Vuosikertomus 2012

CARGOTECIN VUOSIKERTOMUS 2012

Keskeistä
Toimitusjohtajan katsaus	1
Kohokohdat 2012	3
Cargotec lyhyesti	8
Liiketoimintaympäristö	10
Visio, missio ja arvot	11
Taloudelliset tavoitteet	12
Asiakkaat	15
Ratkaisut ja palvelut	16
Strategia	17
Riskienhallinta	19
Riskienhallinta Cargotecissa	20
Merkittävimmät riskit	22
Kestävä kehitys	26
Kestäviä ratkaisuja	28
Keskeiset sidosryhmät	29
EHS-järjestelmä	31
YK:n Global Compact	32
GRI-indeksi 2012	33
Raportoinnin periaatteet	38
Henkilöstö	39
Henkilöstöjohtaminen ja -strategia	41
Sosiaalisen vastuun hallinta	42
Henkilöstön kehittäminen	43
Palkitseminen ja sitouttaminen	44
Yhteistyö ja vuoropuhelu	45
Työterveys ja turvallisuus	46
Eettiset toimintaohjeet	47
Tutkimus ja tuotekehitys	48

Pro Future™ -kriteerit	49
Tuoteturvallisuus	50
MacGregor	51

MacGregor	51
Toimintaympäristö	52
Kysyntä	54
Asiakasratkaisujen kehittäminen	56
Joustava liiketoimintamalli	57
Case: Innovaatiolla turvallisuutta ja kannattavuutta offshore-toimintaan	58
Case: Tehokkaat lastinkäsittelyratkaisut irtolastialuksiin	59
Case: Tankkereiden nosturien muutostyö	61
Liiketoiminnan kehitys	62

Kalmar	63
Toimintaympäristö	64
Kysyntä ja näkymät	65
Asiakasratkaisujen kehittäminen	67
Case: Kalmar SmartPort	68
Case: Automaattista kontinkäsittelyä Australiassa	69
Case: Jättialusten lastausta Alankomaissa	70
Case: Kasvavaa terminaalitoimintaa Paraguayssa	71
Liiketoiminnan kehitys	72

Hiab	73
Toimintaympäristö	74
Tuote- ja palvelukehitys	76
Case: 50 vuotta yhteistyötä Italiassa	77
Case: Tehokasta kuormankäsittelyä uudella Hiab-nosturilla	78
Case: Palkittu sähköinen Hiab Moffett	79
Case: Espanjalainen nosturinvuokrausyritys laajensi kalustoaan	80
Liiketoiminnan kehitys	81

Hallinnointi
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	82
Yhtiökokous	83
Osakasoikeudet	84
Hallitus	85

Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta	87
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta	88
Hallituksen jäsenten CV:t	89
Toimitusjohtaja	93
Johtoryhmä	94
Johtoryhmän jäsenten CV:t	95
Sisäpiiri	98
Tilintarkastus	99
Taloudellisen raportointiprosessin valvonta	100
Palkka- ja palkkioselvitys	102
Hallitus	103
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä	104
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä	106

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus	108
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma ja konsernin laaja tuloslaskelma	120
Konsernitase	121
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	123
Konsernin rahavirtalaskelma	124
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	125
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	126
2. Johdon arviot	136
3. Rahoitusriskien hallinta	138
4. Segmentti-informaatio	144
5. Yrityshankinnat ja -myynnit	149
6. Pitkäaikaishankkeet	153
7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	154
8. Uudelleenjärjestelykulut	155
9. Henkilöstökulut	156
10. Poistot ja arvonalentumiset	157
11. Rahoitustuotot ja -kulut	158
12. Tuloverot	159
13. Osakekohtainen tulos	160
14. Liikearvo	161
15. Muut aineettomat hyödykkeet	163

16. Aineelliset hyödykkeet	165
17. Osuudet osakkuusyrityksissä	169
18. Osuudet yhteisyrityksissä	170
19. Myytävissä olevat sijoitukset	171
20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat	172
21. Vaihto-omaisuus	174
22. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin	175
23. Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	177
24. Rahavarat	178
25. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	179
26. Oma pääoma	180
27. Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut	181
28. Korolliset velat	183
29. Eläkevelvoitteet	185
30. Varaukset	188
31. Ostovelat ja muut korottomat velat	189
32. Johdannaissopimukset	190
33. Vastuut	191
34. Konserni vuokranantajana	192
35. Lähipiiritapahtumat	193
36. Tytäryhtiöt	195
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma	198
Emoyhtiön tase	199
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	200
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	201
1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	202
2.-7. Tuloslaskelman liitetiedot	204
8.-10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	206
11. Sijoitukset	208
12.-13. Saamiset	209
14. Oma pääoma	210
15.-17. Velat ja vastuut	211
18. Johdannaissopimukset	213
Tunnusluvut
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	214
Osakekohtaiset tunnusluvut	215

Tunnuslukujen laskentaperusteet	216
Osakkeet ja osakkeenomistajat	218
Osakkeet ja osakepääoma	219
Osakkeen arvon kehitys ja kaupankäynti	220
Osakkeenomistajat	222
Hallituksen ja johdon osakeomistukset	224
Hallituksen valtuutukset	225
Optio-ohjelma 2010	226
Osakepohjainen kannustinohjelma 2010	227
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	228
Tilintarkastuskertomus	229

Sijoittajille

Tietoa sijoittajille	231
Pörssitiedotteet vuonna 2012	233
Analyytikot	236
Yhtiökokous 2013	238

Hyvä lukija,

Vuosi 2012 merkitsi Cargotecille uuden aikakauden alkua. Kannattavuuden ja kassavirran parantamiseksi otimme käyttöön uuden toimintamallin, joka perustuu itsenäisiin liiketoimintoihin.

MacGregor, Kalmar ja Hiab ovat nyt saavuttaneet tärkeän virstanpylvään. Syyskuussa 2012 julkistimme päätöksen organisaatiomme uudelleenjärjestämisestä entistä liiketoimintavetoisemmaksi. Muuttamalla toimintamalliamme voimme parantaa Cargotecin omistaja-arvoa. Osana uudelleenjärjestelyjä yhdistimme huoltoliiketoiminnasta vastanneen Services-liiketoiminta-alueen sekä EMEAn (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) alueorganisaation MacGregor-, Kalmar- ja Hiab-liiketoiminta-alueisiin 1.1.2013 alkaen.

Vuonna 2012 MacGregor teki vahvan tuloksen haastavassa markkinaympäristössä. Saatujen tilausten määrä oli hyvä niin offshore-logistiikassa, kauppamerenkulussa kuin irtolastinkäsittelyssäkin.

Kalmarin vuosi alkoi myönteisesti, mutta sen tulos ei vastannut odotuksia eräissä projekteissa aiheutuneiden merkittävien kustannusylitysten vuoksi.

Hiabille vuosi 2012 oli hyvä useilla markkinoilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Hiabin tulos oli vahva läpi vuoden. Kannattavuuden parantaminen oli päätavoite, ja liiketoiminta-alue onnistuikin nostamaan liikevoittomarginaaliaan.

Cargotec pyrki parantamaan kannattavuuttaan ja kassavirtaansa koko vuoden, mutta emme saavuttaneet kaikkia asettamiamme tavoitteita. Muutokset edellyttävät aina myös uhrauksia. Käynnistimme yhteistoimintaneuvottelut uudelleenarvioituamme toimintaamme ja keskittyessämme kannattavuuteen. Neuvottelujen seurauksena jouduimme valitettavasti irtisanomaan hyvää työtä tehnyttä henkilöstöä.

Tavoitteemme vuodelle 2013 ovat haastavat. Olemme kuitenkin vakuuttuneita, että Cargotecin omistaja-arvo paranee selvästi vuoden 2014 alkuun mennessä. Tavoitteemme on varmistaa, että jokainen liiketoiminta-alue tuottaa riittävästi kassavirtaa toimintansa ylläpitämiseksi.

Vuonna 2012 kassavirta ja kannattavuus aiheuttivat meille huolta, mutta nyt meillä on erinomaiset lähtökohdat kääntää tilanne parempaan suuntaan. Käynnistettyjen muutosten tavoitteena on toimintojen selkeyttäminen, kannattava kasvu ja markkinaosuuden lisääminen vuoteen 2014 mennessä. MacGregor, Kalmar ja Hiab erottuvat selvästi kilpailijoistaan: kaikki kolme ovat alansa globaaleja markkinajohtajia ja tunnetuimpia brändejä.

" Tavoitteemme vuodelle 2013 ovat haastavat. Olemme kuitenkin vakuuttuneita, että Cargotecin omistajaarvo paranee selvästi vuoden 2014 alkuun mennessä.

Kilpailukykyinen Kiinassa ja kaikkialla maailmassa

Brändiemme vahvuus on erityinen etu tärkeillä Kiinan markkinoilla, minne olemme panostaneet paljon ja perustaneet yhteisyrityksiä. Kun yritys on kilpailukykyinen Kiinan markkinoilla, se on kilpailukykyinen kaikkialla maailmassa. Vastaavasti yritys ei voi olla globaali markkinajohtaja alallaan, ellei sillä ole vahvaa asemaa myös Kiinassa.

Cargotecin tärkein tavoite vuonna 2013 ja lähitulevaisuudessa on omistaja-arvon kasvattaminen parantamalla yhtiön kannattavuutta, tulosta, kassavirtaa ja asiakkaalle tuotettavaa lisäarvoa. Useat vuonna 2012 käynnistämämme muutokset ovat tämän vuosikertomuksen ilmestyessä työn alla. Yksi merkittävimmistä hankkeista on MacGregorin suunniteltu listaaminen aasialaiseen pörssiin. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan listaaminen toteutetaan markkinatilanteen niin salliessa, ja Cargotec säilyttää enemmistöosuuden pörssinoteeratusta tytäryhtiöstä.

Kestäviä tulevaisuuden ratkaisuja

Cargotecin toimialalla kestävät ratkaisut ovat paitsi kilpailuetu myös kasvun edellytys kaikkialla maailmassa. Asiakkaamme Kiinassa, Amerikassa, Euroopassa ja muualla maailmassa vaativat energia- ja vesitehokkaita ratkaisuja. Cargotecilla on pitkä kokemus ympäristöystävällisten, turvallisten ja kestävien ratkaisujen tarjoamisesta. Olemme aidosti ylpeitä kehitystyöstämme ja -investoinneistamme. Niiden ansiosta olemme tuoneet markkinoille tuotteita ja palveluja, jotka ovat sekä energiatehokkaita että ympäristöystävällisiä niin päästöjen, melutason kuin kierrätettävyydenkin osalta. Cargotec toteuttaa YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta. Aloitteessa pyydetään yrityksiä omaksumaan, tukemaan ja toteuttamaan omassa vaikutuspiirissään ihmisoikeuksiin, työelämän periaatteisiin sekä ympäristöön ja lahjonnanvastaiseen toimintaan liittyviä perusarvoja. MacGregor-, Kalmar- ja Hiab-liiketoiminta-alueiden toiminnan ydin on tarjota kestäviä lastinkäsittelyratkaisuja, jotka tuottavat asiakkaalle todellista lisäarvoa ja kilpailuetua.

Cargotec on sitoutunut tarjoamaan asiakkailleen ja kumppaneilleen parhaita ja kestäviä tulevaisuuden ratkaisuja. Lopuksi haluan kiittää asiakkaitamme ja kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Horjumaton luottamuksenne MacGregor-, Kalmar- ja Hiab-tuotteisiin ja palveluihin antaa meille mahdollisuuden tarjota optimaalisia lastinkäsittelyratkaisuja myös jatkossa. Lämmin kiitos myös henkilöstöllemme sitoutumisesta ja ahkerasta työstä kuluneen vuoden aikana.

Tapio Hakakari Hallituksen varapuheenjohtaja Väliaikainen toimitusjohtaja

Kohokohdat 2012

Cargotecin siirtyessä kohti liiketoimintavetoista toimintaa Marine, Terminals ja Load Handling nimettiin uudelleen niiden tuotteissa käytettyjen, alansa johtavien brändien mukaan. Vuoden 2013 alusta Cargotecin liiketoiminta-alueet ja samalla raportointisegmentit ovat MacGregor, Kalmar ja Hiab.

Vuonna 2012 pyrimme parantamaan kannattavuutta ja rahavirtaa, mutta emme saavuttaneet kaikkia asettamiamme tavoitteita.

MacGregor-liiketoiminta-alue saavutti vahvan tuloksen haastavassa markkinaympäristössä. Saatujen tilausten määrä oli hyvä sekä offshore- että kauppamerenkulkuliiketoiminnassa ja erinomainen irtolastinkäsittelyratkaisujen osalta.

Kalmar-liiketoiminta-alueella satamissa käytettävien pienempien kontinkäsittelylaitteiden kysyntä jatkui alkuvuonna hyvänä haastavasta kilpailutilanteesta huolimatta, mutta hidastui loppuvuotta kohden Euroopassa taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä. Isojen projektien ja automaatioratkaisujen kysyntä oli vilkasta.

Hiab-liiketoiminta-alueella kehitys oli myönteistä Yhdysvaltain markkinoilla koko vuoden ajan. Euroopassa kysyntä hidastui toisella vuosipuoliskolla yleisen taloustilanteen epävarmuuden myötä. Kannattavuuden parantaminen oli tärkein tavoite, ja tämä tavoite saavutettiin, sillä Hiabin liikevoittomarginaali kehittyi suotuisasti vuonna 2012.

Avainluvut

		Tilikausi	Tilikausi	Tilikausi
		2012	2011	2010
Saadut tilaukset	MEUR	3 058	3 233	2 729
Tilauskanta	MEUR	2 021	2 426	2 356
Liikevaihto	MEUR	3 327	3 139	2 575
Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja	MEUR	157,2	207,0	141,9
Liikevoitto	MEUR	131,0	207,0	131,4
Tilikauden voitto	MEUR	89,2	149,3	78,0
Osinko/osake, B-sarjan osake*	EUR	0,72	1,00	0,61
Oman pääoman tuotto	%	7,4	13,3	8,0
Sijoitetun pääoman tuotto	%	8,1	13,3	8,6
Liiketoiminnan rahavirta	MEUR	97,1	166,3	292,9
Nettovelka	MEUR	478	299	171
Nettovelkaantumisaste	%	38,8	25,4	16,0
Henkilöstö keskimäärin		10 522	10 692	9 673

* 2012 hallituksen ehdotus

Kohti liiketoimintavetoista toimintaa

Cargotec aloitti mittavat järjestelyt kannattavuuden parantamiseksi ja toimintamallin muuttamiseksi liiketoimintavetoisemmaksi. Muutoksilla tavoitellaan konsernin tehokkuuden parantamista ja kiinteiden kulujen alentamista. Järjestelyt tukevat myös MacGregor-liiketoiminnan listaamisvalmisteluja.

Valmistelut käynnistyivät MacGregorin listaamiseksi aasialaiseen pörssiin. MacGregorin asiakkaista kasvava osa on Aasiassa, joten siirtyminen lähemmäksi asiakaskuntaa vahvistaa läsnäoloa markkinoilla ja antaa mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvulle.

Huoltoliiketoiminnan organisaatio ja EMEAn (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) alueellinen organisaatio yhdistettiin operatiivisesti osaksi liiketoiminta-alueita. Konsernitoiminnot järjestettiin uudelleen holding-yhtiömallin mukaisesti, jotta liiketoiminnot voivat toimia aiempaa itsenäisemmin.

Liiketoiminnan painopisteinä kannattavuus ja asiakaslähtöisyys

Kaikilla liiketoiminta-alueilla kannattavuus oli keskeinen painopistealue. Projektien toteutuksessa korostuivat kustannusseuranta, myynti- ja toimitusorganisaatioiden yhteistyö, yhteisen projektinhallintamallin mukainen toiminta ja parhaista käytännöistä oppiminen.

MacGregorissa kasvun painopiste oli kehittyvillä markkinoilla ja offshore-toiminnassa, jossa panostettiin tuotekehitykseen ja huoltoliiketoimintaan. MacGregorin valmisteilla olevalla listaamisella pyritään läsnäolon vahvistamiseen Aasiassa ja kannattavan kasvun varmistamiseen.
Kalmar keskittyi kannattavuuden parantamiseen muun muassa tehostamalla organisaatiotaan ja karsimalla kiinteitä kuluja. Pitkän aikavälin strategisena painopisteenä on satamien automaatioratkaisujen ja niihin liittyvän osaamisen kehittäminen. Näiden ratkaisujen kehittämistä tukee joulukuussa käyttöönotettu Tampereen teknologia- ja osaamiskeskus. Kesäkuussa Cargotecin omistukseen siirtyi automaattisiin konttilukkeihin liittyvä automaatioteknologia ja AutoStrad™-tavaramerkki australialaiselta Ascianolta.
Hiabissa luotiin uusi strategia, joka lähtee kannattavuudesta, asiakkaiden tarpeista ja asiakastyytyväisyydestä. Organisaation kaikilla tasoilla käynnistettin toimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi ja niiden myönteiset vaikutukset kannattavuuteen alkoivat näkyä vuoden kuluessa.

Läsnäolon vahvistamista Aasian ja Tyynenmeren alueella

Cargotec panosti kaikilla liiketoiminta-alueillaan läsnäolonsa ja toimituskapasiteettinsa vahvistamiseen Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Cargotec perusti Rainbow-Cargotec Industries Co Ltd (RCI) -yhteisyrityksen Kiinassa Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Ltd.:n (RHI) kanssa. Cargotecin omistusosuus on 49 prosenttia ja alkuinvestointi yhteisyritykseen noin 30 miljoonaa euroa. Uuden tehtaan peruskivi muurattiin Taicangissa Jiangsun maakunnassa kesäkuussa ja vuoden aikana Cargotec ja RHI keskittyivät RCI:n toiminnan käynnistämiseen. RCI toimittaa raskaita

nosturiratkaisuja maailmanlaajuisesti, ja yritys hakee kasvumahdollisuuksia kiinalaisilla ja globaaleilla markkinoilla. Yritys keskittyy satamanostureihin, mobiilipukkinostureihin (RTG) ja erikoislaivanostureihin.

Heinäkuussa Cargotec ilmoitti perustavansa yhteisyrityksen Kiinan johtavan raskaiden kuorma-autojen valmistajan, Sinotruk-yhtiön emoyhtiön China National Heavy Duty Truck Group Co. Ltd:n (CNHTC) kanssa. Cargotecin omistusosuus yhteisyrityksessä olisi 50 prosenttia. Cargotecin alkuinvestoinnin arvioidaan olevan ensimmäisenä vuonna noin 10 miljoonaa euroa. CNHTC:n verkostoon kuuluu jälleenmyyjiä ja huoltopisteitä eri puolilta Kiinaa. Verkosto toimisi tulevan yhteisyrityksen jakelu-, myynti- ja huoltokanavana Cargotecin Hiab-kuormausnostureille ja koukkulaitteille. Yhteisyritys kehittää myös ajoneuvonosturitarjontaa ja -tuotantoa kiinalaisille markkinoille. Järjestelyn toteutuminen edellyttää viranomaisten hyväksyntää, joka arvioidaan saatavan alkuvuonna 2013.

Palkintoja

Helmikuussa 2012 MacGregor -ketjupyörän vaihtotyökalu voitti Offshore Support Journal -lehden vuoden innovaatiopalkinnon. Palkinto myönnetään tuotteelle, järjestelmälle tai palvelulle, joka on vaikuttanut merkittävästi offshore-tukialusten suunnitteluun, rakenteeseen tai käyttöön.
Syyskuussa Cargotec palkittiin vuoden laitetoimittajana tunnetussa merenkulun ja logistiikka-alan MALA Awards -tapahtumassa Intiassa.
Marraskuussa Hiab Moffett E-Generation, maailman ensimmäinen sähkötoiminen ajoneuvotrukki, sai brittiläisen meluntorjuntajärjestö Noise Abatement Societyn John Connell -teknologiapalkinnon uraauurtavana, innovatiivisena ja käytännöllisenä tuotteena.
Samoin marraskuussa Tampereen teknologia- ja osaamiskeskus sai Tampereen kaupungin vuoden 2012 Hyvän rakentamisen palkinnon. Uudessa toimipisteessään Cargotec on pyrkinyt minimoimaan oman toimintansa ympäristövaikutuksia ja esimerkiksi energiatehokkuus on Suomen huipputasoa toimistorakentamisessa.

Tietoa yhtiöstä

Cargotec on maailman johtava lastinkäsittelyratkaisujen toimittaja. Tuotteitamme käytetään tavaravirtojen solmukohdissa ympäri maailmaa: laivoissa, satamissa, terminaaleissa, jakelukeskuksissa, raskaassa teollisuudessa ja ajoneuvojen kuormankäsittelyssä.

Cargotec perustettiin vuonna 2005, mutta nykyiseen Cargoteciin kuuluvilla liiketoiminnoilla on pitkä historia, jonka aikana ne ovat rakentaneet osaamistaan ja kehittäneet tuotevalikoimiaan ja asiakassuhteitaan. Tämän vahvan perustan ja pitkän ajan kuluessa kertyneen tiedon ja taidon varaan rakentuu Cargotecin vahva lastinkäsittelyn osaaminen.

Cargotecissa on kolme liiketoiminta-aluetta, joiden nimet ovat MacGregor (aiemmin Marine), Kalmar (aiemmin Terminals) ja Hiab (aiemmin Load Handling). Yhtiön tarjoamat MacGregor-, Kalmar- ja Hiab-ratkaisut ovat alansa tunnettuja markkinajohtajia. MacGregor tarjoaa laivojen lastinkäsittely- ja offshore-lastinkäsittelyratkaisuja. Kalmar kattaa kontinkäsittelylaitteet ja huoltopalvelut, terminaalien automaatio- ja integraatioratkaisut sekä Navistoiminnanohjausjärjestelmät (TOS), Bromma-konttitarttujat ja Siwertell-irtolastinkäsittelylaitteet. Hiab tarjoaa tuotteita, huoltopalveluja ja varaosia erilaisiin maakuljetus- ja jakelutarpeisiin. Huippuluokan lastin- ja kuormankäsittelyratkaisujen alalla yksikään kilpailija ei pysty tarjoamaan yhtä kattavaa tuote-, automaatio- ja

palveluvalikoimaa tai globaalia läsnäoloa kuin Cargotec.

Cargotecilla on toimintaa yli 120 maassa ja myynti- ja huoltopalvelupisteitä yli 750 paikassa eri puolilla maailmaa. Ainutlaatuisen palveluverkostomme ansiosta voimme palvella asiakkaita paikallisesti ja varmistaa heidän tuotteidensa jatkuvan toiminnan.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä, ja tuotantotoimintaa on Espanjassa, Etelä-Koreassa, Intiassa, Irlannissa, Kiinassa, Malesiassa, Puolassa, Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Osa tuotannosta on ulkoistettu lähinnä Aasiassa toimiville yhteistyökumppaneille.

Liiketoimintaympäristö

Cargotecin tuotteiden ja palvelujen kysyntä perustuu maailmankaupan kasvuun sekä maa- ja merikuljetusten lastinkäsittelytarpeisiin. Cargotecin kannalta merkittävimpiä markkinavoimia ovat:

maailmankaupan kehitys
tavarankuljetusten määrä
konttiliikennesatamiin ja logistiikkaterminaaleihin kohdistuvat investoinnit
laivanrakennus
uusien kuorma-autojen rekisteröinti
rakennusteollisuuden aktiivisuus
offshore-teollisuuden toiminta, mukaanlukien syvänmeren öljynporaus.

Visio, missio ja arvot

Cargotecin missio on tehostaa tavaravirtojen kulkua. Visiomme on olla maailman johtava lastinkäsittelyratkaisujen tarjoaja ja toimittaja.

Ydinarvomme ovat globaali läsnäolo – paikallinen palvelu, yhteistyö ja kestävä toiminta. Arvomme auttavat meitä lunastamaan asiakaslupauksemme: we keep cargo on the move™.

Globaali läsnäolo paikallinen palvelu. Cargotec on aidosti globaali yritys, joka työllistää erilaisista kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä ja tarjoaa palvelujaan aina lähellä asiakasta.
Yhteistyö. Globaalin läsnäolon ja paikallisen palvelun ainutlaatuisen yhdistelmän Cargotec voi lunastaa vain yhteistyöllä. Yhteistyö näkyy niin henkilöstön sisäisessä kanssakäymisessä kuin asiakassuhteissakin.
Kestävä toiminta. Kolmas arvomme on mukana kaikessa, mitä teemme. Sitoutuminen kestävään liiketoimintaan kertoo, mitä Cargotec haluaa saada aikaan. Asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme kestävä toiminta tarkoittaa luotettavuutta, tuotteiden pitkää käyttöikää, kilpailukykyä ja tuottavuutta. Kestävä toiminta tarkoittaa myös korkeimmat ympäristövaatimukset täyttävien ratkaisujen kehittämistä.

Taloudelliset tavoitteet

Cargotec on kirjannut strategiaansa neljä menestymisen kannalta keskeistä aluetta: asiakkaat, huoltopalvelut, kasvavat markkinat ja sisäinen selkeys.

Cargotecin taloudelliset tavoitteet ovat:

liikevaihdon vuotuinen kasvu yli 10 prosenttia mukaan lukien yritysostot
liikevoittomarginaalin nostaminen 10 prosenttiin
nettovelkaantumisaste (gearing) alle 50 prosenttia (yli syklin)
osinko 30–50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

Asiakkaat

Cargotec hakee liiketoiminnan kasvua panostamalla asiakaskeskeisyyteen. Emme tarjoa pelkästään tuotteita, vaan asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivia kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja huoltopalveluja. Asiakkaitamme ovat sekä toimialojensa johtavat globaalit yritykset että paikalliset toimijat.

MacGregor-ratkaisuja käyttävät varustamot, laivayhtiöt, satamaoperaattorit, laivanrakennusteollisuus, satamat, laivastot ja offshore-teollisuus.

Kalmar-ratkaisuja käyttävät pääasiassa satamat ja terminaalioperaattorit. Muita asiakkaita ovat jakelukeskukset, sahat, paperi- ja selluteollisuus sekä raskas teollisuus.

Hiab-kuormankäsittelylaitteita käytetään esimerkiksi metsätaloudessa, rakennustoiminnassa, jakelutoiminnassa, jätteenkäsittelyssä ja kierrätyksessä sekä puolustusvoimissa. Asiakkaisiin kuuluu kuljetusyrityksiä, kuntia, valtioita, yksittäisiä kuorma-auton omistajia, vuokrausyrityksiä ja kuorma-autovalmistajia.

Ratkaisut ja palvelut

Cargotecilla on markkinoiden kattavin tuotevalikoima ja globaali huoltoverkosto, joiden avulla yhtiö voi tarjota ratkaisuja ja huoltopalveluja kuorman- ja lastinkäsittelyn tarpeisiin.

MacGregor-ratkaisuihin kuuluvat lastiluukut, laivanosturit, ro-ro-laitteet, satamalaitteet, lastinkiinnitysjärjestelmät ja offshore-kuormankäsittelyjärjestelmät.
Kalmar-ratkaisuihin kuuluvat terminaalien automaatio- ja integraatioratkaisut, satama- ja kenttänosturit, konttija kuljetuslukit, kontti- ja puukurottajat, tyhjien konttien käsittelyyn tarkoitetut laitteet, terminaalitraktorit ja haarukkatrukit sekä Navis-toiminnanohjausjärjestelmät (TOS), Bromma-konttitarttujat ja Siwertellirtolastinkäsittelylaitteet.
Hiab-ratkaisuihin kuuluu kuormausnostureita, vaihtolavalaitteita, puutavara- ja kierrätysnostureita, ajoneuvotrukkeja ja takalaitanostimia.

Cargotecin ratkaisuja täydentävät monipuoliset huoltopalvelut, kuten varaosat, huoltopäivystys, korjaustyöt, ennakoivan kunnossapidon sopimukset ja muut asiakaskohtaiset palvelut.

Strategia

Cargotecin tavoitteena on luoda asiakkailleen lisäarvoa. Strategiamme perustuu selkeään pyrkimykseen tarjota asiakkaille optimaalisia lastinkäsittelyratkaisuja, jotta he menestyvät omassa liiketoiminnassaan. Cargotecin visio on olla maailman johtava lastinkäsittelyratkaisujen tarjoaja ja toimittaja. Pitkän aikavälin tavoitteemme on kasvaa toimialamme keskiarvoa nopeammin.

Mielestämme yrityksen strategian on aina lähdettävä siitä, mitä yritys voi tehdä asiakkaidensa hyväksi. Niinpä strategiamme ydin on asiakaslähtöisyys. Yrityksen sisäiset rakenteet eivät saa koskaan olla kiveen hakattuja, vaan niitä mukautetaan ja kehitetään asiakkaiden tarpeiden ja liiketoimintaympäristön muutosten mukaisesti.

Juuri nyt muokkaamme organisaatiotamme entistä liiketoimintavetoisemmaksi. Tämän strategisen valinnan tärkeimmät tavoitteet ovat omistaja-arvon kasvattaminen, kassavirran vahvistaminen ja kaikkien toimintojen kannattavuuden parantaminen.

Cargotecin uuden hallinto- ja toimintamallin tukemiseksi nimesimme yhtiön liiketoiminta-alueet tuotteissa käytettyjen alansa johtavien brändien mukaan: Marine on 1.1.2013 alkaen MacGregor-liiketoiminta-alue, Terminals on Kalmarliiketoiminta-alue ja Load Handling on Hiab-liiketoiminta-alue. MacGregor, Kalmar ja Hiab ovat vahvoja brändejä, joilla on omilla markkinoillaan erinomainen maine ja asiantuntemus.

Uudistusten tavoitteena on nopeuttaa päätöksentekoa ja parantaa tehokkuutta. Muutokset edellyttävät koko henkilöstöltä mukautumiskykyä ja eteenpäin pyrkivää asennetta. Vaikka toteutamme parhaillaan tärkeää kehitysvaihetta, strategiset painopisteemme ovat edelleen asiakkaat, huoltopalvelut, kasvavat markkinat ja sisäinen selkeys.

MacGregorin, Kalmarin ja Hiabin jatkokehitys

Tavoitteemme on selkeyttää toimintoja ja vastata markkinoiden tarpeisiin nopeasti. Luovumme vähitellen Cargotecin matriisiorganisaatiosta, mutta säilytämme ne synergiaedut, jotka olemme yhdessä luoneet. Hyödynnämme yhtiön globaalia läsnäoloa täysipainoisesti ja tunnistamme ja käytämme potentiaaliset kasvumahdollisuudet kaikkialla maailmassa.

Uuden toimintamallin myötä huoltoliiketoiminnasta vastannut Services-liiketoiminta-alue integroitiin MacGregoriin, Kalmariin ja Hiabiin 1.1.2013 alkaen. Huoltoliiketoiminta muodostaa keskeisen osan niiden ratkaisuja ja asiakkaan arvoketjua.

Vuoden 2013 alusta MacGregor, Kalmar ja Hiab ovat itsenäisiä liiketoimintoja, jotka laativat omat strategiansa ja toteuttavat niitä.

Cargotecin liiketoimintavetoinen toimintamalli tukee myös MacGregorin yhtiöittämistä sekä mahdollista listaamista Aasiassa markkinatilanteen salliessa. Tätä merkittävää muutosta valmistellaan parhaillaan. Uusi rakenne myös terävöittää ja parantaa MacGregorin, Kalmarin ja Hiabin liiketoiminnan tuloksen läpinäkyvyyttä. Cargotecin strategia perustuu siihen, että kunkin liiketoiminta-alueen on tuotettava riittävästi kassavirtaa oman toimintansa ylläpitämiseksi.

Tulevan kasvun varmistaminen

Yksikään kilpailija ei pysty tarjoamaan yhtä kattavaa huippuluokan lastin- ja kuormankäsittelyratkaisujen valikoimaa tai palveluverkostoa kuin Cargotec. Maailmanlaajuisen läsnäolomme ansiosta pystymme hyödyntämään myös globaalit muutokset parhaalla mahdollisella tavalla. Cargotecilla on ainutlaatuinen palveluverkosto, sillä meillä on toimintaa yli 120 maassa. Pyrimme hyödyntämään tätä läsnäoloa täysipainoisesti, jotta voimme luoda asiakkaillemme lisäarvoa. Kasvusuunnitelmamme kasvavilla markkinoilla perustuvat paikalliseen yhteistyöhön, syvälliseen markkinatuntemukseen ja vahvaan läsnäoloon.

Entistä liiketoimintavetoisemman organisaation ansiosta Cargotecin henkilöstöllä on mahdollisuus kehittää toimintaa entisestään. Teemme uutterasti työtä varmistaaksemme, että asiakkaamme ja kumppanimme pitävät MacGregoria, Kalmaria ja Hiabia alansa tunnetuimpina ja luotettavimpina brändeinä myös tulevaisuudessa.

Cargotec ei ole uusi tulokas kasvavilla markkinoilla, vaan olemme niillä aktiivisesti mukana. Tällä hetkellä keskeisin kasvualueemme on Kiina, ja strategiamme painopiste on läsnäolomme vahvistaminen myös muualla Aasiassa. MacGregorin valmisteilla oleva listautuminen aasialaiseen pörssiin on tärkeä virstanpylväs tällä tiellä. Olemme panostaneet paljon aikaa ja resursseja Aasian markkinoihin, ja kehitys siellä on ollut hyvin myönteistä. Rainbow-Cargotec Industries Co Ltd (RCI) -yhteisyritys sekä suunnitteilla oleva yhteisyritys Sinotrukin kanssa auttavat meitä saavuttamaan asettamamme tavoitteet.

Strategiamme antaa MacGregorille, Kalmarille ja Hiabille vahvan jalansijan kohdemarkkinoillaan ja auttaa niitä säilyttämään asemansa alansa markkinajohtajina, kasvattamaan markkinaosuuksiaan ja varmistamaan kannattavan kasvun myös tulevaisuudessa.

Riskienhallinta ja riskit

Globaaliin talouskehitykseen liittyvät riskit kasvoivat vuoden kuluessa. Huomattavan maailmanlaajuisen taantuman todettiin olevan Cargotecille keskeinen strateginen markkinoihin liittyvä riski, sillä talouden ja lastinkäsittelyn kehityksellä on suora vaikutus Cargotecin liiketoimintaan.

Riskienhallinnan uudistetun ohjesäännön käyttöönotto jatkui vuonna 2012. Riskienhallinta on kiinteä osa Cargotecin liiketoimintaprosesseja ja riskien raportointi osa yksiköiden toimintaa.
Vuonna 2011 perustettu konserninlaajuinen laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuustoiminto aloitti toimintansa vuonna 2012. Tavoitteena oli siirtyminen kohti ISO- ja OHSAS-standardien mukaista integroitua johtamisjärjestelmää. Riskienhallinta osallistuu työn koordinointiin ja kehittämiseen.
Vuoden aikana päivitettiin liiketoiminnan keskeytysriskianalyysi (Business Impact Analysis, BIA), jolloin arvioitiin kriittiset tuotantoprosessit, rakennukset, koneet ja toimittajat.
Cargotecin riskienhallinnan alaisuudessa järjestetään säännöllisesti yhtiön omien tuotantoyksiköiden ja avaintoimittajien ulkoisia riskiauditointeja.
Vuonna 2012 riskienhallintaan liittyviä asioita raportoitiin hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle huhti-, syys- ja joulukuussa. Ensimmäisessä kokouksessa keskityttiin riskienhallinnan tilaan ja kehittämistarpeisiin, toisessa strategisten riskien tarkasteluun. Vuoden viimeisessä kokouksessa käsiteltiin liiketoiminta- ja tukiprosessien riskejä sekä konsernin yhteistä riskiarviota.

Työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista on tarkempia tietoja vuosikertomuksen henkilöstöä käsittelevässä osassa. Työturvallisuutta käsitellään myös Tutkimus ja tuotekehitys -osiossa.

Riskienhallinta Cargotecissa

Cargotecin riskienhallinnalla ennakoidaan toimintaan liittyviä riskejä ja hallitaan niitä asianmukaisella tavalla. Tällä tuetaan yrityksen arvoja, strategiaa ja tavoitteita sekä toiminnan jatkuvuutta.

Cargotecin maailmanlaajuinen toiminta edellyttää kattavaa riskienhallintaa. Cargotecissa riskiksi on määritelty mikä tahansa sisäinen tai ulkoinen uhka tai epävarmuus, joka voi estää tai vaarantaa toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista.

Cargotecissa riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Keskeinen periaate on jatkuva, järjestelmällinen ja ennalta ehkäisevä toiminta, jolla tunnistetaan riskit, määritetään riskienottohalukkuus, arvioidaan ja hallitaan riskejä niiden toteutuessa sekä käsitellään ne tehokkaasti.

Riskien luokittelu

Cargotecissa riskit jaetaan strategisiin ja liiketoimintariskeihin, toiminnallisiin riskeihin, rahoitusriskeihin sekä turvallisuus- ja vahinkoriskeihin ympäristöriskit mukaan lukien. Luokituksen tarkoitus on kiinnittää huomiota oikeisiin riskienkäsittelytoimenpiteisiin ja vastuisiin kunkin riskityypin mukaisesti.

Kaikkia riskiluokkia käsitellään vuosittaisessa riskitarkastelussa, jossa arvioidaan riskejä ja laaditaan riskienhallintasuunnitelmia. Strategisia ja liiketoimintariskejä arvioidaan myös strategisen suunnittelun prosessien ja merkittävien liiketoimintapäätösten yhteydessä. Toiminnallisia riskejä sekä turvallisuus- ja vahinkoriskejä arvioidaan lisäksi liiketoiminnan prosessien ja toimintaan liittyvien päätösten yhteydessä. Tiettyjen rahoitusriskien riskienhallinnan periaatteet on määritetty Cargotecin rahoituksen ohjesäännössä.

Vastuut

Cargotecin riskienhallinnan periaatteet, prosessit ja vastuut on määritetty hallituksen hyväksymässä riskienhallinnan ohjesäännössä. Jokainen Cargotecin liiketoimintayksikkö on vastuussa riskienhallinnan toteuttamisesta ohjesäännön mukaisesti.

Yhtiön hallituksen vastuulla on varmistaa riittävä riskienhallinta ja valvonta. Hallituksen vastuulla on myös määrittää riskienottohalukkuus eli Cargotecin yleisesti hyväksymä riskitaso. Hallitukselle toimitetaan asianmukaisia ja ajantasaisia raportteja riskeistä ja riskienhallinnasta riskienhallinnan ohjesäännön mukaisesti, ja se voi valtuuttaa hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan auttamaan käytännön valvonnassa.

" Yhtiön hallituksen vastuulla on varmistaa riittävä riskienhallinta ja valvonta.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän vastuulla on riskienhallinnan ohjesäännön käyttöönotto sekä riskienhallintaprosessi kokonaisuutena.

Riskienhallintaa hoidetaan liiketoimintayksiköissä ja tukitoiminnoissa osana päivittäisiä prosesseja niin pitkälti kuin mahdollista ja käytännöllistä. Riskien tunnistaminen, arviointi, käsittelyn suunnittelu ja raportointi ovat osa Cargotecin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Riskien ja riskienhallintatoimien seuranta on osa yrityksen yleistä toimintojen hallintaa ja seurantaa. Cargotecin jokaisen työntekijän vastuulla on tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä omalla vastuualueellaan ja raportoida mahdollisista merkittävistä riskeistä asianomaisille esimiehille.

Yhtiön riskienhallintatoiminnon tehtävänä on kehittää ja koordinoida riskienhallinnan kokonaisuutta ja prosessia. Riskienhallintatoiminto tukee liiketoiminta-alueiden riskienhallintaa ja huolehtii eräistä erityistehtävistä, kuten maailmanlaajuisten vakuutusohjelmien koordinoinnista.

Merkittävimmät riskit

Vuonna 2012 yrityksen vuotuinen riskitarkastelu kattoi liiketoimintayksiköt ja keskeiset riskiluokat. Liiketoiminnan riskejä tarkasteltiin vuoden 2013 budjetointiprosessin yhteydessä. Tämä tarkastelu kattoi kaikki Cargotecin liiketoiminta-alueet. Myös strategisten riskien ja valittujen tukiprosessien riskiarviot päivitettiin.

Yrityksen riskitarkastelu koostuu riskien tunnistamisesta sekä riskien vaikutuksen ja todennäköisyyden arvioinnista. Kriittisiä riskejä varten tehdään riskienkäsittelysuunnitelmia riskien saamiseksi Cargotecissa hyväksyttävälle tasolle.

Seuraava kaavio esittää keskeiset vuonna 2012 tunnistetut riskit sekä niiden luokittelun todennäköisyyden ja vaikutuksen perusteella.

" Riskitarkastelu koostuu riskien tunnistamisesta sekä riskien vaikutuksen ja todennäköisyyden arvioinnista.

Strategiset riskit

Taantuma

Huomattava maailmanlaajuinen taantuma arvioitiin edelleen mahdolliseksi strategiseksi riskiksi, jolla on suurin vaikutus liiketoimintaamme.

Maailmantalouden ja lastinkäsittelyn kehityksellä on suora vaikutus Cargotecin liiketoimintaan. Huomattava maailmanlaajuinen taantuma vaikuttaisi merkittävästi tavarankuljetusmääriin. Rahoitusvaikeudet voisivat heijastua asiakkaiden investointiaktiviteettiin. Muita merkittäviä vaikutuksia liiketoimintaan voivat tuottaa tilausten lykkääntyminen, kiristynyt hintakilpailu ja taloudellinen epävakaus Cargotecin toimittajien ja asiakkaiden keskuudessa.

Maailmanlaajuisen taantuman riski toteutui tietyiltä osin vuonna 2012 erityisesti Euroopassa ja jossain määrin myös USA:ssa ja Aasian markkinoilla. Liiketoimintastrategiansa ja riskienkäsittelysuunnitelmiensa mukaisesti Cargotec teki vuoden kuluessa useita toimia taantumariskin pienentämiseksi.

Kasvavat markkinat

On mahdollista, että Kiinan uudesta tuotantokonseptista ja yhteisyrityksistä odotetut hyödyt viivästyvät esimerkiksi tuotannon täysimittaisen käyttöönoton lykkääntymisen vuoksi. Keskeinen markkinoihin liittyvä haaste on varmistaa tuotevalikoiman kehittäminen kasvavilla markkinoilla asiakkaiden odotusten mukaisesti. Muut riskit kasvavilla markkinoilla liittyvät sopimuksiin, henkilökunnan vaihtuvuuteen, työntekijöiden saatavuuteen ja kulttuurieroihin.

Organisaatiorakenteen muutokset

Cargotec kehitti vuonna 2012 hallinto- ja ohjausjärjestelmäänsä kohti liiketoimintavetoista organisaatiota, jossa on kolme liiketoiminta-aluetta: MacGregor, Kalmar ja Hiab (Marine, Terminals ja Load Handling 31.12.2012 asti). Uudelleenjärjestelyt saattavat aiheuttaa aikataulumuutoksia ja lisäkustannuksia eri toiminnan alueilla sekä sitoa resursseja varsinaisesta liiketoiminnasta.

Fuusiot ja yritysostot edellyttävät kultakin liiketoiminta-alueelta itsenäistä, näiden tilanteiden hoitoon tarvittavaa valmiutta, jonka kehittämisessä saattaa ilmetä viivettä.

Muut yrityskauppoihin liittyvät riskit ovat yleensä sopimuksellisia tai ne liittyvät vastuu- sekä ympäristöasioiden hoitoon tai avainhenkilöstön säilyttämiseen. Aina yritysostosuunnitelmia ei pystytä toteuttamaan halutussa mitassa, niille asetettuja tavoitteita ei saavuteta tai yritysten integrointi ei onnistu suunnitellulla tavalla.

Maailmanlaajuinen taantuma todennäköisesti vaikeuttaisi Cargotecin yritysostojen rahoitusta.

Henkilöstöriski

Cargotecissa pätevien työntekijöiden saatavuutta kasvavilla markkinoilla pidetään paitsi toiminnallisena myös strategisena riskinä. Yrityksen toimintamallin muutos ja sitä seuraava uudelleenjärjestely saattavat johtaa avainhenkilöiden menettämiseen nykyisissä toimipaikoissa. Huoltoliiketoiminnassa osaavan henkilökunnan saatavuus on yksi keskeinen menestystekijä.

Kun uusia toimintoja rakennetaan ja olemassa olevia järjestellään uudelleen, oleellisimmat ihmisiin liittyvät haasteet ovat avainhenkilöstön ja osaamisen säilyttäminen sekä pätevän työvoiman saatavuus uusissa toimipisteissä. Muut merkittävät riskit liittyvät tehokkaaseen tiedonjakoon ja tietoturvaan.

Toiminnanohjausjärjestelmän toteutus

Yrityksenlaajuisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto luokitellaan toiminnalliseksi riskiksi, mutta suuren vaikutuksensa takia sitä pidetään myös strategisena riskinä.

Cargotecin yhtiö- ja juridinen rakenne muuttuu ja yhtiön operatiivinen toiminta hajautetaan. Tämä saattaa aiheuttaa vaikeuksia toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolle. Muita toiminnanohjausjärjestelmään liittyviä riskejä ovat projektin kustannusarviossa pysyminen ja paikallisen osaavan henkilökunnan saatavuus käyttöönoton aikana.

Suuret projektit ja automaatio

Suurten projektien laajuus ja monimutkaisuus voi aiheuttaa ongelmia niiden toteutuksessa. Projekteissa voi olla myös sopimuksellisia, henkilökunnan osaamiseen ja uuden tekniikan kehittämiseen liittyviä riskejä sekä kuljetusriskejä. Automaation kehitys saattaa osoittautua odotettua vaikeammaksi ja kalliimmaksi, ja sen käyttöönotto voi viivästyä.

Toiminnalliset riskit Tietohallintoriskit

Yksi merkittävä tunnistettu tietohallintoriski on edellä mainittu, käynnissä oleva uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto, joka on luokiteltu myös strategiseksi riskiksi. Muut kriittiset tietohallintoriskit liittyvät infrastruktuuriin, yhtiön käyttämiin sovelluksiin ja kehitysprojektien hallintaan. Hallinto- ja ohjausjärjestelmään liittyvä juridisen rakenteen muutos saattaa aiheuttaa ennakoimattomia aikataulu- ja kustannushaasteita toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa.

Toimittajariski

Kriittisimmiksi toimittajariskeiksi on tunnistettu toimittajien taloudellinen vakaus maailmanlaajuisen taantuman aikana ja Cargotecin maineen mahdollisesti vaarantavat laatuongelmat. Yleiset toimittajariskit liittyvät toimitusaikaan ja -kapasiteettiin. Muita riskejä ovat toimittajien kyky sopeutua Cargotecin tuotantotoiminnan muutoksiin ja kasvavien markkinoiden tuotevalikoimaan. Lisäksi Cargotecin kokoonpanoyksiköihin perustuva tuotantokonsepti edellyttää toimittajilta kykyä lisätä toimitusten laajuutta.

Tuotantoriski ja tuotantorakenteen muutokset

Cargotec ei pidä tuotantokapasiteetin puutetta suurena lyhyen aikavälin riskinä vallitsevan markkinatilanteen aikana. Tämä riski saattaa kuitenkin kasvaa talouden suhdannekäänteissä. Tuotantorakenteen muutosten aikana esiintyviä haasteita ovat saapuvan ja lähtevän logistiikan järjestäminen sekä kapasiteetin ja kysynnän välisen tasapainon ylläpitäminen. Ydinosaamisen ja avaintyöntekijöiden pitäminen talossa on tässäkin arvioitu riskiksi. Kustannusrakenteen, toimitusajan ja laadun kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet voivat myös osoittautua odotettua vaativammiksi.

Sopimusriski ja lainmukaisuuteen liittyvä riski

Yksittäisten sopimusten koon kasvaessa asiakkaiden esittämien sopimusehtojen sisältö muuttuu ja poikkeuksellisiin ehtoihin sisältyvät riskit kasvavat. Sopimusriskejä ja lainmukaisuuteen liittyviä riskejä voi syntyä myös fuusioiden ja yritysostojen kautta tulevista vastuista. Kaupan kansainvälisten rajoitusten sekä kilpailu- ja lahjonnanvastaisen lainsäädännön muutokset eri maissa aiheuttavat riskin, joka vaatii jatkuvaa seurantaa sekä omavalvonnan kehittämistä.

Aineettomien oikeuksien hallintaan liittyviä riskejä ovat muun muassa tietovarkaudet ja patenttiloukkaukset. Teknisesti tai sopimuksellisesti epäselvissä tapauksissa voi esiintyä myös Cargoteciin kohdistuvia korvausvaatimuksia.

Materiaalikustannusten vaihtelut

Materiaalien ja komponenttien hintavaihtelu aiheuttaa Cargotecille taantuman aikaan vain alhaisen riskin. On kuitenkin olemassa vaara, että talouden kohenemista ei ennakoida riittävän ajoissa, jolloin nousevia materiaalikustannuksia ei pystytä siirtämään Cargotecin tuotehinnoitteluun viivytyksettä.

Yleisenä riskinä on, että toimittajat eivät investoi uuteen kapasiteettiin ajoissa ennen seuraavaa suhdannekäännettä. Tästä voi aiheutua pullonkauloja toimituksiin kysynnän parantuessa.

Rahoitusriskit

Cargotecin nykyiset keskitetyt yritysrahoitusprosessit ovat alentaneet korko-, valuutta-, vastapuoli-, toiminta-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Huomattava taantuma ja maailmanlaajuinen finanssikriisi lisäävät likviditeettija jälleenrahoitusriskejä. Eräs havaittu riski on asiakasrahoitukseen liittyvä luottoriski, johon liittyy riski konkursseista, tilausten peruuntumisesta ja maksujen viivästymisestä.

Cargotecin yritysrakenteen muutos voi tuoda uusia rahoitusriskejä. Lisätietoja rahoitusriskeistä on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3, Rahoitusriskien hallinta.

Turvallisuus-, vahinko- ja ympäristöriskit

Cargotecin omissa toimipaikoissa on otettu käyttöön kokoonpanoyksikköihin perustuva joustava tuotantokonsepti, ja alihankinnan osuutta on lisätty. Tämä on alentanut luonnonmullistusten, tulipalon tai muun ulkoisen riskin mahdollisia suoria vaikutuksia omaan tuotantoon.

Keskeytysriski on jossain määrin siirtynyt omasta tuotannosta toimittajien ja alihankkijoiden puolelle. Ongelmia voi esiintyä erityisesti alueilla, joilla toimittajakanta on hyvin keskittynyttä. Toimitusketjun keskeytysriskin analysoinnin avulla voidaan tehostaa tämän riskin vaikutusten pienentämiseen tähtääviä toimia.

Cargotec kiinnittää jatkuvasti huomiota henkilöstön, asiakkaiden ja kolmansien osapuolten terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskeihin ja seuraa paikallisen lainsäädännön kehitystä myös kasvavilla markkinoilla.

Tuote- ja toiminnan vastuisiin liittyvät ympäristöriskit saattavat kasvaa lainsäädännössä ja liiketoiminnassa tapahtuvista muutoksista johtuen.

Kestävä kehitys Cargotecissa

Vaikka taloudellinen epävarmuus oli maailmanlaajuisesti keskustelluin puheenaihe vuonna 2012, myös vaatimukset kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseksi jatkuivat, ja sidosryhmien tarpeet ja lainsäädännölliset paineet vaikuttavat yhä edelleen yritysten yhteiskuntavastuuseen. Cargotecille kestävä toiminta tarkoittaa tasapainoista kehitystä niin taloudellisen tuloksen kuin ihmisten ja ympäristön osalta.

Cargotecissa on kehitetty yhteisiä prosesseja, joiden tavoitteena on sisällyttää kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä kaikkeen toimintaamme. Yhtiön siirtyessä kohti liiketoimintavetoisempaa toimintatapaa nämä prosessit on mahdollista toteuttaa entistä tehokkaammin ja liiketoimintalähtöisemmin.

Cargotecissa on analysoitu yhtiön toiminnan ja tuotteiden ympäristövaikutuksia. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät, kun asiakkaat käyttävät Cargotecin tuotteita. Siksi Cargotecin kestävän toiminnan painopisteeksi on valittu tehokkaiden, kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen tarjoaminen asiakkaille. Vuonna 2012, toiminnan muuttuessa liiketoimintavetoisemmaksi, kestävän kehityksen painopistealueet vahvistettiin liiketoiminta-alueiden johdon kanssa käydyissä keskusteluissa. Liiketoiminta-alueet jatkavat Cargotecin kestävään kehitykseen liittyvää työtä ja tutkimusta omien liiketoimintojensa painopisteiden mukaisesti.

Sidosryhmiemme mielipiteitä kestävän kehityksen raportoinnista

Cargotecissa jatkettiin paneutumista yhtiön kestävän toiminnan painopistealueisiin. Sidosryhmien tarpeita kestävän kehityksen johtamisen osalta analysoitiin ja erityistä huomiota kiinnitettiin kestävän kehityksen raportointiin. Koska valtaosa Cargotecin kestävään toimintaan liittyvistä vaatimuksista tulee asiakkailta ja sijoittajilta, vuonna 2012 päätettiin haastatella tärkeimpiä globaaleja asiakkaita ja sijoittajien edustajia.

Cargotecin nykyistä kestävän kehityksen raportointitapaa pidettiin tyydyttävänä ja kestävän kehityksen strategiaa asianmukaisena. Kuitenkin jotkut haastatelluista ehdottivat raportoinnin kehittämistä, jotta sidosryhmät saisivat läpinäkyvää ja lisäarvoa tuottavaa tietoa Cargotecin toiminnasta.

Haastatteluissa nousi esiin seuraavia kestävän kehityksen raportointia koskevia kehitysalueita:

Enemmän painoarvoa elinkaaren hallinnalle: lisää tietoa eettisiin näkökulmiin ja arvostukseen liittyen
Kestävän toiminnan parempi läpinäkyvyys: raportoinnista käytävä ilmi tavoitteet, arvot ja aiempi toiminta
Lisää läpinäkyvyyttä yhtiön ja sidosryhmien väliseen vuorovaikutukseen: korkean tason keskustelua ja keskustelua eri medioissa.

Megatrendit

Vuoden 2010 strategiaprosessin yhteydessä kartoitettujen megatrendien vaikutus asiakkaiden lyhyen aikavälin liiketoimintapäätöksiin on jo havaittavissa.

Kaupungistuminen lisää kuljetuksia megakaupunkien ja niiden logistiikkakeskusten välillä. Aluskoko on suurentunut, mutta kuljetukset ovat aiempaa kestävämpiä. Kasvavissa kaupungeissa satamia voidaan sijoittaa uudelleen kaupunkiympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Tuotesuunnittelussa huomioidaan suurten kaupunkien melun vähentämistä koskevat vaatimukset. Suunnittelulla pyritään minimoimaan maakuljetusten kuormankäsittelyn meluvaikutukset, etenkin yöaikaan tapahtuvissa kuljetuksissa.
Maailmantalouden painopisteen siirtyminen Aasiaan lisää kulutusta alueella ja siten tarvetta kehittää paikallista ja alueellista infrastruktuuria ja logistiikkaa. Paikallisten markkinoiden tarpeisiin sovitettujen tuotteiden kehittelyä lisätään ja tutkimus- ja kehitystyö viedään lähemmäs asiakkaita, jotta heidän tarpeensa tulevat paremmin huomioiduiksi. Myös tuotannon pitäisi sijaita lähellä markkinoita.
Teknologisen muutoksen kiihtyminen on johtanut siihen, että laitteet pystyvät paremmin kommunikoimaan sekä mahdollisen käyttäjän että toimintaympäristön kanssa. Cargotecissa automaation kehittäminen on pitkän aikavälin strateginen hanke.
Kriittisten raaka-aineiden puute ei vielä lyhyellä aikavälillä ole suuri ongelma lukuun ottamatta offshoreliiketoimintaa. Cargotecin MacGregor-offshore-nostureiden avulla toimitetaan yhä haastavammissa

ympäristöissä sijaitseville syvänmeren öljynporauslautoille välttämättömiä tarvikkeita, kuten työkaluja ja varaosia.

Cargotec ja ympäristö

Globaalina toimijana olemme tunnistaneet ympäristöasioiden hallintaan liittyvät haasteet toimintamaissamme. Tavoitteenamme on saavuttaa parhaat mahdolliset toimintamallit paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Cargotec seuraa aktiivisesti toimintansa ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutuksia (environment, health and safety, EHS). Seuraava EHS-raportti julkaistaan huhtikuussa 2013. Edellinen ympäristötunnuslukuraportti julkaistiin Cargotecin verkkosivuilla huhtikuussa 2012.

Lähes kaikilla Cargotecin tuotantolaitoksilla on sertifioitu laatujärjestelmä ja suurimmalla osalla on sertifioidut ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät.

Laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuussertifikaatit 2012

	ISO 9001	ISO 14001	OHSAS 18001	Tuotantolaitosten määrä
MacGregor	3	2	2	3
Kalmar	7	5	5	7
Hiab	7	6	5	8
Cargotec	17	13	12	18

Kestäviä ratkaisuja

Kestävien ratkaisujen toimittaminen on Cargotecille tehokkain tapa tukea kestävää kehitystä. Uusien energialähteiden käyttöönoton jatkuessa asiakkaille toimitetaan kehittyneempiä järjestelmiä, joissa käytetään yhä enemmän sähkö- ja automaatiotekniikkaa. Cargotecin kilpailuvaltti automaatiossa on laaja-alainen asiantuntemus, jonka ansiosta voimme toimittaa kokonaisratkaisuja. Tässä tärkeää on ymmärtää eri segmenteissä toimivien asiakkaiden tarpeita entistä paremmin.

Tuotekehityksellä pyritään luomaan kestävämpiä ratkaisuja eri tavoin, esimerkiksi tarjoamalla

tehokkaampia laitteita, joilla voidaan käsitellä suuria lastimääriä hyvin pienellä energiankulutuksella
kevyempiä laitteita, jotka kuluttavat vähemmän energiaa
kestävämpiä laitteita
prosessien optimointia lastinkäsittelyajan lyhentämiseksi satamissa
automaatiota, joka lisää turvallisuutta ja energiatehokkuutta sekä pidentää tuotteiden käyttöikää
vaihtoehtoisia energialähteitä.

Maailmanlaajuinen huoltoverkostomme on alan kattavin. Tarjoamme koulutusta ja kunnossapitoa, jotka pidentävät laitteiden elinkaarta, vähentävät ympäristövaikutuksia ja varmistavat turvallisen käytön. Pyrimme jatkuvasti laajentamaan asiakastuen ja huoltopalvelujen tarjontaamme ja luomaan asiakkaille lisäarvoa kestävän kehityksen eri näkökulmista. Laitteiden käyttäjille tarjoamamme koulutus voi vähentää polttoaineen kulutusta 5–10 prosentilla ja samaan aikaan hidastaa koneiden kulumista. Koulutuksiin voi myös sisältyä toimintahäiriö- ja hätätilannesimulaatioita erilaisissa olosuhteissa.

Keskeiset sidosryhmät

Cargotec pitää yhteyttä sidosryhmiinsä avoimen viestinnän ja vuoropuhelun keinoin. Sidosryhmäsuhteita hoidetaan rehellisesti, tasapuolisesti ja luottamuksellisesti pörssin sääntöjä noudattaen. Tärkeimmät sidosryhmämme ovat henkilöstö, asiakkaat, toimittajat, sijoittajat, viranomaiset, tutkimuslaitokset ja media.

Henkilöstö: Cargotec tukee henkilöstön ammatillista kehittymistä ja tarjoaa palkitsemisjärjestelmiä. Kehityskeskustelut, henkilöstökyselyt, neljännesvuosittaiset henkilöstön tiedotustilaisuudet ja yhteistoimintaan perustuva lakisääteinen osallistumisjärjestelmä tukevat jatkuvaa vuorovaikutusta henkilöstön kanssa.

Asiakkaat: Asiakkaittemme menestyminen on oman menestyksemme tae. Cargotecin keskeisiä asiakasryhmiä ovat laivanvarustamot, laivayhtiöt, satamaoperaattorit, telakat, jakelukeskukset, kuljetusyritykset, logistiikkayritykset, kuorma-autoilijat sekä eri maiden puolustusvoimat. Raskas teollisuus, terminaalit ja kunnat ovat myös tärkeitä asiakasryhmiämme. Cargotec käyttää kaikilla liiketoiminta-alueillaan asiakaspalautejärjestelmää, jonka avulla markkinoilta kerätään jäsentynyttä tietoa. Prosessi johtaa tarvittaessa välittömiin toimiin ja auttaa ymmärtämään asiakkaiden pidemmän aikavälin kehitystarpeita.

Toimittajat: Alihankkijat ja toimittajat ovat olennainen osa toimitusketjuamme. Valitsemme heidät huolella objektiivisin perustein, joita ovat laatu, luotettavuus, toimitusvarmuus ja hinta. Alihankkijoiden ja toimittajien odotetaan noudattavan liiketoiminnassaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia sekä ympäristöasioita koskevia säädöksiä ja käytäntöjä.

Sijoittajat: Jaamme tietoa Cargotecista investointikohteena ja palvelemme Cargotecin osakkeenomistajia ja muita pääomamarkkinaosapuolia tarjoamalla nopean ja helpon pääsyn uusimpaan yhtiötä koskevaan tietoon. Cargotecin sijoittajasivujen, www.cargotec.fi, tavoitteena on edesauttaa yhtiön osakkeiden oikeaa arvostusta.

Varsinainen yhtiökokous järjestetään vuosittain. Ylimääräinen yhtiökokous voidaan kutsua koolle käsittelemään tiettyä asiaa, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään 10:tä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat.

Viranomaiset: Cargotec tekee yhteistyötä viranomaisten ja lakeja säätävien elinten kanssa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tutkimuslaitokset: Cargotec uskoo avoimeen vuorovaikutukseen innovaatioiden luomiseksi. Teemme aktiivisesti yhteistyötä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja muiden yritysten kanssa. Verkostoitumalla eri alojen johtavien asiantuntijoiden kanssa Cargotec pysyy teknologisen kehityksen etulinjassa.

Media: Cargotec käy vuoropuhelua eri viestintävälineiden edustajien kanssa, kuten talous- ja ammattilehdistön ja yleismedian kanssa. Cargotec vastaa median esittämiin kysymyksiin, jotka liittyvät yhtiön toimintoihin, liiketoimintaan ja toimialaan.

Kansainväliset sitoumukset

Cargotec on sitoutunut kansainvälisiin kestävää kehitystä tukeviin aloitteisiin ja sitoumuksiin. Olemme myös mukana useissa yhteistyöhankkeissa maailmanlaajuisesti. Cargotecin toimintaa ohjaavia kansainvälisiä standardeja ja sitoumuksia ovat muun muassa:

YK:n globaalin yritysvastuun aloite Global Compact
YK:n ihmisoikeuksien julistus
Kansainvälisen työjärjestön ILOn työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskeva julistus
OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille
Kansainvälisen kauppakamarin Elinkeinoelämän peruskirja (ICC Business Charter)
Clinton Global Initiative (CGI) -aloite
Elävä Itämeri säätiö (Baltic Sea Action Group, BSAG).

Cargotecin jäsenyydet

Cargotec on useissa järjestöissä mukana aktiivisena jäsenenä ja yhtiön edustajia osallistuu useiden toimialayhdistysten toimintaan.

The Baltic Sea Action Group (BSAG)

BSAG on omistautunut Itämeren suojeluun tarkoin valittujen projektien kautta. Cargotecin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin on yksi säätiön perustajista ja sen hallituksen puheenjohtaja.

Cleantech Finland

Cleantech Finland on suomalaisten johtavien ympäristöliiketoimintaa harjoittavien yritysten verkosto. Se tarjoaa asiakkaille, yhteistyökumppaneille, sijoittajille ja muille sidosryhmille helposti tietoa alan huippuosaamisesta.

Kansainvälinen kauppakamari / ICC Suomi

ICC Suomi on Kansainvälisen kauppakamarin kansallinen komitea. Cargotecin toimitusjohtaja Mikael Mäkinen (8.10.2012 alkaen MacGregor-liiketoiminta-alueen johtaja) valittiin ICC Suomen hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2012.

FIMECC Oy (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster)

FIMECC edistää strategista tutkimusta metallituote- ja koneenrakennusalalla Suomessa. Cargotecin teknologiajohtaja Matti Sommarberg on yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Global Compact Nordic Network

YK:n Global Compact on maailman laajin yrityskansalaisaloite, joka edistää kymmentä yritysvastuun periaatetta. Sen pohjoismaiseen verkostoon kuuluu 140 yritystä ja yhdistystä, jotka ovat sitoutuneet aloitteeseen.

Clinton Global Initiative

Cargotec sai kutsun liittyä Clinton Global -aloitteeseen ja sitoutui vuonna 2008 vähentämään tuotteidensa polttoaineen kulutusta 10 prosentilla seuraavien 6–10 vuoden aikana.

Satamalaitevalmistajien yhdistys PEMA (Port Equipment Manufacturers Association)

PEMAn ympäristövaliokunta tarjoaa riippumattoman tieto- ja koulutusfoorumin ympäristöteknologioiden kehittämiseksi ja soveltamiseksi satamissa ja terminaaleissa.

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden (EHS) hallinta

Cargotecin ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden (environment, health and safety, EHS) hallinnassa noudatetaan yhtiön strategiaa. Vuonna 2012 Cargotecin konsernitason EHS-toiminto vastasi ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden prosesseista ja niiden kehittämisestä sekä tavoitteenasettelusta globaalisti. Johtoryhmässä ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioista vastasi teknologiajohtaja 8.10.2012 saakka, jolloin johtoryhmätasoinen vastuu siirtyi väliaikaiselle toimitusjohtajalle.

Henkilöstöhallinto vastasi terveyteen liittyvistä käytännöistä ja työkykyyn liittyvistä aloitteista konserninlaajuisesti. Liiketoiminta- ja linjaorganisaatiot vastasivat yhteisten ympäristö-, terveys- ja turvallisuusprosessien noudattamisesta paikallisissa toiminnoissa.

Cargotec noudattaa ympäristölainsäädäntöä ja on sitoutunut YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteen mukaiseen toimintaan.

YK:n Global Compact

Cargotec tukee YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta, joissa yritysten toivotaan kunnioittavan ja tukevan tiettyjä kansainvälisesti määriteltyjä ihmisoikeuksien, työntekijöiden oikeuksien, ympäristönsuojelun ja korruption vastustamisen perusarvoja ja panevan ne täytäntöön omassa vaikutuspiirissään.

Alla on esitetty YK:n Global Compactin kymmenen periaatetta, joiden toteutumista Cargotecissa on käsitelty tässä vuosikertomuksessa ja Cargotecin verkkosivuilla.

Ihmisoikeudet

Periaate 1 Yritysten tulee kunnioittaa ja tukea yleismaailmallisia ihmisoikeuksia.

Periaate 2

Yritysten tulee huolehtia, että ne eivät ole osallisina ihmisoikeuksien loukkauksissa.

Työntekijät

Periaate 3

Yritysten tulee kunnioittaa ja tukea työntekijöiden järjestäytymisvapautta sekä edustuksellista neuvotteluoikeutta.

Periaate 4

Yritysten tulee estää kaikenlainen pakkotyö.

Periaate 5

Yritysten tulee kokonaan pidättäytyä lapsityövoiman käytöstä.

Periaate 6

Yritysten tulee estää työntekijöiden syrjiminen.

Ympäristö

Periaate 7

Yritysten tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta ympäristöön vaikuttavissa toimenpiteissä.

Periaate 8

Yritysten tulee tukea aloitteita, jotka edistävät suurempaa vastuullisuutta luonnonvarojen käytössä.

Periaate 9

Yritysten tulee edistää ympäristöystävällisen tekniikan kehittämistä ja käyttöönottoa.

Korruption vastaisuus

Periaate 10

Yritysten tulee vastustaa kaikkia korruption muotoja, mukaan lukien kiristys ja lahjonta.

GRI-indeksi 2012

GRI-raportointitason riippumaton arviointi

Ulkopuolinen kestävän kehityksen raportoinnin asiantuntija Tofuture on vahvistanut, että Cargotecin kestävän kehityksen raportointi vuodelta 2012 vastaa GRI:n sovellustason B vaatimuksia.

	Raportoitu	Avaintunnusluvut
	Osittain raportoitu	Täydentävät tunnusluvut
	Ei raportoitu
	GRI-sisältö	Linkit	Raportoitu
1	Strategia ja analyysi
1.1	Toimitusjohtajan katsaus	Toimitusjohtajan katsaus
1.2	Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Toimitusjohtajan katsaus
		MacGregor-liiketoimintakatsaus 2012
		Kalmar-liiketoimintakatsaus 2012
		Hiab-liiketoimintakatsaus 2012
		Kestävä kehitys
		Merkittävimmät riskit
2	Organisaation kuvaus
2.1	Organisaation nimi	Cargotec lyhyesti
2.2	Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tuotemerkit	Cargotec lyhyesti
2.3	Operatiivinen rakenne	Cargotec lyhyesti
2.4	Organisaation pääkonttorin sijainti	Cargotec lyhyesti
2.5	Toimintojen maantieteellinen sijainti	Cargotec lyhyesti
2.6	Omistusrakenne ja yhtiömuoto	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
2.7	Markkina-alueet	Kohokohdat 2012
		Asiakkaat
		MacGregor-liiketoimintakatsaus 2012
		Kalmar-liiketoimintakatsaus 2012
		Hiab-liiketoimintakatsaus 2012
2.8	Organisaation toiminnan laajuus	Kohokohdat 2012
		Cargotec lyhyesti
2.9	Merkittävät muutokset raportointikaudella	Kohokohdat 2012
		Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
2.10	Saadut palkkiot ja tunnustukset	Kohokohdat 2012
3	Raportin muuttujat
	Raportin kuvaus
3.1	Raportointijakso	1.1.2012–31.12.2012
3.2	Edellinen raportti	Vuosikertomus 2011 16.2.2012
		EHS-raportti 2011 huhtikuussa 2012
3.3	Raportointitiheys	Vuosittain
3.4	Yhteystiedot raporttia koskevissa kysymyksissä	communications(at)cargotec.com

3.5	Raportin sisällön määrittelyprosessi	Kestävä kehitys
		EHS-raportti
3.6	Laskentajan määrittely	Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
		EHS-raportti (EHS-tiedot)
3.7	Poikkeamat raportin kattavuudessa tai laskentarajassa	Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
		EHS-raportti (EHS-tiedot)
		Raportoidut yhteiskunnalliset tiedot koskevat koko
		Cargotecia. EHS-tunnusluvut koskevat Cargotecin
		tuotantolaitoksia.
3.8	Yhdistelyperiaatteet	Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
		Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
		EHS-raportti
3.9	Mittaus- ja laskentamenetelmät	EHS-raportti
		Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
3.10	Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa	EHS-raportti
		Ei uudelleenraportoituja tietoja
		Konsernitilinpäätös
3.11	Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, laskentarajassa tai mittaus- ja laskentamenetelmissä	EHS-raportti
		Ei merkittäviä muutoksia

	GRI-sisältövertailu
3.12	Taulukko, joka osoittaa missä kohdassa raporttia GRI perussisällön mukaiset tiedot on esitetty	GRI-indeksi 2012

	Varmennus
3.13	Lähestymistapa raportin varmentamiseen	Julkaistun kestävään kehitykseen liittyvän informaation
		laatua valvotaan sisäisesti. Ulkopuolista varmentamista
		ei ole tehty.
		EHS-raportti

Raportin laajuus ja rajaukset

4 Hallinto, sitoumukset ja yhteistyö

	Hallinto
4.1	Hallintorakenne	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
4.2	Hallituksen puheenjohtajan asema	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
4.3	Hallituksen jäsenten riippumattomuus	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
4.4	Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutuskanavat hallitukseen	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
		Yhteistyö ja vuoropuhelu
4.5	Johdon palkitseminen	Palkitseminen ja sitouttaminen
		Palkka- ja palkkioselvitys
4.6	Menettelytavat eturistiriitojen välttämiseen	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
		Eettiset toimintaohjeet
4.7	Hallituksen jäsenten pätevyyden ja asiantuntemuksen arvioinnin menettelytavat	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
		Hallitus
4.8	Arvojen ja eettisten toimintaohjeiden käyttöönotto	Visio, missio ja arvot
		Eettiset toimintaohjeet
4.9	Hallituksen menettelytavat valvoa organisaation yritysvastuutyötä	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
		Eettiset toimintaohjeet
		Riskienhallinta Cargotecissa

4.10	Hallituksen itsearvointi	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
		Hallitus
	Ulkopuoliset sitoumukset
4.11	Varovaisuuden periaate	YK:n Global Compact
		Riskienhallinta Cargotecissa
4.12	Sitoutuminen aloitteisiin ja periaatteisiin	Keskeiset sidosryhmät: Kansainväliset sitoumukset
4.13	Jäsenyydet yhdistyksissä	Keskeiset sidosryhmät: Cargotecin jäsenyydet
	Sidosryhmätoiminta
4.14	Organisaation sidosryhmät	Keskeiset sidosryhmät
4.15	Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet	Keskeiset sidosryhmät
4.16	Sidosryhmävuorovaikutuksen lähestymistapa	Palkitseminen ja sitouttaminen
		Yhteistyö ja vuoropuhelu
		Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
		Keskeiset sidosryhmät
		Kestävä kehitys
4.17	Sidosryhmävuorovaikutuksen myötä esiin tuleviin keskeisiin kysymyksiin vastaaminen	Yhteistyö ja vuoropuhelu
		Kestävä kehitys
	Tunnusluvut

	Taloudellisen vastuun tunnusluvut
EC	Taloudellisen vastuun johtaminen	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
EC1	Taloudellisen lisäarvon syntyminen ja jakauma	Tieto julkaistu konsernitilinpäätöksessä, ei esitetty EC1- taulukkomuodossa
		Konsernitilinpäätös
EC2	Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet	Riskit ja mahdollisuudet analysoitu
		Kestävä kehitys
		Kestäviä ratkaisuja
EC3	Eläke- ja muihin henkilöstöetuihin liittyvien sitoumusten kattavuus	Palkka- ja palkkioselvitys
		Konsernitilinpäätöksen liite 29: Eläkevelvoitteet
EC4	Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki	Valtiolta ei ole saatu merkittävää taloudellista tukea
	Ympäristövastuun tunnusluvut
EN	Ympäristöjohtaminen	Kestävä kehitys
		Kestäviä ratkaisuja
EN3	Välitön energiankulutus	EHS-raportti: Välitön energiankulutus
EN4	Välillinen energiankulutus	EHS-raportti: Välillinen energiankulutus
EN5	Energiatehokkuuden parantumisen myötä säästetty energia	Toimenpiteet kuvattu, energiasäästöjä ei julkaistu
		Kestäviä ratkaisuja
		EHS-raportti: Energia
EN6	Toimenpiteet tuotteiden ja palvelujen energiatehokkuuden lisäämiseksi	Kestäviä ratkaisuja
		Tuotteiden ja palvelujen energiankulutustarpeen määrällisiä vähennyksiä ei raportoitu
		Tutkimus ja tuotekehitys
		Pro Future™ -kriteerit
EN7	Toimenpiteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi	Toimenpiteet kuvattu, energiansäästöjä ei julkaistu
		Kestäviä ratkaisuja
EN8	Veden käyttö	EHS-raportti

EN16	Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä	EHS-raportti
EN17	Muut merkittävät kasvihuonekaasujen päästöt	Liikematkustuksen kasvihuonekaasupäästöt raportoitu
		EHS-raportti
EN18	Aloitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen	Pro Future™ -kriteerit
		Kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä ei raportoitu
		Keskeiset sidosryhmät: Kansainväliset sitoumukset
		(Clinton Global Initiative -aloite) Tutkimus ja tuotekehitys
EN20	Päästöt ilmaan	EHS-raportti
EN22	Jätteet	EHS-raportti
EN26	Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden	Kestäviä ratkaisuja
	ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä toimenpiteiden vaikutuksen laajuus
		Pro Future™ -kriteerit
		Keskeiset sidosryhmät: Kansainvälisiä sitoumukset
	Sosiaalisen vastuun tunnusluvut
	Henkilöstökäytännöt ja työolot
LA	Henkilöstöjohtaminen	Henkilöstöjohtaminen ja -strategia
		Sosiaalisen vastuun hallinta
		Työterveys ja turvallisuus
LA1	Työvoima jaoteltuna työsopimuksen ja työsuhteen mukaan	Henkilöstö Hallituksen toimintakertomus
LA2	Henkilöstön vaihtuvuus	Henkilöstön kokonaisvaihtuvuus ja maantieteellinen
		jakauma raportoitu
		Henkilöstö
LA5	Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisirtisanomisaika	Kansalliset käytännöt, tietoa ei kerätä konsernitasolla
		Yhteistyö ja vuoropuhelu
LA6	Työsuojelutoimikunnat	Menettelytavat kuvattu
		Työterveys ja turvallisuus
LA7	Tapaturmat ja poissaolot	EHS-raportti
LA10	Keskimääräiset koulutustunnit	Tapaturmataajuus raportoitu Tietoa ei kerätä konsernitasolla

		Henkilöstön kehittäminen: globaaleiden koulutusohjelmien osallistujamäärä
LA11	Osaamisen kehittämisen ohjelmat	Henkilöstön kehittäminen
LA12	Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä oleva henkilöstö	Palkitseminen ja sitouttaminen
LA13	Hallintoelinten kokoonpano ja henkilöstöryhmien ikä- ja sukupuolijakauma	Henkilöstön sukupuolijakauma
		Henkilöstö
	Ihmisoikeudet
HR	Ihmisoikeuksiin liittyvä johtaminen	Sosiaalisen vastuun hallinta
		Eettiset toimintaohjeet
HR2	Alihankkijoiden ja toimittajien ihmisoikeusarviointi	Ihmisoikeuskriteerit sisältyvät toimittaja-arviointeihin
		Eettiset toimintaohjeet
HR5	Toimenpiteet järjestäytymis- ja työehtosopimusneuvotteluoikeuksien tukemiseksi riskialueilla	Eettiset toimintaohjeet
HR6	Toimenpiteet lapsityövoiman käytön estämiseksi riskialueilla	Eettiset toimintaohjeet

HR7	Toimenpiteet pakko- ja rangaistustyövoiman käytön estämiseksi riskialueilla Yhteiskunta	Eettiset toimintaohjeet
SO	Yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvä johtaminen	Eettiset toimintaohjeet
SO3	Korruption ja lahjonnan vastaisuuden koulutus	Eettiset toimintaohjeet ovat osa tavoite- ja kehityskeskusteluprosessia, joka koskee koko henkilöstöä Palkitseminen ja sitouttaminen Eettiset toimintaohjeet
SO5	Vaikuttaminen julkiseen päätöksentekoon Tuotevastuu	Eettiset toimintaohjeet ohjeistavat poliittiseen puolueettomuuteen Eettiset toimintaohjeet
PR	Tuotevastuun johtaminen	Tuoteturvallisuus
PR1	Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi	Tuoteturvallisuus
PR3	Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen informaatio	Tuoteturvallisuus

Raportoinnin periaatteet

Cargotec raportoi toimintansa, tuotteidensa, liiketoimintansa ja sidosryhmiensä kannalta olennaiset tunnusluvut. Mitattavat tunnusluvut on valittu yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa: paikallinen laadun- ja ympäristönhallinta, globaali riskinhallinta, paikallinen työterveys- ja turvallisuushallinta sekä liiketoiminta-alueiden edustajat. Tunnuslukuja analysoidaan jatkuvasti yhdessä paikallisen ja globaalin johdon kanssa, jotta voidaan ymmärtää ja hallita toiminnan merkityksellisiä vaikutuksia.

Toimintamme ympäristövaikutuksista kertovat tunnusluvut julkaistaan EHS-raporttina vuosittain huhti-toukokuussa Cargotecin kotisivuilla osoitteessa www.cargotec.fi. Cargotecin ympäristö-, työterveys- ja turvallisuustunnusluvut raportoitiin ensimmäistä kertaa koko yhtiön laajuisesti vuonna 2007. Ympäristöasioiden hallinnassa Cargotecissa noudatetaan ISO 9001 ja ISO 14001 -standardien mukaisia sertifioituja laatu- ja ympäristöjärjestelmiä. Ympäristötunnuslukujen raportoinnissa noudatetaan Global Reporting Initiativen (GRI) kansainvälistä kestävän kehityksen raportointiohjeistoa.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on käytetty kansainvälisiä standardeja ja muuntokertoimia. Laskelmat perustuvat kansainväliseen Greenhouse Gas Protocol -protokollan (GHG) mukaiseen laskentamalliin. Eräät muuntokertoimet ja primäärienergian jakeluun liittyvät tiedot perustuvat Suomen Tilastokeskuksen ja Global Reporting Initiativen tietokantoihin. Lentomatkailun aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalli puolestaan perustuu Ison-Britannian ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuosaston (Defra) vuonna 2008 julkaisemaan ohjeistoon.

Cargotecissa sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS). Taloudellisen raportoinnin periaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa.

Henkilöstön rakenne ja muutokset

Cargotec ilmoitti syyskuussa 2012, että se kehittää hallinto- ja ohjausjärjestelmäänsä kohti liiketoimintavetoista organisaatiota ja osana muutosta suunnittelee integroivansa operationaalisesti Services-liiketoiminta-alueen sekä Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan (EMEA) alueen organisaation MacGregor-, Kalmar- ja Hiab-liiketoiminta-alueisiin. Lisäksi suunniteltiin konsernitoimintojen uudelleenorganisointia, jotta voidaan varmistaa itsenäisemmät liiketoiminnot. Lokakuussa Cargotec ilmoitti henkilöstön sopeuttamistarpeen olevan suurin Suomessa ja Ruotsissa.

Suomessa yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen marraskuussa ja niiden tuloksena vähennettiin yhteensä noin 105 henkilötyövuotta.

Lisäksi lokakuussa käynnistettiin neuvottelut Kalmar-liiketoiminta-alueella Ruotsissa Lidhultin tehtaan toimintojen uudelleenjärjestämiseksi. Konttikurottajien ja tyhjien konttien käsittelylaitteiden Euroopan-tuotanto suunniteltiin keskitettävän Puolassa sijaitsevaan Stargardin kokoonpanoyksikköön ja Lidhultin kokoonpanoyksikkö keskittyisi haarukkatrukkien tuotantoon. Suunniteltujen toimenpiteiden johdosta Lidhultissa vähennetään 106 henkilöä.

Marrraskuussa Cargotec ilmoitti suunnitelmista sopeuttaa ja uudelleenjärjestellä Hiab-liiketoiminta-alueen toimintoja Ruotsin Hudiksvallissa. Suunnitelmien mukaan Cargotec muuttaisi pienten, enintään 11 tonnimetrin kuormausnostureiden sekä 21–28 tonnimetrin nostureiden tuotantovastuun Puolassa sijaitsevalle Stargardin kokoonpanoyksikölle. Suunnitellut toimet voivat johtaa noin 150 henkilön vähentämiseen Hudiksvallissa.

MacGregor teki päätöksen Kristiansandissa, Norjassa, sijainneen offshore-tuotannon ulkoistamisesta OneCo:lle. 39 henkilöä siirtyi OneCo:n palvelukseen 1.1.2013 alkaen.

Marraskuussa 2011 Cargotec ja Fortaco (aiemmin Komas) solmivat aiesopimuksen pitkäaikaisen hankintakumppanuuden kehittämisestä. Sopimuksen mukaisesti Fortaco osti Cargotecin Viron Narvassa toimivan komponenttivalmistustoiminnan, ja koko noin 370 henkilön henkilöstö siirtyi Fortacon palvelukseen. Kauppa saatiin päätökseen helmikuussa 2012.

Kesäkuussa 2012 Cargotec osti automaatioteknologiaa ja -osaamista Australian suurimmalta rautatie- ja satamaoperaattori Ascianolta. Kaupan myötä Ascianon automaatioteknologia ja 23 työntekijää siirtyvät Cargotecille.

Henkilöstölukuja

Vuoden 2012 lopussa Cargotecin palveluksessa oli 10 294 (2011: 10 928) henkilöä, joista naisia oli 16 (16) prosenttia ja miehiä 84 (84) prosenttia. Henkilöstöstä osa-aikaisesti työskenteli 2 (2) prosenttia ja määräaikaisia oli 5 (6) prosenttia henkilöstöstä. Myynti työntekijää kohti laskettuna oli noin 316 tuhatta euroa.

Henkilöstöjohtaminen ja -strategia

Cargotecin henkilöstöstrategia tukee yhtiön strategisia painopistealueita, joita ovat asiakkaat, huoltopalvelut, kasvavat markkinat ja sisäinen selkeys. Henkilöstöstrategian tärkeimpiä tavoitteita on saada Cargotecin palvelukseen alan parhaita osaajia, vahvistaa yhtiön toimintakulttuuria ja edistää henkilöstön sitoutumista organisaation kaikilla tasoilla.

Vuonna 2012 henkilöstöstrategian mukaisissa toimenpiteissä painottuivat

johtajuuden kehittäminen
osaajien johtaminen ja resursointi globaalien ja paikallisten tarpeiden mukaisesti
osaamisen kehittäminen tuleviin tarpeisiin
kyky viedä asioita käytäntöön.

Cargotecissa korostettiin läpi vuoden kannattavuutta, projektien toteutusta ja menestymisen toimintakulttuuria. Nämä teemat kytkettiin mukaan henkilöstön kehittämiseen ja yhteisiin koulutusohjelmiin.

Yrityskauppoihin liittyviin integraatioprosesseihin keskityttiin edelleen vahvasti, joten resursoinnin alalla painopiste oli Aasiassa.

Työnteon tapojen kehittämiseksi edistettiin modernien ratkaisujen käyttöönottoa, esimerkiksi virtuaalikokouksia ja yhteistyötä edistäviä toimitilaratkaisuja.

Vuoden loppupuolella henkilöstöhallinnossa ja viestinnässä tuettiin Cargotecin muutosta kohti liiketoimintavetoista toimintaa. Sisäisessä viestinnässä pyrittiin erityisesti tukemaan esimiehiä heidän viestintätehtävissään muutosprosesseissa.

Tulevassa yhtiömallissa vastuu useista konsernin tukitoiminnoista siirtyy itsenäisille liiketoiminta-alueille, jotka hyödyntävät ja kehittävät Cargotecin työtapoja ja hyviä käytäntöjä tarpeidensa mukaisesti yksin ja yhteistyössä.

Sosiaalisen vastuun hallinta

Cargotecissa henkilöstöhallinto vastasi maailmanlaajuisesta työterveyskäytäntöjen hallinnasta ja työhyvinvointia edistävästä toiminnasta vuonna 2012. Ylimmässä johdossa henkilöstöpolitiikasta vastasi henkilöstöjohtaja. Henkilöstöpolitiikassa määritellään henkilöstöhallintoa koskevat keskeiset periaatteet ja Cargotecin toimipaikoissa noudatettavat käytännöt. Henkilöstöpolitiikka täydentää Cargotecin henkilöstöstrategiaa ja eettisiä toimintaohjeita. Cargotecin henkilöstöhallinto vastasi Cargotecin henkilöstöpolitiikan luomisesta, päivittämisestä ja viestimisestä henkilöstölle johtoryhmän hyväksymällä tavalla. Linjajohto on viime kädessä vastuussa henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta.

Henkilöstöpolitiikassa todetaan, että Cargotec on sitoutunut noudattamaan kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja säännöksiä. Tärkeimmät Cargotecissa noudatetut kansainväliset lait ja käytännöt ovat Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien julistus, YK:n Global Compact -aloite, Kansainvälisen työjärjestön ILOn työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskeva julistus sekä OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille.

Henkilöstön kehittäminen

Cargotecin visiona on olla maailman johtava lastinkäsittelyratkaisujen tarjoaja ja toimittaja. Tämän vision saavuttamiseksi yhtiö on panostanut vahvasti johtajuuden kehittämiseen.

Kaikki vuonna 2012 toteutetut koulutushankkeet on suunniteltu vahvistamaan nykyistä osaamista ja tukemaan Cargotecin strategisia painopistealueita. Esimerkiksi asiakkuuksien hallinnan kehittämisohjelmalla parannetaan asiakaskeskeisyyttä ja tuetaan yhtiön siirtymistä kohti liiketoimintavetoista toimintaa.

Johtajuuden kehittäminen

Vuonna 2011 Cargotecissa lanseerattiin yhtiön johtajuusprofiili, joka kertoo, mitä hyvältä Cargotec-johtajalta edellytetään. Vuoden 2012 alussa otettiin käyttöön tähän johtajuusprofiiliin perustuvat johtamisen kehittämisohjelmat maailmanlaajuisesti. Ne sisältävät eri johtamistasoille tarkoitettuja kokonaisuuksia esimiesperehdytyksestä ylimmän johdon koulutuksiin. Koulutukset antavat osallistujille keinoja kehittää omaa johtajuuttaan, tukevat arvojen sisäistämisessä ja edistävät vahvan johtamiskulttuurin syntyä.

Lisäksi toteutettiin mentorointiohjelma, johon osallistui noin 20 paria. Ylimmästä johdosta aloitettu johtajuuden kehittymisen arviointi eteni liiketoiminta-alueiden johtoryhmissä.

Osa johtajuuden kehittämistä on vuosittainen Management Review, jossa pohditaan henkilöstöhaasteita liiketoimintastrategian näkökulmasta, kartoitetaan ja arvioidaan avainosaajia ja päätetään, miten osaamista tulisi kehittää. Prosessin tarkoituksena on varmistaa, että strategiaa tuetaan henkilöstön kehittämisellä ja yhtiössä on tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat resurssit. Samalla henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia hyödyntää ja kehittää taitojaan ja osaamistaan.

Osaamisen kehittäminen

Globaaleihin koulutusohjelmiin osallistui kaikkiaan 671 henkilöä. Cargotec tarjoaa koulutusta myös toimipaikkakohtaisesti paikallisten tarpeiden mukaan.

Cargotec Academy vastaa yhtiön globaaleista koulutus- ja kehittämisohjelmista, jotka liittyvät johtajuuteen, perehdytykseen, projektinhallintaan, taloushallintoon sekä tekniseen ja liiketoimintaosaamiseen. Vuonna 2012 koulutussisällöissä painotettiin erityisesti kannattavuutta, projektien toteutusta ja menestymisen kulttuuria.

Strategisten asiakkuuksien hallinnalla (Cargotec Account Management, CAM) pyritään tunnistamaan ja kehittämään Cargotecin avainasiakkuuksia, parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja edistämään kannattavaa kasvua. Asiakkuuksien hallinnan hyvien käytäntöjen vakiinnuttamiseksi järjestettin kolme oppimiskonferenssia, joissa oli mukana yhteensä 64 osallistujaa MacGregor- ja Kalmar-liiketoiminta-alueilta. Strategisten asiakkuuksien hallinnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jota jatketaan liiketoimintavetoisesti.

Kattava, kuudesta oppimismoduulista koostuva huoltoliiketoiminnan koulutusohjelma toteutettiin jo neljännen kerran. Siihen osallistui yhteensä kymmenen henkeä eri liiketoiminta-alueilta.

Uusille ja nykyisille työntekijöille tarkoitettua Cargotec Experience -perehdytys- ja koulutusohjelmaa toteutettiin maailmanlaajuisesti.

Cargotec Online Academy -oppimisportaalia kehitettiin ja koulutustarjontaa laajennettiin vuonna 2012. Verkossa opiskeltavat yleiset ja yrityskohtaiset kurssit täydentävät kustannustehokkaasti globaaleja koulutusohjelmia. Tavoitteena on tukea yksilöllistä kehittymistä ja jakaa tietoa kaikille cargoteclaisille tärkeistä asioista. Portaali antaa koko henkilöstölle yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun. Suosituin verkko-oppimisohjelma oli liike-elämän englanti.

Palkitseminen ja sitouttaminen

Osaavan henkilöstön sitouttamisessa tavoite- ja kehityskeskustelut on keskeinen keino ja käytössä koko Cargotecissa. Kehityskeskustelut täydentävät esimiesten ja henkilöstön välistä päivittäistä viestintää. Ne auttavat henkilöstöä ymmärtämään yhtiön strategisia tavoitteita ja toimimaan omassa tehtävässään tavoitteiden mukaisesti. Keskusteluilla on myös tärkeä rooli työsuoritusten arvioinnissa ja suoritusperusteisessa palkitsemisessa.

Vuosittainen kehityskeskustelu, tavoitteiden asetanta ja suoritusten arviointi tapahtuu ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Väliseurantakeskustelu järjestetään elo-syyskuussa. Keskustelujen pohjalta tehdään yksilöllinen tavoite- ja kehittymissuunnitelma.

Koko Cargotecissa toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden tavoitekeskustelujen toteutuma oli 85 prosenttia ja ylimmän kolmen sadan johtohenkilön osalta 100 prosenttia.

Henkilöstölle halutaan antaa tunnustusta hyvin tehdystä työstä sekä yritys- että yksilötasolla. Palkkauksen taso arvioidaan vuosittain maakohtaiset käytännöt ja lainsäädäntö huomioiden. Tarkoituksena on erityisesti noudattaa suoritusperusteisen palkitsemisen periaatetta. Lisäksi yhtiössä on yksiköiden talous- ja tulostavoitteisiin kytkettyjä paikallisia tulospalkkausohjelmia.

Cargotecissa on käytössä johdon kannustinjärjestelmä, jossa on määritelty sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet. Se koostuu tulospalkkio-ohjelmasta, joka sisältää yritys- ja yksilötason tavoitteita sekä avainhenkilöille suunnatuista pitkän aikavälin tavoitteisiin liittyvistä osakepohjaisista kannustinohjelmista.

Vuonna 2012 henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 452 (2011: 419) miljoonaa euroa.

Yhteistyö ja vuoropuhelu

Cargotecin toimintatapoja ovat yhteistyö ja jatkuva vuoropuhelu henkilöstön kanssa. Yhteistoimintaan perustuvaa lakisääteistä osallistumisjärjestelmää on kehitetty yhteistyössä henkilöstön kanssa. Cargotecissa yhteistoiminta on organisoitu konserni- ja toimipaikkatasoille.

Euroopassa toimii konsernitasolla vuotuinen Cargotec Personnel Meeting -yhteistyöfoorumi, jossa vuonna 2012 oli 17 henkilöstön edustajaa 12:sta eri maasta. Kokous tarjoaa mahdollisuuden henkilöstön ja Cargotecin johdon keskinäiselle vuoropuhelulle ja vapaamuotoiselle kanssakäymiselle. Kokousedustajat keräävät omista maistaan kokoukseen kysymyksiä henkilöstöltä Cargotecin johdon vastattavaksi. Kokousmuistio, joka sisältää kysymykset ja vastaukset, jaetaan koko henkilöstölle yhtiön intranetin kautta. Vuonna 2012 henkilöstön esittämät kysymykset liittyivät muun muassa MacGregor-liiketoiminta-alueen listaamissuunnitelmiin, toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon, toimintojen ulkoistamiseen ja organisaatiomuutoksiin.

Cargotec Personnel Meetingin eri maiden edustajista koostuva työvaliokunta kokoontuu useita kertoja vuodessa. Näin varmistetaan, että vuoropuhelu työnantajan ja työntekijöiden välillä on jatkuva prosessi.

Muut maa- ja paikkakuntakohtaiset yhteistoimintaelimet kokoontuvat kunkin maan vakiintuneiden käytäntöjen ja lainsäädännön mukaisesti.

Osavuosikatsausten yhteydessä järjestettävissä globaaleissa webcast-lähetyksissä henkilöstöllä on mahdollisuus vuoropuheluun ylimmän johdon kanssa. Kysymyksiä voi esittää etukäteen yhtiön intranetin kautta ja niitä voi tehdä myös tilaisuuden aikana.

Kahdesti vuodessa toteutettava kehityskeskustelu antaa yksilötasolla mahdollisuuden järjestelmälliseen vuoropuheluun oman esimiehen kanssa.

Työterveys ja turvallisuus

Cargotecin perusvelvollisuus on varmistaa jokaiselle turvalliset työolosuhteet. Työterveyden ja turvallisuuden hallinta perustuu konsernin eettisiin ohjeisiin, riskienhallintaa ja turvallisuutta koskeviin ohjesääntöihin, konsernin työterveys- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä yksiköiden omiin työterveys- ja turvallisuusjärjestelmiin. Työtapaturmien määrää pyritään vähentämään ennaltaehkäisevällä toiminnalla.

Cargotecin eettisten toimintaohjeiden mukaan henkilöstö on vastuussa itsensä, työtovereidensa, työpaikkansa, yhteisönsä ja ympäristönsä suojelemisesta. Ohjeiden mukaan jokaisen on myös ehkäistävä mahdollisia vahinkoja ja ilmoitettava työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä puutteista.

Työterveys- ja turvallisuushankkeet suunnitellaan ja toteutetaan paikallisesti. Näin voidaan parhaiten huomioida kunkin työympäristön riskit ja hyödyntää mahdollisuudet onnettomuuksien ehkäisemiseen.

Cargotecissa on käytössä erilaisia raportointityökaluja, joiden avulla voidaan seurata työtapaturmia ja vertailla toimipaikkakohtaisia eroja parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi ja jakamiseksi. Myös riskien analysointiin on omat ohjeensa, joissa korostetaan erityistä huomiota vaativia osa-alueita sekä ympäristöön liittyviä näkökulmia. Kokoonpanoyksiköissä noudatetaan 5S-menetelmää, jolla pyritään parantamaan prosessien tehokkuutta ja siisteyttä sekä ehkäisemään onnettomuuksia. Menetelmä on otettu menestyksekkäästi käyttöön myös useissa huoltotoimipisteissä.

Cargotecin työterveys- ja turvallisuusmittareista kerrotaan enemmän vuonna 2013 julkaistavassa EHS-raportissa.

Sisäinen selkeys on yksi Cargotecin strategisista painopistealueista. Sitä tukee kokonaisvaltaisen johtamisjärjestelmän kehittäminen (integrated management system, IMS) määriteltyjen liiketoimintaprosessien mukaiseksi. Cargotecissa aloitettu IMS-kehitys jatkuu liiketoiminta-alueilla niiden tarpeiden mukaisesti. Yhtenäinen johtamisjärjestelmä edistää liiketoimintatavoitteiden mukaista toimintaa sekä asiakkaille ja muille sidosryhmille annettujen lupausten täyttämistä.

Cargotec on sitoutunut toimimaan ISO 9001 -laatustandardin, ISO 14001 -ympäristöstandardin ja OHSAS 18001 työterveys- ja turvallisuusstandardin mukaisesti. IMS-järjestelmän toteutuksesta vastaava henkilö kunkin liiketoimintayksikön johdossa vastaa näiden standardien mukaisesta toiminnasta. Kaikki Cargotecin Suomenyksiköt on sertifioitu OHSAS 18001 -standardin mukaisesti.

Eettiset toimintaohjeet

Cargotec on sitoutunut noudattamaan kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja säännöksiä. Olemme sitoutuneet antamaan kaikille tasavertaiset mahdollisuudet työyhteisössämme sekä työhön liittyvissä käytännöissä ja menettelytavoissa. Kunnioitamme henkilöstön yhdistymisvapautta.

Cargotecin eettiset toimintaohjeet määrittelevät sen, miten kaikkien Cargotecin työntekijöiden odotetaan toimivan päivittäisessä työssään. Edellytämme myös yhteistyökumppaniemme noudattavan vastaavia periaatteita. Cargotec tukee eettisten toimintaohjeiden toteuttamista tiedottamalla tehokkaasti niiden sisällöstä henkilöstölle. Eettisiä toimintaohjeita ja yrityksen arvoja käsitellään osana perehdytysprosessia ja vuosittaisia tavoite- ja kehityskeskusteluja.

Sisäinen tarkastus valvoo ohjeiston noudattamista yrityksen sisällä ja raportoi siihen liittyvistä asioista hallitukselle kerran vuodessa tai aina tarvittaessa. Hallitus käsittelee ohjeita määräajoin ja tekee niihin tarvittaessa muutoksia tai selventäviä lisäyksiä.

Jos ohjeiden vastaisesta toiminnasta on epäilyksiä, työntekijöitä neuvotaan ottamaan yhteyttä esimieheensä tai kysymään neuvoa ohjeiden noudattamista valvovalta taholta (sisäinen tarkastus) anonyymisti tai omalla nimellä tai muilta asianosaisilta yhtiön työntekijöiltä. Cargotec voi ryhtyä kurinpitotoimiin, joihin kuuluu myös työsuhteen purkaminen, mikäli työntekijä rikkoo lakia, säännöksiä tai näitä eettisiä toimintaohjeita tai toimii muiden Cargotecin toimintatapojen vastaisesti. Vuonna 2012 yhtiössä ei ollut käsiteltävänä yhtään eettisten toimintaohjeiden rikkomusta.

Tutkimus ja tuotekehitys

Cargotec on aktiivinen verkostoituja. Yhtiö on vahvistanut omaa teknologista osaamistaan – ja jakanut omaa osaamistaan muille – tekemällä yhteistyötä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa. Cargotec on mukana sekä metalli- ja koneenrakennusalan huippuosaajien keskittymässä FIMECC Oy:ssä että älykkäiden koneiden foorumissa FIMA ry:ssä.

Verkostoitumisen kannalta Cargotecin Kalmar-liiketoiminnan juuret ovat kiinni Tampereen seudulla, liikkuvien työkoneiden yritysklusterissa, MacGregor-

liiketoiminnan puolestaan Kaarinassa sijaitsevassa meriteollisuuskeskittymässä. Kalmar-liiketoimintaan kuuluva satamien automaatiojärjestelmiä kehittävä Navis Corporation toimii maailman

johtavan ohjelmistoteknologian keskittymän alueella Kaliforniassa.

Verkottuminen ja avoin innovaatio antavat tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle uusia mahdollisuuksia päästä tavoitteisiinsa.Toimialaa ohjaavat megatrendit eivät sinällään ole muuttuneet, niitä ovat maailmantalouden painopisteen siirtyminen yhä enemmän Aasiaan, kaupungistuminen, teknologisen muutoksen kiihtyminen ja kriittisten raaka-aineiden puute. Myös Cargotecin tutkimuksen ja tuotekehitystoiminnan painopisteet ovat samat kuin ennen:

Parempien ratkaisujen kehittäminen asiakkaiden tarpeisiin
Laitteiden elinkaaren aikaisen energiankulutuksen vähentäminen.

2012 merkitsi uutta lukua Cargotecin tutkimus- ja tuotekehityksessä. Kalmar-liiketoiminnan uusi Tampereen teknologia- ja osaamiskeskus otettiin käyttöön joulukuussa. Kalmar panostaa keskuksessa voimakkaasti energiatehokkaiden, turvallisten ja älykkäiden koneiden sekä automaatioratkaisujen kehittämiseen. Keskuksen sijoittuminen lähelle suomalaista teknologista yritysklusteria ja tutkimuskeskittymää edistää verkottumista yritys- ja tutkimusmaailmaan päin. Keskuksen virtuaalilaboratorio yhdistää asiantuntijoita keskenään tuotekehityksen varhaisessa vaiheessa ja sen odotetaan tehostavan yhtiön sisäistä verkostoitumista.

Port 2060 hyödynsi joukkoistamista

Vuonna 2011 alkanut Port 2060 -aloite hyödynsi joukkoistamista (crowdsourcing) ideoiden tuotannossa. Projekti innosti miettimään, miltä satama voisi näyttää viidenkymmenen vuoden kuluttua, kun konttikuljetusten alkamisesta tulee sata vuotta. Pääpaino oli nostaa esiin ja etsiä uusia mahdollisuuksia automaation, energiansäästön ja uusien materiaalien käytön edistämiseksi tulevaisuuden satamissa.

Port 2060 -sivusto port2060.cargotec.com kokosi yhteen keskusteluja, blogikirjoituksia sekä erilaisia äänestyksiä ja mielipidekyselyjä. Sivuston promotoinnissa käytettiin sosiaalisen median kanavia. Vuoden 2012 loppuun mennessä sivustolla vieraili kaikkiaan noin 11 000 kävijää. Media oli erittäin kiinnostunut projektista, ja sitä esiteltiin myös useissa näyttelyissä ja tapahtumissa.

Cargotecin tutkimus ja tuotekehitys vuonna 2012

Vuonna 2012 Cargotec panosti tutkimus- ja tuotekehitystyöhön 75,4 (2011: 60,0) miljoonaa euroa.
Tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus liikevaihdosta oli 2,3 (1,9) prosenttia.
Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnot työllistävät noin 7,2 prosenttia henkilöstöstä.
Uusi teknologia- ja osaamiskeskus avattiin Tampereella joulukuussa.
Kesäkuussa Cargotec hankki automaatioteknologiaa ja -osaamista Australian suurimmalta rautatie- ja satamaoperaattori Ascianolta. Kauppa on Cargotecille strategisesti tärkeä johtavana satamien ja terminaalien automaatioratkaisujen toimittajana. Kaupan myötä Ascianon automaatioteknologia ja 23 työntekijää siirtyivät Cargotecille.

Vuonna 2012 Cargotec panosti tutkimus- ja tuotekehitystyöhön 75,4 miljoonaa euroa.

Pro Future™ -kriteerit

Cargotecin Pro Future™ -kriteeristön mukainen tunnus myönnetään tiukat vaatimukset täyttäville, ympäristöä vähemmän kuormittaville tuotteille. Tuotteita arvioidaan seuraavien ympäristö- ja tehokkuusmittarien perusteella:

voimanlähde
energiatehokkuus
hiilitehokkuus
paikalliset päästöt
melu
kierrätettävyys.

Kriteerit arvioitiin uudelleen vuonna 2011, ja nyt niitä käytetään ympäristövaikutusten analysoimiseen entistäkin kattavammin. Jokaisessa kategoriassa korkeimmat pisteet saava tuote tai palvelu tarjoaa merkittävimpiä etuja. Kriteeristöä on kehitetty siten, että sitä voidaan jatkossa hyödyntää tuotteiden kehittämisessä, ja näin se toimii myös tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyökaluna, kuten alla oleva kuvio osoittaa.

Tuoteturvallisuus

Tuoteturvallisuus on Cargotecissa tärkeä tuotekehitystä ohjaava tekijä. Cargotecin tavoitteena on toimittaa asiakkailleen tuotteita, jotka ylittävät nykyisen lainsäädännön turvallisuusvaatimukset. Turvallisuuteen vaikuttavat asiat otetaan huomioon jo tuotteen suunnitteluvaiheessa vikatila- ja seurausanalyysien avulla. Euroopassa Cargotecin Kalmar- ja Hiab-tuotteet täyttävät EU:n lainsäädännön vaatimukset, ja niille on myönnetty CEmerkintä. Lakisääteisten, SOLAS- ja luokituslaitosten vaatimusten täyttäminen sisältyy kaikkiin MacGregortuotteiden sopimuksiin.

Olemme kehittäneet sovelluksia, jotka auttavat Cargotecin laitteiden kuljettajia välttämään inhimillisiä erehdyksiä. Satamatoiminnassa Cargotecin laitteiden turvallisuus on alansa huippua. Täysin sähkökäyttöiset mobiilipukkinosturit, automaattiset kenttänosturit ja kuljetuslukit täyttävät koneiden turvallisuutta koskevan eurooppalaisen EN ISO 13849-1 -standardin vaatimukset.

Tuottavuuden parantamiseksi ja työpaikkaonnettomuuksien ehkäisemiseksi kaikkiin Hiab-, Kalmar- ja MacGregornostureihin sovelletaan uutta konedirektiiviä 2006/42/EY. Direktiivillä luodaan perusta, jonka avulla Euroopan unionissa yhtenäistetään olennaisimmat koneisiin liittyvät terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Offshore-ratkaisujen avulla voidaan taata laitteiden käytön turvallisuus ja luotettavuus vaativissa meriolosuhteissa. Ratkaisuilla voidaan varmistaa painavia ja kalliita lasteja käsittelevien laitteiden luotettava toiminta syvissä vesissä vaikeista sääolosuhteista huolimatta. Asiakaskoulutuksilla ja asiakkaalle toimituksen yhteydessä annetulla dokumentaatiolla varmistetaan, että laitteita käytetään turvallisesti, tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Cargotecin tuotteiden mukana toimitetaan aina asianmukaiset ohjeet tuotteen turvallista käyttöä varten.

MacGregor

Cargotecin MacGregor-liiketoiminta-alue (Marine 31.12.2012 saakka) on johtava laivojen lastinkäsittelyratkaisujen ja offshorekuormankäsittelyratkaisujen ja huoltopalvelujen toimittaja. MacGregortuotteet palvelevat merikuljetusten, offshoren ja merivoimien logistiikkamarkkinoiden lastinkäsittelytarpeita satamissa, terminaaleissa ja laivoilla. Ne parantavat alusten tuottavuutta, pienentävät ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta ja takaavat kannattavan toiminnan koko laitteiston elinkaaren ajan.

Kohokohdat vuonna 2012

MacGregorin tulos oli vahva haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Saatujen tilausten määrä oli hyvä sekä offshore- että kauppamerenkulkuliiketoiminnassa ja erinomainen irtolastinkäsittelyliiketoiminnassa.
MacGregor juhli 75. vuosipäiväänsä vuonna 2012. Nykyään maailman joka toisessa valtamerilaivassa on MacGregor-laitteita.
Helmikuussa 2012 MacGregorin ketjupyörän vaihtotyökalu voitti Offshore Support Journal -lehden vuoden innovaatiopalkinnon.
MacGregorin sähkökäyttöisten tuotteiden valikoima kasvoi entisestään, kun markkinoille tuotiin uusi offshoreankkurinkäsittely- ja hinausvinssivalikoima.
Kiinassa perustettiin Rainbow-Cargotec Industries Co Ltd (RCI) yhteisyritys. MacGregorin liiketoiminnalle yhteisyrityksen tavoitteena on nivelpuomillisten MacGregor-offshore-nostureiden valmistaminen ja liiketoiminnan kasvun edistäminen.
Cargotec valmistelee MacGregorin listaamista Aasiaan itsenäisenä yhtiönä. Listautuminen vahvistaisi sen liiketoimintaa Aasiassa ja turvaisi kannattavan kasvun.

Avainluvut

Saadut tilaukset, MEUR 722 (2011: 997)

Tilauskanta, MEUR 920 (2011: 1 375)

Liikevaihto, MEUR 1 066 (2011: 1 213)

Liikevoitto, MEUR* 140,9 (2011: 176,2)

Liikevoitto, %* 13,2 (2011: 14,5)

* ilman uudelleenjärjestelykuluja

Toimintaympäristö

Kauppamerenkulun markkinatilanne on haastava, mikä johtuu pääasiassa hitaasta talouskasvusta, rahoituksen rajallisesta saatavuudesta ja useimpia laivatyyppejä koskevasta ylikapasiteetista. Länsimaissa heikko kulutuskysyntä on vähentänyt lyhyen aikavälin kasvuodotuksia konttiliikenteessä. Toisaalta pohjois-eteläsuuntaisen kaupan sekä Aasian sisäisen kaupan voimakas lisääntyminen tukee konttiliikenteen kokonaiskasvua myös jatkossa. Seuraavan kolmen vuoden aikana kuivan irtolastin merikuljetusten odotetaan lisääntyvän 20 prosenttia. Kasvun vetureina toimivat erityisesti Kiina ja Intia.

Offshore-liiketoiminnassa tärkeimmät markkinatekijät ovat öljyn- ja kaasuntuotanto sekä energian hinta. Offshoreöljy- ja kaasuntuotannon osuus koko maailman energiantarpeesta on noin 20 prosenttia. Maakaasun kysynnän odotetaan kasvavan öljyn kysyntää nopeammin. Tämä johtuu Aasian teollisuuden voimakkaasta kehityksestä sekä siitä, että Euroopassa ja Amerikassa maakaasua pidetään "puhtaana" polttoaineena.

Vuosi 2012

MacGregor-liiketoiminta-alue teki vahvan tuloksen vuonna 2012 markkinaympäristön haasteista huolimatta. Vain ajoneuvokuljetusalusten ja ro-ro-kuljetusalusten markkinat olivat odotettua myönteisemmät. Talouden epävarmuus vähensi varustamoiden ja laivaoperaattoreiden investointihalukkuutta, mikä puolestaan vähensi laivojen lastinkäsittelylaitteiden kysyntää kauppamerenkulkusegmentissä. Laivanrakennusalalla tilausten määrä väheni, laivojen hinnat laskivat ja telakat kamppailivat laivanrakennuksen ylikapasiteetin kanssa. Lisäksi rahoitusongelmat hankaloittivat laivatilausten toteutumista. Useat laivayhtiöt ovat pienentäneet alustensa kulkunopeutta polttoainekustannusten hillitsemiseksi, ja polttoaineiden kallistuminen pakottaa ne karsimaan kulujaan entisestään. Myös varustamot pyrkivät parantamaan energiatehokkuuttaan. Tehokkuuteen kannustaa myös se, että uusien alusten on oltava laivojen energiatehokkuutta mittaavan EEDI-indeksin (Energy Efficiency Design Index) mukaisia.

Öljy ja kaasu säilyvät maailman tärkeimpinä energianlähteinä myös tulevaisuudessa. Offshore-tuotanto kasvaa nopeasti, ja offshore-aluksiin investoidaan entistä enemmän. Asiakkaat uusivat kalustoaan ja edellyttävät siltä korkeaa käyttöastetta. Tämä puolestaan lisää offshore-tukialusten lastinkäsittelylaitteiden kysyntää.

Cargotecin Siwertell-tuotteiden markkina-asema vahvistui edelleen vuonna 2012, ja yhtiöltä tilattiin useita lastin purkaus- ja lastausyksiköitä sekä liikuteltavia purkaimia. Yhtiöltä tilattiin muun muassa kaikkien aikojen suurimmat Siwertell-purkausyksiköt. Kuivan irtolastinkäsittelyn markkinat vaikuttavat kaiken kaikkiaan lupaavilta, sillä rakenteilla olevien voimalaitosten määrä on kasvussa.

Asiakkaiden kapasiteetin käyttöaste ja yleinen taloustilanne vaikuttavat huoltopalvelujen kysyntään. Offshoretukialusten huoltopalvelujen kysyntä oli edelleen vilkasta. Laivojen lastinkäsittelylaitteiden huoltopalvelumarkkinat olivat tyydyttävät, mutta kaiken kaikkiaan asiakkaat olivat varovaisia huoltopalvelujen tilaamisessa vuonna 2012.

Markkinanäkymät

Merikuljetusmarkkinoiden odotetaan pysyvän haastavina myös vuonna 2013 alan ylikapasiteetin, laivojen alhaisten hintojen ja vähäisten uudisrakennustilausten vuoksi. Vaikka markkinatilanne on haastava, kannattavuutta tukee MacGregorin vahva projektinhallinnan ja toimitusketjun hallinnan osaaminen. Energiatehokkuuden ja laivojen ympäristöystävällisyyden parantaminen tarjoaa kasvumahdollisuuksia MacGregorille, joka on sähkökäyttöisten tuotteiden markkinajohtaja. Ro-ro-kuljetusalusten ja ajoneuvojen kuljetusalusten markkinanäkymät ovat suotuisammat. Koska energian kysyntä lisääntyy ja offshore-alan näkymät ovat kauppamerenkulkua valoisammat, laivanrakennusteollisuus etsii kasvumahdollisuuksia nimenomaan offshore-liiketoiminnasta.

Aasialaisvarustamojen lisääntyminen muuttaa varustamojen maantieteellistä painopistettä. Johtavat laivanrakennusmaat Kiina ja Etelä-Korea hallitsevat jo lähes 80:aa prosenttia maailman laivanrakennuskapasiteetista. Varustamoita kannustetaan romuttamaan vanhimpia aluksiaan, jotka eivät ole riittävän ympäristöystävällisiä.

MacGregor-ratkaisuilla on vahva markkina-asema Kiinassa. Samalla, kun palvelemme offshore-asiakkaita Euroopan osaamiskeskuksestamme käsin, yli 70 prosenttia MacGregorin liikevaihdosta tulee Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Siksi entistä vahvempi läsnäolomme Aasiassa on liiketoiminnan kasvun keskeinen edellytys.

Kysyntä

MacGregorin kauppamerenkulun segmentillä tilauskanta oli myönteinen haastavasta markkinatilanteesta huolimatta.

MacGregorin saamat tilaukset olivat hyvällä tasolla markkinatilanteesta huolimatta. Tilausmäärän lasku vuonna 2012 johtui laivatilausten vähentymisestä, joka vähensi laivojen lastinkäsittelylaitteiden kysyntää selvästi. MacGregor sai seuraavat merkittävät tilaukset vuonna 2012:

MacGregor-kontinkiinnitysjärjestelmien toimitus kymmeneen Hapag Lloydin 13 200 TEU:n konttilaivaan. Tilaus sisälsi 175 000 kappaletta automaattisia kontinkiinnityslaitteita.
MacGregor-kontinkiinnitysjärjestelmät 22 konttilaivaan, jotka ovat rakenteilla kahdella telakalla Etelä-Koreassa
Kiinan valtion omistaman telakan tilaus sähköisistä taajuusmuuttajaohjatuista MacGregor-nostureista ja taittuvista MacGregor-lastiluukuista kreikkalaisen Ariston Navigation -varustamon kuuteen uuden sukupolven 35 000 tonnin (dwt) irtolastialukseen
kiinalaisen telakan tilaus 20:stä kapasiteetiltaan 120 tonnin (dwt) MacGregor-GLH-lastinkäsittelynosturista kymmeneen yleislastialukseen
MacGregor-ro-ro-laitteet kahteen merivoimien Mistral-luokan alukseen
The China Navigation Company Pte Co Ltd:n (CNCo) tilaus, joka käsitti 16 sähkötoimista, taajuusmuuttajaohjattua, irtolastinkäsittelyyn tarkoitettua MacGregor-nosturia neljään kapasiteetiltaan 39 500 tonnin (dwt) Bdelta37-irtolastialukseen, jotka rakennetaan Chengxin telakalla Kiinassa
yksinoikeussopimus laivalaitteiden korjauksista kuwaitilaisen suunnittelu-, hankinta- ja rakennusurakointiyhtiö Heavy Engineering Industries & Shipbuilding Co:n (HEISCO) kanssa
MacGregor-ro-ro-laitteiden tilaus neljään 45 000 tonnin (dwt) kontti-/ro-ro-alukseen italialaiselle Ignazio Messina & C. S.p.A -konttilaivavarustamolle
täysin sähkötoimisten ro-ro-lastinkäsittelylaitteiden tilaus kahteen autonkuljetusalukseen, jotka rakennetaan Shin-Kurushiman Onishi-telakalla
kuudentoista sähköisen taajuusmuuttajaohjattujen nosturin tilaus neljään 3 900 TEU:n konttilaivaan, jotka rakennetaan Dalian Shipbuilding Industryn telakalla Kiinassa.

Offshore-kuormankäsittelylaitteiden markkinat vakaat

Vuonna 2012 offshore-kuormankäsittelylaitteiden markkinat olivat selvästi vahvemmat kuin kauppamerenkulun markkinat. Elokuussa 2012 offshore-sopimusten arvo ylitti ensi kertaa kauppamerenkulun sopimusten arvon, ja offshore-tilausmäärät kasvoivat odotusten mukaisesti. MacGregor sai seuraavat merkittävät tilaukset vuonna 2012:

norjalaisen Kleven Maritimen tilaus merenkäynnin liikkeiden kompensointijärjestelmällä varustetuista MacGregor-offshore-nostureista, joista toinen on kapasiteetiltaan 400 tonnia ja ulottumaltaan 20 metriä ja toinen nostokapasiteetiltaan 100 tonnia ja ulottumaltaan 11 metriä
MacGregor-ankkurinkäsittely- ja hinausratkaisuja 15 erilaiseen offshore-tukialukseen, jotka ovat rakenteilla usealla kiinalaistelakalla aasialaisille asiakkaille
kaksikymmentä 150 tonnin MacGregor-sähkövinssiä kahteen raskaan sarjan offshore-rakentamiseen tarkoitettuun putkenlaskualukseen malesialaiselle TL Offshore Sdn. Bhd.:lle, joka on SapuraCrest Petroleum Bhd:n kokonaan omistama tytäryhtiö
norjalaisen Volstad Maritimen jatkotilaus kahdesta merenkäynnin liikkeiden kompensointijärjestelmällä varustetusta offshore-nosturista uuteen offshore-alukseen, jota vuokrataan vedenalaisiin tarkastus- ja huoltotoimenpiteisiin
malesialaisen telakka- ja alusvuokrauskonsernin Coastal Contracts Bhd:n tytäryhtiöiden tilaus kahteen 85 metriseen offshore-tukialukseen kahdesta kapasiteetiltaan 100 tonnin offshore-nosturista, jotka on varustettu merenkäynnin liikkeiden kompensointijärjestelmällä
kumppanuussopimus Dongnam Marine Crane Co Ltd:n kanssa MacGregor-lastinkäsittelynostureiden valmistamisesta eteläkorealaisille asiakkaille laajennettiin koskemaan myös MacGregor-offshore-nostureiden valmistusta
China National Offshore Oil Companyn (CNOOC) tilaus merenkäynnin liikkeiden kompensointijärjestelmällä varustetusta, kapasiteetiltaan 50 tonnin offshore-nosturista vedenalaisia hankkeita tukevaan monitoimialukseen, joka on rakenteilla CSSC Guangzhou Huangpun telakalla. Nosturin valmistaa hiljattain

perustettu yhteisyritys Rainbow-Cargotec Industries Co Ltd.

kattavan MacGregor-moduulinkäsittelyjärjestelmän toimitus kansainväliselle varustamolle offshore-alukseen.

Irtolastinkäsittelylaitteiden tilauskanta hyvä

Cargotecin Siwertell-kuivalastinkäsittelyjärjestelmien myynti oli erittäin hyvä vuonna 2012. Yhtiö sai vuoden aikana muun muassa seuraavat merkittävät tilaukset:

Black & Veatch Corporation tilasi kiskoilla liikkuvan Siwertell-hiilenpurkujärjestelmän Filippiineillä rakenteilla olevaan voimalaitokseen
turkkilainen, tanskalainen, espanjalainen ja ruotsalainen satama tilasivat liikuteltavan Siwertell-lastinpurkaimen australialainen Newcastle Agri Terminal Pty Ltd tilasi Siwertell-lastausjärjestelmän uuteen
viljankäsittelyterminaaliinsa, joka on rakenteilla Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa
australialaisyritys tilasi Siwertell-lastaimen sementin ja kuonan käsittelyä varten
tanskalainen energiayhtiö Dong Energy tilasi biomassan ja hiilen käsittelyyn sopivan Siwertell-purkaimen
indonesialainen lannoitevalmistaja PT Petrokimia Gresik tilasi lannoitepurkaimen
Formosa Plastics Group tilasi kaksi Siwertell-hiilenpurkuyksikköä vastavalmistuneeseen terästehtaaseensa Vietnamiin.

Asiakasratkaisujen kehittäminen

MacGregor toimittaa varustamoille, laiva- ja terminaalioperaattoreille sekä merivoimille ratkaisuja ja palveluja kattavasta valikoimasta, johon kuuluvat:

lastiluukut, lastinkiinnitysjärjestelmät, laivanosturit ja ro-ro-laitteet sekä laivojen itsepurkavat lastinkäsittelyjärjestelmät
satamarampit ja -matkustajakäytävät satamiin ja terminaaleihin
kehittyneet ratkaisut offshore-alan vedenalaiseen kuormankäsittelyyn, ankkurinkäsittelyyn, kiinnittämiseen ja hinaamiseen
kunnossapito- ja huoltopalvelut laitteistojen koko elinkaaren ajan.

Varustamot haluavat tehostaa toimintaansa ja ovat entistä kiinnostuneempia ympäristöystävällisistä ja energiatehokkaista konsepteista. MacGregor on mukana kehittämässä useita konsepteja, joiden tavoitteena on löytää kaikkiin asiakkaidemme alustyyppeihin taloudellinen, tehokas ja ympäristöystävällinen eli paras mahdollinen ratkaisu.

Vuonna 2012 MacGregor juhli 75. vuosipäiväänsä. Innovatiivinen suunnittelu on ollut MacGregorin tavaramerkki aina siitä lähtien, kun yhtiö kehitti ensimmäisen teräksisen lastiluukkunsa. MacGregor-tuotteet tunnetaan kaikkialla maailmassa korkeasta laadustaan, luotettavuudestaan ja tehokkaasta toiminnastaan. Tämän maineen ylläpitäminen 75 vuoden ajan osoittaa sitoutumista, jota koko merenkulkuala arvostaa. MacGregor-tuotevalikoima on kasvanut jatkuvasti oman kehitystyön sekä yritysostojen ja fuusioiden myötä. Nykyään maailman joka toisessa valtamerilaivassa on MacGregor-laitteita.

" Innovatiivinen suunnittelu on ollut MacGregorin tavaramerkki aina siitä lähtien, kun yhtiö kehitti ensimmäisen teräksisen lastiluukkunsa.

Helmikuussa 2012 MacGregor-ketjupyörän vaihtotyökalu voitti Offshore Support Journal -lehden vuoden innovaatiopalkinnon. Palkinto myönnetään tuotteelle, järjestelmälle tai palvelulle, joka on vaikuttanut merkittävästi offshore-tukialusten suunnitteluun, rakenteeseen tai käyttöön.

MacGregor toi markkinoille uuden sähkötoimisen offshore-ankkurinkäsittely- ja hinausvinssivalikoiman. Laitteet ovat turvallisia, luotettavia, helppokäyttöisempiä ja ympäristöystävällisiä. Kasvavaan sähkötoimisten tuotteiden valikoimaan kuuluu MacGregor-ro-ro-lastinkäsittelylaitteita, kuten kulmaperäramppeja, sisäramppeja ja autokansia, MacRack-lastiluukkujen aukaisu- ja sulkemisjärjestelmä sekä taajuusmuuttajaohjattuja MacGregor-nostureita ja vinssejä.

Kauppamerenkulkusegmentissä MacGregor sai uudelle automaattiselle kontinkiinnityslaitteelle Germanischer Lloyd -luokituslaitoksen hyväksynnän. Täysin automaattinen kontinkiinnityslaite parantaa merkittävästi työturvallisuutta ja lyhentää laivojen satamassaoloaikaa. MacGregor osallistuu DNV:n (Det Norske Veritas) käynnistämään yhteisprojektiin, jonka tavoitteena on päivittää merenalaiseen lastinkäsittelyyn tarkoitettujen laitteiden turvallista ja tehokasta käyttöä koskevat standardit ja säännökset.

Yhä useammat laivayhtiöt hyödyntävät MacGregor Onboard Care (MOC) -huoltosopimuksia. Sopimuksiin sisältyvät koulutusjaksot ja varaosien hallintajärjestelmät varmistavat laitteiden häiriöttömän toiminnan ja kulujen ennakoitavuuden. Laivayhtiöiden tarpeiden mukaan räätälöitävien MOC-huoltosopimusten piirissä on jo lähes 600 alusta.

Joustava liiketoimintamalli

MacGregor auttaa asiakkaita parantamaan laitteidensa turvallisuutta, suorituskykyä ja kustannustehokkuutta. Tehostamme asiakkaan toimintaa tarjoamalla innovatiivista tekniikkaa ja toiminnallisuutta sekä näitä täydentäviä huoltopalveluja kaikkialla maailmassa. MacGregorin joustava liiketoimintamalli painottuu myyntiin ja markkinointiin, suunnitteluun ja huoltopalveluihin.

Asiakkaidemme on voitava luottaa siihen, että alukset toimivat odotusten mukaisesti. Jatkuvan tuotekehityksensä ja pitkän kokemuksensa ansiosta MacGregor tarjoaa korkealuokkaisia, integroituja ratkaisuja, joiden avulla

" MacGregorin joustava liiketoimintamalli painottuu myyntiin ja markkinointiin, suunnitteluun ja huoltopalveluihin.

asiakkaat voivat säilyttää kilpailukykynsä. Laivatyyppikohtaisten kokonaisratkaisujen kehittäminen on osoittautunut erittäin onnistuneeksi toimintatavaksi, joka on ihanteellinen offshore-alusten tarpeisiin. Kun MacGregor tulee mukaan uudisrakennushankkeeseen jo aikaisessa vaiheessa, se voi auttaa laivayhtiötä suunnittelemaan tehokkaan, tarpeidensa mukaisen aluksen.

MacGregorin tuotteiden ja palvelujen arvo ei tarkoita pelkästään hyvää toimivuutta, vaan laitteen koko elinkaaren kestävää suorituskykyä, luotettavuutta ja kustannusten hallintaa, jonka kulmakivi on yhtiön globaali laadunvarmistus.

MacGregor kantaa täyden vastuun kaikista asiakkaille toimitetuista ratkaisuista. Tuotteiden valmistus ja asennus on ulkoistettu luotettaville kumppaneille, joiden toiminnan laatua MacGregor valvoo.

Innovaatio asiakastarpeeseen

" Työkalun ansiosta miehistön jäsenten työturvallisuus ja aluksen kannattavuus paranevat.

MacGregor-ratkaisuihin kuuluva ketjupyörän vaihtotyökalu on palkittu innovaatio, joka kehitettiin ankkurinkäsittely-, huolto- ja hinausaluksiin (AHTS) laivanrakennusyhtiö STX:n pyynnöstä.

Haastavien olosuhteiden offshore-toiminnassa tarvitaan ankkurinkäsittely-, huolto- ja hinausaluksia offshoreporauslauttojen ankkureiden käsittelyyn sekä lauttojen hinaamiseen ja ankkuroimiseen oikealle paikalle. Koska AHTS-alusten on pystyttävä käsittelemään erikokoisia vedenalaisissa kiinnityslaitteissa käytettäviä ketjuja, aluksilla on mukana vaihdettavia ketjupyöriä.

"Ketjupyörät voivat painaa jopa 12 tonnia. Aiemmin ketjupyörän vaihtaminen olikin vaarallinen ja monta henkilöä työllistävä operaatio. Raskaan pyörän vaihtaminen merenkäynnin keinuttamalla aluksella on hankalaa ja vaarallista. Jos meri ei ole aivan peilityyni, AHTS-alus joutuu palaamaan satamaan ketjupyörän vaihtamista varten. Matkaan voi joskus kulua koko päivä ja toimintapaikkaan palaamiseen kuluu toinen päivä, joten vaihto-operaatio on operaattorin näkökulmasta erittäin tehoton", toteaa kehittyneiden kuormankäsittelyratkaisujen myynti- ja markkinointijohtaja Frode Grovan.

Asiakaspalautetta STX:ltä

MacGregor pyrkii jatkuvasti kehittämään ratkaisuja, joilla parannetaan ja tehostetaan työskentelytapoja ja työturvallisuutta. Joskus asiakkailta saatu palaute johtaa uusien innovaatioiden syntyyn.

"STX otti meihin yhteyttä muutama vuosi sitten ja kertoi olevansa kiinnostunut ratkaisusta, jolla ketjupyörä voitaisiin vaihtaa merellä. Uusi ratkaisu tarvittiin viiteen offshore-huoltotoimintaan tarkoitettuun AHTS-alukseen, joita rakennettiin STX:n telakalla Brasiliassa DOF:lle, nykyaikaisten offshore- ja vedenalaisten alusten omistajalle ja operaattorille. Asiakas tarvitsi näitä aluksia brasilialaisen energiayhtiön Petrobrasin kanssa solmimansa pitkäaikaisen sopimuksen mukaiseen toimintaan Brasilian rannikon tuntumassa", Frode Grovan kertoo.

MacGregorin suunnittelijat alkoivat asiakkaan pyynnöstä kehittää ketjupyörän vaihtotyökalua, jota miehistö voi etäkäyttää kannettavan ohjauspaneelin avulla. Se on suunniteltu suorittamaan jatkuvia perättäisiä ketjupyörän asennus-, irrotus- ja vaihtosyklejä ankkurinkäsittely-/hinausvinssin varassa aluksen pysyessä koko ajan toimintapaikallaan, myös hankalissa sääolosuhteissa. Työkalun ansiosta miehistön jäsenten työturvallisuus paranee. Myös aluksen kannattavuus paranee, kun edestakaisia matkoja satamaan ei enää tarvita.

DOF:n viisi ketjupyörän vaihtolaitteella varustettua AHTS-alusta on tarkoitus toimittaa DOF:n brasilialaiselle tytäryhtiölle Norskan Offshorelle joulukuuhun 2013 mennessä.

MacGregorin asiakaslähtöinen innovaatio on saanut toimialan tunnustuspalkinnon. Ketjupyörän vaihtotyökalu voitti Offshore Support Journal -lehden vuoden innovaatio -palkinnon. Palkinnonsaaja julkistettiin Lontoossa helmikuussa 2012 pidetyssä vuotuisessa Offshore Support Journal -konferenssissa.

Käyttöiän aikaiset kustannukset kertovat laitteen todellisen arvon

" Ariston Navigationissa uskotaan, että laitteen käyttöiän aikaiset kustannukset osoittavat toimittajan ja laitteen todellisen arvon.

Ariston Navigation odottaa paljon uusilta MacGregor-nostureilta ja lastiluukuilta, jotka on asennettu sen uusiin, ympäristöystävällisiin handysize-kokoluokan irtolastialuksiin.

Haaste

Xylas Group -perheyhtiöön kuuluvan kreikkalaisen Ariston Navigation Corporation -varustamon alukset ovat jo pitkään kuljettaneet irtolastia vakiintuneilla reiteillä. Yhtiö toimii palveluteollisuudessa ja kilpailee kansainvälisillä markkinoilla.

Irtolastin kuljettamiseen tarkoitettujen Seastallion-uudisalusten tilaamista vuoden 2011 lopulla edelsi kaluston ja ajoituksen huolellinen suunnittelu.

Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota erityisesti lastinkäsittelyn tehokkuuteen ja taloudellisuuteen, lastaamisen joustavuuteen, turvallisuuteen, ympäristöystävällisyyteen, huollon helppouteen sekä pieniin käyttökustannuksiin.

"Ennen päätöksen tekemistä vertailimme perusteellisesti seitsemää tähän kokoluokkaan kuuluvaa erilaista uuden sukupolven alustyyppiä", kertoo Ariston Navigationin toimitusjohtaja John Xylas. "Olemme odottaneet oikeaa hetkeä tilata uuden sukupolven ekoaluksia, ja mielestämme se on nyt. Markkinoilla on vaisua ja rahoitustilanne hankala. Olemme perinteisesti yrittäneet tasoittaa suhdannevaihteluja toimillamme."

Ratkaisu

Ariston Navigationin tilasi kiinalaiselta telakalta sarjan 35 000 tonnin (dwt) handysize-kokoluokan Seastallionaluksia. Maailmanlaajuisiin kuljetuksiin suunnitellut uudet alukset ovat erittäin monikäyttöisiä.

Jokaiseen Seastallion-alukseen tulee taittuvat MacGregor-lastiluukut sekä neljä irtolastin käsittelyyn tarkoitettua, täysin sähkötoimista, taajuusmuuttajaohjattua MacGregor-vaijerinosturia, joiden hyväksytty lastauskapasiteetti (SWL) on 30,5 tonnia ja enimmäisulottuvuus 26 metriä.

Ariston Navigation uskoo, että keskeisten toimittajien mukanaolo jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta aluksista tulee suunnitellun käyttötarkoituksen kannalta optimaalisia. "Cargotec sekä muut tärkeimpien laitteiden toimittajat tulivat mukaan jo projektin alkuvaiheessa", John Xylas sanoo.

Laitteen käyttöiän aikaiset kustannukset osoittavat toimittajan ja laitteen todellisen arvon.

"Aiomme käyttää rakennuttamiamme laivoja tehokkaasti koko niiden käyttöiän ajan. Laitteiden suorituskyvyn on säilyttävä hyvänä. Arvoon vaikuttavat myös tuotteen alkuperän selkeä ilmaiseminen, selkeä tuotantoketju, hyvä

asennuksen aikainen tuki ja maailmanlaajuinen jälkimarkkinointipalvelu."

"Ympäristöasiat ja energiatehokkuus korostuvat niin omissa toimintatavoissamme kuin aluksen suunnittelijoille, telakalle ja laitetoimittajille annetuissa ohjeissakin. Teemme alusta asti selväksi, että meille tärkeitä valintaperusteita ovat aluksen ja sen laitteiden pieni energiankulutus sekä meren ja ilman saastumiseen johtavien toimintahäiriöiden epätodennäköisyys."

"Näillä perusteilla päädyimme valitsemaan täysin sähkötoimiset MacGregor-vaijerinosturit, joista ei voi vuotaa merta saastuttavaa hydraulinestettä", Xylas selittää.

"Kaiken kaikkiaan lastiluukkujen ja nosturien kohdalla päätökseemme vaikutti tuotteen luotettavuus ja jälkimarkkinointipalveluverkoston laajuus ja sen kautta saatava tuki."

Letkunkäsittelynosturien muutos: nyt onnistuvat myös henkilönostot

" Huolellisen suunnittelun ja hyvän logistiikan ansiosta muutoshanke sujui nopeasti.

Rahtilaivoissa on yleensä nosturit, jotka on suunniteltu varta vasten niiden käyttötarpeisiin. Joskus nostureita tarvitaan muihinkin tehtäviin, ja silloin niitä voidaan muuttaa uuteen käyttötarkoitukseen sopiviksi. Näin tehtiin venäläisen Novorossiysk Shipping Companyn eli Novoshipin kuudella tankkilaivalla, jotka on varustettu MacGregorletkunkäsittelynostureilla.

Haaste

Luokituslaitosten säännöt nosturin käytöstä henkilönostoihin edellyttävät, että nosturin vinssit on varustettu kahdella toisistaan riippumattomalla jarrujärjestelmällä. Lisäksi nosturissa on oltava hyväksytyt henkilönostolaitteet, kuten nostokori, ja nosturin kuljettajan on saatava nosturin turvalliseen käyttöön liittyvä koulutus.

Cargotec sai SCF (Sofcomflot) -konserniin kuuluvalta Novoship-yhtiöltä tiedustelun nosturien muuttamisesta henkilönostoihin sopiviksi. 24 Novoshipin omistamaa laivaa on varustettu MacGregor-letkunkäsittely- ja yleisnosturilla. Muutoshanke koski kuutta alusta, joiden luokituksesta vastaa Det Norske Veritas (DNV). Lisäksi kansainvälinen luokituslaitosten järjestö IACS on antanut nostureille soveltuvuustodistuksen, joka kattaa vain letkunkäsittelyn. "Oli todella haastavaa toteuttaa asiakkaan tiukassa aikataulussa henkilönostoratkaisu, jonka myös DNV hyväksyisi", Cargotecin Venäjän sivuliikkeen myyntijohtaja Valeriy Mozhevekin toteaa.

Ratkaisu

Hankkeen aluksi MacGregorin nosturiosaamiskeskus (Crane Competence Centre) selvitti luokituslaitoksen vaatimukset ja keskusteli hankkeen yksityiskohdista suunnitteluosastojen kanssa. "Esiselvitysten ja neuvottelujen jälkeen meillä oli kaksi vaihtoehtoista ratkaisua, jotka esitimme asiakkaalle. Ensimmäinen vaihtoehto oli asentaa nostureihin uusi, kahdella jarrujärjestelmällä varustettu vinssi ja hyödyntää olemassa olevaa hydraulimoottoria. Toinen vaihtoehto oli rakentaa nykyinen vinssi uudelleen siten, että siihen lisätään toinen jarrujärjestelmä ja uusi vinssin kiinnitys", Mozhevekin kertoo.

Novoship valitsi ensiksi mainitun vaihtoehdon. Muutostyö toteutettiin ensin kahdella laivalla, NS Columbuksella ja NS Creationilla, Turkin Tuzlassa touko-kesäkuussa 2012. Neljän jäljellä olevan tankkilaivan nosturit modernisoidaan vuoden 2013 aikana.

"Huolellisen suunnittelun ja hyvän logistiikan ansiosta muutoshanke sujui nopeasti ja tehokkaasti", johtaja Alexander Gelis MacGregorin Marine Spare Parts & Technical Services -yksiköstä toteaa. "Vinssien uudistus toteutetaan samalla, kun tankkerit ovat muutenkin telakalla normaaleja korjaus-, kunnossapito- ja tarkastustöitä varten. Jos muut varustamot haluavat toteuttaa vastaavanlaisia uudistushankkeita, voimme tarjota asiakkaan toiminta-aikatauluihin sopivia ratkaisuja."

Liiketoiminnan kehitys

Cargotec valmistelee MacGregorin listaamista aasialaiseen pörssiin itsenäisenä yhtiönä. Listaaminen vahvistaa Cargotecin liiketoimintaa Aasiassa ja turvaa kannattavan kasvun. Yli 70 prosenttia MacGregorin liikevaihdosta tulee Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Vahva läsnäolo Aasiassa avaa uusia mahdollisuuksia sekä kauppamerenkulkuettä offshore-liiketoiminnalle. Listaamisen suunnitellaan tapahtuvan vuoden 2013 jälkipuoliskolla markkinatilanteen salliessa. Cargotec säilyttää enemmistöosuuden listatusta tytäryhtiöstä. Lokakuussa 2012 Cargotecin toimitusjohtaja Mikael Mäkinen nimitettiin MacGregorin johtajaksi vetämään MacGregorin listaamista Aasiassa. Pekka Vauramo nimitettiin MacGregorin operatiiviseksi johtajaksi.

Cargotec otti 1.1.2013 käyttöön uuden hallinto- ja toimintamallin, jonka perustana on kolme itsenäistä liiketoimintaaluetta: MacGregor, Kalmar ja Hiab. Osana muutosta huoltoliiketoiminta integroitiin kiinteäksi osaksi MagGregorin ratkaisujen tarjontaa ja asiakkaan arvoketjua. Uuden toimintamallin tukemiseksi liiketoiminta-alueet nimettiin alansa johtavien brändien mukaan. MacGregor-brändiä kehitetään edelleen listaamisprosessin myötä brändin johtavan markkina-aseman vahvistamiseksi.

Cargotec perusti toukokuussa 2012 Jiangsu Rainbow Heavy Industries -yhtiön (RHI) kanssa Rainbow-Cargotec Industries Co Ltd:n (RCI) -yhteisyrityksen Kiinaan. RCI on osa Cargotecin kasvustrategiaa ja strategista päätöstä vahvistaa läsnäoloa Aasiassa. Kesäkuussa RCI aloitti uuden tehtaan rakentamisen Taicangiin, Jiangsun maakuntaan. MacGregorin liiketoiminnalle yhteisyrityksen tavoitteena on kasvun varmistaminen offshore-sektorilla. RCI:stä tulee Cargotecin tärkein nivelpuomillisten MacGregor-offshore-nostureiden valmistaja Aasiassa.

Cargotecin irtolastinkäsittelyliiketoiminta siirtyi MacGregor-liiketoiminta-alueelta Kalmar-liiketoiminta-alueelle 1.1.2013 alkaen. Cargotec toimittaa kuivalastinkäsittelyjärjestelmiä Siwertell-tuotemerkin alla, joka on alansa markkinajohtaja. Irtolastinkäsittely on projektiluonteista liiketoimintaa. Sen asiakaslähtöinen liiketoimintamalli muistuttaa Kalmarin projektiliiketoimintaa, jossa palvellaan samanlaisia asiakkaita eri terminaaleissa ympäri maailmaa. Irtolastinkäsittely on myös jatkossa oma, erillinen liiketoimintansa, joka kuuluu Kalmar-liiketoimintaalueeseen.

Vuoden 2012 lopussa MacGregorissa työskenteli 1 979 (2011: 2 129) henkilöä.

Kalmar

Cargotecin Kalmar-liiketoiminta-alue (Terminals 31.12.2012 saakka) tarjoaa markkinoiden kattavimman valikoiman lastinkäsittelyratkaisuja ja -palveluja satamiin, terminaaleihin, jakelukeskuksiin ja raskaan teollisuuden käyttöön. Kalmar on edelläkävijä terminaalien automatisoinnissa ja energiatehokkaassa konttien käsittelyssä. Joka neljäs kontti maailmassa siirretään Kalmar-ratkaisun avulla. Kalmarin laaja tuotevalikoima, maailmanlaajuinen palveluverkosto ja kyky integroida terminaalien eri prosessit saumattomasti toisiinsa tehostavat asiakkaan liiketoiminnan tuottavuutta kaikilla osa-alueilla.

Kohokohdat vuonna 2012

Satamissa käytettävien pienempien kontinkäsittelylaitteiden kysyntä jatkui alkuvuonna hyvänä haastavasta kilpailutilanteesta huolimatta, mutta hidastui loppuvuotta kohden Euroopassa taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä.
Asiakkaiden investointien pitkäjänteinen luonne, toimialan rakenteelliset muutokset ja tarve tehostaa toimintaa näkyivät kiinnostuksena isoihin projekteihin ja automaatioratkaisuihin.
Kalmar sai merkittävän tilauksen APM Terminalsilta kahdeksan erikoissuuren satamanosturin ja kahden proomun päälle lastaavan nosturin toimittamisesta yhtiön Maasvlakte 2 -laajennushankkeeseen Rotterdamiin, Alankomaihin. Tilaus on yksi Kalmarin suurimmista satamanosturitilauksista.
Kalmarissa keskityttiin voimakkaasti kannattavuuden parantamiseen muun muassa virtaviivaistamalla organisaatiota ja karsimalla kiinteitä kuluja. Lisäksi keskityttiin projektien toimituskyvyn parantamiseen.
Kiinaan perustetun Rainbow Cargotec Industries Co Ltd (RCI) yhteisyrityksen toiminnan käynnistämiseen panostettiin. Yhteisyrityksen toiminta alkoi loppuvuonna, ja sen kehittämistä jatketaan vuonna 2013.
Kalmarin pitkän aikavälin strategisena painopisteenä säilyy satamien automaatioratkaisujen ja niihin liittyvän osaamisen ja integrointikyvyn sekä huoltopalvelujen kehittäminen.

Avainluvut

Saadut tilaukset, MEUR 1 488 (2011:1 464)

Tilauskanta, MEUR 910 (2011: 865)

Liikevaihto, MEUR 1 422 (2011: 1 159)

Liikevoitto, MEUR* 32,3 (2011: 55,9)

Liikevoitto, %* 2,3 (2011: 4,8)

* ilman uudelleenjärjestelykuluja

Toimintaympäristö

Kalmarin liiketoimintaa ohjaavat pääasiallisesti maailmanlaajuisen konttiliikenteen määrä sekä raskaan materiaalinkäsittelyn suhdanteet. Maailmankaupan kasvu lisää tavarankuljetusten määrää. Kasvu keskittyy erityisesti Aasiaan, jonka konttiliikenne edustaa yli puolta koko maailman konttikuljetuksista. Kasvun odotetaan olevan jatkossakin muuta maailmaa nopeampaa.

Merikuljetusten lisääntymisen seurauksena varustamot ottavat käyttöönsä suurempia aluksia, jotka tuovat kerralla tuhansia kontteja valikoituihin terminaaleihin. Uudelleenlaivaukset näistä terminaaleista pienempiin satamiin lisääntyvät edelleen. Sisämaan rahtiliikenne siirtyy yhä enemmän maanteiltä raiteille, proomuihin ja muihin kulkuneuvoihin. Tämä rakennemuutos vaikuttaa investointien määrään konttiliikenteen kasvun ohella.

Maailmassa on yli tuhat terminaalioperaattoria, joista 22 suurimmalla on hallussaan 75 prosenttia globaalista konttiliikenteestä ja 40 prosenttia terminaaleista. Terminaalioperaattorien keskittyminen on johtanut asiakaskunnan pienentymiseen ja asiakassuhteiden merkityksen lisääntymiseen.

Terminaaliliiketoiminnassa on menestyäkseen kyettävä palvelemaan useampia aluksia entistä lyhyemmässä ajassa. Satamaoperaattorit odottavat laitteiden käytön ja prosessien optimoimiseksi ratkaisuja, joiden avulla voidaan nopeuttaa rahdin läpimenoa, pienentää kustannuksia ja parantaa energiatehokkuutta.

Kalmarilla on markkinoiden laajin lastinkäsittelylaitteiden valikoima,

maailmanlaajuinen huoltoverkosto ja ratkaisut terminaalien automatisointiin. Kalmarin kyky yhdistää ja integroida laitteet, terminaalien eri prosessit ja terminaalien toiminnanohjausjärjestelmät toisiinsa on markkinoilla ainutlaatuista. Automaatioratkaisujen kysyntää tukevat toimialan rakenteelliset muutokset, asiakkaiden tarve tehostaa toimintaansa, tiukentuvat turvallisuusvaatimukset sekä päästömääräykset.

1 000

Maailmassa on yli tuhat operaattoria, joista 22 suurimmalla on hallussaan 75 % globaalista konttiliikenteestä ja 40 % terminaaleista.

Kysyntä ja näkymät

Satamissa käytettävien kontinkäsittelylaitteiden kysyntä oli vuonna 2012 hyvä. Asiakkaiden investointien pitkäjänteinen luonne, toimialan rakenteelliset muutokset ja tarve tehostaa toimintaa näkyivät kiinnostuksena isoihin projekteihin ja automaatioratkaisuihin. Pienempien kontinkäsittelylaitteiden kysyntä hidastui kesän jälkeen yleisen taloudellisen epävarmuuden myötä erityisesti Euroopassa. Terminaalitraktorien kysyntä sen sijaan jatkui hyvänä jakelukeskuksissa Pohjois-Amerikassa koko vuoden.

Metalli- ja metsäteollisuus ovat suurimmat asiakassegmentit haarukkatrukkien ja puukurottajien markkinoilla, joilla kysyntä hidastui vuoden loppua kohden Euroopassa.

Asiakkaiden kapasiteetin käyttöaste ja taloudellinen tilanne heijastuvat huoltopalvelujen markkinoiden kysyntään. Amerikoissa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella huoltopalvelujen markkinat olivat tyydyttävät. EMEAssa (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) huoltopalvelujen markkinat kehittyivät heikosti. Toiminnan selkeyttämiseksi ja fokusoimiseksi satamien ja terminaalien huoltoliiketoiminta integroitiin osaksi Kalmar-liiketoiminta-aluetta 1.1.2013 alkaen.

Isojen toimitusten kustannusylitykset sekä huoltoliiketoiminnan odotettua alhaisempi osuus liikevaihdosta heikensivät Kalmarin liikevoittomarginaalia. Lisäksi voimakas panostus satamien automaatioteknologiaan heijastui kasvaneina tutkimus- ja tuotekehityskuluina. Pienemmissä kontinkäsittelylaitteissa kannattavuus parani vuoden jälkipuoliskolla.

Saadut tilaukset

Kalmarin vuoden 2012 automaatiotilauksista merkittävimmät saatiin Australiasta. Patrickin Port Botany terminaaliin Sydneyyn toimitetaan 44 automaattista konttilukkia ja niihin liittyvä automaatioteknologia. Vuoden kuluessa Patrickin Melbournen ja Sydneyn terminaaleihin toimitettiin 22 konttilukkia.

DP Worldin Brisbanen satamaan toimitetaan 14 automaattinosturia ja 14 konttilukkia. Satama ottaa käyttöön myös Navis-toiminnanohjausjärjestelmän (TOS) terminaalin laajennuksen yhteydessä.

Amerikoissa merkittävimmät tilaukset saatiin Yhdysvalloista, jossa puolustusministeriölle toimitetaan yhteensä 1 121 maastoajoon tarkoitettua kevyen kokoluokan haarukkatrukkia. Tilaukset ovat osa syyskuussa 2011 solmittua viisivuotista sopimusta noin 1 890 haarukkatrukin toimittamisesta.

Terminaalien prosessiautomaatio herätti kiinnostusta ja ensimmäisiä Kalmar SmartPort-automaatioratkaisujen tilauksia saatiin Brasiliasta.

EMEAssa saatiin yksi suurimmista satamanosturitilauksista Alankomaihin. APM Terminals tilasi kahdeksan erikoissuurta satamanosturia ja kaksi proomun päälle lastaavaa nosturia Rotterdamiin. Tilatut satamanosturit pystyvät lastaamaan ja purkamaan maailman suurimpia konttilaivoja.

London Gateway Port Limited valitsi Navis-toiminnanohjausjärjestelmän (TOS) London Gatewayn automaattiseen konttisatamaan Isoon-Britanniaan. Vuonna 2011 Cargotec valittiin kumppaniksi toimittamaan 40 automaattinosturia ja niihin liittyvä teknologia sekä 28 kuljetuslukkia London Gateway -satamaan. Tämä projekti on ensimmäinen Naviksen ja Kalmarin yhteishanke, jossa toimitetaan sekä ohjelmisto että automaattiset kontinkäsittelylaitteet.

Forth Ports tilasi 14 Kalmar-konttilukkia London Container Terminalille. Lisäksi Piraeus Container Terminal (PCT) SA tilasi 12 täysin sähköistä mobiilipukkinosturia Kreikkaan.

Automaatiossa mahdollisuuksia

Konttiliikenteen kasvun ennakoidaan vuonna 2013 säilyvän nykyisellään Euroopan yleisestä taloustilanteesta huolimatta. Strategisesti Aasia on yhä tärkeämpi markkina-alue maailmanlaajuisessa satama- ja terminaaliliiketoiminnassa.

" Kalmar panostaa vahvasti terminaalien automatisointiin.

Automaation merkitys markkinoilla on kasvanut ja Kalmar on siinä vahvasti

mukana. Markkinoilla on vielä runsaasti potentiaalia tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen automaation avulla. Tällä hetkellä maailman tuhannesta terminaalista automaatioon sitoutuneita on vasta noin 30. Automatisoiduista terminaaleista enemmistö on ottanut automatisoidut järjestelmät käyttöön manuaalisten toimintojensa rinnalle.

Kalmarin lähiajan riskit liittyvät isojen automaatioprojektien teknisiin ja aikataulullisiin haasteisiin, toimitusten lisäkapasiteettitarpeisiin ja yleiseen talouskehitykseen. Riskit voivat toteutuessaan johtaa kustannus- ja aikatauluylityksiin sekä tilausmääriin ja siten heikentää tuloskehitystä.

Asiakasratkaisujen kehittäminen

Kalmarin tarjoamiin ratkaisuihin kuuluvat terminaalien automaatio- ja integraatioratkaisut, Naviksen toiminnanohjausjärjestelmät (TOS), kontinkäsittelylaitteet kuten satama- ja kenttänosturit, kontti- ja kuljetuslukit, kontti- ja puukurottajat, tyhjien konttien käsittelyyn tarkoitetut laitteet, terminaalitraktorit, haarukkatrukit, huoltopalvelut, Bromma-tarttujat sekä 1.1.2013 alkaen Siwertell-irtolastinkäsittelyratkaisut.

Kalmarin automaatiotarjooma käsittää sekä laite- että prosessiautomaatioratkaisut. Automatisoituja eli miehittämättömiä laitteita ovat automaattiset konttikenttänosturit, automaattiset kuljetuslukit ja automaattinen konttilukkojen käsittely- ja kiinnitysalusta. Prosessiautomaatio on ohjelmistoperusteinen ratkaisu, jonka osittainenkin käyttöönotto tavara- ja tietovirtoja yhdistämällä lisää tuottavuutta ja laitteiden käyttöastetta, parantaa turvallisuutta ja vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta.

" Automaattinen konttilukkojen käsittely- ja kiinnitysalusta lisää työturvallisuutta ja tehostaa kontinkäsittelyä.

Vuoden 2012 aikana Kalmar esitteli markkinoille uusia tuotteita sekä ratkaisuja satamien ja terminaalien automatisointiin:

Automaattinen konttilukkojen käsittely- ja kiinnitysalusta lisättiin tarjoomaan. Konttilukkojen automaattinen irrottaminen ja kiinnittäminen lisää työturvallisuutta laiturialueella ja tehostaa kontinkäsittelyä.
Kalmar SmartPort -automaatioratkaisu koostuu Kalmarin täysin automatisoiduista laitteista sekä Kalmarin, Naviksen ja strategisten kumppaneiden kehittämistä integroiduista prosessiautomaatioratkaisuista, jotka sopivat saumattomasti eri kokoisten terminaalien tarpeisiin.·
Uuden sukupolven automaattisen kenttänosturin Kalmar ASC+:n suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus, korkea tuottavuus sekä käytön ja ylläpidon kokonaiskustannukset koko elinkaaren ajan. Nosturi otettiin markkinoilla hyvin vastaan ja sitä toimitetaan London Gatewayn, Trapacin ja Brisbanen terminaaleihin.
Automaattisiin konttilukkeihin liittyvä automaatioteknologia, AutoStrad™-tavaramerkki ja 23 työntekijää siirtyivät australialaiselta Ascianolta Cargotecille. Aikaisemmin yritykset olivat kehittäneet teknologiaa yhteistyössä.

Tuotekehityksessä huomioidaan ympäristö-, tehokkuus- ja turvallisuusnäkökohdat ja panostetaan viimeisimpien päästövaatimusten täyttämiseen:

Vuonna 2012 esiteltiin markkinoille uusi Kalmar SmartPower -mobiilipukkinosturi (RTG), joka minimoi polttoainekulutuksen ja tarjoaa erinomaisen tasapainon tuottavuuden ja kustannustehokkuuden välillä. Uusi nosturi on varustettu älykkäällä tehonhallintajärjestelmällä ja huomattavasti pienemmällä dieselmoottorilla tavanomaisiin mobiilipukkinostureihin verrattuna. Tämä pienentää merkittävästi terminaalin hiilidioksidipäästöjä.
Uusi superraskaansarjan terminaalitraktori esiteltiin markkinoille marraskuussa. Uusi terminaalitraktori on suunnattu ensisijaisesti raskaaseen teollisuuteen ja ro-ro-terminaaleihin, joissa on tarve siirtää raskaita perävaunuja tai kuormia.
Euroopan unionin ja USA:n päästölainsäädännön noudattaminen ja viimeisimpien vaatimusten mukaisten moottoreiden tuominen erityisesti Kalmarin pienempiin lastinkäsittelylaitteisiin oli tärkein yksittäinen tuotekehityspanostus.

Tehokkuutta terminaaliin

" Näennäisen pienillä muutoksilla voi olla todella suuri vaikutus asiakkaan toiminnan tulokseen.

Cargotec julkisti kesäkuussa 2012 Kalmar SmartPort -konseptin, jossa yhdistyvät Kalmarin, Naviksen ja niiden strategisten kumppaneiden integroidut automaatioratkaisut. Konseptiin sisältyy sekä prosessi- että laiteautomaatioratkaisuja kaikille terminaalitoimintojen osa-alueille, mikä on alalla täysin ainutlaatuista.

Terminaaliprosessien automatisointi tarkoittaa ennen kaikkea pieniä, vähittäisiä parannuksia. Nykyajan konttiterminaalit ovat todella monimutkaisia järjestelmiä, joiden merkittävimmät tuottavuuspulmat on todennäköisesti jo ratkaistu.

"Asiakkaan koko prosessia ei yleensä tarvitse suunnitella uudelleen", johtaja Chuck Schneider Kalmarin Operations, Integration & Automation -yksiköstä toteaa. "Sen sijaan etsimme tapoja, joilla voimme parantaa ja tehostaa asiakkaan koko toiminnan tuottavuutta. Näennäisen pienillä muutoksilla voi olla todella suuri vaikutus asiakkaan toiminnan tulokseen."

Tarkastellaanpa esimerkiksi terminaalia, jossa mobiilipukkinosturi lastaa kontin rekkaan. Manuaalisessa prosessissa terminaalityöntekijä kertoo rekan kuljettajalle, minne kontti viedään. Tähän kuluu ehkä kolme sekuntia. Jopa "pienessä" konttiterminaalissa, jossa käsitellään vuosittain 500 000 TEU:ta (20 jalan konttia), tehdään vuosittain noin 300 000 tällaista siirtoa, joten kolmen sekunnin viive tarkoittaa vuositasolla 900 000 sekunnin eli yli kymmenen päivän viivettä. Suuressa konttisatamassa, jossa käsitellään 10 miljoonaa TEU:ta vuodessa, tämä pieni viive tarkoittaa vuositasolla yli 200 päivän viivettä.

"Prosessiautomaatio on helppo ja nopea tapa tehostaa tuottavuutta välittömästi suhteellisen pienellä alkuinvestoinnilla. Onnistuminen edellyttää, että automaatiotuotteet, olemassa olevat terminaaliprosessit ja terminaalin käyttöjärjestelmät yhdistetään saumattomasti", johtaja John Rosen Kalmarin Product Management yksiköstä lisää. "Jo prosessiautomaation osittainen soveltaminen parantaa tuottavuutta, laitteiden käyttöastetta ja turvallisuutta ja vähentää manuaalisten virheiden mahdollisuutta."

Automaatiota portilta laiturille

Kalmar SmartPort on merenkulkualan kattavin terminaaliautomaatioalusta. Prosessiautomaatio on myös Cargotecin ja siihen maaliskuussa 2011 siirtyneen Naviksen ensimmäinen yhteinen tuoteryhmä.

"Olennaista on löytää keinot säästää niitä arvokkaita sekunteja, jotka yhteenlaskettuna tuovat todella merkittäviä tuloksia", Chuck Schneider painottaa. "Esimerkiksi SmartPath jäljittää konttilukkien tai terminaalitraktoreiden liikkeitä ja antaa kaluston sijainnista tietoa, jonka avulla työtilaukset voidaan optimoida. Konseptit ovat yksinkertaisia, mutta ilman oikeaa teknologiaa mitään ei tapahdu."

Prosessiautomaatioratkaisujen lisäksi Kalmar SmartPort -konseptiin kuuluu hyväksi havaittuja laiteratkaisuja, kuten automaattisia konttikenttänostureita, Kalmar AutoStrad™-konttilukkeja ja Kalmar AutoShuttle™-kuljetuslukkeja.

Automaattista kontinkäsittelyä Australiassa

" Hankinnan myötä Sydneyn terminaalista tulee maailman toinen täysin automatisoitu AutoStrad™-konttilukkiterminaali.

Australian suurin rautatie- ja satamaoperaattori Asciano uudistaa täysin Sydneyssä sijaitsevan Patrick's Port Botany -terminaalinsa. Asciano tilasi terminaalin uudistusta ja laajentamista varten Cargotecilta 44 automaattista Kalmar AutoStrad™ -konttilukkia. Hankinnan myötä Sydneyn terminaalista tulee maailman toinen täysin automatisoitu AutoStrad™-konttilukkiterminaali.

Haaste

Automaatio on osoittanut tehokkuutensa Ascianon Fisherman Island -terminaalissa Brisbanessa. Fisherman Island on maailman ensimmäinen täysin automatisoitu, tutkanavigointijärjestelmään perustuva konttilukkiterminaali. Kalmar AutoStrad™ -teknologia on sujuvoittanut terminaalin toimintaa, vähentänyt polttoaine- ja huoltokuluja ja lisännyt toiminnan tehokkuutta ja turvallisuutta.

Ratkaisu

Kalmar toimittaa 44 Kalmar AutoStrad -konttilukkia vuoden 2013 lopulla ja vuoden 2014 alussa. "Cargotecilla on toimintaa ja ainutlaatuista automaatio-osaamista Sydneyn alueella, joten oli luonnollista, että Asciano päätti tilata kokonaisratkaisun meiltä. Toimitamme ratkaisun, jonka kaikki laitteet, huolto ja automaatio ovat keskenään yhteensopivia", Cargotecin Australian ja Uuden-Seelannin alueen johtaja Peter McLean toteaa.

Miehittämättömät AutoStrad™-konttilukit hyödyntävät tutka- ja lasernavigointitekniikkaa. Ne siirtävät kontteja laiturilta ja pinoavat niitä pinoamisalueella, lastaavat ja purkavat kontteja ajoneuvoista ja siirtävät niitä laiturialueelle satamanostureiden käsiteltäviksi. Konttilukkien tarkkuuspoikkeama on alle kaksi senttimetriä.

Kalmar ja Ascianon Patrick Container Terminal -yksikkö ovat tehneet yhteistyötä yli 25 vuotta. Automaattisten konttilukkien testaaminen aloitettiin vuonna 2000. Ne osoittautuivat erinomaisiksi, ja Brisbanen terminaali ottikin ne laajamittaiseen tuotantokäyttöön vuonna 2005. Yhtiöt kehittivät AutoStrad™-järjestelmää yhdessä kesäkuuhun 2012 asti, jolloin Cargotec osti Ascianon automaatioteknologialiiketoiminnan.

Kalmar auttaa lastaamaan jättialuksia Rotterdamissa

70 m

Jättiluokan konttilaivat edellyttävät nostureita, joiden puomit ulottuvat yli 70 metrin päähän.

Uusimmat jättiluokan konttilaivat ovat pian liikenteessä, ja Cargotec kurottaa Kalmar-satamanostureillaan pidemmälle kuin koskaan.

Haaste

Alankomaissa, Rotterdamin satamassa toteutettava Maasvlakte 2 -laajennushanke on Euroopan suurin hanke, jossa joutomaata otetaan hyötykäyttöön. Vuonna 2008 käynnistetyn projektin tavoitteena on vastata sataman kasvavaan tilantarpeeseen ja säilyttää Rotterdamin asema Euroopan johtavana satamana. Laajennuksen myötä sataman nykyinen pinta-ala kasvaa 12 000 hehtaariin, ja kontinkäsittelykapasiteetin odotetaan kaksinkertaistuvan 34 miljoonaan TEU-yksikköön (20 jalan konttiin) vuoteen 2033 mennessä.

Konttiliikenteessä on tapahtumassa globaaleja muutoksia. Esimerkiksi maailman johtavat laivayhtiöt tilaavat entistä suurempia aluksia – käytössä on jo aluksia, jotka kuljettavat 13 000 konttia kerralla. Konttialusten uusimman ja suurimman Triple E -luokan kapasiteetti on 18 000 konttia, ja niiden on määrä aloittaa liikennöinti vuonna 2013. Kun konttilaivojen kapasiteetti kasvaa, satamanosturien on pysyttävä mukana kehityksessä. Uudet jättiläisalukset edellyttävät nostureita, joiden puomit ulottuvat yli 70 metrin päähän.

Ratkaisu

Vastatakseen uusien jättiluokan alusten tarpeisiin APM Terminals tilasi Maasvlakte 2 -laajennushankkeeseensa kahdeksan erikoissuurta, Monobox-tyyppistä Kalmar-satamanosturia ja kaksi proomun päälle asennettavaa nosturia. Nosturit toimitetaan joulukuun 2013 ja joulukuun 2014 välisenä aikana.

APM Terminalsin tilaus on yksi suurimmista Cargotecin saamista satamalaitetilauksista viime vuosina. Kalmarsatamanosturien kapasiteetti riittää suurimpienkin Rotterdamin satamissa käyvien konttialusten tarpeisiin. Puoliautomaattisilla, kauko-ohjattavilla nostureilla on 25 kontin ulottuma, ja niiden Bromma-tarttujilla voidaan nostaa neljä konttia kerrallaan. Nosturit varustetaan myös lukuisilla muilla lisäominaisuuksilla ja -laitteilla, kuten apunostovaunulla ja laiturialueen automaattisella kontinkiinnityslaitteiden käsittely- ja kiinnitysalustalla, minkä odotetaan parantavan kontinkäsittelyn tehokkuutta ja tuottavuutta merkittävästi.

APM Terminals hallinnoi 62:ta satamaa ja terminaalia 36 maassa, ja sillä on käynnissä 12 sataman laajennusprojektia eri puolilla maailmaa. Cargotecilla ja APM Terminalsilla on pitkäaikainen yhteistyösuhde.

Paraguayn johtava yksityinen terminaali kasvaa Kalmarin avulla

50 %

Caacupe-mi käsittelee lähes puolet Paraguayhin tulevista konteista ja ajoneuvoista.

Vuonna 2012 Cargotec toimitti Kalmar-konttikurottajia ja -terminaalitraktoreita paraguaylaiseen Caacupe-min satamaan, joka on maan johtava yksityinen terminaali.

Haaste

Caacupe-min satama sijaitsee Paraguayn pääkaupungissa Asunciónissa, Paraguay-joen rannalla. Satama aloitti toimintansa vuonna 1980, jolloin siellä käsiteltiin pääasiassa kotimaan jokiliikenteessä olleita sementti-, kalkki-, puuvilla- ja polttoainelasteja. Yksityistä satamatoimintaa koskevan lainsäädännön astuttua voimaan Caacupe-mi alkoi palvella myös konttiliikennettä vuonna 1999. Nykyään se on Paraguayn ainoa yksityinen satama, jolla on pysyvä toimilupa. Caacupe-mi käsittelee lähes puolet maahan tulevasta konttiliikenteestä sekä maahantuotavista ajoneuvoista.

Vuonna 2011 Caacupe-min satama käynnisti uuden kehityshankkeen. Merkittävillä investoinneilla on tarkoitus parantaa sataman infrastruktuuria, laajentaa satama-aluetta konttien säilyttämistä varten sekä lisätä satamakalustoa ja varasto- ja toimistotilaa.

Caacupe-min satama sijaitsee strategisesti suotuisalla paikalla Argentiinan, Brasilian, Bolivian ja Uruguayn ympäröimänä. Sataman varatoimitusjohtajan Duncan Martinin mukaan infrastruktuuri-investointien tavoitteena on tehdä Caacupe-mista merkittävä liikennekeskus, jonka kautta lastia voidaan markkinoida ja kuljettaa kaikkiin näihin maihin.

Ratkaisu

Paraguaylaisen San Francisco SA -yhtiön kokonaan omistama Caacupe-min satama valitsi Cargotecin Kalmarsatamalaitteet, koska satamassa oli jo ennestään Kalmar-laitteita ja kokemukset niistä olivat hyviä.

Kauppaan sisältyy neljä Kalmar DRF450-65S5L -konttikurottajaa täysien konttien käsittelyyn, kaksi Kalmar DRF100- 54S6 -konttikurottajaa tyhjien konttien käsittelyyn ja seitsemän maantiekuljetuksiin tarkoitettua Kalmar Ottawa 4x2 terminaalitraktoria.

"Uskomme, että Kalmar on maailman johtava konttikurottajien ja terminaalitraktoreiden valmistaja, joka tarjoaa alansa laadukkaimmat tuotteet ja niitä tukevat erinomaiset huoltopalvelut", Martin sanoo.

San Francisco SA aikoo jatkaa investointeja Caacupe-min satamaan. Yhtiö on myös aloittanut toisen sataman rakentamisen Etelä-Paraguayssa sijaitsevaan Pilarin kaupunkiin.

"Aiomme hankkia sinne lisää Kalmar-konttikurottajia ja -terminaalitraktoreita", Martin toteaa.

Liiketoiminnan kehitys

Kalmarin strategisena tavoitteena on olla johtava laitteista, palveluista ja automaatiojärjestelmistä koostuvien integroitujen kokonaisratkaisujen toimittaja satama- ja terminaaliasiakkaille. Vuonna 2011 täsmennetty strategia oli pohjana vuoden 2012 aktiviteeteille. Kannattavuuden parantaminen oli koko vuoden tärkein painopistealue, jolla vaikutusten odotetaan näkyvän vuodesta 2013 lähtien.

Olli Isotalo, Marine-liiketoiminta-alueen (MacGregor 1.1.2013 alkaen) aiempi johtaja, nimitettiin Kalmarliiketoiminta-alueen johtajaksi 14.5.2012 alkaen.
Selkeyden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi Kalmarin organisaatio muutettiin linjaorganisaatioksi, jossa yksiköillä on tulosvastuu. Services-liiketoiminta-alueen ja EMEAn alueen terminaaliliiketoimintojen osuudet integroitiin Kalmariin.
Siwertell-irtolastinkäsittelyliiketoiminta siirrettiin MacGregor-liiketoiminta-alueelta Kalmariin 1.1.2013 alkaen.
Kiinteitä kuluja vähennettiin virtaviivaistamalla organisaatiota ja uudelleenpriorisoimalla tuotekehityshankkeita.
Tuotantolaitosten määrää ja sijaintia arvioitiin uudelleen. Cargotec ilmoitti, että se suunnittelee keskittävänsä konttikurottajien ja tyhjien konttien käsittelylaitteiden Euroopan-tuotannon Puolaan Ruotsin Lidhultin kokoonpanoyksiköstä. Neuvottelut henkilöstön kanssa jatkuivat vuoden 2013 alkupuolelle.
Joulukuussa Cargotec solmi aiesopimuksen Kalmarin puukurottajaliiketoiminnan myymisestä SKS Toijala Works Oy:lle, joka on Cargotecin yhteistyökumppani puukurottajien kokoonpanossa ja tuotannossa.

Vuonna 2012 panostettiin myös projektinhallinta- ja toimituskyvyn parantamiseen. Isot automaatio- ja satamanosturiprojektit olivat huomattavasti laajempia ja haastavampia kuin aikaisemmin. Vuonna 2012 esiintulleita haasteita olivat kustannusylitykset, katteen riittämättömyys ja aikataulutus. Vuoden aikana keskityttiin parantamaan projektijohtamista ja toimintatapaa sekä rakentamaan työkaluja projektien onnistuneen läpiviennin varmistamiseksi.

Vuoden aikana keskityttiin Kiinaan perustetun Rainbow Cargotec Industries Co Ltd (RCI) -yhteisyrityksen toiminnan käynnistämiseen sekä osaamisen kehittämiseen henkilöstön rekrytointien ja kouluttamisen kautta. Yhteisyritys perustettiin virallisesti toukokuussa 2012, ja se alkoi loppuvuonna vastaanottaa tilauksia. Kalmar saa yhteisyritykseltä merkittävää lisäkapasiteettia ja kustannuskilpailukykyä satamanostureihin ja mobiilipukkinostureihin (RTG). Tämä edesauttaa osaltaan Kalmarin markkina-aseman ja kannattavuuden paranemista suurissa nostureissa.

Tampereen uuden teknologia- ja osaamiskeskuksen rakennustyöt saatiin päätökseen ja tilat otettiin käyttöön joulukuussa. Keskuksen yhteydessä olevalla viiden hehtaarin testialueella testataan ja simuloidaan miehittämättömiä koneita ja koneryhmiä, navigointijärjestelmiä sekä etäohjausta ja -valvontaa.

Pitkällä aikavälillä panostuksia jatketaan laitteista, palveluista ja automaatiosta koostuvien integroitujen kokonaisratkaisujen ja niihin liittyvän osaamisen kehittämiseen strategian mukaisesti.

Vuoden 2012 lopussa Kalmarissa työskenteli 5 087 (2011: 5 146) henkilöä.

Hiab

Cargotecin Hiab-liiketoiminta-alue (Load Handling 31.12.2012 saakka) tarjoaa tuotteita, huoltopalveluja ja varaosia erilaisiin maakuljetus- ja jakelutarpeisiin. Hiab-kuormankäsittelylaitteiden avulla asiakkaat voivat siirtää, nostaa, lastata ja purkaa tuotteita, laitteita ja materiaaleja. Kattavaan tuotevalikoimaan kuuluvat Hiab-kuormausnosturit, Hiab Multilift -vaihtolavalaitteet, Hiab Loglift -puutavaranosturit, Hiab Jonsered -kierrätysnosturit, Hiab Moffett- ja Princeton PiggyBack® -ajoneuvotrukit sekä Zepro-, Del- ja Waltco-takalaitanostimet.

Kohokohdat vuonna 2012

Cargotec kertoi suunnitelmista perustaa yhteisyritys China National Heavy Duty Truck Group Co., Ltd:n (CNHTC) kanssa. CNHTC on Kiinan johtava raskaiden kuorma-autojen valmistaja ja Sinotrukyhtiön emoyhtiö. Yhteisyritys mahdollistaa Hiabin laajemman läsnäolon Kiinan kuormankäsittelymarkkinoilla.
Hiabin strategia uudistettiin.
Yhdysvaltain markkinoilla tapahtui vakaata myönteistä kehitystä vuoden aikana.
Päätavoite oli kannattavuuden parantaminen, ja Hiabin liikevoittomarginaali kehittyikin myönteisesti vuonna 2012.

Avainluvut

Saadut tilaukset, MEUR 850 (2011: 776)

Tilauskanta, MEUR 192 (2011: 189)

Liikevaihto, MEUR 840

(2011: 769)

Liikevoitto, MEUR* 27,2 (2011: 20,6)

Liikevoitto, %* 3,2 (2011: 2,7)

* ilman uudelleenjärjestelykuluja

Toimintaympäristö

Hiabin asiakaskuntaan kuuluu niin suuria valtakunnallisia tai alueellisia toimijoita kuin suhteellisen pieniä paikallisia yrityksiä. Asiakkaiden toimialoja ovat rakentaminen ja infrastruktuuri, jakelutoiminta, maa- ja metsätalous, viherrakentaminen, varastointi, jätteenkäsittely ja kierrätys sekä puolustusvoimat. Hiabin liiketoiminnalle on tyypillistä pienehköjen, yksittäisten tilausten suuri määrä.

Vuotta 2012 leimasi epävarma talouskehitys erityisesti Euroopassa. Amerikoiden markkinat kehittyivät suotuisasti varsinkin Hiabin huoltopalvelujen osalta. Aasian ja Tyynenmeren alueen markkinakehitys oli vakaata.

Kuorma-automyynti ja rakennusalan suhdannevaihtelut vaikuttavat Hiabin tuotteiden kysyntään. Myös näkymät jakelussa, varastoinnissa ja metsäalalla vaikuttavat Hiabin liiketoimintaan. Kuorma-autoilijoiden lisääntyvän kiinnostuksen työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioihin odotetaan vaikuttavan myönteisesti Hiabin liiketoimintaan.

Asuintalot, niiden kattorakenteet ja muut rakennuselementit valmistetaan yhä enenevissä määrin muualla ja kuljetetaan valmiina rakennustyömaalle. Kypsillä markkinoilla tämän odotetaan luovan kysyntää erityisesti Hiabin suuren nostokapasiteetin laitteille.

Kasvavilla markkinoilla ollaan siirtymässä suurempien pakkauskokojen käyttöön, sillä suuret pakkaukset ja kuormalavat nopeuttavat ja yhtenäistävät kuljetusprosessia ja kuormankäsittelyä. Suurten kuljetuspakkausten siirtämiseen tarvitaan yhä kehittyneempiä kuormankäsittelylaitteita, joita Hiab voi tarjota.

Kuormankäsittelylaitteiden kysyntä kehittyi myönteisesti vuoden alkupuoliskolla Euroopassa, erityisesti Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Pohjoismaissa. Vuoden jälkipuoliskolla yleinen talouden epävarmuus kuitenkin jarrutti myönteistä kehitystä. Huoltopalvelujen kysyntä EMEAn (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) alueella oli hyvä.

Amerikoissa kysyntä oli vahva Yhdysvalloissa parantuen selvästi edellisvuodesta. Myös Kanada ja Chile kehittyivät myönteisesti, kun taas Brasiliassa ja Meksikossa asiakkaat olivat varovaisempia. Huoltopalvelujen osalta kysynnän kasvu ja kehitys Amerikat-alueella oli vahvaa.

Hiab keskittyy edelleen kannattavuutensa parantamiseen. Haastavasta kilpailutilanteesta huolimatta kannattavuustavoitteen saavuttamista voitiin tukea tehostamalla toimitusketjua, pienentämällä tuotekustannuksia, lisäämällä toimitusmääriä ja parantamalla työmenetelmiä.

Markkinanäkymät

Talouden epävarmuuden odotetaan jatkuvan. Tämä edellyttää tarkkaa seurantaa, joustavuutta ja valmiutta vaihtaa suuntaa nopeasti asiakkaiden tarpeiden ja markkinatilanteen muutosten mukaan.

Yhdysvalloissa Hiab-liiketoiminnan odotukset vuodelle 2013 ovat optimistisemmat. Kysynnän odotetaan jatkuvan tasaisena, koska asiakkailla on tarve uusia ikääntyvää kalustoa.

Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueellakin liiketoimintamahdollisuudet liittyvät mahdollisiin kalustouusimisiin. Riskit liittyvät pääosin talouden epävarmuuteen ja hitaaksi ennustettuun talouskasvuun. Kuorma-autojen myynnin odotetaan vähenevän vuoteen 2012 verrattuna. Toisaalta kuorma-autojen ja bussien typpioksidi- ja hiukkaspäästöjä vähentävän Euroopan komission Euro VI -päästöstandardin voimaantulo tammikuussa 2014 saattaa nostaa myyntimääriä vuoden 2013 jälkipuoliskolla.

Aasian ja Tyynenmeren alueella kasvun odotetaan jatkuvan vakaana. Tulevina vuosina korjausrakentamisen ennakoidaan lisäävän Hiab-nostureiden kysyntää hieman Japanin kierrätys- ja rakennusmateriaalimarkkinoilla. Myös puutavaranostureiden kysynnän odotetaan kasvavan Japanissa.

Eurooppa ja muut kypsät markkinat pysyvät Hiab-liiketoiminta-alueen tärkeimpinä markkina-alueina. Tavoitteena on lisätä ja laajentaa Hiabin toimintaa esimerkiksi Kiinan, Brasilian ja Venäjän kehittyvillä markkinoilla. Hiab tavoittelee vahvempaa läsnäoloa Aasiassa varmistaakseen myynnin ja huoltoliiketoiminnan kasvun. Sinotrukin kanssa perustettava yhteisyritys on tässä mielessä ensiarvoisen tärkeä.

Tuote- ja palvelukehitys

Hiab Multilift XR18SL – Pro Future™ -koukkulaite lanseerattiin elokuussa 2012.

Laitteen hyötykuormakapasiteetti, nopeus ja polttoainetehokkuus ovat huomattavasti edeltäjiään paremmat ja päästöt pienemmät. Kolmiakseliseen kuorma-autoon asennettavan koukkulaitteen päästöt ja polttoaineenkulutus voivat olla noin 30 prosenttia keskivertokoukkulaitetta pienemmät.

Jos Hiab Multilift XR18SL – Pro Future™ -koukkulaitetta käytetään 10 kertaa päivässä kahdeksan vuoden ajan ja ajoa on noin 100 000 km/v, laitteen avulla saavutetaan noin 10 000 euron säästö tavalliseen laitteeseen verrattuna.

Esimerkkejä muista vuonna 2012 lanseeratuista tuotteista:

Hiab Loglift- ja Hiab Jonsered -puutavaranostureihin suunniteltu Hiab C912 hytti tarjoaa nosturin käyttäjälle entistä paremman näkyvyyden ja erinomaisen käyttömukavuuden.
Hiab Loglift- ja Hiab Jonsered -puutavaranostureiden uusi TimberTronics-ohjausjärjestelmä, jossa on integroitu vaaka, nopea vianetsintä ja räätälöidyt käyttäjäprofiilit.
Hiab XS 544 on uusin Hiab-kuormausnosturi raskaiden kuormien käsittelyyn. Nosturissa on uusi, entistä parempi puomisto, paremmat sekvenssisylinterit ja jatkuva kääntö.
Hiab Moffett E-Generation on maailman ensimmäinen sähkötoiminen ajoneuvotrukki, jonka voimanlähteenä ovat litiumioniakut. E-Generation-ajoneuvotrukit vähentävät energiankulutusta ja melua ja näin osaltaan suojelevat ympäristöä. Marraskuussa 2012 brittiläinen meluntorjuntajärjestö Noise Abatement Society myönsi tälle uraauurtavalle, käytännölliselle ja innovatiiviselle tuotteelle John Connell -teknologiapalkinnon.
Hiab Multilift -keinukippilaitteen radio-ohjauksen ansiosta käyttäjä voi liikkua vapaasti kuorma-auton ympäri ja nähdä hyvin koko työskentelyalueen.
Elävän siipikarjan siirtämiseen tarkoitettu Hiab Moffett LR30.3 -ajoneuvotrukki vähentää moduulivaurioita lastaus- ja purkausvaiheissa ja sillä on pitkä käyttöaika.
Zepro ZHD 3000 -takalaitanostin on Zepro-valikoiman tehokkain nostin, jossa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla laatu, toiminnallisuus, taloudellisuus ja kestävyys.

Hiabin huoltoliiketoiminnan perusta ja ydin ovat erilaiset ajoneuvoihin asennetut kuormankäsittelylaitteet. Laajaa kuormankäsittelylaitevalikoimaa täydentää paikallisten huolto- ja asiakaspalvelupisteiden verkosto, joka kattaa koko maailman.

Vuonna 2012 Hiab lisäsi varaosien saatavuutta ottamalla käyttöön uusia työkaluja, prosesseja ja järjestelmiä. Myös logistiikkakeskusten yhdistäminen alueellisiin jakelukeskuksiin paransi varaosatoimitusten tehokkuutta.

10 000 €

Kahdeksan vuoden käytössä Hiab Multilift XR18SL – Pro Future™ koukkulaitteen säästö on noin 10 000 euroa tavalliseen laitteeseen verrattuna.

50 vuotta yhteistyötä

" Hiabin, Cera Roberto Autotrasportin ja vähittäismyyjä Brusa Srl:n kolmenvälinen kumppanuus toimii esikuvana alueen muille toimijoille.

Italialainen Cera on kuljetusalan perheyritys, jonka liiketoiminnassa kuormausnosturit ovat aina olleet avainasemassa. Yrityksen päätoimiala on erilaisten automaattikoneiden kuljettaminen niin Italiassa kuin muuallakin Euroopassa. Koneet ovat isokokoisia, ja niitä käytetään useilla eri teollisuudenaloilla.

"Kun perustin yrityksen 50 vuotta sitten, valitsin heti Hiab-kuormausnosturin. Se oli Fiat 650 -kuorma-autoon asennettu Hiab 172 -nosturi, jonka nostokyky oli neljä tonnimetriä. Laitteen tekniikka oli nykyaikaisiin nostureihin verrattuna todella yksinkertainen, mutta sen järeys ja toiminnallisuus olivat täydelliset juuri minun tarpeisiini", muistelee Armando Cera. Nykyään perheen kuljetusyritystä johtaa hänen poikansa Roberto apunaan kolme työntekijää.

Yritys sai alkunsa Pohjois-Italiassa, lähellä Bolognaa sijaitsevassa Calderara di Renon pikkukaupungissa vuonna 1962, kun Armando Cera päätti perustaa oman yrityksen. Noin 20 vuotta myöhemmin hänen poikansa Roberto tuli mukaan toimintaan, ja vuonna 1984 Roberto perusti oman yrityksen, Cera Roberto Autotrasportin.

Yritykset toimivat rinnakkain, ja Armandon jäätyä eläkkeelle Roberto osti isänsä kaluston. Nykyään Roberton yrityksellä on puolisen tusinaa vakituista suurasiakasta, ja kuljetuskilometrejä kertyy vuosittain noin 220 000.

Vuosien myötä vahvistunut luottamus

"Hiab-kuormausnosturit ovat erittäin tehokkaita, mutta samalla niin herkkiä ja tarkkoja, että pystymme tekemään niiden avulla kaikki tarvittavat toimet. Kauko-ohjain on myös erittäin hyödyllinen laite, jonka ansiosta työskentely on aina turvallista", Roberto Cera toteaa.

Cera Roberto Autotrasportin kuljettamat koneet ovat kehittyneet vuosien varrella entistä monimutkaisemmiksi ja myös painavammiksi. Niinpä yrityksen kuljetus- ja nostokalustolta vaaditaan hyvää suorituskykyä.

"Asiakassuhteemme perustuvat molemminpuoliseen luottamukseen. Asiakkaat tietävät, että he voivat luottaa meihin, ja me puolestamme pyrimme parhaamme mukaan täyttämään asiakkaan tarpeet. Tämä luottamus on kasvanut ja vahvistunut vuosien myötä, ja jälleenmyyjiemme ansiosta olemme esikuva alueen muille toimijoille", toteaa Andrea Perone Hiabin After Sales Technical Support -yksiköstä.

"Olemme tunteneet Ceran perheen jo vuosikymmeniä. Isäni on myynyt Armandolle autoja siitä lähtien, kun hän aloitti liiketoimintansa. Nykyään minä ja veljeni varustamme ajoneuvoja Robertolle. Ajoneuvot suunnitellaan ja varustellaan yksilöllisesti kullekin asiakkaalle, ja niiden on oltava täsmälleen asiakkaan tarpeiden mukaisia", kertoo Brusa Srl:n osakas Fausto Brusa. Brusa Srl on toimittanut ajoneuvoja Ceran perheelle lähes 50 vuoden ajan.

"Olen aina voinut luottaa Hiab-nostureihin. Minulla ei ole ollut koskaan ongelmia niiden kanssa eikä mitään syytä vaihtaa toiseen merkkiin", Roberto Cera toteaa. Tällä hetkellä Roberto Ceran yrityksellä on neljä Hiabkuormausnosturia, ja seuraavan tehokkaan nosturin hankinta on jo suunnitteilla.

Tehokasta ja tarkkaa kuormankäsittelyä

" Meidän on tarjottava asiakkaillemme tehokkuutta, nopeutta ja tarkkuutta.

Vuonna 2012 Hiab toi markkinoille 51 tonnimetrin Hiab XS 544 -nosturin, jossa yhdistyvät tehokas kuormankäsittely, entistä monipuolisemmat ominaisuudet ja pienemmät ympäristövaikutukset. Vakautensa, suuren nostokapasiteettinsa ja paremman polttoaineen hyötysuhteensa ansiosta Hiab XS 544 on erinomainen valinta vaativiin olosuhteisiin.

Haaste

Raskaista Hiab-kuormausnostureista vastaava tuotepäällikkö Sergio Peiró osallistui nosturin kehittämiseen. Hänen mielestään Hiab XS 544:ssä yhdistyvät juuri ne ominaisuudet, joita nosturin käyttäjät eniten arvostavat jokapäiväisessä työssään.

"Ennen kuin voimme kehittää erinomaisen nosturin, meidän on ymmärrettävä ne valtavat vaatimukset, joita nykypäivän kuljetusliikkeille asetetaan. Kun keskustelemme asiakkaiden kanssa eri puolilla maailmaa, käy hyvin nopeasti selväksi, että meidän on tarjottava heille tehokkuutta, nopeutta ja tarkkuutta."

Ratkaisu

Hiab XS 544 -nosturin täysin automaattisen HiPro-ohjausjärjestelmän ansiosta nosturin käyttäjä voi siirtää raskaita kuormia nopeasti ja pehmeästi. Muut ominaisuudet, kuten rajaton kääntö, siirtopuomin ja jibin X-toiminto sekä muuttuva vakavuuden rajoitusjärjestelmä (VSL, Variable Stability Limit), tekevät Hiab XS 544:stä helppokäyttöisen ja turvallisen myös ahtaissa paikoissa nostokapasiteetista tinkimättä.

"Raskas kuormausnosturi on asiakkaillemme pitkäaikainen investointi. Meidän tavoitteemme on tehdä nosturihankinnasta heille mahdollisimman kannattava", Peiró painottaa.

Nosturien käyttäjille omistamisen kokonaiskustannukset ovat erittäin tärkeä asia. Polttoainetehokkuus, kestävyys ja korkea laatu sekä niitä täydentävä globaali huoltoverkosto tekevät Hiab XS 544:stä erinomaisen pitkän aikavälin investoinnin.

Hiab XS 544:n nostokapasiteetti on 51 tonnimetriä ja kokonaisulottuma jatkeiden lukumäärästä riippuen 15–25 metriä. Ulottuman ja monipuolisuuden lisäämiseksi nosturi voidaan varustaa jibillä, johon voidaan liittää jopa kuusi puominjatketta, jolloin nosturin pystysuuntainen ulottuma on 35 metriä. Koska yksi kehitystyön tavoite oli vähentää nosturin ympäristövaikutuksia parantamalla polttoainetehokkuutta, nosturissa on vakiovarusteena säätötilavuuspumppu.

Palkittu sähkökäyttöinen ajoneuvotrukki

" Lähes äänettömän E4-ajoneuvotrukin ansiosta yritys voi hoitaa toimituksia myös yöaikaan.

Uudet, täysin sähköiset ja päästöttömät Hiab Moffett E-Generation -sarjan ajoneuvotrukit sopivat erinomaisesti sekä sisä- että ulkokäyttöön. Trukkien melutaso on poikkeuksellisen alhainen, sillä ne on suunniteltu erityisesti yöaikaan tapahtuvaan kuormankäsittelyyn kaupunkialueilla ja osittain teollisessa ympäristössä.

Haaste

Ajoneuvotrukeista on tullut nykyaikaisen kuormankäsittelyn korvaamattomia työkaluja. Ne säästävät aikaa ja resursseja ja vähentävät tuotteille aiheutuvia vahinkoja ja manuaaliseen käsittelyyn liittyviä riskejä. Dieselmoottoreita hyödyntäviä sovelluksia tulee olemaan aina. Markkinoille on jo pitkään kaivattu täysin sähköistä ajoneuvotrukkia, joka sopii erityisesti sisäkäyttöön ja kohteisiin, joissa on vältettävä melua.

Ratkaisu

"Hiab Moffett E-Generation -sarjan ajoneuvotrukkien elinkaari on erittäin pitkä, ne kuluttavat entistä vähemmän energiaa, säästävät ympäristöä ja antavat investoinnille parhaan mahdollisen tuoton", toteaa Hiabajoneuvotrukkiliiketoiminnasta vastaava johtaja Keith Quigley.

Marraskuussa 2012 brittiläinen meluntorjuntajärjestö Noise Abatement Society myönsi Cargotecin sähköisille ajoneuvotrukeille John Connell -teknologiapalkinnon. Palkinto on tunnustus onnistuneesta käyttömelun vähentämisestä siten, että laitteita voidaan käyttää myös asuinalueilla vuorokaudenajasta riippumatta.

Palkinto myönnettiin Hiab Moffett E2- ja E4-ajoneuvotrukeille, joiden käyttömelu on alle 60 desibeliä UKASin (United Kingdom Accreditation Service) hyväksymän AV Technology -testauslaboratorion testien mukaan. Ajoneuvotrukkien voimanlähteenä ovat tehokkaat litiumioniakut, ja niissä on hyödynnetty uusinta vaihtovirtamoottoriteknologiaa. Trukeille on haettu PIEK-sertifiointia, joka voidaan myöntää erityisen hiljaisille jakeluajoneuvoille ja -laitteille. PIEK on Alankomaiden hallituksen vuonna 2004 kehittämä standardi, joka on otettu käyttöön myös useissa muissa Euroopan maissa, kuten Isossa-Britanniassa.

Standardin myöntämiseksi laitteen käyttöääni mitataan akustisesti, ja 7,5 metrin etäisyydellä laitteesta sen tulee olla alle 60 desibeliä. Isossa-Britanniassa E4-ajoneuvotrukki on ollut koekäytössä FPS Distribution Ltd:llä, joka toimittaa autonosia jakelukeskuksiin. Lähes äänettömän E4-ajoneuvotrukin ansiosta yritys voi hoitaa toimituksia myös yöaikaan.

Koska E-Generation-sarjan laitteet eivät aiheuta pakokaasupäästöjä, niillä voidaan siirtää kuormia ulkoa suoraan sisätiloihin, mikä vähentää käsittelyvaurioiden todennäköisyyttä.

Cargotec on sertifioinut E2- ja E4-laitteet Pro Future™ -konseptinsa mukaisesti.

Lisää liiketoimintaa monipuolisilla ja turvallisilla nostureilla

" Hiab-henkilönostimen suunnittelussa on huomioitu turvallisuus.

Espanjalainen Transgruma on saanut uusia asiakkaita lisäämällä vuokranosturivalikoimaansa siirrettävät Hiab XS henkilönostimet.

Haaste

Transgruma on Madridissa toimiva perheyritys, joka on erikoistunut nosturinvuokrauspalveluihin. Kun Espanja kamppailee vakavassa talouskriisissä ja suuri osa rakennussektorin yrityksistä menee nurin, Ismael Aguado Expósiton luotsaama yritys haluaa tarjota laajan valikoiman nosturipalveluja saadakseen uusia asiakkaita.

"Haluamme tarjota monipuolista palvelua, joka vastaa asiakkaiden tarpeita", Expósito toteaa.

Hänen mielestään turvallisuuteen panostaminen tukee merkittävästi yrityksen liiketoimintaa.

"Koska monet espanjalaiset nosturinvuokrausyritykset eivät edelleenkään noudata eurooppalaisia turvallisuussäännöksiä, me haluamme tarjota laitteita, joita voidaan käyttää missä tahansa hätätilanteessa ja joilla koneen käyttäjä voidaan pelastaa kaikissa olosuhteissa."

Ratkaisu

Transgruma kasvatti ja monipuolisti liiketoimintaansa lisäämällä vuokranosturivalikoimaansa kaksi siirrettävää Hiab XS -henkilönostinta.

"Asiakkaamme eivät ole enää pelkästään teollisuus- tai rakennusalan toimijoita, joten tarjoamme nyt nostureita, joita voi käyttää vaikkapa ikkunoiden, katuvalojen tai voimajohtojen asentamiseen", Expósito kertoo.

Asiakkaat hyötyvät joustavasta ratkaisusta, joka sopii monenlaisiin tehtäviin. Lisäksi Hiab-henkilönostimen suunnittelussa on huomioitu turvallisuus.

Hiab XS -nosturit ovat kaikilta osin kuormausnostureita koskevan eurooppalaisen EN 12999 -standardin mukaisia. Henkilökorin turvallisuusvaatimukset on puolestaan määritelty EN 280 -standardissa.

Expósiton mielestä siirrettävä Hiab XS -henkilönostin sopii erinomaisesti käytettäväksi teollisuudessa sekä rakennus- ja huoltotöissä, kuten voima- ja tietoliikennelinjojen asennuksissa ja siltatarkistuksissa. "Se soveltuu mainiosti myös esimerkiksi urheilutapahtumien tarvittavien rakenteiden pystyttämiseen tai historiallisten rakennusten restaurointiin", Expósito toteaa.

Liiketoiminnan kehitys

Hiabin strategia uudistettiin vuonna 2012. Uudistustyö alkoi sisäisellä tilanneanalyysilla, jota seurasivat maailmanlaajuiset asiakashaastattelut. Selvitystyön aikana analysoitiin markkinoita, liiketoimintatrendejä ja tuotevalikoimaa. Syyskuussa Hiabin johto ja avainhenkilöt kävivät strategian yksityiskohtaisesti läpi vauhdittaakseen sen käyttöönottoa.

Hiabin strategia korostaa kannattavuutta liiketoiminnan kasvuakin tärkeämpänä. Kannattavuuden parantamiseksi toteutettiin vuoden aikana useita tehostamistoimia organisaation kaikilla tasoilla. Uusia työskentelytapoja ja sisäisiä prosesseja otettiin käyttöön, entisiä parannettiin ja selkeytettiin ja synergioita vahvistettiin kautta organisaation:

Kustannustehokkuushankkeita toteutettiin kaikilla toiminta-alueilla ja kaikissa yksiköissä.
Tutkimus- ja kehitys-, hankinta- ja muissa toiminnoissa tunnistettiin ja otettiin käyttöön toimintaa tehostavia prosesseja. Työn tuloksista mainittakoon siirtyminen kohti modulaarisempaa suunnittelua ja hankintojen lisääminen edullisemman kustannustason maista korkeasta laadusta tinkimättä.
Hiabin johtamisprosessia ja liiketoiminnan tulevaisuuden arviointia varten otettiin käyttöön integroitu liiketoimintasuunnitteluprosessi.
Tuotannon kustannustehokkuutta ja joustavuutta toteutetaan alueellisilla toimitusketjuilla, jotka sijaitsevat lähellä nykyisiä ja tulevia asiakkaita. Ydinosaamisalueita ovat kokoonpano, hankinta ja logistiikka.
Zepro-takalaitanostinten tuotanto Puolan Obornikissa lopetettiin ja tehdas suljettiin vuoden 2012 lopussa. Jatkossa Obornikissa tehdyt tuotteet valmistetaan Bispgårdenin tehtaalla Ruotsissa.

Kesäkuussa Cargotec ilmoitti lisäävänsä investointeja Stargard Szczecińskissa Pohjois-Puolassa sijaitsevaan kokoonpanoyksikköönsä. Laitokseen suunniteltu uusi maalaus- ja kokoonpanoalue tehostaa kuormankäsittelylaitteiden kokoonpanoa.

Marraskuussa Cargotec ilmoitti suunnittelevansa toimintojensa sopeuttamista ja uudelleenjärjestelyä Ruotsin Hudiksvallissa. Suunnitelmien mukaan Cargotec siirtäisi pienten, enintään 11 tonnimetrin kuormausnostureiden sekä 21–28 tonnimetrin nostureiden Euroopan-tuotannon vastuun Puolassa sijaitsevalle Stargardin kokoonpanoyksikölle.

Joulukuussa Cargotec ilmoitti sopeuttavansa toimintaansa Ottawassa Yhdysvalloissa kehittääkseen yhtiön kannattavuutta. Suunnitelman mukaan ajoneuvotrukkien valmistus Ottawassa loppuu vaiheittain vuoden 2013 kuluessa ja tuotanto keskitetään Dundalkiin Irlantiin.

Vuonna 2012 Cargotec sai päätökseen komponenttivalmistuksensa siirtämisen Virossa Fortacoon (aiemmin Komas). Siirrosta tiedotettiin marraskuussa 2011. Fortaco on yksi Cargotecin ensisijaisista teräsrakenteiden toimittajista, ja Cargotec jatkaa tehtaan avainasiakkaana.

Cargotec jatkoi Cargotec Production System (CPS) -toimintatapansa kehittämistä kokoonpanoyksiköissään. CPS perustuu lean-filosofiaan ja jatkuvaan parantamiseen. Sen tavoitteena on tuottaa jatkuvasti enemmän lisäarvoa asiakkaille ja samanaikaisesti vähentää hukkaa ja lisäarvoa tuottamatonta työtä. Kaikki Hiabin työntekijät osallistuvat jatkuvaan parantamiseen CPS-periaatteiden mukaisesti.

Vuoden 2012 lopussa Hiabissa työskenteli 3 017 (2011: 3 364) henkilöä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2012

Cargotecin hallinto ja johtaminen perustuvat Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalakeihin, yhtiön yhtiöjärjestykseen ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöihin ja ohjeisiin. Cargotec noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010 lukuun ottamatta suosituksia 26, 29 ja 32. Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilla http://www.cgfinland.fi. Yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana 8.10.2012 lähtien toiminut hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Hakakari oli hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen myös toimitusjohtajuutensa aikana (suositukset 29 ja 32). Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan jäsen Karri Kaitue toimi konsulttina selvitettäessä MacGregor-liiketoiminnan listaamista aasialaiseen pörssiin, eikä siten ollut riippumaton yhtiöstä (suositus 26).

Cargotecin ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan erillisenä kertomuksena ja julkistetaan yhdessä tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja palkka- ja palkkioselvityksen kanssa yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi > Sijoittajat > Hallinnointi. Tiedot sisältyvät myös vuosikertomukseen 2012.

Yhtiökokous

Cargotecin yhtiökokous pidetään yhtiön kotipaikassa Helsingissä, ja sen kutsuu koolle hallitus. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous voidaan kutsua koolle käsittelemään tiettyä asiaa, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään kymmentä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat.

Varsinainen yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja voitonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja heidän palkkioistaan. Yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat myös yhtiöjärjestyksen muuttaminen, omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja optio-ohjelmasta päättäminen sekä hallituksen valtuuttaminen päättämään niistä.

Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön verkkosivuilla. Kutsu sisältää yhtiökokouksen asialistan, hallituksen ja sen valiokuntien ehdotukset yhtiökokoukselle ja kokouksen ilmoittautumis- ja osallistumisohjeet. Hallitukselle ilmoitetut hallituksen jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa, jos ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja ehdotus on hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tekemä tai ehdotusta kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenen prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen, mikäli edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan ehdotus yhtiön tilintarkastajaksi julkistetaan vastaavalla tavalla.

Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja ovat läsnä yhtiökokouksessa, ja että hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö osallistuu valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, ellei poissaololle ole erityisen painavaa syytä.

2012

Varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 19.3.2012. Kokouksessa oli edustettuna 487 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 81:tä prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä. Varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvien vuotuisten päätösten lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja osakeannista, jossa voidaan luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat ovat yhtiökokousarkistossa yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi > Sijoittajat > Hallinnointi > Yhtiökokous.

Vuoden 2012 lopussa yhtiöllä oli yli 24 000 omistajaa. Cargotecin suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012 on lueteltu tilinpäätöksen Osakkeet ja osakkeenomistajat -osiossa, ja kuukausittain päivitettävä luettelo on esillä verkkosivuilla www.cargotec.fi > Sijoittajat > Osakkeenomistajat.

Osakasoikeudet

Oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista

Osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään kymmentä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, voivat vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen kutsumista koolle käsittelemään tiettyä yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvaa asiaa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhtiön hallitukselle.

Oikeus ehdottaa asioita esityslistalle

Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. Päivämäärä, johon mennessä varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäviksi ehdotettavat asiat on ilmoitettava Cargotecin hallitukselle, löytyy vuosittain yhtiön verkkosivuilta www.cargotec.fi > Sijoittajat > Hallinnointi > Yhtiökokous.

Osallistumisoikeus

Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos hänet on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon ja jos hän on ilmoittanut osallistumisestaan yhtiölle yhtiökokouskutsussa mainitulla tavalla. Myös hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja saa oikeuden osallistua yhtiökokoukseen ilmoittautumalla tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Yhtiökokouksessa kaikilla osakkeenomistajilla on oikeus esittää kysymyksiä ja päätösehdotuksia käsiteltävinä olevista asioista.

Äänioikeus

Cargotecilla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen äänivalta. Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella on yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Oikeus osinkoon

Osakkeenomistajalla, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon, on oikeus osinkoon. B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi sentti ja enintään kaksi ja puoli senttiä.

Hallitus

Kokoonpano

Cargotecin hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla riippumattomia yhtiöstä, ja riippumattomista jäsenistä vähintään kahden tulee olla riippumattomia suurimmista osakkeenomistajista. Jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota jäsenten toisiaan täydentävään kokemukseen ja asiantuntemukseen yhtiön toimialalla ja kehitysvaiheessa.

Tehtävät

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa yhtiötä. Hallituksen tehtävät määräytyvät yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain perusteella. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään sen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Työjärjestyksen mukaan hallitus kokoontuu säännöllisesti seitsemästä kahdeksaan kertaa vuodessa sekä tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Hallituksen tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön tilinpäätös ja osavuosikatsaukset, valvoa kirjanpidon asianmukaisuutta ja yhtiön taloudellisia asioita sekä valmistella yhtiökokoukselle esiteltäviä asioita. Hallituksen vastuualueisiin kuuluvat myös yhtiön lahjoitusvaroista ja lainoista päättäminen. Hallitus valitsee Cargotecin toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Hallitus vahvistaa strategiset suunnitelmat, merkittävät yrityskaupat ja investoinnit sekä hyväksyy riskienhallinnan periaatteet. Lisäksi hallitus käsittelee kussakin kokouksessa Cargotecin strategisiin painopistealueisiin liittyvää tai muuta ajankohtaista teemaa.

Itsearviointi ja riippumattomuusarviointi

Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain sisäisenä itsearviointina. Hallitus myös arvioi jäsenten riippumattomuuden yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista vuosittain ja tarvittaessa.

Valiokunnat

Työskentelynsä tehostamiseksi hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat sekä vahvistaa valiokuntien kirjalliset työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Ne pitävät kokouksistaan pöytäkirjaa ja raportoivat säännöllisesti hallitukselle.

2012

Cargotecin hallituksen jäseniksi valittiin varsinaisessa yhtiökokouksessa nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti uudelleen Tapio Hakakari, Ilkka Herlin, Peter Immonen, Karri Kaitue, Antti Lagerroos, Teuvo Salminen ja Anja Silvennoinen. Hallitus valitsi Ilkka Herlinin puheenjohtajaksi ja Tapio Hakakarin varapuheenjohtajaksi. Hallituksen sihteerinä toimi Cargotecin lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen.

Maaliskuussa 2012 tehdyn arvioinnin mukaan hallituksen kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja Ilkka Herliniä ja Peter Immosta lukuun ottamatta riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin on omistamansa yhtiön Wipunen varainhallinta oy:n kautta yksi Cargotecin suurimmista omistajista, ja hän hallitsee noin 23:a prosenttia yhtiön äänivallasta ja yli 12:ta prosenttia yhtiön osakkeista. Hän on myös kahden merkittävän osakkeenomistajan, Mariatorp Oy:n ja D-sijoitus Oy:n, hallituksen jäsen. Peter Immonen on Wipunen varainhallinta oy:n ja Mariatorp Oy:n hallituksen jäsen. Tapio Hakakari, joka nimitettiin 8.10.2012 alkaen yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi, oli toimitusjohtajuutensa aikana yhtiöstä riippuvainen. Vuoden aikana myös Karri Kaitue toimi yhtiössä konsulttina eikä sen vuoksi ollut yhtiöstä riippumaton.

Hallitus piti vuoden 2012 aikana 14 kokousta. Kokouksissa käsiteltyjä erityisaiheita olivat yhtiön strategisten painopistealueiden seuranta, suunnitelmat MacGregorin listaamisesta aasialaiseen pörssiin sekä muutokset yhtiön hallinnointimallissa. Hallitus myös perehtyi kunkin liiketoiminta-alueen erityiskysymyksiin teemakokouksissa sekä seurasi Tampereen teknologia- ja osaamiskeskuksen rakentamista.

Osallistuminen kokouksiin 2012

		Tarkastus- ja riskienhallinta	Nimitys- ja palkitsemis
	Hallitus	valiokunta	valiokunta
Ilkka Herlin	14/14	6/6	8/8
Tapio Hakakari	14/14		8/8
Peter Immonen	12/14		8/8
Karri Kaitue	14/14	6/6
Antti Lagerroos	14/14		8/8
Teuvo Salminen	14/14	6/6
Anja Silvennoinen	13/14	5/6

Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta

Valiokunnan tehtävänä on valvoa johdon toimeenpanemaa konsernin taloudellista raportointia ja seurata tilinpäätösja välitilinpäätösraportoinnin prosessia. Valiokunta valvoo työjärjestyksensä mukaisesti yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä käsittelee sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit. Lisäksi valiokunta valmistelee yhtiökokoukselle esityksen tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista, määrittelee ja seuraa tilintarkastusyhteisön suorittamien neuvontapalvelujen laajuutta tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden varmistamiseksi sekä valvoo tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta. Valiokunta myös käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen.

Tarkastus- ja riskienhallintavaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä. Konsernin talous- ja rahoitustoimintojen johtajat, sisäisen tarkastuksen johtaja ja riskienhallintajohtaja raportoivat säännöllisesti valiokunnalle. Kokouksiin osallistuvat myös tilintarkastusyhteisön edustajat. Valiokunta kokoontuu ilman toimivan johdon läsnäoloa, mikäli käsiteltävät asiat sitä edellyttävät. Valiokunta arvioi vuosittain toimintaansa sisäisenä itsearviointina.

2012

Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtajana toimi Teuvo Salminen ja jäseninä olivat Ilkka Herlin, Karri Kaitue ja Anja Silvennoinen. Valiokunnan jäsenet olivat Karri Kaituetta lukuun ottamatta riippumattomia yhtiöstä ja Ilkka Herliniä lukuun ottamatta riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus katsoo, että merkittävänä osakkeenomistajana Ilkka Herlinin jäsenyys valiokunnassa on perusteltu. Karri Kaitue toimi konsulttina selvitettäessä MacGregor-liiketoiminnan listaamista aasialaiseen pörssiin, mutta valiokunta ei käsitellyt konsulttisopimukseen liittyviä asioita. Valiokunnan jäsenillä on vuosien kokemus liikkeenjohdollisista tehtävistä.

Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta kokoontui kuusi kertaa vuonna 2012. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 96 ja tarkemmat osallistumistiedot ovat nähtävissä Hallitus-sivulla. Valiokunta seurasi kattavasti taloushallinnon ja riskienhallinnan kehitystyötä. Toisella vuosipuoliskolla otettiin valiokunnan seurantaan myös Kalmar-liiketoiminta-alueen projektinhallinta ja sen kehittäminen. Lisäksi jatkettiin konsernissa käynnissä olevan myynti- ja huoltoverkoston toiminnanohjauksen järjestelmäprojektin seurantaa.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella Cargotecin yhtiökokoukselle ehdotus yhtiön hallituksen jäsenistä ja heidän palkkioistaan. Lisäksi valiokunta tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajasta ja hänen palvelussuhteensa ehdoista. Valiokunnan tehtävänä on varmistaa, että yhtiön johdon resursointi on asianmukainen ja palkkaus- ja muut ehdot ovat kilpailukykyiset. Johdolla tarkoitetaan tässä toimitusjohtajaa, johtoryhmää sekä pääsääntöisesti johtoryhmän jäsenille raportoivia henkilöitä. Valiokunta vahvistaa kohderyhmään kuuluvat henkilöt ja käsittelee pääsääntöisesti kerran vuodessa edellä mainittujen henkilöiden palkantarkistukset, bonusperiaatteet ja toteutuneet bonukset sekä seuraajasuunnittelun. Lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluu valmistella ja esittää hallitukselle optio-, osake- tai muut henkilöstön kannustinohjelmat sekä yhtiön vapaaehtoiset eläkejärjestelmät.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä. Valiokunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolme kertaa vuodessa.

2012

Valiokunnan puheenjohtajana toimi Ilkka Herlin ja jäseninä olivat Tapio Hakakari, Peter Immonen ja Antti Lagerroos. Valiokunnan jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia lukuun ottamatta Tapio Hakakaria hänen väliaikaisen toimitusjohtajuutensa aikana 8.10.2012 lähtien. Tapio Hakakari ei kuitenkaan osallistunut oman sopimuksensa käsittelyyn valiokunnassa. Toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja osallistuivat valiokunnan kokouksiin paitsi milloin käsiteltävät asiat koskivat heitä.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui kahdeksan kertaa vuonna 2012 ja valiokunnan jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin. Vuotuisten tehtäviensä lisäksi valiokunta käsitteli yhtiön palkitsemisen periaatteiden ajantasaisuutta ja hallintomallin muutoksen vaikutuksia organisaatioon ja avainhenkilöiden palkitsemiseen.

Hallituksen CV:t

Ilkka Herlin puheenjohtaja

s. 1959, filosofian tohtori

Hallituksen puheenjohtaja 2005–, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja, tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan jäsen

Riippumaton yhtiöstä. Merkittävä osakkeenomistaja (Wipunen varainhallinta oy) ja merkittävien osakkeenomistajien D-sijoitus Oy:n ja Mariatorp Oy:n hallituksen jäsen

Wipunen varainhallinta oy, hallituksen puheenjohtaja 2005– Security Trading Oy, toimitusjohtaja 1987–2000 KONE Oyj, hallituksen jäsen 1990–2000

Hallituksen puheenjohtaja

Elävä Itämeri -säätiö, myös perustajajäsen 2008– Suomalais-kiinalainen kauppayhdistys ry 2009–

Hallituksen jäsen

D-sijoitus Oy 2005– Mariatorp Oy 2005– WIP Asset Management Oy 2005–, puheenjohtaja 2000–2005 Suomen Pörssisäätiö 2005–2011 John Nurmisen säätiö 2005–2008

Muu

Aleksanteri-instituutti, neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, 2011–

Cargotecin osakkeet 31.12.2012

2 940 067 A-sarjan osaketta ja 5 003 896 B-sarjan osaketta

Tapio Hakakari varapuheenjohtaja

s. 1953, oikeustieteen maisteri

Hallituksen jäsen 2005–, varapuheenjohtaja 2009–, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen, Cargotecin väliaikainen toimitusjohtaja 8.10.2012–

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista, väliaikaisen toimitusjohtajuuden vuoksi riippuvainen yhtiöstä

KONE Oyj, johtaja ja hallituksen sihteeri 1998–2006 KCI Konecranes Oyj, hallintojohtaja 1994–1998 KONE Oyj:n palveluksessa 1983–1994

Hallituksen puheenjohtaja

Enfo Oyj 2007– Esperi Care Oy 2006–2010

Hallituksen jäsen

Martela Oyj 2003– Etteplan Oyj 2004– Hollming Oy 2008– Opteam Yhtiöt Oy 2011– Havator Holding Oy 2007–2010

Cargotecin osakkeet 31.12.2012

155 563 B-sarjan osaketta

s. 1959, kauppatieteiden maisteri Peter Immonen

Hallituksen jäsen 2005–, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen

Riippumaton yhtiöstä, riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista (Wipunen varainhallinta oy:n ja Mariatorp Oy:n hallituksen jäsen)

WIP Asset Management Oy, hallituksen puheenjohtaja 1995–2001 ja 2005–, toimitusjohtaja 2002–2005

Hallituksen varapuheenjohtaja

Elävä Itämeri -säätiö 2008–

Hallituksen jäsen

Mariatorp Oy 2005– Wipunen varainhallinta oy 2005– Osakesäästäjien keskusliitto ry 1988–

Cargotecin osakkeet 31.12.2012

65 949 B-sarjan osaketta

s. 1964, oikeustieteen lisensiaatti Karri Kaitue

Hallituksen jäsen 2005–, tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan jäsen

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista, riippuvainen yhtiöstä (konsulttisopimus)

Outokumpu-konsernin palveluksessa 1990–2011: Outokumpu Oyj, varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin johtoryhmän varapuheenjohtaja 2005–2011, johtaja, strategia ja liiketoiminnan kehitys 2004 ja konsernin johtoryhmän jäsen 2002–2011 AvestaPolarit Oy (aiemmin AvestaPolarit Oyj Abp), johtaja ja johtoryhmän jäsen 2001–2004 Outokumpu Oyj, konsernin lakiasiainjohtaja 1998– 2001 Outokumpu Group (USA), lakiasiainjohtaja 1996– 1998

Hallituksen puheenjohtaja

Destia Oy 2009–

Hallituksen varapuheenjohtaja

Outotec Oyj 2006– Okmetic Oyj 2005–2010

Hallituksen jäsen CapMan Oyj 2012–

Cargotecin osakkeet 31.12.2012 2 589 B-sarjan osaketta

s. 1945, oikeustieteen lisensiaatti, merenkulkuneuvos Antti Lagerroos

Hallituksen jäsen 2008–, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Finnlines Oyj, toimitusjohtaja 1990–2007 Nokia Matkapuhelimet, toimitusjohtaja 1989–1990 Nokia-yhtymä, hallituksen jäsen 1986–1990, johtokunnan jäsen 1984–1986 Salora-Luxor-teollisuusryhmä, hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja 1984–1986 Salora Oy, toimitusjohtaja 1981–1984 Hollming Oy, johtaja, laki- ja finanssiasiat 1979– 1981, hallituksen jäsen 1978–1983 Vaasan kauppakorkeakoulu, vero-oikeuden vt. apulaisprofessori 1973–1979 Turun yliopisto, vt. prosessi- ja rikosoikeuden assistentti sekä julkisoikeuden assistentti 1971– 1978

Hallituksen puheenjohtaja

Wärtsilä Oyj 2003–2011, jäsen 2002–2003

Hallituksen jäsen

Finnlines Oyj 1999–2007 Merenkulkulaitos 1990–2003 Lukuisten suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusjäsenyyksiä 1990–2010

Hallintoneuvoston jäsen

Sampo-yhtiöt 1993–2000 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1996– 2009

Cargotecin osakkeet 31.12.2012

1 949 B-sarjan osaketta

s. 1954, kauppatieteiden maisteri Teuvo Salminen

Hallituksen jäsen 2010–, tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtaja

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

CapMan Oyj, Advisor 2010–2011 Pöyry Oyj:n palveluksessa 1985–2009: Varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen 1999– 2009 Toimialajohtaja, Infrastruktuuri ja ympäristö liiketoimintaryhmä 1998–2000 Toimialajohtaja, Rakentamisen palvelut liiketoimintaryhmä 1997–1998 Talousjohtaja 1988–1999 Talouspäällikkö 1985–1988

Hallituksen puheenjohtaja

Havator Oy 2010– Holiday Club Resorts Oy 2008–

Hallituksen varapuheenjohtaja

CapMan Oyj 2005–, jäsen 2001–2005

Hallituksen jäsen

3 Step IT Group Oy 2011– Evli Pankki Oyj 2010– Glaston Oyj 2010– Tieto Oyj 2010– YIT Oyj 2001–2009

Cargotecin osakkeet 31.12.2012

3 183 B-sarjan osaketta

s. 1960, diplomi-insinööri, MBA Anja Silvennoinen

Hallituksen jäsen 2009–, tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan jäsen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Energialiiketoiminnasta vastaava johtaja, UPM-Kymmene Oyj, Energia ja sellu -liiketoimintaryhmä 2004–

Electrowatt-Ekono Oy:n (osa Pöyry Groupia) palveluksessa 2000–2004

Kauppa- ja teollisuusministeriö, teollisuusneuvos 1998–2000

Kymppivoima Oy:n palveluksessa 1995–1998 Ekono Energy Oy, Senior Consultant 1989–1995 Sheffield Heat and Power Ltd, tekninen johtaja 1990–1993

Hallituksen puheenjohtaja

VentusVis Oy 2011– PVO-Vesivoima Oy 2010–

Hallituksen jäsen

Renewa Oy 2011– Fingrid Oyj 2006–2011 Kaukaan Voima Oy 2007–2010

Hallintoneuvoston jäsen

Kemijoki Oy 2005–

Muu

Huoltovarmuusneuvosto 2008–

Cargotecin osakkeet 31.12.2012

1 949 B-sarjan osaketta

Hallitus valitsee Cargotecin toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Toimitusjohtaja vastaa hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteuttamisesta yhtiössä. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja siitä, että varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa.

Cargotecin toimitusjohtajana vuodesta 2006 toiminut Mikael Mäkinen nimitettiin 8.10.2012 alkaen MacGregorliiketoiminta-alueen (Marine 31.12.2012 saakka) johtajaksi. Hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Hakakari nimitettiin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi uuden toimitusjohtajan rekrytointivaiheen ajaksi 8.10.2012 lähtien. Operatiivinen johtaja Pekka Vauramo toimi toimitusjohtajan sijaisena 7.10.2012 saakka. Sen jälkeen toimitusjohtajan sijaista ei nimitetty.

Cargotecin hallitus nimitti 27.1.2013 yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi kauppatieteiden maisteri Mika Vehviläisen 1.3.2013 alkaen.

Johtoryhmä

Toimitusjohtajan tukena toimiva johtoryhmä vastaa konsernin ja liiketoiminnan kehittämisestä ja operatiivisesta toiminnasta hallituksen ja toimitusjohtajan antamien tavoitteiden mukaisesti. Johtoryhmä myös määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ja tarvittaessa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Syyskuussa 2012 Cargotec ilmoitti siirtyvänsä kohti liiketoimintavetoista organisaatiota, jossa on kolme liiketoimintaaluetta: Marine, Terminals ja Load Handling (1.1.2013 alkaen nimiltään MacGregor, Kalmar ja Hiab). Johtoryhmän kokoonpanoa muutettiin 8.10.2012 alkaen siten, että se tukee uutta hallinto- ja ohjausjärjestelmää ja siihen siirtymistä. Konsernitoimintoja supistettiin, jotta voidaan varmistaa itsenäisemmät liiketoiminnot.

Johtoryhmä vuoden 2012 lopussa

Tapio Hakakari, hallituksen varapuheenjohtaja; väliaikainen toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja 8.10.2012 alkaen
Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja
Mikael Mäkinen, johtaja, MacGregor (aiemmin Marine) 8.10.2012 alkaen; Cargotec Oyj:n toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja 7.10.2012 saakka; johti Marinea myös 14.5.–1.8.2012
Olli Isotalo, johtaja, Kalmar (aiemmin Terminals) 14.5.2012 alkaen; johtaja, Marine 13.5.2012 saakka
Axel Leijonhufvud, johtaja, Hiab (aiemmin Load Handling)

Johtoryhmän jäseniä vuoden 2012 aikana 7.10.2012 saakka

Lennart Brelin, johtaja, Amerikat
Harald de Graaf, johtaja, Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka
Stefan Gleuel, johtaja, huoltoliiketoiminta
Ken Loh, johtaja, Aasian ja Tyynenmeren alue
Kirsi Nuotto, henkilöstöjohtaja
Matti Sommarberg, teknologiajohtaja
Pekka Vauramo, operatiivinen johtaja 1.8.2012 saakka; toimitusjohtajan sijainen 7.10.2012 saakka; johtaja, Marine 1.8.–7.10.2012

24.8.2012 saakka

Unto Ahtola, johtaja, Terminals 13.5.2012 saakka; johtaja, kehitysprojektit 14.5.–24.8.2012

Johtoryhmän CV:t

Sisäpiiri

Cargotec noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiön hallitus on hyväksynyt pörssin ohjeeseen perustuvan yhtiön sisäisen sisäpiiriohjeen.

Sisäpiirirekisterit

Pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat sekä yhtiön määritteleminä johtoryhmän jäsenet. Julkisen sisäpiirirekisterin pörssipäivittäin päivittyvät tiedot ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi > Sijoittajat > Osakkeenomistajat > Sisäpiirirekisteri.

Pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään yhtiön palveluksessa olevat henkilöt ja sellaiset sopimuksen perusteella yhtiölle työtä tekevät henkilöt, jotka tehtäviensä johdosta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa. Tarvittaessa perustettavaan hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään ne henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät yhtiölle ja saavat tiettyä hanketta koskevaa sisäpiirintietoa.

Kaupankäyntisäännöt

Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa tehdä kauppaa Cargotecin arvopapereilla 21 päivän aikana ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkaisemista (suljettu ikkuna). Hankekohtaisilta sisäpiiriläisiltä on kaupankäynti yhtiön arvopapereilla kielletty hankkeen raukeamiseen tai julkistamiseen saakka.

Sisäpiirihallinto

Sisäpiiriohjeen noudattamisesta, ilmoitusvelvollisuuden seurannasta ja sisäpiirirekisterien ylläpidosta vastaa Cargotecin lakiasiainosasto. Yhtiö pitää sisäpiirirekistereitään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä.

Lakisääteinen tilintarkastus sisältää tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen. Vuosittain annettavan tilintarkastuskertomuksen lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle säännöllisesti tarkastushavainnoistaan ja osallistuvat hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan kokouksiin.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin tilintarkastajaksi hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

2012

Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta toimeenpani tilintarkastusyhteisöjen kilpailutuksen ja ehdotti sen pohjalta vuoden 2012 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että Cargotec Oyj:n tilintarkastajiksi valittaisiin KHT Jouko Malinen ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Varsinainen yhtiökokous teki valinnat valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. PricewaterhouseCoopers Oy nimesi KHT Tomi Hyryläisen tilintarkastusyhteisön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Tilintarkastajien palkkiot maksetaan laskun mukaan.

KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Cargotec Oyj:n tilintarkastajana vuodesta 2005 lähtien. KHT Jouko Malinen on toiminut vuosina 2005–2012 tilintarkastusyhteisön nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana.

Tilintarkastajille maksetut palkkiot

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Tilintarkastus	1,9	2,6
Veroneuvonta	1,0	0,9
Muut palvelut	0,9	0,3
Yhteensä	3,8	3,8

Taloudellisen raportointiprosessin valvonta

Cargotec laatii taloudellisen raportointinsa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS), arvopaperimarkkinalain, Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti noudattaen samalla Finanssivalvonnan standardeja ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet, ohjeet, käytännöt ja vastuualueet on suunniteltu varmentamaan, että yhtiön taloudellinen raportointi on luotettavaa ja tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien, määräysten ja yhtiön toimintaperiaatteiden mukaan.

Taloudellisen tiedon julkaisemista ja ulkoista viestintää koskevat ohjeet sisältyvät hallituksen hyväksymään yhtiön tiedonanto-ohjesääntöön (Disclosure policy), joka on saatavilla Cargotecin intranetissä ja yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi > Sijoittajat > Sijoittajapalvelut. Ohjeen ajantasaisuutta ja noudattamista valvoo sijoittajasuhdetoiminto yhdessä konserniviestinnän kanssa.

Sisäinen valvonta

Cargotecin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista ja että taloudellinen ja muu tuotettu informaatio on luotettavaa. Cargotecin sisäinen valvonta pohjautuu yhtiön arvoihin ja eettisiin toimintaohjeisiin (Code of conduct), joita taloudellisen raportointiprosessin osalta tukevat ohjesäännöt, muut ohjeistukset sekä selvästi määritelty sisäinen taloudellinen raportointiprosessi ja viestintä. Hallituksen hyväksymässä Cargotecin sisäistä valvontaa koskevassa ohjesäännössä (Internal control policy) määritellään valvonnan periaatteet, menetelmät ja vastuut. Kuten kaiken muunkin toiminnan osalta, myös taloudellisessa raportoinnissa sisäisen valvonnan vastuu on jaettu Cargotecissa kolmelle tasolle. Ensisijaisesti sisäisestä valvonnasta on vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukitoiminnot, jotka laativat koko konsernia koskevat ohjeistukset ja valvovat riskien hallintaa. Kolmannen tason sisäisestä valvonnasta muodostavat sisäinen ja ulkoinen tarkastus, joiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö toimii erillään operatiivisesta organisaatiosta ja raportoi hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle ja hallinnollisesti toimitusjohtajalle. Vuoden 2012 aikana yhtiön sisäisen tarkastuksen toimintaa kehitettiin liiketoimintalähtöisemmäksi. Sisäinen tarkastus keskittyy erityisesti yhtiön riskikartan pohjalta esiinnousseisiin keskeisiin riskeihin ja seuraa niiden hallintaa. Tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden tarkastuksissa arvioidaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta sekä toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamista. Lisäksi sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi taloudellisen raportoinnin prosesseja ja niihin liittyvien valvontatoimenpiteiden noudattamista yksiköissä. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan ja tarkastustoiminnastaan säännöllisesti yhtiön johdolle ja tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on Cargotecissa osa sisäistä valvontaa. Hallituksen hyväksymässä ja yhtiön arvoihin pohjautuvassa riskienhallinnan ohjesäännössä (Risk management policy) määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuut. Keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestelmällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi, yhtiön hyväksymän riskitason määrittelemiseksi, riskien arvioimiseksi ja käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokkaaksi hoitamiseksi. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista, toimeenpanosta sekä valvonnasta ja raportoivat edelleen hallitukselle. Cargotecin riskienhallinta on hajautettu yksiköihin ja konsernin tukitoimintoihin, jotka määrittelevät riskienhallinnan vastuulliset tahot ja vastaavat riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen ja niistä raportoidaan säännöllisesti johdolle ja hallitukselle.

Taloudellinen raportointiprosessi

Taloudelliseen raportointiin liittyvien sisäisen valvonnan toimenpiteiden tehokkuutta valvovat hallituksen ja tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan lisäksi toimitusjohtaja ja konsernin sekä liiketoiminta-alueiden johtoryhmät. Erilaiset valvontatoimet, kuten täsmäytykset ja loogisuus- ja vertailuanalyysit suoritetaan eri organisaatiotasoilla. Valvonnan tavoitteena on havaita, estää ja korjata mahdolliset virheet ja poikkeamat taloudellisessa seurannassa.

Cargotecin talousraportointi perustuu kuukausittaiseen tulosseurantaan keskitetyssä raportointijärjestelmässä. Talousraportit käsitellään raportointiyksikkötason jälkeen liiketoiminta-alueiden seurantakokouksissa ensin divisioonatasolla ja sitten koko liiketoiminta-alueen tasolla. Lopuksi ne käsitellään konsernin johtoryhmän kuukausittaisessa seurantakokouksessa. Myös hallitukselle raportoidaan talousinformaatio kuukausittain. Talousvastaavat raportoivat johtoryhmille suunnitelmista poikkeavista tuloksista ja analysoivat poikkeamien syitä sekä tukevat johtoa päätöksenteossa. Kuukausiseurannalla varmistetaan myös vuositavoitteiden johtaminen ja talousennusteiden ajantasaisuus.

Taloudellisen raportoinnin ja suunnittelun ohjeet (Cargotec accounting standards ja Cargotec reporting manual) ovat koko henkilöstön saatavilla yhtiön intranetissä. Taloustoiminto pyrkii yhtenäistämään talousvastaavien toimintatapoja ja varmistamaan ohjeiden yhtenäisen tulkinnan sekä kehittämään ohjeistusta edelleen. Jatkona edellisvuoden kahdelle koulutusohjelmalle toteutettiin vuoden 2012 aikana yksi globaali Cargotec Finance Excellence koulutusohjelma, jolla kehitetään talouteen liittyvää osaamista sekä tuetaan yhteistä toimintatapaa.

Cargotecissa jatkettiin vuoden 2012 aikana työtä taloudellisen raportoinnin prosessien yhtenäistämiseksi. Myynti- ja huoltoverkoston toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön useassa Euroopan maassa. Samalla maat siirtyivät käyttämään keskitettyä taloushallinnon palvelukeskusta. Ensimmäisten käyttöönotoissa saatujen kokemusten perusteella täsmennettiin prosesseja ja kehitettiin raportointityökaluja. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto jatkuu useassa maassa vuonna 2013. Merkittävä osa Cargotecin taloushallinnon palvelukeskuksen toiminnoista ulkoistettiin vuoden aikana yhteistyökumppanille. Työ prosessien ja toiminnan laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi jatkuu vuonna 2013.

Palkka- ja palkkioselvitys 2012

Cargotecin palkka- ja palkkioselvityksessä esitetään yhtiön palkka- ja palkitsemisperiaatteet sekä maksetut palkkiot hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille vuonna 2012. Selvitys esittelee myös yhtiön pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän.

Hallitus

Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen pohjalta. Hallituksen palkkioita määritettäessä valiokunta ottaa huomioon hallitusjäsenten vastuut ja velvoitteet yhtiötä kohtaan sekä vertaa hallituspalkkioita vastaavantyyppisessä toimintaympäristössä toimivien, liikevaihdoltaan saman kokoluokan yritysten hallituspalkkioihin.

Varsinainen yhtiökokous 19.3.2012 päätti pitää hallituksen jäsenten vuosipalkkiot ennallaan. Päätöksen mukaisesti hallituksen vuosipalkkiot ovat seuraavat:

puheenjohtaja 80 000 euroa
varapuheenjohtaja 55 000 euroa
muut hallituksen jäsenet 40 000 euroa.

Hallituksen ja valiokuntien kokouksista maksetaan lisäksi 500 euron kokouspalkkio.

Vuosipalkkioista 30 prosenttia suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina ja loput rahana. Osakkeet hankitaan markkinahintaan neljännesvuosittain. Hallituksen jäsenten tulee säilyttää palkkioina saamansa osakkeet omistuksessaan saantiajankohdasta lähtien kaksi vuotta.

Tapio Hakakari, Cargotecin hallituksen varapuheenjohtaja, nimitettiin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 8.10.2012 alkaen. Vuoden 2012 aikana hallituksen jäsen Karri Kaitue toimi konsulttina selvitettäessä MacGregorin listaamista aasialaiseen pörssiin ja hallituksen jäsen Teuvo Salminen toimi neuvonantajana Kalmarin projektimyynnin ja seurannan parantamiseksi. Tapio Hakakarille, Karri Kaitueelle ja Teuvo Salmiselle maksettiin erillinen korvaus yhtiölle tehdystä hallitustyöskentelyn ulkopuolisesta työstä.

Edellä mainittuja väliaikaisia järjestelyjä lukuunottamatta hallituksen jäsenet saavat yhtiöltä ainoastaan hallituksen ja valiokuntien jäsenyyteen ja hallitustyöhön liittyviä korvauksia. Hallituksen jäsenet eivät ole Cargotecin lyhyen tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien piirissä.

			Korvaus tehdystä
Hallituksen jäsen	Hallituspalkkio, EUR*	Palkkiona saadut B-sarjan osakkeet, kpl**	työstä, EUR
Ilkka Herlin, puheenjohtaja	93 240	1 112
Tapio Hakakari, varapuheenjohtaja	65 240	766	93 262
Peter Immonen, jäsen	49 000	556
Karri Kaitue, jäsen	49 000	556	298 800
Antti Lagerroos, jäsen	50 000	556
Teuvo Salminen, jäsen	49 000	556	12 000
Anja Silvennoinen, jäsen	48 000	556
Yhteensä	403 480	4 658	404 062

Vuonna 2012 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita seuraavasti:

* Sisältää vuosipalkkion, kokouspalkkiot ja luontoisedut

** Arvo sisältyy hallituspalkkioon

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Cargotecin palkitsemisen periaatteita sovelletaan toimitusjohtajan ja johtoryhmän kokonaispalkan määrittelyssä. Johtoryhmän palkoista, lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä ja muista eduista päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus tekee päätöksen toimitusjohtajan palkasta, kannustinjärjestelmistä ja eduista nimitysja palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. Lisäksi hallitus päättää pitkän aikavälin kannustinohjelmien sisällöstä, kohderyhmästä ja allokaatioista nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan valmisteleman esityksen perusteella.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän kokonaispalkkarakenne koostuu kiinteästä peruspalkasta luontoisetuineen ja kannustinjärjestelmistä, joissa on määritelty sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteet. Muuttuva palkanosa koostuu pitkän aikavälin tavoitteisiin sidotusta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta ja optio-ohjelmasta sekä lyhyen jakson tulospalkkiosta.

Vuoden 2012 tulospalkkio-ohjelmassa on määritelty sekä taloudellisia että strategisia henkilökohtaisia tavoitteita. Vuoden 2012 tulospalkkio-ohjelman mukaan Mikael Mäkisen vuosittaisen tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Muiden johtoryhmän jäsenien tulospalkkion enimmäismäärä on 60 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Vuoden 2012 tulospalkkio maksetaan vuoden 2013 puolella.

Toimitusjohtaja Mikael Mäkisen peruspalkka luontoisetuineen tilikaudella 2012 (7.10.2012 asti) oli 441 938 euroa. Mäkiselle vuonna 2012 maksettu tilikauden 2011 tavoitekriteereihin perustunut tulospalkkio oli 380 945 euroa. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen kuuluu johdon osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ja avainhenkilöiden optioohjelmaan.

Väliaikaiselle toimitusjohtajalle (8.10.2012 alkaen) Tapio Hakakarille maksettu korvaus vuoden 2012 aikana oli 93 262 euroa. Tapio Hakakari ei ole osakepohjaisen kannustinohjelman, optio-ohjelman eikä tulospalkkio-ohjelman piirissä.

Vuonna 2012 toimitusjohtajille ja johtoryhmän jäsenille maksetut rahalliset palkat ja palkkiot on kuvattu alla.

	Peruspalkka luontoisetuineen, EUR	Maksettu tulospalkkio, EUR
Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen
1.1.–7.10.2012	441 938	380 945
		Korvaus tehdystä työstä, EUR
Väliaikainen toimitusjohtaja Tapio Hakakari
8.10.–31.12.2012		93 262
	Peruspalkka luontoisetuineen, EUR	Maksettu tulospalkkio, EUR
Muut johtoryhmän jäsenet
1.1.–7.10.2012*	2 535 210	1 097 827
Muut johtoryhmän jäsenet

* Eeva Sipilä, Olli Isotalo, Axel Leijonhufvud, Pekka Vauramo, Lennart Brelin, Harald de Graaf, Stefan Gleuel, Ken Loh, Kirsi Nuotto, Matti Sommarberg ja Unto Ahtola

** Eeva Sipilä, Mikael Mäkinen, Olli Isotalo ja Axel Leijonhufvud

Toimitusjohtaja Mikael Mäkiselle ja johtoryhmän jäsenille myönnettyjen osakkeiden ja osakeperusteisten oikeuksien määrä vuonna 2010, 2011 ja 2012 on esitetty alla olevassa taulukossa. Osakkeiden ja osakeperusteisten oikeuksien toteutuminen riippuu ansaintakriteereistä, joita on käsitelty tarkemmin kohdassa Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä.

Myönnetyt optio-oikeudet ja osakkeet	Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen	Muut johtoryhmän jäsenet
2012
		92 000
Optio-ohjelma, 2010C-optio-oikeudet	20 000	(44 000*)
Osakepohjainen kannustinohjelma,		76 000
ansaintajakso 2012–2014, B-sarjan osake (brutto)	20 000	(50 000*)
2011
		92 000
Optio-ohjelma, 2010B-optio-oikeudet	20 000	(44 000*)
Osakepohjainen kannustinohjelma,		85 000
ansaintajakso 2011–2013, B-sarjan osake (brutto)	20 000	(43 000*)
2010
		90 000
Optio-ohjelma, 2010A-optio-oikeudet	20 000	(47 500*)
Osakepohjainen kannustinohjelma,		74 000
ansaintajakso 2010–2012, B-sarjan osake (brutto)	20 000	(42 000*)

* 8.10.–31.12.2012 johtoryhmään kuuluneiden Eeva Sipilän, Mikael Mäkisen, Olli Isotalon, Axel Leijonhufvudin osuus myönnetyistä optio-oikeuksista ja osakkeista

Cargotecin johtoryhmän jäsenillä on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen järjestelmän puitteissa. Johtoryhmässä olevien Suomen kansalaisten lakisääteinen eläkeikä on voimassa olevan lainsäädännön nojalla 63 vuotta.

Cargotecin johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja heillä on oikeus 6–12 kuukauden erorahaan.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Osakepohjainen kannustinohjelma

Ohjelmassa on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkoivat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hallitus on päättänyt kullekin ansaintajaksolle kohderyhmän, ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäismäärän.

Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2013, 2014 ja 2015 osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Ansaintajaksojen 2010–2012, 2011–2013 ja 2012–2014 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 300 000 yhtiön B-sarjan osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Mikäli osakepohjaiseen kannustinohjelmaan kuuluvan henkilön työsuhde konserniyhtiöön päättyy ennen palkkion maksamista, hän menettää oikeuden palkkioon.

Hallitus päätti keväällä 2011 muuttaa osakepohjaisen kannustinohjelman alkuperäisiä ehtoja niin, että palkkiojärjestelmään kuuluva henkilö saa täydet oikeudet saamiinsa osakkeisiin osakepalkkioiden maksun yhteydessä. Osakepohjaisen kannustinohjelman ehdoista poistettiin kohta, joka koski kieltoa luovuttaa osakkeita noin kahden vuoden kuluessa palkkion maksamisesta. Näin ohjelman kesto kunkin osake-erän osalta lyhenee viidestä kolmeen vuoteen.

Ensimmäisen ansaintajakson ansaintakriteeristö ei toteutunut, joten palkkiota ei makseta ensimmäisen ansaintajakson perusteella.

Cargotecin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän päätetyt ansaintakriteerit ja kohderyhmät on esitetty alla olevassa taulukossa.

	Ansaintajakso	Ansaintakriteeri	Kohderyhmä
		Tilikauden 2012	Johtoryhmän jäsenet
Ensimmäinen ansaintajakso	2010–2012	liikevoittomarginaali ja liikevaihto	keväällä 2010
		Tilikauden 2013	Johtoryhmän jäsenet
Toinen ansaintajakso	2011–2013	liikevoittomarginaali ja liikevaihto	keväällä 2011
		Tilikauden 2014	Johtoryhmän jäsenet
Kolmas ansaintajakso	2012–2014	liikevoitto ja liikevaihto	keväällä 2012

Optio-ohjelma

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 5.3.2010 optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistajaarvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Hallitus on päättänyt optio-oikeuksien jakamisesta, ansaintakriteereistä ja kohderyhmästä vuosittain, keväällä 2010 (2010Aoptio-oikeudet), 2011 (2010B-optio-oikeudet) ja 2012 (2010C-optio-oikeudet). Optio-ohjelmaan on varattu optiooikeuksia yhteensä enintään 1 200 000 kappaletta.

Cargotecin optio-ohjelman merkintäajat ja ansaintakriteerit ovat seuraavat:

	Osinkokorjattu merkintähinta, EUR (31.12.2012)	Merkintäaika	Ansaintakriteeri
Optio-oikeudet 2010A	19,74	1.4.2013–30.4.2015	Liikevoitto 2010
Optio-oikeudet 2010B	30,23	1.4.2014–30.4.2016	Liikevoitto 2011
Optio-oikeudet 2010C	28,80	1.4.2015–30.4.2017	Liikevoitto 2012

Keväällä 2010 annettiin 2010A-optio-oikeuksia 54 henkilölle mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Osakkeen merkintähinta 2010A-optio-oikeudella on 21,35 euroa/osake (B-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 8.3.–19.3.2010). Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot. 2010A-optio-oikeuksien, jotka oikeuttavat yhteensä 400 000 Cargotec Oyj:n uuden tai yhtiön oman B-sarjan osakkeiden merkintään, ansaintakriteerinä oli vuoden 2010 liikevoitto. Koska vuodelle 2010 asetettu liikevoittotavoite toteutui täysimääräisesti, osakemerkintä alkaa kaikilla myönnetyillä 332 000 2010A-optiooikeudella huhtikuussa 2013 ohjelman ehtojen mukaisesti.

Hallitus päätti 2011 keväällä 2010B-optio-oikeuksien antamisesta lähes 80 henkilölle mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. 2010B-optio-oikeudella osakkeen merkintähinta on 31,23 euroa/osake (B-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 14.3.-25.3.2011). Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot. 2010B-optio-oikeuksien, jotka oikeuttavat yhteensä 400 000 Cargotec Oyj:n uuden tai yhtiön oman B-sarjan osakkeiden merkintään, ansaintakriteerinä oli vuoden 2011 liikevoitto. Tämä toteutui osittain, ja osakemerkintä alkaa yhteensä 25 456 2010B-optio-oikeudella huhtikuussa 2014 ohjelman ehtojen mukaisesti.

Hallitus päätti 2012 keväällä 2010C-optio-oikeuksien antamisesta lähes 80 henkilölle mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. 2010C-optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähinta on 28,80 euroa/osake (Bosakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 26.3.-6.4.2012). Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot. 2010C-optio-oikeuksien, jotka olisivat oikeuttaneet yhteensä 400 000 Cargotec Oyj:n uuden tai yhtiön oman B-sarjan osakkeiden merkintään, ansaintakriteerinä oli vuoden 2012 liikevoitto. Vähimmäisliikevoittotavoite, 230 miljoonaa euroa, ei toteutunut.

Mikäli optio-oikeuden omistajan työsuhde konserniyhtiöön päättyy ennen osakemerkinnän alkamista, hän menettää optio-oikeudet.

Muuta palkitsemiseen liittyvää

Cargotecin Moving Cargo Oy:lle antamat lainat ylimmälle johdolle suunnatun osakeosto-ohjelman vuosina 2007 ja 2008 tehtyihin ostoihin olivat 3,5 miljoonaa euroa 31.12.2012. Moving Cargo Oy:ssä on osakkaina Cargotecin johtoryhmän jäseniä. Cargotec ei ole antanut lähipiirille muita erityisiä etuuksia tai tehnyt lähipiirin kanssa muita vastaavia järjestelyjä.

Toimintakertomus

Toimintaympäristö

Vuonna 2012 laivatilaukset olivat alle edellisvuosien tason, minkä johdosta myös laivojen lastinkäsittelylaitteiden kysyntä oli alhaisemmalla tasolla. Laivamarkkinan tilanteen lisäksi rahoituksen heikko saatavuus jarrutti laivatilauksia. Offshore-tukialuksiin, ro-ro-aluksiin ja irtolastiterminaaleihin toimitettavien lastinkäsittelylaitteiden kysyntä oli hyvää vuoden aikana. Vanhojen irtolastilaivojen ja pienten konttilaivojen romutus lisääntyi.

Satamissa käsiteltyjen konttien määrä kasvoi noin neljä prosenttia vuonna 2012, minkä seurauksena satamissa käytettävien kontinkäsittelylaitteiden kysyntä oli hyvää. Isojen projektien ja automaatioratkaisujen kysyntä oli vilkasta. Kysyntää tukivat toimialan rakenteelliset muutokset ja asiakkaiden toiminnan tehostamisen tarve. Pienempien kontinkäsittelylaitteiden kysyntä hidastui hieman toisen vuosipuoliskon aikana yleisen taloudellisen epävarmuuden myötä.

Kuormankäsittelylaitteiden markkinassa vuosi alkoi vahvasti, mutta toisen vuosipuoliskon aikana kysyntä heikentyi yleisen taloustilanteen epävarmuuden myötä Euroopassa. Yhdysvalloissa kysyntä oli vahvaa läpi vuoden.

Asiakkaiden kapasiteetin käyttöaste ja taloudellinen tilanne heijastuivat huoltopalvelujen markkinoiden kysyntään. Markkinoilla oli pientä epävarmuutta koko vuonna. Offshore-tukialusten huollon kysyntä oli hyvää. Satamalaitteiden ja kauppalaivojen lastinkäsittelylaitteiden huollossa markkinat olivat tyydyttävät. Kuormankäsittelyssä huoltopalvelujen kysyntä oli vuoden aikana hyvä varaosien ja asennusten ansiosta.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Vuonna 2012 saadut tilaukset laskivat viisi prosenttia 3 058 (3 233) miljoonaan euroon. Kalmarissa ja Hiabissa tilaukset kasvoivat edellisvuodesta. MacGregorissa tilaukset sen sijaan alenivat heikomman markkinatilanteen seurauksena. Vuoden 2012 tilauksista 24 prosenttia saatiin MacGregorissa, 49 prosenttia Kalmarissa ja 28 prosenttia Hiabissa. Maantieteellisesti tilauksista 46 (45) prosenttia saatiin EMEA:ssa (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka). Aasian ja Tyynenmeren alueen osuus kaikista tilauksista oli 31 (33) prosenttia, ja Amerikkojen 23 (22) prosenttia. Huoltoliiketoiminnan saadut tilaukset olivat 25 (23) prosenttia kaikista tilauksista.

Tilauskanta laski 17 prosenttia vuoden 2011 lopun tasosta ja oli vuoden 2012 lopussa 2 021 (31.12.2011: 2 426) miljoonaa euroa. MacGregorin tilauskanta oli 920 (1 375) miljoonaa euroa eli 46 (57) prosenttia, Kalmarin 910 (865) miljoonaa euroa eli 45 (36) prosenttia ja Hiabin 192 (189) miljoonaa euroa eli yhdeksän (8) prosenttia konsernin tilauskannasta.

Liikevaihto

Vuoden 2012 liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia 3 327 (3 139) miljoonaan euroon. Valuuttakurssivaihteluilla oli vuonna 2012 neljän prosenttiyksikön positiivinen vaikutus liikevaihtoon verrattuna vuoteen 2011. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi kolme prosenttia ja oli 765 (739) miljoonaa euroa eli 23 (24) prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihto kasvoi Kalmar- ja Hiab-segmenteissä. MacGregorissa liikevaihto jäi vertailukautta matalammaksi. Huoltoliiketoiminta kasvoi Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Amerikoissa. EMEA:ssa (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) huoltoliiketoiminta oli vertailukauden tasolla. EMEA:n osuus konsernin liikevaihdosta oli 40 (40) prosenttia, Aasian ja Tyynenmeren alueen 35 (39) prosenttia ja Amerikkojen 24 (21) prosenttia. Cargotecin tavoitteena on liikevaihdon yli 10 prosentin kasvu.

Tulos

Vuoden 2012 liikevoitto aleni 37 prosenttia vertailukaudesta ja oli 131,0 (207,0) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää 26,2 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja. Vuodelle 2011 ei ollut kirjattu uudelleenjärjestelykuluja. Kulut liittyvät tehostamistoimenpiteisiin useissa maissa. Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 157,2 (207,0) miljoonaa euroa eli 4,7 (6,6) prosenttia liikevaihdosta. Hiabin liikevoitto ja liikevoittomarginaali paranivat edellisvuodesta. MacGregorin liikevoitto aleni, mutta liikevoittomarginaali oli edelleen odotusten mukaisella vahvalla tasolla. Kalmarin liikevoitto jäi selvästi edellisvuotta heikommalle tasolle. Isojen projektien kustannusylitykset, panostukset automaatioteknologiaan sekä huoltoliiketoiminnan alhaisempi osuus liikevaihdosta heikensivät Kalmarin

liikevoittomarginaalia. Kalmarin volyymituotteissa kannattavuus parani hieman alkuvuodesta. Cargotecin tavoitteena on liikevoittomarginaalin nostaminen 10 prosenttiin.

Vuonna 2012 lainojen ja saatavien nettokorkokulut olivat -19,1 (-16,7) miljoonaa euroa ja nettorahoituskulut -8,9 (-15,1) miljoonaa euroa. Nettovelkojen kasvusta huolimatta nettorahoituskulut alenivat johtuen Cargotecin kannalta suotuisista korkoeroista liiketoiminnan merkittävimmissä valuutoissa (EUR, SEK ja USD).

Vuoden 2012 tulos oli 89,2 (149,3) miljoonaa euroa eli 1,45 (2,42) euroa osaketta kohden.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Konsernin taseen loppusumma vuoden 2012 lopussa oli 3 294 (31.12.2011: 3 120) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 1 228 (1 173) miljoonaa euroa eli 20,02 (19,12) euroa osaketta kohden. Aineellinen käyttöomaisuus taseessa oli 304 (283) miljoonaa euroa ja aineeton käyttöomaisuus 1 021 (981) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste aleni 41,4 (43,3) prosenttiin.

Oman pääoman tuotto (ROE) vuonna 2012 oli 7,4 (13,3) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 8,1 (13,3) prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja vuonna 2012 oli 97,1 (166,3) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoma nousi tilikauden aikana vuoden 2011 lopun 144 miljoonasta eurosta 237 miljoonaan euroon. Kalmarin ja Hiabin liikevaihdon kasvu sitoi käyttöpääomaa erityisesti alkuvuonna, mikä näkyi myyntisaamisten ja varastojen määrän kasvuna. Toisella vuosipuoliskolla liiketoiminnan sitoman käyttöpääoman määrä kääntyi laskuun. Lisäksi rahavirtaa heikensi MacGregorin alhaisista tilauksista johtuva alempi saatujen ennakoiden määrä. Vuodelta 2011 maksettiin osinkoja 61,4 (37,4) miljoonaa euroa.

Nettovelkaantumisaste (gearing) nousi vuoden 2011 lopun 25,4 prosentista 38,8 prosenttiin. Cargotecin tavoitteena on alle 50 prosentin nettovelkaantumisaste yli syklin.

Cargotecin rahoitusrakenne ja likviditeettiasema ovat hyvät. Korollinen nettovelka oli vuoden 2012 lopussa 478 (299) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 697 (512) miljoonaa euroa, josta 259 (98) miljoonaa euroa oli lyhytaikaisia ja 438 (414) miljoonaa euroa pitkäaikaisia velkoja. Lainasalkun keskikorko 31.12.2012 oli 2,6 (3,7) prosenttia. Rahavarat, lainasaamiset ja muut korolliset saamiset olivat 219 (213) miljoonaa euroa.

Toisella vuosineljänneksellä Cargotec ja Euroopan Investointipankki (EIB) sopivat 55 miljoonan euron kymmenvuotisesta lainasopimuksesta, jonka Cargotec nosti toukokuun lopussa. Lainalla rahoitetaan lastinkäsittelylaitteisiin ja niiden teknologiaan liittyviä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut esitetään kokonaisuudessaan vertailutietoineen konsernitilinpäätöksen osiossa Tunnusluvut.

Uudet tuotteet ja tuotekehitys

Vuonna 2012 tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 75,4 (60,0) miljoonaa euroa eli 2,3 (1,9) prosenttia liikevaihdosta ja 2,4 (2,0) prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista. Tutkimus- ja tuotekehityskulujen kasvu johtuu yhtiön määrätietoisesta panostuksesta kilpailukyvyn parantamiseen.

MacGregor

Vuoden 2012 aikana MacGregor esitteli markkinoille sähkökäyttöisen offshore-ankkurinkäsittely- ja hinausvintturivalikoiman. Sähköiset käyttöjärjestelmät ovat taloudellisesti ja kaupallisesti kilpailukykyisiä, ne on helppo asentaa ja niiden seuranta- ja huoltotoimenpiteet on helppo suorittaa. MacGregorin kasvava laivojen sähköisten lastinkäsittelyratkaisujen valikoima sisältää ro-ro-lastinkäsittelylaitteet kuten perärampit, sisäiset rampit ja autokannet, sivulle avautuvien lastiluukkujen käyttöjärjestelmät sekä taajuusmuuntajakäyttöiset lastinkäsittelynosturit ja vintturit.

MacGregorin uusi automaattinen kontinkiinnityslaite sai Germanischer Lloyd -luokituslaitoksen hyväksynnän. Tämä täysautomaattinen kontinkiinnityslaite tarjoaa huomattavia turvallisuusetuja ja lyhentää laivojen satamassaoloaikaa.

MacGregorin kehittämä ankkurinkäsittelyaluksille tarkoitettu uusi innovatiivinen 'Chain wheel manipulator' -tuote voitti arvovaltaisen Offshore Support Journalin 'Vuoden innovaatio' -palkinnon. Palkinto myönnetään tuotteelle, järjestelmälle tai palvelulle, joka on vaikuttanut merkittävällä tavalla offshore-tukialusten suunnitteluun, rakentamiseen tai toimintaan. Kauko-ohjattavan laitteen avulla miehistön ei tarvitse olla mahdollisella vaarallisella käyttöalueella. Laite tehostaa työskentelyä ja parantaa näin aluksen tuottavuutta.

MacGregor osallistuu DNV:n (Det Norske Veritas) käynnistämään yhteisprojektiin, jonka tavoitteena on päivittää merenalaiseen lastinkäsittelyyn tarkoitettujen laitteiden turvallista ja tehokasta käyttöä koskevat standardit ja säännökset.

Kalmar

Marraskuussa Kalmar toi markkinoille uuden raskaan sarjan terminaalitraktorin, joka on kapasiteetiltaan markkinoiden vahvin laite. Uusi terminaalitraktori on suunnattu ensisijaisesti raskaaseen teollisuuteen ja ro-roterminaaleihin, joissa on tarve siirtää erityisen raskaita perävaunuja tai kuormia.

Vuoden aikana Kalmar esitteli markkinoille myös uusia tuotteita ja ratkaisuja satamien ja terminaalien automatisointiin. Uuden sukupolven automaattinosturin suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus, korkea tuottavuus sekä käytön ja ylläpidon kokonaiskustannukset koko elinkaaren ajan. Uusi mobiilipukkinosturi (RTG) minimoi polttoainekulutuksen ja tarjoaa erinomaisen tasapainon tuottavuuden ja kustannustehokkuuden välillä. Se on varusteltu älykkäällä tehonhallintajärjestelmällä ja huomattavasti pienemmällä dieselmoottorilla tavanomaisiin mobiilipukkinostureihin verrattuna.

Kalmar SmartPort on ratkaisu terminaalin automatisointiin. Kalmar SmartPort -prosessiautomaatio rakentuu Kalmarin, Naviksen ja kolmansien osapuolien kehittämästä teknologiasta, joka pystytään integroimaan toisiinsa saumattomasti. Se tarjoaa satama- ja terminaaliasiakkaille kustannustehokkaan vaihtoehdon automatisointiin.

Hiab

Vuonna 2012 Hiab esitteli uuden puutavaranosturien ohjaushytin, jossa on laajempi näkyvyys, ja käyttäjäystävällisen TimberTronics-ohjausjärjestelmän, uuden kuormausnosturin raskaiden kuormien käsittelyyn, uuden järeän takalaitanostimen, uuden radio-ohjauksen koukkulaitteille, maailman ensimmäisen sähkötoimisen ajoneuvotrukin, jonka voimanlähteenä ovat litiumioniakut, sekä siipikarjan siirtämiseen tarkoitetun ajoneuvotrukin. Uudet laitteet parantavat asiakkaiden tuottavuutta ja vähentävät ylläpito- ja käyttökustannuksia alhaisemman energian- ja polttoainekulutuksen myötä.

Investoinnit

Investoinnit ilman yritysostoja ja asiakasrahoitusta vuonna 2012 olivat 76,2 (47,0) miljoonaa euroa. Investoinnit asiakasrahoitukseen olivat 34,3 (29,6) miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalentumiset olivat 70,0 (63,3) miljoonaa euroa.

Toisella vuosineljänneksellä Cargotec ja Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Ltd. perustivat Rainbow-Cargotec Industries Co. Ltd (RCI) -nimisen yhteisyrityksen. Yritykset juhlistivat kesäkuussa RCI:n uuden, Taicangiin Jiangsun maakuntaan Kiinaan rakennetun tehtaan peruskiven muurausta. Cargotec investoi yhtiön omaan pääomaan 30 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kumppanuuden vahvistamiseksi Cargotec osti Carlyle Asia Growth Partners IV rahastolta 57 miljoonalla eurolla 49 prosenttia China Crane Investment Holdings Limitedin osakkeista. China Crane omistaa 18,75 prosenttia Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Ltd.:n osakkeista. Cargotecilla on näin ollen 9,2 prosentin omistus kiinalaisesta Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limitedistä. Tämä omistussuhde on luokiteltu osakkuusyritykseksi.

Kesäkuussa Cargotec ilmoitti investointisuunnitelmistaan kokoonpanoyksikössään Pohjois-Puolassa, Stargard Szczecinskin kaupungissa. Suunnitellun uuden maalaus- ja kokoonpanoalueen arvo tulee olemaan lähes 20 miljoonaa euroa. Rakennustöiden arvioidaan valmistuvan vuonna 2014.

Cargotec on investoinut kahden viime vuoden aikana noin 35 miljoonaa euroa innovatiivisen teknologia- ja osaamiskeskuksen rakentamiseen Tampereelle. Vuoden 2012 osuus oli noin 28 miljoonaa euroa. Keskus on osa Cargotecin maailmanlaajuista osaamiskeskusverkostoa ja siellä kehitetään asiakkaille satamaterminaalien ratkaisuja. Keskuksen yhteydessä on maailman suurin satamien automaatioratkaisujen testialue. Keskus otettiin käyttöön loppuvuodesta 2012.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Cargotec laajensi tarjontaansa uudella laiturialueen automaattisella konttilukkojen käsittely- ja kiinnitysalustalla solmimalla KALP GmbH:n kanssa maailmanlaajuisen yksinoikeuden käsittävän lisenssisopimuksen.

Yrityshankinnat ja -myynnit

Kesäkuussa Cargotec osti automaatioteknologiaa ja -osaamista Australian suurimmalta rautatie- ja satamaoperaattori Ascianolta. Kaupan myötä Ascianon automaatioteknologia ja 23 työntekijää siirtyvät Cargotecille.

Henkilöstö

Cargotecissa työskenteli vuoden 2012 lopussa 10 294 (10 928) henkilöä. MacGregorissa työskenteli 1 979 (2 129), Kalmarissa 5 087 (5 146), Hiabissa 3 017 (3 364) ja konsernihallinnossa ja tukitoiminnoissa 211 (289) henkilöä. Vuoden 2012 keskimääräinen henkilömäärä oli 10 522 (10 692). Osa-aikaisesti työskenteli kaksi (2) prosenttia henkilöstöstä. Naisia henkilöstöstä oli 16 (16) prosenttia ja miehiä 84 (84) prosenttia.

Vuoden 2012 lopussa henkilöstöstä 17 (17) prosenttia työskenteli Ruotsissa, yhdeksän (10) prosenttia Suomessa ja 29 (30) prosenttia muualla Euroopassa. Aasian ja Tyynenmeren alueella konsernin henkilöstöstä työskenteli 28 (28) prosenttia, Amerikoissa 14 (13) prosenttia ja muualla maailmassa kolme (2) prosenttia.

Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2012 oli 452 (419) miljoonaa euroa.

Vuonna 2012 henkilöstöstrategian mukaisissa toimenpiteissä painottuivat johtajuuden kehittäminen, osaajien johtaminen ja resurssointi, osaamisen kehittäminen tuleviin tarpeisiin sekä kyky viedä asioita käytäntöön. Yhtiössä korostettiin läpi vuoden kannattavuutta, projektien toteutusta ja menestymisen toimintakulttuuria. Nämä teemat kytkettiin mukaan henkilöstön kehittämiseen ja yhteisiin koulutusohjelmiin. Vuoden loppupuolella henkilöstöhallinnossa ja viestinnässä tuettiin Cargotecin muutosta kohti liiketoimintavetoista toimintaa. Sisäisessä viestinnässä pyrittiin erityisesti tukemaan esimiehiä heidän viestintätehtävissään muutosprosesseissa.

Cargotec käynnisti vuoden 2012 jälkipuoliskolla useita tehostamistoimenpiteitä. Näihin liittyen Cargotec tiedotti lokakuussa 2012 käynnistävänsä koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Toimenpiteiden tarkoituksena on sopeuttaa Cargotecin toimintoja uuteen liiketoimintavetoiseen toimintamalliin ja parantaa kannattavuutta. Lisäksi neljännellä vuosineljänneksellä tiedotettiin yhteistoimintaneuvotteluista Ruotsin Lidhultissa ja Hudiksvallissa, joiden tavoitteena on parantaa Cargotecin kannattavuutta ja vastata globaaliin markkinatilanteeseen.

Pääosa neuvotteluista saatiin päätökseen vuoden 2012 loppuun mennessä. Cargotec kirjasi vuodelle 2012 yhteensä 26 miljoonaa euroa kertaluonteisia uudelleenjärjestelykuluja, joista noin 19 miljoonaa euroa on rahavirtavaikutteisia. Toimenpiteistä arvioidaan syntyvän noin 30 miljoonan euron säästöt vuonna 2013.

Suomessa neuvottelujen tuloksena vähennetään yhteensä noin 105 henkilötyövuotta. Vähennykset koskevat 65 työsopimuksen päättämistä Tampereen yksiköissä, 31 työsopimuksen päättämistä Helsingin yksikössä ja yhdeksän työsopimuksen päättämistä Kaarinan ja Turun yksiköissä. Lidhultissa, Ruotsissa vähennetään 106 henkilöä.

Lisäksi MacGregor teki päätöksen Kristiansandissa, Norjassa, sijainneen offshore-tuotannon ulkoistamisesta OneCo:lle. 39 henkilöä siirtyi OneCo:n palvelukseen 1.1.2013 alkaen.

Kanne Suomessa

Cargotec Finland Oy vastaanotti vuonna 2011 kanteen liittyen Salon tehtaan yhteistoimintamenettelyyn vuonna 2008. Yhtiö pitää kannetta perusteettomana ja aiheettomana ja kiistää toimineensa yhteistoimintalain vastaisesti eikä ole tehnyt kanteeseen liittyvää varausta. Asian käsittely oli kesken vuoden 2012 lopussa.

MacGregorin listaaminen Aasiassa

Cargotec ilmoitti maaliskuussa arvioivansa MacGregorin (Cargotec Marinen) listaamista Singaporen pörssiin turvatakseen kasvun jatkumisen. Cargotecin hallitus katsoo, että MacGregorin listaaminen itsenäiseksi yhtiöksi vahvistaisi sen läsnäoloa Aasiassa ja turvaisi kannattavan kasvun. MacGregorin listaus mahdollistaisi panostuksen myös Cargotecin Kalmar- ja Hiab -segmentteihin tarjoten niissä uusia mahdollisuuksia, mikä kasvattaisi Cargotecin kokonaisomistaja-arvoa.

Syyskuussa Cargotecin hallitus päätti jatkaa MacGregorin listaamisen valmistelua Aasiassa. Tavoitteena on tehdä listaus viimeistään vuoden 2013 toisella puoliskolla markkinatilanteen niin salliessa.

Kalmar- ja Hiab -segmenttien kehittäminen

Kalmarin strategisena tavoitteena on olla johtava laitteista, palveluista ja järjestelmistä koostuvien integroitujen kokonaisratkaisujen toimittaja satama- ja terminaaliasiakkaille. Lyhyellä aikavälillä keskitytään liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen. Selkeyden, tulosvastuun ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi Kalmarin organisaatio muutettiin linjaorganisaatioksi. Pitkällä aikavälillä panostuksia jatketaan asiakaslähtöisten tarjoomien ja terminaalien automatisointiin liittyvien ratkaisujen kehittämiseen.

Syyskuussa tehtiin päätös Bulk Handling -liiketoiminnan siirtämisestä MacGregor-liiketoiminta-alueesta Kalmarliiketoiminta-alueeseen 1.1.2013 alkaen. Liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2012 oli 55 miljoonaa euroa ja kannattavuus 14 prosenttia.

Hiabin strategisena tavoitteena on olla johtava ajoneuvojen lastinkäsittelylaitteiden toimittaja kannattavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen keskittyen.

Heinäkuussa Cargotec ilmoitti suunnitelmastaan perustaa yhteisyritys Kiinan johtavan raskaiden kuorma-autojen valmistajan, Sinotruk-yhtiön emoyhtiön China National Heavy Duty Truck Group Co., Ltd:n (CNHTC) kanssa. Yhteisyritys mahdollistaa Cargotecin laajemman läsnäolon Kiinan kuormankäsittelymarkkinoilla. Cargotecin omistusosuus yhteisyrityksessä olisi 50 prosenttia. Osapuolten kokonaisinvestointi yhteisyritykseen olisi noin 100 miljoonaa euroa useamman vuoden kehitysjakson aikana. Cargotecin alkuinvestoinnin arvioidaan olevan ensimmäisenä toimintavuonna noin 10 miljoonaa euroa. Järjestelyn toteutuminen edellyttää viranomaisten hyväksyntää, joka arvioidaan saatavan 6–9 kuukauden kuluessa heinäkuusta 2012 lukien.

Muutokset hallinto- ja ohjausjärjestelmässä

Syyskuussa Cargotec ilmoitti kehittävänsä hallinto- ja ohjausjärjestelmäänsä kohti liiketoimintavetoista organisaatiota, jossa on kolme liiketoiminta-aluetta: MacGregor, Kalmar ja Hiab (Marine, Terminals ja Load Handling 31.12.2012 asti). Muutos hallinto- ja ohjausjärjestelmässä mahdollistaa nopeamman päätöksenteon, lisää tehokkuutta ja varmistaa kannattavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet Kalmarissa ja Hiabissa. Osana muutosta Cargotec integroi Services-liiketoiminta-alueen ja EMEA-alueen (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) MacGregor-, Kalmar- ja Hiab -liiketoiminta-alueisiin. Lisäksi Cargotecin konsernitoimintoja uudelleenjärjesteltiin vastaamaan uutta toimintamallia.

Cargotecin ulkoisessa taloudellisessa raportoinnissa käytetään raportointisegmenttejä MacGregor, Kalmar ja Hiab.

Muutokset johtoryhmässä

Cargotec ilmoitti toukokuussa muuttavansa johtoryhmänsä jäsenten työnjakoja vauhdittaakseen strategiansa toteutusta. Operatiivinen johtaja Pekka Vauramo nimitettiin Marine-liiketoiminta-alueen johtajaksi 1.8.2012 alkaen. Hän jatkoi toimitusjohtaja Mikael Mäkisen sijaisena, joka johti Marinea 14.5.–1.8.2012.

Olli Isotalo, Marinen aiempi johtaja, nimitettiin Terminals-liiketoiminta-alueen johtajaksi 14.5.2012 alkaen.

Tukeakseen kasvua ja arvon lisäämistä Marine-liiketoiminnan listaamisprosessissa hallitus päätti lokakuussa nimittää Cargotecin toimitusjohtajan Mikael Mäkisen 8.10.2012 alkaen Marine-liiketoiminta-alueen johtajaksi johtamaan listaamista Aasiassa. Liiketoiminta-alueen aiempi johtaja, Pekka Vauramo, nimitettiin liiketoimintaalueen operatiiviseksi johtajaksi.

Tapio Hakakari, Cargotecin hallituksen varapuheenjohtaja, nimitettiin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 8.10.2012 alkaen. Cargotecin hallitus ei nimittänyt hänelle sijaista ja aloitti uuden toimitusjohtajan rekrytointiprosessin.

Cargotecin johtoryhmän muodostivat 8.10.2012 alkaen väliaikainen toimitusjohtaja Tapio Hakakari, talous- ja rahoitusjohtaja Eeva Sipilä sekä liiketoiminta-alueiden johtajat Mikael Mäkinen (MacGregor), Olli Isotalo (Kalmar) ja Axel Leijonhufvud (Hiab). Johtoryhmästä jäivät tällöin pois Services-liiketoiminta-alueen johtaja, regioonaorganisaatioiden johtajat sekä henkilöstöjohtaja ja teknologiajohtaja.

Kestävä kehitys

Cargotecille kestävä toiminta tarkoittaa tasapainoista kehitystä niin taloudellisen tuloksen kuin ihmisten ja ympäristön osalta. Cargotecissa on analysoitu yhtiön toiminnan ja tuotteiden ympäristövaikutuksia. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät, kun asiakkaat käyttävät Cargotecin tuotteita. Siksi Cargotecin kestävän toiminnan painopisteeksi on valittu tehokkaiden, kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen tarjoaminen asiakkaille. Vuonna 2012, toiminnan muuttuessa liiketoimintavetoisemmaksi, kestävän kehityksen painopistealueet vahvistettiin liiketoiminta-alueiden johdon kanssa käydyissä keskusteluissa. Liiketoiminta-alueet jatkavat Cargotecin kestävään kehitykseen liittyvää työtä ja tutkimusta omien liiketoimintojensa painopisteiden mukaisesti.

Cargotecin oman toiminnan ympäristövaikutukset ovat suhteellisen vähäiset, ja niitä pyritään jatkuvasti vähentämään. Merkittävimmät Cargotecin omien prosessien ympäristövaikutukset syntyvät kokoonpanoyksiköiden toiminnasta, kuljetuksista, työmatkoista ja liikematkustamisesta. Cargotecin ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden (environment, health and safety, EHS) hallinnassa noudatetaan yhtiön strategiaa. Vuonna 2012 Cargotecin konsernitason EHS-toiminto vastasi ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden prosesseista ja niiden kehittämisestä sekä tavoitteenasettelusta globaalisti. Cargotec seuraa aktiivisesti toimintansa ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutuksia (environment, health and safety, EHS). Seurantaraportti julkistetaan Cargotecin verkkosivuilla vuosittain.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Hallituksen hyväksymässä Cargotecin sisäistä valvontaa koskevassa ohjesäännössä (Internal control policy) määritellään valvonnan periaatteet, menetelmät ja vastuut. Ensisijaisesti sisäisestä valvonnasta on vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukitoiminnot, jotka laativat koko konsernia koskevat ohjeistukset ja valvovat riskien hallintaa. Kolmannen tason sisäisestä valvonnasta muodostavat sisäinen ja ulkoinen tarkastus, joiden

tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti.

Riskienhallinta on Cargotecissa osa sisäistä valvontaa. Hallituksen hyväksymässä ja yhtiön arvoihin pohjautuvassa riskienhallinnan ohjesäännössä (Risk management policy) määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuut. Keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestelmällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi, yhtiön hyväksymän riskitason määrittelemiseksi, riskien arvioimiseksi ja käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokkaaksi hoitamiseksi. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista, toimeenpanosta sekä valvonnasta ja raportoivat edelleen hallitukselle. Cargotecin riskienhallinta on hajautettu yksiköihin ja konsernin tukitoimintoihin, jotka määrittelevät riskienhallinnan vastuulliset tahot ja vastaavat riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Riskienhallintaa hoidetaan liiketoimintayksiköissä ja tukitoiminnoissa osana päivittäisiä prosesseja niin pitkälti kuin mahdollista ja käytännöllistä.

Riskien tunnistaminen, arviointi, käsittelyn suunnittelu ja raportointi ovat osa Cargotecin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Yhtiön riskienhallintatoiminnon tehtävänä on kehittää ja koordinoida riskienhallinnan kokonaisuutta ja prosessia. Riskienhallintatoiminto tukee liiketoiminta-alueiden riskienhallintaa ja huolehtii eräistä erityistehtävistä, kuten maailmanlaajuisten vakuutusohjelmien koordinoinnista. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen ja niistä raportoidaan säännöllisesti johdolle ja hallitukselle.

Cargotecin strategiset ja liiketoimintariskit liittyvät maailmantalouden suhdannevaihteluihin, kasvaviin markkinoihin, organisaatiorakenteen muutoksiin, henkilöstöön, toiminnanohjausjärjestelmän toteutukseen sekä isoihin projekteihin ja automaatioon.

Toiminnalliset riskit liittyvät tietoliikenteeseen, toimittajiin, tuotantoon ja tuotantorakenteen muutoksiin, sopimuksiin sekä materiaalikustannusten vaihteluihin. Toiminnallisten riskien toteutuminen voi johtaa liiketoiminnan keskeytymiseen, toimitusten viivästymisiin, kustannuksen ylityksiin, laatuongelmiin ja tuotevastuisiin.

Merkittävimpiä turvallisuus-, vahinko- ja ympäristöriskejä ovat ihmisiin, omaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen, immateriaalioikeuksiin sekä logistiikkaan liittyvät riskit. Cargotecilla on kaikki yksiköt kattavat maailmanlaajuiset vakuutukset.

Rahoitusriskejä on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3, Rahoitusriskien hallinta.

Raportointisegmentit

MacGregor (Marine)

Saadut tilaukset vuonna 2012 olivat 722 (997) miljoonaa euroa. Saatujen tilausten aleneminen on seurausta vähäisistä laivatilauksista, mikä on alentanut selvästi laivojen lastinkäsittelylaitteiden kysyntää. Offshorelastinkäsittelyn markkina oli selvästi yleistä laivamarkkinaa parempi. Offshore-tilausten määrä kasvoi ennakoidusti, ja ne olivat 24 prosenttia saaduista tilauksista.

Merkittävimpiä tilauksia olivat ankkurinkäsittely-, mooring- ja hinausjärjestelmien tilaus 15 offshore-tukialukseen Kiinasta, yhteensä kuuden aallonkorkeuden kompensointijärjestelmällä varustetun offshore-nosturin tilaukset Norjasta ja Malesiasta sekä tilaukset kahdesta kymmenen vinssin mooring-järjestelmästä kahteen raskaansarjan offshore-putkenlaskualukseen, tilaus vintturipaketin, kansinosturin ja irtolastinkäsittelyjärjestelmän toimittamisesta kuuteen porauslautan tukialukseen ja mooring-järjestelmien tilaus kahdeksaan kunnossapito/työalukseen. Lisäksi

solmittiin sopimukset sähkökäyttöisten nostureiden toimittamisesta 10 irtolastilaivaan ja neljään konttilaivaan, lastiluukkujen toimittamisesta kuuteen irtolastilaivaan, 20 lastinkäsittelynosturin toimittamisesta 10 yleislastialukseen, lastinkiinnitysjärjestelmien ja automaattisten kontinkiinnityslaitteiden toimittamisesta 10 konttilaivaan, kontinkiinnitysjärjestelmien toimittamisesta 22 konttilaivaan, kattavan moduulinkäsittelyjärjestelmän toimittamisesta offshore-alukseen ja ro-ro-laitteiden toimittamisesta kahteen autolauttaan ja neljään kontti/ro-ro alukseen, sähkökäyttöisten ro-ro-laitteiden toimittamisesta kahteen ajoneuvonkuljetusalukseen sekä Siwertellpurkaimien toimittamisesta Australiaan, Filippiineille, Indonesiaan, Tanskaan ja Vietnamiin.

Tilauskanta aleni vuoden 2011 lopusta 33 prosenttia, ja vuoden 2012 lopussa se oli 920 (1 375) miljoonaa euroa. Lähes kaksi kolmasosaa tilauskannasta liittyy irto- ja yleislastialuksiin sekä konttilaivoihin. Offshore-tilauksien osuus tilauskannasta oli noin 16 prosenttia.

Vuoden 2012 liikevaihto oli 1 066 (1 213) miljoonaa euroa eli 12 prosenttia vertailukautta alhaisempi. Huoltoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta vuonna 2012 oli 17 (14) prosenttia eli 177 (175) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi hieman, vaikka asiakkaiden varovaisuus heijastui huoltopalvelujen kysyntään.

MacGregorin vuoden 2012 liikevoitto oli 137,7 (176,2) miljoonaa euroa sisältäen 3,2 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, jotka liittyvät tehostamiseen selfunloader-, huolto- ja offshore-liiketoiminnoissa. Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 140,9 (176,2) miljoonaa euroa eli 13,2 (14,5) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoittomarginaali oli odotusten mukaisella vahvalla tasolla. Liikevoitto sisältää neljännelle vuosineljännekselle kirjatun seitsemän miljoonan euron myyntivoiton Singaporen tehdaskiinteistön myynnistä. Osana offshoreliiketoiminnan tehostamista nostureiden ja vinssien valmistaminen siirrettiin Singaporesta Kiinaan. Jatkossa Singaporessa on maailmanlaajuinen vinssien kehittämisen osaamiskeskus. Vaikka markkinatilanne on aiempaa haastavampi, kannattavuutta tukee MacGregorin vahva osaaminen projektin- ja toimitusketjun hallinnassa.

Kalmar (Terminals)

Saadut tilaukset vuonna 2012 kasvoivat kaksi prosenttia ja olivat 1 488 (1 464) miljoonaa euroa. Tilaukset kasvoivat peräti 30 prosenttia Aasian ja Tyynenmeren alueella ja laskivat hieman vertailukaudesta EMEA:ssa (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) ja 10 prosenttia Amerikoissa. Tilauskanta kasvoi vuoden 2011 lopusta viisi prosenttia ja vuoden 2012 lopussa se oli 910 (865) miljoonaa euroa.

Vuonna 2012 Kalmar sai useita tärkeitä tilauksia. Neljännellä vuosineljänneksellä saatiin yhteensä 15 sähkökäyttöisen mobiilipukkinosturin tilaukset Kreikasta ja Intiasta, 14 konttilukin tilaus Isosta-Britanniasta sekä 12 haarukkatrukin tilaus Saksasta.

Toisella vuosipuoliskolla Kalmar sai myös kaksi isoa satamalaitetilausta Australiasta. Port Botany -terminaaliin Sydneyyn toimitetaan 44 automaattista konttilukkia ja niihin liittyvä automaatioteknologia. DP Worldin Brisbanen satamaan toimitetaan 14 automaattista konttikenttänosturia ja 14 konttilukkia. Satama ottaa käyttöön myös Navistoiminnanohjausjärjestelmän (TOS) terminaalin laajennuksen yhteydessä. Myös APM Terminals Maasvlakte II valitsi Navis-toiminnanohjausjärjestelmän. Lisäksi Kalmar sai yli 20 miljoonan euron arvoisen tilauksen 355 maastoajoon tarkoitetun kevyen kokoluokan haarukkatrukin toimittamisesta Yhdysvaltain puolustusministeriölle. Tilaus on osa syyskuussa 2011 solmittua viisivuotista sopimusta noin 1 890 haarukkatrukin toimittamisesta.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Kalmar sai yhden kaikkien aikojen isoimmista satamanosturitilauksistaan, kun APM Terminals tilasi kahdeksan erikoissuurta satamanosturia ja kaksi proomun päälle lastaavaa nosturia, jotka toimitetaan APM Terminalsin Maasvlakte II -laajennusprojektiin Rotterdamiin, Alankomaihin. Samaan projektiin toimitetaan myös 31 konttitarttujaa. Vuosipuoliskolla solmittiin myös noin 50 miljoonan euron arvoinen sopimus 766 maastokelpoisten, kevyiden haarukkatrukkien toimittamisesta Yhdysvaltain puolustusministeriölle. Lisäksi saatiin neljän satamanosturin jatkotilaus Länsi-Afrikkaan, muun muassa yhdeksän haarukkatrukin ja kahdeksan konttikurottajan tilaukset Saksasta sekä 13 haarukkatrukin tilaus Brasiliasta.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Kalmar sai myös tilaukset kuuden kuljetuslukin toimittamisesta Brisbane Container Terminals PTY Limitedille ja kahdeksan kuljetuslukin toimittamisesta Sydney International Container Terminal PTY Limitedille. Lisäksi Australiasta saatiin 22 konttilukin tilaus. London Gateway Port Limited valitsi Navistoiminnanohjausjärjestelmän (TOS) London Gatewayn automaattiseen konttisatamaan Englantiin. Lisäksi Kalmar

solmi sopimuksen 13 konttikurottajan ja neljän kuljetuslukin toimittamisesta Europe Container Terminalsille. Sopimus sisältää myös laitteiden viisivuotisen ylläpidon.

Vuoden 2012 liikevaihto oli 1 422 (1 159) miljoonaa euroa eli 23 prosenttia vertailukautta korkeampi. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 360 (346) miljoonaan euroon. Sen suhteellinen osuus liikevaihdosta aleni kuitenkin 25 (30) prosenttiin johtuen laitemyynnin kasvusta.

Kalmarin vuoden 2012 liikevoitto aleni 22,4 (55,9) miljoonaan euroon. Liikevoitto sisältää 9,9 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, jotka liittyvät lokakuussa ilmoitettuihin tehostamistoimenpiteisiin sekä konttikurottajien ja tyhjien konttien käsittelylaitteiden kokoonpanon keskittämiseen Lidhultista, Ruotsista, Puolaan ja tuotannonsiirrosta Kiinassa. Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 32,3 (55,9) miljoonaa euroa eli 2,3 (4,8) prosenttia liikevaihdosta. Isojen projektien kustannusylitykset, panostukset automaatioteknologiaan sekä huoltoliiketoiminnan alhaisempi osuus liikevaihdosta heikensivät liikevoittomarginaalia. Volyymituotteissa kannattavuus parani hieman alkuvuodesta.

Hiab (Load Handling)

Vuonna 2012 saadut tilaukset kasvoivat yhdeksän prosenttia 850 (776) miljoonaan euroon. Tilaukset jatkoivat vahvaa kasvuaan Amerikoissa, kun taas Euroopassa kysyntä heikentyi yleisen taloustilanteen epävarmuuden myötä. Laitteista ajoneuvotrukkien tilaukset kasvoivat voimakkaimmin edellisvuodesta. Huoltoliiketoiminnan tilausten kasvua tukivat varaosat ja asennukset, joskin kysyntä hidastui toisella vuosipuoliskolla. Hiab sai paljon liiketoiminnalle tyypillisiä pienehköjä yksittäisiä tilauksia. Tilauskanta kasvoi kaksi prosenttia vuoden 2011 lopusta ja vuoden 2012 lopussa se oli 192 (189) miljoonaa euroa.

Vuoden 2012 liikevaihto oli 840 (769) miljoonaa euroa eli yhdeksän prosenttia vertailukautta enemmän. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 229 (218) miljoonaa euroa eli 27 (28) prosenttia liikevaihdosta.

Hiabin vuoden 2012 liikevoitto aleni vertailukaudesta ja oli 16,9 (20,6) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää 10,4 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, jotka liittyivät myynti- ja jakeluverkoston tehostamistoimenpiteisiin eri puolilla maailmaa sekä Hudiksvallissa, Ruotsissa, käynnistettyihin toimintojen ja kapasiteetin sopeuttamistoimenpiteisiin. Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja kasvoi vuodesta 2011 ja oli 27,2 (20,6) miljoonaa euroa eli 3,2 (2,7) prosenttia liikevaihdosta. Toimintatavan ja toimitusketjun tehostamiseksi toteutetut toimet yhdessä kasvaneen toimitusvolyymin kanssa tukivat kannattavuuden paranemista.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 19.3.2012 vuoden 2011 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotukset, jotka koskivat hallituksen valtuuttamista päättää omien osakkeiden hankkimisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta osakeannilla. Valtuutus omien osakkeiden hankkimisesta on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä ja valtuutus omien osakkeiden luovuttamisesta viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä. Valtuutuksista on annettu tarkemmat tiedot pörssitiedotteella yhtiökokouspäivänä 19.3.2012.

Yhtiökokous vahvisti osingoksi 0,99 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 1,00 euroa kutakin ulkona olevaa Bsarjan osaketta kohden. Osinko maksettiin 29.3.2012.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän varsinaista jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen Tapio Hakakari, Ilkka Herlin, Peter Immonen, Karri Kaitue, Antti Lagerroos, Teuvo Salminen ja Anja Silvennoinen. Yhtiökokous päätti pitää hallituksen vuosipalkkiot ennallaan seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 80 000 euroa, varapuheenjohtajalle 55 000 euroa ja muille jäsenille 40 000 euroa. Tämän lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen ja valiokuntien kokouspalkkiona maksetaan 500 euroa/kokous ja että 30 prosenttia vuosipalkkiosta suoritetaan Cargotec Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana.

Yhtiökokous valitsi KHT Jouko Malisen ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajiksi. Tilintarkastajien palkkiot päätettiin maksaa laskun mukaan.

Hallituksen järjestäytyminen

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 19.3.2012 Ilkka Herlinin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana ja Tapio Hakakarin varapuheenjohtajana. Hallituksen sihteerinä jatkaa Cargotecin lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen.

Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan jäseniksi Ilkka Herlinin, Karri Kaitueen, Anja Silvennoisen ja Teuvo Salmisen (puheenjohtaja). Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Tapio Hakakari, Ilkka Herlin (puheenjohtaja), Peter Immonen ja Antti Lagerroos.

Hallitus päätti jatkaa käytäntöä, että jäsenten on säilytettävä hallituspalkkiona saamansa Cargotecin osakkeet omistuksessaan kahden vuoden ajan palkkion maksamisesta. Osakkeet hankitaan markkinahintaan neljännesvuosittain.

Osakkeet ja kaupankäynti

Osakepääoma ja omat osakkeet

Cargotec Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2012 lopussa 64 304 880 euroa. NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä noteerattujen B-sarjan osakkeiden määrä oli 54 778 791 kappaletta ja noteeraamattomien A-sarjan osakkeiden määrä 9 526 089 kappaletta. Osakemäärään sisältyy 2 959 487 yhtiön hallussa olevaa B-sarjan osaketta, mikä vastaa 4,60 prosenttia Cargotecin osakepääomasta. Osakkeet on hankittu vuosina 2005–2008. Ulkona olevien Bsarjan osakkeiden lukumäärä oli vuoden lopussa 51 819 304. B-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaislukumäärästä 31.12.2012 oli 85,2 (85,2) prosenttia ja äänimäärästä 36,5 (36,5) prosenttia. A-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaislukumäärästä oli 14,8 (14,8) prosenttia ja äänimäärästä 63,5 (63,5) prosenttia. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä oli 15 001 696 (15 002 008). Vuoden 2012 päättyessä Cargotec Oyj:llä oli 24 189 (20 893) rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 6 017 793 (8 500 096), joiden osuus kaikista osakkeista oli 9,36 (13,22) prosenttia ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä 4,01 (5,67) prosenttia.

Vuoden 2012 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta, mutta hallitus ei käyttänyt valtuutusta tilikauden aikana.

Osakepohjainen kannustinohjelma

Hallitus päätti maaliskuussa 2010 osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta konsernin johdolle. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa omistajien ja johdon tavoitteiden yhteneväisyys Cargotecin arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön omistukseen perustuva kannustinohjelma. Ohjelmassa on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkoivat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Ensimmäisen ansaintajakson ansaintakriteeristö ei toteutunut, joten palkkiota ei makseta ensimmäisen ansaintajakson perusteella.

Optio-ohjelma

Varsinainen yhtiökokous päätti maaliskuussa 2010 optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Hallitus päätti niiden jakamisesta, ansaintakriteereistä ja kohderyhmästä vuosittain, keväällä 2010 (2010A-optio-oikeudet), 2011 (2010Boptio-oikeudet), ja 2012 (2010C-optio-oikeudet). Optio-ohjelmaan on varattu optio-oikeuksia yhteensä enintään 1 200 000 kappaletta. Osakkeiden merkintäaika 2010A-optio-oikeudella on 1.4.2013–30.4.2015, 2010B-optiooikeudella 1.4.2014–30.4.2016 ja 2010C-optio-oikeudella 1.4.2015–30.4.2017.

Vuodelle 2010 asetettu liikevoittotavoite täyttyi täysimääräisesti, joten osakemerkintä alkaa kaikilla myönnetyillä 332 000 2010A-optio-oikeudella huhtikuussa 2013 ohjelman ehtojen mukaisesti. Vuodelle 2011 asetettu liikevoittotavoite toteutui osittain eli osakemerkintä alkaa yhteensä 25 456 2010B-optio-oikeudella huhtikuussa 2014. 2010C-optio-oikeuksien ansaintakriteerinä oli vuoden 2012 liikevoitto. Vähimmäisliikevoittotavoite, 230 miljoonaa euroa, ei toteutunut.

Optio-ohjelmasta on tarkempi kuvaus konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

Markkina-arvo ja kaupankäynti

B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2012 lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 1 034 (1 191) miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen tilikauden viimeisen kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli vuoden 2012 lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 1 223 (1 410) miljoonaa euroa.

B-sarjan osakkeen päätöskurssi vuoden 2012 viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 19,95 (22,98) euroa ja tilikauden vaihdolla painotettu keskikurssi 22,70 (26,79) euroa NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Tilikauden ylin kurssi oli 33,62 (39,60) euroa ja alin 15,65 (16,35) euroa. Osakkeita vaihdettiin vuonna 2012 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 64 (58) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 462 (1 564) miljoonan euron vaihtoa. B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n lisäksi useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla yhteensä 40 (45) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 949 (1 205) miljoonan euron vaihtoa. Osakkeita vaihdettiin eniten BATS Chi-X CXE:ssä ja Turquoisessa.

Lainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville

Cargotecin Moving Cargo Oy:lle antamat lainat ylimmälle johdolle suunnatun osakeosto-ohjelman rahoittamiseen olivat 3,5 miljoonaa euroa 31.12.2012. Moving Cargo Oy:ssä on osakkaina Cargotecin johtoryhmän jäseniä. Cargotec ei ole antanut lähipiirille muita erityisiä etuuksia tai tehnyt lähipiirin kanssa muita vastaavia järjestelyjä.

Lainan ehdoista on esitetty lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedossa 35, Lähipiiritapahtumat.

Hallitus ja toimitusjohtaja

Yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitsemisesta ja heidän palkkioistaan sekä yhtiöjärjestyksen muutoksesta päättää yhtiökokous. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Cargotecin hallitus nimitti 27.1.2013 Mika Vehviläisen Cargotecin uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän siirtyy tehtävään 1.3.2013 alkaen. Hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Hakakari jatkaa väliaikaisena toimitusjohtajana helmikuun 2013 loppuun saakka.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Maailmantalouden ja tavaravirtojen kehityksellä on suora vaikutus Cargotecin toimintaympäristöön ja asiakkaiden investointihalukkuuteen. Taloudelliseen kehitykseen sisältyy epävarmuutta, erityisesti Euroopassa. Epävarmuutta voivat lisätä valuuttamarkkinoiden volatiliteettiin ja rahoitussektoriin liittyvät riskit. Rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen heikentäisi myös asiakkaiden investointeja. Epävarmuus vaikeuttaa Cargotecin kehityksen ennustamista ja voi heikentää Cargotecin tuotteiden kysyntää ja lähiajan näkymiä nopeasti.

Mahdollinen markkinatilanteen heikkeneminen näkyy ensin kuormankäsittelylaitteiden kysynnässä. Euroopan markkinan merkitys on Cargotecin liiketoiminta-alueista suhteellisesti suurin Hiabissa. Kuormankäsittelylaitteissa tilauskannan pituus on 3–4 kuukautta, kun se muissa Cargotecin tuotteissa on selvästi pitempi. Cargotec ei välttämättä kykene reagoimaan riittävällä vauhdilla mikäli kysyntä heikkenee nopeasti, mikä voi heikentää kannattavuutta.

Luottotappioiden määrä voi kasvaa markkinatilanteen heikkenemisen myötä. Lisäksi rahoituksen saatavuuden heikentyminen voi osaltaan heikentää asiakkaiden maksuvalmiutta. Cargotec on riippuvainen komponenttitoimittajistaan, ja näiden taloudellisen tilanteen huonontuminen voi näkyä toimitusvaikeuksina.

Cargotecilla on käynnissä useampi huomattava satamien automatisointiprojekti, jotka edellyttävät tarkkaa projektinjohtoa sekä erityisesti toimitusketjun hallintaa. Projektit sisältävät uusia automaatioratkaisuja, joiden kehittämiseen voi liittyä teknisiä ja aikataulullisia haasteita. Nämä haasteet voivat johtaa kustannus- ja aikatauluylityksiin.

Cargotec on perustanut Rainbow-Cargotec Industries Co. Ltd (RCI) -yhteisyrityksen Kiinassa Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Ltd.:n kanssa. Yhteisyritys on aloittamassa toimintaansa uusissa tiloissa Taicangissa, Kiinassa. Tuotannon nopea ja onnistunut käynnistäminen kumppanin kanssa vastaa Kalmarin lisäkapasiteettitarpeeseen ja edesauttaa Kalmarin kannattavuuden paranemista isoissa nostureissa.

MacGregor-liiketoiminta-alueella riskit liittyvät toimitusten peruutuksiin ja siirtymisiin. Laivanrakennusmarkkinan tilanne on haastava ja siihen liittyy epävarmuutta, joilla voi olla vaikutusta MacGregorin näkymiin.

Hallituksen ehdotus voitonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2012 oli 787 535 459,18 euroa, johon sisältyy tilikauden tulos 16 772 605,09 euroa. Hallitus ehdottaa 20.3.2013 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,71 euroa kutakin 9 526 089 A-sarjan ja 0,72 euroa kutakin 51 819 304 ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden, eli yhteensä 44 073 422,07 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 743 462 037,11 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.

Vuoden 2013 näkymät

Cargotecin liikevaihdon arvioidaan jäävän hieman vuodesta 2012 ja liikevoiton ilman uudelleenjärjestelykuluja olevan vuoden 2012 tasolla. Toteutettujen tehostamistoimenpiteiden myönteinen vaikutus painottuu vuoden toiselle vuosipuoliskolle.

Varsinainen yhtiökokous 2013

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 20.3.2013 klo 13 alkaen Marina Congress Centerissä Helsingissä.

Helsingissä 11.2.2013

Cargotec Oyj

Hallitus

Konsernitilinpäätös (IFRS)

Konsernin tuloslaskelma

Liikevaihto Myytyjä suoritteita vastaavat kulut Bruttokate Liiketoiminnan muut tuotot Myynnin ja markkinoinnin kulut	4, 6 7	3 327,3 -2 693,0 634,3 57,8	19,1	3 138,7 -2 480,9 657,8


					21,0
				46,9
		-185,8		-180,7
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut		-72,4		-59,0
Hallinnon kulut		-224,9		-203,4
Uudelleenjärjestelykulut	8	-26,2		-
Liiketoiminnan muut kulut	7	-51,7		-55,1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	17, 18	-0,3		0,5
Liikevoitto 4, 8, 9, 10		131,0	3,9	207,0	6,6
Rahoitustuotot	11	15,2		9,3
Rahoituskulut	11	-24,1		-24,4
Voitto ennen veroja		122,2	3,7	191,9	6,1
Tuloverot	12	-33,0		-42,7
Tilikauden voitto		89,2	2,7	149,3	4,8
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		88,8		148,6
Määräysvallattomille omistajille		0,3		0,6
Yhteensä		89,2		149,3
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos:	13
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR		1,45		2,42
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR		1,45		2,42

Konsernin laaja tuloslaskelma

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Tilikauden voitto	89,2	149,3
Voitot / tappiot rahavirran suojauksista	32,0	-13,1
Tulokseen siirretyt voitot / tappiot rahavirran suojauksista	-26,8	-18,8
Muuntoerot	33,9	20,4
Verot laajan tuloksen muista eristä 12	-13,1	6,3
Tilikauden laaja tulos	115,1	144,1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	114,7	143,7
Määräysvallattomille omistajille	0,4	0,4
Yhteensä	115,1	144,1

Konsernitase

MEUR	Liite	31.12.2012	31.12.2011
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	14	834,2	804,7
Muut aineettomat hyödykkeet	15	187,0	176,2
Aineelliset hyödykkeet	16	303,7	283,4
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	17, 18	93,0	6,3
Myytävissä olevat sijoitukset	19, 22	4,2	4,3
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset *	22	8,2	8,4
Laskennalliset verosaamiset	20	125,7	121,6
Johdannaisvarat	22, 32	42,3	38,2
Muut korottomat saamiset	22, 23	4,5	4,7
Pitkäaikaiset varat yhteensä		1 603,0	1 447,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	21	747,2	821,3
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset *	22	1,6	1,1
Tuloverosaamiset		13,4	10,9
Johdannaisvarat	22, 32	34,2	22,9
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	22, 23	685,4	598,7
Rahavarat *	22, 24	209,0	203,7
Lyhytaikaiset varat yhteensä		1 690,8	1 658,7
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	25	-	13,4
Varat yhteensä		3 293,8	3 119,9

* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan.

MEUR	Liite	31.12.2012	31.12.2011
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		64,3	64,3
Ylikurssirahasto		98,0	98,0
Muuntoerot		127,2	105,6
Arvonmuutosrahasto		13,7	9,6
Kertyneet voittovarat		924,8	895,7
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	26, 27	1 228,1	1 173,2
Määräysvallattomien omistajien osuus		4,1	4,0
Oma pääoma yhteensä		1 232,2	1 177,1
Pitkäaikaiset velat
Lainat *	22, 28	439,7	420,5
Laskennalliset verovelat	20	64,6	51,4
Eläkevelvoitteet	29	50,4	45,6
Varaukset	30	37,3	33,4
Johdannaisvelat	22, 32	32,9	16,0
Muut velvoitteet ja korottomat velat	22, 31	26,4	15,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä		651,3	582,1
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset *	22, 28	39,7	51,2
Muut korolliset velat *	22, 28	219,3	46,7
Varaukset	30	80,2	69,4
Saadut ennakot		315,0	402,6
Tuloverovelat		43,5	40,4
Johdannaisvelat	22, 32	8,5	23,2
Ostovelat ja muut korottomat velat	22, 31	704,1	727,0
Lyhytaikaiset velat yhteensä		1 410,3	1 360,5
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat	25	-	0,2
Oma pääoma ja velat yhteensä		3 293,8	3 119,9

* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan. Nettovelka sisältää lisäksi 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen, joka oli 31.12.2012 -1,6 (31.12.2011: -6,1) miljoonaa euroa.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

				Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
MEUR	Liite	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muunto erot	Arvon muutos rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2011		64,3	98,0	86,8	33,3	783,0	1 065,4	3,7	1 069,0
Tilikauden tulos						148,6	148,6	0,6	149,3
Rahavirran suojaukset					-23,7		-23,7		-23,7
Muuntoerot				18,8			18,8	-0,2	18,6
Tilikauden laaja tulos *				18,8	-23,7	148,6	143,7	0,4	144,1
Osingonjako	26					-37,3	-37,3	-0,1	-37,4
Osakeperusteiset palkkiot *						1,4	1,4		1,4
Muut muutokset						0,0	0,0	0,0	0,0
Oma pääoma 31.12.2011		64,3	98,0	105,6	9,6	895,7	1 173,2	4,0	1 177,1
Oma pääoma 1.1.2012		64,3	98,0	105,6	9,6	895,7	1 173,2	4,0	1 177,1
Tilikauden tulos						88,8	88,8	0,3	89,2
Rahavirran suojaukset					4,2		4,2		4,2
Muuntoerot				21,7			21,7	0,1	21,8
Tilikauden laaja tulos *				21,7	4,2	88,8	114,7	0,4	115,1
Osingonjako	26					-61,3	-61,3	-0,1	-61,4
Osakeperusteiset palkkiot *						0,7	0,7		0,7
Liiketoimet omistajien kanssa						-60,6	-60,6	-0,1	-60,7
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa						0,8	0,8	-0,2	0,6
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset						0,8	0,8	-0,2	0,6
Oma pääoma 31.12.2012		64,3	98,0	127,2	13,7	924,8	1 228,1	4,1	1 232,2

* Netto verojen jälkeen.

Konsernin rahavirtalaskelma

MEUR	Liite	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Tilikauden voitto		89,2	149,3
Poistot ja arvonalentumiset	10	70,0	63,3
Rahoituserät	11	8,9	15,1
Verot	12	33,0	42,7
Saamisten muutos		-83,5	-23,4
Velkojen muutos		-97,1	60,2
Vaihto-omaisuuden muutos		84,6	-136,9
Muut oikaisut		-8,0	-3,9
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		97,1	166,3
Saadut korot		1,4	3,3
Maksetut korot		-20,4	-21,0
Muut rahoituserät		20,0	0,8
Maksetut tuloverot		-38,6	-46,1
Liiketoiminnan nettorahavirta		59,5	103,3

Yrityshankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	5	-22,1	-131,1
Yritysmyynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	5	10,5	-
Investoinnit osakkuus- ja yhteisyrityksiin	17, 18	-89,7	-
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin *	15	-22,7	-11,1
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin *	16	-86,5	-65,9
Aineellisten hyödykkeiden myynnit	16	28,5	15,6
Investointien nettorahavirta, muut erät		2,8	6,8
Investointien nettorahavirta		-179,3	-185,7
Pitkäaikaisten lainojen nostot		62,1	120,2
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-49,9	-102,1
Lyhytaikaisten lainojen nostot		160,5	5,7
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-9,9	-5,6
Maksetut osingot		-61,4	-37,4
Rahoituksen nettorahavirta		101,5	-19,1
Rahavarojen muutos		-18,3	-101,5

Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 1.1.	24	200,4	303,6
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		1,8	-1,6
Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 31.12.	24	183,9	200,4
Käytetyt pankkitililimiitit 31.12.		25,0	3,3
Rahavarat 31.12.		209,0	203,7

* Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin sisältävät aktivoituja korkoja 1,0 (2011: 0,4) miljoonaa euroa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)

Sisällysluettelo

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
2. Johdon arviot
3. Rahoitusriskien hallinta
4. Segmentti-informaatio
5. Yrityshankinnat ja -myynnit
6. Pitkäaikaishankkeet
7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
8. Uudelleenjärjestelykulut
9. Henkilöstökulut
10. Poistot ja arvonalentumiset
11. Rahoitustuotot ja -kulut
12. Tuloverot
13. Osakekohtainen tulos
14. Liikearvo
15. Muut aineettomat hyödykkeet
16. Aineelliset hyödykkeet
17. Osuudet osakkuusyrityksissä
18. Osuudet yhteisyrityksissä
19. Myytävissä olevat sijoitukset
20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
21. Vaihto-omaisuus
22. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
23. Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset
24. Rahavarat
25. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
26. Oma pääoma
27. Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut
28. Korolliset velat
29. Eläkevelvoitteet
30. Varaukset
31. Ostovelat ja muut korottomat velat
32. Johdannaissopimukset
33. Vastuut
34. Konserni vuokranantajana
35. Lähipiiritapahtumat
36. Tytäryhtiöt

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Perustiedot

Cargotec Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Porkkalankatu 5, 00180 Helsinki. Cargotec Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Cargotec-konsernin (jäljempänä Cargotec tai konserni). Cargotecin B-osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä 1.6.2005 lähtien.

Cargotec on lastinkäsittelyratkaisujen toimittaja, jonka tuotemerkeillä Hiab, Kalmar ja MacGregor on maailmanlaajuinen markkinajohtajan asema. Ratkaisuja käytetään maalla ja merellä, kaikkialla missä tavara liikkuu. Kattavat huoltopalvelut lähellä asiakasta takaavat laitteiden jatkuvan toiminnan. Cargotecin ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteita käytetään, kun tuotteita, tavaroita tai raaka-aineita siirretään, nostetaan, lastataan tai puretaan ajoneuvoista. Terminaaleissa, satamissa, raskaassa teollisuudessa ja jakelukeskuksissa käytetään Cargotecin kontinkäsittely- ja tavarankäsittelylaitteita ja palveluja. Cargotecin toimittamia laivojen lastinkäsittelyyn liittyviä ratkaisuja käytetään yleislasti-, irtolasti- ja konttialuksissa, tankkereissa, ro-ro-aluksissa, irtolastiterminaaleissa ja offshore-teollisuudessa.

Cargotec Oyj:n hallitus on kokouksessaan 11.2.2013 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavilla internet-osoitteessa www.cargotec.fi tai osoitteesta Cargotec Oyj, sijoittajasuhteet, PL 61, 00501 Helsinki.

Laatimisperusta ja uudet laskentastandardit

Cargotec Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laatimisperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Kaikki esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Konserni on soveltanut 1.1.2012 alkaen IASB:n vuonna 2010 julkistamaa muutosta 'IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot' standardiin. Muutos parantaa instrumenttien luovutuksesta annettavia tietoja. Edellä mainitulla muutoksella ei ollut oleellista vaikutusta tilinpäätökseen.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Cargotec Oyj:n ja kaikki ne tytäryhtiöt, joiden äänivallasta emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tytäryhtiöt on lueteltu liitetiedossa 36, Tytäryhtiöt.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Kun ehdollinen vastike luokitellaan rahoitusvelaksi, se arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.

Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankintaajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja myydyt siihen hetkeen asti, jolloin määräysvalta lakkaa.

Vaiheittain toteutetun hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda muutokseen määräysvallassa, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Lunastettaessa määräysvallattomilta omistajilta omistusosuutta, erot luovutetun vastikkeen ja tytäryhtiön nettovarallisuudesta hankitun osuuden välillä kirjataan omaan pääomaan. Luovutuksista määräysvallattomille osakkaille realisoituvat voitot ja tappiot käsitellään vastaavalla tavalla omassa pääomassa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Sijoitukset osakkuusyrityksiin (konsernin osuus 20–50 prosenttia äänivallasta tai muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa) ja yhteisyrityksiin (konsernin osuus 50 prosenttia äänivallasta tai sopimukseen perustuva yhteinen määräysvalta toisten osapuolten kanssa) on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sisältävät niiden hankinnasta syntyneen liikearvon sekä hankintaan tai perustamiseen liittyvät kulut.

Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tuloksesta esitetään erillisenä eränä ennen liikevoittoa konsernin tuloslaskelmassa. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon, eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuus- tai yhteisyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista merkitään konsernitilinpäätökseen vain osakkuusyrityksen ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Osakkuus- ja yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat konsernin sisäiset ja ulkoiset ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Myynnin ja ostojen varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Suojauslaskennan piirissä olevien, myyntiin ja ostoihin kohdistettujen valuuttasuojausten kurssivoitot ja tappiot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan ja tuloutetaan myynnin ja ostojen oikaisuerinä samanaikaisesti allaolevien liiketapahtumien kanssa. Muiden varsinaiseen liiketoimintaan liittyvien suojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaiset tytäryhtiöt, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset

Tytäryhtiöiden tilinpäätökseen sisältyvät luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Tytäryhtiöiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroon käyttäen tilikauden keskikursseja ja kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Eri kurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Eräitä konsernin sisäisiä lainasopimuksia käsitellään osana nettoinvestointia, koska niiden takaisinmaksua ei ole suunniteltu, eikä se ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tällöin myös näihin investointeihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot käsitellään muuntoeroina laajassa tuloslaskelmassa.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin pääsemiseksi tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.

Euroalueen ulkopuolisten tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Kun ulkomainen yksikkö myydään kokonaan tai osittain, kumulatiiviset muuntoerot kirjataan konsernin laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty Cargotecin hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty raportoitavien segmenttien muodostamiseksi.

1.1.2012 alkaen Cargotecilla on kolme raportointisegmenttiä: Marine, Terminals ja Load Handling. Samassa yhteydessä huoltoliiketoiminnan määrittelyä tarkennettiin. Raportointisegmentteihin perustuva taloudellinen informaatio vertailukausilta on oikaistu vastaavasti. 1.1.2013 alkaen raportointisegmentit on nimetty uudelleen: MacGregor, Kalmar ja Hiab.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuotot tuotteiden myynnistä tuloutetaan, kun tuotteeseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä konsernilla ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- eikä määräysvaltaa. Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä, jolloin tuote on toimitettu asiakkaalle toimitussopimuksen mukaisesti.

Kirjaamisedellytysten täyttymistä tarkastellaan yleensä kunkin liiketoimen osalta erikseen. Tietyissä tapauksissa yksi sopimus voi kuitenkin sisältää useita erityyppisiä osia, kuten koneita, ohjelmistoja ja palveluita. Jos sopimuksen osat ovat yksilöitävissä, sopimuksen käyvästä arvosta allokoidaan osuus yksilöidyille osille ja tuloutuksen kirjaamisedellytyksien täyttymistä tarkastellaan erikseen kunkin osatekijän kannalta.

Myyntitulot korjaustöistä tuloutetaan, kun työ on suoritettu ja myyntitulot lyhytaikaisista palveluista, kun palvelu on tuotettu. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Ohjelmistojen käyttöoikeuden myynti tuloutetaan ohjelmiston toimitushetkellä. Ylläpitosopimustuotot jaksotetaan sopimusajalle, ja tuotot räätälöityjen ohjelmistojen kehittämisestä tuloutetaan valmiusasteen mukaan silloin, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti.

Myyntitulot erikseen määritellyistä pitkäaikaisista hankkeista tuloutetaan niiden valmistusasteen mukaan silloin, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritetään tarkasteluhetkeen mennessä toteutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost to cost -menetelmä) tai hankkeen tietyn fyysisen osuuden valmistumisen perusteella (ns. milestone -menetelmä). Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta aiheutuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi tulosvaikutteisesti. Tuotekehitysmenot aktivoidaan kuitenkin tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä, kun tuotteesta lisäksi odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut tuotekehitysmenot sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja työvoimakustannuksia, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja tuotekehitysmenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan tasapoistoin vaikutusaikanaan. Keskeneräiset kehityshankkeet testataan vuosittain

arvonalentumisen varalta.

Tuloverot

Tuloslaskelman veroissa esitetään konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Laskennallinen verovelka tai verosaaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista kulloinkin voimassaolevia verokantoja käyttäen. Väliaikaisia eroja syntyy muun muassa etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, varauksista, konsernin sisäisen varastokatteen eliminoinnista, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, vahvistetuista tappioista ja hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon. Laskennallinen verovelka kirjataan taseeseen täysimääräisenä ja verosaaminen siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että sitä voidaan käyttää hyväksi tulevien vuosien verotettavaa tuloa vastaan.

Liikearvo

Liikearvo kirjataan alunperin taseeseen määrällä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, eli kyseessä on edullinen kauppa, erotus kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan sille suoritetaan vuosittain arvonalentumistestaus, joka on kuvattu tarkemmin kohdassa Arvonalentumiset. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla ja arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, tavaramerkit, lisenssit, ohjelmistot, aktivoidut tuotekehitysmenot, teknologia sekä hankittu tilauskanta ja asiakassuhteet. Ne arvostetaan alun perin hankintamenoonsa, paitsi yritysten yhteenliittymisissä hankitut aineettomat hyödykkeet, jotka arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.

Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi vaikutusaikanaan seuraavasti:

Kehittämismenot 3–10 vuotta
Tavaramerkit 3–15 vuotta
Asiakassuhteet 5–15 vuotta
Patentit ja lisenssit 5–10 vuotta

Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia tavaramerkkejä tai keskeneräisiä aineettomia investointeja ei poisteta, vaan niille suoritetaan vähintään vuosittain arvonalentumistestaus, joka on kuvattu tarkemmin kohdassa Arvonalentumiset.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Ne poistetaan tasapoistoin todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:

Rakennukset 5–40 vuotta
Koneet ja laitteet 3–10 vuotta
Maa- ja vesialueita ei poisteta.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan jokaisena tilinpäätöspäivänä.

Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään joko hyödykkeen tasearvoon tai erotetaan omaksi hyödykkeekseen silloin, kun on todennäköistä, että niistä saadaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä ja niistä aiheutuneet kustannukset voidaan erottaa tavanomaisista korjaus- ja kunnossapitokustannuksista.

Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet, lukuun ottamatta käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden rakennusaikaisia korkoja, jotka on aktivoitu osana asianomaisen omaisuuserän hankintamenoa.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta viitteitä. Mikäli viitteitä ilmenee, suoritetaan kyseiselle omaisuuserälle arvonalentumistesti. Arvonalentumistestissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen käyttöarvo. Mikäli kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä määrittämään yksittäisen omaisuuserän tasolla, arvonalentumistarvetta tarkastetaan sillä alimmalla rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälti riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman aikaisempien vuosien arvonalentumistappion kirjaamista.

Liikearvosta tai aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään arvonalentumistesti aina kun on viitteitä arvonalentumisesta, kuitenkin vähintään vuosittain. Liikearvon testaus suoritetaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla (CGU). Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo on syntynyt, toimintasegmenttien mukaisesti määritettynä. Muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien hyödykkeiden testaus suoritetaan puolestaan joko osana rahavirtaa tuottavaa yksikköä tai yksittäisen omaisuuserän tasolla, jos sille pystytään määrittämään itsenäinen rahavirta. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen nettokassavirtojen diskontattu nykyarvo. Käyttöarvolaskelmien diskonttauskorot määritetään ennen veroja ja ne kuvastavat markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja testattavaan yksikköön liittyvistä erityisriskeistä. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

Vuokrasopimukset, konserni vuokralleottajana

Konserni on vuokrannut käyttöönsä koneita ja kalustoa sekä rakennuksia. Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokranantajalle käsitellään käyttöleasingsopimuksina. Käyttöleasingsopimuksiin liittyvät vuokrakulut jaksotetaan tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella.

Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet poistetaan joko käyttöaikanaan tai vuokrasopimuksen aikana siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet rahoituskuluilla vähennettynä sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, konserni vuokranantajana

Konserni vuokraa koneita ja laitteita ehdoiltaan vaihtelevilla käyttöleasingsopimuksilla. Näissä sopimuksissa omistamisen riskit ja edut jäävät vuokranantajalle. Vuokrattu hyödyke merkitään taseeseen sen luonteen mukaiseen luokkaan. Muihin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokratuotot jaksotetaan tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella. Vuokratusta hyödykkeestä tehdään poistot noudattaen vastaavien hyödykkeiden normaalia poistoohjelmaa.

Rahoitusleasingsopimuksissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet vuokralleottajalle. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Asiakasrahoitus

Asiakasrahoitussopimuksia käytetään konsernissa joillakin asiakassegmenteillä, jakelukanavilla sekä markkinaalueilla. Näissä sopimuksissa konserni on yhteistyössä rahoituspalveluntarjoajan kanssa järjestämässä rahoitusta asiakkaalle ja/tai jälleenmyyjälle. Sopimukset on luokiteltu käyttöleasingsopimuksiksi, rahoitusleasingsopimuksiksi, osamaksusopimuksiksi tai lainoiksi.

Loppuasiakkaan tai jälleenmyyjän rahoitusta sisältävän asiakasrahoitussopimuksen tuloutusperiaate ja merkitseminen taseeseen riippuvat liiketapahtuman tosiasiallisesta sisällöstä, muun muassa siitä kuinka omistamiseen liittyvät riskit ja edut jakaantuvat konsernin, asiakkaan ja rahoituspalveluntarjoajan välillä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään pääasiassa painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää raaka-aineet, välittömät valmistuspalkat ja muut välittömät menot sekä suhteellisen osuuden valmistuksen muuttuvista kustannuksista ja kiinteistä yleismenoista. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ja myynti on erittäin todennäköinen, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin, laina- ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Varat luokitellaan hankinnan yhteydessä käyttötarkoituksensa perusteella. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin varoihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.

Hankintamenoon kirjattavia laina- ja muita saamisia ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä niitä pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainasaamiset arvostetaan hankintamenoon käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää. Lainasaamisesta suoraan johtuvat kulut sisällytetään hankintamenoon. Lainasaamisista kirjataan arvonalentuminen tuloslaskelmaan niissä tapauksissa, joissa kirjanpitoarvo on korkeampi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä. Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvioiduilla arvonalentumisilla. Arvonalentumistappio kirjataan, jos on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista ja ne on arvostettu hankintahintaan, koska luotettavat käyvät arvot eivät ole selvitettävissä tai ne eivät olennaisesti poikkeaisi hankintaarvoista. Sijoituksesta kirjataan arvonalentumistappio, mikäli sen arvo on objektiivisesti tarkastellen alentunut. Osakesijoituksiin liittyvää arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa.

Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella, ja transaktiot muissa rahoitusvarojen ryhmissä selvityspäivän mukaan.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on oleellisilta osin siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa. Rahavirtalaskelmassa käytetyt pankkitililimiitit on vähennetty rahavaroista.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin sekä hankintamenoon kirjattaviin velkoihin. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset velat sisältyvät pitkäaikaisiin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin velkoihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.

Hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon, transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkä- että lyhytaikaisiin velkoihin ja ryhmä sisältää sekä korollisia että korottomia velkoja. Korot ja transaktiokustannukset jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Käyttämättömistä luottolimiiteistä sopimushetkellä maksetut järjestely- ja varauspalkkiot on aktivoitu taseeseen ennakkomaksuna ja jaksotetaan tuloslaskelmaan luottolimiitin sopimuskaudelle.

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin termiinikursseihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan odotettujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Johdannaisinstrumentit, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta, kirjataan taseen pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin, muut johdannaisinstrumentit kirjataan lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.

Suojauslaskentaa sovelletaan liiketoiminnan rahavirtojen suojauksiin. Rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan myös valuuttamääräisen lainan rahavirtojen suojauksiin. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavien kohteiden ja suojausinstrumenttien välisen suhteen, konsernin riskienhallintatavoitteet sekä suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan, sekä vähintään jokaisen tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen rahavirtojen arvon muutokset.

Suojauslaskennan kriteerit täyttävien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Suojauslaskennassa mukana olevien valuuttatermiinien osalta kuitenkin vain valuuttakurssin muutos kirjataan laajan tuloksen eriin ja termiinien korkopisteiden muutoksista johtuva käyvän arvon muutos kirjataan suoraan tuloslaskelman rahoituseriin. Laajan tuloslaskelman arvonmuutosrahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samanaikaisesti, kun suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, arvonmuutosten kertymä jää laajan tuloslaskelman eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Mikäli suojauslaskennan tehokkuustestauksessa on havaittu tehottomuutta, tehottoman osan arvonmuutos kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan

tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Osingonmaksu

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat vahvistaneet sen yhtiökokouksessa.

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat ja jota oikaistaan kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla ja tappioilla. Etuuspohjaisen järjestelyn eläkevastuu määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttokorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka ylittävät 10 prosenttia järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta tai 10 prosenttia etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvosta sen mukaan, kumpi näistä on suurempi, kirjataan tulosvaikutteisesti henkilön odotetun keskimääräisen jäljellä olevan työssäoloajan kuluessa. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti, paitsi milloin eläkejärjestelyyn tehty muutos edellyttää työsuhteen jatkuvan tietyn ajan. Tällöin takautuvasta työsuorituksesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi tasaerinä järjestelmän voimaantuloon tarvittavan ajanjakson kuluessa.

Etuuspohjaiset eläkemenot koostuvat kauden työsuoritukseen perustuvista menoista, korkomenoista, järjestelyyn kuuluvien varojen odotetusta tuotosta, tuloslaskelmalle kirjatuista vakuutusmatemaattisista voitoista tai tappioista ja järjestelyn supistamisesta aiheutuvista voitoista tai tappioista.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Lisäksi velvoitteen määrän on oltava luotettavasti arvioitavissa. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määränä kirjataan odotettujen menojen nykyarvo.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään historiallisen kokemuksen perusteella.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai asianmukaisesti tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskevassa suunnitelmassa tulee olla yksilöitynä, mitä toimintoja ja henkilöstöä se koskee sekä mikä on sen arvioitu toteuttamisaikataulu ja -kustannukset. Uudelleenjärjestelyvaraus ja muut toiminnan sopeuttamiseen liittyvät kustannukset kirjataan sen toiminnon kuluihin, mihin ne luonteensa puolesta liittyvät. Kun kyseessä on merkittävä uudelleenjärjestelysuunnitelma, varaus ja muut toiminnan sopeuttamiseen liittyvät kustannukset kirjataan kuitenkin liiketoiminnan muihin kuluihin. Koko Cargotecin laajuisen uudelleenjärjestelyohjelman ollessa kyseessä näihin järjestelyihin liittyvät kustannukset esitetään tuloslaskelmassa erillisenä eränä.

Omat osakkeet

Kun emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt ostavat Cargotec Oyj:n osakkeita, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, merkitään omaan pääomaan osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on osakepohjaisia kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan osakkeina, optioina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen markkinahinta myöntämishetkellä. Optioiden käypä arvo määritetään Black-Scholes optiohinnoittelumallin perusteella. Näistä omana pääomana maksettavista osakeperusteisista liiketoimista kirjataan omaan pääomaan kulua vastaava lisäys. Rahana maksettava etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin tilikauden päättyessä velan suorittamishetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen.

Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina tai optioina maksettavien etuuksien määrästä syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisia ehtoja, kuten kannattavuus tai liikevaihdon kasvu, ei oteta huomioon määritettäessä etuuden käypää arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta etuuksien määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan.

Kun optio-oikeuksia käytetään osakkeiden merkitsemiseen, merkitään osakkeen merkintähinta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Saadun vastikkeen määrästä vähennetään mahdolliset transaktiokustannukset.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen

Konserni ottaa vuonna 2013 käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat:

IAS 19 Työsuhde-etuudet (muutos). Pääasialliset muutokset: Muutos poistaa "putkimenetelmän" soveltamisen mahdollisuuden ja rahoitusmeno määritetään (velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen) nettoerälle. Johto arvioi muutoksella olevan vaikutuksia konsernin tulokseen, omaan pääomaan, eläkevelkaan ja liitetietoihin. Eläkevelan 31.12.2012 arvioidaan kasvavan noin 17,9 miljoonaa euroa ja tilikauden 2012 tulosvaikutuksen olevan noin 0,5 miljoonaa euroa positiivinen.

IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Standardi sisältää täsmällisen käyvän arvon määritelmän sekä käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (muutos). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi (luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä eriä muissa laajan tuloksen erissä esitetään.

IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (muutos). Liitetietovaatimuksia lisätään tarkoituksena parantaa IFRS:n ja US GAAPin mukaisten tilinpäätösten vertailukelpoisuutta.

Lisäksi konserni ottaa käyttöön annual improvements 2011 liittyvät muutokset.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2014 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit*. Kyseessä on osa laajemmasta projektista, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella standardilla. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös. IFRS 10 sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt. IFRS 11:n sisältää ohjeistusta siitä, kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyä koskevia velvoitteita, ja siten se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua.

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Standardi sisältää kaikentyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä.

IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een.

IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena.

IAS 32 Rahoitusinstrumentit; esittämistapa (muutos). Muutokset liittyvät IAS 32:n soveltamisohjeeseen. Niissä selkeytetään joitakin vaatimuksia, jotka koskevat rahoitusvarojen ja -velkojen vähentämistä toisistaan taseessa.

Yllämainittujen standardien ja tulkintojen vaikutusta konsernitilinpäätökseen selvitetään.

* Kyseistä standardia/tulkintaa tai muutosta ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

2. Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot ja oletukset

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä yhtiön johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tilikaudelta raportoitujen tuottojen ja kulujen määriin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa.

Arviot, oletukset ja harkinta perustuvat johdon aikaisempaan kokemukseen, parhaaseen tietoon tapahtumista ja muista tekijöistä, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskevista odotuksista, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä. Siten on mahdollista, että lopulliset toteumat poikkeavat selvästi tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan. Seuraavassa käsitellään konsernitilinpäätöksen olennaisimmat johdon harkintaa edellyttävät erät, joihin voi liittyä epävarmuutta.

Arvonalentumistestaus

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä siitä, että niiden arvo saattaa olla alentunut. Viitteinä huomioidaan sekä ulkoiset lähteet, kuten merkittävä lasku markkina-arvossa, joka ei johdu ajan kulumisesta, normaalikäytöstä tai korkotasosta, että sisäiset lähteet, kuten todiste varojen epäkuranttiudesta tai fyysisestä vauriosta. Jos varojen arvo käytössä tai myytynä on pienempi kuin niiden arvo taseessa, kirjataan arvonalentumistappio välittömästi siten, että kirjanpitoarvo vastaa varojen käyttö- tai myyntiarvoa.

Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausta varten liikearvo ja vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden tekemistä. Cargotecin taseessa oli 31.12.2012 liikearvoa 834,2 (31.12.2011: 804,7) miljoonaa euroa ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia pitkäaikaisia aineettomia hyödykkeitä 41,4 (31.12.2011: 41,2) miljoonaa euroa. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 14, Liikearvo.

Verot

Tuloverojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallista verosaamista kirjataan, tarvitaan johdon harkintaa. Yhtiön taseeseen 31.12.2012 sisältyy vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista 66,4 (31.12.2011: 72,7) miljoonaa euroa.

Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuvat arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Jos näihin liittyvä lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatusta määrästä, erot vaikuttavat sekä kauden verotettavaan tulokseen perustuviin että laskennallisiin verosaamisiin ja velkoihin kaudella, jolla ne todetaan.

Yritysten yhteenliittymät

Yritysten yhteenliittymissä hankittu nettovarallisuus arvostetaan käypään arvoonsa. Hankitun nettovarallisuuden ylittävä hankintahinta kirjataan taseelle liikearvoksi laadintaperiaatteiden mukaisesti. Hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon määritys perustuu joko vastaavien hyödykkeiden arvioituun markkinahintaan (aineelliset hyödykkeet) tai arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista (aineettomat hyödykkeet). Arvonmääritys, joka perustuu hyödykkeen nykyiseen jälleenhankintahintaan, diskontattuihin kassavirtoihin tai arvioituun myyntihintaan, edellyttää johdolta oletuksia hyödykkeen tulevasta tulontuottokyvystä ja käyttötarkoituksesta. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisätietoa liiketoimintojen yhteydessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 5, Yrityshankinnat ja myynnit.

Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisesti useita oletuksia käyttäen. Diskonttauskorko on yksi eläkkeistä aiheutuvia nettomenoja (tai -tuloja) määritettäessä käytettävistä oletuksista. Näiden oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Asianmukainen diskonttauskorko määritetään jokaisen vuoden lopussa. Kyseessä on korko, jota tulisi käyttää määritettäessä nykyarvoa eläkevelvoitteiden täyttämiseksi edellytettäville arvioiduille vastaisille rahavirroille. Asianmukaista diskonttauskorkoa määritettäessä otetaan huomioon yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korot. Nämä lainat ovat sen valuutan määräisiä, jossa etuudet maksetaan, ja niiden juoksuaika on lähellä eläkevelvoitteen voimassaoloajan pituutta. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset perustuvat osaltaan senhetkisiin markkinaolosuhteisiin. Enemmän informaatiota eläkevelvoitteista on liitetiedossa 29, Eläkevelvoitteet.

Tuloutus

Erikseen määritellyt pitkäaikaishankkeet tuloutetaan valmiusasteen mukaisesti. Valmiusasteen mukainen tulouttaminen edellyttää arviota tilinpäätöspäivään mennessä kertyneistä kustannuksista verrattuna pitkäaikaishankkeen arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä tilikaudella, jolloin muutos oli ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Vuonna 2012 noin 6,1 (2011: 3,2) prosenttia liikevaihdosta on tuloutettu osatuloutusperiaatteella. Enemmän informaatiota osatuloutuksesta on liitetiedossa 6, Pitkäaikaishankkeet.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Varaus voidaan kirjata vain, kun varauksen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Kirjattava määrä on tilinpäätöspäivän paras arvio velvoitteen täyttämiseksi vaadittavasta kustannuksesta. Arvio tapahtuman taloudellisesta vaikutuksesta edellyttää yhtiön johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja joissakin tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoihin. Varauksia tarkastellaan säännöllisesti ja korjataan tarpeen mukaan vastaamaan tarkasteluhetken parasta arviota. Toteutuvat menot voivat poiketa arviosta. Merkittävimmät säännöllisesti kirjattavat varaukset aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun yhtiö on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Varausten määrä Cargotecin taseessa 31.12.2012 oli 117,6 (31.12.2011: 102,9) miljoonaa euroa, josta 19,6 (31.12.2011: 8,6) miljoonaa euroa liittyi uudelleenjärjestelyihin. Enemmän informaatiota varauksista on esitetty liitetiedossa 30, Varaukset.

Vaihto-omaisuus

Cargotec kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan epäkuranttiudesta johtuvan arvonalentumisen vaihtoomaisuudesta. Arviot perustuvat vaihto-omaisuuden systemaattiseen ja jatkuvaan seurantaan. Arvioinnissa otetaan huomioon varastojen luonne, ikärakenne ja määrät ennustetun tarpeen pohjalta. Epäkuranttiusvarauksen määrä Cargotecin taseessa 31.12.2012 oli 74,7 (31.12.2011: 79,2) miljoonaa euroa. Enemmän informaatiota vaihtoomaisuudesta on liitetiedossa 21, Vaihto-omaisuus.

Myyntisaamiset

Cargotec kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan arvonalentumisen saamisista, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Kirjattu arvonalentumisen määrä Cargotecin taseessa 31.12.2012 oli 22,3 (31.12.2011: 17,8) miljoonaa euroa. Myyntisaamisten arvonalentumista on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 23, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.

3. Rahoitusriskien hallinta

Rahoituksen ja rahoitusriskien hallinnan pääpiirteet

Konsernin rahoitusta ja rahoitusriskejä hallitaan Cargotecin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan (Treasury Policy) mukaisesti. Rahoituspolitiikassa määritellään rahoitusorganisaation vastuujako, rahoitusriskien hallintaperiaatteet sekä valvonta- ja raportointiperiaatteet. Hallituksen nimittämä rahoituskomitea "Treasury Committee" on vastuussa rahoituspolitiikan noudattamisesta sekä konsernirahoituksen organisoinnista ja valvonnasta. Rahoituskomitea hyväksyy rahoitusohjeiston (Treasury Instructions), joka sisältää yksityiskohtaisemman ohjeistuksen rahoituspolitiikan mukaiseen rahoituksen hallintaan.

Rahoitushallinnon tavoitteena on varmistaa, että yhtiöillä on tarpeeksi varoja harjoittaa liiketoimintaa ilman rajoitteita kaikkina aikoina, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja liiketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusriskejä (valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luotto- ja vastapuoliriskit sekä operationaalinen riski) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota koskien konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden rahoituksellista tilannetta ja riskejä.

Cargotecin konsernirahoitus vastaa konsernitasolla varainhankinnasta, likviditeetin ja rahoitusriskien hallinnasta, luo puitteet rahoituksen hoidon tehokkaalle organisoinnille ja valvoo liiketoimintayksiköiden rahoitusta. Konsernirahoitus raportoi näistä aiheista kuukausittain Cargotecin hallitukselle. Liiketoimintayksiköt suojaavat omat rahoitusriskinsä rahoituspolitiikan ja konsernirahoituksen ohjeiden mukaisesti.

Valuuttariskit

Cargotecilla on liiketoimintaa noin 120 maassa, ja kansainvälisen liiketoimintansa vuoksi konserni altistuu valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Huomattava osa liikevaihdosta ja tuotannon kuluista on euron lisäksi Yhdysvaltain dollareissa ja Ruotsin kruunuissa. Cargotecilla on toimintaa myös maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on valuuttasäännöksillä rajoitettu, kuten Kiinassa ja Etelä-Koreassa.

Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat sitovien myynti-, osto- ja rahoitussopimusten kassavirroista (transaktiopositio), suojataan kokonaisuudessaan. Muita erittäin todennäköisiä kassavirtoja voidaan suojata, mikäli konsernirahoitus ja liiketoimintayksikkö toteavat suojaamistoimet tarpeelliseksi. Liiketoimintayksiköt raportoivat riskipositionsa konsernirahoitukselle ja suojaavat ne konsernin sisäisillä termiinisopimuksilla. Maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on valuuttasäännöksin rajoitettu, valuuttariskeiltä voidaan suojautua myös valuuttamääräisillä lainoilla ja talletuksilla.

Valuuttasuojauksiin sovelletaan pääsääntöisesti suojauslaskentaa, jossa tulevaan rahavirtaan liittyvän suojauksen tulos rahastoidaan omaan pääomaan, kunnes sen kumulatiivinen voitto/tappio tuloutetaan samanaikaisesti suojauksen kohteen kanssa. Suojauslaskentaa ei kuitenkaan sovelleta niissä tapauksissa, joissa konsernirahoitus arvioi laskentatavan vaikutuksen tilikauden tulokseen konsernin kannalta merkityksettömäksi.

Helmikuussa 2007 nostettuun ja vuosina 2014–2019 erääntyvään kiinteäkorkoiseen 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainaan sovelletaan rahavirran suojausta. Rahavirrat on muunnettu pitkäaikaisilla koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euromääräisiksi. Näiden suojaustoimenpiteiden jälkeen Cargotecilla on pitkäaikainen 225,7 miljoonan euron kiinteäkorkoinen velka.

Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Tuloksen herkkyyteen vaikuttavat tilinpäätöshetkellä konserniyhtiöiden taseissa olevat vierasvaluuttamääräiset rahoitussaatavat ja -velat, näihin kohdistetut suojaukset sekä ne johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennassa ja joiden käyvän arvon muutos kirjataan siten suoraan tulokseen. Omaan pääomaan konsernin laajan tuloksen kautta vaikuttavat rahastoidut valuuttakurssierot suojauslaskennan piirissä olevista johdannaisista. Näiden vaikutusten odotetaan kumoutuvan ajan myötä suojauskohteena olevien erittäin todennäköisten rahavirtojen vastakkaisen arvon muutoksen realisoituessa. Suojaukset sekä suojauskohteena olevat rahavirrat erääntyvät pääsääntöisesti kahden vuoden kuluessa, lukuun ottamatta Yhdysvaltain dollarimääräisten joukkovelkakirjalainojen korkovirtoja sekä niitä

suojaavien koron- ja valuutanvaihtosopimusten rahavirtoja, jotka erääntyvät seitsemän vuoden kuluessa.

Jos Yhdysvaltain dollari olisi ollut tilinpäätöshetkellä euroon nähden 10 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja 0,7 miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen (31.12.2011: 0,9 positiivinen/negatiivinen), sekä konsernin laajaan tulokseen 15,3 (31.12.2011: 19,0) miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen.

Jos Ruotsin kruunu olisi ollut tilinpäätöshetkellä euroon nähden 10 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja 0,9 miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen (31.12.2011: 1,8 positiivinen/negatiivinen), sekä konsernin laajaan tulokseen 14,4 (31.12.2011: 17,7) miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen.

Jos Ruotsin kruunu olisi ollut tilinpäätöshetkellä Yhdysvaltain dollariin nähden 10 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja 0,5 miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen (31.12.2011: 0,6 negatiivinen/positiivinen), sekä konsernin laajaan tulokseen 16,3 (31.12.2011: 30,7) miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen.

Konsernin nettoinvestoinneista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin aiheutuu laskennallisia muuntoeroja konsernin omaan pääomaan (translaatioriski). Tytäryhtiöosakkeiden lisäksi konsernissa on nettoinvestoinniksi luokiteltavia konsernin sisäisiä lainasopimuksia, joihin liittyvät valuuttakurssierot käsitellään muuntoeroina. Translaatioposition hallinnan tarkoituksena on suojata taserakenne siten, että valuuttakurssien muutoksen vaikutus velkaan ja omaan pääomaan on tasapainossa. Konsernin nykyinen tase- ja rahoitusrakenne ei ole antanut aihetta suojaustoimiin.

Korkoriski

Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat konsernin nettokorkoihin sekä korollisten velkojen, saamisten ja johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Cargotecin korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen muutoksen vaikutus tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtaan ottaen myös huomioon nettovelkaposition markkina-arvo. Korkoriskiä hallitaan pitämällä rahoituserien keskimääräinen korkosidonnaisuus (korkoduraatio) rahoituskomitean määrittämien minimi- ja maksimitasojen rajoissa muuttamalla laina- ja sijoitussalkun kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta sekä käyttämällä tarvittaessa johdannaisinstrumentteja.

Tilinpäätöshetkellä konsernin taseessa korolliset velat olivat yhteensä 698,6 (31.12.2011: 518,3) miljoonaa euroa, josta 227,1 (31.12.2011: 243,7) miljoonaa euroa oli kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjalainoja, 50,0 (31.12.2011: 83,3) miljoonaa euroa muita pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja, 3,1 (31.12.2011: 2,3) miljoonaa euroa rahoitusleasingsopimuksia ja loput 418,4 (31.12.2011: 188,8) miljoonaa euroa vaihtuvakorkoisia pankkilainoja, lyhytaikaisia lainoja tai käytettyjä pankkilimiittejä. Tilinpäätöshetkellä korollisen velkojen, sisältäen lainoja suojaavat johdannaissopimukset, keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 17 (31.12.2011: 28) kuukautta.

Konsernin 218,8 (31.12.2011: 213,3) miljoonan euron sijoitussalkku koostui pääosin lyhytaikaisista talletuksista ja pankkitileillä olevista rahavaroista. Korollisia lainasaatavia oli yhteensä 7,8 (31.12.2011: 7,1) miljoonaa euroa ja asiakasrahoitukseen liittyviä rahoitusleasingsaatavia 2,0 (31.12.2011: 2,4) miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten talletusten keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli alle kuukauden (31.12.2011: alle kuukauden) ja korollisten lainasaatavien 6 (31.12.2011: 7) kuukautta.

Herkkyysanalyysin perusteella korkotason yhden prosenttiyksikön nousun/laskun vaikutus konsernin nettokorkoihin olisi 1,2 (31.12.2011: 0,5) miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen. Tuloksen herkkyyteen vaikuttavat vaihtuvakorkoiset lainat, lyhytaikaiset lainat, lainasaatavat ja talletukset sekä pankkitilit ja tililimiittien käyttö. Vaikutus on laskettu vuositasolle olettaen, että konsernin taserakenne ei muutu.

Konserni kirjaa valuuttatermiinien korkovaikutuksen rahoituseriin, joten mahdolliset muutokset lyhyissä markkinakoroissa voivat vaikuttaa konsernin rahoituskustannuksiin myös valuuttasuojauksien kautta. Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu valuuttatermiinien vaikutusta, sillä korkotason yhden prosenttiyksikön nousun/ laskun vaikutus olisi vähäinen, mikäli muutos tapahtuisi kaikissa valuuttapareissa samansuuntaisesti ja konsernin nykyinen valuuttapositio säilyisi ennallaan.

Korkojen sidonnaisuusjaksot

31.12.2012
MEUR	0─6 kk	6─12 kk	12─24 kk	24─36 kk	Myöhemmin	Yhteensä
Korolliset saatavat	211,5	2,8	3,8	0,3	0,3	218,8
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta	-214,8	-18,0	-16,7	0,0	0,0	-249,5
Joukkovelkakirjalainat	0,0	0,0	-71,9	0,0	-155,2	-227,1
Rahoitusleasingvelat	-0,4	-0,3	-1,2	-0,3	-0,9	-3,1
Yritystodistukset	-148,6	-	-	-	-	-148,6
Lyhytaikaiset lainat *	-70,2	0,0	-	-	-	-70,2
Netto	-222,6	-15,4	-85,9	0,0	-155,8	-479,8

31.12.2011
MEUR	0─6 kk	6─12 kk	12─24 kk	24─36 kk	Myöhemmin	Yhteensä
Korolliset saatavat	207,5	3,7	0,3	0,3	1,4	213,3
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta	-159,0	-16,7	-33,3	-16,7	-	-225,7
Joukkovelkakirjalainat	-12,2	-	-	-73,3	-158,1	-243,7
Rahoitusleasingvelat	-0,4	-0,2	-0,6	-0,2	-0,8	-2,3
Lyhytaikaiset lainat *	-31,1	-15,6	-	-	-	-46,7
Netto	4,8	-28,8	-33,6	-89,9	-157,6	-305,1

* Sisältää pankkitililimiitit.

Joukkovelkakirjalainojen korkosidonnaisuusjaksot tilinpäätöshetkellä vaihtelivat välillä 1–7 vuotta.

Muut markkinariskit

Varsinaisten rahoitusriskien lisäksi Cargotec altistuu lähinnä raaka-aineiden ja komponenttien hankinnasta johtuville hinta- ja saatavuusriskeille. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa näiden riskien tunnistamisesta ja suojausasteen määrittämisestä. Riskejä pyritään hallitsemaan huolellisella toimittajien valinnalla ja pitkäaikaisilla yhteistyöllä keskeisten toimittajien kanssa.

Maksuvalmius- ja lainojen jälleenrahoitusriski

Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto, sisältäen kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä pitkäaikaiset nostamattomat valmiusluottolimiitit, oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 509 (31.12.2011: 504) miljoonaa euroa. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavan 12 kuukauden aikana, sekä rahoituskomitean erikseen määrittelemä niin sanottu strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan myös juoksevan liiketoiminnan tarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Tilinpäätöshetkellä lyhytaikaisten lainojen sekä pitkäaikaisten lainojen seuraavan 12 kuukauden lyhennysten yhteismäärä oli 258,6 (31.12.2011: 94,7) miljoonaa euroa.

Tilinpäätöshetkellä Cargotecilla oli käytössään 300 miljoonan euron pitkäaikainen ja nostamaton valmiusluottolimittii, joka erääntyy vuonna 2016 (31.12.2011: 300 miljoonaa euroa, erääntyen 2016). Limiittejä ei ole käytetty tilikaudella tai vertailukaudella. Limiittien puitteissa Cargotecilla on sitovasti oikeus nostaa lyhytaikaisia lainoja kolmen päivän varoitusajalla lainasopimuksissa määritellyin ehdoin. Cargotecilla on lisäksi käytettävissään lyhytaikaisia kassalimiittejä yhteensä 164 (31.12.2011: 165) miljoonaa euroa, sekä kotimainen 150 miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta tilinpäätöshetkellä oli käytössä 148,6 (31.12.2011: 0,0) miljoonaa euroa.

Lainojen jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian suuri osa konsernin lainoista tai luottolimiiteistä erääntyy ajanjaksona, jolloin lainojen jälleenrahoitus on taloudellisesti tai sopimuksellisesti mahdotonta, minimoidaan tasapainottamalla lainojen tai luottolimiittien erääntymisaikatauluja sekä pitämällä lainojen sopimusehdot riittävän joustavina. Cargotecin lainasopimukset sisältävät yhtiön pääomarakennetta rajoittavan ehdon. Tämän mukaan konsernin nettovelkojen suhde omaan pääomaan (nettovelkaantumisaste) tulee olla alle 125 prosenttia.

Tilinpäätöshetkellä nettovelkaantumisaste oli 38,8 (31.12.2011: 25,4) prosenttia. Johdon näkemyksen mukaan konsernin likviditeettitilanne on hyvä, eikä konsernilla ole merkittäviä rahoituksen saatavuuteen tai jälleenrahoitukseen liittyviä riskikeskittymiä.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja. Konsernirahoitus raportoi kassavirroista sekä likviditeetin riittävyydestä kuukausittain Cargotecin hallitukselle.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

2017	Myöhem min	Yhteensä


	-	-3 555,2
-	-	3 585,0
		-274,5

97,1	69,9	279,9
-0,4	-0,1	35,1
-3,9	-0,5	-329,6
-4,2	-175,0	-319,8
-3,3	-5,2	-24,5
-	-	-148,6
-	-	-0,4
-90,8	-64,4	-227,1
-6,2	-5,5	-52,5
-0,1	-0,6	-3,1
0,0	0,0	0,0
-109,0	-251,3	-1 070,4
	- -97,5	-70,0

31.12.2011						Myöhem
MEUR	2012	2013	2014	2015	2016	min	Yhteensä
Johdannaiset
Valuuttatermiinit, kassasta maksut	-3 830,9	-173,3	-0,3	-6,3	-3,1	-	-4 013,8
Valuuttatermiinit, kassaan maksut	3 833,0	178,1	0,3	6,3	3,2	-	4 020,8
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassasta maksut	-10,5	-10,5	-79,2	-7,2	-7,2	-161,4	-276,1
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassaan maksut	12,9	12,9	82,9	8,9	8,9	167,2	293,8
Johdannaiset, netto	4,5	7,2	3,7	1,7	1,8	5,8	24,7
Ostovelat ja muut korottomat velat	-356,6	-6,2	-4,1	-2,3	-2,0	-0,7	-371,9
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset	-81,8	-38,3	-21,7	-5,0	-2,5	-120,0	-269,3
Rahoituslaitoslainoihin liittyvät rahoituskulut	-6,4	-4,7	-3,7	-3,4	-3,3	-10,4	-31,9
Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset	-12,2	-	-73,4	-	-	-158,4	-244,1
Joukkovelkakirjalainoihin liittyvät rahoituskulut	-13,1	-12,9	-9,5	-8,9	-8,9	-8,8	-62,1
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset	-0,7	-0,6	-0,2	-0,1	-0,1	-0,6	-2,3
Rahoitusleasingvelkoihin liittyvät rahoituskulut	-0,1	-0,1	-0,1	-0,1	0,0	-0,1	-0,5
Yhteensä	-466,5	-55,6	-108,9	-18,0	-15,1	-293,2	-957,4

Joukkovelkakirjalainat erääntyvät vuosina 2014–2019 ja rahoituslaitoslainat vuosina 2013─2022.

Luotto- ja vastapuoliriski

Operatiiviseen toimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja niiden hallinnasta vastaavat liiketoimintayksiköt. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sillä on monipuolinen ja laaja asiakaskunta, joka on maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä myyntisopimuksissa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, pankkitakauksiin ja muihin takauksiin. Ennakonmaksutakausten osuus kaikista takauksista oli 48 (31.12.2011: 62) prosenttia. Luottotappio- ja väärinkäytösriskejä seurataan käyttämällä hyväksi asiakasyrityksistä saatavia luottokelpoisuustietoja. Suuriin kauppoihin liittyvät luottoriskit pyritään jakamaan pankkien, vakuutusyhtiöiden ja vientitakuulaitosten kanssa. Myyntisaamisista, saamisten ikäjakaumasta sekä luottotappiovarauksista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 23, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.

Konsernilla ei ole merkittäviä määriä konsernin ulkopuolisia lainasaatavia. Kassavarojen sijoittamisessa ja rahoitusinstrumenttien kaupankäynnissä hyväksytään ainoastaan rahoituskomitean vahvistamat vastapuolet. Rahoituskomitea valitsee vastapuolet ja niille asetettavat enimmäissijoitusmäärät yhtiöiden vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden perusteella. Konsernirahoitus seuraa vastapuoliriskejä aktiivisesti ja voi poistaa vastapuolen hyväksyttävien listalta tarvittaessa välittömästi. Tilikaudella sekä vertailukaudella hyväksyttyjä vastapuolia olivat ainoastaan konsernin merkittävimmät yhteistyöpankit.

Sijoitettuihin kassavaroihin liittyvä maksimiluottotappioriski vastaa sijoitusten kirjanpitoarvoa. Johdon näkemyksen mukaan kassavarojen sijoittamisesta ei kuitenkaan ole odotettavissa luottotappioita.

Rahoitushallinnon toiminnallinen riski

Rahoitushallinnon toiminnallisen riskienhallinnan tavoitteena on eliminoida tilanteet, joissa puutteellisista rahoituksen valvontajärjestelmistä tai toimintatavoista aiheutuu konsernille tappioita tai jotka lisäävät rahoitusriskien kokonaismäärää. Cargotecissa riskiä minimoidaan pitämällä konsernirahoituksen ammattitaito korkealla tasolla, kuvaamalla ja dokumentoimalla rutiinit sekä työtehtävien organisoinnilla.

Transaktioihin liittyviä riskejä minimoidaan limiittiseurannalla, markkina-arvostuksilla, päivittäisellä kauppojen vahvistusten seurannalla sekä säännöllisellä kokonaisarvioinnilla.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne. Osakkeenomistajat päättävät pääomarakenteen tavoitteista, ja hallitus seuraa pääomarakennetta säännöllisesti.

Kokonaispääomaan lasketaan taseen oma pääoma ja korollinen nettovelka. Pääomarakenteen tunnuslukuna seurataan nettovelkaantumisastetta eli korollisen nettovelan suhdetta omaan pääomaan. Korollinen nettovelka lasketaan vähentämällä korollisten velkojen summasta korolliset saatavat, mukaan lukien rahat ja pankkisaamiset. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 50 prosentissa. Tunnusluvun arvot on esitetty alla olevassa taulukossa.

CARGOTECIN VUOSIKERTOMUS 2012 / Tilinpäätös 143

	512,2
-9,8	-9,5
-209,0	-203,7
478,2	299,0
1 232,2	1 177,2
38,8%	25,4%
	697,0

* Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollisissa veloissa on huomioitu US Private Placement -joukkovelkakirjalainoihin liittyvät suojaustoimenpiteet, joilla valuuttakurssista aiheutuva muutos on eliminoitu.

4. Segmentti-informaatio

Cargotecilla on kolme toimintasegmenttiä; MacGregor (Marine 31.12.2012 asti), Kalmar (Terminals 31.12.2012 asti) ja Hiab (Load Handling 31.12.2012 asti). Toimintasegmentit perustuvat hallitukselle ja toimitusjohtajalle toimitettaviin sisäisiin raportteihin, joiden laatimisperiaatteet ovat IFRS-standardien mukaiset. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty raportoitavien segmenttien muodostamiseksi. Johto seuraa liiketoimintaa tuotteiden pohjalta. Segmenttien toiminnan arviointi perustuu segmenttien liikevoittoon ja segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

MacGregor-segmentti toimittaa laivojen lastinkäsittelyyn liittyviä ratkaisuja, joita käytetään yleislasti-, irtolasti- ja konttialuksissa, tankkereissa, ro-ro-aluksissa, irtolastiterminaaleissa ja offshore-teollisuudessa. Kalmar-segmentin kontinkäsittely- ja tavarankäsittelylaitteita sekä palveluja käytetään terminaaleissa, satamissa, raskaassa teollisuudessa ja jakelukeskuksissa. Hiab-segmentin kuormankäsittelylaitteita käytetään, kun tuotteita, tavaroita tai raaka-aineita siirretään, nostetaan, lastataan tai puretaan ajoneuvoista.

4.1. Toimintasegmentit

Segmenttien tulos

Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy toimintasegmenttien tuotteiden myynnistä sekä tuotteisiin liittyvien palvelujen myynnistä. Segmenttien taloudellista suorituskykyä seurataan liikevoiton (ilman uudelleenjärjestelykuluja) ja IFRS:n mukaisen liikevoiton avulla. Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja ja osaa konsernihallinnon kuluista ei kohdisteta niille. Tilikausilla 1.1.−31.12.2012 ja 1.1.−31.12.2011 Cargotecilla ei ole ollut IFRS 8:n määritelmän mukaisia yksittäisiä merkittäviä asiakkaita.

					Konsernihallinto,
1.1.─31.12.2012				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Liikevaihto
Huoltoliiketoiminta	176,6	359,4	228,7	764,7	-	764,7
Tuotteet	889,4	1 062,1	611,1	2 562,6	-	2 562,6
Ulkoinen liikevaihto yhteensä	1 065,9	1 421,6	839,8	3 327,3	-	3 327,3
Sisäinen liikevaihto	0,3	0,5	0,2	1,1	-1,1	-
Liikevaihto yhteensä	1 066,3	1 422,1	840,0	3 328,4	-1,1	3 327,3
Poistot	7,3	40,5	13,1	60,9	5,4	66,2
Arvonalentumiset	-	1,7	1,3	3,0	0,9	3,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta	0,3	-0,5	0,0	-0,3	-	-0,3
Liikevoitto ilman
uudelleenjärjestelykuluja	140,9	32,3	27,2	200,4	-43,2	157,2
% liikevaihdosta	13,2%	2,3%	3,2%	-	-	4,7%
Uudelleenjärjestelykulut	3,2	9,9	10,4	23,4	2,8	26,2
Liikevoitto	137,7	22,4	16,9	177,0	-46,0	131,0
% liikevaihdosta	12,9%	1,6%	2,0%	-	-	3,9%
Rahoituserät	-	-	-	-	-	-8,9
Voitto ennen veroja	-	-	-	-	-	122,2

					Konsernihallinto,
1.1.─31.12.2011				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Liikevaihto
Huoltoliiketoiminta	175,2	345,9	218,0	739,1	-	739,1
Tuotteet	1 038,0	811,2	550,4	2 399,7	-	2 399,7
Ulkoinen liikevaihto yhteensä	1 213,2	1 157,1	768,4	3 138,7	-	3 138,7
Sisäinen liikevaihto	0,2	1,6	0,4	2,2	-2,2	-
Liikevaihto yhteensä	1 213,4	1 158,7	768,8	3 141,0	-2,2	3 138,7
Poistot	8,6	34,7	14,3	57,7	5,0	62,6
Arvonalentumiset	-	-	0,6	0,6	-	0,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta	0,1	0,3	0,1	0,5	-	0,5
Liikevoitto	176,2	55,9	20,6	252,7	-45,7	207,0
% liikevaihdosta	14,5%	4,8%	2,7%	-	-	6,6%
Rahoituserät	-	-	-	-	-	-15,1
Voitto ennen veroja	-	-	-	-	-	191,9

Segmenttien varat ja velat

Segmentin varat ja velat ovat eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat perustellusti kohdistettavissa segmentille. Kohdistamattomat varat sisältävät lainasaamiset ja muut korolliset saamiset, rahavarat, tuloverosaamiset, laskennalliset verosaamiset, korkosaamiset ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvarat. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat ja muut korolliset velat, tuloverovelat, laskennalliset verovelat, korkovelat ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvelat.

			Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
733,2	1 317,9	677,4	2 728,5	63,8	2 792,3
14,2	78,1	0,7	93,0	-	93,0
-	-	-	-	218,8	218,8
-	-	-	-	189,6	189,6
747,4	1 396,0	678,2	2 821,6	472,2	3 293,8
512,7	527,8	195,5	1 236,1	-15,2	1 220,9
-	-	-	-	697,0	697,0
-	-	-	-	143,8	143,8
512,7	527,8	195,5	1 236,1	825,6	2 061,6
234,7	868,2	482,7	1 585,5	78,9	1 664,5
3,7	81,9	10,4	96,0	14,5	110,5
					Konsernihallinto,

					Konsernihallinto,
31.12.2011				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Korottomat varat	828,2	1 169,9	687,8	2 685,9	49,7	2 735,6
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	1,1	4,4	0,7	6,3	-	6,3
Kohdistamattomat varat, korolliset	-	-	-	-	213,3	213,3
Kohdistamattomat varat, korottomat	-	-	-	-	164,8	164,8
Varat yhteensä	829,3	1 174,3	688,5	2 692,1	427,8	3 119,9
Korottomat velat	642,5	483,7	187,6	1 313,8	9,1	1 322,9
Kohdistamattomat velat, korolliset *	-	-	-	-	512,2	512,2
Kohdistamattomat velat, korottomat	-	-	-	-	107,6	107,6
Velat yhteensä	642,5	483,7	187,6	1 313,8	629,0	1 942,7
Sitoutunut pääoma	186,9	690,6	500,9	1 378,4	40,6	1 419,0
Investoinnit	3,5	49,0	16,9	69,4	7,2	76,6

* Kohdistamattomat korolliset velat sisältävät 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen, joka oli 31.12.2012 -1,6 (31.12.2011: -6,1) miljoonaa euroa.

Tilaukset

		Saadut tilaukset		Tilauskanta
MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011	31.12.2012	31.12.2011
MacGregor	721,5	996,6	920,3	1 374,5
Kalmar	1 487,7	1 463,6	910,3	865,4
Hiab	849,8	776,5	191,9	189,0
Eliminoinnit	-1,0	-3,4	-1,5	-2,9
Yhteensä	3 058,0	3 233,2	2 021,0	2 426,2

Henkilöstö

	Keskimäärin			Vuoden lopussa
MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011	31.12.2012	31.12.2011
MacGregor	2 060	2 155	1 979	2 129
Kalmar	5 094	4 830	5 087	5 146
Hiab	3 121	3 427	3 017	3 364
Konsernihallinto ja tukitoiminnot	247	281	211	289
Yhteensä	10 522	10 692	10 294	10 928

4.2. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Liikevaihto

Liikevaihto on esitetty asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat sekä investoinnit niiden sijaintimaan mukaan. Maantieteelliset alueet perustuvat päämarkkina-alueisiin.

	Konsernihallinto,
1.1.─31.12.2012				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Suomi	10,9	23,6	32,4	66,9	0,0	66,8
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	248,1	593,1	433,7	1 274,9	-0,7	1 274,2
Kiina	338,7	55,4	13,8	407,8	-	407,8
Etelä-Korea	228,4	13,4	22,1	263,9	-	263,9
Muu Aasia ja Tyynenmeren alue	196,9	238,9	71,0	506,8	-0,2	506,6
Yhdysvallat	31,0	333,0	191,5	555,5	0,0	555,4
Muut Amerikat	12,3	164,6	75,6	252,5	-0,1	252,5
Yhteensä	1 066,3	1 422,1	840,0	3 328,4	-1,1	3 327,3

				Konsernihallinto,
1.1.─31.12.2011				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Suomi	10,8	20,7	30,8	62,2	-1,0	61,3
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	249,4	517,1	436,8	1 203,3	-0,9	1 202,4
Kiina	403,1	61,8	9,3	474,2	0,0	474,2
Etelä-Korea	276,9	13,8	23,1	313,8	-	313,8
Muu Aasia ja Tyynenmeren alue	216,9	156,4	70,4	443,7	-0,3	443,3
Yhdysvallat	35,0	268,2	139,4	442,6	0,0	442,6
Muut Amerikat	21,4	120,7	59,1	201,2	-	201,2
Yhteensä	1 213,4	1 158,7	768,8	3 141,0	-2,2	3 138,7

Pitkäaikaiset varat *

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Suomi	118,2	45,7
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	288,7	238,6
Aasia ja Tyynenmeren alue	68,2	70,8
Amerikat	108,7	110,8
Liikearvo	834,2	804,7
Yhteensä	1 418,1	1 270,6

* Lukuunottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia. Liikearvoa ei ole kohdistettu maantieteellisille alueille.

Investoinnit

MEUR		1.1.─31.12.2012 1.1.─31.12.2011
Suomi	46,8	18,5
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	44,5	44,3
Aasia ja Tyynenmeren alue	7,3	8,5
Amerikat	11,9	5,4
Yhteensä	110,5	76,6

Henkilöstö

	31.12.2012	31.12.2011
Suomi	936	1 039
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	5 037	5 421
Aasia ja Tyynenmeren alue	2 883	3 055
Amerikat	1 438	1 413
Yhteensä	10 294	10 928

5. Yrityshankinnat ja -myynnit

Yrityshankinnat 2012

Kesäkuussa Cargotec hankki 100 prosenttia Asciano Corporate Services Pty Ltd:n osakkeista Australian suurimmalta rautatie- ja satamaoperaattori Ascianolta. Kaupan myötä Ascianon automaatioteknologia ja 23 työntekijää siirtyivät Cargotecille. Kauppa tukee Cargotecin strategiaa ja vahvistaa yhtiön asemaa integroitujen kokonaisratkaisujen toimittajana. Cargotec pystyy nyt tarjoamaan terminaalien eri alueiden kontinkäsittelyprosesseihin kokonaisratkaisuja, jotka palvelevat asiakkaita automaatioprojekteissa globaalisti. Hankittu liiketoiminta liitettiin osaksi Kalmar-segmenttiä kesäkuun lopussa.

Hankinnassa muodostunut liikearvo perustuu pääosin henkilöstöön ja synergiaetuihin, joita odotetaan syntyvän hankinnan seurauksena. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.

Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, MEUR
Aineettomat hyödykkeet	11,3
Aineelliset hyödykkeet	0,0
Laskennalliset verosaamiset	0,2
Laskennalliset verovelat	-1,2
Ostovelat ja muut korottomat velat	-0,5
Nettovarat	9,8
Kauppahinta, rahana maksettava	20,7
Kauppahinta, alustava ehdollinen vastike	0,9
Vastike yhteensä	21,6
Liikearvo	11,8
Kauppahinta, rahana maksettu	20,7
Hankitut rahavarat	0,0
Rahavirtavaikutus	20,7

Cargotec on sitoutunut maksamaan ehdollista vastiketta, joka on riippuvainen Cargotecin automaatiosatamien lisenssimyynnistä seuraavan seitsemän vuoden aikana. Ehdollisen vastikkeen käypä arvo oli hankintahetkellä 10 prosentin diskonttokorkoa käyttäen 0,9 miljoonaa euroa. Vuoden loppupuolella arvioissa ei tapahtunut muutoksia ja ehdollisen vastikkeen arvo pysyi muuttumattomana.

Hankintaan liittyvät 0,2 miljoonan euron kulut on sisällytetty Kalmar-segmentin liiketulokseen ja konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.

Hankitun teknologian ja osaamisen integrointi osaksi Cargotecin automaatioportfoliota on käynnissä eikä vaikutusta tilikauden liikevaihtoon ja tulokseen ole mahdollista suoraan eritellä.

Kesäkuussa Cargotec osti 11 prosentin vähemmistöosuuden meksikolaisesta Hiab S.A. de C.V:stä. Kaupan jälkeen Cargotec omistaa 75 prosenttia yrityksen osakekannasta. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta pieneni hankinnan johdosta 0,8 miljoonaa euroa.

Lisäksi Cargotec teki ensimmäisellä vuosineljänneksellä pienen yritysoston Puolassa 0,2 miljoonalla eurolla. Yritys hankittiin Kalmar-segmenttiin. Ostolla ei ollut merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen, eikä siitä syntynyt liikearvoa.

Yritysmyynnit 2012

Marraskuussa 2011 Cargotec ja Fortaco (aiemmin Komas) solmivat aiesopimuksen pitkäaikaisen hankintakumppanuuden kehittämisestä ja Viron Narvassa toimivan komponenttivalmistustoiminnan myymisestä Fortacolle. Taseessa 31.12.2011 sopimukseen liittyvät erät esitettiin myytävinä olevina. Kauppa saatiin päätökseen helmikuussa 2012.

Myyty nettovarallisuus, MEUR
Aineettomat hyödykkeet	2,1
Aineelliset hyödykkeet	6,0
Vaihto-omaisuus	4,9
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	2,2
Rahavarat	0,7
Ostovelat ja muut korottomat velat	-2,6
Nettovarat	13,2
Vastike myynnistä	13,2
Myyntivoitto	0,0

Rahavirtavaikutus, MEUR
Rahana suoritettavat vastikkeet	13,2
Luovutettujen yritysten rahavarat	-0,7
Kauppahintasaatava	-2,1
Rahavirtavaikutus	10,5

Yrityshankinnat 2011

Navis

Maaliskuussa 2011 Cargotec osti Zebra Technologies Corporationilta yhdysvaltalaisen terminaalien toiminnanohjausjärjestelmiä toimittavan Naviksen hankkimalla Navis Holding, LLC:n koko osakekannan. Kauppa saatiin päätökseen viranomaisten hyväksynnän jälkeen ja hankittu liiketoiminta liitettiin Industrial & Terminal raportointisegmenttiin 19.3.2011 (Navis kuuluu nyt Kalmar-segmenttiin).

Hankinnasta muodostunut liikearvo perustuu pääosin henkilöstöön ja synergiaetuihin, joita odotetaan syntyvän hankinnan seurauksena. Yhdessä Cargotec ja Navis pystyvät tarjoamaan asiakkailleen integroituja ratkaisuja, mikä vahvistaa Cargotecin asemaa kokonaisratkaisujen tarjoajana. Hankinnassa syntynyt liikearvo on pääosin verotuksessa vähennyskelpoista. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto Navis-konsernista maksetusta vastikkeesta sekä hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen hankinta-ajankohdan käyvistä arvoista.

Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, MEUR
Aineettomat hyödykkeet	73,0
Aineelliset hyödykkeet	0,9
Laskennalliset verosaamiset	0,4
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	14,5
Rahavarat	0,7
Ostovelat ja muut korottomat velat	-6,2
Nettovarat	83,2
Kauppahinta, rahana maksettava	131,2
Kauppahinta, korvaava palkitsemisjärjestelmä	1,2
Luovutettu vastike yhteensä	132,4
Liikearvo	49,1
Kauppahinta, rahana maksettu	131,2
Hankitut rahavarat	-0,7
Rahavirtavaikutus	130,5

Hankintaan liittyvät 1,7 miljoonan euron kulut on sisällytetty Kalmar-segmentin liiketulokseen ja konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.

Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo sisältää teknologian 8,7 miljoonaa euroa, tuotemerkin 1,7 miljoonaa euroa ja asiakassuhteet 62,6 miljoonaa euroa.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo on 14,5 miljoonaa euroa ja niihin sisältyvien myyntisaamisten käypä arvo on 12,0 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten käypään arvoon ei sisälly merkittävää riskiä.

Naviksen hankintahetken konsernitaseen velkoihin sisältyneisiin tuloennakoihin on tehty käypään arvoon oikaisu siltä osin, kun tuloennakoihin ei sisältynyt velvoitetta lisäpalveluiden suorittamisesta tulevaisuudessa. Koska jäljellä olevan suoritevelvoitteen käypä arvo oli noin 10 miljoonaa euroa pienempi kuin kirjanpitoarvo, tuloennakon uudelleenarvostaminen konsolidoitaessa Cargoteciin alensi hankitun liiketoiminnan liikevaihtoa ja kannattavuutta hankintaa noin seuraavan vuoden ajan.

Cargotecilla oli velvollisuus korvata Naviksen henkilöstölle Zebran myöntämät osakepohjaiset kannustinjärjestelmät. Se osuus korvaavan palkitsemisjärjestelmän käyvästä arvosta, joka kohdistuu hankintaa edeltävän ajanjakson työsuoritukseen, on sisällytetty osaksi kauppahintaa. Hankinnan jälkeiseen työsuoritukseen kohdistuva 0,6 miljoonan euron osuus kirjataan tulosvaikutteisesti jäljellä oleville oikeuden syntymisajanjaksoille, jotka jatkuvat vuoden 2014 toukokuuhun. Korvaavan palkitsemisjärjestelmän maksut tapahtuvat rahana ja ne vaativat työsuhteen jatkumista oikeuden syntymisajanjaksojen loppuun.

Katsauskauden liikevaihtoon sisältyi Naviksen liikevaihtoa 35 miljoonaa euroa. Jos kauppa olisi toteutettu 1.1.2011, sen vaikutus Cargotecin vuoden 2011 liikevaihtoon omistusaika mukaan luettuna olisi ollut noin 45 miljoonaa euroa.

Muut hankinnat

Marraskuussa 2010 Cargotec osti ruotsalaisen asennus- ja huoltoyhtiö Hallberg-Ivarsson Hydraulik & Påbyggnad AB:n liiketoiminnan. Göteborgissa toimiva yhtiö on erikoistunut raskaiden ajoneuvojen ja kuormankäsittelylaitteiden asennukseen ja huoltoon. Kauppa saatiin päätökseen tammikuun 2011 alussa.

Joulukuussa 2010 Cargotec kasvatti omistusosuuttaan Cargotec Terminal Solutions:ssa (Malaysia) Sdn Bhd (ent. Kalmar (Malaysia) Sdn. Bhd.) 50,0 prosentista 69,9 prosenttiin. Kauppa saatiin päätökseen tammikuun 2011 alussa.

Alla on esitetty näiden hankintojen yhdistetty hankintamenolaskelma. Se perustuu hankinnan kohteiden taseisiin 1.1.2011. Hankinnoista muodostunut liikearvo edustaa työvoimaa ja synergiaetuja, joiden odotetaan syntyvän hankintojen seurauksena. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.

Hankintaa edeltävä omistusosuus Cargotec Terminal Solutions (Malaysia) Sdn. Bhd.:ssa on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Käypä arvo kirjattiin perustuen hintaan, joka maksettiin 19,9 %:n osuudesta Kalmar (Malaysia) Sdn. Bhd.:sta. Arvostuksesta syntynyt 1,6 miljoonan euron voitto on kirjattu konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Hankintoihin liittyvät kulut on kirjattu konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.

Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, MEUR
Aineettomat hyödykkeet	2,5
Aineelliset hyödykkeet	0,4
Vaihto-omaisuus	0,8
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	3,7
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	4,6
Rahavarat	0,1
Saadut ennakot	-2,4
Ostovelat ja muut korottomat velat	-6,7
Lainat	-0,2
Laskennalliset verovelat	-0,6
Nettovarat	2,2
Kauppahinta, rahana maksettu	0,7
Ehdollinen kauppahinta	0,3
Ennen liiketoimintojen yhdistämistä omistetun osuuden käypä arvo	2,1
Luovutettu vastike yhteensä	3,1
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,0
Liikearvo	0,9
Kauppahinta, rahana maksettu	0,7
Hankitut rahavarat	-0,1
Rahavirtavaikutus	0,6

6. Pitkäaikaishankkeet

MEUR	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
Pitkäaikaishankkeiden liikevaihto tuloslaskelmassa	201,7	100,5

Keskeneräisten projektien tase-erät tilinpäätöshetkellä

Pitkäaikaishankkeita koskevat saamiset asiakkailta sisältyvät taseen erään myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.

Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille sisältyvät taseen erään ostovelat ja muut korottomat velat.

31.12.2012 MEUR	Toteutuneiden menojen, kirjattujen voittojen ja tappioiden nettosumma	Työn edistymiseen perustuva laskutus	Netto
Pitkäaikaishankkeita koskevat saamiset asiakkailta	-	-	73,5
Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille	-	-	62,3
Pitkäaikaishankkeet yhteensä	238,6	227,4	11,1

31.12.2011 MEUR	Toteutuneiden menojen, kirjattujen voittojen ja tappioiden nettosumma	Työn edistymiseen perustuva laskutus	Netto
Pitkäaikaishankkeita koskevat saamiset asiakkailta	-	-	42,0
Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille	-	-	16,0
Pitkäaikaishankkeet yhteensä	196,9	170,8	26,0

Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille sisältävät 49,2 (0,0) miljoonaa euroa asiakkaiden suorittamia ennakkomaksuja.

7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuotot

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	8,4	2,1
Asiakasrahoitukseen liittyvät muut tuotot	33,1	27,7
Vuokratuotot	3,5	2,8
Tilausten peruutuksista aiheutuneet tuotot	1,6	3,5
Tuotto yrityshankinnan yhteydessä aiemmin omistetun osuuden käypään arvoon
arvostamisesta	-	1,6
Muut tuotot	11,2	9,1
Yhteensä	57,8	46,9

Liiketoiminnan muut kulut

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	0,5	0,3
Asiakasrahoitukseen liittyvät muut kulut	32,4	27,0
Tilausten peruutuksista aiheutuneet kulut	1,3	2,7
Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut	0,7	3,0
Uudelleenjärjestelykulut *	1,0	4,9
Muut kulut	15,8	17,1
Yhteensä	51,7	55,1

* Uudelleenjärjestelykulut on esitetty tarkemmin liitetiedossa 8, Uudelleenjärjestelykulut

Tilintarkastajan palkkiot

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Tilintarkastus	1,9	2,6
Veroneuvonta	1,0	0,9
Muut palvelut	0,9	0,3
Yhteensä	3,8	3,8

Liikevoittoon sisältyy valuuttakurssieroja rahavirran suojauksiksi määritellyistä johdannaisista yhteensä 26,8 (2011: 18,8) miljoonaa euroa, joista liikevaihtoon sisältyy 8,6 (2011: 34,2) miljoonaa euroa, myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin 16,7 (2011: -14,1) miljoonaa euroa, sekä liiketoiminnan muihin kuluihin 1,5 (2011: -1,2) miljoonaa euroa liittyen suojausten tehottomaan osuuteen sekä peruutettujen projektien purettuihin rahavirran suojauksiin. Lisäksi liikevoittoon sisältyy 0,0 (2011: 0,3) miljoonaa euroa käypään arvoon arvostettavista, suojauslaskennan ulkopuolisista johdannaisista.

8. Uudelleenjärjestelykulut

Sopeuttaakseen toimintojaan syyskuussa 2012 ilmoitettuun uuteen toimintamalliin ja parantaakseen kannattavuuttaan Cargotec aloitti syksyllä mittavat toiminnan sopeuttamis- ja uudelleenjärjestelyt. Näihin järjestelyihin liittyvät kulut on esitetty konsernin tuloslaskelmassa erillisenä eränä. Aikaisempiin järjestelyihin liittyvät kulut on kirjattu sen toiminnon kuluihin, mihin ne luonteensa puolesta liittyvät tai jos kyseessä on ollut merkittävä uudelleenjärjestelysuunnitelma, ne on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Uudelleenjärjestelykuluja on kirjattu niiden luonteesta riippuen alentamaan omaisuuserän arvoa, taseen uudelleenjärjestelyvarauksiin tai siirtovelkoihin. Osa kuluista on kirjattu suoriteperusteisesti ja myös maksettu tilikauden aikana.

MacGregor	Kalmar	Hiab	Muut	Yhteensä
2,1	6,0	6,4	2,2	16,7
0,0	2,5	1,4	0,0	3,9
0,1	0,8	2,2	-	3,1
1,0	0,4	1,4	0,6	3,4
3,2	9,8	11,3	2,8	27,0

-	-0,3	-	-	-0,3
-	-	-	-	0,0

Yhteensä	3,2	9,8	11,3	2,8	27,0
Liiketoiminnan muut kulut	-	0,1	1,0	0,0	1,0
Uudelleenjärjestelykulut	3,2	9,9	10,4	2,8	26,2
Hallinnon kulut	-	0,1	-	-	0,1
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kulut	-	0,0	-	-	0,0

1.1─31.12.2011
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	Muut	Yhteensä
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut	0,1	0,5	1,8	0,9	3,2
Käyttöomaisuuden arvon alentuminen	-	-	0,7	-	0,7
Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen	-	-	0,5	-	0,5
Muut uudelleenjärjestelykulut *	-	1,6	0,2	0,5	2,3
Yhteensä	0,1	2,1	3,2	1,3	6,7

Uudelleenjärjestelykulut toiminnoittain

Yhteensä	0,1	2,1	3,2	1,3	6,7
Liiketoiminnan muut kulut	-	1,5	3,0	0,4	4,9
Hallinnon kulut	0,1	0,2	-	0,9	1,1
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kulut	-	0,3	-	-	0,3
Myynnin ja markkinoinnin kulut	-	0,3	0,2	0,0	0,5
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	-	-0,1	-	-	-0,1

* Sisältää mm. sopimusten (pl. työsopimukset) päättämiseen ja toimintojen siirtoihin liittyvät kulut sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot.

9. Henkilöstökulut

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Palkat ja palkkiot	451,1	417,4
Osakeperusteiset maksut, osakkeina maksettavat	0,7	1,5
Osakeperusteiset maksut, rahana maksettavat	-0,2	0,0
Eläkekulut	35,3	26,9
Muut henkilösivukulut	93,8	93,5
Yhteensä	580,7	539,3

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut on esitetty tarkemmin liitetiedossa 29, Eläkevelvoitteet.

Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 35, Lähipiiritapahtumat ja tiedot myönnetyistä optioista sekä muista osakepalkkioista liitetiedossa 27, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

10. Poistot ja arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Myydyt suoritteet	30,0	31,6
Myynti ja markkinointi	16,1	13,4
Tutkimus- ja kehitystoiminta	5,8	4,5
Hallinto	11,7	10,3
Uudelleenjärjestely	3,8	-
Muut	2,6	3,4
Yhteensä	70,0	63,3

Poistot hyödykeryhmittäin

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Aineettomat hyödykkeet	18,4	16,2
Rakennukset	7,8	7,7
Koneet ja kalusto	40,0	38,7
Yhteensä	66,2	62,6

Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Liikearvo	-	-
Muut aineettomat hyödykkeet	0,9	-
Aineelliset hyödykkeet	3,0	0,6
Yhteensä	3,8	0,6

11. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Korkotuotot lainasaatavista ja rahavaroista	1,9	3,0
Valuuttatermiinien korkokomponentti	13,0	5,6
Muut rahoitustuotot	0,3	0,7
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	0,0	0,0
Yhteensä	15,2	9,3

Rahoituskulut

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	21,1	19,7
Aktivoidut vieraan pääoman menot	-1,0	-0,4
Korollisiin velkoihin liittyvät järjestely- ja varauspalkkiot	0,9	0,9
Muut rahoituskulut	1,8	3,3
Valuuttakurssierot, netto	1,3	0,9
Yhteensä	24,1	24,4

Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät valuuttakurssierot

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Valuuttakurssierot korollisista rahoitussaatavista ja -veloista	-14,1	-10,4
Valuuttakurssierot johdannaissopimuksista	12,8	9,5
Yhteensä	-1,3	-0,9

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoituslainojen korkokulujen oikaisuksi on kirjattu rahavirran suojauksiksi määritellyistä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista syntynyt positiivinen tulosvaikutus 2,5 (2011: 1,6) miljoonaa euroa.

12. Tuloverot

Tuloslaskelman tuloverot

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Tilikauden verot	35,5	60,9
Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos	-5,4	-18,0
Verot edellisiltä tilikausilta	2,9	-0,2
Yhteensä	33,0	42,7

Efektiivisen veroasteen täsmäytyslaskelma

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Voitto ennen veroja	122,2	191,9
Suomalaisen verokannan mukainen vero (24,5 %)	29,9	49,9
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	-11,2	-7,9
Verot edellisiltä tilikausilta	2,9	-0,2
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot	3,8	-0,6
Aiemmin kirjaamattomien tappioiden ja väliaikaisten erojen hyödyntäminen	-7,8	-0,2
Tuloveroihin kirjaamattomat tilikauden tappiot ja väliaikaiset erot	3,9	2,4
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verojen oikaisut	12,5	-3,2
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin	-1,1	2,5
Tuloslaskelman verot yhteensä	33,0	42,7

Efektiivinen veroaste, %	27,0%	22,2%

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

	1.1.─31.12.2012			1.1.─31.12.2011
	Ennen		Verojen	Ennen		Verojen
MEUR Rahavirran suojaukset	veroja 5,2	Vero -1,0	jälkeen 4,2	veroja -31,9	Vero 8,1	jälkeen -23,8
Muuntoerot	33,9	-12,1	21,8	20,4	-1,8	18,6
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	39,1	-13,1	25,9	-11,5	6,3	-5,2

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa otetaan huomioon osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakkeen toteutushinta optioilla on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se osakkeiden määrä, joka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen markkinahintaan. Lisätietoja optio-ohjelmasta on esitetty liitetiedossa 27, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR	88,8	148,6
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl	61 345	61 345
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	1,45	2,42

	1.1.─31.12.2012 1.1.─31.12.2011
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR	88,8	148,6
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl	61 345	61 345
Osakeoptioiden vaikutus, 1 000 kpl	34	34
Osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl	61 379	61 380
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	1,45	2,42

14. Liikearvo

MEUR	2012	2011
Kirjanpitoarvo 1.1.	804,7	748,9
Kurssierot	16,1	7,9
Yrityshankinnat	11,8	50,1
Siirretty myytävänä olevaksi luokiteltuihin omaisuuseriin	-	-2,6
Muut muutokset	1,6	0,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	834,2	804,7

Liikearvojen arvonalentumistestaus

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
MacGregor	306,4	295,1
Kalmar	321,3	309,3
Hiab	206,5	200,3
Yhteensä	834,2	804,7

Liikearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina, kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Liikearvon testausta varten liikearvo on kohdistettu alimmille itsenäistä rahavirtaa tuottaville tasoille (CGU), jotka on määritelty operatiivisen liiketoimintamallin mukaisesti raportoiduiksi toimintasegmenteiksi. Johtamismallin uudelleenorganisoinnista johtuen Industrial & Terminal toimintasegmentti jaettiin vuoden 2012 alussa kahdeksi uudeksi toimintasegmentiksi: Kalmar (Terminals 31.12.2012 asti) ja Hiab (Load handling 31.12.2012 asti). Industrial & Terminal -toimintasegmentille kohdistettu liikearvo jaettiin uusille toimintasegmenteille tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella. Vertailukauden tiedot oikaistiin vastaavasti. Yhtiön johtamis- ja organisointitavasta johtuen alemmille tuotedivisioonatasoille ei ole mahdollista määrittää itsenäisiä rahavirtoja.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu laskelmiin niiden käyttöarvosta. Laskelmissa käytetyt tulevaisuuden rahavirtaennusteet perustuvat ylimmän johdon ja hallituksen hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin. Laskelmien ennustejakso on viisi vuotta, joista viimeisen avulla määritellään terminaaliarvo. Ennustejakson viimeisen vuoden arvot määritellään ekstrapoloimalla ne keskimääräisen toteutuneen ja ennusteajanjakson arvioidun kehityksen perusteella huomioiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden liiketoiminnan syklisyys. Ennustejaksojen jälkeiset rahavirrat on arvioitu käyttäen 2 prosentin pitkän aikavälin kasvuvauhtia, jonka ei arvioida ylittävän toimialojen ennustettua pitkän aikavälin kasvua.

Tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittämisessä eniten johdon harkintaa vaativat olettamukset liittyvät markkina- ja kannattavuusnäkymiin. Tulevien vuosien kasvuolettamien pohjana ovat ulkopuolisten markkinalaitosten arviot markkinakehityksestä ja syklin käänteiden ajoituksesta. Lisäksi liikevaihdon kasvun arvioinnissa on otettu huomioon yhtiön toteutunut kehitys sekä markkina-asema ja kasvupotentiaali markkinoilla sekä uuslaitteissa että huoltopalveluissa. Kalmar- ja Hiab-segmenttien laskelmissa toteutunut matala kannattavuus on otettu huomioon aiempaa varovaisempina tulevaisuuden ennusteina. Keskeiset ennustettuun kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ovat myyntivolyymi, kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Huoltoliiketoiminnan suhteellisella osuudella liikevaihdosta on myös merkitystä sen keskimääräistä paremman kannattavuuden johdosta. Lisäksi Kalmar- ja Hiab-segmenteissä sekä MacGregorin offshore-liiketoiminnassa tehtaiden ja kokoonpanoyksiköiden käyntiasteella ja kustannuskilpailukyvyllä on olennainen merkitys kannattavuuteen. Rahavirtaennusteissa on lisäksi huomioitu Kalmarissa ja Hiabissa tyypillinen käyttöpääoman sitoutuminen kasvusuhdanteessa ja vapautuminen laskusuhdanteessa. MacGregorin liiketoimintamalli sitoo vähän käyttöpääomaa, mutta saatujen tilausten ja niihin liittyvien ennakkomaksujen ajoituksen ennustaminen on huomioitu kassavirrassa.

Laskelmissa on käytetty diskonttokorkona raportointisegmenteille määritettyä keskimääräistä painotettua pääomakustannusta ennen veroja (WACC), joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ja asianomaisiin segmentteihin liitttyviä markkinariskejä. WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, verrokkiteollisuuskohtainen beta ja nettovelkaantumisaste sekä luottoriskipreemio. Diskonttokorko on laskettu

vastaavilla periaatteilla, kuin vuoden 2011 arvonalentumistestauksissa. Vuoden 2012 diskonttokorkoa määritettäessä luottoriskipreemion ja riskittömän koron laskua tasapainotti markkinariskipreemion nousu. Diskonttokorkona on käytetty Kalmarille 10,3 prosenttia, Hiabille 9,0 (Industrial & Terminal 2011: 10,1) prosenttia ja MacGregorille 9,6 (2011: 10,3) prosenttia. Suoritettujen arvonalentumistestien perusteella ei ole tehty arvonalennuksia vuosien 2012 ja 2011 aikana.

Osana arvonalentumistestausta yhtiö on tehnyt rahavirtaa tuottaville yksiköille herkkyyslaskelmat keskeisten oletusten osalta. Laskelmissa käytetyt keskeiset muuttujat ovat diskonttokoron 2 prosenttiyksikön nousu, liikevaihdon 10 prosentin laskun ja liikevoittomarginaalin 2 prosenttiyksikön laskun yhteisvaikutus sekä kaikkien kolmen yhteisvaikutus.

MacGregor-segmentin osalta mikään herkkyysanalyysi ei osoittanut arvonalentumisriskiä.

Kalmar-segmentin osalta testattu muutos diskonttokorossa ei laskenut rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa alle sen kirjanpitoarvon. Yhtäaikainen liikevaihdon ja liikevoittomarginaalin lasku tai kaikkien kolmen keskeisen muuttujan yhteisvaikutus osoittivat arvonalentumisriskiä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on laskettu käyttöarvon perusteella, vastaisi kirjanpitoarvoa, jos terminaaliajan liikevaihto laskisi 10 prosenttia ja liikevoittomarginaali 2 prosenttiyksikköä samanaikaisesti.

Hiab-segmentin osalta testattu muutos diskonttokorossa tai yhtäaikainen lasku liikevaihdossa ja liikevoittomarginaalissa, ei osoittanut arvonalentumisriskiä. Kaikkien kolmen muutoksen yhtäaikainen vaikutus sen sijaan laski segmentin käyvän arvon sen kirjanpitoarvoa alhaisemmaksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on laskettu käyttöarvon perusteella, vastaisi kirjanpitoarvoa, jos terminaaliajan liikevaihto laskisi 10 prosenttia, diskonttokorko nousisi 2 prosenttiyksikköä ja liikevoittomarginaali laskisi 1 prosenttiyksikköä samanaikaisesti.

15. Muut aineettomat hyödykkeet

					Keskeneräiset
2012				Patentit ja	aineettomat
MEUR	Kehittämismenot	Tavaramerkit	Asiakassuhteet	lisenssit	investoinnit	Muut *	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	26,6	46,8	71,7	34,2	15,6	52,3	247,2
Kurssierot	0,1	0,1	-1,4	-0,3	0,0	1,5	0,0
Lisäykset	3,4	-	-	1,8	17,5	0,1	22,7
Vähennykset	-	-	-	-0,2	-	-0,4	-0,6
Uudelleenryhmittelyt	-2,9	1,4	0,7	10,0	-14,2	2,8	-2,3
Yrityshankinnat	-	0,1	4,2	6,9	-	0,2	11,4
Hankintameno 31.12.	27,1	48,3	75,2	52,4	18,9	56,4	278,4

Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.	-10,5	-3,5	-3,8	-17,5	-	-35,6	-70,9
Kurssierot	0,0	0,0	0,1	0,0	-	-1,3	-1,2
Tilikauden poistot	-5,4	-0,2	-0,6	-4,1	-	-8,0	-18,4
Arvonalentumiset	-0,9	0,0	-	-	-	0,0	-0,9
Vähennykset	-	-	-	0,1	-	0,3	0,5
Uudelleenryhmittelyt	0,9	-1,5	-4,1	-1,3	-	5,5	-0,5
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.	-15,9	-5,3	-8,4	-22,8	-	-39,0	-91,4
Kirjanpitoarvo 1.1.	16,0	43,3	67,9	16,7	15,6	16,7	176,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	11,3	43,1	66,8	29,7	18,9	17,3	187,0

					Keskeneräiset
2011				Patentit ja	aineettomat
MEUR	Kehittämismenot	Tavaramerkit	Asiakassuhteet	lisenssit	investoinnit	Muut *	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	24,5	44,8	1,3	28,9	-	44,4	143,9
Kurssierot	0,0	0,3	6,1	0,3	-	1,5	8,1
Lisäykset	1,2	-	-	2,1	7,7	0,1	11,2
Vähennykset	-0,6	-	-	-1,1	-	-0,8	-2,5
Uudelleenryhmittelyt	1,4	-	-	4,1	7,9	-2,3	11,1
Yrityshankinnat	-	1,7	64,3	-	-	9,4	75,5
Hankintameno 31.12.	26,6	46,8	71,7	34,2	15,6	52,3	247,2
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.	-5,5	-2,6	-0,2	-14,5	-	-31,3	-54,2
Kurssierot	-	-0,1	0,0	-0,1	-	-0,2	-0,5
Tilikauden poistot	-5,0	-0,8	-3,7	-3,9	-	-2,9	-16,2
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-	-	-
Vähennykset	0,0	-	-	1,0	-	0,7	1,7
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-	-	-	-	-1,8	-1,8
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.	-10,5	-3,5	-3,8	-17,5	-	-35,6	-70,9
Kirjanpitoarvo 1.1.	19,0	42,2	1,1	14,4	-	13,0	89,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	16,0	43,3	67,9	16,7	15,6	16,7	176,2

* Ryhmä Muut sisältää muun muassa huoltosopimuksia sekä muita yrityshankintojen yhteydessä aktivoituja aineettomia hyödykkeitä.

Tavaramerkit on arvostettu yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon. Osa tavaramerkeistä on määritelty taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi hyödykkeiksi, mukaan lukien MacGregor. Niiden on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa rajoittamattoman ajan. Arvio perustuu niiden maailmanlaajuiseen, markkina-alue- tai asiakassegmenttikohtaiseen markkinajohtajuuteen ja pitkään historiaan. MacGregor-tavaramerkkiä on käytetty 1930-luvulta lähtien ja sitä kehitetään edelleen. Tavaramerkkien arvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että arvo on alentunut, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien tavaramerkkien arvonalentumistestaus tehdään osana rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) testausta, josta on kerrottu enemmän liitetiedossa 14, Liikearvo. Taloudelliselta pitoajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo oli 31.12.2012 41,4 (31.12.2011: 41,2) miljoonaa euroa.

Muiden tavaramerkkien on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee 3 vuodesta 15 vuoteen. Nämä tavaramerkit poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoin.

				Keskeneräiset
2012			Koneet ja	aineelliset	Maksetut
MEUR	Maa-alueet	Rakennukset	kalusto	investoinnit	ennakot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	16,1	196,8	486,0	14,5	0,1	713,5
Kurssierot	0,4	3,6	6,1	0,1	0,0	10,1
Lisäykset	0,0	23,7	60,0	2,9	1,1	87,7
Vähennykset	-0,1	-5,1	-35,0	-0,1	-	-40,3
Uudelleenryhmittelyt	5,3	6,8	-31,2	-12,2	-0,4	-31,6
Yrityshankinnat ja -myynnit	-	-	-	-	-	-
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin
omaisuuseriin	-	-	-	-	-	-
Hankintameno 31.12.	21,7	225,8	485,9	5,2	0,9	739,4

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,9	-80,9	-348,4	-	-	-430,2
Kurssierot	0,0	-0,9	-4,7	-	-	-5,6
Tilikauden poistot	-0,1	-7,8	-40,0	-	-	-47,9
Arvonalentumiset	-	-1,4	-1,6	-	-	-3,0
Vähennykset	-	0,4	19,7	-	-	20,2
Uudelleenryhmittelyt	-	0,5	30,2	-	-	30,7
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin
omaisuuseriin	-	-	-	-	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1,0	-90,1	-344,6	-	-	-435,7

Kirjanpitoarvo 1.1.	15,2	115,9	137,6	14,5	0,1	283,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	20,7	135,6	141,3	5,2	0,9	303,7

	Keskeneräiset
2011			Koneet ja	aineelliset	Maksetut
MEUR	Maa-alueet	Rakennukset	kalusto	investoinnit	ennakot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	14,2	194,1	466,9	13,6	0,0	688,8
Kurssierot	-0,3	0,3	2,5	0,2	-	2,7
Lisäykset	2,1	2,5	47,4	14,4	0,1	66,4
Vähennykset	0,2	-0,9	-21,7	-0,6	-	-23,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,9	2,5	-12,7	0,0	-9,3
Yrityshankinnat ja -myynnit	-	0,0	1,4	-	-	1,4
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin
omaisuuseriin	-	-	-13,0	-0,5	-	-13,5
Hankintameno 31.12.	16,1	196,8	486,0	14,5	0,1	713,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,7	-72,6	-323,0	-	-	-396,4
Kurssierot	0,0	-0,9	-2,0	-	-	-2,9
Tilikauden poistot	-0,1	-7,9	-40,1	-	-	-48,1
Arvonalentumiset	-	-0,2	-0,5	-	-	-0,6
Vähennykset	-	0,6	9,7	-	-	10,3
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,1	0,0	-	-	0,0
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin
omaisuuseriin	-	-	7,4	-	-	7,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-0,9	-80,9	-348,4	-	-	-430,2
Kirjanpitoarvo 1.1.	13,5	121,4	143,9	13,6	0,0	292,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	15,2	115,9	137,6	14,5	0,1	283,4

Ehdot täyttäviin omaisuuseriin liittyviä vieraan pääoman menoja aktivoitiin tilikaudella 1,0 (2011: 0,4) miljoonaa euroa.

Aktivoidut vieraan pääoman menot perustuivat painotetun keskiarvon mukaiseen lainakorkoon 3,7 % (3,7 %).

Rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

2012		Koneet ja
MEUR	Rakennukset	kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5,4	4,1	9,5
Kurssierot	0,0	0,1	0,1
Lisäykset	0,1	1,9	2,0
Vähennykset	-0,1	-0,8	-1,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-0,1	-0,1
Hankintameno 31.12.	5,4	5,2	10,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-4,0	-2,7	-6,7
Kurssierot	0,0	-0,1	-0,1
Tilikauden poistot	-0,3	-0,6	-0,9
Arvonalentumiset	0,0	0,0	0,0
Vähennykset	0,1	0,5	0,6
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4,2	-2,8	-7,0
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,5	1,3	2,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,2	2,3	3,6

2011		Koneet ja
MEUR	Rakennukset	kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5,6	4,0	9,6
Kurssierot	0,1	0,0	0,1
Lisäykset	0,1	0,5	0,5
Vähennykset	-0,3	-0,4	-0,7
Uudelleenryhmittelyt	-	-	-
Hankintameno 31.12.	5,4	4,1	9,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-3,7	-2,6	-6,3
Kurssierot	-0,1	0,0	-0,1
Tilikauden poistot	-0,3	-0,4	-0,7
Arvonalentumiset	0,0	-	0,0
Vähennykset	0,0	0,2	0,3
Uudelleenryhmittelyt	-	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4,0	-2,7	-6,7
Kirjanpitoarvo 1.1.	2,0	1,4	3,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,5	1,3	2,8

Asiakasrahoitussopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy käyttöleasingvuokrasopimuksiksi luokitelluilla asiakasrahoitussopimuksilla vuokralle annettua omaisuutta seuraavasti:

Koneet ja kalusto
MEUR	2012	2011
Hankintameno 1.1.	183,7	165,2
Kurssierot	1,2	0,6
Lisäykset	34,6	29,7
Vähennykset	-19,6	-11,5
Uudelleenryhmittelyt	-30,7	-0,4
Hankintameno 31.12.	169,2	183,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-119,5	-105,6
Kurssierot	-0,9	-0,4
Tilikauden poistot	-17,4	-16,9
Vähennykset	9,3	3,1
Uudelleenryhmittelyt	29,7	0,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-98,8	-119,5
Kirjanpitoarvo 1.1.	64,2	59,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	70,4	64,2

17. Osuudet osakkuusyrityksissä

MEUR	2012	2011
Kirjanpitoarvo 1.1.	6,1	5,9
Kurssierot	0,0	0,0
Osuus kauden tuloksesta	0,9	0,5
Osinkotuotot	-0,9	-0,2
Lisäykset	56,7	-
Vähennykset	0,0	0,0
Uudelleenluokittelu	0,0	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	62,8	6,1

Osakkuusyritykset

					Omistusosuus (%)

Maa	Varat	Velat	Liikevaihto		Emoyhtiö	Konserni
Ranska	2,1	1,4	4,7	0,0	-	40,0

Espanja	2,5	0,8	5,2	0,4	-	30,0

Espanja	0,4	0,1	0,8	0,1	-	30,0

Kiina	1,6	0,4	2,4	0,4	-	25,0


Kiina	0,0	0,0	0,1	0,0	-	25,0

Kiina	-	-	-	-	-	9,2
					Tilikauden voitto/tappio

Cargotec omistaa 49 prosenttia China Crane Investment Holdings Limited -yhtiöstä, joka puolestaan omistaa 18,75 prosenttia Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited:stä. Cargotecilla on näin ollen 9,2 prosentin omistus kiinalaisesta Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited:stä. Johto on luokitellut tämän omistussuhteen osakkuusyritykseksi, koska China Cranella on määräysvalta nimetä kaksi kahdeksasta yhtiön hallituksen jäsenestä. Osakkuusyrityssuhde on katsottu astuneeksi voimaan 1.11.2012. Cargotecilla ei ole saatavilla viimeisintä Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co. Limited:n tilinpäätöstä. Tämän takia Cargotec ei kirjaa tähän osakkuusyritykseen liittyviä eriä vuoden 2012 tilinpäätökseen.

						Omistusosuus (%)
31.12.2011					Tilikauden
MEUR	Maa	Varat	Velat	Liikevaihto	voitto/tappio	Emoyhtiö	Konserni
Hymetal S.A.	Ranska	2,0	1,3	3,6	0,1	-	40,0
Montaje, Mantenimiento y Reformas de
Instalaciones Portuarias, S.A.	Espanja	2,5	1,1	3,9	0,5	-	30,0
Processiones, Superficiales y
Aplicaciones, S.L.	Espanja	0,3	0,1	0,7	0,0	-	30,0
Haida-MacGREGOR Jiangyin Sealing
Co., Ltd	Kiina	1,7	0,4	3,0	0,2	-	25,0
MacGREGOR - Yingke Marine
Equipment Design & Consulting
(Shanghai) Co., Ltd.	Kiina	0,1	0,0	0,1	0,0	-	25,0

Yllä olevissa taulukoissa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.

18. Osuudet yhteisyrityksissä

MEUR	2012	2011
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,1	0,6
Kurssierot	-1,1	0,0
Osuus kauden tuloksesta	-1,1	0,0
Lisäykset	32,5	-
Vähennykset	-0,1	-0,1
Uudelleenluokittelu	-	-0,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	30,3	0,1

Yhteisyritysten kirjanpitoarvoon kauden lopussa ei sisälly julkisesti noteerattujen yritysten osakkeita.

Yhteisyritykset

					Omistusosuus (%)
31.12.2012 Tilikauden
MEUR	Maa	Varat	Velat	Liikevaihto	voitto/tappio	Emoyhtiö	Konserni
Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd	Kiina	30,6	1,0	0,0	-1,1	49,0	49,0

Yhteisyritys Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd (RCI) perustettiin toukokuussa 2012. Cargotec omistaa uudesta yhtiöstä 49 prosenttia ja Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co Ltd 51 prosenttia. Yhteisyritys RCI rakentaa uuden toimipaikan Kiinaan, Taicangin kaupunkiin, ja tulee tarjoamaan nosturituotteita maailmanlaajuisesti hakien kasvun mahdollisuuksia sekä kiinalaisilla että maailmanlaajuisilla markkinoilla. RCI keskittyy satama- ja mobiilipukkinostureihin sekä merenkulun erikoisnostureihin. RCI:n luvuista liitetään konsernituloslaskelmaan Cargotecin omistusosuuden mukainen osuus yhtiön tuloksesta ja se raportoidaan konsernituloslaskelmassa rivillä osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.

Cargotec omistaa 49 prosenttia China Crane Investment Holdings Limited -yhtiöstä, ja tämän holdingyhtiöjärjestelyn kautta Cargotecilla on 9,2 prosentin omistus osakkuusyritys Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited:stä.

Yhteisyritys MacGREGOR Vinashin Marine Equipment Company Limited, Vietnam, on purettu 2012.

						Omistusosuus (%)
31.12.2011					Tilikauden
MEUR	Maa	Varat	Velat	Liikevaihto	voitto/tappio	Emoyhtiö	Konserni
MacGREGOR Vinashin Marine
Equipment Company Limited	Vietnam	0,2	-	-	0,0	-	49,0

Yllä olevissa taulukoissa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.

19. Myytävissä olevat sijoitukset

MEUR	2012	2011
Kirjanpitoarvo 1.1.	4,3	4,3
Kurssierot	0,0	0,0
Lisäykset	0,0	0,0
Vähennykset	-0,1	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	4,2	4,3

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista (pääasiassa loma-, tennis-, golf- ja muista vastaavista osakkeista), ja ne on arvostettu hankintahintaan, koska luotettavat käyvät arvot eivät ole selvitettävissä tai ne eivät olennaisesti poikkeaisi hankinta-arvoista.

20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset

			Kirjattu
		Kirjattu	muihin laajan
		tulos	tuloksen		Yrityshankinnat/
MEUR	1.1.2012	laskelmaan	eriin	Kurssierot	-myynnit	31.12.2012
Vahvistetut tappiot	72,7	-6,7	-	0,4	-	66,4
Varaukset	11,8	0,3	-	-0,3	0,2	12,0
Poistoero	2,2	0,8	-	0,1	-	3,1
Eläkevelvoitteet	2,2	0,3	-	0,0	-	2,5
Konsernin sisäisten katteiden eliminointi	9,6	2,1	-	-	-	11,7
Käyvän arvon muutokset	3,4	-	-1,7	0,0	-	1,7
Muut väliaikaiset erot	41,6	10,4	-3,0	-0,3	-	48,7
Yhteensä	143,5	7,2	-4,7	-0,1	0,2	146,0
Netotettu laskennallisesta verovelasta *	-21,9	2,0	-	-0,4	-	-20,3
Yhteensä, netto	121,6	9,2	-4,7	-0,5	0,2	125,7

Laskennalliset verovelat

			Kirjattu
		Kirjattu	muihin laajan
		tulos	tuloksen		Yrityshankinnat/
MEUR	1.1.2012	laskelmaan	eriin	Kurssierot	-myynnit	31.12.2012
Poistoero	4,7	1,0	-	0,1	-	5,8
Liikearvon poistot	13,4	3,4	-	-0,3	-	16,5
Käyvän arvon kohdistus yrityshankinnoista	2,4	-0,6	-	0,1	1,2	3,1
Tutkimus ja tuotekehitys	1,9	0,2	-	0,0	-	2,1
Käyvän arvon muutokset	6,9	-	-0,7	0,0	-	6,2
Muut väliaikaiset erot	44,0	-2,2	9,1	0,4	-	51,3
Yhteensä	73,3	1,7	8,5	0,3	1,2	85,0
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta *	-21,9	2,0	-	-0,4	-	-20,3
Yhteensä, netto	51,4	3,7	8,5	-0,1	1,2	64,6

Laskennalliset verosaamiset

		Kirjattu	Kirjattu muihin laajan
		tulos	tuloksen		Yrityshankinnat/
MEUR	1.1.2011	laskelmaan	eriin	Kurssierot	-myynnit	31.12.2011
Vahvistetut tappiot	68,8	3,6	-	0,3	-	72,7
Varaukset	10,4	1,2	-	0,2	-	11,8
Poistoero	2,0	0,2	-	0,0	-	2,2
Eläkevelvoitteet	3,4	-1,3	-	0,1	-	2,2
Konsernin sisäisten katteiden eliminointi	8,3	1,3	-	0,0	-	9,6
Käyvän arvon muutokset	3,9	0,0	-0,5	0,0	-	3,4
Muut väliaikaiset erot	26,5	14,0	-0,5	1,0	0,5	41,6
Yhteensä	123,2	19,1	-1,0	1,7	0,5	143,5
Netotettu laskennallisesta verovelasta *	-19,6	-2,3	-	-0,1	-	-21,9
Yhteensä, netto	103,6	16,8	-1,0	1,6	0,5	121,6

Laskennalliset verovelat

			Kirjattu
		Kirjattu muihin laajan
		tulos	tuloksen		Yrityshankinnat/
MEUR	1.1.2011	laskelmaan	eriin	Kurssierot	-myynnit	31.12.2011
Poistoero	4,7	-0,1	-	0,0	-	4,7
Liikearvon poistot	9,3	3,8	-	0,3	-	13,4
Käyvän arvon kohdistus yrityshankinnoista	2,5	-0,8	-	0,0	0,6	2,4
Tutkimus ja tuotekehitys	2,5	-0,7	-	0,0	-	1,9
Käyvän arvon muutokset	15,8	0,0	-9,1	0,2	-	6,9
Muut väliaikaiset erot	43,3	-0,7	1,3	0,1	0,0	44,0
Yhteensä	78,3	1,6	-7,8	0,6	0,6	73,3
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta *	-19,6	-2,3	-	-0,1	-	-21,9
Yhteensä, netto	58,7	-0,7	-7,8	0,6	0,6	51,4

* Laskennalliset verosaatavat ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan.

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti, kun verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Konsernissa oli vuoden 2012 lopussa 62,7 (31.12.2011: 39,2) miljoonaa euroa verotuksessa vähennyskelpoisia käyttämättömiä tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista, koska verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Näistä tappioista 16,1 (31.12.2011: 14,6) miljoonaa euroa vanhenee viiden vuoden kuluessa ja 52,6 (31.12.2011: 24,7) miljoonan euron tappioilla ei ole vanhenemisaikaa tai se on yli viisi vuotta.

Laskennallinen verovelka kirjataan sellaisissa maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, joissa osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus ja jos osinkojakoa lähitulevaisuudessa pidetään todennäköisenä.

21. Vaihto-omaisuus

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Aineet ja tarvikkeet	247,8	261,3
Keskeneräiset tuotteet	301,2	345,0
Valmiit tuotteet	187,0	202,7
Vaihto-omaisuudesta maksetut ennakkomaksut	11,2	12,3
Yhteensä	747,2	821,3

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu nettorealisointiarvoa vastaavaksi 74,7 (31.12.2011: 79,2) miljoonan euron epäkuranttiuskirjauksilla.

22. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

			Käypään arvoon
31.12.2012	Lainat ja muut	Myytävissä olevat	tulosvaikutteisesti kirjattavat
MEUR	saamiset	rahoitusvarat	rahoitusvarat	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	8,2	-	-	8,2
Myytävissä olevat sijoitukset	-	4,2	-	4,2
Johdannaisvarat	-	-	42,3	42,3
Muut korottomat saamiset	4,5	-	-	4,5
Yhteensä	12,7	4,2	42,3	59,2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	1,6	-	-	1,6
Johdannaisvarat	-	-	34,2	34,2
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	556,1	-	-	556,1
Rahavarat	209,0	-	-	209,0
Yhteensä	766,6	-	34,2	800,8
Rahoitusvarat yhteensä	779,4	4,2	76,5	860,1

	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
31.12.2011 MEUR	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	kirjattavat rahoitusvarat	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	8,4	-	-	8,4
Myytävissä olevat sijoitukset	-	4,3	-	4,3
Johdannaisvarat	-	-	38,2	38,2
Muut korottomat saamiset	4,7	-	-	4,7
Yhteensä	13,1	4,3	38,2	55,6
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	1,1	-	-	1,1
Johdannaisvarat	-	-	22,9	22,9
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	517,4	-	-	517,4
Rahavarat	203,7	-	-	203,7
Yhteensä	722,2	-	22,9	745,1
Rahoitusvarat yhteensä	735,3	4,3	61,1	800,7

Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

31.12.2012	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
MEUR Pitkäaikaiset rahoitusvelat	rahoitusvelat	rahoitusvelat	Yhteensä
Korolliset velat	439,7	-	439,7
Johdannaisvelat	-	32,9	32,9
Muut korottomat velat	26,4	-	26,4
Yhteensä	466,1	32,9	499,0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	259,0	-	259,0
Johdannaisvelat	-	8,5	8,5
Ostovelat ja muut korottomat velat	317,8	-	317,8
Yhteensä	576,7	8,5	585,2
Rahoitusvelat yhteensä	1 042,8	41,4	1 084,2

	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
31.12.2011 MEUR	kirjattavat rahoitusvelat	kirjattavat rahoitusvelat	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	420,5	-	420,5
Johdannaisvelat	-	16,0	16,0
Muut korottomat velat	15,3	-	15,3
Yhteensä	435,7	16,0	451,7
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	97,9	-	97,9
Johdannaisvelat	-	23,2	23,2
Ostovelat ja muut korottomat velat	371,5	-	371,5
Yhteensä	469,4	23,2	492,6
Rahoitusvelat yhteensä	905,1	39,2	944,3

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat koostuvat yksinomaan valuuttatermiineistä sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista, jotka luokitellaan IFRS 7.27 mukaisessa käypien arvojen hierarkiassa tasolle 2, todettavissa olevat syöttötiedot.

Muut erät on kirjattu taseeseen jaksotettuun hankintamenoon ja erien käyvistä arvoista on annettu lisätietoja kutakin erää koskevan erillisen liitetiedon yhteydessä.

23. Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Pitkäaikaiset korottomat saamiset	4,5	4,7

Lyhytaikaiset saamiset

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Myyntisaamiset	468,2	460,9
Saamiset pitkäaikaishankkeista	73,5	42,0
Korkojaksotukset	4,6	4,7
Muut siirtosaamiset	139,1	91,1
Yhteensä	685,4	598,7

Konserni on kirjannut myyntisaamisten vähennykseksi 22,3 (31.12.2011: 17,8) miljoonaa euroa arvonalentumistappiota.

Myyntisaamisten ikäjakauma

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Erääntymättömät myyntisaatavat	308,9	319,6
1─90 päivää erääntyneet myyntisaatavat	129,7	116,5
91─360 päivää erääntyneet myyntisaatavat	26,2	20,9
Yli 360 päivää erääntyneet myyntisaatavat	3,4	3,9
Yhteensä	468,2	460,9

Arvonalentumiset, kohdistettu myyntisaamisten ikäjakaumaan

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
1─90 päivää erääntyneet myyntisaatavat	0,8	0,5
91─360 päivää erääntyneet myyntisaatavat	7,7	6,2
Yli 360 päivää erääntyneet myyntisaatavat	13,8	11,2
Yhteensä	22,3	17,8

24. Rahavarat

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Käteinen raha ja pankkitilit	207,8	122,4
Lyhytaikaiset talletukset	1,1	81,4
Yhteensä	209,0	203,7

Rahavarat rahavirtalaskelmassa

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Rahavarat	209,0	203,7
Pankkitililimiittien käyttö	-25,0	-3,3
Rahavarat rahavirtalaskelmassa	183,9	200,4

25. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Liikearvo	-	2,1
Aineelliset hyödykkeet	-	6,0
Vaihto-omaisuus	-	5,3
Yhteensä	-	13,4

Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Ostovelat ja muut korottomat velat	-	0,2
Yhteensä	-	0,2

26. Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista, arvonmuutosrahastosta, sijoitetun vapaan pääoman rahastosta, kertyneistä voittovaroista ja määräysvallattomien omistajien osuudesta. Ylikurssirahastoon on kirjattu osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tuleva osakkeen merkintähinnan kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon (1.9.2006) jälkeen päätettyjen optioohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euroksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös valuuttakurssivoitot ja -tappiot niistä lainasopimuksista, jotka käsitellään nettoinvestointina ulkomaiseen tytäryhtiöön, kirjataan muuntoeroihin. Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset sekä myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset. Tilikauden voitto, osakeperusteiset maksut sekä muutokset yhtiön omien osakkeiden omistuksessa kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osakkeet ja osakepääoma

Cargotecin yhtiöjärjestyksen mukaan osakekanta jakaantuu A- ja B-sarjan osakkeisiin. Cargotecin B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.

Vuoden 2012 lopussa Cargotecilla oli hallussaan 2 959 487 (31.12.2011: 2 959 487) kappaletta B-sarjan osakkeita. Tilikaudella 2012 tai tilikaudella 2011 ei ole hankittu omia osakkeita. Hallituksen valtuudet omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen sekä osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä on esitetty osiossa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

	A-sarjan	B-sarjan
Osakkeiden lukumäärä, kpl	osakkeet	osakkeet	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2011	9 526 089	54 778 791	64 304 880
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2011	9 526 089	54 778 791	64 304 880
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2011	-	-2 959 487	-2 959 487
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2011	9 526 089	51 819 304	61 345 393
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2012	9 526 089	54 778 791	64 304 880
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2012	9 526 089	54 778 791	64 304 880
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2012	-	-2 959 487	-2 959 487
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2012	9 526 089	51 819 304	61 345 393

Osingonjako

Tilinpäätöspäivän 31.12.2012 jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,71 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,72 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden eli yhteensä 44 073 422,07 euroa.

27. Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut

Osakepohjainen kannustinohjelma 2010

Hallitus päätti maaliskuussa 2010 uuden osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta konsernin johdolle. Ohjelmassa on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkavat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäismäärän. Hallitus päättää myös ansaintajakson kohderyhmästä ja kohderyhmään kuuluvien avainhenkilöiden enimmäispalkkioista kunkin ansaintajakson alkaessa. Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2013, 2014 ja 2015 osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmästä annetaan palkkiona yhteensä enintään 150 000 B-sarjan osaketta ja rahaa määrä, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin osakkeiden siirtohetkellä. Rahana maksetaan enintään annettavien osakkeiden siirtohetken arvoa vastaava määrä. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päättymistä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksamista. Hallitus päätti keväällä 2011 muuttaa osakepohjaisen kannustinohjelman alkuperäisiä sääntöjä niin, että ohjelman ehdoista poistettiin kohta, joka koski kieltoa luovuttaa osakkeita kahden vuoden ajan ansaintajakson päättymisestä. Ohjelman kesto lyheni siten kunkin ansaintajakson kohdalla viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Ansaintajaksojen kohderyhmään kuuluvat ansaintajakson alkaessa Cargotec Oyj:n johtoryhmään kuuluneet johtajat.

Ansaintajakson 2010–2012 ansaintakriteerit olivat Cargotec-konsernin tilikauden 2012 liikevoittoprosentti ja liikevaihto. Ansaintajaksolle oli myönnetty tilikauden 2012 lopussa 41 000 (31.12.2011: 47 000) Cargotec Oyj:n Bsarjan osaketta. Osakkeen käyväksi arvoksi myöntämispäivänä 9.3.2010 määriteltiin 18,15 euroa. Koska henkilö ei ole oikeutettu saamaan osinkoja ansaintajakson aikana, on odotettavissa olevat osingot vähennetty myöntämispäivän osakekurssista käypää arvoa määritettäessä. Osakekurssi myöntämispäivänä oli 21,27 euroa. Koska ansaintajakson ansaintakriteeristö ei toteutunut, palkkiota ei makseta ensimmäisen ansaintajakson perusteella.

Ansaintajakson 2011–2013 ansaintakriteerit ovat Cargotec-konsernin tilikauden 2013 liikevoittoprosentti ja liikevaihto. Ansaintajaksolle on myönnetty tilikauden 2012 lopussa 41 500 (31.12.2011: 52 500) Cargotec Oyj:n Bsarjan osaketta. Osakkeen käyväksi arvoksi myöntämispäivänä 26.5.2011 määriteltiin 30,64 euroa. Koska henkilö ei ole oikeutettu saamaan osinkoja ansaintajakson aikana, on odotettavissa olevat osingot vähennetty myöntämispäivän osakekurssista käypää arvoa määritettäessä. Osakekurssi myöntämispäivänä oli 34,78 euroa.

Ansaintajakson 2012–2014 ansaintakriteerit ovat tilikauden 2014 liikevoitto ja liikevaihto. Ansaintajaksolle on myönnetty tilikauden 2012 lopussa 42 000 Cargotec Oyj:n B-sarjan osaketta. Osakkeen käyväksi arvoksi myöntämispäivänä 18.6.2012 määriteltiin 14,19 euroa. Koska henkilö ei ole oikeutettu saamaan osinkoja ansaintajakson aikana, on odotettavissa olevat osingot vähennetty myöntämispäivän osakekurssista käypää arvoa määritettäessä. Osakekurssi myöntämispäivänä oli 17,35 euroa.

Käteisenä selvitettävien maksuosuuksien käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten Cargotecin B-sarjan osakkeen hinnan mukaisesti.

Optio-ohjelma 2010

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti maaliskuussa 2010 optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille osana konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optiooikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 200 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 200 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa B-sarjan osaketta. Yhtiö ilmoittaa ennen merkintäajan alkamista, kohdistuuko merkintäoikeus uuteen vai olemassa olevaan osakkeeseen. Optio-oikeuksista 400 000 merkittiin tunnuksella 2010A, 400 000 tunnuksella 2010B ja 400 000 tunnuksella 2010C. Hallitus päätti niiden jakamisesta vuosittain keväällä 2010, 2011 ja 2012. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää yhtiön hallituksen vuosittain määrittämälle taloudelliselle kriteerille asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Ne optio-oikeudet, joiden osalta tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat. Mikäli optiooikeuden omistajan työsuhde konserniyhtiöön päättyy, hän menettää optio-oikeudet, jos osakemerkinnän aika ei työsuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.

Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla on:

optio-oikeudella 2010A 1.4.2013–30.4.2015
optio-oikeudella 2010B 1.4.2014–30.4.2016
optio-oikeudella 2010C 1.4.2015–30.4.2017

Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähintoja alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien voiton- ja muun varojenjakojen määrällä kunkin varojenjaon täsmäytyspäivänä. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla on:

optio-oikeudella 2010A alkuperäinen merkintähinta oli 21,35 euroa ja vuoden 2010 ja 2011 osingoilla oikaistu merkintähinta 19,74 euroa
optio-oikeudella 2010B alkuperäinen merkintähinta oli 31,23 euroa ja vuoden 2011 osingolla oikaistu merkintähinta 30,23 euroa
optio-oikeudella 2010C alkuperäinen merkintähinta on 28,80 euroa

Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla. Myönnettyjen optioiden käyvän arvon määrityksessä käytetyt keskeisimmät oletukset ovat seuraavat:

	2010C	2010B	2010A
B-osakkeen osakekurssi myöntämispäivänä, EUR	24,51	35,60	20,34
Alkuperäinen merkintähinta, EUR	28,80	31,23	21,35
Odotettu volatiliteetti, %	54,33	48,99	48,40
Voimassaoloaika myöntämispäivänä, vuotta	4,99	4,93	5,12
Riskitön korko, %	1,06	2,56	2,12
Odotetut osingot, EUR	-	-	-
Option käypä arvo, EUR	10,46	17,42	8,82

Ulkona olevien optio-oikeuksien määrän muutos

	2010C	2010B	2010A
Optio-oikeuksien lukumäärä 1.1.2012	-	29 136	359 500
Myönnetyt optio-oikeudet	396 000	-	-
Menetetyt optio-oikeudet	49 000	3 680	27 500
Toteutetut optio-oikeudet	-	-	-
Rauenneet optio-oikeudet	347 000	-	-
Optio-oikeuksien lukumäärä 31.12.2012	-	25 456	332 000
Toteutettavissa olevat optio-oikeudet 31.12.2012	-	-	-
Henkilöitä optio-ohjelman piirissä 31.12.2012	68	65	48

Koska vuodelle 2010 asetettu liikevoittotavoite täyttyi täysimääräisesti, osakemerkintä alkaa ulkona olevilla 2010Aoptio-oikeuksilla huhtikuussa 2013 ohjelman ehtojen mukaisesti. Vuodelle 2011 asetettu liikevoittotavoite toteutui osittain ja osakemerkintä alkaa ulkona olevilla 2010B-optio-oikeuksilla huhtikuussa 2014. 2010C-optio-oikeuksien ansaintakriteerinä oli vuoden 2012 liikevoitto. Vähimmäisliikevoittotavoite, 230 miljoonaa euroa, ei toteutunut ja kaikki myönnetyt optio-oikeudet raukesivat.

Osakeperusteisten maksujen tulosvaikutus on kerrottu liitetiedossa 9, Henkilöstökulut. Käteisvaroina maksettavista etuuksista on kirjattu velaksi 0,0 (31.12.2011: 0,3) miljoonaa euroa.

28. Korolliset velat

Korollisten velkojen kirjanpitoarvot

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	210,2	187,3
Joukkovelkakirjalainat	227,1	231,5
Rahoitusleasingvelat	2,4	1,7
Yhteensä	439,7	420,5
Seuraavan vuoden lyhennykset
Lainat rahoituslaitoksilta	39,0	38,3
Joukkovelkakirjalainat	-	12,2
Rahoitusleasingvelat	0,7	0,7
Yhteensä	39,7	51,2
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	45,7	43,4
Yritystodistukset	148,6	-
Käytetyt pankkitililimiitit	25,0	3,3
Yhteensä	219,3	46,7
Korolliset velat yhteensä	698,6	518,3

Pitkäaikaisten lainojen keskikorko 31.12.2012, jonka laskennassa on otettu huomioon Yhdysvaltain dollarimääräisten joukkovelkakirjalainojen suojaus eurokorkoisiksi, oli 3,2 (31.12.2011: 3,7) prosenttia. Lyhytaikaisten lainojen keskikorko oli 1,6 (31.12.2011: 4,0) prosenttia.

Alla olevassa taulukossa esitetyt joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla lainojen kassavirrat käyttäen korkokantana markkinakorkoja. Muiden korollisten velkojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista.

Joukkovelkakirjalainat

			Käypä arvo,	Kirjanpitoarvo,
31.12.2012	Kuponkikorko, %	Nimellisarvo	MEUR	MEUR
2007−2014	5,4	95,0 MUSD	75,7	71,9
2007−2017	5,6	120,0 MUSD	109,1	90,9
2007−2019	5,7	85,0 MUSD	82,1	64,4

			Käypä arvo,	Kirjanpitoarvo,
31.12.2011	Kuponkikorko, %	Nimellisarvo	MEUR	MEUR
2005−2012	3,8	12,2 MEUR	12,3	12,2
2007−2014	5,4	95,0 MUSD	80,7	73,3
2007−2017	5,6	120,0 MUSD	112,8	92,6
2007−2019	5,7	85,0 MUSD	83,8	65,6

Korolliset velat valuutoittain

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
USD *	236,2	252,6
EUR	426,9	239,0
CNY	31,7	25,1
Muut	3,8	1,6
Yhteensä	698,6	518,3

* Yhdysvaltain dollari -määräiset Private Placement -joukkovelkakirjalainat on suojattu rahavirran suojauksiksi määritetyillä valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla.

Rahoitusleasingvelat

Konsernilla on rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia koneisiin ja kalustoon sekä kiinteistöihin. Sopimusehdot vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	0,7	0,8
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	1,8	1,3
Yli viiden vuoden kuluttua	0,6	0,7
Yhteensä	3,1	2,8
Tulevat rahoituskulut	0,0	-0,5
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	3,1	2,3

Vähimmäisvuokrien nykyarvo

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Yhden vuoden kuluessa	0,7	0,7
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	1,8	1,0
Yli viiden vuoden kuluttua	0,6	0,6
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	3,1	2,3

29. Eläkevelvoitteet

Konsernilla on lukuisia työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi tehtyjä eläkejärjestelyjä eri puolilla maailmaa. Eläkejärjestelyt on tehty paikallisten lakien ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti maksu- tai etuuspohjaisten järjestelyjen puitteissa.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja loppupalkkaan.

Suurin osa konsernin etuuspohjaisista järjestelyistä on Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Japanissa ja Norjassa. Ruotsin järjestelyt ovat merkittävimmät. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin maksamat ja rahastoidut erät vastaavat kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia.

Eläkevelvoitteet taseessa

		Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
MEUR	2012	2011
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	57,9	50,1
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	40,3	35,6
Varojen käypä arvo	-30,0	-27,0
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-)	-17,9	-13,0
Kirjaamattomat aikaisempien tilikausien työsuoritukseen perustuvat menot	-0,1	-0,1
Eläkevelvoitteet taseessa 31.12.	50,4	45,6

Velvoitteen käyvän arvon muutokset kauden aikana

		Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
MEUR	2012	2011
Velvoitteen käypä arvo 1.1.	85,7	72,1
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	2,9	3,5
Korkomenot	4,2	3,1
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut	3,4	0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)	0,0	3,8
Kurssierot	5,4	6,5
Aikaisempien tilikausien työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	0,0
Maksetut etuudet	-3,4	-3,2
Velvoitteen täyttäminen	0,0	0,0
Järjestelyn supistaminen	0,0	-0,1
Velvoitteen käypä arvo 31.12.	98,3	85,7

Varojen käyvän arvon muutokset kauden aikana

		Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
MEUR	2012	2011
Varojen käypä arvo 1.1.	27,0	24,6
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	0,9	1,1
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-)	1,2	-0,3
Kurssierot	0,8	1,4
Työnantajan suorittamat maksut	1,3	1,2
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut	0,0	0,0
Maksetut etuudet	-1,2	-1,1
Velvoitteen täyttäminen	0,0	0,0
Varojen käypä arvo 31.12.	30,0	27,0

Varojen jakautuminen

	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt		Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
MEUR	2012	%	2011	%
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	2,5	8%	5,4	20%
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	16,1	54%	11,1	41%
Kiinteistöt	0,1	0%	-	-
Vakuutukset	7,5	25%	9,9	37%
Muut erät	3,7	12%	0,6	2%
Varojen käypä arvo 31.12.	30,0		27,0

Järjestelyyn liittyvien varojen toteutunut tuotto oli 2,2 (0,8) miljoonaa euroa. Varoihin ei sisälly yhtiön omia instrumentteja tai sen käytössä olevia muita varoja.

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut

MEUR 1.1.─31.12.2012 1.1.─31.12.2011
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	28,3	21,3
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	7,0	5,6
Yhteensä	35,3	26,9

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	4,2	3,5
Korkomenot	3,4	3,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-1,2	-1,1
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)	0,6	0,3
Aikaisempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	0,0
Velvoitteen täyttäminen	0,0	-
Järjestelyn supistaminen	0,0	-0,1
Yhteensä	7,0	5,6

Etuuspohjaiset järjestelyt: käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset

		2012			2011
MEUR	Ruotsi	Muut maat*	Japani	Ruotsi	Muut maat*	Japani
Diskonttokorko (%)	3,5	3,3	1,8	3,8	4,2	1,8
Varojen odotettu tuotto (%)	3,5	4,2	-	4,0	4,5	-
Tuleva palkankorotusolettamus (%)	3,0	3,4	3,0	3,5	3,6	3,0
Eläkkeiden korotusolettamus (%)	2,8	3,3	-	2,7	3,2	-

* Painotettu keskiarvo

Etuuspohjaiset järjestelyt: vuositaulukko

MEUR	2012	2011	2010
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo	98,3	85,7	72,1
Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo	-30,0	-27,0	-24,6
Järjestelyjen alijäämä	68,3	58,7	47,5
Kokemusperusteiset tarkistukset järjestelyiden velkoihin	1,7	0,7	-0,1
Kokemusperusteiset tarkistukset järjestelyiden varoihin	0,8	-0,3	0,8

30. Varaukset

2012			Toiminnan uudelleen	Tappiolliset
MEUR	Takuut	Tuotevastuut	järjestelyt	sopimukset	Muut	Yhteensä
Varaukset 1.1.	75,0	2,9	8,6	14,1	2,2	102,9
Kurssierot	0,9	-0,1	0,1	0,3	0,0	1,3
Lisäykset	31,6	3,4	17,1	8,5	0,5	61,0
Käytetyt varaukset	-13,4	-1,3	-5,7	-5,5	-0,5	-26,4
Varausten peruutukset	-15,4	-1,5	-0,5	-3,7	-0,1	-21,2
Varaukset 31.12.	78,8	3,4	19,6	13,7	2,1	117,6

			Toiminnan
2011			uudelleen	Tappiolliset
MEUR	Takuut	Tuotevastuut	järjestelyt	sopimukset	Muut	Yhteensä
Varaukset 1.1.	53,8	2,6	9,1	12,9	11,6	89,9
Kurssierot	0,9	0,1	0,0	0,1	0,0	1,0
Lisäykset	47,0	2,5	3,1	9,1	0,8	62,4
Käytetyt varaukset	-21,1	-1,4	-3,4	-7,4	-10,1	-43,4
Varausten peruutukset	-5,5	-0,8	-0,2	-0,6	0,0	-7,1
Varaukset 31.12.	75,0	2,9	8,6	14,1	2,2	102,9

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Pitkäaikaiset varaukset	37,3	33,4
Lyhytaikaiset varaukset	80,2	69,4
Yhteensä	117,6	102,9

Tuotetakuita koskevat varaukset kattavat takuuvaateisiin liittyvät kustannukset tuotteista, jotka on myyty tilikauden aikana tai aiemmin ja joissa tuotetakuu on voimassa. Tietyillä tuotteilla on 1–5 vuoden takuu.

Tuotevastuuvarauksia koskeva varaus tehdään, mikäli vaatimuksen määrä, todennäköisyys ja toteutuminen voidaan arvioida. Varausten odotetaan pääsääntöisesti realisoituvan 1–2 vuodessa.

Uudelleenjärjestelyvaraukset koskevat johdon hyväksymiä suunnitelmia toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Varaukset odotetaan käytettävän 1–2 vuoden kuluessa. Uudelleenjärjestelykuluja on käsitelty tarkemmin liitetiedossa 8, Uudelleenjärjestelykulut.

Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että sopimuksen kustannukset ylittävät arvioidun sopimuksen kokonaismyyntihinnan. Odotettu tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Tappiollisista sopimuksista tehtyjen varausten odotetaan realisoituvan pääsääntöisesti 1–2 vuoden aikana.

Muut varaukset sisältävät eriä, jotka liittyvät muun muassa henkilöstöön, veroihin ja oikeudenkäynteihin. Lisätietoa varausten arvioinnista löytyy liitetiedosta 2, Johdon arviot.

31. Ostovelat ja muut korottomat velat

Pitkäaikaiset velat

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Muut velvoitteet ja korottomat velat	26,4	15,3

Lyhytaikaiset velat

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Ostovelat	300,6	342,2
Korkojaksotukset	14,6	14,9
Osakeperusteiset palkkiot	0,7	1,4
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	90,1	89,7
Asiakasrahoituksen vuokraennakot	26,9	27,5
Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille	62,3	16,0
Projektivelat	101,4	110,2
Muut siirtovelat	107,4	125,2
Yhteensä	704,1	727,0

32. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot

31.12.2012
MEUR	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo
Valuuttatermiinit	35,1	8,8	26,3
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	41,4	32,6	8,8
Yhteensä	76,6	41,5	35,1
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus
Valuuttatermiinit	0,8	0,2	0,6
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	41,4	32,6	8,8
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus	42,3	32,9	9,4
Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus	34,2	8,6	25,7

31.12.2011
MEUR	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo
Valuuttatermiinit	38,7	39,2	-0,5
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	22,5	-	22,5
Yhteensä	61,1	39,2	21,9
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus
Valuuttatermiinit	15,7	16,0	-0,2
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	22,5	-	22,5
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus	38,2	16,0	22,2
Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus	22,9	23,2	-0,3

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset suojaavat helmikuussa 2007 liikkeellelaskettua US Private Placement joukkovelkakirjalainaa, joka erääntyy vuosina 2014−2019. Valuuttatermiinien suojauskohteena olevat erittäin todennäköiset rahavirrat toteutuvat pääosin seuraavan kahden vuoden kuluessa.

Johdannaissopimusten nimellisarvot

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Valuuttatermiinit	3 575,9	4 054,0
Suojauslaskennassa	1 926,8	2 126,0
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	227,4	231,9
Yhteensä	3 803,3	4 285,9

33. Vastuut

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Takaukset	0,9	-
Loppuasiakasrahoitus	10,0	10,0
Käyttöleasingsopimukset	76,1	74,9
Taseen ulkopuoliset investointisitoumukset	9,0	-
Muut vastuut	3,0	3,2
Yhteensä	99,1	88,1

Cargotec Oyj on antanut takauksia konserniyhtiöiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi 411,3 (31.12.2011: 470,3) miljoonaa euroa.

Konserni vuokraa koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä ehdoiltaan vaihtelevilla käyttöleasingsopimuksilla. Asiakasrahoitusvastuista ei odoteta aiheutuvan oleellisia velvoitteita.

Ei-purettavissa olevien käyttöleasingsopimusten vähimmäisvuokrat

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Yhden vuoden kuluessa	20,7	21,2
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	39,6	36,1
Yli viiden vuoden kuluttua	21,0	17,5
Yhteensä	81,2	74,9

Tilikauden tulokseen sisältyy 27,6 (2011: 24,5) miljoonaa euroa vuokrakuluja.

Ehdolliset velat

Cargotecia vastaan on vireillä eri puolella maailmaa eri perusteisiin nojaavia oikeudellisia vaateita ja erimielisyyksiä. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

34. Konserni vuokranantajana

Konserni vuokraa kontinkäsittelylaitteita ehdoiltaan vaihtelevilla käyttöleasingsopimuksilla.

Ei-purettavissa olevien käyttöleasingsopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Yhden vuoden kuluessa	5,8	13,7
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	11,9	17,6
Yli viiden vuoden kuluttua	1,2	8,3
Yhteensä	19,0	39,6

Tilikauden liikevaihtoon sisältyy 7,8 (2011: 14,8) miljoonaa euroa vuokratuottoja.

35. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö sekä tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Ilkka Herlin ja hänen määräysvallassaan oleva Wipunen varainhallinta oy, Mariatorp Oy (Niklas Herlinin määräysvallassa) ja D-Sijoitus Oy (Ilona Herlinin määräysvallassa) omistavat yhtiöstä osuuden, joka tuottaa heille huomattavan vaikutusvallan yhtiössä.

Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

1.1.─31.12.2012
MEUR	Osakkuusyritykset	Yhteisyritykset	Yhteensä
Tavaroiden myynnit	5,2	-	5,2
Palveluiden myynnit	0,9	-	0,9
Tavaroiden ostot	3,5	-	3,5
Palveluiden ostot	9,9	-	9,9

Osakkuusyritykset	Yhteisyritykset	Yhteensä
5,4	-	5,4
1,3	-	1,3
2,6	-	2,6
8,4	-	8,4

Osakkuus- ja yhteisyrityssaamiset ja -velat

31.12.2012
MEUR	Osakkuusyritykset	Yhteisyritykset	Yhteensä
Myyntisaamiset	2,8	0,0	2,8
Ostovelat	1,9	-	1,9

31.12.2011
MEUR	Osakkuusyritykset	Yhteisyritykset	Yhteensä
Myyntisaamiset	1,6	-	1,6
Ostovelat	2,6	-	2,6

Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.

Ylimmän johdon työsuhde-etuudet

Ylin johto koostuu hallituksesta ja johtoryhmästä. Heille työsuorituksesta maksettu tai maksettava kompensaatio koostuu seuraavista eristä:

MEUR 1.1.─31.12.2012 *		1.1.─31.12.2011
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	5,1	5,5
Osakeperusteiset palkkiot	-0,1	0,6
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet	0,2	-
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,0	0,0
Yhteensä	5,2	6,1

* Cargotecin johtoryhmän kokoonpano muuttui 8.10.2012 alkaen. Johtoryhmästä poisjääneiden etuudet sisältyvät taulukkoon siltä ajalta, kun he kuuluivat johtoryhmään.

Johtoryhmä kuuluu johdon osakeperusteiseen kannustinohjelmaan ja avainhenkilöiden optio-ohjelmaan. Osakeperusteisen kannustinohjelman 2010 ansaintajakson 2010−2012 perusteella heille maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 42 000 Cargotecin B-sarjan osakkeen arvoa (sisältäen rahana maksettavan osuuden), ansaintajakson 2011−2013 perusteella enintään 43 000 Cargotecin B-sarjan osakkeen arvoa (sisältäen rahana maksettavan osuuden) ja ansaintajakson 2012−2014 perusteella enintään 50 000 Cargotecin B-sarjan osakkeen arvoa (sisältäen rahana maksettavan osuuden). Optio-ohjelman 2010 perusteella heille on myönnetty 47 500 kappaletta 2010A-optio-oikeutta, 44 000 kappaletta 2010B-optio-oikeutta ja 44 000 kappaletta 2010C-optio-oikeutta. Cargotecin väliaikainen toimitusjohtaja Tapio Hakakari ei ole osakepohjaisen kannustinohjelman tai optio-ohjelman piirissä. Lisätietoa kannustinohjelmista on liitetiedossa 27, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

Cargotecin johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja heillä on oikeus 6−12 kuukauden erorahaan. Cargotecin väliaikaisella toimitusjohtajalla Tapio Hakakarilla ei ole erityisiä irtisanomiseen liittyviä etuuksia. Johtoryhmän jäsenillä on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen järjestelmän puitteissa. Johtoryhmässä olevien Suomen kansalaisten lakisääteinen eläkeikä on voimassa olevan lainsäädännön nojalla 63 vuotta.

Cargotecin Moving Cargo Oy:lle antamat lainat ylimmälle johdolle suunnatun osakeosto-ohjelman vuosina 2007 ja 2008 tehtyihin ostoihin olivat tilikauden lopussa 3,5 (31.12.2011: 3,5) miljoonaa euroa. Lainoista 0,5 miljoonaa euroa on korotonta vaihtovelkakirjaehtoista lainaa. Miljoonan (31.12.2011: 1,0) euron pääomalainan ja kahden (31.12.2011: 2,0) miljoonan euron lainan korko on 12 kuukauden Euribor-korko, joka oli vuonna 2012 1,95 % (2011: 1,51 %). Kaikki lainat erääntyvät 30.9.2014. Vaihtovelkakirja- ja pääomalaina ovat vakuudettomia, kolmannen lainan vakuutena on Cargotec Oyj:n osakkeita. Moving Cargo Oy:ssä on osakkaina Cargotecin johtoryhmän jäseniä. Cargotec ei ole antanut lähipiirille muita erityisiä etuuksia tai tehnyt lähipiirin kanssa muita vastaavia järjestelyjä.

1 000 EUR		1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Mikael Mäkinen	Toimitusjohtaja (8.10.2012 asti)	822,9	1 045,7
Pekka Vauramo	Toimitusjohtajan sijainen (8.10.2012 asti)	594,2	601,7
Ilkka Herlin	Hallituksen puheenjohtaja	93,2	91,7
Tapio Hakakari	Hallituksen varapuheenjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja (8.10.2012 alkaen)	158,5 *	63,7
Peter Immonen	Hallituksen jäsen	49,0	48,0
Karri Kaitue	Hallituksen jäsen	347,8 **	48,0
Antti Lagerroos	Hallituksen jäsen	50,0	48,0
Teuvo Salminen	Hallituksen jäsen	61,0 ***	48,0
Anja Silvennoinen	Hallituksen jäsen	48,0	48,0

Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut

* Sisältää hallitustyöskentelyyn liittyvien palkkioiden lisäksi 93 262 euron erillisen korvauksen väliaikaisena toimitusjohtajana toimimisesta.

** Sisältää hallitustyöskentelyyn liittyvien palkkioiden lisäksi 298 800 euron erillisen korvauksen yhtiölle tehdystä hallitustyöskentelyn ulkopuolisesta konsultointityöstä.

*** Sisältää hallitustyöskentelyyn liittyvien palkkioiden lisäksi 12 000 euron erillisen korvauksen yhtiölle tehdystä hallitustyöskentelyn ulkopuolisesta konsultointityöstä.

Lisätietoa hallituksen ja johdon osake- ja optio-omistuksista on esitetty "Osakkeet ja osakkeenomistajat" -osiossa.

36. Tytäryhtiöt

		Emoyhtiön	Konsernin
		omistusosuus	omistusosuus
31.12.2012	Maa	(%)	(%)
Cargotec ACT B.V.	Alankomaat		100
Cargotec Holding Netherlands B.V.	Alankomaat	100	100
Cargotec Netherlands B.V.	Alankomaat		100
International MacGREGOR-Navire Holding BV	Alankomaat		100
Cargotec Albania SHPK	Albania		100
Cargotec (ARE) GULF WLL	Arabiemiirikuntien liitto		49 *
Cargotec (ARE) LLC	Arabiemiirikuntien liitto		49 *
Cargotec FZCO	Arabiemiirikuntien liitto		100
Cargotec Argentina S.R.L.	Argentiina		100
Cargotec Australia Pty. Ltd.	Australia		100
Cargotec Automation Solutions Australia Pty. Ltd.	Australia		100
Kalmar Equipment (Australia) Pty. Ltd.	Australia		100
O'Leary's Material Handling Services Pty Ltd	Australia		100
Cargotec Caribbean Services Ltd.	Bahama		100
Cargotec Belgium NV	Belgia	100	100
Cargotec Brazil Indústria e Comércio de Equipamentos para Movimentacao
de Cargas Ltda	Brasilia		100
MacGREGOR (BRA) Ltda	Brasilia		100
Hiab Chile S.A.	Chile		100
Cargotec Iberia S.A.	Espanja		100
Hiab Cranes, S.L.	Espanja		100
Hiab (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka		100
Kalmar Industries South Africa (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100	100
PT MacGREGOR Plimsoll Indonesia	Indonesia		100
Cargotec India Private Limited	Intia		100
Navis India Technologies Private Limited	Intia		100
Cargotec Engineering Ireland Ltd	Irlanti		100
Cargotec Research & Development Ireland Ltd	Irlanti		100
Bringeven Ltd.	Iso-Britannia		100
Cargotec UK Ltd.	Iso-Britannia	100	100
Del Equipment (UK) Ltd.	Iso-Britannia		100
Grampian Hydraulics Limited	Iso-Britannia		100
Hiab Ltd.	Iso-Britannia		100
Kalmar Ltd.	Iso-Britannia		100
MacGREGOR (GBR) Ltd	Iso-Britannia		100
Moffett Limited	Iso-Britannia		100
Cargotec Engineering, Italy S.r.l.	Italia		60 *
Cargotec Italia S.r.l.	Italia		100
Interhydraulik Zepro GmbH	Itävalta		100
Cargotec Austria GmbH	Itävalta		100
Cargotec Japan Ltd.	Japani		100
Waltco Lift Inc.	Kanada		100
Cargotec Asia Limited	Kiina		100

Cargotec (Shanghai) Trading Company Limited	Kiina		100
Cargotec Industries (China) Co., Ltd	Kiina		100
Hiab Load Handling Equipment (Shanghai) Co., Ltd	Kiina		100
Kalmar Port Machinery (Shenzhen) Co., Ltd	Kiina		100
MacGREGOR (CHN) Ltd	Kiina		100
MacGREGOR (HKG) Ltd	Kiina		100

MacGREGOR Plimsoll (Tianjin) Co., Ltd	Kiina		100
MacGREGOR Shanghai Trading Co., Ltd.	Kiina		100
Shanghai Huaguan Hiab Special Purpose Vehicle Co., Ltd.	Kiina		33 *
Cargotec Korea Limited	Korean tasavalta		100
Cargotec Greece Ltd	Kreikka		100
Cargotec Croatia d.o.o.	Kroatia		100
Hiab d.o.o.	Kroatia	100	100
Cargotec Cyprus Ltd.	Kypros		100
MacGREGOR BLRT Baltic UAB	Liettua		51
Cargotec Luxembourg S.a.r.l.	Luxemburg		100
Bromma (Malaysia) Sdn. Bhd.	Malesia		100
Cargotec Terminal Solutions (Malaysia) Sdn Bhd	Malesia		70
Hiab Sdn Bhd	Malesia		100
MacGREGOR Plimsoll Sdn Bhd	Malesia		100
Cargotec Maghreb SA	Marokko		100
Cargotec de México, S.A. de C.V.	Meksiko		100
Hiab S.A. de C.V.	Meksiko		75
Platform Crane Services Mexico S. de. R.L.	Meksiko		100
Servicios Hiab S.A. de C.V.	Meksiko		64
Cargotec Holding Norway AS	Norja	100	100
Cargotec Norway AS	Norja		100
Cargotec Panama S.A.	Panama		100
MacGREGOR Navire P Equipamentos Portuários e Para Construcão Naval
Unipessoal, Lda.	Portugali		100
Cargotec Poland Sp. Z.o.o.	Puola		100
Cargotec Qatar W.L.L.	Qatar		49 *
Cargotec France SAS	Ranska	100	100
Societe Immobiliere Mavivray S.a.r.l.	Ranska		100
SRMP - Societe Reunionaise de Maintenance Portuaire	Ranska		51
All Set Marine Lashing AB	Ruotsi		100
Cargotec Holding Sweden AB	Ruotsi	100	100
Cargotec Patenter AB	Ruotsi		100
Cargotec Patenter HB	Ruotsi		100
Cargotec Sweden AB	Ruotsi	100	100
Cargotec Sweden Bulk Handling AB	Ruotsi		100
Koffert Sverige AB	Ruotsi		100
Zeteco AB	Ruotsi		100
Z-Lyften Produktion AB	Ruotsi		100
Cargotec Germany GmbH	Saksa		100
Cargotec Marine GmbH	Saksa		100
Conver Ingenieur Technik GmbH	Saksa		100
MacGREGOR Beteiligungs GmbH	Saksa		100
Zepro Hebebühnen GmbH	Saksa		100
Cargotec CHS Asia Pacific Pte Ltd.	Singapore		100
Kalmar South East Asia Pte. Ltd	Singapore		100
MacGREGOR (SGP) Pte Ltd.	Singapore		100
MacGREGOR Plimsoll Offshore Services Pte Ltd	Singapore		100
MacGREGOR Plimsoll Pte Ltd	Singapore		100
Cargotec Slovakia Spol. s.r.o.	Slovakia	100	100
Tagros d.o.o.	Slovenia	100	100
Cargotec Finland Oy	Suomi		100
Cargotec Holding Finland Oy	Suomi	100	100
Cargotec Solutions Oy	Suomi	100	100
Cargotec U.S. Manufacturing Oy	Suomi		100

Cargotec U.S. Sales Oy	Suomi		100
Forastar Oy Ab	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Kalasatama	Suomi	100	100
Kiinteistöosakeyhtiö Ruskontie 55	Suomi		100
Oy Sisu Ab	Suomi	100	100
Cargotec Swizerland S.A.	Sveitsi		100
Cargotec Denmark A/S	Tanska	100	100
Zepro Danmark A/S	Tanska		100
Cargotec Thailand Co., Ltd.	Thaimaa		100
Cargotec Czech Republic s.r.o	Tsekin tasavalta	100	100
Cargotec Ukraine, LLC	Ukraina		100
MacGREGOR (UKR)	Ukraina		99
Cargotec Magyarország Kft.	Unkari	100	100
Cargotec New Zealand Ltd	Uusi-Seelanti		100
Cargotec RUS LLC	Venäjä		100
Cargotec Estonia AS	Viro	100	100
MacGREGOR BLRT Baltic OÜ	Viro		51
Linda Properties OÜ	Viro		45 *
Cargotec Holding, Inc.	Yhdysvallat	100	100
Cargotec Port Security LLC	Yhdysvallat		100
Cargotec Solutions LLC	Yhdysvallat		100
Cargotec USA Inc.	Yhdysvallat		100
Kalmar RT Center LLC	Yhdysvallat		100
Navis LLC	Yhdysvallat		100
Waltco Lift Corp.	Yhdysvallat		100

* Cargotecilla on osakassopimukseen perustuva määräysvalta yrityksessä ja se konsolidoidaan täysimääräisesti.

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma

MEUR	Liite	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Liikevaihto		121,2	108,5
Hallinnon kulut	2, 3, 4	-124,4	-118,5
Liiketoiminnan muut tuotot		0,9	0,3
Liiketoiminnan muut kulut		-0,1	-
Liiketappio		-2,3	-9,6
Rahoitustuotot ja -kulut	5	26,3	-24,3
Voitto / tappio ennen satunnaisia eriä		24,0	-33,9
Satunnaiset erät	6	-6,8	-
Voitto / tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		17,2	-33,9
Tuloverot	7	-0,4	2,6
Tilikauden voitto / tappio		16,8	-31,3

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.

Emoyhtiön tase

MEUR	Liite	31.12.2012	31.12.2011
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8, 9	26,1	17,9
Aineelliset hyödykkeet	10	0,8	0,9
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	11	1 685,1	1 670,2
Osuudet yhteisyrityksissä	11	32,5	-
Muut osakkeet ja osuudet	11	3,9	3,9
Pysyvät vastaavat yhteensä		1 748,4	1 692,9
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	12, 18	677,5	631,1
Lyhytaikaiset saamiset	13, 18	850,3	467,4
Rahavarat		33,7	122,5
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		1 561,5	1 221,1
Vastaavaa yhteensä		3 309,9	2 914,0

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	64,3	64,3
Ylikurssirahasto	98,0	98,0
Käyvän arvon rahasto	5,4	12,3
Edellisten tilikausien voitto	770,8	863,3
Tilikauden voitto / tappio	16,8	-31,3
Oma pääoma yhteensä 14	955,2	1 006,6
PAKOLLISET VARAUKSET	1,1	0,8
Vieras pääoma
Pitkäaikaiset velat 15, 18	464,0	468,7
Lyhytaikaiset velat 16, 18	1 889,6	1 437,8
Vieras pääoma yhteensä	2 353,5	1 906,6
Vastattavaa yhteensä	3 309,9	2 914,0

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Liiketoiminnan rahavirta
Liiketappio	-2,3	-9,6
Oikaisut liiketappioon	4,6	3,5
Käyttöpääoman muutos	26,3	2,9
Maksetut korot	-39,1	-37,0
Saadut korot	26,6	23,3
Saadut osingot	1,2	-
Maksetut tuloverot	0,0	-0,2
Johdannaiset	28,7	10,8
Liiketoiminnan rahavirta	45,9	-6,4
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-12,7	-6,2
Investoinnit tytäryhtiö- ja muihin sijoituksiin	-32,6	-158,1
Luovutustulot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	0,1	-
Investointien rahavirta	-45,2	-164,3
Rahoituksen rahavirta
Myönnetyt lainat	-523,1	-380,8
Lainasaamisten takaisinmaksut	99,4	387,0
Lyhytaikaisten lainojen nostot	670,5	483,7
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-282,2	-421,9
Pitkäaikaisten lainojen nostot	54,9	119,9
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-47,8	-100,3
Maksetut osingot	-61,3	-37,3
Rahoituksen rahavirta	-89,6	50,3
Rahavarojen muutos	-88,8	-120,4
Rahavarat 1.1.	122,5	242,9
Rahavarat 31.12.	33,7	122,5
Käyttöpääoman muutos

Korottomien liikesaamisten muutos	-19,5	4,8
Korottomien velkojen muutos Käyttöpääoman muutos	45,7 26,3	-1,8 2,9

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Sisällysluettelo

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
2. Henkilöstökulut
3. Poistot ja arvonalentumiset
4. Tilintarkastajan palkkiot
5. Rahoitustuotot ja -kulut
6. Satunnaiset erät
7. Tuloverot
8. Aineettomat hyödykkeet
9. Aktivoidut korkomenot
10. Aineelliset hyödykkeet
11. Sijoitukset
12. Pitkäaikaiset saamiset
13. Lyhytaikaiset saamiset
14. Oma pääoma
15. Pitkäaikaiset velat
16. Lyhytaikaiset velat

17. Vastuut

18. Johdannaissopimukset

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Cargotec Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto koostuu pääasiassa konsernin sisäisistä palveluveloituksista. Palveluiden myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Tuloverot

Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Tuloveroihin sisältyy kauden verotettavasta tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella laskettu vero.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja poistot

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Arvioituihin taloudellisiin käyttöaikoihin perustuvat poistoajat ovat seuraavat:

Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat 25 vuotta
Koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Johdannaisinstrumentit

IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valuuttamääräisten lainojen rahavirtojen suojauksiin. Emoyhtiö dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä emoyhtiön riskienhallintatavoitteet ja suojausstrategian. Emoyhtiö dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen vuositilinpäätöksen ja välitilinpäätösten yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen käyvän arvon tai rahavirtojen arvon muutokset.

Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osa kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Oman pääomaan käyvän arvon rahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samalla kaudella kuin suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelman muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, aiemmin omaan pääomaan

kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu.

Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksista johtuva käyvän arvon muutos kirjataan aina suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin.

Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, käyvän arvon rahastosta sekä edellisten tilikausien voitosta, josta on vähennetty maksetut osingot. Ylikurssirahasto on muodostunut vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, jolloin rahastoon on kirjattu osakkeiden merkintähinnan kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa. Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirtojen suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Tilikauden voitto sekä muutokset yhtiön omistamissa osakkeissa kirjataan edellisten tilikausien voittoihin.

2. Henkilöstökulut

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Palkat ja palkkiot	15,9	18,3
Eläkekulut	2,5	2,9
Muut henkilösivukulut	0,9	0,9
Yhteensä	19,3	22,1

Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkeyhtiössä.

Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin

	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Toimihenkilöt	132	210

Johdon työsuhde-etuudet

Hallituksen jäsenille tilikauden aikana hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 0,4 (2011: 0,4) miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2012 kahdelle hallituksen jäsenelle maksettiin erillinen korvaus yhtiölle tehdystä hallitustyöskentelyn ulkopuolisesta konsultoinnista. Nämä korvaukset olivat yhteensä 0,3 miljoonaa euroa. Cargotecin hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Hakakari nimitettiin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 8.10.2012 alkaen ja hänelle tästä toimesta maksettu erillinen korvaus vuonna 2012 oli 0,1 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle 8.10.2012 asti maksetut palkat ja palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 1,4 (2011: 1,6) miljoonaa euroa.

Ylimmän johdon työsuhde-etuuksista on lisätietoa konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35, Lähipiiritapahtumat.

3. Poistot ja arvonalentumiset

MEUR	1.1.─31.12.2012	1.1.─31.12.2011
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet	0,9	1,0
Muut pitkävaikutteiset menot	3,6	2,3
Rakennukset ja rakennelmat	0,0	0,0
Koneet ja kalusto	0,1	0,2
Muut aineelliset hyödykkeet	-	0,0
Yhteensä	4,6	3,5

Pysyvien vastaavien hyödykkeisiin ei ole kirjattu arvonalentumisia tilikaudella tai edellisellä tilikaudella.

4. Tilintarkastajan palkkiot

MEUR	1.1.−31.12.2012	1.1.−31.12.2011
Tilintarkastus	0,5	0,6
Veroneuvonta	0,1	-
Muut palvelut	0,6	0,3
Yhteensä	1,1	1,0

5. Rahoitustuotot ja -kulut

MEUR	1.1.−31.12.2012	1.1.−31.12.2011
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	25,0	23,3
Muilta	12,7	2,5
Yhteensä	37,7	25,8
Muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1,3	1,4
Saadut osingot saman konsernin yrityksiltä	1,2	-
Valuuttakurssierot	13,5	3,2
Korkokulut
Saman konsernin yrityksiltä	-23,8	-19,0
Muilta	-16,4	-16,2
Yhteensä	-40,2	-35,1
Muut rahoituskulut
Muilta	-2,0	-2,1
Arvonalentumiset / -palautukset tytäryhtiöosakkeista	14,8	-17,5
Rahoitustuotot ja -kulut, yhteensä	26,3	-24,3

6. Satunnaiset erät

MEUR	1.1.−31.12.2012	1.1.−31.12.2011
Konserniavustus
Cargotec U.S. Manufacturing Oy:lle	6,8	-

7. Tuloverot

MEUR	1.1.−31.12.2012	1.1.−31.12.2011
Tuloverot	0,0	-0,2
Laskennallisen verosaamisen muutos	-0,4	2,9
Yhteensä	-0,4	2,6

8. Aineettomat hyödykkeet

		Muut
	Aineettomat	pitkävaikutteiset	Keskeneräiset
MEUR	oikeudet	menot	investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012	3,6	10,9	10,7	25,2
Lisäykset	-	-	12,7	12,7
Siirrot erien välillä	0,5	16,1	-16,5	0,0
Hankintameno 31.12.2012	4,1	27,0	6,8	37,9
Kertyneet poistot 1.1.2012	1,9	5,4	-	7,3
Tilikauden poisto	0,9	3,6	-	4,4
Kertyneet poistot 31.12.2012	2,8	9,0	-	11,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	1,3	18,0	6,8	26,1
Hankintameno 1.1.2011	2,7	10,9	5,6	19,2
Lisäykset	0,9	0,0	5,1	6,1
Hankintameno 31.12.2011	3,6	10,9	10,7	25,2
Kertyneet poistot 1.1.2011	0,9	3,1	-	4,1
Tilikauden poisto	1,0	2,3	-	3,3
Kertyneet poistot 31.12.2011	1,9	5,4	-	7,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	1,7	5,5	10,7	17,9

9. Aktivoidut korkomenot

MEUR	2012	2011
Aktivoitu tilikaudella	0,1	0,2
Aktivoituja korkomenoja poistamatta	0,3	0,2

Aktivoidut korkomenot ovat ONE-projektiin liittyviä ja ne sisältyvät muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Aktivoidut korkomenot poistetaan muiden pitkävaikutteisten menojen poistosuunnitelman mukaisesti.

10. Aineelliset hyödykkeet

			Koneet	Muut aineelliset
MEUR	Maa-alueet	Rakennukset	ja kalusto	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012	0,4	0,4	0,9	0,1	1,8
Lisäykset	-	-	0,0	-	0,0
Hankintameno 31.12.2012	0,4	0,4	0,9	0,1	1,8
Kertyneet poistot 1.1.2012	-	0,1	0,7	0,1	0,9
Tilikauden poisto	-	0,0	0,1	-	0,2
Kertyneet poistot 31.12.2012	-	0,1	0,9	-	1,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	0,4	0,3	0,1	0,0	0,8
Hankintameno 1.1.2011	0,4	0,4	0,8	0,1	1,7
Lisäykset	-	-	0,1	-	0,1
Hankintameno 31.12.2011	0,4	0,4	0,9	0,1	1,8
Kertyneet poistot 1.1.2011	-	0,1	0,5	0,1	0,7
Tilikauden poisto	-	0,0	0,2	0,0	0,2
Kertyneet poistot 31.12.2011	-	0,1	0,7	0,1	0,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	0,4	0,3	0,2	0,0	0,9

11. Sijoitukset

MEUR	2012	2011
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	1 778,8	1 620,7
Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-108,6	-91,1
Lisäykset	0,1	158,1
Tilikauden arvonalennukset / -palautukset	14,8	-17,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 685,1	1 670,2

MEUR	2012	2011
Osuudet yhteisyrityksissä
Hankintameno 1.1.	-	-
Lisäykset	32,5	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	32,5	-

MEUR	2012	2011
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	3,9	3,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	3,9	3,9

Konserniyritysten nimet, kotipaikat ja emoyhtiön omistusosuus on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36, Tytäryhtiöt.

12. Pitkäaikaiset saamiset

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	611,4	581,9
Johdannaisvarat	41,4	22,5
Laskennallinen verosaaminen	20,1	20,5
Lainasaamiset muilta	4,5	6,3
Yhteensä	677,5	631,1

13. Lyhytaikaiset saamiset

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	17,1	6,3
Johdannaisvarat	20,9	47,0
Lainasaamiset	757,5	362,4
Siirtosaamiset	7,4	6,6
Yhteensä	803,0	422,3
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	0,0	0,1
Johdannaisvarat	30,9	36,8
Siirtosaamiset	16,3	8,1
Yhteensä	47,3	45,1
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	850,3	467,4

14. Oma pääoma

MEUR	2012	2011
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	64,3	64,3
Osakepääoma 31.12.	64,3	64,3
Ylikurssirahasto 1.1.	98,0	98,0
Ylikurssirahasto 31.12.	98,0	98,0
Käyvän arvon rahasto 1.1.	12,3	10,8
Rahavirran suojaukset	-9,2	1,7
Laskennallisen verovelan / -saatavan muutos	2,2	-0,2
Käyvän arvon rahasto 31.12.	5,4	12,3
Sidottu oma pääoma yhteensä	167,7	174,6
Vapaa oma pääoma
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	832,0	900,6
Osingonjako	-61,3	-37,3
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	770,8	863,3
Tilikauden voitto / tappio	16,8	-31,3
Vapaa oma pääoma yhteensä	787,5	832,0
Oma pääoma yhteensä	955,2	1 006,6
Jakokelpoiset varat	787,5	832,0

15. Pitkäaikaiset velat

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Joukkovelkakirjalainat	227,1	231,5
Lainat saman konsernin yrityksiltä	-	50,0
Lainat rahoituslaitoksilta	202,5	183,3
Laskennallinen verovelka	1,8	4,0
Johdannaisvelat	32,6	-
Yhteensä	464,0	468,8

Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Joukkovelkakirjalaina	64,1	158,1
Lainat rahoituslaitoksilta	174,7	119,8
Yhteensä	238,8	278,0

16. Lyhytaikaiset velat

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	40,3	2,7
Johdannaisvelat	37,4	31,8
Lainat saman konsernin yrityksiltä	1 558,0	1 289,4
Siirtovelat	16,9	1,6
Yhteensä	1 652,6	1 325,5
Velat ulkopuolisille
Lainat rahoituslaitoksilta	35,7	47,9
Yritystodistukset	148,6	-
Käytetyt pankkitililimiitit	21,3	0,1
Ostovelat	5,0	4,9
Johdannaisvelat	7,0	37,8
Siirtovelat	19,3	21,6
Yhteensä	236,9	112,3
Lyhytaikaiset velat yhteensä	1 889,6	1 437,8

Siirtovelat

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	3,3	5,1
Korkojaksotukset	14,3	15,6
Muut siirtovelat	18,7	3,2
Yhteensä	36,2	23,9

17. Vastuut

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Takaukset
Saman konsernin yritysten puolesta	411,3	470,3
Muiden puolesta	0,9	0,0
Yhteensä	412,3	470,3
Annetut vastuusitoumukset
Vuokravastuut muiden puolesta	2,7	3,0
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	1,6	0,4
Myöhemmin maksettavat	4,9	0,6
Yhteensä	9,3	4,1

18. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot

31.12.2012
MEUR	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit	20,9	37,4	-16,5
Muut valuuttatermiinit	30,9	7,0	23,9
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	41,4	32,6	8,8
Yhteensä	93,3	77,0	16,3

31.12.2011
MEUR	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit	47,0	31,8	15,1
Muut valuuttatermiinit	36,8	37,8	-1,0
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	22,5	-	22,5
Yhteensä	106,3	69,7	36,6

Johdannaissopimusten nimellisarvot

MEUR	31.12.2012	31.12.2011
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit	2 476,4	2 381,2
Muut valuuttatermiinit	3 575,9	3 897,4
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	227,4	231,9
Yhteensä	6 279,6	6 510,5

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin tuloslaskelma		2012	2011	2010	2009	2008
Liikevaihto	MEUR	3 327	3 139	2 575	2 581	3 399
Vienti ja ulkomaan toiminta	MEUR	3 260	3 078	2 516	2 530	3 280
Liikevoitto	MEUR	131	207	131	0	174
% liikevaihdosta	%	3,9	6,6	5,1	0,0	5,1
Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja	MEUR	157	207	142	61	193
% liikevaihdosta	%	4,7	6,6	5,5	2,4	5,7
Voitto ennen veroja	MEUR	122	192	101	-27	145
% liikevaihdosta	%	3,7	6,1	3,9	-1,0	13,5
Tilikauden voitto	MEUR	89	149	78	7	121
% liikevaihdosta	%	2,7	4,8	3,0	0,3	3,6

Muut tunnusluvut		2012	2011	2010	2009	2008
Palkat ja palkkiot	MEUR	452	419	364	351	387
Poistot ja arvonalentumiset	MEUR	70	63	60	60	60
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	MEUR	76	47	44	88	77
Investoinnit asiakasrahoitussopimuksiin	MEUR	34	30	16	19	36
Investoinnit yhteensä % liikevaihdosta	%	3,3	2,4	2,3	4,1	3,3
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot	MEUR	75	60	37	37	47
% liikevaihdosta	%	2,3	1,9	1,4	1,4	1,4
Oma pääoma	MEUR	1 232	1 177	1 069	881	864
Taseen loppusumma	MEUR	3 294	3 120	2 916	2 687	3 039
Korolliset nettovelat ¹	MEUR	478	299	171	335	478
Oman pääoman tuotto	%	7,4	13,3	8,0	0,8	13,7
Sijoitetun pääoman tuotto	%	8,1	13,3	8,6	0,2	12,7
Omavaraisuusaste	%	41,4	43,3	42,7	37,5	33,0
Nettovelkaantumisaste ¹	%	38,8	25,4	16,0	38,0	55,3
Saadut tilaukset	MEUR	3 058	3 233	2 729	1 828	3 769
Tilauskanta	MEUR	2 021	2 426	2 356	2 149	3 054
Henkilöstö keskimäärin		10 522	10 692	9 673	10 785	11 777
Henkilöstö 31.12.		10 294	10 928	9 954	9 606	11 826
Osingot	MEUR	44	2 61	37	24	37

¹ Sisältää 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen.

² Hallituksen ehdotus.

Osakekohtaiset tunnusluvut

		2012	2011	2010	2009	2008
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos	EUR	1,45	2,42	1,21	0,05	1,91
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	EUR	1,45	2,42	1,21	0,05	1,91
Oma pääoma/osake	EUR	20,02	19,12	17,37	14,20	13,95
Osinko/osake, B-sarjan osake	EUR	0,72	4 1,00	0,61	0,40	0,60
Osinko/osake, A-sarjan osake	EUR	0,71	4 0,99	0,60	0,39	0,59
Osinko/tulos, B-sarjan osake	%	49,7	4 41,3	50,4	782,8	31,4
Osinko/tulos, A-sarjan osake	%	49,1	4 40,9	49,6	763,2	30,8
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake	%	3,6	4 4,4	1,6	2,1	7,4
Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake	EUR	13,8	9,5	32,3	377,9	13,5
Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake
Keskikurssi	EUR	22,70	26,79	26,08	11,55	21,47
Kauden ylin kurssi	EUR	33,62	39,60	39,37	19,31	36,49
Kauden alin kurssi	EUR	15,65	16,35	19,16	6,37	7,63
Kauden päätöskurssi	EUR	19,95	22,98	39,03	19,31	8,09
Osakkeiden markkina-arvo 31.12. ¹	MEUR	1 223	1 410	2 390	1 183	495
B-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12. ²	MEUR	1 034	1 191	2 023	1 001	419
Osakevaihto, B-sarjan osake	1 000 kpl	64 275	58 290	47 097	54 782	85 697
Osakevaihto, B-sarjan osake	%	118,8	98,5	84,2	92,2	156,6
A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo ³	1 000 kpl	9 526	9 526	9 526	9 526	9 526
A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12. ³	1 000 kpl	9 526	9 526	9 526	9 526	9 526
B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimentamaton painotettu
keskiarvo ²	1 000 kpl	51 819	51 819	51 819	51 812	52 367
B-sarjan osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12. ²	1 000 kpl	51 819	51 819	51 819	51 819	51 787
B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo ²	1 000 kpl	51 819	51 819	51 819	51 812	52 456

Osakkeiden kurssi- ja vaihtotiedot perustuvat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n kaupankäyntitietoihin.

¹ Sisältää A- ja B-sarjan osakkeet, omat osakkeet vähennetty.

² Ei sisällä hankittuja omia osakkeita.

³ A-sarjan osakkeisiin ei kohdistu laimennusvaikutusta.

⁴ Hallituksen ehdotus.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Oman pääoman tuotto (%)	=	100 x	Tilikauden voitto Oma pääoma (keskimäärin kauden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	=	100 x	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin kauden aikana)
Omavaraisuusaste (%)	=	100 x	Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (%)	=	100 x	Korolliset velat* - korolliset varat Oma pääoma
Osakekohtainen tulos, laimentamaton	=		Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana
Osakekohtainen tulos, laimennettu	=		Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana, laimennusvaikutus huomioituna
Oma pääoma / osake	=		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Osinko / osake	=		Tilikaudelta jaettava osinko Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Osinko / tulos (%)	=	100 x	Tilikaudelta jaettava osinko / osake Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto (%)	=	100 x	Osinko / osake B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi
Hinta / voitto (P/E)	=		B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos
Keskikurssi	=		B-sarjan osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana

Osakkeiden markkina-arvo kauden lopussa	=		Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa x B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi + Ulkona olevien A-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa x B-sarjan osakkeen kauden päätöspäivän keskikurssi
Osakevaihto	=		Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana
Osakevaihto (%)	=	100 x	Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana

* Sisältää 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen.

Cargotec Oyj:n B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingin OMX Large Cap -listalla 1.6.2005 lähtien. Osakkeen kaupankäyntitunnus on CGCBV. Osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvoosuusjärjestelmässä ja Euroclear Finland Oy ylläpitää Cargotec Oyj:n virallista omistajaluetteloa.

Osakekohtaiset tunnusluvut 2008−2012, EUR

	2012	2011	2010	2009	2008
Laimentamaton osakekohtainen tulos	1,45	2,42	1,21	0,05	1,91
Oma pääoma/osake	20,02	19,12	17,37	14,20	13,95
Osinko/osake, B-sarjan osake	* 0,72	1,00	0,61	0,40	0,60
Osinko/osake, A-sarjan osake	* 0,71	0,99	0,60	0,39	0,59
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, %	3,6 *	4,4	1,6	2,1	7,4
Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake	13,8	9,5	32,3	377,9	13,5
Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake
Keskikurssi	22,70	26,79	26,08	11,55	21,47
Kauden ylin kurssi	33,62	39,60	39,37	19,31	36,49
Kauden alin kurssi	15,65	16,35	19,16	6,37	7,63
Kauden päätöskurssi	19,95	22,98	39,03	19,31	8,09

* Hallituksen ehdotus.

Osakkeet ja osakepääoma

Cargotecilla on kaksi osakesarjaa, noteeratut B-sarjan osakkeet ja noteeraamattomat A-sarjan osakkeet. Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä oli vuoden 2012 lopussa 15 001 696.

Cargotec Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2012. Maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2012 oli 64 304 880 euroa. Osakekanta koostui 54 778 791 B-sarjan osakkeesta ja 9 526 089 A-sarjan osakkeesta.

Osingon jako

B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.

Osinkoehdotus

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,71 euroa kutakin Asarjan osaketta ja 0,72 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden tilikaudelta 2012.

Omat osakkeet

Cargotecin hallussa oli vuoden 2012 lopussa 2 959 487 yhtiön omaa B-sarjan osaketta, mikä vastaa 4,60 prosenttia Cargotecin osakepääomasta ja 1,97 prosenttia kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Osakkeet on hankittu vuosina 2005–2008. Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 51 819 304.

Vuoden 2012 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta, mutta hallitus ei käyttänyt valtuutusta tilikauden aikana.

Osakkeen arvon kehitys ja kaupankäynti

Cargotecin B-sarjan osakkeen arvo laski vuoden 2012 aikana 22,98 eurosta 19,95 euroon. Samaan aikaan OMX Helsinki Benchmark Cap -indeksi nousi 13 prosenttia.

B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2012 lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita laskettuna vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssilla oli 1 034 (1 191) miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli tilikauden lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 1 223 (1 410) miljoonaa euroa.

B-sarjan osakkeen päätöskurssi vuoden 2012 viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 19,95 euroa. Vuoden 2012 ylin kurssi oli 33,62 (39,60) euroa ja alin 15,65 (16,35) euroa. Tilikauden vaihdolla painotettu keskikurssi oli 22,70 (26,79) euroa.

B-sarjan osakkeita vaihdettiin vuonna 2012 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 64 (58) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 462 (1 564) miljoonan euron vaihtoa. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 257 102 (230 397) kappaletta eli 5 846 279 (6 182 769) euroa.

Vuonna 2012 B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n lisäksi useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla yhteensä noin 40 (45) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi noin 949 (1 205) miljoonan euron vaihtoa. Osakkeita vaihdettiin eniten BATS Chi-X CXE:ssä ja Turquoisessa.

B-sarjan osakkeen ajantasaiset pörssikurssitiedot ovat luettavissa Cargotecin verkkosivuilla www.cargotec.com/sijoittajat.

Osakkeenomistajat

Cargotecilla oli vuoden 2012 lopussa noin 24 000 (21 000) rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa. Suurin yksittäinen osakkeenomistaja oli Wipunen varainhallinta oy. Ilkka Herlin oli suurin omistaja, kun omistukseen lasketaan sekä henkilökohtainen että määräysvaltayhtiöiden omistus. Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 6 017 793 (8 500 096) ja osuus kaikista osakkeista 9,36 (13,22) prosenttia, mikä vastasi 4,01 (5,67) prosenttia kaikkien osakkeiden äänimäärästä.

Kuukausittain päivitettävä lista suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä Cargotecin verkkosivuilla www.cargotec.com/sijoittajat.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012

				Osakkeet		Äänet
Osakkeenomistaja	A-sarjan osakkeet	B-sarjan osakkeet	Osakkeet yhteensä	yhteensä, %	Äänet yhteensä	yhteensä, %
1 Ilkka Herlinin määräysvallassa olevat osakkeet
yhteensä	2 940 067	5 003 896	7 943 963	12,35	3 440 456	22,93
Wipunen varainhallinta oy	2 940 067	5 000 000	7 940 067	12,35	3 440 067	22,93
Ilkka Herlin		3 896	3 896	0,00	389	0,00
2 Mariatorp Oy (Niklas Herlinin määräysvallassa)	2 940 067	4 900 000	7 840 067	12,19	3 430 067	22,86
3 D-sijoitus Oy (Ilona Herlinin määräysvallassa)	2 940 067	3 850 000	6 790 067	10,56	3 325 067	22,16
4 Toshiba Elevator And Building Systems Corporation		3 023 340	3 023 340	4,70	302 334	2,02
5 Cargotec Oyj		2 959 487	2 959 487	4,60	295 948	1,97
6 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma		2 786 098	2 786 098	4,33	278 609	1,86
7 Koneen säätiö	705 888	1 232 454	1 938 342	3,01	829 133	5,53
8 Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		1 329 255	1 329 255	2,07	132 925	0,89
9 Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Tapiola		700 000	700 000	1,09	70 000	0,47
10 Valtion eläkerahasto		700 000	700 000	1,09	70 000	0,47
11 Sijoitusrahasto Nordea Suomi		475 000	475 000	0,74	47 500	0,32
12 Herlin Heikki		400 000	400 000	0,62	40 000	0,27
13 Sijoitusrahasto Fondita Nordic Small Cap		350 000	350 000	0,54	35 000	0,23
14 Sigrid Juséliuksen säätiö		273 400	273 400	0,43	27 340	0,18
15 Nurminen Hanna		270 268	270 268	0,42	27 026	0,18
16 Sijoitusrahasto Evli Suomi Select		232 870	232 870	0,36	23 287	0,16
17 Moving Cargo Oy		226 694	226 694	0,35	22 669	0,15
18 Sijoitusrahasto Aktia Capital		225 000	225 000	0,35	22 500	0,15
19 Keva		218 461	218 461	0,34	21 846	0,15
20 Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi		200 000	200 000	0,31	20 000	0,13
Yhteensä	9 526 089	29 356 223	38 882 312	60,45	12 461 707	83,07

Hallintarekisteröidyt			6 017 793
Muut osakkeenomistajat			19 404 775
Liikkeeseen laskettu osakemäärä yhteensä			64 304 880

Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2012

				%-osuus
	Omistajien	%-osuus		osakekannasta
Osakkeita	lukumäärä	omistajista	Osakemäärä, kpl	ja osakepääomasta
1–100	9 499	39,27	560 732	0,87
101–500	9 782	40,44	2 586 756	4,02
501–1 000	2 455	10,15	1 894 324	2,95
1 001–10 000	2 224	9,19	5 924 305	9,21
10 001–100 000	184	0,76	5 478 354	8,52
100 001–1 000 000	34	0,14	7 476 737	11,63
yli 1 000 000	10	0,04	37 418 794	58,19
Yhteensä	24 188	100,00	61 340 002	95,39
joista hallintarekisteröityjä	13
Yhteistilillä			5 391	0,01
Ulkona olevat osakkeet yhteensä			61 345 393	95,40
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	1		2 959 487	4,60
Liikkeeseen laskettu osakemäärä yhteensä
31.12.2012			64 304 880	100,00

Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.

Hallituksen ja johdon osakeomistukset

Cargotecin väliaikaisena toimitusjohtajana toimi 31.12.2012 hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Hakakari eikä hänelle ollut nimitetty sijaista. Cargotecin hallituksen ja heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden yhteenlaskettu osakeomistus 31.12.2012 oli 2 940 067 A-sarjan osaketta ja 5 235 078 B-sarjan osaketta, mikä vastasi 12,71 prosenttia kaikkien osakkeiden yhteismäärästä ja 23,09 prosenttia yhteisäänimäärästä. Väliaikainen toimitusjohtaja ei ollut osakepohjaisen kannustinohjelman eikä optio-ohjelman piirissä.

Cargotecin verkkosivuilla osoitteessa www.cargotec.com/sijoittajat on nähtävillä ajantasainen tieto hallituksen ja johdon omistuksista.

Hallituksen valtuutukset

Vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on yhteensä enintään 6 400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Valtuutusta ei käytetty tilikauden aikana. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta osakeannilla yhdessä tai useammassa erässä. Luovutettavien osakkeiden enimmäismääräksi vahvistettiin yhteensä enintään 6 400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan luovuttaa enintään 952 000 kappaletta ja Bsarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua suunnatusti eli osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen edellyttäen, että sille on painava taloudellinen syy. Osakkeita voidaan luovuttaa esimerkiksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, yritysostojen rahoittamiseen tai henkilöstön kannustamiseen. Hallitus voi myös päättää omien osakkeiden luovuttamisesta julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä sen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Hallitus valtuutettiin myös päättämään muista osakeannin ehdoista. Valtuutusta ei käytetty tilikauden aikana. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä.

Tilikauden päättyessä hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen eikä osakepääoman korottamiseen.

Vuoden 2010 yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Hallitus on päättänyt optio-oikeuksien jakamisesta, ansaintakriteereistä ja kohderyhmästä vuosittain, keväällä 2010 (2010A-optio-oikeudet), 2011 (2010B-optio-oikeudet), ja 2012 (2010C-optio-oikeudet). Optio-ohjelmaan on varattu optio-oikeuksia yhteensä enintään 1 200 000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 200 000 Cargotecin uutta tai sen hallussa olevaa B-sarjan osaketta. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää hallituksen määrittämien tavoitteiden täyttymistä. Ne optio-oikeudet, joiden osalta tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat.

		Merkintähinta, josta vähennetty
Optio-oikeus	Osakemerkintäaika	Merkintähinta	maksetut osingot 31.12.2012
2010A	1.4.2013–30.4.2015	21,35	19,74
2010B	1.4.2014–30.4.2016	31,23	30,23
2010C	1.4.2015–30.4.2017	28,80	28,80

Hallitus päätti 2012 keväällä 2010C-optio-oikeuksien antamisesta lähes 80 henkilölle mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Optio-oikeuksien ansaintakriteerinä oli vuoden 2012 liikevoitto. Vähimmäisliikevoittotavoite, 230 miljoonaa euroa, ei toteutunut.

Lisätietoja optio-ohjelmasta on luettavissa vuoden 2012 Palkka- ja palkkioselvityksestä ja Cargotecin verkkosivuilta www.cargotec.com/sijoittajat.

Osakepohjainen kannustinohjelma 2010

Hallitus päätti maaliskuussa 2010 uuden osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa omistajien ja johdon tavoitteiden yhteneväisyys Cargotecin arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön omistukseen perustuva kannustinohjelma.

	Ansaintajakso	Ansaintakriteeri	Kohderyhmä
		Tilikauden 2012	Johtoryhmän jäsenet
Ensimmäinen ansaintajakso	2010–2012	liikevoittomarginaali ja liikevaihto	keväällä 2010
		Tilikauden 2013	Johtoryhmän jäsenet
Toinen ansaintajakso	2011–2013	liikevoittomarginaali ja liikevaihto	keväällä 2011
		Tilikauden 2014	Johtoryhmän jäsenet
Kolmas ansaintajakso	2012–2014	liikevoitto ja liikevaihto	keväällä 2012

Ansaintajaksojen 2010–2012, 2011–2013 ja 2012–2014 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 300 000 yhtiön B-sarjan osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Ensimmäisen ansaintajakson ansaintakriteeristö ei toteutunut, joten palkkiota ei makseta ensimmäisen ansaintajakson perusteella.

Lisätietoja kannustinohjelmasta on luettavissa vuoden 2012 Palkka- ja palkkioselvityksestä ja Cargotecin verkkosivuilta www.cargotec.com/sijoittajat.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä, 11. helmikuuta 2013

Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja

Tapio Hakakari Hallituksen varapuheenjohtaja ja väliaikainen toimitusjohtaja

Peter Immonen Hallituksen jäsen

Karri Kaitue Hallituksen jäsen

Antti Lagerroos Hallituksen jäsen

Teuvo Salminen Hallituksen jäsen

Anja Silvennoinen Hallituksen jäsen

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 11. helmikuuta 2013

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Tomi Hyryläinen KHT

Jouko Malinen KHT

Tilintarkastuskertomus

Cargotec Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Cargotec Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 2013

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Tomi Hyryläinen KHT

Jouko Malinen KHT

Tietoa sijoittajille

Cargotecin B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingin OMX Large Cap -listalla kaupankäyntitunnuksella CGCBV. Yhtiöllä on myös noteeraamattomia A-sarjan osakkeita. Osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo on yksi (1) euro. Jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

B-osakkeen tekniset tiedot

Listauspaikka: NASDAQ OMX Helsinki Oy
Listauspäivä: 1.6.2005
Kaupankäyntivaluutta: Euro
Toimiala: Teollisuustuotteet ja -palvelut
Kaupankäyntitunnus: CGCBV
ISIN-koodi: FI0009013429
Pörssierä: 1 osake
Reuters-tunnus: CGC.HE
Bloomberg-tunnus: CGCBV FH

Sijoittajasuhteet

Cargotec Oyj:n sijoittajasuhdetoiminto välittää tietoa yhtiöstä sijoituskohteena ja palvelee yhtiön osakkeenomistajia ja muita pääomamarkkinaosapuolia. Tavoitteena on tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa säännöllisesti ja tasapuolisesti yhtiön osakkeiden oikean arvostuksen edesauttamiseksi.

Sijoittajasuhdetoiminta 2012

Vuoden 2012 aikana Cargotec osallistui noin 130 sijoittajatapaamiseen. Kiinnostus Cargotecia kohtaan pysyi vuoden 2011 tasolla. Sijoittajasuhdetoiminnasta vastaava tiimi, toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja ja sijoittajasuhdejohtaja, osallistui tapaamisiin Suomessa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Alankomaissa, Tanskassa sekä Yhdysvaltojen itärannikolla. Henkilökohtaisten tapaamisten lisäksi Cargotec isännöi useita ryhmätapaamisia toimistoillaan Suomessa, Intiassa, Kiinassa ja Singaporessa. Sijoittajasuhteista vastaava tiimi osallistui myös useisiin institutionaalisille sijoittajille suunnattuihin seminaareihin Suomessa ja ulkomailla.

Hiljainen kausi

Cargotecin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden edustajia kolmeen viikkoon ennen vuosituloksen tai osavuositulosten julkaisua.

Tiedonanto-ohjesääntö

Cargotec on sitoutunut viestimään aktiivisesti ja avoimesti kaikkien osapuolten kanssa riippumatta siitä, onko tieto myönteistä tai kielteistä yhtiölle. Yhtiö toimii kaikissa viestintätilanteissa läpinäkyvällä, uskottavalla, ennakoivalla ja johdonmukaisella tavalla. Tavoitteena on tarjota luotettavaa ja oikea-aikaista tietoa yhtiön osakkeen oikean arvotuksen tueksi.

Cargotecin tiedonantovelvollisuutta suomalaisena listayhtiönä säätelevät Suomen ja Euroopan unionin lainsäädäntö, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Suomen Finanssivalvonnan säännöt, standardit ja suositukset, sekä yhtiön hallinnointiperiaatteet. Cargotec noudattaa tätä sääntelyä kaikessa viestinnässään.

Cargotecin hallitus on hyväksynyt tiedonanto-ohjesäännön, jossa esitettyjen pääperiaatteiden mukaan Cargotec tiedottaa osakkeen hintaan vaikuttavista asioista yhtiön sidosryhmille ja kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa.

Markkinaennusteet

Cargotec tarkistaa pyynnöstä analyytikoiden laatimat raportit tai analyysien tietojen oikeellisuuden jo julkaistun tiedon perusteella. Cargotec ei kuitenkaan vastaa pankkien, pörssivälittäjien tai analyytikkojen esittämistä näkemyksistä, kannanotoista tai analyyseissä esittämistä yhtiön osakkeen arvoa, sen kehitystä tai muuta taloudellista kehitystä kuvaavista arvioista.

Taloudellinen raportointi 2013

12.2.2013: Tilinpäätöstiedote 2012
Viikko 8: Vuosikertomus 2012
26.4.2013: Tammi–maaliskuun 2013 osavuosikatsaus
18.7.2013: Tammi–kesäkuun 2013 osavuosikatsaus
24.10.2013: Tammi–syyskuun 2013 osavuosikatsaus

Taloudellisen tiedon julkaiseminen

Cargotec Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja pörssi- sekä lehdistötiedotteet englanniksi. Taloudelliset raportit, pörssitiedotteet ja merkittävimmät lehdistötiedotteet julkaistaan myös suomeksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi, josta ne voi myös tilata omaan sähköpostiosoitteeseen. Materiaaleja voi myös tilata

kirjeitse osoitteesta Cargotec Oyj, Sijoittajasuhteet, PL 61, 00501 Helsinki
sähköpostitse osoitteesta ir(at)cargotec.com tai
puhelimitse numerosta 020 777 4105.

Osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ilmoittamaan arvo-osuustiliä hoitavaan pankkiin tai pankkiiriliikkeeseen.

Yhteystiedot

Cargotecin sijoittajasuhteet

ir(at)cargotec.com

Paula Liimatta, sijoittajasuhdejohtaja puh. 020 777 4084 paula.liimatta(at)cargotec.com

Tapaamispyynnöt

Tiina Aaltonen, johdon assistentti puh. 020 777 4105 tiina.aaltonen(at)cargotec.com

Pörssitiedotteet vuonna 2012

Cargotecin tammi-syyskuun 2012 osavuosikatsaus: Painopiste kannattavuuden parantamisessa 25. lokakuuta 2012 12:00

Cargotecille suuri uusintatilaus Yhdysvaltain puolustusministeriöltä

lokakuuta 2012 10:00

Cargotecin taloudelliset tiedotteet vuonna 2013

lokakuuta 2012 9:30

Cargotec alentaa vuoden 2012 liikevoittomarginaaliennustettaan noin 5 prosenttiin 15. lokakuuta 2012 9:25

Cargotec julkaisee tammi-syyskuun 2012 osavuosikatsauksen torstaina 25.10.2012 10. lokakuuta 2012 10:00

Mikael Mäkinen johtamaan Cargotecin Marine-liiketoiminnan listaamista Aasiassa, muutoksia johtoryhmässä 4. lokakuuta 2012 9:30

Cargotec suunnittelee toimintojensa sopeuttamista

lokakuuta 2012 10:00

Cargotec valmistelee Marinen listaamista Aasiassa ja muuttaa hallinto- ja ohjausjärjestelmäänsä 17. syyskuuta 2012 10:00

Cargotec sai suuren satamalaitetilauksen DP Worldilta Australiasta

syyskuuta 2012 9:00

Cargotec sai merkittävän automaattisen konttilukkijärjestelmän tilauksen Ascianolta Australiasta 3. syyskuuta 2012 12:00

Cargotecille suuri neljän Kalmar-satamanosturin jatkotilaus Länsi-Afrikasta 31. elokuuta 2012 10:00

Muutos Cargotecin johtoryhmässä

elokuuta 2012 14:00

Cargotecin tammi-kesäkuun 2012 osavuosikatsaus: Tilaukset kasvoivat 17 prosenttia toisella vuosineljänneksellä

heinäkuuta 2012 12:00

Cargotec laajentaa tarjontaansa ja läsnäoloaan Kiinassa perustamalla yhteisyrityksen China National Heavy Duty Truck Group Co., Ltd:n kanssa

heinäkuuta 2012 12:00

Cargotec julkaisee tammi-kesäkuun 2012 osavuosikatsauksen torstaina 19.7.2012 5. heinäkuuta 2012 10:00

Cargotec sai merkittävän tilauksen Yhdysvaltain puolustusministeriöltä 5. heinäkuuta 2012 9:00

Cargotec sai merkittävän tilauksen satamanostureiden toimittamisesta APM Terminalsille Rotterdamiin 12. kesäkuuta 2012 16:30

Cargotec alentaa vuoden 2012 tulosennustettaan 12. kesäkuuta 2012 9:15

Cargotec suunnittelee lisäinvestointeja Puolan kokoonpanoyksikköönsä 8. kesäkuuta 2012 9:00

Cargotec on perustanut yhteisyrityksen Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Ltd.:n kanssa vahvistaakseen läsnäoloaan Kiinassa 18. toukokuuta 2012 12:10

Muutoksia Cargotecin johtoryhmän jäsenten työnjaoissa 10. toukokuuta 2012 14:00

Cargotecin tammi-maaliskuun 2012 osavuosikatsaus: Terminals-segmentissä haastava ensimmäinen vuosineljännes. Näkymät ennallaan. 26. huhtikuuta 2012 12:00

Cargotec julkaisee tammi-maaliskuun 2012 osavuosikatsauksen torstaina 26.4.2012 11. huhtikuuta 2012 9:00

Cargotec Oyj:n 2010C-optio-oikeuksien osakemerkintähinta ja markkina-arvo 10. huhtikuuta 2012 12:00

Cargotecille suuri konttilukkitilaus australialaiselta Patrick Stevedoresilta 29. maaliskuuta 2012 11:00

Cargotecin vuosien 2010-2011 vertailuluvut uusien raportointisegmenttien mukaisesti 26. maaliskuuta 2012 13:00

Cargotec Oyj:n hallituksen järjestäytymiskokous

maaliskuuta 2012 15:45

Cargotec Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset 19. maaliskuuta 2012 14:25

Cargotec arvioi Cargotec Marinen listaamista Singaporen pörssiin turvatakseen kasvun jatkumisen 19. maaliskuuta 2012 9:45

Cargotecin vuoden 2011 vuosikertomus ja tilinpäätös julkaistu 16. helmikuuta 2012 13:00

Cargotec saattanut loppuun Viron komponenttivalmistuksensa myynnin Komasille 13. helmikuuta 2012 14:00

Kutsu Cargotec Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 2012 7. helmikuuta 2012 12:30

Cargotecin tilinpäätöstiedote 2011: Tilaukset kasvoivat 18 prosenttia ja osakekohtainen tulos kaksinkertaistui

helmikuuta 2012 12:00

Cargotecin vuonna 2011 julkistamat pörssitiedotteet ja pörssi-ilmoitukset 13. tammikuuta 2012 10:30

Cargotec julkaisee vuoden 2011 tilinpäätöstiedotteen tiistaina 7.2.2012 12. tammikuuta 2012 14:00

Cargotecille suuret satamanosturitilaukset Meksikosta ja Filippiineiltä 12. tammikuuta 2012 13:00

Analyytikot

Alla listatut analyytikot seuraavat käsityksemme mukaan säännöllisesti Cargotec Oyj:tä. Lista ei välttämättä ole täydellinen. Listassa luetellut analyytikot seuraavat Cargotecia omasta aloitteestaan. Cargotec ei vastaa heidän kannanotoistaan.

ABG Sundal Collier

Johan Edvardsson +46 8 566 286 64

Carnegie Timo Heinonen 09 6187 1234

Cheuvreux Johan Eliason +46 8 723 5177

Danske Markets Antti Suttelin 010 2364 708

Deutsche Bank Johan Wettergren +46 8 463 5518

Evli Pankki

Elina Riutta 09 4766 9204

FIM

Sanna Kaje 09 6134 6430

Goldman Sachs Eshan Toorabally +44 20 7552 9351

Handelsbanken Tom Skogman 010 444 2752

HSBC Juergen Siebrecht +49 211 910 3350

Inderes Juha Kinnunen 040 778 1368

Nordea Pankki Jan Kaijala 09 1655 9706 Pareto Jari Harjunpää 09 8866 6021

Pohjola Pankki Pekka Spolander 010 252 4351

SEB Enskilda Tomi Railo 09 6162 8727

UBS Sebastian Übert +49 69 1369 8243

Varsinainen yhtiökokous 2013

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 20.3.2013 klo 13.00 alkaen Marina Congress Centerissä osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki. Yhtiökokouksen kieli on suomi. Yhtiökokouskutsu ja muu kokousaineisto ovat saatavilla yhtiön sijoittajasivuilla.

Oikeus osallistua

Osakkeenomistajien, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämässä osakasluettelossa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 8.3.2013. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle arvo-osuustililleen, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee tilapäisesti rekisteröityä osakasluetteloon viimeistään 15.3.2013 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajia kehotetaan pyytämään omaisuudenhoitajiltaan tarvittavat ohjeet osakasluetteloon rekisteröitymistä ja valtakirjojen antamista varten. Tilapäiseen osakasluetteloon rekisteröitymistä pidetään myös ilmoittautumisena yhtiökokoukseen.

Ilmoittautuminen

Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua 15.3.2013 klo 16.00 mennessä joko:

verkkosivuilla www.cargotec.fi
kirjeitse: Cargotec Oyj, Yhtiökokous, PL 61, 00501 Helsinki
puhelimitse: 020 777 6872, arkisin klo 9–16
faksitse: 020 777 4036.

Valtakirjat

Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Valtakirja tulee toimittaa Cargotecille ilmoittautumisen yhteydessä.

Osinko

Cargotec Oyj:n hallitus esittää 20.3.2013 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,71 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,72 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden. Osinko maksetaan osakkaalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.3.2013 merkittynä osakkeenomistajaksi Cargotec Oyj:n osakasluetteloon. Hallituksen ehdotuksen mukainen osingonmaksupäivä on 3.4.2013.

AI Terminal

Hiab Oyj

3214_10-k_2013-02-18_9d654d18-30d4-4b46-af03-22975fd6bf9b.pdf

Vuosikertomus 2012

CARGOTECIN VUOSIKERTOMUS 2012

Tilinpäätös

Sijoittajille

Hyvä lukija,

Kilpailukykyinen Kiinassa ja kaikkialla maailmassa

Kestäviä tulevaisuuden ratkaisuja

Kohokohdat 2012

Avainluvut

Kohti liiketoimintavetoista toimintaa

Liiketoiminnan painopisteinä kannattavuus ja asiakaslähtöisyys

Läsnäolon vahvistamista Aasian ja Tyynenmeren alueella

Palkintoja

Tietoa yhtiöstä

Liiketoimintaympäristö

Visio, missio ja arvot

Taloudelliset tavoitteet

Asiakkaat

Ratkaisut ja palvelut

Strategia

MacGregorin, Kalmarin ja Hiabin jatkokehitys

Tulevan kasvun varmistaminen

Riskienhallinta ja riskit

Riskienhallinta Cargotecissa

Riskien luokittelu

Vastuut

Merkittävimmät riskit

Strategiset riskit

Taantuma

Kasvavat markkinat

Organisaatiorakenteen muutokset

Henkilöstöriski

Toiminnanohjausjärjestelmän toteutus

Suuret projektit ja automaatio

Toiminnalliset riskit Tietohallintoriskit

Toimittajariski

Tuotantoriski ja tuotantorakenteen muutokset

Sopimusriski ja lainmukaisuuteen liittyvä riski

Materiaalikustannusten vaihtelut

Rahoitusriskit

Turvallisuus-, vahinko- ja ympäristöriskit

Kestävä kehitys Cargotecissa

Sidosryhmiemme mielipiteitä kestävän kehityksen raportoinnista

Megatrendit

Cargotec ja ympäristö

Laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuussertifikaatit 2012

Kestäviä ratkaisuja

Keskeiset sidosryhmät

Kansainväliset sitoumukset

Cargotecin jäsenyydet

The Baltic Sea Action Group (BSAG)

Cleantech Finland

Kansainvälinen kauppakamari / ICC Suomi

FIMECC Oy (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster)

Global Compact Nordic Network

Clinton Global Initiative

Satamalaitevalmistajien yhdistys PEMA (Port Equipment Manufacturers Association)

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden (EHS) hallinta

YK:n Global Compact

Ihmisoikeudet

Periaate 2

Työntekijät

Periaate 4

Periaate 5

Periaate 6

Ympäristö

Periaate 8

Periaate 9

Korruption vastaisuus

GRI-indeksi 2012

GRI-raportointitason riippumaton arviointi

Raportin laajuus ja rajaukset

4 Hallinto, sitoumukset ja yhteistyö

Raportoinnin periaatteet

Henkilöstön rakenne ja muutokset

Henkilöstölukuja

Henkilöstöjohtaminen ja -strategia