AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Caverion Oyj

Earnings Release Jan 28, 2014

3260_er_2014-01-28_499b6c0b-a1b5-4420-9034-ef5e1ca7c04c.pdf

Earnings Release

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Tilinpäätöstiedote 2013

CAVERION OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 28.1.2014 KLO 8.00

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.–31.12.2013

Käyttökate paranee suunnitelmien mukaisesti – viimeisen vuosineljänneksen vahva kassavirta paransi taloudellista asemaa

Tulosohjeistuksen toteutuminen vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla

  • x Heinä–joulukuun käyttökate (EBITDA) oli 53,4 milj. euroa ilman jakautumiseen liittyviä 4,8 milj. euron kertaluonteisia kuluja ja liikevaihto oli 1 282,9 milj. euroa.
  • x Aikaisemmin annettu tulosohjeistus vuoden 2013 toiselle vuosipuoliskolle oli seuraava: käyttökate yli 50 milj. euroa ja liikevaihto noin 1,29 miljardia euroa. Tulosohjeistuksessa ei otettu huomioon jakautumiseen liittyviä kertaluonteisia kustannuksia eikä mahdollisiin yritysjärjestelyihin tai -kauppoihin liittyviä kustannuksia.

1.10.–31.12.2013

  • x Käyttökate (EBITDA) ilman jakautumiseen liittyviä kustannuksia oli 26,7 milj. euroa (10–12/2012: 9,8 milj. e). Käyttökate (EBITDA), jossa on otettu huomioon jakautumiseen liittyvät 1,4 milj. euron kustannukset, oli 25,3 milj. euroa (10–12/2012: 9,8 milj. e). Ruotsissa tehokkuuden parantamisohjelma etenee hyvin ja kannattavuus kehittyy suunnitelmien mukaisesti. Norjassa projektiliiketoiminnan kannattavuus oli heikko. Kannattavuuden parantamiseksi käynnistetyistä toimista odotetaan nähtävän tuloksia vuoden 2014 aikana.
  • x Operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli hyvin vahva, 106,4 milj. euroa (10–12/2012: 79,3 milj. e) (mukaan lukien jakautumiseen liittyvät 2,3 milj. euron IT-investoinnit).
  • x Loka–joulukuun liikevaihto oli 688,1 milj. euroa (10–12/2012: 748,4 milj. e). Liikevaihto laski pääasiassa projektiliiketoiminnan projektien tarkemman valinnan, huollon ja kunnossapidon alentuneen liikevaihdon ja Caverionin Saksan projektialoitusten lykkääntymisten takia. Valuuttakurssimuutokset laskivat loka–joulukuun liikevaihtoa 20,9 milj. eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

1.1.–31.12.2013

  • x Käyttökate (EBITDA) ilman kertaluonteisia eriä oli 81,7 milj. euroa (1–12/2012: 91,1 milj. e). Käyttökate (EBITDA) sisältäen kertaluonteiset erät oli 70,9 milj. euroa (1–12/2012: 85,3 milj. e). Tammi–joulukuun käyttökatetta heikensivät yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin liittyvät 1,4 milj. euron projektikustannukset, uudelleenjärjestelyihin liittyvät 4,2 milj. euron kertaluonteiset erät sekä jakautumiseen liittyvät 5,2 milj. euron kulut.
  • x Operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli hyvin vahva, 74,2 milj. euroa (1–12/2012: 40,5 milj. e) (mukaan lukien jakautumiseen liittyvät 21,3 milj. euron IT-investoinnit).
  • x Liikevaihto oli 2 543,6 milj. euroa (1–12/2012: 2 803,2 milj. e). Valuuttakurssimuutokset laskivat tammi– joulukuun liikevaihtoa 21,2 milj. eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
  • x Tilauskanta kasvoi edellisen vuoden lopun tasosta ja oli 1 240,7 milj. euroa (12/2012: 1 199,1 milj. e).

OSINGONJAKOEHDOTUS: Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,22 euroa osakkeelta

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,22 euroa osakkeelta, mikä vastaa 78 prosenttia konsernin tilikauden voitosta.

AVAINLUKUJA

Milj. e 10–12/13 7–9/13 4–6/13 1–3/13
Liikevaihto 688,1 594,8 652,8 607,9
Käyttökate (EBITDA) 25,3 23,3 12,9 9,4
Käyttökateprosentti, % 3,7 3,9 2,0 1,5
Operatiivinen kassavirta investointien
jälkeen 106,4 5,3 -35,3 -2,2
Milj. e 10–12/13 10–12/121) Muutos 1–12/13 1–12/121) Muutos
Liikevaihto 688,1 748,4 -8 % 2 543,6 2 803,2 -9 %
Käyttökate (EBITDA) 25,3 9,8 159 % 70,9 85,3 -17 %
Käyttökateprosentti, % 3,7 1,3 2,8 3,0
Liikevoitto 19,5 4,3 358 % 49,4 61,1 -19 %
Liikevoittoprosentti, % 2,8 0,6 1,9 2,2
Tilikauden voitto 17,2 2,6 553 % 35,5 40,8 -13 %
Käyttöpääoma 46,0 94,0 -51 % 46,0 94,0 -51 %
Operatiivinen kassavirta
investointien jälkeen
106,4 79,3 34 % 74,2 40,5 83 %
Korollinen nettovelka kauden
lopussa2)
86,5 86,5
Velkaantumisaste kauden lopussa,
2)
%
34,6 34,6
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton, e3)
0,14 0,02 553 % 0,28 0,32 -13 %
Henkilöstö keskimäärin kauden
aikana
17 753 18 767 -5 % 18 071 19 132 -6 %

1) Uudistetun IAS 19 -standardin vaikutukset konsernin tuloslaskelmaan 1–12/2012 esitetään tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

2) Korollinen nettovelka ja velkaantumisaste vuonna 2012 eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2013 lukuihin, sillä Caverion Oyj:lle siirtyi uusi pankkirahoitussopimus osittaisjakautumisen yhteydessä 30.6.2013. Korollinen nettovelka 30.6.2013 oli 194,0 milj. euroa.

3) Ei sisällä osittaisjakautumisen seurauksena Caverion Oyj:lle siirtyneen uuden pankkirahoitussopimuksen kustannusvaikutusta tammi– kesäkuussa 2013. Jos uuden lainasopimuksen mukainen uudelleenrahoitus olisi toteutettu tilikauden alussa, tammi–joulukuun nettorahoituskulut olisivat olleet noin 8,4 milj. euroa.

Caverion on muodostanut erillisen juridisen konsernin 30.6.2013 alkaen. Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitettävät taloudelliset tiedot perustuvat itsenäisen konsernin toteutuneisiin lukuihin jakautumisen voimaantulopäivästä lähtien sekä carve-out taloudellisiin tietoihin voimaantuloa edeltävältä ajanjaksolta. Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt carve-out taloudelliset tiedot kuvaavat niiden yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa, jotka aikaisemmin muodostivat YIT-konsernin kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminnan. Konsernitase 31.12.2013, konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma, laskelma konsernin oman pääoman muutoksista sekä konsernin rahavirtalaskelma heinä–joulukuulta 2013 sekä edellisiin liittyvät tunnusluvut perustuvat itsenäisen konsernin toteutuneisiin lukuihin. Tuloslaskelmat, rahavirtalaskelmat, taseet sekä vertailutiedot 30.6.2013 edeltäviltä ajanjaksoilta perustuvat YIT-konsernin kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminnan carve-out taloudellisiin tietoihin.

Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkosken kommentti: Vahva kassavirta paransi taloudellista asemaa – Kannattavuuden kehittämistoimet etenevät suunnitelmien mukaisesti

"Meillä on ollut käynnissä laajat tehostamistoimet, joiden vaikutukset näkyvät jo nyt. Niiden ansiosta kannattavuus kehittyi suunnitelmien mukaisesti myös viimeisellä vuosineljänneksellä.

Taloudellisena tavoitteenamme on saavuttaa negatiivinen käyttöpääoma vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämän mukaisesti keskitymme edelleen vapauttamaan toimintoihimme sidottua käyttöpääomaa ja parantamaan kassavirtaamme. Käyttöpääomamme väheni merkittävästi 46,0 miljoonaan euroon ja operatiivinen kassavirtamme oli kausiluonteisesti erittäin vahva viimeisellä vuosineljänneksellä. Tämän seurauksena nettovelkamme pieneni ja oli 86,5 milj. euroa joulukuun lopussa.

Palvelujen tehostamisohjelmamme on käynnissä kaikissa toimintamaissamme. Huolto- ja kunnossapitopalvelujen markkinoiden odotetaan paranevan hieman vuonna 2014."

TULOSOHJEISTUS VUODELLE 2014

Caverion Oyj:n hallitus vahvisti kokouksessaan 27.1.2014 vuoden 2014 näkymät ja tulosohjeistuksen.

Caverion arvioi, että konsernin vuoden 2014 liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein säilyy viime vuoden tasolla ja käyttökate (EBITDA) ilman kertaluonteisia eriä kasvaa selvästi 90–110 milj. euroon.

Vuonna 2014 käyttökatteen kasvu toteutetaan toiminnallista tehokkuutta parantamalla, huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa kasvattamalla sekä Saksan projektiliiketoimintaa lisäämällä. Yleisen makrotaloudellisen ympäristön mahdolliset muutokset vaikuttavat Caverionin liiketoimintaan ja asiakkaisiin.

TULOKSET TOIMIALOITTAIN

Liikevaihto, milj. e 10–12/13 10–12/121) Muutos 1–12/13 1–12/121) Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 519,1 552,7 -6 % 1 922,7 2 089,2 -8 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 169,2 195,8 -14 % 621,3 714,2 -13 %
Eliminoinnit -0,3 -0,1 -0,4 -0,2
Konserni yhteensä 688,1 748,4 -8 % 2 543,6 2 803,2 -9 %
Käyttökate (EBITDA), milj. e 10–12/13 10–12/121) Muutos 1–12/13 1–12/121) Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 18,5 0,3 6 002 % 52,3 59,5 -12 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 7,9 12,1 -35 % 23,6 33,2 -29 %
Konsernipalvelut ja muut erät -1,1 -2,6 -5,0 -7,4
Konserni yhteensä 25,3 9,8 159 % 70,9 85,3 -17 %
Käyttökateprosentti, % 10–12/13 10–12/121) 1–12/13 1–12/121)
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 3,6 0,1 2,7 2,8
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 4,7 6,2 3,8 4,7
Konserni yhteensä 3,7 1,3 2,8 3,0
Liikevoitto, milj. e 10–12/13 10–12/121) Muutos 1–12/13 1–12/121) Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 14,5 -4,0 36,4 41,1 -11 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 6,6 10,8 -39 % 18,8 27,4 -31 %
Konsernipalvelut ja muut erät -1,6 -2,6 -5,8 -7,4
Konserni yhteensä 19,5 4,3 358 % 49,4 61,1 -19 %
Liikevoittoprosentti, % 10–12/13 10–12/121) 1–12/13 1–12/121)
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 2,8 -0,7 1,9 2,0
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 3,9 5,5 3,0 3,8
Konserni yhteensä 2,8 0,6 1,9 2,2
Tilauskanta, milj. e 12/13 9/13 Muutos 12/13 12/12 Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 764,6 797,1 -4 % 764,6 819,0 -7 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 476,0 498,9 -5 % 476,0 380,1 25 %
Konserni yhteensä 1 240,7 1 296,0 -4 % 1 240,7 1 199,1 3 %

1) Uudistetun IAS 19 -standardin vaikutukset konsernin tuloslaskelmaan 1–12/2012 esitetään tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

Caverionin palvelujen markkinanäkymät vuonna 2014

Caverion toimii Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Saksassa, Itävallassa, Tanskassa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekissä ja Romaniassa. Laaja alueellinen toiminta ja kokonaisvaltainen tarjonta tasoittavat taloustilanteen muutosten vaikutusta.

Edellytykset kasvaa huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnassa ovat edelleen suotuisat kaikilla Caverionin toimintaalueilla. Tekniikan lisääntyessä rakennuksissa uusien palvelujen tarpeen ja energiatehokkuuspalvelujen kysynnän odotetaan pysyvän vakaana.

Uusinvestoinneissa päätöksenteko on edelleen hidasta, mutta positiivisia merkkejä on näkyvissä. Taloteknisten uusinvestointien odotetaan kasvavan hieman. Lisääntyneitä julkisia investointeja sekä kunnostus- ja peruskorjaustarpeita pidetään merkittävimpinä kasvuun vaikuttavina tekijöinä.

Tiukentuva ympäristölainsäädäntö luo edellytyksiä energiatehokkuuspalveluiden kysynnän kasvulle. Ympäristösertifikaattien ja energiatehokkuuden merkitys lisääntyy ja niiden avulla kiinteistöjen omistajat voivat nostaa kiinteistöjensä arvoa. Yhä useammat kiinteistöt varustetaan etävalvontayhteyksillä, jolloin niitä voidaan tarkkailla keskitetysti valvomoista. Lisäksi liikenneinfrastruktuurin ylläpitoon liittyvän palvelu- ja projektitoiminnan arvioidaan kehittyvän myönteisesti.

Yhtiökokous 2014

Caverion Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 17. maaliskuuta 2014 kello 11 Suomen aikaa Finlandia-talon konferenssisiivessä. Täydellinen yhtiökokouskutsu, joka sisältää hallituksen esitykset yhtiökokoukselle, julkaistaan erillisellä pörssitiedotteella 28.1.2014.

Taloudelliset tiedotteet vuonna 2014

Vuosikertomus, joka sisältää vuoden 2013 tilinpäätöksen, julkaistaan Caverionin verkkosivuilla ja IR App sovelluksessa suomeksi ja englanniksi viimeistään 21.2.2014. Osavuosikatsaukset julkaistaan 24.4., 22.7. ja 22.10.2014.

TIEDOTUSTILAISUUS, WEBCAST JA PUHELINKONFERENSSI

Tilinpäätöstiedotteesta järjestetään englanninkielinen tiedotustilaisuus tiistaina 28.1.2014 kello 10 Suomen aikaa. Englanninkielinen tiedotustilaisuus pidetään Ravintola Bankissa, osoite Unioninkatu 20, Helsinki. Tilaisuus on yhteinen sijoitusanalyytikoille, salkunhoitajille sekä tiedotusvälineille.

Tiedotustilaisuutta ja Caverionin toimitusjohtajan Juhani Pitkäkosken esitystä voi seurata suorana webcastlähetyksenä Caverionin kotisivuilla osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat. Suora lähetys alkaa klo 10.00. Lähetyksen tallenne on katsottavissa samassa osoitteessa noin klo 12.00 mennessä.

Tiedotustilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin välityksellä. Puhelinkonferenssiin osallistutaan soittamalla viimeistään viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua (klo 9.55) numeroon +358 9 8171 0469 (konferenssipuhelun ID-numeroa tai PIN-koodia ei tarvita). Webcast-lähetyksen ja puhelinkonferenssin aikana kysymykset tulee esittää englanniksi. Tilaisuuden lopussa tiedotusvälineillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä myös suomeksi.

Aikataulu eri aikavyöhykkeillä:

Tilinpäätös
tiedotteen
julkistaminen
Tiedotustilaisuus,
puhelinkonferenssi ja suora
webcast-lähetys
Webcast-lähetyksen
tallenne saatavilla
EET (Helsinki) 8.00 10.00 12.00
CET (Pariisi, Tukholma) 7.00 9.00 11.00
GMT (Lontoo) 6.00 8.00 10.00
US EST (New York) 1.00 3.00 5.00

Taloudelliset katsaukset ja muuta sijoittajatietoa on saatavana Caverionin verkkosivuilta osoitteesta www.caverion.fi/sijoittajat ja IR App -sovelluksesta. Materiaalit voi myös tilata sähköpostitse osoitteesta [email protected].

Caverion Oyj

Juhani Pitkäkoski toimitusjohtaja

Lisätietoja antavat:

Antti Heinola, talousjohtaja, Caverion Oyj, puh. 040 352 1033, [email protected]

Milena Hæggström, sijoittajasuhdejohtaja, Caverion Oyj, puh. 040 5581 328, [email protected]

Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.caverion.fi

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.–31.12.2013

SISÄLTÖ

  • x Konsernin taloudellinen kehitys
  • x Kehitys liiketoiminnoittain
  • x Henkilöstö
  • x Strategia ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
  • x Rahoitus
  • x YIT:n osittaisjakautuminen
  • x YIT:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset
  • x Osakkeet ja omistajat
  • x Liiketoiminnan merkittävimmät riskit ja riskienhallinta
  • x Toimintaympäristö vuonna 2013
  • x Näkymät vuodelle 2014
  • x Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä
  • x Tilinpäätöstiedotteen taulukko-osa

KONSERNIN TALOUDELLINEN KEHITYS

Caverion on muodostanut erillisen juridisen konsernin 30.6.2013 alkaen. Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitettävät taloudelliset tiedot perustuvat itsenäisen konsernin toteutuneisiin lukuihin jakautumisen voimaantulopäivästä lähtien sekä carve-out taloudellisiin tietoihin voimaantuloa edeltävältä ajanjaksolta. Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt carve-out taloudelliset tiedot kuvaavat niiden yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa, jotka aikaisemmin muodostivat YIT-konsernin kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminnan. Konsernitase 31.12.2013, konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma, laskelma konsernin oman pääoman muutoksista sekä konsernin rahavirtalaskelma heinä–joulukuulta 2013 sekä edellisiin liittyvät tunnusluvut perustuvat itsenäisen konsernin toteutuneisiin lukuihin. Tuloslaskelmat, rahavirtalaskelmat, taseet sekä vertailutiedot 30.6.2013 edeltäviltä ajanjaksoilta perustuvat YIT-konsernin kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminnan carve-out taloudellisiin tietoihin.

Liikevaihto, milj. e 10–12/13 10–12/12 Muutos 1–12/13 1–12/121) Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 519,1 552,7 -6 % 1 922,7 2 089,2 -8 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 169,2 195,8 -14 % 621,3 714,2 -13 %
Eliminoinnit -0,3 -0,1 -0,4 -0,2
Konserni yhteensä 688,1 748,4 -8 % 2 543,6 2 803,2 -9 %

Loka–joulukuun liikevaihto laski 8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Tammi–joulukuun liikevaihto laski 9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 2 543,6 miljoonaa euroa (1–12/2012: 2 803,2 milj. e). Loka–joulukuun liikevaihto laski 8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 688,1 milj. euroa (10–12/2012: 748,4 milj. e). Liikevaihto laski pääasiassa Norjan ja Ruotsin projektiliiketoiminnan projektien tarkemman valinnan, huollon ja kunnossapidon alentuneen liikevaihdon ja Caverionin Saksan projektialoitusten lykkääntymisten takia. Valuuttakurssimuutokset laskivat tammi–joulukuun liikevaihtoa 21,2 milj. eurolla ja loka–joulukuun liikevaihtoa 20,9 milj. eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen tammi–joulukuun liikevaihto laski 8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 1 922,7 miljoonaa euroa (1–12/2012: 2 089,2 milj. e). Loka–joulukuun liikevaihto laski 6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 519,1 milj. euroa (10– 12/2012: 552,7 milj. e). Loka–joulukuun liikevaihto laski erityisesti Norjassa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Valuuttakurssimuutokset laskivat tammi–joulukuun liikevaihtoa 20,8 milj. eurolla ja loka– joulukuun liikevaihtoa 20,6 milj. eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen tammi–joulukuun liikevaihto laski 13 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 621,3 milj. euroa (1–12/2012: 714,2 milj. e). Valuuttakurssimuutokset eivät vaikuttaneet olennaisesti liikevaihtoon edellisvuoteen verrattuna. Loka–joulukuun liikevaihto laski 14 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 169,2 milj. euroa (10–12/2012: 195,8 milj. e). Valuuttakurssimuutokset eivät vaikuttaneet olennaisesti liikevaihtoon edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon heikkenemiseen vaikuttivat pääasiassa tilauskannan lasku vuoden 2012 lopussa, toimintojen uudelleenjärjestelyt ja kannattamattomien yksiköiden sulkeminen.

Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen

Liikevaihto, milj. e 10–12/13 10–12/12 Muutos 1–12/13 1–12/12 Muutos
Ruotsi 178,2 188,5 -5 % 665,9 704,3 -5 %
Suomi 147,9 154,0 -4 % 546,8 603,7 -9 %
Norja 136,9 155,6 -12 % 516,4 580,4 -11 %
Saksa 124,7 147,8 -16 % 458,4 541,8 -15 %
Itävalta 39,7 44,4 -11 % 148,1 154,3 -4 %
Tanska 40,1 37,8 6 % 139,8 145,6 -4 %
Muut maat 20,6 20,2 2 % 68,2 73,2 -7 %
Konserni yhteensä 688,1 748,4 -8 % 2 543,6 2 803,2 -9 %

Maakohtainen liikevaihto esitetään konserniyhtiön sijainnin perusteella.

Loka–joulukuun käyttökate (EBITDA) nousi merkittävästi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

10–
Käyttökate (EBITDA), milj. e 10–12/13 12/121) Muutos 1–12/13 1–12/121) Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 18,5 0,3 6 002 % 52,3 59,5 -12 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 7,9 12,1 -35 % 23,6 33,2 -29 %
Konsernipalvelut ja muut erät -1,1 -2,6 -5,0 -7,4
Konserni yhteensä 25,3 9,8 159 % 70,9 85,3 -17 %
10–
Käyttökateprosentti, % 10–12/13 12/121) 1–12/13 1–12/121)
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 3,6 0,1 2,7 2,8
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 4,7 6,2 3,8 4,7
Konserni yhteensä 3,7 1,3 2,8 3,0

1) Uudistetun IAS 19 -standardin vaikutukset konsernin tuloslaskelmaan 1–12/2012 esitetään tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

Konsernin käyttökate laski 17 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli tammi– joulukuussa 70,9 milj. euroa (1–12/2012: 85,3 milj. e). Konsernin tammi–joulukuun käyttökatetta heikensivät HOCHTIEF Service Solutions -yrityskauppaan liittyvät 1,4 milj. euron projektikustannukset, uudelleenjärjestelyihin liittyvät 4,2 milj. euron kertaluonteiset erät sekä jakautumiseen liittyvät 5,2 milj. euron kulut. Konsernin tammi– joulukuun käyttökateprosentti oli 2,8 (1–12/2012: 3,0 %). Konsernin loka–joulukuun käyttökate kasvoi merkittävästi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 25,3 milj. euroa (10–12/2012: 9,8 milj. e), tai yli kaksinkertaistui 26,7 milj. euroon ilman kertaluonteisia eriä (10–12/2012: 12,8 milj. e). Konsernin loka– joulukuun käyttökatetta heikensivät jakautumiseen liittyvät 1,4 milj. euron kulut, joista 1,0 milj. euroa kohdistui Pohjois-Eurooppaan ja 0,3 milj. euroa Keski-Eurooppaan. Konsernin loka–joulukuun käyttökateprosentti oli 3,7 (10–12/2012: 1,3 %).

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen käyttökate laski katsauskaudella 12 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 52,3 milj. euroon (1–12/2012: 59,5 milj. e). Toimialan tammi–joulukuun käyttökatetta heikensivät uudelleenjärjestelyihin liittyvät 4,2 milj. euron kertaluonteiset erät sekä jakautumiseen liittyvät 3,6 milj.

7

euron kulut. Projektiliiketoiminnan heikko kannattavuus Norjassa ja liiketoiminnan alhainen volyymi laskivat toimialan käyttökatetta tammi–joulukuussa. Asiakkaat myös lykkäsivät huollon ja kunnossapidon lisätöitä, minkä vuoksi käyttöaste jäi liian matalaksi. Toimialan loka–joulukuun käyttökate kasvoi merkittävästi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 18,5 milj. euroa (10–12/2012: 0,3 milj. e). Merkittävät projektien ennustemuutokset rasittivat käyttökatetta vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Lisäksi jakautumiseen liittyvät noin 1,0 milj. euron kulut heikensivät toimialan käyttökatetta loka–joulukuussa. Caverionin tavoitteena on parantaa kannattavuuttaan Pohjois-Euroopassa. Pohjois-Euroopassa loka–joulukuun käyttökateprosentit nousivat edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna kaikissa toimintamaissa Norjaa lukuun ottamatta. Ruotsissa ja Tanskassa kannattavuus kehittyy suunnitelmien mukaisesti. Uudelleenjärjestelytoimet ovat vaikuttaneet myönteisesti Ruotsin ja Tanskan toimintojen kannattavuuteen, minkä ansiosta kannattavuus parani loka– joulukuussa suunnitelmien mukaisesti edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Teollisuuden palveluissa ja Suomen toiminnoissa saavutettiin hyvä tulos loka–joulukuussa. Norjassa (etenkin pääkaupunkiseudulla) projektiliiketoiminnan kannattavuus oli heikko myös neljännellä vuosineljänneksellä. Kannattavuuden parantamiseksi käynnistetyistä toimista odotetaan nähtävän tuloksia vuoden 2014 aikana. Lisäksi kaikissa Caverionin toimintamaissa on käynnissä palvelujen tehostamisohjelma.

Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen tammi–joulukuun käyttökate laski 29 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna pääasiassa Saksan toimintojen volyymin laskun vuoksi ja oli 23,6 milj. euroa (1–12/2012: 33,2 milj. e). Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen tammi–joulukuun käyttökatetta heikensi HOCHTIEF Service Solutionsin yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin liittyvät 1,4 milj. euron projektikustannukset ja jakautumiseen liittyvät 1,1 milj. euron kulut. Toimialan loka–joulukuun käyttökate laski 35 prosenttia ja oli 7,9 milj. euroa (10–12/2012: 12,1 milj. e). Saksassa ja Itävallassa käyttökate pieneni toimintojen alentuneen volyymin takia. Loka–joulukuun käyttökatetta heikensivät jakautumiseen liittyvät 0,3 milj. euron kulut.

Liikevoitto, milj. e 10–12/13 10–12/121) Muutos 1–12/13 1–12/121) Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 14,5 -4,0 36,4 41,1 -11 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 6,6 10,8 -39 % 18,8 27,4 -31 %
Konsernipalvelut ja muut erät -1,6 -2,6 -5,8 -7,4
Konserni yhteensä 19,5 4,3 358 % 49,4 61,1 -19 %

Loka–joulukuun liikevoitto kasvoi merkittävästi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Liikevoittoprosentti, % 10–12/13 10–12/121) 1–12/13 1–12/121)
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 2,8 -0,7 1,9 2,0
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 3,9 5,5 3,0 3,8
Konserni yhteensä 2,8 0,6 1,9 2,2

1) Uudistetun IAS 19 -standardin vaikutukset konsernin tuloslaskelmaan 1–12/2012 esitetään tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

Caverionin liikevoitto laski 19 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 49,4 milj. euroa tammi–joulukuussa (1–12/2012: 61,1 milj. e). Liikevoittoprosentti oli 1,9 (1–12/2012: 2,2 %). Loka–joulukuun liikevoitto kasvoi merkittävästi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 19,5 miljoonaa euroa (10– 12/2012: 4,3 milj. e). Liikevoittoprosentti oli 2,8 (10–12/2012: 0,6 %).

Poistot ja arvonalentumiset olivat 5,8 milj. euroa loka–joulukuussa (10–12/2012: 5,6 milj. e), mistä 2,3 milj. euroa oli yrityskauppoihin liittyviä, kohdistettuja aineettomia hyödykkeitä ja 3,5 milj. euroa muita poistoja. Poistot ja arvonalentumiset olivat 21,5 milj. euroa tammi–joulukuussa (1–12/2012: 24,2 milj. e), mistä 10,2 milj. euroa oli yrityskauppoihin liittyviä, kohdistettuja aineettomia hyödykkeitä ja 11,4 milj. euroa muita poistoja.

Muut liikevoittoon vaikuttavat tekijät on kuvattu tarkemmin kohdassa käyttökate.

8

Tilauskanta kasvoi 3 prosenttia edellisvuoden lopusta

Tilauskanta, milj. e 12/13 9/13 Muutos 12/13 12/12 Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 764,6 797,1 -4 % 764,6 819,0 -7 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 476,0 498,9 -5 % 476,0 380,1 25 %
Konserni yhteensä 1 240,7 1 296,0 -4 % 1 240,7 1 199,1 3 %

Tilauskanta joulukuun lopussa oli 1 240,7 milj. euroa, ja se kasvoi 3 prosenttia vuoden 2012 lopusta (12/2012: 1 199,1 milj. e). Tilauskannan arvo väheni 4 prosenttia syyskuun 2013 lopusta, jolloin se oli 1 296,0 milj. euroa. Valuuttakurssimuutokset pienensivät tammi–joulukuun tilauskannan arvoa 26,2 milj. euroa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja 8,5 milj. euroa syyskuun loppuun verrattuna.

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden tilauskannan arvo laski 7 prosenttia edellisvuoden lopusta ja 4 prosenttia syyskuun lopusta, mikä johtui projektien tarkemmasta valinnasta. Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden tilauskanta kasvoi 25 prosenttia vuoden 2012 lopusta ja laski 5 prosenttia syyskuun loppuun verrattuna. Loppuvuoden 2012 heikentynyt tilauskanta on näkynyt alhaisempana tammi–joulukuun liikevaihtona edellisvuoteen verrattuna. Tilauskannan kohentuminen vuonna 2013 oli merkki paremmasta, mutta sen ei odoteta vaikuttavan liikevaihtoon ennen vuoden 2014 alkupuoliskoa.

Investoinnit ja yrityskaupat

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin olivat tammi–joulukuussa 27,8 milj. euroa (1–12/2012: 16,2 milj. e) eli 1,1 prosenttia (1–12/2012: 0,6 %) liikevaihdosta.

Investoinnit tietotekniikkaan olivat 22,5 milj. euroa (1–12/2012: 1,3 milj. e), ja ne liittyivät pääasiassa osittaisjakautumiseen. Muut investoinnit olivat 5,3 milj. euroa (1–12/2012: 5,3 milj. e). Caverion ei tehnyt yritysostoja tai liiketoimintojen myyntejä tammi–joulukuussa 2013 (1–12/2012: 9,5 milj. e).

Operatiivinen sijoitettu pääoma

Operatiivisen sijoitetun pääoman tuotto
(viim. 12 kk), %1)
1–12/13 10/12–
9/13
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 11,6 4,9
Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 19,1 18,0

1) Vertailuluvuissa on huomioitu IAS 19:n vaikutus ja sisäisten erien oikaisu.

Operatiivinen sijoitettu pääoma, milj. e 12/13 9/13 Muutos 12/13 12/12 Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 283,5 330,0 -14 % 283,5 344,8 -18 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 100,6 141,9 -29 % 100,6 96,6 4 %

Joulukuun lopussa konsernin operatiivinen sijoitettu pääoma oli 470,0 milj. euroa (12/2012: 478,6 milj. e). Sijoitettu pääoma lasketaan vähentämällä taseen loppusummasta korottomat velat.

Kassavirta vahvistui loka–joulukuussa

Konsernin tammi–joulukuun operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli 74,2 milj. euroa (1–12/2012: 40,5 milj. e). Sitä painoivat jakautumiseen liittyvät 21,3 milj. euron investoinnit tietotekniikkaan.

Neljännen vuosineljänneksen operatiivinen kassavirta oli kausiluonteisesti erittäin vahva käyttöpääoman vapautumisen tukemana. Konsernin loka–joulukuun operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli 106,4 milj. euroa (10–12/2012: 79,3 milj. e).

Käyttöpääoman hallinta painopistealueena

Caverionin tavoitteena on saavuttaa negatiivinen käyttöpääoma vuoden 2016 loppuun mennessä. Keskittymällä tähän pystymme vapauttamaan toimintoihimme sidottua pääomaa ja parantamaan kassavirtaa jatkossa.

Käyttöpääoma pieneni merkittävästi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna ja oli joulukuun lopussa 46,0 milj. euroa (12/2012: 94,0 milj. e).

Tulos ennen veroja ja osakekohtainen tulos

Tammi–joulukuussa tulos ennen veroja oli 42,8 milj. euroa ja osakekohtainen tulos 0,28 euroa, pois lukien YIT:n osittaisjakautumisen seurauksena Caverion Oyj:lle siirtyneen uuden pankkirahoitussopimuksen kustannusvaikutus tammi–kesäkuussa 2013. Jos uuden lainasopimuksen mukainen uudelleenrahoitus olisi toteutettu tilikauden alussa, tammi–joulukuun nettorahoituskulut olisivat olleet noin 8,4 milj. euroa.

Konsernin efektiivinen veroaste oli tammi–joulukuussa 17,0 prosenttia (1–12/2012: 29,0 %). Verokantojen muutokset vuonna 2014 Suomessa, Norjassa ja Tanskassa sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen uudelleenarvostus vaikuttivat positiivisesti vuoden 2013 efektiiviseen veroasteeseen. Jos näiden muutosten vaikutukset jätettäisiin huomioimatta, efektiivinen veroaste olisi ollut noin 27 prosenttia.

KEHITYS LIIKETOIMINNOITTAIN

Caverionin tavoitteena on olla Euroopan johtava ja tehokkain kiinteistötekniikkayhtiö. Caverion aikoo kasvattaa huollon ja kunnossapidon osuutta Keski-Euroopan liiketoiminnan volyymistä sekä orgaanisesti että yrityskaupoin, sillä huollolla ja kunnossapidolla nähdään olevan suurta kasvupotentiaalia etenkin saksankielisissä maissa. Yhtiö pyrkii myös arvoketjussa pidemmälle ja pyrkii vahvistamaan asemaansa erityisesti Design & Build -hankekehitysprojekteissa sekä lisäämään pitkien huoltosopimusten osuutta huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnassa.

Konsernin liikevaihto, 10– 10–
milj. e 12/13 % 12/12 % Muutos 1–12/13 % 1–12/12 % Muutos
Huolto ja kunnossapito 386,0 56 409,6 55 -6 % 1 409,3 55 1 542,4 55 -9 %
Projektiliiketoiminta 302,1 44 338,8 45 -11 % 1 134,3 45 1 261,0 45 -10 %
Konserni yhteensä 688,1 100 748,4 100 -8 % 2 543,6 100 2 803,2 100 -9 %

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminta

Huolto- ja kunnossapito
liiketoiminnan 10– 10–
liikevaihto, milj. e 12/13 % 12/12 % Muutos 1–12/13 % 1–12/12 % Muutos
Pohjois-Eurooppa 318,7 83 345,5 84 -8 % 1 173,5 83 1 322,6 86 -11 %
Keski-Eurooppa 67,2 17 64,0 16 5 % 235,8 17 219,8 14 7 %
Konsernin huolto- ja
kunnossapitoliiketoiminnan
liikevaihto 386,0 100 409,6 100 -6 % 1 409,3 100 1 542,4 100 -9 %

Konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan liikevaihto laski 9 prosenttia vuonna 2013 ja oli 1 409,3 milj. euroa eli 55 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta. Loka–joulukuussa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan liikevaihto oli 386,0 milj. euroa eli 56 prosenttia Caverion-konsernin kokonaisliikevaihdosta.

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa huollon ja kunnossapidon osuus toimialan tammi–joulukuun liikevaihdosta oli 1 173,5 milj. euroa eli 61,0 prosenttia. Loka–joulukuussa huollon ja kunnossapidon liikevaihto oli 318,7 milj. euroa eli 61 prosenttia toimialan kokonaisliikevaihdosta.

Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa huollon ja kunnossapidon osuus toimialan tammi–joulukuun liikevaihdosta oli 235,8 milj. euroa eli 38 prosenttia toimialan kokonaisliikevaihdosta. Huollon ja kunnossapidon osuus Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa (1–12/2013: 38 %) oli edelleen merkittävästi Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisiä palveluita (1–12/2013: 61 %) alhaisempi, ja siten sen kasvattamiselle Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa on hyvät mahdollisuudet. Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan tammi–joulukuun liikevaihto kasvoi 7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Loka–joulukuussa huollon ja kunnossapidon liikevaihto oli 67,2 milj. euroa eli 40 prosenttia toimialan kokonaisliikevaihdosta. Sisäiset ja markkinalähtöiset mahdollisuudet lisätä huollon ja kunnossapidon osuutta Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen liikevaihdosta ovat edelleen hyvät.

Projektiliiketoiminta

Projektiliiketoiminnan 10– 10–
liikevaihto, milj. e 12/13 % 12/12 % Muutos 1–12/13 % 1–12/12 % Muutos
Pohjois-Eurooppa 200,2 66 207,2 61 -3 % 749,0 66 766,8 61 -2 %
Keski-Eurooppa 102,0 34 131,6 39 -23 % 385,4 34 494,2 39 -22 %
Konsernin
projektiliiketoiminnan
liikevaihto 302,1 100 338,8 100 -11 % 1 134,3 100 1 261,0 100 -10 %

Konsernin projektiliiketoiminnan liikevaihto laski 10 prosenttia vuonna 2013 ja oli 1 134,3 milj. euroa eli 45 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta. Loka–joulukuussa konsernin projektiliiketoiminnan liikevaihto oli 302,1 milj. euroa eli 44 prosenttia Caverion-konsernin kokonaisliikevaihdosta.

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa projektiliiketoiminnan osuus toimialan tammi–joulukuun liikevaihdosta oli 749,0 milj. euroa eli 39 prosenttia toimialan kokonaisliikevaihdosta. Loka–joulukuussa projektiliiketoiminnan liikevaihto oli 200,2 milj. euroa eli 39 prosenttia toimialan kokonaisliikevaihdosta.

Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa projektiliiketoiminnan osuus toimialan tammi–joulukuun liikevaihdosta oli 385,4 milj. euroa eli 62 prosenttia toimialan kokonaisliikevaihdosta. Loka–joulukuussa projektiliiketoiminnan liikevaihto oli 102,0 milj. euroa eli 60 prosenttia toimialan kokonaisliikevaihdosta.

Projektiliiketoiminnassa tavoitteena on kasvaa Design & Build -hankekehitysprojektien ja kiinteistötekniikan kokonaistoimitusten toimittajana. Caverionin vahvaa aluetta ovat laajat projektit, joissa se on mukana koko projektin ajan ratkaisun suunnittelusta teknologian asennukseen asti. Tällaiset projektit ovat yleensä kannattavampia kuin yksittäiset kilpailutetut urakat. Projektiliiketoiminnan kannattavuutta pyritään parantamaan valitsemalla projektit entistä tarkemmin, hallitsemalla riskejä entistä systemaattisemmin sekä tehostamalla hankintaprosessia.

HENKILÖSTÖ

Henkilöstö maittain 12/13 9/13 Muutos 12/13 12/12 Muutos
Suomi 4 772 4 826 -1 % 4 772 4 977 -4 %
Ruotsi 3 993 4 029 -1 % 3 993 4 492 -11 %
Norja 3 469 3 595 -4 % 3 469 3 642 -5 %
Saksa 2 429 2 434 0 % 2 429 2 450 -1 %
Itävalta 711 714 0 % 711 706 1 %
Tanska 1 019 1 018 0 % 1 019 1 104 -8 %
Muut maat 1 280 1 274 0 % 1 280 1 247 3 %
Konserni yhteensä 17 673 17 890 -1 % 17 673 18 618 -5 %
Henkilöstö toimialoittain 12/13 9/13 Muutos 12/13 12/12 Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 14 259 14 469 -1 % 14 259 15 159 -6 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 3 328 3 336 0 % 3 328 3 380 -2 %
Konsernipalvelut 86 85 1 % 86 79 9 %
Konserni yhteensä 17 673 17 890 -1 % 17 673 18 618 -5 %

Vuoden 2013 tammi–joulukuussa konsernin palveluksessa oli keskimäärin 18 071 henkilöä (1–12/2012: 19 132). Joulukuun lopussa henkilöstömäärä oli 17 673 (12/2012: 18 618). Tammi–joulukuun henkilöstökulut olivat yhteensä 1 062,8 milj. euroa (1–12/2012: 1 127,4 milj. e).

STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET

Caverionin strategisena tavoitteena on saavuttaa johtava asema Euroopan kiinteistöteknisillä markkinoilla. Strategialla on kolme päätavoitetta:

  • x Pohjois-Euroopassa tavoitteena on erityisesti kannattavuuden parantaminen.
  • x Keski-Euroopassa Caverion hakee vahvaa kasvua erityisesti Saksassa ja saksankielisissä maissa. Tavoitteena on kasvaa sekä orgaanisesti että yritysostoin.
  • x Laajat, uudet ja edistykselliset projektit ja palvelut. Pyrimme kasvuun ja kannattavuuteen panostamalla huollon ja kunnossapidon pitkiin palvelusopimuksiin, Design & Build -hankekehitysprojekteihin sekä energiansäästöön liittyviin toimituksiin.

Caverionin hallitus hyväksyi Caverion Oyj:n päivitetyt taloudelliset tavoitteet 31.10.2013. Caverionin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2014–2016 ovat seuraavat:

TAVOITE 2013*
Liikevaihdon kasvu (%) Keskimäärin yli 10 prosentin vuotuinen
liikevaihdon kasvu
-9,3
Kannattavuus (%) Käyttökate (EBITDA) yli kuusi prosenttia
liikevaihdosta
2,8
Käyttöpääoma (milj. e) Negatiivinen 46,0

* Carve-out ennen 30.6.2013.

Käyttöpääoman määritelmä on vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset korottomat saamiset ja velat ilman rahavaroja (laskentakaava alla):

Käyttöpääoma = vaihto-omaisuus + myyntisaamiset ja osatuloutetut saamiset + muut lyhytaikaiset saamiset ostovelat ja osatuloutetut velat - muut lyhytaikaiset velat - saadut ennakot - lyhytaikaiset varaukset. Käyttöpääomaan ei sisälly pitkäaikaisia varauksia tai eläkevelvoitteita.

Osingot ja osinkopolitiikka

Caverionin tavoitteena on, että yhtiö jakaa osinkoina ja pääoman palautuksina yhtiön osakkeenomistajille vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutoksia.

RAHOITUS

Osittaisjakautumiseen liittyvät rahoitusjärjestelyt toteutettiin suunnitelman mukaan kesäkuun aikana. Rahoitusjärjestelyjen seurauksena Caverionin lainasalkku sisältää hajautetun erääntymisrakenteen uudelleenrahoitusriskin minimoimiseksi. Caverionilla on vakaa maksuvalmiusreservi kalenterivuoden lainanlyhennysten ja liiketoiminnan suunnittelukauden rahoitustarpeiden ja investointien kattamiseksi. Kokonaisuudessaan rahoitusasema mahdollistaa konsernin kasvustrategian toteuttamisen.

Caverionin rahavarat olivat joulukuun lopussa 133,3 milj. euroa (9/2013: 56.2 milj. euroa). Lisäksi Caverionilla on sitovia nostamattomia rahoituslimiittisopimuksia 60 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19 milj. euroa.

Konsernin korollisen velan määrä oli joulukuun lopussa 219,8 milj. euroa (9/2013: 246.3 milj.) ja keskikorko suojausten jälkeen oli 2,31 prosenttia. Kiinteäkorkoiset lainat muodostavat suojausten jälkeen noin 38 prosenttia konsernin korollisen velan määrästä. Noin 94 prosenttia lainoista on hankittu pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta, ja noin 5 prosenttia vakuutusyhtiöiltä. Yhteensä 71,3 miljoonaa euroa korollista velkaa erääntyy maksettavaksi seuraavan 12 kuukauden aikana.

Caverionin ulkoinen rahoitus koostuu pääasiassa pankkirahoitussopimuksesta Pohjoismaisen pankkiryhmän kanssa. Sopimus siirtyi Caverion Oyj:lle osittaisjakautumisen rekisteröintiajankohtana. Sopimus koostuu kesäkuussa 2016 erääntyvästä 140 miljoonan euron pitkäaikaisesta, lyhennysohjelmaisesta lainasta, kesäkuussa 2016 erääntyvästä 60 miljoonan euron pitkäaikaisesta rahoituslimiittisopimuksesta (joka on kokonaan nostamatta joulukuun lopussa) sekä kesäkuussa 2014 erääntyvästä lyhytaikaisesta 22 miljoonan euron siltarahoitussopimuksesta. Tämän pankkirahoitussopimuksen lisäksi Caverion Oyj:lle osittaisjakautumisessa siirtyneiden lyhennysohjelmaisten lainojen määrä oli joulukuun lopussa yhteensä 58 miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat tammi-joulukuussa 6,6 milj. euroa. Konsernin nettorahoituskulut tammijoulukuussa sisältävät kertaluonteista osittaisjakautumiseen liittyvää kulua 0,7 milj. euroa. Mikäli pankkirahoitussopimuksen mukainen rahoitus olisi nostettu tilikauden 2013 alussa, olisivat konsernin nettorahoituskulut olleet tammi-joulukuussa noin 8,4 miljoonaa euroa.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun. Konsernin nettovelka oli joulukuun lopussa 86,5 milj. euroa (9/2013: 190.1 miljoonaa euroa).

YIT:N OSITTAISJAKAUTUMINEN

YIT:n jakautuminen tuli voimaan, kun YIT:n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi jakautumisen ja sen täytäntöönpano kirjattiin kaupparekisteriin 30.6.2013. Kaupankäynti Caverionin osakkeella käynnistyi 1.7.2013.

YIT:n osakkeenomistajat saivat jakautumisvastikkeena Caverionin osakkeita osakeomistuksensa suhteessa siten, että kutakin YIT:n osaketta vastaan annettiin yksi (1) Caverionin osake. Jakautumisvastikkeen saaminen ei edellyttänyt toimenpiteitä YIT:n osakkeenomistajilta.

Tarkempia tietoja jakautumisesta esitetään arvopaperimarkkinalain mukaan laaditussa rekisteröintiasiakirjassa sekä arvopaperiliitteessä ja tiivistelmässä (yhdessä rekisteröintiasiakirjan kanssa "Esite"), jotka ovat olleet saatavilla 5.6.2013 alkaen YIT:n verkkosivuilla osoitteessa www.yit.fi/sijoittajat. Esitteen epävirallinen englanninkielinen käännös on ollut 5.6.2013 lähtien saatavilla YIT:n verkkosivuilta osoitteesta www.yitgroup.com/investors. Kaikki jakautumiseen liittyvä tieto on saatavilla YIT:n verkkosivuston Sijoittajatosiossa osoitteessa www.yit.fi/jakautuminen.

YIT:N YLIMÄÄRÄISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

YIT Oyj:n 17.6.2013 pidetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi YIT:n osittaisjakautumista koskevan jakautumissuunnitelman ja päätti osittaisjakautumisesta jakautumissuunnitelman mukaisesti. Lisäksi ylimääräinen yhtiökokous päätti Caverionin hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista, Caverionin tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista sekä Caverionin hallituksen valtuuttamisesta päättämään Caverionin omien osakkeiden hankkimisesta ja osakeanneista. YIT Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksiä koskeva pörssitiedote on saatavilla YIT:n verkkosivuilta osoitteesta www.yit.fi.

Caverion Oyj:n hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 17.6.2013. Kokouksessa hallitus päätti henkilöstövaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan kokoonpanosta. Valiokuntien tehtäväkuvaukset ja työjärjestykset ovat saatavilla Caverionin verkkosivuilta osoitteesta www.caverion.fi.

OSAKKEET JA OMISTAJAT

Caverion Oyj on YIT:n osittaisjakautumisen voimaantulopäivänä 30.6.2013 syntynyt, Suomen tasavallan lakien mukaan toimiva julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä sille määräytyvään osinkoon. Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Caverion Oyj:n osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä eivät muuttuneet katsauskauden aikana. Kaupankäynnin alkaessa 1.7.2013 julkisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden lukumäärä oli 125 596 092 kappaletta ja osakepääoma oli 1 000 000 euroa.

Katsauskauden alussa Caverion Oyj ei omistanut omia osakkeitaan. Katsauskauden aikana yhtiölle palautui YIT Oyj:n osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti 2 706 Caverionin osaketta, minkä jälkeen yhtiöllä oli hallussaan joulukuun 2013 lopussa 4 080 omaa osaketta.

Caverion ei ole tehnyt päätöksiä optioiden tai muiden osakkeisiin liittyvien erikoisoikeuksien suhteen. Raportointikauden aikana Caverionilla ei ollut osakepohjaisia kannustinohjelmia.

Hallituksen valtuutukset

Caverionin hallituksen valtuuttaminen päättämään Caverionin omien osakkeiden hankkimisesta

YIT Oyj:n 17.6.2013 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti Caverionin hallituksen päättämään Caverionin omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen esityksen mukaisesti. Valtuutuksen nojalla voidaan hankkia enintään 12 500 000 omaa osaketta Caverionin vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakkeet hankitaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Hankinta toteutetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämän julkisen kaupankäynnin välityksellä. Osakkeet hankitaan niille NASDAQ OMX Helsinki Oy:n julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hankintahetken käypään arvoon. Osakkeiden hankinta alentaa Caverionin jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Valtuutus on voimassa 31.3.2014 saakka.

Caverionin hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeanneista

YIT Oyj:n 17.6.2013 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti Caverionin hallituksen päättämään osakeanneista hallituksen esityksen mukaisesti. Valtuutus voidaan käyttää kokonaan tai osittain antamalla Caverionin osakkeita yhdessä tai useammassa osakeannissa siten, että osakeanneissa annettavien osakkeiden enimmäismäärä on 25 000 000 osaketta.

Hallitus voi päättää osakeanneissa annettavien osakkeiden luovuttamisesta osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnattuna. Hallitus valtuutetaan päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä osakkeita annetaan. Osakeannissa osakkeita voidaan antaa merkittäviksi maksua vastaan tai maksutta.

Hallitus voi valtuutuksen nojalla päättää myös maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiön hallussa olevien osakkeiden lukumäärä annin jälkeen on enintään 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Tähän määrään lasketaan Caverionilla itsellään ja sen tytäryhtiöillä olevat omat osakkeet osakeyhtiölain 15 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden määrätä osakeantien ehdoista ja toimenpiteisiin liittyvistä seikoista osakeyhtiölain mukaisesti, mukaan lukien oikeuden päättää, kirjataanko mahdollinen merkintähinta kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan pääoman rahastoon vai osakepääoman korotukseksi.

Osakeantivaltuutus sisältää myös valtuutuksen hallitukselle päättää edellä mainitun valtuutuksen perusteella mahdollisesti hankittavien omien osakkeiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 12 500 000 omaa osaketta. Hallitus valtuutettiin päättämään näiden osakkeiden luovuttamistarkoituksesta ja kaikista luovuttamisen ehdoista.

Valtuutus on voimassa 31.3.2014 saakka.

Hallitus ei käyttänyt valtuutusta vuoden 2013 aikana.

Kaupankäynti osakkeella

Kaupankäynti Caverionin osakkeella käynnistyi 1.7.2013. Perjantai 28.6.2013 oli viimeinen kaupankäyntipäivä, jolloin Caverion sisältyi YIT:n osakkeeseen ja sen arvoon.

Caverionin osakkeen aloituskurssi 1.7.2013 oli 3,00 euroa. Osakkeen päätöskurssi katsauskauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä (30.12.2013) oli 8,90 euroa. Osakekurssi nousi heinä–joulukuun aikana 197 prosenttia. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella (heinä–joulukuu) oli 8,94 euroa, alin 3,00 euroa ja keskikurssi 5,54 euroa. Osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä (OTC-kaupankäynti pois luettuna) heinä–joulukuun aikana 46,2 miljoonaa kappaletta. Vaihdon arvo ilman OTC-kaupankäyntiä oli 255,7 milj. euroa (lähde: NASDAQ OMX). Heinä–joulukuun OTC-kaupankäyntimäärä NASDAQ OMX Helsingissä oli 80 000 osaketta eli 0,32 milj. euroa.

Helsingin pörssin lisäksi Caverionin osakkeilla käydään kauppaa myös muilla markkinapaikoilla, kuten BATS Chi-X:ssä ja Burgundyssa. Caverion Oyj:n osakkeita vaihdettiin vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla heinä–joulukuun aikana 1,1 miljoonaa kappaletta, mikä oli noin 2,1 prosenttia osakkeen koko kaupankäyntimäärästä. Vaihtoehtoisista kaupankäyntipaikoista Caverionin osakkeella käytiin kauppaa etenkin BATS Chi-X:ssä. Lisäksi heinä–joulukuun aikana 4,8 miljoonalla Caverion Oyj:n osakkeella käytiin OTC-kauppaa NASDAQ OMX:n ulkopuolella. Tämä kaupankäynti oli noin 9,3 prosenttia osakkeen koko kaupankäyntimäärästä (lähde: Fidessa Fragmentation Index).

Caverion Oyj:n markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 1 117,8 milj. euroa. Markkina-arvo on laskettu ilman yhtiön hallussa 31.12.2013 olevia osakkeita.

Osakkeenomistajien määrä ja liputusilmoitukset

Caverionin rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2013 lopussa 33 353 (6/2013: 39 250). Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli joulukuun 2013 lopussa 38,2 prosenttia osakkeista (6/2013: 35,2 %).

Yhtiö ei saanut katsauskauden aikana arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisia liputusilmoituksia omistusosuuden muuttumisesta Caverion Oyj:ssä.

Päivitetty luettelo Caverionin suurimmista osakkeenomistajista ja omistajarakenteen sektorijakauma 31.12.2013 on saatavilla Caverionin verkkosivuilla osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat ja IR App -sovelluksessa.

LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Caverion-konserni luokittelee riskeiksi tekijät, jotka toteutuessaan vaarantaisivat konsernin strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen. Riskit on jaettu strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja tapahtumariskeihin. Riskitekijöiden tunnistamisessa ja hallinnassa on otettu huomioon liiketoiminnan ja toimintaympäristön erityispiirteet. Riskienhallinta on olennainen osa konsernin johtamis-, seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Strategisten riskien luonnetta ja todennäköisyyttä seurataan ja raportoidaan jatkuvasti. Strateginen riskiarviointi toteutetaan konserninlaajuisesti kerran vuodessa strategian käsittelyn yhteydessä.

Strategisesta näkökulmasta Caverion on kehittänyt liiketoimintansa rakennetta vakaampaan ja tasaisempaan suuntaan selviytyäkseen paremmin suhdanteiden muutoksista. Vakaasti kehittyvän huolto- ja kunnossapitotoiminnan osuutta on lisätty. Toimintaa on laajennettu maantieteellisesti, jolloin talouden muutokset vaikuttavat eri aikaan eri markkinoilla. Jatkuvan seurannan ja analysoinnin avulla pyritään reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin ajoissa sekä hyödyntämään niiden tarjoamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiön asiakaskunta on laaja ja koostuu sekä julkisen että yksityisen sektorin erikokoisista toimijoista.

Konsernin tavoitteena on kasvaa sekä orgaanisesti että yritysostoin. Yrityskauppoihin ja ulkoistamiseen liittyviä riskejä hallitaan soveltamalla projektien valintaan tiukkoja kriteerejä sekä perehdyttämällä uudet työntekijät perusteellisesti Caverionin arvoihin, toimintatapoihin ja strategiaan. Konserni soveltaa yrityskauppojen toteutukseen yhtenäistä toimintatapaa ja ohjeistusta.

Caverionille tyypillisiä operatiivisia riskejä ovat urakkatarjouksiin, palvelusopimuksiin, projektinhallintaan ja henkilöstöön liittyvät riskit. Erilaisten projektien osalta on tärkeää olla valikoiva, ottaa huomioon urakoiden riskit ja kannattavuus sekä käsitellä kaikkien urakoiden ja sopimusten sisältö, riskit ja sopimusehdot määriteltyjen prosessien mukaisesti. Tehoton ja epäonnistunut projektihallinta voi heikentää merkittävästi Caverionin kykyä tarjota laadukkaita ja kannattavia palveluita. Tämä puolestaan voi vaikuttaa haitallisesti Caverionin liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Yhtiön menestys riippuu olennaisesti yhtiön johdon ja työntekijöiden ammattitaidosta sekä yhtiön kyvystä sitouttaa nykyinen johto ja työntekijät ja tarvittaessa palkata uutta ammattitaitoista henkilöstöä. Suuri osa Caverionin liiketoiminnasta on henkilötyövaltaista, joten orgaanisen kasvun edellytyksenä on osaavan henkilöstön saatavuus ja sitoutuneisuus. Jos yhtiön johdon jäseniä tai työntekijöitä lähtee eikä tilalle saada palkatuksi uutta pätevää henkilöstöä, tilanne voi vaikuttaa haitallisesti yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Luottotappio tai luottotappiovaraus kirjataan saamisista, joista ei todennäköisesti saada suoritusta. Luottotappioksi kirjaamisessa sovelletaan Caverion-konsernin liiketoiminnan myyntisaamisten arvostusperiaatetta, ja kirjauksiin sisältyy arviointia ja harkintaa. Arvio perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, luotonvalvonnan kokemukseen, asiakaskohtaisiin vakuuksiin ja selvityksiin sekä arviointiajankohdan taloudellisiin olosuhteisiin.

Caverionin taseeseen kirjattua liikearvoa ei poisteta, mutta sitä testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Määrä, jolla liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappiona tuloslaskelmaan. Mikäli Caverionin tulos- ja kasvukehityksessä tapahtuu muutoksia alaspäin, tämä voi johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Caverionin liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan. Caverion-konsernin liikearvon määrä 31.12.2013 oli 335,7 milj. euroa.

Rahoitusriskejä ovat rahoituksen riittävyyteen, valuuttakursseihin ja korkoihin liittyvät riskit sekä luotto- ja vastapuoliriskit. Caverionin liiketoiminnan vastapuoliriskit liittyvät ennen kaikkea asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten velvoitteiden täyttämiseen, asiakassaataviin sekä pitkiin palvelusopimuksiin. Rahoitusriskejä sekä taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan laskenta- ja rahoituspolitiikoilla, sisäisellä valvonnalla sekä sisäisellä ja ulkoisella tarkastuksella.

Tapahtumariskejä voivat olla henkilö- tai tietoturvaan liittyvät onnettomuudet tai toimitiloille, projektikohteille tai muulle omaisuudelle sattuvat äkilliset ja ennalta arvaamattomat esinevahingot, kuten tulipalot, sortumiset ja varkaudet. Caverion noudattaa konsernin laajuista turvallisuuspolitiikkaa, joka kattaa turvallisuuden eri osa-alueet.

Tarkempi selvitys Caverioniin ja sen toimintaympäristöön ja liiketoimintaan liittyvistä riskeistä esitetään 4.6.2013 päivätyssä jakautumisesitteessä. Rahoitusriskeistä esitetään tarkempi selvitys tilinpäätöksen liitetiedossa 30.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2013

Vuonna 2013 yleinen markkinatilanne oli vakaa yleisestä talouden tilanteesta ja epävarmuudesta huolimatta.

Pohjois-Euroopassa huolto- ja kunnossapitomarkkinat pysyivät vakaina kaikissa toimintamaissa vuonna 2013. Asiakkaat kuitenkin lykkäsivät uusinvestointeja, erityisesti Ruotsissa ja Suomessa. Näissä maissa asiakkaat toteuttivat vain ydinliiketoiminnan ylläpidon ja toiminnan turvallisuuden kannalta välttämättömät toimet, minkä seurauksena huollon ja kunnossapidon lisätöitä lykättiin koko vuoden ajan. Liike- ja toimitilarakentamisen markkinoilla kysyntä pysyi Suomessa matalalla tasolla ja lasku jatkui loppuvuotta kohden. Ruotsissa projektimarkkinat kehittyivät varsin hyvin alkuvuoden heikommista odotuksista huolimatta ja paranivat loppuvuotta kohden. Ruotsissa yleinen markkinatilanne pysyi vakaana huollossa ja kunnossapidossa, ja tekniset kiinteistöpalvelut sekä erityisesti EPC-sopimukset (Energy Performance Contracting) kehittyivät hyvin ja niiden odotetaan jatkavan kasvuaan myös vuonna 2014. Norjassa projektimarkkinoiden toimintaympäristö oli hyvä koko vuoden ajan, kun taas haasteet Caverionin Norjan projektiliiketoiminnan kannattavuudessa olivat sisäisiä. Tanskassa projektimarkkinat kehittyivät hitaasti ja niiden aktiivisuus oli vähäistä. Suomessa ja Ruotsissa teollisuuden projektimarkkinat pysyivät alhaisella tasolla koko vuoden ajan, mikä vaikutti myös teollisuuden huollon ja kunnossapidon kysyntään. Kysyntä teollisuuden palveluiden ulkoistamisessa on kuitenkin parantunut. Venäjällä projektimarkkinat pysyivät vakaina ja huollon ja kunnossapidon markkinat jatkoivat edelleen kasvuaan. Baltian maissa kysyntä pysyi matalalla tasolla sekä projektiliiketoiminnassa että huollossa ja kunnossapidossa.

Keski-Euroopassa kysyntä pysyi suotuisana ja projektimarkkinoiden epävarmuus helpotti Saksassa ja Itävallassa vuonna 2013. Uusinvestoinneissa päätöksenteko oli edelleen hidasta, mutta positiivisia merkkejä oli näkyvissä. Vuoden 2012 pysähtyneisyyden jälkeen uudet talotekniset uusinvestoinnit kasvoivat vuonna 2013. Kiinteistöteknisten palvelujen markkinat muualla keskisessä Itä-Euroopassa kehittyivät hitaasti ja aktiivisuus oli vähäistä.

NÄKYMÄT VUODELLE 2014

Tulosohjeistus vuodelle 2014

Caverion Oyj:n hallitus vahvisti kokouksessaan 27.1.2014 näkymät ja tulosohjeistuksen vuodelle 2014.

Caverion arvioi, että konsernin vuoden 2014 liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein säilyy viime vuoden tasolla ja käyttökate (EBITDA) ilman kertaluonteisia eriä kasvaa selvästi 90–110 milj. euroon.

Vuonna 2014 käyttökatteen kasvu toteutetaan toiminnallista tehokkuutta parantamalla, huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa kasvattamalla sekä Saksan projektiliiketoimintaa lisäämällä. Yleisen makrotaloudellisen ympäristön mahdolliset muutokset vaikuttavat Caverionin liiketoimintaan ja asiakkaisiin.

Caverionin palvelujen markkinanäkymät vuonna 2014

Caverion toimii Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Saksassa, Itävallassa, Tanskassa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekissä ja Romaniassa. Laaja alueellinen toiminta ja kokonaisvaltainen tarjonta tasoittavat taloustilanteen muutosten vaikutusta.

Edellytykset kasvaa huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnassa ovat edelleen suotuisat kaikilla Caverionin toimintaalueilla. Tekniikan lisääntyessä rakennuksissa uusien palvelujen tarpeen ja energiatehokkuuspalvelujen kysynnän odotetaan pysyvän vakaana.

Uusinvestoinneissa päätöksenteko on edelleen hidasta, mutta positiivisia merkkejä on näkyvissä. Taloteknisten uusinvestointien odotetaan kasvavan hieman. Lisääntyneitä julkisia investointeja sekä kunnostus- ja peruskorjaustarpeita pidetään merkittävimpinä kasvuun vaikuttavina tekijöinä.

Tiukentuva ympäristölainsäädäntö luo edellytyksiä energiatehokkuuspalveluiden kysynnän kasvulle. Ympäristösertifikaattien ja energiatehokkuuden merkitys lisääntyy ja niiden avulla kiinteistöjen omistajat voivat nostaa kiinteistöjensä arvoa. Yhä useammat kiinteistöt varustetaan etävalvontayhteyksillä, jolloin niitä voidaan tarkkailla keskitetysti valvomoista. Lisäksi liikenneinfrastruktuurin ylläpitoon liittyvän palvelu- ja projektitoiminnan arvioidaan kehittyvän myönteisesti.

Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä

Emoyhtiö Caverion Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2013 ovat:
Voitto edellisiltä tilikausilta 154 145 083,77
Tilikauden voitto 3 787 653,81
Jakokelpoiset voittovarat yhteensä 157 932 737,58
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
Osakkeenomistajille
jaetaan
osinkona
kertyneistä
voittovaroista
0,22
euroa/osake eli
27 630 242,64
Jätetään jakokelpoisiin varoihin 130 302 494,94

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Helsingissä, 27. päivänä tammikuuta 2014

Caverion Oyj

Hallitus

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2013: TAULUKKO-OSA

Tilinpäätöstiedote perustuu tilintarkastettuun tilinpäätökseen vuodelta 2013.

Tilinpäätöstiedote

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernitase Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

Tilinpäätöstiedotteen liitetiedot

  • 1 Laadintaperiaatteet
  • 2 Segmentti-informaatio
  • 3 Tunnusluvut
  • 4 Kehitys vuosineljänneksittäin
  • 5 Tunnuslukujen laskentakaavat
  • 6 Kauden liikevoittoon vaikuttavat poikkeukselliset erät
  • 7 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
  • 8 Rahoitusriskien hallinta
  • 9 Rahoitusvarat ja -velat
  • 10 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat
  • 11 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöstiedote

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Milj. e 10-12/13 10-12/12 1-12/13 1-12/12
1-6/13
carve-out +
Carve-out 7-12/13 Carve-out
Oikaistu toteutunut Oikaistu
Liikevaihto 688,1 748,4 2 543,6 2 803,2
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut -662,8 -738,5 -2 472,7 -2 717,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,0 0,0 0,0 0,0
Poistot ja arvonalentumiset -5,8 -5,6 -21,5 -24,2
Liikevoitto 19,5 4,3 49,4 61,1
% liikevaihdosta 2,8 0,6 1,9 2,2
Rahoitustuotot ja -kulut, netto * -2,3 -0,6 -6,6 -3,6
Tulos ennen veroja 17,2 3,7 42,8 57,5
% liikevaihdosta 2,5 0,5 1,7 2,1
Tuloverot ** -0,1 -1,0 -7,3 -16,7
Katsauskauden voitto 17,2 2,6 35,5 40,8
% liikevaihdosta 2,5 0,4 1,4 1,5
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 17,2 2,6 35,5 40,7
Määräysvallattomien omistajien
osuus 0,0 0,0 0,0 0,1
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta
voitosta laskettu osakekohtainen
tulos ***
Tulos/osake, laimentamaton, e 0,14 0,02 0,28 0,32
Tulos/osake, laimennettu, e 0,14 0,02 0,28 0,32

* Carve-out lukujen tuloslaskelmatiedot eivät sisällä osittaisjakautumisen seurauksena Caverion Oyj:lle siirtyneen pankkirahoitussopimuksen kustannusvaikutusta.

** Verokantojen muutokset vuonna 2014 Suomessa, Norjassa ja Tanskassa sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen uudelleenarvostus vaikuttivat positiivisesti vuoden 2013 efektiiviseen veroasteeseen.

*** Osakekohtainen tulos jakautumista edeltäviltä kausilta on laskettu jakautumisen voimaantulon mukaista osakemäärää käyttäen.

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. e 10-12/13 10-12/12 1-12/13 1-12/12
1-6/13
carve-out +
Carve-out
Oikaistu
7-12/13
toteutunut
Carve-out
Oikaistu
Katsauskauden voitto 17,2 2,6 35,5 40,8
Muut konsernin kirjatut tuotot ja
kulut
Erät, joita ei siirretä
tulosvaikutteisiksi:
- Etuuspohjaisten eläkkeiden
arvonmuutos -2,1 1,2 -2,1 16,6
-- Laskennallinen vero 1,5 -0,3 1,5 -5,5
Erät, jotka saatetaan myöhemmin
siirtää tulosvaikutteiseksi:
- Rahavirran suojaukset 0,0 0,0 0,1 -0,1
-- Laskennallinen vero 0,0 0,0 0,0
- Myytävissä olevien sijoitusten
käyvän arvon muutos -0,1 -0,4 -0,3 -0,4
-- Laskennallinen vero 0,1 0,1 0,1 0,1
- Muuntoerot -4,9 -1,8 -5,9 3,9
Muut konsernin kirjatut tuotot ja
kulut, yhteensä -5,7 -1,1 -6,6 14,6
Katsauskauden laaja tulos 11,5 1,6 28,9 55,3
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 11,5 1,6 28,9 55,2
Määräysvallattomien omistajien
osuus 0,0 0,0 0,0 0,1

Konsernitase

Milj. e 31.12.13 31.12.12 1.1.12
Carve-out Carve-out
Varat Oikaistu Oikaistu
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet 27,9 31,8 34,7
Liikearvo 335,7 335,7 336,6
Muut aineettomat hyödykkeet 48,4 39,0 32,8
Osuudet osakkuusyrityksissä 0,1 0,1 0,1
Muut sijoitukset 2,0 2,5 2,9
Muut saamiset 2,3 5,3 6,4
Laskennalliset verosaamiset 3,5 5,5 8,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 29,5 39,0 37,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset 691,4 779,4 797,0
Rahavarat 133,3 100,8 155,4
Varat yhteensä 1 274,3 1 339,0 1 412,0
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma 250,1 387,4 413,0
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 62,1 68,7 55,3
Eläkevelvoitteet 51,1 51,8 66,1
Varaukset 9,1 6,9 9,9
Korolliset velat 148,5 75,6 90,3
Muut velat 0,2 4,6 6,1
Lyhytaikaiset velat
Saadut ennakot 147,4 143,7 117,7
Ostovelat ja muut velat 517,8 561,4 611,3
Varaukset 16,7 23,3 25,8
Korolliset velat 71,3 15,4 16,5
Oma pääoma ja velat yhteensä 1 274,3 1 339,0 1 412,0

Käyttöpääoma

Milj. e 31.12.13 31.12.12
Carve-out
Vaihto-omaisuus 29,5 39,0
Myynti- ja osatuloutussaamiset 647,1 733,3
Muut lyhytaikaiset saamiset 42,8 43,5
Osto- ja osatuloutusvelat -280,4 -301,9
Muut lyhytaikaiset velat * -245,5 -276,1
Saadut ennakot -147,4 -143,7
Käyttöpääoma 46,0 94,0

* sisältää lyhytaikaiset varaukset

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. e Sijoitettu
oma
pääoma
Osake
pääoma
Kertyneet
voittovarat
Muunto
erot
Arvon
muutos
rahasto
Omat
osakkeet
Yhteensä Määräys
vallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2013 * 379,3 7,7 -0,1 386,8 0,6 387,4
Kauden laaja tulos 1-6/13
Katsauskauden voitto 7,0 7,0 0,0 7,0
Muut laajan tuloksen
erät:
Rahavirran suojaukset 0,1 0,1 0,1
- Laskennallinen vero
Myytävissä olevien sijoitusten
käyvän arvon muutos
0,0 0,0 0,0
- Laskennallinen vero 0,0 0,0 0,0
Muuntoerot -1,5 -1,5 -1,5
Kauden laaja tulos 1-6/13,
yhteensä *
7,0 -1,5 0,1 5,6 0,0 5,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteiset maksut ** -0,8 -0,8 -0,8
Oman pääoman ehtoiset
liiketoimet YIT-konsernin
kanssa
-164,5 -164,5 -164,5
Liiketoimet omistajien kanssa,
yhteensä * -165,3 -165,3 -165,3
Jakautuminen 30.6.2013 -221,0 1,0 220,0 0,0 0,0
Jakautumiseen liittyvät aktivoidut
kustannukset
-0,9 -0,9 -0,9
Oma pääoma 30.6.2013 0,0 1,0 219,1 6,1 0,1 226,2 0,6 226,8
Kauden laaja tulos 7-12/13
Katsauskauden voitto 28,5 28,5 0,0 28,5
Muut laajan tuloksen
erät:
Etuuspohjaisten eläkkeiden
arvonmuutos
-2,1 -2,1 -2,1
- Laskennallinen vero 1,5 1,5 1,5
Rahavirran suojaukset -0,1 -0,1 -0,1
- Laskennallinen vero 0,0 0,0 0,0
Myytävissä olevien sijoitusten
käyvän arvon muutos
-0,2 -0,2 -0,2
- Laskennallinen vero 0,1 0,1 0,1
Muuntoerot -4,3 -4,3 -4,3
Kauden laaja tulos 7-12/13,
Yhteensä
27,9 -4,3 -0,2 23,3 0,0 23,3
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteiset maksut ** 0,1 0,0 0,1 0,1
Liiketoimet omistajien kanssa,
yhteensä
0,1 0,0 0,1 0,1
Oma pääoma 31.12.2013 - 1,0 247,0 1,7 -0,2 0,0 249,5 0,6 250,1

* carve-out lukuja

** kulu YIT-konsernin osakepalkitsemisohjelmasta, joka siirtyi Caverion-konsernille osittaisjakautumisessa

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. e Sijoitettu oma
pääoma
Muunto
erot
Arvon
muutos
rahasto
Yhteensä Määräys
vallattomien
omistajien
osuus
Sijoitettu
oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2012 * 445,6 3,8 0,2 449,5 0,5 450,0
Etuuspohjaiset eläkkeet,
IAS 19 -standardin muutoksen vaikutus
-37,0 -37,0 -37,0
Oikaistu oma pääoma 1.1.2012 408,5 3,8 0,2 412,5 0,5 413,0
Kauden laaja tulos
Katsauskauden voitto 40,8 40,8 0,1 40,9
Katsauskauden voitto,
IAS 19 -standardin muutoksen vaikutus
-0,1 -0,1 -0,1
Muut laajan tuloksen erät:
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos,
IAS 19 -standardin muutoksen vaikutus
16,6 16,6 16,6
- Laskennallinen vero -5,5 -5,5 -5,5
Rahavirran suojaukset -0,1 -0,1 -0,1
- Laskennallinen vero 0,0 0,0 0,0
Myytävissä olevien sijoitusten
käyvän arvon muutos
-0,4 -0,4 -0,4
- Laskennallinen vero 0,1 0,1 0,1
Muuntoerot 3,9 3,9 3,9
Kauden laaja tulos yhteensä * 51,7 3,9 -0,4 55,2 0,1 55,3
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteiset maksut 1,0 1,0 1,0
Oman pääoman ehtoiset liiketoimet
YIT-konsernin kanssa
-81,9 -81,9 -81,9
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä * -80,9 -80,9 -80,9
Oma pääoma 31.12.2012 * 379,3 7,7 -0,1 386,8 0,6 387,4

* carve-out lukuja

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

Milj. e 10-12/13 10-12/12 1-12/13 1-12/12
1-6/13
carve-out
Carve-out + 7-12/13 Carve-out
Oikaistu toteutunut Oikaistu
Liiketoiminnan rahavirrat
Katsauskauden voitto 17,2 2,6 35,5 40,8
Oikaisut tilikauden voittoon 5,3 2,9 31,0 29,7
Käyttöpääoman muutos 78,9 67,1 42,0 3,7
Rahoituserät, netto -2,3 -0,9 -2,3 -7,0
Maksetut verot 11,3 7,2 -5,7 -17,9
Liiketoiminnan rahavirta 110,3 78,9 100,4 49,3
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten ja liiketoimintojen
hankinta vähennettynä
hankintahetken rahavaroilla -0,8 -7,3
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja muut
investointierät, netto
-4,0 0,3 -25,5 -1,5
Investointien rahavirta -4,0 0,3 -26,2 -8,8
Operatiivinen kassavirta
investointien jälkeen 106,4 79,3 74,2 40,5
Rahoituksen rahavirrat
Lyhytaikaisten velkojen muutos,
netto -23,4 -0,2 -0,7 -0,5
Lainojen nostot 162,0
Lainojen takaisinmaksut -4,0 -4,0 -33,5 -15,0
Oman pääoman ehtoinen rahoitus
YIT-konsernilta
-68,4 -164,5 -81,9
Rahoituksen rahavirta -27,4 -72,6 -36,8 -97,4
Rahavarojen muutos 79,0 6,7 37,3 -56,9
Rahavarat katsauskauden alussa 56,2 93,8 100,8 154,5
Valuuttakurssien muutoksen
vaikutus -1,8 0,2 -4,8 3,1
Rahavarat katsauskauden lopussa 133,3 100,8 133,3 100,8

Tilinpäätöstiedotteen liitetiedot

1 Laadintaperiaatteet

YIT Oyj:n osittaisjakautuminen, jossa kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminta eriytettiin YIT Oyj:stä ("jakautuminen"), tuli voimaan 30.6.2013. Voimaantulopäivänä kaikki kiinteistötekniset palvelut -liiketoimintaan liittyvät varat ja velat siirrettiin Caverion-konsernille.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa termi "Caverion-konserni" käsittää Caverion Oyj:n sekä sen tytäryhtiöt jakautumisen jälkeiseltä ajanjaksolta ja YIT Oyj:n sekä sen tytäryhtiöiden ("YIT – konserni") alaisen kiinteistötekniset palvelut – liiketoiminnan jakautumista edeltävältä ajanjaksolta.

Tilinpäätöstiedotteeseen sovelletut laadintaperiaatteet

Caverion Oyj:n tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.–31.12.2013 on laadittu Euroopan Unionin hyväksymän IAS 34: Osavuosikatsaukset -standardin sekä IFRS -normiston mukaisesti. Tilinpäätöstiedotteessa julkaistut tiedot perustuvat tilintarkastettuun tilinpäätökseen vuodelta 2013. Caverion on noudattanut tilinpäätöstiedotteen laadinnassa samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 2013.

Caverion on toiminut erillisenä juridisena konsernina 30.6.2013 lähtien. Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt taloudelliset tiedot perustuvat itsenäisen konsernin toteutuneisiin lukuihin jakautumisen voimaantulopäivästä lähtien sekä carve-out taloudellisiin tietoihin voimaantuloa edeltävältä ajanjaksolta. Tässä osavuosikatsauksessa esitetyt carve-out taloudelliset tiedot kuvaavat niiden yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa, jotka aikaisemmin muodostivat YIT-konsernin kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminnan.

Konsernitase 31.12.2013, konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma, laskelma konsernin oman pääoman muutoksista sekä konsernin rahavirtalaskelma ajalta 1.7.–31.12.2013 sekä edellisiin liittyvät tunnusluvut perustuvat itsenäisen konsernin toteutuneisiin lukuihin. Tuloslaskelmat, rahavirtalaskelmat, taseet, oman pääoman muutoslaskelma sekä vertailutiedot 30.6.2013 edeltäviltä ajanjaksoilta perustuvat YIT-konsernin kiinteistötekniset palvelut - liiketoiminnan carve-out taloudellisiin tietoihin.

Näitä konsernin taloudellisia tietoja tulee tarkastella ja lukea yhdessä Caverion-konsernin 31.12.2012, 31.12.2011 ja 31.12.2010 päättyneiden tilikausien carve-out –tilinpäätösten kanssa, jotka on esitetty 4.6.2013 päivätyssä jakautumis- ja listalleottoesitteessä.

Osakekohtainen tulos jakautumista edeltäviltä kausilta on laskettu jakautumisen voimaantulon mukaista osakemäärää käyttäen.

Tilinpäätöstiedotteessa tiedot esitetään miljoonina euroina pyöristäen yksittäiset luvut ja loppusummat miljooniksi, mistä johtuen yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja.

Carve-out taloudellisten tietojen laadintaperiaatteet

Caverion–konsernin carve–out tilinpäätökset on laadittu yhdistelemällä ("carve-out") YIT:n konsernitilinpäätöksiin sisältyneet kiinteistötekniset palvelut –liiketoiminnalle kuuluvat liiketoimintojen toteutuneet tuotot ja kulut, varat ja velat sekä rahavirrat. Lisäksi carve-out –tilinpäätöksiin sisältyy YIT:n emoyhtiöltä ja Perusyhtymä Oy:ltä kohdistettuja tuottoja, kuluja, varoja, velkoja sekä rahavirtoja.

Caverion–konsernin carve–out -tilinpäätökset on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, "IFRS") mukaisesti, ja niissä on otettu huomioon carve-out tilinpäätöksissä 31.12.2012, 31.12.2011 ja 31.12.2010 päättyneiltä tilikausilta kohdassa "Kirjanpitokäsittelyn perusteet" kuvatut periaatteet, joiden mukaisesti Caverion -konsernille kuuluvat varat ja velat, tuotot ja kulut sekä rahavirrat on määritetty.

Carve-out -tilinpäätökset on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen. Ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja ja käypään arvoon arvostettuja johdannaissopimuksia. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät on kirjattu myöntämispäivän käypään arvoon.

Osittaisjakautumisen yhteydessä Caverion–konserni järjesti uudelleen rahoitusrakenteensa, ja uusi rakenne tuli voimaan jakautumisen täytäntöönpanon yhteydessä. Jakautumisen voimaantuloa edeltävien kausien carve-out tilinpäätöksissä ei ole huomioitu rahoitusrakenteeseen jakautumisen yhteydessä tehtyjä muutoksia, minkä takia vertailukausien varat, oma pääoma ja velat eivät ole vertailukelpoisia tässä osavuosikatsauksessa esitettyihin lukuihin.

Kansainvälisen IAS19 Työsuhde-etuudet tilinpäätösstandardin muutoksien takautuvasta soveltamisesta syntyvät oikaisut historiallisiin vertailulukuihin

Konserni on ottanut 1.1.2013 alkaen käyttöön uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet –standardin. Standardi sisältää muutoksia etuuspohjaisten eläkkeiden kirjaamiseen. Niin sanottu putkimenetelmä poistuu ja kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi laajan tuloksen eriin. Taseeseen merkitään eläkkeistä syntynyt täysimääräinen nettovelka tai -saaminen. Varojen korkotuotto lasketaan käyttämällä samaa diskonttokorkoa kuin eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa. Eläkevelvoitteen käyvän arvon muutokset kirjataan jatkossa laajan tuloslaskelman eriin, kun ne aikaisemmin sisältyivät tuloslaskelman henkilöstökuluihin.

Uudistettu IAS 19 Työsuhde-etuudet –standardi vaatii takautuvaa soveltamista esitettyihin lukuihin. Standardin käyttöönotosta syntyvien oikaisuiden vaikutus Caverion-konsernin lukuihin 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella on esitetty 4.6.2013 päivätyssä jakautumis- ja listalleottoesitteessä sekä vuoden 2013 konsernitilinpäätöksessä.

2 Segmentti-informaatio

Caverionilla on kaksi IFRS:n mukaan raportoitavaa segmenttiä, jotka ovat Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut ja Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut.

Liikevaihto

Milj. e 1-12/13 1-12/12
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 1 922,7 2 089,2
- konsernin sisäinen -0,2 0,0
- ulkoinen 1 922,5 2 089,2
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 621,3 714,2
- konsernin sisäinen -0,2 -0,2
- ulkoinen 621,1 714,0
Liikevaihto yhteensä 2 543,6 2 803,2

Käyttökate ja liikevoitto

Milj. e 1-12/13 % 1-12/12 %
Käyttökate
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut
52,3 2,7 59,5 2,8
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut
23,6 3,8 33,2 4,7
Konsernipalvelut ja muut erät -5,0 -7,4
Käyttökate yhteensä 70,9 2,8 85,3 3,0
Liikevoitto
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut
36,4 1,9 41,1 2,0
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut
18,8 3,0 27,4 3,8
Konsernipalvelut ja muut erät -5,8 -7,4
Liikevoitto yhteensä 49,4 1,9 61,1 2,2

Tilauskanta

Milj. e 12/13 9/13 6/13 3/13 12/12 9/12 6/12 3/12
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 764,6 797,1 829,2 844,7 819,0 904,9 955,1 969,4
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 476,0 498,9 444,9 470,5 380,1 435,5 473,4 500,5
Tilauskanta yhteensä 1 240,7 1 296,0 1 274,2 1 315,2 1 199,1 1 340,4 1 428,5 1 469,9

Operatiivinen sijoitettu pääoma*)

Milj. e 12/13 9/13 6/13 3/13 12/12 9/12 6/12 3/12
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 283,5 330,0 335,3 321,5 344,8 393,6 352,0 327,8
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 100,6 141,9 136,5 118,8 96,6 114,2 107,0 97,0

Operatiivisen sijoitetun pääoman tuotto*)

viim. 12 kk, % 12/13 9/13 6/13 3/13 12/12 9/12 6/12 3/12
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 11,6 4,9 5,8 9,0 11,0 16,9 20,3 23,4
Keski-Euroopan kiinteistötekniset
palvelut 19,1 18,0 17,8 23,3 32,5 30,9 39,9 60,2

*) Segmentin sijoitetun pääoman laskennassa on huomioitu vain operatiiviset erät.

3 Tunnusluvut

12/13 12/12
Liikevaihto, milj. e 2 543,6 2 803,2
Käyttökate, milj. e 70,9 85,3
Käyttökateprosentti, % 2,8 3,0
Liikevoitto, milj. e 49,4 61,1
Liikevoittoprosentti, % 1,9 2,2
Tulos ennen veroja, milj. e 42,8 57,5
% liikevaihdosta 1,7 2,1
Katsauskauden voitto, milj. e 35,5 40,8
% liikevaihdosta 1,4 1,5
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e * 0,28 0,32
Osakekohtainen tulos, laimennettu, e * 0,28 0,32
Osakekohtainen oma pääoma, e 2,0 3,1
Rahoitustuotot ja -kulut, netto, milj. e -6,6 -3,6
Omavaraisuusaste, % 22,2 32,4
Korollinen nettovelka, milj. e 86,5 -9,8
Velkaantumisaste, % 34,6 -2,5
Taseen loppusumma, milj. e 1 274,3 1 339,0
Operatiivinen kassavirta investointien
jälkeen, milj. e 74,2 40,5
Käyttöpääoma, milj. e 46,0 94,0
Bruttoinvestoinnit, milj. e 27,8 16,2
% liikevaihdosta 1,1 0,6
Tilauskanta, milj. e 1 240,7 1 199,1
Henkilöstö keskimäärin 18 071 19 132
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
kauden lopussa (1 000 kpl) 125 592 n/a
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1
000 kpl) 125 595 n/a

* Osakekohtainen tulos tilikaudelta 2012 on laskettu osittaisjakautumisen voimaantulon mukaista osakemäärää käyttäen.

4 Kehitys vuosineljänneksittäin

10- 10-
Milj. e 12/13 7-9/13 4-6/13 1-3/13 12/12 7-9/12 4-6/12 1-3/12
Liikevaihto
Pohjois-Euroopan
kiinteistötekniset palvelut 519,1 434,0 501,0 468,6 552,7 485,3 538,1 513,1
Keski-Euroopan
kiinteistötekniset palvelut 169,2 160,7 152,1 139,2 195,8 179,5 179,5 159,4
Eliminoinnit -0,3 0,0 -0,3 0,0 -0,1 -0,1 0,0 0,0
Liikevaihto yhteensä 688,1 594,8 652,8 607,9 748,4 664,7 717,6 672,5
Käyttökate
Pohjois-Euroopan
kiinteistötekniset palvelut 18,5 17,5 10,0 6,3 0,3 20,7 19,5 19,0
Keski-Euroopan
kiinteistötekniset palvelut
7,9 6,9 4,4 4,5 12,1 6,8 7,9 6,4
Konsernipalvelut ja muut
erät -1,1 -1,1 -1,5 -1,3 -2,6 -1,3 -1,7 -1,8
Käyttökate yhteensä 25,3 23,3 12,9 9,4 9,8 26,3 25,6 23,6
% liikevaihdosta 3,7 3,9 2,0 1,5 1,3 4,0 3,6 3,5
Liikevoitto
Pohjois-Euroopan
kiinteistötekniset palvelut 14,5 13,5 6,1 2,2 -4,0 15,4 15,2 14,5
Keski-Euroopan
kiinteistötekniset palvelut 6,6 5,6 3,2 3,4 10,8 4,8 6,6 5,2
Konsernipalvelut ja muut
erät -1,6 -1,4 -1,5 -1,3 -2,6 -1,3 -1,7 -1,8
Liikevoitto yhteensä 19,5 17,8 7,8 4,3 4,3 18,9 20,1 17,8
% liikevaihdosta 2,8 3,0 1,2 0,7 0,6 2,9 2,8 2,6
10- 10-
12/13 7-9/13 4-6/13 1-3/13 12/12 7-9/12 4-6/12 1-3/12
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton, e * 0,14 0,09 0,03 0,02 0,02 0,11 0,10 0,09
Osakekohtainen tulos,
laimennettu, e *
Osakekohtainen oma
0,14 0,09 0,03 0,02 0,02 0,11 0,10 0,09
pääoma, e 2,0 1,9 1,8 2,9 3,1 3,6 3,3 3,3
Rahoitustuotot ja -kulut,
netto, milj. e
Omavaraisuusaste, %
-2,3
22,2
-1,9
21,1
-2,1
19,9
-0,3
32,8
-0,6
32,4
-0,3
36,4
-1,7
33,9
-1,0
33,5
Korollinen nettovelka, milj. e 86,5 190,1 194,0 21,2 -9,8 1,4 -11,1 -41,9
Velkaantumisaste, % 34,6 79,7 85,5 5,8 -2,5 0,3 -2,6 -10,1
Taseen loppusumma, milj. e 1 274,3 1 291,1 1 287,4 1 263,1 1 339,0 1 388,9 1 383,7 1 370,9
Operatiivinen kassavirta
investointien jälkeen, milj. e 106,4 5,3 -35,3 -2,2 79,3 -25,5 -18,4 5,1
Bruttoinvestoinnit pysyviin
vastaaviin, milj. e 4,4 0,8 21,7 0,9 2,3 2,2 4,1 7,5
% liikevaihdosta 0,6 0,1 3,3 0,1 0,3 0,3 0,6 1,1
Tilauskanta, milj. e 1 240,7 1 296,0 1 274,2 1 315,2 1 199,1 1 340,4 1 428,5 1 469,9
Henkilöstö kauden lopussa 17 673 17 890 18 125 18 260 18 618 19 013 19 280 19 198
Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä kauden lopussa
(1 000 kpl) 125 592 125 595 125 596 n/a n/a n/a n/a n/a
Osakkeiden keskimääräinen
lukumäärä (1 000 kpl)
125 595 125 596 125 596 n/a n/a n/a n/a n/a

* Osakekohtainen tulos jakautumista edeltäviltä kausilta on laskettu jakautumisen voimaantulon mukaista osakemäärää käyttäen.

5 Tunnuslukujen laskentakaavat

Käyttökate = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + myynti- ja osatuloutussaamiset + muut
lyhytaikaiset saamiset - osto- ja osatuloutusvelat - muut
lyhytaikaiset velat - saadut ennakot - lyhytaikaiset varaukset
Toimialan operatiivinen sijoitettu
pääoma =
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet + liikearvo + osuudet
osakkuusyrityksissä + sijoitukset + vaihto-omaisuus +
myyntisaamiset + muut korottomat saamiset ) - varaukset -
ostovelat - saadut ennakot - korottomat velat
)
*) pl. veroihin, rahoituseriin ja voitonjakoon liittyvät erät
Toimialan operatiivisen sijoitetun
pääoman tuotto (%) =
Toimialan liikevoitto + liikevoittoon sisältyvät korot
Toimialan operatiivinen sijoitettu pääoma (keskimäärin)
Omavaraisuusaste (%) = Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Velkaantumisaste (%) = Korolliset velat - rahavarat x 100
Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus
Osakekohtainen tulos (e) = Tilikauden voitto (emoyhtiön omistajille laskettu osuus)
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä kauden
aikana
Osakekohtainen oma pääoma (e) = Oma pääoma
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

6 Kauden liikevoittoon vaikuttavat poikkeukselliset erät

10- 10-
Milj. e 12/13 7-9/13 4-6/13 1-3/13 12/12 7-9/12 4-6/12 1-3/12
Pohjois-Euroopan
kiinteistötekniset palvelut -1,0 -2,7 -1,4 -2,8 -3,0 -2,8
Keski-Euroopan
kiinteistötekniset palvelut -0,3 -0,8 -1,4 -0,9
Konsernipalvelut -0,1 -0,3
Yhteensä -1,4 -3,5 -3,1 -2,8 -3,0 -0,9 -2,8

Jakautumiseen liittyvät kustannukset olivat yhteensä 1,0 milj. euroa Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa, 0,3 milj. euroa Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa ja 0,1 milj. euroa konsernipalveluissa loka–joulukuussa 2013.

Jakautumiseen liittyvät kustannukset olivat yhteensä 2,7 milj. euroa Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa ja 0,8 milj. euroa Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa heinä–syyskuussa 2013.

Vuoden 2013 huhti–kesäkuussa Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut kirjasi uudelleenjärjestelyihin liittyviä kertaluonteisia eriä 1,4 milj. euroa. Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen liikevoittoa heikensivät HOCHTIEF Service Solutions -yrityskauppaan 1,4 milj. euron projektikustannukset. Konsernipalveluissa jakautumiseen liittyvät kustannukset olivat katsauskaudella 0,3 milj. euroa.

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä vuoden 2013 tammi-maaliskuussa kirjattiin sopeuttamiskuluja noin 2,8 milj. euroa.

Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut kirjasi toiminnan uudelleenjärjestelykuluja noin 3 milj. euroa vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä.

Puolassa aloitettiin vuoden 2012 toisella neljänneksellä toiminnan uudelleenjärjestelyt, minkä johdosta Puolan liikearvoon tehtiin 0,9 milj. euron suuruinen alaskirjaus vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä.

Vuoden 2012 huhti–kesäkuussa Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen liikevoittoa heikensi 2,8 milj. euron kertaluonteinen kulu, joka liittyy vuonna 2011 valmistuneen asiakasprojektin loppuselvitykseen.

7 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Vuonna 2013 ei ole ollut yrityshankintoja eikä myytyjä liiketoimintoja.

8 Rahoitusriskien hallinta

Caverion – konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, luottoriski ja markkinariskit, kuten valuutta- ja korkoriski. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja periaatteet on määritelty konsernin hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnan käytännön toteutuksesta vastaa konsernin rahoitusosasto yhdessä liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden kanssa.

Korkoriskin hallinnoimiseksi konsernin hallitus on määritellyt konsernin nettovelan (pois lukien kassa) keskimääräiselle korkosidonnaisuusajalle tavoitteeksi 18 kuukautta. Konsernin rahoitusjohtajan päätöksellä tästä tavoitteesta voidaan poiketa +/- 12 kuukautta. Konsernin nettovelan (pois lukien kassa) keskimääräinen korkosidonnaisuusaika tarkasteluhetkellä oli 9,0 kuukautta.

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalista pääomarakennetta, saavuttaa mahdollisimman korkea sitoutuneen pääoman tuotto sekä minimoida pääoman kustannukset konsernin rahoituspolitiikassa määriteltyjen periaatteiden ja limiittien puitteissa. Pääomarakenteeseen vaikutetaan ensisijaisesti ohjaamalla investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää.

9 Rahoitusvarat ja -velat

Ne rahoitusvarat ja –velat, joiden kirjanpitoarvot eivät vastaa käypiä arvoja on esitetty alla olevassa taulukossa.

31.12.2013 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2012
Milj. e Tasearvo Käypä arvo Tasearvo Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta 138,1 139,5 63,5 56,3
Eläkelainat 8,0 7,7 10,0 9,2
Muut lainat 1,2 1,2 1,6 1,6
Rahoitusleasingvelat 1,2 1,3 0,5 0,5

Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa ulkoista lainaa tilinpäätöshetkellä ja se muodostuu riskittömästä markkinakorosta, johon on lisätty yrityskohtainen, maturiteetin mukainen riskipreemio.

Muiden rahoitusvarojen ja –velkojen osalta kirjanpitoarvot ovat kohtuullisen hyviä arvioita käyvistä arvoista.

Käypien arvojen hierarkia

Konserni luokittelee käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja velat käypien arvojen hierarkian eri tasoille seuraavasti:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta jotka ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti hintana tai hinnoista johdettuna.

Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Seuraavassa taulukossa on esitetty käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat ja luokiteltuna käypien arvojen hierarkian eri tasoille:

Varat 31.12.2013
Milj. e Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Myytävissä olevat sijoitukset 0,6 1,4 2,0
Johdannaissopimukset (ei-suojauslaskennassa) 0,1 0,1
Johdannaissopimukset (suojauslaskennassa)
Varat yhteensä 0,6 0,1 1,4 2,1
Velat 31.12.2013
Milj. e Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Johdannaissopimukset (ei-suojauslaskennassa) 0,8 0,8
Johdannaissopimukset (suojauslaskennassa) 0,1 0,1
Velat yhteensä 0,9 0,9
Varat 31.12.2012
Milj. e Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Myytävissä olevat sijoitukset 0,6 1,9 2,5
Johdannaissopimukset (ei-suojauslaskennassa)
Johdannaissopimukset (suojauslaskennassa)
Varat yhteensä 0,6 1,9 2,5
Velat 31.12.2012
Milj. e Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Johdannaissopimukset (ei-suojauslaskennassa) 0,5 0,5
Johdannaissopimukset (suojauslaskennassa) 0,2 0,2
Velat yhteensä 0,7 0,7

Tarkastelujakson aikana ei ole tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian eri tasojen välillä.

Tasolle 2 luokiteltujen johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty seuraavasti: Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot on määritetty käyttäen tilinpäätöspäivän noteerattuja termiinikursseja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella.

Tasolle 3 luokitellut myytävissä olevat sijoitukset ovat noteeraamattomia osakkeita ja ne on arvostettu hankintahintaan vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla tai meklarilta saatuihin hintoihin, koska niiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä.

Muutokset tasolle 3 luokitelluissa erissä on esitetty seuraavassa taulukossa:

Varat Velat Varat Velat
Milj. e 31.12.2013 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2012
Avaava tasearvo 1,9 2,3
Siirrot tasoon / tasolta 3
Ostot ja myynnit -0,1
Tuloslaskelmaan kirjatut tuotot ja kulut
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut tuotot ja kulut -0,3 -0,4
Päättävä tasearvo 1,4 1,9

Johdannaissopimukset

NIMELLISARVOT
Milj. e 31.12.2013 31.12.2012
Korkojohdannaiset 70,0 45,5
Valuuttajohdannaiset 32,9 32,1
KÄYVÄT ARVOT
Milj. e 31.12.2013 31.12.2012
Korkojohdannaiset
-positiivinen käypä arvo
-negatiivinen käypä arvo -0,1 -0,2
Valuuttajohdannaiset
-positiivinen käypä arvo 0,1 0,2
-negatiivinen käypä arvo -0,8 -0,7

Kaikkiin korkojohdannaisiin sovelletaan IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa. Muihin johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.

10 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat

Milj. e 31.12.2013 31.12.2012
Omasta puolesta annetut vakuudet
- Annetut yrityskiinnitykset 0,7
Annetut takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta 0,2 0,2
Emoyhtiön takaukset tytäryhtiöiden puolesta 468,1 557,1
Muut vastuusitoumukset
- Vuokravastuut 210,4 219,5
- Muut vastuusitoumukset 0,2 0,2

Jakautumiseen osallistuvat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön velasta, joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Täten YIT Oyj:n osittaisjakautumisen seurauksena perustetulle Caverion Oyj:lle syntyi yhtiölle jakautumisessa allokoidun netto-omaisuuden määrään asti niin sanottu toissijainen vastuu ennen jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiä syntyneistä YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä veloista. YIT Oyj:n merkittävimpien rahoitusvelkojen velkojat pois lukien sen liikkeeseen laskemien tiettyjen vaihtuvakorkoisten joukkovelkakirjalainojen haltijat luopuivat oikeudestaan vaatia Caverion Oyj:ltä suoritusta toissijaisen vastuun nojalla. YIT Oyj:n tällaisten vaihtuvakorkoisten joukkovelkakirjalainojen nimellisarvo 31.12.2013 oli 94,6 milj. euroa ja niistä erääntyy 83,8 milj. euroa vuonna 2014, 5,4 milj. euroa vuonna 2015 ja 5,4 milj. euroa vuonna 2016. Lisäksi Caverion Oyj:llä on toissijainen vastuu YIT Oyj:n ennen jakautumista myöntämistä, YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä konsernitakauksista. Näiden konsernitakausten määrä joulukuun lopussa oli 389,1 milj. euroa.

11 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Caverion Oyj:n hallitus päätti 27.1.2014, että Caverion-konserni muuttaa ulkoista raportointirakennettaan 1.1.2014 alkaen vastaamaan paremmin yhtiön uutta johtamisrakennetta ja liiketoiminta-alueita. Maantieteellisiin alueisiin perustuvat segmentit (Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut sekä Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut) korvataan yhdellä toiminnallisella segmentillä, joka sisältää myös konsernipalvelut ja muut erät. Huoltoja kunnossapitoliiketoimintaa sekä projektiliiketoimintaa on Caverionin perustamisesta lähtien kehitetty vahvasti yli maarajojen. Siksi puhtaasti maantieteellisiin alueisiin perustuvista raportointisegmenteistä luopuminen oli luonnollinen ratkaisu. Ensimmäinen uuden raportointirakenteen mukainen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2014 julkaistaan 24.4.2014. Raportointirakenteen muutoksella ei ole vaikutusta konsernin strategisiin tavoitteisiin. Samalla Caverion uudistaa tulosohjeistukseen liittyvää terminologiaansa siten, että se kuvastaa tarkemmin uuden yhtiön tapaa arvioida tulevaa taloudellista kehitystänsä. Tulosohjeistus tullaan jatkossa antamaan sanallisesti liikevaihdon ja kannattavuuden osalta. Vuoden 2014 tuloskehitystä tullaan poikkeuksellisesti arvioimaan myös absoluuttisin luvuin, johtuen vertailukauden poikkeuksellisuudesta.

Caverion tiedotti 20.1.2014, että Caverion Oyj:n hallitus on valinnut Fredrik Strandin Caverionin uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän ottaa tehtävän vastaan vuoden 2014 toisen neljänneksen aikana. Strand työskentelee tällä hetkellä toimitusjohtajana Sodexolla vastaten yhtiön Pohjoismaiden liiketoiminnoista. Ruotsin kansalainen Fredrik Strand on toiminut nykyisessä tehtävässään vuodesta 2009. Vuosina 1989-2009 hän työskenteli Ericssonilla useissa johtotehtävissä. Tänä aikana hän mm. johti Ericssonin globaalia palveluliiketoimintaa ja sen kehittämistä sekä vastasi Latinalaisen Amerikan ja Yhdysvaltojen palveluliiketoiminnasta. Caverionin nykyinen toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski jatkaa tehtävässään siihen saakka kunnes Fredrik Strand ottaa tehtävän vastaan. Tämän jälkeen Pitkäkoski perehdyttää uuden toimitusjohtajan tehtäväänsä ja tukee Caverionin strategisen kasvuprosessin kehittämistä raportoiden Fredrik Strandille.

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.