Martela Oyj

Annual Report • Feb 28, 2014

Sisällysluettelo

Vuosikertomus

Martela lyhyesti 4
Vuosi numeroin 4
Toimitusjohtajan katsaus 6
Strategia ja arvot 9
Vastuullisuus 10
Katsaus liiketoimintaan 12
Yksi toimisto, monta tilaa 12
Tulosyksikkö Suomi 14
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja 15
Tulosyksikkö International 16
Tulosyksikkö Puola 17
Muut toiminnot 18
Henkilöstö 18
Tuotteet ja viestintä 19
Supply Chain Management -yksikkö 20
Laatu 23
Hallinto ja ohjausjärjestelmä 2013 24
Hallinnointi 24
Organisaatio 24
Yhtiökokous 24
Osake25
Hallitus 25
Toimitusjohtaja 26
Hallituksen jäsenet 27
Konsernin johtoryhmä 28
Johtoryhmän jäsenet 28
Konsernin taloudellinen raportointi 30
Tilintarkastus 30
Sisäinen valvonta 30
Riskien hallinta ja sisäinen tarkastus 30
Riskit 31
Johdon palkkiot, etuisuudet ja palkitsemisjärjestelmät . 31
Sisäpiirihallinto 31
Yhteystiedot 32

Tilinpäätös

Tietoja osakkeenomistajille 34
Hallituksen toimintakertomus 35
Segmenttien liikevaihto 39
Henkilöstö keskimäärin alueittain 39
Konsernitilinpäätös, IFRS 40
Konsernin laaja tuloslaskelma 40
Konsernin rahavirtalaskelma 41
Konsernitase 42
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 44
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 45
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 45
Yrityksen perustiedot 45
Laatimisperusta 45
1. Segmentti-informaatio 51
2. Liiketoiminnan muut tuotot 53
3. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 54
4. Poistot ja arvonalentumiset 55
5. Liiketoiminnan muut kulut 55
6. Tutkimus- ja kehittämismenot 56
7. Rahoitustuotot ja -kulut 56
8. Tuloverot 57
9. Osakekohtainen tulos 57
10. Aineettomat hyödykkeet 58
11. Aineelliset hyödykkeet 59
12. Osuudet osakkuusyrityksissä 61
13. Sijoituskiinteistöt 61
14. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot
arvostusryhmittäin 62
15. Muut rahoitusvarat 63
16. Pitkäaikaiset saamiset 63
17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 64
18. Vaihto-omaisuus 65
19. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset 65
20. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat 65
21. Rahavarat 66
22. Johdannaissopimukset 66
23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 66
24. Osakeperusteiset maksut 67
25. Rahoitusvelat 70
26. Eläkevelvoitteet 71
27. Lyhytaikaiset velat 72
28. Rahoitusriskien hallinta 73
29. Muut vuokrasopimukset 78
30. Annetut pantit ja vastuusitoumukset 79
31. Lähipiiritapahtumat 79
32. Konsernin taloudellista kehitystä
kuvaavat tunnusluvut 81
33. Osakekohtaiset tunnusluvut 82
34. Osakkeet ja osakkeenomistajat 82

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 85
Emoyhtiön tuloslaskelma 85
Emoyhtiön tase 85
Emoyhtiön rahoituslaskelma 87
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 88
1. Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain,
% liikevaihdosta 89
2. Liiketoiminnan muut tuotot 89
3. Materiaalit ja palvelut 89
4. Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä 90
5. Poistot ja arvonalentumiset 90
6. Rahoitustuotot ja -kulut 91
7. Satunnaiset erät 91
8. Tuloverot 91
9. Aineettomat hyödykkeet 92
10. Aineelliset hyödykkeet 93
11. Sijoitukset 94
12. Saamiset95
13. Oman pääoman muutokset 96
14. Pitkäaikainen vieras pääoma 97
15. Lyhytaikainen vieras pääoma 98
16. Annetut pantit ja vastuusitoumukset 99
Tunnuslukujen laskentakaavat 100
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä 101
Tilintarkastuskertomus 102

Martela lyhyesti

Martela Oyj on ergonomisten ja innovatiivisten kalusteiden toimittaja sekä tilamuutoksia toteuttava palveluyhtiö. Martelan tuotteet ja palvelut parantavat tilojen toimivuutta ja viihtyvyyttä työympäristöjen lisäksi muun muassa yleisissä julkisissa tiloissa, oppimisympäristöissä sekä hoivakodeissa. Martelan mallisto sisältää sekä klassikoita että uutuuksia, jotka vastaavat työkulttuurin muutokseen. Nopeat toimitukset ja kattava jakeluverkosto tukevat toiminnan tehokkuutta. Martela tarjoaa alan laajimman

valikoiman tilojen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja.

Martela on 68-vuotias perheyritys, jonka osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Suomessa yhtiö on toimialansa suurin yritys ja Pohjoismaissa kolmen suurimman joukossa. Martelalla on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Vuonna 2013 konsernin liikevaihto oli 132,3 milj. euroa ja sen palveluksessa työskenteli vuoden lopussa 767 henkilöä.

Vuosi numeroin

		2013	2012
Liikevaihto	Meur	132,3	142,7
Liikevaihdon muutos	%	-7,3	9,2
Liikevoitto	Meur	-2,9	-0,9
- suhteessa liikevaihtoon	%	-2,2	-0,6
Voitto ennen veroja	Meur	-4,4	-1,8
- suhteessa liikevaihtoon	%	-3,3	-1,3
Sijoitetun pääoman tuotto		-7,9	-2,7
Taseen loppusumma	Meur	58,6	64,6
Omavaraisuusaste	%	37,6	41,4
Tulos/osake	eur	-0,97	-0,51
Oma pääoma/osake	eur	5,38	6,51
Osinko/osake	eur	0,00*	0,20
Investoinnit	Meur	3,0	4,0
Henkilöstö keskimäärin		770	806

* hallituksen ehdotus

Toimitusjohtajan katsaus

Vuoden aikana muutos kohti uutta tapaa työskennellä on jatkunut tiiviinä. Erityisesti Pohjoismaissa asiakkaiden kysyntä on muuttanut luonnettaan, kun työtiloilta odotetaan enemmän monimuotoisuutta. Palveluiden kysyntä on kasvussa, mutta samanaikaisesti kalusteiden tilausvolyymit ovat selvästi vähentyneet päämarkkinoillamme Suomessa ja Ruotsissa. Uskomme, että kilpailukykymme uudessa markkinatilanteessa on vahva. Olemme tehneet panostuksia palveluliiketoimintaan ja kehittäneet liiketoimintamme rakenteita vastaamaan paremmin nykyistä asiakastarvetta. Kehitystyö jatkuu edelleen, päämääränä on yrityksen kannattavuuden nopea parantaminen ja toiminnan tehostaminen.

Toimistotyö muutoksessa

Tekniikan siivittämä työkulttuurin muutos nähdään Martelassa mahdollisuutena. Mobiilin työnteon hyödyntäminen mahdollistaa paitsi tilatehokkuuden myös laajemman työtapojen muutoksen. Työhuoneista on siirrytty avotoimistoihin, ja nyt tiloja muutetaan monitilatoimistoiksi. Tämä trendi on pienentänyt henkilökohtaisten työpisteiden kokoa ja määrää. Keskeisenä muutostekijänä pidämme asiakasyritysten tarvetta tilankäytön tehostamiseen. Kun paikasta riippumaton työnteko lisääntyy, myös tiloilta ja kalusteilta vaaditaan uusia ominaisuuksia. Asiakkaat tehostavat kiinteistöjensä käyttöä, mikä lisää uudenlaisten tilaratkaisujen kysyntää. Olemme kehittäneet työympäristöratkaisuja, jotka keventävät toimitilakustannuksia ja tukevat samalla työhyvinvointia, asiakkaiden liiketoimintaa sekä brändiä. Martela rekisteröi vuoden aikana Inspiring Office® by Martela -tilakonseptin, joka tarjoaa yksilöllisiä ratkaisukeskeisiä kokonaisuuksia jatkuvasti muuttuvaan työskentely-ympäristöön.

Martela vastaa kalusteiden koko elinkaaresta

Markkinamuutoksessa vastuullisuus on saanut tärkeän roolin. Martelan tärkeä missio on tarjota alan parhaat palvelut kalusteiden koko elinkaaren hallinnalle. Kierrätys on meille olennainen tapa toteuttaa vastuullisuutta sekä samalla auttaa asiakkaitamme olemaan vastuullisempia. Martela Outletit ovat osa Martelan kierrätyspalvelua, jonka avulla huolehdimme kalusteista niiden elinkaaren ajan. Martela Outletin rooli Suomen tulosyksikön toiminnassa on vahvistunut entisestään Martelan uusien tiedonhallintapalvelujen myötä. Tuemme asiakkaiden liiketoimintaa yksinkertaistamalla käyttöomaisuuden hallintaa ja siihen liittyvää raportointia. Esimerkiksi kalusteiden oikea-aikaisella huolto- ja kierrätysaikataululla saadaan aikaan asiakkaalle säästöjä. Martelan tiedonhallintapalvelut mahdollistavat entistä kokonaisvaltaisempia ratkaisuja kalusteiden koko elinkaaren hallintaan. Martela on pystynyt ratkaisemaan merkittäviä kauppoja konseptoidun, vastuullisuutta korostavan palveluportfolion avulla. Erinomainen esimerkki on Martela Oyj:n ja Nordea Pankin allekirjoittama viisi vuotta kestävä yhteistyösopimus. Sopimus kattaa toimistokalusteiden kokonaistoimitukset sekä useita kalusteiden elinkaarihallintaan liittyviä palveluita Nordea Pankin toimitiloihin Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Palveluilla taataan Nordea Pankin useita vuosia kestävän uudelleenkalustamisohjelman tehokkuus ja ekologinen kestävyys.

Uusi Supply Chain Management -yksikkö ja toiminnanohjausjärjestelmä

Olemme tänä vuonna tehneet paljon töitä muuttaakseemme koko Martelan rakenteen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Syksyllä 2013 yhdistimme hankinta-, tuotanto- ja logistiikkatoiminnot uuteen yksikköön nimeltä Supply Chain Management (SCM). Uusi yksikkö nopeuttaa ja tehostaa koko toimitusketjua sekä yhtenäistää prosesseja. Tehokkaamman toimintamallin ansiosta voidaan asiakkaitten tarpeet täyttää entistä nopeammin ja kilpailukykyisemmin.

Toimintavuoden toinen mittava ponnistus on ollut tietojärjestelmämuutoksen läpivieminen. Järjestelmä otettiin käyttöön Puolassa 2011 ja Ruotsissa vuonna 2012. Keväällä 2013 myös konsernin suurin tulosyksikkö, Suomi, otti järjestelmän käytöön. Laajuudessaan koko konsernin kattava toiminnanohjausjärjestelmä vaikuttaa koko henkilöstön työskentelytapoihin ja -prosesseihin. Konserninlaajuisena investoinnilta odotetaan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä toimitusketjuun. SCM-organisaation rakentaminen ja tietojärjestelmämuutoksen läpivieminen ovat suurimpia muutoksia, joita Martelan organisaatio on koskaan kokenut.

Säästöohjelma

Kesällä 2013 tiedotimme merkittävistä toimenpiteistä konsernin toiminnan ja kilpailukyvyn tehostamiseksi ja kustannustason alentamiseksi. Säästöohjelman tavoitteena on saavuttaa vuositasolla kuuden miljoonan euron kustannussäästöt vuoden 2014 loppuun mennessä. Merkittävimpinä toimenpiteinä säästöjen aikaansaamiseksi ovat tuotannon siirrot konsernin eri toimipaikkojen välillä ja tukitoimintojen yhdistämiset sekä heikosti kannattavien liiketoimintojen

tuottavuuden parantaminen ja uudelleen organisointi .

Osana liiketoimintojen uudelleenorga nisointia olemme käyneet Suomen yksi köissä läpi kolmet yhteistoimintaneuvottelut vuoden 2013 ja alkuvuoden 2014 aikana . Neuvottelujen lopputuloksena konsernin kustannustaso pienenee merkittävästi henkilöstövähennysten ja tuotannon siirtojen seurauksena . Toteutamme tuotannon siirtoja Nummelan, Riihimäen ja Varsovan yksiköi den välillä . Toteutetut henkilöstövähennykset ja tuotannon siirrot muodostavat konsernin kuuden miljoonan euron säästöohjelmasta noin 3,5 miljoonaa euroa .

Teknologia o sana muotoilua ja kalu steratkai suja

Tukholman kansainvälisillä sisustusmes suilla helmikuussa 2014 esittelimme uusia ajatuksia ja ratkaisuja muuttuneeseen työkulttuuriin . Tuomme lisäarvoa asiakkaille dynaamisten työpisteiden avulla, jotka ovat enemmän kuin pelkkiä kalusteita; ne ovat palveluita ja tietojärjestelmiä . Esimerkiksi työpöydän voi personoida omaa kulkukorttia näyttämällä . Lisäksi mobiilit työntekijät voivat tarkistaa toimipisteeseen saapuessaan yhtei sestä varausjärjestelmästä missä on vapaa työpiste, kuka kollega pöydän läheisyydessä työskentelee ja varata työpisteen itselleen . Ensimmäisenä uusia dynaamisia kaluste ratkaisuja on päässyt kokeilemaan PwC Bergenissä ja asiakaspalaute on ollut erittäin positiivista .

Sydämellinen kiitos asiakkaillemme, kumppaneillemme, osakkeenomistajillemme sekä Martelan väelle aktiivisesta vuodesta 2013 .

Takkatiellä helmikuussa 2014 Heikki Martela toimitusjohtaja

Strategia ja arvot

Missio

Better Interiors

Visio Leading Finnish Interior Brand

Strategia

Inspiring Spaces

Martela on vastuullinen kumppani toteuttamaan inspiroivia ja toimivia työtilojen kokonaisratkaisuja. Työn tekemisen muuttuessa autamme asiakkaitamme työympäristön suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Inspiroivat ratkaisumme tuovat lisäarvoa asiakkaillemme parantamalla työelämän laatua, vahvistamalla heidän brändiään ja lisäämällä tehokkuutta. Keskitymme suoriin asiakas- ja suunnittelijasuhteisiin.

ARVOT

Family business Passion for innovations User driven design Finnish

9

Vastuullisuus

Martela on sitoutunut vastuullisuuteen kaikessa toiminnassaan. Vastuullisuus on tärkeä osa yhtiön arvoja, toimintastrategiaa ja jokapäiväistä työtä organisaation kaikilla tasoilla. Tämä tarkoittaa avoimuutta, kestävää liiketoimintaa ja sitoutumista kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin sekä niin omasta henkilöstöstä kuin sidosryhmistä huolehtimista. Martelassa ympäristön arvostaminen näkyy elinkaariajattelussa, tuotteiden käyttäjälähtöisessä suunnittelussa ja valmistuksessa sekä tilojen ja tuotteiden käyttöikää pidentävissä palveluissa.

Vastuullisuutta katsotaan myös Inspiring Spaces -lupauksen kautta; intohimo innovaatioihin, joiden avulla pystytään rakentamaan asiakkaille yhä inspiroivampia toimitiloja, auttaa rakentamaan parem-

Better future by Inspiring Spaces

paa huomista jokaiselle. Tuottavuutta, työn tehokkuutta ja työviihtyvyyttä parantavat ratkaisut edistävät vastuullista toimintaa niin yksilö- kuin yritystasolla.

Martelan tuotteet suunnitellaan kestämään aikaa niin ulkonäön kuin käytettävyyden osalta. Tämän lisäksi Martelan työympäristöratkaisut edistävät työhyvinvointia asiakasyrityksissä ja Martelan palvelut auttavat asiakasta huolehtimaan työympäristöstä ja kalusteista koko niiden elinkaaren ajan. Huolto- ja kierrätyspalveluilla pidennetään kalusteiden käyttöikää, ja usein ne kestävät omistajalta toiselle. Tehokas kierrätysprosessi sekä Martela Outlet -myymälät mahdollistavat asiakkaille vastuullisen ja kustannustehokkaan kalusteiden kierrätyksen.

Vuoden aikana julkaistiin Martelan kolmas vastuullisuusraportti Global Reporting Initiativen (GRI) raportointisuositusta noudattaen. Martelan vastuullisuusnäkökohdat olivat sisäisen arvioinnin lisäksi myös tärkeän yhteistyökumppanin katselmoinnin kohteena. Asiakasarvioinnin kautta saadaan vastuullisen toiminnan kehittämiseen uusia näkökulmia.

tAlouDellinen VAStuu

Martela kertoo vastuullisuusraporteissa avoimesti taloudellisen hyödyn jakautumisesta arvoketjussa. Suurin osa Martelakonsernin liikevaihdosta siirtyy edelleen tuotteiden ja palvelujen toimittajayrityksien toimintaan maksuina materiaaleista, hyödykkeistä ja palveluista. Asiakastuotteisiin tulevista ostoista valtaosa hankitaan paikallisilta toimittajilta Suomesta, Ruotsista ja Puolasta. Toiseksi suurin osa taloudellisesta hyödystä jakautuu henkilöstölle palkkoina ja henkilösivukuluina. Osakkeenomistajat saavat taloudellista hyötyä vuosittain maksettuina osinkoina.

SoSiAAlinen VAStuu

Martelan menestys rakentuu osaavan, työssään viihtyvän ja motivoituneen henkilöstön varaan. Martelan henkilöstöpolitiikka ohjaa vastuullista henkilöstöjohtamista, jolla varmistetaan henkilöstöön liittyvien menestystekijöiden toteutuminen. Vastuullisuusraportissa julkaistiin henkilöstömittarit, jotka antavat kattavan kuvan henkilöstörakenteesta ja vaihtuvuudesta. Mittaristo kertoo myös henkilöstön osaamisesta, terveydestä ja turvallisuudesta sekä Martelan käyttämistä palkitsemisjärjestelmistä.

Vuoden aikana konsernissa laadittiin työhyvinvointimalli, jossa kuvataan, mitä työhyvinvointi tarkoittaa Martelassa ja mitä toimenpiteitä eri yksiköissä tehdään hyvinvoinnin edistämiseksi työssä. Sosiaalinen vastuu huomioidaan koko toimitusketjussa. Tavarantoimittajien ja heidän alihankkijoidensa edellytetään sitoutuvan ihmisoikeuksien toteutumiseen, noudattavan kansallista työlainsäädäntöä sekä ILO:n sopimuksia.

YmpäriStöVAStuu

Martela edistää toiminnassaan ympäristönsuojelua ja noudattaa soveltuvan lainsäädännön vaatimuksia. Jatkuvalla kehittämisellä pyritään ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä kierrätyksen edistämiseen. Ympäristötyötä johdetaan osana yrityksen normaalia johtamista ISO 14001 -standardin mukaisesti. Martelan yrityksillä Suomessa ja Ruotsissa on riippumattoman osapuolen myöntämät ympäristösertifikaatit. Ruotsin ja Norjan markkinoilla on avaintuotteille hankittu arvostettu Joutsenmerkki kertomaan tuotteiden ympäristöystävällisyydestä. Martela jakaa tuotteidensa materiaalitiedot asiakkaiden kanssa avoimella periaatteella. Keskeisille tuotteille on laadittu hiilijalanjälkilaskelmat, jotka kertovat mistä ja miten tuotteiden päästöarvot muodostuvat.

Ympäristövastuuseen liittyvien mittareiden tarkemmat tulokset löytyvät Martelan vastuullisuusraporteista. Tuotteiden ympäristövaikutuksista tärkeimmiksi on arvioitu materiaalikäytöstä aiheutuva hiilijalanjälki.

Tärkeimpänä tavoitteena onkin yhä pitkäikäisempien ja tarkoitukseensa sopivampien tuotteiden ja sisustusratkaisujen löytäminen asiakkaan tarpeisiin. Näin minimoidaan materiaalikäyttöä kokonaisuudessaan. Outlet-toimintamallin kautta käytetyille kalusteille löydetään yhä laajemmin uusia käyttäjiä. Kierrätyspalvelun avulla vähintään kalusteisiin käytetyt materiaalit voidaan hyödyntää tehokkaasti.

MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2013

Katsaus liiketoimintaan

Yksi toimisto, monta tilaa

Tietotyön luonne on muuttunut voimakkaasti lyhyessä ajassa. Martelan vastaus nykyaikaisen monitilatoimiston tarpeisiin on Inspiring Office® by Martela -tilakonsepti. Konseptin avulla voidaan tehostaa toimiston tilojen käyttöä, lisätä työviihtyvyyttä sekä taata monipuoliset mahdollisuudet erilaisiin sosiaalisiin kohtaamisiin.

Ergonomian käsite kattaa nykyisin myös ympäristön vaikutuksen työhyvinvointiin. Tehokas tilasuunnittelu parantaa tiedonkulkua, ajankäyttöä ja vähentää turhien keskeytysten määrää työpäivän aikana.

Martelan uusi Inspiring Office® by Martela -tilakonsepti jakaa tilat julkisiin, puolijulkisiin ja yksityisiin alueisiin. Tilan käyttöä tarkastellaan myös työntekijöiden kannalta jakamalla heidät neljään ryhmään työtehtävän luonteen, yksityisyyden tarpeen ja ihmisen oman persoonan mukaan. Mobiilissa maailmassa yhä suurempi osa työstä tehdään toimiston ulkopuolella. Toimistoa käytetään sosiaalisiin kohtaamisiin ja neuvotteluihin. Tämä muutos on otettu konseptissa erityisesti huomioon. Martela tarjoaa yhdestä osoitteesta niin työympäristön muutosprosesseissa tarvittavat kalusteet kuin kaikki asiakkaan tarvitsemat palvelut koko toimitilan elinkaaren ajan. Laajasta valikoimasta löytyvät niin omassa

tuotannossa olevat kalusteet ja materiaalit kuin Martelan edustamat huippumerkit.

Inspiring Office® by Martela -tilakonseptia hyödyntämällä asiakkaat voivat tehostaa työskentelyä sekä kirkastaa yrityksensä brändiilmettä niin omien asiakkaittensa kuin uusien potentiaalisten työntekijöiden silmissä. Inspiroivassa toimistossa jokainen ihminen tuntee, että tila on suunniteltu juuri häntä varten.

Lisää monitilakonseptista osoitteessa martela.fi/inspiring-office

Tulosyksikkö Suomi

Martelalla on Suomessa 27 palvelupisteen myyntiverkosto, joista kuusi on kierrätykseen keskittyneitä Martela Outlet -myymälöitä. Martelalla on vahva markkina-asema kokonaisvaltaisten tilamuutosten palveluyhtiönä ja innovatiivisten kalusteiden designtalona.Yhtiö on toimialansa suurin yritys Suomessa. Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2013 oli 92,3 milj. euroa, ja se pieneni 5,9 % edellisvuodesta. Yksikön liiketulos oli 1,4 (3,9) milj. euroa.

Toimistokalustamisen lisäksi tulosyksikkö tarjoaa tilaratkaisuja oppimisympäristöihin ja hoiva-alan kohteisiin. Oppimisympäristön muutos näkyy Martelan tuotetarjoomassa ja liiketoiminnassa. Hoivasegmentin tarpeisiin Martela on kehittänyt laajat kokonaisratkaisut sekä täysin asiakaslähtöisesti suunnitellun malliston.

Tarve toimitilojen kalusteiden koko elinkaaren vastuulliselle hallinnalle on kasvanut. Martelan tiedonhallintapalvelujen avulla tuetaan asiakkaiden liiketoimintaa yksinkertaistamalla kalustemassan hallintaa ja siihen liittyvää raportointia. Esimerkiksi kalusteiden oikea-aikaisella huolto- ja kierrätysaikataululla saadaan aikaan asiakkaalle säästöjä. Palvelun avulla tulosyksikkö on voinut tarjota entistä kokonaisvaltaisempia ratkaisuja ja vahvistaa Martela Outletin roolia toiminnassaan. Toimintavuoden aikana toteutettiin merkittäviä järjestelmähankkeita ja organisaatiomuutoksia. Suomessa otettiin käyttöön uusi konsernin liiketoiminnanohjausjärjestelmä ja myynnin työkaluihin investoitiin.

CASE: Invalidiliiton Asumispalvelu Validia

Martela hoivasegmentti suunnitteli Invalidiliiton Asumispalvelu Validialle tilakonseptin, joka ottaa huomioon asukkaiden asumiseen liittyvät erityistarpeet. Suunnittelun lähtökohtana olivat turvallisuus, asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen sekä viihtyisyys. Tilakonseptiin kuuluu kuusi erilaista ilmettä vanhusten sekä vammaisten asumiseen. Vuonna 2013 konseptin mukaisesti toteutettiin seuraavat uudiskohteet; Helsinki Kalasatama, Turku Hirvensalo, Kauhajoki ja Seinäjoki.

Tulosyksikkö Suomi (meur)	2013	2012	Muutos %
Liikevaihto	92,3	98,1	-5,9
Liikevoitto	1,4	3,9
Investoinnit	0,7	0,5
Henkilöstö keskimäärin	473	485	-2,5

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja

Tulosyksikkö on Martelan toiseksi suurin. Myynnistä vastaavat jälleenmyyjät, minkä lisäksi Martelalla on omat myynti- ja näyttelytilat kolmella paikkakunnalla: Tukholmassa ja Bodaforsissa Ruotsissa sekä Oslossa Norjassa. Bodaforsissa sijaitsevat yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely. Norjan myyntiverkoston tukiorganisaationa toimii Oslossa sijaitseva markkinointiyhtiö.Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2013 oli 20,5 milj. euroa, ja se kasvoi 2,0 % edellisvuodesta. Yksikön liiketulos oli -1,4 (-0,7) milj. euroa.

Toimistoympäristön muuttuminen asettaa uusia vaatimuksia tilan äänenhallinnalle. Häiritsevät äänet on vaimennettava kuitenkaan estämättä sujuvaa kommunikointia. Tukholman huonekalumessuilla Martela esitteli Silence-ratkaisun mielenkiintoisia tuotteita, joilla avotilaan saadaan yksityisyyttä ja työrauhaa. Uudet kalusteratkaisut mahdollistavat tilan monipuolisen ja tehokkaan käytön.

Messuilla esiteltiin myös toimintokeskeiseen työskentelytapaan soveltuvia tuotteita. Älyllä varustettu säilytin takaa työntekijälle helpon säilytysratkaisun, vaikka työpiste vaihtuisi päivittäin.

Yksi Martelan vahvuuksista on kokonaisvaltaiset projektitoimitukset. Asiakkaalle toimitetaan samassa projektissa sekä standardikalusteita että heille räätälöityjä tuotteita. Vuoden aikana räätälöitävien tuotteiden valikoimaa vahvistettiin.

Martela on sitoutunut vastuullisuuteen kaikessa toiminnassaan. Vastuullisuus on tärkeä osa yrityksen arvoja ja toiminta-

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja (meur)	2013	2012	Muutos %
Liikevaihto	20,5	20,1	2,0
Liikevoitto	-1,4	-0,7
Investoinnit	0,0	0,1
Henkilöstö keskimäärin	58	58	0,0

strategiaa. Volyymituotteet ovat saaneet ympäristömyönteisyydestä kertovan Joutsenmerkin. Tänä vuonna Martela on saanut volyymituotteilleen myös ruotsalaisen Möbelfakta-merkin. Merkki kertoo asiakkaille, että tuote täyttää Möbelfaktan asettamat vaatimukset laadun, ympäristöystävällisyyden ja sosiaalisen vastuullisuuden osalta.

Designers Saturday järjestettiin Oslossa syksyllä 2013. Martelan Oslon näyttelytilassa esiteltiin suomalaista designperintöä ja monitilatoimistoihin sopivia uutuustuotteita. Viikonlopun aikana näyttelytilaan tutustui yli 1000 vierasta.

CASE: Evry

Norjalainen IT-yritys EVRY rakensi uudet toimitilat tavoitteenaan parempi vuorovaikutus ja viestintä. Uusi konttori on sisustettu joustavan Inspiring Office® by Martela -tilakonseptin mukaisesti. Työntekijä voi itse valita työpisteensä sen mukaan, haluaako

Tulosyksikkö International

Tulosyksikkö Internationalin päämarkkinaalue on Venäjä. Vienti suuntautuu myös mm. Tanskaan, Viroon, Hollantiin ja Japaniin. Venäjän markkina-alueella myynti hoidetaan sekä suoraan että jälleenmyyntiverkoston kautta. Muilla markkinoilla toimivat paikalliset maahantuojat. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta.

Venäjän markkina

Venäjällä työkulttuurin muutosvauhti on verrattavissa Länsi-Eurooppaan. Liikkuva työskentelytapa on lisännyt kysyntää moderneille tilamuutosratkaisuille ja -palveluille. Martelan laadukas ja monipuolinen tarjonta vastaa tähän kysyntään. Inspiring Office® by Martela -tilakonsepti on saanut positiivisen vastaanoton asiakkaiden keskuudessa.

Martelan Moskovan ja Pietarin yhtiöissä jatkettiin liiketoiminnan rakentamista. Moskovassa ja Pietarissa panostettiin brändimielikuvan vahvistamiseen ja suhdeverkoston laajentamiseen. Martela toteutti yksipäiväisen designtapahtuman yhdessä Venäjän merkittävimmän designinstituutin

Strelkan ja Moskovan Suomen suurlähetystön kanssa. Tapahtuma tavoitti 500 kutsuvierasta, jotka kuulivat toimintakeskeisen tilasuunnittelun mahdollisuuksista.

Toimintavuonna panostettiin omien yhtiöiden lisäksi jälleenmyyjäverkoston kehittämiseen. Tuloksena Martela esimerkiksi toimitti ensimmäiset oppimisympäristöratkaisunsa Kazakstaniin.

Tulosyksikkö Puola

Martelalla on Puolassa merkittävä markkinaasema ja yhtiö on segmentissään markkinajohtaja. Martela palvelee koko maan kattavalla myyntiverkostolla, jonka seitsemän myyntipistettä sijaitsee maan suurimmissa kaupungeissa. Yksikön päätoimipaikka on Varsovassa. Varsovan logistiikkakeskuksessa toteutetaan tuotteiden kokoonpano ja logistiikan hallinta. Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2013 oli 11,7 milj. euroa, ja se pieneni 7,6 % edellisvuodesta. Yksikön liiketulos oli -0,6 (-1,2) milj. euroa.

Puolassa on Euroopan epävarmasta taloustilanteesta huolimatta käynnissä länsimaisten yhtiöiden investointiaalto. Uusia toimitiloja rakennetaan ja vanhoja modernisoidaan kansainvälisten yritysten tarpeisiin. Maan mittavilla ja kasvavilla kalustemarkkinoilla Martelan kilpailuetuja ovat laaja myyntiverkosto, suorat asiakas- ja arkkitehtisuhteet sekä paikallinen tuotanto. Kuluneena vuonna jatkettiin projekti- ja palvelumyynnin kehittämistä sekä investoitiin myynnin koulutukseen.

Vuoden 2013 aikana valmisteltiin Puolan tulosyksikön pääkonttorin ja logistiikkakeskuksen muuttoa, jotka tulevat toteutumaan vuoden 2014 alussa. Konttorin suunnittelutyössä päästiin hyödyntämään uutta Inspiring Office® by Martela -konseptia. Varsovan keskustaan avattava pääkonttori tulee toimimaan konkreettisena myyntinäyttelynä asiakkaille ja kohtaamispaikkana arkkitehdeille.

Uuden logistiikkakeskuksen avulla mahdollistetaan joustavampi ja kustannustehokkaampi tuotanto sekä lisätään tuotantokapasiteettia. Uusi keskus mahdollistaa paremman tuotannon hajauttamisen konsernin kolmen logistiikkakeskuksen välillä.

Tulosyksikkö Puola (meur) 2013 2012 Muutos % Liikevaihto 11,7 12,7 -7,6 Liikevoitto -0,6 -1,2 Investoinnit 0,2 0,1 Henkilöstö keskimäärin 80 81 -1,0

CASE: Toruń Agency of Regional Development (TARR)

Toruń Agency of Regional Development (TARR) on paikallinen virasto. Sen vastuulle kuuluu alueen yritys- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen, tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen sekä alueen Euroopan tason projektien hallinnoiminen. Viraston toimitilat on jaettu yksityisiin ja julkisiin tiloihin. Talosta löytyy työpisteet, johdon tilat, kokoustilat, kohtaamispaikkoja, ruokala sekä IT-tukikeskus. Martela toimitti Inspiring Office® by Martela -tilakonseptin mukaisesti räätälöidyn tilaja sisustusratkaisun koko virastotaloon sekä kalusti sen omilla sekä yhteistyökumppaneidensa tuotteilla.

MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2013 Muut toiminnot

Henkilöstö

Martelassa työskenteli vuonna 2013 keskimäärin 770 henkilöä viidessä maassa. Työnantajana Martela tarjoaa suomalaisen perheyrityksen kulttuurin, jossa omistajalla on kasvot ja jossa jokaista työntekijää kohdellaan yksilönä. Yrityksen menestys perustuu osaavaan ja motivoituneeseen henkilökuntaan. Vastuullisen henkilöstöjohtamisen avulla pyritään jatkuvasti ylläpitämään henkilökunnan osaamista ja työhyvinvointia.

Vuotta 2013 leimasivat asiakastarpeen muuttuminen sekä markkinatilanteen ja taloudellisten näkymien heikentyminen. Nämä johtivat yhtiössä toimenpiteisiin, joilla toimintaa tehostettiin ja kustannustasoa pyrittiin pienentämään. Toimintoja uudelleen organisoitiin, henkilöstöä jouduttiin vähentämään ja osalla henkilöistä toimenkuvat muuttuivat vastaamaan paremmin muuttuneen markkinatilanteen tarpeita.

18

Palvelutuotantoyksikössä otettiin käyttöön helmikuussa uusi muuttopalvelualan työehtosopimus.

Tukea muutoksessa

Toimintavuoden aikana koettiin mittavia organisaatiomuutoksia. Martelan tavoite on vaikeassa tilanteessa tukea niin irtisanottuja kuin jatkavaa organisaatiota. Esimiesten osaamista kehitettiin työlainsäädännön- ja erotilanteen johtamisen koulutuksilla. Irtisanotuille järjestettiin työnhakuvalmennusta. Toimintavuoden aikana jatkettiin mittavia, edellisvuonna aloitettuja kehityshankkeita. Myös Suomessa otettiin käyttöön koko konsernin kattava toiminnanohjausjärjestelmä, joka laajudessaan vaikutti koko henkilöstön työskentelytapoihin ja -prosesseihin. Henkilöstön osaamista tuettiin koulutuksin, joita järjestettiin myös virtuaalisesti Martela Learning -oppimisympäristössä. Kertomusvuonna Suomessa lanseerattiin myynnin

valmennusohjelma, joka tarjoaa uusia toimintamalleja muuttuneessa asiakasrajapinnassa työskentelyyn.

Työkaluja työtyytyväisyyteen Martelan työtyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Viimeisimmän mittauksen pohjalta rakennettiin toimintasuunnitelma, jonka tavoite on tehdä Martelasta paras työpaikka parhaille tekijöille. Kuluneena vuonna Puolan tulosyksikkö lanseerasi toimintasuunnitelmaan pohjautuvan pilottihankkeen. Hankkeella pyritään luomaan työkalu, joka mahdollistaa koko henkilöstön osallistumisen organisaation ja toiminnan kehittämiseen ja sitä kautta työtyytyväisyyden parantamiseen.

MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2013 Muut toiminnot

Tuotteet ja viestintä

Aikaisemmin Martelan Tuotteet ja viestintä -yksikön muodostaneet tuotekehitys ja tuoteportfolionhallinta sekä markkinointi eriytettiin kuluneena vuonna omiksi toiminnoiksi. Toimenpide oli osa syksyllä 2013 toteutettuja organisaatiomuutoksia, joilla pyritään paremmin vastaamaan Martelan muuttuneeseen liiketoimintaympäristöön.

Tuotekehitys ja portfolionhallinta

Työkulttuurin muutos kohti liikkuvaa ja toimintakeskeistä työtä mahdollistaa työympäristöjen uudenlaiset ratkaisut ja tilan tehokkaamman käytön. Martela tarjoaa nykyaikaiseen monitilatoimistoon (Activity Based Office) tilaratkaisut, jotka tukevat työntekijöiden ja liiketoiminnan tarpeita. Toimiston jakaminen yksityisiin, puolijulkisiin ja julkisiin vyöhykkeisiin rohkaisee koko toimitilan ottamista aktiiviseen työkäyttöön. Martela rekisteröi Inspiring Office® by Martela -tilakonseptin, joka tarjoaa yksilöllisiä ratkaisukeskeisiä kokonaisuuksia jatkuvasti muuttuvaan työskentely-ympäristöön. Konseptin tavoite on optimoida asiakkaan tilakustannukset, tehostaa toimintojen välistä kommunikaatiota ja parantaa työhyvinvointia.

Merkittävänä tuotejulkistuksena toisella neljänneksellä oli Alku-työpöytäsarjan myynnin aloitus. Alku-sarjassa on dynaamisesti muotoiltuja kevyitä työpöytiä; tyypillisiä avaintuotteita nykyaikaisessa toimistossa.

Koulujen muuttuneet opetusmetodit ja lisääntynyt ryhmätyöskentely luovat kysyntää uudenlaisille kalusteratkaisuille. Oppilaskalusteisiin lanseerattu Salmiakkipöytä on suunniteltu erilaisia ryhmätyöskentelytilanteita varten. Oppimistilan keskelle sijoitettavissa oleva pyöreä Movie Button -sohva täydensi Movie-tuoteperhettä.

Martelan valikoimissa on runsaasti eri väri- ja materiaalivaihtoehtoja. Valikoimissa on kestäviä, ammattikäyttöön suunniteltuja materiaaleja, jotka soveltuvat julkitiloihin ja täyttävät tiukatkin turvallisuusvaatimukset. Näiden jatkuvasti päivitettävien materiaalivaihtoehtojen avulla jokaiselle asiakkaalle voidaan suunnitella yksilöllinen sisustusratkaisu. Vakiomallistoon Exceedja Canti-pöytiin tuotiin kertomusvuonna kansivaihtoehtona linoleum. Face-seinäkesarjan uudet printtikuviot tuovat vaihtelua perinteisiin seinäkemateriaaleihin.

Martelan omaa mallistoa täydentävät vahvojen tuotemerkkien, kuten Arper, Artek ja Offecct edustukset. Asiakkaille tarjotaan juuri heidän tarpeisiinsa sopivat tuotteet eri valmistajilta.

Vastuullisuus on tärkeä osa Martelan tuotekehitystä ja portfoliohallintaa. Tuotekehityksessä Martela etsii jatkuvasti mahdollisuuksia pienentää ympäristövaikutuksiaan ja muun muassa aktiivisesti mittaa tuotteittensa hiilijalan

jälkeä. Martelan kierrätys- ja uudelleenverhoilupalvelujen avulla tuotteiden elinkaarta pidennetään entisestään.

Markkinointi

Tukholman huonekalumessuilla Martela esitteli Silence-ratkaisuja, jotka ottavat huomioon työn tekemisen muuttuneet vaatimukset. Martela Silence -ratkaisuilla parannetaan työnergonomiaa vähentämällä haitallisia työskentelyn keskeytyksiä. Uudet Silence-tuotteet tarjoavat akustista suojaa keskittymistä vaativaan työskentelyyn. Messut olivat Martelalle menestys ja uudet tuotteet sekä ratkaisut herättivät kiinnostusta kävijöiden joukossa.

Pitkään Martelan kanssa yhteistyötä tehnyt Grundell on yrityskaupan myötä siirtynyt kiinteäksi osaksi Martelan palvelutuotantoketjua. Syksyn 2013 aikana toteutettiin brändiuudistus, joka korostaa Grundellin tärkeää roolia Martelan palvelutarjoomassa. Nykyisin Grundell muutto- ja tilamuutospalvelut kulkevat nimellä Grundell by Martela.

Syyskuussa Martelatalossa järjestetyssä Open Day -tapahtumassa hollantilainen sisustusarkkitehti Casper Schwarz luennoi ajankohtaisesta Activity Based Office -teemasta. Tapahtumassa lanseerattiin myös lukuisia teemaa tukevia mallistouutuuksia, kuten Pod-sarjaa täydentävä PodMeetingkokoontumistila.

Digitaalinen kanava ottaa suurempaa roolia markkinoinnissa asiakaskäyttäytymisen muuttumisen myötä. Toimintavuoden aikana parannettiin myynnin digitaalisia työkaluja. Lisäksi kaikki tulosyksiköt kattava uusi verkkosivusto ja mediapankki otettiin käyttöön. Parempi tuotetietojen löydettävyys, toiminnallisuus ja alustan joustavuus ovat jo konkretisoituneita hyötyjä.

19

MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2013 MUUT TOIMINNOT

Supply Chain Management -yksikkö

Martela-konsernin hankinta-, tuotanto- ja logistiikkatoiminnot yhdistettiin vuoden 2013 aikana uuteen yksikköön nimeltä Supply Chain Management (SCM).

Tehokkuutta uudella toimintamallilla

20

Martelan hankinta-, tuotanto- ja logistiikkatoimintojen yhdistäminen nopeuttaa ja tehostaa koko toimitusketjua sekä yhtenäistää prosesseja. Tehokkaamman toimitusketjun ja laajentuneen alihankkija- ja kumppaniverkoston ansiosta voidaan asiakkaitten tarpeet täyttää entistä nopeammin ja kilpailukykyisemmin. Lisääntynyt kansainvälinen projektikauppa kokonaistoimituksineen ja tarve asiakaskohtaisesti räätälöidyille ratkaisuille vaatii uusia toimintamalleja. Martelan uuden Supply Chain Management -yksikön avulla yhtiö pystyy paremmin vastaamaan muuttuneeseen asiakastarpeeseen.

Yhdistymisen ansiosta Martelan toimitusketjun työntekijät saavat laajemman näkökulman päätöksentekoon ja heidän vaikutusvaltansa ulottuu syvemmälle organisaatioon. Tiedonkulku liiketoimintayksiköiden välillä vilkastuu, koska työntekijät voivat entistä helpommin jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä. Uusi SCM-yksikkö vähentää myös päällekkäisiä toimintoja, eli lisää tehokkuutta.

Kidex Oy osana SCM-yksikköä

Konsernin oma sopimusvalmistaja Kidex Oy on osa toimitusketjua.

Kidex Oy on levypohjaisten kalustekomponenttien aktiivinen sopimusvalmistaja. Luotettava ja tehokas tuotannonohjaus sekä ammattitaitoinen henkilökunta takaavat Kidex Oy:n kilpailukyvyn. Vuonna 2013 yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 65 (70) henkeä.

21

MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2013 MUUT TOIMINNOT

Laatu

Martelassa laadun perusajatus on asiakasvaatimusten ja -odotusten täyttäminen. Vuonna 2013 konsernissa toteutettiin laadun parantamiseen keskittyviä hankkeita.

Toiminnan kehittämisen perustana ovat sertifioidut laatu- (ISO9001) ja ympäristöjärjestelmät (ISO14001). Sertifikaatit myönnetään akkreditoidun ulkopuolisen arvioijan toimesta kolmen vuoden jaksolle.

Kuluneen vuoden aikana myös Martelan Suomen yksiköt siirtyivät käyttämään yhteistä toiminnanohjausjärjestelmää. Keskeisimmät toimitusketjun laatumittarit, kuten toimitusvarmuus, rakennettiin sisälle toiminnanohjausjärjestelmään. Siten järjestelmä tukee operatiivisen toiminnan lisäksi laadun mittaamista sekä toiminnan jatkuvaa parantamista.

Syyskuussa 2013 koko Martela konsernin toimitusketju uudelleenorganisoitiin Supply Chain Management -yksikön alle. Uusi yksikkö yhdessä toiminnanohjausjärjestelmän kanssa mahdollistavat konsernin sisällä yhtenäiset prosessit asiakaspalvelusta laadunvalvontaan. Martelassa laatu ei ole erillinen prosessi, vaan kiinteä osa koko toimitusketjun toimintaa sekä johtoryhmän työskentelyä. Toimintavuoden aikana eri yksiköiden laadunohjaus, asiakasreklamaatioiden hallinta sekä toimitusketjun laadunvalvonta olivat sekä sisäisen että ulkoisen katselmoinnin alla. Tulokset toimivat pohjana yhtenäisten laatutyötä tukevien toimintamallien sekä henkilöstön koulutuksen kehittämiselle.

Hallinto ja ohjausjärjestelmä 2013

Hallinnointi

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010. Martela noudattaa kaikkia koodin suosituksia.

Organisaatio

Konsernin toimialana on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen sekä tähän liittyvien palvelujen tarjonta. Konsernin hallinnointi tapahtuu sekä operatiivisen että juridisen konserniorganisaation mukaan. Johtaminen perustuu ensisijaisesti operatiiviseen matriisiorganisaatioon. Myynti ja asiakaspalvelu on organisoitu liiketoimintasegmentteihin seuraavasti:

• Tulosyksikkö Suomi
• Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
• Tulosyksikkö Puola
• Tulosyksikkö International

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 27.

Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa,

Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee myynti ja hallinto.

Tulosyksikkö Internationalin päämarkkina-alueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro. Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Venäjällä, Pietarissa ja Moskovassa myynti on organisoitu omien yhtiöiden toimesta ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.

Liiketoimintayksiköitä yhdistävät konsernitason prosessit:

• Tuotekehitys, tuotteet ja viestintä -yksiköt vastaavat tuoteportfolion kilpailukyvystä ja visuaalisesta yhtenäisyydestä sekä innovatiivisten tuotteiden kehittämisestä ja markkinointiviestinnästä.

• Supply Chain Management (SCM) -yksikkö vastaa kaikkien tulosyksiköiden tuotannosta, tuotannonohjauksen periaatteista ja teknologiasta, hankinnoista sekä laadusta ja ympäristöstä. Konsernin logistiikkakeskukset sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa.

• Konsernin Henkilöstö-toiminto vastaa siitä, että Martelassa on oikea määrä osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. • Konsernin Talous ja IT -yksikkö vastaa konsernin taloudellisesta suunnittelusta ja raportoinnista sekä konsernin IT-ratkaisuista.

Martelan tuotanto toimii tilausohjatusti. Tilaustoimitusketjun ohjaus ja tuotteiden kokoonpano on keskitetty Suomen, Ruotsin ja Puolan logistiikkakeskuksiin, jotka kuuluvat Supply Chain Management -organisaatioon. Logistiikkakeskukset tukeutuvat hankinnoissaan laajaan alihankintaverkostoon. Logistiikkakeskusten tarvitsemia komponentteja ja tuotteita valmistetaan myös konsernin omalla tehtaalla Kiteellä. Kidex Oy toimii puupohjaisten komponenttien sopimusvalmistajana, ja noin 24 prosenttia sen toimituksista menee konsernin ulkopuolisille asiakkaille.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus. Kokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittavan voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja

tilintarkastajien palkkiosta sekä hallituksen jäsenmäärästä. Yhtiökokouksessa valitaan myös hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja. Muut kokouksessa käsiteltävät asiat mainitaan kokouskutsussa.

Osake

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. Yhtiöjärjestyksessä on määritelty K-sarjan osakkeiden lunastamisesta. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. Yhtiön osakepääoma 31.12.2013 oli 7 milj. euroa.

Tammi–joulukuun 2013 aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 629.357 kappaletta (422.271), mikä vastaa 17,8 prosenttia (11,9) A-osakkeiden kokonaismäärästä.

Vaihdon arvo oli 2,6 milj. euroa (2,5) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 5,02 euroa ja kauden lopussa 3,35 euroa. Tammi–joulukuun 2013 aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 5,50 euroa ja alimmillaan 3,30 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/ osake oli 5,38 euroa (6,51).

Hallitus

Hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus. Hallituksen jäseniä tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla vähintään viisi ja enintään yhdeksän. Varajäseniä voi olla enintään kaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen kokoonpanoa sekä jäsenten taustatietoja on selvitetty kohdassa hallinnointi/ hallitus. Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, kokouskäytäntö, kokouksissa käsiteltävät asiat, hallituksen toiminnalleen asettamat tavoitteet, toiminnan itse arvioinnin sekä hallituksen valiokunnat.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm.:

• konsernin, sen tulosyksiköiden ja prosessien strategiat

• konsernirakenne

• tilinpäätökset, välitilinpäätökset ja osavuosikatsaukset

• konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit

• liiketoiminnan laajennukset tai supistukset, yritys- ja liiketoimintakaupat

• riskienhallintapolitiikka ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet

• rahoituspolitiikka

• toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen

• konsernin johtoryhmän kokoonpano

• johdon palkitsemis- ja kannustejärjestelmät

• hallintoperiaatteiden ja ohjausjärjestelmien hyväksyminen ja säännöllinen tarkistus

• valiokuntien nimittäminen ja niiden raportointi

Tilikauden aikana hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 98.

Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain joko itsearviointina tai ulkopuolisen asiantuntijan toteuttamana arviointina. Molemmissa vaihtoehdoissa yhteenveto arvioinneista käsitellään yhteisesti hallituksen kokouksen yhteydessä.

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Kirsi Komi, Pinja Metsäranta ja Yrjö Närhinen. Suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Kirsi Komi ja Yrjö Närhinen.

Hallitus on muodostanut keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan, jolla on myös kirjallinen työjärjestys. Työjärjestyksen mukaan palkitsemisvaliokunnan keskeisiä tehtäviä ovat mm.

• päättää hallituksen valtuuttamana toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemisesta • valmistella hallitukselle avainhenkilöiden kannustejärjestelmien perusteet

• käsittelee toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten nimitysasioita, varamiesjärjestelyjä ja seuraajakysymyksiä

Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Heikki Ala-Ilkka, Kirsi Komi, Pinja Metsäranta ja Jaakko Palsanen.

Yhtiöllä ei ole erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallinnointikoodin mukaisista tarkastusvaliokunnan tehtävistä huolehtii hallitus. Hallitus on arvioinut, että jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta ja hallitus seuraa joka kokouksessa yhtiön raportointia. Talousjohtaja on läsnä hallituksen kokouksissa ja toimii hallituksen sihteerinä. Hallituksen puheenjohtaja on suorassa yhteydessä talousjohtajaan tarpeen vaatiessa. Hallituksen puheenjohtaja on säännöllisessä yhteydessä tilintarkastajaan.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää Martela Oyj:n toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan tehtävänä on emoyhtiön ja konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Kuvissa vasemmalta oikealle Ala-Ilkka Heikki, Komi Kirsi, Martela Heikki, Martela Pekka, Metsäranta Pinja, Närhinen Yrjö ja Palsanen Jaakko.

Hallituksen jäsenet

PUHEENJOHTAJA

Ala-Ilkka Heikki s. 1952, KTM. Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 2002. Onninen Oy:n talousjohtaja vuosina 1996–2011. Keskeisimmät muut tehtävät: Silmäsäätiön hallituksen jäsen. Omistaa 15 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

VARAPUHEENJOHTAJA

Martela Pekka s. 1950, ekonomi. Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 1981, puheenjohtaja 2002–2003, varapuheenjohtaja 1994–2001. Marfort Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2002. Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen, Marfort Oy ja AutoInnovation Oy. Omistaa 8 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 69 274 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Komi Kirsi s. 1963, OTK. Hallituksen jäsen vuodesta 2013. Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen Finnvera, Citycon Oyj, Metsä Board Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Patria Oyj, sekä hallituksen puheenjohtaja Veripalvelu ja Docrates Oy.

Martela Heikki

s. 1956, KTM, MBA. Hallituksen jäsen vuodesta 1986, hallituksen puheenjohtaja 2000– 2002, Martela Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2002. Keskeisimmät muut tehtävät: Puusepänteollisuus Ry:n ja Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 121 342 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Metsäranta Pinja s. 1975, FM. Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Suunnittelija, Taideyliopiston Kuvataideakatemia. Omistaa 2 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Närhinen Yrjö s. 1969, BBA. Hallituksen jäsen vuodesta 2012. Suomen Terveystalo Oy:n CEO vuodesta 2010. Keskeisimmät muut tehtävät: Terveyspalvelualan liiton hallituksen puheenjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry:n ja Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan hallituksen jäsen.

Palsanen Jaakko s. 1944, DI. Hallituksen jäsen vuodesta 1993. Omistaa 114 931 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 1 600 kpl Martela Oy:n K-sarjan osaketta.

Kuvissa vasemmalta oikealle Martela Heikki, Boman Petri, Ontronen Sirpa, Pirskanen Markku, Purhonen Ari-Matti, Rutkowski Marcin ja Savo Veli-Matti.

Konsernin johtoryhmä

Hallitus ja toimitusjohtaja nimittävät konsernin johtoryhmän jäsenet. Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Martela Oyj:n toimitusjohtaja. Johtoryhmässä ovat lisäksi edustettuina liiketoimintayksiköistä ja konserniprosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, budjetteja ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

Johtoryhmän jäsenet

TOIMITUSJOHTAJA

Martela Heikki s. 1956, KTM, MBA.

Martelan palveluksessa vuodesta 1993 ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002.

Hallituksen jäsen vuodesta 1986, hallituksen puheenjohtaja 2000– 2002, Martela Oyj:n toimitusjohtaja 1.3.2002 alkaen.

Keskeinen työkokemus: Martela-Morgana AB, Ruotsi, toimitusjohtaja 1993–1999, Oy Crawford Door Ab, myyntijohtaja, 1987–1993. Keskeisimmät muut tehtävät: Puusepänteollisuus ry:n ja Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 121 342 Martelan Oyj:n Asarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Boman Petri s. 1966, DI. Johtaja, Toimitusketjun hallinta Vastuualue: konsernin hankinta, tuotanto ja logistiikka sekä tutkimus- ja tuotekehitys. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2013. Keskeinen työkokemus: Content Group Oy, Partner, 2011 –2013. Kemira Oyj, Executive Vice President, Supply Chain Management, 2007–2010. Tikkurila Oyj, Group Vice President, Supply Chain, 2005–2006. Nokia Oyj, Senior Supply Line Manager, 1997–2005. Vaisala Oyj, Mechanical Designer, 1993–1996. Omistaa 1 500 Martelan Oyj:n A-sarjan osaketta.

Ontronen Sirpa s. 1961, PsM: Henkilöstöjohtaja.

Vastuualue: konsernin henkilöstötoiminto. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002. Keskeinen työkokemus: Sonera Oyj, Henkilöstöpäällikkö, 2000– 2002, PricewaterhouseCoopers, Liikkeenjohdon konsultti 1995–2000. Omistaa 7 769 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Pirskanen Markku s. 1964, KTM. Talousjohtaja, CFO.

Vastuualue: konsernin talous- ja tietohallinto. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2011. Keskeinen työkokemus: Componenta Oyj, talouspäällikkö, talousjohtaja, 1989–1998. Talousjohtajana F-Secure Oyj 1998–2003, Finlayson & Co Oy 2003–2009 ja Comptel Oyj 2009–2011. Omistaa 7 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Purhonen Ari-Matti s. 1971, DI. Johtaja, Tulosyksikkö Suomi Vastuualue: Suomen myynti ja palvelutuotanto sekä konsernin portfolio. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2013. Keskeinen työkokemus: Hewlett-Packard, Liiketoimintajohtaja, Suomi ja Baltia, Skandinavia, 2010–2013. Canon Oy, Johtaja, Strategia, markkinointi ja tuotehallinta, Suomi ja Baltia, 2008–2010. IBX Oy, Toimitusjohtaja 2004–2008. TDC Oy, Tulosyksikön, myynnin ja tuotehallinnan johtotehtävät, 1999–2004.

Rutkowski Marcin s. 1969, KTM. Johtaja, Tulosyksikkö Puola. Vastuualue: Puola ja sen lähialueiden myynti, tuotanto ja logistiikka. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2013. Keskeinen työkokemus: International Paper, Kimberly-Clark S.A., Cussons (Paterson Zochonis plc), IPF (Provident S.A.) vuosina 1993–2012 myynnin ja markkinoinnin sekä liiketoiminnan kehittämistehtävissä tulosyksikkö ja konsernitasolla.

Savo Veli-Matti s. 1964, insinööri. Johtaja, Tulosyksikkö International. Vastuualue: Venäjän toiminnot, vienti muille alueille Eurooppaan ja Japaniin sekä vastuullisuus ja markkinointi konsernissa. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002.

Keskeinen työkokemus: Paroc Oy Ab; kansainvälisen kaupan eri johtotehtävissä Euroopassa ja Aasiassa, 1988–1997 ja 1999–2002. Omistaa 7 569 Martelan Oyj:n Asarjan osaketta.

Kolinen Petteri*, s. 1963, TaM, M.A, Design Leadership. Muotoilujohtaja, Tuotteet ja viestintä.

Vastuualue: konsernituoteportfolio, -markkinointi, -tuotekehitys, muotoilu, yritysvastuullisuus ja Martela brändi.

Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2007. Keskeinen työkokemus: Nokia Design, Design Manager 1993– 1998, Senior Design Manager 1998–2007. * konsernin palveluksessa

24.9.2013 asti.

Olsson Anders* s. 1965, insinööri. Johtaja, Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja.

Vastuualue: Ruotsin ja Norjan myynti, markkinointi, tuotanto ja logistiikka.

Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2007. Keskeinen työkokemus: IBS Sweden, Tulosyksikön johtaja, Myyntija markkinointijohtaja, 2005–2007. Omistaa 5 022 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta. * konsernin palveluksessa 10.1.2014 asti.

Konsernin taloudellinen raportointi

Martela Oyj:n hallitukselle toimitetaan kuukausittain raportit konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta kehityksestä ja ennusteista. Raportit ja ennusteet käydään lisäksi läpi hallituksen kokouksissa toimitusjohtajan esittäminä. Osavuosikatsausten ja vuositilinpäätösten läpikäynnin yhteydessä hallitus saa etukäteen tilinpäätösaineiston erittelyineen.

Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa arvioimaan konsernin ja sen yksiköiden taloudellista kehitystä, näkymiä ja riskejä.

Tilintarkastus

Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan maakohtaisten ja asianomaisten lakien sekä yhtiöjärjestysten mukaan. Emoyhtiön päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä konsernin toimitusjohtajan sekä talousjohtajan kanssa. Martela Oyj:n ja konsernin tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen. Konsernin kaikkien yhtiöiden tilintarkastajat kuuluvat KPMGketjuun. Palkkioita konsernin varsinaisesta tilintarkastuksesta maksettiin vuonna 2013 yhteensä 137 teuroa (117) ja muista palveluista 9 teuroa (151).

Sisäinen valvonta

Taloudellisen raportoinnin luotettavuus on yksi Martela Oyj:n sisäisen valvonnan päätavoitteista.

Martelan toimitusjohtajan tehtävänä on konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Martelan toimitusjohtaja johtaa konsernin johtoryhmää, jossa ovat edustettuina tulosyksiköistä ja prosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, vuosittaisia toimintasuunnitelmia ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

Martelan strategia päivitetään ja tavoitteet määritetään vuosittain. Strateginen suunnittelu on Martelan suunnittelun perusta, ja se toteutetaan rullaavana toimintona tarkastellen tulevaa 2–3 vuoden ajanjaksoa. Tavoitteiden asettaminen on edellytys sisäiselle valvonnalle, sillä yhtiöiden, tulosyksiköiden, toimintojen sekä esimiesten tavoitteet johdetaan konsernitason tavoitteista. Liiketoiminnan eri osa-alueille asetetaan liiketoimintasuunnitelman mukaiset taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti mm. kattavan johdon raportoinnin kautta.

Talousjohtajalla on kokonaisvastuu konsernin taloudellisesta raportoinnista. Johdon raportointi tuotetaan liiketoiminnasta erillään ja riippumattomasti. Liiketoiminnan seurantaa ja valvontaa varten konsernissa on käytössä asianmukaiset ja luotettavat toiminnanohjausjärjestelmät sekä niihin pohjautuvat muut tietojärjestelmät ja tytäryhtiöiden omat järjestelmät. Controllerit ja talouspäälliköt (controller toiminto) vastaavat konserni-, yhtiö- ja tulosyksikkötason taloudellisesta raportoinnista. Taloudellinen raportointi toteutetaan Martelassa ohjeistuksien mukaisesti sekä lakeja ja säädöksiä noudattaen yhtenäisesti koko konsernissa. Talous- ja raportointiprosessien tarkoituksenmukainen ja luotettava toiminta sekä tämän varmistaminen valvontatoimenpiteillä on edellytys taloudellisen raportoinnin luotettavuudelle. Vuonna 2013 sisäisen valvonnan keskeisenä painopistealueena on edelleen ollut konserniin implementoitava uusi toiminnanohjausjärjestelmä sekä tuotantoprosessit ja vaihto-omaisuuden hallinta.

Talousjohtaja vastaa raportointiprosessien ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä valvontatoimenpiteiden määrittämisestä ja jalkauttamisesta. Valvontatoimenpiteet kattavat mm. ohjeistuksia, täsmäytyksiä, johdon katselmuksia sekä poikkeamaraportointia. Talousjohtaja monitoroi, että määritettyjä prosesseja ja kontrolleja noudatetaan. Hän myös monitoroi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.

Hallitus hyväksyy Martelan strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Se hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja pelisäännöt sekä riskirajat ja säännöllisesti valvoo sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja riittävyyttä. Hallitus myös vastaa, että sisäinen valvonta toteutuu taloudellisen raportointiprosessin suhteen.

Tilintarkastajat ja muut ulkopuoliset tarkastajat arvioivat valvontatoimenpiteitä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden suhteen.

Riskien hallinta ja sisäinen tarkastus

Martelan hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, seurata ja hallita riskejä, jotka voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja sen tavoitteisiin pääsemiselle. Konsernijohdolla on ylin operatiivinen vastuu riskienhallintapolitiikasta.

Konsernissa analysoidaan riskejä ja tehdään päätöksiä niiden hallitsemiseksi osana edellä kuvattua hallituksen ja johtoryhmien säännöllistä seurantaa. Lisäksi riskejä arvioidaan suunniteltaessa ja päätettäessä merkittävistä hankkeista ja investoinneista. Riskienhallinta on myös kytketty erilliseksi analyysivaiheeksi osana strategiaprosessia. Riskienhallinnassa ei ole erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Yhtiön hallitus on

sisällyttänyt vuosittaiseen työohjelmaansa riskienhallinnan läpikäynnin.

Erillisen sisäisen tarkastuksen muodostamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Yhtiön tilintarkastajat ovat tarkastussuunnitelmissaan ottaneet huomioon sen, ettei yhtiöllä ole sisäistä tarkastusta.

Riskit

Suurimmat riskit paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleiseen talouden kehittymiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysyntään. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin. Martelan tuotteiden valmistus perustuu pääosin omaan loppukokoonpanoon ja komponenttien alihankintaan. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedoissa.

Johdon palkkiot, etuisuudet ja palkitsemisjärjestelmät

Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin palkkioita vuodelta 2013 yhteensä 35 teuroa ja varsinaisille jäsenille yhteensä 86 teuroa. Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei kuitenkaan makseta yhtiön palveluksessa oleville henkilöille.

Martela Oyj:n toimitusjohtajalle maksetut palkat ja muut etuudet vuodelta 2013 olivat yhteensä 332 teuroa (299). Tämän lisäksi toimitusjohtajalle kirjattiin tulos- ja osakepalkkioita yhteensä 0 teuroa (42).

Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus 18 kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Konsernissa on käytössä lyhyen ajan tavoitteiden saavuttamista tukevia vuosittaiseen tai sitä lyhyempään suoritukseen perustuvia palkitsemis- ja kannustejärjestelmiä. Kannusteen määrään vaikuttavat pääosin tuloksen kehitykseen sidotut mittarit.

Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin avainhenkilöiden vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisen osakepalkkiojärjestelmän ehdoista palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten tulospalkkion suuruus riippuu henkilökohtaisten avaintulosten ohella koko konsernin ja yksikön taloudellisesta tuloksesta. Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän vuosittainen tulospalkkio voi olla korkeintaan 30–45 % heidän vuosittaisesta verotettavasta palkastaan ennen tulospalkkiota. Konsernissa noudatetaan "yksi yli yhden" -periaatetta, jonka mukaisesti kaikki palkkaukseen liittyvät ehdot vaativat henkilön nimittävän esimiehen hyväksynnän.

Toimitusjohtajalla sekä konsernin johdolla on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustejärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksona on kalenterivuosi 2013.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä enintään 39.000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Kalenterivuodelta 2013 tavoitteet eivät täyttyneet ja osakepalkkioita ei siten jaeta. Tietoa osakepalkkiojärjestelmän vaikutuksesta tilikauden tulokseen löytyy tilinpäätöksen liitetiedoista.

Muita erillisiä johtoryhmän tai tytäryhtiöiden jäsenyyteen perustuvia korvauksia ei makseta.

Sisäpiirihallinto

Martela noudattaa NASDAQ OMX:n julkaisemaa sisäpiiriohjetta. Lisäksi hallitus on hyväksynyt konsernille oman sisäpiiriohjeen, joka joiltain osin asettaa tiukempia vaatimuksia sisäpiiritiedon käsittelylle kuin edellä mainittu sisäpiiriohje. Esimerkiksi ns. suljetun ikkunan pituus on Martelassa 21 päivää ja ylittää näin ollen vähimmäisvaatimukset.

Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi on määritelty ne konsernissa esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, joiden tehtävien hoitaminen edellyttää säännöllisen tiedon saantia konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta tilasta ja näkymistä. Tarvittaessa perustetaan hankekohtaisia sisäpiirirekisterejä.

Martela Oyj on liittynyt Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään SIRE-järjestelmään ja Martelan verkkosivuilla on nähtävissä ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot.

MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2013 Yhteystiedot

Konserniyhtiöt

SUOMI

Martela Oyj Takkatie 1 PL 44 FI-00371 Helsinki puh. +358 (0)10 345 50 fax. +358 (0)10 345 5744 www.martela.fi

Kidex Oy

Savikontie 25 FI-82500 Kitee puh. +358 (0)10 345 7211 fax. +358 (0)10 345 7244 www.kidex.fi

RUOTSI

Martela Ab Brogatan 1 Box 7 SE-57161 Bodafors puh. +46 380 37 19 00 fax +46 380 37 08 32 www.martela.se

NORJA

Martela As Drammensveien 130 N-0277 Oslo puh. +47 23 28 38 50 fax +47 23 28 38 51 www.martela.no

PUOLA

Martela Sp. z o.o. ul. Redutowa 25 PL-01-106 Warsaw puh. +48 801 080 045 fax. +48 22/ 836 76 23 www.martela.pl

VENÄJÄ

LLC Martela Botanicheskiy pereulok 5, 129090 Moscow puh. +7 495 775 48 46 www.martela.ru

LLC Martela SP

V.O., Malyj pr., 22, lit A 199004, St. Petersburg puh. +7 812 600 05 18 www.martela.ru

www.martela.com

MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2013

Tilinpäätös

Tietoja osakkeenomistajille

YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 13.3.2014 klo 15.00 Martelatalossa osoitteessa Takkatie 1, 00370 Helsinki. Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava merkittyinä Suomen Arvopaperikeskuksessa pidettävään osakasluetteloon viimeistään 3.3.2014 ja ilmoittauduttava viimeistään 10.3.2014 klo 16.00 mennessä yhtiön pääkonttoriin Johanna Suhoselle, puh. 010 345 5301, sähköpostilla osoitteeseen yhtiokokous2014@martela.fi tai kirjeitse osoitteeseen Martela Oyj, PL 44, 00371 Helsinki.

OSINKOJEN MAKSU

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.

TULOSTEN JULKISTAMINEN

Martela julkaisee vuonna 2014 kolme osavuosikatsausta:

• Tammi-maaliskuu (Q1) tiistaina 29.4.2014
• Tammi-kesäkuu (Q2) keskiviikkona 6.8.2014
• Tammi-syyskuu (Q3) tiistaina 28.10.2014

Osavuosikatsaukset julkaistaan konsernin verkkosivuilla suomen- ja englanninkielisinä (www.martela.fi ja www.martela.com).

Vuosikertomus 2013 julkaistaan yhtiön verkkosivuilla, mistä se on ladattavissa myös pdf-muotoisena.

Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa konsernin verkkosivuilta, josta myös löytyvät kaikki vuoden aikana julkistetut pörssitiedotteet aikajärjestyksessä.

Hallituksen toimintakertomus

Avainluvut

Konsernin tilikauden liikevaihto oli 132,3 milj. euroa (2012: 142,7), jossa oli pienennystä edelliseen vuoteen 7,3 prosenttia. Liiketulos vastaavalta ajalta oli -2,9 milj. euroa (-0,9) ja tulos osaketta kohden -0,97 (-0,51) euroa. Liiketoiminnan rahavirta tammi–joulukuulta oli -0,1 milj. euroa (0,0). Omavaraisuusaste oli 37,6 prosenttia (41,4) ja nettovelkaantumisaste oli 51,2 prosenttia (32,8). Sijoitetun pääoman tuotoksi tilikaudelta muodostui -7,9 (-2,7) prosenttia.

Markkinatilanne

Toimistokalustekysyntä Suomessa jatkui loppuvuonna edelleen heikkona. Kysyntä Suomessa kohdistuu tällä hetkellä pitkälti erilaisiin toimistojen muutos- ja tehostamisprojekteihin uudiskohteiden sijaan. Myös Ruotsissa markkinatilanne heikentyi loppuvuotta kohden. Sen sijaan Puolan markkinat ovat olleet edelleen normaalitasolla.

Toimistorakentamisesta kertovat tilastot ovat saatavilla vuoden 2013 kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta ja ne kertovat, että Suomessa valmistui kyseisenä aikana neliömääräisesti 61 prosenttia vähemmän toimistorakennuksia kuin edellisenä vuonna. Toimistojen rakennuslupia on vastaavana aikana myönnetty 49 % vähemmän ja toimistorakennuksia on alettu rakentaa noin 66 prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Toimistorakentamisen aktiviteetti on ollut edelleen alhaisella tasolla, mutta huomioitavaa oli myönnettyjen rakennuslupien ylittäneen vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä edellisvuoden vastaavan luvun 35 %:lla. Toki lyhyestä aikajänteestä johtuen siitä ei voi vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Konsernirakenne

Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia katsauskauden aikana.

Liikevaihto Liiketulos

Segmenttiraportointi

Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin operatiiviseen rakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos, sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluista Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 27.

Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön hallinto ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle.

Investoinnit ja poistot

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee myynti ja hallinto.

Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n ja Tulosyksikkö Internationalin liiketoiminnat. Tulosyksikkö Internationalin päämarkkinaalueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro. Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Venäjällä myynti on organisoitu omien yhtiöiden toimesta, ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.

Tulosyksiköille tuotannon ja hankinnat tekee konsernin Supply Chain Management -yksikkö, jolla on logistiikkakeskukset Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa.

Liikevaihto

Konsernin tammi–joulukuun liikevaihto oli 132,3 milj. euroa (142,7), jossa oli pienennystä edelliseen vuoteen 7,3 prosenttia. Suomen vaikea markkinatilanne heijastui myös Suomen tulosyksikön liikevaihdossa. Liikevaihto Suomessa kuten myös Puolassa

Tulos/osake ja osingot Velkaantumisaste Omavaraisuusaste

Osinko/osake (*hallituksen ehdotus) Osinko/osake (*hallituksen ehdotus)

pieneni. Ruotsissa koko vuoden liikevaihto sen sijaan oli edellisvuoden tasolla. Muilla markkinoilla Tanskan liiketoiminnan siirtäminen vuoden 2012 lopulla omasta tytäryhtiöstä jälleenmyyjälle pienensi katsauskaudella hieman (2,2 %) konsernin liikevaihtoa. Venäjän liikevaihto kasvoi edelleen, mutta alueen liikevaihto on konsernin näkökulmasta vielä vähäistä.

Tulosyksikkö Suomen liikevaihto pieneni 5,9 %. Tulosyksikkö Ruotsi & Norjassa liikevaihto pieneni 1,2 prosenttia ja tulosyksikkö Puolassa 6,8 prosenttia paikallisissa valuutoissa. Valuuttakurssimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutus konsernin liikevaihtoon.

Konsernin tulos

Tilikauden liiketulos oli -2,9 milj. euroa (-0,9), joka oli -2,2 prosenttia (-0,6) liikevaihdosta. Konsernin liiketulosta paransi 0,9 miljoonaa euroa Nummelassa olleen asuinkiinteistön myynti.

Huolimatta konsernin kulutason pienentymisestä tammi–joulukuun liiketulos heikkeni edellisvuodesta johtuen liikevaihdon selkeästä supistumisesta.

Konsernin kiinteät kulut ovat asteittain pienentyneet tilikauden aikana jo toteutettujen toimenpiteiden seurauksena. Konserni käynnisti kolmannella vuosineljänneksellä

Oma pääoma

Velkaantumisaste-%

toimenpiteiden suunnittelun kulutasonsa alentamiseksi, jolla tavoitellaan vuositasolla noin 6 miljoonan euron kustannussäästöjä. Ohjelma toteutuu vuoden 2014 loppuun mennessä, jonka jälkeen säästöt realisoituvat täysimääräisinä. Toimenpiteiden ajoituksesta johtuen ohjelman vaikutus vuoden 2014 kustannuksiin on arviolta noin kolmasosa kokonaissäästötavoitteesta. Näillä toimenpiteillä konsernin kustannusrakennetta muokataan vastaamaan yhtiön muuttunutta toimintaympäristöä.

Osana säästöohjelmaa yhtiössä käynnistettiin Suomessa elokuussa 2013 yhteistoimintaneuvottelut, jotka saatiin päätökseen lokakuun alussa. Neuvotteluissa päästiin lopputulokseen, jolla konsernin kustannustaso pienenee 35 henkilön kustannuksia vastaavasti vuoden 2014 loppuun mennessä.

Tammikuussa 2014 konserni käynnisti tuotannon tehostamiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut. Tehostamista tavoitellaan tuotannon siirroilla Nummelassa, Riihimäellä ja Puolan Varsovassa sijaitsevien konsernin yksiköiden välillä. Tähän mennessä toteutettujen ja käynnissä olevien toimenpiteiden osuuden 6 miljoonan euron säästöohjelmasta arvioidaan yhteensä olevan vuositasolla noin 3,5 miljoonaa euroa. Lisätoimenpiteiden valmistelu säästötavoitteen saavuttamiseksi jatkuu.

Konserni kuitenkin samanaikaisesti panostaa voimavaroja parantaakseen kykyänsä tarjota entistäkin laadukkaampia kokonaisratkaisuja palveluineen, erityisesti vastaamaan lisääntyvään Activity Based Office -asiakastarpeeseen. Konsernin tavoitteena on vahvistaa edelläkävijän asemaansa kokonaisratkaisujen toimittajana ja johtavana palvelujentuottajana toimistoihin sekä muihin työympäristöihin.

Tulos ennen veroja oli -4,4 milj. euroa (-1,8) ja tulos verojen jälkeen oli -3,9 milj. euroa (-2,0). Katsauskauden tulosta heikensi rahoituskuluihin kirjattu 0,6 milj. euron suuruinen varaus Martela Oyj:n osakkuusyritykselleen P.O. Korhonen Oy:lle antaman lainatakauksen realisoitumista varten.

Rahoitusasema

Konsernin rahoitusasema on heikentynyt, mutta edelleen vakaa. Liiketoiminnan rahavirta tammi–joulukuulta oli tappiollisesta tuloksesta huolimatta vain lievästi negatiivinen -0,1 milj. euroa (0,0). Käyttöpääoman tehokkaaseen käyttöön kiinnitetään edelleen erityistä huomiota.

Korolliset velat olivat kauden lopussa 16,0 milj. euroa (16,2) ja korollinen nettovelka oli 11,2 milj. euroa (8,7). Nettovelkaantumisaste kauden lopussa oli 51,2 prosenttia (32,8) ja omavaraisuusaste oli 37,6 prosenttia (41,4). Nettorahoituskulut olivat -1,2 milj. euroa (-0,6). Rahoituskulut sisältävät 0,6 milj. euron varauksen Martela Oyj:n osakkuusyritykselleen P.O. Korhonen Oy:lle annetun lainatauksen realisoitumiseen. Nykyiset rahoitusjärjestelyt eivät sisällä kovenanttisitoumuksia.

Taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 58,6 milj. euroa (64,6).

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit tammi–joulukuulta olivat 3,0 milj. euroa (4,0). Martelan merkittävin investointi katsauskaudella on ollut panostus uuteen toiminnanohjausjärjestelmään, joka otettiin käyttöön

Suomessa keväällä 2013. Muutoin investoinnit olivat normaaleja juoksevia ylläpito- ja korvausinvestointeja.

Henkilöstö

Konsernin työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 770 henkilöä (806), jossa oli vähennystä 4,5 prosenttia. Vuonna 2013 palkat ja palkkiot olivat yhteensä 30,1 milj. euroa (31,0). Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut esitetään tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 3.

Tuotekehitys, tuotteet ja viestintä

Uusien tuotteiden kehittäminen jatkui kiivaana vuoden aikana. 'New Way Of Working' -trendi vahvistui vuoden kuluessa. Kyseessä on työn tekemisen perustavanlaatuinen muuttuminen perinteisestä toimistotyöstä liikkuvammaksi. Työ ei ole enää samalla tavalla sidottu aikaan ja paikkaan kuin aikaisemmin. Tämä suuri muutos työn tekemisessä heijastuu mallistoon; kalusteiden pitää tukea ja antaa virikkeitä työn tekemiseen uudella tavalla ja uusissa paikoissa. Työskentelytavat elävät jatkuvassa muutoksessa sekä muuttuvat trendit vaikuttavat edelleen toimialaa koko ajan nopeasti muuttaen. Martela reagoi asiakastarpeen muuttumiseen uusilla tuotteilla ja tilakonsepteilla. Markkinoinnin pääteemana Martela rekisteröi heinäkuussa 2013 Inspiring Office® by Martela -tilakonseptin. Syksyllä Martelatalossa järjestetyssä Open Day -tapahtumassa pääteemana oli juuri Inspiring Office® by Martela -tilakonsepti. Tapahtumassa lanseerattiin lukuisia teemaa tukevia mallistouutuuksia kuten Pod-sarjaa täydentävä PodMeeting-kokoontumistila.

Martela on myös johtava oppimistilojen kalustaja Suomessa. Tähän ympäristöön Martela tarjoaa Inspiring School -konseptin. Oppilaskalusteissa muunneltavien opetustilojen uutena pöytänä lanseerattiin Salmiakki-pöytä, jonka muoto tukee luokkahuoneen mielikuvituksellisia pöytäratkaisuja. Se tuo uusia mahdollisuuksia kalustaa oppimisympäristöjä tarjoamalla keskelle tilaa sijoitettavan pyöreän sohvan. Lisäksi koulumallistoon erityisesti suunnattu pyöreä Movie Button -sohva täydensi Movie-tuoteperhettä.

Merkittävänä tuotejulkistuksena vuoden aikana oli myös Alku-työpöytäsarjan myynnin aloitus. Alku-sarjassa on dynaamisesti muotoiltuja kevyitä työpöytiä; tyypillisiä avaintuotteita nykyaikaisessa toimistossa. Alkuun saa useita erilaisia versioita ja suosiotaan myös kasvattava workbenchtyöpöytäyhdistelmä on osa tuoteperhettä. Materiaalien valinnan vaikutus muuttuvassa työympäristössä herättää yhä enemmän keskustelua. Siten Martelan vakiomallistoon Exceed- ja Canti-pöytiin tuotiin kansivaihtoehtona myös linoleum. Face-seinäkesarjan printtikuviot toivat vaihtelua perinteisiin seinäkemateriaaleihin.

Vastuullisuus

Vastuullisuus sisältyy Martelan arvoihin, toimintaperiaatteisiin sekä liiketoimintastrategiaan. Martelan tuotteet suunnitellaan kestämään aikaa niin ulkonäön kuin käytettävyyden osalta. Martelan palvelut auttavat huolehtimaan työympäristöistä ja kalusteista niiden elinkaaren ajan. Huolto- ja kierrätyspalveluilla pidennetään kalusteiden käyttöikää, ja usein ne kestävät omistajalta toiselle. Tehokas kierrätysprosessi sekä Martela Outlet -myymälät mahdollistavat asiakkaille vastuullisen ja kustannustehokkaan kalusteiden kierrätyksen.

Kuluneen vuoden aikana henkilökunnan kouluttamista konsernin vastuullisen liiketavan periaatteiden toteuttamiseen jatkettiin. Tämä Martela Corporate Code of Conduct sisältää konkreettisia toimintaohjeita ja -vaatimuksia niin Martelassa työskenteleville kuin Martelan yhteistyökumppaneille. Koulutus on jokavuotinen.

Kolmas GRI-protokollan mukainen vastuullisuusraportti valmistui toukokuun aikana. Vastuullisuus on jo hyvin vakiintunut osaksi Martelan johtamista, toimintasuunnitelmia ja toimenpiteitä. Martela käynnisti

myös alkuvuonna Citizen Day -hankkeen. Siinä Martelan työntekijä voi osallistua työaikanaan hyödylliseen hoitotyöhön mm. vanhainkodeissa.

Martela hyödyntää toimintajärjestelmässään ISO 9001:2000 ja ympäristöjohtamisessa ISO 14001:2004 -standardia.

Osake

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus, joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. K-osakkeita on yhteensä 604.800 ja A-osakkeita on yhteensä 3.550.800 kpl.

Tilikauden aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 629.357 kappaletta (422.271), mikä vastaa 17,7 prosenttia (11,9) A-osakkeiden kokonaismäärästä.

Vaihdon arvo oli 2,6 milj. euroa (2,5) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 5,02 euroa ja kauden lopussa 3,35 euroa. Tilikauden aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 5,50 euroa ja alimmillaan 3,30 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 5,38 euroa (6,51).

Omat osakkeet

Tammi–joulukuun aikana yhtiö ei ole ostanut omia osakkeitaan. Omia A-osakkeita omistettiin 31.12.2013 yhteensä 67.700 kappaletta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,4 prosenttia kaikista äänistä.

Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Osakkeet on vuonna 2013 konsernitilinpäätöksessä käsitelty

omassa pääomassa. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2013 jäljellä 38.647 kappaletta.

Vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.3.2013. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2012 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkoa 0,20 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 26.3.2013.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän ja hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heikki Ala-Ilkka, Heikki Martela, Pekka Martela, Pinja Metsäranta, Yrjö Närhinen ja Jaakko Palsanen sekä uutena jäsenenä Kirsi Komi. Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutus on voimassa vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Uusi hallitus kokoontui yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Ala-Ilkan ja varapuheenjohtajaksi Pekka Martelan.

Hallinto

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudattaa Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010.

Yhtiö on laatinut uuden hallintokoodin mukaisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Lisätietoa Martelan hallinnosta on yhtiön verkkosivuilla sekä yhtiön vuosikertomuksessa.

Riskit

Suurimpien riskien paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleiseen talouden kehittymiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysyntään. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin. Martelan tehtailla tuotteiden kokoonpano on automatisoitu ja se perustuu komponenttien alihankintaan sekä omaan kokoonpanoon. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedossa kohdassa 28.

Lähiajan riskit

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen.

Riskeistä on yksityiskohtaisemmin kerrottu yhtiön vuosikertomuksessa "hallinnointi-osiossa".

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Konsernissa käynnistettiin 9.1.2014 yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat Martela Oyj:n työntekijöitä Nummelan ja Riihimäen toimipisteissä.

Martela tiedotti 3.2.2014, että Martela Oyj:n ja Artek Oy Ab:n yhteisyrityksen P.O. Korhonen Oy:n toiminta on päätetty lopettaa kannattamattomana. Useista liiketoiminnan kehittämis- ja tehostamistoimenpiteistä huolimatta yhtiön perusliiketoimintaa ei saatu kannattavaksi eikä myöskään tilanteen uskottu muuttuvan pitkällä aikavälillä. P.O. Korhonen Oy:n hallitus päätti 3.2.2014 hakea yhtiön konkurssiin. Yhtiön päävelkojia ovat sen omistajat, Martela Oyj ja Artek Oy Ab. Jatkossa Martela hankkii osan P.O. Korhonen Oy:n aikaisemmin valmistamista tuotteista ulkopuolisilta alihankkijoilta.

P.O. Korhonen Oy:n liikevaihto vuonna 2013 oli noin 3 miljoonaa euroa.

Tilikauden jälkeisiin tapahtumiin ei liity olennaisia muita tiedotettavia asioita ja toiminta on jatkunut suunnitelmien mukaisesti.

Näkymät vuodelle 2014

Martela-konsernin vuoden 2014 liikevaihdon arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla ja liiketuloksen paranevan edellisvuodesta. Konsernin liiketulos kertyy normaalista kausivaihtelusta johtuen loppuvuosipainotteisesti.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2013 ei makseta osinkoa.

Varsinainen yhtiökokous

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 13.3.2014 klo 15.00 Martelatalossa, Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä pörssitiedotteena.

Segmenttien liikevaihto

(meur)	Tulosyksikkö Suomi	Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja	Tulosyksikkö Puola	Muut segmentit	Yhteensä
1.1.2013-31.12.2013
Ulkoinen liikevaihto	92,3	20,5	11,7	7,8	132,3
Sisäinen liikevaihto	0,0	1,7	0,1	10,1	11,8
Yhteensä 2013	92,3	22,2	11,8	17,9
1.1.2012-31.12.2012
Ulkoinen liikevaihto	98,1	20,1	12,7	11,9	142,7
Sisäinen liikevaihto	0,0	2,2	0,0	13,2	15,4
Yhteensä 2012	98,1	22,3	12,7	25,1
Ulkoinen liikevaihto muutos %	-5,9 %	2,0 %	-7,6 %	-34,4 %	-7,3 %

Henkilöstö keskimäärin alueittain

	1-12 / 2013	1-12 / 2012
Suomi	620	637
Skandinavia	58	76
Puola	80	81
Venäjä	12	12
Konserni yhteensä	770	806

MARTELAN tilinpäätös 2013 Konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma

(1 000 eur)	Viite	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Liikevaihto	1	132 293	142 686
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 352	409
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-325	-193
Materiaalit ja palvelut		-70 773	-73 859
Valmistus omaan käytöön		54	278
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	3	-38 160	-38 617
Poistot ja arvonalentumiset	4	-3 550	-3 421
Muut liiketoiminnan kulut	5	-23 780	-28 195
Liikevoitto (-tappio)		-2 889	-912
Rahoitustuotot	7	38	73
Rahoituskulut	7	-1 233	-706
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	12	-305	-300
Voitto (tappio) ennen veroja		-4 389	-1 845
Tuloverot	8	455	-203
Tilikauden voitto (tappio)		-3 934	-2 048
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät		337	-126
Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi		-81	31
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot		-80	230
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-3 758	-1 913
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-3 934	-2 048
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-3 758	-1 913
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton tulos/osake, €	9	-0,97	-0,51
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, €	9	-0,97	-0,51

Konsernin rahavirtalaskelma

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	132 033	143 990
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	353	394
Maksut liiketoiminnan kuluista	-131 746	-143 434
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	640	950
Maksetut korot	-475	-514
Saadut korot	24	33
Muut rahoituserät	-196	-126
Saadut osingot	1	1
Maksetut verot	-130	-346
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-136	-2
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 711	-3 504
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	38	15
Investoinnit muihin sijoituksiin	0	-200
Muiden sijoitusten luovutustulo	960	0
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	0	-2 975
Investointien rahavirta (B)	-1 713	-6 664
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	18 500	10 876
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-18 246	-7 762
Pitkäaikaisten lainojen nostot	1 283	4 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 502	-3 103
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-810	-1 822
Rahoituksen rahavirta (C)	-775	2 189
Rahavarojen muutos (A+B+C), lisäys +, vähennys -	-2 624	-4 477
Rahavarat tilikauden alussa 1)	7 589	11 947
Rahavarojen muuntoero	-107	120
Rahavarat tilikauden lopussa 1)	4 858	7 589

MARTELAN tilinpäätös 2013 Konsernitilinpäätös, ifrs

Konsernitase

(1 000 eur)	Viite	31.12.2013	31.12.2012
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	6 403	6 031
Aineelliset hyödykkeet	11	11 767	12 881
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	12	0	42
Myytävissä olevat sijoitukset	14, 15	55	55
Sijoituskiinteistöt	13	600	600
Saamiset	14, 16	0	10
Eläkesaaminen	26	0	55
Laskennalliset verosaamiset	17	373	393
Pitkäaikaiset varat yhteensä		19 198	20 067
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18	10 913	12 885
Myyntisaamiset	14, 19	22 332	22 586
Lainasaamiset	14, 19	87	124
Siirtosaamiset	14, 19	1 227	1 298
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	14, 20	0	0
Rahavarat	21	4 857	7 589
Lyhytaikaiset varat yhteensä		39 416	44 483
Varat yhteensä		58 614	64 550

OMA PÄÄ OMA JA VELAT	Viite	31.12.2013	31.12.2012
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	23
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Muut rahastot		-9	-9
Omat osakkeet *		-1 050	-1 050
Muuntoerot		-86	-6
Kertyneet voittovarat		14 831	19 319
Oma pääoma yhteensä		21 802	26 370
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	17	846	1 269
Muut pitkäaikaiset velat		0	151
Eläkevelvoitteet	26	637	904
Rahoitusvelat	14, 25	8 645	9 331
Pitkäaikaiset velat yhteensä		10 128	11 655

MARTELAN tilinpäätös 2013 Konsernitilinpäätös, ifrs

Lyhytaikaiset velat	Viite	31.12.2013	31.12.2012
Korollinen
Rahoitusvelat	14, 25	6 731	6 010
Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä		6 731	6 010
Koroton
Saadut ennakot	14, 27	627	777
Ostovelat	14, 27	7 346	8 268
Siirtovelat	14, 27	6 423	6 655
Muut lyhytaikaiset velat	14, 27	4 990	4 815
Varaukset	7, 27	566	0
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä		19 952	20 515
Velat yhteensä		36 811	38 180
Oma pääoma, varaukset ja velat yhteensä		58 614	64 550

*Osakepalkkiojärjestelmään hankitut ja luovutetut osakkeet näytetään kirjanpidollisesti omissa osakkeissa. Katso liitetiedot, kohta 23.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(1 000 eur)
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muut rahastot	Omat osakkeet	Muunto erot	Kertyneet voitto varat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2012	7 000	1 116	117	-1 050	-236	23 809	30 756
Uudistetun IAS 19:n takautuva soveltaminen						-778	-778
Oikaistu oma pääoma 1.1.2012	7 000	1 116	117	-1 050	-236	23 031	29 978
Laaja tulos
Tilikauden tulos						-2 048	-2 048
Muuntoerot					230		230
Tilikauden laaja tulos yhteensä					230	-2 048	-1 818
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako						-1 822	-1 822
Johdon kannustinjärjestelmä						-50	-50
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä						-1 872	-1 872
Oma pääoma 31.12.2012	7 000	1 116	117	-1 050	-6	19 111	26 288
Oma pääoma 1.1.2013	7 000	1 116	117	-1 050	-6	19 889	27 066
Uudistetun IAS 19:n takautuva soveltaminen			-126			-778	-904
Uudistetun IAS 19:n takautuva soveltaminen, laskennalliset verot						208	208
Oikaistu oma pääoma 1.1.2013	7 000	1 116	-9	-1 050	-6	19 319	26 370
Laaja tulos
Tilikauden tulos						-3 934	-3 934
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna)
Muuntoerot					-80		-80
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä
johtuvat erät (sis. laskennalliset verot)						256	256
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-80	-3 678	-3 758
Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako -810 -810 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -810 -810 Oma pääoma 31.12.2013 7 000 1 116 -9 -1 050 -86 14 831 21 802

Lisäinformaatiota on esitetty liitetiedoissa 23 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot ja 24 Osakeperusteiset maksut.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Martela Oyj on ergonomisten ja innovatiivisten kalusteiden toimittaja sekä tilamuutoksia toteuttava palveluyhtiö.

Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj. Emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, osoite Takkatie 1, 00370 Helsinki.

Kopio konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta Takkatie 1, Helsinki 37 ja sähköisenä versiona kotisivuilta www.martela.fi.

Martela Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 3.2.2014 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Martelan konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2013 voimassa olleiden kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön täydentävien vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on myös emoyhtiön ja konserniyhtiöiden tilikausi.

Martela on soveltanut 1.1.2013 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja: • Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutokset ovat vaikuttaneet vain konsernin muiden laajan tuloksen erien esitystapaan

• Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet: Merkittävimmät muutokset ovat seuraavat: kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin, ts. ns. putkimenetelmästä on luovuttu, ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Muutettua standardia on sovellettu takautuvasti siirtymäsääntöjen mukaisesti. Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu vertailukauden alun 1.1.2012 taseeseen. Vertailukauden 2012 tiedot on oikaistu muutetun standardin mukaisiksi. Lisätietoja on esitetty liitetiedossa 26 Eläkevelvoitteet. Muutosten vaikutukset eivät ole olleet merkittäviä.

• IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen: IFRS 13:een on yhdistetty vaatimukset käyvän arvon määrittämisestä sekä sitä koskevien tietojen esittämisestä tilinpäätöksessä. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta standardissa annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. IFRS 13 on laajentanut jonkin verran konsernitilinpäätöksen liitetietoja.

Muilla muutetuilla standardeilla ei ole ollut vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa johdon tekemistä harkintaan perustuvista ratkaisuista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Martela Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänivallasta tai muuten määräysvalta. Tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 %

yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta lasketaan konsernin omistusosuuden mukaisesti ja se esitetään tuloslaskelmassa omana eränään. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin: käytännössä kuukauden aikaisiin liiketapahtumiin käytetään kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöstä laadittaessa monetaariset omaisuuserät ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan myynnin ja ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden kauden laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssia ja taseet raportointikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinneista syntyvät muuntoerot ja hankinnan jälkeisistä omista pääomista syntyvät muuntoerot kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan ja katsotaan osaksi nettosijoitusta kyseiseen yksikköön. Kun tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

Julkiset avustukset

Valtioilta tai muilta vastaavilta tahoilta saadut julkiset avustukset tuloutetaan ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, kun ne ovat tuotoiksi kirjattavissa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan kyseisten hyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen vaikutusaikana.

Tuloutusperiaatteet

Tavaroiden myyntituotot tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajille. Pääsääntöisesti tavaroiden myyntituotot tuloutetaan tuotteiden luovutuksen yhteydessä sopimusehtojen mukaisesti. Myyntituotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa

menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilökunnan palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.

Eläkemeno (kauden työsuoritukseen perustuva meno) ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti. Eläkemeno sisältyy työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin. Etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät. Näitä ovat esimerkiksi vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät edut.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on yksi osakeperusteinen kannustejärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä maksettavaan osuuteen. Osakkeina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä maksettava osuus vieraaseen pääomaan. Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden

lukumäärästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Oletetun etuuden määrittämisessä on huomioitu osakepalkkion maksimimäärä, oletettu muiden kuin markkinaperusteisten tavoitteiden toteutuminen ja kyseiseen järjestelyyn kuuluvien henkilöiden vähentymä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Näiden tulosvaikutus esitetään laajassa tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Liikevoitto

Liikevoitto on konsernin toiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot sisältyvät liikevoittoon.

Tuloverot

Konsernin laajan tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muuten kuin tulosvaikutteisesti, eli joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät IFRS 1 -siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaisesti tehdyistä kiinteistöjen käypiin arvoihin arvostamisista. Laskennalliset verot arvostetaan perustuen

niihin verokantoihin, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoa ei poisteta vaan siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vuosittain tai useammin, jos muuttuneet olosuhteet viittaavat siihen, että sen arvo on saattanut alentua. Tällainen arviointi suoritetaan vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Liikearvo kohdistetaan tätä tarkoitusta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjataan liikearvon arvonalentumistappio, jos arvonalentumistestaus osoittaa, että liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Liikearvon arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitystoiminta konsernissa on aktiivista ja jatkuvaa ja olennaisten kehitysprojektien menot aktivoidaan silloin kun niiden aktivointikriteerit täyttyvät. Tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja laitteisiin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, IT-ohjelmat, patentit ja muut vastaavat oikeudet. Patentit, lisenssit ja muut oikeudet on arvostettu poistoilla ja

mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

Lisenssit	3–5 vuotta
IT-ohjelmat	3–10 vuotta
Asiakkuudet	4 vuotta
Tuotemerkit	6 vuotta
Patentit ja muut
vastaavat oikeudet	10 vuotta
Poistot kirjataan tasapoistoina.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon. Tämän jälkeen ne on arvostettu kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä.

Kun aineellisen hyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.

Poistot lasketaan todennäköisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan silloin, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	15–30 vuotta
Koneet ja kalusto	3–8 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan

vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai liiketoiminnan muissa kuluissa.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöiksi on konsernissa määritelty ne maa-alueet, joita pidetään toistaiseksi määrittelemätöntä käyttöä varten. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisten viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvoon sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Kun on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappioita ei mahdollisesti enää ole tai ne saattavat olla pienentyneet, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät vähennettynä kertyneillä poistoilla on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan aineellisia hyödykkeitä koskevien poistosuunnitelmien mukaan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina, joihin liittyvät maksut kirjataan laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Vaihto-omaisuuden arvo määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä lisäksi myös osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta

silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu johdannaiset ja sijoitukset sijoitusrahastoosuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat raportointikauden päättymispäivän markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Martela-konserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa tilikausilla 2013 ja 2012.

Lainat ja muut saamiset sisältävät johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Nämä varat sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myyntisaamiset ja muut saamiset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Näihin sijoituksiin on luokiteltu erilaisia listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka arvostetaan hankintamenoon silloin kun niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen

kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Muun muassa velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä arvonalentumisesta. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat jaetaan kahteen ryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin (lähinnä rahoituslaitoksilta otetut lainat, rahoitusleasing-velat sekä ostovelat) sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvelkoihin (johdannaisvelat).

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edellä mainitun luokittelun perusteella joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon. Luottolimiitit sisältyvät korollisiin lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Osakepääoma

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Osakepääoma jakautuu K- ja A-osakkeisiin. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet, mutta K-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni.

Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun ja hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Martela Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan osingonjakovelkoihin vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Konsernin rahoituskuluihin vuonna 2013 on kirjattu 566 teur suuruinen pakollinen varaus Martela Oyj:n osakkuusyritykselleen P.O. Korhonen Oy:lle antaman lainatakauksen mahdolliseen realisoitumiseen. Konsernilla ei ollut varauksia tilikauden 2012 päättyessä.

Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan ja omaisuuserien arvostuksiin. Arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat oletukset.

Arvonalentumistestaus

Pitkäaikaiset omaisuuserät arvioidaan mahdollisten arvonalentumiseen viittaavien merkkien havaitsemiseksi, jotka viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei olisi kerrytettävissä.

Poistojen kohteena olevien omaisuuserien osalta arvioidaan onko sellaisia tapahtumia tai muutoksia olosuhteissa, jotka viittaisivat, että kirjanpitoarvoa vastaava määrä ei olisi kerrytettävissä. Arvonalentumistappiona kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan määrän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän luovutuksesta johtuvilla menoilla vähennetty käypä arvo tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla omaisuuserän tuottama arvioitu vastainen nettorahavirta.

Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on korkeampi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Arvonalentumistappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan ainoastaan, jos olosuhteet muuttuvat tavalla, joka lisää kerrytettävissä olevaa

rahamäärää tappion kirjaushetkellä kerrytettävissä olleeseen rahamäärään nähden. Arvonalentumistappioita ei kuitenkaan voida peruuttaa yli sen arvon, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.

Liikearvon arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa.

Laskennalliset verosaamiset

Laskennallisten verosaamisten määrää arvioitaessa on otettu huomioon johdon tekemät konserniyhtiöiden tulevien tilikausien verotettavaa tuloa koskevat oletukset. Erilaiset sisäiset ja ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti laskennallisiin verosaamisiin. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi konsernin rakennejärjestelyt, verolainsäädännön muutokset (esim. verokantojen muutos tai vähennyskelpoisten vahvistettujen verotuksellisten tappioiden hyödyntämisajan muutos) ja verotussäännösten tulkintojen muutokset. Aiemmalla raportointikaudella kirjattu laskennallinen verosaaminen kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kuluksi, mikäli kyseisen yksikön ei arvioida kerryttävän riittävästi verotettavaa tuloa, jotta laskennallisen verosaamisen perusteena olevat väliaikaiset erot, kuten vahvistetut verotukselliset tappiot, voidaan hyödyntää.

Uusien ja muuttuneiden IFRS-standardien ja IFRICtulkintojen soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita Martela ei ole vielä soveltanut. Martela ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Konsernin johto arvioi, että uusilla ja muutetuilla standardeilla sekä tulkinnoilla ei ole merkittävää vaikutusta Martelan

konsernitilinpäätökseen niiden käyttöönoton yhteydessä.

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2013.

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittelee määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, joka perusteella arvioidaan, tuleeko yhteisö sisällyttää emoyrityksen konsernitilinpäätökseen. • IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11

painottaa yhteisjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisyritysten raportoinnissa on käytettävä jatkossa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu.

• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset kaikenlaisista omistuksista muissa yhteisöissä mukaan lukien yhteisjärjestelyt, osakkuusyritykset ja strukturoidut yhteisöt. IFRS 12 laajentaa liitetietoja, joita konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä. • IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11:n julkistamisen johdosta uudistettu IAS 28 sisältää vaatimukset yhteisyritysten sekä osakkuusyritysten yhdistelystä pääomaosuusmenetelmällä. • Muutokset IAS 32:een Rahoitusinstru-

mentit: esittämistapa (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät taseen rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevan sääntelyn vaatimuksia ja antavat lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta.

• Muutokset IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IAS 39:ään on lisätty poikkeussäännös, jonka perusteella suojaussuhteen ei katsota päättyvän tietyissä olosuhteissa, kun suojausinstrumentiksi määritetty johdannaisinstrumentti uudistetaan yhdeltä vastapuolelta keskusvastapuolelle säädösten tai määräysten seurauksena.

• IFRIC 21 Levies* (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Tulkinta tarkentaa julkisten maksujen (levies) kirjanpitokäsittelyä. Julkisesta maksusta johtuva velka on kirjattava silloin, kun lainsäädännössä määritelty, maksuvelvollisuuden aikaansaava tapahtuma tapahtuu. IFRIC 21:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuloverot, sakot tai muut rangaistusmaksut sekä sellaiset maksut, jotka kuuluvat muiden IFRS-standardien soveltamisalaan.

• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat 2011–2013* sekä 2010–2012*, joulukuu 2013) (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat neljää (2011–2013) ja seitsemää (2010–2012) standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* ja siihen tehdyt muutokset (standardin voimaantulopäivä määritetään myöhemmin): Koska IFRS 9 -hanke on kesken, standardin vaikutuksista Martelan konsernitilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää arviota.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ei arvioida olevan vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin niiden käyttöönoton yhteydessä.

1. Segmentti-informaatio

Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin operatiiviseen rakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos, sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluista Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 27.

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norjan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön hallinto ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee hallinto.

Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n ja Tulosyksikkö Internationalin liiketoiminnat. Tulosyksikkö Internationalin päämarkkinaalueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro. Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Venäjällä myynti on organisoitu omien yhtiöiden toimesta ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.

Tulosyksiköille tuotannon ja hankinnat tekee konsernin Supply Chain Management -yksikkö, jolla on logistiikkakeskukset Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa.

(1 000 eur)
Segmenttien liikevaihto	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Tulosyksikkö Suomi
ulkoinen	92 272	98 054
sisäinen	0	2
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
ulkoinen	20 524	20 095
sisäinen	1 658	2 222
Tulosyksikkö Puola
ulkoinen	11 710	12 673
sisäinen	61	1
Muut segmentit
ulkoinen	7 787	11 865
sisäinen	10 107	13 170
Liikevaihto yhteensä ulkoinen	132 293	142 686
Saadut tuotot tavaroiden myynnistä	119 232	130 546
Saadut tuotot palveluiden myynnistä	13 061	12 140
Yhteensä	132 293	142 686
Segmenttien liiketulos	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Tulosyksikkö Suomi	1 436	3 871
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja	-1 363	-720
Tulosyksikkö Puola	-676	-1 224
Muut segmentit	-1 635	-3 044
Muut	-650	205
Liiketulos yhteensä	-2 889	-912

Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n ja Tulosyksikkö Internationalin. Muut kohdassa esitetään jakamattomat konsernitoiminnot sekä kertaluonteiset myyntivoitot ja myyntitappiot.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Pitkäaikaiset varat	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2013	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2013
Suomi	6 403	10 636
Ruotsi	0	643
Muut alueet	0	488
Yhteensä	6 403	11 767
Pitkäaikaiset varat	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2012	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2012
Suomi	6 028	11 724
Ruotsi	0	636
Muut alueet	3	521
Yhteensä

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	38	15
Vuokratuotot	77	62
Julkiset avustukset	166	162
Muut liiketoiminnan tuotot	1 071	170
Yhteensä	1 352	409

Muut liiketoiminnan tuotot sisältävät asuinkiinteistön myyntituottoja 955 teur.

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Palkat ja palkkiot	-30 084	-30 988
Eläkekulut, maksupohjaiset	-4 881	-4 813
Eläkekulut, etuuspohjaiset, "oikaistu"	-380	-247
Osakepalkkioina maksettava osuus	0	-50
Muut henkilösivukulut	-2 815	-2 519
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-38 160	-38 617
Luontoisedut	-437	-403
Yhteensä	-38 597	-39 020

Kannustejärjestelmiin liittyviä palkkioita sivukuluineen on kirjattu tulokseen yhteensä -1 216 teur vuonna 2013 ja -731 teur vuonna 2012. Johdon palkat ja palkkiot sekä osakeperusteiset maksut esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 31 Lähipiiritapahtumat.

Henkilökunta	2013	2012
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	403	391
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	367	415
Henkilökunta keskimäärin, yhteensä	770	806
Henkilökunta vuoden lopussa	767	801
Henkilökunta Suomessa keskimäärin	620	637
Henkilökunta Ruotsissa keskimäärin	54	54
Henkilökunta Norjassa keskimäärin	4	4
Henkilökunta Tanskassa keskimäärin	0	18
Henkilökunta Puolassa keskimäärin	80	81
Henkilökunta Venäjällä keskimäärin	12	12
Yhteensä	770	806

4. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	-734	-654
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-811	-789
Koneet ja kalusto	-2 005	-1 931
Poistot yhteensä	-3 550	-3 374
Arvonalentumiset	0	-47
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-3 550	-3 421

5. Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut esitetään kululajeittain.

(1 000 eur)	1.1–31.12.2013	1.1–31.12.2012
Rahdit	-2 279	-2 775
Matkakulut	-1 575	-1 768
Liikekulut	-2 139	-2 154
Tietohallinto	-2 986	-2 448
Markkinointi	-2 793	-2 727
Ajoneuvot	-1 063	-1 620
Kiinteistökulut	-5 600	-6 324
Muut kulut	-5 345	-8 379
Yhteensä	-23 780	-28 195
Tilintarkastajan palkkiot	1.1–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Tilintarkastus	-137	-117
Veroneuvonta	0	-14
Muut palvelut	-9	-137
Yhteensä	-146	-268

Tilinpäätöksessä eritellyt tilintarkastajan palkkiot sisältyvät liikekulut erään.

6. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja -2 337 teur (-2 181 teur 2012).

7. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muista rahoitusvaroista	0	1
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	23	33
Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista	13	38
Muut rahoitustuotot	2	0
Yhteensä	38	73
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-458	-521
Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista	-24	-34
Muut rahoituskulut	-751	-151
Yhteensä	-1 233	-706
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-1 195	-633
Tulosvaikutteisia kurssieroja kirjattu yhteensä seuraavasti:
Myynnin kurssierot (sis. liikevaihtoon)	-580	424
Oston kurssierot (sis. ostojen oikaisueriin)	-151	-458
Rahoituserien kurssiero	-11	4
Kurssierot yhteensä	-742	-30

Varaukset

Muut rahoituskulut 2013 sisältävät varauksen -566 teur Martela Oyj:n osakkuusyritykselleen P.O. Korhonen Oy:lle antaman lainatakauksen realisoitumiseen.

8. Tuloverot

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Tilikauden tulovero	-91	-80
Edellisten tilikausien verot	67	-71
Laskennallisten verojen muutos	479	-52
Yhteensä	455	-203

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % (2012 24,5 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.

Tulos ennen veroja	-4 389	-1 845
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-878	-452
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	14	4
Edellisten tilikausien verot	0	71
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-36	-99
Verovapaat tulot	-12	-12
Vähennyskelvottomat kulut	366	309
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	-75	-74
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	166	456
Verot tuloslaskelmassa (+ = kulua, - = tuottoa)	-455	203

9. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	-3 934	-2 048
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000)	4 049	4 049
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	-0,97	-0,51

Yrityksellä ei ole laimentavia instrumenttejä.

10. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 eur)				1.1.2013– 31.12.2013				1.1.2012– 31.12.2012
	Aineet tomat hyödyk keet	Liikearvo	Kesken eräiset hankinnat	Yhteensä	Aineet tomat hyödyk keet	Liikearvo	Kesken eräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 652	883	2 443	8 978	5 057	883	1 644	7 584
Lisäykset	3 349	0	1 764	5 113	1 214	0	2 465	3 679
Vähennykset	0	0	-4 007	-4 007	-645	0	-1 666	-2 311
Kurssierot	0	0	0	0	26	0	0	26
Hankintameno 31.12.	9 001	883	200	10 084	5 652	883	2 443	8 978
Kertyneet poistot 1.1.	-2 947	0	0	-2 947	-2 885	0	0	-2 885
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	617	0	0	617
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-734	0	0	-734	-654	0	0	-654
Kurssierot	0	0	0	0	-25	0	0	-25
Kertyneet poistot 31.12.	-3 681	0	0	-3 681	-2 947	0	0	-2 947
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 705	883	2 443	6 031	2 172	883	1 644	4 699
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 320	883	200	6 403	2 705	883	2 443	6 031

Aineettomien hyödykkeiden lisäys johtuu toiminnanohjausjärjestelmän aktivoinnista.

Liikearvo

Konsernin liikearvo 883 teur (883 teur vuonna 2012) liittyy Grundell yrityskauppaan jonka Martela teki 31. joulukuuta 2011. Rahavirtaa tuottava yksikkö on kohdistettu kokonaisuudessaan segmenttiin Tulosyksikkö Suomi. Ennakoidut rahavirrat saavutetaan edelleen tehostamalla palvelutoimintoja, joka parantaa palveluprosessien laatua ja tehostaa palvelulogistiikkaa. Entistä kattavammat, palveluista ja tuotteista koostuvat ratkaisut voidaan toteuttaa yksinkertaisemmalla palveluketjulla. Lisäksi Martelasta tapahtuvassa myynnissä voidaan aikaisempaa paremmin hyödyntää toiminnallisesti integroitua palveluliiketoimintaa, mikä lisää palveluiden myyntiä jatkossa.

Arvonalentumistestaus

Liikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin jos on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla ennakoidut rahavirrat, jotka perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin kasvuun ja kannattavuuteen liittyen. Suunnitelmat kattavat viiden vuoden ajanjakson, huomioiden liiketoiminnan viimeaikaisen kehityksen. Ennakoitu kannattavuus ajanjaksolla huomioi maltillisesti yllämainitut synergiaedut ja kasvuksi on arvioitu keskimäärin 3,4 %. Testimallin käyttö vaatii

arvioita ja olettamia liittyen markkinoiden kasvuun ja yleiseen korkotasoon. Käytetty, ennen veroja määritelty diskonttauskorko on 12,9 %, joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Viiden vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ennakoitu käyttämällä 0 % myynnin kasvua. Suoritetun testauksen perusteella liikearvon alentamiselle ei ole tarvetta.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Liikearvon alentumistappion toteutuminen edellyttäisi, että toteutuva liikevoittotaso (EBIT) olisi 53,9 % alhaisempi kuin johdon tilinpäätöspäivän mukainen arvio tai että diskonttauskorko olisi yli 40 %.

11. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)
1.1.2013–31.12.2013	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	66	25 255	34 387	34	801	60 543
Lisäykset	0	348	2 200	0	165	2 713
Vähennykset	-3	-25	-4 443	0	-818	-5 289
Kurssierot	0	-66	-244	0	0	-310
Hankintameno 31.12.	63	25 512	31 900	34	148	57 657
Kertyneet poistot 1.1.	0	-19 425	-28 237	0	0	-47 662
Vähennysten kertyneet poistot	0	25	4 326	0	0	4 351
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-811	-2 006	0	0	-2 817
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	0	23	215	0	0	238
Kertyneet poistot 31.12.	0	-20 188	-25 702	0	0	-45 890
Kirjanpitoarvo 1.1.	66	5 830	6 150	34	801	12 881
Kirjanpitoarvo 31.12.	63	5 324	6 198	34	148	11 767
1.1.2012–31.12.2012	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut ainelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	67	24 909	33 599	34	327	58 936
Lisäykset	0	271	1 196	0	682	2 149
Vähennykset	0	-6	-734	0	-208	-948
Kurssierot	-1	81	326	0	0	406
Hankintameno 31.12.	66	25 255	34 387	34	801	60 543
Kertyneet poistot 1.1.	0	-18 617	-26 668	0	0	-45 285
Vähennysten kertyneet poistot	0	5	637	0	0	642
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-789	-1 931	0	0	-2 720
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	0	-24	-275	0	0	-299
Kertyneet poistot 31.12.	0	-19 425	-28 237	0	0	-47 662
Kirjanpitoarvo 1.1.	67	6 292	6 931	34	327	13 652
Kirjanpitoarvo 31.12.	66	5 830	6 150	34	801	12 881

	31.12.2013	31.12.2012
Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo	3 100	3 155

59

Aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasing-sopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasing-sopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:

			1.1.2013– 31.12.2013			1.1.2012– 31.12.2012
	Koneet ja kalusto	Rakennukset	Yhteensä	Koneet ja kalusto	Rakennukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 229	729	3 958	3 033	702	3 735
Lisäykset	322	0	322	201	0	201
Vähennykset	0	0	0	-5	0	-5
Kurssierot	0	-23	-23	0	27	27
Hankintameno 31.12.	3 551	706	4 257	3 229	729	3 958
Kertyneet poistot 1.1.	-2 956	-418	-3 374	-2 644	-332	-2 976
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-283	-72	-355	-312	-72	-384
Kurssierot	0	12	12	0	-14	-14
Kertyneet poistot 31.12.	-3 239	-478	-3 717	-2 956	-418	-3 374
Kirjanpitoarvo 1.1.	273	311	584	389	370	759
Kirjanpitoarvo 31.12.	312	228	540	273	311	584

Vuonna 2007 on myyty Ruotsin Bodaforsin tehdaskiinteistö ja osa tiloista on vuokrattu takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on luokiteltu rahoitusleasingsopimukseksi.

12. Osuudet osakkuusyrityksissä

	2013	2012
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	0	42

Tuloslaskelmaan kirjattu omistusosuuden mukainen osuus yhtiön tuloksesta:

(1 000 eur)	2013	2012
Tilikauden alussa	-658	-358
Osuus tilikauden tuloksesta	-306	-300
Tilikauden lopussa	-964	-658

Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio

(1 000 eur)	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	Tilikauden tulos	Omistusosuus (%)
2013
P.O. Korhonen Oy	Suomi	1 336	2 727	3 276	-599	51
	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	Tilikauden tulos	Omistusosuus (%)
2012
P.O. Korhonen Oy	Suomi	1 816	2 607	3 746	-588	51

P.O. Korhonen (ent. Fiota)

Artek Oy Ab ja Martela Oyj allekirjoittivat 17.1.2011 sopimuksen uuden yhtiön perustamisesta. Osakassopimuksen peruusteella Martelalla ei ole yhtiössä IAS 27 tarkoittamaa määräysvaltaa. Yhtiön luvuista liitetään Martelan konsernituloslaskelmaan ainoastaan Martelan omistusosuuden mukainen osuus yhtiön tuloksesta ja se raportoidaan konserni tuloslaskelmassa rivillä osuus osakkuusyhtiön tuloksesta.

13. Sijoituskiinteistöt

Kiinteistö Oy Ylähangan maa-alue on luokiteltu sijoituskiinteistöksi ja sen käypä arvo 31.12.2013 on 600 teur (600 teur 2012). Konserni on luokitellut kaikkien

sijoituskiinteistöjensä käypien arvojen hierarkian tasoksi 3, koska havannoitavissa olevia markkinatietoja ei ole kattavasti käytettävissä käypää arvoa määritettäessä.

14. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

(1 000 eur)	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpito arvot	Käypä arvo	Liite
2013 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korottomat saamiset	0			0	0	16
Muut rahoitusvarat		55		55	55	15
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22 419			22 419	22 419	19
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	22 419	55		22 474	22 474
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			8 645	8 645	8 645	25
Muut velat			0	0	0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			6 730	6 730	6 730	25
Ostovelat ja muut velat			12 360	12 360	12 360	27
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin			27 735	27 735	27 735
2012 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korottomat saamiset	10			10	10	16
Muut rahoitusvarat		55		55	55	15
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22 746			22 746	22 746	19
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	22 756	55		22 811	22 811
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			9 331	9 331	9 331	25
Muut velat			151	151	151
Lyhytaikaiset rahoitusvelat				0	0
Korolliset velat			6 010	6 010	6 010	25
Ostovelat ja muut velat			13 126	13 126	13 126	27
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin			28 618	28 618	28 618

Jokaisesta rahoitusvarojen ja -velkojen luokasta on esitetty lisätietoja taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa.

15. Muut rahoitusvarat

(1 000 eur)
Myytävissä olevat sijoitukset	31.12.2013	31.12.2012
Tasearvo kauden alussa	55	55
Muutos kaudella	0	0
Tasearvo kauden lopussa	55	55

Myytävissä olevat sijoitukset sisältää noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voi luotettavasti arvioida.

16. Pitkäaikaiset saamiset

(1 000 eur)	31.12.2013	31.12.2012
Lainasaamiset	0	10

17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

(1 000 eur)
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2013 aikana	1.1.2013	Kirjattu tuloslaskel maan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssierot	Ostetut/ myydyt liiketoimin not	31.12.2013
Laskennalliset verosaamiset
Eläkevelvoitteet	208	0	-81	0	0	127
Muut väliaikaiset erot	185	61	0	0	0	246
Yhteensä	393	61	-81	0	0	373
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon arvostetuista rakennuksista	889	-229	0	0	0	660
Eläkevelvoitteet	13	-13	0	0	0	0
Muut väliaikaiset erot	367	-181	0	0	0	186
Yhteensä	1 269	-423	0	0	0	846
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-876	484	-81	0	0	-473

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2012 aikana (oikaistu)	1.1.2012	Kirjattu tuloslaskel maan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssierot	Ostetut/ myydyt liiketoimin not	31.12.2012
Laskennalliset verosaamiset
Eläkevelvoitteet, oikaisu*	208	0	0	0	0	208
Muut väliaikaiset erot	407	-236	0	15	0	185
Yhteensä	615	-236	0	15	0	393
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon arvostetuista rakennuksista	970	-81	0	0	0	889
Eläkevelvoitteet	38	-25	0	0	0	13
Muut väliaikaiset erot	451	-84	0	0	0	367
Yhteensä	1 459	-190	0	0	0	1 269
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-843	-46	0	15	0	-876

IAS 19 Työsuhde-etuudet standardin käyttöönotosta johtuva oikaisu

Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu verotuksellisista tappioista, joita ei todennäköisesti voida hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Tällaisia tappioita oli vuoden 2013 tulokset huomioon otettuna n. 12,0 meur (9,6). Näillä tappioilla ei tämän hetkisen tietojen mukaan ole vanhenemisaikaa.

18. Vaihto-omaisuus

(1 000 eur)	31.12.2013	31.12.2012
Aineet ja tarvikkeet	8 304	9 746
Keskeneräiset tuotteet	977	900
Valmiit tuotteet	1 632	2 238
Yhteensä	10 913	12 885

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta -734 teur (-946 teur 2012).

19. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset

(1 000 eur)	31.12.2013	31.12.2012
Myyntisaamiset	22 332	22 586
Lainasaamiset	87	124
Siirtosaamiset
Henkilöstökuluista	275	105
Rojalteista	6	11
Korkotuotoista	0	0
Johdannaisista	0	0
Muista rahoitussaamisista	0	36
Menoennakoista	773	419
Muista	173	728
Siirtosaamiset yhteensä	1 227	1 298
Tuloverosaamiset	0	0
Saamiset yhteensä	23 646	24 008

Myyntisaamisten ja muiden kuin johdannaisiin perustuvien saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan olennaisilta osin niiden käypää arvoa näiden saamisten lyhyen maturiteetin vuoksi.

20. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Yhtiöllä ei ole ollut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja vuosina 2013 ja 2012.

21. Rahavarat

(1 000 eur)	31.12.2013	31.12.2012
Käteinen raha ja pankkitilit	4 857	7 589
Talletukset	0	0
Yhteensä	4 857	7 589

22. Johdannaissopimukset

Martela voi käyttää johdannaisia esimerkiksi valuuttapositionsa suojautumiseen, mutta ei lähtökohtaisesti sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Yhtiöllä ei ollut johdannaisia tilikausien 2012 tai 2013 aikana.

23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakepääoma

Maksettu kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 7.000.000 eur. Yhtiöjärjestyksen mukainen enimmäispääoma on 14.000.000 eur ja vähimmäispääoma on

3.500.000 eur. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,68 eur. K-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeilla 1 ääni. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.

Osakepääoman muutokset	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kpl	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Omat osakkeet	Omat osakkeet Osakepalkkio järjestelmä	Yhteensä
1.1.2012	4 049 253	7 000	1 116	-721	-329	7 066
Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet *
Luovutetut osakkeet *					186	186
Palautuneet osakkeet					-25	-25
Osakeanti
31.12.2012	4 049 253	7 000	1 116	-721	-329	7 066
31.12.2013	4 049 253	7 000	1 116	-721	-329	7 066

Martela Oyj omistaa 67.700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä on 1,6 % kaikista osakkeista ja 0,4 % kaikista äänistä.

* Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle Evli Alexander Management Oy:lle. Osakkeet ovat Evli Alexander Management Oy:n omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta ne on vuonna 2012 ja 2013 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa ikään kuin Martela olisi hankkinut omia osakkeita.

Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2013 jäljellä 38.647 kpl.

Oman pääoman muuntoerot sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen sijoitusten muuntoerot. Muut rahastot koostuvat vararahastoista. Ylikurssirahasto on aiemman osakeyhtiölain mukainen rahasto. Voimassa olevan osakeyhtiölain mukaan (1.9.2006 alkaen) se kuuluu sidottuun omaan pääomaan eikä ylikurssirahastoa ole mahdollista enää kerryttää. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa osakepääoman alentamista koskevien säännösten mukaisesti ja ylikurssirahastoa voidaan käyttää rahastokorotuksena osakepääoman korottamiseen. Omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. (ml. ao. transaktiomenot).

Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2013 ovat yhteensä 28.683.930,81 €.

24. Osakeperusteiset maksut

Martelan hallitus on 9.2.2010 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Martelan osakkeita yhdeltä yhden ja / tai yhdeltä kolmen kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Hallitus päättää ansaintajakson alkaessa ansaintajaksolle asetettavista kriteereistä ja niille asetettavista tavoitteista. Järjestelmästä maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2010 sidottiin konsernin liikevoittoon (EBIT). Järjestelmän palkkio maksetaan avainhenkilöille ansaintajakson päättymisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaa maksetaan se määrä, joka tarvitaan jaettavista osakkeista aiheutuviin veroihin ja veron luontoisiin maksuihin osakkeiden

antamishetkellä. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. Ansaituilla osakkeilla on pakollinen omistus 3 vuotta osakepalkkion käyttöönotosta.

Ansaintajaksot ovat 2010 ja 2010– 2012. Järjestelmässä annetaan palkkiona enintään 80.000 osaketta joista enintään 24.000 osaketta 2010 ansaintajaksolta ja rahaa maksetaan enintään se määrä, joka tarvitaan palkkioista avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin palkkion maksuhetkellä. Ansaintajaksolta 2010 toteuman perusteella jaettiin 24.000 osaketta. Ansaintajakson 2010–2012 konsernin liikevoiton toteuman perusteella ei osakkeita jaettu.

Martelan hallitus päätti 5.2.2013 johtoryhmälle suunnatusta osakepalkkiojärjestelmästä, jonka ansaintajakso on kalenterivuosi 2013. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Martelan osakkeita yhdeltä vuoden pituiselta ansaintajaksolta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Hallitus päättää ansaintajakson alkaessa ansaintajaksolle asetettavista kriteereistä ja niille asetettavista tavoitteista. Järjestelmästä maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2013 sidottiin konsernin liikevoittoon (EBIT). Järjestelmän palkkio maksetaan avainhenkilöille ansaintajakson päättymisen jälkeen 15.4.2014 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaa maksetaan se määrä, joka tarvitaan jaettavista osakkeista aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin osakkeiden antamishetkellä. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. Ansaituilla osakkeilla on pakollinen omistus 2 vuotta osakepalkkion käyttöönotosta. 2013 ansaintajaksolta ohjelman mukaan annetaan enintään 39.000 osaketta. Vuoden 2013 konsernin liikevoiton toteuman perusteella osakkeita ei kuitenkaan jaeta.

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

Ansaintajakso 2010	Ansaintajakso 2010–2012	Ansaintajakso 2013
9.2.2010	9.2.2010	5.2.2013
Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa
Avainhenkilöt	Avainhenkilöt	Avainhenkilöt
24 000	80 000	39 000
27 064	90 213	40 560
1.1.2010	1.1.2010	1.1.2013
31.12.2010	31.12.2012	31.12.2013
30.4.2013	30.4.2013	1.1.2015
EBIT	EBIT	EBIT
Työssäoloaika	Työssäoloaika
0,0	0,0	1,0
0,0	0,0	1,0
9	10	8

* Osakepalkkion käteisosuus, jota käsitellään IFRS 2 -standardin mukaisena osakeperusteisena kuluna.

Tilikauden 2013 tapahtumat	Ansaintajakso 2010			Ansaintajakso 2010–2012
Bruttomäärät**	1.1.2013	Tilikauden muutos, kpl	31.12.2013	1.1.2013	Tilikauden muutos, kpl	31.12.2013
Myönnetyt palkkiot (osake+raha) osakkeina ilmaistuna	51 064	0	51 064	180 787	0	180 787
Palautuneet osakkeet	4 532	0	4 532	15 106	0	15 106
Maksetut osakkeet	46 532	0	46 532	0	0	0
Rauenneet osakkeet	0	0	0	46 532		46 532

Tilikauden 2013 tapahtumat	Ansaintajakso 2013
Bruttomäärät**	1.1.2013	Tilikauden muutos, kpl	31.12.2013
Myönnetyt palkkiot (osake+raha) osakkeina ilmaistuna	0	79 560	79 560
Palautuneet osakkeet	0	0	0
Maksetut osakkeet	0	0	0
Rauenneet osakkeet	0	79 560	79 560

** Määrät sisältävät osakejärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).

Käyvän arvon määrittäminen

Käyvän arvon laskennassa käytetyt parametrit	Ansaintajakso 2010	Ansaintajakso 2010–2012	Ansaintajakso 2013
Myönnetyt palkkiot (osake+raha) osakkeina ilmaistuna, kpl	46 532	0	79 560
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	7,34 €	7,34 €	5,16 €
Oletetut osingot	0,45 €	1,35 €	0,20 €
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä ***	6,89 €	5,99 €	4,96 €
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä	3,35 €	3,35 €	3,35 €
Palautuvien oletus ennen jakoa	8,9 %	8,9 %	10,0 %
Palautuvien oletus sitovuusaikana	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Ansaintakriteerien toteumaoletus	100,0 %	0,0 %	0,0 %
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, €	351 830 €	1 019 574 €	394 618 €
Osakepalkkion käypä arvo 31.12.2013, €	155 882 €	0 €	0 €
Vaikutus tilikauden 2013 tulokseen	1 298 €	0 €	0 €

*** Osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla.

IFRS2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli yhtiön osakkeen kurssi. Vastaavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten yhtiön osakkeen hinnan mukaisesti.

25. Rahoitusvelat

(1 000 eur)	31.12.2013	31.12.2012
Pitkäaikainen
Pankkilainat	5 043	5 751
Eläkelainat	3 200	3 200
Rahoitusleasing-velat	402	380
Yhteensä	8 645	9 331
Lyhytaikainen
Pankkilainat	5 617	4 914
Eläkelainat	800	800
Käytetyt pankkitililimiitit	0	0
Rahoitusleasing-velat	314	296
Yhteensä	6 731	6 010

Konsernin pankkilainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Konsernin keskimääräinen korkoprosentti on 2,14 % (2,94 % 2012). Lainojen lyhennysosuudet esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 28 Rahoitusriskien hallinta.

Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

Pankkilainojen ja eläkelainojen vakuutena on kiinteistökiinnityksiä ja rahoituslaitosten antamia takauksia sekä vähäiseltä osin pantattuja osakkeita, jotka kohdistuvat yhtiön omistamiin asunto-osakkeisiin.

	31.12.2013	31.12.2012
Rahoitusleasing-velkojen erääntymisajat
Rahoitusleasing-velat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	373	471
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	532	647
Yli viiden vuoden kuluttua	0	0
	905	1 118
Rahoitusleasing-velat – vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	314	296
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	402	380
Yli viiden vuoden kuluttua	0	0
	716	676
Kertymätön rahoituskulu	189	442

Rahoitusleasing-velkojen keskikorko oli vuonna 2013 2,4 % ja vuonna 2012 4,8 %.

26. Eläkevelvoitteet

Martela otti muutetun IAS 19 Työsuhdeetuudet -standardin käyttöön takautuvasti 1.1.2013. Käyttöönoton vaikutukset on selostettu laatimisperiaatteiden kohdassa "Laatimisperusta".

Martelan etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koskevat Suomen toimintoja. Järjestelyt on hoidettu pääosin vakuutusyhtiöiden kautta. Ne ovat osittain rahastoituja sekä rahastoimattomia.

Taseessa eläkevelvoitteena esitetään vakuutetuille annettu lupaus ja omaisuueränä vakuutusyhtiöiden vastuulla oleva osuus tästä velvoitteesta. Koska järjestelyihin liittyvät varat ovat osa kyseisten vakuutusyhtiöiden varoja, ne eivät ole eriteltävissä Martelan konsernitilinpäätöksessä.

Vakuutusjärjestelyissä varojen määrä lasketaan käyttäen samaa diskonttauskorkoa kuin eläkevelvoitetta määritettäessä, jolloin diskonttauskoron muutos ei aiheuta merkittävää riskiä. Myöskään elinikäodotteen kasvu ei aiheuta merkittävää riskiä Martelalle, sillä vakuutusyhtiöt kantavat suurimman osan elinikäodotteen kasvun vaikutuksesta.

Etuuspohjainen nettovelka ja sen osatekijät ovat muuttuneet tilikauden aikana seuraavasti:

	Etuus pohjaisen velvoitteen nykyarvo		Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo		Etuus pohjainen nettovelka
	2013	2012*	2013	2012*	2013	2012*
1.1.	3 271	2 451	-2 422	-1 828	849	623
Kirjattu tulosvaikutteisesti
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	267	225			267	225
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno	91	0			91	0
Korkokulu tai -tuotto	98	110	-76	-88	22	22
	456	335	-76	-88	380	247
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Vakuutusmatemaattiset voitot tai (tappiot)
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	-515	600			-515	600
Kokemusperusteiset voitot (-) tai tappiot (+)	-142	-114			-142	-114
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä (+/-)			321	-271	321	-271
	-657	486	321	-271	-336	215
Muut erät
Työnantajan maksusuoritukset (+)			-255	-235	-255	-235
	0	0	-255	-235	-255	-235
31.12.	3 070	3 272	-2 432	-2 422	638	850

* = oikaistu muutetun IAS 19 -standardin käyttöönoton yhteydessä takautuvasti

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin järjestelyihin tilikaudella 2014 yhteensä 324 tuhatta euroa.

Herkkyysanalyysit

Seuraava taulukko kuvaa merkittävimpien vakuutusmatemaattisten oletusten muutosten vaikutuksia etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen ja järjestelyihin liittyviin varoihin.

		Etuuspohjainen velvoite		Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo
Käytetyn oletuksen muutoksen vaikutus	oletus kasvaa	oletus pienenee	oletus kasvaa	oletus pienenee
Diskonttauskorko (0,5 prosenttiyksikön muutos)	-8,3 %	9,3 %	-7,0 %	7,9 %
Palkkojen nousu (0,5 prosenttiyksikön muutos)	2,4 %	-2,3 %	0,0 %	0,0 %
Kuolevuus (5 prosenttiyksikön muutos)	-1,1 %	1,1 %	-1,0 %	1,0 %

Järjestelyjen duraation painotettu keskiarvo on 18 vuotta.

27. Lyhytaikaiset velat

(1 000 eur)	31.12.2013	31.12.2012
Saadut ennakot	627	777
Ostovelat	7 346	8 268
Siirtovelat
Henkilöstökulujen siirtovelat	4 382	4 560
Johdannaiset	0	0
Korot	25	43
Rojaltit	133	152
Menojäämät	1 346	905
Muu siirtovelat	537	995
Siirtovelat yhteensä	6 423	6 655
Muut lyhytaikaiset velat	4 990	4 815
Varaukset	566	0
	19 952	20 515

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan myös käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

28. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan odottamattomia poikkeamia, jotka johtuvat valuuttakursseista, maksuvalmiudesta, asiakkaan maksukyvystä, sijoituksista sekä koroista. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja varallisuuteen. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja rahoitusriskien käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön taloushallinto.

Markkinariski

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuuttariski, korkoriski ja hintariski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinakorkojen tai markkinahintojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumenttien käyvissä arvoissa ja tulevissa rahavirroissa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutusta konsernin tulokseen ja taseeseen. Konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa.

Valuuttariski

Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Puolassa ja se altistuu valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista. Transaktioriski syntyy ulkomaan rahan määräisistä tulevista kassavirroista. Translaatioriski toteutuu kun emoyhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoittamien pääomien, vuositulosten ja lainojen arvot muuttuvat valuuttakurssivaihtelujen seurauksena.

Transaktioriski

Merkittävimmät kaupalliset valuutat ovat EUR, SEK, NOK, DKK ja PLN. Valuuttojen SEK, NOK, DKK ja PLN valuuttapositioita tarkastellaan pääsääntöisesti puolenvuoden tähtäimellä. Konsernin politiikkana on suojata ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositiota tarvittaessa. Suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti 3–12 kk pituisia valuuttatermiinejä. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Konserni ei ole suojannut transaktioriskiä tilikausien 2012 ja 2013 aikana.

Translaatioriski

Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Ruotsissa, Puolassa ja Venäjällä sijaitsevien tytäryhtiöiden pääomista ja lainoista emoyhtiöltä. Yhtiö suojautuu translaatioriskiltä käyttämällä valuuttalainoja ja -optioita.

Valuuttariskin suojauspäätökset perustuvat kunkin valuutan arvioituun vaikutukseen konsernin tulokseen, kassavirtaan, omaan pääomaan sekä suojauskustannukseen.

Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain altistuminen valuuttariskille.

Altistuminen valuuttariskille rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain 31.12.2013 (teur)

	EUR	SEK	PLN	NOK	DKK
Myyntisaamiset	308	452	534	0	990
Ostovelat	-788	-613	-4	-81	-3
Yhteensä	-480	-161	530	-81	987

Altistuminen valuuttariskille rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain 31.12.2012 (teur)

	EUR	SEK	PLN	NOK	DKK
Myyntisaamiset	576	1 691	3 445	769	0
Ostovelat	-735	-627	-4	-76	0
Yhteensä	-159	1 064	3 441	693	0

Muiden valuuttojen vaikutus on vähäinen.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskille

Nettosijoituksia ulkomaisiin tytäryhtiöihin ei ole huomioitu laskelmissa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty miten 10 % valuuttakurssimuutos 31.12. vaikuttaisi keskimäärin konsernin tulokseen ennen veroja ja pääomaan 2013 (2012). Laskelma perustuu oletuksiin että kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2013
EUR	0	+/- 48
SEK	0	+/- 16
PLN	0	+/- 53
NOK	0	+/- 8
DKK	0	+/- 98

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2012
EUR	0	+/- 16
SEK	0	+/- 106
PLN	0	+/- 344
NOK	0	+/- 69
DKK	0	+/ - 0

Korkoriski

Konsernin korkoriski liittyy lähinnä konsernin lainasalkkuun. Lainojen duraatio on välillä 1–5 vuotta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia.

Konserni sijoittaa ylimääräiset varat lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin yhteistyöpankeissa sekä likvideihin alhaisen riskin korkorahastoihin jotka perustuvat valtioiden velkasitoumuksiin ja yritystodistuksiin.

Sijoituksia on tehty korkorahastoihin, joiden arvot määräytyvät toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerauksien

pohjalta. Nämä käyvän arvon muutokset kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelmaan.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusinstrumenttien jako kiinteäkorkoiseen ja vaihtuvakorkoiseen tilinpäätöspäivänä.

Rahoitusinstrumentit (teur)	31.12.2013	31.12.2012
Kiinteäkorkoinen
Rahoitusvelat ml. johdannaiset	716	675
Vaihtuvakorkoinen
Rahoitusvelat	14 659	14 665
Yhteensä	15 375	15 340

Herkkyysanalyysi korkoriskille

1 % koronnousun muutosvaikutus tulokseen ennen veroja ja pääomaan tilinpäätöspäivänä 31.12. Koronlaskulla olisi ollut samansuuruinen päinvastainen vaikutus.

Herkkyysanalyysi korkoriskeille (teur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2013
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-147
Herkkyysanalyysi korkoriskeille (teur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2012
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-147

Hintariski

Rahoitusvaroihin kuuluviin myytävissä oleviin osakkeisiin ei arvioida liittyvän hintariskiä jälleenmyynnistä. Näiden kirjanpitoarvo on alkuperäinen hankintahinta ja niiden myyntihinta tilikauden päättymispäivänä on arvioitu korkeammaksi kuin ostohinta. Osakkeet ovat noteeraamattomia ja niiitä ei arvosteta käypään arvoon.

Luottoriski

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy näin ollen vastapuolen luottokelpoisuuden mukaan. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta.

Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Konserniyhtiöiden myyntisaatavien kierto ja ikärakenne raportoidaan kuukausittain ja sitä seurataan mm. emoyhtiön taloushallinnon toimesta.

Martelan hallitus vahvistaa luottoriskien hallinnan periaatteet. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien kautta.

Yhtiön myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Hankintasopimusta käytetään silloin kun asiakasyritys on tuntematon ja siitä saatavat luottotiedot eivät ole riittävät. Hankintasopimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sopimusta, jolla varmistetaan tilauksesta syntyvät saatavat pidättämällä omistusoikeus Martela Oyj:llä kunnes asiakas on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan. Hankintasopimusta käytetään vain kotimaan kaupassa. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä potentiaalinen luottoriski huomioon ottaen. Vastapuolelle voidaan myös myöntää luottolimiittejä. Vanhojen asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan säännöllisesti maksukäyttäytymishistoriaa sekä luottoluokituksia avuksi käyttäen.

Asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella voidaan joiltakin asiakkailta vaatia vakuuksia ja esim. viennissä voi tulla kysymykseen vahvistettu peruuttamaton remburssi.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa luottoriskin maksimimäärää.

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty alla olevassa taulukossa:

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä (teur)	2013	2012
Myytävissä olevat rahoitusvarat	55	55
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	0	0
Laina- ja muut saamiset	22 419	22 746
Rahavarat	4 857	7 589
Yhteensä	27 331	30 390

Konsernin myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty seuraavassa taulukossa:

Myyntisaamisten ikäjakauma (teur)	2013	2012
Erääntymättömät	14 969	16 761
Erääntynyt 1-30 päivää	4 441	3 612
Erääntynyt 31-60 päivää	1 265	1 400
Erääntynyt yli 60 päivää	1 657	813
Yhteensä	22 332	22 586

Myyntisaamisten luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.

Myyntisaamisten maantieteellinen aluejakauma (teur)	2013	2012
Suomi	13 587	14 509
Skandinavia	4 693	4 109
Euroopan maat	466	3 491
Muut alueet	3 586	477
Yhteensä	22 332	22 586

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä.

Luottotappioita on kirjattu 2013 kuluksi -167 teur (+88 teur 2012) ja ne on esitetty muissa liiketoiminnan kuluissa. Vuonna 2012 luottotappioita kirjattiin kuluksi -102 teur ja varausta purettiin 190 teur, joten nettotulosvaikutus yhteensä +88 teur.

Maksuvalmiusriskit

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan

rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi konsernissa ylläpidetään jatkuvasti riittävät likvidit varat tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen kuten kassareservin ja luottotililimiittien avulla. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla

lainojen ja luottolimiittien maturiteettia sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Yhtiöllä ei ole käytössä lainoihin liittyviä kovenantteja.

Rahavarat kauden 2013 lopussa olivat 4 857 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 6 463 teur.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

Sopimukseen perustuvat rahavirrat erääntyvät seuraavasti:

						Myö
	2014	2015	2016	2017	2018	hemmin	Yhteensä	Tasearvo
Pankkilainat	5 399	871	4 307	82	0	0	10 659	10 659
Eläkelainat	1 000	1 000	1 000	1 000	0	0	4 000	4 000
Rahoitusleasing-velat	240	301	111	45	19	0	716	716
Ostovelat	7 346	0	0	0	0	0	7 346	7 346
Luottolimiitti	0	0	0	0	0	0	0
Lainojen korko- ja takausmaksut	282	229	195	54	13	0	773
Yhteensä	14 267	2 401	5 613	1 181	32	0	23 494
Annetut takaukset*	177	177	177	46	0	0	577
Johdannaisvelat							0
Yhteensä	14 444	2 578	5 790	1 227	32	0	24 071

* Emoyhtiön kolmannelle osapuolelle antamat takaukset tytäryhtiöiden vuokrista.

Rahavarat kauden 2012 lopussa olivat 7 589 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 3 493 teur.

Sopimukseen perustuvat rahavirrat erääntyvät seuraavasti:

						Myö
	2013	2014	2015	2016	2017	hemmin	Yhteensä	Tasearvo
Pankkilainat	4 914	851	700	4 200	0	0	10 665	10 665
Eläkelainat	800	800	800	800	800	0	4 000	4 000
Rahoitusleasing-velat	295	181	86	91	22	0	675	675
Ostovelat	8 268	0	0	0	0	0	8 268	8 268
Luottolimiitti	0	0	0	0	0	0	0
Lainojen korko- ja takausmaksut	347	277	241	204	36	0	1 105
Yhteensä	14 624	2 109	1 827	5 295	858	0	24 713
Annetut takaukset*	176	176	176	176	48	0	752
Johdannaisvelat							0
Yhteensä	14 800	2 285	2 003	5 471	906	0	25 465

* Emoyhtiön kolmannelle osapuolelle antamat takaukset tytäryhtiöiden vuokrista.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla

kaikissa olosuhteissa volatilisuudesta riippumatta. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella. Konsernin pääomanhallintaan ei kohdistu ulkoisia vaatimuksia

kuten esim. kovenantteja. Omavaraisuusasteen laskentakaava on esitetty seuraavassa taulukossa.

Pääoman hallinnassa seurattava keskeinen tunnusluku: omavaraisuusaste.

Omavaraisuusaste	31.12.2013	31.12.2012
Oma pääoma	21 802	26 370
Taseen loppusumma – saadut ennakot	57 987	63 773
Omavaraisuusaste %	37,6	41,4

29. Muut vuokrasopimukset

(1 000 eur)	31.12.2013	31.12.2012
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettava vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	4 595	4 267
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	8 706	9 013
Yli viiden vuoden kuluttua	819	1 802
	14 120	15 082

Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.

Vuoden 2013 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella maksettuja vuokria -4 808 teur (-5 602 teur 2012).

30. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	31.12.2013	31.12.2012
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat ja eläkelainat	14 659	10 808
Annetut kiinteistökiinnitykset	10 760	9 194
Annetut yrityskiinnitykset	12 455	12 395
Pantatut osakkeet	4	4
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	23 219	21 593
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	336	336
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta	546	537

31. Lähipiiritapahtumat

Martela-konsernin lähipiiriin kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet, konsernin johtoryhmä ja osakkuusyhtiö P.O. Korhonen Oy. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä Martela Oyj:n osakekannasta 9,1 % ja äänivallasta 17,3 %.

	Kotimaa	Omistusosuus (%) 31.12.2013	Osuus äänivallasta (%) 31.12.2013
Emoyhtiö
Martela Oyj	Suomi
Tytäryhtiöt
Kidex Oy	Suomi	100	100
Grundell Henkilöstöpalvelut	Suomi	100	100
Grundell Muuttopalvelut	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100
Aski Avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100
Martela AS, Oslo	Norja	100	100
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100
000 Martela, Moskova	Venäjä	100	100
000 Martela SP, Pietari	Venäjä	100	100

Johdon työsuhde-etuudet

Konsernissa on määritetty johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi: Emoyhtiön hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja Konsernin johtoryhmä

Alla olevassa taulukossa esitetään johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saamat työsuhde-etuudet. Työsuhde-etuuksista esitetyt tiedot ovat suoriteperusteisia. Työsuhteen päättymisen jälkeisinä etuuksina käsitellään vapaaehtoiset eläkejärjestelyt, jotka sisältävät sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.

(1 000 eur)	2013	2012
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-1 410	-1 499
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0	-146
Osakeperusteiset etuudet	0	90
	-1 410	-1 555
Palkat ja palkkiot	2013	2012
Hallituksen jäsenet	-121	-105
Toimitusjohtaja	-249	-280
Konsernin johtoryhmän jäsenet (ei sis. toimitusjohtajan palkkaa)	-1 040	-1 170
	-1 410	-1 555
Hallituksen jäsenille on maksettu palkkioita seuraavasti:	2013	2012
Heikki Ala-Ilkka	-35	-30
Pekka Martela	-17	-15
Jaakko Palsanen	-17	-15
Jori Keckman	0	-2
Tapio Hakakari	-4	-15
Yrjö Närhinen	-17	-13
Pinja Metsäranta	-17	-15

Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei makseta yhtiön palveluksessa olevilla jäsenille.

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot ja eläkesitoumukset

Tiedot vapaaehtoisista lisäeläkkeistä	2013	2012
Palkat ja palkkiot	-249	-280
Vapaaehtoiset lisäeläkkeet	-83	-61
Yhteensä	-332	-341
Lakisääteinen TyEL palkoista ja palkkioista	-57	-63

Kirsi Komi -14 0 Yhteensä -121 -105

Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Eläke-etuus sisältyy etuusjärjestelypohjaisiin kuluihin, jotka on esitetty kohdassa 3. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on puolin ja toisin toisin 6 kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Toimitusjohtajalle ja konsernin johdolle on ollut käytössä uusi pitkän aikavälin kannustejärjestelmä, joka ulottui vuodesta 2010 vuoden 2012 loppuun. Kannustejärjestelmä perustuu konsernin yhteenlaskettuun tuloskehitykseen 2010–2012. Tämän järjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjestelmästä on 2012 vuoden tulokseen kirjattu palkkiovarauksena 0 teur.

Vuodelle 2013 on ollut käytössä toimitusjohtajalle ja konsernin johdolle osakeperusteinen kannustinjärjestelmä. Kannustinjärjestelmä perustuu konsernin tuloskehitykseen 2013. Tästä järjestelmästä on 2013 vuoden tulokseen kirjattu palkkiovarauksena 0 teur.

32. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Martela-konserni 2009–2013
		2013	2012	2011	2010	2009
Liikevaihto	meur	132,3	142,7	130,7	108,4	95,3
Liikevaihdon muutos	%	-7,3	9,2	20,6	13,7	-32,5
Vienti ja ulkomaan toiminnot	meur	39,9	41,2	40,9	32,7	29,2
Suhteessa liikevaihtoon	%	30,1	28,8	31,3	30,2	30,6
Vienti Suomesta	meur	10,2	10,4	10,5	9,6	11,1
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	meur	3,0	4,0	6,8	4,7	2,2
Suhteessa liikevaihtoon	%	2,3	2,8	5,2	4,4	2,3
Poistot	meur	3,6	3,4	2,6	2,7	3,1
Tutkimus- ja kehitys	meur	2,4	2,7	2,4	2,2	2,6
Suhteessa liikevaihtoon	%	1,8	1,9	1,8	2,0	2,7
Henkilöstö keskimäärin		770	806	637	601	636
Henkilöstön muutos	%	-4,5	26,5	6,0	-5,5	-6,6
Henkilöstö tilikauden lopussa		767	801	791	625	606
Josta Suomessa		618	634	610	457	453
Kannattavuus
Liikevoitto	meur	-2,9	-0,9	2,6	1,3	0,8
Suhteessa liikevaihtoon	%	-2,2	-0,6	2,0	1,2	0,8
Voitto ennen veroja	meur	-4,4	-1,8	1,9	1,1	0,4
Suhteessa liikevaihtoon	%	-3,3	-1,3	1,5	1,0	0,4
Tilikauden tulos *)	meur	-3,9	-2,1	1,6	0,6	0,1
Suhteessa liikevaihtoon	%	-3,0	-1,4	1,2	0,6	0,1
Liikevaihto/henkilö	teur	171,8	177,0	205,2	180,4	149,9
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	-16,3	-7,2	5,1	2,0	0,4
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	-7,9	-2,7	6,0	3,7	2,3
Rahoitus ja taloudellinen asema
Taseen loppusumma	meur	58,6	64,6	69,7	56,7	55,6
Oma pääoma	meur	21,8	26,4	30,8	31,2	31,8
Korolliset nettovelat	meur	11,2	8,7	-0,8	-4,4	-10,8
Suhteessa liikevaihtoon	%	8,4	5,4	-0,6	-4,0	-11,3
Omavaraisuusaste	%	37,6	41,4	44,7	55,6	57,4
Nettovelkaantumisaste	%	51,2	32,8	-2,6	-14,1	-33,9
Liiketoiminnan kassavirta	meur	-0,1	0	1,2	-0,1	10,8
Maksetut osingot	meur	0,8	1,8	1,8	1,8	2,4

*) Tilikauden tuloksessa huomioitu laskennallisen verovelan muutos

33. Osakekohtaiset tunnusluvut

		2013	2012	2011	2010	2009
Tulos osaketta kohti	EUR	-0,97	-0,51	0,39	0,16	0,03
Tulos osaketta kohti (laimennettu)	EUR	-0,97	-0,51	0,39	0,16	0,03
Osakkeen nimellisarvo	EUR	1,7	1,7	1,7	1,7	1,7
Osinko	EUR*)	0,00	0,20	0,45	0,45	0,45
Osinko/tulos osaketta kohti	%	-	-39,2	115,4	281,3	1 500,00
Efektiivinen osinkotuotto	%	-	4,0	7,8	5,8	6,3
Oma pääoma osaketta kohti	EUR	5,38	6,51	7,6	7,74	7,88
A-osakkeen kurssi 31.12.	EUR	3,35	5,02	5,79	7,77	7,13
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60
Hinta/voittosuhde, P/E-luku		-3,5	-9,8	14,8	48,6	237,7
Osakkeiden markkina-arvo **)	MEUR	13,6	20,3	23,4	31,3	28,1

*) Hallituksen ehdotus

**) K-osakkeiden arvona käytetty A-osakkeiden kurssia

34. Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma

Martela Oyj:n osakkeiden rekisteröity lukumäärä 31.12.2013 oli 4.155.600. Osakkeet jakautuvat A- ja K-osakkeisiin. A-osakkeella on 1 ääni ja K-osakkeella on 20 ääntä yhtiökokouksessa. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet. Yhtiön enimmäispääoma on 14.000.000 eur ja vähimmäispääoma on 3.500.000 eur. Martela Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusrekisteriin 10.2.1995. Osakkeiden vasta-arvo on 1,68 eur. A-osakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä Pienet yhtiöt -listalla. Pörssierä on 100 osaketta. Martela Oyj on tehnyt "Liquidity Providing" (LP) markkinatakaussopimuksen FIM Pankki Oy:n kanssa.

Osakekannan jakautuminen 31.12.2013	Lukumäärä kpl	Yhteensä eur	Osuus osakepää omasta	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100

Suurimmat osakkeenomistajat osake määrän mukaan 31.12.2013	K-sarja kpl	A-sarja kpl	Yhteensä kpl	%	Ääniä kpl	% ääni määrästä
Marfort Oy	292 000	232 574	524 574	12,6	6 072 574	38,8
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	335 400	335 400	8,1	335 400	2,1
OP-Suomi Arvo	0	285 000	285 000	6,9	285 000	1,8
Nordea Pankki Suomi Oyj	0	177 711	177 711	4,3	177 711	1,1
Martela Heikki	52 122	121 342	173 464	4,2	1 163 782	7,4
Palsanen Leena	24 486	131 148	155 634	3,7	620 868	4,0
Pohjola Vakuutus Oy	0	117 982	117 982	2,8	117 982	0,8
Palsanen Jaakko	1 600	114 931	116 531	2,8	146 931	0,9
Oy Autocarrera Ab	0	116 000	116 000	2,8	116 000	0,7
Martela Matti Tapio	58 256	56 982	115 238	2,8	1 222 102	7,8
Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap	0	111 333	111 333	2,7	111 333	0,7
Lindholm Tuija	43 122	32 841	75 963	1,8	895 281	5,7
Martela Pekka	69 274	8	69 282	1,7	1 385 488	8,9
Martela Oyj	0	67 700	67 700	1,6	67 700	0,4
Oy Joeston Ltd	0	43 425	43 425	1,0	43 425	0,3
Erikoissijoitusrahasto Fourton Fokus Suomi	0	39 700	39 700	1,0	39 700	0,3
Muut osakkeenomistajat	63 940	1 566 723	1 630 663	39,2	2 845 523	18,2
Yhteensä	604 800	3 550 800	4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Luettelo sisältää kaikki yli 5 % osakkeista ja äänivallasta omistavat osakkeenomistajat. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä 9,1 % osakkeista ja 17,3 % äänivallasta.

Martela Oyj omistaa 67.700 kpl A-sarjan osaketta. 33.850 kpl on aikanaan ostettu 10,65 euron keskihintaan ja 33.850 kpl on tullut osakeannin yhteydessä. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 % kaikista osakkeista ja 0,4 % kaikista äänistä.

Yhtiökokous on myöntänyt 2013 hallitukselle vuodeksi eteenpäin valtuudet, jotka koskevat osakepääoman korottamista, vaihtovelkakirjalainan ottamista sekä päättämistä omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 415.560 kappaletta yhtön A-sarjan osakkeita.

Omistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2013

Osakkeita kpl	Omistajia kpl	Omistajia %	Osakkeita kpl	%	Ääniä kpl	% ääni määrästä
1–500	1 543	73,3	283 821	6,8	294 461	1,9
501–1000	273	13,0	211 317	5,1	222 337	1,4
1001–5000	215	10,2	452 234	10,9	592 834	3,8
yli 5000	75	3,6	3 207 182	77,2	14 536 122	92,9
Yhteensä	2 106	100,0	4 154 554	100,0	15 645 754	100,0
joista hallintarekisteröityjä	5		186 637		186 637
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 046	0,0	1 046	0,0
Yhteensä			4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella 31.12.2013

	Omistajia kpl	%	Osakkeita kpl	%	Ääniä kpl	%
Yritykset	94	4,5	1 062 524	25,6	6 610 524	42,2
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	10	0,5	738 929	17,8	738 929	4,7
Julkisyhteisöt	1	0,0	335 400	8,1	335 400	2,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	10	0,5	8 717	0,2	8 717	0,1
Kotitaloudet	1 982	94,1	1 988 871	47,9	7 932 071	50,7
Ulkomaiset sijoittajat	9	0,4	20 113	0,5	20 113	0,1
Yhteensä	2 106	100,0	4 154 554	100,0	15 645 754	100,0
joista hallintarekisteröityjä	5		186 637	4,5	186 637
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 046	0,0	1 046	0,0
Yhteensä			4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

MARTELAN tilinpäätös 2013 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma

(1 000 eur)	Viite	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Liikevaihto	1	88 838	102 251
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-147	-125
Valmistus omaan käyttöön		54	278
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 266	308
Materiaalit ja palvelut	3	-54 004	-58 652
Henkilöstökulut	4	-19 718	-21 134
Poistot ja arvonalennukset	5	-1 515	-1 411
Liiketoiminnan muut kulut		-16 074	-23 056
Liikevoitto (-tappio)		-1 300	-1 541
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-930	-314
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä		-2 230	-1 855
Satunnaiset erät	7	0	184
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-2 230	-1 671
Tuloverot	8	0	-102
Tilikauden voitto (tappio)		-2 230	-1 774

Emoyhtiön tase

(1 000 eur)	Viite	31.12.2013	31.12.2012
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		390	530
Muut pitkävaikutteiset menot		4 877	1 805
Ennakkomaksut		199	2 443
		5 466	4 778
Aineelliset hyödykkeet	10
Maa- ja vesialueet		79	84
Rakennukset ja rakennelmat		2 337	2 430
Koneet ja kalusto		2 133	2 525
Muut aineelliset hyödykkeet		23	23
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		8	99
		4 580	5 161
Sijoitukset	11
Tytäryhtiöosakkeet		7 962	7 962
Saamiset tytäryhtiöyrityksiltä		14 324	14 324
Osakkuusyhtiöosakkeet		0	250
Saamiset osakkuusyhtiöyrityksiltä		0	450
Muut osakkeet ja osuudet		15	15
		22 301	23 001

MARTELAN t i l i npäätös 2013 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 5 797 6 794 Keskeneräiset tuotteet 784 558 Valmiit tuotteet/tavarat 1 129 1 437 Ennakot toimittajilta 387 131 8 097 8 920 Pitkäaikaiset saamiset 12 Lainasaamiset 328 328 Lyhytaikaiset saamiset 12 Myyntisaamiset 15 220 18 697 Lainasaamiset 4 839 3 099 Siirtosaamiset 689 867 20 748 22 663 Rahat ja pankkisaamiset 3 248 4 266 64 771 69 118 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Oma pääoma 13 Osakepääoma 7 000 7 000 Ylikurssirahasto 1 116 1 116 Vararahasto 11 11 Edellisten tilikausien tulokset 30 914 33 497 Tilikauden tulos -2 230 -1 774 Yhteensä 36 811 39 850 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset 566 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 14 Lainat rahoituslaitoksilta 4 900 5 600 Eläkelainat 3 200 3 200 Siirtovelat 90 150 8 190 8 950 Lyhytaikainen vieras pääoma 15 Korollinen Lainat rahoituslaitoksilta 4 700 4 708 Eläkelainat 800 800 5 500 5 508 Koroton Saadut ennakot 256 448 Ostovelat 5 881 6 457 Siirtovelat 4 547 4 974 Muut lyhytaikaiset velat 3 019 2 931 13 703 14 810 Vieras pääoma yhteensä 27 393 29 268 64 771 69 118	VAIHTUVAT VASTAAVAT	Viite	31.12.2013	31.12.2012

MARTELAN tilinpäätös 2013 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

Emoyhtiön rahoituslaskelma

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	88 988	102 111
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	304	308
Maksut liiketoiminnan kuluista	-87 498	-102 733
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	1 794	-314
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-919	-325
Maksetut verot	447	-619
Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä	1 322	-1 258
Liiketoiminnan rahavirta (A)	1 322	-1 258
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 781	-2 593
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	2	1
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	0	-2 900
Investoinnit osakkuusyhtiöyrityksiin	0	-200
Muiden sijoitusten luovutustulo	960	0
Myönnetyt lainat	-565	-827
Lainasaamisten takaisinmaksut	562	0
Investointien rahavirta (B)	-822	-6 519
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot	18 500	10 000
Lyhtyaikaisten lainojen takaisinmaksut	-18 287	-6 500
Pitkäaikaisten lainojen nostot	800	4 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 721	-2 821
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-810	-1 822
Rahoituksen rahavirta (C)	-1 518	2 857
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) (+ lisäys, - vähennys)	-1 018	-4 920
Rahavarat tilikauden alussa 1)	4 266	9 187
Sijoitusten käyvän arvon muutos	0	0
Rahavarat tilikauden lopussa 1)	3 248	4 266

1. Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat.

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Martela Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan ostojen oikaisueriin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen arvostamisesta syntyneet kurssierot, kirjataan rahoituksen kurssieroihin.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan 3–10 vuoden aikana.

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset, koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Rakennuksiin tehdyistä arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä myöskään maa-alueista. Muuten poistot on laskettu tasapoistoina arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat

Rakennukset ja rakennelmat	20–30 vuotta
Koneet ja kalusto	4–8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–5 vuotta

Sijoitukset

Pörssinoteeratut osakkeet arvostetaan markkina-arvoon ja muutokset kirjataan rahoituseriin. Muut osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Martela Oyj:llä ei ole tilinpäätöshetkellä omistuksessaan pörssinoteerattuja osakkeita. Sijoitukset tytäryhtiöihin ja osakkuusyhtiöön on arvostettu hankintamenoon ja pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon FIFO-menetelmää käyttäen. Vaihtoomaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Valmistetun vaihtoomaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahavaroihin on luokiteltu sijoitukset rahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Johdannaiset

Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja korkosopimuksen. Valuuttatermiineillä suojaudutaan ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositioita. Koronvaihtosopimus on tehty vaihtuvakorkoisen lainan muuttamisesta kiinteäkorkoiseksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tarkemmat tiedot johdannaisista on mainittu konsernin liitetiedoissa kohdassa 22 ja 14.

Tulovero

Yhtiön veroihin kirjataan tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, perustuen paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskiessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset sekä myynnin valuuttakurssierot.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja kalustoon.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot, julkiset avustukset ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot mm. vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritteeseen liittyvät kulut.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaisiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin: kuten konserniavustukset ja yritysjärjestelyihin liittyvät erät.

Vuokrasopimukset

Kaikki leasing-maksut käsitellään vuokrakuluina.

Eläkejärjestelyt

Yhtiöiden eläketurva on järjestetty eläkeyhtiöiden kautta. Martela Oyj:n toimitusjohtaja on oikeutettu siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta.

Omat osakkeet

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno sisältyy vähennyksenä vapaasta omasta pääomasta.

1. Liikevaihdon jakautuma markkinaalueittain, % liikevaihdosta

	2013	2012
Suomi	91	92
Skandinavia	5	5
Muut	4	3
Yhteensä	100	100

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	2013	2012
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	2	1
Vuokratuotot	106	54
Julkiset avustukset	164	160
Muut liiketoiminnan tuotot	994	93
Yhteensä	1 266	308

Muut liiketoiminnan tuotot sisältävät kiinteistö Ahtelan myynnin 960 teur.

3. Materiaalit ja palvelut

(1 000 eur)	2013	2012
Ostot tilikauden aikana	-47 211	-53 525
Aine- ja tarvikevaraston muutos	-931	171
Ulkopuoliset palvelut	-5 862	-5 298
Materiaalit ja palvelut yhteensä	-54 004	-58 652
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuksesta	-64	-79
Veroneuvonnasta	0	-14
Muista palveluista	-3	-68
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	-67	-161

4. Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä

(1 000 eur)	2013	2012
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	-237	-287
Hallituksen palkat ja palkkiot	-121	-105
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot yhteensä	-358	-392
Muut palkat ja palkkiot	-15 026	-16 413
Eläkekulut	-3 069	-3 277
Muut henkilösivukulut	-1 265	-1 051
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-19 718	-21 133
Luontoisedut	-349	-373
Yhteensä	-20 067	-21 506
Henkilökunta
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	125	147
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	221	251
Henkilökunta keskimäärin yhteensä	346	398
Henkilökunta vuoden lopussa	334	395

5. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	2013	2012
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	-737	-608
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-93	-93
Koneet ja kalusto	-684	-670
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	-1 514	-1 371
Arvonalentumiset	0	-41
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-1 514	-1 412

6. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	2013	2012
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista	8	18
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	98	131
Valuuttakurssivoitot	3	24
Muut rahoitustuotot	0	0
Korkokulut	-303	-385
Valuuttakurssitappiot	-17	-17
Muut rahoituskulut	-718	-85
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen arvon muutos	0	0
Yhteensä	-929	-314
Varaukset

Muut rahoituskulut 2013 sisältävät pakollisen varauksen -566 teur Martela Oy:n osakkuusyritykselleen P.O. Korhonen Oy:lle antaman lainatakauksen mahdolliseen realisoitumiseen.

7. Satunnaiset erät

(1 000 eur)	2013	2012
Satunnaiset tuotot
Konserniavustus	0	562
Satunnaiset kulut
Konserniavustus	0	-378
Satunnaiset erät yhteensä	0	184

8. Tuloverot

(1 000 eur)	2013	2012
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	0	-31
Edellisten tilikausien verot	0	-71
Yhteensä	0	-102

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen. Jaksotuseroista ja tappioista johtuvaa laskennallista verosaamista ei ollut vuonna 2013 eikä 2012.

9. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 eur)
1.1.2013–31.12.2013	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikut teiset menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 978	4 162	2 443	9 582
Lisäykset	147	3 516	0	3 663
Vähennykset	-1	0	-2 243	-2 244
Hankintameno 31.12.	3 124	7 678	200	11 001
Kertyneet poistot 1.1.	-2 448	-2 358	0	-4 806
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-286	-444	0	-730
Kertyneet poistot 31.12.	-2 734	-2 802	0	-5 536
Kirjanpitoarvo 1.1.	530	1 805	2 443	4 778
Kirjanpitoarvo 31.12.	390	4 876	200	5 466

1.1.2012–31.12.2012	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikut teiset menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 683	3 117	1 644	7 443
Lisäykset	295	1 045	2 464	3 804
Vähennykset	0	0	-1 665	-1 665
Hankintameno 31.12.	2 978	4 162	2 443	9 582
Kertyneet poistot 1.1.	-2 126	-2 078	0	-4 204
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-322	-280	0	-602
Kertyneet poistot 31.12.	-2 448	-2 358	0	-4 806
Kirjanpitoarvo 1.1.	557	1 040	1 644	3 241
Kirjanpitoarvo 31.12.	530	1 805	2 443	4 778

10. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)
1.1.2013–31.12.2013	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Kesken eräiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	84	10 607	10 835	23	99	21 648
Lisäykset	0	0	310	0	0	310
Vähennykset	-4	0	-16	0	-91	-111
Hankintameno 31.12.	80	10 607	11 129	23	8	21 847
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 177	-8 312	0	0	-16 489
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	5	0	0	5
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-93	-691	0	0	-784
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 270	-8 998	0	0	-17 268
Kirjanpitoarvo 1.1.	84	2 430	2 524	23	99	5 160
Kirjanpitoarvo 31.12.	80	2 337	2 132	23	8	4 580

1.1.2012–31.12.2012	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Kesken eräiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	84	10 595	10 752	23	99	21 553
Lisäykset	0	12	724	0	0	736
Vähennykset	0	0	-641	0	0	-641
Hankintameno 31.12.	84	10 607	10 835	23	99	21 648
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 084	-8 195	0	0	-16 279
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	559	0	0	559
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-93	-676	0	0	-769
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 177	-8 312	0	0	-16 489
Kirjanpitoarvo 1.1.	84	2 511	2 558	23	99	5 275
Kirjanpitoarvo 31.12.	84	2 430	2 524	23	99	5 160

Rakennusten sisältämät rakennusten arvonkorotukset 2013 ovat 1.850 teur (1.850 teur 2012). Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 2013 oli 1.559 teur (1.923 teur 2012).

11. Sijoitukset

(1 000 eur)

1.1.2013–31.12.2013	Tytäryhtiö osakkeet	Osakkuus yhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääomalaina saamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa	7 962	250	15	14 774	23 000
Lisäykset	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	-250	0	-450	-700
Tasearvo kauden lopussa	7 962	0	15	14 324	22 300

1.1.2012–31.12.2012	Tytäryhtiö osakkeet	Osakkuus yhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääomalaina saamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa	8 960	250	15	14 474	23 698
Lisäykset	0	0	0	300	300
Vähennykset	-998	0	0	0	-998
Tasearvo kauden lopussa	7 962	250	15	14 774	23 000

Tytäryhtiöosakkeet:		Emoyhtiön osuus %	Osuus äänivallasta %	Osakkeiden kpl	Osakkeiden nimellisarvo	Osakkeiden kirjanpito arvo
						teur
Kidex Oy	Suomi	100	100	200	2.208 teur	2 208
Muuttopalvelu Grundell Oy	Suomi	100	100	100	3 teur	4 675
Grundell Henkilöstöpalvelu Oy	Suomi	100	100	100	3 teur	50
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100	510	9 teur	8
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100	50 000	5.000 tsek	550
Aski avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100	12 500	1.250 tsek	132
Martela AS, Oslo	Norja	100	100	200	200 tnok	24
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100	3 483	3.483 tpln	135
000 Martela, Moskova	Venäjä	100	100		3.700 trub	90
000 Martela Sp, Pietari	Venäjä	100	100		3.700 trub	90
Yhteensä						7 962

Muut osakkeet ja osuudet: 15

12. Saamiset

(1 000 eur)	2013	2012
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset osakkuusyhtiöltä	0	0
Lainasaamiset	329	329
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Myyntisaamiset	1 476	5 017
Lainasaamiset	4 839	3 099
Siirtosaamiset	0	93
Saamiset osakkuusyhtiöltä
Myyntisaamiset	0	16
Lainasaamiset	0	0
Muut saamiset
Myyntisaamiset	13 744	13 664
Lainasaamiset	0	0
Siirtosaamiset	688	774
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	20 748	22 663

Siirtosaamiset ja menoennakot sisältävät rojalti- ja kuluennakoita sekä henkilöstökulujen että muiden sekalaisten kulujen jaksotuksia.

13. Oman pääoman muutokset

Osakekannan jakautuminen 31.12.2013	Lukumäärä kpl	Yhteensä eur	Osuus osake pääomasta	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet (20 ääntä/osake)	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet (1 ääni/osake)	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100
Omat osakkeet	67 700
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	4 087 900
Oma pääoma	2013		2012
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	7 000		7 000
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	1 116		1 116
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	11		11
Voittovarat 1.1.	31 722		35 319
Osingonjako	-817		-1 840
Tilikauden voitto	-2 230		-1 774
Osakejärjestelmän perusteella
luovutetut osakkeet*	0		0
palautuneet osingot	8		17
Voittovarat 31.12.	28 683		31 722
Oma pääoma yhteensä	36 810		39 849

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 28.683 teur vuonna 2013 (31.723 teur 2012)

Martela Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet esitetään voittovarojen vähennyksenä. Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2013 oli 3,35 € /osake (5,02 € 2012), yhteensä 227 teur (340 teur 2012) .

* Emoyhtiön taseessa osakkeiden hankintaa varten annettu laina on käsitelty lainasaamisena ja luovutettujen osakkeiden osalta hankintameno kirjataan saatavien vähennyksenä ja pois omasta pääomasta. Osakepalkkiojärjestelmään varten hankittuja osakkeiden hankintameno IFRS-tilinpäätöksessä käsitellään omien osakkeiden kaltaisena eränä.

14. Pitkäaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2013	2012
Lainat rahoituslaitoksilta	4 900	5 600
Eläkelainat	3 200	3 200
Siirtovelat	90	150
	8 190	8 950
Pitkäaikaisten lainojen muutokset ja lyhennykset	2013	2012
	Rahalaitoslainat	Rahalaitoslainat
Lainat 1.1.	5 600	6 808
Lisäykset	0	0
Lyhennykset	-700	-1 208
Lainat 31.12.	4 900	5 600
	Eläkelainat	Eläkelainat
Lainat 1.1.	3 200	0
Lisäykset	800	4 000
Lyhennykset	-800	-800
Lainat 31.12.	3 200	3 200

Lyhennykset	2014	2015	2016	2017	2018	2019-
Rahoituslaitoslainat	700	700	3 500	0	0	0
Eläkelainat	800	800	800	800	0	0
Yhteensä	1 500	1 500	4 300	800	0	0

15. Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2013	2012
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat konserniyhtiöille	1 523	1 692
Siirtovelat konserniyhtiöille	317	30
Yhteensä	1 840	1 722
Velat osakkuusyhtiölle
Ostovelat	99	200
Muu vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	4 700	4 708
Eläkelainat	800	800
Saadut ennakot	256	448
Ostovelat	4 259	4 565
Muut lyhytaikaiset velat	3 018	2 930
Siirtovelat	4 230	4 944
Yhteensä	17 263	18 395
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	19 203	20 317

Lyhytaikainen vieras pääoma on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty taseessa.

	2013	2012
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulujen siirtovelat	1 793	2 760
Korko- ja rahoitusjaksotukset	24	43
Rojaltit	122	142
Menojäämät	1 028	249
Verot	0	0
Muut siirtovelat	1 263	1 749
Siirtovelat yhteensä	4 230	4 943

16. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	2013	2012
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat	5 600	6 808
Annetut kiinteistökiinnitykset	6 556	4 990
Annetut yrityskiinnitykset	8 368	8 200
Pantatut osakkeet	4	4
Eläkelainat	4 000	4 000
Annetut kiinteistökiinnitykset	4 204	4 204
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	19 128	17 394
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	335	334
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset	1 344	1 556
Osakkuusyhtiön puolesta	547	537
Leasing-sopimukset
Alkavalle tilikaudelle kuuluvat	901	926
Myöhemmin maksettavat	609	915
Yhteensä	1 510	1 841
Takaisinostovastuut	0	0
Muut vastuut
Vuokravastuut	8 894	10 416

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos / osake	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos = Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä
Hinta / voittosuhde (P/E)	Osakeantikorjattu kurssi tilikauden lopussa = Tulos / osake
Oma pääoma / osake, eur	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma = Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä tilikauden päättyessä
Osinko / osake, eur	Tilikaudelta jaettu osinko = Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilikauden päättyessä
Osinko / tulos, %	Osinko / osake x 100 = Tulos / osake
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakeantikorjattu osinko / osake = x 100 Osakeantikorjattu kurssi tilikauden päättyessä
Osakekannan markkina-arvo, eur	= Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä x osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä
Oman pääoman tuotto-%	Tilikauden tulos = x 100 Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto-%	(Tilikauden tulos ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) = x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma = x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %	Korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100 = Oma pääoma
Henkilöstö keskimäärin	= Keskiarvo kuukausien lopussa työssäolevan henkilöstön lukumääristä
Korolliset nettovelat	= Korolliset velat - rahavarat ja muu likvidi rahoitusomaisuus

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.2013–31.12.2013 ei jaeta osinkoa ja että emoyhtiön tilikauden tappio, 2.229.503,74 euroa, katetaan vapaan oman pääoman rahastoista.

Helsingissä 3. helmikuuta 2014 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Heikki Ala-Ilkka Pekka Martela Heikki Martela hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja toimitusjohtaja

Jaakko Palsanen Kirsi Komi Pinja Metsäranta

Yrjö Närhinen

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 3. helmikuuta 2014 KPMG Oy Ab Ari Eskelinen KHT

Tilintarkastuskertomus

Martela Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Martela Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon

tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 3. helmikuuta 2014 KPMG OY AB Ari Eskelinen KHT