Annual Report • Mar 25, 2013
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Keskisuomalainen Oyj
Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous pidetään perjantaina 29.4.2013 Jyväskylän Paviljongissa osoitteessa Messukatu 10, Jyväskylä.
Osinkoon oikeuttavia A- ja K-sarjan osakkeita on yhteensä 10 715 460 kappaletta. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 0,40 euroa osakkeelle. Hallitus ehdottaa myös, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään yhtiön maksuvalmiuden ja tuloksen sallimissa rajoissa enintään 0,30 euron lisäosingosta osaketta kohti. Osingon täsmäytyspäivä on 3.5.2013 ja maksupäivä 13.5.2013, mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään.
Yhtiön osaketietoja ylläpitää Euroclear Finland Oy, puhelin 020 770 6000, faksi 020 770 6658. Osaketietoja koskevia asioita hoitaa Keskisuomalainen Oyj:ssä taloushallinto, jonka osoite on Aholaidantie 3, Jyväskylä, puhelin 014 622 000/osakeasiat.
Keskisuomalainen Oyj julkaisee vuonna 2013 osavuosikatsaukset neljännesvuosittain. Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 21.5.2013 Tammi-kesäkuun osavuosikatsaus julkaistaan 22.8.2013 Tammi-syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan 21.11.2013
Keskisuomalainen Oyj, taloushallinto, PL 159, 40101 Jyväskylä tai 014 622 000.
| Keskisuomalainen lyhyesti 1 | |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus 4 | |
| Hallituksen puheenjohtajan terveiset 6 |
| Mediamurros 10 | |
|---|---|
| Strategia 12 | |
| Kestävä kehitys 13 | |
| Myynnin vuosi 14 | |
| Uudet kehityspolut 16 | |
| Neljän lehden yhteistyö 18 | |
| Mediakentän muutokset 19 | |
| Urheiluyhteistyö 20 |
| Keskisuomalainen 24 | |
|---|---|
| Savon Sanomat 25 | |
| Kaupunkilehdet 26 | |
| Paikallislehdet 27 | |
| Warkauden Lehti 28 | |
| Iisalmen Sanomat 29 | |
| Tietoykkönen 30 | |
| Mediasepät 31 | |
| Lehtisepät 32 | |
| Tilinpäätöstiedot 36 | |
|---|---|
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 86 | |
| Hallitus 92 | |
| Johtoryhmä 94 | |
| Keskisuomalainen Oyj:n konsernin | |
| organisaatio 2013 liiketoiminta-alueittain 96 | |
Keskisuomalainen Oyj on valtakunnallisesti merkittävä viestintäkonserni. Keskeiset toimialueemme ovat Keski-Suomessa ja Savossa, joissa asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Yhtiön päätoimialana on sanomalehtien ja verkkolehtien kustantaminen, sanomalehtien ja muiden painotuotteiden painaminen, jakelu sekä sähköinen liiketoiminta. Keskisuomalainen Oyj on noteerattu Helsingin pörssissä ja konsernin kotipaikka on Jyväskylä.
Yhtiö kustantaa kahta seitsemänpäiväistä maakuntalehteä Keskisuomalaista ja Savon Sanomia, kahta aluelehteä, seitsemänpäiväistä Iisalmen Sanomia ja kuusipäiväistä Warkauden Lehteä sekä 16 tilattavaa paikallislehteä ja seitsemää kaupunkilehteä. Lehdillä on monipuoliset sähköiset tuotteet ja palvelut.
Lehtisepät Oy on konsernin painoyhtiö, jolla on sanomalehtipainot Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Savossa varhaisjakelun hoitaa Savon Jakelu Oy.
Mediasepät Oy on konsernin markkinointiviestintäyhtiö, joka tarjoaa yrityksille viestintäpalveluita ja mediatuotantoa, kuten mainonnan suunnittelua, toteutusta ja painopalveluja digipainossa.
Tietoykkönen Oy on perinteikäs markkina- ja mielipidetutkimuksiin erikoistunut yritys. Yhtiö tarjoaa itsenäisenä toimijana tutkimus- ja tietopalveluosaamista asiakkailleen.
Konsernin palveluksessa työskentelee yli 1000 työsuhteista henkilöä, joista kokoaikaisia 829 henkilöä.
Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 106,2 Me ja liikevoitto 17,1 Me.
KUVA: MARKO HAPPO
Keskisuomalainen Oyj:n liiketoimintayksiköt kustantavat kahta maakuntalehteä, kahta aluelehteä, 16 tilattavaa paikallislehteä sekä seitsemää kaupunkilehteä.
Erityisesti maakuntalehdet ovat viime vuosina panostaneet verkkopalveluihin. Uudet sähköiset palvelut ovat kasvattaneet konsernin medioiden kokonaistavoittavuutta.
Sanomalehti Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Viitasaaren Seutu, Laukaa-Konnevesi, Sisä-Suomen Lehti, Hankasalmen Sanomat, Viispiikkinen, Sampo, Pieksämäen Lehti, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo, Soisalon Seutu, Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu, Heinäveden Lehti, Suur-Jyväskylän Lehti, Viikkosavo, Töllötin, Kuopion Kaupunkilehti, Pikkukaupunkilainen, Saarijärveläinen, Savon Silmukka ja Iisalmen Kaupunkilehti.
Arena Partners Oy 37,9 % Väli-Suomen Media Oy 40 % Jyväskylän Jakelut Oy 50 % Jyväskylän Messut Oy 23,9 % Esan Kirjapaino Oy 19,2 %
Keskisuomalainen Oyj:llä on painoliiketoimintaa Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Lisäksi konserni tarjoaa markkinointiviestintä- ja jakelupalveluita. Lehtisepät Oy Mediasepät Oy Savon Jakelu Oy
Tietoykkönen Oy
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ
| KUVAAVAT TUNNUSLUVUT | IFRS 2012 |
IFRS 2011 |
IFRS 2010 |
IFRS 2009 |
IFRS 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Me | 106,2 | 108,7 | 101,9 | 97,6 | 105,3 |
| Liikevoitto, Me | 17,1 | 20,4 | 20,3 | 15,5 | 21,6 |
| - % liikevaihdosta | 16,1 | 18,8 | 20,0 | 15,9 | 20,6 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me | 11,7 | 18,8 | 20,7 | 14,7 | 21,2 |
| - % liikevaihdosta | 11,0 | 17,3 | 20,3 | 15,0 | 20,1 |
| Tilikauden voitto *) | 9,4 | 14,1 | 15,5 | 11,0 | 17,2 |
| - % liikevaihdosta | 8,9 | 13,0 | 15,2 | 11,3 | 16,3 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 16,4 | 24,9 | 29,0 | 23,5 | 38,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 21,4 | 26,5 | 25,9 | 19,9 | 28,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 53,7 | 54,5 | 54,0 | 49,2 | 45,1 |
| Bruttoinvestoinnit, Me | 11,6 | 7,6 | 4,4 | 5,4 | 13,0 |
| - % liikevaihdosta | 10,9 | 7,0 | 4,3 | 5,6 | 12,3 |
| Taseen loppusumma, Me | 115,1 | 109,6 | 111,4 | 106,4 | 102,3 |
| Henkilöstö keskimäärin | 829 | 817 | 780 | 825 | 856 |
*) Tilikauden voitto ilman sijoitusosakkeiden alaskirjausta 13,7 Me (15,8 Me)
| IFRS 2012 |
IFRS 2011 |
IFRS 2010 |
IFRS 2009 |
IFRS 2008 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, eur | 0,88 | 1,32 | 1,45 | 1,02 | 1,60 |
| Oma pääoma/osake, eur | 5,50 | 5,25 | 5,33 | 4,63 | 4,09 |
| Osakekohtainen osinko, eur *) | 0,40 | 0,80 | 1,20 | 1,00 | 0,80 |
| Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, % | 45,5 | 60,7 | 83,0 | 97,6 | 50,1 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,9 | 5,1 | 6,2 | 6,5 | 6,0 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | 15,7 | 12,0 | 13,3 | 15,0 | 8,3 |
| Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys | |||||
| - alin, eur | 13,80 | 15,45 | 15,20 | 11,05 | 13,25 |
| - ylin, eur | 17,90 | 20,65 | 21,33 | 17,89 | 19,90 |
| - keskikurssi, eur | 15,26 | 18,10 | 16,57 | 14,57 | 17,42 |
| Koko osakekannan markkina-arvo, Me | 147,9 | 169,0 | 206,3 | 165,3 | 142,3 |
Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.
LIIKEVAIHTO
*) hallituksen esitys yhtiökokoukselle. Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokousta valtuuttamaan sen päättämään 0,30 euron lisäosingosta.
4 Vuosikertomus 2012
KUVA: MARKO HAPPO
Vuosi 2012 oireili jo vahvasti mediamurroksen saapumista Suomeen ja maakuntiin. Tulosta rakennettiin poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa. Sanomalehtiin kohdistettiin arvonlisävero, valtiovalta lisäsi resurssointia YLE:lle, talouden suhdanne Euroopan talousongelmien seurauksena synkkeni vuoden edetessä. Kaikki nämä tekijät yhdessä aiheuttivat sen, että tuloksen tekeminen oli poikkeuksellisen haasteellista.
Sanomalehti tuotteena selviää mediamurroksesta hyvin. Sanomalehtien lukeminen on historiallisestikin huipussaan. Lukemisen painopiste siirtyy hitaasti digitaaliseen lukemiseen, ja sanomalehdillä on haasteita rakentaa ansaintaa sähköiselle lukemiselle. Viime aikoina on ilmestynyt merkkejä siitä, että ansaintaa olisi syntymässä, mutta kattavan ansainnan rakentaminen vie aikansa. Suomalaisessa omistuksessa oleva media työllistää ja maksaa veronsa Suomessa. Näiden tosiasioiden tunnistaminen olisi tärkeää myös valtiollisessa päätöksenteossa.
Keskisuomalainen-konsernille 2012 oli tuloksellisesti kohtuullinen vuosi. Kaikessa tekemisessämme pyrimme keskittymään oleelliseen ja toimimaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Konsernin hallituksen linjausten mukaisesti panostimme voimakkaasti myös kehitykseen. Keskisuomalainen Oyj käynnisti laajan asiakastietokantojen kehitysprojektin. Tarkoitus on tulevaisuudessa pystyä palvelemaan asiakkaitamme entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin. Paikallislehtien omaa mobiilihanketta, Mopaita vietiin voimallisesti eteenpäin. Projektin tarkoituksena on viedä konsernin paikallislehdet kattavasti sähköisiksi ja mobiileiksi.
Keskisuomalainen-konsernin tulostaso jäi tasollisesti alle tavoitteemme. Tähän emme ole tyytyväisiä, mutta olemme edelleen toimialan kärkiyritys, josta kiitos lankeaa paljolti osaavalle ammattilaisten joukolle, jotka tekevät tuotteitamme.
Keskisuomalainen Oyj:n keskeinen tahtotila on kasvattaa omistaja-arvoa ja huolehtia siitä, että omistajien meille uskomat varat tuottavat niin hyvin kuin mahdollista. Mediayhtiöiden osakekurssit ovat Suomessa ja maailmalla kehittyneet heikosti ja tavoitteemme on Keskisuomalainen Oyj:ssä kääntää tätä kehityskulkua. Tämä vaati selkeyttä johtamisessa ja rohkeutta tarttua uusiin asioihin ja kyseenalaistaa vanhoja totuttaja tapoja. Keskisuomalainen Oyj uskoo vahvasti edelleen paperiin, mutta tuo sen rinnalle uusia digitaalisia tuotteita.
Keskisuomalainen Oyj hankki omistukseensa noin viidenneksen Mediatalo Esasta, ja tämän seurauksena Etelä-Suomen Sanomia kustantavasta yhtiöstä tuli osakkuusyhtiömme. Myös tätä kautta Keskisuomalainen Oyj hakee kannattavaa kasvua ja yhteistyön kautta lisää tehokkuutta omaan toimintaansa. Keskisuomalainen Oyj pyrkii olemaan mediamurroksessa toimijana – ei sivusta seuraajana.
Pahimpien tilinpäätöskiireiden keskellä meidät saavutti musertava suru-uutinen. Sanomalehti Keskisuomalaisen pitkäaikainen päätoimittaja, professori Erkki Laatikainen menehtyi lyhyen, mutta vakavan sairauden seurauksena. Erkki Laatikainen oli eräs keskeisistä henkilöistä, jotka ovat rakentaneet nykyiselle Keskisuomalaiselle pohjan menestyä. Haluan osoittaa kunnioitustani häntä ja hänen merkittävää työtänsä kohtaan yhtiömme eteen.
Kiitän omistajiamme luottamuksesta yhtiömme asioiden hoitamiseen, asiakkaita luottamuksesta tuotteisiimme sekä henkilöstöä kovasta työstä vaativassa toimintaympäristössä.
Vesa-Pekka Kangaskorpi, toimitusjohtaja Keskisuomalainen Oyj
Keskisuomalainen-konsernissa on tehty näkyviä valintoja myynnin teemavuotena 2012, kun sekä sanomalehti Keskisuomalaiseen että Savon Sanomille on valittu uudet myyntijohtajat. Konsernin hallituksen puheenjohtaja Antero Vesterinen näkee, että uusilla valinnoilla ohjataan sanomalehtien sähköistä kehitystä tulevaisuuteen päin.
Vesterinen uskoo myynnin teemavuoden aiheiden jatkuvan arjen työnteossa seuraavinakin vuosina, sillä murrosvaiheessa mediatalo vielä hakee sähköisen mediatalouden ansaintalogiikkaa.
– Mediamurroksessa meitä askarruttaa myös, mikä on taloussyklin aikaansaamaa tilannetta, ja kuinka paljon mediamurros vaikuttaa. Myös se on suuri kysymys, vaikuttaako taloussykli mediamurroksen rakenteisiin, Vesterinen pohtii.
Tulevaisuutta ei pidä Vesterisen mielestä kärsiä ennakkoon.
– Meillä konsernin hallitus, johto ja henkilöstö tekevät parhaansa olemassa olevilla tiedoilla. Eteenpäin on mentävä, vaikka näkymä on välillä sumea. Taivastelu ei johda mihinkään, joten olemme valinneet tekemisen tien.
Antero Vesterisen mukaan tulevaisuuden tulos tehdään kouluttautumalla, ottamalla uutta teknologiaa nopeasti käyttöön ja jatkamalla konsernin sisäistä hyvää yhteistyötä. Hallituksen, toimivan johdon ja toimitusjohtajan hyvähenkinen yhteistyö tuo Vesterisen mukaan tehoa päätöstentekoon.
– Uskon tämän hyvän hengen henkivän koko taloon.
Hallituksen puheenjohtaja on tuttu mies Aholaidassa konsernin tiloissa ja hän vaihtaa ajatuksia henkilökunnan kanssa myös tavatessaan heitä Aholaidan käytävillä.
– Tapaan hyväntuulisia työntekijöitä, jotka tulevat juttelemaan kanssani. Tämä on hienoa, sillä talon hyvä henki on perustekijä hyville suorituksille, oli taloudellinen suhdanne mikä hyvänsä.
Lehti elää maakunnasta, ja maakunta tarvitsee lehden, jotta molemmat selviävät ajan haasteista. Vaikka taloudellinen suhdanne on vaikeuttanut konsernin tuloksen kehittymistä, on tulos Vesterisen mielestä edelleen hyvällä mallilla.
– Tästä haluan välittää kiitokseni henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille, omistajille, hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, Antero Vesterinen sanoo.
Antero Vesterinen, hallituksen puheenjohtaja Keskisuomalainen Oyj
Vuoden 2012 tapahtumat Konsernin julkaisemat lehdet
Sanomalehti Keskisuomalainen Savon Sanomat
Iisalmen Sanomat Warkauden Lehti
Viitasaaren Seutu Laukaa-Konnevesi Sisä-Suomen Lehti Hankasalmen Sanomat Viispiikkinen Sampo Pieksämäen Lehti Uutis-Jousi Pitäjäläinen Koillis-Savo Paikallislehti Sisä-Savo Soisalon Seutu Pielavesi-Keitele Matti ja Liisa Miilu Heinäveden Lehti
Suur-Jyväskylän Lehti Viikkosavo Töllötin Kuopion Kaupunkilehti Pikkukaupunkilainen Saarijärveläinen Iisalmen Kaupunkilehti
| Mediamurros: Sanomalehdillä enemmän lukijoita kuin koskaan 10 |
|---|
| Strategia: Olemme valinneet uudistumisen tien 12 |
| Kestävä kehitys: Meillä on ympäristöasioissa tiukka asenne 13 |
| Myynnin vuosi: Asiakkaista pidetään vielä parempaa huolta 14 |
| Myynnin vuosi: Meidän pitää olla asiakkaan mielessä 15 |
| Uudet kehityspolut: Kaupunkilainen tuli iholle, Maakuntalehdille maksumuurit, Maakunnan Sanomat valmistautuu uusiin tuotteisiin, Tietoykkönen mukana Next media -tutkimushankkeessa 16 |
| Neljän lehden yhteistyö: Sanomalehtikonsernien yhteistyötä halutaan syventää 18 |
| Mediakentän muutokset: Keskisuomalainen Oyj:n asema mediakentässä vahvistuu 19 |
| Urheiluyhteistyö: Urheiluhullua kansaa palvellaan suurella sydämellä 20 |
Suomalaiset arvostavat uutisia ja pitävät sanomalehtien välittämiä uutisia ylivoimaisena keinona pysyä perillä siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Sanomalehdillä on tänä päivänä enemmän lukijoita kuin koskaan, ja lehtien lukeminen kasvaa kovaa tahtia.
Uutisia luetaan perinteisten paperilehtien rinnalla älypuhelimista, tableteista ja kannettavilta tietokoneilta verkkolehtien, mobiiliversioiden ja lukulaiteversioiden ansiosta.
Sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola arvelee, että ihmisten muuttunut median käyttö on voinut olla jo ennen mediamurrostakin piilevää, mutta vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen on tuonut uutisnälkäisille uusia välineitä ja uutta teknologiaa, joiden avulla voi seurata maailman uutisia helposti.
– Uusien välineiden ja teknologian ansiota on sekin, että sanomalehdistö on maan nopeimmin kasvavaa mediatoimintaa, sillä myös Yle, MTV3 ja muut mediat tekevät verkkosanomalehtiä, Mervola muistuttaa.
Mediamurroksen megatrendit maailmalla eivät piile pelkästään välineiden kehityksessä, vaan niillä on monta kehityskulkua. Samalla kun viestinnän kanavat ovat pirstaloituneet, on kirjoitetun viestinnän määrä kasvanut. Sosiaalisen median vallankumous on tuonut mukanaan kokemusten, myös uutisten jakamisen
Ne, jotka pystyvät sijoittamaan resursseja sähköiseen tulevaisuuteen, pärjäävät parhaiten.
Pekka Mervola, päätoimittaja Sanomalehti Keskisuomalainen Oy
KUVA: JUSSI MIETTINEN
oman yhteisön kanssa.
– Tässä murroksessa ei ole kyse sosiaaliluokista tai varallisuudesta, vaan yksilöllisestä tavasta ja omista mieltymyksistä. Tapa lukea ja kokea uutisia ja maailmaa on henkilökohtaista, se muotoutuu koko ajan uudestaan.
Liiketoiminnan näkökulmasta kehitys on monimutkainen.
– Toimijat, jotka pystyvät tehostamaan vanhaa tekemistä ja tuottamaan uutisia kiinnostavasti, mutta samalla pystyvät sijoittamaan resursseja sähköiseen tulevaisuuteen, selviävät parhaiten. Tämä hetki vaatii, että kokeillaan, epäonnistutaan ja onnistutaan.
Sanomalehti Keskisuomalaisessa näkemys tulevaisuudesta nojaa kokonaispalvelun varaan. Lehdessä on yhtä helppo asioida kuin isossa päivittäistavaratalossa. Sieltä saa kaiken kätevästi. Sen vuoksi Mervola uskoo siihen, että tulevaisuudessa sähköisestä lukemisesta maksetaan.
– Siitä olen varma, että ihmisten kiinnostus uutisiin pysyy, mutta sanomalehti muuttaa muotoaan. Sanomalehti on kirjoitettua viestintää, olipa väline mikä hyvänsä. Lukemisen kriisistä ei siis ole kyse, sillä tällä hetkellä yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lukee sanomalehteä.
Tietyt asiat pysyvät: Sanomalehti on kirjoitettua viestintää, jossa on kuvia ja nykyisin myös liikkuvaa kuvaa. Hyvien lehtien tekemiseen vaaditaan lisäksi ilmoitustuloja ja tilausmaksuja.
Mediakentällä on kuitenkin edessään isoja ratkaisuja, joita Keskisuomalainen-konsernissa tehdään rauhallisesti ja suunnitelmallisesti. Mervola näkee, että alalla ymmärretään hyvin se, että on aika tehdä asioita toisin.
– Tällä alalla löytyy lunastamattomia mahdollisuuksia.
Mervolan oma henkilökohtainen kokemus sähköisten välineiden arkipäiväistymisestä alkoi vuosituhannen vaihteessa, kun hän luki Benefon Q –matkapuhelimestaan ensimmäistä kertaa sähköpostit.
– Se oli hurja tunne, kun pystyi metsässä lukemaan viestit, kuvaa päätoimittaja hetkeä, jolloin tiedon välittäminen irtautui paikasta ja ajasta.
Keskisuomalainen konsernin strategia on hyvä pohja tulevaisuudelle, sanoo toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Kun tulevaisuutta rakennetaan rekrytointien, liiketoiminnan laventamisen tai yritysostojen kautta, toimii strategia polkuna, joka ohjaa valintoja. Kangaskorpi alleviivaakin, että strategia on käytäntöä, ei tekstiä paperilla tai vuosikertomuksessa.
Keskisuomalainen-konsernin strategian kulmakiviä ovat sanoma- ja verkkolehtien kustantaminen, painaminen ja jakelu. Markkinatutkimus ja mediatuotanto ovat uusia kasvusuuntia. Konsernin tuotteita ja tarjoamaa kehitetään asiakaslähtöisesti ja määrätietoisesti. Kasvua konsernissa haetaan laventamalla nykyistä tekemistä yritysostoin ja tehostamalla asiantuntemusta kohdistetun markkinoinnin suuntaan. Konsernissa halutaan yhdistää massamedian ja kohdistetun markkinoinnin vahvuudet.
– Olemme keskellä mediamurrosta, ja tämä on kilpajuoksua aikaa vastaan. Joudumme miettimään jatkuvasti, onko nykyinen tekemisemme elinkelpoista. Sen vuoksi strategian täytyy muuttua vallitsevien olosuhteiden mukaan.
Uusien tuotteiden ja uusien yritysostojen myötä riskit toiminnassa kasvavat, mutta Kangaskorpi näkee, että hallitulla riskien otolla uudistetaan toimintaa.
– Olemme valinneet tietoisesti uudistumisen tien riskejä hallitsemalla.
Kun strategiaa toteutetaan kestävällä pohjalla, ja suunnataan resursseja strategian mukaisesti, ollaan Kangaskorven mukaan oikealla tiellä.
Tällä vuosikymmenellä mediamarkkinoilta katoaa toimijoita ja mediamarkkina muuttuu. Vahvat riskejä hallitsevat toimijat pärjäävät ja vahvimmat selviävät.
– Keskisuomalainen Oyj aikoo olla mukana vahvojen joukossa. Uskon, että kun kuljemme vaikeamman kauden läpi, olemme entistä dynaamisempia. Kymmenen vuoden päästä olemme edelleen kannattava, virtaviivainen ja keskeinen mediatoimija Suomessa. Kannamme vastuuta asiakkaista, omistajista ja työntekijöistä, Kangaskorpi sanoo.
Vesa-Pekka Kangaskorpi, toimitusjohtaja Keskisuomalainen Oyj
Ympäristöasiat ovat keskeinen osa konsernin arvoja. Keskisuomalainen-konsernin laatu- ja ympäristöjohtaja Sauli Vuorinen sanoo toiminnan sertifioinnin merkitsevän sitä, että näihin arvoihin suhtaudutaan vakavasti. Vuoden 2012 aikana Keskisuomalainen-konsernin ympäristösertifikaatti ISO 14001:2004 on auditoitu uudelleen.
– Määrittelemme tavoitteemme joka vuosi uudelleen, ja tämä merkitsee, että haemme jatkuvaa tekemisen parantamista. Haluamme, että toiminnastamme syntyy joka vuosi vähemmän ympäristövaikutuksia,
Vuoden 2013 aikana konsernissa keskitytään seuraamaan hankintapäätösten ympäristövaikutuksia. koittaa sitä, että jatkossa hankintapäätöksiä tehtäes-
– Määrittelemme tarkemmin hankintaprosessiin
ympäristönäkökohdat ja käytännönläheisen ohjeistuksen. Painotamme palveluiden ja tuotteiden toimittajilta yhteiskuntavastuuta, Vuorinen sanoo.
Konsernissa arvostetaan myös jokapäiväisessä työssä tehtäviä valintoja, joita tehdään ympäristön parhaaksi. Näitä ovat muun muassa etäneuvottelut, lajittelu ja kierrätys. Luvut osoittavat, että yksittäisten työntekijöiden valinnoilla on merkitystä.
Keskisuomalainen-konsernin toiminnassa merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät materiaalien käytöstä, energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä. Näiden ympäristövaikutuksia seurataan ja mitataan yhtä lailla painossa, jakelussa, kiinteistöissä kuin toimistoympäristössäkin.
– Olemme kiinnostuneet vertailemaan toimintamme vaikutuksia muihin saman kokoluokan yrityksiin. Se antaa meille lisätietoa siitä, kuinka vaikuttavaa oma toimintamme on ja mitä parannettavaa meillä vielä on, Vuorinen sanoo.
Sauli Vuorinen, laatu- ja ympäristöjohtaja Keskisuomalainen Oyj
KUVA: MARKUS MAKKONEN
Savon Sanomien uusi myyntijohtaja Mirja Vänttinen aloitti työnsä tammikuussa 2013. Edellinen vuosi oli sanomalehtibisneksessä mediamurroksen myllerrystä, ja tältä pöydältä Vänttinen jatkaa työtään.
– Olen antanut mediamyynnin strategialle työnimen "Mediamurroksen läpi voittajana", Vänttinen sanoo.
Vänttinen kertoo listanneensa strategian kulmakiveksi neljä tukijalkaa, joiden parissa myynnissä tehdään töitä. Ensimmäinen toimenpide on mediamyynnin toiminnan tehostaminen tuotemyynnistä ratkaisumyynniksi.
– Tämä tarkoittaa myyntitiimin motivoimista ratkaisumyyntiin ja sitä, että myyntiorganisaatiossa on tekemisen hyvä meininki.
Toisena Vänttisen listalla on asiakassuhteen johtamisen kehittäminen. Vänttinen näkee tämän kehityksen johtavan siihen, että asiakkaat ovat tyytyväisempiä ja asiakastittelin sijasta ennemminkin Savon Sanomien kumppaneita.
– Olemme tekemässä asiakastyytyväisyystutkimuksen, jotta pystymme nojautumaan tekemisessämme enemmän tietoon. Silloin kokonaispalvelukin paranee.
Kolmantena tukijalkana Vänttinen listaa tuotevalikoiman ja tuoteosaamisen kehittämisen. Vänttisen mukaan tässä ollaan Savon Sanomilla hyvällä alulla, mutta viilaamista riittää verkko-, printti- ja mobiilituotteiden yhdistämisessä.
– Meidän on myös itse oltava innostuneita tuotteista. Tämä onnistuu, kun henkilöstöstä löytyy osaamista ja motivaatiota.
Neljäntenä Vänttinen nostaa esille Savon Sanomien brändin, joka on vahva, tunnettu ja arvostettu.
– Brändin kirkastaminen on myös myynnin työtä. Se kirkastuu, jos pystymme lunastamaan asiakkaan odotukset.
Mirja Vänttinen sanoo toteuttavansa toimintasuunnitelmaansa tavoitteellisesti ja tietoisesti.
– Kyllä tämäkin on tykkäämisbisnestä. Meidän maalimme on saavutettu vasta sitten, kun asiakas on tyytyväinen.
Mirja Vänttinen, myyntijohtaja Savon Sanomat Oy
KUVA: MARKO HAPPO
Sanomalehti Keskisuomalaisen uusi myyntijohtaja on tehnyt myyntitiimillensä myynnin kasvusuunnitelman. Aslak de Silvan mukaan toimenpiteet ovat yksinkertaisia ja tavoitteet saavutettavissa.
– Tavoitteeni on, että myyntitiimi on aktiivisempi kentällä. Kun kontakteja on enemmän, saa asiakas parempaa huolenpitoa, de Silva sanoo.
Myyntijohtaja de Silvan mielestä sanomalehtibisnes on tilanteessa, jossa pelkkä arvostettu brändi ei riitä kaupan syntymiseen. Asiakkaalla on tänä päivänä useita vaihtoehtoja markkinoinnilleen. Aslak de Silvan mielestä ainoa keino saada asiakas valitsemaan paikallinen sanomalehti omaksi päämediakseen, on vakuuttaa asiakas henkilökohtaisessa kohtaamisessa.
– Tavoitamme tuotteillamme viikon aikana 80 prosenttia maakunnan ihmisistä. Se on kova luku. Monikanavamediana pystymme tarjoamaan asiakkaan mainonnalle paremmat tulokset.
Keskisuomalaisella on vahvat faktat markkinointinsa perustaksi. Aslak de Silva kuitenkin sanoo, että asiakasta täytyy muistuttaa näistä faktoista säännöllisesti.
– Olemme jakaneet myyntitiimimme avainasiakasja kasvuasiakastiimeihin. Haluamme, että vähintään 2500 asiakasta on aktiivisesti tekemisissä kanssamme, ja että olemme asiakkaan mielessä, "top of mind", kun hän tekee ostopäätöstään.
Aslak de Silva, myyntijohtaja Sanomalehti Keskisuomalainen Oy
Tuotemyynnin sijasta Keskisuomalaisen myyntitiimi on siirtymässä ratkaisumyyntiin. Osaamista tarvitaan paitsi omista tuotteista, myös asiakkaan kohderyhmistä ja toimialasta.
Markkinoilla on de Silvan mukaan paljon myös sellaisia asiakkaita, jotka eivät ole vielä löytäneet sanomalehteä markkinointikanavana. Myyntitiimi lähtee tavoittelemaan myös näitä kohderyhmiä.
– Kaikessa ei voi nojata vain mediamurrokseen. Tällä hetkellä myynnin onnistuminen on myös omissa käsissämme, de Silva sanoo.
KUVA: JUSSI MIETTINEN
Sanomalehti Keskisuomalainen ja Swimming Jyväskylä tekevät tiivistä yhteistyötä. Vuosikertomusvuoden aikana julkaistiin näyttävä uimaseuran liite Keskisuomalaisen Kaupunkilaisessa ja jatkoa seuraa. Kuvassa harjoittelee uimaseuran MM- ja olympiatason urheilija Ari-Pekka Liukkonen.
Maakunnan Sanomat on ryhtynyt keräämään määrätietoisesti toimialueensa kesäasukkaiden yhteystietoja. Vuosikertomusvuonna konsernin paikallislehtiyhtiö toteutti verkossa Voita vuoden polttopuut -kilpailun ja sai rekisteriinsä pitkälti toista tuhatta kesäasukasta.
– Onnistuimme erittäin hyvin. Kampanja lähti elämään omaa elämäänsä, sillä kesäasukkaat haastoivat kavereitaan mukaan niin verkossa kuin Facebookissakin.
– Kampanja toteutettiin vain kahden paikallislehden alueella, ja silti saimme kasaan peräti 1 200 kesäasukkaan tiedot, kertoo Maakunnan Sanomien asiakkuusjohtaja Jyrki Pasanen.
Tulevana kesänä kampanja laajennetaan Keski-Suomeen ja Savoon. Pasanen arvelee, että toisen vaiheen jälkeen rekisterissä on jo 10 000 kesäasukasta.
– Nyt haetaan kesäasukkaita, mutta jatkossa rekisteriä täydennetään lemmikkien tai metsänomistajilla. Kesäasukkaista aloitettiin, sillä heidän merkityksenä mökkikunnille ja yhtälailla meidän ilmoittaja-asiakkaillemme on hyvin suuri, Pasanen sanoo.
Asiakasrekisterin kerääminen on siemen isommalle kokonaisuudelle.
– Kun rekisteri on tarpeeksi suuri, voimme käyttää sitä hyödyksi niin printissä kuin sähköisessä mediassa. Saamme siitä erinomaisia kohdennetun markkinoinnin työvälineitä.
– Voimme synnyttää myös kokonaan uusia tuotteita, vaikkapa kesäasukkaille kohdennetun lehden, kertoo Pasanen.
Rekisterin ja tietokannan synnyttämisessä Maakunnan Sanomilla on ollut apuna muun muassa konsernin osakkuusyhtiö Arena Interactive.
Sanomalehti Keskisuomalaiseen on päätetty ottaa käyttöön maksumuuri. Muurin myötä lehden verkkosivustolta saa jatkossa lukea ilmaiseksi vain rajoitetun määrän juttuja. Uudistus otetaan käyttöön kuluvan vuoden alkupuoliskolla.
Sanomalehti Keskisuomalaisen verkkoliiketoiminnan päällikkö Ville Grahn sanoo, että yhtiössä valittiin niin sanottu huokoinen maksumuuri. Käytännössä se tarkoittaa, että satunnaiselle käyttäjälle lehden sivustot ovat tietyn määrän verran maksuttomat, mutta vakiokäyttäjiltä peritään maksu.
– Kaikilta rekisteröitymistä vaatinut sivusto olisi romahduttanut kävijämäärät, toteaa Grahn.
Keskisuomalaisen verkkopalvelussa on selkeästi erilaista sisältöä kuin painetussa lehdessä. Verkossa kerrotaan mitä maakunnassa, Suomessa ja maailmalla tapahtuu juuri nyt.
– Paperilehti kertoo pysäytetyn kuvan alueestamme. Mikäli toimituksessa on tehty oma skuuppi, niin sitä on turha odottaa verkkosivuilta ennen lehden ilmestymistä, selvittää Grahn työnjakoa.
Maksumuureja on otettu käyttöön Suomessa aiemmin muun muassa Kauppalehdessä ja Helsingin Sanomissa.
Konsernin tutkimusyhtiö Tietoykkönen tutkii kolmessa maakunnassa median käyttöä.
– Selvitämme median käyttäjien motiivit ja roolit eri tilanteissa. Aamulla käytetään varmastikin yhtä, autossa toista ja töissä kolmatta mediaa. Mutta mikä ratkaisee milloinkin kunkin median käytön roolin? Tulokset ovat varmasti hyvin kiinnostavia tulevaisuuden median tekijöille, kertoo Tietoykkösen kehitys- ja asiakkuuspäällikkö Tanja Herranen.
Tutkimuksessa on mukana VTT. Sen kehittämä automatic tracking -sovellus tallentaa koehenkilöiden älypuhelimien käytön kahden viikon ajan.
Tutkimus tehdään yhdessä Tampereen yliopiston journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Cometin kanssa.
Tietoykkösen ideoima median käytön tutkimus on osa lehdistön Next media -tutkimusta. Tekesin osarahoittamalla valtakunnallisella ohjelmalla tarkastellaan monitahoisesti median tulevaisuutta.
Tanja Herranen toteaa, että Next mediaan mukaan pääsy on iso askel Tietoykköselle.
– Olemme ensimmäistä kertaa mukana isossa mediatutkimushankkeessa. Paitsi että pääsemme luomaan uutta, saamme arvokkaita kontakteja keskeiseen mediakenttään ja Tietoykkösen nimeä tunnetuksi, toteaa Herranen.
Sanomalehti Keskisuomalainen on ryhtynyt palvelemaan Jyväskylän kantakaupunkilaisia uudella Kaupunkilainen-liitteellä. Vuosikertomusvuoden helmikuussa peruslehden väliin ilmestyi liite, jossa oli paljon taviksia ja ei lainkaan poliitikkoja tai muita julkisuudessa toistuvasti pyöriviä ihmisiä.
Kaupunkilaisen projektivastaava Seppo Pänkäläinen sanoo, että liitettä tehdään luovasti, avoimin mielin ja lähelle.
– Kaupunkilaisesta löytyvät vauvakuvat, vihityt, ristikko ja erilaisia lukijakilpailuja. Seuraamme myös alempien tasojen palloilu-urheilua.
– Jos jonkun erityisen nostaisi, niin liitteen juttusarjat ovat saaneet suuren suosion. Maasta sinä olet tullut -sarjassa kerromme maasta tai toimistosta löytyneen lapun tarinan. Tutkimme myös kauppojen ilmoitustauluja sillä silmällä ja teemme löydöistä loistavia juttuja, kertoo Pänkäläinen.
Kaupunkilainen ilmestyy tabloidina joka toinen maanantai.
– Liite myi hyvin ja vuoden mittaan aloimme saada myös toivottuja kumppanuuksia. Esimerkiksi uimaseura Swimming Jyväskylän kanssa teimme erittäin onnistuneen liitteen ja lisää on tulossa, sanoo Pänkäläinen.
Kaupunkilainen on levinnyt myös maaseutualueille.
– Jämsässä ja Keuruulla jaetut liitteemme nimesimme Kaupunkilaisen maalaisserkuiksi Jämsäläiseksi ja Keuruulaiseksi. Ne toimivat Kaupunkilaisen periaattein.
Vuoden vaihteessa Kaupunkilainen toteutti myös venäjänkielisen liitteen.
– Tänä vuonna siitä tehdään tuplasti isompi ja tuottavampi, Pänkäläinen lupaa.
Keskisuomalainen-konserniin kuuluvat sanomalehdet Keskisuomalainen ja Savon Sanomat sekä Pohjois-Karjalan Kirjapaino –konserniin kuuluva Karjalainen ja Esan Kirjapaino Oy:n Etelä-Suomen Sanomat ovat tehneet toimituksellista yhteistyötä pitkään. Yhteistyötä on tehty kolmen lehden kesken jo 2000-luvun alusta. Mukaan liittyi kolme vuotta sitten Etelä-Suomen Sanomat. Yhteensä nämä neljä lehteä tavoittavat noin 730 000 lukijaa.
Vuosikertomusvuonna nämä neljä lehteä toteuttivat yhdessä mittavan ulkoasu-uudistusprojektin ja toimitusjärjestelmien uudistuksen. Väli-Suomen Median tuottamaa Sunnuntaisuomalaisen uudistamista suunnitellaan parhaillaan neljän lehden yhteistyönä, sillä Pohjalainen ja Ilkka irtautuvat yhteis-
18 Vuosikertomus 2012
työstä vuoden 2013 lopulla.
Toimituksellista yhteistyötä tehdään lehden kaikilla osastoilla. Juttuvaihtoa tehdään muun muassa kotimaa- ja kulttuuritoimituksissa, Tänään-sivuilla ja liite- sekä teematoimituksissa. Lisäksi urheilutoimituksissa tehdään arvokisayhteistyötä. Sanomalehti Keskisuomalainen tuottaa lehdille ulkomaanuutisia, ja Etelä-Suomen Sanomille ulkomaanuutiset tuotetaan valmiina sivuina.
Vuorokierroksilla lehdet tekevät lehtien erikoissivuja, kuten ruoka-, tiede- ja terveyssivut. Samoin uutistoimituksissa valmistellaan vuorokerroin valtakunnallista läpimenojuttua maanantaille. Lisäksi Keskisuomalainen myy palveluna radio- ja televisio-ohjelmaliitettä.
– Vuositasolla puhumme satojen tuhansien eurojen yhteistyöstä. Tällä yhteistyöllä on merkitystä, sanoo sanomalehti Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen.
– Tämä on tärkeä laatua ja kustannustehokkuutta lisäävää yhteistyötä. Tutkimme kaikki muutkin sektorit, joissa yhteistyötä voidaan lisätä. Esimerkiksi hankintayhteistyötä ja ICT-palveluiden kehittämistä voitaisiin tehdä myös yhdessä, sanoo Keskisuomalainen-konsernin toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Kangaskorven mukaan yhteistyön kautta voidaan laventaa konsernin maantieteellistä toiminta-aluetta hallitusti.
– Jokaisella yhteistyökumppanilla on paikallisia ja ihmisiä puhuttavia journalistisia tuotteita, joita ei kuitenkaan haluta vaarantaa. Yhteistyökuvio täydentää tekemistämme, Kangaskorpi sanoo.
Inkeri Pasanen, varapäätoimittaja Sanomalehti Keskisuomalainen Oy
Keskisuomalainen Oyj osti vuosikertomusvuonna osuuden Etelä-Suomen Sanomia kustantavasta Esan Kirjapaino Oy:sta. Sanoma Oy:ltä ostetut osakkeet vastaavat 19,2 prosenttia koko Esan Kirjapaino Oy:n osakekannasta ja 14,7 prosenttia äänivallasta. Osakekauppa on yksi vuosikertomusvuoden tärkeimmistä toimista.
Kaupan myötä Keskisuomalainen Oyj:n asema Suomen mediakentässä vahvistuu.
– Tarkoituksemme on olla mediamurroksen toimija, ei toiminnan kohde, kiteyttää toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Kaupan myötä yhteistyö maakuntalehtien välillä tiivistyy.
– Osakekauppa mahdollistaa laajenevan ja syvenevän yhteistyön unohtamatta alueellisen ja paikallisen sisällön merkitystä maakuntalehdille. Järjestely vapauttaa parhaimmillaan resursseja juuri tähän, Kangaskorpi toteaa.
Viestintätalot ovat tehneet toimituksellista yhteistyötä jo pitkään muun muassa urheilutoimitusten ja Sunnuntaisuomalainen–sivuston parissa. Vuosikertomusvuonna lehdet toteuttivat yhdessä mittavan ulkoasuprojektin ja toimitusjärjestelmän uudistuksen.
Jatkossa yhteistyön mahdollisuudet selvitetään järkevissä puitteissa kaikilta toimialoilta.
– Tiivis yhteistyö vapauttaa resursseja keskittymään paikalliseen olennaiseen, johon edellä viittasin.
Mediatalo Esa, jonka emoyhtiö on Esan Kirjapaino Oy, on hyvin hoidettu yhtiö ja sillä on vahvat, hyvät tuotteet.
– He ovat saaneet myös postitoimiluvan ja on hyvin mielenkiintoista seurata, mihin se johtaa. Mielestäni molemmilla osapuolilla on nyt hyvät mahdollisuudet kehittää yhtiöiden toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa, toteaa Kangaskorpi.
Keskisuomalainen Oyj on seurannut pitkään Mediatalo Esan kehitystä.
– Esan Kirjapaino on ollut aina kiinnostava yhtiö. Kun tarjoutui tilaisuus, niin tartuimme kiinni. Omistuspohjan myötä pystymme tukemaan toinen toistamme. Mielestäni tässä voisi puhua rakkausavioliitosta, Vesa-Pekka Kangaskorpi muotoilee.
Jukka Ottela, toimitusjohtaja Esan Kirjapaino Oy
Samaa mieltä on Esan Kirjapaino Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ottela.
– Sisältöyhteistyö sujui meiltä poikkeuksellisen luontevalla tavalla. Näimme asiat samasta maakunnallisesta näkökulmasta ja se kannusti meitä eteenpäin.
– Meillä oli onni, että hyvin johdettu Keskisuomalainen Oyj tuli merkittäväksi omistajaksi. Tapahtuma oli meille hyvin mieluinen. Yhteistyö tulee helpottamaan meidän molempien elämää huomattavasti, toteaa Ottela.
Hän on hyvillään siitä, että viestintäyhtiöt pääsevät omistuspohjan myötä yhdessä seuraavaan vaiheeseen, eli jakamaan osaamista ja kustannuksia aivan uudella tavalla.
– Molemmilla yhtiöillä on varmasti sellaista, mitä toisella ei ole. Meillä on postitoimiluvan lisäksi ostetun yhtiön antamat mahdollisuudet radio- ja tv-tuotantoon. Tällä hetkellä yhtiö tekee radio- ja tv-mainoksia. Keskisuomalaisella on varmasti paljon sellaista, mitä meillä ei taas ole, sanoo Ottela.
Esan Kirjapaino Oy:n liikevaihto oli vuonna 2011 43,4 miljoonaa euroa, viime vuoden liikevaihto on 40,5 miljoonan euron luokkaa. Käyttökate vuonna 2011 oli 4,8 miljoonaa euroa ja viime vuonna noin 5,2 miljoonaa euroa.
Esan Kirjapaino Oy:ssä on kokoaikaisia työntekijöitä 280 ja yli 400 osa-aikaista työntekijää.
KUVA: JUSSI MIETTINEN
Konsernin maakuntalehdet ovat tehneet pitkään urheilun yhteistyötä sanomalehti Karjalaisen ja Etelä-Suomen Sanomien kanssa. Neljän maakuntalehden muodostaman urheilutoimituksen vertaista ryhmää saakin etsiä kaukaa.
– Tästä porukasta löytyy maailman parhaita ja palkittuja urheilutoimittajia. Meillä on huikeaa erikoisosaamista, olipa kyse rallista tai mäkihypystä, jalkapallosta, jääkiekosta, yleisurheilusta tai golfista. Kuntourheilua unohtamatta, sanoo Savon Sanomien urheilutoimituksen esimies Kari Haavisto.
Rautaisen ammattitaidon ja yhteistyön myötä urheilutoimitukset pystyvät suoltamaan uutisia, taustoja, henkilöjuttuja ja reportaaseja myös tärkeimmistä arvokilpailuista ympäri maailmaa. Viime kesän Lontoon olympiakisoista tiimi teki loistavaa työtä, tällä kertaa ryhmän vetovastuu oli Savon Sanomien ur-
20 Vuosikertomus 2012
heilutoimittaja Wesa Koistisella.
– Yhteistyötä on tehty jo toistakymmentä vuotta, mutta vielä tämä saadaan nykyistäkin paremmin soimaan, lupaa Haavisto.
Urheilulla on ollut aina merkittävä rooli sanomalehdistössä ja syykin on selvä: suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa.
– Urheilua joko rakastetaan tai sitä ei kerta kaikkiaan voida sietää. Ja hyvä näin. Niin urheilun kuin urheilutoimittamisenkin tarkoituksena on herättää tunteita, intohimoja, pohtii Haavisto.
Keskisuomalaisen urheilutoimituksen esimies Ari Mäntylä toteaa, että kansa janoaa menestystä.
– JYPin kultajuhlissa viime keväänä jäähallin parkkipaikalle kertyi 10 000 ihmistä osoittamaan suosiotaan. Siinä kokenut urheilutoimittajakin syventyi miettimään tätä urheiluhullua kansaa, toteaa Mäntylä.
Keski-Suomessa on ajettu rallia vuodesta 1951 saakka, ja sanomalehti Keskisuomalaisen myötä lukijat ovat kasvaneet rallikansaksi.
– Rallia seurataan lehden palstoilla läpi vuoden, sillä lajissa on ollut pitkään mukana keskisuomalaisia kuskeja. Rallikisoja käydään seuraamassa myös ulkomailla ja juttuja senttaillaan tietysti myös yhteistyölehdille.
– Vuoden kohokohta on omat MM-rallit ja se saa ison roolin myös meillä lehdessä, kertoo Mäntylä
Savossa on yli satavuotiset perinteet huippu-urheilulle. Puijon mäkikisat, KuPSin jalkapallon kultavuodet ja nykyisen KalPan menestys ovat kaikki olleet omiaan rakentamaan savolaista imagoa ja henkeä. Todellinen urheilun tähtihetki koettiin viime kesänä KuPSin pelissä. Kotijoukkue pelasi Eurooppa-liigan kolmatta karsintakierrosta turkkilaista Bursasporia vastaan.
– Vastassa oli 50 miljoonalla eurolla rakennettu joukkue, ja niin vaan KuPS voitti pelin. Kun voittomaali laukaistiin verkkoon, kuului huuto torille asti. Se oli kyllä sensaatiomainen voitto ja tunnelma sen mukainen. Näitä hetkiä kansa janoaa, Kari Haavisto toteaa. Konsernin lehdissä pyritään palvelemaan lukijoita koko ajan paremmin. Esimerkiksi KalPan pelejä pystyy seuraamaan lehden verkkosivuilla on line. Tuoreeltaan pelin jälkeen verkkosivuilta löytyy pelaajahaastattelut ja aamun printtilehdessä on sitten otteluanalyysi.
– Ammattitaitoisella porukalla aikaa ei mene perusasioiden selvittämiseen ja me saamme todella paljon aikaan. Yksi syy on tietysti sekin, että meidän kaverit tykkäävät työstään.
– Printtimedian lisäksi pystymme viemään sähköiseen mediaan koko ajan enemmän elävää kuvaa ja ajankohtaisuutta, kertoo Kari Haavisto.
Jyväskylässä urheilu näkyy ja kuuluu katukuvassakin. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes ovat omiaan tuomaan urheilua näkyväksi ja osaksi alueen arkista elämää.
– Joka vuosi Jyväskylään tulee uusia maajoukkuetason urheilijoita. Opiskelun jälkeen moni jää Keski-Suomeen asumaankin ja heidän kuulumisistaan kerrotaan tietysti lehdessä, kertoo Ari Mäntylä.
Kari Haavisto, urheilutoimituksen esimies, Savon Sanomat Oy
| Keskisuomalainen: Hyvin tehty journalismi loistaa 24 | |
|---|---|
| Savon Sanomat: Kiistatta maakuntalehtien parhaita 25 | |
| Kaupunkilehdet: Uusia talouksia kaupunkilehtien jakelun piiriin 26 | |
| Paikallislehdet: Paikallislehtien yhteisöllinen rooli korostuu 27 | |
| Warkauden Lehti: Uudet tuotteet otettiin hienosti vastaan 28 | |
| Iisalmen Sanomat: Vihaisista linnuista pitää ottaa opiksi 29 | |
| Tietoykkönen: Analysoitu tieto paljastaa hiljaiset signaalit 30 | |
| Mediasepät: Kiinnostus kohdistuu mitattavaan markkinointiin 31 | |
| Lehtisepät: Painetun sanan tekijät vaikuttavat itse alan tulevaisuuteen 32 |
KUVA: JUSSI MIETTINEN
Pekka Mervola, päätoimittaja Sanomalehti Keskisuomalainen Oy
Lukijat ovat jatkuvasti uutisten äärellä. Sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola sanoo tämän kehityksen vaativan sitä, että lehden tekijät osaavat tehdä laadukasta journalismia sekä paperille että verkkoon.
– Olemme pärjänneet valtakunnallisesti vertailtaessa uutistyössä hyvin. Viime vuonna esimerkiksi Suomen Tietotoimiston STT:n jutuissa siteerattiin Keskisuomalaista useammin kuin vuotta aikaisemmin. Keskisuomalaista lainattiin 66 kertaa, kun edellisenä vuonna noteerauksia oli 47. Keskisuomalainen sijoittui siteerauksissa sanomalehtikentän kärkikastiin.
Myös Keskisuomalaisen journalismi sai valtakunnallista kiitosta. Lehti ylsi Bonnierin Suuri journalistipalkinto –kisassa loppusuoralle kahdessa luokassa. Toimittaja Lauri Martinmäen juttu terveydenhuoltoalan yritys Mehiläisen verokiemuroista oli kolmen parhaan joukossa vuoden juttu –kategoriassa. Samoin Keskisuomalaisen seitsemän superpitkää juttua olivat loppusuoralla vuoden journalistinen teko –sarjassa.
Urheilutoimittaja Ilkka Kulmala oli tammikuussa 2012 ehdokkaana Suomen Urheilugaalan urheilujournalistipalkinnon saajaksi. Kulmalan laaja artikkeli edesmenneestä nyrkkeilijälegenda Tarmo "Tare" Uusivirrasta saavutti kolmannen sijan Sanomalehtien Liiton palkitessa parhaita juttuja. Kulmala valittiin myös vuoden urheilutoimittajaksi. Valinnan teki Urheilutoimittajain liiton hallitus.
Keskisuomalainen on vuosikertomusvuonna panostanut ultrapaikallisiin juttuihin. Juttujen keskiössä ovat tavalliset ihmiset ja tavallinen arki.
– Uusia tuotteitamme ovat Keskisuo-
malaisen kaupunkiliite Kaupunkilainen, sekä Keuruulainen ja Jämsäläinen. Ultrapaikalliset liitelehdet täydentävät sanomalehden sisältöä.
Panostukset sähköiseen tulevaisuuteen etenevät vauhdilla. Digipaketissa lisäpalveluita ovat lukulaitelehti androidiin ja iPadiin sekä uudistettu mobiiliversio. Digipaketista lukijat voivat käydä lukemassa myös arkiston uutisia, näköislehteä ja digipaketin premium-uutissisältöä.
Vuoden 2012 aikana verkkoon on rakennettu uusi Kauppapaikka yrityksille. Kauppapaikka sisältää Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan yritysten yhteistiedot karttapaikkoineen ja sieltä voi lukea yritysten omia uutisia.
Verkon viikkokävijämäärä vaihtelee KSML.fi:ssä 150 000 – 200 000 eri käyttäjän välillä.
Mervolan mukaan tämä sanomalehden ja verkon yhteispaketti tarkoittaa, että sanomalehti on vahvempi kuin koskaan.
Huhtikuussa Keskisuomalainen ottaa käyttöön huokoisen maksumuurin, jossa verkkopalvelun uutiset muuttuvat osittain maksulliseksi.
– Maailma on muuttumassa. Ihmiset ovat halukkaita maksamaan hyvästä uutissisällöstä myös verkossa. Ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Tämä uteliaisuus on pysyvää.
Paikallisen sanomalehden pitää pysyä alueellaan välineenä, joka puolustaa alueen investointeja, uusien kulkuyhteyksien rakentamista ja talousalueen ratkaisuja, jotka tuovat kasvua alueelle.
– Me voimme aina niin hyvin kuin aluekin voi. Sen vuoksi meidänkin etumme on kasvava, kehittyvä ja eheä Keski-Suomi, Mervola sanoo.
KUVA: MARKO HAPPO
Savon Sanomien päätoimittaja Jari Tourunen tarkastelee kulunutta vuotta myhäillen. Lehti on vakiinnuttanut paikkansa Suomen parhaiden maakuntalehtien joukossa niin journalistisesti kuin liiketoiminnallisesti. Huomiota herättävää on se, että levikkikehitys on ollut toimialaan nähden erittäin hyvää.
– Kaikki julkaisukanavat huomioiden meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin paljon lukijoita kuin nyt, peräti 230 000! Lisäksi Savon Sanomien perinteisen levikin rakenne on Suomen terveimpiä, kestotilausten määrä on erittäin korkea, toteaa päätoimittaja.
Savon Sanomista on kehitetty lukijoiden näköinen tuote, jota julkaistaan painetussa lehdessä, verkossa, lukulaitteessa ja mobiillissa. Haastavassa työssä on päätoimittajan mukaan onnistuttu.
– Olemme muuttuneet aidosti monimediaksi ja siirtyneet menestyksekkäästi transmedian tielle tasosta tinkimättä.
Lehdellä on myös vahvoja journalistisia tavoitteita.
– Savon Sanomat on päässyt tavoittelemaansa asemaan eli määrittelemään hyvää journalismia uudestaan.
Päätoimittaja kertoo, että lehti on saanut toimituksellisesta linjastaan hyvää palautetta.
– Olemme aidosti sekä valtakunnallinen että paikallinen media. Lehtitalo, joka puolustaa oikeudenmukaisuutta, omaa talousaluettaan ja maakuntaansa. Uutisissa olemme ihmistä lähellä ja se on ehdoton vahvuutemme. Unohtamatta tietysti sitä, että meillä on myös vallanpitäjien vahtikoiran rooli.
– Olemme kaikki mediat huomioiden edelleen yksi maan eniten lainatuista medioista. Asemamme on edellisistä vuosista vain vahvistunut.
Pohjois-Savon keskuksen määrätietoiset kehitysaskeleet toivat vuosikertomusvuonna Kuopioon uudet kauppakeskukset. Keväällä avattiin Ikea ja syksyllä Suomen ensimmäinen Ikano-kauppakeskus.
Kuopion perinteikkään torin ympärillä ja alla rakennetaan myös. Eikä valtatie 5:n peruskorjaus Kuopion ja Siilinjärven välillä ole mikään pikku juttu sekään. Kymmeniä miljoonia maksava Kallansiltojen peruskorjaus valmistuu tänä vuonna.
– Uskon, että meillä on tasapaino Kuopion keskustan ja reuna-alueen kauppakeskusten kesken. Tästä tulee erittäin toimiva kokonaisuus, joka houkuttelee turisteja, opiskelijoita ja uusia asukkaita Kuopioon, pohtii päätoimittaja.
Kuopio kasvaa myös hallinnollisesti, sillä vuosikertomusvuonna valmistauduttiin kuntaliitoksiin. Vuodenvaihteen myötä Kuopion väkiluku ylitti jo 100 000 asukkaan rajapyykin.
Kuopion kasvu edesauttaa luonnollisesti myös Savon tärkeimmän mediabrändin, Savon Sanomien kasvutavoitteita.
– Meidän on pidettävä huoli koko maakunnasta. Kuopion vahvistumisen täytyy säteillä myös laajoille maaseutualueille. Savon Sanomilla on oma roolinsa vastuullisen ilmapiirin luomisessa, sanoo päätoimittaja.
Jari Tourunen, päätoimittaja Savon Sanomat Oy
Tapani Markkanen, toimitusjohtaja Kaupunkilehdet
KUVA: JUSSI MIETTINEN
Keskisuomalaisen kaupunkilehdissä Jyväskylässä ja Kuopiossa on tehty vuosikertomusvuonna erityisesti työtä lukijoiden tavoittamiseksi. Kuopion Kaupunkilehti ja Viikkosavo aloittivat Kuopiossa yritysjakelun. Nyt molemmat kaupunkilehdet jaetaan viikoittain paitsi kotitalouksiin, myös 2 750 kuopiolaiseen yritykseen. Niitä luetaan yritysten kahvipöydissä ja asiakasodotustiloissa.
– Kaupunkilehden tavoittavuus saa tällä järjestelyllä uutta puhtia, sanoo kaupunkilehdistä konsernin johtoryhmässä vastaava toimitusjohtaja ja päätoimittaja Tapani Markkanen.
"Ei mainoksia" -talouksien määrä on Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueella kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana. Kuluttajavirasto otti kannan, että asukkaalla pitää olla vapaus valita, haluaako hän lukea ilmaisjakelulehtiä. Kyseessä on suositus, jonka perusteella jokainen jakeluyhtiö tekee päätöksensä, jaetaanko kaupunkilehtiä myös "ei mainoksia" –talouksiin.
Suur-Jyväskylän Lehti on jaettu jo syyskuusta 2008 lähtien jakelualueellaan myös "ei mainoksia" –talouksiin, samoin Kuopion Kaupunkilehti ja Viikkosavo Kuopiossa jo usean vuoden ajan. Markkanen toteaa, että "ei mainoksia" –talouksia on nyt Jyväskylän seudulla peräti 12 280, kun niitä oli neljä vuotta sitten 7 650. Kuopion seudulla kieltoluukkuja on kaupunkilehtien normaalijakelussa 5 600.
Suoramarkkinoinnin määrä on kasvanut, samanaikaisesti yhä useampi kuluttaja kieltää mainokset.
– Jakelun salliminen "ei mainoksia" -talouksiin on meille huomattava kilpailuetu, kun verrataan kaupunkilehtien ja suoramarkkinoinnin tavoittavuutta.
Sanomalehtien Liitossa on meneillään hanke, jossa edistetään kaupunkilehtien jakelua. Lehdillä on mahdollisuus osallistua kampanjaan, jossa lukijoille jaetaan oveen tai postilaatikkoon laitettavaksi tarroja sisällöllä "Kaupunkilehdet kiitos! – Ei mainoksia". Markkanen arvelee, että jos kampanjasta tulee laaja, rokottaa tämä väistämättä lisää suoramarkkinointibisnestä ja auttaa kaupunkilehtien elinvoimaisuutta.
Telinejakelun kautta kaupunkilehdet tavoittavat myös katvealueilta kaupunkialueelle saapuvia kuluttajia. Keskustan alueelta lehden saa nopeammin mukaansa, ennen kuin se ehtii jakelijan mukana omaan postiluukkuun. Kotitalous- ja yritysjakelun sekä noutopisteiden lisäksi kaupunkilehdet ovat myös verkossa näköislehtinä.
Viime vuonna Jyväskylässä kaupunkilehtien määrä supistui, kun Jyväskylän Kaupunkilehdestä tuli ultrapaikallisia juttuja kahdesti kuukaudessa julkaiseva kaupunkiliite sanomalehti Keskisuomalaisen väliin.
Markkanen korostaa, että lehden saamisen pitää olla lukijalle vaivatonta. Tavoittavuutta ja ilmoitusten huomioarvoa parantaa myös lehden sisältö ja ulkoasu.
Jyväskylässä Suur-Jyväskylän Lehden ulkoasu uudistui vuosikertomusvuoden loppupuolella ja Kuopiossa Viikkosavossa tehtiin ulkoasu- ja sisältöuudistus helmikuussa 2013.
Keskisuomalainen-konsernissa julkaistaan myös Saarijärvellä ilmestyvää Saarijärveläistä, äänekoskelaista Pikkukaupunkilaista ja Iisalmessa ilmestyvää kahta kaupunkilehteä, Töllötintä ja Iisalmen Kaupunkilehteä.
KUVA: JUSSI MIETTINEN
Konsernin Maakunnan Sanomat Oy julkaisee 16 paikallislehteä Keski-Suomen ja Savon alueella. Paikallislehdissä on ollut jo parin vuoden ajan Mobiili paikallismedia -hanke, jolla on kehitetty painetun lehden rinnalle uusia palveluja.
Viitasaaren Seudun päätoimittaja Esa Kilponen on ollut parin vuoden ajan Mopai-hankkeessa suunnittelemassa tulevaisuuden paikallismedian roolia ja muotoa.
– Olemme kehittämässä sähköisiä palveluita, jotka antavat paikallismedialle uusia työkaluja pärjätä mediamurroksen taloudellisissa haasteissa ja uudenlaista sisältöä lukijoille. Kerran viikossa ilmestyvästä lehdestä tulee jokapäiväinen media.
Kilponen korostaa, että paikallisuus ja läheisyys ovat jatkossakin paikallislehtityön kulmakiviä. Uusi sähköisten palvelujen mahdollistama elementti on voimistuva kumppanuus paikallisten toimijoiden kanssa.
– Meidän kannattaa entistä enemmän olla tekemisissä lukijoiden, yhdistysten, yhteisöjen, kaupunkien ja seurakuntien kanssa. Uusien sähköisten palvelujen avulla saamme lukijoiden ja kumppaneiden aineistoja niin printtiiin kuin sähköiseen mediaan. Tämä rikastaa sisältöjä suuresti.
– Sähköisen median kehitystyössä emme toki unohda painettua lehteä, se tulee jatkossakin olemaan tärkein tuotteemme, painottaa Kilponen.
Sähköisten palvelujen kehitystyötä on tehty ruohonjuuritasolla muun muassa konsernin Laukaa-Konnevesi -lehdessä, jossa pilotoidaan mobiilipalvelua. Sisällön ja monimediakoulutuksen ja -osaamisen suunnittelusta on vastannut lehden toimittaja Jari Suni. Mitä tämä Mopai oikein on?
– Kyseessä on paikallislehden lukijoille kehitetty aivan uudenlainen uutispalvelu, jota voi lukea kännykän nettiselaimella. Lukijamme voivat saada kännykkäänsä jatkossa videoita penkkareista, kunnanjohtajan videohaastattelun, sähkeitä, karttoja ja grafiikkaa. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, listaa Suni.
Jari Suni, toimittaja Laukaa-Konnevesi
KUVA: MARKO HAPPO
Warkauden Lehti ja naapurissa ilmestyvä Piekteistyötä. Vuosikertomusvuonna yhteistoiminnassa mentiin taas monta askelta eteenpäin.
– Yhdessä suunniteltu ja kehitetty Keskisavolainen ilmestyi jo neljästi molempien lehtien liitteenä. Lisäksi teimme yhdessä Teknologiateollisuus-liitteen. Myynnissä lehdillä on yhteinen myyntipäällikkö ja palkkasimme myös yhden kesätoimittajan yhdessä, listaa Warkauden Lehden päätoimittaja Sari Ristamäki.
Yhteinen erikoislehti Keskisavolainen on osoittautunut erinomaiseksi tuotekehittelyksi ja julkaisuksi.
– Teimme myös yhteisen kesälehden ja se onnistui hienosti. Esimerkiksi Pieksämäen Lehden kesälehti oli jo vähän väsähtänyt, mutta tällä uudella oli hyvä vastaanotto, sanoo myyntipäällikkö Tiina Manninen.
sesti ilmoittaja-asiakkailta. He saavat yhdellä laskulla ja kilpailukyiseen hintaan kahden lehden levikkialueen, noin 70 000 lukijaa, hän sanoo.
Uuden tuotteen tarkoituksena oli kehittää lehtien toimintaa ja parantaa tulosta.
– Kehitimme tuotteen, jollaista kummallakaan lehdellä ei olisi yksin ollut mahdollisuus tehdä. Pyrimme löytämään yhteisesti kiinnostavia juttuaiheita ja näkökulmia sekä nostamaan esiin molempien lehtien levikkialueen asioita. Tokihan tässä lisätään myös naapurikaupunkien keskinäistä yhteisymmärrystä, sanoo Warkauden Lehden päätoimittaja Sari Ristamäki.
Pieksämäen Lehden päätoimittaja Sinikka Hakkarai-
– Siitä hyötyvät molemmat lehdet ja niiden asiakkaat, hän sanoo.
Tiina Manninen aloitti molempien lehtien yhteisenä myyntipäällikkönä syyskuussa 2011. Mannisen tärkeimpänä tehtävänä on johtaa lehtien myyntityötä. Alaisia hänellä on yhteensä seitsemän.
Tiina Manninen, myyntipäällikkö Warkauden Lehti, Pieksämäen Lehti
– Teen päivittäin molempien lehtien töitä, nykytekniikka mahdollistaa sujuvan etätyön. Eikä välimatkaakaan ole kuin reilu puoli tuntia, sanoo myyntipäällikkö Manninen.
Yhteistoiminnan hyötyjä ilmaantuu jatkuvasti lisää. Sijaistarpeeseen järjestyy tekijöitä lehtien omista verkostoista. Lehdillä on myös sujuvaa juttu- ja kuvavaihtoa. Kuluvana vuonna molemmissa lehdissä käynnistyy myynnin kehittämisohjelma. Vaikka kyse on kuusipäiväisestä aluelehdestä ja kolmipäiväisestä paikallislehdestä, ovat lehtien haasteet Ristamäen ja Hakkaraisen mukaan pitkälti samoja.
Väestö vanhenee ja vähenee, liike-elämässä tapahtuu rakennemuutoksia. Samanlainen kehittämistyö on edessä kummassakin lehdessä, sanovat pää-
Uutta yhteistyötä on sekin, että Pieksämäen Lehden asiakasneuvoja Taina Asikainen osallistuu jatkossa erilaisiin myynnin projekteihin myös Warkauden Lehdessä.
I isalmessa Olvin tehtaalla tölkitetään Angry Birds -limppareita aamusta iltaan. Supersuosittua brändilimpparia ei ehditä tekemään yhtä paljon kuin menekkiä olisi. Vihaisten lintujen limun myötä perinteikäs panimo on avannut kauppasuhteita entisten Valko-Venäjän ja Baltian maiden lisäksi aina Australiaa myöten.
– Olvi on hakenut voimakkaalla tuotekehityksellä koko ajan uusia kasvun suuntia, siellä ei ole enää aikoihin pidättäydytty kaljan rahtaamisessa. Olvilla oli rohkeutta lähteä mukaan myös näihin vihaisiin lintuihin. Ja se kannatti. Iisalmen Sanomien haastattelussa markkinointijohtaja Olli Heikkilä totesi, että virvoitusjuomien kohdalla Angry Birds -limpparit voivat nousta globaaliksi ihmeeksi, sanoo Iisalmen Sanomien päätoimittaja Jarkko Ambrusin.
Samanlaista rohkeutta ja uutta ajattelua pitää löytyä myös perinteisestä kustannustoiminnasta.
– Emme me voi jäädä surkuttelemaan ilmoitusmyyntitulojen tippumista, voivottelulla ei pääse eteenpäin, hän sanoo.
Ambrusin painottaa, että juuri murrosajoissa piilee mahdollisuus kokeilla ja hakea uusia väyliä.
– Vaikka perinteinen sanomalehti onkin vielä hyvää ja kannattavaa bisnestä, olisi rohkeasti mietittävä, missä ja miten tulevaisuudessa voisimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin. Ei pidä sitoutua liikaa välineeseen. On väistämättä mietittävä myös sähköisen viestinnän näkökulmia.
– Printtiä ei pidä kuitenkaan unohtaa. On sanomattakin selvää, että isot uutiset julkaistaan heti, mutta painetulle sanomalehdelle jää myös paljon tehtävää.
Sähköisen viestinnän kehittäminen tapahtuu eurot edellä. Ylä-Savossa on luettu hyvillä mielin uutisia amerikkalaisesta kehityksestä, jossa mediatalot ovat onnistuneesti rakentaneet maksumuureja.
– Miksi ihmeessä ammatti-ihmisten tekemät hyvät jutut pitäisi antaa ilmaiseksi? Eihän Olvikaan kehitä Angry Birds –limppareita jakaakseen niitä ilmaiseksi torilla, sanoo Ambrusin.
Sähköisen viestinnän rinnalla lehtitaloja puhututtavat kokokysymykset: Miten paljon tabloidiin siirtyminen leikkaa ilmoitustuloja? Iisalmen Sanomat siirtyi tabloidiin vuonna 2006.
– Puolen vuoden jälkeen kukaan ei haikaillut broadsheetin perään. Kompakti koko on antanut meille mahdollisuuden kehittää tuotetta, hyvänä esimerkkinä voidaan pitää lehden teematuotantoa.
Jarkko Ambrusin (31) on Suomen nuorin seitsemänpäiväisen sanomalehden päätoimittaja. Hänet valittiin lehden johtoon toimituskertomusvuoden lopulla. Ennen päätoimittajuutta hän työskenteli Iisalmen Sanomissa esimiestehtävissä kolmisen vuotta. Lehden paikallisjohtaja on Mika Väisänen. Hänet valittiin tehtäväänsa myös vuoden lopulla. Henkilöjärjestelyt liittyivät päätoimittaja-toimitusjohtaja Mai Koivulan eläköitymiseen. KUVA: MARKO HAPPO
Jarkko Ambrusin, päätoimittaja Iisalmen Sanomat
Mareena Löfgrén, toimitusjohtaja Tietoykkönen Oy
Tutkimusyhtiö Tietoykkösen toimitusjohtaja Mareena Löfgrén muistuttaa, että on hyväksyttävä myös tutkimusalan muuttuminen. Pärjäämisen elinehto on kulkea muutoksen kärjessä, jottei jää jalkoihin.
– Tietoykkösen osaamista on laadukkaan tutkimuksen tekeminen, mutta myös tuloksekkaan tutkimuksen suunnittelu ja tutkimuksesta saatavan tiedon analysointi. Analysoidulla tiedolla ylläpidetään yritysten kilpailukykyä.
Asiaan vihkiytynyt tutkimuslaitos tietää, miten esimerkiksi vaalihuumassa tehdään sinnikästä tutkimustyötä ja pysytään tiukasti valitussa tutkimuslinjassa. Sinnikkyyden ja tiukan linjavalinnan vuoksi Tietoykkösen tekemän kunnallisvaalien kannatuskyselyn osumatarkkuus oli viime syksynä Suomessa tutkimusyhtiöiden paras.
Kannatuskyselyissä Tietoykkösen Ilta-Sanomille tekemät kyselyt ilmensivät parhaiten toteutunutta vaalitulosta. Myös vuoden 2011 eduskuntavaalien kannatuskyselyiden tuloksissa Tietoykkösen tulokset pitivät erinomaisesti paikkaansa.
Kuntavaaleissa neljän suurimman puolueen kohdalla Tietoykkösen tulosten heitot olivat vain yhden prosentin luokkaa. Kannatuskyselyt paljastivat etukäteen muun muassa vaalien suurimmat yllätykset: Keskustapuolue piti paikkansa kolmen kärjessä ja Perussuomalaisten kannatuslukema jäi odotettua alhaisemmaksi.
Tutkimusmalliin sitouduttiin – muiden tutkimusyhtiöiden poikkeavista signaaleista huolimatta.
– Tutkimusyhtiöllä pitää olla rohkeutta uskoa omiin menetelmiinsä, kun muitten tahojen tekemät tutkimustulokset näyttävät erilaisilta. Mielestäni kunnallisvaalit kertovat, että meillä on taidokas tapa kerätä tietoa ja analysoida sitä. Vaalien kyselyyn vastaajista ilmaisi puoluekantansa jopa 75 prosenttia, mikä on poikkeuksellisen korkea luku.
Löfgrén linjaakin, että tulevana vuonna Tietoykkösen palvelumalli on entistä enemmän analysoinnin puolella. Tämä merkitsee sitä, että Tietoykkönen on mukana jo siinä vaiheessa yrityksen tutkimusprosessia, kun määritellään, miksi asiakkaan pitää tehdä tutkimuksia ja mikä on asiakkaan ydintarve.
– Meidän tehtävämme on keskittyä hankkimaan lisää ymmärrystä ydinasiasta. Asiakas saa analysoitua tietoa, joka valaisee paitsi tätä aikaa, myös muuttuvaa maailmaa. Etsimme kerätystä tiedosta signaaleja tulevasta, Löfgrén sanoo.
Jotta signaaleja osataan tulkita, pitää Tietoykkösen olla kiinni viimeisen tiedon lähteillä, hakea tutkimuksella ajankohtainen tieto ihmisten käyttäytymismalleista ja yhteiskunnallisesta kehityksestä.
KUVA: JUSSI MIETTINEN
Tietoykkönen käynnistää kevään kuluessa yhteiskunnallisesti ajankohtaisten asioiden paneelin. Verkkofoorumissa tavoitellaan mahdollisimman nopeaa ja ajantasaista tiedonkeruuta. Ensi vaiheessa tietoa kerätään pääasiassa Keskisuomalainen-konsernin lehtien julkaisualueelta.
– Pystymme keräämään paitsi tutkimustarpeeseen, myös journalistiseen käyttöön kansalaismielipiteitä lukijoita kiinnostavista asioista ja lisäämään ymmärrystä maailmasta. Täydennämme kansallisia paneeleita vahvasti paikallisella tiedolla myös pienemmillä paikkakunnilla. Tätä tietoa ei löydy muualta, Löfgrén lupaa.
Kerättyä tietoa voi käyttää myös kohdennetumpaan viestintään ja markkinointiin.
– Uskon tällaisen tiedon kaupallistamiseen. Bisneksen uutta suuntaa edistää myös yhteistyö Euroopan suurimman asiakaskokemusten mittaamiseen erikoistuneen QuestBack Oy:n kanssa.
Kun yhä useammalla yrityksellä on käytössään oma tiedonkeruujärjestelmä, itse tiedon keruu ei enää tuota lisäarvoa. Osaamista tarvitaan kasvavassa määrin kekseliäässä tutkimussuunnittelussa, analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa.
Keskisuomalainen-konsernin markkinointiviestintäyhtiö Mediasepät Oy:n uusi palvelutuote auttaa keräämään asiakastietoa, jolla voidaan rakentaa parempia mainoskampanjoita. Markkinointitoimenpiteitä voi myös mitata.
Crossmedia-palveluilla rakennetaan yksilölliset viestit eri viestintävälineisiin, saadaan korkeammat vastausmäärät kyselyihin, kerätään tietoa asiakkaan toiminnasta ja rakennetaan kohderyhmille asiakaskohtaisia viestejä ja muistutuksia sekä saadaan asiakas päivittämään itse omat tietonsa asiakasrekisteriin.
– Mediaseppien kohdistetun markkinoinnin palvelut täydentävät konsernin muuta tarjontaa. Asiakas saa samasta konsernista massamedian ja kohdistetun markkinoinnin osaamista ja palveluita, Mediaseppien toimitusjohtaja Erkki Summanen sanoo.
Jatkossa bisnestä rakennetaan myös asiakastietokannoista ja tietokantojen rikastamisesta. Tämä on Summasen mukaan kohdistetun ja massaviestinnän rinnalla globaali trendi markkinointiviestinnässä. Tätä kehitystyötä tehdään yhdessä tutkimusyhtiö Tietoykkösen kanssa.
– Haluamme kehittää Mediasepistä palveluntarjoajaa, jonka palvelut poikkeavat muista markkinoilla olevista toimijoista, Summanen lisää.
Palveluiden laajentumisen mahdollistavat yli 70 graafisen osaamisen, markkinoinnin ja viestinnän ammattilaista sekä oma digipaino.
Mediasepillä on vuosikertomusvuotena 2012 rakennettu omaa myyntiorganisaatiota. Vuoden 2012 kesällä Mediasepille palkattiin myyntipäällikkö ja helmikuussa 2013 kaksi uutta myyjää.
Mediasepillä Keskisuomalainen-konsernin vuoden 2012 myynnin teemavuotta jatketaan vielä vuonna 2013, sillä konsernin ulkopuolisten asiakkuuksien määrää halutaan kasvattaa.
– Oman myyntiorganisaation kautta haemme kasvua konsernin ulkopuolelta. Meidät tunnistetaan perinteisesti Keskisuomalainen-konsernin ilmoitusvalmistuksesta, mutta nykyisin tarjoamme lisäksi viestinnän ja markkinoinnin palveluita myös konsernin ulkopuolisille asiakkaille, sanoo Summanen.
Erkki Summanen, toimitusjohtaja Mediasepät Oy
KUVA: JUSSI MIETTINEN
Painetulla printtimedialla on tulevaisuus. Lehdet ja niiden kustantajat itse vaikuttavat tähän tulevaisuuteen kehittämällä innovatiivisia tuotteita ja palveluita, joita yleisö haluaa, sanoo Lehtisepät Oy:n toimitusjohtaja Erkki Summanen.
Lehtisepät sai vuosikertomusvuonna 2012 viidettä vuotta peräkkäin ykkössijan Kauppalehden listauksessa, jossa arvioitiin parhaiten menestynyttä sanomalehtipainoa Suomessa. Summanen sanoo, että listaus on vain yksi mittari menestyksestä. Hänen mukaansa parempana mittarina voisi pitää Lehtiseppien tuotannon ja myynnin hyvää yhteispeliä.
– Lehtiseppien tuotekehitys syntyy yhteisissä työryhmissä, joissa on mukana henkilöstöä ja myyntiä. Lisäksi olemme tehneet painokohtaista tuotekehitystä, ja uusia tuotteita on pystytty myös kaupallistamaan. Osaavan henkilöstön oikea asenne on vienyt meitä todella pitkälle.
Sanomalehtipainamisen markkinat ovat muuttuneet merkittävästi. Sanomalehtipainamisen kapasiteetti valtakunnallisesti on kasvussa, kun taas painamisen kokonaismarkkina supistuu. Kehitys on näkynyt Lehtisepilläkin: Sanomalehtipainoissa painetaan aikaisempaa enemmän mainospainotuotteita.
Kokonaismarkkinoiden supistuminen ja korvausinvestointitarpeet ovat Lehtisepillä johtaneet toiminnan uudelleenjärjestämisen harkintaan. Vuoden 2013 helmikuussa aloitettiin YT-neuvottelut painotoiminnan järjestämisen eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.
– Lehtisepillä on korvausinvestointitarpeita, muun muassa joidenkin nykyisten koneiden varaosien valmistus loppuu ja osa on sen ikäisiä, että niiden käyttö on tiensä päässä. Neuvotteluissa käsitellään useita eri vaihtoehtoja siitä, kuinka järjestää Lehtiseppien painotoiminta tulevaisuudessa, Summanen sanoo.
Erkki Summanen, toimitusjohtaja Lehtisepät Oy
| Hallituksen toimintakertomus 36 | ||
|---|---|---|
| Konsernitilinpäätös, IFRS | ||
| Konsernin tuloslaskelma 40 | ||
| Konsernin tase 41 | ||
| Konsernin rahavirtalaskelma 42 | ||
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 43 | ||
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | ||
| 1. | Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 44 | |
| 2. | Segmentti-informaatio 48 | |
| 3. | Hankitut liiketoiminnot 50 | |
| 4. | Liiketoiminnan muut tuotot 52 | |
| 5. | Liiketoiminnan muut kulut 52 | |
| 6. | Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 52 | |
| 7. | Tutkimus- ja kehitysmenot 52 | |
| 8. | Rahoitustuotot 52 | |
| 9. | Rahoituskulut 53 | |
| 10. | Tuloverot 53 | |
| 11. | Osakekohtainen tulos 54 | |
| 12. | Aineettomat hyödykkeet 54 | |
| 13. | Arvonalentumiset 55 | |
| 14. | Sijoituskiinteistöt 56 | |
| 15. | Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 57 | |
| 16. | Osuudet osakkuusyrityksissä 58 | |
| 17. | Myytävissä olevat sijoitukset 59 | |
| 18. | Pitkäaikaiset saamiset 59 | |
| 19. | Laskennalliset verosaamiset ja -velat 60 | |
| 20. Vaihto-omaisuus 61 | ||
| 21. | Myyntisaamiset ja muut saamiset 61 | |
| 22. | Rahavarat 61 | |
| 23. | Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 62 | |
| 24. | Eläkevelvoitteet 63 | |
| 25. | Varaukset 64 | |
| 26. | Korolliset velat 64 | |
| 27. | Ostovelat ja muut velat 65 | |
| 28. | Rahoitusriskien hallinta 65 | |
| 29. | Muut vuokrasopimukset 67 | |
| 30. Vakuudet ja vastuusitoumukset 67 | ||
| 31. | Lähipiiritapahtumat 68 | |
| 32. | Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 69 | |
| Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista 70 | ||
| Tunnusluvut 72 | ||
| Tunnuslukujen laskentakaavat 73 | ||
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | ||
| Emoyhtiön tuloslaskelma 74 | ||
| Emoyhtiön tase 75 | ||
| Emoyhtiön rahoituslaskelma 76 | ||
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 77 | ||
| Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 85 | ||
| Tilintarkastuskertomus 85 |
Konsernin liikevaihto oli 106,2 Me (108,7 Me). Liikevaihto laski 2,2 %. Lasku johtui pääosin yleisen taantuman vaikutuksista ilmoitusmyyntiimme, joka laski 4,4 % edellisestä vuodesta. Sen sijaan ulkoinen painonmyynti kasvoi samaan aikaan 3,8 %. Konsernin tilattavien lehtien tilaustuotot laskivat tilikaudella 1,9 %. Tilaustuottojen laskuun vaikutti vuoden 2012 alusta tullut arvonlisäverokannan nousu nollasta yhdeksään prosenttiin, jolla oli selkeän negatiivinen vaikutus lehtien tilausmääriin.
Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,9 Me (0,6 Me), jotka koostuvat pääosin vuokratuotoista.
Vuonna 2012 liikevoittoa kertyi 17,1 Me eli 16,1 % liikevaihdosta. Edellisenä vuonna liikevoitto oli 20,4 Me ja liikevoittoprosentti oli 18,8 %. Suhteellista kannattavuutta painoivat liikevaihdon lasku ja yleisen kustannustason nousu.
Nettorahoituskulut olivat 6,1 Me. Edellisenä vuonna nettorahoituskulua kertyi 1,6 Me. Tilikauden rahoituskuluihin sisältyy pörssiosakkeiden arvonalentumistappiota 5,7 Me.
Konsernin tilikauden voitoksi muodostui 9,4 Me (14,1 Me).
Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2012 luvut sisältävät pääosan konsernin holding-toiminnoista sekä konsernin keskitetyt hallintopalvelut. Yhtiön liikevaihto oli 4,1 Me (3,9 Me).
Keskisuomalainen-konserni julkaisi vuoden 2012 lopussa kahta maakuntalehteä Keskisuomalaista ja Savon Sanomia sekä kahta aluelehteä Iisalmen Sanomia ja Warkauden Lehteä. Lisäksi konserni julkaisi 16 paikallislehteä ja seitsemää kaupunkilehteä. Tilattavien sanomalehtien ilmoitustuotot laskivat heikon taloussuhdanteen myötä 45,5 Me:oon edellisen vuoden 47,8 Me:sta. Laskua kertyi 4,7 %. Ilmoitusmyyntimme lasku oli kuitenkin selvästi pienempi kuin toimialalla keskimäärin (-8,6 %). Tilattavien lehtien levikkikehitystä painoi vuoden 2012 alusta toteutettu arvonlisäverokannan nosto. Tilaustuottomme laskivat vuoden aikana kuitenkin vain 1,9 % 39,5 Me:oon (40,2 Me).
Sanomalehti Keskisuomalaisen ilmoitusmyyntituotot laskivat 8,1 % 18,6 Me:oon (20,2 Me). Myös tilaustuotot laskivat 3,3 % ja olivat 15,2 Me (15,8 Me).
Savon Sanomat -lehden ilmoitusmyyntituotot laskivat 4,3 % ja olivat 14,4 Me (15,1 Me). Lehden tilaustuotot olivat 14,0 Me (14,3 Me).
Iisalmen Sanomat -lehden tuotot pysyivät vakaalla tasolla. Ilmoitusmyyntituotot olivat 2,6 Me (2,7 Me) ja tilaustuotot olivat 2,4 Me (2,4 Me).
Warkauden Lehden ilmoitusmyyntituotot olivat 1,8 Me (1,9 Me) ja lehden tilaustuotot olivat 1,6 Me (1,7 Me).
Konserni kustansi tilikauden aikana 16 paikallislehteä. Keski-Suomessa yhtiön paikallislehtiä ovat kerran viikossa ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Viispiikkinen ja Sampo-lehti sekä kolme kertaa viikossa ilmestyvä Sisä-Suomen Lehti.
Savossa ilmestyy paikallislehdistä kerran viikossa Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu sekä Heinäveden Lehti. Kaksipäiväisiä lehtiä ovat Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo ja Soisalon Seutu. Pieksämäen Lehti ilmestyy kolme kertaa viikossa.
Paikallislehtien yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 2,7 % ja oli 14,7 Me (14,3 Me).
Konserni kustantaa seitsemää kaupunkilehteä, Jyväskylässä Suur-Jyväskylän Lehteä, Kuopiossa ilmestyviä Viikkosavoa ja Kuopion Kaupunkilehteä, Iisalmessa ilmestyviä Töllötintä ja Iisalmen Kaupunkilehteä, Saarijärvellä ilmestyvää Saarijärveläistä sekä Äänekoskella ilmestyvää Pikkukaupunkilaista.
Kaupunkilehtien yhteenlaskettu liikevaihto oli 6,9 Me (7,0 Me).
Keskisuomalainen Oyj:n konsernin painopalveluista vastaa Lehtisepät Oy. Yhtiöllä on kolme painoyksikköä, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Painojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 28,2 Me (28,5 Me). Ulkoisten painotöiden liikevaihto kasvoi 3,8 % ja oli 11,0 Me (10,6 Me).
Konserniin kuuluva Savon Jakelu Oy hoitaa Kuopion, Varkauden, Pieksämäen, Iisalmen ja Kiuruveden kaupungeissa, sekä Siilinjärven, Maaningan, Joroisten, Leppävirran, Lapinlahden ja Säyneisen taajamissa jaettavien sanomalehtien yhteisjakelun. Jakelutoiminnan liikevaihto oli 6,3 Me (6,4 Me), josta lähes 80 % tulee konsernin omien lehtien jakamisesta.
Konserniin kuuluu tutkimuspalveluita tarjoava Tietoykkönen Oy. Tietoykkösen liikevaihto oli 0,7 Me (0,6 Me).
Konserniin kuuluu sekä sivun- ja ilmoitusvalmistusta että viestintäpalveluja tarjoava Mediasepät Oy. Yhtiön ulkoinen liikevaihto oli 0,3 Me (0,1 Me).
Keskisuomalainen Oyj osti 19,2 % Esan Kirjapaino Oy:n
osakekannasta 5.9.2012. Ostetut osakkeet oikeuttavat 14,7 % Esan Kirjapaino Oy:n äänivallasta. Esan Kirjapaino Oy on Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiö. Osakkuusyhtiöasema perustuu omistusosuuden lisäksi hallitusjäsenyyden tuomaan vaikutusvaltaan Esan Kirjapaino Oy:ssä sekä tiiviiseen päivittäiseen lehtiyhteistyöhön Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien sekä Esan Kirjapaino Oy:n kustantaman Etelä-Suomen Sanomien kesken.
Vuoden vaihteessa 2013 fuusioitiin Viikkosavo Oy Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy:öön sekä Iisalmen Sanomat Oy Warkauden Lehti Oy:öön. Warkauden Lehti Oy vaihtoi järjestelyn yhteydessä nimensä Savon Aluemedia Oy:ksi.
Tiedot konserniyhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (37,9 %), Väli-Suomen Media Oy (40,0 %), Jyväskylän Messut Oy (23,9 %), Jyväskylän Jakelut Oy (50,0 %) sekä Esan Kirjapaino Oy (19,2 %).
Arena Partners Oy on viiden maakuntalehden yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö. Arena Partners-konsernin liikevaihto oli 2,9 Me (2,2 Me). Arena Partnersilla on mobiiliratkaisujen kehittämiseen erikoistunut tytäryhtiö Arena Interactive Oy, josta Alma Media Oyj omistaa 35 %:n osuuden. Arena Partners omistaa 35 %:n osuuden Alma Media Oyj:n tytäryhtiöstä Alma Mediapartners Oy:stä, joka harjoittaa asunto-, auto- ja kuluttajailmoittelun markkinapaikkaliiketoimintaa.
Väli-Suomen Media Oy tuottaa Väli-Suomen sanomalehdille yhteistä sunnuntaisivustoa, Sunnuntaisuomalaista. Vuonna 2012 yhtiön liikevaihto oli 0,9 Me (0,9 Me).
Jyväskylän Messut Oy:n liikevaihto oli tilikaudella 7,5 Me (5,6 Me). Yhtiö järjestää messuja ja tapahtumia Jyväskylässä.
Jyväskylän Jakelut Oy on vuonna 2008 perustettu alueelliseen osoitteettomaan erillisjakeluun erikoistunut yritys. Jyväskylän Jakelut Oy:n liikevaihto oli 1,2 Me (1,4 Me).
Esan Kirjapaino Oy on lahtelainen mediayhtiö, joka kustantaa mm. 7-päiväistä sanomalehteä Etelä-Suomen Sanomia. Esan Kirjapaino Oy:n liikevaihto oli 40,6 Me.
Sähköiset mediat ovat merkittävä osa konsernin tuotekehitystoimintaa. Arena Partners Oy on viiden lehtikustantajan yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö. Merkittävä osa Arena Partners Oy:n toiminnasta on uusien palvelujen kehittämistä osakkailleen. Lisäksi konsernilla on omaa pääosin sähköisiin palveluihin liittyvää kehitystoimintaa. Menoja ei ole aktivoitu, koska niistä tulevat tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.
Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jarmo Lohi.
Yhtiössä noudatetaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen suosituksen (Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi) mukaista hallinnointijärjestelmää. Yhtiö on antanut suosituksessa 54 tarkoitetun erillisen selvityksen hallinto ja ohjausjärjestelmästään. Selvitys on nähtävissä yhtiön nettisivuilla www. keskisuomalainen.com.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja Aosakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä. 31.12.2012 K-osakkeita oli yhteensä 5.250.536 kpl ja A-osakkeita 5.486.424 kpl, yhteensä osakkeita on 10.736.960 kappaletta.
Yhtiöllä on omistuksessaan 21.500 kpl omia A-osakkeitaan.
Yhtiökokous päätti 27.4.2012 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 9,3 % yhtiön osakkeista ja enintään 18,0 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana. Osakkeista maksettavan vastikkeen on oltava vähintään 11,00 euroa ja enintään 21,00 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden Asarjan osakkeen tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 27.4.2013 saakka.
Muut tiedot osakkeista ja osakkeiden omistuksesta löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Konsernin maksuvalmius on pysynyt vakaana. Konsernin omavaraisuusaste on vuoden 2012 lopussa 53,7 % (54,5 %). Tilikauden rahavarojen lisäys oli 0,7 Me (-0,9 Me).
Keskisuomalainen Oyj:n on laskenut 3.6.2011 liikkeelle pääosin omistajille ja henkilökuntaan kuuluville suunnatun 16,8 Me pääomalainan. Pääomalainalle maksetaan kiinteää 6,7 % korkoa. Laina on ehtojen mukaan maksettava takaisin viimeistään 3.6.2016. Edellä sanotusta poiketen yhtiöllä on kuitenkin oikeus maksaa laina takaisin yhtenä eränä 3.6.2014 tai 3.6.2015. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten lainan pääoma voidaan maksaa takaisin vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän.
Yhtiö voi maksaa pääomalainan takaisin joko likvideistä varoistaan ja myytävissä olevista sijoituksistaan tai ottamalla rahalaitoslainaa tai laskemalla liikkeelle vastaavanlaisen yrityslainan. Hallitus päättää rahoitustavasta ennen lainanmaksua.
Konsernin muu pitkäaikainen vieras pääoma on pääosin rahalaitoslainaa. Yritys on suojautunut korkoriskiltä tekemällä pitkäaikaisen korkosuojausjärjestelyn.
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 11,6 Me ja 10,9 % liikevaihdosta (4,4 Me ja 4,3 %). Investointeja kasvatti Esan Kirjapaino Oy:n osakkeiden osto. Muutoin investoinnit olivat pääsääntöisesti korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.
Merkittävimmät konsernin investoinnit ovat suunnitelmien mukaan vuonna 2013 tilattavien sanomalehtien tilausjärjestelmän uusinta sekä painojen ylläpitoinvestoinnit. Muilta osin investoinnit ovat pääosin korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.
Konsernin liikevaihto vuonna 2012 laski 2,2 % vuoteen 2011 verrattuna ja oli 106,2 Me. Kustannustoiminnan liikevaihto oli 93,0 Me (96,0 Me), tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto oli 38,2 Me (38,5 Me).
Kustannustoiminnan liikevaihto laski 3,1 %. Liikevaihdon laskuun vaikutti yleisen taloussuhdanteen heikko tila sekä tilattavien lehtien arvonlisäverokantojen nousu vuoden 2012 alussa. Kustannustoiminnan kannattavuus heikkeni edellisestä vuodesta ja liikevoitto oli 16,9 Me (19,2 Me).
Koko tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto pysyi vuoden 2011 tasolla ja oli 38,2 Me (38,5 Me). Yleisen kustannustason nousun myötä tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevoitto laski kuitenkin hieman edellisestä vuodesta ja oli 2,8 Me (3,6 Me).
Konsernin tulos oli 9,4 Me (14,1 Me). Operatiivisen kehityksen lisäksi tilikauden tulokseen vaikutti rahoituskuluihin kirjattu, ei kassavirtavaikutteinen pörssiosakkeiden arvonalentumistappio 5,7 Me.
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 106,2 Me | 108,7 Me | 101,9 Me |
| Liikevoitto | 17,1 Me | 20,4 Me | 20,3 Me |
| Liikevoitto % | 16,1 % | 18,8 % | 20,0 % |
| Tilikauden tulos | 9,4 Me | 14,1 Me | 15,5 Me |
| Tulos/osake, Eur | 0,88 | 1,32 | 1,45 |
| Oman pääoman tuotto % |
16,4 % | 24,9 % | 29,0 % |
| Omavaraisuusaste % | 53,7 % | 54,4 % | 54,0 % |
Lisää tunnuslukuja ja tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Konsernin tytäryhtiö Lehtisepät Oy antoi 18.2.2013 YTneuvotteluesityksen koskien painoliiketoiminnan toiminnallista uudelleenjärjestelyä. Neuvotteluissa käsitellään useita eri vaihtoehtoja järjestää Lehtiseppien painotoiminta tulevaisuudessa. Neuvottelut alkoivat 25.2.2013.
Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkorahastoissa ja pitkäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen periaatteen, jonka mukaan konserni tekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman toimialan yhtiöihin. Konsernilla on pankkilainoihin liittyen tehty koronvaihtosopimus rahalaitoksen kanssa.
Kaikki noteeratut sijoitukset sekä koronvaihtosopimus arvostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoon. Myös noteeraamattomat sijoitukset arvostetaan pääsääntöisesti käypään arvoon. Mikäli noteeraamattoman sijoituksen käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, se on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla
Konsernin keskimääräinen henkilömäärä kasvoi hieman vuoden 2012 aikana. Työsuhteita oli vuoden lopussa 1045 (1060). Toimittajia oli konsernin lehdissä yhteensä 242 (257). Tuotannollista henkilöstöä oli 206 (212). Pääosin
osa-aikaisia lehdenjakajia oli 251 (281). Graafisten toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden yhteinen määrä oli 256 (217), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli 90 (93). Kokopäiväiseksi muutettuna konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 829 henkilöä (817).
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana |
829,0 | 817,1 | 780,4 |
| Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella |
35,3 Me | 34,5 Me | 32,3Me |
| Työsuhteita vuoden lopussa | 1045 | 1060 | 1008 |
Keskisuomalainen-konserni toimii vastuullisesti ja ympäristötietoisesti. Ympäristöasiat ovat selkeä kehityksen painopistealue konsernissa. Konsernilla on ISO 14001 ympäristösertifikaatti.
Merkittävimmät pitkän aikavälin riskit liittyvät asiakkaiden mediakulutustottumusten muutoksiin. Näillä muutoksilla voi olla negatiivisia vaikutuksia lehtien tilausmääriin ja tilaustuottoihin. Samanaikaisesti myös ilmoittaja-asiakkaille on tarjolla aiempaa enemmän ilmoituskanavavaihtoehtoja. Mahdollinen negatiivinen tilaajamäärien muutos voi myös osaltaan vaikuttaa ilmoittajien tuotevalintaan. Näihin riskeihin varaudutaan kehittämällä konsernin tuotevalikoimaa vastaamaan mahdollisiin kulutus- ja ilmoitustottumusten muutoksiin. Nykyisten tuotteiden rinnalle kehitetään laajempaa kohderyhmää tavoittavia digitaalisia tuotteita ja paperisen ja digitaalisen tuotteen yhdistelmiä.
Lyhyellä aikavälillä merkittävin riski liittyy heikon taloussuhdanteen pitkittymiseen ja syvenemiseen. Heikko taloustilanne voi vähentää ilmoitusmyyntiä ja voimistaa sanomalehtien tilausmäärien laskua.
Heikko taloudellinen suhdanne ja asiakkaiden kulutustottumusten muutokset luovat haasteita liikevaihdon kasvulle. Tämän takia mahdollinen inflaation kiihtyminen ja yleisen kustannustason nousu muodostaa selkeän riskin yrityksen kannattavuudelle.
Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät tietotekniikkaan ja painoliiketoimintojen keskeytymiseen.
Yleisestä talouden ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden jatkumisesta huolimatta konsernin näköpiirissä ei ole rahoitusasemaan liittyviä merkittäviä riskejä.
Vuonna 2013 taloudellinen suhdanne pysyy vaikeana ja mahdollinen käänne parempaan on odotettavissa aikaisintaan loppuvuodesta. Keskisuomalainen-konsernin liikevaihdon uskotaan pysyvän edellisen vuoden tasolla tai hieman heikkenevän. Tuloksen uskotaan yleisen kustannustason myötä heikkenevän edellisestä vuodesta.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 37.092.407,02 euroa.
A- ja K -osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on 5.250.536 kpl ja A-sarjan osakkeita 5.486.424 kpl eli yhteensä 10.736.960 kpl. Emoyhtiön hallussa on omia osakkeita 21.500 kpl, niille ei makseta osinkoa.
Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään, ettei esitetty osingonjako vaaranna konsernin maksukykyä.
Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,40 euroa osakkeelle. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 4.294.784,00 euroa. Hallitus ehdottaa myös, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään yhtiön maksuvalmiuden ja tuloksen sallimissa rajoissa enintään 0,30 euron lisäosingosta osaketta kohden.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 20.000,00 euroa.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| liitetieto | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
| LIIKEVAIHTO | 106 247 | 108 670 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastonmuutos Liiketoiminnan muut tuotot 4 |
950 | -1 570 |
| Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 6 Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 5 LIIKEVOITTO |
-28 284 -43 056 -4 396 -14 404 17 056 |
-28 635 -41 683 -3 968 -14 554 20 399 |
| Rahoitustuotot 8 Rahoituskulut 9 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista |
1 246 -7 327 720 |
2 405 -4 029 42 |
| VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA | 11 695 | 18 817 |
| Tuloverot 10 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO |
-2 267 9 428 |
-4 695 14 121 |
| TILIKAUDEN VOITON/TAPPION JAKAUTUMINEN: Emoyhtiön osakkeenomistajille |
9 428 | 14 121 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos 11 Tulos/osake, laimentamaton Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu |
0,88 0,88 |
1,32 1,32 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä: -laimentamaton -laimennettu |
10 715 460 10 715 460 |
10 715 460 10 715 460 |
| KONSERNIN LAAJAN TULOSLASKELMAN ERÄT | ||
| Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät: Myytävissä olevat rahoitusvarat Rahavirran suojaukset Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ |
9 428 2 084 86 -532 1 638 11 066 |
14 121 -4 004 86 981 -2 937 11 184 |
| TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKO Emoyhtiön osakkeenomistajille Vähemmistöosakkaille |
11 066 0 |
11 184 0 |
40 Vuosikertomus 2012
| 2012 | 2011 | ||
|---|---|---|---|
| liitetieto | 31.12.2012 | 31.12.2011 | |
| VARAT | |||
| PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Sijoituskiinteistöt Aineelliset hyödykkeet Osuudet osakkuusyhtiöissä Myytävissä olevat sijoitukset Muut pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset PITKÄAIKAISET VARAT |
12 12 14 15 16 17 18 19 |
3 119 38 110 661 27 862 10 667 15 098 97 2 473 98 087 |
3 252 38 110 29 977 1 443 18 767 110 1 633 93 292 |
| LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Rahavarat LYHYTAIKAISET VARAT VARAT |
20 21 22 |
938 7 883 215 7 999 17 035 115 121 |
860 8 020 157 7 308 16 344 109 636 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| OMA PÄÄOMA Osakepääoma Omat osakkeet Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön osakkeenomistajien oma pääoma |
23 23 23 |
2 257 -323 21 56 912 58 868 |
2 257 -323 -1 617 55 945 56 263 |
| PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat Pitkäaikaiset korolliset velat Eläkevelvoitteet Pitkäaikaiset varaukset PITKÄAIKAISET VELAT |
19 26 24 25 |
1 231 31 340 558 33 129 |
1 523 25 840 571 4 27 938 |
| LYHYTAIKAISET VELAT Lyhytaikaiset korolliset velat Ostovelat ja muut velat Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Lyhytaikaiset varaukset LYHYTAIKAISET VELAT |
26 27 25 |
2 546 20 398 43 137 23 124 |
3 108 21 905 196 227 25 435 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | 115 121 | 109 636 | |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| liitetieto | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Liiketoiminnan rahavirrat Asiakkailta saadut maksut Tavaroiden ja palvelujen toimittajille ja henkilöstölle suoritetut maksut Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta |
107 002 -86 932 -1 538 39 -4 151 14 420 |
109 556 -83 308 -1 619 239 -6 365 18 503 |
| Investointien rahavirrat Tytäryrityksen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 3 Osakkuusyritysten hankinta Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin Luovutustulot myytävissä olevista sijoituksista Saadut osingot Investointien rahavirrat |
-125 -8 300 -2 559 -599 78 3 1 379 -10 124 |
-443 -5 712 -976 69 -430 384 1 802 -5 306 |
| Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta |
7 500 -2 532 -8 572 -3 605 |
16 840 -18 106 -12 858 -14 124 |
| Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa |
691 7 307 7 998 |
-927 8 235 7 307 |
| Rahavarat taseessa sisältyvät seuraaviin eriin: Rahavarat Rahavarat tilikauden lopussa |
7 998 7 998 |
7 307 7 307 |
42 Vuosikertomus 2012
| Oman pääoman muutos 2011 | Osake- pääoma |
Muut sidotut rahastot |
Käyvän arvon rahastot |
Suojausins- trumenttien rahasto |
Omat osakkeet |
Kertyneet voitto varat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 270 | 1 446 | -396 | -323 | 53 891 | 57 146 |
| Osakkeiden ja osinkojen palautuminen konsernille Laaja tulos |
791 | 791 | |||||
| Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät |
14 121 | ||||||
| Rahavirran suojaukset | 57 | ||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -2 994 | ||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa |
-2 994 | 57 | 14 121 | 11 184 | |||
| Osingonjako | -12 859 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | -12 859 -12 859 | ||||||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12. | 2 257 | 270 | -1 547 | -339 | -323 | 55 945 | 56 263 |
| Oman pääoman muutos 2012 | Osake- pääoma |
Muut sidotut rahastot |
Käyvän arvon rahastot |
Suojausins- trumenttien rahasto |
Omat osakkeet |
Kertyneet voitto varat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 270 | -1 547 | -339 | -323 | 55 945 | 56 263 |
| Osinkojen palautuminen konsernille Myytävissä olevien sijoitusten hankintamenon oikaisu |
53 -315 |
53 -315 |
|||||
| Osuudet osakkuusyhtiöiden suorista oman pääoman kirjauksista Laaja tulos |
374 | 374 | |||||
| Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät |
9 428 | ||||||
| Rahavirran suojaukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Tilikauden laaja tulos yhteensä |
1 573 1 573 |
65 65 |
9 428 | 11 066 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä |
-8 572 -8 572 |
-8 572 | |||||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12. | 2 257 | 270 | 26 | -275 | -323 | 56 912 | 58 868 |
Keskisuomalainen-konserni kustantaa ja julkaisee sanomalehtiä sekä harjoittaa paino- ja jakelutoimintaa sekä sähköistä viestintää usealla paikkakunnalla Keski-Suomessa ja Savossa.
Konsernin emoyritys on Keskisuomalainen Oyj, joka on noteerattu NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla vuodesta 1999 alkaen. Emoyrityksen kotipaikka on Jyväskylä ja sen rekisteröity osoite on PL 159, 40101 Jyväskylä.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www. keskisuomalainen.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Aholaidantie 3, 40320 Jyväskylä.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 20.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Tilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Konserni on soveltanut 1.1.2012 alkaen seuraavia IASB:n julkistamia standardimuutoksia:
Voimaan tulleilla muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin laadintaperiaatteisiin.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun nettovarallisuuden erotuksesta on liikearvoa. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja kirjattu velaksi. Lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syystä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
Esan Kirjapaino Oy on tämän periaatteen mukaisesti yhdistelty tilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä. Konsernin omistusosuus yhtiössä on 19,2 %. Ostetut osakkeet oikeuttavat 14,7 % Esan Kirjapaino Oy:n äänivallasta. Omistusosuuden lisäksi osakkuusyhtiöarviointiin on vaikuttanut erittäin tiivis päivittäinen operatiivinen ja rakenteellinen yhteistyö molempien yhtiöiden pääsanomalehtien välillä. Tämä yhteistyö sekä jäsenyys Esan Kirjapaino Oy:n hallituksessa tuovat omistusosuuden lisäksi osakkuusyhtiömääritelmässä tarkoitetun huomattavan vaikutusvallan.
Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Keskisuomalainen-konsernissa keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt ovat tällaisia yhteisyrityksiä. Osuudet keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä on käsitelty IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä –standardin mukaisesti yhteisessä määräysvallassa olevina omaisuuserinä suhteellista menetelmää käyttäen.
Konsernin kaikissa yksiköissä toimintavaluutta on euro. Myös konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernin lähes kaikki liiketapahtumat ovat euroissa ja konserni toimii vain Suomessa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kir-
jataan maksupäivän kurssiin, joka vastaa tapahtumapäivän kurssia, koska valuuttatapahtumien määrä on konsernissa vähäinen.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoon kirjataan myyntituotot vähennettyinä välillisillä veroilla ja alennuksilla. Myyntituotot muodostuvat enimmäkseen ilmoitusmyynnistä, lehtimyynnistä, painotoiminnan myynnistä sekä jakelu- ja kuljetustuotoista.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tuotteiden kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut liiketoiminnan kulut kuin materiaalista, alihankinnoista, poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Merkittävimmät kuluerät muodostuvat mainonnan ja markkinoinnin sekä toimitilojen kuluista.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut vaihto-omaisuuden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan.
Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivään mennessä säädetyllä verokannalla kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, myytävissä olevien sijoitusten arvostamisesta käypään arvoon ja johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Taseessa laskennalliset verosaamiset ja –velat vähennetään toisistaan silloin, kun ne voidaan kuitata toisiaan vastaan.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.
Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden muodostamalle ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Aineettomia hyödykkeitä ovat atk-ohjelmat, tuotemerkit ja asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä syntyneet aineettomat hyödykkeet merkitään käypään arvoon ja tämän jälkeen arvostetaan alkuperäiseen käypään arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla.
Poistoajat ovat seuraavat:
| • Atk-ohjelmat | 5 vuotta | |
|---|---|---|
Sijoituskiinteistöt ovat osakehuoneistoja, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin 20 vuoden aikana.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Käyttöomaisuushyödykkeen myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella kun ne ovat syntyneet.
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä.
Arvonalentumisen arviointi tapahtuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla tai niiden muodostaman ryhmän tasolla. Rahavirtaa tuottavalla yksiköllä tarkoitetaan pienintä omaisuuserien ryhmää, jonka jatkuvasta käytöstä kertyy rahavirtaa ja joka on pitkälti riippumaton muiden omaisuuserien tuottamasta rahavirrasta. Konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat jokainen sanomalehti ja kaupunkilehti sekä paikallislehtien ryhmä ja painon yksiköt yhteensä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahavirtaennusteissa otetaan huomioon kaikki korvausinvestoinnit ja uusinvestoinnit silloin, kun niihin on sitouduttu. Kustannustoiminnan osalta on oletettu, että liiketoiminta jatkuu myös ennustettujen rahavirtojen jälkeen, jolloin kustannustoiminnalle on laskettu jäännösarvo.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, kun on olemassa viitteitä, että arvonalentumistappiota ei ole tai se on pienentynyt ja olosuhteissa on tapahtunut muutos sekä hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin
luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun arvonalentuminen on kestänyt vuoden tai on vähintään 30 %. Jaksotettuun hankintahintaan IAS 39:n mukaisesti käsiteltävistä saamisista kerrytetään arvonalennuskirjauksen jälkeen korkotuottoa sillä korolla, jota on käytetty diskonttokorkona arvonalennuskirjausta laskettaessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO -menetelmää käyttäen.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Arvonalentumiset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.
Kaupankäyntitarkoituksessa olevat johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvostusvoitot ja – tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Mikäli noteeraamattoman osakkeen käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, se on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.
Yhtiöllä on koronvaihtosopimus, joka on solmittu suojaamistarkoituksessa. Koronvaihtosopimus arvostetaan käypään arvoon.
IAS 39:n mukaista rahavirran suojausta sovelletaan vaihtuvakorkoisen velan muuttamisessa kiinteäkorkoiseksi suojattavan määrän osalta.
Konserni on dokumentoinut suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen. Konserni myös dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset.
Johdannaisinstrumentin tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon sisältyvään suojausrahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista.
Kun suojauslaskenta lopetetaan, kirjataan rahastoon kertynyt johdannaisen käyvän arvon muutos kuluksi tuloslaskelmaan suojattavan velan juoksuajalle. Tämän jälkeen syntyvä käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Suojauslaskenta on lopetettu 2009, koska suojaussuhde muuttui tehottomaksi.
Johdannaissopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa, joka vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.
IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan omaan pääomaan IFRS 1 – standardin salliman helpotuksen mukaisesti. Tämän jälkeen syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan velaksi, kun yhtiökokous on päättänyt osingonmäärän.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokraajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin taseessa.
Konsernilla ei ole vuokrasopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus ovat erilaiset kuin muissa liiketoiminnoissa. Keskisuomalaisen raportoitavat segmentit ovat kustannustoiminta sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut.
Keskisuomalainen-konsernilla on toimintaa vain Suomessa. Tämän vuoksi ei esitetä maantieteellisiä alueita koskevia konsernitason tietoja.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:
Konsernilla on erilaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Työsuhde-etuuksiin kuuluvien kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten diskonttokorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto, arvioidut tulevat palkkatason muutokset ja lähtövaihtuvuus. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa huomattavasti toteutuneesta kehityksestä johtuen mm. muuttuneesta yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja henkilökunnan palvelusajan pituudesta. Vakuutusmatemaattisten muutosten vaikutusta ei kirjata suoraan konsernin tulokseen, millä voisi olla merkittävä vaikutus konsernin tilikauden tulokseen. Muutoksen vaikutus jaksotetaan jäljellä olevalle arvioidulle palvelusajalle vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella.
Konsernissa testataan vuosittain liikearvot mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa käytetään arvioita EBITDA:sta, tulevien vuosien korvausinvestoinneista, pitkän ajan kasvukertoimesta ja diskonttokorosta. Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat diskonttokorko sekä rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA. Näiden tekijöiden olennainen muutos voi aiheuttaa liikearvojen alaskirjausta. Herkkyysanalyysia on kuvattu tarkemmin liitetietojen kohdassa 13.
Johto joutuu käyttämään harkintaa arvioidessaan myytävissä olevien oman pääomanehtoisten instrumenttien arvostustappion merkittävyyttä ja pitkäaikaisuutta. Arvonalentumistappio kirjataan, kun arvonalentuminen on kestänyt vuoden tai on vähintään 30 %. Arvio tehdään tapauskohtaisesti ottamalla osakekurssikehitys huomioon.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2013 seuraavat IFRS-muutokset, jotka on hyväksytty EU:ssa ja jotka saattavat vaikuttaa tulevina tilikausina konsernin tilinpäätöksiin:
IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen
Muutos: IAS 1 Muiden laajan tuloksen erien esittäminen
Konsernin alustavan arvion mukaan IAS 19 vaikuttaa tuloslaskelmaan ja taseeseen ja IAS 1 tuloksen esittämiseen. Muilla voimaan tulevilla muutoksilla ei alustavien arvioiden mukaan ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Keskisuomalainen-konserni toimii vain Suomessa.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Varoja ja velkoja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin johto ei seuraa tasetta tällä tasolla. Segmenttien voiton tai tappion määrittämisperusteissa ei ole tehty muutoksia. Yhdenkään ulkoisen asiakkaan tuotot eivät ole yli 10 % konsernin kokonaistuotoista.
Keskisuomalainen-konserni kustantaa kolmea seitsenpäivästä lehteä, yhtä kuusipäivästä lehteä, 16 paikallislehteä sekä seitsemää kaupunkilehteä. Seitsenpäiväiset lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat sekä Iisalmen Sanomat. Warkauden Lehti ilmestyy kuutena päivänä viikossa. Paikallislehtiä ovat Keski-Suomen alueella kerran viikossa ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Viispiikkinen ja Sampo sekä kolme kertaa viikossa ilmestyvä Sisä-Suomen Lehti. Savon paikallislehdistä kerran viikossa ilmestyviä ovat Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savossa ilmestyvä Heinäveden Lehti. Kaksipäiväisiä ovat Kuopion lähistöllä ilmestyvät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo sekä Soisalon Seutu. Pieksämäen Lehti ilmestyy kolmena päivänä viikossa. Konsernin kustantamat kaupunkilehdet ovat Jyväskylässä ilmestyvä Suur-Jyväskylän Lehti ja Kuopiossa ilmestyvät Viikkosavo ja Kuopion Kaupunkilehti. Iisalmen seudulla ilmestyvät Töllötin ja Iisalmen kaupunkilehti. Lisäksi kaupunkilehdistä Saarijärven alueella ilmestyvät Saarijärveläinen ja Äänekosken seudulla Pikkukaupunkilainen. Kaikki kaupunkilehdet ilmestyvät pääsääntöisesti kerran viikossa.
Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva painotoiminta käsittää kolme lehtipainoa, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Jyväskylässä toimivan painon merkittävimmät painotuotteet ovat konsernin oma kustanne sanomalehti Keskisuomalainen sekä asiakaslehti Maaseudun Tulevaisuus. Kuopion paino painaa pääasiassa konsernin omia kustanteita: Savon Sanomia, Iisalmen Sanomia sekä Viikkosavoa. Pieksämäen paino on keskittynyt pienipainoksisiin sanomalehtiin, joita ovat paikallislehdet, erilaiset kaupunkilehdet, henkilöstö-, järjestö- sekä mainoslehdet.
Savon Jakelu Oy hoitaa sanomalehtien yhteisjakelun Kuopiossa, Varkaudessa, Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Maaningalla, Joroisissa, Leppävirralla, Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Säyneisissä.
Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva Mediasepät Oy tuottaa konsernin lehdille sivun- ja ilmoitusvalmistuksen.
| 2011 (1000 eur) |
Kustannus- toiminta |
Tuotanto- ja logistiikkapalvelut |
Eliminoinnit | Kohdista- mattomat |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||
| Ulkoinen liikevaihto | 95 729 | 12 355 | 586 | 108 670 | |
| Sisäinen liikevaihto | 255 | 26 158 | -30 335 | 3 922 | 0 |
| Liikevaihto | 95 984 | 38 513 | -30 335 | 4 509 | 108 670 |
| Segmentin liikevoitto | 19 246 | 3 602 | -2 448 | 20 399 | |
| Liikevoitto | 19 246 | 3 602 | 0 | -2 448 | 20 399 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -1 624 | -1 624 | |||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | 42 | 42 | |||
| Tuloverot | -4 695 | -4 695 | |||
| Tilikauden tulos | 19 246 | 3 602 | 0 | -8 726 | 14 121 |
| MUUT TIEDOT | |||||
| Liikevaihto, tavarat | 40 451 | 10 794 | 12 | 51 257 | |
| Liikevaihto, palvelut | 55 278 | 1 561 | 575 | 57 414 | |
| Investoinnit | 1 234 | 1 799 | 4 511 | 7 544 | |
| Poistot | -1 002 | -1 699 | -1 267 | -3 968 | |
| Arvonalentuminen | 0 |
| 2012 (1000 eur) |
Kustannus- toiminta |
Tuotanto- ja logistiikkapalvelut |
Eliminoinnit | Kohdista- mattomat |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||
| Ulkoinen liikevaihto | 92 829 | 12 825 | 592 | 106 247 | |
| Sisäinen liikevaihto | 184 | 25 409 | -29 735 | 4 142 | 0 |
| Liikevaihto | 93 013 | 38 234 | -29 735 | 4 734 | 106 247 |
| Segmentin liikevoitto | 16 901 | 2 830 | -2 675 | 17 056 | |
| Liikevoitto | 16 901 | 2 830 | 0 | -2 675 | 17 056 |
| Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista |
-6 081 720 |
-6 081 720 |
|||
| Tuloverot | -2 267 | -2 267 | |||
| Tilikauden tulos | 16 901 | 2 830 | 0 | -10 303 | 9 428 |
| MUUT TIEDOT | |||||
| Liikevaihto, tavarat | 39 789 | 11 202 | 5 | 50 997 | |
| Liikevaihto, palvelut | 53 040 | 1 623 | 587 | 55 250 | |
| Investoinnit | 983 | 684 | 9 859 | 11 526 | |
| Poistot | -1 063 | -1 803 | -1 531 | -4 396 | |
| Arvonalentuminen | 0 |
| Liikevaihdon jakautuminen tuotteisiin ja palveluihin |
2012 | 2011 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | 1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
| Ilmoitustuotot | 52 160 | 54 539 |
| Tilaustuotot | 39 469 | 40 212 |
| Paino- ja jakelutuotot | 12 719 | 12 316 |
| Muut tuotot | 1 899 | 1 603 |
| Liikevaihto yhteensä | 106 247 | 108 670 |
Konserni hankki 1.5.2011 Tavukatti Oy:n koko osakekannan. Tavukatti on viestintä- ja mainostoimisto, jolla on toimintaa Jyväskylässä ja Kuopiossa. Konserni on tehnyt pitkään yhteistyötä Tavukatin kanssa. Tavukatin liiketoimintaa kehitetään yhdessä konsernin tytäryhtiö Mediasepät Oy:n kanssa.
Konserni hankki 18.11.2011 tutkimustoimintaa harjoittavan FM Quality Oy:n koko osakekannan. Konsernin tutkimustoimintaa harjoittava tytäryhtiö Tietoykkönen Oy ottaa käyttöönsä ostetun tutkimustoiminnan.
Konserni osti 16.12.2011 Iisalmen
kaupunkilehden ja Savon Silmukan liiketoiminnan. Iisalmen Kaupunkilehti on Ylä-Savossa ja Savon Silmukka Pohjois-Savossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti. Hankinnoilla konserni monipuolistaa lehtivalikoimaansa.
Vuonna 2012 ei ole hankittu vastaavia liiketoimintoja.
Vuoden 2011 hankintahinnat olivat yhteensä 630 tuhatta euroa, josta rahana on maksettu 447 tuhatta euroa. Viimeinen erä kauppasummasta maksetaan vuonna 2013. Konsernin vuoden 2011 tulokseen sisältyy 134 tuhatta euroa tulosta hankituista liiketoiminnoista. Hankituista liiketoimista on arvostettu asiakkuuksiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä, jotka poistetaan 10 vuodessa. Liikearvoa syntyi yhteensä 250 tuhatta euroa. Negatiivinen liikearvo 23 tuhatta euroa tuloutettiin muissa liiketoiminnan tuotoissa. Liikearvon syntymiseen vaikuttivat hankinnoista odotettavissa olevat synergiaedut sekä markkinaosuuden kasvattaminen kyseisillä alueilla.
Hankinnoista kirjattiin vuonna 2011 siirtovelkoihin 270 tuhatta euroa, mistä 145 tuhatta euroa erääntyi tammikuussa 2012 ja 125 tuhatta euroa tammikuussa 2013.
| (1000 eur) | Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot |
Kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Sijoitukset Myyntisaamiset Muut saamiset Rahavarat Varat yhteensä |
388 10 200 28 8 4 638 |
4 91 28 8 4 136 |
| Muut velat Laskennallinen verovelka Velat yhteensä |
113 122 235 |
113 113 |
| Nettovarat | 403 | 22 |
| Hankintameno Liikearvo Negatiivinen liikearvo |
630 250 -23 |
630 608 |
| Rahana maksettu kauppahinta Hankitun tytäryrityksen rahavarat Rahavirtavaikutus |
447 -4 443 |
360 -4 356 |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| 4. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| (1000 eur) Vuokratuotot Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä Muut tuotot Negatiivisen liikearvon tuloutus Myyntivoitot käyttöomaisuudesta Liiketoiminnan muut tuotot |
1.1.-31.12.2012 700 83 114 52 950 |
1.1.-31.12.2011 476 30 23 40 570 |
| 5. Liiketoiminnan muut kulut | ||
| (1000 eur) Tilakulut Tietoliikenne-, konttori- ja atk-kulut Luovutustappiot käyttöomaisuudesta Sijoituskiinteistöjen hoitokulut Muut kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä |
1.1.-31.12.2012 -3 052 -2 886 -38 -50 -8 378 -14 404 |
1.1.-31.12.2011 -3 040 -2 886 -25 -8 603 -14 554 |
| Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2012 tilintarkastuksesta 61 tuhatta euroa ja muista palveluista 11 tuhatta euroa (vuonna 2011 tilintarkastuksesta 59 tuhatta euroa ja muista palveluista 19 tuhatta euroa). |
||
| 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut |
||
| (1000 eur) Palkat ja palkkiot Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut yhteensä |
1.1.-31.12.2012 -35 265 -6 030 -267 -1 495 -43 056 |
1.1.-31.12.2011 -34 473 -5 540 -254 -1 416 -41 683 |
| Henkilöstö keskimäärin Kustannustoiminta Tuotanto- ja logistiikkapalvelut Muut Yhteensä |
2012 431 318 81 829 |
2011 424 317 76 817 |
| 7. Tutkimus- ja kehitysmenot | ||
| Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja 503 tuhatta euroa vuonna 2012 (570 tuhatta euroa vuonna 2011). |
||
| 8. Rahoitustuotot | ||
| (1000 eur) Osinkotuotot, myytävissä olevista sijoituksista Luovutusvoitot, myytävissä olevat Muut korkotuotot, lainat ja muut saamiset Rahoitustuotot yhteensä |
1.1.-31.12.2012 1 208 39 1 246 |
1.1.-31.12.2011 1 708 468 229 2 405 |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| 9. Rahoituskulut | ||
| Tulosvaikutteisesti kirjatut erät (1000 eur) |
1.1.-31.12.2012 | 1.1.-31.12.2011 |
| Arvonalentumiset myytävissä olevista sijoituksista Korkokulut, jaksotettuun hankintamenoon |
-5 718 | -2 284 |
| arvostetuista rahoitusveloista | -1 518 | -1 491 |
| Luovutustappiot, myytävissä olevat | -5 | -5 |
| Realisoitumattomat tappiot johdannaisista | -56 | -93 |
| Muut rahoituskulut | -30 | -154 |
| Rahoituskulut yhteensä | -7 327 | -4 029 |
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä niihin liittyvät luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut ovat seuraavat:
| 2012 (1000 eur) Rahavirran suojaukset |
Käyvän arvon muutokset |
Luokittelun muutos 65 |
Yhteensä 65 |
|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -2 744 | 4 317 | 1 573 |
| Yhteensä | -2 744 | 4 382 | 1 638 |
| 2011 | Käyvän arvon | Luokittelun | |
| (1000 eur) | muutokset | muutos | Yhteensä |
| Rahavirran suojaukset | 57 | 57 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -1 198 | -1 795 | -2 994 |
| Yhteensä | -1 198 | -1 739 | -2 937 |
| 10. Tuloverot | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Yhteensä |
3 927 4 -1 664 2 267 |
5 433 -14 -723 4 695 |
| Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla | ||
| laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: | ||
| Tulos ennen veroja | 11 695 | 18 817 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla Verovapaat tulot Vähennyskelvottomat kulut Aikaisempien tilikausien verot Tappioista kirjaamaton vero Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Muut erät Verot tuloslaskelmassa |
2 865 -333 40 4 0 -104 -177 -30 2 267 |
4 892 -464 295 -14 32 -4 -11 -31 4 695 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 eur) | 9 428 | 14 121 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 10 715 460 | 10 715 460 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) | 0,88 | 1,32 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ole laimentavia instrumentteja, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.
| Muut | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2012 (1000 eur) |
Aineettomat oikeudet |
aineettomat hyödykkeet |
Ennakko- maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset |
4 387 544 -49 |
1 726 | 369 83 |
6 481 627 -49 |
| Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12 |
362 5 244 |
1 726 | -363 88 |
-1 7 058 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
-2 887 22 |
-342 | 0 | -3 229 22 |
| Tilikauden poisto Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12 |
-561 -3 425 |
-172 -513 |
0 | -732 -3 939 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 1 819 | 1 212 | 88 | 3 119 |
| Aineettomat | aineettomat | Ennakko- | |
|---|---|---|---|
| oikeudet | hyödykkeet | maksut | Yhteensä |
| 3 824 | 1 338 | 195 | 5 357 |
| 1 363 | |||
| -239 | |||
| 0 | |||
| 4 387 | 1 726 | 369 | 6 481 |
| -2 713 | -204 | 0 | -2 918 236 |
| -547 | |||
| -2 887 | -342 | 0 | -3 229 |
| 1 499 | 1 384 | 369 | 3 252 |
| 730 -239 72 236 -410 |
Muut 388 -137 |
246 -72 |
| Liikearvot (1000 eur) |
2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. Liiketoimintojen hankinta Hankintameno 31.12 |
42 874 42 874 |
42 624 250 42 874 |
| Kertyneet arvonalennukset 1.1. Arvonalennukset |
-4 764 | -4 764 |
| Kertyneet arvonalennukset 31.12 | -4 764 | -4 764 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 38 110 | 38 110 |
Arvonalentumisen arviointi tapahtuu pääosin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joille liikearvoa on kohdistettu, ovat Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Sampo, YS-Painos, Sisä-Suomen Kaupunkilehdet, Saarijärveläinen ja Mediasepät.
Vuoden 2011 loppuun asti Pieksämäen ja Kuopion painoihin kohdistuvaa liikarvon arvonalentumista arvioitiin painokohtaisesti. Vuodesta 2012 alkaen painohin kohdistuvan liikearvon arvonalentumista arvioidaan Lehtisepät Oy tasolla, koska painojen yhteistoiminta on muuttunut niin tiiviiksi, että tulevaisuuden rahavirtoja arvioidaan vain Lehtisepät Oy tasolla.
Lisäksi arvonalentumista arvioidaan Maakunnan Sanomat Oy:n rahavirtaa tuottavan paikallislehtiryhmän tasolla, johon kuuluvat yhtiön lehdistä Koillis-Savo, Heinäveden Lehti, Matti ja Liisa, Pieksämäen Lehti, Pielavesi-Keitele, Pitäjäläinen, Paikallislehti Sisä-Savo, Soisalon Seutu ja Uutis-Jousi. Osa tähän ryhmään kohdistuvasta liikearvosta arvioitiin aikaisemmin lehtitasolla, mutta yhteistyön tiivistyttyä, arviointi tehdään kokonaisuudessaan ryhmätasolla.
| Merkittävin osuus liikearvosta on kohdistettu seuraaville yksiköille: |
2012 | 2011 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Savon Sanomat Oy | 21 746 | 21 746 |
| Maakunnan Sanomat Oy paikallislehti ryhmä | 4 795 | |
| Lehtisepät Oy Pieksämäen paino | 3 745 | |
| Lehtisepät Oy | 4 303 | |
| Yhteensä | 30 845 | 25 491 |
| Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt ja niiden ryhmä | 7 265 | 12 619 |
| Liikearvot yhteensä | 38 110 | 38 110 |
Savon Sanomat kuuluu kustannustoiminnan toimintasegmenttiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneisiin liikevoittoihin ja seuraavien viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto on hyväksynyt. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Kustannustoiminnan diskonttokorkona on käytetty 7,94 %:a (8,66 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 2,5 (2,5). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä. Jäännösarvoa määritettäessä on kasvuprosenttina käytetty 2 %:a (2 %).
Lehtisepät Oy kuuluu tuotanto- ja logistiikkapalvelut -segmenttiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu käyttöarvoon perustuen. Perusteena ovat toteutuneet liikevoitot ja johdon viiden vuoden ennusteet, jonka jälkeen rahavirrat on arvioitu 0 %:n (0 %) kasvulla niin pitkälle kuin nykyisen konekannan arvioidaan toimivan. Tämän ajanjakson jälkeen painotoiminnan jäännösarvo on määritetty käyttöomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella. Tuotanto- ja logistiikkapalveluissa diskonttokorkona on käytetty 7,94 %:a (8,66 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 2,5 (2,5). Rahavirtaennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit. Uusinvestoinnit otetaan mukaan laskelmiin vasta kun niihin on sitouduttu.
Vuosina 2012 ja 2011 ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.
EBITDA (liikevoitto ennen poistoja) ennusteet perustuvat historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto ja hallitus on hyväksynyt. Tuleva 5 vuoden ennuste perustuu maltilliseen kasvuun.
Investointien kassavirta perustuu historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennustettuihin investointeihin. Ennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit ja painojen on oletettu toimivan nykyisellä konekannalla.
| (1000 eur) | 2012 |
|---|---|
| Hankintameno 1.1. Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. |
697 697 |
| Kertyneet poistot 1.1. Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. |
-36 -36 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 661 |
Sijoituskiinteistöt ovat liikehuoneistoja tai asuntoja, jotka on vuokrattu konsernin ulkopuolelle. Käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää.
Pitkän ajan kasvukertoimena ennustejakson jälkeisiä jäännösarvoja määritettäessä on kasvukertoimena käytetty 2 %:a (2011 2 %:a).
Kustannustoiminnassa diskonttauskorkona (korkokanta ennen veroja) käytetään 7,94 % (8,66 %) ja tuotanto- ja logistiikkapalveluissa 7,94 % (8,66 %). Diskonttokorko määritettiin perustuen keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Tuottovaatimusta määritettäessä riskittömänä korkona on käytetty Suomen valtion 10 vuoden obligaatiolainan korkoa. Toimialaverrokkeihin perustuva omavaraisuusaste on noin 80 % ja yhtiökohtainen riskilisä on 2,5 %. Muita laskentakomponetteja ovat markkinariskipreemio, toimialaverrokkeihin perustuva oman pääoman betakerroin sekä vieraan pääoman kustannus. Diskonttokorkoa määritettäessä ei ole havaittu merkittäviä eroja eri liiketoimien riskikertoimissa, jolloin on päädytty käyttämään samaa korkoa kaikissa liiketoimissa.
Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat pitkän tähtäimen kasvukerroin (2 %), rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA sekä diskonttauskorko. Kustannustoiminnan EBITDA -tason pitäisi laskea vähintään 2 % ennenkuin tulee alaskirjauksia. Tällöin Iisalmen Sanomista tulisi alaskirjausta 76 tuhatta euroa. Mikäli lasku olisi 3 %, alaskirjausta tulisi 1663 tuhatta euroa Iisalmen Sanomista.
Lisäksi analysoitiin, että ainoastaan Lehtisepät Oy:stä tulisi alaskirjausta vaikka kasvuolettamana käytettäisiin 0 % ja samalla korko nousisi 4,2 % -yksikköä käytetystä diskonttokorosta.
| Aineelliset hyödykkeet 2012 | Maa- ja | Rakennukset ja Koneet ja | Muut aineelliset |
Enn.maks. ja kesk.eräis |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | vesialueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1 823 | 33 610 | 26 280 | 454 | 49 | 62 216 |
| Lisäykset | 903 | 1 539 | 2 | 141 | 2 586 | |
| Vähennykset | -1 361 | -1 361 | ||||
| Siirrot erien välillä | 408 | -1 370 | 29 | -49 | -983 | |
| Hankintameno 31.12. | 2 231 | 33 143 | 26 486 | 457 | 141 | 62 458 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -16 520 | -15 719 | 0 | 0 | -32 239 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 1 271 | 1 271 | ||||
| Tilikauden poisto | -1 329 | -2 299 | -3 628 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -17 849 | -16 747 | 0 | 0 | -34 596 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 2 231 | 15 294 | 9 739 | 457 | 141 | 27 862 |
| Aineelliset hyödykkeet 2011 | Muut | Enn.maks. | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja Koneet ja rakennelmat |
kalusto | aineelliset hyödykkeet |
ja kesk.eräis hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1 823 | 30 204 | 28 009 | 452 | 480 | 60 967 |
| Lisäykset | 3 656 | 2 227 | 3 | 45 | 5 931 | |
| Vähennykset | -260 | -4 422 | -4 682 | |||
| Siirrot erien välillä | 10 | 466 | -475 | 0 | ||
| Hankintameno 31.12. | 1 823 | 33 610 | 26 280 | 454 | 49 | 62 216 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -15 725 | -17 716 | 0 | 0 | -33 441 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 260 | 4 363 | 4 623 | |||
| Tilikauden poisto | -1 055 | -2 366 | -3 421 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -16 520 | -15 719 | 0 | 0 | -32 239 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 1 823 | 17 090 | 10 561 | 454 | 49 | 29 977 |
| 16. Osuudet osakkuusyrityksissä | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa Lisäykset ja osuus osakkuusyhtiön suorista |
1 443 | 1 495 |
| oman pääoman kirjauksista | 8 674 | 0 |
| Osuus kauden tuloksesta | 720 | 42 |
| Tilikauden aikana saadut osingot | -171 | -95 |
| Tilikauden lopussa | 10 667 | 1 443 |
Konsernin osakkuusyhtiöistä Väli-Suomen Media tuottaa Väli-Suomen sanomalehdille sunnuntaisivustoa sekä politiikan ja talouden uutisia. Arena Partners tuottaa mobiilipalveluja ja omistajayhtiöille sähköistä kauppapaikkaa internetissä. 1.9.2010 alkaen Arena Partners Oy aloitti yhteistyön Alma Media Oyj:n kanssa sähköisessä valtakunnallisessa markkinapaikkaliiketoiminnassa. Yhteistyö toteutettiin siten, että Arena Partners osti 35 % osuuden Alma Median yhtiöitetystä asunto-, auto- ja kuluttajailmoittelun markkinapaikkaliiketoiminnasta Alma Mediapartners Oy:stä. Samassa yhteydessä Alma Media osti Arena Partnersin mobiilipalveluihin keskittyneestä tytäryhtiöstä Arena Interactivesta 35 % osuuden. Jyväskylän Messut järjestää messuja Jyväskylässä.
Konserni hankki 50 % Jyväskylän Jakelut Oy:n osakkeista 31.5.2010. Jyväskylän Jakelut Oy on vuonna 2008 perustettu alueelliseen osoitteettomaan erillisjakeluun erikoistunut yritys. Samaan aikaan myytiin Jakeluporras Oy:n koko liiketoiminta Jyväskylän Jakelut Oy:lle. Myös Jakeluporras harjoitti osoitteettomien suoramainostuotteiden ja lehtien jakelua.
Keskisuomalainen hankki 5.9.2012 osuuden Esan Kirjapaino Oy:sta, joka on Päijät-Hämeen johtava viestintäkonserni. Esan Kirjapainossa on kustannus-, jakelu- ja painotoimintaa.
2011
| Voitto/ | Omistus- | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | tappio | osuus % |
| Väli-Suomen Media Oy | Jyväskylä | 282 | 177 | 869 | 1 | 40,00 |
| Arena Partners Oy | Kuopio | 18 192 | 14 661 | 2 948 | 1 208 | 37,86 |
| Jyväskylän Messut Oy | Jyväskylä | 5 920 | 1 204 | 7 482 | 1 104 | 23,89 |
| Jyväskylän Jakelut Oy | Jyväskylä | 316 | 175 | 1 241 | 123 | 50,00 |
| Esan Kirjapaino Oy | Lahti | 31 641 | 10 877 | 40 614 | 1 622 | 19,20 |
| Voitto/ | Omistus- | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | tappio | osuus % |
| Väli-Suomen Media Oy | Jyväskylä | 257 | 153 | 870 | -1 | 40,00 |
| Arena Partners Oy | Kuopio | 19 762 | 17 239 | 2 176 | -425 | 37,86 |
| Jyväskylän Messut Oy | Jyväskylä | 6 073 | 2 071 | 5 628 | 406 | 23,89 |
| Jyväskylän Jakelut Oy | Jyväskylä | 356 | 185 | 1 376 | 153 | 50,00 |
| Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet, | |||
|---|---|---|---|
| (1000 eur) | noteeratut | noteeraamatt. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2012 | 17 487 | 1 280 | 18 767 |
| Lisäykset | 0 | 0 | |
| Vähennykset | -315 | -8 | -323 |
| Käypään arvoon arvostaminen | -3 862 | 228 | -3 634 |
| Siirrot erien välillä | 287 | 287 | |
| Hankintameno 31.12 | 13 311 | 1 787 | 15 098 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 13 311 | 1 787 | 15 098 |
| Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet, | |||
|---|---|---|---|
| (1000 eur) | noteeratut | noteeraamatt. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 23 180 | 1 353 | 24 533 |
| Lisäykset | 798 | 1 | 798 |
| Vähennykset | -385 | -12 | -398 |
| Käypään arvoon arvostaminen | -6 166 | -6 166 | |
| Siirrot erien välillä | 61 | -61 | 0 |
| Hankintameno 31.12 | 17 487 | 1 280 | 18 767 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 17 487 | 1 280 | 18 767 |
Myytävissä olevista sijoituksista noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Noteeraamattomista osakkeista ne, joiden käypä arvo on luotettavasti määritettävissä on arvostettu käypään arvoon ja muut on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Konsernin pitkäaikaiset saamiset 97 tuhatta euroa on pitkäaikainen myyntisaaminen (vuonna 2011 pitkäaikaiset saamiset 110 tuhatta euroa on pitkäaikainen myyntisaaminen).
| Kirjattu tulos- |
Kirjattu omaan |
Kirjattu aineettomiin |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | 1.1.2012 | laskelmaan | pääomaan | hyödykkeisiin | 31.12.2012 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 56 | -23 | 34 | ||
| Työsuhde-etuudet | 140 | -3 | 137 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 275 | -6 | 268 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 1 140 | 1 401 | -413 | 2 128 | |
| Johdannaisten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 101 | -30 | -21 | 49 | |
| Muut erät | 0 | 0 | |||
| Laskennallisten verojen netotus yhtiöittäin | -79 | -143 | |||
| Yhteensä | 1 633 | 1 338 | -434 | 0 | 2 473 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoerot | 866 | -201 | 665 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 68 | 97 | 166 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 232 | -15 | 217 | ||
| Muut erät | 435 | -109 | 326 | ||
| Laskennallisten verojen netotus yhtiöittäin | -79 | -143 | |||
| Yhteensä | 1 523 | -325 | 97 | 0 | 1 231 |
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana:
| Kirjattu tulos- |
Kirjattu omaan |
Kirjattu aineettomiin |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | 1.1.2011 | laskelmaan | pääomaan | hyödykkeisiin | 31.12.2011 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 72 | -16 | 56 | ||
| Työsuhde-etuudet | 151 | -11 | 140 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 183 | 92 | 275 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 15 | 555 | 570 | 1 140 | |
| Johdannaisten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 148 | -18 | -29 | 101 | |
| Muut erät | 0 | 0 | |||
| Laskennallisten verojen netotus yhtiöittäin | -389 | -79 | |||
| Yhteensä | 179 | 603 | 541 | 0 | 1 633 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoerot | 930 | -64 | 866 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 508 | -440 | 68 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 268 | -35 | 232 | ||
| Muut erät | 335 | -22 | 122 | 435 | |
| Laskennallisten verojen netotus yhtiöittäin | -389 | -79 | |||
| Yhteensä | 1 652 | -121 | -440 | 122 | 1 523 |
Hyllypoistot ja tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista ovat 234 tuhatta euroa (vuonna 2011 560 tuhatta euroa). Verosaamisia ei ole kirjattu, koska todennäköisesti kaikkia hyllypoistoja ja tappioita ei pystytä hyödyntämään.
Vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Myyntisaamiset Saamiset osakkuusyrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä |
6 714 4 109 1 055 7 883 |
6 934 7 127 952 8 020 |
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin ja myynnin jaksotukseen. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 138 tuhatta euroa (180 tuhatta euroa vuonna 2011).
| (1000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tasearvo | 6 718 | 6 941 |
| Erääntyneet 31 - 60 päivää | 155 | 89 |
| Erääntyneet 61 - 90 päivää | 59 | 41 |
| Erääntyneet yli 90 päivää | 55 | 52 |
Konsernin rahavaroihin sisältyy 900 tuhatta euroa (894 tuhatta euroa vuonna 2011) sulkutilillä olevia rahavaroja.
Osakkeiden enimmäismäärä on 21.493.760 kappaletta (21.493.760 kappaletta vuonna 2011). Osakkeiden nimellisarvo on 0,21 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 4.519 tuhatta euroa (4.519 tuhatta euroa vuonna 2011). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja Aosakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.
Osakkeiden kokonaismäärä on ollut molempina tilikausina 10.736.960 kappaletta, josta ulkona olevien osakkeiden määrä on 10.715.460 kappaletta. Tilinpäätöksessä 31.12.2012 K-osakkeita oli 5.250.536 kpl ja A-osakkeita 5.486.424 kpl.
Omat osakkeet sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Konsernin emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj osti yhtiökokouksen 29.4.2009 antaman valtuutuksen nojalla 21.500 omaa osaketta 18.3.2010. Osakkeiden hankintameno oli 323 tuhatta euroa. Omat osakkeet ovat 0,2 % yhtiön koko osakemäärästä ja edustavat 0,02 % äänimäärästä. Omat osakkeet esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Vararahasto on voittovarojen luonteinen rahasto, jota on käytetty 1950 - 1970 -luvuilla. Sen jälkeen rahaston suuruus on pysynyt ennallaan. Vararahasto ei ole jakokelpoisia varoja.
Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten ja rahoitusarvopapereiden käypien arvojen muutokset vähennettynä laskennallisilla veroilla.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,40 euroa/osake. Hallitus on myös ehdottanut yhtiökokousta valtuuttamaan hallituksen päättämään enintään 0,30 euron lisäosingosta osaketta kohden. Vuodelta 2011 jaettiin osinkoa 0,80 euroa/osake.
| Oma pääoma | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Osakepääoma | 2 257 | 2 257 |
| Omat osakkeet | -323 | -323 |
| Rahastot | 21 | -1 617 |
| Sidottu oma pääoma | 1 956 | 318 |
| Edellisten tilikausien voitto | 45 019 | 39 176 |
| Tilikauden voitto/tappio | 9 428 | 14 121 |
| Poistoerosta omaan pääomaan kirjattu osuus | 2 466 | 2 647 |
| Vapaa oma pääoma | 56 912 | 55 945 |
| Oma pääoma | 58 868 | 56 263 |
62 Vuosikertomus 2012
Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkkeet ovat vapaaehtoisia ryhmäeläkejärjestelyjä, jotka oikeuttavat alennettuun vanhuuseläkkeeseen. Etuuspohjaiset eläkkeet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Alikate (+) / ylikate (-) |
3 471 -2 137 1 334 |
2 341 -1 487 854 |
| Velvoitteen täyttäminen Kirjaamaton vakuutusmatemaattinen voitto/tappio Eläkevelka taseessa |
-776 558 |
-283 571 |
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot Korkomenot Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot Velvoitteen täyttäminen Eläkekulu(+)/-tuotto(-) yhteensä |
211 121 -76 12 -1 267 |
199 104 -57 8 0 254 |
| Varojen toteutunut tuotto | 377 | 24 |
| Velvoitteen nykyarvon muutokset Velvoite tilikauden alussa Työsuorituksesta johtuvat menot Korkomenot Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot(+) Velvoitteen täyttäminen Maksetut etuudet Velvoite tilikauden lopussa |
2 341 211 121 806 -1 -7 3 471 |
2 001 199 104 43 0 -6 2 341 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa Varojen odotettu tuotto Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn Maksetut etuudet Velvoitteen täyttäminen Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa |
1 487 76 301 280 -7 2 137 |
1 204 57 -33 265 -6 0 1 487 |
Järjestelyn varoihin sisältyy tilinpäätöspäivään mennessä vakuutusyhtiölle suoritetut maksut. Varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja ne ovat osa vakuutusyhtiön omaisuutta. Täten varojen jakautumista omaisuusryhmittäin ei ole mahdollista esittää.
| Taseen täsmäytys Nettomääräinen velka 1.1. Tuloslaskelmaan merkityt eläkekulut Maksusuoritukset järjestelyyn Nettomääräinen velka 31.12. |
571 267 -280 558 |
582 254 -265 571 |
|---|---|---|
| Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset Diskonttauskorko Varojen tuotto-odotus Palkankorotusoletus |
3,00% 3,00% 3,00% |
4,75% 4,75% 3,00% |
| Määrät tilikaudelta ja edelliseltä tilikaudelta ovat seuraavat: Velvoitteen nykyarvo Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo Ylikate (+) / Alikate (-) |
-3471 2137 -1334 |
-2341 1487 -854 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin varoihin Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen velkoihin |
-806 | -43 |
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 290 tuhatta euroa vuonna 2013.
| Pitkäaikaiset varaukset | |||
|---|---|---|---|
| Työttömyys- | Muut | ||
| (1000 eur) | eläkevaraukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2012 | 4 | 0 | 4 |
| Varausten lisäykset | 0 | ||
| Siirto lyhytaikaisiin varauksiin | -4 | -4 | |
| Käytetyt varaukset | 0 | ||
| Varaukset 31.12.2012 | 0 | 0 | 0 |
| Työttömyys- | Muut | ||
| (1000 eur) | eläkevaraukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2011 | 0 | 0 | 0 |
| Varausten lisäykset | 4 | 4 | |
| Siirto lyhytaikaisiin varauksiin | 0 | ||
| Käytetyt varaukset | 0 | ||
| Varaukset 31.12.2011 | 4 | 0 | 4 |
| Lyhytaikaiset varaukset | |||
| Työttömyys- | Muut | ||
| (1000 eur) | eläkevaraukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2012 | 227 | 0 | 227 |
| Varausten lisäykset | 0 | ||
| Siirto pitkäaikaisista varauksista | 0 | ||
| Käytetyt varaukset | -90 | -90 | |
| Varaukset 31.12.2012 | 137 | 0 | 137 |
| Työttömyys- | Muut | ||
| (1000 eur) | eläkevaraukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2011 | 277 | 0 | 277 |
| Varausten lisäykset | 0 | ||
| Siirto pitkäaikaisista varauksista | 0 | ||
| Käytetyt varaukset | -51 | -51 | |
| Varaukset 31.12.2011 | 227 | 0 | 227 |
| 31.12.2012 | 31.12.2011 | |||
|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | Tasearvot | Käyvät arvot | Tasearvot | Käyvät arvot |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Rahalaitoslainat | 14 500 | 14 578 | 9 000 | 8 955 |
| Pääomalainat | 16 840 | 19 709 | 16 840 | 17 312 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 31 340 | 34 287 | 25 840 | 26 266 |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Rahalaitoslainat | 2 000 | 2 366 | 2 532 | 2 843 |
| Pääomalainat | ||||
| Johdannaiset | 546 | 546 | 575 | 575 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 2 546 | 2 912 | 3 108 | 3 419 |
Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla. Kaikki korolliset velat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja valuutta on euro.
10.5.2004 liikkeeseen laskettu pääomalaina on maksettu takaisin 10.5.2011.
Uusi pääomalaina on laskettu liikkeeseen 3.6.2011. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkursissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten pääoma saadaan palauttaa vain, jos emoyhtiön tai konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon emoyhtiön ja konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan. Pääomalainalle maksetaan 6,7 % kiinteää vuotuista korkoa.
Lainaehtojen mukaisesti laina maksetaan takaisin viimeistään 3.6.2016 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5 luvun ja lainaehtojen mukaiset takaisinmaksuedellytykset täyttyvät.
| 27. Ostovelat ja muut velat | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Ostovelat | 2 844 | 3 180 |
| Saadut ennakot | 5 537 | 6 309 |
| Velat osakkuusyrityksille | 1 | |
| Siirtovelat | 8 958 | 9 121 |
| Muut velat | 3 060 | 3 294 |
| Yhteensä | 20 398 | 21 905 |
Lyhytaikaisiin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat koroista ja työsuhde-etuuksista johtuvia jaksotuksia. Ostovelat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin.
Keskisuomalainen-konserni toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, joten sen pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski sekä likviditeettiriski. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen sekä turvata konsernin likviditeetti.
Riskienhallinta- sekä rahoitusperiaatteet hyväksyy ja niistä vastaa konsernin hallitus ja periaatteiden käytännön toteutuksesta vastaavat konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä konsernin keskitetty talousosasto.
Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä konsernin lainasalkkuun sekä varainhankintaan. Hallituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia tai vastaavia järjestelyjä päästäkseen rahoitusperiaatteiden mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna 6,8 milj. euron koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni vaihtaa vaihtuvan koron kiinteään korkoon. Pääomarakenteen hallinnassa käytetään rahalaitosluottojen lisäksi myös pääomalainoitusta.
Konserni analysoi korkopositionsa laatimalla säännöllisesti herkkyysanalyysin pohjalta arvion mahdollisten ympäristömuutosten sekä vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen aiheuttamien korkomuutosten vaikutuksesta konsernin tulokseen. Simulointien perusteella 1 korkoprosentin nousu vaihtuvissa koroissa vaikuttaisi konsernin tulokseen vuositasolla –0,1 milj. euroa (-0,2 milj. euroa vuonna 2011) tai vastaavasti laskun vaikutus olisi 0,1 milj. euroa (0,2 milj. euroa vuonna 2011). Simulaatio tehdään neljännesvuosittain.
Konsernin lainoihin liittyvät kovenantit perustuvat riittävän omavaraisuustason säilyttämiseen. Näköpiirissä ei ole tilannetta, joissa konsernin korkotaso nousisi kovenanttien perusteella.
Konserni altistuu toiminnassaan noteerattujen osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti osa varoista saa olla sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin. Pääsääntöisesti konserni sijoittaa vain oman toimialansa yritysten osakkeisiin. Tilinpäätöksessä 31.12.2012 konsernin merkittävimmät sijoitukset ovat Alma Media Oyj:n, Ilkka-yhtymä Oyj:n ja Sanoma Oyj:n osakkeissa.
Sijoitusten hintariskiä arvioidaan säännöllisesti. Vuoden 2012 aikana sijoitusten arvo on epävakaan rahoitusmarkkinatilanteen ja kotimaisten mediaosakkeiden yleisen arvostuksen laskun myötä laskenut ja Keskisuomalainen Oyj teki sijoituksistaan tilikauden 2012 aikana 5,7 milj. euron arvonalennuksen (2,3 milj.euroa vuonna 2011). Tilinpäätöksessä on käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan kirjattu 2,2 milj. euroa käyvän arvon kasvua vähennettynä siihen liittyvällä verovaikutuksella 0,5 milj. euroa. Osakeindekseissä tapahtuva 15 %:n vahvistuminen tai heikkeneminen kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aiheuttaisi konsernissa 1,5 milj. euron (v. 2011 2,0 milj. euron) vaikutuksen omaan pääomaan, koska sijoitukset ovat myytävänä olevia. Myytävänä olevien sijoitusten arvonmuutokset vaikuttavat omaan pääomaan. Laskelma on tehty olettaen, että konsernin sijoitukset muuttuvat kyseisten indeksien mukaisesti.
Konsernin periaatteet määrittelevät asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Tuotteita myydään velaksi vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakassaamisissa ja sillä on laaja asiakaskunta. Tilikausien aikana kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty kohdassa 21.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Ylimääräiset likvidit varat sijoitetaan rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä likvideillä sijoituksilla. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2012 oli kaksi miljoonaa euroa.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 2012 (1000 eur) |
tase- arvo |
raha- virta |
alle 1 vuosi |
1-2 vuotta |
2-5 vuotta |
yli 5 vuotta |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset Pankkilainat, kiinteäkorkoiset Pääomalaina, kiinteäkorkoinen Ostovelat ja muut velat |
9 750 6 750 16 840 20 398 |
10 094 7 515 20 695 20 398 |
628 1 775 1 128 20 398 |
622 1 714 1 128 |
8 844 4 025 18 438 |
|
| Johdannaisinstrumentit Koronvaihtosopimus |
546 | -6 | -2 | -2 | -2 | 0 |
| 2011 (1000 eur) |
tase- arvo |
raha- virta |
alle 1 vuosi |
1-2 vuotta |
2-5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset Pankkilainat, kiinteäkorkoiset Pääomalaina, kiinteäkorkoinen Ostovelat ja muut velat |
3 282 8 250 16 840 21 905 |
3 389 9 352 19 191 21 905 |
1 071 1 837 470 21 905 |
524 1 775 470 |
1 541 4 959 18 250 |
253 781 |
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on ylläpitää pitkällä aikavälillä riittävää n. 50 % omavaraisuutta ja likvidiä vakautta ja täten luoda pohja liiketoiminnan kehittymiselle. Konsernilla tulee olla myös riittävää liikkumavaraa investointien ja yritysostojen rahoittamiseksi. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset ja siten paremman tuoton sijoitetulle pääomalle.
Haluttuun pääomarakenteeseen päästään kestävällä osinkopolitiikalla sekä tehokkaalla taseen hallinnalla. Konserni pyrkii jakamaan vähintään 50 % tilikauden tuloksesta osinkona.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti mm. omavaraisuusasteen perusteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2012 lopussa 25,3 milj. euroa (31.12.2011 21,1 milj. euroa) ja omavaraisuusaste 53,7 % (31.12.2011 54,5 %).
| Omavaraisuusaste on kehittynyt konsernissa seuraavasti: |
2012 | 2011 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Korolliset velat Korolliset saamiset |
33 340 | 28 372 |
| Rahavarat | 7 999 | 7 308 |
| Nettovelat | 25 341 | 21 064 |
| Oma pääoma yhteensä | 58 868 | 56 263 |
| Omavaraisuusaste | 54 % | 55 % |
66 Vuosikertomus 2012
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
| 2012 | 2011 |
|---|---|
| 54 | 54 |
| 217 | 217 |
| 81 | |
| 299 | 353 |
| 27 |
Vähimmäisvuokrat pitävät sisällään maksuja myös muista järjestelyn osatekijöistä, koska niitä ei ole voitu erottaa toisistaan. Lisäksi konsernilla on muita vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.
Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella saatavat vuokratuotot:
| (1000 euroa) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 524 | 510 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 2 097 | 2 040 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 1 927 | 2 380 |
| Yhteensä | 4 548 | 4 930 |
Konserni on vuokrannut toimisto- ja hallitilat sekä asuinhuoneistot, jotka eivät ole omassa käytössä. Konsernilla on myös vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.
| (1000 euroa) Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin |
2012 | 2011 |
|---|---|---|
| tai yrityskiinnityksiä Rahalaitos- ja eläkelainat |
16 500 | 11 532 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset |
16 468 30 068 |
16 468 30 068 |
| Takaukset osakkuusyhtiön puolesta | 4 099 | 2 769 |
Lähipiiriin kuuluvat konsernin johtoryhmä, Keskisuomalainen Oyj:n hallitus, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset.
Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:
| Emoyritys: | Kotimaa | Omistus- osuus |
Osuus äänivallasta |
|---|---|---|---|
| Keskisuomalainen Oyj | Suomi | ||
| Tytäryritykset: | |||
| Sanomalehti Keskisuomalainen Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Savon Sanomat Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Iisalmen Sanomat Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Warkauden Lehti Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Maakunnan Sanomat Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Suur-Jyväskylän Lehti Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Viikkosavo Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| YS-Painos Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Lehtisepät Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Sisä-Suomen Viestintä Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Savon Jakelu Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21 | Suomi | 100 % | 100 % |
| Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213 | Suomi | 100 % | 100 % |
| Mediasepät Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Tietoykkönen Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | ||
|---|---|---|
| (1000 eur) | 2012 | 2011 |
| Tavaroiden myynti | ||
| Osakkuusyritykset | 2 | 2 |
| Palveluiden myynti | ||
| Osakkuusyritykset | 149 | 126 |
| Palveluiden ostot | ||
| Osakkuusyritykset | 948 | 1 111 |
Osakkuusyrityksistä Arena Partners Oy ja Väli-Suomen Media Oy ovat vuokranneet tilat emoyhtiöltä Jyväskylässä.
Lähipiiri on merkinnyt vuonna 2012 liikkeellelaskettua pääomalainaa 2.460 tuhatta euroa. Pääomalainalle maksetaan 6,7 % kiinteää vuotuista korkoa.
| Johdon työsuhde-etuudet | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet |
2 158 | 2 091 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, vapaaehtoisia eläkejärjestelyjä Johdon kompensaatiot yhteensä |
109 2 267 |
37 2 128 |
| Palkat ja palkkiot luontoisetuineen (ei sisällä henkilösivukuluja) |
||
| (1000 eur) Toimitusjohtaja |
332 | 307 |
| Keskisuomalainen Oyj:n hallitus: | ||
| Vesa-Pekka Kangaskorpi Antero Vesterinen Simo Kutinlahti Pekka Haltia Leena Hautsalo Kalle Kautto Jaakko Kurikka Mikko Paananen Yhteensä |
23 44 19 19 23 19 19 21 188 |
21 44 20 20 21 20 19 25 189 |
Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin. Toimitusjohtajan irtisanomismisaika yhtiön puolelta on 6 kk ja irtisanoutumisaika samoin 6 kk. Toimitusjohtajan sopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä eikä irtisanomiskorvauksista. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.
Konsernin tytäryhtiö Lehtisepät Oy antoi 18.2.2013 YT-neuvotteluesityksen koskien painoliiketoiminnan toiminnallista uudelleenjärjestelyä. Neuvotteluissa käsitellään useita eri vaihtoehtoja järjestää Lehtiseppien painotoiminta tulevaisuudessa. Neuvottelut alkoivat 25.2.2013.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja Aosakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.
Vuonna 2012 muunnettiin K-osakkeita pörssissä noteeratuiksi A-osakkeiksi 13.313 kpl. Kumulatiivisesti muuntojen määrä on 88.820 kpl. 31.12.2012 K-osakkeita oli yhteensä 5.250.536 kpl ja A-osakkeita 5.486.424 kpl.
Yhtiökokous päätti 27.4.2012 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 9,3 % yhtiön osakkeista ja enintään 18,0 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana ja vastikkeen on oltava vähintään 11 euroa ja enintään 21 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden Asarjan osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 27.4.2013 saakka.
Edellisenä vuonna on ollut vastaava yhtiökokouksen myöntämä valtuutus. Silloin vastikkeen määrä oli oltava vähintään 14 euroa ja enintään 21 euroa osakkeelta. Muutoin valtuutus oli sama.
Osakkeenomistuksen jakauma
Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2012 Hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen osakkeenomistus 31.12.2012
| % osakkeista | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Yksityiset yritykset | 2,88 | Kpl | Osuus-% | Osuus-% | |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 0,43 | osakkeista | äänistä | ||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,80 | ||||
| Kotitaloudet | 95,38 | K-osakkeet | 251 228 | 4,78 | 4,78 |
| Ulkomaat | 0,50 | A-osakkeet | 187 002 | 3,41 | 3,41 |
| Yhteensä | 99,99 | Yhteensä | 438 230 | 4,08 | 4,72 |
| Odotusluettelolla | 0,00 | ||||
| Hallintarekisteröity | 0,01 | ||||
| Kaikki yhteensä | 100,00 |
| Yksityiset yritykset | 2,88 | Kpl | Osuus-% | Osuus-% | |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 0,43 | osakkeista | äänistä | ||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,80 | ||||
| Kotitaloudet | 95,38 | K-osakkeet | 251 228 | 4,78 | 4,78 |
| Ulkomaat | 0,50 | A-osakkeet | 187 002 | 3,41 | 3,41 |
| Yhteensä | 99,99 | Yhteensä | 438 230 | 4,08 | 4,72 |
| Osakkeita | Osakkaiden lukumäärä |
Osuus osakkaista |
Osakkeita | Osuus yhteensä osakkeista |
Äänimäärä | Osuus äänimäärästä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| kpl | % | kpl | % | kpl | % | |
| 1 - 100 | 521 | 25,88 | 26 543 | 0,25 | 45 163 | 0,04 |
| 101 - 1 000 | 785 | 39,00 | 311 080 | 2,90 | 1 535 649 | 1,39 |
| 1 001 - 10 000 | 504 | 25,04 | 1 751 992 | 16,32 | 17 373 298 | 15,72 |
| 10 001 - 100 000 | 186 | 9,24 | 5 434 371 | 50,61 | 59 288 047 | 53,66 |
| 100 001 - 999 999 | 17 | 0,85 | 3 196 682 | 29,77 | 31 929 147 | 28,90 |
| Yhteensä | 2013 | 100,00 | 10 720 668 | 99,85 | 110 171 304 | 99,71 |
| Odotusluettelolla yhteensä Liikkeeseen laskettu määrä |
2 | 16 292 10 736 960 |
0,15 100,00 |
325 840 110 497 144 |
0,30 100,00 |
Suurimmat osakkeenomistajat osakkeiden lukumäärän mukaan
| Osakas | K-osakkeita | A-osakkeita | % kaikista | % kaikista |
|---|---|---|---|---|
| kpl | kpl | osakkeista | äänistä | |
| Kalevi Takalan kuolinpesä | 223 328 | 311 064 | 4,98 | 4,32 |
| Kangaskorpi Pekka | 216 481 | 184 608 | 3,74 | 4,09 |
| Kangaskorpi Vesa-Pekka | 109 938 | 110 276 | 2,05 | 2,09 |
| Kangaskorpi Inkeri | 91 560 | 90 560 | 1,70 | 1,74 |
| Jalkanen Matti | 98 510 | 80 204 | 1,66 | 1,86 |
| Moisio Lauri | 90 424 | 86 847 | 1,65 | 1,72 |
| Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj | 160 800 | 1,50 | 0,15 | |
| Pekkala Tuula | 84 958 | 74 288 | 1,48 | 1,60 |
| Pekkala Tiina | 84 078 | 73 408 | 1,47 | 1,59 |
| Kurikka Maija-Leena | 77 400 | 75 200 | 1,42 | 1,47 |
| Yhteensä | 1 076 677 | 1 247 255 | 21,64 | 20,62 |
| K-osakkeita yhteensä | 5 250 536 | |
|---|---|---|
| A-osakkeita yhteensä | 5 486 424 | |
| Osakkeet yhteensä | 10 736 960 |
Osakkeet yhteensä 10 736 960
| Osakas | K-osakkeita kpl |
A-osakkeita kpl |
% kaikista äänistä |
% kaikista osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| Kalevi Takalan kuolinpesä | 223 328 | 311 064 | 4,32 | 4,98 |
| Kangaskorpi Pekka | 216 481 | 184 608 | 4,09 | 3,74 |
| Kangaskorpi Vesa-Pekka | 109 938 | 110 276 | 2,09 | 2,05 |
| Kautto Anna-Liisa | 107 076 | 21 472 | 1,96 | 1,20 |
| Jalkanen Matti | 98 510 | 80 204 | 1,86 | 1,66 |
| Kangaskorpi Inkeri | 91 560 | 90 560 | 1,74 | 1,70 |
| Moisio Lauri | 90 424 | 86 847 | 1,72 | 1,65 |
| Pekkala Tuula | 84 958 | 74 288 | 1,60 | 1,48 |
| Pekkala Tiina | 84 078 | 73 408 | 1,59 | 1,47 |
| Kurikka Maija-Leena | 77 400 | 75 200 | 1,47 | 1,42 |
| Yhteensä | 1 183 753 | 1 107 927 | 22,43 | 21,34 |
| K-osakkeita yhteensä A-osakkeita yhteensä |
5 250 536 5 486 424 |
| IFRS 2012 |
IFRS 2011 |
IFRS 2010 |
IFRS 2009 |
IFRS 2008 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | |||||
| Liikevaihto, Me | 106,2 | 108,7 | 101,9 | 97,6 | 105,3 |
| Liikevoitto, Me | 17,1 | 20,4 | 20,3 | 15,5 | 21,6 |
| - % liikevaihdosta | 16,1 | 18,8 | 20,0 | 15,9 | 20,6 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me | 11,7 | 18,8 | 20,7 | 14,7 | 21,2 |
| - % liikevaihdosta | 11,0 | 17,3 | 20,3 | 15,0 | 20,1 |
| Tilikauden voitto | 9,4 | 14,1 | 15,5 | 11,0 | 17,2 |
| - % liikevaihdosta | 8,9 | 13,0 | 15,2 | 11,3 | 16,3 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 16,4 | 24,9 | 29,0 | 23,5 | 38,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 21,4 | 26,5 | 25,9 | 19,9 | 28,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 53,7 | 54,5 | 54,0 | 49,2 | 45,1 |
| Bruttoinvestoinnit, Me | 11,6 | 7,6 | 4,4 | 5,4 | 13,0 |
| - % liikevaihdosta | 10,9 | 7,0 | 4,3 | 5,6 | 12,3 |
| Taseen loppusumma, Me | 115,1 | 109,6 | 111,4 | 106,4 | 102,3 |
| Henkilöstö keskimäärin | 829 | 817 | 780 | 825 | 856 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, eur | 0,88 | 1,32 | 1,45 | 1,02 | 1,60 |
| Oma pääoma/osake, eur | 5,50 | 5,25 | 5,33 | 4,63 | 4,09 |
| Osakekohtainen osinko, eur *) | 0,40 | 0,80 | 1,20 | 1,00 | 0,80 |
| Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, % | 45,5 | 60,7 | 83,0 | 97,6 | 50,1 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,9 | 5,1 | 6,2 | 6,5 | 6,0 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | 15,7 | 12,0 | 13,3 | 15,0 | 8,3 |
| Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys | |||||
| - alin, eur | 13,80 | 15,45 | 15,20 | 11,05 | 13,25 |
| - ylin, eur | 17,90 | 20,65 | 21,33 | 17,89 | 19,90 |
| - keskikurssi, eur | 15,26 | 18,10 | 16,57 | 14,57 | 17,42 |
| Osakekannan markkina-arvo A-osakkeille, Me | 75,7 | 86,3 | 105,3 | 84,1 | 72,3 |
| Koko osakekannan markkina-arvo, Me | 147,9 | 169,0 | 206,3 | 165,3 | 142,3 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys koko osakekannasta | |||||
| osakkeiden lukumäärä | 120 307 | 131 052 | 135 678 | 213 716 109 845 | |
| % A-sarjan osakkeista | 2,2 | 2,4 | 2,5 | 3,9 | 2,0 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | |||||
| 1000 kpl | 10.715 | 10.715 | 10.720 | 10.737 | 10.737 |
Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.
72 Vuosikertomus 2012
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | (Tilikauden tulos) x 100 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) | |||||
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | (Voitto ennen veroja + rahoituskulut) x 100 | ||||
| Oma pääoma + korolliset velat (keskimäärin vuoden aikana) | |||||
| Omavaraisuusaste-% | Oma pääoma x 100 | ||||
| Taseen loppusumma – saadut ennakot (=tilausvastuu) | |||||
| Tulos/osake | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos | ||||
| Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä | |||||
| Oma pääoma/osake | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. | |||||
| Osinko/tulos, % | (Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 Tulos/osake |
||||
| Efektiivinen osinkotuotto-% | (Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 | ||||
| Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. | |||||
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. | ||||
| Tulos/osake | |||||
| Osakekannan markkina-arvo | Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| 1.1. -31.12.2012 | 1.1. -31.12.2011 | |
| LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut |
4 124 1 881 3 818 1 273 2 907 |
3 944 1 472 3 740 1 115 3 000 |
| LIIKEVOITTO / TAPPIO | -1 992 | -2 439 |
| Rahoitustuotot Rahoituskulut |
11 947 -1 662 |
10 285 -1 801 |
| VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA VEROJA |
8 294 | 6 046 |
| Satunnaiset tuotot | 3 000 | 2 850 |
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA |
11 294 | 8 896 |
| Tilinpäätössiirrot Tuloverot |
399 -14 |
291 -26 |
| TILIKAUDEN VOITTO | 11 679 | 9 160 |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Vastaavaa | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Osuudet saman konsenin yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
791 10 671 51 267 8 945 15 701 87 376 |
911 10 492 57 445 512 20 005 89 364 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
3 809 3 397 1 018 8 223 |
3 881 3 345 1 234 8 459 |
| Vastaavaa yhteensä | 95 599 | 97 823 |
| Vastattavaa | ||
| OMA PÄÄOMA Osakepääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ |
2 257 269 25 414 11 679 39 619 |
2 257 269 25 140 9 160 36 826 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 440 | 839 |
| PAKOLLISET VARAUKSET | 2 | 15 |
| VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pääomalainat Lyhytaikainen vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä |
14 500 16 840 24 199 55 539 95 599 |
9 000 16 840 34 302 60 142 97 823 |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Myynnistä saadut maksut | 4 136 | 4 000 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 1 878 | 1 466 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -7 215 | -6 741 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | -1 201 | -1 275 |
| Maksetut korot ja maksut muista | ||
| liiketoiminnan rahoituskuluista | -1 530 | -1 811 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 110 | 243 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 14 943 | 12 447 |
| Maksetut välittömät verot | -22 | -161 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | 12 300 | 9 443 |
| Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) | 3 000 | 2 850 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 15 300 | 12 293 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -1 365 | -3 848 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 4 | 24 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -8 732 | -570 |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 6 135 | 384 |
| Ostetutut tytäryhtiöosakkeet | 0 | -399 |
| Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) |
1 161 -2 797 |
1 648 -2 761 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | 73 | -1 906 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 10 066 | |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -9 719 | -22 533 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 7 500 | 16 840 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -2 000 | |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -8 573 | -12 859 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | -12 719 | -10 392 |
| Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys+/vähennys - | -216 | -860 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 1 234 | 2 094 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 1 018 | 1 234 |
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Konsernissa osassa käyttöomaisuudesta hankintamenoon ja kertyneisiin poistoihin sisältyvät vain nehankintamenot, joita ei ole vielä poistettu kokonaan.
| Suunnitelman mukaiset pitoajat ovat: | |
|---|---|
| ATK-ohjelmat | 5 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 10 vuotta |
| Rakennukset | 30 vuotta |
| Rakennusten koneet ja laitteet | 10 vuotta |
| Rakennusten perusparannukset | 10 vuotta |
| Rakennelmat ja muut rakennukset | 10 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 4 - 5 vuotta |
Vaihto-omaisuus ja sijoitukset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.
Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä.
Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja verovelkaan.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| 2. Liikevaihto toimialoittain (1000 eur) Hallintopalvelut Muu myynti Yhteensä |
1.1.-31.12.2012 3 876 249 4 124 |
1.1.-31.12.2011 3 674 270 3 944 |
| 3. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä (1000 eur) Vuokratuotot Liiketoiminnan muut tuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä |
1.1.-31.12.2012 1 806 72 4 1 881 |
1.1.-31.12.2011 1 459 6 6 1 472 |
| 4. Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | ||
| Toimihenkilöitä Työntekijöitä Yhteensä |
57 6 63 |
55 6 61 |
| 5. Henkilöstökulut (1000 eur) Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä |
1.1.-31.12.2012 3 204 502 112 3 818 |
1.1.-31.12.2011 3 206 409 125 3 740 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta ja eräiden muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 - 65 vuotta.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| 6. Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut | ||
| (1000 eur) Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen Hallituksen jäsenet Yhteensä |
1.1.-31.12.2012 332 188 520 |
1.1.-31.12.2011 307 189 495 |
| 7. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| (1000 eur) Rahoitustuotot Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Tuotot osuuksista yhteensä |
1.1.-31.12.2012 14 772 171 14 943 |
1.1.-31.12.2011 12 353 95 12 447 |
| Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä |
1 161 1 161 |
1 648 1 648 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä Muut korko-ja rahoitustuotot omistusyhteysyrityksiltä Muut korko- ja rahoitustuotot muilta Muut rahoitustuotot yhteensä |
108 15 123 |
98 50 200 348 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 16 227 | 14 444 |
| Rahoituskulut Muut korko- ja rahoituskulut konserniyrityksille Muut korko- ja rahoituskulut muille Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä |
-14 -1 647 -1 662 |
-180 -1 620 -1 801 |
| Realisoitumattomat tappiot käypään arvoon arvostuksesta | -4 280 | -4 158 |
| Rahoituskulut yhteensä | -5 941 | -5 959 |
| Rahoitustuotot ja kulut yhteensä | 10 286 | 8 485 |
| Aineettomat | Muut pitkävaikutteiset |
||
|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2012 | oikeudet | menot | Yhteensä |
| (1000 eur) | |||
| Hankintameno 1.1. | 1 205 | 477 | 1 682 |
| Lisäykset | 46 | 46 | |
| Vähennykset | -3 | -3 | |
| Hankintameno 31.12. | 1 248 | 477 | 1 725 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -674 | -97 | -771 |
| Tilikauden poisto | -120 | -46 | -166 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 3 | 3 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -791 | -143 | -934 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 457 | 334 | 791 |
| Muut | |||
|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2011 | Aineettomat oikeudet |
pitkävaikutteiset menot |
Yhteensä |
| (1000 eur) | |||
| Hankintameno 1.1. | 1 088 | 348 | 1 435 |
| Lisäykset | 273 | 212 | 484 |
| Vähennykset | -156 | -82 | -238 |
| Hankintameno 31.12. | 1 205 | 477 | 1 682 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -735 | -140 | -875 |
| Tilikauden poisto | -92 | -39 | -130 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 153 | 82 | 235 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -674 | -97 | -771 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 531 | 380 | 911 |
| Aineelliset hyödykkeet 2012 | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 1 451 | 21 370 | 2 236 | 388 | 25 445 | |
| Lisäykset | 720 | 524 | 2 | 71 | 1 318 | |
| Vähennykset | -615 | -615 | ||||
| Hankintameno 31.12. | 1 451 | 22 090 | 2 146 | 390 | 71 | 26 148 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -13 472 | -1 482 | -14 954 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 583 | 583 | ||||
| Tilikauden poisto | -790 | -317 | -1 107 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -14 262 | -1 215 | -15 477 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 451 | 7 829 | 930 | 390 | 71 | 10 671 |
| Rakennukset ja |
Koneet | Muut aineelliset |
Ennakko | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet 2011 | Maa-alueet | rakennelmat | ja kalusto | hyödykkeet | maksut | Yhteensä |
| (1000 eur) | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 1 451 | 18 598 | 4 694 | 385 | 25 128 | |
| Lisäykset | 2 950 | 411 | 3 | 3 363 | ||
| Siirrot erien välillä | -2 | -2 | ||||
| Vähennykset | -178 | -2 866 | -3 045 | |||
| Hankintameno 31.12. | 1 451 | 21 370 | 2 236 | 388 | 25 445 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | -12 975 | -4 015 | -16 990 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 178 | 2 844 | 3 022 | |||
| Tilikauden poisto | -675 | -310 | -985 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -13 472 | -1 482 | -14 954 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 451 | 7 898 | 755 | 388 | 10 492 |
| Sijoitukset 2012 | Saman konsernin yrityksissä |
Osuudet osakkuus- yhtiöissä |
Muut osakkeet ja osuudet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | ||||
| Hankintameno 1.1. | 57 445 | 512 | 20 005 | 77 962 |
| Lisäykset | 1 | 8 433 | 298 | 8 732 |
| Vähennykset | -6 178 | -322 | -6 501 | |
| Arvonalentumiset | -4 280 | -4 280 | ||
| Hankintameno 31.12. | 51 267 | 8 945 | 15 701 | 75 913 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 51 267 | 8 945 | 15 701 | 75 913 |
| Saman | Osuudet | Muut | ||
| konsernin | osakkuus- | osakkeet | Yhteensä | |
| Sijoitukset 2011 (1000 eur) |
yrityksissä | yhtiöissä | ja osuudet | |
| Hankintameno 1.1. | 57 031 | 512 | 23 511 | 81 054 |
| Lisäykset | 415 | 0 | 938 | 1 353 |
| Vähennykset | -288 | -288 | ||
| Arvonalentumiset | -4 157 | -4 157 | ||
| Hankintameno 31.12. | 57 445 | 512 | 20 005 | 77 962 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 57 445 | 512 | 20 005 | 77 962 |
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| 11. Konserniosakkeet | ||
| Iisalmen Sanomat Oy, Iisalmi Sisä-Suomen Viestintä Oy, Jyväskylä Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21, Kuopio Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213, Nilsiä |
100,0 100,0 100,0 100,0 |
100,0 100,0 100,0 100,0 |
| Pikkukaupunkilainen Oy, Äänekoski Lehtisepät Oy, Jyväskylä Maakunnan Sanomat Oy, Jyväskylä Savon Jakelu Oy, Kuopio Mediasepät Oy, Jyväskylä Savon Sanomat Oy, Kuopio Suur-Jyväskylän Lehti Oy, Jyväskylä Warkauden Lehti Oy, Varkaus Viikkosavo Oy, Kuopio YS-Painos Oy, Iisalmi Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, Jyväskylä |
100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 |
100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 |
| Tietoykkönen Oy, Jyväskylä Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy, Jyväskylä Luoteisen Keski-Suomen Viestintä Oy, Saarijärvi Tavukatti Oy, Jyväskylä FM Quality Oy, Lahti |
100,0 100,0 |
100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 |
| 12. Osakkuusyritykset | ||
| Väli-Suomen Media Oy, Jyväskylä Arena Partners Oy, Kuopio Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylä Jyväskylän Jakelut Oy, Jyväskylä Esan Kirjapaino Oy, Lahti |
40,00 37,86 23,89 50,00 19,20 |
40,00 37,86 23,89 50,00 |
| 13. Pörssiosakkeet | ||
| (1000 eur) Kirjanpitoarvo Markkina-arvo |
12 338 12 857 |
16 932 17 122 |
| 14. Pitkäaikaiset saamiset | ||
| (1000 eur) Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä |
3 800 3 800 |
3 870 3 870 |
| Muut saamiset | 9 | 11 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 3 809 | 3 881 |
| 15. Lyhytaikaiset saamiset (1000 eur) Myyntisaamiset |
12 | 17 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä |
60 3 045 33 3 138 |
68 3 118 20 3 206 |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Myyntisaamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä yhteensä |
4 4 |
1 1 |
| Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä |
84 159 3 397 |
65 55 3 345 |
| (1000 eur) | ||
|---|---|---|
| Verot | 12 | 0 |
| Työterveysmenojen korvausjaksotus | 13 | 12 |
| Muut | 134 | 43 |
| Yhteensä | 159 | 55 |
Rahavaroihin sisältyy 900 tuhatta euroa (894 tuhatta euroa vuonna 2011) sulkutilillä olevia varoja.
| Osake- | Muut | Omat | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman muutos 2012 | pääoma | rahastot | Voittovarat | osakkeet | Yhteensä |
| (1000 eur) | |||||
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 269 | 34 623 | -323 | 36 826 |
| Osingonjako | -8 572 | -8 572 | |||
| Osakkeiden ja osinkojen palautuminen yhtiölle | 53 | 53 | |||
| Oikaisu aikaisemmalta tilikaudelta | -367 | -367 | |||
| Tilikauden voitto | 11 679 | 11 679 | |||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2012 | 2 257 | 269 | 37 415 | -323 | 39 619 |
| Osake- | Muut | Omat | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman muutos 2011 | pääoma | rahastot | Voittovarat | osakkeet | Yhteensä |
| (1000 eur) | |||||
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 269 | 37 276 | -323 | 39 479 |
| Osingonjako | -12 859 | -12 859 | |||
| Osakkeiden ja osinkojen palautuminen yhtiölle | 791 | 791 | |||
| Oikaisu aikaisemmalta tilikaudelta | 254 | 254 | |||
| Tilikauden voitto | 9 160 | 9 160 | |||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2011 | 2 257 | 269 | 34 623 | -323 | 36 826 |
| 19. Voitonjakokelpoiset varat | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto/tappio Voitonjakokelpoiset varat |
25 414 11 679 37 092 |
25 140 9 160 34 300 |
| 20. Pääomalainat | ||
| (1000 eur) Pääomalainat, korollinen Pääomavelat |
16 840 16 840 |
16 840 16 840 |
Pääomalainan korkojen ja lainapääoman takaisinmaksuun sovelletaan OYL:n 5 luvun säännöksiä.
Lainalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 3.6. (koronmaksupäivä) 6,7 % kiinteää vuotuista korkoa.
Mahdollisesti maksamatta jäänyt korko jää yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa määrä, joka on 2 prosenttiyksikköä yli lainalle maksettavan normaalin koron. Pääomalainan korko on kirjattu tuloslaskelmaan korkokuluihin. Lainan pääoma maksetaan takaisin kokonaisuudessaan laina-ajan päätyttyä 3.6.2016, jos OYL:n säännökset sen sallii. Yhtiöllä on oikeus maksaa laina takaisin yhtenä eränä 3.6.2014 tai 3.6.2015, jos OYL:n säännökset sen sallii.
| 21. Pakolliset varaukset | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Eläkevaraukset Pakolliset varaukset |
2 2 |
15 15 |
| 22. Poistot ja arvonalentumiset | ||
| (1000 eur) Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä |
120 46 790 317 1 273 |
92 39 674 311 1 115 |
| Poistoeron muutos: Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Yhteensä |
14 385 399 |
7 284 291 |
| 23. Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||
| (1000 eur) Poistoero Tilinpäätössiirrot yhteensä |
440 440 |
839 839 |
| 24. Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| (1000 eur) Pitkäaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Pääomalaina Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä |
14 500 16 840 31 340 |
9 000 16 840 25 840 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä |
0 | 1 000 1 000 |
| 25. Laskennalliset verovelat ja -saamiset | ||
| (1000 eur) Poistoeroa vastaavat verovelat |
108 | 218 |
| 26. Lyhytaikainen vieras pääoma | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat Muut velat Yhteensä |
2 000 474 2 440 771 5 685 |
2 532 386 2 342 1 277 6 537 |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: Ostovelat Siirtovelat Muut velat Yhteensä |
45 6 18 463 18 514 |
112 3 27 650 27 765 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 24 199 | 34 302 |
| 27. Siirtovelkojen olennaiset erät | ||
| (1000 eur) Jaksotetut henkilöstökulut Jaksotetut korkokulut Osakehuutokauppavelka Muut siirtovelat Yhteensä |
671 728 857 183 2 440 |
737 720 857 28 2 342 |
| 28. Pantit, vastuut, takaukset | ||
| (1000 eur) Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin tai yrityskiinnityksiä Rahalaitos- ja eläkelainat Takaukset osakkuusyhtiön puolesta Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset Konsernitilin luottolimiitin takausvastuu |
16 500 4 099 14 627 30 068 2 000 |
11 532 2 769 14 627 30 068 2 000 |
| 29. Leasingvastuut | ||
| (1000 eur) Seuraavan vuoden maksut Sitä seuraavien vuosien maksut |
36 6 |
47 48 |
Kuopiossa 20. päivänä helmikuuta 2013
Antero Vesterinen, puheenjohtaja Leena Hautsalo, varapuheenjohtaja Simo Kutinlahti Kalle Kautto Pekka Haltia Mikko Paananen Jaakko Kurikka Vesa-Pekka Kangaskorpi
Vesa-Pekka Kangaskorpi
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Kuopiossa 20. päivänä helmikuuta 2013
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Jarmo Lohi KHT
Olemme tilintarkastaneet Keskisuomalainen Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Kuopiossa, 20. helmikuuta 2013
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Jarmo Lohi KHT
Tämä on Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n tarkoittama erillinen selvitys Keskisuomalainen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, johon on viitattu hallituksen toimintakertomuksessa vuodelta 2012 ja joka on käsitelty yhtiön hallituksen kokouksessa 20.2.2013.
Keskisuomalainen Oyj on Helsingin pörssissä noteerattu viestintäyhtymä, joka harjoittaa viestintää Keski-Suomessa ja Itä-Suomessa. Yhtiön kotipaikka on Jyväskylä.
Yhtiön päätoimialana on sanomalehtien kustantaminen, sanomalehtien ja muiden painotuotteiden painaminen, jakelu sekä sähköinen liiketoiminta.
Keskisuomalainen Oyj:hin kuuluvat tytäryhtiöt Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, Savon Sanomat Oy, Savon Aluemedia Oy, Lehtisepät Oy, Maakunnan Sanomat Oy, Suur-Jyväskylän Lehti Oy, YS-Painos Oy, Savon Jakelu Oy, Mediasepät Oy, Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy, Tietoykkönen Oy, sekä kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21 ja Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213.
Keskisuomalainen-konserniin kuuluvat lisäksi myös seuraavat osakkuusyhtiöt:
Jyväskylän Jakelut Oy (50 %) Väli-Suomen Media Oy (40 %), Arena Partners Oy (37,86 %), Jyväskylän Messut Oy (23,89 %) ja Esan Kirjapaino Oy (19,2 %).
Keskisuomalainen Oyj noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen 15.6.2010 antamaa ja 1.10.2010 voimaan tullutta suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista (www.cgfinland.fi) jäljellä esitetyin poikkeuksin, sekä toimialoja valvovien viranomaisten määräyksiä ja ohjeita.
Yhtiön hallinnointikoodi on nähtävillä yhtiön kotisivuilla www.keskisuomalainen.com kohdassa Sijoittajatieto. Hallinnointikoodin tavoitteena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on käsitellyt selvityksen.
Hyvän hallinnointikoodin keskeisiä ominaisuuksia ovat:
Keskisuomalainen Oyj:n hallinnointikoodi edellyttää, että yrityksen strategiset tavoitteet ovat selkeät ja ne on viesti-
valvonnan merkitys ja rooli.
Keskisuomalainen Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) yhtiökokouksen osakkeenomistajien keskuudesta valitsemaa jäsentä. Yhtiön hallitukseen valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys. Hallituksen jäsenet valitaan siten, että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja omistajien näkökulmaa ja hallitukseen kuuluu molempia sukupuolia.
Hallituksen toiminnassa noudatetaan yhtiöjärjestyksen määräyksiä, voimassa olevaa Suomen lainsäädäntöä, osakeyhtiölakia ja arvopaperilakia. Samoin noudatetaan arvopaperipörssin antamia ohjeita.
Yhtiön hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen.
Hallituksen tehtäviin kuuluvat mm:
Emoyhtiön hallitus nimeää tytäryhtiöiden hallitukset.
Hallitus vahvistaa vuosittain itselleen kokousaikataulunsa. Vuoden 2012 aikana hallitus kokoontui 14 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 95,5 %.
Hallitus on suorittanut toiminnastaan itsearvioinnin.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.
Hallituksen jäsenet on valittava vuodeksi kerrallaan. Selitys: Yhtiön liiketoiminnan luonne edellyttää hallituksen jäseniltä yhtä vuotta pitkäaikaisempaa perehtymistä ja sitoutumista toimintaan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa kaksi - kolme jäsentä.
Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
Hallituksen jäsenehdokkaita ei ilmoiteta yhtiökokouskutsussa, koska hallitus valmistellessaan yhtiökokousta käy keskustelua mahdollisista uusista jäsenistä, mutta jättää esityksen teon yhtiökokoukselle.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus suorittaa hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin kerran vuodessa. Tämän hetkisen arvioinnin perusteella ovat kaikki muut hallituksen jäsenet paitsi toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi yhtiöstä ja listayhtiöiden hallinnointikoodisuosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia. Vesa-Pekka Kangaskorpi toimii Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana.
Nykyisessä 27.4.2012 yhtiökokouksen valitsemassa hallituksessa on kahdeksan jäsentä.
(Hallituksen jäsenet esitellään vuosikertomuksessa ja yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www. keskisuomalainen.com.)
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle. Yhtiöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa, vaan koko hallitus osallistuu yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyyn. Yhtiöllä ei ole erillistä nimitysvaliokuntaa.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella johdon ja henkilöstön palkkaus- ja palkitsemisperiaatteet. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja Antero Vesterinen sekä hallituksen varapuheenjohtaja Mikko Paananen 27.4.2012 saakka ja 27.4.2012 alkaen hallituksen jäsen Leena Hautsalo, joka on myös hallituksen varapuheenjohtaja. Toimitusjohtaja toimii esittelijänä. Valiokunta kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa koko konsernin toiminnasta konsernin hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden, budjettien ja yleisperiaatteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antaminen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on apunaan konsernin johtoryhmä, jonka hallitus nimeää.
Toimitusjohtaja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Hän voi halutessaan kutsua myös muita yhtiön johtoon kuuluvia henkilöitä hallituksen kokouksiin esittelemään omaan asiantuntijatehtäväänsä kuuluvia asioita.
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana on KTM Vesa-Pekka Kangaskorpi (syntynyt 1963). Toimitusjohtajan sijaisena toimii Keskisuomalainen Oyj:n talousjohtaja, KTM, Heikki Linnavirta (syntynyt 1965).
Konsernin johtoryhmän keskeiset tehtävät ovat:
Liiketoiminta-alueista ja merkittävimmistä tulosyksiköistä vastaavat johtajat.
Konsernin johtoryhmän assistenttina toimii Anneli Siimes.
Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten henkilö- ja omistustiedot esitellään yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www. keskisuomalainen.com, kohdassa Sijoittatieto.
Emoyhtiön yhtiökokouksesta, hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmistä todettu pätee myös soveltuvin osin tytäryhtiöissä ja tulosyksiköissä.
Hallituksen jäsenten palkkiot Yhtiökokous päätti kokouksessaan 27.4.2012 Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkkioiksi vuodelle 2012:
Puheenjohtajan palkkio on 3000 € kuukaudessa ja kokouspalkkio 500 € kokoukselta. Varapuheenjohtajan palkkio on 1600 € kuukaudessa ja kokouspalkkio on 350 € kokoukselta. Jäsenen palkkio on 1200 € kuukaudessa ja kokouspalkkio on 350 € kokoukselta.
Hallitukselle maksetut palkkiot vuonna 2012
| (1000 eur) | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Vesa-Pekka Kangaskorpi 23 | 21 | |
| Antero Vesterinen | 44 | 44 |
| Simo Kutinlahti | 19 | 20 |
| Pekka Haltia | 19 | 20 |
| Leena Hautsalo | 23 | 21 |
| Kalle Kautto | 19 | 20 |
| Jaakko Kurikka | 19 | 19 |
| Mikko Paananen | 21 | 25 |
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2012 kuukausi- ja kokouspalkkioita yhteensä 188 tuhatta euroa.
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajalle on maksettu vuonna 2012 palkkaa ja luontoisetuja 332 te. Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin. Toimitusjohtajalla on oikeus maksimissaan 6 kuukauden tulospalkkioon.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika yhtiön puolelta on 6 kuukautta ja irtisanoutumisaika samoin 6 kuukautta. Toimitusjohtajasopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä eikä irtisanomiskorvauksia. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.
Muille johtoryhmän jäsenille maksettujen palkkojen, palkkioiden ja luontoisetujen yhteismäärä oli 1.047 te. Toimitusjohtajan ja hänen suorien alaistensa palkoista ja palkitsemisjärjestelmästä päättää Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta.
Konsernissa on tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet hallitus määrittelee vuosittain. Yhtiössä ei ole käytössä kannustejärjestelmää, jossa yhtiö antaa johdolle omia osakkeita.
Keskisuomalainen Oyj noudattaa Helsingin pörssin sisäpiiriohjetta. Keskisuomalainen Oyj:n julkiseen sisäpiirirekisteriin luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsenet, tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä sellainen toimihenkilö, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta. Lisäksi yrityksellä on käytössä yrityskohtainen sisäpiirirekisteri. Tilapäisesti tai hankekohtaisesti sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden sisäpiirirekistereiden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.
Sisäpiirirekisteriin kuuluvat eivät saa käydä kauppaa Keskisuomalainen Oyj:n osakkeilla 14 vuorokautta ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen julkistamista.
Sisäpiiriläiset ovat velvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriin merkittyihin tietoihin tulevista muutoksista viipymättä Keskisuomalainen Oyj:n sisäpiirirekisteristä vastaavalle. Keskisuomalainen Oyj:n internet – sivuilla on luettelo sisäpiiriläisistä ja heidän omistustiedoistaan.
Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
Keskisuomalainen Oyj:n sisäisen valvonnan tavoitteena on varmentaa, että konsernin toiminta on tuloksellista, tehokasta ja sääntöjenmukaista sekä se, että liiketoimintojen riskienhallinta on asianmukaista ja taloudellinen raportointi luotettavaa. Keskeisiä sisäisen valvonnan periaatteita ovat valvontaympäristön määrittely (mm. toimintaohjeet ja -valtuudet), riskienhallinta, esimiesten suorittamat käytännön valvontatoimenpiteet, tiedottaminen ja koulutus sekä sisäisen valvonnan toimivuuden jatkuva seuranta.
Keskisuomalainen Oyj:ssä ei liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, vaan sen tehtävät sisältyvät Keskisuomalainen Oyj:n liiketoimintaorganisaation tehtäviin. Havaintoihin ja poikkeamiin reagoidaan viipymättä.
Sisäistä valvontaa suoritetaan kautta koko konsernin organisaation. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat osaltaan oman liiketoimintayksikkönsä sisäisen valvonnan toimeenpanosta.
Sisäinen valvonta perustuu hallituksen vahvistamien konsernin ja tytäryhtiöiden toiminta- ja hankinta- yms. ohjeiden noudattamisen seurantaan. Riittävän tarkoilla toimintaohjeilla pyritään jo ennakoiden tunnistamaan riskit ja estämään mahdolliset väärinkäytökset. Olennainen huomio kiinnitetään myös konsernin voimavarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Konsernin hallitus seuraa talousraportointia säännöllisesti kuukausittain kokouksissaan. Lisäksi kaikki ulkoiset julkistettavat talousraportit käsitellään hallituksessa ennen julkaisua. Taloudelliseen valvontaympäristöön liittyen toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle ja hallitus keskustelee asiaan liittyen tarvittaessa myös tilintarkastajien kanssa.
Riskienhallinta on olennainen osa konsernin sisäistä valvontaa. Keskisuomalainen Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan avulla johdetaan ja kehitetään liiketoimintaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia ja niihin reagointia ja raportointia osana tuloksellista liiketoimintaa. Keskisuomalainen Oyj pyrkii toiminnassaan hyödyntämään liiketoiminnan mahdollisuudet sekä karttamaan tarpeetonta tai liiallista riskinottoa.
Konsernin riskienhallinta ja markkinamuutosten ennakointi on Keskisuomalainen-konsernin johdon jokapäiväistä työtä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja vahvistaa konsernin strategian, jonka yhteydessä kartoitetaan vuosittain myös liiketoiminta- ja muuhun toimintaympäristöön liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut konsernin ja tytäryhtiöiden toiminta- ja hankintaohjeet, jotka ovat myös liiketoiminnan riskien hallinnan välineitä.
Konsernin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä sisältää mm. vuosittaisen strategiaprosessin, toimintasuunnitelmat ja seurannan sekä riskikartoitukset.
Emoyhtiön hallitus vastaa viimekädessä konsernin riskienhallinnasta ja liiketoimintojen sisäisestä valvonnasta. Operatiivisella tasolla toimiva johto emo- ja tytäryhtiöissä huolehtii riittävän kattavan ja ajantasaisen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Konsernin riskienhallinta tukee pyrkimyksiä saavuttaa päätetyt tavoitteet välttäen ei-toivottuja operatiivisia ja taloudellisia yllätyksiä. Tämän ohella riskienhallinnassa pyritään myös tunnistamaan ja käyttämään hyväksi liiketoiminnassa esiin tulevat mahdollisuudet. Riskienhallinnassa pyritään ennakoivaan toimintatapaan, kokonaisvaltaisuuteen sekä liiketoimintastrategialähtöisyyteen. Tässä toimintamallissa konsernin hallituksella ja liiketoimintojen johdolla on keskeinen rooli.
Strategisten sekä rahoitukseen ja raportointiin liittyvien riskien hallinta on keskitetty konsernitasolle. Konsernijohto seuraa aktiivisesti liiketoimintaympäristön muutoksia sekä arvioi, suunnittelee ja koordinoi konsernin rahoitukseen ja pääomanhuoltoon liittyviä asioita. Taloudelliseen raportointiin liittyvä riskienhallinta sisältää mm. toteutuneet tulosraportit ja muut tunnusluvut. Talousennusteprosessi perustuu koko vuoden näkymien ja tuloksen arviointiin kautta koko konsernin toiminta-alueen sekä markkinatoimijoilta saatavan numeerisen tiedon ja historiallisen tiedon analysointiin. Näiden pohjalta eri yksiköiden vetäjät ja konsernin johto muodostavat näkemyksen yleisen taloudellisen tilanteen, alueellisten tekijöiden ja markkinoiden kehityksestä sekä niiden vaikutuksesta eri yksiköihin ja sitä kautta koko konserniin. Taloudellinen ennuste päivitetään jokaiseen hallituksen kokoukseen, jossa käsitellään tilinpäätöstä tai osavuosikatsausta.
Konsernitason controller-toiminto tekee säännöllistä laadunvarmistustyötä analysoimalla talousraportit ja -ennusteet ennen jakelua. Konsernin taloudellista kehitystä ja riskejä seurataan kuukausittain hallituksessa ja johtoryhmissä. Lisäksi konsernin hallitus käsittelee riskit säännöllisesti vuosi- ja osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä.
Konsernin operatiivisia riskejä ovat mm. tuotantolaitoksiin ja tuotantoon liittyvät riskit, henkilöstöriskit ja tietoturvariskit. Tuotannolliset riskit konserni pyrkii minimoimaan selkeällä prosessien dokumentoinnilla, niiden automatisoinnilla, laatujärjestelmillä sekä selkeillä päätöksenteon ja valvonnan menettelytavoilla. Konsernilla tehdään säännöllistä toimintaprosessien kehittämistä. Siinä tunnistetaan yksiköittäin tärkeimmät kehityskohteet sekä yhtenäistetään ja selkeytetään koko konsernin toimintaa. Omaisuusvahinkoihin ja liiketoiminnan keskeytymiseen on varauduttu vakuutuksin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan säännöllisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Henkilöriskien toteutumista Keskisuomalainen konsernissa ehkäistään varahenkilöjärjestelmällä ja tehtävien kierrättämisellä sekä huolehtimalla hyvästä työilmapiiristä. Tietoturvariskien hallinta ja valvonta on keskitetty konsernin tietohallinnolle ja sitä kehitetään tietoturva-asiantuntijoiden antamien suositusten perusteella.
Merkittävimmät tunnistetut riskialueet huomioidaan myös sisäisen valvonnan suunnitelmissa. Tällä varmistetaan niiden systemaattinen seuranta ja riittävä ennakointi mahdollisiin ongelmiin.
Yhtiöjärjestyksen mukaan Keskisuomalainen Oyj:ssä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Myös konsernin tilintarkastus seuraa konsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa osana tarkastustyötään. Lisäksi erityistoimeksiannoilla voidaan tarvittavassa laajuudessa kiinnittää tiettyihin havaintoihin tarkempaa huomiota.
Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous valitsi varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jarmo Lohi.
Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2012 tilintarkastuksesta 60.850 euroa ja muista palveluista 11.463 euroa.
Keskisuomalainen-konsernin ulkoisesta tiedottamisesta vastaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja. Talousosasto vastaa sijoittajainformaatiosta verkossa.
Yhtiö antaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisenä kertomuksena.
Selvitys yhtiön hallinnointi- ja ohjauskoodista löytyy yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.keskisuomalainen.com kohdasta Sijoittajatieto.
90 Vuosikertomus 2012
• Maanviljelijä Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2012: A-osake 15 468 kpl
K-osake 19 752 kpl
Pääomalainaa 50 000 €
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2009–
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2012: A-osake 18 094 kpl
K-osake 56 244 kpl
Pääomalainaa 500 000 €
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2000–2012, varapuheenjohtaja 2012– Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2006–2012, varapuheenjohtaja 2012–
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2012; A-osake 400 kpl
K-osake 560 kpl
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2006–
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2012: A-osake 11 988 kpl K-osake 21 326 kpl
Pääomalainaa 70 000 €
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2005–
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2012: A-osake 1 996 kpl
K-osake 8.060 kpl
Pääomalainaa 600 000 €
• maanviljelijä
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2012: A-osake 20 400 kpl
K-osake 23 068 kpl Pääomalainaa 110 000 €
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2001–2010,
Työtehtävät
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2012: A-osake 8 280 kpl
K-osake 12 280 kpl
Pääomalainaa 50 000 €
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1996–, puheenjohtaja 2002–2010, Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja 2010–
K-osake 109 938 kpl
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2012 A-osake 110 276 kpl
Pääomalainaa 700 000 €
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1996–, puheenjohtaja 2002–2010, Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja 2010–
• UKK-Seura, hallituksen jäsen 2005–
K-osake 109 938 kpl
Pääomalainaa 700 000 €
Aiemmat työtehtävät
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: - Pääomalainaa 80.000 €
s. 1965, fil.tohtori, päätoimittaja-toimitusjohtaja, 2008– Keskeiset luottamustoimet
Aiemmat työtehtävät
Pääomalainaa -
Keskeiset luottamustoimet
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -
Pääomalainaa 200.000 €
Maakunnan Sanomat Oy:n toimitusjohtaja 2005– Savon Aluemedia Oy, toimitusjohtaja 2013– Keskeiset luottamustoimet
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: A-sarja 100 kpl Pääomalainaa 100.000 €
toimitusjohtaja-päätoimittaja, Suur-Jyväskylän Lehti Oy, 1989–, Viikkosavo Oy, päätoimittaja 2010–, toimitusjohtaja 2011–, Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy 2011– Keskeiset luottamustoimet
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: - Pääomalainaa -
Toiminut Keskisuomalainen-konsernissa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1983 (mm. Savon Mediat Oy:n toimitusjohtaja, Savon Sanomat Oy:n toimitusjohtaja, Savon Jakelu Oy:n toimitusjohtaja) Keskeiset luottamustoimet
Pääomalainaa -
Pekka Mervola, vastaava päätoimittaja, toimitusjohtaja Inkeri Pasanen, varapäätoimittaja Keijo Lehto, uutispäällikkö Sylvi Laitinen, markkinointijohtaja 14.2.2013 saakka Aslak de Silva, myyntijohtaja Erkki Ekonen, levikkijohtaja
Jari Tourunen, vastaava päätoimittaja, toimitusjohtaja Seppo Rönkkö, toimituspäällikkö Mauri Liukkonen, toimituspäällikkö Mirja Vänttinen, myyntijohtaja Aki Pöntinen, levikkijohtaja
Savon Aluemedia Oy Osmo Kurki, toimitusjohtaja
Iisalmen Sanomat Jarkko Ambrusin päätoimittaja Jorma Tikkanen, toimituspäällikkö Mika Väisänen, paikallisjohtaja
Sari Ristamäki, päätoimittaja Antti Aho, toimituspäällikkö Tiina Manninen, markkinointipäällikkö
Maakunnan Sanomat Oy Osmo Kurki, toimitusjohtaja Jyrki Pasanen, asiakkuusjohtaja
Päätoimittajat Arja Korpela, Hankasalmen Sanomat ja Laukaa-Konnevesi-lehti Eija Kosunen, Heinäveden Lehti Pirjo Mononen, Koillis-Savo Heikki Valkonen, Miilu Tero Joutselainen, Matti ja Liisa Heli Roivainen, Pielavesi-Keitele Sinikka Hakkarainen, Pieksämäen Lehti Päivi Laitinen, Pitäjäläinen Ilkka Salonen, Viispiikkinen Hannu Strengell, Sampo Lehti ja Saarijärveläinen Eeva-Liisa Pennanen, Soisalon Seutu Tarja Lappalainen, Paikallislehti Sisä-Savo Eija Varteva, Sisä-Suomen Lehti, Pikkukaupunkilainen Seppo Timonen, Uutis-Jousi Esa Kilponen, Viitasaaren Seutu
Suur-Jyväskylän Lehti Oy Tapani Markkanen, toimitusjohtaja, päätoimittaja
Tapani Markkanen, toimitusjohtaja Kuopion Kaupunkilehti Aija Pirinen, päätoimittaja Viikkosavo Tapani Markkanen, päätoimittaja
YS-Painos Oy Töllötin Iisalmen Kaupunkilehti Toni Hujanen, toimitusjohtaja, päätoimittaja
Erkki Summanen, toimitusjohtaja Kari Kivinen, kirjapainonjohtaja Juhani Alho, myyntijohtaja Osmo Paasu, myyntifaktori
Erkki Summanen, toimitusjohtaja Jukka Nirkkonen, myyntipäällikkö Jaana Larsson, vastaava tuottaja Sauli Vuorinen, tuotantojohtaja sekä konsernin laatu- ja ympäristöjohtaja
Vesa Ahonen, tietohallintopäällikkö
Savon Jakelu Oy Heikki Ahponen, toimitusjohtaja
Tietoykkönen Oy Mareena Löfgrén, toimitusjohtaja
Vesa-Pekka Kangaskorpi, toimitusjohtaja, konsernijohtaja Heikki Linnavirta, talousjohtaja, toimitusjohtajan sijainen
Henkilöstöhallinto Katja Sorri, henkilöstöpäällikkö
Taloushallinto Tiina Happonen, talouspäällikkö
96 Vuosikertomus 2012
Toimitus Tiina Happonen, Jaana Larsson, Heikki Linnavirta, Anneli Siimes
Haastattelut
Vuokko Jaakkola, Jaana Larsson
Visuaalinen suunnittelu ja taitto
Mediasepät Oy / Kirsi Pehkonen, Taina Ristikivi, Roosa Arela
Kuvat
Jussi Miettinen, Marko Happo, Marko Kauko, Markus Makkonen, Timo Mustalampi
Paino
Esan Kirjapaino Oy
Paperi
Kansi: MultiArt Silk 300 g / m2 Sisus: MultiArt Silk 115 g / m2
Aholaidantie 3, PL 159, 40101 Jyväskylä Puh. 014 622 000, Fax 041 622 420
www.keskisuomalainen.com
Painettu 100% FSCsertifioidulle paperille
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.