Fortum Oyj

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013

25.4.2013

Hyvä ensimmäinen neljännes − Nyaganin 1-yksikkö aloittanut kaupallisen tuotannon

Tammi-maaliskuu 2013

Vertailukelpoinen liikevoitto oli 650 (654) miljoonaa euroa, -1 %
Liikevoitto oli 603 (739) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, kuten johdannaiset ja myyntivoitot, olivat -47 (85) miljoonaa euroa
Osakekohtainen tulos oli 0,45 (0,56) euroa, -20 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, kuten johdannaiset ja myyntivoitot olivat -0,04 (0,10) euroa
Vahva rahavirta, 646 (553) miljoonaa euroa
Sähkönsiirtotoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittäminen aloitettu
Nyaganin 2- ja 3 -yksiköiden aikataulut täsmentyneet vuositasolla 500 miljoonan euron liikevoittotavoitetaso vuoden 2015 aikana

Tunnuslukuja	I/13	I/12*	2012*	Viimeiset 12 kk (12kk)
Liikevaihto, milj. euroa	1 991	1 901	6 159	6 249
Liikevoitto, milj. euroa	603	739	1 874	1 738
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa	650	654	1 752	1 748
Tulos ennen veroja, milj. euroa	559	655	1 586	1 490
Tulos/osake, euroa	0,45	0,56	1,59	1,49
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	646	553	1 382	1 475
Oma pääoma/osake, euroa	11,82	11,48	11,30	N/A
Korollinen nettovelka (kauden lopussa), milj. euroa	7 433	6 523	7 814	N/A
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta	888 367	888 367	888 367	888 367

Tunnuslukuja	2012*	12kk
Sijoitetun pääoman tuotto, %	10,2	9,1
Oman pääoman tuotto, %	14,6	13,0
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)	3,1	3,1
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)	3,2	3,1

*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2012 on päivitetty eläkkeisiin liittyvän kirjanpitoteknisen muutoksen johdosta. Katso sivu 4 sekä Liite 2.

Näkymät

Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan sähkönkysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin 0,5 % vuodessa.
Suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit: 1,1−1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja 0,9– 1,1 miljardia euroa vuonna 2014.
Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi 2013 tukkumyynistä 80 % on suojattu hintaan 45 euroa megawattitunnilta (MWh) ja 45 % vuodeksi 2014 on suojattu hintaan 42 euroa/MWh.

Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo:

Fortumin ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoinen tulos oli hyvä. Konsernin vertailukelpoinen tulos oli 650 miljoonaa euroa ja näin ollen edellisvuoden ensimmäisen neljänneksen tasolla. Liiketoiminnan rahavirta oli 646 miljoonaa euroa. Rahavirta vahvistui vertailukaudesta, vaikka Ruotsin kruunun (SEK) vahvistuminen vaikutti siihen negatiivisesti. Syksyllä 2012 käynnistetty tehostamisohjelma eteni suunnitelmien mukaan.

Power-divisioonan vertailukelpoista tulosta laskivat pienemmistä vesivarastoista johtuva vähäisempi vesivoimatuotanto yhdessä matalamman saavutetun sähkönhinnan kanssa, vaikka ydinvoiman ja lämpövoiman tuotantovolyymit kasvoivat. Ydinvoiman käytettävyys oli hyvä kaikissa laitoksissa lukuun ottamatta Oskarshamnin 1-yksikköä, joka oli poissa käytöstä koko vuosineljänneksen.

Heat-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2012 vastaavaan jaksoon. Kasvu johtui suuremmista volyymeistä Ruotsissa, pienemmistä kiinteistä kuluista sekä vahvemmasta Ruotsin kruunusta. Suomessa julkaistiin vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana uusi bioöljyyn perustuvan kaupallinen konsepti. Lämmön- ja sähköntuotannon lisäksi tulevaisuudessa voidaan tuottaa myös bioöljyä niin kutsutuissa CHP+-laitoksissa, joissa pyrolyysi on integroitu CHP-tuotantoon.

Maaliskuun lopulla Fortum sai päätökseen Nyaganin 1-yksikön viimeiset rakennusvaiheet. Kattavan analyysin perusteella arvioimme nyt, että Nyaganin 2-yksikkö otetaan käyttöön vuoden 2013 lopulla ja 3-yksikkö valmistuu viimeistään loppuvuoteen 2014 mennessä. Investointiohjelman kokonaisaikataulua tai sen taloudellisia tavoitteita - suunniteltu valmistuminen vuoden 2014 loppuun mennessä sekä 500 miljoonan euron vuotuisen liikevoittotason (EBIT) saavuttaminen vuoden 2015 aikana - ei ole muutettu. Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto laski vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna 2012. Vuonna 2011 käyttöönotettujen uusien yksiköiden positiivinen vaikutus ei riittänyt kompensoimaan heikentyneitä lämmön myyntivolyymeja.

Tammikuussa Fortum ilmoitti selvittävänsä sähkönsiirtoliiketoimintansa tulevaisuuden vaihtoehdot. Tarkastelu saataneen päätökseen vuoden 2013 kuluessa. Ensimmäisen neljänneksen aikana Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen tulos vahvistui. Tulosparannus selittyy pääasiassa suuremmilla volyymeilla, jotka olivat edellisvuoden vertailujaksoa kylmemmän sään ansiota, vahvemmalla Ruotsin kruunulla sekä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä tulosta rasittaneilla kuluilla, jotka liittyivät mittavaan Tapani-myrskyyn vuonna 2011. Electricity Sales -liiketoimintaalueen vertailukelpoinen liikevoitto vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä oli erittäin hyvä. Kasvu selittyy pääosin asiakaskunnan laajenemisella sekä suotuisilla markkinaolosuhteilla ensimmäisellä neljänneksellä.

Neljänneksen aikana Suomen hallitus ilmoitti suunnitelmista alentaa yritysverokantaa 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen. Verokannan laskulla olisi kertaluontoinen positiivinen vaikutus Fortumille. Kehysriihen yhteydessä hallitus ilmoitti myös leikkaavansa vuodesta 2014 käyttöön otettavaksi suunniteltua nk. windfall-veroa 170 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Samaan aikaan Ruotsissa on käynnissä kiinteistöjen vuoden 2013 verotusarvojen päivittäminen ja korottaminen, jonka odotetaan valmistuvan heinäkuun 2013 loppuun mennessä.

Huhtikuussa Euroopan parlamentti hylkäsi CO2-päästöoikeuksien lykkäysesityksen. Päätös oli pettymys Fortumille ja takaisku yhteiselle eurooppalaiselle ilmastopolitiikalle. EU-tasoisen päästökauppajärjestelmän tilalle uhkaa syntyä jopa 27 erilaista kansallista ratkaisua, jotka sisältävät kansallisia hiiliveroja ja muita ilmastopoliittisia välineitä. Tällaisessa tilanteessa energiatuotannon investointipäätökset ovat erittäin haastavia ja energian kokonaiskustannukset nousisivat väistämättä. Parlamentin kielteisestä äänestystuloksesta huolimatta komissio ei kuitenkaan vetänyt esitystään pois, ja asia palautuu nyt takaisin parlamentin ympäristöasioista vastaavaan ENVIvaliokuntaan.

Asiakkaat, kestävä kehitys ja turvallisuus ovat jokapäiväisen työmme kulmakiviä. Oman henkilökuntamme työturvallisuus oli erittäin korkealla tasolla ensimmäisen neljänneksen aikana, mutta aliurakoitsijoidemme turvallisuustasoa on parannettava. Siksi olemme tehostaneet turvallisuustyötä alihankkijoidemme kanssa kaikilla tasoilla. Saavutimme asettamamme hiilidioksidipäästöjen ympäristötavoitteet, mutta polttoaineiden käytön tehokkuudessa ja laitosten käytettävyydessä tavoitteista jäätiin hieman. Saavutimme selvästi tavoitellun jakeluvarmuuden sähkönsiirtoasiakkaillemme. Asiakaskannan kasvu jatkui sekä kaukolämmön että sähkönmyynnin osalta.

Jatkamme päivittäistä työskentelyämme saavuttaaksemme pitkän aikavälin strategiamme tavoitteet.

Tehostamisohjelma 2013–2014

Fortum käynnisti vuonna 2012 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään ja varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa.

Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2013 olevan 1,1–1,4 miljardia euroa ja vuonna 2014 0,9–1,1 miljardia euroa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön vuosittaisen kulutason sisältäen kasvuprojektit arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista. Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.

Tehostamisohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan.

Raportointimuutos eläkkeitä koskevan IFRSstandardin päivityksen johdosta

Fortum otti käyttöön päivitetyn eläkkeitä koskevan IFRS-standardin 1.1.2013. Muutos tehdään takautuvasti, ja näin ollen vertailuvuotta 2012 koskevat tiedot on oikaistu vastaavasti (lisätietoja liitteestä 2). Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan, mutta sillä oli 124 miljoonan euron negatiivinen vaikutus omaan pääomaan 1.1.2012. Päivitetyn standardin mukaiset vertailuluvut vuodelle 2012 on esitetty tämän osavuosikatsauksen liitteessä.

Taloudelliset tulokset

Tammi–maaliskuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 1 991 (1 901) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 650 (654) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 603 (739) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä -47 (85) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu. (Liite 4).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli viimeisellä neljänneksellä 29 (-7) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaistuun vuoden 2012 neljännen neljänneksen osavuosikatsaukseen. Osuus TGC-1:n vuoden 2011 viimeisen vuosineljänneksen voitoista ei sisältynyt vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen. (Liite 11)

Liikevaihto divisioonittain

Milj. euroa	I/13	I/12	2012	LTM
Power	664	655	2 415	2 424
Heat	629	625	1 628	1 632
Russia	344	310	1 030	1 064
Distribution*	342	308	1 070	1 104
Electricity Sales*	262	247	722	737
Muut	16	44	137	109
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus	-188	-188	-503	-503
Eliminoinnit	-78	-100	-340	-318
Yhteensä	1 991	1 901	6 159	6 249

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa	I/13	I/12	2012	LTM
Power	303	342	1 146	1 107
Heat	170	162	271	279
Russia	41	48	68	61
Distribution*	137	110	320	347
Electricity Sales*	15	9	39	45
Muut	-16	-17	-92	-91
Yhteensä	650	654	1 752	1 748

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa	I/13	I/12	2012	LTM
Power	263	368	1 175	1 070
Heat	175	214	344	305
Russia	40	48	79	71
Distribution*	136	117	331	350
Electricity Sales*	5	11	39	33
Muut	-16	-19	-94	-91
Yhteensä	603	739	1 874	1 738

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Konsernin nettorahoituskulut laskivat 73 (77) miljoonaan euroon. Nettorahoituskuluihin vaikutti negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli -2 (-7) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 559 (655) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 107 (119) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 19,2 % (18,3 %). Veroprosentti ilman osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja oli 20,6 % (21,0 %).

Kauden tulos oli 452 (536) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 0,45 (0,56) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -0,04 (0,10) euroa osaketta kohti.

Vähemmistöosuus oli 51 (39) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %.

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana liiketoiminnan rahavirta kasvoi 93 miljoonalla eurolla 646 (553) miljoonaan euroon. Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat 15 miljoonalla eurolla 287 (272) miljoonaan euroon. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 37 (276) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, laski 135 miljoonalla eurolla 401 (536) miljoonaan euroon. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti rahavirtaan negatiivisesti; valuuttakurssieroista syntyi tappioita, jotka liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Kurssierojen yhteisvaikutus oli -108 (-84) miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 974 miljoonalla eurolla 25 535 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 24 561). Pitkäaikaiset varat kasvoivat 299 miljoonalla eurolla 21 677 miljoonasta eurosta 21 976 miljoonaan euroon. Pääosa kasvusta, 319 miljoonaa euroa, liittyi käyttöomaisuushyödykkeiden arvon kasvuun, mikä johtui investoinneista sekä Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen vahvistumisesta. Lyhytaikaiset varat nousivat 675 miljoonalla eurolla 3 559 miljoonaan euroon. Nousu liittyy pääosin likvidien varojen kasvuun 756 miljoonalla eurolla sekä myynti- ja muiden saamisten kasvuun 39 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaisten varojen nousua tasoitti vaihtoomaisuuden väheneminen 99 miljoonalla eurolla.

Sijoitettu pääoma kasvoi 902 miljoonalla eurolla ja oli 20 322 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 19 420). Tämä johtui taseen loppusumman kasvusta. Taseen loppusumma oli 25 535 miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 11 170 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 10 643), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 10 503 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 10 040) ja määräysvallattomien omistajien osuus 667 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 603).

Rahoitus

Nettovelka laski vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 371 miljoonalla eurolla 7 443 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 7 814).

Maaliskussa 2013 Fortum laski liikkeelle kaksi viiden vuoden joukkovelkakirjalainaa EMTN (Euro Medium Term Note) -lainaohjelmansa puitteissa. Lainojen yhteenlaskettu nimellisarvo oli 3 150 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 376 miljoonaa euroa), joista ensimmäinen laina oli 2 000 miljoonaa Ruotsin kruunua vaihtuvalla korolla, ja toinen laina 1 150 miljoonaa Ruotsin kruunua kiinteällä 2,75 % korolla.

Kauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 1 719 (vuoden 2012 lopussa 963) miljoonaa euroa, mukaan lukien OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 169 (vuoden 2012 lopussa 128) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,7 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 73 (77) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -2 (-7) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus Standard & Poor'silta oli A- (negatiivinen näkymä).

Helmikuussa Fortum päätti lopettaa luottoluokitusyhteistyönsä Moody'sin kanssa. Moody'sin luottoluokitus Fortumille oli A2 negatiivisella näkymällä. Huhtikuun alusta alkaen Fortum ilmoitti solmineensa yhteistyösopimuksen luottoluokittaja Fitch Ratingsin kanssa. Sopimuksen mukaisesti Fitch Ratings antaa luottoluokituksen Fortum Oyj:lle sekä Fortumin EMTN-lainaohjelmansa puitteissa liikkeelle laskemille uusille lainoille. Tällä hetkellä Fitch Ratingsin pitkän aikavälin luottoluokitus Fortumille on A- (negatiivisilla näkymillä).

Tunnuslukuja

Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 3,1 (vuoden 2012 lopussa 3,1) ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 3,1 (3,2). Velkaantumisaste oli 67 % (73 %) ja omavaraisuusaste 44 % (43 %). Oma pääoma oli 11,82 euroa (11,30) osaketta kohti. Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta sijoitetun pääoman tuotto oli 9,1% (10,2 %) ja oman pääoman tuotto 13 % (14,6 %).

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana 117 (113) terawattituntia (TWh) eli noin 3 % vuoden 2012 vastaavaa jaksoa enemmän. Kulutuksen kasvu johtui viileämmästä säästä ja sen myötä yksityisen kulutuksen kasvusta.

Vuoden 2013 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 85 TWh eli 2 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat. Ensimmäisen neljänneksen lopussa vesivarastot olivat laskeneet 35 TWh:iin eli olivat 6 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät ja 21 TWh pienemmät kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2012.

Ensimmäisen neljänneksen aikana vuonna 2013 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 42,0 (38,3) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 42,1 (42,5) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 42,0 (39,1) euroa/MWh. Vesivarastojen kasvanut vaje nosti hintoja varsinkin vesivoimapainotteisilla alueilla, mikä taas johti pienempiin aluehintaeroihin näiden ja muiden pohjoismaisten hinta-alueiden välillä. Sähkön tuonti Venäjältä väheni Venäjän sähkönkulutuksen huipputuntien aikana.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana oli 42,3 (45,1) euroa/MWh.

Vuoden 2013 alussa CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU emission Allowance) markkinahinta oli noin 6,6 euroa/tonni. Ensimmäisellä neljänneksellä päästöoikeuksilla käytiin kauppaahintaan noin 3,4 - 6,7 euroa/tonni. Neljänneksen päätöskurssi oli noin 4,8 euroa/tonni. Päästöoikeuksien hintavaihtelut johtuivat pääasiasiassa Euroopan parlamentin ympäristöasioista vastaavan ENVI-valiokunnan kokouksen päätöksistä sekä päästöoikeuksien huutokaupan lykkäämisprosessiin liittyvästä uutisoinnista.

Venäjä

OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla. Öljy- ja kaasuteollisuuteen keskittyneellä Tjumenin alueella sähkönkysyntä kasvoi noin 4 %, kun taas metalliteollisuuteen painottuneella Tšeljabinskin alueella sähkönkysyntä laski noin 3 % vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2012 vastaavaan jaksoon. Lasku johtui pääosin terästeollisuuden vähentyneestä kysynnästä.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 288 (293) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue), oli 213 (217) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta kapasiteettihinta pois lukien kasvoi noin 10 % vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 1 002 (915) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 49).

Divisioonakatsaukset

Power

Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto ja -myynti tukkumarkkinoilla, sähköntuotantokapasiteetin kehittäminen sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.

Milj. euroa	I/13	I/12	2012	LTM
Liikevaihto	664	655	2 415	2 424
- sähkönmyynti	631	631	2 282	2 282
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	552	569	2 086	2 069
- muu myynti	33	24	133	142
Liikevoitto	263	368	1 175	1 070
Vertailukelpoinen liikevoitto	303	342	1 146	1 107
Vertailukelpoinen EBITDA	334	370	1 260	1 224
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	6 394	6 059	6 389
Sidotun pääoman tuotto, %			18,7	16,8
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %			18,5	17,6
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	27	24	190	193
Henkilöstön lukumäärä	1 884	1 842	1 846

Sähköntuotanto lähteittäin, TWh	I/13	I/12	2012	LTM
Vesivoima, Pohjoismaissa	5,8	6,1	25,2	24,9
Ydinvoima, Pohjoismaissa	6,7	6,5	23,4	23,6
Lämpövoima, Pohjoismaissa	0,7	0,2	0,6	1,1
Yhteensä Pohjoismaissa	13,2	12,8	49,2	49,6
Lämpövoima muissa maissa	0,3	0,3	1,1	1,1
Yhteensä	13,5	13,1	50,3	50,7

Pohjoismainen myynti, TWh	I/13	I/12	2012	LTM
Myynti Pohjoismaissa	13,7	13,2	50,7	51,2
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	12,1	12,0	46,8	46,9

* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, markkinahintaan perustuvia ostoja eikä myyntiä vähemmistöosakkaille (eli Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).

Myyntihinta, EUR/MWh	I/13	I/12	2012	LTM
Sähkön tukkumyyntihinta
Pohjoismaissa**	45,7	47,2	44,6	47,2

**Sähkön tukkumyyntihinta ei sisällä myyntituloja lämpövoimatuotannosta, markkinahintaan tehdyistä ostoista eikä myyntiä vähemmistöosakkaille (eli Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).

Tammi–maaliskuu

Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 303 (342) miljoonaa euroa eli 39 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2012 vastaavana ajanjaksona.

Divisioonan liikevoitto oli 263 (368) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikuttivat 4 (47) miljoonaan euron myyntivoitto, kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö, jonka vaikutus oli yhteensä -41 (-12) miljoonaa euroa sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Liite 4).

Systeemihinta ja Ruotsin aluehinnat olivat vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä korkeammat, mutta Suomen aluehinta oli hieman alle vertailukauden 2012 tason. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 42,0 (38,3) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta oli Suomessa 42,1 (42,5) euroa/MWh ja Tukholmanalueella (SE3) 42,0 (39,1) euroa/MWh. Power-divisioonan saavuttama sähkön tukkumyyntihinta oli 45,7 (47,2) euroa/MWh eli 1,5 euroa/MWh alempi kuin vuoden 2012 vastaavalla jaksolla.

Vesivoimalla tuotettiin vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana 0,3 TWh vähemmän sähköä kuin vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana. Vuoden alussa pohjoismaiset vesivarastotasot olivat 85 TWh, eli 2 TWh keskimääräistä suuremmat. Ensimmäisen neljänneksen lopulla vesivarastotasot olivat laskeneet 35 TWh:iin, mikä on 6 TWh alle keskimääräisen tason ja 21 TWh alle edellisvuoden tason.

Ydinvoimatuotanto kasvoi 0,2 TWh edellisvuoden ensimmäiseltä neljännekseltä lähinnä johtuen Oskarshamnin 3-yksikön suuremmasta tuotannosta. Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana Fortumin lämpövoimatuotanto Pohjoismaissa oli 0,5 TWh korkeampi kuin vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. Hiilidioksidipäästötön tuotanto oli näin ollen 93 % (96 %).

Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli yhteensä 13,2 (12,8) TWh eli noin 3 % korkeammalla tasolla kuin vuoden 2012 vastaavalla jaksolla.

Kasvaneen ydinvoima- ja lämpövoimatuotannon sekä vähäisemmän vesivoimatuotannon ja alemman saavutetun sähkönhinnan yhteisvaikutus oli noin -20 miljoonaa euroa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2012 vastaavaan jaksoon verrattuna. Operatiiviset kustannukset kasvoivat noin 17 miljoonalla eurolla, mikä johtui pääosin vahvistuneesta Ruotsin kruunusta (6 miljoonaa euroa) sekä Ruotsin vesivoimalaitoskiinteistöjen verotusarvojen korotuksista. Verotusarvot vahvistetaan heinäkuussa 2013.

Fortumilla on kaksi omaa ydinvoimalaitosyksikköä Loviisassa, minkä lisäksi yhtiö on osaomistajana kahdeksassa yksikössä Olkiluodon, Oskarshamnin ja Forsmarkin ydinvoimalaitoksissa. Käytettävyys oli korkea kaikissa yksiköissä paitsi Oskarshamnin 1-yksikössä. Oskarshamn 1 suljettiin joulukuussa 2012 sähkönhätäsyöttöjärjestelmien (EDG, energy diesel generators) ongelmien vuoksi, ja tämänhetkisen tiedon mukaan laitos on pysäytettynä toukokuun 2013 loppuun asti. Oskarshamn 3:n tuotanto on sujunut ongelmitta, ja maaliskuussa sen tuotanto oli ennätystasolla sitten laitoksen käyttöönoton vuonna 1985. Forsmarkin 2-yksikön tehoa korotetaan 996 MW:stä 1 120 MW:iin, ja korotuksen käyttöönottoon liittyvät testit alkoivat maaliskuussa 2013. Tehonkorotukset arvioidaan saatavan käyttöön toukokuussa.

Heat

Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.

Milj. euroa	I/13	I/12	2012	LTM
Liikevaihto	629	625	1 628	1 632
- lämmönmyynti	512	465	1 158	1 205
- sähkönmyynti	84	96	232	220
- muu myynti	33	64	238	207
Liikevoitto	175	214	344	305
Vertailukelpoinen liikevoitto	170	162	271	279
Vertailukelpoinen EBITDA	222	212	481	491
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	4 393	4 126	4 286
Sidotun pääoman tuotto, %			8,8	7,7
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %			7,0	7,1
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	74	67	474	481
Henkilöstön lukumäärä	2 192	2 352	2 212

Tammi–maaliskuu

Heat-divisioonan lämmönmyynti vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä oli yhteensä 8,2 (8,1) TWh. Sähkönmyynti oli samaan aikaan yhteensä 1,7 (1,7) TWh. Volyymien kasvu johtui hieman kylmemmästä säästä sekä perustuotannon hyvästä käytettävyydestä erityisesti Ruotsissa. Suomessa taas edellisvuoden uudelleenjärjestelyt vähensivät lämmön ja höyryn volyymeja.

Heat-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto ensimmäisellä neljänneksellä oli 170 (162) miljoonaa euroa eli 8 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2012 vastaavalla jaksolla. Kasvu johtui suuremmista volyymeistä Ruotsissa, pienemmistä kiinteistä kuluista sekä vahvemmasta Ruotsin kruunusta.

Ensimmäisen neljänneksen liikevoitto oli 175 (214) miljoonaa euroa. Myynteihin liittyvien voittojen tai tappioiden osuus tästä oli 0 (58) miljoonaa euroa.

Lämmönmyynti maittain, TWh	I/13	I/12	2012	LTM
Suomi	2,0	2,2	5,8	5,6
Ruotsi	3,8	3,3	8,5	9,0
Puola	2,0	2,0	4,3	4,3
Muut maat	0,4	0,6	1,1	0,9
Yhteensä	8,2	8,1	19,7	19,8

Sähkönmyynti, TWh	I/13	I/12	2012	LTM
Yhteensä	1,7	1,7	4,2	4,2

Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum otti kaupalliseen käyttöön jätettä polttoaineena hyödyntävän CHP-laitoksen Klaipedassa Liettuassa. Suomessa esiteltiin uusi bioöljyyn perustuva kaupallinen konsepti. Lämmön- ja sähköntuotannon lisäksi bioöljyä voidaan tulevaisuudessa tuottaa myös niin kutsutuissa CHP+-laitoksissa, joissa pyrolyysitekniikka on integroitu CHP-tuotantoon. Ensimmäinen kaupallisen mittakaavan CHP+-laitos on rakenteilla Joensuussa. Fortumin asiakkaille Tukholmassa lanseerattiin virallisesti mahdollisuus myydä ylijäämälämpöä yhtiön kaukolämpöverkkoon. Ensimmäinen iso pilottiasiakas liittyi verkkoon ja aloitti ylijäämälämmön toimitukset.

Russia

Russia-divisioona koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Divisioona sisältää myös Fortumin hieman yli 25 % omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

Milj. euroa	I/13	I/12	2012	LTM
Liikevaihto	344	310	1 030	1 064
- sähkönmyynti	226	181	713	758
- lämmönmyynti	116	126	300	290
- muu myynti	2	3	17	16
EBITDA	71	77	200	194
Liikevoitto	40	48	79	71
Vertailukelpoinen liikevoitto	41	48	68	61
Vertailukelpoinen EBITDA	71	77	189	183
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	3 998	3 549	3 848
Sidotun pääoman tuotto, %			3,0	3,2
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %			2,7	2,9
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	71	81	568	558
Henkilöstön lukumäärä	4 284	4 337	4 253

OAO Fortum toimii Uralin kehittyneillä teollisuusalueilla ja Länsi-Siperian öljyntuotantoalueilla.

Venäjällä sähkön tukkumarkkinat on vapautettu vuoden 2011 alusta. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden erityisryhmien kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla. Ensimmäisellä neljänneksellä vuonna 2013 OAO Fortum myi noin 83 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkön hinnalla.

Vuoden 2013 kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa (CCS – "vanha kapasiteetti", rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin vuoden 2012 lopussa. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista valittiin huutokaupassa myös vuodelle 2013 hinnoilla, jotka ovat lähellä vuoden 2012 tasoa. Noin 10 % (265 MW) Fortumin vanhasta kapasiteetista jäi vuoden 2013 huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi. Tämäkin kapasiteetti saa kuitenkin kapasiteettimaksuja markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan mukaan vuonna 2013.

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty investointien riittävän tuoton varmistamiseksi. Yritysoston aikaan vuonna 2008 Fortum teki varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Mahdollisia sakkoja voidaan vaatia, jos uuden kapasiteetin käyttöönotto viivästyy, tai jos investointivelvoitesopimusten sovittuja keskeisiä ehtoja ei muuten täytetä. Voimalaitosyksiköiden käyttöönoton aikataulu arvioidaan vuosineljänneksittäin. Muutosten vaikutukset varauksen määrään päivitetään tämän mukaisesti (Liite 15).

Uusien laitosyksiköiden myötä tuotanto ja myyntitulot kasvavat, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortumin mittava investointiohjelma, joka saatetaan loppuun vuoden 2014 loppuun mennessä, on yhtiön kasvun avaintekijä Venäjällä. Investointiohjelman valmistumisen jälkeen sähköntuotantokapasiteetti Russia-divisioonassa on lähes tuplaantunut ja ylittää 5 100 MW. Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso Russiadivisioonassa ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä.

Tammi–maaliskuu

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana Russia-divisioona myi sähköä 7,4 (6,2) TWh. Samaan aikaan lämmönmyynti oli yhteensä 9,7 (11,3) TWh.

Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 41 (48) miljoonaa euroa. CSA-sopimuksen mukaisesti kapasiteettimaksuja saavien uusien yksiköiden positiivinen vaikutus ensimmäisellä neljänneksellä oli noin 29 (24) miljoonaa euroa. Tuloksen heikkeneminen johtui harvinaisen lämpimästä talvesta Tšeljabinskin alueella, joka laski lämmön volyymeja alkuvuonna 2013, sekä Surgutissa sijaitsevan lämpöverkon myynnistä vuonna 2012. Tämän lisäksi Venäjän hyvä vesitilanne painoi sähkönhintoja.

Liikevoitto oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 40 (48) miljoonaa euroa.

OAO Fortumin keskeiset sähkön, kapasiteetin ja kaasun hinnat	I/13	I/12	2012	LTM
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh	931	849	956	977
Keskimääräinen säännelty kaasun hinta Uralin alueella, RUB/1000 m3	2 924	2 548	2 736	2 830
Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille (CCS), tRUB/MW/kk*	177	166	152	155
Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille (CSA), tRUB/MW/kk*	678	577	539	565
Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk	273	243	227	235
OAO Fortumin saavuttama sähkönhinta, EUR/MWh	30,6	29,3	30,6	31,0

*Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma kulutus

Maaliskuun lopulla Fortum sai päätökseen Nyaganin 1-yksikön viimeiset rakennusvaiheet, ja saa näin ollen kapasiteettimaksuja 1.4.2013 lähtien. Yksikön sertifioitu kapasiteetti on yli 420 MW:a, ja se on Tjumenin energiajärjestelmän energiatehokkaimpia yksiköitä 57 %:n hyötysuhteella.

Nyaganin voimalaitos on ensimmäinen ja suurin täysin uusi lämpövoimalaitosprojekti Venäjällä sitten vuoden 1990 ja merkittävin osa Fortumin Venäjän investointiohjelmaa. Voimalaitosta, joka koostuu kolmesta 418 MW:n kaasukombiyksiköstä (CCGT), rakennetaan Moskovasta koilliseen sijaitsevalle Pohjois-Uralille. Maakaasua polttoaineenaan käyttävän voimalaitoksen sähköntuotantokapasiteetti on valmistuessaan noin 1 250 MW.

Fortum on panostanut vahvasti rakennustöiden viivästymisen syiden selvittämiseen ja arvioi nyt kattavan analyysin jälkeen, että Nyaganin 2-yksikkö otetaan käyttöön vuoden 2013 lopulla. Nyaganin 3-yksikkö valmistuu viimeistään vuoden 2014 lopussa. Näin investointi optimoidaan suhteessa operatiivisiin kuluihin ja käyttöomaisuusinvestointeihin sekä sähkön myyntiin että saataviin kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut Nyaganin 3-yksiköstä alkavat 1.1.2015. CSAsopimuksen mukaisesti viivästymissakkoja ei voida periä Nyagan 3-yksikön osalta ennen tammikuun alkua 2016.

Investointiohjelman kokonaisaikataulua tai sen taloudellisia tavoitteita - suunniteltu valmistuminen vuoden 2014 loppuun mennessä sekä 500 miljoonan euron vuotuisen liikevoittotason (EBIT) saavuttaminen vuoden 2015 aikana - ei ole muutettu.

Fortum teki vuonna 2008 varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Fortum saa lisäksi asianmukaisen korvauksen urakoitsijan viivästymisten aiheutumista vahingoista. Neuvottelut pääurakoitsijan kanssa jatkuvat.

Fortumin Venäjän investointiohjelman kaksi viimeistä yksikköä rakennetaan Tšeljabinskiin. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle. Uudet yksiköt rakennetaan Chelyabinsk GRES -laitokselle. Viimeiset uudet yksiköt CSA-sopimuksen piirissä arvioidaan valmistuvan vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi voimalaitoksen nykyinen laitteisto uudistetaan ja tehoa korotetaan.

Electricity Solutions and Distribution

Divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä sekä sähkönsiirrosta ja muodostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Electricity Sales.

Distribution

Milj. euroa	I/13	I/12	2012	LTM
Liikevaihto	342	308	1 070	1 104
– jakeluverkot	295	261	877	911
– alueverkot	37	35	125	127
– muu myynti	10	12	68	66
Liikevoitto	136	117	331	350
Vertailukelpoinen liikevoitto	137	110	320	347
Vertailukelpoinen EBITDA	191	159	529	561
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	3 965	3 618	3 889
Sidotun pääoman tuotto, %			9,1	9,5
Vertailukelpoinen sidotun
pääoman tuotto, %			8,8	9,4
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja
bruttoinvestoinnit osakkeisiin	50	44	324	330
Henkilöstön lukumäärä	866	851	870

Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä siirtää sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa.

Tammi–maaliskuu

Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 8,6 (8,3) TWh ja 4,8 (4,9) TWh. Korkeammat jakeluverkon siirtovolyymit johtuivat kylmästä säästä tammikuussa ja maaliskuussa 2013.

Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli 137 (110) miljoonaa euroa. Tulosparannus selittyy pääasiassa edellisvuoden vertailujaksoa kylmemmän sään tuomilla korkeammilla volyymeilla, vahvemmalla Ruotsin kruunulla sekä vertailuvuoden tulosta rasittaneilla kuluilla, jotka liittyivät mittavaan Tapani-myrskyyn.

Liikevoitto oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 136 (117) miljoonaa euroa.

Tammikuussa Fortum ilmoitti käynnistäneensä sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämisen. Käynnistetyllä selvityksellä ei ole vaikutusta Fortumin sähkönjakeluasiakkaisiin, eikä tarkastelu koske lainkaan yhtiön sähkönmyyntiliiketoimintaa. Fortum arvioi saattavansa tarkastelun päätökseen vuoden 2013 kuluessa.

Tuntipohjaisen sähkönkulutuksen etämittauksen käyttöönotto edistyi Suomessa suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä uusi mittari oli asennettu noin 487 000 sähköverkkoasiakkaalle (434 000 vuoden 2012 lopussa). Kaikkiaan 620 000 asiakasta saa uuden mittarin vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden tuntimittausjärjestelmän etuja ovat

muun muassa ajantasaiseen sähkönkäyttöön perustuva laskutus ja parempi sähkönkulutuksen hallinta.

Uusi sähkönsiirron tuottoa säätelevä valvontamalli, joka kattaa vuodet 2012−2015, astui voimaan sekä Suomessa että Ruotsissa 1.1.2012. Suomessa toimiala valitti Energiamarkkinaviraston esittämästä valvontamallista markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden päätös annettiin joulukuussa. Valitusprosessi jatkuu, koska Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid päätti valittaa markkinaoikeuden päätöksestä koskien regulaation tuottoprosenttia (WACC, Weighted Average Cost Of Capital) korkeimpaan oikeuteen. Tuomioistuimen päätöstä odotetaan vielä.

Suomen hallitus antoi maaliskuussa 2013 ehdotuksen muutoksista sähkömarkkinalain uudistamiseksi. Esitys sisältää EU:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin edellyttämät, sähkömarkkinoita koskevat kansallisen lainsäädännön muutokset sekä sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseen liittyvät lainsäädäntötarpeet. Ehdotuksen mukaan asemakaavaalueella asiakkaalle ei saa aiheutua yli kuutta tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä, eikä muilla alueilla yli 36 tuntia kestävää keskeytystä 15 vuoden siirtymäkauden jälkeen. Lakiesitys on parhaillaan eduskunnassa, ja sen odotetaan astuvan voimaan 1.7.2013. Lisäksi ehdotetaan pitkistä sähkökatkoista asiakkaille maksettavien vakiokorvausten portaittaista korotusta: 8 päivän sähkökatkon jälkeen 150 % vuotuisesta verkkopalvelumaksusta ja 200 %, mikäli sähkökatkos kestää yli 12 päivää. Vuotuinen vakiokorvausmaksimi nostettaisiin 750 eurosta enintään 2 000 euroon vuoteen 2015 mennessä.

Ruotsissa energiamarkkinaviranomainen Energimarknadsinspektionen (EI) esitti uuden regulaatiomallin, jonka ensimmäinen valvontajakso on 2012−2015. Uuden mallin myötä Ruotsi siirtyi ex-ante -malliin, jossa EI päättää neljän vuoden tuoton etukäteen. Uusi malli sisältää muun muassa siirtymäsäännön, jolta Fortum ja noin puolet Ruotsin verkkoyhtiöistä arvioi puuttuvan lainmukaisen perustan. Verkkoyhtiöt ovat tämän vuoksi valittaneet uudesta regulaatiomallista. Syksyn aikana EI suostui tiettyihin muutoksiin. Toinen kommentointikierros on käynnissä oikeusprosessin valmistelua varten. Oikeuden päätöstä odotetaan vuoden 2013 loppuun mennessä.

Sähkönsiirto jakeluverkoissa, TWh	I/13	I/12	2012	LTM
Ruotsi	4,6	4,4	14,4	14,6
Suomi	3,1	3,1	9,8	9,8
Norja	0,9	0,8	2,4	2,5
Yhteensä	8,6	8,3	26,6	26,9

Sähkönjakeluasiakkaiden määrä alueittain, tuhansia	31.3.2013	31.3.2012
Ruotsi	901	898
Suomi	634	628
Norja	102	102
Yhteensä	1 637	1 628

Electricity Sales

Electricity Sales vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2 miljoonalle yksityis- ja yritysasiakkaalle, ja tarjoaa myös älykkäitä sähkötuotteita ja palveluita. Lisäksi standardoituja tuotteita tarjotaan suurille yritysasiakkaille (Sales Trading). Fortum on yksi Pohjoismaiden johtavista hiilidioksidipäästöttömän sähkön myyjistä. Electricity Sales ostaa sähkönsä pohjoismaisesta sähköpörssistä.

Milj. euroa	I/13	I/12	2012	LTM
Liikevaihto	262	247	722	737
- sähkönmyynti	256	240	697	713
- muu myynti	6	7	25	24
Liikevoitto	5	11	39	33
Vertailukelpoinen liikevoitto	15	9	39	45
Vertailukelpoinen EBITDA	15	9	40	46
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	71	50	51
Sidotun pääoman tuotto, %			152,3	84,6
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %			203,1	125,7
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	0	0	1	1
Henkilöstön lukumäärä	502	516	509

Tammi–maaliskuu

Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä liiketoiminta-alueen sähkönmyynti asiakkaille oli yhteensä 4,4 (4,2) TWh ja Sales Trading oli 0,4 (0,3) TWh (aikaisemmin raportoitu Muutsegmentissä). Korkeampi yksityisasiakkaiden volyymi johtui normaalia kylmemmästä säästä tammija maaliskuussa 2013.

Electricity Salesin vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 15 (9) miljoonaa euroa. Tammi- ja maaliskuun kylmemmän sään lisäksi markkinaolosuhteet olivat suotuisat ja asiakaskunnan laajentamiseen tähtäävät toimenpiteet onnistuneita ensimmäisellä neljänneksellä.

Liikevoitto oli 5 (11) miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat kertaluonteiset erät ja sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö (Liite 4).

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 222 (218) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 221 (218) miljoonaa euroa.

Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

	Tyyppi	Sähköntuotanto kapasiteetti MW	Lämmöntuotanto kapasiteetti MW	Toimitus alkaa*
Power
Vesivoimalaitosten perusparannus	Vesivoima	10		2013
Blaiken, Ruotsi	Tuulivoima	30		2013
Heat
Järvenpää, Suomi	Biopolttoaine (CHP)	23	63	Q2 2013
Jelgava, Latvia	Biopolttoaine (CHP)	23	45	Q3 2013
Brista, Ruotsi	Jäte (CHP)	20	57	Q4 2013
Russia**
Nyagan 2	Kaasu (CCGT)	418		2H 2013
Nyagan 3	Kaasu (CCGT)	418		2H 2014
Chelyabinsk 1	Kaasu (CCGT)	248		2H 2014
Chelyabinsk 2	Kaasu (CCGT)	248		Q4 2014/Q1 2015

*) Kaupallisen käytön aloitus, jota edeltävät testikäytöt, lupamenettelyt jne.

**) Kapasiteettimaksujen aloitus, jota edeltävät testikäytöt, lupamenettelyt jne.

Power

Fortum osallistuu Teollisuuden Voima Oyj (TVO) -omistusosuutensa kautta Olkiluoto 3:n 1 600 MW:n ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa. AREVA-Siemens -konsortiolta saatujen tietojen perusteella TVO arvioi, että Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön valmistuminen säännölliseen sähköntuotantoon voi siirtyä vuoteen 2016.

Helmikuussa TVO:n hallitus ehdotti yhtiön osakkaille uuden 300 miljoonan euron suuruisista osakaslainasitoumusta. Fortumin osuus TVO:n Olkiluoto 3 (OL3) -projektista on noin 25 %. Ehdottamallaan uudella osakaslainalla yhtiö varautuu ylläpitämään Olkiluoto 3 -projektissa riittävän omavaraisuusasteen sekä selviytymään mahdollisista projektin loppuunsaattamisen lisäviiveistä ja lisäkustannuksista. TVO on sitoutunut rahoitussopimuksissa rahoittamaan OL3-projektin siten, että osakkaiden rahoitusosuus ei nouse yli 25 prosenttia joko osakepääoman tai osakaslainojen muodossa.

Heat

Tammikuussa muurattiin peruskivi Tukholman uuteen biopolttoaineita hyödyntävään CHPlaitokseen, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna 2016. Projekti on Heat-divisioonan suurin käynnissä oleva investointihanke ja arvoltaan 500 miljoonaa euroa.

Maaliskuussa otettiin kaupalliseen käyttöön uusi jätettä hyödyntävä CHP-laitos Klaipedassa Liettuassa. Laitos vihitään käyttöön virallisesti toukokuussa.

Tämän lisäksi Heat Finland esitteli vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana bioöljyyn perustuvan uuden kaupallisen konseptin. Lämmön ja sähköntuotannon lisäksi voidaan tulevaisuudessa tuottaa myös bioöljyä niin kutsutuissa CHP+-laitoksissa, joissa pyrolyysitekniikka on integroitu CHP-tuotantoon. Ensimmäinen kaupallisen mittakaavan CHP+-laitos on rakenteilla Joensuussa.

Russia

Maaliskuun lopulla Fortum sai päätökseen Nyaganin 1-yksikön viimeiset rakennusvaiheet ja alkoi näin ollen saada kapasiteettimaksuja 1.4.2013 lähtien. Yksikön sertifioitu kapasiteetti on yli 420 MW ja se on Tjumenin energiajärjestelmän energiatehokkaimpia yksiköitä 57 % hyötysuhteella.

Osakkeet ja osakepääoma

Fortum Oyj:n osake on noteerattu Helsingin pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki). Tammimaaliskuussa 2013 yhteensä 165,2 (157,2) miljoonaa Fortum Oyj:n osaketta, arvoltaan 2 399 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein noteeraus jakson aikana oli 16,38 euroa ja alin 13,10 euroa. Vaihdolla painotettu keskiarvo oli 14,52 euroa. Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 15,72 (18,20) euroa. Fortumin markkina-arvo viimeisen neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 13 965 miljoonaa euroa.

Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla − esimerkiksi Boat-, BATS-, Chi-X- ja Turquoise-markkinoilla − sekä OTC-markkinoilla. Vuoden 2013 tammi-maaliskuun aikana noin 54 % osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin NASDAQ OMX Helsingissä.

Ensimmäisen neljänneksen lopussa Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045 kappaletta. Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeitaan. Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 134 541. Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli neljänneksen lopussa 50,8 %. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus neljänneksen lopussa oli 23,6 %.

Fortumin hallituksella ei ole yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen, optiolainojen tai uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseksi.

Konsernin henkilöstö

Fortumin toiminta on keskittynyt pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Jakson lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 10 313 (vuoden 2012 lopussa 10 371).

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen lopussa Power-divisioonassa oli 1 884 (1 846) työntekijää, Heat-divisioonassa 2 192 (2 212), Russia-divisioonassa 4 284 (4 253), Distributionissa 866 (870) ja Electricity Salesissa 502 (509). Muun henkilöstön määrä oli 585 (681).

Tutkimus ja kehitys

Kestävä kehitys on keskeinen osa Fortumin strategiaa. Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) edistää ympäristömyönteisten energiaratkaisujen toteuttamista. Investoinnit uusiutuvan energiantuotannon kehittämiseen, kuten aalto- ja aurinkoenergiaan, ovat olennainen osa Fortumin strategian toteutumista.

Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2012 Fortumin T&K-menot olivat 41 miljoonaa euroa (38 miljoonaa vuonna 2011) eli 0,7 % liikevaihdosta (0,6 % vuonna 2011).

Kestävä kehitys

Fortum pyrkii ottamaan huomioon liiketoiminnassaan tasapainoisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Fortumin kestävän kehityksen tavoitteet muodostuvat konsernitason avainmittareista sekä divisioonatason mittareista.

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Vuoden 2013 alusta alkaen kestävän kehityksen avainmittareiden tulokset raportoidaan säännöllisesti myös Fortumin hallitukselle.

Vuoden 2013 alussa voimaantulleissa uudistetuissa kestävän kehityksen tavoitteissa painotetaan Fortumin yhteiskunnallista roolia ja mitataan ympäristö- ja turvallisuustavoitteiden lisäksi yhtiön mainetta, asiakastyytyväisyyttä sekä sähkön ja lämmön toimitusvarmuutta.

Yhtiö on listattuna maailmanlaajuisessa Dow Jones Sustainability World -indeksissä sekä STOXX Global ESG Leaders, NASDAQ OMX ja OMX GES Sustainability Finland -indekseissä.

Taloudellinen vastuu

Taloudellisen vastuun keskeisiä tekijöitä ovat kilpailukyky, taloudellinen menestys ja markkinaehtoinen tuotanto. Tavoitteena on luoda pitkällä aikavälillä taloudellista arvoa, kannattavaa kasvua ja lisäarvoa osakkeenomistajille, asiakkaille, työntekijöille, tavarantoimittajille ja muille avainsidosryhmille yhtiön toiminta-alueilla. Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Fortum mittaa taloudellista menestystään tunnusluvuilla, joita ovat sijoitetun pääoman tuotto (tavoite: 12 %), oman pääoman tuotto (tavoite: 14 %) ja pääomarakenne (tavoite: vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate eli EBITDA noin 3). Lisäksi Fortum käyttää GRI:n (Global Reporting Initiative) G3.1-indikaattoreita soveltuvin osin taloudellisesta vastuusta raportoimiseen.

Ympäristövastuu

Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnonvarojen tehokas käyttö sekä energiantuotannon, -jakelun ja toimitusketjun ympäristövaikutusten hallinta ovat keskeinen osa Fortumin ympäristövastuuta. Yhtiön osaaminen CO2-päästöttömässä vesi- ja ydinvoimatuotannossa sekä energiatehokkaassa CHP-tuotannossa korostuu ympäristövastuun alueella. Fortumin konsernitason ympäristötavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen ja ympäristöpoikkeamien hallintaan. Ympäristövastuun saavutuksia seurataan kuukausittain, vuosineljänneksittäin ja vuosittain suoritettavan raportoinnin välityksellä. Puolan Zabrzessa ja Bytomissa sijaitsevat tuotantolaitokset saivat vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä ISO-sertifikaatit. Nyt Fortumin kaikki Puolan toiminnot on ISO-sertifioitu. Maaliskuun 2013 lopussa 96 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä jakelusta kaikissa toimintamaissa oli ISO 14001 -ympäristösertifioitu.

Fortumin ilmastotavoitteet seuraavalle viidelle vuodelle ovat: sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt EU:n alueella alle 80 grammaa kilowattitunnilta (g/kWh) ja kokonaisenergiantuotannon (sähkö ja lämpö) hiilidioksidin ominaispäästöt alle 200 g/kWh kattaen kaikki toimintamaat. Molemmat tavoitteet on laskettu viiden vuoden keskiarvona. Maaliskuun 2013 lopussa sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo EU:n alueella oli 62 g/kWh ja kokonaisenergiatuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 180 g/kWh. Molemmat olivat tavoitetasoa parempia tuloksia.

Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt tammi-maaliskuussa 2013 olivat 7,1 (6,6) miljoonaa tonnia (Mt), josta 2,3 (1,9) Mt kuului EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piiriin. Vuodesta 2013 lähtien sähköntuotanto ei enää saa ilmaisia päästöoikeuksia EU:n päästökauppajärjestelmässä. Euroopan komissio ei ole vielä vahvistanut ilmaisten päästöoikeuksien allokaatiota vuodelle 2013 lämmöntuotannon ja muulle teollisuuden osalta. Alustavan arvion mukaan Fortum saisi ilmaisia päästöoikeuksia noin 2,9 Mt, mikä on selvästi vähemmän kuin 5,4 Mt vuonna 2012.

Fortumin hiilidioksidipäästöt	I/13	I/12	2012	LTM
(miljoonaa tonnia, Mt)
Kokonaispäästöt	7,1	6,6	20.7	21,1
Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt	2,3	1,9	4.8	5,2
Myönnetyt päästöoikeudet			5.4
Päästöt Venäjällä	4,7	4,7	15.6	15,6

Fortumin tavoitteena on nostaa polttoaineen käytön tehokkuus 70 %:iin viiden vuoden keskiarvona laskettuna. Tammi-maaliskuussa 2013 polttoaineiden käytön tehokkuus oli 69 % (72 %) ja viiden vuoden keskiarvo maaliskuun lopussa oli 67 % (68 %), mikä on alle tavoitteen.

Fortumin tavoitteena ympäristöpoikkeamien hallinnassa on alle 40 poikkeamaa vuodessa. Tammimaaliskuussa 2013 Fortumin toiminnoissa tapahtui 11 (8) ympäristöpoikkeamaa. Näihin kuului 4 öljyvuotoa, 3 tulipaloa, yksi räjähdys ja yksi INES 1 -luokan ydinlaitostapahtuma (INES=International Nuclear Event Scale). Millään näistä poikkeamista ei ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia, eikä niillä ollut merkittävää taloudellista vaikutusta Fortumille.

Sosiaalinen vastuu

Sosiaalisen vastuun osa-alueella Fortumin innovaatiot sekä vähäpäästöisen sähkön ja lämmön toimitusvarmuus tukevat yhteiskunnan kehittämistä ja lisäävät hyvinvointia. Painotamme hyvänä yrityskansalaisena toimimista sekä turvallisten työolojen varmistamista kaikissa Fortumin toimipaikoissa työskenteleville työntekijöille ja urakoitsijoille. Maaliskuun 2013 lopussa OHSAS 18001 -sertifiointi kattoi 71% Fortumin sähkön ja lämmön tuotanto- ja jakelutoiminnasta maailmanlaajuisesti.

Tammi-maaliskuun aikana Fortumin eurooppalaisten CHP-laitosten energiakäytettävys oli 91 %, (93 %), mikä on alle vuotuisen tavoitetason 92 %. Sähkönjakelussa kumulatiivinen SAIDI (System Average Interruption Duration Index) oli 21 minuuttia (32), kun vuoden tavoite on alle 110 minuuttia.

Tammi-maaliskuun 2013 aikana omien työntekijöiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LWIF) oli 0,9 (1,3). Tämä on alle Fortumin turvallisuustavoitteen, joka on vähemmän kuin 1 miljoonaa työtuntia kohti omalle henkilöstölle ja kuvastaa konsernin nollatoleranssia tapaturmille.

	Tavoitteet	I/13	Viiden vuoden keskiarvo
Sähköntuotannon CO2-ominaispäästö EU:ssa (viiden vuoden keskiarvo), g/kWh	< 80	78	62
Energian kokonaistuotannon CO2 - ominaispäästö (viiden vuoden keskiarvo), g/kWh	< 200	186	180
Polttoaineiden käytön kokonaishyötysuhde (viiden vuoden keskiarvo), %	> 70	69	67
Ympäristöpoikkeamat	< 40	11	-
CHP-laitosten energiakäytettävyys EU:ssa, %	> 92	91	-
SAIDI, minuuttia vuonna 2013	< 110	21	-
Tapaturmataajuus (LWIF) omalle henkilöstölle	< 1,0	0,9	-

Fortumin kestävän kehityksen tavoitteet ja tulokset*

*Yhtiön mainetta ja asiakastyytyväisyyttä koskevia tavoitteita seurataan vuositasolla.

Muutoksia Fortumin johdossa

Maaliskuussa Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuulalta diagnosoitiin hoitoa vaativa sairaus ja hän jäi välittömästi sairauslomalle.

Tapio Kuulan sairausloman aikana hänen sijaisenaan toimii Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo.

Yhtiökokous 2013

Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 9.4.2013. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Fortumin hallitukselle ja toimitusjohtajalle koko vuodelta 2012.

Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2012 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 12.4.2013, ja osinko maksettiin 19.4.2013.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Sari Baldauf, hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Christian Ramm-Schmidt ja hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Minoo Akhtarzand, Heinz-Werner Binzel, Ilona Ervasti-Vaintola, Kim Ignatius ja Joshua Larson.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten palkkiot seuraavasti: puheenjohtaja 75 000 euroa/vuosi, varapuheenjohtaja 57 000 euroa/vuosi ja hallituksen jäsenet 40 000 euroa/vuosi. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimivalle jäsenelle maksetaan 57 000 euroa/vuosi siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksetaan 600 euron palkkio. Kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella Euroopassa asuville hallituksen jäsenille ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille. Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä perustaa pysyvän osakkeenomistajien nimitystoimikunnan. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta, ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi ja ehdotus hallituksen jäseniksi.Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita. Nimitystoimikunta koostuu neljästä (4) jäsenestä, joista yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Yhtiön kulloinenkin hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan neljäntenä jäsenenä. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle nimitystoimikunnan ensimmäisen kokouksen. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jonka kutsusta toimikunta jatkossa kokoontuu. Kun toimikunta on valittu, yhtiö julkistaa kokoonpanon tiedotteella. Nimitystoimikunta perustettiin toimimaan toistaiseksi, kunnes yhtiökokous toisin päättää. Toimikunnan jäsenet nimitetään vuosittain ja jäsenten toimikausi päättyy, kun toimikuntaan nimitetty uudet jäsenet.

Toimikunnan tulee toimittaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle vuosittain varsinaista yhtiökokousta edeltävän tammikuun 31. päivään mennessä. Ylimääräiselle yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset tulee toimittaa yhtiön hallitukselle siten, että ne voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.

Tämän lisäksi varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy. Yhtiökokous päätti maksaa tilintarkastajalle palkkiota yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Tapahtumia katsauskauden jälkeen

Huhtikuussa Fortumin hallitus päätti päivittää yhtiön osinkopolitiikan. Uusi osinkopolitiikka varmistaa, että osakkeenomistajat saavat asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalle. Politiikkaa tukee yhtiön pitkän aikavälin strategia, joka tähtää osakekohtaisen tuloksen, ja sen myötä osingon kasvattamiseen. Hallitus perustaa osinkoehdotuksensa laaja-alaiselle tarkastelulle, joka kattaa makrotalouden, taseen vahvuudet sekä tulevaisuuden investointisuunnitelmat. Fortum Oyj:n tavoitteena on maksaa vakaa, kestävä ja aikaa myöten kasvava osinko, joka on 50 - 80 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä.

Tämän lisäksi Euroopan parlamentti hylkäsi huhtikuussa ehdotuksen lykätä 900 miljoonan päästöoikeuden huutokauppaamista (ns. backloading). Äänestyksessä 334 edustajaa äänesti puolesta ja 315 vastaan. Komissio ei vetänyt esitystään pois, ja asia palautuu nyt takaisin valmisteluun ympäristöasioista vastaavaan ENVI-valiokuntaan.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen sähkönkulutuksen kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Ensimmäisellä neljänneksellä 2013 öljyn ja CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat heikentyivät selvästi. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle nousivat Pohjoismaissa, mutta laskivat Saksassa. Pohjoismaiset hinnat loppuvuodelle 2013 ovat selvästi hiililauhteen tuotantokustannuksia korkeammalla johtuen Pohjoismaiden alhaisista vesivarastotasoista. Vesivarastoihin on vaikuttanut harvinaisen vähäsateinen talvi.

Huhtikuun 2013 loppupuolella hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2013 oli noin 80 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2013 noin 3 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Huhtikuun 2013 loppupuolella sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2013 oli noin 37 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2014 oli noin 36 euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 35 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2013 oli noin 37 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 39 euroa/MWh.

Huhtikuun 2013 loppupuolella Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 7 TWh alle keskimääräisen tason ja noin 21 TWh alle vuoden 2012 tason.

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

Venäjä

Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden kuluttajaryhmien (Pohjois-Kaukasia, Tuvan tasavalta, Burjatian tasavalta) kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – "vanha kapasiteetti"). Vuotta 2013 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin vuoden 2012 lopussa. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat lähellä vuoden 2012 hintatasoa. Noin 10 % (265 MW) vanhasta kapasiteetista jäi huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi. Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan mukaisia kapasiteettimaksuja vuonna 2013.

Fortumin Russia-divisioonan uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotanto ja myyntitulot kasvavat, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Vuonna 2012 Fortum ilmoitti rakentavansa Venäjän investointiohjelmansa kaksi viimeistä 250 MW:n yksikköä Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Yksiköt kuuluvat vuonna 2008 solmitun investointivelvoitesopimuksen piiriin. Uudet yksiköt rakennetaan Chelyabinsk GRES -laitokselle. Lisäksi voimalaitoksen nykyinen laitteisto uudistetaan ja tehoa korotetaan.

Investointiohjelman loppuosan arvo huhtikuussa 2013 on maaliskuun 2013 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 490 miljoonaa euroa.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) vuoden 2015 aikana Russia-divisioonassa ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä.

Venäjällä on perustettu komissio kehittämään maan lämpömarkkinaa. Tärkeimmät asiat liittyvät lämpömarkkinan sääntelyyn, keskitettyyn kaukolämpöön ja yhteistuotannon tehokkuuteen.

Helmikuussa 2013 Venäjän tariffilautakunta (FST) hyväksyi päätöksen, että vuoden 2013 toisesta neljänneksestä lähtien kaasun tukkumyyntihintoja lasketaan 3 prosentilla teollisille kuluttajille ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. FST:n arvion mukaan tämä pudotus hinnassa vastaa Venäjän maakaasun hinnan laskua Euroopassa. Kaasunhinnan laskua on ohjannut lämmitysöljyn, ja erityisesti polttoöljyn, hinnan lasku Euroopassa. Vuodesta 2013 lähtien kaasun tukkuhintaa (ei koske kotitalouksia ja teollisia asiakkaita) on arvioitu Euroopassa vuosineljänneksittäin polttoöljyn ja kaasuöljyn perusteella. Kaasun hintaa korotetaan soveltavan lainsäädännön mukaan noin 15 % vuositasolla.

Tehostamisohjelma 2013−2014

Fortum käynnisti tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään yhä haastavammassa liiketoimintaympäristössä. Ohjelmalla pyritään lisäksi varmistamaan yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.

Fortumin hallituksen päätös tarkastella sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtoja ei vaikuta tehostamisohjelman perusteisiin, joka jatkuu suunnitelmien mukaan.

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum odottaa investointien olevan noin 1,1–1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2013 noin 500–550 miljoonaa euroa eli hieman alle poistojen tason.

Verotus

Fortumin vuoden 2013 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa esitettiin laskettavan 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen. Mahdollinen muutos toisi kertaluonteisen positiivisen vaikutuksen, joka kirjattaisiin vuoden 2013 neljännen neljänneksen tulokseen. Ruotsissa yritysverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.

Ruotsissa on meneillään kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013. Tämän odotetaan valmistuvan kesäkuuhun 2013 mennessä. Ruotsin hallituksen budjettiesityksen perusteella on arvioitu, että Fortumin kulut nousisivat noin 40 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Päivitys tehdään kuuden vuoden välein.

Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2013, että niin sanottua windfall-veroa leikataan 50 miljoonaan euroon ehdotetusta 170 miljoonasta eurosta ja se otetaan käyttöön vuonna 2014.

Suojaukset

Maaliskuun 2013 lopussa noin 80 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 45 euroon/MWh vuodeksi 2013. Vastaava luku kalenterivuodeksi 2014 oli noin 45 % noin 42 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset, eikä divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Osingonjakoehdotus

Yhtiökokous päätti, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2012 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti. Osingon täsmäytyspäivä oli 12.4.2013 ja maksupäivä 19.4.2013.

Espoo, 24.4.2013 Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja: Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. +358 10 452 1909

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 ja Janna Haahtela +358 10 453 2538 / [email protected]

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2013:

Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2013 noin klo 9.00
Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2013 noin klo 9.00

Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.

Osavuosikatsauksen taulukot

	Sivu
Lyhennetty konsernin tuloslaskelma	25
Lyhennetty konsernin tase	27
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	28
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma	29
Nettovelan muutokset ja tunnusluvut	31
Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot	32
Tunnuslukujen laskentakaavat	47
Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat	49
Tuotanto- ja myyntivolyymit	50
Muutettu ja aikaisemmin julkaistu (vanha) tieto vuodelle 2012
Vuosineljänneksittäin	52

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	I/2013	I/2012 muutettu*	2012 muutettu*	Muutos	2012 vanha	Edelliset 12kk

Liikevaihto	4	1 991	1 901	6 159		6 159	6 249
Muut tuotot		12	14	109		109	107
Materiaalit ja palvelut		-885	-801	-2 548		-2 548	-2 632
Henkilöstökulut		-140	-135	-543	13	-556	-548
Poistot ja arvonalentumiset	4,9,10	-169	-158	-664		-664	-675
Muut kulut		-159	-167	-761		-761	-753
Vertailukelpoinen liikevoitto		650	654	1 752	13	1 739	1 748
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		-47	85	122		122	-10
Liikevoitto		603	739	1 874	13	1 861	1 738
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	4, 11	29	-7	23	2	21	59
Korkokulut		-69	-76	-300		-300	-293
Korkotuotot		10	14	54		54	50
Johdannaisten käyvän arvon muutokset		-2	-7	-23		-23	-18
Muut rahoituserät - netto		-12	-8	-42	-4	-38	-46
Rahoitustuotot ja -kulut		-73	-77	-311	-4	-307	-307
Voitto ennen veroja		559	655	1 586	11	1 575	1 490
Tuloverot	8	-107	-119	-74	-2	-72	-62
Kauden voitto		452	536	1 512	9	1 503	1 428

Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		401	497	1 416	7	1 409	1 320
Määräysvallattomille omistajille		51	39	96	2	94	108
		452	536	1 512	9	1 503	1 428


Osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton		0,45	0,56	1,59	0,00	1,59	1,49
Laimennettu		0,45	0,56	1,59	0,00	1,59	1,49

		I/2012	2012		2012	Edelliset
milj. euroa	I/2013	muutettu*	muutettu*	Muutos	vanha	12kk
Vertailukelpoinen liikevoitto	650	654	1 752	13	1 739	1 748
Kertaluonteiset erät (luovutusvoitot ja -tappiot)	4	110	155		155	49
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten
käyvän arvon muutokset	-48	-16	-2		-2	-34
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	-3	-9	-31		-31	-25
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-47	85	122		122	-10
Liikevoitto	603	739	1 874	13	1 861	1 738

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

		I/2012	2012		2012	Edelliset
milj. euroa	I/2013	muutettu*	muutettu*	Muutos	vanha	12kk
Kauden voitto	452	536	1 512	9	1 503	1 428
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset	-40	66	15		15	-91
Siirrot tuloslaskelmaan	-1	-32	-152		-152	-121
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin	0	-2	-5		-5	-3
Verot	9	-9	33		33	51
Nettosijoitusten suojaus
Käyvän arvon muutokset	0	0	0		0	0
Verot	0	0	0		0	0
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutokset	0	0	0		0	0
Muuntoerot	78	214	204	-3	207	68
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä	1	-12	-23		-23	-10
Muut muutokset	0	-1	0		0	1
	47	224	72	-3	75	-105
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen
voitto/tappio	0	1	-24	-24	-	-25
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio
osakkuus- ja yhteisyrityksissä	34	-35	-36	-36	-	33
	34	-34	-60	-60	0	8
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen	81	190	12	-63	75	-97
Laaja tulos yhteensä	533	726	1 524	-54	1 578	1 331

Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	469	681	1 412	-54	1 466	1 200
Määräysvallattomille omistajille	64	45	112	0	112	131
	533	726	1 524	-54	1 578	1 331

Lyhennetty konsernin tase

		31.3.2013	31.3.2012 muutettu*	31.12.2012 muutettu*	Muutos	31.12.2012 vanha
milj. euroa	Liite
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	9	444	455	442		442
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	10	16 816	15 541	16 497		16 497
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	4, 11	2 049	1 999	1 979	-40	2 019
Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta	14	684	659	678		678
Varat etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä		0	0	0	-54	54
Muut pitkäaikaiset sijoitukset		69	66	69	-2	71
Laskennalliset verosaamiset		128	174	177	29	148
Johdannaisinstrumentit	5	375	401	451		451
Pitkäaikaiset korolliset saamiset		1 411	1 228	1 384		1 384
Pitkäaikaiset varat yhteensä		21 976	20 523	21 677	-67	21 744

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		329	479	428		428
Johdannaisinstrumentit	5	202	385	223		223
Myyntisaamiset ja muut saamiset		1 309	1 079	1 270		1 270
Rahat ja pankkisaamiset	13	1 719	1 574	963		963
Lyhytaikaiset varat yhteensä		3 559	3 517	2 884		2 884
Varat yhteensä		25 535	24 040	24 561	-67	24 628

OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		3 046	3 046	3 046		3 046
Ylikurssirahasto		73	73	73		73
Kertyneet voittovarat		7 477	7 021	7 020	7	7 013
Muut oman pääoman erät		-93	62	-99	-172	73
Yhteensä		10 503	10 202	10 040	-165	10 205
Määräysvallattomat omistajat		667	561	603	-13	616
Oma pääoma yhteensä		11 170	10 763	10 643	-178	10 821
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma	13	7 344	7 192	7 699		7 699
Johdannaisinstrumentit	5	179	179	182		182
Laskennalliset verovelat		1 842	2 021	1 879	-14	1 893
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	14	684	659	678		678
Muut varaukset	15	201	220	207		207
Eläkevelvoitteet		154	119	152	125	27
Muu pitkäaikainen vieras pääoma		465	466	472		472
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		10 869	10 856	11 269	111	11 158

Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma	13	1 808	905	1 078		1 078
Johdannaisinstrumentit	5	339	293	264		264
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma		1 349	1 223	1 307		1 307
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		3 496	2 421	2 649		2 649
Vieras pääoma yhteensä		14 365	13 277	13 918	111	13 807
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		25 535	24 040	24 561	-67	24 628

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Kertyneet voittovarat			Muut oman pääoman erät		Emo yhtiön omistajat	Määräys vallat tomat omistajat	Oma pääoma yhteensä
			Kertyneet voitto varat	Muunto erot	Kassavirta suojaukset	Muut laajan tuloksen erät	Muut laajan tuloksen erät osakkuus yhtiöissä
milj. euroa
Oma pääoma 31.12.2012	3 046	73	7 193	-173	34	-133	0	10 040	603	10 643
Kauden tulos			401					401	51	452
Muuntoerot				62		-2	2	62	16	78
Kauden muut laajan tuloksen erät					-29	1	34	6	-3	3
Laaja tulos yhteensä			401	62	-29	-1	36	469	64	533
Muut			-6					-6		-6
Oma pääoma 31.3.2013	3 046	73	7 588	-111	5	-134	36	10 503	667	11 170

Oma pääoma 1.1.2012	3 046	73	6 670	-352	136	-108	56	9 521	516	10 037
Kauden tulos			497					497	39	536
Muuntoerot				205	2			207	7	214
Kauden muut laajan tuloksen erät			1		23		-47	-23	-1	-24
Laaja tulos yhteensä			498	205	25	0	-47	681	45	726
Oma pääoma 31.3.2012	3 046	73	7 168	-147	161	-108	9	10 202	561	10 763

Raportoitu oma pääoma 31.12.2011	3 046	73	6 670	-352	136	-2	61	9 632	529	10 161
Laadintaperiaatteen muutos*						-106	-5	-111	-13	-124
Oma pääoma 1.1.2012	3 046	73	6 670	-352	136	-108	56	9 521	516	10 037
Kauden tulos			1 416					1 416	96	1 512
Muuntoerot				179	4	-3	3	183	21	204
Kauden muut laajan tuloksen erät					-106	-22	-59	-187	-5	-192
Laaja tulos yhteensä			1 416	179	-102	-25	-56	1 412	112	1 524
Osingonjako			-888					-888		-888
Osingonjako määräysvallattomille omistajille								0	-26	-26
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä								0	2	2
Muut			-5					-5	-1	-6
Oma pääoma 31.12.2012	3 046	73	7 193	-173	34	-133	0	10 040	603	10 643

*Vertailuvuoden tiedot ovat muutettu, lisätietoja liitetiedosta 2 ja tämän osavuosikatsauksen liitteestä.

Muuntoerot

Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta 62 miljoonaa euroa vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana (I/2012: 207) johtuen pääosin Venäjän ruplan sekä Ruotsin ja Norjan kruunun vaikutuksesta, yhteensä 77 miljoonaa euroa (I/2012: 181 johtuen pääosin Venäjän ruplan muutoksesta).

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedosta 7 Valuuttakurssit.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli -29 miljoonaa euroa vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana (I/2012: 23), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan kassavirtasuojaamiseen, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Kun sähkön hinta on alhaisempi/korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen/negatiivinen.

Osingonjako

Vuoden 2012 osingonjaosta, 1,00 euroa osaketta kohti ja yhteensä 888 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 9.4.2013. Osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä. Osinko maksettiin 19.4.2013.

Vuoden 2011 osingonjaosta,1,00 euroa osaketta kohti ja yhteensä 888 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 11.4.2012. Osinko maksettiin 23.4.2012.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

		I/2012	2012		2012	Edelliset
milj. euroa	I/2013	muutettu*	muutettu*	Muutos	vanha	12kk
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden voitto	452	536	1 512	9	1 503	1 428
Oikaisuerät:
Verot	107	120	74	2	72	61
Rahoitustuotot ja -kulut	73	76	311	4	307	308
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta	-29	7	-23	-2	-21	-59
Poistot ja arvonalentumiset	169	158	664		664	675
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate)	772	897	2 538	13	2 525	2 413
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	27	-101	-192	-11	-181	-64
Saadut korot	7	14	59		59	52
Maksetut korot	-115	-70	-352		-352	-397
Saadut osingot	1	0	45		45	46
Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot	-109	-86	-274		-274	-297
Maksetut välittömät verot	-24	-78	-269		-269	-215
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	559	576	1 555	2	1 553	1 538
Käyttöpääoman muutos	87	-23	-173	-2	-171	-63
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä	646	553	1 382	0	1 382	1 475
Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen	-287	-272	-1 422		-1 422	-1 437
Hankitut osakkeet	-1	0	-14		-14	-15
Käyttöomaisuuden myynnit	2	0	13		13	15
Myydyt osakkeet	13	129	239		239	123
Tulot myytyjen yhtiöiden korollisista saamisista	22	147	181		181	56
Osakaslainat osakkuusyrityksille	6	-24	-138		-138	-108
Muutos muissa korollisissa saamisissa	0	3	13		13	10
Investointien rahavirta yhteensä	-245	-17	-1 128		-1 128	-1 356
Rahavirta ennen rahoitusta	401	536	254		254	119

Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen nostot	379	318	1 375		1 375	1 436
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-4	-12	-669		-669	-661
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-22	-22	168		168	168
Osingonjako emoyhtiön omistajille	-	-	-888		-888	-888
Muut rahoituserät	-1	-7	-33		-33	-27
Rahoituksen rahavirta yhteensä	352	277	-47		-47	28
Laskelman mukainen rahojen ja pankkisaamisten muutos	753	813	207		207	147
Rahat ja pankkisaamiset kauden alussa	963	747	747		747	1 574
Rahojen ja pankkisaamisten kurssimuutokset	3	14	9		9	-2
Rahat ja pankkisaamiset kauden lopussa	1 719	1 574	963		963	1 719

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua

Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua sisältää pääasiassa johdannaisten realisoitumattomat käyvän arvon muutokset 46 miljoonaa euroa (I/2012: 16) sekä liiketoiminnan rahavirrasta oikaistut myyntivoitot -4 miljoonaa euroa (I/2012: -110). Käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynneistä saadut rahavirrat esitetään kokonaisuudessaan investointien rahavirrassa.

Toteutuneet kurssierot ja muut rahoituserät

Toteutuneet kurssierot -108 miljoonaa euroa vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana (I/2012: -84), aiheutuivat pääasiassa Fortumin ruotsalaisten tytäryritysten kruunumääräisestä rahoituksesta sekä siitä, että konsernin pääasiallinen ulkoinen rahoitus on euroissa. Toteutuneet kurssierot johtuvat valuuttatermiineistä, joilla suojataan sisäisiä lainoja. Suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kk sisällä.

Rahavirtalaskelman lisätietoja

Käyttöpääoman muutos

				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012*	2012*	12kk
Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	-60	-63	-226	-223
Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	102	54	109	157
Korottomien velkojen muutos , vähennys(-)/lisäys(+)	45	-14	-56	3
Yhteensä	87	-23	-173	-63

Positiivinen vaikutus käyttöpääoman muutoksesta vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana oli 87 miljoonaa euroa (I/2012: -23). Muutos johtuu pääosin vaihto-omaisuuden pienentymisestä.

Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit

milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	Edelliset 12kk
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	221	218	1 558	1 561
Muutokset maksamattomissa investoinneissa	90	72	-56	-38
Aktivoitujen korkokulujen siirto rahavirtalaskelman maksettuihin korkoihin	-24	-18	-80	-86
Yhteensä	287	272	1 422	1 437

Käyttöomaisuusinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin olivat 221 miljoonaa euroa (I/2012: 218). Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit 287 miljoonaa euroa (I/2012: 272) eivät sisällä vielä maksamattomia investointeja, toisin sanoen investointeihin liittyvien ostovelkojen muutosta määrältään 90 miljoonaa euroa (I/2012: 72) eikä aktivoituja vieraan pääoman kuluja määrältään -24 miljoonaa euroa (I/2012: -18). Aktivoidut vieraan pääoman kulut on esitetty maksetuissa koroissa.

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	Edelliset 12kk
Hankitut tytäryritysosakkeet pl. ostettujen yritysten rahavarat	-	0	3	3
Hankitut osakkuusyritysosakkeet 1)	-	-	10	10
Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinnat	1	0	1	2
Yhteensä	1	0	14	15

1) Ostetut osakkuusyritysosakkeet sisältävät osakeannin ja muut pääomanlisäykset.

Rahana maksetut tytäryritysosakkeet pl. ostettujen yritysten rahavarat
				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	12kk
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	-	0	5	5
Korolliset velat hankituissa tytäryrityksissä	-	-	-2	-2
Yhteensä	-	0	3	3

Rahana maksetut osakkuusyritysosakkeet
				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	12kk
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	-	-	10	10
Yhteensä	-	-	10	10

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	Edelliset 12kk
Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat	13	126	223	110
Myydyt osakkuusyritysosakkeet	-	3	13	10
Myydyt myytävissä olevat rahoitusvarat	-	0	3	3
Yhteensä	13	129	239	123

Osakkeiden bruttomyynnit vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana olivat 35 miljoonaa euroa (I/2012: 295) sisältäen korolliset velat myydyissä tytäryhtiöissä 22 miljoonaa euroa (I/2012: 147), katso liite 6. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana yhteensä 13 miljoonaa euroa (I/2012: 129) liittyen pienvesivoimalaitosten myyntiin Ruotsissa.

Nettovelan muutokset

		I/2012	2012		2012	Edelliset
milj. euroa	I/2013	muutettu*	muutettu*	Muutos	vanha	12kk

Nettovelka kauden alussa	7 814	7 023	7 023		7 023	6 523
Muuntoerot	57	29	89		89	117
Käyttökate	772	897	2 538	13	2 525	2 413
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua sekä maksetut
rahoituskulut ja verot	-213	-321	-983	-11	-972	-875
Käyttöpääoman muutos	87	-23	-173	-2	-171	-63
Käyttöomaisuusinvestoinnit	-287	-272	-1 422		-1 422	-1 437
Yrityshankinnat	-1	0	-14		-14	-15
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit	15	129	252		252	138

Tulot myytyjen yhtiöiden korollisista saamisista	22	147	181		181	56
Osakaslainat osakkuusyrityksille	6	-24	-138		-138	-108
Muutos muissa korollisissa saamisissa	0	3	13		13	10
Osingot	-	-	-888		-888	-888
Muut rahoitustoiminnot	-1	-7	-45		-45	-39
Nettorahavirta (- nettovelan kasvu)	400	529	-679	0	-679	-808
Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos ja
arvostus jaksotettuun hankintamenoon	-28	0	23		23	-5
Nettovelka kauden lopussa	7 443	6 523	7 814	0	7 814	7 443

Tunnusluvut

		31.3.2012	31.12.2012		31.12.2012	Edelliset
	31.3.2013	muutettu*	muutettu*	Muutos	vanha	12kk
Käyttökate, milj. euroa	772	897	2 538	13	2 525	2 413
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa	819	812	2 416	13	2 403	2 423
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	0,45	0,56	1,59	0,00	1,59	1,49
Sijoitettu pääoma, milj. euroa	20 322	18 860	19 420	-178	19 598
Korollinen nettovelka, milj. euroa	7 433	6 523	7 814		7 814
milj. euroa	222	218	1 574		1 574
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa	221	218	1 558		1 558
Sijoitetun pääoman tuotto, % 1)	13,4	14,6	10,2	0,2	10,0	9,1
Oman pääoman tuotto, % 1)	17,8	18,2	14,6	0,3	14,3	13,0
Nettovelka/käyttökate 1)	2,3	2,0	3,1	0,0	3,1	3,1
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1)	2,3	2,0	3,2	-0,1	3,3	3,1
Korkokate	10,2	11,9	7,6	0,1	7,5	7,1
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot	7,2	9,3	5,7	0,0	5,7	5,3
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka, % 1)	34,4	39,2	19,9	0,0	19,9	20,7
Velkaantumisaste, %	67	61	73	1	72
Oma pääoma/osake, euroa	11,82	11,48	11,30	-0,19	11,49
Omavaraisuusaste, %	44	45	43	-1	44
Henkilöstön lukumäärä	10 313	10 542	10 371		10 371
Henkilöstö keskimäärin	10 335	10 587	10 600		10 600
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta	888 367	888 367	888 367		888 367	888 367
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta	888 367	888 367	888 367		888 367	888 367
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta	888 367	888 367	888 367		888 367	888 367

1) Neljänneksen luvut on muutettu vastaamaan vuositason lukuja, lukuunottamatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitetiedossa 23.

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Laadintaperusta

Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2012 konsernitilinpäätöksen kanssa.

2. Laadintaperiaatteet

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2012 noudattamien periaatteiden ja esitystavan kanssa, paitsi alla mainittujen laadintaperiaatteiden osalta.

Eläkkeitä koskeva laadintaperiaatteen muutos

Fortum otti käyttöön IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutoksen 1.1.2013. Muutos vaikuttaa etuuspohjaisten vakuutusjärjestelyjen kirjaamiseen. Jatkossa ns. putkimenetelmää ei enää voida soveltaa, vaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi omaan pääomaan sen tilikauden aikana, jolloin ne syntyvät. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan, mutta se vaikutti yhtiön omaan pääomaan muiden laajan tuloksen erien kautta.

Muutetut vuoden 2012 vuosineljänneksiä koskevat luvut sekä segmenttejä koskevat tiedot on esitetty osavuosikatsauksen liitteessä. Alla olevassa taulukossa on esitetty muuttuneen standardin vaikutus taseeseen.

	Raportoitu tase	Laadinta periaat teiden muutoksen	Muutettu tase	Raportoitu tase	Laadinta periaat teiden muutoksen	Muutettu tase
milj. euroa	1.1.2012	vaikutus	1.1.2012	31.12.2012	vaikutus	31.12.2012
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	2 019	-5	2 014	2 019	-40	1 979
Laskennalliset verosaamiset	150	25	175	148	29	177
Varat etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	60	-60	0	54	-54	0
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	69	-4	65	71	-2	69
Vaikutus varoihin		-44			-67
Oma pääoma	10 161	-124	10 037	10 821	-178	10 643
Laskennalliset verovelat	2 013	-16	1 997	1 893	-14	1 879
Eläkevelvoitteet	26	95	121	27	125	152
Muu pitkäaikainen vieras pääoma	465	1	466	472	0	472
Vaikutus omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan		-44			-67

Muutoksen vaikutus tuloslaskelmaan ja muihin laajan tuloksen eriin vuonna 2012 on esitetty alla. Ottaessaan käyttöön muuttuneen IAS 19 standardin, Fortum päätti esittää etuuspohjaisten eläkkeisiin liittyvän nettokoron rahoituserissä.

milj. euroa	Raportoitu 2012	Laadinta periaat teiden muutoksen vaikutus	Muutettu 2012
Vaikutus tuloslaskelmaan
Henkilöstökulut	-556	13	-543
Vertailukelpoinen liikevoitto	1 739	13	1 752
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	21	2	23
Muut rahoituserät - netto	-38	-4	-42
Tuloverot	-72	-2	-74
Kauden voitto	1 503	9	1 512

Vaikutus laajaan tuloslaskelmaan
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio	-	-24	-24
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio osakkuus- ja yhteisyrityksissä	-	-36	-36

Uudet liitetiedot koskien rahoitusvaroja ja -velkoja

Fortum otti käyttöön uuden IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen standardin sekä muutetun IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot - Netotetut rahoitusvarat ja -velat -standardin 1.1.2013. IFRS 13 standardi ei muuta vaatimuksia koskien käyvän arvon käyttämistä, mutta se sisältää yhtenevät käyvän arvon määrittämistä koskevat vaatimukset, silloin kun käyvän arvon käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRS -standardeissa. Standardin käyttöönotolla ei ollut olennaista vaikutusta käyvän arvon määrittämiseen Fortumissa. IFRS 13 edellyttää myös liitetietoja koskien käyvän arvon hierarkiatasoja. Liitetiedot on annettu liitteessä 5.

Muutettu IFRS 7 standardi edellyttää rahoitusvaroja ja -velkoja koskevien liitetietojen esittämistä. Vaatimukset koskevat rahoitusvaroista ja -veloista annettavia luokkakohtaisia käypien arvojen sekä tasearvojen tietoja sekä vakuuksista annettavia tietoja. Liitetiedot on annettu liitteissä 5, 12, 13 ja 16.

3. Kriittiset tilinpäätösarviot ja harkinnat

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2012.

4. Tiedot segmenteittäin

Liikevaihto
				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	12kk
Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja	996	948	3 413	3 461
Lämmön myynti	641	604	1 501	1 538
Sähkönsiirto	332	296	1 002	1 038
Muut myynnit	22	53	243	212
Yhteensä	1 991	1 901	6 159	6 249

Liikevaihto segmenteittäin

				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	12kk
Power 1)	664	655	2 415	2 424
- josta sisäistä	23	47	296	272
Heat 1)	629	625	1 628	1 632
- josta sisäistä	3	9	18	12
Russia	344	310	1 030	1 064
- josta sisäistä	-	-	-	-
Distribution	342	308	1 070	1 104
- josta sisäistä	9	10	37	36
Electricity Sales 1)	262	247	722	737
- josta sisäistä	27	26	55	56
Muut 1)	16	44	137	109
- josta sisäistä	16	8	-66	-58
Nord Pool netotus 2)	-188	-188	-503	-503
Eliminoinnit	-78	-100	-340	-318
Yhteensä	1 991	1 901	6 159	6 249

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012*	2012*	12kk
Power	303	342	1 146	1 107
Heat	170	162	271	279
Russia	41	48	68	61
Distribution	137	110	320	347
Electricity Sales	15	9	39	45
Muut	-16	-17	-92	-91
Yhteensä	650	654	1 752	1 748

Liikevoitto segmenteittäin
				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012*	2012*	12kk
Power	263	368	1 175	1 070
Heat	175	214	344	305
Russia	40	48	79	71
Distribution	136	117	331	350
Electricity Sales	5	11	39	33
Muut	-16	-19	-94	-91
Yhteensä	603	739	1 874	1 738

Kertaluonteiset erät segmenteittäin
				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	12kk
Power	4	47	57	14
Heat	0	58	80	22
Russia	0	0	11	11
Distribution	0	5	5	0
Electricity Sales	-	-	1	1
Muut	0	0	1	1
Yhteensä	4	110	155	49

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen kertaluonteiset erät Power segmentissä sisältää 4 miljoonan euron myyntivoiton, joka kirjattiin pienvesivoimalaitosten myynnistä Ruotsissa.

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät segmenteittäin
				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	12kk
Power 1)	-44	-21	-28	-51
Heat	5	-6	-7	4
Russia	-1	-	0	-1
Distribution	-1	2	6	3
Electricity Sales	-10	2	-1	-13
Muut	0	-2	-3	-1
Yhteensä	-51	-25	-33	-59
1) Sisältää Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuteen

kohdistuvan kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, yhteensä milj. euroa: -3 -9 -31 -25

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa niiden tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisinstrumenttien vaikutuksen, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti. Muut-segmentti sisältää pääosin erät, jotka syntyvät suojauslaskennan statuksen muuttuessa konsernitasolla. Power-segmenttiin sisältyy kirjanpitokäsittelyn vaikutus, joka aiheutuu siitä, että IFRIC 5:n mukaan Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa.

Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin
				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012*	2012*	12kk
Power	334	370	1 260	1 224
Heat	222	212	481	491
Russia	71	77	189	183
Distribution	191	159	529	561
Electricity Sales	15	9	40	46
Muut	-14	-15	-83	-82
Yhteensä	819	812	2 416	2 423

Poistot ja arvonalentumiset segmenteittäin
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	Edelliset 12kk
Power	31	28	114	117
Heat	52	50	210	212
Russia	30	29	121	122
Distribution	54	49	209	214
Electricity Sales	0	0	1	1
Muut	2	2	9	9
Yhteensä	169	158	664	675

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin
milj. euroa	I/2013	I/2012*	2012*	Edelliset 12kk
Power 1), 2)	-11	-7	-12	-16
Heat	9	9	20	20
Russia	19	0	27	46
Distribution	3	1	8	10
Electricity Sales	0	0	0	0
Muut	9	-10	-20	-1
Yhteensä	29	-7	23	59
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osakkuusyhtiöiden osuuksista suomalaisissa ja ruotsalaisissa ydinjätehuoltorahastoissa, yhteensä milj. euroa:	-2	-2	-9	-9

2) Suurin osa Power-segmentin osakkuusyhtiöistä on tuotantoyhtiöitä, joilta Fortum ostaa sähköä omakustannushintaan, johon sisältyvät korot, valmisteverot ja välittömät verot.

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä segmenteittäin

	31.3.2013		31.3.2012 31.12.2012
milj. euroa
Power	913	899	903
Heat	166	168	157
Russia	502	471	476
Distribution	110	104	109
Electricity Sales	0	0	0
Muut	358	357	334
Yhteensä	2 049	1 999	1 979

Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin
				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	12kk
Power	26	24	190	192
Heat	74	67	464	471
Russia	71	81	568	558
Distribution	50	44	324	330
Electricity Sales	0	0	1	1
Muut	0	2	11	9
Yhteensä	221	218	1 558	1 561

Josta aktivoituja vieraan pääoman menoja	24	18	80	86

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	Edelliset 12kk
Power	1	0	-	1
Heat	-	0	10	10
Russia	-	0	-	0
Distribution	-	-	-	-
Electricity Sales	-	-	-	-
Muut	-	0	6	6
Yhteensä	1	0	16	17

Bruttodivestoinnit osakkeisiin segmenteittäin
				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	12kk
Power	35	63	102	74
Heat	-	195	269	74
Russia	-	-	-	-
Distribution	-	37	37	0
Electricity Sales	-	-	2	2
Muut	-	0	0	0
Yhteensä	35	295	410	150

Lisätietoja divestoinneista liitteestä 6 ja rahavirtalaskelman lisätiedoista.

Sidottu pääoma segmenteittäin
milj. euroa	31.3.2013		31.3.2012 31.12.2012
Power	6 394	6 059	6 389
Heat	4 393	4 126	4 286
Russia	3 998	3 549	3 848
Distribution	3 965	3 618	3 889
Electricity Sales	71	50	51
Muut	129	162	158
Yhteensä	18 950	17 564	18 621

Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
	Edelliset
%		12kk 31.12.2012*
Power	17,6	18,5
Heat	7,1	7,0
Russia	2,9	2,7
Distribution	9,4	8,8
Electricity Sales	125,7	203,1
Muut	-26,8	-34,1

Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
	Edelliset
%		12kk 31.12.2012*
Power	16,8	18,7
Heat	7,7	8,8
Russia	3,2	3,0
Distribution	9,5	9,1
Electricity Sales	84,6	152,3
Muut	-69,8	-68,8

Sidotun pääoman tuotto on laskettu jakamalla vuotuisen liikevoiton ja 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta' -erän summa keskimääräisellä sidotulla pääomalla. Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttämällä avaavan taseen ja kunkin neljänneksen lopun arvoja.

Varat segmenteittäin
milj. euroa	31.3.2013		31.3.2012 31.12.2012
Power	7 478	7 078	7 380
Heat	4 853	4 549	4 785
Russia	4 450	3 984	4 309
Distribution	4 513	4 170	4 428
Electricity Sales	361	343	292
Muut	493	768	660
Eliminoinnit	-317	-606	-403
Sidottuun päomaan sisältyvät varat	21 831	20 286	21 451
Korolliset saamiset	1 420	1 274	1 393
Laskennalliset verosaamiset	128	174	177
Muut varat	437	732	577
Rahat ja pankkisaamiset	1 719	1 574	963
Varat yhteensä	25 535	24 040	24 561

Vieras pääoma segmenteittäin

milj. euroa	31.3.2013		31.3.2012 31.12.2012
Power	1 084	1 019	991
Heat	460	423	499
Russia	452	435	461
Distribution	548	552	539
Electricity Sales	290	293	241
Muut	364	606	502
Eliminoinnit	-317	-606	-403
Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma	2 881	2 722	2 830
Laskennalliset verovelat	1 842	2 021	1 879
Muu vieras pääoma	490	437	432
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma	5 213	5 180	5 141
Korollinen vieras pääoma	9 152	8 097	8 777
Oma pääoma	11 170	10 763	10 643
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä	25 535	24 040	24 561

Muut varat ja muu vieras pääoma, jotka eivät sisälly sidottuun pääomaan segmentteittäin, sisältävät pääasiassa tuloverosaamiset ja velat, jaksotetut korkokulut, korkojohdannaisista johtuvat saamiset ja velat, sekä sellaiset suojauksista johtuvat saamiset ja velat, joihin sovelletaan suojauslaskentaa.

Henkilöstön lukumäärä

	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Power	1 884	1 842	1 846
Heat	2 192	2 352	2 212
Russia	4 284	4 337	4 253
Distribution	866	851	870
Electricity Sales	502	516	509
Muut	585	644	681
Yhteensä	10 313	10 542	10 371

Henkilöstö keskimäärin

	I/2013	I/2012	2012
Power	1 908	1 843	1 896
Heat	2 203	2 386	2 354
Russia	4 268	4 347	4 301
Distribution	866	860	873
Electricity Sales	506	514	515
Muut	584	637	661
Yhteensä	10 335	10 587	10 600

Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.

5. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2012 konsernitilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.

Käypien arvojen hierarkiatasot

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:

Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;

Taso 2: muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);

Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).

Katso konsernitilinpäätöksen 2012 liitetieto 1 Laadintaperiaatteet, 1.30 Käypien arvojen arviointi.

Rahoitusvarat

	Taso 1 Taso 2 Taso 3						Netotus 3)
milj. euroa	31.3.2013	31.12.2012	31.3.2013	31.12.2012	31.3.2013	31.12.2012	31.3.2013	31.12.2012	31.3.2013	31.12.2012
Pitkäaikaisissa varoissa
Myytävissa olevat rahoitusvarat 1)	1	1			30	31			31	32
Johdannaisinstrumentit
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			46	56			-18	-14	28	42
Ei sovelleta suojauslaskentaa		1	54	55		2 2)	-23	-24	31	34
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			165	183					165	183
Ei sovelleta suojauslaskentaa			129	175					129	175
Öljy- ja muut futuurit ja termiinit
Ei sovelleta suojauslaskentaa	36	10		17			-14	-10	22	17
Pitkäaikaisissa varoissa yhteensä	37	12	394	486	30	33 0	-55	-48	406	483
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			46	96			-32	-41	14	55
Ei sovelleta suojauslaskentaa	16	18	145	175			-103	-114	58	79
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			4	4					4	4
Ei sovelleta suojauslaskentaa			42	38					42	38
Öljy- ja muut futuurit ja termiinit
Sovelletaan suojauslaskentaa	3			2					3	2
Ei sovelleta suojauslaskentaa	235	125		60			-154	-140	81	45
Lyhytaikaisissa varoissa yhteensä	254	143	237	375	0	0 0	-289	-295	202	223
Yhteensä	291	155	631	861	30	33 0	-344	-343	608	706

Rahoitusvelat

		Taso 1	Taso 2			Taso 3 Netotus		3)		Yhteensä
milj. euroa	31.3.2013	31.12.2012	31.3.2013	31.12.2012	31.3.2013	31.12.2012	31.3.2013	31.12.2012	31.3.2013	31.12.2012
Pitkäaikaisissa veloissa
Myytävissa olevat rahoitusvelat 4)			1 766	1 895					1 766	1 895
Johdannaisinstrumentit
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			23	17		1 2)	-18	-14	5	4
Ei sovelleta suojauslaskentaa	1	12	33	22			-23	-24	11	10
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			59	57					59	57
Ei sovelleta suojauslaskentaa			98	108					98	108
Öljy- ja muut futuurit ja termiinit
Ei sovelleta suojauslaskentaa		3	20	10			-14	-10	6	3
Pitkäaikaisissa veloissa yhteensä	1	15	1 999	2 109	0	1 0	-55	-48	1 945	2 077
Lyhytaikaisissa veloissa
Johdannaisinstrumentit
Sähköjohdanaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			40	42			-32	-41	8	1
Ei sovelleta suojauslaskentaa	14	23	108	109			-103	-114	19	18
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			4	4					4	4
Ei sovelleta suojauslaskentaa			228	197					228	197
Öljy- ja muut futuurit ja termiinit
Sovelletaan suojauslaskentaa	5			4					5	4
Ei sovelleta suojauslaskentaa	229	116		64			-154	-140	75	40
Lyhytaikaisissa veloissa yhteensä	248	139	380	420	0	0 0	-289	-295	339	264
Yhteensä	249	154	2 379	2 529	0	1 0	-344	-343	2 284	2 341

1) Myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita, koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 30 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 31). Osakkeiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti ja ne on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvien listattujen yritysten osakkeiden käypä arvo oli 1 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 1). Fortumin omaan pääomaan kirjattujen kertyneiden käypien arvojen muutokset olivat -3 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: -3).

2) Vuonna 2012 Nasdaq OMX Commodities Europe noteeraa lähimmät viisi vuotta ja vuodesta 2013 lähtien lähimmät 10 vuotta, näiden vuosien jälkeen käytetään Fortumin tekemää hintaennustetta. Syy sähköjohdannaisten siirtämiseen tasolta 3 tasolle 2 on sopimusten erääntymisaika.

3) Kun sähkö-, öljy ja muiden hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.

4) Osuus joukkovelkakirjalainasta johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

Korko- ja valuuttajohdannaisten nettomääräinen käypä arvo on -49 miljoonaa euroa, varat 340 miljoonaa euroa ja velat 389 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex -sopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Maaliskuun 2013 lopussa Fortum oli saanut 170 miljoona euroa näista sopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.

Lisätietoja näihin vakuuksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 13 Korolliset velat sekä liitetiedossa 16 Pantatut varat.

6. Yrityshankinnat ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät

Yrityshankinnat

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana ei ollut olennaisia yrityshankintoja (ei myöskään vuonna 2012).

Yritysmyynnit

Yritysmyynnit vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum myi pienvesivoimalaitoksia Ruotsissa. Myynnistä kirjattiin pieni myyntivoitto Powersegmentin tulokseen.

Yritysmyynnit 2012

Joulukuussa 2012 Fortum myi osakkeensa Fortum Heat Naantali Oy:ssä Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:lle (TSME), josta Fortumilla on 49,5 % taloudellinen omistusosuus. Kokonaismyyntihinta (vähennetty myydyn yhtiön likvidit varat) oli noin 74 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa euroa oli maksamatta 31.3.2013. Fortumin myyntivoitto oli 21 miljoonaa euroa ja se kirjattiin Heat-segmenttiin. Myynnin yhteydessä Fortum osallistui TSME:n osakeantiin 10 miljoonalla eurolla ja antoi 13 miljoonan euron osakaslainan yhtiölle.

Fortum sai päätökseen Fortum Energiaratkaisut Oy:n sekä Fortum Termest AS:n myynnin EQT Infrastructure Fundille 31.1.2012. Kokonaismyyntihinta velat mukaan lukien oli noin 200 miljoonaa euroa ja myyntivoitto 58 miljoonaa euroa.

Tammikuussa 2012 Fortum myi Distribution-segmenttiin kuuluvan virolaisen tytäryrityksensä Fortum Elekter AS:n Imatran Seudun Sähkölle. Samalla Fortum luopui osuudestaan Imatran Seudun Sähkö Oy:ssä.

Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Fortum myi pienvesivoimalaitoksiaan Suomessa. Killin Voima Oy:stä myytiin 60 % osuus Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:lle ja 14 pienvesivoimalaitosta Koskienergia Oy:lle. Myyntivoitto näistä liiketoimista oli 47 miljoonaa euroa ja se kirjattiin Power-segmentin ensimmäisen neljänneksen tulokseen. Viimeisen vuosineljänneksen aikana Fortum myi myös pieniä vesivoimalaitoksia Ruotsissa ja niistä kirjattiin pieni myyntivoitto Power-segmenttiin.

Osakemyynnit (brutto)

				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	12kk
Myynneistä rahana saadut suoritukset	13	126	223	110
Korolliset velat myydyissä tytäryrityksissä	22	147	181	56
Saamiset myynneistä	-	22	2	20
Myydyt tytäryritysosakkeet (brutto) 1)	35	295	406	166
Myydyt osakkuusyritysosakkeet (brutto)	-	-	1	1
Myydyt myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	3	3
Yhteensä	35	295	410	170

1) Myytyjen tytäryritysten rahat ja pankkisaamiset 0 miljoonaa euroa (I/2012: 9) on vähennetty tytäryritysten bruttomääräisestä myynnistä.

7. Valuuttakurssit

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona. Keskeisimmät Fortum-konsernissa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi
	1-3/2013	1-12/2012	1-9/2012	1-6/2012	1-3/2012
Ruotsi (SEK)	8,5043	8,7015	8,7275	8,8756	8,8658
Norja (NOK)	7,4456	7,4840	7,5182	7,5855	7,6136
Puola (PLN)	4,1501	4,1900	4,2152	4,2524	4,2389
Venäjä (RUB)	40,2378	40,2354	40,1847	40,1999	39,9714

Kauden lopun valuuttakurssi

	31.3.2013	31.12.2012	30.9.2012	30.6.2012	31.3.2012
Ruotsi (SEK)	8,3553	8,5820	8,4498	8,7728	8,8455
Norja (NOK)	7,5120	7,3483	7,3695	7,5330	7,6040
Puola (PLN)	4,1804	4,0740	4,1038	4,2488	4,1522
Venäjä (RUB)	39,7617	40,3295	40,1400	41,3700	39,2950

8. Tuloverot

Tuloverokanta vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä oli 19,2 % (I/2012: 18,3 %). Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen veroprosentti, lukuunottamatta osuutta osakkuusyritysten voitoista ja verovapaita myyntivoittoja oli 20,6 % (I/2012: 21,0 %). Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta lasketaan verojen jälkeen.

Ruotsin verokanta laski 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen. Verokannan muutoksesta johtuva positiivinen kertaluonteinen vaikutus vuoden 2012 veroihin oli noin 230 miljoonaa euroa, josta vähemmistön osuus oli 34 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tuloverokanta, lukuunottamatta Ruotsin verokannan muutosta, osuutta osakkuusyritysten voitoista ja verovapaita myyntivoittoja oli 21,2 % (2011: 21,4 %).

9. Aineettomien hyödykkeiden muutos

milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Kirjanpitoarvo kauden alussa	442	433	433
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta	-	-	2
Käyttöomaisuusinvestoinnit	5	4	35
Päästöoikeuksien muutokset	-2	1	-25
Poistot ja arvonalentumiset	-6	-5	-22
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin	-	-	-
Uudelleenryhmittelyt	-1	2	6
Muuntoerot ja muut muutokset	6	20	13
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	444	455	442

Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa	313	313	309
Muuntoerokirjausten vaikutus liikearvon määrään	4	19	15

10. Aineellisten hyödykkeiden muutos

milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Kirjanpitoarvo kauden alussa	16 497	15 234	15 234
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta	-	-	0
Käyttöomaisuusinvestoinnit	216	214	1 523
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut	0	0	-1
Vähennykset	0	0	-15
Poistot ja arvonalentumiset	-163	-153	-642
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta	-28	-18	-84
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin	-	-	-
Uudelleenryhmittelyt	1	-2	-6
Muuntoerot ja muut muutokset	293	266	488
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	16 816	15 541	16 497

11. Muutokset osuuksissa osakkuus- ja yhteisyrityksissä

milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Kirjanpitoarvo kauden alussa	1 979	2 014	2 014
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	29	-7	23
Hankinnat	-	-	10
Saadut osingot	-2	0	-45
Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät	36	-47	-56
Muuntoerot ja muut muutokset	7	39	33
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	2 049	1 999	1 979

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 29 miljoonaa euroa (I/2012: -7), josta Fortumin osuus Hafslund ASA:n tuloksesta oli 9 miljoonaa euroa (I/2012: -9) ja TGC-1:n osuus oli 19 miljoonaa euroa (I/2012: 0).

Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin ja TGC-1:n tulos sisältyy Fortumin lukuihin edellisen neljänneksen julkaistujen lukujen perusteella, sillä tavallisesti viimeisin osavuosikatsaus ei ole vielä saatavilla.

Hankinnat ja osakeannit

Vouden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana ei ollut olennaisia investointeja, divestointeja tai osakeanteja osakkuusyhtiöissä.

12. Korolliset saamiset

Korolliset saamiset	Tasearvo	Käypä arvo	Tasearvo	Käypä arvo
milj. euroa	31.3.2013	31.3.2013	31.12.2012	31.12.2012
Pitkäaikaiset lainasaamiset	1 413	1 452	1 389	1 440
Rahoitusleasingsaamiset	3	5	3	5
Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä 1)	1 416	1 457	1 392	1 445
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset	4	9	1	1
Korolliset saamiset yhteensä	1 420	1 466	1 393	1 446
1) Tasearvo sisältää pitkäaikaisen saatavan lyhytaikaisen osuuden 5 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 8).

Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy saamisia osakkuusyrityksiltä 1 360 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 1 332), jotka ovat pääasiassa ruotsalaisilta ydinvoima-osakkuusyrityksiltä OKG AB:lta ja Forsmark Kraftgrupp AB:lta yhteensä 1 275 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 1 249). Näitä yhtiöitä rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Saamisten kasvu johtuu suunnitelman mukaisista investoinneista OKG AB:ssa ja Forsmark Kraftgrupp AB:ssa.

Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy myös saamisia Teollisuuden Voima Oyj:ltä (TVO) yhteensä 58 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 58). TVO:n rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Maaliskuun 2009 lopussa TVO:n osakkeenomistajat antoivat 300 miljoonan euron etuoikeudeltaan huonomman osakaslainasitoumuksen TVO:lle. Sitoumus on käytettävissä vuoden 2015 loppuun asti. Fortumin osuus sitoumuksesta on korkeintaan 75 miljoonaa euroa. Maaliskuussa 2012 TVO:lle annettiin uusi etuoikeudeltaan huonompi osakaslainasitoumus rahoittamaan Olkiluoto 4:n suunnittelua. Fortumin osuus tästä sitomuksesta on 72 miljoonaa euroa, josta 13 miljoonaa euroa maksettiin vuoden 2012 aikana. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä ei ole tapahtunut maksuja sitoumuksiin liittyen.

13. Korollinen vieras pääoma ja rahat ja pankkisaamiset

Korolliset velat	Tasearvo	Käypä arvo	Tasearvo	Käypä arvo
milj. euroa	31.3.2013	31.3.2013	31.12.2012	31.12.2012
Joukkovelkakirjalainat	6 211	6 661	5 841	6 239
Lainat rahoituslaitoksilta	997	1 080	983	1 062
Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1)	1 532	1 574	1 521	1 566
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 2)	8 740	9 315	8 345	8 867
Yritystodistukset	241	242	228	228
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	171	171	204	204
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	412	413	432	432
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	9 152	9 728	8 777	9 299

1) Sisältää lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 940 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 940), lainat suomalaisilta eläkelaitoksilta 228 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 228), rahoitusleasingvelat 25 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 25) ja muut lainat 339 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 328).

2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 1 396 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 646).

Fortum laski liikkeelle 13.3.2013 kaksi uutta viiden vuoden joukkovelkakirjalainaa Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman puitteissa. Liikkeelle laskettujen joukkovelkakirjojen arvo oli yhteensä 3 150 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 376 miljoonaa euroa), joista 2 000 miljoonaa Ruotsin kruunua on sidottu vaihtuvaan korkoon ja 1 150 miljoonaa Ruotsin kruunua on sidottu 2,75 %:n kiinteään korkoon.

Lyhytaikainen rahoitus oli 412 miljoonaa euroa neljänneksen lopussa (vuoden 2012 lopussa: 432). Korollinen velka lisääntyi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 375 miljoonaa euroa 8 777 miljoonasta eurosta 9 152 miljoonaan euroon. Likvidit varat lisääntyivät 756 miljoonalla eurolla ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 963 miljoonasta eurosta 1 719 miljoonaan euroon.

14. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Taseeseen sisältyvät erät
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	684	659	678
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	684	659	678

Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan	996	968	996
Rahastotavoite	996	941	996
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	956	903	956

Ydinvoimaan liittyvät varaukset

Työ- ja elinkeinoministeriö päätti Suomen ydinenergialain mukaisesti lasketun Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuun määrän joulukuussa 2012. Vastuun määrä perustuu kolmen vuoden välein tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Tekninen suunnitelma ja kustannusennuste päivitettiin viimeksi vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Päivitetty suunnitelma on julkaistu ja siihen liittyvät kustannusennusteet päivitetään vuoden 2013 toisen neljänneksen aikana.

Lain mukainen vastuu 31.3.2013 oli 996 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjattu ydinjätehuoltovaraus perustuu tulevaisuuden kustannuksia koskeviin kassavirtaennusteisiin, jotka pohjautuvat samoihin selvityksiin kuin lainmukainen vastuu. Ydinvoimavarauksen tasearvo, joka on laskettu IAS 37:n mukaisesti, kasvoi 6 miljoonalla eurolla vuoden 2012 lopun arvosta, ja oli 31.3.2013 yhteensä 684 miljoonaa euroa. Suurin syy lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen väliseen eroon on se, että lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa laillisen vastuun määrää päätettäessä vuosittain joulukuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2012 päätökseen ja on yhteensä 996 miljoonaa euroa. Fortum on ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen (2.4.2013) maksanut 40 miljoonan euron ydinjätehuoltomaksun, minkä jälkeen Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on täysin katettu. Rahastossa on IFRS:n näkökulmasta 272 miljoonan euron ylijäämä, koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 31.3.2013 oli 956 miljoonaa euroa, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä oli 684 miljoonaa euroa.

Vaikutukset vertailukelpoiseen liikevoittoon sekä liikevoittoon

Power-segmentin liikevoittoon vaikuttaa Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahaston kirjanpitokäsittelystä syntyvät erät, sillä Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso 'muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät', liitetieto 4. Kirjauksen vaikutus Fortumin vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen tulokseen oli -3 miljoonaa euroa, kun vastaavasti viime vuoden vastaavana ajankohtana se oli -9 miljoonaa euroa.

Osakkuusyritykset

Fortumilla on vähemmistöosuuksia suomalaisessa ja ruotsalaisissa ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyrityksissä. Fortum on näiden yritysten osalta käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laadintaperiaatteidensa mukaisesti.

15. Muut varaukset

		Tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvä varaus		Muut varaukset
milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Varaukset kauden alussa	178	180	180	36	29	29
Käyttämättömien varausten purku	-	-	-	-2	-	-2
Varausten muutos	-	-	-	2	2	15
Käytetyt varaukset	-11	-	-23	-1	-3	-7
Diskonttauksen purkautuminen	4	4	15	-	0	-
Kurssierot	2	11	6	1	0	1
Varaukset kauden lopussa	173	195	178	36	28	36
Lyhytaikaiset varaukset	-	-	-	8	3	7
Pitkäaikaiset varaukset	173	195	178	28	25	29

Fortumin Venäjällä käynnissä olevaan mittavaan investointiohjelmaan liittyy tulevaa tuotantokapasiteettia koskevia ehtoja. Ehtojen mukaan Fortumilta voidaan periä sakkomaksuja, mikäli investointiohjelman tuoman uuden tuotantokapasiteetin käyttöönotto merkittävästi lykkääntyy tai investointisopimuksen pääehdot eivät muulta osin täyty. Mahdollisia sakkoja varten tehty varaus oli 173 miljoonaa euroa maaliskuun 2013 lopussa (vuoden 2012 lopussa: 178). Voimalaitosten käyttöönoton aikataulu arvioidaan jokaisena tilinpäätöshetkenä ja muutosten vaikutukset varauksen määrään päivitetään tarpeen mukaisesti. Diskonttauksesta johtuva varauksen muutos vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana oli 4 miljoonaa euroa, joka on kirjattu muihin rahoituseriin. Maksetut sakkomaksut vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana olivat 11 miljoonaa euroa (I/2012: 0).

16. Pantatut varat

milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Omasta puolesta annetut
Lainat
Pantit	293	294	293
Kiinteistökiinnitykset	137	137	137
Muut sitoumukset
Kiinteistökiinnitykset	124	148	124
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Pantit ja kiinteistökiinnitykset	3	3	3

Lainojen vakuudeksi pantatut varat

Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Fortumilla on tätä lainaa varten vakuutena Kemijoki Oy:n osakkeita. Pantattuina olevien osakkeiden arvo 31.3.2013 oli 269 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 269).

Pantit -erään kuuluvat myös pankkitalletukset 4 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 4), jotka on annettu Nasdaq OMX Commodities Europen ja kansainvälisten ICE- ja EEX-pörssien kanssa käytävän sähkökaupan ja hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi. Virolainen Fortum Tartu (Fortumin omistusosuus 60 %) on antanut kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 96 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 96) lainan vakuudeksi. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (vuoden 2012 lopussa: 41) kiinteistökiinnitykset.

Lisätietoja näihin kiinnityksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 13 Korolliset velat

Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat

Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi suomalaisiin voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 124 miljoonaa euroa maaliskuun 2013 lopussa (vuoden 2012 lopussa: 148). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen.

17. Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset

milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Vuoden sisällä erääntyvät	37	33	32
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät	98	75	73
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät	181	155	176
Yhteensä	316	263	281

18. Investointisitoumukset

milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1 140	1 051	1 168
Aineettomat hyödykkeet	5	9	4
Yhteensä	1 145	1 060	1 172

Pääosa investointisitoumuksista liittyvät OAO Fortumin investointiohjelmaan, Ruotsissa tehtävien patoturvallisuus investointeihin liittyen sekä Joensuussa, Tukholmassa ja Jelgavassa (Latvia) sijaitsevien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksien rakennusprojekteista johtuen.

19. Vastuut

milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Omasta puolesta annetut
Muut vastuut	66	67	67
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Takaukset	498	349	487
Muut vastuut	125	125	125
Muiden puolesta annetut
Takaukset	1	1	0

Vastuut osakkuusyritysten puolesta

Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annettavat vastuut liittyvät pääasiassa Fortumin ydinvoimaosakkuusyrityksille (Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB ja OKG AB) annettuihin takauksiin. Forsmarks Kraftgrupp AB:lle ja OKG AB:lle annettavien vastuiden määrä on vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 3 696 miljoonaa Ruotsin kruunua (I/2012: 442 miljoonaa euroa ja vuoden 2012 lopussa: 431 miljoonaa euroa).

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) puolesta annettu takaus rahastolle oli 39 miljoonaa euroa vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa (vuoden 2012 lopussa: 39).

20. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Alla annetut tiedot oikeudenkäynneistä ja viranomaismenettelyistä tulisi lukea yhdessä vuoden 2012 konsernitilinpäätöksessä annettujen tietojen kanssa. Muita olennaisia muutoksia ei ole tapahtunut verrattuna vuoden 2012 lopun tilanteeseen.

Ruotsin energiamarkkinaviranomainen (EI), joka säätelee ja valvoo jakeluverkkotariffeja Ruotsissa on julkistanut päätöksen koskien sallittuja tulorajoja vuosille 2012-2015. EI perustaa päätöksensa siirtymäsäännökseen, jonka mukaan vie 18 vuotta saavuttaa uuden mallin mukainen sallittu tuottoraja. EI:n päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen yli 80 jakeluverkkoyhtiön toimesta, jossa on mukana myös Fortum Distribution AB. Peruste Fortum Distribution AB:n valitukselle on, että uusi laskentamalli ei ole yhteensopiva voimassaolevan lainsäädännön kanssa ja että EI on käyttänyt virheellistä laskentatapaa laskiessaan pääoman keskimääräistä kustannusta (WACC).

Fortum on saanut joulukuussa 2011 Ruotsissa vuoden 2009 tuloverotusta koskevan jälkiverotuspäätöksen, josta Fortum on valittanut. Asiassa tehdyn oikeudellisen analyysin perusteella, tilinpäätöksessä ei ole kirjattu varausta tähän liittyen.

Fortum Sweden AB, Fortum Nordic AB ja Fortum 1 AB ovat saaneet joulukuussa 2012 Ruotsin veroviranomaisilta vuoden 2010 tuloverotusta koskevan jälkiverotuspäätöksen. Veroviranomaisten käsityksen mukaan Fortumin pitäisi maksaa lisää tuloveroa vuosina 2004-2005 ruotsalaisten tytäryhtiöiden välillä toteutettuun lainojen uudelleen kohdistamiseen sekä vuonna 2008 toteutuneen TGC 10:n (nykyään OAO Fortum) osakkeiden hankinnan rahoittamiseen liittyen. Veroviranomaisten väitteet perustuvat vuonna 2009 toteutettuun verolainsäädännön muutokseen. Fortumin näkemyksen mukaan vaatimukset ovat perusteettomia ja Fortum on valittanut veroviranomaisten päätöksistä. Tilinpäätöksiin ei ole kirjattu jälkiverotuspäätöksistä johtuen varauksia. Mikäli veroviranomaisen päätöksistä tehtyjä valituksia ei kuitenkaan hyväksytä ja jälkiverotuspäätökset jäävät voimaan, vaikutus tilikauden voittoon olisi noin 444 miljoonaa Ruotsin kruunua (53 miljoonaa euroa). Vuosien 2009 ja 2010 jälkiverotukset ovat yhteensä 869 miljoonaa Ruotsin kruunua (104 miljoonaa euroa).

Fortum on saanut vuonna 2012 vuoden 2008 tuloveroa koskevan jälkiverotuspäätöksen Belgiassa. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum EIF NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu varausta jälkiverotuspäätöksen johdosta. Mikäli veroviranomaisten päätöksestä tehtyä valitusta ei hyväksytä ja jälkiverotuspäätös jää voimaan, vaikutus tilikauden tulokseen olisi noin 36 miljoonaa euroa. Kyseessä oleva vero on jo maksettu. Mikäli valitus hyväksytään, Fortum tulee saamaan 7 %:n koron kyseessä olevalle summalle.

Lisäksi Fortumilla on meneillään verotarkastuksia mm. Suomessa ja Belgiassa.

Tammi-maaliskuu 2013

Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3), omistamiensa TVO-osakkeiden (Teollisuuden Voima Oyj) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3-laitosyksikön rakennustyöt ovat pääosin valmiit ja pääkomponentit on asennettu paikoilleen. Olkiluoto 3 asennukset ja automaation suunnittelu jatkui. Laitostoimittajalta saatujen tietojen perusteella TVO arvioi, että laitosyksikkö saadaan säännölliseen sähköntuotantoon vasta vuonna 2016. Laitostoimittaja on vastuussa aikataulusta.

TVO jätti vuonna 2012 kanteen ja vastineen Kansainvälisen kauppakamarin sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä, joka koskee OL3:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. Kanteen rahamääräinen arvio TVO:n kustannuksista ja menetyksistä on noin 1,8 miljardia euroa, johon sisältyy TVO:n tämänhetkinen varsinainen vaatimus ja arvio-osuus. Välimiesmenettely voi kestää useita vuosia ja kanteen määrää vielä päivitetään. Välimiesmenettely alkoi joulukuussa 2008 OL3:n laitostoimittajan, AREVA-Siemensin aloitteesta. Laitostoimittajan viimeisin rahamääräinen vaatimus, mukaan lukien välilliset kustannukset ja viivästyskorot, on noin 1,9 miljardia euroa. TVO on todennut laitostoimittajan vaateen perusteettomaksi.

Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi konsernin yhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan ja verotukseen liittyvissä riita-asioissa. Johdon mukaan näillä asioilla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta konsernin rahoitusasemaan.

21. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa oli 50,76 %. Vuoden 2013 aikana ei ole tapahtunut muutoksia osakemäärässä.

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

milj. euroa	I/2013	I/2012	2012
Myynnit	7	22	123
Korot lainasaamisista	8	10	42
Ostot	206	182	679

Myynnit vuonna 2012 sisältää vaihto-omaisuuden myyntiä Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto (TSME) Oy:lle.

Tietoja Fortum Heat Naantali Oy:n osakkeiden myynnistä TSME:lle vuonna 2012 on esitetty liitetiedossa 6.

Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset	1 398	1 219	1 370
Myyntisaamiset	15	17	15
Muut saamiset	28	15	16

Pitkäaikaiset velat	234	223	234
Ostovelat	23	14	23
Muut velat	8	16	7

22. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

23. Tunnuslukujen laskentakaavat

Käyttökate (EBITDA =Tulos ennen korkoja, veroja sekä poistoja ja arvonalentumisia)	=	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen käyttökate	=	Käyttökate - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutus
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	=	Kertaluonteiset erät + muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen liikevoitto	=	Liikevoitto - kertaluonteiset erät - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kertaluonteiset erät	=	Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	=	Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä IFRIC tulkinnan nro 5 mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa.
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	=	Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Investoinnit käyttöomaisuuteen	=	Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	=	Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin myytävissä oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty hankittavan yhtiön nettovelka.
Oman pääoman tuotto, %	=	Kauden voitto Oma pääoma keskimäärin	x 100

Sijoitetun pääoman tuotto, %	=	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Sijoitettu pääoma keskimäärin	x 100
Sidotun pääoman tuotto, %	=	Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
		Sidottu pääoma keskimäärin	x 100
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	=	Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta (IAS 39 oikaistu sekä pois lukien merkittävimmät myyntivoitot ja -tappiot)	x 100
		Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma	=	Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - varaukset
Sidottu pääoma	=	Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista)

Tammi-maaliskuu 2013

23. Tunnuslukujen laskentakaavat
Vertailukelpoinen sidottu pääoma	=	Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja veloilla, jotka aiheutuvat niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannaissopimuksista, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa
Korolliset nettovelat	=	Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset
Velkaantumisaste, %	=	Korolliset nettovelat Oma pääoma	x 100
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat Taseen loppusumma	x 100
Nettovelka/käyttökate	=	Korollinen nettovelka Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate	=	Korollinen nettovelka Vertailukelpoinen käyttökate
Korkokate	=	Liikevoitto Nettokorkokulut
Korkokate sisältäen aktivoitut vieraan pääoman menot	=	Liikevoitto Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot
Tulos/osake (EPS)	=	Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma/osake, euroa	=	Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Edelliset 12 kk	=	Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta

Fortum Oyj Tammi-maaliskuu 2013

Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat

Sähkön kulutus
TWh	I/2013	I/2012	2012	Edelliset 12kk
Pohjoismaat	117	113	391	395
Venäjä	288	293	1 037	1 032
Tjumen	23	22	83	84
Tseljabinsk	10	10	36	36
Venäjän Uralin alue	69	69	252	252

Keskimääräiset hinnat

				Edelliset
	I/2013	I/2012	2012	12kk
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh	42,0	38,3	31,2	32,1
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh	42,1	42,5	36,6	36,5
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh	42,0	39,1	32,3	33,0
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh	41,8	38,0	31,8	32,7
Sähkön spot-hinta Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla, RUB/MWh 1)	1 002	915	1 001	1 026
Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk	273	243	227	235
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh	42,3	45,1	42,6	41,9
Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3	2 924	2 548	2 736	2 830
Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2)	177	166	152	155
Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2)	678	577	539	565
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 1)	931	849	956	977
CO2, (ETS EUA), euroa/tonni CO2	5	8	7	7
Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni	87	101	93	89
Öljy (Brent Crude), USD/bbl	113	118	112	110

1) Ilman kapasiteettitariffia.

2) Kapasiteettihinnat maksettu ainoastaan kunakin ajankohtana saatavilla olevalle kapasiteetille.

Vesivarastot
TWh	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Pohjoismaiset vesivarastot	35	56	85
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo	41	41	83

Vienti / tuonti
				Edelliset
TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista)	I/2013	I/2012	2012	12kk
Vienti / Tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä	-2	-5	-19	-16
Vienti / Tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä	2	2	5	5
Vienti / Tuonti Pohjoismaat, Yhteensä	0	-3	-14	-11

Venäjän sähköreformi
				Edelliset
%	I/2013	I/2012	2012	12kk
Osuus OAO Fortumin sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla	83	84	82	82

Saavutetut sähkön myyntihinnat
				Edelliset
EUR/MWh	I/2013	I/2012	2012	12kk
Sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa	45,7	47,2	44,6	47,2
OAO Fortumin saavuttama sähkönhinta	30,6	29,3	30,6	31,0

Tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähköntuotanto
				Edelliset
TWh	I/2013	I/2012	2012	12kk
Sähköntuotanto EU-maissa ja Norjassa	14,9	14,5	53,9	54,3
Sähköntuotanto Venäjällä	5,5	5,4	19,2	19,3
Yhteensä	20,4	19,9	73,1	73,6

Lämmöntuotanto
				Edelliset
TWh	I/2013	I/2012	2012	12kk
Lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa	7,4	7,3	18,5	18,6
Lämmöntuotanto Venäjällä	9,6	10,2	24,8	24,2
Yhteensä	17,0	17,5	43,3	42,8

Sähkötuotantokapasiteetti divisioonittain
MW	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Power	9 666	9 742	9 702
Heat	1 481	1 565	1 569
Russia	3 404	3 404	3 404
Yhteensä	14 551	14 711	14 675

Lämmöntuotantokapasiteetti divisioonittain
MW	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Power	250	250	250
Heat	8 248	8 892	8 785
Russia	13 396	13 909	13 396
Yhteensä	21 894	23 051	22 431

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
				Edelliset
TWh	I/2013	I/2012	2012	12kk
Vesivoima	5,8	6,1	25,2	24,9
Ydinvoima	6,7	6,5	23,4	23,6
Lämpövoima	1,7	1,3	3,0	3,4
Yhteensä	14,2	13,9	51,6	51,9

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
				Edelliset
%	I/2013	I/2012	2012	12kk
Vesivoima	41	44	49	48
Ydinvoima	47	46	45	45
Lämpövoima	12	10	6	7
Yhteensä	100	100	100	100

Sähkönmyynti
				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	12kk
Sähkönmyynti EU-maissa ja Norjassa	770	767	2 700	2 703
Sähkönmyynti Venäjällä	226	181	713	758
Yhteensä	996	948	3 413	3 461

Tuotanto- ja myyntivolyymit

Lämmönmyynti
				Edelliset
milj. euroa	I/2013	I/2012	2012	12kk
Lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa	525	478	1 201	1 248
Lämmönmyynti Venäjällä	116	126	300	290
Yhteensä	641	604	1 501	1 538

Sähkönmyynti alueittain

				Edelliset
TWh	I/2013	I/2012	2012	12kk
Suomi	7,1	7,3	21,6	21,4
Ruotsi	7,8	7,9	30,1	30,0
Venäjä	7,4	6,2	23,3	24,5
Muut maat	1,4	1,1	3,8	4,1
Yhteensä	23,7	22,5	78,8	80,0

Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Lämmönmyynti alueittain
				Edelliset
TWh	I/2013	I/2012	2012	12kk
Venäjä	9,7	11,3	26,4	24,8
Suomi	2,0	2,2	5,8	5,6
Ruotsi	3,8	3,3	8,5	9,0
Puola	2,0	2,0	4,3	4,3
Muut maat1)	1,0	1,1	2,9	2,8
Yhteensä	18,5	19,9	47,9	46,5

1) Sisältää Iso-Britannian, joka raportoidaan Power-divisioonan muu myynti -rivillä.

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2012 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Alla olevissa taulukoissa on esitetty vuoden 2012 vuosineljänneksiä koskevat tiedot huomioiden eläkkeisiin liittyvä laadintaperiaatteen muutos.

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

	I/2012	I-II/2012	I-III/2012	2012	I/2012	I-II/2012	I-III/2012	2012
milj. euroa	muutettu	muutettu	muutettu	muutettu	vanha	vanha	vanha	vanha

Liikevaihto	1 901	3 185	4 325	6 159	1 901	3 185	4 325	6 159
Muut tuotot	14	30	63	109	14	30	63	109
Materiaalit ja palvelut	-801	-1 333	-1 816	-2 548	-801	-1 333	-1 816	-2 548
Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset	-135 -158	-275 -321	-400 -489	-543 -664	-138 -158	-281 -321	-409 -489	-556 -664
Muut kulut	-167	-348	-522	-761	-167	-348	-522	-761
Vertailukelpoinen liikevoitto	654	938	1 161	1 752	651	932	1 152	1 739
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	85	87	90	122	85	87	90	122
Liikevoitto	739	1 025	1 251	1 874	736	1 019	1 242	1 861
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta	-7	19	26	23	-7	19	26	21
Korkokulut	-76	-151	-228	-300	-76	-151	-228	-300
Korkotuotot	14	28	41	54	14	28	41	54
Johdannaisten käyvän arvon
muutokset	-7	-8	-16	-23	-7	-8	-16	-23
Muut rahoituserät - netto	-8	-20	-31	-42	-7	-18	-28	-38
Rahoitustuotot ja -kulut	-77	-151	-234	-311	-76	-149	-231	-307
Voitto ennen veroja	655	893	1 043	1 586	653	889	1 037	1 575
Tuloverot	-119	-166	-196	-74	-119	-165	-195	-72
Kauden voitto	536	727	847	1 512	534	724	842	1 503
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	497	684	810	1 416	495	681	806	1 409
Määräysvallattomille omistajille	39	43	37	96	39	43	36	94
	536	727	847	1 512	534	724	842	1 503

Osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton	0,56	0,77	0,91	1,59	0,56	0,77	0,91	1,59
Laimennettu	0,56	0,77	0,91	1,59	0,56	0,77	0,91	1,59

milj. euroa	I/2012 muutettu	I-II/2012 muutettu	I-III/2012 muutettu	2012 muutettu	I/2012 vanha	I-II/2012 vanha	I-III/2012 vanha	2012 vanha
Vertailukelpoinen liikevoitto	654	938	1 161	1 752	651	932	1 152	1 739
Kertaluonteiset erät (luovutusvoitot ja -tappiot)	110	121	122	155	110	121	122	155
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän
arvon muutokset	-16	-18	-8	-2	-16	-18	-8	-2
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikais	-9	-16	-24	-31	-9	-16	-24	-31
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	85	87	90	122	85	87	90	122
Liikevoitto	739	1 025	1 251	1 874	736	1 019	1 242	1 861

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2012 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Alla olevissa taulukoissa on esitetty vuoden 2012 vuosineljänneksiä koskevat tiedot huomioiden eläkkeisiin liittyvä laadintaperiaatteen muutos.

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	I/2012	I-II/2012	I-III/2012	2012 muutettu	I/2012	I-II/2012	I-III/2012	2012 vanha
	muutettu	muutettu	muutettu		vanha	vanha	vanha
Kauden voitto	536	727	847	1 512	534	724	842	1 503
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset	66	83	39	15	66	83	39	15
Siirrot tuloslaskelmaan	-32	-88	-128	-152	-32	-88	-128	-152
Siirrot vaihto
omaisuuteen/aineellisiin
hyödykkeisiin	-2	-4	-4	-5	-2	-4	-4	-5
Verot	-9	2	23	33	-9	2	23	33
Nettosijoitusten suojaus
Käyvän arvon muutokset	0	-	0	0	0	-	0	0
Verot	0	-	0	0	0	-	0	0
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutokset	0	0	0	0	0	0	0	0
Muuntoerot	214	70	230	204	214	70	233	207
Osuus osakkuusyritysten muista laajan
tuloksen eristä	-12	-11	-11	-23	-12	-11	-11	-23
Muut muutokset	-1	0	0	0	-1	0	0	0
	224	52	149	72	224	52	152	75
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten järjestelyiden
vakuutusmatemaattinen voitto/tappio	1	-1	-4	-24	0	0	0	0
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio
osakkuus- ja yhteisyrityksissä	-35	-36	-38	-36
Muut laajan tuloksen erät, verojen
jälkeen	190	15	107	12	224	52	152	75
Laaja tulos yhteensä	726	742	954	1 524	758	776	994	1 578
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	681	693	892	1 412	714	728	933	1 466
Määräysvallattomille omistajille	45	49	62	112	44	48	61	112
	726	742	954	1 524	758	776	994	1 578

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2012 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Alla olevissa taulukoissa on esitetty vuoden 2012 vuosineljänneksiä koskevat tiedot huomioiden eläkkeisiin liittyvä laadintaperiaatteen muutos.

Lyhennetty konsernin tase

	31.3.2012	30.6.2012	30.9.2012	31.12.2012	31.3.2012	30.6.2012	30.9.2012	31.12.2012
milj. euroa	muutettu	muutettu	muutettu	muutettu	vanha	vanha	vanha	vanha

VARAT
Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	455 15 541	411 15 625	418 16 291	442 16 497	455 15 541	411 15 625	418 16 291	442 16 497
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	1 999	1 976	2 007	1 979	2 039	2 016	2 049	2 019
Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta	659	664	670	678	659	664	670	678
Varat etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä	0	0	0	0	60	59	60	54
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	66	65	65	69	69	68	68	71
Laskennalliset verosaamiset	174	170	178	177	150	146	152	148
Johdannaisinstrumentit	401	403	465	451	401	403	465	451
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	1 228	1 250	1 303	1 384	1 228	1 250	1 303	1 384
Pitkäaikaiset varat yhteensä	20 523	20 564	21 397	21 677	20 602	20 642	21 476	21 744

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	479	470	487	428	479	470	487	428
Johdannaisinstrumentit	385	358	326	223	385	358	326	223
Myyntisaamiset ja muut saamiset	1 079	745	739	1 270	1 079	745	739	1 270
Rahat ja pankkisaamiset	1 574	404	1 117	963	1 574	404	1 117	963
Lyhytaikaiset varat yhteensä	3 517	1 977	2 669	2 884	3 517	1 977	2 669	2 884
Varat yhteensä	24 040	22 541	24 066	24 561	24 119	22 619	24 145	24 628

OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma
Osakepääoma	3 046	3 046	3 046	3 046	3 046	3 046	3 046	3 046
Ylikurssirahasto	73	73	73	73	73	73	73	73
Kertyneet voittovarat	7 021	6 177	6 443	7 020	7 019	6 174	6 439	7 013
Muut oman pääoman erät	62	30	-39	-99	208	179	117	73
Yhteensä	10 202	9 326	9 523	10 040	10 346	9 472	9 675	10 205
Määräysvallattomat omistajat	561	540	552	603	573	552	564	616
Oma pääoma yhteensä	10 763	9 866	10 075	10 643	10 919	10 024	10 239	10 821

VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma	7 192	7 266	8 277	7 699	7 192	7 266	8 277	7 699
Johdannaisinstrumentit	179	160	207	182	179	160	207	182
Laskennalliset verovelat	2 021	2 021	2 071	1 879	2 038	2 037	2 087	1 893
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	659	664	670	678	659	664	670	678
Muut varaukset	220	211	218	207	220	211	218	207
Eläkevelvoitteet	119	121	127	152	25	25	26	27
Muu pitkäaikainen vieras pääoma	466	464	467	472	466	464	467	472
Pitkäaikainen vieras pääoma
yhteensä	10 856	10 907	12 037	11 269	10 779	10 827	11 952	11 158
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma	905	558	604	1 078	905	558	604	1 078
Johdannaisinstrumentit	293	324	445	264	293	324	445	264
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras
pääoma	1 223	886	905	1 307	1 223	886	905	1 307
Lyhytaikainen vieras pääoma
yhteensä	2 421	1 768	1 954	2 649	2 421	1 768	1 954	2 649
Vieras pääoma yhteensä	13 277	12 675	13 991	13 918	13 200	12 595	13 906	13 807

Oma pääoma ja vieras pääoma
yhteensä	24 040	22 541	24 066	24 561	24 119	22 619	24 145	24 628

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2012 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Alla olevissa taulukoissa on esitetty vuoden 2012 vuosineljänneksiä koskevat tiedot huomioiden eläkkeisiin liittyvä laadintaperiaatteen muutos.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

	I/2012	I-II/2012	I-III/2012	2012	I/2012	I-II/2012	I-III/2012	2012
milj. euroa	muutettu	muutettu	muutettu	muutettu	vanha	vanha	vanha	vanha
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden voitto	536	727	847	1 512	534	724	842	1 503
Oikaisuerät:
Verot	120	166	196	74	119	165	195	72
Rahoitustuotot ja -kulut	76	151	234	311	76	149	231	307
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta	7	-19	-27	-23	7	-19	-26	-21
Poistot ja arvonalentumiset	158	321	489	664	158	321	489	664
Liikevoitto ennen poistoja
(Käyttökate)	897	1 346	1 739	2 538	894	1 340	1 731	2 525
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity
maksua	-101	-119	-156	-192	-99	-115	-150	-181
Saadut korot	14	23	31	59	14	23	31	59
Maksetut korot	-70	-213	-274	-352	-70	-213	-274	-352
Saadut osingot	0	32	45	45	0	32	45	45
Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot	-86	-116	-237	-274	-86	-115	-237	-274
Maksetut välittömät verot	-78	-167	-252	-269	-78	-167	-252	-269
Rahavirta ennen käyttöpääoman
muutosta	576	786	896	1 555	575	785	894	1 553
Käyttöpääoman muutos	-23	86	87	-173	-22	87	89	-171
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä	553	872	983	1 382	553	872	983	1 382

Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen	-272	-577	-919	-1 422	-272	-577	-919	-1 422
Hankitut osakkeet	0	-3	-3	-14	0	-3	-3	-14
Käyttöomaisuuden myynnit	0	9	9	13	0	9	9	13
Myydyt osakkeet	129	132	137	239	129	132	137	239
Tulot myytyjen yhtiöiden korollisista
saamisista	147	169	169	181	147	169	169	181
Osakaslainat osakkuusyrityksille	-24	-27	-38	-138	-24	-27	-38	-138
Muutos muissa korollisissa saamisissa	3	4	7	13	3	4	7	13
Investointien rahavirta yhteensä	-17	-293	-638	-1 128	-17	-293	-638	-1 128

Rahavirta ennen rahoitusta	536	579	345	254	536	579	345	254
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen nostot	318	374	1 365	1 375	318	374	1 365	1 375
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-12	-542	-546	-669	-12	-542	-546	-669
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-22	158	116	168	-22	158	116	168
Osingonjako emoyhtiön omistajille	-	-888	-888	-888	-	-888	-888	-888
Muut rahoituserät	-7	-26	-32	-33	-7	-26	-32	-33
Rahoituksen rahavirta yhteensä
	277	-924	15	-47	277	-924	15	-47
Laskelman mukainen rahojen ja
pankkisaamisten muutos	813	-345	360	207	813	-345	360	207


Rahat ja pankkisaamiset kauden
alussa	747	747	747	747	747	747	747	747
Rahojen ja pankkisaamisten
kurssimuutokset Rahat ja pankkisaamiset kauden	14	2	10	9	14	2	10	9
lopussa	1 574	404	1 117	963	1 574	404	1 117	963

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2012 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Alla olevissa taulukoissa on esitetty vuoden 2012 vuosineljänneksiä koskevat tiedot huomioiden eläkkeisiin liittyvä laadintaperiaatteen muutos.

Tunnusluvut

	31.3.2012	30.6.2012	30.9.2012	31.12.2012	31.3.2012	30.6.2012	30.9.2012	31.12.2012
	muutettu	muutettu	muutettu	muutettu	vanha	vanha	vanha	vanha
Käyttökate, milj. euroa	897	1 346	1 740	2 538	894	1 340	1 731	2 525
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa	812	1 259	1 650	2 416	809	1 253	1 641	2 403
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	0,56	0,77	0,91	1,59	0,56	0,77	0,91	1,59
Sijoitettu pääoma, milj. euroa	18 860	17 690	18 956	19 420	19 016	17 848	19 120	19 598
Korollinen nettovelka, milj. euroa	6 523	7 420	7 764	7 814	6 523	7 420	7 764	7 814
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa	218	566	942	1 574	218	566	942	1 574
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa	218	561	937	1 558	218	561	937	1 558
Sijoitetun pääoman tuotto, % 1)	14,6	11,3	9,1	10,2	14,5	11,2	9,0	10,0
Oman pääoman tuotto, % 1)	18,2	13,7	10,9	14,6	17,9	13,5	10,7	14,3
Nettovelka/käyttökate 1)	2,0	2,8	3,4	3,1	2,0	2,9	3,4	3,1
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1)	2,0	2,9	3,5	3,2	2,0	3,0	3,5	3,3
Korkokate	11,9	8,3	6,7	7,6	11,9	8,3	6,6	7,5
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot	9,3	6,4	5,1	5,7	9,2	6,4	5,1	5,7
Rahavirta ennen käyttöpääoman
muutosta/korollinen nettovelka, % 1)	39,2	22,7	16,4	19,9	39,1	22,7	16,4	19,9
Velkaantumisaste, %	61	75	77	73	60	74	76	72
Oma pääoma/osake, euroa	11,48	10,50	10,72	11,30	11,65	10,66	10,89	11,49
Omavaraisuusaste, %	45	44	42	43	45	44	42	44
Henkilöstön lukumäärä	10 542	10 848	10 584	10 371	10 542	10 848	10 584	10 371
Henkilöstö keskimäärin	10 587	10 644	10 661	10 600	10 587	10 644	10 661	10 600
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367

1) Neljänneksen luvut on muutettu vastaamaan vuositason lukuja, lukuunottamatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitetiedossa 23.

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2012 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Alla olevissa taulukoissa on esitetty vuoden 2012 vuosineljänneksiä koskevat tiedot huomioiden eläkkeisiin liittyvä laadintaperiaatteen muutos.

Tiedot segmenteittäin

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin	I/2012 muutettu	I-II/2012 muutettu	I-III/2012 muutettu	2012 muutettu	I/2012 vanha	I-II/2012 vanha	I-III/2012 vanha	2012 vanha
Power	342	564	765	1 146	341	563	764	1 144
Heat	162	186	177	271	161	184	173	266
Russia	48	52	40	68	48	52	40	68
Distribution	110	161	218	320	110	159	216	317
Electricity Sales	9	20	29	39	9	20	29	38
Muut	-17	-45	-68	-92	-18	-46	-70	-94
Yhteensä	654	938	1 161	1 752	651	932	1 152	1 739

Liikevoitto segmenteittäin
	I/2012	I-II/2012	I-III/2012	2012	I/2012	I-II/2012	I-III/2012	2012
milj. euroa	muutettu	muutettu	muutettu	muutettu	vanha	vanha	vanha	vanha
Power	368	582	787	1 175	367	581	786	1 173
Heat	214	235	225	344	213	233	221	339
Russia	48	63	51	79	48	63	51	79
Distribution	117	169	227	331	117	167	225	328
Electricity Sales	11	22	33	39	11	22	33	38
Muut	-19	-46	-72	-94	-20	-47	-74	-96
Yhteensä	739	1 025	1 251	1 874	736	1 019	1 242	1 861

Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin
	I/2012	I-II/2012	I-III/2012	2012	I/2012	I-II/2012	I-III/2012	2012
milj. euroa	muutettu	muutettu	muutettu	muutettu	vanha	vanha	vanha	vanha
Power	370	620	850	1 260	369	619	849	1 258
Heat	212	285	328	481	211	283	324	476
Russia	77	113	132	189	77	113	132	189
Distribution	159	262	371	529	159	260	369	526
Electricity Sales	9	20	30	40	9	20	30	39
Muut	-15	-41	-61	-83	-16	-42	-63	-85
Yhteensä	812	1 259	1 650	2 416	809	1 253	1 641	2 403

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin
milj. euroa	I/2012 muutettu	I-II/2012 muutettu	I-III/2012 muutettu	2012 muutettu	I/2012 vanha	I-II/2012 vanha	I-III/2012 vanha	2012 vanha
Power	-7	-14	-20	-12	-7	-14	-20	-12
Heat	9	10	12	20	9	10	12	20
Russia	0	21	25	27	0	21	25	27
Distribution	1	2	3	8	1	2	3	8
Electricity Sales	0	0	0	0	0	0	0	0
Muut	-10	0	6	-20	-10	0	6	-22
Yhteensä	-7	19	26	23	-7	19	26	21

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä segmenteittäin
	31.3.2012	30.6.2012	30.9.2012	31.12.2012	31.3.2012	30.6.2012	30.9.2012	31.12.2012
milj. euroa	muutettu	muutettu	muutettu	muutettu	vanha	vanha	vanha	vanha
Power	899	892	898	903	903	896	903	906
Heat	168	167	160	157	168	167	160	157
Russia	471	467	484	476	471	467	484	476
Distribution	104	102	104	109	104	102	104	109
Electricity Sales	0	0	0	0	0	0	0	0
Muut	357	347	361	334	393	384	398	371
Yhteensä	1 999	1 975	2 007	1 979	2 039	2 016	2 049	2 019

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2012 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Alla olevissa taulukoissa on esitetty vuoden 2012 vuosineljänneksiä koskevat tiedot huomioiden eläkkeisiin liittyvä laadintaperiaatteen muutos.

Sidottu pääoma segmenteittäin
	31.3.2012	30.6.2012	30.9.2012	31.12.2012	31.3.2012	30.6.2012	30.9.2012	31.12.2012
milj. euroa	muutettu	muutettu	muutettu	muutettu	vanha	vanha	vanha	vanha
Power	6 059	6 199	6 409	6 389	6 117	6 258	6 471	6 454
Heat	4 126	4 027	4 199	4 286	4 171	4 072	4 245	4 335
Russia	3 549	3 439	3 639	3 848	3 547	3 437	3 637	3 846
Distribution	3 618	3 678	3 826	3 889	3 641	3 700	3 847	3 911
Electricity Sales	50	22	1	51	56	28	7	59
Muut	162	159	50	158	230	227	122	237
Yhteensä	17 564	17 524	18 124	18 621	17 762	17 722	18 329	18 842

Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
	31.12.2012	31.12.2012
%	muutettu	vanha
Power	18,5	18,2
Heat	7,0	6,8
Russia	2,7	2,7
Distribution	8,8	8,7
Electricity Sales	203,1	148,4
Muut	-34,1	-30,9

Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
	31.12.2012	31.12.2012
%	muutettu	vanha
Power	18,7	18,4
Heat	8,8	8,5
Russia	3,0	3,0
Distribution	9,1	9,0
Electricity Sales	152,3	118,0
Muut	-68,8	-57,6

Varat segmenteittäin
	31.3.2012	30.6.2012	30.9.2012	31.12.2012	31.3.2012	30.6.2012	30.9.2012	31.12.2012
milj. euroa	muutettu	muutettu	muutettu	muutettu	vanha	vanha	vanha	vanha
Power	7 078	7 183	7 416	7 380	7 112	7 218	7 452	7 412
Heat	4 549	4 389	4 552	4 785	4 564	4 403	4 566	4 797
Russia	3 984	3 840	4 051	4 309	3 985	3 841	4 052	4 309
Distribution	4 170	4 172	4 322	4 428	4 175	4 178	4 328	4 433
Electricity Sales	343	230	203	292	344	231	204	293
Muut	768	790	728	660	816	837	776	707
Eliminoinnit	-606	-504	-433	-403	-606	-504	-434	-403
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat	20 286	20 100	20 839	21 451	20 390	20 204	20 944	21 548
Korolliset saamiset	1 274	1 274	1 321	1 393	1 274	1 273	1 321	1 393
Laskennalliset verosaamiset	174	170	178	177	150	146	152	148
Muut varat	732	593	611	577	731	592	611	576
Rahat ja pankkisaamiset	1 574	404	1 117	963	1 574	404	1 117	963
Varat yhteensä	24 040	22 541	24 066	24 561	24 119	22 619	24 145	24 628

	Vieras pääoma segmenteittäin

milj. euroa	31.3.2012 muutettu	30.6.2012 muutettu	30.9.2012 muutettu	31.12.2012 muutettu	31.3.2012 vanha	30.6.2012 vanha	30.9.2012 vanha	31.12.2012 vanha
Power	1 019	984	1 007	991	995	960	981	958
Heat	423	362	353	499	393	331	321	462
Russia	435	401	412	461	438	404	415	463
Distribution	552	494	496	539	534	478	481	522
Electricity Sales	293	208	202	241	288	203	197	234
Muut	606	631	678	502	586	610	654	470
Eliminoinnit	-606	-504	-433	-403	-606	-504	-434	-403
Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras
pääoma	2 722	2 576	2 715	2 830	2 628	2 482	2 615	2 706
Laskennalliset verovelat	2 021	2 021	2 071	1 879	2 038	2 037	2 088	1 893
Muu vieras pääoma	437	254	324	432	437	252	322	431
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä
vieras pääoma	5 180	4 851	5 110	5 141	5 103	4 771	5 025	5 030
Korollinen vieras pääoma	8 097	7 824	8 881	8 777	8 097	7 824	8 881	8 777
Oma pääoma	10 763	9 866	10 075	10 643	10 919	10 024	10 239	10 821
Oma pääoma ja vieras pääoma
yhteensä	24 040	22 541	24 066	24 561	24 119	22 619	24 145	24 628

AI Terminal

Fortum Oyj

3217_10-q_2013-04-25_b0587255-7178-4a0b-8d2f-8a901459fda2.pdf

Fortum Oyj

Hyvä ensimmäinen neljännes − Nyaganin 1-yksikkö aloittanut kaupallisen tuotannon

Tammi-maaliskuu 2013

Näkymät

Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo:

Tehostamisohjelma 2013–2014

Raportointimuutos eläkkeitä koskevan IFRSstandardin päivityksen johdosta

Tammi–maaliskuu

Liikevaihto divisioonittain

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

Liikevoitto divisioonittain

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Oma pääoma

Rahoitus

Tunnuslukuja

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Venäjä

Divisioonakatsaukset

Power

Tammi–maaliskuu

Heat

Tammi–maaliskuu

Russia

Tammi–maaliskuu

Electricity Solutions and Distribution

Distribution

Tammi–maaliskuu

Electricity Sales

Tammi–maaliskuu

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

Power

Heat

Russia

Osakkeet ja osakepääoma

Konsernin henkilöstö

Tutkimus ja kehitys

Kestävä kehitys

Taloudellinen vastuu

Ympäristövastuu

Sosiaalinen vastuu

Fortumin kestävän kehityksen tavoitteet ja tulokset*

Muutoksia Fortumin johdossa

Yhtiökokous 2013

Tapahtumia katsauskauden jälkeen

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Pohjoismaiset markkinat

Power

Venäjä

Tehostamisohjelma 2013−2014

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Verotus

Suojaukset

Osingonjakoehdotus

Osavuosikatsauksen taulukot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tase

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Muuntoerot

Kassavirtasuojaukset

Osingonjako

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua

Toteutuneet kurssierot ja muut rahoituserät

Rahavirtalaskelman lisätietoja

Käyttöpääoman muutos

Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

Nettovelan muutokset

Tunnusluvut

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Laadintaperusta