Annual Report • Mar 25, 2013
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Atria lyhyesti 2 |
|
|---|---|
| Liiketoiminta-alueet lyhyesti3 | |
| Atria Oyj, vuosi 20127 | |
| Toimitusjohtajan haastattelu9 | |
| Liiketoiminta-alueet, vuosi 2012 | |
| Atria Suomi 11 |
|
| Atria Skandinavia18 | |
| Atria Venäjä 22 | |
| Atria Baltia 26 |
|
| Strategia29 | |
| Tuotekehitys ja markkinointi 34 |
|
| Yritysvastuu 35 |
|
| Tilinpäätös ja toimintakertomus37 | |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 111 |
| Tietoa sijoittajille135 | |
| Yhteystiedot137 |
Atria Oyj on kasvava ja kansainvälinen, suomalainen elintarvikealan yritys. Atria-konserni on yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian alueella.
Atrian liikevaihto vuonna 2012 oli 1 343,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli keskimäärin 4 898 henkilöä. Konserni jakaantuu neljään liiketoiminta-alueeseen. Ne ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia.
Atrian asiakasryhmiä ovat päivittäistavarakauppa, Food Service -asiakkaat ja alan teollisuus. Lisäksi sillä on omiin tuotemerkkeihin perustuvaa Fast Food -konseptiliiketoimintaa.
Atrian juuret ulottuvat vuoteen 1903, jolloin perustettiin sen vanhin omistajaosuuskunta. Atria Oyj:n osakkeet listataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Atrian markkina-alue Atrian kotimarkkina-alue on Itämeren alue ja Venäjän Euroopan puoleiset osat. Alueella asuu yhteensä yli 60 miljoonaa kuluttajaa.
Atria Suomi kehittää, valmistaa ja markkinoi tuoreita elintarvikkeita ja niihin liittyviä palveluja Suomessa. Sen liikevaihto vuonna 2012 oli 819,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 2 048.
Atria Suomen johtava tuotemerkki on Atria, yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista elintarvikebrändeistä. Atria on useiden tuoteryhmiensä markkinajohtaja Suomessa. Sen kokonaismarkkinaosuus päivittäistavarakaupassa on noin 25 prosenttia.
Asiakkuudet
Suomessa lihan kulutus kasvaa vuositasolla 1–3 prosenttia. Kaikki lihalajit huomioon ottaen kulutuksen kotimaisuusaste vuonna 2012 oli 81 prosenttia. Koska sian- ja naudanlihan tuotanto on laskenut tasaisesti useita vuosia, kasvanutta kysyntää on tyydytetty tuontilihalla. Vuonna 2012 tuonti kasvoi 12 prosenttia. Suomessa ainoastaan siipikarjanlihan tuotanto on kasvanut kysyntää vastaavasti.1)
Suomen päivittäistavarakauppa on keskittynyt. Markkinoiden kaksi ylivoimaisesti suurinta toimijaa ovat S-ryhmä ja K-ryhmä. Näiden hinnoitteluvoima on suuri ja niillä on paljon omia, niin kutsuttuja Private Label -tuotteita myös Atrian tarjoamissa tuoteryhmissä. Näiden osuus tuoteryhmästä riippuen on 5–25 prosenttia2). Vuonna 2012 kaikkien lihatuotteiden hinnat nousivat Suomen päivittäistavarakaupassa keskimäärin 7,7 prosenttia1).
Liha-alan suurimmat yritykset Suomessa ovat Atria ja HK Ruokatalo Oy. Atria on teurastamoteollisuuden suurin toimija. Sillä on yli 40 prosentin markkinaosuus sianlihan käsittelijänä2). Keskisuuria lihateollisuuden toimijoita ovat yksityisomistuksessa olevat Saarioinen Oy, Oy Snellman Ab ja Pouttu Oy.
1) Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto, 2013 2) Lähde: Atria, 2013
Atria Skandinavia valmistaa ja markkinoi lihavalmisteita, ateriaratkaisuja ja herkuttelutuotteita pääosin Ruotsissa ja Tanskassa. Sen liikevaihto vuonna 2012 oli 387,8 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 1 119.
Atria Skandinavian tuotemerkkivalikoima on laaja. Tunnetuin tuotemerkki Ruotsissa on Sibylla, joka samalla on Atrian kansainvälisin brändi. Tanskassa tunnetuin merkki 3-Stjernet. Atria Skandinavia on leivänpäällisten ja makkaroiden tuoteryhmissä markkinakakkonen niin Ruotsissa kuin Tanskassakin.
Ruotsissa päivittäistavarakaupan tuoreiden elintarvikkeiden kysyntä kasvaa vuositasolla 1–2 prosenttia. Jo useita vuosia erityisesti ruotsalaisen sianlihan tuotanto on supistunut, mikä on lisännyt tuontilihan osuutta markkinoilla. Vuonna 2012 sian teurastusmäärät supistuivat erityisen paljon, noin yhdeksän prosenttia. Kaikki lihalajit huomioon ottaen lihan kulutuksen kotimaisuusaste on Ruotsissa noin 65 prosenttia.3)
Päivittäistavarakauppa on Ruotsissa voimakkaasti keskittynyt; kaupan ylivoimaisesti suurin toimija on ICA. Muita merkittäviä toimijoita ovat Coop ja Axfood. Tanskassa päivittäistavarakauppaa hallitsevat Danske Supermarked, Coop ja SuperGros. Kaupan omien merkkien osuus elintarvikemyynnistä vuonna 2012 oli Ruotsissa ja Tanskassa noin 20 prosenttia.4)
Noin puolet Ruotsin lihanjalostusmarkkinoista on pienten, liikevaihdoltaan alle 50 miljoona kruunun yritysten hallussa. Markkinoiden suurin toimija on HKScanin omistama Scan AB. Atria on markkinoiden toiseksi suurin. Tanskassa alaa hallitsee Danish Crown.
Atria Venäjä valmistaa ja markkinoi tuotteitaan pääosin Pietarin ja Moskovan alueilla. Sen liikevaihto vuonna 2012 oli 126,3 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 1 384.
Atria Venäjän tuotemerkit ovat Pit-Product ja CampoMos. Pit-Product -brändi on tuoteryhmiensä markkinajohtaja Pietarin koko päivittäistavarakaupassa noin 20 prosentin osuudella. CampoMosin markkinaosuus Moskovassa ja Pietarissa on pieni.
Venäjällä tuoreen lihan ja lihavalmisteiden kysyntä kasvoi vuosina 2010–2012 keskimäärin 4–7 prosenttia. Atrian edustamien kaikkien tuoteryhmien markkina oli Moskovassa 2,7 miljardia euroa ja Pietarissa 0,9 miljardia euroa. Pelkästään lihavalmisteiden (eli leivänpäällisten ja makkaroiden) markkinakoko oli Moskovassa noin 1,5 miljardia ja Pietarissa noin 0,5 miljardia euroa.5)
Vaikka Venäjällä on investoitu paljon ja nopeasti sianlihan alkutuotantoon, maa on edelleen maailman suurin lihan nettotuoja. Tilanne kuitenkin muuttuu, ei vähiten vuonna 2010 hyväksytyn elintarvikestrategian johdosta. Sen mukaan maa pyrkii voimakkaasti nostamaan kaikkien keskeisten elintarvikkeiden omavaraisuutta. Lihanjalostustuotteiden omavaraisuusasteeksi tavoitellaan 85:aa prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lihan tuontia rajoittavat nykyisin tiukat tuontikiintiöt ja muut viranomaismääräykset. Venäjän aloitettua Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenenä kesällä 2012, tuontikiintiöistä tullaan pitkällä aikavälillä luopumaan.6)
Modernin päivittäistavarakaupan osuus Venäjällä kasvaa nopeasti, joskin perinteinen tori- ja hallimyynti hallitsee edelleen jakelutietä yli 50-prosenttisesti. Päivittäistavarakauppa on hyvin hajanainen, ketjuuntuminen kuitenkin jatkuu voimakkaana. Kolmen suurimman päivittäistavaraketjun yhteenlaskettu markkinaosuus koko Venäjän alueella on noin viisi prosenttia. Suurimmat ketjut ovat Magnit ja X5RetailGroup.5)
Lihanjalostusteollisuuden keskittyminen on Venäjällä alkuvaiheessaan ja kansainvälisiä toimijoita on vähän. Atria on Venäjän suurin ulkomainen toimija. Atria Baltia valmistaa ja markkinoi tuotteitaan pääosin Virossa. Sen liikevaihto vuonna 2012 oli 34,2 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 347.
Atria Baltian brändit Virossa ovat juuriltaan ja luonteeltaan paikallisia tuotemerkkejä, joista päivittäistavarakaupan ketjuuntumisen myötä on kasvanut valtakunnallisia. Tärkeimmät merkit ovat Maks & Moorits ja Wõro.
Virossa tuoreen lihan ja lihavalmisteiden kysynnän kasvua on hillinnyt hintojen nousu. Vuonna 2012 hinnat nousivat keskimäärin noin 10 prosenttia. Kuluttajapakatun lihan hinta nousi peräti 15 prosenttia.7) Hinta on merkittävä kuluttajakäyttäytymistä ohjaava tekijä, sillä Virossa ruuan osuus kansalaisten kulutusmenoista on noin 25 prosenttia.
Viron oma lihantuotanto riittää valtaosin tyydyttämään kuluttajien kysynnän. Maa tuo jonkin verran sianlihaa, varsinkin Baltian ja EU:n muista Itä-Euroopan maista.
Viron päivittäistavarakauppa on modernisoitunut ja ketjuuntunut maan EU-jäsenyyden aikana vuodesta 2004 lähtien. Pohjoismaisilla kauppaketjuilla on maassa merkittävä asema; suurimpia ovat ICA:n omistuksessa oleva Rimi Baltic -ketju ja S-ryhmän omistama Prisma-ketju. Paikallisia toimijoita ovat muun muassa ETK ja Maxima.
Viron suurin lihateollisuusyritys on HKScanin omistama Rakvere Lihakombinaat. Atria on maan toiseksi suurin toimija.
7) Lähde: Statistic Estonia, 2012
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 343,6 | 1 301,9 |
| Liikevoitto | 30,2 | 8,0 |
| Liikevoitto % | 2,2 | 0,6 |
| Taseen loppusumma | 1 041,6 | 1 067,5 |
| Oman pääoman tuotto % | 2,4 | -1,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | 4,7 | 1,7 |
| Omavaraisuusaste % | 41,5 | 39,5 |
| Nettovelkaantumisaste % | 84,3 | 95,5 |
+3,2 Liikevaihto kasvoi 41,7 milj. euroa % 1 343,6 milj. euroon. Valtaosa kasvusta, 25,8 milj. euroa, tuli Atria Suomen alueelta. Atria Skandinavian liikevaihto kasvoi 12,9 ja Atria Venäjän 3,3 milj. euroa. Atria Baltian liikevaihto laski 1,0 milj. euroa.
+22,2MEUR
Liikevoitto lähes kolminkertaistui 30,2 miljoonaan euroon. Atria Suomen liikevoitto oli 36,5 miljoonaa ja Atria Skandinavian 8,2 miljoonaa euroa. Atria Venäjän liiketappio oli 8,6 miljoonaa ja Atria Baltian 1,5 miljoonaa euroa.
Juha Gröhn Atria Oyj:n toimitusjohtaja
Toimitusjohtaja Juha Gröhn, Atrian tulos moninkertaistui noin 30 miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvu sen sijaan oli maltillista. Kuinka kommentoisit kehitystä?
Atrialla ehdoton painopiste kaikessa toiminnassa on ollut kannattavuuden parantaminen jopa kasvun kustannuksella. Kasvulle on aikansa ja mahdollisuutensa, kunhan kannattavuuden perusta on kunnossa. Tätä perustaa pystyimme vahvistamaan tuntuvasti.
Kannattavuuden parantumisen avaimet olivat Suomessa ja Venäjällä. Suomen tulos palautui sille tasolle, missä se yleensä on ollut. Venäjällä tappiot pienentyivät merkittävästi. Sen sijaan Ruotsissa ja Tanskassa koko vuosi meni hinnoitteluvääntöjen kanssa: kohonneita raaka-ainehintoja vietiin useampaan kertaan myyntihintoihin, mutta emme onnistuneet asiakasneuvotteluissa saamaan hintoja nousemaan riittävällä nopeudella. Virossa myynnin kehitys jäi tavoitteistamme ja tehtaittemme käyttöaste liian matalaksi. Baltiassa tarvitsemme lisää tonneja ja euroja.
Raaka-ainemarkkinoiden tilanne oli vuonna 2012 jälleen kerran yllätyksellinen. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla näytti jo siltä, että hintatasot ovat vakiintumassa ja markkinatilanne viljan ja lihan osalta tasaantumassa. Alkukesästä viljan ja soijan hinta kääntyi nousuun kaikkialla maailmassa, kun ensin koottiin satoennusteita ja myöhemmin varsinaista satoa. Viljan ja rehujen kallistuminen tarkoitti voimakasta lihan tuotantokustannusten nousua maatiloilla. Loppuvuosi olikin sopeutumisen aikaa uuteen kustannustasoon koko elintarvikeketjussa. Suomessa Atrian liiketoiminnasta erittäin merkittävä osa on tuoreen lihan kauppaa. Lisäksi Atria-merkin liharaaka-aineen kotimaisuuslupaus on ehdoton 100 prosenttia. Näistä syistä alkutuotannon jatkuvuudella ja kehityksellä Suomessa on korostuneen tärkeä merkitys.
Venäjän markkinoilla käänteet olivat nopeita. Nyt nopeus koettiin sianlihan alkutuotannossa. Teuraaksi myytävien sikojen markkinahinta aleni syyskuun alusta vuoden loppuun noin 30 prosenttia. Hintakehitys oli siis päinvastainen kuin yleensä maailmanmarkkinoilla. Syynä kehitykseen oli kasvanut tuotanto, riittämätön teurastus- ja leikkaamokapasiteetti Venäjän alueella sekä loppuvuoden aikana lisääntynyt tuonti. Atria Venäjän käyttämästä raaka-aineesta valtaosa on tuontilihaa, muun muassa Suomesta. Atrialla ei ole Venäjällä omaa teurastamoa tai leikkaamoa.
Uudessa "Atria ykköseksi" -strategiassa kannattavuuden parantamisen oheen on noussut kasvun elementtejä. Avaatko hieman näitä?
Atria tarvitsee kannattavuuden ohella ja myös kannattavuuden parantamiseksi kasvua. Pelkällä tehostamisella ja säästämisellä emme menesty, vaikka tuottavuusajattelu ja tuottavuutta parantavat toimet ovatkin tärkeitä. Meidän on oltava entistä parempia kaupanteossa asiakkaidemme kanssa. Meidän on johdettava tuoteryhmiämme paremmin kuluttajien ja asiakkaidemme toiveita noudattaen. Voimme tulla ykköseksi vain paremman tuottavuuden, kaupallisen erinomaisuuden ja Atrian oman toimintamallin kautta – ja vielä niin, että toteutamme nämä kolme teemaa samanaikaisesti.
Jo nykyisellään Atria on varsin monimuotoinen yritys, katsotaanpa asiaa toiminnan maantieteellisen laajuuden, tuoteryhmien moninaisuuden, asiakkaiden lukumäärän, jakelureittien tai vaikkapa henkilöstön määrän perusteella. Lisäksi eri alueiden ruokamarkkinoiden muuttuminen yhä monimutkaisemmiksi ja nopeasykkeisemmiksi pyrkivät edelleen hajauttamaan Atrian toimintaa. Tällaisessa toimintaympäristössä tarvitsemme Atrian sisälle yhteisen perustan ja tavan, jolla me atrialaiset toimimme. Vahva yhteinen perusta antaa meille niin yksilöinä kuin ryhmänäkin enemmän varmuutta, vapautta ja mahdollisuuksia onnistua. Yhteiseen perustaan kuuluu esimerkiksi vastuullisuus. Emme kuitenkaan myy vastuullisuutta, vaan vastuullisesti tehtyä ruokaa.
Vuonna 2012 teimme paljon ja määrätietietoisesti töitä tuloksemme, toimintamme ja tulevaisuuden edellytyksiemme parantamiseksi. Onnistuimme työssämme hyvin. Otimme monta askelta kohti uutta, Atria ykköseksi -tavoitetta. Haluankin kiittää kaikkia atrialaisia ja yhteistyökumppaneitamme onnistuneesta yhteistyöstä kuluttajien, asiakkaidemme, osakkaidemme ja yhtiömme hyväksi.
Seinäjoella, helmikuussa 2013
Juha Gröhn Atria Oyj:n toimitusjohtaja
Liikevaihto kasvoi 819,5 milj. euroon. Pääosa kasvusta tuli kohonneista myyntihinnoista.
Liikevoitto lähes kaksinkertaistui 36,5 milj. euroon. Lihamarkkinoiden tasapainottumisen ja myyntihintojen vahvistumisen ohella Atria kohensi tuntuvasti omaa tuloskuntoaan.
Tasapainottunut markkinatilanne, tuottavuuden tehostuminen ja hyvin sujunut myynti kohonneilla hinnoilla lähes kaksinkertaisti Atria Suomen tuloksen ja vahvisti sen markkina-asemaa.
Atria Suomen liikevaihto kasvoi 25,8 miljoonaa euroa 819,5 miljoonaan euroon. Kasvu vauhdittui toisella vuosipuoliskolla niin, että viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 14,5 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Tämä on yli puolet koko vuoden kasvusta. Kesäsesongin lisäksi Atria onnistui tärkeässä joulusesongissa erinomaisesti.
Kannattavuuttaan Atria paransi oleellisesti. 36,5 miljoonan euron liikevoitto oli 17,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevoittoprosentti oli 4,5.
Paremman kannattavuuden myötätuuli alkoi jo edellisen vuoden lopulla. Eurooppalainen ja sen myötä suomalainen lihamarkkinatilanne normalisoitui. Kysyntä ja hinnat vahvistuivat niin päivittäistavarakauppa- kuin Food Service -asiakkuuksissakin. Kysyntäpainotteisessa markkinatilanteessa Atrian myynnin rakenne pysyi hyvänä koko vuoden. Lisäksi Atria paransi kannattavuuttaan tuottavuuden tehostamistoimilla, joilla saavutetut kustannussäästöt olivat merkittäviä.
Kauhajoen nautateurastamon ja -leikkaamon vuosikapasiteetti nousee noin 40 milj. kiloon. Investoinnin arvo on noin 26 milj. euroa.
Yli 10 MEUR Tehostamisohjelmien arvioidut
vuosisäästöt ovat noin 10 milj. euroa.
6 MEUR Seinäjoen broilerihautomon uudistaminen turvaa toimitus- ja kilpailukyvyn erityisesti sesongeissa.
Yli 99 %
Toimitusvarmuus asiakkaille säilyi ennätyksellisellä yli 99,5 prosentin tasolla.
Atria Suomen nautateurastuksen ja -leikkuun keskittäminen Kauhajoelle parantaa koko atrialaisen nautaketjun kannattavuutta. Tuottavuus ja kustannustehokkuus teurastettua nautakiloa kohden parantuvat merkittävästi. Tämän ansiosta Atrian naudanlihatarjooma on entistä kilpailukykyisempää.
Kauhajoen uusi nautateurastamo valmistui vuoden 2012 lopulla ja tuotantoa ajettiin ylös vaiheittain vuoden 2013 alussa. Noin 26 miljoonan euron investoinneilla Atria nostaa nautateurastuksen kapasiteettinsa 26 miljoonasta kilosta noin 40 miljoonaan kiloon.
Myös Seinäjoen broilerihautomon uudistaminen eteni suunnitellusti. Noin kuuden miljoonan euron kone- ja laiteinvestointi valmistuu keväällä 2013. EU:n vuonna 2010 voimaan astunut markkinointistandardi on lisännyt tuntuvasti tuoreen broilerinlihan kysyntää ja luonut samalla logistisia haasteita koko toimitusketjulle. Seinäjoen uudistettu broilerihautomo vastaa tähän haasteeseen.
Lue aiheesta lisää: "Strategia, kannattavuutta parantavat toimenpideohjelmat 2011–2012", sivut 31, 32.
Elintarvikkeiden hinnat päivittäis tavarakaupassa nousivat keskimäärin 5,2 %.
Kaikkien lihatuotteiden hinnat päi vittäistavarakaupassa nousivat keskimäärin 7,7 %, voimakkaimmin nousi naudanlihan hinta, 12 %.
Atrian markkina-asema vahvistui ja sen valmistajaosuus oli hieman yli 25 %.
Päivittäistavarakaupan elintarvikemyynti lisääntyi. Myynnin kokonaisarvo kasvoi noin 5,7 prosenttia. Osa kasvusta oli siis volyymikasvua, ei pelkästään hintojen nousua. Eniten myyntiään kasvattivat suuret hypermarketit, joskin nopeimmin kasvoivat pienehköt valintamyymälät.1) Myös Food Service -myynnin arvo kasvoi matkailu- ja ravintola-alan toimiessa kasvun veturina.
Lihatuotteiden myyntihinnat nousivat keskimäärin lähes kahdeksan prosenttia. Hinnoissa oli pitkäaikaista, patoutunutta korotustarvetta, joka osittain kyettiin purkamaan. Eniten ja nopeimmin nousi naudanlihan hinta, noin 12 prosenttia. Sianlihankin hinta kohosi noin 11 prosenttia. Siipikarjanlihan hinnannousu oli maltillisempaa, joskin kasvaneet myyntivolyymit osin kompensoivat vähäisempää hintojen nousua.
Atrian kokonaismarkkinaosuus säilyi päivittäistavarakaupassa vahvana, jopa vahvistui. Alan suurimpana toimijana Atrian valmistajaosuus oli yli 25 prosenttia.2) Myös Atria Foodservicen asema suurkeittiöalalla vahvistui. Markkina-asemien vahvistuminen perustuu pitkäjänteiseen asiakas- ja kuluttajaläheiseen toimintaan ja onnistuneeseen tuotteistukseen, joka reagoi joustavasti markkinatilanteeseen.
Markkinoinnin investointinsa Atria kohdisti omien tuotemerkkiensä vahvistamiseen kaikissa markkinoinnin ja myynnin kanavissa. Uuden Perhetilan broileri -konseptin tuotteet olivat huomattava kaupallinen menestys. Myös Atrian Hienoin Pihviliha -brändi ja pihvilihan tuominen osaksi Kulinaari-tuoteperhettä vahvistivat Atrian asemaa erityisesti paremman laadun ja korkeamman hintaluokan tuoteryhmissä.
1) Lähde: Päivittäistavarakauppa PTY, 2013 2) Lähde: Atria Suomi, 2013
Kotimaisen liharaaka-aineen hinta oli keskimäärin lähes 10 % edellisvuotta korkeampi.
+8% Siipikarja -5% Nauta -8% Sika
Sikatilojen kannattavuusongelmat pienensivät edelleen sianlihan hankintamääriä. Atria on kuitenkin vahvasti Suomen johtava sian- ja naudanlihan käsittelijä.
Vaikka lihatuotteiden kuluttajahinnat nousivat poikkeuksellisen paljon ja Atria tilitti sopimustuottajilleen lihalajista riippuen jopa yli 10 prosenttia edellisvuotta korkeampaa tuottajahintaa, lihantuotannon pitkäaikainen kannattavuusongelma säilyi lähes ennallaan. Lihantuotannolle keskeisten raaka-aineiden, viljojen ja rehujen, hintojen nousu jatkui voimakkaana ja hyvin vaikeasti ennakoitavana. > Lue aiheesta lisää: "Toimitusjohtajan haastattelu".
Lihantuotannon ongelmat kärjistyivät sikatilojen kannattavuushaasteina jo viidettä vuotta peräkkäin. Sianlihan tuotanto väheni neljä prosenttia ja kulutus yhden prosentin.
Naudanlihan tuottaja- ja markkinatilanne oli hieman myönteisempi. Kulutus kasvoi yhden prosentin yli 100 miljoonaan kiloon. Kotimainen tuotanto kuitenkin laski kolme prosenttia. Atria panosti merkittävästi naudanlihatuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin. Kauhajoen uusi nautateurastamo tarjoaakin erinomaiset lähtökohdat kannattavaan kasvuun ja markkinajohtajuuden vahvistamiseen.
Siipikarjanlihan kulutus kasvoi ja kasvaa vakaasti. Vuonna 2012 kasvua oli viisi prosenttia ja kasvuennuste vuodelle 2013 on kolme prosenttia. Broilerinlihan tuotantoon tekemiensä investointien ansiosta Atrialla on hyvät edellytykset kasvaa markkinoita enemmän. Kasvua tukee osaltaan myös Itikka osuuskunnan ja broilerintuottajien rakenteilla oleva uusi siipikarjarehutehdas. Uuden rehutehtaan ansiosta A-Rehun tuotantokapasiteetti liki kaksinkertaistuu 240 miljoonaan kiloon vuonna 2013. Investoinnin arvo on noin 14 miljoonaa euroa.
Mika Ala-Fossi Liiketoiminta-alueen johtaja Atria Suomi
Atria Suomen uusi strategia on selkeästi kasvuhakuinen. Kuinka aiotte vauhdittaa kasvua, Mika Ala-Fossi?
Kasvun vauhdittamiseen tulee olla suuri keinovalikoima Suomen markkinassa, jonka volyymikasvu on hyvin vähäinen. Haemme kasvua kaikissa viidessä ydintuoteryhmässä: leivänpäällisissä, ruuanlaittotuotteissa, siipikarjatuotteissa, tuoreessa lihassa ja valmisruuassa. Etenemme tuoteryhmittäin, segmentti- ja asiakaskohtaisesti. Menemme siis tuoteryhmätasoa syvemmälle, segmenttitasolle. Olemme valinneet 25 avainsegmenttiä, joille kaikille on selvät kasvutavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseen.
Tämä on varsin haasteellista taantuman jälkivaiheen leimaamilla markkinoilla. Hinnat ja kustannukset ovat tietysti avainasemassa. Koska hintakilpailu markkinoilla epäilemättä jatkuu kireänä, meidän tulee olla äärimmäisen kustannustietoisia atrialaisen liha- ja ruokaketjun kaikissa vaiheissa. Toimintamme pitää olla alan tehokkainta. Erityisesti naudanlihan ja broilerin tuotannossa meillä on tähän erinomaiset edellytykset uusien investointien ansiosta.
Kulutuksen kotimaisuusaste, % 78,0
tammi-joulukuu 2012 Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Vuonna 2012 Suomessa tuotettiin noin 382 miljoonaa kiloa ja kulutettiin noin 405 miljoonaa kiloa lihaa luulliseksi lihaksi muunnettuna. Tuotanto pysyi jotakuinkin ennallaan, mutta kulutus kasvoi, samoin tuonti. Tuontiliha päätyi pääosin suurkeittiöiden ja lihajalosteiden raaka-aineiksi, pieneltä osin päivittäistavarakaupan kuluttajamyyntiin.
| Liha yhteens ä, milj. kg |
2012 | Muutos-% edelliseen vuoteen verrattuna |
|---|---|---|
| Tuotanto | 381,7 | -1 |
| Kulutus | 403,7 | 1 |
| Vienti | 51,2 | -19,3 |
| Tuonti | 77,8 | 15,9 |
| Kulutuksen kotimaisuusaste, % | 80,7 | -3,1 |
| Sianli ha, milj. kg |
2012 | Muutos-% edelliseen vuoteen verrattuna |
| Tuotanto | 192,7 | -4 |
| Kulutus | 194,7 | -1 |
| Vienti | 30,0 | -37 |
| Tuonti | 34,7 | 19,3 | |
|---|---|---|---|
| Kulutuksen kotimaisuusaste, % | 82,2 | -4,4 | |
| NAUDANli ha, milj. kg |
2012 | Muutos-% edelliseen vuoteen verrattuna | |
| Tuotanto | 80,2 | -3 | |
| Kulutus | 100,8 | 1 | |
| Vienti | 0,8 | -50 | |
| Tuonti | 22,2 | 19,8 |
-4,8
| SIIPIKARJANli ha, milj. kg |
2012 | Muutos-% edelliseen vuoteen verrattuna |
|---|---|---|
| Tuotanto | 107,4 | 6 |
| Kulutus | 101,8 | 4 |
| Vienti | 20,3 | 10,3 |
| Tuonti | 15,9 | 8,8 |
| Kulutuksen kotimaisuusaste, % | 84,4 | -0,3 |
Vuonna 2009 Suomen lihamarkkinoilla koettiin ratkaiseva muutos, kun kulutus ylitti tuotannon. Aiemmin, mutta vain lyhytaikaisesti, vastaava tilanne koettiin vuosina 1999–2001.
Pitkällä aikavälillä suomalaisten lihankulutus kasvaa 1–3 prosenttia vuodessa. Nopeimmin kasvaa broilerinlihan kulutus. Naudanlihan kulutus on vakaata. Suurin osa naudanlihasta myydään jauhelihana taloudellisista suhdanteista riippumatta. Arvo-osien myynti sen sijaan on varsin suhdanneherkkää. Sianlihankin kulutus on vakaata. Tuonti korvaa suomalaisen sianlihantuotannon vähenemää.
Lihatuotteiden kulutustottumukset muuttuvat hitaasti: ruokamakkarat hallitsevat ostoskoria. Helppouden lisäksi näiden tuoteryhmien suosiota selittää suomalaisten grillausinto.
Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, 2012
Liikevaihto kasvoi 387,8 milj. euroon. Kohonneiden hintojen lisäksi liikevaihtoa lisäsi keskeisten tuoteryhmien kasvaneet myyntivolyymit.
Liikevoitto laski 8,2 milj. euroon. Tulostasoa painoi liharaakaaineiden raju kallistuminen.
"Atria Skandinavian omien tuotemerkkien myynti sujui hyvin: keskeisten tuoteryhmien markkinaasema vahvistui."
Atria Skandinavian liikevaihto kasvoi 3,4 prosenttia 387,8 miljoonaan euroon. Kruunumääräinen liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. Eniten myyntiään kasvattivat leivänpäällistuoteryhmät Ruotsissa ja Tanskassa sekä ruokamakkara- että hampurilaistuotteet Ruotsissa.
Atrian kannattavuus heikkeni kohonneiden raaka-ainekustannusten takia. Näitä ei kyetty täysimääräisesti viemään kuluttajahintoihin. Liharaaka-aineiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Reilun puolentoista vuoden aikana Atrian käyttämän ruotsalaisen sianlihan hinta nousi noin 30 prosenttia ja naudanlihan hinta noin 25 prosenttia.1) Kansainvälistä raaka-ainehintojen nousua on Ruotsissa kiihdyttänyt kansallisen tuotannon raju vähentyminen. Vuonna 2012 sian teurastusmäärät vähentyivät 9,3 prosenttia ja naudan teurastusmäärät 8,9 prosenttia.2) Sianlihan kotimaisuusaste laski Ruotsissa noin 70 prosenttiin.3)
1) Lähde: Atria, 2013 2) Lähde: Kött&Chark Företagen, 2012 3) Lähde: Svensk kött, 2012
4,7 MEUR
Atria investoi Malmön tehtaan lihavalmistetuotteiden uusiin laitteistoihin lähes 5 milj. euroa. Edellisenä vuonna Tranåsin tehtaan veripalttu- ja maksapasteijatuotantoa tehostettiin yli 2 milj. euron investoinneilla.
Halmstadin tehtaan tuotannon siirto Malmön tehtaaseen tuo noin 1,5 milj. euron vuosisäästöt vuodesta 2013 lähtien.
lue lisää kohdasta: Strategia, kannattavuutta parantavat toimenpideohjelmat 2011–2012
Vuoden 2012 alussa Atria Skandinavia päätti sulkea Halmstadin tehtaansa ja keskittää kinkkutuotteiden valmistuksen ja leivänpäällisten siivutuksen kahden tuotantolaitoksen sijasta yhteen, Malmön tuotantolaitokseen. Toiminnan keskittämisellä Malmön tuotantolaitokseen Atria on lisännyt tuntuvasti kilpailukykyään tehokkaamman tuotannon ja logistiikan ansiosta. Malmön tehdas on Sköllerstan jälkeen Atrian suurin tehdas Ruotsissa. Sen vuosituotanto on noin 18 miljoonaa kiloa.
Halmstadin tehtaan tuotannon siirtäminen Malmön tuotantolaitokseen oli osa Atria Skandinavian kannattavuuden parantamisohjelmaa. Neljän vuoden aikana tehtaiden lukumäärä on puolittunut 18:sta 8:aan, tuottavuus on tehostunut ja kustannusrakenne keventynyt.
Lihajalosteiden hinnat nousivat Ruot sissa keskimäärin 3,7 %. Kaupan volyymit laskivat noin 2,3 % 4).
Atrian asema Ruotsin leivänpäällis markkinoilla vahvistui, Atrian tuotemerkkien myynnin arvo vähittäiskaupassa kasvoi 12 % 5).
Kansainvälinen Sibylla-konsepti kasvoi 15 % myyntipisteiden määrällä mitattuna. Liikevaihto kasvoi yli 10 %.
Atria Skandinavian liikevaihdon jakautuminen myyntikanavien mukaan.
Ruotsin talous kasvoi hitaasti vuonna 2012. Kehitys heijastui suoraan ruokailutuotteiden kauppaan: myynti pysyi lähes ennallaan. Atria Skandinavia pystyi kuitenkin kasvamaan.
Atrialle keskeisten leivänpäällisten myynti kasvoi selvästi enemmän kuin kokonaismarkkina. Myös makkaratuoteryhmien volyymikasvu ylitti markkinakasvun, joskin leivänpäällistuoteryhmiä tuntuvasti vähemmän. Päivittäistavarakauppamyynnin ohella Atria Foodservice -myynti kasvoi Ruotsin ravintola- ja suurkeittiösektorin myönteisen kehityksen vauhdittamana. Tanskassa leivänpäällismarkkinat kasvoivat noin kolme prosenttia1) ja Atrian 3-Stjernet -tuotemerkki pystyi markkinoita ripeämpään kasvuun.
Markkinoinnissaan Atria Skandinavia keskittyi strategiansa mukaisesti omiin vahvoihin tuotemerkkeihin ja korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Yhtiö jatkoi panostuksiaan Lönneberga-tuotemerkkiin, mutta myös Lithells-brändiä vahvistettiin tuntuvilla panostuksilla. Myös investoinnit Sibyllan Shop-in-Shop -konseptiin olivat merkittäviä. Vuoden aikana avattiin 430 uutta myyntipistettä. Kasvu oli voimakkainta Venäjän markkinoilla.
1) Lähde: AC Nielsen
Päivittäistavarakauppa, Ruotsi
Päivittäistavarakauppa, Tanska
Atria Foodservice Atria Concept
Tomas Back Liiketoiminta-alueen johtaja Atria Skandinavia
Atria Skandinavian uusi strategia on selkeästi kasvuhakuinen. Kuinka aiotte vauhdittaa kasvua, Tomas Back?
Kasvamme orgaanisesti, vahvojen tuotemerkkiemme avulla. Tiedämme tärkeimpien tuoteryhmiemme, eli leivänpäällisten, ruokamakkaroiden ja herkuttelutuotteiden kasvupotentiaalin. Meillä on yhteensä 18 tuotemerkkiä. Tiedämme, millaisia panostuksia eri brändien vahvistaminen vaatii, ja teemme strategiset valintamme sen mukaisesti. Joihinkin tuotemerkkeihin panostamme erityisen voimakkaasti, eli näillä tavoittelemme markkinoiden ykkösasemaa. Haemme kasvua myös innovaatioiden kautta. Kulutustottumukset muuttuvat ja yksilöityvät hyvinkin nopeasti. Meille on tärkeää reagoida ensimmäisenä, mieluiten jo ennakolta.
Entä kannattavuus? Korkeat liharaaka-aineiden hinnat ovat heikentäneet Atrian tuloksenteon edellytyksiä. Onko parempaa näkyvissä vuonna 2013?
Liharaaka-aineiden hintakehitystä on hyvin vaikea ennakoida. Myös kohonneiden kustannusten vieminen täysimääräisesti kuluttajahintoihin on haasteellista, koska markkinoiden arvioidaan elpyvän vain vähän ja hitaasti. Tällaisessa tilanteessa voimme parantaa kannattavuuttamme parhaiten kahdella tapaa: huolehtimalla omasta hintakilpailukyvystämme sekä tuottamalla enemmän lisäarvoa asiakkaillemme ja kuluttajille. Tuottavuutemme ja sen kautta hintakilpailukykymme on jo tuntuvasti parantunut. Lisäarvon kasvattaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että laajennamme entisestään valikoima- ja tuoteryhmätasoista yhteistyötä asiakkaidemme kanssa. Pyrimme kannattavampaan, win-win -tyyppiseen yhteistyöhön.
Liikevaihto kasvoi 126,3 milj. euroon. Kasvu painottui Pietarin alueelle.
Liiketappio oli 8,6 miljoonaa euroa. Tämä oli 10,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
"Atria Venäjän kannattavuus parani suunnitellussa aikataulussa, yhtiön liiketappio supistui alle puoleen edellisvuodesta."
Atria Venäjän liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia 126,3 miljoonaan euroon. Ruplamääräisesti liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla. Heikko kasvu johtui myyntimäärien vähentymisestä Moskovan alueella; yhtiö karsi valikoimistaan suuren määrän huonosti kannattavia tuotteita. Pietarin alueella myynti sujui hyvin ja yhtiö säilytti tuoteryhmiensä markkinajohtajuuden.
Atria Venäjän kannattavuus parani merkittävästi. Liiketappio pieneni yli 10,3 miljoonalla eurolla -8,6 miljoonaan euroon. Vuoden 2012 loppuun mennessä yhtiön liiketulos oli parantunut jo kuusi vuosineljännestä peräkkäin. Atrian kannattavuutta paransi kustannusrakenteen tuntuva keventyminen toteutettujen tehostamistoimien ansiosta sekä myyntihintojen vahvistuminen. Tuloksenteon edellytyksiä puolestaan huononsi tuontilihan korkea hinta ja oman alkutuotannon heikentynyt kannattavuus.
Lihavalmisteiden tuotanto on keskitetty valtaosin Pietarin kahteen tehtaaseen aiemman kolmen sijaan. Gorelovossa Atrialla on käytössään yksi Venäjän moderneimmista ja tehokkaimmista lihavalmistealan tehtaista.
Lähes 10 MEUR
Tehostamisohjelmien arvioidut vuosisäästöt ovat 9,5 milj. euroa.
lue lisää kohdasta: Strategia, kannattavuutta parantavat toimenpideohjelmat 2011–2012
Atrian Venäjän lihavalmistetuotannon tuottavuus on parantunut oleellisesti sen jälkeen, kun tuotanto keskitettiin valtaosin Gorelovon tehtaalle Pietarissa. Atrian toinen Pietarin alueella sijaitseva Sinyavinonin tehdas keskittyy kestomakkaroiden tuotantoon ja Moskovan tehdas pizzatuotantoon. Tuotannon ja logistiikan keskittäminen Gorelovon nykyaikaiseen integraattiin on parantanut Atrian tuoteryhmien hintakilpailukykyä ja keventänyt yhtiön kustannusrakennetta. Vuonna 2013 täysimääräisesti toteutuvat kustannussäästöt ovat noin 7,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Tuotannon keskittämisestä syntyvien säästöjen lisäksi Atria Venäjä toteutti vuoden 2012 keväällä Gorelovon ja Sinyavinonin tehtailla tuotannollisia järjestelyjä, joiden arvioitu vuosittainen kustannussäästö on kaksi miljoonaa euroa vuoden 2013 alusta lähtien.
Kannattavuutensa parantamiseksi Atria Venäjä panostaa nykyisten tuoteryhmien myyntivolyymien kasvattamiseen, mutta tuo markkinoille myös uudenlaisia tuoteryhmiä, joiden katemarginaalit ovat perinteisiä volyymituotteita suurempia. Näitä ovat erityisesti valmisruuat. Kilpailuetunsa varmistamiseksi Atria hankki Gorelovon valmisruokalinjalle FSSC-sertifioinnin (Food Safety System Certification). Kun tehtaan muidenkin osastojen tarkistukset ovat valmiina vuonna 2013, Atria on Venäjän ensimmäinen sertifioitu lihatuotteiden valmistaja.
Elintarvikkeiden hinnat päivittäista varakaupassa nousivat keskimäärin 7 %.
Lihatuotteiden määrällinen kulutus kasvoi noin 4 %.
20 %
Atria Venäjä on tuoteryhmiensä markkinajohtaja Pietarin alueella noin 20 prosentin osuudella.
Lähteet: Atria, 2012
Kaikkien elintarvikkeiden myynti Venäjän päivittäistavarakaupassa kasvoi yksityisen kulutuksen ripeän kasvun vauhdittamana. Myös lihan ja lihanjalostustuotteiden määrällinen myynti kasvoi ja hinnat hieman vahvistuivat. Hintatason nousu ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan kansainvälisten liharaaka-aineiden kohonneita hintoja. Kohentuneesta markkinatilanteesta huolimatta hintakilpailu jatkui kireänä niin Moskovan kuin Pietarinkin markkinoilla.
Atria Venäjä on Pit-Product -tuotemerkillään tuoteryhmiensä markkinajohtaja Pietarin alueella. Sen markkinaosuus on noin 20 prosenttia. Moskovan alueella markkinaosuus taantui alle kahden prosentin tasolle.1) Moskovan alueen myyntiä laski CampoMos-tuotevalikoiman raju karsiminen kannattamattomista tuotteista. Tuotteiden määrää laskettiin yli 200:sta noin 75:een tuotteeseen. Tämä tehostaa merkittävästi markkinointija myyntipanostusten kohdentamista. Samaan aikaan myyntikanavia lisättiin. Modernin, ketjuuntuneen päivittäistavarakaupan ohella Atria panostaa itsenäisiin pienmyymälöihin. Nämä muodostavat edelleen elintarvikkeiden suurimman jakelutien Moskovassa. Pietarissakin niiden osuus on noin 40 prosenttia.
Päivittäistavarakaupan asiakkuuksien lisäksi Atria tehosti Food Service -sektorin yhteistyötään. Toimialan nopeaa kasvua vauhdittaa erityisesti hotelli- ja ravintolapalveluiden lisääntyminen.
Myös pikaruokailu yleistyy Venäjällä, mikä puolestaan vauhditti Sibylla-konseptin kasvua. Kahdessa vuodessa, vuodesta 2010 lähtien, Sibylla-myyntipisteiden määrä kasvoi kolmanneksella, noin 750:een.
1) Atrian oma arvio.
Jarmo Lindholm Liiketoiminta-alueen johtaja Atria Venäjä
Kannattavuuden parantaminen on Atria Venäjä strategian ydintavoite, joskin myös kasvua painotetaan. Kulkevatko tavoitteet tasatahtia, Jarmo Lindholm?
Näin voi sanoa, sillä kannattavuutemme parantuminen edellyttää myös kasvua. Ensisijainen tavoitteemme on kääntää liiketappio pysyvästi liikevoitoksi vuoden 2013 toisen vuosipuoliskon aikana. Tämän jälkeen haemme kestävää, kannattavaa kasvua. Pystyimme vuonna 2012 painamaan tappiot alle puoleen varsin radikaaleilla rakenteellisilla ratkaisuilla, ja kolmannella kvartaalilla liiketuloksemme oli jo hetkellisesti positiivinen. Sammutimme myös tuotevalikoimista tappiopesäkkeet. Toki parannamme tuottavuuttamme edelleen, mutta valtaosin korjausliikkeet on nyt tehty. Kannattavuuden parantamisessa keskeinen instrumentti on tietysti hinta, niin alku- kuin loppupäässäkin. Kehitämmekin raaka-aineiden hankintaa entistä kilpailukykyisemmäksi ja tähtäämme siihen, että brändituotteidemme katemarginaalit ovat kohdallaan.
Merkittävin kasvupotentiaali Atrialle ovat leivänpäällisten tuoteryhmä. Hallitsemme niiden tuotteistamisen, tuotannon ja markkinoinnin. Tämä tuoteryhmä on myös suurin edustamistamme tuoteryhmistä Venäjän markkinoilla arvomääräisesti. Näissä tuoteryhmissä olemme myös markkinoiden suunnannäyttäjä, jolla aina on etulyöntiasema hinnoittelussa. Nopeinta kasvua haemme valmisruokien tuoteryhmistä ja Sibylla-konseptista. Keskiluokkaistumisen myötä helppo ruokailu kasvaa Venäjällä ja otamme osamme kasvusta. Toki pyrimme vahvistumaan edelleen myös makkaroiden tuoteryhmissä; esimerkiksi nakkien segmentissä Pit-Product on Pietarin ylivoimainen ykkösbrändi.
Liikevaihto laski 1,0 milj. eurolla 34,2 milj. euroon. Alkutuotannon myynti vähentyi merkittävästi.
Liiketappio oli 1,5 milj. euroa. Tämä oli 0,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
"Atria Baltian kannattavuus kohentui, ennen muuta tuottavuuden tehostamisen ansiosta."
Atria Baltian liikevaihto laski ja oli 34,2 miljoonaa euroa. Kasvun taantuminen johtui ennen muuta alkutuotannon pienentyneestä myynnistä. Kireän kotimaisen hintakilpailun lisäksi markkinoilla liikkui paljon sianlihan halpoja tuontieriä. Atria pidättäytyi voimakkaimmasta hintakilpailusta.
Kannattavuus kohentui lievästi. Liiketappio supistui noin 32 prosenttia 1,5 miljoonaan euroon. Kannattavuutta paransivat ne pidemmän aikavälin toimet, joilla yhtiö on keventänyt kustannuksiaan ja lisännyt tuottavuuttaan. Myönteistä tuloskehitystä loppuvuodesta edisti parantunut myynnin rakenne. Tuloksenteon edellytyksiä puolestaan heikensi alkutuotannon kohonneet rehu- ja muut kustannukset.
Atria on yli 65 000 teurassian vuosivolyymillaan Viron toiseksi suurin siankasvattaja, eli alkutuotannon suoriutumisella on huomattava vaikutus Atria Baltian kasvuun ja kannattavuuteen.
Lihan ja lihatuotteiden hinnat nou sivat Virossa keskimäärin lähes 10 prosenttia.
13 % -
Atrian markkinaosuus oli 13 pro senttia leivänpäällisten ja 11 prosenttia keittomakkaroiden tuoteryhmissä. Markkinaosuudet laskivat.
Lähde: Atria, 2012
Viron noin neljän prosentin inflaation merkittävin vauhdittaja oli ruuan hinta. Lihan ja lihatuotteiden kuluttajahinnat nousivat keskimäärin lähes 10 prosenttia. Kuluttajapakatun lihojen hinta nousi 15 prosenttia, leivänpäällisten 8,5 prosenttia ja keittomakkaroidenkin hinta lähes seitsemän prosenttia.1) Hintojen nousun takana oli koko lihaketjun patoutunut hintapaine.
Hintojen rajun nousun takia lihavalmisteiden, kuten nakkien ja keittomakkaroiden myynti laski tuntuvasti ja Atria menetti näiden markkinaosuutta koko vuoden jaksolla.2) Sen sijaan kuluttajapakatun tuoreen lihan myyntiään Atria pystyi lisäämään yli 40 prosenttia. Myös marinoidun lihan myynti lisääntyi kolmanneksella.
Vuoden 2012 lopulla Atrian myynnin rakenne hieman parantui. Atria pystyi kasvattamaan myös pidemmälle jalostettujen ja paremmin kannattavien tuotteiden myyntiään.
Myyntinsä vauhdittamiseksi Atria Baltia jatkoi investointejaan omien tuotemerkkiensä vahvistamiseen. Edellisenä vuonna toteutettu Maks & Moorits -päätuotemerkin perinpohjainen uudistus sai jatkoa Wõro-brändin selkiyttämisestä ja uudelleen asemoinnista. Wõro on asemoitu Maks & Mooritsia edullisemmaksi tuotemerkiksi, jonka tuoteryhmissä korostuvat luotettava laatu ja liharaaka-aineen alkuperä.
1) Lähde: Statistic Estonia, 2012 2) Lähde: AC Nielsen, 2013
Olle Horm Liiketoiminta-alueen johtaja (15.8.2012 lähtien) Atria Baltia
Atria Baltian kasvu ja kannattavuus pysyivät paikoillaan. Millä lääkkeillä Viron toiminnot kääntyvät selvälle nousuuralle, Olle Horm?
Lääkkeet löytyvät varmasti niin markkinoilta kuin omastakin toiminnastamme. Toimintamme tuottavuus on parantunut ratkaisevasti eli kilpailukyvyn peruselementit ovat hyvässä asennossa. Nyt on myynnin ja markkinoinnin tehostamisen aika. Tähän tulemme panostamaan. Meidän on saatava reilusti lisää myyntiä. Tällä vahvistamme niin markkina-asemaamme kuin neuvotteluvoimaammekin. Mutta kannattavuuden kustannuksella emme voi kasvattaa markkinaosuutta lyhyelläkään aikavälillä. Viron kireässä kilpailu- ja markkinatilanteessa meillä on kuitenkin tuoteryhmiä, joilla kannattava kasvu on mahdollista.
Nopeinta kasvua haemme lihatuoteryhmistä, niin tuoreesta kuin marinoidustakin lihasta. Mutta painotan, että kaikki kasvu vaatii markkinoiden elpymistä. Vuonna 2013 kuluttajahintojen nousun ennakoidaan hidastuvan, mutta vain hieman. Kannattavuuttamme ovat heikentäneet alkutuotannon kustannuspaineet. Viljojen ja rehujen hinnoille emme paljoakaan voi tehdä, mutta alkutuotannon myynnin rakenteelle voimme. Vähennämme tuntuvasti huonokatteista ruhojen myyntiä ja keskitymme ylipäätään pidemmälle jalostettujen tuotteiden myyntiin.
Atria Oyj:n hallitus hyväksyi kesällä 2012 yhtiölle uuden, vuoteen 2015 ulottuvan strategian. Sen avulla Atria pyrkii parantamaan kannattavuuttaan, vauhdittamaan kasvuaan ja nostamaan yhtiön arvoa.
Atria toteuttaa uutta strategiaansa kehittämällä erityisesti toimintansa kolmea ulottuvuutta: kaupallista erinomaisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta sekä toimintatapaa ja -kulttuuria. Kehittämisen painopisteet ovat yhteisiä kaikille liiketoiminta-alueille.
Vahvistaakseen asemaansa asiakkaiden ja kuluttajien ykkösvalintana Atria kehittää kaupallista erinomaisuuttaan entisestään. Tämä tapahtuu tuoteryhmien hyvän hallinnan ja jatkuvan parantamisen kautta.
Tehostamalla tuottavuuttaan Atrialla on hyvät edellytykset parantaa kannattavuuttaan.
Yhtenäistämällä toimintatapojaan ja arvojaan Atria turvaa strategiajaksot ylittävän, kestävän kasvun ja kehityksen.
| Tavoite | Toteuma 2012 | |
|---|---|---|
| Liikevoitto | 5 % | 2,2 % |
| Omavaraisuusaste | 40 % | 41,5 % |
| Oman pääoman tuotto | ||
| (ROE) | 8 % | 2,4 % |
| Osingonjako tilikauden voitosta |
50 % | 63 % |
Taloudellisia tavoitteita tarkennettiin Atria Oyj:n hallitus tarkensi loppuvuodesta konsernin pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita. Merkittävin muutos oli oman pääoman tuottotavoitteen laskeminen 12 prosentista 8:aan prosenttiin vuodesta 2013 lähtien. Aiemmin yhtenä tavoitteena ollut kansainvälisten toimintojen 50 prosentin tavoitetaso poistettiin kokonaan.
• Atria ei toteuttanut yritysostoja, vaan keskittyi toimintojen kehittämiseen ja kannattavuuden parantamiseen.
• Atria ostaa Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy:n.
• Atria ostaa lemmikkieläinruokia valmistavan Best-In Oy:n osakekannan ja yritys siirtyy kokonaisuudessaan Atria Oyj:n omistukseen.
| Toimenpiteet | Arvioidut vuosisäästöt | |
|---|---|---|
| Atria Suomi | Nautateurastuksen keskittäminen Kauhajoelle | 6 milj. euroa |
| Nurmon toimintojen kehittämisohjelma | 4 milj. euroa | |
| Kestomakkaratuotannon keskittäminen Atria Skandinavian tuotantolaitokselle Tanskaan |
0,3 milj. euroa | |
| Atria Skandinavia | Veripaltun valmistuksen keskittäminen Tranåsiin | 1 milj. euroa |
| Kinkkutuotteiden valmistuksen ja leivänpäällisten siivutuksen keskittäminen Malmön tehtaalle |
1,5 milj. euroa | |
| Atria Venäjä | Lihavalmistetuotannon keskittäminen Sinyavinon ja Gorelovon tehtaille |
7,5 milj. euroa |
| Tuottavuuden tehostamisohjelma Sinyavinon ja Gorelovon tehtailla | 2 milj. euroa | |
| Atria Baltia | Ei toimenpideohjelmia 2011-2012. 2010: Ahjan tehtaan sulkeminen ja tuotannon keskittäminen Valgan ja Vastse-Kuusten tehtaille. |
1 milj. euroa |
Atrian liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat keskeisesti kansainvälinen liharaaka-aineen saatavuuteen ja markkinahinnan muutoksiin liittyvät riskit. Atrian omaan alkutuotantoon liittyy myös viljan ja muiden raaka-aineiden hintariski. Atria pyrkii suojautumaan epäsuotuisten tuotantokustannusten hintakehityksen vaikutukselta tarvittaessa tuotannollisin sopeutuksin. Samoin se pyrkii ennakoimaan muutokset lopputuotteiden hinnoittelussa.
Atria Venäjän toiminnassa markkina-alueeseen liittyvänä erityispiirteenä ovat lihan tuontiin liittyvät vaihtuvat rajoitukset, tuontitullit ja muut viranomaismääräykset.
Hallituksen toimintakertomus s. 38 Rahoitusriskien hallinta, Konsernitilinpäätöksen liitetiedot s. 89
Alla olevassa riskikartassa on esitetty esimerkkejä Atrian toimintaan kohdistuvista riskeistä.
ATRIA
Atria käytti tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan yhteensä 12 miljoonaa euroa.
Atria toi markkinoille 360 tuoteuutuutta. Lukuun sisältyvät myös uudet pakkaukset ja tuotehuoltoon liittyvät uutuudet. Valikoimahallinnon sekä tuotekehitys- ja markkinointiprosessin menestyksellinen kehittäminen vie aikaa 2–3 vuotta.
Atria lisäsi tuotekehityksen ja markkinoinnin investointejaan, joilla se vahvisti omien tuotemerkkiensä asemaa kaikilla liiketoiminta-alueilla.
Atrian tuoteryhmien kehittämistä ohjaavat kuluttajien, päivittäistavarakaupan ja Atrian muiden asiakkaiden tarpeet. Kehittääkseen tarjontaansa entistäkin kuluttaja- ja asiakasläheisemmäksi Atria on lisännyt johdonmukaisesti tutkimuksen ja tuotekehityksen panostuksiaan. Konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoiminta painottuu kuluttajakäyttäytymisen ja markkinatiedon tutkimiseen. Lisäksi Atria osallistuu soveltavaan tutkimustoimintaan tuote- ja pakkausteknologian sekä ravitsemustieteen alueilla.
Strategiansa mukaisesti Atria keskittyy omien tuotemerkkiensä vahvistamiseen. Tuoteuutuuksilla ja onnistuneella markkinoinnilla on tässä työssä keskeinen merkitys. Tuoteuutuuksien osuutta sekä liikevaihdosta että liikevoitosta pyritään kasvattamaan tuntuvasti nykyisestä, noin viiden prosentin liikevaihtotasosta. Täysin uusilla tuoteryhmillä ja tuotteilla Atria pyrkii myös kasvattamaan koko ruokamarkkinan kokoa.
Atria käyttää markkinoinnissaan kaikkia asiakas- ja kuluttajamarkkinoinnin kanavia. Kilpailijoistaan se pyrkii erottautumaan ennen muuta innovatiivisella ja omintakeisella markkinointiviestinnällään.
| Tuoteuutuudet | kpl | Osuus liikevaihdosta % |
|---|---|---|
| Atria Suomi | 130 | 6 |
| Atria Skandinavia | 136 | 2,4 |
| Atria Venäjä | 18 | 5 |
| Atria Baltia | 76 | 12,2 |
Atrialla oli käynnissä lähes 70 yritysvastuun kehityshanketta. Eniten oli ruuan turvallisuuteen ja jäljitettävyyteen sekä henkilöstön hyvinvointiin liittyviä hankkeita.
Atria on julkaissut erillisen yritysvastuuraportin, jossa kuvataan vuoden 2012 keskeisiä tapahtumia, tuloksia ja vaikutuksia Atrian vastuullisen toiminnan näkökulmasta. Raportointinsa perustana Atria käyttää kansainvälistä GRI, Global Reporting Iniative, -ohjeistoa soveltuvin osin. Voit tutustua raporttiin ja muihin Atrian yritysvastuun asioihin osoitteessa:
www.atriagroup.com/yritysvastuu
Painetun raportin voit tilata Atrian konserniviestinnästä: [email protected]
Atria edisti johdonmukaisesti toimintansa vastuullisuutta, jolla se turvaa nykyiset ja tulevaisuuden toimintaedellytyksensä.
Atrian yritysvastuu kiteytyy sen missiossa "Hyvä ruoka – parempi mieli." Atrialle hyvän ruoan käsite kattaa koko ruokaketjun alkutuotannosta kuluttajien ruokapöytään. Atrian hyvä ruoka on vastuullisesti ja eettisesti tuotettua, turvallista, terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Hyvä ruoka tuottaa parempaa mieltä ja lisäarvoa Atrian kaikille sidosryhmille.
Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti Atria ottaa huomioon kaikilla liiketoiminta-alueillaan toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat.
Atrian yritysvastuu konkretisoituu arkipäivän työssä sidosryhmien kanssa. Näistä merkittävimmät ovat:
Muita sidosryhmiä ovat alihankkijat, lähiyhteisöt, oppilaitokset ja media.
Yritysvastuuohjelma kokoaa vastuullisen toiminnan Atrialla on laaja-alainen Atrian Kädenjälki -yritysvastuuohjelma. Se kokoaa yrityksen vastuullisen toiminnan periaatteet, käytännöt, projektit ja tulokset.
Atria kehittää vastuullisia toimintatapojaan osana päivittäisjohtamista. Vastuullisuuden edistymistä mitataan seitsemällä painopistealueella. Nämä ovat:
Painopistealueiden tasapainoisella kehittämisellä Atria pyrkii tulemaan toimialueillaan vastuullisen elintarviketuotannon ykkösyritykseksi.
| Yhtiökokouskutsu 37 |
|---|
| Hallituksen toimintakertomus 38 |
| Osakkeenomistajat ja osakkeet51 |
| Konsernin tunnusluvut 53 |
| Konsernin IFRS-tilinpäätös 2012 55 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 59 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma (FAS)101 |
103 |
| Allekirjoitukset 108 |
| Tilintarkastuskertomus 109 |
Atria Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään perjantaina 26. huhtikuuta 2013 Helsingissä, Finlandia-talossa.
Yhtiökokouksessa käsitellään muun muassa seuraavat asiat: 1. Yhtiöjärjestyksen 16§:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.
Yhtiökokouksen tiedonanto julkaistiin valtakunnallisissa lehdissä 19.3.2013. Yhtiökokousasiakirjat ovat nähtävillä Atrian verkkosivuilla osoitteessa www.atriagroup.com.
| Tilinpäätöstiedote 2012 | 21.2.2013 |
|---|---|
| Vuosikertomus vuodelta 2012 | viikolla 13/2013 |
| Osavuosikatsaus Q1 (3 kk) | 26.4.2013 |
| Osavuosikatsaus Q2 (6 kk) | 25.7.2013 |
| Osavuosikatsaus Q3 (9 kk) | 1.11.2013 |
Atrian taloudellinen informaatio julkaistaan ajantasaisesti yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.atriagroup.com.
Atria-konsernin liikevoitto parani oleellisesti vuoden 2012 aikana. Erityisen myönteistä kehitys oli Suomessa ja Venäjällä, joissa pitkäjänteinen kustannusten karsinta ja tuottavuuden kasvu näkyivät parantuneena tuloksena. Atria Suomen tulosparannukseen vaikutti myös lihamarkkinatilanteen tasapainottuminen: vienti vahvistui ja tuontilihan hinta pysyi korkealla. Toisaalta tuontilihaa osittain käyttävä Atria Skandinavia joutui epäedulliseen asemaan raaka-ainehintojen pysyessä korkealla.
Raaka-aineiden hintavaihteluista on tullut pysyvä ilmiö ja vaihtelut ovat lisääntyneet aikaisempiin vuosiin verrattuna. Raaka-ainehintojen nopeat heilahtelut vaikeuttavat elintarvikealan yritysten tuloksentekokykyä. Vuoden 2012 aikana alkutuotannon kustannukset nousivat kaikkialla maailmassa kasvaneen kysynnän ja paikoin vaatimattomien viljasatojen vuoksi.
Ruoka-ala kasvaa tällä hetkellä nopeammin arvossa kuin volyymilla mitattuna, mikä tarkoittaa sitä, että pidemmälle jalostettujen tuotteiden kulutus kasvaa eniten. Vahvin kasvupotentiaali Atrian toimialueella on Venäjällä. Yleisenä ilmiönä ruoka-alalla on toimijoiden välisen kilpailun kiristyminen entisestään, koska teollista kapasiteettia on runsaasti ja kysynnän kehitys on ollut ennakoitua hitaampaa.
Päivittäistavaramarkkina on kasvussa nousevien hintojen vuoksi Atrian kaikilla liiketoiminta-alueilla. Ruotsissa kasvu on ollut verkkaisempaa kuin muissa maissa, mutta siellä Food Service –liiketoiminnan kehitys on vahvaa. Venäjällä markkina kasvaa kaikissa tuoteryhmissä. Suomessa taloudellinen epävarmuus ei ole vaikuttanut ruoan kysyntään. Esimerkiksi lihan kokonaiskulutus Suomessa kasvoi noin yhden prosentin verran vuoden 2012 aikana.
Markkinatilanne vaikuttaa Atrian strategisiin valintoihin. Uudessa strategiassa tehtiin selkeitä valintoja siitä, mikä on koko Atria-konsernin ydinliiketoimintaa, ja mikä on liiketoiminta-alueiden paikallista ydinliiketoimintaa. Konsernin ydinliiketoimintoja ovat lihavalmisteet: makkarat ja leivänpäälliset. Paikallisia ydinliiketoimintoja ovat esimerkiksi teurastamo- ja leikkaamoteollisuus Suomessa ja Virossa, ja valmisruoka ja siipikarjateollisuus Suomessa. Atria-konsernissa liiketoimintojen kehittämisen painopiste on niissä osa-alueissa, jotka ovat tärkeitä asiakkaille ja kuluttajille.
Vuoden 2012 alussa käynnistettiin Atrian uuden konsernistrategian valmistelu. Uudessa strategiassa painottuu kolme teemaa:
Kaupallinen erinomaisuus on edellytyksenä saavuttaa ykkösasema kuluttajien ja asiakkaiden ostopäätöksissä. Kaupallinen erinomaisuus toteutuu johtamalla tuoteryhmiä kuluttaja- ja asiakasohjauksessa. Tuoteryhmäjohtamisen keskeisenä tavoitteena on myös pystyä kasvattamaan markkinan kokoa.
Teollisena toimijana Atrialle on tärkeää, että tuottavuus, tehtaiden käyttöasteet, raaka-aineiden hyödyntäminen ja toiminnanohjaus ovat kunnossa. Toiminnan tehokkuus turvaa kannattavuuden. Uudella strategiakaudella kiinnitetään erityistä huomiota tuotannon tehokkuuteen koko konsernissa.
Nykyistä yhtenäisemmän ja vahvemman Atrian rakentaminen edellyttää yhteistä toimintakulttuuria, arvoja ja periaatteita. Vuoden 2012 lopulla Atriassa käynnistettiin koko organisaation kattava yhteinen arvokeskustelu.
Atria Oyj:n hallitus vahvisti konsernin uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Strategiaprosessin yhteydessä oman pääoman tuottotavoitetta on tarkennettu, ja kansainvälisen toiminnan osuus on poistettu taloudellisista tavoitteista.
Atrian vastuullisuushankkeita vietiin eteenpäin Atrian Kädenjälki –ohjelmassa. Atria Suomen ja Atria Skandinavian liiketoiminta-alueilla Atrian Kädenjälki –ohjelma painottuu ympäristöön, eläinten hyvinvointiin, tuoteturvallisuuteen, ravitsemukseen, henkilöstöön ja viestintään kytkeytyviin kehityshankkeisiin. Lisäksi ympäristövastuun osalta keskiössä on ollut pakkausmateriaalit ja ruokahävikin hallinta. Eläinten hyvinvointiin liittyvät kehitysprojektit etenivät Atria Suomessa suunnitellusti. Atria Baltiassa painopiste on ollut tuotteiden ravitsemussisällön kehittämisessä, suolan ja rasvan määrän vähentämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Atria Venäjällä Kädenjälki –ohjelman painopisteet ovat olleet henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmien ja tuotteiden tasalaatuisuuden kehittämisessä.
Tilikauden aikana koko Atria-konsernissa oli käynnissä yli 50 vastuullisuushanketta. Esimerkkinä:
Osana Atrian Kädenjälki –ohjelmaa tilikauden aikana julkaistiin erillinen yritysvastuuraportti.
Atria-konsernin vuoden 2012 liikevaihto oli 1 343,6 miljoonaa euroa (1 301,9 milj. euroa), jossa oli kasvua 41,7 miljoonaa euroa vuoteen 2011 verrattuna. Liikevoitto kasvoi oleellisesti 30,2 miljoonaan euroon (8,0 milj. euroa).
Atria Suomen liikevaihto oli 819,5 miljoonaa euroa (793,7 milj. euroa), jossa oli kasvua 25,8 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto oli 36,5 miljoonaa euroa (19,3 milj. euroa), jossa oli kasvua 17,2 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Liikevoiton kasvu johtui edellisvuotta paremmasta lihamarkkinatilanteesta ja korkeammista myyntihinnoista kaikissa asiakkuuksissa. Lisäksi myynnin rakenne oli vertailukautta parempi, ja tehostamistoimista aiheutuneet kustannussäästöt paransivat tulosta.
Atria Oyj osti HKScan Finland Oy:ltä lemmikkieläinruokia valmistavan Best-In Oy:n osakkeet. Atria Oyj ja HKScan Finland Oy ovat olleet vuonna 2002 perustetun Best-In Oy:n omistajia kumpikin 50 prosentin omistusosuudella. 20.12.2012 allekirjoitetulla yrityskaupalla Best-In Oy:n osakekanta siirtyi kokonaisuudessaan Atria Oyj:n omistukseen. Best-In Oy sijaitsee Kuopiossa ja sen liikevaihto oli 5,1 miljoonaa euroa vuonna 2012.
Atria Skandinavian liikevaihto oli 387,8 miljoonaa euroa (374,9 milj. euroa), jossa oli kasvua 12,9 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto oli 8,2 miljoonaa euroa (13,8 milj. euroa). Liikevoiton laskun syynä oli edellisvuotta kalliimpi liharaaka-aine. Kohonneita raaka-ainekustannuksia ei ole pystytty täysimääräisesti viemään myyntihintoihin.
Tammikuussa käynnistettiin toimenpideohjelma Atria Skandinavian lihavalmistetuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Atria investoi uuteen tuotantolaitteistoon Malmön tehtaalla noin 4,7 miljoonaa euroa. Kinkkutuotteiden valmistus ja leivänpäällisten viipalointi siirrettiin Halmstadin tehtaalta Malmön tehtaalle. Ohjelmasta arvioidaan syntyvän noin 1,5 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Säästöt alkoivat toteutua vuoden 2012 aikana ja toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2013 alusta alkaen.
Atria Venäjän liikevaihto oli 126,3 miljoonaa euroa (123,0 milj. euroa). Liiketulos oli -8,6 miljoonaa euroa (-18,9 milj. euroa), joka oli 10,3 miljoonaa euroa edellisvuoden liiketulosta parempi. Liiketulos parani toteutettujen tehostamistoimien, hinnankorotusten ja tuotevalikoiman selkiyttämisen seurauksena. Alkutuotannon heikko kannattavuus painoi tulosta vuoden lopulla. Lisäksi Atria Venäjä panosti voimakkaasti markkinointiin myyntivolyymien lisäämiseksi jatkossa.
Tuotannollisen tehokkuuden parantamiseksi Atria Venäjä on käynnistänyt katsauskaudella toimenpideohjelman Pietarin Sinyavinon ja Gorelovon tehtailla. Toimenpiteistä arvioidaan syntyvän noin kahden miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt, jotka toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2013 alusta lähtien. Lihavalmistetuotanto on nyt keskitetty Sinyavinon ja Gorelovon tehtaisiin.
Atria Baltiassa tammi-joulukuun liikevaihto oli 34,2 miljoonaa euroa (35,2 milj. euroa). Liiketulos -1,5 miljoonaa euroa (-2,2 milj. euroa) oli 0,7 miljoonaa euroa edellisvuotta parempi. Katsauskauden tulosparannus johtuu pidemmälle jalostettujen tuotteiden myynnin kasvusta. Atria Baltian toimitusjohtajaksi ja Atria-konsernin johtoryhmän jäseneksi nimitettiin 15.8.2012 alkaen Olle Horm.
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 343,6 | 1 301,9 | 1 300,9 |
| Liikevoitto | 30,2 | 8,0 | 9,8 |
| Liikevoitto % | 2,2 | 0,6 | 0,8 |
| Taseen loppusumma | 1 041,6 | 1 067,5 | 1 111,6 |
| Oman pääoman tuotto % | 2,4 | -1,5 | -1,0 |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | 4,7 | 1,7 | 1,9 |
| Omavaraisuusaste % | 41,5 | 39,5 | 40,2 |
| Nettovelkaantumisaste % | 84,3 | 95,5 | 92,2 |
Konsernin liikevoitto oli 30,2 miljoonaa euroa (8,0 milj. euroa). Liikevoiton oleellinen kasvu johtui paremmasta lihamarkkinatilanteesta ja vahvemmista myyntihinnoista. Lisäksi tehostamistoimista aiheutuneet kustannussäästöt paransivat tulosta.
Nimitystoimikunta ehdotti yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten palkkiot pidetään samoina kuin vuonna 2012. Nimitystoimikunta ehdotti yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan 3 jäsentä erovuoroisten jäsenten (Komulainen ja Romanainen) ja eroavan jäsenen tilalle (Heikkilä). Nimitystoimikunta ehdotti, että hallitukseen valitaan uudelleen erovuorossa oleva Maisa Romanainen. Loput kaksi ehdokasta vahvistetaan ja tiedotetaan myöhemmin.
Atria Suomi käynnisti toimenpideohjelman valmisruokatuotannon tuottavuuden parantamiseksi. Atria selvittää vaihtoehdot Karkkilan valmisruokatuotannon siirtämisestä Atria Suomen muihin tuotantoyksiköihin. Toimintojen järjestelysuunnitelmia koskevat yt-neuvottelut henkilöstön kanssa on käynnistetty. Toimenpideohjelmasta arvioidaan muodostuvan noin yhden miljoonan euron vuosittainen kustannussäästö. Neuvottelut koskevat yhteensä 32 henkilöä Karkkilan tuotantolaitoksella.
Atria-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoiminta painottuu koko konsernin alueella kuluttajakäyttäytymisen ja markkinatiedon tutkimiseen. Lisäksi Atria osallistuu soveltavaan tutkimustoimintaan tuote- ja pakkausteknologian sekä ravitsemustieteen alueella.
Atria Suomi toi markkinoille vuonna 2012 yhteensä 130 uutta tuotetta vähittäiskauppa- ja Foodservicemarkkinoille. Erityisen onnistuneita tuoteuutuuksia olivat Atrian Perhetilan broilerituotteet. Suomessa uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä tuotteista on 6 prosenttia.
Atria Skandinavia toi markkinoille kaikki tuoteryhmät huomioiden 136 uutuutta. Onnistuneita lanseerauksia tehtiin 3-Stjernet, Lönneberga ja Pastejköket leivänpäällistuotteissa. Ruotsissa ja Tanskassa uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä tuotteista oli 2,4 prosenttia.
Atria Venäjän tuotevalikoimaan tuli viime vuoden aikana 18 uutta tuotetta: 6 leivänpäällistuotetta, 5 nakkituotetta ja 7 jauhelihatuotetta. Uusien jauhelihatuotteiden myötä Atria esitteli Venäjän markkinoille täysin uuden kypsien jauhelihatuotteiden tuotekategorian. Merkittävin lanseeraus viime vuonna olivat kuorettomat nakit uudelleen suljettavissa pakkauksissa. Tällä hetkellä kaikki CampoMos ja PitProduct nakit valmistetaan kuorettomana ja pakataan uudelleen suljettaviin pakkauksiin. Uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä tuotteista oli noin viisi prosenttia.
Atria Baltia toi markkinoille 76 uutta tuotetta. Parhaiten uutuuksista menestyivät marinoidut lihatuotteet ja grillimakkarat. Virossa panostettiin erityisesti uutuustuotteiden kehittämiseen ja pakkausuudistukseen. Uutuuksien osuus myynnistä oli 12,2 prosenttia.
Atria-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan käytettyjen varojen prosentuaalinen osuus liikevaihdosta vuosina 2010–2012 on ollut seuraava:
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta, milj. euroa | 12,0 | 11,9 | 10,3 |
| Osuus liikevaihdosta % | 0,9 | 0,9 | 0,8 |
Euroopan velkakriisi on pitänyt inflaation maltillisena ja talouskasvun lähellä nollaa. Sekä pitkät että lyhyet korot olivat laskevalla trendillä kuluneen vuoden aikana. Epävarmuus velkakriisin ratkaisusta sekä haastava taloudellinen tilanne heijastuivat rahoitusmarkkinoille pitäen yrityslainojen yritysrahoituksen lainaajat tavanomaista lyhyempinä. Finanssialan kiristyvä sääntely ja ennakoidut vakavaraisuusvaatimukset ovat pitäneet lainamarginaalit korkeampina kuin missä ne olivat ennen finanssikriisiä.
Atria Oyj nosti helmikuussa 30 miljoonan euron viiden vuoden pituisen kerralla takaisin maksettavan lainan sekä joulukuussa 20 miljoonan euron kymmenen vuoden pituisen eläkelainan, joista saaduilla varoilla lyhennettiin lyhytaikaisia eläkelainoja. Uudet lainat nostettiin lainasalkun keskimääräisen lainaajan pitämiseksi tavoitetasolla. Lyhytaikaista rahoitusta hoidettiin yritystodistuksilla, kuten aiempinakin vuosina. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä, ja sen varmistamiseksi Atrialla oli vuoden aikana keskimäärin noin 150 miljoonan euron käyttämättömät sitovat luottolimiitit.
Atria Suomi Oy teki myyntisaamisten myyntiin liittyviä sopimuksia. Sopimukset pienensivät myyntisaamisten määrää yhteensä 61,2 miljoonaa euroa tilikauden lopussa.
Tilikauden lopussa (31.12.2012) konsernin kiinteäkorkoisen velan osuus koko lainasalkusta oli 49,8 prosenttia (50,2 %).
Atria kohtaa liiketoiminnassaan erilaisia ulkoisia ja sisäisiä riskejä, joiden vaikutukset toiminnan tuloksiin voivat olla kielteisiä tai myönteisiä. Ennakoivan ja konsernissa yhtenäisesti toteutetun riskienhallintatyön tavoitteena on tukea Atrian strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista sekä turvata liiketoiminnan jatkuvuutta riskien realisoituessa.
Hallituksen hyväksymä konsernin riskienhallintapolitiikka ja sen sisältämät yhtenäiset riskikartoituksen ja - raportoinnin toimintamallit ohjaavat riskienhallintaa Atrialla. Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Riskienhallintapolitiikan mukainen riskikartoitus toteutetaan vuosittain kaikilla liiketoiminta-alueilla ja konsernitoiminnoissa. Riskin merkittävyyttä arvioidaan tapahtuman todennäköisyyden ja taloudellisen vaikutuksen yhdistelmänä. Havaitut merkittävimmät riskit priorisoidaan konserninlaajuisesti ja raportoidaan hallitukselle vuosittain. Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät ja konsernin johtoryhmä vastaavat tarvittavien riskinhallintatoimenpiteiden toteuttamisesta omilla vastuualueillaan.
Atrian liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti kansainvälinen liharaaka-aineen saatavuuteen ja markkinahinnan muutoksiin liittyvä riski. Atrian omaan alkutuotantoon liittyy myös viljan hintariski. Atria pyrkii suojautumaan tuotantokustannusten epäsuotuisalta hintakehitykseltä tarvittaessa tuotannollisin sopeutuksin ja ennakoimalla muutokset lopputuotteiden hinnoittelussa. Raaka-aineostoihin liittyvältä valuuttakurssiriskiltä suojautumiseksi konsernissa on laadittu yhtenäinen valuuttariskipolitiikka. Konserni käyttää aktiivisesti valuuttajohdannaisia erityisesti Ruotsin valuuttamääräisten materiaaliostojen valuuttakurssiriskin suojaamiseen.
Suomessa Atria-tuotemerkillä myytävien tuotteiden valmistuksessa käytetään vain suomalaista lihaa. Muutokset suomalaisen liharaaka-aineen tuotantomäärissä ja saatavuudessa voivat vaikuttaa Atria Suomen kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Vastaava vaikutus tuotantomääriin ja koko konsernin liiketoimintaan voi olla lihan kulutustottumusten muutoksilla.
Atria Venäjän toiminnassa markkina-alueeseen liittyvänä erityispiirteenä ovat lihan tuontiin liittyvät vaihtuvat rajoitukset ja tuontitullit ja muut viranomaismääräykset. Atria Venäjän Gorelovon tuotantolaitos Pietarin alueella mahdollistaa toimintojen tehostamisen ja uusien tuoteryhmien tuomisen Venäjän markkinoille. Atria Venäjä jatkaa kapasiteetinhallintaan liittyvien projektien läpivientiä vuonna 2013.
Atrian kaikilla merkittävillä markkina-alueilla elintarvikealan vähittäiskauppa on hyvin keskittynyttä, mikä luo Atrialle mahdollisuuksia pitkäjänteisen ja monipuolisen yhteistyön kehittämiselle. Toisaalta riippuvuus yksittäisistä asiakkuuksista on samalla suurempi. Vahva markkina-asema ja tuotemerkit parantavat Atrian neuvotteluasemaa.
Elintarvikkeita valmistavana yrityksenä Atrialle on erityisen tärkeää huolehtia raaka-aineiden ja valmisteiden laadusta ja turvallisuudesta koko tuotantoketjussa. Atrialla on käytössä nykyaikaiset menetelmät tuotanto-prosessien turvallisuuden varmistamiseksi ja erilaisten mikrobiologisten, kemiallisten ja fysikaalisten vaaran-aiheuttajien eliminoimiseksi. Atrian tuotantoketjun kriittisessä pisteessä esiintyvä eläintauti voi aiheuttaa tuotannon keskeytymisen kyseisessä yksikössä ja häiritä koko ketjun toimintaa. Moniportaisella omavalvonnalla pyritään havaitsemaan vaaratekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Talouden taantuma lisää riskiä Atrian asiakkaiden maksuvalmiuden heikkenemisestä ja luottotappioista. Tehostetun luotonvalvonnan ansiosta merkittäviä luottotappioita ei kuitenkaan syntynyt. Merkittävä osuus Atrian myyntisaamisista Suomessa liittyy alkutuotannon rehu- ja eläinvälitykseen. Maataloustuotannon kannattavuutta ja tuottajien maksuvalmiutta voivat heikentää erityisesti tuotantopanosten voimakkaat hintamuutokset.
Merkittävät muutokset energiakustannuksissa, kuten sähkön ja kaasun hinnassa, voivat vaikuttaa Atrian kannattavuuteen. Atria pyrkii suojautumaan epäsuotuisilta muutoksilta johdannaisten avulla suojauspolitiikan mukaisesti.
Elintarviketeollisuuden työtehtäville on ominaista alhainen työskentelylämpötila sekä toistuvat työliikkeet. Työ on usein fyysistä ja edellyttää leikkaavien koneiden ja työkalujen käyttöä, mikä lisää työtapaturmariskiä. Atria pyrkii ehkäisemään työtapaturma- ja ammattitautiriskejä ja näihin liittyviä kustannuksia panostamalla työturvallisuuteen sekä työmenetelmien ja -välineiden jatkuvaan kehittämiseen.
Atrialla on 17 tuotantolaitosta Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Venäjällä. Kaikki tuotantolaitokset on vakuutettu aineellisten vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta konsernin vakuutusohjelmissa.
Atrian rahoitusriskejä hallitaan hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Hallitus on delegoinut rahoituspolitiikan soveltamisen ja täytäntöönpanon sekä mm. rahoitusriskien hallinnan rahoituskomitealle, jonka jäseniä ovat konsernin toimitusjohtaja, talousjohtaja, liiketoiminta-alue Skandinavian toimitusjohtaja, Group Controller ja rahoitusjohtaja. Rahoitusriskien käytännön hoito on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Pääasialliset rahoitukseen liittyvät riskit ovat korkoriski, valuuttariski, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä luottoriski. Atrian rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 29.
Atria Oyj:n hallintoneuvoston kokoonpanosta päätettiin yhtiökokouksessa seuraavasti: erovuoroiset jäsenet Lassi-Antti Haarala, Henrik Holm, Mika Niku, Juho Tervonen ja Tomi Toivonen valittiin uudelleen seuraavaksi kolmen vuoden toimikaudeksi ja Seppo Paavolan tilalle valittiin Jari Puutio ja Juha-Matti Alarannan tilalle Jussi Hantula.
Yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan Atria Oyj:n hallintoneuvosto valitsi uudelleen hallintoneuvoston puheenjohtajaksi Ari Pirkolan ja uudeksi varapuheenjohtajaksi Juho Anttikosken.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi 7. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen erovuoroiset Tuomo Heikkilä, Esa Kaarto ja Harri Sivula. Atria Oyj:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2005 toimineen Martti Selinin ilmoitettua, ettei ole enää käytettävissä hallituksen jäseneksi, valittiin hänen tilalleen uudeksi jäseneksi Seppo Paavola. Myös uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Kjell-Göran Paxal. Hallituksen jäseninä jatkavat Timo Komulainen ja Maisa Romanainen.
Atria Oyj:n hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Seppo Paavolan ja varapuheenjohtajaksi Timo Komulaisen.
Atria Oyj:n hallitus on kokonaisuudessaan seuraava: hallituksen puheenjohtaja Seppo Paavola, varapuheenjohtaja Timo Komulainen, jäsenet Tuomo Heikkilä, Esa Kaarto, Kjell-Göran Paxal, Maisa Romanainen ja Harri Sivula.
Atria Baltian toimitusjohtajaksi ja Atria Oyj:n johtoryhmän jäseneksi nimitettiin Olle Horm. Hän aloitti tehtävässään 15.8.2012.
Konsernin johtoryhmän jäsenet raportoivat Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhnille.
Atria Oyj:n hallinnoinnista on kerrottu tarkemmin Hallinnointiperiaatteissa sivulla 112.
Yhtiökokous päätti perustaa yhtiön osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuvan nimitystoimikunnan valmistelemaan vuosittain hallituksen jäsenten valintaa ja hallitusten jäsenten palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikuntaan valitaan sellaiset osakkeenomistajat tai näiden edustajat, jotka omistavat KII-sarjan osakkeita, sekä suurin sellainen A-sarjan osakkeenomistaja, joka ei omista KII-sarjan osakkeita, tai tällaisen osakkeenomistajan edustaja. Toimikuntaan kuuluu lisäksi asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja.
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Atria Suomi | 2 048 | 2 113 | 2 089 |
| Atria Skandinavia | 1 119 | 1 153 | 1 205 |
| Atria Venäjä | 1 384 | 1 812 | 2 048 |
| Atria Baltia | 347 | 389 | 470 |
| Atria-konserni yhteensä | 4 898 | 5467 | 5812 |
| Tilikauden palkat ja palkkiot, | |||
| konserni yhteensä (milj. euroa) | 182,7 | 181,8 | 180,9 |
Vuoden 2012 alussa Atria Oyj:n hallitus teki päätöksen osakepohjaisen kannustinjärjestelmän lakkauttamisesta, joten järjestelmä ei ollut enää käytössä vuonna 2012. Helmikuussa 2012 Atria Oyj:n hallitus teki päätöksen uuden konsernin avainhenkilöille suunnatun pitkän tähtäimen tulospalkkiojärjestelmän käyttöön otosta. Uudessa järjestelmässä on kolme vuoden mittaista jaksoa; 2012, 2013 ja 2014 ja koko järjestelmän ansaintajakso päättyy 31.12.2014. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden ansaita rahapalkkioita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmän mahdollinen tuotto koko ansaintajaksolla perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Järjestelmässä maksettavat rahapalkkiot koko järjestelmän ansaintajaksolla 2012–2014 ovat enintään 4,5 miljoonaa euroa. Järjestelmään kuuluu 40 Atria konsernin avainhenkilöä.
Atria Oyj:n hallitus on päättänyt johdon ja avainhenkilöiden tulospalkkiojärjestelmän vuodelle 2012. Atria Oyj:n toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävän tulosvaikutuksen ja tehtävän vaativuustason perusteella 35–50 prosenttia vuosipalkasta. Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset ja käyttöpääoma. Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän lisäksi Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmissä on mukana yhteensä noin 40 johtotasolle kuuluvaa henkilöä.
Ympäristön hyvinvointi on Atrian ja koko elintarviketeollisuuden toiminnan perusedellytys.
Atrian keskeiset ympäristönäkökohdat, joihin omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa, ovat energian ja veden kulutus, jäteveden aiheuttama kuormitus sekä jätteen synnyn ehkäisy. Välillisesti merkittäviä ovat kuljetusten sekä alkutuotannon ympäristövaikutukset. Alkutuotannon ympäristövaikutuksista olemme hyvin tietoisia. Siksi ohjeistamme alkutuotantoa ympäristötehokkuuteen ja suosittelemme EU:n ympäristötuen ehtoihin sitoutumista tuottajatiloilla. Kuljetusten osalta seurataan polttoaineen kulutusta sekä kaluston euro-luokitusta, joka kuvaa moottorin terveydelle haitallisten päästöjen määrää.
Ympäristöjohtaminen perustuu Atrialla ympäristölainsäädäntöön sekä sidosryhmäodotusten täyttämiseen. Johtamisen työvälineenä Atria Suomella ja osin Atria Skandinavialla on ISO 14001 -standardin mukaan sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Muilla liiketoiminta-alueilla pyritään vastaavaan ympäristöjohtamisen tasoon. Ympäristöratkaisuja kehitetään paikallisten ympäristöryhmien kautta sekä verkostoitumalla alan parhaiden osaajien kanssa. Esimerkiksi Suomessa Atrialla on edustus Elintarviketeollisuusliiton ympäristötoimikunnassa.
| Tavoitteet 2012 | Tulokset 2012 | Tavoitteet 2013 |
|---|---|---|
| Välittömien ympäristövaiku | Tuotantoon suhteutettuna | Välittömien ympäristövaiku |
| tusten hallinta. | käyttöhyödykkeiden kulutus | tusten hallinta. |
| Koko tuotantoketjun ympä | tehostunut. | Koko tuotantoketjun ympä |
| ristövaikutusten tunnista | ristövaikutusten tunnista | |
| minen ja hallinta. | minen ja ympäristötehok | |
| kuuden edistäminen. |
Elintarviketeollisuudessa energiaa kuluu tilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen, erilaisiin tuotannon kuumennus- ja jäähdytysprosesseihin sekä materiaalivirtojen ja kylmäketjun ylläpitoon. Energian kokonaiskulutus sekä tuotettuihin kiloihin suhteutettu kulutus on laskenut tarkastelujaksolla 6 %.
Elintarviketeollisuudessa vedenkulutus on runsasta muun muassa tuotantohygieenisistä syistä. Sen lisäksi, että tiloja pestään paljon, vesi toimii prosessien apuaineena esimeriksi tuotteiden jäähdytyksessä. Venäjän tehtaiden toiminnan tehostaminen näkyy tarkastelujaksolla absoluuttisen vedenkulutuksen stabiloitumisena. Yhteensä koko konsernissa vedenkulutus laski 3 prosenttia.
Yhteistyöllä paikallisten vesilaitosten kanssa pyritään minimoimaan pohjaveden kulutuksen ympäristövaikutuksia, muun muassa tarvittaessa lisäämällä pintaveden käyttöä ja tasaamalla kulutushuippuja erinäisin teknisin ratkaisuin.
Atrialla jätevettä syntyy suhteellisesti vastaava määrä kuin vettä kulutetaan. Isoimmissa tuotantoyksiköissä Atrian jätevedet esikäsitellään ennen kunnallisiin jätevesiverkkoihin johtamista. Laitoskohtaiset ympäristöluvat määrittävät tavoitearvot jätevedenlaadulle. Tavoitearvoissa pysymistä seurataan laitoksilla tarkasti. Jäteveden BOD7 kuormitus väheni tarkastelujaksolla Atria Suomessa esikäsittelylaitosten toimintaa modernisoimalla ja käyttöä tehostamalla. Atrian Skandinavian ja Viron liiketoiminta-alueilla ei mitata BOD7-arvoa. Näiden kohdalla kuormitus on raportoinnissa arvioitu vertaamalla samantyyppisen laitoksen kuormitukseen.
Omasta lämmöntuotannosta (EN3) syntyneet kasvihuonepäästöt hiilidioksidiekvivalentteina laskettuna ovat tarkastelujaksolla pienentyneet laskentamenetelmien harmonisoinnin johdosta.
Elintarviketuotannon sivuvirrat hyödynnetään tarkasti. Atrian ydinliiketoiminnoille hyödyttömistä sivuvirroista ohjataan hyötykäyttöön 98 prosenttia Sivuvirtojen ohjaamiseen vaikuttavat eniten raaka-aineiden markkinahinnat ja paikallinen infrastruktuuri. Tuotteen elinkaaren aikaiseen jätteen synnyn ehkäisyyn vaikuttaa merkittävästi oikeanlaisen pakkauksen valinta.
Atria Suomen ympäristöjohtamisesta vastaa johtoryhmän alaisuudessa toimiva ohjausryhmä, jonka tehtävä on ympäristöjohtamisen suunnittelu ja seuranta. Ohjausryhmässä on edustajia mm. tuotantotoiminnoista, tuote- ja pakkauskehityksestä sekä tukitoiminnoista. Ryhmän kokoonpano varmistaa, että johtaminen kattaa kaikki alueet, joilla Atrian on mahdollista hallita ympäristövaikutuksia. Ryhmä käsittelee muutokset lainsäädäntö- ja sidosryhmäkentässä, analysoi edellisenä vuonna saavutetut tulokset, käsittelee tarvittavia investointeja ja asettaa tavoitteet tulevalle jaksolle.
Ympäristöstrategiakauden päämääränä on liiketoimintaa tukeva luonnonvarojen hallittu käyttö. Tavoitteet on sopeutettu toimintaympäristön muutoksiin, mistä tärkeimpinä energiatehokkuuden edistäminen edelleen sekä jätteen synnyn ehkäiseminen.
Konsernin liikevoitto vuonna 2012 oli 30,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 liikevoiton ennustetaan olevan tätä suurempi. Vuoden 2013 liikevaihdon arvioidaan kasvavan jonkin verran.
Emoyhtiön osakepääoma jakaantuu seuraavasti: A- sarjan osakkeet (1 ääni / osake) 19 063 747 kpl KII-sarjan osakkeet (10 ääntä /osake) 9 203 981 kpl
A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 0,17 euron osinkoon, minkä jälkeen KII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 0,17 euroon asti. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen, A- ja KII-sarjan osakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon.
Yhtiön yhtiöjärjestykssä on KII-osaketta koskeva lunastuslauseke. Jos KII-sarjan osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle tai jos KII-sarjan osake siirtyy sellaiselle yhtiön osakkeenomistajalle, joka ei ennestään omista KII-sarjan osakkeita, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä yhtiön hallitukselle ja KII-sarjan osakkeenomistajalla on oikeus tietyin ehdoin lunastaa osake. Lisäksi KII-sarjan osakkeiden hankkimiseksi luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. A-sarjan osakkeilla ei ole kumpaakaan rajoitetta.
Tietoja osakeomistuksen jakautumisesta, osakkeenomistajista ja johdon omistuksista on kerrottu kohdassa "Osakkeet ja osakkeenomistajat".
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 800 000 yhtiön oman A-osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Yhtiön omia A-osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muutoin edelleen luovutettavaksi, yhtiöllä pidettäväksi tai mitätöitäväksi.
Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus valtuutetaan päättämään omien osakkeiden hankkimisesta kaikilta muilta osin.
Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 29.4.2011 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta, ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2013 saakka.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä enintään 12.800.000 uuden tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevan A-osakkeen annista osakeannilla ja/tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia. Valtuutusta voidaan käyttää mahdollisten yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen tai investointien rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten oikeuden antaa osakkeita myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa laissa säädetyin ehdoin, oikeuden antaa osakkeita maksua vastaan tai maksutta sekä oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä.
Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 29.4.2011 hallitukselle antaman antivaltuutuksen ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2013 saakka.
Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2012 koostuu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 110 227 500,00 euroa, omien osakkeiden rahastosta -1 277 443,82 euroa ja voittovaroista 94 996 404,86 euroa, josta tilikauden voitto on 10 962 651,10 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että kertyneet voittovarat käytetään seuraavasti:
| • osinkona jaetaan 0,22 euroa / osake eli yhteensä, euroa |
6 194 411,52 |
|---|---|
| •jätetään omaan pääomaan, euroa | 88 801 993,34 |
| 94 996 404,86 |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voiton jako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
| Osakkeiden lukumäärä | Osakkaita | Osakkeita | |||
|---|---|---|---|---|---|
| kpl | % | 1000 kpl | % | ||
| 1–100 | 4 956 | 40,66 | 254 | 0,90 | |
| 101–1 000 | 6 000 | 49,23 | 2 301 | 8,14 | |
| 1 001–10 000 | 1 135 | 9,31 | 2 793 | 9,88 | |
| 10 001–100 000 | 83 | 0,68 | 2 272 | 8,04 | |
| 100 001–500 000 | 9 | 0,07 | 2 019 | 7,14 | |
| 500 001–1 000 000 | 3 | 0,03 | 2 318 | 8,20 | |
| 1 000 001–999 999 999 999 | 2 | 0,02 | 16 311 | 57,70 | |
| Yhteensä | 12 188 | 100,00 | 28 268 | 100,00 |
| Elinkeinoryhmä | Osakkaita | Osakkeita | |||
|---|---|---|---|---|---|
| kpl | % | 1000 kpl | % | ||
| Yritykset | 530 | 4,35 | 18 539 | 65,58 | |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 43 | 0,35 | 1 009 | 3,57 | |
| Julkisyhteisöt | 14 | 0,12 | 1 532 | 5,42 | |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 102 | 0,84 | 490 | 1,74 | |
| Kotitaloudet | 11 472 | 94,13 | 5 943 | 21,02 | |
| Ulkomaat | 27 | 0,22 | 105 | 0,37 | |
| Yhteensä | 12 188 | 100,00 | 27 621 | 97,70 | |
| Hallintarekisterissä yhteensä | 10 | 649 | 2,30 |
| Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012 | KII | A | Yhteensä | % |
|---|---|---|---|---|
| Itikka osuuskunta | 4 914 281 | 3 537 652 | 8 451 933 | 29,90 |
| Lihakunta | 4 020 200 | 3 838 797 | 7 858 997 | 27,80 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 800 858 | 800 858 | 2,83 | |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 767 411 | 767 411 | 2,71 | |
| Osuuskunta Pohjanmaan Liha | 269 500 | 480 038 | 749 538 | 2,65 |
| Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas | 416 000 | 416 000 | 1,47 | |
| Kuisla Reima | 307 000 | 307 000 | 1,09 | |
| Sijoitusrahasto Taalerintehdas Arvo Markka Osake | 180 000 | 180 000 | 0,64 | |
| Norvestia Oyj | 152 672 | 152 672 | 0,54 | |
| Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia | 126 289 | 126 289 | 0,45 | |
| Suurimmat osakkeenomistajat äänimäärän mukaan 31.12.2012 | KII | A | Yhteensä | % |
| Itikka osuuskunta | 49 142 810 | 3 537 652 | 52 680 462 | 47,42 |
| Lihakunta | 40 202 000 | 3 838 797 | 44 040 797 | 39,64 |
| Osuuskunta Pohjanmaan Liha | 2 695 000 | 480 038 | 3 175 038 | 2,86 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 800 858 | 800 858 | 0,72 | |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 767 411 | 767 411 | 0,69 | |
| Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas | 416 000 | 416 000 | 0,37 | |
| Kuisla Reima | 307 000 | 307 000 | 0,28 | |
| Sijoitusrahasto Taalerintehdas Arvo Markka Osake | 180 000 | 180 000 | 0,16 | |
| Norvestia Oyj | 152 672 | 152 672 | 0,14 | |
| Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia | 126 289 | 126 289 | 0,11 |
Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet sekä toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 31.12.2012 A-sarjan osakkeita yhteensä 61 771 kpl, mikä vastaa 0,22 % osakkeista ja 0,06 % osakkeiden tuomasta äänivallasta.
| Kuukausi | Vaihto, EUR | Vaihto, kpl | Kuukauden alin | Kuukauden ylin |
|---|---|---|---|---|
| Tammikuu | 1 391 482 | 213 109 | 6,00 | 6,83 |
| Helmikuu | 2 132 117 | 336 227 | 6,00 | 6,76 |
| Maaliskuu | 1 281 117 | 215 547 | 5,67 | 6,20 |
| Huhtikuu | 1 565 438 | 265 364 | 5,60 | 6,14 |
| Toukokuu | 1 240 884 | 218 262 | 5,00 | 6,15 |
| Kesäkuu | 772 007 | 154 478 | 4,76 | 5,44 |
| Heinäkuu | 1 193 679 | 235 336 | 4,80 | 5,35 |
| Elokuu | 852 931 | 169 212 | 4,95 | 5,24 |
| Syyskuu | 772 874 | 148 366 | 5,05 | 5,32 |
| Lokakuu | 1 562 046 | 302 943 | 5,00 | 5,30 |
| Marraskuu | 4 571 699 | 726 759 | 5,59 | 7,08 |
| Joulukuu | 3 031 713 | 473 907 | 6,19 | 6,62 |
| Yhteensä | 20 367 986 | 3 459 510 |
| milj. EUR | 31.12.2012 | 31.12.2011 | 31.12.2010 | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 343,6 | 1 301,9 | 1 300,9 | 1 316,0 | 1 356,9 |
| Liikevoitto | 30,2 | 8,0 | 9,8 | 27,5 | 38,4 |
| % lv:sta | 2,2 | 0,6 | 0,8 | 2,1 | 2,8 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -14,7 | -14,1 | -11,1 | -12,4 | -22,3 |
| % lv:sta | 1,1 | 1,1 | 0,9 | 0,9 | 1,6 |
| Voitto ennen veroja | 18,9 | -4,7 | 0,3 | 16,5 | 16,7 |
| % lv:sta | 1,4 | -0,4 | 0,0 | 1,3 | 1,2 |
| Oman pääoman tuotto (ROE) % | 2,4 | -1,5 | -1,0 | 1,7 | 2,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % | 4,7 | 1,7 | 1,9 | 4,7 | 5,3 |
| Omavaraisuusaste, % | 41,5 | 39,5 | 40,2 | 39,7 | 38,4 |
| Korolliset velat | 370,5 | 409,4 | 429,9 | 425,8 | 448,4 |
| Velkaantumisaste, % | 85,9 | 97,1 | 96,4 | 97,5 | 103,1 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 84,3 | 95,5 | 92,2 | 89,4 | 94,6 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 56,2 | 47,0 | 46,2 | 33,0 | 152,6 |
| % lv:sta | 4,2 | 3,6 | 3,5 | 2,5 | 11,2 |
| Henkilöstö keskimäärin | 4 898 | 5 467 | 5 812 | 6 214 | 6 135 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 12,0 | 11,9 | 10,3 | 9,4 | 9,9 |
| % lv:sta * | 0,9 | 0,9 | 0,8 | 0,7 | 0,7 |
| Tilauskanta ** | - | - | - | - | - |
* Kirjattu kokonaisuudessaan tilivuoden kuluksi
** Ei merkitsevä luku, koska tilaukset toimitetaan pääosin tilausta seuraavana päivänä
| milj. EUR | 31.12.2012 | 31.12.2011 | 31.12.2010 | 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake (EPS), EUR | 0,35 | -0,24 | -0,18 | 0,25 | 0,42 | |
| Oma pääoma/osake, EUR | 15,15 | 14,81 | 15,68 | 15,39 | 15,34 | |
| Osinko/osake, EUR * | 0,22 | 0,20 | 0,25 | 0,25 | 0,20 | |
| Osinko/tulos, % * | 63,1 | -84,5 | -138,9 | 99,5 | 48,1 | |
| Efektiivinen osinkotuotto * | 3,5 | 3,4 | 2,8 | 2,3 | 1,7 | |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 17,9 | -25,1 | -50,0 | 44,0 | 27,9 | |
| Osakekannan markkina-arvo | 177,0 | 168,2 | 254,4 | 312,6 | 327,9 | |
| Osakkeiden vaihto/1000 kpl | A | 3 460 | 5 094 | 9 702 | 7 389 | 4 077 |
| Osakkeiden vaihto, % | A | 18,1 | 26,7 | 50,9 | 38,8 | 21,4 |
| Osakkeiden lukumäärä milj. kpl yht. | 28,3 | 28,3 | 28,3 | 28,3 | 28,3 | |
| Osakkeiden lukumäärä | A | 19,1 | 19,1 | 19,1 | 19,1 | 19,1 |
| KII | 9,2 | 9,2 | 9,2 | 9,2 | 9,2 | |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin |
28,3 | 28,3 | 28,3 | 28,3 | 28,3 | |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. | 28,3 | 28,3 | 28,3 | 28,3 | 28,3 | |
| Osakkeiden kurssikehitys, EUR | ||||||
| Kauden alin | A | 4,76 | 4,99 | 8,74 | 6,50 | 10,51 |
| Kauden ylin | A | 7,08 | 9,15 | 13,48 | 13,00 | 18,29 |
| Kauden lopussa | A | 6,26 | 5,95 | 9,00 | 11,06 | 11,60 |
| Tilikauden keskikurssi | A | 5,89 | 7,21 | 10,93 | 10,76 | 14,04 |
* Hallituksen ehdotus
| Tilikauden voitto/tappio | ||||
|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (%) | = | Oma pääoma keskimäärin | * | 100 |
| Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | ||||
| Sijoitetun pääoman tuotto (%) | = | Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat keskimäärin | * | 100 |
| Oma pääoma | ||||
| Omavaraisuusaste (%) | = | Taseen loppusumma - saadut ennakot | * | 100 |
| Korolliset rahoitusvelat | ||||
| Velkaantumisaste (%) | = | Oma pääoma | * | 100 |
| Korolliset rahoitusvelat - rahavarat | ||||
| Nettovelkaantumisaste (%) | = | Oma pääoma | * | 100 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | ||||
| Laimentamaton tulos / osake | = | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Oma pääoma / osake | = | Osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12. | ||
| Tilikauden osingonjako | ||||
| Osakekohtainen osinko | = | Osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12. | ||
| Osinko/osake | ||||
| Osinko/tulos (%) | = | Tulos/osake (EPS) | * | 100 |
| Osinko/osake | ||||
| Efektiivinen osinkotuotto (%) | = | Tilikauden päätöskurssi | * | 100 |
| Tilikauden päätöskurssi | ||||
| Hinta/voittosuhde (P/E) | = | Tulos/osake | ||
| Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto | ||||
| Keskikurssi | = | Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä | ||
| Osakekannan markkina-arvo |
= | Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa * viimeinen pörssikurssi 31.12. | ||
| Osakkeiden vaihto (%) | = | Osakkeen vaihtomäärä tilikauden aikana | * | 100 |
| Osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä |
| 1 000 EUR | Liitetieto | 1.1. - 31.12.2012 | 1.1. - 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1, 2 | 1 343 580 | 1 301 861 |
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | 7, 8 | -1 172 519 | -1 162 670 |
| Bruttokate | 171 061 | 139 191 | |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 3, 7, 8 | -95 881 | -90 464 |
| Hallinnon kulut | 4, 7, 8 | -44 157 | -42 422 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 3 811 | 8 424 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6 | -4 624 | -6 765 |
| Liikevoitto | 1 | 30 210 | 7 964 |
| Rahoitustuotot | 9 | 14 631 | 13 843 |
| Rahoituskulut | 9 | -29 329 | -27 977 |
| Rahoitusnetto | -14 698 | -14 134 | |
| Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista | 15 | 3 395 | 1 447 |
| Voitto/tappio ennen veroja | 18 907 | -4 723 | |
| Tuloverot | 10, 18 | -8 842 | -1 902 |
| Tilikauden tulos | 10 065 | -6 625 | |
| Tilikauden tuloksen jakaantuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 9 823 | -6 664 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 242 | 39 | |
| Yhteensä | 10 065 | -6 625 | |
| Laimentamaton tulos/osake, EUR | 11 | 0,35 | -0,24 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, EUR | 11 | 0,35 | -0,24 |
| 1 000 EUR | |||
|---|---|---|---|
| Tilikauden tulos | 10 065 | -6 625 | |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 9, 10, 16, 29 | 6 | -9 |
| Rahavirran suojaukset | 9, 10, 29 | -1 222 | -6 219 |
| Vakuutusmatemaattiset tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 10, 27 | -408 | -1 580 |
| Muuntoerot | 9 | 6 937 | -2 864 |
| Tilikauden laaja tulos | 15 378 | -17 297 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakaantuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 15 063 | -17 348 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 315 | 51 | |
| Yhteensä | 15 378 | -17 297 |
| Varat, 1 000 EUR | Liitetieto | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1, 12 | 476 065 | 464 380 |
| Biologiset hyödykkeet | 13 | 1 464 | 1 367 |
| Liikearvo | 14 | 168 502 | 163 076 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 14 | 78 446 | 74 363 |
| Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä | 15, 32 | 14 640 | 13 883 |
| Muut rahoitusvarat | 16, 29 | 1 748 | 1 638 |
| Myyntisaatavat, lainat ja muut saamiset | 17, 29 | 11 636 | 19 946 |
| Laskennalliset verosaamiset | 10, 18 | 15 487 | 15 943 |
| Yhteensä | 767 988 | 754 596 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 19 | 114 268 | 108 188 |
| Biologiset hyödykkeet | 13 | 5 504 | 5 298 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 20, 29 | 140 047 | 176 798 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat | |||
| verosaamiset | 4 758 | 11 601 | |
| Rahavarat | 21, 29 | 6 556 | 6 618 |
| Yhteensä | 271 133 | 308 503 | |
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät | 22 | 2 507 | 4 422 |
| Varat yhteensä | 1 | 1 041 628 | 1 067 521 |
| Oma pääoma ja velat, 1 000 EUR | Liitetieto | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma Ylikurssirahasto |
48 055 138 502 |
48 055 138 502 |
|
| Omat osakkeet | -1 277 | -1 277 | |
| Muut rahastot | -5 627 | -4 406 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 110 571 | 110 571 | |
| Muuntoerot | -10 333 | -17 192 | |
| Kertyneet voittovarat | 148 316 | 144 528 | |
| Yhteensä | 10, 11, 18, 23, 24, 29 | 428 207 | 418 781 |
| Määräysvallattomien osuus | 3 240 | 2 920 | |
| Oma pääoma yhteensä | 431 447 | 421 701 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Korolliset rahoitusvelat | 25, 29 | 264 337 | 297 128 |
| Laskennalliset verovelat | 10, 18 | 47 364 | 47 952 |
| Muut velat | 26, 29 | 7 572 | 4 193 |
| Eläkevelvoitteet | 27 | 8 132 | 7 252 |
| Yhteensä | 327 405 | 356 525 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Korolliset rahoitusvelat | 25, 29 | 106 142 | 112 248 |
| Ostovelat ja muut velat | 28, 29 | 175 498 | 176 569 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 1 136 | 478 | |
| Yhteensä | 282 776 | 289 295 | |
| Velat yhteensä | 1 | 610 181 | 645 820 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 1 041 628 | 1 067 521 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | Määräys vallatto mien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
|||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | Liite | Osake pääoma |
Yli kurssi rahasto |
Omat osakkeet |
Muut rahastot |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muunto erot |
Kerty neet voitto varat |
Yhteensä | ||
| Oma pääoma 1.1.2011 | 48 055 | 138 502 | -1 271 | 1 822 | 110 571 | -14 314 | 159 811 | 443 176 | 2 867 | 446 043 | |
| Tilikauden laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät |
-6 664 | -6 664 | 39 | -6 625 | |||||||
| Myytävissä olevat rah.varat Rahavirran suojaukset |
-9 -6 219 |
-9 -6 219 |
-9 -6 219 |
||||||||
| Vakuutusmatemaattiset tappiot eläke-etuuksista Muuntoerot |
27 | -2 878 | -1 580 | -1 580 -2 878 |
14 | -1 580 -2 864 |
|||||
| Liiketoimet omistajien kanssa Omat osakkeet |
23 | -6 | -6 | -6 | |||||||
| Osakepalkkiot Osingonjako |
24 23 |
-7 039 | 0 -7 039 |
0 -7 039 |
|||||||
| Oma pääoma 31.12.2011 | 48 055 | 138 502 | -1 277 | -4 406 | 110 571 | -17 192 | 144 528 | 418 781 | 2 920 | 421 701 | |
| Tilikauden laaja tulos Tilikauden tulos |
9 823 | 9 823 | 242 | 10 065 | |||||||
| Muut laajan tuloksen erät Myytävissä olevat rah.varat Rahavirran suojaukset |
6 -1 222 |
6 -1 222 |
6 -1 222 |
||||||||
| Vakuutusmatemaattiset tappiot eläke-etuuksista |
27 | -408 | -408 | -408 | |||||||
| Muuntoerot Liiketoimet omistajien kanssa |
-5 | 6 864 | 6 859 | 78 | 6 937 | ||||||
| Omat osakkeet Osakepalkkiot |
23 24 |
0 0 |
0 0 |
||||||||
| Osingonjako | 23 | -5 632 | -5 632 | -5 632 | |||||||
| Oma pääoma 31.12.2012 | 48 055 | 138 502 | -1 277 | -5 627 | 110 571 | -10 328 | 148 311 | 428 207 | 3 240 | 431 447 |
| 1 000 EUR | Liitetieto | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Myynnistä saadut maksut | 1 387 809 | 1 318 347 | |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 2 078 | 6 661 | |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -1 270 714 | -1 263 994 | |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -30 308 | -26 171 | |
| Saadut osingot | 82 | 44 | |
| Saadut korot ja muut rahoitustuotot | 14 548 | 13 799 | |
| Maksetut välittömät verot | -3 888 | 1 607 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 99 607 | 50 293 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -50 382 | -34 201 | |
| Myydyt tytäryhtiöosakkeet | 34 | 1 985 | |
| Ostetut tytäryhtiöosakkeet | 33 | -1 828 | -6 052 |
| Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos | 850 | -1 774 | |
| Muiden sijoitusten muutos | 1 415 | -749 | |
| Investointien rahavirta | -49 945 | -40 791 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 50 000 | 50 000 | |
| Pitkäaikaisten lainojen maksut ja lyhytaikaisten lainojen muutos | -94 613 | -64 188 | |
| Osinkojen maksut | 23 | -5 632 | -7 039 |
| Rahoituksen rahavirta | -50 245 | -21 227 | |
| Rahavarojen muutos | -583 | -11 725 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 21 | 6 618 | 18 530 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 521 | -187 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 6 556 | 6 618 |
Atria-konsernin emoyhtiö Atria Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Kuopio. Yhtiö on ollut listattuna Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 1991 alkaen. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-sivuilta www.atriagroup.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Itikanmäentie 3, Seinäjoki; postiosoite PL 900, 60060 ATRIA.
Atria Oyj ja sen tytäryhtiöt valmistavat ja markkinoivat elintarvikkeita, erityisesti liha-alan tuotteita, lihavalmisteita, siipikarjatuotteita, ateriakokonaisuuksia ja ruokakonsepteja. Atrian markkina-alueeksi on määritelty Suomi, Ruotsi, Tanska, Venäjän Euroopan puoleiset osat ja Baltian maat. Atrian tytäryhtiöt sijaitsevat myös tällä alueella. Konserni jakaantuu neljään liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä sekä Atria Baltia.
Julkaistava tilinpäätös on hyväksytty hallituksessa 20. helmikuuta 2013. Suomen Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta biologisia hyödykkeitä, myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja sekä johdannaisinstrumenttejä. Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan luokitteluhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan kumpi niistä on alempi.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon.
Tilikaudella ei ole tullut voimaan sellaisia IFRS-standardeja tai IFRIC-tulkintoja, joilla olisi olennainen vaikutus konsernitilinpäätökseen.
•IFRS 11 "Yhteisjärjestelyt" (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11:n myötä yhteisjärjestelyjen käsittely muuttuu entistä realistisemmaksi. Sen mukaan keskitytään järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on varoja koskevia oikeuksia ja järjestelyyn liittyviä velvoitteita, ja se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuutensa pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
•IFRS 12 "Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä" (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 12 sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkaeriin, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa.
Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa: Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis-, tai esittämistapoja. Johdon harkintaa on käytetty omaisuus- ja rahoituserien luokittelussa sekä laskennallisten verosaamisten ja varausten kirjaamisessa.
Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpänä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen ympäristön odotettuun kehitykseen. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja velat arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Merkittävissä yritysten yhteenliittymissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi.
Konsernissa käydään läpi vähintään jokaisen raportointikauden päättymispäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.
Konsernissa testataan vuosittain liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Vuosittain testattavan aineettoman omaisuuden arvo tilikauden lopussa oli 240,9 miljoonaa euroa. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson (liitetieto 14).
Arvonalentumistestauksen perusteella tilikaudella ei ole kirjattu arvonalentumistappioita. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on esitetty liitetiedossa 14.
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Atria Oyj ja sen kaikki tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja siihen asti, kun määräysvalta lakkaa.
Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.
Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina, ylittää konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan. Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.
Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.
Kun konsernin määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, jäljelle jäävä osuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 prosenttia äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista.
Jos osakkuusyrityksestä omistettu osuus pienenee, mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään tulosvaikutteisesti.
Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan liikevoiton alapuolelle. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyrityksestä mahdolliset muut vakuudettomat saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä, sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Konsernissa yhteisyritykset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä.
Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro. Konsernitilinpäätös on esitetty tuhansina euroina.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista sekä saamisista ja veloista syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan lukuun ottamatta niitä johdannaissopimusten kurssimuutoksia, jotka ovat ehdot täyttäviä rahavirran suojauksia tai määritetty suojaamaan ulkomaista nettoinvestointia, ja ovat siinä tehokkaita, sekä lainoja, jotka ovat osa ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta. Nämä kurssierot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitustapahtumia suojaavien valuuttatermiinien ja sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut on käsitelty alun perin kunkin yrityksen toimintaympäristön valuutassa. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Eri muuntokurssien käytöstä syntyvä kurssiero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Euroalueen ulkopuolisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot ja näihin tehtyjen nettosijoitusten suojaustulos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään, omaan pääomaan kirjatut valuuttakurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kertyneiden poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Poistot lasketaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan seuraavasti:
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Muihin aineellisiin hyödykkeisiin kirjataan omaisuus, joka ei luonteensa tai poistoaikojensa suhteen sovellu kirjattavaksi aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tileille: Maa- ja vesialueet, Rakennukset ja rakennelmat, Koneet ja kalusto.
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan niin, että kirjanpitoarvo vastaa enintään kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa on omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta.
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt on luokiteltu liiketoimintasegmenttien mukaisesti tytäryhtiöiden toimintaan ja sijaintiin perustuen. Ne ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Viro. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Poistoajat ovat:
| • Asiakassuhteet |
3–8 vuotta |
|---|---|
| •Tavaramerkit | 5–10 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet *) • |
5–10 vuotta |
*) Sisältää mm. tietokoneohjelmistot ja liittymismaksut
Konsernissa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta sekä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä vuosittain ja aina kun on viitteitä arvonalentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan kumpi niistä on suurempi. Jos kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä arvioimaan omaisuuseräkohtaisesti, arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan vähentämään ensin liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnistä johtuvat menot.
Konsernin biologisia hyödykkeitä ovat elävät eläimet ja kasvava vilja. Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Tuottavat eläimet sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin ja muut biologiset hyödykkeet vaihto-omaisuuteen.
Korjuuajankohtana biologisista hyödykkeistä korjatut maataloustuotteet arvostetaan käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Korjuuajankohdan jälkeinen arvostus tapahtuu vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteiden mukaan.
Tuottavien biologisten hyödykkeiden käypä arvo perustuu hankintahintaan, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole saatavissa markkinahintaa. Kulutettavien biologisten hyödykkeiden (teuraseläimet) käypä arvo on sama kuin markkinahinta, joka perustuu yhtiön teuraseläinten hankintaan/myyntiin paikallisilla markkinoilla. Kulutettavien biologisten hyödykkeiden (kasvava vilja) käypä arvo perustuu tuotantokustannuksiin.
Luokittelu
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat:
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Yhtiön käyttämät johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät on luokiteltu lyhytaikaisiksi varoiksi.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin paitsi silloin, kun ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä. Nämä erät luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Konsernin lainoihin ja muihin saamisiin kuuluvat myös myyntisaamiset ja rahoitusvaroihin kuuluvat muut saamiset sekä rahavarat.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät tai ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella – päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Rahoitusvarat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi, jos niiden eräpäivä on yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Mikäli rahoitusvarat on tarkoitus pitää alle 12 kuukautta, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osin pois konsernista.
Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ja myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
"Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen" ryhmän käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Myytävissä olevaksi luokiteltujen rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset sekä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen.
Kun myytävissä oleviksi luokitellut arvopaperit myydään tai niistä kirjataan arvonalennus, omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin/-kuluihin. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saadut osingot kirjataan tuloslaskelmaan, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen. Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat raportointihetken ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita ja jos kyseessä ovat noteeraamattomat arvopaperit, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Tällöin käytetään riippumattomien osapuolten välillä viime aikoina toteutuneita kauppoja, muiden olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypiä arvoja ja diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa. Malleissa käytetään mahdollisimman paljon markkinoilta saatua syöttötietoa ja mahdollisimman vähän yhtiökohtaisia tietoja. Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jos kyseessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut oman pääoman ehtoiset arvopaperit, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alentumisen alle hankintamenon olevan merkki arvon alentumisesta. Tällöin kertynyt tappio, joka määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumis-tappiolla, siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan merkittyjä arvonalentumistappioita oman pääoman ehtoisista instrumenteista ei myöhemmin peruuteta tuloslaskelman kautta.
Johdannaiset merkitään alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvän voiton tai tappion kirjaaminen riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, on määritelty joko:
Suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan suojausta aloitettaessa. Samoin dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat, joiden mukaan erilaisiin suojaustoimiin ryhdytään. Konserni dokumentoi suojausta aloitettaessa ja jatkuvasti sen jälkeen arvionsa siitä, kumoavatko suojauksissa käytettävät johdannaiset tehokkaasti suojauskohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutoksia.
Suojaavan johdannaisen koko käypä arvo luokitellaan pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi, jos suojauskohteen maturiteetti on yli 12 kuukautta, ja lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi, jos suojauskohde erääntyy 12 kuukauden kuluessa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi tai veloiksi.
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen (esimerkiksi kun suojattu ennakoitu osto toteutuu). Kuitenkin jos suojatun ennakoidun liiketoimen seurauksena kirjataan rahoitusvaroihin kuulumaton omaisuuserä (esimerkiksi vaihto- tai käyttöomaisuutta), aiemmin omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon. Jos kyseessä on vaihto-omaisuus, voitot ja tappiot sisältyvät lopulta myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin, ja jos kyseessä on käyttöomaisuus ne sisältyvät lopulta poistoihin. Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään tuloslaskelmaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään.
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksia käsitellään samalla tavalla kuin rahavirran suojauksia. Suojausinstrumentin voitto tai tappio, joka johtuu suojauksen tehokkaasta osuudesta, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot merkitään tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään.
Tietyt johdannaisinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Tällaisten johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään.
Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, arvon alentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei konserni saa perityksi koko erääntynyttä saatavaa alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Myyntisaamisen arvon alentumiseen viittaavina seikkoina pidetään velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai velkajärjestelyä sekä maksujen laiminlyöntiä tai viivästymistä.
Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin ja kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääomanehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.
Jos jokin konserniin kuuluva yritys ostaa yhtiön osakkeita, niistä maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot verovaikutus huomioon ottaen vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä verovaikutukset huomioon ottaen.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.
Sitoviin luottolimiittisopimuksiin liittyvä kertaluonteinen järjestelypalkkio jaksotetaan sopimuksen kestoajalle. Sopimuksiin liittyvät limiittiprovisiot kirjataan ajan kulumisen perusteella kuluksi.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla ja alennuksilla.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Vuokratuotot:
Vuokratuotot kirjataan tasaerinä vuokrakaudelle.
Korot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivisen tuoton. Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajien oikeus maksun saamiseen on syntynyt.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin eläkejärjestelyt ovat suurelta osin maksupohjaisia.
Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä yritykselle jää velvoitteita järjestelystä tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin. Etuuspohjaisiksi määritellyistä järjestelyistä hankitaan vuosittain vakuutusmatemaattiset laskelmat, joiden perusteella tilinpäätökseen kirjattava kulu sekä velka tai omaisuuserä voidaan kirjata. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Konsernilla on avainhenkilöille suunnattu pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmä. Järjestelmän mahdollinen tuotto koko ansaintajaksolla perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaintajaksolla on kolme vuoden mittaista jaksoa (2012, 2013 ja 2014) ja koko ansaintajakso päättyy 31.12.2014. Ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen. Järjestelmästä maksettavat etuudet arvioidaan vuosittain ja jaksotetaan työsuhde-etuuksista johtuvaksi kuluksi ja velaksi ansaintajakson aikana siihen asti, kunnes ne maksetaan.
Helmikuussa 2012 Atria Oyj:n hallitus päätti lakkauttaa konsernin avainhenkilöille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Järjestelmä ei ollut enää käytössä vuonna 2012. Kannustinjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2007. Palkkio osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perusteella on maksettu osittain yhtiön A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattoi palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Lisätietoja osakeperusteisista maksuista liitetiedossa 24.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Yksittäisiin projekteihin liittyvät kehittämismenot aktivoidaan taseeseen, kun on saatu riittävä varmuus siitä, että kyseessä oleva hyödyke on teknisesti toteutettavissa ja se tulee todennäköisesti tuottamaan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan kuluksi projektikohtaisesti hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Konsernilla ei ole aktivoituja kehittämismenoja.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tilikaudella on kirjattu julkisina avustuksina tuotantotukea maataloustoimintaan Venäjällä. Tukien luonne vaihtelee maittain ja tuet maksetaan vasta, kun kaikki maksettavaan tukeen liittyvät ehdot ja vaatimukset ovat täyttyneet, joten yhtiöllä ei ole saamiinsa avustuksiin takaisinmaksuvelvoitetta. Tukien määrään ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia tulevaisuudessa.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserniyritys täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot merkitään tuloslaskelmaan paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Konsernin toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin, jota konsernin hallitus käyttää strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa. Konsernin hallitus arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevaihdon, liikevoiton ja sitoutuneen pääoman perusteella. Konsernilla on tunnistettavissa neljä maantieteellistä segmenttiä, jotka poikkeavat markkinoiden toiminnan kannalta olennaisesti toisistaan. Nämä ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä sekä Atria Baltia. Lisäksi konsernikulut ilmoitetaan erikseen erässä kohdistamattomat. Konsernikuluihin sisältyy pääasiassa henkilöstö- ja hallintokuluja. Segmentin varoina ja velkoina on käsitelty sellaiset erät, jotka ovat välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Tilikauden aikana hankittu Best-In Oy raportoidaan Atria Suomi -segmentissä. Segmenttien välinen kauppa tapahtuu käypään markkinahintaan.
Konsernilla on kaksi asiakasta, joiden molempien kanssa käydyn kaupan arvo on noin 10–15 % konsernin liikevaihdosta. Kyseinen liikevaihto on raportoitu toimintasegmenteissä Suomi, Venäjä ja Baltia.
| Kohdista | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Toimintasegmentit | Suomi | Skandinavia | Venäjä | Baltia | mattomat | Eliminoinnit | Konserni |
| Liikevaihto | |||||||
| Ulkoinen | 804 523 | 378 768 | 126 256 | 34 033 | 1 343 580 | ||
| Sisäinen | 14 981 | 9 026 | 144 | -24 151 | 0 | ||
| Liikevaihto yhteensä | 819 504 | 387 794 | 126 256 | 34 177 | 1 343 580 | ||
| Liikevoitto | 36 511 | 8 187 | -8 586 | -1 489 | -4 413 | 30 210 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -14 698 | ||||||
| Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksen tuloksesta | 3 395 | ||||||
| Tuloverot | -8 842 | ||||||
| Tilikauden voitto | 10 065 | ||||||
| Varat | 447 106 | 399 087 | 172 735 | 43 879 | -21 179 | 1 041 628 | |
| Velat | 177 095 | 282 524 | 159 254 | 12 487 | -21 179 | 610 181 | |
| Investoinnit | 38 633 | 11 989 | 5 091 | 521 | 56 234 | ||
| Poistot | 24 756 | 11 916 | 10 328 | 2 628 | 49 628 | ||
| Arvonalentumiset | 31 | 116 | 147 |
| Kohdista | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Toimintasegmentit | Suomi | Skandinavia | Venäjä | Baltia | mattomat | Eliminoinnit | Konserni |
| Liikevaihto | |||||||
| Ulkoinen | 777 956 | 365 820 | 122 961 | 35 124 | 1 301 861 | ||
| Sisäinen | 15 724 | 9 068 | 84 | -24 876 | 0 | ||
| Liikevaihto yhteensä | 793 680 | 374 888 | 122 961 | 35 208 | 1 301 861 | ||
| Liikevoitto | 19 299 | 13 826 | -18 939 | -2 150 | -4 072 | 7 964 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -14 134 | ||||||
| Osuus yhteis- ja osakkuus-yrityksen tuloksesta | 1 447 | ||||||
| Tuloverot | -1 902 | ||||||
| Tilikauden voitto | -6 625 | ||||||
| Varat | 480 265 | 382 639 | 180 391 | 44 980 | -20 754 | 1 067 521 | |
| Velat | 235 774 | 265 920 | 152 993 | 11 887 | -20 754 | 645 820 | |
| Investoinnit | 28 676 | 10 456 | 6 867 | 959 | 46 958 | ||
| Poistot | 25 558 | 11 448 | 10 110 | 2 806 | 49 922 | ||
| Arvonalentumiset | 33 | 36 | 69 | ||||
| Arvonalentumiset myytävänä | |||||||
| olevista pitkäaikaisista | |||||||
| omaisuuseristä | 1 800 | 1 800 |
| 2. Liikevaihto , 1000 EUR |
2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tavaroiden myynti | 1 333 396 | 1 287 262 |
| Palveluiden myynti | 1 781 | 5 650 |
| Muu myynti | 8 403 | 8 949 |
| Yhteensä | 1 343 580 | 1 301 861 |
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot 12 021 11 890
| Tilintarkastuspalkkiot | 486 | 508 |
|---|---|---|
| Todistukset ja lausunnot | 51 | 14 |
| Veroneuvonta | 6 | 25 |
| Muut palkkiot | 14 | 27 |
| Yhteensä | 557 | 574 |
| Käyttöomaisuuden myyntituotot *) | 1 733 | 1 763 |
|---|---|---|
| Saadut avustukset | 82 | 399 |
| Muut **) | 1 996 | 6 262 |
| Yhteensä | 3 811 | 8 424 |
*) vuosi 2012 sisältää mm. Moskovassa sijaistevaan tehdaskiinteistöön liittyvän kertaluonteisen myyntivoiton
**) sisältää mm. vuokratuottoja sekä vuonna 2011 myös oheistuotteiden myyntituottoja
| Käyttöomaisuuden myyntitappiot | 2 876 | |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden arvonalentumiset | 147 | 1 869 |
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | 941 | 1 013 |
| Muut *) | 3 536 | 1 007 |
| Yhteensä | 4 624 | 6 765 |
*) sisältää mm. luottotappioita ja vuonna 2012 Moskovassa sijaistevaan tehdaskiinteistöön liittyviä kertaluonteisia kuluja sekä vuonna 2011 oheistuotteiden myyntiin liittyviä kuluja
| Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut: | ||
|---|---|---|
| Palkat | 182 749 | 181 770 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 27 404 | 28 594 |
| Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt | 187 | 159 |
| Muut henkilösivukulut | 23 339 | 21 619 |
| Yhteensä | 233 679 | 232 142 |
| Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 32 ja tiedot osakepalkkioista esitetään liitetiedossa 24. | ||
| Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut toiminnoittain: | ||
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | 177 632 | 178 547 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 33 554 | 31 059 |
| Hallinnon kulut | 22 493 | 22 536 |
| Yhteensä | 233 679 | 232 142 |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Konsernin henkilökunta keskimäärin liiketoiminta-alueittain (FTE): | ||
| Suomi | 2 048 | 2 113 |
| Skandinavia | 1 119 | 1 153 |
| Venäjä | 1 384 | 1 812 |
| Baltia | 347 | 389 |
| Yhteensä | 4 898 | 5 467 |
| Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain: | ||
|---|---|---|
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | 44 334 | 44 348 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 1 813 | 1 830 |
| Hallinnon kulut | 2 508 | 2 731 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1 120 | 1 082 |
| Yhteensä | 49 775 | 49 991 |
| Rahoitustuotot: | ||
|---|---|---|
| Korkotuotot lainasaamisista | 3 604 | 3 152 |
| Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja lainasaamisista | 6 414 | 7 577 |
| Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista | 83 | 44 |
| Muut rahoitustuotot | 83 | 6 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista | ||
| - Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa | 4 447 | 3 064 |
| Yhteensä | 14 631 | 13 843 |
| Rahoituskulut: | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista | -16 683 | -14 587 |
| Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon varvostettavista rahoitusveloista ja lainasaamisista | -1 008 | -6 428 |
| Muut rahoituskulut | -1 896 | -1 545 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista | ||
| - Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa | -9 742 | -5 417 |
| Yhteensä | -29 329 | -27 977 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -14 698 | -14 134 |
| Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ennen veroja: | ||
| Rahavirran suojaukset | -1 624 | -8 228 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 8 | -14 |
| Muuntoerot | 6 937 | -2 864 |
| Yhteensä | 5 321 | -11 106 |
| Tuloslaskelman verot: Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 9 118 4 758 Verot edellisiltä tilikausilta 391 -55 Laskennalliset verot -667 -2 801 Yhteensä 8 842 1 902 Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja: Voitto ennen veroja 18 907 -4 723 Verot laskettuna emoyhtiön 24,5 %:n verokannalla (2011: 26 %) 4 632 -1 228 Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus 2 031 2 679 Verot edellisiltä tilikausilta 443 -574 Yhteis-/Osakkuusyritysten tuloksen vaikutus -832 -376 Verovapaiden tulojen vaikutus -106 -538 Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus 1 977 1 800 Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset 2 120 1 356 Aikaisemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioden hyödyntäminen -117 Verokannan muutokset -1 621 -1 246 Muut muutokset 198 146 Yhteensä 8 842 1 902 Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut verot Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen 2012: Rahavirran suojaukset -1 619 397 -1 222 Myytävissä olevat rahoitusvarat 8 -2 6 Vakuutusmatemaattiset tappiot eläkevelvoitteista -415 7 -408 Muuntoerot 6 937 6 937 Yhteensä 4 911 402 5 313 2011: Rahavirran suojaukset -8 228 2 009 -6 219 Myytävissä olevat rahoitusvarat -14 5 -9 Vakuutusmatemaattiset tappiot eläkevelvoitteista -2 075 495 -1 580 Muuntoerot -2 864 -2 864 Yhteensä -13 181 2 509 -10 672 |
10. TULOVEROT, 1000 EUR | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|---|
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | 9 823 | -6 664 |
|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella (1 000 kpl) | 28 156 | 28 157 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | 0,35 | -0,24 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden muuttumisesta johtuva laimentava vaikutus.
| Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2012 | 12 499 | 463 964 | 544 151 | 3 075 | 28 284 | 1 051 973 |
| Yritysten yhteenliittymät | 1 433 | 1 433 | ||||
| Lisäykset | 8 | 27 288 | 28 995 | 2 032 | 28 493 | 86 816 |
| Vähennykset | -2 205 | -6 180 | -56 | -33 033 | -41 474 | |
| Kurssierot | 329 | 4 905 | 6 977 | 24 | 40 | 12 275 |
| Hankintameno 31.12.2012 | 12 836 | 493 952 | 575 376 | 5 075 | 23 784 | 1 111 023 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012 | -192 002 | -394 065 | -1 515 | -11 | -587 593 | |
| Yritysten yhteenliittymät | -658 | -658 | ||||
| Vähennykset | 1 840 | 5 047 | 56 | 6 943 | ||
| Poistot | -12 559 | -34 448 | -374 | -47 381 | ||
| Arvonalentumiset | -2 | -145 | -147 | |||
| Kurssierot | -1 483 | -4 630 | -9 | -6 122 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 | -204 206 | -428 899 | -1 842 | -11 | -634 958 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 12 499 | 271 962 | 150 086 | 1 560 | 28 273 | 464 380 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 12 836 | 289 746 | 146 477 | 3 233 | 23 773 | 476 065 |
| Rakennukset | Muut | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa- ja | ja | Koneet ja | aineelliset | Keskeneräiset | ||
| vesialueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2011 | 12 981 | 464 275 | 537 911 | 2 849 | 16 109 | 1 034 125 |
| Yritysten yhteenliittymät | 63 | 1 571 | 1 010 | 9 | 1 324 | 3 977 |
| Lisäykset | 1 | 5 804 | 29 052 | 257 | 25 790 | 60 904 |
| Vähennykset | -438 | -5 959 | -23 438 | -29 | -14 832 | -44 696 |
| Kurssierot | -108 | -1 727 | -384 | -11 | -107 | -2 337 |
| Hankintameno 31.12.2011 | 12 499 | 463 964 | 544 151 | 3 075 | 28 284 | 1 051 973 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011 | -182 844 | -379 871 | -1 311 | 0 | -564 026 | |
| Yritysten yhteenliittymät | -254 | -345 | -5 | -604 | ||
| Vähennykset | 3 947 | 20 333 | 29 | 24 309 | ||
| Poistot | -12 977 | -34 229 | -236 | -47 442 | ||
| Arvonalentumiset | -12 | -46 | -11 | -69 | ||
| Kurssierot | 138 | 93 | 8 | 239 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011 | -192 002 | -394 065 | -1 515 | -11 | -587 593 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 12 981 | 281 431 | 158 040 | 1 538 | 16 109 | 470 099 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 12 499 | 271 962 | 150 086 | 1 560 | 28 273 | 464 380 |
Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus sisältyy koneet ja kalusto -ryhmään. Rahoitusleasingsopimusten perusteella kirjattu hankintameno oli 5,8 miljoonaa euroa (6,3 milj. euroa) ja kertyneet poistot 4,1 miljoonaa euroa (3,4 milj. euroa). Omaisuuden kirjanpitoarvo oli 1,7 miljoonaa euroa (2,9 milj. euroa).
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvoon on aktivoitu vieraan pääoman menoja 0,3 miljoonaa euroa (0,03 milj. euroa). Tilikaudella 2012 konserni ei ole saanut julkisia avustuksia käyttöomaisuuden hankintaan (0,2 milj. euroa).
Aineellisia hyödykkeitä on lainojen vakuutena 11,7 miljoonan euron (12,0 milj. euron) arvosta.
| 13. biologiset hy ödykkeet , 1000 EUR |
2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|
| Biologiset hyödykkeet: | |||
| Tuottavat | 1 464 | 1 367 | |
| Kulutettavat | 5 504 | 5 298 | |
| Kauden lopussa | 6 968 | 6 665 | |
| Biologisten hyödykkeiden määrät tilikauden lopussa: | |||
| Karju / kpl | 52 | 52 | |
| Emakko, ensikko / kpl | 8 024 | 7 310 | |
| Lihasika / kpl | 55 921 | 48 986 | |
| Broilermunat, -untuvikot / kpl | 2 368 446 | 2 232 914 | |
| Kasvava vilja / hehtaaria | 1 414 | 2 000 | |
| Maataloustuotteiden tuotanto kauden aikana: | |||
| Sianliha / 1000 kg | 7 412 | 9 607 | |
| Naudanliha / 1000 kg | 15 | ||
| Broileruntuvikot / 1000 kpl | 22 582 | 20 774 | |
| Maito / 1000 kg | 1 303 | ||
| Vilja / 1000 kg | 4 845 | 5 641 |
Maataloustuotantoa harjoitetaan lihajalosteliiketoiminnan raaka-aineriskin hallitsemiseksi. Mahdolliset maataloustuotannon kohonneet kustannukset pyritään siirtämään tuotantoketjussa eteenpäin lihajalosteliiketoimintaan ja edelleen lihajalosteiden myyntihintoihin.
| Aineettomat hyödykkeet | Liikearvo | Tavaramerkit | Asiakassuhteet | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2012 | 183 321 | 73 820 | 2 347 | 21 175 | 280 663 |
| Yritysten yhteenliittymät | 1 080 | 2 500 | 1 | 3 581 | |
| Lisäykset | 1 959 | 1 959 | |||
| Vähennykset | -1 268 | -92 | -1 360 | ||
| Kurssierot | 2 873 | 2 239 | 116 | 5 228 | |
| Hankintameno 31.12.2012 | 187 274 | 78 559 | 1 079 | 23 159 | 290 071 |
| Kertyneet poistot ja | |||||
| arvonalentumiset 1.1.2012 | -20 245 | -4 883 | -1 695 | -16 401 | -43 224 |
| Yritysten yhteenliittymät | 0 | ||||
| Vähennysten poistot | 1 268 | 40 | 1 308 | ||
| Poistot | -410 | -290 | -1 547 | -2 247 | |
| Arvonalentumiset | 0 | ||||
| Kurssierot | 1 473 | -334 | -99 | 1 040 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | -18 772 | -5 627 | -717 | -18 007 | -43 123 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 163 076 | 68 937 | 652 | 4 774 | 237 439 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 168 502 | 72 932 | 362 | 5 152 | 246 948 |
| Aineettomat hyödykkeet | Liikearvo | Tavaramerkit | Asiakassuhteet | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2011 | 193 487 | 74 143 | 2 347 | 20 052 | 290 029 |
| Yritysten yhteenliittymät | 72 | 72 | |||
| Lisäykset | 1 105 | 1 105 | |||
| Vähennykset | -10 386 | -570 | -28 | -10 984 | |
| Kurssierot | 220 | 247 | -26 | 441 | |
| Hankintameno 31.12.2011 | 183 321 | 73 820 | 2 347 | 21 175 | 280 663 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011 |
-30 564 | -5 014 | -1 325 | -14 676 | -51 579 |
| Yritysten yhteenliittymät | -3 | -3 | |||
| Vähennysten poistot | 10 386 | 522 | 7 | 10 915 |
| Aineettomat hyödykkeet | Liikearvo | Tavaramerkit | Asiakassuhteet | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Poistot | -364 | -370 | -1 746 | -2 480 | |
| Arvonalentumiset | 0 | ||||
| Kurssierot | -67 | -27 | 17 | -77 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | -20 245 | -4 883 | -1 695 | -16 401 | -43 224 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 162 923 | 69 129 | 1 022 | 5 376 | 238 450 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 163 076 | 68 937 | 652 | 4 774 | 237 439 |
| Liikearvo | Tavaramerkit | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2012 | 2011 | 2012 | 2011 | |||||
| Atria Suomi | 4 801 | 3 721 | 2 500 | |||||
| Atria Skandinavia | 154 640 | 150 294 | 60 488 | 58 788 | ||||
| Atria Venäjä | 5 311 | 5 128 | ||||||
| Atria Viro | 9 061 | 9 061 | 4 148 | 4 148 | ||||
| Yhteensä | 168 502 | 163 076 | 72 447 | 68 064 | ||||
Best-In Oy:n hankinta tilikaudella 2012 lisäsi liikearvon ja tavaramerkkien arvoa Atria Suomella.
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetään johdon hyväksymiin budjetteihin perustuvia, ennen veroja määritettyjä rahavirtaennusteita viideltä vuodelta. Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua toteutuvat rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen alla esitettyjä kasvuvauhteja. Käytettävä kasvuvauhti ei ylitä rahavirtaa tuottavan yksikön toimialan keskimääräistä pitkän aikavälin kasvuvauhtia.
| 2012 Keskeiset oletukset | Atria Suomi | Atria Skandinavia | Atria Venäjä tuotemerkki |
Atria Viro |
|---|---|---|---|---|
| Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuvauhti | 1,0 % | 1,0 % | 4,5 % | 1,0 % |
| Ennen veroja määritelty diskonttauskorko | 3,9 % | 4,3 % | 10,4 % | 4,6 % |
| 2011 Keskeiset oletukset | Atria Suomi | Atria Skandinavia | Atria Venäjä tuotemerkki |
Atria Viro |
| Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuvauhti Ennen veroja määritelty diskonttauskorko |
1,0 % 5,3 % |
1,0 % 4,8 % |
4,5 % 12,4 % |
1,0 % 6,8 % |
Atrian arvonalentumistestauksessa käyttämien rahavirtaennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat liikevaihdon kasvu sekä pitkän aikavälin liikevoittomarginaali. Käytetyt kasvu- ja kannattavuusolettamukset perustuvat Suomessa ja Skandinaviassa yhtiön lähivuosien liikevaihdon kasvuprosentteihin sekä kannattavuustasoihin. Liikevoittomarginaalien oletetaan olevan lähellä konsernin 5 %:n tavoitetasoa. Baltian pitkän aikavälin parantuva kannattavuus perustuu olettamuksiin, että jo aloitetut tehostamistoimenpiteet, tuotevalikoiman laajentuminen, oman liharaaka-aineen kannattavampi käyttö sekä yleisen markkinatilanteen paraneminen nostavat yhtiön kannattavaksi lähivuosina.
Kasvuprosenttiolettamukset ovat maltilliset kaikilla markkina-alueilla. Venäjän korkeampi kasvuennuste johtuu Venäjän korkeammasta inflaatiosta, korkeammasta markkinakasvuodotuksesta sekä lihankulutuksen suhteellisen korkeasta pitkäaikaisesta kasvuennusteesta. Elintarvikealan suhteellisen vakaan kehityksen sekä kasvuennusteiden maltillisuuden johdosta on epätodennäköistä, että kasvuprosenttiolettamusten takia syntyisi arvonalentumistappioita tulevaisuudessa.
Liikevoittomarginaalien osalta arvonalentumistappioita pitää kirjata, jos pitkän aikavälin taso jää noin 70 % oletetusta Skandinaviassa ja Virossa. Suomessa liikevoittoprosentin pitäisi olla noin 80 % vähemmän kuin oletettu ennen kuin syntyy arvonalentumistarve.
Diskonttokorot voisivat aiheuttaa arvonalentumistappioita muuttamattomilla rahavirtaennusteilla, jos ne nousisivat 4,8 %-yksikköä Skandinaviassa ja 3,0 %-yksikköä Virossa. Suomessa yli 10 %-yksikön nousu johtaisi alaskirjauksiin. Selkeästi korkeammat diskonttokorot tarkoittaisivat, että markkinatilanne on muuttunut niin, että tämä vaikuttaisi todennäköisesti myös Atrian rahavirtoihin. Näin ollen edellä mainitut nousut diskonttokoroissa eivät suoraan merkitse sitä, että arvonalentumisiin olisi tarvetta.
Tilinpäätöksessä Atria Venäjän osalta testattiin erikseen rajoittamattoman käyttöiän omaava tuotemerkki. Testauksen perusteella ei ilmennyt tarvetta alaskirjaukselle. Herkkyysanalyysin perusteella tuotemerkin alaskirjaus ei ole todennäköistä myöskään tulevina vuosina.
| Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä | 2012 | 2011 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteisyrityksissä: | ||||||
| Tilikauden alussa | 5 918 | 4 635 | ||||
| Osuus kauden tuloksesta | 3 863 | 1 702 | ||||
| Saadut osingot | -533 | -419 | ||||
| Muut muutokset | -2 242 | |||||
| Tilikauden lopussa | 7 006 | 5 918 | ||||
| Osakkuusyrityksissä: | ||||||
| Tilikauden alussa | 7 965 | 7 227 | ||||
| Osuus kauden tuloksesta | -468 | -255 | ||||
| Saadut osingot | -61 | -128 | ||||
| Muut muutokset | 198 | 1 121 | ||||
| Tilikauden lopussa | 7 634 | 7 965 | ||||
| Yhteensä | 14 640 | 13 883 | ||||
| Yhteis- ja osakkuusyritykset | Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/Tappio | Omistus osuus (%) |
| 2012: | ||||||
| Yhteisyritykset: | ||||||
| Honkajoki Oy -konserni | Honkajoki | 23 601 | 10 066 | 28 130 | 4 633 | 50,0 |
| Länsi-Kalkkuna Oy | Säkylä | 3 541 | 2 631 | 27 194 | 21 | 50,0 |
| Osakkuusyritykset: | ||||||
| OOO Dan-Invest | Krasnodar, Venäjä | 44 502 | 38 282 | 676 | -3 001 | 26,0 |
| Findest Protein Oy *) | Kaustinen | 2 076 | 1 193 | 3 672 | -253 | 41,7 |
| Finnpig Oy -konserni | Seinäjoki | 3 002 | 2 508 | 3 289 | 108 | 50,0 |
| Foodwest Oy | Seinäjoki | 1 140 | 306 | 2 137 | -19 | 33,5 |
| Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo | Seinäjoki | 3 716 | 25 | 190 | -7 | 13,2 |
| Lihateollisuuden Tutkimuskeskus | ||||||
| LTK osuuskunta | Hämeenlinna | 11 128 | 1 961 | 22 375 | 202 | 40,7 |
| Param Para AB | Tukholma, Ruotsi | 2 912 | 2 498 | 3 818 | 19 | 24,0 |
| Transbox Oy | Helsinki | 1 811 | 1 428 | 5 642 | 5 | 25,7 |
| Tuoretie Oy | Seinäjoki | 8 052 | 7 103 | 63 246 | 14 | 33,3 |
| 2011: | ||||||
| Yhteisyritykset: | ||||||
| Best-In Oy | Kuopio | 1 754 | 782 | 5 263 | 132 | 50,0 |
| Honkajoki Oy -konserni | Honkajoki | 18 111 | 8 059 | 26 814 | 3 103 | 50,0 |
| Länsi-Kalkkuna Oy | Säkylä | 3 723 | 2 833 | 25 864 | 168 | 50,0 |
| Osakkuusyritykset: | ||||||
| OOO Dan-Invest | Krasnodar, Venäjä | 34 728 | 26 592 | 655 | -2 004 | 26,0 |
| Findest Protein Oy *) | Kaustinen | 2 578 | 1 377 | 3 604 | 1 | 41,7 |
| Finnpig Oy -konserni | Seinäjoki | 2 929 | 1 902 | 3 269 | 28 | 50,0 |
| Foodwest Oy | Seinäjoki | 1 232 | 379 | 2 081 | 66 | 33,5 |
| Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo | Seinäjoki | 3 716 | 18 | 194 | 13,2 | |
| OÜ LKT Invest | Valga, Viro | 240 | 21 | 26,0 | ||
| Lihateollisuuden Tutkimuskeskus | ||||||
| LTK osuuskunta | Hämeenlinna | 11 300 | 2 181 | 21 712 | 775 | 40,7 |
| Param Para AB | Tukholma, Ruotsi | 1 099 | 769 | 3 196 | 50 | 24,0 |
| Transbox Oy | Helsinki | 1 529 | 1 155 | 5 900 | 5 | 23,0 |
| Tuoretie Oy | Seinäjoki | 9 485 | 8 539 | 61 773 | 21 | 33,3 |
*) Omistusosuus: välitön 16,6 % ja välillinen 25,1 %
| 2011 | |
|---|---|
| 1 638 | 1 586 |
| 110 | 167 |
| -115 | |
| 1 748 | 1 638 |
| 182 | 167 |
| 1 566 | 1 471 |
| 1 748 | 1 638 |
| 1 748 | 1 638 |
| 2012 |
| Tasearvot 2012 |
Tasearvot 2011 |
|
|---|---|---|
| Myyntisaamiset tuottajilta | 3 364 | 10 763 |
| Lainasaamiset | 6 852 | 8 166 |
| Muut saamiset | 1 399 | 996 |
| Siirtosaamiset | 21 | 21 |
| Yhteensä | 11 636 | 19 946 |
| Käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti tasearvoista. | ||
| Pitkäaikaset saamiset jakaantuivat valuuttoihin seuraavasti: | ||
| EUR | 10 478 | 19 085 |
| SEK | 1 128 | 634 |
| RUR | 202 | |
| Muut | 30 | 25 |
| Yhteensä | 11 636 | 19 946 |
Myyntisaatavat tuottajilta -tili sisältää eläintilityksistä kuitattavia rehu- ja eläinvälityssaatavia, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Näiden saamisten luottoriskistä kerrotaan liitetiedossa 20.
Tilikaudella 2012 Atria Suomi teki tuottajien myyntisaamisten myyntiin liittyvän sopimuksen. Sopimus pienensi pitkäaikaisia saatavia 7,3 miljoonaa euroa.
Lainoista ja muista saamisista ei ole kirjattu arvonalentumisia. Lainojen ja muiden saamisten luottoriskin enimmäismäärä on yhtä suuri kuin niiden kirjanpitoarvo.
| Laskennalliset verosaamiset ja -velat | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset: | ||
| Yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva verosaaminen | 15 053 | 15 328 |
| 12 kuukauden kuluessa realisoituva verosaaminen | 434 | 615 |
| Yhteensä | 15 487 | 15 943 |
| Laskennalliset verovelat: | ||
| Yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva verovelka | 47 352 | 47 952 |
| 12 kuukauden kuluessa realisoituva verovelka | 12 | |
| Yhteensä | 47 364 | 47 952 |
| Laskennallisten verosaamisten erittely tase-erittäin: | ||
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 1 305 | 1 251 |
| Vaihto-omaisuus | 475 | 761 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 834 | 666 |
| Korolliset ja korottomat velat | 3 404 | 2 773 |
| Vahvistetut tappiot | 9 469 | 10 492 |
| Yhteensä | 15 487 | 15 943 |
| Laskennallisten verovelkojen erittely tase-erittäin: | ||
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 47 241 | 47 797 |
| Rahoitusvarat | 34 | 31 |
| Vaihto-omaisuus | 65 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 77 | 59 |
| Korolliset ja korottomat velat | 12 | |
| Yhteensä | 47 364 | 47 952 |
| Laskennallisten verojen muutos: | ||
| Kirjattu tuloslaskelmaan | 667 | 2 801 |
| Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin | 402 | 2 509 |
| Tytäryrityksen hankinta | -637 | -1 745 |
| Kurssierot | -300 | -230 |
| Yhteensä | 132 | 3 335 |
Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Tilikauden tappiot, joista laskennalliset verosaamiset on jätetty kirjaamatta, ovat 15,7 miljoonaa euroa (9,7 milj.euroa).
| Vahvistetuista tappiosta kirjatut laskennalliset verosaamiset vanhenevat seuraavasti | Atria Venäjä |
|---|---|
| 2016 | 41 |
| 2017 | 563 |
| 2018 | |
| 2019 | 2 761 |
| 2020 | 4 445 |
| 2021 | 1 659 |
| Yhteensä | 9 469 |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 50 087 | 55 830 |
| Keskeneräiset tuotteet | 15 308 | 13 581 |
| Valmiit tuotteet | 45 247 | 34 740 |
| Muu vaihto-omaisuus | 3 626 | 4 037 |
| Yhteensä | 114 268 | 108 188 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 1,3 miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 88 605 | 117 144 |
| Myyntisaamiset tuottajilta | 25 463 | 32 436 |
| Lainasaamiset | 2 673 | 2 927 |
| Muut saamiset | 13 076 | 14 922 |
| Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa | 51 | |
| Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa | 55 | |
| Siirtosaamiset | 10 124 | 9 369 |
| Yhteensä | 140 047 | 176 798 |
Käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti tasearvoista.
Tilikaudella 2012 Atria Suomi teki myyntisaamisten myyntiin liittyviä sopimuksia. Sopimukset pienensivät lyhytaikaisia myyntisaatavia 42,6 miljoonaa euroa ja myyntisaatavia tuottajilta 11,3 miljoonaa euroa.
Atria-konsernissa myyntisaamisten luottotappioden riski katsotaan toiminnan laajuuteen suhteutettuna pieneksi. Konsernin myyntisaamiset ovat hajautuneet usealle eri markkina-alueella ja monien asiakkaiden kesken. Luottotappioriskiä hallitaan vakuuksilla, kuten luottovakuutuksella ja pankkitakauksilla sekä ennakkolaskutuksella. Kullekin liiketoiminta-alueelle on laadittu erillinen markkina-alueen erityispiirteet huomioiva luottopolitiikka. Suurimpien asiakkuuksien ja asiakasryhmien osalta luottoriskiä tarkastellaan ja seurataan tapauskohtaisesti erikseen.
Myyntisaatavat tuottajilta -tili sisältää eläintilityksistä kuitattavia rehu- ja eläinvälityssaatavia. Saatavien tilannetta ja vakuusarvoja seurataan säännöllisesti luottopolitiikan edellyttämällä tavalla.
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat ostolaskujen menoennakoista, vuokrasaatavista ja verojaksotuksista.
| Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioksi kirjatut erät | 2012 | Luottotappiot | Netto 2012 | |
|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 95 706 | -104 | 95 602 | |
| Erääntyneet | Alle 30 päivää | 14 209 | -25 | 14 184 |
| 30–60 päivää | 1 605 | -42 | 1 563 | |
| 61–90 päivää | 776 | -54 | 722 | |
| Yli 90 päivää | 2 985 | -988 | 1 997 | |
| Yhteensä | 115 281 | -1 213 | 114 068 | |
| Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioksi kirjatut erät | 2011 | Luottotappiot | Netto 2011 | |
| Erääntymättömät | 131 699 | 131 699 | ||
| Erääntyneet | Alle 30 päivää | 13 860 | 13 860 | |
| 30–60 päivää | 1 322 | 1 322 | ||
| 61–90 päivää | 904 | 904 | ||
| Yli 90 päivää | 2 395 | -600 | 1 795 | |
| Yhteensä | 150 180 | -600 | 149 580 | |
| Lyhytaikaiset saamiset jakautuivat valuuttoihin seuraavasti | 2012 | 2011 | ||
| EUR | 79 165 | 121 542 | ||
| SEK | 27 842 | 23 028 | ||
| RUR | 21 109 | 21 062 | ||
| DKK | 7 387 | 6 400 | ||
| USD | 1 343 | 1 925 | ||
| NOK | 1 073 | 1 155 | ||
| Muut | 2 128 | 1 686 | ||
| Yhteensä | 140 047 | 176 798 | ||
| 2012 | 2011 | ||
|---|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 6 556 | 6 618 |
| Suomi | Venäjä | Baltia | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| 2012: | ||||
| Maa- ja vesialueet | 146 | 146 | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 1246 | 1098 | 2344 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 17 | 17 | ||
| Yhteensä | 1409 | 0 | 1098 | 2507 |
| 2011: | ||||
| Maa- ja vesialueet | 146 | 146 | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 1246 | 1 915 | 1098 | 4259 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 17 | 17 | ||
| Yhteensä | 1409 | 1 915 | 1098 | 4422 |
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät -tili sisältää teollisuuskiinteistön Vilnassa (tasearvo 1,1 miljoonaa euroa) sekä logistiikkakiinteistön Forssassa (tasearvo 1,4 miljoonaa euroa). Konserni myy aktiivisesti kiinteistöjä, mutta huonon markkinatilanteen vuoksi myyntiajat ovat osittain pidentyneet. Konserni ennustaa myynnin tapahtuvan markkinoiden elvyttyä.
Tilikaudella 2012 myytiin Moskovassa sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kaupasta kirjattiin 1,4 miljoonan euron myyntivoitto.
Tilikaudella 2011 myytiin osa Vilnassa sijaitsevasta teollisuuskiinteistöstä ja kaupasta kirjattiin myyntitappio 1,2 miljoonaa euroa. Lisäksi tilikaudella 2011 Forssassa sijaitsevasta logistiikkakeskuksesta kirjattiin 1,8 miljoonan euron arvonalentuminen.
Osakkeet jakautuvat A- ja KII-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan äänimäärällä. A-sarjan osakkeilla on yksi ääni per osake ja KII-sarjan osakkeella kymmenen ääntä per osake. A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 0,17 euron osinkoon, minkä jälkeen KII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 0,17 euroon asti. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen A- ja KII-sarjan osakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeella ei ole nimellisarvoa eikä enimmäismäärää.
| A-sarja | KII-sarja | Yhteensä |
|---|---|---|
| 18 953 | 9 204 | 28 157 |
| -1 | -1 | |
| 18 952 | 9 204 | 28 156 |
| 18 952 | 9 204 | 28 156 |
Ennen uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantuloa osakemerkinnöistä saatujen rahasuoritusten järjestelyn ehtojen mukaan ylikurssirahastoon kirjattu osuus.
Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Konsernin emoyhtiö Atria Oyj osti vuosina 2008 ja 2009 pörssistä 145 102 osaketta A-sarjan osaketta, joiden hankintameno oli 1,3 miljoonaa euroa. Hankituista osakkeista vuonna 2008 luovutettiin 35 260 osaketta ja vuonna 2010 3 280 osaketta konsernin avainhenkilöille osana konsernin osakepalkkiojärjestelmää. Vuoden lopussa emoyhtiön hallussa oli omia osakkeita yhteensä 111 312 kappaletta (111 312 kappaletta).
| Muut rahastot | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Käyvän arvon rahasto | 104 | 98 |
| Suojausrahasto | -5 731 | -4 504 |
| Yhteensä | -5 627 | -4 406 |
Muut rahastot -erään sisältyy käyvän arvon rahasto, johon kirjataan myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset sekä suojausrahasto, johon kirjataan suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutosten tehokkaat osuudet.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan sekä osakepalkkiojärjestelmän perusteella ennen vuotta 2012 ansaittujen osakkeiden arvon myöntämispäivän mukaisella kurssilla.
Muuntoeroihin kirjataan ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten ja kyseisten yhtiöiden hankinnan yhteydessä syntyneiden liikearvojen, varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisujen muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot kirjataan muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
| 2012 | 2011 |
|---|---|
| 110 228 | 110 228 |
| 84 034 | 78 343 |
| -1 277 | -1 277 |
| 10 963 | 11 322 |
| 203 946 | 198 615 |
| 2012 | 2011 |
| 0,20 | 0,25 |
| 5 631 | 7 039 |
26.4.2013 pidettävässä yhtiökokouksessa hallitus ehdottaa osinkoa jaettavaksi 0,22 euroa osakkeelta yhteensä 6 194 411,52 euroa.
Atria Oyj:llä on ollut käytössä konsernin avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jossa on ollut kolme yhden vuoden ansaintajaksoa 2010, 2011 ja 2012. Vuoden 2012 alussa Atria Oyj:n hallitus teki päätöksen osakepohjaisen kannustinjärjestelmän lakkauttamisesta, joten järjestelmä ei ole enää ollut käytössä vuonna 2012. Palkkio osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perusteella on maksettu osittain yhtiön A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattoi palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Osakkeita ei saanut luovuttaa kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Järjestelmän mahdollinen tuotto ansaintajaksoilta 2010 ja 2011 perustui konsernin liikevoittoon ja sitoutuneeseen pääomaan. Järjestelmässä maksettavat osakepalkkiot olisivat vuosina 2010 ja 2011 olleet enintään 100 100 Atria Oyj:n A-osaketta vuodessa. Tilikausien 2010 ja 2011 tuloksien perusteella osakepalkkioita ei maksettu. Ansaintajaksoilla 2007–2009 yhtiön hallussa olevia omia A-osakkeita luovutettiin maksutta yhteensä 38 540 kpl osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille (35 260 kpl ansaintajaksolta 2007 ja 3 280 kpl ansaintajaksolta 2009). Luovutetuista osakkeista on palautunut yhtiölle takaisin 4 750 osaketta.
| Ansaintajaksot | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Myöntämispäivä | 3.2.2011 | |
| Ansaintajakso alkaa | 1.1.2011 | |
| Ansaintajakso päättyy | 31.12.2011 | |
| Palkkiona osakkeita enintään, kpl | 100 100 | |
| Osakkeiden vapautuminen | 31.12.2013 | |
| Henkilöitä, kpl | 43 | |
| Ansaintakriteerit: | ||
| - Operatiivinen liikevoitto | 80 % | |
| - Sitoutunut pääoma | 20 % | |
| Ansaintakriteerien toteuma, % | 0 % | |
| Osakepalkkiot, kpl | 0 | |
| Osakkeen noteerattu hinta myöntämishetkellä, € | 8,61 | |
| Osakkeen noteerattu hinta tilinpäätöspäivänä, € | 5,95 |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Tasearvot | Tasearvot | |
| Pitkäaikaiset | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 40 000 | 80 000 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 179 792 | 164 574 |
| Eläkelainat | 41 764 | 49 021 |
| Muut velat | 2 011 | 2 014 |
| Rahoitusleasingvelat | 770 | 1 519 |
| Yhteensä | 264 337 | 297 128 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 40 000 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 801 | 14 644 |
| Yritystodistukset | 33 300 | 86 500 |
| Eläkelainat | 8 157 | 6 157 |
| Muut velat | 7 884 | 3 622 |
| Rahoitusleasingvelat | 1 000 | 1 325 |
| Yhteensä | 106 142 | 112 248 |
| Korolliset velat yhteensä | 370 479 | 409 376 |
| Korollisten lainojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvoista. | ||
| Kiinteäkorkoisia | 49,8 % | 50,2 % |
| Vaihtuvakorkoisia | 50,2 % | 49,8 % |
| Keskikorko | 2,98 % | 3,24 % |
| Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti | 2012 | 2011 |
| 2013 | 81 042 | |
| 2014 | 91 546 | 89 571 |
| 2015 | 10 895 | 8 870 |
| 2016 | 7 985 | 6 012 |
| 2017 | 85 210 | 53 005 |
| 2018 | 55 485 | |
| Myöhemmin | 13 216 | 58 628 |
| Yhteensä | 264 337 | 297 128 |
| Korolliset velat jakaantuvat valuuttoihin seuraavasti | 2012 | 2011 |
| EUR | 151 167 | 217 525 |
| SEK | 155 290 | 134 608 |
| DKK | 12 838 | 13 957 |
| RUR | 50 081 | 42 222 |
| LTL | 1 104 | 1 064 |
| Yhteensä | 370 479 | 409 376 |
| Rahoitusleasingvelat | 2012 | 2011 |
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä: | ||
| Alle vuoden kuluessa | 1 034 | 1 441 |
| Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa | 809 | 1 699 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 30 | |
| Yhteensä | 1 843 | 3 170 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo: | ||
| Alle vuoden kuluessa | 1 000 | 1 328 |
| Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa | 770 | 1 495 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 20 | |
| Yhteensä | 1 770 | 2 843 |
| Tulevaisuudessa kertyvä korko | 73 | 327 |
| Yhteensä | 1 843 | 3 170 |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Muut velat | 2 | 2 |
| Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa | 7 310 | 4 166 |
| Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa | 252 | 17 |
| Siirtovelat | 8 | 8 |
| Yhteensä | 7 572 | 4 193 |
| Pitkäaikaiset velat jakautuivat valuuttoihin seuraavasti | ||
| EUR | 5 983 | 3 075 |
| SEK | 1 589 | 1 106 |
| Muut | 12 | |
| Yhteensä | 7 572 | 4 193 |
Konsernin ruotsalaisilla yhtiöillä on etuuspohjaisia ITP2-eläkejärjestelyjä. Suurin osa ITP2-eläkejärjestelyistä hoidetaan Eläkevakuutusyhtiö Alectassa usean työnantajan järjestelyinä, joten niissä olevat varat ja velat eivät ole kohdistettavissa yksittäiselle yhtiölle. Tästä johtuen Alectassa hoidetut ITP2 eläkejärjestelyt käsitellään tilinpäätöksessä maksupohjaisina. Loput ITP2-eläkejärjestelyistä rahoitetaan FPG/PRI-järjestelmän kautta ja ne on käsitelty tilikaudesta 2011 lähtien etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä.
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 8 132 Varojen käypä arvo 0 Ali-(+) / Ylikate(-) 8 132 |
7 252 0 7 252 7 252 |
|---|---|
| Eläkevelka taseessa 8 132 |
|
| Etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti 2012 |
2011 |
| Kauden työsuoritukseen perustuvat menot 124 |
81 |
| Maksetut etuudet -197 |
-163 |
| Korkomenot 259 |
241 |
| Eläkekulut tuloslaskelmalla 187 |
159 |
| Vakuutusmatemaattiset tappiot 410 |
2 075 |
| Eläkekulut laajassa tuloksessa 410 |
2 075 |
| Taseessa esitetyn velan muutokset 2012 |
2011 |
| ITP2-eläkejärjestelyn velka tilikauden alussa *) 7 252 |
4 920 |
| Eläkekulut tuloslaskelmassa ja laajassa tuloksessa 597 |
2 234 |
| Kurssierot 283 |
98 |
| Tilikauden lopussa 8 132 |
7 252 |
| Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset (%) | |
| Diskonttokorko 3,50 |
3,84 |
| Inflaatioaste 2,00 |
2,00 |
*) Ruotsin ITP2-eläkejärjestelyn rahoitukseen liittyvä velka FPG/PRI-järjestelmälle on ennen vuotta 2011 esitetty eläkelainana pitkäaikaisissa korollisissa veloissa.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Ostovelat | 94 153 | 101 822 |
| Saadut ennakot | 1 075 | 1 174 |
| Muut velat | 30 200 | 26 531 |
| Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa | 317 | 1 763 |
| Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa | 2 769 | 2 799 |
| Siirtovelat | 46 984 | 42 480 |
| Yhteensä | 175 498 | 176 569 |
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat henkilöstökuluista ja velkojen korkojaksotuksista.
| Lyhytaikaiset velat jakautuivat valuuttoihin seuraavasti | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| EUR | 97 553 | 103 028 |
| SEK | 51 540 | 49 565 |
| RUR | 17 077 | 13 150 |
| DKK | 7 082 | 6 506 |
| USD | 878 | 3 013 |
| NOK | 555 | 445 |
| Muut | 813 | 862 |
| Yhteensä | 175 498 | 176 569 |
Atrian hallitus on hyväksymässään rahoituspolitiikassa määrittänyt rahoitusriskien hallinnan yleiset periaatteet. Hallitus on delegoinut rahoitusriskien hallinnan rahoituskomitealle, ja rahoitusriskien käytännön hoito on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Treasury, yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa, pyrkii tunnistamaan, arvioi ja suojautuu riskeiltä rahoituspolitiikan mukaisesti. Pääasialliset rahoitukseen liittyvät riskit ovat korkoriski, valuuttariski, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä luottoriski. Hyödykeriskejä ja pääomarakenteen hallintaa on myös käsitelty tämän kohdan lopussa.
Korkoriskiä hallitaan jakamalla rahoitusta vaihtuvakorkoisiin ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin sekä suojautumalla korkojohdannaisten avulla. Konserni on käyttänyt tilikauden aikana korkoriskin hallintaan koronvaihtosopimuksia. Konserni kytkee korkoriskin hallinnan korkokate tunnuslukuun, joka on ennustettu 12 kuukauden rullaava käyttökate jaettuna ennustetulla nettokorkokustannuksella. Mitä pienempi käyttökate suhteessa nettorahoituskustannukseen on, sitä suurempi osa velasta tulee olla kiinteäkorkoista. Konsernin korollinen velka tilinpäätöshetkellä oli 370,5 miljoonaa euroa (409,4 milj. euroa), josta kiinteäkorkoista oli 184,5 miljoonaa euroa (205,6 milj. euroa) eli 49,8 % (50,2 %). Kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhde on konsernin rahoituspolitiikan määrittämällä tasolla.
Korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin korollisiin velkoihin, koska lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten määrä ja niihin liittyvä korkoriski on vähäinen. Konsernin liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Tilinpäätöshetkellä Atria Oyj:llä oli avoinna neljä koronvaihtosopimusta, joihin sovelletaan suojauslaskentaa.
Nettokorkokulujen herkkyysanalyysissa on käytetty kohtuullisen mahdollisena pidetyn 1 % -yksikön korkotason muutosta, joka lasketaan korollisen vaihtuvakorkoisen nettovelan määrälle (koronvaihtosopimukset huomioituna), jonka on oletettu pysyvän samana koko tilivuoden ajan. Kaikille valuutoille käytetään simuloinneissa samansuuruista koron muutosta. Vaihtuvakorkoinen nettovelka 31.12.2012 oli 179,4 miljoonaa euroa (197,1 milj. euroa). Vuoden 2012 lopussa korkotason +/-1 % -yksikön muutos merkitsisi +/- 1,8 miljoonan euron muutosta konsernin korkokustannuksiin vuositasolla (+/-2,0 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi + 1 % muutoksella 4,1 miljoonaa euroa (5,0 milj. euroa) ja – 1 % muutoksella -4,3 miljoonaa euroa (-5,3 milj. euroa).
Atria-konserni toimii usealla valuutta-alueella ja altistuu eri valuutoista johtuville riskeille. Valuuttariskiä syntyy ennakoiduista liiketoimista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista sekä ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Tytäryritykset suojaavat kaupallisiin operatiivisiin eriin liittyvää valuuttariskiä kullekin liiketoiminta-alueelle tehdyn oman valuuttariskipolitiikan mukaisesti. Kukin valuuttariskipolitiikka on hyväksytty rahoituskomiteassa. Suomessa ja Ruotsissa edellä mainittuihin valuuttasuojauksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Valuuttariskiä seurataan rullaavan 12 kuukauden ennustetun rahavirran mukaan ja suojaukset tehdään 1–6 kuukauden periodeille valuuttatermiineillä, minkä aikana suojattujen rahavirtojen odotetaan toteutuvan ja vaikuttavan voittoon tai tappioon. Transaktioriskiä aiheutuu mm. Atrian Ruotsin yhtiöiden liharaaka-aineen euromääräisestä tuonnista sekä Venäjän yhtiöiden dollarimääräisestä tuonnista. Suomen liiketoimintojen valuuttavirrat ja -riskit ovat melko vähäisiä ja liittyvät lähinnä dollarimääräiseen ja Ruotsin kruunumääräiseen vientiin.
Konsernilla on ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka ovat alttiina valuuttariskeille. Rahoituskomitea päättää tapauskohtaisesti nettosijoitusten suojauksista. Tilinpäätöshetkellä ei ollut voimassa johdannaissopimuksia nettosijoitusten suojaamiseksi. Emoyhtiö myöntää rahoituksen tytäryhtiöille niiden omassa kotivaluutassa ja on suojannut valuuttamääräiset lainasaamiset tytäryhtiöiltä valuuttalainoilla ja –termiineillä.
Jos euro olisi ollut tilikauden lopussa 10 % heikompi/vahvempi Ruotsin kruunuun verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto ennen veroja olisi ollut 0,9 miljoonaa euroa suurempi/pienempi johtuen Ruotsin tytäryritysten euromääräisistä ostoveloista (0,9 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 0,7 miljoonaa euroa (0,8 milj. euroa). Herkkyysanalyyseissa otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.
Jos USD olisi ollut tilikauden lopussa 10 % heikompi/vahvempi Venäjän ruplaan verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto ennen veroja olisi pysynyt ennallaan johtuen Venäjän tytäryhtiöiden USD-määräisistä ostoveloista (0,3 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 0,0 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa).
Atria Oyj:n Treasury hankkii pääosan konsernin korollisesta vieraasta pääomasta. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitaan lainojen tasapainoisella maturiteettijakautumalla, pitämällä käytettävissä riittävä määrä sitovia luottolimiittejä, joissa on riittävän pitkät voimassaoloajat, käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusinstrumentteja sekä pitämällä riittävä määrä kassavaroja. Atria käyttää aktiivisesti yritystodistuksia lyhytaikaiseen rahoitukseen ja likviditeetin hallinnassa. Nostamattomia sitovia luottolimiittejä oli vuoden lopussa 153,0 miljoonaa euroa (152,5 milj. euroa). Tilikauden lopussa 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käyttämättä 166,7 miljoonaa euroa (113,5 milj. euroa). Konsernin nostettujen lainojen ja sitovien luottolimiittien keskimaturiteetti oli 2 vuotta 10 kuukautta (3 vuotta 1 kk).
Niissä lainasopimuksissa, joissa on käytössä kovenantteja, tärkein kovenantti on vähintään 30 % omavaraisuusastekovenantti. Konsernin omavaraisuusaste on ollut useita vuosia noin 40 % ja konserni tulee jatkossakin huolehtimaan siitä, että omavaraisuusaste tulee olemaan korkeampi kuin kovenantin edellyttämä taso. Kovenanttien toteutuminen raportoidaan lainasopimusten ehtojen mukaisesti rahoittajille joko neljännesvuosittain tai puolivuosittain.
Konsernin johdon näkemyksen mukaan rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä ei ole merkittäviä maksuvalmiuskeskittymiä.
Alla oleva taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien maturiteettianalyysia (luvut diskonttaamattomia). Johdannaisvelkojen ja -varojen pääomamaksut ja –tulot liittyvät valuuttatermiineihin ja koronmaksut koronvaihtosopimuksiin.
| 1 000 EUR | Erääntyminen 31.12.2012 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| < 1 vuotta | 1–5 vuotta | > 5 vuotta | Yhteensä | ||
| Lainat | Lyhennykset | 105 142 | 250 351 | 13 216 | 368 709 |
| Koronmaksut | 6 357 | 18 339 | 607 | 25 303 | |
| Rahoitusleasingvelat | Lyhennykset | 1 000 | 770 | 1 770 | |
| Johdannaisvelat ja -varat | Pääomamaksut | 142 274 | 142 274 | ||
| Pääomatulot | -145 271 | -145 271 | |||
| Koronmaksut | 3 367 | 8 167 | 11 534 | ||
| Korkotulot | -1 002 | -2 233 | -3 235 | ||
| Muut velat | Lyhennykset | 12 203 | 2 | 12 205 | |
| Ostovelat | Maksut | 94 179 | 94 179 | ||
| Siirtovelat | Maksut | 47 009 | 8 | 47 017 | |
| Yhteensä | Maksut yhteensä | 411 531 | 277 637 | 13 823 | 702 991 |
| Tulot yhteensä | -146 273 | -2 233 | -148 506 | ||
| Nettomaksut | 268 258 | 275 404 | 13 823 | 554 485 |
| 1 000 EUR | Erääntyminen 31.12.2011 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| < 1 vuotta | 1–5 vuotta | > 5 vuotta | Yhteensä | ||
| Lainat | Lyhennykset | 110 919 | 236 985 | 58 628 | 406 532 |
| Koronmaksut | 8 722 | 28 394 | 1 374 | 38 490 | |
| Rahoitusleasingvelat | Lyhennykset | 1 329 | 1 515 | 2 844 | |
| Johdannaisvelat ja | Pääomamaksut | 144 993 | 144 993 | ||
| -varat | Pääomatulot | -141 879 | -141 879 | ||
| Koronmaksut | 3 336 | 10 812 | 599 | 14 747 | |
| Korkotulot | -2 948 | -7 305 | -740 | -10 993 | |
| Muut velat | Lyhennykset | 11 744 | 14 | 11 758 | |
| Ostovelat | Maksut | 101 822 | 101 822 | ||
| Siirtovelat | Maksut | 42 480 | 8 | 42 488 | |
| Yhteensä | Maksut yhteensä | 425 345 | 277 728 | 60 601 | 763 674 |
| Tulot yhteensä | -144 827 | -7 305 | -740 | -152 872 | |
| Nettomaksut | 280 518 | 270 423 | 59 861 | 610 802 |
Luottoriskiä hallitaan konsernitasolla hallituksen hyväksymän konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Rahoitukseen liittyvää luottoriskiä eli vastapuoliriskiä hallitaan siten, että valitaan vastapuoliksi vain vakavaraisia ja hyvän luottokelpoisuuden omaavia sopimusosapuolia. Konsernin likvidejä varoja sijoitetaan ainoastaan edellä mainitut kriteerit täyttäviin vastapuoliin. Näin menetellään myös solmittaessa rahoitus- ja johdannaissopimuksia. Johdannaisiin liittyvää luottoriskiä pienentää myös se, että johdannaisiin liittyvät rahasuoritukset maksetaan netottaen. Atria on tehnyt johdannaisia vain niiden pankkien kanssa, jotka ovat Atrian päärahoittajia.
Konsernin operatiivisen liiketoiminnan luottoriski liittyy asiakkaisiimme, joista tärkeimmät ovat suuria vähittäiskaupan keskusliikkeitä. Osa konsernin myyntisaamisista liittyy alkutuotannon rehu- ja eläinvälitykseen, joihin liittyvä luottoriski on suurempi, mutta myös hajautunut laajemmin. Konsernin myyntisaamiset ovat myös hajautuneet usealle eri markkina-alueelle ja monien asiakkaiden kesken.
Luottotappioriskiä hallitaan vakuuksilla, kuten luottovakuutuksilla ja pankkitakauksilla sekä ennakkolaskutuksella. Kullekin liiketoiminta-alueelle on laadittu erillinen markkina-alueen erityispiirteet huomioiva luottopolitiikka. Suurimpien asiakkuuksien ja asiakasryhmien osalta luottoriskiä tarkastellaan ja seurataan tapauskohtaisesti erikseen. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 20.
Konserni altistuu hyödykeriskeille, joista merkittävimmät ovat liharaaka-aine ja sähkö. Liharaaka-aineen hintavaihtelut vaikuttavat lyhyellä tähtäyksellä kannattavuuteen, mutta kustannusten nousu pyritään siirtämään myyntihintoihin mahdollisimman nopeasti.
Sähkön hinnan vaihteluilta suojaudutaan sähkötermiinisopimuksilla konsernin sähkönhankintapolitiikan mukaisesti. Politiikassa olevat suojaustasot ovat alla olevassa taulukossa
| suojaustaso | suojaustaso | |
|---|---|---|
| Periodi | minimi | enintään |
| 1-12 kk | 70 % | 100 % |
| 13-24 kk | 40 % | 80 % |
| 25-36 kk | 0 % | 50 % |
| 37-48 kk | 0 % | 40 % |
| 49-60 kk | 0 % | 30 % |
Sähkösuojauksiin sovelletaan IFRS:n mukaista suojauslaskentaa. Johdannaisten arvonmuutosten tehokas osuus on kirjattu omaan pääomaan -0,7 miljoonaa euroa (-2,2 milj. euroa) ja tehoton osa -0,8 miljoonaa euroa tuloslaskelmaan (-0,4 milj. euroa).
Mikäli sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi 31.12.2012 tasosta +/- 10 %, olisi vaikutus omaan pääomaan +/-1,5 miljoonaa euroa (+/- 1,3 milj. euroa) olettamuksella, että kaikki suojaukset olisivat 100 prosenttisesti tehokkaita.
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa normaalit toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä ensisijaisesti omavaraisuusastetunnusluvulla, jolle se on asettanut 40 %:n tavoitetason. Tällä omavaraisuusastetasolla yhtiö arvioi, että uuden pääoman saatavuus ja kokonaiskustannus ovat optimaalisella tasolla.
Omavaraisuusasteeseen vaikuttavat taseen loppusumma sekä oma pääoma. Yhtiö pystyy vaikuttamaan taseen loppusummaan ja sitä kautta pääomarakenteeseen käyttöpääoman hallinnalla, investointien määrällä sekä myymällä liiketoimintoja tai omaisuuseriä. Vastaavasti yhtiö voi vaikuttaa oman pääoman määrään osingonjaon ja osakeantien kautta.
Tilikaudella 2012 Atria Suomi teki myyntisaamisten myyntiin liittyviä sopimuksia. Sopimukset pienensivät myyntisaamisten määrää yhteensä 61,2 miljoonaa euroa tilikauden lopussa.
Investointien ja divestointien arvioinnissa konserni käyttää referenssinä konsernin painotettua keskimääräistä pääomakustannusta (WACC). Konserni pyrkii tällä tavoin varmistamaan, että sen omaisuus tuottaa vähintään yhtä paljon kuin mitä sen pääoma keskimäärin maksaa.
| Toteutunut | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| 41,5 % | 39,5 % |
| 1000 EUR | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja |
Suojaus laskennan alaiset johdannais |
Lainat ja muut | Myytävissä olevat | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2012 Tase-erä | -velat | sopimukset | saamiset | rahoitusvarat | Rahoitusvelat | Tasearvo yhteensä |
| Pitkäaikaiset varat | ||||||
| Myyntisaamiset | 3 364 | 3 364 | ||||
| Muut rahoitusvarat | 1 748 | 1 748 | ||||
| Lainasaamiset | 6 852 | 6 852 | ||||
| Muut saamiset *) | 1 298 | 1 298 | ||||
| Siirtosaamiset *) | 21 | 21 | ||||
| Lyhytaikaiset varat | ||||||
| Myyntisaamiset | 114 068 | 114 068 | ||||
| Lainasaamiset | 2 673 | 2 673 | ||||
| Muut saamiset *) | 5 860 | 5 860 | ||||
| Siirtosaamiset *) | 10 123 | 10 123 | ||||
| Johdannaissopimukset | 55 | 51 | 106 | |||
| Rahavarat | 6 556 | 6 556 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 55 | 51 | 150 815 | 1 748 | 0 | 152 669 |
| Pitkäaikaiset velat | ||||||
| Lainat | 263 567 | 263 567 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 770 | 770 | ||||
| Muut velat **) | 2 | 2 | ||||
| Siirtovelat **) | 8 | 8 | ||||
| Johdannaissopimukset | 252 | 7 310 | 7 562 | |||
| Lyhytaikaiset velat | ||||||
| Lainat | 105 142 | 105 142 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 1 000 | 1 000 | ||||
| Ostovelat | 94 153 | 94 153 | ||||
| Muut velat **) | 12 203 | 12 203 | ||||
| Siirtovelat **) | 46 984 | 46 984 | ||||
| Johdannaissopimukset | 2 769 | 317 | 3 086 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 3 021 | 7 627 | 0 | 0 | 523 829 | 534 477 |
*) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverosaamisia
**) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverovelkoja
| 1 000 EUR | Käypään arvoon | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| tulosvaikutteisesti kirjattavat |
Suojaus laskennan alaiset |
|||||
| rahoitusvarat ja | johdannais | Lainat ja muut | Myytävissä olevat | |||
| 2011 Tase-erä | -velat | sopimukset | saamiset | rahoitusvarat | Rahoitusvelat | Tasearvo yhteensä |
| Pitkäaikaiset varat | ||||||
| Myyntisaamiset | 10 763 | 10 763 | ||||
| Muut rahoitusvarat | 1 638 | 1 638 | ||||
| Lainasaamiset | 8 166 | 8 166 | ||||
| Muut saamiset *) | 794 | 794 | ||||
| Siirtosaamiset *) | 21 | 21 | ||||
| Lyhytaikaiset varat | ||||||
| Myyntisaamiset | 149 580 | 149 580 | ||||
| Lainasaamiset | 2 927 | 2 927 | ||||
| Muut saamiset *) | 5 868 | 5 868 | ||||
| Siirtosaamiset *) | 9 369 | 9 369 | ||||
| Rahavarat | 6 618 | 6 618 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 0 | 0 | 194 106 | 1 638 | 0 | 195 744 |
| Pitkäaikaiset velat | ||||||
| Lainat | 295 609 | 295 609 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 1 519 | 1 519 | ||||
| Muut velat **) | 2 | 2 | ||||
| Siirtovelat **) | 8 | 8 | ||||
| Johdannaissopimukset | 17 | 4 166 | 4 183 | |||
| Lyhytaikaiset velat | ||||||
| Lainat | 108 626 | 108 626 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 3 622 | 3 622 | ||||
| Ostovelat | 101 822 | 101 822 | ||||
| Muut velat **) | 8 120 | 8 120 | ||||
| Siirtovelat **) | 42 480 | 42 480 | ||||
| Johdannaissopimukset | 2 799 | 1 763 | 4 562 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 2 816 | 5 929 | 0 | 0 | 561 808 | 570 553 |
*) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverosaamisia
**) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverovelkoja
| 1 000 EUR | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tase-erä | 31.12.2012 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| - Noteeratut osakkeet | 182 | 182 | ||
| - Noteeraamattomat osakkeet | 1 566 | 1 566 | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Johdannaissopimukset | 106 | 106 | ||
| Yhteensä | 1 854 | 182 | 106 | 1 566 |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Johdannaissopimukset | 7 562 | 7 562 | ||
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Johdannaissopimukset | 3 086 | 3 086 | ||
| Yhteensä | 10 648 | 0 | 10 648 | 0 |
| Tase-erä | 31.12.2011 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| - Noteeratut osakkeet | 167 | 167 | ||
| - Noteeraamattomat osakkeet | 1 471 | 1 471 | ||
| Yhteensä | 1 638 | 167 | 0 | 1 471 |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Johdannaissopimukset | 4 183 | 4 183 | ||
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Johdannaissopimukset | 4 562 | 4 562 | ||
| Yhteensä | 8 745 | 0 | 8 745 | 0 |
Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos noteerattuja hintoja on helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, toimialaryhmältä, hintatietopalvelusta tai valvontaviranomaiselta ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostokurssia.
Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla (esim. OTC-johdannaiselle), määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon todettavissa olevaa markkinatietoa, kun sitä on saatavilla, ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat merkittävät syöttötiedot ovat todettavissa, instrumentti on tasolla 2.
Jos yksi tai useampi merkittävä syöttötieto ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, instrumentti luokitellaan tasolle 3. Rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käytetään ulkopuolisten tahojen arvioita ja ja mikäli niitä ei ole saatavilla, käytetään yhtiön omia laskelmia/arvioita.
| Noteeraamattomat osakkeet | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Alkusaldo 1.1. | 1 471 | 1 405 |
| Ostot | 99 | 167 |
| Vähennykset | -4 | -101 |
| Loppusaldo 31.12. | 1 566 | 1 471 |
| Johdannaissopimusten käyvät arvot: 1 000 EUR |
Johdannaisvarat 31.12.2012 |
Johdannaisvelat 31.12.2012 |
Netto käypä arvo 31.12.2012 |
Netto käypä arvo 31.12.2011 |
|---|---|---|---|---|
| Valuuttatermiinit | ||||
| IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset | 51 | 47 | 4 | -229 |
| Muut suojaukset | 55 | 1 979 | -1 924 | -2 618 |
| Koronvaihtosopimukset, maturiteetti yli vuoden | ||||
| IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset | 6 849 | -6 849 | -3 527 | |
| Sähköjohdannaiset | ||||
| IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset | 1 773 | -1 773 | -2 173 | |
| Muut suojaukset | -198 | |||
| Yhteensä | 106 | 10 648 | -10 542 | -8 745 |
| 1 000 EUR | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit | ||
| IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset | 12 502 | 12 760 |
| Muut suojaukset | 128 622 | 100 432 |
| Koronvaihtosopimukset | ||
| IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset | 133 113 | 131 517 |
| Sähköjohdannaiset | ||
| IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset | 16 008 | 15 505 |
| Muut suojaukset | 488 | 479 |
| Yhteensä | 290 733 | 260 693 |
| Konserni vuokralle ottajana | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 6 325 | 6 181 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 12 122 | 11 263 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 10 132 | 8 861 |
| Yhteensä | 28 579 | 26 305 |
| Kuluksi kirjatut vuokrat | 6 507 | 6 548 |
Vuokrasopimusten ehdot vaihtelevat ja konserniyhtiöt vuokraavat kiinteistöjä, koneita ja kalustoa.
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä tai muita vakuuksia | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 956 | 3 327 |
| Eläkelainat | 5 692 | 7 251 |
| Yhteensä | 8 648 | 10 578 |
| Yleisvakuutena annetut kiinnitykset ja muut vakuudet | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 4 182 | 4 509 |
| Yrityskiinnitykset | 1 398 | 1 346 |
| Yhteensä | 5 580 | 5 855 |
| Taseeseen sisältymättömät vastuu sitoumukset | ||
| Takaukset | 441 | 470 |
| Konserniyritykset liiketoiminta-alueiden mukaisesti | Kotimaa | Omistus osuus ( %) |
Osuus ääni vallasta (%) |
|---|---|---|---|
| Atria Suomi: | |||
| Ab Botnia-Food Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Lihatukkurin Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Logistiikka Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Pekoni Nurmo Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Pihvi Kauhajoki Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Pihvi Kuopio Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Rehu Oy | Suomi | 51,0 | 51,0 |
| A-Sikateurastamo Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria Concept Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria Oyj | Suomi | ||
| Atria Suomi Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria-Chick Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria-Lihavalmiste Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria-Meetvursti Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria-Tekniikka Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria-Tuoreliha Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria-Valmisruoka Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Tuottajat Oy | Suomi | 97,9 | 99,0 |
| Best-In Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| F-Logistiikka Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Itikka-Lihapolar Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Kiinteistö Oy Tievapolku 3 | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Liha ja Säilyke Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Rokes Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Suomen Kalkkuna Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria Skandinavia: | |||
| 3-Stjernet A/S | Tanska | 100,0 | 100,0 |
| Atria Concept AB | Ruotsi | 100,0 | 100,0 |
| Atria Concept SP Z.o.o | Puola | 100,0 | 100,0 |
| Atria Denmark A/S | Tanska | 100,0 | 100,0 |
| Atria Foodservice AB | Ruotsi | 100,0 | 100,0 |
| Atria Retail AB | Ruotsi | 100,0 | 100,0 |
| Atria Scandinavia AB | Ruotsi | 100,0 | 100,0 |
| Atria Supply AB | Ruotsi | 100,0 | 100,0 |
| Falbygdens Ostnederlag AB | Ruotsi | 100,0 | 100,0 |
| KB Joddlaren | Ruotsi | 100,0 | 100,0 |
| Nordic Fastfood AB | Ruotsi | 51,0 | 51,0 |
| Nordic Fastfood Etablerings AB | Ruotsi | 51,0 | 51,0 |
| Ridderheims AS | Norja | 100,0 | 100,0 |
| Ridderheims Falbygdens AB | Ruotsi | 100,0 | 100,0 |
| Atria Venäjä: | |||
| Atria-Invest Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| OOO CampoFerma | Venäjä | 100,0 | 100,0 |
| OOO MPZ CampoMos | Venäjä | 100,0 | 100,0 |
| OOO Pit-Product | Venäjä | 100,0 | 100,0 |
| Atria Baltia: | |||
| Atria Eesti AS | Viro | 100,0 | 100,0 |
| Atria Farmid OÜ | Viro | 100,0 | 100,0 |
| OÜ Atria | Viro | 100,0 | 100,0 |
| UAB Vilniaus Mesa | Liettua | 100,0 | 100,0 |
| Konsernin yhteis- ja osakkuusyritykset ja muu lähipiiri | Kotimaa | Omistus osuus ( %) |
Osuus ääni vallasta (%) |
|---|---|---|---|
| Konsernin yhteisyritykset: | |||
| Honkajoki Oy | Suomi | 50,0 | 50,0 |
| Länsi-Kalkkuna Oy | Suomi | 50,0 | 50,0 |
| Konsernin osakkuusyritykset: | |||
| OOO Dan-Invest | Venäjä | 26,0 | 26,0 |
| Findest Protein Oy | Suomi | 41,7 | 41,7 |
| Finnpig Oy | Suomi | 50,0 | 50,0 |
| Foodwest Oy | Suomi | 33,5 | 33,5 |
| Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo | Suomi | 13,2 | 13,2 |
| Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK osuuskunta | Suomi | 40,7 | 40,7 |
| Param Para AB | Ruotsi | 24,0 | 24,0 |
| Transbox Oy | Suomi | 25,7 | 25,7 |
| Tuoretie Oy | Suomi | 33,3 | 33,3 |
Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja konsernin johtoryhmä Itikka osuuskunta -konserni Lihakunta Osuuskunta Pohjanmaan Liha -konserni
| Yhteis- ja osakkuus |
|||
|---|---|---|---|
| Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat | yritykset | Muu lähipiiri | Yhteensä |
| 1.1.–31.12.2012 | |||
| Tavaroiden myynnit | 2 240 | 8 352 | 10 592 |
| Palveluiden myynnit | 644 | 90 | 734 |
| Vuokratuotot | 318 | 47 | 365 |
| Tavaroiden ostot | 19 411 | 7 608 | 27 019 |
| Palveluiden ostot | 48 753 | 204 | 48 957 |
| Vuokrakulut | 10 | 2 659 | 2 669 |
| 31.12.2012 | |||
| Myyntisaamiset | 259 | 451 | 710 |
| Muut saamiset | 105 | 14 | 119 |
| Ostovelat | 3 567 | 4 | 3 571 |
| Muut velat | 3 623 | 3 623 | |
| Yhteis- ja osakkuus |
|||
| Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat | yritykset | Muu lähipiiri | Yhteensä |
| 1.1.–31.12.2011 | |||
| Tavaroiden myynnit | 1 448 | 7 335 | 8 783 |
| Palveluiden myynnit | 662 | 90 | 752 |
| Vuokratuotot | 320 | 320 | |
| Myydyt rakennukset | 1 443 | 1 443 | |
| Tavaroiden ostot | 18 457 | 6 036 | 24 493 |
| Palveluiden ostot | 47 730 | 181 | 47 911 |
| Vuokrakulut | 7 | 3 240 | 3 247 |
| Ostetut osakkeet | 6 084 | 6 084 | |
| 31.12.2011 | |||
| Myyntisaamiset | 299 | 557 | 856 |
| Muut saamiset | 17 | 102 | 119 |
| Ostovelat | 4 048 | 19 | 4 067 |
| Muut velat | 3 819 | 3 819 | |
Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin. Palveluiden ostoissa suurimman erän muodostavat Tuoretie Oy:lta ostettavat logistiikkapalvelut. Velat lähipiirille ovat heti tai sovitun mukaisesti irtisanottavissa olevia lainoja, joiden korkokanta on sidottu 3 kk:n tai 6 kk:n euriborkorkoon.
| 2012 | 2011 |
|---|---|
| 2 385 | 2 430 |
| 317 | 346 |
| 737 | |
| 2 702 | 3 513 |
Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Hänellä on kuitenkin oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Eläkkeen määrä perustuu toimitusjohtajan vuosiansioihin Atria-konsernin palveluksessa.
Atria-konsernin johtoryhmän Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville jäsenille on järjestetty johdon ryhmäeläke-etu. Ryhmäeläkevakuutuksen eläkeikä on johtoryhmän jäsenilllä 63 vuotta. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja vuosimaksu perustuu vakuutetun kuukausipalkkaan (rahapalkka ja luontaisedut).
Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
Konsernin johtoryhmän jäsenet
| Hallintoneuvoston, hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkat, palkkiot ja muut työsuhde-etuudet (maksuperusteisesti) |
2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Hallintoneuvoston jäsenet: | ||
| Pirkola Ari, puheenjohtaja | 43 | 54 |
| Anttikoski Juho, varapuheenjohtaja 5/2012 alkaen | 14 | |
| Paavola Seppo, varapuheenjohtaja 5/2012 asti | 12 | 31 |
| Hallintoneuvoston muut jäsenet yhteensä | 58 | 45 |
| Hallituksen jäsenet: | ||
| Paavola Seppo, puheenjohtaja 5/2012 alkaen | 45 | |
| Selin Martti, puheenjohtaja 5/2012 asti | 29 | 74 |
| Komulainen Timo, varapuheenjohtaja | 79 | 84 |
| Heikkilä Tuomo | 32 | 36 |
| Kaarto Esa | 54 | 55 |
| Paxal Kjel-Göran, jäsen 5/2012 alkaen | 28 | |
| Romanainen Maisa | 25 | 25 |
| Sivula Harri | 27 | 28 |
| Tikkakoski Matti, hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja 3/2011 asti | ||
| Toimitusjohtajat: | ||
| Gröhn Juha, 4.3.2011 alkaen | 606 | 482 |
| Tikkakoski Matti, 3.3.2011 asti | 847 | |
| Toimitusjohtajan sijaiset yhteensä: | 338 | 299 |
| Ruohola Juha, 1.5.2011 alkaen | ||
| Gröhn Juha, 3.3.2011 asti | ||
Atria Oyj osti 20.12.2012 HKScan Finland Oy:ltä lemmikkieläinruokia valmistavan Best-In Oy:n osakkeet. Atria Oyj ja HKScan Finland Oy ovat olleet vuonna 2002 perustetun Best-In Oy:n omistajia kumpikin 50 prosentin omistusosuudella. Nyt toteutetun yrityskaupan jälkeen Best-In Oy:n osakekanta siirtyy kokonaisuudessaan Atria Oyj:n omistukseen.
Best-In Oy sijaitsee Kuopiossa ja sen liikevaihto oli 5,1 miljoonaa euroa vuonna 2012. Yritys työllistää 19 henkilöä. Best-In Oy:n tuotemerkkejä ovat Best-In, Hubert ja CAT.
Atria haluaa hyödyntää tulevaisuudessa entistä enemmän lemmikkieläinruokamarkkinoiden kasvua. Best-Inin tunnetut tuotemerkit ja markkinajohtajan asema Suomessa antavat Atrialle erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaa. Liiketoiminnan painopiste on kotimarkkinassa ja siellä erityisesti koirien tuoreruokaratkaisuissa, joissa Best-In on selkeä markkinajohtaja ja tuotteistuksen edelläkävijä.
| Yhdistämisessä | ||
|---|---|---|
| käytetyt | Kirjanpito | |
| käyvät | arvot ennen | |
| Best-In Oy | arvot | yhdistämistä |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 775 | 775 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Tuotemerkit | 2 500 | |
| Liikearvo | 1 080 | |
| Vaihto-omaisuus | 605 | 501 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 113 | 113 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 172 | 172 |
| Varat yhteensä | 5 245 | 1 562 |
| Pitkäaikaiset velat | 104 | 104 |
| Laskennallinen verovelka | 638 | |
| Lyhytaikaiset velat | 503 | 503 |
| Velat yhteensä | 1 245 | 607 |
| Nettovarat | 4 000 | 954 |
| Kauppahinta 50 %:n osuudesta | 2 000 | |
| Yrityskaupan rahavirtavaikutus | 1 828 | |
Laskelma on tehty alustavana.
Best-In Oy on ollut aikaisemmin konsernin yhteisyritys, joka on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Yrityskaupasta syntyi 1,5 miljoonan euron tuotto, joka johtuu aikaisemman 50 %:n omistusosuuden arvostamisesta käypään arvoon. Kyseinen tuotto on raportoitu liikevoiton jälkeen tuloslaskelman rivillä "Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista".
Best-In Oy:n tulos tilikaudelta 2012 on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.
Osana nautateurastuksen - ja leikkuun tehostamisohjelmaa Atria hankki 21.6.2011 omistukseensa Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy:n koko osakekannan Itikka osuuskunnalta, joka kuuluu yhtiön lähipiiriin. Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy omistaa Atrian käytössä olevan teurastamokiinteistön ja -koneet Kauhajoella. Yrityskaupalla selkeytettiin omistusrakennetta.
Atria investoi Kauhajoen nautateurastamon ja -leikkaamon uudistamiseen noin 26 miljoonaa euroa. Investoinnin arvioidaan valmistuvan vuoden 2012 loppuun mennessä. Koko nautateurastuksen tehostamisohjelman kustannussäästöt arvioidaan olevan noin 6 miljoonaa euroa vuodessa.
| Yhdistämisessä | ||
|---|---|---|
| käytetyt | Kirjanpito | |
| käyvät | arvot ennen | |
| Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy | arvot | yhdistämistä |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 9 013 | 2 415 |
| Aineettomat hyödykkeet | 69 | 69 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 211 | 211 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 32 | 32 |
| Varat yhteensä | 9 324 | 2 726 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 1 500 | 1 500 |
| Laskennallinen verovelka | 1 715 | |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 25 | 25 |
| Velat yhteensä | 3 240 | 1 525 |
| Nettovarat | 6 084 | 1 202 |
| Kauppahinta | 6 084 | |
| Yrityskaupan rahavirtavaikutus | 6 052 |
Tilikaudella 2011 alustavana tehty laskelma ei ole muuttunut.
Kustannustehokkuuden lisäämiseksi käynnistetty ohjelma Baltiassa eteni tilikaudella 2011. Yhtiön omistuksessa ollut maidontuotantoa harjoittava yhtiö OÜ Puidukaupandus myytiin. Edellä mainitusta kaupasta johtuen Atria Baltia kirjasi tilikaudella 2011 kertaluonteisen myyntivoiton 0,2 miljoonaa euroa. Tällä kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin liikevaihtoon, liikevoittoon, varoihin tai velkoihin.
Atria Oyj:n yhtiökokouksen päättämään nimitystoimikuntaan valittiin seuraavat henkilöt:
Esa Kaarto valittiin toimikunnan puheenjohtajaksi. A-sarjan suurimmista osakkeenomistajista Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja Keskinäinen Työeläkeosakeyhtiö Varma eivät halunneet nimittää edustajaansa nimitystoimikuntaan.
Nimitystoimikunta ehdotti yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten palkkiot pidetään samoina kuin vuonna 2012. Nimitystoimikunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan 3 jäsentä erovuoroisten jäsenten (Komulainen ja Romanainen) ja eroavan jäsenen tilalle (Heikkilä). Nimitystoimikunta ehdotti, että hallitukseen valitaan uudelleen erovuorossa oleva Maisa Romanainen. Loput kaksi ehdokasta vahvistetaan ja tiedotetaan myöhemmin.
Atria Suomi käynnisti toimenpideohjelman valmisruokatuotannon tuottavuuden parantamiseksi. Atria selvittää vaihtoehdot Karkkilan valmisruokatuotannon siirtämisestä Atria Suomen muihin tuotantoyksiköihin. Toimintojen järjestelysuunnitelmia koskevat yt-neuvottelut henkilöstön kanssa on käynnistetty. Toimenpideohjelmasta arvioidaan muodostuvan noin yhden miljoonan euron vuosittainen kustannussäästö. Neuvottelut koskevat yhteensä 32 henkilöä Karkkilan tuotantolaitoksella.
| Liite | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 | |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 2.1 | 41 284 | 46 417 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2.2 | 2 726 | 2 783 |
| Henkilöstökulut | 2.3 | -2 620 | -3 552 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 2.4 | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot |
-22 747 | -23 015 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2.5 | -5 973 | -5 531 |
| LIIKEVOITTO | 12 670 | 17 102 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 2.6 | 3 919 | 9 445 |
| VOITTO ENNEN | |||
| SATUNNAISIA ERIÄ | 16 589 | 26 547 | |
| Satunnaiset erät | 2.7 | 0 | -7 300 |
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA |
|||
| VEROJA | 16 589 | 19 247 | |
| Tilinpäätössiirrot | 2.8 | -4 017 | -7 858 |
| Tuloverot | 2.9 | -1 610 | -67 |
| TILIKAUDEN VOITTO | 10 963 | 11 322 |
| V a s t a a v a a | Liite | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet |
3.1 | 25 | 35 |
| Muut pitkävaikutteiset | |||
| menot | 4 280 | 3 923 | |
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| yhteensä | 4 305 | 3 957 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 3.1 | 227 105 | 235 445 |
| Sijoitukset | 3.2 | ||
| Osuudet saman | |||
| konsernin yrityksissä | 259 929 | 257 835 | |
| Osuudet omistusyhteys- | |||
| yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet |
3 592 1 580 |
3 652 1 479 |
|
| Sijoitukset yhteensä | 265 100 | 262 966 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| YHTEENSÄ | 496 510 | 502 368 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 3.3 | 321 448 | 316 381 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 3.3 | 106 694 | 80 836 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 553 | 1 806 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
429 695 | 399 024 | |
| V a s t a a v a a y h t e e n s ä | 926 205 | 901 393 | |
| V a s t a t t a v a a | Liite | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| OMA PÄÄOMA | 3.4 | ||
| Osakepääoma | 48 055 | 48 055 | |
| Ylikurssirahasto | 138 502 | 138 502 | |
| Omat osakkeet | -1 277 | -1 277 | |
| Sijoitetun vapaan oman | |||
| pääoman rahasto | 110 228 | 110 228 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 84 034 | 78 343 | |
| Tilikauden voitto | 10 963 | 11 322 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 390 504 | 385 172 | |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN | |||
| KERTYMÄ | 3.5 | ||
| Poistoero | 73 031 | 69 014 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 3.6 | 258 870 | 285 844 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 3.7 | 203 800 | 161 362 |
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 462 670 | 447 206 | |
| V a s t a t t a v a a | |||
| y h t e e n s ä | 926 205 | 901 393 |
| 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 | |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Myynnistä saadut maksut | 41 101 | 45 619 |
| Muista tuotoista saadut maksut | 2 726 | 2 783 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -8 293 | -8 354 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen | ||
| rahoituseriä ja veroja | 35 534 | 40 048 |
| Rahoitustuotot ja -kulut netto | 4 444 | 5 924 |
| Maksetut verot | -2 665 | 5 578 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 37 314 | 51 550 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Investoinnit aineellisiin ja | ||
| aineettomiin hyödykkeisiin | ||
| sekä sijoituksiin | -16 888 | -26 679 |
| Konsernisaamisten muutos | -30 504 | -7 324 |
| Investointien rahavirta | -47 392 | -34 003 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Lainojen maksut / nostot | -31 015 | -1 358 |
| Konsernivelkojen muutos | 53 771 | -19 662 |
| Osinkojen maksut | -5 631 | -7 039 |
| Omat osakkeet | 0 | -6 |
| Saadut/maksetut | ||
| konserniavustukset | -7 300 | -1 422 |
| Rahoituksen rahavirta | 9 825 | -29 487 |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | 37 314 | 51 550 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | -47 392 | -34 003 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | 9 825 | -29 487 |
| YHTEENSÄ | -253 | -11 940 |
| Rahavarojen muutos | ||
| Rahavarat 1.1. | -1 806 | -13 747 |
| Rahavarat 31.12. | 1 553 | 1 806 |
| Muutos | -253 | -11 940 |
Atria Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti (FAS).
Atria Oyj on Atria Oyj -konsernin emoyhtiö, kotipaikka Kuopio. Atria Oyj -konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa emoyhtiön pääkonttorista Itikanmäentie 3, Seinäjoki, postiosoite PL 900, 60060 ATRIA.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuskirjauksilla. Poistot tehdään tasapoistoina käytössäoloajalta. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Saadut avustukset eivät ole olennaisia.
| Poistoajat ovat | Poistoaika | |
|---|---|---|
| Rakennukset | Nurmo | 40 vuotta |
| muut paikkakunnat | 25 vuotta | |
| Koneet ja kalusto | Nurmo | 10 vuotta |
| muut paikkakunnat | 7 vuotta | |
| Atk-ohjelmat | 5 vuotta | |
| Muut pitkävaikutteiset | 10 vuotta |
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Osakkeiden kirjanpitoarvo 31.12.2012 oli 29.326,86 euroa ja käypä arvo 113.156,11 euroa.
Rahoitusvälineet on arvostettu taseessa hankintamenoon vähennettynä arvonalennuskirjauksilla.
Ulkomaanrahan määräiset erät on muutettu Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Realisoituneiden valuuttamääräisten lainojen kurssierot on esitetty rahoituserissä.
Yhtiön solmii johdannaissopimuksia kurssierojen ja korkotason hallitsemiseksi. Käytettyjä johdannaisia ovat valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset.
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, esitetään tuloslaskelman rahoituserissä. Suojaukseen käytettyjen johdannaisten positiivinen käypä arvo esitetään saamissa ja negatiivinen arvo veloissa.
Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, kirjataan tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään johdannaisen erääntymispäivänä.
Kaikkien johdannaisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 4.3.
1.1.– 31.12.2012 1.1.– 31.12.2011
| Liikevaihto | 41 284 | 46 417 |
|---|---|---|
Yhtiön vuokratuotot esitetään liikevaihtona, koska se vastaa yhtiön toiminnan nykyistä luonnetta.
| Palveluveloitukset konsernilta | 2 706 | 2 729 |
|---|---|---|
| Muut | 19 | 54 |
| Yhteensä | 2 726 | 2 783 |
| Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | ||
|---|---|---|
| Toimihenkilöt Suomessa | 10 | 12 |
| Henkilöstökulut | ||
| Palkat: Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja hallituksen jäsenet |
1 189 | 1 873 |
| Hallintoneuvoston jäsenet | 110 | 112 |
| Muut palkat | 535 | 803 |
| Yhteensä | 1 833 | 2 788 |
| Eläkekulut | 697 | 652 |
| Muut henkilösivukulut | 90 | 112 |
| Yhteensä | 787 | 764 |
| Henkilöstökulut yhteensä | 2 620 | 3 552 |
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset: Yhtiön lakisääteiset eläkkeet ovat maksuperusteisia ja ne on hoidettu vakuutusyhtiössä. Yhtiöllä ei ole toimitusjohtajan ja hallituksen sekä hallintoneuvoston jäseniin kohdistuvia eläkesitoumuksia.
| Poistot aineellisista ja aineettomista | ||
|---|---|---|
| hyödykkeistä | 22 747 | 23 015 |
Tase-eräkohtainen poistoerittely sis. kohtaan 3.1.
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 973 | 5 531 |
|---|---|---|
| Sisältää hallinto-, markkinointi-, energia-, siivous-, käyttö- ja muita kuluja sekä tilintarkastajien palkkiot. |
||
| Tilintarkastajan palkkiot / Pricewaterhouse Coopers Oy |
||
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 185 | 217 |
| Veroneuvonta | 2 | 8 |
| Muut palkkiot | 11 | 9 |
| Yhteensä | 197 | 234 |
Tiedot on esitetty laskutusperusteisesti.
| Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista | ||
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 5 443 | 10 631 |
| Muilta | 674 | 588 |
| Yhteensä | 6 117 | 11 219 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 12 647 | 12 614 |
| Muilta | 7 618 | 8 822 |
| Yhteensä | 20 266 | 21 436 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | 1 021 | 1 420 |
| Muille | 21 443 | 21 790 |
| Yhteensä | 22 464 | 23 210 |
| Rahoitustuotot ja kulut yhteensä | 3 919 | 9 445 |
| Erään korko- ja muut rahoituskulut sisältyy | ||
| kurssitappioita (netto) | 31 | 417 |
| 2.7. SATUNNAISET ERÄT, 1000 EUR | ||
| Annettu konserniavustus | 0 | 7 300 |
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa | ||
|---|---|---|
| tehtyjen poistojen erotus | -4 017 | -7 858 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 1 610 | 67 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet: | ||
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 455 | 1 455 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 1 455 | 1 455 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 420 | -1 394 |
| Vähennysten poistot | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | -10 | -26 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 430 | -1 420 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 25 | 35 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 1.1. | 17 318 | 16 386 |
| Lisäykset | 1 658 | 936 |
| Vähennykset | -28 | -4 |
| Hankintameno 31.12. | 18 949 | 17 318 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -13 395 | -11 994 |
| Vähennysten poistot | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | -1 273 | -1 401 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -14 668 | -13 395 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 4 280 | 3 923 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 4 305 | 3 957 |
| Aineelliset hyödykkeet: | ||
| Maa- ja vesialueet | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 233 | 1 469 |
| Vähennykset | 0 | -235 |
| Hankintameno 31.12. | 1 233 | 1 233 |
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Hankintameno 1.1. | 280 853 | 279 252 |
| Lisäykset | 10 147 | 2 095 |
| Vähennykset | -361 | -494 |
| Hankintameno 31.12. | 290 639 | 280 853 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -129 792 | -123 066 |
| Vähennysten poistot | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | -6 881 | -6 726 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -136 673 | -129 792 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 153 965 | 151 061 |
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.1. | 282 535 | 274 815 |
| Lisäykset | 14 350 | 7 731 |
| Vähennykset | -502 | -12 |
| Hankintameno 31.12. | 296 383 | 282 535 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -213 790 | -199 061 |
| Vähennysten poistot | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | -14 448 | -14 730 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -228 238 | -213 790 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 68 145 | 68 745 |
| 31.12.2012 | 31.12.2011 | |
|---|---|---|
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 2 235 | 2 215 |
| Lisäykset | 63 | 20 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 2 298 | 2 235 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 022 | -890 |
| Vähennysten poistot | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | -135 | -132 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 157 | -1 022 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 141 | 1 213 |
| Ennakkomaksut ja | ||
| keskeneräiset hankinnat | ||
| Hankintameno 1.1. | 13 192 | 9 034 |
| Muutokset +/- | -10 572 | 4 159 |
| Hankintameno 31.12. | 2 620 | 13 192 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 227 105 | 235 445 |
| Koneiden ja laitteiden poistamaton | ||
| hankintameno | 68 145 | 68 745 |
Muun kuin tuotannon koneiden ja laitteiden osuus ei ole olennainen erä. Loppuun poistettujen ja romutettujen hankintahinnat on ilmoitettu vähennyksenä.
| Emoyhtiön | Emoyhtiön | |
|---|---|---|
| omistus | omistuso | |
| osuus-% | suus-% | |
| 2012 | 2011 | |
| Konserniyritykset: | ||
| Ab Botnia-Food Oy, Seinäjoki | 100 | 100 |
| Atria Concept Oy, Seinäjoki | 100 | 100 |
| Atria Eesti AS, Valga, Viro | 100 | 100 |
| Atria Scandinavia AB, Sköllersta, Ruotsi | 100 | 100 |
| Atria Suomi Oy, Kuopio | 100 | 100 |
| Atria-Invest Oy, Seinäjoki | 100 | 100 |
| A-Tuottajat Oy, Seinäjoki | 97,9 | 97,9 |
| Best-In Oy, Kuopio | 100 | |
| Itikka-Lihapolar Oy, Seinäjoki | 100 | 100 |
| Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy, Kauhajoki | 100 | 100 |
| Kiinteistö Oy Tievapolku 3, Helsinki | 100 | 100 |
| Liha ja Säilyke Oy, Forssa | 63,2 | 63,2 |
| OÜ Atria, Tallinna, Viro | 100 | 100 |
| Rokes Oy, Forssa | 100 | 100 |
| Suomen Kalkkuna Oy, Seinäjoki | 100 | 100 |
| UAB Vilniaus Mesa, Vilna, Liettua | 100 | 100 |
| Yhteis- ja osakkuusyritykset: | ||
| Best-In Oy, Kuopio | 50,0 | |
| Foodwest Oy, Seinäjoki | 33,5 | 33,5 |
| Honkajoki Oy, Honkajoki | 50,0 | 50,0 |
| Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo, | ||
| Seinäjoki | 13,2 | 13,2 |
| Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK | ||
| osuuskunta, Hämeenlinna | 40,7 | 40,7 |
| Länsi-Kalkkuna Oy, Säkylä | 50,0 | 50,0 |
| Transbox Oy, Helsinki | 18,6 | 15,7 |
| Tuoretie Oy, Helsinki | 33,3 | 33,3 |
| 3.3. SAAMISET, 1000 EUR | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset saamiset: | ||
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä: |
||
| Lainasaamiset | 321 448 | 316 381 |
| Lyhytaikaiset saamiset: | ||
| Lainasaamiset | 132 | 221 |
| Myyntisaamiset | 51 | 34 |
| Muut saamiset | 21 | 300 |
| Siirtosaamiset | 1 239 | 128 |
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä: |
||
| Myyntisaamiset | 1 789 | 1 623 |
| Muut saamiset | 100 290 | 74 485 |
| Siirtosaamiset | 3 172 | 4 045 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 106 694 | 80 836 |
| Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| - korkojaksotus | 3 222 | 4 046 |
| - verojaksotus | 1 086 | 31 |
| - muut | 103 | 96 |
| Yhteensä | 4 411 | 4 173 |
| 3.4. OMA PÄÄOMA, 1000 EUR | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Osakepääoma 1.1. | 48 055 | 48 055 |
| Osakepääoma 31.12. | 48 055 | 48 055 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 138 502 | 138 502 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 138 502 | 138 502 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 186 557 | 186 557 |
| Omat osakkeet 1.1. | -1 277 | -1 271 |
| Lunastukset | 0 | -6 |
| Omat osakkeet 31.12. | -1 277 | -1 277 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 110 228 | 110 228 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. |
110 228 | 110 228 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 89 665 | 85 383 |
| Osingonjako | -5 631 | -7 039 |
| Voittovarat 31.12. | 84 034 | 78 343 |
| Tilikauden voitto | 10 963 | 11 322 |
| Voittovarat 31.12. | 94 996 | 89 665 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 203 946 | 198 615 |
| Oma pääoma yhteensä | 390 504 | 385 172 |
Tilikauden lopussa 31.12.2012 yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli 111312 kpl, mikä vastaa 0,394 % osakkeista ja 0,1 % osakkeiden tuomasta äänivallasta. Tilikauden aikana ei ole tapahtunut muutoksia omien osakkeiden määrässä.
| Laskelma voitonjakokelpoisista varoista: | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 84 034 | 78 343 |
| Tilikauden voitto | 10 963 | 11 322 |
| Omat osakkeet | -1 277 | -1 277 |
| Yhteensä | 93 719 | 88 388 |
Osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:
| 2012 | 2011 | |||
|---|---|---|---|---|
| kpl | 1000 EUR | kpl | 1000 EUR | |
| A-sarja (1 ääni/osake) | 19 063 747 | 32 408 | 19 063 747 | 32 408 |
| KII-sarja (10 ääntä/ osake) |
9 203 981 | 15 647 | 9 203 981 | 15 647 |
| Yhteensä | 28 267 728 | 48 055 | 28 267 728 | 48 055 |
| 3.5. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ, 1000 EUR |
31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Poistoero | 73 031 | 69 014 |
| 3.6. PITKÄAIKAINEN VIERAS | ||
| PÄÄOMA, 1000 EUR | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Joukkovelkakirjalainat | 40 000 | 80 000 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 177 106 | 161 623 |
| Eläkelainat | 26 277 | 25 946 |
| Yhteensä | 243 383 | 267 569 |
| Velat saman konsernin yrityksille: | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 15 488 | 18 275 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 258 870 | 285 844 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua: |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 50 000 | 51 250 |
| Eläkelainat | 10 513 | 1 025 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 4 338 | 7 125 |
| Yhteensä | 64 850 | 59 400 |
Atria Oyj:n vuonna 2007 liikkeelle laskettu 40 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna 2014, korko 1,15 %
| 3.7. LYHYTAIKAINEN VIERAS | ||
|---|---|---|
| PÄÄOMA, 1000 EUR | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Joukkovelkakirjalainat | 40 000 | 0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 47 628 | 100 730 |
| Eläkelainat | 5 370 | 3 370 |
| Ostovelat | 1 004 | 618 |
| Muut velat | 7 281 | 3 117 |
| Siirtovelat | 3 921 | 4 224 |
| Velat saman konsernin yrityksille: | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 2 788 | 2 788 |
| Ostovelat | 444 | 369 |
| Muut velat | 95 227 | 38 669 |
| Siirtovelat | 137 | 7 478 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 203 800 | 161 362 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| - palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 674 | 678 |
| - henkilöstörahasto | 6 | 0 |
| - korkojaksotukset | 1 848 | 2 081 |
| - termiinien arvostus | 1 492 | 1 558 |
| - muut | 37 | 7 385 |
| Yhteensä | 4 058 | 11 702 |
Atria Oyj:n vuonna 2006 liikkeelle laskettu 40 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna 2013, korko 1,58 %
Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset ja vastuut
| Takaukset: | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta |
70 734 | 71 112 |
| Yhteensä | 70 734 | 71 112 |
| Muut vuokrasopimukset | ||
| Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat |
||
| Yhden vuoden kuluessa | 527 | 398 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden | ||
| kuluttua | 1 220 | 595 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 3 396 | 3 473 |
| Yhteensä | 5 143 | 4 466 |
Yhtiö on tehnyt arvonlisäverolain tarkoittamia kiinteistöinvestointeja, joiden jäljellä oleva tarkistusvastuu tarkistuskausittain 31.12.2012. Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistöjen verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana.
| Jäljellä oleva tarkistusvastuun määrä |
||
|---|---|---|
| Investoinnin valmistumisvuosi | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| 2008 | 0 | 866 |
| 2009 | 826 | 963 |
| 2010 | 251 | 286 |
| 2011 | 1 418 | 1 595 |
| 2012 | 2 526 | 0 |
| Yhteensä | 2 494 | 3 711 |
| Johdannaissopimusten käyvät arvot | Johdan nais velat 31.12.2012 |
Johdan nais velat 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit: | ||
| Muut suojaukset | 1 492 | 1 491 |
| Koronvaihtosopimukset, maturiteetti yli vuoden: |
||
| Suojauslaskennan alaiset | ||
| kassavirtasuojaukset | 6 849 | 3 527 |
| Yhteensä | 8 341 | 5 018 |
| allekirjoitus | Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen | Tilinpäätösmerkintä |
|---|---|---|
| Seinäjoella 19. päivänä maaliskuuta 2013 | Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. |
|
| Seppo Paavola puheenjohtaja |
Tuomo Heikkilä | Seinäjoella 19. päivänä maaliskuuta 2013 |
| PricewaterhouseCoopers Oy | ||
| KHT-yhteisö | ||
| Esa Kaarto | Timo Komulainen | |
| Juha Wahlroos | ||
| KHT | ||
| Kjell-Göran Paxal | Maisa Romanainen | |
| Harri Sivula | Juha Gröhn toimitusjohtaja |
|
Olemme tilintarkastaneet Atria Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallintoneuvosto ja hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Seinäjoella 19. päivänä maaliskuuta 2013
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Juha Wahlroos KHT
| Hallinnointiperiaatteet | 112 |
|---|---|
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 113 |
| Yhtiökokous | 113 |
| Nimitystoimikunta | 114 |
| Hallintoneuvosto | 114 |
| Hallitus |
116 |
| Hallituksen valiokunnat121 | |
| Toimitusjohtaja123 | |
| Johtoryhmä123 | |
| Palkitseminen123 | |
| Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus | 127 |
| Tilintarkastus129 | |
| Sisäpiirihallinto129 | |
| Tiedottaminen130 | |
| Palkka- ja palkkioselvitys131 |
Atria Oyj (Atria tai yhtiö) on suomalainen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaan. Emoyhtiö Atria Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat kansainvälisen Atriakonsernin. Yhtiön kotipaikka on Kuopio.
Vastuu Atria-konsernin hallinnosta ja toiminnasta on konsernin emoyhtiön Atria Oyj:n hallintoelimillä. Nämä ovat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja.
Atrian päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Atria Oyj:n yhtiöjärjestystä, Atrian hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksiä ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Atria noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ("Hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.cgfinland.fi. Yhtiö poikkeaa Hallinnointikoodin noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti Hallinnointikoodin suosituksista seuraavasti:
Atria Oyj on laatinut selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Suomen listayhtiöiden Hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti. Selvitys on saatavilla yhtiön Internet-sivuilla (www.atriagroup.com).
Yhtiöjärjestys ja lunastuslauseke löytyvät kokonaisuudessaan yhtiön Internet-sivuilta osoitteesta www.atriagroup.com/sijoittajat/HallintoJaJohtaminen.
Yhtiön osakkeenomistajien Lihakunta ja Itikka Osuuskunta välillä on osakassopimus, jonka mukaan ne yhdessä huolehtivat ja vastaavat siitä, että kumpikin osapuoli saa edustajia hallintoneuvostoon samassa suhteessa kuin ne omistavat Yhtiön KII-osakkeita ja että hallintoneuvoston puheenjohtajan ja hallituksen varapuheenjohtajan ollessa toisen osapuolen nimeämä on hallituksen puheenjohtaja ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja toisen nimeämä.
Hallituspaikkojen jakautumisesta on sovittu siten, että kumpikin osapuoli voi nimetä hallitukseen kolme varsinaista jäsentä ja näiden varajäsenet. Sopimus sisältää myös määräyksiä omistusosuuksien keskinäisestä suhteesta ja menettelytavoista tilanteessa, jossa jompikumpi osuuskunnista suoraan tai välillisesti hankkii lisää Yhtiön KII- osakkeita. Sopimuksen mukaan A-sarjan osakkeiden hankintaa ei oteta huomioon omistusosuuksien keskinäistä suhdetta arvioitaessa.
Lisäksi osakkeenomistajien Lihakunta, Itikka Osuuskunta ja Pohjanmaan Liha välillä on osakassopimus, jonka mukaan Pohjanmaan Liha saa yhden edustajan hallintoneuvostoon. Sopimus sisältää myös määräyksiä Osuuskunta Pohjanmaan Lihan omistusosuudesta.
Yhtiön tiedossa ei ole muita osakassopimuksia.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä löytyy kokonaisuudessaan yhtiön Internet-sivuilta osoitteesta www.atriagroup.com/sijoittajat/HallintoJaJohtaminen.
Yhtiökokous on Atria Oyj:n ylin päättävä elin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättävät tilinpäätöksen vahvistamisesta ja taseen osoittaman voiton käyttämisestä; vastuuvapauden antamisesta hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle; hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten lukumäärästä, jäsenten valinnasta ja palkkiosta sekä tilintarkastajan valinnasta ja tilintarkastajalle maksettavista palkkioista.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle tarvittaessa.
Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada vaatimansa asia Atrian varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi mm. yhtiön Internet-sivuilla www.atriagroup.com julkaistavaan päivään mennessä. Pyyntö on lähetettävä perusteluineen tai päätösehdotuksineen kirjallisesti osoitteeseen Atria Oyj, Konsernin lakiasiat, PL 900, 60060 ATRIA.
Yhtiökokoukset kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiökokous järjestetään yhtiön kotipaikkakunnalla Kuopiossa tai Helsingissä. Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan julkaisemalla kutsu yhtiön internetsivuilla ja pörssitiedotteella aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin joka tapauksessa viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi hallitus voi päättää julkaista kutsun tai tiedoksiannon kutsun toimittamiseksi yhdessä tai useammassa hallituksen määräämässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai muualla päättämällään tavalla.
Osakkeenomistajan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen yhtiökokousta.
Yhtiökokouksessa on läsnä toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja suurin osa hallituksen jäsenistä sekä varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastajat. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnastaan päättävässä yhtiökokouksessa, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.
Atria Oyj:n yhtiökokous on asettanut nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Nimitystoimikuntaan valitaan seuraavaa yhtiökokousta edeltävän marraskuun alun tilanteen mukaan osakkeenomistajat tai näiden edustajat, jotka omistavat KII-sarjan osakkeita, sekä suurin sellainen A-sarjan osakkeenomistaja, joka ei omista KII-sarjan osakkeita, tai tällaisen osakkeenomistajan edustaja. Oikeus nimetä edustaja nimitystoimikuntaan määräytyy Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän yhtiön osakasluettelon perusteella varsinaista yhtiökokousta edeltävän marraskuun 1. pankkipäivän tilanteen mukaisesti. Toimikuntaan kuuluu lisäksi asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja.
Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyy osakasluettelon mukaan seuraavaksi suurimmalle A-sarjan osakkeenomistajalle, jolla muutoin ei olisi nimeämisoikeutta. Mikäli osakkeenomistaja, jolla olisi arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus tarvittaessa ilmoittaa tietyistä omistusmuutoksista, esittää yhtiön hallitukselle osoitetun kirjallisen vaatimuksen lokakuun loppuun mennessä, lasketaan tällaisen osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistusosuus tai osakkeenomistajan useisiin rahastoihin tai rekistereihin merkityt omistukset yhteen ääniosuutta laskettaessa.
Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii hallituksen puheenjohtaja, ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivänä.
Atria Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on hallintoneuvosto, jonka valitsee yhtiökokous. Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 18 ja enintään 21 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvostoon ei voida valita kuuttakymmentäviittä (65) vuotta täyttänyttä henkilöä. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvosto kokoontuu keskimäärin kolme kertaa vuodessa.
Hallintoneuvoston tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja Atria Oyj:n yhtiöjärjestyksessä. Hallintoneuvoston merkittävimmät tehtävät ovat
Yhtiön omistajat, jotka edustavat yli 50 % äänimäärästä, ovat ilmaisseet pitävänsä nykyistä yhtiöjärjestyksen mukaista hallintoneuvostoon perustuvaa mallia hyvänä, koska se tuo laajakantoista näkemystä yhtiön toimintaan ja päätösten tekoon.
•Juho Anttikoski s. 1970, maanviljelijä, jäsen vuodesta 2009
Kaikki Atria Oyj:n hallintoneuvoston jäsenet kuuluvat jäseninä yhtiön pääomistajien Lihakunnan, Itikka Osuuskunnan ja Osuuskunta Pohjanmaan Lihan hallintoelimiin. Kaikki hallintoneuvoston jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista.
Atria Oyj:n hallintoneuvosto kokoontui 4 kertaa vuonna 2012 ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 94,74.
Hallintoneuvoston osakeomistukset yhtiössä löytyvät yhtiön Internet-sivuilta kohdasta: Sisäpiiri.
Atrian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 7 jäsentä. Atrian hallituksen jäsenen toimikausi poikkeaa suosituksen 10 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenen toimikausi on kolme (3) vuotta. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 50 % äänimäärästä, ovat ilmaisseet pitävänsä yhtiön pitkäjänteisen kehittämisen kannalta kolmen (3) vuoden toimikautta hyvänä eivätkä ole nähneet tarvetta yhtiöjärjestyksen mukaisen toimikauden lyhentämiselle.
Atrian hallitus huolehtii yhtiön hallinnon, toiminnan ja kirjanpidon sekä varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Atrian hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöistä ja päätöksentekomenettelystä. Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee ja päättää merkittävät yhtiön strategiaa, investointeja, organisaatiota ja rahoitusta koskevat asiat. Työjärjestyksen mukaan hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat:
Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä itsearvioinnin kerran vuodessa.
| Nimi | Selin, Martti Ilmari puheenjohtaja 3.5.2012 asti |
Paavola, Seppo Felix puheenjohtaja |
Komulainen, Timo Juhani varapuheenjohtaja |
|---|---|---|---|
| Syntymä vuosi |
1946 | 1962 | 1953 |
| Koulutus | maamieskoulu | yo, agrologi | agrologi |
| Päätoimi | maanviljelijä, lihantuottaja | maanviljelijä | maanviljelijä |
| Keskeinen työkokemus |
• metalliteollisuus, Ruotsi • luottamustehtävät |
• Keski-Pohjanmaan maaseutukeskus, maatilojen neuvontatehtävät 1991–1996 • Maatalousyrittäjä 1996 |
• luottamustehtävät |
| Hallituksen jäsenyyden alkamisaika |
2005 | 2012 | 1993 |
| Keskeisim mät saman aikaiset luottamus tehtävät |
• Itikka osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja 30.12.2011 asti, hallintoneuvoston jäsen 1.1.2012 alkaen • Itikan maa- ja metsätilat Oy:n hallituksen puheenjohtaja |
• Itikka Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen 2000–, varapuheenjohtaja 2008–2011 ja puheenjohtaja 2012– • Kaustisen osuuspankin hallituksen puheenjohtaja 2012– • Pellervo-Seuran hallituksen jäsen 2012– • Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen 2012– |
• Lihakunnan hallituksen jäsen 1988– ja puheenjohtaja 1996– • A-Tuottajat Oy:n hallituksen varapuheenjohtajaja 2000– 2003 ja puheenjohtaja 2003– • A-Rehu Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2004– • Jukola Osuuskaupan hallituksen jäsen 1984– ja varapuheenjohtaja 1995– |
| Keskei simmät päättyneet luottamus tehtävät |
• Atria Oyj hallintoneuvoston jäsen 2006– ja varapuheen johtaja 2009–2012 |
||
| Riippumat tomuus |
riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista |
riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista |
riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista |
| Osake omistukset yhtiössä |
Tieto päivittyy Atrian verkkosivuille kohtaan Sisäpiiri |
Tieto päivittyy Atrian verkkosivuille kohtaan Sisäpiiri |
|
| Osake perusteiset oikeudet yhtiössä |
ei | ei |
| Nimi | Heikkilä, Tuomo Juhani | Kaarto, Esa Heikki Ilmari | Paxal, Kjell-Göran |
|---|---|---|---|
| Syntymä vuosi |
1948 | 1959 | 1967 |
| Koulutus | maamieskoulu | agronomi | agrologi |
| Päätoimi | maanviljelijä | maanviljelijä | maanviljelijä porsas- ja sianlihantuottaja |
| Keskeinen työkokemus |
• luottamustehtävät | • luottamustehtävät | • Foremix Oy:n rehumyyjä 1990–1997 • Osuuskunta Pohjanmaan Liha, alkutuotantopäällikkö 1990–1997 |
| Hallituksen jäsenyyden alkamisaika |
1996 | 2009 | 2012 |
| Keskeisim mät saman aikaiset luottamus tehtävät |
• Lihakunnan hallituksen jäsen 1996–2012 |
•Itikka osuuskunta hallituksen jäsen 2002– ja hallituksen puheenjohtaja 2009- •A-Tuottajat Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2009– Hallituksen jäsen 2004 lähtien •A-Rehu Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2009– •Oy Feedmix AB:n hallituksen jäsen 2009– •Kiinteistö Oy Rehukanavan hallituksen jäsen 2009– •Suurusrehu Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2009– |
• Pohjanmaan Lihan hallituksen varajäsen 1999–2001, varapuheenjohtaja 2002–2009 ja puheenjohtaja 2010- • A-Tuottajat Oy:n hallituksen varajäsen 2001–2002 ja varsinainen jäsen 2003– • Oy Foremix Ab:n hallituksen jäsen 2004–2009 ja puheenjohtaja 2010– • A-Rehu Oy:n hallituksen jäsen 2010- • Ab WestFarm Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2010– |
| Keskei simmät päättyneet luottamus tehtävät |
• Ruotsinkielisen maataloustuottajain keskusliiton hallituksen varajäsen 1999–2001 |
||
| Riippumat tomuus |
riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista |
riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista |
riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista |
| Osake omistukset yhtiössä |
Tieto päivittyy Atrian verkkosivuille kohtaan Sisäpiiri |
Tieto päivittyy Atrian verkkosivuille kohtaan Sisäpiiri |
Tieto päivittyy Atrian verkkosivuille kohtaan Sisäpiiri |
| Osake perusteiset oikeudet yhtiössä |
ei | ei | ei |
| Nimi | Romanainen, Maisa Annukka | Sivula, Harri Juhani |
|---|---|---|
| Syntymä vuosi |
1967 | 1962 |
| Koulutus | kauppatieteiden maisteri | hallintotieteiden maisteri |
| Päätoimi | Stockmann-konsernin tavarataloryhmän johtaja, konsernin varatoimitusjohtaja 2008– |
Restel-konsernin toimitusjohtaja, 2011– |
| Keskeinen työkokemus |
• Brio Oy, mm. tuotepäällikkö ja ostojohtaja 1990–1996 • Stockmann Oyj Apb 1996– - ostopäällikkö - tavaratalon johtaja, Moskova, Venäjä - tavaratalon johtaja, Tallinna, Viro - johtaja, ulkomaiset tavaratalot, - johtaja, Suomen ja Baltian tavaratalot |
• Kesko Oyj, 1987–1999 - myyntipäällikkö, ostopäällikkö - jaostopääällikkö, myyntijohtaja - Marketkeskon johtaja - Lähikeskon johtaja - tulosryhmäjohtaja, päivittäistavararyhmä • Kesko Oyj/Ruokakesko Oy, 1999–2006 - varatoimitusjohtaja • Onninen Oy, 2006–2010 - konsernin toimitusjohtaja |
| Hallituksen jäsenyyden alkamisaika |
2010 | 2009 |
| Keskeisim mät saman aikaiset luottamus tehtävät |
•East Office of Finnish Industries hallituksen varajäsen 2008– •Tuko Logistics Osuuskunnan hallituksen jäsen 2009– •Päivittäistavarakauppa ry:n hallituksen jäsen 2008– •Suomalais-Venäläinen kauppakamarin hallituksen jäsen 2012– |
• Norpe Oy:n hallituksen jäsen 2010– • Leipurin Oy:n hallituksen jäsen 2010– • Tokmanni Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2011– • Nets Oy:n hallintoneuvoston jäsen 2011– |
| Keskei simmät päättyneet luottamus tehtävät |
• Olvi Oyj:n hallituksen jäsen 2007–2011 |
|
| Riippumat tomuus |
riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista |
riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista |
| Osake omistukset yhtiössä |
Tieto päivittyy Atrian verkkosivuille kohtaan Sisäpiiri |
Tieto päivittyy Atrian verkkosivuille kohtaan Sisäpiiri |
| Osake perusteiset oikeudet yhtiössä |
ei | ei |
Atria Oyj:n hallitus vasemmalta: Seppo Paavola (hallituksen puheenjohtaja), Timo Komulainen (hallituksen varapuheenjohtaja), Tuomo Heikkilä, Esa Kaarto, Kjell-Göran Paxal, Maisa Romanainen ja Harri Sivula.
Hallitus kokoontuu säännöllisin väliajoin noin 10 kertaa toimikauden aikana hallituksen erikseen etukäteen vahvistaman kokousaikataulun mukaisesti, ja lisäksi aina tarvittaessa. Vuonna 2012 hallitus kokoontui 15 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 96,2 %.
Toimitusjohtaja pitää hallituksen kokouksessa katsauksen, jossa toimitusjohtaja raportoi konsernin taloudellisen tilanteen, ennusteet, investoinnit, organisaatiomuutokset sekä muut konsernin kannalta tärkeät asiat.
Jokaisessa säännönmukaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat raportit:
Kokouksen esityslista toimitetaan hallituksen jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokousaineiston valmistelevat toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri puheenjohtajan ohjeistuksen mukaan. Kokousaineisto toimitetaan jäsenille viimeistään kolme päivää ennen kokousta.
Yhtiön hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Harri Sivula ja Maisa Romanainen ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Seppo Paavola, Timo Komulainen, Tuomo Heikkilä, Esa Kaarto ja Kjell-Göran Paxal kuuluvat jäseninä yhtiön pääomistajien, Lihakunnan, Itikka Osuuskunnan ja Pohjanmaan Lihan hallintoelimiin. Hallituksen jäsenet ovat velvollisia antamaan hallitukselle hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi riittävät tiedot sekä ilmoittamaan tiedoissa tapahtuvista muutoksista.
Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Hallituksella on nimitysvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokuntien valmistelun pohjalta. Valiokunnat raportoivat työstään hallitukselle, joka myös valvoo näiden valiokuntien toimintaa.
Nimitysvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja sekä kaksi hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Hallinnointikoodin suosituksen 29 mukaisesti, yhtiön toimitusjohtajaa tai yhtiön muuhun johtoon kuuluvia hallituksen jäseniä ei valita nimitysvaliokunnan jäseneksi.
Nimitysvaliokunnan tehtävät työjärjestyksen mukaisesti ovat seuraavat:
Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle tarpeen mukaan. Kokouksissa käsitellään ne asiat, jotka kuuluvat nimitysvaliokunnan tehtäviin. Nimitysvaliokunta voi kutsua kokouksiin tarpeellisiksi katsomiaan henkilöitä sekä voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita avustamaan valiokuntaa sen tehtävien täyttämiseksi.
Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja on Seppo Paavola ja muut jäsenet Maisa Romanainen ja Timo Komulainen. Kaikki nimitysvaliokunnan jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia ja Maisa Romanainen riippumaton myös merkittävistä osakkeenomistajista. Nimitysvaliokunta ei kokoontunut vuonna 2012.
Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen. Hallinnointikoodin 32 mukaisesti, toimitusjohtajaa tai yhtiön muuhun johtoon kuuluvia henkilöitä ei valita palkitsemisvaliokunnan jäseniksi.
Palkitsemisvaliokunnan tarkoituksena on turvata päätöksenteon objektiivisuutta, edistää palkitsemisjärjestelmien avulla yhtiön tavoitteiden saavuttamista, yhtiön arvon nousua sekä palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyyttä ja järjestelmällisyyttä. Lisäksi palkitsemisvaliokunnan tarkoituksena on varmistaa, että tulospalkkiojärjestelmät kytkeytyvät yhtiön strategiaan ja aikaansaatuihin tuloksiin.
Palkitsemisvaliokunnan tehtävät työjärjestyksen mukaisesti ovat seuraavat:
Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellään ne asiat, jotka kuuluvat palkitsemisvaliokunnan tehtäviin. Palkitsemisvaliokunta voi kutsua kokouksiin tarpeellisiksi katsomiaan henkilöitä sekä voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita avustamaan valiokuntaa sen tehtävien täyttämiseksi.
Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja on Seppo Paavola ja muut jäsenet ovat Timo Komulainen ja Harri Sivula. Kaikki palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia ja Harri Sivula riippumaton myös merkittävistä osakkeenomistajista. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuonna 2012 neljä kertaa ja kaikki valiokunnan jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.
Yhtiön toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja vastaa myös yhtiön juoksevan hallinnon järjestämisestä ja valvoo, että yhtiön varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus, joka päättää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot.
Atria Oyj:n toimitusjohtaja on ETM Juha Gröhn. Toimitusjohtajan esittely löytyy kokonaisuudessaan yhtiön Internet-sivuilta kohdasta Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan omistustiedot kohdasta Sisäpiiri.
Atria-konsernilla on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa liiketoiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa. Johtoryhmän tehtäviin lukeutuu muun muassa strategisten suunnitelmien laadinta ja niiden jalkauttaminen, merkittävien hankkeiden ja organisatoristen muutosten käsittely sekä konsernin riskienhallintatoimenpiteiden läpikäynti ja toteuttaminen omilla vastuualueillaan.
Vuonna 2012 johtoryhmä kokoontui yksitoista 11 kertaa.
Johtoryhmän jäsenten esittelyt löytyvät yhtiön Internet-sivuilta kohdasta Johtoryhmä ja johtoryhmän omistustiedot kohdasta Sisäpiiri.
Atria Oyj on laatinut palkka- ja palkkioselvityksen Suomen listayhtiöiden Hallinnointikoodin suosituksen 47 mukaisesti. Selvitys on saatavilla yhtiön Internet-sivuilla (www.atriagroup.com/sijoittajat/HallintoJa-Johtaminen).
| Nimi Atrian palvelukseen |
Juha Gröhn toimitusjohtaja 1990 |
Juha Ruohola varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen 1999 |
Mika Ala-Fossi Atria Suomi liiketoiminta-alueen johtaja 2000 |
|---|---|---|---|
| Syntymävuosi | 1963 | 1965 | 1971 |
| Koulutus | ETM | MMM, eMBA | Lihateollisuusteknikko |
| Keskeinen työkokemus |
• työnjohtaja, Lihapolar 1990– 1991 • kehityspäällikkö, Itikka Lihapolar 1991–1993 • johtaja, teurastamoteollisuus Atria Oy 1993–1998 • johtaja, valmisteteollisuus, Atria Oy 1999–2003 • johtaja, ohjaustoimet, varatoimitusjohtaja Atria Oy 2003–2004 • johtaja, lihateollisuus, varatoimitusjohtaja Atria Oy 2004–2006 • toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy, varatoimitusjohtaja, Atria Oyj 2006–2010 • toimitusjohtaja, Atria Skandinavia AB, varatoimitusjohtaja, Atria Oyj 2010–2011 • toimitusjohtaja, Atria Oyj 2011– |
• järjestöagronomi, MTK Pirkanmaa 1990–1992 • vt. toiminnanjohtaja, MTK Pirkanmaa 1992–1994 • hankintajohtaja, LSO Foods Oy 1994–1997 • toimitusjohtaja, Osuuskunta Lihakunta 1997–1999 • toimitusjohtaja, Lithells AB 1999–2001 • johtaja, valmisruokateollisuus, Atria Oy 2001–2003 • johtaja, valmisteteollisuus, Atria Oy 2003–2005 • johtaja, lihavalmisteteollisuus, Atria Oy 2005–2006 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Venäjä 2006–2011 • varatoimitusjohtaja, Atria Oyj 2011– |
• työnjohtaja, Liha-Saarioinen Oy 1997–2000 • yksikönpäällikkö, Atria Oy 2000–2003 • tuotantopäällikkö, Atria Oy 2003–2006 • johtaja, siipikarjaliiketoiminta, Atria Suomi Oy 2006–2007 • johtaja, ruoka- ja valmistetuotanto, Atria Suomi Oy 2007–2011 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Suomi 2011– |
| Nimi | Tomas Back Atria Skandinavia liiketoiminta-alueen johtaja |
Jarmo Lindholm Atria Venäjä liiketoiminta-alueen johtaja |
Rauno Väisänen Atria Baltia liiketoiminta-alueen johtaja 15.8.2012 asti |
|---|---|---|---|
| Atrian palvelukseen |
2007 | 2002 | 1982 |
| Syntymävuosi | 1964 | 1973 | 1958 |
| Koulutus | KTM | KTM | Lihateollisuusteknikko |
| Keskeinen työkokemus |
• talouspäällikkö, Huhtamäki Finance Oy, Lausanne 1990– 1995 • rahoituspäällikkö/ rahoitusjohtaja, Huhtamäki Oyj 1996–2002 • talousjohtaja, Huhtamäki Americas / Rigid Europe 2003–2007 • talousjohtaja, Atria Oyj 2007– 2011 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Baltia 2010–2011 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Skandinavia 2011– |
• Customer Service Manager & e-Business, Suomen Unilever 1998–2000 • yhteyspäällikkö, markkinointipäällikkö, AC Nielsen 2000–2002 • markkinointipäällikkö, Atria Oy 2002–2005 • johtaja, tuoteryhmähallinta ja tuotekehitys, Atria Suomi Oy:n kaupallinen johtaja 2005–2010 • johtaja, tuotejohtajuus, Atria Oyj 2010–2011 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Venäjä 2011– |
• työnjohtaja, Atria Oy 1982– 1993 • yksikönpäällikkö, Atria Suomi Oy 1993–2010 • toimitusjohtaja, Atria Eesti AS 2010–2012 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Baltia 2011–2012 |
| Nimi | Olle Horm Atria Baltia liiketoiminta-alueen johtaja |
Heikki Kyntäjä talousjohtaja |
|---|---|---|
| Atrian palvelukseen |
2012 | 2009 |
| Syntymävuosi | 1967 | 1952 |
| Koulutus | Insinööri | Ekonomi |
| Keskeinen työkokemus |
• kehittämis- ja johtotehtävät, EK AS 1992–1998 • logistiikaosaston johtaja, EMV AS 1998–1999 • johtaja, Rakvere Lihakombinaat AS 2000–2008 • johtaja, Skanska EMV AS • toimitusjohtaja, Maag Meat Industry • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Baltia 2012– |
• liikkeenhoidollisen osaston tarkastaja, Suomen General Motors Oy 1976–1978 • talouspäällikkö, Hackman Taloustavarat Oy 1978–1986 • Business Controller, Stromberg Inc., Cleveland, OH, USA 1986–1988 • Business Controller, ABB Motors Oy 1988–1990 • talousjohtaja, ABB Strömberg Sähkönjakelu Oy 1991–1995 • talousjohtaja, ABB Transmit Oy 1995–2000 • talousjohtaja, ABB Oy, Pienjännitekojeet 2001–2008 • hankintajohtaja, ABB Oy, Pienjännitekojeet 2008–2009 • talousjohtaja, Atria Suomi Oy 2009–2011 • talousjohtaja, Atria Oyj 2011– |
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat yhtiön ylimmän johdon vastuulla olevia prosesseja, joiden avulla pyritään varmistamaan yhtiön tavoitteiden saavuttaminen. Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet vahvistaa yhtiön hallitus. Atrian sisäinen valvonta pitää sisällään kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ja riippumattoman sisäisen tarkastuksen toiminnon. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Atrian toiminta on tehokasta ja linjassa yhtiön strategian kanssa, taloudellinen ja liiketoiminnallinen raportointi on luotettavaa, konsernin toiminta on lainmukaista ja että yhtiön sisäisiä periaatteita ja toimintaohjeita noudatetaan.
Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Atrian strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista sekä turvata liiketoiminnan jatkuvuutta. Atria-konsernin riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet, vastuut ja valtuudet on määritelty hallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa, jonka tavoitteena on edistää riskien tunnistamista ja ymmärtämistä ja varmistaa, että johto saa olennaista ja riittävää tietoa liiketoimintapäätöksien tueksi.
Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Politiikan mukainen riskikartoituksen ja -raportoinnin toimintamalli on käytössä yhtenäisenä konsernin kaikilla liiketoiminta-alueilla kiinteänä osana vuosittaista strategista suunnittelua. Riskejä hallitaan määritettyjen ja hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti kaikilla liiketoiminta-alueilla sekä konsernitoiminnoissa. Riskikartoituksessa määritetään toimenpidesuunnitelma, jonka mukaisesti tunnistettuja riskejä hallitaan.
Riski on määritelty ulkoiseksi tai Atria-konsernin sisäiseksi tapahtumaksi, joka voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti yhtiön strategian toteuttamiseen, tavoitteiden saavuttamiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen.
Atriaan kohdistuu joukko erilaisia riskejä. Raportointia varten riskit jaotellaan neljään luokkaan: liiketoimintariskit, rahoitusrikit, operatiiviset riskit sekä onnettomuusriskit.
Liiketoimintariskit liittyvät esimerkiksi liiketoimintapäätösten tekemiseen, resurssien allokointiin, tapaan, jolla liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin reagoidaan, tai johtamisjärjestelmiin yleensä.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan esimerkiksi riskiä sille, etteivät rahoitusvarat riitä lyhyellä tai keskipitkällä tähtäimellä, etteivät vastapuolet täytä taloudellisia velvoitteitaan, tai että markkinahintojen muutokset aiheuttavat vaikutuksia yhtiölle.
Operatiivisiksi riskeiksi määritellään puutteet tai häiriöt prosesseissa tai järjestelmissä, henkilöiden toimintaan liittyvät riskit, sekä lainsäädäntöön tai muuhun sääntelyyn liittyvät riskit.
Onnettomuusriskeillä tarkoitetaan ulkoisia tai Atrian sisäisiä tapahtumia tai toimintahäiriöitä, jotka aiheuttavat vahinkoa tai menetyksiä.
Atria Oyj:n hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan ja valvoo sen toteuttamista. Riskienhallinnan järjestämisestä vastaa toimitusjohtaja.
Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteuttaa koko organisaatio, mukaan lukien hallitus, johto sekä koko henkilöstö. Vastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on kuitenkin yhtiön ylimmällä johdolla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on osa konsernin johtamista. Johto määrittelee toimintatavat ja ohjeet, joiden avulla tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Konsernin ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmät ovat vastuussa riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskienhallinnan toimeenpanosta omilla vastuualueillaan. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Konsernin talousjohtaja kokoaa ja raportoi tunnistetut merkittävimmät riskit hallitukselle vähintään vuosittain. Talousjohtajan vastuulla on riskienhallinnan ja raportoinnin kehittäminen, ohjeistus ja tuki. Kehitystyössä käytetään myös ulkopuolisia neuvonantajia.
Riskienhallinnasta on kerrottu tarkemmin Toimintakertomuksessa kohdassa Riskienhallinta Atrialla.
Atrialla on muusta organisaatiosta riippumaton sisäisen tarkastuksen toiminto, joka tukee konserninhallinnon ja liiketoiminta-alueiden johtoa tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisen tarkastuksen keskeisenä tehtävänä on tutkia ja arvioida yhtiön riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tarkoituksenmukaisuutta, toimivuutta ja tuloksellisuutta ja se pyrkii siten edistämään organisaation tavoitteiden saavuttamista. Toiminto arvioi tehtävässään seuraavia osa-alueita:
Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että yhtiön kaikki liiketoiminta-alueet noudattavat konsernin sääntöjä ja ohjeita ja että liiketoiminta hoidetaan tehokkaasti. Sisäisen tarkastuksen tulokset dokumentoidaan, ja niistä keskustellaan tarkastuksen kohteena olleen johdon kanssa ennen kuin raportti parannusehdotuksineen esitetään konsernin toimitusjohtajalle.
Sisäisen tarkastuksen kohteet määritellään yhdessä konsernin johdon kanssa. Tarkastuksen suunnitelma perustuu myös konsernilaajuiseen vuotuiseen riskikartoitukseen. Yhtiön hallitus hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Sisäinen tarkastus toimii lisäksi asiantuntijana sen tehtäväalueeseen liittyvissä kehittämishankkeissa ja tekee erillisselvityksiä hallituksen tai konsernin johdon toimeksiannosta. Yhtiön sisäinen tarkastaja raportoi konsernin toimitusjohtajalle. Yhteenveto tarkastusten tuloksista esitetään yhtiön hallitukselle vähintään kerran vuodessa.
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiössä on vähintään yksi (1) ja enintään neljä (4) varsinaista tilintarkastajaa sekä enintään yhtä monta varatilintarkastajaa. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä. Tilintarkastajien toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilintarkastaja antaa Atrian osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä ja raportoi havainnoistaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle ja yhtiön johdolle. Tilintarkastaja osallistuu hallituksen kokoukseen vähintään kerran vuodessa, jolloin mahdollistetaan keskustelu tarkastussuunnitelmasta ja tarkastuksen tuloksista.
Atria Oyj:n vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewatershouseCoopers Oy:n seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti. Tilintarkastusyhteisö on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Juha Wahlroosin.
Konserni on maksanut tilintarkastuspalkkiota vuonna 2012 yhteensä 486 000 euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista on maksettu koko konsernissa 71 000 euroa
Atria noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaan tullutta sisäpiiriohjetta. Atrian hallitus on vahvistanut Atrian sisäpiiriohjeen, joka sisältää ohjeet pysyville ja hankekohtaisille sisäpiiriläisille. Yhtiön ohjeet on jaettu kaikille sisäpiiriläisille.
Sisäpiirirekisterejä ylläpidetään yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Yhtiön lakiosasto ja talousjohtaja valvovat sisäpiiriohjeiden noudattamista. Yhtiö on rajannut sisäpiiriläisten oikeuden käydä kauppaa yhtiön osakkeilla siten, että sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla 14 vuorokautta ennen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisemista. Julkisen sisäpiirirekisterin lisäksi lakiosaston hallussa on erillinen rekisteri muista pysyvistä sisäpiiriläisistä sekä hankekohtaiset rekisterit, joihin talletetaan hankekohtaisesti sisäpiiriin kuuluvien tiedot.
Atrian sijoittajaviestinnän tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot Atrian osakkeen arvon määrittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille monipuolista tietoa, jonka pohjalta pääomamarkkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun kuvan Atriasta sijoituskohteena.
Atria on määritellyt sijoittajasuhdeviestinnässään hiljaisen kauden, joka on kolme viikkoa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkaisemista. Tänä aikana Atria ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan.
Atria julkaisee taloudellisen informaation ajantasaisesti Internet-sivuillaan osoitteessa www.atriagroup.com. Sivuilta löytyvät vuosikertomukset, osavuosikatsaukset sekä pörssi- ja lehdistötiedotteet. Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat ja sisäpiiri sekä näiden omistukset päivitetään sivuille säännöllisesti. Atrian hallituksen hyväksymässä tiedonantopolitiikassa kuvataan keskeiset periaatteet ja toimintatavat, joiden mukaisesti yhtiö toimii kommunikoidessaan median, pääomamarkkinoiden ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Atrian tiedonantopolitiikka löytyy kokonaisuudessaan yhtiön Internet-sivuilta osoitteesta www.atriagroup.com/sijoittajat/IRpolitiikka.
Tämä Atria Oyj:n ("Yhtiö" tai "Atria") palkka- ja palkkioselvitys on Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksessa 47 mainittu selvitys.
Varsinainen yhtiökokous päättää hallintoneuvoston jäsenten palkkiot vuosittain. Hallintoneuvostolle maksettiin vuonna 2012 palkkioita seuraavasti:
Hallintoneuvoston jäsenillä ei ole osakepalkkiojärjestelmiä tai osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä.
Hallintoneuvoston jäsenille vuonna 2012 maksetut kuukausi- ja kokouspalkkiot hallintoneuvostotyöskentelystä (mukaan lukien palkkiot yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvissa yhtiöissä) olivat seuraavat:
| Konserniin | |||
|---|---|---|---|
| Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot v. 2012, eur | Hallintoneuvosto työskentely |
kuuluvilta yhtiöiltä saadut etuudet |
Yhteensä |
| Pirkola Ari, puheenjohtaja | 42 800 | 42 800 | |
| Anttikoski Juho, varapuheenjohtaja 5/2012 alkaen | 13 500 | 13 500 | |
| Paavola Seppo, varapuheenjohtaja 5/2012 asti | 12 000 | 12 000 | |
| Alaranta Juha-Matti, 5/2012 asti | 1 000 | 1 000 | |
| Asunmaa Mika | 2 750 | 2 750 | |
| Haarala Lassi Antti | 2 750 | 2 750 | |
| Hantula Jussi, 5/2012 alkaen | 1 000 | 1 000 | |
| Herrala Juhani | 2 750 | 2 750 | |
| Holm Henrik | 1 750 | 4 800 | 6 550 |
| Hyttinen Veli | 2 750 | 2 750 | |
| Ingalsuo Pasi | 2 750 | 5 700 | 8 450 |
| Kiviniemi Juha | 2 000 | 2 000 | |
| Mutanen Teuvo | 2 500 | 2 500 | |
| Niku Mika | 2 250 | 2 250 | |
| Panula Heikki | 2 250 | 2 250 | |
| Parikka Pekka | 3250 | 3 250 | |
| Partanen Juha | 2 250 | 2 250 | |
| Puutio Jari, 5/2012 alkaen | 1 500 | 1 500 | |
| Tervonen Juho | 3 000 | 7 200 | 10 200 |
| Toivanen Tomi | 2 750 | 2 750 | |
| Tuhkasaari Timo | 2 250 | 2 250 | |
| Yhteensä | 109 800 | 17 700 | 127 500 |
Varsinainen yhtiökokous päättää Atrian hallituksen jäsenten palkkiot vuosittain. Hallituksen jäsenten palkkiot maksetaan rahakorvauksina. Hallituksen jäsenillä ei ole osakepalkkiojärjestelmiä tai osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä. Toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet on selostettu omassa osiossaan.
Hallitukselle maksettiin vuonna 2012 palkkioita seuraavasti:
Hallituksen jäsenille vuonna 2012 maksetut kuukausi- ja kokouspalkkiot hallitustyöskentelystä (mukaan lukien hallitustyöskentely yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvissa yhtiöissä) olivat seuraavat:
| Nimi | Asema | Hallitus ja valiokunta työskentely |
Konserniin kuuluvilta yhtiöiltä saadut etuudet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Seppo Paavola | Puheenjohtaja 5/2012 alkaen | 44 681 | 44 681 | |
| Martti Selin | Puheenjohtaja 5/2012 asti | 28 503 | 28 503 | |
| Timo Komulainen | Varapuheenjohtaja | 42 600 | 36 000 | 78 600 |
| Tuomo Heikkilä | Jäsen | 31 500 | 31 500 | |
| Esa Kaarto | Jäsen | 30 900 | 23 100 | 54 000 |
| Kjell-Göran Paxal | Jäsen 5/2012 alkaen | 19 600 | 8 400 | 28 000 |
| Maisa Romanainen | Jäsen | 24 900 | 24 900 | |
| Harri Sivula | Jäsen | 27 300 | 27 300 | |
| Yhteensä | 249 984 | 67 500 | 317 484 |
Atria Oyj:n johdon palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta ja johdon eläke-eduista. Yhtiössä ei ole käytössä osakepalkkio- tai optiojärjestelmää.
Atria Oyj:n hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksen, muut taloudelliset etuudet ja tulospalkkiojärjestelmän perusteet sekä muun johdon tulospalkkioperiaatteet.
Eri liiketoiminta-alueiden johtoryhmien jäsenten palkitsemisesta päättävät yksi yli yhden periaatteen mukaisesti liiketoiminta-alueen johtaja ja konsernin toimitusjohtaja. Liiketoiminta-alueiden johtoryhmiä koskevat tulospalkkiojärjestelmät hyväksyy konsernin toimitusjohtaja.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Hänellä on kuitenkin oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Eläkkeen määrä perustuu toimitusjohtajan vuosiansioihin Atria-konsernin palveluksessa hallituksen määrittämällä tavalla. Toimitusjohtajan ryhmäeläkemaksu vuonna 2012 oli 27 % vuosiansioista. Ansioihin luetaan rahapalkka ja luontoisedut ilman kannustinjärjestelmien rahana maksettavaa osuutta.
Toimitusjohtajasopimuksen molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtaja on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan sekä irtisanomiskorvaukseen, jotka yhdessä vastaavat 18 kuukauden palkkaa. Muita mahdollisia irtisanomisen perusteella saatavia korvauksia koskevia ehtoja ei ole.
Helmikuussa 2012 Atria Oyj:n hallitus teki päätöksen uuden konsernin avainhenkilöille suunnatun pitkän tähtäimen tulospalkkiojärjestelmän käyttöön otosta. Uudessa järjestelmässä on kolme vuoden mittaista jaksoa; 2012, 2013 ja 2014 ja koko järjestelmän ansaintajakso päättyy 31.12.2014. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden ansaita rahapalkkioita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmän mahdollinen tuotto koko ansaintajaksolla perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Järjestelmässä maksettavat rahapalkkiot koko järjestelmän ansaintajaksolla 2012–2014 ovat enintään 4,5 miljoonaa euroa. Järjestelmään kuuluu 40 Atria konsernin avainhenkilöä.
Atria Oyj:n hallitus on päättänyt johdon ja avainhenkilöiden tulospalkkiojärjestelmän vuodelle 2012. Atria Oyj:n toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävän tulosvaikutuksen ja tehtävän vaativuustason perusteella 35 %–50 % vuosipalkasta. Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset ja käyttöpääoma. Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän lisäksi Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmissä on mukana yhteensä noin 40 johtotasolle kuuluvaa henkilöä.
Atria-konsernin johtoryhmän Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville jäsenille on järjestetty Atrian hallituksen vahvistama johdon ryhmäeläke-etu. Ryhmäeläkevakuutuksen eläkeikä on johtoryhmän jäsenillä 63 vuotta. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja vuosimaksu perustuu vakuutetun kuukausipalkkaan (rahapalkka ja luontoisedut) hallituksen määrittämällä tavalla. Niille johtoryhmän jäsenille, jotka eivät kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin, on erikseen järjestetty vastaava eläke-etu.
Toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle vuonna 2012 maksetut taloudelliset etuudet olivat seuraavat:
| Palkat eur. | Tulospalkkiot | Luontoisedut | Eläkemaksut | 2012 Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Toimitusjohtaja Juha Gröhn | 457 411 | 0 | 18 359 | 130 706 | 606 476 |
| Muu johtoryhmä | 1 234 775 | 10 783 | 79 003 | 186 524 | 1 511 085 |
| YHTEENSÄ | 1 692 186 | 10 783 | 97 362 | 317 230 | 2 117 561 |
Atria Oyj:llä on ollut käytössä konsernin avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jossa on kolme yhden vuoden ansaintajaksoa 2010, 2011 ja 2012. Vuoden 2012 alussa Atria Oyj:n hallitus teki päätöksen osakepohjaisen kannustinjärjestelmän lakkauttamisesta, joten järjestelmä ei ollut käytössä vuonna 2012.
Palkkio osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perusteella on maksettu osittain yhtiön A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattoi palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Osakkeita ei saanut luovuttaa kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Järjestelmän mahdollinen tuotto ansaintajaksoilta 2010 ja 2011 perustui konsernin liikevoittoon ja sitoutuneeseen pääomaan. Järjestelmässä maksettavat osakepalkkiot olisivat vuosina 2010 ja 2011 olleet enintään 100 100 Atria Oyj:n A-sarjan osaketta vuodessa. Tilikausien 2010 ja 2011 tuloksien perusteella osakepalkkioita ei maksettu.
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän aikaisemmilla ansaintajaksoilla 2007–2009 maksettiin palkkioita osittain yhtiön A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattoi palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Osakkeita ei saanut luovuttaa kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Ansaintajaksoilla 2007–2009 yhtiön hallussa olevia omia A-osakkeita luovutettiin maksutta yhteensä 38 540 kpl osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille (35 260 kpl ansaintajaksolta 2007 ja 3 280 kpl ansaintajaksolta 2009). Luovutetuista osakkeista on palautunut yhtiölle takaisin 4 750 osaketta.
Atrian sijoittajaviestinnän tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot Atrian osakkeen arvon määrittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille monipuolista tietoa, jonka pohjalta pääomamarkkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun kuvan Atriasta sijoituskohteena.
Atria on määritellyt sijoittajasuhdeviestinnässään hiljaisen kauden, joka on kolme viikkoa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkaisemista. Tänä aikana Atria ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan.
Atria julkaisee taloudellisen informaation ajantasaisesti internetsivuillaan osoitteessa www.atriagroup.com. Sivuilta löytyvät vuosikertomukset, osavuosikatsaukset sekä pörssi- ja lehdistötiedotteet.
Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat ja sisäpiiri sekä näiden omistukset päivitetään sivuille säännöllisesti.
Atria Oyj julkaisi vuonna 2012 yhteensä 17 pörssitiedotetta. Tiedotteet löytyvät kokonaisuudessaan Atria-konsernin internetsivuilta osoitteessa www.atriagroup.com/Sijoittajat.
Atrian hallituksen hyväksymässä tiedonantopolitiikassa (disclosure policy) on kuvattu ne keskeiset toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti Atria listayhtiönä kommunikoi pääomamarkkinoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tiedonantopolitiikka on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön internetsivulla.
Hanne Kortesoja Viestintä- ja IR-päällikkö Puh. 06 416 8763 Sähköposti: [email protected]
Carnegie Investment Bank AB Marie Nemlander Puh. +358 9 618 71 236 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ carnegie.fi
Evli Pankki Oyj Antti Kansanen Puh. (09) 4766 9149 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ evli.com
Pohjola Pankki Oyj Niclas Catani Puh. 010 252 8780 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ pohjola.fi
Nordea Markets Rauli Juva Puh. (09) 1655 9944 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ nordea.com
Handelsbanken Capital Markets Robin Santavirta Puh. 010 444 2483 Sähköposti: rosa09@ handelsbanken.se
Danske Markets Equities Kalle Karppinen Puh. 010 236 4794 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ danskebank.com
Inderes Oy Sauli Vilén Puh. +358 44 025 8908 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ inderes.com
Swedbank Pekka Rouhiainen Puh. +358 20 746 9152 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ swedbank.fi
Atria Oyj
Pääkonttori: Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 8111 Faksi 06 416 8440
ATRIA SUOMI OY Pääkonttori: Atriantie 1, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Puh 020 472 8111 Faksi 06 416 8440
Laskutusosoite: PL 1000 60061 ATRIA
[email protected] [email protected] www.atria.fi
Taloushallinto: Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Faksi 06 416 8207
Asiakaspalvelukeskus: Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Faksi 06 416 8202
Kaupalliset toiminnot: Läkkisepäntie 23 00620 Helsinki Faksi 09 774 1035
Rahikkatie 95 61850 Kauhajoki Faksi 06 416 8416
Ankkuritie 2, Kuopio PL 147, 70101 Kuopio
Pusurinkatu 48 30100 Forssa Puh. 03 41 541 Faksi 03 415 4244
A-Logistiikka Oy Atriantie 1, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Faksi 06 416 8038
Atria-Tekniikka Oy Atriantie 1, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Faksi 06 416 8118
Augustendalsvägen 19 Box 1229 SE-131 52 Nacka Strand Sweden Puh. +46 10 482 39 10 Faksi +46 8 556 306 60
Sockenvägen 40 SE-697 80 Sköllersta, Sweden Puh. +46 10 482 30 00 Faksi +46 19 23 08 28
Drottninggatan 14 SE-252 21 Helsingborg, Sweden Puh. +46 10 482 35 10 Faksi 010 -482 3950
[email protected] www.atria.se
Muut toimipaikat/ tuotantolaitokset: Skogholmsgatan 12 SE-213 76 Malmö Box 446 SE-201 24 Malmö, Sweden Puh. +46 10 482 35 00 Faksi +46 40 224 273
Hjälmarydsvägen 2 SE-573 38 Tranås Box 1018 SE-573 28 Tranås, Sweden Puh. +46 10 482 37 00 Faksi +46 140 573 97 Faksi 010-482 3799
Maskingatan 1 SE-511 62 Skene, Sweden Puh. +46 10 482 38 00 Faksi +46 320 20 58 10 Faksi 010- 482 3830
Johannelundsgatan 44 SE-506 40 Borås Box 940 SE-501 10 Borås, Sweden Tel. +46 10 482 38 10 Fax +46 33 16 95 59 Fax 010 -482 3852
Östanåkravägen 2 SE-342 62 Moheda, Sweden Tel. +46 10 482 3710 Fax +46 472 726 61 Fax 010 -482 3727
ATRIA CONCEPT AB Office: Augustendalsvägen 19 SE-1331 52 Nacka Strand Box 1229 SE-131 28 Nacka Strand Sweden Tel. +46 10 482 3910 Fax +46 8 556 306 60
Service: Fordonsgatan 3 692 71 Kumla Tel. +46 19 57 18 78
ATRIA FOODSERVICE AB Office: Drottninggatan 14 SE-252 21 Helsingborg Sweden Tel. +46 10 482 3510 Fax +46 42 38 14 61 Fax 010 -482 3950
ATRIA RETAIL AB Office: Augustendalsvägen 19 SE-1331 52 Nacka Strand Box 1229 SE-131 28 Nacka Strand Sweden Tel. +46 10 482 3910 Fax +46 8 556 306 60
FALBYGDENS OST AB Göteborgsvägen 19 SE-521 30 Falköping, Sweden Tel. +46 10 482 32 00 Fax +46 515 77 66 80 Fax 010 -482 3280
Sales office: Ranhammarsvägen 4A 168 67 Bromma
Sales office: Ridderheims AS Per Kroghs vei 4C 1065 Oslo, Norge Tel: + 47 22 42 24 43 Fax: + 47 22 32 66 24 Fax: + 47 22 16 60 21
ATRIA DENMARK 3-Stjernet A/S Office/plant Langmarksvej 1 DK-8700 Horsens, Denmark Tel. +45 76 28 25 00 Fax +45 76 28 25 01
OOO Pit -Product pr. Obukhovskoy Oborony 70 RUS-192029, Saint-Petersburg Russia Puh. +7 812 33 66 888, +7 812 412 88 22 Faksi + 7 812 346 6176 [email protected] www.pitproduct.ru
Ryabinovaya street, 32 RUS-121471 Moscow, Russia Puh. +7 495 448 67 04 +7 495 448 12 55 Faksi +7 495 4448 4503 [email protected] www.campomos.ru
Atria Baltia Atria Eesti AS Metsa str. 19 EE-68206 Valga, Estonia Puh. +372 76 79 900 Faksi +372 76 79 901
Muut toimipaikat/ tuotantolaitokset: Põlva maakond EE-63601 Vastse-Kuuste Estonia Puh. +372 7970 216 Faksi +372 7970 215
[email protected] [email protected] www.atria.ee
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.