Annual Report • Mar 18, 2013
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Vuosi 2012 lyhyesti | 5 |
|---|---|
| Strategiset linjaukset | 7 |
| Tuoteryhmät | 9 |
| Toimitusjohtajan katsaus | 12 |
| Tulisijat | 14 |
| Sisustuskiviliiketoiminta | 17 |
| Sauna | 19 |
| Vientikatsaukset | 20 |
| Kivivarat ja varannot | 25 |
| Yhteiskuntavastuu | 26 |
| Vuoden 2012 kohokohtia | 29 |
| Hallinto | 32 |
| Johtoryhmä | 34 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2012 | 36 |
| Palkka- ja palkkioselvitys | 41 |
| Tietoja osakkeenomistajille | 42 |
| Vuosikooste | 43 |
| Tulikivi Oyj:n toimintakertomus | |
| ja tilinpäätös vuodelta 2012 | 44 |
| Hallituksen toimintakertomus | 45 |
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 50 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat sekä | |
| osakekohtaiset tunnusluvut | 88 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 90 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 91 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus | 102 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 103 |
| Tilintarkastuskertomus | 103 |
| Yhteystiedot | 104 |
Pörssinoteerattu perheyritys Tulikivi Oyj on maailman suurin lämpöä varaavien tulisijojen valmistaja. Tulikivellä on kolme tuoteryhmää: Tulisijat, Sauna ja Sisustus.
Tulikivi ja sen asiakkaat arvostavat hyvinvointia, sisustamista ja bioenergian hyötyjä. Tulikiven liikevaihto on 51,2 Me (58,8 Me v. 2011), josta viennin osuus on noin puolet. Tulikivellä työskentelee noin 350 ihmistä.
U.S., Inc. ja OOO Tulikivi. Tytäryhtiö Kivia Oy sulautettiin tytäryhtiösulautumisella Tulikivi Oyj:n konsernirakenteen selkeyttämiseksi 31.12.2012. Konserniyritys on lisäksi The New Alberene Stone Company Inc., jolla ei ole enää liiketoimintaa. Konsernin osakkuusyhtiöitä ovat Stone Pole Oy ja Rakentamisen MALL Oy.
Tunnuslukujen laskentaperusteet s. 90
Tulikivi-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, sen Saksassa sijaitseva kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland, sekä tytäryhtiöt AWL-Marmori Oy, Tulikivi
2012 2011 Muutos, % Liikevaihto, M€ 51,2 58,8 -12,9 Liiketulos, M€ **) 0,1 -2,4 104,2 Tulos ennen veroja, M€ **) -0,8 -3,1 74,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,3 -4,8 Omavaraisuusaste, % 35,2 33,3 Osakekohtainen tulos, € -0,02 -0,07 71,4 Osakekohtainen oma pääoma, € 0,49 0,51 -3,9 Osinko: A-sarjan osake, € - - K-sarjan osake, € - -
*) Vertailukauden 2011 liikevaihtoon sisältyy lakkautettujen toimintojen liikevaihtoa 3,0 Me.
**) Liiketulokseen ja tulokseen ennen veroja sisältyy toimintojen keskittämisestä ja sopeuttamisesta aiheutuneita kertaluonteisia kuluja 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2011.
Liiketoiminnan nettorahavirta, Me
Investoinnit ja poistot, Me
Pörssikurssi, 31.12.
8
Tulikiven missio kuuluu seuraavasti: Koska maailma on kylmä, Tulikivi tuo kotiin lämpöä ja viihtyisyyttä kaikille aisteille. Tulikiven strategian lähtökohtana on kuluttajien kasvava kiinnostus sisustamiseen, hyvinvointiin sekä bioenergiaan ja ekologisuuteen.
Tulikiven valmistusprosessit, tuotteet ja niiden elinkaaret sopivat ympäristötietoiselle kuluttajalle, joka tarvitsee Tulikivi-tuotteita ensi- ja toissijaisiksi lämmönlähteiksi, sisustusratkaisuiksi sekä tunnelman luomiseen. Tulikivi-tuotteiden polttotekniikka ja energiatehokkuus ovat parhaita mahdollisia, ja tuotteissa huomioidaan asiakaskohderyhmän mukaiset esteettisyys-, käyttö- ja palveluvaatimukset. Tuotteet luovat miellyttävää tunnelmaa ja hyvää oloa kiireisille ihmisille, ja niiden lämpö luo ainutlaatuisen asumisviihtyvyyden. Asiakas saa tuotteen ostaessaan asiantuntevan palvelun.
• Bioenergian käyttö lisääntyy ekologisista ja taloudellisista syistä
Pääpaino on valmiissa kuluttajatuotteissa, mutta tarjoamme kuluttajille myös mittatilausratkaisuja. Business-to-business –kauppana myymme verhouskiviä merkittäville lämmityslaitevalmistajille Euroopassa ja sisustuskiviä suomalaisille keittiövalmistajille sekä ammattirakentajille.
Vuolukiviset ja keraamiset varaavat tulisijat
Myynnissä kaikilla markkina-alueilla
Vuosi 2012 alkoi hyvin haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Lokakuussa 2011 voimistunut Kreikan kriisi heikensi kuluttajaluottamusta ja vähensi tulisijojen kysyntää päämarkkinoilla.
Konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 51,2 (58,8 miljoonaa euroa miljoonaa euroa vuonna 2011). Tulisijat-segmentin liikevaihto oli 47,1 (53,5) miljoonaa euroa ja sisustuskivetsegmentin liikevaihto 4,1 (5,3) miljoonaa euroa. Vertailukauden 2011 liikevaihtoon sisältyy lakkautettujen toimintojen liikevaihtoa tulisijat-liiketoiminnassa 1,6 miljoonaan euroa ja sekä sisustuskivet-liiketoiminnassa 1,4 miljoonaa euroa.
Voimakkaimmin kriisi heijastui Tulikiven liikevaihtoon kotimaassa, jossa tulisijojen liikevaihto laski noin 15%:ia positiivisesta markkinaosuuskehityksestä huolimatta. Kotimaan liikevaihto oli 24,9 (31,6) miljoonaa euroa eli 48,5 (53,7) prosenttia. Jo alkuvuonna tulisijojen kysyntä jäi alle edellisen vuoden. Syyskuussa 2012 kotimaassa käynnistynyt YTneuvottelujen aalto vähensi kysyntää loppuvuonna edelleen.
Uuniviennissä myynnin kehitys oli tasaisempi, ja liikevaihto kasvoi noin 2 prosenttia. Viennin osuus liikevaihdosta oli 26,3 (27,2) miljoonaa euroa. Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi, Ranska, Saksa, Belgia ja Venäjä. Viennissä uunien liikevaihto oli ennakoidun mukaista. Verhouskivien kysyntä oli alkuvuonna vähäistä, mikä johtui kamiinavalmistajien varovaisuudesta varastojensa suhteen. Verhouskiven liikevaihto laski 18,5 %:ia.
Saunatuotteiden liikevaihto ei ole vielä kokonaisuuden kannalta merkittävää.
Huolimatta liikevaihdon laskusta Tulikivi-konsernin liiketulos kääntyi voitolliseksi vuoden 2012 aikana. Voitollinen tulos johtui onnistuneesti toteutetusta 3 miljoonan euron säästöprojektista. Tehdyt toimenpiteet kohensivat yhtiön tuotannollista tehokuutta ja alensivat yhtiön kiinteitä kuluja tavoitteiden mukaisesti.
Huolimatta liikevaihdon laskusta Tulikivi-konsernin liiketulos kääntyi voitolliseksi vuoden 2012 aikana. Konsernin liiketulos oli 0,1 (-2,4) miljoonaa euroa. Tulisijat-segmentin liikevoitto oli 2,2 (0,2) miljoonaa euroa ja sisustuskivet-segmentin liiketulos -0,1 (-0,6) miljoonaa euroa ja muiden erien kulut -2,0 (-2,0) miljoonaa euroa. Vertailukauden liiketulosta rasittivat toimintojen keskittämisestä ja sopeuttamisesta aiheutuneiden nettomäärältään 1,6 miljoonan euron suuruisten kertaluonteiset kulut. Näistä kuluista tulisijat-segmentille kohdistuu 1,4 miljoonaa euroa ja sisustuskivet-segmentille nettomääräisesti 0,2 miljoonaa euroa. Tehdyt toimenpiteet kohensivat yhtiön tuotannollista tehokuutta ja alensivat yhtiön kiinteitä kuluja tavoitteiden mukaisesti.
Konsernin tulos ennen veroja oli -0,8 (-3,1) miljoonaa euroa ja laaja tulos -0,6 (-2,4) miljoonaa euroa. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto oli 0,3 (-4,8) prosenttia. Osakekohtainen tulos oli -0,02 (-0,07) euroa.
Liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja oli 0,1 (1,4) miljoonaa euroa. Käyttöpääoma
kasvoi tilikauden aikana 3,0 miljoonaa euroa ja oli 9,9 miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 23,9 (24,9) miljoonaa euroa, ja nettorahoituskulut olivat 0,8 (0,7) miljoonaa euroa. Current ratio oli 1,7 (1,5). Omavaraisuusaste oli 35,2 (33,3) prosenttia ja korollisten nettovelkojen suhde omaan pääomaan eli gearing 112,9 (96,5) prosenttia. Osakekohtainen oma pääoma oli 0,49 (0,51) euroa.
Varmistaakseen rahoitusasemaansa yhtiö solmi kolmen vuoden mittaisen rahoitussopimuksen keskeisten rahoittajiensa kanssa. Vuonna 2012 konsernin käyttöpääoman kasvuun vaikuttivat siirtovelkojen supistuminen, uudelleenjärjestelyvarauksen purku sekä lohkarevarastojen kasvu.
Konsernin tuotanto-, louhos- ja kehitysinvestoinnit olivat yhteensä 2,7 (4,9) miljoonaa euroa.
Uusi toiminnanohjausjärjestelmä otettiin
käyttöön vuoden 2012 alussa. Uuden järjestelmän myötä Tulikiven sisäiset prosessit eri tehtailla ja liiketoiminnoissa yhtenäistyvät. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa yhteistyökumppaniverkoston ja koko toimitusketjun paremman hallinnan. Hanke toteutui paitsi tavoiteaikataulussaan myös hyvin lähelle alkuperäistä kustannusbudjettiaan.
Muita merkittäviä investointeja olivat mm. tehtaiden korvausinvestoinnit ja louhosinvestoinnit.
Taloudellisista haasteista huolimatta, Tulikivi lanseerasi vuoden aikana monia uusia merkittäviä tuotteita kuten Hiisi-takkaperheen ja puukiukaat. Modulaarisen Hiisi-malliston tuotteistamiseen, lanseeraukseen ja tuotehyväksyntöihin on panostettu merkittävästi. Tuotteet on suunniteltu modulaarisiksi, jotta komponenttikohtaisia volyymeja voitaisiin kasvattaa tuotannon ja hankinnan tehostamiseksi. Modulaarisuus nopeuttaa ja tehostaa tuotekehitystyötä jatkossa.
Hiisi-malliston yhteydessä lanseerattiin Tulikivi Figure- ja Tulikivi Color -pintamateriaalit, jotka mahdollistavat uusia muotoja ja värejä vuolukiviuuneihin.
Uudet saunatuotteet ja Hiisi-tulisijat on otettu hyvin vastaan. Ne poikkeavat edukseen muista markkinoilla olevista tuotteista mm. teknisiltä ominaisuuksiltaan ja muotoilultaan. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat yhteensä 1,6 (2,1) miljoonaa euroa, ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta oli 3,1 (3,6) prosenttia. Kehitysmenoista aktivoitiin avustusten vähentämisen jälkeen 0,6 (0,6) miljoonaa euroa.
Panostus uusiin tuotteisiin kasvatti Tulikiven näkyvyyttä, lisäsi kiinnostavuutta ja toi yhtiölle huomionosoituksia. Keraaminen Nuoskasähkökiukaamme voitti kesän kynnyksellä kansainvälisen Fennia Prize 2012 –muotoilupalkinnon. Hiisi-takka valittiin Habitaressa Toimittajien tusinaan yhdeksi kiinnostavimmista tuotteista. Lisäksi Harmaja-takka voitti Vesta Awards Wood Burning -innovaatiopalkinnon Atlantassa, USA:ssa. Näiden lisäksi brändimme tunnettuus on kehittynyt hyvin. Saunatuotteemme tunnetaan jo nyt kotimaan markkinoilla laadukkaina ja muotoilullisesti korkealaatuisina tuotteina.
Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, %
Vuonna 2012 Suomen tulisijamarkkinat laskivat voimakkaasti. Tärkein syy laskuun on uudisrakentamisen hiipuminen ja kuluttajien epävarmuus investointipäätöksien tekemisessä.
Tulikiven liikevaihto kotimaan tulisijamarkkinoilla laski 15 %:ia. Tulikivi-tuotteiden markkinaosuuden saneerauskohteissa kuitenkin uskotaan vahvistuneen edelleen ja säilyneen uudisrakentamisessa. Tulikivi on Suomessa varaavien uunien markkinajohtaja sekä kappalemäärällä että liikevaihdolla mitattuna.
Kotimaan myynnissä Tulikiven studioverkko on edelleen keskeinen osa jakelukanavaa. Myyntiverkkoa täydentävät rautakaupoissa olevat Tulikivi-pisteet. Yhteistyö Rautakesko Oy:n kanssa käynnistettiin 1.3.2012. Tämän lisäksi Tulikivellä on sopimus S-Ryhmän kanssa.
Kuluneen vuoden aikana Tulikivi on myös tehnyt uusia yhteistyösopimuksia taloteollisuuden toimijoiden kanssa. Sopimukset solmittiin Kastelli-talot Oy:n, Kontiotuote Oy:n, Jukkatalojen, Honkarakenne Oyj:n, Jokeri Talot Oy:n, HB Kivitalot Oy:n, OptimiKodit Oy:n sekä Rakennustyö Valmis KO-TI Oy:n kanssa. Taloteollisuutta varten Tulikivi on kehittänyt ainutlaatuisen valmisuunikonseptin. Tulisijat kootaan valmiiksi tehtaalla, jolloin työmaalla tehtäväksi jää ainoastaan tulisijan hormiin liittäminen. Varaava takka on käyttövalmis muutamassa tunnissa. Vastaavaa konseptia ei muilla varaavien uunien valmistajilla ole. Nämä toimet kasvattavat Tulikiven markkinaosuutta Suomessa vuonna 2013.
Tulikiven uudet, teknisesti edistykselliset hybriditakkauunit sopivat erittäin hyvin moderniin matalaenergiarakentamiseen. Tätä tukee Tulikivi Green W10 -vesilämmitysjärjestelmä, jonka myynti kehittyi vahvasti vuoden 2012 aikana.
Erityisesti uudisrakentamisessa kuluttajat suosivat muotoilullisesti yksinkertaisia ja vaaleita tulisijoja. Tampereen asuntomessuilla lanseerattiin uusi modulaarinen Hiisi-takkamallisto. Habitare-messuilla Helsingissä markkinoille tuotiin uudet Figure-pintaiset tulisijat sekä Tulikivi Color –pinnoitus, jonka avulla vanhakin vuolukiviuuni voidaan pinnoittaa valkoiseksi tai tummaksi. Tulikivi Figure puolestaan mahdollistaa uudet, nykytrendeihin sopivat pintamuodot ja –struktuurit tulisijoille.
Vientimarkkinoilla liikevaihdon kehitys oli kotimaata parempi, ja liikevaihto kasvoi 2 %:ia vuonna 2012. Myönteisintä kehitys oli USA:ssa, Venäjällä, Saksassa ja uusissa ItäEuroopan vientimaissa. Kokonaisuutena Kes ki-Euroopan vienti kehittyi tyydyttävästi tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Myös myynti Ranskaan oli edellisvuoden mukaista, vaikka valtiontuki energiatehokkuusinvestoi neille laski vuoden 2012 alussa.
Tulikivi uudisti vuoden aikana sekä Venäjän että Skandinavian myyntijohtoa. Sveitsissä aloitettiin yhteistyö uuden maahantuoja kumppanin, Tonwerk AG:n, kanssa. Uutena markkina-alueena mukaan tuli Iso-Britannia, jonne aloitettiin maahantuonti. Tavoitteena on luoda Iso-Britanniaan kattava jakeluverk ko lähivuosina. Maassa kiinnostus bioenergi an hyödyntämiseen lämmityksessä kasvaa. Tulikivi on laajentanut Venäjällä jakeluverk koa Pietarin ja Moskovan ulkopuolisille alueil le, ja kouluttanut merkittävän määrän uusia yhteistyökumppaneita. Yhtiöllä on nyt 20 jälleenmyyjää Venäjällä. Tytäryhtiö OOO Tu likivi vastaa tuotteiden logistiikasta ja tulla uksesta sekä jakelun rakentamisesta Venä jällä. Venäläiset asiakkaat painottavat ener giansäästön lisäksi tulisijan muita ominai suuksia kuten ulkonäköä ja tunnelmatekijöitä muita vientimarkkinoita enemmän.
Viennissä kysyntää on suuremmille tulisijoille etenkin saneerauskohteissa. Tulisijat toimivat lisälämmönlähteenä maissa, joissa energian hinnat ja energiaverotus kasvavat. Matala energiarakentamisen vaatimukset pienem mille takoille korostuvat uudisrakentamises sa viennissä kuten Suomessakin.
Uusi Hiisi-takkamallisto lanseerattiin vien nissä Veronan kansainvälisillä tulisijamessuil la helmikuussa 2012.
Verhouskivien kysyntä oli alkuvuonna 2012 vä häistä, koska syksyn 2011 kamiinoiden syysse sonki jäi poikkeuksellisen heikoksi Euroopassa talouskriisin ja erityisen lämpimän sään vuoksi. Tästä johtuen kamiinavalmistajien varastotasot olivat tavanomaista korkeammat vuoden alus sa. Tilannetta korjattiin valmistamalla yhteis työkumppaneille sitovien tilausten pohjalta tuotteita varastoon kevään aikana. Nämä tuot teet toimitettiin asiakkaille toisella vuosipuolis kolla. Toimenpide sitoi käyttöpääomaa kevään aikana, mutta vastineeksi tehosti tuotantoa ja paransi kannattavuutta merkittävästi. Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä hyvään toimi tuskykyymme pääsesongin aikana.
Tuotekehityksessä vuosi oli hyvin kiireinen uusis ta tuotelanseerauksista johtuen. Modulaarisen Hiisi-malliston tuotteistaminen, lanseeraus ja tuotehyväksynnät ovat työllistäneet merkittä västi. Palaute tuotteiden muotoilusta ja ominai suuksista on ollut myönteistä. Tuotteet on suun niteltu modulaarisiksi, jotta komponenttikohtai sia volyymeja voidaan kasvattaa tuotannon ja hankinnan tehostamiseksi. Modulaarisuus no peuttaa ja tehostaa tuotekehitystyötä jatkossa. Hiisi-malliston yhteydessä lanseerattiin Tulikivi Figure- ja Tulikivi Color -pintamateriaalit, jotka mahdollistavat uusia muotoja ja värejä vuoluki viuuneihin. Uudet pinnoitteet parantavat mer -
kittävästi tuotteiden haluttavuutta kuluttajien silmissä, mikä antaa mahdollisuuksia tuotteiden hinnoitteluun kannattavuutta parantavasti. Tulisijojen energiatehokkuus ja toisaalta pien hiukkaspäästöt ovat olleet julkisen vallan mie lenkiinnon kohteena jo pitkään. EU:n komissio on linjannut EuP-direktiivissä päästövaatimuk set tulisijoille. Vaatimukset tulevat vastaamaan vuoden 2014 vaatimuksia Saksassa. Määräys ten uskotaan tulevan voimaan EU-alueella vuo sikymmenen loppuun mennessä. Yksittäisistä maista tiukimmat päästövaatimukset ovat Sak sassa. Tulikivi-tuotteet täyttävät tällä hetkellä asetutut vaatimukset. Lisäksi tulisijojen CEmerkintä tulee Suomessa pakolliseksi 1.8.2013, kun EU:n rakennustuoteasetus astuu voimaan.
Tuotannolle vuosi 2012 on olut vaikea, mikä johtui suuresta ylikapasiteetista ja siihen liitty västä sopeuttamistarpeesta. Määräaikaislo mautuksia oli eniten Juuan vuolukiviuunituo tannossa.
Uudet Hiisi-tuotteet valmistetaan vuonna 2006 valmistuneessa tehdasyksikössä, joka on pitkälti automatisoituna kustannustehokas.
Hankintatoimea on kehitetty systemaattisesti. Hankinnan merkitys on kasvanut uusien tuote ryhmien ja tuotteiden myötä. Modulaaristen tuoterakenteiden ansiosta hankinnalla on saa vutettavissa entistä suurempaa taloudellista hyötyä. Lisäksi uusi toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa aiempaa tiiviimmän yhteistyön ali hankkijoiden kanssa ja tehostaa siten toimintaa.
Sisustuskiviliiketoimintaa tehostettiin merkittävästi vuonna 2012.
Sisustuskivet-segmentin liikevaihto oli 4,1 (5,3) miljoonaa euroa. Vertailukauden 2011 liikevaihtoon sisältyy sisustuskivet-liiketoiminnassa 1,4 miljoonaa euroa lakkautettujen toimintojen liikevaihtoa. Sisustuskiviliiketoiminnan päätuotteita ovat pöytätasot ja kodin eri tilojen laatoitukset. Merkittävin asiakasryhmä ovat kotimaiset keittiöliikkeet.
Yhtiön aiemmin lanseeraamat sähkökiuasmallistot sekä keväällä 2012 lanseerattu uusi puukiuasmallisto olivat vahvasti esillä Asuntomessuilla, Habitare-messuilla sekä lehdistössä kuluneen vuoden aikana. Kesäkuussa Tulikiven Nuoska-sähkökiuas sai kansainvälisen Fennia Prize 2012 –muotoilupalkinnon. Taloustutkimus Oy:n tekemän Suomi Tänään –tutkimuk-
sen mukaan Tulikivi on mielikuvatekijöissä sekä puu- että sähkökiukaissa alan kakkonen. Erityisen korkeat arviot Tulikiven kiukaat saavat laatu, muotoilu sekä mainonta mielikuvissa. Kotimaan lisäksi saunatuotteiden vienti Venäjälle aloitettiin. Venäläistä kuluttajakuntaa kiinnostaa vuolukivi saunamateriaalina. Vientiä on tarkoitus laajentaa myös Ruotsiin. Saunaliiketoiminnassa tavoitteena on jatkaa vahvaa kasvua vuonna 2013.
Tulikiven liikevaihdosta yli puolet tulee viennistä.
Tulikivi-perheeseen kuuluu reilu 90 maahantuojaa ja jälleenmyyjää sekä noin 240 Tulikivimyyntipistettä Suomen rajojen ulkopuolella. Useat Tulikivi-jälleenmyyjät ovat aloittaneet toimintansa pienenä perheyrityksenä, ja kasvaneet Tulikiven mukana. Esittelemme kaksi pitkäaikaista maahantuojaamme Euroopasta. Michel Dutry toimii Benelux-maissa ja Pohjois-Ranskassa, Oskar Niedermaier Italiassa.
"Myymme Tulikivi-tuotteita mielellämme siksi, että tiedämme saavamme erittäin tyytyväisen asiakkaan"
Dutry & Co on toiminut Tulikiven maahantuojana 25 vuoden ajan, mutta yrityksellä on yli 200 vuoden kokemus korkealuokkaisten puupolttoisten tulisijojen maahantuonnista.
Dutry & Co sijaitsee Belgiassa, ja se maahantuo tulisijoja Suomesta, Tanskasta, Alankomaista, Itävallasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Yrityksellä on yksinoikeus Tulikiven maahantuontiin Belgiassa, Alankomaissa ja Pohjois-Ranskassa.
Dutry & Co:n kantava voima on omistaja Michel Dutry, joka omistaa yhtiön yhdessä las-
tensa kanssa. Lapset eivät tällä hetkellä ole operatiivisissa tehtävissä, mutta auttavat tarpeen mukaan liiketoiminnoissa esimerkiksi messuilla.
Yrityksen kauppiasverkosto koostuu noin 65 valtuutetusta Tulikivi-kauppiaasta. Markkinointityön ansiosta kauppiaille on tarjolla runsaasti arvokkaita potentiaalisia asiakkaita. Dutry & Co panostaa myös kauppiaiden koulutukseen ja tiedonsaantiin. Kolme myyntiedustajaa käyttävät suurimman osan ajastaan vierailemalla liikkeissä ja edustavat Tulikiveä kauppiaiden järjestämissä Tulikivi-illoissa. Illat ovat erittäin tärkeä myyntityökalu, ja niiden avulla potentiaaliset asiakkaat saadaan käännettyä ostaviksi asiakkaiksi.
Dutry & Co:n monitaitoinen toimistohenkilökunta tarjoaa myös tukea kauppiasverkostolle. Dutry & Co:n oma studio vetää puoleensa asiakkaita kaikista toimintamaista laajan valikoiman ja erittäin ammattitaitoisen myyntihenkilöstön ansiosta. Studiossa on katseenvangitsijana maailman suurin Tulikivi-uuni, joka painaa 23,5 tonnia. Potentiaalisiin asiakkaisiin pidetään yhteyttä aktiivisesti. Tiedot asiakkaista annetaan kyseisen alueen kauppiaalle, joka viimeistelee kaupan. Myös logistiikan tehokkuuteen kiinnitetään huomiota, jotta yhteistyö maahantuojan ja kauppiaiden välillä olisi mutkatonta. Dutry & Co:lla työskentelee lisäksi viisi Tulikiviasentajaa, jotka asentavat rajatulla alueella myydyt tulisijat ja tukevat muiden alueiden asentajia. Kullakin kauppiaalla on yhdestä kuuteen Tulikivi-asentajaa.
Dutry & Co:n toiminta-alueella useimmat kodit lämmitetään maakaasu- tai öljykäyttöisellä keskuslämmityksellä. Puuta poltetaan lähinnä kodikkuuden ja lisälämmön takia. Eniten myydyt tulisijat ovat yleensä metallikamiinoja ja takkainserttejä. Kamiinat ostetaan useimmiten tulisijoihin erikoistuneista liikkeistä.
Kahdenkymmen vuoden aikana Tulikivestä on rakennettu markkina-alueen johtava brändi. Vuolukivestä valmistetut, lämpöä varaavat uunit tunnetaan laajalti, samoin kuin niiden keskeiset ominaisuudet: tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja sisäilman laatua parantava vaikutus. Dutry & Co on ennen kaikkea markkinointiyhtiö, joka hyödyntää tehokkaasti internetiä, suhdetoimintaa ja alan messuja markkinoinnissa. Tärkeää on myös jälkimarkkinointi.
"Myymme Tulikivi-tuotteita mielellämme siksi, että tiedämme saavamme erittäin tyytyväisen asiakkaan. Lisäksi haluamme tukea miellyttävää, terveellistä ja ympäristöystävällistä lämmitystapaa, joten Tulikivi on ilmeinen valinta. Tulikivellä on lisäksi markkinoinnille todella ainutlaatuisia myyntiväittämiä, joiden ansiosta voim- me markkinointiviestinnässä painottaa laatua ulkonäön tai alhaisen hinnan sijaan. Sama pätee tietysti kauppiaisiin, toki hiukan heidän omista arvoistaan riippuen", Michel Dutry sanoo. Tärkeimpiä myyntiargumentteja ovat mahdollisuus pienentää lämmityskuluja, sisäilman huomattava paraneminen sekä ympäristöystävällisyys. Näiden lisäksi Tulikiven vahvuuksia ovat helppokäyttöisyys, vuolukiven luonnollisuus, moderni muotoilu, soveltuvuus matalaenergiataloihin, mahdollisuus lämmittää vettä ja niin edelleen.
Talouden kehityksellä on keskeinen merkitys Tulikivi-uunien myynnille myös Belgiassa ja Pohjois-Ranskassa, sillä Tulikivi on tuotteena selvästi kalliimpi kuin kaikkein suosituimmat tulisijamerkit. Julkisella vallalla on myös keskeinen rooli menekkiin.
"Panostamme voimakkaasti siihen, että ekologista rakennussuunnittelua koskevassa lainsäädännössä huomioidaan lämpöävaraavat tulisijat. Tämä on erittäin tärkeää, sillä ekologista rakentamista ja remontointia säännellään yhä ankarammin", Michel Dutry toteaa.
Toisaalta myös asiakkaiden vaatimukset kovenevat jatkuvasti, mikä vaatii paljon tuotekehitysponnisteluja. Jotta viestit saadaan perille, on kuluttajaviestinnässä hyödynnettävä nykyaikaisinta informaatioteknologiaa. Vuorovaikutus tärkeää
Suomessa ja Tulikivellä Michel Dutry vierailee pari kertaa vuodessa. Toisinaan hän käy pääkonttorissa ja tehtailla Juuassa, toisinaan taas Helsingissä. Vuosittain mukana tulee joukko kauppiaita saamaan koulutusta, vahvistamaan yhteishenkeä ja kehittämään Tulikiven, kauppiaiden ja yrityksen suhteita.
Vientiryhmän kokoukset ovat erittäin tärkeitä tiedonkulun kannalta, ja niiden avulla voidaan varmistaa, että Tulikiven kehitystyö vastaa markkinoiden tarpeisiin. Videokonferenssit ovat myös käteviä.
Tulikiven Italian maahantuoja on jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan ollut Eu-
rotrias–niminen italialainen osakeyhtiö, jonka omistavat Oskar Niedermair, Franz
Oskar on osakkaista vanhin, Franz on kymmenen vuotta nuorempi ja Paolo Franzia kymmenen vuotta nuorempi. Yhdessä kolme omistajaa ovat työskennelleet menestyksekkäästi vuodesta 1994, jolloin he aloittivat seikkailunsa Tulikivi-takkojen parissa. Tulikiveen Oskar tutustui ensimmäisen kerran jo noin kymmenen vuotta ennen maahantuonnin aloittamista, mutta tuolloin takkamallit olivat vielä huomattavasti nykyistä raskasrakenteisempia.
Italia kattaa 1 700 kilometrin pituudelta hyvin erilaista historiaa, perinteitä, alkuperältään erilaisia ihmisiä ja monia eri ilmastovyöhykkeitä, jotka jakautuvat osittain kylmiin ja osittain lämpimiin alueisiin pohjoisessa ja etelässä. Pohjoisessa maata rajaavat Alpit, ja pituussuunnassa niemimaata halkoo molemmilta puolilta meren ympäröimä Apenniinien poimuvuoristo.
Alppeja lukuun ottamatta, Italia on ollut jo muinaisista ajoista lähtien avotakkojen maa. Avotakoissa poltettiin enemmän tai vähemmän yötä päivää suuria halkoja tai puupölkkyjä, mutta ne eivät juuri tuottaneet lämpöä, vaan pikemminkin vain paljon savua ja epämiellyttävää hajua.
Kun Eurotrias aloitti Tulikivi-takkojen myynnin Italiassa, oli muutos avotakoista suljettuihin kamiinoihin ja takkasydämiin alkanut. Ensimmäiset takkauunit Italiaan saapuivat Pohjoismaista. Myöhemmin niitä alettiin valmistaa myös Italiassa. Viime vuosina pellettitakat ja kevyet varaavat takat ovat kasvattaneet suosiotaan. Etelässä suuressa suosiossa ovat olleet etenkin "termocaminetto-takat" , jotka ovat ns. vesikiertoisia tulisijoja.
"Ihmisten on silti edelleen vaikea ymmärtää, että yksi varaava tulisija voi lämmittää koko talon ilman erillisiä vesijohtoja tai ilmakanavia, joita takkasydämiin tarvitaan. Vaikeaa on myös ymmärtää, että varaava takka lämmittää pitkään vielä senkin jälkeen, kun tuli on sammunut. Siksi kestää vielä pitkään, ennen kuin ymmärretään, ettei ole olemassa kevyttä varaavaa takkaa, vaan tulisija pitää aina mitoittaa
lämmitettävään pintaalaan ja olosuhteisiin sopivaksi", Oskar sanoo.
Muuratut varaavat takat on tunnettu Alppien alu-
eella jo pitkään. Aiemmin ne muurattiin luonnonkivestä ja savesta, myöhemmin samotista ja savesta ja nykyisin erikoislaastista. Varakkaat perheet päällystivät tulisijansa lisäksi kaakelilaatoilla.
Tulikiven avulla Eurotrias pääsi juuri näille markkinoille. Siksi takkamuurarit vastustivatkin voimakkaasti pohjoisesta tulevia, harmaita vuolukivisiä tungettelijoita.
"Vaikka olemme työskennelleet varaavien Tulikivi-takkojen parissa Italiassa jo useiden vuosien ajan, koemme edelleen olevamme eräänlaisia lähetyssaarnaajia. Sama koskee jälleenmyyjiämme, jotka joutuvat aina kertomaan varaavan uunin periaatteista. Aikoinaan meillä oli noin 40 myyjää, koska kaikki ajattelivat, että tämä ihmetakka myisi itse itsensä. Nykyään jäljellä on enää parikymmentä myyjää, mutta he saavat silti aikaan paremman myynnin", Oskar sanoo.
Eurotrias on lisännyt myyntiedustajien määrää ja pyrkii alueille, joilla varaava takka ei ole vielä kovin hyvin tunnettu. Suunnitelmissa on myös kohdentaa markkinointia entistä paremmin loppuasiakkaisiin, koska yritys uskoo
varaavien takkojen merkityksen kasvavan lähitulevaisuudessa. Syynä tähän ovat trendit. Hyvinvointi asiat kiinnosta-
vat, ja yhä useammat ihmiset elävät terveellisemmin. Myös infrapunasäteily, jota varaavakin uuni tuottaa, on yhä enemmän esillä. Esimekiksi maailmassa myydään vuosittain kymmeniätuhansia infrapunasaunoja.
"Tulikivi on upea, luonnollinen ja ainutlaatuinen tuote. Tulisija on lähes kokonaan puhdas luonnontuote, ja todiste maapallomme syntyhistoriasta. Tulikivi-tulisijojen lämpö ei ole lä- pitunkevaa, vaan miellyttävän lempeää kuin kevätauringon säteet. Tulisijojen lämmitys käy helposti kaikenlaisilla puulajeilla, myös pelletillä. Tulikivi-tuotteet ovat luotettavia ja luovuttavat lämpöä taloon ja sen asukkaille pitkään, silloinkin kun muut lämmönlähteet lakkaavat toimimasta sekundäärienergian puuttuessa sähkökatkoksen aikana", Oskar toteaa.
Varaavien Tulikivi-takkojen markkinat kasvavat tulevaisuudessa yhä edelleen matalaenergiataloista ja muista trendeistä huolimatta, koska ihminen tarvitsee mukavaa säteilylämpöä. "Kun ajattelee niitä lukuisia haltioituneita Tulikivi-takan omistajia ja heidän ylistyslaulujaan tulisijojen tehokkuudesta ja taloudellisuudesta, voi olla varma, että tulisijojen myynti vain kasvaa vanhojen energianlähteiden kallistuessa vuosien mittaan."
Oskar Niedermair yhtiökumppaneineen ovat iloisia yhteistyöstä Tulikiven kanssa.
"Juukaan saapuessani, olen onnellinen, kun saan nähdä vieraani lumoutuvan Suomen kauneudesta. Ylpeänä saan esitellä heille Tulikiven louhoksia ja tehtaita, joista heidän myymänsä tai omistamansa tuotteet ovat peräisin. Kotiin viemisiksi he saavat uutta intoa ja uutta tietoa." Oskar sanoo. Tulevaisuudelta Eurotriaksen väki toivoo, että Tulikivi kehittää ja investoi yhä enemmän ja nopeammin uudistuksiin ja innovaatioihin.
Paolo Da Damos, Oskar Nidermair ja Franz Chimetto.
Strategiansa mukaisesti Tulikivi Oyj panostaa siihen, että yhtiöllä on hallinnassaan parhaat mahdolliset vuolukivivarannot. Yhtiö on tutkinut vuolukivivarantoja systemaattisesti yli 30 vuoden ajan käyttäen mm. Geologian Tutkimuskeskuksen asiantuntijapalveluita. Tutkimustyön tavoitteena on tutkia tarkemmin nykyisiä vuolukivivarantoja sekä etsiä uusia vuolukivivarantoja.
Tulikivi Oyj:n kivivarojen ja varantojen yhteismäärä on hieman yli 8 milj. m3. Tutkitut esiintymät sijaitsevat Nunnanlahdessa, Kuhmossa, Paltamossa ja Suomussalmella. Voimassaolevia kaivospiirejä on 8 kpl: kaksi Suomussalmella, yksi Kuhmossa, yksi Paltamossa ja neljä Juuassa. Kaivospiirien yhteispinta-alalta on 340 ha. Tällä hetkellä vuolukiveä louhitaan ja tuotteita valmistetaan sekä Nunnanlahdessa että Suomussalmella. Esiintymätutkimukset vuoden 2012 aikana ovat keskittyneet Nunnanlahteen. Potentiaalisten esiintymien selvitystyöt jatkuvat vuonna 2013.
Maantieteellisesti louhinta rajoittuu pienille alueille verrattuna esimerkiksi avohakkuisiin. Konsernin kaikista louhoksista yhteensä louhitaan noin 160 000 kuutiometriä vuolukiveä vuosittain. Tästä noin 30 000 kuutiometriä päätyy kolmelle vuolukivitehtaalle. Esiintymien ulkopuolista sivukiveä louhitaan vajaat 100 000 kuutiometriä vuosittain. Myös maata joudutaan ajoittain siirtämään louhosavausten yhteydessä, jotta esiintymään päästään käsiksi. Kun louhos suljetaan, alue saatetaan yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon ja louhoksen läjitysalue maisemoidaan.
Tulikiven ympäristöstrategian mukaisesti tärkeää on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä louhinta- ja tuotantoprosessien hallinta. Tulikiven strategisena tavoitteena ovat riittävät raaka-ainevarannot.
Vuolukiven irrottaminen tapahtuu sahaamalla. Irrottaminen ei vaadi kemiallista käsittelyä, eikä louhinnassa käytetä myrkyllisiä kemikaaleja, jotka liukenisivat luontoon. Kiven louhinnassa käytetyt sahat toimivat sähköllä, ja terien voiteluaineena käytetään ainoastaan bioöljyjä kuten rypsi- ja mäntyöljyjä. Irrottamisesta ei myöskään vapaudu luontoon myrkyllisiä aineita, jotka rehevöittäisivät esimerkiksi vesistöjä.
Sahoissa ei käytetä jäähdytysvettä lainkaan. Louhokseen tulevat sade- ja kalliovedet johdetaan pumppaamalla laskeutumisaltaisiin. Juoksuttamisesta otetaan vesinäytteet kolme kertaa vuodesta viranomaisten tutkittavaksi. Saadut arvot ovat aina alittaneet määräykset. Vuolukiven irrottamisessa syntyy jonkin verran vaaratonta vuolukivipölyä, mutta sen kantama on maksimissaan noin 150 metriä.
Vuolukivipöly sisältää lähinnä talkkia, magnesiumkarbonaattia sekä kloriittimineraalia. Mikään näistä aineista ei ole vaarallista ihmiselle tai luonnolle. Pölyn leviämistä kuivalla säällä pyritään estämään, mm. kastelulla. Irrottamisesta syntyvä melu on pääasiassa sahaus- ja koneääntä, josta on määritelty, ettei se saa ylittää 50 desibeliä (vastaa normaalia puhetta). Tulikivellä melurajat ovat rajojen alapuolella. Louhinnassa tehtävät sivukiven räjäytykset toteutetaan muutaman kerran viikossa. Tulikivellä on itsellään ammattitaitoiset ja koulutetut panostajat. Yrityksellä on luvat räjähdysaineiden säilyttämiseen ja käyttöön.
Louhinta ympäristölupien mukaista
Tulikivi huomioi toiminnassaan aiheutuvat ympäristövaikutukset niin raaka-aineen hankinnassa, tuotannossa kuin lopputuotteissakin. Vuolukiven louhinnassa syntyy ympäristövaikutuksia, joista huolehditaan muun muassa kaivoslain ja ympäristölainsäädännön sekä myönnettyjen toimintalupien velvoittamilla tavoilla. Tulikivellä on louhintaan ympäristölupaviranomaisten myöntämät luvat.
Tulikiven toimintaa ohjaa yhtiön arvomaailma. Yritys noudattaa toiminnassaan lakeja ja säädöksiä. Toimimme vastuullisesti suhteessa sidosryhmiimme, joista tärkeimpiä ovat asiakkaat, henkilöstö, osakkeenomistajat, rahoittajat ja muut yhteistyökumppanit niin Suomessa kuin ulkomailla.
Ympäristövastuu
Ympäristötyön päämääränä on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä prosessien ja tuotteiden hallinta niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Tuotteiden ja toiminnan turvallisuus ja laadukkuus on määritelty yrityksen laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikassa. Tulikivelle on myönnetty ISO9001-laatusertifikaatti.
Tulikivellä tehdään pitkän tähtäimen tuotekehitystä ympäristöystävällisten tuotteiden kehittämiseksi. Tuotteiden on oltava turvallisia käyttää, ja niiden on kuormitettava ympäristöä mahdollisimman vähän. Tuotteisiin käytettäviä materiaaleja ja komponentteja testataan säännöllisesti, ja tuotteiden on läpäistävä tyyppihyväksyntätestit. Tulikiven vuolukiveä on testattu mm. elintarvike-, kemiallis- ja mineraalitutkimuksin, ja vuolukivi on hyväksytty elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevaksi aineeksi. Tulikivi-uunit alittavat jo tälläkin hetkellä maailman tiukimmat päästönormit (BimSchV 2), ja tutkimusta puhtaamman palamisen puolesta jatketaan.
Päämääränä on tarjota tutkittua tietoa tuotteidemme valmistuksen ja käytön aikaisista ympäristövaikutuksista. Valmistusketjussa tuotteen ympäristövaikutuksista olennaisen osan muo-
dostavat materiaalivalinnat, energiankulutus ja kuljetusmuodot. Lisäksi haemme rahallista säästöä eko- ja materiaalitehokkuudella. Bioenergiaa käyttävän tulisijan käyttö sähköä korvaavana lämmitysmuotona vähentää energian tuottamisen CO2- päästöjä ja tulisijan valmistuksen aikainen hiilijalanjälki nollautuu. Vuolukivitulisijoilla noin 150 - 200 tehollista lämmityskertaa säästää sähkölämmitykseen verrattuna yhtä paljon
hiiltä kuin koko takan valmistusaikana on kulunut. Pyrimme toiminnallamme lisäämään myös tavarantoimittajien tietoisuutta ympäristövastuista ja toimimaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.
Tulikivi Oyj:n kaikilla toiminnassa olevilla louhoksilla ja Heinäveden tehtaan keramiikkatuotannolla on voimassaolevat ympäristöluvat. Toimintaa ohjaa tarkkailu- ja louhosten kaivannaisjätesuunnitelmat, joita on päivitetty ja päivitetään vastaamaan uusiutuneita vaatimuksia. Suunnitelmien mukaisesti mm. tarkkailua louhostoiminnan ja läjityksen vaikutuksista pohjavesiin tullaan lisäämään. Kaivoslain ja ympäristölainsäädännön velvoittamia maisemointeja tehdään normaalin louhostoiminnan osana ja toimintansa lopettaneilla louhoksilla, joista Verikallion maisemointityö loppuunsaatetaan vuonna 2013.
Tulikiven tehtaat käyttävät erilaisia raaka-aineita, vuolukiveä, luonnonkiveä ja keramiikkaraakaaineita, ja niille kaikille on yhteistä ympäristöystävällisyys. Kiven työstössä ja keramiikan valmistuksessa ei käytetä, eikä tuotannossa synny ympäristölle vaarallisia aineita. Tuotannossa syntyville prosessijätteille on ympäristöluvissa määrätty käsittelyt, joita noudatetaan. Mm. keraamisten uunien raaka-aineena käytetään keramiikkatuotannon jätettä, ja vuolukivituotannossa jäämäkiviaines siirretään louhinnan jäämäkiven kanssa samoille läjitysalueille. Vuolukivituotannossa käytetään suljettua prosessivedenkiertoa, eikä vesiä lasketa ympäristöön.
Ympäristö- ja turvallisuustyötä kehitetään jatkuvasti standardien ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukaisesti. Pääpaino on riskien hallinnassa ja toiminnan kustannustehokkuudessa. Ympäristöjärjestelmän kehityskohteiksi on valittu energiatehokkuuden parantaminen ja jätehuollon edelleen kehittäminen.
Energiatehokkuutta parannetaan EK:n energiatehokkuuden puitesopimuksen mukaisesti pyrkimällä vastaamaan kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan noudattaen Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Tulikivi on sitoutunut energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelman 2008–2016 kirjattuihin toimenpiteisiin. Sopimusjärjestelmän toiminnallisena tavoitteena on yrityksen oman energiankäytön tehostaminen vähintään yhdeksällä prosentilla, energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen.
Jätehuoltoa kehitetään Tulikiven kaikissa toimi-
pisteissä ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmä, jonka päämääränä on kaatopaikalle menevien sekajätteiden vähentäminen ja jätteiden ohjaaminen mahdollisimman pitkälti energia- ja hyötykäyttöön. Kierrätettävissä olevat jätteet kierrätetään (mm. pahvit ja paperit) normaalin jätehuollon kautta. Tulikivi on liittynyt Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:ön sekä kuuluu Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöön ja maksaa ko. tuotteiden kierrätysmaksun kuluttajien puolesta.
Tulikivi-konsernin päätoimiala on kivenjalostusteollisuus. Lisäksi konserni harjoittaa keraamista teollisuutta, laajamittaisesti palamisen ja lämmönsiirtymisen tutkimusta sekä kiukaiden valmistusta.
Tulikiven strategia kattaa keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017. Taloudellisten tavoitteiden mukaan yrityksen orgaaninen kasvutavoite on lähivuosina yli kymmenen prosenttia. Tavoitteena on myös saavuttaa myönteisissä taloudellisissa suhdanteissa seuraavan viiden vuoden kuluessa 10 prosentin taso liiketuloksessa. Oman pääoman tuottotavoitteena on ylittää 20 prosentin taso. Tulikiven toiminnalla on vaikutusta useille sidosryhmille: asiakkaille, tavarantoimittajille ja palvelujen tarjoajille, henkilöstölle, sijoittajille ja julkiselle sektorille. Toiminnan suorat taloudelliset vaikutukset näille eri sidosryhmille muodostuivat seuraavasti vuonna 2012:
Asiakkaiden tuottama liikevaihto oli 51,2 (58,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto koostui asiTulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen muodostuminen (laskettu v. 2010)
Tulikivi-tulisijan elinkaaren hiilijalanjälki (laskettu v. 2010)
Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on 0,612 CO2 eqv kg/kg
akkaille myydyistä Tulikivi- ja Kermansavi-uuneista, luonnonkivituotteista kiukaista ja astioista sekä tuotteisiin liittyvien palvelujen myynnistä.
Tavaroiden ja puolivalmisteiden toimittajille maksettiin 9,3 (12,0) miljoonaa euroa ja palvelujen tarjoajille 20,6 (23,1) miljoonaa euroa. Koneista ja laitteista maksettiin 0,6 (1,2) miljoonaa euroa.
Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden osuus oli 13,9 (17,4) miljoonaa euroa, ja näitä vastaavat eläkevakuutusmaksut ja muut vakuutusmaksut olivat 3,3 (4,4) miljoonaa euroa. Uudelleenjärjestelyvarauksen vaikutus on mukana vertailukauden 2011 luvuissa.
Rahoittajille maksettiin korko- ja muita rahoituskuluja nettona 0,8 (0,7) miljoonaa euroa. Osakkeenomistajille maksettiin osinkoa vuodelta 2011 (vuodelta 2010) 0,0 (0,9) miljoonaa euroa.
Konsernin henkilöstöpolitiikan keskeisimpiä asioita vuonna 2012 ovat olleet työvoiman sopeuttaminen tuotteiden kysyntätilanteen mukaiseksi sekä tuotantoyksiköiden integraation vahvistaminen ja oikeantyyppisen osaamisen varmistaminen. Edellisellä tilikaudella päättyneiden yt-neuvottelujen jälkeen ja muun poistuman seurauksena henkilöstön määrä väheni 54 henkilöä tilikauden aikana. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto alkuvuodesta 2012 vaikutti organisaation toimintaan monella eri tavoin. Uuden järjestelmän myötä sisäiset prosessit eri tehtailla ja liiketoiminnoissa saatiin yhteneväisemmiksi. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa yhteistyökumppaniverkoston ja koko toimitusketjun paremman hallinnan. Järjestelmän käyttöön-
otto vaati henkilöstöltä sitoutumista ja joustoa työajoissa. Omaehtoisen oppimisen ja toimintojen kehittämisen myötä järjestelmän vaihto on todettu tarpeelliseksi ja välttämättömäksi liiketoiminnan kehittämistä ajatellen.
Koulutuksen painopiste konsernitasolla on ollut uuden järjestelmän tuomien mahdollisuuksien ja käytön opiskelussa. Sen lisäksi on järjestetty esimieskoulutusta uusille esimiehille,
työturvallisuuskoulutusta sekä ammatillista ja tehtävien kiertoon liittyvää koulutusta. Toimintaympäristön ja tuotevalikoiman muutokset ovat edellyttäneet uudentyyppisen osaamisen hankkimista konserniin. Tehtävien kiertoa eri vastuualueilla on toteutettu mahdollisuuksien mukaan.
Henkilökunnan työhyvinvointiin panostettiin järjestämällä syksyn aikana kaikilla toimintapaikkakunnilla Liikuntapäivä, jossa oli mukana
liikunnan lisäksi myös työhyvinvointiin liittyviä
luentoja. Toiminnanohjausjärjestelmän vaihdon ja sopeuttamisen jälkeisessä tilanteessa tehtävien hoidon järjestelyyn liittyen toteutettiin toimihenkilöiden työssäjaksamiskysely ennen kesälomakauden alkua.
Tulikiven aloitetoiminnan kehitystyö jatkui edelleen. TOIMI! -nimeä kantava aloitetoiminta toi vuonna 2012 yli 240 aloitetta. TOIMI! –mallin sisältä löytyvät aloitetoiminnan lisäksi henkilökunnan esittämät tuote-ehdotukset sekä työturvallisuutta kehittävät läheltä piti
–ilmoitukset. Hyvä työturvallisuustyö näkyy myös matalana tapaturmataajuutena, joka vuonna 2012 oli 32 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.
Tuotannon kehityshankkeet vietiin läpi suunnitelmallisesti TUPLA–projektien kautta. Projektien tavoitteena oli tuottamattoman työn minimointi, tuottavuuden kehitys sekä turvallisuuden ja laadun parantaminen. Uusi vuonna 2012 käyttöönotettu tuotannonohjausjärjestelmä tuki nykyisen toiminnan analysointia ja kehityshankkeiden kohdistamista oikeisiin asioihin.
Työterveyshuollon painopistealue on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Esimiehet seuraavat henkilöstön sairauspoissaoloja ja käyvät 40 tunnin seurantavälein työkuntokeskusteluja työkyvyn arvioimiseksi. Päivittäinen esimiesalaisviestintä ja läheinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa korostuvat. Kehityskeskuste-
luprosessia kehitetään edelleen ja viedään järjestelmällisesti eteenpäin koskemaan koko henkilöstöä.
Tulikivi Oyj on jäsen useissa järjestöissä ja foorumeissa kuten Rakennusteollisuus RTT ry, Suomen Yrittäjät, Perheyritysten liitto, Kauppakamari, Työtehoseura, Sisäilmayhdistys, Kiviteollisuusliitto, Euroroc, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY, Suomen Laatuyhdistys, Nuohousalan keskusliitto, Ympäristörekisteri PYR Oy sekä Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisö.
Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2012
Henkilöstö liiketoiminnoittain keskimäärin 2012
Tulikivi on kehittänyt konseptin vuolukiviuunien pinnoittamiseksi valkoiseksi, minkä ansiosta kaikki Tulikiven uudet vuolukiviuunit ovat nyt saatavana valkoisena tai tummana.
Tulikivi Color -pinnoite sopii myös jo käytössä olevien vuolukivipintaisten uunien pinnoittamiseen. Tulikiven uunimestari hoitaa vanhojen vuolukiviuunien pinnoituksen alusta loppuun. Tulikivi Color
-pinnoite on testattu huolellisesti. Tulikivi Color -pintaa voidaan paikata, mikäli siihen tulee kolhuja tai pysyviä tahroja vuosien mittaan. Vuolukiviuuni voidaan myös pinnoittaa uudelleen
Tulikivi esitteli Habitare-messuilla Hiisituoteperheeseen kuuluvan Aalto-tulisijan.
Aalto-takan pinnassa on Tulikivi Figure, joka on vuolukiviuuneissa täysin uudenlainen, tulenkestävän valumassan ja vuolukiven yhdistelmä. Tulikivi Figure vapauttaa muotoilun mahdollistaen erilaiset kolmiulotteiset pintastruktuurit. Aalto-tulisijan pinta on nimensä mukaisesti aaltoileva, ja tulisijaa on saatavissa valkoisena sekä tummanharmaana. Samaan tekniikkaan perustuen Tulikivi lanseerasi alkutalvesta 2013 Kide-takan, jonka pinta on kolmiulotteinen ja kidemäinen.
Tulikiven uusi vuolukivinen Hiisi-takka valittiin Habitare-messuilla syyskuussa Toimittajien Tusinaan.
Sisustustoimittajat ry valitsee vuosittain Habitaren tarjonnasta Toimittajien Tusinaan 12 kiinnostavinta tuotetta. Toimittajien Tusinalla sisustuksen ammattilaiset haluavat kertoa, mikä on heidän mielestään järkevää, ergonomista, kaunista ja toimivaa muotoilua.
Tulikiven ja suunnittelutoimisto Provoken yhteistyönä syntynyt Hiisi-takka sai kiitosta muun muassa selkeälinjaisuudestaan, kompaktista koostaan ja ajattomasta muotoilustaan. Hiisi-takka syntyi, kun Tulikivi halusi tuoda luontoäidin muovaaman vuolukiven 2000-luvulle. Suunnittelun lähtökohtana oli luoda uusi, raikas ilme varaaville vuolukivitakoille. Siro muotokieli sekä kevyt pintastruktuuri tekevät Hiisi-takasta ajanhengenmukaisen ja moderniin sisustukseen sopivan. Perinteinen vuolukivi on tehnyt Hiisin myötä uuden tulemisen.
Tulikiven Kermansaven tulisijamallistoon tuotiin puristekivillä päällystetyt takkauutuudet Silmu ja Kaarna.
Kaarnassa on käytetty uutta suurta, 600x300 mm kokoista, kokonaan luonnon materiaaleista valmistettua kivilaattaa. Silmu-takkauuni puolestaan on tehty yhtenäisistä kivilaatoista, joihin on leikattu
luukkuja varten aukot. Näin ollen Silmussa on saumat vain takkauunin kulmissa. Kiireettömään ruoanlaittoon soveltuvassa Kaarna-takkauunissa on haudutusuuni, jonka sisäpuolen korkeapolttoinen Kermansaven kaakelipinnoite takaa helpon puhtaana pitämisen ja valoisan ilmeen. Haudutusuuni on aina käyttövalmis, kun takkaa lämmitetään. Silmuja Kaarna-takkauunien värivaihtoehdot ovat suklaanruskea, pellavanvalkea ja hiilenharmaa.
Tulikiven Nuoska-kiuas voitti kansainvälisessä Fennia Prize 2012 -muotoilukilpailussa Fennia Prize -palkinnon.
Fennia Prize -voittajat julkistettiin kesäkuussa. Fennia Prize -palkinnot luovutetaan yrityksille tunnustuksena muotoilun kokonaisvaltaisesta ja innovatiivisesta käyttämisestä tuotekehityksessä, valmistuksessa ja yrityskuvassa.
Fennia Prize -palkinnon saaneessa Tulikiven matta-
valkoisessa, keraamisilla laatoilla verhoillussa Nuoska-kiukaassa yhdistyvät moderni muotoilu ja innovatiiviset elektroniikkaratkaisut.
Nuoska-kiukaan musta versio lanseerattiin syksyllä Habitaressa.
Vuolukivipintaisen Hile-kiukaan ja teräs kuorisen Utu-kiukaan muotoilussa on panostettu selkeän moderniin muoto kieleen, hyviin löylyominaisuuksiin ja puhtaaseen palamiseen.
Kiukaissa on suuri lasiluukku, josta avautuu tunnel mallinen näkymä tulipesään. Kiukaiden suuri kivitila varmistaa pehmeät löylyt ja tehokkaan lämmönsiir ron kiuasrungosta kiviin. Tulikivellä on yli 30 vuoden kokemus puun polttamisesta tulisijoissa. Tätä koke musta hyödynnettiin myös Hile- ja Utu-puukiukais sa, jotta varmistettiin puun tehokas ja puhdas pala minen esteettisesti kauniilla liekillä. Uudet puukiu kaat suunniteltiin yhteistyössä turkulaisen muotoi lutoimisto Provoken kanssa. Kiukaat lanseerattiin kuluttajille Tampereen Asuntomessuilla. Messuväki äänesti Lammi-Kivitalo Villa Ilon messu -
jen parhaaksi taloksi. Aktiiviselle lapsiperheelle suunniteltu Villa Ilo voitti myös paras sisustus -ka tegorian ja sijoittui toiseksi paras piha -äänestyk sessä. Villa Ilo-kivitalon saunassa lämpiää Tulikiven upea integroitu Nuoska-kiuas.
Tulikiven kiukaat, sisustustakat sekä vuolukivilaatat olivat mukana Stockmannin Hulluilla Päivillä ensim mäistä kertaa syksyllä 2012.
Tulikivi on mukana Vantaan Varistoon avatussa rakentamisen ja remontoinnin erikoisliikeessä TaloTalossa.
TaloTalo tarjoaa ainutlaatuisen tuote- ja materiaali valikoiman lisäksi myös kokonaisvaltaista palvelua projektin suunnitteluun ja johtoon sekä kustannus ten hallintaan. TaloTalon toiminnallisen palvelukon septin ydinajatuksena on tarjota uudenlainen tapa rakentaa ja remontoida – yksilöllisesti, vaivatto masti ja turvallisesti.
Tulikivi on systemaattisesti kerännyt fani joukkoa sosiaalisen median kanaviinsa.
Yhtiöllä on laaja joukko faneja kan sainvälisillä facebook-sivuilla sekä suomenkielisillä fani-sivuilla. Face book on erinomainen ja kahden -
suuntainen viestintäkanava. Sen rooli jälkimarkki noinnissa on myös tärkeä. Kotimaan facebook-si vuilla on mukana kaikki tuoteryhmämme: sauna, si sustus ja tulisijat. Viennin sivusto keskittyy lähinnä tulisijoihin. Vuoden 2012 aikana kehitimme myös Twitter-tiliämme, Linkedin-sivustoamme, Google+ palvelua ja pinterestiä.
puheenjohtaja. Diplomi-insinööri, teollisuusneuvos. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1994, puheenjohtaja vuodesta 2003 ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2009 sekä nimitystoimikunnan (alkaen 12.4.2012) jäsen vuodesta 2006.
Muut keskeiset luottamustoimet: Metroauto Group Oy:n hallituksen jäsen, Turvatiimi Oyj:n hallituksen jäsen, Arctia Shipping Oy:n hallituksen pj, Mainostoimisto Fabrik Oy ja Arcusys Oy hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Kone AB, toimitusjoh-Tulikivi Oyj:n osakeomistus:
taja 1982-85; Kone Oy, nosturidivisioona, Euroopan aluejohtaja 1985-87; Abloy Oy, toimitusjohtaja 1987- 2008. A-osakkeita 46 343 kappaletta
K-osakkeita 1 460 000 kappaletta A-osakkeita 99 0516 kappaletta
Oik. lis., varatuomari, Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 (12.4.2012 saakka) ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2009 (12.4.2012 saakka).
Muut keskeiset luottamustoimet: Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnan vpj, Turvatiimi Oyj:n hallituksen jäsen, Suomen Kivitutkimussäätiön hallituksen vpj. Keskeinen työkokemus: Enso-Gutzeit Oy: laki-
män johtajana; Unitas Oy: toimitusjohtaja 1985-1988; Suomen Teollisuuspankki Oy: toimitusjohtaja 1988-1989; Helsingin Arvopaperipörssi: toimitusjohtaja 1989-1997; HEX Oy, Helsingin Arvopaperi- ja johdannaispörssi, selvitysyhtiö: toimitusjohtaja 1998-1999; Helsin-
ki Exchanges Group Ltd Oy: toimitusjohtaja 1999; oma juridisia ja arvopaperimarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä hoitava toimisto 2000-2002; Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy: Senior Advisor 2002-2009.
Oikeustieteen kandidaatti, kunniaprofessori (International Banking Institute, Pietari). Tulikiven hallituksen jäsen vuodesta 2010.
Muut keskeiset luottamustoimet: PKC Group Oyj:n hallituksen jäsen (6.4.2012 asti), Nurminen Logistics Oyj:n hallituksen pj, Meka Pro Oy:n hallituksen jäsen, Matkayhtymä Oy:n hallituksen jäsen, Russian Capital Management Oy:n hallituksen jäsen, International Banking Institute St. Petersburg:n hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: ETL Law Offices Oy: yhtiökumppani 1993-2006; Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy: Venäjän aluejohtaja 2006- 2009; Russian Capital Management Oy: toimitusjohtaja 2010-.
Yhdyspankki Oy 1979-1985: mm. lakiasiainosaston päällikkönä ja finanssi- ja lakiasiain ryh-A-osakkeita 24 379 kappaletta
Kauppatieteiden maisteri. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009 ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2009.
Muut keskeiset luottamustoimet: Metsänhoitoyhdistys Savotta hallituksen jäsen 3.1.2013 alkaen, Mikrobioni Oy hallituksen jäsen, Digital Foodie Oy:n hallituksen jäsen, Hotel Artos Oy:n hallituksen vpj, Osuuskunta KPY:n hallituksen vpj, Suomen ortodoksisen kirkkomuseon sääti-
ön hallituksen jäsen, Voimatel Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan varajäsen sekä Boardman Oy:n osakas/partneri.
Keskeinen työkokemus: Sivutoiminen KHT-tilintarkastaja 1984 – 2003; IS-Yhtymä Oy talousjohtaja 1977 – 1982, Olvi Oyj: talousjohtaja 1983 – 1985 ja toimitusjohtaja 1985 – 2004; Savon Voima Oyj: toimitusjohtaja 2004 – 2006; Karelia-Upofloor Oy: toimitusjohtaja 2006 - 2007; Järvi-Suomen Portti Oy: toimitusjohtaja 2008 – 2011.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 29 216 kappaletta
Diplomi-insinööri. Tulikiven hallituksen jäsen vuodesta 2011.
Muut keskeiset luottamustoimet: Teknologiateollisuus, Lukko ja helat -toimialaryhmän pj. Keskeinen työkokemus: Abloy Oy: tuotantoinsinööri 1995-1996, projektipäällikkö 1996- 1997, valmistuspäällikkö 1997-2000, vientipäällikkö 2000-2003, Manager of Baltic Operations (Tallinna, Viro) 2003-2004; Assa Abloy Asia Pacific: Business Unit Director (Shanghai, Kiina) 2004-2005; Abloy Oy: kotimaan myyntiyksikön johtaja 2006-2010, Rakennuslukitusliiketoimintayksikön johtaja 2011-.
A-osakkeita 20 629 kappaletta
Ekonomi, PD., vuorineuvos, Onvest Oy:n toimitusjohtaja. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2007.
Muut keskeiset luottamustoimet: Onninen Oy:n, Onvest Oy:n ja Are Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Itella Oyj:n hallituksen jäsen, Keskuskauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja ja valtuuskunnan jäsen, Helsingin seudun kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja, Nordean neuvottelukunnan jäsen, Vantaan kaupungin elinkeinoneuvottelukunnan jäsen, Liikesivistysrahaston hallituksen ja työvaliokunnan jäsen, Suomen kulttuurirahaston hallituksen ja johtokunnan jäsen. Keskeiset työtehtävät: Onninen Oy: 1978- 1980 osto- ja myyntitehtävät, Elektro-Sähkö Oy: myymäläpäällikkö 1980-1984; Onninen Oy: ostaja, tuotepäällikkö, ostopäällikkö, laatupäällikkö 1984 -1998; Onvest Oy: kehityspäällikkö, rahoituspäällikkö, rahoitusjohtaja 1997- 2001, toimitusjohtaja 2001 –.
A-osakkeita 85 397 kappaletta
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, toimitusjohtaja kesäkuusta 2007 lähtien. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Stone Pole Oy:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007, Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallituksen jäsen vuodesta 2010, Fennian hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2011, Rakennustuoteteollisuuden RTT ry:n johtokunnan jäsen vuodesta 2012. Keskeinen työkokemus: Tulikivi U.S. Inc.,: Vice President, 1997-2001; Tulikivi Oyj: tulisijaliiketoiminnan markkinointijohtaja 2002–2007,
Tulikivi Oyj:n osakeomistus:
toimitusjohtaja 2007-.
K-osakkeita 2 957 000 kappaletta A-osakkeita 78 353 kappaletta
Tulikivi Oyj:n hallitus vasemmalta oikealle:
Matti Virtaala, Juhani Erma (12.4.2012 saakka), Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Maarit Toivanen-Koivisto ja Heikki Vauhkonen.
Johtoryhmän jäsenet vasemmalta oikealle: Heikki Vauhkonen, Michel Mercier, Ismo Mäkeläinen, Martti Purtola, Juha Sivonen, Jouko Toivanen, Anu Vauhkonen ja Risto Vidgren
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Toimitusjohtaja kesäkuusta 2007 lähtien. Johtoryhmän jä sen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Keskeinen vastuualue: Konsernin johtovastuu.
Luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Stone Pole Oy:n hallituksen puheenjohtaja vuodes ta 2007, ohjois-Karjalan kauppakamarin hallituksen jäsen vuodesta 2010, Fennian hallintoneuvoston jäsen vuodes ta 2011, Rakennustuoteteollisuuden RTT ry:n johtokunnan jäsen vuodesta 2012.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi U.S. Inc.,: Vice President, 1997-2001; Tulikivi Oyj: tulisijaliiketoiminnan markkinoin tijohtaja 2002–2007, toimitusjohtaja 2007-.
K-osakkeita 2 957 000 kappaletta A-osakkeita 78 353 kappaletta
Diplomi-insinööri (ISARA, Ranska). Vientijohtaja. Johto ryhmän jäsen vuodesta 2011. Tulikiven palveluksessa vuo desta 1997.
Keskeinen vastuualue: Tulikiven vientimaiden myynnin joh taminen
Keskeinen työkokemus: Rhône-Poulenc Pepro: Myyntie dustaja 1990-1993; Rhône-Poulenc Ceres: talous- ja lo gistiikkapäällikkö 1993-1994, vientipäällikkö 1994-1997; Tulikivi Oyj: vientipäällikkö Ranska ja Benelux 1997-2002, Area Manager Middle Europe 2002-2006, Export Mana ger 2006-2009, vientijohtaja 2009-.
A-osakkeita 1 000 kappaletta
Rakennusmestari. Tuotanto- ja hankintajohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Tulikiven tytäryhtiön Kivian Oy:n palveluksessa vuodesta 1999. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2007. Keskeinen vastuualue: Tuotannon ja hankinnan kokonaisvastuu konsernissa.
Luottamustoimet: Ei luottamustoimia.
Keskeinen työkokemus: Rakennustekniset työt Kostamuksessa ja Helsingissä 1980-1985, Nurmeksen kaupunki: suunnittelurakennusmestari 1987; Teollisuuden Voima Oy/Posiva Oy: vastaava mestari 1987-1990; Rakennusliike Mustonen Ky: vastaava mestari 1990-1991; Kainuun Ympäristökeskus: työmaapäällikkö 1991; Kuhmon Lämpö Oy: vastaava mestari/ rakennustöiden valvoja 1991-1992; Posiva Oy: kenttäpäällikkö 1993-1998; Kivia Oy: tuotantopäällikkö 1999-2004/myyntipäällikkö tuotannon ohessa 2002-2004; Kivia Oy/Tulikivi Oyj: tehtaan päällikkö Kuhmossa ja Suomussalmella 2005-2007, Tulikivi Oyj: vuolukivituotannon päällikkö 2007-2008, tulisijatuotannon päällikkö 2008-2009, tuotantojohtaja 2009- 2010, tuotanto- ja hankintajohtaja 2010-.
A-osakkeita 1 000 kappaletta
Diplomi-insinööri. Johtaja, saunat ja sisustustakat. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2011. Tuliki-
ven palveluksessa v. 1999-2006 sekä 2008 - Keskeinen vastuualue: saunaliiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen. Luottamustoimet: ei luottamustoimia
Keskeinen työkokemus: Enerpac Oy: myyntiinsinööri1992-1996; Halton Oy: tuotekehitysinsinööri 1996-1999; Kiantastone Oy: markkinointipäällikkö 1999-2002; Tulikivi Oyj: tuotepäällikkö 2003-2006; Kesla Oyj: myyntipäällikkö 2006-2008; Tulikivi Oyj: tuotepäällikkö 2008- 2009, liiketoiminnan kehittämispäällikkö 2009- 2011, johtaja, saunat ja sisustustakat 2011-.
Ei omistuksia
Rakennusinsinööri. Johtaja, varaavat uunit ja kotimaan myynti. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1987. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1987. Keskeinen vastuualue: Kotimaan myynnin ja varaavien uunien johtaminen ja kehittäminen. Luottamustoimet: Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n hallituksen jäsen, Kivitutkimussäätiön hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Suomen Vuolukivi Oy: kehitysinsinööri 1987-1988, myynti-insinööri 1988-1989, tuotantopäällikkö 1989-1990; The New Alberene Stone Co Virginia USA: Project Manager 1991, President 1992; Tulikivi Oy: tuotantopäällikkö 1993-1996; Exel Oy: tuotepäällikkö 1997; Tulikivi Oyj: markkinointipäällikkö 1998-1999, tulosyksikön johtaja 2000- 2001, toimitusjohtaja 2001-2007, Tulisijat-liiketoiminnan johtaja 2007-2009, myyntijohtaja 2009-2011, johtaja, varaavat uunit ja kotimaan myynti 2011-.
K-osakkeita 100 000 kappaletta A-osakkeita 1 000 kappaletta
Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri. Johtaja, verhous- ja sisustuskivet. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1995. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1993.
Keskeinen vastuualue: Tulikiven verhous- ja sisustuskivet -liiketoimintojen johtaminen. Luottamustoimet: Kiviteollisuusliiton hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: laskentapäällikkö 1995-1997; Tulikivi Oyj: talouspäällikkö 1997-1999; Tulikivi-konserni: johtaja, operatiivinen laskenta ja ohjausjärjestelmät, 1999- 2001, talousjohtaja 2001- 2007, luonnonkivituotteet-liiketoiminnan johtaja 2003-2011, johtaja, verhous- ja sisustuskivet 2011-.
A-osakkeita 1 250 kappaletta
Filosofian maisteri, VJD (Viestinnän johtamiskoulutus, Markkinointi-instituutti). Viestintä- ja markkinointijohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997. Keskeinen vastuualue: Konsernin viestintä, markkinointi ja brändijohtaminen. Luottamustoimet: Helsingfors Segelsällskap r.f:n hallituksen jäsen vuodesta 2013, Perheyritysten liitto ry:n valtuuskunnan jäsen. Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Diesel Oy: tie-
dottaja 1995-1997; Tulikivi Oyj: tiedottaja 1998; Tulikivi U.S., Inc.: Pr and Communications Manager 1998 – 2001; Tulikivi Oyj: viestintäjohtaja 2001 -2011, viestintä- ja markkinointijohtaja 2011-.
K-osakkeita 500 kappaletta A-osakkeita 500 kappaletta
KTM. Talousjohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2011. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2011. Keskeinen vastuualue: Tulikiven talous-, IT- ja henkilöstöhallinnon johtaminen.
Keskeiset luottamustoimet: Ei luottamustoimia. Keskeinen työkokemus: Konecranes Oyj: Business Controller 1995-1997; Huhtamäki Oyj Leaf: Business Controller, projektipäällikkö 1997-1999; Nokia Oyj, Nokia Networks: Business Controller 1999-2003; OOO Veho: talous- ja hallintojohtaja 2003-2005; Itella Oyj, Itella Logistics: talousjohtaja 2005-2009; OOO National Logistics Company: kehitysjohtaja 2009-2011; Tulikivi Oyj: talousjohtaja 2011 -.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: Ei omistuksia
Tulikivi Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden hallinto perustuu lakiin, yhtiöjärjestykseen ja 1.10.2010 voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu hallinnointikoodin suosituksen 54 ja AML 2 luvun 6 §:n 3 momentin mukaisesti. Selvitys julkaistaan erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta ja on luettavissa yhtiön internet-sivuilla ja vuosikertomuksessa.
Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Tulikivi Oyj poikkeaa hallinnointikoodin suosituksesta 22, jonka mukaan Hallitus valitsee keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja valiokunnan puheenjohtajan. Tulikivi Oyj:n yhtiökokous nimittää nimitystoimikunnan, johon kuuluu kolme jäsentä. Nimitystoimikunnan kaksi
jäsentä voidaan valita hallituksen ulko-puolisista henkilöistä. Poikkeaminen hallinnointikoodin suosituksesta perustuu siihen, että yhtiön omistusrakenne ja kehitysvaihe huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista pyrkiä sellaiseen nimitysvaliokunnan kokoonpanoon, jossa saadaan omistajakunnan näkemys suoraan hallituksen ulkopuolelta. Samalla varmistetaan tarpeeksi laaja kontaktipinta, jonka kautta sopivia ehdokkaita hallitukseen voidaan hakea. Tulikivi Oyj laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväk-
symien IFRS-standardien mukaisesti. Konserni noudattaa tiedottamisessa arvopaperimarkkinalakia, soveltuvia Finanssivalvonnan asettamia standardeja ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.
Tulikivi-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, sen Saksassa sijaitseva kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland, sekä tytäryhtiöt Kivia Oy (sulautui tytäryhtiösulautumisella emoyhtiö Tulikivi Oyj:n 31.12.2012), AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S. Inc. (USA) ja OOO Tulikivi (Venäjä). Konserniin kuuluu lisäksi The New Alberene Stone Co Inc. (USA), jolla ei tällä hetkellä ole liiketoimintaa. Konsernin osakkuusyhtiöitä ovat Stone Pole Oy ja Rakentamisen MALL Oy.
Tulikivi-konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokouksen valitsema hallitus, hallituksen valiokunnat, nimitystoimikunta sekä toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan apuna toimiva johtoryhmä.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Konsernin emoyhtiön hallitus päättää tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanoista.
Tulikivi Oyj:n 12. huhtikuuta 2012 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi jäsentä.
• Olli Pohjanvirta, s. 1967. Oikeustieteen kandidaatti. Russian Capital Management Oy:n toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.
• Markku Rönkkö, s. 1951. Kauppatieteiden maisteri. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.
Yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Maarit Toivanen-Koivisto ja Matti Virtaala. Merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen ja Maarit Toivanen-Koivisto.
Ajalla 1.1.-12.4.2012 hallituksen jäsenenä toimivat Juhani Erma, Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Maarit Toivanen-Koivisto, Heikki Vauhkonen ja Matti Virtaala.
Hallituksen tehtävänä on osakeyhtiölain mukaan huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet, budjetin, investointien kokonaismäärän ja niiden jakautumisen sekä käytettävät palkkiojärjestelmät, päättää laajakantoisista sopimuksista ja riskienhallinnan periaatteista sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan, vahvistaa yhtiön vision ja toiminnassa noudatettavat arvot sekä organisaatiomallin, hyväksyy ja julkistaa osavuosikatsaukset, vuo-
sikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja kutsuu koolle yhtiökokouksen. Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua. Hallitus kokoontui vuonna 2012 17 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 95,2 prosenttia. Kunkin jäsenen osallistuminen kokoukseen ilmenee alempana olevasta taulukosta.
Tulikivi Oyj:n hallituksella on yksi valiokunta, tarkastusvaliokunta. Hallitus valitsee valiokunnan jäsenet ja valiokunnan puheenjohtajan. Yhtiökokous nimesi 12.04.2012 kokouksessaan nimitystoimikunnan, joka korvaa aiemman nimitysvaliokunnan.
12.04.2012 saakka toimineeseen nimitysvaliokuntaan kuului kolme jäsentä. Valiokuntaan kuuluivat Reijo Vauhkonen puheenjohtajana sekä piispa Ambrosius ja Matti Virtaala jäseninä. Nimitysvaliokunnan kaksi jäsentä voidaan valita hallituksen ulkopuolisista henkilöistä. Perustelut poikkeamiselle hallinnointikoodin suosituksesta on esitetty tämän hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen alussa. Nimitysvaliokunnan tehtäviin kuului hallituksen jäsenten valinnan valmistelu yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta varten, hallituksen jäsenten palkitsemisasioiden valmistelu ja hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden etsiminen. Nimitysvaliokunta kokoontui yhden kerran vuonna 2012. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokoukseen oli 100 prosenttia.
Nimitysvaliokunnan jäsenten henkilötiedot: • Reijo Vauhkonen, s. 1939. Puheenjohtaja. Rakennusinsinööri. Teollisuusneuvos.
johtaja. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä. 12.04.2012 toimintaansa aloittaneeseen nimitystoimikuntaan yhtiökokous valitsi Olli Pohjanvirran, Reijo Vauhkosen ja Matti Virtaalan. Nimitystoimikunnan tehtäviin kuuluvat hallituksen jäsenten valinnan valmistelu yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta varten, hallituksen jäsenten palkitsemisasioiden valmistelu ja hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden etsiminen. Nimitystoimikunta kokoontui 2 kaksi kertaa vuonna 2012. Toimikunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 83,3 %.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä, jotka hallitus nimeää keskuudestaan. 12.04. 2012 saakka valiokuntaan kuuluivat Juhani Erma puheenjohtajana, sekä Markku Rönkkö ja Matti Virtaala. 12.04.2012 lähtien valiokuntaan kuuluivat Markku Rönkkö puheenjohtajana, sekä Pasi Saarinen ja Matti Virtaala. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa ja tehostaa hal-
lituksen työskentelyä yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyssä sekä huolehtia yhteydenpidosta tilintarkastajiin. Tarkastusvaliokunta on kokoontunut 7 kertaa vuonna 2012. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 95,2 prosenttia.
Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja on Heikki Vauhkonen. Toimitusjohtajan tehtävänä osakeyhtiölain mukaan on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimiin, jotka yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, mikäli hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta, budjetin toteutumisesta, Tulikivi-konsernin tuloksesta ja alaistensa toiminnasta.
Hallituksen jäsenten osallistuminen hallituksen, tarkastusvaliokunnan, nimitystoimikunnan ja nimitysvaliokunnan kokouksiin.
| 1.1. -31.12.2012 | hallitus | tarkastus- | nimitys- | nimitys- | |
|---|---|---|---|---|---|
| valiokunta | toimikunta | valiokunta | |||
| Matti Virtaala | 15/17 | 7/7 | 2/2 | 1/1 | |
| Heikki Vauhkonen | 17/17 | ||||
| Markku Rönkkö | 17/17 | 7/7 | |||
| Maarit Toivanen-Koivisto | 17/17 | ||||
| Olli Pohjanvirta | 15/17 | 2/2 | |||
| Pasi Saarinen | 17/17 | 4/5 (12.4. alkaen) | |||
| Juhani Erma (12.4.2012 saakka) | 2/3 | 2/2 | |||
| Reijo Vauhkonen | 2/2 | 1/1 | |||
| Piispa Ambrosius (12.4.2012 saakka) | 1/1 |
Operatiivisen toiminnan johtamisessa ja suunnittelussa toimitusjohtajaa on avustanut johtoryhmä, jonka jäseniä ovat toimitusjohtajan lisäksi vientijohtaja Michel Mercier, tuotanto- ja hankintajohtaja Ismo Mäkeläinen, saunaliiketoiminnan johtaja Martti Purtola, kotimaan tulisijamyyntijohtaja Juha Sivonen, sisustuskivi- ja verhouskivituoteryhmien johtaja Jouko Toivanen, viestintä- ja markkinointijohtaja Anu Vauhkonen ja talousjohtaja Risto Vidgren. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2012 11 kertaa.
Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
Tulikivellä on kolme tuoteryhmää: Tulisijat, Sauna ja Sisustus. Tulikivi ja sen asiakkaat arvostavat hyvinvointia, sisustamista ja bioenergian hyötyjä.
Kaivostoiminnan harjoittaminen edellyttää kaivospiirin muodostamista sekä ympäristölupaa. Myös keramiikkatuotanto edellyttää ympäris-
Sisäinen valvonta on osa suunnittelu- ja seurantaprosessia.
tölupaa. Kaivostoimintaa säännellään kaivoslaissa ja ympäristölainsäädännössä. Louhinnasta vastaava johtaja vastaa siitä, että kaivostoiminnan luvat ovat voimassa ja ajan tasalla. Ympäristöstrategian tavoitteena Tulikivellä on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osa-alueilla. Ympäristötyön päämäärä on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä prosessien ja tuotteiden hallinta niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Konserni noudattaa toimintaansa liittyvää ympäristölainsäädäntöä ja normeja sekä tekee toiminnassaan jatkuvan parantamisen kautta ennakoivaa ympäristötyötä. Konsernissa tunnistetaan ja tunnetaan oma vastuu ympäristötoimijana.
Konsernin toiminta suunnitellaan ja toiminnan tehokkuus varmistetaan vuosittain toteutettavassa strategiasuunnitteluprosessissa ja budjetointiprosessissa. Suunnitelmien toteumista ja toimintaympäristön kehitystä seurataan kuukausiraportoinnin, osavuosikatsausraportoinnin ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä.
Riskianalyysi ja riskienhallinta ovat Tulikivi-konsernissa osa vuosittain toteutettavaa strategista suunnitteluprosessia ja operatiivista toimintaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ta-
| Vastuunjako | Valvontatoiminnot |
|---|---|
| Hallitus | - sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden määrittely - vastuu valvonnan toimivuuden seurannasta - hyväksyy riskienhallintaperiaatteet - tilintarkastajien raporttien käsittely - kannustinjärjestelmän määrittäminen |
| Tarkastusvaliokunta | - sisäisen valvonnan tehokkuuden arviointi - raportointiin liittyen asioiden käsittely - yhteydenpito tilintarkastajiin |
| Toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana |
- sisäisen valvonnan osatekijöiden olemassaolon ja toimivuuden valvonta - valvoo, että toiminta on asetettujen arvojen mukaista - muokkaa toimintaperiaatteet ja -politiikat - vastaa resurssien tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta käy töstä - valvontamekanismien (hyväksymisperiaatteet, täsmäytykset ja raportointi) määrittäminen - määrittää riskienhallinnan toimintatavat ja riskienhallintakeinot |
| Johtoryhmän jäsen, toimialansa mukaan: viestintä, kotimaan uunimyynti, vienti, luonnonkivi ja verhouskivet, saunaliiketoiminta, tuotanto ja talous |
- antavat oman vastuualueensa osalta vastuun yksityiskohtai sempien valvontatoimien käyttöönotosta henkilöille, jotka ovat vastuussa eri toiminnoista. Vastuu sisäisen valvonnan toimi vuudesta omalla vastuualueella - omalle vastuualueelle kuuluvien riskien hallinta |
| Talousjohtaja Rahoitusjohtaja |
- sisäinen laskenta: tulosten seuranta ja analysointi - ulkoinen laskenta ja raportointi |
| Tilintarkastaja | - lakisääteinen tilintarkastus - laajennettu tarkastus hallituksen tai tarkastusvaliokunnan toimek siannosta - raportointi tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle |
voitteena konsernissa on varmistaa, että toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan.
Organisaation ja toimenkuvien mukaisesti valtaa ja vastuuta delegoidaan budjettivastuullisille ja linjaorganisaation vastuuhenkilöille. Toiminnan lakien ja säädösten mukaisuus varmistetaan toimintokäsikirjan ja muun sisäisen ohjeistuksen kautta.
Vuoden 2012 aikana otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Käyttöönotto sujui ongelmitta ja asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Uuden järjestelmän avulla Tulikiven sisäisiä prosessit on yhtenäistetty yhtiön toiminnoissa. Käyttöönotettu järjestelmä mahdollistaa aiempaa tehokkaamman yhteistyön asiakkaiden ja alihankkijoiden sekä yhteistyökumppanien kanssa. Vuonna 2013 painopisteenä on järjestelmäkäytön tehostaminen ja raportoinnin laadun parantaminen. Uusi järjestelmä sisältää tarpeelliset kontrollimekanismit sisäiseen valvontaan. Toiminnan laadun varmentamiseksi toiminatakäsikirja tullaan uudistamaan vuoden 2013 aikana intranetuudistuksen yhteydessä.
Sisäistä valvontaa tekevät organisaation eri ta-
hojen lisäksi tilintarkastajat laajennettuna tarkastuksena erikseen sovittujen kohteiden osalta. Vuonna 2012 tilintarkastajat tekivät laajennettua tarkastusta uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon liittyen. Tarkastuksessa käytiin mm. läpi tiedonsiirron oikeellisuutta vanhasta järjestelmästä uuteen siirryttäessä. Konsernissa ei ole konsernin koko ja toiminnan luonne huomioiden katsottu tarpeelliseksi nimittää sisäistä tarkastajaa. Hallitus voi halutessaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa haluamillaan osa-alueilla.
Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti osana normaalia liiketoimintaa.
Riskienhallinnan avulla varmistetaan, että Tulikivi-konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä hallitaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että konsernin strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tavoitteille on määritetty riskirajat. Riskirajojen ylittymi-
| Riskianalyysi ja riskien järjestäminen merkit tävyyden mukaan |
- riskien nimeäminen konsernitasolla ja vastuualueittain - riskien vaikuttavuuden ja todennäköisyyden arviointi - määritellään riskirajat asetetuille tavoitteille - määritellään kontrollipisteet - raportointiin liittyvien riskien kartoitus |
|---|---|
| Riskienhallinta | - riskien hallintatoimenpiteiden määrittely - vastuuhenkilöiden nimeäminen toimenpiteille - toteutuksen aikajänteestä sopiminen - toimenpiteiden toteuttamisen seurantatavan määrittely |
| Riskienhallintaprosessin valvonta |
- vastuuhenkilöt raportoivat toimitusjohtajalle riskien toteutumisesta, tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tehokkuudesta - riskiarvioinnit kontrollien osalta |
| Riskienhallintaprosessin jatkuvuus |
- kuluvan kauden toimenpiteet ja toimintaympäristö ja sen ennustettavissa olevat muutokset vaikuttaa seuraavan kauden suunnitelmiin ja riskienhal lintatoimenpiteisiin - riskienkartoitukseen kerätään taustamateriaalia osana jatkuvaa toimintaa. |
nen tai poikkeamat toimintasuunnitelmissa edellyttävät, että vastuuhenkilö ryhtyy tehostetusti riskienhallintakeinojen käyttämiseen. Taloudellisten riskirajojen ylittyminen tulee esille jatkuvan raportoinnin yhteydessä.
Raportointijärjestelmän mukaisesti toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin ja liiketoimintayksikköjen toiminnasta sekä tuloksesta ja poikkeamista budjettiin ja tarkennettuihin ennusteisiin nähden (kuukausiraportti), neljännesvuosittain osavuosikatsaukseen/vuositilinpäätökseen perustuvasta operatiivisesta tuloksesta ja muutoin välittömästi olennaisista muutoksista toimintaympäristössä. Vastuuhenkilöt raportoivat sisäisen raportointijärjestelmän mukaisesti.
Konsernin raportoinnista vastaa emoyhtiön talousjohtaja. Kotimaisten yhtiöiden kirjanpito ja konsernilaskenta tehdään emoyhtiön talousosastolla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito ja raportointi hoidetaan paikallisissa ulkopuolisissa, riittävää asiantuntemusta omaavissa tilitoimis-
toissa tai muutoin ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen. Emoyhtiön tilintarkastajat vertaavat Venäjän tytäryhtiön venäläisen raportoinnin ja emoyhtiöön konsernitilinpäätöstä varten toimitettavan taloudellisen raportoinnin sisällön.
Raportoinnin oikeellisuus varmistetaan talousraportoinnin ohjeistuksella, henkilöstön ammattitaidon ylläpidolla, tietojärjestelmien luotettavuudella, normaaleilla valvontamekanismeilla ja laajennetun tarkastuksen avulla. Raporttien poikkeamat budjetista ja toimintasuunnitelmista ohjaavat analysoimaan tilannetta tarkemmin ja etsimään poikkeamien syyt.
Taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta valvoo talousjohtaja ja tilintarkastus sekä aika ajoin toteutet-tava tietojärjestelmätarkastus. Toiminnan lakien ja sääntöjenmukaisuus pyritään varmistamaan käyttämällä ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamista ja palveluita.
Yhtiöllä on taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuuden varmistava ohjeistus, jota organisaation on noudatettava. Organisaation osaaminen varmistetaan tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa. Tilinpäätöksen valmistelukokouksissa käydään läpi laskentaperiaatteiden ja lainsäädännön muutoksia ja aikataulutukset.
Tarkastusvaliokunta arvioi taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuutta mm tulosennusteiden toteuma-analyysien perusteella sekä raportoinnin virheettömyysarvioinnin avulla neljännesvuosittain. Arviointiin kuuluu myös väärinkäytöksiin ja lainvastaiseen toimintaan liittyvien riskien läpikäyminen. Tilintarkastus tarkastaa poikkeamaraportoinnin sisällön laajennetun tarkastuksen yhteydessä. Johtoryhmän jäsenet seuraavat kuukausittain tulosraportoinnin oikeellisuutta ja arvioivat vastuualueidensa tulospoikkeamien syyt.
Raportointia ja laskentaperiaatteita koskevasta ohjeistuksesta tiedotetaan kaikille talousasioista vastaaville henkilöille ja kaikille muille, jotka
tuottavat tietoa ja tarkastustuloksia talouden järjestelmään. Toimitusjohtaja raportoi tarkastusvaliokunnalle sisäisen valvonnan, ml raportoinnin oikeellisuus, alueella havaituista puutteista. Tilintarkastuksen ja laajennetun tarkastuksen raportit sekä vastuuhenkilöiden antamat selvitykset raportteihin käsitellään tarkastusvaliokunnan kokouksissa. Tarkastusvaliokunta raportoi hallitukselle tekemistään havainnoista sekä organisaatiolle antamistaan ohjeista ja suosituksista.
Konsernin viestinnästä vastaa viestintäjohtaja. Konsernissa on viestinnän toimintaohjeet (Information Policy), joka kattaa toimintaohjeet sisäiselle viestinnälle, ulkoiselle viestinnälle ja kriisiviestinnälle. Lisäksi on määritelty näihin liittyen puheoikeuden omaavat henkilöt. Pörssitiedottamiseen liittyvien säännösten noudattamisesta vastaa talousjohtaja.
Sisäisen valvonnan tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti johtamis- ja ohjaustoimien yhteydessä ja erikseen tarkastusraporttien valmistuttua. Taloudellisen raportoinnin osalta vertailut toteuman ja tavoitteen välillä, erilaiset täsmäytykset ja toiminnallisten raporttien säännönmukaisuuden valvonta ovat jatkuvasti toteuttavia seurantatoimenpiteitä.
Suunnittelu- ja seurantakokoukset sisältyvät hallituksen vuosisuunnitelmaan. Tietojärjestelmät ovat pääpiirteissään vakiintuneita. Ulkopuolinen asiantuntija arvioi niiden luotettavuutta säännöllisesti.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää Tulikivi Oyj:n varsinainen yhtiökokous.
Hallituksen jäsenen vuosipalkkio oli 12.4.2012 lähtien 18 000 euroa (jota edeltävältä ajalta vuosipalkkio oli vastaavasti 18 000 euroa), josta 60 prosenttia suoritettiin rahana ja 40 prosenttia Tulikivi Oyj:n A-osakkeina. Kukin hallituksen jäsen sai näin 14 400 A-osaketta. Osakkeet ostettiin pörssistä. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saamiaan osakkeita ennen kuin hallituksen jäsenyys on päättynyt, ellei hallitus myönnä tapauskohtaisesti luovuttamiseen lupaa etukäteen. Lisäksi suoritettiin hallituksen puheenjohtajalle 6 500 (6 500) euron ja sihteerinä toimivalle hallituksen jäsenelle 1 400 (1 400) euron suuruiset kuukausipalkkiot. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenille ja nimitystoimikunnan jäsenille maksettiin kokouspalkkiota 330 (330) euroa kokousta kohden. Hallituksen jäsenille ei suoritettu muuhun kuin hallitus- tai valiokuntatyöhön liittyviä palkkioita vuonna 2012.
Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta ja kannustinjärjestelmän määrittelemästä vuosittaisesta tulospalkkiosta (muuttuva osa) ja osakepalkkiosta.
Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista työsopimuksen ehdoista päättää hallitus. Muun johtoryhmän kannustinjärjestelmästä päättää hallitus, ja kiinteästä palkkaosuudesta toimitusjohtaja yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa.
Toimitusjohtajan kiinteä palkka vuonna 2012 oli 218 447 (221 558) euroa. Toimitusjohtajalle ei muodostunut palkkiota kannustinjärjestelmän perusteella vuodelta 2012. Toimitusjohtajan irtisanoutumisaika on 3 kuukautta ja yhtiön irtisanoessa toimisuhteen, irtisanomisaika on 12 kuukautta. Työsuhteen päättymiseen ei liity erillistä erorahaa.
Muun johtoryhmän kiinteät palkat vuonna 2012 olivat yhteensä 720 870 euroa ja vuo-
delta 2011 maksettu tulospalkkio-osa 7 270 euroa.
Lakisääteisen eläketurvan lisäksi toimitusjohtajalla ja yhdellä muulla johtoryhmän jäsenellä on lisäeläkejärjestely. Lisäeläkejärjestely on maksupohjainen ja se oikeuttaa jäämään eläkkeelle 60-vuotiaana. Lisäeläke karttuu sopimuksen mukaan työssäolovuosina maksetun palkan suhteessa. Eläkejärjestelyn vuosikustannus yhtiölle oli vuonna 2012 toimitusjohtajan osalta 30 785 euroa.
Tulikivi Oyj:llä on tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle. Järjestelmän ansaintakriteerit ja palkkion määrän päättää hallitus, ja järjestelmä on voimassa vuoden kerrallaan. Hallitus hyväksyy järjestelmän mukaisten palkkioiden maksatuksen toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osalta, ja toimitusjohtaja muilta osin laskelmien valmistuttua.
Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko henkilöstöä ja se perustuu konsernin tulokseen ja tuottavuuden paranemiseen ja toimitusjohtajalla ja avainhenkilöillä lisäksi henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2012 (2011) tulos ei oikeuttanut tulospalkkioon, eikä niin muodoin myöskään henkilökohtaisiin palkkioihin. Henkilökohtaisten tavoitteiden perusteella tulospalkkioita suoritettiin vuodelta 2011 57 958 euroa, josta johtoryhmän osuus oli 7 570 euroa. Nämä palkkiot maksettiin pääsääntöisesti maaliskuussa 2012.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajana on toiminut KHTyhteisö KPMG Oy Ab. Vuonna 2012 tilintarkastusyhtiölle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 166 813 euroa, josta lakisääteisen tilintarkastuksen osuus oli 54 494 euroa.
| Vuosipalkkiot | Tarkastusvaliokunta | Nimitysvaliokunta | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Piispa Ambrosius nimitysvaliokunnan jäsen | ||||
| (12.4.2012 saakka) | 660 | 660 | ||
| Erma Juhani, jäsen ja sihteeri | ||||
| (12.4.2012 saakka) | 4 642 | 990 | 5 632 | |
| Pohjanvirta Olli, jäsen | 18 000 | 660 | 18 660 | |
| Rönkkö Markku, jäsen ja sihteeri | 30 158 | 2 310 | 32 468 | |
| Saarinen Pasi, , jäsen | 18 000 | 990 | 18 990 | |
| Toivanen-Koivisto Maarit, jäsen | 18 000 | 18 000 | ||
| Vauhkonen Heikki, jäsen | 18 000 | 18 000 | ||
| Virtaala Matti, | ||||
| jäsen ja puheenjohtaja | 96 000 | 2 310 | 1 320 | 99 630 |
| Yhteensä | 202 800 | 6 600 | 2 640 | 212 040 |
Tulikivi Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 16. huhtikuuta 2013 klo 13.00 alkaen Juuan Nunnanlahdessa, Kivikylän auditoriossa. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä 20.3.2013 alkaen yhtiön kotisivuilla ja pääkonttorissa Nunnanlahdessa, ja niistä lähetetään pyydettäessä jäljennöksiä osakkeenomistajille. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 4.4.2013 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa siitä 6.4.2013 mennessä yhtiölle. Ilmoittautuminen tulee tehdä joko puhelimitse numeroon 0207 636 251 tai 0207 636 322 (ma - pe klo 8 - 16, la 6.4. klo 8 - 16 vain 0207
636 322); sähköpostitse osoitteeseen kaisa. [email protected] tai postitse osoitteella Tulikivi Oyj / yhtiökokous, 83900 Juuka. Hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat: Ohjeet osallistumisesta yhtiökokoukseen osoitteessa: www.tulikivi.com>Konserni>- Yhtiökokous 2013.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilivuodelta 2012 ei jaeta osinkoa.
Osakkeenomistajan henkilö- tai osoitetiedoissa sekä osakkeiden omistuksessa tapahtuneet muutokset pyydämme ilmoittamaan siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili.
Tulikivi Oyj julkaisee vuonna 2013 seuraavat taloudelliset katsaukset:
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2012 10.2.2013 Vuosikertomus vuodelta 2012 vko 12 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 24.4.2013 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 8.8.2013 Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 24.10.2013
Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi.
Vuosikertomus julkaistaan yhtiön Internet-sivuilla viikolla 12. Taloudelliset katsaukset löytyvät julkaisupäivästä alkaen yhtiön kotisivuilta www.tulikivi.com. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa yhtiössä talousjohtaja Risto Vidgren, puhelin 0403 063 176.
Tulikivi Oyj:tä seuraa analyytikko: Matias Rautionmaa / Pohjola Pankki, puh. 010 252 4408, [email protected]
Tulikivi Oyj:n vuonna 2012 julkaisemista pörssitiedotteista
| Tulikivi Oyj:n yhtiökokous ja taloudelliset | 18.09.2012 | Tulikivi aloittaa enintään 90 päivän | 10.02.2012 | Tilinpäätöstiedote 1-12/2011 |
|---|---|---|---|---|
| tiedotteet vuonna 2013 | mittaisia lomautuksia koskevat yt-neuvot | 10.02.2012 | Yhtiökokouskutsu | |
| Osavuosikatsaus 1-9/2012 | telut vuolukivituotannossaan | |||
| Tulikivi Oyj:n vuolukivituotannon henkilös | 08.08.2012 | Osavuosikatsaus 1-6/2012 | 25.01.2012 | Tulikivi Oyj:n vuosikooste 2011 |
| tön määräaikaisia lomautuksia koskeneet | 21.06.2012 | Kivia Oy sulautuu Tulikivi Oyj:hin | ||
| yt-neuvottelut päättyivät 11.10.2012 | 24.04.2012 | Osavuosikatsaus 1-3/2012 | ||
| Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen | 12.04.2012 | Tulikivi Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen | ||
| siirtyy yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi | päätökset ja hallituksen järjestäytyminen | |||
| ja yhtiölle haetaan uusi toimitusjohtaja | 19.03.2012 | Vuosikertomus 2011 | ||
10.02.2012 Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä
| Hallituksen toimintakertomus | 45 |
|---|---|
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 50 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 50 |
| Konsernitase | 51 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 52 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 53 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 54 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat sekä osakekohtaiset tunnusluvut | 88 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 90 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 91 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 91 |
| Emoyhtiön tase | 92 |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma | 95 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 96 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat | 102 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 103 |
Tämä on Tulikivi-konsernin tilinpäätös, joka on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstan dardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IF - RIC-tulkintoja.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoi tetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla an netuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standar deja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilin päätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.
jakysyntä synkkeni edelleen.
Vuosi 2012 käynnistyi hyvin haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Lokakuussa 2011 voimistunut Euroopan talouskriisi heikensi kuluttajaluottamusta ja siten vähensi tulisijojen kysyntää päämarkkinoilla. Voimakkaimmin kriisi heijastui Tulikiven liikevaihtoon kotimaassa, jossa liikevaihto laski noin 15%:ia positiivisesta markkinaosuuskehityksestä huolimatta. Jo alkuvuonna tulisijojen kysyntä jäi alle edellisen vuoden. Syyskuussa 2012 kotimaassa kulutta-
Uuniviennissä myynnin kehitys oli tasaisempi, ja liikevaihto kasvoi noin 2 prosenttia. Myönteisintä kehitys oli USA:ssa, Venäjällä, Saksassa ja uusissa Itä-Euroopan vientimaissa. Kokonaisuutena Keski-Euroopan vienti kehittyi tyydyttävästi tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Verhouskivien kysyntä oli alkuvuonna vähäistä, mikä johtui kamiinavalmistajien varovaisuudesta varastojensa suhteen. Verhouskiven liikevaihto laski noin 18 %:ia.
Saunatuotteiden liikevaihto ei ole vielä kokonaisuuden kannalta merkittävää. Sisustuskiviliiketoiminnan liikevaihto ja tulos vastasivat odotuksia.
Huolimatta liikevaihdon laskusta Tulikivi-konsernin liiketulos kääntyi voitolliseksi vuoden 2012 aikana. Voitollinen tulos johtui onnistuneesti toteutetusta 3 miljoonan euron säästöprojektista. Tehdyt toimenpiteet kohensivat konsernin tuotannollista tehokuutta ja alensivat konsernin kiinteitä kuluja tavoitteiden mukaisesti.
Konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 51,2 (58,8 miljoonaa euroa miljoonaa euroa vuonna 2011). Tulisijat-segmentin liikevaihto oli 47,1 (53,5) miljoonaa euroa ja Sisustuskivet-segmentin liikevaihto 4,1 (5,3) miljoonaa euroa. Vertailukauden 2011 liikevaihtoon sisältyy lakkautettujen toimintojen liikevaihtoa tulisijat-liiketoiminnassa 1,6 miljoonaan euroa ja sekä sisustuskivet-liiketoiminnassa 1,4 miljoonaa euroa.
Kotimaan liikevaihto oli 24,9 (31,6) miljoonaa euroa eli 48,5 (53,7) prosenttia koko konsernin liikevaihdosta. Viennin osuus liikevaihdosta oli yli puolet eli 26,3 (27,2) miljoonaa euroa. Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi, Ranska, Saksa, Belgia ja Venäjä. Viennissä uunien ja verhouskivien liikevaihdot olivat ennakoidun mukaisia. Konsernin liiketulos oli 0,1 (-2,4) miljoonaa euroa. Tulisijat-segmentin liiketulos oli 2,2 (0,2) miljoonaa euroa ja Sisustuskivet-segmentin liiketulos oli -0,1 (-0,6) miljoonaa euroa ja muiden erien kulut -2,0 (-2,0) miljoonaa euroa. Muissa erissä esitetään konsernin hallintokulut sekä taloushallinnon kulut. Vertailukauden liiketulosta rasittivat toimintojen keskittämisestä ja sopeuttamisesta aiheutuneiden nettomäärältään 1,6 miljoonan euron suuruisten kertaluonteiset kulut. Näistä kuluista tulisijatsegmentille kohdistuu 1,4 miljoonaa euroa ja sisustuskivet-segmentille nettomääräisesti 0,2 miljoonaa euroa.
Konsernin tulos ennen veroja oli -0,8 (-3,1) miljoonaa euroa ja laaja tulos -0,6 (-2,4) miljoonaa euroa. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto oli 0,3 (-4,9) prosenttia. Osakekohtainen tulos oli -0,02 (-0,07) euroa.
Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli konsernissa 14,2 miljoonaa euroa (15,5 miljoonaa euroa loka-joulukuu 2011), liiketulos 0,5 (-1,0) miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 0,3 (-1,2) miljoonaa euroa. Vertailukauden tulosta rasitti toimintojen sopeuttamispäätöksen johdosta kirjattu miljoonan euron suuruinen uudelleenjärjestelyvaraus.
Liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja 0,1 (1,4). Käyttöpääoma kasvoi tilikauden aikana 3,0 miljoonaa euroa ja oli 9,9 miljoonaa euroa. Käyttöpääoman kasvuun vaikuttivat siirtovelkojen supistuminen, uudelleenjärjestelyvarauksen purku sekä lohkarevarastojen kasvu. Korolliset velat olivat 23,9 (24,9) miljoonaa euroa, ja nettorahoituskulut olivat 0,8 (0,7) miljoonaa euroa. Current ratio oli 1,7 (1,5). Omavaraisuusaste oli 35,2 (33,3) prosenttia ja korollisten nettovelkojen suhde omaan pääomaan eli gearing 112,9 (96,5) prosenttia. Osakekohtainen oma pääoma oli 0,49 (0,51) euroa.
Tulikivi on saattanut loppuun neuvottelut lainakannan lyhennysaikataulun muuttamisesta seuraavalle kolmelle vuodelle. Järjestely sisältää kovenantteja, jotka edellyttävät konsernin kannattavuuden paranemista.
Katsauskauden päättyessä konsernin rahavarat olivat 3,3 (6,8) miljoonaa euroa ja nostamattomien luottojen ja käyttämättömien tililuottoli-
2008 2009 2010 2011 2012
miittien määrä 4,0 (4,1) miljoonaa euroa. Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 18,4 (14,5) miljoonaan euroon sisältyy kovenantteja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen. Lisäksi 8,4 (0,0) miljoonan euroon osuuteen vieraan pääoman ehtoista rahoitusta sovelletaan kovenanttiehtoa, joka perustuu korollisen vieraan pääoman suhteeseen konsernin käyttökatteesta. Tilinpäätöshetkellä kaikki kovenanttiehdot täyttyivät (sekä 31.12.2012 ja 31.12.2011) ja konsernin rahoitusresurssit ovat riittävät liiketoimintasuunnitelmien toteuttamiseen.
Konsernin tuotanto-, louhos- ja kehitysinvestoinnit olivat yhteensä 2,7 (4,9) miljoonaa euroa. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön 2.1.2012. Uuden järjestelmän myötä Tulikiven sisäiset prosessit eri tehtailla ja liiketoiminnoissa yhtenäistyvät. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa yhteistyökumppaniverkoston ja koko toimitusketjun paremman hallinnan. Muita merkittäviä investointeja olivat mm. tehtaiden korvausinvestoinnit ja louhosinvestoinnit. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat yhteen-
sä 1,6 (2,1) miljoonaa euroa, ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta oli 3,1 (3,8) prosenttia. Kehitysmenoista aktivoitiin avustusten vähentämisen jälkeen 0,6 (0,6) miljoonaa euroa. Modulaarisen Hiisi-malliston tuotteistamiseen, lanseeraukseen ja tuotehyväksyntöihin on panostettu merkittävästi. Tuotteet on suunniteltu modulaarisiksi, jotta komponenttikohtaisia volyymeja voitaisiin kasvattaa tuotannon ja hankinnan tehostamiseksi. Modulaarisuus nopeuttaa ja tehostaa tuotekehitystyötä jatkossa. Hiisi-malliston yhteydessä lanseerattiin Tulikivi Figure- ja Tulikivi Color- pintamateriaalit, jotka mahdollistavat uusia muotoja ja värejä vuolukiviuuneihin. Tulikiven Nuoska-kiuas palkittiin Fennia Price-muotoilupalkinnolla ja Hiisi-mallis-
to palkittiin muotoilustaan Habitare messuilla. Lisäksi Tulikiven Harmaja-takka palkittiin USA:ssa HBPA-messuilla Vesta Awardilla teknisistä ominaisuuksistaan.
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 351 (427) henkilöä. Keskimääräinen henkilömäärä on laskettu työssäoloajalta, jolloin esimerkiksi lomautukset on vähennetty.
Tilikauden päättyessä henkilöstömäärä oli 377 (436) henkilöä. Näistä Tulisijat-segmentillä oli 341 (395) henkilöä, Sisustuskivet-segmentillä 21 (25) henkilöä ja segmenteille kohdistamattomissa toiminnoissa 15 (16) henkilöä. Henkilöstömäärä väheni tilikauden aikana keskittämistoimenpiteiden ja muun poistuman seurauksena 54 henkilöllä. Työsuhteista 97,6 prosenttia oli pysyviä ja 2,4 prosenttia määräaikaisia. Tilikaudella muodostui palkka- ja palkkiokuluja yhteensä 13,9 (17,4) miljoonaa euroa.
Tulikivi-konsernissa on käytössä tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle. Tulospalkkiojärjestelmä perustuu konsernin tuloksen ja tuottavuuden paranemiseen ja toimitusjohtajalla, johtoryhmällä ja muilla avainhenkilöillä lisäksi henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2012 tuloksen ja tuottavuuden paraneminen eivät oikeuttaneet tulospalkkioon eikä henkilökohtaisiin palkkioihin.
Työturvallisuustilanne on ollut hyvä. Työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden oli 32 (34).
Tulikivi Oyj:n 12.4.2012 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa emoyhtiön ja liiketoimintaa harjoittavien kotimaisten tytäryhtiöiden hallituksen jäseniksi valittiin Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Maarit Toivanen-Koivisto, Heikki Vauhkonen ja Matti Virtaala. Puheenjohtajana on toiminut Matti Virtaala. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Matti Virtaalan. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja on Heikki Vauhkonen. Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
Tulikivi Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2012. Kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2012 oli 6.314 474,90 euroa. Osakkeiden lukumäärä oli 37 143 970 osaketta, joista A-sarjan osakkeita 27 603 970 kappaletta ja K-sarjan osakkeita 9 540 000 kappaletta. Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin Kosakkeelle. K-osakkeella on yhtiökokouksessa 10 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-osake on
Osakekohtainen tulos, euro
listattu Nasdaq Omx Helsinki Oy:ssä.
Ulkomaalaisten omistamien ja hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 2,85 prosenttia kaikista osakkeista. Yhtiölle ei jätetty liputusilmoituksia tilikauden aikana.
Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen. Yhtiön A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 2 760 397 kappaletta ja yhtiön K-sarjan osakkeita enintään 954 000 kappaletta. Valtuutus osakkeiden hankintaan on voimassa vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Hallituksella on valtuutus päättää osakeanneista ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita voidaan antaa seuraavasti: enintään 5 520 794 kappaletta A-sarjan ja 1 908 000 kappaletta K-sarjan osakkeita. Valtuutus sisältää myös oikeuden osakeyhtiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta, jotka oikeuttavat saamaan maksua tai saatavan kuittaamista vastaan yhtiön osakkeita. Valtuutus osakkeiden hankintaan on voimassa vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Tulikivi Oyj:llä oli hallussaan tilikauden alkaessa ja päättyessä 124 200 omaa A-osaketta, mikä vastaa 0,3 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia kokonaisäänimäärästä. Omia osakkeita ei hankittu eikä luovutettu tilikauden aikana. Tulikivi Oyj:n A-osakkeita vaihdettiin vuonna 2012 NASDAQ OMX Helsingissä 4,1 miljoonaa kappaletta, 2,4 miljoonan euron vaihtoarvolla. Osakkeen ylin kaupankäyntikurssi oli 0,92 euroa ja alin 0,47 euroa. Tilikauden viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 0,57 euroa.
Konsernin toimintaan liittyvät riskit luokitellaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin.
Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin liiketoimintaympäristön, rahamarkkinoiden ja markkinatilanteen sekä markkina-aseman muutoksia, kulutustottumusten ja kysyntäte-
Nettovelkaantumisaste %
kijöiden muutoksia, resurssien kohdentamista, raaka-ainevaroja, lainsäädännön ja asetusten muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yrityksen, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.
Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan, uusien tuotteiden markkinoille saattamiseen ja prosesseihin. Vahinkoriskeihin kuuluvat tulipalot, vakavat konerikot ja muut omaisuusvahingot, joista voi aiheutua myös keskeytysvahinkoja. Vahinkoriskejä ovat lisäksi työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konsernin rahoitusriskejä ovat maksuvalmiusriski, pääoman hallintaan liittyvät riskit, korkoriski ja valuuttariski.
Riskien arviointi suoritetaan strategisen suunnitteluprosessin ja vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Analyysin jälkeen riskeille on kartoitettu ehkäisy- ja kontrollointikeinoja riskien vaikuttavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Jos riskien hallintakeinot osoittautuvat tehottomaksi tai niitä ei pystytä käyttämään, voi riskien toteutumisella olla merkittävä haitallinen vaikutus tulokseen, taloudelliseen asemaan, liiketoimintaan ja osakkeiden arvoon. Riskeistä ja niiden hallintakeinoista on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 38. Vuonna 2012 Tulikiven toiminnan suhteellista kannattavuutta pystyttiin parantamaan merkittävästi. Toiminnan tehostamista tukee myös uusittu toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla pystytään raportoimaan aiempaa nopeammin ja luotettavammin.
Euroalueen kriisin mahdollisesti aiheuttama voimakas taantuma voi heikentää yhtiön tuotteiden kysyntää, kannattavuutta ja omavaraisuutta. Yhtiön taseen omaisuuseriin sisältyy
liikearvoja, joiden arvo perustuu johdon arvioihin. Jos nämä arviot eivät toteudu, on mahdollista, että arvonalentumistestausten yhteydessä joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappiota. Konsernin pankkilainojen kovenanttiehtojen täyttyminen edellyttää konsernin kannattavuuden paranemista jatkossa.
Tulikiven ympäristöstrategian tavoitteena on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osa-alueilla. Kaikilla Tulikivi Oyj:n toimivilla louhoksilla ja Heinäveden tehtaan keraamisessa tuotannossa on toiminnan vaatimat ympäristöluvat. Avoimia lupaprosesseja ei ole. Tulikivi konsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja tehdas- ja louhosalueita aikanaan suljettaessa. Konsernin toiminnasta ei jää ympäristöön haitallisia tai myrkyllisiä aineita. Ympäristövelvoitteista ja niitä varten kirjatuista varauksista on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdissa 26, 34 ja 35.
Konsernin toiminta on ympäristölupien mukaista, ja se noudattaa viranomais- ja ympäristönsuojeluvaatimuksia. Konserni ei ole osallisena ympäristöasioita koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä, eikä sen tiedossa ole ympäristöriskejä, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Yhtiö käynnisti 21.1.2013 koko konsernin henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Tämän hetken arvion mukaan mahdollinen töiden uudelleenjärjestely merkitsisi enintään 10 henkilön irtisanomista kotimaan eri liiketoimintojen myynnistä, asiakaspalvelusta ja tuotannosta sekä enintään 40 henkilön lomauttamista tuotannossa toistaiseksi. Tämän lisäksi neuvotellaan enintään 90 päivän määräaikaisista lomautuksista. Tulikivi neuvottelee lomautusten toteuttamisesta kysyntätilanteen mukaisesti kuluvan vuoden 2013 aikana.
Tulikivi-tuotteiden kysyntätilanne on riippuvainen kuluttajaluottamuksen kehityksestä. Uudet tuotteet mahdollistavat markkinaosuuden kasvattamisen, mutta liikevaihdon ei ennakoida kasvavan merkittävästi vuoden 2013 aikana. Toiminnan tehostamisen myötä liikevoiton arvioidaan paranevan.
Tilauskanta oli tilikauden päättyessä 4,6 (5,7) miljoonaa euroa.
Konsernin strategia kattaa keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoteen 2017 saakka. Strategian mukaan konsernin orgaaninen kasvutavoite on myönteisessä taloudellisessa suhdanteessa yli 10 prosenttia
vuodessa. Tavoitteena on myös saavuttaa seuraavan viiden vuoden kuluessa 10 prosentin taso liikevaihdosta tuloksessa ennen veroja. Oman pääoman tuottotavoitteena on ylittää 20 prosentin taso. Strategiaa tukevat yritysostot ovat mahdollisia. Toimintaympäristön epävakauden takia strategisia tavoitteita ei ole saavutettu. Konsernissa on rakennettu valmiuksia toiminnan kannattavuuden parantamiseen.
Tunnuslukutiedot ja omistusta koskevat tiedot Konsernin talouskehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut laskentakaavoineen sekä osakkeenomistajat ja johdon omistus on esitetty tilinpäätöksen yhteydessä.
Konsernin toimintasegmentit ovat tulisijat ja sisustuskivet. Tulisijat-segmenttiin kuuluvat vuolukiviset ja keraamiset Tulikivi- ja Kermansavi-tuotemerkeillä myytävät uunit, niiden oheistuotteet ja kamiinoiden verhouskivet. Sisustuskivet-segmenttiin kuuluvat kotien sisustuskivituotteet. Tästä segmentistä on aiempina tilikausina käytetty nimitystä luonnonkivituotteet. Segmenteille kohdistamattomista kuluista muodostuu segmenttiraportoinnissa Muut erät. Segmenteille kohdistamattomia kuluja ovat konsernihallinnon kulut ja taloushallinnon kulut, sekä rahoituskulut ja verot.
Konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, Kivia Oy, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S., Inc ja OOO Tulikivi. Konserniyrityksiin kuuluu lisäksi The New Alberene Stone Company, Inc., jolla ei ole enää liiketoimintaa. Emoyhtiöllä on Saksassa kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland.
Tulikivi Oyj:n ja Kivia Oy:n hallitukset päättivät 21.6.2012 sulauttaa Kivia Oy:n tytäryhtiösulautumisella Tulikivi Oyj:hin. Sulautumisen täytäntöönpano merkittiin kaupparekisteriin 31.12.2012. Sulautumisen tavoitteena on konsernirakenteen selkeyttäminen.
Konsernin osakkuusyhtiöitä ovat Stone Pole Oy ja Rakentamisen MALL Oy.
Tulikivi Oyj antaa selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) vuodelta 2012 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus 54:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Hallintoperiaatteet ovat luettavissa yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.tulikivi.fi ->Konserni -> Konsernin hallinto ja johto.
Osingonjakokelpoisia varoja ei ole. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa on palautuskelpoisia varoja 5 835 tuhatta euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.
| Konsernin laaja tuloslaskelma | ||
|---|---|---|
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1.- 31.12.2012 | 1.1.- 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 51 191 | 58 771 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 768 | 1 031 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | 1 081 | -519 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 358 | 772 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -10 701 | -12 215 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -7 680 | -8 981 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 6 | -17 556 | -22 511 |
| Poistot | 7 | -4 085 | -4 216 |
| Arvonalentumiset | 7 | 0 | -25 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 8 | -13 317 | -14 475 |
| Liiketulos | 59 | -2 368 | |
| Rahoitustuotot | 9 | 83 | 182 |
| Rahoituskulut | 10 | -925 | -939 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 3 | 3 | |
| Tulos ennen veroja | -780 | -3 122 | |
| Tuloverot | 11 | 155 | 692 |
| Tilikauden tulos | -625 | -2 430 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Rahavirran suojaukset | 10.2 | -6 | -6 |
| Muuntoerot | 10.2 | -13 | 18 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot | 10.2 | 2 | 1 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -642 | -2 417 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu | |||
| osakekohtainen tulos, (euro) | |||
| laimentamaton/laimennettu | 12 | -0,02 | -0,07 |
| 1 000 euro | liitetieto | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 12 789 | 14 249 |
| Liikearvo | 14, 15 | 4 174 | 4 174 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 14 | 12 429 | 12 622 |
| Sijoituskiinteistöt | 16 | 209 | 213 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 17 | 7 | 4 |
| Muut rahoitusvarat | 18 | 26 | 26 |
| Laskennalliset verosaamiset | 19 | 2 169 | 2 066 |
| Muut saamiset | 53 | 200 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 31 856 | 33 554 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 20 | 11 366 | 10 748 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 21 | 5 154 | 5 507 |
| Rahavarat | 22 | 3 357 | 6 769 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 19 877 | 23 024 | |
| Varat yhteensä | 51 733 | 56 578 | |
| Oma pääoma ja velat | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 23 | 6 314 | 6 314 |
| Omat osakkeet | 23 | -108 | -108 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 23 | 7 334 | 7 334 |
| Muuntoerot | 23 | -22 | -10 |
| Arvonmuutosrahasto | 23 | -51 | -46 |
| Kertyneet voittovarat | 4 695 | 5 320 | |
| Oma pääoma yhteensä | 18 162 | 18 804 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 19 | 1 369 | 1 426 |
| Varaukset | 26 | 1 227 | 1 362 |
| Rahoitusvelat | 27 | 19 277 | 19 009 |
| Muut velat | 28 | 20 | 154 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 21 893 | 21 951 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 28 | 7 153 | 8 960 |
| Varaukset | 26 | 17 | 947 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 27 | 4 508 | 5 916 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 11 678 | 15 823 | |
| Velat yhteensä | 33 571 | 37 774 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 51 733 | 56 578 |
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1. - 31.12.2012 | 1.1. - 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden tulos | -625 | -2 430 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 31 | 3 815 | 3 547 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 925 | 939 | |
| Korkotuotot | -80 | -178 | |
| Osinkotuotot | -2 | -4 | |
| Verot | 11 | -155 | -692 |
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 290 | 403 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -618 | 192 | |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -1 597 | -498 | |
| Varausten muutos | -1 067 | 1 066 | |
| Maksetut korot | -948 | -960 | |
| Saadut korot | 69 | 124 | |
| Saadut osingot | 2 | 4 | |
| Maksetut verot | 58 | -67 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 67 | 1 446 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -1 265 | -1 647 | |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -1 659 | -3 050 | |
| Aineettomiiin hyödykkeisiin saadut avustukset | 29 | 255 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 554 | 813 | |
| Aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 0 | 4 | |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 0 | -4 | |
| Luovutustuotot muista sijoituksista | 0 | 1 | |
| Investointien nettorahavirta | -2 341 | -3 628 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 4 100 | 5 500 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -5 239 | -5 853 | |
| Voitonjako | 0 | -909 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -1 139 | -1 262 | |
| Rahavarojen muutos | -3 413 | -3 444 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 6 769 | 10 210 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 1 | 3 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 22 | 3 357 | 6 769 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma |
Liitetieto | Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Arvonmuutos- rahasto |
Omat osakkeet | Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euro | ||||||||
| Oma pääoma 1.1.2011 | 6 314 | 7 334 | -41 | -108 | -27 | 8 660 | 22 131 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -5 | 17 | -2 430 | -2 418 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||||
| Osingonjako | -909 | -909 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2011 | 23, 29.6. | 6 314 | 7 334 | -46 | -108 | -10 | 5 321 | 18 804 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -5 | -12 | -625 | -642 | ||||
| Osingonjako | 0 | |||||||
| Oma pääoma 31.12.2012 | 6 314 | 7 334 | -51 | -108 | -22 | 4 696 | 18 162 |
Konsernin emoyritys on Tulikivi Oyj (Y-tunnus 0350080-1). Emoyrityksen kotipaikka on Juuka, ja sen rekisteröity osoite on 83900 Juuka. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.tulikivi.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista, yllä mainitusta osoitteesta.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä, tulisijat ja sisustuskivet. Tulisijat-segmenttiin kuuluvat vuolukiviset ja keraamiset Tulikivi- ja Kermansavi-tuotemerkeillä myytävät uunit, niiden oheistuotteet ja Kermansavi-astiat (31.12.2011 saakka) sekä kamiinoiden verhouskivet ja kiukaat. Sisustuskivet-segmenttiin kuuluvat sisustus- ja pihakivet (30.6.2011 saakka myös kivitoimitukset rakennuskohteisiin). Segmenteille kohdistamattomista kuluista muodostuu segmenttiraportoinnissa Muut erät –ryhmä, johon sisältyvät konsernihallinnon ja taloushallinnon kulut sekä rahoituskulut ja verot.
Tulikivi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 8.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Tulikivi-konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, jo julkistettuja uusia tai uudistettuja standar-
Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002
säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRSsäännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja (johdannaisinstrumentit mukaan lukien). Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Tulikivi-konserni on ottanut 1.1.2012 alkaen käyttöön seuraavat uudet/uudistetut standardit:
deja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
* = Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
tusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. IFRS 13 laajentaa käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroihin kuulumattomista omaisuuseristä esitettäviä liitetietoja. Tulikiven arvion mukaan standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset* (Annual Improvements to IFRSs 2009-2011, toukokuu 2012) (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
55
niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisyritysten raportoinnissa on käytettävä jatkossa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Tulikiven arvion mukaan uudella standardilla ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* ja siihen tehdyt liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
muutokset (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Alun perin kolmessa vaiheessa toteutettavan hankkeen on tarkoitus korvata nykyisin voimassa oleva IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Ensimmäisen vaiheen muutokset (julkistettu marraskuussa 2009) koskevat rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Rahoitusvarat jaetaan arvostustavan perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. Lokakuussa 2010 julkistetut muutokset käsittelevät rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista, ja näitä koskevat IAS 39:n säännökset siirtyivät uuteen standardiin pääosin sellaisenaan. IFRS 9:n vielä keskeneräiset osat liittyvät rahoitusvarojen arvonalentumisiin ja yleiseen suojauslaskentaan. Lisäksi IASB esittää vielä tiettyjä muutoksia rahoitusvarojen luokittelu- ja arvostamisperiaatteisiin. Koska IFRS 9 -hanke on kesken, standardin vaikutuksista konsernitilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää arviota.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Tulikivi Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen määräysvallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tulikivi Oyj omistaa kaikki tytäryrityksensä kokonaan, joten konsernin tulokseen tai omaan pääomaan ei sisälly määräysvallattomien omistajien osuuksia. Konsernin kaikki liiketoimintojen yhdistämiset ovat tapahtuneet ennen uudistetun IFRS 3/2008 voimaantuloa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääasiallisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyrityksen tilikauden tuloksista esitetään omana eränään liikevoiton jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2011-2012.
Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (Toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin eimonetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkitilien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivien kursseihin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Laajan tuloksen muuttaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä ta-
yritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana
myyntivoittoa tai –tappiota. Konsernissa ei ole hankittu eikä myyty ulkomaisia tytäryhtiöitä vuosina 2011 - 2012.
Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuuden hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.
seessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytär-Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja lukuun ottamatta louhinnan maa-alueita, joista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta |
|---|---|
| Rakennelmat | 5 vuotta |
| Prosessikoneet Moottoriajoneuvot |
3 - 15 vuotta 5 - 8 vuotta |
| Muut Kalusto Sijoituskiinteistöt |
3 - 5 vuotta 3 – 5 vuotta 10 - 20 vuotta |
Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Konsernilla ei ole vuo-
sina 2011 - 2012 ollut tällaisia myytävänä olevaksi luokiteltavia aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto/myyntitappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset, on kirjattu kyseisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan kertyneillä poistoilla vähennettyyn hankintamenoon.
1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Konsernissa ei ole 1.1.2010 jälkeen tapahtunut liiketoimintojen yhdistämisiä.
1.1.2004-31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston (IFRS 3(2004)) mukaisesti. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot aktivoidaan pääsääntöisesti. Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot kirjataan kuitenkin laajaan tuloslaskelmaan kuluiksi silloin kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta. Aktivoitavia menoja ovat maaperätutkimuksista, koeporauksista, kaivantojen tekemisestä ja näytteiden ottamisesta syntyneet menot, samoin menot sellaisista toiminnoista, jotka liittyvät mineraalivarannon erottamisen teknisen toteutettavuuden ja kaupallisen elinkelpoisuuden arvioimiseen.
Aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon ja poistetaan 5 -10 vuoden aikana. Nimike luokitellaan taseen aineettomien hyödykkeiden alaryhmään mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot siihen saakka, kun vuolukivivarannon erottamisen tekninen toteutettavuus ja kaupallinen elinkelpoisuus pystytään osoittamaan. Sen jälkeen kyseiselle vuolukivivarannolle aktivoidut etsintä- ja arviointi-
menot siirretään muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Vuolukivivarantojen etsintää ja arviointia tehdään vasta siinä vaiheessa, kun asiaa varten on saatu Työ- ja elinkeinoministeriöltä valtaus.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Vuolukivi-louhosalueiden avaamisesta ja niille johtavien teiden sekä patojen, altaiden ja muiden apurakennelmien rakentamisesta aiheutuneet menot aktivoidaan. Louhosalueen avaaminen voi kestää useita vuosia. Louhosalueen ja altaiden ja muiden louhoksen apurakennelmien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis ja otetaan tuotantokäyttöön, ja ne poistetaan louhoksen käyttöajan eli kivien irrotusajan kuluessa substanssipoistoin. Kiven irrotusaika vaihtelee louhoksittain, ja se voi kestää kymmeniä vuosia. Substanssipoiston määrä on hankintamenon osa, joka vastaa raportointikauden aikana irrotettujen kivien osuutta louhoksen arvioidusta kokonaiskivimäärästä. Tuotantovaiheessa olevien louhosten jäljellä oleva substanssipoistoaika vaihtelee kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen. Teiden ja patojen rakentamismenojen poistot aloitetaan niiden rakentamisvuonna.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
| Patentit ja tavaramerkit | 5 -10 vuotta |
|---|---|
| Kehittämismenot | 5 vuotta |
| Jakelutie | 10 vuotta |
| Mineraalivarantojen etsintä | |
| ja arviointimenot | 5 - 10 vuotta |
| Louhosalueet ja altaat | substanssipoistot |
| Louhosalueiden tiet ja padot 5 - 15 vuotta | |
| ATK-ohjelmistot | 3 - 5 vuotta |
| Muut | 5 vuotta |
Tulisijat-segmenttiin kuuluvan tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, koska tavaramerkin on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään keskihintaperiaatteen mukaisesti. Louhittujen raakalohkareiden hankintamenoon vaikuttaa osaltaan kiven saanto-prosentti. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus-, käsittely- ja muut menot. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä systemaattisesti kohdistetusta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Konsernin vuokrasopimukset ovat sopimuksia, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, joten ne käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokraajan kuluessa. Silloin kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, on kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi arvioitu erikseen. Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksia.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet on vuokrattu muilla kuin rahoitusleasing-sopimuksilla. Hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Osa konsernin vuokralle ottamista hyödykkeistä on edelleen vuokrattuja. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi
vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Aktivoitujen mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumista arvioidaan myös aina ennen ko. menojen luokittelun muutosta. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Sellaiset konsernin yhteiset omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä tuota erillistä rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille järkevällä ja johdonmukaisella tavalla ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erillisille yksiköille. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin kaikki eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Konsernilla ei ollut vuosina 2011-2012 käytössä osakeperusteista kannustinjärjestelmää.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Varausten määrä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Konsernilla on ympäristölainsäädännön perusteella tehdas- ja louhosalueiden alkuperäiseen tilaan palauttamiseen liittyviä velvoitteita. Konsernitilinpäätökseen on arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista kirjattu varaus.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajaan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määrittämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä ra-
portointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on
siihen mennessä käytännössä hyväksytty. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypää arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja muista palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan ja taloudellisen hyödyn saaminen palveluista on todennäköistä.
Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Konsernilla ei ole ollut pitkäaikaishankkeita vuosina 2012 ja 2011.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus
osinkoon on syntynyt.
Konsernilla ei ollut myytävänä olevaksi luokiteltuja pitkäaikaisia omaisuuseriä tai lopetettuja toimintoja vuosina 2012 ja 2011.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Luokittelua voidaan muuttaa vain harvinaisissa erityistilanteissa. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen
tai rahoitusvaroihin kuuluvat erät, joihin liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, jotka muuttavat sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät ole takaussopimuksia tai jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ole ollut kytkettyjä johdannaisia eikä takaussopimuksina pidettäviä johdannaisia vuosina 2012 ja 2011.
Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimukset puolestaan arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttatermiinikursseihin. Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmenetelmiä. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ollut eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia vuosina 2012 ja 2011.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä, ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaan luokittele myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset –ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Sijoituksen käypä arvo määritellään sijoituksen ostokurssin perusteella. Mikäli myytävissä oleville rahavaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset riippumattomien tahojen väliset kaupat, diskontatut rahavirrat tai muiden samankaltaisten instrumenttien arvostukset. Tässä hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman
vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erässä Arvonmuutosrahasto verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevien korkosijoitusten korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Konsernilla ei ollut myytävissä olevia rahoitusvaroja vuosina 2012 eikä 2011.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enin-
tään kolmen kuukauden maturiteetti hankintaajankohdasta lukien.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävänä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, arvonmuutosrahastoon kertynyt
tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistuneen arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuoritusten viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
Kaikkien rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot ja käypien arvojen määrittelyperusteet on esitetty liitetiedossa 30. Rahoitusvarojen ja –velkojen tasearvot arvostusryhmittäin sekä niiden käyvät arvot.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden sopimusten käyvän arvon suojauksina tai valuuttariskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään joka tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Konsernilla ei ollut käyvän arvon suojauksen ehdot täyttäviä johdannaissopimuksia vuosina 2012 eikä 2011.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa. Suojausinstrumentista
omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Ennakoitua valuuttamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan myynnin oikaisuiksi myynnin toteutuessa. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai –kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän, kuten aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenon oikaisuksi.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 33. Vastuusitoumukset. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 10.2 Muut laajan tuloksen erät.
Jos Tulikivi Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on
määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Negatiivinen liikevoitto on esitetty raportoinnissa nimellä liiketulos.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olet-
tamusten toteumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksikköjen kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, liittyvät laskennallisiin verosaamisiin, vaihto-omaisuuden arvostukseen ja louhoksiin liittyviin omaisuuseriin, liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittämiseen sekä arvonalentumistestaukseen, jota on tarkemmin selostettu alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osaalueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisesta jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Lisäksi mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen osalta arvonalentumista arvioidaan luokittelun muutoksen yhteydessä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä, erityisesti rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevaisuuden kasvuennusteiden ja kannattavuuden muutosten osalta.
Lisätietoa kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 15.3. Arvonalentumistestaus.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä eli liiketoimintayksiköt tulisijat ja sisustuskivet.
Tulisijat- ja sisustuskivet - liiketoimintayksiköt tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluja ja niitä johdetaan erillisinä yksiköinä, sillä niiden liiketoiminta edellyttää erilaisen markkinointistrategian ja erilaisten jakelukanavien käyttöä. Segmenteille kohdistamattomista kuluista muodostuu segmenttiraportoinnissa muut erät. Segmenteille kohdistamattomia kuluja ovat konsernihallinnon ja taloushallinnon kulut sekä rahoituskulut ja verot.
Konsernin segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRS-standardien mukaiset. Johdon sisäisessä raportoinnissa esitetään Tulikivi- ja Kermansavi-tuotemerkeillä myytävät uunit ja niiden oheistuotteet, kamiinoiden verhouskivet ja kiukaat sekä astiat (astiat-tuoteryhmän toiminta loppui 31.12.2011). Nämä toimintasegmentit on yhdistelty tulisijat-segmentiksi. Yhdistämisen perusteena on näiden tuoteryhmien samankaltaiset taloudelliset ominaispiirteet ja samankaltainen tuotteiden ja palvelujen luonne, tuotantoprosessien luonne, tuotteiden ja palvelujen asiakastyyppi ja –ryhmä sekä samankaltaiset tuotteiden jakelussa käytettävät menetelmät. Sisustuskivet esitetään sisäisessä raportoinnissa segmenttitasolla.
Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta kyseisten toimialojen muihin yrityksiin. Konsernissa edellä mainituista arvioinneista vastaa ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimitusjohtaja. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevillä perusteilla kohdennettavissa segmenteille. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä.
| 2.1. Segmentit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tulisijat | ||||
| Sisustuskivet | ||||
| Muut erät | ||||
| 2012 | Tulisijat | Sisustuskivet | Muut erät | Konserni yhteensä |
| Tuotot | ||||
| Ulkoiset tuotot | 47 068 | 4 123 | 51 191 | |
| Segmentin liiketulos | 2 154 | -91 | -2 004 | 59 |
| Rahoitustuotot/-kulut, osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | -839 | -839 | ||
| Verot | 155 | 155 | ||
| Tilikauden tulos | -625 | |||
| Segmentin varat | 40 947 | 2 499 | 8 287 | 51 733 |
| Segmentin velat *) | 7 352 | 433 | 25 786 | 33 571 |
| Investoinnit, netto | 1 737 | 37 | 713 | 2 487 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 3 206 | 76 | 803 | 4 085 |
| 2011 | Tulisijat | Sisustuskivet | Muut erät | Konserni yhteensä |
| Tuotot | ||||
| Ulkoiset tuotot | 53 475 | 5 296 | 58 771 | |
| Segmentin liiketulos | 214 | -611 | -1 971 | -2 368 |
| Rahoitustuotot/-kulut, osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | -754 | -754 | ||
| Verot | 692 | 692 | ||
| Tilikauden tulos | -2 430 | |||
| Segmentin varat | 42 480 | 2 900 | 11 198 | 56 578 |
| Segmentin velat *) | 9 702 | 736 | 27 336 | 37 774 |
| Investoinnit, netto | 2 728 | 32 | 1 757 | 4 517 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 3 707 | 148 | 386 | 4 241 |
*) Segmentin velkoja ei raportoida johdolle eivätkä ne vaikuta resurssien allokointipäätöksiin. Velkojen jakautuminen segmenteille on epäsymmetrinen johtuen mm. rahoituslainojen käsittelystä muissa erissä.
| 1 000 euro | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2.2. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2012 |
Suomi | Muu Eurooppa |
USA | Konserni yhteensä |
| Tuotot | 24 851 | 25 043 | 1 297 | 51 191 |
| Varat | 50 626 | 793 | 314 | 51 733 |
| 2011 | ||||
| Tuotot | 31 550 | 26 275 | 946 | 58 771 |
| Varat | 55 340 | 827 | 411 | 56 578 |
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Ulkoisilta asiakkailta saadut myyntituotot on esitetty IFRS-säännösten mukaisesti.
Konsernin tuotot jakaantuivat siten, etteivät tuotot yhdenkään ulkoisen asiakkaan osalta ylittäneet 10 prosenttia konsernin tuotoista vuonna 2012 (2011).
Konserni ei hankkinut liiketoimia vuonna 2012 eikä vuonna 2011.
| 4. Liikevaihto | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tuotot tavaroiden myynneistä | 46 574 | 54 162 |
| Tuotot palveluista | 4 617 | 4 609 |
| Liikevaihto yhteensä | 51 191 | 58 771 |
| 5. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 388 | 547 |
| Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä | 28 | 40 |
| Julkiset avustukset | 53 | 84 |
| Muut tuottoerät | 299 | 360 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 768 | 1 031 |
| 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | ||
| Palkat | 13 909 | 17 425 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 2 506 | 3 502 |
| Muut henkilösivukulut | 1 141 | 1 584 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut yhteensä | 17 556 | 22 511 |
| Vuoden 2011 palkkalukuun sisältyy uudelleenjärjestelykuluja 935 tuhatta euroa ja eläkekuluihin uudelleenjärjestelystä aiheutuneita eläkekuluja 454 tuhatta euroa. |
| Tulisijat | 311 | 384 |
|---|---|---|
| Sisustuskivet | 19 | 21 |
| Muut erät | 21 | 22 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella yhteensä | 351 | 427 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetietojen kohdassa 36.3. Johdon työsuhde-etuudet.
| 1 000 euro | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| 7. Poistot ja arvonalentumiset | ||
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Tavaramerkit | 25 | 27 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 468 | 428 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 972 | 656 |
| Substanssipoistot*) | 235 | 196 |
| Yhteensä | 1 700 | 1 307 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset | 571 | 584 |
| Koneet ja kalusto | 1 405 | 1 934 |
| Moottoriajoneuvot | 151 | 237 |
| Substanssipoisto maa-alueista *) | 29 | 29 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 225 | 139 |
| Yhteensä | 2 381 | 2 923 |
| Sijoituskiinteistöt | ||
| Rakennukset | 4 | 6 |
| Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin | ||
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 0 | 25 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 4 085 | 4 261 |
*) Konserni soveltaa poistojen laskennassa kivilouhosten, saostusaltaiden ja kaivosoikeuksien osalta kiven käyttöön perustuvaa substanssipoistomenetelmää. Maa-alueista tehdään substanssipoisto kiven käyttöaikaan tai läjitysalueen täyttöaikaan perustuen.
Uuden louhosalueen teiden ja patojen poistoaika pidennettiin vuoden 2011 aikana viidestä vuodesta viiteentoista vuoteen, joka vastaa paremmin louhoksen käyttöaikaa. Lisäksi pidennettiiin yhden tuotantolinjan taloudellista vaikutusaikaa vastaamaan kyseisen tuotantolinjan käyttöaikaa. Nämä muutokset pienensivät vuoden 2011 poistoja 91 tuhatta euroa aikaisempien poistoaikojen perusteella tehtyihin poistoihin verrattuna.
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset | 19 | 8 |
|---|---|---|
| Sijoituskiinteistöjen hoitokulut | 2 | 3 |
| Vuokrakulut | 1 751 | 1 505 |
| Kiinteistön hoitokulut | 18 | 23 |
| Markkinointikulut | 4 000 | 4 700 |
| Valmistuksen muut muuttuvat kulut | 3 737 | 3 946 |
| Muut kuluerät | 3 790 | 4 290 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 13 317 | 14 475 |
Kuluiksi kirjatut tutkimusmenot olivat nettomäärältään yhteensä 1 035 (1 353 vuonna 2011) tuhatta euroa.
| 8.2. Tilintarkastajien palkkiot | ||
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 48 | 45 |
| Veroneuvonta | 13 | 6 |
| Muut palkkiot | 97 | 33 |
| Tilintarkastajien palkkiot yhteensä | 158 | 84 |
| 1 000 euro | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| 9. Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot myytävissa olevista rahoitusvaroista | 2 | 3 |
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | 11 | 48 |
| Valuuttakurssivoitot | 36 | 45 |
| Korkotuotot myyntisaamisista | 18 | 24 |
| Muut korkotuotot | 16 | 62 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 83 | 182 |
| Valuuttakurssieroja on kirjattu tuloslaskelmassa liikevaihtoon ja ostoihin yhteensä voittoa 10 tuhatta euroa vuonna 2012 (tappio 8 tuhatta vuonna 2011). | ||
| 10. Rahoituskulut |
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista ja muista veloista | 713 |
|---|---|
| Valuuttakurssitappiot | 68 |
| Muut rahoituskulut | 144 |
| Rahoituskulut yhteensä | 925 |
Rahoituselementteihin liittyvät muihin laajaan tuloksen eriin kirjatut erät ovat seuraavat:
| 2012 | 2011 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
||
| Rahavirran suojaukset | -6 | 2 | -4 | -6 | 1 | -5 | |
| Muuntoerot | -13 | -13 | 18 | 18 | |||
| Yhteensä | -19 | 2 | -17 | 12 | 1 | 13 |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| 11. Tuloverot | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 15 | 1 |
| Edellisten tilikausien verot | -14 | 0 |
| Verojen siirto arvonmuutosrahastoon | 2 | 1 |
| Laskennalliset verot | -158 | -694 |
| Tuloverot yhteensä | -155 | -692 |
| Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (24,5%, 26% vuonna 2011) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: | ||
| Tulos ennen veroja | -779 | -3 123 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla 24,5 % (26% vuonna 2011) | -191 | -812 |
| Kotimaan verokannan muutos | 51 | |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | 9 | -33 |
| Verovapaat tulot | 14 | 17 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 44 | 89 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | -17 | -2 |
| Edellisten tilikausien verot | -14 | 0 |
| Muut | 0 | -2 |
| Verot tuloslaskelmassa | -155 | -692 |
Emoyhtiön osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1 000 euro) | -625 | -2 430 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 37 019 770 | 37 019 770 | |||||
| Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (euro/osake) | -0,02 | -0,07 | |||||
| 13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2012 |
Maa-alueet | Rakennukset Koneet ja kalusto | Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 1 287 | 15 043 | 42 639 | 3 772 | 2 921 | 59 | 65 721 |
| Lisäykset | 0 | 21 | 619 | 164 | 314 | 85 | 1 203 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 997 | 1 516 | 0 | 59 | 2 572 |
| Hankintameno 31.12. | 1 287 | 15 064 | 42 261 | 2 420 | 3 235 | 85 | 64 352 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 310 | 8 556 | 37 649 | 3 411 | 1 547 | 0 | 51 473 |
| Poistot | 29 | 571 | 1 407 | 148 | 225 | 0 | 2 380 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 923 | 1 366 | 0 | 0 | 2 289 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 339 | 9 127 | 38 133 | 2 193 | 1 772 | 0 | 51 564 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 977 | 6 487 | 4 990 | 361 | 1 374 | 59 | 14 248 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 949 | 5 937 | 4 128 | 227 | 1 463 | 85 | 12 789 |
Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden ja laitteiden hankintamenon vielä poistamatta oleva osa oli 3 561 (4 369) tuhatta euroa.
Koneiden ja kaluston vähennykset/vähennysten kertyneet poistot sisältävät romutuksia 307 (1 770) tuhatta euroa.
| 2011 | Maa-alueet | Rakennukset Koneet ja kalusto | Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 318 | 15 318 | 44 789 | 3 725 | 2 556 | 120 | 67 826 |
| Lisäykset | 4 | 35 | 1 103 | 120 | 365 | 59 | 1 686 |
| Vähennykset | 35 | 310 | 3 253 | 73 | 0 | 120 | 3 791 |
| Hankintameno 31.12. | 1 287 | 15 043 | 42 639 | 3 772 | 2 921 | 59 | 65 721 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 281 | 8 277 | 38 773 | 3 233 | 1 408 | 0 | 51 972 |
| Poistot | 29 | 584 | 1 934 | 237 | 139 | 0 | 2 923 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 305 | 3 058 | 59 | 0 | 0 | 3 422 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 310 | 8 556 | 37 649 | 3 411 | 1 547 | 0 | 51 473 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 1 037 | 7 041 | 6 016 | 492 | 1 148 | 120 | 15 854 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 978 | 6 487 | 4 990 | 361 | 1 374 | 59 | 14 249 |
| 14.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 2012 |
Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Louhosalueet ja kaivospiirit |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 174 | 3 781 | 2 241 | 6 550 | 388 | 5 246 | 7 144 | 29 524 |
| Lisäykset | 0 | 13 | 0 | 40 | 0 | 164 | 701 | 918 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 414 | 0 | 1 414 |
| Siirrot ryhmien välillä | 0 | 0 | 701 | -305 | 0 | 0 | -396 | 0 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 0 | 0 | 590 | 0 | 0 | 0 | 0 | 590 |
| Hankintameno 31.12. | 4 174 | 3 794 | 3 532 | 6 285 | 388 | 3 996 | 7 449 | 29 618 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 0 | 943 | 1 390 | 3 928 | 209 | 3 073 | 3 187 | 12 730 |
| Siirrot ryhmien välillä | 0 | 0 | 10 | 9 | 0 | -54 | 35 | 0 |
| Poistot | 0 | 26 | 468 | 133 | 42 | 153 | 878 | 1 700 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 414 | 0 | 1 414 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0 | 969 | 1 868 | 4 070 | 251 | 1 758 | 4 100 | 13 016 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 4 174 | 2 838 | 851 | 2 622 | 179 | 2 173 | 3 957 | 16 794 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 4 174 | 2 825 | 1 664 | 2 215 | 138 | 2 238 | 3 349 | 16 603 |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet ovat uusien louhosten avaamisesta ja altaiden rakentamisesta aiheutuneita menoja. Uusien liiketoimintojen kehittämismenot siirrettiin vuoden 2012 aikana muista pitkävaikutteista menoista kehittämismenoihin. Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy louhosten avaamisesta syntyneitä menoja yhteensä 4 508 (4 340) tuhatta euroa. Muut aineettomat hyödykkeet ovat lisenssejä, atk-ohjelmistoja, liittymismaksuja ja asfaltoinnista ja porteista tulleita kuluja.
Konserni ei saanut julkisia avustuksia vuonna 2012 (127 tuhatta euroa vuonna 2011 kehittämismenoihin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin). Julkiset avustukset on kirjattu hankintamenojen vähennykseksi.
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoihin vuonna 2011 sisältyy 101 tuhatta euroa, jota vastaava työ tehtiin poikkeuksellisesti maanomistajan luvalla. Poikkeuksen syynä on valtaushakemusten ruuhkautuminen Työja elinkeinoministeriössä. Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoissa ei ollut luokittelun muutosta eli siirtoa muihin aineettomiin hyödykkeisiin tilikauden aikana eikä vertailuvuonna. Tuloslaskelmaan suoraan kirjattuja mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoja ei ollut (14 tuhatta euroa vuonna 2011).
Muiden pitkävaikutteisten menojen vähennykset/vähennysten kertyneet poistot sisältävät romutuksia 1 414 (1 194) tuhatta euroa.
Muissa pitkävaikutteisissa menoissa oli tilikauden päättyessä keskeneräistä käyttöomaisuutta 53 (1 397) tuhatta euroa.
| 2011 | Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis- menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Louhosalueet ja kaivospiirit |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 174 | 3 755 | 1 956 | 7 216 | 287 | 4 799 | 5 436 | 27 623 |
| Lisäykset | 0 | 26 | 0 | 529 | 101 | 447 | 1 729 | 2 832 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 1 195 | 0 | 0 | 21 | 1 216 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 0 | 0 | 285 | 0 | 0 | 0 | 0 | 285 |
| Hankintameno 31.12. | 4 174 | 3 781 | 2 241 | 6 550 | 388 | 5 246 | 7 144 | 29 524 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 0 | 916 | 972 | 5 017 | 176 | 2 894 | 2 678 | 12 653 |
| Poistot | 0 | 26 | 418 | 106 | 33 | 179 | 525 | 1 287 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 0 | 1 195 | 0 | 0 | 16 | 1 211 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0 | 942 | 1 390 | 3 928 | 209 | 3 073 | 3 187 | 12 729 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 4 174 | 2 839 | 984 | 2 199 | 111 | 1 905 | 2 758 | 14 970 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 4 174 | 2 839 | 851 | 2 622 | 180 | 2 173 | 3 957 | 16 796 |
Konsernin liikearvo on 4,2 (4,2) miljoonaa euroa. Siitä on kohdistettu 3,5 miljoonaa euroa tulisijat -segmentille kaakeliuunit-yksikölle ja 0,6 miljoonaa euroa sisustuskivet -segmentille, jotka muodostavat erilliset rahavirtaa tuottavat yksiköt.
Kermansavi Oy:n hankinnan yhteydessä saadun Kermansavi-tavaramerkin arvosta, 3,2 miljoonasta eurosta, on kohdistettu tulisijat -segmentille kaakeliuunit yksikölle 2,7 miljoonaa euroa ja tulisijat -segmentille astiat-yksi- kölle 0,5 miljoonaa euroa, joka on poistettu kokonaisuudessaan aikaisempina vuosina arvonalentumistestauksissa esilletulleina arvonalentumistappioina. Tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomak- si. Tavaramerkin vahva tunnettuus tukee johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
| Liikearvon ja tavaramerkin kirjanpitoarvot jakaantuivat seuraavasti: | Sisustuskivet | Kermansavi-uunit |
|---|---|---|
| 2012 | ||
| Liikearvo | 632 | 3 542 |
| Tavaramerkki | 2 712 | |
| Yhteensä | 632 | 6 254 |
| 2011 | ||
| Liikearvo | 632 | 3 542 |
| Tavaramerkki | 2 712 | |
| Yhteensä | 632 | 6 254 |
Päättyneellä tilikaudella ei kirjattu arvonalentumistappioita.
Arvonalentumistestauksessa liiketoimintojen kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajan- jakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 6,9 - 6,7 (6,9 - 6,7 v. 2011) prosenttia, joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Johdon hyväksymät ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1 prosentin kasvua kyseisessä liiketoiminnassa. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisen toimialan pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua. Kasvuprosentti ennustejaksolla eli käytetty kasvu- tekijä on Kermansavi-uuneilla keskimäärin 2,0 prosenttia ja vastaa pientalorakentamisen kasvuennustetta (Euroconstruct). Sisustuskivet -segmentin kasvuennuste on liiketoimintarakenteen muutos ja toteutunut kasvu-% huomioiden 7,5 %.
'- Ennusteessa käytetty Kermansavi-uunien myyntikate -% perustuu vuoden 2011 toteutuneeseen myyntikatteeseen. Myyntikatteen ennustetaan palaavan tälle tasolle tehostamistoimenpiteiden seurauksena. Sisustuskivet -segmentin myyntikatteen ennustetaan paranevan liiketoiminnan tehostamisen jatkuessa.
Budjetoitu markkinaosuus - Määritetty perustuen edellisvuoden toteutuneeseen markkinaosuuteen. Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen. Markkinaosuuden ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huomioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.
Budjetoitu royalty-% eli määrä jonka ulkopuolinen taho olisi valmis maksamaan lisenssisopimuksesta, on määritetty toimialan toteutuneiden tietojen perusteella.
Diskonttauskorko - Määritetty painotettuna keskimääräisenä pääomakustannuksena (WACC), jolloin koko pääoman kustannus on oman ja vieraan pääoman kustannuksien painotettu keskiarvo.
| Diskonttauskorko ja kasvu-olettama | Sisustuskivituotteet | Kermansavi-uunit | ||
|---|---|---|---|---|
| 2012 | 2011 | 2012 | 2011 | |
| Diskonttauskorko | 7,6 | 6,7 | 7,7 | 6,9 |
| Kasvuprosentti (keskimäärin ennustejaksolla) | 7,5 | 7,5 | 2,8 | 2,0 |
| 2012 | 2011 | |||
| Tehdyillä oletuksilla kerryttävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon seuraavasti: | ||||
| Sisustuskivet | 513 | 967 | ||
| Kermansavi-uunit | 2 521 | 4 180 |
| 1 000 euro | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit | ||||||||
| Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu mahdollisia muuttujan muutoksesta aiheutuvia seurannaisvaikutuksia muihin tekijöihin. Tulosmuutos on testattu liikevoitto -tasolla. | ||||||||
| 1. Muuttujien arvot, joilla kerrytettävissä oleva rahamäärä = tarkasteltavana olevan yksikön kirjanpitoarvo | ||||||||
| Diskonttauskorko | Tulos-muutos, % asetetusta tavoitteista | |||||||
| 2012 | 2011 | 2012 | 2011 | |||||
| Sisustuskivet | 10,4 | 9,1 | -31 % | -31 % | ||||
| Kermansavi-uunit | 9,5 | 9,5 | -30 % | -30 % | ||||
| Diskonttauskoron muutoksen vaikutus, te | Tulosmuutoksen vaikutus, te | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2012 | 2011 | 2012 | 2011 | ||
| Sisustuskivet | - | - | - | - | |
| Kermansavi-uunit | - | - | - | - |
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot kuuluvat tulisijat -liiketoimintasegmenttiin. Aktivoitujen etsintä- ja arviointimenojen kirjanpitoarvo on 137 (180) tuhatta euroa. Arvonalentumistestaus suoritetaan aina kyseis- ten menojen luokittelun muutoksen yhteydessä sekä jos arvonalentumisesta muutoin on viitteitä. Luokittelun muutos on käsitelty tarkemmin tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa Mineraalivarantojen etsintä- ja ar- viointimenot.
| 2012 | 2011 | |||
|---|---|---|---|---|
| 16. Sijoituskiinteistöt | Maa-alueet | Rakennukset | Maa-alueet | Rakennukset |
| Hankintameno 1.1. | 188 | 114 | 188 | 187 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 73 |
| Hankintameno 31.12. | 188 | 114 | 188 | 114 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 0 | 89 | 0 | 123 |
| Poistot | 0 | 4 | 0 | 6 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 0 | 40 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0 | 93 | 0 | 89 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 188 | 25 | 188 | 64 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 188 | 21 | 188 | 25 |
| Käypä arvo *) | 280 | 280 | ||
| Pantatut kiinteistöt | 34 | 34 |
*) Kiinteistöjen arvo perustuu kiinteistönvälittäjän lausuntoon niiden kiinteistöjen osalta, joilla on markkina-arvo toimivilla markkinoilla.
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 17. Osuudet osakkuusyrityksissä | 2012 | 2011 | ||||
| Hankintameno 1.1. | 4 | 24 | ||||
| Lisäykset | 0 | 5 | ||||
| Vähennykset | 0 | 25 | ||||
| Osakkeet ja -osuudet osakkuusyrityksissä 31.12. | 4 | 4 | ||||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 3 | 3 | ||||
| Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio (1 000 euro): 2012 |
Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | Omistusosuus % |
| Stone Pole Oy | Juuka | 16 | 101 | 13 | -50 | 27,3 |
| Rakentamisen MALL Oy | Helsinki | 141 | 140 | 503 | 13 | 25,0 |
| Osakkuusyritysten luvut ovat tilintarkastamattomia. | ||||||
| 2011 | ||||||
| Stone Pole Oy | Juuka | 215 | 280 | 398 | -51 | 27,3 |
| Rakentamisen MALL Oy | Helsinki | 9 | 17 | 156 | 9 | 25,0 |
Stone Pole Oy on kivialan kehitysyhtiö. Rakentamisen MALL Oy:n tarkoituksena on kehittää omistajayritystensä tapaa toimia markkinoilla. Leppävirran Matkailukeskus Oy:n osakkeet on myyty 18.11.2011.
| 18. Muut rahoitusvarat | 2012 | 2011 | ||
|---|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| Tasearvo 1.1. | 26 | 27 | ||
| Vähennys | 0 | 1 | ||
| Tasearvo 31.12. | 26 | 26 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin. Ne arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.
| 1 000 euro | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat | |||||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2012 aikana: | 1.1.2012 | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kurssierot | 31.12.2012 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 534 | -261 | 0 | 0 | 273 |
| Vähennyskelpoiset tappiot | 800 | 25 | 0 | 3 | 828 |
| Kertyneet, vielä verotuksessa vähentämättömät poistot | 403 | 354 | 0 | 0 | 757 |
| Arvonmuutosrahaston muutoksesta | 15 | 0 | 2 | 0 | 17 |
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon | 17 | -3 | 0 | 0 | 14 |
| Muut erät | 297 | -16 | 0 | 0 | 281 |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 2 066 | 99 | 2 | 3 | 2 170 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -196 | -15 | 0 | 0 | -211 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä |
-1 096 | 72 | 0 | 0 | -1 024 |
| Muut erät | -134 | 0 | 0 | 0 | -134 |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -1 426 | 57 | 0 | 0 | -1 369 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana: | 1.1.2011 | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kurssierot | 31.12.2011 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 291 | 243 | 0 | 0 | 534 |
| Vähennyskelpoiset tappiot | 174 | 628 | 0 | -2 | 800 |
| Kertyneet, vielä verotuksessa vähentämättömät poistot | 751 | -348 | 0 | 0 | 403 |
| Arvonmuutosrahaston muutoksesta | 14 | 0 | 1 | 0 | 15 |
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon | 42 | -25 | 0 | 0 | 17 |
| Muut erät | 335 | -38 | 0 | 0 | 297 |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 1 607 | 460 | 1 | -2 | 2 066 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -219 | 23 | 0 | 0 | -196 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä |
-1 299 | 203 | 0 | 0 | -1 096 |
| Muut erät | -142 | 8 | 0 | 0 | -134 |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -1 660 | 234 | 0 | 0 | -1 426 |
Konserni on kirjannut laskennallisen verosaamisen pääsääntöisesti kaikista veronalaisista vähennyskelpoisista eristä. Laskennalliset verosaamiset on kirjattu verotuksellisista tappioista ja verotuksessa vielä vähentämättömistä poistoista, koska on todennäköistä, että yritykselle syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Kyseiset tappiot vanhenevat asteittain vuosien 2016 - 2021 aikana. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu konsernin tulosennusteeseen ja toimintasuunnitelmaan.
| 1 000 euro | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| 20. Vaihto-omaisuus | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 5 054 | 5 516 |
| Keskeneräiset tuotteet | 3 059 | 2 334 |
| Valmiit tuotteet | 3 253 | 2 898 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 11 366 | 10 748 |
Tilikauden aikana tuloslaskelmaan kirjattiin aineista ja tarvikkeista sekä keskeneräisten ja valmiiden tuotteiden muutoksen kautta kuluksi yhteensä 28 163 (34 533) tuhatta euroa. Lisäksi tilikaudella kirjattiin kuluksi 116 (129) tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
| 21. Myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
|---|---|---|---|
| 21.1. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 3 922 | 4 314 | |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 44 | 103 | |
| Siirtosaamiset | |||
| Saamiset avustuksista | 0 | 49 | |
| Ennakkomaksut | 279 | 160 | |
| Muut siirtosaamiset | 456 | 438 | |
| Muut saamiset | 453 | 443 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 154 | 5 507 | |
| 21.2. Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä | brutto | arvonalentuminen | netto |
| 2012 | |||
| Erääntymättömät | 2 923 | 2 923 | |
| Erääntyneet alle 30 päivää | 825 | 825 | |
| Erääntyneet 31 - 60 päivää | 98 | 98 | |
| Erääntyneet 61 - 90 päivää | 115 | 39 | 76 |
| Erääntyneet yli 90 päivää | 41 | 41 | 0 |
| Yhteensä | 4 002 | 80 | 3922 |
| 2011 | brutto | arvonalentuminen | netto |
| Erääntymättömät | 3 570 | 3 570 | |
| Erääntyneet alle 30 päivää | 609 | 609 | |
| Erääntyneet 31 - 60 päivää | 31 | 31 | |
| Erääntyneet 61 - 90 päivää | 31 | 31 | |
| Erääntyneet yli 90 päivää | 151 | 78 | 73 |
| Yhteensä | 4 392 | 78 | 4314 |
| 1 000 euro | |||
|---|---|---|---|
| 21.3. Myyntisaamiset riskiryhmittäin | brutto | arvonalentuminen | netto |
| 2012 | |||
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin | |||
| Kamiinanvalmistajat | 520 | 520 | |
| Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla | 1 558 | 26 | 1 532 |
| Rakennusliikkeet | 211 | 31 | 180 |
| Jälleenmyyjät kotimaassa | 1 117 | 1 117 | |
| Loppuasiakkaat | 596 | 23 | 573 |
| Yhteensä | 4 002 | 80 | 3 922 |
| 2011 | |||
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin | brutto | arvonalentuminen | netto |
| Kamiinanvalmistajat | 192 | 192 | |
| Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla | 1 754 | 35 | 1 719 |
| Rakennusliikkeet | 728 | 728 | |
| Jälleenmyyjät kotimaassa | 684 | 43 | 641 |
| Loppuasiakkaat | 1 034 | 1 034 | |
| Yhteensä | 4 392 | 78 | 4 314 |
| Kirjanpitoarvo myyntisaamisista, joiden ehdot neuvoteltu uudelleen | 0 | 0 | |
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Saamisiin liittyvä luottoriski on esitetty liitetietojen kohdassa 29.3. Luottoriski
| 22. Rahavarat | 2 012 | 2 011 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 3 357 | 6 769 |
Rahavaroista oli tilinpäätöspäivänä määräaikaisia talletuksia 6 (5 153) tuhatta euroa. Määräaikaistalletukset olivat alle kolmen kuukauden talletuksia.
| 23. Osakkeiden lukumäärä | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osakesarjat | Osakkeita kpl |
Osuus, % osakkeista |
Osuus, % äänistä |
Osuus, euroa osakepääomasta |
| K-osakkeet (10 ääntä) | 9 540 000 | 25,7 | 77,6 | 1 621 800 |
| A-osakkeet (1 ääni) | 27 603 970 | 74,3 | 22,4 | 4 692 675 |
| Yhteensä 31.12.2012 | 37 143 970 | 100,0 | 100,0 | 6 314 475 |
| Osakkeiden lukumäärän muutosten ja rahastosiirron vaikutukset |
Osakkeiden lukumäärä |
Osake pääoma, e |
Omat osakkeet, e |
Yhteensä, euro |
| 1.1.2011 | 37 143 970 | 6 314 475 | -108 319 | 6 206 156 |
| Omat osakkeet | -124 200 | 0 | ||
| 31.12.2011 | 37 019 770 | 6 314 475 | -108 319 | 6 206 156 |
| 31.12.2012 | 37 019 770 | 6 314 475 | -108 319 | 6 206 156 |
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeelle. Tulikivi Oyj:n A-osake on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Osa- kepääoman enimmäismäärä on 10 200 tuhatta euroa vuosina 2012 ja 2011.
Yhtiön osakeyhtiölain mukaisella arvo-osuustilillä eli ns. yhteistilillä olleet osakkeet on myyty niiden omistajien lukuun huhti-toukokuussa 2003. Osakkeenomistajilla tai muilla oikeudenhaltijoilla on oikeus toukokuuhun 2013 saakka nostaa osakkeita vastaava osuus varoista toimittamalla osakekirjat ja tarvittaessa selvitykset saannistaan johonkin Danske Bank Oyj:n konttoriin tai Itä-Suomen Aluehallintovirastolle (AVI).
Vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon osakeantien ehtojen mukaisesti. Ylikurssirahaston varat, 7334 tuhatta euroa, on tilikaudella 2010 siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset.
Tulikivi-konsernilla ei ollut osakeperusteisia maksuja vuonna 2012 (2011).
Omien osakkeiden rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Se esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Tulikivi Oyj ei ostanut eikä luovuttanut tilikauden 2012 (2011) aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa oli tilikauden 2012 (2011) päättyessä 124 200 omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,3 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 pro- senttia äänimäärästä. Omien osakkeiden hankintahinta on keskimäärin 0,87 euroa/osake. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
Osinkoa ei jaettu vuonna 2012 (vuonna 2011 osinkoa jaettiin vuodelta 2010 0,0250 euroa A-osakkeelle ja 0,0233 euroa K-osakkeelle, yhteensä 909 tuhatta euroa).
Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia eikä taseessa vuonna 2012 (2011) ole etuuspohjaista eläkevelkaa.
| 26. Varaukset | Ympäristövaraus | Takuuvaraus | Uudelleenjärjestelyvaraus | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2012 | 2011 | 2012 | 2011 | 2012 | 2011 | |
| Varaus 1.1. | 758 | 693 | 390 | 390 | 1161 | 104 |
| Varausten lisäys | 25 | 74 | 71 | 164 | 0 | 1467 |
| Diskonttauksen vaikutus, muutos | -7 | -6 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Käytetyt varaukset | -2 | 0 | -115 | -164 | -883 | -410 |
| Varauksen purku | -78 | -3 | -76 | 0 | 0 | 0 |
| Varaukset 31.12. | 696 | 700 | 270 | 390 | 278 | 1161 |
Tulikivi-konsernin tilinpäätöstä laadittaessa arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista on kirjattu varaus, joka kattaa louhoksien aikanaan tapahtuvaan sulkemiseen liittyvät vesien tarkkailumenot, turvallisuusjärjestelyt ja läjitysalueosien loppuverhoilut. Tällä hetkellä avattujen louhosten osalta menojen on arvioitu syntyvän keskimäärin noin kymmenen vuoden kuluttua. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 4 (4) pro- senttia. Ympäristövarauksen määrä ennen diskonttausta on 1 050 (979) tuhatta euroa.
Tulikivi-konserni antaa tietyille tuotteilleen viiden vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut takuuehtojen mukaiset viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista huomioiden tuotteisiin tehdyt parannukset.
Uudelleenjärjestelyvaraus sisältää toteutettuihin irtisanomisiin liittyvät työttömyysturvan omavastuumaksuvaraukset.
| Pitkäaikaiset varaukset |
|---|
| Lyhytaikaiset varaukset |
| Yhteensä |
| 27. Rahoitusvelat |
| tasearvot |
| 27.1. Pitkäaikaiset |
| Pankkilainat |
| TyEL-lainat |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä |
| 1 000 euro | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat erääntyvät seuraavasti: | ||
| 2012 | 5 915 | |
| 2013 | 4 508 | 6 330 |
| 2014 | 4 993 | 5 947 |
| 2015 | 13 083 | 4 292 |
| 2016 | 898 | 1 601 |
| 2017 | 303 | 839 |
| Rahoitusvelat yhteensä | 23 785 | 24 924 |
| 27.2. Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten pankki ja TyEL-lainojen lyhennykset | 4 508 | 5 767 |
Velkasitoumukset ovat euromääräisiä.
Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo 31.12.2012 oli 2,9 (3,3) prosenttia koronvaihtosopimusten kanssa ja 2,6 (3,1) prosenttia ilman koronvaihtosopimuksia.
Rahoitusvelkojen käypä arvo oli yhteensä 24,3 (24,7) miljoonaa euroa ja tasearvo 23,8 (24,9) miljoonaa euroa.
Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 18,4 (14,5) miljoonaan euroon sisältyy kovenantteja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen. Lisäksi 8,4 (0,0) miljoonan euroon osuuteen vieraan pääoman ehtois- ta rahoitusta sovelletaan kovenanttiehtoa, joka perustuu korollisen vieraan pääoman suhteeseen konsernin käyttökatteesta. Nämä ehdot eivät suoranaisesti rajoita konsernin pääoman käyttöä. Ehtojen rikkoutuminen saattaa edellyttää neuvotteluja rahoittajan kanssa ja lisävakuuksien järjestämistä lainoille.
| 28. Ostovelat ja muut velat | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| 28.1. Pitkäaikaiset | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 20 | 154 |
| 28.2. Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 1 998 | 2 334 |
| Saadut ennakot | 111 | 37 |
| Siirtovelat | ||
| Palkat ja henkilösivukulut | 3 154 | 3 876 |
| Alennukset ja markkinointikulut | 472 | 486 |
| Ulkopuoliset palvelut | 638 | 937 |
| Korkovelat | 187 | 217 |
| Muut siirtovelat | 95 | 287 |
| Velat osakkuusyrityksille | 5 | 263 |
| Muut velat | 493 | 638 |
| Lyhytaikaiset osto- ja muut velat yhteensä | 7 153 | 9 075 |
Muihin siirtovelkoihin sisältyy muiden liiketoimintakulujen jaksotuksia.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuut- tariski, korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Rahoitusosasto vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta ja rahoitusriskien hallinnasta hallituksessa hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Konsernin valuuttariskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdys- valtain dollari (USD) ja Venäjän rupla (RUB). Konsernin kassavirroista ylI 90 prosenttia on euromääräisiä, eli tältä osin konsernin altistuminen valuuttariskeille on vähäistä. Valuuttariskiä voidaan suojata valuuttatermiineillä. Termiinisopimuksia oli avoinna tilinpäätöspäivänä nimellisarvoltaan 361 (94) tuhatta euroa eli 15,0 (4,0) miljoonaa ruplaa. Valuuttatermiineihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muunnettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2012 | 2011 | |||
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvot, 1 000 euroa | USD | RUB | USD | RUB |
| Pitkäaikaiset varat | 0 | 143 | 0 | 85 |
| Lyhytaikaiset varat | 477 | 742 | 474 | 553 |
| Lyhytaikaiset velat | 0 | 123 | 1 | 126 |
| Nettopositio | 477 | 762 | 473 | 512 |
Oman pääoman valuuttamääräinen, lähinnä ulkomaisista tytäryhtiöistä johtuva, translaatiopositio oli vähäinen tilikausien 2012 ja 2011 lopussa. Translaatiopositiota ei ole suojattu.
Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä on otettu huomioon valuuttatermiinisopimusten vaikutus.
| 2012 tuloslaskelma |
2011 tuloslaskelma |
|
|---|---|---|
| +/- 10 %:n muutos EUR/USD | ||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 48 | +/- 48 |
| +/- 10 %:n muutos EUR/RUB | ||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 39 | +/- 42 |
Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä kokonaisuudessaan. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Konserni on altistunut rahavirran korkoriskille lähinnä lainasalkkuun liittyen. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia suojaamaan korkojen muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti kiinteäkorkoisten lainojen ja korkojohdannaisilla suojattujen lainojen määrä tulee olla yli 50 prosenttia koko lainakannasta. Korkoherkkien lainojen osuus yhtiön korollisista lainoista oli tilikauden lopussa 16,8 (14,7) miljoonaa euroa eli 70,7 (58,9) prosenttia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoimena euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellispääomaltaan 2,3 (3,2) miljoonaa euroa. Näiden sopimusten perusteella konserni saa Euribor-sidonnaista (2,0 me/euribor 3 kk ja 1,2 me/euribor 6 kk) vaihtuvaa korkoa ja maksaa keskimäärin 2,95 (2,95 ) prosentin kiinteää korkoa. Konserni soveltaa suojauslaskentaa niihin koronvaihtosopimuksiin, joilla saadaan tehokas suojaus. Tällaisten koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset, jotka osoittivat 67 (61) te tappiota tilinpäätöshetkellä, on kirjattu konsernin laajaan tuloslaskelmaan ja oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Muiden koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutoksista muodostui voittoa 11 (48) tuhatta euroa, mikä on kirjattu tulosvaikutteisesti. Lainojen kumulatiivinen korkoriski on 352 (280) tuhatta euroa, jos markkinakoroissa tapahtuu 1 %:n muutos. Tällöin on huomioitu johdannaisten vaikutus korkoriskiin.
| Korkoriski | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| 1 000 e | tasearvo | tasearvo |
| Kiinteäkorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvelat | 6 957 | 10 231 |
| Vaihtuvakorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvelat | 16 828 | 14 694 |
Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta eivätkä saamiset yksittäiseltä asiakkaalta tai miltään asiakasryhmältä muodostu konsernin kannalta merkittäväksi. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen myyntisaamisista johtuneiden luottotappioiden ja saamisten arvonalentumisten määrä on ollut 53 (vähennystä -2) tuhatta euroa. Luottotappioriskiä on pienennetty asiakasluottovakuutuksien avulla. Nämä kattoivat saatavakannasta tilinkauden päättyessä 45,6 (38,9) prosenttia. Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 21.2 Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöksessä. Konsernin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla vähennettynä asiakasluottovakuutuksista saatavilla korvauksilla.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa.
Konsernin muiden rahoitusvarojen kuin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa näiden muiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi riittävästi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan likvidien varojen lisäksi luotto- ja tililuottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömien tililuottolimiittien ja nostamattomien luottojen määrä oli tilikauden päättyessä 4,0 (4,1) miljoonaa euroa.
Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 18,4 (14,5) miljoonaan euroon sisältyy kovenantteja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen. Lisäksi 8,4 (0,0) miljoonan euroon osuuteen vieraan pääoman ehtoista rahoitusta sovelletaan kovenanttiehtoa, joka perustuu korollisen vieraan pääoman suhteeseen konsernin käyttökatteesta. Tilinpäätöshetkellä kaikki kovenanttiehdot täyttyivät sekä 31.12.2012 ja 31.12.2011 ja konsernin rahoitusresurssit ovat riittävät liiketoimintasuunnitelmien toteuttamiseen.
Seuraava taulukko kuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 29.5. Maturiteettianalyysi | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2012 | |||||
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Alle 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Pankkilainat ja TyEL-lainat | 23 785 | 4 995 | 5 415 | 14 657 | 0 |
| Johdannaisten rahavirta | 0 | 49 | 25 | 15 | 0 |
| Ostovelat ja muut velat | 2 627 | 2 607 | 20 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 26 412 | 7 651 | 5 460 | 14 672 | 0 |
| 31.12.2011 | |||||
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Alle 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Pankkilainat ja TyEL-lainat | 24 924 | 6 395 | 6 822 | 12 327 | 849 |
| Johdannaisten rahavirta | 0 | 41 | 26 | 20 | 0 |
| Osamaksuvelat | 147 | 149 | 0 | 0 | 0 |
| Ostovelat ja muut velat | 2 524 | 2 422 | 51 | 51 | 0 |
| Yhteensä | 27 595 | 9 007 | 6 899 | 12 398 | 849 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot Koronvaihtosopimukset |
2012 | 2011 | |||
| Erääntyy 2012 | 915 | ||||
| Erääntyy 2013 | 915 | 915 | |||
| Erääntyy 2014 | 680 | 680 | |||
| Erääntyy 2015 | 444 | 445 | |||
| Erääntyy 2016 | 222 | 223 | |||
| Koronvaihtosopimukset yhteensä tilikaudella | 2 261 | 3 178 |
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkina-informaatio.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen kehityksellä, jolle hallitus on asettanut osingonjakopäätöksissä alarajaksi 40 prosenttia.
Konserni laskee omavaraisuusaste-tunnusluvun seuraavalla kaavalla:
100*oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot)
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Oma pääoma | 18 162 | 18 804 |
| Taseen loppusumma | 51 733 | 56 578 |
| Saadut ennakot | 111 | 37 |
| Omavaraisuusaste, % | 35,2 | 33,3 |
Dun & Bradstreet Finland Oy:n tekemän luottoluokituksen mukaan konsernin luottoluokitus on A.
| 2012 tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0 | 53 | 0 | 0 | 53 | 53 |
| Muut rahoitusvarat | 0 | 0 | 33 | 0 | 33 | 33 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0 | 4 375 | 0 | 0 | 4 375 | 4 375 |
| Rahavarat | 0 | 3 357 | 0 | 0 | 3 357 | 3 357 |
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 7 785 | 33 | 0 | 7 818 | 7 818 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Rahoitusvelat | 0 | 0 | 0 | 19 277 | 19 277 | 19 610 |
| Johdannaissopimukset | 100 | *) 0 |
0 | 0 | 100 | 100 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 0 | 0 | 0 | 20 | 20 | 20 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 0 | 0 | 0 | 4 508 | 4 508 | 4 734 |
| Ostovelat ja muut velat | 0 | 0 | 0 | 2 496 | 2 496 | 2 496 |
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 100 | 0 | 0 | 26 301 | 26 401 | 26 960 |
*) Sisältää arvonmuutosrahastoon kirjattuja suojausinstrumentteja 51 (46) te.
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin sekä niiden käyvät arvot 2011 tase-erä |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut saamiset | 0 | 200 | 0 | 0 | 200 | 200 |
| Muut rahoitusvarat | 0 | 30 | 0 | 30 | 30 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0 | 4757 | 0 | 0 | 4 757 | 4 757 |
| Rahavarat | 0 | 6769 | 0 | 0 | 6 769 | 6 769 |
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 11726 | 30 | 0 | 11 756 | 11 756 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Rahoitusvelat | 0 | 0 | 0 | 19008 | 19 008 | 18 570 |
| Johdannaissopimukset | 105 | *) 0 |
0 | 0 | 105 | 105 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 0 | 0 | 0 | 154 | 154 | 154 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 0 | 0 | 0 | 5915 | 5 915 | 6 124 |
| Ostovelat ja muut velat | 0 | 0 | 0 | 3235 | 3 235 | 3 235 |
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 105 | 0 | 0 | 28 312 | 28 417 | 28 188 |
| *) Sisältää arvonmuutosrahastoon kirjattuja suojausinstrumentteja 46 (42) te. | ||||||
| 31. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut | 2012 | 2011 | ||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | ||||||
| Poistot | 4 085 | 4 216 | ||||
| Arvonalentumiset | 0 | 25 | ||||
| Kurssierot | -46 | 43 | ||||
| Muut | -224 | -737 | ||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä | 3 815 | 3 547 | ||||
| 32. Vuokrasopimukset | ||||||
| Muut vuokrasopimukset |
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 806 | 1 257 | |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 434 | 646 |
Konserni on vuokrannut useat tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikaisiin vuokrasopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.
Vuoden 2012 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1 558 (1 300) tuhatta euroa.
| 1 000 euro | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| 32.2. Konserni vuokralle antajana | ||
| Konserni on vuokrannut liike- ja toimistotilaa omistamistaan kiinteistöistä purettavissa olevilla vuokrasopimuksilla. |
||
| Lisäksi konserni on edelleenvuokrannut toimistotiloja. | ||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat: | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 39 | 29 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 66 | 41 |
| 33. Vastuusitoumukset | ||
| Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja | ||
| Rahalaitoslainat ja lainojen takaukset | 23 785 | 24 776 |
| Tililuottolimiitit | 0 | 1 000 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 0 | 147 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 11 581 | 11 343 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 17 696 | 15 696 |
| Kaupan kohde | 0 | 147 |
| Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä | 29 277 | 27 186 |
| Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia | ||
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 534 | 809 |
| Annetut pantit | 3 | 3 |
| Muut omasta puolesta annetut vakuudet yhteensä | 537 | 812 |
| Vuokravastuut | ||
| Tilikaudella 2013 maksettavat | 806 | 1 257 |
| Myöhemmin maksettavat | 434 | 646 |
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Tilikaudella 2013 maksettavat | 238 | 27 |
| Myöhemmin maksettavat | 498 | 37 |
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | 736 | 64 |
| Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja. | ||
| Johdannaissopimukset | ||
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 2 263 | 3 178 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -92 | -103 |
| Valuuttatermiinit, nimellisarvo | 361 | 94 |
| Valuuttatermiinit, käypä arvo | -8 | -2 |
| Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksen palautusvastuu | 69 | 69 |
Tulikivi-konsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella tarkkailu- ja maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan suljettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat louhosvesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyä- misen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta. Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Menot, jotka syntyvät maa-ainesten ajosta uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanjakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoilussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin suorittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Verhoilutöiden menoista ei ole tehty varausta, koska maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden maisemointityöt, kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen, tarvittavat vesien johtamisjärjestelyt, mahdollisten uusien tarkkailupisteiden pe- rustaminen ja louhoksen turvallisuuskuntoon saattaminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella konsernissa on annettu takauksia yhteensä 600 tuhannen euron arvosta. Muiden ympäristövastuiden vakuudeksi on konsernissa annettu kiinteistökiinnityksiä yhteensä 34 tuhannen euron ar- vosta. Vuoden 2011 aikana saatettiin päätökseen maisemointityöt yhden louhosalueen osalta. Ympäristötarkkailua näiden alueiden osalta jatketaan lupavelvoitteiden mukaisesti toistaiseksi.
| 35. Ympäristövastuisiin liittyviä tunnuslukuja | 2012 | 2011 | 2010 |
|---|---|---|---|
| Energian käyttö, sähkö MWh | 11 572 | 13 099 | 14 091 |
| Öljyn käyttö, m3 | 418 | 638 | 870 |
| Kauko- ja hakelämpö MWh | 1 017 | 1 243 | 1 650 |
| Nestekaasu, tn | 178 | 217 | 287 |
| Ajoneuvojen polttoaineita, tn | 245 | 471 | 500 |
| Räjähdysaineita, tn | 45 | 49 | 94 |
| Louhostoiminnan yhteydessa irrotetut kiviainesmäärät, 1 000 kiinto-m3 | 190 | 200 | 280 |
| Vuolukiven louhinta, 1 000 kiinto-m3 brutto | 107 | 110 | 68 |
| Läjitetty maaaines, 1 000 irto-m3 | 41 | 209 | 210 |
Vuolukiven irroitussahauksessa käytetään teräketjun voiteluun rypsiöljyä, joka sitoutuu pysyvästi hienoon vuolukivijauhoon. Vuonna 2012 rypsi- ja mäntyöljyä käytettiin 58 tn.
Vuolukiven käyttömäärään vaikuttaa paitsi tehdaskohtainen kapasiteetti myös kulloinenkin kiven saanto-% louhoksella ja tehtaassa.
Ostettujen luonnonkivien työstöistä jäävä leikkuujäte käytetään osittain täytteiksi maanrakennuskohteille, muu osa läjitetään läjitysalueille tai kuljetetaan kaatopaikalle. Luonnonkivi ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta.
Keraaminen uuni- ja astiatuotanto käyttää raaka-aineenaan pääsääntöisesti luonnonmateriaaleja, kuten savea, maasälpää, kvartsia, erilaisia sementtejä ja soraa. Keraamisia massoja käytetään vuosittain n. 3 800 tn. Tuotan- nossa käytetään hyvin vähäisessä määrin raskasmetalleja sisältäviä ainesosia. Niiden hävittäminen tapahtuu ongelmajätelaitoksella.
Konsernin tuotantoprosesseihin otettiin vuonna 2012 puhdasta käyttövettä yhteensä 3000 m3 ja talousvettä yhteensä 7 100 m3. Vuolukivituotantoprosessessa on suljettu vesikierto. Espoon ja Heinäveden tehtailla käy- tetään prosessivesien käsittelyssä laskeutumisaltaita. Prosessivesi poistetaan imeytysaltaiden kautta vesistöön. Louhosvedet johdetaan laskeutumisaltaiden kautta vesistöön. Talousjätevesi ohjataan kunnalliseen jätevesien käsittelyyn tai sellaisen puuttuessa imeytyskenttäkäsittelyyn.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytär- ja osakkuusyritykset sekä hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Lähipiiriin luetaan lisäksi Suomen Kivitutkimussäätiö.
| 36.1. Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: | Omistusosuus (%) | Osuus äänivallasta (%) |
|---|---|---|
| Tulikivi Oyj, Juuka, emoyhtiö | ||
| Kivia Oy, Kuhmo, sulautettu tytäryhtiösulautumisella Tulikivi Oyj:öön 31.12.2012 | 100 | 100 |
| Tulikivi U.S. Inc., USA | 100 | 100 |
| AWL-Marmori Oy, Turku | 100 | 100 |
| The New Alberene Stone Company Inc., USA | 100 | 100 |
| OOO Tulikivi, Venäjä | 100 | 100 |
| 36.1. Osakkuusyritykset | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|
| Stone Pole Oy, Juuka | 27 | 27 | |
| Leppävirran Matkailukeskus Oy, Leppävirta (18.11.2011 saakka) | - | - | |
| Rakentamisen MALL Oy, Helsinki | 25 | 25 | |
| 36.2. Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | Myynnit | Ostot | Velat |
| 2012 | |||
| Osakkuusyritykset | 5 | 303 | 263 |
| 2011 | |||
| Osakkuusyritykset | 6 | 425 | 263 |
| Liiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kanssa | 2012 | 2011 | |
| Vuokrattu tiloja lähipiiriin kuuluvilta | 109 | 108 | |
| Myynnit lähipiiriin kuuluville | 2 | 2 |
Konserniyhtiöillä ei ollut saamisia tilinpäätöspäivänä vuonna 2012 (2011) johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä.
Tulikivi Oyj on perustajajäsenenä Suomen Kivitutkimussäätiössä. Yhtiöllä ei ollut lahjoituksia Säätiölle vuonna 2012 eikä vuonna 2011. Yhtiö on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja Säätiön ja Pohjois-Karjalan Koulutuskun- tayhtymän omistamasta rakennuksesta. Näistä tiloista on maksettu 233 (139) tuhannen euron suuruinen vuokra. Vuokra vastaa käypää vuokratasoa. Yhtiön palveluveloitukset Säätiöltä vuonna 2012 olivat 16 (9) tuhatta euroa ja vuokraveloitukset maa-alueesta 2 (2) tuhatta euroa. Säätiö ei ole veloittanut palveluita yhtiöltä. Yhtiöllä oli saatavia Säätiöltä 1 (2) tuhatta euroa tilinpäätöspäivänä.
| 36.3. Johdon työsuhde-etuudet | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 430 | 446 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 62 | 51 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtaja | 236 | 222 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Piispa Ambrosius | 1 | 1 |
| Erma Juhani | 6 | 35 |
| Pohjanvirta Olli | 18 | 18 |
| Rönkkö Markku | 32 | 19 |
| Saarinen Pasi | 19 | 18 |
| Toivanen-Koivisto Maarit | 18 | 18 |
| Vauhkonen Heikki | 0 | 18 |
| Virtaala Matti | 100 | 97 |
Muun johtoryhmän kiinteät palkat vuonna 2012 olivat yhteensä 721 tuhatta euroa ja vuodelta 2011 maksettu tulospalkkio-osa 7 tuhatta euroa.
Yhtiö käynnisti 21.1.2013 koko konsernin henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Tämän arvion mukaan mahdollinen töiden uudelleenjärjestely merkitsisi enintään 10 henkilön irtisanomista kotimaan eri liiketoimintojen myynnistä, asiakaspalvelusta ja tuotannosta sekä enintään 40 henkilön lomauttamista toistaiseksi. Tämän lisäksi neuvotellaan enintään 90 päivän määräaikaisista lomautuksista. Tulikivi neuvottelee lomautusten toteuttamiseseta kysyntätilanteen mukaisesti kuluvan vuoden 2013 aikana.
Tulikivi on saattanut loppuun neuvottelut kolmivuotisesta 15,9 miljoonan euron lainajärjestelystä, jolla korvataan yhtiön 2013 - 2015 erääntyviä lainoja. Neljän rahoittajan kanssa sovittu järjestely koostuu 13,9 miljoonan euron lainoista, joita laina-ajan kuluessa lyhennetään 12,5 prosenttia sekä 2,0 miljoonan euron revolving credit facility -osuudesta.
Riskillä tarkoitetaan mitä tahansa asiaa, joka voi estää tai haitata konsernin toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Riskit voivat olla nykyiseen tai tulevaan toimintaan liittyviä uhkia, epävarmuustekijöitä tai menetettyjä mahdollisuuksia. Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin. Riskien yhteydessä on esitetty niiden toteutetut tai suunnitellut hallintakeinot.
Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin liiketoimintaympäristön muutoksia, rahamarkkinoiden muutoksia, markkinatilanteen ja markkina-aseman muutoksia, kulutustottumusten ja kysyntätekijöiden muutoksia, resurssien kohdentamista, raaka-ainevaroja, lainsäädännön ja asetusten muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yrityksen, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.
Kuluttajaluottamuksen äkillinen putoaminen voi aiheuttaa nopean, odottamattoman menekin laskun. Taloudellinen lama ja siihen liittyvä kuluttajien epävarmuus vaikuttavat asuntorakentamisen ja korjausrakentamisen vähenemiseen, mikä laskee tuotteiden kysyntää ja sitä kautta kannattavuutta. Lama voi myös vaikuttaa kuluttajan valintoihin siten, että hinta nousee määrääväksi tekijäksi, eivät tuotteen ominaisuudet.
Muuttuva kilpailukenttä ja markkinoille tulevat korvaavat tuotteet ja kuluttajatottumusten muutokset voivat vaikuttaa haitallisesti kon-
sernin tuotteiden kysyntään. Toimiminen useilla markkina-alueilla ja toimialan kehityksen aktiivinen seuraaminen sekä toisaalta kapasiteetin ja kustannusrakenteen joustavuus tasoittavat taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä menekkiriskejä. Lama saattaa vaikuttaa haitallisesti myös konsernin asiakkaiden maksukykyyn sekä alihankkijoiden toimintaan. Tuotteen kustannusrakenteen säilyminen kilpailukykyisenä on menekin säilymisen ja kasvun edellytys.
Tulikiven markkina-alueilla tulisijakulttuurit vaihtelevat perinteisten varaavien uunien alueista maihin, joissa kamiinat ovat vahva traditio. Markkinoiden yhtenäistymisen myötä myös tulisijakulttuurit kohdemaissa muuttuvat. Kulutustottumusten muutokset saattavat vaikuttaa joidenkin tuotteiden tai valmistusmateriaalien kysyntään ja siten kannattavuuteen. Tulikivi panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja vastaa niihin muun muassa kehittämällä jatkuvasti tuotteita uusille asiakassegmenteille. Trendien ja säännösten muutosten seuraaminen edesauttaa asiakastarpeen ennakoimisessa. Oikein kohdennetulla viestinnällä tavoitetaan oikeat asiakasryhmät. Epäterve hintakilpailu voi heikentää kannattavuutta. Häiriöt jakelutien toiminnan tehokkuudessa heikentävät tuotteiden menekkiä. Häiriöitä voi esiintyä jakelutien uudistamisen yhteydessä tai jakelutieyrittäjistä johtuvista syistä tai kilpailevien tuotteiden tulemisesta samaan jakelutiehen. Jakeluverkostoa ja tuotetarjontaa kehitetään siten, että konsernin tuotteiden jakelu säilyy yrittäjille kannattava ja kiinnostavana toimintana.
Tulisija-markkinoiden volyymi on osaltaan
riippuvainen talvisesongin kylmyydestä siten, että poikkeuksellisen lämmin talvi voi vähentää tulisijojen kysyntää. Lisäksi viranomaisten sääntelytoimenpiteet voivat vaikuttaa tulisijojen kysyntään.
Vuolukiviraaka-aine on luonnonmateriaali, jonka ehjyys, tekstuuri ja saantoprosentti vaihtelevat louhoksittain. Raaka-aineen laatu vaikuttaa valmistuskustannuksiin. Raaka-aineen laatu pyritään määrittelemään louhoskohtaisesti kairausnäytteiden ja koelouhinnan avulla ennen louhoksen avaamista. Riskin muodostavat myös mahdolliset raaka-ainekilpailijat globaalisti sekä vuolukiviesiintymät, jotka ovat muun toimijan kuin Tulikiven hallussa. Strategisena tavoitteena on edelleen lisätä raaka-ainevarantoja. Tutkimme ja kartoitamme jatkuvasti uusia esiintymiä. Tulikivi myös lisää kiven riittävyyttä käyttämällä raaka-aineen mahdollisimman tarkkaan ja kehittämällä louhintateknologiaa sekä huomioimalla kiven asettamat erityisvaatimukset tuotekehityksessä. Konserni hallitsee raaka-aineeseen liittyvää kilpailuriskiä jatkuvalla tuotekehityksellä, vahvalla kokonaiskonseptilla ja Tulikivibrändillä sekä pitkäjänteisellä kivivaranto- ja louhossuunnittelulla.
Tulikiven valmistamista tulisijoista noin puolet menee vientiin pääosin Keski-Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Näissä maissa poikkeukselliset tuotehyväksyntämuutokset esimerkiksi hiukkaspäästörajoituksissa tai tuottei-
den käyttörajoitukset saattaisivat vaikuttaa Tulikiven tuotteiden menekkiin ja rajoittaa niiden käyttöä. Myös louhinnan ympäristölupien ehtojen tiukkeneminen ja lupaprosessien pitkittyminen kuuluvat lainsäädännöllisiin riskeihin. Ympäristölainsäädännöstä ja -määräyksistä saattaa aiheutua konsernille kustannuksia, jotka vaikuttavat myyntikatteisiin ja tuloskehitykseen. Tulikivi seuraa säännösten kehittymistä ja valmistelua ja pyrkii vaikuttamaan niihin sekä suoraan että alueiden omien tulisijayhdistysten kautta. Tuotteiden polttotekniikkaa kehitetään koko ajan ja tuotekehityksessä huolehditaan pitkäjänteisesti siitä, että Tulikiven tuotteet vastaavat paikallisia määräyksiä. Tulikivi hankkii tuotteille tarvittavat tuotehyväksynnät jokaisessa kohdemaassa. Konsernin tuotteiden elinkaari on pitkä ja tulisijatuotteiden valmistuksen hiilipäästöt hyvin vähäiset.
Konsernin liiketoiminnan johtamisessa otetaan huomioon kehitysmahdollisuudet, uudet tuotteet ja asiakasryhmät sekä uudet teknologiset ratkaisut. Uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja uusiin markkinoihin ja tuoteryhmiin liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa paitsi kannattavuuteen myös Tulikivi brändiin. Valuuttakurssien voimakkaat heilahtelut voivat vaikeuttaa markkinaaluekohtaisten katetavoitteiden saavuttamista. Tulikivi-konsernin strategisena tavoitteena on hakea kasvua myös yritysostoin. Yritysostojen ja fuusioiden onnistuminen vaikuttaa kasvusuunnitelmien toteutumiseen. Jos yrityskaupoissa tai fuusioissa epäonnistutaan, yrityksen kilpailukyky voi kärsiä ja taloudellinen asema huonontua. Toisaalta yrityskaupat voivat muuttaa yrityksen riskiprofiilia. Konsernissa tehdään yritysostoja kuitenkin vain tarkkojen liiketoiminnallisten ja taloudellisten analyysien perusteella. Vaihtoehtoisia toimintamalleja kartoitetaan aktiivisesti. Konsernissa on karsittu yrityskauppojen myötä tulleita, konsernin ydinliiketoimintaan kuulumattomia liiketoimintoja.
Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan ja prosesseihin.
Tuotevastuuriskejä pyritään pienentämään kehittämällä tuotteista mahdollisimman käyttäjäturvallisia. Jälleenmyyjä- ja asentajakoulutuksella sekä tarkoilla myyntisopimusehdoilla huolehditaan siitä, että tuote- ja palveluketjut Tulikiveltä asiakkaalle toimivat moitteettomasti ja asiantuntemuksella. Tuotevastuuriskiltä pyritään suojautumaan myös tuote- ja toiminnanvastuuvakuutuksin.
Toiminnalliset riskit liittyvät inhimillisen toiminnan, epäonnistuneiden yrityksen sisäisten prosessien tai ulkoisten tapahtumien seurauksiin. Tehdastoimintaan liittyvät operatiiviset riskit minimoidaan muun muassa yrityksen toimintakäsikirjan noudattamisella, johdonmukaisella työturvallisuuden kehittämisellä ja järjestelmällisellä kehitystyöllä. Uusien tuotteiden valmistamiseen ja markkinoille tuomiseen liittyy riskejä. Riskeiltä pyritään suojautumaan huolellisella suunnittelutyöllä ja henkilöstön kouluttamisella.
Riippuvuus keskeisistä tavarantoimittajista voi
nostaa konsernin materiaalikustannuksia tai koneiden tai niiden varaosien kustannuksia tai vaikuttaa tuotantoon. Toimittajaverkostossa tapahtuvat häiriöt voivat vaikuttaa konsernin kykyyn toimittaa tuotteita oikea-aikaisesti asiakkailleen. Energian hankinta ulkopuolisilta toimittajilta voi vaikuttaa konsernin energiakustannuksiin tai energian saantiin. Toisaalta korkea energian hinta tukee tuotteiden kysyntää. Toiminnallisia häiriöitä voi liittyä myös muutoksiin jakelutiessä ja logistisissa järjestelmissä. Sopimusriskit ovat osa toiminnallisia riskejä.
Konsernin liiketoiminta perustuu toimiville ja luotettaville tietojärjestelmille. Konsernissa on otettu käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämiseen liittyy riskejä, mikäli liiketoimintaprosesseissa ei omaksuta uusia toimintatapoja eikä uusien järjestelmien mukanaan tuomia mahdollisuuksia nopealla aikataululla. Tietojen käyttövalmiuteen liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan muun muassa kahdentamalla kriittiset tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet, kiinnittämällä huomiota yhteistyökumppaneiden valintaan sekä standardoimalla käytössä olevia työasemamalleja ja ohjelmistoja sekä tietoturvaan liittyviä menettelytapoja.
Konsernin liiketoiminnan luonteen mukaisesti myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus ovat merkittäviä tase-eriä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan yhdenmukaisella luotonanto-politiikalla, saamisten vakuuttamisella ja tehokkaalla perintätoiminnalla.
Tulikiven ydinosaaminen liittyy liiketoimintaprosesseihin, joita ovat myynti, tuotekehitys, louhinta, valmistus, hankinta ja logistiikka sekä tarvittaviin tukitoimintoihin, joita ovat muun muassa tietohallinto, talous, henkilöstöasiat ja viestintä. Ydinosaamisen ennakoimaton merkittävä vähentyminen tai henkilöiden uudistumiskyvyn heikkeneminen tai väestörakenteen epäedullinen kehitys nykyisillä toimintapaikkakunnilla olisi riski. Henkilöstö- ja osaamistarpeen suunnittelulla ja henkilöstön sitouttamisella jatkuvaan muutokseen ja kasvuun pyritään turvaamaan ydinosaamisen säilyminen ja saatavuus konsernissa. Konserni pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin- ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä täydentämään strategian edellyttämää osaamista niillä osa-alueilla, joilla sitä aiemmin ei ole ollut. Verkostoitumisen avulla pystytään osittain turvaamaan ydinosaamisen riittävyyttä. Avainhenkilöiden vaihtuvuus on ollut maltillista.
Toiminnan tehostaminen, hallittu muutos ja tehokas sisäinen viestintä toimivat osaltaan toiminnallisten riskien ja prosessiriskien hallintakeinoina.
Valtaosa konsernin tuotannosta on pääomavaltaista ja suuri osa konsernin pääomasta on sidottu tuotantolaitoksiin. Siten esimerkiksi tulipalo tai vakava konerikko voi aiheuttaa merkittäviä omaisuus- ja keskeytysvahinkoja sekä muita epäsuoria haitallisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Konserni pyrkii suojautumaan tällaisilta riskeiltä arvioimalla riskienhallinnan kannalta tuotantolaitoksiaan ja prosessejaan. Vahinkoriskeihin kuuluvat myös työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuus-
riskit. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Vireillä ei ole oikeudenkäyntejä, eikä sen toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat oleellisesti konsernin toiminnan tulokseen.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, pääoman hallinta, korkoriski ja valuuttariski. Rahoitusriskienhallintaa on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 29.
Euroalueen kriisin mahdollisesti aiheuttama voimakas taantuma voi heikentää konsernin tuotteiden kysyntää, kannattavuutta ja omavaraisuutta. Yhtiön taseen omaisuuseriin sisältyy liikearvoja, joiden arvo perustuu johdon arvioihin. Jos nämä arviot eivät toteudu, on mahdollista, että arvonalentumistestausten yhteydessä joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappiota. Konsernin pankkilainojen kovenanttiehtojen täyttyminen edellyttää konsernin kannattavuuden paranemista jatkossa.
| Me | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Q4/2012 | Q3/2012 | Q2/2012 | Q1/2012 | Q4/2011 | Q3/2011 | Q2/2011 | Q1/2011 | |
| Liikevaihto | 14,2 | 13,1 | 13,2 | 10,7 | 15,5 | 15,1 | 15,6 | 12,6 |
| Tulisijat | 13,3 | 12,2 | 12,0 | 9,6 | 14,4 | 14,2 | 13,5 | 11,4 |
| Sisustuskivet | 0,9 | 0,9 | 1,2 | 1,1 | 1,1 | 0,9 | 2,1 | 1,2 |
| Liiketulos | 0,5 | 0,4 | 0,6 | -1,4 | -1,0 | 0,5 | -0,3 | -1,6 |
| Tulisijat | 1,1 | 0,9 | 1,0 | -0,8 | -0,4 | 1,2 | 0,3 | -0,9 |
| Sisustuskivet | 0,0 | 0,0 | 0,1 | -0,2 | -0,1 | -0,2 | -0,1 | -0,2 |
| Muu erät | -0,6 | -0,5 | -0,5 | -0,4 | -0,6 | -0,5 | -0,5 | -0,4 |
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | |
| Liikevaihto | 66 502 | 53 143 | 55 895 | 58 771 | 51 191 | |
| Muutos, % | -4,8 | -20,1 | 5,2 | 5,1 | -12,9 | |
| Liiketulos | 3 246 | -2 387 | -272 | -2 368 | 59 | |
| % liikevaihdosta | 4,9 | -4,5 | -0,5 | -4,0 | 0,1 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut sekä osuus | ||||||
| osakkuusyhtiön tuloksesta | -1 187 | -930 | -719 | -754 | -839 | |
| Tulos ennen veroja | 2 063 | -3 317 | -991 | -3 122 | -779 | |
| % liikevaihdosta | 3,1 | -6,2 | -1,8 | -5,3 | -1,5 | |
| Tuloverot | 634 | 958 | 173 | 692 | 155 | |
| Tilikauden tulos | 1 429 | -2 359 | -818 | -2 430 | -642 | |
| Tase | ||||||
| Varat | ||||||
| Pitkäaikaiset varat | 37 196 | 34 308 | 32 736 | 33 554 | 31 857 | |
| Vaihto-omaisuus | 11 452 | 10 191 | 10 939 | 10 748 | 11 366 | |
| Rahavarat | 11 705 | 10 597 | 10 210 | 6 769 | 3 357 | |
| Muut lyhytaikaiset varat | 5 742 | 5 264 | 5 960 | 5 507 | 5 154 | |
| Oma pääoma ja velat | ||||||
| Oma pääoma | 27 242 | 23 785 | 22 131 | 18 804 | 18 162 | |
| Korolliset velat | 26 725 | 24 729 | 25 277 | 24 924 | 23 785 | |
| Korottomat velat | 12 128 | 11 846 | 12 437 | 11 539 | 8 559 | |
| Taseen summa | 66 095 | 60 360 | 59 845 | 56 578 | 51 733 |
| 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto, % | 5,2 | -9,2 | -3,6 | -11,9 | -3,4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 6,8 | -4,3 | -0,1 | -4,8 | 0,3 |
| Omavaraisuusaste, % | 41,2 | 39,4 | 37,0 | 33,3 | 35,2 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 55,1 | 59,4 | 68,1 | 96,5 | 112,9 |
| Current ratio | 2,0 | 1,9 | 1,9 | 1,5 | 1,7 |
| Bruttoinvestoinnit, 1 000 euro | 2 925 | 2 126 | 3 376 | 4 860 | 2 665 |
| % liikevaihdosta | 4,4 | 4,0 | 6,0 | 8,3 | 5,2 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, 1 000 euro | 1 799 | 1 666 | 2 180 | 2 091 | 1 648 |
| % liikevaihdosta | 2,7 | 3,1 | 3,9 | 3,6 | 3,1 |
| Kehitysmenot (netto), aktivoitu, 1 000 euro | 422 | 452 | 504 | 634 | 613 |
| Tilauskanta, milj. euroa | 4,9 | 4,8 | 6,3 | 5,7 | 4,6 |
| Henkilöstö keskimäärin | 526 | 417 | 404 | 427 | 351 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Osakekohtainen tulos, euro | 0,04 | -0,06 | -0,02 | -0,07 | -0,02 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euro | 0,73 | 0,64 | 0,60 | 0,51 | 0,49 |
| Osingot | |||||
| Osakekohtainen osinko, euro | |||||
| A-osake | 0,0280 | 0,0250 | 0,0250 | - | - |
| K-osake | 0,0263 | 0,0233 | 0,0233 | - | - |
| Osinko tuloksesta, % | 71,5 | -38,5 | -111,1 | - | - |
| Efektiivinen osinkotuotto, %/A-sarja | 4,2 | 2,4 | 2,2 | - | - |
| Hinta/voitto, (P/E) | 16,8 | -16,6 | -52,5 | -9,6 | -33,8 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 1,88 | 1,30 | 1,79 | 1,40 | 0,92 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 0,60 | 0,67 | 1,07 | 0,61 | 0,47 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 1,28 | 0,96 | 1,31 | 1,00 | 0,60 |
| Osakeantikorjattu pörssikurssi 31.12., euro | 0,67 | 1,06 | 1,16 | 0,63 | 0,57 |
| Osakekannan markkina-arvo, 1 000 euro | 24 837 | 39 241 | 42 943 | 23 322 | 21 101 |
| (Olettaen K-osakkeen markkina-arvoksi saman | |||||
| kuin A-osakkeella.) | |||||
| Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl) | 2 455 | 3 959 | 4 647 | 3 849 | 4 050 |
| Osakkeiden vaihto, % | 8,9 | 14,4 | 16,9 | 14,0 | 14,7 |
| Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän | |||||
| painotettu keskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl) | 37 128 | 37 024 | 37 020 | 37 020 | 37 020 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | |||||
| tilikauden lopussa, (1 000 kpl) | 37 070 | 37 020 | 37 020 | 37 020 | 37 020 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | ||
|---|---|---|
| voitto/tappio | ||
| Oman pääoman tuottoprosentti (ROE) = | 100 x | oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) |
| voitto/tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | ||
| Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI) = | 100 x | oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana) |
| oma pääoma | ||
| Omavaraisuusaste, % = | 100 x | taseen loppusumma - saadut ennakot |
| korolliset nettorahoitusvelat | ||
| Nettovelkaantumisaste, % = | 100 x | oma pääoma |
| Current ratio = | lyhytaikaiset varat | |
| lyhytaikaiset velat | ||
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||
| Osakekohtainen tulos = | emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos | |
| tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä *) | ||
| Osakekohtainen oma pääoma = | emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *) | ||
| Osakekohtainen osinko = | tilikaudelta jaettu osinko | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *) | ||
| Osinko tuloksesta, % = | 100 x | osakekohtainen osinko |
| osakekohtainen tulos | ||
| Efektiivinen osinkotuottoprosentti = | 100 x | osakekohtainen osinko/osake |
| A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | ||
| Hinta/voitto -suhde (P/E) = | A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | |
| osakekohtainen tulos | ||
| *) ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita |
| 1 000 euro | Liite | 1.1. - 31.12.2012 | 1.1. - 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1.1. | 50 159 | 58 024 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen lisäys (+) / vähennys (-) | 1 077 | -546 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 152 | 640 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.2. | 1 474 | 1 153 |
| Materiaalit ja palvelut | |||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||
| Ostot tilikauden aikana | -10 150 | -11 693 | |
| Varastojen muutos -/+ | -462 | 328 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -7 680 | -8 776 | |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | -18 292 | -20 141 | |
| Henkilöstökulut | |||
| Palkat ja palkkiot | -13 620 | -17 202 | |
| Henkilösivukulut | |||
| Eläkekulut | -2 478 | -3 546 | |
| Muut henkilösivukulut | -808 | -1 011 | |
| Henkilöstökulut yhteensä | 1.3. | -16 906 | -21 759 |
| Poistot ja arvonalentumiset | |||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 1.4. | -4 292 | -4 169 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.5. | -13 332 | -15 771 |
| Liiketulos | 40 | -2 569 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.6. | -839 | -801 |
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -799 | -3 370 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron muutos -/+ | 493 | 320 | |
| Tuloverot | |||
| Laskennalliset verot | -235 | 221 | |
| Siirto arvonmuutosrahastoon | -1 | 0 | |
| Tuloverot yhteensä | -236 | 221 | |
| Tilikauden tulos | -542 | -2 829 |
Jatkuu seuraavalla sivulla.
| 1 000 euro | Liite | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | |||
| Aineet ja tarvikkeet | 5 054 | 5 516 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 3 059 | 2 284 | |
| Valmiit tuotteet / tavarat | 3 116 | 2 764 | |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 2.6. | 11 229 | 10 564 |
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 2.7. | 53 | 0 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 40 | 50 | |
| Muut saamiset | 0 | 200 | |
| Laskennallinen verosaaminen | 2.8. | 304 | 538 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 397 | 788 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 3 557 | 4 050 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 687 | 504 | |
| Muut saamiset | 438 | 414 | |
| Siirtosaamiset | 673 | 556 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 2.9. | 5 355 | 5 524 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 3 143 | 5 933 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 20 124 | 22 809 | |
| Vastaavaa yhteensä | 45 217 | 51 018 |
| 1 000 euro | Liite | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Vastattavaa | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 6 314 | 6 314 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 7 334 | 7 334 | |
| Arvonmuutosrahasto | -51 | -46 | |
| Omat osakkeet | -108 | -108 | |
| Edellisten tilikausien voitto | -849 | 1 980 | |
| Tilikauden tulos | -542 | -2 829 | |
| Oma pääoma yhteensä | 2.10. | 12 098 | 12 645 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 787 | 1 281 | |
| Pakolliset varaukset | 2.13. | 1 244 | 2 194 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 13 581 | 12 149 | |
| Eläkelainat | 5 696 | 6 860 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 0 | 868 | |
| Muut velat | 20 | 154 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 2.14. | 19 297 | 20 031 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 231 | 2 957 | |
| Eläkelainat | 2 277 | 2 811 | |
| Saadut ennakot | 83 | 9 | |
| Ostovelat | 1 973 | 2 280 | |
| Osamaksuvelat | 147 | ||
| Velat saman konsernin yrityksille | 307 | 161 | |
| Velat omistusyhteysyrityksille | 5 | 263 | |
| Muut velat | 432 | 599 | |
| Siirtovelat | 4 483 | 5 640 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2.15. | 11 791 | 14 867 |
| Vieras pääoma yhteensä | 31 088 | 34 898 | |
| Vastattavaa yhteensä | 45 217 | 51 018 |
| 1 000 euro | 1.1. - 31.12.2012 | 1.1. - 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tulos ennen satunnaisia eriä | -799 | -3 370 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 4 292 | 4 169 |
| Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot | -30 | 23 |
| Muut kulut, joihin ei liity maksua | -1 502 | 931 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 839 | 801 |
| Muut oikaisut | -369 | -536 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 2 431 | 2 018 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | 216 | 385 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | -615 | 218 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | -1 483 | -547 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 549 | 2 074 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -915 | -949 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 2 | 4 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 47 | 110 |
| Maksetut välittömät verot | -21 | -9 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | -338 | 1 230 |
| Liiketoiminnan rahavirta | -338 | 1 230 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, brutto | -2 479 | -4 489 |
| Investointeihin saadut avustukset | 0 | 194 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 554 | 811 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 0 | -4 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 10 | 0 |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 0 | 1 |
| Saadut korot investoinneista | 1 | 3 |
| Investointien rahavirta | -1 914 | -3 484 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 4 600 | 5 500 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -5 239 | -5 853 |
| Maksetut osingot | 0 | -909 |
| Rahoituksen rahavirta | -639 | -1 262 |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) | -2 891 | -3 516 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 5 933 | 9 450 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 3 | -1 |
| Fuusiossa saatu | 98 | 0 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 3 143 | 5 933 |
Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaan.
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:
| Poistoaika | ||
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot |
5 - 15 vuotta | |
| Louhosalueet ja altaat | substanssipoistot | |
| Liikearvo | 10 vuotta | |
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta | |
| Rakennelmat | 5 vuotta | |
| Prosessikoneet | 3 - 15 vuotta | |
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta | |
| ATK-laitteet | 3 - 5 vuotta | |
| Kehittämismenot | 5 vuotta |
Kaluston hankintameno poistetaan EVL:n enimmäispoistoin hankinta-ajankohdasta laskien.
Louhosalueista ml. louhosten avauskustannukset sekä louhinnan maa-alueista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Louhosalueiden ja altaiden ja muiden louhosten apurakennel- mien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis tuotantokäyttöön.
Vaihto-omaisuus on esitetty keskihinta-periaatteen mukaisesti tai sitä alemman todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmis- tuksen kiinteistä menoista.
Liikevaihtoa laskettaessa on myynnistä vähennetty myönnetyt alennukset, välilliset verot sekä myyntisaamisten kurssierot. Suoritteiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.
Tutkimusmenot on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluiksi niiden syntymävuonna. Kehitysmenoista on aktivoitu sauna tuoteryhmän kehitysmenot ja toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen liittyvät kehitysmenot. Louhos- alueiden kairaustutkimuksista aiheutuneet menot on aktivoitu ja poistetaan vaikutusaikanaan. Kairaustutkimusten menot kirjataan kuitenkin tuloslaskelmaan kuluiksi silloin, kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Ulkomailla olevan henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaan.
Suomen verolainsäädännön mukaan verotukselliset tilinpäätössiirrot, kuten poistoero, hyväksytään verotuksessa vähennyskelpoiseksi vain, jos ne on kirjattu myös kirjanpitoon.
Veroihin sisältyvät tilikauden tulosta vastaavat verot sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Tilikauden ja vertailukauden tiedot ovat vertailukelpoisia.
Valuuttamääräiset tase-erät on arvostettu Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
| 1 000 euro | 2012 | 2011 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1. Liikevaihto | 1.3.2. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | ||||
| 1.1.1. Liikevaihto liiketoiminta-alueittain | Toimihenkilöitä | 119 | 136 | ||
| Tulisijat | 46 106 | 52 728 | Työntekijöitä | 228 | 286 |
| Sisustuskivet | 4 053 | 5 296 | Henkilökunnan lukumäärä yhteensä | 347 | 422 |
| Liikevaihto liiketoiminta-alueittain yhteensä | 50 159 | 58 024 | 1.4. Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| 1.1.2. Liikevaihto markkina-alueittain | Kehittämismenot | 173 | 98 | ||
| Suomi | 24 903 | 31 578 | Aineettomat oikeudet | 23 | 25 |
| Muu Eurooppa | 24 367 | 25 723 | Muut pitkävaikutteiset menot | 900 | 478 |
| USA | 889 | 723 | Substanssipoistot louhoksista *) | 235 | 196 |
| Liikevaihto markkina-alueittain yhteensä | 50 159 | 58 024 | Rakennukset ja rakennelmat | 574 | 590 |
| 1.1.3. Liikevaihdon jako tavaroiden ja palveluiden myynteihin | Koneet ja kalusto | 1 620 | 2 015 | ||
| Tuotot tavaroiden myynneistä | 45 467 | 53 324 | Muut aineelliset hyödykkeet | 1 | 1 |
| Tuotot palveluista | 4 692 | 4 700 | Substanssipoisto maa-alueista *) | 29 | 29 |
| Yhteensä | 50 159 | 58 024 | Liikearvo | 737 | 737 |
| 1.2. Liiketoiminnan muut tuotot | Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 4 292 | 4 169 | ||
| Vuokratuotot | 63 | 59 | |||
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 3 | 90 | *) Yhtiö soveltaa poistojen laskennassa kivilouhosten ja kaivosoikeuksien osalta kiven käyttöön perustuvaa substanssipoistomenetelmää. Maa-alueista tehdään substanssipoisto kiven käyttöaikaan tai läjitysalueen |
||
| Julkisen vallan avustukset | 53 | 84 | täyttöaikaan perustuen. | ||
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 388 | 546 | 1.5. Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Muut | 967 | 374 | Vuokrakulut | 1 671 | 1 405 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 1 474 | 1 153 | Kiinteistön hoitokulut | 509 | 480 |
| 1.3.Johdon palkat ja henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | Markkinointikulut | 3 807 | 4 481 | ||
| 1.3.1. Johdon työsuhde-etuudet | Valmistuksen muut muuttuvat kulut | 3 785 | 4 957 | ||
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat | 430 | 446 | Muut kuluerät | 3 560 | 4 448 |
| Yhteensä | 13 332 | 15 771 | |||
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 62 | 51 | 1.5.2. Tilintarkastajien palkkiot | ||
| Palkat ja palkkiot | Tilintarkastus | 48 | 45 | ||
| Toimitusjohtaja | 236 | 222 | Veroneuvonta | 13 | 6 |
| Hallituksen jäsenet | Muut palkkiot | 97 | 33 | ||
| Piispa Ambrosius | 1 | 1 | Tilintarkastajien palkkiot yhteensä | 158 | 84 |
| Erma Juhani | 6 | 35 | 1.6. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| Pohjanvirta Olli | 18 | 18 | Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista | ||
| Rönkkö Markku | 32 | 19 | Osinkotuotot muilta | 2 | 4 |
| Saarinen Pasi | 19 | 18 | Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Toivanen-Koivisto Maarit | 18 | 18 | Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 1 | 3 |
| Vauhkonen Heikki | 0 | 18 | Korkotuotot ja muut rahoitustuotot muilta | 48 | 109 |
| Virtaala Matti | 100 | 97 | Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | 11 | 48 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 62 | 164 |
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Arvonalentumiset osakkeista ja osuuksista 0 -25
Korkokulut saman konsernin yrityksille -12 -15 Korkokulut muille -713 -763 Muut rahoituskulut muille -176 -162 Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä -901 -965 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -839 -801
Muun johtoryhmän kiinteät palkat vuonna 2012 olivat yhteensä 721 tuhatta euroa ja vuodelta 2011 maksettu tulospalkkio-osa 7 tuhatta euroa.
97
| 1 000 euro | 2012 | 2011 | 2012 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| 2.1. Aineettomat hyödykkeet | 2.2. Aineelliset hyödykkeet | ||||
| 2.1.1. Kehittämismenot | 2.2.1. Maa-alueet | ||||
| Hankintameno 1.1. | 184 | 184 | Hankintameno 1.1. | 1 402 | |
| Siirrot ryhmien välillä | 701 | 701 | Lisäykset | ||
| Lisäykset | 233 | 0 | Vähennykset | ||
| Hankintameno 31.12. | 1 118 | 885 | Hankintameno 31.12. | 1 402 | |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 133 | 44 | Kertyneet substanssipoistot | 311 | |
| Siirrot | 10 | 10 | Tilikauden substanssipoisto | 29 | |
| Tilikauden poisto | 173 | 88 | Kertyneet poistot 31.12. | 340 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | 316 | 152 | Maa-alueiden kirjanpitoarvo 31.12. | 1 062 | |
| Kehittämismenojen kirjanpitoarvo 31.12. | 802 | 743 | 2.2.2. Rakennukset ja rakennelmat | ||
| 2.1.2. Aineettomat oikeudet | Hankintameno 1.1. | 15 135 | 15 483 | ||
| Hankintameno 1.1. | 671 | 645 | Lisäykset | 36 | |
| Sulautumisessa saatu | 20 | 0 | Vähennykset | 20 | |
| Lisäykset | 13 | 26 | Hankintameno 31.12. | 15 151 | 15 135 |
| Hankintameno 31.12. | 704 | 671 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 9 139 | |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 549 | 524 | Vähennysten kertyneet poistot | 5 | |
| Sulautumisessa saatu | 17 | 0 | Tilikauden poisto | 574 | |
| Tilikauden poisto | 23 | 25 | Kertyneet poistot 31.12. | 9 708 | |
| Sulautumisessa saatu | 2 | 0 | Arvonkorotus | 505 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | 591 | 549 | Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo 31.12. | 5 948 | |
| Aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvo 31.12. | 113 | 122 | 2.2.3. Koneet ja kalusto | ||
| 2.1.3. Liikearvo | Hankintameno 1.1. | 47 369 | 49 328 | ||
| Hankintameno 1.1. ja 31.12. | 8 713 | 8 713 | Lisäykset | 706 | |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 4 308 | 3 571 | Vähennykset | 2 512 | |
| Tilikauden poisto | 737 | 737 | Hankintameno 31.12. | 45 563 | 47 369 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 5 045 | 4 308 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 41 890 | 42 988 |
| Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12. | 3 668 | 4 405 | Vähennysten kertyneet poistot | 2 290 | |
| Liikearvo koostuu sulautumistappioista. | Tilikauden poisto | 1 620 | |||
| 2.1.4. Muut pitkävaikutteiset menot | Kertyneet poistot 31.12. | 41 220 | 41 890 | ||
| Hankintameno 1.1. | 18 204 | 16 254 | Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo 31.12. | 4 343 | |
| Sulautumisessa saatu | 62 | 0 | Koneiden ja kaluston vähennykset/vähennysten kertyneet poistot sisältävät romutuksia 364 (1 770) | ||
| Siirrot | 701 | 701 | tuhatta euroa. | ||
| Lisäykset | 1 218 | 3 168 | 2.2.4. Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Vähennykset | 224 | 1 218 | Hankintameno 1.1. | 285 | |
| Hankintameno 31.12. | 18 559 | 17 503 | Lisäykset | 0 | |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 8 713 | 9 242 | Vähennykset | 0 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 224 | 1 213 | Hankintameno 31.12. | 285 | |
| Siirrot | 10 | 10 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 245 | |
| Tilikauden poisto | 1 135 | 684 | Tilikauden poisto | 1 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | 9 614 | 8 703 | Vähennysten kertyneet poistot | 0 | |
| Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvo 31.12. | 8 945 | 8 800 | Kertyneet poistot 31.12. | 246 | |
Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvoon sisältyy 6 588 (6 023) tuhatta euroa kivitutkimuksista sekä vuolukivilouhosten ja koelouhosten avaamisesta aiheutuneita menoja.
Muiden pitkävaikutteisten menojen vähennykset/vähennysten kertyneet poistot sisältävät romutuksia 224 (1 194) tuhatta euroa.
Muissa pitkävaikutteisissa menoissa oli tilikauden päättyessä keskeneräistä käyttöomaisuutta 53 (1 397) tuhatta euroa.
| Vähennykset | 0 | 120 |
|---|---|---|
| Ennakkomaksujen kirjanpitoarvo 31.12. | 0 | 0 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 13 528 | 14 070 |
| 1 000 euro | 2012 | 2011 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.1. Aineettomat hyödykkeet | 2.2. Aineelliset hyödykkeet | ||||
| 2.1.1. Kehittämismenot | 2.2.1. Maa-alueet | ||||
| Hankintameno 1.1. | 184 | 184 | Hankintameno 1.1. | 1 402 | 1 432 |
| Siirrot ryhmien välillä | 701 | 701 | Lisäykset | 5 | |
| Lisäykset | 233 | 0 | Vähennykset | 35 | |
| Hankintameno 31.12. | 1 118 | 885 | Hankintameno 31.12. | 1 402 | 1 402 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 133 | 44 | Kertyneet substanssipoistot | 311 | 281 |
| Siirrot | 10 | 10 | Tilikauden substanssipoisto | 29 | 29 |
| Tilikauden poisto | 173 | 88 | Kertyneet poistot 31.12. | 340 | 310 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 316 | 152 | Maa-alueiden kirjanpitoarvo 31.12. | 1 062 | 1 092 |
| Kehittämismenojen kirjanpitoarvo 31.12. | 802 | 743 | 2.2.2. Rakennukset ja rakennelmat | ||
| 2.1.2. Aineettomat oikeudet | Hankintameno 1.1. | 15 135 | 15 483 | ||
| Hankintameno 1.1. | 671 | 645 | Lisäykset | 36 | 35 |
| Sulautumisessa saatu | 20 | 0 | Vähennykset | 20 | 383 |
| Lisäykset | 13 | 26 | Hankintameno 31.12. | 15 151 | 15 135 |
| Hankintameno 31.12. | 704 | 671 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 9 139 | 8 894 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 549 | 524 | Vähennysten kertyneet poistot | 5 | 345 |
| Sulautumisessa saatu | 17 | 0 | Tilikauden poisto | 574 | 590 |
| Tilikauden poisto | 23 | 25 | Kertyneet poistot 31.12. | 9 708 | 9 139 |
| Sulautumisessa saatu | 2 | 0 | Arvonkorotus | 505 | 505 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 591 | 549 | Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo 31.12. | 5 948 | 6 501 |
| Aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvo 31.12. | 113 | 122 | 2.2.3. Koneet ja kalusto | ||
| 2.1.3. Liikearvo | Hankintameno 1.1. | 47 369 | 49 328 | ||
| Hankintameno 1.1. ja 31.12. | 8 713 | 8 713 | Lisäykset | 706 | 1 350 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 4 308 | 3 571 | Vähennykset | 2 512 | 3 309 |
| Tilikauden poisto | 737 | 737 | Hankintameno 31.12. | 45 563 | 47 369 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 5 045 | 4 308 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 41 890 | 42 988 |
| Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12. | 3 668 | 4 405 | Vähennysten kertyneet poistot | 2 290 | 3 113 |
| Liikearvo koostuu sulautumistappioista. | Tilikauden poisto | 1 620 | 2 015 | ||
| 2.1.4. Muut pitkävaikutteiset menot | Kertyneet poistot 31.12. | 41 220 | 41 890 | ||
| Hankintameno 1.1. | 18 204 | 16 254 | Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo 31.12. | 4 343 | 5 479 |
Vähennykset 224 1 218 Hankintameno 1.1. 285 296 Hankintameno 31.12. 18 559 17 503 Lisäykset 0 2 Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. 8 713 9 242 Vähennykset 0 13 Vähennysten kertyneet poistot 224 1 213 Hankintameno 31.12. 285 285 Siirrot 10 10 Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. 245 256 Tilikauden poisto 1 135 684 Tilikauden poisto 1 1 Kertyneet poistot 31.12. 9 614 8 703 Vähennysten kertyneet poistot 0 12 Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvo 31.12. 8 945 8 800 Kertyneet poistot 31.12. 246 245 Muiden aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12. 40 41 2.2.5. Ennakkomaksut Ennakkomaksut 1.1. 59 0 Lisäykset 85 59 Vähennykset 59 0 Ennakkomaksujen kirjanpitoarvo 31.12. 85 59 2.1.5. Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet yhteensä 11 478 13 172 Hankintameno 1.1. 0 120 Tuotannon koneiden ja laitteiden osuus kirjanpitoarvosta 3 623 4 184
| 1 000 euro | 2012 | 2011 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.3. Osuudet saman konsernin yrityksissä | 2.9. Lyhytaikaiset saamiset | ||||
| % | % | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | |||
| Kivia Oy, Kuhmo, sulautuminen Tulikivi Oyj:öön 31.12.2012 | 100 | 100 | Myyntisaamiset | 687 | 504 |
| Tulikivi U.S. Inc., USA | 100 | 100 | Saamiset muilta | ||
| AWL-Marmori Oy, Turku | 100 | 100 | Myyntisaamiset | 3 557 | 4 050 |
| The New Alberene Stone Company Inc., USA | 100 | 100 | Muut saamiset | 438 | 414 |
| OOO Tulikivi, Venäjä | 100 | 100 | Siirtosaamiset | ||
| Tytäryhtiöiden lisäksi Tulikivi Oyj:llä on Saksassa sivuliike Tulikivi Oyj | Muut siirtosaamiset | 373 | 160 | ||
| Niederlassung Deutschland | Saamiset avustuksista | 0 | 50 | ||
| Osakkuusyritykset | Ennakkomaksut | 279 | 344 | ||
| Stone Pole Oy, Juuka | 27 | 27 | Korkosaamiset | 0 | 2 |
| Leppävirran Matkailukesks Oy, Leppävirta (18.11.2011 saakka) | - | - | Verojen jaksotukset | 21 | 0 |
| Rakentamisen MALL Oy, Helsinki | 25 | 25 | Siirtosaamiset yhteensä | 673 | 556 |
| 2.4. Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Saamiset muilta yhteensä | 4 668 | 5 020 | ||
| Pääomalaina AWL-Marmori Oy | 34 | 34 | Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 355 | 5 524 |
| 2.5. Muut sijoitukset | 2.10. Oma pääoma | ||||
| Stone Pole Oy | 1 | 1 | Osakepääoma 1.1. ja 31.12. | 6 314 | 6 314 |
| Muut | 25 | 25 | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. ja 31.12. | 7 334 | 7 334 |
| Muut sijoitukset yhteensä | 26 | 26 | Arvonmuutosrahasto 1.1. | -46 | -42 |
| 2.6. Vaihto-omaisuus | Muutos | -5 | -4 | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 5 054 | 5 516 | Arvonmuutosrahasto 31.12. | -51 | -46 |
| Keskeneräiset tuotteet | 3059 | 2284 | Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 1 872 | 2 792 |
| Valmiit tuotteet/ tavarat | 3 116 | 2 764 | Osingonjako | 0 | -909 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 11 229 | 10 564 | Omat osakkeet | -108 | -108 |
| 2.7. Pitkäaikaiset saamiset | Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | -957 | 1 872 | ||
| Myyntisaamiset | Tilikauden tulos | -542 | -2 829 | ||
| Muilta | 53 | 0 | Oma pääoma yhteensä | 12 098 | 12 645 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 2.11. Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12. | ||||
| Lainasaamiset | 40 | 50 | Voitto edellisiltä tilikausilta | -957 | 1 872 |
| Saamiset muilta | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 7334 | 7334 | ||
| Muut saamiset | 0 | 200 | Tilikauden tulos | -542 | -2 829 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 93 | 250 | Jakokelpoiset varat yhteensä | 5 835 | 6 377 |
| 2.8. Laskennallinen verosaaminen | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ei ole osingonjakokelpoista. | ||||
| Varauksista ja siirtoveloista | 304 | 538 |
| 1 000 euro | 2012 | 2011 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.12. Omat osakkeet | 2.16. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut | ||||
| Tulikivi Oyj ei ostanut eikä luovuttanut tilikauden 2012 (2011) aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa oli tili- | Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja | ||||
| kauden 2012 (2011) päättyessä 124 200 omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,3 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia äänimäärästä. Omien osakkeiden hankintahinta on keskimäärin 0,87 euroa/osake. Omien osak- keiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. |
Rahalaitoslainat ja lainojen takaukset | 23 785 | 24 776 | ||
| Tililuottolimiitit | 0 | 1 000 | |||
| 2.13. Pakolliset varaukset | Muut pitkäaikaiset velat | 0 | 147 | ||
| Takuuvaraus | 270 | 390 | Rahoituslainat ja muut velat yhteensä | 23 785 | 25 923 |
| Ympäristövaraus | 679 | 643 | Annetut kiinteistökiinnitykset | 11 581 | 11 343 |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 1 244 | 2 194 | Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia |
|---|---|---|---|
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | Samaan konserniin kuuluvien puolesta annettu vakuuksia | ||
|---|---|---|---|
| Muut pitkäaikaiset velat | 0 | 868 | Maksettavat vuokravastuut 2013 |
| Velat muille | Myöhemmin maksettavat vuokravastuut | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 13 581 | 12 149 | Leasingsopimuksista maksettavat määrät |
| Eläkelainat | 5 696 | 6 860 | Tilikaudella 2013 maksettavat |
| Muut velat | 20 | 154 | Myöhemmin maksettavat |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 19 297 | 20 031 | Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä |
| 2.15. Lyhytaikainen vieras pääoma | Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia, | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | joihin ei liity lunastusehtoja. | ||
| Ostovelat | 307 | 161 | Johdannaissopimukset |
| Velat osakkuusyrityksille | Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | ||
| Ostovelat | 5 | 263 | Koronvaihtosopimukset, käypä arvo |
| Velat muille | Valuuttatermiinit, nimellisarvo | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 231 | 2 957 | Valuuttatermiinit, käypä arvo |
| Elakelainat | 2 277 | 2 811 | Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksen |
| Saadut ennakot | 83 | 9 | palautusvastuu |
| Ostovelat | 1 973 | 2 280 | |
| Osamaksuvelat | 0 | 147 | |
| Muut velat | 432 | 599 | |
| Siirtovelat | |||
| Palkat ja henkilösivukulut | 3 143 | 3 854 | |
| Alennukset ja markkinointikulut | 422 | 459 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 637 | 937 | |
| Korkovelat | 187 | 219 | |
| Muut siirtovelat | 94 | 171 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 11 791 | 14 867 |
| Tulikivi Oyj ei ostanut eikä luovuttanut tilikauden 2012 (2011) aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa oli tili- | Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| kauden 2012 (2011) päättyessä 124 200 omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,3 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia äänimäärästä. Omien osakkeiden hankintahinta on keskimäärin 0,87 euroa/osake. Omien osak- |
Rahalaitoslainat ja lainojen takaukset | 23 785 | 24 776 | ||
| keiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. | Tililuottolimiitit | 0 | 1 000 | ||
| 2.13. Pakolliset varaukset | Muut pitkäaikaiset velat | 0 | 147 | ||
| Takuuvaraus | 270 | 390 | Rahoituslainat ja muut velat yhteensä | 23 785 | 25 923 |
| Ympäristövaraus | 679 | 643 | Annetut kiinteistökiinnitykset | 11 581 | 11 343 |
| Uudelleen järjestelyvaraus, pitkäaikainen | 278 | 278 | Annetut yrityskiinnitykset | 17 696 | 15 696 |
| Uudelleen järjestelyvaraus, lyhytaikainen | 0 | 883 | Kaupan kohde/osamaksuvelat | 0 | 147 |
| Ympäristövaraus, lyhytaikainen | 17 | 0 | Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä | 29 277 | 27 186 |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 1 244 | 2 194 | Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia | ||
| Ynpäristövarauksen määrä ennen diskonttausta on 1 050 (979) te. Nykyarvon määrittämisessä käytetty | Annetut kiinteistökiinnitykset | 500 | 775 | ||
| diskonttaustekijä on 4 (4) prosenttia. | Annetut pantit | 3 | 3 | ||
| 2.14. Pitkäaikainen vieras pääoma | Muista omista sitoumuksista annetut vakuudet yhteensä | 503 | 778 | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | Samaan konserniin kuuluvien puolesta annettu vakuuksia | 0 | 30 | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 0 | 868 | Maksettavat vuokravastuut 2013 | 790 | 1 240 |
| Velat muille | Myöhemmin maksettavat vuokravastuut | 434 | 646 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 13 581 | 12 149 | Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Eläkelainat | 5 696 | 6 860 | Tilikaudella 2013 maksettavat | 232 | 27 |
| Muut velat | 20 | 154 | Myöhemmin maksettavat | 493 | 37 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 19 297 | 20 031 | Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | 725 | 64 |
| 2.15. Lyhytaikainen vieras pääoma | Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia, | ||||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | joihin ei liity lunastusehtoja. | ||||
| Ostovelat | 307 | 161 | Johdannaissopimukset | ||
| Velat osakkuusyrityksille | Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 2 263 | 3 178 | ||
| Ostovelat | 5 | 263 | Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -92 | -103 |
| Velat muille | Valuuttatermiinit, nimellisarvo | 361 | 94 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 231 | 2 957 | Valuuttatermiinit, käypä arvo | -8 | -2 |
| Elakelainat | 2 277 | 2 811 | Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksen | ||
| Saadut ennakot | 83 | 9 | palautusvastuu | 69 | 69 |
Tulikivi Oyj:n ympäristövelvoitteet ja niiden hoitamiseen liittyvät seikat ja ympäristönhoitomenojen kirjaaminen
Tulikivi Oyj:llä on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan lopetettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat vesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pö- lyämisen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta.Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanajakson louhintasuunnitelmaan jonka mukaan verhoilussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin aloittaa vasta siinä vaiheessa kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Verhoilutöiden menoista ei ole tehty varausta, koska maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan ja louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden loppuverhoustyöt, vesijärjestelyt, tarkkailupisteiden perustaminen, turvallisuuskuntoon saattaminen sekä kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella yhtiö on antanut takauksia yhteensä 600 tuhannen euron arvosta.
Tulikivi Oyj:llä ei ollut osakeperustaisia maksuja vuonna 2012 (2011).
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa osakemäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus osakkeista, % |
|---|---|---|---|
| 1. Vauhkonen Reijo | 2 852 500 | 1 342 977 | 11,30 |
| 2. Vauhkonen Heikki | 2 957 000 | 78 353 | 8,17 |
| 3. Elo Eliisa | 477 500 | 2 479 520 | 7,96 |
| 4. Virtaala Matti | 1 460 000 | 990 516 | 6,60 |
| 5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 902 380 | 5,12 | |
| 6. Mutanen Susanna | 797 500 | 846 300 | 4,43 |
| 7. Vauhkonen Mikko | 397 500 | 371 810 | 2,07 |
| 8. Paatero Ilkka | 718 430 | 1,93 | |
| 9. Nuutinen Tarja | 397 500 | 277 040 | 1,82 |
| 10. Erikoissijoitusrahasto Phoebus | 585 690 | 1,58 | |
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus äänimäärästä, % |
| 1. Vauhkonen Reijo | 2 852 500 | 1 342 977 | 24,28 |
| 2. Vauhkonen Heikki | 2 957 000 | 78 353 | 24,10 |
| 3. Virtaala Matti | 1 460 000 | 990 516 | 12,67 |
| 4. Mutanen Susanna | 797 500 | 846 300 | 7,17 |
| 5. Elo Eliisa | 477 500 | 2 479 520 | 5,90 |
| 6. Vauhkonen Mikko | 397 500 | 371 810 | 3,53 |
| 7. Nuutinen Tarja | 397 500 | 277 040 | 3,46 |
| 8. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 902 380 | 1,55 | |
| 9. Suomen Kulttuurirahasto | 100 000 | 340 000 | 1,09 |
Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on määräysvallassaan yhteensä 4 417 500 K-osaketta ja 1 236 490 A-osaketta eli 36,92 % yhtiön äänivallasta.
| Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2012 Osakkeiden lukumäärä, kpl |
Osakkaita kpl |
Osuus % |
Osakkeita kpl |
Osuus % |
|---|---|---|---|---|
| 1 - 100 | 456 | 9,11 | 30 575 | 0,08 |
| 101 - 1000 | 2 335 | 46,66 | 1 328 039 | 3,58 |
| 1001 - 5000 | 1 603 | 32,03 | 4 019 121 | 10,82 |
| 5001 - 10000 | 309 | 6,17 | 2 333 312 | 6,28 |
| 10001 - 100000 | 274 | 5,47 | 6 890 644 | 18,55 |
| 100001 - | 28 | 0,56 | 22 542 279 | 60,69 |
| Yhteensä | 5 005 | 100,00 | 37 143 970 | 100,00 |
| Yhtiön osakkeenomistajat jakaantuivat 31.12.2012 sektorikohtaisen luokituksen perusteella seuraavasti: Sektoriluokka |
Osakkeet, % | Äänimäärä, % | ||
| Yksityiset yritykset | 2,67 | 0,81 | ||
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 4,27 | 1,24 | ||
| Julkisyhteisöt | 5,14 | 1,55 | ||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 2,50 | 1,49 | ||
| Kotitaloudet | 85,05 | 94,75 | ||
| Ulkomaat | 0,37 | 0,16 | ||
| Kaikki yhteensä | 100,00 | 100,00 |
Hallintarekisteröidyt osakkeet 937 434 kpl (2,524 % osakekannasta) sisältyvät kohtaan rahoitus- ja vakuutuslaitokset.
Tulikivi Oyj:n omistamat omat osakkeet, 124 200 A-osaketta, sisältyvät osakkeenomistusta koskeviin tietoihin.
Helsingissä 8. helmikuuta 2013
Matti Virtaala Markku Rönkkö Olli Pohjanvirta
toimitusjohtaja
Pasi Saarinen Heikki Vauhkonen Maarit Toivanen-Koivisto
Olemme tilintarkastaneet Tulikivi Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakerto¬mus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilin-päätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilin-päätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakerto¬muksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpää-
tös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 11. helmikuuta 2013 KPMG OY AB
Ari Eskelinen KHT
TULIKIVI OYJ – TEHTAAT JA TOIMISTOT
FI-83900 Juuka Tel. +358 403 063 100 Fax +358 207 636 130 www.tulikivi.com [email protected] [email protected]
Saarikyläntie 26 FI-89920 Ruhtinansalmi Tel. +358 207 636 750 Fax +358 207 636 769
Rasiahontie 3 FI-79700 Heinävesi Tel. +358 207 636 501 Fax +358 207 636 558
Bulevardi 22 FI-00120 Helsinki Tel. +358 207 636 000 Fax +358 207 636 558
Lautamiehentie 1 FI-02770 Espoo Tel. +358 207 636 820 Fax +358 207 636 877
Kivia Oy c/o Tulikivi Oyj FI-83900 Juuka Tel. +358 207 636 700 Fax +358 207 636 720
ul.Krasnyh Partizan -14 127229 St.Petersburg Russian Federation Tel. +7 495 799 3362 Fax: +7 812 334 1601
Stone Pole Oy Kuhnustantie 10 FI-83900 Juuka Tel. +358 207 636 600
TaloTalo Riihitontuntie 1 FI-01740 Vantaa Tel. +358 403 063 190
Lähin jälleenmyyjä Internetosoitteessa www.tulikivi.fi
Benelux Dutry & Co.
Jagershoek 10 B-8570 Vichte Belgium Tel. +32 56 776 090 Fax +32 56 774 294
Eurotrias S.R.L. – GMBH Via Max Planck 1 I-39100 Bolzano Tel. +39 0 471 201 616 Fax +39 0 471 201 689
Neuhauser-Speckstein-Öfen Bahnhofstrasse 54 A-4810 Gmunden Tel. +43 7612 744 58 Fax +43 7612 744 584
SIA Akmens Kräsnis Pulkveža Brieža 43 LV-1045 Riga Tel. +371 6738 1149 Fax +372 6738 1149
Kad nebūtų šalta, UAB Bangų 22a LT-91250 Klaipėda Tel. +370 46 256 300 Fax +370 611 41 399
TECH PIEC ul.B.Chrobrego 44A PL 58-230 Niemcza Tel. +48 74 8376 032 Fax +48 74 8376 032
TULIKIVI OYJ 75, avenue Parmentier F-75011 Paris Tel. +33 1 40 21 25 65 Fax +33 1 40 21 24 00
Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland Bergstraße 11 D-63589 Linsengericht/ Eidengesäß Tel. +49 6051 889 0843 Fax +49 6051 889 0845
TALC s.r.o. Štiavnička 77 97681 Podbrezova Tel. +421 904 945 888
Feliksbau d.o.o. Celovška cesta 317 1210 Ljubljana – Šentvid Tel. +386 1 421 61 80
Tonwerk Lausen AG Hauptstr. 74 CH-4415 Lausen Tel. +41 619 279 555 Fax +41 619 279 558
Sumeru Company s.r.o. Anglicka 1 CZ-12000, Praha 2 Tel. +420 226 208 228
Tulikivi U.S., inc. 195 Riverbend Drive - Suite 3 VA 22911 Charlottesville Tel. +800 843 3473
OOO Tulikivi ul.Krasnyh Partizan -14 127229 St.Petersburg +7 495 799 3362
BALTIC TK GROUP OÜ Pihlaka 1 a 11216 Tallinn Tel. +372 6555 486 Fax +372 6555 487
104
Koska maailma on kylmä.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.