Annual Report • Feb 14, 2014
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Suominen on globaalisti toimiva kuitukankaiden ja joustopakkausmateriaalien valmistaja. Tuotteidemme loppukäyttäjiä ovat kuluttajat eri puolilla maailmaa.
| 3 Tämä on Suominen | 4 Vuosi 2013 lyhyesti | 5 Keskeisiä tapahtumia 2013 | | 6 Avainluvut | 7 Toimitusjohtajan katsaus | 9 Strategia | 13 Toimintaympäristö | | 15 Kuitukankaat | 17 Joustopakkaukset | 19 Codi Wipes | | 20 Yritysvastuu Suomisella | 21 Ympäristövastuu | 23 Sosiaalinen vastuu| | 24 Taloudellinen vastuu | 26 Yritysvastuuraportoinnin toteutuksesta | | 27 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 30 Hallitus | 31 Johtoryhmä | | 32 Tilinpäätös, sisällysluettelo | 33 Hallituksen toimintakertomus | | 90 Tietoja osakkeenomistajille |
*Sisältää 13 emoyhtiössä työskentelevää henkilöä.
**Paulínian tehdas ostettiin helmikuussa 2014.Paulínian tehtaan liikevaihto ei sisälly yllä esitettyihin lukuihin.
Vuonna 2013 Suominen jatkoi In the Lead -strategiansa määrätietoista toteuttamista. Yhtiö onnistui vakiinnuttamaan taloudelliset tunnuslukunsa uudelle tasolle.
Konsernin liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia ja oli jatkuvien toimintojen osalta 433,1 miljoonaa euroa. Jatkuvien liiketoimintojen liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä parani yli 40 prosenttia ja oli 18,3 miljoonaa euroa.
Hallituksen loppuvuodesta 2012 asettamien keskipitkän aikavälin tavoitteiden mukaan Suominen tähtää yli 10 % sijoitetun pääoman tuottoon, 40–80 % velkaantumisasteeseen sekä toimialan keskiarvoa nopeampaan liikevaihdon kasvuun. Vuonna 2013 sijoitetun pääoman tuotto oli -0,6 prosenttia, ja velkaantumisaste pieneni 96,2 prosenttiin. Suomisen liikevaihto kasvoi tavoitteen mukaisesti toimialan keskiarvoa voimakkaammin.
Suominen myi kosteuspyyhkeiden valmistukseen keskittyneen Codi Wipes -liiketoimintayksikön ja selkeytti siten edelleen asemaansa globaalisti johtavana kuitukankaiden valmistajana. Codi Wipes on tammi–kesäkuun 2013 osavuosikatsauksesta alkaen raportoitu lopetettuna toimintona.
Hallitus esittää, että tilikaudelta 2013 ei jaeta osinkoa.
19.12.2013 Suominen Joustopakkaukset -liiketoiminnan yt-neuvottelut päättyivät. Suominen Joustopakkaukset Oy:n henkilöstön määrää päätettiin vähentää 26 henkilötyövuodella. Suominen investoi Tampereen kassitehtaan automatisointiin.
9.12.2013 Reima Kerttula nimitettiin Suominen Joustopakkaukset -liiketoiminta-alueen johtoon ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.1.2014 alkaen.
25.10.2013 Suominen Joustopakkaukset ilmoitti tehostavansa liiketoiminnan tervehdyttämisohjelmaansa ja aloitti yt-neuvottelut Suomen yksiköissään.
30.9.2013 Suominen tiedotti uudistavansa konsernirakennettaan, toimintamalliaan ja johtoryhmänsä kokoonpanoa.
4.9.2013 Suominen Oyj:n pysyvään nimitystoimikuntaan valittiin yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat: Ahlstrom Oyj:n toimitusjohtaja Jan Lång, Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä.
27.8.2013 Suominen ilmoitti käynnistävänsä yt-neuvottelut lomautuksista Nakkilan tehtaalla. Enintään 90 päivää kestävät väliaikaiset lomautukset päätettiin toteuttaa lyhyemmissä jaksoissa.
15.7.2013 Suomisen kosteuspyyheliiketoiminnan myynti saatiin päätökseen.
18.6.2013 Suominen investoi tuotantokapasiteetin laajentamiseen Windsor Locksin tehtaalla Yhdysvalloissa.
17.6.2013 Suominen ilmoitti luopuvansa kosteuspyyheliiketoiminnastaan ja keskittyvänsä strategiansa mukaisesti entistä vahvemmin rullatavarana toimitettavien kuitukankaiden valmistukseen.
26.4.2013 Suominen palkittiin yrittäjähengestä IDEA 2013 -tapahtumassa Yhdysvalloissa.
23.4.2013 Suominen toi markkinoille uusia kuitukangastuotteita ja aloitti kuluttajille suunnatun We Love Wipes -kampanjan.
19.4.2013 Suominen Oyj:n hallitus perusti hallituksen tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnat.
26.3.2013 Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä. Yhtiökokous päätti muun muassa muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä siten, että yhtiön kotipaikka on Helsinki.
15.2.2013 Suominen Oyj:n hallitus päätti siirtää yhtiön pääkonttorin Helsinkiin. Aiemmin yhtiön pääkonttori sijaitsi Tampereella.
Kaikki vuonna 2013 julkaistut tiedotteet on arkistoitu yhtiön internetsivuille www.suominen.fi
| 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. € | 433,1 | 410,4 | 164,1 | 122,7 | 121,5 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä, milj. € | 18,3 | 12,9 | -2,6 | -2,7 | 5,3 |
| Liikevoitto, milj. € | 17,4 | 7,4 | -6,3 | -9,7 | 4,7 |
| Voitto ennen veroja, milj. € | 10,2 | -3,0 | -11,4 | -14,3 | -0,7 |
| Tilikauden voitto jatkuvista liiketoiminnoista, milj. € | 2,5 | -5,2 | -10,6 | -13,4 | -0,4 |
| Tilikauden voitto lopetetuista liiketoiminnoista, milj. € | -18,7 | -6,6 | 1,0 | -1,0 | 1,2 |
| Tilikauden voitto, milj. € | -16,1 | -11,9 | -9,5 | -14,4 | 0,9 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. € | 21,3 | 24,9 | -2,9 | -2,5 | 26,8 |
| Investoinnit, milj € | 5,6 | 3,3 | 3,6 | 5,6 | 3,5 |
| Omavaraisuusaste, % | 32,9 | 34,4 | 32,2 | 27,9 | 29,9 |
| Oma pääoma/osake, € | 0,32 | 0,39 | 0,44 | 0,70 | 1,01 |
| Tulos/osake jatkuvista toiminnoista, € | 0,01 | -0,02 | -0,12 | -0,32 | -0,01 |
| Tulos/osake lopetetuista toiminnoista, € | -0,08 | -0,03 | 0,01 | -0,02 | 0,03 |
| Tulos/osake, € | -0,07 | -0,05 | -0,11 | -0,34 | 0,02 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, €* | 0,09 | 0,10 | -0,03 | -0,06 | 0,74 |
| Velkaantumisaste (gearing), %* | 96,2 | 101,0 | 111,0 | 174,0 | 161,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %* | -0,6 | 0,4 | -3,7 | -10,6 | 6,4 |
| Henkilöstö, keskimäärin* | 1037 | 1220 | 907 | 901 | 944 |
* lopetetut toiminnot mukaan lukien.
Kaikki luvut koskevat jatkuvia liiketoimintoja, ellei toisin mainita. Ahlstromilta ostettu liiketoiminta mukana raportoinnissa 1.11.2011 alkaen.
Liiketoiminnan
Oma pääoma/osake, €
Oma pääoma/osake
0
Vuosi 2013 oli Suomiselle strategian määrätietoisen toteuttamisen vuosi. Saimme aikaan useita merkittäviä rakenteellisia ja strategisia uudistuksia yhtiön tulevaisuuden menestyksen varmistamiseksi ja vakiinnutimme konsernin liikevaihdon ja kannattavuuden uudelle tasolle.
Suomisen toimintaympäristö kehittyi vuonna 2013 kaksijakoisesti. Toisella päämarkkina-alueellamme Pohjois-Amerikassa yleinen taloudellinen tilanne oli odotettua positiivisempi, mikä heijastui myös Suomisen tuotteiden kysyntään. Euroopan näkymät olivat selvästi epävarmemmat, ja myös kilpailutilanne pysyi kireänä.
Toimintaympäristön haasteista huolimatta jatkoimme Suomisen liiketoiminnan kehittämistä suunnitelmallisesti ja strategiamme mukaisesti. Olen hyvin iloinen siitä, että onnistuimme vakiinnuttamaan konsernin liikevaihdon ja kannattavuuden vuoden mittaan uudelle tasolle. Suomisen jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia 433,1 miljoonaan euroon. Strategisten kehitysohjelmien panos näkyy selvästi yhtiön kannattavuuden kehittymisessä: jatkuvien liiketoimintojen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä parani yli 40 prosenttia ja oli 18,3 miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen katsauskauden tulos oli 2,5 miljoonaa euroa. Suomisen hallitus ei esitä osinkoa jaettavaksi tilikaudelta 2013, sillä konsernin tilikauden tulos jäi Codi Wipes -liiketoimintayksikön myynnin vuoksi tappiolliseksi.
Kuitukangasliiketoiminnan liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät odotuksiemme mukaisesti. Myös Joustopakkausliiketoiminnan liikevaihto kasvoi selvästi, mutta yksikön kannattavuuden kääntämisessä emme vielä vuonna 2013 onnistuneet. Joustopakkausten koko vuoden käynnissä ollutta tervehdyttämisohjelmaa tehostettiin vuoden lopulla, ja uskon, että vuonna 2014 näemme Joustopakkausten kiihdyttävän uudella vaihteella eteenpäin.
Suomisen hallitus asetti vuoden 2012 lopulla yhtiölle keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Tilikaudella 2013 sijoitetun pääoman tuotto oli -0,6 prosenttia (tavoite yli 10 prosenttia). Velkaantumisasteemme pieneni 96,2 prosenttiin (tavoite 40–80 prosenttia). Liikevaihtomme kasvoi tavoitteen mukaan, hieman toimialan keskiarvoa voimakkaammin.
Toteutimme vuonna 2013 innostuneesti ja systemaattisesti loppuvuodesta 2012 julkistettua In the Lead -strategiaamme. Strategian kulmakivet ovat Suomisen tapa toimia (The Suominen Way), Kannattavuuden merkittävä parantaminen (Step Change in Profitability) sekä Edellä muita (In the Lead).
Suomisen tapa toimia -kulmakivi viittaa yhteisen yrityskulttuurin rakentamiseen ja siten myös konserninlaajuisesti harmonisoitujen toimintatapojen käyttöönottoon. Vuonna 2013 yhtenäistimme muun muassa johtamisjärjestelmäämme ja otimme Suomisen tavan toimia osaksi kehityskeskusteluprosessia. Lisäksi vahvistimme palkitsemisperiaatteissamme strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja palkitsemisen yhteyttä.
Saimme keväällä Entrepreneur Award -palkinnon kansainvälisessä IDEA 2013 -tapahtumassa. Palkinnon myönsivät kuitukangasvalmistajien järjestö INDA ja Nonwovens Industry Magazine -julkaisu. Pidän palkintoa merkittävänä ulkopuolisen tahon tunnustuksena onnistuneesti läpiviedystä laajasta sisäisestä muutosprosessista.
Kannattavuuden merkittävän parantamisen eteen teimme hartiavoimin töitä jo vuonna 2012 Summit-ohjelman kautta. Maaliskuussa 2013 päättynyt ohjelma tuotti noin 10 miljoonan euron rakenteelliset kustannussäästöt. Olemme jatkaneet Summitin viitoittamalla tiellä hyvin kustannustietoisesti myös vuonna 2013, sillä haluamme edelleen vahvistaa taloudellista perustaamme. Vain kannattavasti toimiva yritys voi investoida kasvuun tai tuottaa omistajilleen arvonnousua esimerkiksi osinkojen kautta.
Suomisen kannattavuuden parantamisessa oleellista on tuottavuuden ja tehokkuuden jatkuva kehittäminen. Keväällä 2013 käynnistämämme tuotanto-toimitusketjun prosessien tehostamiseen ja yhtenäistämiseen tähtäävä strateginen ohjelma eteni vuoden mittaan suunnitelman mukaisesti. Kehitimme ohjelmassa useita tuotanto-toimitusketjun avainprosesseja asiakkaiden segmentoinnista varastojen hallintaan.
Strategiamme kolmas kulmakivi, Edellä muita, sisältää erityisesti pidemmän tähtäimen toimenpiteitä, joiden tuella voimme vauhdittaa asiakkaidemme liiketoimintaa ja kasvattaa korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta valikoimassamme. Tuotteidemme loppukäyttäjien tarpeiden syvällisempi ymmärtäminen ja oman tuotekehitysprosessimme nopeuttaminen ovat keskeisessä roolissa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Syyskuussa 2013 tiedotettu ja vuoden 2014 alussa voimaan astunut Suomisen yhtiörakenteen, organisaation ja toimintamallin muutos on olennainen osa Edellä muita -tavoitteen saavuttamista. Näiden muutosten myötä Suominen on aiempaa ketterämpi ja läpinäkyvämpi yhtiö. Uudistamalla toimintatapojamme voimme kehittää entistä tehokkaammin uutta liiketoimintaa ja lanseerata nopeammin uusia korkeamman lisäarvon tuotteita markkinoille.
Strategiastamme ja sen toteuttamisesta vuonna 2013 voi lukea tarkemmin vuosikertomuksen sivulta 9.
Luovuimme kesällä 2013 kosteuspyyheliiketoiminnastamme myymällä Codi Wipes -liiketoimintayksikön hollantilaiselle pääomasijoitusyhtiölle. Kaupan myötä yhtiörakenteemme yksinkertaistui ja roolimme kuitukankaiden arvoketjussa selkiytyi. Yritysmyynti vahvisti entisestään kuitukangasliiketoiminnan asemaa Suomisen strategisena päätoimialana.
Suomisen vuosi 2014 käynnistyi erinomaisilla uutisilla: pääsimme Ahlstromin kanssa sopimukseen Ahlstromin aiempaan Home and Personal -liiketoiminta-alueeseen kuuluneen Brasilian yksikön myynnistä Suomiselle 17,5 miljoonalla eurolla. Kaupan kohteena oleva Paulínian tehdas on Brasilian ainoa modernia vesineulausteknologiaa hyödyntävä pyyhintätuotteiden kuitukankaita valmistava yksikkö. Kauppa avaa Suomiselle jalansijan lupaavia kasvumahdollisuuksia tarjoavilla Etelä-Amerikan markkinoilla. Lisäksi vahvistamme edelleen johtavaa asemaamme pyyhintätuotteiden kuitukankaiden valmistajana, sillä nyt Suominen on ainoa pyyhintäkuitukankaita Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Etelä-Amerikassa valmistava toimittaja. Voimme siten jatkossa palvella maailmanlaajuisesti toimivia asiakkaitamme entistäkin paremmin.
Lämmin kiitos osakkeenomistajille, asiakkaille ja rahoittajille luottamuksestanne vuonna 2013. Kiitokset kuuluvat erityisesti Suomisen henkilöstölle tinkimättömästä työstä sekä innostuksesta, jota olen saanut todistaa monissa eri yhteyksissä vuoden aikana.
Lähdemme vuoteen 2014 optimistisina ja päättäväisinä. Suominen ottaa paraikaa isoja harppauksia valitsemallaan tiellä. Uskon, että uudistuneen organisaatiomme voimin pystymme entisestään vahvistamaan markkina-asemaamme ja parantamaan tulostamme.
Nina Kopola toimitusjohtaja STRATEGIA
Suomisen tavoitteena on, että vuonna 2015 yhtiö tunnetaan alansa edistyksellisimpänä toimijana ja asiakkaiden arvostamana innovatiivisena kumppanina. Asiakkaiden liiketoiminnan vauhdittaminen sekä korkeamman lisäarvon tuotteiden osuuden kasvattaminen yhtiön portfoliossa ovat Suomisen keskeisiä strategisia tavoitteita. Lisäksi yhtiö tähtää entistäkin motivoituneempaan, vastuuntuntoisempaan ja yrittäjähenkisempään yrityskulttuuriin.
Suomisen In the Lead -strategia painottaa yhteistä toimintakulttuuria, kannattavuutta ja edelläkävijyyttä. Strategiassa on kolme kulmakiveä:
Suominen päivitti strategiansa vuoden 2012 loppupuolella. Uusittu strategia otettiin organisaation sisällä hyvin vastaan. Helmikuussa 2013 keski- ja ylimmän johdon keskuudessa toteutetun kyselyn mukaan vastaajista 94 % tunsi strategian ja tiesi, kuinka sitä voidaan toteuttaa tuloksekkaasti. Vastaajista 95 % koki strategian myönteisenä ja oman roolinsa sen toimeenpanossa tärkeäksi.
Konsernin kaikki toiminta ja päätöksenteko nojautuu Suomisen tapaan toimia, joka muodostaa selvän, yhteisen arvopohjan yhtiölle. Suomisen henkilöstön tapaa toimia kuvataan kolmella sanalla: voimaantuminen, vastuun kanto ja intohimo.
Voimaantuminen tarkoittaa, että Suomisen henkilöstöllä on mahdollisuus ja vastuu kehittää yhtiön toimintaa ja prosesseja parhaansa mukaan. Henkilöillä on kykyä nopeisiin ja oikea-aikaisiin päätöksiin omalla vastuualueellaan.
Jokainen Suomisella työskentelevä kantaa vastuuta omasta työstään ja varsinkin työnsä tuloksista. Henkilöstö tuntee vastuunsa myös siitä, miten heidän toimintansa vaikuttaa esimerkiksi työtovereihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Poikkeamissa tai virhetilanteissa toimintatapaan kuuluu asioiden ripeä korjaaminen ja parantaminen.
Suomisen henkilöstö tuntee intohimoa työtä ja tehtävien loppuun saattamista kohtaan. Intohimoa syntyy, kun työntekijä ymmärtää oman työpanoksensa merkityksen yrityksen tulevaisuuden luomisessa. Tämä intohimo antaa energiaa työn tekemiseen ja tehtävien loppuun saattamiseen.
Suomisella työtä tehdään "pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina" eli määrätietoisesti, suurella sydämellä sekä eettisesti korkeatasoisesti. Suomisella toimitaan joukkueena eli jaetaan osaamista ja parhaita käytäntöjä toisille.
Vain kannattava yritys voi investoida kasvuun tai tuottaa omistajilleen arvonnousua esimerkiksi osinkoa maksamalla. Suomisen kannattavuuden parantamisessa oleellista on tuottavuuden ja tehokkuuden jatkuva parantaminen. Yhtiössä tehdään määrätietoisesti ja systemaattisesti työtä prosessien virtaviivaistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Suomisen tehtaiden tuotanto perustuu aina asiakkaiden kysyntään. Tuotantomääriä voidaan säädellä ketterästi kysynnän mukaan.
Suomisella on selkeät suuntaviivat keskipitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnianhimoiset taloudelliset tavoitteet keskittyvät suhteellisen kannattavuuden parantamiseen, vakaaseen pääomarakenteeseen sekä liiketoiminnan kasvuun.
Suominen on maailman suurin pyyhintätuotteissa käytettävien kuitukankaiden valmistaja. Lisäksi yhtiö tähtää merkittäväksi hygienia- ja terveydenhuollon kuitukankaiden toimittajaksi. Suomisen tavoitteena on sekä edelleen vahvistaa asemaansa markkinoilla että tulla tunnetuksi alansa edistyksellisimpänä toimijana ja asiakkaiden arvostamana innovatiivisena kumppanina. Asiakkaiden liiketoiminnan vauhdittaminen sekä korkeamman lisäarvon tuotteiden osuuden kasvattaminen yhtiön portfoliossa ovat Suomisen keskeisiä strategisia tavoitteita. Tähän kaikkeen tähtää Suomisen strategian Edellä muita -kulmakivi.
Korkeamman lisäarvon tuotteita Suomisen portfoliossa ovat esimerkiksi teollisuuden, kotitalouksien tai henkilökohtaisen hygienian pyyhintään sekä hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin tarkoitetut kuitukankaat.
Tuotteiden loppukäyttäjän tarpeiden ymmärtäminen on Suomisen tulevaisuuden menestyksen avain. Loppukäyttäjän tarpeet ohjaavat myös tuote- ja palvelukehitystä. Yhtiö seuraa proaktiivisesti markkinoiden ja loppukäyttäjien tarpeiden muutoksia ja tuo markkinoille uusia tuotteita, usein yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Suominen kehittää jatkuvasti myös teknologia- ja raaka-aineosaamistaan asiakkaidensa eduksi.
Suomisen strategian toteutumista seurataan keskipitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden täyttymisellä.
Yhtiö tähtää suhteellisen kannattavuuden selvään parantumiseen. Sijoitetun pääoman tuoton (ROI) tavoitetaso on yli 10 %. Vuonna 2013 Suomisen sijoitetun pääoman tuotto oli -0,6 %.
Yhtiö tähtää vakaaseen pääomarakenteeseen ja pääsääntöisesti 40–80 % vaihteluvälille asettuvaan velkaantumisasteeseen (gearing). Vuonna 2013 Suomisen velkaantumisaste oli 96,2 %.
Yhtiö tähtää toimialan keskiarvon ylittävään liikevaihdon orgaaniseen kasvuun. Vuonna 2013 Suomisen jatkuvien toimintojen liikevaihto kasvoi hieman toimialan keskiarvoa voimakkaammin, 6 % edellisvuodesta.
Ahlstromilta ostettu liiketoiminta mukana raportoinnissa 1.11.2011 alkaen.
Suomisen valmistamien kuitukankaiden sekä joustopakkausten kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti useiden megatrendien – muun muassa ostovoimaisen keskiluokan kasvun, väestön eliniän pitenemisen sekä terveyttä ja hyvinvointia painottavan elämäntyylin korostumisen – tukemana. Myös makrotalouden näkymät sekä kuluttajien luottamus omaan taloudelliseen tilanteeseensa vaikuttavat Suomisen tuotteiden kysyntään, vaikka se ei olekaan luonteeltaan kovin syklistä.
Tuoreimpien arvioiden mukaan kuitukankaiden maailmanlaajuisen kysynnän ennakoidaan kasvavan hieman yli 5 % vuodessa. Kehittyneillä markkinoilla kuten läntisessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa kasvuvauhti on hieman hitaampaa, noin 2,5 % vuodessa. Kehittyvillä markkinoilla kuten Aasiassa ja Etelä-Amerikassa kuitukangasmarkkinat kasvavat keskimäärin 7 % vuosivauhtia. Suominen on pyyhintätuotteissa käytettävien kuitukankaiden globaali markkinajohtaja ja tähtää merkittävään asemaan myös hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden kuitukankaiden toimittajana.
Joustopakkausten Euroopan markkinoiden arvioidaan kasvavan noin 2 % vuodessa. Voimakkainta kasvu on Itä-Euroopassa, esimerkiksi Venäjällä ja Puolassa. Suomisen Joustopakkaukset-yksikkö kuuluu Pohjois- ja Keski-Euroopan johtaviin joustopakkausten toimittajiin.
Globaalista keskiluokasta on kasvamassa maailman ostovoimaisin kuluttajaryhmä. On arvioitu, että vuonna 2020 niin sanottuun globaaliin keskiluokkaan (väestö, jonka vuositulot ovat 3 000 - 20 000 \$) kuuluu 2,1 miljardia ihmistä. Yhä suuremmalla osalla maailman väestöstä alkaa siten jäädä rahaa käytettäväksi välttämättömien hankintojen lisäksi myös mukavuutta, hygieenisyyttä ja arjen helppoutta edistäviin tuotteisiin, terveyssiteistä ja vaipoista kertakäyttöisiin meikinpoistoliinoihin.
Myös ikääntyvien ihmisten merkitys kuluttajina kasvaa edelleen erityisesti kehittyneissä maissa. Arvioiden mukaan vuonna 2020 yli 65-vuotiaita ihmisiä on maailmassa yli 700 miljoonaa. Väestön ikääntyminen lisää muun muassa terveydenhuollon tuotteiden ja hygieniatuotteiden kysyntää.
Terveys ja hyvinvointi kiinnostavat entistä isompaa kuluttajaryhmää. Kuluttajat käyttävät ennusteiden mukaan yhä enemmän rahaa tuotteisiin, jotka edistävät heidän henkilökohtaista hyvinvointiaan. Tämä megatrendi vauhdittaa myös monien kuitukangastuotteiden, kuten terveydenhuollon tuotteiden sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden, kysyntää. Uusia mahdollisuuksia luo myös kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus.
Koska vapaa-ajasta on tullut aiempaa niukempi hyödyke, kuluttajat etsivät uusia tapoja luoda helppoutta ja mukavuutta elämäänsä. Arkirutiineja nopeuttavia tuotteita ja palveluita suositaan. Useat kuitukankaasta valmistettavat tuotteet, esimerkiksi kertakäyttöiset kodin siivoukseen tarkoitetut liinat, vastaavat suoraan tähän kysyntään. Nopeutta ja helppoutta korostava trendi vaikuttaa useisiin muihinkin toimialoihin, muun muassa pankkipalveluihin sekä elintarviketeollisuuteen.
Suomisen Kuitukankaat-liiketoimintayksikkö kehittää ja valmistaa kuitukankaita erilaisiin pyyhintätuotteisiin, esimerkiksi lastenhoidon ja henkilökohtaisen hygienian tuotteisiin sekä kotitalouksien ja teollisuuden pyyhintätuotteisiin. Suominen on maailman johtava pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden valmistaja. Lisäksi Suominen tähtää merkittäväksi hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden, kuten vaippojen, aikuisten hygieniatuotteiden sekä haavanhoitotuotteiden kuitukankaiden toimittajaksi.
Kuitukankaat oli vuonna 2013 Suomisen suurin liiketoimintayksikkö, ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 86 %. Yksiköllä oli vuonna 2013 yhteensä seitsemän tuotantolaitosta Yhdysvalloissa, Italiassa, Espanjassa ja Suomessa.
Vuoden 2014 alussa Suominen sopi ostavansa Ahlstromilta Paulínian tehtaan Brasiliassa. Suomiselle avautuu kaupan myötä jalansija kasvavilta Etelä-Amerikan kuitukangasmarkkinoilta. Yrityskauppa vahvistaa edelleen Suomisen johtavaa asemaa globaaleilla kuitukangasmarkkinoilla. Yhtiöllä on jatkossa kahdeksan kuitukangastehdasta kolmella eri mantereella, joten Suomisella on erinomaiset edellytykset palvella entistäkin paremmin globaalisti toimivia asiakkaitaan. Paulínian tehdas oli alun perin osa vuonna 2011 toteutettua kauppaa, jossa Suominen osti Ahlstromilta Home and Personal -liiketoiminnan. Viranomaislupien viivästymisen ja siitä seuranneiden uudelleenneuvottelujen vuoksi myös Paulínian tehtaan myynti Suomiselle pitkittyi.
Kuitukankaiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Globaalit megatrendit, kuten keskiluokan vaurastuminen, väestön ikääntyminen, terveellisen elämäntyylin ja hyvinvoinnin korostuminen sekä arjen helppouden ja mukavuuden arvostaminen, kasvattavat kuitukangastuotteiden kysyntää. Suominen keskittyy strategiansa mukaisesti entistä vahvemmin kuitukankaisiin. Codi Wipes -liiketoimintayksikön myynti kesällä 2013 ja alkuvuodesta 2014 sovittu Ahlstromin Paulínian tehtaan osto vahvistivat valittua strategista suuntaa.
Suominen tiedotti kesäkuussa investoivansa patentoitujen HYD-RASPUN® Dispersible Substrate -teknologiaan perustuvien tuotteiden tuotantokapasiteetin laajentamiseen Windsor Locksin tehtaalla Yhdysvalloissa. Investointi on arvoltaan noin 2,5 miljoonaa euroa, ja se tukee Suomisen strategiaa, jonka mukaan yhtiö kasvattaa korkeamman lisäarvon kuitukangastuotteiden osuutta portfoliossaan. Hydraspun® Dispersible -kuitukangasta käytetään ensisijaisesti kosteiden viemäriverkostossa täysin hajoavien wc-pyyhkeiden valmistukseen. Kosteiden wc-pyyhkeiden markkinat kasvavat voimakkaasti eri puolilla maailmaa.
Huhtikuussa 2013 Suominen toi markkinoille kaksi uutta korkeamman lisäarvon kuitukangastuotetta teollisuuden ja kotitalouksien pyyhintätuotteisiin. Uutuudet, HERCULES™ Nonwoven ja EXODUS™ Nonwoven, sisältävät sekä sellua että synteettisiä kuituja, minkä vuoksi ne ovat kestäviä, imukykyisiä ja lujia.
Suominen lanseerasi keväällä 2013 We Love Wipes -kuluttajakampanjan. Suominen käy We Love Wipes -teeman puitteissa muun muassa sosiaalisen median keinoin keskustelua suoraan kuluttajien kanssa ja siten parantaa entisestään tietämystään siitä, miten kuluttajat käyttävät pyyhintätuotteita arjessaan. Lisäksi We Love Wipes viestii kuluttajille kuitukankaan oleellisesta roolista osana pyyhintätuotetta. Kampanjan avulla Suominen saa arvokasta tietoa kuluttajien tarpeista ja voi siten aiempaa tehokkaammin kehittää uusia korkeamman lisäarvon kuitukangastuotteita.
Suominen palkittiin arvostetulla Entrepreneur Award -palkinnolla yrittäjähengestään kansainvälisessä IDEA 2013 -tapahtumassa. Palkinnon myönsivät tapahtuman järjestäjä, kuitukangasvalmistajien järjestö INDA, ja Nonwovens Industry Magazine -julkaisu. Palkinto oli Suomiselle merkittävä tunnustus yhtiössä yrityskaupan jälkeen onnistuneesti läpiviedystä merkittävästä muutosprosessista.
373,8 milj €
» Kansainväliset merkkituoteja private label -valmistajat
Osana strategiansa toteuttamista Suominen käynnisti keväällä 2013 kaksi Kuitukankaat-yksikköä koskenutta strategista kehitysohjelmaa.
Tuotanto-toimitusketjun tehostamiseen ja joustavuuden lisäämiseen tähtäävä strateginen kehitysohjelma eteni vuoden mittaan suunnitelman mukaisesti. Ohjelmassa keskitytään useiden tuotanto-toimitusketjun prosessien yhdenmukaistamiseen ja tehostamiseen, asiakkaiden segmentoinnista varastojen hallintaan. Ohjelman ensimmäinen vaihe päättyy vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä.
Toinen kehitysohjelma vahvistaa Suomisen kykyä uudistaa tuoteportfoliotaan. Ohjelma keskittyy tuotekehityshankkeiden tehostamiseen ja nopeuttamiseen ja edelleen korkeamman lisäarvon tuotteiden osuuden kasvuun yhtiön portfoliossa.
Vuonna 2012 aloitettu Summit-ohjelma, jonka tavoitteena oli yhdenmukaistaa toimintoja Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminnan oston jälkeen ja vähentää kustannuksia, päättyi maaliskuun lopussa. Ohjelmalla saavutettiin noin 10 miljoonan euron rakenteelliset kustannussäästöt.
Suominen julkisti syyskuussa 2013 suunnitelman Suomisen konsernirakenteen ja toimintamallin uudistamiseksi. Osana tätä uudistusta Kuitukankaat-liiketoimintayksikkö jaettiin 1.1.2014 alkaen kahteen uuteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Convenience ja Care. Convenience-liiketoimintaalue keskittyy pyyhintätuotteita sekä travel- ja catering-alueiden tuotteita valmistaviin asiakkaisiin. Care-liiketoiminta-alue palvelee terveydenhuollon tuotteita ja hygieniatuotteita valmistavia asiakkaita.
Kuitukankaat-segmentin liikevaihto vuonna 2013 oli 373,8 (357,9) miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 17,8 (18,0) miljoonaa euroa. Liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli 17,6 (12,0) miljoonaa euroa. Kaikki edellämainitut tunnusluvut koskevat jatkuvia toimintoja.
Yleisen markkinatilanteen ja -ennusteiden vuoksi Suominen Kuitukankaat Oy sopeutti Nakkilan tehtaan toimintoja markkinatilanteeseen lomautuksilla. Yhteistoimintaneuvottelut määräaikaisista lomautuksista käynnistettiin elokuussa, ja ne koskivat noin 75:tä henkilöä. Lomautukset kestävät enintään 90 päivää, ja niitä toteutetaan lyhyemmissä jaksoissa lokakuun 2013 ja huhtikuun 2014 välisenä aikana, mukaan lukien nämä kuukaudet.
Ahlstromilta ostettu liiketoiminta mukana luvuissa 1.11.2011 alkaen.
Suominen Joustopakkaukset -liiketoimintayksikkö valmistaa muovikalvosta painettuja kuluttajapakkauksia teollisuuden ja vähittäiskaupan tarpeisiin sekä turva- ja systeemipakkauksia esimerkiksi turva-alan yrityksille ja tukkuliikkeille.
Joustopakkaukset-segmentin osuus konsernin liikevaihdosta oli 15 % vuonna 2013. Yksikön tuotantolaitoksista kaksi sijaitsee Suomessa ja yksi Puolassa. Lisäksi yksiköllä on myyntikonttorit Ruotsissa ja Venäjällä. Suominen Joustopakkaukset -yksikön valmistamia pakkauksia toimitettiin 23 maahan vuonna 2013.
Suominen Joustopakkaukset -yksikön valmistamia pakkauksia toimitetaan 23 maahan, ja sen tärkeimmät markkinaalueet ovat Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja Venäjä.
Vuonna 2013 joustopakkausten markkinoilla vallitsi kireä kilpailutilanne ja kysyntä pysyi useimmilla markkina-alueilla vakaana. Myönteisiä merkkejä kysynnän kehittymisestä nähtiin kuitenkin Ruotsin, Puolan ja Venäjän markkinoilla.
Suomisen joustopakkausliiketoiminnan tervehdyttämisohjelma käynnistyi vuoden 2012 loppupuolella, ja ohjelmaa jatkettiin vuonna 2013. Ohjelmalla tähdättiin erityisesti myynnin kehittämiseen, asiakassuhteiden syventämiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Keskeiselle sijalle tervehdyttämisoh-
Liikevaihto 2013 59,4 milj €
LOPPUKÄYTTÖALUEITA
jelmassa asetettiin yrityskulttuurin kehittäminen kasvua tukevaan suuntaan.
Tervehdyttämisohjelma eteni suunnitellusti useilla osaalueilla. Vuoden aikana Joustopakkaukset-liiketoimintayksikkö uudisti strategiansa, organisoi toimintojaan aiempaa asiakaslähtöisemmiksi sekä kasvatti myyntiään ja paransi tuottavuuttaan. Myös yrityskulttuuri kehittyi haluttuun suuntaan.
Toiminnan selkeyttämiseksi, tuotannon tehostamiseksi ja asiakaspalvelun parantamiseksi Joustopakkaukset-liiketoimintayksikkö uudelleenorganisoitiin kesän 2013 lopussa.
Suominen Joustopakkaukset toimii pääsääntöisesti neljällä markkina-alueella: Suomessa, Skandinaviassa, Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Näillä markkina-alueilla liiketoiminta jakautuu neljään segmenttiin: kaupan pakkaukset, leipomopakkaukset, pehmopaperipakkaukset sekä teollisuuden pakkaukset ja asiakaskohtaiset ratkaisut, joista esimerkkinä turvapussit. Näissä valituissa asiakassegmenteissä Suominen Joustopakkaukset kuuluu johtaviin toimijoihin Pohjois- ja Keski-Euroopassa.
Samassa yhteydessä selkeytettiin eri tuotantoyksikköjen roolia kokonaisuudessa. Jatkossa Puolan tuotantolaitos keskittyy leipomopakkauksiin ja Tampereen yksiköt kaupan kasseihin ja pehmopapereiden kääreisiin.
Loppuvuonna tervehdyttämisohjelmaa päätettiin tehostaa liiketoimintayksikön kannattavuuden parantamiseksi. Uusien tehostamistoimenpiteiden tarkoituksena on varmistaa liiketoiminnan pitkän aikavälin kilpailukyky ja kannattavuus.
Osana tehostamistoimia Suominen Joustopakkaukset Oy uudisti tuotanto-, hankinta-, logistiikka- ja myyntitoimin-
Henkilöstö
keskimäärin 2013
487
tojensa rakenteita vastaamaan uudistettua strategiaa, ulkoisti osin varastotoimintojaan ja optimoi kustannusrakennettaan. Joustopakkausten Puolan tehtaan myynti-, tuotanto- ja logistiikkatoimintoja tehostettiin.
Tampereen tehtaan tuotantoa ja logistiikkaa päätettiin modernisoida tehtaan tuottavuuden ja kustannusrakenteen parantamiseksi. Suominen investoi Tampereen kassitehtaan automatisointiin noin 0,5 miljoonaa euroa. Hanke käynnistyy vuoden 2014 alkupuolella.
Kaksi alueellista myyntikonttoria Suomessa päätettiin lakkauttaa vaiheittain kesän 2014 loppuun mennessä.
Tehdyt toimenpiteet johtivat Suominen Joustopakkaukset Oy:n henkilöstön määrän vähenemiseen 26 henkilöstötyövuodella. Vähennyksistä kuusi henkilöstötyövuotta toteutettiin määräaikaisten työsopimusten päättymisten ja eläköitymisen kautta.
Loppuvuonna Suominen Ikamer Oy:n toimintoja sopeutettiin väliaikaisesti vastaamaan vallitsevaa liiketoimintaympäristöä koko henkilöstöä koskevilla lomautuksilla.
Joulukuussa Reima Kerttula nimitettiin Suominen Joustopakkaukset -liiketoiminta-alueen johtoon ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.1.2014 alkaen.
Tervehdyttämisohjelman toimenpiteiden avulla liikevaihdon kehitys onnistuttiin kääntämään myönteiseksi. Suomisen Joustopakkaukset-segmentin liikevaihto oli 59,4 miljoonaa euroa, ja se kasvoi 13 % edellisvuodesta kireässä kilpailutilanteessa.
Segmentin liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli -2,2 miljoonaa euroa, ja kertaluonteisten erien jälkeen -2,6 miljoonaa euroa. Liikevaihto, milj. € Liikevaihto, milj. €
Kosteuspyyhkeiden valmistukseen keskittynyt Codi Wipes -liiketoimintayksikkö myytiin hollantilaiselle Value Enhancement Partners -sijoitusyhtiölle. Kauppa saatiin päätökseen heinäkuussa 2013.
Codi Wipes -liiketoimintayksiköstä luopuminen tukee In the Lead -strategiaa selkeyttämällä Suomisen yritysrakennetta ja asemaa pyyhintätuotteiden arvoketjussa, erityisesti suhteessa Kuitukankaat-liiketoiminnan asiakkaisiin. Yrityskaupan tuloksena voidaan keskittyä entistä paremmin vahvistamaan yhtiön kilpailukykyä kuitukankaissa. Lisäksi oman jatkojalostusyksikön strateginen rooli oli pienentynyt vuodesta 2003, jolloin Codi International BV ostettiin osaksi Suomista.
Yrityskaupasta sovittaessa arvioitu kokonaiskauppahinta oli 9,2 miljoonaa euroa. Lopullinen kauppahinta määräytyy Codi International BV:n vuoden 2013 taloudellisen tuloksen ja muiden tavanomaisten sopimusehtojen perusteella. Yrityskaupan vuoksi Suominen kirjasi vuonna 2013 lopetettujen liiketoimintojen tulokseen yhteensä 18,3 miljoonan euron kertaluonteisen tappion (IFRS 5).
Codi Wipes jatkojalostaa kuitukankaita kosteuspyyhkeiksi ja toimittaa ne kuluttajapakkauksissa asiakkaille. Tuotteet sopivat esimerkiksi lasten hoitoon, kauneudenhoitoon, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen sekä kodin erilaisten pintojen puhdistamiseen.
Koko historiamme ajan tehtävänämme Suomisella on ollut kehittää ja valmistaa tuotteita, joiden avulla kuluttajien arjesta tulee helpompaa ja mukavampaa. Uskomme vahvasti tähän tehtäväämme ja toteutamme sitä kaikessa toiminnassamme. Haluamme tuottaa sellaisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka helpottavat asiakkaidemme ja heidän asiakkaidensa elämää, aina arvoketjun huipulle asti – eli kuluttajien arkeen.
Arkielämää helpottavien tuotteiden valmistaminen kestävää kehitystä edistävällä tavalla on vaihe, johon yrityksemme ja koko toimialamme seuraavaksi siirtyvät. Olemme valmiita vastaamaan tähän haasteeseen, kun kehitämme uusia tuotteita ja ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme ja materiaalitoimittajiemme kanssa. Tämä matka on jo alkanut – etsimme esimerkiksi jatkuvasti raaka-aineita, joiden ympäristövaikutus on pienempi. Näitä ovat muun muassa luonnonkuidut sekä muista uusiutuvista lähteistä saatavat raaka-aineet. Kehitämme myös koko ajan ympäristöystävällisempiä ainesosia, esimerkiksi voiteita, nesteitä ja hajusteita, pyyhkimistuotteisiimme. Teemme jatkuvasti työtä tuotannon veden- ja energiankulutuksen vähentämiseksi sekä syntyvän jätteen ja jäteveden määrän pienentämiseksi.
Toimimme aktiivisesti toimialajärjestöissämme, esimerkiksi EDANAssa, ja näemme yritysvastuun olennaisena osana alamme tulevaisuutta. EDANA pyrkii olemaan edelläkävijä ja tukemaan jäseniään kuitukangasalan muutoksissa. Samoin me Suomisella haluamme oma-aloitteisesti edistää kestävämmän tulevaisuuden rakentamista sekä sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristön tarpeiden tasapainottamista.
Voimaantuminen, vastuunkanto, intohimo. Näillä kolmella sanalla kuvaamme tapaamme toimia. Uskomme, että yritysvastuu konkretisoituu parhaiten Suomisen jokaisen työntekijän arkipäivän teoissa eri puolilla konsernia. Voimaantumisella tarkoitamme sitä, että Suomisen henkilöstöllä on mahdollisuudet ja myös toimintavaltaa kehittää jatkuvasti yhtiön toimintaa ja prosesseja, muun muassa turvallisuuden parantamiseksi ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Henkilöstö kantaa myös vastuuta työnsä tuloksista – niiden tulee näkyä käytännössä esimerkiksi työtapaturmien määrän vähentymisenä tuotantolaitoksillamme, kierrätysmuovin osuuden kasvuna valmistamissamme vähittäismyyntipakkauksissa sekä syntyvän jätteen määrän merkittävänä vähenemisenä kuitukangastuotannossamme. Suomisen henkilöstö suhtautuu intohimoisesti siihen, mitä ja miten työtä tehdään.
Teemme töitä pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvatamme liiketoimintaamme vastuullisesti, raportoimme toiminnastamme totuudenmukaisesti ja avoimesti, emmekä hyväksy esimerkiksi uskontoon, rotuun, ikään tai sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää.
Pitkän tähtäimen tavoitteemme on olla markkinoillamme edellä muita. Saavutamme tämän tavoitteen käyttämällä teknologia- ja raaka-ainetuntemustamme sellaisten tuotteiden valmistamiseen, jotka vastaavat modernin kuluttajan tarpeisiin ja samalla pienentävät toimintamme ympäristökuormitusta. Yksinkertaisesti ilmaistuna: vaivattomampaa elämää kestävällä pohjalla toimivassa maailmassa.
Nina Kopola toimitusjohtaja
Suominen tähtää omasta toiminnastaan aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämiseen sekä tuotteiden ympäristövaikutusten minimoimiseen niiden koko elinkaaren ajalla.
Suominen on sitoutunut huomioimaan toimintansa ympäristövaikutukset Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Yhtiön toiminnan ympäristövaikutukset muodostuvat pääosin tuotannossa käytettävistä raaka-aineista, energiasta ja vedestä sekä tuotannosta syntyvästä jätteestä. Suomisen ympäristötyö perustuu toiminnan jatkuvan parantamisen ja tehostamisen periaatteeseen sekä materiaalien mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen.
Suomisen raportoimat ympäristötunnusluvut heikkenivät hieman vertailukaudesta 2012. Muutoksia selittää osittain se, että heinäkuussa 2013 myytyä Codi Wipes -liiketoimintayksikköä ei ole sisällytetty vuoden 2013 yritysvastuuraportointiin.
Kuitukankaat-liiketoimintayksikön käyttämiä keskeisiä raakaaineita ovat polypropeeni, viskoosi, sellu ja polyesteri. Lisäksi yksikkö hankkii markkinoilta valmiita kuitukangasmateriaaleja komposiittituotteisiinsa. Yksikön merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät raaka-aineisiin, energian ja veden käyttöön sekä jätteen määrään.
Siksi Kuitukankaat-yksikön ympäristötyön lähtökohtana on kaikkien resurssien (muun muassa raaka-aineet, vesi, energia) mahdollisimman tehokas hyödyntäminen koko tuotantoketjussa. Yksikön vastuullisuustyö pohjautuu toimialajärjestö EDANAn ohjeistuksiin.
ISO 14001 -sertifikaatti on myönnetty Bethunen, Windsor Locksin, Green Bayn ja Alicanten sekä Nakkilan tuotantolaitoksille. Nakkilan ja Milanon yksiköillä on myös PEFC-sertifikaatti (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes).
Joustopakkaukset-liiketoimintayksikössä keskeisiä raakaaineita ovat polyeteenin ja polypropeenin lisäksi erilaiset liuottimet ja painovärit.
Ympäristökuormituksen vähentämisessä keskitytään jätteiden kierrätyksen kehittämiseen sekä syntyvän jätteen määrän ja käytettävän energian vähentämiseen. Lisäksi yksikössä minimoidaan haitalliset päästöt ilmaan. Tavoitteena on lisätä kierrätysmateriaalien osuutta tuotteissa. Esimerkiksi muovikassien valmistuksessa tarvittavista raaka-aineista voi olla jopa 90 % kierrätysmateriaaleja.
Energian kulutus lähteittäin 2013 (yhteensä 1 682 251 kJ)
Maakaasu 43 %
Polyeteeni 8 % Rayon 5 % Muut 3 %
*sisältää suorat ja epäsuorat päästöt
Ahlstromilta ostettu liiketoiminta mukana luvuissa 1.11.2011 alkaen. Luvut eivät sisällä 15.7.2013 myytyä Codi Wipes -liiketoimintayksikköä.
09 10 11 12 13
GJ GJ/tuotettu tn
Energiankulutus ja energiatehokkuus
0,0
3,5
7,0
10,5
14,0
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000000
Suominen on sitoutunut tarjoamaan henkilöstölleen turvallisen työympäristön ja hyvinvoivan työyhteisön. Yhtiön tuotteet valmistetaan noudattamalla korkeita turvallisuus- ja laatuvaatimuksia.
Suominen kehittää ja valmistaa tuotteita ja ratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten arkielämää ja lisäävät hyvinvointia ja elämänlaatua. Suomisen kuitukangasmateriaaleista valmistetaan muun muassa pyyhintätuotteita erilaisten arkirutiinien helpottamiseen. Lisäksi niitä käytetään hygieniatuotteissa, muun muassa vaipoissa sekä erilaisissa terveydenhuollon tuotteissa, esimerkiksi haavanhoitotarvikkeissa.
Suomisen tuotevalikoimaan kuuluvat myös korkealaatuiset muovikalvosta valmistetut pakkausmateriaalit, jotka varmistavat esimerkiksi elintarvikkeiden turvallisuuden ja säilyvyyden ja näin ehkäisevät muun muassa ruokahävikin syntymistä.
Suomisen asiakassuhteet ovat pitkäkestoisia, usein yli kymmenen vuoden mittaisia. Pitkäjänteiseen kumppanuuteen päästään ammattitaitoisen, motivoituneen ja sitoutuneen henkilöstön työn tuloksena. Suomisella työskentelee noin 1 000 henkilöä. Suomisella on tuotantolaitoksia Suomessa, Yhdysvalloissa, Italiassa, Espanjassa, ja Puolassa, sekä myyntikonttorit Venäjällä ja Ruotsissa. Vuoden 2014 alussa Suominen osti Ahlstromin Paulínian tehtaan Brasiliassa. Paulínian tehtaalla on noin 40 työntekijää.
Suominen pyrkii vahvistamaan yrityskulttuuria, jolle on ominaista sitoutuminen, vastuun ottaminen ja yrittäjähenkisyys. Suomisen henkilöstön tapaa toimia kuvataan kolmella sanalla: voimaantuminen, vastuun kanto ja intohimo.
Henkilöstöllä on mahdollisuudet kehittää yhtiön toimintaa sekä kyky oikea-aikaiseen ja nopeaan päätöksentekoon. Jokainen Suomisella työskentelevä kantaa vastuuta omasta työstään ja varsinkin sen tuloksista. Suomisella korostetaan intohimoista tekemistä. Työtä tehdään "pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaana" eli määrätietoisesti, suurella sydämellä ja eettisesti korkeatasoisesti.
Henkilöstön osaamista kehitetään ja vahvistetaan järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti. Esimerkki tavoitteellisesta henkilöstön kehittämisestä on vuonna 2013 käyttöön otettu Suominen Way Behavior Matrix -malli, jonka avulla varmistetaan, että strategiassa määritelty Suomisen tapa toimia toteutuu päivittäisessä työssä.
Mallissa on yhteisesti määritelty, miten voimaantuminen, vastuun kanto ja intohimo ilmenevät työn tekemisessä ja työyhteisön kanssakäymisessä. Tämän pohjalta henkilön toimintaa voidaan tarkastella ja arvioida sekä omasta että esimiehen näkökulmasta. Arvioinnista saatavaa tietoa hyödynnetään yhtenäisen yrityskulttuurin luomisessa ja henkilökohtaisessa palautteessa. Mallia hyödynnettiin ensimmäisen kerran loppukesästä, jolloin arvio tehtiin noin 70 henkilölle yhtiön johdossa.
Vuoden 2013 aikana käynnistettiin myös hanke, jossa organisaation keskeisille tehtäville laadittiin osaamisprofiilit. Hanke aloitettiin kuvaamalla tuotekehityksen ja tuotehallinnan osaamisprofiilit, koska kyseiset toiminnot ovat Suomisen strategian toteuttamisen kannalta keskeisiä.
Tavoiteltujen osaamisprofiilien määritteleminen ja osaamisen arviointi auttavat Suomista hahmottamaan eri toimintojen ja roolien vaatimukset sekä tunnistamaan mahdolliset puutteet osaamisessa. Työntekijä saa mallista tukea tehtävänsä menestyksekkääseen hoitamiseen ja osaamisensa täydentämiseen.
Suomisella työturvallisuutta kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella, ja työtapaturmille on asetettu tavoitteeksi nollataso. Työturvallisuuden edistäminen on viime kädessä jokaisen työntekijän vastuulla, ja työturvallisuustoiminnassa keskitytään erityisesti vaikuttamaan asenteisiin ja turvallisuuskulttuuriin. Työturvallisuuden seuranta on osa tuotantolaitosten päivittäistä toimintaa. Yksilön roolia työturvallisuudessa ja työkulttuurin rakentamisessa vahvistetaan myös keräämällä tietoa läheltä piti -tilanteista ja analysoimalla niitä tarkasti, jotta vastaavat tapaukset voitaisiin ehkäistä tulevaisuudessa. Lisäksi henkilöstöä kannustetaan työturvallisuusaloitteiden tekemiseen.
Loppuvuonna 2013 Kuitukankaat -liiketoimintayksikössä käynnistettiin hanke, joka pohjautuu Behavior Based Safety (BBS) -ajatteluun. BBS-menetelmä korostaa yksilön omaa vastuuta työturvallisuudesta, huomioi inhimilliset tekijät sekä keskittyy vaikuttamaan yksilön asenteisiin ja motivaatioon. Tuotantolaitoksissa tehdyn alkukartoituksen tuloksien pohjalta suunniteltiin toimet, joilla työturvallisuutta voidaan kehittää. Kartoituksen vastausprosentti oli korkea, ja sen tulokset osoittivat, että Kuitukankaat-yksikössä työskentelevät kokevat vahvaa henkilökohtaista vastuuta työturvallisuudesta.
Sairauspoissaolojen määrään ja pituuteen pyritään vaikuttamaan eri tavoin. Toimintamallit vaihtelevat maa- ja yksikkökohtaisesti, mutta pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä.
Sairauspoissaoloihin johtaneet tapaturmat (LTA)
Tapaturmien vakavuusaste (ASR) Tapaturmataajuus (AFR)
Ahlstromilta ostettu liiketoiminta mukana luvuissa 1.11.2011 alkaen. Luvut eivät sisällä 15.7.2013 myytyä Codi Wipes -liiketoimintayksikköä.
Suominen on taloudellisesti vastuullinen yhtiö, jonka toiminnan keskeisiä kulmakiviä ovat taloudellinen kannattavuus ja toiminnallinen tehokkuus.
Suominen noudattaa paikallisia lakeja ja säädöksiä, hyvää hallintotapaa ja muita yleisesti hyväksyttyjä yrityskäytäntöjä. Konserni pyrkii toimimaan kaikkialla yhteiskunnan ja liiketoimintaympäristöönsä kuuluvien sidosryhmien odotusten mukaisesti.
Suomisen kannattavuuden parantamisessa oleellista on tuottavuuden ja tehokkuuden jatkuva parantaminen. Yhtiössä tehdään määrätietoisesti ja systemaattisesti työtä prosessien virtaviivaistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Keskeisiä toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi
vuonna 2013 olivat muun muassa kuitukangasliiketoiminnan tuotanto-toimitusketjun tehostamiseen ja joustavuuden lisäämiseen tähtäävä strateginen kehitysohjelma sekä Joustopakkaukset-yksikköä koskevan liiketoiminnan tervehdyttämisohjelman tehostaminen. Yksikön Tampereen tehtaan henkilöstömäärää päätettiin vähentää 26 henkilötyövuodella, ja tehtaan automatisointiin päätettiin investoida 0,5 milj. euroa.
Suominen kantaa taloudelliset velvoitteensa sidosryhmiään ja yhteiskuntaa kohtaan sekä osallistuu taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Suomisen toiminnan taloudellisia vaikutuksia on eritelty tarkemmin alla olevassa taulukossa.
| SIDOSRYHMÄ | SUORA VAIKUTUS 2013 | |
|---|---|---|
| Asiakkaat | Liikevaihto 433,1 milj. € | Suomisen merkittävimpiä asiakkaita ovat kansainväliset merkkitavara- ja private label -valmistajat sekä vähittäiskaupan ketjut. |
| Henkilöstö | Maksetut palkat 43,4 milj. € | Suominen työllisti vuonna 2013 keskimäärin 1 037 henkilöä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. |
| Yhteistyökumppanit | Materiaalit ja palvelut 340,6 milj. €* | Suominen ostaa raaka-aineita sekä muita tuotteita ja palveluita paikallisilta ja kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta. |
| Yhteiskunta | Maksetut tuloverot 5,6 milj. € | Suominen ja sen yksiköt ovat omissa yhteisöissään tärkeitä työllistäjiä ja siten yleisen hyvinvoinnin edistäjiä. |
| Rahoittajat | Nettorahoituskulut 7,2 milj. € | |
| Osakkeenomistajat | Tilikaudelta 2012 ei maksettu osinkoa. |
* Kulut pl. poistot ja henkilökulut.
Suomisen taloudelliset tavoitteet on esitetty sivulla 12.
Suomisen vuosikertomuksessa 2013 tarkastellaan yritysvastuun toteutumista yhtiössä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmista. Suominen raportoi yritysvastuustaan vuosittain, osana vuosikertomusta.
Ympäristö- ja työturvallisuutta koskevat tiedot on kerätty tuotantoyksiköistä, mutta mukana ei ole olennaisuusperiaatteen mukaisesti niitä toimipisteitä, joiden yhteydessä ei ole tuotannollista toimintaa.
Tietojen ajallisessa vertailussa tulee huomioida, että Suominen osti Ahlstromin Home & Personal -liiketoiminnan 1.11.2011. Aiemmin Ahlstromille kuuluneet yksiköt (yhteensä kuusi tuotantolaitosta Yhdysvalloissa ja Euroopassa) ovat mukana Suomisen raportoinnissa 1.11.2011 jälkeen. Tämän vuoksi konsernitasoiset tunnusluvut ovat muuttuneet merkittävästi erityisesti vertaillessa vuosia 2011 ja 2012. Lisäksi vuoden 2013 tunnusluvut eivät sisällä heinäkuussa 2013 myytyä Codi Wipes -liiketoimintayksikköä, mikä vaikuttaa vuosien 2012 ja 2013 tunnuslukujen vertailtavuuteen.
Windsor Locksin tuotantolaitos Yhdysvalloissa on sekä Suomisen että Ahlstromin käytössä. Windsor Locksin tehtaan osalta ympäristötunnusluvuissa on otettu huomioon vain Suomisen käyttämät resurssit. Työturvallisuutta mittaavissa tunnusluvuissa ei ole mukana henkilöstöä, joka on työskennellyt Suomiselle kuuluvilla tuotantolinjoilla, mutta ei kuulu Suomisen työvoimaan.
Suominen kehittää jatkuvasti vastuullisuusraportointiaan tavoitteena mahdollisimman avoin ja tasapuolinen viestintä kaikille sidosryhmille.
Suominen Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010 (jäljempänä Suositus). Hallinnointikoodin edellyttämä ja suosituksen 54 mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi se on julkisesti saatavilla Suomisen internet-sivuilla www.suominen.fi.
Suominen Oyj:n hallitus on käsitellyt selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden aikana, mutta sen sisältämien aihealueiden ajantasainen tieto on esitetty Suomisen internet-sivuilla.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Suominen-konsernin liiketoiminnasta vastaavat osakeyhtiölain mukaiset toimielimet: yhtiökokous, joka valitsee hallituksen jäsenet, sekä hallituksen valitsema toimitusjohtaja.
Suominen Oyj:n ylimpänä päättävänä elimenä toimii yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätäntävaltaansa. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Konsernin emoyhtiö Suominen Oyj vastaa konsernin johdosta, taloushallinnosta ja rahoituksesta, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta sekä viestinnästä ja sijoittajasuhteista.
Suominen-konsernissa oli vuonna 2013 kaksi raportointisegmenttiä, Pyyhintä ja Joustopakkaukset.
Yhtiökokous päätti pysyvän osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustamisesta hallituksen esityksen mukaisesti. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta, ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi ja ehdotus hallituksen jäseniksi. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.
Nimitystoimikunta koostuu neljästä (4) jäsenestä, joista yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Yhtiön kulloinenkin hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan neljäntenä jäsenenä.
Nimitystoimikunta toimii toistaiseksi kunnes yhtiökokous toisin päättää. Toimikunnan jäsenet nimitetään vuosittain ja jäsenten toimikausi päättyy, kun toimikuntaan on nimitetty uudet jäsenet. Toimikunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä eikä yhtiön toimivaan johtoon kuuluva henkilö saa olla toimikunnan jäsen.
Suominen Oyj:n pysyvään nimitystoimikuntaan kuuluvat yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2013 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella. 4.9.2013 alkaen nimitystoimikuntaan kuuluvat Ahlstrom Oyj:n toimitusjohtaja Jan Lång, Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimitystoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajakseen Jan Långin.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 26.3.2013 hallitukseen valittiin uudelleen Risto Anttonen, Jorma Eloranta, Suvi Hintsanen, Hannu Kasurinen sekä Heikki Mairinoja. Hallituksen toimikausi kestää vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Hallituksen jäsenten henkilötiedot ovat seuraavat:
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava merkitys yhtiön toiminnalle. Hallituksella on vuosittainen kokoussuunnitelma. Hallituksen keskeiset tehtävät ovat:
» hyväksyä yhtiötä koskevat toimintapolitiikat (rahoitus-, vakuutus- ja riskienhallintapolitiikat sekä hallinnointiperiaatteet)
» päättää kiinteän omaisuuden hankinnasta ja luovutuksesta
Hallituksen valitsee yhtiökokous ja siihen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) jäsentä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan johdolla. Kokousten esittelijänä toimii pääsääntöisesti toimitusjohtaja. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa ja pöytäkirjanpitäjänä toimi vuonna 2013 talousjohtaja.
Vuonna 2013 hallitus kokoontui 11 kertaa, joista kaksi kertaa per capsulam. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 98.
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Risto Anttosta, joka on toiminut Suomisen merkittävän osakkeenomistajan, Ahlstrom Oyj:n varatoimitusjohtajana viimeisen kolmen vuoden aikana ennen hallituksen jäsenyyden alkamista 26.3.2013.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä vuotuisen itsearvioinnin.
Suominen Oyj:n hallitus perusti 19.4.2013 hallituksen tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnat.
Tarkastusvaliokunnan ensisijaiset tehtävät liittyvät yhtiön hyvän hallinnoinnin varmistamiseen sekä kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin, sisäisten valvontajärjestelmien ja ulkoisen tilintarkastajan toiminnan valvonnan varmistamiseen. Tarkastusvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus erikseen tietyn asian osalta niin päätä.
Suominen Oyj:n hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Hannu Kasurisen ja jäseniksi Suvi Hintsasen ja Heikki Mairinojan. Jatkossa valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Valiokuntaan valitaan vähintään kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.
Suominen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin muun ylimmän johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä yhtiön henkilöstön palkitsemiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt. Palkitsemisvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa ellei hallitus erikseen yksittäisen asian osalta niin päätä.
Suominen Oyj:n hallitus valitsi keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Jorma Elorannan ja jäseneksi Risto Anttosen. Jatkossa valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Valiokunnan jäsenten vähimmäismäärä on kaksi, mikä poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta 22, jonka mukaan hallituksen valiokunnissa on vähintään kolme jäsentä. Suominen Oyj:n hallitus toteaa, että ottaen huomioon hallituksen jäsenmäärä sekä yhtiön toiminnan laajuus ja luonne, kykenee palkitsemisvaliokunta kaksijäsenisenäkin käsittelemään asioita tehokkaasti. Palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön tai konsernin muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla palkitsemisvaliokunnan jäsen.
Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain määräysten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan velvollisuus on huolehtia yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtaja toimii konsernin liiketoiminta-alueet käsittävän johtoryhmän puheenjohtajana sekä johtoryhmän jäsenten välittömänä esimiehenä.
Suominen Oyj:n toimitusjohtaja on Nina Kopola, s. 1960, diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti.
Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluivat vuonna 2013 puheenjohtajana toimivan toimitusjohtajan lisäksi Kuitukankaat-liiketoimintayksikön johtaja, Codi Wipes -liiketoimintayksikön johtaja (15.7.2013 saakka), Joustopakkaukset-liiketoimintayksikön johtaja, konsernin talousjohtaja sekä konsernin henkilöstöjohtaja.
Suominen noudattaa 9.10.2009 voimaan tullutta NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta sekä Suomisen hallituksen hyväksymää omaa sisäpiiriohjetta.
Suomisen hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä päävastuullinen tilintarkastaja ovat yhtiön julkisia ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä. Tiedot heidän osakeomistuksistaan ovat nähtävillä Suominen Oyj:n internet-sivuilla Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä palvelussa.
Lisäksi yhtiö ylläpitää rekisteriä pysyvistä yrityskohtaisista sisäpiiriläisistä. Tähän rekisteriin kuuluvat yhtiön johtoryhmän jäsenet sekä eräitä muita yhtiön työntekijöitä, jotka asemansa tai tehtäviensä takia saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään henkilöt, jotka osallistuvat sisäpiiritietoja käsittelevien merkittävien hankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun. Suomisen sisäpiirivastaavana toimii konsernin talousjohtaja.
Sisäpiirirekisteriin kuuluva ei saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla raportoitavan vuosineljänneksen tai tilikauden päättymispäivän ja sitä koskevan osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamisen välisenä ajanjaksona (ns. suljettu ikkuna). Sisäpiiriläisten on konsultoitava sisäpiirivastaavaa suunnittelemansa arvopaperikaupan lainmukaisuudesta.
Suomisella valvonta on oleellinen osa organisaation toimintaa. Valvontaa tehdään erilaisten liiketoimintaprosessien ohjauksessa ja varmistamisessa sekä kattavassa raportoinnissa.
Suomisella ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Yhtiö ostaa sisäisen tarkastuksen palveluja ulkoiselta palveluntarjoajalta. Valvontaympäristö rakentuu ohjeistukseen, yrityskulttuuriin sekä esimiesten ja työntekijöiden tapaan toimia. Konserni on määritellyt arvonsa, eli ohjaavat periaatteensa, joilla kannustetaan aktiiviseen ja eettiseen toimintatapaan eri sidosryhmien kanssa ja konsernin sisällä. Arvojen jalkauttamiseen kuuluu hyvän moraalin mukaiseen käyttäytymiseen kannustaminen siten, että korostetaan toiminnassa rehellisyyttä, läpinäkyvyyttä ja tiimityöskentelyä.
Sisäisen valvonnan prosessit, joilla kontrolloidaan taloudellista raportointia, perustuvat hallituksen hyväksymiin toimintapolitiikkoihin ja muihin ohjeisiin. Organisaation vastuut rakentuvat tehtävien asemavaltuuksiin, tehtävien eriyttämiseen sekä "kahden silmäparin" ja "yksi yli" -päätöksentekoperiaatteisiin. Tehokas sisäinen valvonta edellyttää, että työtehtävät on jaettu asianmukaisesti eri työntekijöille ja että mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja eliminoidaan. Valvontaympäristön riittävyys varmistetaan sisäisillä valvontaprosessien analysoinneilla ja arvioinneilla sekä ulkoisten tilintarkastajien tarkastuksilla.
Konsernin talousfunktio avustaa liiketoimintayksiköitä niiden toiminnan ja kannattavuuden analysoinnissa sekä liiketoimintavalintoja koskevissa päätöksissä. Yksiköiden controllereiden vastuulla on varmistaa, että kontrolliprosessit ovat olemassa ja että ne toimivat yksiköissä. Tietohallinnon roolina on ylläpitää konserniyksiköiden tietojärjestelmien turvallisuustarkistukset.
Riskinhallinta on integroitu osaksi liiketoiminnan hoitamista ja riskien tunnistaminen ja arviointi ovat edellytyksiä myös sisäisten kontrollien järjestämiselle. Tavoitteena on keskittyä liiketoiminnan kannalta keskeisimpiin riskeihin. Riskit jaetaan liiketoimintariskeihin, jotka ovat seurausta liiketoimintaympäristön muutoksista, ja toimintariskeihin, jotka ovat seurausta siitä, että organisaatiossa hallitaan toimintaprosesseja puutteellisesti.
Toimintariskit voivat olla merkittäviä ulkoisten tahojen kanssa tehtävissä liiketoimissa. Konserniohjeistus, prosessitarkistukset, tehtävien eriyttämiset ja kokonaisvaltaisiin laatujärjestelmiin liittyvät standardit varmistavat osaltaan, että liiketoimintasuhteissa ei altistuta merkittäville riskeille.
Hallitus arvioi ja tarkkailee taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä tavoitteenaan varmistaa, että yhtiön taloudellinen raportointi on luotettavaa, tukee päätöksentekoa ja palvelee ulkoisten sidosryhmien tarpeita. Varallisuuserien, velkojen tai vastuiden arvostaminen erilaisia arviointioletuksia ja -kriteerejä käyttämällä voi muodostua riskiksi.
Keskeisiä tulevaisuutta koskevia oletuksia ja tilinpäätöspäivän arvioita, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta, arvioidaan jatkuvasti ja niitä myös verrataan samanlaisten yksiköiden tekemiin arvioihin. Kompleksiset ja muuttuvat liiketoimintatekijät voivat tuoda haasteen arvioitaessa omaisuuserien tasearvoja. Välttääkseen virhearviointeja varojen tai velkojen arvostuksessa käypiin arvoihin yhtiö tekee säännöllisiä tarkistuksia esimerkiksi vertailemalla tietoja materiaalivirroista, määristä, arvoista ja laadusta kirjanpidon tuottamiin tietoihin. Virhetilanteita, jotka saattaisivat syntyä epäsäännöllisistä tai epäjatkuvista tiedoista, vähennetään tekemällä automatisoituja järjestelmätarkistuksia, jotka perustuvat tapahtumien jäljitettävyyteen (audit trail).
Valvontatoiminnot kattavat niin yleiset kuin yksilöidyt valvontamenettelyt, joiden tarkoituksena on estää, paljastaa ja korjata virhetilanteet ja poikkeamat. Konsernitason ohjeistuksen lisäksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan yksikkö- ja tehdastasoilla.
Jatkuvassa liiketoiminnassa sovelletaan useita valvontamenettelyitä, joilla estetään mahdollisten virheiden ja poikkeamien syntyminen taloudellisessa raportoinnissa ja joilla nämä virheet havaitaan ja korjataan. Suominen jakaa valvontatoimet kolmeen kategoriaan. Kirjalliset ohjeistukset auttavat organisaatiossa toimivia vakiinnuttamaan noudatettavat tarkastusmenettelyt. Jatkuvalla ja säännöllisellä raportoinnilla, jolla saadaan palautetta konsernin toiminnoista ja yksiköiden taloudesta, varmistetaan ohjeiden ja määriteltyjen menettelytapojen noudattaminen. Prosesseissa, jotka on luokiteltu kriittisiksi, tarvitaan erityisiä auktorisointeja töiden edistymisen mahdollistamiseksi vaiheesta toiseen joko turvallisuussyistä tai oikeellisuuden varmistamiseksi.
Käytännön valvontaa tehdään johtoryhmien katsaustilaisuuksissa, joissa käydään läpi toteutuneita tuloksia. Valvonta on kohdennetumpaa, kun tehdään tilien täsmäytyksiä tai erityisiä jatkuvan talousraportoinnin prosessitarkastuksia. Mahdollisten erillisarviointien tarve, laajuus ja tiheys määritellään riskien arvioinnin sekä jatkuvan valvonnan tehokkuuden perusteella. Controllereiden vastuulla on varmistaa, että talousprosessien valvontamenettelyt ovat riittävät ja noudattavat konsernissa annettuja toimintapolitiikkoja ja -ohjeita. Tietoturvallisuus ja siihen liittyvät valvontamenettelyt ovat keskeisiä kysymyksiä, kun tietojärjestelmien ominaisuuksia määritellään ja sovelletaan.
Konsernin laskentakäsikirja, hallituksen hyväksymät toimintapolitiikat ja muut ohjeet ja määräykset, jotka koskevat taloudellista raportointia, pidetään ajan tasalla ja johto viestittää niistä säännöllisesti työntekijöille, joita asia koskee, ja ne ovat nähtävillä myös yksiköiden sisäisissä yleisissä tiedostoissa. Yksiköt käyttävät raportoinnissaan määriteltyä standardikokonaisuutta. Konsernijohto ja yksiköiden johtoryhmät pitävät kuukausittain kokouksia, joissa analysoidaan toimintaan liittyvien mittareiden ja indikaattoreiden kehitystä. Niiden avulla pyritään siihen, että johto pystyisi paremmin ymmärtämään liiketoiminnan tuloksellisuutta ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä.
Vastuu jatkuvasta seurannasta on liiketoimintayksiköiden johdolla ja controller-funktioilla. Ulkoiset tilintarkastajat suorittavat säännöllisesti talouden avainprosesseja koskevia sisäisen valvonnan tarkastuksia, joista jaetaan raportteja asianomaisille henkilöille.
Laatutarkastajien ja asiakkaiden auditoijien tekemät säännölliset tarkastukset kattavat myös toimitusketjun prosessien valvontamenettelyt.
Konsernin talousosasto valvoo konsernin yksiköiden toimintoja ja prosesseja sekä myös ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta.
DI, vuorineuvos
Hallituksen jäsen vuodesta 2011, puheenjohtaja vuodesta 2011
Riippumaton jäsen
Diplomiekonomi, teollisuusneuvos
Hallituksen jäsen vuodesta 2011, varapuheenjohtaja vuodesta 2012
Riippumaton yhtiöstä mutta ei-riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta
KTM
Kehitysjohtaja, Asiakasliiketoiminnan kehittäminen, OP-Palvelut Oy Hallituksen jäsen vuodesta 2010
Riippumaton jäsen
s. 1963
KTM
Talousjohtaja, Renewable Packaging Division, Stora Enso AB Hallituksen jäsen vuodesta 2012
Riippumaton jäsen
DI, ekonomi
Hallituksen jäsen vuodesta 2001, varapuheenjohtaja 2009–2011
Riippumaton jäsen
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot hallituksen jäsenten keskeisestä työkokemuksesta, luottamustehtävistä ja osakeomistuksesta on esitetty Suomisen internetsivuilla www.suominen.fi.
Tiedot hallituksen palkitsemisesta sisältyvät Suomisen palkkaja palkkiokehitykseen, joka on saatavilla samasta osoitteesta.
DI, tekniikan lisensiaatti Suominen Oyj:n toimitusjohtaja
Johtaja, Care (vt.)
Suomisen palveluksessa vuodesta 2011
Ekonomi Talousjohtaja Suomisen palveluksessa vuodesta 2012
KTM Johtaja, Convenience Suomisen palveluksessa vuodesta 2011
VTM Henkilöstöjohtaja
Suomisen palveluksessa vuodesta 2012
B.A. (Chemistry)
Johtaja, Tuotantolaitokset, Pohjois- ja Etelä-Amerikka
Suomisen palveluksessa vuodesta 2011
M.Sc. (Econ.) Johtaja, Tuotantolaitokset, EMEA Suomisen palveluksessa vuodesta 2011
DI
Johtaja, Joustopakkaukset
Suomisen palveluksessa vuodesta 2014
Jean-Marie Becker toimi Kuitukankaat-yksikön johtajana ja johtoryhmän jäsenenä 31.12.2013 asti.
Olli E. Juvonen toimi Joustopakkaukset-yksikön johtajana ja johtoryhmän jäsenenä 31.12.2013 asti. Erik van Deursen toimi Codi Wipes -yksikön johtajana ja
johtoryhmän jäsenenä 15.7.2013 asti.
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot johtoryhmän jäsenten keskeisestä työkokemuksesta, luottamustehtävistä ja osakeomistuksesta on esitetty Suomisen internet-sivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Tiedot johtoryhmän palkitsemisesta sisältyvät Suomisen palkka- ja palkkioselvitykseen, joka on saatavilla samasta osoitteesta.
Hallituksen toimintakertomus 33
Konsernitase 40 Konsernin tuloslaskelma 41 Konsernin laaja tuloslaskelma 42 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 42 Konsernin rahavirtalaskelma 43 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 44
Emoyhtiön tuloslaskelma 76 Emoyhtiön tase 77 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 78 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 79
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 84 Tilinpäätösmerkintä 84 Tilintarkastuskertomus 85 Osakkeet ja osakkeenomistajat 86 Osakekohtaiset tunnusluvut 87 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 88 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 89 Tietoa osakkeenomistajille 90
Suomisen toimintaympäristö kehittyi vuonna 2013 kaksijakoisesti. Toisella päämarkkina-alueella Pohjois-Amerikassa yleinen taloudellinen tilanne oli positiivisempi, mikä heijastui myös Suomisen tuotteiden kysyntään. Euroopan näkymät olivat epävarmemmat ja myös kilpailutilanne pysyi kireänä.
Suomisen liiketoiminta ja taloudellinen tulos kehittyivät suunnitelmien mukaan vuonna 2013. Konsernin taloudelliset tunnusluvut vakiintuivat tilikaudella uudelle tasolle. Suomisen jatkuvien toimintojen liikevaihto 2013 kasvoi vertailukaudesta 6 % ja oli 433,1 miljoonaa euroa (410,4). Jatkuvien toimintojen liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 18,3 miljoonaa euroa (12,9) ja niiden jälkeen 17,4 miljoonaa euroa (7,4). Katsauskaudella raportoitiin kertaluonteisia eriä -0,9 miljoonaa euroa (-5,5). Jatkuvien toimintojen tulos ennen veroja oli 10,2 miljoonaa euroa (-3,0) ja verojen jälkeen 2,5 miljoonaa euroa (-5,2). Jatkuvien toimintojen tulos/osake oli 0,01 euroa (-0,02) ja liiketoiminnan rahavirta/osake oli 0,09 euroa (0,10). Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 2013, sillä konsernin tilikauden tulos jäi tappiolliseksi.
Suomisen hallitus asetti vuoden 2012 lopulla yhtiölle keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Tilikaudella 2013 Suomisen sijoitetun pääoman tuotto heikkeni -0,6 % (tavoite yli 10 %). Velkaantumisaste pieneni 96,2 %:iin (tavoite 40–80 %). Yhtiön liikevaihto kasvoi hieman markkinoiden keskiarvoa voimakkaammin.
Yhtiö toteutti vuoden mittaan määrätietoisesti strategiaansa, jonka kulmakiviä ovat Suomisen tapa toimia, Kannattavuuden merkittävä parantaminen sekä Edellä muita. Kuitukangasliiketoimintaa koskevat strategiset kehitysohjelmat käynnistettiin keväällä ja ne etenivät vuoden mittaan suunnitellusti. Ohjelmien tavoitteina on yhdenmukaistaa ja tehostaa toimitusketjun prosesseja sekä nopeuttaa tuotekehitystä edelleen. Vuonna 2012 aloitettu ja maaliskuussa 2013 päättynyt Summit-ohjelma tuotti Suomiselle noin 10 miljoonan euron rakenteelliset säästöt.
Suominen uudisti konsernirakenteensa, organisaationsa, johtamisjärjestelmänsä ja toimintamallinsa. Muutoksista tiedotettiin 30.9.2013 ja ne astuivat voimaan 1.1.2014. Uudistusten myötä Suomisesta tulee aiempaa keskittyneempi ja ketterämpi yhtiö. Suomisen kyky luoda uutta liiketoimintaa ja kehittää korkeamman lisäarvon tuotteita vahvistuu.
Suomisen Kuitukankaat-liiketoimintayksikkö jakautui 1.1.2014 kahteen uuteen liiketoiminta-alueeseen. Convenience-liiketoiminta-alue keskittyy palvelemaan pyyhintätuotteita sekä travel- ja catering-alueiden tuotteita valmistavia asiakkaita. Care-liiketoiminta-alue palvelee terveydenhuollon tuotteita sekä hygieniatuotteita valmistavia asiakkaita. Convenience- ja Care-liiketoiminta-alueet raportoidaan 1.1.2014 alkaen Kuitukankaat-segmentissä, joka sisältyi aiempaan Pyyhintäsegmenttiin. Myös Joustopakkaukset-liiketoiminnan strategiaa on terävöitetty ja toimintoja organisoitu uudelleen asiakaspalvelun parantamiseksi ja tehostamiseksi.
Codi Wipes -liiketoimintayksikkö myytiin hollantilaiselle pääomasijoittajalle heinäkuussa. Yrityskauppa selkiytti Suomisen asemaa johtavana kuitukangasvalmistajana pyyhintätuotteiden arvoketjussa. Yhtiö voi strategiansa mukaisesti keskittyä nyt entistäkin intensiivisemmin tämän aseman vahvistamiseen.
Selvitys Suomisen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2013 on julkaistu erillisenä kertomuksena Suomisen internet-sivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Myös Suomisen palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2013 on julkaistu ja saatavana samasta osoitteesta.
Kaikki toimintakertomuksen luvut koskevat konsernin jatkuvia toimintoja, ellei toisin mainita. Kaikki vertailuluvut viittaavat vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita. IFRS 5:n mukaisesti vertailukausien taseiden tietoja ei ole oikaistu, joten ne sisältävät sekä kohdistamattomat että lopetettujen toimintojen erät.
Suomisen jatkuvien toimintojen liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 6 % ja oli 433,1 miljoonaa euroa (410,4). Jatkuvien toimintojen liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 18,3 miljoonaa euroa (12,9) ja niiden jälkeen 17,4 miljoonaa euroa (7,4). Katsauskaudella raportoitiin kertaluonteisia eriä -0,9 miljoonaa euroa (-5,5). Jatkuvien toimintojen tulos ennen veroja oli 10,2 miljoonaa euroa (-3,0) ja verojen jälkeen 2,5 miljoonaa euroa (-5,2).
Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-joulukuussa 21,3 (24,9) miljoonaa euroa. Vuoden alusta käyttöpääomaa on vapautunut 6,5 miljoonaa euroa (5,0). Investoinnit pidettiin alhaisella tasolla.
Suominen sopi kesäkuussa 2013 kosteuspyyhkeiden valmistukseen keskittyneen Codi Wipes -liiketoimintayksikkönsä myynnistä sijoitusyhtiö Value Enhancement Partnersille. Yrityskauppa toteutui 15.7.2013. Yritysmyynnin vuoksi Codi Wipes -liiketoimintayksikkö on raportoitu tammi-kesäkuun 2013 osavuosikatsauksesta alkaen lopetettuna toimintona. Aikaisemmissa taloudellisissa raporteissa Codi Wipes käsiteltiin osana Pyyhintä-segmenttiä.
Lopetettujen toimintojen tulokseen kirjattiin yrityskaupan vuoksi tilikaudella yhteensä 18,3 miljoonan euron kertaluonteinen tappio. Lopetettujen toimintojen tulos oli -18,7 miljoonaa euroa tilikaudella 2013 (-6,6).
Konsernin tulos lopetetut toiminnot mukaan lukien oli -16,1 miljoonaa euroa (-11,9).
Ahlstromilta hankittuun Home and Personal -liiketoimintaan kuuluvan Brasilian yksikön kaupan toteuttaminen viivästyi. Suominen ja Ahlstrom selvittivät tilikaudella yhdessä edellytyksiä ja vaihtoehtoja kaupan toteuttamiselle ja sopivat kaupasta tilikauden päätyttyä 10.1.2014.
| Liikevaihto 1 000 € |
2013 | 2012 Muutos % | 2011 | |
|---|---|---|---|---|
| Pyyhintä | ||||
| - Kuitukankaat | 373 760 | 357 873 | 4,4 | 99 182 |
| Joustopakkaukset | 59 438 | 52 698 | 12,8 | 64 848 |
| Kohdistamattomat | -76 | -213 | 37 | |
| Yhteensä | 433 123 | 410 358 | 5,5 | 164 067 |
| 2013 | 2012 | 2011 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevoitto | 1 000 € | % liike vaihdosta |
1 000 € | % liike vaihdosta |
1 000 € | % liike vaihdosta |
| Pyyhintä | 17 836 | 4,8 | 18 014 | 5,0 | -3 641 | -3,7 |
| Joustopakkaukset | -2 232 | -3,8 | -2 786 | -5,3 | -69 | -0,1 |
| Kohdistamattomat | 2 651 | -2 286 | -115 | |||
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä | 18 255 | 4,2 | 12 942 | 3,2 | -2 617 | -1,6 |
| Kertaluonteiset erät | -868 | -5 499 | -3 691 | |||
| Yhteensä | 17 387 | 4,0 | 7 443 | 1,8 | -6 308 | -3,8 |
Konsernin korolliset nettovelat olivat tilikauden lopussa 75,5 miljoonaa euroa (96,0). Suomisen rahoitussopimusten mukaan vuoden 2013 lopussa nettovelat eivät saaneet ylittää 3,6 kertaa käyttökatteen määrää ja yhtiön velkaantumisasteen tuli olla alle 125 %. Katsauskauden lopussa 31.12.2013 nettovelkojen ja käyttökatteen suhde oli 2,2 ja velkaantumisaste 96,2 %.
Nettorahoituskulut olivat 7,2 miljoonaa euroa (10,5) eli 1,7 % (2,6 %) liikevaihdosta. Käyttöpääomaa vapautui 6,5 miljoonaa euroa (5,0). Pankille myytyjen myyntisaatavien saldo oli 9,1 miljoonaa euroa (13,1). Omavaraisuusaste oli 32,9 % (34,4 %). Liiketoiminnan rahavirta oli 21,3 miljoonaa euroa (24,9) ja osaketta kohti 0,09 euroa (0,10).
Suominen maksoi vuoden 2013 aikana pääomalainansa pois.
Yhtiön jatkuvien toimintojen bruttoinvestoinnit olivat tammijoulukuussa 5,6 miljoonaa euroa (3,3). Suunnitelman mukaiset poistot olivat 16,5 miljoonaa euroa (17,5). Investoinneista Pyyhintä-segmentin osuus oli 2,5 miljoonaa euroa (1,9), Joustopakkausten 1,2 miljoonaa euroa (0,6) ja emoyhtiön 1,9 miljoonaa euroa (0,8). Pyyhintä-segmentissä investoinnit olivat ylläpitoinvestointeja. Lopetettujen toimintojen eli Codi Wipes -liiketoimintayksikön investoinnit olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,7), ja ne olivat kaikki ylläpitoinvestointeja.
| 1 000 € | 2013 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|---|
| Kuitukankaat | 2 493 | 1 900 | 1 514 |
| Joustopakkaukset | 1 167 | 553 | 1 851 |
| Kohdistamattomat | 1 920 | 845 | 203 |
| Yhteensä | 5 580 | 3 298 | 3 568 |
| % liikevaihdosta | 1,3 | 0,8 | 2,2 |
| 1 000 € | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | 133 838 | 163 816 | 191 338 |
| Lyhytaikaiset varat | 105 073 | 115 125 | 146 747 |
| Laskennallinen verovelka |
-7 183 | -5 653 | -3 661 |
| Ostovelat | -45 016 | -46 381 | -44 208 |
| Siirtovelat | -10 380 | -13 064 | -11 113 |
| Muut korottomat velat | -3 357 | -6 066 | -8 634 |
| Yhteensä | 172 976 | 207 776 | 270 469 |
| 2013 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| -0,6 | 0,4 | -3,7 |
| -18,6 | -11,2 | -20,9 |
| 32,9 | 34,4 | 32,2 |
| 96,2 | 101,0 | 111,0 |
| 0.01 | -0.02 | -0.12 |
| -0,08 | -0,03 | 0,01 |
| -0,07 | -0,05 | -0,11 |
| 0,32 | 0,39 | 0,44 |
Lisää konsernin tunnuslukuja sekä niiden laskentaperusteet on esitetty osana konsernin tilinpäätöstä.
Suomisen Pyyhintä-segmentissä raportoidaan yksi liiketoimintayksikkö, Kuitukankaat. Liiketoimintayksikkö valmistaa rullatavarana kuitukankaita erilaisiin pyyhkimistuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin. Tammi-maaliskuun 2013 osavuosikatsauksessa ja sitä aiemmissa taloudellisissa raporteissa Pyyhintä-segmentissä käsiteltiin myös kosteuspyyhkeitä valmistava Codi Wipes -liiketoimintayksikkö.
Kuitukankaiden kysyntä jatkui hyvänä Pohjois-Amerikan markkinoilla. Euroopassa kireänä jatkunut kilpailutilanne aiheutti paineita tuotteiden hinnoitteluun.
Pyyhintä-segmentin jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto kasvoi 4 % ja oli 373,8 miljoonaa euroa (357,9). Segmentin osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 86 %. Suomisen toimittamien kuitukankaiden tärkeimmät käyttökohteet jakautuivat lasten pyyhintätuotteisiin (41 % myynnistä), henkilökohtaisen hygienian pyyhkeisiin (22 %), kotitalouspyyhkeisiin (17 %) sekä teollisuuspyyhkeisiin (13 %). Lastenhoidon pyyhintätuotteiden osuus pieneni edelleen, ja erityisesti henkilökohtaisen hygienian tuotteet kasvattivat osuuttaan vertailukaudesta. Segmentin jatkuvien toimintojen liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 17,8 (18,0) ja niiden jälkeen 17,6 miljoonaa euroa (12,0). Katsauskaudella raportoitiin käyttöomaisuuden myyntivoittoja kertaluonteisina erinä 0,7 miljoonaa euroa ja uudelleenjärjestelykuluina 0,9 miljoonaa euroa.
Suominen päätti kesäkuussa 2013 investoida korkeamman lisäarvon kuitukangasmateriaalien tuotantokapasiteetin laajentamiseen Windsor Locksin tehtaalla Yhdysvalloissa. Investointihanke käynnistyi vuoden kolmannella neljänneksellä ja eteni suunnitelmien mukaan. Investoinnin kokonaisarvo on noin 2,5 miljoonaa euroa ja se lisää Suomisen tuotantokapasiteettia erityisesti wc:stä huuhdeltavien tuotteiden kasvavassa tuotesegmentissä.
Kuitukankaat-yksikköä koskeneet strategiset kehitysohjelmat käynnistettiin keväällä ja ne etenivät vuoden mittaan suunnitellusti. Ohjelmien tavoitteina on yhdenmukaistaa ja tehostaa Suomisen tilaus-toimitusketjun prosesseja sekä nopeuttaa tuotekehitystä edelleen.
Vuonna 2012 aloitettu ja maaliskuussa 2013 päättynyt Summit-ohjelma tuotti Suomiselle noin 10 miljoonan euron rakenteelliset säästöt.
Suomisen Joustopakkaukset-raportointisegmentti valmistaa muovikalvosta painettuja kuluttajapakkausten materiaaleja teollisuudelle ja kaupalle sekä turva- ja systeemipakkauksia esimerkiksi turva-alan yrityksille ja paperitukkureille.
Joustopakkausten vuoden 2013 liikevaihto oli 59,4 miljoonaa euroa (52,7), ja se kasvoi 13 % vertailukaudesta. Segmentin osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 14 %. Hygienia- ja elintarvikepakkausten osuus liikevaihdosta nousi 73 %:iin. Kaupan pakkausten sekä turva- ja systeemipakkausten osuus laski vertailukaudesta. Segmentin koko vuoden liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli -2,2 miljoonaa euroa (-2,8) ja niiden jälkeen -2,6 miljoonaa euroa (-2,3). Katsauskaudella raportoitiin uudelleenjärjestelykuluja 0,4 miljoonaa euroa kertaluonteisina erinä.
Koko vuoden käynnissä ollutta liiketoiminnan tervehdyttämisohjelmaa päätettiin viimeisellä vuosineljänneksellä tehostaa segmentin kannattavuuden parantamiseksi. Useiden erilaisten tehostamistoimenpiteiden vuoksi Tampereen tehtaan henkilöstömäärä vähenee 26 henkilötyövuodella. Lisäksi Tampereen tehtaan automatisointiin päätettiin investoida 0,5 miljoonaa euroa.
| 1 000 € | I/2013 | II/2013 | III/2013 | IV/2013 | I-IV/2013 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | |||||
| Pyyhintä | 97 233 | 93 129 | 93 522 | 89 877 | 373 760 |
| Joustopakkaukset | 14 427 | 14 571 | 15 117 | 15 323 | 59 438 |
| Kohdistamattomat | 11 | -9 | -38 | -40 | -76 |
| Liikevaihto yhteensä | 111 670 | 107 691 | 108 603 | 105 159 | 433 123 |
| Liikevoitto | |||||
| Pyyhintä | 4 458 | 5 762 | 3 703 | 3 913 | 17 836 |
| % liikevaihdosta | 4,6 | 6,2 | 4,0 | 4,4 | 4,8 |
| Joustopakkaukset | 1 | -602 | -897 | -734 | -2 232 |
| % liikevaihdosta | 0,0 | -4,1 | -5,9 | -4,8 | -3,8 |
| Kohdistamattomat | 544 | -890 | 2 501 | 496 | 2 651 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä | 5 003 | 4 270 | 5 307 | 3 675 | 18 255 |
| % liikevaihdosta | 4,5 | 4,0 | 4,9 | 3,5 | 4,2 |
| Kertaluonteiset erät | -868 | -868 | |||
| Liikevoitto yhteensä | 5 003 | 4 270 | 5 307 | 2 807 | 17 387 |
| % liikevaihdosta | 4,5 | 4,0 | 4,9 | 2,7 | 4,0 |
| Nettorahoituskulut | -2 338 | -1 785 | -1 688 | -1 388 | -7 199 |
| Voitto ennen veroja | 2 665 | 2 485 | 3 619 | 1 419 | 10 187 |
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnoissa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 20 (27) henkilöä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 3,3 miljoonaa euroa (3,6) eli 0,8 % (0,9) liikevaihdosta. Suominen panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen voidakseen tarjota asiakkailleen yhä käyttökelpoisempia materiaaleja ja toimivampia ratkaisuja ja kasvattaakseen korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta portfoliossaan. Suominen tekee tutkimus- ja tuotekehitystyötä keskitetysti. Suominen Oyj omistaa kaikki liiketoimintaan liittyvät patentit sekä niihin liittyvät teknologiat, tietotaidon, prosessit, reseptit ja kaikki muut Suominen Oyj:n kehittämät ratkaisut. Tavoitteena on, että yhtiöllä on laajat teolliset oikeudet kuitukangaspohjaisiin sovelluksiin ja niihin liittyviin tuotantoteknologioihin sekä tarvittavat testi- ja pilottilinjat, joiden avulla se voi tarjota konserniyhtiöille parhaan mahdollisen tuen nykyisten ja tulevien asiakastarpeiden tyydyttämiseksi.
Vuonna 2013 Suomisen palveluksessa oli keskimäärin 1 037 (1 220 lopetetut toiminnot mukaan lukien) henkilöä. Heinäkuussa myydyn Codi Wipes -yksikön palveluksessa oli alkuvuonna keskimäärin 158 henkilöä.
Joustopakkaukset-yksikössä henkilöstöä vähennettiin tervehdyttämisohjelman tehostamisen yhteydessä. Henkilöstövähennysten ja lomautusten yhteydessä Suominen on noudattanut paikallisten lainsäädäntöjen ja irtisanomiskäytäntöjen mukaisia menettelyjä.
| 2013 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|
| Kuitukankaat | 537 | 594 | 251 |
| Joustopakkaukset | 487 | 453 | 479 |
| Konsernijohto ja -hallinto | 13 | 9 | 10 |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 1 037 | 1 056 | 740 |
| Palkat ja palkkiot, 1 000 € | 43 416 | 43 982 | 22 539 |
Suomisen henkilöstöstrategian tavoitteena on tukea liiketoiminnan toteutusta ja tämän vuoksi henkilöstön osaamisen kehittämistä, motivaatiota ja sitoutumista yhtiön tavoitteisiin edistetään. Suomisella on tavoitteelliset ohjelmat henkilöstön työkyvyn, työhyvinvoinnin sekä työturvallisuuden parantamiseksi.
| 2013 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|
| Kannustinpalkkiot, 1 000 € | 1 545 | 2 017 | 405 |
| % palkoista | 3,9 | 4,6 | 1,8 |
| Sairauspoissaolojen määrä säännöllisestä työajasta, % |
3,9 | 3,9 | 5,2 |
| Koulutusmenot, 1 000 € | 170 | 222 | 208 |
Suomisen tavoitteena on vähentää toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta sekä minimoida tuotteiden ympäristövaikutukset niiden koko elinkaaren ajalla. Toiminnan jatkuvan parantamisen ja tehostamisen lisäksi ympäristötyötä ohjaavat materiaalien uudelleenkäytön ja kierrättämisen periaatteet. Suominen on sitoutunut huomioimaan toimintansa ympäristövaikutukset Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Suominen toimii kaikkialla paikallisen lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaan. Joihinkin konsernin yksiköiden toimintoihin vaaditaan erillisiä ympäristölupia. Nakkilan, Alicanten, Bethunen, Green Bayn ja Windsor Locksin yksiköillä on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.
Suomisen toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät pääosin tuotannossa tarvittavista raaka-aineista, käytetystä energiasta ja vedestä sekä tuotannossa syntyvästä jätteestä. Ympäristövaatimukset huomioidaan jo tuotekehityksen alkuvaiheista lähtien. Tavoitteena on hyödyntää raaka-aineita, energiaa, vettä ja muita resursseja, kuten pakkausmateriaaleja ja kuljetuspalveluja, mahdollisimman tehokkaasti. Konserni keskittyy järjestelmällisesti vähentämään jätteen määrää ja parantamaan toimintojensa energiatehokkuutta. Tuotetarjonta kattaa myös ympäristöystävällisistä materiaaleista valmistetut tuotteet.
Tuotteiden valmistuksessa käytetään pääasiassa polypropeenia, viskoosia, sellua, polyesteria ja puuvillaa sekä erilaisia kemikaaleja. On olemassa riski, että tuotantolaitoksista pääsee ympäristöön haitallisia aineita. Suomisen ympäristöriskit pyritään hallitsemaan osana tuotannon ohjausta laatu- ja ympäristöjärjestelmien avulla.
Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä, jossa eri liiketoimintojen ja yksiköiden avainmittareiden yhdenmukaistaminen on tärkeässä roolissa. Suomisen tavoitteena on, että tulevaisuudessa käytössä on nykyistä kattavammin yhteismitallista tietoa toiminnan vaikutuksista. Näin Suominen voi suunnata myös kehitystoimenpiteet tehokkaasti ja mahdollisimman vaikuttavasti.
Suomisen tuotantolaitoksilla käytettiin vuonna 2013 erilaisia raaka-aineita yhteensä 145 612 tonnia, energiaa 1 682 251 gigajoulea ja vettä 4 874 675 m3 . Tuotantolaitoksilla syntyi kaatopaikkajätettä yhteensä 2 425 tonnia.
Suominen konsernin jatkuvien toimintojen ympäristömenot olivat 1,5 miljoonaa euroa (1,4). Merkittäviä aktivoitavia ympäristömenoja ei ollut.
Arvio Suomisen liikevaihdon kehityksestä perustuu osaksi asiakkaiden yhtiölle antamiin ennusteisiin ja toimitussuunnitelmiin. Ennusteiden ja suunnitelmien muutokset markkinatilanteen muutosten tai asiakkaiden varastomuutosten johdosta voivat muuttaa liikevaihtoa ennustetusta. Taloudellisen epävarmuuden jatkumisesta ja kuluttajien varovaisesta ostokäyttäytymisestä johtuen ennusteisiin sisältyy epävarmuutta.
Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Useissa tuoteryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa erityisesti Euroopassa. Uuden teknologian tuotteet ja tuonti halvan valmistuskustannusten maista saattavat vähentää Suomisen tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli Suominen ei pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se voi menettää markkinaosuuttaan. Kilpailu voi johtaa lisääntyneeseen hintapaineeseen, joka kohdistuu yhtiön tuotteisiin.
Suomisen asiakaskunta on keskittynyttä, mikä lisää asiakaskohtaista riskiä. Asiakaskeskittyneisyys voi vaikuttaa Suomisen tulokseen, jos asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kulutuksen muutosten seurauksena tai jos myynnissä tapahtuu menetyksiä. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta on 50 % (57). Suurimpien asiakkaiden kohdalla pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin. Käytännössä asiakassuhteet ovat voimassa useiden vuosien ajan. Asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä hoidetaan hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Asiakkaille vahvistetaan luottorajat luottokelpoisuustietoihin ja liikesuhteeseen perustuen. Yhtiö käyttää myös vientitakuita ja asiakasriskin vakuuttamista rajoitetussa määrin.
Muovipohjaisia tuotteita ei kaikissa käyttökohteissa pidetä ympäristöystävällisenä ratkaisuna, mikä voi lisätä riskiä niiden kysynnän vähenemiseen.
Suominen ostaa merkittävällä määrällä öljypohjaisia ja puupitoisia raaka-aineita vuosittain. Raaka-aineet ovat toiminnassa suurin kustannuserä. Raaka-aineiden nopeat hinnanvaihtelut maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Suomisen kannattavuuteen. Suomisen pääraaka-aineiden pitkälliset toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja vaikuttaisivat näin häiritsevästi yhtiön liiketoimintaan. Suomisella on useampia suuria kansainvälisiä raaka-ainetoimittajia, minkä vuoksi merkittävät toimituskatkokset ovat epätodennäköisiä. Suomisen tulokseen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat nopeasti, koska varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta ja raaka-aineiden hintamuutokset siirtyvät sopimuspohjaisiin myyntihintoihin arvioilta 2–5 kuukauden viiveellä.
Suomisen liiketoiminta saattaa olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja ennakoimattomien tapahtumien johdosta, kuten sähkönjakelun keskeytysten tai palo- ja vesivahinkojen vuoksi. Suominen ei ehkä pysty säätelemään näitä tilanteita omilla ennakoivilla toimillaan, mikä saattaa aiheuttaa keskeytyksiä liiketoiminnoissa. Konsernin vahinkoriskit vakuutetaan siten, että toiminnan jatkuvuus on turvattu. Suomisella on voimassa asianmukaiset vahinko- ja keskeytysvakuutukset, joiden perusteella arvioidaan, että vahingot voidaan korvata ja keskeytymisestä aiheutuva taloudellinen haitta kattaa.
Suominen käyttää tuotantotoimintaansa tiettyjä teknologioita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan valitut teknologiat ovat kilpailukykyisiä, eikä Suomisella ole tarvetta tehdä merkittäviä investointeja uusiin teknologioihin. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että tehdyt teknologiavalinnat osoittautuisivat virheellisiksi ja tarvetta investoinneille syntyisi esimerkiksi uusien tai korvaavien teknologioiden kehityksen myötä.
Suominen on pyrkinyt suojautumaan tuotevastuuriskeiltä järjestelmällisillä laadunvalvontaprosesseilla sekä tuotevastuuvakuutuksin. Tutkimus- ja kehitystoiminta varmistaa tuotteiden turvallisuuden tuotekehitysvaiheessa. Jatkuva laaduntarkkailu varmistaa tuotteiden laadun valmistuksessa. Yhtiön johto pitää merkittäviä tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia epätodennäköisinä eikä johdon tiedossa ole tällaisia vaatimuksia.
Suominen on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää huolellista harkintaa ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai virheellisiin tulkintoihin, ja riskin toteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Taseeseen kirjatut verosaatavat edellyttävät, että verotappiot voidaan tulevaisuudessa kattaa verotuksessa näytetyillä voitoilla.
Konsernin rahoitusriskejä hoidetaan hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Rahoitusriskeinä käsitellään rahoituksen riittävyyttä, luottoriskiä ja rahoitusinstrumenttien markkinariskiä, valuutta-, korko- ja hyödykeriskiin eriteltynä. Suomisen luottosopimuksissa on ehtoja, jotka yhtiön tulee täyttää. Vuoden 2013 lopussa nettovelka sai olla enintään 3,6 kertaa käyttökatteen määrä ja yhtiön velkaantumisasteen tuli olla alle 125 %. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä tunnusluvut olivat 2,2 ja 96 %. Vuoden 2014 lopussa raja-arvot ovat 2,4 ja 95 %. Mikäli Suominen ei täytä luottovelvollisuuksiaan, on pankeilla oikeus luottojen eräännyttämiseen ja ehtojen uudelleenneuvotteluun. Suominen arvioi, että tämä johtaisi ainakin rahoituskustannusten kasvuun pankkien käsittelypalkkioiden ja kohoavien korkomarginaalien takia. Konsernin rahoitusriskit on kuvattu tilinpäätöksen liitteessä 22.
Suomisen liiketoiminnan positiivisesti jatkunut kehitys USA:ssa nostaa Yhdysvaltain dollariin liittyvän valuuttariskin painoarvoa konsernin kokonaisvaluuttariskipositiossa. Suominen suojaa tätä valuuttapositiota suojauspolitiikkansa mukaisesti.
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksen laskelmat perustuvat tilinpäätöshetken arvioihin tulevaisuudesta. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista, koska yhtiön omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntimäärien, myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset voivat johtaa arvonalennuskulujen kirjaamiseen. Käyttöarvojen avulla tehty käyttöomaisuuserien, liiketoimintojen tai niiden osien arvostus ei myöskään välttämättä kuvaa hintaa, jonka ulkopuolinen ostaja olisi niistä valmis maksamaan.
Mikäli Brasilian tehtaan hankinta Ahlstromilta toteutuu 10.1.2014 allekirjoitetun sopimuksen mukaan, sen myötä kehittyville markkinoille tyypilliset riskit, kuten voimakkaat muutokset toimintaympäristössä ja valuuttakursseissa, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan Brasiliassa.
Kaupparekisteriin merkittyjen Suomisen osakkeiden määrä on 247 934 122 kpl, ja osakepääomaa on 11 860 056,00 euroa.
Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2013. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2012 ei jaeta osinkoa.
Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2012 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi (5) ja seuraavaksi toimikaudeksi, joka päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallitukseen valittiin uudelleen Risto Anttonen, Jorma Eloranta, Suvi Hintsanen, Hannu Kasurinen ja Heikki Mairinoja. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma Elorannan ja varapuheenjohtajakseen Risto Anttosen.
Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin uudelleen PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Lassila.
Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen 1 §:ää siten, että yhtiön kotipaikka on Helsinki. Lisäksi yhtiökokous päätti poistaa yhtiöjärjestyksen 10 §:stä yhtiökokouksen pitopaikkaa koskevan 2. virkkeen.
Yhtiökokous päätti perustaa pysyväluonteisen nimitystoimikunnan. Nimitystoimikuntaan valitaan kolme suurinta osakkeenomistajaa tai osakkeenomistajan edustajaa ja toimikuntaan kuuluu lisäksi Suominen Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.
Yhtiökokous valtuutti Suominen Oyj:n hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Suominen Oyj:n hallitus päätti huhtikuussa 2013 perustaa tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan.
Tarkastusvaliokunnan ensisijaiset tehtävät liittyvät yhtiön hyvän hallinnoinnin varmistamiseen sekä kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin, sisäisten valvontajärjestelmien ja ulkoisen tilintarkastajan toiminnan valvonnan varmistamiseen. Tarkastusvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus erikseen tietyn asian osalta niin päätä. Suominen Oyj:n hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Hannu Kasurisen ja jäseniksi Suvi Hintsasen ja Heikki Mairinojan. Jatkossa valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Valiokuntaan valitaan vähintään kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Kaikki tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.
Suominen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin muun ylimmän johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä yhtiön henkilöstön palkitsemiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt. Palkitsemisvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa ellei hallitus erikseen yksittäisen asian osalta niin päätä. Suominen Oyj:n hallitus valitsi keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Jorma Elorannan ja jäseneksi Risto Anttosen. Jatkossa valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Valiokunnan jäsenten vähimmäismäärä on kaksi, mikä poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta 22, jonka mukaan hallituksen valiokunnissa on vähintään kolme jäsentä. Suominen Oyj:n hallitus toteaa, että ottaen huomioon hallituksen jäsenmäärä sekä yhtiön toiminnan laajuus ja luonne, kykenee palkitsemisvaliokunta kaksijäsenisenäkin käsittelemään asioita tehokkaasti. Palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön tai konsernin muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla palkitsemisvaliokunnan jäsen. Palkitsemisvaliokunnan molemmat jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia eikä kumpikaan jäsen ole konsernin johtoon kuuluva.
Suominen Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen Oyj:n pysyvään nimitystoimikuntaan valittiin yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2013 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella.
Nimitystoimikuntaan kuuluivat 4.9.2013 alkaen Ahlstrom Oyj:n toimitusjohtaja Jan Lång, Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimitystoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajakseen Jan Långin.
Suominen Oyj:n osakkeiden vaihto NASDAQ OMX Helsingissä 1.1.2013–31.12.2013 oli 11 332 737 osaketta eli 4,6 % kaikkien osakkeiden määrästä. Kaupantekokurssi vaihteli 0,34 ja 0,61 euron välillä. Katsauskauden viimeinen kaupantekokurssi oli 0,48 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo 31.12.2013 oli 118 084 682 euroa.
Suominen Oyj:n hallussa oli 1.1.2013 60 298 osaketta. Yhtiö toteutti elokuussa 2 000 000 uuden osakkeen maksuttoman osakeannin yhtiölle itselleen, minkä jälkeen Suominen Oyj:n hallussa oli 2 060 298 omaa osaketta. Suominen Oyj luovutti hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden, yhteensä 135 931 osaketta, 11.9.2013. Suominen Oyj:n hallussa oli 31.12.2013 yhteensä 1 924 367 omaa osaketta, joiden osuus osakepääomasta ja osakkeiden äänimäärästä oli 0,8 %.
Vuoden 2009 optio-ohjelman 2009B-optioiden merkintäaika päättyi lokakuussa 2013 ja optiot raukesivat arvottomina.
Suominen Oyj:n osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuului 31.12.2013 kahdeksan henkilöä. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastasivat tilikauden päättyessä yhteensä enintään noin 3 050 000 Suomisen osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2012–2014. Ansaintajakson mahdollinen palkkio perustuu Suominen-konsernin kumulatiiviseen käyttökatteeseen (EBITDA) ja kumulatiiviseen kassavirtaan, ja se maksetaan vuonna 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.
Suominen Oyj:n hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen valtuutus enintään 3 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka. Hallituksella on myös valtuutus päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/ tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita voidaan antaa yhteensä enintään 50 miljoonaa kappaletta. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 10 miljoonaa kappaletta, joka määrä sisältyy aiemmin mainittuun enimmäismäärään (50 miljoonaa). Valtuutus on voimassa 30.6.2016 saakka.
Suominen Oyj:n hallitus toteutti varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla osakeyhtiölain 9. luvun 20 §:n mukaisesta 2 000 000 uuden osakkeen maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 15.8.2013, ja ne otettiin 16.8.2013 julkisen kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla. Yhtiö toteutti osakeannin itselleen, jotta sillä on hallussaan omia osakkeita käytettäväksi hallituksen jäsenten vuosipalkkioiden osakeosuuden suorittamiseksi sekä yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteissa mahdollisesti annettavien osakepalkkioiden suorittamiseksi. Yhtiön nykyisen, vuodet 2012–2014 kattavan osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteissa mahdollisesti annettavat osakepalkkiot suoritetaan vuonna 2015.
Suominen Oyj:n 26.3.2013 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuodelta 2013 seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtaja 50 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtaja 37 500 euroa sekä hallituksen jäsen 28 000 euroa; ja että 40 % vuosipalkkiosta suoritetaan Suominen Oyj:n osakkeina.
Yllä mainituista palkkioista osakkeina maksettava osuus luovutettiin 11.9.2013, antamalla vastikkeetta Suominen Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla. Luovutettavat osakkeet ovat samaa lajia kuin yhtiön muut osakkeet. Palkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: Osakkeen arvona on käytetty osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia yllä mainittua luovutuspäivää edeltävänä kaupankäyntipäivänä. Hallituksen jäsenille vuodelta 2013 osakkeina suoritettavan palkkio-osuuden määrä oli yllä mainitun perusteella yhteensä 135 931 osaketta.
Emoyhtiöllä on sivuliike Ranskassa, osoite Suominen Corporation, 101, rue Concordet, 38090 Vaulx-Milieu, rek. no 790118079.
Suominen nimitti Reima Kerttulan (DI) Joustopakkauksetliiketoiminta-alueen johtajaksi sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.1.2014 alkaen.
Suomisen 30.9.2013 julkistamat muutokset konsernirakenteessa vaikuttavat myös konsernin johtamisjärjestelmään ja johtoryhmän kokoonpanoon. Suomisen toimitusjohtajan tukena työskentelevään johtoryhmään kuuluvat 1.1.2014 alkaen seuraavat henkilöt:
Tilikaudella 2013 Suomiseen päätettiin perustaa lisäksi laajennettu johtoryhmä, joka aloitti toimintansa 1.1.2014. Laajennettu johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa strategisten ohjelmien toteuttamisessa sekä konsernitoimintoihin liittyvän asiantuntijuuden kehittämisessä. Edellä mainittujen konsernin johtoryhmän jäsenten lisäksi laajennettuun johtoryhmään kuuluvat:
Kaikki edellä mainitut henkilöt raportoivat Suominen Oyj:n toimitusjohtaja Nina Kopolalle. Asteriskilla (*) merkittyjen henkilöiden tehtävät keskittyvät Convenience- ja Careliiketoiminta-alueisiin.
Tilinpäätöspäivänä 31.12.2013 Suomisen johtoryhmän muodostivat: Nina Kopola (toimitusjohtaja; johtoryhmän puheenjohtaja); Jean-Marie Becker (johtaja, Kuitukankaat); Tapio Engström (talousjohtaja); Olli E. Juvonen (johtaja, Joustopakkaukset) sekä Hannu Sivula (henkilöstöjohtaja).
Kuitukankaat-yksikön johtajana toiminut Jean-Marie Becker jätti Suomisen johtoryhmän 31.12.2013. Joustopakkaukset-yksikön johtajana toiminut Olli E. Juvonen jätti Suomisen johtoryhmän 31.12.2013. Codi Wipes -yksikön johtajana toiminut Erik van Deursen jätti Suomisen johtoryhmän 15.7.2013.
Suominen tiedotti 10.1.2014, että yhtiö ja Ahlstrom ovat sopineet Ahlstromin aiempaan Home and Personal -liiketoimintaalueeseen kuuluneen Brasilian yksikön (Ahlstrom Fabricação de Não-Tecidos Ltda) koko osakekannan myynnistä Suomiselle. Velaton kauppahinta on 17,5 miljoonaa euroa. Suominen aikoo rahoittaa kaupan laskemalla liikkeelle oman pääoman ehtoisen osakkeiksi vaihdettavan hybridilainan.
Suominen osti Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminta-alueen marraskuussa 2011. Paulíniassa sijaitseva yksikkö oli alun perin osa tätä kauppaa. Brasilian yksikön siirtyminen Suomiselle viivästyi, sillä tarvittavia viranomaislupia ei saatu ajoissa ja kaupan ehdoista jouduttiin neuvottelemaan uudelleen. Paulínian tehtaan osto avaa Suomiselle jalansijan lupaavia kasvumahdollisuuksia tarjoaville Etelä-Amerikan markkinoille. Kaupan toteuduttua Suominen on ainoa pyyhintäkuitukankaita Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Etelä-Amerikassa valmistava toimija.
Sovitun kaupan toteutumisen edellytyksenä on kauppahinnan rahoituksen järjestyminen yhtiön 17,5 miljoonan euron määräisellä hybridilainajärjestelyllä. Ahlstrom Oyj on sitoutunut merkitsemään lainaosuudet siltä osin kuin lainaosuudet eivät tule kokonaisuudessaan merkityiksi muiden sijoittajien toimesta. Lainaan liittyy oikeus vaihtaa pääoma ja sille mahdollisesti kertyneet pääomitetut korot yhtiön uusiin tai sen hallussa oleviin osakkeisiin. Edellä kuvattuun hybridilainajärjestelyyn liittyen Suominen Oyj:n hallitus on päättänyt kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen ja ehdottaa 31.1.2014 pidettävälle ylimääräiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitus valtuutetaan päättämään osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optioja muiden erityisten oikeuksien (jäljempänä "erityiset oikeudet") antamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Erityiset oikeudet oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Oikeus voidaan antaa yhtiön velkojalle myös siten, että oikeuteen liittyy ehto velkojan saatavan käyttämisestä osakkeen merkintähinnan kuittaamiseen.
Ylläkuvattuun järjestelyyn liittyen Suominen Oyj kutsui 10.1.2014 koolle ylimääräisen yhtiökokouksen päättämään valtuutuksesta yhtiön hallitukselle. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 31.1.2014 Helsingissä.
Ahlstrom Oyj ja Ahlstrom Capital Group ovat Paulínian tehtaan kauppaan liittyen sopineet Suominen Oyj:n osakeomistukseen liittyvistä sitoumuksista. Suominen julkaisi näihin sitoumuksiin liittyvät Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 10 §:n mukaiset ilmoitukset 10.1.2014.
Suomisen valmistamia tuotteita käytetään kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten kosteuspyyhkeissä ja muovipakkauksissa. Yleinen taloudellinen tilanne säätelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei luonteeltaan ole kovin syklistä. Suomisen päämarkkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Euroopassa lähes koko vuoden 2013 jatkunut kuluttajaluottamusindeksin vahvistuminen tasaantui vuoden lopulla. Euroopan yleisen taloudellisen tilanteen kehitysnäkymät ovat edelleen epävarmat.
Yhdysvalloissa kolmannella vuosineljänneksellä lievään laskuun taittunut kuluttajaluottamusindeksi piristyi vuoden loppua kohden ja oli joulukuussa korkeimmalla tasollaan yli viiteen vuoteen.
Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän kehitystä yleisen markkinatilanteen ja erityisesti asiakkaiden kanssa tehtyjen puitesopimusten perusteella. Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän kasvun jatkuvan vuonna 2014 keskimäärin vuoden 2013 tasolla.
Suominen odottaa konsernin nykyrakenteella koko vuoden 2014 liikevaihdon olevan edellisen vuoden tasolla ja liikevoiton ennen kertaluonteisia eriä olevan parempi kuin vuonna 2013. Vuonna 2013 liikevaihto oli 433,1 miljoonaa euroa ja liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä 18,3 miljoonaa euroa (jatkuvat toiminnot).
Emon jakokelpoiset varat olivat 79 250 626,06 euroa, joista tilikauden tappio 5 510 970,60 euroa on vähennetty.
Yhtiön hallituksen varojenjakoehdotus 26.3.2014 pidettävälle yhtiökokoukselle:
| 31.12., 1 000 € | Liitetieto | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 5,29 | 15 496 | 26 715 |
| Aineettomat hyödykkeet | 5,29 | 12 025 | 12 529 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 6,29 | 98 640 | 118 019 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 8,9 | 939 | 19 |
| Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset | 8 | 451 | 466 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 8 | 511 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 10 | 5 778 | 6 067 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 133 838 | 163 816 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 11 | 31 908 | 42 431 |
| Myyntisaamiset | 12 | 46 908 | 45 328 |
| Lainasaamiset | 8 | 131 | |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 1 182 | 1 293 | |
| Muut saamiset | 13 | 6 359 | 11 772 |
| Rahavarat | 14 | 18 585 | 14 301 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 105 073 | 115 125 | |
| Varat yhteensä | 238 911 | 278 940 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 15 | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto | 15 | 24 681 | 24 681 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 15 | 97 123 | 97 054 |
| Arvonmuutos- ja muut rahastot | 15 | -1 042 | -1 253 |
| Muuntoerot | 15 | -3 021 | -549 |
| Muut oman pääoman erät * | 15 | -51 094 | -35 783 |
| Oma pääoma yhteensä | 78 506 | 96 011 | |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 10 | 7 183 | 5 653 |
| Varaukset | 18 | 132 | 280 |
| Muut pitkäaikaiset velat * | 20,21 | 1 125 | 1 282 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 17,22 | 69 828 | 88 884 |
| Eläkelainat Pitkäaikaiset velat yhteensä |
17,22 | 571 78 839 |
1 143 97 242 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 17,22 | 23 500 | 20 000 |
| Eläkelainat | 17,22 | 571 | 571 |
| Pääomalainat | 17 | 920 | |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 31 | 144 | 737 |
| Ostovelat ja muut velat | 19,20 | 57 351 | 63 460 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 81 567 | 85 688 | |
| Velat yhteensä | 160 405 | 182 930 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 238 911 | 278 940 |
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| 1.1.–31.12., 1 000 € | Liitetieto | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 433 123 | 410 358 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -390 314 | -376 269 | |
| Bruttokate | 42 809 | 34 088 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 26 | 2 048 | 6 838 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -7 478 | -6 878 | |
| Tutkimus ja kehitys | -3 256 | -3 593 | |
| Hallinnon kulut | -15 019 | -16 945 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 26 | -849 | -568 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä | 18 255 | 12 942 | |
| Kertaluonteiset erät | 27 | -868 | -5 499 |
| Liikevoitto/tappio | 17 387 | 7 443 | |
| Rahoitustuotot | 30 | 36 | 110 |
| Rahoituskulut | 30 | -7 235 | -10 583 |
| Voitto / Tappio ennen veroja | 10 187 | -3 031 | |
| Tuloverot | 31 | -7 650 | -2 200 |
| Tilikauden voitto/tappio jatkuvista liiketoiminnoista | 2 537 | -5 231 | |
| Lopetetut toiminnot | |||
| Tilikauden voitto / tappio | -342 | 637 | |
| Varojen käypään arvoon arvostamisesta kirjattu arvonalennus ja myyntikulut | -18 314 | -7 278 | |
| Tilikauden voitto/tappio lopetetuista liiketoiminnoista | -18 656 | -6 641 | |
| Tilikauden voitto/tappio | -16 119 | -11 872 | |
| Tilikauden voitto jakautuu emoyhtiön omistajille. | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta laskettu | |||
| - osakekohtainen tulos ennen kertaluonteisia eriä, jatkuvat toiminnot € | 32 | 0,01 | 0,00 |
| - osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista, € | 32 | 0,01 | -0,02 |
| - osakekohtainen tulos lopetetuista toiminnoista, € | 32 | -0,08 | -0,03 |
| - osakekohtainen tulos, € | 32 | -0,07 | -0,05 |
Osakepalkkio-ohjelma ja optio-ohjelma eivät vaikuttaneet laimentavasti osakekohtaiseen tulokseen.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| 1.1.–31.12., 1 000 € | Liitetieto | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto / tappio | -16 119 | -11 872 | |
| Muut laajan tuloksen erät: | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: | |||
| Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä | 15 | -2 664 | -438 |
| Rahavirran suojausten käypien arvojen muutokset | 15 | 353 | -1 007 |
| Lopetettuihin toimintoihin liittyvät erät | 3 | 355 | |
| Muut siirrot | 325 | -6 | |
| Yhteensä | -1 631 | -1 451 | |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: | |||
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja -tappiot | 21 | 18 | -247 |
| Yhteensä | 18 | -247 | |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot | 15 | 120 | 765 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | -1 493 | -933 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -17 612 | -12 805 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Jatkuvat toiminnot | 1 044 | -6 164 | |
| Lopetetut toiminnot | 3 | -18 656 | -6 641 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -17 612 | -12 805 |
| Muut | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osake | Ylikurssi | SVOP | Omat | Muunto | Arvon muutos |
oman pääoman |
||
| 1 000 € | pääoma | rahasto | rahasto | osakkeet | erot | rahastot | erät | Yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2013 | 11 860 | 24 681 | 97 054 | -43 | -549 | -1 209 | -35 783 | 96 011 |
| Tilikauden tulos | -16 119 | -16 119 | ||||||
| Muut laajan tuloksen erät | -2 472 | 209 | 770 | -1 493 | ||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -2 472 | 209 | -15 349 | -17 612 | ||||
| Osakeperusteiset maksut | 38 | 38 | ||||||
| Omien osakkeiden luovutus | 69 | 69 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 69 | 38 | 107 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2013 | 11 860 | 24 681 | 97 123 | -43 | -3 021 | -999 | -51 094 | 78 506 |
| Oma pääoma 1.1.2012 | 11 860 | 24 681 | 97 054 | -43 | -637 | -441 | -23 737 | 108 737 |
| Tilikauden tulos | -11 872 | -11 872 | ||||||
| Muut laajan tuloksen erät * | 88 | -769 | -253 | -934 | ||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 88 | -769 | -12 125 | -12 806 | ||||
| Osakeperusteiset maksut | 79 | 79 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 79 | 79 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2012 | 11 860 | 24 681 | 97 054 | -43 | -549 | -1 210 | -35 783 | 96 011 |
* Vertailutietoja muutettu
| 1.1.–31.12., 1 000 € | Liitetieto | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminta | |||
| Tilikauden tulos | -16 119 | -11 872 | |
| Oikaisut tilikauden tulokseen | 33 | 42 739 | 44 594 |
| Tulorahoitus ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 26 620 | 32 722 | |
| Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) | 3 585 | 2 178 | |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+) | 10 523 | 3 413 | |
| Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) | -7 626 | -630 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 33 102 | 37 683 | |
| Maksetut rahoituskulut | -6 255 | -9 815 | |
| Saadut korot | 39 | 110 | |
| Maksetut välittömät verot | -5 556 | -3 040 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 21 330 | 24 938 | |
| Investoinnit | |||
| Investointimaksut aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | -5 598 | -3 619 | |
| Myydyistä liiketoiminnoista saatu rahavastike vähennettynä rahavaroilla | 3 | 3 441 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit | 785 | 2 115 | |
| Investointien rahavirta | -1 372 | -1 504 | |
| Rahoitus | |||
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -21 042 | -38 713 | |
| Pääomalainojen lyhennykset | -920 | -920 | |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | 6 300 | -10 550 | |
| Rahoituksen rahavirta | -15 662 | -50 183 | |
| Rahavarojen muutos | 4 296 | -26 749 | |
| Rahavarat 1.1. | 14 301 | 40 887 | |
| Rahavarojen muuntoero | -13 | 163 | |
| Rahavarojen muutos | 4 296 | -26 748 | |
| Rahavarat 31.12. | 14 | 18 585 | 14 301 |
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
Rahavirtalaskelma sisältää lopetetut liiketoiminnot.
Suominen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki (Itämerentori 2, 00180 Helsinki). Yhtiö valmistaa kuitukankaita ja joustopakkauksia kulutustavarateollisuuden yrityksille ja kaupan ketjuille. Heinäkuussa 2013 myyty liiketoiminto Codi Wipes valmisti kosteuspyyhkeitä. Suomisen konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassa olevia standardeja sekä tulkintoja.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yhtiön johto on joutunut tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen sekä muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä oloissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinnissa. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista
Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen julkaistavaksi 30.1.2014.
1.1.2013 voimaan tulleen IAS 19 Työsuhde-etuudet standardin muutosten mukaisesti muutokset vakuutusmatemaattisissa voitoissa ja tappioissa kirjataan muun laajan tuloksen eriin. Standardia sovellettiin takautuvasti ja näiltä osin vertailutietoja on muutettu. Vaikutus omaan pääomaan oli 247 tuhatta euroa, millä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin omaan pääomaan. Standardimuutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muilla vuonna 2013 käyttöönotetuilla keskeisillä IFRSstandardeilla (IFRS 13) ja standardimuutoksilla (IAS 1, IFRS 7) ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 10 Konsernitilinpäätös. IFRS 10 sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuonna 2014. Uuden standardin ei odoteta olennaisesti vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt. IFRS 11:n sisältää ohjeistusta siitä, kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyä koskevia velvoitteita, ja siten se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernilla ei ole tällä hetkellä standardin mukaisia yhteisjärjestelyjä.
IFRS 12. Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuonna 2014. Uuden standardin ei odoteta olennaisesti vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen.
IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös. Uudistettu standardi sisältää pelkästään erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset., Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuonna 2014. Uuden standardin ei odoteta olennaisesti vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen.
IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuusettä yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuonna 2014. Uuden standardin ei odoteta olennaisesti vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Kyseessä on ensimmäinen osa laajemmasta projektista, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella standardilla. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Konserni ottaa muutoksen käyttöön aikaisintaan vuoden 2015 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 32 (muutos) Rahoitusinstrumentit; esittämistapa. Muutokset liittyvät IAS 32:n soveltamisohjeeseen. Niissä selkeytetään joitakin vaatimuksia, jotka koskevat rahoitusvarojen ja -velkojen vähentämistä toisistaan taseessa. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernin johto selvittää muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 10, IFRS 11, IFRS 12 (muutos). IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöjä helpotetaan siten, että oikaistuja vertailutietoja vaaditaan vain yhdeltä tilikaudelta. Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömiä strukturoituja yhteisöjä koskevia vertailutietoja ei tarvitse esittää IFRS 12:n käyttöönottoa edeltäviltä kausilta. Konserni ottaa muutokset käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernin johto selvittää muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen. Muutos koskee kerrytettävissä olevaa rahamäärää koskevia tietoja, jotka on esitettävä arvoltaan alentuneista omaisuuseristä, jos niiden arvo perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Konserni ottaa muutokset käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. Konsernin johto selvittää muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (muutos). Muutos tuo helpotuksen, jonka mukaan suojauslaskentaa voidaan tiettyjen kriteerien täyttyessä jatkaa, kun johdannaissopimuksen uudeksi osapuoleksi tulee keskusvastapuoli. Konserni ottaa muutokset käyttöön aikaisintaan vuoden 2015 tilinpäätöksessään. Konsernin johto selvittää muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 19 Etuuspohjaiset järjestelyt: työntekijöiden maksusuoritukset (muutos). Muutos sallii sellaisten maksusuoritusten, jotka liittyvät työsuoritukseen ja joiden määrä ei vaihtele työntekijän työssäoloajan perusteella, vähentämisen ansaittujen etuuksien kustannusten määrästä sillä kaudella, jona työ suoritetaan. Konserni ottaa muutokset käyttöön aikaisintaan vuoden 2015 tilinpäätöksessään. Tulkinnan ei odoteta vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen.
Vuosittaiset parannukset 2010–2012. Kierroksen 2010–2012 tuloksena julkaistiin parannukset, jotka aiheuttavat muutoksia seuraaviin standardeihin: IFRS 2 Osakeperusteiset maksut, IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen, IFRS 8 Toimintasegmentit, IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen, IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38 Aineettomat hyödykkeet, IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Konserni ottaa muutokset käyttöön aikaisintaan vuoden 2015 tilinpäätöksessään. Konsernin johto selvittää muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Vuosittaiset parannukset 2011–2013. Kierroksen 2011-2013 tuloksena julkaistiin parannukset, jotka aiheuttavat muutoksia seuraaviin standardeihin: IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen, IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen ja IAS 40 Sijoituskiinteistöt. Konserni ottaa muutokset käyttöön aikaisintaan vuoden 2015 tilinpäätöksessään. Konsernin johto selvittää muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätöksessä ovat mukana ne yhtiöt, joissa Suominen Oyj:llä oli tilikaudella määräysvalta suoraan tai välillisesti. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa enemmän kuin 50 % äänimäärästä tai sillä on muuten määräysvalta.
Hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun määräysvalta on saatu, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen hetkeen asti, kun määräysvalta loppuu. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Luovutetut tytäryhtiöt esitetään lopetettuina toimintoina IFRS 5 -standardin mukaisesti.
Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä, Pyyhintä ja Joustopakkaukset. Pyyhintä-segmentti koostuu tilinpäätöshetkellä Kuitukankaat -toimintasegmentistä. Lopetettu toiminto Codi Wipes kuului Pyyhintä-segmenttiin sen toisena toimintasegmenttinä. Segmenttijako perustuu konsernin organisaatiorakenteeseen ja johdon raportointiin. Raportoitavien segmenttien tuotteisiin ja asiakkaisiin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat toisistaan.
Segmenttien varat ja velat sisältävät suoraan liiketoimintaan liittyvät erät ja näihin kohdistetut liikearvot. Tuloslaskelmaan sisältyvät kohdistamattomat erät sisältävät konsernin jakamattomia kuluja. Kohdistamattomat varat sisältävät konsernihallintoon sisältyviä eriä, laina- ja muita saatavia sekä osakkeita. Kohdistamattomat velat sisältävät konsernin hallintoon liittyviä eriä, lainoja rahoituslaitoksilta ja sijoittajilta sekä veroja.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssein ja taseet Euroopan Keskuspankin noteeraamin tilinpäätöspäivän keskikurssein.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet muuntoerot samoin kuin tuloslaskelman ja taseen valuuttamuunnoksesta syntynyt ero on käsitelty konsernin oman pääoman oikaisueränä. Pääomaluonteisina sijoituksina käsiteltävissä tytäryhtiölainoissa syntyneet muuntoerot käsitellään kuten tytäryhtiöiden oman pääoman muuntoerot. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia suojaamaan otettujen lainojen kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot esitetään omassa pääomassa, kunnes ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kursseihin tai niitä likimain vastaaviin kursseihin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Valuuttamääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin noteeraamaa tilinpäätöspäivän keskikurssia.
Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisuerinä. Kurssivoitot ja -tappiot valuuttajohdannaisista on kirjattu muihin liiketoiminnan tuottoihin ja -kuluihin. Muut rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan nettomääräisinä rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Yritysten hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä käypiin arvoihin arvostettujen hankittujen nettovarojen erotuksena. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden on katsottu hyötyvän hankituista nettovaroista sekä niiden tuomista synergiaeduista, ja se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä. Jos jonkin liiketoiminnan tulevaisuudessa odotettava kassavirta on alhaisempi kuin vastaava kassavirtaa tuottavan yksikön tasearvo, arvonalentuminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään olosuhteissa.
Aineettomat oikeudet ovat patentteja, tavaramerkkejä, ohjelmistolisenssejä sekä asiakassuhteita, joille yritysostojen yhteydessä on kohdistettu hankintamenoa arvostamalla ne hankintahetkellä käypään arvoon. Aineettomat oikeudet poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
Muut aineettomiin hyödykkeisiin kirjattavat erät ovat liiketoiminnassa hyödynnettävien ohjelmistojen tai vastaavan aineettoman omaisuuden kehittämiseen ja hankintaan liittyviä kustannuksia, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
| Aineettomat oikeudet | 3–13 vuotta |
|---|---|
| Asiakassuhteet | 13 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Maa-alueet, rakennukset, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne arvostetaan taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan ja mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Maaalueista ei tehdä poistoja.
| Rakennukset ja rakennelmat | 10–40 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 4–17 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–5 vuotta |
Tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden poistot on laskettu käyttöönotosta lähtien.
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena, ja ne kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Konserni arvioi omaisuuserien kirjanpitoarvoja jokaisen raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään.
Liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain.
Arvonalentumistappio kirjataan, jos tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko sen nettomyyntihinnan tai korkeamman käyttöarvon perusteella. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvästä erityisriskistä.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos on tapahtunut muutos arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi niiden syntymisvuonna. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska kehitystoiminnassa ei synny erillisiä hyödykkeitä tai niistä saatavia tuottoja ei voida arvioida IAS 38:n edellyttämällä tavalla. Tilinpäätöshetkellä konsernin taseessa ei ole aktivoituja kehitysmenoja.
Vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti. Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuus vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksista johtuvat velvoitteet korollisiin velkoihin. Hyödykkeestä tehdään poistot sen arvioidun taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samanlainen korkoprosentti. Muiden vuokrasopimusten vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Pitkäaikainen sopimus Kuitukankaat-yksikön prosessilämmöstä yksikön yhteydessä toimivalta lämpövoimalalta on käsitelty muuna vuokrasopimuksena, koska merkittävä osuus voimalan tuottamasta lämpöenergiasta menee kolmansille osapuolille. Pitkäaikaiset kiinteistövuokrasopimukset on käsitelty muina vuokrasopimuksina, kun vuokralle ottajalla ei ole merkittäviä vuokrakauden jälkeisiä velvoitteita.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään sen mukaan, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat on hankittu. Johto päättää rahoitusvarojen luokittelusta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisessä kirjauksessa tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Ellei johdannaisia ole määritetty suojauksiksi, ne ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä, kuten Suomisella valuuttasuojaukseen tehdyt johdannaiset. Ehdolliset kauppahintasaamiset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, paitsi milloin ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Nämä erät luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Suomisella oli tilinpäätöshetkellä vain pitkäaikaisia eräpäivään asti pidettäviä saamisia. Konsernin lainoihin ja muihin saamisiin luokitellaan taseen myyntisaamiset ja muut saamiset sekä rahavarat.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne ovat pitkäaikaisia varoja, ellei johdon aikomuksena ole luovuttaa niitä 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Suomisella oli tilinpäätöshetkellä vain pitkäaikaisia myytävissä olevia rahoitusvaroja.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Myytävissä olevat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa ja tuotoissa sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Myytävissä oleviksi luokiteltujen arvopapereiden käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan. Kun myytävissä oleviksi luokitellut arvopaperit myydään tai niistä kirjataan arvonalennus, omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset sisällytetään tuloslaskelmalle liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko myytävissä olevista korkosijoituksista kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin.
Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat senhetkisiin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita tai jos kyseessä ovat noteeraamattomat arvopaperit, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Tällöin käytetään diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa, ellei ole tiedossa riippumattomien osapuolten välillä toteutuneita kauppoja tai olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypiä arvoja.
Tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jos kyseessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut omanpääomanehtoiset arvopaperit, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alentumisen alle hankintamenon olevan merkki arvonalentumisesta. Arvonalentumisesta kertynyt tappio määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla. Pysyvä arvonalentuminen kirjataan kokonaisuudessaan tuloslaskelmaan.
Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan sen mukaan, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Suomisella instrumentteja käytetään suojaamaan tietyltä riskiltä, joka liittyy taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan taikka erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus). Suojaavan johdannaisen koko käypä arvo luokitellaan lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi tai veloiksi.
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten tehokkaaseen osuuteen liittyvä voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Vastaavasti sähköjohdannaisten selvitystulokset kirjataan tuloslaskelmaan sähkökulujen oikaisuna. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen, esimerkiksi kun suojattu ennakoitu myynti toteutuu.
Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään vasta, kun ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset.
Kaikki johdannaisinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuna oikaistuna välillisin veroin, alennuksin ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroin.
Tuotot tavaroiden ja palveluiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.
Osinkotuotot kirjataan silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot kirjataan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.
Hankintameno määritetään fifo-periaatteen tai painotetun keskihinnan mukaisesti. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät ja välilliset menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin, yleishallinnon tai rahoituksen kustannuksia.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvoa alennetaan epäkurantin omaisuuden osalta.
Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoonsa, arvon alentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei konserni saa perityksi koko erääntynyttä saatavaa alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Myyntisaamisen arvon alentumiseen viittaavina seikkoina pidetään velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai velkajärjestelyä sekä maksujen laiminlyöntiä tai viivästymistä. Arvonalennuksen suuruus määritetään vähentämällä omaisuuserän kirjanpitoarvosta alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo. Omaisuuserän arvon alentumistappio merkitään tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Jos aiemmin pois kirjatusta erästä saadaan myöhemmin suoritus, se kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset. Rahavarat luokitellaan lainoihin ja muihin saamisiin.
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei kirjata tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.
Suominen Oyj:n omia osakkeita ostettaessa niistä maksettu määrä, mukaan lukien hankinnan välittömät kulut, on kirjattu oman pääoman vähennyksenä. Jos ostetut osakkeet luovutetaan edelleen, saatu vastike merkitään omaan pääomaan.
Osakeannilla kerätyt varat merkitään joko osakepääomaan tai osakeyhtiölain mukaiseen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Osakeannin kulut vähentävät rahaston määrää.
Laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetään tilikauden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää oikaistaan omien osakkeiden määrällä sekä osakepalkkioiden ja optioiden laimennusvaikutuksella. Konsernilla ei ole vaihtovelkakirjalainoja, jotka laimentaisivat osakekohtaista tulosta.
Konserni on myöntänyt osakkeiden optiotodistuksia yhtiön toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille. Optioiden käyvät arvot kirjataan henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjakson aikana ja vastaava lisäys omaan pääomaan. Optioiden käypä arvo määritetään myöntämispäivänä, ja se jaksotetaan ajanjaksolle, jonka aikana vastaanottaja saa täyden omistusoikeuden optioihin. Optioiden käyvät arvot on laskettu myöntämispäivänä Wiener-prosessin mukaisesta tilastollisesta aineistosta Binomimallia käyttäen. Myöntämishetkellä etuus jaksotetaan kuluksi arvioidun todennäköisen voimassaoloajan sekä toteutuvien optioiden määrän perusteella.
Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon transaktiomenoin oikaistuina.
Konsernilla on käytössään osakepalkkiojärjestelmä, joka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän ehtojen mukaisesti emoyhtiö antaa avainhenkilöille osakkeita. Osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina. Arvioidun toteuman mukainen jaksotettu kulu kirjataan tilikauden henkilöstökuluksi. Rahana maksettava osuus kirjataan velaksi raportointihetken kurssin perusteella ja osakkeina maksettava osuus omaan pääomaan myöntämishetken kurssin perusteella.
Konsernin eläkejärjestelyt työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi eri maissa perustuvat kunkin maan paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Suomessa eläketurva hoidetaan suurimmalta osaltaan TyEL-järjestelmän kautta. Eläkejärjestelyihin voi liittyä lisäeläkkeitä tai mahdollisuus ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen tai korvaus työkyvyttömyyden varalta.
Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaiset järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, joiden mukaisesti yhteisö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo määritellään ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä ja järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Eläkekustannukset kirjataan tuloslaskelmaan jaksottaen säännönmukaiset kustannukset työntekijän työvuosille vuosittain aktuaarien tekemien eläkevakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti. Eläkevastuu saadaan laskemalla tulevien eläkemaksujen nykyarvo, joka on laskettu käyttäen diskonttokorkona pitkien valtion velkasitoumusten tai vastaavien korkoa.
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot ja niiden muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erot, kuten vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.
Konsernilla on Italiassa etuuspohjainen työsuhteiden päättymisiin liittyvä järjestely (TFR). Muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Otetut lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon; saadun määrän transaktiomenoilla vähennettynä ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmin laina-ajan kuluessa.
Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan, ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä.
Pääomalainat ovat Suomen osakeyhtiölain tarkoittamia pääomalainoja, joiden etuoikeus on muiden vakuudettomien velkojen jälkeinen. Pääomalainojen korko- ja lyhennysmaksut edellyttävät yhtiön vapaan oman pääoman ja pääomalainojen määrän ylittävän viimeisen tilinpäätöksen osoittaman tappion määrän. Pääomalainat luokitellaan veloiksi, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Niille maksettavat korot merkitään tuloslaskelmaan korkokuluiksi. Tilinpäätöshetkellä Suomisella ei ollut pääomalainoja.
Varaukset ovat menoja, jotka merkitään velaksi taseeseen, koska ne ovat olemassa olevia velvoitteita ja koska on todennäköistä, että velvoitteiden täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Taseeseen merkittävän varauksen määrä on arvioitujen tulevien kulujen nykyarvo. Ehdolliset velat, joita ei merkitä velaksi taseeseen, ovat mahdollisia velvoitteita, jotka eivät ole vielä varmistuneet.
Varaus kirjataan, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Konsernin tuloslaskelmaan sisältyvät kunkin konserniyhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavan verotettavan tuloksen perusteella määräytyvät suoriteperusteiset verot sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot sekä tilinpäätössiirroista, jaksotuseroista, väliaikaisista eroista sekä konsernin yhdistelytoimenpiteistä aiheutuva laskennallisen verovelan ja verosaamisen muutos.
Kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista kirjataan laskennalliset verosaamiset ja verovelat. Väliaikaisia eroja syntyy muun muassa käyttämättömistä tappioista, poistoeroista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, johdannaissopimusten uudelleenarvostamisesta, sisäisestä varastokatteesta sekä liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä omaisuuserien käypään arvoon arvostamisesta.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuuden voitoilla voidaan kattaa väliaikaiset erot. Laskennalliset verovelat ja –saamiset lasketaan käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua asianomaisen maan seuraavien vuosien verokantaa ja on esitetty taseessa omana eränään. Liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.
Luovutusvoitot tai –tappiot myydyistä liiketoiminnoista esitetään omalla rivillään tuloslaskelmassa sekä laajassa tuloksessa nettomääräisinä veroilla vähennettynä. Codi Wipesin myynti esitetään tässä tilinpäätöksessä lopetettuna toimintona.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi syntyvistä menoista, tuloutetaan sillä kaudella kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Saatu avustus kirjataan netottamaan kohteensa kuluja. Hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähennetään hankintamenosta.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot, valuuttajohdannaisten nettokurssivoitto, tuotot liiketoimintaan liittyvien rahavirran suojausten tehottomasta osuudesta, saadut vakuutuskorvaukset sekä muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten rojalti- ja vuokratuotot sekä tuotannosta jäävän tuotemyyntiin kelpaamattoman materiaalin myynnin tuotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot, muut kuin varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kulut, kulut liiketoimintaan liittyvien rahavirran suojausten tehottomasta osuudesta sekä valuuttajohdannaisten nettotappiot.
Tilinpäätöksessä rahoitustuottoina ja -kuluina esitetään seuraavat rahoitusvaroista ja -veloista kirjattavat tuotto-, kulu-, voitto- ja tappioerät:
Rahoitustuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelmalla kyseisiin eriin, lukuun ottamatta luottotappioita myyntisaamisista, jotka kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Tietyt taloudelliset tunnusluvut on raportoitu ilman kertaluonteisia eriä. Näissä konsernitilinpäätöksessä esitettävissä johdetuissa tunnusluvuissa on eliminoitu tuloslaskelmasta sellaisten merkittävien liiketapahtumien vaikutus, joiden katsotaan olevan luonteeltaan epätavallisia tai harvinaisia, kuten omaisuuserien arvonalentumiset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Mitkään näistä tunnusluvuista, joista on eliminoitu kertaluonteiset erät, eivät ole IFRS-tunnuslukuja.
Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä.
Konsernissa arvioidaan tulevaisuuden kehitystä ja tehdään siihen liittyviä oletuksia. Niiden pohjalta tehtävät kirjanpidol liset arviot vastaavat lähtökohtaisesti vain harvoin tosiasiallisia tuloksia. Keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpää töspäivän arvioihin liittyvät epävarmuustekijät, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennai sesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana, ovat seu raavat:
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5 kuvatun peri aatteen mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerry tettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden tekemistä. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista, koska yhtiön omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotan tokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset voivat johtaa merkittävien arvonalennuskulujen kirjaamiseen. Laskelmiin liittyvää herkkyyttä on kuvattu kon sernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.
Aineellisten hyödykkeiden osalta niiden kirjanpitoarvoja ver rataan hyödykkeiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään, mikäli on syytä olettaa, ettei niiden arvo edusta käypää arvoa. Kerrytettävä rahamäärä voi olla hyödykkeen käypä arvo tai tätä korkeampi käyttöarvo, joka lasketaan diskonttaamalla vastaiset hyödykkeen rahavirrat nykyarvoonsa. Rahavirtojen määrään ja ajoitukseen liittyy riskejä.
Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää merkittävää harkintaa. Useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuvat arvioihin siitä, joudutaanko maksa maan lisää veroja. Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä laskennallisten verosaatavien kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä on kerrytet tävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät vero tukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää. Jos lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatuista määristä, erot vaikuttavat sekä kauden verotettavaan tuloon perustuviin verosaamisiin ja velkoihin että laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin kaudella, jolla ne todetaan.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä, Pyyhintä ja Joustopakkaukset. Pyyhintä-segmentti koostuu tilinpäätöshetkellä yhdestä toimintasegmentistä eli Kuitukankaista. Lopetettuna toimintona raportoitava Codi Wipes kuului Pyyhintä-segmenttiin. Segmentit ovat myös rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joiden liikearvon yhtiö on testannut.
Segmenttijako perustuu konsernin organisaatiorakenteeseen ja raportointiin. Suomisen ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin toimitusjohtaja, jota konsernin johtoryhmä avustaa. Lakien edellyttämät ja kokoluokaltaan merkittävät asiat, kuten yli miljoonan euron investoinnit, toimitusjohtaja esittelee hallituksen hyväksyttäviksi. Toimitusjohtaja tekee yhtiön sisäisen hallintotavan mukaisesti päätökset resurssien kohdentamiseksi paitsi segmenteille myös alemmille organisaatiotasoille. Raportoitavien segmenttien tuotteisiin ja asiakkaisiin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat toisistaan.
Segmenttien varat ja velat sisältävät suoraan liiketoimintaan liittyvät erät ja näihin kohdistetut liikearvot. Tuloslaskelmaan sisältyvät kohdistamattomat erät sisältävät konsernin jakamattomia kuluja. Kohdistamattomat varat sisältävät konsernihallintoon sisältyviä eriä, laina- ja muita saatavia sekä osakkeita. Kohdistamattomat velat sisältävät konsernin hallintoon liittyviä eriä, lainoja rahoituslaitoksilta ja sijoittajilta sekä veroja.
| 1 000 € | Pyyhintä | Jousto pakkaukset |
Kohdista | mattomat Eliminoinnit | Jatkuvat toiminnot |
Lopetetut toiminnot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | |||||||
| - Liikevaihto yhteensä | 375 526 | 60 632 | 436 158 | 24 278 | 460 436 | ||
| - Sisäinen liikevaihto | -1 585 | 15 208 | -15 214 | -1 592 | -1 856 | -3 454 | |
| - Kurssierot | -181 | -1 194 | -69 | -1 443 | -1 512 | ||
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 373 760 | 59 438 | 15 208 | -15 283 | 433 123 | 22 423 | 455 470 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisiä eriä | 17 836 | -2 232 | 2 651 | 18 255 | 18 255 | ||
| Kertaluonteiset erät | -243 | -386 | -239 | -868 | -868 | ||
| Liikevoitto | 17 593 | -2 618 | 2 412 | 17 387 | 17 387 | ||
| Varat ilman liikearvoa | 147 867 | 35 859 | 256 208 | -216 519 | 223 415 | ||
| Liikearvo | 15 496 | 15 496 | |||||
| Varat yhteensä | 163 363 | 35 859 | 256 208 | -216 519 | 238 911 | ||
| Velat | 44 342 | 9 115 | 306 839 | -199 891 | 160 405 | ||
| Investoinnit, jatkuvat toiminnot | 2 493 | 1 167 | 1 920 | 5 580 | |||
| Poistot, jatkuvat toiminnot | 12 380 | 2 653 | 1 512 | 16 545 | |||
| Arvonalentumiset | |||||||
| Henkilöstö keskimäärin (muunnettuna kokopäiväisiksi) |
537 | 487 | 13 | 1 037 |
| 1 000 € | Pyyhintä | Jousto pakkaukset |
Kohdista | mattomat Eliminoinnit | Jatkuvat toiminnot |
Lopetetut toiminnot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | |||||||
| - Liikevaihto yhteensä | 357 994 | 54 388 | 412 382 | 49 436 | 461 818 | ||
| - Sisäinen liikevaihto | -767 | 13 161 | -13 210 | -816 | -4 885 | -5 701 | |
| - Kurssierot | -120 | -923 | -164 | -1 207 | -1 207 | ||
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 357 873 | 52 698 | 13 161 | -13 374 | 410 358 | 44 551 | 454 909 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä | 18 014 | -2 786 | 31 | -2 317 | 12 942 | 773 | 13 715 |
| Kertaluonteiset erät | -5 983 | 484 | -5 499 | -7 269 | -12 768 | ||
| Liikevoitto | 12 031 | -2 302 | 31 | -2 317 | 7 443 | -6 496 | 947 |
| Varat ilman liikearvoa | 164 760 | 35 668 | 274 284 | -222 485 | 252 226 | ||
| Liikearvo | 15 496 | 11 219 | 26 715 | ||||
| Varat yhteensä | 180 256 | 35 668 | 285 503 | -222 485 | 278 940 | ||
| Velat | 47 176 | 8 634 | 247 243 | -120 123 | 182 930 | ||
| Investoinnit | 1 899 | 554 | 1 555 | 4 008 | |||
| Poistot | 13 270 | 2 868 | 3 468 | 19 606 | |||
| Arvonalentumiset | 5 538 | 7 278 | 12 816 | ||||
| Henkilöstö keskimäärin (muunnettuna kokopäiväisiksi) |
594 | 453 | 173 | 1 220 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Suomi | 23 740 | 23 677 |
| Muu Eurooppa | 175 926 | 166 275 |
| Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 224 139 | 210 249 |
| Muut maat | 9 318 | 10 156 |
| Yhteensä | 433 123 | 410 358 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Suomi | 61 303 | 73 471 |
| Muu Eurooppa | 64 950 | 90 277 |
| Pohjois-Amerikka | 112 658 | 115 192 |
| Yhteensä | 238 911 | 278 940 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Suomi | 3 127 | 1 420 |
| Muu Eurooppa | 661 | 816 |
| Pohjois-Amerikka | 1 792 | 1 062 |
| Yhteensä | 5 580 | 3 298 |
Suominen myi heinäkuussa 2013 kosteuspyyhkeiden valmistukseen keskittyneen Codi Wipes -liiketoimintayksikkönsä sijoitusyhtiö Value Enhancement Partnersille. Yritysmyynnin vuoksi Codi Wipes -liiketoimintayksikkö on raportoitu tässä tilinpäätöksessä lopetettuna toimintona. Aikaisemmissa tilinpäätöksissä Codi Wipes käsiteltiin osana Pyyhintä-segmenttiä.
Lopetettujen toimintojen tulokseen kirjattiin yrityskaupan vuoksi vuonna 2013 18,7 miljoonan euron kertaluonteinen tappio.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 24 278 | 49 436 |
| Kulut | -24 736 | -55 868 |
| Lopetettujen toimintojen tulos ennen veroja | -457 | -6 432 |
| Verot | 119 | -209 |
| Lopetettujen toimintojen tulos verojen jälkeen | -339 | -6 641 |
| Arvonalentumiset ja myyntikulut | -18 314 | |
| Katsauskauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista | -18 653 | -6 641 |
| lopetetuista toiminnoista | ||
| Lopetettujen toimintojen rahavirta | ||
| Liiketoiminnan rahavirta | -1 697 | 2 584 |
| Investointien rahavirta | -297 | -758 |
| Rahavarojen muutos | -1 994 | 1 826 |
| Codi Wipes -yksikön myynnin vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan | ||
| Vaihto-omaisuus | 4 493 | |
| Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset | 2 968 | |
| Rahavarat | 2 782 | |
| Muut velat | 358 | |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 3 162 | |
| Nettovarat | 6 723 | |
| Kokonaiskauppahinta | 6 723 | |
| Rahana saatu vastike | 6 223 | |
| Myytyjen liiketoimintojen rahavarat | -2 872 | |
| Rahavirtavaikutus | 3 441 |
Loppuosa kauppahinnasta 0,5 miljoonaa euroa on taseessa pitkäaikaisena saamisena, liitetieto 8.
Suominen tiedotti 10.1.2014, että yhtiö ja Ahlstrom Oyj ovat sopineet Ahlstromin aiempaan Home and Personal -liiketoiminta-alueeseen kuuluneen Brasilian yksikön (Ahlstrom Fabricação de Não-Tecidos Ltda) koko osakekannan myynnistä Suomiselle. Velaton kauppahinta on 17,5 miljoonaa euroa. Suominen aikoo rahoittaa kaupan laskemalla liikkeelle oman pääoman ehtoisen osakkeiksi vaihdettavan hybridilainan.
Suominen osti Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminta-alueen marraskuussa 2011. Paulíniassa sijaitseva Brasilian yksikkö oli alun perin osa tätä kauppaa. Brasilian yksikön siirtyminen osaksi Suomista viivästyi, sillä tarvittavia viranomaislupia ei saatu ajoissa ja kaupan ehdoista jouduttiin neuvottelemaan uudelleen. Paulínian tehtaan osto avaa Suomiselle jalansijan lupaavia kasvumahdollisuuksia tarjoaville Etelä-Amerikan markkinoille. Kaupan toteuduttua Suominen on ainoa pyyhintäkuitukankaita Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Etelä-Amerikassa valmistava toimija.
Suomiselle siirtyvä tehdas sijaitsee Paulíniassa Brasiliassa, noin 120 kilometriä São Paulosta luoteeseen. Tehdas on ainoa modernia vesineulausteknologiaa hyödyntävä pyyhintätuotteiden kuitukankaita valmistava yksikkö Brasiliassa. Tehtaalla voidaan valmistaa myös teollisia kuitukankaita. Paulínian tehdas on rakennettu vuonna 2008 ja se työllistää noin 40 henkilöä. Kaikki työntekijät siirtyvät Suomiseen kaupan toteutumisen yhteydessä, arviolta helmikuun 2014 loppuun mennessä.
Sovitun kaupan toteutumisen edellytyksenä on kauppahinnan rahoituksen järjestyminen yhtiön 17,5 miljoonan euron määräisellä hybridilainajärjestelyllä. Ahlstrom Oyj on sitoutunut merkitsemään lainaosuudet siltä osin kuin lainaosuudet eivät tule kokonaisuudessaan merkityiksi muiden sijoittajien toimesta. Lainaan liittyy oikeus vaihtaa pääoma ja sille mahdollisesti kertyneet pääomitetut korot yhtiön uusiin tai sen hallussa oleviin osakkeisiin.
Järjestelyn toteutuminen edellyttää yhtiökokouksen päätöksen. Yhtiökokous pidettiin 31.1.2014.
| 2013 | Muut | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | aineettomat hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä 2013 |
| Hankintameno 1.1. | 9 364 | 26 715 | 6 986 | 641 | 43 706 |
| Muuntoero | 153 | -342 | -189 | ||
| Lisäykset | 133 | 168 | 702 | 1 004 | |
| Vähennykset ja myynnit | -6 | -6 | |||
| Lopetetut toiminnot | -11 219 | -763 | -11 982 | ||
| Hankintameno 31.12. | 9 650 | 15 496 | 6 386 | 1 001 | 32 533 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -2 909 | -1 197 | -4 106 | ||
| Muuntoero | 1 | 11 | -9 | ||
| Lopetetut toiminnot | 648 | 648 | |||
| Tilikauden poistot | -1 041 | -505 | -1 545 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -3 949 | -1 065 | -5 013 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 5 701 | 15 496 | 5 322 | 1 001 | 27 520 |
| 2012 | Muut | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | aineettomat hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä 2012 |
| Hankintameno 1.1. | 9 161 | 34 298 | 6 765 | 126 | 50 349 |
| Muuntoero | 4 | 189 | 192 | ||
| Lisäykset | 33 | 714 | 747 | ||
| Vähennykset ja myynnit | -305 | -305 | |||
| Arvonalentumiset | -7 278 | -7 278 | |||
| Siirrot erien välillä | 200 | -200 | |||
| Hankintameno 31.12. | 9 364 | 26 715 | 6 986 | 641 | 43 706 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -2 247 | -658 | -2 906 | ||
| Muuntoero | -16 | 3 | -14 | ||
| Tilikauden poistot | -1 000 | -542 | -1 542 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -3 263 | -1 197 | -4 460 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6 101 | 26 715 | 5 789 | 641 | 39 244 |
Codi Wipesin myynnin yhteydessä aineettomien hyödykkeiden arvoa alennettiin 73 tuhatta euroa, ja niiden määrä väheni yhteensä 115 tuhatta euroa.
Codi Wipesiin liittyvään liikearvoon tehtiin 11 219 tuhannen euron arvonalennuskirjaus, jolloin sille ei jäänyt lainkaan arvoa.
Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1 000 € | Aineettomat oikeudet |
|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 158 |
| Kertyneet poistot | -28 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 130 |
Suomisella liikearvoa on syntynyt Codi Wipesin hankinnasta vuonna 2003 ja Ahlstromin Home and Personal –liiketoimin nan ostosta vuonna 2011. Tilikauden alussa Codi Wipes -liike toiminnan hankinnasta syntynyttä liikearvoa oli jäljellä 11 219 tuhatta euroa, josta tehtiin tilikaudella 11 219 tuhannen euron arvonalennuskirjaus liiketoiminnan myynnin yhteydessä. Näin ollen tilinpäätöshetkellä Codi Wipesiin liittyvää liikearvoa ei ollut lainkaan jäljellä konsernin taseessa. Ahlstromin Home and Personal – liiketoiminnan hankinnasta syntyneen liike arvon määrä tilinpäätöshetkellä oli 15 495 tuhatta euroa, ja se on kohdistettu Kuitukankaat-rahavirtayksikölle.
Tilinpäätöksessä rahavirtayksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyt töarvon avulla. Ennakoidut rahavirrat perustuvat toteutunee seen kehitykseen, vuosisuunnitelmiin ja strategiatyön pohjalta laadittuihin viiden vuoden ennusteisiin. Ennusteiden keskeiset perusteet on läpikäyty tilinpäätöksen yhteydessä. Viiden vuo den jakson jälkeisen jäännösarvon rahavirrat on ekstrapoloitu toimialakohtaisella kasvuprosentilla. Käyttöarvojen keskeiset oletukset liittyvät rahavirtayksiköiden volyymin kehitykseen, toiminnan kannattavuuteen, kustannustasoon sekä käytettyyn diskonttauskorkoon.
Kuitukankaat-rahavirtayksikön vuosikasvuksi ennuste jaksolla on arvioitu 3,6 %. Vuonna 2014 Kuitukankaat jatkaa konsernin In the Lead -strategian toteuttamista. Yksikkö täh tää korkeamman lisäarvon tuotteiden osuuden kasvattami seen portfoliossa ja keskittyy muun muassa tilaus-toimitus ketjun prosessien tehostamiseen sekä tuotekehitysprosessin nopeuttamiseen. Johdon arvion mukaan keskeisissä oletusar voissa ei ole nähtävissä jokseenkin todennäköisiä, arvonalen tumisia aiheuttavia tapahtumia.
Rahavirtayksiköiden korvausinvestoinnit on arvioitu taloudelliseen pitoaikaan perustuvien suunnitelmapoistojen perusteella siten, että niillä voidaan säilyttää nykyinen tuotan tokapasiteetti.
Diskonttauskorkojen määrittämisessä on käytetty las kenta-ajankohdan pääomakustannusta tavoitteelliselle raha virtayksikön pääomarakenteelle, jossa velan suhde omaan pääomaan on 70 %. Pääomakustannus on laskettu oman pääoman ja vieraan pääoman keskimääräisenä kustannuk sena ennen veroja ottaen huomioon riskittömän sijoituksen tuottovaade, oman pääoman riskilisä ja vieraan pääoman rahoittajien marginaali. Vieraan pääoman kustannuspohjana on käytetty kassavirtayksikön toimintamaittain painotettua keskikorkoa 10 vuoden valtiopapereille.
Arvonalentumistestauksen laskelmat perustuvat tilinpää töshetken arvioihin tulevaisuudesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvojen riskitarkastelussa on arvioitu raha virtojen määrän ja ajoituksen vaihtelua. Laskelmiin sisältyvää epävarmuutta ja riskiä on huomioitu diskonttauskorossa sekä kokemusperäisellä tiedolla aikaisemmista testivirheistä.
Laskennan pohjalla olevat keskeiset olettamat ovat:
| Kuitukankaat 2013 |
Kuitukankaat 2012 |
|
|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 11,9 % | 11,7 % |
| Liikevaihdon kasvu 2014–18 (2013–17) |
3,6 % | 3,0 % |
| Jäännösarvon vuotuinen kasvu | 1,0 % | 0,5 % |
| Jäännösarvon liikevoitto % | 8,9 % | 7,1 % |
| 2013 1 000 € |
Maa alueet |
Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset |
Yhteensä 2013 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 400 | 68 451 | 214 994 | 513 | 773 | 287 131 |
| Muuntoero | -58 | -505 | -3 055 | 1 331 | -1 412 | -3 699 |
| Lisäykset | 38 | 930 | 12 | 2 682 | 3 662 | |
| Vähennykset ja myynnit | -447 | -447 | ||||
| Lopetetut toiminnot | -10 504 | -30 984 | -1 332 | -120 | -42 940 | |
| Romutukset | -2 | -1 | ||||
| Muut muutokset | 49 | 49 | ||||
| Siirrot erien välillä | 28 | 623 | -651 | |||
| Hankintameno 31.12. | 2 343 | 57 509 | 182 107 | 524 | 1 272 | 243 755 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -42 816 | -125 837 | -460 | -169 113 | ||
| Muuntoero | 74 | 2 296 | -1 330 | 1 041 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 429 | 429 | ||||
| Lopetetut toiminnot | 8 890 | 27 364 | 1 322 | 37 576 | ||
| Muut muutokset | -49 | -49 | ||||
| Tilikauden poistot | -1 786 | -13 206 | -8 | -15 000 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -35 638 | -109 003 | -476 | -145 115 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 343 | 21 871 | 73 105 | 48 | 1 272 | 98 640 |
Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo 71 086
| 2012 1 000 € |
Maa alueet |
Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset |
Yhteensä 2012 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 412 | 74 602 | 277 027 | 604 | 3 255 | 357 900 |
| Muuntoero | 39 | 459 | 225 | -1 | -8 | 713 |
| Lisäykset | 7 | 1 223 | 2 031 | 3 260 | ||
| Vähennykset ja myynnit | -50 | -3 895 | -9 700 | -9 | -13 654 | |
| Arvonalentumiset | -56 049 | -56 049 | ||||
| Romutukset | -3 196 | -1 685 | -27 | -3 | -4 911 | |
| Muut muutokset | -127 | -1 | -128 | |||
| Siirrot erien välillä | 473 | 4 081 | -53 | -4 501 | ||
| Hankintameno 31.12. | 2 400 | 68 451 | 214 994 | 513 | 773 | 287 130 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -44 831 | -172 704 | -479 | -218 014 | ||
| Muuntoero | -113 | -491 | -604 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 3 106 | 10 718 | 38 | 13 862 | ||
| Tilikauden poistot | -2 740 | -15 306 | -19 | -18 064 | ||
| Arvonalentumiset | 1 762 | 51 945 | 53 707 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -42 816 | -125 837 | -460 | -169 114 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 400 | 25 635 | 89 157 | 53 | 773 | 118 019 |
Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo 87 379
Codi Wipesin myyntiin liittyen konsernin käyttöomaisuuden määrä väheni 5 364 tuhannella eurolla ja siitä syntynyt tappio kirjattiin lopetettujen toimintojen tulokseen.
Aineellisten hyödykkeiden osalta seurataan, onko olemassa tekijöitä, jotka antaisivat aihetta olettaa, että niiden määrä ei edusta käypää arvoa. Tällaisia tekijöitä voivat olla muun muassa omaisuuserän markkina-arvon huomattava lasku, liiketoimintaympäristön haitallinen muuttuminen, omaisuuserän käyttömäärän tai -tavan haitallinen muuttuminen tai taloudellisen suorituskyvyn huonontuminen suhteessa odotettuun.
Mikäli yllä kuvattuja tekijöitä havaitaan, aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käyttöarvojen riskitarkastelu arvioidaan rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihteluun perustuen.
31.12.2013 konsernin pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin varoihin kirjattujen rahoituserien kirjanpitoarvo oli yhteensä 67 824 tuhatta euroa (2012: 60 765 tuhatta euroa).
| 2013 | Luokittelu hankintatarkoituksen mukaisesti | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Käypään arvoon tulosvai kutteisesti kirjattavat varat |
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitus varat |
Tase-erien kirjanpito arvo |
Käypä arvo | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 939 | 939 | 939 | 9 | |||
| Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset | 451 | 451 | 451 | ||||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 511 | 511 | 511 | 3 | |||
| Myyntisaamiset | 46 908 | 46 908 | 46 908 | 12 | |||
| Muut saamiset | 58 | 371 | 429 | 429 | 13 | ||
| Lainasaamiset | 131 | 131 | 131 | ||||
| Rahavarat | 18 455 | 18 455 | 18 455 | 14 | |||
| Yhteensä | 569 | 451 | 65 865 | 939 | 67 824 | 67 824 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin muihin saamisiin sisältyy ehdollinen kauppahintasaaminen Codi Wipesin myynnistä, 511 tuhatta euroa.
| 2012 | Luokittelu hankintatarkoituksen mukaisesti | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Käypään arvoon tulosvai kutteisesti kirjattavat varat |
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitus varat |
Tase-erien kirjanpito arvo |
Käypä arvo | ||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 19 | 19 | 19 | 9 | ||||
| Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset | 466 | 466 | 466 | |||||
| Myyntisaamiset | 45 328 | 45 328 | 45 328 | 12 | ||||
| Muut saamiset | 62 | 590 | 652 | 652 | 13 | |||
| Rahavarat | 14 301 | 14 301 | 14 301 | 14 | ||||
| Yhteensä | 62 | 466 | 60 220 | 19 | 60 765 | 60 765 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat ja eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Tilinpäätöshetkellä näiden varojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten ja rahavarojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 19 | 19 |
| Lisäykset | 920 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 939 | 19 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomia osakkeita.
Vuonna 2013 hankittiin kiinteistöosakeyhtiön osakkeita.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||
| Omaan pääomaan kirjatut Arvonmuutosrahasto |
250 | 436 |
| Tulokseen kirjatut | ||
| Pitkävaikutteiset menot | 1 037 | 248 |
| Käyttämättömät verotappiot | 2 975 | 4 966 |
| Muut väliaikaiset erot | 1 516 | 417 |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 5 778 | 6 067 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Kassavirran suojaukset | -142 | 239 |
| Aktuaarivoitot ja -tappiot | 72 | |
| Muuntoerot | 190 | 526 |
| Yhteensä | 120 | 765 |
Laskennallisissa verosaamisissa esitetään saaminen käyttämättömistä verotuksen tappioista, joita voidaan todennäköisesti hyödyntää tulevina vuosina saman valtion alueella syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat verohyödyn realisoitumisen olevan todennäköistä.
Konsernilla oli 31.12.2013 yhteensä 37,1 miljoonaa euroa ennen tilivuotta syntyneitä tappioita. Tilikauden tuloksen perusteella odotetaan verotuksessa vahvistettavien tappioiden määräksi 8,5 miljoonaa euroa. Konserni on kirjannut verosaatavia aikaisemmin vahvistetuista ja tilikaudelta vahvistettavista 18,3 miljoonan euron tappioista ja jättänyt kirjaamatta verosaatavia 24,6 miljoonan euron tappioista.
Konsernin arvioidaan pystyvän toteuttamaan tappiontasauksen useamman vuoden aikana, minkä johdosta tappiontasaukseen liittyy epävarmuutta. Tappiot vanhenevat pääosin vuosina 2019–2023.
Konsernitilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, koska voitonjako on konsernin päätösvallassa eikä voitonjako ole todennäköinen lähitulevaisuudessa, ja koska useimmissa tapauksissa nämä tulokset siirretään konsernille ilman veroseuraamuksia.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 13 170 | 15 501 |
| Keskeneräiset tuotteet | 2 222 | 4 112 |
| Valmiit tuotteet | 16 515 | 22 818 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 31 908 | 42 431 |
Hankintamenoon arvostettuna vaihto-omaisuuden arvo on 32 614 tuhatta (43 266 tuhatta euroa). Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta 707 tuhannella eurolla (835 tuhannella eurolla).
Raaka-aineostoihin ja varaston muutoksiin kuluksi kirjatun vaihto-omaisuuden hankintamenon määrä on 362 629 tuhatta euroa (399 424 tuhatta euroa).
Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät:
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 42 535 | 39 428 |
| Erääntyneet | ||
| Alle 5 päivää | 2 302 | 2 054 |
| 5–30 päivää | 1 803 | 3 099 |
| 31–120 päivää | 269 | 698 |
| Yli 120 päivää | -1 | 49 |
| 4 373 | 5 900 | |
| Myyntisaamiset yhteensä | 46 908 | 45 328 |
Tilikauden aikana luottotappioita on kirjattu myyntisaamisista 27 tuhannella eurolla (231 tuhatta euroa).
Myyntisaamiset jakautuvat valuutoittain seuraavasti:
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| EUR | 24 298 | 26 884 |
| SEK | 495 | 359 |
| PLN | 489 | 437 |
| RUB | 1 193 | 1 264 |
| NOK | 84 | 284 |
| USD | 19 921 | 15 667 |
| Muut valuutat | 429 | 433 |
| Yhteensä | 46 908 | 45 328 |
Suomisella on käytössään myyntisaamisten myyntiohjelma, jonka mukaisesti konserniyhtiöt myyvät saatavien oikeudet peruuttamattomasti pankille. Tilikauden lopussa myytyjen saatavien saldo oli 9,1 miljoonaa euroa (13,1 miljoonaa euroa).
USD-määräisistä myyntisaamisista 18,3 miljoonan euron vastaarvosta on syntynyt USA:ssa.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Muut saamiset | ||
| Välilliset verot | 1 078 | 5 462 |
| Lakisääteiset ja muut vakuutukset | 158 | |
| Muut | 528 | 162 |
| Muut saamiset yhteensä | 1 764 | 5 623 |
| Siirtosaamiset | ||
| Kela, työterveyshuollon korvaukset | 71 | 92 |
| Lakisääteiset ja muut vakuutukset | 136 | 5 |
| Välilliset verot | 81 | 134 |
| Vakuutuskorvaukset | 41 | 55 |
| Saatavat määräalennuksista | 371 | 590 |
| Lainajärjestelyerät | 3 031 | 4 091 |
| Muut | 864 | 1 181 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 4 596 | 6 149 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 6 359 | 11 772 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Pankkisaamiset | 18 585 | 14 301 |
Rahavarojen käypä arvo vastaa niiden nimellisarvoa.
| Osakepääoma € |
Ylikurssi rahasto € |
SVOP rahasto € |
Arvonmuutos ja muut rahastot € |
Muuntoerot € |
Muut oman pääoman erät € |
Yhteensä € |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2012 | 11 860 056 24 680 588 | 97 054 411 | -1 252 807 | -549 063 | -35 782 610 | 96 010 575 | |
| Omien osakkeiden luovutus | 68 601 | 68 601 | |||||
| Muut laajan tuloksen erät | 210 497 | -2 472 338 | -15 311 219 | -17 573 060 | |||
| 31.12.2013 | 11 860 056 24 680 588 | 97 123 012 | -1 042 310 | -3 021 401 | -51 093 829 | 78 506 116 |
Suominen Oyj:n rekisteröity osakepääoma on 11 860 056 euroa. Osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa oli 245 934 122 kappaletta. Maksuttoman osakeannin myötä osakemäärä nousi 2 000 000 osakkeella, ja osakkeiden lukumäärä oli tilikauden lopussa 247 934 122 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Enimmäisosakepääoma on 20 000 000 euroa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Kaikki liikkeellelasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiöllä on hallussaan 1 924 367 kappaletta omia osakkeitaan.
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2013 yhteensä 490 171 osaketta (2012: 354 240 osaketta), jotka oikeuttavat 0,1 %:iin (2012: 0,1 %:iin) osakkeista ja äänistä.
Ylikurssirahasto on muodostunut aikaisemmin voimassa olleen osakeyhtiölain aikana anneissa annettujen osakkeiden merkintähinnan ja nimellisarvon erotuksesta. Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaisesti merkitä osakepääomaan.
Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten käypien arvojen sekä IAS 39:n mukaiset rahavirran suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten arvonmuutokset. Aktuaarivoittoihin ja -tappioihin merkitään etuuspohjaisten palkitsemisjärjestelyjen käyvän arvon muutokset.
| 2013 | 2012 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Rahavirran suojaukset |
Omat osakkeet |
Yhteensä | Rahavirran suojaukset |
Omat osakkeet |
Yhteensä | |
| 1.1. | -1 209 | -44 | -1 253 | -441 | -44 | -485 | |
| Omaan pääomaan kirjatut rahavirran suojaukset |
353 | 353 | -1 006 | -1 006 | |||
| Yhteensä | -856 | -44 | -900 | -1 447 | -44 | -1 491 | |
| Laskennalliset verot | -142 | -142 | 239 | 239 | |||
| Yhteensä 31.12. | -999 | -44 | -1 042 | -1 209 | -44 | -1 253 |
Muuntoero sisältää muiden kuin euromääräisten konserniyhtiöiden hankintamenojen eliminoinnista syntyneet valuuttojen kurssimuutosten aiheuttamat muuntoerot. Osa tytäryhtiöille annetuista lainoista on rinnastettavissa suorina sijoituksina tehtyihin oman pääoman lisäyksiin, koska niille ei ole määritelty takaisinmaksusuunnitelmaa. Näiden pääomaluonteisten lainojen kurssierot kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Suomisella on käytössä Equity Hedge -ohjelma dollarimääräisen translaatioposition suojaamiseksi. Omistusta Yhdysvalloissa olevissa yhtiöissä on suojattu ulkoisella USD 39 miljoonan suuruisella lainalla. Kurssimuutokset, jotka vaikuttavat suorina sijoituksina tehtyihin oman pääoman lisäyksiin ja Equity Hedge -lainaan, kirjataan suoraan laajaan tulokseen.
Tilikauden alussa Suomisella oli hallussaan 60 298 omaa osakettaan. Vuonna 2013 Suominen toteutti 2 000 000 uuden osakkeen maksuttoman osakeannin yhtiölle itselleen. Yhtiö luovutti hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden yhteensä 135 931 osaketta tilivuoden aikana. Tilikauden lopussa yhtiöllä oli hallussaan 1 924 367 omaa osakettaan.
Aktuaarivoitot ja -tappiot kirjataan IAS 19:n mukaisesti Italiassa olevasta etuuspohjaisesta työsuhteiden päättymiseen liittyvästä järjestelystä.
Voittovarat ssältävät konsernin tilikauden ja aiempien vuosien voittovarat.
| 2013 | 2012 | |||
|---|---|---|---|---|
| Keskimääräinen merkintähinta |
Keskimääräinen merkintähinta |
|||
| Optio-oikeudet | €/osake | Optioita kpl | €/osake | Optioita kpl |
| Tilikauden alussa ulkona olevat optiot | 0,96 | 200 000 | 0,96 | 550 000 |
| Rauenneet optiot sarjat 2009A (ulkona olleet) | 0,95 | 0,95 | -250 000 | |
| Rauenneet optiot sarjat 2009B (ulkona olleet) | 0,96 | -100 000 | ||
| Yhtiölle palautuneet optiot sarja 2009B | 0,96 | -100 000 | 0,96 | -100 000 |
| Tilikauden lopussa ulkona olevat optiot | 0,96 | 0 | 0,96 | 200 000 |
Tilikauden aikana yhtiölle palautui 100 000 kappaletta optiolajin 2009B optiota. Optiolajin 2009B merkintäaika päättyi ja optiot raukesivat arvottomina.
Tilikaudella ei ollut toteutuneita optioita.
Konsernilla on käytössä osakepalkkiojärjestelmä, joka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmän ehtojen mukaisesti emoyhtiö antaa avainhenkilöille osakkeita. Osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina.
Osakepalkkiojärjestelmä on ehdollinen seuraavasti:
Osakkeina suoritettava määrä on arvostettu myöntämispäivän kurssiin 0,42 euroa, jolloin työsuhde-etuuksina ja oman pääoman lisäyksenä on kirjattu 85 (73) tuhatta euroa. Käteisvaroina suoritettava määrä on arvostettu arvostuspäivän kurssiin eli 31.12.2013 noteeratulla kurssilla 0,48 (0,35) euroa, jolloin työsuhde-etuuksina ja velaksi kirjattu määrä on 100 (56) tuhatta euroa.
Ohjelman piiristä poistui kaksi henkilöä tilikauden aikana, miltä osin alkuperäistä kulukirjausta peruutettiin 20 tuhatta euroa.
31.12.2013 konsernin pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin kirjattujen rahoituserien kirjanpitoarvo oli yhteensä 140 934 tuhatta euroa (2012: 159 783 tuhatta euroa).
| 2013 | 2012 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Tasearvot | Käyvät arvot | Tasearvot | Käyvät arvot | liite |
| Pitkäaikaiset | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 69 828 | 69 144 | 88 884 | 88 901 | 22 |
| Eläkelainat | 571 | 577 | 1 143 | 1 185 | 22 |
| Yhteensä | 70 399 | 69 721 | 90 027 | 90 085 | |
| Lyhytaikaiset*) | |||||
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | |||||
| Rahoituslaitoslainojen seuraavan vuoden lyhennykset | 23 500 | 23 412 | 20 000 | 20 054 | 22 |
| Eläkelainojen seuraavan vuoden lyhennykset | 571 | 594 | 571 | 611 | 22 |
| Pääomalainojen seuraavan vuoden lyhennykset | 920 | 924 | 22 | ||
| Johdannaissopimukset, ei suojauslaskennassa | 94 | 94 | 62 | 62 | 22 |
| Johdannaissopimukset, suojauslaskennassa | 1 354 | 1 354 | 1 822 | 1 822 | 22 |
| Ostovelat | 45 016 | 45 016 | 46 381 | 46 381 | 19, 20 |
| Yhteensä | 70 535 | 70 470 | 69 756 | 69 853 | |
| Yhteensä | 140 934 | 140 192 | 159 783 | 159 938 |
* Taseessa lyhytaikaisissa veloissa
Rahoitusvelat ovat IFRS 7 ja IAS 39 standardeissa tarkoitettuja muita kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä tai johdannaissopimuksiin perustuvia velkoja ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Pääomalaina maksettiin pois vuonna 2013.
Kiinteäkorkoisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät pääomat tilinpäätöspäivän markkinakoroilla (2,95-4,45 %). Eläkelainat ovat kiinteäkorkoisia ja rahoituslaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia.
Sähköjohdannaiset on arvostettu käyttämällä vastaavia samalle aikajaksolle Nordpoolissa noteerattuja hintoja ja diskonttaamalla ne tilinpäätöshetkeen. Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä. Koronvaihtosopimukset on arvostettu euribor- ja USD libor-korkokäyriin perustuviin noteerauksiin ja ne ovat ennustettujen tulevien kassavirtojen nykyarvoja.
Ostovelkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
| 1 000 € | Rahoitus laitoslainat |
Eläkelainat |
|---|---|---|
| 2014 | 23 500 | 571 |
| 2015 | 8 007 | 571 |
| 2016 | 61 821 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | 280 | 280 |
| Varauksen purkaminen | -280 | |
| Varausten lisäykset | 132 | |
| Varaukset 31.12. | 132 | 280 |
Vuonna 2009 kirjattu varaus myydyn liiketoiminnan vuokratakaukseen liittyvien arvioitujen vastaisten menetysten varalta purettiin vuonna 2013. Vuonna 2013 kirjattiin varaus Joustopakkausten uudelleenjärjelykuluista.
Ostovelat jakautuvat valuutoittain seuraavasti:
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| EUR | 19 359 | 22 444 |
| PLN | 566 | 569 |
| SEK | 4 788 | 4 441 |
| USD | 20 241 | 18 874 |
| Muut valuutat | 63 | 53 |
| Yhteensä | 45 016 | 46 381 |
USD-määräisistä ostoveloista 18,4 miljoonan euron vastaarvosta on syntynyt USA:ssa.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 45 016 | 46 381 |
| Muut velat | ||
| Saadut ennakot | 10 | 18 |
| Välilliset verot | 389 | 449 |
| Palkkavelat | 1 449 | 2 549 |
| Muut velat | 107 | 1 017 |
| Muut velat yhteensä | 1 955 | 4 015 |
| Siirtovelat | ||
| Korot | 853 | 1 035 |
| Johdannaissopimusten käypä arvo, suojauslaskennassa |
1 354 | 674 |
| Vuosi- ja muut alennukset | 1 078 | 1 631 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 2 981 | 4 802 |
| Muut jaksotetut kulut | 4 114 | 4 923 |
| Siirtovelat yhteensä | 10 380 | 13 064 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat yhteensä |
57 351 | 63 460 |
| Siirtovelat, pitkäaikaiset | ||
| Muut jaksotetut kulut | 100 | 190 |
| Pitkäaikaiset siirtovelat yhteensä | 100 | 190 |
Konsernilla on IAS19:n mukainen etuuspohjainen työsuhteiden päättymiseen liittyvä järjestely Italiassa. Järjestely on rahastoimaton paikallisen käytännön mukaisesti. Etuuspohjaisessa järjestelyssä etuuden suuruus määräytyy muun muassa avainhenkilöiden työvuosien ja loppupalkan perusteella. Järjestelyn velvoitteet määritellään auktorisoidun vakuutusmatemaatikon tekemien laskelmien perusteella.
Konserni otti 1.1.2013 käyttöön uudistetun IAS 19 -standardin. Käyttöönoton vaikutukset on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät järjestelyt |
| Taseen nettovelvoitteen muutos | ||
|---|---|---|
| Nettovelvoite 1.1. | 1 092 | 873 |
| Korot | 35 | 43 |
| Vakuutusmatemaattinen voitto (-) /tappio (+), kirjattu omaan pääomaan * |
-18 | 247 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut kulut | -85 | -71 |
| Nettovelvoite taseessa 31.12. | 1 024 | 1 092 |
* Vertailukauden tieto muutettiin uudistetun IAS 19 -standardin käyttöönoton yhteydessä.
Velvoitteiden nykyarvo 1.1.
| 1 092 | 873 |
|---|---|
| 35 | 43 |
| -85 | -71 |
| -18 | 247 |
| 1 024 | 1 092 |
| 35 | 43 |
| -71 | |
| -28 | |
| -85 | -71 |
| -85 | -71 |
| -85 -50 |
| 31.12. | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Diskonttokorko (%) | 3,25 | 5,00 |
| Tuleva inflaatio-olettamus (%) | 1,80 | 2,00 |
| Odotettu keskimääräinen jäljellä oleva työssäoloaika (vuotta) |
15,70 | 16,07 |
Järjestelyyn ei liity varoja.
Omaan pääomaan kirjatut aktuaarivoitot/tappiot
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Kumulatiivinen summa 1.1. | -247 | |
| Tilikauden muutos | 18 | -247 |
| Kumulatiivinen summa 31.12. | -229 | -247 |
Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli- likviditeetti- ja hyödykeriski. Suominen Oyj:n hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittelee konsernissa noudatettavat rahoituksen toimintavaltuudet, -vastuut ja -periaatteet. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin taloushallintoon. Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on suojautua merkittäviltä rahoitusriskeiltä.
Rahoitusriskien hallinnassa käytetään ennalta hyväksyttyjä rahoitusinstrumentteja. Suojaustoiminnan rahoitusinstrumentit ovat alttiita muutoksille, joita voi tapahtua instrumenttien hintanoteerauksissa markkinoilla, vastapuolten luottokelpoisuudessa tai instrumenttien likviditeettiin liittyen.
Suomisen riskienhallinnan vastuut ja valtuudet on määritelty hallituksen hyväksymässä vuosittain vahvistettavassa rahoituspolitiikassa. Toimitusjohtaja hyväksyy kaikki merkittävimmät rahoitusoperaatiot ja rahoitusriskien suojausten päälinjat. Talousjohtaja valvoo, että rahoituspolitiikkaa noudatetaan koko konsernissa ja vastaa rahoitusoperaatioista niin rahoituksen hankinnan, likviditeettihallinnan kuin rahoitusriskien hallinnan osalta. Konsernin rahoitusriskin hallinta on keskitetty talousosastolle, jolle yksiköt raportoivat riskipositionsa. Talousosasto toteuttaa kaikki ulkoiset kaupat ennalta hyväksyttyjen vastapuolten kanssa.
Yhtiö toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut valuuttavirroista aiheutuville transaktioriskeille ja translaatioriskeille, jotka syntyvät, kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluutaksi eli euroiksi. Yhtiön valuuttariskin hallinnan tavoitteena on suojata varsinaisen liiketoiminnan tulos ja rajoittaa valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vaihtelua kassavirroissa, tuloksessa ja taseessa.
Muutokset valuuttakursseissa vaikuttavat Suomisen tulos- ja rahavirtalaskelmiin sekä taseen arvoon, kun tytäryhtiöiden paikalliset tulokset ja taseet yhdistellään konsernin lukuihin. Yhdysvaltain dollarin kurssimuutokset aiheuttavat merkittävimmät vaihtelut, minkä lisäksi yhtiölle muodostuu muuntoriskiä myös Ruotsin kruunusta ja Puolan złotysta.
Valuuttamääräiseen transaktiopositioon sisällytetään sovitut ja ennustetut valuuttamääräiset kassavirrat 12 kuukauden jaksolla. Valuuttariski muodostuu lähinnä Ruotsin kruunusta, Puolan złotysta, Yhdysvaltojen dollarista ja Venäjän ruplasta. Ruotsin kruunun transaktioriski syntyy operatiivisista liiketoimintaan liittyvistä eristä. Puolassa transaktioriski syntyy euromääräisestä myynnistä, kun paikallisen tytäryhtiön kotivaluutta on Puolan złoty. Yhdysvaltain dollarin transaktioriski syntyy operatiivisista liiketoimintaan liittyvistä eristä sekä rahoituseristä. Suojauspolitiikan mukaisesti suojausten tulee olla 3 ja 9 kuukauden välillä valuuttamääräisestä myynnistä, ostosta ja korkovirroista.
Suojaustoiminnassa käytetään tavanomaisia johdannaissopimuksia, joiden hinnoittelu on todennettavissa markkinoilla. Suominen ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttajohdannaisiin, joten näiden suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tilikauden tulokseen.
Konsernin transaktiopositio tilinpäätöshetkellä on seuraava:
| Transaktiopositio 2013 | Transaktiopositio 2012 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 12 kuukauden kassavirta |
Suojaukset valuuttatermiineillä |
12 kuukauden kassavirta |
Suojaukset valuuttatermiineillä |
||
| SEK | -2 261 | -564 | -20 859 | 7 146 | ||
| USD | 1 510 | 1 160 | -9 448 | 3 865 | ||
| PLN | -5 518 | 2 889 | -6 460 | 2 947 | ||
| NOK | 1 866 | -753 | 2 311 | -817 | ||
| RUB | 4 444 | -1 412 | 1 883 | -595 | ||
| Muut | 445 | 5 254 | ||||
| Yhteensä itseisarvot | 16 045 | 6 778 | 46 215 | 15 370 |
Yllä olevaan transaktioposition ennakoituun kassavirtaan sisältyy valuuttamääräisiä saatavia 5 643 tuhatta euroa (5 591 tuhatta) ja velkoja 8 551 tuhatta euroa (7 004 tuhatta).
Vastaavasti translaatioasema on seuraava:
| 1 000 € | Antolainat | Ottolainat | Pääoma sijoitukset |
Suojattu lainoilla |
Suojaamaton |
|---|---|---|---|---|---|
| SEK | -2 870 | 3 473 | 603 | ||
| PLN | 9 823 | -656 | 1 091 | 10 258 | |
| USD | 54 910 | -17 651 | 42 138 | -28 540 | 50 856 |
| 1 000 € | Antolainat | Ottolainat | Pääoma sijoitukset |
Suojattu lainoilla |
Suojaamaton |
|---|---|---|---|---|---|
| SEK | -3 106 | 3 469 | 363 | ||
| PLN | 9 988 | -73 | 675 | 10 589 | |
| USD | 57 395 | -14 582 | 44 407 | -29 832 | 57 387 |
Lainat sisältävät konsernin sisäiset antolainat tytäryhtiöille (+) ja otetut lainat tytäryhtiöiltä (-). Osa antolainoista tytäryhtiöille on rinnastettavissa omaan pääomaan, koska niiden takaisinmaksu ei ole ennakoitavissa. Näiden lainojen määrät ovat USD 62,7 miljoonaa eli 45,5 miljoonaa euroa ja PLN 32,5 miljoonaa eli 7,8 miljoonaa euroa. Pääomaluonteisten lainojen kurssierot kirjataan pääomasijoitusten tapaan suoraan laaja tuloksen muuntoeroihin. Pääomasijoitukset ulkomaisiin tyttäriin sisältävät ainoastaan suorina sijoituksina tehdyt oman pääoman lisäykset. Suomisella on käytössä Equity Hedge -ohjelma dollarimääräisen translaatioposition suojaamiseksi. Omistusta Yhdysvalloissa olevissa yhtiöissä on suojattu ulkoisella USD 39 miljoonan suuruisella lainalla (USD 39 miljoonalla vuonna 2012). Kurssimuutokset, jotka vaikuttavat suorina sijoituksina tehtyihin oman pääoman lisäyksiin ja Equity Hedge -lainaan, kirjataan suoraan laajaan tulokseen.
Kansainväliset laskentasäännöt edellyttävät rahoitusinstrumenttien herkkyystarkastelun esittämistä tilinpäätöshetkellä (IFRS 7). Alla olevassa herkkyysanalyysissä rahoitusinstrumentit sisältävät valuuttajohdannaiset, lyhyt- ja pitkäaikaiset valuuttamääräiset anto- ja ottolainat konserniyhtiöiltä, pääomaluonteiset lainat tyttärille sekä ulkoiset valuuttamääräiset nettolainat. Sellaisten ulkoisten lainojen, jotka käsitellään ulkomaisten nettosijoitusten suojaamistarkoituksessa (Equity Hedging), kurssimuutokset eivät sisälly herkkyystarkasteluun, koska niiden kurssimuutokset vastaavat täysin nettosijoituksissa tapahtuvia kurssimuutoksia. Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että valuutan heikkeneminen tai vahvistuminen vastaa enimmillään taulukossa olevaa kurssimuutosta, kun todennäköisen muutoksen merkitsevyysraja ei ylitä +/- 10 %. Kurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna tilinpäätöskurssiin.
| 1 000 € | Kurssimuutos % | Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
Kurssimuutos % | Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
|---|---|---|---|---|---|---|
| SEK | 10 | -184 | -10 | 184 | ||
| PLN | 10 | -124 | 626 | -10 | 124 | -626 |
| USD | 11 | -826 | 4 003 | -11 | 826 | -4 003 |
| NOK | 11 | 66 | -11 | -66 | ||
| RUB | 13 | 147 | -13 | -147 | ||
| Yhteensä | -921 | 4 629 | 921 | -4 629 |
| 1 000 € | Kurssimuutos % | Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
Kurssimuutos % | Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
|---|---|---|---|---|---|---|
| SEK | 9 | -697 | -9 | 697 | ||
| PLN | 10 | -76 | 603 | -10 | 76 | -603 |
| USD | 11 | -714 | 3 948 | -11 | 714 | -3 948 |
| NOK | 7 | 43 | -7 | -43 | ||
| RUB | 10 | 45 | -10 | -45 | ||
| Yhteensä | -1 398 | 4 551 | 1 398 | -4 551 |
Yhtiön johto tarkastelee suojaustoiminnan tehokkuutta siten, että konsernin ennustettua 12 kuukauden nettovaluuttavirtaa tarkastellaan yhdistettynä suojausinstrumenttien kompensoivalla vaikutuksella. Lisäksi johto kiinnittää huomiota siihen, miten valuuttakurssien muutokset vaikuttavat taseen translaatioon, jolloin taseessa olevien rahoitusinstrumenttien lisäksi positiossa on mukana ulkomaisten pääomasijoitusten valuuttamäärät. Tässä tarkastelussa yllä olevien valuuttakurssien muutosten nettovaikutus vuoden 2013 voittoon verojen jälkeen olisi +/- 0,3 miljoonaa euroa (+/- 0,9) ja omaan pääomaan +/- 4,3 miljoonaa euroa (+/- 6,0). Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että valuutan heikkeneminen tai vahvistuminen vastaa enimmillään taulukossa olevaa kurssimuutosta, kun todennäköisen muutoksen merkitsevyysraja ei ylitä +/- 10 %. Kurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna tilinpäätöskurssiin.
| 1 000 € | Valuutta vahvistuu/ heikkenee % |
Kurssimuutoksen vaikutus 12 kk valuuttavirtaan |
Kurssimuutoksen vaikutus suojaus instrumentteihin |
Nettovaikutus verojen jälkeen |
Vaikutus translaatioasemaan eli omaan pääomaan |
|---|---|---|---|---|---|
| SEK | 10 | +-10 | -+ 56 | +- 66 | +- 194 |
| USD | 11 | -+ 114 | +- 131 | -+ 245 | +- 3 641 |
| PLN | 10 | +-428 | -+ 296 | +- 132 | +-511 |
| NOK | 11 | -+135 | -+82 | +-53 | |
| RUB | 13 | -+414 | -+ 184 | +- 230 | |
| Yhteensä | +-225 | +- 106 | +- 331 | +- 4 346 |
Korkoriski on seurausta korkotason yleisestä noususta ja sen aiheuttamasta korkokustannusten noususta. Ihannetapauksessa korkotason nousua voidaan kompensoida liiketoimintaedellytysten parantuessa taloudellisen tilanteen vilkastumisen johdosta. Yhtiön lopputuotteiden kysyntä on riippuvainen lähinnä kulutustavarakysynnästä, jonka vaihtelu ei ole kovin syklistä. Liiketoiminta on pääomavaltaista ja tuotantokoneiston taloudellinen käyttöaika on pitkä. Nämä seikat puoltavat kiinteiden korkojen käyttämistä yhtiön lainasalkussa. Toisaalta lyhyitä korkoja käyttäen saavutetaan pitkällä aikavälillä alhaisimmat korkokustannukset. Yhtiön lainasalkun korkoriski on hajautettu siten, että salkku koostuu sekä vaihtuvasta että kiinteistä koroista eri korkojaksoille hajautettuna. Yhtiön hallitus on määrittänyt lainasalkun korkorakenteen sekä sen poikkeamarajat. Keskimääräinen korkoduraatio voi vaihdella 12 ja 36 kuukauden välillä. Vuoden lopussa se oli 19 kuukautta (22) koronvaihtosopimukset huomioiden.
Konsernin vaihtuvakorkoisten lainojen määrä tilinpäätöshetkellä oli 92,0 miljoonaa euroa (101,5), joista 60,4 miljoonaa oli nostettu euroina, 3,0 miljoonaa Puolan zloteina ja 28,5 miljoonaa USD-määräisenä. Lainojen kassavirran korkoriski oli suojattu 50,4 miljoonan (64,6) euron koronvaihtosopimuksin. Koronvaihtosopimuksissa konserni maksaa keskimäärin 1,4 (1,3) % kiinteää korkoa ja saa keskimäärin 0,25 (0,54) % vaihtuvaa korkoa.
Yhtiö soveltaa IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa määriteltyihin koronvaihtosopimuksiin, joiden avulla on suojattu muuttuvakorkoisten lainojen korkovirrat kiinteiksi, sekä erittäin todennäköisesti toteutuvan muuttuvan korkokassavirran kiinnittämiseksi. Suojan täytyy olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen tarkasteltaessa. Suojauslaskennan tehokkuutta laskettaessa verrataan suojauskohteen rahavirran muutosta suojausinstrumentin rahavirran muutokseen. Tehokkuus dokumentoidaan suojausta tehtäessä ja se testataan suojauksen ollessa voimassa.
Korkoriskiä on tarkasteltu herkkyytenä korkokäyrän 0,5 prosenttiyksikön muutokselle. Toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella tämän suuruisen muutoksen todennäköisyys olisi suurimmillaan pitkien korkojen kohdalla. Korkotason nousu kautta koko korkokäyrän 0,5 prosentilla olisi vaikuttanut yhtiön lainojen korkoihin ja koronvaihtosopimusten mukaisiin korkovirtoihin ja markkina-arvoihin yhden vuoden aikana seuraavasti:
| 2013 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Korkomuutos % |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
Korkomuutos % | Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
| Nettovelat | +0,5 % | -368 | -0,5% | 368 | ||
| Koronvaihtosopimukset | +0,5 % | 237 | 571 | -0,5% | -237 | -571 |
| Yhteensä | -131 | 131 | ||||
| 2012 | ||
|---|---|---|
| 1 000 € | Korkomuutos % |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
Korkomuutos % | Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nettovelat | +0,5 % | -404 | -0,5% | 404 | ||
| Koronvaihtosopimukset | +0,5 % | 358 | 847 | -0,5% | -358 | -847 |
| Yhteensä | -47 | 47 |
Tulosvaikutus olisi seurausta korkomaksuvirtojen muutoksesta. Omaan pääoman suojausrahastoon kirjataan muutos sellaisten koronvaihtosopimusten arvon muutoksesta, jotka täyttävät suojauslaskennan ehdot. Rahavirran suojauksen korkovirtojen odotetaan toteutuvan vuosina 2014–2016.
Sähkön hankintaa koskevassa toimintapolitiikassa on ohjeistettu konsernin Suomen yksiköiden sähkön hankinta ja sähkön hintariskin hallintaperiaatteet. Sähkön hankinnassa ja riskinhallinnassa käytetään riippumatonta markkinoilla toimivaa asiantuntijayritystä. Sähkön markkinahinnan nousua hallitaan kiinteähintaisilla sopimuksilla ja sähköjohdannaisilla.
Sähkön hintariskiä tarkastellaan kolmen vuoden jaksoissa. Vuoden 2013 lopussa sähkön hintariski on suojattu siten, että kiinteähintaisen sähkön osuus arvioidusta käytöstä on 79 % (81) ensimmäisen vuoden aikana, 40 % (65) toisen vuoden aikana ja 40 % (16) kolmannen vuoden aikana. Hinnan suojaus on tehty OTC-sopimuksin, joiden mukaisesti konserni maksaa keskimäärin 53,8 euroa megawattitunnilta vuoden 2014 sopimuksissa. (44,6).
Rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan sähköjohdannaisiin, jolla osa sähkön ennustetusta hankinnasta kiinnitetään halutulle ajanjaksolla. Suojan täytyy olla tehokas sekä etuettä jälkikäteen tarkasteltaessa. Suojauslaskennan tehokkuus dokumentoidaan suojausta tehtäessä ja se testataan suojauksen ollessa voimassa. Tehokkuustarkastelu on suoritettu johdannaisten osalta todettuun regressioon perustuen. Kun suojausinstrumentit täyttävät tehokkuusehdot, kirjautuvat niiden arvonmuutokset tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan kassavirran kanssa.
Sähköjohdannaisten hintaherkkyyttä on arvioitu sähkön hintavolatiliteetin perusteella siten, että hintamuutoksien todennäköisyys on +/-15 prosenttia tilinpäätöshintaan verrattuna. Volaliteettia on arvioitu optiotuotteisiin sisältyvän, markkinoiden arvioiman volatiliteetin perusteella.
| 2013 | 2012 | ||
|---|---|---|---|
| Hintamuutos € / MWh |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
Hintamuutos Vaikutus voittoon Vaikutus omaan € / MWh verojen jälkeen pääomaan |
| +7 | 43 | 347 | +12 104 686 |
| -7 | -390 | -12 -20 -770 |
.
Konsernin suurimmat yksittäiset luottoriskit ovat korkean luottoluokituksen omaavien kansainvälisten yritysten myyntisaatavissa. Kymmenen suurinta asiakaskohtaista myyntisaatavaa liittyy kuitukangasliiketoimintaan ja ne vastaavat yhteensä 50 % kaikista myyntisaatavista. Hallituksen hyväksymä luottoriskipolitiikka säätelee asiakkaille tapahtuvan luotonannon periaatteet ja organisaation vastuut. Asiakkaille myönnetään luottoa luotonvahvistamisprosessin seurauksena. Konserni käyttää luottoriskivakuutusta osalle asiakkaista. Asiakkaiden luottotilanteesta annetaan vähintään kerran kuukaudessa raportit myynnistä vastaaville henkilöille. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on 27 tuhatta euroa (231). Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 12. Myyntisaatavien luottotappioiden enimmäismäärä on 38 miljoonaa euroa, kun tarkastelussa on huomioitu se, että noin 20 % myyntisaatavista on vakuutettu. Muulta osin myyntisaatavien nimellismäärä vastaa luottotappioiden enimmäismäärää.
Hallitus on vahvistanut sijoitustoiminnalle ja johdannaissopimuksien käytölle vastapuolilistan, joka perustuu arvioon hyvästä luottokelpoisuudesta ja jossa vastapuolen riskimäärä on määritelty. Ylimääräiset varat sijoitetaan pankkeihin tai yritystodistuksiin, joilla arvioidaan olevan hyvä luottokelpoisuus ja likviditeetti. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa.
Konserni pyrkii pitämään voimassa riittävät rahoituslimiitit, jotta se kykenee selviytymään lyhytaikaisista sitoumuksistaan. Yhtiön ennustetun liiketoiminnan rahavirran, likvidien varojen, käyttämättömien lainalimiittien ja sitovien nostamattomien luottojen tulee kattaa 12 kuukauden ennakoidut rahoitustarpeet. Jälleenrahoitusriskiä pyritään vähentämään jakamalla lainojen erääntyminen usealle vuodelle. Nostettujen lainojen sitovien limiittisopimusten mukainen keskimaturiteetti oli vuoden lopussa 2,2 vuotta (2,7). Suomisella on käytössään vuonna 2012 neuvoteltu luottojärjestely, johon kuuluu 80 miljoonan euron lyhennyslainaosuus, jonka viimeinen eräpäivä on vuonna 2016, 16 miljoonan euron siltarahoitus, joka erääntyy vuonna 2014 sekä 20 miljoonan euron puiteluotto-osuus ja 8 miljoonan euron kaupan rahoituksen takauslimiitti, joka erääntyy bullettina vuonna 2016.
Yhtiöllä on yhteensä 40 miljoonan euron yritystodistusohjelma, joka oli vuoden lopussa käyttämätön.
Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvarojen, lainojen ja johdannaisten erääntyminen diskonttaamattomina kassavirtoina. Luvut sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 31.12.2013 1 000 € |
Tasearvo/limiitti | Rahavirta | alle 6 kk | 6-12 kk | 1-2 v | 2-4 v |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitus- ja rahavarat | ||||||
| Myyntisaatavat | 46 908 | 46 908 | 46 908 | |||
| Muut saatavat | 1 829 | 1 829 | 1 829 | |||
| Pankkisaatavat | 18 585 | 18 585 | 18 585 | |||
| Yhteensä | 67 322 | 67 322 | 67 322 | |||
| Rahoitusvelat | ||||||
| Ostovelat | 45 016 | -45 016 | -45 016 | |||
| Rahoituslaitoslainat | 93 327 | -104 402 | -4 122 | -7 774 | -9 854 | -82 653 |
| Eläkelainat | 1 143 | -1 218 | -297 | -310 | -611 | |
| Yhteensä | 139 486 | -150 636 | -49 435 | -8 084 | -10 465 | -82 653 |
| Limiittiluottojen sopimusmäärät | ||||||
| Limiittiluotot, sidottu yli 6kk | 20 000 | -20 000 | ||||
| Yhteensä | 20 000 | -20 000 | ||||
| Johdannaissopimukset | ||||||
| Valuuttatermiinit | -35 | |||||
| Saatava rahavirta | 6 464 | 6 464 | ||||
| Maksettava rahavirta | -7 829 | -7 829 | ||||
| Koronvaihtosopimukset | ||||||
| Suojauslaskennassa | -990 | -1 205 | -336 | -315 | -554 | |
| Sähköjohdannaiset | ||||||
| Suojauslaskennassa | -364 | -364 | -250 | -114 |
| 31.12.2012 1 000 € |
Tasearvo/ limiitti |
Rahavirta | alle 6 kk | 6-12 kk | 1-2 v | 2-4 v | yli 4 v |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitus- ja rahavarat | |||||||
| Myyntisaatavat | 45 328 | 45 328 | 45 328 | ||||
| Muut saatavat | 1 075 | 1 075 | 1 075 | ||||
| Johdannaiset, suojauslaskennassa | 2 | 2 | 2 | ||||
| Pankkisaatavat | 14 345 | 14 345 | 14 345 | ||||
| Yhteensä | 60 750 | 60 750 | 60 750 | ||||
| Rahoitusvelat | |||||||
| Ostovelat | 46 381 | -46 381 | -46 381 | ||||
| Rahoituslaitoslainat | 108 884 | -124 836 | -7 429 | -7 321 | -28 314 | -81 773 | |
| Eläkelainat | 1 714 | -1 932 | -303 | -325 | -1 303 | ||
| Pääomalainat | 920 | -941 | -941 | ||||
| Annetut takaukset muiden puolesta | 1 199 | -1 199 | -1 199 | ||||
| Yhteensä | 159 098 | -175 290 | -55 054 | -7 646 | -29 617 | -81 773 | -1 199 |
| Limiittiluottojen sopimusmäärät | |||||||
| Limiittiluotot, sidottu yli 6kk | 20 000 | -20 000 | |||||
| Yhteensä | 20 000 | -20 000 | |||||
| Johdannaissopimukset | |||||||
| Valuuttatermiinit | -1 | ||||||
| Saatava rahavirta | 1 522 | 1 522 | |||||
| Maksettava rahavirta | -13 807 | -13 807 | |||||
| Koronvaihtosopimukset | |||||||
| Suojauslaskennassa | -1 538 | -1 796 | -367 | -350 | -1 113 | 34 | |
| Sähköjohdannaiset | |||||||
| Suojauslaskennassa | -282 | -282 | -224 | -58 |
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tase- ja pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla sen toimintaedellytykset sekä kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pääomarakenteen tulee olla sellainen, että konsernin velkarahoitus voidaan turvata.
Hallitus seuraa pääomarakenteen omavaraisuutta ja velkaantumisastetta (gearing). Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingonjaon, osakeantien ja pääomalainojen käytön avulla. Konsernilla on tarvittaessa mahdollisuus hankkia omia osakkeita, laskea liikenteeseen uusia osakkeita tai se voi päättää omaisuuserien tai liiketoimintaosien myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin omavaraisuusaste pääomalainat omaan pääomaan lukien oli vuoden lopussa 32,9 % (34,4). Velkaantumisaste pääomalainat oman pääoman eriin sisällyttäen oli 96,2 % (101,0). Yhtiöllä on myyntisaatavien myyntiohjelma, jolla vapautetaan taseeseen sitoutunutta pääomaa. Vuoden lopussa lopullisesti myytyjen myyntisaatavien saldo oli 9,1 miljoonaa euroa.
Tilinpäätöshetkellä omavaraisuusaste ja velkaantumisaste olivat seuraavat:
| Milj. € | 2013 | 2012* |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 94,5 | 111,5 |
| -Pääomalainat | -0,9 | |
| Korolliset saamiset | -0,4 | -0,3 |
| Rahavarat | -18,6 | -14,3 |
| (A) Nettovelat (ilman pääomalainoja) | 75,5 | 96,0 |
| (B) Oma pääoma | 78,5 | 96,0 |
| (C) Pääomalainat | 0,9 | |
| (D) Taseen loppusumma – saadut ennakot |
238,9 | 278,9 |
| Velkaantumisaste, A/(B+C) Omavaraisuusaste, (B+C)/D |
96,2 % 32,9 % |
101,0 % 34,4 % |
* Vertailutietoja muutettu
Rahoituksen hankintaa (funding) hoidetaan siten, että rahoittajien luottamus yhtiöön on hyvä. Yhteistyö pankkien kanssa rakentuu pitkäaikaisiin pankkisuhteisiin. Suomisen rahoitus perustuu syndikoituun EUR 158 miljoonan määräiseen luottosopimukseen. Sopimuksen taloudelliset ehdot koskevat velkojen ja käyttökatteen suhdelukua ja velkaantumisastetta. Muut kovenantit ovat ehtoja, jotka muun muassa rajoittavat vakuuksien antoa, suuria yrityskauppoja, investointeja, osingonjakoa, velkaantumista, liiketoiminnan oleellista muuttamista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Lainat ovat vakuudellisia. Ehtojen rikkominen oikeuttaa lainanantajat käyttämään irtisanomismenettelyä. Yli 2 miljoonan euron ennenaikaisesti erääntyville lainoille sovelletaan ns. cross default -pykälää, joka antaa irtisanomisoikeuden myös muille lainanantajille. Lainaehdot rajoittavat osingonjakoa 1 miljoonaan euroon 2013 ja 2014 aikana.
Luottosopimuksen mukainen velkojen suhde käyttökatteeseen tulee vuoden 2014 lopussa olla enintään 2,4, kun se tilinpäätöshetkellä oli 2,2. Velkaantumisasteen (gearing) tulee vastaavasti vuoden 2014 lopussa olla alle 95 %, kun se tilinpäätöksessä on 96,2%. Investointeja on rajoitettu siten, että investoinnit voivat olla enintään 15 miljoonaa euroa vuonna 2014.
Yhtiön tarkoituksena on hoitaa lainavelvoitteensa liiketoiminnan kassavirralla ja mahdollisuuksien mukaan vapauttaen pääomia ei-keskeisistä liiketoiminnoista ja omaisuuseristä.
| 2013 | 2012 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sopimus 1 000 € |
Nimellis arvo |
Käypä arvo yhteensä |
Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Nimellis arvo |
Käypä arvo yhteensä |
Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo Liite |
|
| Valuuttatermiinit | |||||||||
| ei suojauslaskennassa | 14 321 | -35 | 58 | -94 | 15 370 | -1 | 61 | -62 | 22 |
| Koronvaihtosopimukset | |||||||||
| suojauslaskennassa | 50 425 | -990 | -990 | 64 648 | -1 538 | -1 538 | 22 | ||
| Sähköjohdannaiset | |||||||||
| suojauslaskennassa | 2 776 | -364 | -364 | 3 746 | -282 | 2 | -284 | 22 | |
| Sähköjohdannaiset, MWh | 61 368 | 87 600 |
Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseessa bruttomääräisinä ja voidaan netottaa sopimusrikkomus- tai konkurssitilanteissa. Johdannaisiin perustuvat saamiset vastapuolilta olisivat netotuksen jälkeen 0 tuhatta euroa ja velvoitteet 1 389 tuhatta euroa. Konsernissa ei ole olennaisia muihin rahoitusinstrumentteihin liittyviä nettoutussopimuksia.
| 1 000 € | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
|---|---|---|---|
| Käypään arvoon arvostetut varat | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 939 | ||
| Yhteensä | 939 | ||
| Käypään arvoon arvostetut johdannaiset | |||
| Valuuttatermiinit | -35 | ||
| Koronvaihtosopimukset | -990 | ||
| Sähköjohdannaiset | -364 | ||
| Yhteensä | -1 389 |
Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.
Hierarkian tason 1 arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon todennettavissa olevaa markkinatietoa,
ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat tiedot ovat todennettavissa, instrumentti on tasolla 2.
Sähköjohdannaiset on arvostettu käyttämällä vastaavia samalle aikajaksolle Nordpoolissa noteerattuja hintoja ja diskonttaamalla ne tilinpäätöshetkeen.
Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä. Koronvaihtosopimukset on arvostettu Euribor- ja USD-liborkorkokäyrään perustuviin noteerauksiin ja ne ovat ennustettujen tulevien kassavirtojen nykyarvoja.
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 89 | 241 |
| Vakuutus- ynnä muut korvaukset | 170 | 3 176 |
| Vuokratuotot | 228 | 245 |
| Luottotappioiden palautukset | 31 | 1 |
| Jätemateriaalin myynti | 1 096 | 2 191 |
| Muut | 435 | 3 173 |
| Yhteensä | 2 048 | 6 838 |
| Vahinkokulut | 85 | |
|---|---|---|
| Luottotappiot | 27 | 224 |
| Muut | 821 | 259 |
| Yhteensä | 849 | 568 |
Jätemateriaali syntyy tuotannon hävikistä ja tuotemyyntiin kelpaamattomasta laadusta, jotka myydään uudelleen käytettäväksi. Vuonna 2012 kirjattiin Mozzaten tehtaan paloon liittyviä vakuutuskorvauksia 3,1 miljoonaa euroa.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 279 | 349 |
| Muut palvelut | 191 | 174 |
| Yhteensä | 470 | 523 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Uudelleenjärjestelykulut | -1 311 | -5 983 |
| Käyttöomaisuuden myyntituotot | 678 | 484 |
| Muut kertaluonteiset kulut | -235 | |
| Yhteensä | -868 | -5 499 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 43 416 | 43 982 |
| Osakeperusteiset maksut | 82 | 134 |
| Eläkkeet | ||
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 85 | 71 |
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 3 585 | 3 643 |
| Muut henkilöstösivukulut | 11 709 | 12 680 |
| Yhteensä | 58 877 | 60 510 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1 037 | 1 220 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Lähipiiritapahtumat.
Henkilökuluihin sisältyy vuonna 2013 0,4 miljoonaa Joustopakkausten ja vuonna 2012 0,4 miljoonaa euroa Kuitukankaat-yksikön irtisanomiskorvauksia.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset |
||
| Tuotanto | 14 901 | 15 958 |
| Myynti ja markkinointi | 461 | 460 |
| Tutkimus ja kehitys | 898 | 934 |
| Hallinto | 288 | 166 |
| Arvonalentumiset, tuotanto | 5 538 | |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 16 548 | 23 056 |
| Lopetetut toiminnot | 12 312 | 9 366 |
| Yhteensä | 28 860 | 32 422 |
| Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin |
||
| Rakennukset | 1 786 | 2 090 |
| Arvonalentumiset rakennuksista | 1 434 | |
| Koneet ja laitteet | 13 209 | 13 954 |
| Arvonalentumiset koneista ja laitteista | 4 104 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 8 | 13 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 1 545 | 1 462 |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 16 548 | 23 056 |
| Lopetetut toiminnot | 12 312 | 9 366 |
| Yhteensä | 28 860 | 32 422 |
Codi Wipesin poistot ja sen hankintaan liittyvän liikearvon alentuminen esitetään lopetetuissa toiminnoissa.
Arvonalentumiset rakennuksista, koneista ja laitteista, yhteensä 5,5 miljoonaa euroa, liittyvät Kuitukankaat-yksikön Nakkilan tehtaan uudelleenjärjestelyyn vuonna 2012.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavista rahavaroista |
36 | 110 |
| Rahoitustuotot | 36 | 110 |
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista lainoista |
-5 863 | -7 694 |
| Valuuttakurssierot (netto) | 469 | 174 |
| Johdannaiset, ei suojauslaskennassa | 165 | 94 |
| Kulut myyntisaatavavien myynnistä | -243 | -196 |
| Muut rahoituskulut | -1 763 | -2 962 |
| Rahoituskulut | -7 235 | -10 583 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -7 199 | -10 474 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | -1 451 | -1 207 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | -27 | -27 |
| Liiketoiminnan kulut | -259 | -135 |
| Rahoituserät | 634 | 268 |
| Yhteensä | -1 103 | -1 101 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot | 2 537 | -5 231 |
| Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot | -18 656 | -6 641 |
| Tilikauden tulos, yhteensä | -16 119 | -11 872 |
| Osakkeet 1 000 kpl | ||
| Osakkeiden painotettu keskiarvo | 245 908 | 245 874 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta/ tappiosta laskettu |
||
| osakekohtainen tulos ennen kertaluonteisia eriä, jatkuvat toiminnot, € |
0,01 | 0,00 |
| osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista, € |
0,01 | -0,02 |
| osakekohtainen tulos lopetetuista toiminnoista, € |
-0,08 | -0,03 |
Suomisen optiojärjestelyllä ei ollut laimentavaa vaikutusta tilikauden osakekohtaiseen tulokseen. Optio-ohjelma raukesi arvottomana vuonna 2013.
osakekohtainen tulos, € -0,07 -0,02
Osakepalkkio-ohjelman mukaiset osakkeina maksettavat palkkiot otetaan huomioon laskettaessa keskimääräistä ulkona olevaa osakemäärää ja edelleen osakekohtaista tulosta. Osakepalkkio-ohjelman mukaiset laimentavat potentiaaliset kantaosakkeet eivät kuitenkaan vaikuttaneet vuonna 2013 osakekohtaiseen tulokseen laimentavasti.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon | ||
| perustuva vero | -4 657 | -3 259 |
| Verot aikaisemmilta vuosilta | 14 | 14 |
| Laskennalliset verot | -3 007 | 1 046 |
| Yhteensä | -7 650 | -2 200 |
| Tulos ennen veroja | 10 187 | -3 031 |
| Verot laskettuna emoyhtiön 24,5 %:n | ||
| verokannalla | -2 496 | 743 |
| Verokannan muutoksen vaikutus Suomen yhtiöissä 24,5 % -> 20% |
854 | |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien vero | ||
| kantojen vaikutus | -1 929 | -2 214 |
| Vain verotuksessa vähennykelpoiset kulut | 374 | 187 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut | -2 951 | -774 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaami | ||
| set verotuksellisista tappioista | -1 519 | |
| Muut väliaikaiset erot | 17 | 74 |
| Muut erät | -216 | |
| Verot tuloslaskelmassa | -7 650 | -2 200 |
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut 1.1.–31.12.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Oikaisut tilikauden tulokseen: | ||
| Verot | 7 650 | 2 200 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 199 | 10 474 |
| Poistot | 16 548 | 26 884 |
| Arvonalentumiset | 5 538 | |
| Käyttöomaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot |
-767 | -725 |
| Varausten muutokset | -147 | |
| Liiketoiminnan kassavirran oikaisut | 12 255 | 223 |
| Yhteensä | 42 739 | 44 594 |
Rahavirtalaskelma ja siten liiketoiminnan kassavirran oikaisut sisältävät lopetetut liiketoiminnot.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Muut vuokrasopimukset, kiinteistöt | ||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokraso pimusten vähimmäisvuokrat: |
||
| Yhden vuoden kuluessa | 3 296 | 5 489 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa |
12 480 | 14 373 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 6 896 | 7 314 |
| Yhteensä | 22 672 | 27 177 |
Muihin vuokrasopimuksiin sisältyy pitkäaikainen sopimus Kuitukankaat-yksikön prosessilämmöstä yksikön yhteydessä toimivalta lämpövoimalalta on käsitelty muuna vuokrasopimuksena, koska merkittävä osuus voimalan tuottamasta lämpöenergiasta menee kolmansille osapuolille.
| Yhden vuoden kuluessa | 895 | 996 |
|---|---|---|
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa |
1 353 | 1 710 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 125 | |
| Yhteensä | 2 373 | 2 706 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Vakuudelliset lainat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 91 345 | 107 861 |
| Yhteensä | 91 345 | 107 861 |
| Panttien nimellisarvot | ||
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 27 042 | 27 045 |
| Annetut yrityskiinnitykset* | 165 761 | 193 988 |
| Pantatut osakkeet ja tytäryhtiölainat | 189 699 | 209 160 |
| Yhteensä | 382 502 | 430 193 |
| Muut vastuusitoumukset | ||
| Takaukset muiden puolesta | 1 199 | |
| Yhteensä | 1 199 |
Konserni oli antanut takauksen kolmannen osapuolen hyväksi kiinteistön rahoitusleasingsopimukseen. Konserni osti kiinteistön vuonna 2013.
*Sisältää 0,3 miljoonaa euroa aineettomia hyödykkeitä, 75,3 miljoonaa aineellisia hyödykkeitä ja 22,1 miljoonaa vaihto-omaisuutta.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tuloslaskelmaa koskevat | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | 1 465 | 1 389 |
| - johon sisältyy käyttöomaisuuden poistoja |
172 | 218 |
| Tasetta koskevat | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 601 | 42 |
Suominen-konsernin lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä sekä Ahlstrom Oyj.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Hallituksen, toimitusjohtajan ja johto ryhmän työsuhde-etuudet |
||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet |
2 215 | 1 386 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 224 | 38 |
| Osakeperusteiset maksut | 82 | 79 |
| Yhteensä | 2 621 | 1 503 |
| Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot | ||
| Jorma Eloranta, puheenjohtaja | 56 | 53 |
| Risto Anttonen, jäsen 4.4.2012 asti, varapuheenjohtaja 4.4.2012 alkaen |
44 | 40 |
|---|---|---|
| Mikko Maijala, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja 4.4.2012 asti |
1 | 3 |
| Heikki Mairinoja | 34 | 31 |
| Suvi Hintsanen | 34 | 31 |
| Hannu Kasurinen, 4.4.2012 alkaen | 33 | 28 |
| Nina Kopola, toimitusjohtaja | 379 | 305 |
| Yhteensä | 580 | 491 |
Hallituksen jäsenillä ja johtoryhmän jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 40 % on maksettu yhtiön osakkeina (135 931 osaketta), joiden käypä arvo luovutushetkellä 11.9.2013 oli noin 69 tuhatta euroa. Tämä sisältyy yllä olevaan taulukkoon palkkioista. Hallituksen jäsenet eivät kuuluneet optio-ohjelmien piiriin. Optioohjelmat päättyivät vuonna 2013, tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16.
Toimitusjohtajan kanssa on tehty kirjallinen toimitusjohtajasopimus. Sopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläke, johon varattava summa on 11,5 % toimitusjohtajan kyseisen vuoden työeläkelain mukaisesta palkasta. Toimitusjohtajan lisäeläkekulut olivat 52 tuhatta euroa ja lakisääteiset 64 tuhatta euroa.
Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ja heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt ja säätiöt omistivat 490 171 osaketta 31.12.2013. Nämä oikeuttavat 0,1 %:iin osakkeista ja äänistä.
| Ilmoitusvelvolliset | Osakkeita kpl |
|---|---|
| Jorma Eloranta, hallituksen puheenjohtaja | 117 201 |
| Risto Anttonen, jäsen 4.4.2012 asti, varapuheenjohtaja 4.4.2012 alkaen |
81 828 |
| Heikki Mairinoja, hallituksen jäsen | 156 863 |
| Monaccio Oy | 9 900 |
| Suvi Hintsanen, hallituksen jäsen | 74 856 |
| Hannu Kasurinen, hallituksen jäsen 4.4.2012 alkaen | 49 523 |
| Nina Kopola, toimitusjohtaja | |
| Heikki Lassila, päävastuullinen tilintarkastaja |
|
| Yhteensä | 490 171 |
Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tavaroiden ja palveluiden myynnit | 16 439 | 19 653 |
| Tavaroiden ja palveluiden ostot | 62 342 | 54 191 |
| Myynti- ja muut lyhytaikaiset saamiset | 1 396 | 1 049 |
| Osto- ja muut lyhytaikaiset velat | 2 073 | 2 165 |
Muut lähipiiritapahtumat ovat liiketoimia Ahlstrom Oyj:n sekä sen tytär- ja osakkuusyhtiöiden kanssa.
| 1.1.–31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2013 | 2012 |
| Liikevaihto | 15 208 | 13 161 | |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -782 | -1 020 | |
| Bruttokate | 14 426 | 12 141 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 177 | 129 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -1 073 | -94 | |
| Tutkimus ja kehitys | -2 301 | -3 057 | |
| Hallinnon kulut | -8 513 | -7 162 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2 | -18 790 | -393 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä | -16 075 | 1 564 | |
| Arvonalentumiset pysyvistä vastaavista | -8 778 | ||
| Liikevoitto | -16 075 | -7 214 | |
| Rahoitustuotot | 6 | 18 164 | 14 520 |
| Rahoituskulut | 6 | -7 465 | -9 955 |
| Voitto ennen satunnaisia eriä | -5 376 | -2 648 | |
| Konserniavustukset | 34 | 28 | |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -5 342 | -2 620 | |
| Poistoeron muutos | -140 | -437 | |
| Verot | -29 | ||
| Tilikauden voitto/tappio | -5 511 | -3 058 |
| 31.12. 1 000 € |
Liitetieto | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | 5, 7 | 8 003 | 8 868 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 5, 8 | 164 | 127 |
| Sijoitukset | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 9 | 115 416 | 131 241 |
| Muut sijoitukset | 9 | 923 | 9 |
| Lainasaamiset | |||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | 39 898 | 77 384 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 164 403 | 217 629 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Lainasaamiset | 131 | ||
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 10 | 66 301 | 35 383 |
| Rahavarat | 15 945 | 10 983 | |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 82 377 | 46 366 | |
| Varat yhteensä | 246 780 | 263 995 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 12 | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto | 11 | 24 681 | 24 681 |
| Muu oma pääoma | 11 | 79 251 | 84 693 |
| Oma pääoma yhteensä | 115 791 | 121 234 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 1 341 | 1 201 | |
| Pakolliset varaukset | 14 | 280 | |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Korolliset velat | 13 | 65 862 | 85 291 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 65 862 | 85 291 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Pääomalaina | 13 | 920 | |
| Korolliset velat | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 13 | 23 486 | 20 071 |
| Lainat konserniyhtiöiltä | 13 | 36 541 | 31 834 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 15 | 3 758 | 3 164 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 63 786 | 55 989 | |
| Velat yhteensä | 129 648 | 141 280 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 246 780 | 263 995 |
| 1.1.–31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2013 | 2012 |
| Liiketoiminta | |||
| Tilikauden tulos | -5 511 | -3 058 | |
| Oikaisut tilikauden tulokseen: | 17 | 9 185 | 5 737 |
| Tulorahoitus ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 3 674 | 2 679 | |
| Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) | 705 | 8 154 | |
| Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) | 1 344 | -2 058 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 5 723 | 8 775 | |
| Maksetut ja saadut korot | -2 240 | -1 680 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 3 483 | 7 095 | |
| Investoinnit | |||
| Investoinnit | 7, 8, 9 | -1 884 | -4 245 |
| Tytäryhtiöosakkeet | -8 234 | -2 500 | |
| Myydyt konserniyhtiöt | 6 223 | ||
| Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos | 37 486 | 2 721 | |
| Lyhytaikaisten lainasaamisten muutos | -31 753 | -2 563 | |
| Investointien rahavirta | 1 838 | -6 587 | |
| Rahoitus | |||
| Pitkäaikaisten lainojen muutos | -19 429 | -49 639 | |
| Pääomalainojen muutos | -920 | -920 | |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | 3 415 | 143 | |
| Osinkotuotot tytäryhtiöltä | 11 869 | 6 245 | |
| Muut rahoituksen rahavirrat | 4 706 | 17 714 | |
| Rahoituksen rahavirta | -359 | -26 457 | |
| Rahavarojen muutos | 4 962 | -25 949 | |
| Rahavarat 1.1. | 10 983 | 36 932 | |
| Rahavarojen muutos | 4 962 | -25 949 | |
| Rahavarat 31.12. | 15 945 | 10 983 |
Suominen Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta.
Pysyvien vastaavien poistoajat ovat:
| Kuljetusvälineet | 4 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 4–10 vuotta |
| Aineettomat oikeudet ja | |
| muut pitkävaikutteiset menot | 4–10 vuotta |
Tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden poistot on laskettu käyttöönotosta lähtien.
Myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset verot sekä myynnin kurssierot. Liikevaihto muodostuu konsernipalveluiden myynnistä.
Yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastamaan suoriteperusteisia palkkoja.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kursseihin. Valuuttamääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaa keskikurssia. Kurssierot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntitulojen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten voitot ja tappiot on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Muut rahoituksen kurssierot on kirjattu nettomääräisinä rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Avoimet valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä lunastetut termiinit kirjataan välittömästi liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Sähkö- ja korkojohdannaiset arvostetaan käypään arvoon, joka perustuu tilinpäätöspäivän markkinahintaa. Suojausinstrumentin erääntyessä osittain tai kokonaan korkotuotto tai -kulu kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihin tai kuluihin ja sähköjohdannaisten selvitystulos sähkökulujen oikaisuksi.
Sijoitukset tytäryhtiöihin arvostetaan hankintamenoon. Julkisesti noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.
Sijoituksista tehdään käyvän arvon alentuminen, kun on riittävää ulkopuolista näyttöä siitä, että sijoituksen käypä arvo on pysyvästi alentunut.
Veroihin kirjataan tilikauden tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, joka perustuu paikalliseen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon, sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Palautuksia poistetuista saatavista | 88 | 54 |
| Takaisin haetut alv:t edelliseltä tilikaudelta | 62 | |
| Voitot valuuttajohdannaisista | 86 | 13 |
| Muut | 3 | |
| Yhteensä | 177 | 129 |
| Liiketoiminnan muut kulut |
| Yhteensä | 18 790 | 393 |
|---|---|---|
| Muut | 14 | 10 |
| Voitot ja tappiot valuuttajohdannaisista | 230 | 383 |
| Pakollisen varauksen purku | 135 | |
| ja romutustappiot | 18 411 | |
| Käyttöomaisuuden myynti |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 3 766 | 1 705 |
| Eläkkeet | ||
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 382 | 350 |
| Muut henkilöstösivukulut | 270 | 41 |
| Yhteensä | 4 418 | 2 096 |
| Hallitusten jäsenet ja toimitusjohtaja | 580 | 491 | |
|---|---|---|---|
| Yhtiön toimitusjohtajalla on lakisääteinen eläkevakuutus sekä |
maksuperusteinen lisäeläke, johon varattava summa on 11,5% toimitusjohtajan kyseisen vuoden työeläkelain mukaisesta palkasta.
| Henkilöstö keskimäärin | 22 | 9 |
|---|---|---|
| ------------------------ | ---- | --- |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 101 | 86 |
| Muut palvelut | 74 | 77 |
| Yhteensä | 175 | 163 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset | ||
| Tuotanto | 1 | |
| Tutkimus ja kehitys | 1 593 | 1 017 |
| Hallinto | 143 | 70 |
| Arvonalentumiset, hallinto | 8 778 | |
| Yhteensä | 1 737 | 9 865 |
| Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin | ||
|---|---|---|
| Koneet ja laitteet | 37 | 10 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 1 700 | 1 077 |
| Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeista | 8 778 | |
| Yhteensä | 1 737 | 9 865 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 6 295 | 7 489 |
| Osinkotuotot Valuuttakurssierot (netto) |
11 869 -318 |
6 246 786 |
| Korkokulut Muut rahoituskulut |
-5 671 -1 476 |
-7 225 -2 730 |
| Muut rahoituskulut | -1 476 | -2 730 |
| Yhteensä | 10 699 | 4 566 |
| 1 000 € | Aineettomat oikeudet |
Ennakkom. ja keskener. |
Yhteensä 2013 |
Yhteensä 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 9 655 | 640 | 10 295 | 6 162 |
| Lisäykset | 133 | 702 | 835 | 4 133 |
| Siirrot erien välillä | 341 | -341 | ||
| Hankintameno 31.12. | 10 129 | 1 001 | 11 130 | 10 295 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 427 | -1 427 | -350 | |
| Tilikauden poistot | -1 700 | -1 700 | -1 077 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -3 127 | -3 127 | -1 427 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 7 002 | 1 001 | 8 003 | 8 868 |
| 1 000 € | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä 2013 |
Yhteensä 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 340 | 16 | 356 | 244 |
| Lisäykset | 75 | 75 | 112 | |
| Romutukset | -2 | -2 | ||
| Hankintameno 31.12. | 413 | 16 | 429 | 356 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -229 | -229 | -219 | |
| Tilikauden poistot | -37 | -37 | -10 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -266 | -266 | -229 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 147 | 16 | 164 | 127 |
| 1 000 € | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Muut sijoitukset |
Yhteensä 2013 |
Yhteensä 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 131 241 | 9 | 131 250 | 137 528 |
| Lisäykset | 8 218 | 914 | 9 132 | 2 500 |
| Vähennykset ja myynnit | -24 043 | -24 043 | -3 778 | |
| Hankintameno 31.12. | 115 416 | 923 | 116 339 | 131 250 |
| Konserniyritykset | Osuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä % |
|---|---|
| Suominen Kuitukankaat Oy, Nakkila | 100,0 |
| Suominen Joustopakkaukset Oy, Tampere | 100,0 |
| Suominen Polska Sp. z o.o., Grodzisk Mazowiecki, Puola | 100,0 |
| Flexmer Oy, Tampere | 100,0 |
| Suominen Italy Holding, s.r.l., Mozzate, Italia | 100,0 |
| Suominen Spain Holding, S.A., Alicante, Espanja | 100,0 |
| Suominen US Holding, Inc., Windsor Locks, Yhdysvallat | 100,0 |
| Tytäryhtiöiden kautta omistetut: | |
| Suominen Flexible Packaging AB, Norrköping, Ruotsi | 100,0 |
| ZAO Suominen, Pietari, Venäjä | 100,0 |
| Suominen Ikamer Oy, Tampere | 100,0 |
| Cressa Nonwovens s.r.l., Mozzate, Italia | 100,0 |
| Mozzate Nonwovens s.r.l., Mozzate, Italia | 100,0 |
| Alicante Nonwovens S.A.U., Alicante, Espanja | 100,0 |
| Bethune Nonwovens, Inc., Bethune, Yhdysvallat | 100,0 |
| Green Bay Nonwovens, Inc., Green Bay, Yhdysvallat | 100,0 |
| Windsor Locks Nonwovens, Inc., Windsor Locks, Yhdysvallat | 100,0 |
| (Sisältyvät taseessa riville Muut osakkeet ja osuudet) |
Osuus yhtiön osakkeista ja äänimää rästä % |
Osakkeiden määrä kpl |
Osakkeiden nimellisarvo 1 000 € |
Osakkeiden kirjanpitoarvo 1 000 € |
Yhtiön oman pääoman määrä 1 000 € |
Viimeksi laaditun tilinpäätöksen voitto/tappio 1 000 € |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistö Oy Virtain Inkantie 62, Virrat |
100,0 | 5 000 | 0 | 0 | 949 | |
| Omistusyhteysyritykset Kiinteistö Oy Killinpolku, Virrat |
25,0 | 1 | 8 | 8 | 112 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 18 | |
| Muut saamiset | 228 | 158 |
| Siirtosaamiset | ||
| Kela, työterveyshuollon korvaukset | 2 | 3 |
| Välilliset verot | 71 | 25 |
| Voitto valuuttajohdannaisista | 9 | 28 |
| Lainojen järjestelypalkkiot | 3 031 | 4 091 |
| Muut | 504 | 25 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 3 617 | 4 172 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Korolliset saamiset | 60 943 | 29 320 |
| Korottomat saamiset | 1 513 | 1 715 |
| Yhteensä | 62 456 | 31 035 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 66 301 | 35 383 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. ja 31.12 | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12. | 24 681 | 24 681 |
| Omien osakkeiden rahasto 1.1. ja 31.12. | -44 | -44 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. |
97 054 | 97 054 |
| Omat osakkeet | 69 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. |
97 123 | 97 054 |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | -12 318 | -9 260 |
| Tilikauden voitto / tappio | -5 511 | -3 058 |
| Oma pääoma 31.12. | 115 791 | 121 234 |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | -12 318 | -9 260 |
|---|---|---|
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 97 123 | 97 054 |
| Omat osakkeet | -44 | -44 |
| Vapaa oma pääoma 31.12. | 84 762 | 87 750 |
| Tilikauden voitto | -5 511 | -3 058 |
| Jakokelpoiset varat | 79 251 | 84 693 |
Ks. Konsernitilinpäätöksen liitetieto 15.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset* | ||
| Pääomalainojen lyhennykset | 920 | |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | ||
| Rahoituslaitoslainojen seuraavan vuoden lyhennykset |
22 915 | 19 500 |
| Eläkelainojen seuraavan vuoden lyhennykset |
571 | 571 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset yhteensä |
23 486 | 20 071 |
| Lyhytaikaiset lainat | ||
| Lainat konserniyrityksiltä | 36 541 | 31 834 |
| Yhteensä | 60 027 | 52 825 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 65 291 | 83 720 |
| Eläkelainat | 571 | 1 143 |
| Lainat konserniyrityksiltä | 428 | |
| Yhteensä | 65 862 | 85 291 |
| Korolliset velat yhteensä | 125 888 | 138 116 |
*Taseessa lyhytaikaisissa veloissa.
Lyhennykset
| 1 000 € | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018- |
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset lähivuosina | |||||
| Rahoituslaitoslainat | 22 915 | 7 500 | 57 790 | ||
| Eläkelainat | 571 | 571 | |||
| Yhteensä | 23 486 | 8 071 | 57 790 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Varaus 1.1. | 280 | 280 |
| Varauksen pieneneminen | -280 | |
| Varaus 31.12. | 280 |
Vuonna 2009 kirjattu varaus myydyn liiketoiminnan vuokratakaukseen liittyvien arvioitujen vastaisten menetysten varalta purettiin vuonna 2013.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 852 | 954 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 89 | 64 |
| Siirtovelat | ||
| Korot | 812 | 960 |
| Palkka- ja sosiaalikulut | 1 460 | 413 |
| Tappio valuuttajohdannaisista | 66 | |
| Muut jaksotetut kulut | 383 | 200 |
| Siirtovelat yhteensä | 2 721 | 1 573 |
| Velat saman konsernin yrityksille Muut velat |
96 | 573 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat yhteensä |
3 758 | 3 164 |
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Lainatakaukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | 5 033 | 5 670 |
| Muut takaukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | 5 904 | 4 583 |
| Muiden puolesta | 1 199 | |
| Yhteensä | 10 937 | 11 452 |
| Pantit | ||
| Pantatut tytäryhtiöosakkeet, tytäryhtiölai | ||
| nat ja yrityskiinnitykset | 215 560 | 232 319 |
| Yhteensä | 215 560 | 232 319 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat | 113 | 87 |
| Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat | 147 | 221 |
| Yhteensä | 260 | 308 |
| Vuokravastuut | ||
| Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat | 203 | 13 |
| Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat | 176 | |
| Yhteensä | 379 | 13 |
1.1.–31.12.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Oikaisut tilikauden tulokseen: | ||
| Poistoeron muutos | 140 | 437 |
| Konserniavustukset | -34 | -28 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -10 699 | -4 566 |
| Verot | 29 | |
| Poistot | 1 737 | 1 087 |
| Arvonalentumiset pysyvistä vastaavista | 8 778 | |
| Käyttöomaisuuden myynnit ja tappiot | 17 820 | |
| Liiketoiminnan kassavirran oikaisut | 192 | 28 |
| Yhteensä | 9 185 | 5 737 |
Yhtiön hallituksen varojenjakoehdotus 26.3.2014 pidettävälle yhtiökokoukselle:
| Emoyhtiön tulos 1.1.–31.12.2013 | -5 510 970,60 € |
|---|---|
| Emoyhtiön edellisten tilikausien voittovarat | -12 317 795,44 € |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 97 123 011,31 € |
| Omat osakkeet | -43 619,21 € |
| Jakokelpoiset varat yhteensä | 79 250 626,06 € |
| Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta | 0,00 € |
| Jätetään vapaaseen omaan pääomaan | 79 250 626,06 € |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 2014
Jorma Eloranta Heikki Mairinoja Risto Anttonen puheenjohtaja
Suvi Hintsanen Hannu Kasurinen Nina Kopola
toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.
Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 2014
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Heikki Lassila KHT
Olemme tilintarkastaneet Suominen Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 2014
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Heikki Lassila KHT
| Osakkeita kpl | Omistajien lukumäärä |
%-osuus | Osakemäärä kpl | % osakkeista ja äänimäärästä |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 270 | 8,4 % | 16 706 | 0,0 % |
| 101–500 | 634 | 19,7 % | 194 709 | 0,1 % |
| 501–1 000 | 517 | 16,1 % | 431 297 | 0,2 % |
| 1 001–5 000 | 1 129 | 35,1 % | 2 923 052 | 1,2 % |
| 5 001–10 000 | 289 | 9,0 % | 2 278 157 | 0,9 % |
| 10 001–50 000 | 293 | 9,1 % | 6 008 926 | 2,4 % |
| 50 001–100 000 | 39 | 1,2 % | 2 850 776 | 1,1 % |
| 100 001–500 000 | 22 | 0,7 % | 4 852 291 | 2,0 % |
| yli 500 000 | 26 | 0,8 % | 226 433 573 | 91,3 % |
| 3 219 | 100,0 % | 245 989 487 | 99,2 % | |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 1 924 367 | 0,8 % | ||
| Yhteistilillä | 20 268 | 0,0 % | ||
| Yhteensä | 3 219 | 247 934 122 | 100,0 % | |
| joista hallintarekisteröity | 7 | 359 482 | 0,1 % |
| Omistajaryhmät 31.12.2013 | Omistajien lukumäärä |
%-osuus | Osakemäärä kpl |
% osakkeista ja äänimäärästä |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 168 | 5,2 % | 110 091 477 | 44,4 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 6 | 0,2 % | 22 473 865 | 9,1 % |
| Julkisyhteisöt | 6 | 0,2 % | 67 137 497 | 27,1 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 24 | 0,7 % | 15 332 490 | 6,2 % |
| Kotitaloudet | 3 001 | 93,4 % | 29 486 772 | 11,9 % |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 7 | 0,2 % | 1 107 904 | 0,4 % |
| 3 212 | 100,0 % | 245 630 005 | 99,1 % | |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 7 | 359 482 | 0,1 % | |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 1 924 367 | 0,8 % | ||
| Yhteistilillä | 20 268 | 0,0 % | ||
| Yhteensä | 3 219 | 247 934 122 | 100,0 % |
| Osakas | Osakemäärä kpl | % osakkeista ja äänimäärästä |
|
|---|---|---|---|
| 1. | Ahlstrom Oyj | 66 666 666 | 26,9 % |
| 2. | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 26 422 103 | 10,7 % |
| 3. | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 22 500 000 | 9,1 % |
| 4. | Suomen Teollisuussijoitus | 22 212 575 | 9,0 % |
| 5. | Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 20 759 500 | 8,4 % |
| 6. | Lähi Tapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö | 14 123 255 | 5,7 % |
| 7. | Oy Etra Invest Ab | 12 223 320 | 4,9 % |
| 8. | Nissi Evald ja Hilda Säätiö | 6 943 646 | 2,8 % |
| 9. | Heikki Bergholm | 4 885 562 | 2,0 % |
| 10. Sitra | 4 444 444 | 1,8 % | |
| 11. Juhani Maijala | 3 286 743 | 1,3 % | |
| 12. Mikko Maijala | 3 017 337 | 1,2 % | |
| 13. Onninen-Sijoitus | 2 500 000 | 1,0 % | |
| 14. Yleisradion Eläkesäätiö | 2 222 222 | 0,9 % | |
| 15. Suomen Kulttuurirahasto | 2 018 588 | 0,8 % | |
| 16. Apteekkien Eläkekassa | 1 820 934 | 0,7 % | |
| 17. Eeva Maijala | 1 793 635 | 0,7 % | |
| 18. Harald Relander | 1 290 000 | 0,5 % | |
| 19. Oy Chemec Ab | 1 216 112 | 0,5 % | |
| 20. Veikko Laine Oy | 1 110 400 | 0,4 % |
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | |
| Tulos/osake ennen kertaluonteisia eriä, €, jatkuvat toiminnot | 0,01 | 0,00 | -0,08 | -0,15 | 0,01 |
| Tulos/osake jatkuvista toiminnoista, € | 0,01 | -0,02 | -0,12 | -0,32 | -0,01 |
| Tulos/osake lopetetuista toiminnoista, € | -0,08 | -0,03 | 0,01 | -0,02 | 0,03 |
| Tulos/osake, € | -0,07 | -0,05 | -0,11 | -0,34 | 0,02 |
| Tulos/osake ennen osakeantia, € | 0,04 | ||||
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, € | 0,09 | 0,10 | -0,03 | -0,06 | 0,74 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake ennen osakeantia, € | 1,13 | ||||
| Oma pääoma/osake, € | 0,32 | 0,39 | 0,44 | 0,70 | 1,01 |
| Oma pääoma/osake ennen osakeantia, € | 1,55 | ||||
| Osinko/osake, € | 0,02 | ||||
| Osinko/tulos, % | 84,4 | ||||
| Osinko/tulos ennen osakeantia, % | 55,2 | ||||
| Osinko/liiketoiminnan rahavirta, % | 2,7 | ||||
| Osinko/liiketoiminnan rahavirta ennen osakeantia, % | 1,8 | ||||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 1,3 | ||||
| Hinta/voittosuhde (P/E) | -7,32 | -7,25 | -3,51 | -1,51 | 67,0 |
| Hinta/voittosuhde (P/E) jatkuvista liiketoiminnoista ennen osakeantia |
43,8 | ||||
| Tilikauden | |||||
| alin kaupantekokurssi, € | 0,34 | 0,33 | 0,36 | 0,48 | 0,65 |
| ylin kaupantekokurssi, € | 0,61 | 0,47 | 0,64 | 1,74 | 1,93 |
| keskikurssi, € | 0,48 | 0,39 | 0,49 | 0,79 | 1,27 |
| viimeinen kaupantekokurssi, € | 0,48 | 0,35 | 0,39 | 0,52 | 1,59 |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. € | 118,1 | 86,1 | 95,9 | 24,6 | 37,7 |
| Osakkeiden lukumäärä, ulkona olevat | |||||
| keskimäärin vuoden aikana | 245 907 846 245 873 824 | 85 887 023 | 35 532 883 | 23 707 065 | |
| vuoden lopussa | 246 009 755 245 873 824 245 873 824 | 47 226 209 | 23 709 430 | ||
| osakeantioikaistu, keskimäärin (kerroin 1,53) | 41 768 853 | 36 254 774 | |||
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä | 11 332 737 | 3 660 581 | 3 930 341 | 6 639 579 | 3 306 822 |
| % keskimääräisestä osakemäärästä | 4,6 | 1,5 | 4,6 | 18,7 | 13,9 |
| % keskimääräisestä osakeantioikaistusta osakemäärästä | 15,9 | 9,1 |
Tilikaudella ei ole kirjattu osinkoja.
| IFRS 2013 |
IFRS | IFRS | IFRS 2010 |
IFRS 2009 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| 2012 | 2011 | ||||
| Liikevaihto, milj. €, jatkuvat toiminnot | 433,1 | 410,4 | 164,1 | 122,7 | 121,5 |
| Vienti ja ulkomaantoiminnot, milj. €, jatkuvat toiminnot | 405,5 | 386,4 | 136,5 | 95,6 | 91,7 |
| % liikevaihdosta | 93,6 | 94,2 | 83,2 | 77,9 | 75,4 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä, milj. €, jatkuvat toiminnot | 18,3 | 12,9 | -2,6 | -2,7 | 5,3 |
| % liikevaihdosta | 4,2 | 3,2 | -1,6 | -2,2 | 4,4 |
| Liikevoitto, milj. €, jatkuvat toiminnot | 17,4 | 7,4 | -6,3 | -9,7 | 4,7 |
| % liikevaihdosta | 4,0 | 1,8 | -3,8 | -7,9 | 3,9 |
| Voitto ennen veroja, milj. € | 10,2 | -3,0 | -11,4 | -14,3 | -0,7 |
| % liikevaihdosta | 2,4 | -0,7 | -6,9 | -11,7 | -0,6 |
| Tilikauden voitto jatkuvista liiketoiminnoista, milj. € | 2,5 | -5,2 | -10,6 | -13,4 | -0,4 |
| % liikevaihdosta | 0,6 | -1,3 | -6,4 | -10,9 | -0,3 |
| Tilikauden voitto lopetetuista liiketoiminnoista, milj. € | -18,7 | -6,6 | 1,0 | -1,0 | 1,2 |
| % liikevaihdosta | -4,3 | -1,6 | 0,6 | -0,8 | 1,0 |
| Tilikauden voitto, milj. € | -16,1 | -11,9 | -9,5 | -14,4 | 0,9 |
| % liikevaihdosta | -3,7 | -2,9 | -5,8 | -11,7 | 0,7 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. € | 21,3 | 24,9 | -2,9 | -2,5 | 26,8 |
| Taseen loppusumma, milj. € | 238,9 | 278,9 | 338,1 | 119,4 | 122,8 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | -18,6 | -11,2 | -20,9 | -37,3 | 2,4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | -0,6 | 0,4 | -3,7 | -10,6 | 6,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 32,9 | 34,4 | 32,2 | 27,9 | 29,9 |
| Omavaraisuusaste, %, pääomalainat omana pääomana | 32,9 | 34,8 | 32,8 | 32,9 | 36,4 |
| Velkaantumisaste, % | 96,2 | 101,0 | 111,0 | 174,0 | 161,2 |
| Velkaantumisaste, %, pääomalainat omana pääomana | 96,2 | 98,8 | 107,5 | 132,1 | 114,4 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. €, jatkuvat toiminnot | 5,6 | 3,3 | 3,6 | 5,6 | 3,5 |
| % liikevaihdosta | 1,3 | 0,8 | 2,2 | 4,6 | 2,9 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. €, jatkuvat toiminnot | 3,3 | 3,6 | 1,6 | 1,8 | 1,7 |
| % liikevaihdosta | 0,8 | 0,9 | 1,0 | 1,5 | 1,4 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1 037 | 1 220 | 907 | 901 | 944 |
| voitto ennen veroja - tuloverot | |
|---|---|
| Tulos/osake | konsernin osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin) |
| liiketoiminnan rahavirta rahavirtalaskelmasta | |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake | konsernin osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin) |
| oma pääoma | |
| Oma pääoma/osake | konsernin osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| tilikauden osinko/osake | |
| Osinko/osake | tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukerroin |
| osinko/osake x 100 | |
| Osinko/tulos, % | tulos/osake |
| osinko/osake x 100 | |
| Osinko/liiketoiminnan rahavirta, % |
liiketoiminnan rahavirta/osake |
| osinko/osake x 100 | |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
| osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi | |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | tulos/osake |
| konsernin osakkeiden lukumäärä x | |
| Osakekannan markkina-arvo | osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
| (voitto ennen veroja - tuloverot) (viimeinen 12 kuukautta) x 100 | |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % |
oma pääoma (vuosineljännesten keskiarvo) |
| Sijoitetun pääoman tuotto | (voitto ennen veroja + voitto myydyistä liiketoiminnoista, ml. verot, + korkokulut ja muut rahoituskulut) (viimeinen 12 kuukautta) x 100 |
| (ROI), % | (taseen loppusumma - korottomat velat) (vuosineljännesten keskiarvo) |
| oma pääoma x 100 | |
| Omavaraisuusaste, % | taseen loppusumma - saadut ennakot |
| (korollinen vieras pääoma - korolliset saamiset - rahavarat) x 100 | |
| Velkaantumisaste, % | oma pääoma |
Suominen Oyj julkaisee vuonna 2014 seuraavat taloudelliset katsaukset:
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 29.4.2014 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 18.7.2014 Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 24.10.2014
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2013 julkaistiin 30.1.2014. Suominen julkaisee taloudelliset katsaukset ja muut pörssitiedotteet suomeksi ja englanniksi. Ne ovat luettavissa heti ilmestymisen jälkeen yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Internetsivuilla voi myös ilmoittautua Suomisen tiedotteiden postituslistalle. Tiedotteet toimitetaan sähköpostitse.
Suominen Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 26.3.2014 klo 10.00 alkaen Finlandia-talossa (Kongressisiiven B-sali) osoitteessa Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 9.00.
Yhtiökokouskutsu julkaistiin pörssitiedotteena 5.2.2014. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät materiaalit ovat saatavilla Suomisen internetsivuilla osoitteessa www.suominen.fi.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 14.3.2014 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 21.3.2014 klo 16.00, mihin mennessä ilmoittautumisen tulee olla perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi sekä asiamiehen henkilötunnus.
Suominen Oyj:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 ei makseta osinkoa.
Suominen Oyj:n sijoittajasuhteista vastaa viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Anu Heinonen, puh. 010 214 3555.
Johdon tapaamispyynnöt voi osoittaa toimitusjohtajan assistentti Eeva Oinoselle, puh. 010 214 3551.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@
suominencorp.com.
Suomisen ns. silent period -jakso alkaa tuloskauden päättymisestä ja päättyy tuloskautta koskevan osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamiseen. Silent period -jaksolla ei järjestetä sijoittajatapaamisia eikä kommentoida konsernin tulosta ja kehitystä.
Itämerentori 2 00180 Helsinki [email protected] www.suominen.fi Puh. 010 214 300
Suomisen kaikkien toimipisteiden yhteystiedot on esitetty osoitteessa www.suominen.fi.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.