Annual Report • Mar 1, 2013
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Martela lyhyesti4 | |
|---|---|
| Vuosi numeroin4 | |
| Toimitusjohtajan katsaus6 | |
| Strategia ja arvot9 | |
| Vastuullisuus10 | |
| Katsaus liiketoimintaan12 | |
| Case Martelatalo12 | |
| Tulosyksikkö Suomi14 | |
| Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja15 | |
| Tulosyksikkö International16 | |
| Tulosyksikkö Puola17 | |
| Muut toiminnot18 | |
| Henkilöstö18 | |
| Tuotteet ja viestintä19 | |
| Kidex Oy20 | |
| P .O . Korhonen Oy20 | |
| Laatu23 | |
| Hallinto ja ohjausjärjestelmä24 | |
| Organisaatio24 | |
| Yhtiökokous25 | |
| Osake25 | |
| Hallitus26 | |
| Toimitusjohtaja26 | |
| Hallituksen jäsenet27 | |
| Konsernin johtoryhmä28 | |
| Johtoryhmän jäsenet28 | |
| Konsernin taloudellinen raportointi30 | |
| Tilintarkastus30 | |
| Sisäinen valvonta30 | |
| Riskien hallinta ja sisäinen tarkastus30 | |
| Riskit31 | |
| Johdon palkkiot, etuisuudet ja palkitsemisjärjestelmät31 | |
| Sisäpiirihallinto31 | |
| Yhteystiedot32 |
| Tietoja osakkeenomistajille34 | |
|---|---|
| Hallituksen toimintakertomus35 | |
| Segmenttien liikevaihto39 | |
| Henkilöstö keskimäärin alueittain39 | |
| Konsernitilinpäätös, IFRS40 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma40 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma41 | |
| Konsernitase42 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista43 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot44 | |
| Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet44 | |
| Yrityksen perustiedot44 | |
| Laatimisperusta44 | |
| 1 . Segmentti-informaatio50 | |
| 2 . Liiketoiminnan muut tuotot51 | |
| 3 . Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut52 | |
| 4 . Poistot ja arvonalentumiset53 | |
| 5 . Liiketoiminnan muut kulut53 | |
| 6 . Tutkimus- ja kehittämismenot53 | |
| 7 . Rahoitustuotot ja -kulut54 8 . Tuloverot55 |
|
| 9 . Osakekohtainen tulos55 | |
| 10 . Aineettomat hyödykkeet56 | |
| 11 . Aineelliset hyödykkeet57 | |
| 12 . Yrityshankinnat ja osuudet osakkuusyrityksissä59 | |
| 13 . Sijoituskiinteistöt59 | |
| 14 . Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot | |
| arvostusryhmittäin60 | |
| 15 . Muut rahoitusvarat61 | |
| 16 . Pitkäaikaiset saamiset61 | |
| 17 . Laskennalliset verosaamiset ja -velat62 | |
| 18 . Vaihto-omaisuus63 | |
| 19 . Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset63 | |
| 20 . Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | |
| kirjattavat rahoitusvarat63 | |
| 21 . Rahavarat64 | |
| 22 . Johdannaissopimukset64 | |
| 23 . Omaa pääomaa koskevat liitetiedot64 | |
| 24 . Osakeperusteiset maksut65 | |
| 25 . Rahoitusvelat67 | |
| 26 . Eläkevelvoitteet68 | |
| 27 . Lyhytaikaiset velat69 | |
| 28 . Rahoitusriskien hallinta70 | |
| 29 . Muut vuokrasopimukset75 | |
| 30 . Annetut pantit ja vastuusitoumukset75 | |
| 31 . Lähipiiritapahtumat76 | |
| 32 . Viiden vuoden lukusarjat77 | |
| 33 . Osakekohtaiset tunnusluvut78 | |
| 34 . Osakkeet ja osakkeenomistajat78 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS81 | |
|---|---|
| Emoyhtiön tuloslaskelma81 | |
| Emoyhtiön tase81 | |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma83 | |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet84 | |
| 1 . Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain, % | |
| liikevaihdosta85 | |
| 2 . Liiketoiminnan muut tuotot85 | |
| 3 . Materiaalit ja palvelut85 | |
| 4 . Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä86 | |
| 5 . Poistot ja arvonalentumiset86 | |
| 6 . Rahoitustuotot ja -kulut87 | |
| 7 . Satunnaiset erät87 | |
| 8 . Tuloverot87 | |
| 9 . Aineettomat hyödykkeet88 | |
| 10 . Aineelliset hyödykkeet89 | |
| 11 . Sijoitukset90 | |
| 12 . Saamiset91 | |
| 13 . Oman pääoman muutokset92 | |
| 14 . Pitkäaikainen vieras pääoma93 | |
| 15 . Lyhytaikainen vieras pääoma94 | |
| 16 . Annetut pantit ja vastuusitoumukset95 | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat96 | |
| Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä97 | |
| Tilintarkastuskertomus98 |
Martela Oyj on ergonomisten ja innovatiivisten kalusteiden toimittaja sekä tilamuutoksia toteuttava palveluyhtiö . Martelan tuotteet ja palvelut parantavat tilojen toimivuutta ja viihtyvyyttä työympäristöjen lisäksi muun muassa oppimisympäristöissä, hotelleissa sekä hoivakodeissa . Martelan mallisto sisältää sekä klassikoita että uutuuksia, jotka vastaavat työkulttuurin muutokseen . Nopeat toimitukset ja kattava jakeluverkosto tukevat toiminnan tehokkuutta . Martela tarjoaa alan laajimman valikoiman tilojen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja .
Martela on 68-vuotias perheyritys, jonka osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä . Suomessa yhtiö on toimialansa suurin yritys ja Pohjoismaissa kolmen suurimman joukossa . Martelalla on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa . Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 142 .7 milj . euroa ja sen palveluksessa työskenteli vuoden lopussa 801 henkilöä .
| 2012 | 2011 | ||
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | Meur | 142,7 | 130,7 |
| Liikevaihdon muutos | % | 9,2 | 20,6 |
| Liikevoitto | Meur | -0,9 | 2,6 |
| - suhteessa liikevaihtoon | % | -0,6 | 2,0 |
| Voitto ennen veroja | Meur | -1,8 | 1,9 |
| - suhteessa liikevaihtoon | % | -1,3 | 1,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | -2,7 | 6,0 |
| Taseen loppusumma | Meur | 64,3 | 69,7 |
| Omavaraisuusaste | % | 42,6 | 44,7 |
| Tulos/osake | eur | -0,51 | 0,39 |
| Oma pääoma/osake | eur | 6,68 | 7,60 |
| Osinko/osake | eur | 0,20* | 0,45 |
| Investoinnit | Meur | 4,0 | 6,8 |
| Henkilöstö keskimäärin | 806 | 637 |
* hallituksen ehdotus
Viime vuosina, finanssikriisin jälkeen, olemme tehneet kasvupanostuksia uusiin liiketoiminta-alueisiin, muun muassa Martela Outlet -ketjuun, palveluliiketoimintaan, hotelli- ja ravintolasegmenttiin sekä tytäryhtiöihin Venäjällä ja Tanskassa . Panostusten tuomat kustannukset sekä syksyllä jossakin määrin hiipunut kysyntä vaikuttivat vuoden 2012 tuloksen jäämiseen odotetusta .
Vuoden 2013 aikana keskitymme huolehtimaan perusliiketoiminnastamme sekä sen kannattavuuden parantamisesta . Tavoitteenamme ei ole uusien kasvukohteiden käynnistäminen . Markkinoilla pitkään jatkunut epävarmuus on lisääntynyt, ja syksyllä näkyi ensimmäisiä merkkejä sen vaikutuksesta kysyntään . Vuoden 2013 kysynnän arviointi onkin tässä epävarmassa taloustilanteessa haasteellista .
Martelan päämarkkina-alueita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Puola ja Venäjä . Martelan Tanskan tytäryhtiön toiminta siirrettiin vuoden 2013 alussa takaisin maahantuojamalliin . Tämä toimintamalli on kustannusrakenteeltaan tehokkaampi ja siten parempi tapa toimia Tanskassa, jossa markkinaosuutemme ja liikevaihtomme on suhteellisen pieni . Tanskan markkina- ja kilpailutilannetta voidaan pitää Pohjoismaiden vaikeimpana . Jatkamme kansainvälisten suurasiakkaiden sekä paikallisten asiakkaiden palvelemista maahantuojan kautta .
Tekniikan siivittämä työkulttuurin muutos nähdään Martelassa mahdollisuutena . Mobiilin työnteon hyödyntäminen mahdollistaa paitsi tilatehokkuuden myös laajemman työkulttuurin muutoksen . Työhuoneista on siirrytty avotoimistoihin, ja nyt tiloja muutetaan monitilatoimistoiksi . Tämä trendi on
pienentänyt henkilökohtaisten työpisteiden kokoa ja määrää . Työn tekemiseen liittyy paljon erilaisia tapaamisia ja kohtaamisia . Tämän tyyppisiin tiloihin asiakkaat panostavat voimakkaasti . Ratkaisevana, positiivisena muutostekijänä pidämme asiakasyritysten tarvetta tilankäytön tehostamiseen .
Kun paikasta riippumaton työnteko lisääntyy, myös tiloilta ja kalusteilta vaaditaan uusia ominaisuuksia . Asiakkaat tehostavat kiinteistöjensä käyttöä, mikä lisää uudenlaisten tilaratkaisujen kysyntää . Olemme kehittäneet työympäristöratkaisuja, jotka keventävät toimitilakustannuksia ja tukevat samalla työhyvinvointia, asiakkaiden liiketoimintaa sekä brändiä . Otimme uuden Martela Inspiring Office -tilakonseptimme käyttöön myös omassa päätoimitalossamme, joka uudistettiin syyskuussa monitilatoimistoksi niin kutsuttuun activity based office -malliin . Tulokset puhuvat puolestaan, ja voin rohkaista yrityksiä pohtimaan työskentelytapoja uudesta näkökulmasta .
Martelan tärkeä missio on parantaa avotilojen äänimaisemaa ja keskittymismahdollisuuksia . Hiljaisemmat avotilat ovat tuloksellisempia työpaikkoja . Martela Silence -konsepti kehitettiin tarjoamaan kalusteratkaisuja, jotka tuovat suojaa keskittymistä vaativiin työtehtäviin . Avotilojen uutuuskalusteet sisältävät ääntä vaimentavia ominaisuuksia, ja voivat toimia myös pienten palaverien pitopaikkoina . Monimuotoiset kalusteet tekevät tilasta joustavan, mikä tukee monitilatoimistoratkaisua .
Grundell-yhtiöt liittyivät Martela-konserniin vuoden 2011 lopussa . Toimintavuoden aikana Grundellin ja Martelan palvelutuotantoyksiköt yhdistettiin ja palveluliiketoiminnan sisältö hiottiin vastaamaan asiakastarvetta . Jatkossa panostamme muuttopalvelujen myyntiin Grundell-brändillä .
Martela Outletin toimintamalli on Suomessa vakiintunut ja ketjun tunnettuus merkittävästi lisääntynyt . Martela Outlettien tarjoamalla voimme palvella pienyrityksiä ja kotitoimistoja . Vuoden aikana avattiin ketjun seitsemäs myymälä . Martela Outletit ovat osa Martelan kierrätyspalvelua, jonka avulla huolehdimme kalusteista niiden elinkaaren ajan . Kierrätys on meille olennainen tapa toteuttaa vastuullisuutta, jonka seurantaa jatkoimme toisessa, keväällä julkaistussa vastuullisuusraportissamme .
Grundell ja Martela Outlet muodostavat Martelan kanssa kokonaisuuden, jolla voimme toteuttaa asiakkaiden kokonaiset sisustukset sekä kalusteisiin ja tiloihin liittyvät palvelut . Grundell hoitaa ammattitaitoisesti kaiken tässä tarvittavan muuttamisen ja asentamisen .
Toimintavuoden mittava ponnistus on ollut tietojärjestelmän kehittämisprojekti . Konserninlaajuisena investoinnilta odotetaan tehokkuutta toimitusketjuun . Järjestelmä otettiin käyttöön Puolassa ja Ruotsissa . Suomessa käyttöönottoa valmisteltiin koko vuoden ajan, ja se saadaan käyttöön keväällä 2013 .
World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden yhteistyökumppanuus sisälsi kiinnostavia tapahtumia ja loi meille uusia kontakteja . Martelan kalusteet ja uudet konseptit näkyivät vuoden aikana muun muassa WDCpaviljongissa Helsingissä sekä Helsinki-Vantaan lentokentällä . Moskovassa kokosimme Venäjän merkittävimpään designkeskukseen Strelkaan suomalaisia ja venäläisiä muotoilun ammattilaisia kolmepäiväiseen designseminaariin . Puolassa järjestim me kolmessa suurimassa kaupungissa tilaisuuksia, jotka tavoittivat suuren joukon arkkitehteja .
Suomessa asiakkaita ja suunnitteli joita kutsuttiin uudistuneen Martelatalon avajaisiin, jossa esittelimme tulevia uutuuksia . Ruotsissa Tukholmassa muutimme, ja uusien tilojen avajaisia juhlittiin Tukholman sisustusmessujen aikaan . Suomessa Turun Martela muutti historialliseen kiinteistöön, kaupungissa tunnetulle paikalle .
Vuoden aikana kehittämämme ratkaisut uudistavat työtapoja ja mahdollistavat monimuotoisemman toimistoympäristön . Tukholman kansainvälisillä sisustusmessuilla helmikuussa 2013 esittelimme Silence-konseptiamme, joka tar joaa uusia ajatuksia ja ratkaisuja työkulttuurin muuttuessa .
Sydämellinen kiitos asiak kaillemme, kumppaneillemme, osakkeenomistajillemme sekä Martelan väelle aktiivisesta designvuodesta 2012 .
Takkatiellä helmikuussa 2013
Heikki Martela toimitusjohtaja
7
Better Interiors
ViSio Leading Finnish Interior Brand
Inspiring Spaces
Martela on johtava inspiroivien tilojen toteuttaja . Tarjoamme tiloihin kokonaisratkaisuja tuotteita ja palveluja hyödyntäen kotimarkkinoillamme . Tuotamme lisäarvoa asiakkaillemme vahvistamalla heidän brändiään, motivoimalla henkilöstöä ja lisäämällä tehokkuutta . Keskitymme suoriin asiakas- ja vaikuttajasuhteisiin sekä uudistamme jatkuvasti työskentelytapojamme .
Family business Passion for innovations User driven design Finnish
Martela on sitoutunut vastuullisuuteen kaikessa toiminnassaan . Vastuullisuus on tärkeä osa yhtiön arvoja, toimintastrategiaa ja jokapäiväistä työtä organisaation kaikilla tasoilla . Tämä tarkoittaa avoimuutta, kestävää liiketoimintaa ja sitoutumista kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin sekä niin omasta henkilöstöstä kuin sidosryhmistä huolehtimista . Martelassa ympäristön arvostaminen näkyy elinkaariajattelussa, tuotteiden käyttäjälähtöisessä suunnittelussa ja valmistuksessa sekä tilojen ja tuotteiden käyttöikää pidentävissä palveluissa .
Vastuullisuutta katsotaan myös Inspiring Spaces -lupauksen kautta; intohimo innovaatioihin, joiden avulla pystytään rakentamaan asiakkaille yhä inspiroivampia toimitiloja, auttaa rakentamaan parempaa huomista jokaiselle . Tuottavuutta, työn tehokkuutta ja työviihtyvyyttä parantavat ratkaisut edistävät vastuullista toimintaa niin yksilö- kuin yritystasolla .
Martelan tuotteet suunnitellaan kestämään aikaa niin ulkonäön kuin käytettävyyden osalta . Martelan palvelut auttavat huolehtimaan työympäristöistä ja kalusteista koko niiden elinkaaren ajan . Huolto- ja kierrätyspalveluilla pidennetään kalusteiden käyttöikää, ja usein ne kestävät omistajalta toiselle . Tehokas kierrätysprosessi sekä Martela Outlet -myymälät mahdollistavat asiakkaille vastuullisen ja kustannustehokkaan kalusteiden kierrätyksen . Martelan työympäristöratkaisut edistävät asiakkaiden työhyvinvointia .
Martelan johtoryhmä hyväksyi vuoden alussa ensimmäisen Martelan yritysvastuun tavoiteohjelman vuosille 2012–2014 . Vuonna 2012 julkaistiin jo toinen Martelan vastuullisuusraportti Global Reporting Initiativen (GRI) raportointisuositusta noudattaen .
Vuoden aikana Martelan henkilökunta koulutettiin konsernin vastuullisen liiketavan periaatteiden toteuttamiseen .
Suurin osa Martela-konsernin liikevaihdosta siirtyy tuotteiden ja palvelujen toimittajille maksuina materiaaleista, hyödykkeistä ja palveluista . Asiakastuotteisiin tulevista ostoista valtaosa hankitaan paikallisilta toimittajilta Suomesta, Ruotsista ja Puolasta .
Toiseksi suurin osa taloudellisesta hyödystä jakautuu henkilöstölle palkkoina ja henkilösivukuluina . Osakkeenomistajat saavat taloudellista hyötyä vuosittain maksettuina osinkoina .
Martelan henkilöstöpolitiikka ohjaa vastuullista henkilöstöjohtamista . Martelan menestys rakentuu osaavan, työssään viihtyvän ja motivoituneen henkilöstön varaan . Vastuullisella henkilöstöjohtamisella varmistetaan, että nämä henkilöstöön liittyvät menestystekijät toteutuvat . Vastuullisuusraportissa julkaistiin henkilöstömittarit, jotka antavat kuvan henkilöstörakenteesta ja vaihtuvuudesta . Ne käsittelevät myös henkilöstön osaamista, terveyttä, turvallisuutta sekä palkitsemisjärjestelmiä .
Vuoden aikana laadittiin konsernin kattava työhyvinvointiohjelma, jolla kehitetään työhyvinvointia ja ennaltaehkäistään työstä aiheutuvia ongelmia . Työtyytyväisyys huomioidaan koko toimitusketjussa . Tavarantoimittajien ja heidän alihankkijoidensa edellytetään noudattavan kansallista työlainsäädäntöä sekä ILO:n sopimuksia .
Martela edistää toiminnassaan ympäristönsuojelua ja noudattaa soveltuvan lainsäädännön vaatimuksia . Jatkuvalla kehittämisellä pyritään ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä kierrätyksen edistämiseen . Ympäristötyötä johdetaan osana yrityksen normaalia johtamista ISO 14001 -standardin mukaisesti . Martelan logistiikkayksiköiden toiminnalla Suomessa ja Ruotsissa on riippumattoman osapuolen myöntämät ympäristösertifikaatit . Ruotsin ja Norjan markkinoilla tietyillä avaintuotteilla on arvostettu Joutsenmerkki . Martela jakaa tuotteidensa materiaalitiedot asiakkaiden kanssa avoimella periaatteella . Keskeisille tuotteille on laadittu hiilijalanjälkilaskelmat, jotka kertovat mistä ja miten tuotteiden päästöarvot muodostuvat .
Ympäristövastuuseen liittyvien mittareiden tarkemmat tulokset löytyvät Martelan vastuullisuusraporteista . Ympäristö huomioidaan muun muassa energiansäästötoimenpiteillä sekä osallistumalla ympäristöä tukevaan hyväntekeväisyystyöhön .
Katsaus liiKetoimintaan
Helsingin Martelatalo uudistettiin kuluneena vuonna Martela Inspiring Office -konseptin mukaisesti . Koko toimitila otettiin aktiiviseen työkäyttöön ja jaettiin erilaisiin työtehtäviin sopiviksi vyöhykkeiksi . Työviihtyvyyden paranemisen lisäksi muutos tehosti tilankäyttöä . Martelatalon muuttamisella monitilatoimistoksi saavutettiin tilasäästöä noin 20 % . Tilantarve henkilöä kohden pieneni 25 % .
Vastaaviin tuloksiin Martela on päässyt myös asiakkaiden muutosprojekteissa . Inspiring Office -konsepti mahdollistaa työskentelyn eri tiloissa työtehtävän luonteen mukaan . Jakamalla tila yksityisiin, puolijulkisiin ja julkisiin alueisiin, keskittymistä vaativiin tehtäviin löytyy tarvittavaa rauhaa ja tiimityöhön sekä kokouksiin erilaisia kohtaamispaikkoja . Martelan yksityisyyttä tarjoavilla kalusteilla työrauha avotiloissa
paranee . Tuloksena ovat dynaamisemmat ja viihtyisämmät puitteet työskentelyyn .
"Mobiili tekniikka mahdollistaa irrottautumisen perinteisestä työpisteajattelusta . Mietimme tilaratkaisuja työtehtävien vaatimusten mukaan, jotta tilat tukevat aidosti työntekijöitä ja asiakkaan liiketoimintaa", Martelan Suomen tulosyksikön johtaja Panu Ala-Nikkola sanoo .
Martelalla on Suomessa 28 palvelupisteen myyntiverkosto, josta kierrätykseen keskittyneitä Martela Outlet -myymälöitä on seitsemän . Martela tarjoaa alan laajimman valikoiman tilojen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja . Yhtiö on toimialansa suurin yritys Suomessa . Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2012 oli 98,1 milj . euroa, ja se kasvoi 10,7 % edellisvuodesta . Yksikön liiketulos oli 3,9 (6,5) milj . euroa .
Martelalla on vahva markkina-asema innovatiivisena ja kokonaisvaltaisena tilamuutososaajana . Vuoden aikana Grundellyhtiöt kasvattivat Martelan kilpailukykyä muuttopalveluissa ja toimitilamuutospalveluihin panostaminen toi kasvua toimistosegmentissä . Myös hoivasegmentti kasvoi, mitä edesauttoivat segmentin tarpeisiin kehitetyt laajemmat ratkaisut sekä uusi toimiva ja viihtyisä mallisto .
Martela Outlet on löytänyt asiakaskuntansa . Ketjussa avattiin vuoden aikana seitsemäs myymälä ja pääkaupunkiseutua palveleva myymälä muutti suurempiin tiloihin . Kierrätys on Martelalle vastuullista liiketoimintaa, jolla huolehditaan kalusteiden koko elinkaaresta . Kierrätyspalvelu mahdollistaa asiakkaille kustannustehokkaan ja säädösten mukaisen kalusteiden kierrätyksen .
Toimintavuosi oli kehittämisen ja liiketoimintaan panostamisen vuosi, jona toteutettiin merkittäviä järjestelmähankkeita . Suomessa otettiin käyttöön uusi konsernin asiakkuudenhallintajärjestelmä ja palvelun parantamiseen investoitiin . Martelan päätoimitalossa siirryttiin Martela Inspiring Office -konseptin käyttöön, mikä toi taloon uutta työvirettä ja tilasäästöä .
Euroopan johtava asiakas- ja luottosuhdepalveluiden tarjoaja Lindorff kasvattaa tasaisesti henkilöstömääräänsä. Martela on Lindorffin kumppani toimitilojen ylläpidossa ja tehokkaassa hyödyntämisessä. Lindorff saa yhden kontaktin kautta käyttöönsä kattavan palvelun, joka sisältää tilojen suunnittelun ja muutokset sekä kalusteet, niiden huollon ja kierrätyksen. Toimitilat pidetään tarkoituksenmukaisina edistämässä yrityksen ja henkilöstön menestystä.
| tulosyksikkö Suomi (meur) |
2012 | 2011 | muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 98,1 | 88,6 | 10,7 |
| Liikevoitto | 3,9 | 6,5 | |
| Investoinnit | 0,5 | 0,7 | |
| Henkilöstö keskimäärin |
485 | 310 | 56,5 |
Tulosyksikkö on Martelan toiseksi suurin . Myynnistä vastaavat jälleenmyyjät, minkä lisäksi Martelalla on omat myynti- ja näyttelytilat kolmella paikkakunnalla: Tukholmassa ja Bodaforsissa Ruotsissa sekä Oslossa Norjassa . Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsevat Bodaforsissa . Oslossa sijaitseva markkinointiyhtiö toimii Norjan myyntiverkoston tukiorganisaationa . Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2012 oli 20,1 milj . euroa, ja se pieneni -2,2 % edellisvuodesta . Yksikön liiketulos oli -0,7 (0,3) milj . euroa .
Akustisia ratkaisuja tarjoava Martela Silence -konsepti kasvoi vuoden aikana usealla innovatiivisella tuotteella, jotka on suunniteltu monitilatoimistojen tarpeisiin . Vuoden alussa Ruotsissa ja Norjassa lanseerattiin sähköinen Martela Silence -konseptin työpöytä, jonka korkeussäätö toimii lähes äänettömästi .
Martela avasi helmikuussa sisustusmessujen aikaan Tukholmassa uuden näyttelytilan . Konsernin uusi toiminnanohjausjärjestelmä otettiin Ruotsissa käyttöön keväällä . Konserninlaajuisena se tulee mahdollistamaan liiketoiminnan kehittämisen ja tehostamisen .
Vuoden aikana vahvistettiin asiakaskohtaisesti sovellettavien kalusteiden tarjontaa . Martelan vahvuus on kyvyssä yhdistää tehokas ja joustava tuotanto laajaan erikoistuneiden alihankkijoiden verkostoon . Samassa projektitoimituksessa voidaan yhdistää laaja valikoima standardikalusteita asiakaskohtaisesti räätälöityihin tuotteisiin .
| tulosyksikkö ruotsi ja norja (meur) |
2012 | 2011 | muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 20,1 | 20,6 | -2,2 |
| Liikevoitto | -0,7 | 0,3 | |
| Investoinnit | 0,1 | 0,2 | |
| Henkilöstö keskimäärin |
58 | 58 | 0,0 |
Norjan suurin rahoituslaitos panostaa lippulaivakonttoreihinsa. Bergenin toimistossa toteutettiin ensimmäisenä Martelan Silence-konsepti. DNB:llä päädyttiin asentamaan hiljaiset, korkeussäädettävät työpöydät myös neuvotteluhuoneeseen.
Tulosyksikkö Internationalin päämarkkinaalueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro . Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan, Iso-Britanniaan, Itävaltaan ja Japaniin . Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta . Myynti hoidetaan Venäjän markkina-alueella sekä suoraan että jälleenmyyntiverkoston kautta . Muilla markkinoilla toimivat paikalliset maahantuojat .
Martela tarjoaa Venäjän markkinalla innovatiivisia, kokonaisvaltaisia ratkaisuja työympäristöjen ja oppimisympäristöjen muutoksiin . Venäjällä työkulttuurin muutosvauhti on sama kuin Länsi-Euroopassa, mikä tekee markkinasta potentiaalisen Martelalle . Toimintavuonna panostettiin omien yhtiöiden lisäksi jälleenmyyjäverkoston kehittämiseen .
Martelan Moskovan ja Pietarin yhtiössä jatkettiin liiketoiminnan rakentamista . Pietarissa luotiin suhteita etenkin
arkkitehteihin ja kansainvälisiin asiakkaisiin . Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden aikana Moskovassa panostettiin niin ikään suhdeverkoston luomiseen . Martela toteutti kolmepäiväisen designtapahtuman yhdessä Moskovan Suomen suurlähetystön ja Venäjän merkittävimmän designinstituutin Strelkan kanssa . Tapahtuma tavoitti 1 500 kutsuvierasta ja toi Martelalle näkyvyyttä paikallisessa mediassa .
Martelan Tanskan toiminnot siirrettiin maahantuojamalliin tammikuusta 2013 alkaen . Muilla vientimarkkinoilla lisättiin onnistuneesti jälleenmyyjien määrää . Martelan hyvin muotoillut tuotteet kiinnostavat arkkitehteja kansainvälisesti yhä enemmän . Jakeluverkon vahvistamisen myötä tuotteiden saatavuus on entistä parempi maailmanlaajuisesti .
B2B-Center on Venäjän suurin verkkomainonnan operaattori. Luova ja inspiroiva työympäristö on yhtiön keino vahvistaa henkilöstön sitoutumista. Martela osallistui yhtiön Moskovan toimitilojen kalustamiseen ja uudistamiseen. Kohteen uniikin ilmeen viimeisteli kuvataiteilijoiden seinille luoma katutaide.
Martelalla on Puolassa merkittävä markkinaasema, ja yhtiö on segmentissään markkinajohtaja . Martela palvelee koko maan kattavalla myyntiverkostolla, jonka seitsemän myyntipistettä sijaitsee maan suurimmissa kaupungeissa . Yksikön päätoimipaikka on Varsovassa . Varsovan logistiikkakeskuksessa toteutetaan tuotteiden kokoonpano ja logistiikan hallinta . Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2012 oli 12,7 milj . euroa, ja se pieneni -1,7 % edellisvuodesta . Yksikön liiketulos oli -1,2 (-0,6) milj . euroa .
Martelan kilpailuetuja Puolassa ovat laaja myyntiverkosto, suorat asiakassuhteet, hyvä asiakaspalvelu ja varmat toimitukset . Suuret kansainväliset yhtiöt perustavat Puolaan tytäryhtiöitä ja rakentavat uusia toimitiloja; maassa on Euroopan epävarmasta taloustilanteesta huolimatta käynnissä länsimaisten yhtiöiden toinen investointiaalto . Martela mielletään Puolassa paikalliseksi toimijaksi, mikä on mahdollistanut myös
julkisen sektorin palvelemisen . Martela kykenee paikallisen tuotannon ja myyntiverkoston ansiosta nopeisiin toimituksiin, kilpailukykyisiin hintoihin sekä tuotteiden joustaviin muutoksiin .
Vuoden aikana investoitiin projektimyynnin kehittämiseen ja jatkettiin konsernin toiminnanohjaus- sekä asiakkuudenhallintajärjestelmän kehittämistä .
Martela toteuttaa Puolassa kokonaisvaltaisia ratkaisuja asiakkaille . Puolassa toimitiloista valtaosassa on kokolattiamatot, joten Martelan valikoima kattaa Martelan kalusteiden, tunnettujen kalustemerkkien edustusten ja auditorioistuinten lisäksi matot sekä näihin liittyvät asennuspalvelut . Merkittäviä arkkitehtisuhteita aktivoitiin perinteisillä Conscious Interior -tapahtumilla, joita järjestettiin paikallisten arkkitehtiliittojen kanssa eri kaupungeissa .
| tulosyksikkö puola (meur) |
2012 | 2011 | muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 12,7 | 12,9 | -1,7 |
| Liikevoitto | -1,2 | -0,6 | |
| Investoinnit | 0,1 | 0,1 | |
| Henkilöstö keskimäärin |
81 | 90 | -10,0 |
Sosnowiecin tiede- ja teknologiapuisto tarjoaa miellyttävät puitteet innovatiivisille teknologiayrityksille. Modernin keskuksen toimisto- ja työtilat, konferenssi- ja opetushuoneet sekä aula ja auditorio sisustettiin rakennuksen tyyliin sopivilla, ajattoman tyylikkäillä kalusteilla.
Martelassa työskenteli keskimäärin 806 henkilöä kuudessa maassa . Kansainvälisesti toimivalla yhtiöllä on juuret selkeästi Suomessa . Martela koetaan sekä kotimaassa että ulkomailla korkeaa laatua tuottavana, luotettavana toimijana . Työnantajana Martela tarjoaa perheyrityksen kulttuurin, jossa jokaisen työllä on merkitystä ja omistajalla on kasvot . Martelan kehittämishenkisyys on tehnyt yhtiöstä toimialansa edelläkävijän .
Toimintavuoden aikana toteutettiin Grundell-yhtiöiden integrointi osaksi Martelaa ja muodostettiin keskitetty palvelutuotantoyksikkö . Tähän liittyen toimintoja uudelleen organisoitiin, henkilöstöä vähennettiin ja osalla henkilöistä toimenkuvat muuttuivat vastaamaan paremmin uuden Palvelutuotantoyksikön toimintaa . Yrityskauppa toi Martelaan muuttopalveluiden erityisosaajia . Uusi palvelutuotantoyksikkö mahdollisti laadukkaan asiakaspalvelun, tehokkaan toiminnan ja tulostavoitteen saavuttamisen .
Martelassa panostettiin työhyvinvointiin henkilöstön jaksamisen edistämiseksi . Vuoden aikana laadittiin kattava työhyvinvointimalli, jossa määritellään, mitä työhyvinvointi Martelassa on ja kuvataan käytettävissä olevat keinot sen edistämiseen . Malli lanseerattiin henkilöstölle alkuvuodesta 2013 . Työhyvinvointia edistää myös varhainen ongelmien havaitseminen, jolla pyritään ennaltaehkäisemään työtä haittaavia tekijöitä sekä tukemaan työssä jaksamista ja terveyttä . Suomessa otettiin käyttöön varhaisentuenmalli, jonka toteuttamiseen esimiehet ja henkilöstö koulutettiin .
Suomessa toteutettiin ikäjohtamisen ja työssä jaksamisen pilottihanke . Martelan tavoite on, että työntekijät jäisivät terveinä eläkkeelle . Ikäjohtamismallin avulla halutaan edistää 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien
työntekijöiden työssä jaksamista lisäämällä joustavuutta työaikoihin ja -määriin . Työssä jaksamismallin tavoitteena on edistää työntekijöiden työkykyä ja vähentää työperäistä kuormitusta, jonka seurauksena sairauspoissaolot ja riski työkyvyttömyydestä pienenevät .
Martelan työtyytyväisyyttä mitataan joka toinen vuosi, edellinen tutkimus toteutettiin vuonna 2011 . Kertomusvuonna panostettiin esimiestyöhön . Esimiesten osaamista mitataan joka toinen vuosi toteutettavalla esimiestutkimuksella . Vuoden 2012 tulosten mukaan esimiestyö on erinomaisella tasolla .
Toimintavuoden aikana jatkettiin mittavia, edellisvuonna aloitettuja kehityshankkeita . Martelassa kehitetään koko konsernin kattavia tietojärjestelmiä, jotta tieto on ajasta ja paikasta riippumatta tehokkaasti käytettävissä . Yhteinen henkilöstötietojärjestelmä laajentui ulkomaisiin yksiköihin, ja esimiehet koulutettiin sen käyttöön . Järjestelmä paitsi tehostaa esimiestyöskentelyä myös mahdollistaa henkilöstön osaamisen systemaattisen kartoittamisen ja sen hyödyntämisen . Henkilöstön osaamista tuettiin koulutuksin, joita järjestettiin myös virtuaalisesti Martela Learning -oppimisympäristössä .
Martelassa työskennellään aiempaa enemmän projekteissa . Projektikulttuurin kehittäminen on merkittävää strategisten tavoitteiden saavuttamiselle . Martelassa yksittäisen projektin sekä projektisalkun hallintaan on laadittu johtamismallit, jotka otettiin käyttöön vuoden aikana . Projekteja hallinnoidaan, aikataulutetaan ja resursoidaan nyt selkeämmin, millä varmistetaan, että käynnissä ovat strategian kannalta oikeat projektit .
Martelan Tuotteet ja viestintä -yksikössä yhdistyvät konsernin tuotekehitys ja tuoteportfolionhallinta sekä brändinhallinta ja markkinointi . Yksikön toiminnan ytimessä on asiakastarpeen ymmärtäminen ja laadukkaiden ratkaisujen tarjoaminen työympäristöjen muutoksiin .
Työkulttuurin muutos kohti mobiilia ja monipaikkaista työtä mahdollistaa työympäristöjen uudenlaiset ratkaisut ja tilan tehokkaamman käytön . Martela tarjoaa nykyaikaiseen monitilatoimistoon (Activity Based Office) tilaratkaisut, jotka tukevat työntekijöiden ja liiketoiminnan tarpeita . Toimiston jakaminen yksityisiin, puolijulkisiin ja julkisiin vyöhykkeisiin rohkaisee koko toimitilan ottamisesta aktiiviseen työkäyttöön .
Myös Martelan uudet tuotteet huomioivat työn tekemisen muuttuneet vaatimukset . Martela Silence -konseptilla parannetaan työnergonomiaa vähentämällä haitallisia työskentelyn keskeytyksiä . Uudet Silence-tuotteet tarjoavat akustista suojaa keskittymistä vaativaan työskentelyyn ja minimoivat samalla siitä ympäristölle aiheutuvan häiriön .
Työn tekeminen muuttuu myös perinteisten toimistotilojen ulkopuolella . Osana World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden yhteistyötä Martela kehitti Finavian ja yhteistyökumppaneiden kanssa Helsinki-Vantaan lentokentälle Suvantolounget . Niiden käyttäjälähtöinen design tarjoaa lentokenttämatkustajille rauhoittumismahdollisuuksia . Suvanto muodostaa rauhaisan sopen ihmisvilinän keskellä työskentelyyn tai rauhoittumiseen .
Martelan omaa mallistoa täydentävät vahvojen tuotemerkkien edustukset . Asiakkaille tarjotaan juuri heidän tarpeisiinsa sopivat tuotteet eri valmistajilta . Yhteistyötä Artekin kanssa syvennettiin solmimalla jälleenmyyntisopimus, mikä mahdollistaa Martelalle Artekin kalusteiden jälleenmyynnin projekteissaan .
World Design Capital Helsinki 2012 -teemavuosi toi Martelalle yhtenä pääyhteistyökumppanina näkyvyyttä ja uusia yhteistyökumppaneita . Fennia Prize 2012 -kunniamaininnan saanut Martelan Kurutuoli sai ylleen WDC-vuoden erikoisgrafiikan ja oli virallisena WDC-tuolina käytössä yleisötapahtumissa . WDC-vuoden antia
oli myös yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetty designtapahtuma Milanossa .
Suomessa asiakkaita ja arkkitehteja kokoontui Martelatalon Open Day -tapahtumaan, jossa pääpuhujana oli tunnettu hollantilainen muotoilija Khodi Feiz . Martelan Silence-konseptin tuotteet saivat kiinnostuneen vastaanoton . Muun muassa suomalaisen Frameryn kehittämät puhelinkopit ovat jo löytäneet tiensä Martelan jakelukanavan kautta useaan avotoimistoon .
Digitaalinen kanava ottaa suurempaa roolia markkinoinnissa asiakaskäyttäytymisen muuttumisen myötä . Toimintavuoden aikana parannettiin markkinoinnin digitaalisia työkaluja . Uusi tuotetiedon hallintajärjestelmä otettiin käyttöön, minkä edut tulevat näkymään parempana asiakaspalveluna muun muassa uusittavalla verkkosivustolla . Tuotetietoja vietiin myös uusiin sovelluksiin, kun kaksi iPad- ja iPhone-päätelaitteille optimoitua sovellusta julkaistiin App Storessa . Helppolukuinen, kevennetty Martela-tuotekatalogi palvelee applikaationa asiakkaita ja arkkitehteja . Lisäksi Koop-tuolia voi kokeilla virtuaalisesti tilaan iPadin 3D-applikaatiolla .
Kidex Oy on levypohjaisten kalustekomponenttien, kuten kaappi- ja laatikosto-osien sekä pöytien kansilevyjen sopimusvalmistaja . Yhtiön kilpailukyvyn varmistavat korkeatasoinen konekanta, tehokas toimintamalli, reagointinopeus sekä osaavat työntekijät . Kidex Oy:n asiakkaita ovat Martelakonserniin kuuluvat yhtiöt sekä konsernin ulkopuoliset kalustevalmistajat, erityisesti keittiö-, kylpyhuone- ja myymäläkalusteiden valmistajat .
Kidex Oy toimii aktiivisena sopimusvalmistajana kaikille Martela-konsernin yhtiöille . Kuluneen vuoden aikana kilpailukykyä parannettiin investoimalla uuteen laminaattipinnoituslinjaan sekä kehittämällä tilaustoimitusketjun varmuutta ja tuottavuutta . Tavoite on kasvaa sekä Martela-konsernin yhtiöiden mukana että konsernin ulkopuolisissa asiakassegmenteissä .
Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 70 (70) henkeä .
P .O . Korhonen Oy on Martela Oyj:n ja Artek Oy:n omistama yhteisyritys . Martela omistaa yhtiöstä 51 % ja Artek 49 % . Yritys keskittyy Martelan ja Artekin markkinoimien ja myymien tuotteiden valmistukseen .
P .O . Korhonen Oy valmistaa muotopuristustekniikalla puuhuonekaluja . Ainutlaatuinen puun käsittely, taivuttaminen ja muotopuristaminen ovat yhtiön ydinosaamista . Yritys on myös ympäristöystävällisillä menetelmillä tehtävän, monipuolisen
värivalikoiman tarjoavan pintakäsittelyn erikoisosaaja . Vuoden aikana tuotannossa panostettiin Artekin tuotteiden valmistuksen lisäämiseen .
Kumpikin designyhtiö hyötyy lähellä olevasta, korkealaatuisesta valmistuksesta ja teknisestä osaamisesta . Puutuolien valmistajien määrä on Suomessa vähentynyt, ja omalla tuotannolla varmistetaan saatavuus sekä klassikoiden valmistus . Lähituotanto tukee tuotekehitystä ja mahdollistaa nopeat, joustavat ja asiakaslähtöiset ratkaisut, joita erityisesti kansainvälinen projektikauppa edellyttää .
Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 45 (46) henkeä .
Martelassa laatu on osa kaikkia toimintoja . Vuonna 2012 toteutettiin useita laadun parantamiseen keskittyviä hankkeita konsernin kaikissa yksiköissä . Kehitystyöllä tähdätään sekä tuote- että toiminnan laadun jatkuvaan parantamiseen .
Toiminnan kehittämisen perustana ovat sertifioidut laatu- (ISO9001) ja ympäristöjärjestelmät (ISO14001) . Sertifikaatit myönnetään akkreditoidun ulkopuolisen arvioijan toimesta kolmen vuoden jaksolle .
Vuoden aikana kaikki Martelan yksiköt siirtyivät käyttämään samaa asiakkuudenhallintajärjestelmää . Tähän järjestelmään liitettiin myös täysin uudistetut reklamaatiotyökalut . Uudet reklamaatiotyökalut mahdollistavat muun muassa tehokkaamman ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käynnistämisen, paremman läpinäkyvyyden sekä entistä kattavamman kustannusseurannan . Toimitusvarmuus on yksi keskeisimmistä Martelan asiakasrajapintaan liittyvistä laadullisista mittareista, ja sen kehittämiseksi tehdään jatkuvasti töitä . Toimintavuonna toimitusvarmuus parani .
Martela jatkaa toiminnanohjausjärjestelmän uusimista . Uusi järjestelmä otettiin käyttöön Martelan Puolan yksikössä vuonna 2011 ja Ruotsin yksikössä 2012 . Järjestelmä tukee operatiivisen toiminnan lisäksi
laadun mittaamista sekä toiminnan jatkuvaa parantamista . Järjestelmä otetaan käyttöön Suomessa vuonna 2013 .
Vuoden aikana Kidex Oy otti käyttöön uuden rullalaminaattipinnoituslinjan, mikä paransi tuotteiden visuaalista laatua ja vähensi materiaalihukkaa . P .O . Korhonen Oy siirtyi jo aiemmin käyttämään pintakäsittelylinjalla ainoastaan vesipohjaisia aineita . Muussakin pintakäsittelyssä on kuluneen vuoden aikana valmisteltu siirtyminen täysin vesiohenteisiin aineisiin . Näin liuotinpäästöt ovat hävinneet ja tuotteista on saatu ympäristöystävällisempiä tinkimättä korkeista laatuvaatimuksista .
| Martela Oyj | x | x | |
|---|---|---|---|
| Martela AB | x | x | |
| Kidex Oy | x | x | |
| P .O . Korhonen Oy | x | x | |
Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä .
Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010 .
Konsernin toimialana on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen sekä tähän liittyvien palvelujen tarjonta . Konsernin hallinnointi tapahtuu sekä operatiivisen että juridisen konserniorganisaation mukaan . Johtaminen perustuu ensisijaisesti operatiiviseen matriisiorganisaatioon . Myynti ja asiakaspalvelu on organisoitu liiketoimintasegmentteihin seuraavasti:
Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa . Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 28 . Yksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa .
Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta . Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa . Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsevat Ruotsin Bodaforsissa . Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle .
Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa . Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta . Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7 . Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto .
Tulosyksikkö Internationalin päämarkkina-alueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro . Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin . Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta . Venäjällä myynti on organisoitu omien yhtiöiden toimesta, ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta .
Liiketoimintayksiköitä yhdistävät konsernitason prosessit:
• Tuotteet ja viestintä -yksikkö vastaa tuoteportfolion kilpailukyvystä ja visuaalisesta yhtenäisyydestä sekä innovatiivisten tuotteiden kehittämisestä ja markkinointiviestinnästä
• Tuotanto ja logistiikka -yksikkö vastaa tuotannonohjauksen periaatteista ja teknologiasta, konsernihankinnoista sekä laadusta ja ympäristöstä .
• Konsernin Henkilöstö-toiminto vastaa siitä, että Martelassa on oikea määrä osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä . • Konsernin Talous ja IT -yksikkö vastaa konsernin taloudellisesta suunnittelusta ja raportoinnista sekä konsernin IT-ratkaisuista .
Martelan tuotanto toimii tilausohjatusti . Tilaustoimitusketjun ohjaus ja tuotteiden kokoonpano on keskitetty Suomen, Ruotsin ja Puolan logistiikkakeskuksiin, jotka kuuluvat alueesta vastaavan liiketoimintasegmentin operatiiviseen organisaatioon . Logistiikkakeskukset tukeutuvat hankinnoissaan laajaan alihankintaverkostoon . Logistiikkakeskusten tarvitsemia komponentteja ja tuotteita valmistetaan myös konsernin omalla tehtaalla Kiteellä sekä yhteisyrityksessä Raisiossa . Kidex Oy toimii puupohjaisten komponenttien sopimusvalmistajana, ja noin 24 prosenttia sen toimituksista menee konsernin ulkopuolisille asiakkaille . P .O . Korhonen Oy valmistaa muotopuristettuja puuhuonekaluja julkisiin tiloihin sekä auditoriokalusteita .
* 1.1.2013 alkaen
Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin . Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä . Yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus . Kokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittavan voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja tilintarkastajien palkkiosta sekä hallituksen jäsenmäärästä . Yhtiökokouksessa valitaan myös hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja . Muut kokouksessa käsiteltävät asiat mainitaan kokouskutsussa .
Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä . Yhtiöjärjestyksessä on määritelty K-sarjan osakkeiden lunastamisesta . K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle . Yhtiön osakepääoma 31 .12 .2012 oli 7 milj . euroa .
Tammi-joulukuun 2012 aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 422 271 kappaletta (681 344), mikä vastaa 11,9 prosenttia (19,2) A-osakkeiden kokonaismäärästä .
Vaihdon arvo oli 2,5 milj . euroa (5,0) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 5,79 euroa ja kauden lopussa 5,02 euroa . Tammi-joulukuun 2012 aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 7,50 euroa ja alimmillaan 5,00 euroa . Joulukuun lopussa oma pääoma/ osake oli 6,68 euroa (7,60) .
Hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus . Hallituksen jäseniä tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla vähintään viisi ja enintään yhdeksän . Varajäseniä voi olla enintään kaksi . Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka . Hallituksen kokoonpanoa sekä jäsenten taustatietoja on selvitetty kohdassa hallinnointi/hallitus . Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, kokouskäytäntö, kokouksissa käsiteltävät asiat, hallituksen toiminnalleen asettamat tavoitteet, toiminnan itse arvioinnin sekä hallituksen valiokunnat .
Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm .:
• hallintoperiaatteiden ja ohjausjärjestelmien hyväksyminen ja säännöllinen tarkistus • valiokuntien nimittäminen ja niiden rapor-
tointi
Tilikauden aikana hallitus kokoontui yhdeksän kertaa . Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 97 .
Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain joko itsearviointina tai ulkopuolisen asiantuntijan toteuttamana arviointina . Molemmissa vaihtoehdoissa yhteenveto arvioinneista käsitellään yhteisesti hallituksen kokouksen yhteydessä .
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Pinja Metsäranta ja Yrjö Närhinen . Suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Pinja Metsäranta ja Yrjö Närhinen .
Hallitus on muodostanut keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan, jolla on myös kirjallinen työjärjestys . Työjärjestyksen mukaan palkitsemisvaliokunnan keskeisiä tehtäviä ovat mm .
• päättää hallituksen valtuuttamana toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemisesta • valmistella hallitukselle avainhenkilöiden kannustejärjestelmien perusteet
• käsitellä toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten nimitysasioita, varamiesjärjestelyjä ja seuraajakysymyksiä
Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Heikki Ala-Ilkka, Jaakko Palsanen ja Tapio Hakakari .
Yhtiöllä ei ole erillistä tarkastusvaliokuntaa . Hallinnointikoodin mukaisista tarkastusvaliokunnan tehtävistä huolehtii hallitus . Hallitus on arvioinut, että jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta ja hallitus seuraa joka kokouksessa yhtiön raportointia . Talousjohtaja on läsnä hallituksen kokouksissa ja toimii hallituksen sihteerinä . Hallituksen puheenjohtaja on suorassa yhteydessä talousjohtajaan tarpeen vaatiessa .
Hallitus nimittää Martela Oyj:n toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa . Toimitusjohtajan tehtävänä on emoyhtiön ja konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti .
Kuvissa vasemmalta oikealle Ala-Ilkka Heikki, Martela Pekka, Hakakari Tapio, Martela Heikki, Metsäranta Pinja, Närhinen Yrjö ja Palsanen Jaakko.
Ala-ilkka heikki s . 1952, KTM . Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 2002 . Onninen Oy:n talousjohtaja vuosina 1996–2011 . Keskeisimmät muut tehtävät: Design Combus Oy:n hallituksen jäsen . Omistaa 15 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .
martela pekka s . 1950, ekonomi . Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 1981, puheenjohtaja 2002–2003, varapuheenjohtaja 1994–2001 . Marfort Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2002 . EcoRing Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2011 . Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen, Marfort Oy, AutoInnovation Oy sekä EcoRing Oy . Omistaa 8 kpl Martela Oyj:n A-
sarjan ja 69 274 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta .
hakakari tapio s . 1953, OTM . Hallituksen jäsen vuodesta 2003 . Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen, Etteplan Oyj, Opteam Yhtiöt Oy, Hollming Oy, varapuheenjohtaja Cargotec Oyj sekä hallituksen puheenjohtaja Enfo Oyj . Omistaa 22 500 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .
Hallituksen jäsen vuodesta 1986 . Martela Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2002 . Keskeisimmät muut tehtävät: Puusepänteollisuus Ry:n ja Marfort Oy:n hallituksen jäsen . Omistaa 121 342 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta .
metsäranta pinja s . 1975, FM . Hallituksen jäsen vuodesta 2010 . TAHITI – Taidehistoria tieteenä
-verkkolehden päätoimittaja vuodesta 2011 . Keskeisimmät muut tehtävät: Taide historian seura ry:n sihteeri vuodesta 2009 . Omistaa 2000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .
närhinen Yrjö s . 1969, BBA . Hallituksen jäsen vuodesta 2012 . Suomen Terveystalo Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2010 sitä ennen työskennellyt Oy Hartwall Ab:n toimitusjohtajana ja useita vuosia Procter & Gamblella eri tehtävissä . Keskeisimmät muut tehtävät: Terveyspalvelualan liiton hallituksen puheenjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry:n ja Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan hallituksen jäsen .
palsanen Jaakko s . 1944, DI . Hallituksen jäsen vuodesta 1993 . Omistaa 106 831 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 1 600 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta .
Kuvissa vasemmalta oikealle Martela Heikki, Ala-Nikkola Panu, Kolinen Petteri, Luhtasela Jaakko, Olsson Anders, Ontronen Sirpa, Pirskanen Markku, Rutkowski Marcin ja Savo Veli-Matti.
Hallitus ja toimitusjohtaja nimittävät konsernin johtoryhmän jäsenet . Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Martela Oyj:n toimitusjohtaja . Johtoryhmässä ovat lisäksi edustettuina liiketoimintayksiköistä ja konserniprosesseista vastaavat johtajat . Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, budjetteja ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista . Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa .
martela heikki s . 1956, KTM, MBA .
Martelan palveluksessa vuodesta 1993 ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002 .
Hallituksen jäsen vuodesta 1986, hallituksen puheenjohtaja 2000– 2002, Martela Oyj:n toimitusjohtaja 1 .3 .2002 alkaen . Keskeinen työkokemus:
Martela-Morgana AB, Ruotsi, toimitusjohtaja 1993–1999, Oy Crawford Door Ab, myyntijohtaja, 1987–1993 .
Keskeisimmät muut tehtävät: Puusepänteollisuus ry:n ja Marfort Oy:n hallituksen jäsen . Omistaa 121 342 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta .
Ala-nikkola panu s . 1965, KTM . Johtaja, Tulosyksikkö Suomi Vastuualue: Suomen alueen tulos; myynti, markkinointi, tuotanto ja logistiikka . Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2001 . Keskeinen työkokemus: Huhtamäki Oyj, myynnin, markkinoinnin ja johdon tehtävissä Euroopassa ja Aasiassa sekä tulosyksikkö- että konserni vastuissa 1990–2001 . Keskeisimmät muut tehtävät: Aina Group Oyj:n hallituksen puheen-
johtaja . Omistaa 12 379 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .
M .A, Design Leadership . Muotoilujohtaja, Tuotteet ja viestintä . Vastuualue: konsernituoteportfolio , -markkinointi, -tuotekehitys, muotoilu, yritysvastuullisuus ja Martela brändi .
Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 .
Keskeinen työkokemus: Nokia Design, Design Manager 1993– 1998, Senior Design Manager 1998–2007 . Omistaa 5 022 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .
luhtasela Jaakko s . 1954, DI . Tuotanto- ja logistiikkajohtaja . Vastuualue: konsernin tuotanto-, logistiikka - sekä hankintatoiminnot . Martelan palveluksessa vuodesta 1985 ja johtoryhmän jäsen vuodesta 1995 . Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Oy:n Nuutajärven lasitehdas, kehitys päällikkö 1981–1985 . Omistaa 2 855 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .
olsson Anders s . 1965, insinööri . Johtaja, Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
Vastuualue: Ruotsin ja Norjan myynti, markkinointi, tuotanto ja logistiikka .
Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 . Keskeinen työkokemus: IBS Sweden, Tulosyksikön johtaja, Myyntija markkinointijohtaja, 2005–2007 . Omistaa 5 022 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .
ontronen Sirpa s . 1961, PsM: Henkilöstöjohtaja Vastuualue: konsernin henkilöstötoiminto . Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002 . Keskeinen työkokemus: Sonera Oyj, Henkilöstöpäällikkö, 2000– 2002, PricewaterhouseCoopers, Liikkeenjohdon konsultti 1995- 2000 Omistaa 7 769 kpl Martela Oyj:n
A-sarjan osaketta .
pirskanen markku s . 1964, KTM . Talousjohtaja, CFO Vastuualue: konsernin talous- ja tietohallinto .
Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2011 . Keskeinen työkokemus: Componenta Oyj, talouspäällikkö, talousjohtaja, 1989–1998 . Talousjohtajana F-Secure Oyj 1998–2003, Finlayson & Co Oy 2003–2009 ja Comptel Oyj 2009–2011 . Omistaa 7 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .
rutkowski marcin s . 1969, KTM . Johtaja, Tulosyksikkö Puola Vastuualue: Puola ja sen lähialueiden myynti, tuotanto ja logistiikka . Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2013 . Keskeinen työkokemus: International Paper, Kimberly-Clark S .A ., Cussons (Paterson Zochonis plc), IPF (Provident S .A .) vuosina 1993–2012 myynnin ja markkinoinnin sekä liiketoiminnan kehittämistehtävissä tulosyksikkö ja konsernitasolla .
Savo Veli-matti s . 1964, insinööri . Johtaja, Tulosyksikkö International Vastuualue: Venäjän myynti sekä vienti Tanskaan, Viroon, muille alueille Eurooppaan ja Japaniin . Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002 . Keskeinen työkokemus: Paroc Oy Ab; kansainvälisen kaupan eri johtotehtävissä Euroopassa ja Aasiassa, 1988–1997 ja 1999–2002 . Omistaa 7 569 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .
Martela Oyj:n hallitukselle toimitetaan kuukausittain raportit konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta kehityksestä ja ennusteista . Raportit ja ennusteet käydään lisäksi läpi hallituksen kokouksissa toimitusjohtajan esittäminä . Osavuosikatsausten ja vuositilinpäätösten läpikäynnin yhteydessä hallitus saa etukäteen tilinpäätösaineiston erittelyineen .
Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa arvioimaan konsernin ja sen yksiköiden taloudellista kehitystä, näkymiä ja riskejä .
Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan maakohtaisten ja asianomaisten lakien sekä yhtiöjärjestysten mukaan . Emoyhtiön päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä konsernin toimitusjohtajan sekä talousjohtajan kanssa . Martela Oyj:n ja konsernin tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen . Konsernin kaikkien yhtiöiden tilintarkastajat kuuluvat KPMGketjuun . Palkkioita konsernin varsinaisesta tilintarkastuksesta maksettiin vuonna 2012 yhteensä 117 teuroa (135) ja muista palveluista 151 teuroa (164) .
Taloudellisen raportoinnin luotettavuus on yksi Martela Oyj:n sisäisen valvonnan päätavoitteista .
Martelan toimitusjohtajan tehtävänä on konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti . Martelan toimitusjohtaja johtaa konsernin johtoryhmää, jossa ovat edustettuina tulosyksiköistä ja prosesseista vastaavat johtajat . Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, vuosittaisia toimintasuunnitelmia ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista . Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa .
Martelan strategia päivitetään ja tavoitteet määritetään vuosittain . Strateginen suunnittelu on Martelan suunnittelun perusta, ja se toteutetaan rullaavana toimintona tarkastellen tulevaa 2-3 vuoden ajanjaksoa . Tavoitteiden asettaminen on edellytys sisäiselle valvonnalle, sillä yhtiöiden, tulosyksiköiden, toimintojen sekä esimiesten tavoitteet johdetaan konsernitason tavoitteista . Liiketoiminnan eri osa-alueille asetetaan liiketoimintasuunnitelman mukaiset taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti mm . kattavan johdon raportoinnin kautta .
Talousjohtajalla on kokonaisvastuu konsernin taloudellisesta raportoinnista . Johdon raportointi tuotetaan liiketoiminnasta erillään ja riippumattomasti . Liiketoiminnan seurantaa ja valvontaa varten konsernissa on käytössä asianmukaiset ja luotettavat toiminnanohjausjärjestelmät sekä niihin pohjautuvat muut tietojärjestelmät ja tytäryhtiöiden omat järjestelmät . Controllerit ja talouspäälliköt (controller toiminto) vastaavat konserni-, yhtiö- ja tulosyksikkötason taloudellisesta raportoinnista . Taloudellinen raportointi toteutetaan Martelassa ohjeistuksien mukaisesti sekä lakeja ja säädöksiä noudattaen yhtenäisesti koko konsernissa . Talous- ja raportointiprosessien tarkoituksenmukainen ja luotettava toiminta sekä tämän varmistaminen valvontatoimenpiteillä on edellytys taloudellisen raportoinnin luotettavuudelle . Vuonna 2012 sisäisen valvonnan keskeisenä painopistealueena on ollut konserniin implementoitava uusi toiminnanohjausjärjestelmä sekä tuotantoprosessit ja vaihto-omaisuuden hallinta .
Talousjohtaja vastaa raportointiprosessien ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä valvontatoimenpiteiden määrittämisestä ja jalkauttamisesta . Valvontatoimenpiteet kattavat mm . ohjeistuksia, täsmäytyksiä, johdon katselmuksia sekä poikkeamaraportointia . Talousjohtaja monitoroi, että määritettyjä prosesseja ja kontrolleja noudatetaan . Hän myös monitoroi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta .
Hallitus hyväksyy Martelan strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat . Se hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja pelisäännöt sekä riskirajat ja säännöllisesti valvoo sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja riittävyyttä . Hallitus myös vastaa, että sisäinen valvonta toteutuu taloudellisen raportointiprosessin suhteen .
Tilintarkastajat ja muut ulkopuoliset tarkastajat arvioivat valvontatoimenpiteitä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden suhteen .
Martelan hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet . Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, seurata ja hallita riskejä, jotka voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja sen tavoitteisiin pääsemiselle . Konsernijohdolla on ylin operatiivinen vastuu riskienhallintapolitiikasta .
Konsernissa analysoidaan riskejä ja tehdään päätöksiä niiden hallitsemiseksi osana edellä kuvattua hallituksen ja johtoryhmien säännöllistä seurantaa . Lisäksi riskejä arvioidaan suunniteltaessa ja päätettäessä merkittävistä hankkeista ja investoinneista . Riskienhallinta on myös kytketty erilliseksi analyysivaiheeksi osana strategiaprosessia . Riskienhallinnassa ei ole erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa . Yhtiön hallitus on
sisällyttänyt vuosittaiseen työohjelmaansa riskienhallinnan läpikäynnin .
Erillisen sisäisen tarkastuksen muodostamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena . Yhtiön tilintarkastajat ovat tarkastussuunnitelmissaan ottaneet huomioon sen, ettei yhtiöllä ole sisäistä tarkastusta .
Suurimmat riskit paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleiseen talouden kehittymiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysyntään . Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin . Martelan tuotteiden valmistus perustuu pääosin omaan loppukokoonpanoon ja komponenttien alihankintaan . Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen . Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit . Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita . Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania .
Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedoissa .
Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin palkkioita vuodelta 2012 yhteensä 30 teuroa ja varsinaisille jäsenille yhteensä 75 teuroa . Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei kuitenkaan makseta yhtiön palveluksessa oleville henkilöille .
Martela Oyj:n toimitusjohtajalle maksetut palkat ja muut etuudet vuodelta 2012 olivat yhteensä 245 teuroa (239) . Tämän lisäksi toimitusjohtajalle kirjattiin tulos- ja osakepalkkioita yhteensä 42 teuroa (22) . Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan
siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta . Irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus 18 kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen .
Konsernissa on käytössä lyhyen ajan tavoitteiden saavuttamista tukevia vuosittaiseen tai sitä lyhyempään suoritukseen perustuvia palkitsemis- ja kannustejärjestelmiä . Kannusteen määrään vaikuttavat pääosin tuloksen kehitykseen sidotut mittarit . Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisesta osakepalkkio-järjestelmästä . Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin avainhenkilöiden vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisen osakepalkkiojärjestelmän ehdoista palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta . Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten tulospalkkion suuruus riippuu henkilökohtaisten avaintulosten ohella koko konsernin ja yksikön taloudellisesta tuloksesta . Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän vuosittainen tulospalkkio voi olla korkeintaan 30–45 % heidän vuosittaisesta verotettavasta palkastaan ennen tulospalkkiota . Konsernissa noudatetaan "yksi yli yhden" -periaatetta, jonka mukaisesti kaikki palkkaukseen liittyvät ehdot vaativat henkilön nimittävän esimiehen hyväksynnän . Toimitusjohtajalla sekä konsernin johdolla on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustejärjestelmä . Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta . Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2010 ja 2010–2012 .
Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä . Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä enintään 80 000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo . Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle . Vuonna 2011 annettiin palkkioina avainhenkilöille 21 870 Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita (ansaintajakso 2010) ja vuonna 2012 ei osakepalkkioita ole annettu (ansaintajakso 2010–2012) . Tietoa osakepalkkiojärjestelmän vaikutuksesta tilikauden tulokseen löytyy tilinpäätöksen liitetiedoista .
Muita erillisiä johtoryhmän tai tytäryhtiöiden jäsenyyteen perustuvia korvauksia ei makseta .
Martela noudattaa NASDAQ OMX:n julkaisemaa sisäpiiriohjetta . Lisäksi hallitus on hyväksynyt konsernille oman sisäpiiriohjeen, joka joiltain osin asettaa tiukempia vaatimuksia sisäpiiritiedon käsittelylle kuin edellä mainittu sisäpiiriohje . Esimerkiksi ns . suljetun ikkunan pituus on Martelassa 21 päivää ja ylittää näin ollen vähimmäisvaatimukset .
Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä konsernin johtoryhmän jäsenet . Pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi on määritelty ne konsernissa esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, joiden tehtävien hoitaminen edellyttää säännöllisen tiedon saantia konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta tilasta ja näkymistä . Tarvittaessa perustetaan hankekohtaisia sisäpiirirekisterejä .
Martela Oyj on liittynyt Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään SIRE-järjestelmään ja Martelan verkkosivuilla on nähtävissä ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot .
martela oyj Takkatie 1 PL 44 FI-00371 Helsinki puh . +358 (0)10 345 50 fax . +358 (0)10 345 5744 www .martela .fi
Tuotekatu 13, FI-21200 Raisio puh . +358 (0)10 345 7100 fax . +358 (0)10 345 7150 www .po-korhonen .fi
Savikontie 25 FI-82500 Kitee puh . +358 (0)10 345 7211 fax . +358 (0)10 345 7244 www .kidex .fi
martela Ab Brogatan Box 7 SE-571 06 Bodafors puh . +46 (0) 380 37 19 00 fax +46 (0) 380 37 08 32 www .martela .se
martela As Drammensveien 120 N-0277 Oslo puh . +47 23 28 38 50 fax +47 23 28 38 51 www .martela .no
martela Sp. z o.o. Ul . Redutowa 25 PL-01-106 Varsova puh . +48 801 080 045 fax . +48 22/ 836 76 23 www .martela .pl
ooo martela Sp V .O ., Malyj pr ., 22, lit A 199004, Pietari puh . +7 812 600 05 18 www .martela .ru
Botanicheskiy pereulok 5, 129090 Moskova puh . +7 495 775 48 46 www .martela .ru
www.martela.com
MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2012
Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 14.3.2013 klo 15.00 Martelatalossa osoitteessa Takkatie 1, 00370 Helsinki. Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava merkittyinä Euroclear Finland Oy:ssä pidettävään osakasluetteloon viimeistään 4.3.2013 ja ilmoittauduttava viimeistään 11.3.2013 klo 16.00 mennessä yhtiön pääkonttoriin Johanna Suhoselle, puh. 010 345 5301, sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai kirjeitse osoitteeseen Martela Oyj, PL 44, 00371 Helsinki.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta. Oikeus hallituksen ehdotuksen mukaiseen osinkoon on vain osakkeenomistajalla, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 19.3.2013 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 26.3.2013.
Martela julkaisee vuonna 2013 kolme osavuosikatsausta:
Tammi-maaliskuu (Q1) 26.4.2013 Tammi-kesäkuu (Q2) 6.8.2013 Tammi-syyskuu (Q3) 25.10.2013 Osavuosikatsaukset julkaistaan konsernin verkkosivuilla suomen- ja englanninkielisinä (www.martela.fi ja www.martela.com). Vuosikertomus 2012 julkaistaan yhtiön verkkosivuilla, mistä se on ladattavissa myös pdf-muotoisena.
Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa konsernin verkkosivuilta, josta myös löytyvät kaikki vuoden aikana julkistetut pörssitiedotteet aikajärjestyksessä .
Konsernin tilikauden liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (2011: 130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liiketulos vastaavalta ajalta oli -0,9 milj. euroa (2,6) ja tulos osaketta kohden -0,51 (0,39) euroa. Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli 0,0 milj. euroa (1,2). Omavaraisuusaste oli 42,6 prosenttia (44,7) ja nettovelkaantumisaste oli 28,6 prosenttia (-2,6). Sijoitetun pääoman tuotoksi tilikaudelta muodostui -2,7 (6,0) prosenttia.
Toimistokalustekysyntä oli vielä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana hyvällä tasolla Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa, mutta kesän jälkeen asiakkaiden päätöksenteossa havaittiin ensimmäistä kertaa merkittävämmin epävarmuutta. Kansainvälisen talouden epävarmuuden vaikutukset lisääntyivät selkeästi vuoden loppua kohden mikä näkyi kysyntätilanteen heikkenemisenä erityisesti Suomen markkinoilla.
Toimistorakentamisesta kertovat tilastot ovat saatavilla vuoden 2012 kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta ja ne kertovat, että Suomessa valmistui tammisyyskuussa 2012 neliömääräisesti peräti 39 prosenttia enemmän toimistorakennuksia kuin edellisenä vuonna. Rakennuslupia on vastaavana aikana kuitenkin myönnetty vähemmän (-4 %) kuin edellisenä vuonna ja toimistorakennuksia on alettu rakentaa 10 prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Siten tilastot kertovat rakentamisen näkymien lievästä heikkenemisestä jo syyskuun lopun tilanteessa.
Keväällä 2012 lopetettiin Martelan Unkarin tytäryhtiön Irobadutor Martela Ktf:n toiminta.
Martelan Tanskan tytäryhtiön Martela A/S:n liiketoiminta myytiin 31.12.2012 paikalliselle jälleenmyyjälle, joka jatkaa
Martelan asiakkaiden palvelemista Tanskassa. Martela A/S:n luvut on kokonaisuudessaan vielä konsolidoitu vuoden 2012 konsernin tilinpäätökseen.
Konsernirakenteessa ei tapahtunut muita muutoksia katsauskauden aikana.
Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin operatiiviseen rakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.
Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos, sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.
Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava
meur
myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 28. Tulosyksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.
Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle.
Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto.
Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n ja Tulosyksikkö Internationalin liiketoiminnat. Tulosyksikkö Internationalin päämarkkinaalueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro. Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Venäjällä myynti on organisoitu omien yhtiöiden toimesta, ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.
Tulos/osake
Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvattivat vuoden 2011 lopussa hankitut Grundell-yhtiöt. Liikevaihto kasvoi myös perinteisissä myyntikanavissa Suomessa. Muilla päämarkkina-alueilla liikevaihtoa ei sen sijaan onnistuttu kasvattamaan vaan sekä tulosyksikkö Ruotsissa ja Norjassa että tulosyksikkö Puolassa liikevaihto laski hieman verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Grundellin yrityshankinnasta puhdistettu vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu Martela-konsernissa katsauskaudella oli 4,7 prosenttia.
Tulosyksikkö Suomen liikevaihto kasvoi 10,7 %. Tulosyksikkö Ruotsi & Norjassa liikevaihto pieneni 1,0 prosenttia ja tulosyksikkö Puolassa 1,2 prosenttia paikallisissa valuutoissa. Valuuttakurssimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin liikevaihtoon.
Tilikauden liiketulos oli -0,9 milj. euroa (2,6), joka oli -0,6 prosenttia (2,0) liikevaihdosta. Konsernin tulosta painoivat kuluneen vuoden aikana tehdyt panostukset liiketoiminnan kehittämiseen sekä vuoden lopussa toteutettu Tanskan liiketoimintojen
uudelleen järjestely. Lisäksi yleisestä talouden tilan heikentymisestä johtuen loppuvuonna kysyntä ei yltänyt ennakoidulle tasolle erityisesti Suomessa. Edellisenä vuonna toteutettu Grundellin yrityskauppa ja siihen liittynyt palvelutuotantojen yhdistäminen eteni suunnitellusti.
Tulos ennen veroja oli -1,8 milj. euroa (1,9) ja tulos verojen jälkeen oli -2,0 milj. euroa (1,6).
Heikentyneestä kassavirrasta huolimatta konsernin rahoitusasema on edelleen vakaa. Kuluneen vuoden kassavirtaa heikensivät tehdyt investoinnit sekä heikko tuloskehitys. Tulevana vuonna konsernissa kiinnitetään lisäksi huomiota käyttöpääoman tehokkaampaan hallintaan.
Korolliset velat olivat kauden lopussa 15,3 milj. euroa (11,1) ja korollinen nettovelka oli 7,8 milj. euroa (-0,8). Nettovelkaantumisaste kauden lopussa oli 28,6 prosenttia (-2,6) ja omavaraisuusaste oli 42,6 prosenttia (44,7). Nettorahoituskulut olivat 0,6 milj. euroa (-0,4). Nykyiset rahoitusjärjestelyt eivät sisällä kovenanttisitoumuksia.
Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli 0,0 milj. euroa (1,2).
Taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 64,3 milj. euroa (69,7).
Konsernin bruttoinvestoinnit tammi-joulukuulta olivat 4,0 milj. euroa (6,8). Martelan merkittävin investointi katsauskaudella on ollut panostus uuteen toiminnanohjausjärjestelmään, joka otettiin käyttöön Ruotsissa keväällä 2012 ja tullaan ottamaan käyttöön Suomessa keväällä 2013. Toinen merkittävä investointi oli yhden päätuotantolinjan uudistaminen Kidex Oy:ssä. Muutoin investoinnit olivat normaaleja juoksevia ylläpito- ja korvausinvestointeja.
Konsernin työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 806 henkilöä (637), jossa oli lisäystä 26,5 prosenttia. Lisäys johtuu pääsääntöisesti 31.12.2011 konserniin liitetyistä Grundell-yhtiöistä. Vuonna 2012 palkat ja palkkiot olivat yhteensä 31,0 milj. euroa (24,7). Työsuhdeetuuksista aiheutuneet kulut esitetään tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 3.
Helsingin muotoilupääkaupunkivuosi WDCH 2012 oli kuluneena vuonna näkyvässä roolissa. Teemavuosi toi erilaisten yhteistyöhankkeiden kautta uusia yrityksiä yhteen.
Uutuutena Martelan mallistoon tuli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana vanhuksille suunnattuun PLUS+ tuoteperheeseen täydentäviä tuotteita. PLUS+ tuoteperheellä pyritään nostamaan segmentin tarjoamaa aivan uudelle tasolle tuomalla hyvin muotoiltu, laaja tuoteperhe markkinoille kilpailukykyiseen hintaan. Myös koulumallistoa uudistettiin tuomalla mallistoon edullinen puupulpetti ja lisäksi BIG kaappimallisto sai uuden mustan värivaihtoehdon.
Martela esitteli Open Day-tilaisuudessaan syyskuussa uuden Inspiring Officekonseptin. Konsepti tuo toimivia ratkaisuja nykyaikaisen tietotyöläisen työympäristöön. Työn muuttuessa yhä liikkuvammaksi, koko toimistotila toimii työtilana. Erilaiset kommunikaatioalueet, hiljaiset tilat ja sosiaalisuuteen rohkaisevat alueet ovat osa Martela Inspiring Office-konseptia. Toimisto jaetaan toiminnallisiin alueisiin, vyöhykkeisiin.
Mallistollisesti Martela lanseerasi syyskuun tilaisuudessaan uutuuksia sekä työpistekalustamiseen että kohtaamistiloihin. Työpöytämallisto laajenee kahdella uudella tuoteperheellä. Alku-pöytä sijoittuu malliston edullisempaan päähän, ja tuo hyvää ja nuorekasta muotoilua tähän tiukasti kilpailtuun osaan mallistoa. Canti-työpöytä on taas uusinta Silence-tekniikkaa hyödyntävä huippuluokan tuote laadukkailla, klassisilla materiaaleilla. Kohtaamiskalusteisiin esiteltiin uutuuksina aulatilojen työtiloiksi suunnitellut PodSeat ja PodSofa -kalusteet.
Martelan panostus digitaaliseen kanavaan jatkui voimakkaana. Suuret kehityshankkeet; websivu-uudistus ja tuotetietohallinta toteutettiin kuluneena vuotena ja alkuvuonna 2013 pääsevät asiakkaat nauttimaan tuotetiedon paremmasta saatavuudesta ja nykyaikaisemmasta digitaalisesta käyttökokemuksesta.
Vastuullisuus sisältyy Martelan arvoihin, toimintaperiaatteisiin sekä liiketoimintastrategiaan. Martelan tuotteet suunnitellaan kestämään aikaa niin ulkonäön kuin käytettävyyden osalta. Martelan palvelut auttavat huolehtimaan työympäristöistä ja kalusteista niiden elinkaaren ajan. Huolto- ja kierrätyspalveluilla pidennetään kalusteiden käyttöikää, ja usein ne kestävät omistajalta toiselle. Tehokas kierrätysprosessi sekä Martela Outlet -myymälät mahdollistavat asiakkaille vastuullisen ja kustannustehokkaan kalusteiden kierrätyksen.
Vuoden alussa laadittiin Martelan yritysvastuun tavoiteohjelma vuosille 2012–2014. Toinen Martelan vastuullisuusraportti julkaistiin Global Reporting Initiativen (GRI) raportointisuositusta noudattaen.
Kuluneen vuoden aikana henkilökunta koulutettiin konsernin vastuullisen liiketavan periaatteiden toteuttamiseen. Tämä Martela Corporate Code of Conduct sisältää konkreettisia toimintaohjeita ja -vaatimuksia niin Martelassa työskenteleville kuin Martelan yhteistyökumppaneille. Koulutus on jatkossa jokavuotinen.
Martela hyödyntää toimintajärjestelmässään ISO 9001:2000 ja ympäristöjohtamisessa ISO 14001:2004 -standardia.
Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus, joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. K-osakkeita on yhteensä 604.800 ja A-osakkeita on yhteensä 3.550.800 kpl.
Tilikauden aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 422.271 kappaletta (681.344), mikä vastaa 11,9 prosenttia (19,2) A-osakkeiden kokonaismäärästä.
Vaihdon arvo oli 2,5 milj. euroa (5,0) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 5,79 euroa ja kauden lopussa 5,02 euroa. Tilikauden aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 7,50 euroa ja alimmillaan 5,00 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 6,68 euroa (7,60).
Tammi-joulukuun aikana yhtiö ei ole ostanut omia osakkeitaan. Omia A-osakkeita omistettiin 31.12.2012 yhteensä 67.700 kappaletta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,4 prosenttia kaikista äänistä.
Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Osakkeet on vuonna 2012 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2012 jäljellä 38.647 kappaletta.
Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.3.2012. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2011 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkoa 0,45 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 26.3.2012.
Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän ja hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Heikki Martela, Pekka Martela, Pinja Metsäranta ja Jaakko Palsanen sekä uutena jäsenenä Yrjö Närhinen. Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutus on voimassa vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Uusi hallitus kokoontui yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Ala-Ilkan ja varapuheenjohtajaksi Pekka Martelan.
Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudattaa Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.
Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010.
Yhtiö on laatinut uuden hallintokoodin mukaisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Lisätietoa Martelan hallinnosta on yhtiön verkkosivuilla sekä yhtiön vuosikertomuksessa.
Suurimpien riskien paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleiseen talouden kehittymiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysyntään. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin. Martelan tehtailla tuotteiden kokoonpano on automatisoitu ja se perustuu komponenttien alihankintaan sekä omaan kokoonpanoon. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.
Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedossa kohdassa 28.
Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen.
Riskeistä on yksityiskohtaisemmin kerrottu yhtiön vuosikertomuksessa "hallinnointi-osiossa".
Konsernissa käynnistettiin 7.1.2013 yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat Martela Oyj:n ja Muuttopalvelu Grundell Oy:n koko henkilöstöjä. Neuvottelut saatiin päätökseen 29.1.2013, jonka seurauksena yhtiöissä päädyttiin irtisanomaan tai toistaiseksi lomauttamaan yhteensä 9 henkilöä ja määräaikaisesti lomauttamaan koko henkilöstö 14 – 90 päiväksi toimipaikasta ja työtehtävästä riippuen.
Tilikauden jälkeisiin tapahtumiin ei liity olennaisia muita tiedotettavia asioita ja toiminta on jatkunut suunnitelmien mukaisesti.
Martela-konsernin vuoden 2013 liikevaihdon arvioidaan pysyvän suunnilleen edellisvuoden tasolla ja liiketuloksen paranevan edellisvuodesta.
Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2012 maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiökokouskutsusta tehdään erillinen pörssitiedote.
Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 14.3.2013 klo 15.00 Martelatalossa, Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä pörssitiedotteena.
| (meur) | Tulosyksikkö | Tulosyksikkö ruotsi ja |
Tulosyksikkö | Muut | |
|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | Norja | puola | segmentit | Yhteensä | |
| 1.1.2012-31.12.2012 | |||||
| Ulkoinen liikevaihto | 98,1 | 20,1 | 12,7 | 11,9 | 142,7 |
| Sisäinen liikevaihto | 0,0 | 2,2 | 0,0 | 13,2 | 15,4 |
| Yhteensä 2012 | 98,1 | 22,3 | 12,7 | 25,1 | |
| 1.1.2011-31.12.2011 | |||||
| Ulkoinen liikevaihto | 88,6 | 20,6 | 12,9 | 8,6 | 130,7 |
| Sisäinen liikevaihto | 0,8 | 1,6 | 0,1 | 13,2 | 15,7 |
| Yhteensä 2011 | 89,4 | 22,1 | 13,0 | 21,9 | |
| Ulkoinen liikevaihto, muutos-% | 10,7 % | -2,2 % | -1,7 % | 37,2 % | 9,2 % |
| 1-12/2012 | 1-12/2011 | |
|---|---|---|
| Suomi | 637 | 458 |
| Skandinavia | 76 | 77 |
| Puola ja Unkari | 81 | 93 |
| Venäjä | 12 | 9 |
| Konserni yhteensä | 806 | 637 |
| (1 000 eur) | Viite | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 142 686 | 130 685 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 409 | 417 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos | -193 | 445 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -73 859 | -69 252 | |
| Valmistus omaan käytöön | 278 | 49 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 3 | -38 617 | -30 932 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4 | -3 421 | -2 649 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 5 | -28 195 | -26 138 |
| Liikevoitto (-tappio) | -912 | 2 625 | |
| Rahoitustuotot | 7 | 73 | 118 |
| Rahoituskulut | 7 | -706 | -476 |
| Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta | 12 | -300 | -358 |
| voitto (tappio) ennen veroja | -1 845 | 1 909 | |
| Tuloverot | 8 | -203 | -343 |
| Tilikauden voitto (tappio) | -2 048 | 1 566 | |
| Muut laajan tuloksen erät: | |||
| Muuntoerot | 230 | -139 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -1 818 | 1 427 | |
| Kauden tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | -2 048 | 1 566 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | -1 818 | 1 427 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos: | |||
| Laimentamaton tulos/osake, € | 9 | -0,51 | 0,39 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, € | 9 | -0,51 | 0,39 |
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Myynnistä saadut maksut | 143 990 | 127 452 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 394 | 219 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -143 434 | -125 790 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 950 | 1 881 |
| Maksetut korot | -514 | -290 |
| Saadut korot | 33 | 41 |
| Muut rahoituserät | -126 | -122 |
| Saadut osingot | 1 | 0 |
| Maksetut verot | -346 | -318 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | -2 | 1 192 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -3 504 | -2 627 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 15 | 499 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -200 | -150 |
| Muiden sijoitusten luovutustulo | 0 | 145 |
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin | -2 975 | 0 |
| Investointien rahavirta (B) | -6 664 | -2 133 |
| rahoituksen rahavirta | ||
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 10 876 | 3 000 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -7 762 | -3 393 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 4 000 | 7 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -3 103 | -2 421 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -1 822 | -1 812 |
| rahoituksen rahavirta (C) | 2 189 | 2 374 |
| rahavarojen muutos | -4 477 | 1 433 |
| rahavarat tilikauden alussa 1) | 11 947 | 10 249 |
| Rahavarojen muuntoero | 120 | -41 |
| rahavarat tilikauden lopussa 1) | 7 589 | 11 639 |
1) Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat (ks. Liitetiedot kohdat 20 ja 21). Rahavarat kauden lopussa 2011 ei sisällä yrityskaupan yhteydessä tulleita rahavaroja 309 teur.
| (1 000 eur) | viite | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| vArAT | |||
| pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 6 031 | 4 699 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | 12 881 | 13 652 |
| Sijoitukset osakkuusyhtiöihin | 12 | 42 | 42 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 14,15 | 55 | 55 |
| Sijoituskiinteistöt | 13 | 600 | 600 |
| Saamiset | 14,16 | 10 | 104 |
| Eläkesaaminen | 26 | 55 | 155 |
| Laskennalliset verosaamiset | 17 | 185 | 315 |
| pitkäaikaiset varat yhteensä | 19 859 | 19 622 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 18 | 13 142 | 12 988 |
| Myyntisaamiset | 14,19 | 22 586 | 24 480 |
| Lainasaamiset | 14,19 | 124 | 105 |
| Siirtosaamiset | 14,19 | 1 041 | 561 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen | 0 | 0 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | |||
| kirjattavat rahavarat | 14,20 | 0 | 0 |
| Rahavarat | 21 | 7 589 | 11 947 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 44 483 | 50 082 | |
| varat yhteensä | 64 342 | 69 704 | |
| OMA pääOMA JA vELAT | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 23 | ||
| Osakepääoma | 7 000 | 7 000 | |
| Ylikurssirahasto | 1 116 | 1 116 | |
| Muut rahastot | 117 | 117 | |
| Omat osakkeet * | -1 050 | -1 050 | |
| Muuntoerot | -6 | -236 | |
| Kertyneet voittovarat | 19 889 | 23 809 | |
| Oma pääoma yhteensä | 27 066 | 30 756 | |
| pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 17 | 1 269 | 1 366 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 151 | 175 | |
| Rahoitusvelat | 14,25 | 9 331 | 7 644 |
| pitkäaikaiset velat yhteensä | 10 751 | 9 185 |
| 14,25 | 6 010 | 3 490 |
|---|---|---|
| 6 010 | 3 490 | |
| 14,27 | 777 | 921 |
| 14,27 | 8 268 | 10 564 |
| 14,27 | 6 655 | 9 572 |
| 0 | 0 | |
| 14,27 | 4 815 | 5 214 |
| 20 515 | 26 272 | |
| 37 276 | 38 947 | |
| 64 342 | 69 704 | |
*Osakepalkkiojärjestelmään hankitut ja luovutetut osakkeet näytetään kirjanpidollisesti omissa osakkeissa. Katso liitetiedot, kohta 23.
| Emoyhtiön Osake Ylikurssi Muut Omat Muunto Kertyneet omistajille kuuluva pääoma rahasto rahastot osakkeet erot voittova oma pääoma rat Oma pääoma 1.1.2011 7 000 1 116 117 -1 212 -97 24 243 Rahavirran suojaukset Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyjen erien verot Tilikauden laaja tulos -139 1 566 Osingonjako -1 807 Osakeperusteinen palkitseminen 162 -193 0 0 0 162 -139 -434 Oma pääoma 31.12.2011 7 000 1 116 117 -1 050 -236 23 809 Rahavirran suojaukset Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyjen erien verot Tilikauden laaja tulos 230 -2 048 Osingonjako -1 822 Osakeperusteinen palkitseminen -50 0 0 0 0 230 -3 920 Oma pääoma 31.12.2012 7 000 1 116 117 -1 050 -6 19 889 |
(1 000 eur) | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma yhteensä |
|||||
| 31 167 | |||||
| 0 | |||||
| 1 427 | |||||
| -1 807 | |||||
| -31 | |||||
| -411 | |||||
| 30 756 | |||||
| 0 | |||||
| 0 | |||||
| -1 818 | |||||
| -1 822 | |||||
| -50 | |||||
| -3 690 | |||||
| 27 066 |
Martela-konserni valmistaa toimistokalusteita sekä suunnittelee ja toteuttaa erilaisia työympäristöratkaisuja.
Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj. Emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, osoite Takkatie 1, 00370 Helsinki.
Kopio konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta Takkatie 1, 00370 Helsinki ja sähköisenä versiona kotisivuilta www.martela.fi.
Martela Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 5.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Martelan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Martela on soveltanut 1.1.2012 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä IFRIC-tulkintoja:
Muutokset IAS 12:een Tuloverot (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset koskevat laskennallisten verojen kirjaamiseen liittyvää taustaoletusta. Muutetun standardin mukaan käypään arvoon arvostetun sijoituskiinteistön kirjanpitoarvon oletetaan jatkossa kertyvän lähtökohtaisesti omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan.
Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos edellyttää lisää määrällisiä ja laadullisia liitetietoja liittyen siirrettyihin rahoitusvaroihin
Yllä mainituilla muutoksilla, uudistuksilla ja tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa johdon tekemistä harkintaan perustuvista ratkaisuista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Martela Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänivallasta tai muuten määräysvalta. Tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten
realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta lasketaan konsernin omistusosuuden mukaisesti ja se esitetään tuloslaskelmassa omana eränään. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin: käytännössä kuukauden aikaisiin liiketapahtumiin käytetään kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöstä laadittaessa monetaariset omaisuuserät ja
velat muunnetaan toimintavaluutaksi raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja –tappiot kirjataan myynnin ja ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden kauden laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssia ja taseet raportointikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinneista syntyvät kurssierot ja hankinnan jälkeisistä omista pääomista syntyvät kurssierot kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan ja katsotaan osaksi nettosijoitusta kyseiseen yksikköön. Kun tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.
Valtioilta tai muilta vastaavilta tahoilta saadut julkiset avustukset tuloutetaan ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, kun ne ovat tuotoiksi kirjattavissa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan kyseisten hyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen vaikutusaikana.
Tavaroiden myyntituotot tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajille. Pääsääntöisesti tavaroiden myyntituotot tuloutetaan tuotteiden
luovutuksen yhteydessä sopimusehtojen mukaisesti. Myyntituotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.
Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilökunnan palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti kyseisten henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.
Konsernilla on yksi osakeperusteinen kannustejärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson
kuluessa. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä maksettavaan osuuteen. Osakkeina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä maksettava osuus vieraaseen pääomaan. Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Oletetun etuuden määrittämisessä on huomioitu osakepalkkion maksimimäärä, oletettu ei-markkinaperusteisten tavoitteiden toteutuminen ja kyseiseen järjestelyyn kuuluvien henkilöiden vähentymä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Näiden tulosvaikutus esitetään laajassa tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Liikevoitto on konsernin toiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot sisältyvät liikevoittoon.
Konsernin laajan tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muuten kuin tulosvaikutteisesti, eli joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin
laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät IFRS 1-siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaisesti tehdyistä kiinteistöjen käypiin arvoihin arvostamisista. Laskennalliset verot arvostetaan perustuen niihin verokantoihin, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.
Liikearvo muodostuu siitä osasta liiketoimintojen yhdistämisen hankintamenoa, joka ylittää liiketoimintojen yhdistymisessä hankittujen yksilöityjen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän arvon.
Liikearvoa ei poisteta vaan siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vuosittain tai useammin, jos muuttuneet olosuhteet viittaavat siihen, että sen arvo on saattanut alentua. Tällainen arviointi suoritetaan vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Liikearvo kohdistetaan tätä tarkoitusta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan liikearvon arvonalentumistappio, jos arvonalentumistestaus osoittaa, että liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Liikearvon arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa.
Tutkimus- ja kehitystoiminta konsernissa on aktiivista ja jatkuvaa ja olennaisten kehitysprojektien menot aktivoidaan silloin kun niiden aktivointikriteerit täyttyvät. Tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja laitteisiin.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, IT-ohjelmat, patentit ja muut vastaavat oikeudet. Patentit, lisenssit ja muut oikeudet on arvostettu poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
| Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat: | |
|---|---|
| Lisenssit | 3–5 vuotta |
| IT-ohjelmat | 3–10 vuotta |
| Asiakkuudet | 4 vuotta |
| Tuotemerkit | 6 vuotta |
| Patentit ja muut | |
| vastaavat oikeudet | 10 vuotta |
Poistot kirjataan tasapoistoina.
Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon. Tämän jälkeen ne on arvostettu kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä.
Kun aineellisen hyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.
Poistot lasketaan todennäköisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan silloin, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 15–30 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 3–8 vuotta |
Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai liiketoiminnan muissa kuluissa.
Sijoituskiinteistöiksi on määritelty ne maa-alueet, joita pidetään toistaiseksi määrittelemätöntä käyttöä varten. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisten viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvoon sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.
Kun on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappioita ei mahdollisesti enää ole tai ne saattavat olla pienentyneet, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli
kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät vähennettynä kertyneillä poistoilla on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan aineellisia hyödykkeitä koskevien poistosuunnitelmien mukaan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin rahoitusvelkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina, joihin liittyvät maksut kirjataan laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Vaihtoomaisuuden arvo määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä lisäksi myös osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu johdannaiset ja sijoitukset sijoitusrahastoosuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat raportointikauden päättymispäivän markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Martela-konserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa tilikausilla 2012 ja 2011.
Lainat ja muut saamiset sisältävät johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita, tai palveluja velalliselle. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Nämä varat sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myyntisaamiset ja muut saamiset.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun
ryhmään. Näihin sijoituksiin on luokiteltu erilaisia listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka arvostetaan hankintamenoon silloin kun niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Muun muassa velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä arvonalentumisesta. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Konsernin rahoitusvelat jaetaan kahteen ryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin (lähinnä rahoituslaitoksilta otetut lainat sekä ostovelat) sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvelkoihin (johdannaisvelat). Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edellä mainitun luokittelun perusteella joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai
korottomia. Luottolimiitit sisältyvät korollisiin lyhytaikaisiin velkoihin.
Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Osakepääoma jakautuu K- ja A-osakkeisiin. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet, mutta K-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni.
Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun ja hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Martela Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan osingonjakovelkoihin vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Konsernilla ei ollut varauksia tilikausien 2012 tai 2011 päättyessä.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan ja omaisuuserien arvostuksiin. Arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat oletukset.
Pitkäaikaiset omaisuuserät arvioidaan mahdollisten arvonalentumiseen viittaavien merkkien havaitsemiseksi, jotka viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei olisi kerrytettävissä.
Poistojen kohteena olevien omaisuuserien osalta arvioidaan onko sellaisia tapahtumia tai muutoksia olosuhteissa, jotka viittaisivat, että kirjanpitoarvoa vastaava määrä ei olisi kerrytettävissä. Arvonalentumistappiona kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan määrän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän myynnistä aiheutuvilla kustannuksilla vähennetty käypä arvo tai tätä suurempi käyttöarvo. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla omaisuuserän tuottama arvioitu vastainen kassavirta.
Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on korkeampi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan ainoastaan, jos olosuhteet muuttuvat tavalla, joka lisää kerrytettävissä olevaa rahamäärää tappion kirjaushetkellä
kerrytettävissä olleeseen rahamäärään nähden. Arvonalentumistappioita ei kuitenkaan voida peruuttaa yli sen arvon, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.
Liikearvon arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa.
IASB on julkistanut seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita Martela ei ole vielä soveltanut. Martela ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä uudelleen luokiteltaviin eriin ja eriin joita ei milloinkaan luokitella uudelleen.
Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen vaikutuksesta kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin, ts. ns. putkimenetelmästä luovutaan, takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi ja lisäksi korkokulu ja varojen odotettu tuotto korvataan nettokorolla, joka määritetään käyttäen velvoitteen diskonttauksessa käytettyä korkoa velvoitteelle ja varalle.
Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.1.2013). Muutoksella tarkennetaan liitetietovaatimuksia, jotka koskevat taseessa nettomääräisinä esitettyjä rahoitusinstrumentteja sekä yleisiä netotusjärjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Tällä muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.
IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs 2009-2011, toukokuu 2012) (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan 1.1.2014). Muutos Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen netottaminen oikaisee nykyisen IAS 32:n netottamiseen liittyvät epäjohdonmukaisuudet. Tällä muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.
IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittelee määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, joka perusteella arvioidaan tuleeko yhteisö sisällyttää emoyrityksen konsernitilinpäätökseen. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset kaikenlaisista omistuksesta muissa yhteisöissä mukaan lukien yhteisjärjestelyt, osakkuusyritykset ja strukturoidut yhteisöt.
IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää IFRS-erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een.
IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11 julkistamisen johdosta IAS 28 standardi sisältää vaatimukset yhteisyritysten sekä osakkuusyritysten yhdistelystä pääomaosuusmenetelmällä.
IFRS 9 Financial Instruments (voimassa 1.1.2015 alkaen). Tämä standardi on osa laajempaa rahoitusinstrumenttien kirjanpitoa koskevaa uudistusta, jonka myöhemmät vaiheet toteutuvat pääosin vuoden 2012 aikana. Uuden standardin ensimmäisessä vaiheessa annetaan ohjeistus rahoitusinstrumenttien luokittelusta ja arvostamisesta. Myöhemmin toteutettavat vaiheet liittyvät rahoitusinstrumenttien arvonalentumiseen ja suojauslaskentaan. Martela arvioi, että uudella standardilla ei tällä hetkellä tiedossa olevalta osin tulisi olemaan merkittävää eroa tämänhetkiseen IAS 39 mukaan arvostettuihin rahoitusinstrumentteihin, mutta tulee olemaan jotain vaikutusta rahoitusinstrumenttien esittämiseen Martelassa. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.
Muilla muutoksilla tai lisäyksillä muihin julkaistuihin IFRS-standardeihin ja IFRICtulkintoihin ei ole merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.
Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.
Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.
Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 28. Tulosyksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norjan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely
sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle.
Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto.
| (1 000 eur) | ||
|---|---|---|
| Segmenttien liikevaihto | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
| Tulosyksikkö Suomi | ||
| ulkoinen | 98 054 | 88 588 |
| sisäinen | 2 | 836 |
| Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja | ||
| ulkoinen | 20 095 | 20 553 |
| sisäinen | 2 222 | 1 582 |
| Tulosyksikkö Puola | ||
| ulkoinen | 12 673 | 12 897 |
| sisäinen | 1 | 57 |
| Muut segmentit | ||
| ulkoinen | 11 865 | 8 647 |
| sisäinen | 13 170 | 13 219 |
| Liikevaihto yhteensä ulkoinen | 142 686 | 130 685 |
| Segmenttien liiketulos | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
| Tulosyksikkö Suomi | 3 871 | 6 468 |
| Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja | -720 | 290 |
| Tulosyksikkö Puola | -1 224 | -635 |
| Muut segmentit | -3 044 | -2 262 |
| Muut | 205 | -1 236 |
| Liiketulos yhteensä | -912 | 2 625 |
Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n ja Tulosyksikkö Internationalin liikevaihdon; tulosyksikkö vastaa konsernin muista vientimarkkinoista. Vuonna 2010 ja tammikuun loppuun 2011 asti muut segmentit luvuissa on vielä P.O. Korhosen liikevaihtoluvut, joita ei konsernirakenteen muutoksen johdosta enää huomioida jatkossa. Muut kohdassa esitetään jakamattomat konsernitoiminnot sekä kertaluonteiset myyntivoitot ja -tappiot.
| pitkäaikaiset varat | Aineettomat hyödykkeet 31.12.2012 |
Aineelliset hyödykkeet 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Suomi | 6 028 | 11 724 |
| Ruotsi | 0 | 636 |
| Muut alueet | 3 | 521 |
| Yhteensä | 6 031 | 12 881 |
| pitkäaikaiset varat | Aineettomat hyödykkeet 31.12.2011 |
Aineelliset hyödykkeet 31.12.2011 |
| Suomi | 4 640 | 11 819 |
| Ruotsi | 0 | 1 096 |
| Muut alueet | 59 | 737 |
| Yhteensä |
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 15 | 52 |
| Vuokratuotot | 62 | 53 |
| Julkiset avustukset | 162 | 132 |
| Muut liiketoiminnan tuotot | 170 | 180 |
| Yhteensä | 409 | 417 |
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -30 988 | -24 692 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset | -4 692 | -3 497 |
| Eläkekulut, etuuspohjaiset | -456 | -482 |
| Osakepalkkioina maksettava osuus | 0 | -12 |
| Käteisvaroina maksettava osuus | 0 | 44 |
| Muut henkilösivukulut | -2 481 | -2 293 |
| Henkilöstökulut tuloslaskelmassa | -38 617 | -30 932 |
| Luontoisedut | -403 | -654 |
| Yhteensä | -39 020 | -31 586 |
Kannustejärjestelmiin liittyviä palkkioita sivukuluineen on kirjattu tulokseen yhteensä -731 teur vuonna 2012 ja -1 797 vuonna 2011. Johdon palkat ja palkkiot sekä osakeperusteiset maksut esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 31 Lähipiiritapahtumat.
| Henkilökunta | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Henkilökunta keskimäärin; työntekijät | 391 | 251 |
| Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt | 415 | 386 |
| Henkilökunta keskimäärin, yhteensä | 806 | 637 |
| Henkilökunta vuoden lopussa | 801 | 791 |
| Henkilökunta Suomessa keskimäärin | 637 | 458 |
| Henkilökunta Ruotsissa keskimäärin | 54 | 54 |
| Henkilökunta Norjassa keskimäärin | 4 | 4 |
| Henkilökunta Tanskassa keskimäärin | 18 | 19 |
| Henkilökunta Puolassa keskimäärin | 81 | 90 |
| Henkilökunta Unkarissa keskimäärin | 0 | 3 |
| Henkilökunta Venäjällä keskimäärin | 12 | 9 |
| Yhteensä | 806 | 637 |
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
|---|---|---|
| poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | -654 | -380 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | -789 | -776 |
| Koneet ja kalusto | -1 931 | -1 493 |
| poistot yhteensä | -3 374 | -2 649 |
| Arvonalentumiset | -47 | 0 |
| poistot ja arvonalentumiset yhteensä | -3 421 | -2 649 |
Liiketoiminnan muut kulut esitetään kululajeittain. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät kaikki varsinaiseen liiketoimintaan kohdistuvat myynnin, markkinoinnin, hallinnon, valmistuksen ja tuotekehityksen kiinteät kulut.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy tilintarkastajan palkkiota tilintarkastuksesta -117 teur (-135 teur 2011), veroneuvonnasta - 14 teur (-5 teur 2011) ja muusta -137 teur (-159 teur 2011).
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja -2 181 teur (-2 104 teur 2011).
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
|---|---|---|
| rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot muista rahoitusvaroista | 1 | 0 |
| Korkotuotot lainoista ja muista saamisista | 33 | 41 |
| Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista | 38 | 61 |
| Muut rahoitustuotot | 0 | 6 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen arvon muutos | 0 | 9 |
| Yhteensä | 73 | 118 |
| rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista | -521 | -270 |
| Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista | -34 | -68 |
| Korkojohdannaisten arvon muutokset- ei suojauslaskennassa | 0 | 0 |
| Muut rahoituskulut | -151 | -138 |
| Yhteensä | -706 | -476 |
| rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -633 | -358 |
| Tulosvaikutteisia kurssieroja kirjattu yhteensä seuraavasti: | ||
| Myynnin kurssierot (sis. liikevaihtoon) | 424 | -325 |
| Oston kurssierot (sis. ostojen oikaisueriin) | -458 | -13 |
| Rahoituserien kurssiero | 4 | -7 |
| Kurssierot yhteensä | -30 | -345 |
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 | |
|---|---|---|---|
| Tilikauden tulovero | -80 | -398 | |
| Edellisten tilikausien verot | -71 | -74 | |
| Laskennallisten verojen muutos | -52 | 129 | |
| Yhteensä | -203 | -343 |
| Tulos ennen veroja | -1 845 | 1 909 |
|---|---|---|
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | -452 | 496 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | 4 | -6 |
| Edellisten tilikausien verot | 71 | 74 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | -99 | -410 |
| Verovapaat tulot | -12 | -126 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 309 | 126 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | -74 | 0 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista | 50 | 189 |
| verot tuloslaskelmassa | -203 | 343 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | -2 048 | 1 566 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000) | 4 049 | 4 049 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) | -0,51 | 0,39 |
Yrityksellä ei ole laimentavia instrumenttejä.
| (1 000 eur) | 1.1.2012- 31.12.2012 |
1.1.2011- 31.12.2011 |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineet tomat hyödyk keet |
Liikearvo | Kesken eräiset hankinnat |
Yhteensä | Aineet tomat hyödyk keet |
Liikearvo | Kesken eräiset hankinnat |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 5 057 | 883 | 1 644 | 7 584 | 3 591 | 0 | 1 251 | 4 842 |
| Lisäykset | 1 214 | 0 | 2 465 | 3 679 | 1 753 | 883 | 1 237 | 3 873 |
| Vähennykset | -645 | 0 | -1 666 | -2 311 | -284 | 0 | -844 | -1 128 |
| Kurssierot | 26 | 0 | 0 | 26 | -3 | 0 | 0 | -3 |
| Hankintameno 31.12. | 5 652 | 883 | 2 443 | 8 978 | 5 057 | 883 | 1 644 | 7 584 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -2 885 | 0 | 0 | -2 885 | -2 791 | 0 | 0 | -2 791 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 617 | 0 | 0 | 617 | 284 | 0 | 0 | 284 |
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | -654 | 0 | 0 | -654 | -380 | 0 | 0 | -380 |
| Kurssierot | -25 | 0 | 0 | -25 | 2 | 0 | 0 | 2 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -2 947 | 0 | 0 | -2 947 | -2 885 | 0 | 0 | -2 885 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2 172 | 883 | 1 644 | 4 699 | 800 | 0 | 1 251 | 2 051 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 705 | 883 | 2 443 | 6 031 | 2 172 | 883 | 1 644 | 4 699 |
Konsernin liikearvo 883 teur (883 teur vuonna 2011) liittyy Grundell yrityskauppaan jonka Martela teki 31. joulukuuta 2011. Rahavirtaa tuottava yksikkö on kohdistettu kokonaisuudessaan segmenttiin Tulosyksikkö Suomi. Ennakoidut rahavirrat tullaan saavuttamaan yhdistelemällä ja tehostamalla palvelutoimintoja, joka parantaa palveluprosessien laatua ja tehostaa palvelulogistiikkaa. Entistä kattavammat, palveluista ja tuotteista koostuvat ratkaisut voidaan toteuttaa yksinkertaisemmalla palveluketjulla.
Liikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin jos on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta.
Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla ennakoidut rahavirrat, jotka perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin kasvuun ja kannattavuuteen liittyen. Suunnitelmat kattavat viiden vuoden ajanjakson, huomioiden liiketoiminnan viimeaikaisen kehityksen. Ennakoitu kannattavuus ajanjaksolla huomioi maltillisesti yllämainitut synergiaedut ja kasvuksi on arvioitu keskimäärin 3,5 %. Testimallin käyttö vaatii arvioita ja olettamia liittyen markkinoiden kasvuun ja yleiseen korkotasoon.
Käytetty, ennen veroja määritelty diskonttauskorko on 12,4 %, joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta.
Viiden vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ennakoitu käyttämällä 0 % myynnin kasvua. Suoritetun testauksen perusteella liikearvon alentamiselle ei ole tarvetta.
Liikearvon alentumistappion toteutuminen edellyttäisi, että toteutuva liikevoittotaso (EBIT) olisi 90,0 % alhaisempi kuin johdon tilinpäätöspäivän mukainen arvio tai että diskonttauskorko olisi yli 27 %.
| (1 000 eur) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2012 - 31.12.2012 | Maa-alueet | rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 67 | 24 909 | 33 599 | 34 | 327 | 58 936 |
| Lisäykset | 0 | 271 | 1 196 | 0 | 682 | 2 149 |
| Vähennykset | 0 | -6 | -734 | 0 | -208 | -948 |
| Uudelleen ryhmittelyt | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot | -1 | 81 | 326 | 0 | 0 | 406 |
| Hankintameno 31.12. | 66 | 25 255 | 34 387 | 34 | 801 | 60 543 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -18 617 | -26 668 | 0 | 0 | -45 285 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 5 | 637 | 0 | 0 | 642 |
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | 0 | -789 | -1 931 | 0 | 0 | -2 720 |
| Uudelleen ryhmittelyt | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | -24 | -275 | 0 | 0 | -299 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -19 425 | -28 237 | 0 | 0 | -47 662 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 67 | 6 292 | 6 931 | 34 | 327 | 13 652 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 66 | 5 830 | 6 150 | 34 | 801 | 12 881 |
| 1.1.2011 - 31.12.2011 | Maa-alueet | rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 68 | 24 404 | 32 551 | 24 | 994 | 58 041 |
| Lisäykset | 0 | 518 | 3 688 | 15 | 572 | 4 793 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -2 623 | -5 | -1 239 | -3 867 |
| Uudelleen ryhmittelyt | 0 | -13 | 0 | 0 | 0 | -13 |
| Kurssierot | -1 | 0 | -17 | 0 | 0 | -18 |
| Hankintameno 31.12. | 67 | 24 909 | 33 599 | 34 | 327 | 58 936 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -17 849 | -27 472 | 0 | 0 | -45 321 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 2 313 | 0 | 0 | 2 313 |
| -2 269 | ||||||
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | 0 | -776 | -1 493 | 0 | 0 | |
| Uudelleen ryhmittelyt | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | 8 | -16 | 0 | 0 | -8 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -18 617 | -26 668 | 0 | 0 | -45 285 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 68 | 6 555 | 5 079 | 24 | 994 | 12 719 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 67 | 6 292 | 6 931 | 34 | 327 | 13 652 |
| 31.12.2012 | 31.12.2011 | |
|---|---|---|
| Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo |
3 155 | 3 311 |
Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1.1.2012 - 31.12.2012 |
1.1.2011 - 31.12.2011 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koneet ja kalusto |
rakennukset | Yhteensä | Koneet ja kalusto |
rakennukset | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 3 033 | 702 | 3 735 | 2 600 | 698 | 3 298 |
| Lisäykset | 201 | 0 | 201 | 433 | 0 | 433 |
| Vähennykset | -5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | 27 | 27 | 0 | 4 | 4 |
| Hankintameno 31.12. | 3 229 | 729 | 3 958 | 3 033 | 702 | 3 735 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -2 644 | -332 | -2 976 | -2 350 | -258 | -2 608 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | -312 | -72 | -384 | -294 | -69 | -363 |
| Kurssierot | 0 | -14 | -14 | 0 | -5 | -5 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -2 956 | -418 | -3 374 | -2 644 | -332 | -2 976 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 389 | 370 | 759 | 250 | 440 | 690 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 273 | 311 | 584 | 389 | 370 | 759 |
Vuonna 2007 on myyty Ruotsin Bodaforsin tehdaskiinteistö ja osa tiloista on vuokrattu takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on luokiteltu rahoitusleasingsopimukseksi.
Martela Oyj osti 31. joulukuuta 2011 päivätyllä kaupalla muuttopalveluja ja tilamuutoksia tarjoavan Grundell Muuttopalvelut Oy:n ja Grundell Henkilöstöpalvelut Oy:n. Grundellin hankinnasta aiheutui liikearvokirjaus 883 tuhatta euroa. Liikearvosta on kerrottu enemmän liitetiedossa 10 "Aineettomat hyödykkeet".
Koska yrityskauppa toteutui 31. joulukuuta 2011, sisältyy hankinnan kohteiden vuotuinen liikevaihto ja tulos kokonaan Martela-konsernin tuloslaskelmaan. Mikäli hankinta olisi toteutettu tilikauden 2011 alussa olisi konsernin liikevaihto ollut 6,8 miljoonaa euroa suurempi ja konsernin tilikauden tulos olisi ollut 0,5 miljoonaa euroa suurempi tilikaudella 2011.
| 2012 | 2011 |
|---|---|
| -358 | 0 |
| -300 | -358 |
| -658 | -358 |
| (1 000 eur) | Kotipaikka | varat | velat | Liikevaihto | Tilikauden tulos | Omistusosuus (%) |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2012 | ||||||
| p.O. Korhonen Oy | Suomi | 1 816 | 2 607 | 3 746 | -588 | 51 |
| (1 000 eur) | Kotipaikka | varat | velat | Liikevaihto | Tilikauden tulos | Omistusosuus (%) |
| 2011 | ||||||
| p.O. Korhonen Oy | Suomi | 1 884 | 2 088 | 3 013 | -704 | 51 |
Artek Oy Ab ja Martela Oyj allekirjoittivat 17.1.2011 sopimuksen uuden yhtiön perustamisesta. Osakassopimuksen perusteella Martelalla ei ole yhtiössä IAS 27 tarkoittamaa määräysvaltaa. Yhtiön luvuista liitetään Martelan konsernituloslaskelmaan ainoastaan Martelan omistusosuuden mukainen osuus yhtiön tuloksesta ja se raportoidaan konsernituloslaskelmassa rivillä osuus osakkuusyhtiön tuloksesta.
Kiinteistö Oy Ylähangan maa-alue on luokiteltu sijoituskiinteistöksi ja sen käypä arvo on 31.12.2012 600 teur (600 teur 2011). Arvon määrittelyyn ei ole käytetty ulkopuolista arvioitsijaa.
| (1 000 eur) | Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavat rahoitusva rat ja -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusva rat |
Jaksotet tuun hankinta menoon kirjattavat rahoitus velat |
Tase-erien kirjanpito arvot |
Käypä arvo | Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2012 Tase-erät | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Pitkäaikaiset korottomat saamiset | 10 | 10 | 10 | 16 | |||
| Muut rahoitusvarat | 55 | 55 | 55 | 15 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 751 | 23 751 | 23 751 | 19 | |||
| Valuuttatemiinit | 0 | 0 | 22 | ||||
| Rahasto-osuudet | 0 | 0 | 20 | ||||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 23 761 | 55 | 23 816 | 23 816 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 9 331 | 9 331 | 9 331 | 25 | |||
| Muut velat | 151 | 151 | 151 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 6 010 | 6 010 | 6 010 | 25 | |||
| Koronvaihtosopimukset | 0 | 0 | 22 | ||||
| Valuuttatemiinit | 0 | 0 | 22 | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 20 515 | 20 515 | 20 515 | 27 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 36 007 | 36 007 | 36 007 | ||||
| 2011 Tase-erät | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Pitkäaikaiset korottomat saamiset | 104 | 104 | 104 | 16 | |||
| Muut rahoitusvarat | 55 | 55 | 55 | 15 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 146 | 25 146 | 25 146 | 19 | |||
| Valuuttatermiinit | 0 | 0 | 22 | ||||
| Rahasto-osuudet | 0 | 0 | 20 | ||||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 25 250 | 55 | 25 305 | 25 305 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 7 644 | 7 644 | 7 644 | 25 | |||
| Muut velat | 175 | 175 | 175 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 0 | 0 | |||||
| Korolliset velat | 3 490 | 3 490 | 3 490 | 25 | |||
| Koronvaihtosopimukset | 0 | 0 | 22 | ||||
| Valuuttatemiinit | 0 | 0 | 22 | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 26 272 | 26 272 | 26 272 | 27 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 37 581 | 37 581 | 37 581 |
Käyvät arvot jokaisesta rahoitusvarojen ja -velkojen luokasta on esitetty yksityiskohtaisemmin taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa. Johdannaiset (koronvaihtosopimus ja valuuttatermiinit) on arvostettu käyttäen yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot perustuvat todennettaviin markkinatietoihin. (Taso 2). Niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja käypien arvojen muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti.
| (1 000 eur) | ||
|---|---|---|
| Myytävissä olevat sijoitukset | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Tasearvo kauden alussa | 55 | 10 |
| Muutos kaudella | 0 | 45 |
| Tasearvo kauden lopussa | 55 | 55 |
Myytävissä olevat sijoitukset sisältää noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voi luotettavasti arvioida.
| (1 000 eur) | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 10 | 104 |
| (1 000 eur) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2012 aikana |
1.1.2012 | Kirjattu tuloslaskel maan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | Ostetut/ myydyt liiketoimin not |
31.12.2012 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Verotukselliset tappiot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Muut väliaikaiset erot | 407 | -236 | 0 | 15 | 0 | 185 |
| Yhteensä | 407 | -236 | 0 | 15 | 0 | 185 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Siirtymähetkellä käypään arvoon arvostetuista rakennuksista |
970 | -81 | 0 | 0 | 0 | 889 |
| Käyttöomaisuuden kumulatiivinen poistoero | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Eläkevelvoitteet | 38 | -25 | 0 | 0 | 0 | 13 |
| Muut väliaikaiset erot | 451 | -84 | 0 | 0 | 0 | 367 |
| Yhteensä | 1 459 | -190 | 0 | 0 | 0 | 1 269 |
| Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä |
-1 051 | -46 | 0 | 15 | 0 | -1 084 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana |
1.1.2011 | Kirjattu tuloslaskel maan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | Ostetut/ myydyt liiketoimin not |
31.12.2011 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Verotukselliset tappiot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Muut väliaikaiset erot | 361 | 46 | 0 | 0 | 0 | 407 |
| Yhteensä | 361 | 46 | 0 | 0 | 0 | 407 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Siirtymähetkellä käypään arvoon | ||||||
| arvostetuista rakennuksista | 1 115 | -145 | 0 | 0 | 0 | 970 |
| Käyttöomaisuuden kumulatiivinen poistoero | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Eläkevelvoitteet | 65 | -27 | 0 | 0 | 0 | 38 |
| Muut väliaikaiset erot | 97 | 36 | 0 | 0 | 318 | 451 |
| Yhteensä | 1 277 | -136 | 0 | 0 | 318 | 1 459 |
| Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä |
-916 | 182 | 0 | 0 | -318 | -1 051 |
| Netotuksesta johtuen jakautuu taseeseen seuraavasti: |
||||||
| Laskennallinen verosaaminen | 298 | 315 | ||||
| Laskennallinen verovelka | 1 214 | 1 366 | ||||
| Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä |
-916 | -1 051 |
Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu verotuksellisista tappioista, joita ei todennäköisesti voida hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Tällaisia tappiota oli vuoden 2012 tulokset huomioon otettuna n. 9,6 meur (9,2). Näillä tappioilla ei tämän hetkisen tietojen mukaan ole vanhenemisaikaa.
| (1 000 eur) | 31.12.2012 | 31.12.2011 | |
|---|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 9 746 | 9 182 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 900 | 880 | |
| Valmiit tuotteet | 2 238 | 2 714 | |
| Ennakkomaksut | 257 | 211 | |
| Yhteensä | 13 142 | 12 988 |
Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta -946 teur (-1 337 teur 2011).
| (1 000 eur) | 31.12.2012 | 31.12.2011 | |
|---|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 22 586 | 24 480 | |
| Lainasaamiset | 124 | 105 | |
| Siirtosaamiset | |||
| Henkilöstökuluista | 105 | 170 | |
| Rojalteista | 11 | 24 | |
| Korkotuotoista | 0 | 0 | |
| Johdannaisista | 0 | 0 | |
| Muista rahoitussaamisista | 36 | -5 | |
| Menoennakoista | 161 | 142 | |
| Muista | 728 | 230 | |
| Siirtosaamiset yhteensä | 1 041 | 561 | |
| Tuloverosaamiset | 0 | 0 | |
| Saamiset yhteensä | 23 751 | 25 146 |
Myyntisaamisten ja muiden kuin johdannaisiin perustuvien saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa.
| (1 000 eur) | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Rahasto-osuudet | 0 | 0 |
| (1 000 eur) | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 7 589 | 11 947 |
| Talletukset | 0 | 0 |
| Yhteensä | 7 589 | 11 947 |
Martela käyttää johdannaisia taloudelliseen suojautumiseen, mutta ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Maksettu kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 7.000.000 eur. Yhtiöjärjestyksen mukainen enimmäispääoma on 14.000.000 eur ja vähimmäispääoma on 3.500.000 eur.
Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,68 eur. K-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeilla 1 ääni. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.
| Osakepääoman muutokset | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kpl |
Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Omat osakkeet |
Omat osakkeet Osake palkkio järjestelmä |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 01.01.2011 | 4 027 383 | 7 000 | 1 116 | -721 | -490 | 6 905 |
| Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet * |
||||||
| Luovutetut osakkeet * | 21 870 | 186 | 186 | |||
| Palautuneet osakkeet | -25 | -25 | ||||
| Osakeanti | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| 31.12.2011 | 4 049 253 | 7 000 | 1 116 | -721 | -329 | 7 066 |
| Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet * |
||||||
| Luovutetut osakkeet * | ||||||
| Palautuneet osakkeet | ||||||
| Osakeanti | ||||||
| 31.12.2012 | 4 049 253 | 7 000 | 1 116 | -721 | -329 | 7 066 |
Martela Oyj omistaa 67.700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 % kaikista osakkeista ja 0,4 % kaikista äänistä.
* Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle Evli Alexander Management Oy:lle. Osakkeet ovat Evli Alexander Management Oy:n omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta ne on vuonna 2011 ja 2012 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa ikään kuin Martela olisi hankkinut omia osakkeita. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2012 jäljellä 38.647 kpl.
Oman pääoman muuntoerot sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen sijoitusten muuntoerot. Muut rahastot koostuvat vararahastoista.
Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 ovat yhteensä 31.723.270,95 €.
Martelan hallitus on 9.2.2010 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Martelan osakkeita yhdeltä yhden ja/tai yhdeltä kolmen kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille. Hallitus päättää ansaintajakson alkaessa ansaintajaksolle asetettavista kriteereistä ja
niille asetettavista tavoitteista. Järjestelmästä maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2010 sidottiin konsernin liikevoittoon (EBIT). Järjestelmän palkkio maksetaan avainhenkilöille ansaintajakson päättymisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaa maksetaan se määrä, joka tarvitaan jaettavista osakkeista aiheutuviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin osakkeiden antamishetkellä. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. Ansaitulla osakkeilla on pakollinen omistus 3 vuotta osakepalkkion käyttöönotosta.
Ansaintajaksot ovat 2010 ja 2010- 2012. Järjestelmässä annetaan palkkiona enintään 80.000 osaketta, joista enintään 24.000 osaketta 2010 ansaintajaksolta ja rahaa maksetaan enintään se määrä, joka tarvitaan palkkioista avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin palkkion maksuhetkellä.
Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tilikauden tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:
| Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot | Ansaintajakso 2010 |
Ansaintajakso 2010-2012 |
|
|---|---|---|---|
| Myöntämispäivä | 9.2.2010 | 9.2.2010 | |
| Järjestelyn luonne | Osakkeita ja rahaa | Osakkeita ja rahaa | |
| Kohderyhmä | Avainhenkilöt | Avainhenkilöt | |
| Osakepalkkioita osakkeina enintään kpl | 24 000 | 80 000 | |
| Osakepalkkioita vastaava määrä käteistä (kpl osakkeita enint.)* | 27 064 | 90 213 | |
| Ansaintajakso alkaa, pvm | 1.1.2010 | 1.1.2010 | |
| Ansaintajakso päättyy, pvm | 31.12.2010 | 31.12.2012 | |
| Osakkeiden vapautuminen, pvm | 30.4.2013 | 30.4.2013 | |
| Oikeuden syntymäehdot | EBIT | EBIT | |
| Työssäoloaika | Työssäoloaika | ||
| Osakeomistusvelvollisuus, vuotta | 2,0 | 0,0 | |
| Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta (31.12.2012) | 0,3 | 0,3 | |
| Henkilöitä (31.12.2012) | 9 | 10 |
* Osakepalkkion käteisosuus, jota käsitellään IFRS 2-standardin mukaisena osakeperusteisena kuluna.
| Tilikauden 2012 tapahtumat | Ansainta jakso 2010 |
Ansainta jakso 2010-2012 |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Bruttomäärät** | 1.1.2012 | Tilikauden muutos, kpl |
31.12.2012 | 1.1.2012 | Tilikauden muutos, kpl |
31.12.2012 |
| Myönnetyt palkkiot (osake+raha) osakkeina ilmaistuna |
51 064 | 0 | 51 064 | 180 787 | 0 | 180 787 |
| Palautuneet osakkeet | 4 532 | 0 | 4 532 | 15 106 | 0 | 15 106 |
| Maksetut osakkeet | 46 532 | 0 | 46 532 | 0 | 0 | 0 |
| Rauenneet osakkeet | 0 | 0 | 0 | 46 532 | 46 532 |
** Määrät sisältävät osakejärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina)
IFRS2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2-standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli yhtiön osakkeen kurssi. Vastaavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten yhtiön osakkeen hinnan mukaisesti.
| Osakepalkkion käyvän arvon laskenta | Ansaintajakso 2010 |
Ansaintajakso 2010-2012 |
|---|---|---|
| Myönnetyt palkkiot (osake+raha) osakkeina ilmaistuna, kpl | 0 | 0 |
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä | 7,34 € | 7,34 € |
| Oletetut osingot | 0,45 € | 1,35 € |
| Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä *** | 6,89 € | 5,99 € |
| Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä | 5,02€ | 5,02€ |
| Palautuvien oletus ennen jakoa | 8,9 % | 8,9 % |
| Palautuvien oletus sitovuusaikana | 0,0 % | 0,0 % |
| Ansaintakriteerien toteumaoletus | 100 % | 0,0 % |
| Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, € | 351 830 € | 1 019 574 € |
| Osakepalkkion käypä arvo 31.12.2012, € | 341 769 € | 0 € |
| vaikutus tilikauden 2012 tulokseen | 109 657 € | -199 844 € |
*** Osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla.
| (1 000 eur) | 31.12.2012 | 31.12.2011 | |
|---|---|---|---|
| pitkäaikainen | |||
| Pankkilainat | 5 751 | 7 131 | |
| Eläkelainat | 3 200 | 0 | |
| Rahoitusleasingvelat | 380 | 513 | |
| Yhteensä | 9 331 | 7 644 | |
| Lyhytaikainen | |||
| Pankkilainat | 4 914 | 3 137 | |
| Eläkelainat | 800 | 0 | |
| Käytetyt pankkitililimiitit | 0 | 0 | |
| Rahoitusleasingvelat | 296 | 353 | |
| Yhteensä | 6 010 | 3 490 |
Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.
Pankkilainojen ja eläkelainojen vakuutena on kiinteistökiinnityksiä ja rahoituslaitosten antamia takauksia sekä vähäiseltä osin pantattuja osakkeita, jotka kohdistuvat yhtiön omistamiin asunto-osakkeisiin.
| 31.12.2012 | 31.12.2011 | |
|---|---|---|
| rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat | ||
| Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 471 | 449 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 647 | 887 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0 | 0 |
| 1 118 | 1 336 | |
| rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 296 | 352 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 380 | 490 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0 | 23 |
| 676 | 865 | |
| Kertymätön rahoituskulu | 442 | 471 |
Rahoitusleasingvelkojen keskikorko oli vuonna 2012 4,8 % ja vuonna 2011 4,8 %.
Konsernin pankkilainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Konsernin keskimääräinen korkoprosentti on 2,94 % (3,68 % vuonna 2011). Lainojen lyhennysosuudet esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 28 Rahoitusriskien hallinta.
Ulkomaisten yritysten eläkejärjestelyt on tehty paikallisten säännösten mukaisesti, jotka on luokiteltu maksupohjaisiksi
järjestelyiksi. Lisäksi kotimaassa konsernilla on yksi lisäeläkejärjestely, joka on luokiteltu etuuspohjaiseksi järjestelyksi.
Seuraavassa esitetään konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vaikutus konsernin tulokseen ja taseeseen IAS 19-standardin mukaisesti laskettuna.
| Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti: | 1.1.2012 - 31.12.2012 |
1.1.2011 - 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Rahastoimattomien velvotteiden nykyarvo | 0 | 0 |
| Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo | 3 271 | 2 451 |
| Varojen käypä arvo | -2 422 | -1 828 |
| Ali-/Ylikate | 849 | 623 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) | -904 | -778 |
| Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 0 | 0 |
| Eläkesaaminen taseessa | -55 | -155 |
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti: | ||
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 215 | 233 |
| Korkomenot | 120 | 103 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | -88 | -73 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) | 88 | 91 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 0 | 0 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | 0 | 0 |
| Yhteensä | 335 | 354 |
| Toteutunut tuotto (teur) | 359 | -112 |
| velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat: | ||
| Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden alussa | 2 451 | 2 345 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 215 | 233 |
| Korkomenot | 120 | 103 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) | 485 | -231 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | 0 | 0 |
| Maksetut etuudet | 0 | 0 |
| rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden lopussa | 3 271 | 2 450 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa | 1 828 | 1 681 |
| Varojen odotettu tuotto | 88 | 73 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) | 271 | -185 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 235 | 259 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | 0 | 0 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa | 2 422 | 1 828 |
| Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset etuuspohjaisissa järjestelyissä: | 1.1.2012 - 31.12.2012 | 1.1.2011 - 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 3,00 % | 4,50 % |
| Varojen odotettu tuotto | 3,00 % | 4,50 % |
| Palkankorotusolettamus | 3,30 % | 3,30 % |
| Eläkkeiden korotusolettama | 1,25 % | 1,50 % |
| Inflaatio-olettama | 2,00 % | 2,00 % |
| velvoitteiden nykyarvot ja käyvät arvot: | 31.12.2012 | 31.12.2011 | 31.12.2010 | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Velvoitteen nykyarvo | 3 271 | 2 451 | 2 345 | 1 493 | 1 185 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -2 422 | -1 828 | -1 681 | -1 182 | -983 |
| Ali-/Ylikate | 849 | 623 | 664 | 311 | 202 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin varoihin | -64 | 18 | -71 | -319 | 120 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin | -114 | 81 | 200 | -198 | 196 |
Konserni ennakoi maksavansa järjestelyyn kuuluvaa maksua 240 teur vuonna 2013. Järjestelyn varoista ei ole saatavissa erittelyä.
IAS 19 muutos otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta. Tämän arvioidaan vaikuttavan Martela taloudelliseen raportointiin seuraavasti: luovuttaessa putkimenetelmästä esitettävän vertailukauden alussa kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot kirjataan kertyneisiin voittovaroihin, jonka vaikutus on 0,8 MEUR; lisäksi vuoden 2012 aikana tuloslaskelmaan kirjattu osuus vakuutusmatemaattisista voitoista ja tappioista peruutetaan, jonka vaikutus on 0,1 MEUR eläkekulun vähennystä ja muihin laajan tuloksen eriin kirjataan kaudelta 2012 tuleva etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisen vaikutus, jonka määrä on 0,2 MEUR. Varojen odotetun tuoton määrittämisessä on kaudella 2012 käytetty samaa korkokantaa kuin velvoitteen diskonttauksessa, joten tällä IAS 19 muutoksella ei ole vaikutusta Martelan tulevaan taloudelliseen raportointiin.
| (1 000 eur) | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 777 | 921 |
| Ostovelat | 8 268 | 10 564 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulujen siirtovelat | 4 560 | 4 445 |
| Johdannaiset | 0 | 0 |
| Korot | 43 | 15 |
| Muut rahoituskulut | 0 | 0 |
| Rojaltyt | 152 | 150 |
| Menojäämät | 905 | 878 |
| Muu siirtovelat | 995 | 4 084 |
| Siirtovelat yhteensä | 6 655 | 9 572 |
| Verovelat | 0 | 0 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 4 815 | 5 214 |
| 20 515 | 26 272 |
Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan myös käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen. Muut siirtovelat 2011 sisältävät Grundellin kauppaan liittyviä hankintamenoja.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan odottamattomia poikkeamia, jotka johtuvat valuutoista, maksuvalmiudesta, asiakkaan maksukyvystä, sijoituksista sekä koroista. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin varallisuuteen. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja rahoitusriskien käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön taloushallinto.
Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuuttariski, käyvän arvon korkoriski ja hintariski.
Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinakorkojen tai markkinahintojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumenttien arvoissa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin. Konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa.
Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Puolassa ja Tanskassa ja se on alttiina valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista. Transaktioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun tietyn ajankohdan valuuttakursseilla tehdyn sopimuksen kassavirrat toteutuvat muuttuneilla kursseilla. Translaatioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun emoyhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoittamien pääomien, vuositulosten ja lainojen arvot muuttuvat valuuttakurssivaihtelujen seurauksena.
Merkittävimmät kaupalliset valuutat ovat EUR, SEK, NOK ja PLN. SEK, NOK, PLN ja DKK valuuttapositiota tarkastellaan pääsääntöisesti puolenvuoden tähtäimellä. Konsernin politiikkana on suojata ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositiota.
Suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti 3–12 kk pituisia valuuttatermiinejä. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.
Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Ruotsissa, Puolassa, Venäjällä ja Tanskassa sijaitsevien tytäryhtiöiden pääomista ja lainoista emoyhtiöltä jotka sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. Yhtiö suojautuu valikoidusti translaatioriskiltä käyttämällä valuuttalainoja ja -optioita.
Suojauspäätökset perustuvat kunkin valuutan arvioituun vaikutukseen konsernin tulokseen, kassavirtaan, omaan pääomaan sekä suojauskustannukseen. Tilinpäätöshetkellä ei ole voimassa olevia suojauksia.
Seuraavassa taulukossa on esitetty instrumenteittain ja valuutoittain altistuminen valuuttariskille.
| EUr | SEK | pLN | NOK | |
|---|---|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 576 | 1 691 | 3 445 | 769 |
| Ostovelat | -735 | -627 | -4 | -76 |
| Valuuttatermiinit | 0 | 0 | ||
| Yhteensä | -159 | 1 064 | 3 441 | 693 |
| EUr | SEK | pLN | NOK | |
|---|---|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 256 | 376 | 2 956 | 859 |
| Ostovelat | -557 | -673 | -2 | -50 |
| Valuuttatermiinit | 0 | 0 | ||
| Yhteensä | -301 | -297 | 2 954 | 809 |
Muiden valuuttojen vaikutus on vähäinen.
Seuraavassa taulukossa on esitetty miten 10 % valuuttakurssimuutos 31.12. vaikuttaisi keskimäärin yhtiön tulokseen ennen veroja ja pääomaan 2012 (2011). Laskelma perustuu oletuksiin että kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.
| Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur) | Muutosvaikutus omaan pääomaan | Muutosvaikutus tulokseen |
|---|---|---|
| 31.12.2012 | ||
| EUR | 0 | +/- 16 |
| SEK | 0 | +/- 106 |
| PLN | 0 | +/- 344 |
| NOK | 0 | +/- 69 |
| Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur) | Muutosvaikutus omaan pääomaan | Muutosvaikutus tulokseen |
|---|---|---|
| 31.12.2011 | ||
| EUR | 0 | +/- 30 |
| SEK | 0 | +/- 30 |
| PLN | 0 | +/- 295 |
| NOK | 0 | +/- 81 |
Konsernin korkoriski liittyy konsernin lainasalkkuun sekä kassareservin arvonmuutoksiin korkovaihtelujen seurauksena. Lainojen duraatio on välillä 1-5 vuotta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia. Ylimääräiset
kassavarat sijoitetaan sekä lyhyen että pitkän koron rahastoihin.
Konserni sijoittaa ylimääräiset varat lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin yhteistyöpankeissa sekä likvideihin alhaisen riskin korkorahastoihin jotka perustuvat valtioiden velkasitoumuksiin ja yritystodistuksiin.
Sijoituksia on tehty korkorahastoihin, joiden arvot määräytyvät toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerauksien pohjalta. Nämä käyvän arvon muutokset kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelmaan.
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusinstrumenttien jako kiinteäkorkoiseen ja vaihtuvakorkoiseen tilinpäätöspäivänä.
| rahoitusinstrumentit (teur) | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Kiinteäkorkoinen | ||
| Rahoitusvelat ml. johdannaiset | 675 | 865 |
| Vaihtuvakorkoinen | ||
| Rahoitusvelat | 14 665 | 10 268 |
| Yhteensä | 15 340 | 11 133 |
1 % koronnousun muutosvaikutus tulokseen ennen veroja ja pääomaan tilinpäätöspäivänä 31.12. Koronlaskulla olisi ollut samansuuruinen päinvastainen vaikutus.
| Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur) | Muutosvaikutus omaan pääomaan | Muutosvaikutus tulokseen |
|---|---|---|
| 31.12.2012 | ||
| Rahoitusvelat | ||
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit | 0 | -147 |
| Johdannaiset | ||
| Koronvaihtosopimukset | 0 | 0 |
| Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur) | Muutosvaikutus omaan pääomaan | Muutosvaikutus tulokseen |
|---|---|---|
| 31.12.2011 | ||
| Rahoitusvelat | ||
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit | 0 | -103 |
| Johdannaiset | ||
| Koronvaihtosopimukset | 0 | 0 |
Rahavaroihin kuuluviin myytävissä oleviin osakkeisiin ei arvioida liittyvän hintariskiä jälleenmyynnistä. Näiden kirjanpitoarvo on alkuperäinen hankintahinta ja niiden tämän hetkinen myyntihinta on arvioitu korkeammaksi kuin ostohinta. Osakkeet ovat noteeraamattomia osakkeita ja niitä ei arvosteta käypään arvoon.
Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy näin ollen vastapuolen luottokelpoisuuden mukaan. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta.
Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Konserniyhtiöiden myyntisaatavien kierto ja ikärakenne raportoidaan kuukausittain ja seurataan mm. emoyhtiön taloushallinnon toimesta.
Martelan hallitus vahvistaa luottoriskien hallinnan periaatteet. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien kautta.
Yhtiön myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Hankintasopimusta käytetään silloin kun asiakasyritys on tuntematon ja siitä saatavat luottotiedot eivät ole riittävät. Hankintasopimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sopimusta, jolla varmistetaan tilauksesta syntyvät saatavat pidättämällä omistusoikeus Martela Oyj:llä kunnes asiakas on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan. Hankintasopimusta käytetään vain kotimaan kaupassa. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä potentiaalinen luottoriski huomioon ottaen. Vastapuolelle voidaan myös myöntää luottolimiittejä. Vanhojen asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan säännöllisesti maksukäyttäytymishistoriaa sekä luottoluokituksia avuksi käyttäen.
Asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella voidaan joiltakin asiakkailta vaatia vakuuksia ja esim. viennissä voi tulla kysymykseen vahvistettu peruuttamaton remburssi.
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa luottoriskin maksimimäärää.
Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty alla olevassa taulukossa:
| rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä (teur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 55 | 55 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat | 0 | 0 |
| Laina- ja muut saamiset | 23 751 | 25 146 |
| Rahavarat | 7 589 | 11 947 |
| Yhteensä | 31 395 | 37 148 |
Konsernin myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöspäivänä 31.12 on esitetty seuraavassa taulukossa:
| Myyntisaamisten ikäjakauma (teur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 16 761 | 20 211 |
| Erääntynyt 1-30 päivää | 3 612 | 3 337 |
| Erääntynyt 31-60 päivää | 1 400 | 283 |
| Erääntynyt yli 60 päivää | 813 | 649 |
| Yhteensä | 22 586 | 24 480 |
Myyntisaamisten luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12 niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.
| Myyntisaamisten maantieteellinen aluejakauma (teur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Suomi | 14 509 | 16 436 |
| Skandinavia | 4 109 | 3 793 |
| Euroopan maat | 3 491 | 3 584 |
| Muut alueet | 477 | 667 |
| Yhteensä | 22 586 | 24 480 |
Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan
rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi konsernissa ylläpidetään jatkuvasti riittävät likvidit varat tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen kuten kassareservin ja luottotililimiittien avulla. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla
lainojen ja luottolimiittien maturiteetia oletetun kassavirran mukaisesti sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Yhtiöllä ei ole käytössä lainoihin liittyviä kovenantteja.
Rahavarat kauden lopussa olivat 7 589 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 3 493 teur.
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | myöhem min |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat | 1 414 | 851 | 700 | 4 200 | 0 | 0 | 7 165 |
| Eläkelainat | 800 | 800 | 800 | 800 | 800 | 0 | 4 000 |
| Rahoitusleasingvelat | 295 | 181 | 86 | 91 | 22 | 0 | 675 |
| Ostovelat | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Luottolimiitti | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Lainojen korko- ja takausmaksut | 347 | 277 | 241 | 204 | 36 | 0 | 1 105 |
| Yhteensä | 2 856 | 2 109 | 1 827 | 5 295 | 858 | 0 | 12 945 |
| Annetut takaukset* | 176 | 176 | 176 | 176 | 48 | 0 | 752 |
| Johdannaisvelat | 0 | ||||||
| Yhteensä | 3 032 | 2 285 | 2 003 | 5 471 | 906 | 0 | 13 697 |
* Emoyhtiön kolmannelle osapuolelle antamat takaukset tytäryhtiöiden vuokrista.
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla
kaikissa olosuhteissa volatilisuudesta riippumatta. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella. Konsernin pääomanhallintaan ei kohdistu ulkoisia vaatimuksia
kuten esim. kovenantteja. Omavaraisuusasteen laskentakaava on esitetty seuraavassa taulukossa.
Pääoman hallinnassa seurattava keskeinen tunnusluku: omavaraisuusaste.
| Omavaraisuusaste | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Oma pääoma | 27 066 | 30 756 |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | 63 565 | 68 783 |
| Omavaraisuusaste % | 42,6 | 44,7 |
| (1 000 eur) | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettava vähimmäisvuokrat |
||
| Yhden vuoden kuluessa | 4 267 | 4 808 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 9 013 | 10 024 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 1 802 | 1 919 |
| 15 082 | 16 751 |
Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vuoden 2012 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella maksettuja vuokria -5 602 teur (2011 -4 734 teur).
| (1 000 eur) | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Pankkilainat ja eläkelainat | 10 808 | 10 328 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 9 194 | 7 849 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 12 395 | 12 266 |
| Pantatut osakkeet | 4 | 4 |
| vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä | 21 593 | 20 119 |
| Muut annetut vakuudet | ||
| Takaukset vuokran vakuudeksi | 336 | 2 041 |
| Muiden puolesta annetut vakuudet | ||
| Takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta | 537 | 498 |
| Kotimaa | Omistusosuus (%) 31.12.2012 |
Osuus äänivallasta (%) 31.12.2012 |
|
|---|---|---|---|
| Emoyhtiö | |||
| Martela Oyj | Suomi | ||
| Tytäryhtiöt | |||
| Kidex Oy | Suomi | 100 | 100 |
| Grundell Henkilöstöpalvelut | Suomi | 100 | 100 |
| Grundell Muuttopalvelut | Suomi | 100 | 100 |
| Kiinteistö Oy Ylähanka | Suomi | 100 | 100 |
| Martela AB, Bodafors | Ruotsi | 100 | 100 |
| Aski Avvecklingsbolag AB, Malmö | Ruotsi | 100 | 100 |
| Martela AS, Oslo | Norja | 100 | 100 |
| Martela Sp.z o.o., Varsova | Puola | 100 | 100 |
| 000 Martela, Moskova | Venäjä | 100 | 100 |
| 000 Martela SP, Pietari | Venäjä | 100 | 100 |
| Martela A/S, Kööpenhamina | Tanska | 100 | 100 |
Martela-konsernin lähipiiriin kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmä. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä Martela Oyj:n osakekannasta 8,9 % ja äänivallasta 17,3 %.
| Johdon työsuhde-etuudet (1 000 eur): | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 1 499 | 1 385 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 146 | 136 |
| Osakeperusteiset etuudet | -39 | -29 |
| 1 606 | 1 492 | |
| palkat ja palkkiot | 2012 | 2011 |
| Hallituksen jäsenet | 105 | 105 |
| Toimitusjohtaja | 280 | 261 |
| Konsernin johtoryhmän jäsenet (ei sis. toimitusjohtajan palkkaa) | 1 076 | 990 |
| Hallituksen jäsenille on maksettu palkkioita seuraavasti: | ||
| Heikki Ala-Ilkka | 30 | 30 |
| Pekka Martela | 15 | 15 |
| Jaakko Palsanen | 15 | 15 |
| Jori Keckman | 2 | 15 |
| Tapio Hakakari | 15 | 15 |
| Yrjö Närhinen | 13 | 0 |
| Pinja Metsäranta | 15 | 15 |
| 105 | 105 |
Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei makseta yhtiön palveluksessa olevilla jäsenille.
Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Eläke-etuus sisältyy etuusjärjestelypohjaisiin kuluihin, jotka on esitetty kohdassa 3. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on puolin ja toisin 6 kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.
Toimitusjohtajalle ja konsernin johdolle on otettu käyttöön uusi pitkän aikavälin kannustejärjestelmä, joka ulottuu vuodesta 2010 vuoden 2012 loppuun. Kannustejärjestelmä perustuu konsernin yhteenlaskettuun tuloskehitykseen 2010-2012. Tämän järjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjestelmästä on vuoden tulokseen kirjattu palkkiovarauksena 0 teur (-32 teur 2011).
Konsernin taloudellista kehitystä
| kuvaavat tunnusluvut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| IFrS 2012 |
IFrS 2011 |
IFrS 2010 |
IFrS 2009 |
IFrS 2008 |
||
| Liikevaihto | meur | 142,7 | 130,7 | 108,4 | 95,3 | 141,2 |
| Liikevaihdon muutos | % | 9,2 | 20,6 | 13,7 | -32,5 | 9,9 |
| Vienti ja ulkomaan toiminnot | meur | 41,2 | 40,9 | 32,7 | 29,2 | 38,1 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | 28,8 | 31,3 | 30,2 | 30,6 | 27,0 |
| Vienti Suomesta | meur | 10,4 | 10,5 | 9,6 | 11,1 | 14,4 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | meur | 4,0 | 6,8 | 4,7 | 2,2 | 2,9 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | 2,8 | 5,2 | 4,4 | 2,3 | 2,1 |
| Poistot | meur | 3,4 | 2,6 | 2,7 | 3,1 | 3,1 |
| Tutkimus- ja kehitys | meur | 2,7 | 2,4 | 2,2 | 2,6 | 3,2 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | 1,9 | 1,8 | 2,0 | 2,7 | 2,3 |
| Henkilöstö keskimäärin | 806 | 637 | 601 | 636 | 681 | |
| Henkilöstön muutos | % | 26,5 | 6,0 | -5,5 | -6,6 | 2,7 |
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 801 | 791 | 625 | 606 | 670 | |
| Josta Suomessa | 634 | 610 | 457 | 453 | 512 | |
| Kannattavuus | ||||||
| Liikevoitto | meur | -0,9 | 2,6 | 1,3 | 0,8 | 10,9 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | -0,6 | 2,0 | 1,2 | 0,8 | 7,7 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | meur | -1,8 | 1,9 | 1,1 | 0,4 | 10,2 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | -1,3 | 1,5 | 1,0 | 0,4 | 7,2 |
| Tilikauden tulos *) | meur | -2,1 | 1,6 | 0,6 | 0,1 | 7,5 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | -1,4 | 1,2 | 0,6 | 0,1 | 5,3 |
| Liikevaihto/henkilö | teur | 177,0 | 205,2 | 180,4 | 149,9 | 207,3 |
| Oman pääoman tuotto (ROE) | % | -7,1 | 5,1 | 2,0 | 0,4 | 23,8 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) | % | -2,7 | 6,0 | 3,7 | 2,3 | 25,2 |
| rahoitus ja taloudellinen asema | ||||||
| Taseen loppusumma | meur | 64,3 | 69,7 | 56,7 | 55,6 | 64,9 |
| Oma pääoma | meur | 27,1 | 30,8 | 31,2 | 31,8 | 33,7 |
| Korolliset nettovelat | meur | 7,8 | -0,8 | -4,4 | -10,8 | -3,7 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | 5,4 | -0,6 | -4,0 | -11,3 | -2,6 |
| Omavaraisuusaste | % | 42,6 | 44,7 | 55,6 | 57,4 | 52,2 |
| Nettovelkaantumisaste | % | 28,6 | -2,6 | -14,1 | -33,9 | -11,0 |
| Liiketoiminnan kassavirta | meur | 0,0 | 1,2 | -0,1 | 10,8 | 11,8 |
| Maksetut osingot | meur | 1,8 | 1,8 | 1,8 | 2,4 | 2,0 |
*) Tilikauden tuloksessa huomioitu laskennallisen verovelan muutos
| IFRS 2012 |
IFRS 2011 |
IFRS 2010 |
IFRS 2009 |
IFRS 2008 |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulos osaketta kohti | EUR | -0,51 | 0,39 | 0,16 | 0,03 | 1,89 |
| Tulos osaketta kohti (laimennettu) | EUR | -0,51 | 0,39 | 0,16 | 0,03 | 1,89 |
| Osakkeen nimellisarvo | EUR | 1,7 | 1,7 | 1,7 | 1,7 | 1,7 |
| Osinko | EUR*) | 0,20 | 0,45 | 0,45 | 0,45 | 0,60 |
| Osinko/tulos osaketta kohti | % | -39,2 | 115,4 | 281,3 | 1 500,0 | 31,7 |
| Efektiivinen osinkotuotto | % | 4,0 | 7,8 | 5,8 | 6,3 | 11,3 |
| Oma pääoma osaketta kohti | EUR | 6,68 | 7,60 | 7,74 | 7,88 | 8,47 |
| A-osakkeen kurssi 31.12. | EUR | 5,02 | 5,79 | 7,77 | 7,13 | 5,29 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | tkpl | 4 155,6 | 4 155,6 | 4 155,6 | 4 155,6 | 4 155,6 |
| Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä |
tkpl | 4 155,6 | 4 155,6 | 4 155,6 | 4 155,6 | 4 155,6 |
| Hinta/voittosuhde, P/E luku | -9,8 | 14,8 | 48,6 | 237,7 | 2,8 | |
| Osakkeiden markkina-arvo **) | MEUR | 20,3 | 23,4 | 31,3 | 28,1 | 21,1 |
*) Hallituksen ehdotus
**) K-osakkeiden arvona käytetty A-osakkeiden kurssia
Martela Oyj:n osakkeiden rekisteröity lukumäärä 31.12.2012 oli 4.155.600. Osakkeet jakautuvat A- ja K-osakkeisiin. A-osakkeella on 1 ääni ja K-osakkeella on 20 ääntä yhtiökokouksessa. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet. Yhtiön enimmäispääoma on 14.000.000 eur ja vähimmäispääoma on 3.500.000 eur. Martela Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusrekisteriin 10.2.1995. Osakkeiden vasta-arvo on 1,68 eur. A-osakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä Pienet yhtiöt -listalla. Pörssierä on 100 osaketta. Martela Oyj tehnyt "Liquidity Providing" (LP) markkinatakaussopimuksen FIM Pankki Oy:n kanssa.
| Osakekannan jakautuminen 31.12.2012 | Lukumäärä kpl |
Yhteensä eur |
Osuus osakepää omasta |
Ääniä | Osuus äänistä % |
|---|---|---|---|---|---|
| K-osakkeet | 604 800 | 1 018 500 | 15 | 12 096 000 | 77 |
| A-osakkeet | 3 550 800 | 5 981 500 | 85 | 3 550 800 | 23 |
| Yhteensä | 4 155 600 | 7 000 000 | 100 | 15 646 800 | 100 |
| Suurimmat osakkeenomistajat osakemäärän mukaan 31.12.2012 |
K-sarja kpl | A-sarja kpl | Yhteensä kpl |
% | ääniä kpl | % ääni määrästä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Marfort Oy | 292 000 | 232 574 | 524 574 | 12,6 | 6 072 574 | 38,8 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 0 | 335 400 | 335 400 | 8,1 | 335 400 | 2,1 |
| OP- Suomi Arvo | 0 | 285 000 | 285 000 | 6,9 | 285 000 | 1,8 |
| Nordea Pankki Suomi Oyj | 0 | 185 490 | 185 490 | 4,5 | 185 490 | 1,2 |
| Palsanen Leena | 44 486 | 131 148 | 175 634 | 4,2 | 1 020 868 | 6,5 |
| Martela Heikki | 52 122 | 121 342 | 173 464 | 4,2 | 1 163 782 | 7,4 |
| Pohjola Vakuutus Oy | 0 | 160 294 | 160 294 | 3,9 | 160 294 | 1,0 |
| Oy Autocarrera Ab | 0 | 116 000 | 116 000 | 2,8 | 116 000 | 0,7 |
| Martela Matti T | 58 256 | 56 982 | 115 238 | 2,8 | 1 222 102 | 7,8 |
| Palsanen Jaakko | 1 600 | 106 831 | 108 431 | 2,6 | 138 831 | 0,9 |
| Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap | 0 | 92 530 | 92 530 | 2,2 | 92 530 | 0,6 |
| Fondita Nordic Micro Cap Placeringsf. | 0 | 89 300 | 89 300 | 2,1 | 89 300 | 0,6 |
| Lindholm Tuija | 43 122 | 32 841 | 75 963 | 1,8 | 895 281 | 5,7 |
| Martela Pekka | 69 274 | 8 | 69 282 | 1,7 | 1 385 488 | 8,9 |
| Martela Oyj | 0 | 67 700 | 67 700 | 1,6 | 67 700 | 0,4 |
| Evli Alexander Management Oy | 0 | 38 647 | 38 647 | 0,9 | 38 647 | 0,2 |
| Muut osakkeenomistajat | 43 940 | 1 498 713 | 1 542 653 | 37,1 | 2 377 513 | 15,2 |
| Yhteensä | 604 800 | 3 550 800 | 4 155 600 | 100,0 | 15 646 800 | 100,0 |
Luettelo sisältää kaikki yli 5 % osakkeista ja äänivallasta omistavat osakkeenomistajat. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä 8,9 % osakkeista ja 17,3 % äänivallasta.
Martela Oyj omistaa 67.700 kpl A-sarjan osaketta. 33.850 kpl on aikanaan ostettu 10,65 euron keskihintaan ja 33.850 kpl on tullut osakeannin yhteydessä. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 % kaikista osakkeista ja 0,4 % kaikista äänistä.
Yhtiökokous on myöntänyt 2012 hallitukselle vuodeksi eteenpäin valtuudet, jotka koskevat osakepääoman korottamista, vaihtovelkakirjalainan ottamista sekä päättämistä omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta osakeenomistajien etuoikeudesta poiketen.
Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 415.560 kappaletta yhtiön A-sarjan osakkeita.
| Osakkeita kpl | kpl | Osakkaita % | Osakkeita kpl |
% | ääniä kpl | % ääni määrästä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-500 | 1 654 | 74,9 | 302 026 | 7,3 | 312 666 | 2,0 |
| 501-1000 | 286 | 12,9 | 223 880 | 5,4 | 234 900 | 1,5 |
| 1001-5000 | 198 | 9,0 | 424 808 | 10,2 | 839 008 | 5,4 |
| yli 5000 | 71 | 3,2 | 3 203 840 | 77,1 | 14 259 180 | 91,1 |
| Yhteensä | 2 209 | 100,0 | 4 154 554 | 100,0 | 15 645 754 | 100,0 |
| joista hallintarekisteröityjä | 7 | 193 318 | 193 318 | |||
| Odotusluettelolla ja yhteistilillä | 1 046 | 0,0 | 1 046 | 0,0 | ||
| Yhteensä | 4 155 600 | 100,0 | 15 646 800 | 100,0 |
| Omistajia kpl |
% | Osakkeita kpl |
% | ääniä kpl | % | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 95 | 4,3 | 935 359 | 22,5 | 6 483 359 | 41,4 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 11 | 0,5 | 854 523 | 20,6 | 854 523 | 5,5 |
| Julkisyhteisöt | 2 | 0,1 | 368 431 | 8,9 | 368 431 | 2,4 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 10 | 0,5 | 8 717 | 0,2 | 8 717 | 0,1 |
| Kotitaloudet | 2 081 | 94,2 | 1 974 349 | 47,5 | 7 917 549 | 50,6 |
| Ulkomaiset sijoittajat | 10 | 0,5 | 13 175 | 0,3 | 13 175 | 0,1 |
| Yhteensä | 2 209 | 100,0 | 4 154 554 | 100,0 | 15 645 754 | 100,0 |
| joista hallintarekisteröityjä | 7 | 193 318 | 4,7 | 193 318 | ||
| Odotusluettelolla ja yhteistilillä | 1 046 | 0,0 | 1 046 | 0,0 | ||
| Yhteensä | 4 155 600 | 100,0 | 15 646 800 | 100,0 |
| (1 000 eur) | Viite | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 102 251 | 96 417 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos | -125 | 344 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 278 | 56 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 308 | 340 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | -58 652 | -53 417 |
| Henkilöstökulut | 4 | -21 134 | -20 737 |
| Poistot ja arvonalennukset | 5 | -1 411 | -1 236 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -23 056 | -18 634 | |
| Liikevoitto (-tappio) | -1 541 | 3 133 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | -314 | -87 |
| Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä | -1 855 | 3 046 | |
| Satunnaiset kulut | 7 | 184 | -940 |
| Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -1 671 | 2 106 | |
| Tuloverot | 8 | -102 | -454 |
| Tilikauden voitto (tappio) | -1 774 | 1 652 |
| (1 000 eur) | Viite | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | ||
| Aineettomat oikeudet | 530 | 557 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 1 805 | 1 040 | |
| Ennakkomaksut | 2 443 | 1 644 | |
| 4 778 | 3 241 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | ||
| Maa- ja vesialueet | 84 | 84 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 2 430 | 2 511 | |
| Koneet ja kalusto | 2 525 | 2 558 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 23 | 23 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 99 | 99 | |
| 5 161 | 5 275 | ||
| Sijoitukset | 11 | ||
| Tytäryhtiöosakkeet | 7 962 | 8 960 | |
| Saamiset tytäryhtiöyrityksiltä | 14 324 | 14 324 | |
| Osakkuusyhtiöosakkeet | 250 | 250 | |
| Saamiset osakkuusyhtiöyrityksiltä | 450 | 150 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 15 | 15 | |
| 23 001 | 23 699 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | ||
|---|---|---|
| Vaihto-omaisuus | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 6 794 | 6 694 |
| Keskeneräiset tuotteet | 558 | 582 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 1 437 | 1 426 |
| Ennakot toimittajilta | 131 | 182 |
| 8 920 | 8 884 | |
| Pitkäaikaiset saamiset | 12 | |
| Lainasaamiset | 328 | 416 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 12 | |
| Myyntisaamiset | 18 697 | 20 097 |
| Lainasaamiset | 3 099 | 2 854 |
| Siirtosaamiset | 867 | 315 |
| 22 663 | 23 266 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 4 266 | 9 187 |
| 69 118 | 73 968 | |
| VASTATTAVAA | ||
| OMA PÄÄOMA | ||
| Oma pääoma | 13 | |
| Osakepääoma | 7 000 | 7 000 |
| Ylikurssirahasto | 1 116 | 1 116 |
| Vararahasto | 11 | 11 |
| Edellisten tilikausien tulokset | 33 497 | 33 667 |
| Tilikauden tulos | -1 774 | 1 652 |
| Yhteensä | 39 850 | 43 446 |
| VIERAS PÄÄOMA | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 14 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 5 600 | 6 808 |
| Eläkelainat | 3 200 | 0 |
| Siirtovelat | 150 | 175 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 15 | |
| Korollinen | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 708 | 2 821 |
| Eläkelainat | 800 | 0 |
| Koroton | ||
| Saadut ennakot | 448 | 627 |
| Ostovelat | 6 457 | 8 671 |
| Siirtovelat | 4 974 | 8 071 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 2 931 | 3 349 |
| 14 810 | 20 718 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 29 268 | 30 522 |
| 69 118 | 73 968 |
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Myynnistä saadut maksut | 102 111 | 93 106 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 308 | 179 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -102 733 | -90 914 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | -314 | 2 371 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -325 | -93 |
| Maksetut verot | -619 | -522 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä | -1 258 | 1 756 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | -1 258 | 1 756 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -2 593 | -2 168 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 1 | 31 |
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin | -2 900 | -66 |
| Investoinnit osakkuusyhtiöyrityksiin | -200 | -150 |
| Muiden sijoitusten luovutustulo | 0 | 145 |
| Myönnetyt lainat | -827 | -1 393 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 0 | 300 |
| Investointien rahavirta (B) | -6 519 | -3 301 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 10 000 | 3 000 |
| Lyhtyaikaisten lainojen takaisinmaksut | -6 500 | -3 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 4 000 | 7 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -2 821 | -2 421 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -1 822 | -1 812 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | 2 857 | 2 767 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) (+ lisäys, - vähennys) | -4 920 | 1 221 |
| Rahavarat tilikauden alussa 1) | 9 187 | 7 957 |
| Sijoitusten käyvän arvon muutos | 0 | 9 |
| Rahavarat tilikauden lopussa 1) | 4 266 | 9 187 |
Martela Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan ostojen oikaisueriin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen arvostamisesta syntyneet kurssierot, kirjataan rahoituksen kurssieroihin.
Aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan 3–10 vuoden aikana.
Rakennukset, koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Rakennuksiin tehdyistä arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä myöskään maa-alueista. Muuten poistot on laskettu tasapoistoina arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
| Rakennukset ja rakennelmat | 20–30 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 4–8 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–5 vuotta |
Pörssinoteeratut osakkeet arvostetaan markkina-arvoon ja muutokset kirjataan rahoituseriin. Muut osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Martela Oyj:llä ei ole
tilinpäätöshetkellä omistuksessaan pörssinoteerattuja osakkeita. Sijoitukset tytäryhtiöihin ja osakkuusyhtiöön on arvostettu hankintamenoon ja pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon FIFO-menetelmää käyttäen. Vaihtoomaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Valmistetun vaihtoomaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahavaroihin on luokiteltu sijoitukset rahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja korkosopimuksen. Valuuttatermiineillä suojaudutaan ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositioita. Koronvaihtosopimus on tehty vaihtuvakorkoisen lainan muuttamisesta kiinteäkorkoiseksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tarkemmat tiedot johdannaisista on mainittu konsernin liitetiedoissa kohdassa 22 ja 14.
Yhtiön veroihin kirjataan tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, perustuen paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennalliset verovelat esitetään liitetiedoissa.
Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskiessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset sekä myynnin valuuttakurssierot.
Tutkimus ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja kalustoon.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot, julkiset avustukset ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot mm. vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritteeseen liittyvät kulut.
Satunnaisiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin: kuten konserniavustukset ja yritysjärjestelyihin liittyvät erät.
Kaikki leasingmaksut käsitellään vuokrakuluina.
Yhtiöiden eläketurva on järjestetty eläkeyhtiöiden kautta. Martela Oyj:n toimitusjohtaja on oikeutettu siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta.
Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno sisältyy vähennyksenä vapaasta omasta pääomasta.
| 2012 | 2011 | ||
|---|---|---|---|
| Suomi | 92 | 90 | |
| Skandinavia | 5 | 6 | |
| Muut | 3 | 4 | |
| Yhteensä | 100 | 100 |
| (1 000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 1 | 162 |
| Vuokratuotot | 54 | 40 |
| Julkiset avustukset | 160 | 111 |
| Muut liiketoiminnan tuotot | 93 | 27 |
| Yhteensä | 308 | 340 |
| (1 000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Ostot tilikauden aikana | 53 525 | 51 028 |
| Aine- ja tarvikevaraston muutos | -171 | -2 440 |
| Ulkopuoliset palvelut | 5 298 | 4 829 |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 58 652 | 53 417 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastuksesta | 79 | 55 |
| Veroneuvonnasta | 14 | 5 |
| Muista palveluista | 68 | 158 |
| Tilintarkastajan palkkiot yhteensä | 161 | 218 |
| (1 000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot | 287 | 260 |
| Hallituksen palkat ja palkkiot | 105 | 105 |
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot yhteensä | 392 | 365 |
| Muut palkat ja palkkiot | 16 413 | 16 152 |
| Eläkekulut | 3 277 | 3 239 |
| Muut henkilösivukulut | 1 051 | 981 |
| Henkilöstökulut tuloslaskelmassa | 21 133 | 20 737 |
| Luontoisedut | 373 | 539 |
| Yhteensä | 21 506 | 21 276 |
| Henkilökunta | ||
| Henkilökunta keskimäärin; työntekijät | 147 | 146 |
| Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt | 251 | 238 |
| Henkilökunta keskimäärin yhteensä | 398 | 384 |
| Henkilökunta vuoden lopussa | 395 | 389 |
| (1 000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 608 | 524 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 93 | 92 |
| Koneet ja kalusto | 670 | 620 |
| Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 1 371 | 1 236 |
| Arvonalentumiset | 41 | 0 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 1 412 | 1 236 |
| (1 000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista | 18 | 26 |
| Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä | 131 | 132 |
| Valuuttakurssivoitot | 24 | 13 |
| Muut rahoitustuotot | 0 | 0 |
| Korkokulut | -385 | -146 |
| Valuuttakurssitappiot | -17 | -25 |
| Muut rahoituskulut | -85 | -96 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||
| kirjattavien varojen arvon muutos | 0 | 9 |
| Yhteensä | -314 | -87 |
| (1 000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Satunnaiset tuotot | ||
| Konserniavustus | -562 | 0 |
| Satunnaiset kulut | ||
| Konserniavustus | 378 | 940 |
| Satunnaiset erät yhteensä | -184 | 940 |
| (1 000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 31 | 380 |
| Edellisten tilikausien verot | 71 | 74 |
| Yhteensä | 102 | 454 |
Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen. Jaksotuseroista ja tappioista johtuvaa laskennallista verosaamista ei ollut vuonna 2012 eikä 2011.
| (1 000 eur) | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2012 - 31.12.2012 | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävaik. menot |
Keskeneräiset hankinnat |
Aineettomat hyödykkeet yht. |
| Hankintameno 1.1. | 2 683 | 3 117 | 1 644 | 7 443 |
| Lisäykset | 295 | 1 045 | 2 464 | 3 804 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -1 665 | -1 665 |
| Hankintameno 31.12. | 2 978 | 4 162 | 2 443 | 9 582 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -2 126 | -2 078 | 0 | -4 204 |
| Uudelleen ryhmittelyt | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | -322 | -280 | 0 | -602 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -2 448 | -2 358 | 0 | -4 806 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 557 | 1 040 | 1 644 | 3 241 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 530 | 1 805 | 2 443 | 4 778 |
| 1.1.2011 - 31.12.2011 | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävaik. menot |
Keskeneräiset hankinnat |
Aineettomat hyödykkeet yht. |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 467 | 2 090 | 1 251 | 5 807 |
| Lisäykset | 216 | 1 027 | 1 237 | 2 480 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -844 | -844 |
| Hankintameno 31.12. | 2 683 | 3 117 | 1 644 | 7 443 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 807 | -1 873 | 0 | -3 680 |
| Uudelleen ryhmittelyt | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | -319 | -205 | 0 | -524 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -2 126 | -2 078 | 0 | -4 204 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 660 | 217 | 1 251 | 2 128 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 557 | 1 040 | 1 644 | 3 241 |
| 1.1.2012 - 31.12.2012 | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset |
Keskeneräi set hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 84 | 10 595 | 10 752 | 23 | 99 | 21 553 |
| Lisäykset | 0 | 12 | 724 | 0 | 0 | 736 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -641 | 0 | 0 | -641 |
| Hankintameno 31.12. | 84 | 10 607 | 10 835 | 23 | 99 | 21 648 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -8 084 | -8 195 | 0 | 0 | -16 279 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 559 | 0 | 0 | 559 |
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | 0 | -93 | -676 | 0 | 0 | -769 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -8 177 | -8 312 | 0 | 0 | -16 489 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 84 | 2 511 | 2 558 | 23 | 99 | 5 275 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 84 | 2 430 | 2 524 | 23 | 99 | 5 160 |
| 1.1.2011 - 31.12.2011 | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset |
Keskeneräi set hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 84 | 10 558 | 10 076 | 20 | 152 | 20 890 |
| Lisäykset | 0 | 37 | 729 | 3 | 319 | 1 088 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -53 | 0 | -372 | -425 |
| Hankintameno 31.12. | 84 | 10 595 | 10 752 | 23 | 99 | 21 553 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -7 992 | -7 614 | 0 | 0 | -15 606 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 39 | 0 | 0 | 39 |
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | 0 | -92 | -620 | 0 | 0 | -712 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -8 084 | -8 195 | 0 | 0 | -16 279 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 84 | 2 566 | 2 463 | 20 | 152 | 5 285 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 84 | 2 511 | 2 558 | 23 | 99 | 5 275 |
Rakennusten sisältämät rakennusten arvonkorotukset 2012 ovat 1.850 teur (1.850 teur 2011). Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 2012 oli 1.923 teur (1.989 teur 2011).
(1 000 eur)
| 1.1.2012 - 31.12.2012 | Tytäryhtiö osakkeet |
Osakkuus yhtiö osakkeet |
Muut osakkeet ja osuudet |
Pääomalaina saamiset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Tasearvo kauden alussa | 8 960 | 250 | 15 | 14 474 | 23 698 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 300 | 300 |
| Vähennykset | -998 | 0 | 0 | 0 | -998 |
| Tasearvo kauden lopussa | 7 962 | 250 | 15 | 14 774 | 23 000 |
| 1.1.2011 - 31.12.2011 | Tytäryhtiö osakkeet |
Osakkuus yhtiö osakkeet |
Muut osakkeet ja osuudet |
Pääomalaina saamiset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Tasearvo kauden alussa | 5 206 | 250 | 14 | 14 284 | 19 754 |
| Lisäykset | 4 730 | 0 | 1 | 190 | 4 921 |
| Vähennykset | -976 | 0 | 0 | 0 | -976 |
| Tasearvo kauden lopussa | 8 960 | 250 | 15 | 14 474 | 23 698 |
| Emoyhtiön osuus % |
Osuus äänivallasta % |
Osakkeiden kpl |
Osakkeiden nimellisarvo |
Osakkeiden kirjanpito arvo |
|
|---|---|---|---|---|---|
| teur | |||||
| Suomi | 100 | 100 | 200 | 2.208 teur | 2 208 |
| Suomi | 100 | 100 | 100 | 3 teur | 4 675 |
| Suomi | 100 | 100 | 100 | 3 teur | 50 |
| Suomi | 100 | 100 | 510 | 9 teur | 8 |
| Ruotsi | 100 | 100 | 50 000 | 5.000 tsek | 550 |
| Ruotsi | 100 | 100 | 12 500 | 1.250 tsek | 132 |
| Norja | 100 | 100 | 200 | 200 tnok | 24 |
| Puola | 100 | 100 | 3 483 | 3.483 tpln | 135 |
| Venäjä | 100 | 100 | 3.700 trub | 90 | |
| Venäjä | 100 | 100 | 3.700 trub | 90 | |
| Tanska | 100 | 100 | 0 | ||
| Unkari | 100 | 100 | 0 | ||
| 7 962 | |||||
| Suomi | 51 | 51 | 510 | 1 | 250 |
Muut osakkeet ja osuudet: 15
| (1 000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Saamiset osakkuusyhtiöltä | 0 | 88 |
| Lainasaamiset | 329 | 329 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä | ||
| Myyntisaamiset | 5 017 | 3 913 |
| Lainasaamiset | 3 099 | 2 842 |
| Siirtosaamiset | 93 | 0 |
| Saamiset osakkuusyhtiöltä | ||
| Myyntisaamiset | 16 | 5 |
| Lainasaamiset | 0 | 12 |
| Muut saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 13 664 | 16 179 |
| Lainasaamiset | 0 | 0 |
| Siirtosaamiset | 774 | 315 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 22 663 | 23 266 |
Siirtosaamiset ja menoennakot sisältävät rojalti- ja kuluennakoita sekä henkilöstökulujen että muiden sekalaisten kulujen jaksotuksia.
| Osakekannan jakautuminen 31.12.2012 | Lukumäärä kpl | Yhteensä eur | Osuus osake pääomasta |
Ääniä | Osuus äänistä % |
|---|---|---|---|---|---|
| K-osakkeet (20 ääntä/osake) | 604 800 | 1 018 500 | 15 | 12 096 000 | 77 |
| A-osakkeet (1 ääni/osake) | 3 550 800 | 5 981 500 | 85 | 3 550 800 | 23 |
| Yhteensä | 4 155 600 | 7 000 000 | 100 | 15 646 800 | 100 |
| Omat osakkeet | 67 700 | ||||
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä | 4 087 900 | ||||
| Oma pääoma | 2 012 | 2 011 | |||
| Osakepääoma 1.1. ja 31.12. | 7 000 | 7 000 | |||
| Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12. | 1 116 | 1 116 | |||
| Vararahasto 1.1. ja 31.12. | 11 | 11 | |||
| Voittovarat 1.1. | 35 319 | 35 635 | |||
| Osingonjako | -1 840 | -1 807 | |||
| Tilikauden voitto | -1 774 | 1 652 | |||
| Osakejärjestelmän perusteella luovutetut osakkeet* |
0 | -186 | |||
| Palautuneet osakkeet | 17 | 25 | |||
| Voittovarat 31.12. | 31 722 | 35 319 | |||
| Oma pääoma yhteensä | 39 849 | 43 446 |
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 31.723 teur vuonna 2012 (35.319 teur 2011).
Martela Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet esitetään voittovarojen vähennyksenä. Martela Oyj omistaa 67.700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2012 oli 5,02 € /osake (5,79 € 2011), yhteensä 340 teur (392 teur 2011).
* Emoyhtiön taseessa osakkeiden hankintaa varten annettu laina on käsitelty lainasaamisena ja luovutettujen osakkeiden osalta hankintameno kirjataan saatavien vähennyksenä ja pois omasta pääomasta. Osakepalkkiojärjestelmään varten hankittuja osakkeiden hankintameno IFRS-tilinpäätöksessä käsitellään omien osakkeiden kaltaisena eränä.
| (1 000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 5 600 | 6 808 |
| Eläkelainat | 3 200 | 0 |
| Siirtovelat | 150 | 175 |
| 8 950 | 6 983 | |
| Pitkäaikaisten lainojen muutokset ja lyhennykset | 2012 | 2011 |
| Rahoituslaitos lainat |
Rahoituslaitoslainat | |
| Lainat 1.1. | 6 808 | 2 629 |
| Lisäykset | 0 | 7 000 |
| Lyhennykset | -1 208 | -2 821 |
| Lainat 31.12. | 5 600 | 6 808 |
| Eläkelainat | Eläkelainat | |
| Lainat 1.1. | 0 | 0 |
| Lisäykset | 4 000 | 0 |
| Lyhennykset | -800 | 0 |
| Lainat 31.12. | 3 200 | 0 |
| Lyhennykset | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018- |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoituslaitoslainat | 1 208 | 700 | 700 | 4 200 | 0 | 0 |
| Eläkelainat | 800 | 800 | 800 | 800 | 800 | 0 |
| Yhteensä | 2 008 | 1 500 | 1 500 | 5 000 | 800 | 0 |
| (1 000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||
| Ostovelat konserniyhtiöille | 1 692 | 1 682 |
| Siirtovelat konserniyhtiöille | 30 | 30 |
| Yhteensä | 1 722 | 1 712 |
| Velat osakkuusyhtiölle | ||
| Ostovelat | 200 | 455 |
| Muu vieras pääoma | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 708 | 2 821 |
| Eläkelainat | 800 | 0 |
| Saadut ennakot | 448 | 627 |
| Ostovelat | 4 565 | 6 534 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 2 930 | 3 349 |
| Siirtovelat | 4 944 | 8 041 |
| Yhteensä | 18 395 | 21 372 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 20 317 | 23 539 |
Lyhytaikainen vieras pääoma on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty taseessa.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Siirtovelkojen olennaiset erät | ||
| Henkilöstökulujen siirtovelat | 2 760 | 2 833 |
| Korko- ja rahoitusjaksotukset | 43 | 15 |
| Rojaltit | 142 | 143 |
| Menojäämät | 249 | 187 |
| Verot | 0 | 68 |
| Muut siirtovelat | 1 749 | 4 795 |
| Siirtovelat yhteensä | 4 943 | 8 041 |
| (1 000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Pankkilainat | 6 808 | 9 629 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 4 990 | 7 848 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 8 200 | 8 200 |
| Pantatut osakkeet | 4 | 4 |
| Eläkelainat | 4 000 | 0 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 4 204 | 0 |
| Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä | 17 394 | 16 052 |
| Muut annetut vakuudet | ||
| Takaukset vuokran vakuudeksi | 334 | 209 |
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset | 1 556 | 1 662 |
| Osakkuusyhtiön puolesta | 537 | 498 |
| Leasing-sopimukset | ||
| Alkavalle tilikaudelle kuuluvat | 926 | 959 |
| Myöhemmin maksettavat | 915 | 1 119 |
| Yhteensä | 1 841 | 2 078 |
| Takaisinostovastuut | 0 | 0 |
| Muut vastuut | ||
| Vuokravastuut | 10 416 | 12 636 |
| Tulos / osake | Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos = Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä |
|---|---|
| Hinta / voittosuhde (P/E) | Osakeantikorjattu kurssi tilikauden lopussa = Tulos / osake |
| Oma pääoma / osake, eur | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma = Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä tilikauden päättyessä |
| Osinko / osake, eur | Tilikaudelta jaettu osinko = Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilikauden päättyessä |
| Osinko / tulos, % | Osinko / osake x 100 = Tulos / osake |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | Osakeantikorjattu osinko / osake = x 100 Osakeantikorjattu kurssi tilikauden päättyessä |
| Osakekannan markkina-arvo, eur | = Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä x osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä |
| Oman pääoman tuotto-% | Tilikauden tulos = x 100 Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | (Tilikauden tulos ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) = x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) |
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma = x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| Nettovelkaantumisaste, % | Korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100 = Oma pääoma |
| Henkilöstö keskimäärin | = Keskiarvo kuukausien lopussa työssäolevan henkilöstön lukumääristä |
| Korolliset nettovelat | = Korolliset velat - rahavarat ja muu likvidi rahoitusomaisuus |
Emoyhtiö voitonjakokelpoiset varat ovat 31.723.270,95 euroa, joista tilikauden tappio on -1.773.522,41 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
| - osinkona jaetaan 0,20 euroa ulkona olevalta osakkeelta eli | 817.580,00 euroa |
|---|---|
| -------------------------------------------------------------- | ------------------ |
Helsingissä 5. helmikuuta 2013 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Heikki Ala-Ilkka Pekka Martela Heikki Martela hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja toimitusjohtaja
Jaakko Palsanen Tapio Hakakari Pinja Metsäranta
Yrjö Närhinen
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 5. helmikuuta 2013 KPMG Oy Ab Ari Eskelinen KHT
Olemme tilintarkastaneet Martela Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 5. helmikuuta 2013 KPMG OY AB Ari Eskelinen KHT
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.