Annual Report • Mar 18, 2013
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
T I L I N P Ä Ä T Ö S 2012
Hallituksen toimintakertomus 3 – 15
Konsernitilinpäätös 2012 (IFRS)
| Konsernin tuloslaskelma | 16 |
|---|---|
| Konsernin tase | 17 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 18 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 19 |
| Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet | 20 – 30 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 31 – 46 |
| Konsernin tunnusluvut 2010 – 2012 | 47 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 47 |
Emoyhtiön tilinpäätös 2012 (FAS)
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 48 |
|---|---|
| Emoyhtiön tase | 49 |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma | 50 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet | 51 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 52 – 57 |
| Osakkeenomistus | 58 – 60 |
| Emoyhtiön tunnusluvut 2010 – 2012 | 61 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 61 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 62 |
| Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä | 63 |
| Päiväys ja allekirjoitus | 63 |
| Tilinpäätösmerkintä | 63 |
| Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet | 64 |
Vuosi 2012 oli hyvän kannattavuuden ja OAO Lidskoe Pivon hyvän tuottavuuden palautumisen vuosi Olville.
Olvi-konsernin vuoden 2012 keskeisimmät tavoitteet olivat kannattavuuden parantaminen edellisvuodesta hyvä kokonaismarkkina-asema säilyttäen, vakavaraisuuden parantaminen sekä tuotevalikoiman kehittäminen myös valituille vientimarkkinoille soveltuvaksi.
Näissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin. Olvi-konserni saavutti uudet ennätyksensä myyntivolyymissa, liikevaihdossa ja liikevoitossa. Omavaraisuusaste, 54,8 prosenttia, oli viime vuosikymmenten parhaita ja yrityksen velkaantuneisuus pieneni selvästi. Osakekohtainen tulos kaksinkertaistui edellisvuodesta, ja sijoitetun pääoman tuotto, 18 prosenttia, oli pörssiyritysten parhaita suorituksia.
Olvi-konsernin liikevaihto ylitti ensimmäistä kertaa yli 300 miljoonan euron rajan, ollen 312 miljoonaa euroa ja myyntivolyymi nousi 527 miljoonaan litraan. Liikevoitto nousi 30,5 miljoonaan euroon ollen yrityksen historian paras. Tulosparannus oli merkittävä, huomioiden, että se syntyi vuotena, jolloin sesonkikauden sää oli sateisin 100 vuoteen ja valmisteveroja korotettiin koko toimialueella, mikä vaikutti kulutuskäyttäytymiseen, sitä laskien. Hyvän tulosparannuksen mahdollistivat erityisesti Valko-Venäjän nopea elpyminen maan taloutta edellisvuotena rasittaneista useista paikallisvaluutan devalvoitumisista, suuruudeltaan yhteensä 179 prosenttia sekä Latvian ja Liettuan hyvät tulosparannukset, jotka olivat A/S Cēsu Alus ja AB Volfas Engelman -tytäryhtiöiden parhaat sitten vuoden 2007. Viron tuloksentekokyky säilyi edelleen loistavana. AS A. Le Coq –yhtiö teki uuden liikevoittoennätyksensä.
Kotimaan tulos laski edellisvuodesta usean tekijän seurauksena. Valmisteveroja korotettiin merkittävästi toimintavuoden alussa niin alkoholituotteissa kuin alkoholittomissa tuotteissa. Tämä johti keskeisten volyymituotteiden varastotankkauksiin vuoden 2011 lopussa asiakkaiden toimesta. Tämä laski alkuvuoden tehdastoimituksia ja lisäsi alkoholituotteiden matkustajatuontia koko toimintavuoden aikana.
Toimintavuoden sesongin sää oli erittäin sateinen, minkä johdosta erityisesti kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kulutus laski selvästi. Markkinat laskivat myös sesongin jälkeen koko loppuvuoden ajan.
Kotimaan tulos laski myös kustannusnousujen vuoksi, joiden vaikutusta ei saatu kokonaismääräisesti vietyä hintoihin. Lisäksi liian suureksi paisunut tuotevalikoima aikaansai tehottomuutta sekä tuotannossa että sisäisessä logistiikassa, minkä johdosta toimitusvarmuus ei ollut sesongissa kiitettävä.
Markkinoilla Olvi suoriutui hieman pääkilpailijoitaan paremmin. Olutvalikoimaa uudistettiin OLVI Halko –tuotteella ja Olvi-siiderit uudistettiin onnistuneesti. Angry Birdsistä tuli Olville vahva virvoitusjuomabrändi. Angry Birds -virvoitusjuomille aloitettiin vientimarkkinoiden kartoitukset toimintavuoden aikana. Olvin kokonaismarkkina-asema parani edellisvuodesta, ja kotimaan myyntivolyymi laski vain hieman merkittävästä yli 50 miljoonan kokonaismarkkinoiden laskusta poiketen.
Konsernin investoinnit olivat edellisvuotta pienemmät ollen yhteensä 29,8 miljoona euroa. Investointien painopisteet olivat Valko-Venäjällä ja Suomessa. Valko-Venäjällä ensimmäinen suuri investointivaihe saatiin suunnitellusti valmiiksi. Varasto- ja logistiikkatiloja rakennettiin, nykyaikaistettiin ja kapasiteettia lisättiin. Lisäksi tuotantoon valmistui uusi lasipullolinja sekä keitto- ja käymistankkikapasiteettia lisättiin tuntuvasti. Kotimaassa tölkityskapasiteetti kaksinkertaistettiin ja käymistankkien kapasiteettia ja määrää lisättiin huomattavasti lähitulevaisuuden kasvutavoitteet ja asiakkaiden kulutustottumusten muutokset huomioiden.
Olvi-konsernissa aloitettiin koko konsernia koskeva valmennus- ja koulutusohjelma. Valmennus, joka toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Tarton yliopiston kanssa, aloitettiin kouluttamalla ensin yritysten johtoryhmät ja tämän jälkeen valmennuksessa oli päällikkötason vuoro.
Kotimaassa panostettiin vuorovaikutuksen lisäämiseen koko henkilöstön kanssa: yhtiö järjesti henkilöstölleen neljä kertaa vuodessa toimitusjohtajan tulosinfo- ja esimiesinfotilaisuudet, tuotanto- ja taukotiloihin asennettiin Info TV –järjestelmä ja sisäisen tiedottamisen sähköinen kanava Intranet uudistettiin.
Henkilöstöä aktivoitiin yrityksen kehittämisen näkökulmasta käsin. Olvi-konsernin koko henkilökunnalle edellisvuonna suoritetun henkilöstötutkimuksen pohjalta kaikilla Olvin osastoilla tehtiin osastokohtaiset suunnitelmat työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Henkilöstöä rohkaistiin myös palautteiden antamiseen ja aloitteiden tekemiseen toiminnan edelleen kehittämiseksi.
Panimojuomia myytiin vuonna 2012 yhteensä 774,6 miljoonaa litraa. Oluen, siiderin, long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti laski 51,4 miljoonaa litraa eli 6,2 prosenttia. Näin rajua myynnin laskua ei ole nähty aiemmin. Mietojen alkoholijuomien myynti laski edellisvuoteen verrattuna peräti 7,4 prosenttia ja alkoholittomien juomien 4,4 prosenttia. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten myyntitilastoihin.
Alkoholijuomaveroa korotettiin oluen, siiderin ja long drink -juomien osalta 15 prosenttia vuoden 2012 alusta. Samaan aikaan virvoitusjuomaveroa nostettiin 11 senttiin litralta. Huima 51 miljoonan litran myynnin lasku tarkoittaa, että valtiolta jää saamatta arvonlisäverojen lisäksi 53 miljoonaa euroa alkoholiveroa ja 1,6 miljoonaa euroa virvoitusjuomaveroa.
"Panimoteollisuus on laitettu viime vuosien veronkorotuksilla ahtaalle. Viime vuoden myynti laski poikkeuksellisesti yhtä aikaa kaikissa juomakategorioissa. Veroratkaisuja tehtäessä päättäjien tulisi arvioida tarkkaan, ettei veronkorotuksilla vaaranneta alan työpaikkoja. Panimoteollisuus työllistää kotimaassa suoraan 2 300 ja välillisesti 30 000 henkilöä", sanoi Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa toimialaa koskevassa tiedotteessa 21.2.2013.
Veronkorotusten ohella myyntiä painoivat sateinen kesäsää ja kaupan sisäänostot edellisenä vuonna ennen veronkorotuksia. Alkoholijuomien kulutus on ollut laskusuuntainen jo viisi vuotta peräkkäin.
"Näyttää siltä, että alkoholinkulutuksen väheneminen on pysyvää, eikä veronkorotuksia tai radikaaleja muutoksia alkoholilakiin tarvita", Ussa jatkoi.
Korkea verotus vie ostajat Viroon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportista Alkoholijuomien hintakehitys 2011 käy ilmi, että oluen ja long drink -juomien reaalihinnat ovat nousseet vuodesta 2000. Samaan aikaan muiden alkoholijuomien reaalihinnat ovat laskeneet. Panimojuomien verotusta kiristettiin vuoden alusta muita alkoholijuomia enemmän. Suomi verottaa olutta 53 prosenttia enemmän kuin Ruotsi. Suomen olutvero onkin EU-maiden korkein ja jopa viisinkertainen Viroon nähden.
"Valtio ohjaa veropolitiikallaan kuluttajat hakemaan juomat puolta halvemmalla Virosta ja verotuotot jäävät naapuriin. Matkustajatuonti on muuttunut kassikaupasta pakettiautoilla tapahtuvasi viinaralliksi. Alkoholiveronkorotukset eivät enää tuo rahaa valtion kassaan entiseen malliin, kun veropohja on kaventunut matkustajatuonnin vuoksi", Ussa sanoi.
Yhä enemmän juomia myydään ulkomaanliikenteeseen, lähinnä Viron laivoille. Olutta vietiin ulkomaanliikenteeseen 21,4 miljoonaa litraa. Oluen vienti laivoille kasvoi 4,5 miljoonaa litraa eli 27 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Siideriä vietiin ulkomaanliikenteeseen 2,5 miljoo-naa litraa. Kasvua oli 0,9 miljoonaa litraa eli yli 50 prosenttia.
| Juoma | 2012 | 2011 Muutos Muutos | ||
|---|---|---|---|---|
| milj. l. | milj. l. | milj.l. | % | |
| Olut | 391,9 | 423,0 | -31,1 | -7,4 |
| Siideri | 30,7 | 33,2 | -2,5 | -7,8 |
| Long drinkit | 41,5 | 43,7 | -2,2 | -5,2 |
| Virvoitusjuomat | 247,3 | 260,2 | -12,9 | -5,0 |
| Kivennäisvedet | 63,3 | 67,2 | -3,9 | -5,8 |
| Kokonaismyynti | 774,6 | 827,4 | -52,8 | -6,4 |
Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.
Olvi-konsernin myynti, liikevaihto ja liikevoitto kehittyivät suotuisasti vuonna 2012. Kokonaismarkkina-asema vahvistui Suomessa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Osakekohtainen tulos kasvoi 1,24 euroon. Yhtiön vakavaraisuus oli hyvä.
| Liikevaihto, meur | 312,2 | 285,2 | +9,5 |
|---|---|---|---|
| Liikevoitto, meur | 30,5 | 26,7 | +14,4 |
| Bruttoinvestoinnit, meur | 29,8 | 43,2 | -31,0 |
| Tulos/osake, eur | 1,24 | 0,65 | +90,8 |
| Oma pääoma/osake, eur | 7,01 | 6,11 | +14,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 54,8 | 50,6 | |
| Velkaantumisaste, % | 35,8 | 43,2 |
Olvi-konsernin kokonaismyynti oli historian korkein huolimatta erittäin sateisesta sesongin säästä. Myynti kasvoi 8,6 miljoonalla litralla 526,8 (518,2) miljoonaan litraan. Myynti parani merkittävästi Valko-Venäjällä. Baltiassa sijaitsevien yhtiöiden myynti yhteenlaskettuna kasvoi hieman. Kotimaan myynti säilyi edellisvuoden tasolla.
Kotimaan myynti oli 148,8 (149,1), Baltian maiden 278,0 (276,3) ja Valko-Venäjän 141,5 (128,0) miljoonaa litraa. Konsernin sisäinen myynti kasvoi 18,1 prosenttia, ollen 41,6 (35,2) miljoonaa litraa.
Liikevaihto kasvoi suotuisasti, ja selvästi myyntivolyymia enemmän ollen 312,2 (285,2) miljoonaa euroa. Kasvu oli 27,0 miljoonaa euroa, 9,5 prosenttia. Liikevaihto kasvoi eniten Valko-Venäjällä. Baltiassa liikevaihto parani myös selvästi ja kotimaassa jonkin verran.
Kotimaan liikevaihto oli 121,0 (119,8) miljoonaa euroa. Baltian tytäryhtiöiden liikevaihto oli 150,5 (140,6) miljoonaa euroa ja Valko-Venäjän liikevaihto 59,0 (39,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi kotimaassa 1,2 miljoonaa euroa ja Baltiassa 9,9 miljoonaa euroa, 7,0 prosenttia. Valko-Venäjän liikevaihto parani merkittävästi: 19,4 miljoonaa euroa eli 49,0 prosenttia. Valko-Venäjän lukuihin sovelletaan edelleen IAS 29 -standardin mukaista hyperinflaatiolaskentaa.
Vuoden 2012 liikevoitto oli 30,5 (26,7) miljoonaa euroa, 9,8 (9,4) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto parani 3,8 miljoonaa euroa, 14,4 prosenttia.
Kotimaan liikevoitto sisälsi edellisvuonna 1,5 miljoonaa euroa käytöstä poistettujen tuotantokoneiden myynnistä aiheutuvia myyntituottoja. Vuonna 2012 kotimaan liikevoitto pieneni 4,1 miljoonalla eurolla 9,1 (13,2) miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen liikevoitto pieneni 2,7 miljoonalla eurolla, 22,9 prosentilla.
Baltian yhteenlaskettu liikevoitto kasvoi selvästi 2,3 miljoonalla eurolla 16,4 (14,1) miljoonaan euroon. Valko-Venäjän liikevoitto kasvoi erittäin merkittävästi 4,3 miljoonalla eurolla 5,0 (0,7) miljoonaan euroon. Edellisvuoden tulosta rasittivat Valko-Venäjän ruplan suuri devalvoituminen ja joulukuussa 2011 käyttöönotettu hyperinflaatiolaskenta.
Konsernin katsauskauden voitto verojen jälkeen oli 26,2 (13,0) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos oli 1,24 (0,65) euroa.
Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien maantieteellisten segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuodenaikojen, vallitsevien sää- ja ympäristöolosuhteiden sekä kunkin maan ominaispiirteiden mukaisesti.
Suomen tilastoidut juomamarkkinat (Panimoteollisuusliiton tilasto) laskivat tammi-joulukuun 2012 aikana 53 miljoonaa litraa eli 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myynti laski selvästi kaikissa päätuoteryhmissä. Oluiden myynti laski 7 prosenttia, siidereiden 8 prosenttia ja lonkeroiden 5 prosenttia. Kivennäisvesien myynnissä oli laskua 6 prosenttia ja virvoitusjuomien myynnissä 5 prosenttia. Markkinat laskivat valmisteveron korotusten ja sateisen sesongin sään vuoksi.
Emoyhtiö Olvi Oyj:n myyntivolyymi säilyi juomaalan selvästä laskusta huolimatta lähes edellisvuoden tasolla. Olvin myynti tammi-joulukuussa oli 148,8 (149,1) miljoonaa litraa. Myynti laski 0,3 miljoonaa litraa.
Tuoteryhmittäin tarkasteltuna kehitys oli parasta virvoitusjuomissa, joiden myyntivolyymi kasvoi 85 prosenttia suuren suosion saaneiden Angry Birds -virvoitusjuomien ja Private Label -tuotteiden ansiosta. Kivennäisvesien myynti kasvoi 13 prosenttia ja siidereiden 5 prosenttia. Mehujuomien myynti kaksinkertaistui. Oluiden myynti puolestaan laski 11 prosenttia ja lonkeroiden 8 prosenttia.
Panimoteollisuusliiton tilaston mukaan Olvin kotimaan markkinaosuus säilyi katsauskaudella miedoissa alkoholijuomissa edellisvuoden tasolla noin 24 prosentissa. Alkoholittomien tuotteiden markkinaosuus nousi selvästi noin 7 prosentista lähes 9 prosenttiin virvoitusjuomien ja vesien hyvän myynnin kehityksen johdosta.
Olvin vienti ja verovapaa myynti kasvoi 50,6 prosentilla 6,8 (4,5) miljoonaan litraan lähinnä Angry Birds -virvoitusjuomien ansiosta. Viennin ja tax free -myynnin osuus kokonaismyynnistä oli 4,6 (3,0) prosenttia.
Olvin liikevaihto kasvoi 121,0 (119,8) miljoonaan euroon, kasvua 1,2 miljoonaa euroa.
Olvin liikevoitto vuodelta 2012 oli 9,1 (13,2) miljoonaa euroa, 7,5 (11,1) prosenttia liikevaihdosta. Edellisvuoden liikevoittoon sisältyi 1,5 miljoonaa euroa käytöstä poistettujen tuotantokoneiden myynnistä aiheutuneita myyntituottoja. Olvin liikevoitto supistui 4,1 miljoonaa euroa, 31,5 prosenttia edellisvuodesta. Vertailukelpoinen liikevoitto supistui edellisvuodesta 2,7 miljoonalla eurolla, 22,9 prosentilla.
Liikevoiton heikentymiseen vaikuttivat mittavista investoinneista aiheutuneet lisääntyneet poistot sekä kustannusten kasvu, joita ei kyetty täysimääräisesti kattamaan juoma-alalla vallitsevan laskusuhdanteen johdosta.
Virossa toimivan A. Le Coqin myynti oli 134,0 (133,4) miljoonaa litraa. Myynti kasvoi 0,6 miljoonaa litraa, 0,5 prosenttia.
Viron olut- ja virvoitusjuomamarkkinat laskivat vuoden 2012 aikana 4–5 prosenttia ja mehut lähes 9 prosenttia. Vain siidereiden myynti kasvoi selvästi, lähes 8 prosenttia. Lonkeroiden ja kivennäisvesien markkinat säilyivät edellisvuoden tasolla.
A. Le Coqin markkina-asema säilyi vahvana kaikissa päätuoteryhmissä. A. Le Coq on markkinajohtaja oluissa, lonkeroissa, siidereissä ja mehuissa. A. Le Coqin markkinaosuus oluissa oli 40 (42) prosenttia, lonkeroissa on 55 (56) ja siidereissä 44 (39) prosenttia. Fizz on Viron suurin siiderimerkki.
Virvoitusjuomien markkinaosuus marraskuun 2012 lopussa oli 29 (27) prosenttia ja kivennäisvesien 16 (15) prosenttia. Mehujen ja mehujuomien myynnissä A. Le Cogin markkinaosuus oli 36 (30) prosenttia tetrapakkauksissa ja samoin 30 (50) prosenttia muissa pakkauksissa (kaikki markkinaosuudet Nielsen, loka-marraskuu 2012).
Yhtiön oluiden ja siidereiden myynti säilyi edellisvuoden tasolla, lonkeroiden myynti laski 5 prosentilla. Kivennäisvesien myynti kasvoi tuoteryhmistä eniten, 13 prosenttia. Mehujen myynti kasvoi 2 prosenttia, kun taas virvoitusjuomien myynti (sisältäen kvassin) laski 7 prosentilla edellisvuoteen verrattuna.
Yhtiön vienti ja verovapaa myynti pieneni 13,4 prosentilla edellisvuodesta 5,1 (5,9) miljoonaan litraan.
A. Le Coqin liikevaihto vuonna 2012 oli 80,0 (76,0) miljoonaa euroa, kasvua 4,0 miljoonaa euroa, 5,4 prosenttia.
Liikevoitto oli edellisvuoden tasolla 13,0 (13,0) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 16,3 (17,1) prosenttia liikevaihdosta.
Latviassa toimivan Cēsu Alus -yhtiön myynti oli 72,4 (75,4) miljoonaa litraa. Myynti väheni 3,0 miljoonaa litraa, 4,0 prosenttia.
Latviassa olutmarkkinat laskivat hieman vuonna 2012 ja siiderimarkkinat yli 13 prosenttia. Lonkeroiden myynti sen sijaan oli hyvässä, yli 13 prosentin kasvussa.
Yhtiön markkinaosuus oluissa laski edellisvuoteen verrattuna oluen kannattavuustason noston seurauksena 24 (37) prosenttiin. Yhtiö säilytti kuitenkin markkinakakkosen paikkansa oluissa. Siidereissä Cēsu Alus on selkeä markkinaykkönen 51 (54) prosentin markkinaosuudellaan. Lonkeromarkkinoista yhtiöllä on 44 (45) prosentin markkinaosuus. Lonkeroissa on Latviassa kaksi tasavahvaa pelaajaa. Energiajuomien myynnissä Cēsu Alus kasvatti markkinaosuuttaan selvästi 30 prosentista 37 prosenttiin (Nielsen, loka-marraskuu 2012).
Yhtiön kotimaan myynnistä 77,5 (80,5) prosenttia tulee oluen myynnistä. Oluen myynti laski vuoden 2012 aikana noin 12 prosenttia. Tuoteryhmistä suhteellisesti eniten kasvoi energiajuomien myynti, 38 prosenttia. Lonkeroiden myynti kasvoi 22 prosenttia ja virvoitusjuomien (sisältäen kvassin) myynti oli edellisvuoden tasolla. Siidereiden myynti laski 24 prosenttia ja mehujen 25 prosenttia.
Yhtiön liikevaihto oli 36,2 (35,2) miljoonaa euroa, kasvua 1,0 miljoonaa euroa, 2,8 prosenttia. Yhtiön liikevoitto parantui merkittävästi 1,0 miljoonalla eurolla, 124,4 prosentilla, 1,7 (0,7) miljoonaan euroon, joka on 4,6 (2,1) prosenttia liikevaihdosta.
Liikevoiton parantumisen mahdollisti liikevaihdon keskihinnan selkeä nousu ja kustannusten kurissa pitäminen.
Liettuassa toimivan Volfas Engelman -yhtiön myynti kasvoi 4,2 miljoonalla litraa, 6,1 prosenttia, 71,7 (67,5) miljoonaan litraan.
Liettuan juomamarkkinat olivat vuonna 2012 laskussa lonkeroita lukuun ottamatta kaikissa päätuoteryhmissä. Olutmarkkinat laskivat 5 prosenttia, siiderit 2 ja kvassimarkkinat 16 prosenttia. Lonkeroiden myynti kasvoi peräti 30 prosenttia.
Volfas Engelmanin kokonaismarkkina-asema on vahvistunut Liettuan juomamarkkinoilla. Yhtiön markkinaosuus oli suurimmassa tuoteryhmässä, oluissa, 14 (13) prosenttia. Yhtiö on markkinajohtaja siidereissä 34 (36) prosentin markkinaosuudella ja lonkeroissa 33 (30) prosentin markkinaosuudella. Myös kvassimarkkinoilla yhtiö on selkeä markkinajohtaja 27 (32) prosentin markkinaosuudella (Nielsen, loka-marraskuu 2012).
Yhtiön oluen myynti kasvoi 10 ja lonkeroiden myynti 26 prosenttia. Siidereiden myynti laski 8 prosenttia. Virvoitusjuomien myynti (pääosin kvassia) laski 17 prosenttia edellisvuodesta. Yhtiön vienti kasvoi vuoden 2012 aikana 74,0 prosenttia. Viennin osuus kokonaismyynnistä oli 2,3 (1,4) prosenttia.
Yhtiön liikevaihto oli 34,2 (29,5) miljoonaa euroa, kasvua 4,7 miljoonaa euroa, 16,1 prosenttia. Liikevaihto kasvoi myyntivolyymia selvästi enemmän liikevaihdon paremman keskihinnan ansiosta.
Yhtiön liikevoitto parani selvästi 1,8 (0,4) miljoonaan euroon, joka on 5,1 (1,4) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoiton kasvu oli 1,4 miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvun toivat tuotevalikoiman kannattavuuden selkeä paraneminen, parempi myynnin keskihinta ja kustannusten kurissa pitäminen.
Valko-Venäjän taloudellinen tilanne on kohentunut ja kilpailukyky parantunut viime vuoden aikana. Valko-Venäjän ruplan kurssi on vuoden 2011 devalvaatioiden jälkeen vakiintunut ja inflaation kasvu hidastunut. Valko-Venäjän olutmarkkinat laskivat 9 prosenttia ja virvoitusjuomat lähes 7 prosenttia, kun taas mehujen myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna.
Lidskoe Pivon taloudelliseen raportointiin sovelletaan IAS 29 -standardia "Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa" toistaiseksi, niin kauan kuin Valko-Venäjä on luokiteltuna hyperinflaatiomaaksi.
Lidskoe Pivon operatiivinen toiminta on kehittynyt hyvin vuoden 2012 aikana. Yhtiön myynti kasvoi 13,5 miljoonalla litralla, 10,5 prosentilla 141,5 (128,0) miljoonaan litraan.
Yhtiö on selkeä markkinajohtaja siidereissä, kvassissa ja mehujuomissa. Siidereissä yhtiön markkinaosuus on 62 (59), kvassissa 67 (50) prosenttia ja mehujuomissa 33 (31). Markkinaosuus oluissa on 15 (10) prosenttia (Nielsen, loka-marraskuu 2012).
Lidskoe Pivon oluiden myynti kasvoi 4, kivennäisvesien 36 ja virvoitusjuomien (sisältää kvassin) 10 prosenttia. Mehujuomien myynnissä oli 13 prosentin lasku. Siiderin myynti säilyi edellisvuoden tasolla.
Yhtiön vienti kasvoi katsauskaudella 63,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viennin osuus yhtiön kokonaismyynnistä oli 10,1 (6,8) prosenttia. Vienti suuntautui pääasiassa Venäjälle ja Liettuaan.
Lidskoe Pivon liikevaihto kasvoi merkittävästi vuonna 2012. Liikevaihtoa kertyi 59,0 (39,6) miljoonaa euroa, kasvua 19,4 miljoonaa euroa, 49,0 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat myyntivolyymien myönteinen kehitys sekä liikevaihdon keskihinnan pysyminen hyvällä tasolla.
Yhtiön liikevoitto parantui erinomaisesti katsauskaudella, ja se oli 5,0 (0,7) miljoonaa euroa, 8,4 (1,9) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto yli kuusinkertaistui edellisvuoteen verrattuna, kasvua oli 4,3 miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvuun vaikuttivat mittavien investointien käyttöönoton mahdollistama tehokkuuden lisäys, kaikkien tuoteryhmien kannattavuuden kasvu ja hyvät tuoteuutuudet.
Olvi-konsernin taseen loppusumma joulukuun 2012 lopussa oli 269,2 (253,6) miljoonaa euroa. Oma pääoma per osake oli vuoden 2012 lopussa 7,01 (6,11) euroa. Omavaraisuusaste kasvoi selvästi yli Olvi-konsernin pitkän tähtäimen tavoitteen, joka on 50 prosenttia. Toteutuma joulukuun lopussa oli 54,8 (50,6) prosenttia. Velkaantumisaste laski selvästi edellisvuoteen verrattuna 35,8 (43,2) prosenttiin. Myös konsernin maksuvalmius parani selvästi vuoden 2012 aikana. Current ratio oli 1,3 (1,0).
Korollisia velkoja oli vuoden 2012 lopussa 58,5 (59,2) miljoonaa euroa, josta lyhytaikaisten velkojen osuus oli 16,0 (28,3) miljoonaa euroa.
Olvi-konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2012 olivat 29,8 (43,2) miljoonaa euroa. Investoin-neista 14,9 miljoonaa euroa kohdistui emoyhtiö Olviin, 4,8 miljoonaa euroa Baltian tytäryhtiöihin ja 10,1 miljoonaa euroa Lidskoe Pivon investointeihin.
Suurimmat investoinnit kotimaassa vuonna 2012 olivat uuden tölkkien täyttölinjan käyttöönotto, tankkikellarilaajennuksen loppuunsaattaminen sekä oluen suodatuksen uusiminen.
Baltiassa A. Le Coqin suurimmat investoinnit olivat varastotilojen ja painetankkikellarin laajennukset sekä lasipullojen etiketöintikone. Cēsu Alusin keskeiset investoinnit liittyivät lasipullolinjan kuljettimiin sekä muihin tuotannon koneisiin ja laitteisiin. Volfas Engelmanin investoinnit muodostuivat panimon peruskorjauksesta, lasipullouudistuksesta, viinin ja kvassin sekoituslaitteistosta sekä muista pienemmistä kone- ja laitehankinnoista.
Lidskoe Pivon mittavan investointiohjelman ensimmäinen vaihe on pääosiltaan valmis. Siihen sisältyi mm. varasto-, täyttöosasto- ja tankkikellarirakennukset, täyttölinjojen koneita ja laitteita, kvassikellarin laajennus, uusi olutsuodatin sekä ilmakompressori.
A. Le Coq hankki keväällä 2012 omistukseensa 49,0 prosenttia AS Karme -nimisen yhtiön osa-kekannasta. Karme omistaa Karksin oluttehtaan, joka tuottaa oluita, siidereitä ja viiniä. A. Le Coq pääsi kaupan ansiosta hyödyntämään Karksin viinintuotantokapasiteettia siidereiden ja muiden käymisteitse valmistettujen juomiensa valmistuksessa.
A. Le Coq hankki toukokuussa 2012 omistukseensa 20,0 prosenttia Oü Verska Mineraalvee –nimisestä vesitehtaasta saadakseen paremman jalansijan Viron kivennäisvesimarkkinoilla. Molemmat yhtiöt on käsitelty Olvin konsernitilinpäätöksessä osakkuusyhtiöinä.
Olvi hankki katsauskaudella tammi-joulukuussa yhteensä 407 Cēsu Alus -yhtiön osaketta, joka vastaa 0,14 prosentin osuutta yhtiön osakepääomasta.
Olvin omistusosuus Cēsu Alus -yhtiöstä oli joulukuun 2012 lopussa 99,67 prosenttia, A. Le Coqista 100,0, Volfas Engelmanista 99,57 ja Lidskoe Pivosta 91,58 prosenttia.
Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan kuuluvat uusien tuotteiden ja pakkausten sekä prosessien ja valmistusmenetelmien suunnittelu- ja kehittämishankkeet sekä olemassa olevien tuotteiden ja pakkausten edelleen kehittäminen. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot on kirjattu kuluiksi. Olvi-konsernin tuotekehityksen päätavoitteena on tuottaa uutuuksia kannattaviin ja kasvaviin juomasegmentteihin.
Olvi Oyj noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa, 1.10.2010 voimaan tullutta listayhtiöiden hallinnointikoodia.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin tavoitteena on, että suomalaiset listayhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa. Koodin tarkoituksena on yhtenäistää listayhtiöiden toimintatapoja ja osakkeenomistajille ja muille sijoittajille annettavia tietoja sekä lisätä avoimuutta yhtiön hallintoelimistä, johdon palkkioista ja palkitsemisjärjestelmistä.
Olvi Oyj on antanut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin voimaantulosäännösten mukaan erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään (Corporate Governance Statement) 1.1.2012 alkavalta tilikaudelta vuoden 2012 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Selvitys Olvi Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkisesti saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.olvi.fi.
Olvi Oyj ylläpitää julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä sekä yksittäisissä hankkeissa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, tilintarkastajat ja heidän lähipiirinsä.
Olvi-konsernin henkilöstöstrategialla on keskeinen asema konsernin liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. Kehitämme aktiivisesti johtamis-, koulutus- ja palkitsemisjärjestelmiämme parantaaksemme henkilöstön työhyvinvointia ja voidaksemme tarjota heille turvallisen työympäristön. Tärkeintä on taata konserniin kuuluvien yritysten kiinnostavuus houkuttelevana työnantajana ja varmistaa henkilöstön saatavuus sekä konsernin yrityksiin sitoutuminen.
Olvi-konsernin liiketoimintastrategiat ja tavoitteet jalkautetaan organisaatioon tavoitekorttien, kehityskeskustelujen ja säännöllisen palautteen kautta. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan jatkuvalla koulutuksella ja toiminnan kehittämisellä. Olvi Oyj julkaisee vuosittain erillisen henkilöstötilinpäätöksen yhtiön sisäiseen käyttöön.
Olvi-konsernilla on yhteinen missio ja visio. Liiketoiminnan strategiat ovat kaikissa toimintamaissa hyvin pitkälle samanlaiset ja pohjautuvat samanlaisille arvoille. Strategioiden toteuttamisessa hyväksymme paikallista joustavuutta tavoitteiden saavuttamisen keinoissa, koska toimimme erilaisissa toimintaympäristöissä ja kilpailutilanteissa.
Suomalainen Olvi Virolainen A. Le Coq Latvialainen Cēsu Alus luo positiivisia Liettualainen Volfas Engelman juomanautintoja. Valkovenäläinen Lidskoe Pivo
suomalainen virolainen Halutuin ja arvostetuin latvialainen juomatalo. liettualainen valkovenäläinen
• Haluamme olla valkovenäläisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita. • Tarjoamme valkovenäläisen vaihtoehdon ja valmistamme tuotteemme valkovenäläisiä kuluttajia varten.
Olvi-konsernin henkilöstömäärä vuonna 2012 oli keskimäärin 1 977 (2 032) henkilöä. Konsernin henkilöstön määrä pienentyi keskimäärin 55 henkilöllä, 2,7 prosentilla. Henkilöstön määrä väheni Valko-Venäjällä, muilla toimialueilla se pysyi joko samana tai kasvoi hieman. Joulukuun 2012 lopussa henkilöstön määrä oli yhteensä 1905 (1905).
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Olvi Oyj, Suomi | 401 | 383 | 378 |
| AS A. Le Coq, Viro | 313 | 311 | 312 |
| A/S Cēsu Alus, Latvia | 217 | 217 | 207 |
| AB Volfas Engelman, Liettua | 212 | 205 | 195 |
| OAO Lidskoe Pivo | 834 | 916 | 959 |
| Yhteensä | 1 977 | 2 032 | 2 051 |
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | |||
| tilikaudella (1000 EUR) | 31 723 | 30 360 | 31 436 |
Olvi Oyj on antanut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin voimaantulosäännösten mukaan erillisen palkka- ja palkkioselvityksen 1.1.2012 alkavalta tilikaudelta vuoden 2012 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tämä selvitys on laadittu hallinnointikoodin jakson 7 (Palkitseminen) suosituksen 47 mukaisesti.
Olvi Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys on julkisesti saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.olvi.fi.
Tulos- ja suoritustavoitteiden saavuttamiseen perustuva palkitseminen on henkilöstön kannustamisen ja johtamisen tärkeä apuväline. Tulospalkkiojärjestelmät viestivät yhtiön hallituksen asettamia tavoitteita ja tahtotilaa. Tulokseen tai suoriutumiseen pohjautuva palkitseminen on osoitus tavoitetason ylittävästä onnistumisesta. Peruspalkka on korvaus hyvin tehdystä työstä.
Tavoiteasetantaan pohjautuvan palkitsemisen yleisinä tavoitteina on selkeys, oikeudenmukaisuus ja vaikuttavuus. Palkitsemisjärjestelmät eivät saa kannustaa harkitsemattomaan riskinottoon tai varomattomuuteen.
Etenkin pitemmän aikajänteen palkitsemisen tavoitteena on omistaja-arvon lisääminen, kannattavan kasvun ja suhteellisen kannattavuuden tukeminen sekä toimivan johdon ja avainhenkilöiden sitouttaminen.
Johdon palkitsemisen komponentit ovat seuraavat:
Olvi Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista. Muun ylimmän johdon palvelussuhteen ehdoista hallitus päättää toimitusjohtajan ehdotuksesta. Toimitusjohtajalle tai muille yhtiön johtoon kuuluville ei makseta erillistä korvausta toimimisesta johtoryhmässä tai konsernin muissa sisäisissä johtoelimissä.
Lyhyen aikavälin kannustimet ovat tulospalkkiojärjestelmiä, joiden seurantajakso on yksi tilikausi. Kannustimien määräytymisperusteista päättää hallitus. Vuonna 2012 tulospalkkion määräytymisperusteena oli liikevoitto. Koko Olvi Oyj:n henkilöstö kuuluu tulospalkkion piiriin. Myös kaikilla Olvi-konsernin tytäryhtiöillä on olemassa tulospalkkausjärjestelmiä, joiden piiriin kuuluu joko koko yhtiön henkilökunta tai yhtiöiden avainhenkilöitä.
Pitkän aikavälin kannustimet perustuvat yhtiön hallituksen vahvistamiin ohjelmiin, joiden voimassaoloaika on vähintään kaksi tilikautta. Ohjelmat voivat olla osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä tai konsernitason tavoitteisiin perustuvia tulospalkkio-ohjelmia. Yhtiön hallituksen linjauksen mukaan pitkän aikavälin palkitsemisessa ei käytetä optio-ohjelmia.
Yhtiön hallitus vahvisti ansaintakaudelle 2011– 2012 pitkän aikavälin tulospalkkio-ohjelman, jonka ansaintakriteerinä olivat konsernin kumulatiivinen liikevoittokertymä vuosilta 2011– 2012. Ohjelman piiriin kuuluivat yhtiön toimitusjohtaja, tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja muut johtoryhmien jäsenet sekä noin 20–25 konsernin muuta avainhenkilöä.
Tulospalkkio-ohjelman tavoitteet eivät toteutuneet vuosina 2011–2012 siinä määrin, että se olisi aiheuttanut tulospalkkioiden kirjaamista vuoden 2012 tilinpäätökseen.
Konsernin osakepohjainen kannustinjärjestelmä päättyi vuoden 2010 lopussa. Olvin hallitus ei ole päättänyt uusista osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä.
Olvi Oyj:llä on toimiva henkilöstörahasto, johon kuuluu koko Olvi Oyj:n henkilökunta yhtiön ylintä johtoa lukuun ottamatta. Henkilöstörahastolle maksettavien voittopalkkioiden perusteista päättää yhtiön hallitus vuosittain.
Olvi Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 11.4.2012 valitsemina hallituksen jäseninä ovat tilikauden aikana toimineet kauppatieteiden maisteri Heikki Hortling Iisalmesta, talous- ja rahoitusjohtaja, oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri Esa Lager Kauniaisista, asianajaja, varatuomari Heikki Sinnemaa Iisalmesta, tekniikan tohtori, diplomi-insinööri Tarja Pääkkönen Helsingistä ja kauppatieteiden maisteri Jaakko Autere Helsingistä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Heikki Hortling ja varapuheenjohtajana Esa Lager.
Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Sami Posti, KHT, Oulusta.
Olvi Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut yhteiskuntatieteiden maisteri Lasse Aho.
Olvi Oyj:ssä oli joulukuun 2012 lopussa yhteensä 20 758 808 osaketta, joista 17 026 552 eli 82,0 prosenttia julkisesti noteerattuja A-osakkeita ja 3 732 256 eli 18,0 prosenttia K-osakkeita.
Jokainen A-osake tuottaa yhden (1) äänen ja jokainen K-osake kaksikymmentä (20) ääntä. Olvin hallussa 31.12.2012 oli 1 124 omaa A-osaketta. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää. Olvin osakepääoma oli joulukuun 2012 lopussa 20,8 miljoonaa euroa. Tarkemmat tiedot Olvin osakkeista, osakepääomasta ja omista osakkeista löytyvät emoyhtiö Olvin tilinpäätöksen omaa pääomaa, osakkeita ja osakepääomaa koskevista liitetiedoista.
Olvin A-osaketta vaihdettiin Nasdaq OMX Helsingissä vuoden 2012 aikana yhteensä 1 793 149 (3 208 911) osaketta eli 10,5 (18,8) prosenttia A-osakkeiden määrästä. Vaihdon arvo oli 32,8 (62,3) miljoonaa euroa.
Olvi A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq OMX Helsingissä (Helsingin Pörssi) oli vuoden 2012 lopussa 19,65 (14,75) euroa. A-osakkeen ylin kurssi tammi-joulukuussa oli 20,43 (19,86) euroa ja alin 14,75 (13,49) euroa.
Joulukuun 2012 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 334,5 (251,1) miljoonaa euroa ja kaikkien osakkeiden markkina-arvo 407,9 (306,2) miljoonaa euroa.
Olvin osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2012 lopussa 9 091 (9 146). Ulkomaalaisten sekä ulkomaisten ja kotimaisten hallintarekisteröityjen omistusten määrä arvo-osuuksien kokonaismäärästä oli 17,9 (17,5) prosenttia ja osuus kokonaisäänimäärästä 6,2 (6,1) prosenttia. Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistukset sekä suurimmat osakkeenomistajat on selvitetty emoyhtiön tilinpäätöksen omaa pääomaa, osakkeita ja osakepääomaa koskevista liitetiedoista.
Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 11.4.2012 valtuuttaa hallituksen yhden vuoden kuluessa päättämään enintään 500.000 yhtiön oman A-osakkeen hankkimisesta. Osakkeet olisi hankittu muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.
Yhtiökokous myös päätti valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen päättämään enintään 1.000.000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500.000 yhtiön hallussa olevan oman A-osakkeen luovuttamisesta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttaminen.
Yhtiön hallitus ei käyttänyt vuoden 2012 aikana yhtiökokouksen sille myöntämiä valtuutuksia.
Olvi Oyj:n hallussa olevien A-osakkeiden määrä 31.12.2012 oli 1124 kappaletta ja niiden hankintahinta oli yhteensä 8,5 tuhatta euroa.
Yhtiön hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.
Olvi sai vuoden 2012 aikana 3 arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukaista liputusilmoitusta: The Family Kamprad Foundation -nimiseltä säätiöltä 10.1.2012 ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta 11.5.2012 ja 13.12.2012.
Olvi Oyj on sitoutunut vahvasti ympäristöä säästäviin toimintatapoihin ja liiketoimintaansa liittyviin lakeihin ja suosituksiin. Olvi Oyj:n ympäristöpolitiikan päämäärät päivitetään vuosittain. Olvi-konsernin ympäristöperiaatteet:
Olvi Oyj liittyi vuonna 2009 Elintarviketeollisuuden vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään, joka perustuu EU:n energiapalveludirektiiviin. Tämä järjestelmä on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka ja korvaa vuoden 2007 loppuun päättyneen energiansäästösopimuksen. Tässä järjestelmässä sovitaan raamit energiatehokkuuden jatkuvaan ja järjestelmälliseen parantamiseen. Tämä osoittaa, että Olvi Oyj on lähtenyt vakavasti mukaan talkoisiin ilmastomuutosta vastaan.
Ympäristötavoitteiden toteutumista ja mittareita seurataan säännöllisesti sekä ylimmän johdon että vastuuhenkilöiden toimesta.
Olvin ympäristölupa on myönnetty 30.9.2003 ja on voimassa vuoteen 2014 saakka.
Olvi-konserniin kuuluvat yritykset eivät ole olleet osallisena missään ympäristöasioita koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä yhtiöllä ole tiedossaan mitään Olvikonsernin taloudelliseen asemaan merkittävästi vaikuttavia ympäristöriskejä.
Riskienhallinta on osa Olvi-konsernin jokapäiväistä johtamista ja toimintaa. Se lisää yritysturvallisuutta ja tukee omalta osaltaan asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinnan tavoitteena on toimia ennakoivasti ja luoda toiminnalle olosuhteet, joissa liiketoimintaan kohdistuvia riskejä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti kaikissa konserniyhtiöissä ja organisaation kaikilla tasoilla. Riskienhallinnan edunsaajina ovat yrityksen ohella sen henkilöstö, asiakkaat, omistajat sekä muut sidosryhmät.
Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen ja turvata liiketoiminnan jatkuvuus. Olvi-konsernissa keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan ja seurataan säännöllisesti. Tunnistetuista riskeistä arvioidaan riskin toteutumisen vaikutuksia, laajuutta ja todennäköisyyttä sekä keinoja riskin poistamiseen tai pienentämiseen. Tämän lisäksi riskienhallinta pyrkii tunnistamaan ja käyttämään hyväksi liiketoiminnassa esiin tulevia mahdollisuuksia.
Olvi-konsernin strategisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät sen liiketoiminnan luonteeseen ja strategisiin valintoihin. Konsernin toiminta on sijoittunut useisiin eri valtioihin, joiden yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen tilanne, kehitysvaiheet ja -suunnat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Strategiset riskit liittyvät esimerkiksi verolainsäädännön ja muiden säädösten muutoksiin, ympäristöön sekä valuuttamarkkinoihin. Toteutuessaan strategiset riskit voivat heikentää merkittävästi yhtiön toimintaedellytyksiä. Konsernin merkittävimmät tunnistetut strategiset riskit liittyvät Valko-Venäjään ja sen taloudellispoliittiseen tilanteeseen.
Konsernin merkittävimmät tunnistetut operatiiviset riskit liittyvät raaka-aineiden hankintaan ja laatuun, tuotantoprosessiin, markkinoihin ja asiakkaisiin, henkilöstöön, tietoturvaan ja tietojärjestelmiin sekä valuuttakurssien muutokseen.
Yleinen talouskehitys ja vuotuiset satovaihtelut vaikuttavat Olvi-konsernissa käytettävien keskeisten raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen. Häiriöt raaka-ainetoimituksissa ja laadussa voivat haitata asiakassuhteita ja liiketoimintaa. Keskeisten raaka-aineiden ostoissa hyödynnetään konsernitasolla yhdenmukaistettuja hankintasopimuksia. Kriittisten raaka-aineiden ostohintojen ennakoitavuutta pyritään varmistamaan pitkäaikaisilla hankintasopimuksilla. Yhtiöllä on raaka-aineita ja niiden hintoja koskeva suojauspolitiikka. Kaikissa yksiköissä painotetaan raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden laadun merkitystä koko tuotantoketjussa.
Tuotannollisia riskejä pyritään minimoimaan prosessien selkeällä dokumentoinnilla, automaatioasteen lisäämisellä, laatujärjestelmien noudattamisella sekä pyrkimällä selkeisiin päätöksentekoa ja valvontaa ohjaaviin menettelytapoihin. Prosessien ja toimintatapojen tehokkuutta ja soveltuvuutta seurataan sisäisillä mittareilla. Tuotannon tehokkuuden seuraamiseen ja kehittämiseen kuuluvat muun muassa tuotantolaitteiden käyttövarmuus ja käyttöaste, työympäristön kehittäminen sekä henkilöstön työskentelyyn liittyvät tekijät. Konsernissa on käytössä kaikki toiminta-alueet käsittävä omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma, jonka kattavuus tarkistetaan vuosittain.
Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy merkittävää kausivaihtelua. Raportoitavien maantieteellisten segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat huomattavasti vuodenaikojen kausivaihtelujen ja sesonkien ominaispiirteiden mukaan.
Taloudessa tapahtuvat negatiiviset muutokset voivat vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen sekä heikentää etenkin hotelli- ja ravintola-asiakkaiden maksuvalmiutta. Luottotappioiden keskeisenä minimointikeinona on kaikissa konserniyhtiöissä tehokas luotonvalvonta.
Lainsäädännölliset ja muut viranomaistoiminnassa tapahtuvat muutokset, kuten valmisteverojen muutokset ja markkinointiin liittyvät rajoitukset, voivat vaikuttaa konsernin valmistamien tuotteiden kysyntään ja niiden suhteelliseen kilpailuasemaan.
Henkilöstöön liittyviä riskejä ovat muassa työvoiman saatavuuteen liittyvät riskit, työsuhderiskit, avainhenkilöriskit, osaamisriskit sekä puutteellisesta työhyvinvoinnin järjestämisestä sekä työtapaturmista aiheutuvat riskit.
Henkilöstöjohtamisen keskeisiä painopistealueita ovat hyvän työnantajakuvan ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstön saatavuuden ja sitoutumisen varmistaminen. Tärkeitä painopistealueita ovat myös työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden ylläpito ja jatkuva kehittäminen, johtamisjärjestelmien parantaminen, varahenkilöjärjestelmien rakentaminen ja ylläpito sekä koulutusja palkitsemisjärjestelmät.
Olvi-konsernissa on käytössä kaikkia yhtiöitä koskeva tietoturvapolitiikka, joka määrittää tietoturvan toteuttamisen periaatteet sekä linjaa tietoturvan kehittämistä.
Tietotekniikkaan ja –järjestelmiin liittyvät riskit ilmenevät muun muassa toiminnallisina häiriöinä ja puutteellisuuksina. Tiedon käytettävyyttä ja virheettömyyttä pyritään varmentamaan sekä toimintatapavalinnoilla että teknisillä ratkaisuilla. Konsernin Suomen, Baltian maiden ja Valko-Venäjän toiminnoissa hyödynnetään yhtenäistä toiminnanohjausjärjestelmää. Valko-Venäjällä järjestelmä otettiin käyttöön tilikauden 2012 aikana. Tietoturvaan sekä tietojärjestelmien toimintaan liittyvä riskianalyysi tehdään vuosittain.
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkinariskille (joka sisältää valuuttariskin sekä rahavirran ja käyvän arvon korkoriskin), luottoriskille sekä maksuvalmiusriskille.
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen.
Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyhtiön johto yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa. Olvi-konsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta. Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen ja rahoituskulujen optimointi sekä tehokas riskien hallinta.
Olvi-konserni toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä. Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista eli ostojen ja myyntien rahavirroista sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista ja tytäryhtiöiden tase-erien muuntamisesta euroiksi.
Liiketoiminnan luonteen vuoksi tilauksen ja toimituksen välinen aika on lyhyt ja valuuttariski liiketoiminnassa jää sen vuoksi pieneksi. Lisäksi valuuttariskiä pienentää se, että suurin osa konsernin tuotteiden myynnistä ja raaka-aineostoista tapahtuu euroissa.
Konsernilla on ulkomaisia tytäryhtiösijoituksia Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Valko-Venäjälle. Viron valuutta on euro ja Liettuan LTL on sidottu kiinteästi euroon. Latvian ja Valko-Venäjän sijoitusten osalta konserni on altistunut riskille, joka syntyy, kun LVL- ja BYR-määräiset tytäryhtiösijoitukset muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan. Latvian, Liettuan ja Valko-Venäjän valuuttoihin liittyy devalvoitumisriski, joka toteutuessaan laskisi Olvi-konsernin euromääräistä liikevoittoa.
Konserni ei ole vuosien 2012 ja 2011 aikana tehnyt aktiivista valuuttasuojausta. Valuuttasuojauksen tarvetta arvioidaan säännöllisesti.
Konsernin korkoriski aiheutuu pitkäaikaisista veloista. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Konserni on hajauttanut lainanottonsa kiinteäja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Lisäksi konserni käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskin vähentämiseksi korkomarkkinatilanteen niin edellyttäessä. Yleensä pitkäaikaiset lainat nostetaan vaihtuvakorkoisina ja muutetaan tarvittaessa koronvaihtosopimusten avulla kiinteäkorkoisiksi, jolloin saadaan alempi korko kuin nostamalla lainat suoraan kiinteäkorkoisina.
Konserni pyrkii pitämään rahoituskulut kohtuullisina ja hallitsemaan korkoriskiä käytettävissään olevilla keinoilla.
Konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Konsernin luottoriski liittyy tukkumyynti- ja Ho-ReCa (hotelli, ravintola, catering) -asiakkaisiin, joilta on avoimia myyntisaatavia.
Konsernin asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset tarkistetaan säännöllisesti vuosittain ja aina uusien asiakkaiden sopimusten solmimisvaiheessa. Konserni luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joiden luottotiedot ovat moitteettomat. Lisäksi luottoriskejä pyritään hallitsemaan tehokkaalla saatavien perinnällä.
Myyntisaatavien määrää seurataan asiakkaittain säännöllisesti, ja tarvittaessa asiakkaan luottokelpoisuus määritellään uudelleen.
Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sen myyntisaamiset hajaantuvat laajan asiakaskunnan kesken eri maantieteellisille alueille. Kassanhallintaan liittyvät sijoitukset ovat likvideissä ja lähtökohtaisesti alhaisen riskin omaavissa rahamarkkinainstrumenteissa.
Olvi-konsernin emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt laativat kuukausittain rullaavasti kassaennusteet, joiden pohjalta konserni arvioi liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja operatiivisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksamiseksi.
Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan keskittämällä konsernin rahavarojen hoito emoyhtiölle. Konserni käyttää rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan shekkitililimiitin ja luottolimiittien avulla.
Konsernin käytettävissä oleva shekkitililimiitti on 5 miljoonaa euroa ja luottolimiitit 24 miljoonaa euroa. Osa limiiteistä on voimassa toistaiseksi ja osa uusitaan vuodeksi kerrallaan.
Emoyhtiö Olvi Oyj on vuonna 2002 laskenut liikkeelle 20 miljoonan euron yritystodistusohjelman, jolla lyhytaikainen tarve maksuvalmiuden varmistamiseksi voidaan turvata nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden varmistamiseksi käyttöpääomaa seurataan säännöllisesti ja käyttöpääomaan sitoutuneen rahan määrää pyritään vähentämään. Saamisten ja varastojen kiertonopeuksien seuraaminen sekä luotonvalvonnan tehokkuus ovat avainasioita.
Olvi-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon eri sidosryhmien konserniin kohdistamat odotukset. Pääoman hallinnan perusperiaatteena on säilyttää Olvikonsernin vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että konsernin rahoitustarpeet voidaan tyydyttää kustannustehokkaasti kriittisissäkin rahoitusmarkkinatilanteissa.
Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten hallitsemiseksi ja alentamiseksi.
Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita, ostaa omia osakkeita ja mitätöidä ne tai myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.
Pääomaa seurataan omavaraisuusasteen ja velkaantumisasteen (gearing) avulla.
Euroopan taloustilanne on kääntynyt positiivisemmaksi ja eurokriisin arvellaan yleisesti olevan väistymässä. Kuitenkin työttömyysasteen mahdollinen kasvu ja sitä seuraava kuluttajien ostovoiman heikkeneminen voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön valmistamien tuotteiden kysyntään.
Olvi-konsernin osalta merkittävin liiketoiminnan ennustettavuutta heikentävä tekijä liittyy edelleen Valko-Venäjään ja sen lähivuosien taloudellisiin näkymiin. IAS 29 standardia "Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa" tultaneen soveltamaan ainakin vuoteen 2014 saakka.
Vuoden 2013 myyntivolyymien ja liikevaihdon odotetaan kehittyvän suotuisasti alkaneella tilikaudella. Vuoden 2013 liikevoiton arvioidaan paranevan edellisvuoteen verrattuna.
Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 45,1 (42,9) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 12,6 (13,1) miljoonaa euroa.
Olvi Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:
Olvi-konsernin vuoden 2012 tilinpäätös, toimintakertomus ja Corporate Governance Statement 2012 julkaistaan 18.3.2013. Kutsu Olvi Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään 10.4.2013 Iisalmessa, julkaistaan 18.3.2013. Tilinpäätös, toimintakertomus ja yhtiökokouskutsu ovat luettavissa Olvi Oyj:n internet-sivuilta samana päivänä.
osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 25.4.2013, osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 15.8.2013 ja osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 24.10.2013.
Lisätietoja: Lasse Aho, toimitusjohtaja, Olvi Oyj puh. 017 838 5200 tai 0400 203 600
OLVI OYJ Hallitus
| Liitetieto | 1.1. - 31.12.2012 1000 EUR % |
1.1. - 31.12.2011 1000 EUR |
% | ||
|---|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 312 230 | 100,0 | 285 174 | 100,0 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+)/vähennys(-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot |
3 | -369 107 1 020 |
-0,1 0,0 0,3 |
-2 947 68 522 |
-1,0 0,0 0,2 |
| Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut |
6 5 4 |
140 717 38 341 21 822 81 571 |
45,1 12,3 7,0 26,1 |
126 852 36 593 18 637 74 052 |
44,5 12,8 6,5 26,0 |
| LIIKEVOITTO | 30 537 | 9,8 | 26 683 | 9,4 | |
| Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoituskulut - netto |
8 9 |
4 871 -3 093 1 778 |
1,6 -1,0 0,6 |
8 352 -16 596 -8 244 |
2,9 -5,8 -2,9 |
| VOITTO ENNEN VEROJA | 32 315 | 10,3 | 18 439 | 6,5 | |
| Tuloverot | 10 | -6 151 | -2,0 | -5 485 | -1,9 |
| TILIKAUDEN VOITTO | 26 164 | 8,4 | 12 954 | 4,5 | |
| Muut laajan tuloksen erät: Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvät muuntoerot |
527 | 0,2 | -15 170 | -5,3 | |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | 26 691 | 8,5 | -2 216 | -0,8 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen: - emoyhtiön omistajille - määräysvallattomille omistajille |
25 668 496 |
8,2 0,2 |
13 506 -552 |
4,7 -0,2 |
|
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: - emoyhtiön omistajille - määräysvallattomille omistajille |
26 229 462 |
8,4 0,1 |
-340 -1 876 |
-0,1 -0,7 |
|
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
|||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR) |
1,24 1,24 |
0,65 0,65 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet 12 146 749 142 443 Liikearvo 13 17 730 16 761 Muut aineettomat hyödykkeet 13 2 119 1 017 Osuudet osakkuusyrityksissä 1 077 0 Myytävissä oleva sijoitukset 15 549 548 Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset 16 408 141 Laskennalliset verosaamiset 19 83 196 Pitkäaikaiset varat yhteensä 168 715 62,7 161 106 63,5 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 17 40 583 35 875 Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 53 345 52 718 Tuloverosaamiset 693 0 Myytävänä olevat muut pitkä |
|---|
| aikaiset varat 2 163 56 |
| Rahavarat 20 5 698 3 836 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä 100 482 37,3 92 485 36,5 |
| VARAT YHTEENSÄ 269 197 100,0 253 591 100,0 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT |
| Emoyhtiön omistajille |
| kuuluva oma pääoma |
| Osakepääoma 21 20 759 20 759 |
| Muut rahastot 1 092 1 092 |
| Omat osakkeet 21 -8 -8 |
| Muuntoerot -17 687 -18 248 Kertyneet voittovarat 141 317 123 286 |
| Emoyhtiön omistajille |
| kuuluva oma pääoma yhteensä 145 473 54,1 126 881 50,1 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus 1 939 0,7 1 341 0,5 |
| Oma pääoma yhteensä 147 412 54,8 128 222 50,6 |
| Pitkäaikaiset velat |
| Rahoitusvelat 23 42 474 30 949 |
| Muut velat 250 0 |
| Laskennalliset verovelat 19 3 200 2 097 |
| Lyhytaikaiset velat |
| Rahoitusvelat 23 15 996 28 266 |
| Ostovelat ja muut velat 24 58 669 63 726 |
| Tuloverovelka 24 1 196 331 |
| Velat yhteensä 121 785 45,2 125 369 49,4 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 269 197 100,0 253 591 100,0 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| Liitetieto | 2012 1000 EUR |
2011 1000 EUR |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto Oikaisut: 27 Poistot ja arvonalentumiset 5 Muut oikaisut Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien myynti ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+) |
26 164 21 822 7 932 -330 |
12 954 18 637 13 893 -9 088 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) |
-4 491 -4 146 -2 077 315 -4 900 40 289 |
-2 862 8 040 -2 205 151 -5 064 34 456 |
| Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Investointien rahavirta (B) |
-23 757 125 -582 -24 214 |
-33 653 130 -2 980 -36 503 |
| Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Rahoituksen rahavirta (C) |
32 738 -36 179 -10 377 -265 -14 083 |
30 266 -17 103 -10 377 0 2 785 |
| Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) | 1 992 | 738 |
| Rahavarat 1.1. Valuuttakurssimuutosten vaikutus Rahavarat 31.12. 20 |
3 836 -130 5 698 |
7 891 -4 793 3 836 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| A | B | C | D | E | F | G | |
| 1000 EUR | |||||||
| Oma pääoma 1.1.2011 | 20 759 | 1 092 | -222 | -4 402 | 109 750 | 2 277 | 129 254 |
| Hyperinflaatio-oikaisut | 10 672 | 981 | 11 653 | ||||
| Oikaistu oma pääoma 1.1.2011 | 20 759 | 1 092 | -222 | -4 402 | 120 422 | 3 258 | 140 907 |
| Laaja tulos | |||||||
| Tilikauden tulos | 13 506 | -552 | 12 954 | ||||
| Muut laajan tuloksen erät | |||||||
| Muuntoerot | -13 846 | -1 324 | -15 170 | ||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | - | - | - | -13 846 | 13 506 -1 876 | -2 216 | |
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||||
| Osingonmaksu | -10 659 | -10 659 | |||||
| Omien osakkeiden luovutus | 214 | -214 | 0 | ||||
| Omien osakkeiden luovutusvoitto | 216 | 216 | |||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | - | - | 214 | - | -10 657 | - | -10 443 |
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset | |||||||
| Määräysvallattomien omistajien | |||||||
| osuuksien hankinta | 15 | 15 | |||||
| Määräysvallattomien omistajien | |||||||
| osuuden muutos | -41 | -41 | |||||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset | |||||||
| yhteensä | - | - | - | - | 15 | -41 | -26 |
| Oma pääoma 31.12.2011 | 20 759 | 1 092 | -8 | -18 248 | 123 286 | 1 341 | 128 222 |
| EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| A | B | C D |
E | F | G | |
| 1000 EUR | ||||||
| Oma pääoma 1.1.2012 | 20 759 | 1 092 | -8 -18 248 |
123 286 | 1 341 | 128 222 |
| Hyperinflaatio-oikaisut | 2 685 | 247 | 2 932 | |||
| Oikaistu oma pääoma 1.1.2012 | 20 759 | 1 092 | -8 -18 248 |
125 971 | 1 588 | 131 154 |
| Laaja tulos | ||||||
| Tilikauden tulos | 25 668 | 496 | 26 164 | |||
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||
| Muuntoerot | 561 | -34 | 527 | |||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | - | - | - 561 |
25 668 | 462 | 26 691 |
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||
| Osingonmaksu | -10 379 | -14 | -10 393 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | - | - | - - |
-10 379 | -14 | -10 393 |
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset | ||||||
| Määräysvallattomien omistajien | ||||||
| osuuksien hankinta | 20 | 20 | ||||
| Määräysvallattomien omistajien | ||||||
| osuuden muutos | 37 | -37 | 0 | |||
| Osakepääoman alentaminen | -60 | -60 | ||||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset | ||||||
| yhteensä | - | - | - - |
57 | -97 | -40 |
| Oma pääoma 31.12.2012 | 20 759 | 1 092 | -8 -17 687 |
141 317 | 1 939 | 147 412 |
A = Osakepääoma
B = Muut rahastot
C = Omien osakkeiden rahastot
D = Muuntoerot
E = Voittovarat
F = Määräysvallattomien omistajien osuus
G = Yhteensä
Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
Olvi Oyj (yhtiö) ja sen tytäryritykset (yhdessä "konserni") valmistavat oluita, siidereitä, long drink -juomia, kivennäisvesiä, mehuja, virvoitus-, energia- ja urheilujuomia, kvassia ym. juomia. Olvi-konsernilla on toimintaa Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä.
Konsernin emoyhtiö on Olvi Oyj (Y-tunnus 0170318-9), jonka A-osakkeet noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:n päälistalla Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Iisalmi ja sen rekisteröity osoite on PL 16, 74101 Iisalmi.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.olvi.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Olvitie I-IV, 74100 Iisalmi.
Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2012.
Olvi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 21.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa on myös mahdollista tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRSsäännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, johdannaissopimuksia ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina (1 000) euroina. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä saattaa aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteista soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Olvi Oyj:n lisäksi kaikki ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia tai sillä on oikeus muutoin määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.
Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin toimitusjohtaja.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Emoyhtiön ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan. Ulkomaisten konserniyritysten ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muutettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien ulkomaisten konserniyritysten (jotka eivät toimi hyperinflaatiomaassa) tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja, jotka ovat kunkin kuukauden viimeisen päivän Euroopan keskuspankin noteeraamien keskikurssien keskiarvoja. Tase-erät on muutettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivänä Euroopan keskuspankin noteeraamaa keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehdyt käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.
Valko-Venäjä luokiteltiin joulukuussa 2011 hyperinflaatiomaaksi. Valko-Venäjälle rekisteröidyn tytäryrityksen OAO Lidskoe Pivon vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätös on oikaistu IAS 29 -standardin "Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa" mukaisesti. BYR-valuutan määräiset erät on oikaistu Valko-Venäjällä tilastoitua kuluttajahintaindeksiä käyttäen. Oikaisut on tehty kuukausittain vuoden 2008 joulukuusta lukien.
Käytetyt oikaisukertoimet vuosien 2008–2012 joulukuussa olivat seuraavat:
| 12/2008 | 3,0693 |
|---|---|
| 12/2009 | 2,7940 |
| 12/2010 | 2,5394 |
| 12/2011 | 1,2169 |
| 12/2012 | 1,0000 |
Annetut arvot eivät edusta markkina-arvoja, jälleenhankinta-arvoja tai muita käypiä arvoja, joita on käytetty todellisissa liiketoimissa. Vuoden 2012 tilinpäätöstä muunnettaessa monetaarisia saamisia ja velkoja ei ole uudelleenarvostettu muuntotekijän avulla, vaan ne on muutettu euroiksi käyttämällä raportointikauden päättymispäivän mukaista BYR-valuutan ja euron välistä kurssia. Vastaavaa menettelyä on sovellettu myös muihin taseen ei-monetaarisiin eriin, jotka on arvostettu käypiin arvoihin. Sen sijaan taseen muut ei-monetaariset erät samoin kuin tuloslaskelman erät on muunnettu käyttämällä vastaavia muuntotekijän arvoja.
Tuloslaskelmaerien laskennassa on käytetty muuntotekijän kuukausikohtaisia keskiarvoja. Käsittelytavan perusteella syntyvä inflaatiotekijän vaikutus yrityksen monetaariseen nettopositioon on sisällytetty voittona tai tappiona rahoitustuottoihin ja/tai -kuluihin. Tilinpäätöksen oikaisua vastaava muutos verojaksotuksiin on kirjattu tekemällä vastaava kirjaus laskennallisiin verovelkoihin.
OAO Lidskoe Pivon tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät sekä tase on molemmat muunnettu euroiksi käyttäen Valko-Venäjän keskuspankin noteeraamaa tilinpäätöspäivän keskikurssia, IAS 29 -standardin mukaisesti.
OAO Lidskoe Pivon toimintavaluutta on hyperinflatorinen, mutta koska sen luvut muunnetaan muuhun kuin inflatoriseen valuuttaan, euroon, on vertailutietojen oltava samat kuin ne, jotka kyseisen aiemman vuoden tilinpäätöksessä on esitetty kyseisen vuoden lukuina (ts. niitä ei oikaista sen jälkeisiä hintatason muutoksia tai valuuttakurssien muutoksia vastaavasti).
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 20–40 vuotta |
|---|---|
| Väestönsuoja | 4 vuotta |
| Tehdaskoneet ja laitteet | 7–10 vuotta |
| Muu käyttöomaisuus | 5 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Vieraan pääoman menot, jotka johtuvat uudistetun IAS 23 -standardin ehdot täyttävän omaisuus-erän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa, jos kyseessä on ehdot täyttävä omaisuuserä, jonka osalta aktivoimisen aloittamispäivä on 1.1.2009 tai sen jälkeen. Aiemmin kaikki vieraan pääoman menot on kirjattu välittömästi kuluiksi. Tähän mennessä konsernilla ei ole ollut aktivoitavia vieraan pääoman menoja.
Kaikki muut kuin IAS 23 -standardin mukaiset vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.
1.1.2004–31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS 3 -standardin (2004) mukaisesti. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain tai tarvittaessa useammin mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka vastaavat johdon tapaa seurata liiketoimintaa ja siihen liittyvää liikearvoa. Konsernissa rahavirtaa tuottavat yksiköt vastaavat ylimmälle johdolle raportoitavia toimintasegmenttejä. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Konsernilla ei ole tällä hetkellä aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajaton taloudellinen vaikutusaika.
Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
| ATK-ohjelmistot | 5 vuotta |
|---|---|
| Muut | 5 vuotta |
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Konsernilla ei tällä hetkellä ole olennaisia rahoitusleasingsopimuksia vuokralle antajana.
Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokraajan kuluessa.
Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Olvi-konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvot, aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja nettokäyttöpääoma, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.
Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liikevoitto. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden toteutuneisiin kustannuksiin ja valmistusmäärään perustuva hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä toteutuneeseen valmistusmäärään perustuvasta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä menoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Konserni soveltaa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia kaikkiin osakeperusteisesti maksettaviin liiketoimiin.
Oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden sitovuusaikana. Käteisvaroina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon joka tilinpäätöksessä ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin johdon arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Konsernilla oli yksi osakepohjainen kannustinjärjestelmä 1.1.2006–31.12.2010 välisenä aikana, jossa maksut suoritettiin sekä osakepalkkioina että käteisvaroina.
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista velvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.
Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varauksia.
Olvi-konsernin IFRS-tilinpäätökseen ei ole kirjattu mainitunlaisia varauksia.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavista järjestelyistä sekä johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen määrää ja hyödyntämisen todennäköisyyttä arvioidaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat esitetään taseessa omina erinään pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa.
Liikevaihtona esitetään konsernin tavanomaisessa liiketoiminnassa tapahtuvasta juomien ja panimotoimintaan liittyvien muiden hyödykkeiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina. Tuotot esitetään arvonlisäveroilla, välillisillä veroilla, palautuksilla ja alennuksilla vähennettyinä, ja niistä on eliminoitu konsernin sisäiset myynnit.
Tuotot kirjataan, kun ne ovat luotettavasti määritettävissä ja kun vastaisen taloudellisen hyödyn saaminen on todennäköistä.
Konserni valmistaa erilaisia alkoholillisia ja alkoholittomia juomia ja myy niitä sekä juomateollisuuteen liittyviä muita tuotteita asiakkaille, joilla on alkoholijuomien vähittäismyyntilupa, anniskelulupa tai tukkumyyntilupa. Tuotteiden myynti kirjataan, kun konserni on toimittanut tuotteet asiakkaalle ja kun tuotteiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle, eikä ole sellaisia täyttämättömiä velvoitteita, jotka voisivat vaikuttaa siihen, hyväksyykö asiakas tuotteet. Toimituksen katsotaan tapahtuneen vasta, kun tuotteet on toimitettu asiakkaan kanssa sovittuun paikkaan, riski tuotteiden epäkuranttiudesta ja vahingoittumisesta on siirtynyt asiakkaalle ja asiakas on joko hyväksynyt tuotteet myyntisopimuksen mukaisesti, hyväksymiseen liittyvien ehtojen voimassaoloaika on päättynyt tai konsernilla on objektiivista näyttöä kaikkien hyväksymisehtojen täyttymisestä.
Juomien myyntiin liittyy usein vuosialennuksia ja asiakkailla on oikeus palauttaa virheelliset tuotteet. Myynti kirjataan myyntisopimuksen mukaiseen hintaan perustuen ja siitä vähennetään myyntihetkellä arvioidut vuosialennukset ja virheellisten tuotteiden palautukset. Alennukset arvioidaan ja kirjataan toteutuneiden ostojen ja ennakoitujen vuosiostojen perusteella myyntisopimuksissa sovittujen ehtojen mukaisesti.
Konserni vuokraa anniskeluasiakkailleen juomien anniskelulaitteistoja ja vähittäiskauppaasiakkailleen kylmäkaappeja. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos lainasaamisen tai muun saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.
Osinkotuotot kirjataan, kun osingon saamiseen on syntynyt oikeus.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi ja ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Konsernin rahoitusvarat ovat tällä hetkellä sellaisia, että ne luokitellaan joko lainat ja muut saamiset -ryhmään tai myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Lainat ja muut saamiset -ryhmään on luokiteltu konsernin myynti- ja muut saamiset. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin. Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, arvonalentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisen arvonalentumiseen viittaavina seikkoina pidetään velallisen merkittäviä maksuvaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai maksun viivästystä yli 60 päivää.
Konsernin muut rahoitusvarat on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli näyttöä mahdollisesta arvonalentumisesta on, tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen erän käyvän arvon tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon velan hankinnasta aiheutuvilla transaktiomenoilla lisättynä. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Rahoitusvelat esitetään jaettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin niiden realisointiajan perusteella ja ne voivat olla korollisia tai korottomia velkoja.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta silloin, kun velka tai velan osa on lakannut olemasta olemassa, toisin sanoen kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.
Olvi-konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen määräämällä tavalla. Kaikki johdannaiset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat korkoswapeja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Koronvaihtosopimusten käypä arvo kirjataan muihin lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuina omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.
Jos konserni ostaa yhtiön omia osakkeita, niin maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen.
Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty kulloinkin yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä.
Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden laimentava vaikutus. Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon optioiden vaihdolla saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä. Olvi-konsernilla ei ole optioita 31.12.2012.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, mutta joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään valintaa ja harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.
Merkittävimmät osa-alueet, joihin johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, on liikearvon testaus ja laskennalliset verosaamiset.
Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan säännöllisesti yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita ja oletuksia korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä kausilla.
Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana on esitetty jäljempänä. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.
Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä johtuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista.
Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet sekä aineellisten että aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja nettokäyttöpääoma sekä arvioidaan viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyllä tavalla. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.
Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liikevoitto. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen. Lisätietoja liikearvoista ja arvonalentumistestauksesta on annettu liitetietojen kohdassa 14. Liikearvon arvonalentumistestaus.
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2011, lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat olleet voimassa 1.1.2012 alkaen.
Rahoitusvarojen siirtoja koskeva muutos IFRS 7:ään "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot Muutoksen tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusvarojen luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Voimaantulo: 1.7.2011.
Konserni on soveltanut uudistettua standardia 1.1.2012 alkaen. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Kiinteitä päivämääriä ja hyperinflaatiota koskeva muutos IFRS 1:een "Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto"
Ensimmäinen muutos koskee kiinteän päivämäärän 1.1.2004 korvaamista "IFRS-standardeihin siirtymispäivällä", jolloin IFRS-standardeihin siirtyvien yhteisöjen ei tarvitse oikaista ennen siirtymispäivää toteutuneita taseesta pois kirjaamiseen johtaneita liiketoimia. Toinen muutos sisältää ohjeistusta siitä, kuinka jatketaan IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen esittämistä tapauksissa, joissa IFRS-standardien vaatimuksia ei ole ollut mahdollista noudattaa siksi, että yhteisön toimintavaluutta on ollut ankaran hyperinflaation alainen. Voimaantulo: 1.7.2011.
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Seuraavassa esitetään luettelo standardeista ja tulkinnoista, jotka on julkaistu mutta tulevat voimaan myöhemmin kuin 1.1.2012.
Laskennallisia veroja koskeva muutos IAS 12:een "Tuloverot"
IAS 12 sisältämän vaatimuksen mukaan omaisuuserään liittyvän laskennallisen veron määrittäminen riippuu siitä, odotetaanko omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä kerrytettävän käyttämällä omaisuuserää vai myymällä se. Tämä muutos tuo poikkeuksen käypään arvoon arvostettavaan sijoituskiinteistöön liittyvien laskennallisten verosaamisten tai -velkojen määrittämiseen. Muutosten seurauksena SIC-21 "Tuloverot – uudelleen arvostettujen, ei poistojen kohteena olevien omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen" ei enää koske käypään arvoon arvostettavia sijoituskiinteistöjä. Muut SIC-21:een sisältyvät vaatimukset siirretään IAS 12:een ja tulkinta kumotaan. Voimaantulo: 1.1.2013.
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muita laajan tuloksen eriä koskeva muutos IAS 1:een "Tilinpäätöksen esittäminen"
Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi (luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Voimaantulo: 1.7.2012.
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutos IAS 19:ään "Työsuhde-etuudet" Muutokset tarkoittavat, että "putkimenetelmä" poistetaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muun laajan tuloksen eriin. Voimaantulo: 1.1.2013.
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Julkiselta vallalta saatuja lainoja koskeva muutos IFRS 1:een "Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto"
Muutos koskee julkiselta vallalta alle markkinakoron saadun lainan käsittelyä IFRS-standardeihin siirryttäessä. Samalla standardiin on lisätty takautuvaa soveltamista koskeva poikkeus, jonka seurauksena ensilaatijat saavat IAS 20:een vuonna 2008 lisätystä vaatimuksesta saman helpotuksen kuin aiemmin IFRS-tilinpäätöksen laatineet yritykset. Voimaantulo: 1.1.2013 (ei vielä hyväksytty EU:ssa).
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Varojen ja velkojen netottamista koskeva muutos IFRS 7:ään "Rahoitusinstrumentit:
tilinpäätöksessä esitettävät tiedot." Liitetietovaatimuksia lisätään tarkoituksena parantaa IFRS:n ja US GAAPin mukaisten tilinpäätösten vertailukelpoisuutta. Voimaantulo: 1.1.2013.
Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutos IFRS 10:n,11:n ja
12:n siirtymäsääntöihin
IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöjä helpotetaan siten, että oikaistuja vertailutietoja vaaditaan vain yhdeltä tilikaudelta. Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömiä strukturoituja yhteisöjä koskevia vertailutietoja ei tarvitse esittää IFRS 12:n käyttöönottoa edeltäviltä kausilta. Voimaantulo: 1.1.2014.
Konserni ottaa muutokset käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Vuosittaiset parannukset 2011
Parannukset, jotka julkaistiin kierroksen 2009– 2011 tuloksena, aiheuttavat muutoksia seuraaviin standardeihin:
Voimaantulo: 1.1.2013 (ei vielä hyväksytty EU:ssa).
Konserni ottaa muutokset käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. Konsernin johto on selvittämässä muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Tavoitteena on määrätä periaatteista, jotka koskevat konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Määräysvaltaan liittyvät periaatteet määritellään, ja määräysvalta määrätään konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen perusteeksi. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimismenettelyä koskevat vaatimukset. Voimaantulo: 1.1.2014.
Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 11:n myötä yhteisjärjestelyjen käsittely muuttuu entistä realistisemmaksi. Sen mukaan keskitytään järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on varoja koskevia oikeuksia ja järjestelyyn liittyviä velvoitteita, ja se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuutensa pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Voimaantulo: 1.1.2014.
Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 12 "Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä" IFRS 12 sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Voimaantulo: 1.1.2014.
Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 13 "Käyvän arvon määrittäminen" Tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja yksinkertaistaa monimutkaisia menettelyjä. Standardissa annetaan käyvälle arvolle täsmällinen määritelmä ja määrätään yhdet käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. IFRS:n ja US GAAPin mukaiset vaatimukset on nyt pitkälti yhdenmukaistettu. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, vaan sen sijaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRS- tai US-GAAP –standardeissa. Voimaantulo: 1.1.2013.
Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Uudistettu standardi sisältää pelkästään erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset. Voimaantulo: 1.1.2014.
Konserni ottaa uudistetun standardin käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernin johto on selvittämässä uudistetun standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Uudistettu standardi sisältää sekä osakkuusettä yhteisyritysosuuksien käsittelyä koskevat vaatimukset. IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena molempiin sovelletaan pääomaosuusmenetelmää. Voimaantulo: 1.1.2014.
Konserni ottaa uudistetun standardin käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernin johto on selvittämässä uudistetun standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 20 "Pintamaan poistamisesta aiheutuvat menot avolouhoksen tuotantovaiheessa" Tulkinta ohjeistaa pintamaan poistamisesta aiheutuvien menojen käsittelyä avolouhoksen tuotantovaiheessa. Voimaantulo: 1.1.2013.
Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
jotka koskevat rahoitusvarojen ja –velkojen vähentämistä toisistaan taseessa. Voimaantulo: 1.1.2014.
Konserni ottaa muutokset käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernin johto on selvittämässä muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 27:ään, koskien sijoitusyhteisöjä. IFRS 10:een, "Konsernitilinpäätös", tehdyn muutoksen seurauksena monien rahastojen ja vastaavanlaisten yhteisöjen ei enää tarvitse konsolidoida sijoituskohteita. Asiaa koskevia muutoksia tehtiin IFRS 10:een, IFRS 12:een ja IAS 27:ään. Voimaantulo: 1.1.2014 (ei vielä hyväksytty EU:ssa).
Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Kyseessä on ensimmäinen osa laajemmasta projektista, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella standardilla. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Voimaantulo: 1.1.2015 (ei vielä hyväksytty EU:ssa).
Konsernin johto on selvittämässä muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin maantieteellisten toimintasegmenttien mukaisesti. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin ylin johto käyttää strategisessa päätöksenteossa.
Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiassa erilaisten juomien valmistuksesta ja tukkumyynnistä. Liikevaihtoon sisältyy vähäisessä määrin myös anniskeluravintoloille annettua juomalaitepalvelua.
Konsernin johto arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevoiton (EBIT) perusteella. Korkotuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin rahoitus hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta.
Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta. Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.
Konsernin maantieteelliset toimintasegmentit ovat: Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Valko-Venäjä. Toimintasegmentit esitetään varojen sijainnin lisäksi asiakkaiden sijainnin mukaan.
Segmenttien välinen liiketoiminta hinnoitellaan markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Siirtohinnoittelumenetelmänä käytetään pääasiassa kustannusvoittolisämenetelmää, jossa tuotteen tai palvelun siirtohinta määritellään lisäämällä tuotannosta aiheutuviin kustannuksiin tarkoituksenmukainen voittolisä.
| Maantieteellisten segmenttien myynnit vuonna 2012 ja 2011 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Valko | |||||||
| 1000 litraa | Suomi | Viro | Latvia | Liettua | Venäjä Eliminointi | Konserni | |
| Myynti vuonna 2012 | 148 764 | 134 027 | 72 358 | 71 661 | 141 496 | -41 553 | 526 753 |
| Myynti vuonna 2011 | 149 084 | 133 421 | 75 352 | 67 540 | 128 005 | -35 191 | 518 211 |
| Maantieteelliset segmentit 2012 varojen sijainnin mukaan | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR TUOTOT |
Suomi | Viro | Latvia | Liettua | Valko Venäjä |
Eliminointi | Konserni |
| Ulkoinen myynti | 119 450 | 72 545 | 29 272 | 32 190 | 58 773 | 312 230 | |
| Sisäinen myynti | 1 501 | 7 498 | 6 913 | 2 055 | 257 | -18 224 | 0 |
| Liikevaihto yhteensä | 120 951 | 80 043 | 36 185 | 34 245 | 59 030 | -18 224 | 312 230 |
| TULOS Segmentin liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Tuloverot Tilikauden voitto |
9 066 | 13 017 | 1 654 | 1 753 | 4 979 | 68 | 30 537 4 871 -3 093 -6 151 26 164 |
| MUUT TIEDOT Segmentin varat Kohdistamattomat yritystason varat Konsernin varat yhteensä |
145 107 | 68 000 | 31 149 | 26 605 | 64 744 | -66 472 | 269 133 64 269 197 |
| Segmentin velat Kohdistamattomat yritystason velat Konsernin velat yhteensä |
35 660 | 10 560 | 4 723 | 3 253 | 6 394 | 198 | 60 788 60 997 121 785 |
| Investoinnit Kohdistamattomat yritystason investoinnit Investoinnit yhteensä |
14 942 | 2 538 | 1 102 | 1 133 | 10 117 | 0 | 29 832 0 29 832 |
| Poistot | 7 125 | 4 445 | 3 203 | 2 321 | 4 879 | -151 | 21 822 |
| Maantieteelliset segmentit 2011 varojen sijainnin mukaan | |||||||
| 1000 EUR TUOTOT |
Suomi | Viro | Latvia | Liettua | Valko Venäjä |
Eliminointi | Konserni |
| Ulkoinen myynti Sisäinen myynti |
119 370 417 |
69 994 5 970 |
29 272 5 912 |
27 448 2 048 |
39 090 518 |
-14 866 | 285 174 0 |
| Liikevaihto yhteensä | 119 787 | 75 964 | 35 184 | 29 496 | 39 608 | -14 866 | 285 174 |
| TULOS Segmentin liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Tuloverot |
13 239 | 12 973 | 737 | 411 | 737 | -1 414 | 26 683 8 352 -16 596 -5 485 |
| Tilikauden voitto | 12 954 | ||||||
| MUUT TIEDOT Segmentin varat Kohdistamattomat yritystason varat Konsernin varat yhteensä |
152 827 | 97 253 | 31 887 | 27 031 | 57 267 | -162 188 | 204 077 49 514 253 591 |
| Segmentin velat Kohdistamattomat yritystason velat Konsernin velat yhteensä |
36 900 | 10 571 | 4 543 | 2 877 | 11 574 | -1 118 | 65 346 60 024 125 369 |
| Investoinnit Kohdistamattomat yritystason investoinnit Investoinnit yhteensä |
11 956 | 4 635 | 880 | 2 057 | 23 702 | 0 | 43 230 0 43 230 |
| Poistot | 6 116 | 4 306 | 3 517 | 2 352 | 2 413 | -67 | 18 637 |
| Maantieteelliset segmentit 2012 asiakkaan sijainnin mukaan | Valko- | Muut/ | |||||
| 1000 EUR Ulkoinen myynti Sisäinen myynti |
Suomi 114 684 1 197 |
Viro 71 640 5 878 |
Latvia 29 153 4 247 |
Liettua 32 139 6 658 |
Venäjä 53 169 244 |
Eliminointi 11 445 -18 224 |
Konserni 312 230 0 |
| Maantieteelliset segmentit 2011 asiakkaan sijainnin mukaan | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR Ulkoinen myynti |
Suomi 116 450 |
Viro 68 543 |
Latvia 29 285 |
Liettua 28 213 |
Valko- Venäjä 36 298 |
Muut/ Eliminointi 6 385 |
Konserni 285 174 |
| Sisäinen myynti | 1 099 | 5 056 | 3 651 | 4 673 | 386 | -14 865 | 0 |
| Liikevaihto yhteensä | 117 550 | 73 599 | 32 935 | 32 887 | 36 684 | -8 480 | 285 174 |
| 2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät | |||||||
| 1000 EUR Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät |
2012 163 |
2011 56 |
|||||
| Yhteensä | 163 | 56 | |||||
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät muodostuvat emoyhtiö Olvi Oyj:n sekä AB Volfas Engelmanin käytöstä poistetuista laitteista. |
|||||||
| 3. Liiketoiminnan muut tuotot | |||||||
| 1000 EUR Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot Vuokratuotot Muut Yhteensä |
2012 57 129 834 1 020 |
2011 54 110 358 522 |
|||||
| Muut liiketoiminnan tuotot sisältävät lähinnä saatuja projektiavustuksia ja tuotannon jätteiden myynnistä saatuja tuottoja. |
|||||||
| 4. Liiketoiminnan muut kulut | |||||||
| 1000 EUR Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset Vuokrakulut Ulkopuoliset palvelut Muut Yhteensä |
2012 172 3 113 43 057 35 229 81 571 |
2011 441 1 949 37 983 33 679 74 052 |
|||||
| Muut liiketoiminnan kulut koostuvat pääasiassa energia- ja korjauskuluista sekä hallinnon, markkinoinnin ja kiinteistöjen hoitokuluista sekä muista sosiaalikuluista. |
|||||||
| 5. Poistot ja arvonalentumiset | |||||||
| 1000 EUR Poistot aineellisista hyödykkeistä: |
2012 | 2011 | |||||
| Rakennukset Koneet ja kalusto Koneet ja kalusto, rahoitusleasing Muut aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasing Poistot aineellisista hyödykkeistä yhteensä Poistot aineettomista hyödykkeistä: |
3 731 14 619 969 1 735 230 21 284 |
3 085 12 517 971 1 461 190 18 225 |
|||||
| Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Poistot aineettomista hyödykkeistä yhteensä |
145 393 538 |
19 393 412 |
|||||
| Yhteensä | 21 822 | 18 637 | |||||
| 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | |||||||
| 1000 EUR Palkat Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut Yhteensä |
2012 31 723 2 760 3 858 38 341 |
2011 30 360 2 826 3 407 36 593 |
|||||
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella Suomi Viro Latvia Liettua Valko-Venäjä |
2012 401 313 217 212 834 |
2011 383 311 217 205 916 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedoissa 30.Lähipiiritapahtumat.
Yhteensä 1 977 2 032
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 320 tuhatta euroa vuonna 2012 (289 tuhatta euroa vuonna 2011), joka on 0,1 (0,1) liikevaihdosta laskettuna.
| 8. Rahoitustuotot | |||
|---|---|---|---|
| 1000 EUR Osinkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista Korkotuotot pankkitalletuksista Hyperinflaatio-oikaisu: vaikutus yhtiön monetaariseen nettopositioon Muut korko- ja rahoitustuotot Yhteensä |
2012 5 79 4 384 403 4 871 |
2011 3 102 8 197 49 8 352 |
|
| 9. Rahoituskulut | |||
| 1000 EUR Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista Nettovoitot (-) / -tappiot (+) korkojohdannaisista Muut rahoituskulut Yhteensä |
2012 85 1 768 -234 1 474 3 093 |
2011 228 2 043 288 14 038 16 596 |
|
| 10. Tuloverot | |||
| 1000 EUR Liitetieto Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Laskennalliset verot, AB Volfas Engelman -yhtiön vero vanhoista tappioista Laskennalliset verot, OAO Lidskoe Pivo Laskennalliset verot, A/S Cēsu Alus -yhtiön vero poistoerosta ja vanhoista tappioista |
19 19 19 |
2012 5 190 71 9 568 |
2 011 4 493 44 848 0 |
| Laskennalliset verot, johdannaisten käyvän arvon muutos Laskennalliset verot, poistoeron muutos Laskennalliset verot, vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate Laskennalliset verot, osakepalkkiot Laskennalliset verot, rahoitusleasing |
19 19 19 19 19 |
57 265 -15 0 6 |
-68 43 10 107 6 |
| Yhteensä Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 24,5 % (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: |
6 151 | 5 485 |
1000 EUR 2012 2011 Tulos ennen veroja 32 315 18 439 Verot laskettuna kotimaan verokannalla 7 917 4 794 Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus -1 719 659 Vähennyskelvottomien erien verovaikutus 53 33 Verot edelliseltä tilikaudelta -100 -1 Verot tuloslaskelmassa 6 151 5 485
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Olvi Oyj:n hallussa oli 31.12.2012 yhteensä 1 124 omaa A-osaketta. Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista on tarkempi selvitys liitetiedossa 21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 EUR) | 25 668 | 13 506 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000) | 20 759 | 20 759 |
| Omien osakkeiden vaikutus (1000) | -1 | -1 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo | ||
| osakekohtasaisen tuloksen laskemiseksi (1000) | 20 758 | 20 758 |
| Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (EUR/osake) | 1,24 | 0,65 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien kauden aikana ulkona olevien potentiaalisten optioiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakkeiden painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon myös optioiden vaihdolla saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä. Olvi-konsernilla ei ole ollut optioita vuosien 2005-2012 aikana eikä muitakaan sellaisia järjestelmiä, joilla olisi ollut laimennusvaikutusta, joten laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on näiden vuosien aikana ollut yhtä suuri.
| 1000 EUR | Maa- ja vesialueet |
Raken- | Koneet | Koneet ja kalusto, nukset ja kalusto rahoitusleasing |
Muut aineelliset |
aineelliset maksut ja hyödykkeet, keskener. hyödykkeet rahoitusleasing hankinnat Yhteensä |
Muut Ennakko- | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2012 | 1 863 78 726 186 651 | 4 734 | 14 218 | 1 089 | 36 959 324 238 | |||
| Hyperinflaatio-oikaisu | 0 | 708 | 2 290 | 0 | 972 | 0 | 4 015 | 7 986 |
| Lisäykset | 0 17 488 | 31 687 | 3 014 | 2 744 | 239 | 1 006 | 56 178 | |
| Siirto myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin |
||||||||
| varoihin | 0 | 0 | -411 | 0 | 0 | 0 | 0 | -411 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -723 | -308 | -269 | 0 | -33 454 -34 754 | |
| Siirrot erien välillä | 0 | 1 111 | -3 440 | 0 | -4 367 | 0 | -1 173 | -7 868 |
| Kurssierot | 0 | -130 | -362 | 0 | -216 | 3 | -1 264 | -1 970 |
| Hankintameno 31.12.2012 | 1 863 97 903 215 691 | 7 440 | 13 082 | 1 330 | 6 089 343 399 | |||
| Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 1.1.2012 |
0 36 226 133 443 | 2 247 | 9 212 | 666 | 0 181 795 | |||
| Hyperinflaatio-oikaisu | 0 | 127 | 789 | 0 | 319 | 0 | 0 | 1 235 |
| Poistot | 0 | 3 731 | 14 619 | 969 | 1 735 | 230 | 0 | 21 284 |
| Vähennykset | 0 | 127 | 918 | -280 | -226 | 0 | 0 | 540 |
| Siirtojen kertyneet poistot | 0 | 770 | -5 366 | 0 | -3 432 | 0 | 0 | -8 028 |
| Kurssierot | 0 | -23 | -88 | 0 | -67 | 2 | 0 | -176 |
| Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 31.12.2012 |
0 40 959 144 316 | 2 936 | 7 542 | 898 | 0 196 650 | |||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 1 863 42 499 | 53 207 | 2 487 | 5 005 | 422 | 36 959 142 443 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 1 863 56 944 | 71 375 | 4 505 | 5 540 | 432 | 6 089 146 749 |
Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.
| Muut Ennakko- | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Koneet | Muut | aineelliset maksut ja | ||||||
| Maa- ja | Raken- | Koneet | ja kalusto, | aineelliset | hyödykkeet, keskener. | |||
| 1000 EUR | vesialueet | nukset ja kalusto rahoitusleasing | hyödykkeet rahoitusleasing hankinnat Yhteensä | |||||
| Hankintameno 1.1.2011 | 1 851 78 514 177 334 | 4 959 | 13 811 | 166 | 13 137 289 773 | |||
| Hyperinflaatio-oikaisu | 0 | -264 | -845 | 0 | -478 | 0 | -1 313 | -2 900 |
| Lisäykset | 10 | 402 | 10 404 | 951 | 2 744 | 142 | 30 749 | 45 403 |
| Siirto myytävänä oleviksi | ||||||||
| luokiteltuihin pitkäaikaisiin | ||||||||
| varoihin | 0 | 0 | -56 | 0 | 0 | 0 | 0 | -56 |
| Vähennykset | 0 | -106 | -1 345 | -346 | -1 134 | 0 | -5 620 | -8 552 |
| Kurssierot | 2 | 179 | 316 | 12 | 114 | -59 | 7 | 571 |
| Hankintameno 31.12.2011 | 1 863 78 726 186 651 | 4 734 | 14 218 | 1 089 | 36 959 324 238 | |||
| Kertyneet poistot ja arvon | ||||||||
| alentumiset 1.1.2011 | 0 33 148 120 373 | 2 020 | 9 320 | 54 | 0 164 916 | |||
| Hyperinflaatio-oikaisu | 0 | -31 | -196 | 0 | -126 | 0 | 0 | -353 |
| Poistot | 0 | 3 085 | 12 517 | 971 | 1 462 | 190 | 0 | 18 225 |
| Vähennykset | 0 | -9 | -179 | 0 | -71 | 0 | 0 | -259 |
| Kurssierot | 0 | 33 | 178 | 6 | -942 | -8 | 0 | -733 |
| Kertyneet poistot ja arvon | ||||||||
| alentumiset 31.12.2011 | 0 36 226 133 443 | 2 247 | 9 212 | 666 | 0 181 795 | |||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 1 851 45 366 | 56 849 | 3 051 | 4 491 | 112 | 13 137 124 857 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 1 863 42 499 | 53 207 | 2 487 | 5 005 | 422 | 36 959 142 443 |
Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.
| 1000 EUR | Liikearvot | Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2012 Hyperinflaatio-oikaisu Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Kurssierot |
21 738 968 0 0 0 1 |
9 657 2 476 0 68 0 |
9 640 0 1 095 0 0 0 |
41 036 969 1 571 0 68 1 |
| Hankintameno 31.12.2012 Kertyneet poistot ja arvon |
22 707 | 10 203 | 10 735 | 43 645 |
| alentumiset 1.1.2012 Poistot Kurssierot |
4 977 0 0 |
9 240 145 1 |
9 040 393 0 |
23 257 538 1 |
| Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 31.12.2012 |
4 977 | 9 386 | 9 433 | 23 796 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 |
16 761 17 730 |
417 817 |
600 1 303 |
17 778 19 849 |
Aineettomat oikeudet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa tietokoneohjelmia.
| Muut | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat | aineettomat | |||
| 1000 EUR | Liikearvot | oikeudet | hyödykkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 22 146 | 9 594 | 9 405 | 41 145 |
| Hyperinflaatio-oikaisu | -412 | 3 | 0 | -408 |
| Lisäykset | 0 | 68 | 266 | 333 |
| Vähennykset | 0 | -8 | 0 | -8 |
| Kurssierot | 4 | 0 | -31 | -26 |
| Hankintameno 31.12.2011 | 21 738 | 9 657 | 9 640 | 41 036 |
| Kertyneet poistot ja arvon | ||||
| alentumiset 1.1.2011 | 4 977 | 9 220 | 8 644 | 22 842 |
| Poistot | 0 | 19 | 393 | 412 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 3 | 3 |
| Kertyneet poistot ja arvon | ||||
| alentumiset 31.12.2011 | 4 977 | 9 240 | 9 040 | 23 257 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 17 176 | 336 | 617 | 18 130 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 16 761 | 417 | 600 | 17 778 |
Aineettomat oikeudet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa tietokoneohjelmia.
Liikearvoista merkittävin on Viron segmentille kohdistuva liikearvo, jonka kirjanpitoarvo on 8 146 tuhatta euroa. Liettuan segmentille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo on 2 241 tuhatta euroa, Latvian segmentille on kohdistettu 289 tuhatta euroa ja Valko-Venäjän segmentille 7 054 tuhatta euroa.
Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin maantieteellisten segmenttien taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavan 4 vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Myöhemmin, kuin 4 vuoden kuluttua toteutuvat rahavirtaarviot ekstrapoloidaan käyttämällä arvioituja kasvuvauhteja, jotka eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioituja pitkän aikavälin kasvuvauhteja. Käytetyt kasvuvauhdit segmenttikohtaisesti olivat seuraavat: Viro 2 % (2 %), Latvia 2 % (3 %), Liettua 3 % (3 %) ja Valko-Venäjä 8,5 % (2 %). Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on myös verrannut aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä.
Diskonttauskorkona on käytetty vieraan ja oman pääoman kustannusten painotettua keskiarvoa (WACC) ennen veroja: Virossa 11,60 (2011 11,92), Latviassa 11,90 (12,08), Liettuassa 12,01 (12,12) ja Valko-Venäjällä 15,69 (12,98) prosenttia.
Arvioitaessa segmenttien kerrytettävissä olevia rahamääriä, johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa segmenttien kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.
Arvonalentumistestauksien herkkyysanalyysien perusteella ei tällä hetkellä ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Olvi Oyj:n hallitus seuraa aktiivisesti tytäryhtiömaiden taloudellisen tilanteen kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia.
Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa konserniyhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita sekä asunto-osakeyhtiön osakkeita. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Jos käypää arvoa ei ole luotettavasti saatavissa, arvostus tehdään hankintamenoon.
| 1000 EUR Kirjanpitoarvo 1.1. Lisäykset |
Liitetieto | 2012 548 1 |
2011 545 3 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 26 | 549 | 548 |
| 16. Pitkäaikaiset saamiset | |||
| 1000 EUR | Liitetieto | 2012 | 2011 |
| Lainasaamiset | 26 | 265 | 14 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 143 | 127 | |
| Yhteensä | 408 | 141 |
Muut pitkäaikaiset saamiset koostuvat pääosin pankkitakaustalletuksista.
| 1000 EUR | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 28 141 | 26 336 |
| Keskeneräiset tuotteet | 2 119 | 1 890 |
| Valmiit tuotteet / tavarat | 9 577 | 7 299 |
| Muu vaihto-omaisuus | 746 | 349 |
| Yhteensä | 40 583 | 35 875 |
Epäkuranttiusvähennyksiä vaihto-omaisuudesta vuonna 2012 on tehty 754 tuhatta euroa (1 014 tuhatta euroa vuonna 2011).
| 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
|---|---|---|---|
| 1000 EUR | Liitetieto | 2012 | 2011 |
| Myyntisaamiset | 26 | 49 058 | 48 179 |
| Siirtosaamiset | 26 | 3 378 | 2 668 |
| Muut saamiset | 26 | 909 | 1 871 |
| Yhteensä | 53 345 | 52 718 |
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrien, markkinoinnin ja myynnin, vakuutusten ja hallinnon kulujen jaksottamiseen sekä alennus- ja markkinarahapanostuksiin. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 264 tuhatta euroa (216 tuhatta euroa vuonna 2011). Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
| Myyntisaamisten ikäjakauma | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR Erääntymättömät Erääntyneet |
2012 42 560 |
2011 43 302 |
||
| Alle 30 päivää 31-60 päivää 61-90 päivää |
5 728 428 195 |
3 182 1 191 47 |
||
| 91-120 päivää Yli 120 päivää |
14 133 |
369 88 |
||
| Yhteensä | 49 058 | 48 179 | ||
| Myyntisaamiset valuutoittain | ||||
| 2012 | 2012 | 2011 | 2011 | |
| 1000 VAL | 1000 EUR | 1000 VAL | 1000 EUR | |
| EUR | 34 355 | 34 355 | 35 426 | 35 426 |
| LVL | 2 114 | 3 030 | 2 674 | 3 823 |
| LTL | 13 556 | 3 926 | 14 731 | 4 266 |
| BYR | 87 642 695 | 7 729 | 50 342 472 | 4 661 |
| RUB | 723 | 18 | 110 | 3 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2012 aikana: | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset 1000 EUR |
31.12.2011 | Kirjattu tulos- vaikutteisesti |
Kirjattu omaan |
pääomaan Muuntoerot | 31.12.2012 |
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon AB Volfas Engelman -yhtiön vahvistetut tappiot 77 Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate |
115 5 |
-57 -71 15 |
0 0 0 |
0 0 0 |
57 6 20 |
| Yhteensä | 196 | -113 | 0 | 0 | 83 |
| Laskennalliset verovelat 1000 EUR |
31.12.2011 | Kirjattu tulos- vaikutteisesti |
Kirjattu omaan |
pääomaan Muuntoerot | 31.12.2012 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet OAO Lidskoe Pivo -yhtiön laskennallinen vero A/S Cēsu Alus -yhtiön vero poistoerosta |
1 781 307 |
265 9 |
206 0 |
0 49 |
2 252 365 |
| ja vanhoista tappioista Rahoitusleasing Yhteensä |
0 9 2 097 |
568 6 848 |
0 0 206 |
0 0 49 |
568 15 3 200 |
Konsernin käyttämättömät verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu verosaamista, olivat tilikauden lopussa 5 882 tuhatta euroa (11 206 tuhatta euroa vuonna 2011). Latvian verotuksellisten tappioiden vanhentumisaika on 8 vuotta. Liettuassa ei ole tappioiden vanhentumisaikaa.
Laskennallisista veroveloista 2 252 tuhatta euroa on aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden laskennallista veroa. AS A. Le Coqin jakamattomista voittovaroista 88 294 tuhatta euroa vuonna 2012 ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä IAS 12, 39 mukaiset kriteerit täyttyvät.
| Laskennalliset verosaamiset | 31.12.2010 | Kirjattu tulos- vaikutteisesti |
Kirjattu omaan |
pääomaan Muuntoerot | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | |||||
| Johdon osakepalkkiot | 107 | -107 | 0 | 0 | 0 |
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon | 47 | 68 | 0 | 0 | 115 |
| AB Volfas Engelman -yhtiön vahvistetut tappiot 121 OAO Lidskoe Pivo -yhtiön laskennallinen vero 1 392 |
-44 -1 392 |
0 0 |
0 0 |
77 0 |
|
| Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 15 | -10 | 0 | 0 | 5 |
| Yhteensä | 1 682 | -1 486 | 0 | 0 | 196 |
| Kirjattu tulos- |
Kirjattu omaan |
||||
| Laskennalliset verovelat | 31.12.2010 | vaikutteisesti | pääomaan Muuntoerot | 31.12.2011 | |
| 1000 EUR | |||||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1 844 | -63 | 0 | 0 | 1 781 |
| OAO Lidskoe Pivo -yhtiön laskennallinen vero | 0 | 307 | 0 | 0 | 307 |
| Rahoitusleasing | 3 | 6 | 0 | 0 | 9 |
| Yhteensä | 1 847 | 250 | 0 | 0 | 2 097 |
| 20. Rahavarat | |||||
| 1000 EUR | Liitetieto | 2012 | 2011 | ||
| Käteinen raha ja pankkitilit | 26 | 5 698 | 3 836 |
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista varoista.
Alla on esitetty osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma:
| K-osak- keiden |
A-osak- keiden lukumäärä lukumäärä |
Osake- | Ylikurssi | Omat | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | (1000) | (1000) | pääoma | rahasto | osakkeet | Yhteensä |
| 1.1.2011 Maksuton osakeanti (split) |
1 866 1 866 |
8 502 8 523 |
20 759 | 857 | -223 | 21 393 0 |
| Omien osakkeiden luovutus | 214 | 214 | ||||
| 31.12.2011 | 3 732 | 17 025 | 20 759 | 857 | -9 | 21 607 |
| Omien osakkeiden luovutus 31.12.2012 |
3 732 | 17 025 | 20 759 | 857 | -9 | 0 21 607 |
Osakkeiden enimmäismäärä on 6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta (6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta 2011). K-osakkeiden vähimmäismäärä on 1,5 miljoonaa kappaletta. Konsernin enimmäisosakepääoma on 60,0 miljoonaa euroa (60,0 miljoonaa euroa vuonna 2011) ja vähimmäispääoma 15,0 (15,0) miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
Ylikurssirahasto muodostuu osakeantien yhteydessä osakkeiden nimellisarvon ylittävästä merkintähinnasta.
Vararahasto on muodostunut yhtiöjärjestykseen aiemmin sisältyneen velvoitteen vuoksi tehdyistä rahastosiirroista.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Olvi Oyj:n hallussa oli 1.1.2012 yhteensä 1 124 kappaletta omia A-osakkeita.
Tammi-joulukuussa 2012 Olvi Oyj ei ole hankkinut lisää eikä luovuttanut pois omia A-osakkeitaan, joten yhtiön hallussa olevien omien A-osakkeiden määrä oli ennallaan 31.12.2012.
Yhtiön hallussa olevien A-osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 8,5 tuhatta euroa.
Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.
Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 11.4.2012, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 500 000 A-osaketta.
Yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen päättämään enintään 1 000 000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500 000 yhtiön hallussa olevan oman A-osakkeen luovuttamisesta.
Tammi-joulukuussa 2012 Olvi Oyj:n hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen sille antamia valtuutuksia.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi vuodelta 2012 osinkoa sekä K- että A-sarjan osakkeelle 0,50 euroa/osake, yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Osinkoa vuodelta 2011 maksettiin 0,50 euroa/osake, yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 23.4.2012.
Olvi-konsernilla oli osakepalkkiojärjestelmä vuosina 2006-2010. Järjestelmä oli osa konsernin avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää ja sen tarkoituksena oli yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi.
Viimeiset ansaintajakson 2006-2010 osakepalkkiot maksettiin huhtikuussa 2011.
Olvi Oyj:n hallitus ei ole päättänyt uusista Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevista osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä.
Olvi-konsernilla ei ole optioita.
| 23. Rahoitusvelat | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tasearvot | Käyvät arvot | Tasearvot | Käyvät arvot | ||
| 1000 EUR | Liitetieto | 2012 | 2012 | 2011 | 2011 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 26 | 38 994 | 37 397 | 29 436 | 25 468 |
| Rahoitusleasingvelat | 26 | 3 464 | 3 464 | 1 497 | 1 497 |
| Muut velat | 26 | 16 | 16 | 15 | 15 |
| Yhteensä | 42 474 | 40 878 | 30 949 | 26 981 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 26 | 14 750 | 14 750 | 27 039 | 27 039 |
| Rahoitusleasingvelat | 26 | 1 246 | 1 246 | 1 226 | 1 226 |
| Yhteensä | 15 996 | 15 996 | 28 266 | 28 266 |
Konsernin rahoitusvelat 31.12.2012 syntyvät lainoista rahoituslaitoksilta sekä rahoitusleasingvelasta. Rahoitusleasingsopimukset ovat tyypillisesti 36–48 kk:n sopimuksia, joissa on kiinteä, sopimusajan kattava maksuerä.
Veloista 32,7 miljoonaa euroa on kiinteäkorkoisia tai koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi muutettuja. Vaihtuvakorkoisia lainoja oli 21,0 miljoonaa euroa.
Pitkäaikaisten lainojen käypä arvo on määritetty diskonttaamalla tulevat ennakoidut kassavirrat nykyhetkeen käyttäen korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöshetkellä. Tilinpäätöspäivän markkinakorot olivat 0,111–0,549 %, jonka päälle on diskonttauksessa lisätty yrityskohtainen marginaali.
Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen sekä rahoitusleasingvelkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
| Rahoitusvelkojen korkojen vaihteluvälit | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0,46% - 3,55% | 1,42% - 3,55% | |
| Koronvaihtosopimukset | 0,61% - 2,00% | 1,27% - 2,93% | |
| Rahoitusleasingvelat | 2,20% - 6,50% | 2,50% - 6,50% | |
| Muut velat | 0,15% - 0,27% | 0,74% - 1,05% | |
| Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat | |||
| 1000 EUR | Liitetieto | 2012 | 2011 |
| Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | |||
| Yhden vuoden kuluessa | 1 246 | 1 226 | |
| Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa | 2 116 | 1 497 | |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 1 348 | 0 | |
| 26 | 4 710 | 2 724 | |
| Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo | |||
| Yhden vuoden kuluessa | 1 246 | 1 226 | |
| Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa | 2 116 | 1 497 | |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 1 348 | 0 | |
| 26 | 4 710 | 2 724 | |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 26 | 4 710 | 2 724 |
| Konsernin muut korolliset velat erääntyvät seuraavasti: | |||
| 1000 EUR | 2012 | 2011 | |
| v. 2012 | 27 039 | ||
| v. 2013 | 18 393 | 6 890 | |
| v. 2014 | 9 742 | 6 390 | |
| v. 2015 v. 2016 |
9 242 8 842 |
5 890 5 390 |
|
| v. 2017 | 5 328 | 2 445 | |
| Myöhemmin | 2 213 | 2 445 | |
| Yhteensä | 53 760 | 56 491 | |
| 24. Ostovelat ja muut velat | |||
| 1000 EUR Lyhytaikaiset |
Liitetieto | 2012 | 2011 |
| Ostovelat | 26 | 30 469 | 34 097 |
| Siirtovelat | 26 | 7 236 | 9 834 |
| Muut velat | 26 | 22 160 | 20 126 |
| Yhteensä | 59 865 | 64 057 |
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät jälkihyvitteisiin ja palkanmaksuvelvoitteisiin.
Ostovelkojen jakaantuminen valuutoittain
| 2012 1000 VAL |
2012 1000 EUR |
2011 1000 VAL |
2011 1000 EUR |
|
|---|---|---|---|---|
| EUR | 24 864 | 24 864 | 28 583 | 28 583 |
| LVL | 1 380 | 1 978 | 579 | 828 |
| LTL | 4 868 | 1 410 | 5 429 | 1 572 |
| USD | 12 | 9 | 28 | 22 |
| CHF | 114 | 94 | 12 | 10 |
| BYR | 23 970 295 | 2 114 | 33 248 337 | 3 079 |
| GBR | 0 | 0 | 1 | 1 |
| SEK | 0 | 0 | 14 | 2 |
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkinariskille (joka sisältää valuuttariskin sekä rahavirran ja käyvän arvon korkoriskin), luottoriskille sekä maksuvalmiusriskille.
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen.
Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyhtiön johto yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa. Olvi-konsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta. Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen ja rahoituskulujen optimointi sekä tehokas riskien hallinta.
Olvi-konserni toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä. Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista eli ostojen ja myyntien rahavirroista sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista ja tytäryhtiöiden tase-erien muuntamisesta euroiksi.
Liiketoiminnan luonteen vuoksi tilauksen ja toimituksen välinen aika on lyhyt ja valuuttariski liiketoiminnassa jää sen vuoksi pieneksi. Lisäksi valuuttariskiä pienentää se, että suurin osa konsernin tuotteiden myynnistä ja raaka-aineostoista tapahtuu euroissa. Konsernin varsinaisesta liiketoiminnasta syntyi valuuttakurssitappioita 1 421 tuhatta euroa vuonna 2012 (13 713 tuhatta euroa vuonna 2011). Rahoitustuottoihin sisältyy valuuttakurssivoittoja 4 556 tuhatta euroa (8 201 tuhatta euroa vuonna 2011).
Konsernilla on ulkomaisia tytäryhtiösijoituksia Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Valko-Venäjälle. Viron valuutta on euro ja Liettuan LTL on sidottu kiinteästi euroon. Latvian ja Valko-Venäjän sijoitusten osalta konserni on altistunut riskille, joka syntyy, kun LVL- ja BYR-määräiset tytäryhtiösijoitukset muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan. Latvian, Liettuan ja Valko-Venäjän valuuttoihin liittyy devalvoitumisriski, joka toteutuessaan laskisi Olvi-konsernin euromääräistä liikevoittoa.
Konserni ei ole vuosien 2012 ja 2011 aikana tehnyt aktiivista valuuttasuojausta. Valuuttasuojauksen tarvetta arvioidaan säännöllisesti.
Konsernin korkoriski aiheutuu pitkäaikaisista veloista. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Konserni on hajauttanut lainanottonsa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Lisäksi konserni käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskin vähentämiseksi korkomarkkinatilanteen niin edellyttäessä. Yleensä pitkäaikaiset lainat nostetaan vaihtuvakorkoisina ja muutetaan tarvittaessa koronvaihtosopimusten avulla kiinteäkorkoisiksi, jolloin saadaan alempi korko kuin nostamalla lainat suoraan kiinteäkorkoisina.
Tilinpäätöspäivänä kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisista lainoista oli 60,9 (36,4 vuonna 2011) prosenttia. Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kaikista korollisista lainoista oli 39,1 (63,6) prosenttia. Korollisten lainojen pääomilla painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 4,4 (5,3) vuotta.
Rahoitusleasingsopimusten maksuvelvoitteiden määrä 31.12.2012 oli 4,7 miljoonaa euroa (vuonna 2011 2,7 miljoonaa euroa).
Konserni pyrkii pitämään rahoituskulut kohtuullisina ja hallitsemaan korkoriskiä käytettävissään olevilla keinoilla.
Konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Korkoriskianalyysia laadittaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
Herkkyysanalyysi edustaa kohtuullisen mahdollisena pidetyn muutoksen (= +/- 2 %) vaikutusta nettovoittoon ennen veroja. Korkotason muutoksen vaikutus on laskettu vuoden lopun korollisen vaihtuvakorkoisen lainan määrälle, ts. nettovelan on oletettu pysyvän vuoden lopun tasolla koko tilikauden ajan.
Vaihtuvakorkoinen nettovelka oli 31.12.2012 oli 21 015 tuhatta euroa (33 493). Korkotason kahden (2) prosentin muutos merkitsisi +/- 420 tuhannen euron muutosta rahoituskuluihin. Muutoksella ei ole oleellista merkitystä konsernin nettotulokseen ennen veroja eikä konsernin taseeseen.
Konsernin merkittävimmät tunnistetut operatiiviset riskit liittyvät raaka-aineiden hankintaan ja laatuun, tuotantoprosessiin, markkinoihin ja asiakkaisiin, henkilöstöön, tietoturvaan ja tietojärjestelmiin.
Yleinen talouskehitys ja vuotuiset satovaihtelut vaikuttavat Olvi-konsernissa käytettävien keskeisten raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen. Häiriöt raaka-ainetoimituksissa ja laadussa voivat haitata asiakassuhteita ja liiketoimintaa. Keskeisten raaka-aineiden ostoissa hyödynnetään konsernitasolla yhdenmukaistettuja hankintasopimuksia. Kriittisten raaka-aineiden ostohintojen ennakoitavuutta pyritään varmistamaan pitkäaikaisilla hankintasopimuksilla. Yhtiöllä on raakaaineita ja niiden hintoja koskeva suojauspolitiikka. Kaikissa yksiköissä painotetaan raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden laadun merkitystä koko tuotantoketjussa.
Tuotannollisia riskejä pyritään minimoimaan prosessien selkeällä dokumentoinnilla, automaatioasteen lisäämisellä, laatujärjestelmien noudattamisella sekä pyrkimällä selkeisiin päätöksentekoa ja valvontaa ohjaaviin menettelytapoihin. Prosessien ja toimintatapojen tehokkuutta ja soveltuvuutta seurataan sisäisillä mittareilla. Tuotannon tehokkuuden seuraamiseen ja kehittämiseen kuuluvat muun muassa tuotantolaitteiden käyttövarmuus ja käyttöaste, työympäristön kehittäminen sekä henkilöstön työskentelyyn liittyvät tekijät. Konsernissa on käytössä kaikki toiminta-alueet käsittävä omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma, jonka kattavuus tarkistetaan vuosittain.
Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy merkittävää kausivaihtelua. Raportoitavien maantieteellisten segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat huomattavasti vuodenaikojen kausivaihtelujen ja sesonkien ominaispiirteiden mukaan.
Taloudessa tapahtuvat negatiiviset muutokset voivat vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen sekä heikentää etenkin hotelli- ja ravintola-asiakkaiden maksuvalmiutta. Luottotappioiden keskeisenä minimointikeinona on kaikissa konserniyhtiöissä tehokas luotonvalvonta.
Lainsäädännölliset ja muut viranomaistoiminnassa tapahtuvat muutokset, kuten valmisteverojen muutokset ja markkinointiin liittyvät rajoitukset, voivat vaikuttaa konsernin valmistamien tuotteiden kysyntään ja niiden suhteelliseen kilpailuasemaan.
Henkilöstöön liittyviä riskejä ovat muassa työvoiman saatavuuteen liittyvät riskit, työsuhderiskit, avainhenkilöriskit, osaamisriskit sekä puutteellisesta työhyvinvoinnin järjestämisestä sekä työtapaturmista aiheutuvat riskit.
Henkilöstöjohtamisen keskeisiä painopistealueita ovat hyvän työnantajakuvan ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstön saatavuuden ja sitoutumisen varmistaminen. Tärkeitä painopistealueita ovat myös työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden ylläpito ja jatkuva kehittäminen, johtamisjärjestelmien parantaminen, varahenkilöjärjestelmien rakentaminen ja ylläpito sekä koulutus- ja palkitsemisjärjestelmät.
Olvi-konsernissa on käytössä kaikkia yhtiöitä koskeva tietoturvapolitiikka, joka määrittää tietoturvan toteuttamisen periaatteet sekä linjaa tietoturvan kehittämistä.
Tietotekniikkaan ja -järjestelmiin liittyvät riskit ilmenevät muun muassa toiminnallisina häiriöinä ja puutteellisuuksina. Tiedon käytettävyyttä ja virheettömyyttä pyritään varmentamaan sekä toimintatapavalinnoilla että teknisillä ratkaisuilla. Konsernin Suomen, Baltian maiden ja Valko-Venäjän toiminnoissa hyödynnetään yhtenäistä toiminnanohjausjärjestelmää. Valko-Venäjällä järjestelmä otettiin käyttöön tilikauden 2012 aikana. Tietoturvaan sekä tietojärjestelmien toimintaan liittyvä riskianalyysi tehdään vuosittain.
Konsernin luottoriski liittyy tukkumyynti- ja HoReCa (hotelli, ravintola, catering) -asiakkaisiin, joilta on avoimia myyntisaatavia.
Konsernin asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset tarkistetaan säännöllisesti vuosittain ja aina uusien asiakkaiden sopimusten solmimisvaiheessa. Konserni luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joiden luottotiedot ovat moitteettomat. Lisäksi luottoriskejä pyritään hallitsemaan tehokkaalla saatavien perinnällä.
Myyntisaatavien määrää seurataan asiakkaittain säännöllisesti, ja tarvittaessa asiakkaan luottokelpoisuus määritellään uudelleen.
Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sen myyntisaamiset hajaantuvat laajan asiakaskunnan kesken eri maantieteellisille alueille. Kassanhallintaan liittyvät sijoitukset ovat likvideissä ja lähtökohtaisesti alhaisen riskin omaavissa rahamarkkinainstrumenteissa.
Suurin asiakas muodostaa 14,3 prosenttia (14,4 vuonna 2011) konsernin kokonaismyynnistä. Tilikauden 2012 aikana kirjattujen luottotappioiden määrä oli 264 (216) tuhatta euroa.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset.
Olvi-konsernin emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt laativat kuukausittain rullaavasti kassaennusteet, joiden pohjalta konserni arvioi liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja operatiivisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksamiseksi.
Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan keskittämällä konsernin rahavarojen hoito emoyhtiölle. Konserni käyttää rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan shekkitililimiitin ja luottolimiittien avulla.
Konsernin käytettävissä oleva shekkitililimiitti on 5 miljoonaa euroa ja luottolimiitit 24 miljoonaa euroa. Osa limiiteistä on voimassa toistaiseksi ja osa uusitaan vuodeksi kerrallaan. Tilinpäätöspäivänä limiiteistä 10 miljoonaa euroa oli sidottua ja voimassa 2 vuotta, 14 miljoonaa euroa on sitomatonta.
Emoyhtiö Olvi Oyj on vuonna 2002 laskenut liikkeelle 20 miljoonan euron yritystodistusohjelman, jolla lyhytaikainen tarve maksuvalmiuden varmistamiseksi voidaan turvata nopeasti ja kustannustehokkaasti. Olvi Oyj:llä oli tilinpäätösvaiheessa yritystodistusohjelmalla nostettua lyhytaikaista lainaa 5 miljoonaa euroa.
Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden varmistamiseksi käyttöpääomaa seurataan säännöllisesti ja käyttöpääomaan sitoutuneen rahan määrää pyritään vähentämään. Saamisten ja varastojen kiertonopeuksien seuraaminen sekä luotonvalvonnan tehokkuus ovat avainasioita.
Konsernilla oli 31.12.2012 rahavaroja 5 698 tuhatta euroa (vuonna 2011 3 836 tuhatta euroa). Konsernin maksuvalmius tilinpäätösajankohtana oli hyvä. Current ratio 31.12.2012 oli 1,3 (1,0 vuonna 2011).
Liitetiedossa 23. Rahoitusvelat on esitetty rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat.
Olvi-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon eri sidosryhmien konserniin kohdistamat odotukset. Pääoman hallinnan perusperiaatteena on säilyttää Olvi-konsernin vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että konsernin rahoitustarpeet voidaan tyydyttää kustannustehokkaasti kriittisissäkin rahoitusmarkkinatilanteissa.
Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten hallitsemiseksi ja alentamiseksi.
Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita, ostaa omia osakkeita ja mitätöidä ne tai myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.
Pääomaa seurataan omavaraisuusasteen ja velkaantumisasteen (gearing) avulla. Olvi-konsernin omavaraisuusaste vuonna 2012 oli 54,8 (50,6) prosenttia ja velkaantumisaste 35,8 (43,2) prosenttia.
Olvi-konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden kirjanpitoarvoista. Koronvaihtosopimusten nimellisarvot olivat vuonna 2012 31,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 22,1 miljoonaa euroa.
Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintahintaan, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien kassavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Rahalaitoslainojen, rahoitusleasingvelkojen, ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea niiden tasearvoista.
| 27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut | ||
|---|---|---|
| 1000 EUR Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: |
2012 | 2011 |
| Poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot |
21 822 1 268 |
18 637 7 148 |
| Rahoitustuotot Hyperinflaatio-oikaisu |
-4 871 1 568 |
-8 352 -7 684 |
| Rahoituskulut Tuloverot |
3 093 6 151 |
16 596 5 485 |
| Muut oikaisut | 723 | 700 |
| Yhteensä | 29 754 | 32 530 |
| 28. Muut vuokrasopimukset | ||
| Konserni vuokralle ottajana | ||
| 1000 EUR Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: |
2012 | 2011 |
| Yhden vuoden kuluessa Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa Yli viiden vuoden kuluttua |
1 119 580 7 |
836 974 20 |
| Yhteensä | 1 706 | 1 830 |
Konserni on vuokrannut toimitiloja ja varastoterminaalitiloja eri puolilta Suomea sekä tuotantokoneita ja -laitteita.
| Konserni vuokralle antajana | ||
|---|---|---|
| 1000 EUR Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat: |
2012 | 2011 |
| Yhden vuoden kuluessa | 1 031 | 1 093 |
| Yhteensä | 1 031 | 1 093 |
Konserni vuokraa asiakkailleen juomien jakelu- ja kylmälaitteita. Saatujen vuokratuottojen määrä ei ole merkittävä koko konsernin liiketoiminnalle.
| 29. Vakuudet ja vastuusitoumukset | ||
|---|---|---|
| 1000 EUR | 2012 | 2011 |
| Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta puolesta Muiden puolesta |
7 415 0 |
4 632 130 |
| Päällystevastuut Muut vastuut |
2 265 2 000 |
4 208 1 980 |
Päällystevastuu on Olvi Oyj:n osuus kierrätettävien juomapakkausten koko kannasta Ekopulloyhdistys ry:n määrittelemien osuuksien mukaan, vähennettynä Olvi Oyj:n varastossa olevilla päällysteillä 31.12.2012.
Ekopulloyhdistys ry hallinnoi uudelleentäytettävien juomapakkausten kantaa. Jokainen järjestelmään kuuluva jäsen ylläpitää Ekopulloyhdistys ry:lle ilmoittamansa tarpeen edellyttämää päällystekantaa kunkin käyttämänsä päällystetyypin osalta.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:
| Omistusosuus (%) |
Osuus äänivallasta (%) |
|
|---|---|---|
| Emoyhtiö Olvi Oyj, Iisalmi, Suomi | ||
| AS A. Le Coq, Tartto, Viro | 100,00 | 100,00 |
| Karme AS, Karksi vald, Viro | 49,00 | 49,00 |
| Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro | 20,00 | 20,00 |
| A/S Cēsu Alus, Cesis, Latvia | 99,67 | 99,67 |
| AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua | 99,57 | 99,57 |
| OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä | 91,58 | 91,58 |
| Osakkuusyritysten kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat: | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | 2012 | 2011 | ||
| Myynnit | 445 | 0 | ||
| Ostot | 300 | 0 | ||
| Saamiset | 297 | 0 | ||
| Velat | 526 | 0 |
Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa 32. Osuudet osakkuusyrityksissä.
| Hallituksen ja konserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet: |
||
|---|---|---|
| 1000 EUR | 2012 | 2011 |
| Toimitusjohtajat | 931 | 1 017 |
| Hallituksen puheenjohtaja | 84 | 150 |
| Muut hallituksen jäsenet | 125 | 125 |
| Yhteensä | 1 140 | 1 292 |
| Johdolle ei ole myönnetty lainoja. | ||
| 31. Tilintarkastuksesta aiheutuneet kulut | ||
| 1000 EUR Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot Muut palvelut |
2012 91 116 |
2011 160 15 |
| Yhteensä | 207 | 176 |
Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio:
| 1000 EUR | Omistus osuus (%) |
2012 |
|---|---|---|
| Karme AS, Karksi vald, Viro Lyhytaikaiset varat Pitkäaikaiset varat Lyhytaikaiset velat Pitkäaikaiset velat |
49,00 | 474 801 458 74 |
| Liikevaihto Voitto/tappio Muut laajan tuloksen erät Laaja tulos |
1 612 -28 0 0 |
|
| Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro Lyhytaikaiset varat Pitkäaikaiset varat Lyhytaikaiset velat Pitkäaikaiset velat |
20,00 | 138 488 333 169 |
| Liikevaihto Voitto/tappio Muut laajan tuloksen erät Laaja tulos |
57 0 0 0 |
| 1000 EUR | 2012 IFRS |
2011 IFRS |
2010 IFRS |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 312 230 | 285 174 | 267 509 |
| Muutos, % | 9,5 | 6,6 | 9,6 |
| Liikevoitto | 30 537 | 26 683 | 30 485 |
| % liikevaihdosta | 9,8 | 9,4 | 11,4 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1 778 | -8 244 | -1 317 |
| Voitto ennen veroja | 32 315 | 18 439 | 29 168 |
| % liikevaihdosta | 10,3 | 6,5 | 10,9 |
| Taseen loppusumma | 269 197 | 253 591 | 236 142 |
| Tulorahoitus-% | 15,4 | 11,1 | 16,4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | 18,0 | 19,3 | 17,7 |
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | 19,0 | 10,1 | 20,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 54,8 | 50,6 | 54,7 |
| Maksuvalmius (current ratio) | 1,3 | 1,0 | 1,3 |
| Velkaantumisaste (gearing), % | 35,8 | 43,2 | 29,5 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 29 832 | 43 230 | 24 479 |
| % liikevaihdosta | 9,6 | 15,2 | 9,2 |
| Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 29 351 | 42 868 | 23 998 |
| % liikevaihdosta | 9,4 | 15,0 | 9,0 |
| Henkilöstö keskimäärin: | |||
| Olvi Oyj | 401 | 383 | 378 |
| Viron, Latvian, Liettuan | |||
| ja Valko-Venäjän henkilöstö | 1 576 | 1 649 | 1 673 |
| Henkilöstö yhteensä | 1 977 | 2 032 | 2 051 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | |||
| 2012 IFRS |
2011 IFRS |
2010 IFRS |
|
| Tulos/osake (EPS), euroa | 1,24 | 0,65 | 1,21 |
| Optiolainan laimennusvaikutuksella | |||
| oikaistu tulos/osake, euroa | 1,24 | 0,65 | 1,21 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 7,01 | 6,11 | 6,13 |
| *) Osinko/tulos, % | 40,44 | 76,82 | 41,54 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 15,9 | 22,7 | 12,8 |
Tunnusluvut aikaisemmilta vuosilta on muutettu vertailukelpoisiksi v. 2011 tehdyn maksuttoman osakeannin (split) aiheuttaman osakelukumäärän kaksinkertaistumisen vaikutuksesta.
*) Nimellisosingon määrä on muutettu vertailukelpoiseksi maksuttoman osakeannin vaikutuksesta. Vuoden 2012 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.
| Liitetieto | 1.1.-31.12.2012 1000 EUR |
% | 1.1.-31.12.2011 1000 EUR |
% | |
|---|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 120 951 | 100,0 | 119 788 | 100,0 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys(+)/vähennys(-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot |
2 | 802 111 460 |
0,7 0,1 0,4 |
-428 70 1 878 |
-0,4 0,1 1,6 |
| Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut |
3 4 8 9 |
47 899 19 187 6 557 39 677 |
39,6 15,9 5,4 32,8 |
46 116 19 943 5 497 36 592 |
38,5 16,6 4,6 30,5 |
| LIIKEVOITTO | 9 004 | 7,4 | 13 160 | 11,0 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 10 | 6 380 | 5,3 | 3 138 | 2,6 |
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA |
15 384 | 12,7 | 16 298 | 13,6 | |
| Tilinpäätössiirrot Tuloverot |
11 12 |
-1 085 -1 700 |
-0,9 -1,4 |
-166 -3 028 |
-0,1 -2,5 |
| TILIKAUDEN VOITTO | 12 599 | 10,4 | 13 103 | 10,9 |
| Liitetieto | 31.12.2012 1000 EUR |
% | 31.12.2011 1000 EUR |
% | |
|---|---|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | 1 452 | 742 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 13 | 38 629 | 33 781 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut sijoitukset |
14 14 |
58 411 540 |
76 261 535 |
||
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 99 031 | 53,5 | 111 318 | 62,8 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||||
| Vaihto-omaisuus | 16 | 13 999 | 11 279 | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | 17 | 43 679 | 25 761 | ||
| Lyhytaikaiset saamiset | 17 | 28 069 | 27 830 | ||
| Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
422 86 170 |
46,5 | 1 022 65 892 |
37,2 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 185 201 | 100,0 | 177 210 | 100,0 | |
| VASTATTAVAA | |||||
| OMA PÄÄOMA | |||||
| Osakepääoma | 20 759 | 20 759 | |||
| Ylikurssirahasto | 857 | 857 | |||
| Vararahasto | 127 | 127 | |||
| Edellisten tilikausien voitto | 32 522 | 29 797 | |||
| Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ |
18 | 12 599 66 863 |
36,1 | 13 103 64 643 |
36,5 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 19 | 9 039 | 4,9 | 7 953 | 4,5 |
| VIERAS PÄÄOMA | |||||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 58 506 | 41 963 | |||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 50 793 | 62 651 | |||
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 20 | 109 299 | 59,0 | 104 614 | 59,0 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 185 201 | 100,0 | 177 210 | 100,0 |
| Liitetieto | 2012 1000 EUR |
2011 1000 EUR |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia eriä |
15 384 | 16 298 |
| Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset 8 Rahoitustuotot ja -kulut 10 Muut oikaisut |
6 557 -6 380 18 |
5 497 -3 138 -769 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 15 580 | 17 887 |
| Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien myynti ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) |
4 573 -2 720 -991 |
-5 172 1 252 -789 |
| Maksetut korot | -1 505 | -2 096 |
| Saadut korot | 66 | 100 |
| Saadut osingot Maksetut verot |
7 031 -2 667 |
5 049 -3 020 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 19 368 | 13 210 |
| Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Investointien rahavirta (B) |
-12 557 77 -35 -12 514 |
-10 424 1 080 -3 062 -12 405 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 39 422 | 32 500 |
| Lainojen takaisinmaksut Omien osakkeiden hankinta / luovutus 18 |
-33 142 0 |
-16 735 193 |
| Maksetut osingot 18 |
-10 360 | -10 360 |
| Pitkäaikaisten lainasaamisten lis. (-) / väh. (+) Rahoituksen rahavirta (C) |
-3 372 -7 453 |
-8 402 -2 805 |
| Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) | -599 | -2 000 |
| Rahavarat 1.1. Rahavarat 31.12. Rahavarojen muutos |
1 022 422 -599 |
3 021 1 022 -2 000 |
Olvi Oyj:n tilikausi on 1.1.–31.12. Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella.
| 20 vuotta |
|---|
| 4 vuotta |
| 8 vuotta |
| 5 vuotta |
Vaihto-omaisuus on arvostettu fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi.
Henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.
Emoyhtiön johdannaissopimukset ovat koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.
Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkenä olevat ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
Hankitut omat osakkeet kirjataan edellisten tilikausien kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.
| 1. Liikevaihto markkina-alueittain | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Suomi Viro Muu vienti Yhteensä |
114 395 3 740 2 816 120 951 |
116 185 676 2 927 119 788 |
| 2. Liiketoiminnan muut tuotot | 2012 | 2011 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot Muut Yhteensä |
63 397 460 |
762 1 116 1 878 |
| 3. Materiaalit ja palvelut | 2012 | 2011 |
| Aineet ja tarvikkeet (tavarat): Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Ulkopuolisilta ostetut palvelut Yhteensä |
46 942 -1 918 2 875 47 899 |
42 833 824 2 459 46 116 |
| 4. Henkilöstökulut | 2012 | 2011 |
| Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä |
15 526 2 708 954 19 187 |
16 086 2 826 1 031 19 943 |
| 5. Johdon palkat ja palkkiot | 2012 | 2011 |
| Toimitusjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Muut hallituksen jäsenet Yhteensä |
351 84 125 560 |
510 150 125 786 |
| 6. Emoyhtiön henkilökunta keskimäärin tilikaudella | 2012 | 2011 |
| Kokopäiväiset toimihenkilöt työntekijät Osa-aikaiset toimihenkilöt työntekijät Yhteensä |
129 191 0 81 401 |
126 177 0 80 383 |
| 7. Tilintarkastajien palkkiot | 2012 | 2011 |
| Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot Muut palvelut Yhteensä |
54 35 89 |
91 1 92 |
| 8. Poistot ja arvonalentumiset | 2012 | 2011 |
| Suunnitelman mukaiset poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Yhteensä |
6 557 6 557 |
5 497 5 497 |
| 9. Liiketoiminnan muut kulut | 2012 | 2011 |
| Myyntirahdit Markkinoinnin ja myynnin kulut Muut liiketoiminnan kulut Yhteensä |
13 762 12 217 13 697 39 677 |
13 338 11 106 12 149 36 592 |
| 10. Rahoitustuotot ja -kulut | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista |
7 168 | 5 049 |
| yhteensä Muut korko- ja rahoitustuotot |
5 | 3 |
| Saman konsernin yrityksiltä Muilta |
529 234 |
396 97 |
| Yhteensä | 763 | 493 |
| Osinkotuotot sekä muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä |
7 936 | 5 545 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille |
384 | 279 |
| Muille Yhteensä |
1 172 1 556 |
2 129 2 407 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 6 380 | 3 138 |
| 11. Tilinpäätössiirrot | 2012 | 2011 |
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa | ||
| tehtyjen poistojen erotus | 1 085 | 166 |
| Yhteensä | 1 085 | 166 |
| 12. Tuloverot | 2012 | 2011 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 1 742 | 2 989 |
| Edellisten tilikausien verot | -100 | -1 |
| Laskennallisen veron muutos Yhteensä |
57 1 700 |
39 3 028 |
| Aineettomat hyödykkeet | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Perustamis- menot |
Aineettomat oikeudet |
Kehittämis- menot |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2012 | 6 | 8 774 | 1 | 8 816 | 17 598 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 1 126 | 1 126 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2012 | 6 | 8 774 | 1 | 9 943 | 18 725 |
| Kertyneet poistot ja arvon | |||||
| alentumiset 1.1.2012 | 6 | 8 774 | 1 | 8 075 | 16 857 |
| Poistot | 0 | 0 | 0 | 416 | 416 |
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | 6 | 8 774 | 1 | 8 491 | 17 273 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 0 | 0 | 0 | 742 | 742 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 0 | 0 | 0 | 1 452 | 1 452 |
| Aineelliset hyödykkeet | Muut | Ennakko- maksut ja kesken- |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa- ja vesialueet |
Raken- nukset |
Koneet ja kalusto |
aineelliset hyödykkeet |
eräiset hankinnat |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2012 | 1 088 | 25 435 | 89 673 | 59 | 7 239 | 123 493 |
| Lisäykset | 0 | 3 329 | 13 398 | 0 | 1 557 | 18 284 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -96 | 0 | -7 199 | -7 295 |
| Hankintameno 31.12.2012 | 1 088 | 28 764 | 102 976 | 59 | 1 597 | 134 482 |
| Kertyneet poistot ja arvon | ||||||
| alentumiset 1.1.2012 | 0 | 19 059 | 70 653 | 0 | 0 | 89 712 |
| Poistot | 0 | 975 | 5 167 | 0 | 0 | 6 141 |
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | 0 | 20 034 | 75 819 | 0 | 0 | 95 854 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 1 088 | 6 376 | 19 020 | 59 | 7 239 | 33 781 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 1 088 | 8 729 | 27 156 | 59 | 1 597 | 38 629 |
Tuotantotoimintaan liittyvien konei- 31.12.2012 31.12.2011 den ja laitteiden tasearvo 31.12. 25 229 17 409
| 14. Sijoitukset | |||
|---|---|---|---|
| Osakkeet | |||
| konserni- yrityksissä |
Muut osakkeet |
Sijoitukset yhteensä |
|
| Hankintameno 1.1.2012 | 76 261 | 535 | 76 796 |
| Lisäykset | 30 | 5 | 35 |
| Vähennykset | -17 880 | 0 | -17 880 |
| Hankintameno 31.12.2012 | 58 411 | 540 | 58 951 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 58 411 | 540 | 58 951 |
| 15. Konserniyritykset | |||
| Konsernin | Emoyhtiön | ||
| omistusosuus-% | omistusosuus-% | ||
| AS A. Le Coq, Tartto, Viro | 100,00 | 100,00 | |
| Karme AS, Karksi vald, Viro | 49,00 | 0,00 | |
| Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro |
20,00 | 0,00 | |
| A/S Cēsu Alus, Cesis, Latvia | 99,67 | 99,67 | |
| AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua | 99,57 | 99,57 | |
| OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä | 91,58 | 91,58 | |
| 16. Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet |
2012 10 380 |
2011 8 463 |
|
| Keskeneräiset tuotteet | 808 | 657 | |
| Valmiit tuotteet / tavarat | 2 810 | 2 160 | |
| Yhteensä | 13 999 | 11 279 | |
| 17. Saamiset | 2012 | 2011 | |
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä | 43 536 | 25 637 | |
| Vakuudeksi annettuja talletuksia | 123 | 104 | |
| Siirtosaamiset | 20 | 20 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 43 679 | 25 761 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset |
608 | 193 | |
| Siirtosaamiset | 343 | 206 | |
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä | 951 | 399 | |
| Saamiset muilta kuin konserniyhtiöiltä Myyntisaamiset |
25 060 | 26 446 | |
| Muut saamiset | 4 | 5 | |
| Siirtosaamiset | 1 996 | 866 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 57 | 115 | |
| Yhteensä | 27 118 | 27 431 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 28 069 | 27 830 | |
| Saamiset yhteensä | 71 748 | 53 592 | |
| Laskennalliset verosaamiset |
Laskennalliset verosaamiset 1.1. 115 154
laskennallisen veron muutos -57 -39 Laskennalliset verosaamiset 31.12. 57 115
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon,
| 18. Oma pääoma | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. Osakepääoman korotus |
20 759 0 |
20 759 0 |
| Osakepääoma 31.12. | 20 759 | 20 759 |
| Ylikurssirahasto 1.1. Rahastoanti |
857 0 |
857 0 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 857 | 857 |
| Vararahasto 1.1. ja 31.12. | 127 | 127 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. Osingonjako Omien osakkeiden hankinta / luovutus |
42 901 -10 379 0 |
39 726 -10 367 438 |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | 32 522 | 29 797 |
| Tilikauden voitto | 12 599 | 13 103 |
| Oma pääoma yhteensä | 66 863 | 64 643 |
| 2012 kpl |
2012 1000 euroa |
2012 ääniä |
2011 kpl |
2011 1000 euroa |
2011 ääniä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| K-sarja (20 ääntä/osake), | ||||||
| rekisteröity | 3 732 256 | 3 732 | 74 645 120 | 1 866 128 | 3 732 | 37 322 560 |
| K-osakkeet yhteensä A-sarja (1 ääni/osake), |
3 732 256 | 3 732 | 74 645 120 | 1 866 128 | 3 732 37 322 560 | |
| rekisteröity | 17 026 552 | 17 027 | 17 026 552 | 8 513 276 | 17 027 | 8 513 276 |
| A-osakkeet yhteensä | 17 026 552 | 17 027 | 17 026 552 | 8 513 276 | 17 027 | 8 513 276 |
| Yhteensä 31.12. | 20 758 808 | 20 759 | 91 671 672 | 10 379 404 | 20 759 45 835 836 | |
| Ääniä / A-sarjan osake | 1 | |||||
| Ääniä / K-sarjan osake | 20 |
Rekisteröity osakepääoma 31.12.2011 oli yhteensä 20 759 tuhatta euroa.
Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 0,50 euroa/osake vuodelta 2011 (0,50 euroa/osake vuodelta 2010), yhteensä 10,4 (10,4) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin 23.4.2012. Sekä Kettä A-sarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.
Olvi Oyj:n hallussa oli 1.1.2012 yhteensä 1 124 kappaletta omia A-osakkeita.
Tammi-joulukuussa 2012 Olvi Oyj ei ole hankkinut lisää eikä luovuttanut pois omia A-osakkeitaan, joten yhtiön hallussa olevien omien A-osakkeiden määrä oli ennallaan 31.12.2012. Yhtiön hallussa olevien A-osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 8,5 tuhatta euroa.
Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.
Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 11.4.2012, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 500 000 A-osaketta.
Yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen päättämään enintään 1 000 000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500 000 yhtiön hallussa olevan oman A-osakkeen luovuttamisesta.
Tammi-joulukuussa 2012 Olvi Oyj:n hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen sille antamia valtuutuksia.
19. Tilinpäätössiirtojen kertymä
Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.
| 20. Vieras pääoma | 2012 | 2011 | ||
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat |
38 980 29 |
29 422 29 |
||
| Yhteensä | 39 009 | 29 451 | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: Muut velat Yhteensä |
19 496 19 496 |
12 512 12 512 |
||
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 58 506 | 41 963 | ||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat Muut velat |
14 750 17 240 3 923 14 686 |
24 629 16 895 6 689 14 228 |
||
| Yhteensä | 50 599 | 62 441 | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: | ||||
| Ostovelat Yhteensä |
194 194 |
210 210 |
||
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Vieras pääoma yhteensä |
50 793 109 299 |
62 651 104 614 |
||
| Siirtovelat Henkilöstökuluvaraukset Lainojen korkovaraus Muut siirtovelat Siirtovelat yhteensä |
3 037 291 596 3 923 |
4 651 696 1 342 6 689 |
||
| Korottomien velkojen määrä 31.12. | 36 043 | 38 022 | ||
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua: Lainat rahoituslaitoksilta |
2 243 | 7 541 | ||
| 21. Osakeperusteiset maksut | ||||
| Olvi-konsernilla oli osakepalkkiojärjestelmä vuosina 2006-2010. Järjestelmä oli osa konsernin avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää ja sen tarkoituksena oli yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi. Viimeiset ansaintajakson 2006-2010 osakepalkkiot maksettiin huhtikuussa 2011. |
||||
Olvi Oyj:n hallitus ei ole päättänyt uusista Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevista osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä.
Olvi-konsernilla ei ole optioita.
| 22. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta puolesta Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin |
1 336 | 1 336 |
| Muut taseen ulkopuoliset vastuut Päällystevastuut Vuokravastuut liikehuoneistoista ja tonteista Muut vastuut |
2 265 392 6 003 |
4 208 473 3 477 |
| Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut yhteensä 9 996 | 9 493 |
| 23. Leasingvastuut | 2012 | 2011 | ||
|---|---|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 916 | |||
| Myöhemmin erääntyvät | 517 | 1 022 | ||
| Yhteensä | 1 230 | 1 938 | ||
| 24. Johdannaissopimukset | 2012 | 2011 | ||
| Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo | |
| Johdannaiset | 31 329 | -234 | 22 057 | -468 |
Johdannaissopimusten merkitys liiketoiminnalle on vähäinen. Johdannaissopimukset ovat lainojen koronvaihtosopimuksia ja ne päättyvät vuosina 2014, 2015 ja 2017.
| Osakkeet ja osakepääoma 31.12.2012 | ||||
|---|---|---|---|---|
| K-sarjan osakkeet, rekisteröity A-sarja osakkeet, rekisteröity |
Osakkeita 3 732 256 17 026 552 |
% 18,0 82,0 |
Ääniä 74 645 120 17 026 552 |
% 81,4 18,6 |
| Yhteensä | 20 758 808 | 100,0 | 91 671 672 | 100,0 |
| Rekisteröity osakepääoma, 1000 EUR | 20 759 |
Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 0,50 euroa/osake vuodelta 2011 (0,50 euroa/osake vuodelta 2010), yhteensä 10,4 (10,4) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin 23.4.2012.
Ääniä / A-sarjan osake 1 Ääniä / K-sarjan osake 20
Sekä K- että A-sarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.
| Suurimmat omistajat 31.12.2012 | A-sarja | Yhteensä | % Äänimäärä | % | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. Olvi-säätiö | 2 363 904 | 890 613 | 3 254 517 | 15,68 | 48 168 693 | 52,54 |
| 2. Hortling Heikki Wilhelm *) 3. Hortling Kalle Einari |
901 424 | 159 194 | 1 060 618 | 5,11 | 18 187 674 | 19,84 |
| kuolinpesä | 187 104 | 25 248 | 212 352 | 1,02 | 3 767 328 | 4,11 |
| 4. Hortling Timo Einari | 165 824 | 34 608 | 200 432 | 0,97 | 3 351 088 | 3,66 |
| 5. Hortling-Rinne Marit | 102 288 | 2 100 | 104 388 | 0,50 | 2 047 860 | 2,23 |
| 6. Pohjol Pankki Oyj, hall.rek. |
1 902 700 | 1 902 700 | 9,17 | 1 902 700 | 2,08 | |
| 7. Nordea Pankki Suomi Oyj, | ||||||
| hall.rek. | 880 016 | 880 016 | 4,24 | 880 016 | 0,96 | |
| 8. Ilmarinen Keskinäinen | ||||||
| Eläkevakuutusyhtiö | 779 026 | 779 026 | 3,75 | 779 026 | 0,85 | |
| 9. Nasdaq OMXBS/ Skandinaviska Enskilda Banken Ab |
||||||
| Banken Ab, hall.rek. | 461 809 | 461 809 | 2,22 | 461 809 | 0,50 | |
| 10. Oy Autocarrera Ab | 460 000 | 460 000 | 2,22 | 460 000 | 0,50 | |
| 11. Keskinäinen | ||||||
| Työeläkevakuutusyhtiö Varma 12. Fondita Nordic Micro |
412 899 | 412 899 | 1,99 | 412 899 | 0,45 | |
| Cap Sijoitusrahasto | 392 000 | 392 000 | 1,89 | 392 000 | 0,43 | |
| 13. Evli Suomi Select | ||||||
| Sijoitusrahasto | 231 028 | 231 028 | 1,11 | 231 028 | 0,25 | |
| 14. Laakkonen Hannu Markus | 216 072 | 216 072 | 1,04 | 216 072 | 0,24 | |
| 15. Aktia Capital Sijoitusrahasto 16. Pensionsförsäkring- |
196 000 | 196 000 | 0,94 | 196 000 | 0,21 | |
| saktiebolaget Veritas | 185 300 | 185 300 | 0,89 | 185 300 | 0,20 | |
| 17. Lahti Ari | 180 000 | 180 000 | 0,87 | 180 000 | 0,20 | |
| 18. OP-Suomi Pienyhtiöt | 159 457 | 159 457 | 0,77 | 159 457 | 0,17 | |
| 19. Aktia Secura Sijoitusrahasto | 152 000 | 152 000 | 0,73 | 152 000 | 0,17 | |
| 20. Odin Finland Muut |
11 712 | 151 296 9 158 706 |
151 296 9 170 418 |
0,73 44,18 |
151 296 9 392 946 |
0,17 10,22 |
| Yhteensä | 3 732 256 17 026 552 20 758 808 100,00 91 671 672 100,00 |
*) Osakkeenomistus sisältää omissa ja määräysvallassa olevien nimissä olevat osakkeet.
Olvi Oyj:llä oli arvo-osuusjärjestelmässä 31.12.2012 9 091 (9 146) osakkeenomistajaa, joista 8 (9) hallintarekisteröityjä.
Olvi Oyj on ottanut Nasdaq OMX Helsingin Pörssin laatiman ja suositteleman sisäpiiriohjeen käyttöön 1.9.2005.
Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2012 yhteensä 901 424 K-osaketta ja 170 994 A-osaketta, jotka edustavat 5,2 prosenttia kaikista osakkeista ja 19,9 prosenttia äänimäärästä.
Yhtiön johdolla ei ole optioita.
| Arvo | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvo-osuuksien | Omistajien | % | osuus- | % arvo- | Ääni- | % |
| lukumäärä | lukumäärä | omistajista | määrä | osuuksista | määrä äänistä | |
| 1 - 1000 | 7 661 | 84,27 | 2 088 473 | 10,06 | 2 098 201 | 2,29 |
| 1 001 - 10 000 | 1 299 | 14,29 | 3 451 381 | 16,63 | 3 589 093 | 3,92 |
| 10 001 - 500 000 | 126 | 1,39 | 7 347 407 | 35,39 | 16 032 383 | 17,49 |
| 500 001 - 999 999 999 999 | 5 | 0,05 | 7 832 443 | 37,73 | 69 873 675 | 76,22 |
| Odotusluettelolla | 2 064 | 0,01 | 41 280 | 0,05 | ||
| Yhteistilillä | 37 040 | 0,18 | 37 040 | 0,04 | ||
| Yhteensä | 9 091 | 100,00 | 20 758 808 | 100,00 | 91 671 672 100,00 | |
| % | Arvo- | Hallinta- rekisteröity |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Omistajien lukumäärä |
omis- tajista |
osuus- | määrä osuuksista | % arvo- arvo-osuus- | % arvo- määrä osuuksista |
Ääni- | % määrä äänistä |
|
| Yritykset | 415 | 4,56 | 4 862 842 | 23,43 | 4 029 | 0,02 | 49 781 047 | 54,30 |
| Rahoitus- ja | ||||||||
| vakuutuslaitokset | 37 | 0,41 | 1 636 011 | 7,88 | 3 289 565 | 15,85 | 4 925 576 | 5,37 |
| Julkisyhteisöt | 8 | 0,09 | 1 478 941 | 7,12 | 1 478 941 | 1,61 | ||
| Voittoa tavoittelemattomat | ||||||||
| yhteisöt | 106 | 1,17 | 585 149 | 2,82 | 585 149 | 0,64 | ||
| Kotitaloudet | 8 482 | 93,30 | 8 441 473 | 40,66 | 32 457 473 | 35,41 | ||
| Ulkomaat | 43 | 0,47 | 420 148 | 2,02 | 1 546 | 2 365 166 | 2,58 | |
| Odotusluettelolla | 2 064 | 0,01 | 41 280 | 0,05 | ||||
| Yhteistilillä | 0,00 | 37 040 | 0,18 | 37 040 | 0,04 | |||
| Yhteensä | 9 091 100,00 17 463 668 | 84,13 | 3 295 140 | 15,87 | 91 671 672 100,00 |
| Omistajien | % | Arvo-osuus- | % arvo- | Ääni- | % | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| lukumäärä | omistajista | määrä | osuuksista | määrä äänistä | ||
| Ulkomaiset yhteensä Hallintarekisteröidyt |
41 | 0,45 | 420 148 | 2,02 | 2 363 620 | 2,58 |
| (ulkom.) yhteensä Hallintarekisteröidyt |
2 | 0,02 | 1 546 | 0,01 | 1 546 | 0,00 |
| (kotim.) yhteensä | 6 | 0,07 | 3 293 594 | 15,87 | 3 293 594 | 3,59 |
| Yhteensä | 49 | 0,54 | 3 715 288 | 17,90 | 5 658 760 | 6,17 |
| TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS | |||
|---|---|---|---|
| 1000 EUR | 2012 | 2011 | 2010 |
| Liikevaihto | 120 951 | 119 788 | 110 989 |
| Muutos, % | 1,0 | 7,9 | 6,2 |
| Liikevoitto | 9 004 | 13 160 | 11 629 |
| % liikevaihdosta | 7,4 | 11,0 | 10,5 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 380 | 3 138 | -591 |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | 15 384 | 16 298 | 11 039 |
| % liikevaihdosta | 12,7 | 13,6 | 9,9 |
| Tulos ennen varauksia ja veroja | 15 384 | 16 298 | 11 039 |
| % liikevaihdosta | 12,7 | 13,6 | 9,9 |
| Taseen loppusumma | 185 201 | 177 210 | 160 784 |
| Tulorahoitus-% | 16,7 | 15,7 | 12,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | 11,7 | 14,4 | 10,2 |
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | 19,0 | 19,2 | 12,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 39,8 | 39,9 | 41,8 |
| Maksuvalmius (current ratio) | 0,8 | 0,6 | 0,9 |
| Velkaantumisaste (gearing), % | 98,8 | 92,8 | 70,7 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 12 246 | 11 562 | 4 776 |
| % liikevaihdosta | 10,1 | 9,7 | 4,3 |
| Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 12 089 | 11 243 | 4 619 |
| % liikevaihdosta | 9,9 | 9,4 | 4,2 |
| Henkilöstö keskimäärin | 401 | 383 | 378 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | 2012 | 2011 | 2010 |
| Tulos/osake (EPS), euroa | 0,66 | 0,64 | 0,41 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 3,55 | 3,40 | 3,24 |
| *) Nimellisosinko/osake, euroa | 0,50 | 0,50 | 0,50 |
| *) Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,54 | 3,39 | 3,26 |
| *) Osinko/tulos, % | 75,8 | 78,2 | 121,3 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 29,8 | 23,1 | 37,3 |
| A-osakkeen kurssi | |||
| - kauden lopussa, euroa | 19,65 | 14,75 | 15,35 |
| - ylin kurssi, euroa | 20,43 | 19,86 | 15,73 |
| - alin kurssi, euroa | 14,75 | 13,49 | 12,01 |
| - keskikurssi, euroa | 18,26 | 16,68 | 14,03 |
| A-osakkeiden vaihto, kpl | 1 793 149 | 3 208 911 | 1 628 258 |
| A-osakekannasta, % | 10,5 | 18,8 | 19,1 |
| A-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR | 334,6 | 251,1 | 261,4 |
| K-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR | 73,3 | 55,1 | 57,3 |
| Yhtiön markkina-arvo yhteensä, MEUR | 407,9 | 306,2 | 318,6 |
| Osakkeiden lukumäärä | |||
| - osakeantioikaistu keskimääräinen | |||
| lukumäärä tilikauden aikana **) | 20 757 684 | 20 751 392 | 20 734 008 |
| - optiolainan laimennusvaikutuksella | |||
| oikaistu keskimääräinen lukumäärä **) - osakeantioikaistu lukumäärä |
20 757 684 | 20 751 392 | 20 734 008 |
Tunnusluvut vuodelta 2010 on muutettu vertailukelpoisiksi v. 2011 tehdyn maksuttoman osakeannin (split) aiheuttaman osakelukumäärän kaksinkertaistumisen vaikutuksesta. Myös osakelukumäärät on oikaistu vertailukelpoisiksi.
*) Nimellisosingon määrä on muutettu vertailukelpoiseksi maksuttoman osakeannin vaikutuksesta. Vuoden 2012 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.
**) Olvi Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty.
| Tulorahoitus-% | = 100* | Liikevoitto+poistot+rahoitustuotot ja -kulut+satunnaiset tuotot ja kulut-verot |
|---|---|---|
| Liikevaihto | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | = 100 * | Voitto ennen veroja+korko- ja muut rahoituskulut |
| Taseen loppusumma-korottomat velat (keskimäärin) | ||
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | = 100* | Voitto ennen veroja-verot |
| Oma pääoma+määräysvallattomien osuus+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskimäärin vuoden aikana) |
||
| Omavaraisuusaste, % | = 100 * | Oma pääoma+määräysvallattomien osuus+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä |
| Taseen loppusumma-saadut ennakot | ||
| Maksuvalmius (current ratio) | = | Rahoitusomaisuus+vaihto-omaisuus |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Velkaantumisaste (gearing), % | = 100 * | Korolliset velat+saadut ennakkomaksut-rahat ja muut likvidit varat |
| Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä |
||
| Tulos/osake (EPS) | = | Voitto ennen veroja-verot+/- määräysvallattomien osuus |
| Tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä |
||
| Oma pääoma/osake | = | Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla ja määräysvallattomien osuudella vähennettynä |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = 100* | Osakeantioikaistu osinko/osake |
| Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
||
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | = | Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
| Tulos/osake | ||
| Osinko/tulos, % | = 100* | Osakekohtainen osinko |
| Osakekohtainen tulos | ||
| Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa |
= | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa * A-osakkeen kurssi tilikauden lopussa |
Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 45,1 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 12,6 miljoonaa euroa.
Yhtiön hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:
• osinkona jaetaan 0,50 euroa vuodelta 2012 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Osinko on 40,3 prosenttia Olvi-konsernin osake-kohtaisesta tuloksesta.
Osinko esitetään maksettavaksi sille, joka on merkitty osingon maksun täsmäytys-päivänä 15.4.2013 osakkeenomistajaksi Suomen Euroclear Finland Oy:n pitämään Olvi Oyj:n osakasluetteloon. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 22.4.2013.
• emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 34,7 miljoonaa euroa.
Päiväys ja allekirjoitus
Iisalmessa 21. päivänä helmikuuta 2013
Heikki Hortling Esa Lager hallituksen hallituksen
Tarja Pääkkönen Heikki Sinnemaa hallituksen jäsen hallituksen jäsen
Jaakko Autere Lasse Aho
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
hallituksen jäsen toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Iisalmessa 15. päivänä maaliskuuta 2013
PricewaterhouseCoopers Oy
Sami Posti KHT
Heikki Hortling Syntynyt 1951 Kauppatieteiden maisteri Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1998 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja 1987–1997 Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: Ponsse Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Puhelinosuuskunta IPY, hallituksen jäsen Keskeinen työkokemus: Useita eri tehtäviä Olvi Oyj:ssä mm. markkinoinnissa ja materiaalihallinnossa. Esa Lager
Syntynyt 1959 Oikeustieteen kandidaatti Kauppatieteiden maisteri Outokumpu Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2002 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 14.4.–2.9.2004 Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja
Outokumpu Oyj, rahoitus- ja hallintojohtaja Outokumpu Oyj, rahoitusjohtaja Kansallis-Osake-Pankki, eri tehtäviä ulkomaantoiminnoissa.
Heikki Sinnemaa Syntynyt 1949 Varatuomari Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: Olvi-säätiö, hallituksen jäsen Puhelinosuuskunta IPY, hallituksen puheenjohtaja T. Makkonen Oy, hallituksen jäsen Iisalmen Osuuspankki, johtokunnan jäsen (1987–1995) Iisalmen Osuuspankki, puheenjohtaja (1995–2000)
Keskeinen työkokemus: Asianajotoimisto Heikki Sinnemaa, asianajaja vuosina 1975–2012.
Jaakko Autere
Syntynyt 1963 KTM
Tarja Pääkkönen
Syntynyt 1962
Tekniikan tohtori (Yritysstrategiat)
Diplomi-insinööri (Rakentaminen)
Kansainvälisen markkinoinnin opinnot
Boardman Oy, partneri, osakas ja
hallituksen jäsen vuodesta 2010
Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010
Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:
Boardman Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Marimekko Oy:n hallituksen jäsen 2006–2011 Panostaja/Flexim Security Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2011
Idean Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 Spinverse Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 Ohjelmistoyhtiö Sunduka Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 HYY Yhtymän hallituksen jäsen vuodesta 2008
Itellan johtokunnan jäsen ja konsernin Myynti ja Markkinointiyksikön johtaja Nokia Oyj:ssä Nokia Mobile Phonesin johtoryhmän jäsen ja useat globaalit, Senior Vice President -tasoiset johtotehtävät Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa Mecrastor Oy (Price Waterhouse Coopers), Management Consultant Kienbaum KmbH, Saksa, Management Consultant BE & K, USA, Marketing & Business Manager.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.