AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Basware Oyj

Annual Report Jan 24, 2013

3257_10-k_2013-01-24_288b3e68-f1b7-494e-823b-0c63ad8089e9.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

VUOSIKERTOMUS 2012: KIIHTYVÄÄ GLOBAALIA KASVUA

Sisällysluettelo

Basware ja vuosi 2012 lyhyesti 4
Strategia vuoden 2015 loppuun 7
Toimitusjohtajan katsaus 10
Ratkaisut & palvelut 12
Baswaren asiantuntijatyöyhteisö 14
Hallitus 16
Johtoryhmä 17
Hallinnointi 19
Yhteystiedot 30
Tilinpäätös 31
Hallituksen toimintakertomus 31
Konsernin laaja tuloslaskelma 42
Konsernitase 43
Konsernin rahavirtalaskelma 44
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 45
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 46
Emoyhtiön tuloslaskelma 77
Emoyhtiön tase 78
Emoyhtiön rahoituslaskelma 79
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 80
Voitonjakoehdotus 90
Tilintarkastuskertomus 91
Konsernin tuloslaskelma vuosineljänneksittäin 92
Tunnusluvut 2008-2012 93
Tunnuslukujen laskentakaavat 95
Osake ja osakkeenomistajat 96
Tietoja osakkeenomistajille 99

BASWARE JA VUOSI 2012 LYHYESTI KIIHTYVÄÄ GLOBAALIA KASVUA

Maailman johtavan pilvipalveluihin perustuvien verkkolasku-, hankinnasta maksuun- ja talousohjausratkaisujen toimittajan Baswaren muutos ohjelmistoyrityksestä palveluyritykseksi eteni vuonna 2012 monin konkreettisin tavoin.

Q1

Vuoden alussa markkinoille tuomamme Alusta, joustava ja pilvipohjainen, avoimiin standardeihin perustuva hankinnasta maksuun -teknologia, oli tärkeä virstanpylväs Baswaren strategisessa muutoksessa.

Q2

Automatisointipalveluiden vahva kasvu jatkui. Palveluiden kasvu saavutettiin suurelta osin kansainvälisiltä markkinoilta. Automatisointipalvelujen välittämä transaktiomäärä kasvoi 63,4 prosenttia.

Q3

Palveluliiketoiminta vahvisti liikevaihdon kasvua kolmannella neljänneksellä. Välitettyjen transaktioiden määrä jatkoi kasvuaan. Syyskuussa julkaistiin päivitetty strategia vuoden 2015 loppuun asti. Maailmanlaajuinen vahva kasvu on strategian ydin.

Q4

Basware jatkoi kasvuaan yritysostoin avainmarkkinoillaan. Vuonna 2012 Baswaresta tuli Saksan johtava verkkolaskuoperaattori First Businesspost GmbH:n hankinnan myötä. Certipostin verkko- ja verkkolaskutusliiketoiminnan hankinnan myötä Baswaresta tuli verkkolaskutuksen markkinajohtaja Benelux-maissa alkuvuodesta 2013. Basware on markkinajohtaja myös Pohjoismaissa.

Vuonna 2012 Baswaren liikevaihto oli 113 699 tuhatta euroa ja se kasvoi 5,5 prosenttia, liikevoiton ollessa 8 308 tuhatta euroa. Lisenssimyynnin laskua selittää osaksi merkittävä siirtymä Software as a Service (SaaS) -palveluihin. Automatisointipalvelut -liiketoiminta kasvoi 44,1 prosenttia koko vuoden aikana.

Kytkimme vuoden aikana entistä enemmän toimittajia ja ostajia avoimeen verkkoomme uusien tuotteiden ja toimitustapojen avulla. Transaktiomäärä oli vuonna 2012 34,0 miljoonaa ja se kasvoi 63,5 prosenttia.

Alkuvuonna 2012 markkinoille lanseerattu Alusta -teknologia-alusta on kehitetty yhdistämään Baswaren talousprosessiosaaminen ja pilvipalvelut, jotka takaavat sujuvan sähköisen asioinnin avoimen verkon kautta kaikenkokoisille organisaatioille. Alusta on otettu hyvin vastaan asiakaskunnassamme ja panostamme nykyisten asiakkaiden siirtymiseen sen käyttäjiksi.

Baswaren muutosprosessia kiihdytettiin syksyllä julkaisemalla päivitetty strategia, jonka mukaan Basware pyrkii vuoden 2015 loppuun mennessä olemaan maailman suurin verkkolaskujen ja muiden sähköisten sanomien verkosto ostajille ja toimittajille.

Keskeisiä tavoitteita ovat välitettyjen transaktioiden määrän voimakkaan kasvattamisen lisäksi markkina-aseman vahvistaminen valituilla avainmarkkinoilla sekä palvelujen ja tuotteiden tarkempi segmentointi kaikenkokoisille yrityksille, erityisesti huomioiden pienet ja keskisuuret yritykset. Lisäksi tavoitteena on asiakasuskollisuuden kehittäminen ja yhtiön kannattavuuden parantaminen.

Baswaren henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa 1 423. Henkilömäärän kasvu johtuu pääosin Intian yksikön henkilöstön määrän kasvusta sekä First Businesspost GmbH:n ostosta.

Kannattavuuden kehittäminen perustuu erityisesti toistettavan myynti- ja toimitusmallin käyttöönottoon sekä maailmanlaajuisen tehokkaan palvelutuotantoverkoston käynnistämiseen täydellä teholla.

AVAINLUVUT

Tuhatta euroa

2012 2011
Liikevaihto 113 699 107 750
EBITDA 14 801 17 284
Liikevoitto ennen IFRS3 poistoja 10 555 14 290
Liikevoitto 8 308 12 280
% liikevaihdosta 7,3 11,4
Tulos ennen veroja 8 357 12 332
Tilikauden tulos 5 863 9 671
Oman pääoman tuotto, % 5,8 11,6
Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,2 14,9
Likvidit varat* 34 519 42 977
Nettovelkaantumisaste, % -23,8 -42,3
Omavaraisuusaste, % 77,6 81,9
Tulos/osake, euroa 0,46 0,76
Tulos/osake (laimennettu), euroa 0,46 0,76
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma/osake, euroa 7,84 7,76

* sisältää rahavarat

STRATEGIA VUODEN 2015 LOPPUUN TAVOITTEENA VAHVEMPI MAAILMANLAAJUINEN KASVU

Basware tiedotti päivitetystä strategiasta ja tavoitteista vuoden 2015 loppuun asti syyskuussa 2012. Päivitetyssä strategiassa painotetaan maailmanlaajuisen kasvun vahvistamista sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta, mikä mahdollistaa liikevoittomarginaalin positiivisen kehityksen.

Baswaren strategia lyhyesti:

Keskeisiä tavoitteita ovat välitettyjen transaktioiden määrän voimakkaan kasvattamisen lisäksi markkina-aseman vahvistaminen valituilla avainmarkkinoilla, palvelujen ja tuotteiden tarkempi segmentointi kaikenkokoisille yrityksille, eritoten huomioiden pienet ja keskisuuret yritykset, sekä asiakasuskollisuuden kehittäminen ja yhtiön kannattavuuden parantaminen.

150 miljoonaa välitettyä transaktiota vuonna 2015

Basware pyrkii vuoden 2015 loppuun mennessä olemaan maailman suurin verkkolaskujen ja muiden sähköisten sanomien verkosto ostajille ja toimittajille. Baswaren tavoitteena on saavuttaa 150 miljoonaa välitettyä transaktiota vuonna 2015.

Liikevaihdon tavoitteena on 15–30 prosentin vuotuinen kasvu, mitä tukee automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. Baswaren pitkän aikavälin liikevoittomarginaalin tavoite on 15–20 prosenttia liikevaihdosta, parantuen strategiakauden loppua kohden. Jatkuvien tuottojen osuutta pyritään kasvattamaan 70 prosenttiin liikevaihdosta. Suurin osa kasvusta tulee SaaS- ja verkkolaskutuksen skaalautuvista palveluista, jotka parantavat kannattavuutta.

Hankinnasta maksuun (P2P) -ratkaisujen maailmanlaajuinen markkinajohtajuus

Basware on hankinnasta maksuun (P2P) -ratkaisujen maailmanlaajuinen markkinajohtaja, jonka laskuautomaatio- ja ostolaskuohjelmistoilla on lähes 2 000 ohjelmisto- ja SaaS-asiakasta. Lisäksi Baswarella on noin 800 000 aktiivista asiakasyritystä, jotka käyttävät Baswaren laskujen ja hankintasanomien toimittaja- ja asiakasverkostoa. Baswaren avainmarkkinoiden – hankinnasta maksuun -ohjelmistojen ja verkkolaskutuksen – odotetaan kasvavan merkittävästi muutaman seuraavan vuoden aikana erityisesti niillä maantieteellisillä alueilla, joilla Baswarella on jo vahva asema.

Baswaren liiketoiminta perustuu hankintaprosessien ja osto- ja myyntilaskujen käsittelyn automatisointiin sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä. Baswaren kaikki tuotteet ja palvelut ovat saatavilla maailmanlaajuisesti pilvipalveluna. Palveluiden tuotanto on keskitetty muutamiin keskuksiin, jotka täyttävät yksityisen ja julkisen sektorin tiukimmatkin palvelutasovaatimukset.

Baswaren tuote- ja palvelustrategia perustuu hankinnasta maksuun -ratkaisujen kategoriajohtajuuteen. Tuotestrategian keskiössä on alkuvuonna 2012 markkinoille tuotu Alusta, joka on joustava ja pilvipohjainen, avoimiin standardeihin perustuva hankinnasta maksuun -teknologia-alusta. Alustaa tarjotaan ensisijaisesti SaaS -palveluna. Yhtiö panostaa voimakkaasti myös nykyisten asiakkaidensa siirtymiseen Alustan käyttäjiksi. SaaS-palvelujen lisäksi myös pilvipalvelut kasvavat tulevaisuudessa.

Uudistettu myynti- ja markkinointimalli

Vahvemman kasvun saavuttamiseksi kaikenkokoiset ostaja- ja toimittaja-asiakkaat segmentoidaan tarkemmin. Pääkohderyhmänä ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Suoramyynnin lisäksi kasvua tavoitellaan verkkokaupan sekä uudistetun kanavastrategian avulla. Basware etsii uusia kanavakumppaneita, jotka tarjoavat talousprosessien ulkoistamista globaaleille organisaatioille. Pienille ja keskisuurille yrityksille kumppaneiksi haetaan muun muassa toimialakohtaisia palveluyhtiöitä ja tilitoimistoja. Kumppanit voivat toimia joko virtuaalioperaattoreina tai myyntiedustajina. Näiden lisäksi orgaanista kasvua tuetaan yritysostoilla.

Baswaren tuotteet ja palvelut ovat saatavilla maailmanlaajuisesti. Palvelutarjontaa ja toimituksia toimittaja-asiakkaille

vahvistetaan samalla kun panostetaan myyntiin valituilla avainmarkkinoilla suuremman markkinaosuuden saavuttamiseksi hankinnasta maksuun -ohjelmistoissa ja palveluliiketoiminnassa. Näillä markkinoilla on huomattava kasvumahdollisuus kokonaismarkkinaosuuden ja verkkolaskujen osalta sekä orgaanisesti että mahdollisten yritysostojen muodossa.

Baswaren tuotteiden ja palvelujen uusien asiakkaiden määrää on tavoite kasvattaa merkittävästi strategiakauden aikana. Uusasiakashankintaa tuetaan eritoten keskittämällä ja automatisoimalla markkinointiprosesseja.

Kannattavuuden parantaminen strategiakaudella

Strategian toteuttaminen parantaa yhtiön kannattavuutta monin eri tavoin strategiakauden aikana. Kasvun edellyttämät investoinnit vaikuttavat tuloksentekokykyyn lyhyellä aikavälillä.

  • SaaS- ja verkkolaskutusliiketoiminnan etuna on skaalautuvuus: yhteiset tekniset alustat mahdollistavat asiakasmäärän kasvattamisen ilman investointeja infrastruktuuriin samassa suhteessa liikevaihdon kasvun kanssa.
  • Kumppanikanava ja verkkokauppa parantavat kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Verkkoasiointiin ja -kaupankäyntiin investoidaan voimakkaasti strategiakauden aikana.
  • Standardoidut tuotteet ja palvelut mahdollistavat resurssien optimaalisen käytön ja skaalautuvat prosessit koko yhtiössä.
  • Edullisemman kustannustason resurssien käyttöä lisätään entisestään maailmanlaajuisesti kasvavan liiketoiminnan tarpeiden mukaan. Nykyisen tuotekehitystyön ja automatisointipalvelujen tuotannon lisäksi offshoring-toimintaa jatketaan asiakastuessa, projektien toimituksessa ja sisäisissä tukitoiminnoissa.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS MUUTOS PALVELUYRITYKSEKSI KONKRETISOITUI

Vuoden 2012 aikana edistyimme kasvustrategiamme toteuttamisessa ja muutoksessa ohjelmistoyrityksestä palveluyritykseksi monin konkreettisin tavoin.

Konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2012 5,5 prosenttia ja oli 113 699 tuhatta euroa, liikevoiton ollessa 8 308 tuhatta euroa. Jatkuvien tuottojen (Ylläpito ja Automatisointipalvelut) osuus liikevaihdosta kasvoi vuoden jokaisella neljänneksellä ja oli 55,8 prosenttia koko vuonna. Jatkuvien tuottojen osuuden kasvu liikevaihdosta parantaa ennustettavuutta pitkällä aikavälillä. Yhtiön kasvun ja muutosprosessin edellyttämät, suunnitelman mukaiset panostukset näkyivät yhtiön koko vuoden tuloksessa.

Olemme kehittäneet palvelukeskuksiamme Euroopassa ja USA:ssa, jotta pystymme palvelemaan samalla infrastruktuurilla kasvavaa määrää asiakkaita. Tämän lisäksi nykyisten asiakkaidemme asiakaspalvelumalleja on kehitetty ja palvelutarjontaa on laajennettu. Henkilöstömäärämme on kasvanut sekä yritysostojen että rekrytointien kautta, kun olemme panostaneet palvelutuotannon ja toimittamisen sekä myynnin ja markkinoinnin kyvykkyyden kehittämiseen. Arviolta puolet vuoden 2012 kiinteiden kustannusten kasvusta kohdistui muutosprosessimme tukemiseen ja rakentamiseen.

Automatisointipalvelut -liiketoiminta kasvoi 44,1 prosenttia vuonna 2012. Automatisointipalveluiden jatkuvalle kehittymiselle on olennaista myös transaktiomäärän kasvu. Olemme kytkeneet vuoden aikana myös entistä enemmän toimittajia ja ostajia avoimeen verkkoomme uusien tuotteiden ja toimitustapojen avulla. Transaktiovolyymimme oli 34 miljoonaa ja se kasvoi 63,5 prosenttia koko vuoden aikana. Lisenssimyynnin laskua vuonna 2012 selittää osaksi merkittävä siirtymä Software as a Service (SaaS) -palveluihin.

Syyskuussa julkaisimme päivitetyn strategian vuoden 2015 loppuun asti, jossa korostuu tavoitteemme maailmanlaajuisesta vahvasta kasvusta. Päivitetyssä strategiassa keskeisiä tavoitteitamme ovat välitettyjen transaktioiden määrän voimakas kasvattaminen, markkina-asemamme vahvistaminen valituilla avainmarkkinoilla, palvelujemme ja tuotteidemme tarkempi segmentointi kaikenkokoisille yrityksille, eritoten huomioiden pienet ja keskisuuret yritykset, sekä asiakasuskollisuuden kehittäminen ja yhtiön kannattavuuden parantaminen.

"Kytkimme entistä enemmän toimittajia ja ostajia avoimeen verkkoomme. Transaktioiden määrä kasvoi 63,5 prosenttia vuonna 2012."

Vuoden 2012 alussa julkaistu Alusta, joustava ja pilvipohjainen, avoimiin standardeihin perustuva hankinnasta maksuun -teknologia, oli myös tärkeä virstanpylväs Baswaren strategisessa muutoksessa ja palvelukeskeiseen liiketoimintaan siirtymisessä. Alusta on otettu hyvin vastaan asiakaskunnassamme.

Basware osti alkuvuonna 2012 johtavan saksalaisen First Businesspost GmbH -verkkolaskuoperaattorin sekä tiedotti loppuvuodesta belgialaisen bpost-konserniin kuuluneen Certipostin verkko- ja verkkolaskuliiketoiminnan ostamisesta. Yrityskauppojen jälkeen Basware on verkkolaskutuksen markkinajohtaja paitsi Pohjoismaissa myös Saksassa ja Benelux-alueella. Yhtiö aikoo jatkaa orgaanisen kasvun tukemista avainmarkkinoillaan yritysostoilla.

Odotamme yhtiön muutosprosessin ja siihen tehtyjen panostusten alkavan maksaa itseään takaisin vuoden 2013 aikana. Odotamme myös jatkuvien palveluiden tarpeen säilyvän hyvänä asiakaskunnassamme suhdanteista ja haasteellisesta taloustilanteesta riippumatta. Kannattavuuden kehittäminen perustuu eritoten toistettavan myynti- ja toimitusmallin käyttöönottoon sekä maailmanlaajuisen tehokkaan palvelutuotantoverkoston käynnistämiseen täydellä teholla. Kasvava ja kehittyvä verkkolaskumarkkina tarjoaa erinomaisia kasvumahdollisuuksia Baswarelle, joka on jo alan johtava, itsenäinen toimija maailmanlaajuisesti.

Kiitän lämpimästi Baswaren omistajia ja asiakkaita luottamuksesta sekä huippuluokan asiantuntijoitamme sitoutuneesta työstä kuluneena vuonna.

"Kasvava ja kehittyvä verkkolaskumarkkina tarjoaa erinomaisia kasvumahdollisuuksia Baswarelle, joka on jo alan johtava, itsenäinen toimija maailmanlaajuisesti"

RATKAISUT & PALVELUT VERKKOLASKU-, HANKINNASTA MAKSUUN- & TALOUSOHJAUSRATKAISUT KAIKENKOKOISILLE YRITYKSILLE

Basware on maailman johtava pilvipalveluihin perustuvien verkkolasku-, hankinnasta maksuun- ja talousohjausratkaisujen toimittaja. Basware B2B Cloud -ekosysteemissä toimivat ratkaisut ja palvelut mahdollistavat ostajien ja myyjien avoimen ja turvallisen sähköisen asioinnin maailmanlaajuisesti.

Ratkaisut on suunniteltu vastaamaan kaikenkokoisten organisaatioiden tarpeita ja niissä on sisäänrakennettuna Baswaren pitkäaikainen talousprosessiosaaminen yhdistettynä pilvipalveluihin ja avoimeen verkkoon. Organisaatiot voivat tehostaa hankinta-, ostoreskontra- ja laskutusprosessejaan, saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä, parantaa kassavirran ennustettavuutta sekä tiivistää asiakas-toimittajasuhteita Baswaren ratkaisujen avulla. Ratkaisut ovat saatavilla paikallisesti asennettuna, Software as a Service (SaaS) -palveluna tai prosessiulkoistuksena Euroopassa, USA:ssa sekä Aasia ja Tyynenmeren alueella joko Baswaren omista toimipisteistä tai laajan kumppaniverkoston kautta.

Hankinnasta maksuun ja raportoinnin prosessi:

Alusta yhdistää Baswaren talousprosessiosaamisen ja pilvipalvelut

Alkuvuonna 2012 markkinoille tuotu Alusta on joustava ja pilvipohjainen, avoimiin standardeihin perustuva hankinnasta maksuun -teknologia-alusta. Alusta on kehitetty yhdistämään Baswaren talousprosessiosaaminen ja pilvipalvelut, jotka takaavat sujuvan sähköisen asioinnin avoimen verkon kautta kaikenkokoisille organisaatioille. Panostamista nykyisten asiakkaiden siirtymiseen Alustan käyttäjiksi jatketaan.

Alustaa tarjotaan ensisijaisesti SaaS -palveluna ja siten se tukee Baswaren strategista muutosta palveluyritykseksi. Suuremmissa organisaatioissa SaaS -trendi jatkaa voimistumistaan. Yhä useammat Baswaren asiakasyritykset hankkivat Alusta-teknologiaan perustuvat ratkaisut pilvipalveluna. Palvelut tarjoavat erityisesti pienyrityksille nopean tavan aloittaa sähköinen asiointi turvallisesti ja pienillä investoinneilla.

Baswaren tuoteperheet:

Baswaren liiketoiminnan raportointi

Baswaren liiketoiminta koostuu lisenssimyynnistä, konsultoinnista sekä ylläpito- ja automatisointipalveluista. Lisenssimyynti sisältää hankinnasta maksuun (Purchase to Pay, P2P) -tuoteperheen ja vain Suomessa markkinoitavat talousohjaus- ja maksuautomaatiotuotteet. Automatisointipalvelut sisältävät verkkolaskutuksen, paperilaskujen skannauspalvelut, tulostuspalvelut, ostokatalogien välityksen, hankintasanomien välityksen, aktivointipalvelun ja SaaS -palvelut. Maantieteellisinä alueina raportoidaan Suomi, Skandinavia, muu Eurooppa ja muu maailma.

BASWAREN ASIANTUNTIJATYÖYHTEISÖ KANSAINVÄLISTYY JA KASVAA

Baswaren henkilöstömäärä kasvoi 241 henkilöllä vuoden aikana ja se oli 1 423 vuoden 2012 lopussa. Intian henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana eniten. Baswarelaisten määrä kasvoi myös alkuvuoden saksalaisen verkkolaskuoperaattori First Businesspost GmbH:n hankinnan myötä.

Ulkomaan yksiköissä työskentelevien osuus henkilöstöstä nousi verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tilikauden lopussa 64,4 prosenttia Baswaren henkilöstöstä työskenteli Suomen ulkopuolella ja 35,6 prosenttia Suomessa. Myynnissä ja markkinoinnissa työskenteli 11,3 prosenttia, konsultoinnissa ja palveluissa 57,8 prosenttia, tuotekehityksessä 24,7 prosenttia ja hallinnossa 6,2 prosenttia henkilöstöstä. Henkilöstön keski-ikä oli 34,0 vuotta. Henkilöstöstä 24,3 prosenttia oli suorittanut ylemmän ja 29,6 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon. Naisia oli 22,8 prosenttia ja miehiä 77,2 prosenttia henkilöstöstä.

Henkilöstö vahvan kasvustrategian takana

Henkilöstön rekrytointia ja osaamista suunnattiin Baswaren muutosprosessia ohjelmistoyrityksestä palveluyritykseksi tukevaksi. Tämä on edellyttänyt keskittymistä omiin tuotteisiin, niiden kehittämiseen kaikenkokoisten yritysten käyttöön ja tarkasti segmentoituun markkinointiin kaikilla markkina-alueillamme samanaikaisesti kuin asiakaspalvelumalleja on kehitetty. Yhtiön kannattavuuden kehittäminen perustuu eritoten toistettavan myynti- ja toimitusmallin käyttöönottoon sekä maailmanlaajuisen tehokkaan palvelutuotantoverkoston kehittämiseen. Syksyllä päivitetyn, vahvan kasvustrategian viestintään ja henkilöstön sitouttamiseen strategian toteuttamiseksi on myös panostettu voimakkaasti loppuvuoden aikana.

Koko henkilöstön kattava kannustinjärjestelmä

Basware on panostanut henkilöstön sitouttamiseen ja kannustamiseen koko henkilöstön kattavalla bonusohjelmalla. Helmikuussa julkaistiin myös uusi konsernin avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Tuotekehitys ja Alusta

Baswaren tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat vuonna 2012 yhteensä 17 884 tuhatta euroa ja ne vastasivat 15,7 prosenttia liikevaihdosta. Menot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 8,5 prosenttia. Tuotekehityksessä työskenteli vuoden 2012 lopussa 351 henkilöä, josta 162 henkilöä Intiassa.

HALLITUS

Hannu Vaajoensuu

KTM

Baswaren hallituksen jäsen vuodesta 1990, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja 2005- Syntynyt 1961

Ilkka Sihvo Baswaren hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2012 Syntynyt 1962 KTM, DI

Pentti Heikkinen Baswaren hallituksen jäsen vuodesta 2009 Syntynyt 1960 KTM, Jyväskylän yliopisto; Stanford Graduate School of Business (Stanford Executive Program 2001)

Eeva Sipilä Baswaren hallituksen jäsen vuodesta 2010 Syntynyt 1973 KTM

Anssi Vanjoki Baswaren hallituksen jäsen vuodesta 2012 Syntynyt 1956 KTM

JOHTORYHMÄ

Esa Tihilä

Toimitusjohtaja Syntynyt 1964, Yo-merkonomi, eMBA

Baswaren palveluksessa vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005.

Matti Copeland Senior Vice President, Strategy Syntynyt 1961, KTM Helsingin Kauppakorkeakoulu, Stanford Graduate School of Business (Stanford Executive Program 2000).

Baswaren palveluksessa vuodesta 2011, johtoryhmän jäsen vuodesta 2011

Mika Harjuaho Talousjohtaja Syntynyt 1966, KTM

Baswaren palveluksessa vuodesta 2007, johtoryhmän jäsen vuodesta 2007.

Henrik Hasselbalch Senior Vice President, Professional Services Syntynyt 1965, BA. Sc. Economics & Informatics, Copenhagen Business School.

Baswaren palveluksessa vuodesta 2012, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012.

Mari Heusala Senior Vice President, HR&Development Syntynyt 1966, KTM

Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmän jäsen vuodesta 2011.

Jorma Kemppainen

Senior Vice President, Product Development Syntynyt 1965, DI

Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmän jäsen vuodesta 2009.

Pekka Lindfors Senior Vice President, Volume Sales Syntynyt 1966, Kauppatieteiden ylioppilas

Baswaren palveluksessa vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta 2011.

Steve Muddiman Senior Vice President, Global Marketing Syntynyt 1961, University Graduate (Communications)

Baswaren palveluksessa vuodesta 2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2008.

Riku Roos Senior Vice President, Automation Services Syntynyt 1960, DI

Baswaren palveluksessa vuodesta 2007, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012.

Matti Rusi Senior Vice President, Support Syntynyt 1963, MBA, datanomi

Baswaren palveluksessa vuodesta 2010 sekä vuosina 1997-2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010.

Jukka Virkkunen Senior Vice President, Enterprise Sales Syntynyt 1960, Yo-merkonomi

Baswaren palveluksessa vuodesta 2006, johtoryhmän jäsen vuodesta 2006.

HALLINNOINTI – BASWARE OYJ SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu hallinnointikoodin suositus 54:n ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.

Yleiset periaatteet

Basware Oyj on Suomessa rekisteröity ja Espoossa kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Basware -konserni (Basware) muodostuu emoyhtiöstä Basware Oyj:stä, sen yhdestä suomalaisesta ja 12 ulkomaisesta tytäryhtiöstä.

Baswaren päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan yhtiön yhtiöjärjestystä, Suomen osakeyhtiölakia ja muuta yhtiötä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton suosituksia listayhtiöiden ohjausjärjestelmistä näissä periaatteissa mainituin poikkeuksin sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tytäryhtiöissä sovelletaan paikallisia lakeja.

Basware noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) seuraavalla poikkeuksella:

Baswaren hallituksessa ei ole erillisiä valiokuntia, koska yhtiön toiminnan laajuus ja hallituksen koko eivät edellytä asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa.

Toimielinten tehtävät ja vastuut

Basware -konsernin johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Operatiivisesta toiminnasta konsernitasolla vastaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräisiä yhtiökokouksia voidaan tarvittaessa järjestää vuoden aikana. Yhtiökokous pidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön kotipaikassa Espoossa, Helsingissä tai Vantaalla. Kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhtiön internetsivuilla aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi hallituksen niin päättäessä yhtiö voi samassa määräajassa julkaista tiedon yhtiökokouksen ajasta ja paikasta sekä yhtiön internetsivujen osoitteen yhdessä sanomalehdessä.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään vuosittain seuraavista asioista:

  • tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen
  • vahvistetun taseen mukaisen voiton tai tappion käsittely
  • vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
  • hallituksen jäsenten määrä ja nimitys
  • tilintarkastajien valinta
  • hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot
  • muut kokouskutsussa mainitut asiat

Hallitus

Basware Oyj:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo yhtiön toimintaa ja johtamista sekä päättää merkittävät yhtiön strategiaa, organisaatiota, rahoitusta ja investointeja koskevat asiat. Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus vahvistaa vuosittain työjärjestyksen, johon on kirjattu hallituksen kokouskäytäntö sekä hallituksen tehtävät.

Vuonna 2012 Baswaren hallituksessa oli 5 jäsentä: Hannu Vaajoensuu (puheenjohtaja), Pentti Heikkinen, Ilkka Sihvo (varapuheenjohtaja), Eeva Sipilä ja Anssi Vanjoki. Hallitus kokoontui 17 kertaa (varsinaisesta yhtiökokouksesta 26.2.2012 alkaen) ja osallistumisprosentti oli 92,9.

Hallitus noudattaa omaa työjärjestystä, jossa on määritelty muun muassa hallituksen kokoonpanon ja valinnan periaatteet, kokouskäytännöt sekä hallituksen tehtävät. Hallituksen tehtävänä on työjärjestyksen mukaan tehdä päätöksiä asioista tai sen hyväksyntä vaaditaan seuraaville asioille:

    1. Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
  • Konsernin strategia ja tavoitteiden vahvistaminen, sekä niiden toteutumisen seuranta ja tarvittaessa toimenpiteiden käynnistäminen poikkeamien korjaamiseksi 2.
  • Yhtiön johtamisjärjestelmän vahvistaminen toimitusjohtajan esityksestä, mukaanlukien konsernirakenne, organisaatio ja konsernin johtoryhmän nimitykset 3.
    1. Toimintasuunnitelman ja budjetin vuosittainen vahvistaminen ja niiden toteutumisen valvominen
    1. Osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittely ja niistä päättäminen ja tiedottaminen
    1. Tulosohjausinformaatioon liittyvien asioiden päättäminen, mahdolliset muutokset ja niistä tiedottaminen
    1. Rahoitus- ja osinkopolitiikan määrittely ja ehdotuksen tekeminen yhtiökokoukselle osingon jakamisesta
    1. Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytäntöjen vahvistaminen ja niiden noudattamisen valvonta
    1. Yhtiön arvojen ja eettisten periaatteiden vahvistaminen ja niiden noudattamisen valvonta
  • Päättäminen yhtiön omaisuuden myynnistä tai muusta luovutuksesta, yritys- ja liiketoimintaostoista ja –myynneistä sekä muista merkittävistä muutoksista yhtiön liiketoimintaan 10.
  • Merkittävistä yksittäisistä investoinneista ja vastuusitoumuksista päättäminen sekä kaikki toimipaikkojen vuokrasopimuksista päättäminen 11.
  • Kaikista sopimuksista ja liiketaloudellisista tapahtumista päättäminen (mukaan lukien käyttö- ja rahoitusomaisuuden tai teollisoikeuksien myynti, leasing, siirto, panttaus tai kiinnitys) yhtiön johtoryhmän tai heidän lähipiirinsä kanssa, mukaan lukien yhtiöt, jotka he omistavat tai joissa heillä on määräysvalta 12.
    1. Yhtiön ylimmän johdon nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään
    1. Yhtiön ylimmän johdon työehdoista, palkkioista ja niiden tavoitteista päättäminen sekä toteutumien vahvistaminen
    1. Toimitusjohtajan seuraajasuunnittelusta vastaaminen
  • Konsernin kannustejärjestelmän ja –politiikan vahvistaminen, mukaan lukien yhtiön vuosikohtaisen bonusjärjelmän yleisperiaatteet ja yleinen palkkioraamista. 16.
  • Annettavista optioista tai muista pitemmän aikavälin kannustejärjestelmistä päättäminen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen puitteissa 17.

  • Yhtiön osakkeiden lunastaminen, optioiden, vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeeseenlasku yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti 18.

    1. Tytäryhtiöiden, sivukonttorien ja edustustojen perustamisesta ja lopettamisesta päättäminen
    1. Yhtiön Corporate Governance -menettelyiden kehittäminen
    1. Hallituksen oman toiminnan arviointi ja kehittäminen
    1. Toimitusjohtajan toiminnan arviointi ja palautteen antaminen
    1. Yhtiökokouksen koollekutsuminen.

Baswaren hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään neljä ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous toimikaudeksi kerrallaan. Toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu yhtiökokouksen valtaa asettaa jäseniä hallitukseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä.

Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti kerran kuukaudessa, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kaikista kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Hallitusten kokousten sihteerinä toimii yhtiön lakiasiainjohtaja.

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtoryhmä. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 17.10.2011 alkaen Esa Tihilä.

Johtoryhmä (Basware Executive Team, BET)

Baswaren hallitus nimittää konsernin johtoryhmän. Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa, valmistelee hallituksen ja toimitusjohtajan käsiteltäviä asioita sekä suunnittelee ja valvoo liiketoimintayksiköiden toimintaa. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Baswaren johtoryhmään vuonna 2012 kuuluivat Esa Tihilä, CEO; Matti Copeland, Senior Vice President, Strategy; Mika Harjuaho, CFO; Mari Heusala, Senior Vice President, HR & Development; Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products; Pekka Lindfors, Senior Vice President, Volume Sales; Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing; Riku Roos, Senior Vice President Automation Services; Matti Rusi, Senior Vice President, Customer Support; ja Jukka Virkkunen, Senior Vice President, Enterprise Sales. 1.4.2012 alkaen johtoryhmään kuului Henrik Hasselbalch, Senior Vice President, Professional Services.

7.1.2013 alkaen johtoryhmään nimitettiin Ilari Nurmi, Senior Vice President, Product Management.

Sisäinen tarkastus

Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa konsernin sisäisen valvonnan riittävyyttä ja tehokkuutta. Se arvioi myös eri liiketoimintaprosessien tehokkuutta, riskienhallinnan riittävyyttä sekä sisäisten ohjeiden noudattamista. Sisäisen tarkastuksen palvelu ostetaan pääosin Basware Oyj:n hallituksen valitsemalta ulkopuoliselta ja riippumattomalta palvelun tarjoajalta, mitä täydennetään soveltuvin osin yhtiön omin resurssein.

Konsernin sisäinen tarkastus on riippumaton Baswaren liiketoimintayksiköistä ja muista yksiköistä. Se raportoi konsernin hallitukselle ja hallinnollisesti toimitusjohtajalle. Sisäisen tarkastuksen koordinaattorina toimii talousjohtaja. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimenkuva, valtuudet ja vastuut on määritelty sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen (Internal Audit Charter) ja vuotuisen riskiperusteisen tarkastussuunnitelman hyväksyy hallitus.

Tilintarkastus

Basware Oyj:llä on yhtiöjärjestyksen mukaisesti vähintään yksi ja enintään kaksi varsinaisen yhtiökokouksen valitsemaa tilintarkastajaa, joista vähintään toinen on Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Lisäksi yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Hallituksen ehdotus tilintarkastajaksi ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa. Tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Basware-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Sen lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle hallinnon ja toimintojen juoksevasta tarkastuksesta. Yhtiön tilintarkastajana toimi vuonna 2012 KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka. Varatilintarkastajana toimi KHT Terhi Mäkinen.

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät

Ylin vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu Basware Oyj:n hallitukselle. Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta, ja toimitusjohtaja huolehtii valvonnan käytännön järjestämisestä ja valvonnan toimivuuden seurannasta. Liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat koko konsernin kattavan raportointi- ja ennustejärjestelmän avulla. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja toimittavat hallituksen ja johtoryhmän kokouksiin kuukausittaisiin raportteihin perustuvan katsauksen konsernin tilanteesta ja kehityksestä.

Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestelmä

Konsernin riskienhallintatoimintaa ohjaavat lain vaatimukset, omistajien liiketoiminnalle asettamat tavoitteet sekä asiakkaiden, henkilöstön ja muiden tärkeiden sidosryhmien odotukset. Riskienhallinnan tavoitteena on tiedostaa ja tunnistaa systemaattisesti ja kattavasti yhtiön toimintaan liittyvät riskit sekä varmistaa, että riskejä hallitaan asianmukaisesti liiketoimintaan liittyviä päätöksiä tehtäessä.

Yhtiön riskienhallinta tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Basware ottaa riskejä, jotka luontaisesti kuuluvat strategiaan ja tavoitteisiin. Yhtiö ei ole valmis ottamaan riskejä, jotka ovat toiminnan jatkuvuuden vaarantavia tai hallitsemattomia ja jotka voivat oleellisesti vahingoittaa yhtiön toimintaa.

Yhtiön riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan kuuteen ryhmään: liiketoiminta-, tuote-, henkilöstö-, lainopilliset, taloudelliset ja tietoturvariskit. Riskienhallinnan vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Kullekin ryhmälle on nimitetty riskienhallinnasta vastaava henkilö. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, minkä jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännön toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, sen pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Yhtiö on laatinut kriisiviestinnän ohjeistuksen osana riskienhallintaprosessiaan.

Baswaren riskienhallintaprosessin mukaan yhtiön hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa kootusti riskikartoituksen perusteella havaitut keskeisimmät riskit. Hallitus analysoi yhtiön riskit omistaja-arvon näkökulmasta. Vuonna 2012 riskienhallintaprosessin mukaisen raportoinnin mukaan hallituksen tietoon tulleet olennaisimmat riskit liittyvät kasvavan palveluliiketoiminnan tuotannon laadun ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen, yhtiön kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja tuotejohtajuuden varmistamiseen muuttuvassa kilpailutilanteessa, uusasiakashankkinnan parantamiseen ja verkkolaskuliiketoiminnan transaktiovolyymin kasvattamiseen, offshoring -toimipisteiden tarjoamien kustannusetujen entistä laajempaan hyödyntämiseen liiketoiminta- ja tukiprosesseissa kannattavuuden parantamiseksi, yritysostohankkeiden onnistuneeseen valmisteluun ja toteutukseen, immateriaalioikeudellisen aseman vahvistamiseen sekä olennaisten tase-erien arvostamiseen ja arvonalentumistestauksiin.

Sisäinen valvonta on prosessi, jota suorittaa organisaation hallitus, toimiva johto ja muu henkilöstö saadakseen kohtuullisen varmuuden tavoitteiden saavuttamisesta. Baswaren sisäisen valvonnan viitekehys perustuu kansainväliseen COSO -malliin, jonka on julkaissut Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission.

Valvontaympäristö

Baswaren sisäisen valvonnan järjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattaminen. Järjestelmä perustuu konsernitason politiikkoihin, ohjeistukseen ja prosesseihin sekä liiketoiminnan ja tukiprosessien kontrolleihin. Baswaren korkea etiikka, arvot ja toimintakulttuuri luovat sisäisen valvontajärjestelmän perustan. Toimintakulttuuria rakentavat hallituksen suorittama yrityksen toiminnan ohjaus ja valvonta, yritysjohdon johtamistapa, yrityksen organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä, globaalien tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen sekä henkilöstön osaaminen ja kehittäminen. Yhtiössä on käytössä globaali HR-järjestelmä.

Talousjohtajan alaisuudessa toimivat konsernin keskitetty taloushallinnon palvelukeskus ja konsernilaskenta sekä controlling-toiminto ovat vastuussa taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä. Taloudellista raportointia hoidetaan yhtenäisin menetelmin kaikissa konserniyhtiöissä hyödyntäen yhtenäistä toiminnanohjausjärjestelmää ja harmonisoitua tilikarttaa sekä hankintojen hallinnan, osto- ja matkalaskujen sähköisen käsittelyn ja talousohjauksen ohjelmistoja. Koko konsernissa sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS).

Riskien arviointi

Taloudellisen raportoinnin tavoitteena on varmistaa, että tilinpäätökseen merkityt omaisuuserät ja velat kuuluvat

yritykselle, kaikki yrityksen oikeudet ja velvoitteet käyvät ilmi tilinpäätöksestä, tilinpäätöksen erät on luokiteltu ja esitetty sekä kuvattu oikein, omaisuuserät, velat, tuotot ja kulut on kirjattu tilinpäätökseen oikeansuuruisena, kaikki raportointikauden tapahtumat sisältyvät kirjanpitoon, kirjanpitoon merkityt tapahtumat ovat tosiasiallisia tapahtumia, ja että omaisuuserät on turvattu.

Riskienhallintaprosessiin kuuluu taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistus ja analysointi vuosittain. Lisäksi kaikki uudet riskit pyritään analysoimaan ja raportoimaan heti, kun ne on tunnistettu. Olennaisimmat taloudellisen raportoinnin luotettavuuden riskialueet liittyvät konsernin harjoittama liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioiden liikevaihdon tuloutukseen, luottotappiovarauksen käsittelyyn, tuotekehitysmenojen aktivointiin, omaisuuserien testaukseen (sisältäen liikearvon, aktivoidut tuotekehitysmenot ja keskeneräiset hankkeet) ja laskennallisiin verosaamisiin.

Valvontatoiminnot

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja luotettavuus varmistetaan noudattamalla konsernin politiikkoja ja menettelyohjeita. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistavia kontrolleja ovat esimerkiksi kirjanpidon transaktioihin liittyvät kontrollit, tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja niiden noudattamiseen liittyvät kontrollit, tietojärjestelmäkontrollit sekä väärinkäytöksiin liittyvät kontrollit.

Konsernin liikevaihdon tuloutus tapahtuu keskitetyn controlling-toiminnon valvonnassa. Konsernilla on kirjoitettu sisäinen tuloutusohjeistus. Liikevaihdon tuloutus perustuu vaadittujen myynti- ja toimitusasiakirjojen olemassaoloon. Konsernin luottotappiovarauksen määrä lasketaan kuukausittain keskitetyssä taloushallinnon palvelukeskuksessa. Laskennan perustana on myyntisaamisten ikääntymisjakauma myyntiyhtiöittäin.

Konsernin tuotekehitysmenojen aktivointimäärä lasketaan kuukausittain keskitetyssä taloushallinnon palvelukeskuksessa. Laskennan perustana on tuotekehityksen projektikohtaisen seurannan dokumentaatio. Konsernilla on kirjoitettu tuotekehitysmenojen aktivointiohjeistus. Liikearvojen alentumistestaus tehdään vuoden viimeisellä neljänneksellä. Laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat liikevaihdon ja kustannusten ennakoidut muutosprosentit. Lisäksi viitteitä arvonalentumisista seurataan jatkuvasti. Laskennallisia verosaamisia yhtiöittäin määriteltäessä sovelletaan kunkin maan voimassa olevaa verokantaa. Tytäryhtiöillä on kertyneitä käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu täysimääräisesti laskennallisia verosaamisia varovaisuuden periaatetta noudattaen. Vuodesta 2008 sovelletun siirtohinnoitteluperiatteen mukaisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vahvistettuja tappioita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää. Pidämme todennäköisenä, että tulevaisuudessa tytäryhtiöissä syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot pystytään hyödyntämään. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kirjattiin laskennallisia verosaamisia aikaisempien vuosien kertyneistä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.

Konsernin keskitetty taloushallinnon palvelukeskus ja controlling -toiminto kehittävät jatkuvasti globaaleja luotettavia, yhtenäisiä, skaalautuvia ja tehokkaita toimintatapoja. Globaalisti harmonisoitu tilikartta, konsernin yhteisten tietojärjestelmien korkea automaatioaste ja järjestelmiin sisäänrakennetut valvontapisteet mahdollistavat osaltaan kustannustehokkaan ja tarkastettavissa olevan (audit trail) taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan prosessin. Tietojärjestelmät tukevat mm. konsernin hyväksymisvaltuuksien noudattamista hankintaehdotuksille ja ostolaskuille. Baswaren taloushallinto mukaan lukien kassanhallinta ja maksuliikenne on keskitetty konserniin, mikä osaltaan vahvistaa kontrollien toimivuutta.

Baswaren kulurakenteesta henkilöstökulut muodostavat valtaosan. Henkilöstökulujen toteumia ja ennusteita seurataan ja ennusteita päivitetään säännöllisesti hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Controlling-toiminto vastaa komissio- ja bonuslaskennasta globaalisti hallituksen vuosittain hyväksymän kulloinkin voimassaolevan bonusohjelman mukaisesti.

Liiketoiminnan tuloksia ja vuositavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kuukausittain johtoryhmän ja hallituksen kokouksissa. Johdon ja hallituksen kuukausiraportointi sisältää sekä toteuma- että ennustetiedot verrattuna tavoitteisiin ja aikaisempien kausien toteumiin. Liiketoimintajohdon käyttöön tuotetuilla talousraporteilla seurataan viikoittain ja kuukausittain tiettyjä myynnin ja myyntisaamisten kehitykseen liittyviä avainlukuja.

Basware pyrkii strategiansa mukaisesti täydentämään orgaanista kasvuaan yritysostoilla. Yritysostohankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa (esimerkiksi due diligence), haltuunottovaiheessa (esimerkiksi välitön Baswaren tietojärjestelmien käyttöönotto) sekä integroitaessa ostettuja toimintoja yhtiön muuhun toimintaan (esimerkiksi Baswaren henkilöstökäytäntöjen käyttöönotto).

Viestintä ja tiedotus

Johdon raportoinnin tavoitteena on tuottaa oikea-aikaista ja olennaista tietoa päätöksentekoa varten. Controlling-toiminto ohjeistaa koko organisaatiolle kuukausiraportoinnin yleisperiaatteet sekä vastaa budjetointiin ja ennustamiseen liittyvistä raportoinnin erityisohjeista. Konsernin taloushallinto jakaa sisäisesti säännöllisesti tietoa taloudelliseen raportointiin liittyvistä prosesseista ja käytännöistä, joiden avulla henkilöstö suorittaa sisäisen valvonnan tehtäväänsä. Taloushallinto myös järjestää tarpeen mukaan kohdennettua koulutusta muulle organisaatiolle taloudelliseen raportointiin liittyvistä käytännöistä ja niiden muutoksista.

Konsernin sijoittajaviestintä ylläpitää yhdessä taloushallinnon ja lakiosaston kanssa taloudellisen tiedon julkaisemista koskevia ohjeita.

Seuranta

Seurannalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla Baswaren sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen suorituskykyä arvioidaan pitkällä aikavälillä. Omaa toimintaa seurataan Baswaressa jatkuvasti myös erillisten arviointien, kuten sisäisten tarkastusten ja tilintarkastusten sekä asiakkaiden suorittamien toimittaja-auditointien avulla. Baswaren johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä. Liiketoimintajohdon vastuulla on varmistaa, että toiminta noudattaa soveltuvia lakeja ja määräyksiä. Konsernin talous- ja controller -toiminnot seuraavat taloudellisen raportoinnin prosessien ja valvonnan noudattamista. Talous- ja controller -toiminnot seuraavat myös ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta. Hallitus arvioi ja varmentaa Baswaren sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden.

Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta Baswaren sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden arvioinnissa ja varmentamisessa tekemällä vuosisuunnitelmansa mukaisesti säännöllisiä sisäisiä tarkastuksia konsernin tukitoiminnoissa ja juridisesti itsenäisissä yksiköissä. Baswaren sisäistä valvontaa arvioi myös yhtiön tilintarkastaja. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden. Osana juoksevaa tilintarkastusta suoritettu prosessitarkastus kohdistuu osaltaan tyypillisiin taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistaviin kontrolleihin. Olennaisimmat tilintarkastussuunnitelman mukaiset prosessitarkastuksen havainnot ja toimenpidesuositukset raportoidaan hallitukselle.

Palkitseminen

Palkitsemisen hallinnointi

Hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan olla perustamatta erillisiä valiokuntia vuodelle 2012, koska yhtiön toiminnan laajuus ja hallituksen koko eivät edellytä asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Näin ollen hallituksen palkitsemisen valmistelua ei ole osoitettu nimitysvaliokunnan tehtäväksi eikä toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen valmistelua ole osoitettu palkitsemisvaliokunnan tehtäväksi.

Hallitus

Yhtiökokous päättää hallituksen ja tilintarkastuksen palkkiot. Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista kirjallisessa sopimuksessa. Ylimmän johdon palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Hallitus hyväksyy vuosittain yhtiön henkilöstön kannustinjärjestelmän.

Yhtiökokous päätti 16.2.2012, että jäsenten palkkiot ovat seuraavat:

  • jäsenille 27.500 euroa vuodessa
  • varapuheenjohtajalle 32.000 euroa vuodessa; ja
  • puheenjohtajalle 55.000 euroa vuodessa.

Tähän palkkioon eivät kuitenkaan ole oikeutettuja hallituksen jäsenet, jotka ovat työsuhteessa Basware –konserniin. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 340 euroa kokoukselta. Vuosipalkkiot maksetaan siten, että hallituksen jäsenille, joiden osakkeenomistus alle 5.000 Basware Oyj:n osaketta, hankitaan 40%:lla vuosipalkkion brutto-osuudesta Basware Oyj:n osakkeita NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinta tehdään mahdollisimman pian yhtiökokouksen päätöksen jälkeen. Palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen liittyy kahden vuoden luovutusrajoitus hallitusjäsenyyden aikana. Jäsenyyden päättyessä myyntikielto päättyy.

Toimitusjohtaja

Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista kirjallisessa sopimuksessa. Yhtiön nykyisen toimitusjohtajan

  • irtisanomisaika ja -palkka ovat yhtiön irtisanoessa 6 kuukautta, jonka lisäksi henkilö on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen
  • irtisanomisaika ja -palkka ovat henkilön itse irtisanoutuessa 6 kuukautta, erillistä korvausta ei makseta
  • kilpailukiellon pituus on 12 kuukautta työsuhteen päättymisestä yhtiön irtisanoessa
  • kilpailukiellon pituus on 24 kuukautta työsuhteen päättymisestä henkilön itse irtisanoessa
  • eläkeikä ja -etuudet ovat TEL:n mukaiset.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Toimitusjohtajan pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkio määräytyy yhtiön strategian mukaisten kasvuun ja kannattavuuteen liittyvien tavoitteiden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus seuraa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa palkitsemisjärjestelmän suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista sekä hyväksyy kulloinkin maksettavan palkkion.

Vuosina 2009-2011 oli voimassa osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio ansaintajaksoilta 2009-2011 perustuu Basware-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio ansaintajaksolta 2009 maksettiin joulukuussa 2011, palkkio ansaintajaksolta 2010 maksettiin joulukuussa 2012 ja palkkio ansaintajaksolta 2011 maksetaan joulukuussa 2013 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio maksetaan kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä, mistä syystä palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity muita rajoituksia.

Basware Oyj:n hallitus päätti 17.2.2012 uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2012-2014. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Hallitus suosittelee, että Baswaren johtoryhmä omistaa yhtiön osakkeita vuotuisen bruttoperuspalkkansa arvoa vastaavan määrän.

Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Järjestelmä koostuu vuotuisista ansaintajaksoista 2012, 2013 ja 2014 sekä kiinteästä ansaintajaksosta 2012-2014. Lisäosakkeita maksutta osakeomistusta vasten ansaintajaksolta 2012-2014 voivat saada Baswaren johtoryhmän jäsenet.

Hallitus päättää kullekin vuotuiselle ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet erikseen kunkin ansaintajakson alussa. Palkkio vuotuiselta ansaintajaksolta 2012 perustuu Basware -konsernin liikevaihtoon. Mahdollinen palkkio vuotuiselta ansaintajaksolta 2012 maksetaan joulukuussa 2014 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Vuotuisen ansaintajakson 2012 kohderyhmään kuuluu 26 henkilöä mukaan lukien Baswaren johtoryhmän jäsenet.

Palkkio kiinteältä ansaintajaksolta 2012-2014 perustuu Basware -konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Mahdollinen palkkio kiinteältä ansaintajaksolta 2012-2014 maksetaan vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Kiinteän ansaintajakson 2012-2014 kohderyhmään kuuluvat Baswaren johtoryhmän jäsenet.

Kannustinjärjestelmän perusteella luovutettavien Basware Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä on tavoitetasolla yhteensä noin 275.000 (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden) ja maksimissaan noin 412.500. Järjestelmässä mahdollisesti luovutettavina osakkeina käytetään yhtiön omistuksessa olevia tai osakemarkkinoilta hankittavia Basware Oyj:n osakkeita.

Kannustinjärjestelmän mukaisen palkkion maksun edellytyksiin sisältyy työ- tai toimisuhteeseen liittyviä ehtoja.

Toimitusjohtaja Esa Tihilän palkka ajalta 1.1.2012-31.12.2012 etuineen oli 508.386,07 euroa. Tästä säännöllisen rahapalkan osuus oli 293.609,07 euroa, luontoisetujen osuus 12.660,00 euroa. Tulospalkkiota maksettiin 55.087,00 euroa. Joulukuussa 2012 Esa Tihilälle annettiin kannustinjärjestelmän perusteella 7 250 osaketta, joista 3 625 kappaletta siirrettiin Esa Tihilälle osakkeina (maksupäivän 28.12.2012 osakkeen keskihinnan 20,28 euroa mukaan arvoltaan 73.515,00 euroa) ja rahana maksettiin 73.515,00 euroa, jolla maksettiin ennakonpidätyksen osuus.

Johtoryhmä

Vuonna 2012 Baswaren johtoryhmään kuuluivat Esa Tihilä, CEO; Matti Copeland, Senior Vice President, Strategy; Mika

Harjuaho, CFO; Mari Heusala, Senior Vice President, HR & Development; Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products; Pekka Lindfors, Senior Vice President, Volume Sales; Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing; Riku Roos, Senior Vice President Automation Services; Matti Rusi, Senior Vice President, Customer Support; ja Jukka Virkkunen, Senior Vice President, Enterprise Sales. 1.4.2012 alkaen johtoryhmään kuului Henrik Hasselbalch, Senior Vice President, Professional Services.

1.7.2013 alkaen johtoryhmään nimitettiin Ilari Nurmi, Senior Vice President, Product Management.

Johtoryhmän palkitseminen

Ylimmän johdon palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Ylimmän johdon lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Ylimmän johdon pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkio on korkeintaan 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Tulospalkkio määräytyy yhtiön strategian mukaista kasvua ja kannattavuutta tukevien tavoitteiden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus seuraa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa palkitsemisjärjestelmän suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista sekä hyväksyy maksettavan palkkion. Vuosina 2009-2011 oli voimassa osakepohjainen palkitsemisjärjestelmä.

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio ansaintajaksoilta 2009-2011 perustuu Basware -konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio ansaintajaksolta 2009 maksettiin joulukuussa 2011, palkkio ansaintajaksolta 2010 maksetiin joulukuussa 2012 ja palkkio vuodelta 2011 maksetaan joulukuussa 2013 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio maksetaan kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä, mistä syystä palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity muita rajoituksia.

Joulukuussa 2012 johtoryhmän jäsenille annettiin kannustinjärjestelmän perusteella yhteensä 41.084 osaketta, joista 20.542 kappaletta siirrettiin johtoryhmän jäsenille osakkeina (maksupäivän 28.12.2012 osakkeen keskihinnan 20,28 euroa mukaan arvoltaan 416.591,76 euroa) ja rahana maksettiin 416.591,76 euroa, jolla maksettiin ennakonpidätyksen osuus.

Vuonna 2012 johtoryhmän jäsenille, pois lukien toimitusjohtaja, maksettiin säännöllistä rahapalkkaa yhteensä 1.560.515,20 euroa sekä luontoisetuja 79.119,56 euroa ja tulokseen perustuvia tulospalkkioita 184.885,39 euroa.

Johtoryhmän jäsenet 2012

Esa Tihilä

Toimitusjohtaja Syntynyt 1964, Yo-merkonomi, eMBA Baswaren palveluksessa vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: Toimitusjohtaja 10/2011- Senior Vice President Automation Services 2009-2011, Senior Vice President Europe and Asia-Pacific 2009-2010, General Manager Europe and Americas 2006-2008, Senior Vice President Global Operations 2005; Meridea Financial Software: CEO 2001–2004, iCL PLC: Group Executive Director 2001, Global Director e-Business 1999–2001; iCL Data Oy: Director e-Business 1997–1998, Business Development Director 1995–1996

Luottamustehtävät:

European E-invoicing Service Providers Association (EESPA): Puheenjohtaja 2011- Futurice Oy: Hallituksen jäsen 2011- Suomen Suunnistusliitto: Hallituksen jäsen 2008-

Matti Copeland

Senior Vice President, Strategy Syntynyt 1961, KTM, Stanford Graduate School of Business (Stanford Executive Program 2000) Baswaren palveluksessa vuodesta 2011

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj:n hallituksen jäsen 2008-2011; August&Bob: Managing Partner 2007-2009; Deloitte: Partner, M&A

Advisory 2005-2007; CapMan Capital Management: Investment Director Buyout Business Unit 2002-2005; Aura Capital: Managing Director 2001–2002; Jippii Group: Managing Director 2001–2001; Leonia/Sampo: Executive Vice President Large Corporate Clients 1998-2001; KANSALLIS-OSAKE-PANKKI/Merita/Merita-Nordbanken: Head of Debt Capital Markets1988-1998; Citibank New York: Manager 1986-1988.

Luottamustehtävät:

Alekstra Oy: Hallituksen jäsen 2012- Vergo Oy: Hallituksen puheenjohtaja 2011-

Mika Harjuaho

Talousjohtaja Syntynyt 1966, KTM Baswaren palveluksessa vuodesta 2007, johtoryhmän jäsen vuodesta 2007

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: CFO 2007-; Suunto Oy: CFO 2001–2007; Ericsson AB: Regional Controller 2000–2001; Oy LM Ericsson AB: Profit Center Controller 1997-2000; Suomen Unilever Oy Van den Bergh Foods: Controller 1996-1997; Unilever Nederland B.V.: Internal Auditor 1995-1996; Suomen Unilever Oy Lever: Cost Accountant 1994-1995

Henrik Hasselbalch

Senior Vice President, Professional Services Syntynyt 1965, BA. Sc. Economics & Informatics, Copenhagen Business School Baswaren palveluksessa vuodesta 2012, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012

Keskeinen työkokemus:

SAP: Senior Vice President, Services EMEA 2008-2011, Director for field services 2004-2008, Consulting Director 2002-2004; Oracle: Sales Director 2000-2002, Practice Manager 1997-2000; Price Waterhouse: 1996-1997 Manager, Client Engagements, Consultant and Senior Consultant 1992-1996

Mari Heusala

Senior Vice President, HR & Development Syntynyt 1966, KTM Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmän jäsen vuodesta 2011

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: Senior Vice President HR&Dev 2012-, Vice President HR&Dev 2009-2011; Nokia Oyj: Various executive and managerial HR positions 1997-2009; Northrop Grumman International Aircraft Inc: Project Coordinator 1993-1996

Jorma Kemppainen

Senior Vice President, Product Development Syntynyt 1965, DI Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmän jäsen vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus:

Inno-rd Oy: Managing Director and executive level consultant 2009; Suunto Oy: Director R&D 2005–2009; SSH Communications Corporation Oyj: Vice President R&D and Customer Services 2003–2005; F-Secure Oyj: Vice President R&D 2000–2003; Tellabs Oy: Customer Training Manager 1996–2000, various R&D positions 1993–1996; ICL Oy: Various R&D positions 1987–1993

Pekka Lindfors

Senior Vice President, Volume Sales Syntynyt 1966, kauppatieteiden ylioppilas Baswaren palveluksessa vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta 2011

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: Senior Vice President Northeast 2011-, Sales Director 2008-2010, Director Global Marketing 2007-2008,

Marketing Director 2006-2007, Business Unit Manager 2004-2006; Novo Group Oyj: Marketing Director 1998-2004, various positions in sales and financials 1993-1998

Steve Muddiman

Senior Vice President, Global Marketing Syntynyt 1961, Southampton Solent University, viestintä Baswaren palveluksessa vuodesta 2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

VMware Inc.: Director of Field and Corporate Marketing Europe, Middle East & Africa 2006-2008; Ariba Inc.. Vice President Marketing and Strategy Europe, Middle East & Africa 2001–2005; Hewlett-Packard Inc: Various General Management and Marketing Management positions 1989–2000

Riku Roos

Senior Vice President, Automation Services Syntynyt 1960, DI Basware palveluksessa vuodesta 2007, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: SVP, Automation Services 2012-, VP EPP Automation Services 2009-2011, Basware Inc: VP and Country Manager 2007-2009; Meridea Financial Software (Finland, Singapore): EVP 2000-2007; Nokia Corporation: Global Head of Services Hosting 1999-2000;

Cap Gemini Oy: Director 4/1999-12/1999; Deutsche Bank, Head Office (Germany, Frankfurt): Global Relationship Manager for Private Banking 1998-1999, Regional Head of IT Infrastructure 1997-1998; Microsoft AB (Sweden): Various managerial positions 1993-1997

Matti Rusi

Senior Vice President, Support Syntynyt 1963, MBA, datanomi Baswaren palveluksessa vuodesta 2010 ja 1997-2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus:

Profit Software Oy: COO 2008-2009; Valimo Wireless Oy: CEO 2008; Basware Oyj: Senior Vice President Finland 2005-2008, President & Country Manager of Basware, Inc. 2003–2004, Senior Vice President e-Flow Business Unit 2000–2002, Area Manager Benelux Countries 1999–2000, Project Manager 1997–1999

Jukka Virkkunen

Senior Vice President, Enterprise Sales Syntynyt 1960, Yo-merkonomi Baswaren palveluksessa vuodesta 2006, johtoryhmän jäsen vuodesta 2006

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj; Senior Vice President, Enterprise Sales 2012-, Senior Vice President Scandinavia 2010-2011, Senior Vice President Northeast 2006-2010; Capgemini Finland Oy Technology Services: Unit Manager 2004–2006; Ementor Oy: Sales Manager 2002–2003;

Fujitsu Services Oyj: Marketing Manager for the Nordic Countries 2000–2002; iCL Data Oy e-Business: Sales Director 2000–1997, Account Manager 1997–1996

Luottamustehtävät:

Helsingin seudun kauppakamari: valtuuskunnan jäsen, ICT-valiokunnan jäsen 2006–

Sisäpiirihallinto

Baswarella on käytössä sisäpiirisäännöt, jotka soveltavat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Sisäpiirisäännöt kieltävät sisäpiiriläisten, heidän holhottavien ja määräysvallassa olevien yhteisöiden kaupankäynnin yhtiön osakkeilla ja optioilla neljän viikon ajan ennen tulosjulkistusta (ns. suljettu ikkuna).

Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat lain mukaisesti hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastajat ja

tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja sekä tärkeimpien toimialojen vastuuhenkilöt yhtiön johtoryhmästä. Lisäksi yhtiöllä on yrityskohtainen sisäpiirirekisteri, joka sisältää ne yhtiön henkilöt, jotka saavat työssään säännöllisesti sisäpiiritietoa. Henkilöt, jotka osallistuvat yrityskauppoihin tai muihin yhtiön osakkeiden arvonmuodostukseen vaikuttaviin hankkeisiin, kuuluvat yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiriin ja heitä koskee tilapäinen kaupankäyntikielto.

Yhtiön sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa yhtiön lakiasianjohtaja, joka hoitaa tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Yhtiön viestintäpäällikkö hoitaa rekisteriä pysyvästä sisäpiiristä. Basware Oyj:n sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy. Sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot ovat nähtävillä Euroclear Finland Oy:n yleisöpalvelu-pisteessä Helsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C. Yhtiö pitää myös internetsivuillaan luetteloa sisäpiiriläisistä.

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2012 toimitusjohtaja Esa Tihilä omistaa 9 850 Basware Oyj:n osaketta, Matti Copeland 2 771, Mika Harjuaho 8 000, Mari Heusala 250, Jorma Kemppainen 3 021, Steve Muddiman 8 087, Matti Rusi 3 021, Jukka Virkkunen 4 750 osaketta. Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole omistuksia Basware Oyj:ssä.

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2012 Hannu Vaajoensuu omistaa 673 800, Pentti Heikkinen 2 609, Ilkka Sihvo 885 300, Eeva Sipilä 1 593 ja Anssi Vanjoki 5 000 Basware Oyj:n osaketta.

Tiedonantopolitiikka

Basware noudattaa viestinnässään Suomen ja EU:n lainsäädäntöä, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä Finanssivalvonnan ohjeita sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita. Baswarella on käytössään erikseen laadittu tiedonantopolitiikka, jonka Baswaren hallitus on hyväksynyt 20.1.2011.

YHTEYSTIEDOT

PÄÄKONTTORI, SUOMI

Basware Oyj PL 97, 02601 Espoo Linnoitustie 2 B, Cello-rakennus Puh. 09 879 171 Faksi 020 934 101 23 [email protected]

www.basware.com

TAMPERE Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 Tampere Puh. 09 879 171 Faksi 020 934 100 01

PORI Isolinnankatu 22 B, 28100 Pori Puh. 09 879 171

TOIMIPAIKKAMME

ALANKOMAAT www.basware.nl
AUSTRALIA
BELGIA
INTIA
ISO-BRITANNIA www.basware.co.uk
NORJA www.basware.no
RANSKA www.basware.fr
RUOTSI www.basware.se
SAKSA www.basware.de
SINGAPORE
TANSKA
UUSI-SEELANTI
VENÄJÄ
YHDYSVALLAT www.basware.com

TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2012-31.12.2012

TILIKAUDEN YHTEENVETO

Tilikausi 2012

  • Liikevaihto 113 699 tuhatta euroa (107 750 tuhatta euroa) kasvu 5,5 prosenttia
  • Liikevoitto 8 308 tuhatta euroa (12 280 tuhatta euroa) laskua 32,3 prosenttia
  • Liikevoitto 7,3 prosenttia liikevaihdosta (11,4 %)
  • Automatisointipalvelut (SaaS ja verkkolaskutuspalvelut) kasvoi 44,1 prosenttia
  • Jatkuvien tuottojen (Ylläpito ja Automatisointipalvelut) osuus liikevaihdosta 55,8 % (48,9 %)
  • Liiketoiminnan nettorahavirta 6 441 tuhatta euroa (15 207 tuhatta euroa)
  • Osakekohtainen tulos (laimennettu) 0,46 euroa (0,76 euroa) laskua 40,1 prosenttia
  • Osingonjakoehdotus vuodelta 2012: 0,23 euroa osakkeelta (2011: 0,41 euroa)

Raportointi on kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen.

Raportointi

Basware raportoi yhtä liiketoimintasegmenttiä: hankinnasta maksuun (Purchase to Pay, P2P).

Yhtiö raportoi tuotteista ja palveluista saadut tuotot seuraavasti: Lisenssimyynti, Konsultointi, Ylläpito ja Automatisointipalvelut. Lisenssimyynti koostuu hankinnasta maksuun -tuoteperheestä ja vain Suomessa markkinoitavista talousohjaus- ja maksuautomaatiotuotteista. Automatisointipalvelut sisältävät verkkolaskutuksen, paperilaskujen skannauspalvelut, tulostuspalvelut, ostokatalogien välityksen, hankintasanomien välityksen, aktivointipalvelun ja Software as a Service (SaaS) -palvelut.

Yhtiö raportoi myös arvion Automatisointipalveluiden nykyisistä tuotannossa olevista sekä uusista voitetuista sopimuksista seuraavan kahdentoista kuukauden aikana tuloutuvasta osuudesta. Automatisointipalvelusopimukset ovat tyypillisesti usean vuoden pituisia tai toistaiseksi voimassa olevia.

Maantieteellisinä alueina raportoidaan Suomi, Skandinavia, muu Eurooppa ja muut alueet. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijainnin mukaan ja tämän lisäksi esitetään varojen sijainnin mukaan liikevaihto ja liikevoitto. Näiden lisäksi maantieteellisten alueiden pitkäaikaiset varat raportoidaan vuositilinpäätöksessä varojen sijainnin mukaan.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet ja niiden kaavat ovat ennallaan ja ne on esitetty tilinpäätöksessä 2012.

TILIKAUSI

LIIKEVAIHTO

Basware-konsernin liikevaihto kasvoi katsauskauden (tammi-joulukuu) aikana 5,5 prosenttia ja oli 113 699 tuhatta euroa (107 750 tuhatta euroa). Vertailukelpoisin valuutoin liikevaihto kasvoi 3,3 prosenttia.

Tuotteita ja palveluja koskevat tiedot

Tuhatta euroa

10-12/
2012
10-12/
2011
Muutos,
%
1-12/
2012
1-12/
2011
Muutos,
%
Liikevaihto
Lisenssimyynti 5 179 6 806 -23,9 17 437 20 874 -16,5
Ylläpito 10 052 9 378 7,2 39 686 36 247 9,5
Konsultointi 8 560 9 236 -7,3 32 877 34 179 -3,8
Automatisointipalvelut 6 637 4 807 38,1 23 699 16 449 44,1
Konserni yhteensä 30 427 30 227 0,7 113 699 107 750 5,5

Yhtiön lisenssimyynti laski katsauskaudella 16,5 prosenttia ja oli 15,3 prosenttia (19,4 %) liikevaihdosta. Lisenssimyynnin osana Hankinnasta maksuun (P2P) -lisenssimyynti laski 10,2 prosenttia, kun aiempaa suurempi osuus voitetuista kaupoista toteutui SaaS-ratkaisuna. Vuonna 2012 tehtiin 40 (4) uutta SaaS-pohjaista P2P-kauppaa ja 78 (92) uutta P2P-lisenssikauppaa. Automatisointipalveluissa raportoitava SaaS-myynti kasvoi 22,2 prosenttia. Ylläpitotuotot kasvoivat 9,5 prosenttia ja muodostivat 34,9 prosenttia (33,6 %) liikevaihdosta. Konsultointituotot laskivat 3,8 prosenttia ja olivat 28,9 prosenttia (31,7 %) liikevaihdosta. Konsultointituottojen laskuun vaikutti uuden Alusta-tuoteperheen ensimmäisten asennusten sekä ensimmäisten Pohjois-Amerikan uuden palvelukeskuksen SaaS-tuotantoasennusten vaatima ei-laskutettava työ.

Katsauskaudella Automatisointipalvelut kasvoivat 44,1 prosenttia ja olivat 20,8 prosenttia (15,3 %) liikevaihdosta. Automatisointipalvelut-liiketoiminnan välittämä transaktiovolyymi jatkoi hyvää kehitystään ja oli 34,0 miljoonaa (kasvua 63,5 prosenttia). Automatisointipalvelut-liiketoiminnan nykyisistä tuotannossa olevista sekä uusista voitetuista sopimuksista seuraavan kahdentoista kuukauden aikana tuloutuva osuus kasvoi arviolta 27,8 miljoonaan euroon, kasvua edelliseen vuosineljännekseen 10,3 prosenttia.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus Baswaren liikevaihdosta oli tilikaudella 57,3 prosenttia (54,8 %). Kansainvälinen liiketoiminta kasvoi 10,2 prosenttia.

TULOSKEHITYS

Baswaren liikevoitto laski katsauskaudella 32,3 prosenttia ja oli 8 308 tuhatta euroa (12 280 tuhatta euroa). Liikevoiton osuus liikevaihdosta oli 7,3 prosenttia (11,4 %).

Yhtiön kiinteät kulut olivat katsauskaudella 90 081 tuhatta euroa (82 850 tuhatta euroa) ja ne ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 8,7 prosenttia. Kiinteistä kuluista henkilöstökuluja oli 72,8 prosenttia (74,3 %) eli 65 590 tuhatta euroa (61 575 tuhatta euroa). Luottotappiot ja luottotappiovarauksen muutos sisältyvät kiinteisiin kuluihin. Luottotappiovarauksen määrä taseessa on neljännen vuosineljänneksen lopussa 1 055 tuhatta euroa (1 021 tuhatta euroa).

Baswaren tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat katsauskauden aikana yhteensä 17 884 tuhatta euroa (16 489 tuhatta euroa) ja ne vastasivat 15,7 prosenttia (15,3 %) liikevaihdosta. Menot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 8,5 prosenttia. Taseeseen katsauskauden aikana aktivoitujen tuotekehitysmenojen määrä oli 5 330 tuhatta euroa (4 309 tuhatta euroa). Katsauskauden tulokseen sisältyvien tutkimus- ja tuotekehityskulujen määrä oli 12 555 tuhatta euroa (12 180 tuhatta euroa) ja ne vastasivat 11,0 prosenttia (11,3 %) liikevaihdosta.

Yhtiön rahoitustuotot ja -kulut olivat 50 tuhatta euroa (52 tuhatta euroa). Yhtiön tulos ennen veroja oli 8 357 tuhatta euroa (12 332 tuhatta euroa). Tilikauden verot olivat 2 494 tuhatta euroa (2 661 tuhatta euroa). Tilikauden tulos oli 5,2 % (9,0 %) liikevaihdosta eli 5 863 tuhatta euroa (9 671 tuhatta euroa). Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,46 euroa (0,76 euroa) osakkeelta.

Baswaren Saksan tytäryhtiöön kohdistui vuonna 2011 verotarkastus, joka saatettiin loppuun vuoden 2012 aikana. Tämän seurauksena tilikauden veroihin sisältyy 702 tuhatta euroa tytäryhtiöön kirjattuja veroja, joista 462 tuhatta kirjattiin kolmannella vuosineljänneksellä. Yhtiö on hakeutumassa sovitteluprosessiin, jossa Saksan ja Suomen toimivaltaiset viranomaiset sopivat kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta. Prosessin arvioidaan kestävän 3-4 vuotta.

RAHOITUS JA INVESTOINNIT

Basware-konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 129 758 tuhatta euroa (121 966 tuhatta euroa). Yhtiön likvidit varat olivat yhteensä 34 519 tuhatta euroa (42 977 tuhatta euroa), ja se muodostuu kokonaisuudessaan rahavaroista. Joulukuussa 2012 nostettiin 10,0 miljoonan euron suuruinen laina, jolla osaksi rahoitettiin Certipostin verkkolaskutusliiketoiminnan osto 2.1.2013.

Omavaraisuusaste oli 77,6 % prosenttia (81,9 %) ja nettovelat suhteessa omaan pääomaan (gearing) -23,8 prosenttia (-42,3 %). Korollisia velkoja oli 10 524 tuhatta euroa (682 tuhatta euroa), josta lyhytaikaisten velkojen osuus oli 1 906 tuhatta euroa (158 tuhatta euroa). Katsauskauden sijoitetun pääoman tuotto oli 8,2 prosenttia (14,9 %) ja oman pääoman tuotto 5,8 prosenttia (11,6 %).

Liiketoiminnan nettorahavirta oli katsauskaudella 6 441 tuhatta euroa (15 207 tuhatta euroa). Investointien nettorahavirta oli -18 799 tuhatta euroa (-5 631 tuhatta euroa).

Yhtiön bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista tavanomaisista lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat katsauskaudella 1 431 tuhatta euroa (2 014 tuhatta euroa). Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, jotka sisältävät edellisten lisäksi yrityskaupan ja aktivoidut tuotekehitysmenot olivat yhteensä 19 606 tuhatta euroa (6 331 tuhatta euroa).

Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 5 724 tuhatta euroa (4 390 tuhatta euroa). Viitteitä omaisuuserien arvonalentumisista ei ole.

Basware Oyj osti saksalaisen First Businesspost GmbH -verkkolaskuoperaattorin koko osakekannan 17.1.2012. Kauppahinta maksettiin kokonaisuudessaan kaupantekohetkellä käteisellä siten, että 20 prosentin osuus velattomasta kauppahinnasta maksettiin sulkutilille. Sulkutilijärjestely on voimassa tammikuun 2013 loppuun asti. First Businesspostin luvut sisältyvät Baswaren liikevaihtoon ja tulokseen 1.1.2012 alkaen. Kohdistettava kauppahinta on noin 12,5 miljoonaa euroa. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin ja hankittuun teknologiaan liittyvää arvoa noin 2,6 miljoonaa euroa laskennallinen verovelka huomioiden. Asiakassuhteisiin liittyvä arvo poistetaan seitsemässä vuodessa ja teknologiaan liittyvä arvo viidessä vuodessa alkaen vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Liikearvoa kauppahintaan sisältyy noin 9,1 miljoonaa euroa. Kauppahinnan allokoinnissa on lisäksi huomioitu aiempien tilikausien tappioiden hyödyntämiseen liittyvä laskennallinen verosaaminen 0,8 miljoonaa euroa.

Yhtiökokous 16.2.2012 valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 1 290 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2013 saakka. 31.12.2012 mennessä yhtiö oli hankkinut omia osakkeita 49 114 kappaletta. 31.12.2012 yhtiöllä on hallussaan 82 708 kappaletta Basware Oyj:n osaketta, mikä vastaa noin 0,6 % yhtiön kaikista osakkeista.

TUOTEKEHITYS JA UUDET TUOTTEET

Baswaren tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat katsauskauden aikana yhteensä 17 884 tuhatta euroa (16 489 tuhatta euroa) ja ne vastasivat 15,7 prosenttia (15,3 %) liikevaihdosta. Menot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 8,5 prosenttia. Taseeseen katsauskauden aikana aktivoitujen tuotekehitysmenojen määrä oli 5 330 tuhatta euroa (4 309 tuhatta euroa). Katsauskauden tulokseen sisältyvien tutkimus- ja tuotekehityskulujen määrä oli 12 555 tuhatta euroa (12 180 tuhatta euroa) ja ne vastasivat 11,0 prosenttia (11,3 %) liikevaihdosta.

Aktivoitujen tuotekehitysmenojen määrään vaikuttaa uuden sukupolven Alusta -ohjelmistojen kehittäminen.

Yhtiö toi markkinoille Alusta-teknologian vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Alusta-teknologia kokoaa yhteen Baswaren talousprosessiosaamisen sekä käytön mukaan veloitettavat pilvipalvelut, jotka takaavat sujuvan sähköisen asioinnin avoimen verkon kautta kaikenkokoisille organisaatioille. Yhtiön uuden sukupolven tuotekokonaisuutta pyritään tarjoamaan voimakkaasti myös palveluna. Alusta-teknologia tukee Baswaren strategista muutosta ja tulee parantamaan yhtiön kilpailukykyä.

Tuotekehityksessä työskenteli vuoden 2012 lopussa 351 henkilöä (311 henkilöä), josta 162 henkilöä Intiassa.

HENKILÖSTÖ

Baswaren henkilöstömäärä oli tilikaudella keskimäärin 1 330 (1 058) ja katsauskauden lopussa 1 423 (1 182). Henkilöstön määrä kasvoi 241 henkilöllä ja oli 20,4 prosenttia korkeampi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Henkilömäärän kasvu johtui pääosin Intian yksikön henkilöstön määrän kasvusta sekä saksalaisen verkkolaskuoperaattorin oston tuomasta henkilömäärästä.

10-12/
2012
10-12/
2011
Muutos
,
%
1-12/
2012
1-12/
2011
Muutos
,
%
Henkilöstö
(työsuhteessa keskimäärin)
Suomi 507 467 8,6 486 454 7,0
Skandinavia 133 120 11,1 129 119 8,6
Muu Eurooppa 196 136 44,5 179 137 30,3
Intia 507 359 41,2 467 284 64,4
Muut alueet 71 67 5,0 69 64 7,4
Konserni yhteensä 1 414 1 149 23,1 1 330 1 058 25,6

Henkilöstön jakautuminen maantieteellisesti

Ulkomaan yksiköissä työskentelevien osuus henkilöstöstä on noussut verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tilikauden lopussa 64,4 prosenttia (61,2 %) Baswaren henkilöstöstä työskenteli Suomen ulkopuolella ja 35,6 prosenttia (38,8 %) Suomessa. Myynnissä ja markkinoinnissa työskentelee 11,3 prosenttia, konsultoinnissa ja palveluissa 57,8 prosenttia, tuotekehityksessä 24,7 prosenttia ja hallinnossa 6,2 prosenttia henkilöstöstä.

Henkilöstön keski-ikä on 34,0 (34,2) vuotta. Henkilöstöstä 24,3 prosenttia on suorittanut ylemmän ja 29,6 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon. Naisia on 22,8 prosenttia ja miehiä 77,2 prosenttia henkilöstöstä. Henkilöstön kannustamiseksi yhtiöllä on voimassa koko henkilöstön kattava bonusohjelma.

Ylimmän johdon lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Ylimmän johdon pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Johtoryhmän jäsenten tulospalkkio on korkeintaan 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Toimitusjohtajan työsopimuksessa palkkioprosenttia ei ole rajattu. Tulospalkkio määräytyy yhtiön strategian mukaista kasvua ja kannattavuutta tukevien tavoitteiden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus seuraa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa palkitsemisjärjestelmän suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista sekä hyväksyy maksettavan palkkion.

Vuosina 2009-2011 oli voimassa osakepohjainen palkitsemisjärjestelmä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio ansaintajaksoilta 2009-2011 perustui Basware-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio ansaintajaksolta 2009 maksettiin joulukuussa 2011 ja palkkio ansaintajaksolta 2010 maksettiin joulukuussa 2012. Palkkio ansaintajaksolta 2011 tullaan maksamaan joulukuussa 2013. Palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio maksetaan kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä, mistä syystä palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity muita rajoituksia.

Basware Oyj:n hallitus päätti 17.2.2012 uudesta Basware-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Hallitus suosittelee, että Baswaren johtoryhmä omistaa yhtiön osakkeita vuotuisen bruttoperuspalkkansa arvoa vastaavan määrän.

Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Järjestelmä koostuu vuotuisista ansaintajaksoista 2012, 2013 ja 2014 sekä kiinteästä ansaintajaksosta 2012-2014. Lisäosakkeita maksutta osakeomistusta vasten ansaintajaksolta 2012-2014 voivat saada Baswaren johtoryhmän jäsenet.

Hallitus päättää kullekin vuotuiselle ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet erikseen kunkin ansaintajakson alussa. Palkkion maksun edellytyksiin sisältyy työ- tai toimisuhteeseen liittyviä ehtoja.

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Maantieteellisinä alueina raportoidaan Suomi, Skandinavia, muu Eurooppa ja muut alueet.

Palveluna toimitettavien ohjelmistoratkaisujen määrä kasvaa tasaisesti yhä useamman kaupan toteutuessa SaaS-palveluna ja lisenssimyynnin kysynnän siirtyessä palveluratkaisuihin. Vuoden alusta on solmittu uusia, monivuotisia SaaS- ja verkkolaskutuspalvelusopimuksia kaikilla toiminta-alueilla. Automatisointipalveluiden vahva kasvu jatkui myös neljännellä vuosineljänneksellä. Palveluiden kasvu saavutettiin suurelta osin kansainvälisiltä markkinoilta.

TILIKAUDEN MUUT TAPAHTUMAT

Baswaren hallitus ja yhtiön johto päivittivät yhtiön strategiaa ja tavoitteita seuraavalle 3-vuotiskaudelle syyskuussa 2012. Päivitetyssä strategiassa vuosille 2013–2015 painotetaan maailmanlaajuisen kasvun vahvistamista sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta, mikä mahdollistaa liikevoittomarginaalin positiivisen kehityksen. Päivitetyssä strategiassa keskeisiä tavoitteita ovat välitettyjen transaktioiden määrän voimakas kasvattaminen, markkinaasemamme vahvistaminen valituilla avainmarkkinoilla, palvelujemme ja tuotteidemme tarkempi segmentointi kaikenkokoisille yrityksille, eritoten huomioiden pienet ja keskisuuret yritykset, sekä asiakasuskollisuuden kehittäminen ja yhtiön kannattavuuden parantaminen.

Vuoden aikana Basware on siirtynyt lisenssimyyntipainotteisesta toiminnasta yhä enemmän palveluliiketoimintaan. Vuoden aikana tiedotettiin kahdesta kumppanuussopimuksesta ja 28 merkittävästä asiakassopimuksesta, joista 24 sisälsi palveluja. Vuoden 2012 alussa markkinoille tuotu Alusta, joustava ja pilvipohjainen, avoimiin standardeihin perustuva hankinnasta maksuun -teknologia, oli tärkeä virstanpylväs Baswaren strategisessa muutoksessa ja palvelukeskeiseen liiketoimintaan siirtymisessä.

Alkuvuonna 2012 Basware osti johtavan saksalaisen First Businesspost GmbH -verkkolaskuoperaattorin ja loppuvuodesta yhtiö tiedotti belgialaisen bpost-konserniin kuuluneen Certipostin verkko- ja verkkolaskuliiketoiminnan ostamisesta. Certipostin liiketoimintakauppa vahvistettiin 2.1.2013. Yrityskauppojen jälkeen Basware on verkkolaskutuksen markkinajohtaja paitsi Pohjoismaissa myös Saksassa ja Benelux-alueella.

Basware tarkensi tulosohjaustaan osavuosikatsauksissaan vuoden aikana. Basware arvioi tammi-maaliskuun 2012 osavuosikatsauksessa liikevaihdon kasvavan edelliseen vuoteen verrattuna ja liikevoiton (EBIT) olevan 8-18 miljoonaa euroa. Liikevoiton ohjausta tarkennettiin tammi-kesäkuun 2012 katsauksessa 8-13 miljoonaa euroon ja tammi-syyskuun 2012 katsauksessa 8-11 miljoonaan euroon. Tulosohjauksen tarkentuminen johtui ensisijaisesti uuden sukupolven Alusta-tuoteperheen myynnin ennakoitua vaisummasta vaikutuksesta lisenssimyyntiin sekä konsultointipalvelujen ennakoitua heikommasta kehityksestä.

Baswaren hallitus päätti helmikuussa 2012 uudesta Basware-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Yhtiöllä on voimassa koko henkilöstön kattava bonusohjelma.

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Basware Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden lopussa 3 528 368,70 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 12 931 229 kappaletta.

Yhtiökokous 16.2.2012 valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 1 290 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2013 saakka. 31.12.2012 mennessä yhtiö oli hankkinut omia osakkeita 49 114 kappaletta. 31.12.2012 yhtiöllä on hallussaan 82 708 kappaletta Basware Oyj:n osaketta, mikä vastaa noin 0,6 % yhtiön kaikista osakkeista.

Omia osakkeita hankittiin 963 038,78 eurolla vuonna 2012.

Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n julkisessa kaupankäynnissä noudattaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Oy:n sääntöjä ja ohjeita omien osakkeiden hankkimisesta.

Osakekurssi ja -vaihto

Katsauskaudella yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 24,00 euroa (28,10 euroa), alin 16,70 euroa (14,95 euroa) ja päätöskurssi 20,25 euroa (16,45 euroa). Katsauskauden keskikurssi oli 20,84 euroa (21,58 euroa).

Osakkeita vaihdettiin katsauskauden aikana 1 514 703 kappaletta (5 079 523 kpl), mikä vastaa 11,8 prosenttia (40,1 %) keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo katsauskauden päätöskurssilla 31.12.2012 oli 260 182 550 euroa (211 737 063 euroa).

Osakkeenomistajat

Yhtiöllä oli joulukuun 31. päivänä 14 443 (15 017) osakkeenomistajaa hallintarekisterit (12 kpl) mukaan lukien. Hallintarekisteröidyn omistuksen osuus oli 11,2 prosenttia (12,4 %) kokonaisosakemäärästä.

Yhtiöllä on hallussaan 82 708 kappaletta Basware Oyj:n osaketta, mikä vastaa noin 0,6 % yhtiön kaikista osakkeista.

Katsauskauden aikana Basware teki yhden liputusilmoituksen, kun OP-Rahastoyhtiö Oy:n ja sen hallinnoimien sijoitusrahastojen omistusosuus nousi 24.8.2012 yli 5 prosenttiin Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä.

Osakkeenomistuksen jakautuminen esitetään tilinpäätöksessä 2012.

Johdon ja hallituksen osakkeenomistus

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2012 toimitusjohtaja Esa Tihilä omistaa 9 850 Basware Oyj:n osaketta, Matti Copeland 2 771, Mika Harjuaho 8 000, Mari Heusala 250, Jorma Kemppainen 3 021, Steve Muddiman 8 087, Matti Rusi 3 021 ja Jukka Virkkunen 4 750 osaketta. Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole omistuksia Basware Oyj:ssä.

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2012 Hannu Vaajoensuu omistaa 673 800, Pentti Heikkinen 2 609, Ilkka Sihvo 885 300, Eeva Sipilä 1 593 ja Anssi Vanjoki 5 000 Basware Oyj:n osaketta.

YHTIÖN HALLINNOINTI

Yhtiökokouksessa 16.2.2012 yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi. Yhtiökokous päätti hyväksyä esityksen, jonka mukaan yhtiön hallituksen jäseniksi valittiin Pentti Heikkinen, Eeva Sipilä, Ilkka Sihvo, Hannu Vaajoensuu ja Anssi Vanjoki. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajaksi Hannu Vaajoensuun ja varapuheenjohtajaksi Ilkka Sihvon.

Yhtiökokous hyväksyi ehdotuksen, jonka mukaan yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka, ja varatilintarkastajaksi KHT Terhi Mäkinen.

Valtuutukset

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 1 290 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi tai osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai yhtiöllä pidettäviksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2013 saakka.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisien oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Hallitus päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2013 saakka.

Yhtiö antoi selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2012 (Corporate Governance Statement), joka on laadittu hallinnointikoodin suositus 54:n ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettiin yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.

Baswaren hallinnointiperiaatteet on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön sijoittajasivuilta.

Baswaren johtoryhmään 1.4.2012 alkaen kuuluvat Esa Tihilä, CEO; Matti Copeland, Senior Vice President, Strategy; Mika Harjuaho, CFO; Henrik Hasselbalch, Senior Vice President, Professional Services; Mari Heusala, Senior Vice President, HR&Dev; Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products; Pekka Lindfors, Senior Vice President, Volume Sales; Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing; Riku Roos; Senior Vice President, Automation Services; Matti Rusi, Senior Vice President, Support ja Jukka Virkkunen, Senior Vice President, Enterprise Sales.

YHTIÖN LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Baswaren riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan kuuteen ryhmään: liiketoiminta-, tuote-, henkilöstö-, lainopilliset, taloudelliset ja tietoturvariskit. Basware ottaa riskejä, jotka luontaisesti kuuluvat strategiaan ja tavoitteisiin. Näitä riskejä hallitaan ja pienennetään eri tavoin. Lähiajan riskeihin kuuluvat kuluvan raportointivuoden riskit.

Maailman taloustilanne ja markkinat ovat epävakaat, mikä voi aiheuttaa lisenssimyynnin ja palveluiden kysynnän heikkenemistä. Lisäksi lisenssimyynnin konversiolla SaaS-ratkaisuun on heikentävä vaikutus liikevaihdon kasvuun lyhyellä aikavälillä. Lisenssimyynnin kysynnän siirtyminen kohti palveluna toimitettavaa SaaS-ratkaisua tukee jatkossa Automatisointipalvelut-liiketoiminnan pitkän aikavälin kasvutavoitetta.

Kilpailukyky uusasiakashankinnassa on yhtiön tavoitteleman kasvun kannalta oleellista.

Uuden sukupolven Alusta -ohjelmistoilla pyritään varmistamaan Baswaren tuotejohtajuus hankinnasta maksuun ohjelmistoissa ja palveluissa sekä kasvattamaan uusasiakasmäärää.

Nykyisten ohjelmistoasiakkuuksien kerryttämän vuotuisen ylläpito- ja palveluliikevaihdon turvaaminen on yhtiön kannattavan kasvun perusta. Tästä syystä pyritään varmistamaan nykyasiakkaiden hallittu siirtyminen uuden sukupolven ohjelmistojen ja palvelujen käyttäjiksi seuraavien tilikausien aikana.

Automatisointipalveluiden pitkän aikavälin tavoitteena on yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. SaaS- ja verkkolaskutoiminta ovat skaalautuvia liiketoimintamalleja ja tarjoavat korkean liiketoimintapotentiaalin. Tavoitellun kasvun saavuttaminen edellyttää jatkuvaa asiakasmäärien ja transaktiovolyymien voimakasta kasvua sekä kasvavan palveluliiketoiminnan tuotannon laadun ja toiminnan jatkuvuuden varmistamista. Olennaiset tuotantoympäristön riskit palveluliiketoiminnan taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta liittyvät muun muassa palvelutasosopimusrikkomuksiin sekä toimintakatkosten aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin.

Basware on strategiansa mukaisesti täydentänyt orgaanista kasvuaan yritysostoilla. Yritysostojen onnistumisen varmistaminen on olennaista yhtiön kannattavan kasvun kannalta. Yritysostohankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa, haltuunottovaiheessa sekä integroitaessa ostettuja toimintoja yhtiön muuhun toimintaan.

Kustannusten kasvun hallinta offshoring-toimipisteiden tarjoamien kustannusetujen avulla on olennainen osa yhtiön kannattavuuden jatkuvaa parantamista.

Myyntisaamisiin liittyvä luottoriski on osa operatiivista liikkeenhoidon riskiä. Yhtiö on tehostanut myyntisaamisten hallintaa ja perintäprosessia vuoden 2012 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Liiketoimintajohto seuraa säännöllisesti myyntisaamisten kertymistä kassaan osana asiakkuuksien hallintaa.

Liikearvot on testattu vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Tehtyjen omaisuuserien arvonalentumistestauslaskelmien mukaan liikearvoissa ei ole tapahtunut arvonalentumista eikä viitteitä arvonalentumisesta ole.

Muilta osin Baswaren lähiajan riskeissä ja epävarmuustekijöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

YRITYSKAUPAT JA MUUTOKSET KONSERNIN RAKENTEESSA

Yhtiöllä on sivuliikkeet Intiassa, Singaporessa ja Venäjällä.

Basware Oyj osti saksalaisen First Businesspost GmbH -verkkolaskuoperaattorin koko osakekannan 17.1.2012. Kohdistettava kauppahinta on noin 12,5 miljoonaa euroa. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin ja hankittuun teknologiaan liittyvää arvoa noin 2,6 miljoonaa euroa laskennallinen verovelka huomioiden. Asiakassuhteisiin liittyvä arvo poistetaan seitsemässä vuodessa ja teknologiaan liittyvä arvo viidessä vuodessa alkaen vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Liikearvoa kauppahintaan sisältyy noin 9,1 miljoonaa euroa. Kauppahinnan allokoinnissa on lisäksi huomioitu aiempien tilikausien tappioiden hyödyntämiseen liittyvä laskennallinen verosaaminen 0,8 miljoonaa euroa.

Saksassa First Businesspost GmbH sulautui Basware GmbH-yhtiöön 19.6.2012. Sulautuminen ei aiheuttanut muutoksia Basware GmbH:n organisaatiorakenteeseen.

Basware Oyj perusti Basware India Private Limited -tytäryhtiön Intiaan 10.7.2012.

Basware Oyj perusti Basware Belgium N.V.-tytäryhtiön Belgiaan 12.11.2012.

YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU

Baswaren yhteiskuntavastuullisuutta ohjaavat korkea liiketoimintaetiikka, yrityksen arvot sekä ympäröivä lainsäädäntö. Yritys on sitoutunut taloudelliseen vastuuseen sekä yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuuteen kaikessa toiminnassaan.

Baswaren ohjelmistot vähentävät paperinkulutusta tuhansissa toimistoissa ympäri maailman ja ohjaavat asiakasyrityksiä kohti paperitonta toimistoa, mikä säästää ympäristöä ja rahaa. Tärkeä osa Baswaren vastuullisuutta on yrityksen kannattavuus ja taloudellinen vakaus. Vakaus ja luotettavuus tuovat lisäarvoa yrityksen kaikille sidosryhmille.

Basware on tehnyt yhteistyötä vapaaehtoisjärjestö Planin kanssa jo vuodesta 2002 sekä tukee Itämeren suojelua WWF:n kautta.

Ympäristöjohtamisjärjestelmän auditointi

Bureau Veritas Certification on auditoinut Basware Oyj:n Espoon, Porin ja Tampereen toimipisteet ja myöntänyt toimipisteille ISO 14001:2004 -sertifikaatin 20.-21.6.2012.

STRATEGIA

Baswaren hallitus ja yhtiön johto päivittivät yhtiön strategiaa ja tavoitteita seuraavalle 3-vuotiskaudelle. Päivitetystä strategiasta tiedotettiin 4.9.2012. Päivitetyssä strategiassa vuosille 2013–2015 painotetaan maailmanlaajuisen kasvun vahvistamista sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta, mikä mahdollistaa liikevoittomarginaalin positiivisen kehityksen.

Basware pyrkii vuoden 2015 loppuun mennessä olemaan maailman suurin verkkolaskujen ja muiden sähköisten sanomien verkosto ostajille ja toimittajille. Baswaren tavoitteena on saavuttaa 150 miljoonaa välitettyä transaktiota vuonna 2015, kun vuonna 2011 niiden määrä oli 21 miljoonaa.

Baswaren pitkän aikavälin kasvutavoitteet liikevaihdon ja -voiton osalta säilyvät ennallaan. Liikevaihdon tavoitteena on 15–30 prosentin vuotuinen kasvu, mitä tukee automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. Yhtiön pitkän aikavälin liikevoittomarginaalin tavoite on 15–20 prosenttia liikevaihdosta, parantuen strategiakauden loppua kohden. Jatkuvien tuottojen osuutta pyritään kasvattamaan 70 prosenttiin liikevaihdosta. Suurin osa kasvusta tulee SaaS- ja verkkolaskutuksen skaalautuvista palveluista, jotka parantavat kannattavuutta.

Basware on hankinnasta maksuun (P2P) -ratkaisujen maailmanlaajuinen markkinajohtaja, jonka laskuautomaatio- ja ostolaskuohjelmistoilla on lähes 2 000 ohjelmisto- ja SaaS-asiakasta. Lisäksi Baswarella on noin 800 000 aktiivista asiakasyritystä, jotka käyttävät Baswaren laskujen ja hankintasanomien toimittaja- ja asiakasverkostoa. Baswaren avainmarkkinoiden – hankinnasta maksuun -ohjelmistojen ja verkkolaskutuksen – odotetaan kasvavan merkittävästi muutaman seuraavan vuoden aikana erityisesti niillä maantieteellisillä alueilla, joilla Baswarella on jo vahva asema.

Baswaren liiketoiminta perustuu hankintaprosessien ja osto- ja myyntilaskujen käsittelyn automatisointiin sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä. Baswaren kaikki tuotteet ja palvelut ovat saatavilla maailmanlaajuisesti pilvipalveluna. Palveluiden tuotanto on keskitetty muutamaan keskukseen, jotka täyttävät yksityisen ja julkisen sektorin tiukimmatkin palvelutasovaatimukset.

Basware on P2P-ratkaisujen maailmanlaajuinen johtaja ja yhtiön tuote- ja palvelustrategia perustuu tämän alueen kategoriajohtajuuteen. Alkuvuonna 2012 markkinoille tuotu Alusta on joustava ja pilvipohjainen, avoimiin standardeihin perustuva hankinnasta maksuun -teknologia-alusta. Alusta on kehitetty yhdistämään Baswaren talousprosessiosaaminen ja pilvipalvelut, jotka takaavat sujuvan sähköisen asioinnin avoimen verkon kautta kaikenkokoisille organisaatioille. Alustaa tarjotaan ensisijaisesti SaaS -palveluna ja siten se tukee Baswaren strategista muutosta palveluyritykseksi. Yhtiö panostaa myös nykyisten asiakkaidensa siirtymiseen Alustan käyttäjiksi. Pilvipalvelujen kasvuun vaikuttavat tulevaisuudessa uudet tulovirrat lisäarvopalveluista, kuten toimitusketjun rahoitus ja dynaamiset maksuehdot.

Basware uudistaa myynti- ja markkinointimalliaan vahvemman kasvun saavuttamiseksi segmentoimalla tarkemmin kaikenkokoiset ostaja- ja toimittaja-asiakkaat. Segmentoinnin kohderyhmänä ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Basware tavoittelee suoramyynnin lisäksi kasvua verkkokaupan sekä uudistetun kanavastrategian avulla. Yhtiö etsii uusia kanavakumppaneita, jotka tarjoavat talousprosessien ulkoistamista globaaleille organisaatioille. Pienille ja keskisuurille yrityksille yhtiö hakee kumppaneiksi muun muassa toimialakohtaisia palveluyhtiöitä ja tilitoimistoja. Kumppanit voivat toimia joko virtuaalioperaattoreina tai myyntiedustajina. Näiden lisäksi yhtiö aikoo tukea orgaanista kasvua yritysostoilla.

Baswaren tuotteet ja palvelut ovat saatavilla maailmanlaajuisesti. Yhtiö vahvistaa palvelutarjontaa ja toimituksia toimittaja-asiakkaille samalla kun se panostaa myyntiin valituilla avainmarkkinoilla saavuttaakseen suuremman markkinaosuuden P2P-ohjelmistoissa ja palveluliiketoiminnassa. Näillä markkinoilla on huomattava kasvumahdollisuus yhtiön markkinaosuuden ja verkkolaskujen osalta sekä orgaanisesti että mahdollisten yritysostojen muodossa.

Baswaren tavoitteena on strategiakauden aikana merkittävästi kasvattaa tuotteidensa ja palveluidensa uusien asiakkaiden määrää. Basware tukee uusasiakashankintaa keskittämällä ja automatisoimalla markkinointiprosesseja.

Strategian toteuttaminen parantaa yhtiön kannattavuutta monilla eri tavoilla strategiakauden aikana. Kasvun edellyttämät investoinnit vaikuttavat tuloksentekokykyyn lyhyellä aikavälillä.

  • SaaS- ja verkkolaskutusliiketoiminnan etuna on skaalautuvuus yhteiset tekniset alustat mahdollistavat asiakasmäärän kasvattamisen ilman investointeja infrastruktuuriin samassa suhteessa liikevaihdon kasvun kanssa.
  • Kumppanikanava ja verkkokauppa parantavat kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Baswaren verkkoasiointiin ja -kaupankäyntiin investoidaan voimakkaasti strategiakauden aikana.
  • Standardoidut tuotteet ja palvelut mahdollistavat resurssien optimaalisen käytön ja skaalautuvat prosessit koko yhtiössä.
  • Basware lisää edullisemman kustannustason resurssien käyttöä entisestään maailmanlaajuisesti kasvavan liiketoiminnan tarpeiden mukaan. Nykyisen tuotekehitystyön ja automatisointipalvelujen tuotannon lisäksi offshoring-toimintaa jatketaan asiakastuessa, projektien toimituksessa ja sisäisissä tukitoiminnoissa.

JOHTO JA TILINTARKASTAJAT

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 17.10.2011 alkaen Esa Tihilä. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 16.2.2012 yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin viisi. Hallituksen jäseniksi valittiin Hannu Vaajoensuu, Pentti Heikkinen, Ilkka Sihvo, Eeva Sipilä ja Anssi Vanjoki. Järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Hannu Vaajoensuun ja varapuheenjohtajaksi Ilkka Sihvon.

Yhtiön tilintarkastajana toimi vuonna 2012 KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka. Varatilintarkastajana toimi KHT Terhi Mäkinen.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Certipostin verkko- ja verkkolaskutusliiketoimintojen osto vahvistettiin

Yhtiö tiedotti 2.1.2013 Certipostin verkko- ja verkkolaskutusliiketoiminnan oston vahvistumisesta. Liiketoimintakaupan myötä Basware hankkii Certipostin, Benelux-alueen johtavan verkkolaskuoperaattorin, verkko- ja verkkolaskutusliiketoiminnan. Alustava kauppahinta oli noin 18,2 miljoonaa euroa, joka maksettiin käteisellä kaupan vahvistumisen yhteydessä.

Lopullinen kauppahinta perustuu vuoden 2012 tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Hankitun liiketoiminnan vuoden 2012 liikevaihdon arvioidaan olevan noin 8,4 miljoonaa euroa ja liikevoiton arvioidaan olevan noin 0,8 miljoonaa euroa negatiivinen.

Ostetun liiketoiminnan luvut yhdistetään Baswaren liikevaihtoon ja tulokseen 1.1.2013 alkaen. Tehostamishyötyjä tavoitellaan liiketoimintojen ja teknologioiden yhdistämisellä sekä yhteisellä infrastruktuurilla ja tukitoiminnoilla. Vuotuisen kustannussäästöpotentiaalin arvioidaan olevan suuruudeltaan noin 3,0 miljoonaa euroa, kun kaikki ennakoidut tehostamistoimenpiteet on saatettu loppuun. Kertaluonteisten liiketoiminnan uudelleenjärjestely- ja yrityskauppaan liittyvien kustannusten arvioidaan olevan suuruudeltaan noin 3,0 miljoonaa euroa. Ostetun liiketoiminnan liikevoiton ennakoidaan olevan lievästi positiivinen vuonna 2013.

Kohdistettava kauppahinta on noin 18,2 miljoonaa euroa. Hankitun liiketoiminnan nettovarallisuus on noin 1,4 miljoonaa euroa, mukaan lukien kauppaan sisältyvät 2,2 miljoonan euron rahavarat. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin ja hankittuun teknologiaan liittyvää arvoa noin 4,5 miljoonaa euroa laskennallinen verovelka huomioiden. Asiakassuhteisiin liittyvä arvo poistetaan seitsemässä vuodessa ja teknologiaan liittyvä arvo viidessä vuodessa alkaen vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Liikearvoa kauppahintaan sisältyy noin 12,3 miljoonaa euroa. Laskelma hankintamenon allokoinnista on alustava.

Basware saavuttaa yrityskaupalla merkittävän markkina-aseman Benelux-maissa. Certipostin laaja asiantuntemus sähköisestä tietojen välityksestä (EDI) oli myös keskeisessä osassa sopimuksen syntymiselle.

Yhtiö tiedotti 5.10.2012 sopimuksesta ostaa bpost-konserniin kuuluvan Certipostin verkko- ja verkkolaskuliiketoiminta. Certipostin verkko- ja verkkolaskutusliiketoiminnan hankinta on Baswaren toinen, tiedotettu yritysosto vuonna 2012. Alkuvuonna 2012 Baswaresta tuli Saksan johtava verkkolaskuoperaattori First Businesspost GmbH:n hankinnan myötä.

Muutoksia Baswaren johtoryhmässä

Yhtiö tiedotti 3.1.2013 muutoksesta konsernin johtoryhmässä: Basware-konsernin tuotejohtajaksi nimikkeellä Senior Vice President, Product Management sekä johtoryhmän uudeksi jäseneksi nimitettiin 7.1.2013 alkaen diplomiinsinööri Ilari Nurmi.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Itsenäisten tutkimuslaitosten antamien viimeisimpien markkina-arvioiden mukaan ohjelmistopuolen markkinoiden on arvioitu vuonna 2013 kasvavan globaalisti 6,4 prosenttia (2012: 6,2). IT-palveluiden kokonaismarkkinoiden on ennustettu kasvavan globaalisti 5,2 prosenttia (2012: 4,7).

Yhtiön muutosprosessin ennakoidaan saavuttavan kuluvan vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla pisteen, jossa panostukset alkavat maksaa itseään takaisin kasvavan liikevaihdon ja parantuvan kannattavuuden muodossa. Tuotekehitysmenojen osuuden liikevaihdosta ennakoidaan laskevan vuonna 2013 vuoden 2012 tasoon verrattuna. Tuotekehitysmenojen painopiste siirtyy Alusta-tuotekehityksestä Automatisointipalvelujen tuotekehitykseen.

Jatkuvien palveluiden tarpeen ennakoidaan säilyvän hyvänä asiakaskunnassamme suhdanteista ja haasteellisesta taloustilanteesta riippumatta. Kannattavuuden ennakoitu kehittyminen perustuu eritoten toistettavan myynti- ja toimitusmallin käyttöönottoon sekä maailmanlaajuisen tehokkaan palvelutuotantoverkoston käynnistämiseen täydellä teholla. Kasvava ja kehittyvä verkkolaskumarkkina tarjoaa hyviä kasvumahdollisuuksia Baswarelle, joka on jo alan johtava, itsenäinen toimija maailmanlaajuisesti.

Maailman taloustilanne ja markkinat ovat epävakaat, mikä voi aiheuttaa lisenssimyynnin ja palveluiden kysynnän heikkenemistä. Lisenssimyynnin konversiolla SaaS-ratkaisuun on heikentävä vaikutus liikevaihdon kasvuun lyhyellä aikavälillä. Lisenssimyynnin kysynnän siirtyminen kohti palveluna toimitettavaa SaaS-ratkaisua tukee Automatisointipalvelut-liiketoiminnan kasvutavoitetta.

Basware arvioi vuoden 2013 liikevaihdon kasvavan yli 15 % ja liikevoiton (EBIT) kasvavan edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevoittoon sisältyy arviolta noin 2,3 miljoonaa euroa kertaluontoisia, tammikuussa toteutuneeseen yrityskauppaan liittyviä liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluja.

Vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoiton ennakoidaan olevan kertaluontoisista eristä johtuen negatiivinen.

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Basware on kasvuyhtiö, joka tähtää osakkeenomistajien saamaan arvonnousuun ja maltilliseen osingonmaksuun. Osingonjakoehdotusta tehdessään hallitus huomioi yhtiön rahoitustilanteen, kannattavuuden ja lähiajan näkymät.

Tilikauden 2012 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 93 857 156,92 euroa.

Basware Oyj:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2012 maksettaisiin osinkoa 0,23 euroa osakkeelta (2011: 0,41 euroa).

Espoossa 23. tammikuuta 2013

BASWARE OYJ Hallitus

Hannu Vaajoensuu, puheenjohtaja Ilkka Sihvo, varapuheenjohtaja Pentti Heikkinen Eeva Sipilä Anssi Vanjoki

Esa Tihilä, toimitusjohtaja

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (IFRS) 1.1.-31.12.2012

Liitetiedot 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 Muutos, %
LIIKEVAIHTO 2 113 699 107 750 5,5
Liiketoiminnan muut tuotot 4 228 172 32,7
Materiaalit ja palvelut 5 -9 045 -7 788 16,2
Työsuhde-etuuksista
aiheutuneet kulut
6 -65 590 -61 575 6,5
Poistot -6 493 -5 004 29,8
Liiketoiminnan muut kulut 7 -24 491 -21 275 15,1
Liikevoitto 8 308 12 280 -32,3
Rahoitustuotot 8 372 510 -27,0
Rahoituskulut 8 -323 -458 -29,5
Voitto ennen veroja 8 357 12 332 -32,2
Tuloverot 9 -2 494 -2 661 -6,3
TILIKAUDEN VOITTO 5 863 9 671 -39,4
Muut laajan tuloksen erät
Ulkomaiseen yksikköön
liittyvät muuntoerot
886 368 141,2
Muihin laajan tuloksen
eriin liittyvät verot
9 111 54 103,7
Tilikauden muut laajan tuloksen
erät verojen jälkeen
996 422 136,3
TILIKAUDEN LAAJA
TULOS YHTEENSÄ
6 860 10 093 -32,0
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 5 863 9 671 -39,4
5 863 9 671 -39,4
Tilikauden laajan tuloksen
jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 6 860 10 093 -32,0
6 860 10 093 -32,0
Tulos /osake, (laimentamaton)
euroa
10 0,46 0,76 -40,1
Tulos /osake, (laimennettu)
euroa
10 0,46 0,76 -40,1

KONSERNITASE (IFRS) 31.12.2012

Liitetiedot 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, %
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 11 23 169 19 208 20,6
Liikearvo 11 41 896 32 210 30,1
Aineelliset hyödykkeet 12 1 440 1 244 15,8
Myytävissä olevat rahoitusvarat 13 38 38 0,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset 14 1 068 0 0,0
Laskennalliset verosaamiset 18 2 543 2 680 -5,1
Pitkäaikaiset varat 70 154 55 379 26,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 15 18 143 -87,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset 16 24 202 23 091 4,8
Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuvat verosaamiset
16 865 374 131,1
Rahavarat 17 34 519 42 977 -19,7
Lyhytaikaiset varat 59 604 66 586 -10,5
VARAT 129 758 121 966 6,4
Liitetiedot 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, %
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma 21 3 528 3 528 0,0
Ylikurssirahasto 21 1 187 1 187 0,0
Omat osakkeet 21 -1 215 -429 -183,4
Käyvän arvon rahasto
ja muut rahastot
21 62 339 62 516 -0,3
Muuntoerot -708 -1 266 44,1
Kertyneet voittovarat 35 594 34 340 3,6
Emoyhtiön osakkeenomistajien
oman pääoman osuus
100 725 99 877 0,8
Oma pääoma 100 725 99 877 0,8
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 18 1 493 2 079 -28,2
Rahoitusvelat 22, 23 8 618 524 1 545,0
Muut velat 22 245 486 -49,5
Pitkäaikaiset velat 10 356 3 090 235,2
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat 22, 23 1 906 158 1 102,9
Ostovelat ja muut velat 22 15 992 16 765 -4,6
Tilikauden verotettavaan
tuloon perustuvat verovelat
22 779 873 -10,7
Varaukset 24 0 1 203 -100,0
Lyhytaikaiset velat 18 677 19 000 -1,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT 129 758 121 966 6,4

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (IFRS) 1.1.-31.12.2012

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto 5 863 9 671
Oikaisut tilikauden tulokseen
Poistot ja arvonalentumiset 6 493 5 004
Rahoitustuotot ja -kulut -16 123
Realisoitumattomat voitot ja tappiot -34 -175
Tuloverot 2 494 2 661
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 220 0
Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä 9 158 7 613
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden muutos 128 -87
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos -1 437 1 067
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -2 176 273
Varausten muutos -1 211 1 203
Käyttöpääoman muutos yhteensä -4 697 2 456
Maksetut korot -6 -285
Saadut korot 170 483
Muut rahoituserät -173 -285
Maksetut verot -3 874 -4 446
Liiketoiminnan nettorahavirta 6 441 15 207
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -6 820 -5 631
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken -11 979 0
rahavaroilla
Investointien nettorahavirta -18 799 -5 631
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Osakeannista saadut maksut 0 28 063
Lainojen nostot 10 000 0
Lainojen takaisinmaksut 0 -3 550
Omien osakkeiden hankinta -963 0
Rahoitusleasingvelkojen maksut -175 0
Maksetut osingot -5 278 -5 120
Rahoituksen nettorahavirta 3 584 19 393
Rahavarojen muutos -8 774 28 969
Rahavarat tilikauden alussa 42 977 13 822
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 112 187
Yritysjärjestelyjen rahavarat 204 0
Rahavarat tilikauden lopussa 34 519 42 977

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (IFRS) 1.1.-31.12.2012

Tuhatta euroa

Osake
pääoma
Osake
anti
Ylikurssi
rahasto
Omat
osakkeet
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Muut
rahastot
Muunto
erot
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
OMA PÄÄOMA
1.1.2011
3 507 255 1 187 -629 34 263 540 -1 688 29 644 67 079
Laaja tulos 422 9 671 10 093
Osingonjako -5 120 -5 120
Osakeanti 27 345 27 345
Myönnetyt optiot 568 568
Tilikauden
muutokset
21 -255 200 -200 145 -89
OMA PÄÄOMA
31.12.2011
3 528 0 1 187 -429 61 976 540 -1 266 34 340 99 877

Tuhatta euroa

Osake
pääoma
Osake
anti
Ylikurssi
rahasto
Omat
osakkeet
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Muut
rahastot
Muunto
erot
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
OMA PÄÄOMA
1.1.2012
3 528 0 1 187 -429 61 976 540 -1 266 34 340 99 877
Laaja tulos 996 5 863 6 860
Osingonjako -5 278 -5 278
Omien osakkeiden
hankinta
-963 -963
Johdon
kannustinjärjestelmä
220 220
Tilikauden muutokset 177 -177 -428 448 10
OMA PÄÄOMA
31.12.2012
3 528 0 1 187 -1 215 61 799 540 -708 35 594 100 725

Osakekohtainen osinko tilikaudelta 2011 oli 0,41 euroa ja 0,40 euroa tilikaudelta 2010.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (IFRS)

Basware Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Emoyhtiö Basware Oyj:n osakkeet on noteerattu Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 2000 lähtien. Basware kehittää ratkaisuja organisaatioiden talousprosessien automatisoimiseksi hankinnasta maksuun.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.basware.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Linnoitustie 2, Espoo.

Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi 24.1.2013. Osakkeenomistajilla on yhtiökokouksessa mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös. Tilinpäätös voidaan yhtiökokouksessa myös muuttaa.

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Tilinpäätöksen laatimisperusteet

Basware Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan noudattaen 31.12.2012 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu. Tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Konserni on soveltanut 1.1.2012 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:

  • Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot − rahoitusvarojen siirrot (Transfers of Financial Assets). Muutoksella parannetaan liitetietojen läpinäkyvyyttä rahoitusvarojen siirtoihin ja taseesta pois kirjaamiseen liittyen. Muutokset auttavat tilinpäätöksen käyttäjiä ymmärtämään rahavarojen siirtojen ja taseesta pois kirjaamisen seuraukset ja tunnistamaan mahdolliset riskit, jotka jäävät siirtäjälle ("continuing involvement in derecognised assets"). Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • IFRS standardien vuosittaiset muutokset (muutoksia useisiin standardeihin).
  • IFRIC-tulkinnalla (International Financial Reporting Interpretations Committee) 20 Stripping Costs in Production Phase of a Surface Mine ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • Konserni ottaa käyttöön vuonna 2013 seuraavat standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen ei ole vielä pakollista laaditussa tilinpäätöksessä. Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisenä:
  • Muutos: IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto Varojen ja velkojen oletushankintameno voimakkaassa hyperinflaatiossa ja kiinteän soveltamispäivän kumoaminen. Standardimuutoksessa määritellään uusi oletushankintamenoa koskeva poikkeus yhteisölle, joka julkaisee ensimmäisen IFRS -tilinpäätöksen tilanteessa, jossa sen toimintavaluutta on ollut tai on siirtymispäivänä hyperinflatorinen. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole merkitystä konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • Muutos: IAS 12 Tuloverot: Ansaintamenetelmän vaikutus laskennallisen veron kirjaamiseen sijoituskiinteistöjen ja uudelleenarvostettavan käyttöomaisuuden osalta (Recovery of Underlying Assets). Käypään arvoon arvostettaviin sijoituskiinteistöihin sekä uudelleenarvostusmallilla arvostettaviin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät laskennalliset verot arvostetaan perustuen oletukseen, että kirjanpitoarvo kertyy kokonaisuudessaan omaisuuserän myynnistä. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole merkitystä konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • Muutos: IFRS 1 Julkisen vallan myöntämä laina (Government Loan). Muutoksen perusteella IFRS:ää ensimmäisen kerran soveltavien ei tarvitse soveltaa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen takautuvasti sellaisiin valtiollisiin lainoihin, joiden korko on alhaisempi kuin markkinaehtoinen korko. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Netotetut rahoitusvarat ja -velat (Offsetting Financial Assets and Financial Liabilities). Tavoitteena on parantaa tilinpäätöksessä annettavia tietoja siitä, miten saamisten ja velkojen netottaminen on vaikuttanut yhteisön taseeseen sekä sen oikeuksiin ja vastuisiin. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

  • IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu). Konsernitilinpäätöstä koskeva uusi IFRS 10 -standardi korvaa konsernitilinpäätöstä koskevat osuudet nykyisestä IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardista sekä SIC- 12: Konsernitilinpäätös – erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt -tulkinnan. IFRS 10 -standardi ei vaikuta siihen, miten yhtiö yhdistellään konserniin vaan siihen, yhdistelläänkö yhtiö konserniin uuden määräysvallan määritelmän mukaan. Standardi muuttaa määräysvallan käsitettä ja saattaa muuttaa sitä, yhdistelläänkö yhtiöt ja strukturoidut yhteisöt konsernitilinpäätökseen vai ei. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

  • IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu). Uusi standardi korvaa IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä -standardin ja SIC 13 Yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt – osapuolten ei-monetaariset panokset -tulkinnan. Uuden standardin mukaisesti yhteisjärjestelyjen tunnistamisessa tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota järjestelyn todelliseen luonteeseen juridisen muodon sijasta. Merkittävä muutos aikaisempaan yhteisjärjestelyjen käsittelyyn on se, että jatkossa yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolella on oikeus järjestelyyn liittyviin nettovaroihin (yhteisjärjestely), ei voi enää yhdistellä suhteellisesti, vaan ainoastaan pääomaosuusmenetelmällä. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Uusi standardi kokoaa kaikki konsernitilinpäätöstä koskevat liitetietovaatimukset yhteen standardiin ja se sisältää liitetietovaatimukset tytäryhtiöistä, yhteisjärjestelyistä, osakkuusyhtiöistä ja strukturoiduista yhteisöistä. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. Standardi esittää yhden kaikkia IFRS-standardeja koskevan käyvän arvon määritelmän ja yhteisen käyvän arvon määrittämisen lähestymistavan. Se ei muuta sääntelyä sen suhteen, milloin raportoivan yhteisön tulee arvostaa omaisuuserä tai velka käypään arvoon. Standardi laajentaa lisäksi merkittävästi käypien arvojen käyttämisestä annettavia liitetietoja. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • Muutos: IAS 1 Muiden laajan tuloksen erien esittäminen. Muut laajan tuloksen erät ryhmitellään jatkossa niihin, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi, ja niihin, joita ei koskaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Muutos ei vaikuta siihen, mitkä erät kirjataan laajan tuloslaskelman eriin eikä siihen, milloin erät siirretään tulosvaikutteisiksi ja milloin ei. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • Uudistettu: IAS 19 Työsuhde-etuudet. Uudistettu standardi sisältää useita muutoksia etuuspohjaisten eläkkeiden kirjaamisen yhdenmukaistamiseksi ja vertailtavuuden parantamiseksi. Lisäksi esittämiseen tulevat muutokset parantavat tilinpäätösten vertailtavuutta ja antavat selkeämmän kuvan etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvistä taloudellisista sitoumuksista. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

IFRS-standardien vuosittaiset muutokset

Konserni ottaa alla olevat standardit käyttöön edellyttäen, että EU ne hyväksyy. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

  • IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto. Muutos täsmentää kuinka IFRS 1 -standardia sovelletaan tilanteessa, joissa yhteisö on aiemmin soveltanut IFRS-standardeja, lopettanut tämän jälkeen IFRS-standardien soveltamisen ja aloittaa uudestaan IFRS-standardien soveltamisen. Lisäksi muutos täsmentää aiemman tilinpäätösnormiston perusteella aktivoitujen vieraan pääoman menojen käsittelyä siirryttäessä IFRS-standardien käyttämiseen.
  • IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutos selventää tiettyjä vertailutietojen esittämisen vaatimuksia.
  • IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. Muutos selventää, että merkittävät varaosat sekä huollon työkalut, jotka täyttävät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän eli yhteisö odottaa käyttävänsä niitä useammalla kuin yhdellä tilikaudella, eivät ole vaihto-omaisuutta.
  • IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa. Muutos poistaa IAS 32 standardin osinkojen tuloveroihin liittyvät määräykset ja edellyttää yhteisöjä soveltamaan IAS 12. Tuloverot-standardin säännöksiä.
  • IAS 34 Osavuosikatsaukset. Muutos selventää vaatimuksia osavuosikatsauksen yhteydessä toimintasegmenteistä annettavista tiedoista segmenttien varojen ja velkojen osalta niin, että vaatimukset ovat yhdenmukaiset IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin kanssa.

Myöhemmin voimaan tulevat muutokset

Konserni ottaa alla olevat standardit käyttöön myöhemmillä tilikausilla edellyttäen, että EU ne hyväksyy. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

  • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. IFRS 9 -standardi korvaa kokonaan nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Rahoitusinstrumenttien alkuperäinen arvostus tehdään kaikkien rahoitusvarojen osalta käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka ovat velkainstrumentteja ja joihin ei sovelleta käyvän arvon optiota, arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon riippuen yrityksen rahoitusvarojen hallinnan liiketoimintamallista ja rahoitusvarojen sopimusperusteisista kassavirroista. Lähtökohtaisesti kaikki oman pääoman ehtoiset rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai kirjaamalla muutokset muihin laajan tuloksen eriin. Rahoitusvelkojen osalta keskeisin muutos on se, että sovellettaessa käyvän arvon optiota yhteisön oman luottoriskin muutoksen vaikutus rahoitusvelan käypään arvoon kirjataan jatkossa muihin laajan tuloksen eriin. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • Muutokset: IFRS 10, IFRS 12, IAS 27 ja IAS 28 koskien Investment entities –yhteisöjen yhdistelyä konsernitilinpäätökseen. IASB on julkaissut muutoksen IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardiin lokakuussa 2012. Standardiin lisättiin konsolidointia koskeva poikkeussääntö, joka koskee sijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä. Muutos sisältää kriteerit, jotka yhteisön tulee täyttää ollakseen nk. investment entity ja voidakseen soveltaa poikkeussääntöä. Kriteerit täyttävät yksiköt eivät yhdistele tytäryhtiöitään konsernitilinpäätökseen, vaan ne käsitellään IFRS 9 Rahoitusinstrumentit tai IAS 39 Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen –standardien mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Konsolidointiperiaatteet

Baswaren konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Basware Oyj:n ja sen määräysvallassa olevien tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Emoyhtiön määräysvalta perustuu tytäryhtiöiden kohdalla koko osakekannan tai osake-enemmistön omistukseen. Yhtiö ei omista osuuksia yhteisyrityksissä tai osakkuusyhtiöissä.

Tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintameno-menetelmällä. Hankintameno on kohdistettu hankitun kohteen hankintahetkellä yksilöidyille varoille ja veloille niiden käypään arvoon silloin, kun arvo on voitu määritellä luotettavasti. Hankintamenon kohdistuksista on kirjattu laskennalliset verot voimassa olevan verokannan mukaan. Jäljelle jäävä osuus on merkitty taseeseen liikearvoksi.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä likimain tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden lopun kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle.

Konsernitilinpäätöksessä euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Laajan tuloslaskelman ja taseen eri valuuttakursseista aiheutuva keskikurssiero on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten eliminoinneista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kirjataan laajaan tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.

Tuloutusperiaatteet

Konsernin liikevaihto koostuu lisenssimyynnistä, palvelumyynnistä, ylläpidosta ja automatisointipalveluista.

Tuotemyynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot ovat luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi ja että tuotteen tai sen käyttöoikeuden omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotemyynnin lisenssisopimukset, joissa on palautusoikeus tai ehtoja tuotteen toiminnallisuuteen tai käyttöönottoprojektiin liittyen, tuloutetaan, kun palautusoikeus on rauennut tai edellä olevat ehdot ovat täyttyneet.

Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on toimitettu. Kiinteähintaisten liiketoimien tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja

kuluksi valmistusasteen perusteella, kun liiketoimen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Liiketoimien valmistusaste määritetään kertyneiden työtuntien suhteena arvioituihin kokonaistyötunteihin. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin liiketoimen laskutettu määrä, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin liiketoimen laskutus, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat". Jos on todennäköistä, että liiketoimen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät liiketoimesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle.

Automatisointipalvelun tuotot koostuvat pääasiallisesti avaus-, transaktio- ja käyttömaksuista. Avausmaksut tuloutetaan, kun avaustoimenpiteisiin liittyvä työ on suoritettu ja asiakas liitetty palveluympäristöön. Transaktiotuotot kirjataan toteutuneiden transaktiomäärien perusteella ja käyttömaksut kuukausittain sopimuksen voimassaolon perusteella.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitot ja mahdolliset vuokratuotot, jotka on tuloutettu tasaerinä vuokrakaudelle.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmistuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset kehityshankkeet. Lisäksi säännöllisin väliajoin arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Jos viitteitä havaitaan, omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa ja yksikölle kohdistettuja omaisuuseriä verrataan yksikön kerryttävissä olevaan rahamäärään (käyttöarvoon). Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaan tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.

Vastaisten rahavirtojen nykyarvo perustuu ns. ikuisuusolettamaan (aikaperiodi on päättymätön). Ennakoidut rahavirrat arvioidaan viiden vuoden ajanjaksolta ja käyttöarvon ns. jäännösosan arvo ennusteperiodin jälkeen määritetään Gordonin mallilla. Käyttöarvo perustuu ensimmäisen vuoden osalta liiketoimintasuunnitelmien (vuosibudjetti) ja kahden seuraavan vuoden osalta pitkän tähtäimen ennusteiden (Planning Frame) mukaisiin rahavirtohin. Tätä ajankohtaa seuraavien kahden vuoden rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennusteen kolmannen vuoden rahavirtaa nollakasvuolettamalla. Terminal period kasvuprosentti on 2 %. Diskonttokorkona on käytetty pääomakustannusten painotettua keskiarvoa ja sen lähtökohtana on CAPM:n mukainen riskin määrittäminen. Diskonttokorko sisältää rahan aika-arvon huomioivan riskittömän korkokannan ja riskilisän.

Jos käyttöarvo on alhaisempi kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan ja kohdistetaan ensisijaisesti liikearvoon ja tämän jälkeen vähentämään muita omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Jos kerrytettävissä olevissa rahamääräarvioissa tapahtuu positiivinen muutos, aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan. Arvonalentumistappio peruutetaan kuitenkin enintään siihen määrään saakka, joka omaisuuserällä olisi ollut kirjanpidossa, jos arvonalentumista ei alun perin olisi kirjattu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Myöskään myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta.

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat tietokoneohjelmat, aktivoidut tuotekehitysmenot, muut pitkävaikutteiset menot ja asiakkuudet. Aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineettoman käyttöomaisuushyödykkeen hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Aineettomien hyödykkeiden odotetut taloudelliset vaikutusajat ovat 3 – 10 vuotta.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä. Kokonaan uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina taloudellisena 3 – 5 vuoden käyttöaikana. Taloudellista käyttöaikaa määriteltäessä huomioidaan teknologian vanhentuminen sekä alan tuotteiden tyypillinen elinkaari. Poistot aloitetaan, kun tuote on valmis käytettäväksi. Olemassa olevien tuotteiden ylläpito ja vähäiset parannukset kirjataan suoraan kuluksi. Keskeneräiset kehittämishankkeet testataan arvonalentumisen varalta tilinpäätöspäivänä.

Aineelliset hyödykkeet

Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluu koneita ja kalustoa. Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Taloudelliset pitoajat aineellisille hyödykkeille ovat 3 – 10 vuotta.

Omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisten hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Yhtiö kirjaa vieraan pääoman menot kuluksi sillä kaudella, kun ne syntyvät. Mikäli vieraan pääoman menot johtuvat omaisuuserästä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan, vieraan pääoman menot aktivoidaan osana omaisuuserän hankintamenoa.

Vuokrasopimukset

Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan kaikki käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista. Rahoitusleasingsopimukset merkitään sopimuksen alkaessa taseeseen varoiksi ja veloiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä poistetaan suunnitelman mukaan ja niistä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo kirjataan rahoitusvelkoihin jaoteltuna lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin.

Mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään sopimus muuna vuokrasopimuksena, ja sopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

  • Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
  • Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset
  • Lainat ja muut saamiset
  • Myytävissä olevat rahoitusvarat

Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjauksen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat hankitaan pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Varat arvostetaan tilinpäätöspäivänä käypään markkinahintaan ja arvonmuutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin. Tilinpäätöshetkellä tällaisia rahoituseriä ei ole taseessa.

Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin mikäli ne erääntyvät yli 12 kk kuluttua, muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin samoin kuin 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat. Tilinpäätöshetkellä tällaisia johdannaisia ei ole taseessa.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Tilinpäätöshetkellä tällaisia rahoituseriä ei ole taseessa.

Laina- ja muut saamiset

Laina- ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Laina- ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaan lyhyt- tai pitkäaikaisiin myyntisaamiset ja muut saamiset –ryhmään. Mikäli saatava erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua, se ryhmitellään pitkäaikaisiin saamisiin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Jos käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä ne arvostetaan hankintamenoon.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioiden. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee

sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Tilinpäätöshetkellä tällaisia johdannaissopimuksia ei ole taseessa.

Rahoitusvarojen arvonalentumiset

Epävarmoista myyntisaamisista tehdään riskiarvioon perustuva tulosvaikutteinen arvonalentumiskirjaus. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Lisäksi arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva lakisääteinen tai muuten velvoittava sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.

Eläkejärjestelmät

Basware Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Ulkomaisissa yksiköissä eläketurva on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja sosiaaliturvasäännösten mukaan. Maksuperusteisiin järjestelyihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Etuuspohjaisia järjestelyitä ei ole.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluiksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään työsuhdeetuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan paitsi milloin ne liittyvät omaan pääomaan tai laajan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin, jolloin vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaa tuloa vastaavat verot on kirjattu kunkin konserniyhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Tilinpäätöshetkellä taseeseen sisältyvien verosaamisten määrä arvioidaan yhtiökohtaisesti ja sitä vähennetään niiltä osin, kun on todennäköistä, ettei sitä voida hyödyntää kyseisen yhtiön verotuksessa. Laskennalliset verovelat sisältyvät taseeseen kokonaisuudessaan.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappiosta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvioihin perustuvista oikaisuista.

Omat osakkeet

Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään omassa pääomassa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperusteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja

olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja olettamusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvonmäärittelyn pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi viimeistään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvon alentumisesta.

Tilinpäätökseen sisältyvät merkittävimmät arviot liittyvät omaisuuden arvostukseen, myyntisaamisten kuranttiuteen (liitetieto 16), laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen (liitetieto 18) ja tuotekehitysmenojen aktivointiin (liitetieto 11).

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset kehityshankkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Lisätietoa yritysten yhteenliittymissä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 3. Tuotekehitysmenot aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden osalta ja poistetaan tuotteen valmistuttua vaikutusaikanaan.

2. TOIMINTASEGMENTIT

Basware-konsernin liiketoiminta koostuu yhdestä liiketoiminta-alueesta, hankinnasta maksuun liiketoiminnasta. Basware tarjoaa hankinnasta maksuun tuotteita ja palveluja kaikille potentiaalisille asiakkailleen. Baswaren hankinnasta maksuun tuotteet ja palvelut soveltuvat kaikille toimialoille ja kaiken kokoisille yrityksille.

Lisäksi yhtiö raportoi tuotteista ja palveluista saadut tuotot seuraavasti: Lisenssimyynti, Konsultointi, Ylläpito ja Automatisointipalvelut. Lisenssimyynti koostuu hankinnasta maksuun -tuoteperheestä ja vain Suomessa markkinoitavista talousohjaus- ja maksuautomaatiotuotteista. Konsultointi sisältää asiakasprojekteihin liittyvän työn, kuten ohjelmistojen asennukset, liiketoimintakonsultoinnin ja projektinhallinnan. Ylläpito koostuu tuotteista maksettavista vuosittaisista ylläpitomaksuista sekä tukiyksiköiden henkilöstön tekemästä työstä asiakkaille. Automatisointipalvelut sisältävät verkkolaskutuksen, paperilaskujen skannauspalvelut, tulostuspalvelut, ostokatalogien välityksen, hankintasanomien välityksen, aktivointipalvelun ja SaaS-palvelut.

Maantieteellisinä alueina raportoidaan Suomi, Skandinavia, muu Eurooppa ja muut alueet. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijainnin mukaan ja tämän lisäksi maantieteellisten alueiden pitkäaikaiset varat raportoidaan varojen sijainnin mukaan.

Konsernin siirtohinnoitteluperiaatteen mukaisesti transaktiot eri konserniyhtiöiden välillä toimitetaan ns. markkinaehtoperiaatteiden ("Arm's Length") mukaisesti. Basware Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden ("Revenue Generating Units") väliseen siirtohinnoitteluun on sovellettu 1.1.2008 alkaen OECD:n siirtohinnoitteluohjeen periaatteiden mukaista ns. liiketoiminettomarginaalimenetelmää ("Transactional Net Margin method"). Tuloa tuottamattomien yksiköiden ("Non-Revenue Generating Units") tarjoamiin "Off shoring" palveluihin on sovellettu ns. kustannusvoittolisämenetelmää ("Cost Plus method").

Tuotteita ja palveluita koskevat tiedot

Konserni yhteensä 113 699 107 750
Automatisointipalvelut 23 699 16 449
Konsultointi 32 877 34 179
Ylläpito 39 686 36 247
Lisenssimyynti 17 437 20 874
1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Tuhatta euroa

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Liikevaihto asiakkaan sijainnin mukaan

Tuhatta euroa

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Suomi 48 567 48 660
Skandinavia 25 809 25 381
Muu Eurooppa 25 194 20 187
Muut alueet 14 129 13 522
Liikevaihto 113 699 107 750

Pitkäaikaiset varat varojen sijainnin mukaan

31.12.2012 31.12.2011
Suomi 39 402 31 090
Skandinavia 10 069 10 534
Muu Eurooppa 15 644 8 436
Muut alueet 2 497 2 640
Pitkäaikaiset varat 67 611 52 700

3. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Basware Oyj osti 17.1.2012 First Businesspost GmbH-verkkolaskuoperaattorin koko osakekannan. Kauppahinta oli noin 12,2 miljoonaa euroa. Velaton kauppahinta oli noin 9,0 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Basware Oyj otti vastatakseen First Businesspostin noin 3,2 miljoonan euron emoyhtiölainat. Kauppahinta maksettiin kokonaisuudessaan kaupantekohetkellä käteisellä siten, että 20 prosentin osuus velattomasta kauppahinnasta maksettiin sulkutilille. Sulkutilijärjestely on voimassa tammikuun 2013 loppuun asti.

Liiketoimintojen yhdistämisen synergiahyötyinä tavoitellaan ensisijaisesti nopeutettua liiketoiminnan kasvua Baswaren ottaessa käyttöönsä First Businesspostin teknologian omassa tarjoomassaan kansainvälisesti.

First Businesspostin luvut sisältyvät Baswaren liikevaihtoon ja tulokseen 1.1.2012 alkaen. Kohdistettava kauppahinta on noin 12,5 miljoonaa euroa. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin ja hankittuun teknologiaan liittyvää arvoa noin 2,6 miljoonaa euroa laskennallinen verovelka huomioiden. Asiakassuhteisiin liittyvä arvo poistetaan seitsemässä vuodessa ja teknologiaan liittyvä arvo viidessä vuodessa alkaen vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Hankinnasta syntyi 9,1 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu First Businesspostin hankinnasta odotettavissa oleviin synergiahyötyihin. Kirjattu liikearvo ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa. Kauppahinnan allokoinnissa on lisäksi huomioitu aiempien tilikausien tappioiden hyödyntämiseen liittyvä laskennallinen verosaaminen 0,8 miljoonaa euroa.

Tilikauden päättymisen jälkeiset hankinnat

Baswaren Certipostin verkko- ja verkkolaskutusliiketoiminnan osto vahvistui 2.1.2013. Liiketoimintakaupan myötä Basware hankki Certipostin, Benelux-alueen johtavan verkkolaskuoperaattorin, verkko- ja verkkolaskutusliiketoiminnan Belgiassa. Alustava kauppahinta oli noin 18,2 miljoonaa euroa, joka maksettiin käteisellä kaupan vahvistumisen yhteydessä. Lopullinen kauppahinta perustuu vuoden 2012 tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Hankitun liiketoiminnan vuoden 2012 liikevaihdon arvioidaan olevan noin 8,4 miljoonaa euroa ja liikevoiton arvioidaan olevan noin 0,8 miljoonaa euroa negatiivinen.

Liiketoimintaostolla Basware nousee johtavaan markkina-asemaan verkkolaskutuksessa koko Benelux-alueella.

Ostetun liiketoiminnan luvut yhdistetään Baswaren liikevaihtoon ja tulokseen alkaen 1.1.2013. Tehostamishyötyjä tavoitellaan liiketoimintojen ja teknologioiden yhdistämisellä sekä yhteisellä infrastruktuurilla ja tukitoiminnoilla. Vuotuisen kustannussäästöpotentiaalin arvioidaan olevan suuruudeltaan noin 3,0 miljoonaa euroa, kun kaikki ennakoidut tehostamistoimenpiteet on saatettu loppuun. Kertaluonteisten liiketoiminnan uudelleenjärjestely- ja yrityskauppaan liittyvien kustannusten arvioidaan olevan suuruudeltaan noin 3,0 miljoonaa euroa. Ostetun liiketoiminnan liikevoiton ennakoidaan olevan lievästi positiivinen vuonna 2013.

Kohdistettava kauppahinta on noin 18,2 miljoonaa euroa. Hankitun liiketoiminnan nettovarallisuus on noin 1,4 miljoonaa euroa, mukaan lukien kauppaan sisältyvät 2,2 miljoonan euron rahavarat. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin ja hankittuun teknologiaan liittyvää arvoa noin 4,5 miljoonaa euroa laskennallinen verovelka huomioiden. Asiakassuhteisiin liittyvä arvo poistetaan seitsemässä vuodessa ja teknologiaan liittyvä arvo viidessä vuodessa alkaen vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Liikearvoa kauppahintaan sisältyy noin 12,3 miljoonaa euroa. Laskelma hankintamenon allokoinnista on alustava.

Certipostin liiketoiminnan hankinnan kirjanpitokäsittely on kesken johtuen hankinta-ajankohdasta, 2.1.2013. Basware yhdistelee Certipostin liiketoiminnan luvut liikevaihtoonsa ja tulokseensa 1.1.2013 alkaen. Näin ollen alustavia liiketoimintojen yhdistämistä koskevia lukuja koskien hankittuja varoja, velkoja ja oman pääoman ehtoisia osuuksia ei ole määritetty ja alustava kauppahinnan kohdistuslaskelma on kesken.

Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat

seuraavat:

Tuhatta euroa

Liitetieto Käyvät arvot
Aineettomat hyödykkeet 11 3 673
Aineelliset hyödykkeet 12 105
Myyntisaamiset ja muut saamiset 428
Laskennalliset verosaamiset 18 757
Rahavarat 168
Varat yhteensä 5 130
Laskennalliset verovelat 18 1 034
Rahoitusvelat 2 971
Ostovelat ja muut velat 990
Velat yhteensä 4 994
Nettovarallisuus 136

Myyntisaamisten käypä arvo 426 tuhatta euroa oli hankintahetkellä sopimuksiin perustuvaa bruttomäärää 4 tuhatta euroa alempi. Eroutuksen odotetaan realisoituvan hankintahetken jälkeisenä aikana luottotappioina.

4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Liiketoiminnan muut tuotot 228 172
Liiketoiminnan muut tuotot 228 172
1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Tuhatta euroa

5. MATERIAALIT JA PALVELUT

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Ostot tilikauden aikana -7 430 -7 409
Varastojen lisäys tai vähennys -23 -4
Ulkopuoliset palvelut -1 593 -375
Materiaalit ja palvelut -9 045 -7 788

6. HENKILÖSTÖ JA LÄHIPIIRI

Henkilöstö keskimäärin

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Suomi 486 454
Skandinavia 129 119
Muu Eurooppa 179 137
Intia 467 284
Muut alueet 69 64
Henkilöstö yhteensä 1 330 1 058

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

Tuhatta euroa
--------------- --
1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Palkat ja palkkiot -53 994 -50 523
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt -5 881 -5 421
Optio-ohjelmat ja osakepalkkiojärjestelmät -576 -732
Muut henkilöstösivukulut -5 138 -4 899
Muut henkilöstösivukulut yhteensä -5 714 -5 631
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut -65 590 -61 575

Ylimmän johdon palkat, palkkiot ja luontaisedut

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Emoyhtiön toimitusjohtaja
Ilkka Sihvo 0 -651
Esa Tihilä -508 -203
Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä
suoritetut korvaukset
Hannu Vaajoensuu -62 -62
Matti Copeland (17.2.2011 asti) 0 -4
Pentti Heikkinen -34 -33
Sakari Perttunen (16.2.2012 asti) -6 -39
Ilkka Sihvo (16.2.2012 alkaen) -32 0
Eeva Sipilä -33 -34
Ilkka Toivola (16.2.2012 asti) -6 -34
Anssi Vanjoki (16.2.2012 alkaen) -28 0
Yhteensä -709 -1 060

Hallitustehtävistä suoritettujen korvausten lisäksi Ilkka Sihvolle annettiin joulukuussa 2012 kannustinjärjestelmän perusteella 7 250 osaketta, joista 3 625 kappaletta siirrettiin Ilkka Sihvolle osakkeina (maksupäivän 28.12.2012 osakkeen keskihinnan 20,28 euroa mukaan arvoltaan 74 tuhatta euroa) ja rahana maksettiin 74 tuhatta euroa, jolla maksettiin ennakonpidätyksen osuus. Palkkion maksu perustuu Ilkka Sihvon työsuhteen päättämisestä tehtyyn sopimukseen.

Toimitusjohtaja Esa Tihilän palkka ajalta 1.1.2012-31.12.2012 etuineen oli 508 tuhatta euroa. Tästä säännöllisen rahapalkan osuus oli 294 tuhatta euroa ja luontoisetujen osuus 13 tuhatta euroa. Tulospalkkiota maksettiin 55 tuhatta euroa. Joulukuussa 2012 Esa Tihilälle annettiin kannustinjärjestelmän perusteella 7 250 osaketta, joista 3 625 kappaletta siirrettiin Esa Tihilälle osakkeina (maksupäivän 28.12.2012 osakkeen keskihinnan 20,28 euroa mukaan arvoltaan 74 tuhatta euroa) ja rahana maksettiin 74 tuhatta euroa, jolla maksettiin ennakonpidätyksen osuus.

Johdon kompensaatiot

Johdon kompensaatiot -4 045 -4 353
Oman pääoman ehtoiset etuudet -576 -732
Työsuhteen jälkeiset etuudet -450 -450
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet -3 019 -3 171
1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Tuhatta euroa

Johdon kompensaatioissa on huomioitu johtoryhmän jäsenten kompensaatiot.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkejärjestelyt ovat työeläkelainsäädännön mukaiset.

Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika, jonka lisäksi henkilö on oikeutettu kahdentoista kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

Osakeperusteiset maksut

Optio-oikeuksien merkintäaika päättyi 31.3.2011. Vuonna 2012 ei ole ollut voimassa olevia optiojärjestelmiä. Käytetty arvonmääritysmalli on Black-Scholes, laskelmissa on huomioitu arvioidut keskimääräiset henkilövähennykset. Odotettu volatiliteetti perustuu myöntämispäivää edeltävän vuoden mittaisen jakson volatiliteettiin.

Optiojärjestely

2006C 2007E
Myöntämispäivä 31.1.2009 13.5.2007
Myönnetty määrä 80 005 78 100
Merkintähinta 8,27 8,27
Määrällä painotettu hinta myöntämishetkellä 7,35 12,00
Määrällä painotettu käypä arvo myöntämishetkellä 2,02 2,40
Odotettu volatiliteetti 25 % 25 %
Riskitön korko 4,00 % 4,00 %
Odotetut osingot 2,00 % 2,00 %
Merkintäaika päättyy 31.3.2011 31.3.2011

Vuosina 2009-2011 oli voimassa osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Basware Oyj:n hallitus päätti 17.2.2012 uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2012-2014. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

2009 2010 2011
Perustiedot
Osakkeita enintään kpl 42 000 36 000 47 175
Rahanosuutta enintään kpl 42 000 36 000 47 175
Myöntämispäivä 11.3.2009 18.2.2010 14.3.2011
Ansaintajakso alkaa 11.3.2009 18.2.2010 14.3.2011
Ansaintajakso päättyy 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013
Oikeuden syntymisehdot Työssäolo
velvoite
Työssäolo
velvoite
Työssäolo
velvoite
Kriteerit EPS EPS EPS
Maksun suorittamistapa Osakkeita ja
käteistä
Osakkeita ja
käteistä
Osakkeita ja
käteistä
Henkilöitä myöntämispäivänä 8 8 12
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä 7,50 17,70 24,25
Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa 0,49 0,74 0,82
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2009 14,01
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2010 24,75 24,75
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2011 16,45 16,45
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2012 20,25
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2009 589 120
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2010 972 650 875 910
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2011 908 380 1 082 773
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2012 420 569
Kirjattu velka, rahaosuus 125 409

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

2012
Vuotuinen
ansaintajakso
2012
Kiinteä
ansaintajakso
2012
Lisäosakkeet
maksutta
osakeomistusta
vasten
Perustiedot
Osakkeita enintään kpl 35 533 97 145 2 697
Rahanosuutta enintään kpl 35 533 97 145 0
Myöntämispäivä 16.2.2012 16.2.2012 16.2.2012
Ansaintajakso alkaa 16.2.2012 16.2.2012 16.2.2012
Ansaintajakso päättyy 31.12.2014 31.12.2014 31.12.2014
Oikeuden syntymisehdot Työssäolo
velvoite
Työssäolo
velvoite
Työssäolo
velvoite
Kriteerit Liikevaihto EPS Talletettujen
osakkeiden
lukumäärä
Maksun suorittamistapa Osakkeita ja
käteistä
Osakkeita ja
käteistä
Osakkeita
Henkilöitä myöntämispäivänä 11 11 11
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä 18,53 18,53 18,53
Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa 1,37 1,37 1,37
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2009
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2010
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2011
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2012 20,25 20,25 20,25
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2010
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2011
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2012 230 578 545 126 41 652
Kirjattu velka, rahaosuus 37 955 89 732

7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Vuokrat -3 856 -3 360
Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut -1 195 -1 026
Tilintarkastus -199 -228
Veroneuvonta -103 -10
Muu neuvonta -26 -46
Tilintarkastusmenot yhteensä -328 -284
Matkustus -5 023 -4 160
Markkinointi -4 237 -4 092
Tietoliikenne ja puhelin -2 092 -1 920
Muut kulut -7 760 -6 433
Yhteensä -19 112 -16 605
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -24 491 -21 275
Tutkimus ja kehitysmenot
Tutkimus ja kehitysmenot tuloslaskelmassa -12 555 -12 180
Tutkimus ja kehitysmenojen aktivoinnit -5 330 -4 309
Tutkimus ja kehitysmenot yhteensä -17 884 -16 489

8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Tuhatta euroa 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 Rahoitustuotot Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa 0 -8 Korkotuotot 170 483 Muut rahoitustuotot 202 35 Yhteensä 372 510 Rahoituskulut Korkokulut -7 -32 Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa 0 9 Korkorahastot 0 -249 Muut rahoituskulut -316 -186 Yhteensä -323 -458 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 50 52

Muut rahoitustuotot muodostuvat valuuttakurssivoitoista.

Muut rahoituskulut muodostuvat pääosin valuuttakurssitappioista ja rahoitusleasingkoroista.

Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot

Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot yhteensä -208 91
Valuuttakurssitappiot -285 -170
Valuuttakurssivoitot 202 39
Ostoihin ja kuluihin sisältyvät kurssierot -51 258
Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot -74 -36
1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Tuhatta euroa

9. TULOVEROT

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Verot nettosijoitusten kurssieroista 111 54

Välittömät verot

Tuhatta euroa

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -2 714 -3 665
Aikaisempien tilikausien verot -533 -245
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos 753 1 249
Tuloverot -2 494 -2 661

Verokannan täsmäytys

Tuhatta euroa

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Kirjanpidon tulos ennen veroja 8 357 12 332
Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla *) -2 048 -3 206
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeuksellisten
verokantojen vaikutukset
-339 -97
Vähennyskelvottomat menot 200 -77
Muut 254 143
Aikaisempien tilikausien verot -533 -245
Ei verotettavat tuotot -130 0
Emoyhtiön verokannan muutos 0 4
Tilikauden tuloksesta hyödyntämättömät verot -3 256
Vahvistetuista tappioista kirjatut verot 105 562
Verokulu tuloslaskelmassa -2 494 -2 661

*) Emoyhtiön verokanta oli 24,5 prosenttia vuonna 2012 ja 26 prosenttia vuonna 2011.

10. OSAKEKOHTAINEN TULOS

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Tilikauden voitto, tuhatta euroa 5 863 9 671
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
laimentamaton 12 837 12 679
laimennettu 12 837 12 687
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa/osake 0,46 0,76
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa/osake 0,46 0,76

Osakekohtainen osinko

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle 14.02.2013, että osinkoa maksetaan 0,23 euroa osaketta kohti eli kokonaissummaltaan ehdotettu osinko on 2 955 159,83 euroa.

11. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo

Tuhatta euroa

2012 2011
Hankintameno 1.1. 32 210 32 184
Muuntoerot 610 26
Lisäykset 9 076 0
Hankintameno 31.12. 41 896 32 210
Kirjanpitoarvo 31.12. 41 896 32 210

Liikearvo muodostuu seuraavista järjestelyistä:

Tuhatta euroa

Liikearvo
Momentum Doc, AB (2002) 1 140
Iocore AS / Basware AS (2005) 3 296
Itella Information AS / Basware AS (2009) 551
Trivet Oy (2005) 669
Analyste Oyj (2006) 13 869
Digital Vision Technologies Ltd. (2007) / Basware UK 7 469
Contempus AS (2008) 5 826
First Businesspost GmbH (2012) 9 076
Yhteensä 41 896

Liikearvoa on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille toimintojen yhdistämisestä odotettujen synergiaetujen mukaisesti:

Rahavirtaa tuottava yksikkö

Liikearvo
Basware Oyj 21 294
Basware AB 570
Basware AS 8 025
Basware UK 7 469
Basware GmbH 4 538
Yhteensä 41 896

Liikearvot on testattu vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Varovaisuusperiaatetta noudattaen arvonalentumistestauslaskelmissa sovellettu diskonttokorko ennen veroja on soveltuvin osin sama kuin vuonna 2012 hankintamenojen alustavissa allokointilaskelmissa käytetty korko. Hankintamenojen alustavissa allokointilaskelmissa käytetty aikaisempien vuosien arvonalentumistestauslaskelmia korkeampi diskonttokorko kuvastaa vuonna 2012 markkinoiden kohonnutta riskitasoa.

Arvonalennustesteissä käytetty diskonttokorko on 17,56 prosenttia (Basware Oyj), 17,99 prosenttia (Basware AB), 18,42 prosenttia (Basware AS), 18,23 prosenttia (Basware UK) ja 19,79 prosenttia (Basware GmbH). Testauksessa arvioitava kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu vuoden 2013 budjettiin ja tämän pohjalta arvioituun myöhempään kehitykseen. Laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat liikevaihdon ja kustannusten muutosprosentit. Liikevaihdon kasvu on määritetty ottaen huomioon yhtiön toteutunut kehitys sekä markkina-asema ja kasvupotentiaali kyseisellä markkinalla.

Nollakasvuskenaarioon perustuvien herkkyysanalyysien perusteella yhtiön johto arvioi, että on epätodennäköistä, että muutos testauksessa käytettyihin keskeisiin muuttujiin saisi aikaan tilanteen, jossa taseeseen sisältyvän liikearvon kirjanpitoarvo ylittäisi yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Nollakasvuskenaario sekä vuoden 2012 arvonalentumistestauksessa käytetty aiempien vuosien laskelmia korkeampaa riskitasoa kuvastava WACC johtivat Basware UK:n osalta alhaisempaan käyttöarvoon kuin yksikössä testattavien omaisuuserien kirjanpitoarvo (3,9 MEUR vs. 7,5 MEUR). Jos Basware UK:ssa toteutuisi nollakasvuskenaarion oletukset muodostaisi se tilanteen, jossa on viitteitä arvonalentumisesta. Mikäli tällöin tehtävässä liikearvon arvonalentumistestauslaskelmassa saatu käyttöarvo olisi alhaisempi kuin yksikön testattava omaisuuserien kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjattaisiin kuluna tuloslaskelmaan ja kohdistettaisiin taseessa ensisijassa liikearvoon.

Aineettomat hyödykkeet 2012

Kehit
tämis
menot
Aineet
tomat
oikeudet
Aineet
tomat
oikeudet,
rahoitus
leasing
Muut
pitkä
vaikut
teiset
menot
Kesken
eräiset
kehitys
hankkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 11 423 19 193 745 481 7 737 39 579
Muuntoerot (+/-) 60 416 476
Lisäykset 2 360 3 644 57 2 969 9 030
Liiketoimintojen
yhdistäminen
541 541
Vähennykset -21 -11 -32
Siirrot erien välillä 7 737 -7 737 0
Hankintameno 31.12. 22 100 23 242 745 538 2 969 49 595
Kertyneet poistot 1.1. -8 302 -11 675 -211 -184 -20 372
Muuntoerot (+/-) -55 -284 -339
Vähennysten ja
siirtojen kertyneet
poistot
21 11 32
Tilikauden poisto -2 510 -2 994 -178 -66 -5 748
Kertyneet poistot
31.12.
-10 845 -14 942 -389 -250 -26 426
Kirjanpitoarvo
31.12.2012
11 255 8 301 356 287 2 969 23 169

Aineettomat hyödykkeet 2011

Tuhatta euroa

Kehit
tämis
menot
Aineet
tomat
oikeudet
Aineettomat
oikeudet,
rahoitus
leasing
Muut
pitkä
vaikut
teiset
menot
Kesken
eräiset
kehitys
hankkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 10 927 18 986 77 308 3 914 34 212
Muuntoerot (+/-) 2 14 16
Lisäykset 250 388 668 173 4 067 5 546
Vähennykset -195 -195
Siirrot erien välillä 244 -244 0
Hankintameno
31.12.
11 423 19 193 745 481 7 737 39 579
Kertyneet poistot 1.1. -6 516 -9 430 -77 -103 -16 127
Muuntoerot (+/-) -1 -8 -9
Vähennysten ja
siirtojen kertyneet
poistot
155 155
Tilikauden poisto -1 784 -2 391 -134 -81 -4 390
Kertyneet poistot
31.12.
-8 302 -11 675 -211 -184 -20 372
Kirjanpitoarvo
31.12.2011
3 121 7 518 534 296 7 737 19 208

12. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet 2012

Koneet ja
kalusto
Koneet ja
kalusto,
rahoitusleasing
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 7 133 137 92 7 363
Muuntoerot (+/-) 54 3 57
Lisäykset 855 7 862
Liiketoimintojen yhdistäminen 97 97
Vähennykset -9 -9
Hankintameno 31.12. 8 130 140 99 8 369
Kertyneet poistot 1.1. -5 982 -137 -6 119
Muuntoerot (+/-) -47 -3 -50
Vähennysten ja siirtojen 9 9
kertyneet poistot
Tilikauden poisto -769 -769
Kertyneet poistot 31.12. -6 789 -140 -6 929
Kirjanpitoarvo 31.12.2012 1 341 0 99 1 440

Aineelliset hyödykkeet 2011

Tuhatta euroa

Koneet ja
kalusto
Koneet ja
kalusto,
rahoitusleasing
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 6 346 137 86 6 568
Muuntoerot (+/-) 15 15
Lisäykset 779 7 785
Vähennykset -5 -5
Hankintameno 31.12. 7 133 137 92 7 363
Kertyneet poistot 1.1. -5 352 -137 -5 489
Muuntoerot (+/-) -16 -16
Tilikauden poisto -614 -614
Kertyneet poistot 31.12. -5 982 -137 -6 119
Kirjanpitoarvo 31.12.2011 1 152 0 92 1 244

13. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

Hankintameno 31.12. 38 38
Hankintameno 1.1. 38 38
31.12.2012 31.12.2011
Tuhatta euroa

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät listaamattomien yritysten osakkeet.

14. PITKÄAIKAISET MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Tuhatta euroa

31.12.2012 31.12.2011
Muut pitkäaikaiset saamiset 1 068 0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 1 068 0

Muut pitkäaikaiset saamiset koostuu pääosin vuokravakuuksista. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

15. VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus yhteensä 18 143
Aineet ja tarvikkeet 18 143
31.12.2012 31.12.2011
Tuhatta euroa

Vaihto-omaisuuden arvostuksessa on käytetty FiFo-periaatetta.

16. LYHYTAIKAISET MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Tuhatta euroa

31.12.2012 31.12.2011
Myyntisaamiset 21 292 20 438
Muut saamiset 1 416 945
Muut siirtosaamiset 1 494 1 709
Myyntisaamiset ja muut saamiset 24 202 23 091
Tuloverosaamiset 865 374

Muut siirtosaamiset sisältää Tyel-maksujen ja työnantajan vakuutusmaksujen ennakkomaksuja 382 tuhatta euroa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 25.

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikertymiä. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää,joka on luottoriskin enimmäismäärä. Konsernin toimintatapoihin ei kuulu vakuuksien hankkiminen myyntisaamisten ja muiden saamisten osalta.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät

2012 Luotto
tappiot
Netto 2012 2011 Luotto
tappiot
Netto 2011
Erääntymättömät 12 503 12 503 12 868 12 868
Erääntyneet
1-180 päivää 8 000 8 000 7 162 7 162
181-360 päivää 1 061 -612 448 804 -414 391
Yli 360 päivää 784 -443 341 625 -607 17
Yhteensä 22 347 -1 055 21 292 21 459 -1 021 20 438

17. RAHAVARAT

Rahavarat 34 519 42 977
Rahat ja pankkisaamiset 34 519 42 977
31.12.2012 31.12.2011
Tuhatta euroa

18. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verosaamisten erittely 2012

Tuhatta euroa

1.1.2012 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Kirjattu
muihin
laajan
tuloksen eriin
Ostetut /
myydyt
yhtiöt
31.12.2012
Vahvistetuista tappioista 2 156 -651 3 757 2 265
Muut erät 524 -246 278
Yhteensä 2 680 -897 3 757 2 543

Laskennallisten verovelkojen erittely 2012

Tuhatta euroa

1.1.2012 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Kurssierot Ostetut /
myydyt
yhtiöt
31.12.2012
Hankintojen käyvän
arvon kohdistuksista
2 079 -1 651 31 1 034 1 493
Yhteensä 2 079 -1 651 31 1 034 1 493

Laskennallisten verosaamisten erittely 2011

Tuhatta euroa

1.1.2011 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Kirjattu
muihin
laajan
tuloksen eriin
Ostetut /
myydyt
yhtiöt
31.12.2011
Vahvistetuista tappioista 1 723 464 -31 2 156
Muut erät 352 147 18 7 524
Yhteensä 2 074 611 18 -24 2 680

Laskennallisten verovelkojen erittely 2011

1.1.2011 Kirjattu
tuloslas
kelmaan
Kurssierot Ostetut /
myydyt yhtiöt
31.12.2011
Hankintojen käyvän
arvon kohdistuksista
2 751 -620 -52 0 2 079
Yhteensä 2 751 -620 -52 0 2 079

Laskennallisia verosaamisia yhtiöittäin määriteltäessä sovelletaan kunkin maan voimassa olevaa verokantaa. Tytäryhtiöillä on kertyneitä käyttämättömiä verotuksellisia tappioita yhteensä 1 747 tuhatta euroa tilikauden lopussa. Näistä ei ole kirjattu täysimääräisesti laskennallisia verosaamisia varovaisuuden periaatetta noudattaen. Vuodesta 2008 sovelletun siirtohinnoitteluperiatteen mukaisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vahvistettuja tappioita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää. Yhtiö pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa tytäryhtiöissä syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot pystytään hyödyntämään. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kirjattiin nettona lisää laskennallisia verosaamisia aikaisempien vuosien kertyneistä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista yhteensä 105 tuhatta euroa.

19. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Basware -konsernin kansainvälisessä toiminnassa syntyy tavanomaisia rahoitukseen liittyviä riskejä. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti sekä seurata ja tarvittaessa toimenpitein rajata syntyviä riskejä. Riskienhallinta on keskitetty konsernin rahoituksesta vastaavalle talousosastolle, joka raportoi yhtiön hallitukselle riskienhallintapolitiikan mukaisesti vähintään kerran vuodessa.

Valuuttariski

Vertailukelpoisin valuutoin Baswaren liikevaihto kasvoi 3,3 % (3,9 %) vuonna 2012.

Konsernin päävaluutta on euro, joka edustaa liikevaihdosta noin 61 % vuonna 2012 (noin 59 % vuonna 2011). Baswarella on toimintaa euroalueen lisäksi useilla alueilla, joista merkittävimmät vuonna 2012 olivat Norja, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ruotsi. Näissä maissa yhtiö on alttiina valuuttariskeille, jotka syntyvät yhtiön sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista ja rahoituksesta. Tilikauden aikana yhtiö ei tehnyt suojaustoimenpiteitä valuuttakurssimuutoksien varalta, koska yhtiön suojauspolitiikan mukainen vieraan valuutan määräinen kassavirta tytäryhtiöissä ei ylittänyt suojaustoimenpiteille asetettua vuotuista valuuttakohtaista rajaa.

Basware Oyj:n ulkomaisten tytäryhtiöiden pääomarakennetta on muutettu 1.1.2008 alkaen siten, että valtaosa emoyhtiön usean vuoden ajalta kertyneistä avoimista myyntisaamisista ulkomaisilta tytäryhtiöiltä on konvertoitu pitkäaikaiseksi nettosijoitukseksi ulkomaiseen yksikköön. Lainajärjestelyn tarkoitus on rahoittaa pitkäaikainen strateginen investointi. Kurssierot nettosijoituksesta ulkomaiseen yksikköön merkitään omaksi eräkseen omaan pääomaan.

IFRS 7:n edellyttämällä tavalla laskettu herkkyysanalyysi valuuttariskistä olisi tuonut tilinpäätöstilanteessa 31.12.2012 -/+0,8 milj. euron tulosvaikutuksen ennen veroja, jos paikallisvaluuttojen (AUD, SEK, NOK, DKK, GBP, USD, RON, INR) kurssimuutos euroon verrattuna olisi ollut +/–5 %. Muiden muuttujien oletetaan pysyvän samoina. Laskennassa ovat mukana taseen valuuttamääräiset ostovelat, myyntisaamiset sekä tytäryhtiöhin tehdyt nettosijoitukset ja pääomalainat. Valuuttamääräisten nettosijoitusten herkkyysanalyysi valuuttariskistä olisi tuonut 31.12.2012 +/- 1,2 milj. euron vaikutuksen suoraan omaan pääomaan.

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat.

USD AUD GBP SEK DKK NOK RON INR
Pitkäaikaiset varat 68 197 378 1186 75 2 063 6 0
Lyhytaikaiset varat
Muut rahoitusvarat 658 680 1 149 950 504 2 859 22 1
Myyntisaamiset
ja muut saamiset
2 953 1 087 1 588 2 158 984 1 757 14 0
Lyhytaikaiset velat
Korottomat velat 112 421 823 1 224 519 1 649 12 0

Nimellisarvot 2012

Nimellisarvot 2011

Tuhatta euroa

USD AUD GBP SEK DKK NOK RON INR
Pitkäaikaiset varat 33 33 361 1147 34 1 826 0 0
Lyhytaikaiset varat
Muut rahoitusvarat 220 535 1 787 1 561 101 5 180 0 0
Myyntisaamiset
ja muut saamiset
3 023 1 600 2 287 2 602 1 245 2 505 0 0
Lyhytaikaiset velat
Korottomat velat 441 318 838 1 703 594 1 898 0 0

Korkoriski

Yhtiöllä oli vaihtuvakorkoista suojaamatonta pankkilainaa tilinpäätöshetkellä yhteensä 10,0 miljoonaa euroa. 27.12.2012 nostettiin 10,0 miljoonan euron suuruinen kolmen vuoden laina, jolla rahoitettiin osittain Certipostin verkko- ja verkkolaskutusliiketoiminnan osto 2.1.2013. Lainaa lyhennetään puolivuosittaisilla tasasuuruisilla lyhennyksillä.

Yhtiö on altistunut rahavirran korkoriskille lainasalkun kautta. Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena korkoriskin osalta on minimoida korkojen muutoksista aiheutuvat haitalliset vaikutukset yhtiön tulokseen. Korkoriskien hallinnan toteutustapana yhtiö soveltaa erilaisten suojaavien korkoinstrumenttien käyttöä. Yhtiön keskimääräinen korkoprosentti lainojen nostoaikana vuonna 2012 on ollut 1,41 prosenttia.

IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2012 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut +/- 1 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 % -yksikön.

Likviditeettiriski

Yhtiö ylläpitää riittävät likvidit varat konsernin keskitetyn kassanhallinnan ja maksuliikenteen sekä rahoituslimittisopimusten avulla.

Konsernin maksuvalmius säilyi 2012 aikana hyvänä. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä. Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Rahoitusleasingvelat on diskontattu ja muut luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät korot ja pääoman takaisinmaksut.

Tuhatta euroa
Tasearvo Rahavirta 0-6kk 6kk-1v 1-5
vuotta
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma
Pankkilainat 10 000 10 423 71 1 737 8 616
Rahoitusleasingvelat 524 538 125 125 288
Ostovelat ja muut velat 16 237 14 279 14 034 0 245
Yhteensä 26 761 25 241 14 230 1 862 9 149

Luottoriskit

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle eivätkä sisällä merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaataviin liittyviä luottopäätöksiä seurataan ja valvotaan keskitetysti konsernihallinnossa. Yhtiö ei ole käyttänyt luottovakuutuksia myyntisaamisten turvaamiseksi.

Tilikauden aikana tehdyt luottotappiokirjaukset sekä myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 16.

20. PÄÄOMAN HALLINTA

Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Yhtiön pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus (going concern) sekä osakkeenomistajien saaman arvon nousu.

Pääomarakennetta voidaan hallita päätöksillä, jotka koskevat mm. osingonjakoa, omien osakkeiden hankkimista yhtiölle ja osakeanteja.

Basware Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden kokonaismäärä on 82 708, mikä vastaa noin 0,64 % yhtiön kaikista osakkeista. Tilikauden aikana omia osakkeita annettiin kannustinjärjestelmän perusteella 26 081 kpl. Ostettujen osakkeiden keskihinta hankintaohjelman aikana 23.10.2008 – 31.3.2009 oli 6,95 euroa. Yhtiön hallituksen 14.10.2008 päätös hankintaohjelman aloittamisesta perustui Basware Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 14.2.2008 sille myöntämään valtuutukseen. Ostettujen osakkeiden keskihinta hankintaohjelman aikana 27.2.– 31.5.2012 oli 19,57 euroa. Yhtiön hallituksen 16.2.2012 päätös hankintaohjelman aloittamisesta perustui Basware Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 16.2.2012 sille myöntämään valtuutukseen.

Varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamista valtuutuksista ja muista päätöksistä on annettu erillinen pörssitiedote 16.2.2012.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 1 290 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi tai osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai yhtiöllä pidettäviksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2013 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisien oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittaminen tai osakkeiden käyttäminen osana yhtiön kannustinjärjestelmää. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää antaa uusia osakkeita yhteensä enintään 2 580 000 kappaletta ja luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita enintään 1 349 675 kappaletta. Yhtiölle itselleen annettavien osakkeiden lukumäärä voi yhdessä hankintavaltuutuksen nojalla hankittujen omien osakkeiden lukumäärän kanssa olla enintään 1 290 000 kappaletta. Hallitus voi antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Oikeus voidaan antaa myös yhtiön velkojalle siten, että oikeuteen liittyy ehto velkojan saatavan käyttämisestä osakkeen merkintähinnan kuittaamiseen (vaihtovelkakirjalaina). Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun uusia osakkeita koskevaan enimmäismäärään. Uusien osakkeiden merkintähinta ja yhtiön omista osakkeista maksettava määrä on merkittävä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2013 saakka.

Pääomarakennetta kuvaavia tunnuslukuja ovat omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste.

Yhtiön tavoite vuonna 2012 oli ylläpitää vahva omavaraisuusaste, maltillinen nettovelkaantumisaste sekä Baswaren emoyhtiön AAA luottoluokitus. Omavaraisuusaste vuonna 2012 oli 77,6 % (81,9 % vuonna 2011). Nettovelkaantumisaste vuonna 2012 oli -23,8 % (-42,3 %). Dun & Bradstreet-luottoluokitus Baswaren emoyhtiölle oli AAA vuonna 2012 (AAA).

Nettovelkaantumisasteen muutos vuonna 2012 johtuu sekä rahavarojen muutoksesta että korollisten lainojen määrän kasvusta.

21. OMA PÄÄOMA

Tuhatta euroa

Osak
keiden
luku
määrä
Osake
pää
oma
Yli
kurssi
rahasto
SVOP
rahasto
Muut
rahastot
Omat
osakkeet
Yhteensä
31.12.2011 12 931 229 3 528 1 187 61 976 540 -429 66 802
Omien osak
keiden osto
-963 -963
Tilikauden
muut
muutokset
-177 177 0
31.12.2012 12 931 229 3 528 1 187 61 799 540 -1 215 65 839

Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Muut rahastot

Muut rahastot sisältävät käyvän arvon rahaston, joka sisältää Analyste kaupan osakkeiden arvon nousun kaupan julkistus- ja toteutusajankohtien välillä vuonna 2006.

Omat osakkeet

Omat osakkeet rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon.

22. VELAT

31.12.2012 31.12.2011
Pitkäaikaiset jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen 8 333 0
Rahoitusleasingvelat, korollinen 284 524
Laskennalliset verovelat 1 493 2 079
Työsuhde-etuusjärjestelyt, korottomat 245 486
Pitkäaikaiset velat 10 356 3 090
Lyhytaikaiset jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen 1 667 0
Rahoitusleasingvelat, korollinen 239 158
Ostovelat 1 769 1 799
Siirtovelat 9 432 10 372
Muut velat 4 791 4 594
Tuloverovelat 779 873
Lyhytaikaiset velat 18 677 17 797
Velat yhteensä 29 033 22 090

Siirtovelkojen merkittävimmät erät ovat lomapalkkavaraus 5 866 tuhatta euroa sekä komissiovaraus 1 034 tuhatta euroa.

Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 25.

23.RAHOITUSLEASINGVELAT

Tuhatta euroa
31.12.2012 31.12.2011
Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen 284 524
Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen 239 158
Rahoitusleasingvelat yhteensä 524 682
Rahoitusleasingvelat- vähimmäisvuokrat
Alle yhden vuoden sisällä 229 142
Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään
5 vuoden kuluttua
281 510
Vähimmäisvuokrat 510 652
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut
leasingsopimuksista
14 30
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo 524 682
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Alle yhden vuoden sisällä 239 158
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden
vuoden kuluttua
284 524
Rahoitusleasingvuokrien nykyarvon
erääntyminen
524 682

24.VARAUKSET

Varaukset 31.12.2012 0 0
Käytetyt varaukset -1 203 -1 203
Varaukset 1.1.2012 1 203 1 203
Uudelleen
järjestelyvaraus
Yhteensä
Tuhatta euroa

Vuoden 2011 tilinpäätös sisältää liiketoiminnan uudellenjärjestelyyn liittyvän 1 203 tuhannen euron varauksen. Varaus on käytetty kokonaisuudessaan vuoden 2012 aikana.

25.RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Tuhatta euroa

Liitetieto 2012
Kirjan
pitoarvo
Käypä
arvo
2011
Kirjan
pitoarvo
Käypä
arvo
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat 13 38 38 38 38
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat:
Lyhytaikaiset
Rahavarat 17 34 519 34 519 42 977 42 977
Myyntisaamiset ja muut saamiset 16 24 202 24 202 23 091 23 091
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen 22 8 333 8 333 0 0
Rahoitusleasingvelat, korollinen 22 284 284 524 524
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen 22 1 667 1 667 0 0
Rahoitusleasingvelat, korollinen 22 239 239 158 158
Ostovelat ja muut velat 22 15 992 15 992 16 765 16 765

Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja –velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakesijoituksista, jotka on arvostettu hankintamenoon vähennettyinä mahdollisilla arvonalentumisilla. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti. Noteeraamattomilla osakkeilla ei ole toimivia markkinoita ja toistaiseksi konsernilla ei ole aikomusta luopua näistä sijoituksista.

Rahoitusleasing

Rahoitusleasingin käypä arvo perustuu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien vuokrasopimusten korkoa.

Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat

Myyntisaamiset, muiden saamisten, ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen erien maturiteetti huomioon ottaen.

Lainat rahoituslaitoksilta

Lainojen vaihtuvat korot perustuvat 1-kuukauden euriboriin lainan maturititeetin mukaan. Tästä johtuen vaihtuvakorkoisten lainojen käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa.

Yhtiöllä ei ole ollut käyvän arvon hierarkiassa esitettäviä rahoitusvaroja ja -velkoja.

Vuokrasopimukset

Konserni on vuokrannut käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 3 - 5 vuotta, ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto.

26.VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Tuhatta euroa

31.12.2012 31.12.2011
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitys 1 200 1 200
Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta
annetut vakuudet
Takaukset 244 1 290
Muut omat vastuut
Leasingvastuut:
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 944 825
1-5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 737 899
Yhteensä 1 681 1 723
Muut vuokravastuut:
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut 4 369 4 551
1-5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut 3 820 7 016
Yhteensä 8 189 11 568
Muut omat vastuut yhteensä 9 870 13 291
Vakuudet ja vastuusitoumukset yhteensä 11 314 15 781

Arvonlisävero sisältyy ainoastaan autoleasing-vastuisiin. Muut vastuut ovat arvonlisäverottomia.

27. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.

Yhtiöllä ei ole ollut lähipiiritapahtumia vuoden 2012 aikana.

28.KONSERNIYRITYKSET

Kotipaikka Maa Konsernin
omistusosuus, %
Basware International Oy Espoo Suomi 100
Basware GmbH Düsseldorf Saksa 100
Basware UK Ltd. Staffordshire Iso-Britannia 100
Basware AB Tukholma Ruotsi 100
Basware B.V. Amsterdam Alankomaat 100
Basware A/S Herlev Tanska 100
Basware, Inc. Delaware Yhdysvallat 100
Basware SAS Pariisi Ranska 100
Basware AS Oslo Norja 100
Basware Pty Ltd Chatswood Australia 100
Basware SRL Iasi Romania 100
Basware India Private Limited Chandigarh Intia 100
Basware Belgium NV Aalst Belgia 100

29.TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Certipostin verkko- ja verkkolaskutusliiketoimintojen osto vahvistettiin

Yhtiö tiedotti 2.1.2013 Certipostin verkko- ja verkkolaskutusliiketoiminnan oston vahvistumisesta. Liiketoimintakaupan myötä Basware hankkii Certipostin, Benelux-alueen johtavan verkkolaskuoperaattorin, verkko- ja verkkolaskutusliiketoiminnan. Alustava kauppahinta oli noin 18,2 miljoonaa euroa, joka maksettiin käteisellä kaupan vahvistumisen yhteydessä.

Lopullinen kauppahinta perustuu vuoden 2012 tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Hankitun liiketoiminnan vuoden 2012 liikevaihdon arvioidaan olevan noin 8,4 miljoonaa euroa ja liikevoiton arvioidaan olevan noin 0,8 miljoonaa euroa negatiivinen.

Ostetun liiketoiminnan luvut yhdistetään Baswaren liikevaihtoon ja tulokseen 1.1.2013 alkaen. Tehostamishyötyjä tavoitellaan liiketoimintojen ja teknologioiden yhdistämisellä sekä yhteisellä infrastruktuurilla ja tukitoiminnoilla. Vuotuisen kustannussäästöpotentiaalin arvioidaan olevan suuruudeltaan noin 3,0 miljoonaa euroa, kun kaikki ennakoidut tehostamistoimenpiteet on saatettu loppuun. Kertaluonteisten liiketoiminnan uudelleenjärjestely- ja yrityskauppaan liittyvien kustannusten arvioidaan olevan suuruudeltaan noin 3,0 miljoonaa euroa. Ostetun liiketoiminnan liikevoiton ennakoidaan olevan lievästi positiivinen vuonna 2013.

Kohdistettava kauppahinta on noin 18,2 miljoonaa euroa. Hankitun liiketoiminnan nettovarallisuus on noin 1,4 miljoonaa euroa, mukaan lukien kauppaan sisältyvät 2,2 miljoonan euron rahavarat. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin ja hankittuun teknologiaan liittyvää arvoa noin 4,5 miljoonaa euroa laskennallinen verovelka huomioiden. Asiakassuhteisiin ja teknologiaan liittyvä arvo poistetaan kokonaisuudessaan seitsemässä vuodessa alkaen vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Liikearvoa kauppahintaan sisältyy noin 12,3 miljoonaa euroa. Laskelma hankintamenon allokoinnista on alustava.

Basware saavuttaa yrityskaupalla merkittävän markkina-aseman Benelux-maissa. Certipostin laaja asiantuntemus sähköisestä tietojen välityksestä (EDI) oli myös keskeisessä osassa sopimuksen syntymiselle.

Yhtiö tiedotti 5.10.2012 sopimuksesta ostaa bpost-konserniin kuuluvan Certipostin verkko- ja verkkolaskuliiketoiminta. Certipostin verkko- ja verkkolaskutusliiketoiminnan hankinta on Baswaren toinen, tiedotettu yritysosto vuonna 2012. Alkuvuonna 2012 Baswaresta tuli Saksan johtava verkkolaskuoperaattori First Businesspost GmbH:n hankinnan myötä.

Muutoksia Baswaren johtoryhmässä

Yhtiö tiedotti 3.1.2013 muutoksesta konsernin johtoryhmässä: Basware-konsernin tuotejohtajaksi nimikkeellä Senior Vice President, Product Management sekä johtoryhmän uudeksi jäseneksi nimitettiin 7.1.2013 alkaen diplomiinsinööri Ilari Nurmi.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS) 1.1.-31.12.2012

Liitetieto 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
LIIKEVAIHTO 2 61 870 57 685
Materiaalit ja palvelut 3 -7 010 -4 786
Henkilöstökulut 4 -33 752 -33 470
Poistot ja arvonalentumiset 5 -5 408 -4 192
Liiketoiminnan muut kulut 6 -11 633 -10 058
Liikevoitto 4 067 5 179
Rahoitustuotot 7 2 399 2 429
Rahoituskulut 7 -546 -1 004
Voitto ennen veroja 5 919 6 603
Tuloverot 8 -1 739 -2 353
TILIKAUDEN TULOS 4 181 4 250

EMOYHTIÖN TASE (FAS) 31.12.2012

Liitetieto 31.12.2012 31.12.2011
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 9 24 078 19 587
Aineelliset hyödykkeet 10 1 066 929
Sijoitukset 11 78 375 50 334
Pitkäaikaiset saamiset 13 435 0
Pysyvät vastaavat 103 954 70 850
Pysyvät vastaavat
Vaihto-omaisuus 12 18 41
Lyhytaikaiset saamiset 14 14 473 9 123
Rahat ja pankkisaamiset 6 164 32 150
Vaihtuvat vastaavat 20 655 41 314
VASTAAVAA 124 609 112 164
Tuhatta euroa
Liitetieto 31.12.2012 31.12.2011
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma 3 528 3 528
Ylikurssirahasto 1 118 1 118
Muut rahastot 62 183 62 360
Kertyneet voittovarat 27 494 29 308
Tilikauden voitto 4 181 4 250
Oma pääoma 15 98 504 100 564
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset 16 0 850
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 17 8 510 177
Lyhytaikainen vieras pääoma 18 17 595 10 573
Vieras pääoma 26 106 10 750
VASTATTAVAA 124 609 112 164

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (FAS) 1.1.-31.12.2012

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto 4 181 4 250
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot 5 408 4 192
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot -548 -145
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 0 -242
Rahoitustuotot ja -kulut -1 304 -1 279
Tuloverot 1 739 2 353
Oikaisut yhteensä 5 294 4 879
Käyttöpääoman muutos -6 497 4 586
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 2 979 13 714
Maksetut korot -1 -285
Saadut korot 1 322 1 605
Muut rahoituserät -142 -107
Maksetut välittömät verot -2 285 -2 998
Liiketoiminnan rahavirta 1 873 11 929
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -10 090 -5 447
Ostetut konserniyhtiöt -9 275 0
Myönnetyt lainat -18 233 -275
Lainasaamisten takaisinmaksut 0 480
Investointien rahavirta -37 598 -5 241
Rahavirta ennen rahoitusta -35 724 6 688
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti 0 28 063
Omien osakkeiden hankkiminen -963 0
Lainojen nostot 15 980 0
Lainojen takaisinmaksut 0 -3 550
Maksetut osingot -5 278 -5 120
Rahoituksen rahavirta 9 739 19 393
Rahavarojen muutos -25 986 26 081
Taseen mukaiset rahavarat
Rahavarat tilikauden alussa 32 150 6 069
Rahavarat tilikauden lopussa 6 164 32 150

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS)

1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LASKENTAPERIAATTEET

Basware Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 2012 on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti. Konserni on aloittanut kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisen raportoinnin 1.1.2005.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan likimain tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä yhtiössä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan käyttäen vuoden lopun kursseja. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Myynnin tuloutus

Tuotemyynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot on luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi sekä tuotteen tai sen käyttöoikeuden omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotemyynnin lisenssisopimukset, joissa on palautusoikeus tai ehtoja tuotteen toiminnallisuuteen tai käyttöönottoprojektiin liittyen, tuloutetaan, kun palautusoikeus on rauennut tai edellä olevat ehdot ovat täyttyneet.

Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on toimitettu. Kiinteähintaisten liiketoimien tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluksi valmistusasteen perusteella, kun liiketoimen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Liiketoimien valmistusaste määritetään kertyneiden työtuntien suhteena arvioituihin kokonaistyötunteihin. Jos on todennäköistä, että liiketoimen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät liiketoimesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle.

Automatisointipalvelun tuotot koostuvat pääasiallisesti avaus-, transaktio- ja käyttömaksuista. Avausmaksut tuloutetaan, kun avaustoimenpiteisiin liittyvä työ on suoritettu ja asiakas liitetty palveluympäristöön. Transaktiotuotot kirjataan toteutuneiden transaktiomäärien perusteella ja käyttömaksut kuukausittain sopimuksen voimassaolon perusteella.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan suoraan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että kokonaan uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina. Nykyisten tuotteiden ylläpito ja vähäiset parannukset kirjataan suoraan kuluksi. Aktivoituihin kehitysmenoihin kohdistuvat julkiset avustukset kirjataan hankintamenoa pienentävästi.

Eläkkeet

Basware Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet sisältävät tietokoneohjelmia, liikearvoa, aktivoituja tuotekehitysmenoja sekä muita pitkävaikutteisia menoja. Ne kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Aineettoman hyödykkeen hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Taloudelliset pitoajat aineettomille hyödykkeille ovat 3 - 10 vuotta.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Taloudelliset pitoajat aineellisille hyödykkeille ovat 3 - 5 vuotta.

Leasing

Emoyhtiön tilinpäätöksessä leasingmaksut on kirjattu vuosikuluksi Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.

Likvidit varat

Likvideihin varoihin sisältyvät käteinen raha ja pankkitilit.

Verot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

2. LIIKEVAIHTO

Tuhatta euroa

2012 2011
Liikevaihto toimialoittain
Tuotemyynti ja ylläpito 33 694 32 066
Tuotteiden palvelut 28 177 25 619
Yhteensä 61 870 57 685
Liikevaihto markkina-alueittain
Kotimaat 48 350 48 416
Ulkomaat 13 520 9 269
Yhteensä 61 870 57 685

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

Tuhatta euroa

2012 2011
Ostot tilikauden aikana -6 223 -4 217
Varaston muutos -23 -15
Ulkopuolisilta ostetut palvelut -764 -554
Yhteensä -7 010 -4 786

4. HENKILÖSTÖ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Tuhatta euroa

2012 2011
Henkilöstökulut
Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan palkat -856 -1 061
Palkat muu henkilökunta -27 219 -26 739
Eläkekulut -4 318 -4 147
Muut henkilöstökulut -1 360 -1 523
Yhteensä -33 752 -33 470

Henkilöstön määrä

2012 2011
Tilikauden aikana keskimäärin 953 738
Tilikauden lopussa 1 018 859
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
eläkejärjestelyt ovat työeläkelainsäädännön
mukaiset.

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Tuhatta euroa
2012 2011
Aineettomat hyödykkeet -4 872 -3 785
Aineelliset hyödykkeet -536 -408
Yhteensä -5 408 -4 192

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Tuhatta euroa

2012 2011
Vuokrat -2 024 -1 785
Matkustus -1 768 -1 457
Markkinointi -2 446 -2 252
Muut liiketoiminnan kulut -5 141 -4 384
Tilintarkastus -167 -133
Tilintarkastajan todistukset 0 -4
Veroneuvonta -78 -3
Muu neuvonta -9 -40
Tilintarkastusmenot yhteensä -254 -180
Yhteensä -11 633 -10 058

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Tuhatta euroa

2012 2011
Muut korko ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 2 337 2 002
Muilta 62 427
Muut korko ja rahoitustuotot yhteensä 2 399 2 429
Rahoitustuotot yhteensä 2 399 2 429
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille -385 -615
Muille -161 -390
Muut korko ja rahoituskulut yhteensä -546 -1 004
Yhteensä 1 853 1 425

8. VÄLITTÖMÄT VEROT

2012 2011
Tuloverot tilikaudelta
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -1 679 -2 375
Laskennallisten verojen muutos 0 22
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta -60 0
Yhteensä -1 739 -2 353

TASEEN LIITETIEDOT

9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

2012 2011
Tuotekehitysmenot
Hankintameno 1.1. 10 437 9 942
Lisäykset 2 283 494
Vähennykset -21 0
Siirrot erien välillä 7 737 0
Hankintameno 31.12. 20 435 10 437
Kertyneet poistot 1.1. -7 418 -5 797
Vähennysten kertyneet poistot 21 0
Tilikauden poisto -2 306 -1 620
Kertyneet poistot 31.12. -9 702 -7 418
Tasearvo 31.12. 10 733 3 019
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1. 2 788 2 618
Lisäykset 3 699 282
Vähennykset -10 -112
Siirrot erien välillä 355 0
Hankintameno 31.12. 6 831 2 788
Kertyneet poistot 1.1. -2 393 -2 225
Vähennysten kertyneet poistot 10 72
Tilikauden poisto -661 -241
Kertyneet poistot 31.12. -3 044 -2 393
2012 2011
Liikearvo/fuusiotappiot
Hankintameno 1.1. 17 625 17 625
Hankintameno 31.12. 17 625 17 625
Kertyneet poistot 1.1. -9 590 -7 748
Tilikauden poisto -1 843 -1 843
Kertyneet poistot 31.12. -11 433 -9 590
Tasearvo 31.12. 6 192 8 035
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1. 481 201
Lisäykset 28 280
Hankintameno 31.12. 509 481
Kertyneet poistot 1.1. -184 -103
Tilikauden poisto -63 -81
Kertyneet poistot 31.12. -247 -184
Tasearvo 31.12. 262 297
Keskeneräiset muut investoinnit
Hankintameno 1.1. 106 107
Lisäykset 384 410
Siirrot erien välillä -355 -411
Hankintameno 31.12. 135 106
Tasearvo 31.12. 135 106
Keskeneräiset tuotekehitysprojektit
Hankintameno 1.1. 7 737 3 914
Lisäykset 2 969 4 067
Siirrot erien välillä -7 737 -244
Hankintameno 31.12. 2 969 7 737
Tasearvo 31.12. 2 969 7 737
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 24 078 19 587

10. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa
2012 2011
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 4 863 4 286
Lisäykset 667 582
Vähennykset -4 -5
Hankintameno 31.12. 5 526 4 863
Kertyneet poistot 1.1. -4 027 -3 624
Vähennysten kertyneet poistot 4 5
Tilikauden poisto -536 -408
Kertyneet poistot 31.12. -4 559 -4 027
Tasearvo 31.12. 967 836
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 92 86
Lisäykset 7 7
Hankintameno 31.12. 99 92
Tasearvo 31.12. 99 92
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 1 066 929
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet yhteensä 25 144 20 516

11. SIJOITUKSET

2012 2011
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1. 17 040 17 040
Lisäykset 9 275 0
Hankintameno 31.12. 26 315 17 040
Tasearvo 31.12 26 315 17 040
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1. 38 38
Hankintameno 31.12. 38 38
Pitkäaikaiset lainasaamiset konserniyrityksiltä
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 52 022 33 256
Sijoitukset yhteensä 78 375 50 334

Tytäryhtiöosakkeet

Kotipaikka Maa Emon omistusosuus,
%
Basware International Oy Espoo Suomi 100
Basware GmbH Düsseldorf Saksa 100
Basware UK Ltd. Staffordshire Iso-Britannia 100
Basware AB Tukholma Ruotsi 100
Basware B.V. Amsterdam Alankomaat 100
Basware A/S Herlev Tanska 100
Basware, Inc. Delaware Yhdysvallat 100
Basware SAS Pariisi Ranska 100
Basware AS Oslo Norja 100
Basware Pty Ltd Chatswood Australia 100
Basware India Private Limited Chandigarh Intia 99
Basware Belgium NV Aalst Belgia 99

12. VAIHTO-OMAISUUS

Tuhatta euroa

2012 2011
Aineet ja tarvikkeet 18 41
Yhteensä 18 41

13. PITKÄAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa

2012 2011
Vuokravakuudet 435 0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 435 0

14. LYHYTAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa

2012 2011
Myyntisaamiset 6 304 5 949
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 3 936 818
Korkosaamiset 1 406 1 265
Yhteensä 5 342 2 083
Siirtosaamiset 1 601 753
Muut saamiset 1 226 338

Siirtosaamisiin sisältyvät suurimmat erät ovat arvio Kelan työterveyshuollon korvauksesta, tuloverosaaminen, eläkevakuutusjaksotus sekä kulu- ja tuottojaksotukset.

15. OMA PÄÄOMA

Tuhatta euroa

2012 2011
Osakepääoma 1.1. 3 528 3 507
Tilikauden lisäykset 0 21
Osakepääoma 31.12. 3 528 3 528
Osakeanti 1.1. 0 255
Tilikauden lisäykset 0 27 729
Tilikauden vähennykset 0 -27 984
Osakeanti 31.12. 0 0
Ylikurssirahasto 1.1. 1 118 1 118
Ylikurssirahasto 31.12. 1 118 1 118
Sidottu oma pääoma 31.12. 4 647 4 647
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. 62 360 34 263
Osakeanti 0 27 729
Käytetyt osakeoptiot 0 568
-177 -200
Siirrot erien välillä
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. 62 183 62 360
Voittovarat 1.1. 33 558 34 228
Osingonjako -5 278 -5 120
Omien osakkeiden hankinta -963 0
Siirrot erien välillä 177 200
Tilikauden voitto 4 181 4 250
Voittovarat 31.12. 31 674 33 558
Vapaa oma pääoma 31.12. 93 857 95 917
Oma pääoma 31.12. 98 504 100 564
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Tilikauden voitto 4 181 4 250
Voittovarat 27 494 29 308
Muut jakokelpoiset varat 62 183 62 360

16. PAKOLLISET VARAUKSET

Tuhatta euroa

2012 2011
Muut pakolliset varaukset
Uudelleenjärjestelyvaraus 0 850

Vuoden 2011 tilinpäätös sisältää 850 tuhannen euron varauksen. Varaus on käytetty kokonaisuudessaan vuoden 2012 aikana.

17. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Tuhatta euroa

2012 2011
Lainat rahoituslaitoksilta 8 333 0
Velat saman konsernin yrityksille 177 177
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 8 510 177

18. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Tuhatta euroa

2012 2011
Ostovelat 1 243 890
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 391 559
Muut velat 6 549 78
Siirtovelat 1 0
Yhteensä 6 941 637
Lainat rahoituslaitoksilta 1 667 0
Muut velat 2 496 2 485
Siirtovelat 5 249 6 561
Yhteensä 9 412 9 046
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 17 595 10 573

Siirtovelkoihin sisältyvät merkittävimmät erät ovat lomapalkkavaraus 4 286 tuhatta euroa ja komissiovaraus 375 tuhatta euroa.

19. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

Tuhatta euroa
2012 2011
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitys 1 200 1 200
Tytäryritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset 244 1 290
Muut omat vastuut
Leasingvastuut
alle vuoden kuluessa erääntyvät 177 247
myöhempinä vuosina erääntyvät 98 257
Yhteensä 275 504
Muut vuokravastuut
alle vuoden kuluessa erääntyvät 2 958 3 179
myöhempinä vuosina erääntyvät 3 156 5 723
Yhteensä 6 114 8 902
Vakuudet, vastuusitoumukset ja muut
vastuut yhteensä
7 833 11 897

Arvonlisävero sisältyy ainoastaan autoleasing-vastuisiin. Muut vastuut ovat arvonlisäverottomia. Vuokrasopimukset ovat tavanmukaisia vuokrasopimuksia. Leasingsopimukset ovat tavanmukaisia leasingsopimuksia eikä niihin liity takaisinlunastusehtoja. Konserni ei ole antanut ulkopuolisten puolesta pantteja, kiinnityksiä tai takauksia.

VOITONJAKOEHDOTUS

Tilikauden 2012 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 93 857 156,92 euroa.

Baswaren hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2012 maksettaisiin osinkoa 0,23 euroa osakkeelta (2011: 0,41 euroa). Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Hallituksen päätöksen mukaan osingonjaon täsmäytyspäivä on 19.2.2013. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan täsmäytysajan päätyttyä 26.2.2013.

Espoossa 23. päivänä tammikuuta 2013

Hannu Vaajoensuu, Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Sihvo Pentti Heikkinen Anssi Vanjoki Eeva Sipilä Esa Tihilä, Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 23. päivänä tammikuuta 2013

Ernst & Young Oy

KHT-Yhteisö

Heikki Ilkka

KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

BASWARE OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Basware Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 23. tammikuuta 2013

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Heikki Ilkka KHT

KONSERNIN TULOSLASKELMA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

1-3/
2012
1-3/
2011
4-6/
2012
4-6/
2011
7-9/
2012
7-9/
2011
10-12/
2012
10-12/
2011
LIIKEVAIHTO 27 435 26 058 28 718 27 280 27 119 24 185 30 427 30 227
Liiketoiminnan
muut tuotot
58 42 58 41 55 43 57 46
Materiaalit ja
palvelut
-2 061 -1 948 -1 957 -1 727 -2 313 -1 933 -2 715 -2 179
Työsuhde
etuuksista
aiheutuneet kulut
-16 072 -14 738 -17 282 -16 004 -15 415 -13 293 -16 820 -17 539
Poistot ja
arvonalentumiset
-1 366 -1 237 -1 495 -1 279 -1 809 -1 270 -1 823 -1 218
Liiketoiminnan
muut kulut
-6 171 -5 219 -6 745 -5 478 -5 376 -4 694 -6 199 -5 883
Liikevoitto 1 822 2 957 1 298 2 832 2 261 3 038 2 927 3 454
% 6,6 % 11,3 % 4,5 % 10,4 % 8,3 % 12,6 % 9,6 % 11,4 %
Rahoitustuotot 146 51 75 125 91 102 61 232
Rahoituskulut -50 -77 -76 -53 -52 -115 -145 -213
Voitto ennen
veroja
1 918 2 930 1 296 2 904 2 300 3 024 2 843 3 473
% 7,0 % 11,2 % 4,5 % 10,6 % 8,5 % 12,5 % 9,3 % 11,5 %
Tuloverot -442 -662 -347 -742 -807 -723 -898 -533
KATSAUS
KAUDEN
VOITTO
1 476 2 268 949 2 162 1 493 2 301 1 945 2 940
% 5,4 % 8,7 % 3,3 % 7,9 % 5,5 % 9,5 % 6,4 % 9,7 %

TUNNUSLUVUT (IFRS) 2008-2012

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Tuhatta euroa

2012 2011 2010 2009 2008
Liikevaihto 113 699 107 750 103 094 92 654 86 098
Liikevaihdon kasvu, % 5,5 % 4,5 % 11,3 % 7,6 % 17,5 %
EBITDA 14 801 17 284 18 604 16 280 11 722
% liikevaihdosta 13,0 % 16,0 % 18,0 % 17,6 % 13,6 %
Liikevoitto ennen IFRS-poistoja 10 555 14 290 15 691 13 788 9 730
% liikevaihdosta 9,3 % 13,3 % 15,2 % 14,9 % 11,3 %
Liikevoitto 8 308 12 280 13 487 11 824 8 679
Liikevoiton kasvu, % -32,3 % -8,9 % 14,1 % 36,2 % 15,5 %
% liikevaihdosta 7,3 % 11,4 % 13,1 % 12,8 % 10,1 %
Tulos ennen veroja 8 357 12 332 13 325 11 590 8 410
% liikevaihdosta 7,4 % 11,4 % 12,9 % 12,5 % 9,8 %
Tilikauden tulos 5 863 9 671 10 331 9 074 6 585
% liikevaihdosta 5,2 % 9,0 % 10,0 % 9,8 % 7,6 %
Oman pääoman tuotto, % 5,8 % 11,6 % 16,7 % 17,2 % 13,7 %
Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,2 % 14,9 % 20,1 % 18,8 % 16,6 %
Korolliset velat 10 524 682 3 582 9 230 13 283
Likvidit varat 34 519 42 977 13 822 12 210 8 777
Nettovelkaantumisaste, % -23,8 % -42,3 % -15,3 % -5,3 % 9,3 %
Omavaraisuusaste, % 77,6 % 81,9 % 73,3 % 64,8 % 59,5 %
Taseen loppusumma 129 758 121 966 91 470 87 287 81 909
Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin *) 19 606 6 331 4 567 7 448 12 476
% liikevaihdosta 17,2 % 5,9 % 4,4 % 8,0 % 14,5 %
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 1 431 2 014 970 2 047 1 007
% liikevaihdosta 1,3 % 1,9 % 0,9 % 2,2 % 1,2 %
Tutkimus- ja kehitysmenot 17 884 16 489 14 883 14 781 15 518
% liikevaihdosta 15,7 % 15,3 % 14,4 % 16,0 % 18,0 %
T&K henkilöstö kauden lopussa 351 311 239 195 171
Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana 1 330 1 058 845 747 689
Henkilöstö kauden lopussa 1 423 1 182 913 761 731
Henkilöstön kasvu, % 20,4 % 29,5 % 20,0 % 4,1 % 11,1 %

*) Sisältää yritysostot ja aktivoidut tuotekehitysmenot

Konsernin osakekohtaiset tunnusluvut

2012 2011 2010 2009 2008
Tulos/osake
(laimentamaton),
euroa
0,46 0,76 0,90 0,80 0,56
Tulos/osake
(laimennettu),
euroa
0,46 0,76 0,89 0,80 0,56
Oma pääoma/osake, EUR 7,79 7,72 5,74 4,93 4,24
Emoyrityksen omistajille
kuuluva
oma pääoma/osake, EUR 7,84 7,76 5,78 4,97 4,24
Osinko/osake, EUR 0,23* 0,41 0,40 0,36 0,23
Osinko/tulos, % 50,4 % 53,8 % 44,6 % 45,2 % 40,8 %
Efektiivinen osinkotuotto, % 1,1 % 2,5 % 1,6 % 2,5 % 3,5 %
Hinta/voitto-suhde (P/E) 44,34 21,57 27,58 18,21 11,68
Osakeantioikaistu tilikauden
alin kurssi 16,70 14,95 15,00 6,60 6,00
ylin kurssi 24,00 28,10 24,80 14,66 10,45
keskikurssi 20,84 21,58 19,27 10,79 7,53
päätöskurssi 20,25 16,45 24,75 14,52 6,59
Osakkeiden osakeanti
oikaistu
lukumäärä 31.12.
12 931 229 12 931 229 11 690 024 11 468 124 11 468 124
Osakekannan markkina-arvo
31.12., euroa
260 182 550 211 737 063 287 093 169 165 206 004 75 301 011
Vaihdettujen osakkeiden
osakeanti oikaistu
lukumäärä
1 514 703 5 079 523 2 131 071 2 038 565 2 298 467
% keskimääräisestä
osakemäärästä
11,8 % 40,1 % 18,5 % 17,9 % 20,1 %
Osakkeiden ka. lukumäärä
tilikauden aikana 12 836 966 12 679 281 11 513 690 11 381 905 11 463 307
tilikauden lopussa 12 931 229 12 931 229 11 690 024 11 468 124 11 468 124
tilikauden aikana,
laimennettu
12 836 966 12 686 792 11 585 155 11 381 905 11 463 307

*) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuotto (ROE), %

(Voitto tai tappio ennen veroja - verot) x 100

Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskiarvo)

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

(Voitto tai tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)

Nettovelkaantumisaste, %

(Korollinen vieras pääoma - rahat ja pankkisaamiset) x 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä

Omavaraisuusaste, %

(Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä) x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot

Tulos/osake

Tilikauden voitto

Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma / osake

Oma pääoma sisältäen vapaaehtoiset varaukset ja poistoeron laskennallisella verovelalla vähennettynä

Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu määrä

Osinko/osake

Kokonaisosinko

Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu määrä – omat osakkeet

Osinko/tulos, %

Osakekohtainen osinko x 100 Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, %

Osinko/osake x 100 Osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän kurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)

Osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän kurssi

Tulos/osake

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

OSAKE

Basware osake on ollut kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki Oy) 29.2.2000 alkaen. Osakkeen listautumishinta oli 5,70 euroa. Yhtiö siirtyi 19.10.2004 pörssin Päälistalle ja yhtiön osake oli listattu Informaatioteknologia-toimialaluokassa.

Baswaren osakkeet noteerataan tällä hetkellä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä toimialaluokassa Teknologia, segmentissä Mid. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka kaupankäyntitunnus on BAS1V.

Vuoden 2012 lopussa Baswaren liikkeelle laskemien osakkeiden kokonaismäärä oli 12 931 229 kappaletta (12 931 229 kpl). Niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,30 euroa osakkeelta. Yksi osake vastaa yhtä ääntä yhtiökokouksessa ja kaikilla osakkeilla on yhtenäiset oikeudet osinkoon.

Osakepääoma

Basware Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden lopussa 3 528 368,70 euroa.

Osakekurssi ja –vaihto

Vuonna 2012 yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 24,00 euroa (28,10 euroa), alin 16,70 euroa (14,95 euroa) ja päätöskurssi 20,25 euroa (16,45 euroa). Katsauskauden keskikurssi oli 20,84 euroa (21,58 euroa).

Osakkeita vaihdettiin vuoden aikana 1 514 703 kappaletta (5 079 523 kpl), mikä vastaa 11,8 prosenttia (40,1 %) keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo katsauskauden päätöskurssilla 31.12.2012 oli 260 182 550 euroa (211 737 063 euroa).

Yhtiökokous 16.2.2012 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisien oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 1 290 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2013 saakka. 31.12.2012 mennessä yhtiö oli hankkinut omia osakkeita 49 114 kappaletta. 31.12.2012 yhtiöllä on hallussaan 82 708 kappaletta Basware Oyj:n osaketta, mikä vastaa noin 0,6 % yhtiön kaikista osakkeista.

Omia osakkeita hankittiin yhteensä 963 038,78 eurolla vuonna 2012.

Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n julkisessa kaupankäynnissä noudattaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Oy:n sääntöjä ja ohjeita omien osakkeiden hankkimisesta.

OPTIO –OHJELMAT

Baswarella ei ollut voimassa olevia optio-ohjelmia vuonna 2012.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Ansaintajaksot 2012, 2013 ja 2014

Basware Oyj:n hallitus päätti 17.2.2012 uudesta Basware-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Hallitus suosittelee, että Baswaren johtoryhmä omistaa yhtiön osakkeita vuotuisen bruttoperuspalkkansa arvoa vastaavan määrän.

Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Järjestelmä koostuu vuotuisista ansaintajaksoista 2012, 2013 ja 2014 sekä kiinteästä ansaintajaksosta 2012-2014. Lisäosakkeita maksutta osakeomistusta vasten ansaintajaksolta 2012-2014 voivat saada Baswaren johtoryhmän jäsenet.

Hallitus päättää kullekin vuotuiselle ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet erikseen kunkin ansaintajakson alussa. Palkkio vuotuiselta ansaintajaksolta 2012 perustuu Basware-konsernin liikevaihtoon. Mahdollinen palkkio vuotuiselta ansaintajaksolta 2012 maksetaan joulukuussa 2014 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Vuotuisen ansaintajakson 2012 kohderyhmään kuuluu 26 henkilöä mukaan lukien Baswaren johtoryhmän jäsenet.

Palkkio kiinteältä ansaintajaksolta 2012-2014 perustuu Basware-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Mahdollinen palkkio kiinteältä ansaintajaksolta 2012-2014 maksetaan vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Kiinteän ansaintajakson 2012-2014 kohderyhmään kuuluvat Baswaren johtoryhmän jäsenet.

Kannustinjärjestelmän perusteella luovutettavien Basware Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä on tavoitetasolla yhteensä noin 275 000 (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden) ja maksimissaan noin 412 500. Järjestelmässä mahdollisesti luovutettavina osakkeina käytetään yhtiön omistuksessa olevia tai osakemarkkinoilta hankittavia Basware Oyj:n osakkeita. Palkkion maksun edellytyksiin sisältyy työ- tai toimisuhteeseen liittyviä ehtoja.

Ansaintajaksot 2009, 2010 ja 2011

Baswaren hallitus päätti 11.3.2009 Basware-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Hallitus päättää kunkin ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet erikseen kunkin ansaintajakson alussa.

Järjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2009 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio ansaintajaksolta 2009 maksettiin joulukuussa 2011 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Ansaintajakson 2009 kohderyhmään kuuluivat Baswaren johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson 2009 perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä 61 250 Basware Oyj:n osaketta (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Ansaintajakson 2010 kohderyhmään kuuluvat Baswaren johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson 2010 perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä 51 355 Basware Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Ansaintajakson 2011 kohderyhmään kuuluvat Baswaren johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson 2011 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 94 350 Basware Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Palkkio ansaintajaksolta 2011 tullaan maksamaan joulukuussa 2013.

OSAKKEENOMISTAJAT

Yhtiöllä oli joulukuun 31. päivänä 14 443 (15 017) osakkeenomistajaa hallintarekisterit (12 kpl) mukaan lukien. Hallintarekisteröidyn omistuksen osuus oli 11,2 prosenttia (12,4 %) kokonaisosakemäärästä.

Yhtiöllä on hallussaan 82 708 kappaletta Basware Oyj:n osaketta, mikä vastaa noin 0,6 % yhtiön kaikista osakkeista.

Katsauskauden aikana Basware teki yhden liputusilmoituksen, kun OP-Rahastoyhtiö Oy:n ja sen hallinnoimien sijoitusrahastojen omistusosuus nousi 24.8.2012 yli 5 prosenttiin Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä.

Osakkeiden määrä Omistajia kpl Osakkeita, kpl Äänimäärä %
1-100 12 121 282 635 2,2
101-1 000 2 045 613 024 4,7
1 001-10 000 221 562 003 4,3
10 001-100 000 30 1 342 818 10,4
100 001+ 26 10 130 749 78,3
Yhteensä 14 443 12 931 229 100,0

Omistusjakauma suuruusluokittain 31.12.2012

Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2012

Omistajia kpl Osakkeita, kpl Äänimäärä %
Yritykset 497 832 004 6,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 23 2 781 678 21,5
Julkisyhteisöt 7 2 645 949 20,5
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 36 361 368 2,8
Kotitaloudet 13 826 4 839 274 37,4
Ulkomaat 42 17 225 0,1
14 431 11 477 498 88,8
Hallintarekisteröidyt 12 1 453 731 11,2
Yhteensä 14 443 12 931 229 100,0

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012

Osakkeita, kpl Äänimäärä, %
1.Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 1 471 407 11,4
2.Sihvo, Ilkka 885 300 6,8
3.Eräkangas, Kirsi 827 300 6,4
Eräkangas, Kirsi 576 900 4,5
Eräkangas, Lotta 250 400 1,9
4.Vaajoensuu, Hannu 673 800 5,2
Havacment Oy 266 500 2,1
Vaajoensuu, Hannu 323 500 2,5
Vaajoensuu, Matias 83 800 0,6
5.Perttunen, Sakari 665 900 5,1
6.Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 530 000 4,1
7.Fondita Nordic Micro Cap Placeringsf 460 000 3,6
8.Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 387 585 3,0
9.Op-Suomi Pienyhtiöt 377 923 2,9
10.Pensionsförsäkringsaktiebolaget Veritas 368 608 2,9
11.Pöllänen, Antti 299 023 2,3
12.Op-Focus -Erikoissijoitusrahasto 292 887 2,3
13.Aktia Capital Sijoitusrahasto 273 313 2,1
14.Valtion Eläkerahasto 256 000 2,0
15.Op-Delta -Sijoitusrahasto 232 952 1,8
16.Sr Danske Invest Suomi Kasvuosake 175 776 1,4
17.Perttunen, Meimi 175 400 1,4
18.Ahonen, Asko 168 736 1,3
19.Fim Fenno Sijoitusrahasto 162 554 1,3
20.Fim Forte Sijoitusrahasto 150 000 1,2
20 suurinta omistajaa yhteensä 8 834 464 68,3
Hallintarekisteröidyt yhteensä 1 453 731 11,2
Muut 2 643 034 20,4
Yhteensä 12 931 229 100,0

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Baswaren osake

Baswaren osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki Oy) toimialaluokassa Teknologia, segmentissä Mid. Kaupankäynti Baswaren osakkeilla alkoi 19.10.2004. Baswaren osake on ollut kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssissä 29.2.2000 alkaen.

Kaupankäyntitunnus BAS1V
ISIN-koodi FI0009008403
Kirjanpidollinen vasta-arvo 0,30 euroa
Listautumishinta 29.2.2000 5,70 euroa
Päätöskurssi 31.12.2012 20,25 euroa

Varsinainen yhtiökokous

Basware Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 14.2.2013 kello 14:00 Finlandia-talossa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 4.2.2013. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 11.2.2013 kello 10:00 joko:

  • Baswaren sijoittajasivuilla osoitteessa www.basware.fi/yhtiokokous; tai
  • puhelimitse numeroon 09 879 171 arkisin kello 9:00-16:00 välisenä aikana; tai
  • kirjeitse osoitteella Basware Oyj, Yhtiökokous 2012, PL 97, 02601 Espoo.

Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat kerrotaan yhtiökokouskutsussa, joka julkaistaan pörssitiedotteena ja Baswaren sijoittajasivuilla, osoitteessa www.basware.fi/yhtiokokous.

Osinko

Basware Oyj:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2012 maksettaisiin osinkoa 0,23 euroa osakkeelta. Mikäli hallituksen esitys hyväksytään, osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka on merkitty täsmäytyspäivänä 19.2.2013 Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon aikaisin mahdollinen maksupäivä on 26.2.2013.

Baswaren tulosjulkistukset vuonna 2013

Basware Oyj:n osavuosikatsausten julkistusten aikataulu on seuraava:

  • tammi-maaliskuu 2013 (Q1) torstaina 11.4.2013
  • tammi-kesäkuu 2013 (Q2) keskiviikkona 10.7.2013
  • tammi-syyskuu 2013 (Q3) torstaina 10.10.2013

Osavuosikatsaukset laaditaan IAS 34 osavuosikatsaukset –standardin mukaisesti.

Osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet ovat saatavilla Baswaren sijoittajasivuilla, osoitteessa www.basware.fi/sijoittajat. Sivujen kautta voi myös liittyä Baswaren pörssitiedotteiden sähköpostijakelulistalle.

Osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajan osoitteen muuttuessa pyydämme ilmoittamaan uuden osoitteen sille arvo-osuusrekisterin pitäjälle, jonka hoidossa osakkaan arvo-osuustili on.

Basware on maailman johtava pilvipalveluihin perustuvien verkkolasku- ja hankinnasta maksuun -ratkaisujen toimittaja. Yhtiöllä on yli miljoona käyttäjää yli 60 eri maassa.

www.basware.fi

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.