Annual Report • Mar 5, 2013
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Suominen lyhyesti 3 | |
|---|---|
| Tulos 2012 lyhyesti 4 | |
| Keskeisiä tapahtumia 2012 5 | |
| Avainluvut 6 | |
| Toimitusjohtajan katsaus 7 | |
| Strategia 9 | |
| Toimintaympäristö 12 | |
| Liiketoimintakatsaukset Kuitukankaat 13 Codi Wipes 16 Joustopakkaukset 18 |
|
| Yritysvastuu Suomisella 20 Ympäristövastuu 21 Sosiaalinen vastuu 24 Taloudellinen vastuu 28 Yritysvastuuraportoinnin toteutuksesta 29 |
|
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 30 Hallitus 34 Johtoryhmä 36 |
|
| Tilinpäätös, sisällysluettelo 38 |
Hallituksen toimintakertomus............................ 39 Tietoja osakkeenomistajille.............................. 100
* Henkilömäärä 31.12.2012. Luku sisältää emoyhtiössä työskentelevät 17 henkilöä, kartassa oranssilla. * Henkilömäärä 31.12.2012. Luku sisältää emoyhtiössä työskentelevät 17 henkilöä, kartassa oranssilla.
Loppuvuodesta 2011 Ahlstromin kanssa toteutetun yrityskaupan vaikutukset näkyvät nyt ensi kertaa Suomisen koko vuoden tuloksessa, josta Kuitukankaatyksikkö muodostaa merkittävän osuuden. Konsernin liikevaihto oli 454,9 milj. euroa.
Suomisen toimintaa kehitettiin vuoden mittaan suunnitelmien mukaan ja yhtiö toteutti useita kannattavuutta parantavia hankkeita osana laajamittaista Summitohjelmaa. Ohjelman merkittävimpiä toimenpiteitä olivat kuitukangastuotannon tehostaminen ja polypropeenikatkokuidun valmistuksen lopettaminen Nakkilan tehtaalla. Ohjelman tuella Suomisen kulurakenne keveni noin 10 milj. eurolla.
Vuoden 2012 aikana tehdyt arvonalentumiskirjaukset ja muut kertaluonteiset erät rasittivat Suomisen liikevoittoa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 13,7 milj. euroa ja kertaluonteisten erien jälkeen 0,9 milj. euroa.
Hallitus esittää, että tilikaudelta 2012 ei jaeta osinkoa.
› 27.9.2012 Suominen ilmoitti, että Ahlstromilta loppuvuodesta 2011 ostettuun Home and Personal -liiketoimintaan kuuluvan Brasilian-yksikön siirtyminen osaksi Suomista viivästyy tarvittavien viranomaislupien puuttumisen vuoksi.
› 21.8.2012 Suomisen Tampereen tehtaalla käynnistetyt yt-neuvottelut päättyivät. Joustopakkausten alhaisen kysynnän vuoksi 151 henkilöä päätettiin lomauttaa lyhyemmissä jaksoissa enintään 40 päivän ajaksi.
Kaikki vuonna 2012 julkaistut tiedotteet on arkistoitu yhtiön internetsivuille www.suominen.fi
| 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. € | 454,9 | 213,4 | 173,4 | 179,4 | 214,6 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä, milj. € | 13,7 | -1,1 | -3,8 | 7,3 | 0,0 |
| Liikevoitto, milj. € | 0,9 | -4,8 | -10,8 | 6,7 | -4,0 |
| Tulos ennen veroja, milj. € | -9,5 | -10,0 | -15,7 | 1,0 | -8,8 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. € | 24,9 | -2,9 | -2,5 | 26,8 | 18,9 |
| Investoinnit, milj € | 4,0 | 4,0 | 6,2 | 4,5 | 3,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 34,5 | 32,2 | 27,9 | 29,9 | 24,6 |
| Oma pääoma/osake, € * | 0,39 | 0,44 | 0,70 | 1,01 | 0,98 |
| Tulos/osake, € * | -0,05 | -0,11 | -0,34 | 0,02 | -0,31 |
| Rahavirta/osake, € * | 0,10 | -0,03 | -0,06 | 0,74 | 0,98 |
| Velkaantumisaste (gearing), % | 100,7 | 111,0 | 174,0 | 161,2 | 229,9 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 0,4 | -3,7 | -10,6 | 6,4 | -2,9 |
| Henkilöstö, keskimäärin | 1 220 | 907 | 901 | 944 | 1 019 |
* vertailuvuosien 2007–2009 tunnusluvut osakeantioikaistu
Ahlstromilta ostettu liiketoiminta mukana luvuissa 1.11.2011 alkaen.
Paransimme kannattavuuttamme ja päivitimme taloudelliset tavoitteemme
Vuosi 2012 oli uuden Suomisen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Kun marraskuussa 2011 ostimme Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminnan, enemmän kuin kaksinkertaistimme yhdessä yössä liikevaihtomme ja saimme joukkoomme noin 500 uutta suomislaista eri puolilta maailmaa. Se, että kutsumme yhtiötämme nyt "uudeksi Suomiseksi" ei näin ollen ole lainkaan liioittelua. Uusi Suominen on pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden globaali markkinajohtaja.
Kuten aiemminkin olen eri yhteyksissä kertonut, keskityimme vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla kannattavuuden parantamiseen ja erityisesti kustannusten karsintaan. Tehtävänämme oli kääntää yhtiön kannattavuus positiiviseksi, ja tämän tavoitteen myös saavutimme: kustannussäästöihin tähdännyt Summitohjelma jopa hieman ylitti tavoitteensa ja tuotti vuoden mittaan noin 10 miljoonan euron rakenteelliset säästöt, mikä vastaa noin kahta prosenttia liikevaihdostamme.
Operatiivinen tuloksemme parani selvästi, vaikka vuoden aikana tehdyt arvonalentumiskirjaukset ja muut kertaluonteiset erät rasittivat liikevoittoamme, joka jäi 0,9 miljoonaan euroon. Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 13,7 (-1,1) miljoonaa euroa. Suomisen hallitus ei kuitenkaan esitä osinkoa jaettavaksi vuodelta 2012.
Kustannusrakenteen madaltaminen ja muut vuonna 2012 saavutetut parannukset antavat meille hyvän pohjan jatkaa työtämme kannattavampana yrityksenä kuin aiemmin.
Vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla käänsimme katseemme vahvasti Suomisen tulevaisuuden suunnan kirkastamiseen ja strategian päivittämiseen. Uudistuneessa strategiassamme on kolme kulmakiveä:
Suomisen henkilöstön tapaa toimia voi kuvata kolmella sanalla: Voimaantuminen, vastuun kanto ja intohimo. Olemme valinneet nämä kolme toimintamme kulmakiviksi ja uuden Suomisen yrityskulttuurin perustaksi. Yhtiön kulttuuria ei kuitenkaan voi sanella, vaan se muotoutuu yrityksen henkilöstön tavasta toimia. Yhteistä yrityskulttuuria ja toimintatapoja on luotu koko vuoden ajan, kun Ahlstromilta ostettua liiketoimintaa on yhdistetty osaksi Suomista. Liiketoimintojen integroinnissa lähtökohtana on ollut parhaiden mahdollisten käytäntöjen löytäminen ja omaksuminen yhteisiksi. Olen hyvin iloinen siitä, että saamani palautteen perusteella henkilöstömme suhtautuu uuteen strategiaamme innostuneesti ja on valmis tekemään työtä yhteisten tavoitteidemme saavuttamiseksi.
Kannattavuuden merkittävä parantaminen on keskeinen lyhyen tähtäimen tavoite ja strategian toinen tärkeä kulmakivi. Vain silloin, kun toimintamme on kannattavaa, voimme investoida kasvuun. Vuoden alussa
käynnistetyllä, edellä mainitulla Summit-ohjelmalla on ollut tässä keskeinen rooli. Ohjelmaan sisältyi raskaitakin toimenpiteitä, muun muassa kuidun valmistuksen lopettaminen ja kahden kuitukangaslinjan sulkeminen Nakkilan tehtaalla sekä henkilöstön lomautuksen Tampereen yksikössä. Myös muissa yksiköissä olemme tehostaneet ja sopeuttaneet toimintaamme kysyntälähtöisesti. Jatkossakin virtaviivaistamme edelleen prosessejamme, tehostamme toimintaamme ja parannamme entisestään kustannustehokkuuttamme.
Strategiamme kolmas kulmakivi on nimeltään Edellä muita. Olemme jo alamme suurin, mutta tavoitteenamme on olla myös alamme paras yhä kovenevassa kilpailutilanteessa. Tämä kulmakivi määrittelee pidemmän tähtäimen toimenpiteitä, joiden avulla saavutamme tuon tavoitteen. Kaiken perustana on asiakkaamme menestyminen, sillä se on myös Suomisen menestymisen edellytys. Toimenpiteet liittyvät muun muassa korkean lisäarvon tuotteiden osuuden kasvattamiseen valikoimassamme sekä tuotteidemme loppukäyttäjien tarpeiden parempaan tuntemukseen.
Strategian päivittämisen yhteydessä Suomisen hallitus asetti yhtiölle uudet keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Kunnianhimoiset tavoitteemme kertovat strategiamme toteutumisesta ja liittyvät kannattavuuden parantamiseen,
pääomarakenteen vakauttamiseen sekä kasvuun.
Tähtäämme suhteellisen kannattavuuden selvään parantumiseen. Sijoitetun pääoman tuoton (ROI) tavoitetaso on yli 10 %. Vuonna 2012 sijoitetun pääoman tuottomme oli 0,4 %.
Tavoittelemme vakaata pääomarakennetta ja pääsääntöisesti 40–80 % vaihteluvälille asettuvaa velkaantumisastetta (gearing). Vuonna 2012 velkaantumisasteemme oli 100,7 %.
Lisäksi tähtäämme toimialan keskiarvon ylittävään liikevaihdon orgaaniseen kasvuun.
Suominen haluaa olla aktiivisesti rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta. Olemme kirjanneet Suomisen yritysvastuun kannanotoksi, joka julkaistiin suominen.fi -sivustolla vuoden 2012 joulukuussa. Kannanotto sekä Suomisen ensimmäinen yritysvastuuraportti ovat myös osa tätä vuosikertomusta.
Lämmin kiitokseni Suomisen osakkeenomistajille, rahoittajille, asiakkaille sekä henkilöstölle vuodesta 2012. Vuotemme oli täynnä toimintaa, ja saavutimme useita tärkeitä tavoitteitamme. Jatkamme tällä tiellä yhtä innostuneina myös vuonna 2013.
Nina Kopola toimitusjohtaja
Suominen päivitti strategiansa vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on, että vuonna 2015 Suomisella on maine toimialansa innovaattorina ja muutosvoimana sekä entistäkin motivoituneempi, vastuutuntoisempi ja yrittäjähenkisempi yrityskulttuuri. Strategian kolme kulmakiveä ovat Suomisen tapa toimia, Kannattavuuden merkittävä parantaminen sekä Edellä muita.
Suomisen henkilöstön tapaa toimia voi kuvata kolmella sanalla: Voimaantuminen, vastuun kanto ja intohimo.
Voimaantuminen (empowerment) tarkoittaa sitä, että Suomisen henkilöstöllä on mahdollisuudet ja myös toimintavaltaa tehdä työnsä mahdollisimman tehokkaasti. Tämä johtaa siihen että heillä on myös mahdolllisuus ja vastuu kehittää yhtiön toimintaa ja prosesseja parhaansa mukaan. Voimaantuminen merkitsee myös
kykyä nopeaan ja oikea-aikaiseen päätöksentekoon kunkin omalla vastuualueella. Oman osaamisen kehittäminen kuuluu jokaisen Suomisella työskentelevän tehtäviin.
Mahdollisuuksien ja toimintavallan myötä jokainen Suomisella
kantaa vastuuta (accountability) omasta työstään ja varsinkin sovituista työn tuloksista. Poikkeamissa tai virhetilanteissa toimintatapaan ei kuulu selittely, vaan asioiden ripeä korjaaminen ja parantaminen. Suomisen henkilöstö tuntee vastuunsa myös siitä, miten heidän toimintansa
vaikuttaa esimerkiksi työtovereihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin.
Suomisella tunnetaan intohimoa (passion) työtä ja tehtävien loppuun saattamista kohtaan. Työtä tehdään "pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina" – määrätietoisesti, suurella sydämellä sekä eettisesti korkeatasoisesti. Henkilöstö toimii joukkueena ja jakaa osaamistaan sekä parhaita käytäntöjään toisilleen.
Suomisen tapa toimia muodostaa selvän yhteisen arvopohjan, johon konsernin kaikki toiminta ja päätöksenteko voi nojautua.
Suomisella on kunnianhimoiset taloudelliset tavoitteet ja selvät suuntaviivat niiden saavuttamiseksi. Tavoitteet liittyvät suhteelliseen kannattavuuteen, vakaaseen pääomarakenteeseen sekä liiketoiminnan kasvuun.
Tavoitteena on parantaa selvästi suhteellista kannattavuutta ja saavuttaa sijoitetulle pääomalle yli 10 % tuotto (ROI). Lisäksi Suominen tavoittelee vakaata pää-
omarakennetta ja pääsääntöisesti 40–80 % vaihteluvälille asettuvaa velkaantumisastetta (gearing). Tavoitteena on myös toimialan keskiarvon ylittävä liikevaihdon orgaaninen kasvu.
Vuoden alussa 2012 alussa käynnistetyllä ja vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä päättyneellä Summit-ohjelmalla on ollut kannattavuuden parantamisessa keskeinen rooli. Ohjelmaan on kuulunut muun muassa mittavia kysyntälähtöisiä sopeutus- ja tehostustoimia. Työ prosessien virtaviivaistamiseksi,
toiminnan tehostamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi jatkuu edelleen.
Suomisen tuotannollinen toiminta perustuu asiakkaiden kysyntään ja toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Yhtiö pystyy ketterästi säätämään tuotantomääriään kysynnän mukaan.
Suominen haluaa saavuttaa asiakkaidensa mielissä innovaattorin ja markkinamuokkaajan aseman. Näin
Suomisen missiona on kehittää ja valmistaa tuotteita ja ratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten arkielämää.
yhtiö voi parhaiten edistää asiakkaidensa liiketoimintaa tuotteillaan ja palveluillaan sekä erottautua kilpailijoistaan ja selvitä voittajana kiihtyvässä kilpailussa. Laatu ja luotettavuus ovat Suomisen keskeisiä vahvuuksia.
Yhtiö kasvattaa korkeampaa lisäarvoa kerryttävien tuotteiden osuutta liikevaihdossaan. Suominen tutkii mahdollisuuksia vahvistaa kuitukangasliiketoimintansa asemaa pyyhinnän ulkopuolisilla käyttöalueilla. Samalla yhtiö aikoo säilyttää globaalin markkinajohtajan asemansa pyyhinnässä.
Tuotteiden loppukäyttäjän tarpeiden ymmärtäminen on Suomisen tulevaisuuden menestyksen avain. Loppukäyttäjän tarpeet ohjaavat myös tuote- ja palvelukehitystä. Suominen seuraa proaktiivisesti markkinoiden ja loppukäyttäjien tarpeiden muutoksia ja kehittää nopeasti uusia tuotteita ja palveluita yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Suominen parantaa jatkuvasti teknologia- ja materiaaliosaamistaan asiakkaidensa eduksi. Näin varmistetaan tuotteiden korkea laatu sekä mahdollistetaan innovatiivinen ja ketterä tuotekehitys.
Suominen Oyj:n hallitus asetti yhtiölle uudet keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet joulukuussa 2012. Tavoitteet liittyvät yhtiön suhteellisen kannattavuuden parantamiseen, vakaaseen pääomarakenteeseen sekä orgaaniseen kasvuun. Suominen aikoo edelleen vahvistaa globaalin markkinajohtajan asemaansa pyyhintään tarkoitetuissa kuitukankaissa.
tuotto oli 0,4 %.
Yhtiö tähtää suhteellisen kannattavuuden selvään parantumiseen. Sijoitetun pääoman tuoton (ROI) tavoitetaso on yli 10 %. Vuonna 2012 Suomisen sijoitetun pääoman
misaste oli 100,7 %.
Yhtiö tähtää vakaaseen pääomarakenteeseen ja pääsääntöisesti 40–80 % vaihteluvälille asettuvaan velkaantumisasteeseen (gearing).
Vuonna 2012 Suomisen velkaantu-
Yhtiö tähtää toimialan keskiarvon ylittävään liikevaihdon orgaaniseen kasvuun.
Sijoitetun pääoman tuoton ja velkaantumisasteen laskennassa sovelletaan yhtiön tilinpäätöksen tunnuslukujen laskentaperusteita ja -kaavoja.
Ostovoimaisen keskiluokan kasvu, eliniän piteneminen ja kaupungistuminen lisäävät pyyhkimistuotteiden ja joustopakkausten kysyntää maailmanlaajuisesti. Samanaikaisesti terveyden ja hygienian merkitys korostuu ja kuluttajat ovat valmiita käyttämään niiden edistämiseen entistä enemmän rahaa. Yksilöllistyminen, omien elämäntapojen valitsemisen korostunut rooli sekä ympäristötietoisuuden vahvistuminen luovat nekin uusia mahdollisuuksia pyyhkimistuotteiden ja pakkausten valmistajille.
Myös makrotalouden näkymät sekä kotitalouksien luottamus omaan taloudelliseen tilanteeseensa vaikuttavat päivittäistavaroissa käytettävien pyyhkimistuotteiden ja pakkausten kysyntään, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei olekaan luonteeltaan kovin syklistä.
Pyyhintätuotteiden maailmanlaajuisten markkinoiden odotetaan kasvavan noin 4,5 % vuodessa. Kasvun arvioidaan olevan hieman tätä hitaampaa Euroopassa, mutta huomattavasti voimakkaampaa kehittyvillä markkinoilla, muun muassa Etelä-Amerikassa, Itä-Euroopassa sekä Aasiassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
Suominen on pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden maailmanlaajuinen markkinajohtaja. Tällä hetkellä pyyhinnän kuitukankaiden suurin markkinasegmentti maailmanlaajuisesti (noin 40 % markkinaosuus) on vauvojen hoitoon tarkoitetut tuotteet. Kodinhoidon pyyhintätuotteet (hieman yli 20 %), teollisuuden sovellukset (hieman yli 20 %) sekä henkilökohtaiseen hygieniaan ja kauneudenhoitoon liittyvät tuotteet (noin 12 %) muodostavat muut pyyhintätuotteiden keskeiset käyttöalueet.
Joustopakkausten Euroopan markkinoiden arvioidaan kasvavan noin 2 % vuodessa. Kasvu on voimakkainta Itä-Euroopassa, esimerkiksi Venäjällä ja Puolassa.
Suomisen Kuitukankaat-liiketoimintayksikön asiakkaat ovat niin sanottuja jatkojalostajia; tyypillisesti merkittäviä, globaalisti toimivia kansainvälisiä merkkituote- tai
private label -valmistajia. Asiakkaat arvostavat pyyhintäkuitukankaissa erityisesti korkeaa ja tasaista laatua, mikä osaltaan varmistaa sen, että asiakkaan brändin tuotelupaus kuluttajalle pitää. Suomisen asiakassuhteet ovat pääsääntöisesti erittäin pitkäikäisiä. Myös tuotekehitystä tehdään asiakkaiden kanssa yhteistyössä.
Codi Wipes -liiketoimintayksikön asiakkaita ovat pääasiassa Keski- ja Pohjois-Euroopassa toimivat merkkituotevalmistajat sekä vähittäiskaupan ketjut. Yksikkö palvelee myös private label -tuotteiden valmistajia ja markkinoijia. Codi Wipesin asiakkaat arvostavat kumppanuutta, hyvää palvelua sekä saumatonta yhteistyötä muun muassa tuotekehityksessä.
Joustopakkaukset-liiketoimintayksikön asiakaskunta on laaja ja sisältää niin teollisuuden, palvelualojen kuin vähittäiskaupan yrityksiä pääasiassa Euroopassa. Suuri osa asiakkaista on elintarvikkeiden, hygieniatuotteiden tai muiden merkkituotteiden valmistajia tai vähittäiskaupan ketjuja.
Suomisen merkittävimpiä raaka-aineita ovat pyyhkimistuotteiden osalta viskoosi, polypropeeni, polyesteri, sellu ja puuvilla sekä joustopakkauksissa polyeteeni. Erityisesti öljypohjaisten raaka-aineiden hinnat vaihtelivat merkittävästi vuoden aikana.
Raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat Suomisen taloudelliseen tulokseen nopeasti, sillä Suominen hankkii varastoonsa raaka-aineita pääsääntöisesti vain muutaman viikon tarvetta vastaavan määrän. Suomisen myyntisopimuksiin kirjatut hinnantarkistusmekanismit korjaavat raaka-aineiden hintamuutoksia keskimäärin 3–5 kuukauden viiveellä.
Suominen ostaa kaikki tarvitsemansa raaka-aineet pitkäaikaisilta kumppaneiltaan. Yhtiö lakkautti vuonna 2012 Nakkilan tehtaan polypropeeni-katkokuidun tuotantolinjan osana kannattavuuden parantamiseen tähtäävää Summit-ohjelmaa.
Suomisen Kuitukankaat-liiketoimintayksikkö toimii kasvavilla markkinoilla. Maailmanlaajuisesti kuitukankaiden markkinat kasvavat 7–8 % vuodessa, ja pyyhkimistuotteisiin käytettävien kuitukankaiden osalta markkinoiden arvioidaan kasvavan noin 4,5 % vuodessa globaalisti. Kasvu on hieman tätä hitaampaa Euroopassa, mutta huomattavasti voimakkaampaa kehittyvillä markkinoilla, muun muassa Etelä-Amerikassa, Itä-Euroopassa sekä Aasiassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
Suurin pyyhintätuotteiden käyttöalue on vauvanhoitotuotteet. Niiden osuus pyyhkimistuotteiden markkinoista on noin 40 %. Kodinhoidon pyyhintätuotteet (hieman yli 20 %), teollisuuden sovellukset (hieman yli 20 %) sekä henkilökohtaiseen hygieniaan ja kauneudenhoitoon liittyvät tuotteet (noin 12 %) ovat muita pyyhintätuotteiden keskeisiä käyttökohteita.
Suominen on maailman johtava pyyhintätuotteisiin tarkoitettujen kuitukankaiden valmistaja.
Suominen osti loppuvuodesta 2011 Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminta-alueen. Yrityskaupan myötä Suomisen Kuitukankaat-liiketoimintayksikön liikevaihto kuusinkertaistui ja tuotantolaitosten määrä kasvoi yhdestä seitsemään.
Suomisen Kuitukankaat-yksikön tuotantolaitokset sijaitsevat Yhdysvalloissa, Italiassa, Espanjassa ja Suomessa lähellä asiakkaita. Sekä tuotantomäärillä että liikevaihdolla mitattuna Euroopan ja Yhdysvaltojen osuudet
› Kansainväliset merkkituoteja private label -valmistajat
ovat suunnilleen yhtä suuret. Sekä teknologisesti että maantieteellisesti laaja tuotantolaitosten portfolio tarjoaa tuotantoon joustavuutta, sillä Suominen voi tarvittaessa siirtää tuotantoa tehtaalta toiselle, mikäli asiakkaan kanssa niin sovitaan. Tuotannollinen joustavuus on Suomiselle selvä kilpailuetu ja parantaa toimitusvarmuutta.
Kuitukankaat-liiketoimintayksikön vuoden 2012 painopisteenä oli toimintojen yhdistäminen Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminta-alueen kanssa osana Summit-ohjelmaa. Summit käsittää hankitun liiketoiminnan integroinnin lisäksi synergioiden hyödyntämisen myynnissä, hankinnoissa, tuotantolinjojen optimoinnissa ja logistisissa ratkaisuissa. Lähtökohtana yhdistämisessä oli parhaiden käytäntöjen jakaminen toimintojen välillä. Henkilöstö osallistui käytännön integraatiotyöhön muun muassa erilaisten työryhmien työskentelyn kautta.
Mozzaten tehtaalla Italiassa vuonna 2011 sattuneessa tulipalossa vaurioitunut tuotantolinja saatiin käynnistettyä uudelleen toukokuussa 2012. Tuotannonkeskeytys ei aiheuttanut merkittävää haittaa asiakkaille, sillä tuotanto voitiin siirtää Suomisen muille tuotantolaitoksille.
Ahlstromin Home and Personal -liiketoimintaan kuuluvan Brasilian yksikön kauppa on viivästynyt erilaisten toimintalupien takia, vaikka kilpailuviranomaisten luvat on jo saatu. Suominen ja Ahlstrom selvittävät yhdessä edellytyksiä ja vaihtoehtoja kaupan toteuttamiselle.
Kuitukankaat-liiketoimintayksikkö muodostaa Suomisen Pyyhintä-segmentin yhdessä Codi Wipes -liiketoimintayksikön kanssa. Segmentin liikevaihto vuonna 2012 oli 403,2 (149,4) miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 18,8 (-2,2) miljoonaa euroa. Liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli 5,5 (-3,1) miljoonaa euroa.
Kuitukankaat-liiketoimintayksikön liikevaihto vuonna 2012 oli 357,9 miljoonaa euroa (99,2). Kuitukankaiden vertailukelpoinen (pro forma) liikevaihto oli 365 miljoonaa euroa vuonna 2011, josta liikevaihto laski 2 %. Toimitusmäärät laskivat hieman. Myynti jakautui lasten pyyhintätuotteisiin, kotitalouspyyhkeisiin, henkilökohtaisen hygienian pyyhkeisiin sekä teollisuuspyyhkeisiin. Henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouspyyhintään käytettävän kuitukankaan myynti kasvoi, muissa käyttökohteissa myynti laski. Kulutuskysyntä kosteuspyyhkeiden käyttöalueissa Amerikan markkinoilla oli vahvempaa kuin Euroopalle tyypillisissä tuotealueissa. Euroopan liikevaihtoon vaikutti myös kiristynyt kilpailu.
Liiketoimintayksikön toimintakulut laskivat Summitohjelman onnistumisen ansiosta. Ohjelma jopa hieman ylitti tavoitteensa ja ylsi liikevaihtoon suhteutettuna noin kahden prosentin säästöihin. Kustannusrakenteen pysyvä parantuminen näkyy yksikön tuloksessa täysimääräisesti
vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen jälkeen, jolloin Summit-ohjelma päättyy. Ohjelman sisältämät toimenpiteet ja käytännöt otetaan osaksi päivittäistä toimintaa.
Suominen käyttää kuitukankaidensa valmistamiseen pääasiassa polypropeenia, viskoosia, sellua, polyesteria ja puuvillaa. Raaka-ainekustannusten osuus Kuitukankaatyksikön liikevaihdosta on yli puolet, joten hankintatoimen tehokkuus vaikuttaa selvästi yksikön kannattavuuteen. Raaka-ainehintojen muutosten kokonaisvaikutus vuositasolla ei ollut merkittävä vuonna 2012.
Osana Summit-ohjelmaa yksikön Nakkilan tehtaalla toteutettiin vuoden 2012 aikana merkittäviä tehostus- ja sopeutustoimia. Tehtaan lämpösidotun kuitukankaan tuotanto ja yksi vesineulattuja kuitukankaita valmistava linja suljettiin. Lisäksi polypropeeni-katkokuidun valmistus lopetettiin. Oma kuiduntuotanto korvataan pitkäaikaisella raaka-aineen hankintasopimuksella. Tehostus- ja sopeutustoimien vuoksi Nakkilan tehtaan henkilökunnan määrä väheni kaikkiaan yli 70 henkilöllä. Uudelleenjärjestelyistä aiheutui 0,4 miljoonan euron kertakustannukset. Käyttöomaisuudesta tehtiin 5,5 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus, jolla ei ollut vaikutusta kassavirtaan.
Suomisen Kuitukankaat-liiketoimintayksikkö aikoo kasvattaa liikevaihtoaan kehittämällä tuotevalikoimaansa ja parantamalla loppuasiakkaiden tuntemusta. Tavoitteena on kasvattaa korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta liikevaihdosta ja tuoda markkinoille uudenlaisia, esimerkiksi aiempaa ympäristöystävällisempiä, pyyhkimistuotteita. Tuotekehityksessä yksikkö nojaa laajaan
Ahlstromilta ostettu liiketoiminta mukana luvuissa 1.11.2011 alkaen.
teknologiaosaamiseensa sekä vahvoihin avainasiakassuhteisiin. Suominen tutkii myös mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa pyyhinnän ulkopuolella olevissa kuitukankaiden käyttöalueissa.
Lisäksi Kuitukankaat keskittyy edelleen kannattavuutensa parantamiseen kehittämällä ja tehostamalla sekä tuotantoaan että hankintatoimeaan.
Suominen osti vuoden 2011 lopulla Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminnan. Yrityskaupan myötä Suomisesta tuli yhdessä yössä maailman suurin pyyhkimistuotteiden kuitukankaiden valmistaja. Näin suuri mullistus toi väistämättä mukanaan myös haasteita. Yritysoston varmistuttua osapuolet lähtivät luomaan oikeastaan aivan uutta yhtiötä, yhtenä tehtävänään kansainvälisten yrityskulttuurien sulauttaminen.
Yhden yhtiön muodostamisessa onnistuttiin. Vaikka uudistuneessa yhtiössä toimi useita kulttuureja, yhtiöillä oli yhteinen arvopohja, mikä osoittautui tärkeäksi yhdistäväksi tekijäksi. Yhteiset arvostukset ja ajatukset luottamuksesta, kumppanuudesta ja osaamisesta sitoi ihmiset yhteen, tekemään töitä yhteisen yhtiön hyväksi.
Toimintojen yhdistämiseen kuului myös asiakassuhteiden hallinta ja kehittäminen eri puolilla maailmaa. Suominen oli aiemmin keskittynyt pääsiassa Euroopan markkinoihin, ja siten muuntautuminen aidosti globaaliksi oli merkittävä askel uuden Suomisen luomisessa. Merkittävimmillä markkinaalueilla Yhdysvalloissa ja Aasiassa asiakkaita muistutettiin uudesta Suomisesta maailmanlaajuisen kampanjan voimin. Kampanjan pääviestinä oli Suomisen globaali johtajuus pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden markkinoilla.
Suomisen Codi Wipes -liiketoimintayksikkö on yksi Euroopan suurimmista kosteuspyyhevalmistajista. Sen tuotteet ovat kuluttajapakkauksiin pakattuja kosteuspyyhkeitä, jotka ovat valmiita toimitettavaksi kaupan hyllyille. Codi Wipesin tuotteita käytetään muun muassa lasten hoitoon, kauneudenhoitoon kuten meikinpoistoon ja ihonkuorintaan, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen, sekä kodin erilaisten pintojen puhdistukseen.
Läntisessä Euroopassa kosteuspyyhkeiden markkinat kasvavat edelleen, nopeimmin lastenhoidon pyyhkeissä (noin 4 % vuodessa) ja kauneudenhoidon tuotteissa (noin 4-5 % vuodessa). Codi Wipesin päämarkkina-alue on Keski- ja Pohjois-Eurooppa.
Codi Wipes haluaa olla asiakkaidensa luotetuin yhteistyökumppani, joka tunnetaan kyvystään yhdistää vahva tuotanto- ja tuotekehitysosaaminen kuluttajien tarpeiden tuntemiseen. Liiketoimintayksikön tuotantolaitos sijaitsee Alankomaissa, Veenendaalissa lähellä merkittävimpiä asiakkaita.
Vuonna 2012 Codi Wipes toi markkinoille uusia, aiempaa ympäristöystävällisempiä tuotteita ja kehitti useita uudenlaisia, arkielämää helpottavia kosteuspyyhkeitä muun muassa televisionäyttöjen puhdistamiseen, lemmikkien hoitoon, autojen puhdistamiseen sekä desinfiointiin.
Vuonna 2012 yksikkö toteutti useita merkittäviä toimia toimintansa ja tuotteidensa ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi entisestään. Codi Wipes aikoo muun muassa edelleen vähentää öljypohjaisten raaka-aineiden käyttöä ja kasvattaa luonnonkuitujen osuutta käyttämissään kuitukankaissa. Lisäksi Veenendaalin tehtaalla on käynnissä hankkeet veden ja energiankulutuksen vähentämiseksi sekä jätteen määrän vähentämiseksi. Suomisen ja Codi Wipesin yritysvastusta voi lukea lisää vuosikertomuksen Yritysvastuu-osiosta.
Codi Wipes -liiketoimintayksikkö muodostaa Kuitukankaat -yksikön kanssa Suomisen Pyyhintä-segmentin. Segmentin liikevaihto vuonna 2012 oli 403,2 (149,4) miljoonaa euroa ja liikevoitto ennen arvonalentumiskirjauksia ja muita kertaluonteisia kustannuksia 18,8 (-2,2) miljoonaa euroa. Kertaluonteisten erien jälkeen segmentin liikevoitto oli 5,5 (-3,1) miljoonaa euroa.
Codi Wipes -yksikön liikevaihto laski 49,4 (55,6) miljoonaan euroon. Henkilökohtaisten hygieniapyyhkeiden myynti säilyi edellisen vuoden tasolla. Lastenhoitopyyhkeiden myynti laski, ja kosteiden wc-pyyhkeiden myynti kasvoi hieman. Myynnin keskihinnat laskivat vertailukaudesta. Alentuneen volyymin aiheuttamaa katemenetystä saatiin kompensoitua osin säästöillä toimintakustannuksissa, esimerkiksi kysynnän mukaan joustavien henkilöstöratkaisujen kautta.
Codi Wipes -liiketoimintayksikköön kohdistettu liikearvo testattiin viimeisen vuosineljänneksen aikana, ja markkinaepävarmuuden takia laskelmissa huomioitiin riskejä aikaisempaa suurempina. Testien perusteella Suominen kirjasi Codi Wipes -liiketoimintayksikön liikearvoon kohdistuvan 7,3 miljoonan euron arvonalentumiskirjauksen. Kirjauksella ei ole kassavirtavaikutusta.
Codi Wipes hakee kasvua laajentamalla edelleen tuotevalikoimaansa korkeamman lisäarvon tuotteisiin. Yksikkö jatkaa myös asiakassuhteidensa syventämistä muun muassa Codi Connect -yhteistyökonseptin avulla. Codi Connect yhdistää Codi Wipesin ja asiakkaan tai yhteistyökumppanin myynti-, markkinointi- ja tuotekehitysosaamisen tavoitteena uusien tuotekonseptien kehittäminen sekä asiakkaan kokeman lisäarvon kasvattaminen. Lisäksi Codi Wipes jatkaa toimenpiteitä kannattavuutensa parantamiseksi.
Suomisen Joustopakkaukset -liiketoimintayksikkö valmistaa muovikalvosta painettuja kuluttajapakkauksia teollisuudelle ja kaupalle sekä turva- ja systeemipakkauksia muun muassa turva-alan yrityksille ja paperitukkureille. Yksiköllä on kaksi tuotantolaitosta Suomessa ja yksi Puolassa sekä myyntikonttorit Ruotsissa ja Venäjällä. Vuonna 2012 Suominen Joustopakkaukset Oy juhli 60-vuotista taivaltaan. Alun perin yhtiö tunnettiin nimellä Amerplast.
Joustopakkausten Euroopan markkinoiden arvioidaan kasvavan noin 2 % vuodessa. Kasvu on voimakkainta Itä-Euroopassa. Suomisen Joustopakkauksetyksikön tärkeimmät markkina-alueet ovat Suomi ja muut Pohjoismaat, Keski-Eurooppa sekä Venäjä.
Joustopakkausten Tampereen tehtaalla päätettiin investoida uuteen laserperferointilaitteistoon. Perferoinnilla tarkoitetaan muovikalvon lävistämistä siten, että pakkaus voidaan esimerkiksi avata vaivattomasti ja siististi repäisylinjaa pitkin. Laserlaitteisto monipuolistaa ja tehostaa
pakkausten perferointimahdollisuuksia. Laitteistoa hyödynnetään aluksi ensisijaisesti pehmopapereiden pakkauksissa, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia myös muihin tuoteryhmiin ja sovellutuksiin. Laitteisto otettiin käyttöön alkuvuodesta 2013.
Joustopakkaukset lanseerasi vuonna 2012 yhdessä yhteistyökumppanin kanssa Amer3D-tuotteen kolmiulotteiseen pakkaussuunnitteluun. 3D-visualisoinnin avulla asiakas voi testata helposti esimerkiksi värejä, pintamateriaaleja ja efektejä sekä varmistua suunnitellun pakkauksen toimivuudesta myös myymäläympäristössä. Nopeampi ja tehokkaampi pakkaussuunnittelu edistää asiakkaan liiketoimintaa, kun tuotteet saadaan nopeammin ja kustannustehokkaammin suunnittelupöydältä myyntiin.
Joustopakkaukset-yksikön liikevaihto oli 52,7 miljoonaa euroa (64,8) ja se aleni 19 % edellisvuotisesta. Hygieniapakkausten myynti laski vuoden 2011 lopun asiakasmenetysten takia. Myös elintarvikepakkausten ja kaupan kassien myynti väheni, mutta turva- ja systeemipakkausten myynti nousi. Asiakasmenetyksiä onnistuttiin korvaamaan uusilla tilauksilla, mutta kulutuskysynnän heikkous hidastaa aikaisempien menetysten kompensointia. Kustannusten säästämiseksi yksikkö päätti elokuussa 2012 lomauttaa henkilöstöä enintään 40 päivän ajaksi.
Yksikön liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli -2,8 miljoonaa euroa (0,7) ja niiden jälkeen -2,3 miljoonaa euroa (-0,1). Raaka-ainehintojen muutosten kokonaisvaikutus vuositasolla painoi hieman kannattavuutta. Toiminnan kulut laskivat vuonna 2011 toteutetun tuotannon rationalisoinnin ansiosta.
Vuoden 2012 lopulla Joustopakkaukset-yksikkö käynnisti joulukuussa aloittaneen uuden toimialajohtajan johdolla liiketoiminnan tervehdyttämisohjelman, jonka tavoitteina on muun muassa myynnin kehittäminen, asiakassuhteiden syventäminen sekä yksikön kannattavuuden parantaminen. Ohjelmassa on jo alkuvuodesta 2013 tunnistettu useita uusia operatiivisen toiminnan kehittämismahdollisuuksia ja löydetty niihin ratkaisuja.
Koko historiamme ajan tehtävänämme Suomisella on ollut kehittää ja valmistaa tuotteita, joiden avulla kuluttajien arjesta tulee helpompaa ja mukavampaa. Uskomme vahvasti tähän tehtäväämme ja toteutamme sitä kaikessa toiminnassamme. Haluamme tuottaa sellaisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka helpottavat asiakkaidemme ja heidän asiakkaidensa elämää, aina arvoketjun huipulle asti – eli kuluttajien arkeen.
Arkielämää helpottavien tuotteiden valmistaminen kestävää kehitystä edistävällä tavalla on vaihe, johon yrityksemme ja koko toimialamme seuraavaksi siirtyvät. Olemme valmiita vastaamaan tähän haasteeseen, kun kehitämme uusia tuotteita ja ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme ja materiaalitoimittajiemme kanssa. Tämä matka on jo alkanut – etsimme esimerkiksi jatkuvasti raakaaineita, joiden ympäristövaikutus on pienempi. Näitä ovat muun muassa luonnonkuidut sekä muista uusiutuvista lähteistä saatavat raaka-aineet. Kehitämme myös koko ajan ympäristöystävällisempiä ainesosia, esimerkiksi voiteita, nesteitä ja hajusteita, pyyhkimistuotteisiimme. Teemme jatkuvasti työtä tuotannon veden- ja energiankulutuksen vähentämiseksi sekä syntyvän jätteen ja jäteveden määrän pienentämiseksi.
Toimimme aktiivisesti toimialajärjestöissämme, esimerkiksi EDANAssa, ja näemme yritysvastuun olennaisena osana alamme tulevaisuutta. EDANA pyrkii olemaan edelläkävijä ja tukemaan jäseniään kuitukangasalan muutoksissa. Samoin me Suomisella haluamme oma-aloitteisesti edistää kestävämmän tulevaisuuden rakentamista sekä sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristön tarpeiden tasapainottamista.
Voimaantuminen, vastuunkanto, intohimo. Näillä kolmella sanalla kuvaamme tapaamme toimia. Uskomme, että yritysvastuu konkretisoituu parhaiten Suomisen jokaisen työntekijän arkipäivän teoissa eri puolilla konsernia. Voimaantumisella tarkoitamme sitä, että Suomisen henkilöstöllä on mahdollisuudet ja myös toimintavaltaa kehittää jatkuvasti yhtiön toimintaa ja prosesseja, muun muassa turvallisuuden parantamiseksi ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Henkilöstö kantaa myös vastuuta työnsä tuloksista – niiden tulee näkyä käytännössä esimerkiksi työtapaturmien määrän vähentymisenä tuotantolaitoksillamme, kierrätysmuovin osuuden kasvuna valmistamissamme vähittäismyyntipakkauksissa sekä syntyvän jätteen määrän merkittävänä vähenemisenä kuitukangastuotannossamme. Suomisen henkilöstö suhtautuu intohimoisesti siihen, mitä ja miten työtä tehdään.
Teemme töitä pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvatamme liiketoimintaamme vastuullisesti, raportoimme toiminnastamme totuudenmukaisesti ja avoimesti, emmekä hyväksy esimerkiksi uskontoon, rotuun, ikään tai sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää.
Pitkän tähtäimen tavoitteemme on olla markkinoillamme edellä muita. Saavutamme tämän tavoitteen käyttämällä teknologia- ja raaka-ainetuntemustamme sellaisten tuotteiden valmistamiseen, jotka vastaavat modernin kuluttajan tarpeisiin ja samalla pienentävät toimintamme ympäristökuormitusta. Yksinkertaisesti ilmaistuna: vaivattomampaa elämää kestävällä pohjalla toimivassa maailmassa.
Nina Kopola toimitusjohtaja
Yritysvastuu
Suomisen tavoitteena on vähentää toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta sekä minimoida tuotteiden ympäristövaikutukset niiden koko elinkaaren ajalla. Toiminnan jatkuvan parantamisen ja tehostamisen lisäksi ympäristötyötä ohjaavat materiaalien uudelleenkäytön ja kierrättämisen periaatteet. Suominen on sitoutunut huomioimaan toimintansa ympäristövaikutukset Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä, jossa eri liiketoimintojen ja yksiköiden avainmittareiden yhdenmukaistaminen on tärkeässä roolissa. Suomisen tavoitteena on, että tulevaisuudessa käytössä on nykyistä kattavammin yhteismitallista tietoa toiminnan vaikutuksista. Näin Suominen voi suunnata
myös kehitystoimenpiteet tehokkaasti ja mahdollisimman vaikuttavasti.
Suomisen toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät pääosin tuotannossa tarvittavista raaka-aineista, tuotannossa käytetystä energiasta ja vedestä sekä tuotannossa syntyvästä jätteestä.
Ahlstromilta ostettu liiketoiminta mukana luvuissa 1.11.2011 alkaen.
Vuonna 2012 Suomisen tehtailla käytettiin erilaisia raaka-aineita yhteensä 149 392 tonnia, energiaa 1 588 729 gigajoulea ja vettä 5 021 159 m3 . Kaatopaikkajätettä syntyi yhteensä 1 812 tonnia.
Kuitukankaat-liiketoimintayksikön ympäristövastuutyö pohjautuu toimialajärjestö EDANAn vastuullisuusohjeistuksiin. Lähtökohtana on kaikkien resurssien (muun muassa raaka-aineet, energia, vesi) mahdollisimman tehokas käyttäminen koko tuotantoketjussa. Ympäristönäkökulmasta parempi tuote voi olla esimerkiksi grammapainoltaan keveämpi ja sen tuottamisen yhteydessä materiaalihävikkiä syntyy mahdollisimman vähän. Kuitenkin tuotteen tulee aina tarjota asiakkaalle ja loppukäyttäjälle samat ominaisuudet ja käyttökokemus, vaikka sen valmistamisessa olisi käytetty vähemmän raaka-aineita tai muita resursseja.
Kuitukankaat-yksikön keskeisiä raaka-aineita ovat polypropeeni, viskoosi, sellu ja polyesteri. Yksikkö hankkii markkinoilta kuitujen ja muiden raaka-aineiden ohella myös valmiita kuitukangasmateriaaleja komposiittituotteisiinsa. Kuitukankaat-liiketoiminnassa merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät raaka-aineiden, energian ja veden käyttöön sekä jätteen määrään. Osa-alueista keskeisintä, energian kulutusta, on onnistuttu vähentämään muun muassa kehittämällä tuotannossa käytössä olevien kuivureiden energiatehokkuutta ja parantamalla lämmön talteenottoa. Tehtaiden energiankulutusta suhteessa tuotantomääriin seurataan tarkoin, ja energiatehokkuuden parantaminen on yksikön keskeinen ympäristötavoite myös vuodelle 2013. Kuitukankaat-liiketoimintayksikkö onnistui myös vähentämään vedenkulutusta ja kaatopaikalle viedyn jätteen määrää.
Vuoden 2011 marraskuussa toteutetun Ahlstromin Home and Personal -kuitukangasliiketoiminnan oston seurauksena liiketoiminnan ympäristövaikutukset arvioitiin uudestaan ja mittarit yhdenmukaistettiin vuoden 2012 aikana vastaamaan toimialalla yleistyneitä käytäntöjä.
Alicanten tehtaalla Espanjassa, Windsor Locksin tehtaalla Yhdysvalloissa sekä Nakkilan tehtaalla Suomessa on ISO 14001 -ympäristösertifikaatit. Vuonna 2012 kyseisen sertifikaatin sai myös Green Bayn tehdas Yhdysvalloissa. Nakkilan tehtaalle on myönnetty myös PEFC-sertifikaatti, ja loppuvuonna sen sai Mozzaten tehdas Italiassa. PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä. Lisäksi Italian tuotantoyksikön molemmille tehtaille on myönnetty FSC-sertifikaatit. Forest Stewardship Council -sertifikaatti edistää ympäristön kannalta kannattavaa metsänhoitoa.
Codi Wipes -liiketoimintayksikön vuoden 2012 merkittävin vastuullisuustyö oli vastuullisuusohjelman laatiminen. Ohjelma jakautuu neljään osa-alueeseen: raaka-aineisiin, valmistukseen, jakeluun ja loppukäyttäjiin. Yksikön tärkeimmät raaka-aineet ovat kuitukankaat sekä erilaiset kemikaalit. Codi Wipes on kuitukankaiden jatkojalostaja, joten sen ympäristövaikutukset ovat suhteellisen pieniä verrattuna moneen muuhun teolliseen toimintaan. Tuotanto ei saastuta maaperää, kasvihuonekaasupäästöt ovat suhteellisen vähäisiä, eikä tuotannosta aiheudu käytännössä katsoen ollenkaan VOC-päästöjä (volatile organic compound, haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät tuotannosta syntyvästä jätevedestä sekä energiankulutuksesta.
Codi Wipes -liiketoimintayksikkö seuraa erityisesti energian kulutustaan sekä veden, jäteveden ja jätteen määrää. Jätteen määrän vähentämiselle vuodelle 2012 asetettua tavoitetta ei saavutettu tuoteportfolion laajen-
Ahlstromilta ostettu liiketoiminta mukana luvuissa 1.11.2011 alkaen.
tamisen vuoksi. Codi Wipes onnistui kuitenkin vähentämään jätevesiensä kuormittavuutta.
Vuoden 2012 muihin keskeisiin ympäristöprojekteihin lukeutuivat ympäristöystävällisten kuitujen käytön lisääminen, uuden energiansäästöohjelman käynnistäminen sekä tuotannossa syntyvän jätteen määrän pienentäminen. Työ FSC-sertifioinnin saamiseksi johti sertifikaattiin heinäkuussa 2012.
Joustopakkaukset-yksikössä ympäristövaikutuksia vähennetään erityisesti kehittämällä jätteiden kierrätystä ja pienentämällä syntyvän jätteen määrää, vähentämällä energiankäyttöä ja minimoimalla haitalliset päästöt ilmaan sekä lisäämällä kierrätysmateriaalien osuutta tuotteissa. Yksikön käyttämistä raaka-aineista keskeisiä ovat polyeteeni ja polypropeeni sekä erilaiset liuottimet ja painovärit.
Liiketoimintayksikössä seurataan konsernin yhteisten mittareiden lisäksi ongelmajätteiden määrää, kierrätysmateriaalien käyttöä sekä VOC-päästöjä (volatile organic compound, haihtuvat orgaaniset yhdisteet), joita onnistuttiin pienentämään vuonna 2012 ilmastointiratkaisuja parantamalla. Ongelmajätteen määrää vähennettiin kehittämällä värien kierrätystä, ja kierrätysmateriaalien käyttöastetta pystyttiin parantamaan tuotekehityksellä. Vuonna 2012 Tampereen yksikössä toteutettiin palovesiselvitys, jossa arvioitiin suurpalon yhteydessä käytettävän sammutusveden aiheuttamia seurauksia lähivesistölle sekä syntyvän jäteveden käsittelyä. Selvityksen pohjalta luotiin palovesisuunnitelma, joka tähtää ympäristövahinkojen minimoimiseen tulipalotilanteessa.
Codi Wipes -liiketoimintayksikössä vastuullisuus on järjestelmällisesti sisäänrakennettu osa toimintaa. Apuna työssä toimii vuonna 2012 laadittu vastuullisuusohjelma. Kolmivuotinen ohjelma jakautuu neljään osa-alueeseen, jotka ovat raaka-aineet, tuotanto, jakelu ja loppukäyttäjät.
Raaka-aineille on määritelty erilaisia tavoitteita, jotka tähtäävät ympäristökuormituksen vähentämiseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä esimerkiksi yli puolet käytetyistä kuiduista on valmistettu kierrätysmateriaaleista, yli 10 prosenttia kalvoista on valmistettu kierrätysmateriaaleista ja yli 80 prosenttia pahvipakkauksista on FSC- tai PEFC-sertifioituja.
Tuotannolle määriteltyjä tavoitteita ovat esimerkiksi nollatason saavuttaminen työtapaturmien aiheuttamissa sairauspoissaoloissa, jätteen määrän vähentäminen puolella sekä veden ja energian kulutuksen vähentäminen 30 prosentilla per tuotettu pakkaus.
Kuljetuksissa pyrkimyksenä on minimoida kuljetuksista syntyvä hiilijalanjälki. Tavoitteeksi on asetettu CO2 -päästöjen vähentäminen yli 20 prosentilla per tonnikilometri. Tähän pyritään esimerkiksi pitämällä kuljetuksessa käytettyjen autojen täyttöaste korkealla.
Kuluttajat huomioidaan vastuullisuustyössä esimerkiksi tarjoamalla heille tietoa tuotteiden oikeasta käytöstä ja niiden asianmukaisesta hävittämisestä.
Yritysvastuu
Suomisen sosiaalinen vastuu ulottuu henkilöstöstä kuluttajiin asti. Suominen tuottaa asiakkailleen ratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten arkielämää ja lisäävät hyvinvointia. Henkilöstölleen Suominen on sitoutunut tarjoamaan turvallisen ja terveellisen työympäristön.
Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat esimerkiksi kuitukangasmateriaalit erilaisiin pyyhkimistuotteisiin, hygienia- ja inkontinenssituotteisiin ja haavanhoitotuotteisiin. Suominen valmistaa myös muun muassa korkealaatuisia elintarvikepakkauksia, jotka vähentävät ruokahävikkiä ja varmistavat tuotteen turvallisuuden.
Korkealuokkainen laatu ja asiakastyytyväisyys syntyvät ammattitaitoisen, motivoituneen ja sitoutuneen henkilöstön panoksesta. Hyvä henkilöstöjohtaminen luo edellytykset henkilöstön hyvinvoinnille ja siten perustan yhtiön menestykselle.
Yhtiön palveluksessa työskentelee noin 1 220 henkilöä ympäri maailmaa. Suomisella on tuotantotoimintaa Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Italiassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Puolassa. Venäjällä ja Ruotsissa on myyntikonttorit.
1 200
1 600
Ahlstromilta ostettu liiketoiminta mukana luvuissa 1.11.2011 alkaen.
Järjestelmällisyys, oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys ja objektiivisuus ohjaavat henkilöstön kehittämistä Suomisella. Henkilöstön monipuolista osaamista vahvistetaan tavoitteellisesti, jotta voidaan vastata joustavan tuotannon ja asiakkaiden vaatimuksiin.
Vuoden 2012 aikana Suomisen Kuitukankaatliiketoimintayksikössä määriteltiin eri tehtävätasot, jonka pohjalta tunnistettiin kunkin tehtävän odotukset, osaamistarpeet, tavoitteet sekä palkkatasot. Määrittelyt otettiin käyttöön vuoden 2013 alussa ja niiden tavoitteena on selkiyttää henkilöstön rooleja ja vastuualueita. Lisäksi ylemmän ja keskijohdon kehitys- ja tavoitekeskustelujärjestelmää uudistettiin vuonna 2012 siten, että henkilökohtaiset tavoitteet ja toimet yhdistyvät aiempaa järjestelmällisemmin Suomisen strategisiin tavoitteisiin.
Läpinäkyvyyden ja objektiivisuuden periaatteet ohjasivat myös touko−heinäkuussa 2012 käytyjä Suominen Kuitukankaat Oy:n yhteistoimintaneuvotteluja, jotka toteutettiin osana Suomisen kannattavuuden parannusohjelmaa. Nakkilan yksikön toimintaa terävöitettiin sulkemalla tuotantolinjoja sekä tehostamalla hallinnollisia ja tukitoimintoja. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin rakentavassa hengessä ilman tuotantokatkoksia, ja vaihtoehtoisia ratkaisuja haettiin yhdessä henkilöstön kanssa useissa eri neuvotteluissa. Neuvottelut johtivat yhteensä yli 70 henkilön vähentämiseen Nakkilan tehtaalta. Kaksi irtisanottua vakinaista työntekijää voitiin palkata uudelleen Suomiseen.
Suominen on sitoutunut tarjoamaan kaikille työntekijöilleen turvallisen ja terveellisen työympäristön. Suomisella uskotaan, että kaikki tapaturmat voidaan välttää, ja tavoitteeksi on asetettu tapaturmien nollataso. Myös työterveyshuolto keskittyy ennaltaehkäiseviin toimiin.
Työturvallisuutta kehitetään järjestelmällisesti. Kullakin liiketoimintayksiköllä on omat kehitysohjelmansa, ja
Suominen Joustopakkaukset oli mukana Kemianteollisuuden työmarkkinaosapuolten yhteisessä Hyvää Huomenta – Hyvää Huomista -hankkeessa, jolla haluttiin edistää työhyvinvointia, kehittää osaamista, pidentää työuria, vähentää sairastavuutta ja lisätä tuottavuutta.
Suominen Joustopakkausten yritysprojektin tavoitteena oli kerätä yhteen työhyvinvointijohtamisen erilaisia käytäntöjä ja selkiyttää parhaat käytännöt aktiiviseksi toiminnaksi. Projektiryhmään Suomisella kuuluivat henkilöstöryhmien edustajat, henkilöstöhallinto sekä työterveyshuollon edustus.
Hankkeen lopputuloksena kaikki käytännöt koottiin yksiin kansiin ja kuvattiin selkeästi. Olemassa olevat palkitsemiskäytännöt ja henkilöstöedut ovat nyt koko henkilöstön tietoisuudessa. Projekti nosti esiin myös paljon uusia ideoita ja kehitysehdotuksia. Lisäksi monta keskeneräistä tai kiistanalaista asiaa saatiin sovittua loppuun asti. Jatkossa esimiesten aikaa säästyy, kun toimintamallit ja käytännöt on koottu helposti saataville.
Tärkein hankkeen tulos oli sen vaikutus yhteistoimintaan ja koko yrityskulttuuriin, joka muuttui entistä keskustelevammaksi ja osallistuvammaksi. Myös henkilöstöryhmien edustajat olivat tyytyväisiä projektiin, joka nähtiin hyvänä sitouttamisen tapana. Työ jatkuu yhä toimintatapojen hiomisella ja opastuksella.
työturvallisuus kuuluu myös joissakin tapauksissa osaksi kannustinjärjestelmää. Riskit pyritään ennakoimaan ja vaaralliset, läheltä piti -tilanteet analysoidaan, jotta ne voitaisiin jatkossa välttää. Työturvallisuuden tuloksia mitataan, seurataan ja arvioidaan asetettujen mittarien kautta.
Työturvallisuus kuuluu jokaisen Suomisella työskentelevän vastuulle. Henkilöstöä rohkaistaan huomioimaan turvallisuus kaikessa toiminnassa sekä puuttumaan oma-aloitteisesti mahdollisiin riskeihin. Tietoa riskeistä kerätään läheltä piti -järjestelmän avulla. Henkilöstö on aktiivisesti mukana kehittämässä työympäristöstä yhä turvallisempaa. Esimerkiksi Nakkilan yksikössä työympäristöä parannetaan yhteisvoimin henkilöstön ja johdon kanssa tuottavuuteen, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin keskittyvän 5S-menetelmän avulla.
Joustopakkaukset-yksikkö osallistui Kemianteollisuus ry:n Hyvää huomenta – Hyvää huomista -hankkeeseen, josta on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa.
Järjestelmällisen työn tuloksena Suomisella on saavutettu korkea työturvallisuustaso, ja nyt turvallisuustyön painopiste on ennen kaikkea hyvän tason ylläpitämisessä ja vieläkin paremman tason saavuttamisessa. Vuonna 2012 yhtiössä sattui 24 sairauspoissaoloon johtanutta tapaturmaa, ja tapaturmien takia poissaolopäiviä kertyi yhteensä 539.
Kuitukankaat-liiketoimintayksikössä keskityttiin erityisesti yhdenmukaistamaan vuoden 2011 lopulla toteutetun yrityskaupan tuloksena Suomiseen liittyneiden tuotantoyksikköjen ja jo aiemmin konserniin kuuluneen Nakkilan yksikön työturvallisuusmittarit yhteismitallisen tiedon tuottamiseksi. Lisäksi pyrittiin varmistamaan, että työturvallisuus pysyy hyvällä tasolla yrityskaupan mukanaan tuomista monista muutoksista huolimatta. Tehtaat toteuttivat useita projekteja työturvallisuuden parantamiseksi. Useilla tehtailla muutettiin karstatun kuidun ympärillä olevia turvaovia niin, että ne lukittuvat automaattisesti eikä niitä voi avata tuotantolinjan ollessa käynnissä. Nakkilassa kiinnitettiin huomiota turvakenkien käyttöön ja päätettiin investoida radiopuhelinjärjestelmään. Sisäiset turvallisuusauditoinnit ovat kuuluneet kaikkien tehtaiden normaaliin toimintaan jo vuosia.
Vaikka työturvallisuus kehittyi vuoden aikana myönteiseen suuntaan ja muutamilla tehtailla, kuten Italian Cressassa ja Yhdysvaltojen Bethunessa, saavutettiin poikkeuksellisen hyviä tuloksia, korkealle asetettua kokonaistavoitetta, eli nollatasoa poissaoloon johtavissa tapaturmissa, ei saavutettu. Turvallisuustyössä keskitytään jatkossa entistä enemmän ihmisten käyttäytymisen ja asenteiden muuttamiseen, jotta tavoite saavutetaan.
Joustopakkaukset-toimialan Tampereen yksikössä parannettiin erityisesti kemikaaliturvallisuutta. Kahden viikon koulutusjakson aikana painovärien kanssa työskentelevät saivat lisäopastusta riskeistä, jotka liittyvät painoväreihin ja liuotinhöyryihin. Lisäksi Tampereella käynnistettiin työsuojeluparitoiminta, jossa esimies ja työntekijä yhdessä vastaavat jonkin tietyn alueen työturvallisuuden kehittämisestä. Tuloksien mukaan työskentelymuoto nopeuttaa korjaavien toimien etenemistä.
Joustopakkausten Tampereen yksikössä saatiin hyviä tuloksia läheltä piti -ilmoitusten sähköisestä käsittelystä. Nyt ilmoituksen tekijä pystyy seuraamaan, kuinka korjaavat toimet etenevät ilmoituksen tekemisen jälkeen. Entistä läpinäkyvämpi käsittely on kymmenkertaistanut ilmoitusten määrän.
Suominen Joustopakkaukset Oy:lle määrättiin 10 000 euron yhteisösakko työturvallisuusrikkomuksesta loppuvuodesta 2012. Tuomio liittyy useiden vuosien takaisiin tapahtumiin, ja sen perusteissa mainittuihin kehittämiskohteisiin on puututtu. Myös Joustopakkauksilla työ henkilöstön työturvallisuuden parantamiseksi jatkuu.
Ahlstromilta ostettu liiketoiminta mukana luvuissa 1.11.2011 alkaen.
Codi Wipes -liiketoimintayksikössä henkilöstö osallistui työterveystutkimukseen, jossa kartoitettiin erityisesti mahdollisten kuulovaurioiden syntymistä tietyissä tuotantoprosessin vaiheissa. Lisäksi vuonna 2012 toteutettiin riskiarviointi tilanteista, joissa työntekijä on nauttinut huomattavan määrän alkoholia työvuoroa edeltävänä iltana, sekä laadittiin ohjeistus näihin tilanteisiin. Kemikaalialtistumisten riskejä arvioitiin laskelmien pohjalta ja todennettiin in situ -menetelmällä. Liiketoimintayksikössä parannettiin myös läheltä piti -tapausten raportointia.
Pitkäjänteinen työ työturvallisuuden kehittämiseksi näkyy myönteisellä tavalla Kuitukankaat-liiketoiminnan tuotantoyksiköiden tapaturmatilastoissa. Kuitukankaiden turvallisuustavoite on selkeä: yksikin sairauslomaan johtanut tapaturma on liikaa.
Kaikissa kuitukangastehtaissa sisäiset turvallisuustarkastukset kuuluvat säännöllisesti työvuorojen arkeen, jokainen tapaturma ja läheltä piti -tilanne tutkitaan ja tutkimusten perusteella tehdään korjaavia toimenpiteitä. Kaikkia työntekijöitä kannustetaan tuomaan esille havaitut turvallisuusriskit. Riskit käsitellään järjestelmällisesti, ja niihin puututaan aktiivisesti. Vuonna 2012 alettiin kerätä tietoa myös hyvistä turvallisuuskäytännöistä. Yksiköt pitävät kuukausittain kokouksia, joissa turvallisuusasiantuntijat jakavat parhaita käytäntöjään muiden kanssa.
Vuonna 2012 Kuitukankaat -liiketoimintayksikköön kuuluvalla Bethunen-tehtaalla Yhdysvalloissa tuli täyteen kolme vuotta ilman yhtään sairauspoissaoloon johtanutta työtapaturmaa, ja tehdas sai Etelä-Carolinan Kauppakamarilta palkinnon erinomaisista tuloksistaan keväällä 2012. Bethunen yksikössä on jo pitkään kannustettu henkilökuntaa osallistumaan aktiivisesti turvallisuuden kehittämiseen, joko tuomalla esiin turvallisuusriskit tai havaitut hyvät turvallisuuskäytännöt.
Saman liiketoimintayksikön Italian yksikössä, Cressan tehtaalla, on kulunut lähes kolme vuotta ilman sairauslomaan johtanutta tapaturmaa. Turvallisuusnäkökohdat on juurrutettu osaksi johdon ja koko henkilöstön päivittäisiä toimia. Cressan yksikön ennaltaehkäisevään työhön kuuluu esimerkiksi se, että yksikössä arvioidaan mahdolliset turvallisuusriskit päivittäin ja jokainen läheltä piti -tilanne tai tapaturma analysoidaan tarkasti, jotta vastaavaa ei sattuisi jatkossa. Tehtaan työntekijät osallistuvat selvitystyöhön aktiivisesti ja kehitystoimenpiteiden toteuttamista seurataan järjestelmällisesti. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin vuonna 2012 lukuisia turvallisuuskoulutuksia.
Suominen on taloudellisesti vastuullinen yhtiö, jonka toiminnan keskeisiä kulmakiviä ovat taloudellinen kannattavuus ja toiminnallinen tehokkuus. Suominen noudattaa paikallisia lakeja ja säädöksiä, hyvää hallintotapaa ja muita yleisesti hyväksyttyjä yrityskäytäntöjä. Konserni pyrkii toimimaan kaikkialla yhteiskunnan ja liiketoimintaympäristöönsä kuuluvien sidosryhmien odotusten mukaisesti.
Suominen kantaa taloudelliset velvoitteensa sidosryhmiään ja yhteiskuntaa kohtaan sekä osallistuu taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Vuonna 2012 Suominen tuotti 454,9 miljoonaa euroa ja jakoi 447,0 miljoonaa euroa taloudellista lisäarvoa sidosryhmilleen (Global Reporting Initiativen määritelmän mukaan).
Luvut sisältävät myyntitulot asiakkailta, ostot tavarantoimittajilta, henkilökunnalle maksetut palkat, rahoittajille maksetut korot ja lainanlyhennykset sekä maksetut verot. Suomisen osakkeenomistajille ei maksettu osinkoa vuonna 2012.
Suominen kevensi vuoden 2012 aikana kulurakennettaan Summit-ohjelman tuella. Summit-ohjelma käsittää Ahlstromilta hankitun liiketoiminnan integroinnin osaksi Suomista ja kattaa synergioiden hyödyntämisen myynnissä, hankinnoissa, tuotantolinjojen optimoinnissa ja logistisissa ratkaisuissa. Tehostamistoimilla tavoiteltiin Suomisen liikevaihtoon suhteutettuna noin kahden prosentin kustannussäästöä. Vuoden 2012 lopussa saavutettujen säästöjen määrä oli noin 10 miljoonaa euroa (hieman yli kaksi prosenttia liikevaihdosta). Ohjelma päättyy vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä.
Suomisen toiminnan taloudellisia vaikutuksia on eritelty tarkemmin alla olevassa taulukossa.
| SIDOSRY HMÄ |
SUORA VAIKUTUS 2012 |
|
|---|---|---|
| Asiakkaat | Liikevaihto 454,9 milj. € | Suomisen merkittävimpiä asiakkaita ovat kansainväliset merkkitavara- ja private label -valmistajat sekä vähittäiskaupan ketjut. |
| Henkilöstö | Maksetut palkat ja palkkiot 52,0 milj. € |
Suominen työllisti vuonna 2012 keskimää rin 1 220 henkilöä Euroopassa ja Yhdysval loissa. |
| Yhteistyökumppanit | Materiaalit ja palvelut 381,6 milj. € |
Suominen ostaa raaka-aineita sekä muita tuotteita ja palveluita paikallisilta ja kan sainvälisiltä yhteistyökumppaneilta. |
| Yhteiskunta | Maksetut tuloverot 3,0 milj. € | Suominen ja sen yksiköt ovat omissa yhtei söissään tärkeitä työllistäjiä ja siten yleisen hyvinvoinnin edistäjiä. |
| Rahoittajat | Nettorahoituskulut 10,4 milj. € | |
| Osakkeenomistajat | Tilikaudelta 2011 ei maksettu osinkoa. |
Suomisen taloudelliset tavoitteet on esitetty sivulla 11.
Suomisen vuosiraportointi 2012 kattaa ensimmäistä kertaa vastuullisuuden kolme osa-aluetta, taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Vuoden 2012 vuosikertomuksessa yritysvastuu on mukana aiempaa laajemmin, ja myös jatkossa Suominen raportoi yritysvastuustaan vuosittain, osana vuosikertomusta.
Raportointikausi on tilikausi, 1.1.–31.12.2012. Seuraava yritysvastuuraportti julkaistaan alkuvuodesta 2014.
Yritysvastuuraportti keskittyy Suomisen oleellisiksi arvioimiin vastuullisuuden osa-alueisiin. Ympäristö- ja työturvallisuutta koskevat tiedot on kerätty tuotantoyksiköistä, mutta mukana ei ole olennaisuusperiaatteen mukaisesti niitä toimipisteitä, joiden yhteydessä ei ole tuotannollista toimintaa.
Tietojen ajallisessa vertailussa tulee huomioida, että Suominen osti Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminnan 1.11.2011. Aiemmin Ahlstromille kuuluneet yksiköt (yhteensä kuusi tuotantolaitosta Yhdysvalloissa ja Euroopassa) ovat mukana Suomisen raportoinnissa 1.11.2011 jälkeen. Tämän vuoksi konsernitasoiset tunnusluvut ovat muuttuneet merkittävästi erityisesti vertaillessa vuosia 2011 ja 2012.
Joustopakkaukset-yksikön Nastolan tehdas suljettiin vuonna 2011 ja Norrköpingin tehdas vuonna 2010. Nämä tehtaat eivät ole mukana yritysvastuuraportoinnin historiatiedoissa.
Windsor Locksin tuotantolaitos Yhdysvalloissa on sekä Suomisen että Ahlstromin käytössä. Windsor Locksin tehtaan osalta ympäristötunnusluvuissa on otettu huomioon vain Suomisen käyttämät resurssit. Työturvallisuutta mittaavissa tunnusluvuissa ei ole mukana henkilöstöä, joka on työskennellyt Suomiselle kuuluvilla tuotantolinjoilla, mutta ei kuulu Suomisen työvoimaan.
Suominen kehittää jatkuvasti vastuullisuusraportointiaan tavoitteena avoin ja tasapuolinen viestintä kaikille sidosryhmille.
Suominen Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010 (jäljempänä Suositus). Hallinnointikoodin edellyttämä ja suosituksen 54 mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi se on julkisesti saatavilla Suomisen internet-sivuilla www.suominen.fi/hallinnointi.
Suominen Oyj:n hallitus on käsitellyt selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden aikana, mutta sen sisältämien aihealueiden ajantasainen tieto on esitetty Suomisen internet-sivuilla.
Suomisen ylimääräinen yhtiökokous 12.9.2011 asetti nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa. Yhtiön hallitus ei ole perustanut valiokuntia asioiden valmistelua varten, koska yhtiön koon ja liiketoiminnan laajuuden ei ole katsottu edellyttävän hallituksen työskentelyn jakamista. Hallitus hoitaa Suosituksessa tarkastusvaliokunnalle osoitetut tehtävät.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Suominen-konsernin liiketoiminnasta vastaavat osakeyhtiölain mukaiset toimielimet: yhtiökokous, joka valitsee hallituksen jäsenet, sekä hallituksen valitsema toimitusjohtaja.
Suominen Oyj:n ylimpänä päättävänä elimenä toimii yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätäntävaltaansa. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Konsernin emoyhtiö Suominen Oyj vastaa konsernin johdosta, taloushallinnosta ja rahoituksesta, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta ja viestinnästä.
Suominen-konsernissa on kaksi raportointisegmenttiä, Pyyhintä ja Joustopakkaukset.
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 12.9.2011 Suomisen hallitukseen valittiin Risto Anttonen, Jorma Eloranta, Suvi Hintsanen, Mikko Maijala ja Heikki Mairinoja. Ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset hallituksen jäsenten lukumäärästä ja hallituksen jäsenten valinnasta olivat ehdollisia yhtiön ja Ahlstrom Oyj:n välisen, 4.8.2011 julkistetun yritysjärjestelyn voimaantulolle. Kyseisessä kokoonpanossa hallitus toimi 21.10.2011 alkaen varsinaiseen yhtiökokoukseen 4.4.2012 asti.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 4.4.2012 hallitukseen valittiin uudelleen Risto Anttonen, Jorma Eloranta, Suvi Hintsanen ja Heikki Mairinoja sekä uudeksi jäseneksi Hannu Kasurinen. Hallituksen toimikausi kestää vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenten henkilötiedot ovat seuraavat:
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava merkitys yhtiön toiminnalle. Hallituksella on vuosittainen kokoussuunnitelma. Hallituksen keskeiset tehtävät ovat:
› päättää kiinteän omaisuuden hankinnasta ja luovutuksesta
› päättää strategisesti ja taloudellisesti merkittävistä investoinneista, yritysostoista, -myynneistä tai -järjestelyistä
Hallituksen valitsee yhtiökokous ja siihen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) jäsentä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan johdolla. Kokousten esittelijänä toimii pääsääntöisesti toimitusjohtaja. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa ja pöytäkirjanpitäjänä toimii talousjohtaja.
Vuonna 2012 hallitus kokoontui 17 kertaa, joista kuusi kertaa per capsulam. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 98.
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Risto Anttosta, joka on toiminut Suomisen merkittävän osakkeenomistajan, Ahlstrom Oyj:n, toimitusjohtajana ja varatoimitusjohtajana viimeisen kolmen vuoden aikana ennen hallituksen jäsenyyden alkamista.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä vuotuisen itsearvioinnin.
Sekä 12.9.2011 pidetty ylimääräinen yhtiökokous että 4.4.2012 pidetty varsinainen yhtiökokous päättivät perustaa osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuvan nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja hallituksen jäsenten palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Nimitystoimikunnan tehtävänä on
Nimitystoimikuntaan valittiin 17.11.2011 yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat, jotka olivat toimitusjohtaja Jan Lång, Ahlstrom Oyj, varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, ja varatoimitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta toimi nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.
Asioiden valmistelua varten ei ole perustettu valiokuntia, koska yhtiön koon ja liiketoiminnan laajuuden ei ole katsottu edellyttävän hallituksen työskentelyn jakamista. Hallitus hoitaa suosituksessa tarkastusvaliokunnalle osoitetut tehtävät (Suositus kohta 27).
Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain määräysten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan velvollisuus on huolehtia yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtaja toimii konsernin liiketoiminta-alueet käsittävän johtoryhmän puheenjohtajana sekä johtoryhmän jäsenten välittömänä esimiehenä.
Suominen Oyj:n toimitusjohtaja on Nina Kopola, s. 1960, diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti.
Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluivat vuonna 2012 puheenjohtajana toimivan toimitusjohtajan lisäksi Kuitukankaat-liiketoimintayksikön johtaja, Codi Wipes -liiketoimintayksikön johtaja, Joustopakkaukset-liiketoimintayksikön johtaja, konsernin talousjohtaja sekä konsernin henkilöstöjohtaja.
Suominen noudattaa 9.10.2009 voimaan tullutta NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta sekä Suomisen hallituksen hyväksymää omaa sisäpiiriohjetta.
Suomisen hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä päävastuullinen tilintarkastaja ovat yhtiön julkisia ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä. Tiedot heidän osakeomistuksistaan ovat nähtävillä Suominen Oyj:n internet-sivuilla Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä palvelussa.
Lisäksi yhtiö ylläpitää rekisteriä pysyvistä yrityskohtaisista sisäpiiriläisistä. Tähän rekisteriin kuuluvat yhtiön johtoryhmän jäsenet sekä eräitä muita yhtiön työntekijöitä, jotka asemansa tai tehtäviensä takia saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään henkilöt, jotka osallistuvat sisäpiiritieHallinto
toja käsittelevien merkittävien hankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun. Suomisen sisäpiirivastaavana toimii konsernin talousjohtaja.
Sisäpiirirekisteriin kuuluva ei saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla raportoitavan vuosineljänneksen tai tilikauden päättymispäivän ja sitä koskevan osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamisen välisenä ajanjaksona (ns. suljettu ikkuna). Sisäpiiriläisten on konsultoitava sisäpiirivastaavaa suunnittelemansa arvopaperikaupan lainmukaisuudesta.
Suomisella valvonta on oleellinen osa organisaation toimintaa. Valvontaa tehdään erilaisten liiketoimintaprosessien ohjauksessa ja varmistamisessa sekä kattavassa raportoinnissa.
Suomisella ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Yhtiö ostaa sisäisen tarkastuksen palveluja ulkoiselta palveluntarjoajalta. Valvontaympäristö rakentuu ohjeistukseen, yrityskulttuuriin sekä päälliköiden ja työntekijöiden tapaan toimia. Konserni on määritellyt arvonsa, eli ohjaavat periaatteensa, joilla kannustetaan aktiiviseen ja eettiseen toimintatapaan eri sidosryhmien kanssa ja konsernin sisällä. Arvojen jalkauttamiseen kuuluu hyvän moraalin mukaiseen käyttäytymiseen kannustaminen siten, että korostetaan toiminnassa rehellisyyttä, läpinäkyvyyttä ja tiimityöskentelyä.
Sisäisen valvonnan prosessit, joilla kontrolloidaan taloudellista raportointia, perustuvat hallituksen hyväksymiin toimintapolitiikkoihin ja muihin ohjeisiin. Organisaation vastuut rakentuvat tehtävien asemavaltuuksiin, tehtävien eriyttämiseen sekä "kahden silmäparin" ja "yksi yli" -päätöksentekoperiaatteisiin. Tehokas sisäinen valvonta edellyttää, että työtehtävät on jaettu asianmukaisesti eri työntekijöille ja että mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja eliminoidaan. Valvontaympäristön riittävyys varmistetaan sisäisillä valvontaprosessien analysoinneilla ja arvioinneilla sekä ulkoisten tilintarkastajien tarkastuksilla.
Konsernin talousfunktio avustaa liiketoimintayksiköitä niiden toiminnan ja kannattavuuden analysoinnissa sekä liiketoimintavalintoja koskevissa päätöksissä. Yksiköiden controllereiden vastuulla on varmistaa, että kontrolliprosessit ovat olemassa ja että ne toimivat yksiköissä. Tietohallinnon roolina on ylläpitää konserniyksiköiden järjestelmien turvallisuustarkistukset.
Riskinhallinta on integroitu osaksi liiketoiminnan hoitamista ja riskien tunnistaminen ja arviointi ovat edellytyksiä myös sisäisten kontrollien järjestämiselle. Tavoitteena on keskittyä liiketoiminnan kannalta keskeisimpiin riskeihin. Riskit jaetaan liiketoimintariskeihin, jotka ovat seurausta liiketoimintaympäristön muutoksista, ja toimintariskeihin, jotka ovat seurausta siitä, että organisaatiossa hallitaan toimintaprosesseja puutteellisesti.
Toimintariskit voivat olla merkittäviä ulkoisten tahojen kanssa tehtävissä liiketoimissa. Konserniohjeistus, prosessitarkistukset, tehtävien eriyttämiset ja kokonaisvaltaisiin laatujärjestelmiin liittyvät standardit varmistavat osaltaan, että liiketoimintasuhteissa ei altistuta merkittäville riskeille.
Hallitus arvioi ja tarkkailee taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä tavoitteenaan varmistaa, että yhtiön taloudellinen raportointi on luotettavaa, tukee päätöksentekoa ja palvelee ulkoisten sidosryhmien tarpeita. Varallisuuserien, velkojen tai vastuiden arvostaminen erilaisia arviointioletuksia ja -kriteerejä käyttämällä voi muodostua riskiksi.
Keskeisiä tulevaisuutta koskevia oletuksia ja tilinpäätöspäivän arvioita, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta, arvioidaan jatkuvasti ja niitä myös verrataan samanlaisten yksiköiden tekemiin arvioihin. Kompleksiset ja muuttuvat liiketoimintatekijät voivat tuoda haasteen arvioitaessa omaisuuserien tasearvoja. Välttääkseen virhearviointeja varojen tai velkojen arvostuksessa käypiin arvoihin yhtiö tekee säännöllisiä tarkistuksia esimerkiksi vertailemalla tietoja materiaalivirroista, määristä, arvoista ja laadusta kirjanpidon tuottamiin tietoihin. Virhetilanteita, jotka saattaisivat syntyä epäsäännöllisistä tai epäjatkuvista tiedoista, vähennetään tekemällä automatisoituja järjestelmätarkistuksia, jotka perustuvat tapahtumien jäljitettävyyteen (audit trail).
Valvontatoiminnot kattavat niin yleiset kuin yksilöidyt valvontamenettelyt, joiden tarkoituksena on estää, paljastaa ja korjata virhetilanteet ja poikkeamat. Konsernitason ohjeistuksen lisäksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan yksikkö- ja tehdastasoilla.
Jatkuvassa liiketoiminnassa sovelletaan useita valvontamenettelyitä, joilla estetään mahdollisten virheiden ja poikkeamien syntyminen taloudellisessa raportoinnissa ja joilla nämä virheet havaitaan ja korjataan. Suominen jakaa valvontatoimet kolmeen kategoriaan. Kirjalliset ohjeistukset auttavat organisaatiossa toimivia vakiinnuttamaan noudatettavat tarkastusmenettelyt. Jatkuvalla ja säännöllisellä raportoinnilla, jolla saadaan palautetta
Hallinto
konsernin toiminnoista ja yksiköiden taloudesta, varmistetaan ohjeiden ja määriteltyjen menettelytapojen noudattaminen. Prosesseissa, jotka on luokiteltu kriittisiksi, tarvitaan erityisiä auktorisointeja töiden edistymisen mahdollistamiseksi vaiheesta toiseen joko turvallisuussyistä tai oikeellisuuden varmistamiseksi.
Käytännön valvontaa tehdään johtoryhmien katsaustilaisuuksissa, joissa käydään läpi toteutuneita tuloksia. Valvonta on kohdennetumpaa, kun tehdään tilien täsmäytyksiä tai erityisiä jatkuvan talousraportoinnin prosessitarkastuksia. Mahdollisten erillisarviointien tarve, laajuus ja tiheys määritellään riskien arvioinnin sekä jatkuvan valvonnan tehokkuuden perusteella. Controllereiden vastuulla on varmistaa, että talousprosessien valvontamenettelyt ovat riittävät ja noudattavat konsernissa annettuja toimintapolitiikkoja ja -ohjeita. Tietohallinnon turvallisuus ja siihen liittyvät valvontamenettelyt ovat keskeisiä kysymyksiä, kun tietojärjestelmien ominaisuuksia määritellään ja sovelletaan.
Konsernin laskentakäsikirja, hallituksen hyväksymät toimintapolitiikat ja muut ohjeet ja määräykset, jotka koskevat taloudellista raportointia, pidetään ajan tasalla ja johto viestittää niistä säännöllisesti työntekijöille, joita asia koskee, ja ne ovat nähtävillä myös yksiköiden sisäisissä yleisissä tiedostoissa. Yksiköt käyttävät raportoinnissaan määriteltyä standardikokonaisuutta. Konsernijohto ja yksiköiden johtoryhmät pitävät kuukausittain kokouksia, joissa analysoidaan toimintaan liittyvien mittareiden ja indikaattoreiden kehitystä. Niiden avulla pyritään siihen, että johto pystyisi paremmin ymmärtämään liiketoiminnan tuloksellisuutta ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä.
Vastuu jatkuvasta seurannasta on liiketoimintayksiköiden johdolla ja controller-funktioilla. Ulkoiset tilintarkastajat suorittavat säännöllisesti talouden avainprosesseja koskevia sisäisen valvonnan tarkastuksia, joista jaetaan raportteja asianomaisille henkilöille.
Laatutarkastajien ja asiakkaiden auditoijien tekemät säännölliset tarkastukset kattavat myös toimitusketjun prosessien valvontamenettelyt.
Konsernin talousosasto tekee myös konsernin yksiköiden toimintoja ja prosesseja kattavia tapauskohtaisia valvontatoimeksiantoja. Talousosasto valvoo myös ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta.
Hallitus
s. 1951 Diplomi-insinööri, vuorineuvos Hallituksen jäsen vuodesta 2011, puheenjohtaja vuodesta 2011
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
s. 1949 Diplomiekonomi, teollisuusneuvos Hallituksen jäsen vuodesta 2011, varapuheenjohtaja vuodesta 2012
Riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta.
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot hallituksen jäsenten keskeisestä työkokemuksesta, luottamustehtävistä ja osakeomistuksesta sekä palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2012 on esitetty Suomisen internet-sivuilla osoitteessa www.suominen.fi/hallitus.
s. 1967 Kauppatieteiden maisteri Kehitysjohtaja, Yritys- ja yhteisöasiakkaat, Pohjola Pankki Oyj (31.12.2012 asti), OP-Palvelut Oy (1.1.2013 alkaen)
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
s. 1963 Kauppatieteiden maisteri Johtoryhmän jäsen, Stora Enso Oyj Johtaja, Building and Living -liiketoiminta-alue, Stora Enso Oyj Hallituksen jäsen vuodesta 2012
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
s. 1947 Diplomi-insinööri, ekonomi Hallituksen jäsen vuodesta 2001, varapuheenjohtaja 2009–2011
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitus
s. 1960 Diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti Suominen Oyj:n toimitusjohtaja
Suominen-konsernissa vuodesta 2011
Suominen-konsernissa vuodesta 2012
s. 1966 VTM Suominen Oyj:n henkilöstöjohtaja
Suominen-konsernissa vuodesta 2012
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot johtoryhmän jäsenten keskeisestä työkokemuksesta, luottamustehtävistä ja osakeomistuksesta on esitetty Suomisen internet-sivuilla osoitteessa www.suominen.fi/johtoryhma. Tiedot johtoryhmän palkitsemisesta sisältyvät Suomisen palkka- ja palkkioselvitykseen, joka on saatavana samasta osoitteesta.
s. 1957 Insinööri Yksikönjohtaja, Kuitukankaat
Suominen-konsernissa vuodesta 2011
Suominen-konsernissa vuodesta 2009
s. 1951 Diplomiekonomi Yksikönjohtaja, Joustopakkaukset
Suominen-konsernissa vuodesta 2012
Arto Kiiskinen toimi Suomisen talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 22.10.2012 asti. Mikko Pellinen toimi Joustopakkaukset-liiketoiminnan johtajana ja johtoryhmän jäsenenä 10.12.2012 asti.
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Hallituksen toimintakertomus39 | |
|---|---|
| Konsernitilinpäätös (IFRS) | |
| Konsernitase47 | |
| Konsernin tuloslaskelma48 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma49 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista49 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma50 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 51 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma86 | |
| Emoyhtiön tase87 | |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma88 | |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 89 | |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 94 | |
| Tilinpäätösmerkintä 94 | |
| Tilintarkastuskertomus95 | |
| Osakket ja osakkeenomistajat 96 | |
| Osakekohtaiset antioikaistut tunnusluvut 97 | |
| Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 98 | |
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 99 | |
| Tietoa osakkeenomistajille 100 | |
Loppuvuodesta 2011 Ahlstromin kanssa toteutetun yrityskaupan vaikutukset näkyvät nyt ensi kertaa Suomisen koko vuoden tuloksessa, josta Kuitukankaatyksikkö muodostaa merkittävän osuuden. Kuluttajien luottamus oli vuoden 2012 aikana vakaampaa Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassa, mikä näkyi myös tuotteiden erilaisessa kysynnässä näillä markkina-alueilla. Suomisen koko vuoden liikevaihto jäi vertailukelpoisessa pro forma -tarkastelussa viime vuoden tasosta. Konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna merkittävästi.
Suomisen toimintaa kehitettiin vuoden mittaan suunnitelmien mukaan ja yhtiö toteutti useita kannattavuutta parantavia hankkeita osana laajamittaista Summitohjelmaa. Ohjelman merkittävimpiä toimenpiteitä olivat kuitukangastuotannon tehostaminen ja polypropeenikatkokuidun valmistuksen lopettaminen Nakkilan tehtaalla. Summit-ohjelman avulla Suominen saavutti vuoden aikana noin 10 miljoonan euron rakenteelliset kustannussäästöt. Tämä jopa hieman ylitti alkuperäisen tavoitteen, joka oli noin kaksi prosenttia liikevaihdosta.
Suomisen strategiaa terävöitettiin vuoden 2012 lopulla, ja hallitus asetti yhtiölle uudet taloudelliset tavoitteet. Uudistettu strategia painottaa yhteistä toimintakulttuuria, parantuvaa kannattavuutta, korkeamman lisäarvon tuotteiden osuuden kasvua sekä edelläkävijyyttä markkinoilla. Suominen tavoittelee suhteellisen kannattavuuden selvää parantumista ja yli 10 % sijoitetun pääoman tuottoa (ROI), vakaata pääomarakennetta ja 40–80 prosentin välille asettuvaa velkaantumisastetta sekä toimialan keskiarvon ylittävää liikevaihdon orgaanista kasvua.
Vuoden 2012 aikana tehdyt arvonalentumiskirjaukset ja muut kertaluonteiset erät rasittivat liikevoittoa. Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 13,7 miljoonaa euroa ja kertaluonteisten erien jälkeen 0,9 miljoonaa euroa. Koko vuoden tulos verojen jälkeen oli -11,9 miljoonaa euroa.
Tulos osaketta kohti oli -0,05 euroa (-0,11). Liiketoiminnan rahavirta osaketta kohti oli 0,10 euroa (-0,03). Hallitus esittää, että tilikaudelta 2012 ei jaeta osinkoa.
Selvitys Suomisen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2012 on julkaistu erillisenä kertomuksena Suomisen internet-sivuilla osoitteessa www.suominen.fi/ hallinnointi. Myös Suomisen palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2012 on julkaistu ja saatavana samasta osoitteesta.
Suomisen liikevaihto oli 454,9 miljoonaa euroa (213,4). Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 13,7 miljoonaa euroa (-1,1) ja niiden jälkeen 0,9 miljoonaa euroa (-4,8). Tulos ennen veroja oli -9,5 miljoonaa euroa (-10,0) ja verojen jälkeen -11,9 miljoonaa euroa (-9,5).
Liikevaihto laski 5 % edellisvuoden 479 miljoonan euron pro forma -liikevaihtoon verrattuna. Liikevaihdon laskuun vaikutti myyntimäärien pienentyminen ja myyntihintojen aleneminen Euroopassa. Merkittävimmin Euroopan myyntimäärien pienentymiseen vaikutti vuoden 2011 syksyllä Italian tehtaalla sattunut palovahinko. Palaneen vesineulauslinjan tuotanto keskeytyi vuoden 2012 ensimmäisen viiden kuukauden ajaksi. Alueellisesti kysyntä oli vahvempaa USA:n markkinoilla kuin Euroopassa.
Kertaluonteiset erät, nettomääräisesti yhteensä 12,8 miljoonaa euroa, muodostuivat omaisuuserien arvonalentumisista ja uudelleenjärjestelykuluista Kuitukankaat- ja Codi Wipes -liiketoimintayksiköissä sekä omaisuuserien myyntivoitoista Joustopakkaukset-liiketoimintayksikössä.
Osana Kuitukankaat-liiketoimintayksikön Nakkilan tehtaan uudelleenjärjestelyjä tuotantokapasiteettia leikattiin, ja 69 vakinaista ja 4 määräaikaista työsuhdetta päätettiin. Uudelleenjärjestelyistä aiheutui 5,9 miljoonan euron kulukirjaus. Tästä 0,4 miljoonaa euroa johtui irtisanomiskustannuksista ja 5,5 miljoonaa euroa arvonalentumiskirjauksesta, jolla ei ollut kassavirtavaikutusta.
Codi Wipes -liiketoimintayksikköön kohdistettu liikearvo testattiin viimeisen vuosineljänneksen aikana ja yksikön liikearvoon tehtiin 7,3 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus. Kirjauksella ei ole kassavirtavaikutusta.
Joustopakkaukset-liiketoimintayksikössä lomautettiin henkilöstöä kustannusten säästämiseksi. Katsauskaudella myytiin Joustopakkausten Nastolassa sijainnut tuotantolaitos, mistä kirjattiin 0,5 miljoonan euron kertaluonteinen myyntivoitto.
Vaikka arvonalentumiskirjaukset rasittivat liikevoittoa, operatiivisen kannattavuuden parantumisessa näkyi selvästi Suomisen ja Ahlstromin Home and Personal -liiketoimintojen yhdistämisen hyödyt. Konsernin kulujen karsiminen eteni suunnitellusti Summit-ohjelman
mukaisesti. Projekti käsittää hankitun liiketoiminnan integroinnin osaksi Suomista ja kattaa synergioiden hyödyntämisen myynnissä, hankinnoissa, tuotantolinjojen optimoinnissa ja logistisissa ratkaisuissa. Tehostamistoimilla tavoiteltiin liikevaihtoon suhteutettuna noin 2 % kustannussäästöä. Tilinpäätöshetkellä vuoden mittaan saavutettujen säästöjen määrä oli noin 10 miljoonaa euroa (hieman yli 2 % liikevaihdosta). Ohjelma päättyy vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä.
Raaka-aineet ovat Suomisen merkittävin kustannustekijä ja niiden hinnat vaihtelivat vuoden mittaan, mutta koko vuoden tulokseen hintojen muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta.
Liiketoiminnan rahavirta oli 24,9 miljoonaa euroa (-2,9). Käyttöpääomaa on vapautunut 5,0 miljoonaa euroa vuonna 2012, eli 1,1 % liikevaihdosta. Investoinnit pidettiin alhaisella tasolla.
Ahlstromilta hankittuun Home and Personal -liiketoimintaan kuuluvan Brasilian yksikön kaupan toteuttaminen on viivästynyt. Suominen ja Ahlstrom selvittävät edelleen yhdessä edellytyksiä ja vaihtoehtoja kaupan toteuttamiselle.
| Liikevaihto | Muutos | |||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 2012 | 2011 | % | 2010 |
| Pyyhintä | ||||
| - Codi Wipes | 49 436 | 55 623 | -11,1 | 56 371 |
| - Kuitukankaat | 357 873 | 99 182 | 260,8 | 56 566 |
| - Eliminoinnit | -4 108 | -5 431 | -24,4 | -7 296 |
| Yhteensä | 403 201 | 149 374 | 169,9 | 105 641 |
| Joustopakkaukset | 52 698 | 64 848 | -18,7 | 66 140 |
| Kohdistamattomat | -991 | -873 | -861 | |
Liikevaihto yhteensä 454 909 213 350 113,2 170 920
Konsernin korolliset nettovelat olivat katsauskauden lopussa 97,2 miljoonaa euroa (120,8). Rahoitusvaroihin sisältyneet sidotut rahoitusvarat, 25 miljoonaa euroa, käytettiin lainojen lyhennyksiin. Suominen päivitti viimeisellä vuosineljänneksellä rahoitussopimuksensa pankkien kanssa. Nettovelkojen ja käyttökatteen suhdeluku vuoden lopussa sai olla enintään 4,9 ja nettovelkaisuus enintään 145 %. Tilikauden lopussa nettovelkojen ja käyttökatteen suhde oli 2,9 ja velkaantumisaste 101 %. Rahoitussopimuksella helpotettiin myös lainojen takaisinmaksuprofiilia.
Nettorahoituskulut olivat 10,4 miljoonaa euroa (5,2) eli 2,3 % (2,4 %) liikevaihdosta. Rahoituskustannukset nousivat lainamäärän kasvun ja lainojen keskikoron nousun takia. Käyttöpääomaa vapautui 5,0 miljoonaa euroa (1,9). Pankille myytyjen myyntisaatavien saldo oli 13,1 miljoonaa euroa (10,9). Omavaraisuusaste oli 34,5 % (32,2 %) ja velkaantumisaste (gearing) 100,7 % (111,0 %). Liiketoiminnan rahavirta oli 24,9 miljoonaa euroa (-2,9) ja osaketta kohti 0,10 euroa (-0,03).
Yhtiön tuotannolliset bruttoinvestoinnit olivat 4,0 miljoonaa euroa tilikaudella 2012 (4,0). Suunnitelman mukaiset poistot olivat 19,6 miljoonaa euroa (9,8). Investoinneista Kuitukankaiden osuus oli 1,9 miljoonaa euroa (1,5), Codi Wipesin 0,7 miljoonaa euroa (0,4) ja Joustopakkausten 0,6 miljoonaa euroa (1,9). Investoinnit olivat ylläpitoinvestointeja.
| Liikevoitto | 2012 | 2011 | 2010 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | % liike vaihdosta |
1 000 € | % liike vaihdosta |
1 000 € | % liike vaihdosta |
|
| Pyyhintä | 18 803 | 4,7 | -2 172 | -1,5 | -2 852 | -2,7 |
| Joustopakkaukset | -2 786 | -5,3 | 721 | 1,1 | -836 | -0,1 |
| Kohdistamattomat | -2 293 | 313 | -115 | |||
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä | 13 724 | 3,0 | -1 138 | -0,5 | -3 803 | -2,2 |
| Kertaluonteiset erät | -12 777 | -3 691 | -7 021 | |||
| Liikevoitto | 947 | 0,2 | -4 829 | -2,3 | -10 824 | -6,3 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 | 2010 |
|---|---|---|---|
| Codi Wipes | 710 | 396 | 602 |
| Kuitukankaat | 1 900 | 1 514 | 1 677 |
| Joustopakkaukset | 553 | 1 851 | 3 788 |
| Kohdistamattomat | 845 | 203 | 123 |
| Yhteensä | 4 008 | 3 964 | 6 190 |
| % liikevaihdosta | 0,9 | 1,9 | 3,6 |
| 1 000 € | 31.12.2012 | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | 163 816 | 191 338 | 75 052 |
| Lyhytaikaiset varat | 115 125 | 146 747 | 44 309 |
| Laskennallinen verovelka | -5 653 | -3 661 | -2 930 |
| Ostovelat | -46 381 | -44 208 | -11 982 |
| Siirtovelat | -13 064 | -11 113 | -7 219 |
| Muut korottomat velat | -6 066 | -8 634 | -2 662 |
| Yhteensä | 207 776 | 270 469 | 94 568 |
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 0,4 | -3,7 | -10,6 |
| Oman pääoman tuotto, % | -11,2 | -20,9 | -37,3 |
| Omavaraisuusaste, % | 34,5 | 32,2 | 27,9 |
| Gearing, % | 100,7 | 111,0 | 174,0 |
| Tulos/osake, e | -0,05 | -0,11 | -0,34 |
| Oma pääoma/osake, e | 0,39 | 0,44 | 0,70 |
Lisää konsernin tunnuslukuja sekä niiden laskentaperusteet on esitetty osana konsernin tilinpäätöstä.
Suomisen Pyyhintä-segmenttiin kuuluu kaksi liiketoimintayksikköä, Kuitukankaat ja Codi Wipes. Pyyhintätoimialan liikevaihto vuonna 2012 oli 403,2 miljoonaa euroa (149,4).
Pyyhintä-segmentin liikevoitto ennen arvonalentumiskirjauksia ja kertaluonteisia kustannuksia oli 18,8 miljoonaa euroa (-2,2). Kertaluonteisten erien jälkeen segmentin liikevoitto oli 5,5 miljoonaa euroa (-3,1). Tulos parani toteutetun liiketoimintakaupan ansiosta. Myynnin katekehitys oli kokonaisuutena tyydyttävää suotuisasti kehittyneen tuotevalikoiman ansiosta.
Kuitukankaat-liiketoimintayksikön liikevaihto vuonna 2012 oli 357,9 miljoonaa euroa (99,2). Kuitukankaiden vertailukelpoinen (pro forma) liikevaihto oli 365 miljoonaa euroa vuonna 2011, josta liikevaihto laski 2 %. Toimitusmäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla, kun niitä tarkastellaan vertailukelpoiseen toimintaan. Kuitukangasmateriaalin tärkeimmät käyttökohteet pyyhinnässä jakautuivat lasten pyyhintätuotteisiin (47 % myynnistä), kotitalouspyyhkeisiin (19 %), henkilökohtaisen hygienian pyyhkeisiin (18 %) sekä teollisuuspyyhkeisiin (10 %). Käyttökohteista henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouspyyhintään käytettävän kuitukankaan myynti kasvoi, muissa käyttökohteissa myynti laski.
Kulutuskysyntä kosteuspyyhkeiden käyttöalueissa Amerikan markkinoilla oli vahvempaa kuin Euroopalle tyypillisissä tuotealueissa. Euroopan liikevaihtoon vaikutti lisääntyneen tuotantokapasiteetin tuoma kiristynyt kilpailu. Suomisen Italian tehtaiden yhden tehokkaan vesineulauslinjan tuotanto saatiin vasta kesän alussa täyteen käyntiin edellisvuonna tapahtuneen palovahingon jälkeen.
Raaka-ainehintojen muutosten kokonaisvaikutus vuositasolla ei ollut merkittävä.
Kuitukankaiden Nakkilan tehtaan yhteistoimintamenettelyn mukaiset neuvottelut saatettiin päätökseen. Tehtaan toimintaa uudistetaan tavoitteena tappiollisen tuloksen kääntäminen voitolliseksi. Tehtaan lämpösidotun kuitukankaan ja yhden vesineulauslinjan tuotanto sekä katkokuidun valmistus päätettiin lopettaa. Toiminnan tehostamisen takia yksikön henkilöstövahvuus on pienentynyt yli 70 henkilöllä, ja irtisanomisajalta maksettiin kertaluonteisia korvauksia 0,4 miljoonaa euroa. Tuotantokapasiteetin vähentämisen takia käyttöomaisuuteen tehtiin 5,5 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus.
Kuitukankaat-liiketoimintayksikön kulut laskivat Summit-ohjelman ansiosta. Ohjelmassa tunnistettiin useita säästökohteita, ja sen aikaansaama kustannusrakenteen pysyvä parannus näkyy Suomisen tuloksessa täysimääräisesti vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen jälkeen, jolloin Summit-ohjelma päättyy. Ohjelman sisältämät toimenpiteet ja käytännöt otetaan osaksi päivittäistä toimintaa konsernin kannattavuuden merkittävään parantamiseen tähtäävän strategian mukaisesti.
Codi Wipes -liiketoimintayksikön koko tilikauden liikevaihto laski 11 % ja oli 49,4 miljoonaa euroa (55,6). Henkilökohtaisten hygieniapyyhkeiden myynti säilyi edellisen vuoden tasolla ja niiden osuus myynnistä oli 50 %, kosteiden wc-pyyhkeiden myynti kasvoi hieman ja osuus myynnistä oli 10 %, ja lastenhoitopyyhkeiden myynti laski, ja niiden osuus myynnistä oli 40 %. Myynnin keskihinnat laskivat vertailukaudesta. Alentuneen volyymin aiheuttamaa katemenetystä saatiin kompensoitua osin säästöillä toimintakustannuksissa.
Codi Wipes -liiketoimintayksikköön kohdistettu liikearvo testattiin viimeisen vuosineljänneksen aikana, ja markkinaepävarmuuden takia laskelmissa otettiin huomioon riskejä aikaisempaa suurempina. Testien perusteella Suominen kirjasi Codi Wipes -liiketoimintayksikön liikearvoon kohdistuvan 7,3 miljoonan euron arvonalentumiskirjauksen. Kirjauksella ei ole kassavirtavaikutusta.
Liikearvon arvonalentumiskirjauksen jälkeen yksikköön jää 11,2 miljoonaa euroa liikearvoa.
Joustopakkaukset-segmentin liikevaihto vuonna 2012 oli 52,7 miljoonaa euroa (64,8) ja se aleni 19 % edellisvuotisesta. Hygieniapakkausten myynti aleni vuoden 2011 lopun asiakasmenetysten takia. Elintarvikepakkausten ja kaupan kassien myynti väheni, mutta turva- ja systeemipakkausten myynti nousi. Joustopakkaukset onnistui korvaamaan asiakasmenetyksiä uusilla tilauksilla, mutta kulutuskysynnän heikkous Joustopakkausten markkinoilla hidastaa aikaisempien menetysten kompensointia. Kun asiakkailta saatujen arvioiden perusteella ei voitu odottaa tilanteeseen nopeaa käännettä, henkilöstöä lomautettiin kustannusten säästämiseksi.
Segmentin liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli -2,8 miljoonaa euroa (0,7) ja niiden jälkeen -2,3 miljoonaa euroa (-0,1). Raaka-ainehintojen muutosten kokonaisvaikutus vuositasolla painoi hieman kannattavuutta. Toiminnan kulut olivat edellisvuotista alemmat vuonna 2011 toteutetun tuotannon rationalisoinnin ansiosta.
| 1 000 € | I/2012 | II/2012 | III/2012 | IV/2012 I-IV/2012 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | |||||
| Pyyhintä | |||||
| - Codi Wipes | 13 118 | 12 278 | 12 161 | 11 880 | 49 436 |
| - Kuitukankaat | 85 673 | 89 394 | 97 917 | 84 890 357 873 | |
| - eliminoinnit | -1 333 | -1 175 | -711 | -889 | -4 108 |
| Yhteensä | 97 458 100 496 109 366 | 95 880 403 201 | |||
| Joustopakkaukset | 13 906 | 12 766 | 12 658 | 13 369 | 52 698 |
| Kohdistamattomat | -578 | -180 | -255 | -278 | -991 |
| Liikevaihto | |||||
| yhteensä | 111 087 113 082 121 769 108 971 454 909 | ||||
| Liikevoitto | |||||
| Pyyhintä | 3 751 | 3 874 | 8 146 | 3 032 | 18 803 |
| % liikevaihdosta | 3,8 | 3,9 | 7,4 | 3,2 | 4,7 |
| Joustopakkaukset | -576 | -816 | -576 | -818 | -2 786 |
| % liikevaihdosta | -4,1 | -6,4 | -4,5 | -6,1 | -5,3 |
| Kohdistamattomat | -468 | -664 | -891 | -270 | -2 293 |
| Liikevoitto ennen | |||||
| kertaluonteisia eriä | 2 707 | 2 394 | 6 679 | 1 944 | 13 724 |
| % liikevaihdosta | 2,4 | 2,1 | 5,5 | 1,8 | 3,0 |
| Kertaluonteiset erät | 484 | -2 700 | -445 | -10 116 -12 777 | |
| Liikevoitto yhteensä | 3 190 | -306 | 6 234 | -8 171 | 947 |
| % liikevaihdosta | 2,9 | -0,3 | 5,1 | -7,5 | 0,2 |
| Nettorahoituskulut | -2 731 | -2 494 | -2 954 | -2 230 -10 409 | |
| Voitto ennen | |||||
| veroja | 459 | -2 800 | 3 280 -10 402 | -9 463 |
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnoissa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 27 (33) henkilöä. Tutkimusja kehitystoiminnan menot olivat 3,9 miljoonaa euroa (1,9) eli 0,9 % (0,9) liikevaihdosta. Suominen panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen voidakseen tarjota asiakkailleen yhä käyttökelpoisempia materiaaleja ja toimivampia ratkaisuja. Suominen tekee tutkimus- ja kehitystyötä keskitetysti. Tämä ilmenee esimerkiksi Kuitukangas-liiketoiminta-alueella siten, että Suominen Oyj omistaa kaikki liiketoimintaan liittyvät patentit sekä niihin liittyvät teknologiat, tietotaidon, prosessit, reseptit ja kaikki muut Suominen Oyj:n kehittämät ratkaisut. Tavoitteena on, että yhtiöllä on laajat teolliset oikeudet kuitukangaspohjaisiin pyyhintäsovelluksiin ja niihin liittyviin tuotantoteknologioihin sekä tarvittavat testi- ja pilottilinjat, joiden avulla se voi tarjota konserniyhtiöille parhaan mahdollisen tuen nykyisten ja tulevien asiakastarpeiden tyydyttämiseksi.
Vuonna 2012 Suomisen palveluksessa oli keskimäärin 1 220 (907) henkilöä. Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 1 232 (1 229).
Suomisen Kuitukankaat-yksikön Nakkilan tehtaalta vähennettiin vuonna 2012 yli 70 työpaikkaa mittavien sopeutus- ja tehostamistoimien vuoksi. Joustopakkaukset-yksikössä henkilöstöä lomautettiin kysynnän vaihteluiden takia ja kustannusten säästämiseksi. Henkilöstövähennysten ja lomautusten yhteydessä Suominen on noudattanut paikallisten lainsäädäntöjen ja irtisanomiskäytäntöjen mukaisia menettelyjä.
Vuonna 2012 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä oli 52,0 miljoonaa euroa.
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Codi Wipes | 174 | 162 | 181 |
| Kuitukankaat | 590 | 609 | 171 |
| Joustopakkaukset | 451 | 448 | 526 |
| Konsernijohto ja -hallinto | 17 | 10 | 12 |
| Yhteensä | 1 232 | 1 229 | 890 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1 220 | 907 | 901 |
| Palkat ja palkkiot, 1 000 € | 51 971 | 30 552 | 29 293 |
Suomisen henkilöstöstrategian tavoitteena on tukea liiketoiminnan toteutusta ja tämän vuoksi henkilöstön osaamisen kehittämistä, motivaatiota ja sitoutumista yhtiön tavoitteisiin edistetään. Suomisella on tavoitteelliset ohjelmat henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Kannustinpalkkiot, 1 000 € | 2 238 | 405 | 689 |
| % palkoista | 4,7 | 1,4 | 2,1 |
| Sairauspoissaolojen määrä säännölli sestä työajasta, % |
3,9 | 5,2 | 5,5 |
| Koulutusmenot, 1 000 € | 261 | 208 | 190 |
Suomisen tavoitteena on vähentää toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta sekä minimoida tuotteiden ympäristövaikutukset niiden koko elinkaaren ajalla. Toiminnan jatkuvan parantamisen ja tehostamisen lisäksi ympäristötyötä ohjaavat materiaalien uudelleenkäytön ja kierrättämisen periaatteet. Suominen on sitoutunut huomioimaan toimintansa ympäristövaikutukset Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Suominen toimii kaikkialla paikallisen lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaan. Joihinkin konsernin yksiköiden toimintoihin vaaditaan erillisiä ympäristölupia. Suomisen yksiköistä Nakkilan, Alicanten ja Windsor Locksin yksiköillä on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.
Suomisen toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät pääosin tuotannossa tarvittavista raaka-aineista, käytetystä energiasta ja vedestä sekä tuotannossa syntyvästä jätteestä. Ympäristövaatimukset huomioidaan jo tuotekehityksen alkuvaiheista lähtien. Tavoitteena on hyödyntää raaka-aineita, energiaa, vettä ja muita resursseja, kuten pakkausmateriaaleja ja kuljetuspalveluja, mahdollisimman tehokkaasti. Konserni keskittyy järjestelmällisesti vähentämään jätteen määrää ja parantamaan toimintojensa energiatehokkuutta. Tuotetarjonta kattaa myös ympäristöystävällisistä materiaaleista valmistetut tuotteet.
Tuotteiden valmistuksessa käytetään pääasiassa polypropeenia, viskoosia, sellua, polyesteria ja puuvillaa sekä erilaisia kemikaaleja. On olemassa riski, että tuotantolaitoksista pääsee ympäristöön haitallisia aineita. Suomisen ympäristöriskit pyritään hallitsemaan osana tuotannon ohjausta laatu- ja ympäristöjärjestelmien avulla.
Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä, jossa eri liiketoimintojen ja yksiköiden avainmittareiden yhdenmukaistaminen on tärkeässä roolissa. Suomisen tavoitteena on, että tulevaisuudessa käytössä on nykyistä kattavammin yhteismitallista tietoa toiminnan vaikutuksista. Näin Suominen voi suunnata myös kehitystoimenpiteet tehokkaasti ja mahdollisimman vaikuttavasti.
Suomisen tuotantolaitoksilla käytettiin vuonna 2012 erilaisia raaka-aineita yhteensä 149 392 tonnia, energiaa
1 588 729 gigajoulea ja vettä 5 021 159 m3 . Tuotantolaitoksilla syntyi kaatopaikkajätettä yhteensä 1 812 tonnia.
Suominen konsernin ympäristömenot olivat 1,6 miljoonaa euroa (1,1). Merkittäviä aktivoitavia ympäristömenoja ei ollut.
Arvio Suomisen liikevaihdon kehityksestä perustuu osaksi asiakkaiden yhtiölle antamiin ennusteisiin ja toimitussuunnitelmiin. Ennusteiden ja suunnitelmien muutokset markkinatilanteen muutosten tai asiakkaiden varastomuutosten johdosta voivat muuttaa liikevaihtoa ennustetusta. Taloudellisen epävarmuuden jatkumisesta ja kuluttajien varovaisesta ostokäyttäytymisestä johtuen ennusteisiin sisältyy epävarmuutta.
Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Useissa tuote-ryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa erityisesti Euroopassa. Uuden teknologian tuotteet ja tuonti halvan valmistuskustannusten maista saattavat vähentää Suomisen tuotteiden kilpailukykyä Mikäli Suominen ei pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se voi menettää markkinaosuuttaan. Kilpailu voi johtaa lisääntyneeseen hintapaineeseen, joka kohdistuu yhtiön tuotteisiin.
Suomisen asiakaskunta on keskittynyttä, mikä lisää asiakaskohtaista riskiä. Asiakaskeskittyneisyys voi vaikuttaa Suomisen tulokseen, jos asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kulutuksen muutosten seurauksena tai jos myynnissä tapahtuu menetyksiä. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta on 57 % (54). Suurimpien asiakkaiden kohdalla pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin. Käytännössä asiakassuhteet ovat voimassa useiden vuosien ajan. Asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä hoidetaan hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Asiakkaille vahvistetaan luottorajat luottokelpoisuustietoihin ja liikesuhteeseen perustuen. Yhtiö käyttää myös vientitakuita ja asiakasriskin vakuuttamista rajoitetussa määrin.
Muovipohjaisia tuotteita ei kaikissa käyttökohteissa pidetä ympäristöystävällisenä ratkaisuna, mikä voi lisätä riskiä niiden kysynnän vähenemiseen.
Suominen ostaa merkittävällä määrällä öljypohjaisia ja puupitoisia raaka-aineita vuosittain. Raaka-aineet ovat toiminnassa suurin kustannuserä. Raaka-aineiden nopeat hinnanvaihtelut maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Suomisen kannattavuuteen. Suomisen pääraaka-aineiden pitkälliset toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja vaikuttaisivat näin häiritsevästi yhtiön liiketoimintaan. Suomisella on useampia suuria kansainvälisiä raaka-ainetoimittajia, minkä vuoksi merkittävät toimituskatkokset ovat epätodennäköisiä. Suomisen
tulokseen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat nopeasti, koska varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta ja raaka-aineiden hintamuutokset siirtyvät sopimuspohjaisiin myyntihintoihin arvioilta 2–5 kuukauden viiveellä.
Suomisen liiketoiminta saattaa olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja ennakoimattomien tapahtumien johdosta, kuten sähkönjakelun keskeytysten tai palo- ja vesivahinkojen vuoksi. Suominen ei ehkä pysty säätelemään näitä tilanteita omilla ennakoivilla toimillaan, mikä saattaa aiheuttaa keskeytyksiä liiketoiminnoissa. Konsernin vahinkoriskit vakuutetaan siten, että toiminnan jatkuvuus on turvattu. Suomisella on voimassa asianmukaiset vahinko- ja keskeytysvakuutukset, joiden perusteella arvioidaan, että vahingot voidaan korvata ja keskeytymisestä aiheutuva taloudellinen haitta kattaa.
Suominen käyttää tuotantotoimintaansa tiettyjä teknologioita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan valitut teknologiat ovat kilpailukykyisiä, eikä Suomisella ole tarvetta tehdä merkittäviä investointeja uusiin teknologioihin. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että tehdyt teknologiavalinnat osoittautuisivat virheellisiksi ja tarvetta investoinneille syntyisi esimerkiksi uusien tai korvaavien teknologioiden kehityksen myötä.
Suominen on pyrkinyt suojautumaan tuotevastuuriskeiltä järjestelmällisillä laadunvalvontaprosesseilla sekä tuotevastuuvakuutuksin. Tutkimus- ja kehitystoiminta varmistaa tuotteiden turvallisuuden tuotekehitysvaiheessa. Jatkuva laaduntarkkailu varmistaa tuotteiden laadun valmistuksessa. Yhtiön johto pitää merkittäviä tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia epätodennäköisinä eikä johdon tiedossa ole tällaisia vaatimuksia.
Suominen on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää huolellista harkintaa ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai virheellisiin tulkintoihin, ja riskin toteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Taseeseen kirjatut verosaatavat edellyttävät, että verotappiot voidaan tulevaisuudessa kattaa verotuksessa näytetyillä voitoilla.
Konsernin rahoitusriskejä hoidetaan hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Rahoitusriskeinä käsitellään rahoituksen riittävyyttä, luottoriskiä ja rahoitusinstrumenttien markkinariskiä, valuutta-, korko- ja hyödykeriskiin eriteltynä. Suomisen luottosopimuksissa on ehtoja, jotka yhtiön tulee täyttää. Vuoden 2012 lopussa nettovelka sai olla enintään 4,9 kertaa käyttökatteen määrää ja yhtiön velkaantumisasteen tuli olla alle 145 %. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä tunnusluvut olivat 2,9 ja 101 %. Vuoden 2013 lopussa raja-arvot ovat 3,6 ja 125 %. Mikäli Suominen ei täytä luottovelvollisuuksiaan, on pankeilla
oikeus luottojen eräännyttämiseen ja ehtojen uudelleenneuvotteluun. Suominen arvioi, että tämä johtaisi ainakin rahoituskustannusten kasvuun pankkien käsittelypalkkioiden ja kohoavien korkomarginaalien takia. Konsernin rahoitusriskit on kuvattu tilinpäätöksen liitteessä 22.
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksen laskelmat perustuvat tilinpäätöshetken arvioihin tulevaisuudesta. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista, koska yhtiön omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntimäärien, myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset voivat johtaa arvonalennuskulujen kirjaamiseen. Käyttöarvojen avulla tehty käyttöomaisuuserien, liiketoimintojen tai niiden osien arvostus ei myöskään välttämättä kuvaa hintaa, jonka ulkopuolinen ostaja olisi niistä valmis maksamaan.
Suominen ja Ahlstrom selvittävät edelleen yhdessä edellytyksiä ja vaihtoehtoja Ahlstromin Home and Personal -liiketoimintakaupan toteuttamiselle myös Brasilian yksikön osalta. Ratkaisu edellyttää, että sopijapuolet pääsevät siirron ehdoista sopimukseen ja että rahoittajat hyväksyvät hankinnan ja sen rahoitusratkaisut. Hankinnan viivästyminen tai peruuntuminen ei aiheuta Suomiselle tappiota.
Kaupparekisteriin merkittyjen Suomisen osakkeiden määrä on 245 934 122 kpl, ja osakepääomaa on 11 860 056,00 euroa. Osakepääoma ja johdon osakeomistus on eritelty konsernin tilinpäätöksen liitteessä 15. Omistuksen jakautuminen ja suurimmat omistajat on esitetty osana tilinpäätöstä.
Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 4.4.2012. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2011 ei jaeta osinkoa.
Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2011 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille.
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi (5) ja seuraavaksi yhtiöjärjestyksen mukaiseksi toimikaudeksi valittiin hallitukseen Risto Anttonen, Jorma Eloranta, Suvi Hintsanen, Hannu Kasurinen ja Heikki Mairinoja. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma Elorannan ja varapuheenjohtajakseen Risto Anttosen.
Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö, vastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Lassila.
Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen 1 §:ää siten, että yhtiön toiminimi on Suominen Yhtymä Oyj:n sijasta Suominen Oyj.
Yhtiökokous päätti perustaa osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuvan nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja hallituksen jäsenten palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikuntaan valitaan kolme suurinta osakkeenomistajaa tai osakkeenomistajan edustajaa ja toimikuntaan kuuluu lisäksi asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja.
Suominen Oyj:n osakkeiden vaihto NASDAQ OMX Helsingissä 1.1.2012–31.12.2012 oli 3 660 581 osaketta eli 1,5 % kaikkien osakkeiden määrästä. Kaupantekokurssi vaihteli 0,33 ja 0,47 euron välillä. Viimeinen kaupantekokurssi oli 0,35 euroa. Yhtiön osakekannan markkinaarvo 31.12.2012 oli 86 055 838 euroa.
Suominen Oyj:n hallussa oli 1.1.2012 ja 31.12.2012 yhteensä 60 298 omaa osaketta, joiden osuus osakepääomasta ja osakkeiden äänimäärästä oli 0,0 %.
Suomisen 2009B-optioita on optio-oikeuksien haltijoilla 200 000 kappaletta. Osakkeiden merkintäaika optiooikeudella 2009B on 2.5.2012–30.10.2013 merkintähinnan ollessa 0,96 euroa.
Kun yhtiön kaupparekisteriin merkitty osakkeiden määrä on 245 934 122 kappaletta, voi se voimassa olevien optio-oikeuksien myötä nousta enimmillään 246 134 122 kappaleeseen.
Suominen Oyj:n osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 14 henkilöä. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 5 050 000 Suomisen osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2012–2014. Ansaintajakson mahdollinen palkkio perustuu Suominen-konsernin kumulatiiviseen käyttökatteeseen (EBITDA) ja kumulatiiviseen kassavirtaan, ja se maksetaan vuonna 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.
Suominen laski 14.3.2008 liikkeeseen arvo-osuusmuotoisen pääomalainan määrältään 10 miljoonaa euroa. Lainaa on maksettu takaisin 14.3.2009 alkaen vuosittain viitenä tasasuuruisena lyhennyksenä. 2011 osakeannin yhteydessä pääomalainan lainanantajat konvertoivat lainaa omaksi pääomaksi 2 159 999 eurolla. Lainan lyhennystä ja korkoa voidaan maksaa vain siltä osin, kuin Suominen Oyj:n vapaan oman pääoman ja pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän (Pääomaehtoisuus). Lainan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Tilinpäätöshetkellä lainaa oli jäljellä 920 tuhatta euroa.
Lainan korko on kiinteä 11,5 % p.a. Mikäli liikkeeseenlaskija ei voi maksaa lainan pääomaa tai korkoa kokonaan tai osittain johtuen lainan Pääomaehtoisuudesta, jää maksamatta oleva määrä yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa, jonka määrä on kaksi (2) prosenttiyksikköä yli lainaehtojen mukaisen koron. Liikkeeseenlaskijan on maksettava tässä tarkoitettu maksamatta oleva pääoma, korko ja niille laskettu korko, kun se lainan Pääomaehtoisuuden mukaisesti on mahdollista.
Lainan arvo-osuuden omistajalla on oikeus vaatia, että lainan pääoma nimellisarvostaan ja kertynyt korko erääntyvät maksettavaksi, jos liikkeeseenlaskijan osakepääomasta yli puolet on siirtynyt välittömästi tai välillisesti yhdelle henkilölle tai yhteisölle (tai useammalle yhteisymmärryksessä toimivalle tällaiselle henkilölle ja/ tai yhteisölle), tai tällainen henkilö tahi yhteisö muuten saa taikka tällaiset henkilöt tahi yhteisöt muuten saavat oikeuden nimittää enemmistön liikkeeseenlaskijan hallituksen jäsenistä.
Suominen Oyj:n hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen valtuutus enintään 3 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Hallituksella on myös valtuutus päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita voidaan antaa yhteensä enintään 50 miljoonaa kappaletta. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 10 miljoonaa kappaletta, joka määrä sisältyy aiemmin mainittuun enimmäismäärään (50 miljoonaa). Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2013 saakka.
Vuoden 2012 aikana konsernin johtoryhmässä tapahtui seuraavat muutokset:
Tilinpäätöspäivänä konsernin johtoryhmän kokoonpano oli toimitusjohtaja Nina Kopola, talousjohtaja Tapio Engström, henkilöstöjohtaja Hannu Sivula, Kuitukankaat -yksikön johtaja Jean-Marie Becker, Codi Wipes –yksikön johtaja Erik van Deursen sekä Joustopakkaukset -yksikön toimialajohtaja Olli E. Juvonen.
Suomisen tuotteita käytetään kuluttajien päivittäistavaroissa, kuten kosteuspyyhkeissä ja muovipakkauksissa. Yleinen taloudellinen tilanne säätelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei luonteeltaan ole kovin syklistä. Kuluttajien varovaisen ostokäyttäytymisen arvioidaan jatkuvan talouden vaimean kehityksen myötä. Monissa Suomisen tuotteissa tarjonta ylittää kysynnän varsinkin Euroopassa ja joissakin tuoteryhmissä rakennetaan vielä lisää tuotantokapasiteettia.
Yhtiö arvioi tuotteidensa kysynnän kehitystä paitsi yleisen markkinatilanteen myös ennen kaikkea asiakkaiden kanssa tehtyjen puitesopimusten perusteella. Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän pysyvän vuoden 2012 tasolla.
Suominen jatkaa kulujensa sopeuttamista ja Ahlstromilta hankitun Home and Personal -liiketoiminnan yhdistämisestä saatavien synergioiden hyödyntämistä.
Yhtiö arvioi koko vuoden 2013 liikevaihdon olevan edellisen vuoden tasolla ja liikevoiton ennen kertaluonteisia eriä olevan parempi kuin vuonna 2012. Vuonna 2012 liikevaihto oli 454,9 miljoonaa euroa ja liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä 13,7 miljoonaa euroa.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 84 692 995,95 euroa, josta tilikauden tappio 3 057 661,86 euroa on vähennetty.
Yhtiön hallituksen varojenjakoehdotus 26.3.2013 pidettävälle yhtiökokoukselle:
Osinkoa ei jaeta, EUR 0,00 Jätetään vapaaseen omaan pääomaan, EUR 84 692 995,95
| 1 000 € | Liitetieto | 2012 | 2011 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 4,28 | 26 715 | 34 298 |
| Aineettomat hyödykkeet | 4,28 | 12 529 | 13 333 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 5,28 | 118 019 | 139 886 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 8 | 19 | 25 |
| Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset | 466 | 445 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 9 | 6 067 | 3 351 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 163 816 | 191 338 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 10 | 42 431 | 45 972 |
| Myyntisaamiset | 11 | 45 328 | 41 798 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 1 293 | 610 | |
| Muut saamiset | 12 | 11 772 | 17 480 |
| Sidotut rahoitusvarat | 13 | 25 000 | |
| Rahavarat | 14 | 14 301 | 15 887 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 115 125 | 146 747 | |
| Varat yhteensä | 278 940 | 338 085 | |
| Oma pääoma ja velat | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 15 | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto | 15 | 24 681 | 24 681 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 15 | 97 054 | 97 054 |
| Arvonmuutos- ja muut rahastot | 15 | -1 253 | -484 |
| Muuntoerot | 15 | -549 | -637 |
| Muu oma pääoma | 15 | -35 536 | -23 737 |
| Oma pääoma yhteensä | 96 258 | 108 737 | |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 9 | 5 653 | 3 661 |
| Varaukset | 18 | 280 | 280 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 20,21 | 1 035 | 1 234 |
| Pääomalainat | 17 | 920 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 17,22 | 88 884 | 138 247 |
| Eläkelainat Pitkäaikaiset velat yhteensä |
17,22 | 1 143 96 995 |
1 714 146 056 |
| Lyhytaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta |
17,22 | 20 571 | 19 929 |
| Pääomalainat | 17 | 920 | 920 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 30 | 737 | 724 |
| Ostovelat ja muut velat | 19,20 | 63 460 | 61 719 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 85 688 | 83 291 | |
| Velat yhteensä | 182 683 | 229 348 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 278 940 | 338 085 |
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| 1.1. –31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2012 | 2011 |
| Liikevaihto | 2 | 454 909 | 213 350 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -417 262 | -205 507 | |
| Bruttokate | 37 647 | 7 842 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 26 | 6 838 | 4 905 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -7 574 | -4 050 | |
| Tutkimus ja kehitys | -3 903 | -1 866 | |
| Hallinnon kulut | -18 717 | -4 801 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 26 | -568 | -3 168 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä | 13 724 | -1 138 | |
| Kertaluonteiset erät | 26, 27, 28 | -12 777 | -3 691 |
| Liikevoitto/-tappio | 947 | -4 829 | |
| Rahoitustuotot | 29 | 110 | 205 |
| Rahoituskulut | 29 | -10 519 | -5 402 |
| Voitto/tappio ennen veroja | -9 462 | -10 026 | |
| Tuloverot | 30 | -2 409 | 494 |
| Tilikauden voitto/tappio | -11 872 | -9 531 | |
| Tilikauden voitto jakautuu emoyhtiön omistajille. | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta laskettu | |||
| - osakekohtainen tulos ennen kertaluonteisia eriä, € | 31 | 0,00 | -0,07 |
| - osakekohtainen tulos, € | 31 | -0,05 | -0,11 |
Osakekohtaiseen tulokseen ei ole laimentavia tekijöitä.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| 1.1.–31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2012 | 2011 |
| Tilikauden voitto / tappio | -11 872 | -9 531 | |
| Muut laajan tuloksen erät: | |||
| Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä | 15 | -438 | -1 594 |
| Rahavirran suojausten käypien arvojen muutokset | 15 | -1 007 | -1 714 |
| Muut siirrot | -6 | -20 | |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot | 15 | 765 | 888 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | -686 | -2 441 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -12 558 | -11 971 |
| 1 000 € | Osake- pääoma |
Ylikurssi- rahasto |
SVOP- rahasto |
Omat osakkeet |
Muunto erot |
Arvon muutos- rahastot |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2012 | 11 860 | 24 681 | 97 054 | -43 | -637 | -441 | -23 737 | 108 737 |
| Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät |
88 | -769 | -11 872 -6 |
-11 872 -686 |
||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä Osakeperusteiset maksut |
88 | -769 | -11 878 79 |
-12 558 79 |
||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä |
79 | 79 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2012 | 11 860 | 24 681 | 97 054 | -43 | -549 | -1 210 | -35 535 | 96 258 |
| Oma pääoma 1.1.2011 | 11 860 | 24 681 | 9 708 | -163 | 515 | 828 | -14 143 | 33 286 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilikauden tulos | -9 531 | -9 531 | ||||||
| Muut laajan tuloksen erät | -1 152 | -1 268 | -20 | -2 440 | ||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -1 152 | -1 268 | -9 551 | -11 971 | ||||
| Osakeperusteiset maksut | 26 | 26 | ||||||
| Osakeanti | 87 346 | 87 346 | ||||||
| Omien osakkeiden luovutus | 120 | -69 | 51 | |||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 87 346 | 120 | -43 | 87 423 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2011 | 11 860 | 24 681 | 97 054 | -43 | -637 | -441 | -23 737 | 108 737 |
| 1.1.–31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2012 | 2011 |
| Liiketoiminta | |||
| Tilikauden tulos | -11 872 | -9 531 | |
| Oikaisut tilikauden tulokseen: | 32 | 44 594 | 14 161 |
| Tulorahoitus ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 32 722 | 4 630 | |
| Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) | 2 178 | -36 639 | |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+) | 3 413 | 5 225 | |
| Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) | -630 | 33 321 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 37 683 | 6 537 | |
| Maksetut rahoituskulut | -9 815 | -10 038 | |
| Saadut korot | 110 | 205 | |
| Maksetut välittömät verot | -3 040 | 397 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 24 938 | -2 898 | |
| Investoinnit | |||
| Investointimaksut aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | -3 619 | -4 231 | |
| Investoinnit hankittuihin liiketoimintoihin | 3 | -139 810 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit | 2 115 | 1 628 | |
| Investointien rahavirta | -1 504 | -142 414 | |
| RAHOITUKSE N RAHAVIRTA |
|||
| Rahoitus | |||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 148 250 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -38 713 | -48 563 | |
| Pääomalainojen lyhennykset | -920 | -4 160 | |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | -10 550 | ||
| Osakeanti | 87 346 | ||
| Omien osakkeiden hankinta ja luovutus | 51 | ||
| Rahoituksen rahavirta | -50 183 | 182 924 | |
| Rahavarojen muutos | -26 749 | 37 612 | |
| Rahavarat 1.1. | 40 887 | 3 253 | |
| Rahavarojen muuntoero | 163 | 21 | |
| Rahavarojen muutos | -26 749 | 37 613 | |
| Rahavarat 31.12. | 13,14 | 14 301 | 40 887 |
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
Suominen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Tampere (Vestonkatu 24, 33580 Tampere). Yhtiö valmistaa kosteuspyyhkeitä ja kuitukankaita sekä joustopakkauksia kulutustavarateollisuuden yrityksille ja kaupan ketjuille. Suomisen konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassa olevia standardeja sekä tulkintoja.
Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen julkaistavaksi 15.2.2013.
Vuonna 2012 voimaan tulleillla IFRS-standardimuutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 10 Konsernitilinpäätös. IFRS 10 sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset. Konserni ottaa muutoksen käyttöön todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2014. Uuden standardin ei odoteta olennaisesti vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt. IFRS 11:n sisältää ohjeistusta siitä, kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyä koskevia velvoitteita, ja siten se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernilla ei ole tällä hetkellä standardin mukaisia yhteisjärjestelyjä.
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Konserni ottaa muutoksen käyttöön todennäköisesti vuonna 2014. Uuden standardin ei odoteta olennaisesti vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Standardi sisältää täsmällisen käyvän arvon määritelmän sekä käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. Konsernin johto selvittää muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös. Uudistettu standardi sisältää pelkästään erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuonna 2014. Uuden standardin ei odoteta vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen.
IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Konserni ottaa muutoksen käyttöön todennäköisesti vuonna 2014. Uuden standardin ei odoteta olennaisesti vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen.
IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen. Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi (luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä eriä muissa laajan tuloksen erissä esitetään. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. Konsernin johto selvittää muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 19 (muutos) Työsuhde-etuudet. Pääasialliset muutokset: Muutos poistaa "putkimenetelmän" soveltamisen mahdollisuuden. Rahastoitujen etuuspohjaisten järjestelyjen varojen arvioidun tuoton määrittely muuttuu. Rahoitusmeno määritetään (velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen) nettoerälle. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata
välittömästi muun laajan tuloksen eriin. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. Uuden standardin ei odoteta olennaisesti vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Kyseessä on ensimmäinen osa laajemmasta projektista, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella standardilla. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Konserni ottaa muutoksen käyttöön aikaisintaan vuoden 2015 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 32 (muutos) Rahoitusinstrumentit; esittämistapa. Muutokset liittyvät IAS 32:n soveltamisohjeeseen. Niissä selkeytetään joitakin vaatimuksia, jotka koskevat rahoitusvarojen ja -velkojen vähentämistä toisistaan taseessa. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan. Muutos laajentaa nykyisiä liitetietovaatimuksia niin, että yhteisöjen tulee antaa numeerista tietoa taseessa nettomääräisesti esitetyistä rahoitusinstrumenteista sekä niistä rahoitusinstrumenteista, jotka ovat 'master netting' tai vastaavanlaisen sopimusjärjestelyn alaisia, vaikka ne on esitetty taseessa bruttomääräisinä. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. Konsernin johto selvittää muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 10, IFRS 11, IFRS 12 (muutos). IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöjä helpotetaan siten, että oikaistuja vertailutietoja vaaditaan vain yhdeltä tilikaudelta. Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömiä strukturoituja yhteisöjä koskevia vertailutietoja ei tarvitse esittää IFRS 12:n käyttöönottoa edeltäviltä kausilta. Konserni ottaa muutokset käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernin johto selvittää muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Vuosittaiset parannukset 2011. Kierroksen 2009– 2011 tuloksena julkaistiin parannukset, jotka aiheuttavat muutoksia seuraaviin standardeihin: IFRS 1 IFRS -standardien ensimmäinen käyttöönotto, IAS1 Tilinpäätöksen esittäminen, IAS16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, IAS32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa, IAS 34 Osavuosikatsaukset. Konserni ottaa muutokset käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutoksia sovellettavaksi. Konsernin johto selvittää muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yhtiön johto on joutunut tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen sekä muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä oloissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinnissa. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.
Konsernitilinpäätöksessä ovat mukana ne yhtiöt, joissa Suominen Oyj:llä oli tilikaudella määräysvalta suoraan tai välillisesti. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa enemmän kuin 50 % äänimäärästä tai sillä on muuten määräysvalta.
Hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun määräysvalta on saatu, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen hetkeen asti, kun määräysvalta loppuu. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.
Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä, Pyyhintä ja Joustopakkaukset. Pyyhintä-segmentti koostuu kahdesta toimintasegmentistä, Kuitukankaat ja Codi Wipes, jotka on yhdistelty ja esitetty yhtenä raportoitavana segmenttinä. Segmenttijako perustuu konsernin organisaatiorakenteeseen ja raportointiin. Raportoitavien segmenttien tuotteisiin ja asiakkaisiin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat toisistaan.
Segmenttien varat ja velat sisältävät suoraan liiketoimintaan liittyvät erät ja näihin kohdistetut liikearvot. Tuloslaskelmaan sisältyvät kohdistamattomat erät sisältävät konsernin jakamattomia kuluja. Kohdistamattomat varat sisältävät konsernihallintoon sisältyviä eriä, laina- ja muita saatavia sekä osakkeita. Kohdistamattomat velat sisältävät konsernin hallintoon liittyviä eriä, lainoja rahoituslaitoksilta ja sijoittajilta sekä veroja.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssein ja taseet Euroopan Keskuspankin noteeraamin tilinpäätöspäivän keskikurssein.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet muuntoerot samoin kuin tuloslaskelman ja taseen valuuttamuunnoksesta syntynyt ero on käsitelty konsernin oman pääoman oikaisueränä. Pääomaluonteisina sijoituksina käsiteltävissä tytäryhtiölainoissa syntyneet muuntoerot käsitellään kuten tytäryhtiöiden oman pääoman muuntoerot. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia suojaamaan otettujen lainojen kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot esitetään omassa pääomassa, kunnes ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kursseihin tai niitä likimain vastaaviin kursseihin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Valuuttamääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin noteeraamaa tilinpäätöspäivän keskikurssia.
Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisuerinä. Kurssivoitot ja -tappiot valuuttajohdannaisista on kirjattu muihin liiketoiminnan tuottoihin ja -kuluihin. Muut rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan nettomääräisinä rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Yritysten hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä käypiin arvoihin arvostettujen hankittujen nettovarojen erotuksena. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden on katsottu hyötyvän hankituista nettovaroista sekä niiden tuomista synergiaeduista, ja se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä. Jos jonkin liiketoiminnan tulevaisuudessa odotettava kassavirta on alhaisempi kuin vastaava kassavirtaa tuottavan yksikön tasearvo, arvonalentuminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään olosuhteissa.
Aineettomat oikeudet ovat patentteja, tavaramerkkejä, ohjelmistolisenssejä sekä asiakassuhteita, joille yritysostojen yhteydessä on kohdistettu hankintamenoa arvostamalla ne hankintahetkellä käypään arvoon. Aineettomat oikeudet poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
Muut aineettomiin hyödykkeisiin kirjattavat erät ovat liiketoiminnassa hyödynnettävien ohjelmistojen tai vastaavan aineettoman omaisuuden kehittämiseen ja hankintaan liittyviä kustannuksia, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
| Aineettomat oikeudet | 3–13 vuotta |
|---|---|
| Asiakassuhteet | 13 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Maa-alueet, rakennukset, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne arvostetaan taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan ja mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat ovat: | |
|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat | 10–40 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 4–17 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–5 vuotta |
Tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden poistot on laskettu käyttöönotosta lähtien.
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena, ja ne kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Konserni arvioi omaisuuserien kirjanpitoarvoja jokaisen raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään.
Liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain.
Arvonalentumistappio kirjataan, jos tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko sen nettomyyntihinnan tai korkeamman käyttöarvon perusteella. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvästä erityisriskistä.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos on tapahtunut muutos arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi niiden syntymisvuonna. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska kehitystoiminnassa ei synny erillisiä hyödykkeitä tai niistä saatavia tuottoja ei voida arvioida IAS 38:n edellyttämällä tavalla. Tilinpäätöshetkellä konsernin taseessa ei ole aktivoituja kehitysmenoja.
Vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti. Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuus vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksista johtuvat velvoitteet korollisiin velkoihin. Hyödykkeestä tehdään poistot sen arvioidun taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samanlainen korkoprosentti. Muiden vuokrasopimusten vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Pitkäaikainen sopimus Kuitukankaat -yksikön proses-
silämmöstä yksikön yhteydessä toimivalta lämpövoimalalta on käsitelty muuna vuokrasopimuksena, koska merkittävä osuus voimalan tuottamasta lämpöenergiasta menee kolmansille osapuolille. Pitkäaikaiset kiinteistövuokrasopimukset on käsitelty muina vuokrasopimuksina, kun vuokralle ottajalla ei ole merkittäviä vuokrakauden jälkeisiä velvoitteita.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat on hankittu. Johto päättää rahoitusvarojen luokittelusta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Ellei johdannaisia ole määritetty suojauksiksi, ne ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä, kuten Suomisella valuuttasuojaukseen tehdyt johdannaiset. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, paitsi milloin ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Nämä erät luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Suomisella oli tilinpäätöshetkellä vain pitkäaikaisia eräpäivään asti pidettäviä lainoja. Konsernin lainoihin ja muihin saamisiin luokitellaan taseen myyntisaamiset ja muut saamiset sekä rahavarat.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne ovat pitkäaikaisia varoja, ellei johdon aikomuksena ole luovuttaa niitä 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Suomisella oli tilinpäätöshetkellä vain pitkäaikaisia myytävissä olevia rahoitusva-
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Myytävissä olevat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa ja tuotoissa sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Myytävissä oleviksi luokiteltujen arvopapereiden käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan. Kun myytävissä oleviksi luokitellut arvopaperit myydään tai niistä kirjataan arvonalennus, omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset sisällytetään tuloslaskelmalle liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko myytävissä olevista korkosijoituksista kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin.
Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat senhetkisiin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita tai jos kyseessä ovat noteeraamattomat arvopaperit, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Tällöin käytetään diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa, ellei ole tiedossa riippumattomien osapuolten välillä toteutuneita kauppoja tai olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypiä arvoja.
Tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jos kyseessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut oman pääoman ehtoiset arvopaperit, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alentumisen alle hankintamenon olevan merkki arvonalentumisesta. Arvonalentumisesta kertynyt tappio määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla. Pysyvä arvonalentuminen kirjataan kokonaisuudessaan tuloslaskelmaan.
Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvä voitto tai tappio
kirjataan sen mukaan, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Suomisella instrumentteja käytetään suojaamaan tietyltä riskiltä, joka liittyy taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan taikka erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus). Suojaavan johdannaisen koko käypä arvo luokitellaan pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi, jos suojauskohteen maturiteetti on yli 12 kuukautta, ja lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi, jos suojauskohde erääntyy 12 kuukauden kuluessa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi tai veloiksi.
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten tehokkaaseen osuuteen liittyvä voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Vastaavasti sähköjohdannaisten selvitystulokset kirjataan tuloslaskelmaan sähkökulujen oikaisuna. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen (esimerkiksi kun suojattu ennakoitu myynti toteutuu).
Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään vasta, kun ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset.
Kaikki johdannaisinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuna oikaistuna välillisin veroin, alennuksin ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroin.
Tuotot tavaroiden ja palveluiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.
Osinkotuotot kirjataan silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot kirjataan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.
Hankintameno määritetään fifo-periaatteen tai painotetun keskihinnan mukaisesti. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät ja välilliset menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankinta-menoon luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin, yleishallinnon tai rahoituksen kustannuksia.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvoa alennetaan epäkurantin omaisuuden osalta.
Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoonsa, arvon alentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei konserni saa perityksi koko erääntynyttä saatavaa alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Myyntisaamisen arvon alentumiseen viittaavina seikkoina pidetään velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai velkajärjestelyä sekä maksujen laiminlyöntiä tai viivästymistä. Arvonalennuksen suuruus määritetään vähentämällä omaisuuserän kirjanpitoarvosta alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo. Omaisuuserän arvon alentumistappio merkitään tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Jos aiemmin pois kirjatusta erästä saadaan myöhemmin suoritus, se kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset. Rahavarat luokitellaan lainoihin ja muihin saamisiin.
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei kirjata tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.
Suominen Oyj:n omia osakkeita ostettaessa niistä maksettu määrä, mukaan lukien hankinnan välittömät kulut, on kirjattu oman pääoman vähennyksenä. Jos ostetut osakkeet luovutetaan edelleen, saatu vastike merkitään omaan pääomaan.
Osakeannilla kerätyt varat merkitään joko osakepääomaan tai osakeyhtiölain mukaiseen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Osakeannin kulut vähentävät rahaston määrää.
Laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetään tilikauden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää oikaistaan omien osakkeiden määrällä ja optioiden laimennusvaikutuksella. Konsernilla ei ole vaihtovelkakirjalainoja, jotka laimentaisivat osakekohtaista tulosta.
Konserni on myöntänyt osakkeiden optiotodistuksia yhtiön toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille. Optioiden käyvät arvot kirjataan henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjakson aikana ja vastaava lisäys omaan pääomaan. Optioiden käypä arvo määritetään myöntämispäivänä ja se jaksotetaan ajanjaksolle, jonka aikana vastaanottaja saa täyden omistusoikeuden optioihin. Optioiden käyvät arvot on laskettu myöntämispäivänä Wiener-prosessin mukaisesta tilastollisesta aineistosta Binomimallia käyttäen. Myöntämishetkellä etuus jaksotetaan kuluksi arvioidun todennäköisen voimassaoloajan sekä toteutuvien optioiden määrän perusteella.
Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon transaktiomenoin oikaistuina.
Konsernilla on käytössään osakepalkkiojärjestelmä, joka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän ehtojen mukaisesti emoyhtiö antaa avainhenkilöille osakkeita. Osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina. Arvioidun toteuman mukainen jaksotettu kulu kirjataan tilikauden henkilöstökuluksi. Rahana maksettava osuus kirjataan velaksi raportointihetken kurssin perusteella ja osakkeina maksettava osuus omaan pääomaan myöntämishetken kurssin perusteella.
Konsernin eläkejärjestelyt työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi eri maissa perustuvat kunkin maan paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Suomessa eläketurva hoidetaan suurimmalta osaltaan TyEL-järjestelmän kautta. Eläkejärjestelmiin voi liittyä lisäeläkkeitä tai mahdollisuus ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen tai korvaus työkyvyttömyyden varalta.
Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaiset järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, joiden mukaisesti yhteisö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo määritellään ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä ja järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Eläkekustannukset kirjataan tuloslaskelmaan jaksottaen säännönmukaiset kustannukset työntekijän työvuosille vuosittain aktuaarien tekemien eläkevakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti. Eläkevastuu saadaan laskemalla tulevien eläkemaksujen nykyarvo, joka on laskettu käyttäen diskonttokorkona pitkien valtion velkasitoumusten tai vastaavien korkoa.
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot ja niiden muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kun ne ylittävät suuremman arvoista: 10 % järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta tai 10 % eläkevastuusta.
Konsernilla on Italiassa etuuspohjainen palkitsemisjärjestely. Muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Otetut lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon; saadun määrän transaktiomenoilla vähennettynä ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmin laina-ajan kuluessa.
Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan, ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä.
Pääomalainat ovat Suomen osakeyhtiölain tarkoittamia pääomalainoja, joiden etuoikeus on muiden vakuudettomien velkojen jälkeinen. Pääomalainojen korko- ja lyhennysmaksut edellyttävät yhtiön vapaan oman pääoman ja pääomalainojen määrän ylittävän viimeisen
tilinpäätöksen osoittaman tappion määrän. Pääomalainat luokitellaan veloiksi, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Niille maksettavat korot merkitään tuloslaskelmaan korkokuluiksi.
Varaukset ovat menoja, jotka merkitään velaksi taseeseen, koska ne ovat olemassa olevia velvoitteita ja koska on todennäköistä, että velvoitteiden täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Taseeseen merkittävän varauksen määrä on arvioitujen tulevien kulujen nykyarvo. Ehdolliset velat, joita ei merkitä velaksi taseeseen, ovat mahdollisia velvoitteita, jotka eivät ole vielä varmistuneet.
Varaus kirjataan, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Konsernin tuloslaskelmaan sisältyvät kunkin konserniyhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavan verotettavan tuloksen perusteella määräytyvät suoriteperusteiset verot sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot sekä tilinpäätössiirroista, jaksotuseroista, väliaikaisista eroista sekä konsernin yhdistelytoimenpiteistä aiheutuva laskennallisen verovelan ja verosaamisen muutos.
Kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista kirjataan laskennalliset verosaamiset ja verovelat. Väliaikaisia eroja syntyy muun muassa käyttämättömistä tappioista, poistoeroista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, johdannaissopimusten uudelleenarvostamisesta, sisäisestä varastokatteesta sekä liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä omaisuuserien käypään arvoon arvostamisesta.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuuden voitoilla voidaan kattaa väliaikaiset erot. Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua asianomaisen maan seuraavien vuosien verokantaa ja on esitetty taseessa omana eränään. Liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.
Luovutusvoitot tai -tappiot myydyistä liiketoiminnoista esitetään omalla rivillään tuloslaskelmassa nettomääräisinä veroilla vähennettynä.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi syntyvistä menoista, tuloutetaan sillä kaudella kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Saatu avustus kirjataan netottamaan kohteensa kuluja. Hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähennetään hankintamenosta.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot, valuuttajohdannaisten nettovoitto, tuotot liiketoimintaan liittyvien rahavirran suojausten tehottomasta osuudesta, saadut vakuutuskorvaukset sekä muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten rojalti- ja vuokratuotot sekä tuotannosta jäävän tuotemyyntiin kelpaamattoman materiaalin myynnin tuotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot, muut kuin varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kulut, kulut liiketoimintaan liittyvien rahavirran suojausten tehottomasta osuudesta sekä valuuttajohdannaisten nettotappiot. Tällaisina kuluina käsitellään myös liiketoiminnan uudelleenorganisoinnista aiheutuvat kulut.
Tilinpäätöksessä rahoitustuottoina ja -kuluina esitetään seuraavat rahoitusvaroista ja -veloista kirjattavat tuotto-, kulu-, voitto- ja tappioerät:
Rahoitustuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelmalla kyseisiin eriin, lukuun ottamatta luottotappioita myyntisaamisista, jotka kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Tietyt taloudelliset tunnusluvut on raportoitu ilman kertaluonteisia eriä. Näissä konsernitilinpäätöksessä esitettävissä johdetuissa tunnusluvuissa on eliminoitu tuloslaskelmasta sellaisten merkittävien liiketapahtumien vaikutus, joiden katsotaan olevan luonteeltaan epätavallisia tai harvinaisia, kuten omaisuuserien arvonalentumiset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Mitkään näistä tunnusluvuista, joista on eliminoitu kertaluonteiset erät, eivät ole IFRStunnuslukuja.
Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä.
Konsernissa arvioidaan tulevaisuuden kehitystä ja tehdään siihen liittyviä oletuksia. Niiden pohjalta tehtävät kirjanpidolliset arviot vastaavat lähtökohtaisesti vain harvoin tosiasiallisia tuloksia. Keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät epävarmuustekijät, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4 kuvatun periaatteen mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden tekemistä. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista, koska yhtiön omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset voivat johtaa merkittävien arvonalennuskulujen kirjaamiseen. Laskelmiin liittyvää herkkyyttä on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.
Aineellisten hyödykkeiden osalta niiden kirjanpitoarvoja verrataan hyödykkeiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään, mikäli on syytä olettaa, ettei niiden arvo edusta käypää arvoa. Kerrytettävä rahamäärä voi olla hyödykkeen käypä arvo tai tätä korkeampi käyttöarvo, joka lasketaan diskonttaamalla vastaiset hyödykkeen rahavirrat nykyarvoonsa. Rahavirtojen määrään ja ajoitukseen liittyy riskejä.
Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää merkittävää harkintaa. Useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuvat arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä laskennallisten verosaatavien kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää. Jos lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatuista määristä, erot vaikuttavat sekä kauden verotettavaan tuloon perustuviin verosaamisiin ja velkoihin että laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin kaudella, jolla ne todetaan.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä, Pyyhintä ja Joustopakkaukset. Pyyhintä-segmentti koostuu kahdesta toimintasegmentistä, Kuitukankaat ja Codi Wipes, jotka on yhdistelty ja esitetty yhtenä raportoitavana segmenttinä, koska IFRS 8.12 mukaiset yhdistämiskriteerit täyttyvät. Segmentit ovat myös rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joiden liikearvon yhtiö on testannut.
Segmenttijako perustuu konsernin organisaatiorakenteeseen ja raportointiin. Suomisen ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin toimitusjohtaja, jota konsernin johtoryhmä avustaa. Lakien edellyttämät ja kokoluokaltaan merkittävät asiat, kuten yli miljoonan euron investoinnit, toimitusjohtaja esittelee hallituksen hyväksyttäviksi. Toimitusjohtaja tekee yhtiön sisäisen hallintotavan mukaisesti päätökset resurssien kohdentamiseksi paitsi segmenteille myös alemmille organisaatiotasoille. Raportoitavien segmenttien tuotteisiin ja asiakkaisiin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat toisistaan.
Segmenttien varat ja velat sisältävät suoraan liiketoimintaan liittyvät erät ja näihin kohdistetut liikearvot. Tuloslaskelmaan sisältyvät kohdistamattomat erät sisältävät konsernin jakamattomia kuluja. Kohdistamattomat varat sisältävät konsernihallintoon sisältyviä eriä, laina- ja muita saatavia sekä osakkeita. Kohdistamattomat velat sisältävät konsernin hallintoon liittyviä eriä, lainoja rahoituslaitoksilta ja sijoittajilta sekä veroja.
| Jousto | Kohdista | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Pyyhintä | pakkaukset | mattomat | Eliminoinnit | Yhteensä |
| Liikevaihto | |||||
| – Liikevaihto yhteensä | 407 430 | 74 129 | 481 558 | ||
| – Sisäinen liikevaihto | -4 108 | -20 507 | 13 161 | -14 051 | -25 505 |
| – Kurssierot | -120 | -923 | -101 | -1 144 | |
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 403 201 | 52 698 | 13 161 | -14 151 | 454 909 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisiä eriä | 18 803 | -2 786 | 31 | -2 324 | 13 724 |
| Kertaluonteiset erät | -13 261 | 484 | -12 777 | ||
| Liikevoitto | 5 542 | -2 302 | 31 | -2 324 | 947 |
| Varat ilman liikearvoa | 210 369 | 37 087 | 274 284 | -269 515 | 252 225 |
| Liikearvo | 26 715 | 26 715 | |||
| Varat yhteensä | 237 084 | 37 087 | 274 284 | -269 515 | 278 940 |
| Velat | 53 446 | 8 634 | 247 243 | -126 640 | 182 683 |
| Investoinnit | 2 608 | 554 | 846 | 4 008 | |
| Poistot | 15 358 | 2 868 | 1 380 | 19 606 | |
| Arvonalentumiset | 12 816 | 12 816 | |||
| Henkilöstö keskimäärin (muunnettuna kokopäiväisiksi) | 758 | 453 | 9 | 1 220 | |
| 1 000 € | Pyyhintä | Jousto pakkaukset |
Kohdista mattomat |
Eliminoinnit | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | |||||
| – Liikevaihto yhteensä | 154 822 | 94 203 | 249 025 | ||
| – Sisäinen liikevaihto | -5 431 | -29 089 | 2 635 | -3 606 | -35 492 |
| – Kurssierot | -17 | -266 | 99 | -183 | |
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 149 374 | 64 848 | 2 635 | -3 507 | 213 350 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä | -2 172 | 721 | 461 | -148 | -1 138 |
| Kertaluonteiset erät | -900 | -790 | -2 001 | -3 691 | |
| Liikevoitto | -3 072 | -69 | -1 540 | -148 | -4 829 |
| Varat ilman liikearvoa | 207 730 | 44 372 | 308 714 | -257 029 | 303 788 |
| Liikearvo | 34 298 | 34 298 | |||
| Varat yhteensä | 242 028 | 44 372 | 308 714 | -257 029 | 338 085 |
| Velat | 49 616 | 11 175 | 368 102 | -199 545 | 229 348 |
| Investoinnit | 1 910 | 1 851 | 203 | 3 964 | |
| Poistot | 6 524 | 3 049 | 262 | 9 835 | |
| Henkilöstö keskimäärin (muunnettuna kokopäiväisiksi) | 418 | 479 | 10 | 907 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Suomi | 23 917 | 27 547 |
| Muu Eurooppa | 205 570 | 141 622 |
| Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 213 776 | 41 665 |
| Muut maat | 11 645 | 2 515 |
| Yhteensä | 454 909 | 213 350 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Suomi | 73 515 | 129 050 |
| Muu Eurooppa | 90 277 | 99 127 |
| Pohjois-Amerikka | 115 192 | 109 908 |
| Yhteensä | 278 984 | 338 085 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Suomi | 1 420 | 2 328 |
| Muu Eurooppa | 1 526 | 1 451 |
| Pohjois-Amerikka | 1 062 | 185 |
| Yhteensä | 4 008 | 3 964 |
Konsernilla ei ollut liiketoimintojen hankintoja vuonna 2012.
Alunperin Ahlstromin Home and Personal -kuitukangasliiketoiminnan kokonaissopimukseen sisältynyt Brasilian yksikön kauppa ei toteutunut 31.12.2012 mennessä. Kaupan viivästymisen takia alkuperäinen sopimus vanheni ja osapuolet selvittävät nyt yhdessä edellytyksiä ja vaihtoehtoja kaupan toteuttamiseksi. Konsernilla ei ole sitoumuksia Brasilian kauppaan liittyen.
Suominen hankki Ahlstromin Home and Personal -kuitukangasliiketoiminnan lokakuussa 2011. Yrityskauppaan liittyvät tuotantoyksiköt sijaitsevat Yhdysvalloissa, Italiassa ja Espanjassa. Home and Personal-kuitukangasliiketoiminta siirtyi Suomiselle 31.10.2011.
Hankinnan lopulliset laskelmat valmistuivat vuoden 2012 aikana, ja muutokset tilinpäätöksessä 2011 esitettyihin alustaviin laskelmiin olivat vähäiset. Liikepääoman erien täsmennyttyä hankintalaskelman nettovarallisuuden muutos oli yhteensä 0,2 miljoonaa euroa. Hankintahetkellä vakuutuskorvauksen alaisen tuotantolinjan kuntoonsaattaminen nosti lopullista käyttöomaisuuden arvoa 0,3 miljoonalla eurolla, minkä johdosta hankinnasta toteutunut liikearvo vastaavasti väheni.
| Muut | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2012 | Aineettomat | aineettomat | Ennakko | ||
| 1 000 € | oikeudet | Liikearvo | hyödykkeet | maksut | Yhteensä 2012 |
| Hankintameno 1.1. | 9 161 | 34 298 | 6 765 | 126 | 50 349 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | |||||
| Muuntoero | 4 | 189 | 192 | ||
| Siirrot erien välillä | 200 | -200 | |||
| Vähennykset ja myynnit | -305 | -305 | |||
| Arvonalentumiset | -7 278 | -7 278 | |||
| Lisäykset | 33 | 714 | 747 | ||
| Hankintameno 31.12. | 9 364 | 26 715 | 6 986 | 640 | 43 706 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -2 247 | -658 | -2 906 | ||
| Muuntoero | -16 | 3 | -14 | ||
| Tilikauden poistot | -1 000 | -542 | -1 542 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -3 264 | -1 198 | -4 462 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6 101 | 26 715 | 5 788 | 640 | 39 244 |
| 2011 | |||||
| Hankintameno 1.1. | 2 361 | 18 498 | 777 | 113 | 21 749 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 6 596 | 15 800 | 5 988 | 28 384 | |
| Muuntoero | -4 | -1 | -5 | ||
| Siirrot erien välillä | 190 | -190 | |||
| Romutukset | -1 | -1 | |||
| Lisäykset | 19 | 1 | 203 | 223 | |
| Hankintameno 31.12. | 9 161 | 34 298 | 6 765 | 126 | 50 349 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 972 | -503 | -2 475 | ||
| Muuntoero | 4 | 4 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 1 | 1 | |||
| Tilikauden poistot | -280 | -155 | -436 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -2 247 | -658 | -2 906 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6 913 | 34 298 | 6 106 | 126 | 47 443 |
Liiketoimintojen hankinnassa vuonna 2011 Suomiselle siirtyi asiakassuhteita ja teollisia oikeuksia 12,6 miljoonan euron arvosta.
Hyödykkeiden käyvät arvot on määritetty niiden arvioitujen taloudellisten kestojen sekä diskontattujen kassavirtojen perusteella.
Suomisella liikearvoa on syntynyt Codin hankinnasta vuonna 2003 ja Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminnan ostosta vuonna 2011. Tilikauden alussa Codi Wipes -liiketoiminnan hankinnasta syntynyttä liikearvoa oli jäljellä 18 497 tuhatta euroa, josta tehtiin tilikaudella 7 278 tuhannen euron arvonalennuskirjaus. Näin ollen tilinpäätöshetkellä Codin yrityskaupan liikearvon määrä oli 11 219 tuhatta euroa, joka on kokonaisuudessaan kohdistettu Codi Wipes -rahavirtayksikölle. Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminnan hankinnasta syntyneen liikearvon määrä tilinpäätöshetkellä oli 15 495 tuhatta euroa, ja se on kohdistettu Kuitukankaat -rahavirtayksikölle. Hankinnan lopulliset laskelmat valmistuivat vuoden 2012 aikana. Hankintahetkellä vakuutuskorvauksen alaisen tuotantolinjan kuntoonsaattaminen nosti lopullista käyttöomaisuuden arvoa 0,3 miljoonalla eurolla, minkä johdosta hankinnasta toteutunut liikearvo vastaavasti laski 15 495 tuhanteen euroon.
Tilinpäätöksessä rahavirtayksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Ennakoidut rahavirrat perustuvat toteutuneeseen kehitykseen, vuosisuunnitelmiin ja strategiatyön pohjalta laadittuihin viiden vuoden ennusteisiin. Ennusteiden keskeiset perusteet on läpikäyty tilinpäätöksen yhteydessä. Viiden vuoden jakson jälkeisen jäännösarvon rahavirrat on ekstrapoloitu toimialakohtaisella kasvuprosentilla. Käyttöarvojen keskeiset oletukset liittyvät rahavirtayksiköiden volyymin kehitykseen, toiminnan kannattavuuteen, kustannustasoon sekä käytettyyn diskonttauskorkoon.
Ennustejaksolla Codi Wipesin liikevaihdon vuosikasvuksi on arvioitu keskimäärin 4,3 %. Suunnitelmissa on tarkoitus kasvaa keskeisten asiakkaiden kasvun ja uusien tuotesovellusten ansioista. Vaikka volyymikasvun ja kustannusten rationalisointien ansiosta yksikön kannattavuuden odotetaan paranevan nykyiseltä tasoltaan, pidemmän aikavälin näkymät eivät anna aihetta samanlaisille rahavirtaoletuksille kuin mitä historiassa on käytetty. Näin ollen tulevien kassavirtojen nykyarvo jää alle omaisuuserien kirja-arvon, minkä perusteella Codi Wipes -rahavirtayksikölle kohdistettua liikearvoa alennettiin 7 278 tuhatta euroa vuonna 2012. Käyttöarvo on johdon arvio, eikä sinänsä välttämättä vastaa yrityskauppamarkkinoilla mahdollisesti toteutuvia todellisia kauppahintoja.
Kuitukankaat -rahavirtayksikön vuosikasvuksi ennustejaksolla on arvioitu 3,0 %. Jakson alun luvuissa on varauduttu pyyhintätuotteiden kysynnän pehmeyteen taloudellisen tilanteen vaikuttaessa kuluttajien käyttäytymiseen varsinkin Euroopassa. Myyntihintojen arvioidaan taantuman johdosta aluksi hieman laskevan, mutta palautuvan sen jälkeen aikaisemmalle tasolle. Rahavirtayksikön kustannuksissa on saavutettu säästöjä Summit-kustannussäästöohjelman avulla. Johdon arvion mukaan ei ole nähtävissä jokseenkin todennäköistä tapahtumaa keskeisissä oletuksissa, joka aiheuttaisi arvonalentumisen.
Rahavirtayksiköiden korvausinvestoinnit on arvioitu taloudelliseen pitoaikaan perustuvien suunnitelmapoistojen perusteella siten, että niillä voidaan säilyttää nykyinen tuotantokapasiteetti.
Diskonttauskorkojen määrittämisessä on käytetty laskenta-ajankohdan pääomakustannusta tavoitteelliselle rahavirtayksikön pääomarakenteelle, jossa velan suhde omaan pääomaan on 70 %. Pääomakustannus on laskettu oman pääoman ja vieraan pääoman keskimääräisenä kustannuksena ennen veroja ottaen huomioon riskittömän sijoituksen tuottovaade, oman pääoman riskilisä ja vieraan pääoman rahoittajien marginaali. Vieraan pääoman kustannuspohjana on käytetty kassavirtayksikön toimintamaittain painotettua keskikorkoa 10 vuoden valtiopapereille.
Arvonalentumistestauksen laskelmat perustuvat tilinpäätöshetken arvioihin tulevaisuudesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvojen riskitarkastelussa on arvioitu rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihtelua. Laskelmiin sisältyvää epävarmuutta ja riskiä on huomioitu diskonttauskorossa, jäännösjakson 1–2 % todennäköistä kasvua alhaisemmalla kasvulla sekä kokemusperäisellä tiedolla aikaisemmista testivirheistä.
Laskennan pohjalla olevat keskeiset olettamat ovat:
| Kuitukankaat 2012 |
Kuitukankaat 2011 |
Codi Wipes 2012 |
Codi Wipes 2011 |
|---|---|---|---|
| 11,7 % | 11,0 % | 10,5 % | 10,4 % |
| 3,0 % | 1,6 % | 4,3 % | 4,3 % |
| 0,5 % | 0,5 % | 0,5 % | 0,5 % |
| 7,1 % | 6,8 % | 4,3 % | 6,2 % |
| Muut | Ennakko | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2012 | Maa- | Raken- | Koneet ja | aineelliset | maksut ja | Yhteensä |
| 1 000 € | alueet | nukset | kalusto | hyödykkeet keskeneräiset | 2012 | |
| Hankintameno 1.1. | 2 412 | 74 602 | 277 027 | 604 | 3 255 | 357 900 |
| Muuntoero | 39 | 459 | 225 | -1 | -8 | 713 |
| Lisäykset | 7 | 1 223 | 2 031 | 3 261 | ||
| Vähennykset ja myynnit | -50 | -3 895 | -9 700 | -9 | -13 654 | |
| Arvonalentumiset | -3 196 | -56 049 | -59 245 | |||
| Romutukset | -1 685 | -27 | -3 | -1 716 | ||
| Muut muutokset | -127 | -1 | -127 | |||
| Siirrot erien välillä | 473 | 4 081 | -53 | -4 501 | ||
| Hankintameno 31.12. | 2 400 | 68 451 | 214 994 | 513 | 773 | 287 132 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -44 831 | -172 704 | -479 | -218 015 | ||
| Muuntoero | -113 | -491 | -604 | |||
| Muut muutokset | 1 | 1 | ||||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 3 106 | 10 718 | 38 | 13 862 | ||
| Tilikauden poistot | -2 740 | -15 306 | -19 | -18 064 | ||
| Arvonalentumiset | 1 762 | 51 945 | 53 707 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -42 816 | -125 837 | -460 | -169 113 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 400 | 25 635 | 89 157 | 53 | 773 | 118 019 |
| Muut | Ennakko | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2011 | Maa- | Raken- | Koneet ja | aineelliset | maksut ja | Yhteensä |
| 1 000 € | alueet | nukset | kalusto | hyödykkeet keskeneräiset | 2011 | |
| Hankintameno 1.1. | 1 363 | 63 193 | 200 537 | 536 | 2 564 | 268 193 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 1 046 | 10 147 | 74 365 | 37 | 3 529 | 89 124 |
| Muuntoero | 4 | -54 | 3 041 | -276 | 2 715 | |
| Lisäykset | 450 | 537 | 2 692 | 3 678 | ||
| Vähennykset ja myynnit | -5 405 | -468 | -5 872 | |||
| Romutukset | -45 | -45 | ||||
| Muut muutokset | 119 | -11 | 108 | |||
| Siirrot erien välillä | 867 | 3 878 | 31 | -4 776 | ||
| Hankintameno 31.12. | 2 412 | 74 602 | 277 027 | 604 | 3 255 | 357 900 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -42 612 | -171 250 | -458 | -214 320 | ||
| Muuntoero | 147 | 949 | -1 | 1 096 | ||
| Muut muutokset | -38 | -38 | ||||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 4 646 | 4 646 | ||||
| Tilikauden poistot | -2 367 | -7 012 | -20 | -9 399 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -44 831 | -172 704 | -479 | -218 014 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 412 | 29 771 | 104 322 | 125 | 3 255 | 139 886 |
Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo 100 043
Liiketoimintojen hankinnassa vuonna 2011 Suomiselle siirtyi maa-alueita 1,0, rakennuksia 10,0, koneita ja kalustoa 72,5 ja muita aineellisia hyödykkeitä 3,6 miljoonan euron arvosta. Hankintahetkellä hyödykkeet arvostettiin käypään arvoonsa ulkopuolisten arvioiden sekä arvioitujen taloudellisten pitoaikojen perusteella.
Aineellisten hyödykkeiden osalta seurataan, onko olemassa tekijöitä, jotka antaisivat aihetta olettaa, että niiden määrä ei edusta käypää arvoa. Tällaisia tekijöitä voivat olla muun muassa omaisuuserän markkina-arvon huomattava lasku, liiketoimintaympäristön haitallinen muuttuminen, omaisuuserän käyttömäärän tai -tavan haitallinen muuttuminen tai taloudellisen suorituskyvyn huonontuminen suhteessa odotettuun.
Mikäli yllä kuvattuja tekijöitä havaitaan, aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käyttöarvojen riskitarkastelu arvioidaan rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihteluun perustuen. Aineellisten hyödykkeiden vastaisia kassavirtoja tarkastellaan viiden vuoden jaksolla ja jäännösarvona laskelmissa käytetään arvioita omaisuuserän todennäköisestä nettoluovutushinnasta.
Nakkilan tehtaan lämpösidotun kuitukankaan, yhden vesineulauslinjan sekä katkokuidun valmistuslinjojen lopetuksen takia tuotannon koneisiin ja laitteisiin tehtiin 4 104 tuhannen euron alaskirjaus ja rakennuksiin 1 434 tuhannen euron alaskirjaus. Koneideden jäännösarvo vastaa niiden myynti- tai romutusarvoa. Vuoden 2011 tilinpäätökseen sisältynyt 2,0 miljoonan euron vakuutusmaksukorvaus, joka oli kirjattu ennakkomaksuihin, on siirretty Mozzaten linjan uudelleenrakentamisen jälkeen koneisiin ja kalustoon osana toteutunutta 2 305 tuhannen euron kuntoonsaattamiskustannusta.
| Osuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä, % | |
|---|---|
| Codi International BV, Veenendaal, Alankomaat | 100,0 |
| Suominen Kuitukankaat Oy, Nakkila | 100,0 |
| Suominen Joustopakkaukset Oy, Tampere | 100,0 |
| Suominen Polska Sp. z o.o., Grodzisk Mazowiecki, Puola | 100,0 |
| Flexmer Oy, Tampere | 100,0 |
| Suominen Italy Holding, s.r.l., Mozzate, Italia | 100,0 |
| Suominen Spain Holding, S.A., Alicante, Espanja | 100,0 |
| Suominen US Holding, Inc., Windsor Locks, Yhdysvallat | 100,0 |
| Tytäryhtiöiden kautta omistetut: | |
| Suominen Flexible Packaging AB, Norrköping, Ruotsi | 100,0 |
| ZAO Suominen, Pietari, Venäjä | 100,0 |
| Suominen Ikamer Oy, Tampere | 100,0 |
| Cressa Nonwovens s.r.l., Mozzate, Italia | 100,0 |
| Mozzate Nonwovens s.r.l., Mozzate, Italia | 100,0 |
| Alicante Nonwovens S.A.U., Alicante, Espanja | 100,0 |
| Bethune Nonwovens, Inc., Bethune, Yhdysvallat | 100,0 |
| Green Bay Nonwovens, Inc., Green Bay, Yhdysvallat | 100,0 |
| Windsor Locks Nonwovens, Inc., Windsor Locks, Yhdysvallat | 100,0 |
31.12.2012 konsernin pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin varoihin kirjattujen rahoituserien kirjanpitoarvo oli yhteensä 60 808 tuhatta euroa (2011: 84 059 tuhatta euroa).
| 2012 | Luokittelu hankintatarkoituksen mukaisesti | Liite | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat varat |
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset |
Lainat ja muut saa miset |
Myytävissä olevat rahoitus varat |
Johdan naiset suojaus laskennassa |
Tase-erien kirjanpito arvo |
Käypä arvo | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
19 | 19 | 19 | 8 | ||||
| Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset |
466 | 466 | 466 | |||||
| Myyntisaamiset | 45 328 | 45 328 | 45 328 | 11 | ||||
| Muut saamiset | 60 | 590 | 650 | 650 | 12 | |||
| Rahavarat | 14 301 | 14 301 | 14 301 | 13 | ||||
| Yhteensä | 60 | 466 | 60 220 | 19 | 60 764 | 60 764 |
| 2011 | Luokittelu hankintatarkoituksen mukaisesti | Liite | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat varat |
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset |
Lainat ja muut saa miset |
Myytävissä olevat rahoitus varat |
Johdan- naiset suojaus laskennassa |
Tase-erien kirjanpito arvo |
Käypä arvo | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
25 | 25 | 25 | 8 | ||||
| Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset |
445 | 445 | 445 | |||||
| Myyntisaamiset | 41 798 | 41 798 | 41 798 | 11 | ||||
| Muut saamiset | 74 | 832 | 906 | 906 | 12 | |||
| Sidotut rahoitusvarat | 25 000 | 25 000 | 25 000 | 14 | ||||
| Rahavarat | 15 887 | 15 887 | 15 887 | 13 | ||||
| Yhteensä | 74 | 445 | 83 517 | 25 | 84 059 | 84 059 |
Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet rahoitusvaroissa
Myytävissä olevat rahoitusvarat ja eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Tilinpäätöshetkellä näiden varojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten ja rahavarojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomia osakkeita.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 19 | 25 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 19 | 25 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||
| Omaan pääomaan kirjatut | ||
| Arvonmuutosrahasto | 436 | 168 |
| Tulokseen kirjatut | ||
| Pitkävaikutteiset menot | 248 | -3 |
| Käyttämättömät verotappiot | 5 424 | 2 714 |
| Muut väliaikaiset erot | 417 | 472 |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 6 525 | 3 351 |
| Laskennalliset verovelat | ||
| Omaan pääomaan kirjatut | ||
| Oman pääoman muuntoerot | 734 | |
| Tulokseen kirjatut | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 5 642 | 2 154 |
| Tulokseen kirjatut | ||
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 5 642 | 2 154 |
| Työsuhde-etuudet | 107 | |
| Muut väliaikaiset erot | 362 | 773 |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | 6 111 | 3 661 |
| Laskennalliset verosaamiset | 6 067 | 3 351 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verovelat | 5 653 | 3 661 |
| Nettoverovelka | -414 | 310 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Kassavirran suojaukset | 239 | 446 |
| Muuntoerot | 526 | 443 |
| Yhteensä | 765 | 888 |
Laskennallinen verosaaminen kirjataan niistä vahvistetuista tappioista, joita voidaan todennäköisesti hyödyntää tulevina vuosina saman valtion alueella syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat verohyödyn realisoituminen olevan todennäköistä.
Konsernilla oli 31.12.2012 yhteensä 26,4 miljoonaa euroa aiempien vuosien vahvistettuja tappioita. Tilikauden tuloksen perusteella odotetaan verotuksessa vahvistettavien tappioiden määräksi 10,4 miljoonaa euroa. Konserni on kirjannut verosaatavia aikaisemmin vahvistetuista ja tilikaudelta vahvistettavista 20,7 miljoonan euron tappioista ja jättänyt kirjaamatta verosaatavia 16,0 miljoonan euron tappioista.
Konsernin arvioidaan pystyvän toteuttamaan tappiontasauksen useamman vuoden aikana, minkä johdosta tappiontasaukseen liittyy merkittävästi epävarmuutta. Tappiot vanhenevat pääosin vuosina 2019–2021.
Konsernitilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, koska voitonjako on konsernin päätösvallassa eikä voitonjako ole todennäköinen lähitulevaisuudessa, ja koska useimmissa tapauksissa nämä tulokset siirretään konsernille ilman veroseuraamuksia.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 15 501 | 20 763 |
| Keskeneräiset tuotteet | 4 112 | 3 989 |
| Valmiit tuotteet | 22 818 | 21 099 |
| Ennakkomaksut | 122 | |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 42 431 | 45 972 |
Hankintamenoon arvostettuna vaihto-omaisuuden arvo on 43 266 tuhatta (46 386 tuhatta euroa). Vaihtoomaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta 835 tuhannella eurolla (414 tuhannella eurolla). Raaka-aineostoihin ja varaston muutoksiin kuluksi kirjatun vaihto-omaisuuden hankintamenon määrä on 399 424 tuhatta euroa (205 507 tuhatta euroa).
Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät:
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 39 428 | 36 688 |
| Erääntyneet | ||
| Alle 5 päivää | 2 054 | 1 039 |
| 5–30 päivää | 3 099 | 2 859 |
| 31–120 päivää | 698 | 1 070 |
| Yli 120 päivää | 49 | 141 |
| 5 900 | 5 110 | |
| Myyntisaamiset yhteensä | 45 328 | 41 798 |
Tilikauden aikana luottotappioita on kirjattu myyntisaamisista 231 tuhannella eurolla (76 tuhatta euroa).
Myyntisaamiset jakautuvat valuutoittain seuraavasti:
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| EUR | 26 884 | 20 048 |
| SEK | 359 | 446 |
| PLN | 437 | 407 |
| RUB | 1 264 | 1 130 |
| NOK | 284 | 269 |
| USD | 15 667 | 19 264 |
| Muut valuutat | 433 | 233 |
| Yhteensä | 45 328 | 41 798 |
Suomisella on käytössään myyntisaamisten myyntiohjelma, jonka mukaisesti konserniyhtiöt myyvät saatavien oikeudet peruuttamattomasti pankille. Tilikauden lopussa myytyjen saatavien saldo oli 13,1 miljoonaa euroa (10,9 miljoonaa euroa).
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Muut saamiset | ||
| Välilliset verot | 5 462 | 3 192 |
| Liiketoiminnan hankinta | 4 700 | |
| Muut | 162 | 776 |
| Muut saamiset yhteensä | 5 623 | 8 668 |
Saaminen liiketoiminnan hankinnasta vuonna 2011 liittyy ennakkokauppahintaan ja loppuselvitykseen, jonka mukaisesti osapuolien välinen kauppahinta määräytyi omaisuuden siirtohetken liikepääomien perusteella.
| Kela, työterveyshuollon korvaukset | 92 | 101 |
|---|---|---|
| Lakisääteiset ja muut vakuutukset | 5 | 308 |
| Välilliset verot | 134 | 99 |
| Vakuutuskorvaukset | 55 | 570 |
| Saatavat määräalennuksista | 590 | 832 |
| Lainajärjestelyerät | 4 091 | 4 998 |
| Muut | 1 181 | 1 904 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 6 149 | 8 812 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 11 772 | 17 480 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Talletus Brasilian yksikön alustavasta kauppa hinnasta sulkutilillä |
25 000 | |
| Yhteensä | 25 000 |
Brasilian yksikön hankintaa varten tehty sulkutilijärjestely purkautui vuonna 2012 jo aikaisemmin nostettua lainaosuutta vastaan.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Pankkisaamiset | 14 301 | 15 887 |
Rahavarojen käypä arvo vastaa niiden nimellisarvoa.
| Osakkeiden | Osakepääoma | Ylikurssirahasto | SVOP-rahasto | Omat osakkeet | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakepääoma | lukumäärä | € | € | € | € | € |
| 31.12.2011 | 245 934 122 | 11 860 056 | 24 680 588 | 97 054 411 | -43 619 | 133 551 436 |
| 31.12.2012 | 245 934 122 | 11 860 056 | 24 680 588 | 97 054 411 | -43 619 | 133 551 436 |
Suominen Oyj:n rekisteröity osakepääoma on 11 860 056 euroa ja osakkeiden lukumäärä 245 934 122 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Enimmäisosakepääoma on 20 000 000 euroa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Kaikki liikkeellelasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiöllä on hallussaan 60 298 kappaletta omia osakkeitaan.
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2012 yhteensä 354 240 osaketta (2011: 3 717 042 osaketta), jotka oikeuttavat 0,1 %:iin (2011: 1,5 %:iin) osakkeista ja äänistä.
Ylikurssirahasto on muodostunut aikaisemmin voimassa olleen osakeyhtiölain aikana anneissa annettujen osakkeiden merkintähinnan ja nimellisarvon erotuksesta. Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaisesti merkitä osakepääomaan.
Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten käypien arvojen sekä IAS 39:n mukaiset rahavirran suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten arvonmuutokset.
| 1 000 € | 2012 Rahavirran suojaukset |
Yhteensä | 2011 Rahavirran suojaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1. | -441 | -441 | 828 | 828 |
| Omaan pääomaan kirjatut rahavirran suojaukset | -1 007 | -1 007 | -1 714 | -1 714 |
| Yhteensä | -1 448 | -1 448 | -886 | -886 |
| Laskennalliset verot | 239 | 239 | 446 | 446 |
| Yhteensä | -1 210 | -1 210 | -441 | -441 |
Muuntoero sisältää muiden kuin euromääräisten konserniyhtiöiden hankintamenojen eliminoinnista syntyneet valuuttojen kurssimuutosten aiheuttamat muuntoerot. Osa tytäryhtiöille annetuista lainoista on rinnastettavissa suorina sijoituksina tehyihin oman pääoman lisäyksiin, koska niille ei ole määritelty takaisinmaksusuunnitelmaa. Näiden pääomaluonteisten lainojen kurssierot kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Suomisella on käytössä Equity Hedge -ohjelma dollarimääräisen translaatioposition suojaamiseksi. Omistusta Yhdysvalloissa olevissa yhtiöissä on suojattu ulkoisella USD 39 miljoonan suuruisella lainalla. Kurssimuutokset, jotka vaikuttavat suorina sijoituksina tehtyihin oman pääoman lisäyksiin ja Equity Hedge -lainaan, kirjataan suoraan laajaan tulokseen.
| Oikeuden | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Merkintähinta/ | Osakkeita | syntymisjakson | |||
| Optio-oikeus | Merkintäsuhde | osake | Merkintäaika | merkittävissä | päättyminen |
| 2009B | 1:1 | 0,96 * | 2.5.2012– 30.10.2013 | 200 000 | 02.05.2012 |
| 2012 Keskimääräinen merkintähinta €/osake |
Optioita kpl | 2011 Keskimääräinen merkintähinta €/osake |
Optioita kpl | |
|---|---|---|---|---|
| Tilikauden alussa ulkona olevat optiot | 0,96 | 550 000 | 0,00 | 870 000 |
| Rauenneet optiot sarjat 2006C | 1,05 | -200 000 | ||
| Rauenneet optiot sarjat 2007B | 1,05 | -120 000 | ||
| Rauenneet optiot sarjat 2009A (ulkona olleet) | 0,95 | -250 000 | ||
| Yhtiölle palautuneet optiot sarja 2009B | 0,96 | -100 000 | ||
| Tilikauden lopussa ulkona olevat optiot | 0,96 | 200 000 | 0,96 | 550 000 |
Tilikauden aikana optiolajin 2009A merkintäaika päättyi ja optiot raukesivat arvottomina. Tilikaudella ei ollut toteutuneita optioita.
| Arvostuksessa käytetyt muuttujat | 2009B |
|---|---|
| Myöntämispäivänä määritelty option käypä arvo | 0,21 |
| Myöntämispäivä | 2.12.2010 |
| Osakehinta myöntämispäivänä | 1,49 |
| Osakeannin takia tarkistettu osakehinta * | 0,96 |
| Ulkona olevien optioiden lukumäärä 31.12. | 300 000 |
| Odotettu volatiliteetti (%) | 38 % |
| Odotettu option voimassaoloaika myöntämispäivänä (vuosina) | 3,4 |
* Suomisen vuoden 2010 kesäkuussa toteuttamaan osakeantiin liittyen hallitus päätti oikaista optio-ohjelmien ehtoja siten, että optionhaltijalla on merkintäoikeusannin jälkeen oikeus yhtä suureen suhteelliseen osuuteen yhtiöstä kuin ennen antia. Taulukossa merkintähinta on oikaistu tämän mukaisesti.
Vuoden 2009 optio-ohjelman 2009A-optioiden merkintäaika päättyi ja optiot raukesivat arvottomina.
Optio-ohjelman 2009 mukaisesti optio-oikeuksia voidaan antaa yhtiön toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille hallituksen määräämällä tavalla yhteensä enintään 900 000 kappaletta, joista kukin oikeuttaa merkitsemään yhden Suominen Oyj:n osakkeen. Optiooikeudet jakaantuivat kolmeen sarjaan 2009A-C, kukin 300 000 kappaletta. Näistä 2009A -optiot raukesivat vuoden 2012 aikana. Vuonna 2010 annettiin 2009B-optioita ohjelman mukaisesti 300 000 kappaletta. Näiden optioiden osakkeiden merkintähinta, 0,96 euroa, on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä joulukuussa 2010 korjattuna osakeantikorjauksella. Osakkeidenmerkintäaika optio-oikeudella 2009B on 2.5.2012–30.10.2013. 2009B-optioita palautui takaisin yhtiölle tilivuoden aikana 100 000 kappaletta. Hallitus ei ole käyttänyt oikeuttaan jakaa 2009C-sarjan optioita.
Kun yhtiön kaupparekisteriin merkitty osakkeiden määrä on 245 934 122 kappaletta, voi se optio-oikeuksien myötä nousta enimmillään 246 134 122 kappaleeseen.Myönnettyjen optioiden ja osakkeiden käyvät arvot kirjataan IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin mukaisestituloslaskelmaan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakeperusteisia kuluja on kirjattu tuloslaskelmaanvuonna 2012 5 tuhatta euroa (vuonna 2011: 26 tuhatta euroa). Käypä arvo määritellään Binomimallilla (Cox-Ross-Rubinstein variaatio).
Optio-oikeudet antavat oikeuden merkitä Suominen Oyj:n osakkeita optio-ohjelman ehtojen mukaisella merkintähinnallaehtojen määräämänä aikana. Kaikkien optio-oikeuksien merkintäsuhde on 1:1. Optiooikeuksia, joiden osakemerkinnän aika ei ole alkanut ja joihin oikeus ei ole siten syntynyt, ei saa luovuttaa kolmannelle. Jos työ- tai toimisuhde päättyy muusta syystä kuin eläkkeelle siirtymisen tai kuoleman johdosta, on osallistujan viipymättä tarjottava vastikkeetta yhtiölle sellaiset optio-oikeudet, joidenosakemerkinnän aika ei ole alkanut. Merkintäajan päättymisen jälkeen optiooikeudet raukeavat arvottomina.
Optio-oikeuksilla merkittyjen osakkeiden osinkooikeus ja muut osakasoikeudet alkavat osakepääoman tultua rekisteröidyksi kaupparekisteriin. Yllä olevassa taulukossa on esitetty optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintäaika ja -hinta.Merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisen jälkeen ja ennen osakemerkintää jaettavien osakekohtaisten osinkojen määrällä. 31.12.2012 ulkona olevien optio-oikeuksien perusteella voidaan yhteensä merkitä enintään 200 000 uutta osaketta, mikä on 0,1%yhtiön tämänhetkisestä osakemäärästä ja sen tuottamista äänistä. Yhtiön oma pääoma voi näiden merkintöjen seurauksena nousta enintään 192 000 euroa.
31.12.2012 tytäryhtiön hallussa oli 100 000 myönnettyä 2009B -optiota, joiden merkintähinta on 0,96 euroa. Niillä merkittävien osakkeiden osuus yhtiön tämänhetkisestä osakemäärästä ja sen tuottamista äänistä on 0,0 %. Yhtiön oma pääoma voi näiden merkintöjen seurauksena nousta enintään 96 000 eurolla.
Konsernilla on käytössä osakepalkkiojärjestelmä, joka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmän ehtojen mukaisesti emoyhtiö antaa avainhenkilöille osakkeita. Osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina.
Osakepalkkiojärjestelmä on ehdollinen seuraavasti:
Osakkeina suoritettava määrä on arvostettu myöntämispäivän kurssiin 0,42 euroa, jolloin työsuhde-etuuksina ja oman pääoman lisäyksenä on kirjattu 73 tuhatta euroa. Käteisvaroina suoritettava määrä on arvostettu arvostuspäivän kurssiin eli 31.12.2012 noteeratulla kurssilla 0,35 euroa, jolloin työsuhde-etuuksina ja velaksi kirjattu määrä on 56 tuhatta euroa.
31.12.2012 konsernin pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin kirjattujen rahoituserien kirjanpitoarvo oli yhteensä 159 789 tuhatta euroa (2011: 206 675 tuhatta euroa).
| 2012 | 2011 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Tasearvot | Käyvät arvot | Tasearvot | Käyvät arvot | liite |
| Pitkäaikaiset | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 88 884 | 83 736 | 138 247 | 137 993 | 22 |
| Eläkelainat | 1 143 | 1 185 | 1 714 | 1 523 | 22 |
| Pääomalainat | 920 | 807 | 22 | ||
| Yhteensä | 90 027 | 84 921 | 140 881 | 140 323 | |
| Lyhytaikaiset*) | |||||
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | |||||
| Rahoituslaitoslainojen seuraavan vuoden lyhennykset | 20 000 | 20 054 | 18 957 | 19 013 | 22 |
| Eläkelainojen seuraavan vuoden lyhennykset | 571 | 611 | 971 | 947 | 22 |
| Pääomalainojen seuraavan vuoden lyhennykset | 920 | 924 | 920 | 900 | 22 |
| Johdannaissopimukset, ei suojauslaskennassa | 62 | 62 | 64 | 64 | |
| Johdannaissopimukset, suojauslaskennassa | 1 822 | 1 822 | 674 | 674 | 22 |
| Ostovelat | 46 381 | 46 381 | 44 208 | 44 208 | 19, 20 |
| Yhteensä | 69 756 | 69 853 | 65 794 | 65 805 | |
| Yhteensä | 159 783 | 154 744 | 206 675 | 206 128 |
* Taseessa lyhytaikaisissa veloissa
Rahoitusvelat ovat IFRS 7 ja IAS 39 standardeissa tarkoitettuja muita kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä tai johdannaissopimuksiin perustuvia velkoja ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Kiinteäkorkoisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät pääomat tilinpäätöspäivän markkinakoroilla (2,95–4,45 %). Eläkelainat ja pääomalainat ovat kiinteäkorkoisia ja rahoituslaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisten lainojen käypä arvo on yhtä suuri kuin tasearvo.
Sähköjohdannaiset on arvostettu käyttämällä vastaavia samalle aikajaksolle Nordpoolissa noteerattuja hintoja ja diskonttaamalla ne tilinpäätöshetkeen. Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä. Koronvaihtosopimukset on arvostettu euribor- ja USD libor-korkokäyriin perustuviin noteerauksiin ja ne ovat ennustettujen tulevien kassavirtojen nykyarvoja.
Ostovelkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
| lyhennykset | |||
|---|---|---|---|
| Rahoitus- | Eläke- | Pääoma | |
| 1 000 € | laitoslainat | lainat | lainat |
| 2013 | 20 000 | 571 | 920 |
| 2014 | 17 638 | 571 | |
| 2015 | 8 000 | 571 | |
| 2016 | 63 746 | ||
| 2017– |
Suominen laski 14.3.2008 liikkeeseen arvo-osuusmuotoisen pääomalainan määrältään 10 miljoonaa euroa. Lainaa on maksettu takaisin 14.3.2009 alkaen vuosittain viitenä tasasuuruisena lyhennyksenä. 2011 osakeannin yhteydessä pääomalainan lainanantajat konvertoivat lainaa omaksi pääomaksi 2 159 999 eurolla. Lainan lyhennystä ja korkoa voidaan maksaa vain siltä osin, kuin Suominen Oyj:n vapaan oman pääoman ja pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän (Pääomaehtoisuus). Lainan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Lainalle ei ole asetettu vakuutta.
Lainan korko on kiinteä 11,5 % p.a. Mikäli liikkeeseenlaskija ei voi maksaa lainan pääomaa tai korkoa kokonaan tai osittain johtuen lainan pääomaehtoisuudesta, jää maksamatta oleva määrä yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa, jonka määrä on kaksi (2) prosenttiyksikköä yli lainaehtojen mukaisen koron. Liikkeeseenlaskijan on maksettava tässä tarkoitettu maksamatta oleva pääoma, korko ja niille laskettu korko, kun se lainan pääomaehtoisuuden mukaisesti on mahdollista.
Lainan arvo-osuuden omistajalla on oikeus vaatia, että lainan pääoma nimellisarvostaan ja kertynyt korko erääntyvät maksettavaksi, jos liikkeeseenlaskijan osakepääomasta yli puolet on siirtynyt välittömästi tai välillisesti yhdelle henkilölle tai yhteisölle (tai useammalle yhteisymmärryksessä toimivalle tällaiselle henkilölle ja/ tai yhteisölle), tai tällainen henkilö tahi yhteisö muuten saa taikka tällaiset henkilöt tahi yhteisöt muuten saavat oikeuden nimittää enemmistön liikkeeseenlaskijan hallituksen jäsenistä.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | 280 | 280 |
| Varaukset 31.12. | 280 | 280 |
Varauksiin sisältyy vuonna 2009 kirjattu varaus myydyn liiketoiminnan vuokratakaukseen liittyvien arvioitujen vastaisten menetysten varalta. Tilikauden aikana varauksiin ei ole kirjattu muutoksia.
Ostovelat jakautuvat valuutoittain seuraavasti:
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| EUR | 22 444 | 22 759 |
| PLN | 569 | 1 845 |
| SEK | 4 441 | 76 |
| USD | 18 874 | 19 498 |
| Muut valuutat | 53 | 29 |
| Yhteensä | 46 381 | 44 208 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 46 381 | 44 208 |
| Muut velat | ||
| Saadut ennakot | 18 | 685 |
| Välilliset verot | 449 | 924 |
| Palkkavelat | 2 549 | 2 103 |
| Muut velat | 1 017 | 3 733 |
| Muut velat yhteensä | 4 015 | 6 760 |
| Korot | 1 035 | 1 806 |
|---|---|---|
| Johdannaissopimusten käypä arvo, suojaus laskennassa |
1 822 | 674 |
| Vuosi- ja muut alennukset | 1 631 | 588 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 4 802 | 3 844 |
| Muut jaksotetut kulut | 3 775 | 3 840 |
| Siirtovelat yhteensä | 13 064 | 10 753 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat yhteensä |
63 460 | 61 720 |
| Siirtovelat, pitkäaikaiset | ||
| Muut jaksotetut kulut | 190 | 362 |
| Pitkäaikaiset siirtovelat yhteensä | 190 | 362 |
Konsernilla on IAS19:n mukainen etuuspohjainen palkitsemisjärjestely Italiassa. Järjestely on rahastoimaton paikallisen käytännön mukaisesti. Etuuspohjaisessa järjestelyssä etuuden suuruus määräytyy muun muassa avainhenkilöiden työvuosien ja loppupalkan perusteella. Järjestelyn velvoitteet määritellään auktorisoidun vakuutusmatemaatikon tekemien laskelmien perusteella.
Palkitsemisjärjestely siirtyi konsernille liiketoimintakaupassa marraskuussa 2011.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät järjestelyt |
||
| Velka henkilöstöetuudesta | ||
| Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet taseessa 31.12. |
845 | 873 |
| Taseen nettovelvoitteen muutos | ||
| Nettovelvoite 1.1. | 873 | 866 |
| Korot | 43 | 7 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut kulut | -71 |
Nettovelvoite taseessa 31.12. 845 873
| Velvoitteiden nykyarvo 1.1. | ||
|---|---|---|
| Rahastoimattomat | 873 | 826 |
| Korkomenot | 43 | 47 |
| Maksetut etuudet | -71 | 0 |
| Velvoitteiden nykyarvo 31.12. | 845 | 873 |
| Tuloslaskelman kulut | ||
| Korkomenot | 43 | 7 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat | ||
| menot | -71 | |
| Yhteensä tuloslaskelmaan kirjattavat | -28 | 7 |
| Hankinta ja valmistus | -28 | 7 |
|---|---|---|
| Yhteensä | -28 | 7 |
| 31.12. | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Diskonttokorko (%) | 5,00 | 5,00 |
| Varojen odotettu tuotto (%) | 2,67 | 2,67 |
| Tuleva inflaatio-olettamus (%) | 2,00 | 2,00 |
| Odotettu keskimääräinen jäljellä oleva työssä oloaika (vuotta) |
16,07 | 17,58 |
Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeetti- ja hyödykeriski. Suominen Oyj:n hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittelee konsernissa noudatettavat rahoituksen toimintavaltuudet, -vastuut ja -periaatteet. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin taloushallintoon. Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on suojautua merkittäviltä rahoitusriskeiltä.
Rahoitusriskien hallinnassa käytetään ennalta hyväksyttyjä rahoitusinstrumentteja. Suojaustoiminnan rahoitusinstrumentit ovat alttiita muutoksille, joita voi tapahtua instrumenttien hintanoteerauksissa markkinoilla, vastapuolten luottokelpoisuudessa tai instrumenttien likviditeettiin liittyen.
Suomisen riskienhallinnan vastuut ja valtuudet on määritelty hallituksen hyväksymässä vuosittain vahvistettavassa rahoituspolitiikassa. Toimitusjohtaja hyväksyy kaikki merkittävimmät rahoitusoperaatiot ja rahoitusriskien suojausten päälinjat. Talousjohtaja valvoo, että rahoituspolitiikkaa noudatetaan koko konsernissa ja vastaa rahoitusoperaatioista niin rahoituksen hankinnan, likviditeettihallinnan kuin rahoitusriskien hallinnan osalta. Konsernin rahoitusriskin hallinta on keskitetty talousosastolle, jolle yksiköt raportoivat riskipositionsa. Talousosasto toteuttaa kaikki ulkoiset kaupat ennalta hyväksyttyjen rahoittajien kanssa.
Yhtiö toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut valuuttavirroista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät, kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluutaksi eli euroiksi. Yhtiön valuuttariskin hallinnan tavoitteena on suojata varsinaisen liiketoiminnan tulos ja rajoittaa valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vaihtelua kassavirroissa, tuloksessa ja taseessa.
Valuuttamääräiseen transaktiopositioon sisällytetään sovitut ja ennustetut valuuttamääräiset kassavirrat 12 kuukauden jaksolla, jotka edellyttävät valuutan vaihtamista toiseksi. Valuuttariski muodostuu lähinnä Ruotsin kruunusta, Puolan zlotysta, Yhdysvaltojen dollarista ja Venäjän ruplasta. Ruotsin kruunun transaktioriski syntyy pääosin myynnistä ruotsalaisille asiakkaille. Puolan zlotyn transaktioriski syntyy paikallisen tytäryhtiön zlotymääräisistä tuotantokustannuksista, kun myynnistä osa on euroina. USD-riski syntyy raaka-ainehankinnasta sekä USD-määräisten lainojen koronmaksuista. Suojauspolitiikan mukaisesti suojausten tulee olla 3 ja 9 kuukauden välillä arvioiduista tulevista valuuttavirroista.
Translaatioriski on seurausta valuuttamääräisien tytäryhtiösijoituksien kurssivaihteluista, joita aiheuttavat Yhdysvaltojen dollari, Ruotsin kruunu ja Puolan zloty.
Suojaustoiminnassa käytetään tavanomaisia johdannaissopimuksia, joiden hinnoittelu on todennettavissa markkinoilla. Suominen ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttasuojauksiin, joten näiden suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tilikauden tulokseen.
| 1 000 € | 12 kuukauden kassavirta |
Suojaukset valuuttatermiineillä |
12 kuukauden kassavirta |
Suojaukset valuuttatermiineillä |
|---|---|---|---|---|
| SEK | -20 859 | 7 146 | 11 159 | -1 908 |
| USD | -9 448 | 3 865 | -6 461 | 7 190 |
| PLN | -6 460 | 2 947 | -8 724 | 2 141 |
| NOK | 2 311 | -817 | 1 872 | -516 |
| RUB | 1 883 | -595 | 1 928 | -575 |
| Muut | 5 254 | |||
| Yhteensä itseisarvot | 46 215 | 15 370 | 30 144 | 12 330 |
Yllä olevaan transaktioposition ennakoituun kassavirtaan sisältyy valuuttamääräisiä saatavia 5 591 tuhatta euroa (5 834 tuhatta) ja velkoja 7 004 tuhatta euroa (2 780 tuhatta). Taulukossa kassatulot on esitetty positiivisina ja kassamenot negatiivisina arvoina.
Vastaavasti translaatioasema on seuraava:
| 1 000 € | Antolainat | Ottolainat | Pääoma sijoitukset |
Suojattu lainoilla |
Suojaamaton |
|---|---|---|---|---|---|
| SEK | -3 106 | 3 469 | 363 | ||
| PLN | 9 988 | -73 | 675 | 10 589 | |
| USD | 57 395 | 44 407 | -44 414 | 57 387 | |
| Translaatiopositio 2011 | |||||
| Pääoma | Suojattu | ||||
| 1 000 € | Antolainat | Ottolainat | sijoitukset | lainoilla | Suojaamaton |
| SEK | -2 778 | 3 608 | 830 | ||
| PLN | 9 275 | -30 | 2 862 | 12 107 | |
| USD | 56 633 | 40 037 | -90 439 | 6 231 |
Lainat sisältävät konsernin sisäiset antolainat tytäryhtiöille (+) ja otetut lainat tytäryhtiöiltä (-). Osa antolainoista tytäryhtiöille ovat rinnastettavissa omaan pääomaan, koska niille ei ole määritelty takaisinmaksusuunnitelmaa. Näiden lainojen määrät ovat USD 62,7 miljoonaa eli 47,5 miljoonaa euroa ja PLN 32,5 miljoonaa eli 8,0 miljoonaa euroa. Pääomaluonteisten lainojen kurssierot kirjataan pääomasijoitusten tapaan suoraan laaja tuloksen muuntoeroihin. Pääomasijoitukset ulkomaisiin tyttäriin sisältävät suorina sijoituksina tehdyt oman pääoman lisäykset. Suomisella on käytössä Equity Hedge -ohjelma dollarimääräisen translaatioposition suojaamiseksi. Omistusta Yhdysvalloissa olevissa yhtiöissä on suojattu ulkoisella USD 39 miljoonan suuruisella lainalla (USD 52 miljoonalla vuonna 2011). Lainoista USD 19 miljoonaa oli tilinpäätöshetkellä konsernitilivelkaa eikä kuulunut Equity Hedge -ohjelmaan. Kurssimuutokset, jotka vaikuttavat suorina sijoituksina tehtyihin oman pääoman lisäyksiin ja Equity Hedge -lainaan, kirjataan suoraan laajaan tulokseen.
Kansainväliset laskentasäännöt edellyttävät rahoitusinstrumenttien herkkyystarkastelun esittämistä tilinpäätöshetkellä (IFRS 7). Alla olevassa herkkyysanalyysissä rahoitusinstrumentit sisältävät valuuttatermiinit ja -johdannaiset, lyhyt- ja pitkäaikaiset valuuttamääräiset anto- ja ottolainat konserniyhtiöiltä, pääomaluonteiset lainat tyttärille sekä ulkoiset valuuttamääräiset nettolainat. Sellaisten ulkoisten lainojen, jotka käsitellään ulkomaisten nettosijoitusten suojaamistarkoituksessa (Equity Hedging), kurssimuutokset eivät sisälly herkkyystarkasteltuun, koska niiden kurssimuutokset vastaavat täysin nettosijoituksissa tapahtuvia kurssimuutoksia. Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että valuutan heikkeneminen tai vahvistuminen vastaa enimmillään taulukossa olevaa kurssimuutosta, kun todennäköisen muutoksen merkitsevyysraja ei ylitä +/- 10 %. Kurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna tilinpäätöskurssiin.
| 1 000 € | Kurssimuutos % |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
Kurssimuutos % |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
|---|---|---|---|---|---|---|
| SEK | 9 | -697 | -9 | 697 | ||
| PLN | 10 | -76 | 603 | -10 | 76 | -603 |
| USD | 11 | 1 708 | 3 948 | -11 | -1 708 | -3 948 |
| NOK | 7 | 27 | -7 | -27 | ||
| RUB | 10 | 45 | -10 | -45 | ||
| Yhteensä | 1 008 | 4 551 | -1 008 | -4 551 |
2012
| 1 000 € | Kurssimuutos % |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
Kurssimuutos % |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
|---|---|---|---|---|---|---|
| SEK | 11 | -515 | -11 | 515 | ||
| PLN | 16 | 655 | 881 | -16 | -655 | -881 |
| USD | 15 | -5 148 | -15 | 5 148 | ||
| NOK | 10 | -57 | -10 | 57 | ||
| RUB | 12 | 863 | -12 | -863 | ||
| Yhteensä | -4 203 | 881 | 4 203 | -881 |
Yhtiön johto tarkastelee suojaustoiminnan tehokkuutta siten, että konsernin ennustettua 12 kuukauden nettovaluuttavirtaa tarkastellaan yhdistettynä suojausinstrumenttien kompensoivalla vaikutuksella. Lisäksi johto kiinnittää huomiota siihen, miten valuuttakurssien muutokset vaikuttavat taseen translaatioon, jolloin taseessa olevien rahoitusinstrumenttien lisäksi positiossa on mukana ulkomaisten pääomasijoitusten valuuttamäärät. Tässä tarkastelussa yllä olevien valuuttakurssien
muutosten nettovai-kutus vuoden 2012 voittoon verojen jälkeen olisi +/- 0,9 miljoonaa euroa (+/- 1,8) ja omaan pääomaan 6,0 miljoonaa euroa.
Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että valuutan heikkeneminen tai vahvistuminen vastaa enimmillään taulukossa olevaa kurssimuutosta, kun todennäköisen muutoksen merkitsevyysraja ei ylitä +/- 10 %. Kurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla
12 kuukauden jaksolla verrattuna tilinpäätöskurssiin.
| 1 000 € | Valuutta vahvistuu/ heikkenee % |
Kurssimuutoksen vaikutus 12 kk valuuttavirtaan |
Kurssimuutoksen vaikutus suojausinstrumentteihin |
Nettovaikutus verojen jälkeen |
Vaikutus translaatioasemaan eli omaan pääomaan |
|---|---|---|---|---|---|
| SEK | 9 | +-1 317 | +-433 | +-883 | +-236 |
| USD | 11 | +-722 | +-441 | +-281 | +-5 159 |
| PLN | 10 | +-453 | +-304 | +-149 | +-653 |
| NOK | 7 | +-116 | +-58 | +-58 | |
| RUB | 10 | +-139 | +-61 | +-78 | |
| Yhteensä | +-1 331 | +-451 | +-880 | +-6 048 |
Korkoriski on seurausta korkotason yleisestä noususta ja sen aiheuttamasta korkokustannusten noususta. Ihannetapauksessa korkotason nousua voidaan kompensoida liiketoimintaedellytysten parantuessa taloudellisen tilanteen vilkastumisen johdosta. Yhtiön lopputuotteiden kysyntä on riippuvainen lähinnä hygieniasektorin ja elintarvikekaupan kulutustavarakysynnästä, jonka vaihtelut eivät ole kovin syklisiä. Liiketoiminta on pääomavaltaista ja tuotantokoneiston taloudellinen käyttöaika on pitkä. Nämä seikat puoltavat kiinteiden korkojen käyttämistä yhtiön lainasalkussa. Toisaalta lyhyitä korkoja käyttäen saavutetaan pitkällä aikavälillä alhaisimmat korkokustannukset.
Yhtiön lainasalkun korkoriski on hajautettu siten, että salkku koostuu sekä vaihtuvasta että kiinteistä koroista eri korkojaksoille hajautettuna. Yhtiön hallitus on määrittänyt lainasalkun korkorakenteen sekä sen poikkeamarajat. Keskimääräinen korkoduraatio voi vaihdella 12 ja 36 kuukauden välillä. Vuoden lopussa se oli 32 kuukautta (35).
Konsernin vaihtuvakorkoisten lainojen määrä tilinpäätöshetkellä oli 101,5 miljoonaa euroa (155), joista 71,5 miljoonaa oli nostettu euroina ja loput 30 miljoonaa USD -määräisenä. Lainojen kassavirran korkoriski oli suojattu 64,6 miljoonan (76,5) euron koronvaihtosopimuksin. Koronvaihtosopimuksissa konserni maksaa keskimäärin 1,3 (1,3) % kiinteää korkoa ja saa keskimäärin 0,54 (0,65) % vaihtuvaa korkoa.
Yhtiö soveltaa IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa määriteltyihin koronvaihtosopimuksiin, joiden avulla on suojattu muuttuvakorkoisten lainojen korkovirrat kiinteiksi, sekä erittäin todennäköisesti toteutuvan muuttuvan korkokassavirran kiinnittämiseksi. Suojan täytyy olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen tarkasteltaessa. Suojauslaskennan tehokkuus lasketaan analyyttisesti ja dokumentoidaan suojausta tehtäessä ja se testataan suojauksen ollessa voimassa.
Korkoriskiä on tarkasteltu herkkyytenä korkokäyrän 0,5 prosenttiyksikön muutokselle. Toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella tämän suuruisen muutoksen todennäköisyys olisi suurimmillaan pitkien korkojen kohdalla. Korkotason nousukautta koko korkokäyrän 0,5 prosentilla olisi vaikuttanut yhtiön lainojen korkoihin ja koronvaihtosopimusten mukaisiin korkovirtoihin ja markkina-arvoihin yhden vuoden aikana seuraavasti:
| 2012 1 000 € |
Korkomuutos % |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
Korkomuutos % |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nettovelat Koronvaihto |
+0,5 % | -404 | -0,5 % | 404 | ||
| sopimukset | +0,5 % | 358 | 847 | -0,5 % | -358 | -847 |
| Yhteensä | -47 | 47 | ||||
| 2011 | Korkomuutos | Vaikutus voittoon | Vaikutus omaan | Korkomuutos | Vaikutus voittoon | Vaikutus omaan |
| 1 000 € | % | verojen jälkeen | pääomaan | % | verojen jälkeen | pääomaan |
| Nettovelat | +0,5 % | -573 | -0,5 % | 573 | ||
| Koronvaihto sopimukset |
+0,5 % | 335 | 286 | -0,5 % | -335 | -286 |
| Yhteensä | -238 | 238 |
Tulosvaikutus olisi seurausta korkomaksuvirtojen muutoksesta. Omaan pääoman suojausrahastoon kirjataan muutos sellaisten koronvaihtosopimusten arvon muutoksesta, jotka täyttävät suojauslaskennan ehdot. Rahavirran suojauksen korkovirtojen odotetaan toteutuvan vuosina 2013–2016.
Sähkön hankintaa koskevassa toimintapolitiikassa on ohjeistettu konsernin Suomen yksiköiden sähkön hankinta ja sähkön hintariskin hallintaperiaatteet. Sähkön hankinnassa ja riskinhallinnassa käytetään riippumatonta markkinoilla toimivaa asiantuntijayritystä. Sähkön markkinahinnan nousua hallitaan kiinteähintaisilla sopimuksilla ja sähköjohdannaisilla.
Sähkön hintariskiä tarkastellaan kolmen vuoden jaksoissa. Vuoden 2012 lopussa sähkön hintariski on suojattu siten, että kiinteähintaisen sähkön osuus arvioidusta käytöstä on 81 % (52) ensimmäisen vuoden aikana, 65 % (39) toisen vuoden aikana ja 16 % (0) kolmannen vuoden aikana. Hinnan suojaus on tehty OTC-sopimuksin, joiden mukaisesti konserni maksaa keskimäärin 44,6 euroa megawattitunnilta vuoden 2013 sopimuksissa. (46,2).
Rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan sähköjohdannaisiin, jolla osa sähkön ennustetusta hankinnasta kiinnitetään halutulle ajanjaksolla. Suojan täytyy olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen tarkasteltaessa. Suojauslaskennan tehokkuus dokumentoidaan suojausta
tehtäessä ja se testataan suojauksen ollessa voimassa. Tehokkuustarkastelu on suoritettu johdannaisten osalta todettuun regressioon perustuen. Kun suojausinstrumentit täyttävät tehokkuusehdot, kirjautuvat niiden arvonmuutokset tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan kassavirran kanssa.
Sähköjohdannaisten hintaherkkyyttä on arvioitu sähkön hintavolatiliteetin perusteella siten, että hintamuutoksien todennäköisyys on +/-10 prosenttia tilinpäätöshintaan verrattuna. Volaliteettia on arvioitu menneisyyden hintavaihteluiden ja optiotuotteisiin sisältyvien markkina-arvioiden perusteella.
| 2012 | 2011 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Hintamuutos | Vaikutus voittoon | Vaikutus omaan | Hintamuutos | Vaikutus voittoon | Vaikutus omaan |
| € / MWh | verojen jälkeen | pääomaan | € / MWh | verojen jälkeen | pääomaan |
| +12 | 104 | 686 | +17 | 56 | 721 |
| -12 | -20 | -770 | -17 | 0 | -776 |
Konsernin suurimmat yksittäiset luottoriskit ovat korkean luottoluokituksen omaavien kansainvälisten yritysten myyntisaatavissa. Kymmenen suurinta asiakaskohtaista myyntisaatavaa liittyy kuitukangasliiketoimintaan ja ne vastaavat yhteensä 42 % kaikista myyntisaatavista. Hallituksen hyväksymä luottoriskipolitiikka säätelee asiakkaille tapahtuvan luotonannon periaatteet ja organisaation vastuut. Asiakkaille myönnetään luottoa luotonvahvistamisprosessin seurauksena. Konserni käyttää luottoriskivakuutusta osalle asiakkaista. Asiakkaiden luottotilanteesta annetaan vähintään kerran kuukaudessa raportit myynnistä vastaaville henkilöille. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on 231 tuhatta euroa (76). Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 11. Myyntisaatavien luottotappioiden enimmäismäärä on 36 miljoonaa euroa, kun tarkastelussa on huomioitu se, että noin 20 % myyntisaatavista on vakuutettu. Muulta osin myyntisaatavien nimellismäärä vastaa luottotappioiden enimmäismäärää.
Hallitus on vahvistanut sijoitustoiminnalle ja johdannaissopimuksien käytölle vastapuolilistan, joka perustuu arvioon hyvästä luottokelpoisuudesta ja jossa vastapuolen riskimäärä on määritelty. Ylimääräiset varat sijoitetaan pankkeihin tai yritystodistuksiin, joilla arvioidaan olevan hyvä luottokelpoisuus ja likviditeetti. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa.
Konserni pyrkii pitämään voimassa riittävät rahoituslimiitit, jotta se kykenee selviytymään lyhytaikaisista sitoumuksistaan. Yhtiön ennustetun liiketoiminnan rahavirran, likvidien varojen, käyttämättömien lainalimiittien ja sitovien nostamattomien luottojen tulee kattaa 12 kuukauden ennakoidut rahoitustarpeet. Jälleenrahoitusriskiä pyritään vähentämään jakamalla lainojen erääntyminen usealle vuodelle. Nostettujen lainojen sitovien limiittisopimusten mukainen keskimaturiteetti oli vuoden lopussa 2,7 vuotta (2,2). Suominen neuvotteli syksyllä 2011 Home and Personal -liiketoimintakaupan rahoittamiseksi luottosopimuksen, joka neuvoteltiin rahoitustilannetta vastaavaksi syksyllä 2012. Luottojärjestelyyn kuuluu 80 miljoonan euron lyhennyslainaosuus, jonka viimeinen eräpäivä on 2016, 16 miljoonan euron siltarahoitus, joka erääntyy 2013 ja 2014 sekä 20 miljoonan euron puiteluotto-osuus ja 8 miljoona euron kaupan rahoituksen takauslimiitti, jotka erääntyvät bullettina vuonna 2016.
Yhtiöllä on yhteensä 40 miljoonan euron yritystodistusohjelma, joka oli vuoden lopussa käyttämätön.
Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvarojen, lainojen ja johdannaisten erääntyminen diskonttaamattomina kassavirtoina. Luvut sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 31.12.2012 1 000 € |
Tasearvo/ limiitti |
Rahavirta | alle 6 kk | 6-12 kk | 1-2 v | 2-4 v | yli 4 v |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitus- ja rahavarat | |||||||
| Myyntisaatavat | 45 328 | 45 328 | 45 328 | ||||
| Muut saatavat | 1 075 | 1 075 | 1 075 | ||||
| Johdannaiset, suojauslaskennassa | 2 | 2 | 2 | ||||
| Pankkisaatavat | 14 345 | 14 345 | 14 345 | ||||
| Sulkutilitalletus | |||||||
| Yhteensä | 60 750 | 60 750 | 60 750 | ||||
| Rahoitusvelat | |||||||
| Ostovelat | 46 381 | -46 381 | -46 381 | ||||
| Rahoituslaitoslainat | 108 884 | -124 836 | -7 429 | -7 321 | -28 314 | -81 773 | |
| Eläkelainat | 1 714 | -1 932 | -303 | -325 | -1 303 | ||
| Pääomalainat | 920 | -941 | -941 | ||||
| Johdannaiset, suojauslaskennassa | 1 822 | -1 822 | -1 822 | ||||
| Annetut takaukset muiden puolesta | 1 199 | -1 199 | -1 199 | ||||
| Yhteensä | 160 920 | -177 112 | -56 876 | -7 646 | -29 617 | -81 773 | -1 199 |
| Limiittiluottojen sopimusmäärät | |||||||
| Limiittiluotot, sidottu yli 6kk | 20 000 | -20 000 | |||||
| Yhteensä | 20 000 | -20 000 | |||||
| Johdannaissopimukset | |||||||
| Valuuttatermiinit | -1 | ||||||
| Saatava rahavirta | 61 | 61 | |||||
| Maksettava rahavirta | -62 | -62 | |||||
| Koronvaihtosopimukset | |||||||
| Suojauslaskennassa | -1 538 | -1 796 | -367 | -350 | -1 113 | 34 | |
| Sähköjohdannaiset | -282 | -282 | -224 | -58 | |||
| Suojauslaskennassa |
| 31.12.2011 | Tasearvo/ | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | limiitti | Rahavirta | alle 6 kk | 6-12 kk | 1-2 v | 2-4 v | yli 4 v |
| Rahoitus- ja rahavarat | |||||||
| Myyntisaatavat | 41 798 | 41 798 | 41 798 | ||||
| Muut saatavat | 1 489 | 1 489 | 1 489 | ||||
| Pankkisaatavat | 15 887 | 15 887 | 15 887 | ||||
| Sulkutilitalletus | 25 000 | 25 000 | 25 000 | ||||
| Yhteensä | 84 174 | 84 174 | 84 174 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Rahoitusvelat | |||||||
| Ostovelat | 44 208 | -44 208 | -44 208 | ||||
| Rahoituslaitoslainat | 157 204 | -180 185 | -19 820 | -87 083 | -73 282 | ||
| Eläkelainat | 2 686 | -2 493 | -517 | -550 | -1 427 | ||
| Pääomalainat | 1 840 | -1 869 | -1 869 | ||||
| Johdannaiset, suojauslaskennassa | 674 | -674 | -674 | ||||
| Annetut takaukset muiden puolesta | 1 432 | -1 432 | -1 432 | ||||
| Yhteensä | 208 044 | -230 861 | -45 399 | -20 370 | -90 379 | -73 282 | -1 432 |
| Limiittiluottojen sopimusmäärät | |||||||
| Limiittiluotot, sidottu yli 6kk | 4 284 | 534 | 3 750 | ||||
| Yhteensä | 4 284 | 534 | 3 750 | ||||
| Johdannaissopimukset | |||||||
| Valuuttatermiinit | 11 | ||||||
| Saatava rahavirta | 74 | 74 | |||||
| Maksettava rahavirta | -63 | -63 | |||||
| Koronvaihtosopimukset | |||||||
| Suojauslaskennassa | -216 | 230 | -37 | -12 | -48 | 327 | |
| Sähköjohdannaiset | |||||||
| Suojauslaskennassa | -458 | -458 | -315 | -143 |
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tase- ja pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla sen toimintaedellytykset sekä kasvattaa omistajaarvoa tavoitteena kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pääomarakenteen tulee olla sellainen, että konsernin velkarahoitus voidaan turvata.
Hallitus seuraa pääomarakenteen omavaraisuutta ja velkaantumisastetta (gearing). Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingonjaon, osakeantien ja pääomalainojen käytön avulla. Konsernilla on tarvittaessa mahdollisuus hankkia omia osakkeita, laskea liikenteeseen uusia osakkeita tai se voi päättää omaisuuserien tai liiketoimintaosien myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin omavaraisuusaste pääomalainat omaan pääomaan lukien oli vuoden lopussa 34,8 prosenttia (32,8). Velkaantumisaste pääomalainat oman pääoman eriin sisällyttäen oli 98,8 prosenttia (107,5). Suomisella on jäljellä etuoikeudeltaan muiden lainojen jälkeistä pääomalainaa 0,9 miljoonaa euroa vuodelta 2008. Yhtiöllä on myyntisaatavien myyntiohjelma, jolla vapautetaan taseeseen sitoutunutta pääomaa. Vuoden lopussa lopullisesti myytyjen myyntisaatavien saldo oli 13,1 miljoonaa euroa.
Tilinpäätöshetkellä omavaraisuusaste ja velkaantumisaste olivat seuraavat:
| Milj. € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 111,5 | 161,7 |
| -Pääomalainat | -0,9 | -1,8 |
| Korolliset saamiset | -0,3 | 0 |
| Rahavarat | -14,3 | -40,9 |
| (A) Nettovelat (ilman pääomalainoja) | 96,0 | 119,0 |
| (B) Oma pääoma | 96,3 | 108,7 |
| (C) Pääomalainat | 0,9 | 1,8 |
| (D) Taseen loppusumma – saadut ennakot |
278,8 | 337,4 |
| Velkaantumisaste, A/(B+C) | 98,8 % | 107,6 % |
| Omavaraisuusaste, (B+C)/D | 34,8 % | 32,8 % |
Rahoituksen hankintaa (funding) hoidetaan siten, että rahoittajien luottamus yhtiöön on hyvä. Yhteistyö pankkien kanssa rakentuu pitkäaikaisiin pankkisuhteisiin. Suomisen rahoitus perustuu syndikoituun 158 miljoonan euron suuruiseen luottosopimukseen. Sopimuksen taloudelliset ehdot koskevat velkojen ja käyttökatteen suhdelukua ja velkaantumisastetta. Muut kovenantit ovat ehtoja, jotka muun muassa rajoittavat vakuuksien antoa, suuria yrityskauppoja, investointeja, osingonjakoa, velkaantumista, liiketoiminnan oleellista muuttamista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Lainat ovat vakuudellisia. Ehtojen rikkominen oikeuttaa lainanantajat käyttämään irtisanomismenettelyä. Yli 2 miljoonan euron ennenaikaisesti erääntyville lainoille sovelletaan ns. cross default -pykälää, joka antaa irtisanomisoikeuden myös muille lainanantajille. Lainaehdot rajoittavat osingonjakoa 1 miljoonaan euroon 2013 ja 2014 aikana.
Luottosopimuksen mukainen velkojen suhde käyttökatteeseen tulee vuoden 2013 lopussa olla enintään 3,6, kun se tilinpäätöshetkellä oli 2,9. Velkaantumisasteen (gearing) tulee vastaavasti vuoden 2013 lopussa olla alle 125 %, kun se tilinpäätöksessä on 100,7%. Investointeja on rajoitettu siten, että investoinnit voivat olla enintään 10 miljoonaa euroa vuonna 2013.
Yhtiön tarkoituksena on hoitaa lainavelvoitteensa liiketoiminnan kassavirralla ja mahdollisuuksien mukaan vapauttaen pääomia ei-keskeisistä liiketoiminnoista ja omaisuuseristä.
| 1 000 € | 2012 Nimellisarvo |
Käypä arvo yhteensä |
Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
2011 Nimellisarvo |
Käypä arvo yhteensä |
Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo Liite |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Valuuttatermiinit ei suojauslaskennassa |
15 370 | -1 | 61 | -62 | 8 501 | 11 | 74 | -63 | 22 |
| Koronvaihtosopimukset suojauslaskennassa ei suojauslaskennassa |
64 648 | -1 538 | -1 538 | 76 492 | -216 | -216 | 22 | ||
| Sähköjohdannaiset suojauslaskennassa ei suojauslaskennassa |
3 746 | -282 | 2 | -284 | 2 860 | -458 | -458 | 22 | |
| Sähköjohdannaiset, MWh |
87 600 | 61 416 |
| 1 000 € | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
|---|---|---|---|
| Käypään arvoon arvostetut varat |
|||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 19 | ||
| Yhteensä | 19 | ||
| Käypään arvoon arvostetut johdannaiset |
|||
| Valuuttatermiinit | -7 | ||
| Koronvaihtosopimukset | -1 538 | ||
| Sähköjohdannaiset | -282 | ||
| Yhteensä | -1 827 |
Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.
Hierarkian tason 1 arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon todennettavissa olevaa markkinatietoa, ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat tiedot ovat todennettavissa, instrumentti on tasolla 2.
Sähköjohdannaiset on arvostettu käyttämällä vastaavia samalle aikajaksolle Nordpoolissa noteerattuja hintoja ja diskonttaamalla ne tilinpäätöshetkeen.Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä. Koronvaihtosopimukset on arvostettu euribor- ja USD-liborkorkokäyrään perustuviin noteerauksiin ja ne ovat ennustettujen tulevien kassavirtojen nykyarvoja.
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 725 | 402 |
| Vakuutus- ynnä muut korvaukset | 3 176 | 974 |
| Vuokratuotot | 245 | 109 |
| Luottotappioiden palautukset | 1 | 17 |
| Johdannaiset, ei suojauslaskennassa | 184 | |
| Jätemateriaalin myynti | 1 832 | 2 939 |
| Muut | 859 | 607 |
| Yhteensä | 6 838 | 5 232 |
Käyttöomaisuuden myynti- ja romutustappiot
| Yhteensä | 568 | 3 168 |
|---|---|---|
| Muut | 259 | 2 746 |
| Johdannaiset, ei suojauslaskennassa | 209 | |
| Luottotappiot | 224 | 77 |
| Vahinkokulut | 85 | 136 |
Vuonna 2012 kirjattiin Mozzaten tehtaan paloon liittyviä vakuutuskorvauksia 3,1 miljoonaa euroa. Jätemateriaalin syntyy tuotannon hävikistä ja tuotemyyntiin kelpaamattomasta laadusta, jotka myydään uudelleen käytettäväksi.
Käyttöomaisuuden myyntivoittoon sisältyy 0,5 miljoonaa euroa voittoa Nastolan kiinteistön myynnistä.
Vuoden 2011 liiketoiminnan muut kulut liittyivät Kuitukankaat-liiketoiminnan hankintaan. Kulut koostuivat neuvonantajien palkkioista sekä omaisuuden siirtoon liittyvistä veromaksuista.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 349 | 138 |
| Muut palvelut | 174 | 656 |
| Palkkiot osakeannista | 111 | |
| Yhteensä | 523 | 905 |
Palkkiot osakeannista on kirjattu vähentämään osakepääoman lisäystä.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 51 971 | 30 552 |
| Osakeperusteiset maksut | 134 | 26 |
| Eläkkeet | ||
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 28 | 7 |
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 4 256 | 3 518 |
| Muut henkilöstösivukulut | 14 162 | 3 988 |
| Yhteensä | 70 551 | 38 092 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1 220 | 907 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36. Lähipiiritapahtumat.
Henkilöstökuluihin sisältyy 0,4 miljoonaa euroa Nakkilan irtisanomiskorvauksia.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset | ||
| Tuotanto | 18 004 | 9 357 |
| Myynti ja markkinointi | 460 | 81 |
| Tutkimus ja kehitys | 934 | 92 |
| Hallinto | 208 | 306 |
| Arvonalentumiset, tuotanto | 5 538 | |
| Arvonalentumiset, hallinto | 7 278 | |
| Yhteensä | 32 422 | 9 835 |
| Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin | ||
| Rakennukset | 2 739 | 2 367 |
| Arvonalentumiset rakennuksista | 1 434 | |
| Koneet ja laitteet | 15 306 | 7 012 |
| Arvonalentumiset koneista ja laitteista | 4 104 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 22 | 20 |
| Arvonalentumiset liikearvosta | 7 278 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 1 539 | 436 |
Arvonalentumiset rakennuksista, koneista ja laitteista, yhteensä 5,5 miljoonaa euroa, liittyvät Nakkilan uudelleenjärjestelyyn.
Yhteensä 32 422 9 835
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikuttei | ||
| sesti kirjattavista rahavaroista | 110 | 205 |
| Rahoitustuotot | 110 | 205 |
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon | ||
| arvostetuista lainoista | -7 694 | -5 799 |
| Valuuttakurssierot (netto) | 268 | 2 004 |
| Johdannaiset, ei suojauslaskennassa | 94 | |
| Kulut saatavamyynnistä | - 196 | -249 |
| Muut rahoituskulut | -2 898 | -1 451 |
| Rahoituskulut | -10 519 | -5 402 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -10 409 | -5 197 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos | -11 872 | -9 531 |
| Osakkeet 1 000 kpl Osakkeiden painotettu keskiarvo |
245 874 | 86 454 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta laskettu |
||
| Osakekohtainen tulos ennen kertaluonteisia eriä, € |
0,00 | -0,11 |
| Osakekohtainen tulos, € | -0,05 | -0,11 |
Suomisen optiojärjestelyllä ei ole laimentavaa vaikutusta tilikauden osakekohtaiseen tulokseen. Osakeoptioiden merkintähinta on suurempi kuin kantaosakkeen käypä arvo tilikauden keskikurssin mukaisesti.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | -1 207 | -183 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | -27 | 184 |
| Liiketoiminnan kulut | -135 | -209 |
| Rahoituserät | 268 | 2 098 |
| Yhteensä | -1 101 | 1 890 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva | ||
| vero | -3 595 | 534 |
| Verot aikaisemmilta vuosilta | 5 | -1 |
| Laskennalliset verot | 1 182 | -39 |
| Yhteensä | -2 409 | 494 |
| Tulos ennen veroja | -9 462 | -10 026 |
| Verot laskettuna emoyhtiön 24,5 %:n (26 %) verokannalla |
2 318 | 2 607 |
| Verotuksessa vähennyskelvoton liikearvon alentuminen |
-1 783 | |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokan tojen vaikutus |
-2 218 | -33 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut | - 587 | -87 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista |
- 255 | -1 937 |
| Muut väliaikaiset erot | 116 | -56 |
| Verot tuloslaskelmassa | -2 409 | 494 |
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut 1.1.–31.12.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Oikaisut tilikauden tulokseen: | ||
| Verot | 2 409 | -494 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 10 409 | 5 197 |
| Poistot | 19 606 | 9 835 |
| Arvonalentumiset | 12 816 | |
| Käyttöomaisuuden luovutusvoitot ja | ||
| -tappiot | -725 | -402 |
| Liiketoiminnan kassavirran oikaisut | 79 | 26 |
| Yhteensä | 44 594 | 14 161 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Muut vuokrasopimukset, kiinteistöt | ||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopi musten vähimmäisvuokrat: |
||
| Yhden vuoden kuluessa | 5 489 | 5 059 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden | ||
| kuluessa | 14 373 | 15 592 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 7 314 | 8 881 |
| Yhteensä | 27 177 | 29 532 |
Pitkäaikainen sopimus Kuitukankaat-yksikön prosessilämmöstä yksikön yhteydessä toimivalta lämpövoimalalta on käsitelty muuna vuokrasopimuksena, koska merkittävä osuus voimalan tuottamasta lämpöenergiasta menee kolmansille osapuolille.
Liiketoimintakaupassa 2011 konsernille siirtyi merkittäviä kiinteistövuokrasopimuksia Italiassa, USA:ssa ja Espanjassa.
| 996 | 967 |
|---|---|
| 1 710 | 2 265 |
| 250 | |
| 2 706 | 3 482 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Vakuudelliset lainat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 107 861 | 158 264 |
| Yhteensä | 107 861 | 158 264 |
| Panttien nimellisarvot | ||
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 27 045 | 27 045 |
| Annetut yrityskiinnitykset * | 193 988 | 194 414 |
| Pantatut osakkeet ja tytäryhtiölainat | 209 160 | 217 812 |
| Yhteensä | 430 193 | 439 271 |
| Muut vastuusitoumukset | ||
| Takaukset muiden puolesta | 1 199 | 1 432 |
| Yhteensä | 1 199 | 1 432 |
Takaussitoumukset liittyvät myydyn liiketoiminnan kiinteistön rahoitusleasingsopimuksen ja jätevesien käsittelyyn perustetun yhtiön lainan takauksiin.
* Sisältää 0,4 miljoonaa euroa aineettomia hyödykkeitä, 93,2 miljoonaa aineellisia hyödykkeitä ja 34,7 miljoonaa vaihto-omaisuutta.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tuloslaskelmaa koskevat | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | 1 571 | 1 089 |
| - johon sisältyy käyttöomaisuuden poistoja | 218 | 184 |
| Tasetta koskevat | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 42 | 207 |
Suominen-konsernin lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä sekä Ahlstrom Oyj.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän työsuhde-etuudet |
||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 1 386 | 1 046 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 38 | |
| Osakeperusteiset maksut | 79 | 26 |
| Yhteensä | 1 503 | 1 072 |
| Yhteensä | 491 | 457 |
|---|---|---|
| Nina Kopola, toimitusjohtaja 1.12.2011 alkaen |
305 | 24 |
| Petri Rolig, toimitusjohtaja 30.11.2011 asti | 254 | |
| Heikki Bergholm 20.10.2011 asti | 19 | |
| Kai Hannus 20.10.2011 asti | 19 | |
| Juhani Lassila 20.10.2011 asti | 19 | |
| Hannu Kasurinen 5.4.2012 alkaen | 28 | |
| Suvi Hintsanen | 31 | 19 |
| Heikki Mairinoja, varapuheenjohtaja 20.10.2011 asti, jäsen 21.10.2011 alkaen |
31 | 23 |
| Mikko Maijala, puheenjohtaja 20.10.2011 asti, varapuheenjohtaja 21.10.2011– 4.4.2012 |
3 | 30 |
| Risto Anttonen, jäsen 4.4.2012 asti, varapuheenjohtaja 5.4.2012 alkaen |
40 | 18 |
| Jorma Eloranta, puheenjohtaja 21.10.2011 alkaen |
53 | 32 |
Hallituksen jäsenillä ja johtoryhmän jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa. Hallituksen jäsenet eivät kuulu optio-ohjelmien piiriin. Optio-ohjelma on eritelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16.
Toimitusjohtajan kanssa on tehty kirjallinen toimitusjohtajasopimus. Sopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläke, johon varattava summa on 11,5 % toimitusjohtajan kyseisen vuoden työeläkelain mukaisesta palkasta.
Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ja heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt ja säätiöt omistivat 354 240 osaketta 31.12.2012. Nämä oikeuttavat 0,1%:iin osakkeista ja äänistä.
| Ilmoitusvelvolliset | Osakkeita kpl |
|---|---|
| Jorma Eloranta, | |
| hallituksen puheenjohtaja 21.10.2011 alkaen | 77 571 |
| Risto Anttonen, | |
| jäsen 4.4.2012 asti, varapuheenjohtaja | |
| 5.4.2012 alkaen | 52 106 |
| Heikki Mairinoja, | |
| varapuheenjohtaja 20.10.2011 asti, | |
| jäsen 21.10.2011 alkaen | 134 670 |
| Monaccio Oy | 9 900 |
| Suvi Hintsanen, hallituksen jäsen | 52 663 |
| Hannu Kasurinen, hallituksen jäsen 4.4.2012 alkaen | 27 330 |
| Nina Kopola, toimitusjohtaja | |
| Heikki Lassila, päävastuullinen tilintarkastaja | |
| Yhteensä | 354 240 |
Johtoryhmän jäsenillä ei ollut hallussan yhtiön osakkeita 31.12.2012.
Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Lähipiiriltä saadut lainat | ||
| Suomisen pääomalaina 1/2008 | 200 | |
| Lähipiirille maksetut korot | 76 |
Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainaehdot on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitteessä 17.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tavaroiden ja palveluiden myynnit | 19 653 | 1 402 |
| Tavaroiden ja palveluiden ostot | 54 191 | 1 517 |
| Myynti- ja muut lyhytaikaiset saamiset | 1 049 | 5 337 |
| Osto- ja muut lyhytaikaiset velat | 2 165 | 2 370 |
Muut lähipiiritapahtumat ovat liiketoimia Ahlstrom Oyj:n sekä sen tytär- ja osakkuusyhtiöiden kanssa.
| 1.1.–31.12. 1 000 € |
Liitetieto | 2012 | 2011 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 13 161 | 2 635 | |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -1 020 | ||
| Bruttokate | 12 141 | 2 635 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 129 | 117 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -94 | ||
| Tutkimus ja kehitys | -3 057 | ||
| Hallinnon kulut | -7 162 | -4 157 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2 | -393 | -228 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä | 1 564 | -1 634 | |
| Arvonalentumiset pysyvistä vastaavista | -8 778 | ||
| Liikevoitto | -7 214 | -1 634 | |
| Rahoitustuotot | 6 | 14 520 | 2 304 |
| Rahoituskulut | 6 | -9 955 | -8 243 |
| Voitto ennen satunnaisia eriä | -2 648 | -7 573 | |
| Saadut konserniavustukset | 28 | 721 | |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -2 620 | -6 852 | |
| Poistoeron muutos | -437 | -760 | |
| Tilikauden voitto/tappio | -3 058 | -7 612 |
| 31.12. 1 000 € |
Liitetieto | 2012 | 2011 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | 5, 7 | 8 868 | 5 812 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 5, 8 | 127 | 25 |
| Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä |
9 | 131 241 | 137 519 |
| Muut sijoitukset | 9 | 9 | 9 |
| Lainasaamiset | |||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | 77 384 | 80 105 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 217 629 | 223 470 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 10 | 35 383 | 40 975 |
| Sidotut rahoitusvarat | 25 000 | ||
| Rahavarat | 10 983 | 11 932 | |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 46 366 | 77 907 | |
| Varat yhteensä | 263 995 | 301 376 | |
| Oma pääoma ja velat | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 12 | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto | 11 | 24 681 | 24 681 |
| Muu oma pääoma | 11 | 84 693 | 87 751 |
| Oma pääoma yhteensä | 121 234 | 124 291 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 1 201 | 764 | |
| Pakolliset varaukset | 13 | 280 | 280 |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Pääomalaina | 13 | 920 | |
| Korolliset velat | 13 | 85 291 | 134 930 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 85 291 | 135 850 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Pääomalaina | 13 | 920 | 920 |
| Korolliset velat | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 13 | 20 071 | 19 929 |
| Lainat konserniyhtiöiltä | 13 | 31 834 | 14 121 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 15 | 3 164 | 5 222 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 55 989 | 40 191 | |
| Velat yhteensä | 141 280 | 176 041 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 263 995 | 301 376 |
| 1.1.–31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2012 | 2011 |
| Liiketoiminta | |||
| Tilikauden tulos | -3 058 | -7 612 | |
| Oikaisut tilikauden tulokseen: | 17 | 5 737 | 6 155 |
| Tulorahoitus ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 2 679 | -1 457 | |
| Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) | 8 154 | -12 139 | |
| Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) | -2 058 | 3 570 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 8 775 | -10 026 | |
| Maksetut ja saadut korot | -1 680 | -5 939 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 7 095 | -15 965 | |
| Investoinnit | |||
| Investoinnit | 7,8,9 | -6 745 | -62 925 |
| Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos | 2 721 | -69 652 | |
| Lyhytaikaisten lainasaamisten muutos | -2 563 | -18 535 | |
| Investointien rahavirta | -6 587 | -151 112 | |
| Rahoitus | |||
| Omien osakkeiden hankinta | 119 | ||
| Osakeanti | 87 346 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen muutos | -49 639 | 102 597 | |
| Pääomalainojen muutos | -920 | -4 160 | |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | 143 | 469 | |
| Osinkotuotot tytäryhtiöltä | 6 245 | ||
| Muut rahoituksen rahavirrat | 17 714 | 14 837 | |
| Rahoituksen rahavirta | -26 457 | 201 208 | |
| Rahavarojen muutos | -25 949 | 34 131 | |
| Rahavarat 1.1. | 36 932 | 2 801 | |
| Rahavarojen muutos | -25 949 | 34 131 | |
| Rahavarat 31.12.* | 10 983 | 36 932 |
* Sidotut rahoitusvarat ja rahavarat yhteensä
Suominen Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta.
| Pysyvien vastaavien poistoajat ovat: | |
|---|---|
| Kuljetusvälineet | 4 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 4–10 vuotta |
| Aineettomat oikeudet ja | |
| muut pitkävaikutteiset menot | 4–10 vuotta |
Tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden poistot on laskettu käyttöönotosta lähtien.
Myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset verot sekä myynnin kurssierot. Liikevaihto muodostuu konsernipalveluiden myynnistä ja vuokratuotoista.
Yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastamaan suoriteperusteisia palkkoja.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kursseihin. Valuuttamääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaa keskikurssia. Kurssierot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntitulojen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten voitot ja tappiot on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Muut rahoituksen kurssierot on kirjattu nettomääräisinä rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Avoimet valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä lunastetut termiinit kirjataan välittömästi liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Sähkö- ja korkojohdannaiset arvostetaan käypään arvoon, joka perustuu tilinpäätöspäivän markkinahintaan. Suojausinstrumentin erääntyessä osittain tai kokonaan korkotuotto tai -kulu kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihin tai kuluihin ja sähköjohdannaisten selvitystulos sähkökulujen oikaisuksi.
Sijoitukset tytäryhtiöihin arvostetaan hankintamenoon. Julkisesti noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.
Sijoituksista tehdään käyvän arvon alentuminen, kun on riittävää ulkopuolista näyttöä siitä, että sijoituksen käypä arvo on pysyvästi alentunut.
Veroihin kirjataan tilikauden tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, joka perustuu paikalliseen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon, sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Palautuksia poistetuista saatavista | 54 | 28 |
| Takaisin haetut alv:t edelliseltä tilikaudelta | 62 | |
| Voitot valuuttajohdannaisista | 13 | |
| Muut | 89 | |
| Yhteensä | 129 | 117 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Voitot ja tappiot valuuttajohdannaisista | 383 | 37 |
| Muut | 10 | 191 |
| Yhteensä | 393 | 228 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 1 705 | 1 314 |
| Eläkkeet | ||
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 350 | 79 |
| Muut henkilöstösivukulut | 41 | 31 |
| Yhteensä | 2 096 | 1 424 |
| Johdon palkat ja palkkiot | ||
| Hallitusten jäsenet ja toimitusjohtaja | 305 | 407 |
Yhtiön toimitusjohtajalla on lakisääteinen eläkevakuutus sekä maksuperusteinen lisäeläke, johon varattava summa on 11,5 % toimitusjohtajan kyseisen vuoden työeläkelain mukaisesta palkasta.
Henkilöstö keskimäärin 9 6
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 86 | 52 |
| Muut palvelut | 77 | 244 |
| Osakeanti | 111 | |
| Yhteensä | 163 | 407 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset | ||
| Tutkimus ja kehitys | 1 017 | |
| Hallinto | 70 | 194 |
| Arvonalentumiset, hallinto | 8 778 | |
| Yhteensä | 9 865 | 194 |
| Yhteensä | 9 865 | 194 |
|---|---|---|
| Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeista | 8 778 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 1 077 | 187 |
| Koneet ja laitteet | 10 | 7 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 7 489 | 2 304 |
| Osinkotuotot | 6 246 | |
| Valuuttakurssierot (netto) | 786 | |
| Korkokulut | -7 225 | -6 599 |
| Valuuttakurssierot (netto) | -1 644 | |
| Muut rahoituskulut | -2 730 | |
| Muut rahoituskulut | -2 730 | -1 644 |
| Yhteensä | 4 566 | -5 939 |
| 1 000 € | Aineettomat oikeudet |
Ennakkom. ja keskener. |
Yhteensä 2012 |
Yhteensä 2011 |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 6 036 | 126 | 6 162 | 327 |
| Lisäykset | 3 419 | 714 | 4 133 | 5 835 |
| Siirrot erien välillä | 200 | - 200 | ||
| Hankintameno 31.12. | 9 655 | 640 | 10 295 | 6 162 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -350 | -350 | -163 | |
| Tilikauden poistot | -1 077 | -1 077 | -187 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 427 | -1 427 | -350 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 8 228 | 640 | 8 868 | 5 812 |
| Muut | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Koneet ja | aineelliset | Ennakkom. | Yhteensä | Yhteensä | |
| 1 000 € | kalusto | hyödykkeet | ja keskener. | 2012 | 2011 |
| Hankintameno 1.1. | 228 | 16 | 244 | 244 | |
| Lisäykset | 112 | 112 | |||
| Hankintameno 31.12. | 340 | 16 | 356 | 244 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | -219 | -219 | -212 | ||
| Tilikauden poistot | -10 | -10 | -7 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -229 | -229 | -219 | ||
| 25 | |||||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 111 | 16 | 127 |
| 1 000 € | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Muut sijoitukset |
Yhteensä 2012 |
Yhteensä 2011 |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 137 519 | 9 | 137 528 | 80 438 |
| Lisäykset | 2 500 | 2 500 | 57 090 | |
| Arvonalentumiset | -8 778 | -8 778 | ||
| Hankintameno 31.12. | 131 241 | 9 | 131 250 | 137 528 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 131 241 | 9 | 131 250 | 137 528 |
| Konserniyritykset | Osuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä % |
|---|---|
| Codi International BV, Veenendaal, Alankomaat | 100,0 |
| Suominen Kuitukankaat Oy, Nakkila | 100,0 |
| Suominen Joustopakkaukset Oy, Tampere | 100,0 |
| Suominen Polska Sp. z o.o., Grodzisk Mazowiecki, Puola | 100,0 |
| Flexmer Oy, Tampere | 100,0 |
| Suominen Italy Holding, s.r.l. Italia | 100,0 |
| Suominen Spain Holding, S.A., Espanja | 100,0 |
| Suominen US Holding, Inc., Yhdysvallat | 100,0 |
| Tytäryhtiöiden kautta omistetut: | |
| Suominen Flexible Packaging AB, Norrköping, Ruotsi | 100,0 |
| ZAO Suominen, Pietari, Venäjä | 100,0 |
| Suominen Ikamer Oy, Tampere | 100,0 |
| Cressa Nonwovens s.r.l., Italia | 100,0 |
| Mozzate Nonwovens s.r.l., Italia | 100,0 |
| Alicante Nonwovens S.A.U., Espanja | 100,0 |
| Bethune Nonwovens, Inc., Yhdysvallat | 100,0 |
| Green Bay Nonwovens, Inc. Yhdysvallat | 100,0 |
| (Sisältyvät taseessa riville Muut osakkeet ja osuudet) | Viimeksi | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osuus yhtiön | Yhtiön oman | laaditun | ||||
| osakkeista | Osakkeiden | Osakkeiden | Osakkeiden | pääoman | tilinpäätöksen | |
| ja äänimäärästä | määrä | nimellisarvo | kirjanpitoarvo | määrä | voitto/tappio | |
| % | kpl | 1 000 € | 1 000 € | 1 000 € | 1 000 € | |
| Omistusyhteysyritykset | ||||||
| Kiinteistö Oy Killinpolku, Virrat | 25,0 | 1 | 8 | 8 | 101 | -7 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 18 | |
| Muut saamiset | 158 | 4 897 |
| Siirtosaamiset | ||
| Kela, työterveyshuollon korvaukset | 3 | 1 |
| Lakisääteiset vakuutukset | 18 | |
| Välilliset verot | 25 | |
| Voitto valuuttajohdannaisista | 28 | |
| Korot | 54 | |
| Lainojen järjestelypalkkiot | 4 091 | 4 998 |
| Muut | 25 | 292 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 4 172 | 5 363 |
| Myyntisaamiset | ||
|---|---|---|
| Korolliset saamiset | 29 320 | 26 757 |
| Korottomat saamiset | 1 715 | 3 958 |
| Yhteensä | 31 035 | 30 715 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 35 383 | 40 975 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. ja 31.12 | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12. | 24 681 | 24 681 |
| Omien osakkeiden rahasto 1.1. | -43 | -163 |
| Muut muutokset | -1 | 120 |
| Omien osakkeiden rahasto 31.12. | -44 | -43 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 97 054 | 9 708 |
| Lisäys | 87 346 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | ||
| 31.12. | 97 054 | 97 054 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. | -9 260 | -1 580 |
| Siirto omien osakkeiden rahastoon | -68 | |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | -9 260 | -1 648 |
| Tilikauden voitto / tappio | -3 058 | -7 612 |
| Oma pääoma 31.12. | 121 233 | 124 292 |
| Laskelma jakokelpoisista varoista | ||
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | -9 260 | -1 648 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 97 054 | 97 054 |
| Omat osakkeet | -44 | -43 |
| Vapaa oma pääoma 31.12. | 87 750 | 95 363 |
| Tilikauden voitto | -3 058 | -7 612 |
| Jakokelpoiset varat | 84 692 | 87 751 |
Ks. Konsernitilinpäätöksen liitetieto 15.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset * | ||
| Pääomalainojen lyhennykset | 920 | 920 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | ||
| Rahoituslaitoslainojen seuraavan vuoden | ||
| lyhennykset | 19 500 | 18 957 |
| Eläkelainojen seuraavan vuoden | ||
| lyhennykset | 571 | 971 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset yhteensä | 20 071 | 19 928 |
| Lyhytaikaiset lainat | ||
| Lainat konserniyrityksiltä | 31 834 | 14 121 |
| Yhteensä | 52 825 | 34 969 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Pääomalainat | 920 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 83 720 | 132 799 |
| Eläkelainat | 1 143 | 1 714 |
| Lainat konserniyrityksiltä | 428 | 417 |
| Yhteensä | 85 291 | 135 850 |
| Korolliset velat yhteensä | 138 116 | 170 819 |
* Taseessa lyhytaikaisissa veloissa.
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018- |
|---|---|---|---|---|---|
| 19 500 | 17 138 | 7 500 | 59 081 | ||
| 571 | 571 | 571 | |||
| 920 | |||||
| 20 991 | 17 709 | 8 071 | 59 081 | ||
Pakollinen varaus on kirjattu myydyn liiketoiminnan vuokratakaukseen liittyvien vastaisten arvioitujen menetysten varalta.
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Varaus 1.1. | 280 | 280 |
| Varaus 31.12. | 280 | 280 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 954 | 2 772 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 64 | 36 |
| Siirtovelat | ||
| Korot | 960 | 1 785 |
| Palkka- ja sosiaalikulut | 413 | 548 |
| Tappio valuuttajohdannaisista | 18 | |
| Muut jaksotetut kulut | 200 | 43 |
| Siirtovelat yhteensä | 1 573 | 2 394 |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Muut velat | 573 | 19 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset | ||
| velat yhteensä | 3 164 | 5 221 |
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Takaukset | ||
| Lainatakaukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | 5 670 | 5 466 |
| Muut takaukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | 4 583 | 4 912 |
| Muiden puolesta | 1 199 | 1 432 |
| Yhteensä | 11 452 | 11 810 |
| Pantit | ||
| Pantatut tytäryhtiöosakkeet, | ||
| tytäryhtiölainat ja yrityskiinnitykset | 232 319 | 241 168 |
| Yhteensä | 232 319 | 241 168 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat | 87 | 54 |
| Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat | 221 | 127 |
| Yhteensä | 308 | 181 |
| Vuokravastuut | ||
| Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat | 13 | |
| Yhteensä | 13 |
| Liiketoiminnan rahavirran oikaisut | ||
|---|---|---|
| 1.1.–31.12. | ||
| 1 000 € | 2012 | 2011 |
| Oikaisut tilikauden tulokseen: | ||
| Poistoeron muutos | 438 | 760 |
| Saadut konserniavustukset | -28 | -721 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -4 566 | 5 939 |
| Poistot | 1 087 | 195 |
| Arvonalentumiset pysyvistä vastaavista | 8 778 | |
| Liiketoiminnan kassavirran oikaisut | 28 | -18 |
| Yhteensä | 5 737 | 6 155 |
Yhtiön hallituksen varojenjakoehdotus 26.3.2013 pidettävälle yhtiökokoukselle:
| Emoyhtiön tulos 1.1.–31.12.2012 | -3 057 661,86 € |
|---|---|
| Emoyhtiön edellisten tilikausien voittovarat | -9 260 133,58 € |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 97 054 410,60 € |
| Omat osakkeet | -43 619,21 € |
| Jakokelpoiset varat yhteensä | 84 692 995,95 € |
| Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta | 0,00 € |
| Jätetään vapaaseen omaan pääomaan | 84 692 995,95 € |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2013
puheenjohtaja
Jorma Eloranta Heikki Mairinoja Risto Anttonen
Suvi Hintsanen Hannu Kasurinen Nina Kopola
toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.
Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2013
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Heikki Lassila KHT
Olemme tilintarkastaneet Suominen Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2013
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Heikki Lassila KHT
| Osakkeenomistuksen jakauma 31.12.2012 | Omistajien | Osakemäärä | % osakkeista ja | |
|---|---|---|---|---|
| Osakkeita kpl | lukumäärä | %-osuus | kpl | äänimäärästä |
| 1–100 | 235 | 8,6 % | 14 157 | 0,0 % |
| 101–500 | 542 | 19,8 % | 166 968 | 0,1 % |
| 501–1 000 | 440 | 16,1 % | 360 549 | 0,1 % |
| 1 001–5 000 | 951 | 34,7 % | 2 375 789 | 1,0 % |
| 5 001–10 000 | 238 | 8,7 % | 1 836 196 | 0,7 % |
| 10 001–50 000 | 251 | 9,2 % | 5 136 528 | 2,1 % |
| 50 001–100 000 | 33 | 1,2 % | 2 295 846 | 0,9 % |
| 100 001–500 000 | 20 | 0,7 % | 4 388 186 | 1,8 % |
| yli 500 000 | 27 | 1,0 % | 229 279 337 | 93,2 % |
| 2 737 | 100,0 % | 245 853 556 | 100,0 % | |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 60 298 | 0,0 % | ||
| Yhteistilillä | 20 268 | 0,0 % | ||
| Yhteensä | 2 737 | 245 934 122 | 100,0 % | |
| joista hallintarekisteröity | 7 | 334 233 | 0,1 % |
| Omistajaryhmät 31.12.2012 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Omistajien | Osakemäärä | % osakkeista ja | ||
| lukumäärä | %-osuus | kpl | äänimäärästä | |
| Yritykset | 151 | 5,5 % | 110 340 465 | 44,9 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 4 | 0,1 % | 23 361 885 | 9,5 % |
| Julkisyhteisöt | 8 | 0,3 % | 67 355 840 | 27,4 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 26 | 1,0 % | 15 248 662 | 6,2 % |
| Kotitaloudet | 2 532 | 92,7 % | 27 805 022 | 11,3 % |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 9 | 0,3 % | 1 407 449 | 0,6 % |
| 2 730 | 100,0 % | 245 519 323 | 99,8 % | |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 7 | 334 233 | 0,1 % | |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 60 298 | 0,0 % | ||
| Yhteistilillä | 20 268 | 0,0 % | ||
| Yhteensä | 2 737 | 245 934 122 | 100,0 % |
| Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012 | |||
|---|---|---|---|
| Osakemäärä | % osakkeista ja | ||
| Osakas | kpl | äänimäärästä | |
| 1. | Ahlstrom Oyj | 66 666 666 | 27,1 % |
| 2. | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 26 422 103 | 10,7 % |
| 3. | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 22 500 000 | 9,2 % |
| 4. | Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 22 222 222 | 9,0 % |
| 5. | Suomen Teollisuussijoitus | 22 222 222 | 9,0 % |
| 6. | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola | 14 123 255 | 5,7 % |
| 7. | Oy Etra Invest Ab | 12 223 320 | 5,0 % |
| 8. | Nissi Evald ja Hilda Säätiö | 6 943 646 | 2,8 % |
| 9. | Heikki Bergholm | 5 141 710 | 2,1 % |
| 10. | Sitra | 4 444 444 | 1,8 % |
| 11. | Mikko Maijala | 3 337 337 | 1,4 % |
| 12. | Juhani Maijala | 3 286 743 | 1,3 % |
| 13. | Onninen-Sijoitus | 2 500 000 | 1,0 % |
| 14. | Yleisradion Eläkesäätiö | 2 222 222 | 0,9 % |
| 15. | Suomen Kulttuurirahasto | 2 222 221 | 0,9 % |
| 16. | Apteekkien Eläkekassa | 2 014 077 | 0,8 % |
| 17. | Eeva Maijala | 1 578 635 | 0,6 % |
| 18. | AC Invest Two B.V. | 1 355 555 | 0,6 % |
| 19. | Harald Relander | 1 280 000 | 0,5 % |
| 20. | Oy Chemec Ab | 1 111 112 | 0,5 % |
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | |
| Tulos/osake ennen kertaluonteisia eriä, € | 0,00 | -0,07 | -0,21 | 0,06 | -0,13 |
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista, € | -0,05 | -0,11 | -0,34 | 0,02 | -0,31 |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä liiketoiminnoista ennen osakeantia, € | 0,04 | -0,31 | |||
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, € | 0,10 | -0,03 | -0,06 | 0,74 | 0,52 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake ennen osakeantia, € | 1,13 | 0,80 | |||
| Oma pääoma/osake, € | 0,39 | 0,44 | 0,70 | 1,01 | 0,98 |
| Oma pääoma/osake ennen osakeantia, € | 1,55 | 1,50 | |||
| Osinko/osake, € | 0,02 | ||||
| Osinko/tulos, % | 84,4 | ||||
| Osinko/tulos ennen osakeantia, % | 55,2 | ||||
| Osinko/liiketoiminnan rahavirta, % | 2,7 | ||||
| Osinko/liiketoiminnan rahavirta ennen osakeantia, % | 1,8 | ||||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 1,3 | ||||
| Hinta/voittosuhde (P/E) jatkuvista liiketoiminnoista | -7,25 | -3,51 | -1,52 | 67,1 | -3,3 |
| Hinta/voittosuhde (P/E) jatkuvista liiketoiminnoista ennen osakeantia | 43,8 | -2,2 | |||
| Tilikauden | |||||
| alin kaupantekokurssi, € | 0,33 | 0,36 | 0,48 | 0,65 | 0,60 |
| ylin kaupantekokurssi, € | 0,47 | 0,64 | 1,74 | 1,93 | 2,25 |
| keskikurssi, € | 0,39 | 0,49 | 0,79 | 1,27 | 1,50 |
| viimeinen kaupantekokurssi, € | 0,35 | 0,39 | 0,52 | 1,59 | 0,66 |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. € | 86,1 | 95,9 | 24,6 | 37,7 | 15,6 |
| Osakkeiden lukumäärä, ulkona olevat | |||||
| keskimäärin vuoden aikana | 245 873 824 85 887 023 35 532 883 23 707 065 23 699 569 | ||||
| vuoden lopussa | 245 873 824 245 873 824 47 226 209 23 709 430 23 665 055 | ||||
| osakeantioikaistu 2007–2010, keskimäärin (kerroin 1,53) | 41 768 853 | 36 254 774 | 36 243 311 | ||
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä | 3 660 581 | 3 930 341 | 6 639 579 | 3 306 822 | 4 251 828 |
| % keskimääräisestä osakemäärästä | 1,5 | 4,6 | 18,7 | 13,9 | 17,9 |
| % keskimääräisestä osakeantioikaistusta osakemäärästä | 15,9 | 9,1 | 11,7 |
Tilikaudella ei ole kirjattu osinkoja.
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | |
| Liikevaihto, milj. € | 454,9 | 213,4 | 170,9 | 177,2 | 211,6 |
| Vienti ja ulkomaantoiminnot, milj. € | 431,0 | 188,7 | 146,4 | 149,5 | 179,7 |
| % liikevaihdosta | 94,7 | 88,4 | 85,6 | 84,4 | 84,9 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä, milj. € | 13,7 | -1,1 | -3,8 | 7,3 | 0,0 |
| % liikevaihdosta | 3,0 | -0,5 | -2,2 | 4,1 | 0,0 |
| Liikevoitto, milj. € | 0,9 | -4,8 | -10,8 | 6,7 | -4,0 |
| % liikevaihdosta | 0,2 | -2,3 | -6,3 | 3,8 | -1,9 |
| Voitto ennen veroja, milj. € | -9,5 | -10,0 | -15,7 | 1,0 | -8,8 |
| % liikevaihdosta | -2,1 | -4,7 | -9,2 | 0,6 | -4,2 |
| Tilikauden voitto, milj. € | -11,9 | -9,5 | -14,4 | 0,9 | -7,2 |
| % liikevaihdosta | -2,6 | -4,5 | -8,3 | 0,5 | -3,4 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. € | 24,9 | -2,9 | -2,5 | 26,8 | 18,9 |
| Taseen loppusumma, milj. € | 278,9 | 338,1 | 119,4 | 122,8 | 143,8 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | -11,2 | -20,9 | -37,3 | 2,4 | -16,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 0,4 | -3,7 | -10,6 | 6,4 | -2,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 34,5 | 32,2 | 27,9 | 29,9 | 24,6 |
| Omavaraisuusaste, %, pääomalainat omana pääomana | 34,8 | 32,8 | 32,9 | 36,4 | 31,6 |
| Velkaantumisaste, % | 100,7 | 111,0 | 174,0 | 161,2 | 229,9 |
| Velkaantumisaste, %, pääomalainat omana pääomana | 98,8 | 107,5 | 132,1 | 114,4 | 157,2 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. € | 4,0 | 4,0 | 6,2 | 4,5 | 3,9 |
| % liikevaihdosta | 0,9 | 1,9 | 3,6 | 2,5 | 1,8 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. € | 3,9 | 1,9 | 2,0 | 2,3 | 2,2 |
| % liikevaihdosta | 0,9 | 0,9 | 1,1 | 1,3 | 1,0 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1 220 | 907 | 901 | 944 | 1 019 |
| voitto ennen veroja - tuloverot | |
|---|---|
| Tulos/osake | konsernin osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin) |
| liiketoiminnan rahavirta rahavirtalaskelmasta | |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake | konsernin osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin) |
| oma pääoma | |
| Oma pääoma/osake | konsernin osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| tilikauden osinko/osake | |
| Osinko/osake | tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukerroin |
| osinko/osake x 100 | |
| Osinko/tulos, % | tulos/osake |
| osinko/osake x 100 | |
| Osinko/liiketoiminnan rahavirta, % |
liiketoiminnan rahavirta/osake |
| osinko/osake x 100 | |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
| osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi | |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | tulos/osake |
| Osakekannan markkina-arvo | konsernin osakkeiden lukumäärä x osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
| Oman pääoman tuotto (ROE ), % |
(voitto ennen veroja - tuloverot) (viimeinen 12 kuukautta) x 100 oma pääoma (vuosineljännesten keskiarvo) |
| Sijoitetun pääoman tuotto | (voitto ennen veroja + voitto myydyistä liiketoiminnoista, ml. verot, + korkokulut ja muut rahoituskulut) (viimeinen 12 kuukautta) x 100 |
| (ROI ), % |
(taseen loppusumma - korottomat velat) (vuosineljännesten keskiarvo) |
| oma pääoma x 100 | |
| Omavaraisuusaste, % | taseen loppusumma - saadut ennakot |
| (korollinen vieras pääoma - korolliset saamiset - rahavarat) x 100 | |
| Velkaantumisaste, % | oma pääoma |
Suominen Oyj julkaisee vuonna 2013 seuraavat taloudelliset katsaukset: Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 19.4.2013 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 17.7.2013 Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 23.10.2013
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2012 julkaistiin 15.2.2013. Suominen julkaisee taloudelliset katsaukset ja muut pörssitiedotteet suomeksi ja englanniksi. Ne ovat luettavissa heti ilmestymisen jälkeen yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Internetsivuilla voi myös ilmoittautua Suomisen tiedotteiden postituslistalle. Tiedotteet toimitetaan sähköpostitse.
Suominen Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 26.3.2013 klo 10.00 alkaen Finlandia-talossa (Veranda, sali 4), osoitteessa Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 9.00. Yhtiökokouskutsu julkaistiin pörssitiedotteena 15.2.2013. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät materiaalit ovat saatavilla Suomisen internetsivuilla osoitteessa www.suominen.fi/ yhtiokokous-2013.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 14.3.2013 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 19.3.2013 klo 16.00, mihin mennessä ilmoittautumisen tulee olla perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
a) sähköpostilla osoitteeseen [email protected]
d) faksilla numeroon 010 214 3530
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi sekä asiamiehen henkilötunnus.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2012 ei makseta osinkoa.
Suominen Oyj:n sijoittajasuhteista vastaa viestintäjohtaja Anu Heinonen, puh. 010 214 3555. Tapaamispyynnöt osoitetaan toimitusjohtajan assistentti Eeva Oinoselle, puh. 010 214 3551. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].
Tapaamisia ei järjestetä eivätkä yhtiön edustajat kommentoi Suomisen tulosta katsauskauden päättymisen ja kyseistä katsauskautta koskevan tulostiedotteen julkistamisen välisenä aikana.
Porkkalankatu 20 A 00180 Helsinki
Puh. 010 214 300 Sähköposti: [email protected] Tampereen toimisto Vestonkatu 24 PL 380 33101 Tampere
Puh. 010 214 300 Sähköposti: [email protected]
www.suominen.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.