Remuneration Information • Feb 26, 2013
Remuneration Information
Open in ViewerOpens in native device viewer
| 1. YLEISET PERIAATTEET2 | |
|---|---|
| 2. JOHTAMISJÄRJESTELMÄ2 | |
| 2.1 KONSERNITASO 2 2.2 TULOSYKSIKÖT JA LINJATOIMINNOT3 2.3. JURIDISTEN YKSIKÖIDEN HALLINTO4 |
|
| 3. YHTIÖKOKOUS4 | |
| 4. HALLITUS5 | |
| 4.1. HALLITUKSEN JÄSENET 5 4.2. HALLITUKSEN JÄSENTEN RIIPPUMATTOMUUS 5 4.3. HALLITUKSEN KOKOUKSET JA TIEDONSAANTI 5 4.4. HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS5 |
|
| 5. HALLITUKSEN VALIOKUNNAT 6 | |
| 5.1. HALLITUKSEN VALIOKUNTIEN JÄSENET 6 5.2. HALLITUKSEN VALIOKUNTIEN KOKOUKSET 6 5.3. HALLITUKSEN VALIOKUNTIEN TYÖJÄRJESTYS6 |
|
| 6. TOIMITUSJOHTAJA7 | |
| 7. MUU JOHTO 8 | |
| 8. PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 8 | |
| 8.1. PALKITSEMISEN PERIAATTEET 8 8.2. HALLITUKSEN PALKITSEMINEN 8 8.3. TOIMITUSJOHTAJAN JA YHTIÖN MUUN JOHDON PALKITSEMINEN9 8.4. JOHDON PALKITSEMINEN YHTEENSÄ11 |
|
| 9. SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS11 | |
| 9.1. SISÄISEN VALVONNAN PERIAATTEET 11 9.2. RISKIENHALLINTA ORION-KONSERNISSA11 9.3. VALVONTATOIMENPITEET 17 |
|
| 10. SISÄPIIRIHALLINTO 17 | |
| 11. TILINTARKASTUS18 | |
| 11.1. TILINTARKASTAJAN PALKITSEMINEN 18 |
Orion Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden (Orion-konserni) toiminta perustuu voimassaolevien lakien ja niiden nojalla annettujen normien sekä eettisesti hyväksyttävien toimintatapojen noudattamiseen. Konsernin eri toimielinten tehtävät määräytyvät lakien ja konsernin hallinnointiperiaatteiden mukaisesti.
Orion noudattaa NASDAQ OMX Helsingissä listattujen yhtiöiden noudatettavaksi annettua Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010. Orion poikkeaa koodin suosituksesta 22 nimitysvaliokunnan jäsenten valinnan osalta siten, että nimitysvaliokuntaan voidaan valita muitakin kuin hallituksen jäseniä. Yhtiö pitää poikkeamista perusteltuna ottaen huomioon sen omistusrakenteen ja mahdollisuuden joustavuuteen hallituksen valinnan valmistelussa.
Viimeksi laaditun vuositilinpäätöksen yhteydessä esitetty, hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä annettu Selvitys Orion-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä sen päiväyksen jälkeen päivitetty kuvaus hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ovat saatavilla osoitteessa www.orion.fi/corporate-governance-suomi. Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Orion-konsernin johtamisjärjestelmä muodostuu konsernitasoisista toiminnoista ja tulosyksiköistä. Näiden lisäksi järjestelmään kuuluu juridisten yksiköiden hallinnon järjestäminen. Toiminnan ohjausta ja valvontaa varten konsernissa on kaikilla tasoilla toimiva valvontajärjestelmä.
Koko konsernin johtaminen tapahtuu konsernitasolla. Konsernitasolle kuuluvat tämän mukaisesti muun muassa seuraavat koko konsernin johtamisen osa-alueet:
Konsernin operatiivinen liiketoiminta tapahtuu tulosyksiköissä. Konsernitason eri toimintoyksiköt tarjoavat tulosyksiköille niiden tarvitsemia palveluita ja vastaavat koko konsernin laajuisesti oman vastuualueensa toiminnan järjestämisestä.
Konsernin emoyhtiö on Orion Oyj, jonka osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksessa. Yhtiön tiedossa ei ole osakassopimuksia, lukuun ottamatta yhtiön suurimpien osakkeenomistajien listauksen yhteydessä mainittuja, yhtiölle ilmoitettuja tietoja äänimäärien käyttämisestä.
Listaus yhtiön suurimmista osakkeenomistajista on saatavilla osoitteessa www.orion.fi/omistuspohja.
Emoyhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä, jotka valitsee yhtiökokous. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee samaksi ajaksi hallituksen puheenjohtajan ja hallitus, niin ikään samaksi ajaksi, hallituksen varapuheenjohtajan. Henkilöä, joka on täyttänyt 67 vuotta, ei voida valita hallituksen jäseneksi.
Hallitus johtaa yhtiön toimintaa lain ja yhtiöjärjestyksen määräysten mukaan. Emoyhtiön hallitus toimii myös ns. konsernihallituksena. Tämän mukaisesti se käsittelee ja päättää kaikki merkittävimmät koko konsernin tai sen yksiköiden toimintaa koskevat asiat riippumatta siitä, edellyttääkö asia juridisesti hallituksen päätöstä. Hallitus voi käsitellä minkä tahansa Orion-konserniin kuuluvaa yhtiötä tai yksikköä koskevan asian, jos hallitus tai emoyhtiön toimitusjohtaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Hallitus myös varmistaa hyvän hallinto- ja
ohjausjärjestelmän noudattamisen Orion-konsernissa. Hallituksen työjärjestys sisältää luettelon tärkeimmistä hallituksessa käsiteltävistä asioista.
Hallituksessa on tarkastusvaliokunta, palkitsemisvaliokunta ja tutkimusvaliokunta, joiden jäsenet hallitus valitsee keskuudestaan. Tarkastusvaliokunnan kokouksiin osallistuu myös yhtiön varsinaisen tilintarkastajan päävastuullinen tilintarkastaja. Valiokunnat valmistelevat toimialueeseensa kuuluvia asioita ja tekevät näistä esityksiä hallitukselle.
Hallituksen jäsenistä koostuvien valiokuntien lisäksi yhtiöllä on hallituksen asettama nimitysvaliokunta, jonka jäseninä voivat toimia muutkin kuin hallituksen jäsenet.
Emoyhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Osakeyhtiölain mukaisesti toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Emoyhtiön toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintoja tulosyksiköiden kautta. Tämän mukaisesti tulosyksiköiden toiminnasta vastaavat johtajat raportoivat toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja toteuttaa tulosyksiköiden toiminnan ohjausta ja valvontaa johtoryhmän ja konsernitasoisten esikuntayksiköiden avustamana.
Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja puheenjohtajana sekä emoyhtiön hallituksen nimittämät henkilöt jäseninä. Johtoryhmä toimii toimitusjohtajaa päätöksenteossa avustavana elimenä.
Johtoryhmä käsittelee kaikki merkittävimmät konsernin ja sen yksiköiden toimintaa koskevat asiat mukaan luettuina kaikki tulosyksiköistä tai linjatoiminnoista emoyhtiön hallituksen käsiteltäviksi menevät asiat. Toimitusjohtaja voi kuitenkin harkitessaan sen tarkoituksenmukaiseksi päättää, että asiaa ei vielä viedä johtoryhmän käsiteltäväksi.
Konsernitasoiset esikuntayksiköt toimivat johtamis- ja valvontajärjestelmän osana osallistuen toimialueellaan konserniin kuuluvien yksiköiden toiminnan ohjaukseen ja valvontaan. Tässä tehtävässään esikuntayksiköt avustavat toimitusjohtajaa konsernin johtamisessa.
Esikuntayksiköt vastaavat konsernitasoisesti muun muassa seuraavista toiminnoista: taloushallinto ja rahoitus, sijoittajasuhteet, henkilöstöhallinto, lakiasiat, immateriaalioikeudet, viestintä, sisäinen tarkastus, sisäpiirihallinto ja tietohallinto.
Konsernin liiketoiminta on organisoitu tulosyksiköihin. Kullakin tulosyksiköllä on yksikön toiminnasta ja operatiivisesta johtamisesta vastaava johtaja, joka raportoi toimitusjohtajalle.
Linjatoiminnot toimivat vastuualueellaan kaikkia konsernin tulosyksiköitä tukien ja tarjoten liiketoiminnoille niiden tarvitsemia palveluita. Linjatoiminnot vastaavat muun muassa seuraavista toiminnoista:
Konsernin tytäryhtiöt toimivat liiketoiminnallisesti konsernin johtamisjärjestelmän mukaan. Asioissa, jotka eivät suoranaisesti kuulu mihinkään tulosyksikköön tai linjatoimintoon, tytäryhtiöt toimivat suoraan emoyhtiön toimitusjohtajan ohjeiden mukaan.
Orion Oyj järjestää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen joka pidetään hallituksen määräämänä päivänä toukokuun loppuun mennessä. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua Orionin yhtiökokoukseen, on oltava merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä, ja hänen on tehtävä osallistumisilmoitus yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen kokousta. Orion julkaisee kutsun yhtiökokoukseen aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää yhdessä pääkaupunkiseudun päivälehdessä.
Osakkeenomistaja saa äänestää yhtiökokouksessa täsmäytyspäivänä omistamiensa osakkeiden äänimäärällä. Yhtiökokouksessa Orionin A-osake tuottaa kaksikymmentä (20) ääntä ja B-osake yhden (1) äänen. Edellä mainitusta poiketen osakkeenomistaja ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yhtiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
Yhtiökokouksessa päätökset tehdään osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräämässä päätöksentekojärjestyksessä.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa
esitetään:
päätetään:
valitaan:
käsitellään:
muut kokouskutsussa erikseen mainitut asiat.
| Hallitus | Syntymä vuosi |
Koulutus | Päätoimi | |
|---|---|---|---|---|
| Hannu Syrjänen | puheenjohtaja | 1951 | ekonomi, oikeustieteen kandidaatti | Hallituksen puheenjohtaja |
| Jukka Ylppö | varapuheenjohtaja | 1955 | diplomi-insinööri, kauppatieteen maisteri |
ABB Oy:n teollisten sähkökäyttöjen asiantuntija |
| Sirpa Jalkanen | jäsen | 1954 | lääketieteen ja kirurgian tohtori | Turun yliopiston varadekaani, immunologian professori |
| Eero Karvonen | jäsen | 1948 | diplomi-insinööri | EVK-Capital Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja |
| Timo Maasilta | jäsen | 1954 | diplomi-insinööri | Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n toiminnanjohtaja, Tukinvest Oy:n toimitusjohtaja |
| Heikki Westerlund | jäsen | 1966 | kauppatieteen maisteri | Senior partner, CapMan Oyj |
Hallituksen jäsenten esittelyt ovat saatavilla osoitteessa www.orion.fi/hallituksen-jasenten-esittelyt. Päivitetyt tiedot hallituksen jäsenten osakeomistuksista ovat saatavilla osoitteessa www.orion.fi/sisapiirirekisteri.
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden ja todennut, että kaikki jäsenet ovat hallinnointikoodin tarkoittamalla tavalla riippumattomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen jäseneksi valittu uusi henkilö perehdytetään toimikautensa alussa yhtiön rakenteeseen, strategiaan, eri liiketoiminta-alueisiin ja konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmään.
Tilikaudella 2012 hallitus kokoontui yhteensä 16 kertaa (13 kertaa vuonna 2011). Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100 % (99 %).
Hallitus suoritti toimintansa itsearvioinnin syksyllä 2012.
Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen, joka sisältää määräykset koskien mm:
Hallituksen toimintaa on tarkemmin selostettu kohdassa 2.1.2. Emoyhtiön hallitus.
| Hallitus | Tarkastus valiokunta |
Palkitsemis valiokunta |
Tutkimus valiokunta |
|
|---|---|---|---|---|
| Hannu Syrjänen | puheenjohtaja | puheenjohtaja | jäsen | |
| Jukka Ylppö | varapuheenjohtaja | jäsen | jäsen | |
| Sirpa Jalkanen | jäsen | puheenjohtaja | ||
| Eero Karvonen | jäsen | jäsen | jäsen | |
| Timo Maasilta | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen |
| Heikki Westerlund | jäsen | puheenjohtaja | jäsen | jäsen |
| Matti Kavetvuo | puheenjohtaja |
|---|---|
| Kari Jussi Aho | jäsen |
| Timo Ritakallio | jäsen |
| Seppo Salonen | jäsen |
| Hannu Syrjänen | jäsen |
| Jukka Ylppö | jäsen |
Tilikaudella 2012 valiokunnat kokoontuivat seuraavasti:
Työjärjestysten mukaan valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan niiden rooli rajoittuu esitysten tekemiseen hallitukselle. Hallitus on vahvistanut kaikille valiokunnille työjärjestykset.
Tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen mukaan valiokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus nimeää keskuudestaan vuosittain hallituksen toimikaudeksi. Jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys, ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen, kirjanpidon tai tarkastuksen alalla.
Jäsenten on myös oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Jäsenten pätevyys ja riippumattomuus arvioidaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti.
Valiokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa, ja se raportoi toiminnastaan hallitukselle.
Valiokunta keskittyy erityisesti yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskeviin asioihin. Sen tehtävä on mm:
seurata yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
seurata tilinpäätöksen tilintarkastusta
Palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksen mukaan valiokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain hallituksen toimikaudeksi. Valiokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin tarkoittamalla tavalla.
Valiokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja se raportoi toiminnastaan hallitukselle.
Valiokunnan tehtävänä on käsitellä ja valmistella Orion-konsernissa tapahtuvaan johdon ja henkilöstön palkitsemiseen liittyviä kysymyksiä sekä sellaisia toimivan johdon nimityskysymyksiä, jotka tulevat hallituksen päätettäviksi.
Tutkimusvaliokunnan työjärjestyksen mukaan valiokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain hallituksen toimikaudeksi. Valiokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin tarkoittamalla tavalla.
Valiokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja se raportoi toiminnastaan hallitukselle.
Valiokunta käsittelee ja arvioi Orion-konsernissa tapahtuvaan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan liittyviä kysymyksiä ja tekee niistä esityksiä hallitukselle.
Hallituksen jäsenistä koostuvien valiokuntien lisäksi yhtiöllä on nimitysvaliokunta, johon hallinnointikoodin suosituksesta poiketen voi kuulua myös muita henkilöitä kuin hallituksen jäseniä. Yhtiö pitää poikkeamista perusteltuna ottaen huomioon sen omistusrakenne ja mahdollisuus joustavuuteen hallituksen valinnan valmistelussa. Nimitysvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin tarkoittamalla tavalla.
Valiokunnan työjärjestyksen mukaan hallitus valitsee valiokunnan jäsenet vuosittain toimikaudeksi, joka kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Ennen valintaa hallitus kuulee äänimäärän mukaan yhtiön suurimpien osakkeenomistajien näkemyksiä valiokunnan kokoonpanosta. Kuuleminen tapahtuu tapaamisessa, johon kutsutaan äänimäärän mukaan yhtiön kaksikymmentä suurinta osakasluetteloon merkittyä osakkeenomistajaa. Suurimpia osakkeenomistajia laskettaessa ei kuitenkaan huomioida sellaisia osakkeenomistajia, joiden omistamien osakkeiden nojalla ei saa osallistua yhtiökokoukseen.
Valiokunta kokoontuu tarpeen mukaan.
Valiokunnan tehtävänä on valmistella ja antaa hallitukselle suositus varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävästä ehdotuksesta hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi. Suosituksensa valiokunta ilmoittaa hallitukselle. Valiokunnan valmistelemaa suositusta ei pidetä osakkeenomistajan tekemänä ehdotuksena yhtiökokoukselle eikä valiokunnan suosituksella ole vaikutusta hallituksen itsenäiseen päätöksentekovaltaan tai oikeuteen tehdä ehdotuksia yhtiökokoukselle.
Orion Oyj:n toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän puheenjohtaja on Timo Lappalainen 1.1.2008 alkaen. Lappalainen on syntynyt vuonna 1962 ja hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri.
Toimitusjohtajan tehtäviä on tarkemmin selostettu kohdassa 2.1.3. Emoyhtiön toimitusjohtaja.
| Timo Lappalainen | Toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja 1) |
|---|---|
| Satu Ahomäki | Johtaja, Global Sales |
| Markku Huhta-Koivisto | Johtaja, Erityistuotteet ja Fermion |
| Olli Huotari | Johtaja, Esikuntatoiminnot |
| Liisa Hurme | Johtaja, Alkuperälääkkeet |
| Jari Karlson | Johtaja, Talous ja hallinto sekä Eläinlääkkeet |
| Virve Laitinen | Johtaja, Toimitusketju |
| Reijo Salonen | Johtaja, Tutkimus ja tuotekehitys |
1) Timo Lappalainen edustaa myös Orion Diagnosticaa johtoryhmässä
Johtoryhmän jäsenten lisäksi johtoryhmässä toimii henkilöstön edustajana Liisa Remes.
Johtoryhmän jäsenten esittelyt ovat saatavilla osoitteessa www.orion.fi/muujohto. Ajanmukaiset tiedot johtoryhmän jäsenten osakeomistuksista ovat saatavilla osoitteessa www.orion.fi/sisapiirirekisteri.
Johtoryhmän roolia ja vastuita on tarkemmin selostettu kohdassa 2.1.4. Konsernin johtoryhmä.
Orionin hallituksen ja johdon palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on edistää yhtiön kilpailukykyä, pitkän aikavälin taloudellista menestystä, ja yhtiön asettamien tavoitteiden ja yhtiön strategian toteutumista, sekä myötävaikuttaa omistaja-arvon suotuisaan kehitykseen.
Yhtiökokouksen 2012 päätöksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 76 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 51 000 euroa ja hallituksen jäsenelle 38 000 euroa. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 200 euroa kokoukselta, hallituksen varapuheenjohtajalle 900 euroa kokoukselta ja hallituksen jäsenelle 600 euroa kokoukselta. Hallituksen jäsenten matkakustannukset korvataan aiemman käytännön mukaisesti. Edellä mainitut kokouspalkkiot maksetaan myös hallituksen asettamien valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille.
Edellä mainitut vuosipalkkiot maksettiin 60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön osakkeina siten, että 26.–30.3.2012 hankittiin Orion Oyj:n B-osakkeita pörssistä hallituksen puheenjohtajalle 30 400 eurolla, hallituksen varapuheenjohtajalle 20 400 eurolla ja hallituksen jäsenelle 15 200 eurolla. Rahana maksettava osa vuosipalkkiosta vastaa suunnilleen ennakonpidätykseen tarvittavaa määrää, ja se maksettiin 25.4.2012. Vuosipalkkiot kattavat hallituksen koko toimikauden.
Hallituksen palkkioina saamien osakkeiden omistamiseen ei liity erityisiä sääntöjä.
| Kokonais palkkio, € |
Palkkiosta B-osakkeina maksettu osuus, kpl |
|
|---|---|---|
| Hannu Syrjänen, puheenjohtaja | 102 400 | 2 053 |
| Matti Kavetvuo, varapuheenjohtaja ja jäsen 20.3.2012 asti |
5 750 | 0 |
| Jukka Ylppö, varapuheenjohtaja 20.3.2012 alkaen | 70 800 | 1 377 |
| Sirpa Jalkanen | 51 200 | 1 026 |
| Eero Karvonen | 51 853 | 1 026 |
| Timo Maasilta | 50 610 | 1 026 |
| Heikki Westerlund | 56 000 | 1 026 |
| Hallitus yhteensä | 388 613 | 7 534 |
Palkkiot muodostuvat hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä.
Päivitetyt tiedot hallituksen jäsenten osakeomistuksista ovat saatavilla Orion Oyj:n sisäpiirirekisteristä osoitteessa www.orion.fi/sisapiirirekisteri.
Toimitusjohtajan palkitsemisesta päättää hallitus. Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kuukausipalkasta, suorituspohjaisesta tulospalkkiosta sekä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkioiden ja osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perusteena ovat ennalta sovitut tavoitteet, jotka hallitus vahvistaa vuosittain. Suoritus- ja tuloskriteerit asetetaan siten, että ne tukevat yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä. Hallitus arvioi suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista vuosittain.
Toimitusjohtajan tulospalkkion enimmäismäärä on seitsemän (7) kuukauden palkkaa vastaava määrä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän enimmäispalkkioiden määräytyminen selostetaan kohdassa 8.3.3.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön irtisanoessa toimisuhteen 6 kuukautta. Toimitusjohtajan irtisanoessa toimisuhteen irtisanomisaika on 6 kuukautta, ellei toisin sovita. Toimisuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. Mikäli toimisuhde sanotaan irti joko yhtiön toimesta tai toimitusjohtajan toimesta yhtiön sopimusrikkomuksen vuoksi, suoritetaan, elleivät osapuolet toisin sovi, toimitusjohtajalle erillisenä irtisanomiskorvauksena toimisuhteen päättymisen jälkeen 18 kuukauden rahapalkkaa vastaava määrä. Mikäli toimisuhde sanotaan irti toimitusjohtajan toimesta muusta syystä kuin yhtiön sopimusrikkomuksen vuoksi, ei erillistä irtisanomiskorvausta suoriteta.
Toimitusjohtajalle tilikaudelta 2012 maksetut palkat, palkkiot, luontoisedut ja tulospalkkiot olivat yhteensä 1 040 065 euroa (1 076 378 vuonna 2011), josta palkat ja luontoisedut olivat 441 149 (416 400) euroa. Vuonna 2012 toimitusjohtajalle maksetut tulosperusteiset palkkiot vuodelta 2011 olivat 598 916 (659 978) euroa, josta 191 702 (234 483) euroa vastaava osuus maksettiin luovuttamalla 12.3.2012 toimitusjohtajalle 11 700 (14 000) Orion Oyj:n B-osaketta osana yhtiön pitkäjänteistä osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Luovutettujen osakkeiden osakekohtainen luovutushinta oli 16,3848 (16,7488) euroa, joka oli B-osakkeen kaupankäyntimäärällä painotettu keskikurssi 12.3.2012.
Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 60 vuotta ja eläkkeen tavoitetasoksi 60 % sovitusta eläkepalkasta. Eläke on etuusperusteinen. Lisäeläke-edun vuoden 2012 ennakkomaksu oli 133 547,37 euroa.
Konsernin johtoryhmän muiden jäsenten palkitsemisesta päättää hallitus tai hallituksen puheenjohtaja. Heidän palkitsemisjärjestelmänsä koostuu kuukausipalkasta, suorituspohjaisesta tulospalkkiosta sekä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkioiden ja osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perusteena ovat ennalta sovitut tavoitteet, jotka vahvistetaan vuosittain. Suoritus- ja tuloskriteerit asetetaan
siten, että ne tukevat yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä. Hallitus arvioi suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista vuosittain.
Johtoryhmän jäsenen tulospalkkion enimmäismäärä ei ylitä edellä mainittua toimitusjohtajan tulospalkkion enimmäismäärää. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän enimmäispalkkioiden määräytyminen selostetaan kohdassa 8.3.3.
Johtoryhmän jäsenille, toimitusjohtaja mukaan lukien, tilikaudelta 2012 maksetut palkat, palkkiot, luontoisedut ja tulosperusteiset palkkiot olivat yhteensä 4 044 561 (4 400 904) euroa, josta palkat ja luontoisedut olivat 1 893 007 (1 827 117) euroa ja tulosperusteiset palkkiot 2 151 554 (2 573 787) euroa.
Muilla johdon jäsenillä eläke määräytyy työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan lukuun ottamatta yhtä henkilöä, jonka eläkeiäksi on sovittu 60 vuotta ja eläkkeen tavoitetasoksi 60 % sovitusta eläkepalkasta. Lisäeläkesopimus on etuusperusteinen.
Orionin hallitus päätti konsernin avainhenkilöiden nykyisestä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä helmikuussa 2010. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Järjestelmässä on ansaintajaksoja, joiden alkamisesta ja pituudesta yhtiön hallitus päättää vuosittain vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä alkoi kaksi ansaintajaksoa, kalenterivuosi 2010 ja kalenterivuodet 2010–2012. Vuonna 2011 alkoi kaksi ansaintajaksoa, kalenterivuosi 2011 ja kalenterivuodet 2011–2013 ja vuonna 2012 kaksi ansaintajaksoa, kalenterivuosi 2012 ja kalenterivuodet 2012–2014. Kaikille ansaintajaksoille osallistuminen ja ansaintajaksoilta palkkion saaminen edellyttää, että avainhenkilö omistaa yhtiön osakkeita hallituksen päätöksen mukaisesti. Järjestelmän palkkio yhden kalenterivuoden mittaisilla jaksoilla 2010, 2011 ja 2012 perustuu Orion-konsernin tuloksen kehittymiseen sekä edellä mainitun osallistumisedellytyksen täyttämiseen ja ansaintajaksoilta 2010–2012, 2011–2013 ja 2012–2014 Orion Oyj:n B-osakkeen kokonaistuottoon.
Järjestelmästä maksettavat palkkiot maksetaan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Palkkiot ansaintajaksolta 2010 maksettiin vuonna 2011. Palkkiot ansaintajaksolta 2011 maksettiin vuonna 2012. Mahdolliset tulevat palkkiot maksetaan ansaintajaksolta 2010–2012 ja ansaintajaksolta 2012 vuonna 2013, ansaintajaksolta 2011–2013 vuonna 2014 ja ansaintajaksolta 2012–2014 vuonna 2015. Rahana maksettava osuus käytetään palkkiosta avainhenkilölle aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin. Järjestelmästä yhden kalenterivuoden aikana maksettavan palkkion arvo on enintään 1,5 kertaa avainhenkilön bruttovuosipalkka palkkion maksuhetkellä. Bruttovuosipalkalla tarkoitetaan kokonaispalkkaa luontoisetuineen ilman vuositulospalkkiota ja pitkäjänteistä palkitsemisjärjestelmää. Järjestelmään liittyy sitouttamisjakso, jonka aikana järjestelmän perusteella saatuja osakkeita ei saa luovuttaa. Ansaintajaksolta 2010 maksettujen osakkeiden sitouttamisjakso päättyi 31.12.2012. Ansaintajaksolta 2011 maksettujen osakkeiden sitouttamisjakso päättyy 31.12.2013. Ansaintajaksolta 2012 mahdollisesti maksettavien osakkeiden sitouttamisjakso päättyy 31.12.2014. Kolmen vuoden pituisiin ansaintajaksoihin ei liity sitouttamisjaksoa. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava sitouttamisjakson jälkeen puolet järjestelmän perusteella maksetuista osakkeista seuraavasti: toimitusjohtajan, kunnes hänen omistamiensa yhtiön osakkeiden arvo yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkaansa, ja muun konsernin johtoryhmän jäsenen, kunnes hänen omistamiensa yhtiön osakkeiden arvo yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkastaan.
Järjestelmän perusteella maksettavia osakkeita koskevista luovutusrajoituksista ja omistusvelvollisuutta koskevista ehdoista riippumatta järjestelmään kuuluva henkilö voi halutessaan hankkia omalla kustannuksellaan järjestelmän luovutusrajoitusten ja omistusvelvollisuuden piiriin pörssistä tai muuten Orion Oyj:n A-osakkeita ja hankinnan jälkeen luovuttaa vastaavan määrän, luovutusrajoitusten ja/tai omistusvelvollisuuden alaisia B-osakkeita.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 30 henkilöä. Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden yhteismäärä on enintään 500 000 Orionin B-osaketta ja osakkeiden arvoa vastaava määrä rahaa.
Konsernin vuoden 2012 tilinpäätöksessä osakepalkkiojärjestelmää selostetaan liitetiedossa 4. Työsuhdeetuuksista aiheutuvat kulut ja tilintarkastajan palkkiot.
Orionin hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja konsernin johtoryhmän muille jäsenille tilikaudelta 2012 maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat yhteensä 4 433 174 euroa (4 766 284 euroa vuonna 2011).
Orionin hallitus on määritellyt yrityksen sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet yhtiössä. Johtamistavan ja kulttuurin perustana ovat lakien ja yhtiöjärjestyksen noudattaminen sekä Orionin arvot ja eettiset liiketoimintatavat. Sisäinen valvonta on osa johtamisjärjestelmässä kuvatun mukaista normaalia liiketoiminnan ohjausta ja johtamista, jota varmennetaan riskienhallinnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen avulla. Sen tavoitteena on varmistaa, että toiminta on tehokasta ja tuloksellista, liiketoimintariskit on hallittu asianmukaisesti, lakeja ja säännöksiä noudatetaan ja informaatio on luotettavaa. Se perustuu selkeään tavoitteenasetteluun, tiiviiseen tavoitteiden seurantaan sekä tehokkaaseen ja käytännönläheiseen riskienhallintaan.
Käytännössä sisäisestä valvonnasta vastaa kunkin osa-alueen johto ja jokainen liiketoimintayksikkö tai toiminto järjestää oman yksikkönsä tai organisaationsa sisäisen valvonnan itse konsernitasolla määritettyjen politiikkojen ja ohjeiden määrittämien periaatteiden mukaisesti. Keskeiset ohjeet sisältyvät konsernin johtamisohjeistoon.
Riskienhallinta on merkittävä osa Orion-konsernin johtamisjärjestelmää ja se liittyy tiiviisti yhtiön vastuurakenteisiin, toiminnan valvonnan periaatteisiin ja liiketoimintaan. Tavoitteena on tunnistaa, mitata ja hallita käytettävissä olevin keinoin ne riskit, jotka mahdollisesti uhkaavat yhtiön toimintaa tai asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sekä parantaa kykyä hyväksymään riskit, joista ollaan kyllä tietoisia mutta jotka eivät kuitenkaan ole kokonaan poistettavissa.
Riskienhallinta ei ole irrallinen ja erillinen toiminto vaan luonnollinen ja normaali osa jokapäiväistä liiketoimintaa ja johtamista.
Kokonaisvaltaista riskienhallintaprosessia, käytännön toimenpiteitä sekä vastuiden määrittelyä kehitetään säännöllisesti toteutettavilla riskikartoituksilla, jotka kattavat:
Operatiivinen riskienhallinta kattaa myös hankekohtaisen riskienhallinnan.
Uusien lääkkeiden kehittämiseen liittyy merkittäviä riskejä, jotka johtuvat kehitystyön vaatimasta pitkästä aikajänteestä sekä lopputulokseen liittyvästä epävarmuudesta; saadaanko tuote koskaan markkinoille. Tätä strategista riskiä pyritään hallitsemaan seuraavin keinoin:
tuotekehitys- ja markkinointiriskiä jaetaan työskentelemällä tiiviissä yhteistyössä partnereiden kanssa
Alkuperälääkkeiden osuus konsernin liikevaihdosta ja tuloksesta on merkittävä. Orion tekee intensiivistä tutkimusta tavoitteenaan tuoda omia, uusia alkuperälääkkeitä kansainvälisille markkinoille, mutta konsernilla ei kuitenkaan ole takeita siitä, että näiden uusien tuotteiden tuonti markkinoille tapahtuu odotusten mukaisesti. Lisäksi yhteistyössä partnereiden kanssa voi tapahtua muutoksia, esimerkiksi yritysjärjestelyistä johtuen.
Strategisten riskien kenttään voidaan lukea myös yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmän sekä raportointiperiaatteiden kattavuus. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance) 2010 mukainen selkeä hallinto- ja ohjausjärjestelmä luo luottamusta Orion-konserniin ja sen johtamiseen. Luottamuksen perustana on, että järjestelmän olennaisimmat piirteet ja periaatteet on selostettu julkisesti, ja että eri tahojen vastuut, oikeudet, velvollisuudet ja raportointisuhteet ovat määritelty selkeästi.
Lisäksi yhtiö kasvattaa sidosryhmiensä, kuten ympäröivän yhteiskunnan, pääomamarkkinoiden ja omistajiensa luottamusta muun ohella tiedottamalla tapahtumista, yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteestaan avoimesti, totuudenmukaisesti, johdonmukaisesti ja oikea-aikaisesti.
Alkuperälääkkeiden kehittämiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Tyypillisesti markkinoille asti pääsee vain noin yksi kymmenestä kliiniseen vaiheeseen edenneestä tutkimushankkeesta. Tärkeimmät syyt kehitysprojektien epäonnistumiseen liittyvät tutkittavana olevan lääkeaihion tehoon tai turvallisuuteen, mutta myös sen terveystaloudelliseen lisäarvoon. Tämän vuoksi lääkkeen farmakologisia ominaisuuksia, kuten tehoa ja turvallisuutta, sekä terveystaloudellista hyötyä kartoitetaan vaiheittain etenevissä tutkimuksissa. Kliinisiä, ihmisillä tehtäviä tutkimuksia voidaan tehdä vain lääkeviranomaisen luvalla.
Lääkkeen farmakologiaa ja turvallisuutta testataan laajasti prekliinisten laboratoriomallien avulla, sekä seuraamalla siedettävyyttä ja haittavaikutuksia kaikissa kliinisten tutkimusten vaiheissa.
Laajoissa tutkimushankkeissa Orionin hallitus tekee päätöksen siirtyä tutkimuksen vaiheesta seuraavaan. Pienemmissä hankkeissa päätöksen tekee konsernin ylin johto. Nämä päätökset perustuvat aina laajaan analyysiin, jossa arvioidaan siihen mennessä saavutettuja tutkimustuloksia ja markkinatilannetta. Myyntilupahakemusta ja valmisteyhteenvetoa varten lääketutkimuksen eri vaiheet ja tulokset dokumentoidaan huolellisesti lääkeviranomaisten arvioitavaksi. Lääkkeen aiheuttamat haittavaikutukset ovat viranomaisten edellyttämässä seurannassa myös markkinoille tulon jälkeen.
Taloudelliset riskit kasvavat tutkimusten edetessä kliinisiin ihmistutkimuksiin. Tutkimusten kallein jakso on viimeinen, niin sanottu kolmas kliininen tutkimusvaihe, joka on monikansallinen ja se käsittää useita satoja, tai jopa tuhansia potilaita. Tutkimusten kaksoissokkomenetelmällä pyritään saamaan mahdollisimman luotettava kuva lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta. Tämä vuoksi Orion jakaa kolmannen vaiheen tutkimuksiin liittyvää suurta taloudellista riskiä tekemällä nämä tutkimukset pääsääntöisesti yhteistyössä toisen, muun ohella tuotteen markkinointiin osallistuvan lääkeyhtiön kanssa. Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa on kuitenkin myös varhaisemmissa tutkimuksen vaiheissa olennainen osa riskienhallintaa. Yhtiön tavoitteena on löytää tapoja, joilla tutkimushankkeiden määrä voidaan pitää riittävän suurena jakamalla yhteistyökumppanien kanssa niiden kuluja ja niihin liittyviä riskejä, mutta myös niistä mahdollisesti saatavia tuottoja.
Lääkealalle on tyypillistä, että ns. geneeristen lääkkeiden valmistajat yrittävät saada omat, yleensä alkuperäisvalmistajan tuotteita halvemmat lääkkeensä myyntiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi pyrkimällä murtamaan oikeusteitse alkuperäisvalmistajan patentit tai muut immateriaalioikeudet jo ennen näiden raukeamista. Tästä toiminnasta voi aiheutua alkuperäisvalmistajalle korkeita oikeudenkäynti- ja muita kuluja sekä mahdollisesti merkittäviä myynnin menetyksiä.
Orion pyrkii tuotteitaan kehittäessään suojaamaan ne mahdollisimman hyvin ja laaja-alaisesti sekä puolustamaan tehokkaasti tuotteidensa oikeuksia sekä yksin että yhdessä markkinointipartnereidensa kanssa.
Normaalin hintakilpailun lisäksi lääkkeiden hintoihin laskupainetta luovat monet pääsääntöisesti viranomaispäätösten aikaansaamat tekijät valtioiden pyrkiessä hillitsemään kansallisten lääkekustannusten nousua. Näitä ovat esimerkiksi lääkevaihto eli geneerinen substituutio ja viitehintoihin perustuvat korvattavuuskäytännöt sekä niitä koskevissa säännöksissä tapahtuvat muutokset, sekä lääkkeiden hintojen ja korvattavuuden leikkaukset. Hintojen laskupainetta lisää myös EU:n alueella tapahtuva rinnakkaistuonti.
Orion varautuu näihin seikkoihin pitämällä tuotevalikoiman riittävän monipuolisena, lisäämällä jatkuvasti kustannustehokkuutta sekä kohdentamalla sekä kehitys- että myyntiresurssit oikein.
Lääkkeiden myynti vaatii soveltamaan markkinakohtaisia toimintamalleja. Perinteisen laajan myyntiedustajien verkoston ylläpitäminen nostaa kiinteitä kustannuksia. Orionin liiketoiminta perustuu Euroopassa omaan ja ulkopuoliseen myyntiverkostoon ja muilla alueilla yhteistyökumppaneiden avulla tapahtuvaan myyntiin. Tällä rakenteella pyritään löytämään tasapaino käytettävissä olevien resurssien ja riskinkantokyvyn sekä omien uusien alkuperätuotteiden maailmanlaajuisen markkinoinnin vaatimien panostusten välillä. Joillakin markkinoilla tietyt tuoteryhmät myydään vain tarjouksien perusteella vakuutusyhtiöille tai sairaaloiden tuotehankintaorganisaatioille.
Niillä alueilla, joilla Orionilla on oma myyntiorganisaatio, on myynnin jatkuvasti oltava riittävän korkealla tasolla kannattavuuden ylläpitämiseksi. Tämä edellyttää yleensä tarpeeksi laajaa tuotevalikoimaa.
Lääkkeiden valmistus on säännöllisten viranomaistarkastusten kohteena. Lääkkeiden tulee olla turvallisia, tehokkaita ja kaikki laatuvaatimukset täyttäviä. Lääketuotannossa joudutaan jo näiden lakisääteisten vaatimusten johdosta kiinnittämään huomiota erilaisiin lääkkeen turvallisuutta ja laatua uhkaaviin riskeihin.
Lääkkeiden asianmukainen laatu varmistetaan järjestelmällisellä toiminnan kokonaishallinnalla, joka kattaa kaikki lääkkeiden laatuun välittömästi ja välillisesti vaikuttavat asiat. Toimintaa ohjataan kattavalla ohjeistuksella sekä riittävällä materiaalien ja valmisteiden ennakko- ja jälkivalvonnalla.
Orionin tuotantokapasiteetin tämänhetkinen korkea käyttöaste sekä laaja tuotevalikoima saattavat aiheuttaa riskejä toimitusvarmuudelle sekä tekevät vaaditun erittäin korkean laatutason ylläpitämisen aiempaa haastavammaksi. Eri maiden viranomaiset ja keskeiset asiakkaat suorittavat lääkkeiden kehityksen ja valmistuksen säännöllisiä ja yksityiskohtaisia tarkastuksia. Mahdollisesti vaadittavien korjaavien toimenpiteiden tekemisellä voi olla myös ainakin väliaikaisia toimitusvarmuutta heikentäviä vaikutuksia.
Lääkealaa koskevat useat viranomaisten erityismääräykset, ja ala on viranomaisten tarkassa valvonnassa. Lääkkeiden valmistus, jakelu ja lääketutkimus edellyttävät viranomaisten toimilupia. Myös kilpailuviranomaiset valvovat lääkealaa. Orionissa on selkeät toimintaperiaatteet, joilla huolehditaan näiden määräysten noudattamisesta.
Lääkealalle on tyypillistä immateriaalioikeuksien erittäin keskeinen asema. Orionin aseman varmistamiseksi niin myynnissä olevien kuin kehitettävien tuotteiden patenttitilannetta seurataan koko ajan maailmanlaajuisesti. Näin huolehditaan siitä, että Orionin kehittämien tuotteiden oikeuksia pystytään puolustamaan, ja että Orion ei itse loukkaa muiden patentteja tai muita immateriaalioikeuksia.
Patenttisuoja on kuitenkin ajallisesti rajoitettu ja merkittävän tuotteen patenttisuojan umpeutuminen voi vaikuttaa negatiivisesti konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. Orionilla ei ole myöskään takeita siitä, että kehitettäville uusille tuotteille saadaan patenttisuoja halutussa laajuudessa tai että viranomaiset myöntävät tuotteille vaadittavat myyntiluvat.
Kuten aiemmin tutkimus- ja kehitysriskien kuvauksessa todettiin, uuden lääkkeen tuloa markkinoille edeltävät laajat, vaiheittain etenevät tutkimukset, joissa kartoitetaan lääkkeen farmakologisia ominaisuuksia, kuten tehoa ja turvallisuutta. Lääkkeen myynnin ja markkinoinnin aloittaminen edellyttää lääkeviranomaisten myöntämää myyntilupaa.
Lääkkeen aiheuttamat haittavaikutukset ovat viranomaisten edellyttämässä seurannassa myös markkinoille tulon jälkeen. Orion pyrkii edellä kuvatuin tutkimukseen ja lääketuotantoon liittyvin keinoin ennalta varmistamaan, ettei tuotteisiin liity sellaisia haittavaikutuksia, jotka saattaisivat johtaa korvausvastuuseen tai merkittävän tuotteen poistoon markkinoilta.
Tuotevastuuriskin taloudellisten vaikutuksien varalta Orion-konsernin tuotteet ja toiminta on vakuutettu toiminta- ja tuotevastuuvakuutuksella, joka kattaa myös kliiniset tutkimukset, pois lukien tutkimukset, jotka tehdään Yhdysvalloissa tai Kanadassa. Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehtävät tutkimukset vakuutetaan erillisillä vakuutuksilla. Vakuutuksen tarkoituksena on antaa suoja vakuutuksenottajan mahdollisen vahingonkorvausvelvollisuuden varalta. Edellä mainittua suojaa on rajoitettu tavanomaisilla vakuutusehdoilla mm. rahamääräisesti. Lisäksi vakuutussuojan ulkopuolelle jäävät tietyt tuotteet ja lääkkeiden vaikuttavat aineet, joista osa kuuluu myös Orionin liiketoiminnan piiriin. Näiden ei kuitenkaan arvioida kasvattavan olennaisesti Orionin tuotevastuuriskiä.
Lakisääteisten vakuutusten lisäksi Orionilla on omaisuus-, liiketoiminnan keskeytys- ja vastuuvakuutukset kattamassa oleellisiksi arvioituja ja vakuutusten avulla rajattavia vahinkoriskejä.
Konsernin yritysturvallisuusohjeet sisältyvät Orionin sisäiseen johtamisohjeistoon. Konsernin turvallisuuspolitiikalla pyritään varmistamaan toiminnan häiriötön jatkuvuus, henkilöiden turvallisuus, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen vahingoilta sekä tietoturvatoimenpiteiden riittävyys. Yritysturvallisuusohjeet sisältävät turvallisuustoiminnan periaatteet ja ne kattavat lisäksi ohjeet kriisienhallintaan. Ohjeistuksen lisäksi tietoturvapolitiikka sisältää tietoturvan tavoitteet, keskeiset periaatteet ja vastuut.
Ympäristöturvallisuuden ohjeistus sisältää yksityiskohtaiset toimintaohjeet ja vastuut. Ympäristöasioiden kehittämistä ja valvomista varten on konsernin jokaiseen yksikköön nimetty vastuuhenkilöt. Ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia seurataan mm. päästöjä mittaamalla, jätteiden määriä tarkkailemalla ja raaka-aineiden käyttömääriä tilastoimalla. Ympäristönsuojelun toteutumista valvotaan vuotuisilla sisäisillä tarkastuksilla. Yhtiöllä on sen toiminnan vaatimat, voimassa olevat ympäristöluvat.
Orion pyrkii laajentamaan liiketoimintaansa ostamalla tai sisäänlisensioimalla kehitteillä olevia tai jo valmiita, markkinoilla olevia tuotteita muilta lääkeyhtiöiltä, tai mahdollisesti ostamalla muita lääke- tai bioalan yrityksiä. Tällaisia hankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa, toteutusvaiheessa sekä sulautettaessa ostettuja toimintoja yhtiön muuhun toimintaan.
Tuotehankintoihin ja mahdollisiin yritysostoihin voi liittyä tavanomaisia yrityskauppavastuita ja -riskejä sekä muita niiden luonteeseen ja arvoon liittyviä vastuita ja riskejä.
Orionin menestys on riippuvainen sen ylimmän johdon, tutkimus- ja kehitys- sekä muun henkilöstön osaamisesta. Yhtiön henkilöstöjohtamisen tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen sekä osaamisen ja työyhteisön jatkuva kehittäminen. Lisäksi Orionin menestys on riippuvainen yhtiön kyvystä palkata, kehittää, kouluttaa ja motivoida ammattitaitoista henkilöstöä sekä pitää heidät konsernin palveluksessa.
Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää markkinariskeistä ja vastapuoliriskistä aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja kassavirtaan sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttakurssiriski ja vastapuoliriski.
Rahoitusriskien hallinnan pääperiaatteet on kuvattu hallituksen hyväksymässä konsernin rahoituspolitiikassa. Rahoituksen johtoryhmä vastaa rahoituspolitiikan toteuttamisesta. Rahoituksen hoito on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.
Markkinariski koostuu valuuttakurssi-, korko- ja sähkönhintariskistä. Yhtiöllä ei tilinpäätöshetkellä ollut osaketai osakerahastosijoituksia.
Konsernin valuuttakurssiriski on jaettu transaktioriskiin ja translaatioriskiin.
Transaktioriski muodostuu ulkomaan valuutan määräisistä liiketoiminnallisista (mm. myynnit ja ostot) ja rahoituksellisista (mm. lainat, talletukset ja korkovirrat) tase-eristä ja tulevista ennustetuista kassavirroista. Ennustetuissa kassavirroissa huomioidaan seuraavan 12 kuukauden erät. Transaktioriskiä seurataan ja suojataan aktiivisesti. Määrältään suurin valuuttariski muodostuu Yhdysvaltain dollareissa tapahtuvasta myynnistä. Muut merkittävät valuutat ovat Japanin jeni, Ruotsin kruunu, Norjan kruunu, Iso-Britannian punta ja Puolan zloty. Muiden valuuttojen osalta yhden yksittäisen valuutan osuus ei ole merkittävä konsernin kokonaispositiossa.
Rahoituspolitiikan mukaisesti merkittävien valuuttojen tase-erät suojataan välillä 90–105 % ja 12 kuukauden ennakoidut kassavirrat suojataan välillä 0–50 %. Suojausinstrumentteina käytetään enintään 12 kuukauden pituisia valuuttajohdannaisia. Liiketoiminnallisten erien positiot esitetään taulukkona tilinpäätöksen 2012 liitetiedoissa 24.1.1.
Konsernilla on 8,2 miljoonan GBP:n määräinen ulkoinen laina, jonka valuuttariski on suojattu sekä pääomarahavirtojen että korkorahavirtojen osalta täysimääräisesti koron- ja valuutanvaihtosopimuksella. Tilinpäätöksen 2012 liitetietojen kohdassa 24.1.3. esitetään tarkempia tietoja lainasta.
Konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat tytäryhtiön paikallisessa valuutassa ja näistä merkittävimmät on suojattu täysimääräisesti valuutanvaihtosopimuksilla.
Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin riippuen siitä, onko operatiivisesti tarkasteltuna suojattu myyntituottoja vai rahoitusvaroja ja -velkoja.
Translaatioriski muodostuu tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu kuin euro, omista pääomista. Näiden tytäryhtiöiden oma pääoma 31.12.2012 oli 50,1 (2011: 40,6) miljoonaa euroa. Merkittävin translaatioriski muodostuu Iso-Britannian punnasta. Translaatiopositiota ei ole suojattu.
Valuuttakurssien muutosten vaikutusta konsernin tulokseen (ennen verovaikutusta) ja omaan pääomaan on kuvattu tilinpäätöksen 2012 liitetiedoissa 24.1.1. EUR/USD-valuuttakurssin osalta. Herkkyysanalyysissä oletetaan valuuttakurssimuutoksen olevan +/- 10 % (USD heikkenee/vahvistuu 10 %) ja muiden tekijöiden pysyvän muuttumattomina. IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan taseessa olevat rahoitusvarat ja -velat ja siten analyysissä ei ole huomioitu positioon kuuluvaa ennustettua seuraavan 12 kuukauden valuuttavirtaa. Herkkyysanalyysissä ei huomioida myöskään mahdollista translaatiopositiota.
Hintariskillä tarkoitetaan sähkömarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa riskiä. Sähkön markkinahinta vaihtelee runsaasti mm. sääolosuhteiden, vesitilanteen sekä päästökaupan mukaan. Orion-konserni hankkii käyttämänsä sähköenergian osittain kiinteähintaisena sopimuksena ja osittain Suomen hinta-alueen spothintaan sidottuna toimituksena ja altistuu jälkimmäisen osalta sähkön hintavaihtelulle.
Sähkösalkun hallintaa toteutetaan siten, että sähkön markkinahinnan vaihteluista aiheutuvalta rahavirran riskiltä voidaan suojautua. Suojausinstrumentteina käytetään Nord Poolissa noteerattavia vakiotehoisia sähköjohdannaisinstrumentteja. Arvostustasoina käytetään Nord Poolin päätöskursseja.
Sähkönhintariskin suojauksiin sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa suojausinstrumentista omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon kirjattua summaa oikaistaan IAS 39.96:n mukaan siten, että siitä tulee pienempi (absoluuttisina lukuina) seuraavista kahdesta luvusta:
Jäljelle jäävä osuus suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta edustaa suojauksen tehottomuutta ja se kirjataan tulosvaikutteisesti.
31.12.2012 on omaan pääomaan kirjattu sähkösuojauksista käyvän arvon arvostusta 0,0 (2011: -0,2) miljoonaa euroa (ennen verovaikutusta). Johdannaisista syntynyt tehoton osuus 0,6 (2011: 0,2) miljoonaa euroa on kirjattu toimintojen kuluihin. Johdannaisten nimellisarvot olivat yhteensä 5,0 (2011: 6,7) miljoonaa euroa.
Muutokset korkotasossa vaikuttavat konsernin rahavirtaan ja tulokseen. Konsernin korollinen vieras pääoma oli 31.12.2012 yhteensä 136,7 (2011: 88,7) miljoonaa euroa. Konserni on altistunut korkotason noususta aiheutuvalle korkoriskille Euroopan Investointipankilta nostettujen pitkäaikaisten lainojen osalta. Näiden lainojen pääoma oli 31.12.2012 yhteensä 124,4 (2011: 66,1) miljoonaa euroa ja lainojen korko on sidottu euribor-korkoon. Näistä lainoista 22,3 miljoonaa euroa on suojattu koronvaihtosopimuksella, joiden osalta Orion maksaa kiinteää korkoa. Lisäksi 8,2 miljoonan GBP:n määräisen vaihtuvaan korkoon sidotun lainan korkorahavirta on suojattu korkojen nousua vastaan valuutta- ja korovaihtosopimuksella jonka seurauksena konserni maksaa euromääräistä kiinteää korkoa.
Mikäli korkotaso nousisi vuonna 2013 paralleelisti yhdellä prosenttiyksiköllä (1 %) tilinpäätöshetkellä hinnoitelluista koroista muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana, konsernin arvioidut korkokulut vuonna 2013 kasvaisivat 1,0 miljoonaa euroa (ennen verovaikutusta).
Konsernin altistumista markkinakorkojen muutoksille vähentää osittain se, että konsernin rahamarkkinasijoitukset, jotka 31.12.2012 olivat 15,0 (2011: 70,3) miljoonaa euroa, on sijoitettu lyhyen koron instrumentteihin. Kun nämä sijoitukset huomioidaan edellisessä herkkyysanalyysissä, konsernin arvioidut nettorahoituskulut kasvaisivat 0,9 miljoonaa euroa vuonna 2013.
IAS 39:n määrittelemää rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan edellä mainittuihin korkojohdannaisilla suojattuihin lainoihin. 31.12.2012 on omaan pääomaan kirjattu korkojohdannaisista käyvän arvon arvostusta - 0,3 (2011: 0,2) miljoonaa euroa (ennen verovaikutusta). Näiden korkojohdannaisten nimellisarvot olivat yhteensä 31,9 (2011: 19,1) miljoonaa euroa.
Vastapuoliriskin toteutuessa konsernin vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan ja tämän seurauksena konsernilta jää varoja saamatta. Maksimi luottoriski 31.12.2012 on 315,0 (2011: 289,8) miljoonaa euroa, joka koostuu rahoitusvaroista vähennettynä rahoitusveloissa olevien johdannaisten arvoilla. Pääasialliset riskit liittyvät myyntisaamisiin ja rahavaroihin.
Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee sijoitusten ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Vastapuolille on luottokelpoisuuden ja vakavaraisuuden perusteella määritetty limiitit, joita seurataan ja ylläpidetään säännöllisesti. Sijoitukset ovat pääosin jälkimarkkinakelpoisissa, enintään 3 kuukauden pituisissa korkoinstrumenteissa.
Konsernin asiakasluottopolitiikka määrittelee asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset. Lääketeollisuudessa myyntisaamiset tyypillisesti keskittyvät eri maantieteellisten alueiden jakelijoille. Tietyissä maissa konserni myy myös suoraan paikallisille sairaaloille. Konsernin myyntisaamisista noin 71 % koostuu saamisista 25 suurimmalta asiakkaalta. Merkittävimmät yksittäiset asiakkaat ovat lääkemyynnin markkinointikumppani Novartis sekä lääkejakelija Oriola-KD Oyj. Myyntisaamisiin ei uskota sisältyvän oleellista riskiä. Etelä-Euroopassa saamiset yksittäisiltä vastapuolilta eivät ole konsernin kannalta merkittäviä. Tilikauden tulosvaikutteiset luottotappiot olivat 0,3 miljoonaa euroa.
Konsernin tavoitteena on säilyttää hyvä maksuvalmiusasema kaikissa olosuhteissa. Maksuvalmiutta turvaavat liiketoiminnan kassavirran ja rahavarojen lisäksi 100 miljoonan euron sitovat, nostamattomat kahdenkeskiset luottolimiitit, jotka erääntyvät vuonna 2019 sekä pankkitililimiitit ja 100 miljoonan euron vahvistamaton yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä yritystodistuksia ei ollut laskettu liikkeelle.
Rahoitusvelkojen ja koronmaksujen ennustetut rahavirrat eritellään tilinpäätöksen 2012 liitetiedoissa 24.3. Konsernin korollinen velka 31.12.2012 oli 136,7 (2011: 88,7) miljoonaa euroa. Rahalaitoslainojen keskimaturiteetti on 3 vuotta 2 kuukautta. Konsernin rahavarat ja muut rahamarkkinasijoitukset 31.12.2012 olivat 145,2 (2011: 123,0) miljoonaa euroa, jotka ylittävät määrältään konsernin korolliset velat. Konsernin likviditeetin turvaamiseksi ylimääräiset kassavarat sijoitetaan pääsääntöisesti lyhytaikaisiin jälkimarkkinakelpoisiin, hyvän luottokelpoisuuden omaaviin euromääräisiin korkoinstrumentteihin.
Konsernin taloudellisissa päämäärissä on pääomarakenteeseen liittyen määritetty tavoitteeksi säilyttää omavaraisuusaste, konsernin oma pääoma suhteessa taseen loppusummaan, vähintään 50 %:n tasolla. Tämä omavaraisuusaste ei ole yhtiön näkemys optimaalisesta pääomarakenteesta, vaan se on osa kokonaisuutta, jossa määritellään toiminnan kasvuun ja kannattavuuteen liittyviä tavoitteita sekä yhtiön osingonjakopolitiikka.
Yhtiön lainojen ehdoissa on määritelty taloudelliset kovenantit, joiden rikkoutuessa velkojalla on halutessaan oikeus eräännyttää velka ennenaikaisesti.
Yhtiön antamat kovenantit sekä pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut on esitetty tilinpäätöksen 2012 liitetiedoissa 24.4.
Taloudellista ohjausta ja raportointia varten konsernissa on raportointijärjestelmä, jonka tarkoituksena on tuottaa johdolle riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa toiminnan suunnittelua ja johtamista varten. Konsernin taloudellista ohjausta, sekä yhtenäisiä käytäntöjä varten Orionilla on konsernin laajuiset ohjeet sekä niitä tukevat politiikat. Ohjeiden avulla, kuten myös yrityksen laajalla toiminnanohjausjärjestelmällä varmennetaan yhdenmukaisten prosessien olemassaolo. Konsernin talousosasto hoitaa rahoituksen, konsernilaskennan sekä veroasiat keskitetysti. Lisäksi tytäryhtiöiden taloushenkilöt sekä keskitetty Controller-toiminto varmentavat yhdenmukaisten toimintatapojen noudattamista maa- ja liiketoiminta-aluekohtaisesti.
Orionin tehokkaat ja yhdenmukaiset toimintaprosessit perustuvat yhtenäiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Toiminnan ohjaamista varten laaditaan kuukausittaiset talousraportit, joissa esitetään toteutuneen tuloksen lisäksi vertailu toteutuneen ja tavoitteen välillä sekä ennuste tulevasta kehityksestä. Orionilla on eri toiminnoissa käytössä myös lukuisia tavoitteiden asettamisen ja seurannan mittareita, joiden avulla toimintaa valvotaan ja ohjataan asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Hallituksen tarkastusvaliokunta arvioi sisäisen valvonnan toimivuutta ja vastaa sisäisen raportointiprosessin toimivuuden arvioinnista. Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan asianomaisten lakien ja yhtiöjärjestysten mukaan.
Lakisääteisen tilintarkastuksen tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi tilintarkastus käsittää yhtiön kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen. Emoyhtiön varsinaisen tilintarkastajan päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä toimitusjohtajan ja sisäisen tarkastuksen kanssa.
Toiminnan valvontaa ja ohjausta varten konsernissa on sisäinen tarkastus, joka toimii hallinnollisesti emoyhtiön toimitusjohtajan välittömässä alaisuudessa ja raportoi työssään tarkastusvaliokunnalle. Sisäisen tarkastuksen keskeisenä tehtävänä on tutkia ja arvioida konserniin kuuluvien yhtiöiden ja yksiköiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja luotettavuutta.
Orion-konserni noudattaa NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjetta, johon konsernin oma sisäpiiriohje perustuu. Konsernin pysyvän sisäpiirin muodostavat ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ja pysyvät yrityskohtaiset sisäpiiriläiset. Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, yhtiön varsinaisen tilintarkastajan päävastuullinen tilintarkastaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. Pysyviä yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä ovat henkilöt, jotka yhtiö on määritellyt pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi.
Yhtiö ylläpitää sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä.
Päivitetyt tiedot yhtiön ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten osakeomistuksista ovat saatavilla osoitteessa www.orion.fi/sisapiirirekisteri.
Orion Oyj:llä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla KHT-yhteisö. Tilintarkastajan toimikausi on tilikausi, ja tilintarkastajan tehtävä päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilikaudella 2012 Orionin tilintarkastaja on KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Janne Rajalahti.
Tilintarkastajille maksetaan palkkiot Orion Oyj:n hyväksymän laskun mukaisesti.
Tilintarkastusyhteisölle vuodelta 2012 maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat 244 000 euroa (237 000 euroa v. 2011) ja muista asiantuntijapalveluista maksetut palkkiot 111 000 (249 000) euroa. Palkkioiden tarkempi erittely esitetään vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 4.
| A osakkeita, kpl |
Muutos vuoden alusta A, kpl |
B osakkeita, kpl |
Muutos vuoden alusta B, kpl |
Osakkeita yhteensä, kpl |
Osuus koko osake kannasta, % |
Osuus kaikista äänistä, % |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hannu Syrjänen | 10 000 | 0 | 8 848 | 2 053 | 18 848 | 0,01 | 0,02 |
| Jukka Ylppö | 1 247 136 | 0 | 294 520 | 1 377 | 1 541 656 | 1,09 | 2,62 |
| Sirpa Jalkanen | 0 | 0 | 4 172 | 1 026 | 4 172 | 0,00 | 0,00 |
| Eero Karvonen | 546 200 | 0 | 24 435 | 1 026 | 570 635 | 0,40 | 1,14 |
| Timo Maasilta | 21 928 | 0 | 1 026 | 1 026 | 22 954 | 0,02 | 0,05 |
| Heikki Westerlund | 0 | 0 | 2 835 | 1 026 | 2 835 | 0,00 | 0,00 |
| Hallitus yhteensä | 1 825 264 | 0 | 335 836 | 7 534 | 2 161 100 | 1,53 | 3,82 |
Luvut sisältävät myös määräysvaltayhteisöjen omistukset.
| A osakkeita, kpl |
Muutos vuoden alusta A, kpl |
B osakkeita, kpl |
Muutos vuoden alusta B, kpl |
Osakkeita yhteensä, kpl |
Osuus koko osake kannasta, % |
Osuus kaikista äänistä, % |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Timo Lappalainen | 0 | 0 | 44 750 | 11 700 | 44 750 | 0,03 | 0,00 |
| Satu Ahomäki | 0 | 0 | 16 126 | 5 850 | 16 126 | 0,01 | 0,00 |
| Markku Huhta-Koivisto | 0 | 0 | 26 850 | 5 850 | 26 850 | 0,02 | 0,00 |
| Olli Huotari | 0 | 0 | 15 353 | 4 388 | 15 353 | 0,01 | 0,00 |
| Liisa Hurme | 0 | 0 | 17 525 | 5 850 | 17 525 | 0,01 | 0,00 |
| Jari Karlson | 0 | 0 | 22 898 | 4 388 | 22 898 | 0,02 | 0,00 |
| Virve Laitinen | 0 | 0 | 3 713 | 1 463 | 3 713 | 0,00 | 0,00 |
| Reijo Salonen | 0 | 0 | 24 100 | 7 020 | 24 100 | 0,02 | 0,00 |
| Johtoryhmä yhteensä | 0 | 0 | 171 315 | 46 509 | 171 315 | 0,12 | 0,02 |
Luvut sisältävät myös määräysvaltayhteisöjen omistukset.
Hannu Syrjänen, puheenjohtaja Ekonomi, oikeustieteen kandidaatti s. 1951
Orion Oyj:n hallituksen puheenjohtaja alkaen 24.3.2010, jäsen alkaen 2.4.2007 Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja, tutkimusja nimitysvaliokuntien jäsen
| 2001–2010 | Sanoma Oyj:n toimitusjohtaja ja johtoryhmän |
|---|---|
| puheenjohtaja | |
| 1999–2001 | SanomaWSOY Oyj:n johtoryhmän jäsen |
| 1989–2001 | Rautakirja Oy:n toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja |
| sekä toimialajohtaja |
Tätä aikaisemmin Hannu Syrjänen on työskennellyt mm. TS-Yhtymässä johtajana, Wihuri Oy:ssä toimialajohtajana sekä Lakimiesliiton Kustannuksen toimitusjohtajana.
Hallituksen puheenjohtaja: Orion Oyj 2010–, VR-Yhtymä Oy 2011–, Management Institute of Finland MIF Oy 2012– Hallituksen jäsen: Orion Oyj 2007–, Realia Group Oy 2011–, Suomen Messut Osuuskunta 2012–, John Nurmisen Säätiö 2012–
Hallituksen puheenjohtaja: Kansainvälisen Kauppakamarin (ICC) Suomen osasto ry. 2010–2011, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2004– 2011, Viestinnän Keskusliitto 2005–2006 Hallituksen jäsen: SanomaWSOY Oyj 2001–2010, East Office of Finnish Industries Oy 2008–2010, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK 2005–2006, Palvelutyönantajat ry 1999–2001
Professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori s. 1954
Orion Oyj:n hallituksen jäsen alkaen 23.3.2009 Tutkimusvaliokunnan puheenjohtaja
Ura
| 2010– | Varadekaani, Turun yliopisto |
|---|---|
| 2008– | Johtaja, Suomen Akatemian tutkimuksen huippu- yksikkö, vuoteen 2013 asti |
| 2006– | Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL |
| 2001– | Immunologian professori, Turun yliopisto |
| 2000–2005 | Johtaja, Suomen Akatemian tutkimuksen huippu- yksikkö |
| 1996–2006 | Akatemiaprofessori |
| 1996– | Johtaja, Reseptoriohjelma, Turun yliopisto |
| 1986–1996 1983–1986 |
Tutkija, Turun yliopisto, Suomen Akatemia, THL Tutkija, Stanfordin yliopisto, USA |
Hallituksen jäsen: Orion Oyj 2009–, Emil Aaltosen Säätiö 2000– Sigrid Juselius Säätiön lääketieteellisen asiantuntijalautakunnan jäsen 2001–
Syöpäinstituutin tieteellisen neuvottelukunnan jäsen 2002–
Suomalaisen tiedeakatemian esimies 2010–2012
Sirpa Jalkanen on julkaissut noin 240 tieteellistä artikkelia tulehdustautien mekanismeista ja syövän leviämisestä. Lisäksi useita patentteja ja patenttihakemuksia edellä mainituilta aloilta.
Diplomi-insinööri (sähkövoimatekniikka), kauppatieteiden maisteri s. 1955
Orion Oyj:n hallituksen jäsen alkaen 2.4.2007, varapuheenjohtaja alkaen 20.3.2012 Tarkastus-, tutkimus- ja nimitysvaliokuntien jäsen
| Jukka Ylppö on työskennellyt koko työuransa ABB Oy:n | ||
|---|---|---|
| tuotekehitysorganisaatiossa vuodesta 1981 alkaen. | ||
| 1999– | Teollisuuden sähkökäyttöjen ohjausten ja ohjelmistojen asiantuntija |
|
| 1996–1998 | Uuden tyristorisyötön ohjauksen kehityksen vetäjä | |
| 1993–1995 | Tasavirtakäyttöjen uuden ohjauksen kehittäjä | |
| 1991–1992 | Automaatiotuotekehitysinsinööri Västeråsissa Ruotsissa | |
| 1988–1990 | Laiva-automaation myynti-insinööri | |
| 1986–1987 | Paperirata-analysaattoreiden kehityksen projekti- päällikkö |
|
| 1984–1985 | Tasavirtakäyttöjen ohjauksen kehityksen vetäjä | |
| 1982–1983 | Tuotekehitysinsinööri / tehoelektroniikka | |
Hallituksen varapuheenjohtaja: Orion Oyj 2012– Hallituksen jäsen: Orion Oyj 2007–
Orion Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja 2007–24.3.2010
Eero Karvonen Diplomi-insinööri s. 1948
Orion Oyj:n hallituksen jäsen alkaen 1.7.2006 Tarkastus- ja tutkimusvaliokuntien jäsen
| EVK-Capital OY, omistaja ja toimitusjohtaja |
|---|
| Rintekno Oy, prosessisuunnittelija, biokemian ja lääkeaineteollisuuden jaospäällikkö ja teknologia- |
| johtaja |
| VTT, biotekniikan laboratorio, tutkija |
| Helsingin teknillinen korkeakoulu, teollisen mikro- biologian vanhempi assistentti |
Keskeisimmät nykyiset luottamustoimet
Hallituksen jäsen: Orion Oyj 2006–
Hallituksen jäsen: Orion-yhtymä Oyj 1997–2002, jakautunut Orion Oyj 2004–30.6.2006, Rocla Oyj 2006–2009 Hallintoneuvoston jäsen: Orion-yhtymä Oyj 1988–1997, Instrumentarium Oyj 1996–1999
Timo Maasilta Diplomi-insinööri s. 1954
Orion Oyj:n hallituksen jäsen alkaen 20.3.2012 Palkitsemis-, tarkastus- ja tutkimusvaliokuntien jäsen
Heikki Westerlund Kauppatieteiden maisteri s. 1966
Orion Oyj:n hallituksen jäsen alkaen 24.3.2010 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, palkitsemisja tutkimusvaliokuntien jäsen
Ura
2010– CapMan Oyj, hallituksen puheenjohtaja, senior partner 2005–2010 CapMan Oyj, toimitusjohtaja 2002–2005 CapMan Buyout -tiimin vetäjä 1994–2002 CapMan, sijoituspäällikkö, sijoitusjohtaja 1990–1994 SITRA, sijoitusanalyytikko, projektipäällikkö 1988–1989 Foresport Oy, toimitusjohtaja, yrittäjä
Hallituksen puheenjohtaja: CapMan Oyj 2010– Hallituksen jäsen: Lumene Oy 2006–, Orion Oyj 2010–, Walki Oy 2011–
Hallituksen puheenjohtaja: Finlayson Oy 2011–2012 Hallituksen jäsen: Aldata Solution Oyj 1997–2001, AtBusiness Communications Oyj 1997–2003, Medianorth Group Oy 1999–2004, Nexor Superstore 1995–1998, Satama Interactive 1997–2000 ja Suomen Pääomasijoitusyhdistys ry 2007–2011
Ura:
1993– Toiminnanjohtaja, Maa- ja vesitekniikan tuki ry. 1984– Toimitusjohtaja, Tukinvest Oy 1982–1984 Toimistoinsinööri, Vesi-Pekka Oy 1980–1982 Projekti-insinööri, Vesi-Pekka Oy, Libya
Hallituksen puheenjohtaja: Maa- ja vesitekniikan tuki ry. 1998–, Tuen Kiinteistöt Oy 1985–, Ympäristöviestintä YVT Oy 2001– Hallituksen jäsen: Orion Oyj 2012–, Tukinvest Oy 1996– Amerin Kulttuurisäätiön valtuuskunnan varapuheenjohtaja 2010–
Hallituksen jäsen: Amer Sports Oyj 1986–2008, Amerin Kulttuurisäätiö 1986–2009, Ompus Inc. 1984–1994 Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja: Orion Oyj 2004–2011 Nimeämisvaliokunnan jäsen: Oriola-KD Oyj 2006–2007, 2010–2011 Hallintoneuvoston jäsen: Orion-yhtymä Oyj 1991–2002, Amer Yhtymä Oy 1985–1986
s. 1962
Toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän puheenjohtaja 1.1.2008 alkaen
Timo Lappalainen tuli Orionin palvelukseen vuonna 1999. Hän on toiminut seuraavissa tehtävissä:
| 2008– | Toimitusjohtaja |
|---|---|
| 2005–2007 | Alkuperälääkkeet ja Eläinlääkkeet - |
| tulosyksiköiden johtaja | |
| 2003–2005 | Orion Pharma -tulosyksikön varatoimitusjohtaja |
| 1999–2003 | Lääkeliiketoiminnan kehitysjohtaja |
| 1994–1999 | Leiras Oy, kansainvälisen markkinoinnin ja |
| liiketoiminnan kehitysjohtaja | |
| 1989–1993 | Finvest Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja sekä |
| Saksan tytäryhtiön toimitusjohtaja | |
| 1987–1988 | Arthur Andersen (Chicago, Yhdysvallat), konsultti |
Hallituksen jäsen: Vaisala Oyj 2011–, Kemianteollisuus ry 2008–, Sydäntutkimussäätiö 2010–
Hallituksen varapuheenjohtaja: Kemianteollisuus ry 2013– Hallintoneuvoston jäsen: Suomen Messut Osuuskunta 2009–
Lisäksi Timo Lappalainen on Helsingin seudun kauppakamarin valtuuskunnan jäsen sekä Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) Suomen osasto ry:n valtuuskunnan jäsen.
Diplomi-insinööri, MBA s. 1956
Johtaja, Erityistuotteet ja Fermion 1.11.2006 alkaen
| Markku Huhta-Koivisto tuli vuonna 1982 silloisen Farmos | |||
|---|---|---|---|
| yhtymän palvelukseen ja on siitä lähtien työskennellyt useissa | |||
| johtotehtävissä Orionissa: | |||
| 2006– | Johtaja, Erityistuotteet ja Fermion | ||
| 2004–2006 | Orion Pharma, toimitusketjun johtaja | ||
| 2004–2005 | Fermion Oy, toimitusjohtaja | ||
| 2002–2004 | Orion Pharma, toimitusketjun johtaja | ||
| 2000–2002 | Orion Pharma, informaatiojärjestelmän ja | ||
| muutosprojektin johtaja | |||
| 1998–2000 | Orion Pharma, aluemyyntijohtaja | ||
| 1996–1998 | Orion Pharma, materiaalitoimintojen johtaja | ||
| 1991–1996 | Orion-Farmos lääketeollisuus, materiaali | ||
| toimintojen johtaja | |||
| 1990–1991 | Farmos Oy, Lääkeryhmän materiaalijohtaja | ||
| 1987–1990 | Farmos Oy, materiaalipäällikkö | ||
| 1984–1987 | Farmos Oy, Lääkefarmoksen käyttöpäällikkö | ||
| 1982–1983 | Farmos Oy, tuotannonsuunnittelupäällikkö |
1981–1982 Oy Santasalo-Sohlberg Ab, kehitysinsinööri
Hallituksen jäsen: Pharmaservice Oy 2011– Huoltovarmuuskeskuksen Terveydenhuoltosektorin jäsen 2007–
Huoltovarmuuskeskuksen Kemian poolin toimikunnan jäsen 2006–2007
Satu Ahomäki Kauppatieteiden maisteri s. 1966
Johtaja, Global Sales 1.10.2010 alkaen
Satu Ahomäki tuli Orionin palvelukseen vuonna 1992. Hän on toiminut seuraavissa tehtävissä:
| 2010– | Johtaja, Global Sales |
|---|---|
| 2008–2010 | Eläinlääkkeet-tulosyksikön johtaja |
| 2006–2007 | Liiketoiminnan kehittämisyksikön johtaja |
| 2005 | Liiketoiminnan kehitysjohtaja |
| 2000–2004 | Projektihallintoyksikön projektijohtaja ja |
| projektipäällikkö Hormonihoidot ja Urologia -terapia | |
| alueella | |
| 1992–1999 | Eri tehtävissä T&K:ssa, mm. tutkimuspäällikkönä. |
Ennen siirtymistään Orionin palvelukseen Satu Ahomäki työskenteli laskentatehtävissä eri yrityksissä.
Johtaja, Esikuntatoiminnot (ml. Henkilöstöhallinto, Immateriaalioikeudet, Lakiasiat ja Viestintä) 1.7.2006 alkaen Orion Oyj:n hallituksen sihteeri 1.10.2002–
| Olli Huotari tuli Orionin palvelukseen vuonna 1996. Hän on | ||
|---|---|---|
| toiminut seuraavissa tehtävissä: | ||
| 2006– | Johtaja, Esikuntatoiminnot | |
| 2005–2006 | Orion Pharman henkilöstöjohtaja ja Orion-konsernin | |
| henkilöstön kehittämisjohtaja | ||
| 2002–2006 | Konsernin päälakimies | |
| 1996–2002 | Konsernihallinnon lakimies | |
| 1992–1995 | Asianajotoimisto Jouko Penttilä Oy, lakimies | |
Vuosina 1995–1996 Olli Huotari suoritti Master of Laws in International Commercial Law -tutkinnon Kentin yliopistossa Englannissa.
Liisa Hurme
Filosofian tohtori (Biokemia) s. 1967
Johtaja, Alkuperälääkkeet 1.1.2008 alkaen
Liisa Hurme tuli Orionin palvelukseen vuonna 1999. Hän on toiminut seuraavissa tehtävissä: 2008– Johtaja, Alkuperälääkkeet
| 2005–2007 | Urologia ja Onkologia -alueen liiketoimintajohtaja |
|---|---|
| 2004–2005 | Hormonihoidot ja Urologia -terapia-alueen |
| lääkekehitysohjelmien projektijohtaja | |
| 2002–2004 | Porftolionhallinta-yksikön portfoliopäällikkö |
| 2001–2002 | Projektihallinto-yksikön projektipäällikkö |
| 1999–2001 | Hormonihoidot-terapia-alueen tutkija ja |
| projektipäällikkö | |
| 1995–1999 | Pharmacia & Upjohn, Diagnostiikka-yksikön tutkija |
| Ruotsissa sekä tuotekehitystutkija Saksassa | |
Liisa Hurme on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta Biokemian laitokselta vuonna 1996.
Hallituksen jäsen: Suomen Bioteollisuus ry. FIB 2010– Jäsen: European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations (EFPIA), Economic & Social Policy Committee 2010–
Virve Laitinen Diplomi-insinööri, MBA s. 1972
(ELIAS GmbH) ja Ranskassa (Institute Pasteur)
Johtaja, Toimitusketju 1.1.2012 alkaen
Virve Laitinen tuli Orionin palvelukseen vuonna 1997. Hän on toiminut seuraavissa tehtävissä:
| 2012– | Johtaja, Toimitusketju |
|---|---|
| 2007–2011 | Talousosasto, Business Planning and Control - toiminnon johtaja |
| 2001–2006 | Toimitusketju, teollistaminen ja sopimusvalmistus, päällikkö |
| 1997–2000 | Toimitusketju, kehitysinsinööri |
Tutkimusassistentti
Liisa Remes on konsernin johtoryhmässä henkilöstön edustajana.
Jari Karlson Kauppatieteiden maisteri s. 1961
Johtaja, Talous ja hallinto 1.8.2002 alkaen
| Ura | |
|---|---|
| 2002– | Johtaja, Talous ja hallinto |
| 2001–2002 | Orion Pharma, talousjohtaja |
| 1999–2001 | Kuusakoski Group Oy, konsernin talouspäällikkö |
| 1990–1999 | Genencor International Inc, Controller, Euroopan ja |
| Aasian toimintojen suunnittelujohtaja ja Euroopan | |
| alueen talousjohtaja | |
| 1988–1989 | Cultor Oy, biokemian ryhmän talouspäällikkö |
Marraskuusta 2010 alkaen talousjohtaja Jari Karlsonin johtamisvastuualueeseen sisältyy myös Eläinlääkkeet-liiketoiminta.
Hallituksen jäsen: LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 2010–, Suomen eläinlääketieteen säätiö 2011–, Polttimo Oy 2012–
Professori, dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori s. 1956
Johtaja, tutkimus ja tuotekehitys, Chief Medical Officer 1.11.2006 alkaen
| Ura | |
|---|---|
| 2006– | Johtaja, tutkimus ja tuotekehitys, Chief Medical Officer |
| 2004–2006 | Pfizer, Neurology, Psychiatry and Opthalmology - terapia-alueen johtaja sekä Neurotieteet-terapia alueesta vastaava johtaja |
| 2002–2004 | GlaxoSmithKline, neurotieteiden kliinisen kehityksen ja Medical Affairs -osaston johtaja |
| 2001–2002 | GlaxoSmithKline, neurologian ja GI-kanavan sairauksien kliinisestä kehityksestä vastaava johtaja |
| 1999–2001 | GlaxoWellcome, keskushermosto-terapiaryhmän lääketieteellisen strategian ja viestinnän johtaja |
| 1998–1999 | GlaxoWellcome, neurologian ja psykiatrian lääketieteellinen johtaja Medical Affairs ja Commercial Strategy -ryhmissä |
| 1997–1998 | GlaxoWellcome, migreenin lääketieteellinen strategiajohtaja Yhdysvalloissa |
| 1995–1997 | GlaxoWellcome, lääketieteellinen johtaja Suomessa |
Reijo Salonen on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon sekä lääketieteen ja kirurgian tohtorin tutkinnon neuroimmunologian alalta Turun yliopistossa 1983. Hän on neurologian erikoislääkäri ja on ollut Turun yliopiston neuroimmunologian dosentti vuodesta 1989. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 2009.
Hallintoneuvoston jäsen: Suomen Lääketieteen Säätiö 2011– Jäsen: European Brain Council Industry Board 2006–, Turun Yliopiston neuvottelukunta 2010–
Hallituksen jäsen: European Brain Council 2006–2010 Jäsen: Federation of Pharmaceutical Industries and Associations (EFPIA), Research Directors Group 2007–2012
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.