroa) ja Baltiassa 22,3 miljoonaa euroa (106,3 milj. euroa). Yhtiön pääkonttorin investoinnit olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa). Yhtiön divestoinnit olivat yhteensä 27,8 miljoonaa euroa (6,1 milj. euroa), joista yhtiö kirjasi yhteensä 5,1 miljoonaa euroa (1,0 milj. euroa) myyntivoittoa verovaikutuksineen.

Ostot

Kauden aikana

  • • Ostettiin huhtikuussa Helsingissä sijaitseva kauppakeskus Arabia 19,5 miljoonalla eurolla.
  • • Ostettiin myös huhtikuussa 41,7 prosenttia KiinteistöOyTampereen Koskenrannan osakkeista 7,8 miljoonalla eurolla.
  • • Ostettiin heinäkuussa Oulussa sijaitseva Citytalo 13,5 miljoonalla eurolla paikalliselta seurakuntayhtymältä sekä eräiltä yksityishenkilöiltä.
  • • Ostettiin heinäkuussa25prosentin osuudenUumajassaRuotsissa sijaitsevasta kauppakeskusStrömpilenistä ja sen omistamasta Länken-nimisestä liikekiinteistöstä noin 121 miljoonalla Ruotsin kruunulla (noin 13,8 milj. eurolla) Balticgruppen AB:ltä.
  • • Toimintaa laajennettiin heinäkuussaTanskaan ostamalla suur-Kööpenhaminan alueella sijaitsevanAlbertslundCentrum-kauppakeskuksen ostamisesta Albertslundin kunnalta 181 miljoonalla Tanskan kruunulla (noin 24 milj. eurolla).

Näiden kauppojen seurauksena yhtiön vuokrattava pinta-ala nousi yhteensä 35 900 neliömetrillä.

Myynnit

Kauden aikana

  • • Myytiin tammikuussaHärrydan kunnassa lähelläGöteborgia Ruotsissa sijaitseva liikekiinteistö Landvetter noin 50,5 miljoonalla Ruotsin kruunulla (noin 5,5 miljoonalla eurolla).
  • • Myytiin maaliskuussa lähellä Göteborgia sijaitseva liikekiinteistö Floda noin 84,2 miljoonalla Ruotsin kruunulla (noin 9,4 milj. eurolla).
  • • Myytiin maaliskuussa Kouvolassa sijaitseva kauppakeskusValtari 1,3 miljoonalla eurolla.
  • • Myytiin toukokuussa JakobsbergBostäder 3AB:n kaikki osakkeet noin 90,0miljoonallaRuotsin kruunulla (noin 10,0milj. eurolla) Akelius Lägenheter AB:n omistamalle Lärjungen Lägenheter 18 AB:lle.
  • • Myytiin kesäkuussa 31,3 prosentin omistusosuusValkeakoskella sijaitsevan KiinteistöOyValtakatu 5-7:n osakkeista 0,1miljoonalla eurolla.
  • • Myytiin elokuussa Drabanten bostäder AB:n kaikki osakkeet noin 50,0 miljoonalla Ruotsin kruunulla (noin 5,6 milj. euroa) Bostadsrättsföreningen Stinsen 107-111:lle.

Näiden kauppojen seurauksena yhtiön vuokrattava pinta-ala laski yhteensä 38 250 neliömetrillä. Yhtiö on myynyt kahdeksan ydinliiketoimintaan kuulumatonta kohdetta yhteisarvoltaan noin 38 miljoonaa euroa julkaistuaan päivitetyn strategiansa heinäkuussa 2011.

Kehityshankkeet

Citycon tavoittelee pitkän aikavälin kasvua kauppapaikkojensa asiakasmäärissä, kassavirrassa ja tehokkuudessa sekä niiden tuotoissa. Kehitystoiminnan tarkoituksena on säilyttää yhtiön kauppapaikat kilpailukykyisinä niin asiakkaiden kuin vuokralaistenkin kannalta. Kehityshankkeet heikentävät tilapäisesti joidenkin kohteiden tuottoa, sillä uudistusten vuoksi osa liiketiloista on väliaikaisesti tyhjennettävä, mikä puolestaan vaikuttaa vuokratuottoihin. Kassavirran jatkuvuuden turvaamiseksi Citycon pyrkii toteuttamaan rakennushankkeet vaiheittain.

Yhtiöllä oli kauden lopussa käynnissä kolme kehityshanketta, joiden vuoksi noin 9 300 neliömetriä liiketilaa on pois kaupallisesta käytöstä. Kauden aikana valmistui Magistralin uudistushanke Tallinnassa ja Myllypuron kehityshanke Helsingissä. Molemmat hankkeet valmistuivat suunnitellussa aikataulussa. Kauden aikana ei aloitettu uusia kehityshankkeita.

Meneillään olevat sekä vuonna 2011 valmistuneet merkittävimmät kehityshankkeet on lueteltu oheisessa taulukossa. Lisätietoja yhtiön valmistuneista sekä käynnissä ja suunnitteilla olevista kehityshankkeista löytyy yhtiön verkkosivuilta sekä vuoden 2011 vuosikertomuksen sivuilta 85–87.

Vuosina 2011 ja 2012 valmistuneet ja 30.9.2012 meneillään olleet kehityshankkeet 1)

Sijainti Hankkeen pinta-ala
ennen ja jälkeen, m2
Hankkeen arvioioitu
kokonaisinvestointi
(milj. euroa)
Toteutuneet
bruttoinvestoinnit
30.9.2012 mennessä
(milj. euroa)
Valmistumisvuosi
Koskikeskus Tampere, Suomi 27 700
28 600
37,9 33,3 11/2012
Iso Omena Espoo, Suomi 60 600
63 000
7,6 7,3 11/2012
Åkermyntan Tukholma, Ruotsi 8 500
10 100
6,9 3,8 12/2012
Myllypuro Helsinki, Suomi 7 700
7 300
21,3 21,3 2) valmis 2012
Magistral Tallinna, Viro 9 500
11 900
7,0 6,9 valmis 2012
Åkersberga Centrum Österåker, Ruotsi 20 000
27 500
53,2 1) 53,2 valmis 2011
Martinlaakso Vantaa, Suomi 3 800
7 400
22,9 24,4 3) valmis 2011
Hansa (Trio) Lahti, Suomi 11 000
11 000
8,0 6,9 valmis 2011
Myyrmanni Vantaa, Suomi 8 400
8 400
6,5 6,5 valmis 2011
Kirkkonummen Liikekeskus Kirkkonummi, Suomi 5 000
4 000
4,0 3,7 valmis 2011

1) Laskettu katsauskauden lopun valuuttakursseilla.

2) Helsingin kaupungilta vuonna 2008 saatu 5,9 milj. euron kertakorvaus verovaikutuksineen on vähennetty toteutuneista bruttoinvestoinneista.

3) Martinlaakson kehityshankkeen alkuperäinen investointiarvio ylitettiin 1,5 milj. eurolla suunniteltua laajempien kaupallisen ilmeen kehittämis- ja vuokralaismuutostöiden vuoksi.

Taloudellinen kehitys

Seuraavassa esitetyt luvut ovat tammi-syyskuun lukuja ja suluissa olevat vertailukauden luvut vuoden 2011 vastaavan jakson lukuja ellei toisin mainita.

Liikevaihto

Yhtiön liikevaihto koostuu pääasiassa vähittäiskaupan liiketilojen vuokratuotoista sekä käyttökorvauksista ja palvelutuotoista. Liikevaihto oli 177,1 miljoonaa euroa (161,0 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi 16,0 miljoonaa euroa eli 10,0 prosenttia. Valmistuneet tai osittain valmistuneet kehityshankkeet, kuten Martinlaakson Ostari, Myllypuron Ostari, Myyrmanni ja Åkersberga Centrum, kasvattivat liikevaihtoa 5,3 miljoonalla eurolla ja hankinnat 9,1 miljoonalla eurolla. Divestoinnit (ks. vuoden 2012 myynnit kohdasta Kiinteistöomaisuus; vuonna 2011 toteutetut asuntojen myynnit Ruotsissa sisältyivät myös vertailukauden divestointiportfolioon) vähensivät liikevaihtoa 3,3 miljoonalla eurolla. Vertailukelpoiset kohteet kasvattivat liikevaihtoa 3,7 miljoonalla eurolla. (Ks. myös taulukko Nettovuokratuotto ja liikevaihto segmenteittäin ja kiinteistökantakohtaisesti.)

Vertailukelpoisten kohteiden liikevaihto kasvoi indeksoinnin, kauppakeskuskohteiden korkeamman vuokratason ja parantuneen vuokrausasteen johdosta ja laski muissa liikekiinteistöissä lisääntyneen vajaakäytön vuoksi. Vertailukelpoisten kohteiden väliaikaiset vuokranalennukset laskivat ja olivat 1,1 miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa).

Kauden lopussa Cityconilla oli yhteensä 3 804 (3 994) vuokrasopimusta. Yhtiön vuokrattava pinta-ala laski 0,1 prosenttia 998 170 neliömetriin. Vuokrattavan pinta-alan lasku johtui ydinliiketoimintaan kuulumattomien kohteiden divestoinneista Suomessa ja Ruotsissa. Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä oleva kestoaika oli 3,4 vuotta (3,4 vuotta). Keskimääräinen neliövuokra nousi 19,5 eurosta 20,8 euroon kehityshankkeiden, myyntien ja indeksikorotusten vuoksi. Taloudellinen vuokrausaste oli 95,4 prosenttia (95,4%). Vuokran osuus vuokralaisten liikevaihdosta vertailukelpoisissa kauppakeskuskohteissa oli 9,0 prosenttia edellisten 12 kuukauden aikana.

Vuokrasopimuskannan yhteenveto

Q3/2012 Q3/2011 Q2/2012 Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 2011
Kiinteistöjen lukumäärä, kpl 77 78 82 -4,9 80
Vuokrattava pinta-ala, m2 992 570 998 170 999 270 -0,1 994 730
Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo, Me 1) 237,3 243,1 226,0 7,6 228,5
Keskimääräinen vuokra, EUR/m² 20,4 20,8 19,5 6,7 19,7
Kauden aikana alkaneet vuokrasopimukset, kpl 140 188 247 597 554 7,8 782
Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) 23 685 64 777 33 254 100 910 127 636 -20,9 177 006
Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen
vuokra, EUR/m² 2)
22,5 21,9 19,1 19,9 19,7 1,0 19,7
Kauden aikana päättyneet vuokrasopimukset, kpl 328 208 200 911 593 53,6 877
Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) 34 366 62 713 19 758 120 245 132 976 -9,6 186 120
Päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräinen
vuokra, EUR/m² 2)
16,8 21,2 20,9 17,1 18,5 -7,6 18,1
Taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa, % 95,6 95,4 95,4 - 95,5
Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä oleva
voimassaoloaika kauden lopussa, vuotta
3,5 3,4 3,4 0,0 3,4
Nettotuotto-% 3) 6,2 6,3 5,9 - 6,0
Nettotuotto-%, vertailukelpoiset kohteet 6,3 6,3 6,0 - 6,1

1) Kiinteistökannan annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo sisältää annualisoidun bruttovuokratuoton, joka perustuu kauden lopussa voimassaolevaan vuokrasopimuskantaan, vapaiden tilojen markkinavuokraan, liikevaihtosidonnaisista sopimuksista saatuun vuokratuottoon (arvio) sekä mahdollisiin muihin vuokratuottoihin.

2) Alkaneet ja päättyneet vuokrasopimukset eivät välttämättä kohdistu samoihin tiloihin.

3) Sisältää laajennushankkeiden tontit.

Hoitokulut

Hoitokulut koostuvat kiinteistöjen ylläpitokustannuksista, kuten sähköstä, lämmityksestä, siivouksesta ja korjauksista. Hoitokulut nousivat 2,6 miljoonaa euroa eli 4,8 prosenttia 53,2 miljoonasta eurosta 55,7 miljoonaan euroon. Valmistuneet kehityshankkeet ja hankinnat kasvattivat hoitokuluja, kun taas divestoinnit laskivat niitä. Vertailukelpoisten kohteiden hoitokulut laskivat 0,9 miljoonaa euroa johtuen alhaisemmista lämmitys- ja sähkökuluista huolimatta nousseesta energian hinnasta. Talvi 2012 oli lämpimämpi kuin talvi 2011 ja kesä 2012 oli kylmempi kuin kesä 2011 sekä sähkönkulutus on pienentynyt myös sisäisen kulujensäästöohjelman ansiosta. (Ks. liitetieto 4. Hoitokulut.)

Vuokraustoiminnan muut kulut

Vuokraustoiminnan muut kulut koostuvat vuokratilojen muutostöistä ja luottotappioista ja olivat 1,4 miljoonaa euroa (0,9 milj. euroa). Kulujen kasvu johtui pääasiassa Ruotsin liiketoimintojen korkeammista luottotappioista.

Nettovuokratuotto

Cityconin nettovuokratuotot olivat 119,9 miljoonaa euroa (107,0 milj. euroa). Nettovuokratuotot kasvoivat 12,9 miljoonaa euroa eli 12,1 prosenttia. Kehityshankkeet kuten Martinlaakson Ostari, Myllypuron Ostari, Myyrmanni ja Åkersberga Centrum kasvattivat nettovuokratuottoja 3,4 miljoonalla eurolla ja kauppakeskus Kristiinen, Högdalenin, Arabian ja Albertslundin hankinnat kasvattivat nettovuokratuottoja 6,1 miljoonalla eurolla. Divestoinnit vähensivät nettovuokratuottoja 1,7 miljoonalla eurolla. Vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotto nousi 4,4 miljoonaa euroa eli 5,3 prosenttia johtuen kauppakeskusten selkeästi korkeammasta 6,7 prosentin nettovuokratuottojen kasvusta, kun taas market- ja myymäläkohteiden nettovuokratuotot laskivat 2,3 prosenttia. Positiivinen vertailukelpoisten nettovuokratuottojen kasvu kauppakeskuskohteissa oli seurausta positiivisesta kehityksestä Liljeholmstorget Galleriassa, Rocca al Maressa, Isossa Omenassa ja Jakobsberg Centrumissa. Vertailukelpoisten market- ja myymäläkohteiden negatiivinen nettovuokratuoton kehittyminen johtui etupäässä yhdestä pääkaupunkiseudulla ja yhdestä Kotkassa sijaitsevasta market-kiinteistöstä.

Cityconin kiinteistöomaisuuden nettotuottoaste oli 6,3 prosenttia (5,9 %) ja parani yhtiön kaikissa toimintamaissa nettotuoton kasvun myötä.

Seuraavassa taulukossa on esitetty vertailukelpoisten nettovuokratuottojen kasvu segmenteittäin. Vertailukelpoisilla kohteilla tarkoitetaan kohteita, jotka ovat olleet yhtiön omistuksessa kaksi vastaavaa vertailukautta. Vertailukelpoisiin kohteisiin eivät kuulu kehitys- ja laajennuskohteet eivätkä tontit. Vertailukelpoisista kohteista 61,7 prosenttia sijaitsee Suomessa nettovuokratuoton perusteella laskettuna.

Nettovuokratuotto ja liikevaihto segmenteittäin ja kiinteistökantakohtaisesti

Nettovuokratuotot segmenteittäin ja kiinteistökantakohtaisesti Liikevaihto
kiinteistökanta
kohtaisesti
Me Suomi Ruotsi Baltia Muut Yhteensä Citycon yhteensä
Q1-Q3/2010 64,7 22,1 8,7 0,0 95,4 146,1
Hankinnat 0,1 0,5 3,7 - 4,3 6,1
Kehityshankkeet 3,4 1,2 0,0 - 4,6 5,7
Divestoinnit 0,0 -0,8 - - -0,8 -1,6
Vertailukelpoiset kohteet -0,8 2,2 0,6 - 2,0 1,9
Muu (sis. valuuttakurssieron) -0,1 1,5 0,0 0,0 1,5 2,8
Q1-Q3/2011 67,3 26,8 12,9 0,0 107,0 161,0
Hankinnat 0,9 1,2 4,0 - 6,1 9,1
Kehityshankkeet 3,2 0,1 0,1 - 3,4 5,3
Divestoinnit -0,4 -1,2 - - -1,7 -3,3
Vertailukelpoiset kohteet 1,7 1,7 1,0 - 4,4 3,7
Muu (sis. valuuttakurssieron) -0,2 0,7 0,0 0,0 0,6 1,2
Q1-Q3/2012 72,5 29,3 18,1 0,0 119,9 177,1

Hallinnon kulut

Hallinnon kulut olivat 19,2 miljoonaa euroa (18,8 milj. euroa). Kulujen kasvu 0,4 miljoonalla eurolla eli 2,1 prosentilla johtui pääasiassa kasvusta ei-kassavaikutteisissa osakeoptiokuluissa (0,5 miljoonaa euroa) ja korkeammista transaktiokuluista liittyen kiinteistöjen myynteihin. Lisäksi hieman korkeampi keskimääräinen henkilöstömäärä ja korkeammat palkat nostivat hallinnon kuluja. Hallinnon kulut olivat kolmannen vuosineljänneksen aikana 1,2 miljoonaa euroa matalammat vuoden 2012 toiseen vuosineljännekseen verrattuna johtuen alhaisemmista uudelleenorganisointikuluista, ei-kassavaikutteisista osakeoptiokuluista ja vähennyksestä useissa hallinnon kuluissa.

Citycon-konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa yhteensä 130 (129) henkilöä, joista 86 (86) oli Suomessa, 33 (33) Ruotsissa, 10 (9) Baltiassa ja 1 (1) Hollannissa.

Nettovoitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon

Nettovoitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon olivat 19,8 miljoonaa euroa (-18,2 milj. euroa). Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon voitto johtui kauppakeskuskohteiden arvonnoususta 28,0 miljoonalla eurolla, jota tasoitti market- ja myymäläkohteiden arvon lasku 8,2 miljoonalla eurolla. Market- ja myymäläkohteiden käyvän arvon tappio johtui pääasiassa jonkin verran alemmista markkinavuokraoletuksista. Arvonnousua kirjattiin yhteensä 45,4 miljoonaa euroa (29,2 milj. euroa) ja arvonalennusta yhteensä 25,6 miljoonaa euroa (47,4 milj. euroa). Jones Lang LaSalle Finland Oy:n määrittämä Cityconin koko kiinteistökannan keskimääräinen nettotuottovaatimus 30.9.2012 oli 6,3 prosenttia (30.6.2012: 6,4%). Cityconin Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen keskimääräiseksi nettotuottovaatimukseksi määriteltiin 6,3 prosenttia, Ruotsissa sijaitsevien 5,9 prosenttia ja Baltian maissa sijaitsevien 7,9 prosenttia.

Arvioinnissa käytetty keskimääräinen markkinavuokra nousi 25,1 euroon/neliömetri 23,9 eurosta/neliömetri (ks. liitetieto 6: Sijoituskiinteistöt). Jones Lang LaSalle Finland Oy:n laatima, kauden lopun tilanteen mukainen arviolausunto on saatavilla yhtiön verkkosivuilta www.citycon.fi/arviolausunto.

Nettovoitot sijoituskiinteistöjen myynneistä

Nettovoitot sijoituskiinteistöjen myynneistä olivat 5,1 miljoonaa euroa (1,0 milj. euroa) (ks. Kiinteistöomaisuus).

Liikevoitto

Liikevoitto oli 125,8 miljoonaa euroa (71,2 milj. euroa). Liikevoiton kasvu johtui lähinnä korkeammasta nettovuokratuotosta, positiivisesta käyvän arvon muutoksesta ja korkeammista sijoituskiinteistöjen myyntivoitoista.

Rahoituskulut (netto)

Rahoituskulut (netto) nousivat 4,6 miljoonaa euroa 50,7 miljoonaan euroon (46,2 milj. euroa). Rahoituskulut nousivat lähinnä korkokulujen kasvamisen takia, mikä oli seurausta lisääntyneestä korollisen velan määrästä, alhaisemmista korkojen aktivoinneista sekä kertaluonteisesta kirjanpidollisesta tappiosta johtuen vaihtovelkakirjalainan takaisinostosta. Korollinen velka kasvoi investointien seurauksena, joita rahoitettiin velalla. Vuoden alusta laskettu korollisten velkojen painotettu keskikorko nousi vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 4,06 prosenttia (3,99 %) kasvun johtuessa pääosin kohonneista luottomarginaaleista. Korollisten velkojen painotettu keskikorko kauden lopussa koronvaihtosopimukset huomioon ottaen laski 3,94 prosenttiin (4,19 %) markkinakorkotason selvän laskun seurauksena.

Osuus yhteisessä määräysvallassa olevien yksikköjen voitoista

Osuus yhteisessä määräysvallassa olevien yksikköjen voitoista oli 0,0 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa) ja tarkoittaa Cityconin osuutta Espagalleria Oy:n tuloksesta.

Tuloverot

Tuloverokulut olivat -9,1 miljoonaa euroa (-0,5 milj. euroa). Tuloverokulujen kasvu johtui lähinnä laskennallisesta verokulusta -7,8 miljoonaa euroa vuoden 2012 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana johtuen sijoituskiinteistöjen käyvän arvon voitoista verrattuna 0,4 miljoonan euron laskennalliseen verotuottoon johtuen sijoituskiinteistöjen käyvän arvon tappioista vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2011. Tilikauden tulokseen perustuvat verot olivat -1,3 miljoonaa euroa (-0,9 milj. euroa).

Katsauskauden voitto

Katsauskauden voitto oli 65,9 miljoonaa euroa (24,5 milj. euroa). Kasvu johtui lähinnä kasvaneesta liikevoitosta, mikä oli seurausta korkeammasta nettovuokratuotosta ja positiivisesta käyvän arvon muutoksesta. Toisaalta katsauskauden voittoa laski rahoituskulujen nousu.

Tase ja rahoitus

Sijoituskiinteistöt

Katsauskauden lopussa yhtiön koko kiinteistöomaisuuden käypä arvo oli 2 695,5 miljoonaa euroa (2 512,6 milj. euroa), josta suomalaisten kiinteistöjen osuus oli 60,9 prosenttia (62,0 %), ruotsalaisten kiinteistöjen osuus 27,6 prosenttia (27,1 %) ja Baltiassa sijaitsevien kiinteistöjen osuus 11,6 prosenttia (10,9 %).

Sijoituskiinteistöjen arvo nousi 173,4 miljoonalla eurolla vuoden 2011 lopusta (31.12.2011: 2 522,1 milj. euroa) 135,3 miljoonan euron bruttoinvestointien johdosta, mutta laski 2,4 miljoonalla eurolla tehtyjen divestointien vuoksi (ks. kohta Kiinteistöomaisuus) ja 17,4 miljoonalla eurolla johtuen tiettyjen Ruotsissa sijaitsevien asuntojen ja joidenkin Suomen market ja myymälä -kiinteistöjen siirrosta Myytävissä olevat sijoituskiinteistöt -kategoriaan. Lisäksi sijoituskiinteistöjen arvoa nostivat 19,8 miljoonan euron nettovoitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon (ks. tarkemmin edellä Taloudellinen kehitys: Nettovoitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon). Ruotsin kruunun vahvistuminen nosti sijoituskiinteistöjen arvoa 38,1 miljoonalla eurolla.

Oma pääoma

Yhtiön emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 907,2 miljoonaa euroa (913,5 milj. euroa). Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma nousi 4,6 miljoonaa euroa vuoden 2011 (31.12.2011: 902,6 milj. euroa) lopusta pääasiassa emoyhtiön omistajille kuulu-

vasta katsauskauden voitosta 56,8 miljoonaa euroa. Toisaalta, maksetut osingot ja pääoman palautukset sekä korkojohdannaissopimusten käyvän arvon lasku pienensivät omaa pääomaa. Citycon noudattaa suojauslaskentaa, jolloin niiden korkojohdannaissopimusten, joihin suojauslaskentaa sovelletaan, käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, jolloin ne vaikuttavat omaan pääomaan. Sopimuksista on kauden aikana kirjattu 13,2 miljoonaa euroa käyvän arvon tappiota muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioituna (tappiota 19,0 milj. euroa) (ks. liitetieto 9: Johdannaissopimukset).

Edellä mainituista seikoista johtuen osakekohtainen oma pääoma nousi 3,27 euroon (31.12.2011: 3,25 euroa). Omavaraisuusaste laski 34,8 prosenttiin (31.12.2011: 36,0 %), koska korollinen velka nousi vuoden 2011 lopusta. Yhtiön lainasopimusten kovenanttien mukainen omavaraisuusaste laski 37,2 prosenttiin (40,4 %) johtuen vaihtovelkakirjalainan takaisinostosta sekä korkeammasta velasta.

Tiedot yhtiön osakepääomasta, osakkeiden lukumäärästä ja niihin liittyvistä seikoista löytyvät tämän osavuosikatsauksen liitetiedosta 15: Osakkeenomistajat, osakepääoma ja osakkeet.

Lainat

Taseen velat olivat yhteensä 1 810,4 miljoonaa euroa (1 609,7 milj. euroa), josta lyhytaikaista velkaa oli 540,0 miljoonaa euroa (122,5 milj. euroa). Katsauskauden päättyessä yhtiön käytettävissä olevan likviditeetin määrä oli 539,1 miljoonaa euroa, joista 505,7 miljoonaa euroa oli nostamattomia sitovia luottolimiittejä ja 33,3 miljoonaa euroa rahavaroja ja pankkisaamisia. Käytettävissä oleva likviditeetti pois lukien yritystodistukset oli kauden päättyessä 492,5 miljoonaa euroa (30.6.2012: 374,3 milj. euroa). Likviditeettiä ja lyhyttä velkaa lisäsivät elokuussa 2013 erääntyvien lainojen sovittu jälleenrahoitus marraskuussa 2012.

Korolliset velat kasvoivat edellisvuodesta 143,0 miljoonaa euroa ja olivat 1 602,2 miljoonaa euroa (1 459,2 milj. euroa). Korollisten velkojen käypä arvo katsauskauden lopussa oli 1 608,6 miljoonaa euroa (1 466,6 milj. euroa). Cityconin likvidit kassavarat olivat 33,3 miljoonaa euroa (21,5 milj. euroa), joten korollisen nettovelan käypä arvo katsauskauden lopussa oli 1 575,2 miljoonaa euroa (1445,2 milj. euroa). Keskimääräinen lainapääomilla painotettu laina-aika oli 2,5 vuotta (3,1 vuotta). Keskimääräinen laina-aika laski (0,2 vuotta), koska elokuussa 2013 erääntyvät lainat tullaan uudelleen rahoittamaan marraskuussa 2012. Tämän uudelleenrahoituksen jälkeen keskimääräinen laina-aika tulee pitenemään. Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika laski ja oli 3,6 vuotta (3,7 vuotta).

Korkokate nousi korkeamman operatiivisen liikevoiton seurauksena ja oli 2,1 (Q2/2012: 2,0).

Koronvaihtosopimukset huomioon ottaen yhtiön kauden lopun korollisesta velasta 86,1 prosenttia oli kiinteään korkoon sidottua (83,1 %). Suojausaste nousi kiinteäkorkoisen toukokuussa 2012 tehdyn joukkolainaemission seurauksena. Velkasalkun suojausaste on yhtiön rahoituspolitiikan mukainen.

Yhtiö laski 4.5. liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen kotimaisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan maturiteetti on viisi vuotta ja eräpäivä 11.5.2017. Lainalle maksetaan kiinteää 4,25 prosentin vuotuista korkoa vuosittain 11.5. Lainaa merkitsi yhteensä noin 40 sijoittajaa, laina ylimerkittiin ja se on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Lainasta saatavat varat käytetään olemassa olevien lainojen takaisinmaksuun sekä yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin.

Citycon allekirjoitti 360 miljoonan euron suuruisen pitkäaikaisen vakuudettoman luottosopimuksen pohjoismaisen pankkiryhmän kanssa 4.9.2012. Järjestely koostuu 190 miljoonan euron suuruisesta kertalyhenteisestä lainasta sekä 170 miljoonan euron suuruisesta luottolimiitistä. Laina-aika on keskimäärin viisi vuotta. Luottosopimuksen jälkeen käytännössä kaikki vuonna 2013 erääntyvät merkittävät pankkilainat on jälleenrahoitettu ja Cityconin keskimääräistä laina-aikaa on pidennetty.

Citycon osti katsauskaudella takaisin yhteensä 30 miljoonan euron nimellisarvosta 2.8.2006 liikkeeseen laskemansa pääomaehtoisen vaihtovelkakirjalainan velkakirjoja. Yhtiön takaisin ostama 30 miljoonan euron nimellisarvoinen määrä vastaa 600 kappaletta 50 000 euron nimellisarvoista velkakirjaa, mikä vastaa yhteensä noin 27 prosenttia vuonna 2013 erääntyvän Vaihtovelkakirjalainan kokonaismäärästä. Painotettu keskimääräinen takaisinostohinta oli 100,28 prosenttia velkakirjojen nimellisarvosta.

Takaisinostetut velkakirjat on mitätöity. Mitätöintien seurauksena vaihtovelkakirjalainan perusteella merkittävien osakkeiden määrä laski 9 821 428 osakkeeseen ja osakepääoman korotuksen määrä 13 258 927,80 euroon ennen merkintäetuoikeusantia. Merkintäetuoikeusannin vuoksi Cityconin hallitus päätti 7.9.2012 muuttaa vaihtovelkakirjalainan vaihtohintaa 4,20 eurosta 4,05 euroon. Uusi vaihtohinta on ollut voimassa 2.10.2012 alkaen ja vaihtovelkakirjalainan perusteella merkittävien osakkeiden kokonaismäärä on 10 185 185 ja Cityconin osakepääoman enimmäiskorotus merkintöjen johdosta on 13 749 999,75 euroa.

Mukaan lukien Cityconin vuosina 2008–2010 tekemät takaisinostot Citycon on ostanut vaihtovelkakirjalainaa takaisin yhteensä 68,75 miljoonan euron nimellisarvoisen määrän, mikä vastaa noin 63 prosenttia vaihtovelkakirjalainan kokonaismäärästä. Alun perin nimellisarvoltaan 110 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan nimellisarvo katsauskauden päättyessä oli 41 250 000 euroa.

Rahavirtalaskelma

Liiketoiminnan nettorahavirta

Liiketoiminnan nettorahavirta oli 44,5 miljoonaa euroa (54,1 milj. euroa). Liiketoiminnan nettorahavirta laski johtuen pääasiassa korkeammista realisoituneista valuuttakurssitappioista ja korkeammista maksetuista veroista, koska vertailukaudella 2011 saatiin veronpalautusta 6,5 miljoonaa euroa.

Investointien nettorahavirta

Investointien nettorahavirta oli -78,7 miljoonaa euroa (-191,4 milj. euroa). Tytäryritysten ja sijoituskiinteistöjen hankinnat olivat 41,6 miljoonaa euroa (138,9 milj. euroa). Investoinnit sijoituskiinteistöihin, osuuksiin yhteisessä määräysvallassa oleviin yksiköihin ja aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat 69,2 miljoonaa euroa (59,7 milj. euroa). Negatiivista investointien rahavirtaa pienensivät 32,1 miljoonan euron (7,2 milj. euron) sijoituskiinteistöjen myynnit.

Rahoituksen nettorahavirta

Rahoituksen nettorahavirta oli -24,8 miljoonaa euroa (139,6 milj. euroa). Rahoituksen nettorahavirta koostui normaaleista lainojen lyhennyksistä, uusien lainojen nostosta ja osinkojen ja pääomapalautuksen maksusta.

Liiketoimintayksiköiden taloudellinen kehitys

Cityconin liiketoiminta on jaettu kolmeen liiketoimintayksikköön Suomi, Ruotsi sekä Baltia ja uudet markkinat. Suomen yksikkö on jaettu viiteen toimintoon: Kauppapaikkajohtaminen (kauppakeskusten operatiivinen johtaminen), Vuokraus, Markkinointi, Kiinteistökehitys sekä Talous ja hallinto. Ruotsin yksikkö on jaettu kolmeen toimintoon: Kauppapaikkajohtaminen, Vuokraus ja Hankekehitys. Baltia ja uudet markkinat -yksikkö on jaettu kahteen toimintoon: Kauppapaikkajohtaminen ja Kiinteistökehitys.

Suomi

Citycon on yksi kauppakeskusliiketoiminnan markkinajohtajista Suomessa. Syyskuun lopussa yhtiöllä oli Suomessa 23 kauppakeskusta ja 36 muuta kohdetta, ja niiden vuokrattava pinta-ala oli 594 170 neliömetriä (577 570 m2). Vuokrattava pinta-ala nousi hankintojen ja valmistuneiden kehityshankkeiden myötä. (ks. Kiinteistöomaisuus). Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo kasvoi 148,8 miljoonaan euroon lähinnä hankintojen ja valmistuneiden kehityshankkeiden (Myllypuro ja Martinlaakso) johdosta.

Katsauskauden aikana alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala oli 64 287 neliömetriä (98 085 m2). Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra oli hieman Suomen koko kiinteistökannan keskimääräistä vuokratasoa alhaisempi pääosin yhdestä uusitusta isosta ei-kaupallisesta vuokrasopimuksesta johtuen. Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala oli 63 725 neliömetriä (99 208 m2). Päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra oli niin ikään koko Suomen kiinteistökannan keskimääräistä vuokratasoa

alhaisempi, ydinliiketoimintaan kuulumattomien kohteiden myynnistä ja päättyneistä toimistovuokrasopimuksista johtuen. Keskimääräinen vuokra nousi 20,9 eurosta/neliömetri 21,6 euroon/neliömetri lähinnä divestointien, valmistuneiden kehityshankkeiden ja indeksikorotusten vuoksi. Vuokrausaste nousi 94,8 prosenttiin (94,4 %). Kauppakeskuskohteissa vuokrausaste oli 95,9 prosenttia ja keskimääräinen vuokra 24,8 euroa/neliömetri.

Yhtiön Suomen liiketoimintojen nettovuokratuotot olivat katsauskaudella 72,5 miljoonaa euroa (67,3 milj. euroa). Nettovuokratuotto nousi 5,2 miljoonalla eurolla eli 7,7 prosentilla, mm. koska valmistuneet kehityshankkeet, kuten Martinlaakson Ostari, Myllypuron Ostari ja Myyrmanni, ja kauppakeskus Arabian hankinta kasvattivat nettovuokratuottoa 4,1 miljoonalla eurolla. Suomen vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotto nousi 1,7 miljoonalla eurolla eli 3,2 prosentilla johtuen pääasiassa kauppakeskusten positiivisesta kehityksestä. Liiketoimintayksikön nettovuokratuotot olivat 60,5 prosenttia (62,9 %) Cityconin kaikista nettovuokratuotoista. Nettotuottoaste oli 6,2 prosenttia (6,0 %).

Avainluvut, Suomi

Q3/2012 Q3/2011 Q2/2012 Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 2011
Kiinteistöjen lukumäärä, kpl 59 59 62 -4,8 60
Vuokrattava pinta-ala, m2 589 170 594 170 577 570 2,9 577 630
Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo, Me 1) 146,2 148,8 137,8 8,0 139,3
Keskimääräinen vuokra, EUR/m² 21,5 21,6 20,9 3,3 21,0
Kauden aikana alkaneet vuokrasopimukset, kpl 107 107 108 322 340 -5,3 470
Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) 20 438 54 114 16 502 64 287 98 085 -34,5 137 118
Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen
vuokra, EUR/m² 2)
22,5 22,8 22,5 21,2 20,7 2,2 20,2
Kauden aikana päättyneet vuokrasopimukset, kpl 98 111 114 364 338 7,7 477
Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) 15 450 49 032 13 968 63 725 99 208 -35,8 138 435
Päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräinen
vuokra, EUR/m² 2)
22,5 22,8 23,0 20,3 20,2 0,5 19,4
Taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa, % 94,5 94,8 94,4 - 94,1
Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä oleva
voimassaoloaika kauden lopussa, vuotta
3,6 3,6 3,4 5,9 3,5
Bruttovuokratuotot, Me 34,5 31,9 33,8 101,5 95,1 6,7 127,3
Liikevaihto, Me 36,1 33,3 35,1 105,9 98,9 7,1 132,5
Nettovuokratuotot, Me 25,2 23,4 24,4 72,5 67,3 7,7 90,5
Nettotuotto-% 3) 6,2 6,2 6,0 - 6,0
Nettotuotto-%, vertailukelpoiset kohteet 6,4 6,4 6,2 - 6,2
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo, Me 1 604,0 1 640,9 1 557,3 5,4 1 547,4

1) Kiinteistökannan annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo sisältää annualisoidun bruttovuokratuoton, joka perustuu kauden lopussa voimassaolevaan vuokrasopimuskantaan, vapaiden tilojen markkinavuokraan, liikevaihtosidonnaisista sopimuksista saatuun vuokratuottoon (arvio) sekä mahdollisiin muihin vuokratuottoihin.

2) Alkaneet ja päättyneet vuokrasopimukset eivät välttämättä kohdistu samoihin tiloihin.

3) Sisältää laajennushankkeiden tontit.

Ruotsi

Syyskuun lopussa Cityconilla oli Ruotsissa yhdeksän kauppakeskusta ja viisi muuta kauppapaikkaa, ja niiden vuokrattava pinta-ala oli 273 700 neliömetriä (308 200 m2). Kohteet sijaitsevat Suur-Tukholman ja Suur-Göteborgin alueilla sekä Uumajassa. Vuokrattava pinta-ala laski asuntodivestointien sekä kahden market-kiinteistön divestoinnin myötä. Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo laski 63,1 miljoonaan euroon divestointien myötä.

Katsauskauden aikana alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala oli 19 246 neliömetriä (27 287 m2). Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra oli hieman Ruotsin koko kiinteistökannan keskimääräistä vuokratasoa alhaisempi yhdestä lyhytaikaisesta toimistovuokrasopimuksesta johtuen. Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala oli 50 853 neliömetriä (22 256 m2). Päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra oli Ruotsin koko kiinteistökannan keskimääräistä vuokratasoa huomattavasti alhaisempi lähinnä asuntojen ja market- ja myymäläkohteiden divestointien vuoksi.

Keskimääräinen vuokra nousi 17,3 eurosta/neliömetri 19,3 euroon/neliömetri pääosin divestointien ja korkeammalla vuokratasolla uusittujen vuokrasopimusten vuoksi. Vuokrausaste laski 94,8 prosenttiin (95,9 %) paikallisen tavarataloketjun mentyä konkurssiin kolmannella vuosineljänneksellä.

Yhtiön Ruotsin liiketoimintojen nettovuokratuotot nousivat 2,5 miljoonaa euroa eli 9,3 prosenttia 29,3 miljoonaan euroon (26,8 milj. euroa). Nettovuokratuotto nousi Åkersberga Centrumin kehityshankkeen valmistumisen, Högdalen Centrumin kauppakeskushankinnan sekä vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuoton kasvun takia. Vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotto kasvoi 1,7 miljoonalla eurolla eli 7,6 prosenttia johtuen lähinnä Liljeholmstorget Gallerian ja Jakobsberg Centrumin parantuneesta nettovuokratuotosta. Liiketoimintayksikön nettovuokratuotot olivat 24,4 prosenttia (25,0 %) Cityconin kaikista nettovuokratuotoista. Nettotuottoaste oli 5,5 prosenttia, jossa nousua vertailukauteen nähden oli 0,4 prosenttiyksikköä. Nousu johtui erityisesti Liljeholmstorget Gallerian parantuneesta tuloksesta vuoden takaiseen verrattuna.

Avainluvut, Ruotsi

Q3/2012 Q3/2011 Q2/2012 Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muuots-% 2011
Kiinteistöjen lukumäärä, kpl 14 14 16 -12,5 16
Vuokrattava pinta-ala, m2 287 800 273 700 308 200 -11,2 303 700
Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo, Me 1) 63,3 63,1 63,2 -0,2 62,7
Keskimääräinen vuokra, EUR/m² 18,5 19,3 17,3 11,6 17,2
Kauden aikana alkaneet vuokrasopimukset, kpl 26 71 58 177 185 -4,3 276
Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) 2 312 10 154 3 120 19 246 27 287 -29,5 37 006
Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen
vuokra, EUR/m² 2)
22,4 16,9 17,2 19,0 16,2 17,5 18,2
Kauden aikana päättyneet vuokrasopimukset, kpl 219 31 71 511 172 197,1 311
Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) 17 980 4 787 4 106 50 853 22 256 128,5 35 816
Päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräinen
vuokra, EUR/m² 2)
11,4 19,1 9,2 12,3 13,3 -7,5 14,8
Taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa, % 95,9 94,8 95,9 - 97,0
Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä oleva
voimassaoloaika kauden lopussa, vuotta
3,0 2,9 3,0 -3,3 2,9
Bruttovuokratuotot, Me 15,3 14,4 14,8 45,0 42,8 5,2 57,4
Liikevaihto, Me 15,9 14,5 15,5 47,2 44,7 5,6 60,1
Nettovuokratuotot, Me 10,6 9,5 9,4 29,3 26,8 9,3 35,4
Nettotuotto-% 3) 5,4 5,5 5,1 - 5,4
Nettotuotto-%, vertailukelpoiset kohteet 5,5 5,6 5,2 - 5,5
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo, Me 708,3 743,2 681,9 9,0 697,1

1) Kiinteistökannan annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo sisältää annualisoidun bruttovuokratuoton, joka perustuu kauden lopussa voimassaolevaan vuokrasopimuskantaan, vapaiden tilojen markkinavuokraan, liikevaihtosidonnaisista sopimuksista saatuun vuokratuottoon (arvio) sekä mahdollisiin muihin vuokratuottoihin.

2) Alkaneet ja päättyneet vuokrasopimukset eivät välttämättä kohdistu samoihin tiloihin.

3) Sisältää laajennushankkeiden tontit.

Baltia ja uudet markkinat

Cityconilla on Baltian maissa neljä kauppakeskusta: Rocca al Mare, Kristiine ja Magistral Tallinnassa, Virossa sekä Mandarinas Vilnassa, Liettuassa. Yhtiö osti heinäkuussa Albertslund Centrumin Tanskasta Albertslundista Suur-Kööpenhaminan alueelta ja liitti kauppakeskuksen Baltian keskusten kanssa samaan liiketoimintayksikköön. Syyskuun lopussa näiden viiden kohteen vuokrattava pinta-ala oli 130 300 neliömetriä (113 500 m2). Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo kasvoi 31,2 miljoonaan euroon pääasiassa edellä mainitun hankinnan ja Magistralin kehityshankkeen valmistumisen myötä. Keskimääräinen vuokra nousi 19,0 eurosta/neliömetri 20,0 euroon/neliömetri indeksikorotusten ja vuokranalennusten vähenemisen myötä.

Katsauskauden aikana alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala oli 17 377 neliömetriä (2 264 m2). Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra oli Baltian koko kiinteistökannan keskimääräistä vuokratasoa alhaisempi johtuen lähinnä kauppakeskus Magistralin valmistumisesta. Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala oli 5 666 neliömetriä (11 512 m2). Päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra oli Baltian koko kiinteistökannan keskimääräistä vuokratasoa korkeampi johtuen päättyneistä vuokrasopimuksista, jotka oli neuvoteltu talouden huippuvuosina.

Vuokrausaste laski 99,5 prosenttiin (100.0 %) kauppakeskus Albertslund Centrumin hankinnan myötä.

Yhtiön Baltian ja uudet markkinat liiketoimintojen nettovuokratuotot kasvoivat selvästi 5,2 miljoonalla eurolla lähinnä kauppakeskus Kristiinen ja Albertslundin hankinnan johdosta ja olivat 18,1 miljoonaa euroa (12,9 milj. euroa). Lisäksi liiketoimintayksikön vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuoton kasvu 1,0 miljoonalla eurolla, eli 12,1 prosentilla, nosti nettovuokratuottoa. Liiketoimintayksikön nettovuokratuotot olivat 15,1 prosenttia (12,1 %) Cityconin kaikista nettovuokratuotoista. Nettotuottoaste oli 8,5 prosenttia, jossa nousua vertailukauteen nähden oli 0,7 prosenttiyksikköä. Nousu johtui erityisesti Rocca al Maren parantuneesta tuloksesta vuoden takaiseen verrattuna.

Avainluvut, Baltia ja uudet markkinat

Q3/2012 Q3/2011 Q2/2012 Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 2011
Kiinteistöjen lukumäärä, kpl 4 5 4 25,0 4
Vuokrattava pinta-ala, m2 115 600 130 300 113 500 14,8 113 400
Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo, Me 1) 27,8 31,2 25,0 24,8 26,5
Keskimääräinen vuokra, EUR/m² 20,0 20,0 19,0 5,3 20,2
Kauden aikana alkaneet vuokrasopimukset, kpl 7 10 81 98 29 237,9 36
Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) 935 509 13 632 17 377 2 264 667,6 2 882
Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen
vuokra, EUR/m² 2)
23,2 15,5 15,5 16,2 19,4 -16,3 18,8
Kauden aikana päättyneet vuokrasopimukset, kpl 11 66 15 36 83 -56,6 89
Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) 935 8 894 1 684 5 666 11 512 -50,8 11 869
Päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräinen
vuokra, EUR/m² 2)
27,8 13,4 32,2 23,6 13,5 74,8 14,0
Taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa, % 100,0 99,5 100,0 - 100,0
Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä oleva
voimassaoloaika kauden lopussa, vuotta
4,1 3,8 4,3 -11,6 4,2
Bruttovuokratuotot, Me 7,8 6,1 6,7 20,9 15,0 39,0 21,2
Liikevaihto, Me 8,9 7,2 7,7 24,0 17,4 37,6 24,5
Nettovuokratuotot, Me 6,7 5,3 5,8 18,1 12,9 40,1 18,4
Nettotuotto-% 3) 8,2 8,5 7,8 - 7,9
Nettotuotto-%, vertailukelpoiset kohteet 8,2 8,3 7,6 - 7,8
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo, Me 289,6 311,4 273,6 13,8 277,6

1) Kiinteistökannan annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo sisältää annualisoidun bruttovuokratuoton, joka perustuu kauden lopussa voimassaolevaan vuokrasopimuskantaan, vapaiden tilojen markkinavuokraan, liikevaihtosidonnaisista sopimuksista saatuun vuokratuottoon (arvio) sekä mahdollisiin muihin vuokratuottoihin.

2) Alkaneet ja päättyneet vuokrasopimukset eivät välttämättä kohdistu samoihin tiloihin.

3) Sisältää laajennushankkeiden tontit.

Ympäristövastuu

Citycon haluaa olla vastuullisen kauppakeskustoiminnan edelläkävijä ja edistää kestävää kehitystä kauppakeskusliiketoiminnassa. Yhtiön kauppakeskusten sijainti kaupunkien keskustoissa, paikalliskeskuksissa ja yleisesti liikennevirtojen äärellä sekä niiden monipuoliset julkiset liikenneyhteydet antavat hyvän lähtökohdan kestävän kehityksen edistämiselle.

Citycon soveltaa ympäristövastuun raportoinnissaan Global Reporting Initiativen kiinteistö- ja rakennussektorin toimialakohtaista (CRESS) ja EPRA:n syksyllä 2011 julkaisemaa ohjeistusta. Uusien ja tarkennettujen ohjeistusten pohjalta laskentatapoja on muutettu takautuvasti lähinnä sähkönkulutukseen ja hiilijalanjälkeen liittyen. Vuoden 2011 ympäristötavoitteiden tulokset ja ympäristövastuun tunnusluvut on esitetty vuosikertomuksen ja vastuullisuusraportin sivuilla 48–53.

Yhtiön ympäristövastuun pitkän tähtäimen tavoitteet määriteltiin strategiatyöskentelyn yhteydessä kesällä 2009. Cityconin tavoitteet on asetettu hiilijalanjäljelle, energian- ja vedenkulutukselle, jätteiden kierrätysasteelle ja maankäytölle sekä kestävän kehityksen mukaiselle rakentamiselle ja niiden toteutumista verrataan vuoden 2009 perustasoon. Vuoden 2012 aikana yhtiö tavoittelee hiilijalanjäljen pienentämistä 2–3 prosentilla, energiankulutuksen vähentämistä 2–3 prosentilla sekä vedenkulutuksen alentamista kauppakeskuksissa keskimäärin tasolle 4,0 litraa/kävijä/vuosi. Jätteiden käsittelyssä vuoden 2012 kierrätysasteen tavoite on 78 prosenttia. Kaatopaikalle menevän jätteen osuus saa olla korkeintaan 20 prosenttia kokonaisjätemäärästä vuoteen 2015 mennessä, sitä vastaava vuoden 2012 tavoite on 22 prosenttia. Kiinteistökannassa tapahtuvien muutosten vuoksi pinta-ala tai kävijäkohtaisten ominaiskulutusten vertaaminen antaa selkeämmän kuvan kehityksestä, joten raportointi tulee jatkossa painottumaan niihin.

Ympäristösertifioinnit ovat olennainen osa Cityconin kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Yhtiön kauppakeskushankkeelle Martinlaakson Ostarille Vantaalla varmistui maaliskuussa kultatason LEED-sertifikaatti.

Citycon on tehnyt laajan kartoituksen kohteiden energiatehokkuuden parantamiseen ja energiankulutuksen vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Vuoden 2012 aikana on tavoitteena investoida toimenpiteisiin, joilla saavutetaan kulutus- ja kustannussäästöjä, esimerkiksi valaistusratkaisujen ja -ohjausten uusimisella tai taajuusmuuttajan käytön ja ohjauksen lisäämisellä ilmanvaihtojärjestelmissä. Myös teknisten järjestelmien säätöihin ja lämpötila-asetuksiin tehdään jatkuvaa optimointia kulutus- ja kustannussäästötavoitteiden toteuttamiseksi. Toisen neljänneksen aikana aloitettiin neljässä kohteessa kolmivuotinen energiansäästöohjelma, jossa pyritään investoinnein parantamaan kohteen energiatehokkuutta huomattavasti sekä laskemaan kulutustasoa. Jo aiemmin vastaavanlaista yhteistoimintamallia on sovellettu kauppakeskus Isossa Omenassa ja Myyrmannissa. Syyskuun loppuun mennessä Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt energiasäästötoimenpiteisiin neljässä kauppakeskuksessa energiatukea 20–25 prosenttia investointikustannuksista eli noin 407 000 euroa.

Katsauskauden aikana on kehitetty energiankulutukseen ja -kustannuksiin liittyviä raportointimenetelmiä. Energiankulutus on tammi-elokuun tarkastelujakson aikana laskenut kaikissa maissa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vertailukelpoisten kiinteistöjen lämmönkulutus on vähentynyt 11 prosenttia ja sähkönkulutus 5 prosenttia. Vertailukelpoisten kiinteistöjen energiakustannukset ovat laskeneet edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna etenkin lämmityksen osalta, vaikka energianhinnat ovat keskimäärin nousseet edelliseen vuoteen verrattuna.

Hallinnointi

Varsinainen yhtiökokous 2012

Citycon Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 21.3.2012 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2011. Tilikauden 2011 osingoksi yhtiökokous päätti 0,04 euroa osakkeelta, minkä lisäksi yhtiökokous päätti 0,11 euron osakekohtaisesta pääoman palautuksesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Osingonmaksun ja pääoman palautuksen täsmäytyspäivä oli 26.3.2012 ja osinko ja pääoman palautus, yhteensä 41,7 miljoonaa euroa, maksettiin 4.4.2012.

Yhtiökokouksen muut päätökset käyvät ilmi yhtiön internetsivulta www.citycon.fi/yhtiokokous2012. Myös yhtiökokouksen pöytäkirja on saatavilla edellä mainitulla verkkosivulla.

Ylimääräinen yhtiökokous 2012

Cityconin hallituksen jäsen Dor J. Segal ilmoitti eroavansa yhtiön hallituksesta 11.10.2012 alkaen. Ilmoituksen johdosta Cityconin hallitus päätti kutsua yhtiön osakkeenomistajat ylimääräiseen yhtiökokoukseen 11.10.2012 päättämään uuden hallituksen jäsenen valinnasta. Hallituksen nimitys- ja hallinnointivaliokunta ehdotti, että Yuval Yanai valitaan hallituksen uudeksi jäseneksi toimikaudeksi, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Ehdokkaan henkilötiedot ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa http://www.citycon.fi/sijoittajille/yhtiokokous/ ylimaarainen_yhtiokokous_2012/.

Muutoksia yhtiön johdossa

Cityconin Suomen liiketoimintojen maajohtaja ja johtoryhmän jäsen Michael Schönach jätti tehtävänsä yhtiössä 15.5.2012.

Nils Styf nimitettiin huhtikuussa Citycon Oyj:n sijoitusjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään kesäkuussa. Marko Juhokas nimitettiin heinäkuussa Suomen liiketoimintojen maajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi ja hän aloitti tehtävässään 16.7.2012.

Nils Styfin ja Marko Juhokkaan henkilötiedot ja työhistoriat sekä omistustiedot yhtiössä käyvät ilmi yhtiön verkkosivulta www. citycon.fi/johtoryhma.

Helsinki, 9. lokakuuta 2012

Citycon Oyj Hallitus

EPRA:N TUNNUSLUVUT

EPRA (European Public Real Estate Association) on eurooppalaisten pörssinoteerattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden etujärjestö. EPRA edistää ja kehittää eurooppalaisten julkisen kaupankäynnin kohteena olevien kiinteistöyhtiöiden toimintaa sekä toimii toimialan edustajana. EPRA:n tavoitteena on edistää laskentatoimea, talousraportointia ja hallinnointia koskevien parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa sijoittajille annettavan tiedon laadun varmistamiseksi ja eri yritysten vertailtavuuden parantamiseksi. Citycon on vuodesta 2006 lähtien noudattanut raportointikäytännöissään EPRA:n suosituksia. Osavuosikatsauksen tässä osiossa käsitellään EPRA-tunnuslukuja ja niiden laskentaa. Lisätietoja EPRA-tunnusluvuista löytyy Cityconin tilinpäätöksen 2011 kohdasta "EPRA:n tunnusluvut".

EPRA:N TUNNUSLUVUT

Q3/2012 Q3/2011 Muutos-% Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 2011
Operatiivinen tulos (EPRA Earnings), Me 17,8 14,9 19,6 % 47,7 40,7 17,1 % 53,3
Operatiivinen tulos/osake
(EPRA EPS, basic), euroa 1)
0,06 0,05 17,0 % 0,17 0,15 7,0 % 0,20
Nettovarallisuus/osake
(EPRA NAV per share), euroa
3,71 3,64 2,0 % 3,71 3,64 2,0 % 3,62
Oikaistu nettovarallisuus/osake
(EPRA NNNAV per share), euroa
3,24 3,31 -2,2 % 3,24 3,31 -2,2 % 3,29
EPRA:n alkunettotuotto-% 6,2 6,2 -0,3 % 6,2
EPRA:n "topped-up" alkunettotuotto-% 6,3 6,3 -0,7 % 6,3
EPRA.n vajaakäyttöaste (%) 4,6 4,6 0,6 % 4,5

1) Osakekohtainen operatiivinen tulos on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä 17.9.2012 aloitetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty EPRA:n tunnuslukujen laskenta.

1) OPERATIIVINEN TULOS (EPRA EARNINGS)

EPRA Earnings (operatiivinen tulos) on kiinteistösijoitusyhtiön toiminnallinen tulos, johon ei sisälly operatiiviseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä kuten sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksia, myyntivoittoja tai -tappioita eikä muita ei-operatiivisia eriä.

Vuoden 2012 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana operatiivinen tulos (EPRA Earnings) kasvoi 7,0 miljoonaa euroa 47,7 miljoonaan euroon 40,7 miljoonasta eurosta vuoden 2011 vastaavana jaksona. Operatiivisen tuloksen kasvu oli seurausta nettovuokratuoton kasvusta hankintojen, kehityshankkeiden ja positiivisen vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuoton kasvun seurauksena. Toisaalta operatiivista tulosta laskivat korkeammat rahoituskustannukset. Osakekohtainen operatiivinen tulos (EPRA EPS, basic) kasvoi ja se oli 0,17 euroa vuoden 2012 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana verrattuna 0,15 euroon vuoden 2011 vastaavana jaksona. Operatiivisen tuloksen kasvu nosti osakekohtaista operatiivista tulosta kun taas korkeampi osakemäärä laski sitä. Osakemäärä nousi heinäkuussa 2011 toteutetun osakeannin seurauksena.

Me Q3/2012 Q3/2011 Muutos-% Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 2011
Katsauskauden tulos IFRS:n laajan tuloslaskelman
mukaan
30,2 -0,7 - 56,8 18,3 - 13,0
-/+ Nettovoitot/-tappiot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta käypään arvoon
-13,8 14,4 - -19,8 18,2 - 35,3
-/+ Nettovoitot/-tappiot sijoituskiinteistöjen
myynneistä
-3,6 0,3 - -5,1 -1,0 - -0,6
+ Sijoituskiinteistöjen myynneistä aiheutuneet
transaktiokulut
0,2 -0,4 - 0,5 0,1 - 1,0
-/+ Osuus yhteisessä määräysvallassa olevien
yksiköiden käyvän arvon nettovoitoista/-tappioista
- - - - -0,2 - -0,3
+/- Edellä esitetyistä eristä syntyneet tilikauden
tulokseen perustuvat verot
- - - - - - 0,5
+/- Edellä esitetyistä eristä syntyneet laskennalliset
verot
1,2 0,4 - 7,8 0,3 - -2,2
+/- Määräysvallattomien omistajien osuus edellä
esitetyistä eristä
3,7 0,9 - 7,4 5,0 49,9 % 6,7
Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) 17,8 14,9 19,6 % 47,7 40,7 17,1 % 53,3
Osakeantioikaistu keskimääräinen osakemäärä, milj. kpl 288,4 282,0 2,3 % 288,4 263,4 9,5 % 269,7
Operatiivinen tulos/osake (EPRA EPS, basic), euroa 1) 0,06 0,05 17,0 % 0,17 0,15 7,0 % 0,20

1) Osakekohtainen operatiivinen tulos on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä 17.9.2012 aloitetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.

Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) voidaan laskea myös tuloslaskelmasta ylhäältä alas. Seuraavassa taulukossa on esitetty operatiivisen tuloksen laskelma tällä tavalla. Tämä tapa esittää myös operatiivisen liikevoiton (EPRA Operating Profit).

Me Q3/2012 Q3/2011 Muutos-% Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 2011
Nettovuokratuotto 42,6 38,3 11,5 % 119,9 107,0 12,1 % 144,3
Operatiiviset hallinnon kulut -5,4 -7,1 -23,8 % -18,6 -18,7 -0,3 % -27,1
Operatiiviset liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 0,1 0,1 -19,8 % 0,2 0,2 -19,3 % 0,2
Operatiivinen liikevoitto 37,3 31,3 19,4 % 101,4 88,5 14,6 % 117,4
Operatiiviset rahoituskulut (netto) -18,1 -16,0 12,7 % -50,7 -46,2 9,9 % -62,4
Operatiivinen osuus yhteisyritysten voitoista/
tappioista
0,0 0,1 -61,5 % 0,0 -0,2 - 0,0
Operatiiviset tilikauden tulokseen perustuvat verot -0,6 -0,3 83,2 % -1,3 -0,9 46,6 % -0,4
Operatiiviset laskennalliset verot -0,3 0,3 - 0,0 0,7 -99,2 % 0,3
Operatiivinen määräysvallattomien omistajien
osuus
-0,6 -0,4 58,9 % -1,7 -1,2 38,0 % -1,7
Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) 17,8 14,9 19,6 % 47,7 40,7 17,1 % 53,3
Operatiivinen tulos/osake (EPRA EPS, basic), euroa 1) 0,06 0,05 17,0 % 0,17 0,15 7,0 % 0,20

1) Osakekohtainen operatiivinen tulos on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä 17.9.2012 aloitetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.

2) NETTOVARALLISUUS/OSAKE (EPRA NAV PER SHARE) JA OIKAISTU NETTOVARALLISUUS (EPRA NNNAV PER SHARE)

Nettovarallisuus (EPRA NAV) ilmaisee kiinteistöyhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon. EPRA NAV -tunnusluvun tarkoitus on heijastaa yrityksen käypää arvoa toiminnan jatkuvuusperiaatteen (going concern) pohjalta, joten siihen ei lueta mitään tulevista myynneistä johtuvia eriä eikä rahoitusinstrumenttien käypiä arvoja. Toisaalta taas, oikaistu nettovarallisuus (EPRA NNNAV) sisältää laskennalliset verovelat ja rahoitusinstrumenttien käyvän arvon. EPRA NNNAV:lla mitataan siis kiinteistöyhtiön käypää spot-arvoa tilinpäätöshetkellä. EPRA NNNAV ei kuitenkaan ole realisoinnissa käytettävä nettovarallisuuden arvo (liquidation NAV), koska varallisuuden ja velkojen käyvät arvot eivät perustu niiden realisointiin.

Osakekohtainen nettovarallisuus nousi 0,09 euroa 3,71 euroon (3,62 euroa 31.12.2011) johtuen pääasiassa katsauskauden voitosta, joka nousi johtuen korkeammasta nettovuokratuotosta ja positiivisista käyvän arvon voitoista. Oikaistu osakekohtainen nettovarallisuus laski 0,05 euroa 3,24 euroon (3,29 euroa 31.12.2011).

30.9.2012 30.9.2011 31.12.2011
Me Osakkeiden
lukumäärä
välitilinpää
töspäivänä
(1 000)
/osake,
euroa
Me Osakkeiden
lukumäärä
välitilinpää
töspäivänä
(1 000)
/ osake,
euroa
Me Osakkeiden
lukumäärä
tilinpäätös
päivänä
(1 000)
/osake,
euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma
907,2 277 848 3,27 913,5 277 811 3,29 902,6 277 811 3,25
Laskennallinen vero sijoituskiinteistöjen
käyvän arvon ja verotusarvon
erotuksesta
65,4 277 848 0,24 60,0 277 811 0,22 57,5 277 811 0,21
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo 58,9 277 848 0,21 37,8 277 811 0,14 45,7 277 811 0,16
Nettovarallisuus (EPRA NAV) 1 031,5 277 848 3,71 1 011,4 277 811 3,64 1 005,9 277 811 3,62
Laskennallinen vero sijoituskiinteistöjen
käyvän arvon ja verotusarvon
erotuksesta
-65,4 277 848 -0,24 -60,0 277 811 -0,22 -57,5 277 811 -0,21
Joukkolainojen ja pääomalainojen
jälkimarkkinahinnan ja käyvän arvon
erotus 1)
-6,9 277 848 -0,02 6,6 277 811 0,02 11,4 277 811 0,04
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo -58,9 277 848 -0,21 -37,8 277 811 -0,14 -45,7 277 811 -0,16
Oikaistu nettovarallisuus (EPRA NNNAV) 900,3 277 848 3,24 920,1 277 811 3,31 914,1 277 811 3,29

1) Jälkimarkkinahinta

EPRA:n suositusten mukaista oikaistua nettovarallisuutta laskettaessa omaa pääomaa oikaistaan EPRA:n ohjeen mukaisesti siten, että joukkolainojen ja pääomalainojen arvo perustuu jälkimarkkinoiden hintatasoon. Cityconin laskentapolitiikan mukainen joukkolainojen ja pääomalainojen tasearvo ja käypä arvo poikkeavat

tästä jälkimarkkinahinnasta. Tämän takia pääomaehtoinen vaihtovelkakirjalaina 1/2006, joukkolaina 1/2009 ja joukkolaina 1/2012 on arvostettu tämän tunnusluvun laskennassa jälkimarkkinoilla tilinpäätöshetkellä vallitsevaan hintaan. Pääomaehtoisen vaihtovelkakirjalainan 1/2006 jälkimarkkinahinta oli 100,48% (90,77%), joukkolaina 1/2009 jälkimarkkinahinta oli 105,56% (99,98%) ja joukkolaina 1/2012 jälkimarkkinahinta oli 102,99% per 30.9.2012. Joukkolainojen ja pääomalainojen jälkimarkkinahinnan ja käyvän arvon erotus 30.9.2012 oli negatiivinen 6,9 miljoonaa euroa (positiivinen 6,6 miljoonaa euroa).

3) EPRA:N ALKUNETTOTUOTTO-% JA EPRA:N "TOPPED-UP" ALKUNETTOTUOTTO-%

Kiinteistömarkkinoilla yrityksen vuokrantuottokykyä voidaan esittää useilla erilaisilla tuottoa kuvaavilla tunnusluvuilla. Tuoton määritelmän yhdenmukaistamiseksi ja eri kiinteistöyhtiöiden tuottoa kuvaavien tunnuslukujen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi EPRA on julkaissut tuottoluvun laskemista koskevan suosituksen EPRA Net Initial Yield (NIY) (alkunettotuotto).

EPRA alkunettotuotot pysyivät vertailukauden tasolla. EPRA NIY ja EPRA "topped up" NIY vuosien 2012 ja 2011 kolmansien neljänneksien päätteeksi eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia johtuen valmiissa kiinteistökannassa tapahtuneista muutoksista (kuten kiinteistöjen ostot, myynnit ja aloitetut ja valmistuneet kehityshankkeet).

Me 30.9.2012 30.9.2011 31.12.2011
Ulkopuolisen arvioijan määrittämä sijoituskiinteistöjen käypä arvo 2 656,5 2 505,0 2 515,0
Vähennettynä kehityshankkeilla, tonteilla, käyttämättömillä rakennusoikeuksilla ja
rakennusoikeuden kautta arvioiduilla kohteilla
-228,9 -531,1 -559,6
Valmis kiinteistökanta 2 427,5 1 973,9 1 955,4
Lisättynä arvioiduilla ostajan transaktiokuluilla 47,9 36,7 36,8
Bruttoarvo valmiille kiinteistökannalle (A) 2 475,5 2 010,6 1 992,2
Annualisoitu bruttovuokratuotto valmiille kiinteistökannalle 218,0 181,4 179,5
Kiinteistökannan hoitokulut -65,0 -56,8 -56,6
Annualisoitu nettovuokratuotto (B) 153,0 124,5 122,9
Lisättynä oletetuilla päättyvillä vuokravapailla jaksoilla ja muilla vuokrakannustimilla 1,8 3,1 2,5
Annualisoitu nettovuokratuotto alennusten päätyttyä ( C) 154,8 127,7 125,4
EPRA:n alkunettotuotto-% (B/A) 6,2 6,2 6,2
EPRA:n "topped-up" alkunettotuotto-% (C/A) 6,3 6,3 6,3

4) EPRA:N VAJAAKÄYTTÖASTE (%)

EPRA vajaakäyttöaste (%) kuvaa vajaakäytön vuoksi saamatta jäänyttä osuutta täydestä vuokratulosta. EPRA:n mukainen vajaakäyttöaste lasketaan jakamalla tyhjillään olevien tilojen arvioitu vuokra-arvo koko kiinteistökannan arvioidulla vuokra-arvolla, jos kaikki tilat olisi vuokrattu. EPRA:n mukainen vajaakäyttöaste lasketaan samalla periaatteella kuin Cityconin raportoima taloudellinen vuokrausaste.

EPRA:n vajaakäyttöaste säilyi vertailukauden tasolla.

Me 30.9.2012 30.9.2011 31.12.2011
Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo vapaille tiloille 10,8 10,0 9,8
./.Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo koko portfoliolle 235,5 218,0 219,4
EPRA:n vajaakäyttöaste, % 4,6 4,6 4,5

KONSERNIN LYHENNETTY VÄLITILINPÄÄTÖS 1.1. - 30.9.2012

Lyhennetty laaja konsernituloslaskelma, IFRS

Me Liite Q3/2012 Q3/2011 Muutos-% Q1-Q3/2012 Q1-Q3 2011 Muutos-% 2011
Bruttovuokratuotto 57,5 52,5 9,6 % 167,4 153,0 9,5 % 206,0
Käyttökorvaukset ja palvelutuotot 3,4 2,5 33,7 % 9,7 8,1 19,3 % 11,1
Liikevaihto 3 60,9 55,0 10,7 % 177,1 161,0 10,0 % 217,1
Hoitokulut 4 17,8 16,2 9,8 % 55,7 53,2 4,8 % 71,6
Vuokraustoiminnan muut kulut 0,4 0,5 -17,7 % 1,4 0,9 64,0 % 1,2
Nettovuokratuotto 42,6 38,3 11,5 % 119,9 107,0 12,1 % 144,3
Hallinnon kulut 5,6 6,7 -16,5 % 19,2 18,8 2,1 % 28,0
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 0,1 0,1 -19,8 % 0,2 0,2 -19,3 % 0,2
Nettovoitot/-tappiot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta käypään arvoon
13,8 -14,4 - 19,8 -18,2 - -35,3
Nettovoitot/-tappiot sijoituskiinteistöjen
myynneistä
3,6 -0,3 - 5,1 1,0 428,5 % 0,6
Liikevoitto 54,5 17,0 221,3 % 125,8 71,2 76,8 % 81,8
Rahoituskulut (netto) -18,1 -16,0 12,7 % -50,7 -46,2 9,9 % -62,4
Osuus yhteisessä määräysvallassa olevien
yksikköjen voitoista/tappioista
0,0 0,1 -61,5 % 0,0 0,0 226,4 % 0,3
Voitto/tappio ennen veroja 36,5 1,0 - 75,0 25,0 200,4 % 19,7
Tilikauden tulokseen perustuvat verot -0,6 -0,3 83,2 % -1,3 -0,9 46,6 % -0,9
Laskennalliset verot -1,5 -0,2 - -7,8 0,4 - 2,5
Katsauskauden voitto/tappio 34,5 0,6 - 65,9 24,5 169,1 % 21,3
Katsauskauden voiton/tappion jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 30,2 -0,7 - 56,8 18,3 210,0 % 13,0
Määräysvallattomille omistajille 4,3 1,3 225,6 % 9,1 6,2 47,6 % 8,3
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen tulos 1)
Tulos/osake, euroa 5 0,10 0,00 - 0,20 0,07 183,1 % 0,05
Tulos/osake, laimennettu, euroa 5 0,10 0,00 - 0,19 0,07 179,0 % 0,05
Muut laajan tuloksen erät
Nettotappiot/-voitot rahavirran suojauksista -14,1 -34,0 -58,6 % -18,0 -25,6 -29,9 % -35,9
Tuloverot liittyen rahavirran suojauksiin 3,6 8,8 -59,6 % 4,8 6,7 -28,5 % 9,0
Ulkomaan toimintojen välitilinpäätöksen
muuntamisesta johtuvat
valuuttakurssivoitot/-tappiot
3,2 -0,6 - 4,8 -2,2 - 0,6
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -7,3 -25,8 -71,8 % -8,4 -21,2 -60,4 % -26,2
Katsauskauden laaja voitto/tappio 27,2 -25,2 - 57,5 3,3 - -4,9
Katsauskauden laajan voiton/tappion
jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 21,3 -26,3 - 46,9 -2,0 - -13,4
Määräysvallattomille omistajille 5,8 1,1 433,9 % 10,6 5,4 98,5 % 8,5

1) Osakekohtaiset tulos tunnusluvut on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä 17.9.2012 aloitetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.

Lyhennetty konsernitase, IFRS

Me Liite 30.9.2012 30.9.2011 31.12.2011
Varat
Pitkäaikaiset varat
Sijoituskiinteistöt 6 2 695,5 2 512,6 2 522,1
Osuudet yhteisessä määräysvallassa olevissa yksiköissä 0,6 0,3 0,6
Aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2,5 2,8 2,9
Laskennalliset verosaamiset 19,2 13,4 14,5
Johdannaissopimukset ja muut pitkäaikaiset varat 9 0,0 0,0 0,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 717,9 2 529,1 2 540,1
Myytävissä olevat sijoituskiinteistöt 7 5,4 - 12,7
Lyhytaikaiset varat
Johdannaissopimukset 9 0,6 0,2 0,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset 17,9 28,5 33,2
Rahavarat ja pankkisaamiset 8 33,3 21,5 91,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä 51,8 50,2 125,0
Varat yhteensä 2 775,1 2 579,3 2 677,7
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 259,6 259,6 259,6
Ylikurssirahasto 131,1 131,1 131,1
Arvonmuutosrahasto -58,9 -37,8 -45,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 10 243,1 273,7 273,7
Kertyneet voittovarat 10 332,3 286,9 284,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 907,2 913,5 902,6
Määräysvallattomien omistajien osuus 57,5 56,1 59,2
Oma pääoma yhteensä 964,7 969,6 961,8
Pitkäaikaiset velat
Lainat 11 1 127,8 1 379,9 1 339,5
Johdannaissopimukset ja muut korottomat velat 9 74,9 44,7 54,4
Laskennalliset verovelat 67,7 62,6 59,8
Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 270,4 1 487,2 1 453,7
Lyhytaikaiset velat
Lainat 11 474,4 79,3 208,4
Johdannaissopimukset 9 0,1 0,0 0,6
Ostovelat ja muut velat 65,5 43,2 53,2
Lyhytaikaiset velat yhteensä 540,0 122,5 262,2
Velat yhteensä 1 810,4 1 609,7 1 715,9
Oma pääoma ja velat yhteensä 2 775,1 2 579,3 2 677,7

Konsernin lyhennetty rahavirtalaskelma, IFRS

Me Liite Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 2011
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja 75,0 25,0 19,7
Oikaisut voittoon ennen veroja 28,2 64,7 98,9
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 103,2 89,7 118,6
Käyttöpääoman muutos -0,7 1,0 1,6
Liiketoiminnan rahavirta 102,5 90,7 120,2
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -45,4 -42,4 -60,1
Saadut korot ja muut rahoitustuotot 0,5 0,4 0,6
Toteutuneet kurssitappiot -12,3 -1,1 -1,8
Maksetut/saadut välittömät verot -0,7 6,5 7,2
Liiketoiminnan nettorahavirta 44,5 54,1 66,0
Investointien rahavirta
Tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 6,7 -41,6 -28,3 -33,7
Sijoituskiinteistöjen hankinnat 6,7 - -110,5 -105,5
Investoinnit sijoituskiinteistöihin, osuuksiin yhteisessä määräysvallassa
oleviin yksiköihin sekä aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
6,7 -69,2 -59,7 -82,4
Sijoituskiinteistöjen myynnit 6,7 32,1 7,2 18,6
Investointien nettorahavirta -78,7 -191,4 -203,0
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden myynti - 0,4 0,4
Maksullinen osakeanti - 99,0 98,9
Lyhytaikaisten lainojen nostot 11 91,5 111,1 160,9
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 11 -117,9 -73,3 -100,2
Pitkäaikaisten lainojen nostot 11 335,7 476,9 594,6
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 11 -278,4 -440,3 -511,8
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat -14,0 - -
Maksetut osingot ja pääoman palautukset sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta
10 -41,7 -34,2 -34,3
Rahoituksen nettorahavirta -24,8 139,6 208,5
Rahavarojen muutos -59,0 2,3 71,6
Rahavarat katsauskauden alussa 8 91,3 19,5 19,5
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 1,0 -0,2 0,2
Rahavarat katsauskauden lopussa 8 33,3 21,5 91,3

Konsernin lyhennetty oman pääoman laskelma, IFRS

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Emoyhti
Me Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Arvon
muutos
rahasto
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Muunto
erot
Kertyneet
voittova
rat
ön omis
tajille
kuuluva
oma pää
oma
Määräys
vallat
tomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2011 259,6 131,1 -18,8 198,8 -8,2 287,0 849,5 50,7 900,2
Katsauskauden laaja tappio/voitto -19,0 -1,4 18,3 -2,0 5,4 3,3
Osakeannit 99,0 99,0 99,0
Omien osakkeiden myynti 0,4 0,4 0,4
Osingonjako ja pääoman palautus
sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastosta (Liite 10)
-24,5 -9,8 -34,2 -34,2
Osakeperusteiset maksut 0,9 0,9 0,9
Oma pääoma 30.9.2011 259,6 131,1 -37,8 273,7 -9,6 296,5 913,5 56,1 969,6
Oma pääoma 1.1.2012 259,6 131,1 -45,7 273,7 -7,8 291,7 902,6 59,2 961,8
Katsauskauden laaja tappio/voitto -13,2 3,3 56,8 46,9 10,6 57,5
Vaihtovelkakirjalainan
takaisinostosta syntyvä omaan
pääomaan kirjattava voitto
-0,2 -0,2 -0,2
Osingonjako ja pääoman palautus
sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastosta (Liite 10)
-30,6 -11,1 -41,7 -41,7
Osakeperusteiset maksut 1,5 1,5 1,5
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinnat
-2,1 -2,1 -12,3 -14,4
Oma pääoma 30.9.2012 259,6 131,1 -58,9 243,1 -4,5 336,7 907,2 57,5 964,7

1. Yrityksen perustiedot

Citycon on vähittäiskaupan liiketiloihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö, jonka toiminta on keskittynyt Suomeen, Ruotsiin ja Baltia ja uudet markkinat maihin. Yhtiö on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Hallitus on hyväksynyt välitilinpäätöksen 9.10.2012.

2. Välitilinpäätöksen laatimisperusta ja laskentaperiaatteet

Citycon laatii konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja Cityconin välitilinpäätös 30.9.2012 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Luvut ovat tilintarkastamattomia.

Lisätietoa laskentaperiaatteista löytyy Cityconin tilinpäätöksen 2011 konsernitilinpäätöksen liitetiedoista liitetiedosta 3 "Muutokset IFRS-standardeissa ja laskentaperiaatteissa" ja liitetiedosta 4 "Yhteenveto konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista".

3. Segmentti-informaatio

Cityconin liiketoiminta on jaettu alueellisiin liiketoimintayksiköihin Suomi, Ruotsi ja Baltia ja uudet markkinnat

Me Q3/2012 Q3/2011 Muutos-% Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 2011
Liikevaihto
Suomi 36,1 33,3 8,3 % 105,9 98,9 7,1 % 132,5
Ruotsi 15,9 14,5 9,8 % 47,2 44,7 5,6 % 60,1
Baltia ja uudet markkinat 8,9 7,2 23,4 % 24,0 17,4 37,6 % 24,5
Yhteensä 60,9 55,0 10,7 % 177,1 161,0 10,0 % 217,1
Nettovuokratuotto
Suomi 25,2 23,4 7,5 % 72,5 67,3 7,7 % 90,5
Ruotsi 10,6 9,5 12,4 % 29,3 26,8 9,3 % 35,4
Baltia ja uudet markkinat 6,7 5,3 25,4 % 18,1 12,9 40,1 % 18,4
Yhteensä 42,6 38,3 11,5 % 119,9 107,0 12,1 % 144,3
Operatiivinen liikevoitto (EPRA operating profit)
Suomi 23,4 21,6 8,6 % 66,5 62,1 7,0 % 83,2
Ruotsi 9,6 8,1 17,6 % 25,6 23,3 10,1 % 30,4
Baltia ja uudet markkinat 6,5 4,9 32,3 % 17,5 12,1 44,9 % 17,1
Muut -2,2 -3,4 -34,7 % -8,1 -8,9 -9,0 % -13,4
Yhteensä 37,3 31,3 19,4 % 101,4 88,5 14,6 % 117,4
Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta käypään arvoon
Suomi 5,8 -12,2 - 0,6 -17,2 - -40,4
Ruotsi 4,2 -1,5 - 7,7 -2,1 - 1,7
Baltia ja uudet markkinat 3,8 -0,7 - 11,6 1,1 - 3,4
Yhteensä 13,8 -14,4 - 19,8 -18,2 - -35,3
Liikevoitto/-tappio
Suomi 29,2 9,4 210,9 % 66,3 45,0 47,2 % 42,3
Ruotsi 17,2 6,7 155,4 % 38,6 21,9 76,2 % 32,4
Baltia ja uudet markkinat 10,3 4,2 143,7 % 29,0 13,2 120,3 % 20,5
Muut -2,2 -3,4 -34,7 % -8,1 -8,9 -9,0 % -13,4
Yhteensä 54,5 17,0 221,3 % 125,8 71,2 76,7 % 81,8
Me 30.9.2012 30.9.2011 Muutos-% 31.12.2011
Varat
Suomi 1 650,5 1 563,3 5,6 % 1 558,0
Ruotsi 748,2 702,3 6,5 % 731,3
Baltia ja uudet markkinat 312,9 274,6 13,9 % 278,6
Muut 63,4 39,0 62,5 % 109,8
Yhteensä 2 775,1 2 579,3 7,6 % 2 677,7

Segmenttien varojen muutos johtui sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksesta sekä investoinneista ja myynneistä.

4. Hoitokulut

Me Q3/2012 Q3/2011 Muutos-% Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 2011
Lämmitys ja sähkö 5,3 5,3 1,2 % 18,2 18,1 0,5 % 24,2
Ylläpito 6,2 5,0 24,6 % 19,0 17,0 11,2 % 23,3
Maavuokrat ja muut vuokrat 0,5 0,3 59,2 % 1,3 0,9 42,1 % 1,3
Kiinteistön henkilöstön kulut 0,2 0,1 158,4 % 0,6 0,4 28,0 % 0,6
Kiinteistön hallinnon kulut 0,6 0,5 8,5 % 1,7 1,7 -0,4 % 2,3
Markkinointikulut 1,1 1,3 -12,7 % 3,7 3,6 2,2 % 5,6
Kiinteistövakuutukset 0,1 0,1 14,9 % 0,5 0,4 12,1 % 0,5
Kiinteistöverot 1,8 1,6 12,2 % 5,2 4,9 5,8 % 6,4
Korjauskulut 1,8 2,1 -11,2 % 5,5 6,1 -8,6 % 7,5
Muut kiinteistön hoitokulut 0,1 -0,1 - 0,1 0,0 - -0,1
Yhteensä 17,8 16,2 9,8 % 55,7 53,2 4,8 % 71,6

Kaksi kiinteistöä ei tuottanut tuloa vuoden 2012 (vuonna 2011 neljä kiinteistöä ) ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana, hoitokulua niistä syntyi 0,1 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa).

5. Osakekohtainen tulos

Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 2011
Tulos/osake
Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden voitto/tappio, Me 56,8 18,3 210,0 % 13,0
Osakeantioikaistu keskimääräinen osakemäärä, milj. kpl 1) 288,40 263,4 9,5 % 269,7
Osakekohtainen tulos, euroa 1) 0,20 0,07 183,1 % 0,05
Tulos/osake, laimennettu
Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden voitto/ tappio, Me 56,8 18,3 210,0 % 13,0
VVK:n kulut vähennettynä verovaikutuksella, Me 2) 2,6 - - -
Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetty katsauskauden
voitto/tappio, Me
59,4 18,3 224,0 % 13,0
Osakeantioikaistu keskimääräinen osakemäärä, milj. kpl 1) 288,4 263,4 9,5 % 269,7
VVK:n laimennusvaikutus, milj. kpl 2) 16,7 - - -
Optioiden laimennusvaikutus, milj. kpl - - - -
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän laimennusvaikutus, milj. kpl 0,0 0,2 -69,7 % 0,1
Keskimääräinen laimennettu osakemäärä, milj. kpl 305,2 263,5 15,8 % 269,8
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa 1) 0,19 0,07 179,7 % 0,05

1) Osakekohtaiset tulos tunnusluvut on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä 17.9.2012 aloitetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.

2) Potentiaalisia VVK:n vaihdoista syntyviä uusia osakkeita ja VVK:n kuluja vähennettynä verovaikutuksella ei oteta huomioon vuoden 2011 laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa, koska näin osakekohtainen tulos olisi pienempi kuin laimennettu osakekohtainen tulos. Optioiden sekä osakepohjaisen kannustinjärjestelmän laimennusvaikutus on huomioitu laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa.

6. Sijoituskiinteistöt

Citycon jakaa sijoituskiinteistönsä kahteen kategoriaan: rakenteilla oleviin/peruskorjattaviin kiinteistöihin sekä operatiivisessa toiminnassa oleviin kiinteistöihin. 30.9.2012 ensin mainittuun ryhmään sisältyivät Koskikeskus Suomessa sekä Åkermyntan Centrum Ruotsissa. 30.9.2011 ensin mainittuun ryhmään sisältyivät Kirkkonummen Liikekeskus, Lahden Hansa (Trio), Myllypuro, Martinlaakso, Koskikeskus ja Myyrmanni Suomessa.

Rakenteilla olevat kiinteistöt -kategoria sisältää kiinteistön koko käyvän arvon, vaikka vain osa kiinteistöstä olisi rakenteilla.

Me 30.9.2012
Rakenteilla olevat/peruskor
jattavat kiinteistöt
Operatiivisessa toiminnassa
olevat kiinteistöt
Sijoituskiinteistöt yhteensä
Katsauskauden alussa 526,4 1 995,7 2 522,1
Hankinnat 7,9 51,0 58,9
Investoinnit 24,4 50,8 75,2
Myynnit 0,0 -2,4 -2,4
Aktivoidut korot 0,7 0,6 1,3
Voitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta 0,6 44,8 45,4
Tappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta -0,8 -24,7 -25,6
Valuuttakurssiero 0,8 37,4 38,1
Siirrot erien välillä -373,7 356,3 -17,4
Katsauskauden lopussa 186,2 2 509,3 2 695,5
Me 30.9.2011
Rakenteilla olevat/peruskor
jattavat kiinteistöt
Operatiivisessa toiminnassa
olevat kiinteistöt
Sijoituskiinteistöt yhteensä
Katsauskauden alussa 326,1 2 041,6 2 367,7
Hankinnat - 138,0 138,0
Investoinnit 29,6 19,3 49,0
Myynnit - -4,6 -4,6
Aktivoidut korot 1,1 0,8 1,9
Voitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta 5,0 24,2 29,2
Tappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta -3,2 -44,2 -47,4
Valuuttakurssiero -0,4 -20,7 -21,1
Siirrot erien välillä 25,0 -25,0 0,0
Katsauskauden lopussa 383,2 2 129,4 2 512,6
Me 31.12.2011
Rakenteilla olevat/peruskor
jattavat kiinteistöt
Operatiivisessa toiminnassa
olevat kiinteistöt
Sijoituskiinteistöt yhteensä
Katsauskauden alussa 326,1 2 041,6 2 367,7
Hankinnat - 139,9 139,9
Investoinnit 23,5 48,9 72,4
Myynnit - -16,6 -16,6
Aktivoidut korot 0,5 2,0 2,6
Voitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta 20,3 19,5 39,8
Tappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta -0,2 -74,9 -75,1
Valuuttakurssiero 0,1 3,9 4,0
Siirrot erien välillä 156,0 -168,7 -12,7
Katsauskauden lopussa 526,4 1 995,7 2 522,1

Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon on määrittänyt ulkopuolinen arvioija nettotuottoon perustuvan kassavirta-analyysin avulla, jonka keskeisimpiä muuttujia ovat markkinavuokrat, vuokrausaste, hoitokulut ja tuottovaatimus. Ulkopuolisen arvioijan kassavirta-analyysissä käyttämät tuottovaatimukset sekä markkinavuokrat olivat segmenteittäin seuraavanlaiset:

Tuottovaateen painotettu keskiarvo (%) Markkinavuokrien painotettu keskiarvo (€/m²)
30.9.2012 30.9.2011 31.12.2011 30.9.2012 30.9.2011 31.12.2011
Suomi 6,3 6,3 6,3 25,5 24,9 24,4
Ruotsi 5,9 6,0 5,9 25,9 23,3 23,6
Baltia ja uudet markkinat 7,9 7,9 8,0 21,0 20,3 20,8
Keskimäärin 6,3 6,4 6,4 25,1 23,9 23,8

7. Myytävissä olevat sijoituskiinteistöt

Myytävissä olevat sijoituskiinteistöt koostui 30.9.2012 Suomessa sijaitsevista kiinteistöstä sekä tontista, joiden kauppojen arvioidaan toteutuvan Q4 2012 ja Q1 2013 aikana. 31.12.2011 myytävissä olevat sijoituskiinteistöt koostuivat kahdesta Ruotsissa sijaitsevasta liikekiinteistöstä Flodasta ja Landvetteristä, joiden kaupat toteutuivat tammikuussa ja maaliskuussa 2012.

Me 30.9.2012 30.9.2011 31.12.2011
Katsauskauden alussa 12,7 1,5 1,5
Myynnit -25,4 -1,5 -1,5
Valuuttakurssiero 0,7 - -
Siirto sijoituskiinteistöistä 17,4 - 12,7
Katsauskauden lopussa 5,4 - 12,7

8. Rahavarat ja pankkisaamiset

Me 30.9.2012 30.9.2011 31.12.2011
Käteinen raha ja pankkitilit 33,3 21,4 91,3
Lyhytaikaiset pankkitalletukset 0,0 0,1 0,1
Yhteensä 33,3 21,5 91,3

9. Johdannaissopimukset

Me 30.9.2012 30.9.2011 31.12.2011
Nimellisarvot Käyvät arvot Nimellisarvot Käyvät arvot Nimellisarvot Käyvät arvot
Korkojohdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
Erääntyminen:
alle vuosi - - - - 30,0 -0,5
1-2 vuotta 25,0 -1,2 30,0 -0,5 28,2 -1,3
2-3 vuotta 232,0 -10,3 153,2 -9,4 152,5 -5,7
3-4 vuotta 154,1 -7,6 224,4 -6,6 173,9 -6,6
4-5 vuotta 252,5 -20,5 141,9 -4,9 257,1 -15,0
yli 5 vuotta 368,7 -34,2 410,6 -22,8 363,8 -25,4
Yhteensä 1 032,2 -73,9 960,1 -44,2 1 005,4 -54,4
Valuuttajohdannaissopimukset
Valuuttatermiinit
Erääntyminen:
alle vuosi 51,6 0,5 14,8 0,1 20,8 0,3
Kaikki yhteensä 1 083,8 -73,4 974,9 -44,1 1 026,3 -54,1

Johdannaissopimusten käyvät arvot kuvaavat sopimusten markkina-arvoa katsauskauden lopun markkinahintoihin. Johdannaissopimuksia on käytetty korollisen velan korkoriskin ja valuuttakurssiriskin suojaamistarkoituksessa.

Sopimusten käypiin arvoihin sisältyvä valuuttakurssivoitto 0,6 miljoonaa euroa (voitto 0,2 milj. euroa) on kirjattu laajan tuloslaskelman rahoituskuluihin.

Koronvaihtosopimuksista suojauslaskentaa sovelletaan sopimuksille, joiden nimellisarvo on 1 032,2 miljoonaa euroa (961,1 milj. euroa). Kyseisten johdannaisten käyvän arvon muutos verovaikutuksineen -13,2 miljoonaa euroa (-19,0 milj. euroa) on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioituna.

10. Osingonjako ja pääoman palautus

Hallituksen ehdotuksen mukaisesti 21.3.2012 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti tilikauden 2011 osingoksi 0,04 euroa osakkeelta (0,04 euroa tilikaudelta 2010) ja 0,11 euroa osakkeelta päätettiin palauttaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (0,10 euroa tilikaudelta 2010).

Osinko ja pääoman palautus tilikaudelta 2011 oli 41,7 miljoonaa euroa (34,2 milj. euroa tilikaudelta 2010) ja se maksettiin 4.4.2012.

11. Lainat

Katsauskauden aikana konsernin korollisia velkoja on maksettu takaisin 66,0 miljoonaa euroa aiemmin ilmoitettujen takaisinmaksuehtojen mukaisesti.

Muut pitkäaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut rahavirtalaskelmassa liittyvät luottolimiittisopimusten ja uusien pitkäaikaisten lainojen nostoihin ja takaisinmaksuihin.

Katsauskauden lopussa lyhytaikaiset lainat sisältää 332 miljoonan euron lainan, joka uudelleenrahoitettiin 4.9.2012 allekirjoitetulla 360 miljoonan euron lainalla. Uusi pitkäaikainen laina nostetaan ja sillä jälleenrahoitettava luotto maksetaan takaisin viimeisen vuosineljänneksen aikana vuonna 2012, joten lyhytaikaiset lainat alenevat viimeisellä vuosineljänneksellä.

12. Vastuusitoumukset

Me 30.9.2012 30.9.2011 31.12.2011
Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin 37,8 35,7 35,9
Pankkitakaukset 62,2 41,7 39,2
Ostositoumukset 55,6 18,6 20,4

Katsauskauden lopussa Cityconilla oli 55,6 miljoonaa euroa (18,6 milj. euroa) ostositoumuksia liittyen pääasiassa kehityshankkeisiin.

13. Lähipiiritapahtumat

Citycon-konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryritykset, omistusyhteysyritykset, vähemmistöyhtiöt, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja Gazit-Globe Ltd, jonka omistusosuus Citycon Oyj:stä 30.9.2012 oli 48,6 prosenttia (30.9.2011: 47,3 %). Ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana vuosina 2012 ja 2011, Cityconilla oli seuraavia merkittäviä liiketapahtumia Gazit-Globe Ltd:n kanssa:

Pääomaehtoinen vaihtovelkakirjalaina

Vuoden 2012 kolmanneksen neljänneksen aikana, Citycon Oyj osti takaisin 30 miljoonan euron arvosta 2.8.2006 liikkeeseen laskemaansa pääomaehtoista vaihtovelkakirjalainaa. Cityconin saaman tiedon mukaan Gazit-Globe Ltd:llä ei ollut enää hallussaan pääomaehtoista vaihtovelkakirjalainaa Cityconin takaisinostojen jälkeen 30.9.2012. Vertailukauden lopussa 30.9.2011, Cityconin saaman tiedon mukaan Gazit-Globe Ltd:llä oli hallussaa 58,9 prosenttia pääomaehtoisen vaihtovelkakirjalainan lasketusta määrästä, eli 39,9 miljoonaa euroa pääomaehtoisen vaihtovelkakirjalainan tasearvosta, joka oli 67,6 miljoonaa euroa.

Palvelujen ostot

Citycon on maksanut kuluja 0,0 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa) Gazit-Globe Ltd:lle ja sen tytäryhtiöille ja veloittanut kuluja edelleen 0,1 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa) Gazit-Globe Ltd:ltä ja sen tytäryhtiöiltä.

14. Tunnuslukuja

Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 2011
Liikevoitto, Me 125,8 71,2 76,8 % 81,8
% liikevaihdosta 71,0 % 44,2 % 60,8 % 37,7 %
Voitto/tappio ennen veroja, Me 75,0 25,0 200,4 % 19,7
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa 1) 0,19 0,07 179,7 % 0,05
Oma pääoma/osake, euroa 3,27 3,29 -0,7 % 3,25
Nettovelkaantumisaste, % 162,6 148,3 9,7 % 151,4
Korollinen nettovelka (käypä arvo), Me 1 575,2 1 445,2 9,0 % 1 463,5
Henkilöstö katsauskauden lopussa 130 129 0,8 % 136

1) Osakekohtainen tulos tunnusluku on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä 17.9.2012 aloitetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.

Tunnuslukujen laskentakaavat löytyvät vuoden 2011 tilinpäätöksestä.

15. Osakkeenomistajat, osakepääoma ja osakkeet

Cityconilla oli syyskuun lopussa 6 658 (3 997) rekisteröityä osakkeenomistajaa, joista 12 oli hallintarekisterin hoitajia. Hallintarekisteröidyt ja muut ulkomaiset osakkeenomistajat omistivat 220,9 miljoonaa (234,1 milj.) yhtiön osaketta eli niiden hallussa oli 79,5 prosenttia (84,3 %) yhtiön osake- ja äänimäärästä.

Merkintäetuoikeusanti

Cityconin hallitus päätti 7.9.2012 laskea liikkeelle varsinaisen yhtiökokouksen 21.3.2012 antaman valtuutuksen nojalla enintään 49 032 002 uutta osaketta. Osakeannissa liikkeeseen lasketut osakkeet vastasivat noin 17,6 prosenttia kaikista Cityconin osakkeista ja äänistä ennen osakeantia sekä noin 15,0 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä osakeannin jälkeen. Merkintäaika päättyi 1.10.2012 ja merkintäetuoikeusannissa liikkeeseen lasketut uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 8.10.2012, joka on raportointikauden jälkeen. Sen vuoksi alla tässä osiossa 15 esitetty numeerinen tieto osakkeista ja osakepääomasta ei sisällä merkintäetuoikeusannin vaikutusta, vaan tieto on tilanne raportointikauden päättyessä.

Liputusilmoitukset

Yhtiö ei kauden aikana vastaanottanut liputusilmoituksia.

Tietoja osakkeista ja osakepääomasta

Q1-Q3/2012 Q1-Q3/2011 Muutos-% 2011
Osakkeen kurssikehitys, tehdyt kaupat, euroa
Alin kurssi 2,12 2,15 -1,4 % 2,02
Ylin kurssi 2,71 3,41 -20,5 % 3,41
Keskikurssi 2,40 2,97 -19,2 % 2,77
Päätöskurssi 2,33 2,56 -9,0 % 2,31
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, Me 761,6 711,2 7,1 % 641,7
Osakkeiden vaihdon kehitys
Vaihdettuja osakkeita, milj. kpl 62,1 68,3 -9,1 % 97,5
Vaihdettuja osakkeita, Me 149,3 203,1 -26,5 % 270,7
Osakepääoma ja osakkeet
Osakepääoma kauden alussa, Me 259,6 259,6 - 259,6
Osakepääoma kauden lopussa, Me 259,6 259,6 - 259,6
Osakkeiden lukumäärä kauden alussa, milj. kpl 277,8 244,6 13,6 % 244,6
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, milj. kpl 277,8 277,8 - 277,8

Yhtiön osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia kauden aikana, mutta yhtiön osakkeiden lukumäärä nousi 36 713 osakkeella, jotka annettiin konsernin avainhenkilöillle osana yhtiön pitkäaikaista kannustinjärjestelmää toukokuussa. Järjestelmän perusteella ei enää anneta osakkeita. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Hallituksen valtuutukset ja omat osakkeet

Hallituksella on vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen antama osakeantivaltuutus, jonka perusteella hallitus voi päättää enintään 50 miljoonan osakkeen antamisesta tai yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää myös optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Hallitus käytti tätä valtuutusta päättäessään edellä mainittujen kannustinosakkeiden antamisesta toukokuussa sekä päättäessään merkintäetuoikeusannista syyskuussa. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Varsinainen yhtiökokous 2012 valtuutti hallituksen päättämään enintään 20 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Hallituksella ei kauden päättyessä ollut muita valtuutuksia.

Yhtiöllä ei kauden aikana ollut hallussa sen omia osakkeita.

Optio-oikeudet 2011

Citycon Oyj:n hallitus päätti 3.5.2011 varsinaisen yhtiökokouksen 13.3.2007 antaman valtuutuksen nojalla optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille.

Optio-oikeuksien 2011 haltijoiden ja osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi Citycon Oyj:n hallitus päätti 7.9.2012 ja 5.10.2012 yhtiön järjestämän merkintäetuoikeusannin johdosta tarkistaa optio-oikeuksien 2011 merkintäsuhdetta ja merkintähintaa optio-oikeuksien 2011 ehtojen mukaisesti.

Merkintäetuoikeusannin johdosta tehtyjen, 8.10.2012 voimaan tulleiden tarkistusten jälkeen optio-oikeuksia voidaan hallitukselle myönnettyjen valtuutusten puitteissa tällä hetkellä jakaa enintään 6 890 000 (7 250 000) kappaletta. Tarkistetun merkintäsuhteen 1,1765 (1,0) johdosta optio-oikeudet oikeuttavat tällä hetkellä merkitsemään yhteensä enintään 8 106 085 (7 250 000) osaketta.

Optio-oikeudet on merkitty tunnuksilla 2011A(I), 2011A(II) ja 2011A(III); 2011B(I), 2011B(II) ja 2011B(III); 2011C(I), 2011C(II) ja 2011C(III) sekä 2011D(I), 2011D(II) ja 2011D(III).

Katsauskauden loppuun mennessä vuoden 2011 optio-oikeuksia oli jaettu yhteensä 6 460 000 kappaletta. Alalajeihin 2011A– D(I) kuuluvia optio-oikeuksia oli jaettu yhteensä 2 250 000 kappaletta, alalajeihin 2011A–D(II) kuuluvia optio-oikeuksia 2 050 000 kappaletta ja alalajeihin 2011A–D(III) kuuluvia optio-oikeuksia 2 160 000 kappaletta.

Osakkeen merkintähinta

Vuoden 2011 optioiden perusteella merkittävien osakkeiden merkintäoikeusannin johdosta tarksitetut merkintähinnat ovat seuraavat:

Optiolaji Merkintähinta
2011A–D(I) 2,9720 (3,17)
2011A–D(II) 3,0910 (3,31)
2011A–D(III) 2,5130 (2,63)

Merkintähinnasta voidaan vähentää vuosittain yhtiön tavanomaisesta käytännöstä poiketen maksettavat osakekohtaiset osingot ja pääoman palautukset.

Osakkeiden merkintäaika

Optio-oikeuksien 2011 merkintäajat ovat seuraavat:

Optiolaji 2011A(I-III) 2011B(I-III) 2011C(I-III) 2011D(I-III)
Osakkeiden merkintäaika alkaa 1.4.2012 1.4.2013 1.4.2014 1.4.2015
Osakkeiden merkintäaika päättyy 31.3.2018 31.3.2018 31.3.2018 31.3.2018

Vuoden 2011 optio-ohjelmaa on käsitelty tarkemmin yhtiön vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Optio-oikeuksien 2011 ehdot kokonaisuudessaan ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla www.citycon.fi/optiot.

Pääomaehtoinen vaihtovelkakirjalaina

Merkintäetuoikeusannin vuoksi Cityconin hallitus päätti 7.9.2012 ja 5.10.2012 muuttaa vaihtovelkakirjalainan vaihtohintaa 4,20 eurosta 4,05 euroon. Uusi vaihtohinta on voimassa 2.10.2012 alkaen. Uuden vaihtohinnan tultua voimaan, vaihtovelkakirjalainan perusteella merkittävien osakkeiden kokonaismäärä on 10 185 185 ja Cityconin osakepääoman enimmäiskorotus merkintöjen johdosta on 13 749 999,75 euroa.

Cityconin taloudellinen raportointi ja yhtiökokous 2013

Citycon Oyj julkistaa tilinpäätöstiedotteensa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2012 keskiviikkona 6.2.2013.

Cityconin varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 21.3.2013 klo 15.00 alkaen Helsingissä.

Citycon julkistaa kolme osavuosikatsausta tilikaudella 2013. Osavuosikatsaukset julkistetaan seuraavasti:

1-3/2013 keskiviikkona 24.4.2013 noin klo 9,

  • 1-6/2013 keskiviikkona 10.7.2013 noin klo 9 ja
  • 1-9/2013 keskiviikkona 16.10.2013 noin klo 9.

Lisää sijoittajatietoa Cityconin verkkosivuilta osoitteesta www.citycon.fi.

Lisätiedot:

Marcel Kokkeel, toimitusjohtaja Puhelin 020 766 4521 tai 040 154 6760 [email protected]

Eero Sihvonen, varatoimitus- ja talousjohtaja Puhelin 020 766 4459 tai 050 557 9137 [email protected]

Jakelu:

NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.citycon.fi

Kertomus Citycon Oyj:n osavuosikatsauksen 1.1.–30.6.2012 yleisluonteisesta tarkastuksesta

Citycon Oyj:n hallitukselle

Johdanto

Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti laaditun Citycon Oyj:n konsernin taseen 30.9.2012, laajan tuloslaskelman, oman pääoman muutoksia koskevan laskelman ja rahavirtalaskelman kyseisenä päivänä päättyneeltä kuuden kuukauden jaksolta sekä liitetiedot. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa arvopaperimarkkinalain 2 luvun 5a §:ssä tarkoitetun osavuosikatsauksen laatimisesta. Suorittamamme yleisluonteisen tarkastuksen perusteella annamme yhtiön hallituksen pyynnöstä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 5a §:n 7 momentin mukaisen lausunnon osavuosikatsauksesta.

Yleisluonteisen tarkastuksen laajuus

Yleisluonteinen tarkastus on suoritettu yleisluonteista tarkastusta koskevan standardin 2410 "Yhteisön tilintarkastajan suorittama osavuosi-informaation yleisluonteinen tarkastus" mukaisesti. Yleisluonteiseen tarkastukseen kuuluu tiedustelujen tekemistä pääasiallisesti talouteen ja kirjanpitoon liittyvistä asioista vastaaville henkilöille sekä analyyttisiä toimenpiteitä ja muita yleisluonteisen tarkastuksen toimenpiteitä. Yleisluonteinen tarkastus on laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin tilintarkastusstandardien ja -suositusten mukaisesti suoritettava tilintarkastus, ja siksi emme pysty sen perusteella varmistumaan siitä, että saamme tietoomme kaikki sellaiset merkittävät seikat, jotka ehkä tunnistettaisiin tilintarkastuksessa. Näin ollen emme anna tilintarkastuskertomusta.

Lausunto

Yleisluonteisen tarkastuksen perusteella tietoomme ei ole tullut mitään, mikä antaisi meille syyn uskoa, ettei osavuosikatsaus, joka on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, anna arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetulla tavalla oikeaa ja riittävää kuvaa yhteisön taloudellisesta asemasta 30.9.2012 ja sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista kyseisenä päivänä päättyneeltä kuuden kuukauden jaksolta.

Helsingissä, 9. lokakuuta 2012

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Tuija Korpelainen, KHT

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.