Kemira Oyj

Annual Report • Feb 28, 2013

Tilinpäätös 2012

Tilinpäätös 2012

Hallituksen toimintakertomus 2012	2
Konsernin tunnusluvut	16
Tunnuslukujen laskentakaavat	19
Konsernitilinpäätös	20
Konsernin tuloslaskelma (IFRS)	20
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)	21
Konsernin tase (IFRS)	22
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)	23
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista (IFRS)	24
Konsernin liitetiedot	25
1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET	25
2. SEGMENTTITIEDOT	33
3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT	37
4. LIIKETOIMINNAN KULUT	37
5. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT	39
6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET	40
7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT	41
8. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ	42
9. TULOVEROT	43
10. OSAKEKOHTAINEN TULOS	44
11. LIIKEARVO	44
12. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	47
13. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET	48
14. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT	49
15. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN
KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN	50
16. VAIHTO-OMAISUUS	52
17. SAAMISET	53
18. Myytävissä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 19. OMAN PÄÄOMAN LIITETIEDOT	53
20. KOROLLISET VELAT	54 56
21. RAHOITUSLEASINGVELAT	57
22. LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET	58
23. ELÄKEVELVOITTEET	60
24. VARAUKSET	62
25. OSTOVELAT JA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT	63
26. HANKITTUJEN JA MYYTYJEN TYTÄRYRITYSTEN
RAHAVIRTAVAIKUTUS	63
27. LIIKETOIMet määräysvallattomien
omistajien kanssa	64
28. JOHDANNAISINSTRUMENTIT	64
29. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA	66
30. VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT	72
31. YMPÄRISTÖRISKIT JA -VASTUUT	73
32. LÄHIPIIRI	74
33. MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA	75
34. KONSERNIYHTIÖT	76
35. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT	77

	Emoyhtiön tilinpäätös	78
	Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)	78
	Emoyhtiön tase (FAS)	79
	Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)	80
	Emoyhtiön liitetiedot	81
	1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET	81
	2. LIIKEVAIHTO	82
	3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT	82
	4. KULUT	82
	5. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ	83
	6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET	84
	7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT	84
	8. SATUNNAISET ERÄT	85
	9. TULOVEROT	85
	10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	86
	11. AINEELLISET HYÖDYKKEET	87
	12. SIJOITUKSET	88
	13. VAIHTO-OMAISUUS	88
	14. SAAMISET	89
	15. RAHOITUSARVOPAPERIT	90
	16. OMA PÄÄOMA	90
	17. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	91
	18. PAKOLLISET VARAUKSET	91
	19. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA	92
	20. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA	93
	21. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET	94
	22. KEMIRA OYJ:N OSAKKEET JA OSUUDET	95

Osakkeet ja osakkeenomistajat	96
Hallituksen voitonjakoesitys	99
Tilintarkastuskertomus	100
Tuloskehitys neljännesvuosittain	101
Tietoa sijoittajille	102

Hallituksen toimintakertomus 2012

Liikevaihto vuonna 2012 kasvoi 2 % 2 240,9 miljoonaan euroon (2011: 2 207,2 miljoonaa) suotuisan valuuttakurssimuutoksen vaikutuksen tukemana. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa ja pois lukien yritysostot säilyi vakaana. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 2 % 154,1 miljoonaan euroon (157,3). Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 6,9 % (7,1 %).

Osakekohtainen tulos laski 0,11 euroon (0,89). Kertaluonteisilla erillä, jotka liittyivät "Fit for Growth" -uudelleenjärjestelyohjelmaan, Kemiran elintarvike- ja lääketeollisuuden liiketoimintojen myyntiin sekä Kemiran nykyisten toimintojen virtaviivaistamiseen, oli 0,66 euron negatiivinen vaikutus osakekohtaiseen tulokseen. Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä laski 13 % 0,77 euroon (0,89) pääosin titaanidioksidia tuottavan osakkuusyhtiö Sachtlebenin (Kemira omistaa 39 %) laskeneen tuloksen takia. Osakkuusyhtiö Sachtlebenin tulokseen vaikutti negatiivisesti korkeammat raakaainekustannukset ja merkittävästi laskenut titaanidioksidin kysyntä. Hallitus ehdottaa 0,53 euron osinkoa joka vastaa 81 miljoonaa euroa.

Avainluvut

Milj. euroa	1–12/2012	1–12/2011
Liikevaihto	2 240,9	2 207,2
Käyttökate	178,5	259,6
Käyttökate, %	8,0	11,8
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä	154,1	157,3
Liikevoitto	31,7	158,3
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, %	6,9	7,1
Liikevoitto, %	1,4	7,2
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	11,2	31,0
Rahoitustuotot ja -kulut	–15,7	–20,9
Voitto ennen veroja	27,2	168,4
Tilikauden voitto	21,5	140,3
Osakekohtainen tulos, euroa	0,11	0,89
Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä, euroa	0,77	0,89
Sidottu pääoma *	1 673,0	1 705,0
Sidotun pääoman tuotto, %*	2,6	11,1
Rahavirta investointien jälkeen	71,8	115,3
Investoinnit	134,1	201,1
Omavaraisuus, % kauden lopussa	53	51
Velkaantuneisuus, % kauden lopussa	40	38
Henkilöstö kauden lopussa	4 857	5 006

*) 12 kuukauden liukuva keskiarvo (Sidotun pääoman tuotto, % perustuu raportoituun liikevoittoon).

Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat > Taloustieto. Vuoden 2011 vertailuluvut esitetään suluissa joidenkin taloudellisten tulosten jälkeen.

Taloudellinen tulos 2012

Kemira-konsernin liikevaihto kasvoi 2 % ja oli 2 240,9 miljoonaa euroa (2 207,2). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysmyynnit pois lukien säilyi vakaana vuoden 2011 tasolla. Paikallisissa valuutoissa liikevaihtoon vaikuttivat positiivisesti pääasiassa hintojen korotukset, joilla pyrittiin kompensoimaan raaka-ainehintojen nousua. Myyntimäärät olivat lähellä vuoden 2011 tasoa, lukuun ottamatta joidenkin matalakatteisten tuotteiden myynnin lakkauttamisesta aiheutunutta noin 20 miljoonan euron vaikutusta. Myyntimäärien elpyminen erityisesti Pulp-asiakassegmentissä ja kunnallisten asiakkaiden keskuudessa kompensoi Oil-, Gas- ja Mining-asiakassegmenttien alhaisemmat myyntimäärät. ChemSolutionsin myyntimäärät olivat lähellä vuoden 2011 tasoa. Galvatekin myynnillä lokakuussa ja Kanadassa sijaitsevan Maitlandin vetyperoksiditehtaan myynnillä marraskuussa 2011 oli 23 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Kaikki tärkeimmät Kemiran talouslukuihin vaikuttavat ulkomaiset valuutat, kuten Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Kanadan dollari, vahvistuivat euroon nähden edellisvuoteen verrattuna. Valuuttakurssimuutoksilla oli 2 %:n tai noin 50 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Paper-segmentissä liikevaihto kasvoi 3 % ja oli 1 002,0 miljoonaa euroa (973,3). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysmyynnit pois lukien kasvoi 2 %. Valuuttakurssimuutoksilla oli 3 %:n positiivinen ja yritysmyynneillä 2 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Municipal & Industrial -segmentissä liikevaihto kasvoi 3 % ja oli 686,6 miljoonaa euroa (664,7). Liikevaihto kasvoi 2 % paikallisissa valuutoissa yritysmyynnit pois lukien. Valuuttakurssimuutoksilla oli 2 %:n positiivinen ja yritysmyynneillä 1 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Oil & Mining -segmentissä liikevaihto laski 4 % ja oli 321,0 miljoonaa euroa (335,7). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa laski 2 %, lukuun ottamatta joidenkin matalakatteisten tuotteiden myynnin lakkauttamisesta aiheutunutta vaikutusta. Matalakatteisten tuotteiden myynnin lakkauttamisella oli 6 %:n negatiivinen ja valuuttakurssimuutoksilla 4 %:n positiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Maantieteellisesti liikevaihto jakautui seuraavasti: EMEA 55 % (57 %), Pohjois-Amerikka 31 % (30 %), Etelä-Amerikka 8 % (7 %) sekä Aasian ja Tyynenmeren alue 6 % (6 %). Liikevaihto kasvoi 1 % (3 %) kehittyneillä markkinoilla ja 9 % (0 %) kehittyvillä markkinoilla vuonna 2012. Kemira konsernin syyskuussa 2010 asettama keskipitkän aikavälin tavoite on kasvattaa liikevaihtoa 3 % kehittyneillä markkinoilla ja 7 % kehittyvillä markkinoilla.

LIIKEvAIHTo

Milj. euroa	1–12/2012	1–12/ 2011	Muutos-%
Paper	1 002,0	973,3	3
Municipal & Industrial	686,6	664,7	3
Oil & Mining	321,1	335,7	–4
Muut	231,2	233,5	–1
joista ChemSolutions	186,0	183,6	1
Eliminoinnit	–	–	–
Yhteensä	2 240,9	2 207,2	2

liikevoittoon vaikuttavat kertaluonteiset erät olivat –122 miljoonaa euroa (1), ja liikevoitto oli –31,7 miljoonaa euroa (158,3). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 2 % ja oli 154,1 miljoonaa euroa (157,3). Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 6,9 % (7,1 %). Kemira asetti vuonna

2008 keskipitkän aikavälin tavoitteeksi vähintään 10 %:n liikevoittoprosentin ilman kertaluonteisia eriä. 10 %:n liikevoittotavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2014 mennessä Kemira käynnisti heinäkuussa 2012 "Fit for Growth" -uudelleenjärjestelyohjelman, jonka kustannussäästötavoite on 60 miljoonaa euroa.

"Fit for Growth" -ohjelman kustannussäästöt vuonna 2012 olivat 10 miljoonaa euroa, joista 5 miljoonaa euroa vaikutti muuttuviin kustannuksiin ja 5 miljoonaa euroa kiinteisiin kustannuksiin. Kiinteät kustannukset, "Fit for Growth" -ohjelman positiivinen vaikutus mukaan lukien, olivat kohonneiden tuotanto-, kunnossapito- ja henkilöstökustannusten vuoksi 15 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2011.

Muuttuvat kustannukset olivat kohonneiden raaka-aineja rahtikustannusten vuoksi 18 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2011. Raaka-ainehintojen kasvu enemmän kuin kompensoitiin myyntihintojen vastaavilla tarkistuksilla.

Alhaisemmilla myyntimäärillä oli alle 10 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä.

Valuuttakurssimuutoksilla oli 5 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Yritysmyynneillä ja muilla erillä oli yhteensä 5 miljoonan euron negatiivinen vaikutus (katso varianssianalyysitaulukko).

LIIKEvoITTo ILmAn KERTALuonTEISIA ERIä

	1–12/2012 milj. euroa	1–12/2011 milj. euroa	Muutos–%	1–12/2012, liikevoitto, %	1–12/2011 liikevoitto, %
Paper	86,2	75,4	14	8,6	7,7
Municipal & Industrial	42,3	46,9	–10	6,2	7,1
Oil & Mining	37,3	36,2	3	11,6	10,8
Muut	–11,7	–1,2	–	–5,1	–0,5
joista ChemSolutions	14,6	20,8	–30	7,8	11,3
yhteensä	154,1	157,3	–2	6,9	7,1

Varianssianalyysi

Milj. euroa	1–12
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, 2011	157,3
Myyntimäärät ja -hinnat	29,9
Muuttuvat kustannukset	–18,2
Kiinteät kustannukset	–15,2
Valuuttakurssien vaikutus	5,4
Muut, ml. yritysostot ja -myynnit	–5,1
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, 2012	154,1

Liikevoittoon vaikuttavat kertaluonteiset erät vuonna 2012 olivat yhteensä -122 miljoonaa euroa (1), ja ne liittyivät pääasiassa "Fit for Growth" -uudelleenjärjestelyohjelmaan. "Fit for Growth" -ohjelmaan liittyvät irtisanomiskorvaukset ja ulkoiset palvelumaksut olivat yhteensä 41 miljoonaa euroa ja alaskirjaukset 30 miljoonaa euroa. Muut kuin "Fit for Growth" -ohjelmaan liittyvät kertaluonteiset erät sisälsivät Kemiran elintarvike- ja lääketeollisuuden liiketoimintojen myynnistä aiheutuneen 18 miljoonan euron alaskirjauksen sekä ympäristövastuu- ja tehokkuusparannuksiin ja Kemiran nykyisten toimintojen virtaviivaistamiseen liittyvät 33 miljoonan euron kulut (ks. kertaluonteisten erien taulukko).

Kertaluonteiset erät vuonna 2011 sisälsivät vetyperoksiditehtaan myyntiin (Paper-segmentti) Kanadassa liittyvän pääomavoiton, Suomessa lopetetun kalsiumsulfaattiliiketoiminnan alaskirjauksen sekä Municipal-asiakassegmentin konsolidointitoimet Espanjassa ja Pohjois-Amerikassa.

Kertaluonteiset erät

Milj. euroa	1–12/2012	1–12/2011
Käyttökate	–69,6	6,4
Paper	–22,9	6,3
Municipal & Industrial	–26,8	–1,3
Oil & Mining	–5,1	–0,2
Muut	–14,8	1,6
Poistot ja arvonalentumistappiot	–52,8	–5,4
Paper	–8,1	–2,2
Municipal & Industrial	–24,1	–1,9
Oil & Mining	–1,9	–1,1
Muut	–18,7	–0,2
Yhteensä	–122,4	1,0

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta laski 11,2 miljoonaan euroon (31,0) Sachtlebenin (Kemira omistaa 39 %) titaanioksidiliiketoiminnan alhaisemman nettotuloksen vuoksi. Kysynnän merkittävä väheneminen, titaanidioksidihintojen lasku vuoden 2012 toisella vuosipuoliskolla ja korkeammat raakaainekustannukset vaikuttivat negatiivisesti osakkuusyhtiö Sachtlebenin tulokseen.

Kesäkuussa 2012 Kemira Oyj:n ja Rockwood Holdings Inc:n titaanidioksidiyhteisyritys Sachtleben GmbH teki uuden yhteensä 430 miljoonan euron lainasopimuksen. Laina käytetään olemassa olevien lainasopimuksen jäljellä olevan saldon takaisinmaksuun, yhteisyrityskumppaneiden osingonmaksuun sekä yrityksen muihin menoihin. Lainan maturiteetti on viisi vuotta. Sachtleben GmbH allekirjoitti kesäkuussa 2012 myös sopimuksen, jonka mukaan se ostaa crenox GmbH:n titaanidioksidituotannon ja -varaston. Yritys sijaitsee Krefeldissä, Saksassa. Kauppa vahvistettiin heinäkuussa 2012, ja sen myötä titaanidioksidin tuotantokapasiteetti kasvoi yli 100 000 tonnia yhteensä noin 340 000 tonniin.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä –15,7 miljoonaa euroa (–20,9). Rahoituskulut sisälsivät avointen sähköjohdannaisten käypien arvojen –2,3 miljoonan euron laskun ja PVO:n vuoden 2012 toisella neljänneksellä maksaman 7,6 miljoonan euron osingon.

Voitto ennen veroja laski 27,2 miljoonaa euroon (168,4). Alhaisemmat rahoituskulut ja alhaisemmat verot kompensoivat osittain alhaisemman liikevoiton ja pienemmän osuuden osakkuusyhtiöiden tuloksesta. Liikevoitto oli pienempi pääasiassa "Fit for Growth" -uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvien kertaluonteiset erien ja muiden kertaluonteisten erien vuoksi.

Verot olivat 5,7 miljoonaa euroa (28,1) ja raportoitu veroaste oli 21,0 % (16,7 %). Liikevoittoon vaikuttavat kertaluonteiset erät ja kasvaneet tuotot erityisesti Pohjois-Amerikassa kasvattivat raportoitua veroastetta. Veroaste ilman liikevoittoon vaikuttavia kertaluonteiset eriä ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta oli 20,6 % (20,8 %). Kokonaisveroihin vaikuttivat merkittävästi myös laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutokset.

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos laski 16,8 miljoonaan euroon (135,6) ja osakekohtainen tulos 0,11 euroon (0,89). Kertaluonteisilla erillä oli osakekohtaiseen tulokseen 0,66 euron negatiivinen vaikutus. Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä laski 13 % ja oli 0,77 euroa (0,89).

Rahoitusasema ja rahavirta

Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2012 oli 176,3 miljoonaa euroa (177,7). Rahavirta investointien ja irtisanomiskorvausten jälkeen laski 38 % ja oli 71,8 miljoonaa euroa (115,3) pääasiassa korkeampien laajennusinvestointien vuoksi. Rahavirta investointien jälkeen sisälsi Sachtlebenin maksaman 27 miljoonan euron pääoman. Vuoden 2011 vastaavalla ajanjaksolla rahavirta sisälsi jäljellä olevien Tikkurilan osakkeiden myynnistä saadun 97 miljoonan euron rahavirran. Nettokäyttöpääoman osuus liikevaihdosta oli 12,8 % (13,4 %).

Kemira-konsernin nettovelka oli kauden lopussa 532,0 miljoonaa euroa (515,8). Nettovelan kasvu johtui maaliskuussa 2012 maksetuista 81 miljoonan euron osingoista, minkä vaikutuksen positiivinen rahavirta pääosin kompensoi.

Korollisten velkojen määrä oli kauden lopussa 664,7 miljoonaa euroa (701,6). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisten velkojen kokonaissummasta oli 56 % (58 %). Konsernin korollisten velkojen keskimääräinen korko oli 1,6 % (2,0 %). Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli 16 kuukautta (17 kuukautta).

Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä oli 277,2 miljoonaa euroa. Siitä 193,6 miljoonaa euroa koostui Suomen markkinoille liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista ja 52,8 miljoonaa euroa pitkäaikaisten lainojen lyhennyseristä. 31.12.2012 rahavarat olivat 132,7 miljoonaa euroa (185,8).

Vuoden lopussa omavaraisuusaste oli 53 % (51 %) ja velkaantuneisuus oli 40 % (38 %). Oma pääoma laski 1 314,8 miljoonaan euroon (1 370,8).

Konsernin merkittävin valuuttavirtariski syntyy Ruotsin kruunusta ja Kanadan dollarista. Vuoden lopussa SEK-määräinen 12 kuukauden valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 43 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttavirtariskistä on suojattu 45 %. Vastaavasti CAD-määräinen 12 kuukauden valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 26 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttavirtariskistä on suojattu 50 %. Lisäksi Kemiralle aiheutuu pienempi valuuttavirtariski Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Norjan kruunun osalta, joiden vuotuinen valuuttavirtariski oli noin 50 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttariskistä on suojattu 60 %.

Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroina, Kemira altistuu myös valuutan translaatioriskille siltä osin kuin sen muualla kuin Suomessa sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät raportoidaan muina valuuttoina kuin euroina. Merkittävimmän valuutan translaatioriskin muodostavat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Kanadan dollari ja Brasilian real. Edellä mainittujen valuuttojen heikentyminen suhteessa euroon pienentäisi Kemiran liikevaihtoa ja liikevoittoa translaatioriskin kautta. Edellä mainittujen valuuttojen 10 %:n heikentyminen suhteessa euroon pienentäisi Kemiran liikevoittoa noin 10 miljoonaa euroa (10) vuodessa translaatioriskin kautta.

Investoinnit

Vuoden 2012 investoinnit laskivat 33 % 134,1 miljoonaan euroon (201,1). Investoinnit jakautuivat seuraavasti: laajennusinvestoinnit 44 % (17 %), parannusinvestoinnit 29 % (40 %) ja ylläpitoinvestoinnit 27 % (43 %) (vuoden 2011 vertailuluvut eivät sisällä PVO:n osakkeiden hankinnan vaikutusta). Laajennusinvestoinnit keskittyivät pääasiassa Kiinaan sekä Saksaan ja Espanjaan. Edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla investoinnit sisälsivät 103 miljoonan euron erän, joka liittyy Kemiran eläkesäätiö Neliapilalta ostamiin Pohjolan Voima Oy:n osakkeisiin.

Vuonna 2012 konsernin poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 45 % ja olivat 146,8 miljoonaa euroa (101,3) pääasiassa "Fit for Growth" -ohjelmaan liittyvien 25 miljoonan euron alaskirjausten sekä Kemiran elintarvikeja lääketeollisuuden liiketoimintojen myynnin 18 miljoonan euron alaskirjauksen vuoksi.

Tutkimus ja tuotekehitys

Vuonna 2012 tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 38,1 miljoonaa euroa (36,5) eli 1,7 % (1,6 %) Kemirakonsernin liikevaihdosta. Kemiralla on neljä tutkimus- ja kehityskeskusta Espoossa, Yhdysvaltain Atlantassa, Kiinan Shanghaissa ja Brasilian São Paulossa.

Kemiran T&K-toiminto on ensisijaisen tärkeä orgaanisen kasvun ja erottautumisen edistäjä. Kemiran liikevaihto uusista tuotteista ja sovelluksista vuonna 2012 oli 106 miljoonaa euroa (40). Kemira määrittelee uusista tuotteista ja sovelluksista syntyvän liikevaihdon viimeisten viiden vuoden aikana kehitetyistä tuotteista ja sovelluksista syntyväksi liikevaihdoksi. Vuonna 2012 lanseerattiin uusia tuotteita, kuten antiskalantteja, kitkan vähentäjäaineita ja biosideja, jotka kaikki tehostavat veden- ja energiankäyttöä.

Kemiran nelivuotinen, vuonna 2010 käynnistetty T&K-ohjelma SWEET (vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus) edistyi vuonna 2012 hyvin suurimman osan projekteista ollessa kehitysvaiheessa ja menossa kohti pilotointia. Projekteja on käynnissä kaikissa Kemiran neljässä T&K-keskuksessa, ja ne käsittelevät uusia öljy- ja kaasu-, liuskekaasu-, bioetanoli- ja biomassainnovaatioita biomassainnovaatioita liittyen prosessikemikaaleihin ja veden hallintaan. Yksi esimerkki SWEET-ohjelman innovaatioista on Kemiran lanseeraama kuivalujuuskemia pehmopaperi- ja kartonkisovelluksiin. Se auttaa säästämään raaka-aineissa, minkä lisäksi vahvuus on parantunut materiaalin painon laskiessa. Asiakkaat hyötyvät raaka-aine-, kustannus- ja energiasäästöistä. Kemiran uudet tuotteet ja sovellukset ovat edistäneet merkittävästi kaksinumeroisten kasvulukujen saavuttamista sekä Tissue- että Packaging & Board -asiakassegmenteissä vuonna 2012.

Kemira pyrkii vahvistamaan T&K-keskustensa osaamista kehittämällä niistä maailmanlaajuisen verkoston, joka antaa yritykselle ainutlaatuista vahvuutta.

Kemira avasi vuonna 2012 Albertaan, Kanadaan yhteistyössä Albertan yliopiston kanssa uuden T&K-keskuksen, joka on erikoistunut öljy- ja kaasusovelluksiin, kuten vesihallintaan ja veden uudelleenkäyttöön öljyhiekkasovelluksissa.

Kemiran IP-portfolio on vahva, ja sillä on 330 patenttiperhettä ja 1 350 patenttia.

Henkilöstö

Kemira-konsernin palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 4 762 vakituista työntekijää (2011: 4 846, 2010: 4 814) ja 95 määräaikaista työntekijää (2011: 160, 2010: 119). Kemiralla oli työntekijöitä Suomessa 1 114 (1 179), muualla EMEA:ssa 1 690 (1 776), Pohjois-Amerikassa 1 279 (1 384), Etelä-Amerikassa 423 (398) ja Aasian ja Tyynenmeren alueella 351 (269).

Vuonna 2012 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma nousi 271,5 miljoonaan euroon (2011: 235,6, 2010: 251,3) pääasiassa irtisanomiskorvauksista johtuen.

Yritysvastuu

Vuonna 2013 Kemira julkaisee yritysvastuuraportin toista kertaa osana vuosikertomustaan. Yritysvastuuraportin varmistaa kolmas osapuoli, ja se laaditaan GRI-raportointiohjeiden (Global Reporting Initiative) mukaisesti. Raportissa käsitellään esimerkiksi taloudellista vastuuta, päästöjä, jätteitä, ympäristökustannuksia, ja vastuullisia työkäytäntöjä, turvallisuutta ja tuoteturvallisuutta sekä luonnonvarojen käyttöä.

Kemira on päivittänyt vuoden 2011 yritysvastuuraporttia määrittämällä tarkemmin yritysvastuun painopistealueet ja tavoitteet osana yritysvastuuhallintaprosessiaan. Kemiran johtoryhmä hyväksyi yritysvastuutavoitteet vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä. Yritysvastuutavoitteet, suorituskykyindikaattorit ja suunnitellut toimet on kuvailtu tarkemmin Kemiran yritysvastuuraportissa, joka julkaistaan osana Kemiran vuoden 2012 vuosikertomusta 25.2.2013 alkavalla viikolla.

Vuoden 2012 aikana investoinnit ympäristönsuojeluun konsernin 71 tuotantolaitoksessa olivat 3,4 miljoonaa euroa (3,6) ja käyttökustannukset 14,1 miljoonaa euroa (12,7). Käyttökustannusten kasvu johtui pääasiassa korkeammista tuotantomääristä. Suuria ympäristöinvestointeja ei ole käynnissä tai suunnitteilla.

Varaukset ympäristön kunnostustoimenpiteisiin olivat 19,7 miljoonaa euroa (14,7). Suurimmat varaukset liittyvät käytöstä poistettujen läjitysalueiden sulkemiseen Porissa ja Vaasan tuotantolaitoksen lähellä sijaitsevan järven sedimentin kunnostamiseen.

Kemira ei rekisteröinyt uusia EU:n uuden kemikaaliasetuksen (REACH) alaisia kemikaaleja vuonna 2012. Olemme valmistautumassa vaiheittaisten rekisteröintien seuraavaan määräaikaan, joka on kesäkuu 2013. EU:ssa REACH-rekisteröinnin kolmas määräaika on vuonna 2018. Tämän lisäksi on muita Aasian ja Tyynenmeren aluetta ja Etelä-Amerikkaa koskevia asetuksia, jotka edellyttävät Kemiran huomiota tulevaisuudessa. REACH-säädösten toimeenpanolla ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia Kemiran taloudelliseen tulokseen, vaikka rekisteröintikustannusten odotetaankin painottuvan lähivuosiin. Vuonna

2012 REACH-lainsäädäntöön liittyvät kustannukset olivat vähäiset, ja ne liittyivät REACH-rekisteröinnin hallintaprosessien ja IT-tuen parantamiseen.

Kemira alkoi vuonna 2012 raportoida työntekijöidensä ja alihankkijoidensa kaikista kirjatuista tapaturmista (Total Recordable Injuries, TRI) työntekijöiden LTA1-tapaturmien (vähintään yhden työpäivän miljoonaa työtuntia kohti poissaoloon johtaneet tapaturmat) sijaan. TRI-tapaturmat pitävät sisällään tapaukset, joissa työntekoa on rajoitettu (RWC) ja lääkinnällistä hoitoa vaatineet tapaukset (MTC). Vuonna 2012 Kemiran työntekijöiden ja alihankkijoiden TRI-luku miljoonaa työtuntia kohti oli 8,5, kun se on kemianteollisuudessa keskimäärin 12 (Lähde: US department of labor, 2011).

Segmentit

Paper

Tarjoamme vesi-intensiiviselle massa- ja paperiteollisuudelle kemikaaleja ja tuotekokonaisuuksia, jotka parantavat asiakkaiden kannattavuutta sekä vesi-, raaka-aine- ja energiatehokkuutta. Ratkaisumme tukevat kestävää kehitystä.

Paper-segmentin liikevaihto kasvoi 3 % ja oli 1 002,0 miljoonaa euroa (973,3). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysmyynti pois lukien kasvoi 2 % myyntihintojen korotusten ja hieman korkeampien myyntimäärien ansiosta. Valuuttakurssimuutoksilla oli 3 %:n positiivinen ja Kanadassa sijaitsevan Maitlandin vetyperoksiditehtaan myynnillä marraskuussa 2011 2 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Sellun kysyntä alkoi elpyä vuoden alussa vuoden 2011 lopussa tapahtuneen hidastumisen jälkeen. Myyntimäärät kasvoivat Pulp-asiakassegmentissä tasaisesti koko vuoden ajan. Kysyntä säilyi hyvällä tasolla jopa vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä, ja Pulp-asiakassegmentin liikevaihto vetyperoksiditehtaan myynti pois lukien saavutti vuoden 2011 tason. Paperi- ja kartonkituotteiden myynti kasvoi vuonna 2012 yli 10 % pääasiassa Aasian ja Tyynenmeren alueella korkeampien siistauskemikaalien myyntimäärien ansiosta. Paino- ja sanomalehtipaperin kysyntä säilyi maailmanlaajuisesti vakaana, ja erityisesti Euroopan ja Pohjois-Amerikan aktiivisen myyntitoiminnan ansiosta Kemiran tuotteiden ja sovellusten myynti kasvoi noin 5 % tässä asiakassegmentissä. Pehmopaperi- ja erikoiskemikaalituotteiden myynti kasvoi lähes 20 %. Paper-segmentin myyntimäärät kasvoivat pehmopaperiasiakkaiden keskuudessa erityisesti Pohjois-Amerikassa. Vuonna 2013 pehmopaperituotteiden myynnin odotetaan kiihtyvän myös Kiinassa, Indonesiassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa.

PAPER-segmentin avainluvut

Milj. euroa	1–12/2012	1–12/2011
Liikevaihto	1 002,0	973,3
Käyttökate	106,2	126,0
Käyttökate, %	10,6	12,9
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä	86,2	75,4
Liikevoitto	55,2	79,5
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, %	8,6	7,7
Liikevoitto, %	5,5	8,2
Sidottu pääoma *	759,8	773,2
Sidotun pääoman tuotto, % *	7,3	10,3
Investoinnit	66,4	43,5
Rahavirta investointien jälkeen ilman korkoja ja veroja	30,6	90,9

*) 12 kuukauden keskiarvo

MUNICIPAL & INDUSTRIAL -segmentin avainluvut

Milj. euroa	1–12/2012	1–12/2011
Liikevaihto	686,6	664,7
Käyttökate	42,6	74,3
Käyttökate, %	6,2	11,2
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä	42,3	46,9
Liikevoitto	–8,5	43,7
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, %	6,2	7,1
Liikevoitto, %	–1,2	6,6
Sidottu pääoma *	392,1	403,4
Sidotun pääoman tuotto, %*	–2,2	10,8
Investoinnit	35,2	28,8
Rahavirta investointien jälkeen ilman korkoja ja veroja	23,3	41,9

*) 12 kuukauden liukuva keskiarvo

OIL & MINING -segmentin avainluvut

Milj. euroa	1–12/2012	1–12/2011
Liikevaihto	321,1	335,7
Käyttökate	42,6	45,7
Käyttökate, %	13,3	13,6
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä	37,3	36,2
Liikevoitto	30,2	34,9
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, %	11,6	10,8
Liikevoitto, %	9,4	10,4
Sidottu pääoma *	168,8	150,1
Sidotun pääoman tuotto, % *	17,9	23,3
Investoinnit	15,9	9,6
Rahavirta investointien jälkeen ilman korkoja ja veroja	21,6	28,7

*) 12 kuukauden keskiarvo

Kemira ilmoitti vuonna 2012 laajentavansa vetyperoksidikapasiteettiaan Fray Bentosissa, Uruguayssa vuoden 2013 puoliväliin mennessä. Myös Nanjingin paperikemikaalitehtaan työt etenevät Kiinassa. Projekti on nyt ennakkomyyntivaiheessa tavoitteena tuotannon aloitus vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen lopussa.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 14 % 86,2 miljoonaan euroon (75,4). Korkeammat myyntihinnat enemmän kuin kompensoivat korkeammat muuttuvat kustannukset. Korkeammilla myyntimäärillä oli pieni positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Kiinteät kustannukset olivat lisääntyneen myynti- ja markkinointitoiminnan sekä korkeampien kunnossapitokustannusten vuoksi 5 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuoden 2011 vastaavalla ajanjaksolla. Valuuttakurssimuutoksilla oli 4 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Kanadassa sijaitsevan Maitlandin vetyperoksiditehtaan myynnillä marraskuussa 2011 oli pieni negatiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 8,6 %:iin (7,7 %).

Kertaluonteiset uudelleenjärjestelykulut olivat yhteensä –31 miljoonaa euroa "Fit for Growth" -ohjelmaan liittyvät kulut mukaan lukien ja ne liittyivät pääasiassa alaskirjauksiin, irtisanomiskorvauksiin ja ulkoisiin palveluihin.

Municipal & Industrial

Tarjoamme vedenkäsittelykemikaaleja sekä kunnalliseen että teolliseen vedenpuhdistukseen. Vahvuuksiamme ovat korkeatasoinen sovellusosaaminen sekä laaja valikoima vedenkäsittelykemikaaleja, joita toimitamme luotettavasti asiakkaillemme.

Municipal & Industrial -segmentin liikevaihto kasvoi 3 % ja oli 686,6 miljoonaa euroa (664,7). Vedenkäsittelykemikaalien kysyntä kunnallisten asiakkaiden keskuudessa elpyi koko vuoden ajan, mikä yhdessä epäorgaanisten saostusaineiden ja flokkausaineiden korkeampien myyntihintojen kanssa johti 2 %:n orgaaniseen liikevaihdon kasvuun. Valuuttakurssimuutoksilla oli 2 %:n positiivinen ja yritysmyynneillä 1 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Haastava taloustilanne laski Municipal-asiakassegmentin myyntimääriä vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä erityisesti Itä-Euroopassa, Etelä-Euroopassa ja Kalifornian alueella. Itä-Euroopassa myyntimäärät elpyivät nopeasti vuoden 2012 alussa Kalifornian seuratessa perässä. Etelä-Euroopassa kunnallisessa vedenkäsittelyssä käytettävien kemikaalien kysyntä näyttää vakiintuneen matalalle tasolle.

Industrial-asiakassegmentissä myyntimäärät pysyivät koko vuoden ajan suhteellisen vakaalla tasolla kaikissa pääteollisuudenaloilla. Kemira keskittyy palvelemaan runsaasti vettä kuluttavia teollisuudenaloja, kuten elintarvike- ja juomateollisuutta, sokeriteollisuutta, rakennusalaa, lääketeollisuutta ja energia-alaa. Lisäksi olemme kehittäneet membraaniteknologia-, biokaasu-, käymis- ja bioetanoliratkaisuja, jotka ovat nyt edenneet kaupallistamisvaiheeseen.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 10 % ja oli 42,3 miljoonaa euroa (46,9). Korkeammat myyntimäärät ja -hinnat kompensoivat korkeampien muuttuvien kustannusten negatiivisen vaikutuksen. Muuttuvat kustannukset kasvoivat 12 miljoonaa euroa pääasiassa korkeampien rikki- ja hydrokloridihappohintojen vuoksi. Kiinteät kustannukset kasvoivat 6 miljoonaa euroa pääasiassa korkeampien henkilöstö- ja tuotantokustannusten vuoksi. Valuuttamuutoksilla oli pieni positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä laski 6,2 %:iin (7,1 %).

Kertaluonteiset uudelleenjärjestelykulut olivat yhteensä –51 miljoonaa euroa "Fit for Growth" -ohjelmaan liittyvät kulut mukaan lukien ja ne liittyivät pääasiassa alaskirjauksiin, irtisanomiskorvauksiin ja ulkoisiin palveluihin.

Tuotantoverkoston järkeistämisessä on kyse tuotantoverkoston konsolidoinnista sekä kilpailukyvyn kasvattamiseen tähtäävistä harkituista investoinneista. Kemira on päättänyt sulkea 40 saostusainetehtaastaan yhdeksän ja keskittyä pitkän aikavälin avaintoimipaikkojen kehittämiseen. Tavoitteena on minimoida tuotanto- ja logistiikkakustannukset tuotantoverkoston optimoinnin kautta. Saostusaineet ovat yksi Kemiran ydintuoteryhmistä, ja raaka-ainetoimitusten kustannustehokkuuden varmistaminen on liiketoiminnan kannalta ensisijaisen tärkeää. Kemira rakentaa uudet saostusainetehtaat Bayerin isosyanaattilaitosten yhteyteen Saksan Dormageniin ja Espanjan Tarragonaan. Näin taataan yhden saostusainetuotannon tärkeimmän raaka-aineen, hydrokloridihapon pitkän aikavälin kustannustehokas saatavuus. Nämä investoinnit vahvistavat myös yhtiön vahvaa asemaa saostusainemarkkinoilla. Uusien Dormagenin ja Tarragonan tehtaiden on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla.

Oil & Mining

Tarjoamme innovatiivisia kemiallisia erotus- ja prosessiratkaisuja öljy- ja kaivosteollisuudelle, jossa vesi on keskeinen tekijä. Hyödyntämällä osaamistamme asiakkaat voivat parantaa tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan.

Oil & Mining -segmentin liikevaihto laski 4 % ja oli 321,1 miljoonaa euroa (335,7). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa laski 2 %, lukuun ottamatta joidenkin matalakatteisten tuotteiden lopettamisesta aiheutunutta 6 %:n negatiivista vaikutusta. Valuuttakurssimuutoksilla oli 4 %:n positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Yritysostoilla ja -myynneillä ei ollut vaikutusta liikevaihtoon.

Myyntimäärien lasku Oil & Mining -segmentissä johtui pääasiassa Pohjois-Amerikan matalampien maakaasuhintojen vuoksi hiljaisemmasta poraustoiminnasta ja matalampien metallihintojen vuoksi maailmanlaajuisesti hidastuneesta kaivosteollisuudesta.

Kemira sai vuoden 2012 lopussa päätökseen kaksivuotisen, useita miljoonia euroja maksaneen kapasiteettilaajennuksen Pohjois-Amerikan polymeeritehtaissaan. Laajennuksen myötä Mobilen, Alabaman, Columbuksen, Georgian, Longview'n ja Washingtonin tehtaiden kapasiteetti on kasvanut 60 %.

Polymeerit ovat olennainen osa Kemiran vesiteknologiatarjontaa, ja niillä on merkittävä rooli yleistyvissä öljy- ja kaivossovelluksissa, kuten veden uudelleenkäytössä, jätevedenkäsittelyssä, reologianhallinnassa ja liuskekaasun vesisärötyksessä. Oil & Mining -segmentti jatkaa siirtymistään tuotteista kohti innovatiivisia, asiakkaille arvoa tuottavia ratkaisuja.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 3 % ja oli 37,3 miljoonaa euroa (36,2). Liikevoittoa ilman kertaluonteisia eriä paransivat pääasiassa korkeammat myyntihinnat, kun Oil & Mining -segmentti on siirtynyt tuotteista korkeamman arvon ratkaisuja kohti. Korkeammat myyntihinnat kompensoivat osittain alhaisempien myyntimäärien negatiivisen vaikutuksen. Muuttuvat kustannukset olivat 8 miljoonaa euroa alhaisemmat raakaainehintojen laskun ansiosta. Kiinteät kustannukset olivat myynti- ja markkinointiresurssien lisäämisen ja oheistoimintojen vuoksi 5 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2011. Valuuttamuutoksilla oli 3 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 11,6 %:iin (10,8 %).

Kertaluonteiset uudelleenjärjestelykulut olivat yhteensä –7 miljoonaa euroa "Fit for Growth" -ohjelmaan liittyvät kulut mukaan lukien ja ne liittyivät pääasiassa alaskirjauksiin, irtisanomiskorvauksiin ja ulkoisiin palveluihin.

Muut

Muut-yksikkö muodostuu erikoiskemikaaleista (ChemSolutions), kuten orgaanisista suoloista ja hapoista sekä niistä konsernin kustannuksista, joita ei ole veloitettu segmenteiltä (osa tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista ja konsernikeskuksen kustannukset). Erikoiskemikaalituotteita toimitetaan pääasiassa elintarvike- ja rehuteollisuudelle, kemikaali- ja lääketeollisuudelle sekä lentoasemien kiitoratojen sulatukseen.

Muut-liiketoimintayksikön liikevaihto säilyi vakaana ja oli 231,2 miljoonaa euroa (233,5). ChemSolutionsin liikevaihto nousi hieman 186,0 miljoonaan euroon (183,6), kun korkeammat myyntihinnat enemmän kuin kompensoivat hieman alhaisempien myyntimäärien vaikutuksen. ChemSolutionsin tuotteita toimitetaan pääasiassa elintarvike- ja rehuteollisuudelle (noin 50 % segmentin liikevaihdosta), kemikaali- ja lääketeollisuudelle (noin 40 %) sekä lentoasemien kiitoratojen sulatukseen. Joulukuussa 2012 Kemira allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan se myy ChemSolutionsiin kuuluvat elintarvike- ja lääketeollisuuden liiketoiminnot sekä asetaattipohjaisten kemikaalien liiketoiminnon Niacetille (Niagara Falls, USA). Kauppa kattaa ChemSolutions B.V:n kaikki osakkeet ja Alankomaiden Tielin tuotantolaitoksen. ChemSolutionsin muut liiketoiminnot mukaan lukien kemikaali-, rehu- ja jäänpoistoliiketoiminnot, jäävät Kemiralle. Myytyjen liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2012 noin 50 miljoonaa euroa. Kauppahinnaksi on sovittu 82 miljoonaa euroa, joka vaikuttaa positiivisesti Kemiran rahavirtaan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä.

ChemSolutionsin ulkopuolinen liikevaihto koostuu Ruotsin ja Suomen palveluliikevaihdosta.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski –11,7 miljoonaan euroon (–1,2). ChemSolutionsin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 30 % ja oli 14,6 miljoonaa euroa (20,8). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski pääasiassa 9 miljoonaa euroa korkeampien muuttuvien kustannusten takia, joita ei voitu kokonaan kompensoida myyntihintojen korotuksilla. Myös ChemSolutionsin Oulun muurahaishappotehtaan laaja huoltoseisakki vaikutti negatiivisesti vuoden 2012 toisen neljänneksen liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. ChemSolutionsin liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä laski 7,8 %:iin (11,3 %).

Muut-liiketoimintayksikön kertaluonteiset uudelleenjärjestelykulut olivat vuonna 2012 yhteensä –34 miljoonaa euroa "Fit for Growth" -ohjelmaan liittyvät kulut mukaan lukien ja ne liittyivät pääasiassa ChemSolutionsin elintarvike- ja lääketeollisuuden liiketoimintojen –18 miljoonan euron alaskirjaukseen, irtisanomiskorvauksiin ja ulkoisiin palveluihin.

1.1.2013 alkaen ChemSolutions raportoidaan erillisenä segmenttinä yhdessä Paper-, Municipal & Industrial- ja Oil & Mining -segmenttien kanssa. Muu kuin ChemSolutionssegmentin liikevaihto ja kaikki konsernikustannukset jaetaan tasaisesti neljälle segmentille ja Muut-liiketoimintayksikkö lakkautetaan. Oikaistut luvut julkaistaan ennen 23.4.2013 julkaistavaa ensimmäisen neljänneksen tulosta.

Omistusjakauma 31.12.2012

Yritykset	40,6 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	6,7 %
Julkisyhteisöt	15,6 %
Kotitaloudet	15,4 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	4,6 %
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset osakkeenomistajat	17,1 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2012

Osakkeiden lukumäärä	Omistajia kpl	Omistajia %	Osakkeet, kpl	% osakkeista ja äänistä
1–100	6 071	19,9	379 116	0,3
101–500	13 275	43,3	3 617 062	2,3
501–1 000	5 113	16,7	3 823 797	2,5
1 001–5 000	5 163	16,9	10 459 191	6,7
5 001–10 000	490	1,6	3 513 213	2,3
10 001–50 000	353	1,2	6 796 292	4,4
50 001–100 000	61	0,2	4 267 767	2,7
100 001–500 000	59	0,2	11 672 434	7,5
500 001–1 000 000	5	0,0	3 580 558	2,3
1 000 001–	11	0,0	107 233 127	69,0
Yhteensä	30 601	100,0	155 342 557	100,0

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012

	Omistaja	Osakkeiden lukumäärä, kpl	% osakkeista ja äänistä
1	Oras Invest Oy	28 278 217	18,2
2	Solidium Oy	25 896 087	16,7
3	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	11 585 836	7,5
4	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	6 450 143	4,2
5	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola	2 600 000	1,7
6	Mandatum Henkivakuutusyhtiö	2 591 613	1,7
7	Danske Invest -rahastot	1 570 304	1,0
8	Pohjola Varainhoito	1 063 779	0,7
9	SEB Gyllenberg -rahastot	799 397	0,5
10	Nordea -rahastot	773 448	0,5
11	Sigrid Juséliuksen Säätiö	730 000	0,5
12	Eläkevakuutusyhtiö Veritas	561 447	0,4
13	Kuntien eläkevakuutus	426 482	0,3
14	Suomen Kulttuurirahasto	405 579	0,3
15	Valion Eläkekassa	378 899	0,2
	Kemira Oyj	3 301 769	2,1
	Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	26 567 990	17,1
	Muut yhteensä	41 361 567	26,4
	Kaikki yhteensä	155 342 557	100,0

Emoyhtiön tulos

1.1.2011 alkaen Kemira Oyj on toiminut päämiehenä Euroopan liiketoiminnoissa. Tässä liiketoimintamallissa Kemira Oyj ostaa raaka-aineita ja myy tuotteita Euroopassa sijaitseville asiakkaille. Kemira Oyj:n liikevaihto vuonna 2012 laski 1 356,0 miljoonaan euroon (1 365,3). Liikevoitto laski –38,2 miljoonaan euroon (86,7) pääasiassa "Fit for Growth" -uudelleenjärjestelyohjelman kulujen ja laskeneiden muiden tuottojen vuoksi.

Emoyhtiön nettorahoituskulut olivat 86,9 miljoonaa euroa (90,5). Tilikauden voitto oli

68,7 miljoonaa euroa (245,6). Investoinnit olivat 13,4 miljoonaa euroa (216,9) ilman tytäryhtiösijoituksia.

Kemira Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat

31.12.2012 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Joulukuun 2012 lopussa Kemira Oyj:llä oli 30 601 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31 294). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 17,1 % (13,8 %) sisältäen hallintarekisteröidyt omistukset. Kotitalouksien osuus oli 15,4 % (16,3 %). Kemiralla oli hallussaan omia osakkeita 3 301 769 kappaletta (3 312 660), mikä vastaa 2,1 % (2,1 %) Kemira Oyj:n osakkeista. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella luovutettuja osakkeita ei palautunut Kemiralle vuoden aikana yhtään järjestelmän ehtojen mukaisesti työsuhteiden päättymisen myötä.

Kemira Oyj:n osakkeiden vuoden 2012 päätöskurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli 11,81 euroa (9,18). Vuoden aikana osakekurssi nousi 28,6 %, kun OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 9,6 %. Osakkeen ylin hinta oli 12,00 euroa (12,67) ja alin 8,00 euroa (7,80). Osakkeen keskikurssi oli 10,10 euroa (10,49). Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli vuoden 2012 lopussa 1 796 miljoonaa euroa (1 396). Kemiran viiteindeksi STOXX Chemicals (Europe) kehittyi samansuuntaisesti Kemiran osakkeen kanssa ja kasvoi 30 % vuonna 2012.

Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingin pörssissä vuoden 2012 aikana kaikkiaan 88,5 miljoonaa kappaletta (109,0) 886,7 miljoonan euron (1 113,0) kokonaishintaan, mikä on 19 % edellisvuotta vähemmän. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 352 397 (430 882) osaketta. NASDAQ OMX Helsingin pörssin kokonaisvaihto laski 29 % vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna.

NASDAQ OMX Helsingin pörssin lisäksi Kemiran osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla tai monenkeskisillä kaupankäyntipaikoilla, kuten esimerkiksi BATS Chi-X ja Turquoise. Vuonna 2012 Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla yhteensä 29,1 miljoonaa (23,0) kappaletta, mikä on noin 26,0 % (17,5 %) koko osakevaihdosta. (Lähde: Fidessa) Kemiran osakkeiden kokonaisvaihto NASDAQ OMX Helsingin pörssissä ja monenkeskisillä kaupankäyntipaikoilla laski 6 % vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna.

Johdon osakepalkkiojärjestelmä

Kemira Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2012 perustaa uuden, jo päättynyttä vuosien 2009–2011 järjestelyä seuraavan, strategiselle johdolle suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelyn vuosille 2012–2014 osana konsernin kannustus- ja sitouttamisjärjestelmiä. Järjestelyn nojalla tapahtuva osakepalkkioiden suorittaminen on ehdollinen yhtiön hallituksen asettamien ansaintakriteerien saavuttamiselle. Järjestelyssä käytetään sekä yhtiön sisäistä että ulkopuoliseen vertailuun perustuvaa ansaintakriteeriä. Sisäinen ansaintatavoite on jaettu kolmeen vuoden pituiseen ansaintajaksoon: 2012, 2013 ja 2014. Osakepalkkion suorittaminen perustuu käyttökatteen (EBITDA) ja nettovelan kehityksen perusteella lasketun sisäisen arvon tavoitteen saavuttamiseen. Järjestelyyn sisältyy lisäksi kolmen vuoden jaksolle asetettu yhtiön ulkopuoliseen vertailuun perustuva tavoite, joka on sidottu osakkeen kokonaistuoton suhteelliseen kehitykseen (TSR) perustuvaan tavoitteeseen vuosina 2012–2014. Johtavana ajatuksena on, että palkkio maksetaan vain erinomaisen suorituksen perusteella.

Järjestelyn nojalla kolmen vuoden jaksolta suoritettava kokonaispalkkio ei voi ylittää toimitusjohtajan kohdalla 120 prosenttia eikä muiden osallistujien kohdalla 100 prosenttia osallistujan bruttopalkasta samalta jaksolta. Soveltuvat verot vähennetään bruttopalkkiosta, ja jäljelle jäävä nettoarvo suoritetaan osallistujille Kemiran osakkeina.

Järjestelyn perusteella ansaitut osakkeet on omistettava vähintään kaksi vuotta kunkin palkkiosuorituksen jälkeen. Lisäksi järjestelyyn osallistuvien jäsenten on niin kauan kuin he ovat tämän järjestelyn osallistujia pidettävä viisikymmentä prosenttia osakepalkkiojärjestelmien perusteella saaduista osakkeista, kunnes he omistavat Kemiran osakepohjaisten kannustinjärjestelmien nojalla saatuja Kemiran osakkeita arvoltaan vähintään vuosittaista bruttopalkkaansa vastaavan määrän.

Järjestelyssä suoritettavat osakkeet muodostuvat joko yhtiön omistuksessa olevista tai julkisesta kaupankäynnistä hankituista Kemira Oyj:n osakkeista.

Strategisen johdon jäsenille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelyn lisäksi Kemiralla on muille avainhenkilöille suunnattu osakepohjainen kannustinjärjestely, johon strategisen johdon jäsenet eivät osallistu.

Osakepohjaisella kannustinjärjestelyllä pyritään yhdistämään osakkeenomistajien ja strategisen johdon tavoitteet yhtiön arvonnostamiseksi, motivoimaan strategista johtoa sekä tarjoamaan heille kilpailukykyiset, osakeomistukseen perustuvat kannustimet.

.

Yhtiökokouksen päätökset

Varsinainen yhtiökokous

Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous 21.3.2012 vahvisti osakekohtaiseksi osingoksi 0,53 euroa vuodelta 2011. Osinko maksettiin 2.4.2012.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 500 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Helsingin pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen perusteella ostotarjouksella ostettujen osakkeiden hinnan tulee perustua yhtiön osakkeista julkisessa kaupankäynnissä käytettyyn markkinahintaan. Minimihinta on markkinoiden alin hinta valtuutuskauden aikana ja maksimihinta on markkinoiden ylin hinta valtuutuskauden aikana.

Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi, käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai osana yhtiön osakepalkkiojärjestelmiä. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2012 mennessä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiönosakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai se on perusteltua yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseksi tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään

sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2013 saakka. Kemira Oyj on yhtiökokouksen 21.3.2012 päätöksen perusteella siirtänyt 10 891 osaketta Kemira Oyj:n hallituksen jäsenille osana hallituksen palkkioita.

Yhtiökokous valitsi Kemira Oyj:n tilintarkastajaksi Deloitte & Touche Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Jukka Vattulainen.

Nimitystoimikunta

Kemira Oyj:n vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous päätti perustaa osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuvan nimitystoimikunnan valmistelemaan vuosittain hallituksen jäsenten valintaa ja hallituksen jäsenten palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikunta koostuu neljän suurimman osakkeenomistajan edustajasta kunkin kalenterivuoden 31.8.2012 tilanteen perusteella. Lisäksi toimikuntaan kuuluu asiantuntijajäsenenä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.

Nimitystoimikunnan jäsenet 31.8.2012 lukien ovat Oras Invest Oy:n toimitusjohtaja Jari Paasikivi, Solidium Oy:n toimitusjohtaja Kari Järvinen, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varman sijoitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Viinanen asiantuntijajäsenenä.

Konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmä sekä rakenne

Kemira Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n antamiin listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Lisäksi Kemira noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiön selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä esitetään erillisenä raporttina yhtiön internetsivuilla. Selvitys on myös vuosikertomuksen julkaisemistiedotteen liitteenä.

Hallitus

Varsinainen yhtiökokous 21.3.2012 valitsi kuusi hallituksen jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen sen jäsenet Elizabeth Armstrong, Winnie Fok, Juha Laaksonen, Kerttu Tuomas ja Jukka Viinanen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Jari Paasikivi. Jukka Viinanen valittiin uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi ja Jari Paasikivi valittiin varapuheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot pidettiin ennallaan. Vuonna 2012 hallitus

kokoontui 12 kertaa. Keskimääräinen osallistumisprosentti oli 95 %.

Kemira Oyj:n hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Juha Laaksonen ja jäseninä Elizabeth Armstrong ja Jari Paasikivi. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2012 aikana viisi kertaa osallistumisprosentin ollessa 100 %. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Jukka Viinanen ja jäseninä Kerttu Tuomas ja Jari Paasikivi. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa osallistumisprosentin ollessa 100 %.

Muutokset yhtiön johdossa

Lokakuussa 2012 Kemiran hallitus nimitti Wolfgang Büchelen (PhD, Chemistry) Kemira Oyj:n toimitusjohtajaksi. Eläkkeelle siirtynyttä Harri Kermistä seuraava Wolfgang Büchele aloitti tehtävässään 1.4.2012. Büchele on ollut Kemiran hallituksen jäsen vuodesta 2009 maaliskuun 21. päivään vuonna 2012 saakka.

Kemira yhtenäisti johdon rakenteita organisaatiomuutoksen yhteydessä 1.10.2012. Lokakuun alusta lähtien yhtiössä on ollut yksi toimitusjohtajan johtama johtoryhmä, joka korvasi aiemmat Strategic Management ja Business Management –johtoryhmät. Johtoryhmä on vastuussa yhtiön pitkän aikavälin strategisesta kehittämisestä. Johtoryhmään kuuluvat seuraavat jäsenet: Wolfgang Büchele, toimitusjohtaja; Petri Helsky, Paper Segmentin ja Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka –alueen johtaja; Hannu Virolainen, Municipal & Industrial segmentin ja EHSQ (Ympäristö, Terveys, Turvallisuus ja Laatu) -yksikön johtaja; Randy Owens, Oil & Mining segmentin ja Pohjois-Amerikka –alueen johtaja; Frank Wegener, ChemSolutions segmentin johtaja; Joe Chan, Aasian ja Tyynenmeren alueen johtaja; Hilton Casas, Etelä-Amerikka –alueen johtaja; Antti Salminen, toimitusketjujohtaja; Jyrki Mäki-Kala, CFO; Heidi Fagerholm, CTO ja Eeva Salonen, henkilöstöjohtaja. Jukka Hakkila, lakiasiainjohtaja toimii johtoryhmän sihteerinä.

Rakenne

Vuoden aikana tehtyjä yritysostoja ja -myyntejä on käsitelty liiketoiminta-alueiden kohdalla.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Kemira määrittelee riskin tapahtumaksi tai olosuhteeksi, joka toteutuessaan voi vaikuttaa Kemiran mahdollisuuteen saavuttaa strategiset, operatiiviset ja taloudelliset tavoitteet kestävällä ja eettisellä tavalla. Kemiran riskienhallintapolitiikka ja -periaatteet ennaltaehkäisevät riskejä sekä auttavat saavuttamaan Kemiran haluaman kokonaisriskitason ja varmistamaan Kemiran toiminnan jatkuvuuden.

Kemiran lähiajan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät maailmantalouden kehityksen epävarmuuteen. Maailman BKT:n mahdollinen matalan kasvun kausi vaikuttaisi negatiivisesti Kemiran tuotteiden kysyntään, erityisesti Paper- ja Oil & Mining -segmenteissä, ja viivästyttäisi joitakin tulevia kasvuprojekteja. Heikolla talouskehityksellä voi myös olla vakavia vaikutuksia Kemiran asiakkaiden maksukykyyn, minkä seurauksena Kemiran luottotappiot saattavat kasvaa. Useiden Kemiran raaka-aineiden hinnat laskevat epäsuotuisassa taloustilanteessa, mutta eräiden raaka-aineiden saatavuus- ja hintariski voivat myös kasvaa. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat vain osittain näiltä riskeiltä.

Kannattavuuden jatkuva parantaminen on tärkeä osa Kemiran strategiaa. Raaka-aine-, hyödyke- tai logistiikkakustannusten merkittävät korotukset voisivat vaarantaa kannattavuustavoitteidemme saavuttamisen. Esimerkiksi korkeat öljyn ja sähkön hinnat voivat merkittävästi heikentää Kemiran kannattavuutta. Myös raaka-aineiden toimittajakentässä tapahtuvat muutokset, kuten konsolidoituminen tai kapasiteetin supistukset, voivat nostaa raaka-aineiden hintoja. Raaka-aineiden saatavuus voi vaikeuttaa Kemiran tuotantoa, mikäli siihen ei ole riittävästi varauduttu kartoittamalla vaihtoehtoisia toimittajia tai mahdollisuuksia prosessimuutoksiin. Raaka-aine- ja hyödykeriskejä pystytään tehokkaasti seuraamaan ja hallitsemaan Kemiran keskitetyn hankintaketju-funktion (SCM) avulla.

Sopivien ja luotettavien yhteistyökumppanien puute saattaa hidastaa tehokkaan liiketoimintamallin kehittämistä Aasiassa. Uusien tuotteiden kehittäminen ja menestyksellinen kaupallistaminen ovat olennaisia tekijöitä Kemiran kasvupyrkimyksille Aasiassa, ja mahdollinen epäonnistuminen näissä on merkittävä riski yhtiön strategialle.

Kannattavan liiketoiminnan kehittämistä Aasiassa voivat myös uhata immateriaalioikeuksiin liittyvät vaikeudet sekä paikalliset kilpailijat. Kasvu ja kannattavan liiketoimintamallin kehittäminen Aasiassa vaarantuvat, mikäli Kemira ei onnistu palkkaamaan, perehdyttämään ja pitämään palveluksessaan osaavia ja motivoituneita henkilöitä. Strategian mukaisesti Kemira kiinnittää erityistä huomiota toiminnan kehittämiseen ja riskien hallitsemiseen Aasiassa. Käytännön riskienhallintatyötä toteuttaa Kemiran Aasia-Tyynenmeren alueen (APAC) organisaatio.

Kemiralla on EU:n päästökauppajärjestelmän alaisia päästölupia yhdessä toimipaikassa Ruotsissa. Myös Oulun toimipaikka on hakenut päästölupia.

Valuuttakurssimuutokset Kemiralle keskeisissä valuutoissa saattavat vaikuttaa konsernin taloudellisiin lukuihin.

Yksityiskohtainen selvitys Kemiran riskienhallinnan periaatteista ja organisoinnista on luettavissa yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kemira.fi. Selvitys rahoitusriskeistä on julkaistu vuoden 2012 tilinpäätöksen

liitetiedoissa. Ympäristö- ja vahinkoriskejä selvitetään Kemiran vuosikertomuksen 2012 yhteydessä 25.2.2013 alkavalla viikolla julkaistavassa ympäristöraportissa.

Tilikauden jälkeisiä muutoksia

Nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2013

Kemiran nimitystoimikunta ehdottaaKemiran Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitukseen valitaan viisi jäsentä ja että hallitukseen valitaan uudelleen sen jäsenet Winnie Fok, Juha Laaksonen, Jari Paasikivi, Kerttu Tuomas ja Jukka Viinanen. Nimitystoimikunta ehdottaa hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen Jukka Viinasta ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Jari Paasikiveä.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot pidetään ennallaan, lukuun ottamatta tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosipalkkiota silloin, kun hän ei ole hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Tässä tapauksessa ehdotetaan vuosipalkkion nostamista 45 000 euroon muille hallituksen jäsenille maksettavasta 36 000 eurosta. Ehdotuksen perusteena on tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan suuri työmäärä.

Hallituksen jäsenille maksettavat vuosipalkkiot olisivat näin ollen seuraavat: puheenjohtaja 74 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtaja ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 45 000 euroa vuodessa ja muut jäsenet 36 000 euroa vuodessa. Kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista: Suomessa asuvat jäsenet 600 euroa, muualla Euroopassa asuvat jäsenet 1 200 euroa ja Euroopan ulkopuolella asuvat jäsenet 2 400 euroa. Matkustuskustannukset ehdotetaan korvattaviksi yhtiön matkustussäännön mukaan.

Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina osakkeina tai mikäli tämä ei ole mahdollista markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille ja tarvittaessa hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun Kemiran osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2013 on julkaistu. Kokouspalkkiot ehdotetaan maksettavaksi rahana.

Osinko

Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 621 334 254 euroa, josta tilikauden voitto oli 68 680 078 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa 26.3.2013 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,53 euron osakekohtainen osinko eli yhteensä 81 miljoonaa euroa.

Näkymät ja "Fit for Growth" -uudelleenjärjestelyohjelma

Kemira keskittyy edelleen kannattavuuden parantamiseen ja positiivisen rahavirran vahvistamiseen. Yhtiö aikoo myös jatkaa investointeja varmistaakseen kasvun jatkumisen veden laadun ja määrän hallintaan liittyvässä liiketoiminnassa.

Kemiran taloudelliset tavoitteet ovat ennallaan sen mukaan, mitä yhtiö on aikaisemmin ilmoittanut. Yhtiön keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

• liikevaihdon kasvu kehittyneillä markkinoilla > 3 % vuodessa ja kehittyvillä markkinoilla > 7 % vuodessa
• liikevoitto prosenttina liikevaihdosta > 10 %
• rahavirta investointien ja osinkojen jälkeen positiivinen
• velkaantumisaste < 60 %.

Kasvun lähtökohtana ovat veden määrän ja laadun hallintakemikaalien markkinoiden laajeneminen ja Kemiran vahva osaaminen alalla. Syvenevä vesipula, tiukentuva lainsäädäntö ja asiakkaiden oman toiminnan tehostamistarpeet antavat Kemiralle mahdollisuuksia uusien vesisovellusten kehittämiseen, sekä nykyisille että uusille asiakkaille. Panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on keskeinen osa Kemiran strategiaa. Kemiran tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteenä on uusien innovatiivisten teknologioiden kehittäminen ja kaupallistaminen Kemiran asiakkaille kaikilla olennaisilla markkinoilla.

"Fit for Growth" -uudelleenjärjestelyohjelma

Kemira käynnisti heinäkuun 2012 lopussa maailmanlaajuisen uudelleenjärjestelyohjelman "Fit for Growth", jonka tavoitteena on parantaa yhtiön kannattavuutta ja sisäistä tehokkuutta sekä kiihdyttää kasvua kehittyvillä markkinoilla vaarantamatta kuitenkaan liiketoimintamahdollisuuksia kehittyneillä markkinoilla. Suunnitellun ohjelman kustannussäästötavoite on 60 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2012 "Fit for Growth" -ohjelman säästövaikutus oli 10 miljoonaa euroa.

Ennakoidun 60 miljoonan euron säästövaikutuksen odotetaan jakautuvan seuraavasti: 10 miljoonaa euroa vuonna 2012, 50 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 60 miljoonaa euroa vuonna 2014. Ohjelman perimmäisenä tavoitteena on saavuttaa 10 %:n liikevoittoprosentti vuoteen 2014 mennessä. Irtisanomisten osuus odotetuista säästöistä on 50 %. Loput 50 % saavutetaan tuotantoverkoston konsolidoinnilla ja muilla säästötoimilla. Eri segmenttien yksityiskohtaiseen toimenpidesuunnitelmaan perustuvat kustannussäästöt ovat arviolta: Paper 22 miljoonaa euroa, Municipal & Industrial 22 miljoonaa euroa, Oil & Mining 12 miljoonaa euroa ja ChemSolutions 4 miljoonaa euroa.

Uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvien kertaluonteisten kulujen arvioidaan olevan noin 85 miljoonaa euroa, joista 45 miljoonaa euroa on irtisanomiskorvauksia ja 40 miljoonaa euroa alaskirjauksia. Uudelleenjärjestelykuluista 71 miljoonaa euroa kirjattiin vuoden 2012 toiselle vuosipuoliskolle ja loput kirjataan vuoden 2013 ensimmäiselle vuosipuoliskolle. Vuoden 2012 viimeisen neljänneksen "Fit for Growth" -ohjelmaan liittyvät uudelleenjärjestelykulut olivat 31 miljoonaa euroa, joista 8 miljoonaa euroa on alaskirjauksia ja 23 miljoonaa euroa irtisanomiskorvauksia ja ulkoisia palveluja.

Ohjelman täytäntöönpano voi lopulta johtaa enintään 600 työpaikan vähentämiseen maailmanlaajuisesti. Kemira on aloittanut yhteistoimintaneuvottelut jokaisen maan paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Neuvottelujen alkaessa henkilöstövähennysten arvioitiin koskevan noin 260:tä työntekijää Suomessa. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena vähennysmäärä on Suomessa 152 työntekijää. Lisäksi Suomessa arvioidaan mahdollisia ulkoistamistarpeita. Kemiran palveluksessa oli joulukuun 2012 lopussa yhteensä 4 857 työntekijää (5 006).

Näkymät

Vuonna 2013 Kemiran liikevaihdon paikallisissa valuutoissa yritysmyynnit pois lukien odotetaan olevan jonkin verran vuotta 2012 korkeampi ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä merkittävästi vuotta 2012 korkeampi. Vuoden 2013 näkymät määritellään seuraavasti:

Kemiran näkymä	Määritelmä
Jonkin verran korkeampi/ alhaisempi	0 % – 5 % tai 0 % – –5 %
Korkeampi/alhaisempi	5 % – 15 % tai -5 % – –15 %
Merkittävästi korkeampi/ alhaisempi	yli 15 % tai alle –15 %

Helsingissä 6.2.2013

Kemira Oyj Hallitus

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset.

Konsernin tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	2012	2011	2010	2009	2008
TULOSLASKELMA JA KANN ATTAVUU S
Liikevaihto, milj. e 1)	2 241	2 207	2 161	1 970	2 833
Liikevoitto, milj. e 2)	32	158	156	110	74
% liikevaihdosta	1	7	7	6	3
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta, milj. e 1) 2)	11	31	9	–5	–3
Rahoituskulut (netto), milj. e 1)	16	21	27	38	69
% liikevaihdosta	1	1	1	2	2
Korkokate 1) 2)	11	12	10	5	4
Voitto ennen veroja, milj. e 1)	27	168	138	67	2
% liikevaihdosta	1	8	6	3	0
Tilikauden voitto (emoyhtiön omistajien osuus), milj. e 1)	17	136	111	54	–2
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI), %	3	9	7	7	4
Oman pääoman tuottoprosentti (ROE), %	1	10	9	7	0
Sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE), %	3	11	10	8	3
Tutkimus- ja kehittämiskulut, milj. e 1)	42	40	42	37	71
% liikevaihdosta	2	2	2	2	3
RAHAVIRTA
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. e	176	178	133	288	90
Luovutustulot käyttöomaisuuden ja tytäryritysten myynnistä, milj. e	30	137	–6	2	254
Investoinnit, milj. e	134	201	107	86	342
% liikevaihdosta	6	9	5	3	12
Rahavirta ennen rahoitusta, milj. e	72	115	169	202	3
Rahavirtatuotto sijoitetulle pääomalle (CFROI), %	8	8	6	12	4
TASE JA VAKAVARAISUUS
Pitkäaikaiset varat, milj. e	1 709	1 846	1 862	1 886	1 906
Oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus), milj. e	1 302	1 358	1 340	1 250	963
Oma pääoma ml. määräysvallattomien omistajien osuus, milj. e	1 315	1 371	1 366	1 269	976
Vieras pääoma, milj. e	1 163	1 306	1 178	1 548	1 884
Taseen loppusumma, milj. e	2 489	2 677	2 544	2 817	2 860
Korolliset nettovelat, milj. e	532	516	536	676	1 049
Omavaraisuusaste, %	53	51	54	45	34
Velkaantuneisuus (gearing), %	40	38	39	53	107
Korolliset nettovelat / käyttökate	3,0	2,0	1,9	2,5	4,3
HENKILÖMÄÄ RÄ
Henkilökunta keskimäärin	5 043	5 006	5 608	8 843	9 954
josta Suomessa	1 173	1 145	1 241	1 929	2 659
VALUUTTAKURSSIT
Tärkeimmät valuuttakurssit (31.12.)
USD	1,319	1,294	1,336	1,441	1,392
SEK	8,582	8,912	8,966	10,252	10,870
BRL	2,704	2,416	2,217	2,511	3,244

1) Vuoden 2010 ja 2009 tunnusluvut on esitetty ilman Tikkurilan vaikutusta.

2) Osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään rahoituserien jälkeen.

Konsernin tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2012	2011	2010	2009	2008
OSAKEKOHTAISET TUNNU SLUVU T
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimentamaton, e 1) 3)	0,11	0,89	0,73	0,40
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e 1) 3)	0,11	0,89	4,23	0,61	–0,01
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimennettu, e 1) 3)	0,11	0,89	0,73	0,40
Osakekohtainen tulos, laimennettu, e 1) 3)	0,11	0,89	4,23	0,61	–0,01
Liiketoiminnan rahavirta/osake, e 1) 3)	1,16	1,17	0,88	2,13	0,68
Osinko/osake, e 1) 2) 3) 4)	0,53	0,53	0,48	0,27	0,23
Osinkosuhde 1) 2) 3) 4)	481,8	59,4	65,7	44,3	–1 634,2
Efektiivinen osinkotuotto/osake, % 1) 2) 4)	4,5	5,8	4,1	2,6	4,2
Oma pääoma/osake, e 1)	8,56	8,94	8,83	8,25	7,94
Hinta/osakekohtainen tulos (P/E)1) 3)	107,36	10,28	16,01	17,14	–388,28
Hinta/oma pääoma per osake 1) 3)	1,38	1,03	1,33	1,26	0,75
Hinta/liiketoiminnan rahavirta per osake 1) 3)	10,18	7,85	13,34	4,87	7,98
Osingonjako, milj. e 2) 4)	80,6	80,6	72,8	41,0	30,3
OSAKKEEN VAIHTO JA KAUPANKÄYN TI
Osakkeen hinta, ylin, e 3)	12,00	12,67	13,19	11,63	13,43
Osakkeen hinta, alin, e 3)	8,00	7,80	7,89	3,87	4,93
Osakkeen hinta, keskimäärin, e 3)	10,10	10,49	10,15	7,64	7,91
Osakkeen hinta vuoden lopussa, e 3)	11,81	9,18	11,70	10,39	5,40
Osakkeen vaihto (1 000 kpl)	88 346	109 013	115 850	83 792	117 397
Osuus osakekannasta, %	57	70	75	54	97
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. e	1 795,6	1 395,6	1 775,3	1 574,0	719,9
OSAKEMÄÄ RÄT JA OSAKEPÄÄOM A
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000) 1)	152 037	151 994	151 697	134 824	121 191
Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu (1 000) 1)	152 173	152 152	152 017	135 085	121 191
Osakemäärä 31.12., laimentamaton (1 000) 1)	152 041	152 030	151 735	151 488	121 191
Osakemäärä 31.12., laimennettu (1 000) 1)	152 090	152 030	152 055	151 748	121 191
Osakkeiden lisäykset (1 000)	11	295	247	30 298	–
Osakepääoma, milj. e	221,8	221,8	221,8	221,8	221,8

1) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia osakkeita.

2) Vuoden 2010 aikana jaetun vuoden 2009 osinkojen rahamäärä oli 41,0 milj. e (0,27 e/osake). Lisäksi annettiin Tikkurilan osakkeina yhteensä 599,3 milj. e (3,95 e/osake). Kemira jakoi osakkeenomistajilleen osinkona 37 933 097 Tikkurilan osaketta jonka hankintahinta oli 15,80 euroa/osake. Osakkeenomistajille jaettiin osinkona jokaista omistamaansa neljää Kemiran osaketta kohden osinkona yksi Tikkurilan osake. Osakeperusteiset tunnusluvut on laskettu rahaosingon mukaan.

3) Osakeantioikaistu.

4) Osinko vuodelta 2012 on hallituksen ehdotus osingoksi.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Osakekohtaiset tunnusluvut taloudellista kehitystä

OSAKEKOHTAINEN TULOS (EPS)

Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta

Keskimääräinen osakemäärä

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta, käyttöpääoman muutoksen jälkeen ennen investointeja

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA / OSAKE

Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta Keskimääräinen osakemäärä

OSINKO / OSAKE

Tilikaudelta jaettu osinko Osakkeiden lukumäärä 31.12.

OSINKOSUHDE

Osakekohtainen osinko x 100 Osakekohtainen tulos (EPS)

EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO / OSAKE, %

Osakekohtainen osinko x 100 Osakkeen hinta 31.12.

OMA PÄÄOMA / OSAKE

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 31.12. Osakkeiden lukumäärä 31.12.

OSAKKEEN HINTA KESKIMÄÄRIN

Osakkeen vaihto euroa vuodessa Osakkeen vaihto kpl vuodessa

HINTA / OSAKEKOHTAINEN TULOS (P/E)

Osakkeen hinta 31.12. Osakekohtainen tulos (EPS)

HINTA / OMA PÄÄOMA PER OSAKE

Osakkeen hinta 31.12. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma per osake

HINTA / LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA PER OSAKE

Osakkeen hinta 31.12. Liiketoiminnan rahavirta per osake

OSAKKEIDEN VAIHDON OSUUS OSAKEKANNASTA, %

Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä x 100 Keskimääräinen osakemäärä

kuvaavat tunnusluvut

KOROLLISET NETTOVELAT

Korolliset velat – rahavarat

OMAVARAISUUSASTE, %

Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot

VELKAANTUNEISUUS

Korolliset nettovelat x 100 Oma pääoma

KORKOKATE

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset Nettorahoituskulut

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROI), %

(Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) x 100 (Taseen loppusumma – korottomat velat) 1)

OMAN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROE), %

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto x 100 Emoyhtiön omistajille kuuluvat oma pääoma 1)

RAHAVIRTATUOTTO SIJOITETULLE PÄÄOMALLE (CFROI), %

Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta x 100 (Taseen loppusumma – korottomat velat) 1)

SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROCE), %

Liikevoitto + osuus osakkuusyritysten tuloksista x 100 Sidottu pääoma 1) 2)

PÄÄOMAN KIERTONOPEUS

Liikevaihto

Sidottu pääoma 1) 2)

KOROLLISET NETTOVELAT / KÄYTTÖKATE

Korolliset nettovelat

Liikevoitto + poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset

NETTORAHOITUSKUSTANNUS, %

(Nettorahoituskulut – osinkotuotot – valuuttakurssierot) x 100 Korolliset nettovelat 1)

1) Keskimäärin

2) Sidottu pääoma = Valmiit aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja valmiit aineettomat hyödykkeet + käyttöpääoma + osakkuusyrityssijoitukset

Konsernin tuloslaskelma (IFRS)

	Liite	1.1.–31.12.2012	1.1.–31.12.2011
Liikevaihto	2	2 240,9	2 207,2
Liiketoiminnan muut tuotot	3	13,8	22,5
Liiketoiminnan kulut	4, 5	–2 076,2	–1 970,1
Poistot ja arvonalentumiset	6, 11, 12, 13	–146,8	–101,3
Liikevoitto		31,7	158,3
Rahoitustuotot	7	15,1	10,8
Rahoituskulut	7	–30,8	–33,1
Kurssierot	7	0,0	1,4
Rahoituskulut, netto	7	–15,7	–20,9
Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista	2, 8	11,2	31,0
Voitto ennen veroja		27,2	168,4
Tuloverot	9	–5,7	–28,1
Tilikauden voitto		21,5	140,3
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		16,8	135,6
Määräysvallattomille omistajille		4,7	4,7
Tilikauden voitto		21,5	140,3
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos, e
Laimentamaton ja laimennettu	10	0,11	0,89

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

Liite	1.1.–31.12.2012	1.1.–31.12.2011
Tilikauden voitto	21,5	140,3
Muut laajan tuloksen erät
Myytävissä olevat rahoitusvarat	5,4	–24,1
Muuntoerot	2,3	–4,6
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus	0,0	0,4
Rahavirran suojaus	–1,0	–14,5
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 9, 19	6,7	–42,8
Tilikauden laaja tulos	28,2	97,5
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	22,8	93,8
Määräysvallattomille omistajille	5,4	3,7
Tilikauden laaja tulos	28,2	97,5

Konsernin laajan tuloslaskelman erät on esitetty verovaikutus huomioon ottaen. Kuhunkin muuhun laajan tuloksen erään liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedossa 9.

Konsernin tase (IFRS)

	Liite	31.12.2012	31.12.2011
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Liikearvo	11	522,5	606,0
Muut aineettomat hyödykkeet	12	60,5	67,5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13	655,9	656,0
Osuudet osakkuusyrityksissä	8	122,8	158,8
Myytävissä olevat rahoitusvarat	14, 15	264,0	256,5
Laskennalliset verosaamiset	22	29,7	47,3
Muut pitkäaikaiset varat		9,8	9,7
Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	23	43,6	44,3
Pitkäaikaiset varat yhteensä		1 708,8	1 846,1
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	16	181,9	228,2
Korolliset saamiset	15, 17	0,3	0,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15, 17	353,1	391,2
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		18,9	24,7
Rahavarat	29	132,7	185,8
Lyhytaikaiset varat yhteensä		686,9	830,4
Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät	18	93,3	0,0
Varat yhteensä		2 489,0	2 676,5
OM A PÄÄOM A JA VELAT
OM A PÄÄOM A	19
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		221,8	221,8
Muu oma pääoma		1 079,8	1 136,7
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		1 301,6	1 358,5
Määräysvallattomien omistajien osuus		13,2	12,3
Oma pääoma yhteensä		1 314,8	1 370,8
PITKÄAIKAISET VELAT
Korolliset velat	15, 20, 21	387,5	464,5
Muut velat	15	21,4	0,0
Laskennalliset verovelat	22	43,8	86,5
Eläkevelvoitteet	23	54,9	52,4
Varaukset	24	21,8	50,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä		529,4	653,7
LYHYTAIKAISET VELAT
Korolliset velat	15, 20, 21	277,2	237,1
Ostovelat ja muut velat	15, 25	315,5	383,8
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		17,3	24,8
Varaukset	24	23,8	6,3
Lyhytaikaiset velat yhteensä		633,8	652,0
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat	18	11,0	0,0
Velat yhteensä		1 174,2	1 305,7
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 489,0	2 676,5

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

Liite	2012	2011
LIIKETOIMINN AN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto	21,5	140,3
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 6, 11, 12, 13	146,8	101,3
Tuloverot 9	5,7	28,1
Rahoituskulut, netto 7	15,7	20,9
Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista 8	–11,2	–31,0
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity rahavirtaa	40,8	–27,0
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	219,3	232,6
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+)	26,3	–24,6
Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (–) / vähennys (+)	17,2	–35,5
Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (–)	–64,6	57,4
Käyttöpääoman muutos	–21,1	–2,7
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	198,2	229,9
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	–28,7	–34,1
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	8,0	7,5
Realisoituneet valuuttakurssivoitot ja tappiot	13,4	10,5
Saadut osingot	15,6	1,3
Maksetut välittömät verot	–30,2	–37,4
Liiketoiminnan nettorahavirta	176,3	177,7
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit myytävissä oleviin rahoitusvaroihin	–0,4	–102,8
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	–133,7	–98,3
Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys (+) / lisäys (–)	–0,2	1,6
Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 26	0,0	1,7
Pääomanpalautukset osakkuusyrityksiltä	26,8	11,7
Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynnit	0,0	96,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitulot	3,0	26,8
Investointien nettorahavirta	–104,5	–62,4
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen nostot (+)	1,6	16,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut (–)	–81,5	–103,3
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (–)	43,3	154,6
Maksetut osingot	–85,1	–77,8
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta	0,0	–13,2
Muut rahoituserät	–0,9	–0,5
Rahoituksen nettorahavirta	–122,6	–24,2
Rahavarojen nettovähennys (–) / -lisäys (+)	–50,8	91,1
Rahavarat tilikauden lopussa	132,7	185,8
Valuuttakurssivoitot (+) / -tappiot (–) rahavaroista	2,3	–2,9
Rahavarat tilikauden alussa	185,8	91,8
Rahavarojen nettovähennys (–) / -lisäys (+)	–50,8	91,1

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

		Emoyhtiö n omista jille kuuluva oma pääoma
	Osakepääoma	Ylikurssi rahasto	Käyvän arvon ja muut rahastot	vapaan oman Sijoitetun pääoman rahasto	Muunto erot	Omat osakkeet	voittovarat Kertyneet	Yhteensä	tomien omista Määräysvallat jien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2011	221,8	257,9	125,0	196,3	–21,3	–24,2	584,4	1 339,9	25,9	1 365,8
Tilikauden voitto							135,7	135,7	4,6	140,3
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen			–38,6		–3,3			–41,9	–0,9	–42,8
Tilikauden laaja tulos			–38,6		–3,3		135,7	93,8	3,7	97,5
Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako							–73,0	–73,0	–4,8	–77,8
Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville						1,9		1,9		1,9
Osakeperusteinen palkitseminen							–0,9	–0,9		–0,9
Muutokset yritysjärjestelyjen yhteydessä							–2,9	–2,9	–12,5	–15,4
Siirrot omassa pääomassa			2,9				–2,9	0,0		0,0
Muut muutokset							–0,3	–0,3		–0,3
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			2,9			1,9	–80,0	–75,2	–17,3	–92,5
Oma pääoma 31.12.2011	221,8	257,9	89,3	196,3	–24,6	–22,3	640,1	1 358,5	12,3	1 370,8
Oma pääoma 1.1.2012	221,8	257,9	89,3	196,3	–24,6	–22,3	640,1	1 358,5	12,3	1 370,8
Tilikauden voitto							16,8	16,8	4,7	21,5
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen			4,4		1,6			6,0	0,7	6,7
Tilikauden laaja tulos			4,4		1,6		16,8	22,8	5,4	28,2
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako							–80,6	–80,6	–4,5	–85,1
Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville						0,1		0,1		0,1
Osakeperusteinen palkitseminen							0,8	0,8		0,8
Siirrot omassa pääomassa					–0,1		0,1	0,0		0,0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					–0,1	0,1	–79,7	–79,7	–4,5	–84,2
Oma pääoma 31.12.2012	221,8	257,9	93,7	196,3	–23,1	–22,2	577,2	1 301,6	13,2	1 314,8

Konsernin liitetiedot

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Kemira on kansainvälinen kemian konserni, jolla on neljä segmenttiä: Paper, Municipal & Industrial, Oil & Mining, sekä Muut. Konsernin keskeisiä asiakkaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat. Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö.

Konsernin emoyritys on Kemira Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki, kotimaa Suomi ja sen rekisteröity osoite on Porkkalankatu 3, 00180 Helsinki. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.kemira. com. Kemira Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 6.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Yhtiökokouksella on oikeus muuttaa tilinpäätöstä sen hyväksymisen jälkeen.

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä IASB:n (International Accounting Standards Board) julkaisemia IAS- ja IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä niiden SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpitoja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintahintoihin perustuen, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Käypään arvoon on arvostettu mm. myytävissä olevat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sekä osakeperusteiset maksut niiden myöntämishetkellä. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toimintavaluutta. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina.

MUUTOKSET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISSA JA ESITETTÄVISSÄ TIEDOISSA

Vuonna 2012 sovelletut uudet ja uudistetut IFRSstandardit

Seuraavat uudet ja uudistetut IFRS-standardit on otettu käyttöön tässä konsernitilinpäätöksessä. Näiden uusien ja uudistettujen standardien käyttöönotolla ei ole ollut

merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, mutta niillä voi olla vaikutusta tulevien liiketoimien ja tapahtumien tilinpäätöskäsittelyyn.

• Muutos IAS 12:een Tuloverot (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IAS 12 vaati aikaisemmin yhteisöä arvioimaan, mikä osa taseessa käypään arvoon arvostetun erän kirjanpitoarvosta on kerrytettävissä jatkuvasta käytöstä (kuten vuokratuottoina) ja mikä osa omaisuuserän myynnistä. Muutoksen mukaan käypään arvoon arvostettujen sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvon oletetaan lähtökohtaisesti kertyvän omaisuuserän myynnistä.
• Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

• Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutos vaikuttaa vain Kemiran konsernitilinpäätöksen esittämiseen.
• Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkoittavat, että kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin, toisin sanoen ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. IAS 19 muutos kasvattaa konsernin nettomääräistä velkaa etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa arviolta 60 miljoonaa euroa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen

uudella standardilla. IFRS 9 mukainen rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. Rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista koskevat säännöt perustuvat pitkälti nykyisiin IAS 39 vaatimuksiin. IFRS 9 merkittävimmät keskeneräiset osat koskevat arvonalentumista ja suojauslaskentaa. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 9:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa. Myös IFRS 9:n vielä puuttuvien osien vaikutukset arvioidaan, kun IASB on saanut ne valmiiksi.

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. EU on hyväksynyt standardin siten että sitä on pakollista noudattaa 1.1.2014 ja myöhemmin alkavilla tilikausilla, sallien kuitenkin myös aikaisemman käyttöönoton. IFRS 10:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön viimeistään vuonna 2014.
• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi edellyttää, että yhteisyritysten raportoinnissa käytetään yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. EU on hyväksynyt standardin siten että sitä on pakollista noudattaa 1.1.2014 ja myöhemmin alkavilla tilikausilla, sallien kuitenkin myös aikaisemman käyttöönoton. IFRS 11:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön viimeistään vuonna 2014.
• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. EU on hyväksynyt standardin siten että sitä on pakollista noudattaa 1.1.2014 ja myöhemmin alkavilla tilikausilla, sallien kuitenkin myös aikaisemman käyttöönoton. IFRS 12:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön viimeistään vuonna 2014.
• IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan

standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia.

• IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. EU on hyväksynyt standardin siten että sitä on pakollista noudattaa 1.1.2014 ja myöhemmin alkavilla tilikausilla, sallien kuitenkin myös aikaisemman käyttöönoton. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia.
• IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. EU on hyväksynyt standardin siten että sitä on pakollista noudattaa 1.1.2014 ja myöhemmin alkavilla tilikausilla, sallien kuitenkin myös aikaisemman käyttöönoton. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia.
• Muutos standardiin IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) sekä muutos standardiin IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on selventää nykyisiä rahoitusvarojen ja – velkojen toisistaan vähentämistä koskevia sääntöjä sekä lisätä kuittausoikeutta koskevia liitetietoja tietyissä erityistilanteissa. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia.
• Muutos IFRS 10:een Konsernitilinpäätös, IFRS 11:een Yhteisjärjestelyt ja IFRS 12:een Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen tarkoituksena on ohjeistaa uusien standardien käyttöönoton siirtymävaihetta niin että vaatimuksia edellisten tilikausien muuttamista vertailukelpoisiksi rajoitetaan ainoastaan edelliseen tilikauteen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia.
• Muutos IFRS 10:een Konsernitilinpäätös, IFRS 12:een Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja IAS 27:ään Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen tarkoituksena on vapauttaa sijoitusyhteisöjen tarvetta yhdistellä tietynlaisia tytäryhtiöitä konsernitilinpäätökseen ja sen sijaan edellyttää sijoituksen arvostamista käypään arvoon tulosvaikutteisesti IFRS 9 tai IAS 39 standardien mukaisesti. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia.

Liite

• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs 2009–2011 (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements –menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain mutta muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen lisäksi sen tytäryritykset. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Määräysvallan olemassaolo arvioidaan myös silloin, kun konsernilla on vähemmän kuin puolet äänivallasta mutta se pystyy määräämään hankitun yrityksen talouden ja hallinnon periaatteista de facto –määräysvallan perusteella.

Myydyt yhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siihen saakka, kun määräysvalta lakkaa, ja vuoden aikana hankitut yhtiöt siitä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan.

Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu. Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisien osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike voi sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen hankinta, muutos kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.

Tilikauden tulos sekä muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille ja esitetään tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen ellei määräysvallattomilla omistajilla ole sitovaa velvollisuutta olla kattamatta tappioita sijoituksensa ylittävältä osalta.

Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Kun määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Yritysjärjestelyihin, jotka ovat toteutuneet ennen 1.1.2010, on sovellettu aiemmin voimassa olleita sääntöjä.

Osakkuusyritykset

Konsernin osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta (osuus äänivallasta pääsääntöisesti 20–50 %). Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja esitetty tuloslaskelmassa omana eränään liikevoiton jälkeen. Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisten osapuolten kanssa. Ne on yhdistelty konsernitilinpäätökseen konsernin suhteellisen omistusosuuden mukaan rivi riviltä. Konsernin osuus yhteisyrityksen yksittäisistä tuotto-, kulu-, omaisuus- ja velkaeristä sekä sen rahavirroista yhdistellään konsernitilinpäätöksen vastaaviin eriin.

VALUUTTAMÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Konsernitilinpäätöksissä ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskimääräisiä valuuttakursseja ja taseet tilinpäätöspäivän valuuttakursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen ja muun laajan tuloksen erien muuntaminen eri kursseilla kuin taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos esitetään muissa laajan tuloslaskelman erissä. Hankittujen ulkomaisten yksikköjen

Liite

6

7

8

9

varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut ja liikearvo on käsitelty ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Konsernin ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoituksien suojauksesta kerrotaan laatimisperiaatteiden kappaleessa "suojauslaskenta". Suojauslaskennassa lainojen ja johdannaissopimusten kurssivoitot ja -tappiot on kohdistettu konsernitilinpäätöksessä omaan pääomaan tytäryritysten vahvistettujen taseiden mukaisten omien pääomien muuntamisesta syntyneitä kurssieroja vastaan. Nämä suojauslaskennan kurssierot esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Muut oman pääoman muuntoerot on esitetty muissa laajan tuloksen erissä lisäyksenä ja vähennyksenä. Kun määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, kertyneet muuntoerot siirretään tuloslaskelmaan osaksi myyntivoittoa tai –tappiota.

Konserniyritykset muuntavat omassa kirjanpidossaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat toimintavaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja ei-monetaariset erät käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina. Rahoitukseen ja konsernin kokonaisposition suojaamiseen liittyvät kurssierot esitetään rahoituksen kurssieroissa.

LIIKEVAIHTO

Liikevaihto määritetään saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella, ja se sisältää myytyjen tuotteiden ja toimitettujen palveluiden kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty oikaisuerinä myynnin välilliset verot, alennukset ja valuuttamääräisten myyntisaamisten kurssierot.

MYYNNIN TULOUTUSPERIAATTEET

Myyntituotot tavaroiden myynnistä kirjataan tuloslaskelmaan, kun tavaroiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle.

ELÄKEVELVOITTEET

Konsernilla on sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, kunkin toimintamaan paikallisten olojen ja käytäntöjen mukaisesti. Eläkejärjestelyt on yleensä hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä tai erillisessä eläkesäätiössä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota suoritus koskee.

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Etuuspohjaisista järjestelyistä kirjataan taseeseen velka (tai saaminen), jonka määrä lasketaan velvoitteiden nykyarvon ja varojen käypien arvojen erotuksena. Lisäksi nettovelassa huomioidaan mahdollisten kirjaamattomien takautuviin työsuorituksiin perustuvien menojen sekä vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden vaikutus. Eläkevelvoitteet on laskettu siten, että kertynyt etuus on jaksotettu palvelusajalle ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluiksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteiden nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Ellei maassa ole syviä joukkovelkakirjamarkkinoita, käytetään valtion joukkovelkakirjojen tuotto-oletusta.

Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamiseen on sovellettu putkimenetelmää. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernilla on avainhenkilöille ja johtoryhmälle suunnattuja omana pääomana maksettavaksi luokiteltuja osakeperusteisia palkitsemisjärjestelyjä, joiden perusteella henkilöt suorittavat työtä osakeperusteisia palkkioita vastaan. Mahdollinen palkkio annetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Osakkeina mahdollisesti annettavat palkkiot kirjataan henkilöstökuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan. Rahana mahdollisesti maksettavat palkkiot kirjataan henkilöstökuluihin tuloslaskelmassa ja velaksi taseeseen. Kuluksi kirjattava määrä jaksotetaan oikeuden syntymisajanjaksolle, jonka kuluessa oikeuden syntymisehdot palkkioihin on määrä täyttyä.

Arvio siitä, miten moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus, tarkistetaan tilinpäätöspäivänä. Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään henkilöstökuluksi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan ja velan käypään arvoon tehdään vastaava oikaisu.

Liitetiedoissa 5 ja 32 on kuvattu lisää avainhenkilöiden ja johtoryhmän osakepalkkiojärjestelyjä.

TULOVEROT

Verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisen veron. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääoman kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan niiden verolakien perusteella, jotka on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai käytännössä hyväksytty maissa, joissa yhtiön tytär- ja osakkuusyritykset toimivat ja kerryttävät verotettavaa tuloa. Johto arvioi veroilmoituksissa tehtyjä ratkaisuja säännöllisesti tilanteissa, joissa sovellettava verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnalle. Tarvittaessa kirjataan

Liite

29

varauksia niiden määrien perusteella, jotka veronsaajille odotetaan maksettavan.

Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen verotuksellisten arvojen ja niiden konsernitilinpäätöksen mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista täysmääräisinä velkamenetelmää käyttäen. Liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, eikä laskennallista veroa kirjata silloin, kun se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteuttamisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja –lakien) perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.

Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että käytettävissä on verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot pystytään hyödyntämään.

Tytär- ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi jos konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, silloin kuin saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET JA AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Kehittämismenot aktivoidaan aineettomaksi hyödykkeeksi, kun pystytään osoittamaan, miten kehityshanke tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä ja kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti mitattavissa. Aktivoidut kehittämismenot esitetään omana eränään ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, kuitenkin enintään 8 vuodessa. Muut kehittämismenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan toteutuessaan. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla.

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy mm. tietokoneohjelmistoja ja –lisenssejä sekä yrityskauppojen yhteydessä hankittuja tuotemerkkejä ja asiakaskantoja.

Liikearvo muodostuu yrityskaupan yhteydessä. Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo

arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet (joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika) on arvostettu taseessa poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika liikearvoa lukuun ottamatta.

Poistot on laskettu tasapoistoina kohteiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Tavallisimmat konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistoajat ovat:

• koneet ja kalusto	3–15 vuotta
• rakennukset ja rakennelmat	25 vuotta
• aineettomat hyödykkeet	5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa. Omaisuuserän myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta tai rakentamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidoista johtuvat menot käsitellään investointeina ja joiden hankintamenot poistetaan vaikutusaikanaan.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi ja poistot lopetetaan ajankohtana, jolloin omaisuuserä kirjataan pois taseesta.

JULKISET AVUSTUKSET

Investointeihin saadut julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena käyttöaikana. Tutkimustoimintaan saadut avustukset kirjataan kulujen vähennykseksi.

VUOKRASOPIMUKSET

Konsernin ollessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista.

Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nämä hyödykkeet ja niihin liittyvät vuokravelvoitteet esitetään osana konsernin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja korollisia velkoja. Rahoitusleasingsopimusten osalta tuloslaskelmassa esitetään leasingomaisuuden poistot ja velasta aiheutuneet korkokulut.

Konsernin ollessa vuokralle antajana rahoitusleasingsopimukset kirjataan taseeseen saamisina, ja muiden vuokrasopimusten hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Vuokrasopimuksina käsitellään myös järjestelyt, jotka eivät ole oikeudelliselta muodoltaan vuokrasopimuksia, mutta jotka antavat oikeuden käyttää hyödykettä maksua tai toistuvia maksuja vastaan.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Vaihtoomaisuuden hankintameno on määritetty luonteensa mukaan fifo-menetelmää tai painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää normaalin toiminta-asteen mukaisen osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myyntikustannukset.

RAHOITUSVARAT, RAHOITUSVELAT JA JOHDANNAISSOPIMUKSET

Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, konsernin myöntämiin lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.

Luokka	Rahoitusinstrumentti	Arvostus
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Valuuttatermiinit, valuutta optiot, valuutanvaihtoso pimukset, korkotermiinit, korkofutuurit, korko-optiot, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, sijoitusto distukset, yritystodistukset, sijoitusrahastot, kytketyt johdannaiset, maakaasu johdannaiset	Käypä arvo
Lainat ja saamiset	Pitkäaikaiset lainasaamiset, pankkitalletukset, myyntisaamiset ja muut saamiset	(Jaksotettu) Hankintameno
Myytävissä olevat rahoitusvarat	Osakkeet, joukkovelkakirjasijoitukset	Käypä arvo

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Ne johdannaiset, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin. Nämä kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen luokkaan. Taseessa erät esitetään siirtosaamisissa ja siirtoveloissa. Käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti tapahtumahetkellään rahoituseriin.

Lainat ja muut saamiset

Lainoihin ja saamisiin sisältyy pitkäaikaisia saamisia, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen korkokannan menetelmää käyttäen ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon, jos käyvän arvon katsotaan olevan luotettavasti määritettävissä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa käyvän arvon rahastossa verovaikutuksella oikaistuna. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan luokittelun oikaisuina silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomien yritysten osakkeita, joista merkittävin on Pohjolan Voima Oy:n (PVO) ja Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) osakeomistus.

PVO ja sen tytäryhtiö TVO muodostavat yksityisen, suomalaisten teollisuus- ja voimayhtiöiden omistaman sähköntuotantokonsernin, joka toimittaa osakkailleen sähköä omakustannushintaan. PVO omistaa ja käyttää mm. kahta ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodossa, Eurajoen kunnassa. Konsernilla on TVO:n A- ja C-sarjojen osakkeita sekä PVO:n A-, B-, C-, G-, H- ja M-sarjojen osakkeita. Eri osakesarjat oikeuttavat eri voimalaitosten tuottamaan sähköön. Kunkin osakesarjan omistajat vastaavat ao. sarjan kiinteistä kustannuksista osakemäärien suhteessa riippumatta siitä, onko teho- tai energiaosuutta käytetty, ja muuttuvista kustannuksista toimitettujen energiamäärien mukaisessa suhteessa.

Kemira Oyj:n omistus PVO konsernissa, joka oikeuttaa sähköön valmiista voimalaitoksista, on arvostettu käypään arvoon perustuen sähkön markkinahinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. Sähkön markkinahintana on käytetty Pohjoismaisesta sähköpörssistä saatavaa sähkötermiinien noteerauksia

Suomen hinta-alueella. Omakustannushinnat ovat osakesarjakohtaisia. Tulevaisuuden rahavirrat on diskontattu perustuen kuhunkin osakesarjaan liittyvien laitosten odotettuun käyttöaikaan. Diskonttokorkona laskennassa on käytetty keskimääräistä painotettua pääomakustannusta, joka määritetään vuosittain.

Lisäksi PVO:n B2-sarjan osakkeet, jotka oikeuttavat sähköön Suomessa parhaillaan rakennettavasta Olkiluoto 3-ydinvoimalasta, arvostetaan aiemmin osakkeilla tehtyjen kauppojen perusteella.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä rahoitusinstrumenttien mahdolliset arvonalentumiset. Rahoitusvaran arvonalentuminen kirjataan, kun on toteutunut tapahtuma, jolla on negatiivinen vaikutus sijoituksen tuleviin rahavirtoihin. Arvonalentumisen määrä jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen erien osalta on kirjanpitoarvon ja saamisen tulevien rahavirtojen nykyarvon erotus. Diskonttauksessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkokantaa. Käypään arvoon arvostetuissa erissä käypä arvo määrää arvonalentumisen. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Konserni myy tietyt myyntisaamisensa rahoitusyhtiöille sopimuksessa määriteltyjen limiittien puitteissa. Myytyihin saamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet kyseisiin rahoitusvaroihin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta. Järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat ne johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Luokka	Rahoitusinstrumentti	Arvostus
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	Valuuttatermiinit, valuutta optiot, valuutanvaihtoso pimukset, korkotermiinit, korkofutuurit, korko-optiot, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, maakaa sujohdannaiset, kytketyt johdannaiset	Käypä arvo
Muut rahoitusvelat	Lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat, eläkelainat, ostovelat	(Jaksotettu) Hankintameno

Johdannaiset

Valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisten, sijoitusrahastojen sekä julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot saadaan toimivilta markkinoilta tilinpäätöshetken hintanoteerauksen perusteella. Muiden käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien arvo määritellään arvonmääritysmallien avulla rahoitusmarkkinoilta saatavan tiedon perusteella.

Valuuttatermiinien arvonmuutokset lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöshetken termiinikursseihin ja vertaamalla niitä termiinien tekohetken termiinikurssien kautta laskettuihin vasta-arvoihin. Korkojohdannaisten käyvät arvot määritellään käyttämällä vastaavanlaisten instrumenttien tilinpäätöspäivän markkina-arvoja. Muut johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan.

Kaikki tilinpäätöshetkellä avoinna olevat johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Konsernitilinpäätöksessä avoimien johdannaissopimusten arvostustulokset on pääsääntöisesti kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Konsernin kytkettyjen johdannaisten määrä on vähäinen.

Muut rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin saatujen nettovarojen arvoon vähennettynä välittömillä kuluilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon, ja saatujen nettovarojen ja lainanlyhennysten erotus kirjataan korkokuluksi lainan juoksuaikana.

SUOJAUSLASKENTA

IAS 39:n mukainen suojauslaskenta tarkoittaa laskentatapaa, jonka tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi suojausinstrumentti siten, että niiden käypä arvo kumoaa kokonaisuudessaan tai osittain suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojauslaskentaa sovelletaan korkoriskin ja hyödykeriskin suojauksiin. Käytetty suojauslaskentamalli on rahavirtojen suojaus.

Suojauksen tehokkuutta seurataan IAS 39:n vaatimalla tavalla. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojaussuhteen katsotaan olevan erittäin tehokas, kun suojausinstrumentin käyvän arvon muutos kumoaa suojattavan erän rahavirtojen muutokset 80–125 -prosenttisesti. Tehokkuutta tarkastellaan sekä etu- että jälkikäteen. Tehokkuus testataan uudelleen jokaisena tilinpäätöshetkenä.

Suojauslaskenta lakkautetaan, kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut ja oman pääoman erissä esitetyt voitot tai tappiot siirretään tuloslaskelmaan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli suojattava kohde myydään tai erääntyy. Niiden johdannaissopimusten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.

Konserni on dokumentoinut suojaukseen ryhdyttäessä suojaussuhteen olemassaolon sisältäen tiedot suojausinstrumentista ja suojattavasta erästä tai liiketapahtumasta, suojattavan riskin luonteen, riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian sekä kuvauksen tehokkuuden arvioinnista.

Rahavirtojen suojaukset

Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvän riskin toteutumisesta. Suojausinstrumentteina rahavirran suojauksessa käytetään korko- ja hyödykejohdannaisia. IAS 39:n määrittelemää rahavirtojen suojauslaskentaa sovelletaan konsernissa valikoituihin suojauskohteisiin. Rahavirtojen suojaukseen liittyvät johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa verovaikutuksella oikaistuna, kun ne täyttävät suojauslaskennan ehdot ja kun suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaiset, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

OMAT OSAKKEET

Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen on esitetty konsernitilinpäätöksessä oman pääoman vähennyksenä.

VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT

Uudelleenjärjestelymenoja, henkilöstömenoja, ympäristövelvoitteita, oikeudellisia vaateita ja tappiollisia sopimuksia varten kirjataan varauksia, kun jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa.

Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Nykyarvon laskennassa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseisestä velvoitetta koskevista erityisriskeistä.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai

jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä olevaksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä.

Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

• Se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö
• Se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta, tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai
• Se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa.

MUIDEN KUIN RAHOITUSVAROJEN ARVON ALENTUMINEN

Konserni arvioi jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä käyttöarvon tai myytäessä saatavan nettomyyntihinnan perusteella. Vuosittaiset arvonalentumistestit tehdään aina liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, jotka eivät ole vielä valmiita käytettäväksi.

Rahavirtaa tuottavaksi yksiköksi on määritelty asiakassegmentti. Asiakassegmenttien taso on raportoitavaa segmenttiä seuraava alempi taso. Liikearvon arvonalentuminen testataan vertaamalla asiakassegmenttien kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Konsernilla ei ole muita rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo. Liikearvot on kohdistettu asiakassegmenteille.

Asiakassegmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvona, jonka muodostavat yksikköön tulevat diskontatut vastaiset rahavirrat. Vastaisia rahavirtoja koskevat arviot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja liiketoimintajohdon viimeisimmille viisivuotisennusteille. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on

Liite

ekstrapoloitu olettaen vuosittaisen kasvun olevan nolla. Rahavirta-arviot eivät sisällä omaisuuserien suorituskyvyn parantamisien, investointien tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia. Konsernikeskuksen kulut kohdistetaan strategisille liiketoimintayksiköille käyttökatteen suhteessa.

Arvonalentumistappio kirjataan siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistestien yksityiskohdista on annettu tietoa liitetiedossa 11.

Jos viimeisimmän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa, peruutetaan aikaisempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta.

PÄÄSTÖOIKEUDET

EU:n päästökauppajärjestelmän piirissä on konsernista vain Helsingborgin toimipaikka Ruotsissa. Päästöoikeudet käsitellään hankintamenoon arvostettavina aineettomina hyödykkeinä. Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet on arvostettu nimellisarvoon (nollan suuruisiksi). Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan, elleivät vastikkeetta saadut päästöoikeudet riitä kattamaan todellisten päästöjen määrää. Konsernin taseessa ei ole päästöoikeuksiin liittyviä eriä, mikäli toteutuneet päästöt alittavat vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien määrän ja päästöoikeuksia ei ole ostettu markkinoilta. Päästöoikeuksista on kerrottu ympäristöriskien ja -vastuiden liitetiedossa 31.

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia.

Liikearvon arvioitu arvon alentuminen

Liikearvon ja muun omaisuuden arvonalentumistestien yhteydessä määritellään tulevia rahavirtoja, jotka perustuvat tärkeimmiltä oletuksiltaan bruttokatetasoihin, diskonttokorkoon ja ennusteiden ajanjaksoon. Huomattava negatiivinen kehitys rahavirtojen toteutumisessa ja korkokehityksessä voi johtaa arvonalentumisen kirjaustarpeeseen.

PVO konsernin sijoituksen arvioitu käypä arvo

Konsernin sijoitukset sisältävät noteeraamattomia osakkeita, joista arvoltaan suurin on yhtiön omistus PVO konsernissa. Käytössä olevat osakkeet on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu sähkön markkinahinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. Todellinen käyvän arvon kehitys voi poiketa tehdyistä arvioista mm. sähkön hinnan, ennusteiden ajanjakson tai diskonttauskoron takia.

Etuuspohjaiset eläkkeet

Etuuspohjaisten eläkevastuiden määrittelemiseen liittyy oletuksia, joiden huomattavat muutokset voivat vaikuttaa eläkevelan ja eläkekulujen suuruuteen. Vakuutusmatemaattiset laskelmat sisältävät johdon antamia olettamuksia, kuten eläkesäätiöiden varojen pitkäaikaisen tuotto-oletuksen, diskonttauskoron ja palkankorotus- ja työsuhteiden päättyvyysoletukset. Mm. todelliset osakemarkkinoiden hintavaihtelut voivat poiketa oletuksista.

Varaukset

Varausten kirjaaminen tilinpäätökseen edellyttää johdon arviota, koska varauksiin liittyvien velvoitteiden tarkka euromäärä ei ole tilinpäätöstä laadittaessa selvillä.

Laskennalliset verot

Verotuksellisiin tappioihin tai muihin eriin liittyvien laskennallisten verosaamisten kirjaamista varten johto arvioi määrän, jonka verran yhtiöille todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, niin että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Todellinen tuloskehitys voi poiketa arviosta, jolloin muutos vaikuttaa tulevien tilikausien veroihin.

2. SEGMENTTITIEDOT

KONSERNIN ORGANISAATION KUVAUS

Kemiran liiketoiminta on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen, asiakaskeskeiseen segmenttiin, jotka keskittyvät vesikemiaan. Paper -segmentti tarjoaa tuotteitaan ja palveluitaan massa- ja paperiteollisuudelle, Municipal & Industrial -segmentti kunnalliseen ja teolliseen vedenpuhdistukseen ja Oil & Mining -segmentti öljy- ja kaivosteollisuudelle.

Kemiran globaalit funktiot huolehtivat sisäisten synergioiden hyödyntämisestä. Funktiot johtavat ja koordinoivat tiettyjä koko yhtiötä koskevia toimintoja, kuten henkilöstö, lakiasiat, logistiikka, ostot, rahoitus, riskienhallinta, sisäinen tarkastus, talous, tietohallinto, tutkimus ja kehitys, ympäristö ja viestintä. Funktiot on organisoitu globaalisti, ja ne tarjoavat palvelujaan kaikille Kemiran liiketoiminnoille.

Maantieteellisesti Kemiran toiminta on jaettu neljään alueeseen: Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Aasia ja Tyynenmeren alue (APAC) sekä Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA). Maantieteellisten alueiden organisaatiot ovat vastuussa yhteisen kustannustehokkaan infrastruktuurin rakentamisesta kaikille liiketoiminnoille.

Liite

2

3

4

6

5

7

8

9

10 11

12

13

14

15

16

17

18

19

20 21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

33

32 31

35 34 Segmentti-informaatio esitetään perustuen konsernin sisäiseen organisaatioon ja raportointirakenteeseen. Segmenttien varat ja velat käsittävät ne varat ja velat, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyrityksissä, vaihto-omaisuus ja korottomat saamiset. Segmenttien velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset korottomat velat.

Paper

Paper-segmenttiin kuuluu massa- ja paperiteollisuuden kemikaaleja ja tuotekokonaisuuksia, jotka parantavat asiakkaiden kannattavuutta ja raaka-aine- ja energiatehokkuutta sekä tukevat kestävää kehitystä.

Municipal & Industrial

Municipal & Industrial -segmenttiin kuuluu vedenkäsittelykemikaaleja sekä kunnalliseen että teolliseen vedenpuhdistukseen. Vahvuuksia ovat korkeatasoinen prosessiosaaminen sekä laaja valikoima vedenkäsittelykemikaaleja, joita toimitetaan luotettavasti asiakkaillemme.

Oil & Mining

Oil & Mining -segmenttiin kuuluu innovatiivisia kemiallisia erotus- ja prosessiratkaisuja öljy- ja kaivosteollisuudelle, jossa vesi on keskeinen tekijä. Hyödyntämällä osaamista asiakkaat voivat parantaa tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan.

Muut

Muut-segmenttiin kuuluu orgaanisten suolojen ja happojen ChemSolutions -liiketoiminta, joka keskittyy palvelemaan asiakkaita elintarvike- ja rehumarkkinoilla sekä lääke- ja kemianteollisuudessa sekä konsernin kustannuksia, joita ei ole veloitettu segmenteiltä (osa tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista sekä konsernikeskuksen kustannukset).

2012	Paper	Municipal & Industrial	Oil & Mining	Muut	Eliminoinnit	Konserni yhteensä
Segmentin liikevaihto	1 002,0	686,6	321,1	231,2		2 240,9
Segmenttien välinen liikevaihto						0,0
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta	1 002,0	686,6	321,1	231,2		2 240,9
Liikevoitto	55,2	–8,5	30,2	–45,2		31,7
Rahoituskulut, netto						–15,7
Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista						11,2
Voitto ennen veroja						27,2
Tuloverot						–5,7
Tilikauden voitto						21,5
Poistot	–48,4	–38,5	–11,7	–14,4		–113,0
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset	–2,5	–12,6	–0,7	–18,0		–33,8
Muut erät, joihin ei liity rahasuorituksia	–15,9	–16,8	–3,4	–16,1		–52,2
Investoinnit	–66,4	–35,2	–15,9	–16,6		–134,1
MUUT SEGMENTTITIEDOT
Sidottu pääoma segmenteittäin (netto)	754,0	343,7	158,0	220,9		1 476,6
Segmentin varat	884,2	433,4	190,5	143,3		1 651,4
Osuudet osakkuusyrityksissä				122,8		122,8
Myytävissä olevat rahoitusvarat						264,0
Laskennalliset verosaamiset						29,7
Muut sijoitukset						9,8
Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä						43,6
Muut varat						141,6
Rahavarat						132,8
Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin						93,3
Varat yhteensä						2 489,0

2012	Paper	Municipal & Industrial	Oil & Mining	Muut	Eliminoinnit	Konserni yhteensä
Segmentin velat	130,2	89,7	32,6	45,2		297,7
Pitkäaikaiset korolliset velat						387,5
Lyhytaikaiset korolliset velat						277,2
Muut velat						200,8
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat						11,0
Velat yhteensä						1 174,2

2011	Paper	Municipal & Industrial	Oil & Mining	Muut	Konserni Eliminoinnit yhteensä
Segmentin liikevaihto	973,3	664,7	335,7	233,5	2 207,2
Segmenttien välinen liikevaihto						0,0
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta	973,3	664,7	335,7	233,5	2 207,2
Liikevoitto	79,5	43,7	34,9	0,2		158,3
Rahoituskulut, netto						–20,9
Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista						31,0
Voitto ennen veroja						168,4
Tuloverot						–28,1
Tilikauden voitto						140,3
Poistot	–44,8	–30,1	–10,8	–13,6		–99,3
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset	–1,6	–0,4				–2,0
Muut erät, joihin ei liity rahasuorituksia	–1,8	–2,9	–0,2	1,6		–3,3
Investoinnit	–43,5	–28,8	–9,6	–119,2	–201,1
MUU T SEGM ENTTITIEDOT
Sidottu pääoma segmenteittäin (netto)	761,6	394,8	145,9	371,1	1 673,4
Segmentin varat	918,4	499,1	179,9	279,0	1 876,4
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,1			158,7		158,8
Myytävissä olevat rahoitusvarat						256,5
Laskennalliset verosaamiset						47,3
Muut sijoitukset						9,7
Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä						44,3
Muut varat						97,7
Rahavarat						185,8
Varat yhteensä					2 676,5
Segmentin velat	156,9	104,3	34,1	66,6		361,9
Pitkäaikaiset korolliset velat						464,5
Lyhytaikaiset korolliset velat						237,1
Muut velat						242,2
Velat yhteensä					1 305,7

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Liikevaihto asiakkaan maantieteellisen sijainnin mukaan

	2012	2011
Suomi, kotipaikkavaltio	312,7	315,2
Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka	919,9	938,2
Pohjois-Amerikka	689,4	661,5
Etelä-Amerikka	172,7	164,1
Aasia ja Tyynenmeren alue	146,2	128,2
Yhteensä	2 240,9	2 207,2

Pitkäaikaiset varat maantieteellisen sijainnin mukaan

	2012	2011
Suomi, kotipaikkavaltio	783,5	787,8
Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka	369,8	502,7
Pohjois-Amerikka	265,3	270,3
Etelä-Amerikka	151,1	160,8
Aasia ja Tyynenmeren alue	62,5	31,6
Yhteensä	1 632,2	1 753,2

Tiedot merkittävistä asiakkaista

Koska konsernilla on useita merkittäviä asiakkaita, yhdeltä ulkopuoliselta asiakkaalta ei ole kertynyt vähintään 10 % liikevaihdosta vuonna 2012 tai 2011.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	2012	2011
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot	0,1	10,9
Vuokratuotot	2,3	1,9
Vakuutuskorvaukset	2,5	0,0
Konsultointi	0,5	0,0
Palveluveloitukset	2,6	3,5
Romun ja jätteen myynti	0,3	0,2
Royalty-, knowhow- ja lisenssituotot	0,6	0,8
Muut liiketoiminnan tuotot	4,9	5,2
Yhteensä	13,8	22,5

Vuonna 2012 pitkäaikaisten varojen myyntivoittoihin sisältyy 0,1 milj. e (9,9 milj. e) tytäryritysten myyntivoittoja sekä kiinteistöjen ja tuotantoalueiden myyntivoittoja.

4. LIIKETOIMINNAN KULUT

	2012	2011
Valmistevarastojen muutos (varaston lisäys + / vähennys -)	–36,5	22,6
Valmistus omaan käyttöön 1)	–2,0	–2,6
Yhteensä	–38,5	20,0
Materiaalit ja palvelut
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	1 293,1	1 191,2
Aine- ja tarvikevarastojen muutos (varaston lisäys + / vähennys -)	–9,7	2,8
Ulkopuoliset palvelut	11,5	16,9
Yhteensä	1 294,9	1 210,9
Henkilöstökulut	345,0	288,5
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat	47,4	37,4
Pitkäaikaisten varojen myyntitappiot	0,1	0,2
Muut liiketoiminnan kulut	427,3	413,1
Yhteensä	474,8	450,7
Liiketoiminnan kulut yhteensä	2 076,2	1 970,1

1) Valmistus omaan käyttöön sisältää lähinnä pitkäaikaisten varojen hankintoihin kohdistuvia palkka- ja henkilömenoja sekä varastosta otettuja aineita ja tarvikkeita.

Muihin liiketoiminnan kuluihin sisältyy tutkimus- ja kehittämismenoja 38,1 milj. e (36,5 milj. e) mukaan lukien saadut avustukset. Saadut avustukset olivat 4,3 milj. e (5,9 milj. e). Nämä vähentävät tutkimus- ja kehittämismenoja.

Liite	2012	2011
HENKILÖSTÖKULUT
Palkat ja palkkiot
Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien palkat	8,3	10,3
Palkat	260,8	221,6
Osakeperusteiset maksut 5	2,4	3,7
Yhteensä	271,5	235,6
Henkilösivukulut
Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt 23	9,5	0,0
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	28,5	20,4
Muut henkilösivukulut	35,5	32,5
Yhteensä	73,5	52,9
Henkilöstökulut yhteensä	345,0	288,5

Kemira Oyj:n toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot on esitetty lähipiiriliitetiedossa 32.

HENKILÖMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN MUKAAN

Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka	2 935	2 919
Pohjois-Amerikka	1 359	1 395
Etelä-Amerikka	417	412
Aasia ja Tyynenmeren alue	332	280
Yhteensä	5 043	5 006
Henkilömäärä Suomessa keskimäärin	1 173	1 145
Henkilömäärä Suomen ulkopuolella keskimäärin	3 870	3 861
Yhteensä	5 043	5 006
Henkilömäärä vuoden lopussa	4 857	5 006

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT

Tilintarkastuspalkkiot	1,1	1,1
Palkkiot veropalveluista	0,0	0,5
Palkkiot muista palveluista	0,1	0,2
Yhteensä	1,2	1,8

Kemiran tilintarkastusyhteisö vaihtui 21.3.2012 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen ja Deloitte & Touche Oy korvasi KPMG Oy:n tilintarkastusyhteisönä.

Palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille kuin Kemiran tilintarkastusyhteisölle olivat 1,7 milj. e (1,2 milj. e), josta pääosa oli lakisääteisen tilintarkastuksen ulkopuolista konsultointia.

5. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

KANNUSTINJÄRJESTELMÄ AVAINHENKILÖILLE

Kemira Oyj:n hallitus on päättänyt avainhenkilöstölle suunnatuista osakepalkkiojärjestelmistä osana konsernin kannustus- ja sitouttamisjärjestelmiä. Palkkiojärjestelmillä pyritään yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttamaan avainhenkilöt yhtiöön sekä tarjoamaan heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Kannustinjärjestelmät jakautuvat vuoden mittaisiin ansaintajaksoihin koskien vuosia 2007–2012. Mahdolliset palkkiot maksetaan ansaintajaksoa seuraavan vuoden aikana. Palkkion maksaminen perustuu asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Mahdolliset palkkiot maksetaan Kemiran osakkeiden ja rahasuorituksen yhdistelmänä. Osakkeet arvostetaan myöntämispäivän kurssilla. Rahasuoritukset arvostetaan käypään arvoon palkkion maksuhetkellä tai tilikauden päättyessä olevan osakkeen hinnan mukaan, ja palkkion määrä on noin 1,1 kertaa annettavien osakkeiden arvo. Ansaintajaksot 2007, 2008, 2011 ja 2012 ovat jo päättyneet, ja näiden ohjelmien osalta asetettuja tavoitteita ei saavutettu.

Kannustinjärjestelmässä mahdollisesti luovutettavina osakkeina käytetään yhtiön omistuksessa olevia tai osakemarkkinoilta hankittavia Kemira Oyj:n osakkeita.

Osakepalkkiojärjestelmä 2009

Ansaintajakso	2009
Osakkeiden omistusvelvollisuus	2 vuotta
Osakkeiden vapautuminen	2012
Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e	0,6
Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e	1,8
Toteumaoletus tilikauden päättyessä, (1 000 kpl)	131
Henkilöitä	61

Osakepalkkiojärjestelmä 2010

2010
2 vuotta
2013
1,9
2,6
228
64

KANNUSTINJÄRJESTELMÄ JOHTORYHMÄN JÄSENILLE

Kemira Oyj:n hallitus on päättänyt perustaa uuden, jo päättynyttä vuosien 2009–2011 järjestelyä seuraavan, johtoryhmän jäsenille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelyn vuosille 2012–2014 osana konsernin kannustus- ja sitouttamisjärjestelmiä. Järjestelyn nojalla tapahtuva osakepalkkioiden suorittaminen on ehdollinen yhtiön hallituksen asettamien ansaintakriteerien saavuttamiselle. Järjestelyssä käytetään sekä yhtiön sisäistä että ulkopuoliseen vertailuun

perustuvaa ansaintakriteeriä. Sisäinen ansaintatavoite on jaettu kolmeen yhden vuoden pituiseen ansaintajaksoon: 2012, 2013 ja 2014. Osakepalkkion suorittaminen perustuu käyttökatteen (EBITDA) ja nettovelan kehityksen perusteella lasketun sisäisen arvon tavoitteen saavuttamiseen. Järjestelyyn sisältyy lisäksi kolmen vuoden jaksolle asetettu yhtiön ulkopuoliseen vertailuun perustuva tavoite, joka on sidottu osakkeen kokonaistuoton suhteelliseen kehitykseen (TSR) perustuvaan tavoitteeseen vuosina 2012–2014.

Järjestelyn nojalla kolmen vuoden jaksolta suoritettava kokonaispalkkio ei voi ylittää toimitusjohtajan kohdalla 120 prosenttia eikä muiden osallistujien kohdalla 100 prosenttia osallistujan bruttopalkasta samalta jaksolta. Mikäli ansaintakriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, tämän kolmen vuoden pituisen järjestelyn puitteissa suoritettavien palkkioiden arvioidaan olevan bruttomäärältään enintään noin 900 000 Kemiran osaketta. Soveltuvat verot vähennetään bruttopalkkiosta ja jäljelle jäävä nettoarvo suoritetaan osallistujille Kemiran osakkeina.

Järjestelyn perusteella ansaitut osakkeet on omistettava vähintään kaksi vuotta kunkin palkkiosuorituksen jälkeen. Lisäksi johtoryhmän jäsenten on niin kauan kuin he ovat tämän järjestelyn osallistujia pidettävä viisikymmentä prosenttia osakepalkkiojärjestelmien perusteella saaduista osakkeista kunnes he omistavat Kemiran osakepohjaisten kannustinjärjestelmien nojalla saatuja Kemiran osakkeita arvoltaan vähintään vuosittaista bruttopalkkaansa vastaavan määrän. Ansaintajaksot 2011 ja 2012 ovat päättyneet, ja näiden ohjelmien osalta asetettuja tavoitteita ei saavutettu.

Järjestelyssä suoritettavat osakkeet muodostuvat joko yhtiön omistuksessa olevista tai julkisesta kaupankäynnistä hankituista Kemira Oyj:n osakkeista.

Johtoryhmän jäsenille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelyn lisäksi Kemiralla on muille avainhenkilöille suunnattu osakepohjainen kannustinjärjestely, johon johtoryhmän jäsenet eivät osallistu.

Osakepalkkiojärjestelmä 2009

Ansaintajakso	2009
Osakkeiden omistusvelvollisuus	2 vuotta
Osakkeiden vapautuminen	2012
Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e	1,4
Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e	1,4
Toteumaoletus tilikauden päättyessä, (1 000 kpl)	85
Henkilöitä	10

Osakepalkkiojärjestelmä 2010

Ansaintajakso	2010
Osakkeiden omistusvelvollisuus	2 vuotta
Osakkeiden vapautuminen	2013
Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e	0,9
Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e	0,9
Toteumaoletus tilikauden päättyessä, (1 000 kpl)	78
Henkilöitä	9

Pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmä 2012–2014

Ansaintajakso	2012–2014
Osakkeiden omistusvelvollisuus	2 vuotta
Osakkeiden vapautuminen	2017
Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e	0,4
Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e	0,4
Henkilöitä	12

Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus liikevoittoon	Avainhenkilöille	Johtoryhmän jäsenille	2012 Yhteensä	2011 Yhteensä
Osakkeina maksettavat palkkiot	0,7	0,4	1,1	1,5
Rahana maksettavat palkkiot	0,9	0,4	1,3	2,2
Yhteensä	1,6	0,8	2,4	3,7

6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

	2012	2011
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Muut aineettomat hyödykkeet	10,5	11,1
Kehittämismenot	3,8	3,8
Yhteensä	14,3	14,9
Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
Rakennukset ja rakennelmat	20,1	15,5
Koneet ja kalusto	74,2	66,9
Muut aineelliset hyödykkeet	4,4	1,8
Yhteensä	98,7	84,2
Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä
Liikearvo	19,5	0,0
Muut aineettomat hyödykkeet	0,0	0,3
Yhteensä	19,5	0,3
Arvonalentumiset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
Maa-alueet	2,1	0,0
Rakennukset ja rakennelmat	8,0	1,3
Koneet ja kalusto	4,1	0,6
Muut aineelliset hyödykkeet	0,1	0,0
Yhteensä	14,3	1,9
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	146,8	101,3

Vuonna 2012 on kirjattu 33,8 milj. euron arvonalennus liikearvosta, muista aineettomista hyödykkeistä ja aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Arvonalennukset liittyivät pääosin uudelleenjärjestelyohjelmaan "Fit for Growth" ja Kemira ChemSolutions B.V.:n liikearvon arvonalentumiseen 18,0 milj. euroa. Vuonna 2011 Siilinjärven tehtaasta tehty arvonalentumiskirjaus oli 1,7 milj. euroa.

Liikearvon arvonalentumistestaus on esitetty liitetiedossa 11.

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

	2012	2011
Rahoitustuotot
Osinkotuotot	7,8	1,3
Korkotuotot
Korkotuotot lainoista ja saamisista	1,4	4,4
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista	4,8	3,6
Muut rahoitustuotot	1,1	1,5
Yhteensä	15,1	10,8
Rahoituskulut
Korkokulut
Korkokulut muista veloista	–16,5	–13,8
Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusveloista	–7,0	–11,7
Muut rahoituskulut 1)	–7,3	–7,6
Yhteensä	–30,8	–33,1
Kurssierot
Kurssierot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista varoista ja veloista	–16,8	12,7
Lainoista ja saamisista	–1,2	–0,3
Muista veloista	18,0	–11,0
Yhteensä	0,0	1,4
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	–15,7	–20,9
Nettorahoituskulut liikevaihdosta %	0,7	0,9
Nettokorot liikevaihdosta %	0,8	0,8
Suojauslaskennan piirissä olevista rahoitusinstrumenteista aiheutuneet muutokset laajassa tuloslaskelmassa
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus 2)	0,0	0,4
Rahavirran suojaus: laajaan tuloslaskelmaan merkitty määrä	–1,0	–14,5
Yhteensä	–1,0	–14,1
Kurssierot
Realisoituneet	8,7	–5,1
Realisoitumattomat	–8,7	6,5
Yhteensä	0,0	1,4

1) Sisältää sähkönsuojauksesta tehotonta osuutta –2,3 milj. e (–0,9 milj. e).

2) Lainojen ja valuuttajohdannaisten kurssieroja on kohdistettu ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta syntyneitä kurssieroja vastaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausmenetelmän mukaisesti.

Rahoituseriin ei sisälly tuottoja tai kuluja osakkuusyrityksiltä.

Kytketyistä johdannaisista on vuonna 2012 tuloutunut 0,0 milj. e (0,3 milj. e) tulokseen ennen veroja.

Liite

8. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

	2012	2011
Kirjanpitoarvo vuoden alussa	158,8	139,5
Uudelleenryhmittely	–12,7	0,0
Pääomanpalautukset	–26,8	–11,7
Saadut osingot	–7,7	0,0
Osuus osakkuusyrityksen voitosta (+) / tappiosta (–)	11,2	31,0
Valuuttakurssierot	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	122,8	158,8

Konsernin omistusosuus %

Nimi	Maa	Kaupunki	2012	2011
FC Energia Oy	Suomi	Ikaalinen	34,0	34,0
FC Power Oy	Suomi	Ikaalinen	34,0	34,0
Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy	Suomi	Haapavesi	40,5	40,5
Honkalahden Teollisuuslaituri Oy	Suomi	Joutseno	50,0	50,0
Kemwater Phil., Corp.	Filippiinit	Manila	40,0	40,0
Sachtleben GmbH	Saksa	Frankfurt am Main	39,0	39,0
White Pigment LLC	Yhdysvallat	Princeton NJ	39,0	39,0

YHTEENVETO OSAKKUUSYRITYSTEN VAROISTA, VELOISTA, LIIKEVAIHDOSTA JA TILIKAUDEN TULOKSISTA (YRITYSTEN 100 % LUVUT)

	2012	2011
Varat	871,8	888,7
Velat	682,0	460,1
Liikevaihto	701,8	679,0
Tilikauden voitto (+) / tappio (–)	28,7	79,9

Osakkuusyritysten kanssa toteutetut lähipiiriliiketoimet on esitetty liitetiedossa 32.

Liite

9. TULOVEROT

	2012	2011
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	–29,0	–29,0
Edellisten tilikausien verot	–0,3	–1,8
Laskennallisten verojen muutos	23,6	2,7
Yhteensä	–5,7	–28,1

Tilinpäätöksen mukainen veroaste oli 21,0 % (16,7 %). Verot olivat hieman Suomen veroastetta alemmat. Vuoden 2012 aikana kirjattiin kertaluonteisia eriä, jotka nostivat veroastetta, mutta laskennallisten verojen muutoksella oli olennainen veroja alentava vaikutus. Tytäryhtiöillä on verotappioita 58,7 milj. e (43,3 milj. e), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.

Näiden lisäksi laajaan kansainväliseen liiketoimintaansa liittyen konsernilla on useita tuloverotukseen ja välilliseen verotukseen liittyviä verotapauksia.

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytys

	2012	2011
Tulos ennen veroja	27,2	168,4
Verot emoyhtiön verokannan mukaan 24,5 % (26 %)	–6,7	–43,8
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	–7,4	–5,0
Verovapaat tulot ja vähennyskelvottomat kulut	–3,1	–2,1
Osakkuusyritysten vaikutus	2,8	8,1
Verotappiot	–4,6	–4,6
Edellisten tilikausien verot	–0,3	1,8
Oikaisu aikaisempien kausien laskennallisiin veroihin	14,3	14,7
Suomen yhteisöverokannan muutos	0,0	2,5
Ruotsin yhteisöverokannan muutos	–0,7	0,0
Muut	0,0	0,3
Tuloverot tuloslaskelmassa	–5,7	–28,1

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verokulut / -tuotot ovat seuraavat:

	2012			2011
	Ennen veroja	Verokulu(–)/ –tuotto(+)	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Verokulu(–)/ –tuotto(+)	Verojen jälkeen
Myytävissä olevat rahoitusvarat	7,0	–1,5	5,4	–33,5	9,4	–24,1
Muuntoerot			2,3	–4,6		–4,6
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus				0,4		0,4
Rahavirran suojaus	–1,3	0,3	–1,0	–19,7	5,2	–14,5
Muut laajan tuloksen erät	5,7	–1,2	6,7	–57,4	14,6	–42,8

10. OSAKEKOHTAINEN TULOS

	2012	2011
Osakekohtainen tulos, laimentamaton
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	16,8	135,6
Keskimääräinen painotettu osakemäärä 1)	152 037 158	151 994 165
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	0,11	0,89
Osakekohtainen tulos, laimennettu
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	16,8	135,6
Keskimääräinen painotettu osakemäärä 1)	152 037 158	151 994 165
Oikaisut:
Osakepohjaisen järjestelmän perusteella mahdollisesti liikkeelle laskettavat omat osakkeet	136 082	158 156
Keskimääräinen painotettu osakemäärä laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa	152 173 240	152 152 321
Laimennettu osakekohtainen tulos, e	0,11	0,89

1) Osakkeiden keskimääräinen painotettu lukumäärä, joka ei sisällä konsernin hallussa olevia omia osakkeita.

11. LIIKEARVO

	2012	2011
Hankintameno vuoden alussa	618,4	620,3
Tytäryritysten myynnit	0,0	–0,8
Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin	–75,0	0,0
Valuuttakurssierot	–7,0	–1,1
Hankintameno vuoden lopussa	536,4	618,4
Kertyneet arvonalentumiset vuoden alussa	–12,4	–12,4
Arvonalentumiset	–19,5	0,0
Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin	18,0	0,0
Kertyneet arvonalentumiset vuoden lopussa	–13,9	–12,4
Kirjanpitoarvo vuoden alussa	606,0	607,9
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	522,5	606,0

Vuonna 2012 liikearvosta on kirjattu 19,5 milj. euron arvonalentumistappio, joka liittyy pääosin Kemira ChemSolutions B.V. -yhtiöön. Lisäksi Kemira ChemSolutions B.V. -yhtiöön liittyvää liikearvoa 57,0 milj. euroa on siirretty myytävänä olevaksi.

Vuonna 2011 liikearvon vähentyminen 0,8 milj. euroa johtui Kanadan Maitlandin vetyperoksiditehtaan ja Oy Galvatek Ab:n myynnistä.

ARVONALENTUMISTESTAUS

Konserni tekee liikearvon testauksen vuosittain 30.9. arvonalentumisen varalta, tai kun esiintyy viite siitä, että kirjanpitoarvo saattaa olla alle kerrytettävissä olevan rahamäärän. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset olettamukset ovat pitkän aikavälin kasvuvauhti ja diskonttauskorko. Vuonna 2012 arvonalentumistestilaskelma ei osoittanut arvon alentumista (2011: ei arvon alentumista).

Vuonna 2012 liikearvo on kohdistettu 10 (10) itsenäiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jotka ovat asiakassegmenttejä. Asiakassegmenttien taso on raportoitavaa segmenttiä seuraava alempi taso. Asiakassegmentti on alin taso, jolla konserni seuraa liikearvoa sisäistä raportointia varten. Konsernin neljä raportoitavaa segmenttiä ovat Paper, Municipal & Industrial, Oil & Mining ja Muut. Yhteenveto testatuista kirjanpitoarvoista ja liikearvosta konsernin raportoitavilla segmenteillä on esitetty alla olevassa taulukossa.

	31.12.2012		31.12.2011
	Kirjanpitoarvo	josta liikearvoa	Kirjanpitoarvo	josta liikearvoa
Paper	755	308	638	310
Municipal & Industrial	345	127	317	133
Oil & Mining	158	54	109	54
Muut	48	34	162	109
Yhteensä	1 306	523	1 226	606

KESKEISET OLETUKSET

PITKÄN AIKAVÄLIN KASVUVAUHTI

Pitkän aikavälin kasvuvauhtia käytetään liikearvon arvonalentumistestauksessa. Pitkän aikavälin kasvuvauhdin oletuksena on käytetty konsernin laatimia ja ylimmän johdon hyväksymiä rahavirtaennusteita kattaen viiden vuoden ennustejakson. Rahavirtojen kasvuennusteet heijastavat ylimmän johdon näkemystä myynnin ja kustannuserien kehittymisestä ennustejakson aikana. Viisivuotisen ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu olettaen kasvuvauhdin olevan nolla.

DISKONTTAUSKORKO

Diskonttauskorot perustuvat oikaistuun konsernin pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC) ennen veroja. Riskioikaistun pääoman keskimääräinen kustannus on määritelty jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle erikseen. Laskelmissa käytetyt diskonttauskorot konsernin raportoitavilla segmenteillä on esitetty alla olevassa taulukossa

%	2012	2011
Paper	8,1	8,7
Municipal & Industrial	7,7	8,0
Oil & Mining	8,0	8,9
Muut	8,6	8,9

HERKKYYSANALYYSI

Herkkyysanalyysi on tehty olettamuksilla sekä ennustekauden aikaisten rahavirtojen että ennustejakson jälkeisten rahavirtojen kasvuvauhdin heikkenemisen suhteen. Lisäksi on huomioitu olettamus yleisen korkotason noususta sekä kannattavuuden heikkeneminen. Jos rahavirrat pienenevät 10 % tai diskonttauskorko kasvaa 1 prosenttiyksikön, eivät kumpikaan aiheuta arvonalentumiskirjausta asiakassegmenttien tasolla. Vasta diskonttauskoron kasvu 2 prosenttiyksiköllä aiheuttaisi arvonalentumistarpeen yhdessä asiakassegmentissä. Tämä arvonalentumiskirjaus edustaisi noin 8 % koko konsernin liikearvosta.

12. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET ¹

2012	Kehittämismenot	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	47,2	157,1	6,1	210,4
Lisäykset		4,2	3,8	8,0
Vähennykset		–0,1		–0,1
Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin		–11,1		–11,1
Muut muutokset		–0,9		–0,9
Uudelleenryhmittelyt		5,4	–5,4	0,0
Valuuttakurssierot		0,1		0,1
Hankintameno vuoden lopussa	47,2	154,7	4,5	206,4
Kertyneet poistot vuoden alussa	–30,2	–112,7		–142,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot				0,0
Tilikauden poistot	–3,8	–10,5		–14,3
Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin		10,6		10,6
Muut muutokset		0,9		0,9
Valuuttakurssierot		–0,2		–0,2
Kertyneet poistot vuoden lopussa	–34,0	–111,9		–145,9
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	13,2	42,8	4,5	60,5

Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin on siirretty muita aineettomia hyödykkeitä 0,5 milj. e. Ne ovat Kemira ChemSolutions B.V.:n käytössä olevia hyödykkeitä. Liitetiedossa 18 esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä.

		Muut aineettomat
2011	Kehittämismenot	hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	47,2	144,8	16,3	208,3
Lisäykset		4,4	3,8	8,2
Tytäryritysten myynnit		–0,9		–0,9
Vähennykset		–4,6		–4,6
Muut muutokset		0,4	–0,1	0,3
Uudelleenryhmittelyt		13,0	–14,3	–1,3
Valuuttakurssierot			0,4	0,4
Hankintameno vuoden lopussa	47,2	157,1	6,1	210,4
Kertyneet poistot vuoden alussa	–26,3	–107,0		–133,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	–0,1	5,3		5,2
Tilikauden poistot	–3,8	–11,1		–14,9
Arvonalentumiset		–0,3		–0,3
Valuuttakurssierot		0,4		0,4
Kertyneet poistot vuoden lopussa	–30,2	–112,7		–142,9
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	17,0	44,4	6,1	67,5

¹ 13. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

2012	Maa–alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	52,8	393,7	1 136,6	31,4	58,1	1 672,6
Lisäykset		4,9	52,2	4,3	73,9	135,3
Vähennykset	–1,7	–0,7	–7,3	–0,4		–10,1
Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin	–1,0	–14,9	–20,3	–0,1	–2,0	–38,3
Muut muutokset		–2,3	–36,7	–1,8	–0,5	–41,3
Uudelleenryhmittelyt	–0,1	9,1	7,9	0,1	–17,0	0,0
Valuuttakurssierot	0,6	2,9	4,1	–0,6	–1,5	5,5
Hankintameno vuoden lopussa	50,6	392,7	1 136,5	32,9	111,0	1 723,7
Kertyneet poistot vuoden alussa	–8,1	–215,4	–775,7	–17,4		–1 016,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	1,7	0,2	5,4			7,3
Tilikauden poistot		–20,1	–74,2	–4,4		–98,7
Arvonalentumiset	–2,1	–8,0	–4,1	–0,1		–14,3
Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin		8,4	12,6	0,1		21,1
Muut muutokset		2,7	35,1	2,6		40,4
Valuuttakurssierot		–2,8	–4,7	0,5		–7,0
Kertyneet poistot vuoden lopussa	–8,5	–235,0	–805,6	–18,7		–1 067,8
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	42,1	157,7	330,9	14,2	111,0	655,9

Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin on siirretty aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä 17,2 milj. e. Ne ovat Kemira ChemSolutions B.V.:n käytössä olevia hyödykkeitä. Liitetiedossa 18 esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä.

2011	Maa–alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	52,1	387,9	1 131,0	33,9	41,0	1 645,9
Lisäykset		9,3	51,0	2,3	31,6	94,2
Tytäryritysten myynnit			–0,1			–0,1
Vähennykset	–0,4	–7,7	–62,6	–4,5		–75,2
Muut muutokset		1,5	–2,2	–0,3	0,1	–0,9
Uudelleenryhmittelyt	0,7	1,1	12,8		–14,6	0,0
Valuuttakurssierot	0,4	1,6	6,7			8,7
Hankintameno vuoden lopussa	52,8	393,7	1 136,6	31,4	58,1	1 672,6
Kertyneet poistot vuoden alussa	–8,3	–201,0	–754,8	–20,6		–984,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,2	3,5	49,9	4,3		57,9
Tilikauden poistot		–15,5	–66,9	–1,8		–84,2
Arvonalentumiset		–1,3	–0,6			–1,9
Muut muutokset		–0,4		0,4		0,0
Valuuttakurssierot		–0,7	–3,3	0,3		–3,7
Kertyneet poistot vuoden lopussa	–8,1	–215,4	–775,7	–17,4		–1 016,6
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	44,7	178,3	360,9	14,0	58,1	656,0

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat koostuvat pääosin tehdasinvestoinneista Kiinassa, Intiassa ja Euroopassa.

Rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

	2012	2011
Rahoitusleasingsopimusten perusteella kirjattu hankintameno	3,7	3,8
Kertyneet poistot	–1,6	–1,5
Kirjanpitoarvo	2,1	2,3

Konsernin rahoitusleasingsopimukset koskevat rakennuksia ja rakennelmia, koneita ja kalustoa ja muita aineellisia hyödykkeitä.

14. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

	2012	2011
Kirjanpitoarvo vuoden alussa	256,5	284,7
Lisäykset	0,5	102,8
Vähennykset	0,0	–97,6
Käyvän arvon muutos	7,0	–33,4
Valuuttakurssierot	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	264,0	256,5

Vuonna 2011 Kemira Oyj myi 6 175 155 Tikkurila Oyj:n osaketta, mikä vastasi 14,0 % Tikkurilan koko osakekannasta ja äänimäärästä. Osakemyynnissä osakekohtainen myyntihinta oli 15,80 euroa ja myynnistä saatiin 97,6 milj. euroa. Tikkurila Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Myytävissä olevat rahavarat sisältävät noteerattomia Pohjolan Voima -konsernin osakkeita, joiden arvostusperiaatteet on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Kemira Oyj:llä on Pohjolan Voima -konserniin kuuluvasta Pohjolan Voima Oy:stä 3,9 % omistusosuus ja sen tytäryhtiöstä Teollisuuden Voima Oyj:stä 1,0 % omistusosuus. Osakkeet arvostetaan käypään arvoon käyttämällä diskontattuja rahavirtojen menetelmää. Käyvän arvon laskennassa käytetään diskonttauskorkona vuosittain määritettävää keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Vuonna 2012 laskennassa käytetty diskonttauskorko oli 6 %. Sähkön johdannaismarkkinahinnan 10 prosentin lasku pienentäisi osakkeiden käypää arvoa noin 12 % tai jos diskonttokorko nousisi 1 prosenttiyksiköllä, pienenisi osakkeiden käypä arvo noin 7 %.

				2012	2011
Pohjolan Voima -konsernin osakkeet	Osakesarja	Omistus %	Omaisuuslaji	Käypä arvo	Käypä arvo
Pohjolan Voima Oy	A	5,0	vesivoima	28,4	28,3
Pohjolan Voima Oy	B	3,0	ydinvoima	59,8	57,7
Pohjolan Voima Oy	B2	6,8	ydinvoima	81,2	81,2
Teollisuuden Voima Oyj	A	1,9	ydinvoima	68,8	64,1
Muut Pohjolan Voima Oy ja Teollisuuden Voima Oyj	C, C2, G5, G6, H, M	useita	useita	24,4	23,8
Yhteensä				262,6	255,1

Joulukuussa 2011 Kemira osti eläkesäätiö Neliapilalta 2,5 %:n omistusosuuden Pohjolan Voima Oy:n osakkeista.

15. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

		Rahavirran suojauksen piirissä olevat	Käypään arvoon tulos– vaikutteisesti arvostettavat	Lainat ja muut	Myytävissä olevat	Muut	Tase-erien kirjanpito– arvot	Käyvät arvot
2012	Liite	instrumentit	instrumentit	saamiset	rahoitusvarat	velat	yhteensä	yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Sijoitukset	14
Myytävissä olevat rahoitusvarat					264,0		264,0	264,0
Lyhytaikaiset varat
Saamiset	17
Korolliset saamiset				0,3			0,3	0,3
Korottomat saamiset
Myyntisaamiset				292,2			292,2	292,2
Muut saamiset			3,4				3,4	3,4
Rahavarat	29		42,0	90,7			132,7	132,7
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset varat yhteensä			45,4	383,2	264,0		692,6	692,6
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	20
Lainat rahoituslaitoksilta						379,9	379,9	386,8
Muut velat						7,6	7,6	7,7
Muut velat						21,4	21,4	21,4
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	20
Lainat rahoituslaitoksilta						52,8	52,8	53,8
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset						10,8	10,8	10,8
Muut velat						213,6	213,6	213,6
Lyhytaikaiset korottomat velat	25
Ostovelat						157,6	157,6	157,6
Muut velat		12,1	2,6				14,7	14,7
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset velat yhteensä		12,1	2,6			843,7	858,4	866,4

2011	Liite	Rahavirran suojauksen piirissä olevat instrumentit	Käypään arvoon tulos– vaikutteisesti arvostettavat instrumentit	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Muut velat	Tase–erien kirjanpito– arvot yhteensä	Käyvät arvot yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Sijoitukset	14
Myytävissä olevat rahoitusvarat					256,5		256,5	256,5
Lyhytaikaiset varat
Saamiset	17
Korolliset saamiset				0,5			0,5	0,5
Korottomat saamiset
Myyntisaamiset				300,0			300,0	300,0
Muut saamiset		0,3	5,0				5,3	5,3
Rahavarat	29		61,7	124,1			185,8	185,8
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset varat yhteensä		0,3	66,7	424,6	256,5		748,1	748,1
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	20
Lainat rahoituslaitoksilta						458,4	458,4	468,2
Muut velat						6,0	6,0	6,0
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	20
Lainat rahoituslaitoksilta						49,5	49,5	50,3
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset						17,2	17,2	17,2
Muut velat						170,2	170,2	170,2
Lyhytaikaiset korottomat velat	25
Ostovelat						191,5	191,5	191,5
Muut velat		9,5	7,4				16,9	16,9
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset velat yhteensä		9,5	7,4			892,8	909,7	920,3

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät Pohjolan Voima -konsernin osakkeita.

Saatavien kirjanpitoarvo kuvaa niiden maksimaalista luottoriskiä.

Muut saamiset ja velat ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia johdannaisia tai rahavirran suojauksen piirissä olevia johdannaisia.

Liite

6

5

4

7

8

9

10 11

12

13

14

15

16

17

18

19

20 21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

33

32 31

35 34

	2012			Yhteensä	2011			Yhteensä
HIERARKIA	Taso 1	Taso 2	Taso 3	netto	Taso 1	Taso 2	Taso 3	netto
Myytävissä olevat rahoitusvarat			264,0	264,0			256,5	256,5
Valuuttajohdannaiset		1,7		1,7		–1,7		–1,7
Korkojohdannaiset, suojauslaskenta		–6,2		–6,2		–4,9		–4,9
Korkojohdannaiset, ei suojauslaskenta						–0,7		–0,7
Muut johdannaiset		–6,7		–6,7		–4,3		–4,3
Rahamarkkina- ja rahastosijoitukset	7,1	34,9		42,0	6,8	54,9		61,7
Kaikki yhteensä	7,1	23,7	264,0	294,8	6,8	43,3	256,5	306,6

Taso 1: Markkinoilla noteeratut käyvät arvot.

Taso 2: Käyvät arvot, jotka on määritelty todennettavissa olevien parametrien kautta.

Taso 3: Käyvät arvot, jotka on määritelty ei todennettavissa olevien syöttötietojen perusteella.

TASO 3 TÄSMÄY TYSLASKELMA	Taso 3 yhteensä netto 2012	Taso 3 yhteensä netto 2011
Instrumentti
Tasearvo 1.1.	256,5	182,7
Vaikutus laajaan tulokseen	6,9	–29,0
Ostot	0,6	102,8
Myynnit	–	–
Tasearvo 31.12.	264,0	256,5

16. VAIHTO-OMAISUUS

	2012	2011
Aineet ja tarvikkeet	62,2	78,0
Valmiit tuotteet	110,0	144,7
Ennakkomaksut	9,7	5,5
Yhteensä	181,9	228,2

Tilikaudella kirjattiin kuluksi vaihto-omaisuutta 9,5 milj. e (1,6 milj. e), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

17. SAAMISET

	2012	2011
Korolliset saamiset
Lainasaamiset	0,3	0,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset	292,2	300,0
Ennakkomaksut	6,5	9,0
Siirtosaamiset	31,7	33,1
Muut saamiset	22,7	49,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä	353,1	391,2

Yli vuoden kuluttua erääntyviä eriä on myyntisaamisissa 0,6 milj. e (2,4 milj. e), ennakkomaksuissa 0,0 milj. e (0,1 milj. e), siirtosaamisissa 2,0 milj. e (2,8 milj. e), muissa korottomissa saamisissa 0,2 milj. e (0,0 milj. e) ja lainasaamisissa 0,1 milj. e (0,1 milj. e).

18. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT

Varat ja velat, jotka liittyvät yhtiön Kemira ChemSolutions B.V.:n myyntiin, on esitetty myytävinä olevina vuoden 2012 vuositilinpäätöksessä, koska myynnistä on allekirjoitettu sopimus 14.12.2012. Sopimuksen mukaan Kemira myy Kemira ChemSolutions B.V.:hen kuuluvat elintarvike- ja lääketeollisuuden liiketoiminnot sekä asetaattipohjaisten kemikaalien liiketoiminnon Niacetille (Niagara Falls, USA). Kaupassa Kemira ChemSolutions B.V.:n kaikki osakkeet ja Tielin (Hollanti) tuotantolaitos siirtyvät Kemiralta Niacetille. ChemSolutionsin muut liiketoiminnot mukaan lukien kemikaali-, rehu- ja jäänpoistoliiketoiminnot, jotka liittyvät Kemiran muurahaishapon tuotantoon Oulussa (Suomi), jäävät Kemiralle. Yritysmyynti on tarkoitus toteuttaa ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuonna 2013.

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät

	2012	2011
Liikearvo	57,0	0,0
Aineettomat hyödykkeet	0,5	0,0
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	17,2	0,0
Vaihto-omaisuus	6,8	0,0
Muut lyhytaikaiset varat	11,8	0,0
Yhteensä	93,3	0,0

Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat

	2012	2011
Ostovelat	7,7	0,0
Muut lyhytaikaiset velat	3,3	0,0
Yhteensä	11,0	0,0

2

3

4

6

5

7

8

9

10 11

12

13

14

15

16

17

18

19

20 21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

33

32 31

35 34

19. OMAN PÄÄOMAN LIITETIEDOT

OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN JA OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET

	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
	(1 000)	Osakepääoma
1.1.2011	151 735	221,8
Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville avainhenkilöille ja johtoryhmän jäsenille	320
Omien osakkeiden siirto hallitukselle	9
Omien osakkeiden hankinta	0
Osakepalkkiojärjestelmän osakkeita palautettu	–34
31.12.2011	152 030	221,8
1.1.2012	152 030	221,8
Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville avainhenkilöille ja
johtoryhmän jäsenille	0
Omien osakkeiden siirto hallitukselle	11
Omien osakkeiden hankinta	0
Osakepalkkiojärjestelmän osakkeita palautettu	0
31.12.2012	152 041	221,8

Kemira Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen. 31.12.2012 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 milj. euroa ja osakkeiden lukumäärä oli 155 342 557 sisältäen 3 301 769 omia osakkeita. Kemira Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- ja enimmäispääomaa, eikä osakkeella ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketetut osakkeet on täysin maksettuja.

YLIKURSSIRAHASTO

Ylikurssirahasto on vuoden 2001 optio-ohjelman merkintöjen kautta karttunut, vanhan osakeyhtiölain (734/1978) mukainen rahasto, joka ei enää muutu.

KÄYVÄN ARVON RAHASTOT

Käyvän arvon rahasto on käypään arvoon arvostettujen osakkeiden sekä suojauslaskennan kautta karttuva rahasto.

MUUT RAHASTOT

Muut rahastot ovat paikallisten lainsäädäntöjen vaatimia. 31.12.2012 muut rahastot oli 4,3 milj. euroa (4,2).

SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

MUUNTOEROT

Muuntoerot sisältää ulkomaisten yritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

OMAT OSAKKEET

Kemiran hallussa oli 31.12.2012 omia osakkeita yhteensä 3 301 769 kpl. Omien osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,73 euroa ja osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 2,1 %. Omien osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo on 4,7 milj. euroa.

LAAJAN TULOKSEN ERÄT OMASSA PÄÄOMASSA

		Emoyhtiö	n omista	jille	kuuluva oma pääoma
1.1.–31.12.2011	pääoma Osake	Ylikurssi rahasto	Käyvän arvon ja muut rahastot	vapaan oman pääoman Sijoitetun rahasto	Muunto erot	osakkeet Omat	voittovarat Kertyneet	Yhteensä	vallattomien omistajien Määräys osuus	Oma pääoma yhteensä
Tilikauden voitto							135,7	135,7	4,6	140,3
Muut laajan tuloksen erät
Myytävissä olevat rahoitusvarat			–24,1					–24,1		–24,1
Muuntoerot					–3,7			–3,7	–0,9	–4,6
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus					0,4			0,4		0,4
Rahavirran suojaus			–14,5					–14,5		–14,5
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen			–38,6		–3,3			–41,9	–0,9	–42,8
Tilikauden laaja tulos			–38,6		–3,3		135,7	93,8	3,7	97,5

	Emoyhtiö n omista jille kuuluva oma pääoma
1.1.–31.12.2012	pääoma Osake	Ylikurssi rahasto	Käyvän arvon ja muut rahastot	vapaan oman Sijoitetun pääoman rahasto	Muunto erot	osakkeet Omat	voittovarat Kertyneet	Yhteensä	vallattomien omistajien Määräys osuus	Oma pääoma yhteensä
Tilikauden voitto							16,8	16,8	4,7	21,5
Muut laajan tuloksen erät
Myytävissä olevat rahoitusvarat			5,4					5,4		5,4
Muuntoerot					1,6			1,6	0,7	2,3
Rahavirran suojaus			–1,0					–1,0		–1,0
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen			4,4		1,6			6,0	0,7	6,7
Tilikauden laaja tulos			4,4		1,6		16,8	22,8	5,4	28,2

Liite

20. KOROLLISET VELAT

	2012	2011
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	52,8	49,5
Muiden pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät	10,8	17,2
Rahoitusleasingvelat	1,1	1,2
Muut lyhytaikaiset velat	212,5	169,2
Yhteensä	277,2	237,1
Pitkäaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	379,9	458,5
Muut pitkäaikaiset velat	7,6	6,0
Yhteensä	387,5	464,5
Pitkäaikaisten velkojen erääntyminen
2014 (2013)	56,5	113,5
2015 (2014)	112,2	72,2
2016 (2015)	33,5	86,6
2017 (2016)	56,8	33,5
2018 (2017) tai myöhemmin	128,5	158,7
Yhteensä	387,5	464,5
Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta	128,5	158,7
Yhteensä	128,5	158,7

Pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on esitetty rahoitusriskien liitteessä 29.

Konsernilla ei ole vaihtovelkakirja-, debentuuri- tai joukkovelkakirjalainoja.

Korolliset nettovelat

Korolliset pitkäaikaiset velat	387,5	464,5
Korolliset lyhytaikaiset velat	277,2	237,1
Rahavarat	–132,7	–185,8
Yhteensä	532,0	515,8

21. RAHOITUSLEASINGVELAT

	2012	2011
Vähimmäisvuokrien erääntymisajat
Vuoden kuluessa	0,9	1,0
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua	0,2	0,2
Yli 5 vuoden kuluessa	–	–
Vähimmäisvuokrat yhteensä	1,1	1,2
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo
Vähimmäisvuokrat yhteensä	0,9	1,2
Tulevat rahoituskulut	0,0	0,0
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo yhteensä	0,9	1,2
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvon erääntymisajat
Vuoden kuluessa	0,9	1,0
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua	0,2	0,2
Yli 5 vuoden kuluessa	–	–
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo yhteensä	1,1	1,2

Liite

¹ 22. LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET

	1.1.2012	Kirjattu tulos– laskelmaan	Kirjattu laajaan tulos– laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Valuutta– kurssierot	31.12.2012
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	58,5	–9,5			0,6	49,6
Myytävissä olevat rahoitusvarat	29,6	0,2	1,7			31,5
Eläkkeet	10,3	0,3				10,6
Hankitun nettovarallisuuden arvostaminen käypään arvoon 1)	4,4	–0,9				3,5
Muut erät	33,9	–28,2		–2,3		3,4
Yhteensä	136,7	–38,1	1,7	–2,3	0,6	98,6
Vähennetty laskennallisista verosaamisista	–50,2					–54,8
Laskennalliset verovelat taseessa	86,5					43,8
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	5,6	–0,2				5,4
Vahvistetut tappiot	48,1	–3,8			–0,2	44,1
Eläkkeet	2,6	0,7			0,1	3,4
Muut erät	41,2	–10,7	0,3	0,6	0,2	31,6
Yhteensä	97,5	–14,0	0,3	0,6	0,1	84,5
Vähennetty laskennallisista veroveloista	–50,2					–54,8
Laskennalliset verosaamiset taseessa	47,3					29,7

1) Yrityshankinnoissa yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat kirjataan käypiin arvoihin, josta aiheutuva laskennallinen vero vaikuttaa liikearvoon.

58

	1.1.2011	Kirjattu tulos– laskelmaan	Kirjattu laajaan tulos– laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Valuutta– kurssierot	31.12.2011
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	52,4	5,7			0,4	58,5
Myytävissä olevat rahoitusvarat	39,6		–9,4		–0,6	29,6
Eläkkeet	9,8	0,5				10,3
Hankitun nettovarallisuuden arvostaminen käypään arvoon 1)	4,6	–0,2				4,4
Muut erät	20,7	17,6	–5,2	0,8		33,9
Yhteensä	127,1	23,6	–14,6	0,8	–0,2	136,7
Vähennetty laskennallisista verosaamisista	–27,6					–50,2
Laskennalliset verovelat taseessa	99,5					86,5
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	6,3	–0,8			0,1	5,6
Vahvistetut tappiot	24,8	23,5			–0,2	48,1
Eläkkeet	2,3	0,3				2,6
Rahoitusvelkojen käyvän arvon muutos	35,4	–35,4				0,0
Muut erät	2,5	38,7				41,2
Yhteensä	71,3	26,3			–0,1	97,5
Vähennetty laskennallisista veroveloista	–27,6					–50,2
Laskennalliset verosaamiset taseessa	43,7					47,3

1) Yrityshankinnoissa yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat kirjataan käypiin arvoihin, josta aiheutuva laskennallinen vero vaikuttaa liikearvoon.

Liite

23. ELÄKEVELVOITTEET

Konsernilla on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olojen ja käytäntöjen mukaisesti. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä etuudet määräytyvät palkkojen, eläkkeelle jäämisen, vammautumisen, kuoleman ja työsuhteen päättymisen mukaan. Konsernilla on Suomessa Eläkesäätiö Neliapilan kautta järjestetty etuuspohjainen lisäeläkejärjestely.

Seuraavassa esitetään eläkejärjestelyjen vaikutus konsernin tulokseen ja taseeseen. Laskelma kattaa konsernin etuuspohjaiset ja maksupohjaiset eläkejärjestelyt. Yrityskaupoista aiheutuneet eläkevelvoitteet, eläkejärjestelyjen varat ja vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot ovat muuttaneet velvoitteita ja varoja.

	2012	2011
Eläkkeet taseessa
Velat maksupohjaisista eläkejärjestelyistä	0,0	0,4
Velat etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	54,9	52,0
Velat taseessa	54,9	52,4
Saaminen etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	–43,6	–44,3
Nettomääräinen saaminen (–) / velka (+) taseessa	11,3	8,1
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Taseessa
Velka etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	54,9	52,0
Saaminen etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	–43,6	–44,3
Nettomääräinen saaminen (–) / velka (+) etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa	11,3	7,7
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt taseessa
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	388,7	311,4
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	66,0	54,7
Etuuspohjaiset velvoitteet	454,7	366,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	–392,2	–355,6
Ylijäämä (–) / Alijäämä (+)	62,5	10,5
Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	–0,4	–0,4
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset tappiot (–) ja voitot (+)	–59,1	–7,3
IAS 19.58 omaisuuserän rajoittamisesta johtuva vaikutus	8,3	4,9
Nettomääräinen saaminen (–) / velka (+) taseessa	11,3	7,7
Tuloslaskelmassa
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	9,5	0,0
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvon muutos tilikauden aikana
Eläkevelvoitteet 1.1.	366,1	358,1
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	4,8	4,7
Korkomenot	16,7	16,6
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (–)	81,1	4,3
Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä	3,8	0,9
Yrityshankintojen ja -myyntien vaikutus	0,0	–1,1
Maksetut etuudet	–20,3	–18,3
Järjestelyjen supistamiset ja velvoitteiden täyttämiset	2,5	0,0
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	0,9
Eläkevelvoitteet 31.12.	454,7	366,1

	2012	2011
Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen käyvän arvon muutos tilikauden aikana
Varojen käypä arvo 1.1.	355,6	382,9
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	16,9	18,8
Työnantajan maksusuoritukset	7,1	5,7
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (–)	33,4	–32,7
Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä	–0,2	0,2
Yrityshankintojen ja -myyntien vaikutus	0,0	–0,1
Maksetut etuudet	–20,3	–18,3
Velvoitteiden täyttämiset	–0,3	–0,9
Varojen käypä arvo 31.12.	392,2	355,6
Etuuspohjaiset eläkekulut tuloslaskelmassa

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	4,8	4,7
Korkomenot	16,7	16,6
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	–16,9	–18,8
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	0,9
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (–)	5,4	–3,4
IAS 19.58 omaisuuserän rajoittamisesta johtuva vaikutus	–3,4	–0,6
Järjestelyjen supistamiset	2,9	0,6
Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin	9,5	0,0

Eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto (+) / kulu (–) oli 50,3 milj. e (-13,9 milj. e).

Etuuspohjaisten eläkkeiden laskennassa käytetyt keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset, %

	2012	2011
Diskonttauskorko	3,0–4,7	3,3–5,7
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	4,0–7,5	4,1–7,5
Inflaatioaste	1,5–3,0	2,0–3,0
Tulevat palkankorotukset	1,0–3,1	2,0–4,0
Tulevat eläkkeiden korotukset	1,3–3,3	0,7–3,8
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuuslajeittain
Osakkeet	122,3	164,0
Korkosijoitukset	71,1	54,9
Varat vakuutusyhtiöissä 1)	183,5	121,6
Kemira Oyj:n osakkeet	1,4	1,1
Konsernin käytössä olevat kiinteistöt	14,0	14,0

Varat yhteensä 392,2 355,6

1) Vakuutusyhtiöissä hoidettavien etuuspohjaisten järjestelyjen varat ovat osana vakuutusyhtiöiden sijoitusvarallisuutta, ja niiden sijoitusriski on vakuutusyhtiöillä. Tämän vuoksi yksittäisten varojen jakautumisesta ei ole saatavissa tarkempaa erittelyä.

Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu pitkäaikainen kokonaistuotto on 5,0 %, joka perustuu koko sijoitussalkun tuottoon eikä ole eri omaisuusryhmien tuottojen summa.

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin suoritettavien maksujen tilikaudella 2013 odotetaan olevan 5,8 milj. e.

	2012	2011	2010	2009	2008
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo	454,7	366,1	358,3	367,2	412,2
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	392,2	355,6	382,9	363,6	427,8
Ylijäämä (–) / Alijäämä (+)	62,5	10,5	–24,6	3,6	–15,6
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen velkoihin	1,7	4,2	–0,3	0,1	–3,4
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen varoihin	–19,3	–31,6	36,2	31,6	–88,2

24. VARAUKSET

	Henkilöstö– kuluvaraukset	Uudelleenjärjestely– varaukset	Ympäristö- ja vahinkovaraukset	Muut varaukset	2012 Yhteensä
Pitkäaikaiset varaukset
1.1.2012	1,1	2,3	12,8	34,1	50,3
Valuuttakurssierot			0,1		0,1
Uudet varaukset ja varausten lisäykset	3,8	0,2	5,1		9,1
Käytetyt varaukset		–0,6	–3,2		–3,8
Käyttämättömien varausten peruuttaminen					0,0
Uudelleenryhmittely		0,2		–34,1	–33,9
31.12.2012	4,9	2,1	14,8	0,0	21,8
Lyhytaikaiset varaukset
1.1.2012	0,7	1,7	1,9	2,0	6,3
Valuuttakurssierot				–0,2	–0,2
Uudet varaukset ja varausten lisäykset	10,8	7,9	2,4	0,2	21,3
Käytetyt varaukset	–3,5	–0,4	–1,0	0,0	–4,9
Käyttämättömien varausten peruuttaminen			1,6	–0,1	1,5
Uudelleenryhmittely	0,1	–0,3			–0,2
31.12.2012	8,1	8,9	4,9	1,9	23,8
				2012	2011
Varausten kokonaismäärän jakautuminen
Pitkäaikaiset varaukset				21,8	50,3
Lyhytaikaiset varaukset				23,8	6,3
Yhteensä				45,6	56,6

Henkilöstökulu- ja uudelleenjärjestelyvarauksien lisäykset vuonna 2012 liittyvät pääosin organisaation uudelleenjärjestelyohjelmaan "Fit for Growth", jonka tavoitteena on parantaa Kemiran kannattavuutta, sisäistä tehokkuutta ja kiihdyttää kasvua kehittyvillä markkinoilla. Uudelleenjärjestelyohjelma johti yhteensä noin 500 henkilömäärän vähentymiseen. Muut uudelleenjärjestelyistä aiheutuvat välittömät menot liittyvät tehtaiden sulkemisiin. Näitä menoja varten kirjattiin vuonna 2012 kattava varaus, ja sen odotetaan tulevan käytetyksi pääosin vuoden 2013 aikana.

Muiden pitkäaikaisten kuluvarausten vähennys 34,1 milj. euroa johtuu osakkuusyhtiön muodostamiseen liittyvien erien uudelleenryhmittelystä. Lisäksi ympäristö- ja vahinkovarauksista kerrotaan tarkemmin liitteessä 31.

Liite

25. OSTOVELAT JA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

	2012	2011
Ostovelat ja muut velat
Saadut ennakot	0,9	2,0
Ostovelat	157,6	191,5
Siirtovelat	128,9	149,7
Muut korottomat lyhytaikaiset velat	28,1	40,6
Ostovelat ja muut velat yhteensä	315,5	383,8
Siirtovelat
Henkilöstökulut	32,6	33,0
Liikevaihtoon ja ostoihin liittyvät erät	53,4	67,3
Korot	9,2	9,3
Kurssierot	1,7	6,7
Muut	32,0	33,4
Siirtovelat yhteensä	128,9	149,7

26. HANKITTUJEN JA MYYTYJEN TYTÄRYRITYSTEN RAHAVIRTAVAIKUTUS

	2012	2011
Tytäryritysten myynti
Luovutustulot	–	1,5
Myytyjen yritysten rahavarat	–	0,2
Luovutustulot tytäryritysten myynnistä yhteensä	–	1,7
Myytyjen tytäryritysten varojen ja velkojen arvo
Käyttöpääoma	–	1,9
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet	–	0,4
Osakkeet	–	0,1
Korolliset saatavat pois lukien rahavarat	–	–1,0
Muut korottomat saamiset	–	0,0
Korolliset velat	–	–1,0
Korottomat velat	–	–0,3
Myytyjen yritysten varojen ja velkojen nettoarvo yhteensä	–	0,1

Liite

27. LIIKETOIMET MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN KANSSA

Omistusosuuden lisääminen tytäryrityksessä Kemira Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd. (aiemmin Kemira Tiancheng Chemicals Co., Ltd)

Vuonna 2011 Kemira osti Kiinan Yanzhoussa toimivan Kemira Tiancheng Chemicals Co., Ltd:n jäljellä olevat osakkeet (49 %). Kemiralla oli aikaisemmin hallussaan 51 % yrityksen osakkeista, ja kaupan myötä Kemira omistaa koko yrityksen.

28. JOHDANNAISINSTRUMENTIT

Nimellisarvot

	2012			2011
	<1 vuosi	>1 vuosi	Yhteensä	<1 vuosi	>1 vuosi	Yhteensä
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	611,2	–	611,2	554,6	–	554,6
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	17,4	155,8	173,2	80,0	133,5	213,5
joista rahavirran suojaukseen	17,4	155,8	173,2	60,0	133,5	193,5
Obligaatiotermiinisopimukset	–	10,0	10,0	–	10,0	10,0
joista avoinna	–	10,0	10,0	–	10,0	10,0
Muut johdannaiset
Ostetut sähkösopimukset (GWh)	538,8	762,3	1 301,1	509,5	582,6	1 092,1
joista rahavirran suojaukseen (GWh)	538,8	718,5	1 257,3	509,5	582,6	1 092,1
Suolajohdannaiset (tuhatta tonnia)	–	–	–	53,3	–	53,3

Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksinään tarkasteltuina anna kuvaa konsernin riskiasemasta.

Käyvät arvot

	2012			2011
	Varat brutto	Velat brutto	Yhteensä netto	Varat brutto	Velat brutto	Yhteensä netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	3,4	–1,7	1,7	5,0	–6,7	–1,7
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	–	–6,2	–6,2	–	–5,3	–5,3
joista rahavirran suojaukseen	–	–6,2	–6,2	–	–4,9	–4,9
Obligaatiotermiinisopimukset	–	–0,1	–0,1	–	–0,3	–0,3
joista avoinna	–	–0,1	–0,1	–	–0,3	–0,3
Muut johdannaiset
Ostetut sähkösopimukset	–	–6,7	–6,7	–	–4,6	–4,6
joista rahavirran suojaukseen	–	–5,9	–5,9	–	–4,6	–4,6
Suolajohdannaiset	–	–	–	0,3	–	0,3

Käyvät arvot

	2012				2011
	Varat brutto			Velat brutto		Varat brutto		Velat brutto
	<1 vuosi	>1 vuosi	<1 vuosi	>1 vuosi	<1 vuosi	>1 vuosi	<1 vuosi	>1 vuosi
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	3,4	–	–1,7	–	5,0	–	–6,7	–
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	–	–	–0,2	–6,0	0,1	–	–0,6	–4,8
joista rahavirran suojaukseen	–	–	–0,2	–6,0	0,1	–	–0,2	–4,8
Obligaatiotermiinisopimukset	–	–	–0,1	–	–	–	–	–0,3
joista avoinna	–	–	–0,1	–	–	–	–	–0,3
Muut johdannaiset
Ostetut sähkösopimukset	0,2	–	–4,3	–2,6	0,2	–	–3,3	–1,5
joista rahavirran suojaukseen	0,2	–	–4,3	–1,8	0,2	–	–3,3	–1,5
Suolajohdannaiset	–	–	–	–	0,3	–	–	–

Liite

29. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Kemiran konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia rahoitusriskien hallinnasta voimassa olevan toimintaohjeen mukaisesti. Rahoituksen toimintaohje on yhtiön hallituksen hyväksymä ja siinä määritellään rahoituksen hallinnon toimintaperiaatteet. Hallitus vahvistaa vuosittain rahoituksen toimintasuunnitelman sekä rahoitusriskien sallitut enimmäismäärät.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata yhtiötä rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta vaihteluilta ja siten turvata omalta osaltaan yhtiön tuloskehitys ja oma pääoma. Kemira käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja asetettujen limiittien puitteissa. Konsernissa käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoja ja riskejä voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata. Johdannaisinstrumentteja käytetään ainoastaan suojautumistarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Valuutta- ja korkoriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen.

VALUUTTARISKI

Valuuttavirtariskiä syntyy sekä euroalueella että sen ulkopuolella muista kuin kotivaluutassa tapahtuvista valuuttavirroista. Konsernin merkittävimmät valuuttavirtariskit syntyvät Ruotsin kruunusta ja Kanadan dollarista. Vuoden lopussa SEK-määräinen valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 43 milj. euroa (40 milj. euroa), keskimääräisen suojausasteen ollessa 45 % (33 %). Vastaavasti CAD-määräinen valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 26 milj. euroa (19 milj. euroa), keskimääräisen suojausasteen ollessa 50 % (42 %). Lisäksi Kemiralle aiheutuu valuuttavirtariskiä Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan ja Norjan kruunun osalta yhteensä vastaarvoltaan noin 50 miljoonaa euroa.

Valuuttariskiltä suojaudutaan pääsääntöisesti valuuttatermiineillä ja -optioilla. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio konsernitason suurimmista valuuttavirtariskeistä.

	2012				2011
Transaktio- ja translaatioriski, Milj. e	SEK	CAD	USD	Muut	SEK	CAD	USD	Muut
Operatiivinen nettovirta 1)	–43,3	26,0	11,7	70,1	–39,9	18,6	27,8	55,4
Nettolainaus	18,2	–	208,0	49,5	17,4	–17,1	128,9	42,0
Johdannaiset, transaktioriskin suojaus	25,1	–11,4	–12,1	33,3	11,2	–12,1	–11,6	–25,0
Johdannaiset, taseriskin suojaus	–	–	–182,0	–50,2	–	13,5	–136,4	–52,0
Yhteensä	0,0	14,6	25,6	102,7	–11,3	2,9	8,7	20,4

1) Perustuu 12 kuukauden valuuttavirtaennusteeseen

Kaupallinen nettovaluuttavirtaennuste vuodelle 2013 oli vuodenvaihteessa 2012/2013 150 milj. euroa suojausasteen ollessa 55 % (41 %). Suojausastetta seurataan päivittäin. Kokonaisvirtariskin suojaamisessa neutraali taso saavutetaan, kun ennustetusta nettovaluuttavirrasta on suojattuna 50 %. Ennustetusta virrasta on aina oltava suojattuna vähintään 30 % ja enintään 100 %. Valuuttakurssien heikentyminen kymmenellä prosentilla suhteessa euroon tilinpäätöshetken kursseja käyttäen ja ilman suojaustoimintaa aiheuttaisi noin 10 milj. euron negatiivisen vaikutuksen tulokseen ennen veroja (10 milj. euroa).

Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroina, Kemira altistuu valuutan translaatioriskille siltä osin kuin sen muualla kuin Suomessa sijaitsevien tytäryhtiöiden

tulos- ja tase-erät raportoidaan muina valuuttoina kuin euroissa. Translaatioriskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Kanadan dollari ja Brasilian real.

Konserniyhtiöiden suurimmat omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina, Yhdysvaltain dollareina ja Brasilian realeina. Tavoitteena on suojautua taseriskeiltä pitämällä taseen valuuttamääräiset velat tasapainossa valuutoittain taseen omaisuuserien kanssa. Konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa seurataan omavaraisuusastetta. Konsernin politiikan mukaisesti oman pääoman suojaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun +/- 5 %:n muutos valuuttakursseissa aiheuttaa yli 1,5 prosenttiyksikön muutoksen omavaraisuusasteessa. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa käytetään

ensisijaisesti pitkäaikaisia lainoja. Kyseisiin suojauksiin ei sovelleta suojauslaskentaa.

KORKORISKI

Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin korkoriskin mittarina käytetään keskimääräistä koron määräytymisajankohtaa mittaavaa duraatiota, jonka tulee olla 6–24 kuukautta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää sekä koronvaihtosopimuksia että korko-optioita kuten myös korkotermiinejä ja korkofutuureja päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tavoitteeseen.

Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli vuoden 2012 lopussa 16 kuukautta (17 kuukautta). Ilman korkojohdannaisia duraatio oli 7 kuukautta (8 kuukautta). Vuoden 2012 lopussa konsernin koko lainasalkusta, johdannaiset mukaan lukien, 56 % oli kiinteään korkoon sidottua (58 %). Konsernin nettorahoituskustannus on noin 3,5 %

(3,9 %). Luku on saatu jakamalla vuotuiset nettokorot ja muut rahoituskulut ilman kurssieroja ja osinkoja vastaavan ajanjakson keskimääräisellä korollisella nettovelalla. Nettorahoituskustannukseen vaikuttavat eniten euro- ja Yhdysvaltain dollarimääräisten velkojen korkotasot. Tilinpäätöspäivänä konsernin lainasalkun keskikorko oli noin 1,6 %.

Kiinteäkorkoiset rahoitusvarat ja -velat ovat alttiina korkojen muutoksesta johtuvalle hintariskille. Vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat, joiden korko muuttuu markkinakorkojen muuttuessa, ovat alttiina koroista johtuvalle rahavirtariskille.

Alla olevassa taulukossa on esitetty lainasalkun korkojen kiinnittämisen aikarajat.

Koron määräytyminen 31.12.2012	<1 vuosi	1–5 vuotta	>5 vuotta	Yhteensä
Vaihtuvakorkoinen nettovelka	232			232
Kiinteäkorkoinen nettovelka	17	211	72	300
Yhteensä	249	211	72	532
Koron määräytyminen 31.12.2011	<1 vuosi	1–5 vuotta	>5 vuotta	Yhteensä
Vaihtuvakorkoinen nettovelka	218			218
Kiinteäkorkoinen nettovelka	80	183	35	298
Yhteensä	298	183	35	516

Rahoituspolitiikan seurauksena konsernin keskikorko on yleensä matalien korkojen vallitessa lyhytaikaisten korkojen markkinatasoa korkeampi ja toisaalta korkeiden korkojen vallitessa sitä alhaisempi. Jos korkotaso olisi noussut yhden prosenttiyksikön 1.1.2013, konsernin maksamat korkokulut kasvaisivat seuraavan 12 kuukauden aikana noin 2,1 milj. euroa ennen veroja (2,9 milj. e). Kemira-konsernin nettoveloista 55 % (64 %), johdannaiset mukaan luettuna, hinnoitellaan uudelleen vuoden 2013 aikana.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoimia korkojohdannaisia, joiden markkina-arvo oli -6,2 milj. euroa (-5,3 milj. e). Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamaan konsernin lainasalkkua IAS 39:ssä määritetyllä tavalla suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Suojauslaskentapolitiikka on kuvattu konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteissa. Yhden prosenttiyksikön nousu korkotasossa lisäisi korkojohdannaisten arvostusta noin 0,6 milj. eurolla (0,6 milj. e) omassa pääomassa ennen veroja.

HINTARISKI

Sähkön hinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan hyvinkin voimakkaasti. Kemira-konsernin tavoitteena on sähköostojen suojaustoimenpiteillä tasata raaka-ainekustannuksia. Suojauspolitiikan mukaisesti suojaukset tehdään suhteessa voimassa oleviin myyntisopimuksiin siten, että suojaukset kattavat tehdyt sitoumukset. Suojausinstrumenttina käytetään pääsääntöisesti sähköpörssin johdannaisia. Suojauksiin liittyvät valuutta- ja aluehintariskit on suojattu Suomen osalta tekemällä sopimukset pääosin HELEUR-määräisinä. Ruotsin osalta suojaukset on tehty pääosin MALSEK-määräisinä, millä alueella sijaitsee suurin kulutus Ruotsissa. Valtaosa sähköjohdannaisista käsitellään rahavirtojen suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti, kuten edellä on todettu. Kohde-etuuden ennakoidut fyysiset toimitukset eli ostot kirjataan vasta toimituskaudella. Mikäli sähkön hinnanmuutosten suojaamiseen käytettyjen johdannaisten markkinahinta muuttuisi +/-10 prosenttia, vaikutus sähkön suojaussopimusten arvoon olisi +/-5,3 milj. euroa (+/-12,7 milj. euroa).

Kemiran suolaostosopimus vuosille 2010–2012 sisälsi kytketyn johdannaisen. Muuttuva hintakomponentti riippui polttoöljyn euromääräisestä hinnasta, joten sopimuksessa oli alttius sekä polttoöljyn hinnalle että EUR/USD valuuttakurssille.

LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI

Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee sekä sijoitustoiminnan että johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset ja sijoituspolitiikan. Konserni pyrkii minimoimaan vastapuoliriskiään käyttämällä vastapuolinaan ainoastaan hyvän luottokelpoisuuden omaavia rahoituslaitoksia sekä hajauttamalla sopimuksia näiden kesken.

Konsernirahoitus hyväksyy tytäryhtiöiden uudet pankkisuhteet. Konsernirahoituksen käyttämiä hyväksyttyjä rahalaitosvastapuolia on tällä hetkellä 11, joista kaikilla on vähintään A-tason luokitus Standard & Poor'sin luottoluokitustietojen perusteella. Konsernin rahalaitosvastapuolten enimmäisriski on tilinpäätöshetkellä 136,1 milj. euroa (189,8 milj. e). Vastapuoliriskiä seurataan kuukausitasolla määrittämällä jokaiselle vastapuolelle maksimiriski saatavien markkina-arvon perusteella. Kullekin rahoituslaitokselle on olemassa hyväksytty limiitti. Rahoituksen transaktioihin liittyvistä luottoriskeistä ei tilikauden aikana syntynyt luottotappiota.

Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Konsernirahoitus saa sijoittaa enintään 150 milj. euroa likvidejä varoja suomalaisten yritysten yritystodistusohjelmiin. Yksittäiseen yhtiöön voidaan sijoittaa enintään 25 milj. euroa enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Kemiralla on käytössä konsernin laajuinen luottoriskipolitiikka. Kemira myy tuotteitaan avoimeen laskuun vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sen asiakaskunta on laaja ja maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Useimmille asiakkaille on olemassa luottolimiitit, joita seurataan systemaattisesti. Joissakin tapauksissa käytetään dokumenttimaksuja, kuten rembursseja. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2012 lopulla avoinna olevien myyntisaamisten ikäjakauma.

Myyntisaamisten ikäjakauma	2012	2011
Erääntymättömät saamiset	247,7	250,5
1–90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset	43,4	46,0
Yli 91 päivää myöhässä olevat saamiset	1,1	3,5
Yhteensä	292,2	300,0

Myyntisaamisten arvonalentumistappio oli 3,3 milj. e (3,2 milj. e).

Liite

maksuvalmius- ja uudelleenraHoitusriski

Konsernin maksuvalmius turvataan tililimiiteillä, rahamarkkinasijoituksilla ja valmiusluotolla. Konsernin rahavarat vuoden 2012 lopussa olivat 132,7 milj. euroa (185,8 milj. euroa), josta 42,0 milj. euroa oli lyhytaikaisia sijoituksia (61,7 milj. euroa) ja 90,7 milj. euroa pankkitalletuksia (124,1 milj. euroa).

Konserni hajauttaa uudelleenrahoitusriskinsä hankkimalla rahoitusta eri lähteistä. Konsernin pankkilainojen ja vakuutusyhtiölainojen sekä lyhytaikaisten kotimaisten yritystodistusohjelmien tavoitteena on tasapainottaa lainasalkun erääntymisaikataulua ja ylläpitää riittävän pitkää maturiteettia pitkäaikaisille lainoille.

Konsernin rahoituspolitiikan mukaan lainojen keskimääräisen erääntymisajan tulee aina olla vähintään 3 vuotta. Konsernilla on oltava voimassaolevia sitovia luottojärjestelyjä, jotka kattavat suunnitellut rahoitustarpeet, pitkien velkojen lyhennyserät, yritystodistuslainojen ja muiden sitoumuksettomien lyhyiden lainojen rahoitustarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Lainojen uudelleenrahoitus on suunniteltava siten, että korkeintaan 30 % kokonaislainasalkusta erääntyy seuraavien 12 kuukauden aikana. Vuoden 2012 lopussa velkasalkun keskimääräinen erääntymisaika oli 3,4 vuotta.

Konsernilla on 600 milj. euron kotimainen yritystodistusohjelma, jolla voidaan laskea liikkeelle maksimissaan vuoden pituisia yritystodistuksia. Vuoden 2012 lopussa yritystodistusmarkkinoilta hankittiin 193,6 milj. euroa. Vastaavasti konsernilla oli samana ajankohtana 132,7 milj. euroa likvidejä lyhyt- ja pitkäaikaisia sijoituksia. Lisäksi konserni on sopinut 300 milj. euron valmiusluotosta, joka erääntyy kesäkuussa 2016. 31.12.2012 valmiusluotto oli kokonaisuudessaan nostamatta. Valmiusluotto on joustava lyhyt- ja pitkäaikaisrahoituksen muoto, jonka maksurakenne on ennakoitavissa.

pääomarakenteen Hallinta

Konsernin keskipitkän aikavälin tavoitteena on pitää yhtiön velkaantuneisuusaste (gearing) alle 60 %. Velkaantuneisuus lasketaan jakamalla korolliset nettovelat (korolliset velat - rahavarat) omalla pääomalla. Valmiusluottosopimuksen mukaan velkaantuneisuusaste ei saa ylittää 100 %.

Velkaantuneisuuden lisäksi eräissä muissa kahdenvälisissä luotoissa on sopimusehto, jonka mukaan yhtiö vakuuttaa taloudellisen tilansa pysyvän sellaisena, että konsernin oma pääoma on aina vähintään 25 % konsernin taseen loppusummasta (omavaraisuusaste).

Hallitus ehdottaa vuoden 2012 osingoksi 0,53 euroa osakkeelta (0,53), mikä vastaa 482 %:n osinkosuhdetta (59 %). Pitkän aikavälin tavoitteena on jakaa 40–60 % operatiivisesta nettotuloksesta osinkoina osakkeenomistajille.

	2012	2011
Korolliset velat	664,7	701,6
Rahavarat	132,7	185,8
Korolliset nettovelat	532,0	515,8
Oma pääoma	1 314,8	1 370,8
Taseen loppusumma	2 489,0	2 676,5
Velkaantuneisuus	40 %	38 %
Omavaraisuusaste	53 %	51 %

RAHAVARAT

	2012		2011
	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Rahat ja pankkisaamiset	90,7	90,7	124,1	124,1
Rahamarkkinasijoitukset	34,9	34,9	54,9	54,9
Rahastosijoitukset	7,1	7,1	6,8	6,8
Yhteensä	132,7	132,7	185,8	185,8

Rahamarkkinasijoitukset ovat luonteeltaan lyhytaikaisia. Rahastosijoitusten käypä arvo perustuu vastapuolten ilmoittamiin lukuihin.

PITKÄAIKAISET KOROLLISET VELAT JA NIIDEN LYHENNYSERÄT

Valuutta

	31.12.2012		Erääntyminen
	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	2013	2014	2015	2016	2017	2018–
EUR	227,5	219,1	12,2	24,2	78,8	24,6	24,6	54,7
USD	185,1	186,4	51,4	32,3	10,7	8,9	32,2	50,9
Muut	46,5	45,6	–	–	22,7	–	–	22,9
Yhteensä	459,1	451,1	63,6	56,5	112,2	33,5	56,8	128,5

Valuutta

	31.12.2011			Erääntyminen
	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	2012	2013	2014	2015	2016	2017–
EUR	249,8	245,7	32,9	20,3	24,6	74,6	24,6	68,7
USD	264,4	257,4	8,9	93,2	47,6	8,9	8,9	89,9
Muut	27,5	28,0	24,9	–	–	3,0	–	0,1
Yhteensä	541,7	531,1	66,7	113,5	72,2	86,5	33,5	158,7

Lukuihin sisältyvät vuoden 2013 (2012) suunnitellut lyhennykset ilman yritystodistusvelkoja, rahoitusleasingvelkoja ja muita lyhytaikaisia velkoja.

KAIKKIEN RAHOITUSVAROJEN RAHAVIRTA

Luottotyyppi

Nostettu Nostamatta 2013	2014
		2015	2016	2017	2018–
Lainat rahoituslaitoksilta 451,1 63,6	56,5	112,2	33,5	56,8	128,5
rahoituskulut 1,0	0,9	1,8	0,5	0,9	2,1
Valmiusluotto 0,0 300,0
rahoituskulut
Rahoitusleasingvelat 1,1
rahoituskulut 0,1
Yritystodistusohjelma 193,6 406,4 193,6
rahoituskulut 0,8
Muut lyhytaikaiset korolliset velat 18,9 18,9
rahoituskulut 0,5
Korolliset velat 664,7 706,4 278,5	57,4	114,0	34,0	57,7	130,6
Ostovelat 157,6
Valuuttatermiinisopimukset
menot 611,2 611,2
tulot –612,9 –612,9
Muut johdannaiset 1) 13,0 4,6	2,7	2,7	2,8	0,2
Ostovelat ja johdannaiset yhteensä 168,9 2,9	2,7	2,7	2,8	0,2
Kaikki yhteensä 833,6 706,4 281,4	60,1	116,7	36,8	57,9	130,6
Takaukset 2,7

Luottotyyppi

	31.12.2011	Erääntyminen
	Nostettu	Nostamatta	2012	2013	2014	2015	2016	2017–
Lainat rahoituslaitoksilta	531,1		66,6	113,5	72,2	86,5	33,5	158,8
rahoituskulut			1,4	2,3	1,5	1,8	0,7	3,2
Valmiusluotto	0,0	300,0
rahoituskulut
Rahoitusleasingvelat	1,2
rahoituskulut			0,1
Yritystodistusohjelma	164,0	436,0	164,0
rahoituskulut			0,8
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	6,2		6,2
rahoituskulut			0,1
Korolliset velat	702,5	736,0	239,2	115,8	73,7	88,3	34,2	162,0
Ostovelat	191,5		191,5
Valuuttatermiinisopimukset
menot	554,6		554,6
tulot	–552,9		–552,9
Muut johdannaiset 1)	9,9		3,6	1,9	1,7	0,9	1,8
Ostovelat ja johdannaiset yhteensä	203,1		196,8	1,9	1,7	0,9	1,8
Kaikki yhteensä	905,6	736,0	436,0	117,7	75,4	89,2	36,0	162,0
Takaukset			4,4

Liite

30. VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT

	2012	2011
TASEEN VELKOJEN VAKUUDEKSI ANN ETUT KIINN ITYKSET
Lainat rahoituslaitoksilta	0,0	0,3
Annetut kiinnitykset	0,5	0,5
VASTUUSITOUMU KSET
Annetut pantit
Omien sitoumusten puolesta	6,6	6,3
Takaukset
Omien sitoumusten puolesta	52,9	48,9
Osakkuusyritysten puolesta	0,7	0,7
Muiden puolesta	3,0	4,4
Käyttöleasingvastuut - Konserni vuokralleottajana Vuokrasopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat ovat seuraavat
Vuoden kuluessa	29,0	27,8
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua	63,2	61,8
Yli 5 vuoden kuluessa	69,2	84,2
Yhteensä	161,4	173,8
Muut vastuut
Omien sitoumusten puolesta	1,3	1,3
Osakkuusyritysten puolesta	1,0	1,4

MERKITTÄVIMMÄT TASEEN ULKOPUOLISET INVESTOINTISITOUMUKSET

Merkittävimmät aineellisen käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimuksiin perustuvat sitoumukset 31.12.2012 olivat noin 21,6 milj. e (14,5 milj. e) liittyen tehdasinvestointeihin Kiinassa, Intiassa ja Euroopassa.

Oikeudenkäynnit

Kemira Oyj vastaanotti 19.8.2009 haasteen, jossa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA (CDC) haki vahingonkorvauksia kuudelta vetyperoksidituottajalta Kemira mukaan lukien, vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Kanteessaan Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA hakee Dortmundin alueelliselta tuomioistuimelta Saksassa päätöstä, jolla se saisi lyhentämättömän ja täydellisen version Euroopan komission 3.5.2006 päivätystä päätöksestä sekä vaatii, että vastaajat, Kemira mukaan lukien, velvoitetaan päätöksen nojalla yhteisvastuullisesti maksamaan vahingonkorvauksia korkoineen.

Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA on ilmoittanut erittelevänsä vahingonkorvausten määrän myöhemmässä vaiheessa saatuaan ensin täydellisen version Euroopan komission päätöksestä. Suuntaa antavana osoituksena vahingonkorvausten määrästä Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA esittää kanteessaan alustavan laskelman ylihinnasta, jonka Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:lle kanteensa siirtäneiden ja myyneiden osapuolten väitetään maksaneen vastaajille kilpailusäännösten rikkomisen seurauksena. Alkuperäisessä haasteessa väitetyn ylihinnan määrän 31.12.2008 mennessä kertyneiden korkojen kanssa todettiin olevan 641,3 miljoonaa euroa.

Sen jälkeen Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA on toimittanut vastaajien asianajajille 14.4.2011 päivätyn oikeudelle osoitetun kirjelmän ja asiantuntijalausunnon. Sanotussa kirjelmässä vähimmäisvahingoksi 31.12.2010 mennessä kertyneiden korkojen kanssa, perustuen kyseiseen asiantuntijalausuntoon, on todettu 475,6 miljoonaa euroa. Kirjelmässä on edelleen todettu, että asiantuntijan vahingonkorvausanalyysi ei sisällä menetettyä voittoa.

Oikeuskäsittely on vireillä Dortmundin alueellisessa tuomioistuimessa Saksassa. Kemira vastustaa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n kannetta.

Kemira Oyj on lisäksi saanut 28.4.2011 Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n Helsingin käräjäoikeuteen jättämän haasteen, jolla Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA hakee Kemira Oyj:ltä korvauksia vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista vaatien enimmillään 78,0 miljoonaa euroa sekä lisäksi viivästyskorkoa 10.11.2008 lukien ja oikeudenkäyntikuluja viivästyskorkoineen. Viitatut kilpailulainsäädännön rikkomukset ovat samat, joiden johdosta CDC on nostanut kanteen Dortmundissa Saksassa. Kemira vastustaa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n kannetta.

Kemira Oyj:n tytäryhtiö Kemira Chemicals Oy (aiemmin Finnish Chemicals Oy) on 9.6.2011 vastaanottanut asiakirjat, joiden mukaan CDC Project 13 SA hakee vahingonkorvauksia neljältä yhtiöltä Kemira mukaan lukien natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Euroopan komissio määräsi kesäkuussa 2008 Finnish Chemicals Oy:lle 10,15 miljoonan euron sakon natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista vuosina 1994-2000. Kemira Oyj osti Finnish Chemicalsin vuonna 2005. Kemira vastustaa CDC Project 13 SA:n kannetta.

Kemira ei tällä hetkellä pysty arvioimaan Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n ja CDC Project 13 SA:n nostamien kanteiden käsittelyn kestoa tai sen todennäköistä lopputulosta. Käsittelyjen lopputuloksesta ei voi olla varmuutta, ja Kemiralle epäsuotuisilla päätöksillä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Kemiran liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Laajaan kansainväliseen liiketoimintaansa liittyen konserni on kyseisten haasteiden lisäksi osallisena useissa oikeuskäsittelyissä ja se ei odota näiden muiden haasteiden heikentävän merkittävästi konsernin tulosta tai taloudellista asemaa.

31. YMPÄRISTÖRISKIT JA -VASTUUT

Suurin osa Kemiran liiketoiminnasta on kemianteollisuutta, jonka tuotteita ja toimintaa säätelevät lukuisat kansainväliset sopimukset, sekä alueellinen ja kansallinen lainsäädäntö eri puolilla maailmaa. Konserni käsittelee ympäristövastuita ja -riskejä tilinpäätöksessä IFRS-säännösten mukaisesti ja noudattaa vakiintuneita sisäisiä periaatteita ja menettelytapoja. Yritysostot ja -myynnit eivät muuttaneet konsernin ympäristövastuita merkittävästi. Ympäristön kunnostukseen liittyvien varausten yhteismäärä oli 19,7 (14,7) miljoonaa euroa. Varauksen kasvu selittyy pääosin viranomaisten vaatimilla ylimääräisillä puhdistustöillä Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Suurimmat varaukset koskevat käytöstä poistetun läjitysalueen sulkemista Porissa ja Vaasan tehtaiden viereisen järven pohjasedimentin kunnostusta.

Porissa sulkemistyöt etenivät suunnitellusti. Vaasassa kunnostustyöt jouduttiin keskeyttämään elokuussa 2011 työturvallisuussyistä, ja jäljellä olevien kunnostustöiden peruuttamista koskeva hakemus on ympäristöviranomaisten käsiteltävänä.

PÄÄSTÖOIKEUDET

Konsernilla on Euroopan yhteisön päästökauppadirektiivin tarkoittamia päästöoikeuksia ja -kiintiöitä yhdellä toimipaikalla Ruotsissa ja yhdellä Suomessa. Nettomääräisesti päästöoikeudet olivat konsernitasolla 29 139 hiilidioksiditonnia alijäämäiset vuonna 2012 (31 085 hiilidioksiditonnia alijäämäiset vuonna 2011).

Liite

32. LÄHIPIIRI

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytäryritykset, osakkuusyritykset, yhteisyritykset, eläkesäätiö Neliapila ja johtoon kuuluvat avainhenkilöt, joihin luetaan hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa ja heidän läheiset perheenjäsenensä.

TOIMITUSJOHTAJAN, TOIMITUSJOHTAJAN SIJAISEN JA MUIDEN JOHTORYHMÄN JÄSENTEN PALKKIOT JA ETUUDET

	Palkka luontois etuineen, e	Tulospalkkio, e	Osakepalkkio, e	2012	2011
Toimitusjohtaja Wolfgang Büchele (1.4.2012 alkaen)	655 605	0	0	655 605	0
Toimitusjohtaja Harri Kerminen (31.3.2012 asti)	370 003	136 634	0	506 637	1 409 719
Toimitusjohtajan sijainen Jyrki Mäki-Kala	244 079	29 186	0	273 265	513 847
Muut johtoryhmän jäsenet	1 910 533	188 002	0	2 098 535	3 834 096

Johtoryhmän jäsenille suunnattu osakepalkkiojärjestelmä on esitetty liitetiedossa 5.

TOIMITUSJOHTAJAN ELÄKESITOUMUKSET JA IRTISANOMISKORVAUKSET

Wolfgang Büchele on nimitetty Kemira Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.4.2012 alkaen, jolloin Kemiran edellinen toimitusjohtaja Harri Kerminen jäi eläkkeelle. Jyrki Mäki-Kala toimii Kemiran toimitusjohtajan sijaisena.

Toimitusjohtaja Wolfgang Büchele kuuluu työntekijäin eläkelain TyELin piiriin, joka tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä lisäeläkejärjestelmää.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on molemmin puolin 12 kuukautta. Irtisanomisajan palkan lisäksi toimitusjohtajalla ei ole oikeutta erilliseen irtisanomiskorvaukseen.

HALLITUKSEN PALKKIOT

Kemira Oyj:n 21.3.2012 pidetyn yhtiökokouksen päätöksellä hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina tai mikäli tämä ei ole mahdollista markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille ja tarvittaessa hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun Kemiran osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2012 on julkistettu.

Kokouspalkkiot maksetaan rahana ja matkustuskustannukset korvataan yhtiön matkustussäännön mukaan.

HALLITUKSEN JÄSENET				2012	2011
	Osakkeet kpl	Luovutusarvo, e	Rahapalkkio, e	Yhteensä, e	Yhteensä, e
Jukka Viinanen, puheenjohtaja (21.3.2012 alkaen)	3 064	28 609	54 533	83 142	56 711
Pekka Paasikivi, puheenjohtaja (21.3.2012 asti)			2 400	2 400	81 924
Jari Paasikivi, varapuheenjohtaja (21.3.2012 alkaen)	1 863	17 395	36 926	54 321
Elizabeth Armstrong	1 491	13 922	60 255	74 177	59 768
Wolfgang Büchele (21.3.2012 asti)			3 600	3 600	51 368
Winnie Fok	1 491	13 922	53 055	66 977	47 768
Juha Laaksonen	1 491	13 922	32 655	46 577	45 368
Kaija Pehu-Lehtonen (21.3.2011 asti)					1 800
Kerttu Tuomas	1 491	13 922	30 255	44 177	42 968

LÄHIPIIRIN KANSSA TOTEUTETUT LIIKETOIMET

	2012	2011
Myynnit
Osakkuusyritykset	44,0	56,0
Ostot
Osakkuusyritykset	5,5	4,7
Eläkesäätiö Neliapila	1,1	3,7
Yhteensä	6,6	8,4
Saamiset
Osakkuusyritykset	0,1	4,6
Eläkesäätiö Neliapila	0,0	0,2
Yhteensä	0,1	4,8
Velat
Osakkuusyritykset	0,5	0,3
Eläkesäätiö Neliapila	0,3	0,2
Yhteensä	0,8	0,5

Osakkuusyritysten puolesta annettujen vastuusitoumusten määrät on esitetty liitteessä 30.

Lähipiiriin kuuluu Eläkesäätiö Neliapila, joka on oma juridinen yksikkönsä. Eläkesäätiö Neliapila hoitaa Kemira Oyj:n vapaaehtoisesti järjestämää lisäeläketurvaa. Eläkesäätiö Neliapila hallinnoi osaa konsernin Suomen henkilöstön eläkevaroista. Varat sisältävät Kemiran osakkeita 0,08 % yhtiön osakekannasta.

Joulukuussa 2011 Kemira Oyj on Eläkesäätiö Neliapilan kanssa allekirjoitetun kauppakirjan mukaisesti ostanut eläkesäätiöltä 2,5 % Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. Kauppahinta osakkeista oli 102,8 milj. euroa. Eläkesäätiö Neliapila omistaa Pohjolan Voima Oy:n osakkeita 0,0 % (0,0 %).

Johtoon kuuluville avainhenkilöille ei ole myönnetty lainoja 31.12.2011 ja 31.12.2012. Myöskään ehdollisia eriä ja sitoumuksia avainhenkilöiden puolesta ei ollut. Avainhenkilöihin kuuluvat henkilöt lähipiireineen eivät ole olennaisessa liikesuhteessa konserniin.

33. MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA

KONSERNIYHTIÖIDEN OSTOT JA PERUSTETUT UUDET TYTÄRYHTIÖT

• Kemira perusti uuden yhtiön Kemira South Africa (Pty) Ltd:n Etelä-Afrikkaan 2. lokakuuta 2012.

KONSERNIYHTIÖIDEN MYYNNIT JA LOPETUKSET

• Kemipol Sp Z.o.o. myi Kemipol-Ukraina Ltd:n osakkeet 18. syyskuuta 2012.

• Kemira Specialty Crop Care España S.A. lakkautettiin 2. lokakuuta 2012.

NIMENMUUTOKSET

Vanha nimi Kemira Chimica S.p.A. Uusi nimi Kemira Chimica Srl

34. KONSERNIYHTIÖT

Kemira Oyj	Konsernin omistusosuus %	Sijainti Helsinki	Maa Suomi
Aliada Quimica de Portugal Lda.	50,10	Estarreja	Portugali
AS Kemivesi	100,00	Tallinna	Viro
Chesapeake Agro-Iron, LLC	100,00	Atlanta, GA	Yhdysvallat
Clean Water Logistics, LLC	100,00	Atlanta, GA	Yhdysvallat
Corporación Kemira Chemicals de Venezuela, C.A.	100,00	Caracas	Venezuela
Finnchem Canada Inc.	100,00	Eastover	Yhdysvallat
Finnchem USA, Inc.	100,00	Delaware	Yhdysvallat
Finnish Chemicals Corporation	100,00	Delaware	Yhdysvallat
HTC Augusta Inc.	100,00	Delaware	Yhdysvallat
Industry Park i Helsingborg Förvaltning AB	100,00	Helsingborg	Ruotsi
Kemifloc a.s.	51,00	Prerov	Tšekki
Kemifloc Slovakia S.r.o.	51,00	Sol	Slovakia
Kemipol Sp. z o.o.	51,00	Police	Puola
Kemira Argentina S.A.	100,00	Buenos Aires	Argentiina
Kemira Asia Pacific Pte. Ltd.	100,00	Singapore	Singapore
Kemira Cell Sp. z o.o	55,00	Ostroleka	Puola
Kemira Chemicals (Nanjing) Co. Ltd.	100,00	Nanjing	Kiina
Kemira Chemicals (Shanghai) Co. Ltd.	100,00	Shanghai	Kiina
Kemira Chemicals (UK) Ltd	100,00	Harrogate	Iso-Britannia
Kemira Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd.	100,00	Yanzhou City	Kiina
Kemira Chemicals AS	100,00	Gamle Fredrikstad	Norja
Kemira Chemicals Brasil Ltda	100,00	São Paulo	Brasilia
Kemira Chemicals Canada Inc.	100,00	Maitland	Kanada
Kemira Chemicals India Private Limited	99,99	Hyderabad	Intia
Kemira Chemicals Oy	100,00	Helsinki	Suomi
Kemira Chemicals S.A./N.V.	100,00	Aartselaar	Belgia
Kemira Chemicals, Inc.	100,00	Atlanta, GA	Yhdysvallat
Kemira Chemie Ges.mbH	100,00	Krems	Itävalta
Kemira ChemSolutions B.V.	100,00	Tiel	Hollanti
Kemira Chile Comercial Limitada	100,00	Santiago	Chile
Kemira Chimica Srl	100,00	Milano	Italia
Kemira Chimie S.A.S.U.	100,00	Lauterbourg	Ranska
Kemira de México, S.A. de C.V.	100,00	Tlaxcala	Meksiko
Kemira Europe Oy	100,00	Helsinki	Suomi
Kemira Finance Solutions B.V.	100,00	Rotterdam	Hollanti
Kemira France SAS	100,00	Lauterbourg	Ranska
Kemira Germany GmbH Kemira Germany Sales GmbH	100,00 100,00	Leverkusen Leverkusen	Saksa Saksa
Kemira GrowHow A/S	100,00	Kööpenhamina	Tanska
Kemira Hong Kong Company Limited	100,00	Hongkong	Kiina
Kemira Ibérica S.A.	100,00	Barcelona	Espanja
Kemira Ibérica Sales and Marketing S.L.	100,00	Barcelona	Espanja
Kemira Indus Limited	51,00	Hyderabad	Intia
Kemira International Finance B.V.	100,00	Rotterdam	Hollanti
Kemira Kemi AB	100,00	Helsingborg	Ruotsi
Kemira Kopparverket KB	100,00	Helsingborg	Ruotsi

Liite

	Liite

	Konsernin omistusosuus %	Sijainti	Maa
Kemira Korea Corporation	100,00	Gangnam-Gu	Etelä-Korea
Kemira KTM d.o.o.	100,00	Ljubljana	Slovenia
Kemira Logistics, Inc.	100,00	Atlanta, GA	Yhdysvallat
Kemira Nederland Holding B.V.	100,00	Rotterdam	Hollanti
Kemira New Chemicals Inc.	100,00	Savannah	Yhdysvallat
Kemira Operon Oy	100,00	Helsinki	Suomi
Kemira Polar A/S	100,00	Kööpenhamina	Tanska
Kemira Rotterdam B.V.	100,00	Rotterdam	Hollanti
Kemira South Africa (Pty) Ltd.	100,00	Weltevredenpark	Etelä-Afrikka
Kemira Specialty Chemicals, Inc.	100,00	Atlanta, GA	Yhdysvallat
Kemira Taiwan Corporation	100,00	Taipei	Taiwan
Kemira Teesport Limited	100,00	Teesport	Iso-Britannia
Kemira Uruguay S.A.	100,00	Montevideo	Uruguay
Kemira Water Danmark A/S	100,00	Esbjerg	Tanska
Kemira Water Solutions Brasil -Produtos para tratamento de agua Ltda.	100,00	São Paulo	Brasilia
Kemira Water Solutions Canada Inc.	100,00	Varennes Qs	Kanada
Kemira Water Solutions, Inc.	100,00	Atlanta, GA	Yhdysvallat
Kemira-Swiecie Sp. z o.o.	100,00	Swiecie	Puola
Kemwater Brasil S.A.	100,00	Camaçari	Brasilia
Kemwater ProChemie s.r.o.	95,10	Bakov nad Jizerou	Tšekki
LA Water, LLC	100,00	Atlanta, GA	Yhdysvallat
Nheel Quimica Ltda	100,00	Rio Claro	Brasilia
PT Kemira Indonesia	100,00	Jakarta	Indonesia
Riverside Development Partners, LLC	100,00	Atlanta, GA	Yhdysvallat
SC Kemwater Cristal SRL	78,45	Bukarest	Romania
Scandinavian Tanking System A/S	100,00	Kööpenhamina	Tanska
Spruce Vakuutus Oy	100,00	Helsinki	Suomi
Water Elements Las Vegas, LLC	100,00	Atlanta, GA	Yhdysvallat
Water Elements, LLC	100,00	Atlanta, GA	Yhdysvallat
ZAO "Kemira HIM"	100,00	Pietari	Venäjä
ZAO Kemira Eko	100,00	Pietari	Venäjä

35. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia.

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

	Liite	1.1.–31.12.2012	1.1.–31.12.2011
Liikevaihto	2	1 356 011 965,24	1 365 328 047,43
Valmistevarastojen muutos	4	14 276 924,76	–64 302 433,70
Valmistus omaan käyttöön	4	76 000,00	145 017,50
Liiketoiminnan muut tuotot	3	13 863 720,94	98 952 753,09
Materiaalit ja palvelut	4	–931 863 961,91	–862 519 750,78
Henkilöstökulut	5	–49 915 739,00	–49 540 646,28
Poistot ja arvonalentumiset	6	–29 881 605,41	–29 678 760,58
Liiketoiminnan muut kulut	4	–410 793 314,02	–371 658 321,11
Liikevoitto/tappio		–38 226 009,40	86 725 905,57
Rahoitustuotot ja -kulut	7	86 898 894,14	90 498 273,38
Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä		48 672 884,74	177 224 178,95
Satunnaiset erät	8	12 071 000,00	68 194 000,00
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		60 743 884,74	245 418 178,95
Tilinpäätössiirrot	6	1 790 382,73	1 265 448,16
Tuloverot	9	6 145 810,39	–1 084 790,34
Tilikauden voitto		68 680 077,86	245 598 836,77

Emoyhtiön tase (FAS)

	Liite	31.12.2012	31.12.2011
VASTAAVAA
PYSYVÄ T VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	10	114 097 259,02	130 893 763,13
Aineelliset hyödykkeet	11	24 020 440,42	24 824 483,96
Sijoitukset	12
Osuudet saman konsernin yrityksissä		1 582 549 112,46	1 604 351 760,73
Osuudet osakkuusyrityksissä		98 987 988,91	125 819 988,91
Muut sijoitukset		136 249 905,46	135 848 548,91
Sijoitukset yhteensä		1 817 787 006,83	1 866 020 298,55
Pysyvät vastaavat yhteensä		1 955 904 706,27	2 021 738 545,64
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	13	88 228 906,08	105 153 438,71
Pitkäaikaiset saamiset	14	143 711 805,66	115 339 862,06
Lyhytaikaiset saamiset	14	276 741 222,50	442 913 028,25
Rahamarkkinasijoitukset ja rahavarat	15	19 761 023,23	43 138 493,86
Rahat ja pankkisaamiset		39 602 156,70	5 809 184,25
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		568 045 114,17	712 354 007,13
Vastaavaa yhteensä		2 523 949 820,44	2 734 092 552,77
	Liite	31.12.2012	31.12.2011
VASTATTAVAA
OM A PÄÄOM A	16
Osakepääoma		221 761 727,69	221 761 727,69
Ylikurssirahasto		257 877 731,94	257 877 731,94
Käyvän arvon rahasto		–2 282 814,00	0,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		199 963 876,20	199 963 876,20
Edellisten tilikausien voitto/tappio		352 690 300,41	187 565 586,70
Tilikauden voitto/tappio		68 680 077,86	245 598 836,77
Oma pääoma yhteensä		1 098 690 900,10	1 112 767 759,30
Tilinpäätössiirtojen kertymä	17	10 845 229,10	12 635 611,83
Pakolliset varaukset	18	17 246 839,53	40 224 624,07
VIERAS PÄÄOM A
Pitkäaikainen vieras pääoma	19	325 376 340,60	259 175 027,89
Lyhytaikainen vieras pääoma	20	1 071 790 511,11	1 309 289 529,68
Vieras pääoma yhteensä		1 397 166 851,71	1 568 464 557,57
Vastattavaa yhteensä		2 523 949 820,44	2 734 092 552,77

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

	2012	2011
LIIKETOIMINN AN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos	68 680 077,86	245 598 836,77
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	29 881 605,41	29 678 760,58
Tuloverot	–6 145 810,39	1 084 790,34
Rahoituskulut, netto	–86 898 894,14	–90 498 273,38
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity rahavirtaa	–53 336 095,50	–104 924 507,40
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	–47 819 116,76	80 939 606,91
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+)	16 924 532,63	–85 063 495,37
Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (–) / vähennys (+)	103 915 855,57	–367 137 627,65
Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (–)	37 050 721,40	137 639 375,04
Käyttöpääoman muutos	157 891 109,60	–314 561 747,98
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	110 071 992,84	–233 622 141,07
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	–33 074 989,98	–45 088 292,78
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	18 093 852,07	16 699 277,94
Realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot	8 931 950,42	–5 583 141,85
Saadut osingot	136 551 879,14	119 104 245,02
Maksetut välittömät verot	–3 279,65	–767 096,93
Liiketoiminnan nettorahavirta	240 571 404,84	–149 257 149,67
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Tytäryritysten hankinta	–7 847 070,15	–13 600 228,28
Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinta	–401 356,55	–102 859 784,15
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	–7 773 477,18	–108 260 647,48
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	–4 511 370,28	–8 743 175,40
Luovutustulot tytäryritysten ja muiden osakkeiden myynnistä	26 832 000,00	112 026 980,29
Luovutustulot aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä	3 789,64	146 534,23
Lainasaamisten lisäys (–) / vähennys (+)	–28 371 943,60	–3 208 095,88
Investointien nettorahavirta	–22 069 428,12	–124 498 416,67
Rahavirta ennen rahoitusta	218 501 976,72	–273 755 566,34
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen nostot (+)	70 185 247,34	0,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut (–)	–25 407 302,63	–266 577 813,46
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (–)	–240 482 574,61	546 370 282,26
Maksetut osingot	–80 575 845,00	–72 983 608,32
Saadut konserniavustukset	68 194 000,00	16 900 238,07
Rahoituksen nettorahavirta	–208 086 474,90	223 709 098,55
Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (–)	10 415 501,82	–50 046 467,79
Rahavarat tilikauden alussa	48 947 678,11	98 994 145,90
Rahavarat tilikauden lopussa	59 363 179,93	48 947 678,11
Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (–)	10 415 501,82	–50 046 467,79

1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

LAATIMISPERUSTA

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan (FAS). Kemira-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina kun se on FAS:n mukaan mahdollista. Alla on esitetty lähinnä ne laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laatimisperiaatteita.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiön eläkevastuut on hoidettu osaksi eläkevakuutusyhtiössä ja osaksi omassa eläkesäätiössä. Eläkekulut perustuvat eläkevastuulaskelmiin ja kirjataan tulosvaikutteisesti.

HENKILÖSTÖN OSAKEPOHJAINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Osakepalkkiojärjestelmien kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Emoyhtiössä osakepalkkiot kirjataan kuluiksi maksettavien suoritusten suuruisina.

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT

Satunnaiset tuotot ja kulut koostuvat saaduista ja annetuista konserniavustuksista, jotka eliminoidaan konsernitasolla.

TULOVEROT

Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytännön mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.

AINEELLISET JA AINEETTOMAT KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita.

VUOKRASOPIMUKSET

Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

RAHOITUSVARAT, RAHOITUSVELAT JA JOHDANNAISSOPIMUKSET

Kaikki rahoitusvarat (mukaan lukien osakkeet) ja -velat on kirjattu hankinta-arvoonsa tai arvonalentumisella vähennettyyn arvoon lukuun ottamatta johdannaisinstrumentteja, jotka on arvostettu käypään arvoonsa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen, myös johdannaisten, arvonmuutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin lukuun ottamatta suojauslaskennan piirissä olevia hyödykejohdannaisia, joiden tehokas osa kirjataan käyvän arvon rahastoon. Suojauslaskennan piirissä olevien hyödykejohdannaisten voiton tai tappion tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Johdannaissopimusten arvostusmenetelmistä on kerrottu konsernin laatimisperiaatteissa sekä konsernin liitetiedossa 28.

2. LIIKEVAIHTO

	2012	2011
Liikevaihto toimialoittain
Paper	539 478 696,43	523 839 549,75
Municipal & Industrial	279 496 231,01	268 093 292,35
Oil & Mining	116 137 988,61	137 152 154,09
Konsernin sisäinen	210 616 316,13	222 846 881,41
Muu liikevaihto	210 282 733,06	213 396 169,83
Yhteensä	1 356 011 965,24	1 365 328 047,43

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, % liikevaihdosta

Suomi	27	27
Muut EU-maat	53	52
Muu Eurooppa	10	12
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	3	3
Aasia	4	4
Muut maat	3	2
Yhteensä	100	100

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	2012	2011
Osakkeiden myyntivoitot	0,00	84 331 750,85
Vuokratuotot	1 490 200,77	1 359 715,41
Konsernin sisäiset palveluveloitukset	6 166 563,57	6 721 573,45
Muut liiketoiminnan tuotot	6 206 956,60	6 539 713,38
Yhteensä	13 863 720,94	98 952 753,09

4. KULUT

	2012	2011
Valmistevarastojen muutos	–14 276 924,76	64 302 433,70
Valmistus omaan käyttöön	–76 000,00	–145 017,50
Materiaalit ja palvelut
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	930 463 416,50	835 814 204,90
Aine- ja tarvikevarastojen muutos	–5 458 408,00	18 536 148,53
Ulkopuoliset palvelut	6 858 953,41	8 169 397,35
Materiaalit ja palvelut yhteensä	931 863 961,91	862 519 750,78
Henkilöstökulut	49 915 739,00	49 540 646,28
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat	12 378 276,17	11 968 042,99
Konsernin sisäiset palkkiovalmistuksen kulut	211 559 739,65	187 418 090,14
Konsernin sisäiset muut palveluveloitukset	110 665 653,32	94 726 728,59
Muut kulut	76 189 644,88	77 545 459,39
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	410 793 314,02	371 658 321,11
Kulut yhteensä	1 378 220 090,17	1 347 876 134,37

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT

	2012	2011
Tilintarkastuspalkkiot	345 150,22	281 178,07
Palkkiot veropalveluista	0,00	29 983,15
Palkkiot muista palveluista	24 900,00	20 473,86

Kemiran tilintarkastusyhteisö vaihtui 21.3.2012 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen ja Deloitte & Touche Oy korvasi KPMG Oy:n tilintarkastusyhteisönä.

Palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille kuin Kemiran tilintarkastusyhteisölle olivat 0,4 milj. euroa (1,1 milj. euroa), josta pääosa oli lakisääteisen tilintarkastuksen ulkopuolista konsultointia.

Valmistus omaan käyttöön sisältää lähinnä käyttöomaisuushankintoihin kohdistuvia palkka- ja henkilömenoja sekä varastosta otettuja aineita ja tarvikkeita.

Vuonna 2012 kulut sisälsivät pakollisten varausten nettovähennystä –1,5 milj. euroa (henkilöstökuluissa +1,3 milj. euroa, vuokrissa –0,5 milj. euroa ja muissa kuluissa –2,3 milj. euroa) ja vuonna 2011 kulut sisälsivät pakollisten varausten nettovähennystä –3,5 milj. euroa (henkilöstökuluissa +0,1 milj. euroa, vuokrissa –0,7 milj. euroa ja muissa kuluissa –2,9 milj. euroa).

5. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

	2012	2011
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat 1)	1 810 879,92	2 311 245,72
Muut palkat	38 639 130,26	39 043 652,16
Eläkekulut	7 126 735,71	6 486 258,66
Muut henkilöstösivukulut	2 338 993,11	1 699 489,74
Yhteensä	49 915 739,00	49 540 646,28

1) Kemira Oyj:n toimitusjohtajille maksettu palkka mukaan lukien luontaisedut oli 1 162 242 (1 409 719) euroa, johon sisältyi 136 634 (754 267) euroa tulospalkkioita. Toimitusjohtajan sijaiselle maksetut palkat mukaan lukien luontaisedut olivat yhteensä 273 265 (513 847) euroa, johon sisältyi 29 186 (276 320) euroa tulospalkkioita.

Muut lähipiiritapahtumat esitetään konsernin liitetiedossa 32.

	2012	2011
Henkilökunta vuoden lopussa
Paper	93	103
Municipal & Industrial	32	31
Oil & Mining	9	9
Muut, josta	469	495
Tutkimus ja tuotekehitys	217	235
Yhteensä	603	638
Henkilökunta keskimäärin	629	658

6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

2012	2011
3 051 439,11	2 130 560,43
0,00	322 277,57
21 518 542,18	20 500 799,09
0,00	144 640,45
754 107,63	946 453,32
18 896,20	1 274 891,50
4 509 623,73	3 856 925,32
0,00	474 915,93
28 996,56	27 296,97
29 881 605,41	29 678 760,58
–93 177,77	265 104,96

Muu aineeton omaisuus	–208 836,86	484 618,11
Rakennukset ja rakennelmat	–145 954,94	–480 463,10
Koneet ja kalusto	–1 349 383,54	–1 528 116,27
Muut aineelliset hyödykkeet	6 970,38	–6 591,86
Yhteensä	–1 790 382,73	–1 265 448,16

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

	2012	2011
Rahoitustuotot
Osinkotuotot
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä	120 979 952,39	117 832 025,02
Osinkotuotot muilta	15 571 926,75	1 272 220,00
Osinkotuotot yhteensä	136 551 879,14	119 104 245,02
Korkotuotot
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	5 130 618,17	5 058 378,48
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	1 442 377,53	732 350,88
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista muilta	81 779,34	76 470,36
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista muilta	4 806 302,57	7 048 005,15
Korkotuotot yhteensä	11 461 077,61	12 915 204,87
Muut rahoitustuotot
Muut rahoitustuotot konserniyhtiöiltä	499 824,28	526 764,24
Muut rahoitustuotot muilta	0,00	837 176,91
Muut rahoitustuotot yhteensä	499 824,28	1 363 941,15
Kurssierot
Kurssierot konserniyhtiöiltä	191 697 327,42	204 665 663,72
Kurssierot muilta	120 329 981,43	122 330 303,81
Kurssierot yhteensä	312 027 308,85	326 995 967,53
Rahoitustuotot yhteensä	460 540 089,88	460 379 358,57

Liite 1 2 3 4 5

6

7

8

9

10 11

12

13

14

15

16

17

18

19

20 21 22

	2012	2011
Rahoituskulut
Korkokulut
Korkokulut konserniyhtiöille	–10 258 353,97	–14 441 524,68
Korkokulut muille	–17 868 764,54	–20 167 295,35
Korkokulut yhteensä	–28 127 118,51	–34 608 820,03
Muut rahoituskulut
Muut rahoituskulut konserniyhtiöille	–29 649 718,48	–6 029 679,02
Muut rahoituskulut muille	–4 448 744,30	–4 255 444,58
Muut rahoituskulut yhteensä	–34 098 462,78	–10 285 123,60
Kurssierot
Kurssierot konserniyhtiöiltä	–209 443 223,01	–202 427 829,77
Kurssierot muilta	–101 972 391,44	–122 559 311,79
Kurssierot yhteensä	–311 415 614,45	–324 987 141,56
Rahoituskulut yhteensä	–373 641 195,74	–369 881 085,19
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	86 898 894,14	90 498 273,38
Kurssierot
Realisoituneet	8 931 950,42	–5 583 141,85
Realisoitumattomat	–8 320 256,02	7 591 967,82
Yhteensä	611 694,40	2 008 825,97

Vuonna 2012 muut rahoituskulut konserniyhtiöiltä sisältävät tytäryhtiöosakkeiden alaskirjausta 29,6 milj. euroa ja vuonna 2011 6,0 milj. euroa.

8. SATUNNAISET ERÄT

	2012	2011
Satunnaiset tuotot
Saadut konserniavustukset	12 071 000,00	68 194 000,00
Yhteensä	12 071 000,00	68 194 000,00
Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä	12 071 000,00	68 194 000,00

9. TULOVEROT

	2012	2011
(tuotto -, kulu +)
Tuloverot aikaisemmilta vuosilta	0,00	244 921,02
Laskennalliset verot	–6 149 090,04	–1 061 714,53
Muut verot ja veronluontoiset menot	3 279,65	1 901 583,85
Yhteensä	–6 145 810,39	1 084 790,34

¹ 10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

2012	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Muu aineeton omaisuus	Yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	23 300 954,22	6 181 419,27	5 873 997,26	178 219 638,70	213 576 009,45
Lisäykset	3 932 446,32	0,00	3 626 790,94	152 313,98	7 711 551,24
Vähennykset	–41 819,50	0,00	0,00	–1 687 774,49	–1 729 593,99
Siirrot erien välillä	3 346 339,80	0,00	–5 249 661,25	1 965 247,39	61 925,94
Hankintameno vuoden lopussa	30 537 920,84	6 181 419,27	4 251 126,95	178 649 425,58	219 619 892,64
Kertyneet poistot vuoden alussa	–9 659 167,92	–6 181 419,27	0,00	–66 841 659,13	–82 682 246,32
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	41 819,50	0,00	0,00	1 687 774,49	1 729 593,99
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	–3 051 439,11	0,00	0,00	–21 518 542,18	–24 569 981,29
Kertyneet poistot vuoden lopussa	–12 668 787,53	–6 181 419,27	0,00	–86 672 426,82	–105 522 633,62
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	17 869 133,31	0,00	4 251 126,95	91 976 998,76	114 097 259,02

2011	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Muu aineeton omaisuus	Yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	15 179 576,91	6 181 419,27	15 079 346,91	70 224 715,61	106 665 058,70
Lisäykset	3 464 299,91	0,00	4 083 241,63	100 647 614,76	108 195 156,30
Vähennykset	–105 862,77	0,00	0,00	–1 243 833,96	–1 349 696,73
Siirrot erien välillä	4 762 940,17	0,00	–13 288 591,28	8 591 142,29	65 491,18
Hankintameno vuoden lopussa	23 300 954,22	6 181 419,27	5 873 997,26	178 219 638,70	213 576 009,45
Kertyneet poistot vuoden alussa	–7 303 622,28	–6 181 419,27	0,00	–47 423 749,29	–60 908 790,84
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	97 292,36	0,00	0,00	1 227 529,70	1 324 822,06
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	–2 452 838,00	0,00	0,00	–20 645 439,54	–23 098 277,54
Kertyneet poistot vuoden lopussa	–9 659 167,92	–6 181 419,27	0,00	–66 841 659,13	–82 682 246,32
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	13 641 786,30	0,00	5 873 997,26	111 377 979,57	130 893 763,13

11. AINEELLISET HYÖDYKKEET ¹

2012	Maa– ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	413 551,22	25 283 177,47	79 526 422,45	581 216,34	2 777 194,76	108 581 562,24
Lisäykset	0,00	25 307,10	3 721 356,62	0,00	1 229 873,83	4 976 537,55
Vähennykset	0,00	0,00	–4 553 460,20	–13 642,52	0,00	–4 567 102,72
Siirrot erien välillä	0,00	73 071,25	2 642 197,58	0,00	–2 777 194,76	–61 925,93
Hankintameno vuoden lopussa	413 551,22	25 381 555,82	81 336 516,45	567 573,82	1 229 873,83	108 929 071,14
Kertyneet poistot vuoden alussa	0,00	–17 309 048,37	–66 037 882,44	–410 147,47	0,00	–83 757 078,28
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,00	1 230,38	4 145 198,78	13 642,52	0,00	4 160 071,68
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	0,00	–773 003,83	–4 509 623,73	–28 996,56	0,00	–5 311 624,12
Kertyneet poistot vuoden lopussa	0,00	–18 080 821,82	–66 402 307,39	–425 501,51	0,00	–84 908 630,72
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	413 551,22	7 300 734,00	14 934 209,06	142 072,31	1 229 873,83	24 020 440,42

2011	Maa– ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno vuoden
alussa	413 551,22	54 068 497,30	222 411 900,89	3 758 717,20	4 801 272,16	285 453 938,77
Lisäykset	0,00	88 492,54	4 633 190,23	14 500,00	3 221 894,81	7 958 077,58
Vähennykset	0,00	–29 003 509,87	–149 799 425,29	–3 211 062,72	–2 750 975,05	–184 764 972,93
Siirrot erien välillä	0,00	129 697,50	2 280 756,62	19 061,86	–2 494 997,16	–65 481,18
Hankintameno vuoden lopussa	413 551,22	25 283 177,47	79 526 422,45	581 216,34	2 777 194,76	108 581 562,24
Kertyneet poistot vuoden alussa	0,00	–34 447 292,08	–171 123 577,87	–2 278 819,78	0,00	–207 849 689,73
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,00	19 359 588,53	109 417 536,68	1 895 969,28	0,00	130 673 094,49
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	0,00	–2 221 344,82	–4 331 841,25	–27 296,97	0,00	–6 580 483,04
Kertyneet poistot vuoden lopussa	0,00	–17 309 048,37	–66 037 882,44	–410 147,47	0,00	–83 757 078,28
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	413 551,22	7 974 129,10	13 488 540,01	171 068,87	2 777 194,76	24 824 483,96

Liite

12. SIJOITUKSET

2012	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus– yrityksissä	Muut osakkeet	Yhteensä
Kirjanpitoarvo vuoden alussa	1 604 351 760,73	125 819 988,91	135 848 548,91	1 866 020 298,55
Lisäykset	7 847 070,15	0,00	401 356,55	8 248 426,70
Vähennykset ja siirrot erien välillä	0,00	–26 832 000,00	0,00	–26 832 000,00
Arvonalentumiset	–29 649 718,42	0,00	0,00	–29 649 718,42
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	1 582 549 112,46	98 987 988,91	136 249 905,46	1 817 787 006,83

2011	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus– yrityksissä	Muut osakkeet	Yhteensä
Kirjanpitoarvo vuoden alussa	1 530 957 983,76	137 519 988,91	47 818 079,97	1 716 296 052,64
Lisäykset	80 576 696,61	0,00	102 859 784,15	183 436 480,76
Vähennykset ja siirrot erien välillä	–1 165 914,23	–11 700 000,00	–14 829 315,21	–27 695 229,44
Arvonalentumiset	–6 017 005,41	0,00	0,00	–6 017 005,41
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	1 604 351 760,73	125 819 988,91	135 848 548,91	1 866 020 298,55

Kemira Oyj sai 26,8 milj. euroa pääoman palautusta osakkuusyhtiö Sachtleben GmbH:sta vuoden 2012 aikana.

Osakkuusyritykset on eritelty konsernin liitetiedossa 8.

13. VAIHTO-OMAISUUS

	2012	2011
Aineet ja tarvikkeet	21 407 026,17	26 865 434,17
Valmiit tuotteet	61 786 166,64	76 063 091,40
Ennakkomaksut	5 035 713,27	2 224 913,14
Yhteensä	88 228 906,08	105 153 438,71

	2012	2011
Pitkäaikaiset saamiset
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
Lainasaamiset
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	118 138 575,97	96 794 330,09
Lainasaamiset muilta	1 005 555,59	2 038 888,91
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	1 911 941,00	0,00
Lainasaamiset yhteensä	121 056 072,56	98 833 219,00
Pitkäaikaiset korottomat saamiset
Laskennalliset verosaamiset	22 655 733,10	16 506 643,06
Pitkäaikaiset korottomat saamiset yhteensä	22 655 733,10	16 506 643,06
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	143 711 805,66	115 339 862,06
Lyhytaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	40 169 810,72	123 200 778,97
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä	40 169 810,72	123 200 778,97
Lyhytaikaiset korottomat saamiset
Maksetut ennakot
Maksetut ennakot konserniyhtiöille	20 160 491,02	20 160 491,02
Maksetut ennakot muille	30 093,56	189 441,66
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä	35 400 364,55	34 666 438,68
Myyntisaamiset muilta	142 555 747,37	141 128 813,37
Myyntisaamiset yhteensä	177 956 111,92	175 795 252,05
Siirtosaamiset
Siirtosaamiset konserniyhtiöiltä	18 089 116,31	75 901 190,95
Siirtosaamiset muilta	5 728 268,86	14 791 539,02
Siirtosaamiset yhteensä	23 817 385,17	90 692 729,97
Muut korottomat lyhytaikaiset saamiset
Muut saamiset konserniyhtiöiltä	67 556,78	3 823,41
Muut saamiset muilta	14 539 773,33	32 870 511,17
Muut korottomat lyhytaikaiset saamiset yhteensä	14 607 330,11	32 874 334,58
Lyhytaikaiset korottomat saamiset yhteensä	236 571 411,78	319 712 249,28
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	276 741 222,50	442 913 028,25
Saamiset yhteensä	420 453 028,16	558 252 890,31
	2012	2011
Siirtosaamiset
Siirtosaamiset koroista	3 096 939,95	3 304 498,56
Siirtosaamiset veroista	1 566 532,79	515 821,87
Siirtosaamiset kurssieroista	3 701 668,15	9 627 059,72
Siirtosaamiset konserniavuista	12 071 000,00	68 194 000,00
Siirtosaamiset muista	3 381 244,28	9 051 349,82

Yhteensä 23 817 385,17 90 692 729,97

Liite

Liite

21 22

15. RAHOITUSARVOPAPERIT

	2012	2011
Rahoitusarvopaperit
Kirjanpitoarvo	19 761 023,23	43 138 493,86
Jälleenhankintahinta	19 761 023,23	43 159 457,66
Erotus	0,00	–20 963,80

Rahoitusarvopapereihin sisältyy yhtiön lyhytaikaiset sijoitukset.

16. OMA PÄÄOMA

	2012	2011
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	221 761 727,69	221 761 727,69
Osakepääoma 31.12.	221 761 727,69	221 761 727,69
Ylikurssirahasto 1.1.	257 877 731,94	257 877 731,94
Ylikurssirahasto 31.12.	257 877 731,94	257 877 731,94
Käyvän arvon rahasto 1.1.	0,00	0,00
Käyvän arvon rahasto 31.12.	–2 282 814,00	0,00
Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12.	477 356 645,63	479 639 459,63
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	199 963 876,20	199 963 876,20
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	199 963 876,20	199 963 876,20
Edellisten tilikausien voitto 1.1.1)	433 164 423,47	258 512 200,42
Tilikauden tulos	68 680 077,86	245 598 836,77
Osingonjako	–80 575 845,00	–72 983 608,32
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
Luovutetut osakkeet	101 721,94	2 272 256,68
Palautuneet osakkeet	0,00	–235 262,08
Edellisten tilikausien voitto ja tilikauden voitto 31.12.	421 370 378,27	433 164 423,47
Vapaa oma pääoma yhteensä 31.12.	621 334 254,47	633 128 299,67
Oma pääoma yhteensä 31.12.	1 098 690 900,10	1 112 767 759,30
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 31.12.2012	621 334 254,47	633 128 299,67

1) Yhtiön hallussa on omia osakkeita 3 301 769 kappaletta, hankintahinta 22 225 409,45 euroa.

Omien osakkeiden muutokset	Euroa	Kpl
Hankintameno/määrä 1.1.2012	22 298 705,88	3 312 660
Muutos	–73 296,43	–10 891
Hankintameno/määrä 31.12.2012	22 225 409,45	3 301 769

17. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

	2012	2011
Tilinpäätössiirtojen kertymät
Kertynyt poistoero käyttöomaisuuserittäin
Rakennukset ja rakennelmat	2 654 944,99	2 800 899,93
Koneet ja kalusto	5 374 535,26	6 723 918,80
Muut aineelliset hyödykkeet	41 064,74	34 094,36
Aineettomat oikeudet	430 451,10	523 628,87
Muu aineeton omaisuus	2 344 233,01	2 553 069,87
Yhteensä	10 845 229,10	12 635 611,83
Tilinpäätössiirtojen kertymien muutos
Tilinpäätössiirtojen kertymät 1.1.	12 635 611,83	33 087 883,53
Liiketoimintasiirrot	0,00	–19 186 823,54
Poistoeron muutos tuloslaskelmassa	–1 790 382,73	–1 265 448,16
Tilinpäätössiirtojen kertymät 31.12.	10 845 229,10	12 635 611,83

Kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka oli 2,7 milj. euroa 31.12.2012 ja 3,1 milj. euroa 31.12.2011.

18. PAKOLLISET VARAUKSET

uudelleenryhmittelystä.

	2012	2011
Pitkäaikaiset varaukset
Eläkevaraukset	6 006 374,84	6 132 694,00
Muut pakolliset varaukset
Ympäristö- ja vahinkovaraus	6 519 251,80	8 792 651,84
Henkilöstökuluvaraukset	100 000,00	100 000,00
Uudelleenjärjestelyvaraukset	2 019 017,20	2 262 762,40
Muut varaukset	0,00	21 423 368,00
Muut pakolliset varaukset yhteensä	8 638 269,00	32 578 782,24
Pitkäaikaiset varaukset yhteensä	14 644 643,84	38 711 476,24
Lyhytaikaiset varaukset
Muut pakolliset varaukset
Henkilöstökuluvaraukset	2 147 443,69	847 389,03
Uudelleenjärjestelyvaraukset	454 752,00	665 758,80
Lyhytaikaiset varaukset yhteensä	2 602 195,69	1 513 147,83
Pitkä- ja lyhytaikaiset pakolliset varaukset yhteensä	17 246 839,53	40 224 624,07
Muutos pakollisissa varauksissa
Pakolliset varaukset 1.1.	40 224 624,07	43 855 406,37
Varausten käyttö tilikauden aikana	–4 359 736,40	–3 887 172,30
Uudelleenryhmittely	–21 423 368,00	0,00
Varausten lisäys tilikauden aikana	2 805 319,86	256 390,00
Pakolliset varaukset 31.12.	17 246 839,53	40 224 624,07

Muiden pitkäaikaisten varausten vähentyminen 21,4 milj. euroa johtuu osakkuusyhtiön muodostamiseen liittyvien erien

19. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

	2012	2011
Lainat rahoituslaitoksilta	228 952 972,60	259 175 027,89
Lainat konserniyhtiöiltä	75 000 000,00	0,00
Muut pitkäaikaiset velat	21 423 368,00	0,00
Yhteensä	325 376 340,60	259 175 027,89
Pitkäaikaisen vieraan pääoman erääntyminen
2014 (2013)	32 485 584,95	28 371 140,51
2015 (2014)	82 835 584,95	32 828 446,95
2016 (2015)	32 835 584,95	82 828 446,95
2017 (2016) tai myöhemmin	177 219 585,75	115 146 993,48
Yhteensä	325 376 340,60	259 175 027,89
Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta	80 796 217,75	115 146 993,48
Lainat konserniyhtiöiltä	75 000 000,00	0,00
Muut pitkäaikaiset velat	21 423 368,00	0,00
Yhteensä	177 219 585,75	115 146 993,48

Yhtiöllä ei ole vaihto- eikä joukkovelkakirjalainoja.

20. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

	2012	2011
Korolliset lyhytaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	29 107 927,84	24 853 929,97
Muiden pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät muille	16 507 941,55	16 224 999,69
Muut korolliset velat
Muut korolliset lyhytaikaiset velat konserniyhtiöille	603 313 477,26	877 263 071,50
Muut korolliset lyhytaikaiset velat muille	194 927 408,95	165 997 329,05
Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä	843 856 755,60	1 084 339 330,21
Korottomat lyhytaikaiset velat
Saadut ennakot
Saadut ennakot konserniyhtiöiltä	177 016,76	165 268,76
Saadut ennakot muilta	403 904,51	1 248 356,06
Ostovelat
Ostovelat konserniyhtiöille	43 816 908,35	45 378 049,13
Ostovelat muille	80 548 720,99	95 640 621,25
Ostovelat yhteensä	124 365 629,34	141 018 670,38
Siirtovelat
Siirtovelat konserniyhtiöille	34 455 323,98	8 140 095,61
Siirtovelat muille	60 725 700,09	68 942 892,02
Siirtovelat yhteensä	95 181 024,07	77 082 987,63
Muut korottomat velat yhteensä	7 806 180,83	5 434 916,64
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä	227 933 755,51	224 950 199,47
Lyhytaikaiset velat yhteensä	1 071 790 511,11	1 309 289 529,68
Siirtovelat
Siirtovelat palkoista	8 154 854,76	8 464 210,29
Siirtovelat koroista ja kurssieroista	45 674 843,38	16 524 252,07
Siirtovelat muista	41 351 325,93	52 094 525,27
Yhteensä	95 181 024,07	77 082 987,63

21. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

	2012	2011
Takaukset
Konserniyhtiöiden puolesta
Lainoista	589 889 303,00	650 562 081,00
Muista sitoumuksista	43 314 768,00	48 902 876,00
Muiden puolesta	2 744 055,00	3 069 936,00
Yhteensä	635 948 126,00	702 534 893,00
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	5 224 844,00	5 467 371,00
Myöhemmin maksettavat	23 944 493,00	27 972 536,00
Yhteensä	29 169 337,00	33 439 907,00

Ympäristöriskit ja -vastuut esitetään konsernin liitetiedossa 31.

Konserniyritykset	Konsernin omistusosuus–%	Emoyhtiön omistusosuus–%
AS Kemivesi	100,00	100,00
Kemira Asia Pacific Pte. Ltd.	100,00	100,00
Kemira Argentina S.A.	100,00	15,80
Kemira Cell Sp. z.o.o.	55,00	55,00
Kemira Chemicals (Nanjing) Co.,Ltd.	100,00	100,00
Kemira Chemicals (Shanghai) Co.,Ltd.	100,00	100,00
Kemira Chemicals (UK) Ltd.	100,00	100,00
Kemira Chemicals (Yanzhou) Co.,Ltd.	100,00	100,00
Kemira Chemicals Brasil Ltda	100,00	100,00
Kemira Chemicals Canada Inc.	100,00	100,00
Kemira Chemicals India Private Ltd.	99,99	99,99
Kemira Chemie Ges.mbH	100,00	100,00
Kemira Chile Comercial Limitada	100,00	99,00
Kemira Chimica Srl	100,00	100,00
Kemira de Mexico S.A. de C.V.	100,00	100,00
Kemira Europe Oy	100,00	100,00
Kemira Germany GmbH	100,00	100,00
Kemira GrowHow A/S	100,00	100,00
Kemira Korea Corporation	100,00	100,00
Kemira KTM d.o.o.	100,00	100,00
Kemira Nederland Holding B.V.	100,00	100,00
Kemira Operon Oy	100,00	100,00
Kemira-Swiecie Sp.z.o.o.	100,00	100,00
Kemira Water Danmark A/S	100,00	100,00
Kemira Water Solutions Brasil	100,00	100,00
SC Kemwater Cristal SRL	78,45	78,45
PT Kemira Indonesia	100,00	75,00
Spruce Vakuutus Oy	100,00	100,00
Osakkuusyritykset
Kemwater Phil. Corp.	40,00	40,00
Sachtleben GmbH	39,00	39,00

White Pigment LLC 39,00 39,00

22. KEMIRA OYJ:N OSAKKEET JA OSUUDET

Liite

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

31.12.2012 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kemira Oyj:n osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä.

Osakkeenomistajat

Vuoden 2012 päättyessä Kemira Oyj:llä oli 30 601 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31 924). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 17,1 % (13,8 %), sisältäen hallintarekisteröidyt omistukset. Kotitalouksien osuus oli 15,4 % (16,3 %). Kemiralla oli vuoden lopussa hallussaan omia osakkeita 3 301 769 kappaletta (3 312 660), mikä vastaa 2,1 % (2,1 %) Kemira Oyj:n osakkeista. Kuukausittain päivitettävä luettelo Kemiran suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä yhtiön internetsivuilla. www.kemira.fi > Sijoittajat

Listaus ja kaupankäynti

Kemira Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Osakkeiden kaupankäyntitunnus on KRA1V ja ISIN-koodi FI0009004824.

Kemira Oyj:n osakkeiden vuoden 2012 päätöskurssi NASDAQ OMX Helsingissä oli 11,81 euroa (9,18). Vuoden aikana osakekurssi nousi 28,6 %, kun OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 9,6 %. Osakkeen ylin hinta oli 12,00 euroa (12,67) ja alin 8,00 euroa (7,80). Keskikurssi oli 10,10 euroa (10,49). Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli vuoden 2012 lopussa 1 796 miljoonaa euroa (1 396). Kemiran viiteindeksi STOXX Chemicals (Europe) kehittyi samansuuntaisesti Kemiran osakkeen kanssa ja kasvoi 30 % vuonna 2012.

Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä vuoden 2012 aikana kaikkiaan 88,5 miljoonaa kappaletta (109,0) 886,7 miljoonan euron (1 113,0) kokonaishintaan, mikä on 19 % edellisvuotta vähemmän. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 352 397 (430 882) osaketta. NASDAQ OMX Helsingin kokonaisvaihto laski 29 % vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna.

NASDAQ OMX Helsingin pörssin lisäksi Kemiran osakkeilla käytiin kauppaa useilla vaihtoehtoisilla tai monenkeskisillä kaupankäyntipaikoilla, kuten BATS Chi-X ja Turquoise. Kemira Oyj:n osakkeen vaihto vuonna 2011 vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla oli noin 29,1 miljoonaa osaketta (23,0), mikä on noin 26,0 % (17,5 %) kokonaisvaihdosta. (Lähde: Fidessa) Kemiran osakkeiden kokonaisvaihto NASDAQ OMX Helsingissä ja monenkeskisillä kauppapaikoilla laski 6 % vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna.

Ajantasainen tieto Kemiran osakekurssista on luettavissa yhtiön internetsivuilla. www.kemira.fi > Sijoittajat

Osinkopolitiikka ja osingonjako

Kemiran tavoitteena on jakaa osinkoa 40–60 prosenttia operatiivisesta nettotuloksesta.

Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2012 maksetaan osinkoa 0,53 euroa (0,53) osakkeelta eli yhteensä noin 81 miljoonaa euroa (81), joka vastaa noin 69 % (60 %) osingonmaksua operatiivisesta nettotuloksesta. Yhtiökokous pidetään 26.3.2013. Osingon irtoamispäivä on 27.3.2013, täsmäytyspäivä 2.4.2013 ja maksupäivä 9.4.2013.

Huhtikuussa 2012 maksettiin 31.12.2011 päättyneen tilikauden tuloksesta osinkoa 0,53 euroa osakkeelta. Osingon täsmäytyspäivä oli 26.3.2012 ja osinko (yhteensä 81 miljoonaa euroa) maksettiin 2.4.2012.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous, joka pidettiin 21.3.2012, valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 500 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Helsingin pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen perusteella ostotarjouksella ostettujen osakkeiden hinnan tulee perustua yhtiön osakkeista julkisessa kaupankäynnissä käytettyyn markkinahintaan. Minimihinta on markkinoiden alin hinta valtuutuskauden aikana ja maksimihinta on markkinoiden ylin hinta valtuutuskauden aikana.

Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi, käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai osana yhtiön osakepalkkiojärjestelmiä. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2012 mennessä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiönosakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai se on perusteltua yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseksi tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2013 saakka. Kemira Oyj on yhtiökokouksen 21.3.2012 päätöksen perusteella siirtänyt 10 891 osaketta Kemira Oyj:n hallituksen jäsenille osana hallituksen palkkioita.

Johdon osakkeenomistus

Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 31.12.2012 302 834 (512 605) Kemira Oyj:n osaketta eli 0,19 % (0,33 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Toimitusjohtaja Wolfgang Büchele omisti 76 657 osaketta 31.12.2012 (2 657). Yhtiön hallituksen jäsenet eivät ole osakepalkkiojärjestelmän piirissä. Konsernin hallituksen jäsenet, lukuun ottamatta toimitusjohtajaa ja hänen sijaistaan, omistivat 31.12.2012 147 688 (348 777) Kemira Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,10 % (0,22 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Ajantasainen tieto hallituksen ja johdon osakeomistuksista on nähtävissä yhtiön internetsivuilla. www.kemira.fi > Sijoittajat.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012

	Omistaja	Osakkeiden lukumäärä, kpl	% osakkeista ja äänistä
1	Oras Invest Oy	28 278 217	18,2
2	Solidium Oy	25 896 087	16,7
3	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	11 585 836	7,5
4	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	6 450 143	4,2
5	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola	2 600 000	1,7
6	Mandatum Henkivakuutusyhtiö	2 591 613	1,7
7	Danske Invest -rahastot	1 570 304	1,0
8	Pohjola Varainhoito	1 063 779	0,7
9	SEB Gyllenberg -rahastot	799 397	0,5
10	Nordea -rahastot	773 448	0,5
11	Sigrid Juséliuksen Säätiö	730 000	0,5
12	Eläkevakuutusyhtiö Veritas	561 447	0,4
13	Kuntien eläkevakuutus	426 482	0,3
14	Suomen Kulttuurirahasto	405 579	0,3
15	Valion Eläkekassa	378 899	0,2
	Kemira Oyj	3 301 769	2,1
	Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	26 567 990	17,1
	Muut yhteensä	41 361 567	26,4
	Kaikki yhteensä	155 342 557	100,0

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2012

Osakkeiden lukumäärä	Omistajia kpl	Omistajia %	Osakkeet, kpl	% osakkeista ja äänistä
1–100	6 071	19,9	379 116	0,3
101–500	13 275	43,3	3 617 062	2,3
501–1 000	5 113	16,7	3 823 797	2,5
1 001–5 000	5 163	16,9	10 459 191	6,7
5 001–10 000	490	1,6	3 513 213	2,3
10 001–50 000	353	1,2	6 796 292	4,4
50 001–100 000	61	0,2	4 267 767	2,7
100 001–500 000	59	0,2	11 672 434	7,5
500 001–1 000 000	5	0,0	3 580 558	2,3
1 000 001–	11	0,0	107 233 127	69,0
Yhteensä	30 601	100,0	155 342 557	100,0

Hallituksen voitonjakoesitys

Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 621 334 254 euroa, josta tilikauden voitto oli 68 680 078 euroa.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

• tilivuodelta jaetaan osinkoa 0,53 euroa osakkeelle eli 80 581 618 euroa.
• jätetään vapaaseen omaan pääomaan 540 752 637 euroa.

Helsingissä 6. helmikuuta 2013

Jukka Viinanen

Jari Paasikivi

Elizabeth Armstrong

Winnie Fok

Juha Laaksonen

Kerttu Tuomas

Wolfgang Büchele Toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Kemira Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Kemira Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan

harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 6. helmikuuta 2013

Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö Jukka Vattulainen KHT

Tuloskehitys neljännesvuosittain

(Luvut ovat tilintarkastamattomia)

					2012					2011
	1–3	4–6	7–9	10–12	Yhteensä	1–3	4–6	7–9	10–12	Yhteensä
Liikevaihto
Paper	244,6	249,2	257,9	250,3	1 002,0	253,2	242,2	243,4	234,5	973,3
Municipal & Industrial	161,0	173,7	176,5	175,4	686,6	157,8	166,6	173,7	166,6	664,7
Oil & Mining	85,1	84,5	79,4	72,1	321,1	83,7	84,8	87,2	80,0	335,7
Muut	62,2	54,9	53,4	60,7	231,2	62,1	55,2	54,0	62,2	233,5
Yhteensä	552,9	562,3	567,2	558,5	2 240,9	556,8	548,8	558,3	543,3	2 207,2
Liikevoitto
Paper	20,2	19,4	8,8	6,8	55,2	22,7	20,0	18,5	18,3	79,5
Municipal & Industrial	5,0	10,6	0,7	–24,8	–8,5	11,6	10,9	15,4	5,8	43,7
Oil & Mining	12,0	10,0	5,8	2,4	30,2	9,4	8,1	10,2	7,2	34,9
Muut	–1,1	–7,2	–14,9	–22,0	–45,2	1,2	–1,7	–3,3	4,0	0,2
Yhteensä	36,1	32,8	0,4	–37,6	31,7	44,9	37,3	40,8	35,3	158,3
Rahoituskulut, netto	–10,3	1,4	–2,7	–4,1	–15,7	–3,8	–3,9	–7,7	–5,5	–20,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	10,8	5,8	0,3	–5,7	11,2	7,5	7,3	9,0	7,2	31,0
Voitto ennen veroja	36,6	40,0	–2,0	–47,4	27,2	48,6	40,7	42,1	37,0	168,4
Tuloverot	–6,7	–8,9	3,1	6,8	–5,7	–10,7	–9,0	–9,2	0,8	–28,1
Tilikauden voitto	29,9	31,1	1,1	–40,6	21,5	37,9	31,7	32,9	37,8	140,3
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	28,9	29,8	–0,2	–41,7	16,8	36,6	30,7	31,5	36,8	135,6
Määräysvallattomille omistajille	1,0	1,3	1,3	1,1	4,7	1,3	1,0	1,4	1,0	4,7
Tilikauden voitto	29,9	31,1	1,1	–40,6	21,5	37,9	31,7	32,9	37,8	140,3
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton, e	0,19	0,20	0,00	–0,28	0,11	0,24	0,20	0,21	0,24	0,89
Osakekohtainen tulos, laimennettu, e	0,19	0,20	–0,01	–0,27	0,11	0,24	0,20	0,21	0,24	0,89
Sidottu pääoma, liukuva					1 673,0					1 705,0
Sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE), %					2,6 %					11,1 %

Tietoa sijoittajille

Taloudellinen informaatio vuonna 2013

Kemira julkaisee vuonna 2013 kolme osavuosikatsausta:

23.4.2013 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 23.7.2013 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 22.10.2013 Osavuosikatsaus tammi–syyskuu

Osavuosikatsaukset sekä niihin liittyvät esitysaineistot ovat luettavissa Kemiran internetsivuilla. Samassa osoitteessa ovat myös Kemiran julkaisemat tiedotteet, vuosikertomukset, yritysvastuuraportit sekä muuta sijoittajatietoa. Sivuilla voi kirjautua tiedotteiden sähköpostitilaajaksi ja tilata yhtiön vuosikertomuksia. Vuosikertomuksia voi tilata myös Kemiran konserniviestinnästä, puh. 010 8611. Vuodesta 2011 lähtien Kemiran vuosikertomus ja yritysvastuuraportti ovat kokonaisuudessaan saatavilla sekä verkkoversiona että pdf-versiona.

Sijoittajasuhteet

Kemiran sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on antaa pääomamarkkinoille tietoa Kemirasta ja sen toimintaympäristöstä sekä palvella Kemiran osakkeenomistajia ja muita pääomamarkkinaosapuolia. Tavoitteena on tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa säännöllisesti ja tasapuolisesti, jotta markkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun käsityksen Kemirasta sijoituskohteena.

Sijoittajaviestinnästä ja päivittäisestä yhteydenpidosta vastaa Kemiran sijoittajasuhdetoiminto. Konsernin ylin johto osallistuu aktiivisesti toimintaan ja tapaa säännöllisesti pääomamarkkinoiden edustajia.

Yhtiö noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkaisua. Tänä aikana Kemira ei keskustele pääomamarkkinoiden tai tiedotusvälineiden edustajien kanssa tuloksesta tai siihen vaikuttavista tekijöistä.

Kemiraa seuraavien analyytikoiden yhteystiedot ovat yhtiön internetsivuilla www.kemira.fi > Sijoittajat > Osaketieto > Analyytikot.

Varsinainen yhtiökokous

Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 26.3.2013 kello 13.00 Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri 6, Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 14.3.2013 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen alkaa 1.3.2013 ja sitä koskevat ohjeet julkaistaan tuolloin pörssitiedotteella ja Kemiran internet-sivuilla osoitteessa www.kemira.fi > sijoittajat > hallinto > yhtiökokous > yhtiökokous 2013.

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella.

Osingonmaksu

Osingonjakoehdotus, katso hallituksen voitonjakoesitys.

Osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ilmoittamaan arvo-osuustiliä hoitavaan pankkiin tai pankkiiriliikkeeseen. Näin tiedot päivittyvät myös Euroclear Finland Oy:n ylläpitämiin rekistereihin, joiden perusteella Kemira lähettää osakkeenomistajilleen postia. Jos osakkeenomistajan tilinhoitajana on Suomen Arvopaperikeskus, osoitteenmuutokset ilmoitetaan Suomen Arvopaperikeskukseen.

Sijoittajasuhteet

Tero Huovinen, sijoittajasuhdejohtaja puh. +358 10 862 1980 sähköposti: tero.huovinen@kemira.com

Osakkeen perustiedot

Listaus: NASDAQ OMX Helsinki Oy Kaupankäyntitunnus: KRA1V ISIN-koodi: FI0009004824 Toimialaryhmä: Perusteollisuus Toimiala: Kemikaaliteollisuus Osakemäärä 31.12.2012: 155 342 557 Listautumispäivä: 10.11.1994