Annual Report • Feb 22, 2013
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Tässä vuosikertomuksessa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat konsernin ja tytäryhtiöiden johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.
| Vuosi 2012 lyhyesti 4 | |
|---|---|
| Revenio-konserni 6 | |
| Toimitusjohtajan katsaus 8 | |
| Tunnusluvut 10 | |
| Revenio Terveysteknologia 12 | |
| Markkinatietoa 14 | |
| Glaukooma 16 | |
| Revenio Teknologia ja Palvelut 18 | |
| Liiketoimintojen esittely 20 | |
| Henkilöstö 22 | |
| Pörssitiedotteet 24 | |
| Revenio sijoituskohteena 25 | |
| Hallitus, johtoryhmä ja tytäryhtiöiden johto 26 | |
| Toimintakertomus ja tilinpäätös 28 | |
| Hallituksen toimintakertomus 29 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma 36 | |
| Konsernitase 37 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 38 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma 38 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 39 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma 63 | |
| Emoyhtiön tase 64 | |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma 65 | |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 66 | |
| Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 71 | |
| Tilinpäätösmerkintä 71 | |
| Kirjanpitoaineistoa koskevat tiedot 71 | |
| Tilintarkastuskertomus 71 | |
| Selvitys Revenio Group Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 72 |
Revenio uudelleenorganisoi liiketoimintansa vuonna 2012 käynnistämänsä strategiaprosessin myötä kahteen raportoitavaan segmenttiin. Nämä ovat Terveysteknologia sekä Teknologia ja Palvelut. Muutoksen tavoitteena on nopeuttaa konsernin kasvua ja tehostaa sen toimintaa. Muutoksen myötä Revenion molemmat segmentit pyrkivät voimakkaasti eteenpäin omilla vahvuuksillaan.
Silmänpainemittareiden maailmanlaajuisen myynnin kannalta keskeisiä myyntilupia saatiin merkittävästi, 28 kappaletta eri maihin.
KTM Timo Hildén nimitettiin Icare Finland Oy:n toimitusjohtajaksi. Hildénillä on lähes 30 vuoden työkokemus terveydenhoitoon liittyvän teollisuuden johtotehtävissä.
"Vuoden 2012 taloudellisena tavoitteenamme oli kasvattaa sekä liikevaihtoa että kannattavuutta. Konsernin jatkuvien toimintojen osalta saavutimme tavoitteemme."
Olli-Pekka Salovaara toimitusjohtaja
4
| 2012 | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| ------ | ------ | ------ |
| Liikevaihto | 25,4 | 21,4 | 19,7 |
|---|---|---|---|
| Liikevoitto | 4,9 | 3,3 | 0,5* |
| Liikevaihto | 11,1 | 8,9 | 7,0 |
|---|---|---|---|
| Liikevoitto | 4,4 | 3,5 | 2,6 |
| Liikevaihto | 14,3 | 12,5 | 12,7 |
|---|---|---|---|
| Liikevoitto | 1,5 | 0,7 | –1,5 |
| Terveysteknologia | 12 | 13 | 11 |
|---|---|---|---|
| Teknologia ja Palvelut | 182 | 184 | 335 |
| Hallinto | 4 | 4 | 4 |
| Liikevaihto | 25,4 | 21,4 | 19,7 |
|---|---|---|---|
| Liikevoitto | 4,9 | 3,3 | 0,5* |
| Liikevoitto-% | 19,4 | 15,6 | 2,8 |
| Oman pääoman tuotto | –1,8 | 14,1 | –4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | 0,4 | 20,2 | –2,5 |
| Omavaraisuusaste, % | 62,2 | 66,6 | 60,8 |
| Nettovelkaantumisaste | –12,2 | –17,3 | 4,7 |
| Tulos/osake, jatkuvat toiminnot, laimentamaton, € | 0,06 | 0,04 | 0,01 |
| Oma pääoma/osake | 0,19 | 0,21 | 0,18 |
*ilman kertaluonteisia eriä
Revenio on suomalainen terveysteknologiakonserni, jonka liiketoiminnan ytimen muodostavat silmänpainemittarit. Revenio on terveysteknologian uranuurtaja edistyksellisten silmänpainemittareiden kehittäjänä, valmistajana ja myyjänä. Reveniokonsernin Terveysteknologia-segmentin muodostaa Icare Finland Oy:n harjoittama liiketoiminta. Konsernin kasvun mahdollisuudet nähdään Terveysteknologia-segmentissä, johon ollaan panostamassa voimakkaasti. Nykytuotteista laajalti patentoitu Icare-tuoteperhe on konsernin menestyksen kulmakivi.
Revenio tavoittelee terveysteknologiassa voimakasta kasvua orgaanisesti ja yritysjärjestelyiden kautta.
Orgaaninen kasvupohja on vahva erityisesti uusilla, vasta avautumassa olevilla markkinoilla, kuten Kiinassa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa. Asiakaskunnan laajeneminen erikoislääkäreistä yhä enemmän yleislääkäreihin, optometristeihin, optikoihin ja ensiapuasemien hoitohenkilökuntaan vauhdittaa konsernin orgaanista kasvua. Revenion tavoitteena on vahvistaa terveysteknologiaan liittyvää tuotevalikoimaansa oman tuotekehityksen avulla. Myös strategiset kumppanuudet ovat osa liiketoimintastrategiaa.
Orgaanisen kasvun lisäksi Revenio etsii tuotevalikoimaansa kansainväliseen jakeluverkostoonsa sopivia innovatiivisia ja kasvupotentiaalin omaavia terveysteknologiatuotteita. Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevaa globaalia jakelukanavaa entistä kattavammalla tuotevalikoimalla, yhä laajenevalle asiakaskunnalle.
Revenio-konserniin kuuluu myös muita liiketoimintoja, jotka on ryhmitelty Teknologia ja Palvelut -segmentiksi. Segmentin liiketoiminnoille on yhteistä globaalit markkinat ja oman alansa kärkeä edustavat teknologiatuotteet ja -palvelut. Tämän segmentin liiketoiminnat ovat hyvin johdettuja ja omalla alallaan erittäin kannattavia. Ne tuottavat konsernille positiivista kassavirtaa, jolla voidaan rahoittaa esimerkiksi Terveysteknologia-segmentin yritysjärjestelyitä. Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentti keskittyy ensisijaisesti hyvään kannattavuuskehitykseen, orgaaniseen kasvuun ja tehokkuuteen.
Konsernin kasvun mahdollisuudet nähdään Terveysteknologiasegmentissä, johon ollaan panostamassa voimakkaasti. Nykytuotteista laajalti patentoitu Icare-tuoteperhe on konsernin menestyksen kulmakivi.
Vuosi 2012 oli Revenio Groupille strategisesti merkittävä. Käynnistimme loppuvuonna strategiamuutoksen, jonka tavoitteena on tukea terveysteknologian vahvaa kasvua rakentavia toimenpiteitä.
Muutosprosessi käynnistyi kun konsernin liiketoiminnat jaettiin 1.12.2012 alkaen kahteen toimialaan ja raportoitavaan segmenttiin. Revenio Terveysteknologia -segmentin liiketoiminnan muodostaa Icare Finland Oy:n harjoittama liiketoiminta ja osa konsernin emoyhtiön toiminnoista. Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentin muodostavat Ohjelmistoliiketoiminta (Done Software Solutions Oy), Informaationäytöt-liiketoiminta (FLS Finland Oy), RIB-erikoisveneliiketoiminta (Boomeranger Boats Oy) ja Contact Center -liiketoiminta (Midas Touch Oy) sekä osa konsernin emoyhtiön toiminnoista. Ilmoitimme joulukuussa luopuvamme konserniin kuuluvan Done Logistics Oy:n liiketoiminnasta.
Konsernin jatkuvien toimintojen osalta saavutimme tavoitteemme kasvattaa sekä liikevaihtoa että kannattavuutta. Terveysteknologia-segmentin liikevaihdon ja kannattavuuden vahvistuminen edelleen oli tehtyjen strategiavalintojen näkökulmasta erittäin tärkeää. Ohjelmisto- ja Informaationäytöt -liiketoimintojen kasvu- ja kannattavuuskehitys oli erinomainen. Myös RIB-erikoisveneliiketoiminnan tilauskannan voimakas kasvu on kiitoksen arvoinen suoritus. Contact Center -liiketoiminta jatkoi ilahduttavasti tasaisen varmaa positiivista kehitystään.
Terveysteknologia on Reveniolle kasvava ja kannattava toimiala. Revenion omistamista liiketoiminnoista terveysteknologiaan keskittynyt Icare Finland on kehittynyt niin pitkällä kuin lyhyelläkin seurantajaksolla yh tiöistämme parhaiten, niin kannattavuuden kuin liikevaihdon kasvunkin osalta. Yhtiöön on kumuloitunut paljon osaamista, jota haluamme nyt hyödyntää. Olemme teknologiaosaamisemme myötä saavuttaneet silmänpainemittareissa kansainvälisen tuoteja kustannusjohtajan aseman. Kansainvälinen jakeluverkostomme on toiminnallisesti ja taloudellisesti erittäin tehokas. Eri maiden viranomaishyväksyntöihin liittyvä osaamisemme on korkealla tasolla. Keskittämällä voimavaramme tähän erittäin potentiaaliseen ja hyvin kehittyneeseen toimialaan rakennamme Revenio-konsernille vahvaa tulevaisuuden kasvupolkua.
Revenio tavoittelee terveysteknologiassa voimakasta kasvua sekä orgaanisesti että yritysjärjestelyiden kautta.
Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentin liiketoiminnat ovat hyvin johdettuja ja omalla alallaan erittäin kannattavia. Ne tuottavat konsernille positiivista kassavirtaa, jolla voimme rahoittaa esimerkiksi Terveysteknologia-segmentin yritysjärjestelyitä. Tämä segmentti keskittyy ensisijaisesti hyvään kannattavuuskehitykseen, orgaaniseen kasvuun ja tehokkuuteen.
Terveysteknologiasegmentin liikevaihdon ja kannattavuuden vahvistuminen edelleen oli tehtyjen strategiavalintojen näkökulmasta erittäin tärkeää.
Tulevaisuuden näkymämme vuodelle 2013 ovat valoisat makrotalouden haasteista huolimatta.
Strategiamme mukaisesti panostamme kuluvana vuonna erityisesti Terveysteknologia-segmentin kasvuedellytysten rakentamiseen. Samalla tehostamme ja keskitämme konsernin tukitoimintoja ja tietojärjestelmiä. Osana tehostamistoimia siirrämme kevään aikana pääkaupunkiseudulla sijaitsevat liiketoimintamme samoihin toimitiloihin. Palvellaksemme entistä paremmin sidosryhmiämme tehostamme kuluvana vuonna myös viestintää ja sijoittajasuhdetoimintaa.
Kulunut vuosi on osoittanut, että meillä on yhä kasvava joukko yrityksen tulevaisuudesta kiinnostuneita omistajia. On ollut ilo kohdata teitä yhtiökokouksen lisäksi lukuisissa eri tilaisuuksissa. Suurkiitos teille luottamuksestanne ja aktiivisuudestanne.
Haluan myös esittää lämpimän kiitokseni koko Revenio-konsernin henkilökunnalle hyvin tehdystä työstä ja näkemyksellisyydestä muutosprosessissamme. Meillä on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö, joka on omistautunut asiakkaidemme tarpeiden ratkaisemiseen. Se on osaamispääomaa, jonka avulla menestymme muutoksessa.
Kiitos myös kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme erinomaisesta yhteistyöstä. Meille on tärkeää olla luottamuksenne arvoisia myös tulevina vuosina.
toimitusjohtaja Revenio Group Oyj
Toimitusjohtajan katsaus
Avainluvut, jatkuvat toiminnot
Liikevaihto
milj. € 25,4
4,9 milj. € 198 hlö
Liikevoitto
19,4 % Liikevoitto-%
Henkilöstö
"Terveysteknologia on Reveniolle kasvava ja kannattava toimiala. Revenion omistamista liiketoiminnoista terveysteknologiaan keskittynyt Icare Finland on kehittynyt niin pitkällä kuin lyhyelläkin seurantajaksolla yhtiöistämme parhaiten, niin kannattavuuden kuin liikevaihdon kasvunkin osalta."
Henkilöstö keskimäärin
Liikevoitto Me 1,5 0,7 –1,5 1 3 2 0 -1 -2 -3 2010 2011 2012 Henkilöstö keskimäärin
Revenio Hallinto
Henkilöstö keskimäärin
Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto kasvoi merkittävästi. Molempien segmenttien liikevoitto kasvoi edellisvuoteen verrattuna.
2010 2011 2012
2010 2011 2012
Revenio-konserni toteutti merkittävän liiketoiminnan painopistealueen muutoksen loppuvuonna 2012. Uuden strategiansa mukaisesti konserni jakoi liiketoimintansa kahteen segmenttiin. Konsernin kasvun mahdollisuudet nähdään Terveysteknologia-segmentissä, johon ollaan panostamassa voimakkaasti. Nykytuotteista silmänpaineen mittaukseen tarkoitettu, laajalti patentoitu Icare-tuoteperhe on konsernin menestyksen kulmakivi.
Terveysteknologia-segmentin liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät erinomaisesti.
Terveysteknologia-segmentin liikevaihto vuonna 2012 oli 11,1 (8,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 23,8 prosenttia. Terveysteknologia-segmentin liiketulos oli 4,4 (3,5) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 3,2 (2,6) ja liiketulos 1,2 (1,0) miljoonaa euroa.
Markkinatilanne oli hyvä koko tilikauden ajan ja tuotteiden kysyntä kasvoi selvästi. Segmentin tämänhetkiset päämarkkinat ovat Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Venäjällä ja eräissä Aasian maissa kuten Japanissa ja Intiassa.
Valtaosa tämänhetkisestä kysynnästä kohdistuu ensimmäisen sukupolven Icare TA01 -silmänpainemittariin. Silmänpainemittarin yksi keskeinen osa on kertakäyttöinen mittausanturi. Näiden mittausantureiden kysyntä oli merkittävässä kasvussa. Kasvun odotetaan jatkuvan edelleen, kun asiakkailla käytössä olevien silmänpainemittarien määrä kasvaa.
Terveydenhoidon laadun ja tuottavuuden paranemisen edellytyksenä on uuden teknologian kehittyminen. Icare Finland on voimakkaalla ja kannattavalla kasvullaan silmänpaineen seulontaan tarkoitettujen silmänpainemittareiden tuote- ja kustannusjohtaja ja osaltaan mahdollistamassa glaukooman globaalin seulonnan. Icaren kannattavan kasvun edellytyksenä on ollut alan johtava teknologia ja maailmanlaajuinen jakeluverkosto. Väestön ikääntymisen myötä sekä länsimaissa että kehittyvissä maissa glaukoomaa sairastavien ihmisten määrä kasvaa yli 30 % seuraavan 10 vuoden aikana. Terveydenhuollon kehitys erityisesti Kiinassa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa nostaa glaukoomadiagnoosien määrää. Rahoituksen niukkuus haastaa terveydenhoitojärjestelmät kaikissa maissa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia Icaren silmänpainemittareille.
Glaukooman tunnistamiseksi potilaiden silmänpaineen mittaamiseen ja seurantaan tarvitaan nopeita, luotettavia, tarkkoja ja helppokäyttöisiä mittareita. Glaukooman varhainen todentaminen estäisi suurimman osan sokeuteen asti etenevistä tapauksista. Icaren silmänpainemittarit vastaavat tähän tarpeeseen. Ne eivät vaadi perinteisten mittausmenetelmien tapaan potilaan silmän puuduttamista, mikä lisää olennaisesti sekä toimenpiteen potilasystävällisyyttä että seulontatutkimusten toteuttamismahdollisuuksia. Icaren tuoteperheeseen kuuluu myös innovatiivinen ja ainutlaatuinen silmänpaineen kotimittauksen mahdollistava malli. Icaren toimintafilosofian ydin on juuri helppokäyttöisyys, jolloin erikoislääkärien lisäksi muut terveydenhuoltohenkilöt voivat käyttää niitä.
Perinteisesti silmäsairauksia ovat tutkineet erikoislääkärit. Icaren patentoitu mittausteknologia mahdollistaa massaseulonnat, joiden yleistyminen laajentaa silmänpaineen mittauksen yleislääkäreiden, optometristien, optikoiden ja ensiapuasemien hoitohenkilökunnan ja perusterveydenhuoltohenkilöstön tehtäväksi. Merkittävä käyttäjäryhmä ovat myös lapsipotilaiden silmänpaineita mittaava hoitohenkilökunta. Icaren silmänpainemittareilla voidaan myös mitata nopeasti, tarkasti ja ilman puudutusta eläinten silmänpainetta. Icarelle tämä suuntaus on tuonut mahdollisuuden laajentaa asiakaskuntaansa.
Icaren teknologia perustuu yhtiön laajalti pa tentoimaan silmänpaineen mittaamiseen liittyvään keksintöön (noin 20 patenttia/patenttihakemusta). Icaren tutkimus ja tuotekehitys on keskittynyt teknologian jatkokehittämiseen tavoitteenaan tuoda markkinoille uusille käyttäjäryhmille soveltuvia tuotteita. Tuotekehityksen merkitys korostuu entisestään yhtiön laajentaessa toimintaansa uusille markkina-alueille.
Icaren menestys perustuu innovatiivisten tuotteiden ohella kansainväliseen jakeluverkostoon. Kansainvälinen jakeluverkosto on ollut yhtiön myynnin onnistumisen edellytys.
Icaren tavoitteena on vahvistaa jakeluverkostoaan edelleen kattamaan maailman kaikki keskeiset maat. Tähän tarvitaan kunkin maan paras jakelukumppani kaikille keskeisille käyttäjäryhmille. Eri maiden laitteiden käyttöön liittyvä lainsäädäntö poikkeaa suuresti toisistaan, mikä on tarpeen huomioida myös jakelukumppaneita valittaessa. Tästä syystä Icaren jakeluverkosto on hyvin erilainen eri puolilla maailmaa.
"Icare One may be considered as a useful option for the monitoring of IOP, and can be used for most of the patients after a short training. Icare-PRO shows an excellent agreement with GAT."
Martinez de la Casa et al (Spain 2012), Clinical comparison of Icare One self tonometer, Icare-Pro and Goldmann applanation tonometer
Icare tuo tehokkuutta silmänpaineen mittaukseen.
kehittyivät erinomaisesti."
Revenio Terveysteknologia -segmentti
Kasvua vuodesta 2011
23,8 milj. € 4,4
Henkilöstön määrä
12 hlö
Icare on potilasystävällinen.
Glaukooma on globaali kansanterveydellinen haaste, jonka yleistyminen liittyy ikääntyvään väestöön ympäri maailman. Maailmassa arvioidaan olevan yli 150 miljoonaa glaukoomaa sairastavaa ihmistä, joista vain noin puolet on diagnostisoitu. Terveydenhuoltojärjestelmien kehittymisen myötä myös glaukooman tunnistamiseen liittyvät silmänpaineen seulontamittaukset yleistyvät. Näiden seulontojen nopeassa ja tehokkaassa toteuttamisessa Icaren patentoidulla silmänpaineen mittausteknologialla on keskeinen rooli. Mittaustoimenpide Icarella ei vaadi puudutusta ja on siksi potilasystävällinen. Laitteen käyttö muidenkin kuin erikoislääkäreiden toimesta on helppoa ja turvallista. Terveydenhuollon henkilökunta yleislääkäreistä optometristeihin, optikoihin, ensiapuasemien hoitohenkilökuntaan ja terveydenhoitajiin käyttää laitetta enenevässä määrin ympäri maailmaa. Myös silmänpaineen kotimittaus potilaan itsensä toimesta on helppoa.
Icaren silmänpaineen mittaukseen käyttämä teknologia on yhtiön laajalti patentoimaa ns. rebound-teknologiaa. Mittausmenetelmä on ainutlaatuinen ja vahvin kilpailu löytyykin vaihtoehtoisista teknologioista, joita kilpaili-
Icaren teknologia perustuu yhtiön laajalti pa tentoimaan silmänpaineen mittaamiseen liittyvään keksintöön. Icaren tutkimus ja tuotekehitys on keskittynyt teknologian jatkokehittämiseen tavoitteenaan tuoda markkinoille uusille käyttäjäryhmille soveltuvia tuotteita.
jat käyttävät. Icaren tuoteperheen etuna ovat teknologia- ja kustannusjohtajuus.
Merkittävin kilpaileva teknologia on ns. ilmapuhkuteknologia. Kilpailevana teknologiana voidaan mainita myös ns. applanaatioteknolgia. Merkittävin etu Icaren eduksi on potilasystävällisyys, tarkempi ja helppokäyttöisempi tuote, joka on myös edullisempi hankkia ja ylläpitää. Icare on lisäksi markkinoiden ainoa laite, jonka mittausinstrumentti soveltuu potilaan itsensä suorittamaan kotimittaukseen.
Ilmapuhkuteknologiaa käyttävistä kilpailijoista merkittävimmät ovat muun muassa Keeler (UK), Topcon (Japani) ja Nidek (Japani). Yhdysvaltalainen Reichert puolestaan käyttää omissa tuotteissaan sekä applanaatio- että ilmapuhkuteknologiaa.
Icare on teknologiansa lanseerauksesta lähtien työskennellyt tiiviissä yhteistyössä alan johtavien, kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Heillä on tärkeä merkitys uuden teknologian hyväksymiselle hoitoalalla eri maissa. Icaren mittausinstrumenteilla suoritetut kokeet ovat poikkeuksetta tuoneet asiantuntijoiden lausunnoille lisätukea, mikä on olennaisesti vauhdittanut Icaren tuotteiden markkinointia. Uusimmat tutkimustulokset tukevat voimakkaasti kotimittausten merkitystä glaukooIcaren menestys perustuu innovatiivisten tuotteiden ohella kansainväliseen jakeluverkostoon. Kansainvälinen jakeluverkosto on ollut yhtiön myynnin onnistumisen edellytys.
mapotilailla ja nämä tutkimustulokset tukevat glaukooman hoitokäytäntöjen muuttumista ympäri maailman.
Silmänpainetauti eli glaukooma on krooninen, näköhermoa vaurioittava sairaus, joka voi hoitamattomana johtaa näön heikkenemiseen ja jopa sokeuteen. Sairauden varhainen todentaminen voi estää suurimman osan sokeuteen asti etenevistä tapauksista. Glaukoomaa sairastavia arvioidaan olevan maailmassa yli 150 miljoonaa, joista on diagnosoitu vain noin puolet. Riski sairastua glaukoomaan lisääntyy ikääntymisen myötä.
16
Glaukooma on silmähermovaurioita aiheuttava, näkökenttää supistava sairaus. Varhaisessa vaiheessa aloitetulla hoidolla voidaan pysäyttää näkövaurioiden eteneminen. Glaukooma on sairaus, jossa kohonnut silmäpaine vaurioittaa salakavalasti ja hitaasti näköhermoa ilman, että potilaalla olisi kipuja tai vaivoja. Jotta glaukooma pystyttäisiin toteamaan ja hoitamaan, silmät täytyy tutkia. Glaukooma on merkittävimpiä niistä sokeuden aiheuttajista, joita nykyisin voidaan ehkäistä. Edellytyksenä on kuitenkin taudin riittävän varhainen toteaminen sekä huolellinen hoito ja loppuelämän kestävä säännöllinen seuranta. Tämän vuoksi silmien tarkastaminen riittävän usein silmälääkärillä on tärkeää.
Glaukooman merkittävin tunnettu riskitekijä on liian suuri silmän sisäinen paine. Muita glaukoomalle altistavia riskitekijöitä ovat suvussa esiintyvä glaukooma, likinäköisyys (myopia), yli 45 vuoden ikä, pitkä-
Terveydenhuoltojärjestelmien kehittymisen myötä myös glaukooman tunnistamiseen liittyvät silmänpaineen seulontamittaukset yleistyvät. Näiden seulontojen nopeassa ja tehokkaassa toteuttamisessa Icaren patentoidulla silmänpaineen mittausteknologialla on keskeinen rooli.
"Icare One tonometry appears accurate and well-tolerated compared to Goldmann applanation, and holds promise for clinic and home tonometry in children. IOP trends downward with successive measurements using Icare One, demostrating a possible effect from presumed patient relaxation."
Gandhi et al (USA 2012), Icare One Rebound vs Goldmann Applanation Tonometry in Children With Known of Suspected Glaucoma
Icarella voidaan mitata myös eläinten silmänpaine nopeas ti, kivuttomasti ja puuduttamatta.
aikainen kortisonin käyttö sekä eräät verenkiertoelimistön sairaudet.
Ainoa varma tapa löytää glaukooma on silmälääkärin silmätarkastuksessa. Varhaisimmat näköhermon rakenteiden muutokset voidaan havaita silmälääkärin tutkimuksissa hyvissä ajoin. Glaukoomaa epäiltäessä mitataan silmänpaine ja tutkitaan silmänrakenteet. Näkökenttätutkimuksen avulla havaitaan pienetkin näkökentän puutokset.
Glaukoomaa voidaan hoitaa, mutta kroonisena sairautena se vaatii säännöllistä, elinikäistä hoitoa ja seurantaa. Tässä seurannassa silmänpaineen mittauksella on tärkeä rooli. Glaukooman hoidossa silmänpaine pyritään saamaan sellaiselle tasolle, että taudin eteneminen saadaan pysäytettyä.
Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentti muodostettiin 1.12.2012 alkaen neljästä konsernin liiketoiminnasta ja yhtiöstä sekä osasta aiemmin konsernin emoyhtiöön kuuluneista toiminnoista.
Segmenttiin kuuluvat liiketoiminnat ovat Ohjelmistoliiketoiminta (Done Software Solutions), Contact Center -liiketoiminta (Midas Touch), Informaationäytöt-liiketoiminta (FLS Finland) sekä RIB-erikoisveneliiketoiminta (Boomeranger Boats). Joulukuussa 2012 Revenio Group Oyj ilmoitti luopuvansa Done Logistics Oy:n liiketoiminnasta.
Segmentin liiketoiminnoille on yhteistä kansainvälinen liiketoiminta ja oman alansa kärkeä edustavat teknologiatuotteet ja -palvelut.
Tämän segmentin liiketoiminnat ovat ny kyisellään hyvin johdettuja ja omalla alallaan erittäin kannattavia. Ne tuottavat konsernille positiivista kassavirtaa.
Segmentin liikevaihto kasvoi merkittävästi Informaationäytöt-liiketoiminnassa, jonka liikevaihto oli toimintahistorian paras. Myös Ohjelmistoliiketoiminta saavutti liikevaihtoennätyksensä. Liikevaihto kasvoi myös Contact Center -liiketoiminnassa. RIB-erikoisvene-liiketoiminnan liikevaihto laski tilausten ja tuotannon ajoittumisen vuoksi.
Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentti keskittyy ensisijaisesti hyvään kannattavuuskehitykseen, orgaaniseen kasvuun ja tehokkuuteen.
Segmentin liikevaihto vuonna 2012 oli 14,3 (12,5) Meur ja liiketulos 1,5 (0,7) Meur. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 4,4 (3,0) Meur.
Liikevaihto kasvoi merkittävästi Informaationäytöt-liiketoiminnassa, jonka liikevaihto oli toimintahistorian paras. Ohjelmistoliiketoiminnat saavutti niin ikään liikevaihtoennätyksensä. Liikevaihto kasvoi myös Contact Center -liiketoiminnassa inbound-toimeksiantojen kasvun myötä. RIB-erikoisveneliiketoiminnan liikevaihto laski tilausten ja tuotannon ajoittumisen vuoksi.
Contact Center -liiketoiminnan markkinatilanne säilyi tilikaudella hyvänä. Toimialan markkinakasvu on maltillista, mutta segmentin ydinosaamiseen kuuluvien inbound-toimeksiantojen määrä on kasvussa.
Informaationäytöt-liiketoiminnan tärkeimmän tuoteryhmän, LED-hinnannäyttölaitteiden markkinatilanne oli hyvä, mikä mahdollisti liiketoiminnan kaikkien aikojen myyntiennätyksen. Kysyntä muodostuu pääasiassa pienehköistä ja ajallisesti lyhyistä projekteista. BP:n monivuotiseen puitesopimukseen liittyvien hankintojen kysyntä kehittyi suotuisasti, samoin kysyntä uusilla markkina-alueilla, kuten Venäjällä.
Ohjelmistoliiketoiminnan markkinatilanne oli hyvä. Kysyntään vaikuttaa uusien asiakasprojektien voittaminen ja ajoitus.
RIB-veneiden kysyntänäkymät ja markkinatilanne parani hieman katsauskauden aikana. Tähän vaikutti tarjoustoiminnan ja asiakastilauksien laajeneminen uusiin asiakkuuksiin maantieteellisesti ja käyttäjäryhmittäin.
Informaationäytöt-liiketoiminta kehittyi suotuisasti uusilla markkina-alueilla, kuten Venäjällä.
milj. € 182 14,4
Kasvua vuodesta 2011
Henkilöstön määrä
Boomeranger Boats on erikoistunut kovapohjaisten kelluvien RIB-veneiden (Rigid Inflatable Boats) suunnitteluun ja valmistukseen. RIBveneet ovat erittäin kestäviä ja suorituskykyisiä. Jokaisen veneen valmistuksessa otetaan huomioon asiakaskohtaiset erityistarpeet.
Boomeranger Boatsin asiakaskunta koostuu pääosin viranomaisista, kuten eri maiden puolustusvoimista, rajavartiolaitoksista, tullista ja meripelastusviranomaisista.
Yhtiön merkittävimmät markkina-alueet ovat Eurooppa ja Kaakkois-Aasia. Erityisen vahva yhtiön asema on Itämeren rantavaltioissa, kuten Saksassa.
Liiketoiminta sai merkittäviä tilauksia nykyisiltä ja uusilta asiakkailta.
Done Software Solutions on sisälogistiikan ohjelmistoratkaisuiden ja -palveluiden kokonaistoimittaja. Yhtiön FidaWare-ohjelmistolla ohjataan asiakkaiden sisälogistiikan prosesseja tuotannon vastaanotosta asiakastilausten toimittamiseen.
Done Software Solutions tuo asiakkailleen kustannussäästöjä, tuottavuutta ja parantaa asiakastyytyväisyyttä ja työssä jaksamista.
Maantieteellisesti Done Software Solutionsin asiakkaat painottuvat kotimaahan ja muihin Pohjoismaihin. Ohjelmistoratkaisuita on toimitettu myös muualle Länsi-Eurooppaan.
Ohjelmistoliiketoiminta saavutti liikevaihtoennätyksensä.
FLS Finland Oy (FLS), on Skandinavian suurin LED-hinnannäyttölaitteiden toimittaja, sekä Suomen johtava LED-näyttölaitteiden ja pysäköinti-informaatiojärjestelmien valmistaja.
FLS valmistaa Suomessa korkealaatuista LED-tekniikkaa, sekä näiden käyttöjärjestelmiä. Yhtiön oma innovatiivinen tuotekehitys takaa kehityksen kärjessä olevat LED-tuoteperheet useisiin käyttökohteisiin.
FLS toimii kansainvälisesti Pohjoismais sa, Baltian-maissa, Euroopassa ja on laajentamassa toimintaansa Aasian markki noille.
Informaationäytöt-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi voimakkaasti.
Contact Center -liiketoiminta
Midas Touch tuottaa asiakkailleen ulkoistettuja puhelinpalveluita sekä yrityksille että julkiselle sektorille. Yhtiö on panostanut vahvasti omaan teknologiaan tuottavuuden parantamiseksi.
Midas Touchin palvelut kattavat mm. asiakaspalvelun, help desk -palvelun, vaihteenhoidon, puhelinmyynnin ja markkinakartoitukset.
Merkittävä osa Midas Touchin asiakkaista toimii tietoliikenne- ja tietotekniikan aloilla, vakuutus- ja rahoitusalalla sekä kuluttajahyödykkeiden parissa. Suuri osa asiakkaista on kansainvälisiä yhtiöitä.
Contact Center -liiketoiminnan Inboundtoimeksiantojen määrä on vahvassa kasvussa.
Informaationäytöt-liiketoiminta on panostanut yleiseen viihtyvyyteen, työnteon tehokkuuteen ja työturvallisuuteen.
Henkilöstön työtyytyväisyys on erinomaisella tasolla
Revenio-konsernin tytäryhtiöissä toteutetun työtyytyväisyystutkimuksen mukaan olemme parantaneet toimintaamme kaikilla keskeisillä työssä viihtymisen osa-alueilla. Tämä on meille tärkeää, sillä hyvin työssä viihtyvä henkilöstö on koko konsernin etu.
Kannustamme henkilöstöämme jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Strategisten tavoitteidemme saavuttaminen edellyttää, että liiketoimintojemme kannalta keskeisiä osaamisalueita kehitetään järjestelmällisesti ja monipuolisesti. Vuoden 2012 painopistealueita konsernin tytäryhtiöissä olivat esimiestaitojen kehittäminen, työviihtyvyyden lisääminen ja työturvallisuuden kehittäminen. Myös tavoite- ja kehityskeskustelumenetelmiä kehitettiin.
Konsernin jatkuvien toimintojen palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 198 (201) henkilöä. Henkilömäärän kasvua oli ohjelmistoliiketoiminnassa, muualla keskimääräinen henkilöstömäärä pysyi ennallaan tai laski hieman. Tilikauden lopun henkilöstömäärä oli 220 (215). Henkilöstön keski-ikä oli 40 (41) vuotta.
Toteutimme vuoden 2012 lopulla työhyvinvointitutkimuksen koko konsernin henkilöstölle. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2010, johon verrattuna tulokset paranivat lähes kautta linjan. Tutkimuksen Revenio-konsernin henkilöstömäärä on vakiintunut vuosien 2010–2011 muutosten jälkeen.
perusteella tehtävät kehittämistoimet määritellään ja toteutetaan vuoden 2013 aikana.
Revenio-konserni on merkittävä työllistäjä Suomessa useilla paikkakunnilla, myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Konserniin kuuluvat yhtiöt toimivat Suomessa kahdeksalla paikkakunnalla: Espoossa, Iisalmessa, Loviisassa, Pieksämäellä, Sastamalassa, Seinäjoella, Turussa ja Vantaalla.
Revenio Group Oyj luopuu Done Logistics Oy:n liiketoiminnasta 18.12.2012 13:07 (CET)
Revenio Group Oyj muuttaa tulosohjeistustaan Done Logistics Oy:n liiketoiminnasta luopumisen johdosta 18.12.2012 13:07 (CET)
Revenio Group Oyj:n tulosjulkistamisajankohdat vuonna 2013 21.11.2012 13:00 (CET)
Arvopaperimarkkinalain 2. luvun 9. pykälän mukainen ilmoitus 29.10.2012 14:30 (CET)
Revenio Group Oyj selkeyttää strategiaansa ja toteuttaa organisaatio- ja rakennemuutoksen 22.10.2012 12:00 (CET)
Revenio Group Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2012 Kolmannelta vuosineljännekseltä hyvä liiketulos 19.10.2012 08:00 (CET)
Arvopaperimarkkinalain 2. luvun 9. pykälän mukainen ilmoitus 10.10.2012 07:30 (CET)
Icare One -tuotteen FDA-myyntilupaprosessiin tauko 03.10.2012 17:25 (CET)
Osakkeiden lukumäärän korotus merkitty kaupparekisteriin 03.10.2012 09:15 (CET)
Revenio Group Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2012 Terveydenhoitosegmentti vahvassa ja kannattavassa kasvussa 06.08.2012 08:00 (CET)
Pörssitiedotteet vuonna 2012 Revenio Group Oyj:n hallituksen jäsenten palkkioiden maksaminen yhtiön hallussa olevilla osakkeilla 19.06.2012 08:00 (CET)
Muutoksia Done Logistics Oy:n johdossa, organisaatiossa ja toiminnassa 30.05.2012 12:01 (CET)
Revenio Group Oyj hakee vuoden 2007 c-optio-oikeuksia kaupankäynnin kohteeksi 23.04.2012 14:15 (CET)
Korjaus Revenio Group Oyj:n osavuosikatsaukseen 19.4.2012 20.04.2012 12:15 (CET)
Revenio Group Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2012 19.04.2012 08:00 (CET)
Revenio Group Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset 28.03.2012 16:25 (CET)
Done Logistics Oy aloittaa yt-neuvottelut 22.03.2012 13:25 (CET)
Revenio Group Oyj:n vuosikertomus 2011 ja pörssitiedotteiden vuosikooste on ilmestynyt 07.03.2012 11:00 (CET)
Yhtiökokouskutsu 05.03.2012 14:25 (CET)
Icare Finlandin toimitusjohtajaksi Timo Hílden 20.02.2012 11:45 (CET)
Revenio Group Oyj:n tilipäätöstiedote 1.1.–31.12.2011 16.02.2012 08:00 (CET)
Revenio Group Oyj:n neljännen vuosineljänneksen tulos jää aikaisemmista neljänneksistä 18.01.2012 13:10 (CET)
Icare Finland Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu 05.01.2012 09:00 (CET)
Liikevaihdon kasvun taustalla olivat erittäin vahva kasvu Terveysteknologiassa, Ohjelmistoliiketoiminnassa ja Informaationäyttöliiketoiminnassa.
Omavaraisuus säilyi korkeana jatkuvien toimintojen hyvän kehityksen ansiosta.
| Kannattavuus parani |
|---|
| selvästi molemmisa |
| liiketoimintasegmenteissä |
| myynnin kasvun ja |
| kustannusten hallinnan |
| ansiosta. |
Konsernin osinkokehitys on ollut vakaata vuositulosten vaihtelusta huolimatta.
Osakkeen vaihtuvuus 2012
miljoonaa e 13,6
osakkeenomistajaa % 4 291
25
KTM Matti Hyytiäinen (s. 1960) toimii PKC Group Oyj:n toimitusjohtajana. Tätä ennen hän on toiminut Etteplan Oyj:n toimitusjohtajana. Hän on myös toiminut Kone Oyj:n liukuporrasliiketoiminnan johtajana vuosina 2002–2007, Perlos Oyj:ssä johtajana vuosina 2001–2002, Kone Kiinan toimitusjohtajana vuosina 1996–2000 ja Kone Indonesian toimitusjohtajana vuosina 1994–1996. Revenion hallituksessa Hyytiäinen on ollut 31.3.2011 lähtien.
Julia Ormio (s. 1970) toimii Chief Legal Officerina Foster Wheeler Energia Oy:ssä. Hän toimii myös Teollisuuslakimiehet ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ormio on ollut aiemmin Senior Legal Counsel Outotec Oyj:ssä ja toiminut myös asianajajana asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:ssä vuosina 2006–2008, lakimiehenä Elcoteq SE:ssä vuosina 2001–2006. Revenion hallituksessa Ormio on ollut 31.3.2011 lähtien.
Optikko Rolf Fryckman (s. 1954) on hallituksen puheenjohtaja ja osakas Eymaker's Finland Oy:ssä ja toimii sen osakasyhtiöiden johtotehtävissä. Hän on aiemmin toiminut optisella alalla vuodesta 1974 yrittäjänä sekä erilaisissa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä, viimeksi Cazze-optikoiden toimitusjohtajana vuodesta 2000. Revenion hallituksessa Fryckman on ollut 8.4.2010 lähtien.
KTM Timo Mänty (s.1960) toimii Onninen Oy:n toimitusjohtajana. Tätä ennen hän on toiminut Rautakirja Oy:n toimitusjohtajana, Sanoma Trade -liiketoimintaryhmän johtajana ja Sanoman johtoryhmän jäsenenä sekä Sanoma Traden elokuvatoimintojen johtajana, Finnkinon toimitusjohtajana, Hartwallin markkinoinnin viennistä vastaavana johtajana sekä Mallasjuoma Oy:n toimitusjohtajana. Revenion hallituksessa Mänty on ollut 15.4.2009 lähtien.
KTM, KHT Pekka Tammela (s. 1962) toimii partnerina Pajamaa Partners Oy:ssä. Hän on toiminut erilaisissa yritysjohtotehtävissä vuosina 1999–2006, muun muassa talousjohtajana Solteq Oyj:ssä ja Panostaja Oyj:ssä sekä Senior Managerina KPMG:ssä ja PricewaterhouseCoopersissa. Ennen vuotta 1999 hän on toiminut KHT-tarkastajana. Revenion hallituksessa Tammela on ollut 3.4.2007 lähtien.
Revenio Group Oyj:n toimitusjohtaja, Terveysteknologia-segmentin liiketoimintajohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja
Teknologia ja Palvelut -segmentin liiketoimintajohtaja Juha Kujala Kehitysjohtaja ja lakiasiat
Pekka Raatikainen Talousjohtaja
Done Software Solutions Oy:n toimitusjohtaja
Icare Finland Oy:n toimitusjohtaja
Boomeranger Boats Oy:n toimitusjohtaja
Helena Korte FLS Finland Oy:n toimitusjohtaja
Midas Touch Oy:n toimitusjohtaja
Revenio Group Oyj
1.1.– 31.12.2012
Revenio on suomalainen terveysteknologiakonserni, jonka liiketoiminnan ytimen muodostaa edistyksellinen ja ainutlaatuinen silmänpaineen mittausteknologia. Revenio Terveysteknologia -segmentin muodostaa Icare Finland Oy:n harjoittama liiketoiminta. Yhtiö on terveysteknologian uranuurtaja edistyksellisten silmänpainemittareiden kehittäjänä, valmistajana ja myyjänä. Konsernin kasvun mahdollisuudet nähdään Terveysteknologia-segmentissä, johon ollaan panostamassa voimakkaasti. Nykytuotteista laajalti patentoitu Icare-tuoteperhe on konsernin menestyksen kulmakivi.
Revenio-konserniin kuuluvat muut liiketoiminnot on ryhmitelty Teknologia ja Palvelut -segmentiksi. Segmentin liiketoiminnoille on yhteistä globaalit markkinat ja oman alansa kärkeä edustava teknologiatuotteet ja -palvelut. Tämän segmentin liiketoiminnat pyrkivät omilla aloillaan erittäin korkeaan laatuun ja hyvään kannattavuustasoon. Ne tuottavat konsernille positiivista kassavirtaa, jolla voidaan rahoittaa esimerkiksi Terveysteknologia-segmentin yritysjärjestelyitä.
Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentti keskittyy ensisijaisesti hyvään kannattavuuskehitykseen, orgaaniseen kasvuun ja tehokkuuteen.
Revenio Terveysteknologia -segmentin muodostaa silmänpainemittareiden kehittämiseen, valmistamiseen ja myyntiin erikoistunut Icare Finland Oy, jonka toimitusjohtaja on Timo Hildén, sekä osa aiemmin konsernin emoyhtiöön kuuluneita toimintoja. Liiketoimintasegmentin johtajana toimii oman toimensa ohella konsernin toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara.
Revenio Terveysteknologia -segmentissä markkinatilanne oli hyvä koko tilikauden ajan ja tuotteiden kysyntä kasvoi selvästi. Segmentin tämänhetkiset päämarkkinat ovat Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Venäjällä ja eräissä Aasian maissa kuten Japanissa ja Intiassa. Myynnin maantieteellisestä jakaumasta ja tuotteiden kasvavasta kysynnästä johtuen liiketoiminta ei kärsinyt makrotalouden haasteista, Etelä-Euroopan maita lukuun ottamatta. Merkittävän kysyntäpotentiaalin omaavia, vielä hyödyntämättömiä markkina-alueita ovat erityisesti latinalainen Etelä-Amerikka ja Kiina.
Valtaosa tämänhetkisestä kysynnästä kohdistuu ensimmäisen sukupolven Icare TA01 -silmänpainemittariin. Silmänpainemittarin yksi keskeinen osa on kertakäyttöinen mittausanturi. Näiden mittausantureiden kysyntä oli merkittävässä kasvussa. Kasvun odotetaan jatkuvan edelleen, kun asiakkailla käytössä olevien silmänpainemittarien määrä kasvaa. Uusia, nousevia tuoteryhmiä ovat erikoislääkäreiden käyttöön tarkoitetut Icare Pro ja itsemittauslaite Icare One. Potilaan itse kotona suorittamaan silmänpaineen mittaukseen tarkoitettu itsemittauslaite on saanut erinomaisia tuloksia useiden johtavien silmälääkäreiden lääketieteellisistä silmänpainetaudin hoitoon liittyvissä tutkimuksissa. Näillä tutkimuksilla odotetaan olevan vaikutusta silmänpainetaudin seuranta- ja hoitokäytäntöjen kehitykseen tulevaisuudessa, mikä puolestaan on omiaan edistämään Icaren silmänpainemittareiden kysyntää.
Maailmassa arvioidaan olevan yli 150 miljoonaa silmänpainetautia eli glaukoomaa sairastavaa ihmistä, joista vain noin puolet on diagnosoitu. Terveydenhuoltojärjestelmien kehittymisen myötä myös glaukooman tunnistamiseen liittyvät silmänpaineen seulonnat yleistyvät. Icaren mittausteknologia mahdollistaa laajat massaseulonnat, joiden yleistyminen laajentaa silmänpaineen mittauksen myös yleislääkäreiden, optometristien, optikoiden ja ensiapuasemien hoitohenkilökunnan tehtäväksi. Jatkotutkimukset ja diagnosoinnin suorittaa aina silmätautien erikoislääkäri. Tämä hoitoketjun rakenne tarjoaa Icarelle mahdollisuuden laajentaa asiakaskuntaansa. Silmänpaineen mittaamiseen liittyvä lainsäädäntö maittain vaihtelee, minkä vuoksi Icaren maailmanlaajuinen jakeluverkosto on rakennettu palvelemaan kunkin maan lainsäädännön puitteissa juuri oikeaa kohderyhmää.
Icaren käyttämä mittausmenetelmä on laajalti patentoitu. Vahvin kilpailu löytyy kilpailijoiden käyttämistä vaihtoehtoisista teknologioista. Icaren tuoteperheen etuna ovat teknologia- ja kustannusjohtajuus.
Icaren silmänpainemittareilla voidaan myös mitata eläinten silmänpainetta. Icarelle myös tämä jo hyvin käynnistynyt kohderyhmä on kiinnostava mahdollisuus laajentaa asiakaskun taansa.
Icaren markkina-asemaa voidaan vahvistaa etisestään kehittämällä tuoteominaisuuksia. Näitä toimenpiteitä käynnistettiin katsauskaudella, tavoitteena kilpailuetumatkan säilyttäminen ja laitekannan päivittämiseen liittyvien korvausostojen tulouttaminen. Laitekannan kasvaessa myös tuotteistettujen huoltopalveluiden kysyntä kasvaa.
Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentti muodostettiin 1.12.2012 alkaen neljästä konsernin liiketoiminnasta ja yhtiöstä sekä osasta aiemmin konsernin emoyhtiöön kuuluneista toiminnoista. Segmentin johtajaksi nimitettiin Riku Lamppu, joka toimii myös segmenttiin kuuluvan Midas Touch Oy:n toimitusjohtajana.
Segmenttiin kuuluvat liiketoiminnat ovat Ohjelmistoliiketoiminta (Done Software Solutions), Contact Center -liiketoiminta (Midas Touch), Informaationäytöt-liiketoiminta (FLS Finland) sekä RIB-erikoisveneliiketoiminta (Boomeranger Boats).
Contact Center -liiketoiminnan markkinatilanne säilyi tilikaudella hyvänä. Toimialan markkinakasvu on maltillista, mutta segmentin ydinosaamiseen kuuluvien inbound-toimeksiantojen määrä on kasvussa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden tasaiseen kasvuun ja liiketoiminnan suuntaamisen erityisesti teknisen asiakastuen ja muiden asiantuntijapalveluiden ulkoistusratkaisuihin. Outboundtoimeksiantojen, kuten telemarkkinointikampanjoiden markkinatilanne on haastavampi toimeksiantojen kannattavuuden näkökulmasta. Markkinatilanteeseen vaikuttaa myös vaativiin tukitehtäviin soveltuvan henkilöstön saatavuus toimintapaikkakunnilla, mikä oli katsauskaudella Contact Center -liiketoiminnassa tyydyttävää.
RIB-veneiden kysyntä on maailmantalouden hitaan elpymisen ansiosta pysynyt kohtuullisella tasolla. Lähinnä pienet valtiot ja niiden viranomaiset ovat peruuttaneet hankintaprojektejaan mutta myös muualla on siirretty hankintojen päätösajankohtia muutamilla kuukausilla. Maailman turvallisuuskriisien ja esimerkiksi Somalian rannikon merirosvouksen lisääntyminen on lisännyt kysyntää operaatioihin soveltuvan kaluston osalta. Lisäksi ns. kylmän sodan aikaisen laivastokaluston uusiminen tuo kysyntää laivatelakoiden kautta. Lisäksi Euroopan ulkorajojen valvonta lisää rajavalvontakäyttöön soveltuvien RIB-veneiden kysyntää.
Led-hinnannäyttölaitteiden markkinatilanne oli hyvä, mikä mahdollisti liiketoiminnan kaikkien aikojen vuosimyyntiennätyksen syntymisen. Kysyntä muodostuu pääasiassa pienehköistä ja ajallisesti lyhyistä projekteista. BP:n monivuotiseen puitesopimukseen liittyvien hankintojen kysyntä kehittyi suotuisasti, samoin kysyntä uusilla markkina-alueilla, kuten Venäjällä. Perinteisistä markkina-alueista kysyntä oli hyvää Ruotsissa ja kotimaassa. Pysäköinninohjausjärjestelmien kysyntä oli erittäin vaatimatonta.
Ohjelmistoliiketoiminnan markkinatilanne oli hyvä. Kysyntään vaikuttaa uusien asiakasprojektien voittaminen ja ajoitus. Isojen asiakaskonsernien pilottiprojektien toimittaminen voi luoda markkinapotentiaalia käyttöönottojen laajentamisprojekteissa tulevaisuudessa. Ohjelmistokannan laajeneminen lisää myös pienkehitystöiden ja ylläpitotöiden määrää. Kilpailu projekteista on huomattavaa.
Revenio Group -konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto 1.1.–31.12.2012 oli 25,4 (21,4) miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos oli 18,3 prosenttia. Jatkuvien toimintojen liiketulos ennen poistoja (ebitda) oli 5,7 (4,0) miljoonaa euroa eli 22,5 (18,8) prosenttia liikevaihdosta. Jatkuvien toimintojen liiketulos oli 4,9 (3,3) miljoonaa euroa eli 19,4 (15,6) prosenttia liikevaihdosta. (Jatkuvien toimintojen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 4,9 (3,3) miljoonaa euroa eli 19,4 (15,6) prosenttia liikevaihdosta. Konsernin tulos ennen veroja oli 4,7 (3,0) miljoonaa euroa eli 18,5 (14,0) prosenttia liikevaihdosta.) Tilikauden jatkuvien toimintojen tulos oli 4,6 (2,1) miljoonaa euroa eli 18,0 (9,9) prosenttia liikevaihdosta. Tilikauden lopetettujen toimintojen tulos oli –4,8 (1,8) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli –0,3 (3,9) miljoonaa euroa.
Laimentamaton osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista oli 0,059 (0,028) euroa ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos oli 0,059 (0,027) euroa. Lopetettujen toimintojen laimentamaton osakekohtainen tulos oli –0,063 (0,023)
Viimeisen vuosineljänneksen jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 7,7 (5,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto nousi 34,9 prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen jatkuvien toimintojen liiketulos oli 1,4 (0,7) miljoonaa euroa eli 18,2 (13,1) prosenttia liikevaihdosta. Jatkuvien toimintojen viimeisen vuosineljänneksen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 1,4 (0,7) miljoonaa euroa eli 18,2 (13,1) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos jatkuvista ja lopetetuista toiminnoista oli –0,008 (0,003) euroa.
Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto vuonna 2012 nousi edellisvuoteen verrattuna 18,3 prosenttia. Liikevaihdon kasvu oli merkittävää Revenio Terveysteknologia -segmentissä sekä Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentin Informaationäytöt- ja Ohjelmistoliiketoiminnoissa. Tässä segmentissä myös Contact Center -liiketoiminta ylsi liiketoiminnan kannattavaan kasvuun. RIBerikoisveneliiketoiminnan liikevaihto laski tilausten ja tuotannon ajoittumisesta vuoksi. Molempien liiketoimintasegmenttien liiketulos parani edelliseen vuoteen verrattuna.
Konserni päätti 18.12.2012 luopua Done Logistics Oy:n liiketoiminnasta. Yhtiö on tästä päivästä lähtien luokiteltu konserniraportoinnissa lopetettuihin toimintoihin. Muutos raportoinnissa koskee myös vertailuvuosia. Lopetettujen toimintojen tulos tilikaudelta 2012 käsittää Done Logistics Oy:n tuloksen, varauksen liiketoiminnan loppuunsaattamiskuluista sekä alaskirjauksen Done Information Oy:n lisäkauppahintasaamisesta.
Konsernin taseen loppusumma 31.12.2012 oli 25,0 (24,8) miljoonaa euroa. Konsernin oma pääoma oli 14,7 (16,4) miljoonaa euroa. Konsernin korollinen nettovelka oli tilikauden lopussa –1,8 (–2,8) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste –12,2 (–17,3) prosenttia. Konsernin omavaraisuusaste oli 62,2 (66,6) prosenttia. Konsernin likvidit varat tilikauden päättyessä olivat 5,0 (4,4) miljoonaa euroa.
Hyvästä taloudellisesta kehityksestä johtuen konsernin rahoitustilanne säilyi tilikaudella vakaana. Konserni nosti tilikaudella 2,0 miljoonan euron suuruisen pankkilainan valmiusluotoksi ja sopi 2,0 miljoonan luottolimiitistä, joka korvaa konsernin käytössä olleen sekkitililimiitin.
Liiketoiminnan rahavirta oli 0,8 (4,2) miljoonaa euroa. Rahavirtaan vaikuttivat kasvattavasti jatkuvien toimintojen liiketoimintojen kannattavuus ja pienentävästi lopetettujen liiketoimintojen kannattavuus ja toimintaan sitoutunut pääoma.
Konsernin investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin olivat 0,3 (0,7) miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuivat tuotantolaitteisiin, tietotekniikkaan ja ohjelmistoihin.
Revenio Group -konsernin muodostivat tilikauden päättyessä emoyhtiö Revenio Group Oyj ja sen kokonaan omistamat liiketoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt Midas Touch Oy, Done Logistics Oy, Done Software Solutions Oy, Icare Finland Oy, Boomeranger Boats Oy ja FLS Finland Oy. Done Logistics Oy on luokiteltu lopetettaviin toimintoihin.
Konsernirakenteen tehostamiseksi Midas Touch Oy:n tytäryhtiöt Midas Touch Media Oy, Midas Touch Gateway Oy, Midas Touch Interactive Oy, Midas Touch Tech Oy ja Midas Touch Care Oy fuusioitiin emoyhtiöönsä 29.2.2012.
Revenio Group Oyj:n liiketoiminta on jaettu kahteen segmenttiin: Revenio Terveysteknologia (Icare Finland) ja Revenio Teknologiaja Palvelut (Midas Touchics, Done Software Solutions, Boomeranger Boats ja FLS Finland). Done Logistics on luokiteltu tilikauden päättyessä lopetettaviin toimintoihin. Segmenttirakenne vastaa konsernin organisaatiorakennetta ja sisäistä tulosraportointia.
Revenio Terveysteknologia -segmentin muodostaa silmänpainemittareiden kehittämiseen, valmistamiseen ja myyntiin erikoistunut Icare Finland sekä osa aiemmin konsernin emoyhtiöön kuuluneita toimintoja. Liiketoimintasegmentin johtajana toimii oman toimensa ohella konsernin toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara.
Terveysteknologia-segmentin liikevaihto vuonna 2012 oli 11,1 (8,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 23,8 prosenttia. Terveysteknologia-segmentin liiketulos oli 4,4 (3,5) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 3,2 (2,6) ja liiketulos 1,1 (1,0) miljoonaa euroa.
Liikevaihto ja liiketulos kasvoivat tilikaudella aikaisempien tilikausien tapaan merkittävästi. Liikevaihdon maantieteellinen kasvu muodostui pääasiassa USA:n, Japanin, Iso-Britannian, Australian, Venäjän, Intian, Kanadan, Norjan ja Hollannin markkinoilta. Tuotteiden myynnistä merkittävimmän osan muodostaa yhtiön päätuote, silmänpainemittari Icare TA01 ja sen käyttämät kertakäyttöiset anturit, joiden kysyntä nousi merkittävästi. Uuden tuotteet Icare One ja Icare Pro ovat elinkaarensa alkuvaiheessa. Niiden myynnin kasvu noudatteli muun myynnin kehitystä. Vuoden 2012 kesällä toimintansa aloittanut USA:n tytäryhtiö onnistui myynnillisissä ja toiminnallisissa tavoitteissaan erinomaisesti.
Tilikaudella saavutettiin lisänäkyvyyttä silmälääketieteen tutkimuksen ja alan johtavien tutkijoiden parissa. Icaren tuotteet olivat mukana useissa merkittävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, jotka liittyvät silmänpainesairauksien hoitoon ja hoitomuotojen kehittämiseen.
Silmänpainemittareiden maailmanlaajuisen myynnin kannalta olennaisia ovat maakohtaiset myyntiluvat. Katsauskauden aikana saatiin uusia myyntilupia eri maihin yhteensä 28 kpl. Nämä luvat luovat pohjan erityisesti uusien tuotteiden myynnin kehitykselle tulevaisuudessa.
Myyntilupaprosessin kehitys oli toivottua hitaampaa USA:ssa, jossa Icare One:n myyntilupaprosessi keskeytettiin jatkovalmistelujen ajaksi. Myyntilupahakemus arvioidaan jätettävän uudelleen vuoden 2013 aikana.
Icare Finland Oy:n toimitusjohtaja vaihtui tilikaudella. Uutena toimitusjohtajana aloitti KTM Timo Hildén edellisen toimitusjohtajan Ari Tiukkasen siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen. Hildénillä on merkittävä työkokemus terveydenhoitoon liittyvän teollisuuden johtotehtävistä. Ennen siirtymistään Icare Finland Oy:n toimitusjohtajaksi hän työskenteli Thermo Fisher Scientific Oy:n toi-
mitusjohtajana sekä nesteenkäsittelyinstrumenttien globaalin liiketoiminnan vetäjänä.
Icaren vienti- ja tuotekehitysresursseja vahvistettiin tilikaudel la. Käynnistetyillä nykytuotteiden jatkokehityshankkeilla pyritään tuotteiden kilpailukyvyn säilyttämiseen ja lisäämiseen tulevina vuosina. Laatuprosesseja ja hankintatointa kehitettiin edelleen ja strategiatyö liittyen Icaren kasvumahdollisuuksiin osana terveydenhoitosegmenttiä alkoi. Hankkeiden tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan kasvun jatkuminen ja luoda uusia kasvumahdollisuuksia.
Revenio Terveysteknologia -segmentin liiketulos kehittyi suotuisasti. Liikevaihdon hyvä kehitys mahdollisti edellä kuvatut kehitystoimet kannattavuuden kärsimättä. Vuonna 2013 Revenio Terveysteknologia -segmentin kehityspanoksia kasvatetaan edelleen kasvuedellytysten luomiseksi tuleville tilikausille.
Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentti muodostettiin 1.12.2012 alkaen neljästä konsernin liiketoiminnasta ja yhtiöstä sekä osasta aiemmin konsernin emoyhtiöön kuuluneista toiminnoista. Segmentin johtajaksi nimitettiin Riku Lamppu, joka toimii myös segmenttiin kuuluvan Midas Touch Oy:n toimitusjohtajana.
Segmenttiin kuuluvat liiketoiminnat ovat Ohjelmistoliiketoiminta (Done Software Solutions), Contact Center -liiketoiminta (Midas Touch), Informaationäytöt-liiketoiminta (FLS Finland) ja RIB-erikoisveneliiketoiminta (Boomeranger Boats).
Segmentin liikevaihto vuonna 2012 oli 14,3 (12,5) Meur ja liiketulos 1,5 (0,7) Meur. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 4,4 (3,0) miljoonaa euroa ja liiketulos 0,5 (0,1).
Liikevaihto kasvoi merkittävästi Informaationäytöt-liiketoiminnassa, jonka liikevaihto oli toimintahistorian paras, sekä Ohjelmistoliiketoiminnassa, joka saavutti niin ikään liikevaihtoennätyksensä. Liikevaihto kasvoi myös Contact Center -liiketoiminnassa inboundtoimeksiantojen kasvun myötä. RIB-erikoisveneliiketoiminnan liikevaihto laski.
Informaationäytöt-liiketoiminnan liikevaihdon kasvu johtui edellisvuoteen nähden yli kaksinkertaistuneesta viennistä. Myös kotimaan myynti kasvoi. Viennin kasvuista merkittävin osa suuntautui Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan, erityisesti Saksaan. Uutena vientimaana aloitettiin myynti Venäjälle.
Ohjelmistoliiketoiminnan kasvu muodostui pääosin kahdelle merkittävälle kotimaiselle pörssiyhtiölle toteutetuista projekteista, kasvaneista ylläpitomaksumaksutulosta ja pienkehitystöistä nykyisille asiak kaille.
Contact Center -liiketoiminnan strategiana on ollut kasvattaa inbound-toimeksiantojen osuutta liiketoiminnasta vakaampien näkymien ja pienemmän liike- ja suhdanneriskin johdosta. Inbound-liiketoimintaa ovat esimerkiksi teknisen asiakaspalvelun ja ulkoistetun asiakaspalvelun ratkaisut.
Liikevaihto kokonaisuutena kasvoi inbound-toimeksiantojen määrän kasvaessa ja outbound-toimeksiantojen määrän laskiessa.
RIB-erikoisveneliiketoiminnan liikevaihto laski edellisestä vuodesta, minkä syynä oli alkuvuoden hidas tilauskertymä. Merkittäviä tilauksia saatiin vuoden toisella puoliskolla, millä on suotuisa vaikutus liikevaihtoon kuluvana vuonna. Merkittäviä tilauksia saatiin sekä nykyisiltä että uusilta asiakkailta ja maantieteellisiltä alueilta, mikä on linjassa liiketoiminnan strategian kanssa.
Liikevaihto ja segmenttien liiketulos 1–12/2012 ja 1–12/2011, jatkuvat toiminnot:
| Liikevaihto 1–12/2012 |
Liikevaihto 1–12/2011 |
Segmentin liiketulos 1–12/2012 |
Segmentin liiketulos 1–12/2011 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Osuus | MEUR | Osuus | MEUR | % | MEUR | % | |
| Revenio Terveysteknologia | 11,1 | 44 % | 8,9 | 42 % | 4,4 | 40 % | 3,5 | 39 % |
| Revenio Teknologia- ja Palvelut | 14,3 | 56 % | 12,5 | 58 % | 1,5 | 10 % | 0,7 | 6 % |
| Yhteensä | 25,4 | 100 % | 21,4 | 100 % | 5,9 | 23 % | 4,2 | 19 % |
| Emoyhtiön kulut | –1,0 | –0,8 | ||||||
| Liiketulos | 4,9 | 19 % | 3,4 | 16 % |
Konsernin jatkuvien toimintojen palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 198 (201) henkilöä. Tilikauden lopun henkilöstömäärä oli 220 (215). Henkilöstön keski-ikä oli 40 (41) vuotta. Tilikauden lopulla toteutettiin työhyvinvointitutkimus koko konsernin henkilöstölle. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2010, johon verrattuna tulokset paranivat lähes kauttaaltaan. Tutkimustulosten perusteella tehtävät henkilöstön ja johtamisen kehittämistoimet määritellään ja toteutetaan vuoden 2013 aikana.
| 31.12.2012 | 31.12.2011 | Muutos | |
|---|---|---|---|
| Revenio | 13 | 13 | 0 |
| Terveysteknologia | |||
| Revenio Teknologia | 181 | 184 | –3 |
| ja Palvelut | |||
| Emoyhtiö | 4 | 4 | 0 |
| Yhteensä | 198 | 201 | –3 |
Tilikaudella maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 6,9 (6,6) miljoonaa euroa.
Revenio Group Oyj:n toimitusjohtaja on Olli-Pekka Salovaara. Johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara, Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentin johtaja Riku Lamppu, kehitysjohtaja Juha Kujala ja talousjohtaja Pekka Raatikainen.
Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ovat Timo Hildén (Icare Finland), Riku Lamppu (Midas Touch), Helena Korte (FLS Finland), Jussi Mannerberg (Boomeranger Boats) ja Ari Suominen (Done Software Solutions). Lopetettuihin toimintoihin luokitellun Done Logisticsin toimitusjohtajana toimii oman toimensa ohella Riku Lamppu.
Revenio Group Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2012 oli 5.314.918,72 euroa ja osakkeiden lukumäärä 76.929.730 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakelaji, ja kaikilla osakkeilla on samanlainen äänioikeus sekä oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistusosuus osakkeista 31.12.2012 oli 1,9 % prosenttia eli 1.499.267 osaketta ja optiooikeuksista 18,6 prosenttia eli 684.365 optio-oikeutta.
Yhtiö sai 10.10.2012 tiedon, että Jyri Merivirran omistusosuus Revenio Group Oyj:n osake- ja äänimäärästä oli laskenut alle kolmen kahdeskymmenesosan (3/20). Merivirran uusi osuus Revenio Group Oyj:n osake- ja äänimäärästä oli 13,00 prosenttia. Merivirta omistaa 10.000.000 Revenio Group Oyj:n osaketta.
Eyemaker's Finland Oy on ilmoitti yhtiölle 29.10.2012 omistusosuutensa Revenio Group Oyj:n osake- ja äänimäärästä laskeneen alle yhden kymmenesosan (1/10). Eyemaker's Finland Oy:n uusi osuus Revenio Group Oyj:n osake- ja äänimäärästä on 6,50 prosenttia. Eyemaker's Finland Oy omistaa 5.000.000 Revenio Group Oyj:n osaketta.
Yhtiö ei hankkinut tilikauden aikana omia osakkeitaan. Aiemmalla tilikaudella hankituista 322.610 yhtiön hallussa tilikauden alkaessa olleesta osakkeesta 226.667 kappaletta käytettiin yhtiökokouksen 28.3.2012 päätöksen mukaisten hallituspalkkioiden maksuun. Hallituksen jäsenet Rolf Fryckman, Matti Hyytiäinen, Julia Ormio ja Pekka Tammela saivat kukin hallituspalkkiona 40.000 osaketta. Hallituksen puheenjohtaja Timo Mänty sai hallituspalkkiona 66.667 osaketta. Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa oli 95.943 yhtiön omaa osaketta.
Revenio Group Oyj:n hallitus päätti 23.11.2007 varsinaisen yhtiökokouksen 3.4.2007 myöntämien osakeantivaltuuksien nojalla optiojärjestelmästä, johon kuuluu enintään 3.684.365 optio-oikeutta. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa yhteen Revenio Group Oyj:n osakkeeseen. Liikkeeseen laskettujen optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on tilinpäätöshetken 31.12.2012 osakemäärällä enintään 4,7 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä, kun optio-oikeuksilla merkityt uudet osakkeet on rekisteröity.
Optio-oikeuksilla merkittävät uudet osakkeet oikeuttavat osinkoon merkintävuodesta lähtien. Optio-oikeudet on jaettu kolmeen sarjaan A (1.684.365 kappaletta), B (1.000.000 kappaletta) ja C (1.000.000 kappaletta). Osakkeiden merkintäaika on optiooikeudella A 1.5.2009–1.5.2013, optio-oikeudella B 1.11.2010– 1.11.2014 sekä optio-oikeudella C 1.5.2012–1.5.2016. Osakkeen
merkintähinta on osakkeen painotettu keskikurssi 1.–30.11.2007 (0,62 euroa, optio-oikeus A), 1.–30.4.2009 (0,27 euroa, optio-oikeus B) ja 1.–30.11.2010 (0,26 euroa optio-oikeus C).
Tilikaudella ei jaettu uusia optioita henkilöstölle. Tilikaudella merkittiin 40.000 uutta osaketta optioilla 2007C. Osakemäärän korotus merkittiin kaupparekisteriin 3.10.2012. Osakkeista saatu merkintähinta kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oma pääoman rahastoon.
Revenio Group Oyj:n osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä 1.1.–31.12.2012 yhteensä 13,6 (17,3) miljoonalla eurolla, mikä vastaa 32,7 (39,4) miljoonaa osaketta ja 42,5 (51,2) prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Ylin kaupantekokurssi oli 0,50 (0,62) euroa ja alin 0,33 (0,30) euroa. Tilikauden lopun päätöskurssi oli 0,40 (0,48) euroa ja tilikauden keskikurssi 0,42 (0,44) euroa. Revenio Group Oyj:n markkina-arvo 31.12.2012 oli 30,8 (36,9) miljoonaa euroa.
Revenio Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous 28.3.2012 vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Yhtiökokous valitsi uudelleen hallituksen jäseniksi Timo Männyn, Pekka Tammelan, Rolf Fryckmanin, Julia Ormion sekä Matti Hyytiäisen. Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 60.000 euroa vuodessa ja hallituksen muille jäsenille 36.000 euroa vuodessa kuitenkin niin, että hallituksen jäsenille, jotka omistavat vähintään viisi prosenttia Revenio Group Oyj:n osakekannasta joko itse tai vähintään 50-prosenttisesti omistamansa yhtiön kautta, ei makseta palkkioita. Hallituksen jäsenten palkkiosta maksetaan 40 prosenttia yhtiön omina osakkeina ja 60 prosenttia rahana.
Yhtiökokous päätti, että yhtiön tilintarkastajana valitaan jatkamaan KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Tuomala. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen voiton käsittelystä, jonka mukaan tilikauden voitto 2.056.691,01 euroa lisätään edellisten tilikausien voittovaroihin ja osinkoa jaetaan 0,02 euroa osakkeelta eli yhteensä 1.531.342,42 euroa.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 7.688.973 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, jolloin hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia varoja.
Yhtiökokous peruutti hallituksen voimassa olleet käyttämättömät antivaltuutukset ja valtuutti hallituksen päättämään enintään 30.000.000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla Osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optio-oikeudet) yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus myönnettiin käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hallituksella on oikeus päättää kaikista osakeannin sekä mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien osakkeiden tai erityisten oikeuksien saajat ja maksettavan vastikkeen määrä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen, ja se kattaa sekä uusien osakkeiden antamisen että yhtiön hallussa mahdollisesti olevien omien osakkeiden luovutuksen. Valtuutus on voimassa 30.4.2013 saakka.
Revenio Group Oyj:n hallituksessa ovat toimineet 28.3.2012 jatkaen Onninen Oy:n toimitusjohtaja, KTM Timo Mänty (puheenjohtaja); KHT Pajamaa Partners Oy:n osakas, KTM Pekka Tammela; Eyemaker's Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja, optikko Rolf Fryckman; PKC Group Oyj:n toimitusjohtaja, KTM Matti Hyytiäinen sekä Foster Wheeler Energy Oy:n lakiasiainjohtaja Julia Ormio.
Tilintarkastaja on KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Tuomala.
Hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana kahdeksantoista kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen kokouksiin osallistumisprosentti oli 97,7 %.
Hallituksen jäsenten palkkiosta maksettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 40 prosenttia yhtiön osakkeina ja 60 prosenttia rahana. Hallituksen jäsenille maksetut rahapalkkiot olivat tilikaudella yhteensä 126.967,45 euroa. Lisäksi hallituspalkkiona luovutettiin yhteensä 177.391 Revenio Group Oyj:n osaketta.
Toimitusjohtajalle maksettiin tilikauden aikana palkkaa yhteensä 260.278,19 euroa.
Revenio Group -konsernilla oli 31.12.2012 pääomalainaa yhteensä 41 tuhatta euroa Tekes:ltä. Pääomalainan vuotuinen korko on sidottu peruskorkoon ollen vähintään 3 % ja laina erääntyy kahtena tasaeränä vuonna 2013. Kertynyt ja maksamaton korko 31.12.2012 on 1 tuhatta euroa mikä on kirjattu kuluksi tilinpäätökseen.
Revenio Group Oyj noudattaa Helsingin Pörssin 9.10.2009 voimaan tullutta sisäpiiriohjetta ja 1.10.2010 voimaan tullutta suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Yhtiön hallintoperiaatteet ovat luettavissa yhtiön Internet-sivujen sijoittajaosiossa.
Revenio Group -konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, suhdanneriskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin.
Konsernin strategisia riskejä ovat kaikilla toimialoilla vallitseva kilpailu, uusien kilpailevien hyödykkeiden uhka ja muut kilpailijoiden toimenpiteet jotka voivat vaikuttaa kilpailutilanteeseen. Strategisen riskin muodostaa myös onnistuminen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa ja siten tuotevalikoiman kilpailukyvyn säilyminen. Konsernin toimialoilla, jotka strategian mukaisesti vaativat erityisosaamista, keskeisiä ovat myös avainhenkilöosaamisen pysyvyyteen ja kehittymiseen liittyvät riskit sekä riippuvuus alihankkija- ja toimittajaverkoston toimintakyvystä.
Konsernin strategiaan kuuluvat yritysostot. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Yrityskaupat voivat myös muuttaa konsernin riskiprofiilia esimerkiksi rahoitusrakenteen muuttumisen kautta.
Strategisia riskejä ja tarvetta toimenpiteisiin seurataan ja arvioidaan säännöllisesti päivittäisjohtamisen, kuukausittaisen konsernin raportoinnin ja vuotuisten strategiapäivitysten yhteydessä.
Operatiiviset riskit liittyvät merkittävimpien asiakkuuksien pysymiseen ja kehittymiseen, jakeluverkoston toimintaan sekä onnistumiseen asiakaspohjan ja markkinoiden laajentamisessa. Erityisesti Revenio Terveysteknologia -segmentissä operatiivisia riskejä liittyy uusille markkinoille laajentumiseen liittyviin tekijöihin kuten uusien eri valtioiden harjoittama lääketieteellisten instrumenttien kaupan myyntilupasääntely ja tähän liittyvät terveydenhuoltomarkkinoita koskevat viranomaispäätökset.
Revenio Terveysteknologia -segmentissä lääketieteellisten instrumenttien tuottamiseen, tuotekehitykseen ja tuotannon ohjaukseen liittyvien operatiivisten riskien arvioidaan olevan keskimääräistä suurempia toimialan laatuvaatimuksista johtuen.
Projektitoiminnassa, jota harjoitetaan erityisesti Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentissä, altistutaan vaativien kokonaistoimitusten hallintaan liittyville operatiivisille riskeille jotka voivat liittyä omaan projektityöhön, käytettäviin teknologioihin, alihankkijoihin ja tavarantoimittajiin.
Laskennallisten verosaamisten osuus taseen varoista on merkittävä. Liiketoiminnan kannattavuuden- ja verolainsäädännön ja sen tulkinnan mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa muutoksia laskennallisten verosaamisten käytettävyyteen ja määrään.
Vahinkoriskejä on katettu vakuutuksin. Omaisuus- ja keskeytysvakuutuksilla on suojauduttu mahdollisiin omaisuus- ja toiminnan keskeytymisriskeihin. Harjoitetulla liiketoiminnalla on kansainväliset vastuuvakuutukset.
Rahoitusriskit jakaantuvat luotto-, korko-, maksuvalmius- ja valuuttariskeihin. Luottotappioriskien hallintaa varten yhtiöllä on kaikki konserniyhtiöt käsittävä luottovakuutus. Yhtiön hallitus käsittelee kokouksissaan kuukausittain ja tarvittaessa useammin talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiat sekä antaa tarvittaessa päätöksiä ja ohjeita rahoitusriskien hallintaan mm. korko- ja valuuttasuojauksiin liittyen. Maksuvalmiusriskiin voivat vaikuttaa ulkopuolisen lainarahoituksen saatavuus, konsernin luottokelpoisuuden kehittyminen, liiketoiminnan kehitys ja muutokset asiakkaiden maksukäyttäytymisessä. Maksuvalmiusriskiä seurataan kassaennustein, joiden ennusteperiodi on enimmillään 12 kuukautta.
Yhtiöllä ei ole meneillään riitoja tai oikeudenkäyntejä, joilla olisi hallituksen käsityksen mukaan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Revenio Group Oyj:n liiketoiminnan suorat ympäristövaikutukset ovat pieniä.
Tilikauden tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa). Tutkimus-ja kehitysmenoja ei ole aktivoitu tilikausilla 2012 ja 2011.
Yhtiön osakemäärä korottui 31.1.2013 77.110.790 kappaleeseen 2007 B ja C-optioilla tehtyjen osakemerkintöjen, yhteensä 181.060 osaketta, johdosta.
Lopetettuihin toimintoihin luokiteltu tytäryhtiö Done Logistics Oy myi 7.2.2013 tehdyllä liiketoimintakaupalla osan liiketoimintojaan Amipac Oy:lle. Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin talou delliseen asemaan.
Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihdon ja liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan kasvavan vuodesta 2012.
Konsernin tilikauden tulos oli –287 tuhatta euroa ja emoyhtiön 1.545.444,10 euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 14.469.251,77 euroa. Hallitus ehdottaa 21.3.2013 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
Loput voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.
Hallituksen käsityksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna emoyhtiön eikä konsernin maksuvalmiutta.
| Tunnusluvut | 1–12/2012 12 kk |
1–12/2011 12 kk |
1–12/2010 12 kk |
1–12/2009 12 kk |
1–12/2008 12 kk |
|---|---|---|---|---|---|
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS |
| Liikevaihto TEUR | 25 382 | 21 449 | 29 420 | 29 977 | 45 146 |
| Liikevoitto TEUR | 4 927 | 3 340 | –715 | –749 | 3 560 |
| Liikevoitto % | 19,4 | 15,6 | –2,4 | –2,5 | 7,9 |
| Tulos ennen veroja TEUR | 4 683 | 3 013 | –739 | –951 | 3 418 |
| Tulos ennen veroja % | 18,5 | 14,0 | –2,5 | –3,2 | 7,6 |
| Tilikauden tulos TEUR | –287 | 3 911 | –589 | –1 028 | 2 452 |
| Tilikauden tulos % | –1,1 | 18,2 | –2,0 | –3,4 | 5,4 |
| Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin TEUR | 287 | 707 | 695 | 328 | 512 |
| Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta | 1,1 | 3,3 | 2,4 | 1,1 | 1,1 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot TEUR | 350 | 360 | 432 | 412 | 528 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot % | 1,4 | 1,7 | 1,5 | 1,4 | 1,2 |
| Oman pääoman tuotto % | –1,8 | 14,1 | –4,0 | –4,9 | 13,8 |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | 0,4 | 20,2 | –2,5 | –2,6 | 17,4 |
| Omavaraisuusaste % | 62,2 | 66,6 | 60,8 | 60,7 | 60,6 |
| Nettovelkaantumisaste % | –12,2 | –17,3 | 4,9 | 7,1 | 7,9 |
| Velkaantumisaste | 21,6 | 9,9 | 19,6 | 25,8 | 19,7 |
| Henkilöstö keskimäärin | 198 | 201 | 423 | 516 | 664 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Tulos/osake jatkuvat toiminnot EUR | 0,059 | 0,028 | –0,011 | –0,011 | 0,035 |
| Tulos/osake lop. toiminnot EUR | –0,063 | 0,023 | 0,003 | 0,000 | 0,000 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma/osake EUR | 0,191 | 0,214 | 0,183 | 0,205 | 0,283 |
| Osakekohtainen osinko EUR | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,01 | 0,02 |
| Osinko tuloksesta % | * | 39,2 | * | * | 57,1 |
| Efektiivinen osinkotuotto % | 5,0 | 4,2 | 6,7 | 2,9 | 6,5 |
| Hinta/voittosuhde, jatkuvat toiminnot | 6,8 | 17,1 | –27,3 | –31,8 | 8,9 |
Tulos/osake-tunnusluvut on laskettu osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä keskimäärin tilikausien aikana ja oma pääoma/ osake-tunnusluvut osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä tilikausien lopussa. Osakekohtainen osinko 0,02 euroa vuonna 2012 on hallituksen voitonjakoehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle 21.3.2013.
Osakkeiden osakeantioikaistu lkm tilikauden lopussa 76 929 730 76 889 730 76 839 730 76 839 730 76 115 594
keskim. tilikauden aikana (Omat osakkeet vähennetty) 76 833 788 76 862 333 76 839 730 76 814 223 75 774 497 Osakkeen alin kurssi EUR 0,33 0,30 0,28 0,26 0,26 Osakkeen ylin kurssi EUR 0,50 0,62 0,38 0,42 0,78 Osakkeen keskikurssi EUR 0,42 0,44 0,30 0,33 0,48 Osakk. kurssi tilik. lopussa EUR 0,40 0,48 0,30 0,35 0,31 Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa MEUR 30,8 36,9 23,1 26,9 23,6 Osakevaihto kpl 32 681 794 39 367 976 24 745 132 25 115 564 24 919 454 Osakevaihto % 42,5 51,2 19,2 32,7 32,9
Osakkeiden osakeantioikaistu lkm
| Voitto ennen veroja: | liikevoitto + rahoitustuotot – rahoituskulut | Tulos/osake: | tilikauden tulos | |
|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto-%: | 100 x | tilikauden voitto oma pääoma + vähemmistöosuus |
Oma pääoma/osake: | osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma |
| (keskimäärin vuoden aikana) | osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto-%: | 100 x | voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut taseen loppusumma – korottomat velat |
Osinko tuloksesta-%: | osakekohtainen osinko |
| (keskimäärin vuoden aikana) | osakekohtainen tulos | |||
| Omavaraisuusaste-%: | taseen oma pääoma + vähemmistöosuus | Efektiivinen osinkotuotto-%: | osakekohtainen osinko | |
| 100 x | taseen loppusumma – saadut ennakot | osakekurssi tilinpäätöspäivänä | ||
| Nettovelkaantumisaste-%: | 100 x | korollinen vieras pääoma – rahavarat | Hinta/voitto-suhde: | osakekurssi tilinpäätöspäivänä |
| oma pääoma yhteensä | osakekohtainen tulos | |||
| Oma pääoma/osake: | osakkeenomistajille kuuluva pääoma | Osakkeen keskikurssi: | osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto | |
| osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä | tilikaudelle vaihdettujen osakkeiden kokonaismäärä |
35
| Konsernin laaja tuloslaskelma | Liite | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| tieto | TEUR | TEUR | |
| Jatkuvat toiminnot | |||
| Liikevaihto | 1, 3 | 25 382 | 21 449 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 60 | 131 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | 0 | 0 | |
| Aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen käyttö | |||
| Aineet ja tarvikkeet: | |||
| Ostot tilikauden aikana | –5 191 | –4 174 | |
| Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut |
283 –1 964 |
78 –1 423 |
|
| Aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen käyttö yhteensä | –6 872 | –5 519 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 5 | ||
| Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut |
5, 23 | –6 924 | –6 634 |
| Eläkekulut | 6 | –1 216 | –1 124 |
| Muut henkilösivukulut | –244 | –231 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut yhteensä | –8 384 | –7 989 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 1, 7 | ||
| Poistot | –774 | –693 | |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | –774 | –693 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 8, 9 | –4 484 | –4 039 |
| Liiketulos | 1 | 4 927 | 3 340 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 10 | ||
| Rahoituskulut | –352 | –464 | |
| Rahoitustuotot | 108 | 130 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | –244 | –334 | |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 16 | 0 | 7 |
| Tulos ennen veroja | 4 683 | 3 013 | |
| Verot | 11 | ||
| Tuloverot | –126 | –889 | |
| Verot yhteensä | –126 | –889 | |
| Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista | 1 | 4 557 | 2 124 |
| Lopetetut toiminnot | |||
| Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista | 2 | –4 844 | 1 787 |
| Tilikauden voitto | –287 | 3 911 | |
| Muut laajan tuloksen erät Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot |
0 0 |
0 0 |
|
| Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 0 | 0 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | –287 | 3 911 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyrityksen omistajille | –287 | 3 911 | |
| Yhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos | 12 | ||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), jatkuvat toiminnot | 0,059 | 0,028 | |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), jatkuvat toiminnot | 0,059 | 0,027 | |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), lopetetut toiminnot | –0,063 | 0,023 | |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), lopetetut toiminnot Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden voitto |
–0,063 –0,004 |
0,023 0,050 |
|
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
| Konsernitase | Liite | 31.12.2012 TEUR |
31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | 1 | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 1 613 | 1 577 |
| Liikearvo | 2, 14 | 8 118 | 8 118 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 2, 15 | 625 | 992 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 16 | 1 | 317 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 17 | 2 | 2 |
| Muut saamiset | 27 | 27 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 18 | 1 626 | 1 799 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 12 011 | 12 832 | |
| Lyhytaikaiset varat | 1 | ||
| Vaihto-omaisuus | 2, 19 | 1 319 | 1 048 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 2, 3, 20 | 4 842 | 3 349 |
| Ennakkomaksut | 131 | 33 | |
| Rahavarat | 2, 21, 29 | 4 954 | 4 446 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 11 246 | 8 876 | |
| Lopetettujen toimintojen pitkäaikaiset omaisuuserät | 1 747 | 3 050 | |
| Varat yhteensä | 25 004 | 24 758 |
| Oma pääoma ja velat | Liite | TEUR | TEUR |
|---|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonmuutosrahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä |
22 | 5 315 2 439 300 7 055 –351 –82 14 676 |
5 315 2 439 300 7 045 1 496 –168 16 427 |
| Oma pääoma yhteensä | 14 676 | 16 427 | |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat Varaukset Rahoitusvelat Pitkäaikaiset velat yhteensä |
1 2, 18 24 25, 29 |
214 132 1 366 1 712 |
283 92 431 806 |
| Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Rahoitusvelat Lyhytaikaiset velat yhteensä |
1 3, 28 25, 29 |
4 682 1 803 6 485 |
3 972 1 106 5 078 |
| Lopetettujen toimintojen pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat | 2 131 | 2 447 | |
| Velat yhteensä | 10 328 | 8 331 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 25 004 | 24 758 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
| TEUR | Liite | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
SVOP-rahasto, muut rahastot |
Omat osakket |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2011 | 22 | 5 315 | 2 439 | 7 330 | 0 | –979 | 14 105 |
| Osingonjako | –1 537 | –1 537 | |||||
| Tilikauden tulos | 3 911 | 3 911 | |||||
| Omien osakkeiden hankinta | –168 | –168 | |||||
| Osakkeina toteutettavat | |||||||
| ja maksettavat optiot | 102 | 102 | |||||
| Optioilla merkityt osakkeet | 15 | 15 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2011 | 5 315 | 2 439 | 7 345 | –168 | 1 497 | 16 427 | |
| Oma pääoma 1.1.2012 | 5 315 | 2 439 | 7 345 | –168 | 1 497 | 16 427 | |
| Osingonjako | –1 531 | –1 531 | |||||
| Tilikauden tulos | –287 | –287 | |||||
| Omien osakkeiden hankinta | 86 | –86 | 0 | ||||
| Osakkeina toteutettavat | |||||||
| ja maksettavat optiot | 56 | 56 | |||||
| Optioilla merkityt osakkeet | 10 | 10 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2012 | 5 315 | 2 439 | 7 355 | –82 | –351 | 14 676 |
| Liite | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 | |
|---|---|---|---|
| TEUR | TEUR | ||
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto | –287 | 3 911 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 28 | 843 | 744 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 10 | 360 | 304 |
| Korko- ja muut rahoitustuotot | 10 | –110 | –139 |
| Verot | 11 | 126 | 889 |
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 20 | –333 | 457 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 19 | –263 | –107 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 27 | 112 | –240 |
| Varausten muutos | 24 | 331 | 36 |
| Muut erät | 70 | –1 699 | |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | –83 | –1 553 | |
| Maksetut korot | 10 | –86 | 45 |
| Saadut korot | 10 | 11 | 28 |
| Maksetut verot | 0 | 0 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 774 | 4 229 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Tytäryrityksen myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin |
2 13 |
160 –229 |
1 670 –542 |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | 0 | 0 | |
| Investointien nettorahavirta | -69 | 1 128 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Omien osakkeiden hankinta | 22 | 0 | –168 |
| Lainojen nostot | 25 | 3 175 | 0 |
| Lainojen takaisinmaksut | 25 | –1 696 | –1 222 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | 25 | –105 | –98 |
| Maksetut osingot | 22 | –1 531 | –1 537 |
| Pitkäaikaisten saamisten takaisinmakut | 0 | 99 | |
| Osakkeiden merkintä optioilla | 10 | 15 | |
| Myönnetyt osakkuusyhtiölainat | –50 | –80 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | –197 | –2 991 | |
| Rahavarojen ja luotollisten tilien nettomuutos | 508 | 2 366 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 4 446 | 2 080 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 21 | 4 954 | 4 446 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
Revenio Group Oyj on Revenio Group Oyj -konsernin emoyhtiö. Se on suomalainen, vuoden 2001 lokakuusta NASDAQ OMX Helsingissä noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa. Yhtiön rekisteröity osoite on Äyritie 16, 01510 VANTAA.
Revenio Group Oyj -konserni suunnittelee, valmistaa ja myy silmänpainemittareita, tuottaa contact center -palveluja, toimittaa sisälogistiikan automaatiojärjestelmiin liittyviä ohjelmistoja, valmistaa erikoisvalmisteisia RIB-veneitä sekä LED-pohjaisia informaationäyttöjä ja niiden ohjausjärjestelmiä. Revenio Group Oyj:n toiminnot jakautuvat kahteen liiketoimintaan ja -segmenttiin.
Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty tuhansina euroina.
Revenio Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi kokouksessaan 6.2.2013. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa konsernin emoyhtiön pääkonttorista tai yhtiön internet-sivuilta osoitteesta: www.reveniogroup.fi
Konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätöksen pääasiallisena arvostusperustana on alkuperäinen hankintameno. Tästä poiketen käypään arvoon arvostetaan myytävissä olevat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat, johdannaisinstrumentit mukaan lukien.
IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa, kun tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovelletaan. Näitä on kuvattu myöhemmin kohdassa "keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa".
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön ja kaikkien tytäryhtiöiden toiminta- ja esittämisvaluutta.
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2011, lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tul-
Tilinpäätös 39
kintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat olleet voimassa 1.1.2012 alkaen tai sitä aiemmin.
Rahoitusvarojen siirtoja koskeva muutos IFRS 7:ään "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot": Nämä muutokset ovat osa IASB:n käynnistämää laajempaa uudistusta, joka koskee taseen ulkopuolisia toimintoja. Tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusvarojen luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Voimaantulo 1.7.2011. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Kiinteitä päivämääriä ja hyperinflaatiota koskeva muutos IFRS 1:een "Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto": Ensimmäinen muutos koskee kiinteän päivämäärän 1.1.2004 korvaamista "IFRS-standardeihin siirtymispäivällä", jolloin IFRS-standardeihin siirtyvien yhteisöjen ei tarvitse oikaista ennen siirtymispäivää toteutuneita taseesta pois kirjaamiseen johtaneita liiketoimia. Toinen muutos sisältää ohjeistusta siitä, kuinka jatketaan IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen esittämistä tapauksissa, joissa IFRS-standardien vaatimuksia ei ole ollut mahdollista noudattaa siksi, että yhteisön toimintavaluutta on ollut ankaran hyperinflaation alainen. Voimaantulo 1.7.2011. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Laskennallisia veroja koskeva muutos IAS 12:een "Tuloverot": IAS 12 sisältämän vaatimuksen mukaan omaisuuserään liittyvän laskennallisen veron määrittäminen riippuu siitä, odotetaanko omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä kerrytettävän käyttämällä omaisuuserää vai myymällä se. Silloin kun sovelletaan IAS 40:n "Sijoituskiinteistöt" mukaista käyvän arvon mallia, sen ratkaiseminen, perustuuko kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen käyttöön vain myyntiin, voi olla vaikeaa ja subjektiivista. Tämä muutos tuo poikkeuksen käypään arvoon arvostettavaan sijoituskiinteistöön liittyvien laskennallisten verosaamisten tai -velkojen määrittämiseen. Muutosten seurauksena SIC-21 "Tuloverot – uudelleen arvostettujen, ei poistojen kohteena olevien omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen" ei enää koske käypään arvoon arvostettavia sijoituskiinteistöjä. Muut SIC-21:een sisältyvät vaatimukset siirretään IAS 12:een ja tulkinta kumotaan. Voimaantulo 1.1.2012. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
euraavassa on lueteltu ne julkaistut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin, jotka konserni ottaa käyttöön 1.1.2013 alkaen.
Muita laajan tuloksen eriä koskeva muutos IAS 1:een "Tilinpäätöksen esittäminen": Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi (luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Voimaantulo 1.7.2012. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutos IAS 19:ään "Työsuhde-etuudet": Muutokset tarkoittavat, että "putkimenetelmä" poistetaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muun laajan tuloksen eriin. Voimaantulo 1.1.2013. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Varojen ja velkojen netottamista koskeva muutos IFRS 7:ään "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot.": Liitetietovaatimuksia lisätään tarkoituksena parantaa IFRS:n ja US GAAPin mukaisten tilinpäätösten vertailukelpoisuutta. Voimaantulo 1.1.2013. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 13 "Käyvän arvon määrittäminen": Tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja yksinkertaistaa monimutkaisia menettelyjä. Standardissa annetaan käyvälle arvolle täsmällinen määritelmä ja määrätään yhdet käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. IFRS:n ja U.S.GAAPin mukaiset vaatimukset on nyt pitkälti yhdenmukaistettu. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, vaan sen sijaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRStai U.S.GAAP -standardeissa. Voimaantulo 1.1.2013. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2013 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin.
Muutos IFRS 10:n,11:n ja 12:n siirtymäsääntöihin: IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöjä helpotetaan siten, että oikaistuja vertailutietoja vaaditaan vain yhdeltä tilikaudelta. Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömiä strukturoituja yhteisöjä koskevia vertailutietoja ei tarvitse esittää IFRS 12:n käyttöönottoa edeltäviltä kausilta. Voimaantulo 1.1.2014. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 10 "Konsernitilinpäätös": Tavoitteena on määrätä periaatteista, jotka koskevat konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Määräysvaltaan liittyvät periaatteet määritellään, ja määräysvalta määrätään konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen perusteeksi. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimismenettelyä koskevat vaatimukset. Voimaantulo 1.1.2014. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 11 "Yhteisjärjestelyt": IFRS 11:n myötä yhteisjärjestelyjen käsittely muuttuu entistä realistisemmaksi. Sen mukaan keskitytään järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on varoja koskevia oikeuksia ja järjestelyyn liittyviä velvoitteita, ja se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuutensa pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Voimaantulo 1.1.2014. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 12 "Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä": IFRS 12 sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä.Voimaantulo 1.1.2014. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 28 (uudistettu 2011) "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä": Uudistettu standardi sisältää sekä osakkuus- että yhteisyritysosuuksien käsittelyä koskevat vaatimukset. IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena molempiin sovelletaan pääomaosuusmenetelmää. Voimaantulo 1.1.2014. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Varojen ja velkojen netottamista koskeva muutos IAS 32:een "Rahoitusinstrumentit; esittämistapa": Muutokset liittyvät IAS 32:n soveltamisohjeeseen. Niissä selkeytetään joitakin vaatimuksia, jotka koskevat rahoitusvarojen ja -velkojen vähentämistä toisistaan taseessa. Voimaantulo 1.1.2014. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yhtiöt, joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yhtiössä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryrityksen yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä hetkestä, kun konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on luovutettujen varojen, liikkeelle laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien ja syntyvien tai vastattavaksi otettujen velkojen käypä arvo. Hankintaan liittyvät menot ennen 1.1.2010 tehdyistä hankinnoista on lisätty hankintamenoon. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin riippumatta siitä, onko määräysvallattomia omistajia vai ei. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun yrityksen nettovarallisuus, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Määräysvallattomien omistajien osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.
Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, elleivät ne johdu arvonalentumisista. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätösten laatimisperiaatteet on muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muuten huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut yritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty konsernituloslaskelmassa omana eränään liikevoiton jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2000–2012.
Osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätösten laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.
Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on tässä tarkoituksessa nimetty Revenio Group Oyj:n hallitus.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muutetaan toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivämäärien kursseihin, tai mikäli erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kursseihin. Kurssivoitot tai -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan, Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelman erässä "muut rahoitustuotot ja -kulut".
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tulot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuna. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella jolla palvelu suoritetaan.
Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteiden perusteella, kun hankkeiden lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kustakin hankkeesta tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Jos pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella kun ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuloja kirjataan vain siihen määrään asti kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Hankkeesta johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin töihin vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut tuotot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, esitetään erotus taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut tuotot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, esitetään erotus erässä "ostovelat ja muut velat".
Syntyneiden menojen korvauksiksi saadut julkiset avustukset on kirjattu muihin liiketoiminnan tuottoihin. Julkiset avustukset tuloutetaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi.
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaavaa taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluiksi.
Konsernin eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Konsernilla on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, johon maksusuoritus liittyy.
Konsernilla on optio-ohjelma kannustinjärjestelynä, jossa osakkeita voi merkitä ohjelmassa määritetyllä hinnalla. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti ajan kulumisen mukaan myöntämishetken jälkeen osakkeiden merkintäajan alkamiseen asti. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu optiojärjestelyn Black-Scholes-optiohinnoittelumallilla laskettuun käypään arvoon. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Myönnetyt optiot ovat oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Kun optio-oikeuksia käytetään, kirjataan osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset omaan pääomaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Osa konsernin tuotannnollisesta ja liiketoiminnan tukitoimintoihin kuuluvasta kalustosta ja laitteista on otettu vuokralle. Aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vähimmäisvuokrien nykyarvoon, ja hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy samana.Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Näiden perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.
Konserni ei toimi vuokralle antajana ulkopuolisiin tahoihin nähden.
Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernitaseeseen sillä tilikaudella, jonka aikana osingot hyväksytään yhtiökokouksessa.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikaudella verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikaudenverotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan konserniyhtiöiden verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka, eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Merkittävimmät väliaikaiset erot eli laskennalliset verot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja yrityshankintojen yhtey dessä tehdyistä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden käypiin arvoihin arvostuksista.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykkeille ovat seuraavat:
| Rakennukset ja rakennelmat | Tasapoisto 20 v. |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | Tasapoisto 3–5 v. |
Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoon vain, jos on todennäköistä että hyödykkeeseen liittyvä vastaava taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti kun ne ovat toteutuneet.
Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla nettoluovutustuottoa kirjanpitoarvoon, ja ne sisällytetään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai -kuluihin.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen 1.1.2004 hankituissa yrityksissä liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesti sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden kirjanpitoarvosta hankinta-ajankohtana. Osakkuusyrityksillä liikearvo sisältyy osakkuusyritysten hankintamenoon.
Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu konsernissa viidelle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden konserni odottaa hyötyvän siitä liiketoimintojen yhdistämisestä, josta liikearvo syntyi. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.
Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisen vaikutusajan kuluessa. 1.1.2004 jälkeisissä yrityshankinnoissa aineettomat hyödykkeet on arvostettu käypiin arvoihin.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykkeillä ovat seuraavat:
| Asiakassopimukset ja niihin liittyvät asiakassuhteet |
Tasapoisto 1–7 v. |
|---|---|
| Patentit ja tuotemerkit | Tasapoisto 10 v. |
| Atk-ohjelmistot | Tasapoisto 3–7 v. |
| Aktivoidut tuotekehitysmenot | Tasapoisto 3–5 v. |
Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.
Yhtiön johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä siitä että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään WACC-menetelmällä (Wighted Average Cost of Capital) määriteltyä korkoa ennen veroja. Korkoon WACCmenetelmässä vaikuttavia tekijöitä riskitön korkotaso, vieraan pääoman kustannus, osakemarkkinoiden riskipreemio, beta-kerroin ja toimialan pääomarakenne.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Muista omaisuuseristä kuin liikearvosta kirjattu arvonalennustappio voidaan myöhemmin peruuttaa, jos on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä kerrytettävissä oleva rahamäärää. Peruutusta ei kuitenkaan tehdä enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
Yhtiön johdon keskeisinä pitämiä tekijöitä, jotka voivat johtaa arvon alentumistestaukseen, ovat muun muassa omaisuuserän merkittävästi heikompi tuotto suhteessa aikaisempaan tai odotettuun taloudelliseen tulokseen, toimialan tai markkinatilanteen negatiiviset muutokset tai niiden uhat ja merkittävät muutokset omaisuuserän käyttötavassa tai liiketoiminnan kokonaisstrategiassa.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä mihin tarkoitukseen ne on hankittu ja se tapahtuu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.
Käypän arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat pidetään kaupankäyntitarkoituksessa. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Myös johdannaiset ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä ellei niitä ole luokiteltu suojauksiksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liityvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin paitsi erääntyessään yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisiin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai niitä ei ole luokiteltu kuulumaan mihinkään muuhun ryhmään.
Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät pörssinoteerattuja osakkeita, jotka sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei niitä ole tarkoitus myydä 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Rahoitusvarat – kirjaaminen ja arvostaminen
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Myytävissä olevat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon.
Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ryhmän käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelman erässä liikevoittoon sisältyen sillä kaudella, jolla ne syntyvät. Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista merkitään tuloslaskelmaan muina tuottoina kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.
Kun myytävissä oleviksi luokitellut arvopaperit myydään tai niistä tehdään arvonalennus, omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset sisällytetäään tuloslaskelmaan kohtaan "muut liiketoiminnan voitot/-tappiot netto".
Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko myytävissä olevista arvopapereista kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saadut osingot kirjataan tuloslaskelmaan muihin tuottoihin, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.
Noteerattujen sijoitusten arvot perustuvat senhetkisiin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien perusteella. Tällöin käytetään riippumattomien osapuolten välillä viimeaikoina toteutuneita kauppoja, muiden olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypia arvoja tai diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa.
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko olemassa objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon alentumisesta. Jos kysymyksessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut oman pääoman ehtoiset arvopaperit, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alenemisen alle hankintamenon olevan merkki arvon alentumisesta. Tällöin kertynyt tappio, joka määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä erästä aiemmin kirjatuilla arvonalentumistappioilla, siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan merkittyjä arvonalentumistappioita oman pääoman ehtoisista instrumenteista ei myöhemmin peruta tuloslaskelman kautta.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.
Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kun on todennäköistä että lainasitomusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio katsotaan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksoteteen kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta kun siihen liittyvät sopimusperusteiset velvoitteet ovat lakanneet. Tarvittaessa luotolliset tilit sisältyvät lyhytaikaisissa veloissa esitettäviin lainoihin.
Kaikki rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 30 "rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot".
Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Revenio Group Oyj:n takaisin hankkimat omat osakkeet on esitetty oman pääoman vähennyseränä.
Riippumatta siitä, onko arvonalennuksesta viitteitä, kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain liikearvon osalta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käypä arvo. Käyvällä arvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan.
Käyvän arvon määrittäminen perustuu arvioihin tulevista rahavirroista. Rahavirtoihin vaikuttavat eniten diskonttokorot, päätösarvot sekä saatavien ja maksettavien rahavirtojen arvioinnissa käytetyt olettamukset ja arviot. Johto määrittää diskonttokoron WACC (Weighted Average Cost of Capital) -menetelmän perusteella. Vaikka johdon arvion mukaan tehdyt olettamukset on tehty huomattavaa varovaisuutta noudattaen, tehdyt arviot voivat poiketa olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista arvoista. Diskontatut rahavirrat lasketaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan kumpi näistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu välittömistä muuttuvista menoista kuten raaka-aineista, välittömistä työsuoritus- ja muista menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella.
Myyntisaamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen laskutuksen määräisinä vähennettynä arvonalentumistappiolla. Arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että yhtiö ei pysty keräämään saamisiaan alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvonalentumistappion määrä on saamisten kirjanpitoarvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus, ja se vastaa odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvoa. Näyttönä pidetään säännönmukaisesti saamisen erääntymistä yli 180 päivän ikäiseksi silloin kun saatavalla ei ole luottovakuutuksen tai muun järjestelyn kautta saatua turvaavaa vakuutta. Myös 180 päivää varhemmin saatu ulkopuolinen näyttö saamiseen liittyvästä riskistä johtaa arvonalentumistappion kirjaamiseen. Tälläisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi velallisen huomattavat taloudelliset vaikeudet, yrityssaneeraus- tai konkurssimenettely. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään yksi kuukausi hankinta-ajankohdasta lähtien.
Varauksina on taseessa esitetty aikaisempiin tapahtumiin liittyviä todennäköisiä vastaisia velvoitteita, joiden suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen diskontattuun nykyarvoon. Diskonttauskorkona käytetään korkoa, joka kuvaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Alla on esitetty keskeisimmät tilinpäätöksen osa-alueet, joissa johto on joutunut käyttämään harkintaa ja arvioihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä.
Hankituissa liiketoiminnoissa aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Aineettomien hyödykkeiden asiakassopimusten pituuksissa ja niiden tuottamissa tulevaisuuden rahavirroissa joudutaan tekemään arvioita ja ennusteita. Lisätietoa hankittujen liiketoimintojen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 2. Liikearvo testataan konsernissa vuosittain sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä liiketoiminnan kannattavuudesta ja kaikista siihen vaikuttavista tekijöistä. Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavien aineettomien hyödykkeiden osalta arvioidaan vuosittain, onko arvonalentumisesta olemassa viitteitä. Jos viitteitä on havaittavissa, testataan aineettomat hyödykkeet arvonalentumistestauksella. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Lisätietoa liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestauksista on esitetty liitetiedoissa 14 ja 15.
Yhtiön johto perustaa ennusteensa strategian, tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmien ja ennusteiden lisäksi arvioon toimialan kysyntään vaikuttavista makro- ja mikrotaloudellisista tekijöistä. Käytetyt arviot heijastavat toteutunutta kehitystä ja ovat johdonmukaisia suhteessa ulkoiseen informaatioon.
Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen etenemisen luotettavaan mittaukseen. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Rahoitusriskien hallinnasta vastaa yhtiön toimitusjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. Hallitus määrittelee yhtiön rahoituksen päälinjaukset ja rahoitusriskien yleiset hallintaperiaatteet sekä antaa tarvittaessa toimintaohjeet koskien mahdollisia erityisalueita kuten likviditeettiriskiä, korkoriskiä, luottoriskiä sekä ylimääräisten likvidien varojen sijoittamista. Yhtiön hallitus käsittelee kuukausittain kokouksessaan konsernin talou delliseen tilanteeseen ja rahoitusasemaan liittyvät asiat.
Yhtiön strategian mukaisesti yhtiö voi tavoitella kasvua yritys- ja liiketoimintakaupoin. Näiden toteuttaminen voi edellyttää vieraan pääoman ehtoisen ahoituksen käyttämistä. Vieraan pääoman ehtoista rahoitusta voidaan käyttää myös muihin strategisiin ja operatiivisiin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Kaikkiin rahoitustarpeisiin, ennen muuta yritys- ja liiketoimintakauppojen rahoitukseen voidaan käyttää myös oman pääoman ehtoista rahoitusta.
Yhtiö voi altistua toiminnassaan useille rahoitusriskeille, mukaanlukien valuuttakurssien, korkojen ja osakemarkkinoiden muutosten vaikutukset. Rahoitusriskien hallinnankeskeinen tavoite on tunnistaa konsernin kannalta relevantit rahoitusmarkkinoiden riskit ja pyrkiä rminimoimaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen.
Keskeisimmät osa-alueet rahoitusriskien hallinnassa ovat:
Yhtiö toimii useilla kansainvälisillä markkinoilla, mutta sen pääasiallinen toimintavaluutta on euro. Yhtiöllä on merkittävä vuosille 2010–2014 ulottuva NOK-määräinen projektitoimitussopimus, johon liittyvät tulevat kassavirrat on loppujen maksupostien osalta suojattu muuttamalla aiemmin valuuttaoptioihin ja -termiineihin perustuneet valuuttasuojaukset pelkästään valuuttatermiinipohjaisiksi tilikauden aikana. Näin ollen niihin ei liity valuuttakurssiriskiä kirjonpidossa käytettyihin valuuttakursseihin nähden.
Yhtiö altistuu lisäksi Terveydenhoito-segmentissä USD-, GBP- ja SEK-määräisessä myynnissään ja hankintatoiminnassaan euron ja ja näiden valuuttojen väliselle kurssivaihtelulle sekä hankintatoiminnassaan euron ja Sveitsin frangin väliselle kurssivaihtelulle. Konsernilla on USD-, GBP- ja SEK-määräiset tilit, joiden saldot tilinpäätöshetkellä olivat 1081 t. USD, 206 t. GBP ja 115 t. SEK. Dollarin heikkeneminen 10 %:lla euroon nähden vaikuttaisi näin ollen noin 75 Teur konsernin rahavaroja pienentävästi ja vastaavasti Iso-Britannian punnan heikkeneminen 10 %:lla euroon nähden noin 23 Teur rahavaroja pienentävästi. Vastaavasti Ruotsin kruunun 10 %:n heikkenemisellä olisi n. 1 Teur:n rahavaroja pienentävä vaikutus.
(ii) Korkoriski
Yhtiön taserakenteessa korkoriskiä liittyy kassavaroihin rahoitusvelkoihin. Konsernin tulos ja liiketoiminnan rahavirta ovat olennaisilta osin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Yhtiö arvioi aina uutta, esimerkiksi yrityskauppaan liittyvää, rahoitusta nostettaessa mahdollisen korkoriskiltä suojautumisen tarpeen huomioiden vieraan pääoman määrä, suojautumisen kustannukset ja odotettu korkotason kehitys rahoituksen voimassaoloaikana. Konsernin rahoitusveloista noin 18 % on kiinteäkorkoisia. Yrityksen pitkäaikaiset pankkilainat on sidottu kolmen kuukauden euribor-korkoon ja shekkitililuotto 1 viikon euribor-korkoon. Rahoitusleasingvelat ovat kiinteäkorkoisia. Viitekorkojen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä nostaisi 31.12.2012 korollisen vieraan pääoman korkokuluja vuositasolla arviolta noin 3 tuhannella eurolla. (2011: noin 3 tuhannella eurolla) Herkkyysanalyysiin on huomioitu konsernin vaihtuvakorkoiset velat. Yhtiöllä ei ole korkosijoituksia tai -johdannaisia joihin sovellettaisiin rahavirran suojauslaskentaa.
Konsernin dokumentoidussa toimintatavassa määritellään tuotteiden luotolla myymisen edellytykset sekä vaatimukset luotonhallinnan menettelyille. Yritysasiakkaille, joiden luottotiedoissa on positiivinen luottosuositus, voidaan myydä luotolla. Luottokelpoisuuden tarkistaminen luottotiedoin tehdään uusien asiakkaiden kohdalla tai olemassa olevan asiakkaan maksukäyttäytymisen muuttuessa tai muusta luottokelpoisuuden muutosta indikoivasta signaalista. Konsernilla on kaikkia konserniyhtiöitä koskeva luottovakuutus myyntisaamisten luottoriskin hallitsemiseksi.
Mikään yksittäinen asiakas tai tai asiakasryhmä ei konsernin luottoriskin kannalta muodosta merkittävää luottoriskikeskittymää. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut yhteensä 16 tuhatta euroa (13 tuhatta euroa). Luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa. Myyntisaamisten ikäjakaumaa on kuvattu liitetiedossa 20.
Merkittävin likvidien rahavarojen riittävyyteen vaikuttava tekijä ly hyellä aikavälillä on liiketoiminnan kannattavuus. Näin ollen liiketoiminnan rahavirran kehittymiseen vaikuttavat johdon kannattavuudenhallintatoimenpiteiden lisäksi myös liiketoiminnan riskit ja sellaiset ulkoiset riskitekijät, kuten yleinen taloudellinen kehitys, rahoitusmarkkinaolosuhteet ja muut kysyntätekijät, joihin yhtiön johdolla ei ole vaikutusmahdollisuuksia.
Konsernin maksuvalmius säilyi vuonna 2012 hyvänä. Maksuvalmiuteen vaikuttivat positiivisesti Terveysteknologia-segmentin ja eräiden Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentin yhtiöiden hyvä tuloskehitys. Kassavirtaa heikensi lopetettujen toimintojen tappiollisuus ja Norjan projektien sitoma käyttöpääoma. Konsernin rahavarat 31.12.2012 olivat 4.954 tuhatta euroa (4.446 tuhatta euroa). Yhtiössä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti liiketoiminnan tarvitseman rahoituksen määrää jotta konsernilla olisi riittävä likviditeetti toimintansa rahoittamiseksi. Rahavarojensa lisäksi yhtiöllä on käytettävissään kahden miljoonan euron suuruinen revolveriluottolimiitti maksuvalmiuden tehokasta konsernitasoista hallintaa varten. Limiitti tulee vuoden 2013 aikana korvaamaan yhtiöllä tähän saakka olleen sekkitililimiitin, josta tilikauden päättyessä oli käytössä 752 tuhatta euroa. Yhtiön hallitus seuraa konsernin likviditeetin toteutunutta ja ennustettua kehittymistä kuukausittain sekä päättää mahdollisesti tarvittavistatoimenpiteistä.
Yhtiöllä oli tilinpäätöshetkellä seuraavat korolliset rahoitusvelat:
| Rahoitusvelka | Käyttötarkotus | Alkuperäinen pääoma TEUR |
Jäljellä oleva pääoma TEUR |
Perustamisvuosi |
|---|---|---|---|---|
| Pankkilaina | Valmiusluotto | 2 000 | 1 750 | 2 012 |
| Pankkilaina | Yritysostolaina | 300 | 200 | 2 012 |
| Eläkelaina | Valmiusluotto | 2 000 | 250 | 2 009 |
| Rahoitusleasing velka |
Irtain käyttöomaisuus ja ohjelmistot |
424 | 227 | 2010–2012 |
Mainittuihin pankkilainoihin ja eläkerahastolainan takauksiin sisältyy kovenantteja, jotka raportoidaan pääpankeille puolivuosittain edelliseltä 12 kuukauden jaksolta. Jos kovenantit rikkoutuvat, luotonantaja voi vaatia luottojen nopeutettua takaisinmaksua tai vaihtoehtoisesti rahoituskoron nostoa 0,5 prosenttiyksiköllä. Kovenanttien, joiden ehdot liittyvät omavaraisuusasteeseen, konsernirakenteen pysyvyyteen ja nettovelkojen suhteeseen EBITDA-tunnuslukuun, herkkyysmarginaalit tilikaudella 2012 olivat hyvät, eikä näköpiirissä johdon arvion mukaan ole seikkoja, jotka voisivat johtaa kovenanttien rikkoutumiseen jäljellä olevana laina-aikana.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
| Liite | Alle 1 v. |
1–2 v. | 2–5 v. | Yli 5 v. |
Raha virta yht. |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ostovelat ja muut korottomat velat |
27 | 4 682 | 0 | 0 | 4 682 | |
| Lainat rahoitus laitoksilta |
||||||
| - pääoma | 25 | 1 743 | 1 250 | 0 | 2 993 | |
| - korko maksut |
20 | 17 | 1 | 38 | ||
| Rahoitus leasingvelat |
25 | |||||
| - pääoma | 115 | 112 | 0 | 227 | ||
| - korko maksut |
6 | 4 | 0 | 10 | ||
| Valuutta termiinit |
||||||
| - pää oma |
2 436 | 0 | 0 | 2 436 |
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea konsernin liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset liiketoiminnalle ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen määrää tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelkaantumisasteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2012 lopussa –1,8 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa –2,8 miljoonaa euroa) ja nettovelkaantumisaste –12,2 % (–17,3 %). Nettovelkaantumisstetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla. Konsernin strategiana on pitää nettovelkaantumisaste alle 25 %:n. Strategia ei ole muuttunut edellisestä vuodesta.
Konserniin sovelletaan ulkopuolisia pääomavaatimuksia liittyen konsernin vuonna 2012 ottamiin rahoituslaitoslainoihin, vuonna 2009 otettuun eläkerahastolainaan sekä osaan projektitakauksista. Kyseiset pääomavaatimukset liittyvät minimiomavaraisuusasteeseen, konsernin rakenteeseen ja korollisten nettovelkojen maksimimäärään liiketuloksesta ennen poistoja. Konserni seuraa jatkuvasti näitä tunnuslukuja osana rahoitusasemansa kuukausittaista arviointia.
| 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 | |
|---|---|---|
| Rahoitusvelat | 3 169 | 1 607 |
| Rahavarat | 4 954 | 4 446 |
| Nettovelat | –1 785 | –2 839 |
| Oma pääoma yhteensä | 14 676 | 16 427 |
| Nettovelkaantumisaste | –12,2 % | –17,3 % |
Konsernin aikaisempia yrityskauppoja on toteutettu osakevaihtona, joihin voi liittyä usean vuoden pituiselle määräytymisjaksolle sovittuja mahdollisia lisäkauppahintoja, jotka niin ikään on mahdollisuus kuitata antamalla myyjätahoille yhtiön omia osakkeita. Arvio tällaisten lisäkauppahintojen määrästä kirjataan kaupantekohetkellä taseeseen muihin rahoitusvelkoihin. Tilinpäätöshetkellä ja vertailuvuonna taseessa ei ollut tällaisia lisäkauppahintavelkoja.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä, jotka muodostuvat konsernin itsenäisistä liiketoimintaa harjoittavista tytäryhtiöistä. Segmenttien yhtiöt toimivat eri toimialueilla ja segmenttejä johdetaan erillisinä yksiköinä, sillä niiden liiketoiminta edellyttää mm. erilaisten liiketoimintastrategioiden ja -jakelukanavien käyttöä.
Konsernin raportoitavat segmentit ovat: Revenio Terveysteknologia (Icare Finland Oy) Revenio Teknologia ja Palvelut (Midas Touch Oy, Done Software Solutions Oy, Contact center -palvelut, Boomeranger Boats Oy ja FLS Finland Oy)
Silmänpainemittareiden suunnittelu, valmistus ja myynti Materiaalinkäsittelyjärjestelmiin liittyvien ohjelmistojen toimitukset RIB-erikoisveneiden suunnittelu, valmistus ja myynti; LED-pohjaisten informaationäyttöjen ja niiden ohjausjärjestelmien suunnittelu, valmistus ja myynti
Palvelut-segmenttiin kuului 19.7.2011 saakka Done Information Oy jonka myynti konsernin ulkopuolelle tuolla päivämäärällä on kuvattu liitetiedossa 2. Aikaisemmin Järjestelmät-segmenttiin kuulunut Done Logistics Oy on luokiteltu lopetettavaksi toiminnoksi.
Konsernissa segmenttien tuloksen arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat pääasiassa liikevoittoon. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta kysesten toimialojen muihin yrityksiin. Konsernissa Revenio Group Oyj:n hallitus.
Molemmat raportoitavat segmentit ylittävät kooltaan IFRS 8:n mukaiset määrälliset kynnysarvot.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Juridinen yhtiörakenne vastaa segmenttirakennetta, jolloin segmenttien varoiksi ja veloiksi kohdistetaan erillisyhtiöiden taseiden osoittamat varat ja velat lisättynä kyseiseen segmenttiin liitttyvillä hankintamenon kohdistuksilla. Kohdistamattomat erät muodostuvat rahoituseristä, veroista sekä konsernin emoyhtiön kuluista. Segmenttien investoinnit koostuvat kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden eristä. Segmenttien välinen kauppa on vähäistä ja hinnoitellaan toteutuessaan käypään markkinahintaan.
| 2012, tuhatta euroa | Revenio Terveys |
Revenio Teknologia- ja |
Kohdista mattomat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Toimintasegmentit | teknologia | Palvelut | ||
| Tulos | ||||
| Ulkoiset tuotot yhteensä | 11 054 | 14 328 | 0 | 25 382 |
| Tuotot myynnistä toisille segmenteille | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Poistot | –454 | –280 | –40 | –774 |
| Osuudet osakkuusyritysten tuloksista | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Raportoitavan segmentin liikevoitto | 4 423 | 1 463 | –971 | 4 915 |
| Varat | ||||
| Raportoitavan segmentin varat | 5037 | 13 479 | 6 487 | 25 003 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0 | 0 | 1 | 1 |
| Investoinnit | –29 | –243 | –16 | –287 |
| Velat | ||||
| Raportoitavan segmentin velat | 834 | 3 868 | 5 626 | 10 328 |
| 2011, tuhatta euroa | Revenio | Revenio | Kohdista | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Toimintasegmentit | Terveys teknologia |
Teknologia ja Palvelut |
mattomat | |
| Tulos | ||||
| Ulkoiset tuotot yhteensä | 8 929 | 12 520 | 0 | 21 449 |
| Tuotot myynnistä toisille segmenteille | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Poistot | –407 | –269 | –17 | –693 |
| Osuudet osakkuusyritysten tuloksista | 0 | 0 | 7 | 7 |
| Raportoitavan segmentin liikevoitto | 3 454 | 703 | –817 | 3 340 |
| Varat | ||||
| Raportoitavan segmentin varat | 4 133 | 11 683 | 8 625 | 24 441 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0 | 0 | 317 | 317 |
| Investoinnit | –485 | –87 | –135 | –707 |
| Velat | ||||
| Raportoitavan segmentin velat | 773 | 2 760 | 4 798 | 8 331 |
Täsmäytyslaskelmat
| Tuotot | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Raportoitavien segmenttien tuotot | 25 382 | 21 449 |
| Kaikkien muiden segmenttien tuotot | 0 | 0 |
| Segmenttien välisten tuottojen eliminointi | 0 | 0 |
| Konsernin tuotot yhteensä | 25 382 | 21 449 |
| Tulos | 2012 | 2011 |
| Raportoitavien segmenttien liikevoitto | 5 886 | 4 157 |
| Kaikkien muiden segmenttien liikevoitto | 0 | 0 |
| Segmenteille kohdistamattomat erät | –971 | –817 |
| Konsernin liikevoitto yhteensä jatkuvista toiminnoista | 4 915 | 3 340 |
| Varat | 2012 | 2011 |
| Raportoitavien segmenttien varat | 18 516 | 15 816 |
| Kaikkien muiden segmenttien varat osuudet osakkuusyrityksissä | 1 | 317 |
| Muut segmenteille kohdistamattomat varat | 6 487 | 8 625 |
| Konsernin varat yhteensä | 25 004 | 24 758 |
| Velat | 2012 | 2011 |
| Raportoitavien segmenttien velat | 4 702 | 3 533 |
| Kaikkien muiden segmenttien velat | 0 | 0 |
| Segmenteille kohdistamattomat velat | 5 626 | 4 798 |
| Konsernin velat yhteensä | 10 328 | 8 331 |
| 2012, tuhatta euroa | Suomi | Muu Eurooppa |
Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 8 358 | 9 578 | 7 446 | 25 382 |
| Segmentin varat | 23 279 | 512 | 1 213 | 25 004 |
| Investoinnit | –287 | 0 | 0 | –287 |
| 2011, tuhatta euroa | Suomi | Muu | Muut | Yhteensä |
| Eurooppa | ||||
| Liikevaihto | 6 756 | 7 866 | 6 827 | 21 449 |
| Segmentin varat | 22 064 | 2 025 | 669 | 24 758 |
| Investoinnit | –395 | –284 | –28 | –707 |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, tavarat | 18 241 | 15 249 |
| Liikevaihto, palvelut | 7 141 | 6 200 |
| Yhteensä | 25 382 | 21 449 |
Konsernin lopetetut toiminnot muodostuvat tilikaudella 2011 myydystä Done Information Oy:stä ja tilikaudella 2012 lopetettavaksi päätetystä Done Logistics Oy:n liiketoiminnasta. Yhtiö päätti 18.12.2012 luopua Done Logistics Oy:n harjoittamasta liiketoiminnasta syynä toiminnan kannattamattomuus ja heikot kysyntänäkymät. Edellisellä tilikaudella konserni myi heinäkuussa 2011 Palvelut-segmenttiin kuuluneen Done Information Oy:n osakekannan ruotsalaiseen Semantix-konserniin kuuluvalle Semantix Linqua Nordica Oy:lle. Lopetettujen toimintojen taloudelliset vaikutukset tilikausina 2011–2012 olivat seuraavat:
Done Information Oy:n myynnin vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan
| 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 | |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 0 | 5 |
| Liikearvo | 0 | 112 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 0 | 18 |
| Saamiset | –300 | 781 |
| Vaihto-omaisuus | 0 | 0 |
| Rahavarat | 0 | 559 |
| Rahoitusvelat | 0 | 0 |
| Ostovelat ja muut velat | 0 | 772 |
| Varat ja velat yhteensä | 0 | 703 |
| Rahana saatu vastike | 0 | 2 193 |
| Luovutetun yksikön rahavarat | 0 | –523 |
| Rahavirtavaikutus | 0 | 1 670 |
| 3) Pitkäaikaishankkeet | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
| TEUR | TEUR | |
| Pitkäaikaishankkeiden kulut lisättynä katteella ja vähennettynä toteutuneilla tappioilla | 14 772 | 13 168 |
| Laskutetut tuotot | –13 693 | –11 258 |
| Erotus | 1 079 | 1 910 |
| Pitkäaikaishankkeista asiakkailta sisältyy lopetettavien toimintoihin varoihin |
1 333 | 2 404 |
| Pitkäaikaishankkeista asiakkaille sisältyy lopetettavien toimintojen velkoihin |
–254 | –34 |
| Erotus | 1 079 | 2 370 |
| 4) Liiketoiminnan muut tuotot | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| TEUR | TEUR | |
| Saadut korvaukset ja avustukset | 51 | 94 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 0 | 35 |
| Muut | 9 | 2 |
| Yhteensä | 60 | 131 |
| Saadut korvaukset ja avustukset: | ||
| Saadut työllistämistuet ja -korvaukset | 1 | 0 |
| Vahingonkorvaustuotot | 50 | 0 |
| 5) Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 1.1.–31.12.2012 TEUR |
1.1.–31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|
| Palkat | –6 866 | –6 532 |
| Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiot | –58 | –102 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | –1 216 | –1 124 |
| Muut henkilösivukulut | –244 | –231 |
| Yhteensä | –8 384 | –7 989 |
| Henkilöstön lukumäärä tilikaudella keskimäärin | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
| Revenio Terveysteknologia (Icare Finland Oy) | 12 | 13 |
| Revenio Teknologia- ja Palvelut (Done Software Solutions Oy, | ||
| Boomeranger Boats Oy, FLS Finland Oy ja Midas Touch Oy) | 182 | 184 |
| Hallinto (Revenio Group Oyj) | 4 | 4 |
| Yhteensä | 198 | 201 |
| Osakkuusyrityksissä | 1 | 1 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista, osakeomistuksista ja optio-oikeuksista esitetään liitetiedossa 34 Lähipiiritapahtumat. Tiedot myönnetyistä optioista esitetään liitetiedossa 23 Osakeperusteiset maksut.
Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät kulut olivat 1.216 tuhatta euroa (1.124 tuhatta)
| 7) Poistot ja arvonalentumiset | 1.1.–31.12.2012 TEUR |
1.1.–31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | –381 | –370 |
| Poistot aineettomista hyödykkeistä yhteensä | –381 | –370 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | –46 | –46 |
| Koneet ja kalusto | –347 | –277 |
| Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä yhteensä | –393 | –323 |
| Arvonalentumiset yhteensä | 0 | 0 |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset yhteensä | –774 | –693 |
| 8) Liiketoiminnan muut kulut | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| TEUR | TEUR | |
| Vapaaehtoiset henkilösivukulut | –255 | –177 |
| Vuokrat | –427 | –406 |
| Muut toimitilakulut | –210 | –201 |
| IT- sekä kone- ja kalustokulut | –759 | –727 |
| Markkinointi- ja matkakulut | –1 230 | –877 |
| T&K-kulut | –350 | –360 |
| Hallintopalvelut | –938 | –864 |
| Muut liiketoiminnan muut kulut | –280 | –440 |
| Varausten tulosvaikutteinen purku | 0 | 14 |
| Varausten tulosvaikutteinen lisäys | –35 | 0 |
| Yhteensä | –4 484 | –4 039 |
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja kehittämismenoja 350 tuhatta euroa vuonna 2012 (360 tuhatta euroa vuonna 2011).
| 10) Rahoituskulut (netto) | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| TEUR | TEUR | |
| Korkokulut rahoituslainoista | –97 | –114 |
| Muut rahoituskulut | –255 | –350 |
| Muut rahoitustuotot | 108 | 130 |
| Yhteensä | –244 | –334 |
| 11) Tuloverot | 1.1.–31.12.2012 TEUR |
1.1.–31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | –26 | 0 |
| Edellisten vuosien jäännösverot/palautukset | 0 | 0 |
| Laskennalliset verot | –100 | –889 |
| Yhteensä | –126 | –889 |
Tuloslaskelman verokulun ja emoyhtiön verokannalla (24,5 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 | |
|---|---|---|
| TEUR | TEUR | |
| Kirjanpidon tulos ennen veroja | –161 | 4 800 |
| Verovaikutukset seuraavista eristä: | ||
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 24,5 % | 39 | –1 248 |
| Verovapaat tulot | 0 | 421 |
| Vähennyskelvottomat kulut | –164 | –84 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista | 0 | 127 |
| Yhtiöverokannan muutoksen vaikutus laskennallisen verosaamisen arvoon | 0 | –105 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0 | 2 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | –1 | –1 |
| Verot tuloslaskelmassa | –126 | –889 |
| 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 | |
| TEUR | TEUR | |
| Tuloslaskelmaan merkityn laskennallisen verotuoton ja -kulun määrä | ||
| Verotuksellisten tappioiden käyttö | –1 400 | –1 031 |
| Vahvistettavat tappiot | 1 215 | 0 |
| Aineettomat hyödykkeet | 65 | 96 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 5 | –10 |
| Varaukset | 0 | 0 |
| Optiot | 14 | 27 |
| Rahoitusleasing | 1 | 0 |
| Rahavarat | 0 0 |
29 0 |
Konsernin taseeseen on merkitty 1.552 teur suuruinen verosaaminen vuosina 2009–2011 vahvistetuista ja v. 2012 vahvistettavista tappioista tappioiden tulevasta hyödyntämisestä seuraavien vuosien aikana. Kirjaamisperusteena on käytetty konserniyhtiöiden v. 2012 tuloksia ennen veroja ja yhtiöiden tulosennusteita vuosille 2013–2014.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
| 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (TEUR), jatkuvat toiminnot | 4 557 | 2 124 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (TEUR), lopetetut toiminnot | –4 844 | 1 787 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (omat osakkeet vähennetty), kpl | 76 833 788 | 76 862 333 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR), jatkuvat toiminnot | 0,059 | 0,028 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR), lopetetut toiminnot | –0,063 | 0,023 |
Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana sisältäen osakeoptioiden laimennusvaikutuksen. Osakeoptioilla 2.939.365 kpl (2.939.365 kpl) oli tilikauden loppuessa 672.186 kpl osakelaimennusvaikutus.
| 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (TEUR), jatkuvat toiminnot | 4 557 | 2 124 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (TEUR), lopetetut toiminnot | –4 844 | 1 787 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (omat osakkeet vähennetty), kpl | 76 833 788 | 76 862 333 |
| Osakeoptioiden vaikutus, kpl | 687 425 | 656 178 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana laimennusvaikutuksella oikaistun | ||
| osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi, kpl | 77 521 213 | 77 518 511 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR), jatkuvat toiminnot | 0,059 | 0,027 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR), lopetetut toiminnot | –0,063 | 0,023 |
| 13) Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1.1.–31.12.2012 TEUR |
1.1.–31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|
| Maa- ja vesialueet | ||
| Hankintamenot 1.1. | 64 | 64 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 0 | 0 |
| Hankintamenot 31.12. | 64 | 64 |
| Vähennykset tilikauden aikana | 0 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 64 | 64 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 64 | 64 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden maa- ja vesialueiden hankintamenon lisäyksiin ei sisälly rahoitusleasing-sopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä.
| Rakennukset ja rakennelmat | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1. | 979 | 979 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 0 | 0 |
| Hankintamenot 31.12. | 979 | 979 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –261 | –215 |
| Tilikauden poistot | –47 | –46 |
| Vähennykset tilikauden aikana | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –308 | –261 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 671 | 718 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 718 | 764 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden rakennusten ja rakennelmien hankintamenon lisäyksiin ei sisälly rahoitusleasing-sopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä.
| Koneet ja kalusto | 1.1.–31.12.2012 TEUR |
1.1.–31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1. | 3 409 | 2 948 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 331 | 468 |
| Vähennykset tilikauden aikana | 0 | –7 |
| Hankintamenot 31.12. | 3 740 | 3 409 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –2 745 | –2 546 |
| Tilikauden poistot | –280 | –199 |
| Vähennykset tilikauden aikana | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –3 025 | –2 745 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 715 | 664 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 664 | 409 |
| 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasing-sopimukset, koneet ja kalusto | TEUR | TEUR |
| Hankintamenot 1.1. | 652 | 522 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 100 | 130 |
| Vähennykset tilikauden aikana | –2 | 0 |
| Hankintamenot 31.12. | 750 | 652 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –521 | –442 |
| Tilikauden poistot | –66 | –79 |
| Vähennykset tilikauden aikana | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –587 | –521 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 163 | 131 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 131 | 111 |
| 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 | |
|---|---|---|
| Liikearvo | TEUR | TEUR |
| Hankintamenot 1.1. | 8 118 | 8 230 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 8 118 | 8 230 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 0 | 0 |
| Vähennykset tilikauden aikana | 0 | –112 |
| Hankintamenot 31.12. | 8 118 | 8 118 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 8 118 | 8 118 |
| Liikearvon kirjanpitoarvojen jakaantuminen: | ||
| Revenio Terveysteknologia | 1 191 | 1 191 |
| Revenio Teknologia- ja Palvelut | 6 927 | 6 927 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 8 118 | 8 118 |
Liilkearvon testausta varten konserni on muodostanut tilikaudella 2012 neljä rahavirtaa tuottavaa yksikköä joille konsernitaseen mukainen liikearvo on kohdistettu. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ja niille kohdistetut liikearvot ovat seuraavat
| Rahavirtaa tuottava yksikkö (CGU) | Liikearvo TEUR |
|---|---|
| CGU1: Icare Finland Oy, Revenio Terveysteknologia -segmentti | 1 191 |
| CGU2: Boomeranger Boats Oy, Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentti | 3 122 |
| CGU3: FLS Finland Oy, Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentti | 1 151 |
| CGU4: Midas Touch Oy, Revenio Teknologia ja Palvelut-segmentti | 2 654 |
| Liikearvo 31.12.2012 yht. | 8 118 |
Liikearvo on muodostunut yritysten hankinnan yhteydessä. Yhtiöiden jako rahavirtaa tuottaviin yksiköihin vastaa konsernin segmenttijakoa.
Liikearvon kirjaamisperusteet on arvioitu erikseen kunkin yrityshankinnan yhteydessä. Icare Finland Oy:n liikearvon kirjaamisperuste on toimialalla ainutlaatuinen silmänpaineen mittausteknologia ja siihen perustuva tuotteiden vahva kilpailukyky ja markkinapotentiaali. Boomeranger Boats Oy:n liikearvon kirjaaminen perustuu yhtiön harvinaislaatuiseen veneensuunnittelu- ja valmistusosaamiseen, joka mahdollistaa vahvan markkina-aseman vaativissa asiakaskohderyhmissä. FLS Finland Oy:n liikearvon kirjaaminen perustuu yhtiön innovatiiviseen tuoteosaamiseen ja tuotteiden laajaan markkinapotentiaaliin sekä vahvaan asemaan Pohjoismaiden markkinoilla. Midas Touch Oy:n liikearvon kirjaaminen perustuu yhtiön liiketoimintakonseptiin, markkina-asemaan ja contact center -palvelumarkkinan kehitysnäkymiin.
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Laskelmien pohjana olevat rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson.
Johto on perustanut rahavirtaennusteensa strategian, viimeisimpien budjettien ja ennusteiden lisäksi mm. arvioon viimeaikaisten suhdannemuutosten vaikutuksesta rahavirtayksiköiden kykyyn tuottaa kassavirtaa sekä muuhun ulkoiseen informaatioon, jolla johdon arvion mukaan on tämä vaikutus. Käytetyt oletukset heijastavat johdonmukaisesti toteutunutta kehitystä, ja ovat johdon käsityksen mukaan maltillisia tulevien vuosien kasvu- ja kannattavuusnäkymien osalta.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt diskonttauskorot ennen veroja on määritelty erikseen kullekin kassavirtaa tuottavalle yksikölle keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) menetelmällä, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit.
| Rahavirtaa tuottava yksikkö (CGU) | Diskonttaus korko-% 31.12.2012 |
Diskonttaus korko-% 31.12.2011 |
Muutos 2011–2012 |
|---|---|---|---|
| CGU1: Icare Finland Oy | 9,2 | 12,3 | –3,1 |
| CGU2: Boomeranger Boats Oy | 6,2 | 9,7 | –3,5 |
| CGU3: FLS Finland Oy | 7,2 | 9,3 | –2,1 |
| CGU4: Midas Touch Oy | 9,1 | 12,0 | –3,0 |
Terminal-arvon kasvuprosentti laskelmissa on oletettu 2 %:ksi. Vuotuiset kerrytettävissä olevat rahavirrat on arvioitu yhtiön strategia ja tämänhetkinen tulostaso huomioiden kaikkien laskelman komponenttien osalta viideltä vuodelta samalla tarkkuudella kuin yksiköiden toimintasuunnitelmat ja budjetit laaditaan, terminal-arvon perustana olevaan vuoteen saakka.
Suoritettujen testien perusteella ei ollut aihettaa alentaa konsernitaseen mukaisia liikearvoja tilikaudella 2012.
Liikearvojen testauslaskelmilla suoritetun herkkyysanalyysin perusteella laskelmien keskeisissä erissä voi lisäksi tapahtua seuraavia muutoksia ilman, että tarvetta alentaa olemassaolevia liikearvoja ilmenee:
| Rahavirtaa tuottava yksikkö (CGU) | Diskonttauskoron nousu, %-yks |
Ennustejaksolla käytetyn yksikön liikevoittotason aleneminen, % |
|---|---|---|
| CGU1: Icare Finland Oy | 184 | 98,5 |
| CGU2: Boomeranger Boats Oy | 4 | 60 |
| CGU3: FLS Finland Oy | 14 | 79 |
| CGU4: Midas Touch Oy | 4 | 39 |
Arvioitaessa Icare Finland Oy:n kerrytettävissä olevaa rahamäärää, johdon mielestä minkään keskeisen ennustetekijän jokseeenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen jossa konsernitaseeseen merkittyä liikearvoa olisi tarpeen alentaa. Herkkysanalyysien perusteella eniten riippuvaisia testauksessa käytettyjen oletusten toteutumisesta ovat Boomeranger Boats Oy ja Midas Touch Oy.
| 15) Aineettomat hyödykkeet | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| TEUR | TEUR | |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Hankintamenot 1.1. | 3 076 | 3 018 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 13 | 87 |
| Vähennykset tilikauden aikana | 0 | –29 |
| Hankintamenot 31.12. | 3 089 | 3 076 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –2 084 | –1 714 |
| Tilikauden poistot | –380 | –370 |
| Vähennykset tilikauden aikana | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –2 464 | –2 084 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 625 | 992 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 992 | 1 298 |
Aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa yrityskauppojen yhteydessä hankituista patenteista ja muista aineettomista hyödykkeistä. Erään sisältyy myös IT-ohjelmistoja.
| 16) Osuudet osakkuusyrityksissä | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| TEUR | TEUR | |
| Hankintamenot 1.1. | 441 | 568 |
| Vähennykset tilikauden aikana | –441 | –127 |
| Yritysosuuksien myynnit | 0 | 0 |
| Hankintamenot 31.12. | 0 | 441 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 1.1. | –124 | –131 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksesta | 1 | 7 |
| Yhtiösuuksien arvonalentuminen | 124 | 0 |
| Kertyneet osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista 31.12. | 1 | –124 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 | 317 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 317 | 437 |
| Osakkuusyritysten arvoon sisältyy liikearvoa | 0 | 171 |
| Osakkuusyrityksiä koskevat tiedot | Kotipaikka | Omistusosuus |
Oscare Medical Oy Helsinki 24,0 %
Oscare Medical Oy on terveydenhoitoalan kehitysyhtiö. Ametro Oy on henkilöstöpalveluyritys. Revenio Group on tilikauden 2012 aikana myynyt omistuksensa Ametro Oy:stä.
Tiedot konsernin osakkuusyritysten yhteenlasketuista varoista, veloista, liikevaihdosta ja tuloksesta:
| Oscare Medical Oy | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| Varat | 1 305 | 1 077 |
| Velat | 1 305 | 1 076 |
| Liikevaihto | 0 | 0 |
| Tulos | –22 | –31 |
| Ametro Oy (myyty tilikaudella) | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
| Varat | 0 | 760 |
| Velat | 0 | 412 |
| Liikevaihto | 0 | 4 202 |
| Tulos | 0 | 25 |
| 17) Myytävissä olevat sijoitukset | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| TEUR | TEUR | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 2 | 2 |
| Yhteensä | 2 | 2 |
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääasiassa osuuksista puhelinosuuskunnissa.
| 31.12.2012 | Tuloslaskelmaan | 31.12.2011 | |
|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | TEUR | kirjattu | TEUR |
| Vahvistetut tappiot | 1 552 | –169 | 1 721 |
| Rahoitusleasing | 1 | 1 | 0 |
| Optiot | 64 | 12 | 52 |
| Rahavarat | 9 | 0 | 9 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0 | –7 | 7 |
| Muut erät | 0 | –10 | 10 |
| Yhteensä | 1 626 | –173 | 1 799 |
Laskennalliset verosaamiset ja -velat muodostuvat väliaikaisista eroista jotka ovat syntyneet yritysjärjestelyissä, rahoitusleasingvelkojen kirjaamisissa ja verotuksellisten tappioiden hyödyntämisestä verotuksessa tulevina vuosina. Kaikki laskennallisten verojen muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan. Laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappiosta on kirjattu niiden todennäköiseen hyödyntämiseen perustuvan laskelman mukaan. Kirjaamisen perusteena on toteutuneiden tuloksien perusteella ennustettu tuloskehitys tappioiden hyödyntämisaikana. Todennäköinen vahvistettujen tappioiden hyödyntämismäärä tappioiden voimassaoloaikana on laskettu ja kirjattu laskennallisiin verosaamisiin.
| Yhteensä | 6 336 | |
|---|---|---|
| 2022 | 4 500 | |
| 2021 | 192 | |
| 2020 | 1 514 | |
| Tappiot joista laskennallinen verosaaminen on kirjattu, vanhenevat seuraavasti (TEUR): | 2019 | 130 |
| Laskennalliset verovelat | 31.12.2012 TEUR |
Tuloslaskelmaan kirjattu |
31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|---|
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | 179 | –63 | 116 |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä |
111 | –6 | 105 |
| Rahoitusleasing | 0 | 0 | 0 |
| Verokantamuutoksen vaikutus | –7 | 0 | –7 |
| Yhteensä | 283 | –69 | 214 |
| Laskennallinen nettoverosaaminen | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| 1 412 | 1 516 |
| 19) Vaihto-omaisuus | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| TEUR | TEUR | |
| Aineet ja tarvikkeet | 1 141 | 857 |
| Keskeneräiset tuotteet/ennakkomaksut | 131 | 33 |
| Valmiit tuotteet | 178 | 191 |
| Yhteensä | 1 450 | 1 081 |
| 20) Myyntisaamiset ja muut saamiset | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| TEUR | TEUR | |
| Myyntisaamiset | 2 029 | 2 272 |
| Bruttosaamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta | 0 | 0 |
| Saamiset osakkuusyhtiöiltä | 151 | 101 |
| Muut saamiset | 220 | 241 |
| Siirtosaamiset | 2 442 | 735 |
| Yhteensä | 4 842 | 3 349 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten erien tasearvot ovat luottoriskin enimmäismäärä. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
| Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioksi kirjatut erät |
31.12.2012 TEUR |
Arvon alentumis tappiot |
Netto 31.12. 2012 |
31.12.2011 TEUR |
Arvon alentumis tappiot |
Netto 31.12. 2011 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 1 519 | 1 519 | 1 675 | 1 675 | ||
| Erääntyneet | 0 | |||||
| Alle 30 päivää | 360 | 360 | 362 | 362 | ||
| 30–60 päivää | 68 | 68 | 143 | 143 | ||
| 61–90 päivää | 15 | 15 | 27 | 27 | ||
| Yli 90 päivää | 67 | 0 | 67 | 89 | 24 | 65 |
| Yhteensä | 2 029 | 0 | 2 029 | 2 296 | 24 | 2 272 |
| 21) Rahavarat | 31.12.2012 TEUR |
31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|
| Pankkitilit ja käteisvarat | 4 954 | 4 446 |
| Yhteensä | 4 954 | 4 446 |
Seuraavassa on esitetty osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset
| Osakkeiden lkm |
Osake pääoma TEUR |
Ylikurssi rahasto TEUR |
Sij. vapaan oman pääoman rahasto TEUR |
Omat osakkeet |
Yhteensä TEUR |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2011 Osakemerkintä optioilla 20.7.2011 Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2011 |
76 839 730 50 000 76 889 730 |
5 315 5 315 |
2 439 2 439 |
7 030 15 7 045 |
0 –168 –168 |
14 784 15 –168 14 631 |
| 1.1.2012 Osakemerkintä optioilla 20.7.2011 Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2012 |
76 889 730 40 000 76 929 730 |
5 315 5 315 |
2 439 2 439 |
7 045 10 7 055 |
–168 82 –86 |
14 631 10 –168 14 631 |
Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiön osakepääoma jakautuu yhteen osakelajiin ja 76.929.730 osakkeeseen. Tilinpäätöshetkellä yhtiön hallussa oli 95.943 yhtiön omaa osaketta (REG1V). Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.
Niissä tapauksissa, joissa osakeanneista tai optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti transaktiokuluilla vähennettynä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Arvonmuutosrahastoon kirjataan hankittujen toimintojen maksuna suunnattujen osakeantien käyvän arvon ja merkintähinnan ero.
Omat osakkeet rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon.
Hankittujen osakkeiden hankintameno esitetään omaa pääomaa vähentäen. Kun omia osakkeita mitätöidään, siirretään vastaava määrä kertyneiden voittovarojen tilille
Hallitus ehdottaa 21.3.2013 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
– osinkona jaetaan 0,02 euroa/osake, yhteensä 1.536.675,74 euroa tilinpäätöshetken osakemäärällä.
– lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille pääoman palautuksena sijoitetun vapaan oman pääomnan rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän pääomanpalautuksen enimmäismäärä on 1.000.000,00 euroa.
Loput voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.
Yhtiöllä on sen hallituksen 23.11.2007 yhtiökokouksen 3.4.2007 myöntämien osakeantivaltuuksien nojalla päättämä optiojärjestelmä, johin kuuluu enintään 3.684.365 optio-oikeutta. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa yhteen Revenio Group Oyj:n osakkeeseen. Optiojärjestelmään kuuluvien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus oli 31.12.2012 yhteensä enintään 4,6 % yhtiön osakkeista ja äänistä kun optio-oikeuksilla merkityt uudet osakkeet on rekisteröity.
Optio-oikeudet on jaettu kolmeen sarjaan A (1.684.365 kappaletta), B (1.000.000 kappaletta) ja C (1.000.000 kappaletta). Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella A 1.5.2009–1.5.2013, optio-oikeudella B 1.11.2010–1.11.2014 sekä optio-oikeudella C 1.5.2012–1.5.2016. Osakkeen merkintähinta on Revenio Group Oyj:n osakkeen painotettu keskikurssi 1.–30.11.2007, 0,62 EUR (optio-oikeus A) 1.–30.4.2009, 0,27 EUR (optio-oikeus B) ja 1.–30.11.2010, 0,26 EUR (optio-oikeus C). Kutakin merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.
Optio-oikeudet annetaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Revenio Group -konsernin johtohenkilöille ja Revenio Group Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Done Medical Oy:lle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Revenio Group -konsernin henkilöstön kannustusjärjestelmää.
Liikkeeseenlaskuvaiheessa kaikki optio-oikeudet 2007B ja 2007C sekä osa optio-oikeuksista 2007A annettiin Done Medical Oy:lle. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2012 henkilöstölle myönnetyt optiot ovat 2007A, 2007B- ja 2007C-sarjan optio-oikeuksia. Done Medical Oy:lla olevat loput 2007A- ja 2007B- ja 2007C-optio-oikeudet voidaan osaksi tai kokonaan myöntää henkilöstölle myöhemmin. Myönnetyt optio-oikeudet ovat oman pääoman ehtoisia instrumentteja.
Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen osakemerkintäajan alkamista, tulee hänen tarjota yhtiölle takaisin vastikkeetta sellaiset optio-oikeudet, joiden osalta osakemerkinnän aika ei työ- tai toimisuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.
| Optioiden muutokset | 2007A | 2007B | 2007C |
|---|---|---|---|
| Tilikauden alussa ulkona olleet | 1 309 365 | 760 000 | 0 |
| Tilikauden aikana myönnetyt uudet optiot | 148 122 | 1 000 000 | |
| Yhtiölle palautuneet optiot | 228 122 | 0 | |
| Uudelleenallokoidut optiot | 0 | 0 | |
| Käytetyt optiot | 0 | 50 000 | 40 000 |
| Rauenneet optiot | 0 | 0 | |
| Tilikauden lopussa ulkona olevat optiot | 1 081 243 | 858 122 | 960 000 |
| Tilikauden lopussa toteutettavissa olevat optiot | 1 081 243 | 858 122 | 960 000 |
Konserni käyttää optioiden käyvän arvon määrittämiseen Black-Scholes -mallia. Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty osakkeen toteutuneen kurssikehityksen perusteella otten huomioiden optioiden jäljellä oleva voimassaoloaika. Osakkeiden käypä arvo on perustunut noteerattuun osakehintaan.
| Käyvän arvon määrityksessä käytetyt oletukset tilikausilla 20112012: |
2007B, 15.2.2011 myönnetyt |
2007C, 26.4. myönnetyt |
2007B, 5.8.2011 myönnetyt |
2007C, 5.8.2011 myönnetyt |
|---|---|---|---|---|
| Odotettu volatiliteetti | 52 | 52 | 52 | 52 |
| Keskimääräinen juoksuaika, vuosia | 1,7 | 3,0 | 1,25 | 2,7 |
| Riskitön korko | 3,0 | 3,0 | 3,0 | 3,0 |
| Henkilöstön pysyvyys, % | 100 | 100 | 100 | 100 |
| Myöntämispäivänä määritetty option käypä arvo EUR | 0,042 | 0,143 | 0,160 | 0,160 |
Optio-ohjelmasta 2007B myönnetyistä optioista on kirjattu kuluksi tilikaudella 2012 0 TEUR (15 TEUR) ja optio-ohjelmasta 2007C myönnetyistä optioista 56 TEUR (87 TEUR) työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.
Osana toimisuhteen ehtoja on Revenio Group Oyj:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaaralla tai hänen hallitsemallaan yrityksellä oikeus milloin tahansa toimitusjohtajasopimuksen voimassa ollessa vaatia yhtiöstä itselleen suunnattu osakeanti. Osakeannin merkintähinta on viimeisten 30 pörssipäivän keskikurssi ja sen maksimimäärä on 1,0 miljoonaa euroa. Osakeanti suunnataan toimitusjohtajalle yhtiön hallituksen valtuuden nojalla, ja ellei valtuutta ole olemassa, kutsutaan koolle yhtiökokous myöntämään valtuus ja/tai päättämään ko. osakeannista. Optiot on kirjattu kuluksi myöntämishetkellä tilikaudella 2007, yhteensä 55 Teur.
| Tuhatta euroa | Takuuajan kulut |
Varaukset yhteensä |
|---|---|---|
| 1.1.2012 | 92 | 92 |
| Varausten lisäykset | 40 | 40 |
| Käytetyt varaukset | 0 | 0 |
| Käyttämättömien varausten peruutukset | 0 | 0 |
| Diskonttauksen vaikutus | 0 | 0 |
| 31.12.2012 | 132 | 132 |
| 31.12.2012 TEUR |
31.12.2011 TEUR |
|
| Lyhytaikaiset varaukset | 0 | 0 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 132 | 92 |
| Yhteensä | 132 | 92 |
Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentille voi syntyä toimitusten takuuajan korjauksista kuluja, jotka on kirjattu varauksiin. Takuuajan kulut on arvioitu aiemmissa projekteissa syntyneitten takuuajan kulujen perusteella. Takuuajat ovat tyypillisesti 12–24 kuukautta.
| 25) Rahoitusvelat | 31.12.2012 TEUR |
31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat | ||
| Rahoituslaitoslainat | 1 250 | 347 |
| Rahoitusleasingvelat | 116 | 84 |
| Yhteensä | 1 366 | 431 |
| Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat | ||
| Pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen lyhennysosuudet | 950 | 1 097 |
| Shekkiluottotili | 752 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 101 | 9 |
| Yhteensä | 1 803 | 1 106 |
Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 29.
Konsernin rahoituslaitoslainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Lainojen keskimääräinen korkoprosentti on 1,23 % (2,72 % vuonna 2011). Konsernin kaikki lyhyt- ja pitkäaikaiset rahoitusvelat ovat euromääräisiä. Lainat erääntyvät vuoteen 2015 mennessä.
Kaikki osa rahoituslaitoslainoista on vakuudellisia. Lainojen vakuutena on käytetty yrityskiinnityksiä.
Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Enintään 6 kuukautta | 2 702 | 573 |
| 6–12 kk | 0 | 0 |
| yli 12 kk | 0 | 0 |
| Yhteensä | 2 702 | 573 |
| Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat: | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| TEUR | TEUR | |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärät | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 101 | 9 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 116 | 84 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0 | 0 |
| Yhteensä | 217 | 93 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 116 | 87 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 107 | 112 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0 | 0 |
| Yhteensä | 223 | 199 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 10 | 12 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 223 | 199 |
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut koostuvat rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattujen koneiden ja kaluston korkokuluista.
Rahoitusleasingsopimukset ovat pääosin kolmen vuoden sopimuksia kolmen kuukauden euribor-korolla lisättynä rahoitussopimuksen mukaisella marginaalilla. Sopimusten Rahoitusleasingsopimusten kohteena olevat koneiden ja laitteiden lunastusarvo ei sopimusten päätyttyä ole materiaalinen.
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
| 31.12.2012 TEUR |
31.12.2011 TEUR |
|
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 695 | 607 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 1 133 | 725 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0 | 0 |
| Yhteensä | 1 828 | 1 332 |
Konserni on pääosin vuokrannut käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Tuotanto- ja toimitilojen vuokrasopimukset ovat osaksi kolmen vuoden määräaikaisia vuokrasopimuksia ja sen jälkeen kolmen tai kuuden kuukauden irtisanomisajalla toistaiseksi jatkuvia, osaksi toistaiseksi jatkuvia kolmen tai kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
| 27) Ostovelat ja muut velat | 31.12.2012 TEUR |
31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 1 408 | 95 |
| Ostovelat | 838 | 1 206 |
| Muut velat | 437 | 499 |
| Siirtovelat | 1 999 | 2 172 |
| Yhteensä | 4 682 | 3 972 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät erät: | ||
| Jaksotetut henkilöstökulut | 1 489 | 1 573 |
| Projektivelat (ei-pitkäaikaishankkeet) | 0 | 0 |
| Muut siirtovelat | 510 | 599 |
| Yhteensä | 1 999 | 2 172 |
| 28) Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut | 31.12.2012 TEUR |
31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 774 | 693 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0 | 7 |
| Yhteensä | 774 | 700 |
| 31.12.2012 Kirjanpitoarvo |
Käypä arvo |
31.12.2011 Kirjanpitoarvo |
Käypä arvo |
|
|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | ||||
| Pitkäaikaiset lainat ja muut saamiset | 27 | 27 | 27 | 27 |
| Lyhytaikaiset lainat ja muut saamiset | 4 842 | 4 842 | 6 346 | 6 346 |
| Rahavarat | 4 954 | 4 954 | 4 446 | 4 446 |
| Rahoitusvelat | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 743 | 2 743 | 661 | 661 |
| Eläkarahastolainat | 250 | 251 | 750 | 750 |
| Rahoitusleasingvelat | 223 | 223 | 199 | 199 |
Pankkilainojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen uudelleenhinnoittelujakson pituus huomioiden.
Käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty kiinteää 4 vuoden TyEL-lainakorkoa 31.12.2012.
Shekkitililuoton, milloin käytössä, kirjanpitoarvo vastaa sen käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen luoton maturiteetti ja uudelleenhinnoittelujakson pituus huomioiden.
Rahoitusleasingvelkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen luottojen määrä, maturiteetti ja uudelleenhinnoittelujakson pituus huomioiden.
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
| Käyvän arvon määrittämiseen käytetyt diskonttauskorot, % | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Eläkelainat | 1,5 | 4,5 |
| Kiinnitykset | 31.12.2012 TEUR |
31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|
| Annetut kiinnitykset | ||
| Rahoituslimiitti, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä | 2 070 | 2 070 |
| Annetut kiinnitykset rahoituslimiitin vakuudeksi | 2 109 | 2 109 |
| Rahoituslaitoslainat, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä | 0 | 123 |
| Annetut kiinnitykset rahoituslaitoslainojen vakuudeksi | 0 | 400 |
| Pankkitakaukset, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä | 4 552 | 3 674 |
| Annetut kiinnitykset pankkitakausten vakuudeksi | 1 621 | 1 744 |
| Annetut kiinnitykset yhteensä | 3 730 | 4 253 |
| Vakuudet | 31.12.2012 TEUR |
31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|
| Annetut pantit | ||
| Rahoituslaitoslainat, joiden vakuudeksi on annettu osakkeita | 0 | 450 |
| Vakuudeksi annetut tytäryhtiöosakkeet kirjanpitoarvolla | 0 | 5 085 |
| Rahoituslaitoslainat, joiden vakuudeksi on annettu haltijavelkakirjoja | 0 | 123 |
| Vakuudeksi annetut haltijavelkakirjat | 0 | 870 |
| Pantatut rahavarat omien vuokravastuiden, tavaraluottojen ja projektityön vakuudeksi | 0 | 7 |
| Omasta ja konserniyhtiöiden puolesta pantatut rahavarat vuokravastuiden ja projektitakauksien vakuudeksi |
0 | 0 |
| Annetut pantit yhteensä | 0 | 5 962 |
| Annetut takaukset | ||
| Tytäryrityksen puolesta omavelkaiset takaukset | 2 173 | 3 262 |
| Omasta puolesta pankkitakauksen vakuudeksi | 0 | 0 |
| Tytäryritysten puolesta projektitakauksista, on demand -takaukset | 11 958 | 11 958 |
| Ulkopuolisten puolesta projektitakauksista, muut takaukset | 0 | 0 |
| Ulkopuolisten puolesta vastatakaus projektitakauksista, on demand -takaukset | 0 | 0 |
| Ulkopuolisten puolesta vastatakaus projektitakauksista, muut takaukset | 0 | 0 |
| Annetut takaukset yhteensä | 14 131 | 15 220 |
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytär- ja osakkuusyritykset, toimitusjohtaja sekä hallituksen ja johtoryhmän jäsenet.
| Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: | Kotipaikka | Omistusosuus |
|---|---|---|
| Emoyritys Revenio Group Oyj | Vantaa | |
| 1 Done Medical Oy | Seinäjoki | 100,0 % |
| 2 Done Logistics Oy | Helsinki | 100,0 % |
| 3 Done Software Solutions Oy | Seinäjoki | 100,0 % |
| 5 Icare Finland Oy | Helsinki | 100,0 % |
| 6 Boomeranger Boats Oy | Loviisa | 100,0 % |
| 7 FLS Finland Oy | Turku | 100,0 % |
| 9 Midas Touch Oy | Lapinlahti | 100,0 % |
Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen. Done Logistics Oy on luokiteltu lopetettaviin toimintoihin.
| Osakkuusyrityksiä koskevat tiedot | Kotipaikka | Omistusosuus |
|---|---|---|
| Oscare Medical Oy | Helsinki | 24,0 % |
Kaikki osakkuusyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.
| Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | 1.1.–31.12.2012 TEUR |
1.1.–31.12.2011 TEUR |
|---|---|---|
| a) Johdon työsuhde-etuudet | ||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 730 | 610 |
| Yhteensä | 730 | 610 |
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot: | ||
| Toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara | 260 | 209 |
| Hallituksen puheenjohtaja Timo Mänty | 60 | 54 |
| Hallituksen jäsen Rolf Fryckman | 36 | 36 |
| Hallituksen jäsen Julia Ormio | 36 | 27 |
| Hallituksen jäsen Pekka Tammela | 36 | 36 |
| Hallituksen jäsen Matti Hyytiäinen | 36 | 27 |
| Yhteensä | 464 | 389 |
Toimitusjohtajan työsopimuksen palkallinen irtisanomisaika on työnantajan puolelta kahdeksantoista ja toimitusjohtajan puolelta kuusi kuukautta. Toimitus johtajan eläkeikä määräytyy lain mukaan.
Kaudella ei ole tehty luottotappiovarauksia tai kulukirjauksia menetetyistä tai epävarmoista lähipiirisaamisista.
b) Lähipiiriin kuuluville johtoryhmän jäsenillä ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajilla oli tilinpäätöshetkellä hallussaan optio-oikeuksia seuraavasti:
| Optio-oikeus | 31.12.2012 | 31.12.2010 |
|---|---|---|
| 2007A | 1 081 243 | 1 081 243 |
| 2007B | 478 222 | 723 122 |
| 2007C | 605 000 | 805 000 |
| Yhteensä | 2 164 465 | 2 609 365 |
Mainitut optiot olivat myöntämishetkellä tytäryhtiö Done Medical Oy:n hallussa, jolle ne oli myönnetty v. 2007.
Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty optio-oikeuksia. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Revenio Group Oyj:n osakkeen optio-ohjelmassa määritellyllä myöntämisajankohtaa edeltävän kuukauden Revenio Group Oyj:n Helsingin pörssissä noteeratun osakkeen painotetulla keskikurssilla. Optio-ohjelman ehtojen pääkohdat on selostettu edellä kohdassa 23 Osakeperusteiset maksut.
| 1–12/2012 12 kk IFRS |
1–12/2011 12 kk IFRS |
1–12/2010 12 kk IFRS |
1–12/2009 12 kk IFRS |
1–12/2008 12 kk IFRS |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto TEUR | 25 382 | 21 449 | 29 420 | 29 977 | 45 146 |
| Liikevoitto TEUR | 4 927 | 3 340 | –715 | –749 | 3 560 |
| Liikevoitto % | 19,4 | 15,6 | –2,4 | –2,5 | 7,9 |
| Tulos ennen veroja TEUR | 4 683 | 3 013 | –739 | –951 | 3 418 |
| Tulos ennen veroja % | 18,5 | 14,0 | –2,5 | –3,2 | 7,6 |
| Tilikauden tulos TEUR | –287 | 3 911 | –589 | –1 028 | 2 452 |
| Tilikauden tulos % | –1,1 | 18,2 | –2,0 | –3,4 | 5,4 |
| Bruttoinvestoinnit | |||||
| pysyviin vastaaviin TEUR | 287 | 707 | 695 | 328 | 512 |
| Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta | 1,1 | 3,3 | 2,4 | 1,1 | 1,1 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot TEUR | 350 | 360 | 432 | 412 | 528 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot % | 1,4 | 1,7 | 1,5 | 1,4 | 1,2 |
| Oman pääoman tuotto % | –1,8 | 14,1 | –4,0 | –4,9 | 13,8 |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | 0,4 | 20,2 | –2,5 | –2,6 | 17,4 |
| Omavaraisuusaste % | 62,2 | 66,6 | 60,8 | 60,7 | 60,6 |
| Nettovelkaantumisaste % | –12,2 | –17,3 | 4,9 | 7,1 | 7,9 |
| Velkaantumisaste | 21,6 | 9,9 | 19,6 | 25,8 | 19,7 |
| Henkilöstö keskimäärin | 198 | 201 | 423 | 516 | 664 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 1–12/2012 | 1–12/2011 | 1–12/2010 | 1–12/2009 | 1–12/2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| 12 kk IFRS |
12 kk IFRS |
12 kk IFRS |
12 kk IFRS |
||
| Tulos/osake jatkuvat toiminnot EUR | 0,059 | 0,028 | –0,011 | –0,011 | 0,035 |
| Tulos/osake lop. toiminnot EUR | –0,063 | 0,023 | 0,003 | 0,000 | 0,000 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma/osake EUR |
0,191 | 0,214 | 0,183 | 0,205 | 0,283 |
| Osakekohtainen osinko EUR | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,01 | 0,02 |
| Osinko tuloksesta % | * | 39,2 | * | * | 57,1 |
| Efektiivinen osinkotuotto % | 5,0 | 4,2 | 6,7 | 2,9 | 6,5 |
| Hinta/voittosuhde, jatkuvat toiminnot | 6,8 | 17,1 | –27,3 | –31,8 | 8,9 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lkm | |||||
| tilikauden lopussa | 76 929 730 | 76 889 730 | 76 839 730 | 76 839 730 | 76 115 594 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lkm keskim. tilikauden aikana |
|||||
| (Omat osakkeet vähennetty) | 76 833 788 | 76 862 333 | 76 839 730 | 76 814 223 | 75 774 497 |
| Osakkeen alin kurssi EUR | 0,33 | 0,30 | 0,28 | 0,26 | 0,26 |
| Osakkeen ylin kurssi EUR | 0,50 | 0,62 | 0,38 | 0,42 | 0,78 |
| Osakkeen keskikurssi EUR | 0,42 | 0,44 | 0,30 | 0,33 | 0,48 |
| Osakk. kurssi tilik. lopussa EUR | 0,40 | 0,48 | 0,30 | 0,35 | 0,31 |
| Osakekannan markkina-arvo | |||||
| tilikauden lopussa MEUR | 30,8 | 36,9 | 23,1 | 26,9 | 23,6 |
| Osakevaihto kpl | 32 681 794 | 39 367 976 | 24 745 132 | 25 115 564 | 24 919 454 |
| Osakevaihto % | 42,5 | 51,2 | 19,2 | 32,7 | 32,9 |
Tulos/osake-tunnusluvut on laskettu osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä keskimäärin tilikausien aikana ja oma pääoma/ osake-tunnusluvut osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä tilikausien lopussa. Osakekohtainen osinko 0,02 euroa vuonna 2012 on hallituksen voitonjakoehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle 21.3.2013.
Tiedot emoyhtiön omistuksen jakautumisesta on esitetty emoyhtiön liitetiedoissa.
Yhtiön osakemäärä korottui 31.1.2013 77.110.790 kappaleeseen 2007 B ja C-optioilla tehtyjen osakemerkintöjen, yhteensä 181.060 osaketta, johdosta.
Lopetettuihin toimintoihín luokiteltu Done Logistics Oy myi 7.2.2013 tehdyllä kaupalla osan liiketoiminnoistaan Amipac Oy:lle. Kaupalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
| Emoyhtiön tuloslaskelma | Liite | 1.1.–31.12.2012 EUR |
1.1.–31.12.2011 EUR |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 112 500,00 | 105 000,00 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 0,00 | 315 806,79 |
| Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä |
3 | –708 953,63 –126 973,25 –4 769,60 –840 696,48 |
–732 361,74 –100 816,21 –19 474,31 –852 652,26 |
| Poistot ja arvonalentumiset | |||
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | –13 226,26 –13 226,26 |
–4 098,91 –4 098,91 |
|
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | –656 645,07 | –830 064,57 |
| Liiketulos | –1 398 067,81 | –1 266 008,95 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut Arvonalentumisien palautukset Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista Konserniosuuksien arvonalentuminen Korko- ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä |
5 | 126 820,00 31 875,38 0,00 –1 083 800,98 –67 464,93 –992 570,53 |
0,00 12 331,82 –126 820,00 0,00 –112 010,45 –226 498,63 |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | –2 390 638,34 | –1 492 507,58 | |
| Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä |
6 | 6 885 282,51 –2 000 079,05 4 885 203,46 |
5 173 678,02 0,00 5 173 678,02 |
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 2 494 565,12 | 3 681 170,44 | |
| Tilikauden verot | 7 | –949 121,02 | –1 624 478,43 |
| Tilikauden tulos | 1 545 444,10 | 2 056 692,01 |
| Emoyhtiön tase | Liite | 31.12.2012 EUR |
31.12.2011 EUR |
|---|---|---|---|
| Vastaavaa | |||
| Pysyvät vastaavat | 8 | ||
| Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot |
28 167,99 | 26 419,85 | |
| Ainelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto |
5 023,20 | 4 215,00 | |
| Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuusyrityksissä Sijoitukset yhteensä |
9 | 14 702 849,66 600,00 14 703 449,66 |
15 828 959,34 246 780,00 16 075 739,34 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 14 736 640,85 | 16 106 374,19 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Pitkäaikaiset saamiset Laskennallinen verosaaminen vahvistetuista tappioista Saamiset saman konsernin yrityksiltä Pitkäaikaiset saamiset yhteensä |
0,00 4 400 000,00 4 400 000,00 |
949 121,02 1 600 000,00 2 549 121,02 |
|
| Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä |
10 11 |
2 275,50 8 246 485,89 158 616,92 195 187,43 8 602 565,74 |
2 275,50 7 916 302,05 103 631,33 133 396,58 8 155 605,46 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 3 800 951,23 | 2 340 576,41 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 16 803 516,97 | 13 045 302,89 | |
| Vastaavaa yhteensä | 31 540 157,82 | 29 151 677,08 | |
| Vastattavaa | Liite | EUR | EUR |
| Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Omista osakkeista maksettu määrä Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto |
12 | 5 314 918,72 2 439 301,82 7 055 201,15 81 600,00 5 787 006,52 1 545 444,10 |
5 314 918,72 2 439 301,82 7 044 801,15 –167 527,73 5 429 184,64 2 056 692,01 |
| Oma pääoma yhteensä | |||
| 22 223 472,31 | 22 117 370,61 | ||
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma Rahoituslaitoslainat Eläkelainat Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä |
14 | 1 250 000,00 0,00 1 250 000,00 |
0,00 250 000,00 250 000,00 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma Rahoituslaitoslainat Eläkelainat Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat |
15 16 17 |
1 452 044,38 250 000,00 203 221,02 5 980 587,65 32 630,36 148 202,10 |
450 000,00 500 000,00 149 824,50 5 406 127,93 28 366,97 249 987,07 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 8 066 685,51 | 6 784 306,47 | |
| Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä |
9 316 685,51 31 540 157,82 |
7 034 306,47 29 151 677,08 |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| EUR | EUR | |
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto ennen satunnaisia eriä | –2 390 638,34 | –1 492 507,58 |
| Poistot | 13 226,26 | 4 098,91 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 992 570,53 | 226 498,63 |
| Liiketoimet joihin ei liity maksutapahtumaa | 0,00 | 126 820,00 |
| Käyttöpääoman muutos | 3 256 912,95 | 3 403 424,72 |
| Maksetut korot ja maksut liiketoiminnasta Saadut korot ja maksut liiketoiminnasta |
–62 311,43 29 262,89 |
–95 814,65 3 966,83 |
| Maksetut verot | 0,00 | 0,00 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 839 022,86 | 2 176 486,86 |
| Investointien rahavirta | ||
| Tytär/osakkuusyrityksien myynti | 160 000,00 | 1 670 000,00 |
| Investointien rahavirta | 160 000,00 | 1 670 000,00 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Osingonjako | –1 531 342,42 | –1 536 794,60 |
| Saadut ja annetut tytäryhtiölainat | –1 109 350,00 | –320 000,00 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 2 300 000,00 | 0,00 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | –950 000,00 | –1 100 000,00 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 752 044,38 | 0,00 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | 0,00 | 0,00 |
| Rahoituksen rahavirta | –538 648,04 | –2 956 794,60 |
| Rahavarojen muutos | 1 460 374,82 | 889 692,26 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 2 340 576,41 | 1 450 884,15 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 3 800 951,23 | 2 340 576,41 |
| Rahavarojen muutos | 1 460 374,82 | 889 692,26 |
65
Emoyhtiö Revenio Group Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien säännösten (FAS) mukaisesti.
Välittömästi tytäryhtiöiden hankinnoista aiheutuneet menot on kirjattu tytäryrityksien omistusosuuksien hankintamenoon.
Yhtiön henkilöstön eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Leasingsopimuksilla hankitun omaisuuden vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.
Yhtiöllä ei tilikauden verotuksen päättymisen jälkeen tule olemaan vahvistettuja tappioita.
| 1) Liikevaihdon jakautuminen | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| EUR | EUR | |
| Hallintopalvelut tytäryrityksille | 112 500,00 | 105 000,00 |
| Liikevaihto yhteensä | 112 500,00 | 105 000,00 |
| EUR | EUR | |
|---|---|---|
| Myyntivoitto tytäryhtiökäyttöomaisuusosakkeista | 0,00 | 315 806,79 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 0,00 | 315 806,79 |
| 3) Palkat ja palkkiot | 1.1.–31.12.2012 EUR |
1.1.–31.12.2011 EUR |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | –260 278,19 | –208 668,00 |
| Hallituksen jäsenet | –204 253,35 | –208 567,45 |
| Muut palkat ja palkkiot | –319 190,83 | –290 917,90 |
| Yhteensä | –783 722,37 | –708 153,35 |
| Suoriteperusteiset palkat ja palkkiot yhteensä | –708 953,63 | –732 361,74 |
| Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikaudella | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
| Johto | 3 | 3 |
| Muut | 1 | 1 |
| Yhteensä | 4 | 4 |
1.1.–31.12.2011
| 5) Rahoitustuotot ja -kulut | 1.1.–31.12.2012 EUR |
1.1.–31.12.2011 EUR |
|---|---|---|
| Arvonalentumisien palautukset | 126 820,00 | 0,00 |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista | 0,00 | –126 820,00 |
| Konserniosuuksien arvonalentuminen | –1 083 800,98 | 0,00 |
| Korkotuotot muilta | 13 537,79 | 12 331,82 |
| Korkotuotot konserniyrityksiltä | 18 337,59 | 0,00 |
| Korkokulut konserniyrityksille | –1 211,30 | –30 370,73 |
| Korkokulut muille | –53 037,67 | –57 025,38 |
| Muut rahoituskulut muille | –13 215,96 | –24 614,34 |
| Yhteensä | –992 570,53 | –226 498,63 |
| 6) Satunnaiset tuotot ja kulut | 1.1.–31.12.2012 EUR |
1.1.–31.12.2011 EUR |
|---|---|---|
| Satunnaiset tuotot | ||
| Saadut konserniavustukset | 6 885 282,51 | 5 173 678,02 |
| Annetut konserniavustukset | –1 787 079,05 | 0,00 |
| Käyttöomaisuuden luovutustappiot, sijoitukset | –213 000,00 | 0,00 |
| Yhteensä | 4 885 203,46 | 5 173 678,02 |
| 7) Tuloverot | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| EUR | EUR | |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta (laskennallisen verosaamisen muutos) | –949 121,02 | –1 624 478,43 |
| Yhteensä | –949 121,02 | –1 624 478,43 |
| 8) Käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset tase-erien mukaan eriteltyinä |
1.1.–31.12.2012 EUR |
1.1.–31.12.2011 EUR |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintamenot 1.1. | 29 113,76 | 0,00 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 13 300,00 | 29 113,76 |
| Hankintamenot 31.12. | 42 413,76 | 29 113,76 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –2 693,91 | 0,00 |
| Tilikauden poistot | –11 551,86 | –2 693,91 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –14 245,77 | –2 693,91 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 28 167,99 | 26 419,85 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 26 419,85 | 0,00 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintamenot 1.1. | 5 620,00 | 0,00 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 2 482,60 | 5 620,00 |
| Hankintamenot 31.12. | 8 102,60 | 5 620,00 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –1 405,00 | 0,00 |
| Tilikauden poistot | –1 674,40 | –1 405,00 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –3 079,40 | –1 405,00 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 5 023,20 | 4 215,00 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 4 215,00 | 0,00 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
| Hankintamenot 1.1. | 15 828 959,34 | 17 639 066,57 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 0,00 | 67 206,17 |
| Vähennykset tilikauden aikana | –42 308,70 | –1 877 313,40 |
| Arvonalennukset tilikauden aikana | –1 083 800,98 | 0,00 |
| Hankintamenot 31.12. | 14 702 849,66 | 15 828 959,34 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 14 702 849,66 | 15 828 959,34 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | ||
| Hankintamenot 1.1. | 246 780,00 | 373 600,00 |
| Yritysosuuksien myynnit | –160 000,00 | 0,00 |
| Arvonalennuksien palautukset tilikauden aikana | 126 820,00 | 0,00 |
| Vähennykset tilikauden aikana | –213 000,00 | |
| Arvonalennukset tilikauden aikana | 0,00 | –126 820,00 |
| Hankintamenot 31.12. | 600,00 | 246 780,00 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 600,00 | 246 780,00 |
| Konserniyritykset | Kotipaikka | Osuus | Kirjanpitoarvo |
|---|---|---|---|
| Done Medical Oy | Seinäjoki | 100,0 % | 645 008,99 |
| Done Logistics Oy | Helsinki | 100,0 % | 1 000,00 |
| Done Software Solutions Oy | Seinäjoki | 100,0 % | 321 225,23 |
| Icare Finland Oy | Helsinki | 100,0 % | 6 199 469,75 |
| Boomeranger Boats Oy | Loviisa | 100,0 % | 5 084 500,00 |
| FLS Finland Oy | Turku | 100,0 % | 2 118 081,13 |
| Midas Touch Oy | Lapinlahti | 100,0 % | 333 564,56 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 14 702 849,66 | ||
| Osakkuusyritykset | Kotipaikka | Osuus | Kirjanpitoarvo |
| Oscare Medical Oy | Helsinki | 24,0 % | 600,00 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 600,00 | ||
| Lyhytaikaiset konsernisaamiset | 31.12.2012 | 31.12.2011 | |
| Myyntisaamiset | 210 025,19 | 160 807,53 | |
| Lainasaamiset | 2 080 360,35 | 1 950 000,00 | |
| Muut saamiset | 5 956 100,35 | 5 805 494,52 | |
| Yhteensä | 8 246 485,89 | 7 916 302,05 | |
| Konsernisaamiset yhteensä | 8 246 485,89 | 7 916 302,05 | |
| 10) Olennaiset erät siirtosaamisissa | 31.12.2012 | 31.12.2011 | |
| EUR | EUR | ||
| Menoennakot | 195 187,43 | 133 396,58 | |
| Yhteensä | 195 187,43 | 133 396,58 | |
| Taseen vastattavia koskevat liitetiedot | |||
| 11) Oman pääoman erien muutokset | 1.1.–31.12.2012 EUR |
1.1.–31.12.2011 EUR |
|
| Osakepääoma | |||
| Osakepääoma 1.1. Osakepääoma 31.12. |
5 314 918,72 5 314 918,72 |
5 314 918,72 5 314 918,72 |
|
| Ylikurssirahasto | |||
| Ylikurssirahasto 1.1. | 2 439 301,82 | 2 439 301,82 | |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 2 439 301,82 | 2 439 301,82 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | |||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 7 044 801,15 | 7 030 301,15 | |
| Osakemerkintä optioilla | 10 400,00 | 14 500,00 | |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. | 7 055 201,15 | 7 044 801,15 | |
| Edellisten tilikausien voitto/tappio | |||
| Edellisten tilikausien voitto/tappio 1.1. | 7 318 348,92 | 6 965 979,24 | |
| Osingonjako | –1 531 342,42 | –1 536 794,60 | |
| Edellisten tilikausien voitto/tappio 31.12. | 5 787 006,50 | 5 429 184,64 | |
| Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista maksettu määrä | |||
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 1.1. | –167 527,73 | 0,00 | |
| Hallituspalkkioina luovutetut osakkeet | 85 927,71 | 0,00 | |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12. | –81 600,02 | –167 527,73 | |
| Tilikauden voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio 31.12. |
1 545 444,10 | 2 056 692,01 | |
| Oma pääoma yhteensä 31.12. | 22 060 272,27 | 22 117 370,61 | |
| Voitonjakokelpoiset varat | |||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 7 055 201,15 | 7 044 801,15 | |
| Voitto edellisiltä tilikausilta vähennettynä hallussa olevilla omilla osakkeilla | 5 705 406,48 | 5 261 656,91 | |
| Tilikauden voitto Voitonjakokelpoiset varat 31.12. |
1 545 444,10 14 306 051,73 |
2 056 692,01 14 363 150,07 |
Revenio Group Oyj:n osakepääoma 31.12.2012 oli 5.314.918,72 euroa ja osakkeiden lukumäärä 76.929.730 kappaletta. Osakelajeja on yksi. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Tilinpäätöshetkellä yhtiön hallussa oli 95.943 kpl yhtiön omia osakkeita (REG1V).
| 12) Korollinen velka | 31.12.2012 EUR |
31.12.2011 EUR |
|---|---|---|
| Eläkerahastolaina | 250 000,00 | 750 000,00 |
| Pankkilaina | 2 702 044,38 | 450 000,00 |
| Yhteensä | 2 952 044,38 | 1 200 000,00 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua | 0,00 | 0,00 |
| 13) Konsernivelat | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| EUR | EUR | |
| Lyhytaikaiset konsernivelat | ||
| Konsernipankkitili | 2 648 296,44 | 4 760 915,77 |
| Muut velat | 3 332 291,21 | 645 212,16 |
| Yhteensä | 5 980 587,65 | 5 406 127,93 |
| 14) Olennaiset erät siirtoveloissa | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| EUR | EUR | |
| Lomapalkkavelka | 60 553,90 | 52 099,20 |
| Korollisten velkojen korot | 4 201,84 | 9 495,38 |
| Velat palkkojen sivukuluista | 23 054,44 | 25 590,84 |
| Muut siirtovelat | 60 391,92 | 162 801,65 |
| Yhteensä | 148 202,10 | 249 987,07 |
| Vakuudet | 31.12.2012 EUR |
31.12.2011 EUR |
|---|---|---|
| Annetut kiinnitykset Rahoituslimiitti, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä Annetut kiinnitykset Yhteensä |
2 000 000,00 2 000 000,00 2 000 000,00 |
2 000 000,00 2 000 000,00 2 000 000,00 |
| Annetut pantit Velat, joiden vakuudeksi on annettu osakkeita Pantiksi annetut tytäryhtiöosakkeet kirjanpitoarvolla Yhteensä |
0,00 0,00 0,00 |
450 000,00 5 084 500,00 5 534 500,00 |
| Annetut takaukset Tytäryritysten puolesta pankkitakauksen vakuudeksi Ulkopuolisten puolesta projektitakauksista, muut takaukset Ulkopuolisten puolesta vastatakaus projektitakauksista, on demand -takaukset Tytäryritysten puolesta projektitakauksista, on demand -takaukset Annetut takaukset yhteensä |
2 173 401,99 0,00 0,00 11 943 622,00 14 117 023,99 |
2 924 253,88 0,00 0,00 11 958 022,00 14 882 275,88 |
| Vastuusitoumukset ja muut vastuut | 31.12.2012 EUR |
31.12.2011 EUR |
| Leasingvastuut Leasingvastuut, seuraavana vuonna erääntyvät Leasingvastuut, myöhemmin kuin seuraavana vuonna erääntyvät Yhteensä |
48 292,54 19 656,93 67 949,47 |
46 626,07 67 751,86 114 377,93 |
| Leasingsopimukset ovat 2–3 vuoden sopimuksia eivätkä ne sisällä |
erityisiä irtisanomis- ja lunastusehtoja.
| Vuokravastuut | 31.12.2012 EUR |
31.12.2011 EUR |
|---|---|---|
| Vuokravastuut toimitiloista | 1 121 312,20 | 293 025,80 |
| Yhteensä | 1 121 312,20 | 293 025,80 |
Yhtiön hallitus päätti 23.11.2007 yhtiökokouksen 3.4.2007 päättämien osakeantivaltuuksien nojalla uudesta optiojärjestelmästä, johon kuuluu enintään 3.684.365 optio-oikeutta. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa yhteen Revenio Group Oyj:n osakkeeseen. Ulkona olevien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus tilinpäätöshetken osakemäärästä oli yhteensä 4,7 % yhtiön osakkeista ja äänistä kun optio-oikeuksilla merkityt uudet osakkeet on rekisteröity.
Optio-oikeudet on jaettu kolmeen sarjaan A (1.684.365 kappaletta), B (1.000.000 kappaletta) ja C (1.000.000 kappaletta). Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella A 1.5.2009–1.5.2013, optio-oikeudella B 1.11.2010–1.11.2014 sekä optio-oikeudella C 1.5.2012–1.5.2016. Osakkeen merkintähinta on Revenio Group Oyj:n osakkeen painotettu keskikurssi 1.–30.11.2007 (optio-oikeus A), 1.–30.4.2009 (optio-oikeus B) ja 1.–30.11.2010 (optio-oikeus C).
Optio-oikeudet annetaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Revenio Group -konsernin johtohenkilöille ja Revenio Group Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Done Medical Oy:lle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Revenio Group -konsernin henkilöstön kannustusjärjestelmää.
Liikkeeseenlaskuvaiheessa kaikki optio-oikeudet 2007B ja 2007C sekä osa optio-oikeuksista 2007A annettiin Done Medical Oy:lle.
| % | Kpl | |
|---|---|---|
| Osakkeet | 1,9 % | 1 499 267 |
| Optio-oikeudet | 18,6 % | 684 365 |
Varsinaisen yhtiökokouksen 28.3.2012 päättämät hallituksen voimassaolevat ja käyttämättömät osakeantivaltuudet tilikauden päättyessä 31.12.2012 olivat 30.000.000 osaketta mukaan lukien osakeyhtiölain 10 luvun 1§:n mukaiset osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet, ja omien osakkeiden ostamisesta 7.688.973 osaketta. Yhtiön hallussa oli 31.12.2012 105.942 kappaletta sen omia osakkeita (REG1V) Osakeantivaltuutukset ja valtuutus omien osakkeiden ostamisesta ovat voimassa 30.4.2013 asti.
| Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012 | Osake määrä |
Osuus osakkeista ja äänimäärästä |
|---|---|---|
| 1 Merivirta Jyri | 10 000 000 | 13,0 % |
| 2 Eyemaker's Finland Oy | 5 000 000 | 6,5 % |
| 3 Sijoitusrahasto Evli Suomi Osake | 3 710 767 | 4,8 % |
| 4 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera | 3 500 000 | 4,5 % |
| 5 Gerako Oy | 3 400 000 | 4,4 % |
| 6 Alpisalo Mia | 2 948 153 | 3,8 % |
| 7 Joensuun Kauppa ja Kone Oy | 2 700 000 | 3,5 % |
| 8 Kirkon Keskusrahasto | 1 240 810 | 1,6 % |
| 9 AJP Holding Oy | 1 000 000 | 1,3 % |
| 10 Kiesvaara Tuomo | 901 230 | 1,2 % |
| Muut | 42 528 770 | 55,3 % |
| Yhteensä | 76 929 730 | 100,0 % |
| Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2012 | Osakkaiden määrä |
Osuus osakkaista |
Osake määrä |
Osuus osakkeista ja äänimäärästä |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 200 | 4,7 % | 18 433 327 | 24,0 % |
| Kotitaloudet | 4 030 | 93,9 % | 46 045 044 | 59,9 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 10 | 0,2 % | 4 740 757 | 6,2 % |
| Euroopan unioni | 29 | 0,7 % | 575 178 | 0,7 % |
| Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt | 15 | 0,3 % | 2 189 985 | 2,8 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 4 | 0,1 % | 1 342 811 | 1,7 % |
| Julkisyhteisöt | 3 | 0,1 % | 3 602 628 | 4,7 % |
| Yhteensä | 4 291 | 100,0 % | 76 929 730 | 100,0 % |
| Osakkeenomistajat suuruusluokittain 31.12.2012 Osakkeita, kpl |
Osakkaiden määrä |
Osuus osakkaista |
Osake määrä |
Osuus osakkeista ja äänimäärästä |
|---|---|---|---|---|
| 1–1000 | 1 494 | 34,9 % | 783 352 | 1,0 % |
| 1001–5000 | 1 609 | 37,6 % | 4 458 793 | 5,8 % |
| 5001–10000 | 545 | 12,7 % | 4 370 281 | 5,7 % |
| 10001–50000 | 500 | 11,7 % | 11 176 432 | 14,5 % |
| 50001– | 134 | 3,1 % | 56 140 872 | 73,0 % |
| Yhteensä | 4 282 | 100,0 % | 76 929 730 | 100,0 % |
Vantaalla 8. helmikuuta 2013
Revenio Group Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja
| Timo Mänty | Rolf Fryckman | Matti Hyytiäinen |
|---|---|---|
| hallituksen puheenjohtaja | hallituksen jäsen | hallituksen jäsen |
| Julia Ormio | Pekka Tammela | Olli-Pekka Salovaara |
| hallituksen jäsen | hallituksen jäsen | toimitusjohtaja |
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 8. helmikuuta 2013
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Juha Tuomala KHT
| Käytetyt kirjanpitokirjat | Muoto | |
|---|---|---|
| Päivä- ja pääkirja | CD-Rom-tallenne | |
| Osto- ja myyntireskontralistat | CD-Rom-tallenne | |
| Sidottu tasekirja | Paperituloste | |
| Tositelajien luettelo | Tositenumerot | Tositelaji |
| Pankkitositteet | 1–14 | HB1 |
| 1–12 | HB2 | |
| 1–162 | NO1 | |
| 1–12 | NO4 | |
| 1–13 | SA1 | |
| Suoritukset | 1–12 | MYS |
| Maksut | 1–122 | OM |
| Myyntilaskut | 2011001–20110032 | MY |
| Ostolaskut | 1101001–1112059 | L01-L12 |
| 1101001–1111003 | OL | |
| 1–23 | OL1 | |
| Muistiotositteet | 1101001–1212054 | MUTO |
| Palkkatositteet | 1–12 | P |
| Automaattitositteet | 1–59 | zzzz |
Kirjanpitoaineisto säilytetään Revenio Group Oyj:n pääkonttorissa Vantaalla alkuperäisenä sähköisessä ja kirjallisessa muodossa osoitteessa Äyritie 16, 01510 VANTAA.
Olemme tilintarkastaneet Revenio Group Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstan-
dardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 8. päivänä helmikuuta 2013
KHT-yhteisö
Juha Tuomala KHT
Revenio Group Oyj ("Revenio" tai "yhtiö") on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaisesti. Emoyhtiö Revenio Group Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Revenio Group -konsernin. Yhtiön kotipaikka on Vantaa.
Revenio Group Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiön yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeenomistajat valitsevat yhtiökokouksessa yhtiön hallituksen ja tilintarkastajan. Revenio-konsernia johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiöllä on ns. yksitasoinen hallintomalli.
Revenio Group Oyj:n päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Revenio Group Oyj:n yhtiöjärjestystä ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Yhtiö noudattaa 1.10.2010 alkaen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ("Hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.cgfinland.fi.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Revenion varsinainen yhtiökokous on viime vuosina pidetty maalis–huhtikuun aikana. Lisäksi yhtiöllä voi tarvittaessa olla ylimääräinen yhtiökokous. Yhtiökokoukset kutsuu koolle yhtiön hallitus. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä myös, mikäli osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään 10 % osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten. Pääsääntöisesti yhtiökokous käsittelee yhtiön hallituksen yhtiökokoukselle esittämiä asioita. Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada asia yhtiökokouksen esityslistalle perusteluineen tai päätösehdotuksineen kirjallisesti osoitteeseen Revenio Group Oyj, Äyritie 16, 01510 Vantaa.
Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta julkaisemalla se yhtiön Internet-verkkosivuilla osoitteessa www.reveniogroup.fi, tai lisäksi vähintään yhdessä suomenkielisessä hallituksen määräämässä valtakunnallisessa päivälehdessä, tai toimittamalla kutsu kullekin osakkeenomistajalle osakasluetteloon merkityllä osoitteella kirjallisesti. Yhtiökokouskutsussa on mainittava
Kokouskutsu ja yhtiön hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan pörssitiedotteena.
Edellä tässä kohdassa mainitut sekä seuraavat tiedot asetetaan osakkeenomistajien saataville yhtiön Internet-kotisivuilla vähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta:
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiön erikseen ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Yhtiökokoukseen ilmoittaudutaan ennakkoon yhtiökokouskutsussa ilmoitettuun määräpäivään mennessä, joka päivä voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muutoin luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Osakkeenomistaja tai asiamies voi käyttää yhtiökokouksessa yhtä avustajaa.
Yhtiökokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka asetetaan yhtiökokouksen päätöksiin liittyvine liitteineen osakkeenomistajien nähtäville yhtiön Internet-sivuille kahden (2) viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen tekemän päätöksen liitteet ovat nähtävillä yhtiön Internet-sivuilla ainoastaan siltä osin kuin ne kuvaavat päätöksen suoranaista sisältöä. Lisäksi yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella.
Yhtiön tavoitteena on, että kaikki Revenio Group Oyj:n hallituksen jäsenet ovat läsnä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa ovat läsnä yhtiön hallituksen puheenjohtaja, riittävä määrä hallituksen jäseniä sekä toimitusjohtaja ja varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.
Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka yksi osake oikeuttaa yhteen ääneen. Äänestettäessä yhtiökokouksen päätökseksi tulee osakeyhtiölain mukaisesti tavallisesti se esitys, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Osakeyhtiölain mukaan on kuitenkin useita asioita, mm. yhtiöjärjestyksen muutos ja päätös suunnatusta osakeannista, jolloin päätöksen syntyminen edellyttää lain vaatiman korotetun määräenemmistön suhteessa osakkeiden lukumäärään ja osakkeiden tuottamiin ääniin.
Revenion yhtiöjärjestyksessä ei ole lunastusmääräyksiä eikä äänileikkureita. Yhtiöllä ei ole tiedossa osakassopimuksia äänivallan käytöstä yhtiössä eikä sopimuksia yhtiön osakkeiden luovuttamisen rajoittamisesta.
toimikausi sekä hallituksen jäsenten riippumattomuus
Revenio Group Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Yhtiön kaikki hallituksen jäsenet ovat ulkopuolisia yhtiöön nähden (non-executive directors). Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi siten, että toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
KTM Timo Mänty on toiminut 1.4.2011 alkaen Onninen Oy:n toimitusjohtajana. Tätä ennen hän toimi Rautakirja Oy:n toimitusjohtajana, Sanoma Trade -liiketoimintaryhmän johtajana sekä Sanoman johtoryhmän jäsenenä. Hän on aiemmin vuodesta 1996 alkaen toiminut Sanoma Traden elokuvatoimintojen johtajana sekä Finnkinon toimitusjohtajana. Sitä ennen hän on työskennellyt Sanoma Tradessa vuosina 1990–1993 johtajana mm. Suomalaisessa Kirjakaupassa sekä lehtijakelussa.
Sanoma Traden lisäksi Mänty on työskennellyt Hartwallin markkinoinnista ja viennistä vastaavana johtajana sekä Mallasjuoma Oy:n toimitusjohtajana ja mm. Suomen Unileverillä erilaisissa markkinointija myyntitehtävissä. Revenion Hallituksessa Mänty on toiminut 15.4. 2009 lähtien.
KTM, KHT Pekka Tammela toimii partnerina Pajamaa Partners Oy:ssä. Hän on toiminut erilaisissa yritysjohtotehtävissä vuosina 1999–2006, mm. talousjohtajana Solteq Oyj:ssä ja Panostaja Oyj:ssä sekä Senior Manager:ina KPMG:ssä ja PricewaterhouseCoopers:ssa. Ennen vuotta 1999 hän on toiminut KHT-tarkastajana. Revenion hallituksessa Tammela on ollut 3.4.2007 lähtien.
Rolf Fryckman on hallituksen puheenjohtaja ja osakas Eyemaker's Finland Oy:ssä ja toimii sen osakasyhtiöiden johtotehtävissä. Hän on aiemmin toiminut optisella alalla vuodesta 1974 yrittäjänä sekä erilaisissa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä, viimeksi Cazze-optikoiden toimitusjohtajana vuodesta 2000. Revenion hallituksessa Fryckman on ollut 8.4.2010 lähtien.
Hallituksen jäsen Matti Hyytiäinen toimii PKC Group Oyj:ssä missä hän aloittaa toimitusjohtajana huhtikuussa 2012. Tätä ennen hän on toiminut Etteplan Oyj:n toimitusjohtajana. Hän on toiminut myös mm. Kone Oyj:n liukuporrasliiketoiminnan johtajana vuosina 2002– 2007, Perlos Oyj:ssä johtajana vuosina 2001–2002, Kone Kiinan toimitusjohtajana vuosina 1996–2000 ja Kone Indonesian toimitusjohtajana vuosina 1994–1996. Revenion hallituksessa Hyytiäinen on toiminut 31.3.2011 lähtien.
Hallituksen jäsen, Julia Ormio toimii Chief Legal Officerina Foster Wheeler Energia Oy:ssa. Hän toimii myös teollisuuslakimiehet ry:n hallituksen puheenjohtajana ja Listayhtiöiden neuvottelukunnan jäsenenä. Hän on aiemmin ollut Senior Legal Counsel Outotec Oyj:ssa ja toiminut myös mm. asianajajana ja Senior associatena asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:ssä vuosina 2006–2008, Legal Counselina Elcoteq SE:ssa vuosina 2001–2006, Legal traineena Euroopan ensimmäisen asteen tuomioistuimessa vuonna 2000 sekä Euroopan komission kilpailun pääosastolla vuonna 1999. Revenion hallituksessa Ormio on toiminut 31.3.2011 lähtien.
| Yhtiöstä riippumaton |
Merkittävistä osakkeen omistajista riippumaton |
|
|---|---|---|
| Fryckman Rolf | Kyllä | Ei |
| Hyytiäinen Matti | Kyllä | Kyllä |
| Mänty Timo | Kyllä | Kyllä |
| Ormio Julia | Kyllä | Kyllä |
| Tammela Pekka | Kyllä | Kyllä |
Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia ovat hallituksen jäsenet Timo Mänty, Matti Hyytiäinen, Julia Ormio ja Pekka Tammela.
Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta säännöllisesti. Hallituksen jäsen on velvollinen toimittamaan riippumattomuuden arviointia varten tarpeelliset tiedot hallitukselle.
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää yhtiön strategiaa, organisointia, kirjanpitoa ja taloutta koskevista periaatteista.
Hallitus nimittää toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan esityksestä yhtiön johtoryhmän jäsenet, sekä vahvistaa yhtiön organisaation. Koska hallituksella ei ole valiokuntia, huolehtii hallitus myös Hallinnointikoodin mukaisista valiokunnille kuuluvista tehtävistä.
Hallitus kokoontuu säännöllisesti noin kerran kuukaudessa ja tämän lisäksi tarpeen mukaan.
Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat mm:
Revenio Group Oyj:n hallituksen tehtävänä on edistää Revenio Group Oyj:n ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua. Hallituksen jäsenet eivät edusta yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tahoja. Hallituksen jäsen on esteellinen osallistumaan hallituksen jäsenen ja yhtiön välisen asian käsittelyyn. Äänestystilanteessa hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide ja tasatilanteissa päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Hallituksen kokousten koollekutsumisesta ja kokoustyöskentelystä vastaa hallituksen puheenjohtaja. Hallitus ei ole jakanut jäsenilleen erityisiä liiketoiminnan seurannan painopistealueita. Hallitus arvioi
säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan ja tekee niitä koskevan itsearvioinnin tarvittavin väliajoin.
Vuonna 2012 hallituksen jäsenten keskimääräinen kokouksiin osallistumisprosentti oli 97,7 % ja vuonna 2011 98,7 %.
Varsinainen yhtiökokous päättää Revenio Group Oyj:n hallituksen palkkiot sekä muut taloudelliset etuudet vuosittain. Yhtiökokouksen 28.3.2012 päätöksen perusteella hallituksen palkkio maksetaan 40 %:sesti yhtiön omina osakkeina ja 60 %:sesti rahana. Hallituksen jäsenille, jotka omistavat vähintään 5 % Revenio Group Oyj:n osakekannasta joko itse tai vähintään 50 %:sesti omistamansa yhtiön kautta, ei makseta palkkioita. Hallituksen jäsenille ei makseta erillisiä kokouspalkkioita. Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan verohallituksen verovapaista matkustuskustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaisesti.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Hallituksen puheenjohtaja Timo Mänty | 60 | 54 |
| Hallituksen jäsen Rolf Fryckman | 36 | 36 |
| Hallituksen jäsen Matti Hyytiäinen | 36 | 27 |
| Hallituksen jäsen Julia Ormio | 36 | 27 |
| Hallituksen jäsen Pekka Tammela | 36 | 36 |
| Yhteensä | 204 | 180 |
Yhtiöjärjestyksen mukaan Revenio Group Oyj:llä tulee olla toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Hän vastaa lisäksi yhtiön juoksevan hallinnon järjestämisestä ja valvoo, että yhtiön varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitus on päättänyt toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot. Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä on solmittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus.
Revenio Group Oyj:n toimitusjohtajana toimii KTM Olli-Pekka Salovaara, s. 1960. Salovaara on toiminut yli 25 vuoden ajan kansainvälisessä myynnissä, markkinoinnissa ja yleisjohdossa, mm. Halton-System Oy:ssä markkinointipäällikkönä ja toimitusjohtajana, Konecranes USA:ssa kehitysjohtajana ja Pan-Oston Oy:ssä toimitusjohtajana. Ruukki Group Oyj:ssä hän on vastannut metallitoimialan yhtiöistä.
| Raha | Tulos | Luontais | Yht. | |
|---|---|---|---|---|
| palkka | palkkiot | edut | ||
| Olli-Pekka | 2012 | 2012 | 2012 | 2012 |
| Salovaara | 200 838 | 59 200 | 240 | 260 278 |
| 2011 | 2011 | 2011 | 2011 | |
| 186 228 | 22 200 | 240 | 208 668 |
| Eläkeikä | TyEL |
|---|---|
| Eläke-edut | TyEL |
| Irtisanomisaika | 18 kk |
| Irtisanomisajan palkan lisäksi | – |
| maksettava irtisanomiskorvaus |
Revenio Group Oyj:n tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet on valittu Revenio Group -konsernin johtoon kuuluvista henkilöistä. Henkilöille, jotka ovat työ- tai toimisuhteessa konsernin yhtiöihin, ei makseta erillistä palkkiota tytäryhtiön hallituksessa toimimisesta. Tytäryhtiöiden hallitukset vastaavat lakisääteisistä tehtävistä. Tytäryhtiöiden liiketoiminnan ohjaus tapahtuu Revenio-konsernin emoyhtiön hallituksen, toimitusjohtajan, tytäryhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtamisjärjestelmän kautta.
Liiketoimintasegmenttien johtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat 31.12.2012
Revenio Terveysteknologia -segmentin johtajana toimii oman toimensa ohella Revenio Group Oyj:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara, jonka henkilöhistoria on esitelty aiempana tässä dokumentissa. Segmenttiin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajat ovat:
KTM Timo Hildén 9.4.2012 alkaen. Ennen nykyistä tehtäväänsä Hildén on toiminut useissa Terveydenhoito-sektorin teollisuuden johtotehtävissä, viimeksi Thermo Fisher Scientific Oy:n toimitusjohtajana sekä nesteenkäsittelyinstrumenttien globaalin liiketoiminnan vetäjänä.
Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentin johtajana toimii yo-merkonomi Riku Lamppu, joka toimii myös segmenttiin kuuluvan Midas Touch Oy:n toimitusjohtajana. Hänen henkilöhistoriansa on esitetty alla Midas Touch Oy:n kohdassa. Segmenttiin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajat ovat:
Ins. Ari Suominen 1.5.2010 alkaen. Ennen nykyistä tehtäväänsä Suominen on toiminut kahdeksan vuoden ajan Done Logistics Oy:n Logistics Software -tulosyksikön johtajana. Tätä ennen Suominen on toiminut mm. Kone Oy, Kone Woodissa kansainvälisissä tuotekehitys- ja projektitehtävissä, logistisia tietojärjestelmiä toimittavassa FidaWare Oy:ssä suunnitteluosaston päällikkönä sekä Fidaco Logistics Oy:n Saksan myyntikonttorissa erilaisissa myynnin tehtävissä.
FM, eMBA Helena Korte 1.12.2010 alkaen. Ennen nykyistä tehtäväänsä Korte on viimeisen viiden vuoden aikana toiminut kansainvälisen liiketoiminnan johtotehtävissä PerkinElmer Inc:n Wallac Oy:ssä vastuualueinaan mm. tuotehallinto, suurimman tuotelinjan PohjoisAmerikan liiketoiminta sekä globaali asiakastuki. Tätä ennen Korte on toiminut mm. projektipäällikkönä Raisio Benecol Oy:ssä ja bioteknologiayritys Hormos Nutraceuticalin operatiivisena johtajana.
Naval Architect Jussi Mannerberg 21.9.2009 alkaen. Ennen nykyistä tehtäväänsä Mannerberg on viimeisten kahdenkymmenenviiden vuoden aikana toiminut venealan kansainvälisen teknisen kehityksen eri tehtävissä johtaen vuodesta 1989 omaa suunnittelutoimistoaan Mannerberg Yacht Designia, ja sittemmin kiinteistöalalla myynnin johtotehtävissä sekä viimeksi Konekesko Oy:ssä vastuualueenaan Yamarin moottorivenebrändin tuoteryhmän tuotekehitys ja tuotanto. Lisäksi Mannerberg on toiminut venealan kansainvälisen tutkimuksen ja teknisen sääntökehityksen tehtävissä vuodesta 1991.
Yo-merkonomi Riku Lamppu 1.5.2010 alkaen. Ennen nykyistä tehtäväänsä Lamppu on toiminut HoReCa-tukkukaupassa E. Ahlström Oy:n toimitusjohtajana 12 vuotta sekä lyhyen aikaa toimitusjohtajana Icecool Oy:ssä. Tätä ennen Lamppu oli johtotehtävissä Instrumentarium Oy Optiikkaryhmässä silmälasikehysten ja aurinkolasien tuotepäällikkönä, vastuullaan kehysten maahantuonti ja valikoimien kehittäminen. Lamppu toimi Instrumentarium-aikanaan myös Nissen-ketjun aluepäällikkönä vastaten ketjun myymätoimintojen kehittämisestä ja operatiivisesta johtamisesta sekä ennen siirtymistään E. Ahlström Oy:n toimitusjohtajaksi Johnsson & Johnsson Vistakonin Suomen ja Baltian maiden myyntipäällikkönä.
Toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmä muodostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä lyhyen- ja pitkän aikavälin tulospalkkiojärjestelmästä sekä optiojärjestelmästä. Yhtiössä ei ole käytössä osakepalkitsemisjärjestelmää. Konsernin toimitusjohtajalla, johtoryhmällä ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajilla on ryhmäeläkevakuutus ja sairauskuluvakuutus 1.1.2012 alkaen. Vakuutusten taloudellinen merkitys yhtiön kannalta on vähäinen.
Revenio Group Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän jäsenten sekä tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkkauksen, muut taloudelliset etuudet sekä tulospalkkiojärjestelmän perusteet sekä muun johdon tulospalkkioperiaatteet. Muiden kuin edellä mainittujen konsernijohtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemista sekä muun johdon tulospalkkiopalkitsemisjärjestelmien yksityiskohdista päättää toimitusjohtaja yksi yli yhden periaatteella.
Revenio Group Oyj:n johdon tulospalkkion enimmäismäärä on lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmässä neljän kuukauden ja pitkän aikavälin järjestelmässä kahden kuukauden palkkaa vastaava määrä vuoden pituisella määräytymisjaksolla. Konsernin toimitusjohtajalla palkkion enimmäismäärä lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmässä on kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä ja pitkäaikaisessa järjestelmässä neljän kuukauden palkkaa vastaava määrä. Lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmässä palkkiokriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset sekä arvio-osuus. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä kriteerinä on konsernin liikevoitto. Lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmän piirissä on 8 konserniyhtiöissä johtavassa asemassa olevaa henkilöä. Pitkän aikavälin tulospalkkiojärjestelmän piirissä on konsernin johtoryhmä.
Tulospalkkiojärjestelmän lisäksi Revenio Group Oyj:llä on voimassa oleva konsernin johdolle suunnattu optio-ohjelma vuodelta 2007. Optio-oikeuksien jaosta päättää Revenio Group Oyj:n hallitus.
Konsernin taloudellista kehitystä ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla kuukausittaisella taloudellisella raportoinnilla. Kuukausittaiseen tulosraportointiin sisältyvät konserni- ja segmenttikohtaiset toteumatiedot analyyseineen, toteumien kehitys edelliseen vuoteen verrattuna, toteumien vertailu taloussuunnitelmiin sekä ennusteet käynnissä olevalle kalenterivuodelle. Kustakin segmentistä raportoidaan lisäksi keskeisiä talouden ja liiketoiminnan tunnuslukuja.
Konsernin lyhyen aikavälin taloussuunnittelu perustuu kalenterivuosittain laadittaviin taloussuunnitelmiin jotka kattavat seuraavan kalenterivuoden.
Konsernin taloudellisesta tilanteesta ja -kehityksestä tiedotetaan osavuosikatsauksilla ja tilinpäätöstiedotteella.
Riskienhallinnan tavoitteena konsernissa on varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus ja konsernin toimintakyky kaikkien etukäteen tunnistettavissa olevien riskiskenaarioiden olosuhteissa. Riskienhallinnan strategiset tavoitteet ja painopisteet määrittelee Revenio Group Oyj:n hallitus.
Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoimintajohdolla ja konsernin johtoryhmällä. Nämä organisaatiotahot vastaavat siitä, huolehtivat siitä, että niiden vastuulla oleviin prosesseihin sisällytetään riittävät riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja raportointimenettelyt.
Tytäryhtiöiden liiketoimintajohto organisoi paikallisesti kunkin yhtiön koko huomioiden tarkoituksenmukaisen riskienhallinnan toteuttamistavan. Tiettyjen riskienhallinnan osa-alueiden kuten vakuuttamisen ja rahoitusriskien hallinnan osalta, joissa keskitetty toimintatapa on tarkoituksenmukaista, emoyhtiön hallitus tekee päätökset toimitusjohtajan esityksestä.
Riskeistä ja niiden muutoksista raportoidaan Revenio Group Oyj:n hallitukselle. Yhtiön hallitus käsittelee merkittävimmät riskit, niiden hallinnan sekä arvioi riskienhallinnan toimivuuden vähintään kerran vuodessa.
Sisäinen tarkastus arvioi riskienhallintaa sisäisen tarkastustyön suorittamisen yhteydessä.
Liiketoimintasegmentit arvioivat riskit vuosisuunnittelun yhteydessä. Riskejä ja niiden hallintaa käsitellään liiketoimintasegmenttien johdossa, ja riskiarvioinnit päivitetään vähintään kerran vuodessa. Merkittävistä hankkeista, kuten asiakasprojekteista, tehdään erilliset riskianalyysit.
Revenio Group -konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, suhdanneriskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin.
Konsernin strategisia riskejä ovat kaikilla toimialoilla vallitseva kilpailu, uusien kilpailevien hyödykkeiden uhka ja muut kilpailijoiden toimenpiteet jotka voivat vaikuttaa kilpailutilanteeseen. Strategisen riskin muodostaa myös onnistuminen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa ja siten tuotevalikoiman kilpailukyvyn säilyminen. Konsernin toimialoilla, jotka strategian mukaisesti vaativat erityisosaamista, keskeisiä ovat myös avainhenkilöosaamisen pysyvyyteen ja kehittymiseen liittyvät riskit sekä riippuvuus alihankkija- ja toimittajaverkoston toimintakyvystä.
Konsernin strategiaan kuuluvat yritysostot. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Yrityskaupat voivat myös muuttaa konsernin riskiprofiilia.
Strategisia riskejä ja tarvetta toimenpiteisiin seurataan ja arvioidaan säännöllisesti päivittäisjohtamisen, kuukausittaisen konsernin raportoinnin ja vuotuisten strategiapäivitysten yhteydessä.
Operatiiviset riskit liittyvät merkittävimpien asiakkuuksien pysymiseen ja kehittymiseen, jakeluverkoston toimintaan sekä onnistumiseen asiakaspohjan ja markkinoiden laajentamisessa. Erityisesti Terveydenhoito-segmentissä operatiivisia riskejä liittyy uusille markkinoille laajentumiseen liittyviin tekijöihin kuten uusien eri valtioiden harjoittama lääketieteellisten instrumenttien kaupan myyntilupasääntely ja tähän liittyvät terveydenhuoltomarkkinoita koskevat viranomaispäätökset.
Terveydenhoitosegmentissä lääketieteellisten instrumenttien tuottamiseen, tuotekehitykseen ja tuotannon ohjaukseen liittyvien operatiivisten riskien arvioidaan olevan keskimääräistä suurempia toimialan laatuvaatimuksista johtuen.
Projektitoiminnassa, jota harjoitetaan Revenio Teknologia ja Palvelut -segmentissä, altistutaan vaativien kokonaistoimitusten hallintaan liittyville operatiivisille alihankkija- ja toimittajariskeille.
Laskennallisten verosaamisten osuus taseen varoista on merkittävä. Liiketoiminnan kannattavuuden ja verolainsäädännön mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa muutoksia laskennallisten verosaamisten käytettävyyteen ja määrään.
Vahinkoriskejä on katettu vakuutuksin. Omaisuus- ja keskeytysvakuutuksilla on suojauduttu mahdollisiin omaisuus- ja toiminnan keskeytymisriskeihin. Harjoitetulla liiketoiminnalla on kansainväliset vastuuvakuutukset.
Rahoitusriskit jakaantuvat luotto-, korko-, maksuvalmius- ja valuuttariskeihin. Luottotappioriskien hallintaa varten yhtiöllä on kaikki konserniyhtiöt käsittävä luottovakuutus. Yhtiön hallitus käsittelee kokouksissaan kuukausittain ja tarvittaessa useammin talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiat sekä antaa tarvittaessa päätöksiä ja ohjeita rahoitusriskien hallintaan mm. korko-ja valuuttasuojauksiin liittyen. Maksuvalmiusriskiin voivat vaikuttaa ulkopuolisen lainarahoituksen saatavuus, konsernin luottokelpoisuuden kehittyminen, liiketoiminnan kehitys ja muutokset asiakkaiden maksukäyttäytymisessä. Maksuvalmiusriskiä seurataan kassaennustein, joiden ennusteperiodi on enimmillään 12 kuukautta.
Sisäisestä tarkastuksesta vastaa yhtiön hallitus. Sisäistä tarkastusta toteuttaa hallituksen valitsema ulkopuolinen keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Sisäistä tarkastusta suorittava KHT-yhteisö ei voi olla sama taho kuin yhtiön tilintarkastusta suorittava KHT-yhteisö.
Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on arvioida ja todentaa riskienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä johtamisen ja hallinnon tehokkuutta. Tarkastus perustuu Revenio Group Oyj:n hallituksen vuosittain hyväksymään tarkastussuunnitelmaan.
Yhtiön sisäistä tarkastusta suorittaa Ernst & Young Oy.
Sisäinen valvonnan tehtävänä Revenio Group Oyj:ssa on tukea ja varmistaa:
jan ja muun henkilökunnan toimeenpanema taloudellinen ja muu valvonta. Sisäinen valvonta konsernitasolla perustuu tytäryhtiöiden kuukausittain laatimiin tulosraportteihin, tilanneanalyyseihin ja ennusteisiin jotka emoyhtiön hallitus niin ikään kuukausittain käsittelee kokouksissaan. Sisäisen valvonnan toimintatavat tytäryhtiöissä mm. keskeisimpien talousprosessien osalta on määritelty yhtiöittäin laadituissa ohjeistuksessa.
Revenio Group Oyj noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaantullutta sisäpiiriohjetta. Ohje on jaettu kaikille sisäpiiriläisille.
Revenio Group Oyj:n julkiseen pysyvään sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Lisäksi yhtiön hallitus on määritellyt, että toimitusjohtajan ohella muut konsernijohtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön julkiseen pysyvään sisäpiiriin. Julkiseen pysyvään sisäpiiriin kuuluvat henkilöt sekä lain edellyttämät tiedot heistä, heidän lähipiiristään sekä näiden määräys- ja vaikutusvaltayhteisöistä on merkitty yhtiön julkiseen sisäpiirirekisteriin.
Lisäksi yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä ovat hallituksen määrittelemissä tehtävissä kulloinkin toimivat henkilöt, jotka saavat tehtävässään tietoonsa säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jotka siten merkitään yhtiön yrityskohtaiseen, ei-julkiseen sisäpiirirekisteriin.
Konsernin lakimies valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista ja pitää yllä yhtiön sisäpiirirekistereitä yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Julkisille pysyville sisäpiiriläisille lähetetään säännöllisin väliajoin tarkistettavaksi ote sisäpiirirekisteriin merkityistä tiedoista ja heidän pysyvien sisäpiiriläisten kaupankäyntirajoitusten noudattamistaan ohjeistetaan ja seurataan.
Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa hankkia tai luovuttaa yhtiön liikkeeseen laskemia arvopapereita ja niihin oikeuttavia arvopapereita tai johdannaissopimuksia 21 vuorokauden aikana ennen osavuosikatsauksen julkistamista ja 28 vuorokauden aikana ennen tilinpäätöksen julkistamista. Nämä julkistamispäivät ilmoitetaan vuosittain etukäteen pörssitiedotteella. Lisäksi mahdollisissa sisäpiirihankkeissa mukana olevat henkilöt eivät saa hankkeen aikana käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla tai johdannaissopimuksilla.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on yksi (1) tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokoukselle tehtävän ehdotuksen yhtiön tilintarkastajaksi valmistelee hallitus. Tilintarkastajan toimikausi on yhtiön tilikausi ja tilintarkastajan tehtävä päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan yhtiön hallitukselle.
Yhtiökokous 2010 valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Tuomala. Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.
| Tilintarkastus | 43 | 35 |
|---|---|---|
| Muut palvelut | 30 | 47 |
| Yhteensä | 73 | 82 |
Pörssitiedottaminen ja pörssitiedotteet
Pörssitiedottamisen taloudellisesta sisällöstä ja sijoittajaviestinnästä vastaa konsernin toimitusjohtaja. Pörssitiedottamiseen liittyvien säännösten noudattamista valvovat yhtiössä konsernin lakimies ja talousjohtaja.
Yhtiö noudattaa sijoittajaviestinnässään tasapuolisuuden periaatetta ja julkaisee kaiken sijoittajatiedon Internet-sivuillaan suomeksi ja englanniksi.
Yhtiön tavoitteena on tuottaa markkinoille jatkuvasti oikeaa ja ajan tasalla olevaa tietoa yhtiön osakkeiden hinnanmuodostuksen perustaksi. Tavoitteena on parantaa yhtiön toiminnan tunnettuutta, lisätä sijoitusinformaation avoimuutta ja siten yhtiön kiinnostavuutta sijoituskohteena.
Yhtiö julkaisee painetun vuosikertomuksen suomeksi. Yhtiössä ylläpidetään listaa vuosikertomuksen postittamista varten. Postituslistalle voi ilmoittautua sähköpostitse [email protected], tästä osoitteesta voi tilata myös sähköpostitse lähetettäviä pörssi- ja lehdistötiedotteita.
Yhtiö noudattaa kahden viikon hiljaista jaksoa ennen tulostiedotteidensa julkistamista. Muina aikoina sijoittajien kyselyihin vastataan puhelimitse, sähköpostilla ja järjestämällä sijoittajatapaamisia.
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkaistu samanaikaisesti yhtiön v. 2012 vuosikertomuksen kanssa yhtiön internet-sivuilla ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Hallinnointiperiaatteita koskevat kysymykset ja kommentit pyydetään toimittamaan osoitteeseen [email protected].
www.revenio.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.