Annual Report • Feb 11, 2013
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Kesla vuonna 2012 2 | |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus 4 | |
| Kesla Oyj:n hallitus 5 | |
| Kesla Oyj:n johtoryhmä 6 | |
| Hallituksen toimintakertomus 7 | |
| Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 11 | |
| Konsernitilinpäätös, IFRS 12 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma 12 | |
| Konsernin tase 12 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma 13 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 14 | |
| Konsernin liitetiedot 15 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 31 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma 31 | |
| Emoyhtiön tase 32 | |
| Laskelma emoyhtiön oman pääoman muutoksista 32 | |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma 33 | |
| Emoyhtiön liitetiedot 33 | |
| Kesla Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat 39 | |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 40 | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat 41 | |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 42 | |
| Taloudelliset julkaisut vuonna 2013 42 | |
| Tilintarkastuskertomus 43 |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, miljoonaa euroa | 40,2 | 43,9 |
| Tulos ennen veroja, tuhatta euroa | 164 | 2 551 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 1,7 | 13,0 |
| Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa | 2 360 | 1 167 |
| Omavaraisuusaste, % | 43,0 | 44,3 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 0,03 | 0,57 |
| Osinko per osake, euroa | 0,03* | 0,25 |
| Metsäkoneryhmän viennin osuus liikevaihdosta, % | 63,0 | 63,8 |
| Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa | 1 338 | 1 008 |
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 285 | 283 |
| * hallituksen esitys |
| Tulos ennen | ||||
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | veroja | |||
| 2012 | 2011 | 2012 | 2011 | |
| Tammi-Maaliskuu | 10 562 | 10 766 | 346 | 1 102 |
| Huhti-Kesäkuu | 10 101 | 11 467 | -208 | 711 |
| Heinä-Syyskuu | 8 689 | 10 101 | 233 | 588 |
| Loka-Joulukuu | 10 806 | 11 594 | -207 | 150 |
| YHTEENSÄ | 40 158 | 43 927 | 164 | 2 551 |
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle.
Keslan liiketoimintaan heijastui tilikaudella 2012 Euroopan rahoituskriisin heikentämä liiketoimintaympäristö konsernin liikevaihdon laskiessa 8,6 % edellisvuodesta ollen yhteensä 40,2 miljoonaa euroa. Keslassa jatkettiin vuonna 2012 aktiivista myynti-, markkinointi- ja tuotekehityspanostusta konsernin tuotteiden markkinanäkyvyyden edelleen kehittämiseksi sekä kotimaassa että viennissä. Merkittävin yksittäinen panostus oli tytäryhtiön, Kesla GmbH:n perustaminen Saksaan. Vientitoiminnan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 53,4 % ja metsäkoneryhmästä 63,0 %.
Keslan liiketoiminnan kannattavuus heikkeni vuonna 2012 edellisvuodesta selvästi liikevoiton laskiessa 405 tuhatta euroon. Tilikauden liiketoiminnan rahavirta oli 2 360 tuhatta euroa positiivinen. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä tilikauden aikana ja konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 43,0 %. Keslassa jatkettiin vuonna 2012 toimintojen kehittämistä ja kohdennettuja investointeja konsernin kannattavuuden edelleen kehittämiseksi. Kesla investoi tilikauden 2012 aikana yhteensä 1 338 tuhatta euroa konsernin koneisiin, laitteisiin ja tietojärjestelmiin. Tilikauden tuotekehitysmenot olivat yhteensä 1 295 tuhatta euroa. Kesla työllisti tilikauden 2012 aikana keskimäärin 277 henkilöä.
Kesla-konserniin kuuluvat Joensuussa ja Kesälahdella toimiva emoyhtiö Kesla Oyj sekä Tohmajärvellä ja Ilomantsissa toimiva tytäryhtiö MFG Components Oy. Lisäksi konserniin kuuluvat Pietarissa sijaitseva tytäryhtiö OOO Kesla sekä Saksassa, Sinzheimissa sijaitseva tytäryhtiö Kesla GmbH. Kesla Oyj:n A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Vuosi 2012 oli Keslalle panostuksen ja kehityksen aikaa. Merkittävät, tulevaisuuteen tähtäävät panostukset ajoittuivat kuitenkin haasteelliseen liiketoimintaympäristöön. Euroopan rahoituskriisi yhdessä maailmantalouden kasvunäkymien hiipumisen kanssa heikensivät Keslan liiketoimintaympäristöä vuonna 2012. Operatiivisesti ja tuloksellisesti vuosi 2012 olikin kahden kasvuvuoden jälkeen pettymys. Muuttuneessa toimintaympäristössä Keslan tuotteiden kysyntä heikkeni johtaen liikevaihdon laskuun edelliseen vuoteen nähden. Heikentyneen kysynnän painama liikevaihto yhdessä kiristyneen kilpailun ja tulevaisuuteen tähtäävien merkittävien panostusten kanssa heikensivät Keslan operatiivista tulosta vuonna 2012.
Euroopan ja Suomen talouskasvu tulee olemaan heikkoa myös lähivuosina. Yritysten on kuitenkin uskottava ja rakennettava tulevaisuutensa sumuisessakin liiketoimintaympäristössä. Kesla käynnistikin lähitulevaisuuden merkittävimmän kehityshankekokonaisuuden, KESLA 2015 -kehityshankkeen vuonna 2012. Hankkeen suunnittelu käynnistyi jo vuoden 2011 alkupuolella tavoitteenaan palauttaa Kesla 2000-luvun alkuvuosien mukaiselle kannattavan kasvun uralle sekä nostaa Kesla liikevaihdollisesti uudelle tasolle. KESLA 2015 -hanke muodostuu Keslan ydintoimintojen; tuotekehitys-, myynti- ja markkinointi- sekä valmistustoimintojen ja -rakenteiden kehittämisestä ja uudistamisesta tukemaan Keslan tulevaisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.
Kesla on kehittänyt tuotteistonsa kattavuutta ja kilpailukykyä viimevuosien aikana aktiivisesti. Merkittävimmät panostukset ovat kohdistuneet KESLA-nosturimalliston kehittämiseen ja laajentamiseen. Keski-Euroopassa merkittävän myyntipotentiaalin omaavat kokorunkokäsittelyyn ja kierrätyskäyttöön soveltuvat nosturit ovat uusia tuotteita Keslan kilpailukykyisessä nosturimallistossa. Myös harvesterikourat, hakkurit ja kuormaimet ja metsäperävaunut ovat saaneet uusia malleja jo ennestään kattavaan mallistoon. Vahva tuotekehityspanostus jatkuu myös alkaneena vuonna ja Kesla tuleekin esittelemään uusia tuotteita myös vuoden 2013 metsäalan messuilla.
Myynti ja markkinointi olivat Keslan toiminnoista vahvan panostuksen kohteena vuonna 2012. Panostuksilla pohjustetaan kuluvan ja tulevien vuosien kasvua. Suurin panostus kohdistui tytäryhtiön perustamiseen Saksaan tukemaan KESLA-tuotteiden myyntiä merkittävillä Saksan ja Keski-Euroopan markkinoilla sekä vahva panostus Keslan jälkimarkkinointi-toimintojen kehittämiseksi. Molemmissa kehityshankkeissa puhutaan tulevaisuuteen tähtäävistä investoinneista niiden toteutuksesta aiheutuvien kustannusten kuitenkin kirjautuessa etupainotteisesti kuluina.
Kolmantena kannattavaa kasvua tukevana kehityskohteena KESLA 2015 -kehityshankkeessa on valmistustoiminnot ja niiden kilpailukykyä tukevat investoinnit. Valmistustoimintojen kehittämiseen liittyi mm. laatuun, tuottavuuteen ja toimitusvarmuuteen sekä joustavuuteen liittyvät kehityshankkeet ja investoinnit vuonna 2012. Hankkeet jatkuvat suunnitelmien mukaisesti myös vuonna 2013 mm. tuotteiden pintakäsittelyn kehittämisen ollessa yksi painopistealueista.
Kesla katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Suomalaista metsäteknologia- ja konepajaosaamista tarvitaan jatkossakin tuottamaan innovatiivisia ja käyttäjilleen tuottavia teknologisia ratkaisuja. Kesla yhteistyökumppaneineen on osaamisellaan ja yhteisellä sitoutumisellaan valmis tulevien vuosien haasteisiin. Kasvamaan, kehittymään, luomaan taloudellista ja henkistä hyvää ympärilleen.
Joensuussa, tammikuu 2013
Jari Nevalainen toimitusjohtaja
Kuvassa vasemmalta Roger Nyqvist, hallituksen puheenjohtaja Eeva Punta, Rainer Höggblom, Harri Forss ja Veli-Matti Kärkkäinen.
Harri Forss, s. 1945
Talousneuvos, Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2010 alkaen.
MMM, KTM, hallitusammattilainen, liikkeenjohdon konsultti, Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2011 alkaen.
Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967
Yhteiskuntatieteiden maisteri Toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2003 alkaen.
Roger Nyqvist, s. 1950
Diplomi ekonomi, Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2011 alkaen.
Filosofian lisensiaatti, Yrittäjä, Pihaniemi Oy Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2007 alkaen, Keslan hallituksen puheenjohtaja maaliskuusta 2010 alkaen.
Kuvassa vasemmalta Mika Tahvanainen, Paavo Hopponen, Jussi Multanen, toimitusjohtaja Jari Nevalainen, Simo Saastamoinen ja Kari Kokko.
Paavo Holopainen, s. 1961
Diplomi-insinööri, Tuotantojohtaja, Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen.
Kari Kokko, s. 1962
Insinööri, Tuotekehityspäällikkö, Johtoryhmän jäsen joulukuusta 2008 alkaen.
Jussi Multanen, s. 1983
Diplomi-insinööri, Tehdaspäällikkö, Kesälahti, Johtoryhmän jäsen syyskuusta 2011 alkaen.
Diplomi-insinööri, Kauppatieteiden kandidaatti, Toimitusjohtaja, Johtoryhmän jäsen ja johtoryhmän puheenjohtaja maaliskuusta 2001 alkaen.
Simo Saastamoinen, s. 1967
Diplomi-insinööri, Master of Science, Talousjohtaja, Johtoryhmän jäsen kesäkuusta 2012 alkaen.
Mika Tahvanainen, s. 1974
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Markkinointijohtaja, Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2012 alkaen.
Vuosi 2012 oli Keslan 52. toimintavuosi. Keslan liiketoimintaympäristö heikkeni vuoden 2012 aikana kahden kasvu vuoden jälkeen. Euroopan rahoituskriisi yhdessä kansantalouksien säästötoimenpiteiden kanssa heikensi talouden aktiviteettia Euroopassa heijastuen investointituotteiden kysyntään negatiivisesti. Vuosi 2012 oli Keslalle myös tulevaisuuteen tähtäävien vahvojen kehitystoimenpiteiden aikaa. Kesla käynnisti vuonna 2012 Keslan tulevaisuuden kilpailukykyä tukevan KESLA 2015 -kehityshankkeen sekä Keski-Euroopan tuotemyyntiä tukevan tytäryhtiön, Kesla GmbH:n, liiketoiminnan.
Konsernin segmenttiraportointi
Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat aines- ja energiapuun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn liittyvät laitteet sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. Tytäryhtiöiden ooo Kesla ja Kesla GmbH liiketoiminnat sisältyvät metsäkoneryhmän lukuihin.
Euroopan rahoituskriisi yhdessä kansainvälisen talouskasvun hidastumisen kanssa heikensivät Keslan liiketoimintaympäristöä vuonna 2012. Kansantalouksien tasapainottamiseen tähtäävät menojen leikkaukset yhdessä veronkorotusten kanssa heikensivät osaltaan Euroopan talouskasvua ja investointituotteiden kysyntää. Metsäteollisuustuotteiden suhdanne oli heikko Euroopassa, mutta Euroopan ulkopuolella kysyntää tuki sellu- ja kuluttajapakkaustuotteiden vahvistunut kysyntä. Metsäenergian käytön kasvu jatkui Euroopassa tavoitteiden mukaisesti tukien energiapuun hankintaan ja logistiikkaan liittyviä kone- ja laitehankintoja.
Investointituotteiden kysynnän heikkeneminen, kysynnän heikkenemisen seurauksena vahvistunut hintakilpailu sekä kustannustekijöiden nousut heikensivät liiketoimintojen operatiivista kannattavuutta katsauskaudella.
Keslan liikevaihto laski vuonna 2012 8,6 % vuoteen 2011 nähden ollen 40,2 miljoonaa euroa (1–12/2011 43,9 miljoonaa euroa). Liikevaihto laski tilikauden jokaisella vuosineljänneksenä edelliseen vuoteen nähden; tammi-maaliskuussa liikevaihto laski 2 %, huhti-kesäkuussa 12 %, heinä-syyskuussa 14 % ja loka-joulukuussa 7 % vertailuvuoteen nähden.
Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti laski tilikaudella 2012 8,8 % ja konepajajärjestelmien ulkoinen myynti vastaavasti 7,5 % vuoteen 2011 nähden.
Keslan kotimaan myynti laski tilikaudella 2012 8,9 % vertailuvuoteen nähden ollen 18,7 miljoonaa euroa (1–12/2011 20,5 miljoonaa euroa) ja vientimyynti vastaavasti 8,3 % vuoteen 2011 nähden ollen 21,4 miljoonaa euroa (23,4 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta oli 53,4 % (53,2 %). Vientitoiminnan osuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 63,0 % (63,8 %).
Keslan molempien liiketoiminta-alueiden tilikauden 2012 liikevaihtoa painoi heikentynyt liiketoimintaympäristö vertailuvuoteen nähden. Konsernissa tehdyt tuotekehitys- ja markkinointipanostukset tukivat liiketoiminnan kehitystä, mutta eivät riittäneet paikkaamaan heikentynyttä kokonaiskysyntää. Konsernin tilauskanta oli tilikauden alussa lähes vertailukauden alun tasolla, mutta katsauskauden aikainen tuote- ja jälkimarkkinointipalvelujen myynti jäi jälkeen vertailukaudesta.
Keslan liikevoitto ja tulos ennen veroja heikentyivät tilivuoden 2012 jokaisella vuosineljänneksillä selvästi vuoteen 2011 nähden. Keslan tilivuoden 2012 liikevoitto oli kokonaisuudessaan voitollinen 405 tuhatta euroa (1–12/2011 2 877 tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja voitollinen 164 tuhatta euroa (2 551 tuhatta euroa).
Metsäkoneryhmän liiketulos kehittyi heikosti vuonna 2012 vertailuvuoteen nähden ollen 105 tuhatta euroa tappiollinen (1–12/2011 2 626 tuhatta euroa voitollinen).
Konepajajärjestelmien liiketulos parani tilikaudella 2012 vertailuvuoteen nähden ollen 282 tuhatta euroa voitollinen (1–12/2011 47 tuhatta euroa voitollinen). Vertailuvuoden lukuihin sisältyy 103 tuhannen euron luottotappiokirjaus MFG Components Oy:n asiakkaan yrityssaneerauksen johdosta.
Vuoden 2012 tulokseen vaikutti toimintojen käyttöasteen lasku kysynnän heikkenemisen seurauksena. Konsernin rakenteet ja kapasiteetti olivat tilikaudella vajaakäytössä eikä sovituilla ja toteutetuilla sopeutustoimenpiteillä pystytty vajaakuormitusta täysimääräisesti kompensoimaan. Panostukset tuotekehitykseen, toimintojen kehittämiseen sekä myynnin organisointiin heikensivät tilikauden 2012 tulosta. Yleistä tuotantotekijöiden kustannustason nousua ei pystytty täysimääräisesti kompensoimaan tuottavuuskehityksen ja hinnankorotusten kautta tilikauden aikana. Heikentynyt kysyntä lisäsi myös hintakilpailua markkinoilla. Suurin yksittäinen konsernin ja metsäkoneryhmän tulosta heikentävä tekijä tilikaudella oli Keslan tulevaisuuteen luotaava panostus Saksan ja Keski-Euroopan markkinoihin tytäryhtiön perustamisen kautta.
Tilikauden 2012 osakekohtainen tulos oli 0,03 euroa voitollinen (vuonna 2011 0,57 euroa voitollinen; vuonna 2010 0,43 euroa voitollinen).
Investoinnit
Kesla-konsernin investoinnit kasvoivat vuonna 2012 vertailuvuoteen nähden ollen yhteensä 1 338 tuhatta euroa (1–12/2011 1 008 tuhatta euroa). Kesla julkaisi 18.1.2012 KESLA 2015 -kehityshankkeen, jonka ensimmäisiä investointipäätöksiä toteutettiin vuonna 2012. Kone-, laite- ja järjestelmäinvestoinnit kohdistuivat konsernin valmistuksen ja jälkimarkkinoinnin toimintojen tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden kehittämiseksi. Pääosa KESLA 2015 -kehityshankkeesta on vielä selvitys- tai suunnitteluasteella toteutuksen ajoittuessa tuleville vuosille. KESLA 2015 -kehityshanke muodostuu Kesla Oyj:n ja Kesla Oyj:n tytäryhtiön MFG Components Oy:n toimipisteisiin suunnitelluista investoinneista sekä tuotteiston ja liiketoimintojen tavoitteiden mukaisesta kehittämisestä Keslan neljällä toimipaikkakunnalla Joensuussa, Kesälahdella, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa.
Kesla jatkoi vuonna 2012 tuotekehityspanostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi sekä malliston laajentamiseksi kattamaan entistä laajempia asiakaskuntia. Vuoden 2012 tuotekehitysmenot olivat yhteensä 1 295 tuhatta euroa eli 3,2 % liikevaihdosta (vuonna 2011 944 tuhatta euroa, 2,1 %; vuonna 2010 789 tuhatta euroa 2,3 %).
Kesla osallistui tilikaudella merkittäviin metsäalan näyttelyihin Ranskassa, Saksassa ja Suomessa. Kyseisissä näyttelyissä Kesla esitteli tuoteuutuuksia ja -uudistuksia jo ennestään kattavaan aines- ja energiapuun hankintaan, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvään tuotemallistoonsa. Tilikauden 2012 merkittävimmät panostukset kohdistuivat KESLA-nosturimalliston laajentamiseen soveltuvaksi sekä kokorunkoettä lyhytpuun ja kierrätysmateriaalien käsittelyyn sekä kotimaassa että viennissä. Muut tilikaudella esitellyt tuoteuutuudet liittyivät KESLAharvesterikouriin, hakkureihin ja kuormaimiin ja metsäperävaunuihin.
Konepajajärjestelmissä panostettiin voimansiirto- ja hydrauliikkakomponenttien ja -järjestelmien asiakaskohtaiseen kehittämiseen sekä valmistettavuuden kehittämiseen tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden parantamiseksi.
Tehtyjen tuotekehityspanostusten odotetaan tukevan molempien liiketoimintaryhmien kannattavan kasvun tavoitetta tulevina vuosina laajentamalla tuotekehityksen kautta potentiaalista asiakaspiiriä sekä kehittämällä tuotteiden valmistettavuutta ja valmistustoimintojen hallintaa.
Kesla kehitti vuoden 2012 aikana aktiivisesti kotimaan ja viennin myynti- ja jälkimarkkinointiverkostojaan. Kesla osallistui vuoden aikana useille merkittäville metsäalan messuille sekä kotimaassa että viennissä mm. Saksassa, Ranskassa ja Venäjällä. Messuilla esiteltiin Keslan laajaa tuotemallistoa tuoteuutuuksineen aines- ja energiapuun keräämiseen, käsittelyyn, kuljetukseen ja haketukseen liittyen sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn liittyen.
Vuoden 2012 merkittävin markkinointiin liittynyt panostus oli tytäryhtiön toiminnan käynnistäminen Saksaan vastaamaan Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista saksalaisille jälleenmyyjille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinointituesta.
Konepajajärjestelmissä jatkettiin aktiivista uusien asiakkuuksien hankintaa sekä toimituslaajuuksien kasvattamista nykyisissä asiakkuuksissa. MFG Components Oy osallistui syyskuussa Tampereella järjestetyille Alihankinta 2012 -messuille.
Konsernin tilikauden 2012 päättävän taseen loppusumma oli 28,7 miljoonaa euroa (31.12.2011 29,5 miljoonaa euroa). Vahva tuotekehityspanostus sekä Saksan tytäryhtiön käynnistäminen sitoivat tilikaudella käyttöpääomaa vertailukauteen nähden. Liiketoiminnan kokonaisvolyymin lasku mahdollisti kuitenkin toimintaan sidotun käyttöpääoman keventämisen tilikauden aikana.
Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä kasvoi katsauskaudella nettomääräisesti 163 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 2 360 tuhatta euroa positiivinen (1–12/2011 1 167 tuhatta euroa).
Konsernin tilikauden 2012 lopun omavaraisuusaste oli 43,0 % (31.12.2011 44,3 %, 31.12.2010 43,7 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli tilikauden päätteeksi 83,7 % (31.12.2011 77,8 %, 31.12.2010 75,1 %).
Euroopan rahoituskriisi ja kansainvälisen talouskasvun hidastuminen heijastuivat investointituotteita kansainvälisille markkinoille valmistavan suomalaisen konepajateollisuuden kysyntään vuonna 2012. Heikentynyt kysyntä heijastui myös MFG Components Oy:n toimintaan. Uusiin ja olemassa oleviin asiakkuuksiin tehdyistä myynti- ja markkinointipanostuksista huolimatta yhtiön liikevaihto laski vuonna 2012.
MFG Components Oy:n liikevaihto laski tilikaudella 2012 11,1 % vuoteen 2011 nähden ollen 13,5 miljoonaa euroa (1–12/2011 15,2 miljoonaa euroa).
Liikevaihdon laskusta huolimatta MFG Components Oy pystyi parantamaan kannattavuuttaan vertailuvuoteen nähden liikevoiton ollessa 305 tuhatta euroa voitollinen (1–12/2011 206 tuhatta euroa voitollinen). Vertailuvuoden tulosta rasitti 103 tuhannen euron luottotappiovaraus MFG Components Oy:n asiakkaan yrityssaneerauksen johdosta.
MFG Components Oy:ssä jatkettiin vuonna 2012 toimintojen tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden edelleen kehittämistä kannattavan kasvutavoitteen mukaisesti. Liiketoimintojen kehittämiseen liittyen Inspecta Sertifiointi Oy auditoi ja myönsi MFG Components Oy:lle 20.3.2012 ISO 9001:2008 johtamisjärjestelmän mukaisen sertifikaatin. MFG Components Oy:n toiminnot täyttävät sertifikaatin myöntämiselle asetetut vaatimukset toimintajärjestelmän toimiessa myös toimintojen edelleen kehittämisen työkaluna.
Heikentyneessä liiketoimintaympäristössä osa yhtiön henkilöstöstä oli lomautettuna osan aikaa vuonna 2012. Sopeutustoimenpiteitä jatketaan tilanteen mukaan myös vuonna 2013.
Kesla GmbH on Keslan lähihistorian suurin yksittäinen investointi Keslan kansainvälistymiseksi Keski-Euroopan merkittäville metsä- ja kierrätystoimialan markkinoille. Tytäryhtiö vastaa Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista saksalaisille jälleenmyyjille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinointituesta.
Kesla GmbH rekisteröitiin Saksan kaupparekisteriin 19.2.2012. Tytäryhtiö aloitti toimintansa 1.3.2012 Sinzheimissa, Etelä-Saksassa. Tytäryhtiö käynnisti suunnitellut myynti- ja markkinointiponnistelut toisen vuosineljänneksen aikana osallistumalla kesäkuussa Saksassa järjestettyyn KWF-Tagung 2012 -metsäalan näyttelyyn sekä syyskuussa Saksassa järjestettyyn kansainväliseen 65th IAA -kuljetusalan näyttelyyn. Molemmissa näyttelyissä KESLA -tuotteet saivat hyvän vastaanoton saksalaisilta näyttelyvierailta.
Saksan metsäsektorin suhdannetilanne heikkeni keväästä 2012 alkaen merkittävästi vuoteen 2011 nähden. Heikentynyt markkinatilanne heijastui metsälogistiikkaan liittyvien koneiden ja laitteiden kysyntään negatiivisesti tilikauden aikana. Kesla GmbH:n liikkeellelähtö tilikaudella 2012 oli siten suunniteltua hitaampaa ja tuloksen kehittyminen odotettua heikompaa.
Kesla GmbH:n liikevaihto oli tilikaudella 2012 871 tuhatta euroa ja tulos ennen veroja lievästi positiivinen. Huomioiden Kesla GmbH:n käynnistämiseen liittyvät kokonaiskulut konsernitasolla sekä liiketoiminnan odotettua hitaampi kehittyminen, tytäryhtiön tulosvaikutus koko konsernin lukuihin oli selvästi negatiivinen. Yhtiössä jatketaan toimenpiteitä liikevaihdon ja tuloksen saamiseksi suunnitellulle uralle.
Keslan Venäjän tytäryhtiön, OOO Keslan, liiketoiminnot ajettiin alas syvän taantuman myötä vuonna 2009. Yhtiön liiketoiminnoissa ei tapahtunut muutosta vuonna 2012. Keslan tuotteiden myynti ja jälkimarkkinointipalvelut Venäjälle ja muihin CIS-maihin hoidettiin vuonna 2012 olemassa olevien jälleenmyyjien ja yhteistyökumppaneiden kautta.
Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2012 aikana keskimäärin 277 henkilöä (vuonna 2011 277 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 285 henkilöä (31.12.2011 283 henkilöä). Vuonna 2012 toteutettiin kannattavaa kasvua tukevia maltillisia henkilöstörekrytointeja konsernin eri toimintoihin, lähinnä tuotekehitykseen sekä myyntiin ja markkinointiin.
Konsernin tilauskannan ja liikevaihdon jäädessä tilikaudella 2012 tavoitteesta ja rakenteiden mukaisesta kapasiteettitasosta oli osa henkilöstöstä lomautettuna enintään 90 päivää tilikauden aikana. Sopeutustoimenpiteitä jatketaan tarpeen mukaan myös vuonna 2013.
Metsänhoitaja Mika Tahvanainen (37 v) nimitettiin 14.5.2012 alkaen Kesla Oyj:n markkinointijohtajaksi vastuualueenaan KESLA-tuotteiden kotimaan ja kansainvälisen myynnin, markkinoinnin ja jälkimarkkinoinnin johtaminen ja kehittäminen. DI Simo Saastamoinen (45 v) nimitettiin 1.6.2012 alkaen Kesla Oyj:n talousjohtajaksi vastuualueenaan Kesla–konsernin taloushallinnon tehtävät kuten sisäinen ja ulkoinen laskentatoimi, IFRS-konserniraportointi, rahoitus sekä henkilöstö- ja tietohallinto. Mika Tahvanainen ja Simo Saastamoinen nimitettiin samalla myös Kesla Oyj:n johtoryhmän jäseniksi.
Saksan tytäryhtiön, Kesla GmbH:n toimitusjohtajana toimi 19.2 - 31.12.2012 Hannu Heinonen. Kesla GmbH:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Kesla Oyj:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen, joka hoitaa tehtävää oman toimensa ohella.
Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita vuonna 2012 yhteensä 9 934 tuhatta euroa (vuonna 2011 9 786 tuhatta euroa; vuonna 2010 7 930 tuhatta euroa).
Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä oli naisia 8 % (31.12.2011 7 %). Henkilöstöstä oli tilikauden lopussa toimihenkilöitä 29 % (26 %) ja työntekijöitä 71 % (74 %). Konsernin henkilöstön keski-ikä oli 31.12.2012 43 vuotta (42 vuotta) ja alle 40-vuotiaita oli 42 % (44 %). Työsuhteen keskimääräinen kesto oli 31.12.2012 13 vuotta (11 vuotta). Alle 5 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 31.12.2012 24 % (39 %) ja pitkäaikaisia eli yli 10 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 48 % (44 %).
Kesla huomioi toimintansa ympäristövaikutukset tuotteistossaan ja toiminnoissaan. Kesla tukee osaltaan ilmastomuutoksen torjuntaa valmistamalla laitteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käyttöä energian tuotannossa voidaan lisätä sekä materiaalien kierrätystä tehostaa. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä koneiden käytön taloudellisuuteen. Konsernin valmistustoiminnoissa pyritään hyödyntämään materiaalit ja tuotantotarvikkeet mahdollisimman tehokkaasti sekä kierrättämään ja uusiokäyttämään kaikki toiminnoista ylitse jääneet materiaalit. Rakennustekniikassa ja tuotannon koneiden ja laitteiden sekä prosessien käytössä huomioidaan valmistajien ohjeet ja suositukset ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Investoinnit sekä toimintojen yleinen kehittäminen kokonaistuottavuuden näkökulmasta tukevat osaltaan tavoitteita toimintojen ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-alkuperämerkki.
Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskienhallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta riskienhallinnasta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Yhtiön hallituksella on ohjelma ja tavoitteet sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi. Tarkastuksen tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yhtiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstöllä on vastuu tunnistaa omaan työympäristöönsä liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennakoimattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä Keslan sisäisiin toimintoihin, omaisuuseriin ja henkilöstöön. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös rinnakkaisia liiketoimintamalleja käytetään erimuodoissaan pienentämään yksittäisen liiketoimintasuhteen riskiä. Myös vaihtoehtotarkasteluja tehdään. Markkinasuhdanneriskiä pyritään minimoimaan operoimalla useammassa maassa ja maanosassa sekä useammalla liiketoiminta-alueella, jolloin yksittäisen alueen muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Oman henkilöstön osaamista ja sitoutumista pyritään vahvistamaan koulutuksen, kehityksen ja osaamisrekrytointien sekä palkitsemisjärjestelmien kautta. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla.
Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihtoomaisuus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia tehostamalla sekä tuotekehityksen muutosprosesseja hallitsemalla ja modulointia lisäämällä. Vuonna 2010 käyttöönotettu uusi toiminnanohjausjärjestelmä kytki Keslan tuotetiedonhallinnan ja tilaus-toimitusprosessin yhdeksi kokonaisuudeksi mahdollistaen vaihto-omaisuuserien entistä tarkemman ohjauksen. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konsernin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taustakartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä.
Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konsernitasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä valuutta- ja korkoriskejä. Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain.
Vuoden 2013 alun liiketoimintaympäristön merkittävimmät riskit liittyvät Euroopan valtioiden sekä USA:n ylivelkaantumisen aiheuttamaan rahoitusmarkkinoiden epävarmuuteen sekä kansainvälisen talouskasvun merkittävään pitkäaikaiseen hidastumiseen valtioiden leikatessa investointejaan ja korottaessaan veroja velkaantumisen pienentämiseksi. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden kasvu voi johtaa vuoden 2009 taantuman kaltaisen investointihyödykkeiden kysynnän romahtamiseen. Talouskasvun pitkäaikainen hidastuminen voi aiheuttaa vaikeuksia liiketoiminnan tason ja kannattavuuden ylläpidolle toimialan tarjonnan ylittäessä kysynnän. Kysynnän heikkeneminen lisää hintakilpailun riskiä.
Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt voivat kasvattaa yhtiön rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan nähden sekä potentiaalisten asiakasluottorappioriskien kasvuun liittyen. Yhtiö on tehnyt riskeihin liittyen ennakoivia suunnitelmia.
Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristöä leimaa edelleen Euroopan rahoituskriisin jatkuminen sekä kansainvälisen talouskasvun hidastuminen. Suotuisimmillaankin kansainvälinen talouskasvu tulee olemaan maltillista lähitulevaisuudessa. Heikko talouskasvuodotus heijastuu Keslan molempien liiketoiminta-alueiden lähitulevaisuuteen. Keslan positiiviset odotukset kohdistuvat metsäenergian käytön kasvun jatkumiseen Euroopassa sekä kasvavaan kierrätysliiketoimintaan.
Vallitsevassa heikossa liiketoimintaympäristössä Kesla pyrkii omilla tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteillään tukemaan tuotteidensa ja palvelujensa suotuisaa kysyntää mahdollistaen vähintään kohtuullisen liiketoimintavolyymin lähitulevaisuudessa.
Keslan tilauskanta oli tilikauden 2012 lopussa vuoden 2011 vastaavaa tasoa korkeampi ollen 8,8 miljoonaa euroa (31.12.2011 6,8 miljoonaa euroa). Euroopan rahoituskriisin jatkuminen yhdessä matalan kansainvälisen talouskasvuennusteen kanssa painavat Keslan liiketoimintaympäristöä vuonna 2013. Alkavan tilauskannan sekä liiketoimintaan tehtyjen kehitystoimenpiteiden seurauksena Keslan liikevaihdon odotetaan pysyvän vuonna 2013 karkeasti vuoden 2012 tasolla ja liikevoiton ylittävän vuoden 2012 tason.
Liiketoimintojen kehittämiseen liittyen Bureau Veritas Certification auditoi ja myönsi Kesla Oyj:lle 9.1.2013 ISO 9001:2008 johtamisjärjestelmän mukaisen sertifikaatin. Keslan toiminnot täyttävät sertifikaatin myöntämiselle asetetut vaatimukset. Sertifioitu toimintajärjestelmä antaa hyvän pohjan yhtiön toimintojen kehittämiselle.
Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikaudella Jari Nevalainen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 1.3.2012 valittiin hallituksen jäseneksi Harri Forss, Rainer Häggblom, Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist ja Eeva Punta. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Eeva Punta.
Yhtiön tilintarkastajana on ollut KHT-yhteisö Ernst & Young Oy vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Ulla Nykky.
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on 2 483 145 kappaletta ja B-osakkeita 900 000 kappaletta. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 1.3.2012 hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita mukaan lukien hallussa olevat osakkeet enintään 338 313 kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään 338 313 kpl. Valtuutukset olivat voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2012 lopussa 14 570 kpl omaa Aosaketta (31.12.2011 14 570 kpl). Yhtiön hallussa 31.12.2012 olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 %.
Kesla Oyj on noudattanut Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet -sivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille – Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.
Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.
Kesla Oyj:n vapaa oma pääoma 31.12.2012 on 10 039 tuhatta euroa, josta tilikauden 2012 tappio on 35 tuhatta euroa. Hallitus esittää 28.2.2013 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista voittovaroista jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,03 euroa / osake, yhteensä 101 tuhatta euroa, jonka jälkeen vapaaseen omaan pääomaan jää 9 938 tuhatta euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2013.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty lisää tunnuslukuja sekä tietoja osakkeista, osakkeen omistajista ja lähipiiristä.
Hallituksen esitys voitonjaosta, omien osakkeiden hankkimis- ja myyntivaltuutuksesta
Kesla Oyj:n ja tytäryhtiöiden hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, yhtiöjärjestykseen ja 1.1.2009 voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Osakasrakenteestaan johtuen yhtiö poikkeaa hallinnointikoodin 22 suosituksesta nimitystoimikunnan jäsenten valinnassa. Toiminnan luonne ja laajuus eivät edellytä erillisen tarkastusvaliokunnan perustamista, jolloin hallitus on nimennyt keskuudestaan yhden jäsenen erityisesti huolehtimaan hallinnointikoodin suosituksen 27 mukaisista tehtävistä. Yhtiön Hallinnointikoodi sekä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla internetosoitteessa www. kesla.fi kohdassa Sijoittajille – Hallinnointi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on myös vuosikertomuksessa tilikaudelta 2012.
Hallituksen ja hallituksen asettamien valiokuntien kokoonpano ja toiminta
1.3.2012 pidetyssä Kesla Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin Harri Forss, Rainer Häggblom, Roger Nyqvist, Veli-Matti Kärkkäinen ja Eeva Punta. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Eeva Punta ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kärkkäinen.
Hallituksen kokoonpano on seuraava:
hallituksen jäsen Roger Nyqvist, s. 1950, koulutus: Diplomi ekonomi; aikaisemmin työskennellyt KHT-tilintarkastajana
hallituksen puheenjohtaja Eeva Punta, s. 1965, koulutus: filosofian lisensiaatti, ekotoksikologia; päätoimi: yrittäjä Pihaniemi Oy
Kesla Oyj:n hallituksen kaikki jäsenet ovat sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeen omistajista riippumattomia jäseniä. Toimitusjohtaja Jari Nevalainen osallistuu hallituksen kokouksiin käsiteltävien asioiden esittelijänä. Talousjohtaja Simo Saastamoinen toimii hallituksen sihteerinä.
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä osavuosikatsaukset. Hallitus päättää myös rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista sekä kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä vahvistaa johtoryhmän jäsenten nimitykset. Hallitus vastaa yhtiön taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta hoitaen myös tarkastusvaliokunnan tehtävät, seuraa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vähintään kymmenen kokousta vuodessa.
Tilikauden 2012 aikana hallitus kokoontui 15 kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti oli 99 %.
Nimitystoimikunta
1.3.2012 varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ja nimitysvaliokunnan esityksen osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuvan nimitystoimikunnan perustamisesta. Nimitystoimikunta korvasi hallituksen asettaman nimitysvaliokunnan.
Nimitystoimikunnan tehtävänä on yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valintaa sekä hallituksen jäsenten palkitsemista koskevien ehdotusten valmistelu ja esittely seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Nimitystoimikuntaan valitaan äänimäärältään kaksi suurinta osakkeenomistajaa tai näiden edustajaa. Kyseisten jäsenten nimeämisoikeus on niillä kahdella osakkeenomistajalla, jotka on rekisteröity yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joiden osuus tämän osakasluettelon mukaan yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin ja toiseksi suurin. Lisäksi nimitystoimikuntaan kuuluu asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja.
Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii hallituksen puheenjohtaja ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään seuraavaa varsinaista yhtiökokousta edeltävän tammikuun 15. päivänä.
Nimitystoimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudella. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tammikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan jäsenet katsotaan yhtiön sisäpiiriläisiksi.
1.3.2012 varsinaisessa yhtiökokouksessa todettiin, että äänimäärältään kaksi suurinta yhtiön osakkeenomistajaa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 20.2.2012 olivat Seppo Kärkkäinen ja Esko Paajanen, jotka kumpikin ilmoittivat halunsa toimia nimitystoimikunnan jäseninä. Yhtiökokous valitsi nimitystoimikunnan jäseniksi Seppo Kärkkäisen ja Esko Paajasen.
Nimitystoimikunnan kokoonpano:
Esko Paajanen, s. 1944; koulutus: kauppateknikko; päätoimi: yrittäjä
Eeva Punta, s. 1965 koulutus: filosofian lisensiaatti, ekotoksikologia; päätoimi: yrittäjä Pihaniemi Oy
Tilikauden 2012 aikana nimitysvaliokunta kokoontui 3 kertaa ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Tarkastusvaliokunnan tehtävistä vastaaminen
Hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 1.3.2012 päätettiin, että hallitus keskittää tarkastustoiminnan hallituksen yhdelle jäsenelle. Tarkastus suoritetaan hallituksen hyväksymän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Kokouksessa tehtävään valittiin hallituksen jäsen Roger Nyqvist.
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan tehtävät
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta toiminnasta ja hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden toteuttamisesta.
Yhtiön toimitusjohtaja:
Kuvaus taloudellisen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestelmien pääpiirteistä
Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tarkastettavien osa-alueiden raportit käydään läpi hallituksen joulukuun kokouksessa. Tavoitteena on varmistaa että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa ja että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.
Arvio yhtiön merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa 2012. Osavuosikatsauksissa sekä viimeisessä tilinpäätöstiedotteessa on kuvattu liiketoimintaan liittyviä merkittäviä lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Kesla Oyj:ssä on sisäisen valvonnan ohjeistus. Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan ohjeiston ja periaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskielementit, ohjeistaa ja kouluttaa parhaat toimintamallit riskien minimoimiseksi sekä valvoa ohjeistuksen toimivuutta. Johtoryhmän jäsenet vastaavat yhtiön toimitusjohtajalle kukin oman vastuualueensa toimintojen riskien hallinnasta ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen noudattamisesta. Toimitusjohtaja vastaa sisäisestä valvonnasta yhtiön hallitukselle.
Kukin johtoryhmän jäsen vastaa oman vastuualueensa taloudellisen raportoinnin sisällön oikeellisuudesta ja oikeasta ajoituksesta. Talousjohtaja vastaa taloudellisen raportoinnin riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta sekä myös taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja ajoituksesta konsernitasolla. Taloudellisen tiedon oikeellisuus varmistetaan riittävällä sisäisen valvonnan tasolla sekä mm. prosessikuvauksilla, prosessien ohjeistuksilla, hallinnalla ja valvonnalla, analysoimalla toteutunutta kehitystä vertailuraporteilla, pistokokein sekä poikkeamaraportoinnilla.
Joensuussa 28.1.2013
| 1000 € | LIITETIETO | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2,3 | 40 158 | 43 927 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen muutos | -307 | 768 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 304 | 151 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -20 767 | -23 320 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 5 | -12 155 | -11 992 |
| Poistot | 6 | - 1 431 | -1 330 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7,9 | -5 398 | -5 327 |
| Liiketulos | 405 | 2 877 | |
| Rahoitustuotot | 18 | 10 | |
| Rahoituskulut | 10 | -259 | -337 |
| Tulos ennen veroja | 164 | 2 551 | |
| Tuloverot | 11 | -39 | -622 |
| Tilikauden tulos | 124 | 1 928 | |
| Tilikauden laaja tulos | 12 | 124 | 1 928 |
| Jakautuminen | |||
| Emoyrityksen omistajille | 103 | 1 926 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 22 | 3 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | |||
| laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa | 12 | 0,03 | 0,57 |
| 1000 € | LIITETIETO | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 8 039 | 7 786 |
| Liikearvo | 14 | 360 | 360 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 13 | 744 | 770 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 15 | 32 | 32 |
| Laskennalliset verosaamiset | 16 | 114 | 134 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 17 | 13 166 | 13 077 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 18 | 5 737 | 6 907 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 267 | 192 | |
| Rahavarat | 19 | 226 | 220 |
| VARAT YHTEENSÄ | 28 685 | 29 478 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 20 | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto | 6 | 6 | |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 210 | 210 | |
| Kertyneet voittovarat | 9 918 | 10 658 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 12 051 | 12 791 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 143 | 121 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 12 194 | 12 912 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 28 685 | 29 478 | |
|---|---|---|---|
| VELAT YHTEENSÄ | 16 491 | 16 565 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 22 | 4 189 | 3 922 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 3 | - | |
| Ostovelat ja muut velat | 23 | 5 476 | 5 731 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Rahoitusvelat | 22 | 6 240 | 6 343 |
| Varaukset | 21 | 197 | 197 |
| Laskennallinen verovelka | 16 | 386 | 372 |
| Pitkäaikaiset velat |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Liiketulos | 405 | 2 877 |
| Oikaisut liiketulokseen | 1 339 | 2 071 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 1 286 | 199 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -89 | -2 410 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -253 | -181 |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | 945 | -2 392 |
| Maksetut korot | -270 | -321 |
| Saadut korot | 18 | 10 |
| Maksetut verot | -77 | -1 078 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 2 360 | 1 167 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -1 467 | -1 168 |
| Investointiavustukset | 186 | 11 |
| Keskeneräiset investoinnit | -409 | -13 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulo | 38 | - |
| Investointien rahavirta | -1 652 | -1 171 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 6 295 | 4 119 |
| Lainojen takaisinmaksut | -6 078 | -3 052 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -77 | -66 |
| Maksetut osingot | -842 | -1 023 |
| Rahoituksen rahavirta | -702 | - 22 |
| Rahavarojen muutos | 6 | -25 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 220 | 245 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 226 | 220 |
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
| 1000€ | Osake- pääoma |
Ylikurssi- rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Svop | Yhteensä Vähemmistö- | osuus | Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2012 | 1 917 | 6 | 10 658 | 210 | 12 791 | 121 | 12 912 |
| Osingonjako | -842 | -842 | -842 | ||||
| Tilikauden tulos | 103 | 103 | 22 | 124 | |||
| 31.12.2012 | 1 917 | 6 | 9 918 | 210 | 12 051 | 143 | 12 194 |
| 1000€ | Osake- pääoma |
Ylikurssi- rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Svop | Yhteensä Vähemmistö- | osuus | Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2011 | 1 917 | 6 | 9 742 | 210 | 11 875 | 131 | 12 006 |
| Osingonjako | -1 011 | -1 011 | -12 | -1 023 | |||
| Tilikauden tulos | 1 926 | 1 926 | 3 | 1 929 | |||
| 31.12.2011 | 1 917 | 6 | 10 658 | 210 | 12 791 | 121 | 12 912 |
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara-, ja metsäkone- ja kierrätysnosturit, harvesterija energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus 0168715-8). Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu.
Konsernitilinpäätös sisältää ajanjakson 1.1.–31.12.2012. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.kesla. com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan 29.1.2013 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Laatimisperusta
Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja – velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia ja sijoituskiinteistöjä, jotka on arvostettu käypään arvoon. Konserni on soveltanut 1.1.2012 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja tulkintoja:
Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset lisäävät rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämisen läpinäkyvyyttä ja parantavat tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Muutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muutokset IAS 12:een Tuloverot (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset koskevat laskennallisten verojen kirjaamiseen liittyvää taustaoletusta. Muutosten mukaan käypään arvoon arvostettujen sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvon oletetaan jatkossa kertyvän lähtökohtaisesti omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Muutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon arviot".
Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.
Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.
Ulkomaanrahan määräisten liiketapahtumien muuttaminen
Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntaminen
Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjapitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset 30-35 vuotta Tuotannon koneet ja kalusto 5-12 vuotta Kuljetusvälineet 5 vuotta Muut 3-5 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Aineettomat hyödykkeet:
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.
Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan enintään viidessä vuodessa.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Vuokrasopimukset - konserni vuokralle ottajana
Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseen vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi vuokra-ajan
alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Tällaisten sopimusten perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Vuokrasopimukset - konserni vuokralle antajana
Konsernilla ei ole rahoitusleasingilla vuokralle annettuja hyödykkeitä. Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Työsuhde-etuudet
Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen pakollisiin varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Kesla -konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut velat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot kirjataan rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei ole arvostettu käypään arvoon tuloksen kautta. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä.
Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti määritettävissä. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan käypään arvoon. Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun ne erääntyvät suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa.
Liikevoitto
Konserni on määrittänyt liikevoitto -käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.
Johdon arviot
Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät pääosin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.
Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutos tulee vaikuttamaan konsernin muiden laajan tuloksen erien esitystapaan.
Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin keskeisimpinä muutoksina kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloksen eriin, toisin sanoen ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Putkimenetelmästä luopumisen ja rahoitusmenon uuden määritysmenetelmän ei arvioida vaikuttavan konserniin.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IASB:n alun perin kolmivaiheinen hanke korvaa valmistuessaan nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9:n ensimmäinen osa, jossa ohjeistetaan rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista, julkaistiin marraskuussa 2009. IFRS 9 mukainen rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen riippuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä sekä yrityksen liiketoimintamallista. Toinen, lokakuussa 2010 julkaistu osa käsittelee rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista ja perustuu suurelta osin nykyisiin IAS 39 vaatimuksiin. IASB harkitsee kuitenkin vielä rajoitettujen muutosten tekemistä jo julkaistuun IFRS 9:n ohjeistukseen rahoitusvarojen luokittelusta ja arvostamisesta. Muut keskeneräiset osat koskevat arvonalentumista ja yleistä suojauslaskentaa. IASB on eriyttänyt makrosuojauslaskentaa koskevan osion omaksi projektikseen. Keskeneräisten osien vuoksi standardin lopullisesta vaikutuksesta konsernin tilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää arviota.
IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallanmäärittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Lisäksi standardi edellyttää, että yhteisyritysosuuksien raportoinnissa käytetään yhtä menetelmää, ts. pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Uuden standardin myötä konsernin yhteisyrityksiä AB ja CD ei enää tulla yhdistelemään rivi riviltä suhteellisella yhdistelyllä, vaan ne tullaan yhdistelemään pääomaosuusmenetelmällä. Muutoksella tulee olemaan vaikutusta konsernin taseeseen ja laajaan tuloslaskelmaan, mutta konsernin tämänhetkisen arvion perusteella vaikutukset eivät tule olemaan olennaisia.
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Uusi standardi tulee laajentamaan liitetietoja, joita konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä.
IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Uusi standardi tulee laajentamaan liitetietoja, joita konserni antaa käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroihin kuulumattomista omaisuuseristä.
IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Standardin uudistuksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökselle.
IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena.
Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa rahoitusvarojen ja –velkojen nettomääräistä esittämistä koskevia sääntöjä ja lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Standardin muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökselle.
Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa liitetietovaatimuksia, jotka koskevat taseessa nettomääräisesti esitettyjä rahoitusinstrumentteja sekä yleisiä netotusjärjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Standardin muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökselle.
IFRIC 20 Pintamaan poistamisesta aiheutuvat menot avolouhoksen tuotantovaiheessa (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs 2009–2011, toukokuu 2012, voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä eli metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluu tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. Konsernin sisäinen tulosseuranta, jonka avulla hallitus ja johto seuraavat yhtiön tuloskehitystä, on jaettu metsäkoneisiin ja konepajajärjestelmiin.
Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Segmenttien kesken kohdistetaan keskitetyn taloushallinnon kulut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Sopimuksia tarkastellaan kerran vuodessa normaalien konsernin sopimuskäytäntöjen mukaisesti.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä.
Liiketoiminnan rahavirta, 1000 €
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Oman pääoman tuotto, %
Bruttoinvestoinnit ja poistot, 1000 €
| järjestelmät 7 543 5 988 13 531 -526 282 7 420 398 5 156 Konepaja- järjestelmät 8 158 7 057 15 216 |
oikaisu - -6 068 -6 068 - -13 -6 256 -3916 Eliminointi/ oikaisu |
yhteensä 40 158 - 40 158 40 158 -1 431 164 164 28 685 28 685 1 152 16 490 |
|---|---|---|
| 16 490 Konserni yhteensä |
||
| - | 43 927 | |
| -7 159 | - | |
| -7 159 | 43 927 | |
| 43 927 | ||
| -506 | - | -1 330 |
| 47 | -122 | 2 551 |
| 2 551 | ||
| 8 034 | -6 358 | 29 344 |
| 29 344 | ||
| 303 | - | 998 |
| 5 988 | -4 056 | 16 432 |
| 16 432 | ||
| 2011 | ||
| 20 549 | ||
| 17 010 | ||
| 6 368 | ||
| 43 927 | ||
| 2012 18 712 15 826 5 620 40 158 |
Muut tuottoerät 69 47 YHTEENSÄ 304 151 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Konserni työllisti tilikauden lopussa 285 henkilöä (31.12.2011 283 ja 31.12.2010 249 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 277 ( 277 henkilöä 2011 ja 221 henkilöä 2010), joista keskimäärin oli toimihenkilöitä 82 (2011 70 ja 2010 59).
Työttömyysturvan työnantajan omavastuuosuutta on kirjattu vuodelle 2012 kuluksi 2 tuhatta euroa (2011 2 tuhatta euroa).
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Palkat, palkkiot ja luontaisedut | 9 934 | 9 786 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 1 727 | 1 643 |
| Muut henkilösivukulut | 493 | 563 |
| YHTEENSÄ | 12 155 | 11 992 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | 2012 | 2011 |
| Metsäkoneet | 175 | 169 |
| Konepajajärjestelmät | 102 | 108 |
| YHTEENSÄ | 277 | 277 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 127 | 126 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 82 | 63 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 287 | 276 |
| Koneet ja kalusto | 935 | 866 |
| YHTEENSÄ | 1 431 | 1 330 |
| Arvonalennukset | - | - |
| POISTOT JA ARVONALENNUKSET YHTEENSÄ | 1 431 | 1 330 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Myynti ja mainos | 670 | 535 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 657 | 650 |
| Matkakulut | 411 | 361 |
| Konttori ja hallinto | 522 | 392 |
| Palvelumaksut | 526 | 420 |
| Tuotannon koneiden korjaus ja työkalukuluja | 1 483 | 1 307 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 1 129 | 1 662 |
| LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT YHTEENSÄ | 5 398 | 5 327 |
Tutkimus- ja kehittämismenot olivat tilikaudella 2012 1 295 tuhatta euroa (944 tuhatta euroa vuonna 2011), joista on aktivoitu 129 tuhatta euroa vuoden 2012 aikana (99 tuhatta euroa vuonna 2011). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Muut aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 230 tuhatta euroa 31.12.2012 (171 tuhatta euroa 31.12.2011).
Tilintarkastajien palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 64 | 69 |
| Todistukset ja lausunnot | - | - |
| Muut palvelut | 22 | 7 |
| TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ | 86 | 76 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 18 | 10 |
| Korkokulut | -246 | -287 |
| Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusjohdannaisista | 17 | -45 |
| Muut rahoituskulut | -30 | -5 |
| RAHOITUSKULUT NETTO | -241 | -327 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 39 | 626 |
| Laskennalliset verot | 1 | -4 |
| YHTEENSÄ | 39 | 622 |
Tuloslaskelman verokulujen ja konsernin 24,5 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 164 | 2 551 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla 2012 24,5% (2011 26 % ) | 40 | 663 |
| Vähennyskelvottomien kulujen ja verovapaiden tuottojen vaikutus | 10 | -26 |
| Verokannan 24,5 % vaikutus | - | -19 |
| Muut erät | -11 | 4 |
| VEROT TULOSLASKELMASSA | 39 | 622 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot | 103 | 1 926 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot | 0,03 | 0,57 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot | 0,03 | 0,57 |
Tulos / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu)
| Muut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat pitkävaikutteiset | ||||||
| 1000 € | Kehittämismenot | oikeudet | menot | Yhteensä | ||
| Hankintamenot 1.1.2012 | 324 | 1 753 | 118 | 2 196 | ||
| Lisäykset | 129 | 53 | - | 182 | ||
| Hankintamenot 31.12.2012 | 452 | 1 807 | 118 | 2 378 | ||
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | -153 | -1 174 | -99 | -1 425 | ||
| Tilikauden poistot | -70 | -127 | -12 | -209 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | -223 | -1 301 | -110 | -1 634 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 171 | 579 | 20 | 770 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 230 | 506 | 8 | 744 |
| Muut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat pitkävaikutteiset | ||||||
| 1000 € | Kehittämismenot | oikeudet | menot | Yhteensä | ||
| Hankintamenot 1.1.2011 | 225 | 1 708 | 114 | 2 047 | ||
| Lisäykset | 99 | 45 | 5 | 149 | ||
| Loppuun poistettujen romutus | ||||||
| Siirrot erien välillä | ||||||
| Hankintamenot 31.12.2011 | 324 | 1 753 | 118 | 2 195 | ||
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | -102 | -1 048 | -86 | -1 236 | ||
| Tilikauden poistot | -50 | -126 | -12 | -188 | ||
| Loppuun poistettujen romutus | ||||||
| Siirrot erien välillä | ||||||
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | -153 | -1 174 | -99 | -1 426 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 123 | 661 | 27 | 811 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 171 | 579 | 20 | 770 |
| Rakennukset | Koneet | Kesken | |||
|---|---|---|---|---|---|
| ja | ja | eräiset | |||
| 1000 € | Maa-alueet | rakennelmat | kalusto | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2012 | 68 | 7 704 | 12 021 | 16 | 19 809 |
| Lisäykset | - | 324 | 774 | 409 | 1 507 |
| Romutukset ja myynnit | - | - | -274 | - | -274 |
| Hankintamenot 31.12.2012 | 68 | 8 028 | 12 521 | 425 | 21 042 |
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | - | -4 296 | -7 726 | - | -12 022 |
| Tilikauden poistot | - | -287 | -935 | - | -1 223 |
| Romutettujen ja myytyjen poistot | - | - | 242 | - | 242 |
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | - | -4583 | -8 419 | - | -13 003 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 68 | 3 407 | 4 295 | 16 | 7 787 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 68 | 3 444 | 4 102 | 425 | 8 039 |
| Rakennukset | Koneet | Kesken | |||
|---|---|---|---|---|---|
| ja | ja | eräiset | |||
| 1000 € | Maa-alueet | rakennelmat | kalusto | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2011 | 68 | 7 492 | 11 289 | 3 | 18 852 |
| Lisäykset | - | 212 | 732 | 13 | 956 |
| Loppuun poistettujen romutus | - | - | - | - | - |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | - | - |
| Hankintamenot 31.12.2011 | 68 | 7 704 | 12 021 | 16 | 19 809 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | - | -4 021 | -6 871 | - | -10 892 |
| Tilikauden poistot | - | -276 | -856 | - | -1 133 |
| Loppuun poistettujen romutus | - | - | - | - | - |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | - | -4 296 | -7 726 | - | -12 022 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 68 | 3 471 | 4 418 | 3 | 7 961 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 68 | 3 407 | 4 295 | 16 | 7 787 |
Konserni sai vuonna 2012 186 tuhatta euroa (11 tuhatta euroa vuonna 2011) avustusta Suomen valtiolta konehankintoja ja rakennusinvestointeja varten. Avustus on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.
Rahoitusleasingsopimukset
Aineettomiin oikeuksiin ja käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| Aineettomat | Koneet | ||
|---|---|---|---|
| 1000 € | oikeudet | ja kalusto | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2012 | 51 | 304 | 355 |
| Lisäykset | - | - | - |
| Hankintamenot 31.12.2012 | 51 | 304 | 355 |
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | -35 | -160 | -195 |
| Tilikauden poistot | -13 | -47 | -59 |
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | -48 | -206 | -254 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 16 | 144 | 161 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 4 | 98 | 102 |
| Aineettomat | Koneet | ||
|---|---|---|---|
| 1000 € | oikeudet | ja kalusto | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2011 | 51 | 304 | 355 |
| Lisäykset | - | - | - |
| Hankintamenot 31.12.2011 | 51 | 304 | 355 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | -23 | -104 | -127 |
| Tilikauden poistot | -13 | -55 | -67 |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | -35 | -160 | -195 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 29 | 200 | 228 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 16 | 144 | 161 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin ei sisälly rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä vuonna 2012 kuten ei myöskään vuonna 2011.
Aineettomat hyödykkeet ryhmään sisältyy konsernin liikearvo 360 tuhatta euroa, joka on syntynyt emoyhtiön ostaessa MFG Components Oy:n koko osakekannan. Arvonalentamistestauksessa MFG Components Oy:n kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Diskonttauskorko 7,46 % verojen jälkeen on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannusten avulla.
MFG Components Oy:n liikevaihdon odotetaan kasvavan perustuen pitkäjänteiseen panostukseen, joka on johtamassa omien tuotteiden kaupallistamiseen ja vientitoiminnan kasvuun. Liikevaihdon kasvuun vaikuttaa myös toiminnan painopisteen siirtyminen osakokonaisuuksien valmistamiseen aiemman yksittäiskomponenttien valmistuksen sijaan. Kannattavuuden kasvun taustalla on tehtyjen investointien kaupallinen hyödyntäminen niin kotimaan myynnissä kuin viennissäkin. Näköpiirissä ei ole erityisiä kustannusten nousuja; raaka-aineiden hintojen oletetaan olevan vakaita ja palkkakehitys maltillista. Eläköityminen ei muodosta tarkastelujaksolla ongelmaa ja työvoiman saatavuus alueella säilyy hyvänä pitkäjänteisen oppilaitosyhteistyön ansiosta.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| MFG Components Oy:n testattava kirjanpitoarvo (1000 €) | 6 781 | 6 251 |
| , josta liikearvoa (1000 €) | 360 | 360 |
| KÄYTETYT ENNUSTEPARAMETRIT | ||
| Diskonttauskorko, post-tax % | 7,46 | 9,68 |
| Ennusteperiodin jälkeinen kasvu % | 2,0 | 2,0 |
| Suhteellinen liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) keskimäärin % | 9,40 | 9,79 |
| MÄÄRÄ, JOLLA KASSAVIRRAN NYKYARVO YLITTÄÄ TESTATTAVAN KIRJANPITOARVON (1000 €) | 2 830 | 1 766 |
|---|---|---|
| ENNUSTEPARAMETRIEN HERKKYYSANALYYSI | ||
|---|---|---|
| Diskonttauskoron (post-tax) muutos % -yksikköä | 0,82 | 2,03 |
| Ennusteperiodin jälkeinen kasvu, % -yksikköä | -3,46 | -3,26 |
| Suhteellisen liikevoiton ennen poistoja ja arvonalentumisia keskimäärin (EBITDA%), muutos % -yksikköä | -1,09 | -0,93 |
Yllä olevassa herkkyysanalyysissä on esitetty ne muutokset, joilla muiden parametrien pysyessä ennallaan kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin testattava kirjanpitoarvo. Näin esimerkiksi vuoden 2012 testauksessa ennustetun keskimääräisen suhteellisen liikevoiton (EBITDA%) heikkeneminen 1,09 %-yksikköä muiden ennusteparametrien säilyessä ennallaan johtaa kerrytettävissä olevan rahamäärän testattavan kirjanpitoarvon suuruiseksi.
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti, % | 12,9 | 12,9 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo, 1000 € | 17 | 17 |
Lisäksi konsernilla on taseessaan vuokratakuumaksua 15 tuhatta euroa (15 tuhatta euroa 2011).
16. Laskennalliset verosaamiset ja –velat
| 2012 | 2011 |
|---|---|
| 66 | 66 |
| - | 51 |
| 48 | 17 |
| 114 | 134 |
| Laskennallinen verovelka | ||
|---|---|---|
| Poistoerosta | -173 | -149 |
| Vaihto-omaisuudesta | -132 | -142 |
| Tuotekehitysmenoista | -56 | -42 |
| Muista eristä | -25 | -40 |
| LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ | -386 | -372 |
Konsernilla oli 31.12.2012 yhteensä 101 tuhatta euroa ulkomaisessa tytäryhtiössä syntyneitä tappioita (99 tuhatta euroa 31.12.2011), joista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia, koska on epävarmaa kertyykö verotettavaa tuloa ennen kyseisten tappioiden vanhenemista.
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Raaka-aineet | 6 210 | 5 658 |
| Puolivalmiit | 2 646 | 3 431 |
| Valmiit | 4 310 | 3 988 |
| VAIHTO-OMAISUUS YHTEENSÄ | 13 166 | 13 077 |
Vaihto-omaisuudesta kirjattiin kuluksi 260 tuhatta euroa vastaamaan varaston nettorealisointiarvoa (vuonna 2011 kirjattiin tuloksi 37 tuhatta euroa).
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 5 501 | 6 721 |
| Siirtosaamiset | 236 | 186 |
| YHTEENSÄ | 5 737 | 6 907 |
Myyntisaamisten ikäjakauma
| arvon- | arvon- | |||
|---|---|---|---|---|
| alentumis- | alentumis | |||
| 1000 € | 2012 | tappiot | 2011 | tappiot |
| Erääntymättömät | 3 717 | 4 824 | ||
| Erääntyneet: | ||||
| Alle 30 päivää | 979 | 1 061 | ||
| 31 – 60 päivää | 116 | 370 | ||
| 61 – 90 päivää | 180 | 56 | ||
| yli 90 päivää | 510 | 133 | 408 | -261 |
| YHTEENSÄ | 5 501 | 133 | 6 721 | -261 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 226 | 220 |
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
| A-osake | 2 483 145 kpl | 1 ääni | 2 483 145 ääntä |
|---|---|---|---|
| B-osake | 900 000 kpl | 20 ääntä | 18 000 000 ääntä |
| YHTEENSÄ | 3 383 145 kpl | 20 483 145 ääntä |
31.12.2012 yhtiön osakepääoma oli 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta. Osakkeiden lukumäärässä ja euromäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2012 aikana.
Kesla Oyj omistaa 31.12.2012 omia A-osakkeita seuraavasti:
| Määrä kpl | Nimellisarvo € | Osakepääomasta % | Äänistä % |
|---|---|---|---|
| 14 570 | - | 0,4 | 0,1 |
Yhtiö ei hankkinut eikä luovuttanut tilikauden aikana omia osakkeitaan. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa hallituksen päättämällä tavalla ja hallituksen määräämässä laajuudessa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, johdon palkitsemisessa, tai ne voidaan myydä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet luovutetaan niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneen luovutushetken käypään arvoon ja ne voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muita oman pääoman luonteisia sijoituksia ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Osingot
Hallitus ehdottaa 28.2.2013 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,03 euroa / osake, yhteensä 101 tuhatta euroa. Vuoden 2011 tuloksesta jaettiin osinkoa 0,25 euroa / osake.
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset kauden alussa | 197 | 177 |
| Varausten muutokset kauden aikana | - | 20 |
| TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA | 197 | 197 |
Pakolliset varaukset ovat myytyihin tuotteisiin liittyviä takuukustannuksia. Takuuaika on normaalisti 12 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan takuuehtojen mukaisesti joko korjaamalla viallinen osa tai vaihtamalla se uuteen. Tilinpäätöksessä 2012 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2012 myytyjen tuotteiden arvioituja takuukustannuksia, jotka voivat toteutua vuoden 2013 aikana.
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 958 | 4 871 |
| Luotollinen shekkitili | 1 233 | 1 357 |
| Rahoitusleasingvelat | 50 | 114 |
| Pitkäaikaiset yhteensä | 6 240 | 6 343 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | 4 139 | 3 860 |
| Rahoitusleasingvelat | 50 | 62 |
| Lyhytaikaiset yhteensä | 4 189 | 3 922 |
| YHTEENSÄ | 10 429 | 10 265 |
Rahalaitoslainojen takaisinmaksuaikataulu joulukuun 2012 korkotasolla:
| 2012 | 1000 € | jäännös | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Velkakirjalainat lyhennykset | 9 073 | 4 133 | 1 820 | 1 535 | 992 | 329 | 117 | |
| Shekkitililimiitti | 1 233 | |||||||
| Korot | 146 | 86 | 46 | 18 | 5 | 2 | ||
| RAHALAITOSLAINAT YHTEENSÄ | 10 036 | 4 279 | 1 906 | 1 581 | 1 010 | 334 | 119 |
| 2011 1000 € |
jäännös | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Velkakirjalainat lyhennykset | 8 731 | 3 860 | 2 272 | 1 317 | 907 | 375 | - |
| Shekkitililimiitti | 1 357 | ||||||
| Korot | 199 | 121 | 48 | 20 | 5 | ||
| RAHALAITOSLAINAT YHTEENSÄ | 10 088 | 4 059 | 2 393 | 1 365 | 927 | 380 | - |
Konsernin rahalaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia euro- ja puntamääräisiä luottoja. Lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset. Jos luotollinen shekkitililimiitti on käytössä, se kirjataan pitkäaikaisiin velkoihin. Konsernin rahalaitoslainojen korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä oli 0,7 % - 2,2 % (31.12.2011 1,0 % - 4,1 %). Velkojen tasearvo ei merkittävästi poikkea käyvästä arvosta..
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 50 | 66 |
| 1 – 5 vuoden kuluessa | 28 | 92 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | - | - |
| Jäännösarvo | 23 | 26 |
| Yhteensä | 101 | 184 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 50 | 62 |
| 1 – 5 vuoden kuluessa | 27 | 88 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | - | - |
| Jäännösarvo | 23 | 26 |
| Yhteensä | 100 | 177 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 1 | 7 |
| RAHOITUSLEASINGVELKOJEN KOKONAISMÄÄRÄ | 100 | 177 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 2 321 | 2 838 |
| Saadut ennakkomaksut | 355 | 180 |
| Siirtovelat | 2 386 | 2 345 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 413 | 368 |
| YHTEENSÄ | 5 476 | 5 731 |
| Siirtovelkoihin sisältyvä olennaiset erät | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 1 817 | 2 027 |
| TyeL-velka | 114 | 9 |
| Rahoitusjohdannaisten käypä arvo | 117 | 134 |
Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista.
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Rahalaitoslainat | 10 429 | 10 265 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 3 458 | 3 458 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 7 072 | 6 072 |
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä 31.12.2012 on 108 tuhatta euroa (31.12.2011 101 tuhatta euroa).
Konsernin maksamat vuokrat olivat vuonna 2012 yhteensä 174 tuhatta euroa (vuonna 2011 yhteensä 83 tuhatta euroa). Konsernilla ei ole merkittäviä vuokravastuita tulevina vuosina.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden mahdollisten muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja liiketoimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus.
Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska konsernin pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2012 ostoista 99 % maksettiin euroissa (2011 ostoista 99 %) ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 100 % (vuonna 2011 100 %).
Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Lainasalkkuun sisältyy korkoriski, joka johtuu markkinakorkojen heilahtelun vaikutuksesta vaihtuvakorkoisten lainojen tuleviin korkorahavirtoihin. Tilinpäätöspäivänä velkakirjalainoista oli 0,0 % kiinteäkorkoisia (31.12.2011 2,8 %) ja koronvaihtosopimuksella kiinteäkorkoiseksi muutettuja 48,1 % (31.12.2011 34,6 %) sekä laina, jolla on korkokattosopimus 2,5 % (31.12.2011 7,4 %). Loput lainoista ovat vaihtuvakorkoisia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan 5 668 tuhatta euroa (31.12.2011 3 730 tuhatta euroa), joiden perusteella konserni saa keskimäärin 0,2 % (1,2 %) ja maksaa keskimäärin 2,0 % (2,4 %). Koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöksessä käypään arvoon, josta on kirjattu tulosvaikutteisesti 17 tuhatta euroa tuloa tilinpäätökseen (vuonna 2011 tappiota 45 tuhatta euroa). Tilinpäätöspäivän lainamäärällä yhden prosenttiyksikön koron nousu heikentäisi konsernin tilikauden tulosta enintään 52 tuhatta euroa (31.12.2011 55 tuhatta euroa) ja vastaavasti yhden prosenttiyksikön koron laskun vaikutus olisi tulosta parantava 51 tuhatta euroa (31.12.2011 52 tuhatta euroa).
Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäytäntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Luottoa myönnetään vain niille asiakkaille, joilla on moitteettomat luottotiedot. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta viikoittain eri liiketoimintayksiköille. Yksittäisiin merkittäviin liiketoimiin sekä uusien asiakkaiden kanssa tapahtuvaan kauppaan konserni pyytää aina vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun.
Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömien luottolimiittien määrä 31.12.2012 oli 2 067 tuhatta euroa (843 tuhatta euroa 31.12.2011). Konsernin yhtiöiden rahoitus hoidetaan emoyhtiön kautta. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat 2,5 prosenttia 12 kuukauden liikevaihdosta.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa sekä kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen pääoman tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Yhtiöllä on tilikauden tulosta myötäilevä osingonjakopolitiikka. Konsernin omavaraisuusasteen minimitavoite on 40 % ja pidemmän aikajakson tavoite on 50 %.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing). Konsernin oma pääoma vuoden 2012 lopussa oli 12,2 miljoonaa euroa (31.12.2011 12,9 miljoonaa euroa) ja taseen loppusumma oli 28,7 miljoonaa euroa (31.12.2011 29,4 miljoonaa euroa). Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2012 lopussa 10,2 miljoonaa euroa (31.12.2011 10,0 miljoonaa euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 43,0 % (31.12.2011 44,3 %) ja nettovelkaantumisaste oli 83,7 % (31.12.2011 77,8 %). Omavaraisuusaste on sille asetetun tavoitteen mukainen. Tunnuslukujen laskukaavat ja kehityshistoria on nähtävissä liitetietojen lopussa taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen sivulla.
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 10 429 | 10 265 |
| Rahavarat | 226 | 220 |
| Nettovelat | 10 203 | 10 046 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 12 051 | 12 791 |
| Määräysvallattomat omistajat | 143 | 121 |
| Oma pääoma yhteensä | 12 194 | 12 912 |
| Saadut ennakkomaksut | 355 | 180 |
| Taseen loppusumma | 28 685 | 29 478 |
| Omavaraisuusaste, % | 43,0 | 44,3 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 83,7 | 77,8 |
Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj, tytäryhtiöt MFG Components Oy, Kesla GmbH sekä OOO Kesla, Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet
| Kotimaa | Omistusosuus % | Äänivalta % | |
|---|---|---|---|
| Kesla Oyj | Suomi | ||
| MFG Components Oy | Suomi | 90 | 90 |
| Kesla GmbH | Saksa | 100 | 100 |
| OOO Kesla | Venäjä | 100 | 100 |
Lähipiiriliiketoimet
Kesla-konsernilla oli 2012 ostoja hallituksen jäsenen Veli-Matti Kärkkäisen yhtiöiltä yhteensä 306 tuhatta euroa ja vastaavasti myyntejä näille yhtiöille 84 tuhatta euroa. Muita merkittäviä lähipiiritapahtumia ei ollut.
Johdon saamat kompensaatiot
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajien palkat ja luontaisedut | 439 | 263 |
| Muun johdon palkat ja luontaisedut | 386 | 410 |
| YHTEENSÄ | 825 | 673 |
| Hallituksen jäsenet | 2012 | 2011 |
| Forss Harri | 15 | 14 |
| Häggblom Rainer | 20 | 15 |
| Karjula Matti | - | 3 |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 15 | 14 |
| Nyqvist Roger | 15 | 11 |
| Paajanen Jouni | - | 3 |
| Punta Eeva | 30 | 29 |
| Yhteensä | 95 | 90 |
| Tytäryhtiöiden hallitusten palkkiot | 20 | 20 |
| YHTEENSÄ | 115 | 110 |
Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa paremmista eläke-etuuksista.
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 5 668 | 3 730 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -117 | -134 |
| Korkokattosopimus, nimellisarvo | 100 | 500 |
| Korkokattosopimus, käypä arvo | - | - |
Johdannaiset on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutuksin. Sopimusten käyvät arvot vastaavat IFRS 7 mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna. Päättyneen ja edellisen tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkioiden välillä.
Johdannaissopimusten vuodenvaihteen nimellisarvosta vuonna 2013 päättyvien johdannaisten osuus on 1,7 %, vuonna 2015 päättyvien osuus 11,1 %, vuonna 2016 päättyvien osuus 26,4 % ja vuonna 2017 päättyvien osuus 60,7 %.
Liitetietojen kohdassa Laatimisperusta on todettu, että Kesla Oyj siirtyi vuoden 2005 alusta IFRS-periaatteiden mukaiseen tilipäätöskäytäntöön. Avaava tase 1.1.2004 laadittiin Kesla Oyj:n tasolla. Tilinpäätös vuodelta 2005 on ensimmäinen IFRSperiaatteen mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keslan tilinpäätökset oli laadittu suomalaisen tilinpäätösnormiston (FAS) mukaisesti.
| 1000 € | Liitetieto | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 31 825 | 35 870 | ||
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||||
| varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) | -399 | 618 | |||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 380 | 308 | ||
| Materiaalit ja palvelut | |||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||||
| Ostot tilikauden aikana | -19 586 | -22 769 | |||
| Varastojen muutos | 687 | 1 214 | |||
| Ulkopuoliset palvelut | -972 | -19 871 | -958 | -22 513 | |
| Henkilöstökulut | |||||
| Palkat ja palkkiot | 3 | -6 349 | -6 345 | ||
| Henkilösivukulut | |||||
| Eläkekulut | -1 079 | -1 061 | |||
| Muut henkilösivukulut | -339 | -7 768 | -399 | -7 805 | |
| Poistot | |||||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 8 | -761 | -720 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -3 319 | -3 272 | ||
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) | 88 | 2 485 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut: | 6 | ||||
| Tuotot osuuksista saman kons.yrityksissä | 108 | ||||
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 48 | 65 | |||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -249 | -201 | -380 | -207 | |
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- | -113 | 2 278 | |||
| SIIRTOJA JA VEROJA | |||||
| Tilinpäätössiirrot | |||||
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | 79 | -15 | |||
| Tuloverot | |||||
| Tilikauden tuloverot | 7 | -1 | -589 | ||
| TILIKAUDEN VOITTO | -35 | 1 673 |
| VASTAAVAA 1000 € | Liitetieto | 31.12.2012 | 31.12.2011 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | ||||
| Aineettomat oikeudet | 424 | 424 | 502 | 502 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 8 | ||||
| Maa-alueet | 68 | 68 | |||
| Rakennukset ja rakennelmat | 3 865 | 3 816 | |||
| Koneet ja kalusto | 1 197 | 1 387 | |||
| Keskeneräiset hankinnat | 318 | 5 448 | 16 | 5 288 | |
| Sijoitukset | 9 | ||||
| Osuudet saman | |||||
| konsernin yrityksissä | 2 498 | 2 473 | |||
| Osakkeet ja osuudet | 17 | 2 515 | 17 | 2 490 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 8 387 | 8 280 | |||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||||
| Vaihto-omaisuus | |||||
| Aineet ja tarvikkeet | 5 424 | 4 651 | |||
| Keskeneräiset tuotteet | 2 518 | 3 245 | |||
| Valmiit tuotteet | 1 942 | 9 884 | 1 699 | 9 595 | |
| Saamiset | |||||
| Pitkäaikaiset | |||||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 2 960 | 3 266 | |||
| Lyhytaikaiset | 10 | ||||
| Myyntisaamiset | 4 684 | 5 722 | |||
| Siirtosaamiset | 308 | 4 992 | 285 | 6 007 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 159 | 110 | |||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 17 994 | 18 978 | |||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 26 381 | 27 258 | |||
| VASTATTAVAA 1000 € | Liitetieto | 31.12.2012 | 31.12.2011 | ||
| OMA PÄÄOMA | |||||
| Osakepääoma | 11 | 1 917 | 1 917 | ||
| Ylikurssirahasto | 11 | 6 | 6 | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 11,12 | 44 | 44 | ||
| Edellisten tilikausien voitto /tappio | 11,12 | 10 030 | 9 199 | ||
| Tilikauden voitto/tappio | 11,12 | - 35 | 1 673 | ||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 11 962 | 12 839 | |||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||||
| Kertynyt poistoero | 13 | 360 | 438 | ||
| Pakolliset varaukset | |||||
| Takuuvaraus | 190 | 190 | |||
| VIERAS PÄÄOMA | |||||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 14 | 5 838 | 5 889 | ||
| Lyhytaikainen | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 3 854 | 3 606 | |||
| Saadut ennakot | 355 | 180 | |||
| Ostovelat | 15 | 2 028 | 2 457 | ||
| Siirtovelat | 15 | 1 749 | 1 590 | ||
| Muut lyhytaikaiset velat | 15 | 46 | 8 032 | 67 | 7 901 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 26 381 | 27 258 | |||
| 1000 € | 1.1. – 31.12.2012 | 1.1. – 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Liiketulos | 88 | 2 485 |
| Oikaisut liiketulokseen | 1 014 | 1 006 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 1 191 | 413 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -289 | -1 832 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -289 | 31 |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | 613 | -1 388 |
| Maksetut korot | -242 | -248 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 48 | 65 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | - | 108 |
| Maksetut verot | -214 | -1 068 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 307 | 959 |
| Investointien rahavirta | ||
| Sijoitukset tytäryhtiöihin | -25 | - |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -956 | -694 |
| Investointiavustukset ja vakuutuskorvaukset | 134 | - |
| Investointien rahavirta | -847 | -694 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 6 000 | 4 119 |
| Lainojen takaisinmaksut | -5 827 | -2 799 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -47 | -49 |
| Maksetut osingot | -842 | -1 011 |
| Lainat tytäryhtiöille | 306 | -548 |
| Rahoituksen rahavirta | -410 | -288 |
| Rahavarojen muutos | 49 | -22 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 110 | 132 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 159 | 110 |
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.
Käyttöomaisuuden arvostus
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:
| Rakennukset | 30-35 vuotta |
|---|---|
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-12 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Muut | 3-5 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon, tätä alempaan jälleenhankintahintaan tai luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista.
Rahoitusvälineiden arvostaminen
Rahoitusjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Yhtiön johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on tehty viideksi ja kahdeksaksi vuodeksi, joissa korko määritellään kolmen kuukauden välein. Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.
Eläkemenot
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Poikkeuksena ovat termiinisopimuksin suojatut saamiset ja velat, jotka on arvostettu termiinikurssiin.
| Maantieteellinen jakauma M € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Suomi | 12,0 | 13,0 |
| Muut EU-maat | 14,6 | 16,7 |
| EU:n ulkopuoleinen Eurooppa | 0,6 | 0,7 |
| Muu maailma | 4,6 | 5,4 |
| YHTEENSÄ | 31,8 | 35,9 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot konserniyhtiöiltä | 80 | 80 |
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 98 | 102 |
| Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot | 33 | 3 |
| Julkisyhteisöjen avustuksia | 105 | 76 |
| Muut tuotot | 64 | 47 |
| YHTEENSÄ | 380 | 308 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Toimihenkilöitä | 54 | 52 |
| Työntekijöitä | 115 | 117 |
| YHTEENSÄ | 169 | 169 |
| Johdon palkat ja palkkiot 1000 € | 2012 | 2011 |
| Toimitusjohtaja | 198 | 166 |
| Hallituksen jäsenet | 95 | 87 |
| YHTEENSÄ | 293 | 253 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tuotantotoiminnan kulut | 950 | 900 |
| Markkinointikulut | 539 | 518 |
| Kiinteistöön liittyvät kulut | 503 | 465 |
| Matkakulut | 392 | 312 |
| Toimistokulut | 250 | 296 |
| Hallinnon kulut | 641 | 603 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 44 | 178 |
| YHTEENSÄ | 3 319 | 3 272 |
| 2012 | 2011 |
|---|---|
| 56 | 58 |
| - | - |
| 22 | 7 |
| 78 | 65 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 0 | 108 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 33 | 56 |
| Korkotuotot muilta | 15 | 8 |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ | 48 | 65 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | ||
| Muut korkokulut | 219 | 374 |
| Muut rahoituskulut | 30 | 5 |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ | 249 | 380 |
| RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ | -201 | -207 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 1 | 589 |
| 1000 € | Aineettomat oikeudet |
|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2012 | 1 531 |
| Lisäykset | 19 |
| Vähennykset | - |
| Hankintamenot 31.12.2012 | 1 550 |
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | -1 029 |
| Tilikauden poistot | -97 |
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | -1 126 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 424 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 502 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet | |
|---|---|---|---|---|
| ja rakennelmat | ja kalusto | Yhteensä | ||
| Hankintamenot 1.1.2012 | 68 | 8 086 | 5 118 | 13 273 |
| Lisäykset | - | 324 | 231 | 555 |
| Vähennykset | - | - | -274 | -274 |
| Hankintamenot 31.12.2012 | 68 | 8 410 | 5 075 | 13 553 |
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | - | -4 270 | -3 731 | -8 001 |
| Tilikauden poistot | - | -275 | -389 | -664 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 242 | 242 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | - | -4 545 | -3 878 | -8 423 |
| Sisältää arvonkorotukset | - | 583 | - | 583 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 68 | 3 865 | 1 197 | 5 130 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 68 | 3 816 | 1 387 | 5 272 |
| 1000 € | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet |
|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2012 | 16 |
| Lisäykset | 302 |
| Hankintamenot 31.12.2012 | 318 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 318 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 16 |
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo, 1000 €
| 31.12.2012 | 895 |
|---|---|
| 31.12.2011 | 1 256 |
| 2012 | 1000 € |
|---|---|
| 2 473 | Hankintameno 1.1. |
| 2 498 | Hankintameno 31.12. |
| 2 498 | Kirjanpitoarvo 31.12. |
| Omistusosuus, % | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| OOO Kesla, Pietari, Venäjä | 100 | 100 |
| MFG Components Oy, Tohmajärvi | 90 | 90 |
| Kesla GmbH, Saksa | 100 | 0 |
| Muut sijoitukset | ||
|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti, % | 12,9 | 12,9 |
| Kirjanpitoarvo, 1000 € | 17 | 17 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 4 684 | 5 722 |
| Saamiset saman konsernin yhtiöiltä: | ||
| Myyntisaamiset | 307 | 33 |
| Siirtosaamiset | - | - |
| Yhteensä | 307 | 33 |
| Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| Verosaaminen | 213 | 188 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 1 917 | 1 917 |
| Osakepääoma 31.12. | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 6 | 6 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 6 | 6 |
| Muut rahastot: | ||
| Omien osakkeiden rahasto 1.1. | - | - |
| Omien osakkeiden rahasto 31.12. | - | - |
| Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12. |
1 923 | 1 923 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. | 44 | 44 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. | 44 | 44 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 10 872 | 10 209 |
| Osingonjako | -842 | -1 011 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 10 030 | 9 199 |
| Tilikauden tulos | -35 | 1 673 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä |
10 039 | 10 916 |
| Oma pääoma yhteensä |
11 962 | 12 839 |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 10 030 | 9 199 |
| Tilikauden tulos | -35 | 1 673 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 44 | 44 |
| YHTEENSÄ | 10 039 | 10 916 |
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 360 tuhatta euroa, josta 88 tuhatta euroa laskennallista verovelkaa (31.12.2011 438 tuhatta euroa, josta 107 tuhatta euroa laskennallista verovelkaa).
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Rahalaitoslainat | 264 | - |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Ostovelat, ulkoiset | 1 669 | 1 909 |
| Ostovelat, saman konsernin yrityksille | 359 | 548 |
| Yhteensä | 2 028 | 2 457 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 1 180 | 1 194 |
| Korot ja muut rahoituskulut | 131 | 144 |
| Konsernin sisäiset siirtovelat | 215 | - |
| 1000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Rahalaitoslainat | 9 691 | 9 495 |
| Kiinteistökiinnitykset | 3 458 | 3 458 |
| Yrityskiinnityshaltijavelkakirjat | 7 072 | 6 072 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella erääntyvät | 43 | 47 |
| Myöhemmin erääntyvät | 61 | 71 |
| YHTEENSÄ | 104 | 118 |
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 31.12.2012 108 tuhatta euroa (31.12.2011 101 tuhatta euroa).
IFRS-liitetietojen Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet -kohdassa on selostettu konsernin johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen.
| 2012 | 2011 |
|---|---|
| 5 668 | 3 730 |
| -117 | -134 |
| 100 | 500 |
Korkokattosopimus, käypä arvo - -
| Omistajat omistajatyypeittäin | Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 93 | 5,3 % | 435 858 | 12,9 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 6 | 0,3 % | 128 370 | 3,8 % |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,1 % | 150 000 | 4,4 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 7 | 0,4 % | 55 376 | 1,6 % |
| Kotitaloudet | 1 648 | 93,4 % | 2 606 306 | 77,1 % |
| Ulkomaat | 9 | 0,5 % | 7 235 | 0,2 % |
| YHTEENSÄ | 1 764 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| A- ja B-osakkeita | Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| 1 – 100 | 455 | 25,8 % | 28 473 | 0,8 % |
| 101 – 500 | 727 | 41,2 % | 204 364 | 6,1 % |
| 501 – 1 000 | 273 | 15,5 % | 209 523 | 6,2 % |
| 1 001 – 5 000 | 235 | 13,3 % | 488 043 | 14,4 % |
| 5 001 – 10 000 | 36 | 2,0 % | 262 710 | 7,8 % |
| 10 001 – 20 000 | 19 | 1,1 % | 270 969 | 8,0 % |
| 20 001 > | 19 | 1,1 % | 1 919 063 | 56,7 % |
| YHTEENSÄ | 1 764 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| A-osake | B-osake | Äänistä | Osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| Kärkkäinen Seppo | - | 540 000 | 52,7 % | 16,0 % |
| Paajanen Esko | - | 360 000 | 35,2 % | 10,6 % |
| Thominvest Oy | 229 743 | - | 1,1 % | 6,8 % |
| Varma Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö | 150 000 | - | 0,7 % | 4,4 % |
| Nylund Karin | 94 132 | - | 0,5 % | 2,8 % |
| Söderlund Leena | 90 975 | - | 0,4 % | 2,7 % |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 56 903 | - | 0,3 % | 1,7 % |
| Nasdaq OMXBS/Skandinaviska Enskilda Banken AB | 54 900 | - | 0,3 % | 1,6 % |
| Juvonen Pentti | 37 000 | - | 0,2 % | 1,1 % |
| Tilander Timo | 36 500 | - | 0,2 % | 1,1 % |
| Nieminen Jorma | 32 000 | - | 0,2 % | 0,9 % |
| Niemi-Säätiö | 32 000 | - | 0,2 % | 0,9 % |
| Etelä-Pohjanmaan Turve Oy | 31 000 | - | 0,2 % | 0,9 % |
| Söderlund Tom | 30 655 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Kärkkäinen Paula | 30 000 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 30 000 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Hjorth Sanna | 29 855 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Nuutinen Tarja | 27 900 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Pikkarainen Ari | 25 500 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Metsämiesten Säätiö | 20 000 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Paajanen Jouni | 17 550 | - | 0,1 % | 0,5 % |
| Sonne Virpi | 17 450 | - | 0,1 % | 0,5 % |
| Nevalainen Jari | 17 300 | - | 0,1 % | 0,5 % |
| Säderlund Santtu | 16 155 | - | 0,1 % | 0,5 % |
| Carlson Lily-Anna | 15 000 | - | 0,1 % | 0,4 % |
31.12.2012 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat 1,4 % osakkeista, osakkeiden tuottama äänimäärä on 0,2 %. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000. Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen.
Kesla Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euro Clear Finland Oy SIRE-järjestelmässä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakkeen omistukseensa liittyvät asiat siihen arvoosuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 € | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 |
| Liikevaihto yhteensä | 40 158 | 43 927 | 33 701 | 26 101 | 54 988 |
| Liikevaihdon muutos, % | -8,6 | 30,3 | 29,1 | -52,5 | 17,4 |
| Käyttökate | 1 836 | 4 208 | 3 571 | -431 | 5 089 |
| % liikevaihdosta | 4,6 | 9,6 | 10,6 | -1,7 | 9,3 |
| Liikevoitto | 405 | 2 877 | 2 177 | -1 837 | 3 799 |
| % liikevaihdosta | 1,0 | 6,6 | 6,5 | -7,0 | 6,9 |
| Tulos ennen veroja | 164 | 2 551 | 1 972 | -2 217 | 3 076 |
| % liikevaihdosta | 0,4 | 5,8 | 5,9 | -8,5 | 5,6 |
| Tilikauden tulos | 124 | 1 928 | 1 469 | -1 668 | 2 232 |
| % liikevaihdosta | 0,3 | 4,4 | 4,4 | -6,4 | 4,1 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 1,0 | 15,5 | 13,0 | -14,3 | 17,9 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 1,7 | 13,0 | 10,2 | -7,6 | 15,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 43,0 | 44,3 | 43,7 | 41,1 | 40,2 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 83,7 | 77,8 | 75,1 | 91,3 | 100,1 |
| Taseen loppusumma, M€ | 28,7 | 29,3 | 27,6 | 25,7 | 32,0 |
| Bruttoinvestoinnit | 1 338 | 1 008 | 618 | 1 484 | 3 510 |
| % liikevaihdosta | 2,9 | 2,3 | 1,8 | 5,7 | 6,4 |
| Investointiavustukset käyttöomaisuuteen | 186 | 11 | - | 273 | 426 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 1 295 | 944 | 789 | 829 | 1 248 |
| % liikevaihdosta | 3,2 | 2,1 | 2,3 | 3,2 | 2,3 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 277 | 277 | 221 | 237 | 344 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Tulos/osake (EPS), euro | 0,03 | 0,57 | 0,43 | -0,47 | 0,65 |
| Oma pääoma/osake, euro | 3,56 | 3,78 | 3,51 | 3,08 | 3,73 |
| Osinko/osake, euro | 0,03 * | 0,25 | 0,30 | - | 0,18 |
| Osinko/tulos, % | 99,0 * | 43,9 | 70,2 | - | 27,8 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 0,7 * | 4,1 | 4,2 | - | 4,3 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E) | 143,3 * | 10,7 | 16,6 | -9,3 | 6,4 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 7,64 | 10,34 | 7,99 | 4,99 | 12,40 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 4,18 | 5,80 | 4,50 | 3,30 | 3,60 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 5,48 | 8,47 | 6,18 | 4,28 | 9,61 |
| Tilinpäätöspäivän kurssi, euro | 4,30 | 6,09 | 7,08 | 4,39 | 4,15 |
| Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€ | 10,7 | 15,1 | 17,6 | 10,9 | 10,3 |
| Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, M€ | 14,6 | 20,6 | 24,0 | 14,9 | 14,0 |
| A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana | 349 607 | 610 265 | 569 070 | 610 508 | 919 609 |
| A-osakkeiden vaihdon kehitys, % | 14,1 | 24,6 | 22,9 | 24,6 | 37,0 |
| Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan | 1 764 | 1 754 | 1 554 | 1 594 | 1 501 |
Taulukon osakkeiden lukumäärä on osakeantioikaistu. Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, on laskettu olettaen B-sarjan osakkeen arvoksi saman kuin A - osakkeella.
* hallituksen osinkoesityksen mukaisesti
| Tilikauden tulos | |||
|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | = | 100 x | Oma pääoma + vähemmistöosuus |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | = | 100 x | Tulos ennen veroja + rahoituskulut |
| Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat | |||
| Omavaraisuusaste, % | = | 100 x | Oma pääoma + vähemmistöosuus |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | |||
| Nettovelkaantumisaste, % | = | 100 x | Korolliset velat – rahavarat |
| Oma pääoma + vähemmistöosuus | |||
| Tulos / osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos | |
| Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu) | |||
| Oma pääoma / osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |
| Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |||
| Osinko / tulos, % | = | 100 x | Osakekohtainen osinko |
| Osakekohtainen tulos | |||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = | 100 x | Osakekohtainen osinko |
| Tilikauden päätöskurssi | |||
| Hinta / voitto -suhde (P/E) | = | Tilikauden päätöskurssi | |
| Osakekohtainen tulos | |||
| Tilikauden keskikurssi | = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto | |
| Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä |
Laskettaessa oman ja sijoitetun pääoman tuottoa jakajana käytetään tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvoa. Laskettaessa omavaraisuus- ja velkaantumisastetta käytetään sekä jakajassa että jaettavassa tilinpäätöspäivän arvoja.
Osakekohtaisissa tunnusluvuissa on otettu huomioon 22.3.2006 rekisteröity osakekannan splittaus (1:3). Vertailuluvut on laskettu splitin jälkeisellä osakkeiden kappalemäärällä 3 383 145. Omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta.
Tilikauden päätöskurssi on julkisen kaupankäynnin järjestäjän ilmoittama virallinen tilikauden päätöskurssi.
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä, joissa on huomioitu lomautusten vaikutus.
Joensuussa, 29. päivänä tammikuuta 2013
Eeva Punta Harri Forss hallituksen puheenjohtaja
Rainer Häggblom Veli-Matti Kärkkäinen
Roger Nyqvist Jari Nevalainen toimitusjohtaja
Kesla Oyj:n vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous pidetään 28.helmikuuta 2013 klo 9.00 alkaen Keslan Joensuun toimipaikassa ositteessa Kuurnankatu 24, Joensuu. Lisätietoa yhtiökokouksesta löytyy yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille – yhtiökokous.
Kesla julkaisee vuonna 2013 kolme osavuosikatsausta seuraavasti:
| ajalta 1.1. – 31.3.2013 | 23.4.2013 klo 9.00 |
|---|---|
| ajalta 1.1. – 30.6.2013 | 6.8.2013 klo 9.00 |
| ajalta 1.1. – 30.9.2013 | 22.10.2013 klo 9.00 |
Osavuosikatsaukset löytyvät yhtiön internetsivuilta kohdasta Sijoittajille. Vuosikertomuksia ja muita julkaisuja voi tilata sähköpostilla osoitteesta [email protected] tai puhelimella numerosta 0207 862 841.
Sijoittaja suhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaavat toimitusjohtaja Jari Nevalainen, puhelin 040 830 7750, sekä talousjohtaja Simo Saastamoinen, puhelin 040 560 9310.
Olemme tilintarkastaneet Kesla Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimen¬piteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Joensuussa 29. tammikuuta 2013
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Ulla Nykky KHT
Kesla Oyj Kuurnankatu 24 80100 JOENSUU Puh. +358 (0)207 862 841 Fax +358 (0)13 610 0523 Y-tunnus 0168715-8 www.kesla.com
Joensuun tehdas Kuurnankatu 24 80100 JOENSUU
Kesälahden tehdas Metsolankatu 2 59800 KESÄLAHTI
MFG Components Oy Tohmajärven tehdas Pajatie 1 82600 TOHMAJÄRVI
Ilomantsin tehdas Teollisuustie 8 82900 ILOMANTSI
Kesla GmbH Am Markbach 12 76547 Sinzheim Germany
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara-, metsäkone- ja kierrätysnosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2012 40,2 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 63,0 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiöt Pietarissa ja Sinzheimissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on noin 280 henkilöä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
www.kesla.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.