Quarterly Report • Apr 24, 2013
Quarterly Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Citycon omistaa, kehittää ja johtaa päivittäistavaravetoisia kauppakeskuksia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhtiö johtaa ja kehittää kauppakeskuksiaan aktiivisesti ammattitaitoisen ja paikan päällä toimivan henkilöstönsä voimin. Yhtiö on uranuurtaja Pohjoismaissa kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottamisessa kauppakeskusliiketoiminnassa. Citycon pyrkii parantamaan kiinteistöjensä kaupallista vetovoimaa ottaen huomioon kunkin kauppapaikan vaikutusalueen erityispiirteet kuten ostovoiman, kilpailutilanteen ja kulutuskysynnän. Lopullisena tavoitteena on luoda vuokratiloja, jotka tuottavat lisäarvoa sekä vuokralaisille että asiakkaille.
Maaliskuun 2013 lopussa Citycon omisti 38 kauppakeskusta ja 39 muuta liikekiinteistöä, minkä lisäksi yhtiö johtaa ja vuokraa Galleria Esplanad -kauppakeskusta omistamatta sitä. Yhtiön omistamista kauppakeskuksista 23 sijaitsee Suomessa, kymmenen Ruotsissa Kista Galleria mukaan lukien, neljä Baltiassa ja yksi Tanskassa.
Yhteenveto vuoden 2013 ensimmäisestä vuosineljänneksestä verrattuna edelliseen vuosineljännekseen Yhteenveto vuoden 2013 ensimmäisestä vuosineljänneksestä verrattuna vuoden 2012 vastaavaan jaksoon Avainluvut Toimitusjohtajan kommentti Muut tapahtumat 1.1.–31.3.2013 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristön kehitys Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Kiinteistöomaisuus Taloudellinen kehitys Tase ja rahoitus Rahavirtalaskelma Liiketoimintayksiköiden taloudellinen kehitys Suomi Ruotsi Baltia ja uudet markkinat Ympäristövastuu Hallinnointi EPRA:n tunnusluvut Konsernin lyhennetty välitilinpäätös 1.1.–31.3.2013, IFRS Konsernin lyhennetyn välitilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastajan kertomus
| IFRS:n mukaiset avainluvut | Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% 1) | Q4/2012 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Me | 62,9 | 57,8 | 8,7 % | 62,1 | 239,2 |
| Nettovuokratuotto, Me | 40,4 | 37,5 | 7,5 % | 42,1 | 162,0 |
| Katsauskauden voitto/tappio emoyhtiön omistajille, Me | 26,1 | 15,8 | 65,1 % | 20,4 | 77,2 |
| Tulos/osake, euroa 2) | 0,07 | 0,05 | 36,2 % | 0,06 | 0,24 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta/osake, euroa 2) | 0,05 | 0,05 | -12,5 % | 0,04 | 0,19 |
| Sijoituskiinteistöjen käypä arvo, Me | 2 730,9 | 2 547,8 | 7,2 % | 2 714,2 | 2 714,2 |
| Omavaraisuusaste, % | 40,4 | 35,9 | 12,6 % | 37,8 | 37,8 |
| Loan to Value (LTV), % | 51,6 | 56,5 | -8,7 % | 54,5 | 54,5 |
| EPRA:n mukaiset tunnusluvut | Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% 1) | Q4/2012 | 2012 |
| Operatiivinen liikevoitto (EPRA operating profit), Me |
35,4 | 31,0 | 14,3 % | 34,2 | 135,7 |
| % liikevaihdosta | 56,3 % | 53,6 % | 5,1 % | 55,1 % | 56,7 % |
| Operatiivinen tulos (EPRA Earnings), Me | 19,7 | 14,3 | 37,5 % | 16,2 | 63,9 |
| Operatiivinen tulos/osake (EPRA EPS, basic), euroa 2) |
0,052 | 0,046 | 13,4 % | 0,046 | 0,199 |
| Nettovarallisuus/osake (EPRA NAV per share), euroa |
2,99 | 3,54 | -15,6 % | 3,49 | 3,49 |
| Oikaistu nettovarallisuus/osake (EPRA NNN AV per share), euroa |
2,70 | 3,19 | -15,4 % | 3,08 | 3,08 |
1) Muutos-% on laskettu tarkoista luvuista ja viittaa vuosien 2013 ja 2012 väliseen muutokseen.
2) Osakekohtaiset tulos tunnusluvut on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä maaliskuussa 2013 toteutetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.
Citycon Oyj:n toimitusjohtaja Marcel Kokkeel kommentoi alkuvuotta:
"Vuoden 2013 ensimmäinen neljännes oli kehitykseltään vakaa. Vertailukelpoiset (like-for-like) nettovuokratuotot kasvoivat 3,5 prosenttia, lisäksi onnistuimme leikkaamaan hallinnon kuluja 1,3 miljoonaa euroa vertailukauteen verrattuna. Tammikuussa Citycon osti yhteisyrityskumppanimme CPPIB:n kanssa Kista Gallerian. Kauppa vahvistaa huomattavasti asemaamme Ruotsissa, ja olemmekin nyt yksi Ruotsin kauppakeskusmarkkinoiden johtavista toimijoista. Myös kauppakeskussalkkumme jakautuu kaupan myötä entistä tasapainoisemmin Suomen ja Ruotsin välille. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Kista Gallerian tuotto vastasi odotuksia. Yksi Cityconin prioriteeteista on liittää Kista Galleria sujuvasti olemassa olevaan organisaatioon. Tutkimuksen1) mukaan vähittäiskaupan brändejä tulee Pohjoismaissa markkinoille keskimäärin noin 45 prosenttia vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Meillä onkin loistava mahdollisuus houkutella Pohjoismaihin lisää kansainvälisiä vähittäiskauppoja. Kista Galleria vahvistaa asemaamme ja parantaa tarjontaamme vähittäiskauppiaille.
Korotimme merkintäetuoikeusannin avulla yhtiön pääomaa 200 miljoonalla eurolla, mikä on yhtiön historian suurin pääoman korotus. Tällä strategisella toimenpiteellä yhtiön velkaantumisastetta vähennetään pysyvästi. Merkintäetuoikeusannin tuloksena oli 150 prosentin ylimerkintä. Pääoman lisäys antaa ennen kaikkea yhtiölle joustonvaraa keskittyä yhä enemmän liiketoiminnan kehittämiseen, luonnolliseen kasvuun, saneeraukseen ja pääoman kierrätykseen arvonlisäystoimenpiteiden jälkeen. Yhtiö on sitoutunut vahvistamaan tasettaan entisestään pääoman kierrätyksen avulla myymällä ydinliiketoimintaan kuulumattomia kiinteistöjä ja solmimalla yhteisyrityksiin perustuvia kumppanuuksia tietyissä kauppakeskuksissa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Citycon allekirjoitti lappeenrantalaisen IsoKristiinan kauppakeskuksen kehitys- ja laajennussopimuksen suomalaisen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa. Lisäksi Ilmarinen osti ensimmäisellä vuosineljänneksellä 50 prosentin osuuden olemassa olevasta kauppakeskuksesta. Katsauskauden aikana yhtiö myös allekirjoitti tai toteutti kolmen ydinliiketoimintaan kuulumattoman kohteen myynnin.
Kustannussäästöohjelma jatkuu vuonna 2013, ja sen tavoitteena on leikata hallinnon kuluista jopa 5 miljoonaa vuoteen 2012 verrattuna. Rakenteelliset muutokset ovat tuoneet toivottuja kustannussäästöjä ensimmäisen vuosineljänneksen aikana."
1) www.retailindex.com
Cityconin hallitus päätti 12.2.2013 osakkeenomistajien merkintäetuoikeuteen perustuvasta, noin 200 miljoonan euron osakeannista ylimääräisen yhtiökokouksen 6.2.2013 antaman valtuutuksen nojalla. Merkittäviksi tarjottiin 114.408.000 uutta osaketta 1,75 euron osakekohtaiseen merkintähintaan. Osakkeiden merkintäaika alkoi 21.2 ja päättyi 7.3. Osakeannissa merkittiin kaikki tarjotut osakkeet. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 14.3.
Kauppakeskusten taloudellinen vuokrausaste oli 95,9 prosenttia (97,0 %). Koko kiinteistökannan taloudellinen vuokrausaste oli 95,0 prosenttia (95,5 %). Vuokrausasteen tilapäinen heikkeneminen johtui lähinnä Ruotsissa kasvaneesta vajaakäytöstä ja yhden kehityshankkeen valmistumisesta ja siihen liittyvästä tilapäisestä vajaakäytöstä.
Yhtiö osti 17. tammikuuta Kista Gallerian kauppakeskuksen Tukholmassa yhdessä CPPIB:n kanssa noin 4,6 miljardilla Ruotsin kruunulla (noin 530 milj. euroa) DNB Livsforsikring ASA:lta. Citycon ja CPPIB omistavat kumpikin kauppakeskuksesta puolet. Kauppakeskuksen vuokrattava pinta-ala on yhteensä noin 90 000 neliömetriä, josta noin 60 000 neliömetriä on liikepinta-alaa. Kista Gallerian kävijämäärä on Tukholman korkein eli noin 18 miljoonaa vuodessa ja myynti 280 miljoonaa euroa vuodessa. Lisätietoa kaupasta on saatavilla yhtiön 17.1. julkaisemasta pörssitiedotteesta.
Cityconin raportoinnissa Kista Galleria käsitellään yhteisyrityksenä eikä kauppakeskuksen tulos tai käypä arvo vaikuta kokonaisuudessaan konsernin liikevaihtoon, nettovuokratuottoihin tai kiinteistöjen käypiin arvoihin. Kauppakeskus yhdistellään pääomaosuusmenetelmän mukaan ja se esitetään laajan konsernituloslaskelman rivillä "Osuus yhteisyritysten voitoista" ja konsernitaseessa rivillä "Osuudet yhteisyrityksissä".
Citycon allekirjoitti 22. tammikuuta sopimuksen myydä Ruotsissa Göteborgin alueella sijaitsevan liike- ja toimistokiinteistön Lindomen paikalliselle toimijalle 81 miljoonalla Ruotsin kruunulla (noin 9,7 milj. euroa). Kauppa toteutui katsauskauden jälkeen.
Citycon myi 27. helmikuuta rakentamattoman Vantaalla sijaitsevan tontin Ultima Oy:n YIT Rakennus Oy:lle noin 4,4 miljoonalla eurolla.
Citycon myi 28. helmikuuta 50 prosentin osuuden Lappeenrannassa sijaitsevasta kauppakeskus IsoKristiinasta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Myynti liittyy alkavaan kehityshankkeeseen.
Yhtiö myi 7. maaliskuuta Ruotsissa Göteborgin alueella sijaitsevan liike- ja toimistokiinteistön Hindåsin 12 miljoonalla Ruotsin kruunulla (noin 1,4 milj. euroa) paikalliselle toimijalle.
Citycon päätti helmikuussa Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevan kauppakeskus IsoKristiinan laajentamisesta ja uudistamisesta. Kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan hieman yli 100 miljoonaa euroa. Uudistuksessa kauppakeskuksen vuokrattava pintaala kasvaa 19 800 neliömetristä 34 000 neliömetriin. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen osti 50 prosentin osuuden olemassa olevasta kauppakeskus IsoKristiinasta ja on mukana hankkeessa 50 prosentin osuudella.
Suomen liiketoimintojen uudelleenorganisointiin liittyneet yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut saatiin päätökseen 30. tammikuuta. Neuvotteluiden tuloksena Citycon vähensi Suomen liiketoiminnoista yhteensä 10 henkilöä. Samassa yhteydessä Cityconin kaikissa toimintamaissa siirryttiin klusteriorganisaatioon, jossa useista kauppakeskuksista muodostettavia kokonaisuuksia johtavat kaupalliset johtajat.
Citycon allekirjoitti 3. huhtikuuta sopimuksen myydä Helsingin alueella sijaitsevan toimistorakennuksen Wavulinintien ELF Invest Oy:lle 1,4 miljoonalla eurolla. Kaupan odotetaan toteutuvan 30. huhtikuuta.
Cityconin 22. tammikuuta allekirjoittama sopimus myydä liike- ja toimistokiinteistö Lindome noin 9,7 miljoonalla eurolla toteutui 16. huhtikuuta.
Citycon keskittyy edelleen liiketoiminnan nettorahavirran ja operatiivisen liikevoiton kasvattamiseen. Toteuttaakseen strategiaansa yhtiö keskittyy lisäarvoa tuottaviin toimenpiteisiin, valikoituihin hankintoihin ja proaktiiviseen omaisuudenhoitoon.
Suunniteltujen hankkeiden käynnistämistä arvioidaan tarkasti tiukoilla esivuokrauskriteereillä. Yhtiö pyrkii jatkamaan ydinliiketoimintaansa kuulumattomien kohteiden myyntiä kiinteistökannan parantamiseksi ja taseen vahvistamiseksi. Yhtiö harkitsee myös muita kiinteistörahoituslähteitä.
Vuonna 2013 Citycon odottaa jatkavansa vakaan kassavirran tuottamista sekä odottaa liikevaihtonsa kasvavan 5-20 miljoonalla eurolla ja operatiivisen liikevoittonsa (EPRA operating profit) 5-20 miljoonalla eurolla verrattuna edelliseen vuoteen nykyisellä kiinteistökannalla sisältäen viimeaikaiset hankinnat ja myynnit. Yhtiö odottaa operatiivisen tuloksensa (EPRA Earnings) kasvavan 15-30 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Lisäksi yhtiö odottaa osakekohtaisen operatiivisen tuloksensa (EPRA EPS (basic)) olevan 0,19–0,24 euroa nykyiseen kiinteistökantaan ja kasvaneeseen osakkeiden lukumäärään perustuen. Osakekohtaista operatiivista tulosta koskeva arvio heijastaa osakeannin seurauksena kasvanutta osakkeiden lukumäärää.
Arvio perustuu valmistuneisiin ja valmistuviin kehityshankkeisiin sekä vallitsevaan inflaatioon ja euro-kruunu-valuuttakurssitasoon sekä nykyisiin korkoihin. Kohteet, jotka eivät ole vuokralla suunnitteilla olevien kehityshankkeiden vuoksi, vähentävät nettovuokratuottoja vuoden aikana.
Yleisesti ottaen taloudellinen epävarmuus on jatkunut vuoden 2013 alussa Cityconin toimintamaissa.
Alkuvuonna vähittäiskaupan myynnin kasvu oli vahvaa Virossa ja positiivista Suomessa ja Ruotsissa. Kaikkiaan vähittäiskauppa kasvoi tammi-helmikuussa Suomessa 2,0 prosenttia, Ruotsissa 0,9 prosenttia ja Virossa 3,2 prosenttia. (Lähteet: Tilastokeskus, Statistiska Central Byrån, Statistics Estonia)
Kuluttajien luottamus oman taloutensa kehitykseen vahvistui Suomessa ja Ruotsissa alkuvuonna. Virossa ja Liettuassa kuluttajien luottamusindikaattori oli negatiivinen, mutta kehittyi myönteisesti katsauskauden aikana. (Eurostat)
Vähittäiskaupan kasvu sekä inflaatio ovat tärkeitä Cityconin liiketoiminnassa, ja ne vaikuttavat liiketiloista saataviin vuokriin. Vuoden alussa kuluttajahinnat jatkoivat kasvuaan Suomessa ja Virossa. Maaliskuussa inflaatio oli Suomessa 1,7 prosenttia, Ruotsissa 0,0 prosenttia ja Virossa 3,5 prosenttia. (Tilastokeskus, Statistiska Central Byrån, Statistics Estonia)
Kausivaihtelulla tasoitettu työttömyys on Suomessa ja Ruotsissa Euroopan Unionin keskiarvoa (10,9 %) matalampi: helmikuun lopussa kausivaihtelulla tasoitettu työttömyysaste oli Suomessa 8,1 prosenttia ja Ruotsissa 8,2 prosenttia. Virossa ja Liettuassa työttömyysasteet ovat edelleen korkealla: tammikuun lopussa työttömyysaste Virossa oli 9,9 prosentissa ja Liettuassa 13,3 prosentissa. (Eurostat)
Rahoitusmarkkinoiden Euroopan laajuinen epävakaus vaikuttaa edelleen rahoituksen saatavuuteen ja hintaan.
Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Suomessa tehtiin vain muutama yksittäinen liikekiinteistökauppa transaktiovolyymin jäädessä selvästi alle sadan miljoonan euron. Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla sijoituskysyntä on säilynyt suhteellisen vakaana, mutta parhaiden kohteiden rajallinen tarjonta on pitänyt transaktiovolyymit matalalla tasolla. Myöskään ennuste vuodelle 2013 ei odota tilanteeseen merkittäviä muutoksia. Parhaiden kauppakeskusten tuottovaatimukset ovat pysyneet vakaina, mutta kakkosluokan kohteissa kääntyneet lievään nousuun. Vähittäiskaupan heikentyneistä tulevaisuudennäkymistä huolimatta liiketilojen vuokrat ovat jatkaneet nousuaan, painottuen kuitenkin parhaisiin sijainteihin.
Liikekiinteistöjen transaktiovolyymi Ruotsissa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä oli noin 1,6 miljardia Ruotsin kruunua ollen hieman korkeampi kuin vuoden 2012 vastaavana ajankohtana (0,6 miljardia Ruotsin kruunua), mutta kuitenkin huomattavasti matalampi kuin vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä (7,6 miljardia Ruotsin kruunua). Sijoittajien kiinnostus kiinteistöihin, jotka sijaitsevat hyvällä sijainnilla ja joissa on suhteellisen vahvat vuokralaiset sekä alhainen vajaakäyttö, on vahvaa. Sen sijaan niiden kohteiden myyminen, jotka eivät täytä joitakin tai kaikkia näistä kriteereistä, on huomattavasti haastavampaa. Prime-kauppakeskusten tuottovaatimus on tällä hetkellä 5,50 prosenttia. Luvut ovat pysyneet vakaina vuoden 2011 puolivälistä saakka.
Virossa vahva myynnin kasvu on lisännyt liiketilojen kysyntää erityisesti Tallinnan keskustassa ja moderneissa kauppakeskuksissa. Vajaakäyttö Tallinnan kauppakeskuksissa on lähellä nollaa ja vuokrat ovat nousseet lähes kaksi prosenttia. Myös sijoitusmarkkinat ovat aktivoituneet ja tuottovaatimukset ovat laskeneet alle 8 prosenttiin. Liettuassa sijoitusaktiivisuus liikekiinteistömarkkinoilla on kasvanut vuoden 2012 viimeisestä neljänneksestä eteenpäin. (Lähde: Jones Lang LaSalle Finland Oy)
Kokonaismyynti Cityconin kauppakeskuksissa kauden aikana kasvoi yhden prosentin ja kävijämäärät kaksi prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Suomessa myynnit laskivat prosentin, Ruotsissa myynnit olivat vertailukauden tasolla ja Baltiassa ja uusilla markkinoilla myynnit kasvoivat 6 prosenttia. Myyntien kehitykseen vaikutti etenkin vertailukautta alhaisempi kauppapäivien lukumäärä sekä viivästynyt kevät. Kävijämäärä laski Suomessa 3 prosenttia, kasvoi Ruotsissa 9 prosenttia ja Baltiassa 22 prosenttia. Positiivinen kehitys kävijämäärissä johtuu pääosin Liljeholmstorgetista, myös Magistralin kehityshankkeen valmistuminen vaikutti kävijämääriin, sillä keskus oli kiinni vertailukaudella. Vertailukelpoinen kauppakeskusmyynti laski prosentin ja kävijämäärä oli vertailukauden tasolla. Myynti- ja kävijämääräluvuissa on mukana arvioita.
Yhtiön hallituksen arvion mukaan yhtiön kannalta keskeisimmät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät yhtiön toiminta-alueiden taloudelliseen kehitykseen, mikä vaikuttaa liiketilojen kysyntään, vajaakäyttöön sekä markkinavuokriin. Keskeisiä lähiajan riskejä ovat nousevat rahoituskulut korkeampien luottomarginaalien ja korkojen seurauksena, alentunut velkarahoituksen saatavuus sekä kiinteistöjen käyvän arvon kehitys epävarmassa taloudellisessa ympäristössä.
Liiketilojen kysyntään, vajaakäytön pienentämiseen ja laskeviin markkinavuokratasoihin liittyy haasteita hitaan talouskasvun ympäristössä, joskin talouskriisin vaikutukset liiketilojen vuokratasoon ja vuokrausasteeseen ovat toistaiseksi jääneet verraten vähäisiksi Cityconin liiketoiminta-alueilla. Talouden suuntaukset, erityisesti kuluttajien luottamukseen ja käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, vaikuttavat kuitenkin väistämättä liiketilojen kysyntään. Vuoden 2013 kuluessa euroalueen valtioiden velkakriisi on jatkunut ja talouskasvuennusteisiin kuluvalle vuodelle liittyy paljon epävarmuutta. Riskit talouskasvun kehityksen yllä ovat siis edelleen olemassa ja tyypillisesti heikon talouskasvun ympäristössä liiketilojen vuokratasot laskevat, uusien liiketilojen vuokraaminen vaikeutuu ja vajaakäyttö lisääntyy.
Cityconin strategian toteutus vaatii jatkossa uuden rahoituksen hankkimista, joten rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvät riskit ovat merkittäviä Cityconin kannalta. Pankkien halukkuus lainata rahaa kiinteistösijoitusyhtiöille on pysynyt maltillisena, rahoituksen saatavuus rajoitettua ja luottomarginaalit ovat pysyneet korkealla tasolla tai jopa nousseet entisestään. Tulevaisuudessa tiukentuva pankki- ja vakuutussektoreita koskeva sääntely (Basel III ja Solvency II –säännökset) tullee ylläpitämään velkarahoituksen korkeampia kustannuksia ja rajoittamaan pitkäaikaisen pankkirahoituksen saatavuutta. Tämä on omiaan nostamaan Cityconin uuden lainarahoituksen hintaa. Toistaiseksi entisestään madaltunut korkotaso ja Cityconin aktiivinen rahoituspolitiikka on lieventänyt marginaalien nousun vaikutusta. Lähivuosina Cityconin täytyy jälleenrahoittaa ennen rahoituskriisiä alhaisilla luottomarginaaleilla solmittuja lainasopimuksia, jolloin näiden lainojen luottomarginaalit tulevat nousemaan. Nousevat luottomarginaalit ja markkinakorot todennäköisesti johtavat Cityconin keskikorkotason nousuun tulevaisuudessa.
Yhtiö etsii aktiivisesti vaihtoehtoisia rahoituslähteitä vähentääkseen pankkirahoitukseen liittyviä riskejä, ja pystyi toukokuussa 2012 laskemaan liikkeeseen 150 miljoonan euron kotimaisen joukkolainan, mutta ei ole takeita siitä, että sellaisia vaihtoehtoisia rahoituslähteitä olisi jatkossa saatavilla kilpailukykyisillä marginaaleilla. Yhtiön syyskuussa 2012 allekirjoittama 360 miljoonan euron suuruinen luottosopimus Pohjoismaisen pankkiryhmän kanssa, lokakuussa 2012 tehty 90 miljoonan euron merkintäetuoikeusanti sekä maaliskuussa 2013 tehty 200 miljoonan euron merkintäetuoikeusanti on merkittävästi vahvistanut tasetta, parantanut likviditeettiä ja pienentänyt vuoden 2013 ja 2014 jälleenrahoitusriskiä.
Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon kehitykseen liittyy edelleen paljon epävarmuutta johtuen valtioiden velkaongelmista ja tästä johtuvasta haasteellisesta taloustilanteesta. Yhtiön omistamien sijoituskiinteistöjen käypään arvoon vaikuttavat monet seikat, kuten yleinen ja paikallinen talouskehitys, korkotaso, odotettavissa oleva inflaatio, markkinavuokrien kehitys, vajaakäyttö sekä kiinteistösijoittajien tuottovaatimukset ja kilpailutilanne. Tämä epävarmuus heijastuu eniten liikekiinteistöihin, jotka sijaitsevat suurien kaupunkien ulkopuolella tai ovat muuten vähemmän haluttuja kiinteistöjä, koska sijoittajien kysyntä ei juuri nyt kohdistu tällaisiin kiinteistöihin ja myöskään pankit eivät ole erityisen halukkaita rahoittamaan tämän kaltaisia kohteita. Toisaalta parhaiden kauppakeskusten, joihin sijoittajien kysyntä on epävarmuuden keskellä ohjautunut, käyvät arvot ovat myös vuoden 2013 aikana pysyneet vakaina tai osin jopa nousseet.
Yhtiön lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä, riskienhallintaa ja riskienhallinnan periaatteita käsitellään laajemmin yhtiön internetsivuilla www.citycon.fi/riskienhallinta, vuoden 2012 tilinpäätöksen sivuilla 43-46 sekä vuoden 2012 vuosikertomuksen sivuilla 50-51.
Cityconin strategiana on keskittyä korkealaatuisiin kauppakeskuksiin Pohjoismaissa ja Baltiassa. Citycon hakee kasvua liiketoiminnan tehostamisesta, omistamiensa kauppakeskusten uudistamisen ja laajentamisen kautta sekä selektiivisin kauppakeskushankinnoin. Yhtiö määritteli heinäkuussa 2011 päivitetyssä strategiassaan market- ja myymäläkiinteistöt ydinliiketoimintaan kuulumattomiksi kohteiksi ja ilmoitti myyvänsä ne seuraavien vuosien aikana arvonlisäystoimenpiteiden jälkeen.
Maaliskuun lopussa yhtiön koko kiinteistöomaisuuden käypä arvo oli 2 730,9 miljoonaa euroa (2 547,8 milj. euroa). Yhtiö omisti 37 (35) kauppakeskusta pois lukien Kista Galleria ja 39 (42) muuta kohdetta. Kauppakeskuksista sijaitsi Suomessa 23 (22), Ruotsissa 9 (9) ja Baltiassa 4 (4) ja Tanskassa 1 (0).
Cityconin katsauskauden bruttoinvestoinnit (hankinnat mukaan lukien) olivat yhteensä 157,1 miljoonaa euroa (17,1 milj. euroa). Investoinneista 1,6 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa) kohdistui uusien kiinteistöjen hankintaan, 142,4 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa) yhteisyritysten hankintaan, 13,1 miljoonaa euroa (16,6 milj. euroa) kiinteistökehitykseen ja 0,1 miljoonaa euroa (0,4 milj. euroa) muihin investointeihin.
Katsauskauden aikana investoitiin (hankinnat mukaan lukien) Suomessa 8,7 miljoonaa euroa (10,5 milj. euroa), Ruotsissa 146,9 miljoonaa euroa (3,5 milj. euroa) ja Baltiassa ja Tanskassa 1,5 miljoonaa euroa (2,9 milj. euroa). Yhtiön pääkonttorin investoinnit olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa). Yhtiön divestoinnit olivat yhteensä 24,5 miljoonaa euroa (14,8 milj. euroa), joista yhtiö kirjasi yhteensä 0,4 miljoonaa euroa myyntitappiota (1,4 milj. euroa myyntivoittoa) verovaikutuksineen.
Kauden aikana
• Ostettiin tammikuussa Kista Galleria kauppakeskus yhdessä CPPIB:n kanssa noin 4,6 miljardilla Ruotsin kruunulla (noin 530 milj. euroa) DNB Livsforsikring ASA:lta.
Kauden aikana
Näiden myyntien seurauksena yhtiön vuokrattava pinta-ala laski yhteensä 12 000 neliömetrillä. Yhtiö on myynyt yhteensä kymmenen ydinliiketoimintaan kuulumatonta kiinteistöä yhteisarvoltaan noin 44 miljoonaa euroa julkaistuaan päivitetyn strategiansa heinäkuussa 2011.
Citycon tavoittelee pitkän aikavälin kasvua kauppapaikkojensa asiakasmäärissä, kassavirrassa ja tehokkuudessa sekä niiden tuotoissa. Kehitystoiminnan tarkoituksena on säilyttää yhtiön kauppapaikat kilpailukykyisinä niin asiakkaiden kuin vuokralaistenkin kannalta. Kehityshankkeet heikentävät tilapäisesti joidenkin kohteiden tuottoa, sillä uudistusten vuoksi osa liiketiloista on väliaikaisesti tyhjennettävä, mikä puolestaan vaikuttaa vuokratuottoihin. Kassavirran jatkuvuuden turvaamiseksi Citycon pyrkii toteuttamaan rakennushankkeet vaiheittain.
Yhtiöllä oli kauden lopussa käynnissä kaksi kehityshanketta IsoKristiinan uudistus- ja laajennushanke Lappeenrannassa ja Åkermyntan Centrumin hanke Tukholmassa. Rakennustyöt IsoKristiinassa aloitettiin maaliskuun lopulla, jolloin hankkeen esivuokrausaste oli noin 60 prosenttia hankkeen laajennusosasta ottaen huomioon allekirjoitetut ja sovitut vuokrasopimukset. IsoKristiinassa painottuvat vahvasti viihtyminen ja monipuoliset ravintola- sekä kahvilapalvelut. Hankkeen erikoisuus on se, että Lappeenrannan kaupunginteatterin uudet tilat sijoittuvat uudistetun kauppakeskuksen sisään.
Åkermyntan Centrumin uudistushanke on viivästynyt, koska neuvottelut olemassa olevien vuokralaisten kanssa ovat venyneet ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Lisäksi Tallinnassa on meneillään kaksi vuokralaismuutoksiin liittyvää hanketta Rocca al Maressa ja Kristiinessä. Hankkeiden kokonaisinvestointiarvio on Rocca al Maren osalta 5,3 miljoonaa euroa ja Kristiinen osalta 3,3 miljoonaa euroa. Uudet vuokralaiset ovat molemmissa keskuksissa Viron ensimmäiset H&M ja Rocca al Maressa lisäksi Viron ensimmäinen Debenhams. Hankkeiden on arvioitu valmistuvan vuoden toisella vuosipuoliskolla.
Meneillään olevat sekä vuonna 2012 valmistuneet merkittävimmät kehityshankkeet on lueteltu oheisessa taulukossa. Lisätietoja yhtiön valmistuneista sekä käynnissä ja suunnitteilla olevista kehityshankkeista löytyy yhtiön verkkosivuilta sekä vuoden 2012 vuosikertomuksen sivuilta 69-71.
| Sijainti | Hankkeen pinta-ala ennen ja jälkeen, m2 |
Cityconin osuus arvioi dusta nettoinvestoin nista (milj. euroa) |
Toteutuneet bruttoinvestoinnit 31.3.2013 mennessä (milj. euroa) |
Valmistumisvuosi | |
|---|---|---|---|---|---|
| IsoKristiina | Lappeenranta, Suomi | 19 800 34 000 |
54,0 | 1,7 | 2015 |
| Åkermyntan Centrum | Tukholma, Ruotsi | 8 500 10 100 |
6,9 | 6,9 | Q2/2013 |
| Koskikeskus | Tampere, Suomi | 27 700 28 600 |
41,8 | 41,8 | valmis 2012 |
| Iso Omena | Espoo, Suomi | 60 600 63 300 |
7,6 | 7,6 | valmis 2012 |
| Myllypuro | Helsinki, Suomi | 7 700 7 300 |
21,3 | 21,3 1) | valmis 2012 |
| Magistral | Tallinna, Viro | 9 500 11 700 |
7,0 | 7,0 | valmis 2012 |
1) Helsingin kaupungilta vuonna 2008 saatu 5,9 milj. euron kertakorvaus verovaikutuksineen on vähennetty toteutuneista bruttoinvestoinneista.
Seuraavassa esitetyt luvut ovat tammi-maaliskuun 2013 lukuja ja suluissa olevat vertailukauden luvut vuoden 2012 vastaavan jakson lukuja ellei toisin mainita.
Yhtiön liikevaihto koostuu pääasiassa vähittäiskaupan liiketilojen vuokratuotoista sekä käyttökorvauksista ja palvelutuotoista. Liikevaihto oli 62,9 miljoonaa euroa (57,8 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi 5,0 miljoonaa euroa eli 8,7 prosenttia. Valmistuneet tai osittain valmistuneet kehityshankkeet, kuten Magistral ja Koskikeskus, kasvattivat liikevaihtoa 1,4 miljoonalla eurolla ja vuonna 2012 toteutuneet hankinnat 1,7 miljoonalla eurolla. Divestoinnit (ks. vuoden 2013 myynnit kohdasta Kiinteistöomaisuus; vuonna 2012 toteutetut market ja myymälä –kiinteistöjen ja asuntojen myynnit Ruotsissa sisältyivät myös vertailukauden divestointiportfolioon) vähensivät liikevaihtoa 0,7 miljoonalla eurolla. Vertailukelpoiset kohteet kasvattivat liikevaihtoa 1,9 miljoonalla eurolla. (Ks. myös taulukko Nettovuokratuotto ja liikevaihto segmenteittäin ja kiinteistökantakohtaisesti.)
Vertailukelpoisten kohteiden liikevaihto kasvoi indeksoinnin, kauppakeskuskohteiden korkeamman vuokratason ja parantuneen vuokrausasteen johdosta ja laski muissa liikekiinteistöissä lisääntyneen vajaakäytön vuoksi. Väliaikaiset vuokranalennukset vertailukelpoisissa kohteissa pysyivät samalla tasolla ja olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa).
Kauden lopussa Cityconilla oli yhteensä 3 764 (3 782) vuokrasopimusta. Yhtiön vuokrattava pinta-ala kasvoi 1,9 prosenttia 989 870 neliömetriin. Vuokrattavan pinta-alan kasvu johtui pääosin hankinnoista (Albertslund Centrum, Arabia ja Citytalo) sekä kehityshankkeiden valmistumisesta. Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä oleva kestoaika laski 3,4 vuoteen (3,5 vuotta). Keskimääräinen neliövuokra nousi 20,5 eurosta 21,3 euroon kehityshankkeiden, divestointien, indeksikorotusten ja vahvistuneen Ruotsin kruunun vuoksi. Taloudellinen vuokrausaste laski 95,0 prosenttiin (95,5 %) johtuen lähinnä Ruotsissa nousseesta vajaakäytöstä ja yhden kehityshankkeen valmistumisesta ja siihen liittyvästä tilapäisestä vajaakäytöstä. Vuokran osuus vuokralaisten liikevaihdosta vertailukelpoisissa kauppakeskuskohteissa oli 8,6 prosenttia edellisten 12 kuukauden aikana.
| Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | Q4/2012 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteistöjen lukumäärä, kpl | 76 | 77 | -1,3 % | 78 | 78 |
| Vuokrattava pinta-ala, m2 | 989 870 | 971 530 | 1,9 % | 1 000 270 | 1 000 270 |
| Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo, Me 1) | 250,2 | 233,5 | 7,2 % | 245,9 | 245,9 |
| Keskimääräinen vuokra, EUR/m² | 21,3 | 20,5 | 3,9 % | 20,7 | 20,7 |
| Kauden aikana alkaneet vuokrasopimukset, kpl | 167 | 210 | -20,5 % | 195 | 792 |
| Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) | 35 387 | 43 971 | -19,5 % | 40 257 | 141 167 |
| Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra, EUR/m² 2) | 20,7 | 19,1 | 8,4 % | 22,0 | 20,5 |
| Kauden aikana päättyneet vuokrasopimukset, kpl | 250 | 383 | -34,7 % | 153 | 1 064 |
| Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) | 55 151 | 66 121 | -16,6 % | 29 728 | 149 972 |
| Päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra, EUR/m² 2) | 18,6 | 16,1 | 15,5 % | 24,6 | 18,6 |
| Taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa, % | 95,0 | 95,5 | - | 95,7 | 95,7 |
| Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä oleva voimassaoloaika | |||||
| kauden lopussa, vuotta | 3,4 | 3,5 | -2,9 % | 3,5 | 3,5 |
| Nettotuotto-% 3) | 6,4 | 6,1 | - | 6,4 | 6,4 |
| Nettotuotto-%, vertailukelpoiset kohteet | 6,1 | 5,9 | - | 6,1 | 6,1 |
1) Kiinteistökannan annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo sisältää annualisoidun bruttovuokratuoton, joka perustuu kauden lopussa voimassaolevaan vuokrasopimuskantaan, vapaiden tilojen markkinavuokraan, liikevaihtosidonnaisista sopimuksista saatuun vuokratuottoon (arvio) sekä mahdollisiin muihin vuokratuottoihin. 2) Alkaneet ja päättyneet vuokrasopimukset eivät välttämättä kohdistu samoihin tiloihin.
3) Sisältää laajennushankkeiden tontit.
Hoitokulut koostuvat kiinteistöjen ylläpitokustannuksista, kuten sähköstä, siivouksesta ja korjauksista. Hoitokulut nousivat 2,3 miljoonaa euroa eli 11,6 prosenttia 19,9 miljoonasta eurosta 22,2 miljoonaan euroon. Valmistuneet kehityshankkeet ja hankinnat kasvattivat hoitokuluja, kun taas divestoinnit laskivat niitä. Vertailukelpoisten kohteiden hoitokulut nousivat 1,0 miljoonaa euroa johtuen lähinnä korkeammista lämmitys- ja sähkökuluista, jotka kasvoivat kylmemmän alkuvuoden johdosta. (Kts liitetieto 4. Hoitokulut)
Vuokraustoiminnan muut kulut koostuvat vuokratilojen muutostöistä ja luottotappioista ja olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,4 milj. euroa).
Cityconin nettovuokratuotot olivat 40,4 miljoonaa euroa (37,5 milj. euroa). Nettovuokratuotot kasvoivat 2,8 miljoonaa euroa eli 7,5 prosenttia. Kehityshankkeet kuten Magistral, Koskikeskus ja Myllypuron Ostari kasvattivat nettovuokratuottoja 0,8 miljoonalla eurolla ja kauppakeskus Arabian, Citytalon ja Albertslundin hankinnat kasvattivat nettovuokratuottoja 0,8 miljoonalla eurolla. Divestoinnit vähensivät nettovuokratuottoja 0,2 miljoonalla eurolla. Vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotto nousi 1,0 miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia johtuen pääasiassa kauppakeskusten selkeästi korkeammasta nettovuokratuotosta, joka kasvoi 3,8 prosenttia. Myös market ja myymälä –kiinteistöjen vertailukelpoiset nettovuokratuotot nousivat 1,9 prosenttia. Vertailukelpoisten nettovuokratuottojen kasvu kauppakeskuskohteissa oli seurausta lähinnä positiivisesta kehityksestä Isossa Omenassa, Myyrmannissa ja Liljeholmstorgetissa.
Cityconin kiinteistöomaisuuden nettotuottoaste oli 6,4 prosenttia (6,1 %).
Seuraavassa taulukossa on esitetty vertailukelpoisten nettovuokratuottojen kasvu segmenteittäin. Vertailukelpoisilla kohteilla tarkoitetaan kohteita, jotka ovat olleet yhtiön omistuksessa kaksi vastaavaa vertailukautta. Vertailukelpoisiin kohteisiin eivät kuulu kehitys- ja laajennuskohteet eivätkä tontit. Vertailukelpoisista kohteista 68,4 prosenttia sijaitsee Suomessa nettovuokratuoton perusteella laskettuna.
| Nettovuokratuotot segmenteittäin ja kiinteistökantakohtaisesti | Liikevaihto kiinteistökanta kohtaisesti |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Me | Suomi | Ruotsi | Baltia ja uudet markkinat |
Muut | Yhteensä | Citycon yhteensä |
| Q1/2011 | 21,4 | 7,9 | 3,0 | 0,0 | 32,4 | 52,0 |
| Hankinnat | 0,1 | 0,5 | 2,5 | - | 3,0 | 4,4 |
| Kehityshankkeet | 1,1 | 0,4 | -0,3 | - | 1,3 | 1,4 |
| Divestoinnit | -0,1 | -0,3 | - | - | -0,4 | -0,8 |
| Vertailukelpoiset kohteet | 0,4 | 0,6 | 0,3 | - | 1,3 | 0,9 |
| Muu (sis. valuuttakurssieron) | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
| Q1/2012 | 22,8 | 9,2 | 5,5 | 0,0 | 37,5 | 57,8 |
| Hankinnat | 0,4 | 0,0 | 0,4 | - | 0,8 | 1,7 |
| Kehityshankkeet | 0,2 | 0,0 | 0,5 | - | 0,8 | 1,4 |
| Divestoinnit | 0,0 | -0,2 | - | - | -0,2 | -0,7 |
| Vertailukelpoiset kohteet | 0,7 | 0,3 | 0,0 | - | 1,0 | 1,9 |
| Muu (sis. valuuttakurssieron) | 0,0 | 0,4 | 0,0 | 0,0 | 0,4 | 0,7 |
| Q1/2013 | 24,2 | 9,7 | 6,4 | 0,0 | 40,4 | 62,9 |
Hallinnon kulut olivat 5,3 miljoonaa euroa (6,6 milj. euroa). Kulujen lasku 1,3 miljoonalla eurolla eli 19,9 prosentilla johtui pääasiassa 0,4 miljoonaa euroa alhaisemmista ei-kassavaikutteisista osakeoptiokuluista sekä 0,3 miljoonaa euroa matalammista konsultti- ja transaktiokuluista.
Citycon-konsernin palveluksessa oli maaliskuun lopussa yhteensä 117 (134) henkilöä, joista 75 oli Suomessa, 31 Ruotsissa, 10 Baltiassa ja 1 Hollannissa.
Nettovoitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon olivat 11,8 miljoonaa euroa (5,9 milj. euroa). Kauppakeskuskohteiden käyvän arvon voitto oli 12,8 miljoonaa euroa, jota tasoitti market- ja myymäläkohteiden arvon lasku 1,1 miljoonalla eurolla. Arvonnousua kirjattiin yhteensä 21,6 miljoonaa euroa (18,2 milj. euroa) ja arvonalennusta yhteensä 9.8 miljoonaa euroa (-12,3 milj. euroa). Jones Lang LaSalle:n määrittämä Cityconin koko kiinteistökannan keskimääräinen nettotuottovaatimus 31.3.2013 oli 6,3 prosenttia (31.12.2012: 6,3 %). Cityconin Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen keskimääräiseksi nettotuottovaatimukseksi määriteltiin 6,2 prosenttia, Ruotsissa sijaitsevien 6,0 prosenttia ja Baltian maissa ja uusilla markkinoilla sijaitsevien 7,6 prosenttia. Market- ja myymäläkohteiden käyvän arvon tappio johtui pääasiassa markkinavuokrien hienoisesta laskusta.
Arvioinnissa käytetty markkinavuokrien painotettu keskiarvo nousi 25,4 euroon/neliömetri 24,6 eurosta/neliömetri (ks. liitetieto 6: Sijoituskiinteistöt). Jones Lang LaSalle:n laatima, kauden lopun tilanteen mukainen arviolausunto on saatavilla yhtiön verkkosivuilta www.citycon.fi/arviolausunto.
Nettotappiot sijoituskiinteistöjen myynneistä olivat 0,4 miljoonaa euroa (nettovoitto 1,4 milj. euroa) (ks. Kiinteistöomaisuus).
Liikevoitto oli 46,7 miljoonaa euroa (38,3 milj. euroa). Liikevoiton kasvu johtui lähinnä nettovuokratuottojen kasvusta ja korkeammasta kiinteistöjen käyvän arvon voitosta.
Rahoituskulut (netto) kasvoivat 0,3 miljoonaa euroa 16,4 miljoonaan euroon (16,1 milj. euroa). Rahoituskulut (brutto) nousivat 1,5 miljoonaa euroa mikä oli seurausta lisääntyneestä keskimääräisen korollisen velan määrästä vuoden aikana sekä kohonneista koroista. Rahoitustuotot nousivat 1,2 miljoonaa euroa, lähinnä johtuen Kista Gallerialle annetun osakaslainan korkotuotosta. Koska Kista Galleria konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä, korkotuotto käsitellään ulkoisena korkotuottona.
Vuoden alusta laskettu korollisten velkojen painotettu keskikorko koronvaihtosopimukset huomioon ottaen nousi jonkin verran vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 4,11 prosenttia (4,09 %). Korollisten velkojen painotettu keskikorko periodin lopussa koronvaihtosopimukset huomioon ottaen nousi 4,20 prosenttiin (4,04 %) kohonneiden luottomarginaalien seurauksena.
Osuus yhteisyritysten voitoista oli 1,1 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa) ja tarkoittaa Cityconin osuutta Kista Galleria -kauppakeskuksen ja Espagalleria Oy:n tuloksesta.
Tuloverokulut olivat 3,4 miljoonaa euroa (2,9 milj. euroa). Tuloverokulujen kasvu johtui lähinnä laskennallisesta verokulusta 3,2 miljoonaa euroa ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2013 johtuen sijoituskiinteistöjen käyvän arvon voitoista verrattuna 2,6 miljoonan euron laskennalliseen verokuluun johtuen sijoituskiinteistöjen käyvän arvon voitoista vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2012.
Katsauskauden voitto oli 28,1 miljoonaa euroa (19,3 milj. euroa). Kasvu johtui lähinnä kasvaneesta liikevoitosta, mikä oli seurausta korkeammasta nettovuokratuotosta ja korkeammasta käyvän arvon voitosta sekä korkeammasta osuudesta yhteisyritysten voitoista.
Katsauskauden lopussa yhtiön koko kiinteistöomaisuuden käypä arvo oli 2 730,9 miljoonaa euroa (2 547,8 milj. euroa), josta suomalaisten kiinteistöjen osuus oli 60,7 prosenttia (61,0 %), ruotsalaisten kiinteistöjen osuus 27,7 prosenttia (27,8 %) ja Baltiassa ja uusilla markkinoilla sijaitsevien kiinteistöjen osuus 11,7 prosenttia (11,2 %).
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo nousi 16,8 miljoonalla eurolla vuoden 2012 lopusta (31.12.2012: 2 714,2 milj. euroa) 14,6 miljoonan euron bruttoinvestointien johdosta, mutta laski 20,1 miljoonalla eurolla tehtyjen divestointien vuoksi (ks. kohta Kiinteistöomaisuus). Lisäksi sijoituskiinteistöjen arvoa nostivat 11,8 miljoonan euron nettovoitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon (ks. tarkemmin edellä Taloudellinen kehitys: Nettovoitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon) ja sijoituskiinteistöjen arvoa laski Lindome market- ja myymäläkohteen siirto myytävissä oleviin sijoituskiinteistöihin 9,6 miljoonalla eurolla. Ruotsin kruunun vahvistuminen nosti sijoituskiinteistöjen arvoa 20,1 miljoonalla eurolla.
Yhtiön emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 1 200,0 miljoonaa euroa (882,4 milj. euroa). Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma nousi 184,3 miljoonaa euroa vuoden 2012 (31.12.2012: 1 015,7 milj. euroa) lopusta pääasiassa merkintäetuoikeusannin johdosta, jonka nettotuotot olivat 196,2 miljoonaa euroa. Lisäksi omaa pääomaa kasvattivat emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden voitto, 26,1 miljoonaa euroa, sekä korkojohdannaissopimusten positiivinen käyvän arvon muutos. Toisaalta oma pääoma pienentyi 49,0 miljoonaa euroa osinkojen ja oman pääoman palautusten johdosta. Citycon noudattaa suojauslaskentaa, jolloin niiden korkojohdannaissopimusten, joihin suojauslaskentaa sovelletaan, käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, jolloin ne vaikuttavat omaan pääomaan. Sopimuksista on kauden aikana kirjattu 7,6 miljoonaa euroa käyvän arvon voittoa muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioituna (voittoa 4,5 milj. euroa) (ks. liitetieto 10: Johdannaissopimukset).
Edellä mainituista seikoista ja merkintäetuoikeusannin seurauksena kasvaneesta osakemäärästä johtuen osakekohtainen oma pääoma laski 2,72 euroon (31.12.2012: 3,11 euroa). Omavaraisuusaste nousi 40,4 prosenttiin (31.12.2012: 37,8 %). Yhtiön lainasopimusten kovenanttien mukainen omavaraisuusaste nousi 42,6 prosenttiin (31.12.2012: 40,5 %) johtuen osakeannista joka kasvatti omaa pääomaa.
Tiedot yhtiön osakepääomasta, osakkeiden lukumäärästä ja niihin liittyvistä seikoista löytyvät tämän osavuosikatsauksen liitetiedosta 16: Osakkeenomistajat, osakepääoma ja osakkeet.
Taseen velat olivat yhteensä 1 843,4 miljoonaa euroa (1 699,2 milj. euroa), josta lyhytaikaista velkaa oli 269,6 miljoonaa euroa (227,4 milj. euroa). Katsauskauden päättyessä yhtiön käytettävissä olevan likviditeetin määrä oli 335,1 miljoonaa euroa, joista 170,0 miljoonaa euroa oli nostamattomia sitovia luottolimiittejä ja 165,1 miljoonaa euroa rahavaroja ja pankkisaamisia. Käytettävissä oleva likviditeetti pois lukien yritystodistukset oli kauden päättyessä 269,9 miljoonaa euroa (31.12.2012: 235,9 milj. euroa). Likviditeetti kasvoi lähinnä koska osakeannista saadut varat olivat suurempia kuin tehty sijoitus Kista Galleriaan.
Korolliset velat kasvoivat edellisvuodesta 80,5 miljoonaa euroa ja olivat 1 580,4 miljoonaa euroa (1 499,8 milj. euroa). Korollisten velkojen käypä arvo katsauskauden lopussa oli 1 585,9 miljoonaa euroa (1 506,0 milj. euroa). Cityconin likvidit kassavarat olivat 165,1 miljoonaa euroa (59,8 milj. euroa), joten korollisen nettovelan käypä arvo katsauskauden lopussa oli 1 420,8 miljoonaa euroa (1 446,2 milj. euroa). Keskimääräinen lainapääomilla painotettu laina-aika oli 3,0 vuotta (2,8 vuotta). Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika laski ja oli 3,2 vuotta (3,7 vuotta).
Korkokate pysyi edellisen vuosineljänneksen tasolla ja oli 2,1 (Q4/2012: 2,1).
Koronvaihtosopimukset huomioon ottaen yhtiön kauden lopun korollisesta velasta 87,4 prosenttia oli kiinteään korkoon sidottua (84,1 %). Suojausaste nousi lähinnä uuden kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan johdosta. Velkasalkun suojausaste on yhtiön rahoituspolitiikan mukainen.
Cityconin hallitus päätti 12.2.2013 laskea liikkeelle ylimääräisen yhtiökokouksen 6.2.2013 antaman valtuutuksen nojalla enintään 114 408 000 uutta osaketta 1,75 euron osakekohtaiseen merkintähintaan, arvoltaan yhteensä noin 200 miljoonan euroa. Osakeannissa liikkeeseen lasketut osakkeet vastaavat noin 35 prosenttia kaikista Cityconin osakkeista ja äänistä ennen osakeantia sekä noin 26 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä osakeannin jälkeen. Merkintäaika oli 21.2.2013 - 7.3.2013 ja kaikki osakeannissa tarjotut osakkeet merkittiin. Merkintäetuoikeusannissa merkityt osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.3.2013. Merkintäetuoikeusannin yksityiskohdat käyvät ilmi Cityconin helmikuussa ja maaliskuussa 2013 julkaisemista pörssitiedotteista.
Citycon ja CPPIB allekirjoittivat 14.1.2013 yhteensä 2 290 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 265 milj. euron) suuruisen kiinteistövakuudellisen lainan Kista Galleria kauppakeskusinvestoinnin rahoittamiseksi. Lainan vakuutena on Kista Galleria. Laina-aika on viisi vuotta ja lainanantajina Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ), joka toimi transaktion koordinaattorina, Swedbank AB sekä Aareal Bank AG.
Finanssikovenanttien lisäksi Cityconin velkarahoitussopimukset sisältävät myös muita tavanomaisia rajoittavia ehtoja. Näihin kuuluvat panttauskieltolausekkeet ja määräysvallan muutoksen rajoitukset. Panttauskieltolausekkeisiin liittyen, Cityconin lainasopimukset rajoittavat vakuudellisen velan määrän enintään 7.5% prosenttiin konsernin koko rahavelkamäärästä. Määräysvallan muutoksen rajoitukset liittyvät tilanteisiin, joissa henkilö yksin tai yhteistyössä muiden kanssa omistaisi yli 50% yhtiön äänivallasta jolloin tällainen määräysvallan muutos (i) velkarahoitussopimusten osalta aiheuttaisi yhtiölle velvollisuuden käynnistää neuvottelut asianomaisten lainanantajien kanssa vaihtoehtoiseksi rahoituspohjaksi rahoituksen jatkamiseksi tai vaihtoehtoisesti maksaa lainat takaisin ja (ii) velka-arvopaperien osalta antaa niiden haltijoille oikeus edellyttää näiden arvopapereiden lunastamista. Kumpaankin rajoittavaan ehtoon liittyy rauhoitusaikoja ja mahdollisuuksia poikkeuslupaan.
Liiketoiminnan nettorahavirta oli 17,0 miljoonaa euroa (14,2 milj. euroa). Liiketoiminnan nettorahavirta kasvoi pääasiassa parantuneen operatiivisen tuloksen ansiosta, joka johtui pääasiassa vertailukelpoisten kohteiden kasvusta, valmistuneista kehityshankkeista sekä alhaisemmista hallinnon kuluista.
Investointien nettorahavirta oli -133,0 miljoonaa euroa (0,3 milj. euroa). Investoinnit sijoituskiinteistöihin, yhteisyrityksiin ja aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat 155.8 miljoonaa euroa (16,1 milj. euroa). Negatiivista investointien rahavirtaa pienensivät 24,3 miljoonan euron (16,3 milj. euron) sijoituskiinteistöjen myynnit.
Rahoituksen nettorahavirta oli 229,6 miljoonaa euroa (-46,4 milj. euroa). Rahoituksen nettorahavirtaa kasvatti merkintäetuoikeusannista saatu 196,2 miljoonaa euroa.
Cityconin liiketoiminta on jaettu kolmeen liiketoimintayksikköön: Suomi, Ruotsi sekä Baltia ja uudet markkinat. Liiketoimintayksiköt ovat edelleen jaettu klustereihin. Suomessa on neljä klusteria, Ruotsissa kolme ja Baltia ja uudet markkinat yksikössä yksi klusteri.
Citycon on yksi kauppakeskusliiketoiminnan markkinajohtajista Suomessa. Maaliskuun lopussa yhtiöllä oli Suomessa 23 kauppakeskusta ja 35 muuta kohdetta, ja niiden vuokrattava pinta-ala oli 586 170 neliömetriä (570 330 m2). Vuokrattava pinta-ala kasvoi pääasiassa Arabian ja Oulun Citytalon kauppakeskusten hankintojen sekä valmistuneiden kehityshankkeiden myötä (ks. Kiinteistöomaisuus). Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo kasvoi 153,3 miljoonaan euroon lähinnä edellä mainittujen kiinteistöhankintojen ja valmistuneiden kehityshankkeiden (lähinnä Koskikeskus) johdosta.
Katsauskauden aikana alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala oli 26 714 neliömetriä (27 347 m2) ja päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala oli 37 294 neliömetriä (34 307 m2). Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra oli päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräistä vuokraa korkeampi johtuen etenkin kauppakeskus IsoKristiinan kaupasta, jonka yhteydessä puolet vuokrasopimuksista kirjattiin "päättyneisiin vuokrasopimuksiin". Keskimääräinen vuokra nousi 21,7 eurosta/neliömetri 22,2 euroon/neliömetri lähinnä valmistuneiden kehityshankkeiden ja indeksikorotusten vuoksi. Taloudellinen vuokrausaste 94,3 prosenttia oli vertailukauden tasolla (94,3 %). Kauppakeskuskohteissa taloudellinen vuokrausaste oli 95,2 prosenttia ja keskimääräinen vuokra 25,7 euroa/neliömetri.
Yhtiön Suomen liiketoimintojen nettovuokratuotot olivat katsauskaudella 24,2 miljoonaa euroa (22,8 milj. euroa). Nettovuokratuotto nousi 1,4 miljoonalla eurolla eli 6,2 prosentilla. Valmistuneet kehityshankkeet, kuten Koskikeskus, sekä vuonna 2012 toteutetut hankinnat, kuten Arabian kauppakeskus, kasvattivat nettovuokratuottoa 0,6 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotto kasvoi 0,7 miljoonaa euroa, eli 3,7 %, johtuen pääosin kauppakeskusten positiivisesta kehityksestä. Liiketoimintayksikön nettovuokratuotot olivat 60,1 prosenttia (60,8 %) Cityconin kaikista nettovuokratuotoista. Nettotuottoaste oli 6,3 prosenttia (6,1 %).
| Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | Q4/2012 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteistöjen lukumäärä, kpl | 58 | 59 | -1,7 % | 59 | 59 |
| Vuokrattava pinta-ala, m2 | 586 170 | 570 330 | 2,8 % | 595 670 | 595 670 |
| Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo, Me 1) | 153,3 | 142,5 | 7,6 % | 150,6 | 150,6 |
| Keskimääräinen vuokra, EUR/m² | 22,2 | 21,7 | 2,3 % | 21,4 | 21,4 |
| Kauden aikana alkaneet vuokrasopimukset, kpl | 105 | 107 | -1,9 % | 131 | 453 |
| Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) | 26 714 | 27 347 | -2,3 % | 25 402 | 89 689 |
| Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra, EUR/m² 2) | 20,5 | 19,3 | 6,2 % | 23,1 | 21,7 |
| Kauden aikana päättyneet vuokrasopimukset, kpl | 101 | 152 | -33,6 % | 80 | 444 |
| Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) | 37 294 | 34 307 | 8,7 % | 15 324 | 79 049 |
| Päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra, EUR/m² 2) | 18,7 | 18,3 | 2,2 % | 28,4 | 21,9 |
| Taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa, % | 94,3 | 94,3 | - | 95,3 | 95,3 |
| Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä oleva voimassaoloaika kauden lopussa, vuotta |
3,6 | 3,6 | 0,0 % | 3,7 | 3,7 |
| Bruttovuokratuotot, Me | 36,4 | 33,3 | 9,5 % | 35,5 | 137,0 |
| Liikevaihto, Me | 37,9 | 34,7 | 9,1 % | 37,3 | 143,2 |
| Nettovuokratuotot, Me | 24,2 | 22,8 | 6,2 % | 25,7 | 98,2 |
| Nettotuotto-% 3) | 6,3 | 6,1 | - | 6,3 | 6,3 |
| Nettotuotto-%, vertailukelpoiset kohteet | 6,4 | 6,1 | - | 6,4 | 6,4 |
| Sijoituskiinteistöjen käypä arvo, Me | 1 657,6 | 1 553,2 | 6,7 % | 1 659,0 | 1 659,0 |
1) Kiinteistökannan annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo sisältää annualisoidun bruttovuokratuoton, joka perustuu kauden lopussa voimassaolevaan vuokrasopimuskantaan, vapaiden tilojen markkinavuokraan, liikevaihtosidonnaisista sopimuksista saatuun vuokratuottoon (arvio) sekä mahdollisiin muihin vuokratuottoihin.
2) Alkaneet ja päättyneet vuokrasopimukset eivät välttämättä kohdistu samoihin tiloihin.
3) Sisältää laajennushankkeiden tontit.
Maaliskuun lopussa Cityconilla oli Ruotsissa 9 kauppakeskusta (poislukien Kista Galleria) ja 4 muuta kauppapaikkaa, ja niiden vuokrattava pinta-ala oli 273 400 neliömetriä (287 800 m2). Kohteet sijaitsevat Suur-Tukholman ja Suur-Göteborgin alueilla sekä Uumajassa. Vuokrattava pinta-ala laski asuntodivestointien ja yhden market-kiinteistön divestoinnin myötä. Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo kasvoi 65,6 miljoonaan euroon kruunun kurssin vahvistumisen myötä.
Katsauskauden aikana alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala oli 4 787 neliömetriä (13 814 m2) ja päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala oli 9 029 neliömetriä (28 767 m2). Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra oli päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräistä vuokraa korkeampi johtuen korkeammalla vuokratasolla uusituista vuokrasopimuksista sekä yhdestä market- ja myymäläkohteen divestoinnista.
Keskimääräinen vuokra nousi 18,3 eurosta/neliömetri 20,2 euroon/neliömetri pääosin myyntien ja kruunun kurssin vahvistumisen myötä. Taloudellinen vuokrausaste laski 94,2 prosenttiin (96,2 %) johtuen lähinnä paikallisen tavarataloketjun konkurssista edellisen vuoden kolmannella vuosineljänneksellä.
Yhtiön Ruotsin liiketoimintojen nettovuokratuotot nousivat 0,5 miljoonaa euroa eli 5,6 prosenttia 9,7 miljoonaan euroon (9,2 milj. euroa). Ilman Ruotsin kruunun vahvistumista Ruotsin liiketoimintojen nettovuokratuotot olisivat nousseet 0,1 miljoonaa euroa eli 1,3 prosenttia. Nettovuokratuotto nousi Ruotsin vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuoton kasvun takia. Vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotto kasvoi 0,3 miljoonaa euroa, eli 3,1 %, johtuen lähinnä Liljeholmstorgetin ja Jakobsbergin kasvaneista nettovuokratuotoista. Liiketoimintayksikön nettovuokratuotot olivat 24,0 prosenttia (24,4 %) Cityconin kaikista nettovuokratuotoista. Nettotuottoaste oli 5,6 prosenttia, (5,5 %).
| Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | Q4/2012 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteistöjen lukumäärä, kpl | 13 | 14 | -7,1 % | 14 | 14 |
| Vuokrattava pinta-ala, m2 | 273 400 | 287 800 | -5,0 % | 274 300 | 274 300 |
| Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo, Me 1) | 65,6 | 63,6 | 3,1 % | 63,4 | 63,4 |
| Keskimääräinen vuokra, EUR/m² | 20,2 | 18,3 | 10,4 % | 19,3 | 19,3 |
| Kauden aikana alkaneet vuokrasopimukset, kpl | 44 | 93 | -52,7 % | 54 | 231 |
| Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) | 4 787 | 13 814 | -65,3 % | 14 218 | 33 464 |
| Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra, EUR/m² 2) |
22,7 | 18,9 | 20,1 % | 19,9 | 19,4 |
| Kauden aikana päättyneet vuokrasopimukset, kpl | 100 | 221 | -54,8 % | 64 | 575 |
| Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) | 9 029 | 28 767 | -68,6 % | 13 776 | 64 629 |
| Päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra, EUR/m² 2) |
19,5 | 13,4 | 45,5 % | 20,5 | 14,1 |
| Taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa, % | 94,2 | 96,2 | - | 94,7 | 94,7 |
| Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä oleva voimassaoloaika kauden lopussa, vuotta |
3,1 | 3,1 | 0,0 % | 3,0 | 3,0 |
| Bruttovuokratuotot, Me | 15,2 | 14,9 | 1,5 % | 15,3 | 60,3 |
| Liikevaihto, Me | 16,2 | 15,8 | 2,9 % | 16,0 | 63,1 |
| Nettovuokratuotot, Me | 9,7 | 9,2 | 5,6 % | 10,0 | 39,2 |
| Nettotuotto-% 3) | 5,6 | 5,5 | - | 5,6 | 5,6 |
| Nettotuotto-%, vertailukelpoiset kohteet | 5,6 | 5,5 | - | 5,6 | 5,6 |
| Sijoituskiinteistöjen käypä arvo, Me | 755,1 | 709,1 | 6,5 % | 739,2 | 739,2 |
1) Kiinteistökannan annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo sisältää annualisoidun bruttovuokratuoton, joka perustuu kauden lopussa voimassaolevaan vuokrasopimuskantaan, vapaiden tilojen markkinavuokraan, liikevaihtosidonnaisista sopimuksista saatuun vuokratuottoon (arvio) sekä mahdollisiin muihin vuokratuottoihin.
2) Alkaneet ja päättyneet vuokrasopimukset eivät välttämättä kohdistu samoihin tiloihin.
3) Sisältää laajennushankkeiden tontit.
Cityconilla on Baltian maissa neljä kauppakeskusta: Rocca al Mare, Kristiine ja Magistral Tallinnassa, Virossa sekä Mandarinas Vilnassa, Liettuassa. Lisäksi Citycon osti vuonna 2012 Tanskasta kauppakeskus Albertslund Centrumin. Maaliskuun lopussa näiden kohteiden vuokrattava pinta-ala oli 130 300 neliömetriä (113 400 m2). Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo kasvoi 31,3 miljoonaan euroon pääasiassa Albertslund Centrumin ja Magistralin kehityshankkeen valmistumisen myötä. Keskimääräinen vuokra laski 20,9 eurosta/neliömetri 20,0 euroon/neliömetri niin ikään edellä mainitun hankinnan ja kehityshankkeen valmistumisen johdosta.
Katsauskauden aikana alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala oli 3 886 neliömetriä (2 810 m2) ja päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala oli 8 828 neliömetriä (3 047 m2). Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra oli päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräistä vuokratasoa korkeampi lähinnä Rocca al Maressa ja Kristiinessä käynnissä olevien vuokralaismuutoksien vuoksi päättyneistä vuokrasopimuksista johtuen. Taloudellinen vuokrausaste laski 99,5 prosenttiin (99,8 %) kauppakeskus Albertslund Centrumin hankinnan myötä.
Yhtiön Baltia ja uudet markkinat liiketoimintojen nettovuokratuotot kasvoivat 0,9 miljoonalla eurolla lähinnä Albertslundin kauppakeskuksen hankinnan ja Magistral kauppakeskuksen kehityshankkeen valmistumisen johdosta ja olivat 6,4 miljoonaa euroa (5,5 milj. euroa). Liiketoimintayksikön nettovuokratuotot olivat 15,9 prosenttia (14,8 %) Cityconin kaikista nettovuokratuotoista. Nettotuottoaste oli 8,6 prosenttia, jossa nousua vertailukauteen nähden oli 0,5 prosenttiyksikköä. Nousu johtui sijoituskiinteistöjen nettovuokratuoton noususta.
| Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | Q4/2012 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteistöjen lukumäärä, kpl | 5 | 4 | 25,0 % | 5 | 5 |
| Vuokrattava pinta-ala, m2 | 130 300 | 113 400 | 14,9 % | 130 300 | 130 300 |
| Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo, Me 1) | 31,3 | 27,4 | 14,2 % | 31,9 | 31,9 |
| Keskimääräinen vuokra, EUR/m² | 20,0 | 20,9 | -4,3 % | 20,5 | 20,5 |
| Kauden aikana alkaneet vuokrasopimukset, kpl | 18 | 10 | 80,0 % | 10 | 108 |
| Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) | 3 886 | 2 810 | 38,3 % | 637 | 18 014 |
| Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra, EUR/m² 2) |
19,8 | 17,7 | 11,9 % | 24,8 | 16,5 |
| Kauden aikana päättyneet vuokrasopimukset, kpl | 49 | 10 | 390,0 % | 9 | 45 |
| Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala, m² 2) | 8 828 | 3 047 | 189,7 % | 628 | 6 294 |
| Päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra, EUR/m² 2) |
17,2 | 17,6 | -2,3 % | 20,2 | 23,3 |
| Taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa, % | 99,5 | 99,8 | - | 99,6 | 99,6 |
| Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä oleva voimassaoloaika kauden lopussa, vuotta |
3,4 | 4,1 | -17,1 % | 3,7 | 3,7 |
| Bruttovuokratuotot, Me | 7,6 | 6,4 | 18,9 % | 7,7 | 28,6 |
| Liikevaihto, Me | 8,8 | 7,3 | 19,4 % | 8,8 | 32,8 |
| Nettovuokratuotot, Me | 6,4 | 5,5 | 15,8 % | 6,5 | 24,6 |
| Nettotuotto-% 3) | 8,6 | 8,1 | - | 8,6 | 8,6 |
| Nettotuotto-%, vertailukelpoiset kohteet | 9,6 | 10,5 | - | 9,6 | 9,6 |
| Sijoituskiinteistöjen käypä arvo, Me | 318,2 | 285,5 | 11,5 % | 316,0 | 316,0 |
1) Kiinteistökannan annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo sisältää annualisoidun bruttovuokratuoton, joka perustuu kauden lopussa voimassaolevaan vuokrasopimuskantaan, vapaiden tilojen markkinavuokraan, liikevaihtosidonnaisista sopimuksista saatuun vuokratuottoon (arvio) sekä mahdollisiin muihin vuokratuottoihin.
2) Alkaneet ja päättyneet vuokrasopimukset eivät välttämättä kohdistu samoihin tiloihin.
3) Sisältää laajennushankkeiden tontit.
Citycon haluaa olla vastuullisen kauppakeskustoiminnan edelläkävijä ja edistää kestävää kehitystä kauppakeskusliiketoiminnassa. Yhtiön kauppakeskusten sijainti kaupunkien keskustoissa, paikalliskeskuksissa ja yleisesti liikennevirtojen äärellä sekä niiden monipuoliset julkiset liikenneyhteydet antavat hyvän lähtökohdan kestävän kehityksen edistämiselle.
Citycon soveltaa ympäristövastuun raportoinnissaan Global Reporting Initiativen kiinteistö- ja rakennussektorin toimialakohtaista (CRESS) ja EPRA:n syksyllä 2011 julkaisemaa ohjeistusta. Vuoden 2012 ympäristötavoitteiden tulokset ja ympäristövastuun tunnusluvut on esitetty vuosikertomuksen ja vastuullisuusraportin sivuilla 72–77.
Yhtiön ympäristövastuun pitkän tähtäimen tavoitteet määriteltiin strategiatyöskentelyn yhteydessä kesällä 2009. Cityconin tavoitteet on asetettu hiilijalanjäljelle, energian- ja vedenkulutukselle, jätteiden kierrätysasteelle ja maankäytölle sekä kestävän kehityksen mukaiselle rakentamiselle. Vuoden 2013 aikana yhtiö tavoittelee hiilijalanjäljen pienentämistä 2–3 prosentilla, energiankulutuksen vähentämistä 2–3 prosentilla sekä vedenkulutuksen alentamista kauppakeskuksissa keskimäärin tasolle 3,9 litraa/kävijä/ vuosi. Jätteiden käsittelyssä vuoden 2013 kierrätysasteen tavoite on 80 prosenttia. Kaatopaikalle menevän jätteen osuus saa olla korkeintaan 20 prosenttia kokonaisjätemäärästä vuoteen 2015 mennessä, sitä vastaava vuoden 2013 tavoite on 20 prosenttia.
Ympäristösertifioinnit ovat olennainen osa Cityconin kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Maaliskuussa 2013 käynnistetty kauppakeskushanke IsoKristiinassa Lappeenrannassa tullaan toteuttamaan LEED-sertifikaatin vaatimuksien mukaisesti.
Citycon on tehnyt laajan kartoituksen kohteiden energiatehokkuuden parantamiseen ja energiankulutuksen vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Vuoden 2013 aikana jatketaan investointeja, joiden tavoitteena on saavuttaa kulutus- ja kustannussäästöjä, esimerkiksi valaistusratkaisujen ja -ohjausten uusimisella tai taajuusmuuttajan käytön ja ohjauksen lisäämisellä ilmanvaihtojärjestelmissä. Myös teknisten järjestelmien säätöihin ja lämpötila-asetuksiin tehdään jatkuvaa optimointia kulutus- ja kustannussäästötavoitteiden toteuttamiseksi. Yhtiöllä on kuudessa kauppakeskuksessa käynnissä laajempi energiansäästöohjelma, joissa pyritään investoinnein parantamaan kohteiden energiatehokkuutta huomattavasti sekä laskemaan kulutustasoa. Maaliskuun loppuun mennessä Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt energiasäästötoimenpiteisiin kuudessa kauppakeskuksessa energiatukea 20–25 prosenttia investointikustannuksista eli noin 570 000 euroa.
Katsauskauden aikana on jatkettu energiankulutukseen ja -kustannuksiin liittyvien raportointimenetelmien kehittämistä. Sähkönkulutus on tammi-maaliskuun tarkastelujakson aikana laskenut kaikissa maissa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vertailukelpoisten kiinteistöjen sähkönkulutus on vähentynyt 6 prosenttia. Poikkeuksellisen kylmästä maaliskuusta johtuen vertailukelpoisten kiinteistöjen lämmönkulutus oli katsauskauden aikana 7 prosenttia korkeampi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona.
Citycon Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 21.3.2013 Helsingissä. Kokouksen avasi hallituksen puheenjohtaja Chaim Katzman ja kokouksen puheenjohtajana toimi asianajaja Manne Airaksinen. Kokoukseen osallistui 261 osakkeenomistajaa joko henkilökohtaisesti tai asiamiehensä edustamana. Yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä oli kokouksessa edustettuna 73,4 prosenttia.
Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2012. Tilikauden 2012 osingoksi yhtiökokous päätti 0,04 euroa osakkeelta, minkä lisäksi yhtiökokous päätti 0,11 euron osakekohtaisesta pääoman palautuksesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Osingonmaksun ja pääoman palautuksen täsmäytyspäivä oli 26.3.2013 ja osinko ja pääoman palautus, yhteensä 49,0 miljoonaa euroa, maksettiin 4.4.2013.
Ylimääräisen yhtiökokouksen 6.2.2013 antaman valtuutuksen perusteella hallituksen 12.2.2013 päättämän osakkeenomistajien merkintäetuoikeuteen perustuvan osakeannin ehtojen mukaisesti siinä liikkeelle lasketut uudet osakkeet eivät oikeuttaneet yllä mainittuun osinkoon eivätkä pääoman palautukseen.
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kymmenen. Hallitukseen valittiin uudelleen Ronen Ashkenazi, Chaim Katzman, Bernd Knobloch, Kirsi Komi, Claes Ottosson, Jorma Sonninen, Yuval Yanai ja Ariella Zochovitzky ja hallituksen uusiksi jäseniksi Karine Ohana ja Per-Anders Ovin toimikaudeksi, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Yhtiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2008 lähtien toiminut Per-Håkan Westin sekä hallituksen jäsenenä vuodesta 2011 lähtien toiminut Roger Kempe
eivät olleet enää käytettävissä uudelleenvalittaviksi hallituksen jäseniksi. Hallituksen jäsenten henkilötiedot ovat nähtävillä yhtiön internetsivulla www.citycon.fi/hallitus.
Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 160 000 euron, hallituksen varapuheenjohtajille 70 000 euron ja hallituksen jäsenille 50 000 euron vuosipalkkio. Hallituksen valiokuntien puheenjohtajille maksetaan lisäksi 5 000 euron vuosipalkkio. Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen valiokuntien puheenjohtajille maksetaan 800 euron sekä hallituksen ja valiokuntien jäsenille 600 euron kokouskohtainen palkkio. Hallituksen puheenjohtajalle ei makseta kokouskohtaisia palkkioita. Lisäksi päätettiin, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille korvataan hallitustyöskentelyyn liittyvät, toteutuneet matka- ja majoituskulut ja muut mahdolliset kustannukset.
Chaim Katzman valittiin hallituksen puheenjohtajaksi ja Ronen Ashkenazi sekä Bernd Knobloch varapuheenjohtajiksi hallituksen järjestäytymiskokouksessa, joka pidettiin varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.
Lisäksi hallitus asetti keskuudestaan kolme valiokuntaa: tarkastus- ja hallinnointivaliokunnan, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan sekä strategia- ja investointivaliokunnan. Aiemman nimitys- ja hallinnointivaliokunnan tehtävät jaettiin aiemmalle tarkastusvaliokunnalle, joka nimettiin tarkastus- ja hallinnointivaliokunnaksi sekä aiemmalle palkitsemisvaliokunnalle, joka nimettiin nimitys- ja palkitsemisvaliokunnaksi. Hallitus päätti valita seuraavat hallituksen jäsenet hallituksen valiokuntiin:
| Tarkastus- ja hallinnointivaliokunta | Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta | Strategia- ja investointivaliokunta |
|---|---|---|
| Ariella Zochovitzky (pj.) | Chaim Katzman (pj.) | Ronen Ashkenazi (pj.) |
| Bernd Knobloch | Kirsi Komi | Bernd Knobloch |
| Kirsi Komi | Claes Ottosson | Karine Ohana |
| Karine Ohana | Yuval Yanai | Claes Ottosson |
| Per-Anders Ovin | Ariella Zochovitzky | Per-Anders Ovin |
| Yuval Yanai | Jorma Sonninen |
Hallituksen näkemyksen mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja Bernd Knobloch, Kirsi Komi, Karine Ohana, Claes Ottosson, Per-Anders Ovin, Jorma Sonninen ja Yuval Yanai ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, jonka ilmoittamana päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Eija Niemi-Nikkola.
Yhtiökokouksen muut päätökset käyvät ilmi yhtiön internetsivulta www.citycon.fi/yhtiokokous2013. Myös yhtiökokouksen pöytäkirja on saatavilla edellä mainitulla internetsivulla.
Citycon Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 6.2.2013 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 217 osakkeenomistajaa joko henkilökohtaisesti tai asiamiehensä edustamana. Yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä oli kokouksessa edustettuna 72,1 prosenttia. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta maksua vastaan. Valtuutuksen enimmäismäärä, 125 000 000 osaketta, vastasi noin 38,2 prosenttia yhtiön kaikista silloisista osakkeista. Valtuutus oli voimassa vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka ja se kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 21.3.2012 antaman osakeantivaltuutuksen.
Helsinki, 23. huhtikuuta 2013
Citycon Oyj Hallitus
EPRA (European Public Real Estate Association) on eurooppalaisten pörssinoteerattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden etujärjestö. EPRA edistää ja kehittää eurooppalaisten julkisen kaupankäynnin kohteena olevien kiinteistöyhtiöiden toimintaa sekä toimii toimialan edustajana. EPRA:n tavoitteena on edistää laskentatoimea, talousraportointia ja hallinnointia koskevien parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa sijoittajille annettavan tiedon laadun varmistamiseksi ja eri yritysten vertailtavuuden parantamiseksi. Citycon on vuodesta 2006 lähtien noudattanut raportointikäytännöissään EPRA:n suosituksia. Tilinpäätöstiedotteen tässä osiossa käsitellään EPRA-tunnuslukuja ja niiden laskentaa. Lisätietoja EPRA-tunnusluvuista löytyy Cityconin tilinpäätöksen 2012 kohdasta "EPRA:n tunnusluvut".
| Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | 2012 | |
|---|---|---|---|---|
| Operatiivinen tulos (EPRA Earnings), Me | 19,7 | 14,3 | 37,5 % | 63,9 |
| Operatiivinen tulos/osake (EPRA EPS, basic), euroa 1) |
0,052 | 0,046 | 13,4 % | 0,199 |
| Nettovarallisuus/osake (EPRA NAV per share), euroa |
2,99 | 3,54 | -15,6 % | 3,49 |
| Oikaistu nettovarallisuus/osake (EPRA NNN AV per share), euroa |
2,70 | 3,19 | -15,4 % | 3,08 |
| EPRA:n alkunettotuotto-% | 6,2 | 6,4 | - | 6,0 |
| EPRA:n "topped-up" alkunettotuotto-% | 6,2 | 6,5 | - | 6,1 |
| EPRA.n vajaakäyttöaste (%) | 5,0 | 4,5 | - | 4,3 |
1) Osakekohtainen operatiivinen tulos on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä maaliskuussa 2013 toteutetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.
Seuraavissa taulukoissa on esitetty EPRA:n tunnuslukujen laskenta.
EPRA Earnings (operatiivinen tulos) on kiinteistösijoitusyhtiön toiminnallinen tulos, johon ei sisälly operatiiviseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä kuten sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksia, myyntivoittoja tai -tappioita eikä muita ei-operatiivisia eriä.
Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana, operatiivinen tulos (EPRA Earnings) kasvoi 5,4 miljoonaa euroa 19,7 miljoonaan euroon 14,3 miljoonasta eurosta vuoden 2012 vastaavana aikana. Operatiivisen tuloksen kasvu oli seurausta nettovuokratuoton kasvusta hankintojen, kehityshankkeiden ja positiivisen vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuoton kasvun seurauksena. Lisäksi operatiiviset hallinnon kulut laskivat 1,4 miljoonaa euroa. Kista Galleria -kauppakeskuksen hankinta kasvatti osuutta yhteisyritysten voitosta 1,1 miljoonalla eurolla. Osakekohtainen operatiivinen tulos (EPRA EPS, basic) kasvoi 0,052 euroon verrattuna 0,046 euroon vuoden 2012 vastaavana aikana. Operatiivisen tuloksen kasvu nosti osakekohtaista operatiivista tulosta kun taas korkeampi osakemäärä laski sitä. Osakemäärä nousi lokakuussa 2012 ja maaliskuussa 2013 toteutettujen merkintäetuoikeusantien seurauksena.
| Me | Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Katsauskauden tulos IFRS:n laajan tuloslaskelman mukaan | 26,1 | 15,8 | 65,1 % | 77,2 |
| -/+ Nettovoitot/-tappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon |
-11,8 | -5,9 | 99,5 % | -23,6 |
| +/- Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen myynneistä1) | 0,4 | -1,4 | - | -4,2 |
| + Sijoituskiinteistöjen myynneistä aiheutuneet transaktiokulut1) | 0,0 | - | - | - |
| -/+ Osuus yhteisyrityksien käyvän arvon nettovoitoista/-tappioista | - | - | - | -0,3 |
| +/- Edellä esitetyistä eristä syntyneet laskennalliset verot | 3,3 | 2,8 | 20,1 % | 6,4 |
| +/- Määräysvallattomien omistajien osuus edellä esitetyistä eristä | 1,6 | 3,1 | -48,1 % | 8,3 |
| Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) | 19,7 | 14,3 | 37,5 % | 63,9 |
| Osakeantioikaistu keskimääräinen osakemäärä, milj. kpl2) | 376,6 | 310,7 | 21,2 % | 321,1 |
| Operatiivinen tulos/osake (EPRA EPS, basic), euroa 2) | 0,052 | 0,046 | 13,4 % | 0,199 |
1) Citycon tarkensi viimeisellä neljänneksellä vuonna 2012 laskentaperiaatteitaan liittyen sijoituskiinteistöjen myynneistä syntyvien transaktiokulujen käsittelyyn. Aiemmin Citycon esitti kiinteistöjen myynneistä syntyneet transaktiokulut osana hallinnon kuluja, mutta tilinpäätöksessä 2012 Citycon netotti onnistuneiden kiinteistöjen myyntien transaktiokulut sijoituskiinteistöjen myynneistä syntyvää voittoa/tappiota vastaan. Muutos ei vaikuta Cityconin operatiiviseen tulokseen (EPRA Earnings).
2) Osakekohtainen operatiivinen tulos on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä maaliskuussa 2013 toteutetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.
Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) voidaan laskea myös tuloslaskelmasta ylhäältä alas. Seuraavassa taulukossa on esitetty operatiivisen tuloksen laskelma tällä tavalla. Tämä tapa esittää myös operatiivisen liikevoiton (EPRA Operating Profit).
| Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | 2012 |
|---|---|---|---|
| 40,4 | 37,5 | 7,5 % | 162,0 |
| -5,3 | -6,6 | -20,6 % | -26,5 |
| 0,3 | 0,1 | 322,8 % | 0,2 |
| 35,4 | 31,0 | 14,3 % | 135,7 |
| -16,4 | -16,1 | 1,9 % | -68,1 |
| 1,1 | 0,0 | - | 0,0 |
| -0,2 | -0,3 | -39,1 % | -1,4 |
| 0,2 | 0,2 | -21,1 % | 0,0 |
| -0,4 | -0,4 | -9,5 % | -2,2 |
| 19,7 | 14,3 | 37,5 % | 63,9 |
| 0,052 | 0,046 | 13,4 % | 0,199 |
1) Osakekohtainen operatiivinen tulos on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä maaliskuussa 2013 toteutetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.
Nettovarallisuus (EPRA NAV) ilmaisee kiinteistöyhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon. EPRA NAV -tunnusluvun tarkoitus on heijastaa yrityksen käypää arvoa toiminnan jatkuvuusperiaatteen (going concern) pohjalta, joten siihen ei lueta mitään tulevista myynneistä johtuvia eriä eikä rahoitusinstrumenttien käypiä arvoja. Toisaalta taas, oikaistu nettovarallisuus (EPRA NNNAV) sisältää laskennalliset verovelat ja rahoitusinstrumenttien käyvän arvon. EPRA NNNAV:lla mitataan siis kiinteistöyhtiön käypää spot-arvoa tilinpäätöshetkellä. EPRA NNNAV ei kuitenkaan ole realisoinnissa käytettävä nettovarallisuuden arvo (liquidation NAV), koska varallisuuden ja velkojen käyvät arvot eivät perustu niiden realisointiin.
Osakekohtainen nettovarallisuus laski 0,50 euroa 2,99 euroon (3,49 euroa 31.12.2012) johtuen pääasiassa korkeammasta osakkeiden lukumäärästä, joka oli seurausta maaliskuussa 2013 toteutetusta merkintäetuoikeusannista. Oikaistu osakekohtainen nettovarallisuus laski 0,38 euroa 2,70 euroon (3,08 euroa).
| 31.3.2013 | 31.3.2012 | 31.12.2012 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Me | Osakkeiden lukumäärä tilinpäätös päivänä (1 000) |
/osake, euroa |
Me | Osakkeiden lukumäärä tilinpäätös päivänä (1 000) |
/ osake, euroa |
Me | Osakkeiden lukumäärä tilinpäätös päivänä (1 000) |
/ osake, euroa |
|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
1 200,0 | 441 288 | 2,72 | 882,4 | 277 811 | 3,18 | 1 015,7 | 326 880 | 3,11 |
| Laskennallinen vero sijoituskiinteistöjen käyvän arvon ja verotusarvon erotuksesta |
67,3 | 441 288 | 0,15 | 60,3 | 277 811 | 0,22 | 64,0 | 326 880 | 0,20 |
| Rahoitusinstrumenttien käypä arvo |
52,2 | 441 288 | 0,12 | 41,2 | 277 811 | 0,15 | 59,8 | 326 880 | 0,18 |
| Nettovarallisuus (EPRA NAV) | 1 319,5 | 441 288 | 2,99 | 983,9 | 277 811 | 3,54 | 1 139,5 | 326 880 | 3,49 |
| Laskennallinen vero sijoituskiinteistöjen käyvän arvon ja verotusarvon erotuksesta |
-67,3 | 441 288 | -0,15 | -60,3 | 277 811 | -0,22 | -64,0 | 326 880 | -0,20 |
| Joukkolainojen ja pääomalainojen jälkimarkkinahinnan ja käyvän arvon erotus 1) |
-9,6 | 441 288 | -0,02 | 3,3 | 277 811 | 0,01 | -9,4 | 326 880 | -0,03 |
| Rahoitusinstrumenttien käypä arvo |
-52,2 | 441 288 | -0,12 | -41,2 | 277 811 | -0,15 | -59,8 | 326 880 | -0,18 |
| Oikaistu nettovarallisuus (EPRA NNNAV) |
1 190,4 | 441 288 | 2,70 | 885,7 | 277 811 | 3,19 | 1 006,3 | 326 880 | 3,08 |
EPRA:n suositusten mukaista oikaistua nettovarallisuutta laskettaessa omaa pääomaa oikaistaan EPRA:n ohjeen mukaisesti siten, että joukkolainojen ja pääomalainojen arvo perustuu jälkimarkkinoiden hintatasoon. Cityconin laskentapolitiikan mukainen joukkolainojen ja pääomalainojen tasearvo ja käypä arvo poikkeavat tästä jälkimarkkinahinnasta. Tämän takia pääomaehtoinen vaihtovelkakirjalaina 1/2006, joukkolaina 1/2009 ja joukkolaina 1/2012 on arvostettu tämän tunnusluvun laskennassa jälkimarkkinoilla tilinpäätöshetkellä vallitsevaan hintaan. Pääomaehtoisen vaihtovelkakirjalainan 1/2006 jälkimarkkinahinta oli 100,30% (92,91%), joukkolaina 1/2009 jälkimarkkinahinta oli 105,28% (104,34%) ja joukkolaina 1/2012 jälkimarkkinahinta oli 104,93% per 31.3.2013. Joukkolainojen ja pääomalainojen jälkimarkkinahinnan ja käyvän arvon erotus 31.3.2013 oli -9,6 miljoonaa euroa (3,3 miljoonaa euroa).
Kiinteistömarkkinoilla yrityksen vuokrantuottokykyä voidaan esittää useilla erilaisilla tuottoa kuvaavilla tunnusluvuilla. Tuoton määritelmän yhdenmukaistamiseksi ja eri kiinteistöyhtiöiden tuottoa kuvaavien tunnuslukujen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi EPRA on julkaissut tuottoluvun laskemista koskevan suosituksen EPRA Net Initial Yield (NIY) (alkunettotuotto).
EPRA alkunettotuotot laskivat pääasiassa Ruotsissa nousseen vajaakäytön ja suomessa nousseen arvonlisäveron myötä. EPRA NIY ja EPRA "topped up" NIY vuoden 2013 ja 2012 ensimmäisten neljänneksien päätteeksi eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia johtuen valmiissa kiinteistökannassa tapahtuneista muutoksista (kuten kiinteistöjen ostot, myynnit ja aloitetut ja valmistuneet kehityshankkeet).
| Me | 31.3.2013 | 31.3.2012 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| Ulkopuolisen arvioijan määrittämä sijoituskiinteistöjen käypä arvo | 2 731,8 | 2 541,9 | 2 704,1 |
| Vähennettynä kehityshankkeilla, tonteilla, käyttämättömillä rakennusoikeuksilla ja rakennusoikeuden kautta arvioiduilla kohteilla |
-232,0 | -572,2 | -389,1 |
| Valmis kiinteistökanta | 2 499,8 | 1 969,7 | 2 315,0 |
| Lisättynä arvioiduilla ostajan transaktiokuluilla | 57,9 | 36,9 | 47,2 |
| Bruttoarvo valmiille kiinteistökannalle (A) | 2 557,7 | 2 006,6 | 2 362,2 |
| Annualisoitu bruttovuokratuotto valmiille kiinteistökannalle | 222,5 | 184,4 | 206,9 |
| Kiinteistökannan hoitokulut | -64,6 | -56,5 | -64,1 |
| Annualisoitu nettovuokratuotto (B) | 157,9 | 127,9 | 142,8 |
| Lisättynä oletetuilla päättyvillä vuokravapailla jaksoilla ja muilla vuokrakannustimilla | 1,8 | 1,6 | 1,6 |
| Annualisoitu nettovuokratuotto alennusten päätyttyä (C) | 159,7 | 129,5 | 144,4 |
| EPRA:n alkunettotuotto-% (B/A) | 6,2 | 6,4 | 6,0 |
| EPRA:n "topped-up" alkunettotuotto-% (C/A) | 6,2 | 6,5 | 6,1 |
EPRA vajaakäyttöaste (%) kuvaa vajaakäytön vuoksi saamatta jäänyttä osuutta täydestä vuokratulosta. EPRA:n mukainen vajaakäyttöaste lasketaan jakamalla tyhjillään olevien tilojen arvioitu vuokra-arvo koko kiinteistökannan arvioidulla vuokra-arvolla, jos kaikki tilat olisi vuokrattu. EPRA:n mukainen vajaakäyttöaste lasketaan samalla periaatteella kuin Cityconin raportoima taloudellinen vuokrausaste.
EPRA:n vajaakäyttöaste nousi pääasiassa Ruotsissa nousseen vajaakäytön vuoksi.
| Me | 31.3.2013 | 31.3.2012 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo vapaille tiloille | 12,3 | 10,1 | 10,3 |
| ./.Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo koko portfoliolle | 244,3 | 223,9 | 239,0 |
| EPRA:n vajaakäyttöaste, % | 5,0 | 4,5 | 4,3 |
| Me | Liite | Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|
| Bruttovuokratuotto | 59,2 | 54,6 | 8,4 % | 225,9 | |
| Käyttökorvaukset ja palvelutuotot | 3,7 | 3,2 | 14,0 % | 13,3 | |
| Liikevaihto | 3 | 62,9 | 57,8 | 8,7 % | 239,2 |
| Hoitokulut | 4 | 22,2 | 19,9 | 11,6 % | 75,8 |
| Vuokraustoiminnan muut kulut | 0,3 | 0,4 | -19,7 % | 1,4 | |
| Nettovuokratuotto | 40,4 | 37,5 | 7,5 % | 162,0 | |
| Hallinnon kulut | 5,3 | 6,6 | -19,9 % | 26,5 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut | 0,3 | 0,1 | 322,8 % | 0,2 | |
| Nettovoitot/-tappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon |
11,8 | 5,9 | 99,5 % | 23,6 | |
| Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen myynneistä | -0,4 | 1,4 | - | 4,2 | |
| Liikevoitto | 46,7 | 38,3 | 22,0 % | 163,4 | |
| Rahoituskulut (netto) | -16,4 | -16,1 | 1,9 % | -68,1 | |
| Osuus yhteisyrityksien voitoista/tappioista | 1,1 | 0,0 | - | 0,2 | |
| Voitto/tappio ennen veroja | 31,4 | 22,2 | 41,7 % | 95,5 | |
| Tilikauden tulokseen perustuvat verot | -0,2 | -0,3 | -39,1 % | -1,4 | |
| Laskennalliset verot | -3,2 | -2,6 | 23,3 % | -6,4 | |
| Katsauskauden voitto/tappio | 28,1 | 19,3 | 45,4 % | 87,7 | |
| Katsauskauden voiton/tappion jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 26,1 | 15,8 | 65,1 % | 77,2 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 2,0 | 3,5 | -43,4 % | 10,5 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos 1) |
|||||
| Tulos/osake, euroa | 5 | 0,07 | 0,05 | 36,2 % | 0,24 |
| Tulos/osake, laimennettu, euroa | 5 | 0,07 | 0,05 | 35,5 % | 0,24 |
| Muut laajan tuloksen erät | |||||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | |||||
| Nettovoitot/-tappiot rahavirran suojauksista | 10,2 | 5,8 | 77,8 % | -19,3 | |
| Tuloverot liittyen rahavirran suojauksiin | -2,4 | -1,3 | 86,9 % | 5,2 | |
| Osuus yhteisyrityksien muista laajan tuloksen eristä | -0,2 | - | - | - | |
| Ulkomaan toimintojen tilinpäätöksen muuntamisesta johtuvat valuuttakurssivoitot/-tappiot |
3,2 | 0,7 | 334,7 % | 3,3 | |
| Yhteensä erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää | |||||
| tulosvaikutteisiksi | 10,8 | 5,2 | 107,9 % | -10,7 | |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 10,8 | 5,2 | 107,9 % | -10,7 | |
| Katsauskauden laaja voitto/tappio | 38,9 | 24,5 | 58,7 % | 77,0 | |
| Katsauskauden laajan voiton/tappion jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 36,8 | 20,8 | 77,1 % | 65,4 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 2,1 | 3,7 | -44,4 % | 11,6 |
1) Osakekohtaiset tulos tunnusluvut on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä maaliskuussa 2013 toteutetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.
| Me | Liite | 31.3.2013 | 31.3.2012 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|---|
| Varat | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Sijoituskiinteistöt | 6 | 2 730,9 | 2 547,8 | 2 714,2 |
| Osuudet yhteisyrityksissä | 144,4 | 0,6 | 0,9 | |
| Aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 2,9 | 3,1 | 3,1 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 17,1 | 13,2 | 19,5 | |
| Johdannaissopimukset ja muut pitkäaikaiset varat | - | 0,1 | - | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 2 895,3 | 2 564,7 | 2 737,6 | |
| Myytävissä olevat sijoituskiinteistöt | 7 | 10,7 | 0,1 | 5,4 |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Johdannaissopimukset | 9, 10 | 0,7 | - | - |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 17,9 | 19,9 | 24,5 | |
| Rahavarat ja pankkisaamiset | 8 | 165,1 | 59,8 | 51,0 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 183,6 | 79,7 | 75,5 | |
| Varat yhteensä | 3 089,7 | 2 644,5 | 2 818,5 | |
| Oma pääoma ja velat | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 259,6 | 259,6 | 259,6 | |
| Ylikurssirahasto | 131,1 | 131,1 | 131,1 | |
| Arvonmuutosrahasto | -52,2 | -41,2 | -59,8 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 11 | 493,3 | 243,1 | 333,0 |
| Kertyneet voittovarat | 11 | 368,2 | 289,8 | 351,8 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 1 200,0 | 882,4 | 1 015,7 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 46,3 | 62,9 | 44,2 | |
| Oma pääoma yhteensä | 1 246,3 | 945,3 | 1 059,9 | |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Lainat | 12 | 1 437,9 | 1 359,8 | 1 406,3 |
| Johdannaissopimukset ja muut korottomat velat | 9, 10 | 66,8 | 49,7 | 76,6 |
| Laskennalliset verovelat | 69,2 | 62,4 | 66,0 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 1 573,8 | 1 471,9 | 1 548,9 | |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Lainat | 12 | 142,5 | 140,1 | 126,8 |
| Johdannaissopimukset | 9, 10 | 3,4 | - | 0,7 |
| Ostovelat ja muut velat | 123,6 | 87,3 | 82,2 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 269,6 | 227,4 | 209,7 | |
| Velat yhteensä | 1 843,4 | 1 699,2 | 1 758,6 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 3 089,7 | 2 644,5 | 2 818,5 |
| Me | Liite | Q1/2013 | Q1/2012 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||
| Voitto ennen veroja | 31,4 | 22,2 | 95,5 | |
| Oikaisut voittoon ennen veroja | 4,2 | 9,5 | 42,9 | |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 35,7 | 31,7 | 138,4 | |
| Käyttöpääoman muutos | -4,9 | 0,6 | 8,6 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 30,7 | 32,3 | 147,0 | |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -9,7 | -13,4 | -62,4 | |
| Saadut korot ja muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,3 | 0,6 | |
| Toteutuneet kurssitappiot | -3,5 | -4,7 | -22,9 | |
| Maksetut/saadut välittömät verot | -0,6 | -0,3 | -0,8 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 17,0 | 14,2 | 61,5 | |
| Investointien rahavirta | ||||
| Tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankintahetken | ||||
| rahavaroilla | 6,7 | -1,5 | - | -41,0 |
| Sijoituskiinteistöjen hankinnat | 6,7 | - | - | -1,1 |
| Investoinnit sijoituskiinteistöihin, yhteisyrityksiin sekä aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin |
6,7 | -155,8 | -16,1 | -93,9 |
| Sijoituskiinteistöjen myynnit | 6,7 | 24,3 | 16,3 | 31,1 |
| Investointien nettorahavirta | -133,0 | 0,3 | -104,9 | |
| Rahoituksen rahavirta | ||||
| Maksullinen merkintäetuoikeusanti ja osakeanti | 196,2 | - | 89,9 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 12 | 69,6 | 25,9 | 117,1 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | 12 | -37,0 | -48,4 | -157,5 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 12 | 112,9 | 50,9 | 623,5 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 12 | -112,2 | -74,7 | -600,6 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat | - | - | -28,5 | |
| Maksetut osingot ja pääoman palautukset sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta |
11 | - | - | -41,7 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 229,6 | -46,4 | 2,3 | |
| Rahavarojen muutos | 113,6 | -31,9 | -41,1 | |
| Rahavarat katsauskauden alussa | 8 | 51,0 | 91,3 | 91,3 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 0,4 | 0,3 | 0,8 | |
| Rahavarat katsauskauden lopussa | 8 | 165,1 | 59,8 | 51,0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | Emoyhti | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Me | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Arvon muutos rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muunto erot |
Kertyneet voittova rat |
ön omis tajille kuuluva oma pää oma |
Määräys vallat tomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2012 | 259,6 | 131,1 | -45,7 | 273,7 | -7,8 | 291,7 | 902,6 | 59,2 | 961,8 |
| Katsauskauden laaja voitto/tappio | 4,5 | 0,5 | 15,8 | 20,8 | 3,7 | 24,5 | |||
| Osingonjako ja pääoman palautus sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (Liite 11) |
-30,6 | -11,1 | -41,7 | -41,7 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | 0,7 | 0,7 | 0,7 | ||||||
| Oma pääoma 31.3.2012 | 259,6 | 131,1 | -41,2 | 243,1 | -7,3 | 297,1 | 882,4 | 62,9 | 945,3 |
| Oma pääoma 1.1.2013 | 259,6 | 131,1 | -59,8 | 333,0 | -5,5 | 357,3 | 1 015,7 | 44,2 | 1 059,9 |
| Katsauskauden laaja voitto/tappio | 7,6 | 3,1 | 26,1 | 36,8 | 2,1 | 38,9 | |||
| Merkintäetuoikeusanti | 196,2 | 196,2 | 196,2 | ||||||
| Osingonjako ja pääoman palautus sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (Liite 11) |
-36,0 | -13,1 | -49,0 | -49,0 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | 0,3 | 0,3 | 0,3 | ||||||
| Oma pääoma 31.3.2013 | 259,6 | 131,1 | -52,2 | 493,3 | -2,4 | 370,6 | 1 200,0 | 46,3 | 1 246,3 |
Citycon on vähittäiskaupan liiketiloihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö, jonka toiminta on keskittynyt Suomeen, Ruotsiin ja Baltia ja uudet markkinat liiketoimintayksiköihin. Yhtiö on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Hallitus on hyväksynyt välitilinpäätöksen 23.4.2013.
Citycon laatii konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja Cityconin välitilinpäätös 31.3.2013 päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Luvut ovat tilintarkastamattomia.
Lisäksi välitilinpäätöksessä 31.3.2013 on otettu käyttöön seuraavat standardit ja nykyisiin standardeihin tehdyt muutokset:
Lisätietoa laskentaperiaatteista löytyy Cityconin tilinpäätöksen 2012 Konsernitilinpäätöksen liitetiedoista liitetiedosta 3 "Muutokset IFRS-standardeissa ja laskentaperiaatteissa" ja liitetiedosta 4 "Yhteenveto konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista".
Cityconin liiketoiminta on jaettu alueellisiin liiketoimintayksiköihin Suomi, Ruotsi ja Baltia ja uudet markkinnat
Citycon hankki 50 prosentin osuuden Kista Galleria -kauppakeskuksesta 17.1.2013. Kista Galleria -kauppakeskus yhdistellään Cityconin tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä, jolloin Cityconin osuus Kista Galleria -kauppakeskuksen kauden tuloksesta kirjataan riville "Osuus yhteisyrityksien voitoista" laajassa tuloslaskelmassa ja Cityconin osuus Kista Galleria -kauppakeskuksen varoista kirjataan riville "Osuudet yhteisyrityksissä" taseessa. Cityconin johto ja hallitus seuraa kuitenkin Kista Galleria -kauppakeskuksen taloudellista tulosta siten kuin se olisi yhdistelty kokonaan Cityconin nettovuokratuottoon ja liikevoittoon. Täten, segmentti-informaatiossa esitetään Ruotsin luvut ilman (IFRS) Kista Galleria -kauppakeskusta ja Kista Galleria -kauppakeskuksen kanssa (Segmentit).
| Me | Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | ||||
| Suomi | 37,9 | 34,7 | 9,1 % | 143,2 |
| Ruotsi | 27,4 | 15,8 | 74,1 % | 63,1 |
| Baltia ja uudet markkinat | 8,8 | 7,3 | 19,4 % | 32,8 |
| Segmentit yhteensä | 74,1 | 57,8 | 28,1 % | 239,2 |
| Täsmäytys IFRS lukuihin | -11,2 | - | - | - |
| Yhteensä IFRS | 62,9 | 57,8 | 8,7 % | 239,2 |
| Ruotsi IFRS | 16,2 | 15,8 | 2,9 % | 63,1 |
| Nettovuokratuotto | ||||
| Suomi | 24,2 | 22,8 | 6,2 % | 98,2 |
| Ruotsi | 17,5 | 9,2 | 90,5 % | 39,2 |
| Baltia ja uudet markkinat | 6,4 | 5,5 | 15,8 % | 24,6 |
| Segmentit yhteensä | 48,1 | 37,5 | 28,2 % | 162,0 |
| Täsmäytys IFRS lukuihin | -7,8 | - | - | - |
| Yhteensä IFRS | 40,4 | 37,5 | 7,5 % | 162,0 |
| Ruotsi IFRS | 9,7 | 9,2 | 5,6 % | 39,2 |
| Me | Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Operatiivinen liikevoitto (EPRA operating profit) | ||||
| Suomi | 23,4 | 20,9 | 12,1 % | 89,3 |
| Ruotsi | 16,0 | 7,8 | 105,7 % | 34,0 |
| Baltia ja uudet markkinat | 6,2 | 5,3 | 16,8 % | 23,7 |
| Muut | -2,9 | -3,0 | -1,1 % | -11,4 |
| Segmentit yhteensä | 42,6 | 31,0 | 37,6 % | 135,7 |
| Täsmäytys IFRS lukuihin | -7,2 | - | - | - |
| Yhteensä IFRS | 35,4 | 31,0 | 14,3 % | 135,7 |
| Ruotsi IFRS | 8,7 | 7,8 | 12,5 % | 34,0 |
| Nettovoitot/-tappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon |
||||
| Suomi | 8,3 | -2,3 | - | -0,9 |
| Ruotsi | 2,7 | 3,3 | -16,4 % | 9,0 |
| Baltia ja uudet markkinat | 0,7 | 5,0 | -85,2 % | 15,4 |
| Segmentit yhteensä | 11,8 | 5,9 | 99,5 % | 23,6 |
| Täsmäytys IFRS lukuihin | - | - | - | - |
| Yhteensä IFRS | 11,8 | 5,9 | 99,5 % | 23,6 |
| Ruotsi IFRS | 2,7 | 3,3 | -16,4 % | 9,0 |
| Liikevoitto/-tappio | ||||
| Suomi | 31,5 | 17,7 | 78,0 % | 87,5 |
| Ruotsi | 18,4 | 13,3 | 38,7 % | 48,2 |
| Baltia ja uudet markkinat | 6,9 | 10,3 | -32,5 % | 39,1 |
| Muut | -2,9 | -3,0 | -1,1 % | -11,4 |
| Segmentit yhteensä | 54,0 | 38,3 | 40,8 % | 163,4 |
| Täsmäytys IFRS lukuihin | -7,2 | - | - | - |
| Yhteensä IFRS | 46,7 | 38,3 | 22,0 % | 163,4 |
| Ruotsi IFRS | 11,2 | 13,3 | -15,7 % | 48,2 |
| Me | 31.3.2013 | 31.3.2012 | Muutos-% | 31.12.2012 |
| Varat | ||||
| Suomi | 1 660,2 | 1 563,0 | 6,2 % | 1 672,9 |
| Ruotsi | 1 325,9 | 717,5 | 84,8 % | 749,4 |
| Baltia ja uudet markkinat | 319,8 | 287,0 | 11,5 % | 317,1 |
| Muut | 337,8 | 77,0 | 338,6 % | 79,0 |
| Segmentit yhteensä | 3 643,7 | 2 644,5 | 37,8 % | 2 818,5 |
| Täsmäytys IFRS lukuihin | -554,0 | - | - | - |
| Yhteensä IFRS | 3 089,7 | 2 644,5 | 16,8 % | 2 818,5 |
| Ruotsi IFRS | 771,9 | 717,5 | 7,6 % | 749,4 |
| Velat yhteensä | ||||
| Suomi | 57,3 | 17,7 | 224,2 % | 14,0 |
| Ruotsi | 7,5 | 18,4 | -59,2 % | 21,0 |
| Baltia ja uudet markkinat | 20,8 | 4,7 | 345,8 % | 3,7 |
| Muut | 1 757,8 | 1 658,5 | 6,0 % | 1 719,9 |
| Yhteensä | 1 843,4 | 1 699,2 | 8,5 % | 1 758,6 |
Segmenttien varojen muutos johtui sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksesta sekä investoinneista ja myynneistä.
| Me | Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Lämmitys- ja sähkökulut | 8,5 | 7,7 | 10,4 % | 25,1 |
| Ylläpitokulut | 6,4 | 6,4 | -0,5 % | 25,4 |
| Maavuokrat ja muut vuokrat | 0,5 | 0,4 | 29,4 % | 1,8 |
| Kiinteistön henkilöstön kulut | 0,5 | 0,2 | 170,3 % | 0,8 |
| Kiinteistön hallinnon kulut | 0,7 | 0,5 | 46,4 % | 2,3 |
| Markkinointikulut | 1,3 | 1,1 | 15,8 % | 5,6 |
| Kiinteistövakuutukset | 0,2 | 0,2 | -3,3 % | 0,6 |
| Kiinteistöverot | 1,8 | 1,6 | 13,8 % | 7,1 |
| Korjauskulut | 2,4 | 2,0 | 18,2 % | 7,0 |
| Muut kiinteistön hoitokulut | 0,1 | 0,0 | - | 0,2 |
| Yhteensä | 22,2 | 19,9 | 11,6 % | 75,8 |
Kaksi kiinteistöä ei tuottanut tuloa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä (vuonna 2012 kaksi kiinteistöä ), mutta hoitokulua niistä syntyi 0,1 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa).
| Me | Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden voitto/tappio, Me | 26,1 | 15,8 | 65,1 % | 77,2 |
| Osakeantioikaistu keskimääräinen osakemäärä, milj. kpl 1) | 376,6 | 310,7 | 21,2 % | 321,1 |
| Osakekohtainen tulos, euroa 1) | 0,07 | 0,05 | 36,2 % | 0,24 |
| Tulos/osake, laimennettu | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden voitto/ tappio, Me | 26,1 | 15,8 | 65,1 % | 77,2 |
| VVK:n kulut vähennettynä verovaikutuksella, Me | 0,6 | 1,0 | -42,2 % | 3,1 |
| Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetty katsauskauden voitto/tappio, Me |
26,6 | 16,8 | 59,0 % | 80,3 |
| Osakeantioikaistu keskimääräinen osakemäärä, milj. kpl 1) | 376,6 | 310,7 | 21,2 % | 321,1 |
| VVK:n laimennusvaikutus, milj. kpl | 10,0 | 17,0 | -41,1 % | 15,1 |
| Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän laimennusvaikutus, milj. kpl | - | 0,0 | - | 0,0 |
| Keskimääräinen laimennettu osakemäärä, milj. kpl | 386,6 | 327,7 | 18,0 % | 336,3 |
| Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa 1) | 0,07 | 0,05 | 34,7 % | 0,24 |
1) Osakekohtaiset tulos tunnusluvut on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä maaliskuussa 2013 toteutetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.
Citycon jakaa sijoituskiinteistönsä kahteen kategoriaan: rakenteilla oleviin/peruskorjattaviin kiinteistöihin sekä operatiivisessa toiminnassa oleviin kiinteistöihin. 31.3.2013 ensin mainittuun ryhmään sisältyi IsoKristiina Suomessa että Åkermyntan Centrum Ruotsissa. 31.3.2012 ensin mainittuun ryhmään sisältyivät Iso Omena, Koskikeskus ja Myllypuro Suomessa sekä Åkermyntan Centrum Ruotsissa että Magistral Virossa.
Rakenteilla olevat kiinteistöt -kategoria sisältää kiinteistön koko käyvän arvon, vaikka vain osa kiinteistöstä olisi rakenteilla.
| Me | 31.3.2013 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rakenteilla olevat/peruskor jattavat kiinteistöt |
Operatiivisessa toiminnassa olevat kiinteistöt |
Sijoituskiinteistöt yhteensä | ||||
| Katsauskauden alussa | 195,7 | 2 518,5 | 2 714,2 | |||
| Hankinnat | 1,5 | 0,1 | 1,6 | |||
| Investoinnit | 0,4 | 12,1 | 12,6 | |||
| Myynnit | -18,4 | -1,6 | -20,1 | |||
| Aktivoidut korot | 0,1 | 0,4 | 0,5 | |||
| Voitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta | 0,2 | 21,4 | 21,6 | |||
| Tappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta | -0,3 | -9,5 | -9,8 | |||
| Valuuttakurssiero | 0,5 | 19,5 | 20,1 | |||
| Siirrot erien välillä | -139,2 | 129,6 | -9,6 | |||
| Katsauskauden lopussa | 40,4 | 2 690,5 | 2 730,9 |
| Me | 31.3.2012 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rakenteilla olevat/peruskor jattavat kiinteistöt |
Operatiivisessa toiminnassa olevat kiinteistöt |
Sijoituskiinteistöt yhteensä | ||||
| Katsauskauden alussa | 526,4 | 1 995,7 | 2 522,1 | |||
| Hankinnat | - | 0,0 | 0,0 | |||
| Investoinnit | 9,9 | 6,4 | 16,2 | |||
| Myynnit | - | -2,0 | -2,0 | |||
| Aktivoidut korot | 0,2 | 0,2 | 0,4 | |||
| Voitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta | 5,4 | 12,8 | 18,2 | |||
| Tappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta | -0,3 | -12,0 | -12,3 | |||
| Valuuttakurssiero | 0,1 | 5,1 | 5,2 | |||
| Siirrot erien välillä | - | -0,1 | -0,1 | |||
| Katsauskauden lopussa | 541,7 | 2 006,1 | 2 547,8 |
| Me | 31.12.2012 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rakenteilla olevat/peruskor jattavat kiinteistöt |
Operatiivisessa toiminnassa olevat kiinteistöt |
Sijoituskiinteistöt yhteensä | ||||
| Katsauskauden alussa | 526,4 | 1 995,7 | 2 522,1 | |||
| Hankinnat | 7,9 | 50,9 | 58,8 | |||
| Investoinnit | 34,1 | 65,6 | 99,7 | |||
| Myynnit | - | -1,4 | -1,4 | |||
| Aktivoidut korot | 1,1 | 0,7 | 1,8 | |||
| Voitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta | 0,6 | 53,7 | 54,4 | |||
| Tappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta | -1,2 | -29,6 | -30,8 | |||
| Valuuttakurssiero | 0,5 | 26,3 | 26,8 | |||
| Siirrot erien välillä | -373,7 | 356,5 | -17,2 | |||
| Katsauskauden lopussa | 195,7 | 2 518,5 | 2 714,2 | |||
Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon on määrittänyt ulkopuolinen arvioija nettotuottoon perustuvan kassavirta-analyysin avulla, jonka keskeisimpiä muuttujia ovat markkinavuokrat, vuokrausaste, hoitokulut ja tuottovaatimus. Ulkopuolisen arvioijan kassavirta-analyysissä käyttämät tuottovaatimukset sekä markkinavuokrat olivat segmenteittäin seuraavanlaiset:
| Tuottovaateen painotettu keskiarvo (%) | Markkinavuokrien painotettu keskiarvo (€/m²) | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.3.2013 | 31.3.2012 | 31.12.2012 | 31.3.2013 | 31.3.2012 | 31.12.2012 | |
| Suomi | 6,2 | 6,3 | 6,2 | 26,1 | 25,6 | 25,9 |
| Ruotsi | 6,0 | 5,9 | 6,0 | 26,2 | 24,0 | 25,6 |
| Baltia ja uudet markkinat | 7,6 | 8,0 | 7,7 | 20,1 | 20,8 | 20,0 |
| Keskimäärin | 6,3 | 6,4 | 6,3 | 25,4 | 24,6 | 25,1 |
Myytävissä olevat sijoituskiinteistöt koostui 31.3.2013 Ruotsissa sekä Suomessa sijaitsevista liikekiinteistöistä, joiden kauppojen arvioidaan toteutuvan toisen neljänneksen 2013 aikana. 31.12.2012 myytävissä olevat sijoituskiinteistöt koostuivat Suomessa sijaitsevasta kiinteistöstä ja tontista. Tontin kauppa toteutui helmikuussa 2013.
| Me | 31.3.2013 | 31.3.2012 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| Katsauskauden alussa | 5,4 | 12,7 | 12,7 |
| Myynnit | -4,3 | -12,8 | -25,0 |
| Valuuttakurssiero | 0,0 | 0,1 | 0,5 |
| Siirto sijoituskiinteistöistä | 9,6 | 0,1 | 17,2 |
| Katsauskauden lopussa | 10,7 | 0,1 | 5,4 |
| Me | 31.3.2013 | 31.3.2012 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 164,7 | 59,8 | 50,6 |
| Lyhytaikaiset pankkitalletukset | - | 0,0 | - |
| Muut rahoitusvarat | 0,3 | - | 0,3 |
| Yhteensä | 165,1 | 59,8 | 51,0 |
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat koostuvat edellä esitetyistä rahavaroista. Muut rahavarat sisältää pantattuja pankkitalletuksia liittyen vuokratakuisiin ja kiinteistöjen kehityshankkeisiin.
| Me | 31.3.2013 | 31.3.2012 | 31.12.2012 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tasearvo | Käyvät arvot | Tasearvo | Käyvät arvot | Tasearvo | Käyvät arvot | |
| Rahoitusvarat | ||||||
| I Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
||||||
| Johdannaissopimukset | 0,7 | 0,7 | - | - | - | - |
| Rahoitusvelat | ||||||
| I Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat |
||||||
| Lainat | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 351,3 | 1 355,8 | 1 391,0 | 1 394,1 | 1 304,3 | 1 308,6 |
| Pääomaehtoinen vaihtovelkakirjalaina 1/2006 |
39,4 | 39,8 | 68,6 | 71,3 | 39,1 | 39,8 |
| Joukkolaina 1/2009 | 39,8 | 40,0 | 39,6 | 40,0 | 39,7 | 40,0 |
| Joukkolaina 1/2012 | 149,5 | 150,0 | - | - | 149,5 | 150,0 |
| II Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
||||||
| Johdannaissopimukset | 3,4 | 3,4 | - | - | 0,7 | 0,7 |
| III Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa |
||||||
| Johdannaissopimukset | 65,8 | 65,8 | 49,1 | 49,1 | 75,6 | 75,6 |
Citycon noudattaa IFRS:n mukaisia arvostusperiaatteita rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämisessä. Seuraavassa on esitetty käyvän arvon määrittämisen periaatteet kaikille rahoitusvaroille ja -veloille.
Johdannaissopimukset kirjataan hankintahetkellä hankintahintaan ja sen jälkeen ne arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon taseessa. Koronvaihtosopimusten käypiä arvoja määritettäessä on käytetty tulevien kassavirtojen nykyarvomenetelmää. Korkojohdannaissopimusten käypä arvo perustuu sopimusten vastapuolipankkien määrittämään käypään arvoon, joka on laskettu käyttämällä tavanomaisia OTC markkinaosapuolten käyttämiä arvonmääritysmenetelmiä. Markkinakoroista määritetään korkokäyrä perustuen havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin, jota käytetään tulevien korkomaksujen määrittämisessä. Tulevat korkomaksut diskontataan nykyarvoonsa.
Valuuttatermiinien käyvät arvot määräytyvät termiinin sopimuskurssin ja kunkin tilinpäätöspäivän keskikurssin sekä valuuttojen korkotasojen erotuksen perusteella. Käyvät arvot vastaavat rahamäärää, jonka Citycon joutuisi maksamaan tai vastaanottaisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen. Valuuuttajohdannaissopimusten käypä arvo perustuu julkisesti noteerattuihin kursseihin.
Sekä korko- että valuuttajohdannaisten IFRS7p27a käyvän arvoon hierarkian mukainen käyvän arvon määritysluokka on 2. Jokaisen raportointikauden lopussa Citycon arvioi toistuvasti käypään arvoon arvostettavien rahoitusinstrumenttien mahdolliset siirrot käyvän arvon hierarkian tasojen välillä (perustuen alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon joka on merkittävä arvonmäärityksen kannalta). Kauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkiatasojen välillä.
Cityconin lainat rahoituslaitoksilta ovat vaihtuvakorkoisia, joiden käypä arvo on sama kuin lainojen nimellisarvo. Käyvän arvon ja tasearvon erotus on lainojen järjestelypalkkioiden taseeseen aktivoitu poistamaton palkkio.
Pääomaehtoinen vaihtovelkakirjalaina 1/2006 on kiinteäkorkoinen vaihtovelkakirjalaina, jonka käypä arvo on sama kuin lainan nimellisarvo. Käyvän arvon ja tasearvon erotus on lainan järjestelypalkkioiden taseeseen aktivoitu poistamaton palkkio sekä ylikurssirahastoon kirjattu optio-osuuden markkina-arvo liikkeeseenlaskuhetkellä.
Joukkolainat 1/2009 ja 1/2012 ovat kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjalainoja, joiden käyvät arvot ovat samat kuin lainan nimellisarvot. Käyvän arvon ja tasearvon erotus on lainan järjestelypalkkioiden taseeseen aktivoitu poistamaton palkkio .
| Me | 31.3.2013 | 31.3.2012 | 31.12.2012 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvot | Käyvät arvot | Nimellisarvot | Käyvät arvot | Nimellisarvot | Käyvät arvot | |
| Korkojohdannaissopimukset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset | ||||||
| Erääntyminen: | ||||||
| alle vuosi | - | - | - | - | - | - |
| 1-2 vuotta | 158,0 | -4,9 | - | - | 155,6 | -6,0 |
| 2-3 vuotta | 219,7 | -9,4 | 153,1 | -4,9 | 176,2 | -9,0 |
| 3-4 vuotta | 261,6 | -17,8 | 213,9 | -7,4 | 263,1 | -19,9 |
| 4-5 vuotta | 184,0 | -15,6 | 252,6 | -13,4 | 217,2 | -20,2 |
| yli 5 vuotta | 212,2 | -18,1 | 389,5 | -23,4 | 209,5 | -20,6 |
| Yhteensä | 1 035,5 | -65,8 | 1 009,1 | -49,1 | 1 021,7 | -75,6 |
| Valuuttajohdannais sopimukset |
||||||
| Valuuttatermiinit | ||||||
| Erääntyminen: | ||||||
| alle vuosi | 183,6 | -2,8 | - | - | 67,6 | -0,7 |
| Kaikki yhteensä | 1 219,1 | -68,6 | 1 009,1 | -49,1 | 1 089,3 | -76,3 |
Johdannaissopimusten käyvät arvot kuvaavat sopimusten markkina-arvoa katsauskauden lopun markkinahintoihin. Johdannaissopimuksia on käytetty korollisen velan korkoriskin ja valuuttakurssiriskin suojaamistarkoituksessa.
Sopimusten käypiin arvoihin sisältyvä valuuttakurssitappio 2,6 miljoonaa euroa (voitto 0,0 milj. euroa) on kirjattu laajan tuloslaskelman rahoituskuluihin.
Koronvaihtosopimuksista suojauslaskentaa sovelletaan sopimuksille, joiden nimellisarvo on 1 035,5 miljoonaa euroa (1 009,1 milj. euroa). Kyseisten johdannaisten käyvän arvon muutos verovaikutuksineen 7,8 miljoonaa euroa (4,5 milj. euroa) on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioituna. Tämän lisäksi Kistassa on koronvaihtosopimuksia joista EUR 0,2 miljoonaa on kirjattu laajan tuloslaskelman erään Osuus yhteisyrityksien muista laajan tuloksen eristä.
Hallituksen ehdotuksen mukaisesti 21.3.2013 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti tilikauden 2012 osingoksi 0,04 euroa osakkeelta (0,04 euroa tilikaudelta 2011) ja 0,11 euroa osakkeelta päätettiin palauttaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (0,11 euroa tilikaudelta 2011).
Osinko ja pääoman palautus tilikaudelta 2012 oli 49,0 miljoonaa euroa (41,7 milj. euroa tilikaudelta 2011) ja se maksettiin 4.4.2013.
Katsauskauden aikana konsernin korollisia velkoja on maksettu takaisin EUR 150,5 miljoonaa takaisinmaksuehtojen mukaisesti.
Muut pitkäaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut rahavirtalaskelmassa liittyvät luottolimiittisopimusten ja uusien pitkäaikaisten lainojen nostoihin ja takaisinmaksuihin. Kauden aikana jälleerahoitettiin EUR 17,9 miljoonan kahdenkeskinen pankkilaina.
| Me | 31.3.2013 | 31.3.2012 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin | 38,1 | 36,1 | 37,1 |
| Pankkitakaukset | 63,8 | 45,9 | 63,8 |
| Ostositoumukset | 87,5 | 28,9 | 296,1 |
Katsauskauden lopussa Cityconilla oli 87,5 miljoonaa euroa (28,9 milj. euroa) ostositoumuksia liittyen pääasiassa käynnissä oleviin kehityshankkeisiin.Citycon omistaa 50% Kista Galleria yhteisyrityksestä. Osakkeita yhteisyrityksessä on pantattu yhteisyrityksen velkojen vakuudeksi.
Citycon-konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryritykset, omistusyhteysyritykset, vähemmistöyhtiöt, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja Gazit-Globe Ltd, jonka omistusosuus Citycon Oyj:stä 31.3.2013 oli 49,3 prosenttia (31.3.2012: 48,0 %). Ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuosina 2013 ja 2012, Cityconilla oli seuraavia merkittäviä liiketapahtumia Gazit-Globe Ltd:n kanssa:
Elokuussa 2012 Citycon Oyj osti takaisin 2.8.2006 liikkeelle laskemaansa pääomaehtoista vaihtovelkakirjalainaa nimellisarvoltaan 20 miljoonaa euroa Gazit-Globe Ltd:ltä. Cityconin saaman tiedon mukaan Gazit-Globe Ltd:llä ei Cityconin takaisinostojen jälkeen ollut enää hallussaan pääomaehtoista vaihtovelkakirjalainaa 31.3.2013. Vertailukauden lopussa 31.3.2012, Cityconin saaman tiedon mukaan Gazit-Globe Ltd:llä oli hallussaa 58,9 prosenttia pääomaehtoisen vaihtovelkakirjalainan lasketusta määrästä, eli 40,4 miljoonaa euroa pääomaehtoisen vaihtovelkakirjalainan tasearvosta, joka oli 68,6 miljoonaa euroa.
Citycon on maksanut kuluja 0,0 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa) Gazit-Globe Ltd:lle ja sen tytäryhtiöille ja veloittanut kuluja edelleen 0,0 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa) Gazit-Globe Ltd:ltä ja sen tytäryhtiöiltä.
Yhtiö laski maaliskuussa 2013 liikkeeseen 114 miljoonaa uutta osaketta merkintäetuoikeusannissa, jolla yhtiö keräsi uutta omaa pääomaa bruttomäärältään noin 200 miljoonaa euroa. Gazit-Globe Ltd. merkitsi tässä merkintäetuoikeusannissa 56,1 miljoonaa osaketta.
| Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | 2012 | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevoitto, Me | 46,7 | 38,3 | 22,0 % | 163,4 |
| % liikevaihdosta | 74,3 % | 66,3 % | 12,2 % | 68,3 % |
| Voitto/tappio ennen veroja, Me | 31,4 | 22,2 | 41,7 % | 95,5 |
| Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa 1) | 0,07 | 0,06 | 21,2 % | 0,24 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 2,72 | 3,18 | -14,4 % | 3,11 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 113,6 | 152,3 | -25,5 % | 139,8 |
| Korollinen nettovelka (käypä arvo), Me | 1 420,8 | 1 446,2 | -1,8 % | 1 487,8 |
| Henkilöstö katsauskauden lopussa | 117 | 134 | -12,7 % | 129 |
1) Osakekohtainen operatiivinen tulos on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä maaliskuussa 2013 toteutetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.
Tunnuslukujen laskentakaavat löytyvät vuoden 2012 tilinpäätöksestä.
Cityconilla oli maaliskuun lopussa 8 509 (5 741) rekisteröityä osakkeenomistajaa, joista 13 oli hallintarekisterin hoitajia. Hallintarekisteröidyt ja muut ulkomaiset osakkeenomistajat omistivat 331,7 miljoonaa (225,5 milj.) yhtiön osaketta eli niiden hallussa oli 75,2 prosenttia (81,2 %) yhtiön osake- ja äänimäärästä.
Cityconin hallitus päätti 12.2.2013 laskea liikkeelle ylimääräisen yhtiökokouksen 6.2.2013 antaman valtuutuksen nojalla enintään 114 408 000 uutta osaketta. Osakeannissa liikkeeseen lasketut osakkeet vastasivat noin 35,0 prosenttia kaikista Cityconin osakkeista ja äänistä ennen osakeantia sekä noin 25,9 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä osakeannin jälkeen. Merkintäaika päättyi 7.3.2013 ja merkintäetuoikeusannissa liikkeeseen lasketut uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 14.3.2013.
Yhtiö ei kauden aikana vastaanottanut liputusilmoituksia.
| Osakkeen kurssikehitys, tehdyt kaupat, euroa | Q1/2013 | Q1/2012 | Muutos-% | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Alin kurssi | 2,12 | 2,22 | -4,5 % | 2,12 |
| Ylin kurssi | 2,67 | 2,71 | -1,5 % | 2,71 |
| Keskikurssi | 2,42 | 2,50 | -3,2 % | 2,43 |
| Päätöskurssi | 2,23 | 2,51 | -11,2 % | 2,57 |
| Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, Me | 984,1 | 697,3 | 41,1 % | 840,1 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys | ||||
| Vaihdettuja osakkeita, milj. kpl | 44,4 | 25,1 | 76,9 % | 82,0 |
| Vaihdettuja osakkeita, Me | 107,3 | 62,8 | 70,9 % | 199,2 |
| Osakepääoma ja osakkeet | ||||
| Osakepääoma kauden alussa, Me | 259,6 | 259,6 | - | 259,6 |
| Osakepääoma kauden lopussa, Me | 259,6 | 259,6 | - | 259,6 |
| Osakkeiden lukumäärä kauden alussa, milj. kpl | 326,9 | 277,8 | 17,7 % | 277,8 |
| Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, milj. kpl | 441,3 | 277,8 | 58,9 % | 326,9 |
Yhtiön osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia kauden aikana, mutta yhtiön osakkeiden lukumäärä nousi kauden aikana 114 408 000 osakkeella helmi-maaliskuussa järjestetyn merkintäetuoikeusannin johdosta. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Hallituksella on vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen antama osakeantivaltuutus, jonka perusteella hallitus voi päättää enintään 25 miljoonan osakkeen antamisesta tai yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää myös osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokoukseen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2014 asti.
Kauden aikana hallituksella oli myös 6.2.2013 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen antama osakeantivaltuutus. Hallitus käytti tätä valtuutusta päättäessään edellä mainitusta merkintäetuoikeusannista helmikuussa. Tämä valtuutus oli voimassa vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka ja se kumosi vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantivaltuutuksen.
Varsinainen yhtiökokous 2013 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2014 asti.
Hallituksella ei kauden päättyessä ollut muita valtuutuksia.
Yhtiöllä ei kauden aikana ollut hallussa sen omia osakkeita.
Citycon Oyj:n hallitus päätti 3.5.2011 varsinaisen yhtiökokouksen 13.3.2007 antaman valtuutuksen nojalla optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille.
Optio-oikeuksien 2011 haltijoiden ja osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi Citycon Oyj:n hallitus päätti 12.2.2013 ja 13.3.2013 yhtiön järjestämän merkintäetuoikeusannin johdosta tarkistaa optio-oikeuksien 2011 merkintähintaa optio-oikeusohjelman 2011 ehtojen mukaisesti.
Optio-oikeuksia voidaan antaa yhteensä enintään 7 250 000 kappaletta. Merkintäsuhde on 1,1765 (1,0), joten optio-oikeudet oikeuttavat niiden haltijat merkitsemään yhteensä enintään 8 529 625 (7 250 000) yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Merkintäsuhde tarkistettiin 1,0:sta 1,1765:een syys-lokakuussa 2012 järjestetyn merkintäetuoikeusannin vuoksi.
Optio-oikeudet on merkitty tunnuksilla 2011A(I), 2011A(II) ja 2011A(III); 2011B(I), 2011B(II) ja 2011B(III); 2011C(I), 2011C(II) ja 2011C(III) sekä 2011D(I), 2011D(II) ja 2011D(III).
Katsauskauden loppuun mennessä optio-oikeuksia 2011 oli jaettu yhteensä 6 265 000 kappaletta. Alalajeihin 2011A–D(I) kuuluvia optio-oikeuksia oli jaettu yhteensä 2 250 000 kappaletta, alalajeihin 2011A–D(II) kuuluvia optio-oikeuksia 1 990 000 kappaletta ja alalajeihin 2011A–D(III) kuuluvia optio-oikeuksia 2 025 000 kappaletta.
Optio-oikeuksien 2011 perusteella merkittävien osakkeiden merkintäetuoikeusannin johdosta tarkistetut merkintähinnat ovat seuraavat:
| Optiolaji | Merkintähinta | |
|---|---|---|
| 2011A–D(I) | 2,8009 | (3,17) |
| 2011A–D(II) | 2,9199 | (3,31) |
| 2011A–D(III) | 2,3419 | (2,63) |
Merkintähinnasta voidaan vähentää vuosittain yhtiön tavanomaisesta käytännöstä poiketen maksettavat osakekohtaiset osingot ja pääoman palautukset.
Optio-oikeuksien 2011 merkintäajat ovat seuraavat:
| Optiolaji | 2011A(I-III) | 2011B(I-III) | 2011C(I-III) | 2011D(I-III) |
|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden merkintäaika alkaa | 1.4.2012 | 1.4.2013 | 1.4.2014 | 1.4.2015 |
| Osakkeiden merkintäaika päättyy | 31.3.2018 | 31.3.2018 | 31.3.2018 | 31.3.2018 |
Optio-oikeusohjelmaa 2011 on käsitelty tarkemmin yhtiön vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Optio-oikeuksien 2011 ehdot kokonaisuudessaan ovat saatavilla yhtiön internetsivulla www.citycon.fi/optiot.
Merkintäetuoikeusannin vuoksi Cityconin hallitus päätti 12.2.2013 ja 13.3.2013 muuttaa vaihtovelkakirjalainan vaihtohintaa 4,05 eurosta 3,76 euroon. Uuden vaihtohinnan tultua voimaan, vaihtovelkakirjalainan perusteella merkittävien osakkeiden kokonaismäärä on 10 585 106.
Citycon julkistaa vielä kaksi osavuosikatsausta tilikaudella 2013. Osavuosikatsaukset julkistetaan seuraavasti:
1-6/2013 keskiviikkona 10.7.2013 noin klo 9 ja 1-9/2013 keskiviikkona 16.10.2013 noin klo 9.
Lisää sijoittajatietoa Cityconin verkkosivuilta osoitteesta www.citycon.fi.
Marcel Kokkeel, toimitusjohtaja Puhelin 020 766 4521 tai 040 154 6760 [email protected]
Eero Sihvonen, varatoimitus- ja talousjohtaja Puhelin 020 766 4459 tai 050 557 9137 [email protected]
NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.citycon.fi
Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti laaditun Citycon Oyj:n konsernin taseen 31.3.2013, laajan tuloslaskelman, oman pääoman muutoksia koskevan laskelman ja rahavirtalaskelman kyseisenä päivänä päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta sekä liitetiedot. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa arvopaperimarkkinalain 2 luvun 5a §:ssä tarkoitetun osavuosikatsauksen laatimisesta. Suorittamamme yleisluonteisen tarkastuksen perusteella annamme yhtiön hallituksen pyynnöstä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 5a §:n 7 momentin mukaisen lausunnon osavuosikatsauksesta.
Yleisluonteinen tarkastus on suoritettu yleisluonteista tarkastusta koskevan standardin 2410 "Yhteisön tilintarkastajan suorittama osavuosi-informaation yleisluonteinen tarkastus" mukaisesti. Yleisluonteiseen tarkastukseen kuuluu tiedustelujen tekemistä pääasiallisesti talouteen ja kirjanpitoon liittyvistä asioista vastaaville henkilöille sekä analyyttisiä toimenpiteitä ja muita yleisluonteisen tarkastuksen toimenpiteitä. Yleisluonteinen tarkastus on laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin tilintarkastusstandardien ja -suositusten mukaisesti suoritettava tilintarkastus, ja siksi emme pysty sen perusteella varmistumaan siitä, että saamme tietoomme kaikki sellaiset merkittävät seikat, jotka ehkä tunnistettaisiin tilintarkastuksessa. Näin ollen emme anna tilintarkastuskertomusta.
Yleisluonteisen tarkastuksen perusteella tietoomme ei ole tullut mitään, mikä antaisi meille syyn uskoa, ettei osavuosikatsaus, joka on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, anna arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetulla tavalla oikeaa ja riittävää kuvaa yhteisön taloudellisesta asemasta 31.3.2013 ja sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista kyseisenä päivänä päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta.
Helsingissä, 23. huhtikuuta 2013
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Eija Niemi-Nikkola, KHT
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.