Finnair Oyj

Earnings Release • Apr 26, 2013

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2013

Tammi–maaliskuun liikevaihto vertailukauden tasolla, toiminnallinen liiketulos parani.

Osavuosikatsauksessa esitettävät historialliset vertailuluvut sisältävät tiettyjä oikaisuja aiemmin raportoituihin lukuihin. Nämä oikaisut johtuvat IAS19 Työsuhde-etuudet IFRS-standardin takautuvasta soveltamisesta. Oikaisuja on kuvattu tarkemmin osavuosikatsauksen liitetiedoissa 2 ja 17.

Avainluvut	1-3 2013	1-3 2012	Muutos, %	2012
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	593,2	591,8	0,2	2 449,4
Toiminnallinen liiketulos, EBIT, milj. euroa*	-17,7	-23,5	24,8	43,2
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta, %	-3,0	-4,0	1 %-yks.	1,8
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-13,8	-18,7	26,5	33,8
EBITDAR, milj. euroa	28,2	26,4	6,7	240,2
Tulos ennen veroja, milj. euroa	-18,7	-24,7	24,4	14,8
Kauden tulos, milj. euroa	-15,8	-19,3	18,3	10,5
Tase ja kassavirta
Omavaraisuusaste, %	33,6	31,4	2,2 %-yks.	35,4
Nettovelkaantumisaste, gearing, %	19,9	44,6	-24,6 %-yks.	18,0
Oikaistu nettovelkaantumisaste, adjusted gearing, %	77,6	111,8	-34,2 %-yks.	77,8
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	19,0	7,4	156,5	41,4
Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE, 12 kk rullaava, %	3,3	-3,9	7,2 %-yks.	2,8
Oman pääoman tuotto, ROE, 12 kk rullaava, %	1,8	-9,1	10,9 %-yks.	1,4
Liiketoiminnan nettorahavirta	-16,7	-7,9	-110,8	154,7
Osake
Osakkeen hinta vuosineljänneksen lopussa, euroa	2,55	2,30	10,9	2,38
Kauden tulos/osake**	-0,12	-0,15	18,3	0,08
Osakekohtainen tulos, EPS	-0,15	-0,17	12,1	0,02
Liikennesuorite,
yksikkökustannukset ja -tuotot
Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä	2 160	2 076	4,0	8 774
Tarjotut henkilökilometrit, ASK, milj. km	7 702	7 643	0,8	30 366
Myydyt henkilökilometrit, RPK, milj. km	6 129	5 825	5,2	23 563
Matkustajakäyttöaste, PLF, %	79,6	76,2	3,4 %-yks	77,6
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä,
RASK, senttiä/ASK	6,06	6,04	0,2	6,49
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä,
yield, senttiä/RPK	6,68	6,92	-3,5	7,30
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä,
CASK, senttiä/ASK	6,57	6,51	0,9	6,58
CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK	4,45	4,48	-0,6	4,50
Tarjotut tonnikilometrit, ATK, milj. km	1 149	1 195	-3,9	4 647
Myydyt tonnikilometrit, RTK, milj. km	747	755	-1,0	3 029
Kuljetetun rahdin ja postin määrä, tonnia	32 049	37 892	-15,4	148 132
Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä
tonnikilometriltä, senttiä/RTK	25,42	25,48	-0,2	25,45
Kokonaiskäyttöaste, %	65,0	63,2	1,9 %-yks	65,2
Lentojen lukumäärä, kpl***	23 518	23 975	-1,9	95 097
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin	6 061	7 212	-16,0	6 784

* Toiminnallinen liiketulos: liiketulos ennen johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutoksia, kertaluonteisia eriä ja käyttöomaisuuden myyntivoittoja.

** Ennen hybridilainan korkoja.

*** Lentojen lukumäärässä on aiemmasta poiketen mukana myös Finnairin ostoliikenne. Vertailukauden lukumäärä on muutettu vastaavasti.

Toimitusjohtajan sijainen Ville Iho:

"Finnairin 90-vuotisjuhlavuosi on alkanut hyvin. Liikenteemme myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi tammi–maaliskuussa yli viisi prosenttia vuoden 2012 vastaavasta jaksosta, kun kapasiteettimme pysyi vertailukauden tasolla. Matkustajaliikenteen kysyntä kehittyi hyvin etenkin päämarkkina-alueillamme Aasiassa ja Euroopassa, ja koneidemme täyttöaste nousi lähes 80 prosenttiin. Strategiamme on toimiva, ja sen toteutus etenee suunnitellusti.

Vuoden ensimmäinen neljännes on Finnairille kausiluonteisesti haastavin. Toiminnallinen liiketuloksemme koheni vertailukaudesta, mutta oli 17,7 miljoonaa euroa tappiollinen. Alan tiukka kilpailutilanne, kustannuspaineet ja dramaattinen rakennemuutos eivät ole muuttuneet. On tärkeää, että jatkamme määrätietoisesti kilpailukykymme parantamista sekä hakemalla kasvua että alentamalla kustannustasoamme.

Maaliskuun loppuun mennessä olimme saavuttaneet 119 miljoonan euron säästöt elokuussa 2011 käynnistyneessä 140 miljoonan euron rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmassamme. Ohjelman hyvästä etenemisestä huolimatta kokonaistavoitteeseen pääsy edellyttää vielä paljon työtä ja vaikeita päätöksiä parhaillaan ovat menossa Tekniikan toimintojen uudelleen järjestelyjä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Viime lokakuussa käynnistyneen 60 miljoonan euron lisäsäästöohjelman osana tavoittelemme merkittäviä säästöjä henkilöstökuluissa. Tavoitteenamme on saavuttaa alan suomalaisten markkinapalkkojen ja kustannusten taso ensisijaisesti työaika- ja palkkarakenteita uudistamalla. Toimenpiteet, joilla Finnairin menestys varmistetaan, ovat vaikeita, mutta uskomme että tavoitteeseen on mahdollista päästä yhdessä henkilöstön kanssa keskustellen ja sopien.

Finnair on sitoutunut tuottavuuden parantamiseen ja oman toimintansa kehittämiseen. Alkuvuosi antaa meille hyvän pohjan rakentaa tulevaisuuttamme. Kustannushaasteiden lisäksi meillä on selkeä suunta ja kasvutarina: tavoitteenamme on kaksinkertaistaa Aasian-tuottomme vuoteen 2020 mennessä, ja parhaillaan valmistaudumme kahden uuden, kesäkuussa avattavan Aasian-reitin avaamiseen. Loppuvuoden näkymämme on pysynyt ennallaan.

Meneillään olevalla vuosineljännekselle Finnairin ohjaimiin tarttuu Pekka Vauramo, joka nimitettiin huhtikuussa Finnairin uudeksi toimitusjohtajaksi 3.6.2013 alkaen. Koko Finnair toivottaa Pekka Vauramon tervetulleeksi rakentamaan tulevaisuuden Finnairia."

Markkinaympäristö

Finnairin toimintaympäristössä ei tapahtunut tammi–maaliskuussa merkittäviä muutoksia. Eurooppalaiset verkostolentoyhtiöt, Finnair mukaan lukien, jatkoivat rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmiensa toteutusta parantaakseen kilpailukykyään kireässä kilpailutilanteessa. Euroopan epävarmasta taloustilanteesta huolimatta matkustajaliikenne Euroopassa kasvoi, mikä yhdessä lentoyhtiöiden maltillisten kapasiteettilisäysten kanssa johti koneiden parantuneisiin täyttöasteisiin. Myös Aasian ja Euroopan välinen matkustajaliikenne kasvoi katsauskaudella.

Lentoyhtiöiden suurimman yksittäisen kustannustekijän eli lentopetrolin hinta kääntyi maaliskuussa laskuun, mutta on edelleen historiallisesti korkealla tasolla. Japanin jeni heikkeni katsauskaudella selvästi suhteessa euroon Japanin keskuspankin elvytystoimien seurauksena ja samanaikaisesti euro heikkeni suhteessa Yhdysvaltojen dollariin. Jeni on Finnairin liiketoiminnassa merkittävä tulovaluutta ja dollari merkittävä kuluvaluutta.

Toimialan näkymät ovat edelleen epävarmat. Koreoiden tilanteella ja Kiinan lintuinfluenssalla ei ole toistaiseksi ollut vaikutusta matkustajaliikenteen kysyntään.

Strategian toteutus ja kumppanuushankkeet

Finnairin visiona on olla pohjolan ykkönen sekä halutuin vaihtoehto Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Tavoitteena on lisäksi kaksinkertaistaa Aasian liikenteen tuotot vuosina 2010–2020. Finnair jatkoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvustrategiansa toteuttamista ja yhtiön rakennemuutosta.

Aasian-liikenteessä Finnair jatkoi valmisteluja uusien reittien avaamiseksi kesäkuussa 2013. Uudet reittikohteet ovat Kiinan Xian ja Vietnamin Hanoi, jotka molemmat ovat teollisuuden kasvukeskuksia sekä tunnettuja turistikohteita. Reittien avaamisen jälkeen Finnair lentää kesäliikennekaudella 13 kohteeseen Aasiassa.

Finnair kertoi katsauskaudella, että se liittyy myöhemmin tänä vuonna oneworld-allianssiin kuuluvien American Airlinesin, British Airwaysin ja Iberian Pohjois-Atlantin liikennettä koskevaan yhteishankkeeseen. Yhteishanke on ensimmäinen oneworld-yhtiöiden tavanomaista yhteistyötä syventävä hanke, jossa Finnair on mukana.

Alkuvuonna on lisäksi jatkettu vuonna 2012 toteutettuihin ulkoistuksiin liittyvien yhteistyöprosessien kehittämistä. Kokemukset valituista kumppaneista ovat hyviä, ja Finnairin operatiivisen toiminnan laatu ja asiakastyytyväisyys ovat pysyneet korkealla tasolla.

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmien eteneminen

Finnair jatkoi katsauskaudella elokuussa 2011 ja lokakuussa 2012 aloittamiensa rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmien toteutusta ja uskoo molempien ohjelmien toteutuvan täysimääräisesti tavoiteaikatauluissaan.

Vuonna 2011 alkaneen ohjelman tavoitteena on alentaa Finnairin kuluja pysyvästi 140 miljoonalla eurolla vuoden 2013 loppuun mennessä. Pääpaino säästöjen hakemisessa oli katsauskaudella henkilöstö- ja huoltokustannuskategorioissa, joissa edettiin vuonna 2012 alkuperäisiä tavoitteita hitaammin. Laivasto-, myynti- ja jakelu- sekä catering-kulujen osalta alkuperäiset tavoitteet ylittyivät jo vuonna 2012. Maaliskuun loppuun mennessä Finnair on saavuttanut tämän ohjelman säästökategorioissa yhteensä 119 miljoonan euron kumulatiiviset, vuotuiset säästöt.

Lokakuussa 2012 aloitetun lisäsäästöohjelman tavoitteena on laskea kustannustasoa pysyvästi vielä 60 miljoonalla eurolla vuoden 2014 loppuun mennessä. Finnair tavoittelee lisäohjelman osana merkittäviä säästöjä henkilöstökuluissa, ja tavoitteena on saavuttaa alan suomalaisten markkinapalkkojen ja kustannusten taso ensisijaisesti työaika- ja palkkarakenteita uudistamalla.

Ensimmäisen rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman yhteydessä toteutettujen ulkoistusten myötä Finnair on pystynyt muuttamaan merkittävän osan kiinteistä kustannuksista tuotantovolyymien mukaisesti joustaviksi muuttuviksi kustannuksiksi. Säästötoimenpiteet näkyvät myös ilman polttoainetta laskettujen lentoliikenteen yksikkökustannusten laskuna. Finnairin on kuitenkin välttämätöntä jatkaa kustannusten karsimista. Korkea polttoaineen hinta, kiristyvä kilpailu ja tulevien vuosien merkittävät laivastoinvestoinnit edellyttävät yhtiön kannattavuuden selvää parantamista. Finnairin hallituksen asettama pitkän aikavälin tuottotavoite on kuuden prosentin liikevoittomarginaali.

Taloudellinen kehitys tammi–maaliskuussa 2013

Finnairin liikevaihto pysyi katsauskaudella vuoden 2012 vertailukauden tasolla ja oli 593,2 miljoonaa euroa (591,8), kun kapasiteetti kasvoi 0,8 prosenttia vertailukaudesta. Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta olivat 446,3 miljoonaa euroa (452,6), ja polttoainekulut suojaukset ja päästökaupasta aiheutuvat kulut mukaan lukien olivat 169,4 miljoonaa euroa (167,6). Henkilöstökulut laskivat vertailujakson jälkeen toteutettujen henkilöstövähennysten vuoksi 9,9 prosenttia 102,1 miljoonaan euroon (113,4), mutta osa aikaisemmin henkilöstökuluina näkyneistä kustannuksista näkyy nyt viime vuonna ulkoistettujen catering- ja huoltopalvelujen kustannuksina. Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman ansiosta euromääräiset toiminnalliset kulut laskivat hieman vertailukaudesta ja olivat 615,8 miljoonaa euroa (620,2). Yhtiön toiminnallinen liiketulos eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta parani vertailujaksosta ja oli -17,7 miljoonaa euroa (-23,5).

Finnairin tuloslaskelmaan sisältyy katsauskauden aikana tapahtunut mutta myöhemmin erääntyvien johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutos. Kyseessä on IFRS:n mukainen realisoimaton arvostustulos, jolla ei ole rahavirtavaikutusta ja jota ei lasketa mukaan toiminnalliseen liiketulokseen. Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli 5,3 miljoonaa euroa (9,2). Kertaluonteiset erät olivat -1,4 miljoonaa euroa (-4,4). Liiketappio pieneni ja oli 13,8 miljoonaa euroa (-18,7). Tammi–maaliskuun tulos ennen veroja oli -18,7 miljoonaa euroa (-24,7) ja tulos verojen jälkeen -15,8 miljoonaa euroa (-19,3).

Lentoliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) nousi 0,2 prosenttia vertailukaudesta 6,06 eurosenttiin (6,04). Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) nousi 0,9 prosenttia 6,57 eurosenttiin (6,51). Yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK excl. fuel) laski 0,6 prosenttia 4,45 eurosenttiin (4,48).

Tase 31.3.2013

Konsernin taseen loppusumma oli 2 304,9 miljoonaa euroa 31.3.2013 (2 446,1 miljoonaa euroa 31.3.2012). Oma pääoma oli yhteensä 763,9 miljoonaa euroa (758,5) eli 6,00 euroa osakkeelta (5,93).

Omaan pääomaan sisältyy johdannaissopimusten suojauslaskentaan liittyvä käyvän arvon rahasto, jonka arvoon öljyn hinta- ja valuuttamuutokset sekä IAS 19:n mukaiset nettoeläkevastuut vaikuttavat. Erän suuruus katsaushetkellä oli laskennallisten verojen jälkeen 19,3 miljoonaa euroa (57,4), ja se sisältää polttoaine- ja valuuttajohdannaiset sekä vähemmässä määrin muita eriä. Eläkevastuulaskennassa diskonttokorkoa alennettiin 3,00 prosenttiin 31.3.2013 (3,25 prosenttia 31.12.2012), minkä vaikutus omaan pääomaan oli -9,6 miljoonaa euroa.

Kassavirta ja rahoitusasema

Finnairilla on vahva rahoitusasema, joka tukee liiketoiminnan kehitystä ja tulevia investointeja. Yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli -16,7miljoonaa euroa (-7,9). Investointien rahavirta oli -4,1 miljoonaa euroa (17,5).

Omavaraisuusaste oli 33,6 prosenttia (31,4) ja nettovelkaantumisaste (gearing) 19,9 prosenttia (44,6). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 77,6 prosenttia (111,8). Katsauskauden päättyessä korollinen velka oli 552,7 miljoonaa euroa (736,2).

Yhtiön maksuvalmius säilyi katsauskaudella erinomaisena. Konsernin rahavarat olivat katsauskauden lopussa 401,4 miljoonaa euroa (407,0). Taseen rahavarojen lisäksi yhtiöllä on työeläkeyhtiöltään noin 430 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka nostaminen edellyttää pankkitakausta. Yhtiöllä on myös reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 200 miljoonan euron syndikoitu luottolupaus, joka erääntyy kesäkuussa 2013.

Finnairin marraskuussa 2012 liikkeeseen laskeman hybridilainan koko on 120 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 liikkeeseen laskeman hybridilainan koko on 52,4 miljoonaa euroa. Yhteensä 200 miljoonan euron lyhytaikaisesta yritystodistusohjelmasta oli katsauskauden lopussa käytössä 79 miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirta oli -13,6 miljoonaa euroa (3,8). Rahoituskulut olivat -4,3 miljoonaa euroa (-6,5) ja rahoitustuotot 1,3 miljoonaa euroa (1,8). Käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvät ennakkomaksut olivat 30,0 miljoonaa euroa (17,7).

Luottomarkkinoiden tämänhetkinen hyvä tilanne ja Finnairin hyvä velkakapasiteetti mahdollistavat tulevien käyttöomaisuusinvestointien rahoituksen kilpailukykyisin ehdoin. Yhtiöllä on 34 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka vastaavat tasearvoltaan noin 44 prosenttia koko laivaston 1,2 miljardin euron arvosta. Tämä sisältää kolme rahoituslease-konetta. Kiinnittämättömien koneiden määrä kasvaa 36 koneeseen vuoden 2013 loppuun mennessä.

Investoinnit

Tammi–maaliskuussa kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 19,0 miljoonaa euroa (7,4), ja ne liittyivät pääosin yhden varamoottorin hankintaan.

Koko vuoden 2013 investointien arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuvat pääosin laivastoon.

Laivasto

Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Maaliskuun 2013 lopussa Finnair operoi itse 45 lentokonetta, joista 15 on laajarunkokoneita ja 30 kapearunkokoneita. Finnairin operoimassa laivastossa ei tapahtunut muutoksia katsauskaudella.

Finnairin operoimien koneiden lisäksi sen taseessa on 24 yhtiön omistamaa lentokonetta, joita operoivat muut lentoyhtiöt, joista merkittävin on Flybe Nordic. Katsauskauden lopussa Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 10,0 vuotta ja muiden yhtiöiden operoiman laivaston keski-ikä 4,9 vuotta. Finnairilla on myös kahdeksan vuokrattua lentokonetta, jotka se on vuokrannut edelleen muiden lentoyhtiöiden operoitavaksi.

Finnair tilasi vuonna 2010 viisi Airbus A321ER -lentokonetta, joilla korvataan vuosina 2013–2014 neljä lomalennoilla käytettävää Boeing 757 -konetta. Ensimmäiset näistä koneista toimitetaan vuoden 2013 lopulla.

Lisäksi Finnair on vuonna 2005 tilannut Airbusilta 11 A350 XWB -konetta, joista osa tulee korvaamaan kaukoliikenteessä nyt käytössä olevia koneita. Tilaukseen liittyy kahdeksan lisäkoneen toimitusoptio. Koneiden toimitusten arvioidaan alkavan vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla. Finnair tutkii vaihtoehtoisia ratkaisuja minimoidakseen vaikutukset, joita toimitusten mahdollisella viivästymisellä olisi.

Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa joustavasti laivastonsa kokoa kysyntätilanteen ja näkymien mukaisesti eripituisten vuokrasopimusten ansioista.

Finnairin operoima	Istuimia	Kpl	Omat	Vuokratut		Keski-	Muutos	Tilaukset	Lisä
laivasto 31.3.2013				(käyttö-	(rahoitus-	ikä	31.12.2012		optiot
				leasing)	leasing)		verrattuna
Euroopan liikenne
Airbus A319	123–138	9	7	2		11,7
Airbus A320	165	10	6	4		10,6
Airbus A321	196	6	4	2		12,2		5
Embraer 170	76	1	1			6,7
Kaukoliikenne
Airbus A330	297/271/263	8	4	1	3	3,4
Airbus A340	270/269	7	5	2		10,2
Airbus A350	na.							11	8
Lomaliikenne
Boeing B757	227	4	0	4		15,2
Yhteensä		45	27	15	3	10,0	0	16	8
Finnairin omistama ja	Istuimia	Kpl	Omat			Keski-	Muutos	Tilaukset	Lisä
muiden yhtiöiden operoima						ikä	31.12.2012		optiot
laivasto 31.3.2013*							verrattuna
ATR 72	68–72	12	12			3,7
Embraer 170	76	4	4			6,8
Embraer 190	100	8	8			4,7

* Kaikki ATR- ja E190-koneet, sekä kaksi E170-konetta on vuokrattu Flybe Nordicille ja kaksi E170-konetta konsernin ulkopuolisille tahoille.

Yhteensä 24 24 4,9 0 0 0

Liiketoiminta-alueiden kehitys

Finnairin tilinpäätöksen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne, Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut.

Lentoliikenne

Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta sekä lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset toiminnot, Operatiiviset toiminnot, Asiakaspalvelutoiminnot ja Resurssienhallinta sekä tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Cargo Terminal Operations Oy, Finnair Flight Academy Oy sekä Finnair Aircraft Finance Oy.

Avainluvut	1–3 2013	1–3 2012	Muutos %	2012
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	521,7	509,9	2,3	2 187,0
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-10,1	-19,9	49,3	30,2
Liiketulos liikevaihdosta, %	-1,9	-3,9	2,0 %-yks.	1,4
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin	3 621	3 551	2,0	3 660

Lentoliikenteen liikevaihto kasvoi tammi–maaliskuussa 2,3 prosenttia vertailujaksosta 521,7 miljoonaan euroon (509,9) ja liiketappio pieneni 10,1 miljoonaan euroon.

Finnairin liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi tammi–maaliskuussa 5,2 prosenttia ja kokonaiskapasiteetti 0,8 prosenttia vertailukaudesta. Koko liikenteen matkustajakäyttöaste nousi 3,4 prosenttiyksikköä 79,6 prosenttiin.

Liikenne kehittyi hyvin etenkin Aasian ja Euroopan matkustajaliikenteen kasvaneen kysynnän ansiosta. Aasian-liikenne kasvoi myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 4,4 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti laski 1,3 prosenttia. Euroopan-liikenne kasvoi vastaavasti 8,9 prosenttia ja kapasiteetti 6,9 prosenttia. Aasianliikenteessä käyttöaste nousi 80,7 prosenttiin ja Euroopan-liikenteessä 71,1 prosenttiin. Kotimaan liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna laski vertailukaudesta 6,9 prosenttia, kun kapasiteetti laski 8,2 prosenttia. Kotimaan liikenteen käyttöaste jäi 65,0 prosenttiin. Lentoliikenteen yksikkötuotto (RASK) kasvoi tammi–maaliskuussa 0,2 prosenttia vertailukaudesta parantuneiden käyttöasteiden ansiosta. Yksikkötuottoa myydyltä henkilökilometriltä (yield) heikensi pääsiäisen ajoittuminen maaliskuulle, mikä vähensi liikematkustuskysyntää. Myös Japanin jenin heikentyminen suhteessa euroon vaikutti yksikkötuottoa laskevasti.

Suurimpia myyntiyksiköitä tammi–maaliskuussa olivat Suomi, Japani, Ruotsi ja Kiina. Euroalueen talouden epävarmuus vähensi kuitenkin edelleen yritysten matkustusta ja yritysmyynti laski vertailukaudesta. Finnairin markkinaosuus yhtiön operoimilla reittipareilla Aasian ja Euroopan välisessä reittiliikenteessä oli vertailukauden tasolla ja oli 5,3 prosenttia. Suomen ja Euroopan välisessä reittiliikenteessä Finnairin markkinaosuus oli 43,1 prosenttia, ilman Flyben operoiman ostoliikenteen osuutta.

Finnairin tilauslentojen matkustajamäärä kasvoi tammi–maaliskuussa 11,3 prosenttia vertailukaudesta noin 228 700 matkustajaan. Lomaliikenteen kapasiteettia vähennettiin 1,3 prosenttia, minkä ansiosta lomaliikenteen matkustajakäyttöaste nousi 4,6 prosenttiyksikköä vertailukaudesta 93,3 prosenttiin.

Lentorahtikysyntä Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä pysyi vakaana tammi–maaliskuussa. Finnairin rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste laski vertailukaudesta 2,6 prosenttiyksikköä 60,5 prosenttiin, kun tarjotut tonnikilometrit laskivat -11,4 prosenttia ja myydyt kilometrit laskivat -15,2 prosenttia. Suurin vaikuttava muutos oli rahtikoneoperaatioiden huomattava vähennys verrattuna vertailukauteen, joka oli -45,4 prosenttia.

Finnair Cargo operoi erillisiä rahtilentoja ensimmäisellä vuosineljänneksellä Hongkongiin, Mumbaihin ja New Yorkiin. Erillisten rahtilentojen osuus koko rahtiliikenteestä oli 17,6 prosenttia. Toisen vuosineljänneksen aikana erillisten rahtilentojen tuotantomäärä kasvaa 30,5 prosenttia, kun uusi rahtilento-operaatio käynnistyy Brysselin kautta Chicagoon, ja nykyisen New Yorkin rahtilennon paluu operoidaan Brysselin kautta. Uusi operointimalli vahvistaa rahtikysynnän kasvua Finnairin Aasian matkustajakoneverkostossa, kun Finnair Cargo uuden Brysselin operoinnin myötä pystyy tarjoamaan nopeammat rahtiyhteydet Keski-Euroopan ja Aasian välillä.

Finnairin lentojen saapumistäsmällisyys oli tammi–maaliskuussa hyvä. Reittilennoista 85,9 prosenttia (77,5 prosenttia) ja kaikista lennoista 84,6 prosenttia (76,8) saapui aikataulussa.

Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet

Reittiverkosto ja allianssit

Finnair lensi talviliikennekaudella Helsingistä Aasiaan 74 lentoa viikossa ja tarjosi nopeimmat yhteydet Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä yli 200 reittiparilla. Maaliskuun lopussa alkaneella kesäliikennekaudella Finnair lentää enimmillään 81 lentoa viikossa Helsingistä Aasiaan. Finnair lentää lisäksi Helsingistä viikoittain yli 800 lentoa kotimaan kohteisiin ja muualle Eurooppaan.

Malaysia Airlines liittyi oneworld-allianssin jäseneksi tammikuun 2013 lopussa, mikä laajentaa merkittävästi oneworldin verkostoa Kaakkois-Aasiassa. Lisäksi LATAM Airlines -konserni vahvisti maalikuussa valinneensa oneworldin globaaliksi allianssikseen, mikä vahvistaa oneworldin verkostoa Etelä-Amerikassa. Brasilialainen TAM Airlines ja sen tytäryhtiö LAN Colombia liittyvät oneworld-allianssiin vuoden 2014 toisella neljänneksellä, kun taas LATAM-konserniin kuuluvat chileläinen LAN Airlines, LAN Ecuador ja LAN Peru ovat jo allianssin jäseniä.

Muut uudistukset ja palvelut

Finnair lanseerasi maaliskuussa sosiaalisen lähtöselvityspalvelun asiakkailleen. Matkustajat voivat halutessaan palvelun avulla linkittää internet-lähtöselvitystä tehdessään Facebook-profiiliinsa matkustustietojaan ja nähdä muiden palvelun käyttöönottaneiden julkiset Facebook-tiedot. Palvelun käyttö on vapaaehtoista ja siitä voi luopua milloin tahansa.

Finnair aloitti maaliskuussa kaksi kuukautta kestävän tablettien ja langattoman internet-yhteyden kokeilun yhdessä Airbus A330 -laajarunkokoneessaan. Reittilennoilla kokeilu tapahtuu business-luokassa ja lomalennoilla Comfort-luokassa.

Finnair kertoi katsauskaudella myös business-luokan ruokatarjoilua koskevista uudistuksista, joiden toteutus alkaa syksystä 2014.

Lentotoimintapalvelut

Vuonna 2012 toteutuneiden tekniikan ja cateringin rakennejärjestelyjen jälkeen Lentotoimintapalvelutsegmentti koostuu lentokonehuollosta sekä Finncatering Oy:n ja Finnair Travel Retail Oy:n toiminnoista. LSG Sky Chefsin alaisuuteen 1.8.2012 siirtynyt Finnair Catering Oy:n liiketoiminta on mukana segmentin vertailuvuoden luvuissa 31.7.2012 asti. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös valtaosa Finnairin kiinteistöomaisuudesta sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi ja ylläpito sekä toimitilapalvelut. Lentotoimintapalvelut ovat pääosin yhtiön sisäistä palvelutuotantoa. Liikevaihdosta yli puolet tulee Finnairin ulkopuolelta.

Avainluvut	1–3 2013	1–3 2012	Muutos %	2012
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	54,9	93,8	-41,5	319,5
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-6,2	2,8	<-200	-1,3
Liiketulos liikevaihdosta, %	-11,3	2,9	-14,2 %-yks.	-0,4
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin	1 395	2 419	-42,3	1 984

Lentotoimintapalvelujen liikevaihto laski selvästi vertailukaudesta, koska moottori- ja laitehuoltotoiminta ulkoistettiin heinäkuusta 2012 alkaen ja Finnair Catering Oy:n toiminta siirtyi LSG:n operoitavaksi elokuussa 2012. Liikevaihto oli 54,9 miljoonaa euroa (93,8) ja liiketulos jäi 6,2 miljoonaa euroa tappiolliseksi (2,8).

Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot)

Liiketoiminta-alueen muodostavat Aurinkomatkat ja sen Virossa toimiva tytäryritys sekä liikematkatoimistot Area, Suomen Matkatoimisto (SMT) ja SMT:n Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel sekä Amadeus

Finland, joka tuottaa matkailualan ohjelmistoja ja ratkaisuja. Aurinkomatkat palvelee vapaa-ajan matkustajia tarjoten valmismatkojen lisäksi asiakkaalle muun muassa räätälöityjä matkoja, lento- ja hotellipaketteja, pelkkiä lentoja, laivamatkoja, golf-, purjehdus- ja laskettelulomia sekä ryhmämatkoja.

Avainluvut	1–3 2013	1–3 2012	Muutos %	2012
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	81,8	100,8	-18,9	284,4
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	2,5	-1,6	>200	4,9
Liiketulos liikevaihdosta, %	3,1	-1,6	4,7 %-yks.	1,7
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin	787	937	-16,0	855

Matkapalvelujen liikevaihto oli tammi–maaliskuussa 81,8 miljoonaa euroa (100,8) ja liiketulos nousi 2,5 miljoonaa euroa voitolliseksi (-1,6).

Aurinkomatkat supisti hieman talven matkatarjontaansa, jotta se vastaisi kysynnän laskua. Matkojen ennakkovarausaste, täyttöaste ja hintataso nousivat katsauskaudella hyvälle tasolle. Yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena Suomen henkilökunta väheni 34 hengellä, ja lisäksi Aurinkomatkat saavutti kustannussäästöjä hotellikuluissa. Yhtiön tulos paranikin merkittävästi, ja myös Eestin-yksikön tulos kasvoi.

Suomesta lähtevä liikematkustus supistui alkuvuodesta runsaat 10 prosenttia. Myös lentäen tehtävien vapaaajan matkojen kysyntä kääntyi laskuun. Liikematkustuksen supistuminen heijastui Finnairin liikematkatoimistojen myyntiin ja kannattavuuteen. Automaatioasteen ja verkkoasiointiasteen kasvaessa SMT keskitti asiakaspalvelun Helsinkiin, Ouluun ja Vaasaan. Henkilöstövähennys lähinnä toimistoverkosta oli 34 henkeä.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Finnair Oyj:n 27.3.2013 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilikauden 2012 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Kokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti maksaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Osingot maksettiin katsauskauden jälkeen 10.4.2013.

Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Klaus W. Heinemannin. Hallituksen jäseninä jatkavat Maija-Liisa Friman, Jussi Itävuori, Merja Karhapää, Harri Kerminen ja Gunvor Kronman, ja uutena jäsenenä hallitukseen valittiin suurlähettiläs Antti Kuosmanen. Hallituksen toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous päätti, että hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan eli hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 61 200 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio on 32 400 euroa ja jäsenten vuosipalkkiot ovat 30 000 euroa. Lisäksi hallituksen ja valiokuntien kokouksiin osallistumisesta maksetaan kokouspalkkiona 600 euroa Suomessa asuville hallituksen jäsenille ja 1 200 euroa ulkomailla asuville jäsenille kultakin hallituksen tai sen valiokunnan kokoukselta.

Finnairin tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Mikko Nieminen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio kohtuullisen laskun mukaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden ostamisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutus koskee enintään 5 000 000 osaketta, ja se on voimassa 27.9.2014 asti. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 5 000 000 oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2014 asti.

Yhtiökokous päätti perustaa pysyvän osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta, ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi ja ehdotus hallituksen jäseniksi. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita. Nimitystoimikunta perustettiin toimimaan toistaiseksi, kunnes yhtiökokous toisin päättää. Toimikunnan jäsenet nimitetään vuosittain ja jäsenten toimikausi päättyy, kun toimikuntaan on nimitetty uudet jäsenet. Toimikunnan tulee toimittaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle vuosittain varsinaista yhtiökokousta edeltävän tammikuun 31. päivään mennessä.

Muutokset yhtiön johdossa

Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen ilmoitti 27.1.2013 eroavansa Finnairin palveluksesta 28.2.2013. Finnairin hallitus nimitti katsauskauden jälkeen 4.4.2013 yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi DI Pekka Vauramon, joka toimii Cargotecin MacGregor-liiketoiminta-alueen operatiivisena johtajana Hongkongissa. Vauramo aloittaa Finnairin toimitusjohtajana 1.6.2013, mihin asti toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa hallituksen nimittämä toimitusjohtajan sijainen Ville Iho.

Allister Paterson aloitti Finnairin kaupallisena johtajana ja johtoryhmän jäsenenä 7.1.2013 alkaen. Finnairin kaupallisena johtajana vuodesta 2001 ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2007 toiminut Mika Perho jätti yhtiön vuoden 2012 lopussa.

Henkilöstö

Meneillään olevan rakennemuutoksen vuoksi Finnairin henkilöstömäärä pieneni tammi–maaliskuussa vertailukaudesta, ja yhtiön palveluksessa oli katsauskaudella keskimäärin 6 061 (7 212) työntekijää. Henkilöstö jakautui liiketoiminta-alueittain seuraavasti: Lentoliikenne 3 621 (3 551), lentotoimintapalvelut 1 395 (2 419) ja matkapalvelut 787 (937). Muissa toiminnoissa työskenteli 258 (305) henkilöä. Henkilöstön määrä 31.3.2013 oli 6 117 (7 322).

Finnair aloitti helmikuussa yhteistoimintaneuvottelut taloushallinnon organisaation sopeuttamisesta vastaamaan Finnairin pienentynyttä organisaatiota ja tehostuneita toimintatapoja. Neuvottelut päättyivät katsauskauden jälkeen huhtikuussa, ja niiden seurauksena henkilöstön vähennystarve on enintään 20 henkilöä.

Finnair aloitti maaliskuussa yhteistoimintaneuvottelut Tekniikan toiminnoissaan. Myös näissä neuvotteluissa käsitellään suunnitelmia ja vaihtoehtoja, joilla toimintoja tehostettaisiin ja organisaatiota sopeutettaisiin vuonna 2012 tapahtuneisiin muutoksiin kuten Finnairin laivaston pienenemiseen ja ulkoisten asiakkuuksien poistumiseen. Toteutuessaan suunnitelmat vähentäisivät enimmillään noin 310 työpaikkaa, kun Finnairin Tekniikassa on yhteensä noin 900 työntekijää.

Johdon ja henkilöstön kannustinjärjestelmät

Finnairin hallitus hyväksyi helmikuussa uuden suoritusperusteisen osakeohjelman Finnair-konsernin avainhenkilöille. Ohjelma korvaa aiemman ohjelman, joka päättyi vuoden 2012 lopussa, ja sen tarkoitus on kannustaa johtoa työskentelemään pitkän aikavälin omistaja-arvon kasvattamiseksi ja sitouttaa johtoa yhtiöön. Osakeohjelmaa on kuvattu tarkemmin 8.2.2013 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Finnairin hallitus päätti maaliskuun lopussa perustaa osakesäästöohjelman Finnairin henkilöstölle. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä ryhtymään yhtiön osakkeenomistajiksi, ja siten vahvistaa Finnairin työntekijöiden sitoutumista yhtiön omistaja-arvon kehitykseen ja palkita heitä pitkällä tähtäimellä. Ohjelma on otettu henkilöstön keskuudessa hyvin vastaan. Osakesäästöohjelmaa on kuvattu tarkemmin 27.3.2013 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto

Finnairin markkina-arvo oli maaliskuun 2013 lopussa 326,7 miljoonaa euroa (294,7) ja päätöskurssi 2,55 euroa (2,30). Finnairin osakkeen ylin kurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli tammi–maaliskuussa 3,24 euroa (2,64), alin kurssi 2,40 euroa (2,25) ja keskikurssi 2,88 euroa (2,47). Osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingin pörssissä 9,4 miljoonaa (4,8) kappaletta yhteensä 26,9 miljoonalla eurolla (11,8).

Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 osaketta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia (55,8), suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus oli 11,0 prosenttia (11,9).

Finnairin omistaminen omien osakkeiden määrä kasvoi katsauskaudella 600 000 osakkeella, kun Finnair hallituksen 18.12.2012 tekemän päätöksen mukaisesti hankki 600 000 omaa osaketta pääasiassa osakekannustinjärjestelmän 2010–2012 toteuttamista varten. Finnairin hallussa oli 31.3.2013 yhteensä 1 010 187 yhtiön osaketta, joiden osuus yhtiön koko osakepääomasta oli 0,8 prosenttia.

Yhteiskuntavastuu

Finnair julkaisi maaliskuussa vuosittaisen vastuullisuusraporttinsa, joka on laadittu globaalin raportointiohjeistuksen Global Reporting Initiativen (GRI) mukaisesti. Raportti kuvaa ja mittaa Finnairkonsernin taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia vuonna 2012 ja sisältää artikkeleita muun muassa yhtiön toimista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, päästökaupan ja lennonjohdon kehityksestä, ilmailun roolista kaupankäynnin ja taloudellisen kehityksen edistäjänä sekä rakennemuutosten vaikutuksesta henkilöstöön.

Katsauskaudella aloitettiin lisäksi henkilöstön koulutus yhtiön päivitetyistä toimintaperiaatteista (Code of Conduct). Finnairin tavoitteena on, että valtaosa yhtiön henkilöstöstä on osallistunut koulutukseen vuoden loppuun mennessä.

Merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Matkustaja- ja rahtiliikenteen varauskannan lyhyyden takia liiketoiminnan ennustaminen pitkällä aikavälillä on vaikeaa. Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Lisäksi tulokseen vaikuttavat Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin kurssivaihtelut. Polttoainekulut, lentokoneiden vuokramaksut sekä varaosahankinnat ovat dollarimääräisiä, ja jeni on vahvan Japanin-liiketoiminnan vuoksi Finnairin merkittävä tulovaluutta.

Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia. Katsauskauden lopussa polttoainehankintojen suojausaste vuoden 2013 ensimmäiselle puoliskolle oli 75 prosenttia ja koko vuodelle 72 prosenttia. Seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 82 prosenttia ja suojausaste jenille 62 prosenttia.

Finnairin kumppanuushankkeiden toteutumiseen ja niiden kautta tavoiteltujen strategisten hyötyjen saavuttamiseen liittyy riskejä, samoin rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmien toteutukseen.

Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita EU-tason tai kansainvälisen tason sääntelyhankkeita, joiden vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyhankkeista ovat EU:n hiilidioksidipäästökauppaan (Emission Trading Scheme, ETS) liittyvä kansainvälinen sääntely sekä EU-tuomioistuimen lokakuussa 2012 antama päätös lentomatkustajien oikeuksiin liittyen.

Koreoiden tilanteella tai Kiinan lintuinfluenssalla ei ole toistaiseksi ollut vaikutusta matkustaja- tai rahtiliikenteen kysyntään.

Finnairin toimintaan liittyy useita strategisia, taloudellisia ja operatiivisia riskejä. Riskejä ja riskienhallintaa kuvataan tarkemmin yhtiön internetsivuilla ja vuoden 2012 taloudellisessa katsauksessa.

Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet

Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti.

Yhden prosenttiyksikön muutos matkustajakäyttöasteessa tai matkustajaliikenteen keskituotossa vaikuttaa konsernin liiketulokseen on noin 15 miljoonaa euroa. Matkustajareittiliikenteen yksikkökustannusten yhden prosenttiyksikön muutos vaikuttaa liiketulokseen noin 17 miljoonaa euroa.

Polttoainekustannukset ovat Finnairin liiketoiminnan suuri epävarmuustekijä: polttoaineen maailmanmarkkinahinnan 10 prosentin muutos vaikuttaa Finnairin liiketulokseen vuositasolla noin 33 miljoonaa euroa suojaukset huomioon ottaen.

Euro-dollari-kurssin 10 prosentin muutos vaikuttaa suojaukset huomioon ottaen vuositasolla noin 11 miljoonaa euroa Finnairin liiketulokseen. Euro-jeni-kurssin 10 prosentin muutos vaikuttaa suojaukset huomioon ottaen vuositasolla noin 13 miljoonaa euroa Finnairin liiketulokseen.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Finnair myi 22.4.2013 koko 1 649 862 osakkeen omistuksensa eli 4,69 prosenttia Norwegian Air Shuttle ASA:n (Norwegian) osakekannasta. Osakkeet myytiin noin 53 miljoonalla eurolla, ja Finnair sai myynnistä noin 34 miljoonan euron myyntivoiton. Se kirjataan yhtiön rahoitustuottoihin vuoden 2013 toisen neljänneksen tuloksessa.

Osakemyynnistä saatavat varat käytetään Finnairin kehittämiseen ja sen kasvustrategian toteuttamiseen. Norwegianin osakkeiden myynti lisää Finnairin omaa pääomaa noin 5 miljoonalla eurolla 31.3.2013 tilanteeseen verrattuna.

Vuoden 2013 näkymät ennallaan

Euroopan epävarmat talousnäkymät, heikentynyt kuluttajakysyntä ja Aasian hidastuva kasvu lisäävät lentoliikenteen tulevan kehityksen epävarmuutta. Polttoainekustannusten odotetaan pysyvän korkeana myös vuonna 2013, ja lentoliikenteen kysynnän kasvavan maltillisesti.

Finnair arvioi liikevaihtonsa kasvavan vuonna 2013. Lentoliikenteen yksikkökustannusten ilman polttoainetta (CASK, excl. fuel) odotetaan laskevan vuodesta 2012. Finnair arvioi toiminnallisen tuloksen olevan voitollinen vuonna 2013.

Finnairin osavuosikatsaus ajalta 1.1.–30.6.2013 julkaistaan keskiviikkona 14.8.2013.

FINNAIR OYJ Hallitus

Tiedotustilaisuudet

Finnair järjestää 26.4.2013 lehdistötilaisuuden klo 11.00 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 Helsinki-Vantaan lentoaseman Toimistotornissa, Lentäjäntie 3. Englanninkielinen puhelinkonferenssi pidetään klo 15.00 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon 0800 770 306, PIN-koodi on: 255856#

Finnair Oyj Viestintä 26.4.2013

Lisätietoja antavat:

Talousjohtaja Erno Hilden puhelin (09) 818 8550 erno.hilden@finnair.com

Sijoittajasuhde- ja talousviestintäjohtaja Mari Reponen puhelin (09) 818 4054 mari.reponen@finnair.com

IRO Kati Kaksonen

talousviestintä ja sijoittajasuhteet puhelin (09) 818 2780 kati.kaksonen@finnair.com, investor.relations@finnair.com

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. euroa	1-3/2013	1-3/2012	Muutos %	1-12/2012
Liikevaihto	593,2	591,8	0,2	2 449,4
Valmistus omaan käyttöön	0,6	1,0	-42,5	1,7
Liiketoiminnan muut tuotot	4,4	3,9	12,1	20,8
Käyttöomaisuuden myyntivoitot *)	0,0	0,0	-	22,2
Liiketoiminnan tuotot	598,1	596,7	0,2	2 494,1
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstökulut	102,1	113,4	-9,9	428,6
Polttoaineet	169,4	167,6	1,1	670,3
Lentokaluston leasemaksut	14,7	18,0	-18,4	66,2
Muut vuokrat	35,6	30,9	15,2	123,2
Kaluston aineostot ja huolto **)	40,8	27,7	47,1	133,1
Liikennöimismaksut	50,1	53,7	-6,7	226,0
Maaselvitys- ja cateringkulut **)	63,5	61,9	2,6	247,2
Valmismatkatuotannon kulut	28,1	39,5	-29,0	96,8
Myynti- ja markkinointikulut	17,9	18,3	-2,0	74,3
Poistot	31,2	31,9	-2,3	130,8
Muut kulut	62,4	57,3	8,9	232,2
Toiminnalliset kulut yhteensä	615,8	620,2	-0,7	2 428,7
Toiminnallinen liikevoitto, EBIT	-17,7	-23,5	24,8	43,2
Johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutokset	5,3	9,2	-42,4	-4,0
Kertaluonteiset erät	-1,4	-4,4	68,4	-27,6
Kulut yhteensä	611,9	615,4	-0,6	2460,3
Liikevoitto, EBIT	-13,8	-18,7	26,5	33,8
Rahoitustuotot	1,3	1,8	-28,1	7,9
Rahoituskulut	-4,3	-6,5	34,6	-25,5
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	-2,0	-1,3	-51,8	-1,4
Tulos ennen veroja	-18,7	-24,7	24,4	14,8
Välittömät verot	2,9	5,4	-45,9	-4,3
Kauden tulos	-15,8	-19,3	18,3	10,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta	-15,8	-19,4		10,2
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden tuloksesta	0,1	0,1		0,3
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta kauden tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos (eur)
Laimentamaton / laimennettu osakekohtainen tulos, EPS	-0,15	-0,17		0,01
Kauden tulos / osake	-0,12	-0,15		0,08

*) Ei sisälly toiminnalliseen liikevoittoon.

**) Jäänestokulut siirretty kaluston aineostoista ja huollosta maaselvitys- ja cateringkuluihin.

Vertailutiedot vuodelta 2012 on oikaistu uudistetun IAS 19, Työsuhde-etuudet -standardin mukaisesti, lisätietoja esitetty liitetiedossa 17.

KONSERNIN TASE

Milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	23,2	31,7	25,5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1 346,7	1 416,4	1 362,6
Osuudet osakkuusyrityksissä	10,4	11,5	12,3
Muut rahoitusvarat	22,0	54,9	22,7
Laskennalliset verosaamiset	82,7	82,4	77,6
Yhteensä	1 485,0	1 596,9	1 500,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	11,3	19,0	17,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	369,6	339,8	251,1
Muut rahoitusvarat	361,6	363,9	363,5
Rahavarat	39,8	39,7	67,0
Yhteensä	782,3	762,4	698,7
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	37,6	86,8	31,9
Varat yhteensä	2 304,9	2 446,1	2 231,3
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	75,4	75,4	75,4
Muu oma pääoma	687,7	682,4	699,0
Yhteensä	763,2	757,8	774,4
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,7	0,7	0,9
Oma pääoma yhteensä	763,9	758,5	775,3
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	99,5	109,2	91,6
Rahoitusvelat	393,9	497,6	413,5
Eläkevelvoitteet	8,8	0,0	3,6
Varaukset	86,3	88,3	82,3
Yhteensä	588,5	695,1	591,0
Lyhytaikaiset velat
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	0,0	0,0	0,1
Varaukset	36,2	38,4	38,2
Rahoitusvelat	179,3	252,7	174,2
Ostovelat ja muut velat	734,6	685,1	650,3
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	2,6	16,3	2,2
Yhteensä	952,6	992,5	865,0
Velat yhteensä	1 541,1	1 687,6	1 456,0
Oma pääoma ja velat yhteensä	2 304,9	2 446,1	2 231,3

Vertailutiedot vuodelta 2012 on oikaistu uudistetun IAS 19, Työsuhde-etuudet -standardin mukaisesti, lisätietoja esitetty liitetiedossa 17.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	Os ak e ää p om a	Yli i- rah ku rss ast o	Va ah ast rar o	Kä än yv arv on	Sij oit etu n va p aa n	Mu toe rot un	Ed elli ste n tilik sie au n	Om an ää p om an	Yh ä tee ns	Mä ärä y s llat ien tom va	Om a ä äo p ma
				rah ast o	om an		itto vo	eh toi ne n		ista j ien om	hte ä y en s
Mi lj. eu roa					ää p om an rah ast o			lain a		os uu s
Om ä äo 1. 1.2 01 3 a p ma	4 75 ,	20 4 ,	14 7, 7	0, 3	24 2 7,	-0, 2	11 2, 5	17 1, 1	77 4, 4	0, 9	77 5, 3
Os ing j kep ise ak ot ste t m sut a o sa eru							-12 7 ,		-12 7 ,		-12 7 ,
Om ien ak ke ide sto os n o					-1, 7				-1, 7		-1, 7
Om ist aj iin lii vä ä äo rät tty t o ma n p ma n e	4 75 ,	20 4 ,	14 7, 7	0, 3	24 5, 5	-0, 2	99 8 ,	17 1, 1	76 0, 0	0, 9	76 0, 9
Til ika ud los tu en							-15 8 ,		-15 8 ,	-0, 1	-15 9 ,
La aj lok tu rät an se n e				19 0 ,					19 0 ,		19 0 ,
Ka ud la aj ulo a t en s	0, 0	0, 0	0, 0	19 0 ,	0, 0	0, 0	-15 8 ,	0, 0	3, 2	-0, 1	3, 1
ä äo Om 31 .3. 20 13 a p ma	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	19 3 ,	24 5, 5	-0, 2	83 9 ,	17 1, 1	76 3, 1	0, 8	76 3, 9
	Os ak e	Yli ku rss	Va ah ast rar o	Kä än yv	Sij oit etu n	Mu toe rot un	Ed elli ste n	Om an	Yh ä tee ns	Mä ärä y s	Om a
	ää p om a	i- rah ast o		arv on	va p aa n		tilik sie au n	ää p om an		llat tom ien va	ä äo p ma
				rah ast o	om an		itto vo	eh toi ne n		ista j ien om	hte ä en s y
Mi eu roa					ää p om an rah ast o			lain a		os uu s
lj. Om ä äo 1. 1.2 01 2 a p ma	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	30 0 ,	24 7, 2	-0, 2	11 1, 9	11 9, 4	75 1, 8	0, 7	75 2, 5
La ske eri ( IAS ) nta tte tos 19 p aa en m uu				27 2 ,					27 2 ,		27 2 ,
O ika ist ä äo 1. 1.2 01 2 u o ma p ma	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	57 2 ,	24 7, 2	-0, 2	11 1, 9	11 9, 4	77 9, 0	0, 7	77 9, 7
Om ää eh toi n la ina n k t j a k ulu t an p om an se oro							-2, 1		-2, 1		-2, 1
Om ist aj iin lii vä ä äo rät tty t o ma n p ma n e	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	57 2 ,	24 7, 2	-0, 2	10 9, 8	11 9, 4	77 6, 9	0, 7	77 7, 6
Til ika ud los tu en							-19 4 ,		-19 4 ,	0, 1	-19 3 ,
La aj lok rät tu an se n e				0, 2					0, 2		0, 2
Ka ud la aj ulo a t en s	0, 0	0, 0	0, 0	0, 2	0, 0	0, 0	-19 4 ,	0, 0	-19 2 ,	0, 1	-19 1 ,

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Liiketoiminnan rahavirrat Kauden voitto -15,8 -17,4 Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa ) 22,9 25,5 Korkokulut ja muut rahoituskulut 4,3 5,2 Korkotuotot ja muut rahoitustuotot -1,2 -1,2 Käyttöpääoman muutos -21,6 -15,9 Maksetut korot -3,1 -3,2 Maksetut rahoituskulut -1,0 -2,1 Saadut korot 0,9 1,2 Maksetut verot -2,0 0,0 Liiketoiminnan nettorahavirta -16,7 -7,9 Investointien rahavirrat Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -0,6 -3,1 Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -13,3 -0,8 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien korkosijoitusten nettomuutos 9,0 21,3 Saadut osingot 0,1 0,1 Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,7 0,0 Investointien nettorahavirta -4,1 17,5 Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot 0,0 35,2 Lainojen takaisinmaksut ja muutokset -11,9 -31,4 Omien osakkeiden hankinta -1,7 0,0 Rahoituksen nettorahavirta -13,6 3,8 Rahavirtojen muutos -34,3 13,4 Rahavarat tilikauden alussa 256,0 254,5 Rahavirtojen muutos -34,3 13,4 Rahavarat tilikauden lopussa 221,7 267,9 Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot ) Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa Poistot 31,2 31,9 Työsuhde-etuudet 0,5 0,6 Johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston 5,3 -9,2 huoltovarausten arvon muutokset Muut oikaisut -14,0 2,2 Yhteensä 22,9 25,5	Milj. euroa	1-3/2013	1-3/2012
Muut rahoitusvarat 361,6 363,9
Rahavarat 39,8 43,1
Lyhytaikaiset rahavarat taseessa 401,4 407,0
Yli 3 kuukauden päästä erääntyvät -132,2 -114,6
Myytävissä olevat osakkeet -47,5 -24,5
Rahavirtalaskelman rahavarat yhteensä 221,7 267,9

Vertailutiedot vuodelta 2012 on oikaistu uudistetun IAS 19, Työsuhde-etuudet -standardin mukaisesti.

KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

1. LAADINTAPERUSTA

Konsernin tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen IAS 34, Osavuosikatsaukset standardia.

2. LAADINTAPERIAATTEET

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2012 noudattamien periaatteiden kanssa. Tiedotteen luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Konsernin vuonna 2013 ja 2014 käyttöönotettavista IASB:n julkaisemista standardeista ja tulkinnoista on selostettu tilinpäätöksen 2012 laadintaperiaatteissa. Uudistetussa IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardissa ns. etuuspohjaisten eläkkeiden laskennassa käytetty "putkimenetelmä" poistetaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muun laajan tuloksen eriin.

3. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen arvoihin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Tämän tilinpäätöstiedotteen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2012.

4. SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin. Liiketoimintasegmentit ovat lentoliikenne, lentotoimintapalvelut ja matkapalvelut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään arvoon.

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa	1-3/2013
		Lentoliikenne Lentotoiminta	Matkapalvelut	Konserni	Kohdistamat	Konserni
		palvelut		eliminoinnit	tomat erät
Ulkoinen liikevaihto	479,5	32,3	81,5			593,2
Sisäinen liikevaihto	42,2	22,6	0,3	-65,1		0,0
Liikevaihto	521,7	54,9	81,8	-65,1	0,0	593,2
Liikevoitto	-10,1	-6,2	2,5		0,0	-13,8
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta					-2,0	-2,0
Rahoitustuotot					1,3	1,3
Rahoituskulut					-4,3	-4,3
Tuloverot					2,9	2,9
Määräysvallattomien omistajien osuus					-0,1	-0,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta						-15,8
Poistot	28,9	1,9	0,4	0,0	0,0	31,2

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa	1-3/2012
		Lentoliikenne Lentotoiminta	Matkapalvelut	Konserni	Kohdistamat	Konserni
		palvelut		eliminoinnit	tomat erät
Ulkoinen liikevaihto	456,7	34,6	100,5			591,8
Sisäinen liikevaihto	53,2	59,2	0,3	-112,7		0,0
Liikevaihto	509,9	93,8	100,8	-112,7	0,0	591,8
Liikevoitto	-19,9	2,8	-1,6		0,0	-18,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta					-1,3	-1,3
Rahoitustuotot					1,8	1,8
Rahoituskulut					-6,5	-6,5
Tuloverot					5,4	5,4
Määräysvallattomien omistajien osuus					-0,1	-0,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta						-19,4
Poistot	27,6	3,9	0,4	0,0	0,0	31,9

Liikevaihto
Milj. euroa	1-3/2013	1-3/2012	Muutos %	1-12/2012
Lentoliikenne	521,7	509,9	2,3	2 187,0
Lentotoimintapalvelut	54,9	93,8	-41,5	319,5
Matkapalvelut	81,8	100,8	-18,9	284,4
Konsernieliminoinnit	-65,1	-112,7	42,2	-341,5
Yhteensä	593,2	591,8	0,2	2 449,4

Liikevoitto
Milj. euroa	1-3/2013	1-3/2012	Muutos %	1-12/2012
Lentoliikenne	-10,1	-19,9	49,3	30,2
Lentotoimintapalvelut	-6,2	2,8	<-200 %	-1,3
Matkapalvelut	2,5	-1,6	> 200 %	4,9
Yhteensä	-13,8	-18,7	26,5	33,8

Henkilöstö keskimäärin segmenteittäin

	1-3/2013	1-3/2012	Muutos %	1-12/2012
Lentoliikenne	3 621	3 551	2,0	3 660
Lentotoimintapalvelut	1 395	2 419	-42,3	1 984
Matkapalvelut	787	937	-16,0	855
Muut toiminnot	258	305	-15,4	285
Yhteensä	6 061	7 212	-16,0	6 784

5. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2012 konsernin vuosikertomuksessa esitettävien tietojen kanssa. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

Johdannaiset	31.3.2013		31.3.2012		31.12.2012
	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä
	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo
Valuuttajohdannaiset, milj. euroa
Suojauslaskennassa olevat erät (termiinit):
Polttoaineen valuuttasuojaus	432,0	10,8	360,1	8,6	413,5	0,3
Lentokoneostojen suojaus
Käyvän arvon suojaus	294,9	22,3	320,0	14,3	291,1	13,4
Rahavirran suojaus	0,0		0,0		0,0
Leasemaksujen valuuttasuojaus	35,8	0,6	44,8	1,0	40,3	-0,2
Suojauslaskennassa olevat yhteensä	762,7	33,7	724,9	23,9	744,9	13,5
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit)	179,0	3,8	165,4	3,1	173,3	-0,9
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot)
Ostetut valuuttaoptiot	278,5	14,1	137,3	2,8	105,5	5,9
Asetetut valuuttaoptiot	344,1	-4,8	181,3	0,1	110,5	-0,8
Taseen suojaus (termiinit)	32,7	0,8	69,2	0,7	47,8	0,0
Suojauslaskennan ulkopuolella yhteensä	834,3	13,9	553,2	6,7	437,1	4,2
Valuuttajohdannaiset yhteensä	1 597,0	47,6	1 278,1	30,6	1 182,0	17,7
Hyödykejohdannaiset, tonnia/MWh
Suojauslaskennassa olevat erät:
Lentopetrolitermiinit, tonnia	584 060	1,1	518 100	40,1	574 660	-1,7
Sähköjohdannaiset, MWh	0	0,0	109 226	-0,2	0	0,0
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Lentopetrolitermiinit	0	0,0	12 700	0,4	0	0,0
Optiot
Ostetut, lentopetroli	213 000	1,2	228 000	10,9	214 000	3,1
Asetetut, lentopetroli	268 500	-2,5	408 000	-3,4	301 000	-4,1
Sähköjohdannaiset, MWh	83 376	-0,3	31 947	-0,3	91 536	-0,5
Yhteensä		-0,5		47,5		-3,2
Korkojohdannaiset, milj. euroa
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:	23,6	1,6	27,2	0,3	22,9	1,0
Yhteensä	23,6	1,6	27,2	0,3	22,9	1,0
Koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:	25,0	-0,9	25,0	-0,9	25,0	-1,1
Yhteensä	25,0	-0,9	25,0	-0,9	25,0	-1,1
Korko-optiot	0,0	0,0	7,7	0,0	0,0	-
Yhteensä	0,0	-	7,7	-	0,0	-

6. KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVAT VARAT JA VELAT

Kä vä n h ier ark ia kä ä än tui ho itu ste sta y n a rvo y p ar vo on ar vo ra sv	ist a j loi sta aro a - ve
Kä vä oin tik de n l t a t ra ort y rvo p au op us sa		31 .3. 20	13			31 .12 .20	12
Mi lj. eu roa	Yh tee nsä	Ta 1 so	Ta 2 so	Ta 3 so	Yh tee nsä	Ta 1 so	Ta 2 so	Ta 3 so
Kä ä än ste tut rat y p ar vo on ar vo va
Kä ää los iku ise sti kirj rah oit tu tte att at t p n a rvo on va av usv ara y
Ka käy ntia eri t up an rvo p ap	31 4, 2	34 7 ,	27 9, 5		33 0, 3	34 6 ,	29 5, 7
Ka käy ntij oh da ais et up an nn
Va luu - j a k ihto im uks tan et oro nva so p	0, 7		0, 7		0, 0		0, 0
- j ois ta käy vä uoj sla ske n a rvo n s au nn as sa
Va luu j oh da ais tta et nn	54 3 ,		54 3 ,		28 3 ,		28 3 ,
- j ois rah irra uoj sla ske ta av n s au nn as sa	12 3 ,		12 3 ,		6, 0		6, 0
Hy öd kej oh da ais et y nn	5, 7		5, 7		5, 3		5, 3
- j ois rah irra uoj sla ske ta av n s au nn as sa	5, 7		5, 7		3 5,		3 5,
My iss lev rah oit täv ä o at t usv ara y
Os ak ij oit uks et es	46 5 ,	46 5 ,			32 3 ,	32 3 ,
Yh ä tee ns	42 1, 4	81 2 ,	34 0, 2	0, 0	39 6, 2	66 9 ,	32 9, 3	0, 0
Kä ä än ste tut lat y p ar vo on ar vo ve
Kä ää los iku ise sti kirj rah oit ela tu tte att at t y p n a rvo on va av usv
Ka käy ntij oh da ais et up an nn
Va luu - j a k ihto im uks tan et oro nva so p	0, 0		0, 0		0, 1		0, 1
- j ois rah irra uoj sla ske ta av n s au nn as sa
Va luu j oh da ais tta et nn	6, 7		6, 7		11 6 ,		11 6 ,
- j ois rah irra uoj sla ske ta av n s au nn as sa	1, 0		1, 0		5, 9		5, 9
Hy öd kej oh da ais et y nn	6, 2		4, 9	1, 3	7, 5		6, 5	1, 0
- j ois rah irra uoj sla ske ta av n s au nn as sa	4, 6		4, 6		7, 0		7, 0
Yh ä tee ns	12 9 ,		11 6 ,	1, 3	19 2 ,		18 2 ,	1, 0

Raportointikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.

Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.

Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä osin vastapuolten toimittamiin vahvistuksiin, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty IFRS 7 -standardin vaatimusten mukaisesti koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.

Tä äy kä ä än ty sla sk elm a t 3 ka sm as on mu an y p ar vo on ar	ste tui sta ho itu ist vo ra sv aro	a j loi sta a - ve
	Kä ää y p tul aik eis utt osv	n a rvo on i ki rj est att at av		Yh nsä tee	Kä ää y p n a rvo on tul aik eis i ki rj utt est att at osv av		My iss ä y nn ole ke t o va sa	Yh nsä tee
Kä vä oin tik de n l t a t ra ort y rvo p au op us sa			sij oit uks et				sij oit uks et
	Ka up an käy ntia rvo	Ka up an - käy nti- j	31 .3. 20 13		Ka up an - käy ntia rvo	Ka up an - käy nti- j	31 .12 .20 12
Mi lj. eu roa	eri t p ap	oh da ais et nn			- p eri t ap	oh da ais et nn
Al ku ldo sa	-	-1, 0	-	-1, 0	-	0, 0	-	0, 0
Vo itot j iot hte tul las ke lma a t sä ap p y en os ssa	-	1, 3		1, 3	-	2, 9		2, 9
La aj tul ok as sa se ssa	-		-	-	-		-	-
Os ( j it) tot a m nn yy	-	-	-	-	-	-	-	-
( ) To teu tuk set j a l iikk llel kut ee as	-	-1, 6	-	-1, 6	-	-3, 9	-	-3, 9
Sii lle 3 j ois sie ltä t ta rro so a p	-	-	-	-	-	-	-	-
Lo ldo p pu sa		-1, 3		-1, 3		-1, 0		-1, 0
Ra oin tik de n l ha llu lev ist ist a k ort p au op us sa ss a o a v aro	de lle kir j oit j atu t v ot a t au ap	iot hte ä p y en s
Liik im inn uis ku luis eto an m sa sa		1, 3		1, 3		2, 9		2, 9

Tilikauden aikana rahoitusvarojen tai -velkojen käyvän arvon luokissa ei tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian tasolle 3 tai sieltä pois. Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta yhden tai useamman käyvän arvon määrittämiseen käytetyn syöttötiedon vaihtaminen jokseenkin mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi tasolla 3 olevien käypään arvoon arvostettujen erien käypää arvoa merkittävästi ottaen huomioon kyseisten varojen ja velkojen suhteellisen pienen kokonaismäärän.

Rahoitusvarojen ja velkojen käyvät arvot vastaavat tilikaudella niiden kirjanpitoarvoja.

7. YRITYSHANKINNAT JA -MYYNNIT

Raportointikaudella ei ole ollut hankintoja eikä myyntejä.

8. TULOVEROT

Tuloverot on merkitty tuloslaskelmaan käyttäen verokantaa, jota sovelletaan vuoden odotettuun kokonaistulokseen.

9. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Yhtiökokous päätti 27.3.2013 jakaa osinkoa 0,10 euroa osaketta kohti. Kokonaisosingon määrä oli 12,7 miljoonaa euroa ja se perustui rekisteröityjen osakkeiden määrään 3.4.2013. Osingot maksettiin 10.4.2013.

10. AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOS

Milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Kirjanpitoarvo kauden alussa	1 388,1	1 500,5	1 500,5
Käyttöomaisuusinvestoinnit	19,0	7,4	41,4
Ennakoiden muutos	-2,4	12,1	26,2
Vähennykset ja siirrot	-3,6	-40,0	-49,3
Poistot	-31,2	-31,9	-130,7
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	1 369,9	1 448,1	1 388,1
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa	16,7	0,0	0,0
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa	18,6	39,6	16,7

11. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

Pääasiassa tekniikan vaihto- ja käyttöomaisuus sekä Finncatering Oy.

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	18,6	39,6	16,7
Vaihto-omaisuus	16,5	33,3	12,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	2,5	10,5	2,9
Rahavarat	0,0	3,4	0,0
Yhteensä	37,6	86,8	31,9
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Ostovelat ja muut velat	2,6	16,3	2,2

Yhteensä	2,6	16,3	2,2

12. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

Lainoja lyhennettiin lyhennysohjelman mukaisesti. Muut kirjanpidossa esitetyt lainojen nostot liittyvät vanhoihin vakuudellisiin lainoihin, joiden poikeuksellisesta sopimusrakenteesta johtuen nettolyhennys kirjataan bruttona sekä nostoksi että lyhennykseksi.

13. VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Muut omasta puolesta annetut vakuudet, pantit	577,0	749,6	633,5
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset	66,0	64,9	65,3
Muiden puolesta annetut takuut	2,5	3,8	2,5
Yhteensä	645,5	818,3	701,3

Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 31.3.2013 olivat 1 000,0 miljoonaa euroa (1 000,0).

14. VASTUUT
Milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Lentokaluston leasemaksuvastuut	155,3	205,9	170,0
Muut vastuut	244,9	287,9	258,0
Yhteensä	400,2	493,8	428,0

15. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Milj. euroa	31.3.2013	31.3.2012	31.12.2012
Tavaroiden ja palvelujen myynnit
Osakkuus- ja yhteisyritykset	17,3	4,7	25,0
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuus- ja yhteisyritykset	18,3	9,9	98,9
Saatavat ja velat
Saatavat osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	32,4	3,9	22,5
Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille	1,8	4,0	7,2

16. LAAJAN TULOKSEN ERÄT

Laajassa tuloslaskelmassa esitetään aiemmin suoraan omaan pääomaan kirjatut suojauslaskennassa olevien erien realisoitumattomat johdannaisten arvonmuutokset, joilla suojataan tulevaisuuden rahavirtoja, sekä valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssierot.

Milj. euroa	1-3/2013	1-3/2012	Muutos %	1-12/2012
Kauden tulos	-15,8	-19,3	18,3	10,5
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	0,0	0,0	-	0,0
Myytävissä olevien rahavarojen muutos verojen jälkeen	10,7	8,9	20,0	15,7
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos verojen jälkeen	10,6	2,2	> 200 %	-36,5
Eläkevastuiden muutos (IAS 19)	-2,3	-10,9	78,5	-36,1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	19,0	0,2	> 200 %	-56,9
Kauden laaja tulos	3,2	-19,1	-	-46,4
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden laajasta tuloksesta	3,1	-19,2	-	-46,5
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden laajasta tuloksesta	0,1	0,1	-	0,1

17. LASKENTAPERIAATTEEN MUUTOS (IAS 19)

Finnair-konserni on ottanut 1.1.2013 alkaen käyttöön uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin. Muutos kohdistuu lentoliikennesegmenttiin. Muutoksen vaikutukset konsernituloslaskelmaan ja konsernitaseeseen on esitetty alla.

Konsernituloslaskelma		1-3/2012			1-12/2012
Milj. euroa	Raportoitu	Muutos	Oikaistu	Raportoitu	Muutos	Oikaistu
Liiketoiminnan tuotot	596,7	0,0	596,7	2 494,1	0,0	2 494,1
Henkilöstökulut	114,9	-1,5	113,4	426,9	1,7	428,6
Muut kulut yhteensä	502,0	0,0	502,0	2 031,7	0,0	2 031,7
Liikevoitto, EBIT	-20,2	1,5	-18,7	35,5	-1,7	33,8
Tulos ennen veroja	-26,2	1,5	-24,7	16,5	-1,7	14,8
Välittömät verot	5,8	-0,4	5,4	-4,7	0,4	-4,3
Kauden tulos	-20,4	1,1	-19,3	11,8	-1,3	10,5
Konsernitase		31.3.2012			31.12.2012
Milj. euroa	Raportoitu	Muutos	Oikaistu	Raportoitu	Muutos	Oikaistu
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Muut rahoitusvarat	31,8	23,1	54,9	33,1	-10,4	22,7
Muut pitkäaikaiset varat	1 542,0	0,0	1 542,0	1 478,0	0,0	1 478,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä	1 573,8	23,1	1 596,9	1 511,1	-10,4	1 500,7
Lyhytaikaiset varat yhteensä	849,2	0,0	849,2	730,6	0,0	730,6
Varat yhteensä	2 423,0	23,1	2 446,1	2 241,7	-10,4	2 231,3
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	75,4	0,0	75,4	75,4	0,0	75,4
Muu oma pääoma	665,0	17,4	682,4	709,2	-10,2	699,0
Yhteensä	740,4	17,4	757,8	784,6	-10,2	774,4
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,7	0,0	0,7	0,9	0,0	0,9
Oma pääoma yhteensä	741,1	17,4	758,5	785,5	-10,2	775,3
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	103,5	5,7	109,2	94,9	-3,3	91,6
Eläkevelvoitteet	0,0	0,0	0,0	0,5	3,1	3,6
Muut pitkäaikaiset velat	585,9	0,0	585,9	495,8	0,0	495,8
Yhteensä	689,4	5,7	695,1	591,2	-0,2	591,0
Lyhytaikaiset velat yhteensä	992,5	0,0	992,5	865,0	0,0	865,0
Velat yhteensä	1 681,9	5,7	1 687,6	1 456,2	-0,2	1 456,0
Oma pääoma ja velat yhteensä	2 423,0	23,1	2 446,1	2 241,7	-10,4	2 231,3

18. TILIKAUDEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut muita merkittäviä tapahtumia kuin osavuosikatsauksessa selostettuja asioita.

19. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Osakekohtainen tulos: Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE):

Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)

Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä

Korolliset nettovelat * 100 Tulos * 100

Kauden tulos - oman pääomanehtoisen lainan korot Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut * 100

Tulos / osake: Korolliset nettovelat:

Kauden tulos Korolliset velat - korolliset varat - pörssiosakkeet

Oma pääoma / osake: Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus * 100 Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä Taseen loppusumma - saadut ennakot

Velkaantumisaste, %: Oman pääoman tuotto, % (ROE):

Oma pääoma + määräysvallattominen omistajien osuus Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskiarvo)

Operatiivinen liikevoitto:

Liikevoitto ilman myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon muutoksia, huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia ja kertaluonteisia eriä

Oma pääoma:

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus

Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.