Finnair Oyj

Quarterly Report • Aug 14, 2013

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2013

Huhti–kesäkuun liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia 609,7 miljoonaan euroon ja toiminnallinen liiketulos oli 6,1 miljoonaa euroa.

Osavuosikatsauksessa esitettävät historialliset vertailuluvut sisältävät joitakin oikaisuja aiemmin raportoituihin lukuihin. Nämä oikaisut johtuvat IAS19 Työsuhde-etuudet -IFRS-standardin takautuvasta soveltamisesta. Oikaisut on kuvattu tarkemmin osavuosikatsauksen liitetiedoissa 2 ja 17.

Avainluvut	4-6 2013	4-6 2012	Muutos, %	1-6 2013	1-6 2012	Muutos, %	2012
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	609,7	594,4	2,6	1 202,9	1 186,2	1,4	2 449,4
Toiminnallinen liiketulos, EBIT, milj. euroa*	6,1	16,2	-62,4	-11,6	-7,3	-58,5	43,2
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta, %	1,0	2,7	-1,7 %-yks.	-1,0	-0,6	-0,3 %-yks.	1,8
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-11,8	-16,6	28,9	-25,6	-35,3	27,6	33,8
EBITDAR, milj. euroa	51,5	65,7	-21,7	79,6	92,1	-13,5	240,2
Tulos ennen veroja, milj. euroa	21,2	-24,0	188,4	2,5	-48,7	105,2	14,8
Kauden tulos, milj. euroa	17,0	-18,7	190,9	1,2	-37,9	103,3	10,5
Tase ja kassavirta
Omavaraisuusaste, %				32,7	29,3	3,4 %-yks	35,4
Nettovelkaantumisaste, gearing, %				13,3	35,4	-22,1 %-yks	18,0
Oikaistu nettovelkaantumisaste, adjusted gearing, %				70,4	106,8	-36,4 %-yks.	77,8
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	8,0	2,9	176,4	27,0	10,3	162,1	41,4
Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE, 12 kk rullaava, %				6,8	-3,8	10,7 %-yks.	2,8
Oman pääoman tuotto, ROE, 12 kk rullaava, %				7,0	-9,2	16,2 %-yks.	1,4
Liiketoiminnan nettorahavirta	95,2	100,2	-5,0	78,6	92,3	-14,9	154,7
Osake
Osakkeen hinta vuosineljänneksen lopussa, euroa	2,70	1,75	54,3	2,70	1,75	54,3	2,38
Kauden tulos/osake**	0,13	-0,15	189,7	0,01	-0,30	102,7	0,08
Osakekohtainen tulos, EPS	0,11	-0,16	167,1	-0,04	-0,33	88,7	0,01
Liikennesuorite,
yksikkökustannukset ja -tuotot
Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä	2 397	2 256	6,3	4 557	4 332	5,2	8 774
Tarjotut henkilökilometrit, ASK, milj. km	7 754	7 346	5,6	15 457	14 989	3,1	30 366
Myydyt henkilökilometrit, RPK, milj. km	6 062	5 694	6,5	12 192	11 519	5,8	23 563
Matkustajakäyttöaste, PLF, %	78,2	77,5	0,7 %-yks.	78,9	76,9	2,0 %-yks.	77,6
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä,
RASK, senttiä/ASK	6,39	6,60	-3,1	6,23	6,32	-1,4	6,49
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä,
yield, senttiä/RPK	7,18	7,52	-4,5	6,93	7,22	-4,0	7,30
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä,
CASK, senttiä/ASK	6,62	6,66	-0,7	6,59	6,59	0,1	6,58
CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK	4,52	4,64	-2,4	4,49	4,55	-1,5	4,50
Tarjotut tonnikilometrit, ATK, milj. km	1 166	1 130	3,2	2 314	2 325	-0,4	4 647
Myydyt tonnikilometrit, RTK, milj. km	767	740	3,7	1 513	1 494	1,3	3 029
Kuljetetun rahdin ja postin määrä, tonnia	37 010	36 854	0,4	69 059	74 746	-7,6	148 132
Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä
tonnikilometriltä, senttiä/RTK	24,00	25,48	-5,8	24,66	25,48	-3,2	25,45
Kokonaiskäyttöaste, %	65,8	65,5	0,3 %-yks.	65,4	64,3	1,1 %-yks.	65,2
Lentojen lukumäärä, kpl***	25 239	23 852	5,8	48 757	47 827	1,9	95 097
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin				5 981	7 157	-16,4	6 784

* Toiminnallinen liiketulos: liiketulos ennen johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutoksia, kertaluonteisia eriä ja käyttöomaisuuden myyntivoittoja.

** Ennen hybridilainan korkoja.

*** Lentojen lukumäärässä on mukana myös Finnairin ostoliikenne. Vertailukauden lukumäärä on muutettu vastaavasti.

Toimitusjohtaja Pekka Vauramo:

"Finnairin toisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia. Voimme olla tähän melko tyytyväisiä, kun otamme huomioon Japanin jenin heikkenemisen ja sen vaikutuksen euromääräisiin tuottoihimme. Kasvuun vaikutti etenkin Aasian- ja Euroopan-liikenteen kasvanut kysyntä. Parantuneet käyttöasteet kompensoivat osittain yksikkötuoton (yield) laskua, mutta toiminnallinen liiketuloksemme jäi siitä huolimatta 6,1 miljoonaan euroon (16,2).

Erityisen ilahtunut olen siitä, että saavutimme rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmamme 140 miljoonaa euron säästötavoitteen jo nyt. Näiden säästöjen saavuttaminen puoli vuotta etuajassa on finnairilaisten tinkimättömän päämäärätietoisen toiminnan ansiota, mistä haluan lausua lämpimät kiitokset koko tiimillemme.

Katsauskauden toiminnallinen tulos on kuitenkin pettymys ja osoittaa, että toimet, joita olemme parin viime vuoden aikana tehneet liiketoimintamme ja asiakaspalvelumme kehittämiseksi, ovat olleet aivan välttämättömiä ja että niiden on jatkuttava. Samalla meidän on hyödynnettävä kasvavan lentoliikennemarkkinan tarjoamat mahdollisuudet.

Viime lokakuussa asetimme tavoitteeksemme alentaa kulutasoamme vielä 60 miljoonalla eurolla. Meidän on jatkettava rakenteemme ketteröittämistä sekä uudistettava palkkarakenteita ja ansaintamalleja. Osa tavoitteesta on varmasti saavutettavissa toimintoja virtaviivaistamalla, mutta koko tavoitteen saavuttaminen edellyttää työn tuottavuuden parantamista. Meidän on nyt henkilöstön kanssa yhdessä keskustellen löydettävä keinot ja tahto muutokseen.

Tuleva menestyksemme rakennetaan kuitenkin tuottoja kasvattamalla ja palvelujamme ja tuotteitamme kehittäen - ei vain säästäen. Tyytyväinen, maksava asiakas on paras tulevaisuudenturvamme. Katsauskaudella tapahtuneet uusien Aasian-reittien avaukset, markkinaosuutemme vahvistuminen Aasian ja Euroopan liikenteessä, panostukset tuotekehitykseen sekä tuleva laivastouudistuksemme ovat kaikki askeleita kohti kannattavaa kasvua.

Olen runsaan kahden toimitusjohtajakuukauteni aikana tavannut paljon finnairilaisia. He ovat kaikki olleet työhönsä ja yhtiöönsä vahvasti sitoutuneita. Uskonkin, että meillä kaikilla on halu rakentaa huomisen Finnairia."

Markkinaympäristö toisella vuosineljänneksellä

Finnairin liiketoimintaympäristö oli vuoden toisella neljänneksellä edelleen vaikea. Eurooppalaiset verkostolentoyhtiöt, Finnair mukaan lukien, jatkoivat rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmiensa toteutusta parantaakseen kilpailukykyään kireässä kilpailutilanteessa.

Euroopan talouden taantumasta huolimatta matkustajaliikenteen kysyntä Euroopassa kasvoi, mikä yhdessä lentoyhtiöiden maltillisten kapasiteettilisäysten kanssa johti koneiden parantuneisiin täyttöasteisiin. Finnairin Euroopan kohteiden ja Helsingin välinen markkina kasvoi matkustajamäärillä mitattuna 4,6 prosenttia, kun taas Finnairin Aasian ja Euroopan kohteiden välinen markkina supistui 2,1 prosenttia.* Finnairin onnistui kasvattamaan markkinaosuuttaan molemmilla liikennealueilla.* Lentorahtikysyntä Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä oli edellisvuoden tasolla.

Lentoyhtiöiden suurimman yksittäisen kustannustekijän eli lentopetrolin hinta oli edelleen korkealla tasolla. Euro vahvistui vertailukaudesta lähes 26 prosenttia suhteessa Japanin jeniin ja noin kaksi prosentti suhteessa Yhdysvaltojen dollariin. Jeni on Finnairin liiketoiminnassa merkittävä tulovaluutta ja dollari merkittävä kuluvaluutta.

Strategian toteutus ja kumppanuushankkeet

Finnairin visiona on olla pohjolan ykkönen sekä halutuin vaihtoehto Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Tavoitteena on lisäksi kaksinkertaistaa Aasian liikenteen tuotot vuosina 2010–2020.

Finnair jatkoi vuoden toisella neljänneksellä kasvustrategiansa toteuttamista ja avasi uudet kesäkauden reitit Kiinan Xianiin ja Vietnamin Hanoihin. Molemmat kaupungit ovat teollisuuden kasvukeskuksia sekä tunnettuja turistikohteita, ja reittien ensimmäisten kuukausien myynti on sujunut odotetusti. Finnair lentää tällä kesäliikennekaudella 13 kohteeseen Aasiassa.

Katsauskaudella jatkettiin myös vuonna 2012 toteutettujen kumppanuushankkeiden ja yhteistyöprosessien kehittämistä ja strategisesti tärkeiden rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmien toteuttamista.

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmien eteneminen

Finnair saavutti kesäkuun loppuun mennessä elokuussa 2011 aloitetun rakennemuutos- ja säästöohjelman 140 miljoonan euron säästötavoitteen, puoli vuotta ennen alkuperäistä tavoiteaikataulua. Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman yhteydessä toteutettujen ulkoistusten ja muiden säästötoimenpiteiden myötä Finnair on pystynyt muuttamaan merkittävän osan kiinteistä kustannuksista tuotantovolyymien mukaan joustaviksi muuttuviksi kustannuksiksi, mikä näkyi katsauskaudella ilman polttoainekuluja laskettujen lentoliikenteen yksikkökustannusten laskuna. Osa säästöistä toteutuu vasta kuluvan vuoden toisella puoliskolla.

Alkuperäisen säästötavoitteen toteutumisesta huolimatta Finnair jatkaa säästöjä kaikissa ensimmäisen säästöohjelman kategorioissa. Tämä on välttämätöntä yhtiön kilpailukyvyn parantamiseksi, sillä korkea polttoaineen hinta, kilpailijoiden säästötoimet ja kiristynyt kilpailu sekä tulevien vuosien laivastoinvestoinnit edellyttävät yhtiön kannattavuuden selvää parantamista. Finnairin hallituksen asettama pitkän aikavälin tuottotavoite yhtiölle on kuuden prosentin toiminnallinen liikevoitto.

Säästöjen pääpaino on henkilöstö- ja huoltokustannuksissa, joissa on edetty alkuperäisiä tavoitteita hitaammin. Lokakuussa 2012 aloitetun lisäsäästöohjelman tavoitteena on laskea kustannustasoa pysyvästi vielä 60 miljoonalla eurolla vuoden 2014 loppuun mennessä. Finnair tavoittelee osana lisäohjelmaa merkittäviä säästöjä henkilöstökuluissa. Tavoitteena on ensisijaisesti työaika- ja palkkarakenteita uudistamalla saavuttaa taso, joka vastaa alan markkinapalkkoja ja -kustannuksia.

Yhtiö on julkaissut tänään erillisen tiedotteen lisäsäästöohjelman tarkemmista tavoitteista.

Taloudellinen kehitys huhti–kesäkuussa 2013

Yhtiön liikevaihto kasvoi huhti–kesäkuussa 2,6 prosenttia vertailukaudesta 609,7 miljoonaan euroon (594,4), kun kapasiteetti kasvoi samanaikaisesti 5,6 prosenttia. Jenin selvä heikentyminen vertailukaudesta laski euromääräisiä tuottoja ja hidasti liikevaihdon kasvua. Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta nousivat 2,3 prosenttia 436,5 miljoonaan euroon (426,7). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaukset ja päästökaupasta aiheutuvat kulut, olivat 171,5 miljoonaa euroa (157,9). Henkilöstökulut laskivat vertailujakson jälkeen toteutettujen henkilöstövähennysten vuoksi 10,6 prosenttia 100,6 miljoonaan euroon (112,5), mutta osa vertailukauden henkilöstökustannuksista näkyy nyt ulkoistettujen catering- ja huoltopalvelujen kustannuksina. Euromääräiset toiminnalliset kulut nousivat neljä prosenttia vertailukaudesta ja olivat 608,0 miljoonaa euroa (584,6). Yhtiön toiminnallinen liiketulos, eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta, heikkeni vertailujaksosta ja oli 6,1 miljoonaa euroa (16,2).

Finnairin tuloslaskelmaan sisältyy katsauskauden aikana tapahtunut, mutta myöhemmin erääntyvien, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutos. Kyseessä on IFRS:n mukainen realisoimaton arvostustulos, jolla ei ole rahavirtavaikutusta ja jota ei lasketa mukaan toiminnalliseen liiketulokseen. Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli 1,4 miljoonaa euroa (-20,9). Katsauskaudella päättyneiden tekniikan yhteistoimintaneuvottelujen lopputulokseen liittyvät kertaluonteiset kulut kirjattiin kokonaisuudessaan toiselle vuosineljännekselle, ja ne muodostivat valtaosan kauden kertaluonteisista eristä -19,3 miljoonaa euroa (-11,9). Liiketappio pieneni -11,8 miljoonaan euroon (-16,6). Finnair myi huhtikuussa sen omistuksessa olleet Norwegian Air Shuttle ASA:n osakkeet, ja kaupasta saatu 34 miljoonan euron myyntivoitto kirjattiin yhtiön rahoitustuottoihin. Yhtiön huhti–kesäkuun tulos ennen veroja nousi 21,2 miljoonaan euroon (-24,0) ja tulos verojen jälkeen oli 17,0 miljoonaa euroa (-18,7).

Lentoliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski pääasiassa jenin heikkenemisen vuoksi 3,1 prosenttia vertailukaudesta ja oli 6,39 eurosenttiä (6,60). Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna RASK laski

1,7 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) laski 0,7 prosenttia ja oli 6,62 eurosenttiä (6,66). Yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK excl. fuel) laski 2,4 prosenttia ja oli 4,52 eurosenttiä (4,64) onnistuneiden säästötoimien ansiosta.

Taloudellinen kehitys tammi–kesäkuussa 2013

Finnairin liikevaihto kasvoi tammi–kesäkuussa vuoden 2012 vertailukaudesta 1,4 prosenttia ja oli 1 202,9 miljoonaa euroa (1 186,2), kun kapasiteetti kasvoi 3,1 prosenttia vertailukaudesta. Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta olivat 882,8 miljoonaa euroa (879,3). Polttoainekulut suojaukset ja päästökaupasta aiheutuvat kulut mukaan lukien olivat 341,0 miljoonaa euroa (325,5). Henkilöstökulut laskivat toteutetun rakennemuutoksen vuoksi 202,7 miljoonaan euroon (225,9). Euromääräiset toiminnalliset kulut nousivat selvästi kapasiteetin kasvua hitaammin. Ne kasvoivat 1,6 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 223,8 miljoonaa euroa (1 204,8). Yhtiön toiminnallinen liiketulos heikkeni vertailukaudesta ja oli -11,6 miljoonaa euroa (-7,3).

Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli 6,7 miljoonaa euroa (-11,7). Kertaluonteiset erät olivat -20,7 miljoonaa euroa (-16,3). Yhtiön liiketappio pieneni ja oli -25,6 miljoonaa euroa (-35,3). Tammi–kesäkuun tulos ennen veroja nousi voitolliseksi Norwegian Air Shuttle ASA:n osakkeiden myynnin ansiosta ja oli 2,5 miljoonaa euroa (-48,7). Tulos verojen jälkeen oli 1,2 miljoonaa euroa (-37,9).

Lentoliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 1,4 prosenttia vertailukaudesta 6,23 eurosenttiin (6,32). Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna RASK laski 0,1 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) oli vertailukauden tasolla 6,59 eurosenttiä (6,59). Yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK excl. fuel) laski 1,5 prosenttia 4,49 eurosenttiin (4,55).

Tase 30.6.2013

Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 2 277,1 miljoonaa euroa (2 391,9 miljoonaa euroa 30.6.2012). Oma pääoma oli yhteensä 734,4 miljoonaa euroa (689,4) eli 5,75 euroa osakkeelta (5,40). Norwegian Air Shuttle ASA:n osakkeiden myynti kasvatti omaa pääomaa noin 5 miljoonaa euroa toisella vuosineljänneksellä.

Omaan pääomaan sisältyy johdannaissopimusten suojauslaskentaan liittyvä käyvän arvon rahasto, jonka arvoon öljyn hinta- ja valuuttamuutokset sekä IAS 19:n mukaiset nettoeläkevastuut vaikuttavat. Erän suuruus katsaushetkellä oli laskennallisten verojen jälkeen -24,6 miljoonaa euroa (9,0), ja se koostuu pääosin polttoaine- ja valuuttajohdannaisten arvostuseristä.

Kassavirta ja rahoitusasema tammi–kesäkuussa

Finnairilla on lentoyhtiöksi vahva rahoitusasema, joka tukee liiketoiminnan kehitystä ja tulevia investointeja. Yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli tammi–kesäkuussa 78,6 miljoonaa euroa (92,3) ja investointien rahavirta oli -44,6 miljoonaa euroa (35,4).

Omavaraisuusaste oli 32,7 prosenttia (29,3) ja nettovelkaantumisaste (gearing) laski 13,3 prosenttiin (35,4). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 70,4 prosenttia (106,8). Katsauskauden päättyessä korollinen velka oli 522,1 miljoonaa euroa (673,6) ja korollinen nettovelka 97,1 miljoonaa euroa (243,1).

Yhtiön maksuvalmius säilyi katsauskaudella erinomaisena. Konsernin rahavarat olivat katsauskauden lopussa 425,0 miljoonaa euroa (430,5). Taseen rahavarojen lisäksi yhtiöllä on työeläkeyhtiöltään noin 430 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka nostaminen edellyttää pankkitakausta. Finnairin reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 200 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti erääntyi kesäkuun lopussa. Finnair neuvotteli katsauskaudella uuden 180 miljoonan euron syndikoidun luottolimiitin, joka erääntyy heinäkuussa 2016. Limiitti on käyttämätön.

Finnairin marraskuussa 2012 liikkeeseen laskeman hybridilainan koko on 120 miljoonaa euroa. Finnair on tänään julkaissut erillisen tiedotteen vuonna 2009 liikkeeseen lasketun hybridilainan jäljellä olevan osuuden takaisinmaksusta. Jäljellä oleva osuus on 52,4 miljoonaa euroa. Finnairin yhteensä 200 miljoonan euron lyhytaikaisesta yritystodistusohjelmasta oli katsauskauden lopussa käytössä 66 miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirta oli tammi–kesäkuussa -63,5 miljoonaa euroa (-69,5). Rahoituskulut olivat -8,9 miljoonaa euroa (- 15,6) ja rahoitustuotot 38,7 miljoonaa euroa (4,9). Rahoitustuottoihin sisältyy 34 miljoonan euron myyntivoitto Norwegian Air Shuttle ASA:n osakkeiden myynnistä.

Käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvät ennakkomaksut olivat 52,5 miljoonaa euroa (3,5).

Luottomarkkinoiden tämänhetkinen hyvä tilanne ja Finnairin hyvä velkakapasiteetti mahdollistavat tulevien käyttöomaisuusinvestointien rahoituksen kilpailukykyisin ehdoin. Yhtiöllä on 34 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka vastaavat noin 44 prosenttia koko laivaston 1,2 miljardin euron tasearvosta. Tämä sisältää kolme rahoituslease-konetta. Kiinnittämättömien koneiden määrä kasvaa 36 koneeseen vuoden 2013 loppuun mennessä.

Investoinnit

Tammi–kesäkuussa kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 27,0 miljoonaa euroa (10,3), ja ne kohdistuivat pääosin yhteen varamoottoriin ja laivastoon.

Koko vuoden 2013 investointien arvioidaan olevan noin 170 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuvat pääosin laivastoon.

Laivasto

Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Kesäkuun 2013 lopussa Finnair operoi itse 44 lentokonetta, joista 15 on laajarunkokoneita ja 29 kapearunkokoneita.

Finnairin operoimien koneiden lisäksi sen taseessa on 25 yhtiön omistamaa lentokonetta. Näitä koneita operoivat muut lentoyhtiöt, joista merkittävin on Flybe Nordic. Finnair allekirjoitti kesäkuussa sopimuksen kolmen omistamansa Embraer 170 -koneen vuokraamisesta Aeromexico Connectille kuudeksi vuodeksi. Ensimmäinen koneista luovuttiin Aeromexico Connectille kesäkuussa, ja loput kaksi luovutetaan kesäkuussa 2014, kun niiden nykyiset vuokrasopimukset Kenya Airwaysin kanssa päättyvät.

Katsauskauden lopussa Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 10,3 vuotta ja muiden yhtiöiden operoiman laivaston keski-ikä 4,7 vuotta. Finnairilla on myös kahdeksan vuokrattua lentokonetta, jotka se on vuokrannut edelleen muiden lentoyhtiöiden operoitavaksi.

Finnair tilasi vuonna 2010 viisi Airbus A321ER -lentokonetta, joilla korvataan neljä lomalennoilla käytettävää Boeing 757 -konetta. Koneista kolme toimitetaan Finnairille vuoden 2013 toisella puoliskolla ja kaksi vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla.

Finnair arvioi saavansa ensimmäisen A350 XWB -koneen laivastoonsa vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla. Yhtiö on vuonna 2005 tilannut Airbusilta yksitoista A350 XWB -konetta, joista osa tulee korvaamaan kaukoliikenteessä nyt käytössä olevia koneita. Tilaukseen liittyy kahdeksan lisäkoneen toimitusoptio. Finnair tutkii vaihtoehtoisia ratkaisuja minimoidakseen vaikutukset, joita toimitusten mahdollisella viivästymisellä olisi.

Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa joustavasti laivastonsa kokoa kysyntätilanteen ja näkymien mukaisesti eripituisten vuokrasopimusten ansioista.

Finnairin operoima	Istuimia	Kpl	Omat	Vuokratut		Keski-	Muutos	Tilaukset	Lisä
laivasto 30.6.2013				(käyttö-	(rahoitus-	ikä	31.12.2012		optiot
				leasing)	leasing)		verrattuna
Euroopan liikenne
Airbus A319	123–138	9	7	2		11,9
Airbus A320	165	10	6	4		10,9
Airbus A321	196	6	4	2		12,5		5
Embraer 170	76						-1
Kaukoliikenne
Airbus A330	297/271/263	8	4	1	3	3,7
Airbus A340	270/269	7	5	2		10,5
Airbus A350	na.							11	8
Lomaliikenne
Boeing B757	227	4	0	4		15,5
Yhteensä		44	26	15	3	10,3	-1	16	8
Finnairin omistama ja	Istuimia	Kpl	Omat			Keski-	Muutos	Tilaukset	Lisä
muiden yhtiöiden operoima						ikä	31.12.2012		optiot
laivasto 30.6.2013*							verrattuna
ATR 72	68–72	12	12			3,9
Embraer 170	76	5	5			7,3	+1
Embraer 190	100	8	8			5,0

* Kaikki ATR- ja E190-koneet, sekä kaksi E170-konetta on vuokrattu Flybe Nordicille ja kolme E170-konetta konsernin ulkopuolisille tahoille.

Yhteensä 25 25 4,7 +1 0 0

Liiketoiminta-alueiden kehitys huhti–kesäkuussa

Finnairin tilinpäätöksen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne, Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut.

Lentoliikenne

Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta sekä lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset toiminnot, Operatiiviset toiminnot, Asiakaspalvelutoiminnot ja Resurssienhallinta sekä tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Cargo Terminal Operations Oy, Finnair Flight Academy Oy sekä Finnair Aircraft Finance Oy.

Avainluvut	4-6 2013	4-6 2012	Muutos, %	1-6 2013	1-6 2012	Muutos, %	2012
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	552,7	535,6	3,2	1 074,4	1 045,5	2,8	2 187,0
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	10,9	-6,8	>200	0,9	-26,8	103,3	30,2
Liiketulos liikevaihdosta, %	2,0	-1,3	3,3 %-yks.	0,0	-2,6	2,6 %-yks.	1,4
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin				3 630	3 619	0,3	3 660

Lentoliikenteen liikevaihto kasvoi huhti–kesäkuussa 3,2 prosenttia vertailujaksosta ja oli 552,7 miljoonaa euroa (535,6). Segmentin liiketulos kääntyi voitolliseksi ja oli 10,9 miljoonaa euroa (-6,8).

Finnairin liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi huhti–kesäkuussa 6,5 prosenttia ja kokonaiskapasiteetti 5,6 prosenttia vertailukaudesta. Koko liikenteen matkustajakäyttöaste nousi 0,7 prosenttiyksikköä 78,2 prosenttiin.

Matkustus kasvoi etenkin Aasian- ja Euroopan-liikenteessä. Aasian-liikenne kasvoi myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 6,6 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti kasvoi 3,9 prosenttia. Euroopanliikenne kasvoi vastaavasti 9,7 prosenttia ja kapasiteetti 10,4 prosenttia. Käyttöaste nousi Aasian-liikenteessä 1,9 prosenttiyksikköä 77,3 prosenttiin ja laski Euroopan-liikenteessä 0,5 prosenttiyksikköä 77,9 prosenttiin. Kotimaan liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna nousi vertailukaudesta 2,6 prosenttia, kun kapasiteetti kasvoi 4,3 prosenttia. Kotimaan liikenteen käyttöaste jäi 64,4 prosenttiin. Japanin jenin heikentyminen suhteessa euroon laski yksikkötuottoa (yield), ja lentoliikenteen yksikkötuotto (RASK) laski huhti–kesäkuussa 3,1 prosenttia vertailukaudesta.

Aasian-liikenteessä suurimpia myyntiyksiköitä huhti–kesäkuussa olivat Japani, Suomi, Ruotsi ja Kiina. Euroalueen talouden epävarmuus vähensi kuitenkin edelleen yritysten matkustusta ja yritysmyynti jäi edellisvuoden tasolle. Finnairin markkinaosuus yhtiön operoimilla reittipareilla Aasian ja Euroopan välisessä reittiliikenteessä nousi ja oli 5,9 prosenttia (4,8).* Suomen ja Euroopan välisessä reittiliikenteessä Finnairin markkinaosuus nousi 49,4 prosenttiin (47,8) ilman Flyben operoiman ostoliikenteen osuutta.*

Lomaliikenteen kapasiteetti laski 1,5 prosenttia vertailukaudesta, ja lomaliikenteen matkustajakäyttöaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä vertailukaudesta 86,4 prosenttiin. Finnairin tilauslennoilla matkusti huhti–kesäkuussa noin 186 000 matkustajaa.

Lentorahtikysyntä Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä vaihteli suuresti huhti–kesäkuussa, vuosineljännestasolla lentorahtikysyntä kasvoi 0,4 prosenttia vertailukaudesta. Finnairin rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste nousi 0,3 prosenttiyksikköä 65,8 prosenttiin, kun tarjotut tonnikilometrit nousivat 3,2 prosenttia ja myydyt kilometrit nousivat 3,7 prosenttia. Merkittävä muutos oli toisen kotirahtikentän eli hubin avaaminen Brysseliin huhtikuussa. Sen seurauksena lentorahtiverkostotuotot Aasian matkustajakonereiteillä kolminkertaistuivat verrattuna ensimmäiseen vuosineljännekseen.

Finnair Cargo operoi erillisiä rahtilentoja toisella vuosineljänneksellä Hongkongiin, Mumbaihin, Chicagoon, New Yorkiin ja Brysseliin. Brysselin hubi syöttää lentorahtia MD11 -rahtikoneella ja A340 -matkustajakoneella kolmesti viikossa Helsinkiin, mikä nopeuttaa lehtorahdin kulkua rekkasyöttöliikenteen lisäksi. Erillisten rahtilentojen osuus koko rahtiliikenteestä oli 23,1 prosenttia. Brysselin-hubin onnistuneen avauksen vuoksi Chicagon rahtikonereitti lopetettiin toukokuussa, mikä vahvisti edelleen yhteyksiä Keski-Euroopan ja Aasian välillä.

Finnairin lentojen saapumistäsmällisyys oli huhti–kesäkuussa erinomainen. Reittilennoista 92,2 prosenttia (88,4 prosenttia) ja kaikista lennoista 92,1 prosenttia (88,3) saapui aikataulussa.

Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet

Reittiverkosto ja allianssit

Maaliskuun lopussa alkaneella kesäliikennekaudella Finnair lentää enimmillään 81 lentoa viikossa Helsingistä Aasiaan ja tarjoaa nopeimmat yhteydet Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä yli 200 reittiparilla. Finnair lentää lisäksi Helsingistä viikoittain yli 800 lentoa kotimaan kohteisiin ja muualle Eurooppaan.

Muut uudistukset ja palvelut

Suomalaisen design-yhtiön Marimekon Finnairille suunnittelemat tekstiilit ja astiat sen lentokoneisiin otettiin käyttöön toukokuussa, ja samalla Finnair laajensi lennoilla ja Finnair PlusShopin myyntivalikoimaa uusilla Marimekko-tuotteilla. Syksyllä 2012 alkaneen yhteistyön symbolina toimii lokakuussa 2012 esitelty Unikkokuosinen Finnairin Airbus 340-kone, joka lentää Helsingin ja Finnairin kaukoliikennekohteiden välillä.

Finnair jatkoi katsauskaudella maaliskuussa alkanutta tablettien ja langattoman internet-yhteyden kokeilua yhdessä Airbus A330 -laajarunkokoneessaan. Reittilennoilla kokeilu tapahtui business-luokassa ja lomalennoilla Comfort-luokassa.

Tunnustukset ja palkinnot

Finnair oli huhti–toukokuussa maailman täsmällisin kansainvälinen lentoyhtiö kansainvälisen tutkimusyhtiö FlightStatsin mukaan. FlightStats kerää reaaliaikaisia lentotietoja maailmanlaajuisesti, ja sen mukaan Finnair oli kansainvälisistä lentoyhtiöistä täsmällisin toukokuun 93,83 prosentin ja huhtikuun 91,14 prosentin

täsmällisyydellään. Täsmällisyydellä tarkoitetaan sitä, että lento saapuu tai lähtee enintään 15 minuuttia aikataulustaan poiketen.

Kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA palkitsi Finnairin kesäkuussa Fast Travel Gold Award -palkinnolla IATAN:n nopean matkustamisen Fast Travel -ohjelman toteuttamisesta Helsinki-Vantaan lentokentällä. Ohjelman tarkoituksena on vähentää jonottamista lentokentillä ja antaa matkustajille enemmän itsepalvelumahdollisuuksia matkan aikana. Ohjelma kattaa kuusi osa-aluetta eli lähtöselvityksen, matkatavaroiden kirjaamisen ruumaan, matkustusasiakirjojen tarkistamisen, koneeseen nousemisen, varausten muuttamisen sekä matkatavaroiden noutamisen. Finnair on ottanut käyttöön näitä koskevat automaattiset järjestelmät Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä myös muilla, erityisesti eurooppalaisilla lentokentillä.

Ilmailualan tutkimuslaitos Skytrax palkitsi Finnairin kesäkuussa World Airline Awards™ -tilaisuudessa Pohjois-Euroopan parhaana lentoyhtiönä. Finnair on saanut palkinnon nyt jo neljänä peräkkäisenä vuonna, ja se on Pohjoismaiden ainoa lentoyhtiö, jolla on neljän tähden Skytrax-luokitus. Oneworld-allianssi, johon Finnair kuuluu, oli Skytraxin tutkimuksen mukaan paras allianssi. World Airline Awards™ on toimialan laajin ja arvostetuin kaupallisten lentoyhtiöiden luokittelu, ja palkintojen perusteena on 18 miljoonan matkustajan puolueeton arvio lentoyhtiöistä. Matkustajat edustavat 160 maata.

Lentotoimintapalvelut

Vuonna 2012 toteutuneiden tekniikan ja cateringin rakennejärjestelyjen jälkeen Lentotoimintapalvelutsegmentti koostuu lentokonehuollosta sekä Finncatering Oy:n ja Finnair Travel Retail Oy:n toiminnoista. LSG Sky Chefsin alaisuuteen 1.8.2012 siirtynyt Finnair Catering Oy:n liiketoiminta on mukana segmentin vertailuvuoden luvuissa 31.7.2012 asti. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös valtaosa Finnairin kiinteistöomaisuudesta sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi ja ylläpito sekä toimitilapalvelut. Liiketoiminta-alueen liikevaihdosta yli puolet tulee Finnairin ulkopuolelta.

Avainluvut	4-6 2013	4-6 2012	Muutos, %	1-6 2013	1-6 2012	Muutos, %	2012
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	54,7	82,6	-33,8	109,6	176,4	-37,9	319,5
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-21,8	-10,3	-111,2	-28,0	-7,4	< -200	-1,3
Liiketulos liikevaihdosta, %	-39,9	-12,5	-27,4 %-yks.	-25,5	-4,2	-21,3 %-yks.	-0,4
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin				1 312	2 337	-43,9	1 984

Lentotoimintapalvelujen liikevaihto laski selvästi vertailukaudesta, koska moottori- ja laitehuoltotoiminta ulkoistettiin Finnairin yhteistyökumppanille heinäkuusta 2012 alkaen ja Finnair Catering Oy:n toiminta siirtyi LSG:n operoitavaksi elokuussa 2012.

Segmentin liikevaihto oli 54,7 miljoonaa euroa (82,6). Liiketulos jäi -21,8 miljoonaa euroa tappiolliseksi (-10,3) pääasiassa tekniikan rakennemuutokseen liittyvien kertaluonteisten kulujen vuoksi.

Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot)

Liiketoiminta-alueen muodostavat Aurinkomatkat ja sen Virossa toimiva tytäryritys sekä liikematkatoimistot Area, Suomen Matkatoimisto (SMT) ja SMT:n Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel sekä Amadeus Finland, joka tuottaa matkailualan ohjelmistoja ja ratkaisuja. Aurinkomatkat palvelee vapaa-ajan matkustajia tarjoten valmismatkojen lisäksi asiakkaalle muun muassa räätälöityjä matkoja, lento- ja hotellipaketteja, pelkkiä lentoja, laivamatkoja, golf-, purjehdus- ja laskettelulomia sekä ryhmämatkoja.

Avainluvut	4-6 2013	4-6 2012	Muutos, %	1-6 2013	1-6 2012	Muutos, %	2012
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	51,3	52,4	-2,1	133,1	153,2	-13,1	284,4
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-1,0	0,5	<-200	1,5	-1,1	>200	4,9
Liiketulos liikevaihdosta, %	-1,9	1,0	-2,9 %-yks.	1,1	-0,7	1,8 %-yks.	1,7
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin				778	899	-13,5	855

Matkapalvelujen huhti–kesäkuun liikevaihto laski hieman edellisvuodesta ja oli 51,3 miljoonaa euroa (52,4). Liiketulos jäi lievästi tappiolliseksi ja oli -1,0 miljoonaa euroa (0,5). Tulokseen sisältyy kertaluontoisia eriä SMT:n toimistoverkoston sulkemisesta.

Valmismatkamarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan tasapaino jatkui kevään ajan. Kesäkuussa tapahtui kuitenkin käänne, kun kuluttajien epävarmuus oman taloutensa kehittymisestä ja Suomen kaunis sää hidastivat myyntiä ja laskivat markkinoiden hintatasoa. Aurinkomatkojen alkuvuoden tulosparannuksen taustalla on portaaliuudistus, aktiivinen dynaaminen hinnoittelu sekä kustannussäästöt henkilöstövähennyksistä ja hotellihinnoista. Talven matkojen myynti on edennyt hyvin. Syyskuussa Finnair korvaa ensimmäinen lomalentoihinsa käyttämän Boing 757-lentokone Airbus 321 ER-koneella.

Liikematkustuksen supistuminen jatkui Suomessa huhti–kesäkuussa. Yritykset ovat taantuman takia vähentäneet ja rajoittaneet henkilökuntansa matkustusta. Liikematkatoimistojen ja kansainvälisten onlinematkatoimistojen myynti pieneni edellisvuotisesta. Volyymin pienentyminen on lisännyt kilpailua asiakkaista. Lisäksi asiakasyritykset ovat alkuvuoden aikana aktiivisesti siirtyneet käyttämään edullisia onlinevarauspalveluita, mikä osaltaan on pudottanut marginaaleja.

Muutokset yhtiön johdossa

Finnairin hallitus nimitti 4.4.2013 yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi DI Pekka Vauramon, joka aloitti tehtävässä 1.6.2013. Vauramo, 56, toimi aikaisemmin Cargotecin MacGregor-liiketoiminta-alueen operatiivisena johtajana Hongkongissa. Hän seurasi toimitusjohtajana Mika Vehviläistä, joka jätti yhtiön 28.2.2013.

Henkilöstö

Meneillään olevan rakennemuutoksen vuoksi Finnairin henkilöstömäärä pieneni tammi–kesäkuussa vertailukaudesta, ja yhtiön palveluksessa oli katsauskaudella keskimäärin 5 981 (7 157) työntekijää. Henkilöstö jakautui liiketoiminta-alueittain seuraavasti: Lentoliikenne 3 630 (3 619), lentotoimintapalvelut 1 312 (2 337) ja matkapalvelut 778 (899). Muissa toiminnoissa työskenteli 261 (302) henkilöä. Henkilöstön määrä 30.6.2013 oli 5 999 (7 240).

Helmikuussa aloitetut yhteistoimintaneuvottelut taloushallinnon organisaation päättyivät huhtikuussa, ja niiden seurauksena henkilöstö pieneni 20 henkilöllä.

Maaliskuussa aloitetut yhteistoimintaneuvottelut Tekniikan toimintojen sopeuttamisesta päättyivät toukokuussa. Neuvotteluissa löydettiin ratkaisu, joka mahdollisti jarru- ja pyöräkorjaamotoimintojen säilymisen Finnairissa ulkoistuksen sijaan, ja irtisanottavien määrä vähentyi 290:een aiemmin arvioidusta 310:sta.

Finnair tarjoaa työntekijöille, jotka joutuvat jättämään yhtiön, nopeaan uudelleentyöllistymiseen tähtäävän Uraportti-palvelun ja taloudellista tukea. Irtisanomiset toteutetaan porrastetusti ja viedään valtaosin päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä.

Johdon ja henkilöstön kannustinjärjestelmät

Finnairin hallitus hyväksyi helmikuussa 2013 uuden suoritusperusteisen osakeohjelman Finnairin avainhenkilöille. Ohjelma korvaa aiemman ohjelman, joka päättyi vuoden 2012 lopussa, ja sen tarkoitus on kannustaa johtoa työskentelemään pitkän aikavälin omistaja-arvon kasvattamiseksi ja sitouttaa johtoa yhtiöön. Osakeohjelmaa on kuvattu tarkemmin 8.2.2013 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Finnairin hallitus päätti maaliskuun 2013 lopussa perustaa osakesäästöohjelman Finnairin henkilöstölle. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä yhtiön osakkeenomistajiksi, ja siten vahvistaa Finnairin työntekijöiden sitoutumista yhtiön omistaja-arvon kehitykseen ja palkita heitä pitkällä aikavälillä. Ohjelman ensimmäiseen vaiheeseen osallistui yli 1 000 finnairilaista eli noin viidennes finnairilaisista. Osakesäästöohjelmaa on kuvattu tarkemmin 27.3.2013 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto

Finnairin markkina-arvo oli kesäkuun 2013 lopussa 346,0 miljoonaa euroa (224,2) ja päätöskurssi 2,70 euroa (1,75). Finnairin osakkeen ylin kurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli tammi–kesäkuussa 3,24 euroa (2,64), alin kurssi 2,40 euroa (1,67) ja keskikurssi 2,80 euroa (2,34). Osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingin pörssissä 16,7 miljoonaa (8,3) kappaletta yhteensä 46,8 miljoonalla eurolla (19,4).

Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 osaketta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia (55,8), suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus oli 12,6 prosenttia (11,9).

Finnairin omistaminen omien osakkeiden määrä laski toukokuussa, kun Finnair luovutti yhteensä 708 679 Finnairin osaketta konsernin vuosien 2010–2012 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piirissä olleille 74 yhtiön avainhenkilölle kannustinpalkkiona. Kannustinjärjestelmä on kuvattu tarkemmin muun muassa yhtiön vuoden 2012 vuosikertomuksessa.

Finnairin hallussa oli 30.6.2013 yhteensä 301 508 yhtiön osaketta, joiden osuus yhtiön koko osakepääomasta oli 0,2 prosenttia.

Yhteiskuntavastuu

Finnair julkaisi maaliskuussa vuosittaisen vastuullisuusraporttinsa, joka on laadittu globaalin raportointiohjeistuksen Global Reporting Initiativen (GRI) mukaisesti. Raportti kuvaa ja mittaa Finnairkonsernin taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia vuonna 2012 ja sisältää artikkeleita muun muassa yhtiön toimista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, päästökaupan ja lennonjohdon kehityksestä, ilmailun roolista kaupankäynnin ja taloudellisen kehityksen edistäjänä sekä rakennemuutosten vaikutuksesta henkilöstöön.

Katsauskaudella aloitettiin lisäksi yhtiön päivitettyjä toimintaperiaatteita (Code of Conduct) koskeva henkilöstökoulutus. Finnairin tavoitteena on, että valtaosa yhtiön henkilöstöstä on osallistunut koulutukseen vuoden 2013 loppuun mennessä.

Finnair sertifioitiin kesäkuussa kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n Environmental Assessment (IEnVA) ohjelmaan ympäristöasioiden edelläkävijänä. Ohjelma on suunniteltu lentoyhtiöiden ympäristöasioiden hallinnan riippumatonta arviointia ja parantamista varten, ja se auttaa lentoyhtiötä parantamaan polttoainetehokkuutta, vähentämään jätteen määrää sekä rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjä. Finnair kuuluu lentoyhtiöiden testiryhmään, joka on mukana ohjelmassa ja kehittää sitä. Riippumattomat, valtuutetut ympäristöarviointijärjestöt arvioivat lentoyhtiöt yhtiökohtaisesti.

Merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Matkustaja- ja rahtiliikenteen varauskannan lyhyyden takia liiketoiminnan ennustaminen pitkällä aikavälillä on vaikeaa. Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Lisäksi tulokseen vaikuttavat Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin kurssivaihtelut. Polttoainekulut, lentokoneiden vuokramaksut sekä varaosahankinnat ovat dollarimääräisiä, ja jeni on vahvan Japanin-liiketoiminnan vuoksi Finnairin merkittävä tulovaluutta.

Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia. Kesäkuun lopussa polttoainehankintojen suojausaste vuoden 2013 toiselle puoliskolle oli 75 prosenttia ja

vuoden 2014 ensimmäiselle puoliskolle 60 prosenttia. Seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 73 prosenttia ja suojausaste jenille 85 prosenttia.

Finnairin kumppanuushankkeiden toteutumiseen ja niiden kautta tavoiteltujen strategisten hyötyjen saavuttamiseen liittyy riskejä, samoin lisäsäästöohjelman toteutumiseen.

Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita EU-tason tai kansainvälisen tason sääntelyhankkeita, joiden vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyhankkeista ovat EU:n hiilidioksidipäästökauppaan (Emission Trading Scheme, ETS) liittyvä kansainvälinen sääntely sekä EU-tuomioistuimen lokakuussa 2012 antama päätös lentomatkustajien oikeuksista.

Finnairin toimintaan liittyy useita strategisia, taloudellisia ja operatiivisia riskejä. Riskejä ja riskienhallintaa kuvataan tarkemmin yhtiön internetsivuilla ja vuoden 2012 taloudellisessa katsauksessa.

Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet

Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti.

Yhden prosenttiyksikön muutos matkustajakäyttöasteessa tai matkustajaliikenteen keskituotossa vaikuttaa konsernin liiketulokseen on noin 15 miljoonaa euroa. Matkustajareittiliikenteen yksikkökustannusten yhden prosenttiyksikön muutos vaikuttaa liiketulokseen noin 17 miljoonaa euroa.

Polttoainekustannukset ovat Finnairin liiketoiminnan suuri epävarmuustekijä: polttoaineen maailmanmarkkinahinnan 10 prosentin muutos vaikuttaa Finnairin liiketulokseen vuositasolla noin 32 miljoonaa euroa suojaukset huomioon ottaen.

Euro-dollari-kurssin 10 prosentin muutos vaikuttaa suojaukset huomioon ottaen vuositasolla noin 14,5 miljoonaa euroa Finnairin liiketulokseen. Euro-jeni-kurssin 10 prosentin muutos vaikuttaa suojaukset huomioon ottaen vuositasolla noin 7,5 miljoonaa euroa Finnairin liiketulokseen.

Muut tapahtumat katsauskaudella

Finnair myi 22.4.2013 koko 1 649 862 osakkeen omistuksensa eli 4,69 prosenttia Norwegian Air Shuttle ASA:n osakekannasta. Osakkeet myytiin noin 53 miljoonalla eurolla, ja Finnair sai myynnistä noin 34 miljoonan euron myyntivoiton. Norwegianin osakkeet siirtyivät Finnairin omistukseen vuonna 2007. Finnair myi tuolloin ruotsalaisen tytäryhtiönsä FlyNordicin Norwegianille ja kauppa toteutettiin osakevaihtona.

Finnair ja GA Telesis allekirjoittivat toukokuussa sopimuksen Finnairin moottorikorjaamon osan myynnistä GA Telesikselle. Finnair kertoi vuoden 2012 kesällä lopettavansa oman moottorikorjaustoimintansa Helsinki-Vantaan lentokentällä. GA Telesiksen palvelukseen siirtyi 80 moottorikorjaamon ammattilaista Finnairin moottorikorjaamosta. Yhdysvaltalainen GA Telesis on yksi maailman suurimpia ilmailualan palveluntarjoajia.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Finnair tiivisti heinäkuun alussa yhteistyötään oneworld-allianssiin kuuluvien lentoyhtiöiden kanssa. Finnair liittyi heinäkuun alussa American Airlinesin, British Airwaysin ja Iberian Pohjois-Atlantin liikennettä koskevaan yhteishankkeeseen ja kertoi aikeestaan liittyä Japan Airlinesin ja British Airwaysin yhteishankkeeseen, joka koskee Japanin ja Euroopan unionin maiden välisiä yhteyksiä. Yhteishankkeessa mukana olevat lentoyhtiöt tekevät kaupallista yhteistyötä jakamalla lentojen tuottoja sekä koordinoimalla lentoaikatauluja ja lippujen hintoja. Lentoyhtiöiden tavoitteena on parantaa toimintansa tehokkuutta, kehittää verkostonsa laajuutta ja palvella entistäkin paremmin matkustajia mannertenvälisillä yhteyksillä. Finnairin liittyminen Japan Airlinesin ja British Airwaysin yhteishankkeeseen edellyttää viranomaisten hyväksyntää. Japani on yksi Finnairin tärkeimmistä markkina-alueista.

Finnairin uudet toimitilat Tietotie 9:ssä Vantaalle otettiin käyttöön heinäkuussa. Valtaosa konsernin toiminnoista, lentävää henkilökuntaa ja tekniikkaa lukuun ottamatta, siirtyy uuteen HOTT-rakennukseen (House of Travel and Transportation) vuoden loppuun mennessä.

Vuoden 2013 näkymät – muutos liikevaihtoennusteessa

Aikaisempi ohjeistus

Euroopan epävarmat talousnäkymät, heikentynyt kuluttajakysyntä ja Aasian hidastuva kasvu lisäävät lentoliikenteen tulevan kehityksen epävarmuutta. Polttoainekustannusten odotetaan pysyvän korkeana myös vuonna 2013, ja lentoliikenteen kysynnän kasvavan maltillisesti.

Finnair arvioi liikevaihtonsa kasvavan vuonna 2013. Lentoliikenteen yksikkökustannusten ilman polttoainetta (CASK, excl. fuel) odotetaan laskevan vuodesta 2012. Finnair arvioi toiminnallisen tuloksen olevan voitollinen vuonna 2013.

Uusi ohjeistus

Euroopan epävarmat talousnäkymät, heikentynyt kuluttajakysyntä ja Aasian hidastuva kasvu lisäävät lentoliikenteen tulevan kehityksen epävarmuutta. Polttoainekustannusten odotetaan pysyvän korkeana myös vuonna 2013, ja lentoliikenteen kysynnän kasvavan maltillisesti.

Heikko jeni rasittaa Japanin myynnin yksikkötuottoja, minkä vuoksi Finnair arvioi vuoden 2013 liikevaihtonsa pysyvän suunnilleen vuoden 2012 tasolla. Lentoliikenteen yksikkökustannusten ilman polttoainetta (CASK, excl. fuel) odotetaan laskevan vuodesta 2012. Finnair arvioi toiminnallisen tuloksen olevan voitollinen vuonna 2013.

Finnairin osavuosikatsaus ajalta 1.1.–30.9.2013 julkaistaan perjantaina 25.10.2013.

FINNAIR OYJ Hallitus

Tiedotustilaisuudet

Finnair järjestää 14.8.2013 lehdistötilaisuuden klo 11.00 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 uusissa toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9. Englanninkielinen puhelinkonferenssi pidetään klo 13.45 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon 0800 770 306, PIN-koodi on: 255856#

Finnair Oyj Viestintä 14.8.2013

* Finnairin arvio. Arvio perustuu IATA:n keskitetyn matkatoimistojen BSP (Billing and Settlement Plan) -tilitysja raportointijärjestelmän tietoihin sekä Finnairin arvioon lentoyhtiöiden lippumyynnistä omien kanavien kuten internetin kautta.

Lisätietoja antavat:

Talousjohtaja Erno Hilden, puhelin (09) 818 8550, erno.hilden@finnair.com Sijoittajasuhde- ja talousviestintäjohtaja Mari Reponen, puhelin (09) 818 4054, mari.reponen@finnair.com IRO Kati Kaksonen, puhelin (09) 818 2780, kati.kaksonen@finnair.com,

investor.relations@finnair.com

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. euroa	4-6/2013	4-6/2012	Muutos %	1-6/2013	1-6/2012	Muutos %	1-12/2012
Liikevaihto	609,7	594,4	2,6	1 202,9	1 186,2	1,4	2 449,4
Valmistus omaan käyttöön	0,1	0,1	-5,6	0,7	1,1	-39,1	1,7
Liiketoiminnan muut tuotot	4,3	6,3	-31,2	8,7	10,2	-14,8	20,8
Käyttöomaisuuden myyntivoitot *	0,0	0,0	-	0,0	0,0	-	22,2
Liiketoiminnan tuotot	614,1	600,8	2,2	1 212,2	1 197,5	1,2	2 494,1
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstökulut	100,6	112,5	-10,6	202,7	225,9	-10,3	429,2
Polttoaineet	171,5	157,9	8,6	341,0	325,5	4,7	670,3
Lentokaluston leasemaksut	14,2	17,2	-17,6	28,9	35,2	-18,0	66,2
Muut vuokrat	36,8	26,6	38,3	72,4	57,5	25,9	123,2
Kaluston aineostot ja huolto	39,1	27,4	42,9	79,9	55,1	45,0	133,1
Liikennöimismaksut	59,0	58,7	0,4	109,0	112,4	-3,0	226,0
Maaselvitys- ja cateringkulut	65,2	56,0	16,5	128,7	117,9	9,2	247,2
Valmismatkatuotannon kulut	17,8	17,6	1,4	45,9	57,1	-19,6	96,8
Myynti- ja markkinointikulut	19,6	20,3	-3,6	37,8	38,8	-2,6	75,7
Poistot	31,2	32,3	-3,4	62,3	64,2	-2,9	130,8
Muut kulut	53,0	58,1	-8,8	115,2	115,2	0,0	230,2
Toiminnalliset kulut yhteensä	608,0	584,6	4,0	1 223,8	1 204,8	1,6	2 428,7
Toiminnallinen liikevoitto, EBIT	6,1	16,2	-62,4	-11,6	-7,3	-58,5	43,2
Johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten
lentokaluston huoltovarausten arvon muutokset	1,4	-20,9	106,8	6,7	-11,7	157,5	-4,0
Kertaluonteiset erät	-19,3	-11,9	-62,4	-20,7	-16,3	-27,1	-27,6
Kulut yhteensä	625,9	617,4	1,4	1 237,8	1 232,8	0,4	2 460,3
Liikevoitto, EBIT	-11,8	-16,6	28,9	-25,6	-35,3	27,6	33,8
Rahoitustuotot	37,4	3,1	> 200 %	38,7	4,9	> 200 %	7,9
Rahoituskulut	-4,7	-9,1	48,4	-8,9	-15,6	42,6	-25,5
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	0,4	-1,4	126,1	-1,6	-2,7	40,4	-1,4
Tulos ennen veroja	21,2	-24,0	188,4	2,5	-48,7	105,2	14,8
Välittömät verot	-4,2	5,3	-179,6	-1,3	10,8	-112,0	-4,3
Kauden tulos	17,0	-18,7	190,9	1,2	-37,9	103,3	10,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta	16,9	-18,8		1,0	-38,1		10,2
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden tuloksesta	0,1	0,1		0,2	0,2		0,3
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta kauden tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos (eur)
Laimentamaton / laimennettu osakekohtainen tulos, EPS	0,11	-0,16		-0,04	-0,33		0,01
Kauden tulos / osake	0,13	-0,15		0,01	-0,30		0,08

* Ei sisälly toiminnalliseen liikevoittoon.

Vertailutiedot vuodelta 2012 on oikaistu uudistetun IAS 19, Työsuhde-etuudet -standardin mukaisesti. Jäänestokulujen, lentokonesiivouksen ja eräiden muiden kulujen ryhmittelyä on muutettu. Lisätietoja esitetty liitetiedossa 17.

KONSERNIN TASE

Milj. euroa	30.6.2013	30.6.2012	31.12.2012
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	21,4	29,9	25,5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1 342,6	1 375,3	1 362,6
Osuudet osakkuusyrityksissä	10,7	9,4	12,3
Muut rahoitusvarat	21,8	37,4	22,7
Laskennalliset verosaamiset	85,4	90,1	77,6
Yhteensä	1 481,8	1 542,1	1 500,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18,2	18,5	17,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	325,0	317,4	251,1
Muut rahoitusvarat	330,0	364,4	363,5
Rahavarat	94,9	62,7	67,0
Yhteensä	768,2	763,0	698,7
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	27,1	86,8	31,9
Varat yhteensä	2 277,1	2 391,9	2 231,3
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	75,4	75,4	75,4
Muu oma pääoma	658,2	613,2	699,0
Yhteensä	733,6	688,6	774,4
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,8	0,8	0,9
Oma pääoma yhteensä	734,4	689,4	775,3
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	89,9	91,6	91,6
Rahoitusvelat	349,6	482,2	413,5
Eläkevelvoitteet	5,0	0,0	3,6
Varaukset	83,5	90,6	82,3
Yhteensä	528,0	664,4	591,0
Lyhytaikaiset velat
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	0,0	0,0	0,1
Varaukset	45,3	42,7	38,2
Rahoitusvelat	194,8	205,7	174,2
Ostovelat ja muut velat	772,0	773,4	650,3
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	2,5	16,3	2,2
Yhteensä	1 014,6	1 038,1	865,0
Velat yhteensä	1 542,6	1 702,5	1 456,0
Oma pääoma ja velat yhteensä	2 277,1	2 391,9	2 231,3

Vertailutiedot vuodelta 2012 on oikaistu uudistetun IAS 19, Työsuhde-etuudet -standardin mukaisesti, lisätietoja esitetty liitetiedossa 17.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Mi lj. eu roa	Os ak e ää p om a	Yli i- rah ku rss ast o	Va ah ast rar o	Kä än yv arv on rah ast o	Sij oit etu n va p aa n om an ää p om an rah ast o	Mu toe rot un	Ed elli ste n tilik sie au n itto vo	Om an ää p om an eh toi ne n lain a	Yh ä tee ns	Mä ärä y s llat ien tom va ista j ien om os uu s	Om a ä äo p ma hte ä y en s
Om ä äo 1. 1.2 01 3 a p ma	4 75 ,	20 4 ,	14 7, 7	0, 2	24 1 7,	-0, 3	11 2, 6	17 1, 1	77 4, 3	0, 9	77 5, 2
Os ing j kep ise ak ot ste t m sut a o sa eru							-12 7 ,		-12 7 ,	-0, 3	-13 0 ,
Om ien ak ke ide n h kin ta os an					-1, 7				-1, 7		-1, 7
/ Lu ak kee ute tut at t ov om os
Os ak iste ak suj ku ste sta ep eru n m en nn us					1, 8		-0, 3		1, 5		1, 5
Om ää eh toi n la ina n k t j a k ulu t an p om an se oro							-4, 0	0, 0	-4, 0		-4, 0
Om ist aj iin lii vä ä äo rät tty t o ma n p ma n e	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	0, 2	24 7, 3	-0, 3	95 5 ,	17 1, 1	75 7, 4	0, 6	75 8, 0
Til ika ud los tu en							1, 0		1, 0	0, 2	1, 2
La aj lok rät tu an se n e				-24 9 ,					-24 9 ,		-24 9 ,
Ka ud la aj ulo a t en s	0, 0	0, 0	0, 0	-24 9 ,	0, 0	0, 0	1, 0	0, 0	-23 8 ,	0, 2	-23 6 ,
Om ä äo 30 .6. 20 13 a p ma	4 75 ,	20 4 ,	14 7, 7	-24 6 ,	24 3 7,	-0, 3	96 6 ,	17 1, 1	73 3, 6	0, 8	73 4, 4
Mi lj. eu roa	Os ak e ää p om a	Yli i- rah ku rss ast o	Va ah ast rar o	Kä än yv arv on rah ast o	Sij oit etu n va p aa n om an ää p om an rah ast o	Mu toe rot un	Ed elli ste n tilik sie au n itto vo	Om an ää p om an eh toi ne n lain a	Yh ä tee ns	Mä ärä y s llat ien tom va ista j ien om os uu s	Om a ä äo p ma hte ä y en s
Om ä äo 1. 1.2 01 2 a p ma	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	30 0 ,	24 7, 2	-0, 2	11 1, 9	11 9, 4	75 1, 8	0, 7	75 2, 5
La ske eri ( IAS 19 ) nta tte tos p aa en m uu				27 2 ,					27 2 ,		27 2 ,
O ika ist ä äo 1. 1.2 01 2 u o ma p ma	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	57 2 ,	24 7, 2	-0, 2	11 1, 9	11 9, 4	77 9, 0	0, 7	77 9, 7
Om ää eh toi n la ina n k t j a k ulu t an p om an se oro							-4, 1		-4, 1		-4, 1
Om ist aj iin lii vä ä äo rät tty t o ma n p ma n e	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	57 2 ,	24 7, 2	-0, 2	10 7, 8	11 9, 4	4, 9 77	0, 7	5, 6 77
Til ika ud los tu en							-38 1 ,		-38 1 ,	0, 1	-38 0 ,
La aj tu lok rät an se n e				-48 2 ,					-48 2 ,		-48 2 ,

Kauden laaja tulos 0,0 0,0 0,0 -48,2 0,0 0,0 -38,1 0,0 -86,3 0,1 -86,2 Oma pääoma 30.6.2012 75,4 20,4 147,7 9,0 247,2 -0,2 69,7 119,4 688,6 0,8 689,4

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa	1-6/2013	1-6/2012	1-12/2012
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto	1,2	-36,6	10,5
Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa *	81,3	98,4	123,8
Korkokulut ja muut rahoituskulut	8,9	15,4	24,7
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	-37,1	-4,4	-7,9
Käyttöpääoman muutos	32,1	29,6	22,2
Maksetut korot	-5,8	-7,2	-16,7
Maksetut rahoituskulut	-1,6	-5,2	-6,0
Saadut korot	1,4	2,3	4,2
Maksetut verot	-2,0	0,0	-0,1
Liiketoiminnan nettorahavirta	78,6	92,3	154,7
Investointien rahavirrat
Yhteisyritysten hankinnat	0,0	0,0	-0,7
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-0,8	-3,4	-4,8
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-43,3	-3,6	-53,3
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien korkosijoitusten nettomuutos	-56,7	42,7	-5,2
Myytävissä olevien osakkeiden nettomuutos	54,1	0,0	0,1
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	0,0	0,0	10,6
Saadut osingot	1,1	0,1	0,1
Pitkäaikaisten saamisten muutos	0,9	-0,4	-1,0
Investointien nettorahavirta	-44,6	35,4	-54,2
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	0,0	-100,0	71,0
Lainojen takaisinmaksut ja muutokset	-44,8	30,5	-207,9
Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksu	0,0	0,0	-67,7
Oman pääoman ehtoisen lainan nosto	0,0	0,0	120,0
Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut	-4,0	0,0	-14,3
Omien osakkeiden hankinta	-1,7	0,0	0,0
Maksetut osingot	-13,0	0,0	0,0
Rahoituksen nettorahavirta	-63,5	-69,5	-98,9
Rahavirtojen muutos	-29,5	58,2	1,6
Rahavarat tilikauden alussa	256,1	254,5	254,5
Rahavirtojen muutos	-29,5	58,2	1,6
Rahavarat tilikauden lopussa	226,6	312,7	256,1
Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
* Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa
Poistot	63,5	64,2	130,8
Työsuhde-etuudet	8,4	12,5	12,3
Johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston
huoltovarausten arvon muutokset	-6,7	11,7	4,0
Muut oikaisut	16,2	10,0	-23,3
Yhteensä	81,3	98,4	123,8
Muut rahoitusvarat	330,0	364,4	363,5
Rahavarat	94,9	66,1	67,0
Lyhytaikaiset rahavarat taseessa	425,0	430,5	430,5
Yli 3 kuukauden päästä erääntyvät	-197,8	-93,2	-141,1
Myytävissä olevat osakkeet	-0,6	-24,6	-33,3
Rahavirtalaskelman rahavarat yhteensä	226,6	312,7	256,1

Vertailutiedot vuodelta 2012 on oikaistu uudistetun IAS 19, Työsuhde-etuudet -standardin mukaisesti.

KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

1. LAADINTAPERUSTA

Konsernin tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen IAS 34, Osavuosikatsaukset standardia.

2. LAADINTAPERIAATTEET

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2012 noudattamien periaatteiden kanssa. Tiedotteen luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Konsernin vuonna 2013 ja 2014 käyttöönotettavista IASB:n julkaisemista standardeista ja tulkinnoista on selostettu tilinpäätöksen 2012 laadintaperiaatteissa. Uudistetussa IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardissa ns. etuuspohjaisten eläkkeiden laskennassa käytetty "putkimenetelmä" poistetaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muun laajan tuloksen eriin.

3. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen arvoihin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Tämän tilinpäätöstiedotteen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2012.

4. SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin. Liiketoimintasegmentit ovat lentoliikenne, lentotoimintapalvelut ja matkapalvelut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään arvoon.

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa			1-6/2013
		Lentoliikenne Lentotoiminta	Matkapalvelut	Konserni	Kohdistamat	Konserni
		palvelut		eliminoinnit	tomat erät
Ulkoinen liikevaihto	1 007,4	63,1	132,4			1 202,9
Sisäinen liikevaihto	67,0	46,5	0,7	-114,2		0,0
Liikevaihto	1 074,4	109,6	133,1	-114,2	0,0	1 202,9
Liikevoitto	0,9	-28,0	1,5		0,0	-25,6
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta					-1,6	-1,6
Rahoitustuotot					38,7	38,7
Rahoituskulut					-8,9	-8,9
Tuloverot					-1,3	-1,3
Määräysvallattomien omistajien osuus					-0,2	-0,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta						1,0
Poistot	58,2	3,4	0,7	0,0	0,0	62,3

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa	1-6/2012
		Lentoliikenne Lentotoiminta	Matkapalvelut	Konserni	Kohdistamat	Konserni
		palvelut		eliminoinnit	tomat erät
Ulkoinen liikevaihto	971,2	62,5	152,5			1 186,2
Sisäinen liikevaihto	74,3	113,9	0,7	-188,9		0,0
Liikevaihto	1 045,5	176,4	153,2	-188,9	0,0	1 186,2
Liikevoitto	-26,8	-7,4	-1,1		0,0	-35,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta					-2,7	-2,7
Rahoitustuotot					4,9	4,9
Rahoituskulut					-15,6	-15,6
Tuloverot					10,8	10,8
Määräysvallattomien omistajien osuus					-0,2	-0,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta						-38,1
Poistot	55,3	8,1	0,8	0,0	0,0	64,2

Liikevaihto
Milj. euroa	4-6/2013	4-6/2012	Muutos %	1-6/2013	1-6/2012	Muutos %	1-12/2012
Lentoliikenne	552,7	535,6	3,2	1 074,4	1 045,5	2,8	2 187,0
Lentotoimintapalvelut	54,7	82,6	-33,8	109,6	176,4	-37,9	319,5
Matkapalvelut	51,3	52,4	-2,1	133,1	153,2	-13,1	284,4
Konsernieliminoinnit	-49,1	-76,2	35,6	-114,2	-188,9	39,5	-341,5
Yhteensä	609,6	594,4	2,6	1 202,9	1 186,2	1,4	2 449,4

Liikevoitto
Milj. euroa	4-6/2013	4-6/2012	Muutos %	1-6/2013	1-6/2012	Muutos %	1-12/2012
Lentoliikenne	10,9	-6,8	> 200 %	0,9	-26,8	103,3	30,2
Lentotoimintapalvelut	-21,8	-10,3	-111,2	-28,0	-7,4	<-200 %	-1,3
Matkapalvelut	-1,0	0,5	<-200 %	1,5	-1,1	> 200 %	4,9
Yhteensä	-11,8	-16,6	28,9	-25,6	-35,3	27,6	33,8

Henkilöstö keskimäärin segmenteittäin

	1-6/2013	1-6/2012	Muutos %	1-12/2012
Lentoliikenne	3 630	3 619	0,3	3 660
Lentotoimintapalvelut	1 312	2 337	-43,9	1 984
Matkapalvelut	778	899	-13,5	855
Muut toiminnot	261	302	-13,6	285
Yhteensä	5 981	7 157	-16,4	6 784

5. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2012 konsernin vuosikertomuksessa esitettävien tietojen kanssa. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

Johdannaiset	30.6.2013		30.6.2012		31.12.2012
	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä
	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo
Valuuttajohdannaiset, milj. euroa
Suojauslaskennassa olevat erät (termiinit):
Polttoaineen valuuttasuojaus	426,9	-0,3	377,4	25,3	413,5	0,3
Lentokoneostojen suojaus
Käyvän arvon suojaus	273,2	14,8	319,5	30,8	291,1	13,4
Rahavirran suojaus	0,0		0,0		0,0
Leasemaksujen valuuttasuojaus	37,4	-0,1	42,8	2,9	40,3	-0,2
Suojauslaskennassa olevat yhteensä	737,6	14,4	739,7	59,0	744,9	13,5
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit)	186,4	0,6	188,8	7,3	173,3	-0,9
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot)
Ostetut valuuttaoptiot	217,3	17,5	104,4	3,0	105,5	5,9
Asetetut valuuttaoptiot	283,9	-2,6	129,3	-1,5	110,5	-0,8
Taseen suojaus (termiinit)	32,2	0,2	63,0	3,2	47,8	0,0
Suojauslaskennan ulkopuolella yhteensä	719,9	15,7	485,5	12,0	437,1	4,2
Valuuttajohdannaiset yhteensä	1 457,4	30,1	1 225,2	71,0	1 182,0	17,7
Hyödykejohdannaiset, tonnia/MWh
Suojauslaskennassa olevat erät:
Lentopetrolitermiinit, tonnia	602 120	-23,3	507 700	-24,3	574 660	-1,7
Sähköjohdannaiset, MWh	0	0,0	85 065	-0,2	0	0,0
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Lentopetrolitermiinit	12 000	0,0	7 100	-0,8	0	0,0
Optiot
Ostetut, lentopetroli	204 000	1,5	239 000	2,1	214 000	3,1
Asetetut, lentopetroli	230 000	-5,9	406 000	-10,3	301 000	-4,1
Sähköjohdannaiset, MWh	86 005	-0,6	37 545	-0,4	91 536	-0,5
Yhteensä		-28,3		-33,9		-3,2
Korkojohdannaiset, milj. euroa
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:	19,9	0,4	24,9	0,5	22,9	1,0
Yhteensä	19,9	0,4	24,9	0,5	22,9	1,0
Koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:	25,0	-0,8	25,0	-1,0	25,0	-1,1
Yhteensä	25,0	-0,8	25,0	-1,0	25,0	-1,1
Korko-optiot	0,0	0,0	7,7	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	0,0	0,0	7,7	0,0	0,0	0,0

6. KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVAT VARAT JA VELAT

Kä vä ier ia kä ä än tui itu n h ark ste sta ho n a rvo p ar vo on ar vo ra sv y y	ist a j loi sta aro a - ve
Kä vä oin tik de n l t a t ra ort y rvo p au op us sa		30 .6. 20	13			31 .12 .20	12
Mi lj. eu roa	Yh nsä tee	Ta 1 so	Ta 2 so	Ta 3 so	Yh nsä tee	Ta 1 so	Ta 2 so	Ta 3 so
Kä ä än ste tut rat y p ar vo on ar vo va
Kä ää los iku ise sti kirj rah oit tu tte att at t y p n a rvo on va av usv ara
Ka käy ntia eri t up an rvo p ap	32 9, 5	34 8 ,	29 4, 7		33 0, 3	34 6 ,	29 5, 7
Ka käy ntij oh da ais et up an nn
Va luu - j a k ihto im uks tan et oro nva so p	0, 0		0, 0		0, 0		0, 0
- j ois käy uoj sla ske ta vä n a rvo n s au nn as sa
Va luu tta j oh da ais et nn	38 4 ,		38 4 ,		28 3 ,		28 3 ,
- j ois rah irra uoj sla ske ta av n s au nn as sa	3, 0		3, 0		6, 0		6, 0
Hy öd kej oh da ais et nn y	0, 7		0, 7		5, 3		5, 3
- j ois rah irra uoj sla ske ta av n s au nn as sa	0, 7		0, 7		5, 3		5, 3
My täv iss ä o lev rah oit at t y usv ara
Os ak ij oit uks et es	0, 0	0, 0			32 3 ,	32 3 ,
Yh tee ä ns	36 8, 5	34 8 ,	33 3, 7	0, 0	39 6, 2	66 9 ,	32 9, 3	0, 0
Kä ä än lat ste tut p ar vo on ar vo ve y
Kä ää los iku ise sti kirj rah oit ela tu tte att at t y p n a rvo on va av usv
Ka käy ntij oh da ais et up an nn
Va luu - j a k ihto im uks tan et oro nva so p	0, 3		0, 3		0, 1		0, 1
- j ois rah irra uoj sla ske ta av n s au nn as sa
Va luu j oh da ais tta et nn	8, 3		8, 3		11 6 ,		11 6 ,
- j ois rah irra uoj sla ske ta av n s au nn as sa	3, 3		3, 3		5, 9		5, 9
Hy öd kej oh da ais et y nn	29 0 ,		24 6 ,	4, 4	7, 5		6, 5	1, 0
- j ois rah irra uoj sla ske ta av n s au nn as sa	24 0 ,		24 0 ,		0 7,		0 7,
ä Yh tee ns	37 7 ,		33 2 ,	4, 4	19 2 ,		18 2 ,	1, 0

Raportointikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.

Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.

Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä osin vastapuolten toimittamiin vahvistuksiin, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty IFRS 7 -standardin vaatimusten mukaisesti koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.

Tä äy sla sk elm 3 ka kä ä än ty a t sm as on mu an y p ar vo on ar vo	tui ho itu ist ste sta ra sv aro	a j loi sta a - ve
Kä vä t a t ra ort oin tik de n l y rvo p au op us sa	Kä ää y p tul aik eis utt osv	n a rvo on i ki rj est att at av		Yh nsä tee	Kä ää y p tul aik eis utt osv	n a rvo on i ki rj est att at av	My iss ä y nn ole ke t o va sa sij oit uks et	Yh nsä tee
	Ka up an käy ntia rvo	Ka up an - käy nti- j	30 .6. 20 13		Ka up an - käy ntia rvo	Ka up an - käy nti- j	31 .12 .20 12
Mi lj. eu roa	eri t p ap	oh da ais et nn			- p eri t ap	oh da ais et nn
Al ku ldo sa	-	-1, 0	-	-1, 0	-	0, 0	-	0, 0
Vo itot j iot hte sä tul las ke lma a t ap p y en os ssa	-	0, 1		0, 1	-	2, 9		2, 9
La aj tul ok as sa se ssa	-		-	-	-		-	-
Os ( it) tot j a m yy nn	-	-	-	-	-	-	-	-
To tuk ( j a l iikk llel kut ) teu set ee as	-	-3, 5	-	-3, 5	-	-3, 9	-	-3, 9
Sii lle 3 j ois sie ltä t ta rro so a p	-	-	-	-	-	-	-	-
Lo ldo p pu sa		-4, 4		-4, 4		-1, 0		-1, 0
Ra oin tik de n l ha llu lev ist ist a k de ort p au op us sa ss a o a v aro au	lle kir j oit j atu t v ot a t ap	iot hte ä p en s y
Liik im inn uis ku luis eto an m sa sa		0, 1		0, 1		2, 9		2, 9

Tilikauden aikana rahoitusvarojen tai -velkojen käyvän arvon luokissa ei tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian tasolle 3 tai sieltä pois. Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta yhden tai useamman käyvän arvon määrittämiseen käytetyn syöttötiedon vaihtaminen jokseenkin mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi tasolla 3 olevien käypään arvoon arvostettujen erien käypää arvoa merkittävästi ottaen huomioon kyseisten varojen ja velkojen suhteellisen pienen kokonaismäärän.

Rahoitusvarojen ja velkojen käyvät arvot vastaavat tilikaudella niiden kirjanpitoarvoja.

7. YRITYSHANKINNAT JA -MYYNNIT

Raportointikaudella ei ole ollut hankintoja eikä myyntejä.

8. TULOVEROT

Tuloverot on merkitty tuloslaskelmaan käyttäen verokantaa, jota sovelletaan vuoden odotettuun kokonaistulokseen.

9. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Yhtiökokous päätti 27.3.2013 jakaa osinkoa 0,10 euroa osaketta kohti. Kokonaisosingon määrä oli 12,7 miljoonaa euroa ja se perustui rekisteröityjen osakkeiden määrään 3.4.2013. Osingot maksettiin 10.4.2013.

10. AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOS

Milj. euroa	30.6.2013	30.6.2012	31.12.2012
Kirjanpitoarvo kauden alussa	1 388,1	1 500,5	1 500,5
Käyttöomaisuusinvestoinnit	27,0	10,3	41,4
Ennakoiden muutos	21,9	-3,0	26,2
Vähennykset ja siirrot	-9,4	-38,4	-49,3
Poistot	-63,5	-64,2	-130,7
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	1 364,0	1 405,2	1 388,1
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa	16,7	0,0	0,0
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa	14,7	39,6	16,7

11. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

Pääasiassa tekniikan vaihto- ja käyttöomaisuus sekä Finncatering Oy.

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	30.6.2013	30.6.2012	31.12.2012
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14,7	39,6	16,7
Vaihto-omaisuus	9,3	33,3	12,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	3,1	10,5	2,9
Rahavarat	0,0	3,4	0,0
Yhteensä	27,1	86,8	31,9
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat	30.6.2013	30.6.2012	31.12.2012
Ostovelat ja muut velat	2,5	16,3	2,2

Yhteensä 2,5 16,3 2,2

12. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

Lainoja lyhennettiin lyhennysohjelman mukaisesti. Muut kirjanpidossa esitetyt lainojen nostot liittyvät vanhoihin vakuudellisiin lainoihin, joiden poikeuksellisesta sopimusrakenteesta johtuen nettolyhennys kirjataan bruttona sekä nostoksi että lyhennykseksi.

13. VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa	30.6.2013	30.6.2012	31.12.2012
Muut omasta puolesta annetut vakuudet, pantit	575,2	679,1	633,5
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset	66,0	64,9	65,3
Muiden puolesta annetut takuut	2,4	3,5	2,5
Yhteensä	643,6	747,5	701,3

Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 30.6.2013 olivat 1 000,0 miljoonaa euroa (1 000,0).

14. VASTUUT
Milj. euroa	30.6.2013	30.6.2012	31.12.2012
Lentokaluston leasemaksuvastuut	148,0	197,9	170,0
Muut vastuut	253,0	282,9	258,0
Yhteensä	401,0	480,8	428,0

15. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Milj. euroa	30.6.2013	30.6.2012	31.12.2012
Tavaroiden ja palvelujen myynnit
Osakkuus- ja yhteisyritykset	34,3	8,4	25,0
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuus- ja yhteisyritykset	71,7	53,2	98,9
Saatavat ja velat
Saatavat osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	27,7	0,3	22,5
Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille	5,0	4,4	7,2

16. LAAJAN TULOKSEN ERÄT

Laajassa tuloslaskelmassa esitetään aiemmin suoraan omaan pääomaan kirjatut suojauslaskennassa olevien erien realisoitumattomat johdannaisten arvonmuutokset, joilla suojataan tulevaisuuden rahavirtoja, sekä valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssierot.

Milj. euroa	4-6/2013	4-6/2012	Muutos %	1-6/2013	1-6/2012	Muutos %	1-12/2012
Kauden tulos	17,0	-18,7	190,9	1,2	-37,9	103,3	10,5
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	0,0	0,0	-	0,0	0,0	-	0,0
Myytävissä olevien rahavarojen
muutos verojen jälkeen	-21,1	0,1	<-200 %	-10,4	8,9	<-200 %	15,7
Suojausinstrumenttien käyvän arvon
muutos verojen jälkeen	-27,3	-34,7	21,3	-16,7	-32,4	48,5	-36,5
Eläkevastuiden muutos (IAS 19)	4,5	-13,9	132,1	2,1	-24,8	108,5	-36,1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-44,0	-48,5	9,4	-25,0	-48,3	48,3	-56,9
Kauden laaja tulos	-26,9	-67,2	-	-23,7	-86,2	-	-46,4
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus
kauden laajasta tuloksesta	-27,1	-67,3	59,8	-23,9	-86,3	72,3	-46,5
Määräysvallattomien omistajien
osuus kauden laajasta tuloksesta	0,1	0,1	-16,1	0,2	0,1	103,8	0,1

17. LAADINTAPERIAATTEEN MUUTOS

Finnair-konserni on ottanut 1.1.2013 alkaen käyttöön uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin. Muutos kohdistuu lentoliikennesegmenttiin. Jäänestokulujen, lentokonesiivouksen ja eräiden muiden kulujen ryhmittelyä on muutettu. Muutosten vaikutukset konsernituloslaskelmaan ja konsernitaseeseen on esitetty alla.

Konsernituloslaskelma			4-6/2012
Milj. euroa	Raportoitu	IAS 19 Työsuhde etuudet	Jäänesto ja lentokone siivous	Muut muutokset	Oikaistu
Liiketoiminnan tuotot	600,8	0,0	0,0	0,0	600,8
Henkilöstökulut	113,9	-1,5	0,0	0,1	112,5
Kaluston aineostot ja huolto	31,4	0,0	-4,0	0,0	27,4
Maaselvitys- ja cateringkulut	52,0	0,0	4,0	0,0	56,0
Myynti- ja markkinointikulut	19,9	0,0	0,0	0,4	20,3
Muut kulut	58,6	0,0	0,0	-0,5	58,1
Muut kulut yhteensä	343,1	0,0	0,0	0,0	343,1
Liikevoitto, EBIT	-18,1	1,5	0,0	0,0	-16,6
Tulos ennen veroja	-25,5	1,5	0,0	0,0	-24,0
Välittömät verot	5,7	-0,4	0,0	0,0	5,3
Kauden tulos	-19,8	1,1	0,0	0,0	-18,7

Konsernituloslaskelma			1-6/2012
		IAS 19	Jäänesto ja
		Työsuhde	lentokone	Muut
Milj. euroa	Raportoitu	etuudet	siivous	muutokset	Oikaistu
Liiketoiminnan tuotot	1 197,5	0,0	0,0	0,0	1 197,5
Henkilöstökulut	228,8	-3,0	0,0	0,1	225,9
Kaluston aineostot ja huolto	71,8	0,0	-16,7	0,0	55,1
Maaselvitys- ja cateringkulut	101,2	0,0	16,7	0,0	117,9
Myynti- ja markkinointikulut	38,2	0,0	0,0	0,6	38,8
Muut kulut	115,9	0,0	0,0	-0,7	115,2
Muut kulut yhteensä	679,9	0,0	0,0	0,0	679,9
Liikevoitto, EBIT	-38,3	3,0	0,0	0,0	-35,3
Tulos ennen veroja	-51,7	3,0	0,0	0,0	-48,7
Välittömät verot	11,5	-0,7	0,0	0,0	10,8
Kauden tulos	-40,2	2,3	0,0	0,0	-37,9

Konsernituloslaskelma			1-12/2012
Milj. euroa	Raportoitu	IAS 19 Työsuhde etuudet	Jäänesto ja lentokone siivous	Muut muutokset	Oikaistu
Liiketoiminnan tuotot	2 494,1	0,0	0,0	0,0	2 494,1
Henkilöstökulut	426,9	1,7	0,0	0,6	429,2
Kaluston aineostot ja huolto	156,0	0,0	-22,9	0,0	133,1
Maaselvitys- ja cateringkulut	224,3	0,0	22,9	0,0	247,2
Myynti- ja markkinointikulut	74,3	0,0	0,0	1,4	75,7
Muut kulut	232,2	0,0	0,0	-2,0	230,2
Muut kulut yhteensä	1 344,9	0,0	0,0	0,0	1 344,9
Liikevoitto, EBIT	35,5	-1,7	0,0	0,0	33,8
Tulos ennen veroja	16,5	-1,7	0,0	0,0	14,8
Välittömät verot	-4,7	0,4	0,0	0,0	-4,3
Kauden tulos	11,8	-1,3	0,0	0,0	10,5

Konsernitase		30.6.2012			31.12.2012
Milj. euroa	Raportoitu	Muutos	Oikaistu	Raportoitu	Muutos	Oikaistu
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Muut rahoitusvarat	32,5	4,9	37,4	33,1	-10,4	22,7
Muut pitkäaikaiset varat	1 504,7	0,0	1 504,7	1 478,0	0,0	1 478,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä	1 537,2	4,9	1 542,1	1 511,1	-10,4	1 500,7
Lyhytaikaiset varat yhteensä	849,8	0,0	849,8	730,6	0,0	730,6
Varat yhteensä	2 387,0	4,9	2 391,9	2 241,7	-10,4	2 231,3
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	75,4	0,0	75,4	75,4	0,0	75,4
Muu oma pääoma	608,5	4,7	613,2	709,2	-10,2	699,0
Yhteensä	683,9	4,7	688,6	784,6	-10,2	774,4
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,8	0,0	0,8	0,9	0,0	0,9
Oma pääoma yhteensä	684,7	4,7	689,4	785,5	-10,2	775,3
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	91,4	0,2	91,6	94,9	-3,3	91,6
Eläkevelvoitteet	0,0	0,0	0,0	0,5	3,1	3,6
Muut pitkäaikaiset velat	572,8	0,0	572,8	495,8	0,0	495,8
Yhteensä	664,2	0,2	664,4	591,2	-0,2	591,0
Lyhytaikaiset velat yhteensä	1 038,1	0,0	1 038,1	865,0	0,0	865,0
Velat yhteensä	1 702,3	0,2	1 702,5	1 456,2	-0,2	1 456,0
Oma pääoma ja velat yhteensä	2 387,0	4,9	2 391,9	2 241,7	-10,4	2 231,3

18. TILIKAUDEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut muita merkittäviä tapahtumia kuin osavuosikatsauksessa selostettuja asioita.

19. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Osakekohtainen tulos: Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE):

Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)

Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä

Korolliset nettovelat * 100 Tulos * 100

Oma pääoma + määräysvallattominen omistajien osuus Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus

Kauden tulos - oman pääomanehtoisen lainan korot Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut * 100

Tulos / osake: Korolliset nettovelat:

Kauden tulos Korolliset velat - korolliset varat - pörssiosakkeet

Oma pääoma / osake: Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus * 100 Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä Taseen loppusumma - saadut ennakot

Velkaantumisaste, %: Oman pääoman tuotto, % (ROE):

(keskiarvo)

Operatiivinen liikevoitto:

Liikevoitto ilman myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon muutoksia, huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia ja kertaluonteisia eriä

Oma pääoma:

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus

Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.