Annual Report • Mar 5, 2014
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Apetit on suomalainen elintarvikekonserni, joka tunnetaan vihannes- ja ruokapakasteista, tuoreesta kalasta ja kalajalosteista, hedelmä- ja vihannestuoretuotteista sekä viljoista ja kasviöljyistä. Sen liiketoimintoja ovat Ruokaliiketoiminta, Vilja- ja öljykasviliiketoiminta sekä Muut toiminnot. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
12,2 liiketulos ilman kertaeriä milj.euroa
1,00 osinko/osake euroa Hallituksen ehdotus
| Ruokaliiketoiminnan rakennemuutos 2 |
|---|
| Toimitusjohtajan katsaus4 |
| Avainluvut6 |
| Liiketoimintojen strategiset linjaukset8 |
| Liiketoimintasegmentit |
| Ruokaliiketoiminta10 |
| Vilja- ja öljykasviliiketoiminta16 |
| Muut toiminnot19 |
| Yritysvastuu |
| Yritysvastuun johtaminen21 |
| Tuotteet22 |
| IP-viljely 24 |
| Kalanhankinta26 |
| Henkilöstö28 |
| Ympäristövastuu 30 |
| Taloudellinen vastuu32 |
| Hallinnointi |
| Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 201334 |
| Palkitseminen, sisäpiiriasiat40 |
| Hallintoneuvosto ja tilintarkastajat41 |
| Hallitus42 |
| Hallituksen toimintakertomus46 | |
|---|---|
| Konsernitilinpäätös, IFRS52 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS86 | |
| Hallituksen voitonjakoehdotus95 | |
| Tilintarkastuskertomus96 | |
| Hallintoneuvoston lausunto 97 |
|
| Osakkeet, pääoma ja osinkopolitiikka98 | |
| Tietoja osakkeenomistajille 100 |
|
| Yhteystiedot101 | |
Toimitusjohtaja ja johtajisto................................................ 44
Ruokaliiketoiminnan muodostavat Apetit Pakaste Oy, Apetit Kala Oy, Myrskylän Savustamo Oy, osakkuusyhtiö Taimen Oy, Maritim Food-konserni, Caternet Finland Oy ja Apetit Suomi Oy. Ruokaliiketoiminnassa Apetit on Suomen johtaviin kuuluva elintarvikealan toimija, jonka tuoteryhmiä ovat vihannes- ja ruokapakasteet, tuore kala ja kalajalosteet sekä esikäsitellyt hedelmä- ja vihannestuoretuotteet. Kalatuoteryhmässä toimintaa on Suomen lisäksi myös Norjassa ja Ruotsissa. Asiakaskuntaan kuuluvat kuluttajat, päivittäistavarakauppa, ammattikeittiöt sekä elintarviketeollisuus.
Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan muodostaa Avena Nordic Grain tytäryhtiöineen. Se on Suomen johtava vilja-, öljykasvi- ja rehuraaka-ainekauppias sekä kasviöljyjen ja puristeiden valmistaja. Vilja- ja rehuraaka-ainekaupan asiakkaita ovat elintarviketeollisuus, rehuteollisuus ja muu viljaa käyttävä teollisuus. Omassa puristamossa valmistettuja kasviöljyjä myydään elintarviketeollisuudelle, ammattikeittiöille sekä vähittäismyyntiin Pohjoismaissa ja Baltian maissa.
Muut toiminnot -segmentti muodostuu konsernihallinnosta, segmenteille kohdistamattomista eristä sekä osakkuusyhtiö Sucros Oy:stä (omistusosuus 20%). Emoyhtiö Apetit Oyj vastaa konsernihallinnosta, konsernirakenteen kehittämisestä sekä osake- ja kiinteistöomistusten hallinnoinnista. Osakkuusyhtiö Sucros Oy valmistaa, myy ja markkinoi sokerituotteita elintarviketeollisuudelle, vähittäiskaupalle ja vientiin.
Apetit-konsernissa toteutettiin vuonna 2013 emoyhtiön nimenmuutos sekä Suomen kuluttajaliiketoimintojen rakenneuudistus, jonka tavoitteena on nostaa toiminnan kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys aivan uudelle tasolle, parantaa kannattavuutta sekä vahvistaa kasvua.
Yrityksen nimi on sidosryhmille sen näkyvimpiä viestejä ja osa sen identiteettiä. Tästä syystä strateginen uudistuminen päätettiin tehdä näkyväksi myös yrityksen nimessä. Perinteikkään, teolliseen toimintaan liitetyn Lännen Tehtaat -nimen ei koettu kuvaavan hyvin konsernin nykyisiä liiketoimintoja.
Yhtiökokous päätti maaliskuussa 2013 muuttaa konsernin emoyhtiön nimen Apetit Oyj:ksi. Uusi nimi tukeutuu ennestään Suomen tunnetuimpiin kuuluvaan Apetit-kuluttajabrändiin. Tällä muutoksella viestitään yrityksen uudistumisesta sekä uudesta päämäärästä, kuluttajan ja asiakkaan ilahduttamisesta.
Ruokaa ja syömistä koskevat kuluttajatrendit korostavat aiempaa vahvemmin herkullisen maun ja hyvinvoinnin merkitystä. Aktiivisten kuluttajien ruokailutilanteet vaihtelevat ja ruoalla on useita rooleja näissä tilanteissa. Kaikkia näitä kuitenkin yhdistää se, että herkullinen
Apetit-konsernin liiketoimintarakenne 1.1.2014 alkaen
ruoka ilahduttaa ja lisää hyvinvointia – ruokailutilanteesta tai ruoan roolista riippumatta.
Ruoan vastuullisuus ja kotimaisuus ovat kuluttajille tärkeitä asioita. Yhä useammin kuluttajat haluavat tietää hyvinkin tarkasti, mistä heidän ruokansa tulee ja miten se on kasvatettu ja tuotettu. Ruokayritykset, jotka voivat läpinäkyvästi kertoa käyttämiensä raaka-aineiden alkuperän ja tehdä yhteisyötä alkutuottajien kanssa, pystyvät vastaamaan kuluttajien odotuksiin muita paremmin.
Apetit-konsernissa on useita vahvuuksia, joita hyödynnetään tulevaisuudessa aiempaa järjestelmällisemmin. Tavoitteena on rakentaa sekä Ruokaliiketoiminnassa että Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa kuluttajat ja asiakkaat hurmaavia tuotteita, joiden erottavia vahvuuksia ovat herkullisuus, terveellisyys, kotimaisuus ja vastuullisuus.
Rakenneuudistushankkeessa löydettiin odotetusti ruokaliiketoimintojen yhdistämistä tukevia hyötyjä ja mahdollisuuksia. Yhdistetyn organisaation ja yhtenäisten prosessien avulla voidaan parantaa strategisen suunnittelun ja toimeenpanon tehokkuutta, toiminnan kannattavuutta sekä kasvumahdollisuuksia. Etuja ovat myös parempi talouden ja laadun kokonaisseuranta, hankinta-, tilaus- ja toimitusprosessien tehostaminen sekä kuluttajaymmärryksen ja markkinoinnin nostaminen uudelle tasolle.
Apetit-konsernin uusi liiketoimintarakenne otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta. Ruokaliiketoimintaan yhdistettiin aiemmin erillisinä raportoidut pakasteliiketoiminta ja kalaliiketoiminta, minkä lisäksi siihen kuuluvat aiemmin muut toiminnot -segmenttiin sisältyneet Caternet Finland Oy ja liiketoiminnan palveluyhtiö Apetit Suomi Oy. Juridisen yritysrakenteen muutos vastaamaan uutta toimintamallia tapahtuu vuoden 2014 aikana. Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa ei tapahtunut rakenteellisia muutoksia ja siihen kuuluu Avena Nordic Grain Oy tytäryhtiöineen. Muut toiminnot -segmenttiin sisältyy jatkossa emoyhtiö Apetit Oyj ja osakkuusyhtiö Sucros.
Aiemmin Apetit-konsernissa oli jo onnistuneesti yhdistetty vilja- ja öljykasviliiketoiminnat. Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan muodostava Avena Nordic Grain tytäryhtiöineen on vilja-, öljykasvi- ja rehuraakaainemarkkinoiden toimija sekä kasviöljyjen ja valkuaispuristeiden valmistaja ja toimittaja. Yrityksen päämarkkina-alue on Euroopan unioni, mutta kauppaa käydään monilla muillakin markkinoilla.
Omassa puristamossa valmistettuja kasviöljyjä myydään elintarviketeollisuudelle, ammattikeittiöille sekä vähittäismyyntiin Suomessa, Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Pitkät kumppanuudet, eturivin viljelijöiden ja toimittajien käyttö sekä aktiivinen toiminta eri markkinoilla mahdollistavat ainutlaatuisen osaamisen kehittämisen ja tarjoamisen edelleen asiakkaiden käyttöön.
Apetit-konsernin tavoitteena on nousta hyvinvointia arvostavien kuluttajien halutuimmaksi ruokaratkaisuksi ja hyvää palvelua arvostavien asiakkaiden halutuimmaksi kumppaniksi. Tähän päästään tarjoamalla kuluttajille ja asiakkaille toistuvasti ilahduttavia maku- ja palveluelämyksiä.
Toimitusjohtaja Matti Karppinen, Apetit
Vuosi 2013 oli Apetit-konsernissa merkittävien, tulevaisuutta rakentavien muutosten vuosi. Suomen kuluttajaliiketoiminnan rakenteen ja toimintamallin muuttaminen kosketti merkittävää osaa toiminnoistamme ja henkilöstöstämme.
Voimme olla tyytyväisiä taloudelliseen onnistumiseemme muutoksen ja haastavan kansantaloudellisen tilanteen keskellä. Konsernin liiketulos ilman kertaeriä kasvoi ennakoidusti. Tämä paransi myös osakekohtaista tulostamme 52 prosenttia 1,63 euroon.
Ruokaliiketoiminnassa pakastetuoteryhmän vuosi oli odotusten mukainen. Sen kannattavuus parantui tuotannon tehokkuuden sekä onnistuneen satokausituotannon ansiosta. Kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa ja tämä näkyi odotetusti myös Apetit Kotimainen -tuotesarjan myynnin 13 prosentin kasvuna edellisvuoteen verrattuna.
Kalatuoteryhmän kannattavuus Norjassa ja Ruotsissa kehittyi ilahduttavasti Tuloksentekoa tukivat myynnin ja volyymin kasvu, raaka-ainehintojen maltillinen kehitys sekä jo aiemmin tehtyjen tehostamistoimenpiteiden tulokset.
Myös sokeriliiketoiminnassa toimivan osakkuusyhtiö Sucroksen kannattavuus parani ja oli vahvalla tasolla. Sen tuloksentekoa tuki vahva liikevaihdon kasvu.
Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan myynti laski viljamarkkinoilla ja oli öljykasvituotteissa edellisvuoden tasolla. Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan kannattavuus laski edellisvuodesta pienemmästä myyntivolyymistä ja viljakaupan alhaisemmasta katetasosta johtuen. Viljakaupan myynninlaskusta huolimatta säilytimme edelleen perinteisesti hyvän tuloksentekokykymme Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa.
Ruokaliiketoiminnassa kalatuoteryhmän tavoitteita ei sen sijaan Suomessa tavoitettu. Tuoteryhmän liikevaihto kasvoi, mutta korkeiden raaka-ainekustannusten ja loppuasiakashintojen epäedullinen suhde heikensi kannattavuutta merkittävästi.
Ruokaliiketoiminnassa myös tuoretuotemyynti jäi Suomessa tavoitteistaan. Sen kannattavuutta rasitti kalatuoteryhmän tapaan raaka-aineiden hankintahintojen ja loppuasiakashintojen epäsuhta. Lisäksi henkilöstöravintoloiden merkittävästi vähentyneet ruokailijamäärät heikensivät myyntiä ja tätä kautta toiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta.
Apetit-tuotteet ovat terveellisiä, tuoreita ja vastuullisesti kotimaassa tuotettuja. Ravitsemuksen lisäksi hyvä ruoka on myös osa ihmisten sosiaalista kanssakäymistä ja sen merkitys elämänlaatuun vaikuttavana tekijänä on kasvussa. Ymmärrämme ruoan muuttuvan roolin ja siksi haluamme nykyistäkin ponnekkaammin tarjota kuluttajille ilahduttavia makuelämyksiä ja herkullista
hyvinvointia päivittäisiin ruokailutilanteisiin. Olemme nyt siirtymässä uudenlaiselle kuluttajan hurmaamisen aikakaudelle, ja tämä edellyttää meiltä kuluttaja- ja asiakaslähtöisyyden nostamista aivan uudelle tasolle.
Asiakkaitamme ovat päivittäistavarakauppa, elintarviketeollisuus, ammattikeittiöt sekä viljaa, rehuraakaaineita ja öljykasveja käyttävä teollisuus ja kauppa. Tavoitteemme on kehittyä hyvää palvelua arvostavien asiakkaiden halutuimmaksi kumppaniksi. Tarjoamalla
Olemme nyt siirtymässä uudenlai selle kuluttajan hurmaamisen aika kaudelle, ja tämä edellyttää meiltä kuluttaja- ja asiakaslähtöisyyden nostamista aivan uudelle tasolle.
parhaita tuotteita, palveluita ja ruokaosaamista voimme auttaa asiakkaitamme menestymään ja täyttämään edelleen omien asiakkaidensa ja kuluttajien muuttuvat odotukset.
Kuluttajalähtöisyyden nostaminen aivan uudelle tasolle edellyttää myös rakenteellisia muutoksia toimintaan. Vuoden 2013 aikana yhdistimme aiemmin erillään toimineet kuluttajaa palvelevat pakaste- ja kalaliiketoi minnat sekä tuoretuotepalvelut uudeksi liiketoiminta segmentiksi. Maaliskuussa yhtiökokous päätti konsernin nimen muuttamisesta Lännen Tehtaista Apetitiksi
vahvan kuluttajabrändimme mukaan.
Muutos on koskettanut laajasti henkilöstöämme ja sitä on toteutettu vastuullisesti yhteisen päämäärän ohjaamana ja innostamana. Nyt jatkamme työtämme uuden toimintamallin mukaisesti.
Rakenteen ja strategian uudistamisen myötä tavoit teemme on nousta kuluttajien mielessä herkullista hyvinvointia tarjoavaksi ruokaratkaisuksi sekä päivit täistavara- ja ammattikeittiöasiakkaiden halutuimmaksi kumppaniksi. Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa haluam me olla viljakaupan suunnannäyttäjä Itämeren alueella ja ruokaöljyjen uudistaja.
Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkistet tiin tammikuussa 2014. Ilolla huomasin, että konsernim me tuoteryhmät kattavat lähes kaikki terveellisen ja elä mänlaatua parantavan ruokavalion päärakennusaineet: kasvikset, kalan, tuoreet hedelmät ja vihannekset, viljat sekä kasviöljyt. Näin meillä on tulevaisuudessa ainut laatuisen hyvät edellytykset luvata kuluttajille herkullista hyvinvointia sekä auttaa asiakkaitamme menestymään.
Matti Karppinen
| 2013 | 2012 | Muutos | 2011 | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 387,3 | 378,2 | +2,4% | 335,5 |
| Liiketulos, milj. euroa | 9,4 | 8,5 | +11,4% | 8,7 |
| Liiketulos, % | 2,4 | 2,2 | 2,6 | |
| Liiketulos, ilman kertaeriä, milj. euroa | 12,2 | 8,8 | +38,5% | 9,8 |
| Liiketulos, ilman kertaeriä, % | 3,1 | 2,3 | 2,9 | |
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | 9,3 | 7,5 | +23,2% | 7,5 |
| Tilikauden tulos, milj. euroa | 9,3 | 6,7 | +39,3% | 5,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 7,0 | 5,4 | 6,3 | |
| Oman pääoman tuotto, % | 6,5 | 4,8 | 4,1 | |
| Omavaraisuusaste, % | 70,3 | 60,6 | 74,9 | |
| Nettovelkaantumisaste, % | 8,4 | 22,0 | -5,1 | |
| Oma pääoma / osake, euroa | 22,90 | 22,37 | 22,06 | |
| Tulos / osake, euroa | 1,63 | 1,07 | 0,92 | |
| Osinko / osake | 1,00* | 0,90 | 0,85 | |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 3,0 | 3,9 | 5,8 | |
| Yritysostot ja muut osakeinvestoinnit | 0,0 | 9,7 | 0,2 | |
| Henkilöstö, keskimäärin | 782 | 721 | +8,5% | 596 |
*) Hallituksen ehdotus
LIIKETULOS ILMAN KERTAERIÄ
7
| 2013 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|
| Ruokaliiketoiminta | 178,5 | 162,7 | 130,9 |
| Vilja- ja öljykasviliiketoiminta | 209,0 | 215,8 | 204,9 |
| Muut toiminnot | |||
| Segmenttien välinen myynti | -0,2 | -0,2 | -0,3 |
| Yhteensä | 387,3 | 378,2 | 335,5 |
| 2013 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|
| Ruokaliiketoiminta | 4,0 | 1,7 | 3,4 |
| Vilja- ja öljykasviliiketoiminta | 5,1 | 6,5 | 8,4 |
| Muut toiminnot | 3,1 | 0,6 | -2,0 |
| Yhteensä | 12,2 | 8,8 | 9,8 |
| 2013 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|
| Ruokaliiketoiminta | 2,0 | 1,7 | 2,3 |
| Vilja- ja öljykasviliiketoiminta | 5,1 | 6,5 | 8,4 |
| Muut toiminnot | 2,3 | 0,3 | -2,0 |
| Yhteensä | 9,4 | 8,5 | 8,7 |
| 2013 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| 2,0 | 3,4 | 2,6 |
| 0,8 | 0,5 | 3,0 |
| 0,2 | 0,0 | 0,1 |
| 3,0 | 3,9 | 5,8 |
Konsernin liikevaihto ja liiketulos ilman kertaeriä nousivat haastavassa taloustilanteessa edellisvuodesta. Hyvä tuloskehitys nosti myös osakekohtaista tulosta 1,63 (1,07) euroon.
| 2013 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|
| Ruokaliiketoiminta | 699 | 641 | 524 |
| Vilja- ja öljykasviliiketoiminta | 73 | 70 | 62 |
| Muut toiminnot | 10 | 10 | 10 |
| Yhteensä | 782 | 721 | 596 |
Jo perustamisestamme lähtien, vuodesta 1950, olemme tarjonneet suomalaisten ruokapöytiin herkullista, kotimaista ruokaa.
Nykyään Apetit tunnetaan monipuolisena elintarvikealan yrityksenä, jonka liiketoimintoja ovat Ruokaliiketoiminta sekä Vilja- ja öljykasviliiketoiminta.
Konserniin kuuluu lisäksi Muut toiminnot -segmentti, joka muodostuu emoyhtiöstä ja osakkuusyhtiö Sucroksesta (20%).
Kun puhutaan ruoasta, on Apetit lupaus herkullisesta hyvinvoinnista. Sen suurelta osin kotimaisiin raakaaineisiin perustuvat tuotteet ovat omiaan edistämään hyvinvointia sekä luomaan terveellisen elämän puitteet.
Ruokaliiketoiminnassa tavoite on nousta hyvinvointia arvostavien kuluttajien halutuimmaksi ruokaratkaisuksi ja hyvää palvelua arvostavien asiakkaiden halutuimmaksi kumppaniksi. Tähän päästään nostamalla toiminnan asiakas- ja kuluttajalähtöisyys aivan uudelle tasolle niin, että asiakkaat ja kuluttajat huomaavat Apetitin toiminnassa ilahduttavan muutoksen.
Apetit-konserniin kuuluvan Avena Nordic Grainin asiantuntemus ja kokemus auttavat viljan, rehuraakaaineiden ja öljykasvien viljelijöitä, myyjiä ja ostajia menestymään. Suomessa Avena on elintarvikeöljyjen markkinajohtaja.
Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa tavoite on olla viljakaupan suunnannäyttäjä ja ruokaöljyjen uudistaja. Tähän päästään kasvattamalla markkinaosuutta nykyisillä viljamarkkinoilla sekä laajentumalla uusille markkinoille Itämeren ympäristössä. Ruokaöljyissä kehitetään uusia kasviöljytuotteita sekä niiden tuotantoprosesseja ja lisätään täysin kotimaisten kasviöljytuotteiden tarjontaa vastaamaan asiakkaiden odotuksia entistäkin paremmin.
Ruokaliiketoiminta
Vilja- ja öljykasviliiketoiminta
• Osuuden voimakas kasvattaminen suomalaisen kuluttajan syömisestä
Arvostaa hyvän makuista, terveellistä, kotimaista ja vastuullisesti tuotettua ruokaa vaihtelevissa ruokailutilanteissa.
Arvostaa hänelle erinomaisesti sopivia tuotteita ja yksilöllistä palvelua, asiantuntemusta ja markkinaosaamista, sekä niiden arvoketjuun tuomaa selkeää hyötyä.
Apetit on hyvinvointia arvostaville kuluttajille halutuin ruokaratkaisu.
Avena on viljakaupan suunnannäyttäjä Itämeren alueella ja ruokaöljyjen uudistaja.
Arvot: asiakkaan ilahduttaminen, erinomaisuus tekemisissämme, vastuullisuus, työn ilo
Ruokaliiketoiminnassa Apetit on vahva kotimainen elintarvikealan toimija, jonka tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat vihannes- ja ruokapakasteet, tuore kala ja kalajalosteet sekä esikäsitellyt vihannes- ja hedelmätuoretuotteet.
Ruokaliiketoiminnan liikevaihto ja liiketulos ilman kertaeriä nousivat vuonna 2013 edellisvuodesta. Kalatuoteryhmän myynti kasvoi kaikilla markkinoilla ja erityisen vahvasti Suomessa, lähes 20 prosenttia. Myös pakastetuoteryhmän myynti kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Kannattavuuskehitystä pakasteissa tukivat satokausituotannon tehokkuus ja runsas sato sekä kalatuoteryhmässä Norjan ja Ruotsin markkinoilla volyymien kasvu, raakaainehintojen maltillinen kehitys ja tehostamistoimenpiteiden onnistuminen.
Suomessa sekä kalatuoteryhmän että esikäsiteltyjen tuoretuotteiden kannattavuus oli epätyydyttävä. Kannattavuutta heikensi heikon markkinatilanteen aiheuttaman volyymilaskun lisäksi raaka-aineiden hankintahintojen ja loppuasiakashintojen epäsuhta. Esikäsiteltyjen tuoretuotteiden myynti on kärsinyt Suomen heikon taloustilanteen aikana erityisesti henkilöstöravinto-
| Keskeiset tunnusluvut, milj.euroa | 2013 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 178,5 | 162,7 | 130,9 |
| Liiketulos ilman kertaeriä | 4,0 | 1,7 | 3,4 |
| Liiketulos | 2,0 | 1,7 | 2,3 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 2,0 | 3,4 | 2,6 |
| Henkilöstö keskimäärin | 699 | 641 | 524 |
loissa laskeneista annosmääristä ja laskeneet myyntimäärät ovat heikentäneet työvoimavaltaisen toiminnan kannattavuutta.
Apetit on kuluttajien arvostama vihannes- ja ruokapakastebrändi, joka tunnetaan herkullisesta mausta, terveellisyydestä ja kotimaisuudesta. Pääosin kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvat kasvis- ja ruokapakasteet valmistetaan Säkylässä ja pakastepizzat Pudasjärvellä. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on vihannes- ja perunapakasteissa noin 75 prosenttia ja Kotimainen-tuoteperheessä 98–100 prosenttia.
Uusia ja olemassaolevia Apetit-tuotteita kehitetään jatkuvasti vastaamaan suomalaiseen makuun, ravitsemussuosituksiin sekä muuttuviin ruokailutrendeihin. Tuotteiden herkullinen maku syntyy luonnollisesti hyvistä raaka-aineista ja vain tarpeellisista valmistusvaiheista. Erityisesti uunivalmiiden kasvisgratiinien ja kotimaisten vihannesten kysyntä kasvoi vuonna 2013.
Jatkuu sivulla 12
RUOKALIIKETOIMINNAN OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOISTA
Ruokaliiketoiminnassa Apetit-konserni on Suomen johtaviin kuuluva kotimainen elintarvikealan toimija, jonka tuoteryhmiä ovat vihannes- ja ruokapakasteet, tuore kala ja kalajalosteet sekä esikäsitellyt hedelmä- ja vihannestuoretuotteet. Aiemmin erillisinä toimineet pakasteliiketoiminta, kalaliiketoiminta sekä tuoretuotepalvelut on yhdistetty vuoden 2014 alusta yhteen liiketoimintasegmenttiin.
Apetit Kotimainen -tuoteperheeseen tuotiin uusina pakastetuotteina Kotimainen Porkkanaviipale, Kotimainen Porkkanasosekeitto, Kotimainen Tuorehernesosekeitto, Kotimainen Hernepihvi, Kotimainen Punajuurigratiini, Kotimainen Pinaattikeitto, Kotimainen Laktoositon Pinaattikeitto sekä Kotimainen Peruna & Keittokasvis.
Kotimaiset sopimusviljelijät kasvattavat suurimman osan pakasteissa käytetyistä kasviksista. Merkittävimmät viljelytetyt raaka-aineet ovat peruna, purjo, porkkana, herne, pinaatti, lanttu, palsternakka, selleri, punajuuri, purjo ja luomupinaatti. IP-viljelyn ansiosta näiden raaka-aineiden alkuperä tunnetaan aina peltolohkoille saakka.
Tärkeimpiä tuontiraaka-aineita ovat maissi ja paprika, jotka hankitaan pitkäaikaisilta sopimustoimittajilta pääasiassa Euroopan unionin alueelta. Pitkäaikaisten hankintasuhteiden ansiosta raaka-aineiden alkuperä ja toimitusketju voidaan jäljittää eräkohtaisesti.
Lue lisää IP-viljelystä sivulta 25.
Apetit-konserni on Suomen suurimpia kalan myyjiä ja jalostajia. Tuoretta kalaa ja kalajalosteita myydään vähittäiskauppohin, ammattikeittiöille sekä elintarviketeollisuudelle. Osa myynnistä tapahtuu oman palvelupisteverkoston kautta. Tuotantolaitokset sijaitsevat Kuopiossa, Kustavissa, Helsingin Kivikossa ja Myrskylässä.
Konserniin kuuluvalla Maritim Food Groupilla on vahva asema Ruotsin ja Norjan markkinoilla. Maritimilla on kaksi tuotantolaitosta Norjassa ja yksi Ruotsissa. Sen asiakkaita ovat vähittäiskauppaketjut ja ammattikeittiöt, joille myydään äyriäisiä, kala-ateriakomponentteja, kalasäilykkeitä sekä pizza- ja salaattikastikkeita.
Hyvä maku on Apetit-kalatuotteiden tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Touko-syyskuussa markkinoille tuotiin Apetit Perinteinen -kalatuotesarja, jonka lanseerauksen edellytyksenä oli makutestin voittaminen ennen esittelemistä kuluttajille. Herkullisen maun takana ovat perinteiset valmistusmenetelmät, pintasuolaus merisuolalla ja savustus kotimaisella leppäpuulla. Lisäksi Perinteinenkalatuotesarjan tuotteet valmistetaan aina tuoreesta, ei pakastetusta, kalasta.
Herkullinen maku on kalan tuoreuden ohella johtoajatus, jota vaalitaan kaikissa tuotteissa. Ruoan herkullinen maku on vahvasti kansallinen asia, mutta perustuu kansallisuudesta riippumatta tuoreeseen raaka-aineeseen, testattuun reseptiikkaan sekä kalan jalostamisen taitoon.
Apetit Kotimainen -tuoteperheeseen tuotiin uusina kalatuotteina Apetit Perinteinen Graavisiikafileesiivu ja Kotimainen muikkukukko. Lisäksi saatavuuden mukaan osan vuodesta ovat kotimaisia Apetit Perinteinen kirjolohituotteet.
Taimen-osakkuus takaa tuoreen kotimaisen kirjolohen saannin Suomen merkittävimpiin kalankasvattajiin kuuluvan osakkuusyhtiö Taimenen ansiosta voidaan Apetit-tuotemerkillä tarjo-
ta tuoretta kotimaista kirjolohta. Yhtiön 30 kalankasvattamoa Suomessa Saaristomerellä ja sisämaassa sekä Ruotsissa takaavat nopeat ja tehokkaat toimitukset asiakkaille. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun vähittäiskaupoissa on tarjolla huipputuoretta kirjolohta sen sesonkiaikaan. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että kaupassa myytävä kala on nostettu vedestä saman päivän aamuna.
Ruokaliiketoiminta toimittaa ammattikeittiöille ja päivittäistavarakauppoihin hyvän aterian tuoreet ainekset – tarvittaessa vaikka päivittäin. Valikoimaan kuuluvat tuoreet ja käyttövalmiit vihannes- ja hedelmätuoretuotteet sekä ruokasalaatit. Suurimpia asiakasryhmiä ovat henkilöstöravintolaketjut sekä hotelli- ja ravintolaketjut. Myös myynti julkisen sektorin ruokahuollolle on merkittävää.
Jatkuu sivulla 14
Lähde: RKTL / Tilastot 2011
haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän.
Lähde: Pro Kala ry, Kala suomalaisten ruokapöydässä –tutkimus 2013.
Kala on tärkeä osa monipuolista ruokavaliota niin arkena kuin juhlapäivinä.
Kalassa on monia hyviä ominaisuuksia, joiden vuoksi se kuuluu monipuoliseen ruokavalioon. Virallisissa ravitsemussuosituksissa kalaa kehotetaan syömään ainakin kaksi kertaa viikossa, eri kalalajeja vaihdellen. Kalan käyttöä olisi varaa lisätä tuntuvasti, sillä useimmat suomalaiset syövät kalaa vain kerran viikossa tai harvemmin.
Pro Kala ry
Asiakkaille tarjotaan 24 tunnin tilaus-toimitusrytmin tuotteiden tuoreuden ja laadun varmistamiseksi. Tuotteet toimitetaan asiakkaille tukkuliikkeiden tai suoran jakelun kautta asiakkaan oman valinnan mukaan. Apetit Ammattilaiset -organisaatio vastaa ammattikeittiömyynnistä ja asiakaspalvelusta koko konsernin tuoretuote-, pakaste- ja kalatuotteiden osalta.
Tuoretuotemyynnin raaka-aineet ja ruokavalmisteet hankitaan tuoreina ja suoraan toimitukseen kotimaisilta ja ulkomaisilta pitkäaikaisilta sopimustoimittajilta.
Kivikon tuotantolaitoksessa Helsingissä valmistetaan monipuolisesti erilaisia tuoretuotteita. Hedelmä- ja vihannestuotteet paloitellaan, viipaloidaan, kuutioidaan tai suikaloidaan ja pakataan ilman säilöntä- ja lisäaineita.
Tuotanto ja toimitukset pyörivät lähes ympäri vuorokauden. Vuorokauden mittainen tilaus-toimitusrytmi takaa tuotteiden tuoreuden ja laadun.
Herkulliset tuoreet ruokasalaatit lisättiin tarjontaan vastaamaan asiakkaiden odotuksia. Kivikon tuotantolaitoksella avattiin uusi salaattiosasto, mikä mahdollistaa tuoreiden ja raikkaiden valmissalaattien toimittamisen päivittäistavaraketjuille. Kivikossa kehitetään laadukkaista raaka-aineista myös uusia tuotteita asiakkaiden toiveiden mukaan. Käytössä on oma koekeittiö ja palveluksessa kokeneita ammattikeittiötoiminnan ja tuotekehityksen ammattilaisia.
Kotimaisuuden merkitys kuluttajille on kasvanut vuosi vuodelta, ja tämä on näkynyt Apetit Kotimainen -tuotesarjan vahvana myynninkehityksenä koko 2010-luvun ajan. Apetit Kotimainen -tuotteet erottuvat pakastealtaissa ja kylmäkalusteissa tuontituotteista ja auttavat kuluttajaa valitsemaan kotimaista alkuperää olevan tuotteen.
Apetit Kotimainen -tuoteperheen myynti jatkoi kasvuaan myös vuonna 2013 ja sen myynti kasvoi 13 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Tuotesarjaan kehitetään uusia tuotteita jatkuvasti. Tuoteperheessä oli vuoden 2013 lopussa yhteensä jo 20 kuluttajapakattua pakastetuotetta ja 10 kalatuotetta. Lisäksi ammattikeittiöille on tarjolla 18 pakastetuotetta ja 7 kalatuotetta sekä vähittäiskaupan palvelumyyntitiskeille 14 kalatuotetta.
Apetit Kotimainen kasvis- ja perunapakasteet ovat 100-prosenttisesti kotimaista alkuperää. Ruokapakasteissa sekä kalatuotteissa vain mausteet ja suola voidaan tuoda ulkomailta tuotteiden ollessa muuten kotimaista alkuperää. Kotimaisuusaste ja raakaaineiden alkuperä eritellään aina selkeästi tuotetiedoissa.
+13 %
Suosittu kotimainen herne on hyvä esimerkki ympäristöystävällisesti viljellystä, turvallisesta laatutuotteesta. Hernesato korjataan pelloilta oikea-aikaisesti ja jalostetaan välittömästi kuljetuksen jälkeen pakasteherneeksi. Kaiken kaikkiaan herneen matka pellolta valmiiksi pakasteeksi kestää noin kaksi tuntia. Herneiden tuoreus säilyy –20 asteessa vähintään 18 kuukautta.
Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan muodostava Avena Nordic Grain Oy tytäryhtiöineen on Suomen johtava vilja-, öljykasvi- ja rehuraakaainekauppias sekä kasviöljyjen ja puristeiden valmistaja.
Vuonna 2013 viljakaupan markkinahintataso oli edellisvuotta alhaisempi ja tämä laski yhdessä edellisvuotta pienempien volyymien kanssa myös viljakaupan liikevaihtoa. Öljykasvituotteiden myynti pysyi edellisvuoden tasolla. Itse pakattujen rypsiöljytuotteiden myynti kasvoi. Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan kannattavuus laski edellisvuodesta pienemmästä myyntivolyymistä ja viljakaupan alhaisemmasta katetasosta johtuen.
Viljaa ja öljykasveja hankittiin viljelijöiltä Suomessa ja Baltian maissa sekä myös kansainvälisesti vilja- ja öljykasvitoimijoilta eri markkinoilla. Hankintaosuus suoraan viljelijöiltä kasvoi edelleen, ja erityisesti kotimaisen rypsin hankintaa lisättiin.
| Keskeiset tunnusluvut, milj.euroa | 2013 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 209,0 | 215,8 | 204,9 |
| Liiketulos ilman kertaeria | 5,1 | 6,5 | 8,4 |
| Liiketulos | 5,1 | 6,5 | 8,4 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 0,8 | 0,5 | 3,0 |
| Henkilöstö keskimäärin | 73 | 70 | 62 |
Vilja- ja rehuraaka-ainekaupan asiakkaita ovat elintarviketeollisuus, rehuteollisuus, muu viljaa käyttävä teollisuus sekä viljelijät. Omassa puristamossa valmistettuja öljyjä myydään elintarviketeollisuudelle, ammattikeittiöille sekä vähittäismyyntiin Suomessa, Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Suomessa Avena on selkeästi elintarvikeöljyjen markkinajohtaja.
Avena Nordic Grainin päämarkkina-alue on Euroopan unioni, mutta kauppaa käydään monilla muillakin alueilla. Erityisen aktiivista toiminta on kotimarkkinoilla Suomessa ja Baltian alueella.
Avena Nordic Grain tunnetaan kansainvälisesti luotettavana ja ammattitaitoisena markkinatoimijana. Sillä on laaja asiakas- ja toimittajakunta eri maissa ja paikallisten tytäryhtiöiden ansiosta kunkin alueen viljaja öljykasvimarkkinat tunnetaan hyvin. Avena tarjoaa viljelijöiden käyttöön monipuoliset työkalut kaupankäyntiin, hinta- ja laaturiskien hallintaan sekä markkinainformaation hankintaan.
Jatkuu sivulla 18
Avena tuntee hyvin sekä kotimaiset että kansain väliset öljykasvi- että viljamarkkinat.
Avenan asiantuntemus ja kokemus auttavat viljan ja öljykasvien kasvat tajia, myyjiä ja ostajia menestymään. Pitkät kumppanuudet, eturivin vil jelijöiden ja toimittajien käyttö sekä aktiivinen toiminta eri markkinoilla mahdollistavat ainutlaatuisen osaa misen kehittämisen ja tarjoamisen edelleen asiakkaiden käyttöön.
toimitusjohtaja Kaija Viljanen, Avena Nordic Grain Oy
VILJA- JA ÖLJYKASVILIIKETOIMINNAN OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA
VILJA- JA ÖLJYKASVILIIKETOIMINNAN LIIKETULOS ILMAN KERTAERIÄ, milj. euroa
viljasato Suomessa 2013 4 082
tuhatta tonnia
531 viljan vienti Suomesta
tuhatta tonnia satokaudella 2012/2013
viljan tuonti Suomeen 27
tuhatta tonnia satokaudella 2012/2013
Pehmeän ja hienon makuinen Neito on jokaisen kokkaajan kumppani, joka saa ruoan maistumaan paremmalta. Neito-öljy puristetaan ja valmistetaan Kirkkonummella, valikoiduista suomalaisista rypsinsiemenistä.
Mildola-brändi edustaa laadukkaita öljyjä ammattikeittiöille. Mildola-brändi pohjautuu vahvasti Avenan öljynpuristamoon, joka on perustettu vuonna 1993 Kirkkonummelle.
Vuosi 2013 oli toiminnallisesti onnistunut. Kehitystoimenpiteet keskittyivät toimintaedellytysten parantamiseen. Viljakaupan tehostamiseksi Virossa otettiin käyttöön uusi sopimushallintajärjestelmä sekä laajennettiin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä. Liettuassa puolestaan parannettiin edellytyksiä kasvulle kehittämällä kuljetusten ja varastoinnin logistisia järjestelyitä.
Avenan öljynpuristamo Kirkkonummella jalostaa pääosin rypsistä ja rapsista korkealaatuisia rypsiöljyjä sekä valkuaispuristeita. Tuotantoprosessissa öljy saadaan irti siemenestä luonnonmukaisesti puristamalla. Menetelmä on ympäristöystävällinen ja tehokas. Lopputuotteena saadaan kasviöljyä ja kotieläimille rehuraakaaineeksi erinomaisesti soveltuvaa valkuaispuristetta. Öljykasvihankintaa ohjaa kotimaisuus, mutta siemenen riittävyyden varmistamiseksi hankintoja tehdään myös muilta markkinoilta.
Vuonna 2013 öljynpuristamolla toteutettiin puolestaan merkittävä öljyn tuotantoketjun uudistus, jotta kotimainen raaka-aine ja öljy voidaan pitää aukottomasti erillään muusta tuotannosta koko ketjussa ja näin tehokkaasti lisätä sen osuutta kokonaistuotannosta.
Vuonna 2011 valmistuneen öljynpakkaamon käyttöaste oli erinomainen, ja jo yli kolmannes elintarvikeöljyistä myytiin pakattuina. Toiminnan luotettavuuden ja laadun kehittämiseksi jatkettiin automaatiojärjestelmän uusimista sekä uusittiin puristamon laboratorio. Laadunvalvonnassa otettiin käyttöön DNA-tunnistukseen perustuva aiempaa nopeampi ja toiminnaltaan luotettavampi puristeen analysointimenetelmä.
Öljykasvien viljely Suomessa on erityisen tärkeää kotimaisen viljelyn monimuotoisuuden takaamiseksi. Kotimaisen raaka-aineen kysyntä on myös kasvussa, sillä joutsenlippusääntöjen tiukentumisen johdosta rypsiöljyn raaka-aineen täytyy olla jatkossa 100-prosenttisesti kotimaista.
Avena on pyrkinyt edistämään kotimaista öljykasviviljelyä monin keinoin. Vuoden 2013 aikana järjestettiin useita viljelijätilaisuuksia ja perustettiin yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa Rapsi.fi-sivusto yhteiseksi tiedotus- ja kokemustenvaihtofoorumiksi. Tilaisuuksista suuren suosion saavutti erityisesti Siuntiossa järjestetty syysrapsiseminaari, jossa ruotsalaiset asiantuntijat kertoivat kokemuksistaan syysrapsin viljelyssä. Hämeenlinnaan avattiin myös uusi toimipiste palvelemaan maakunnan viljelijöitä ja helpottamaan öljykasvien myyntiä ja toimituksia.
Muut toiminnot –segmentti muodostuu konsernihallinnosta, segmenteille kohdistamattomista eristä sekä osakkuusyhtiö Sucros Oy:stä (20 %)
Emoyhtiö Apetit Oyj vastaa konsernihallinnosta, konsernirakenteen kehittämisestä sekä osake- ja kiinteistöomistusten hallinnoinnista. Yhtiön nimi vaihdettiin 26.3. pidetyn yhtiökokouksen päätöksellä Lännen Tehtaat Oyj:stä Apetit Oyj:ksi osana koko konsernin uudistumis- ja rakennemuutoshanketta.
Osakkuusyhtiö Sucros Oy valmistaa, myy ja markkinoi sokerituotteita elintarviketeollisuudelle, vähittäiskaupalle ja vientiin. Tuotettu sokeri jalostetaan sokeri- ja siirappituotteiksi Sucroksen tytäryhtiö Suomen Sokeri Oy:n sokeripuhdistamossa Porkkalassa Kirkkonummella.
| 2013 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| 3,1 | 0,6 | –2,0 |
| 2,3 | 0,3 | –2,0 |
| 0,2 | 0,0 | 0,1 |
| 10 | 10 | 10 |
Sucros vastaa koko EU:n Suomelle myöntämän sokerikiintiön, 81 miljoonan kilon vuosituotannosta. Se tekee tiivistä yhteistyötä suomalaisten juurikasviljelijöiden kanssa ja pyrkii edistämään viljelyä Suomessa.
Suomen Sokeri Oy puhdistaa raakasokeria sekä vastaa kaikkien sokerituotteiden myynnistä ja markkinoinnista Suomessa. Sokeripuhdistamossa valmistetaan kidesokereita, nestesokereita, siirappeja sekä erikoistuotteita kuten palasokeria, tomusokeria, raesokeria ja hillosokeria. Kuluttajatuotteet myydään Dansukker-tuotemerkillä, joista tunnetuimpia ovat Sirkku- ja Pulmupalasokerit.
Suomalaisen sokeriteollisuuden muodostavat Suomen Sokeri Oy ja Sucros Oy. Sucroksen omistaa Apetitin vähemmistöomistuksen (20 %) rinnalla pohjoismainen Nordic Sugar A/S (80 %). Nordic Sugar on vuodesta 2009 ollut osa saksalaista Nordzucker Groupia, joka on Euroopan toiseksi suurin sokeriyritys.
Kasvisraaka-aineiden ja viljelytoimenpiteiden jäljitettävyys ovat keskeinen osa tuotteiden laatua.
Perunaa 12,6 tuhatta tonnia
Hernettä 3,5
tuhatta tonnia
2,5 tuhatta tonnia
Lanttua
Muita * 2,2 tuhatta tonnia pinaattia, punajuurta, palsternakkaa, purjoa, mukulaselleriä
Käytämme sopimusviljelijöidemme kanssa yhteistä tietojärjestelmää, johon viljelijät kirjaavat peltolohkokohtaisesti kaikki viljelyyn liittyvät toimenpiteet kylvöstä sadonkorjuuseen. Tarkastettu dokumentointi on edellytys raaka-aineen vastaanottamiselle tuotantoon ja jokainen raakaaine-erä on jäljitettävissä pellolle saakka.
Viljelypäällikkö Timo Mäki, Apetit
Vastuullisuus Apetit-konsernissa tarkoittaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sosiaalista, ekologista ja taloudellista vastuuta. Yritysvastuu perustuu vahvistettuun toimintapolitiikkaan, joka ohjaa toimintaa konsernin kaikilla tasoilla: strategiassa, tavoitteissa, arvoissa, johtamisessa ja jokapäiväisessä työssä.
Toimintapolitiikan keskiössä on asiakkaiden, henkilöstön, yhteiskunnan sekä ympäristön tarpeiden ja odotusten tunnistaminen ja huomioiminen. Toimintaa kehitetään jatkuvasti muuttuvan liiketoimintaympäristön vaatimusten mukaisesti.
Vastuullisuuden jatkuvalla kehittämisellä Apetit-konserni pyrkii turvaamaan nykyiset ja tulevat toimintaedellytykset huolehtimalla tasapainoisesti liiketoiminnan eri osa-alueiden parantamisesta ja eri sidosryhmien odotuksiin vastaamisesta.
Menestyksensä tärkeimpänä edellytyksenä Apetitkonserni näkee liiketoiminnan kannattavuuden ja kilpailukyvyn sekä kuluttajien, asiakkaiden ja raakaainetuottajien tyytyväisyyden ja luottamuksen. Vastuullinen johtaminen, henkilöstön jatkuva kehittäminen ja turvallinen työympäristö sekä ympäristökuormituksen vähentäminen ovat tärkeitä vastuullisuuden osa-alueita.
Apetit-konsernin toiminta perustuu läpinäkyvyyteen koko tuotantoketjussa, alkutuotannosta valmiiseen tuotteeseen. Tavoitteena on herkullista hyvinvointia tarjoavat tuotteet ja niiden tehokas tuotanto, joka on sopusoinnussa ympäristön kanssa.
Vastuunäkökulmien huomioon ottaminen on osa yhtiön hallintotapaa sekä strategista ja päivittäistä johtamista. Apetit-konsernin toimintaa ohjaa hallinto- ja ohjausjärjestelmä, joka määrittelee hallintoneuvoston, hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävät, vastuut ja oikeudet.
Merkittävä osa vastuullisuuden johtamista ja jatkuvaa parantamista eri tytäryhtiöissä ovat niiden toiminnan kannalta oleelliset laatua, ympäristöä, tuoteturvallisuutta, hyviä kauppatapoja, asiakasauditointeja ja kestävän kehityksen periaattein tuotetun biomassan kaupankäyntiä koskevat sertifioidut johtamisjärjestelmät.
Apetit-tuotteiden herkullinen maku syntyy hyvistä raaka-aineista ja vain tarpeellisista valmistus- ja käsittelyvaiheista. Uudet tuotteet kehitetään vastaamaan kotimaisia makumieltymyksiä ja helpottamaan jokapäiväistä ruoanlaittoa. Maku ja tuotteiden hyväksyttävyys testataan talon sisäisin testein sekä tapauskohtaisesti tavallisista kuluttajista kootuilla vaihtuvilla raadeilla.
Hellävarainen ja hallittu valmistus säilyttää raaka-aineiden luonnollisen ravintotiheyden korkeana kuluttajan ruokalautaselle saakka.
Ravitsemussuositukset ohjaavat merkittävästi tuotekehitystä. Kasvispainotteisessa ruoassa kiinnitetään erityistä huomiota myös proteiini- ja energiapitoisuuteen. Kalan, kasviöljyjen ja täysjyväviljojen käyttö on osa terveellistä ruokavaliota. Kasvispakasteissa ei ole lainkaan lisäaineita ja ruokapakasteissa sekä muissa tuotteissa lisäaineita käytetään vain harkittuun tarpeeseen.
Apetit hankkii raaka-aineensa vain sopimustoimittajilta tai muuten tuoteturvallisuusperiaatteidensa mukaisesti hyväksytyiltä toimittajilta. Apetitin käyttämät raakaaineet perustuvat pääosin omien sopimusviljelijöiden
kotimaassa kasvattamiin kasviksiin sekä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa kasvatettuun tai kalastettuun kalaan. Saatavuus- ja kasvualuesyistä tiettyjä kasvisraaka-ainei-
ta hankitaan pitkäaikaisilta sopimustoimittajilta pääosin EU-alueelta sekä kalaa ja äyriäisiä Koillis-Atlantilta ja Tyyneltä valtamereltä.
Sopimustoimittajien kanssa pyritään pitkäaikaisiin hankintasopimuksiin ja heiltä edellytetään sitoutumista yhteisiin tuotespesifikaatioihin sekä korkeaan laatu tasoon. Raaka-aineille tehdään niiden vastaanottamisen yhteydessä laaduntarkkailusuunnitelman mukaiset aistinvaraiset ja mikrobiologiset tutkimukset.
Tuoteturvallisuusperiaatteidensa mukaisesti yritys sitoutuu varastoimaan, tuottamaan ja toimittamaan tuotteet asiakkailleen sovituissa oikeissa tuotteen vaatimustenmukaisissa olosuhteissa. Tuoteturvallisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan omavalvonta- ja ISO 22000 -tuoteturvallisuusjärjestelmien avulla. Näin taataan tuotteiden korkea hygieeninen ja tuotannollinen laatu.
Henkilöstö on koulutettu turvallisten tuotteiden käsittelyyn ja valmistamiseen sekä huolehtimaan kaikessa toiminnassaan elintarviketurvallisuuden edellyttämän korkean hygieniatason noudattamisesta. Tuotantotilat ovat elintarvikeviranomaisen hyväksymiä ja niiden puhtauteen sekä hygieniatasojen noudattamiseen kiinnitetään jatkuvaa huomiota.
Luotettava tuotetietous pakkausmerkinnöissä, nettisivuilla ja tuoteviestinnässä auttaa kuluttajaa ostopäätöksen tekemisessä sekä allergeenien välttämisessä. Kuluttajan ruoanvalmistusta helpotetaan pakkauksissa ja internet-sivuilla olevien selkeiden testattujen reseptivinkkien ja käyttöohjeiden avulla.
Sydänmerkki-tuotteista kuluttajan on helppo tehdä parempia valintoja rasvan laadun ja määrän sekä suolan määrän suhteen. Proteiini- ja kuitupitoisuutta korostavat ravitsemusväitteet puolestaan auttavat kuluttajaa
Kalan tuoreus on helppo varmistaa omin aistein. Tuore kala tuoksuu miellyttävältä, sen lihan rakenne on kiinteä ja kidukset kirkkaat. Kalan säilyvyyden kan nalta on erittäin tärkeätä huo lehtia siitä, että kylmäketju on katkeamaton ja kala säilytetään sulavan jään eli 0 – +2 asteen lämpötilassa. Tämä lämpötila on kylmempi mitä normaalissa jää kaapissa, joten tuoreena ostetun kalan säilyvyys kodin jääkaapissa on lyhyempi.
hyvinvointia edistävissä kasvispainotteisissa ruokavalin noissa.
Tuotteiden ja raaka-aineiden kotimaisuus on Apeti tille tärkeä asia. Joutsenmerkkiä käytetään Hyvää Suo mesta -merkin sääntöjen mukaisesti. Apetit Kotimainen kasvis- ja perunapakasteet ovat 100-prosenttisesti koti maista alkuperää. Apetit Kotimainen -ruokapakasteissa sekä -kalatuotteissa vain mausteet ja suola tuodaan ulkomailta, muuten tuotteet ovat kotimaista alkuperää.
Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät uudistuvat vuonna 2014. Uudet merkin nät tuovat kuluttajille nykyistä luotet tavampaa tietoa ruoan alkuperästä, ravintoarvoista ja allergeeneista.
Kotimaisuusaste ja raaka-aineiden alkuperä eritellään aina selkeästi tuotetiedoissa.
Pakkaussuunnittelussa otetaan huomioon ympäris tö- ja kierrätysasiat. Kuluttajan muuttuvissa arkipäivän tilanteissa pakastettuina säilyvät ja tarpeenmukaisesti käytetyt tuotteet auttavat myös ruokahävikin vähentä misessä. Kuluttajapalvelu auttaa antamalla lisätietoja tuotteista, niiden koostumuksesta ja alkuperästä.
Tuoteasiantuntija Sirpa Talka, Apetit
Kotimaiset sopimusviljelijät kasvattavat suurimman osan Apetittuotteissa käytetyistä kasviksista. Viljelyssä on noudatettu ekologisesti kestävää IP-viljelyperiaatetta jo vuodesta 2000.
Avomaanvihannestuotanto on Suomessa keskittynyt Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Näillä alueilla on otolliset kasvuolosuhteet avomaanvihannesten viljelyyn. Ruokaliiketoiminnassa Apetit on merkittävä sopimusviljelyttäjä ja tekee erittäin tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa.
Apetitin tapa viljelyttää kasviksia perustuu ekologisesti kestävään IPviljelymenetelmään (Integrated Production). Siinä viljelyn ja kasvisten laadun parantaminen ja ympäristövaikutusten hallinta toteutetaan kokonaisvaltaisesti useasta eri näkökulmasta, integroidusti.
IP-viljelyssä viisaasti valituilla ja oikea-aikaisilla viljelytoimenpiteillä parannetaan kasvisten laatua ja satoa sekä minimoidaan viljelystä aiheutuvia ympäristövaikutuksia.
Menetelmässä Apetit-sopimusviljelijä käyttää kasvis- ja peltolohkokohtaisesti sellaisia tarkoituksenmukaisia viljelymenetelmiä, jotka ehkäisevät kasvintuhoojien ja rikkakasvien lisääntymistä ja parantavat sekä satoa että kasvisten laatua mahdollisimman ympäristöystävällisin ja vähiten viljelyekosysteemiä häiritsevin keinoin. Kasvisten ja toimenpiteiden jäljitettävyyttä tukee Apetitin kehittämä viljelyn tietojärjestelmä ViRe, johon sopimusviljelijä kirjaa kattavasti viljelyyn ja maaperään liittyvät tietoja.
IP-viljelyn perustana ovat kasvikohtaiset viljelyohjeet sekä jatkuva kehitystyö viljelijöiden, Apetitin viljelyasiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteistyönä. Apetitilla on Köyliössä koetila, jossa uudet viljelymenetelmät ja lajikkeet
kokeillaan ennen käyttöönottoa. Vuoden 2013 satokaudella tehtiin yhteensä 15 lajike-, lannoitus-, tai viljelytapakoetta.
Vuosina 2011-2013 toteutetussa Varjellen viljelty -koulutushankkeessa kasvikohtaiset viljelyohjeet päivitettiin vastaamaan EU:n uusimpia vaatimuksia. Hankkeen toteuttivat Pyhäjärvi-instituutti, Apetit, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) sekä satakuntalaiset viljelijät.
Kehitystyön tuloksena syntyneet IPM-periaatteet (Integrated Pest Management) sisällytetään osaksi IP-viljelyä. IPM-viljelyn pääperiaate on se, että kasvinsuojelutoimenpiteet toteutetaan vain tarvittaessa, rajatusti ja ensisijaisesti biologisin tai mekaanisin keinoin. Tuholaisten torjunnassa voidaan esimerkiksi käyttää hyödyksi tietoa tuholaisten elinkaarista ja niiden luontaisista vihollisista.
IPM-ohjeisto oli Apetitin sopimusviljelijöiden koekäytössä kasvukaudella 2013 ja uudet viljelyohjeet otetaan käyttöön vuonna 2014.
Kalansyönti on yhä suositumpaa, ja kala on terveellinen vaihtoehto. Apetit-konserni hankkii kalaa tarkoin valituilta kasvattajilta ja kalastajilta pääasiassa Norjasta, Suomesta ja Ruotsista, minkä lisäksi hankintaa täydennetään Koillis-Atlantilta ja Tyyneltä valtamereltä. Äyriäisiä ja muita erikoisempia lajeja tuodaan pieniä eriä eri puolilta maailmaa.
Eri lähteiden suosituksia ja määräyksiä kalan kestävyyskriteerien täyttämiseksi seurataan aktiivisesti. Näin varmistetaan, ettei kalan hankinta vaaranna uhanalaisia kalakantoja ja kasvatuksessa huomioidaan laatu- ja ympäristöasiat. Auditoinnein varmistetaan perkaamoiden omavalvonnan ja mahdollisen laatujärjestelmän toimivuus. Vuonna 2013 Apetitin edustajat vierailivat 27 eri kasvattamolla ja perkaamolla.
Merkittävin ja Suomessa suosituin ruokakala on Pohjois-Norjassa kasvatettu lohi. Lohet perataan nopeasti kasvattamon lähellä sijaitsevassa perkaamossa, minkä
jälkeen ne kuljetetaan pysähtymättä Apetitin tuotantolaitoksille Kuopioon ja Helsinkiin ja edelleen asiakkaille. Katkeamaton kylmäketju ja laadukas perkuu takaavat parhaan mahdollisen tuoreuden ja laadun sekä tätä kautta maun.
Kotimaisista luonnonkaloista tärkeimmät ovat muikku, silakka, ahven, kuha ja hauki. Ne hankitaan pääosin sisävesien kalastajilta ja Saaristomereltä. Lisäksi hankitaan kotimaassa kasvatettua siikaa ja kirjolohta.
Apetitin osakkuusyhtiö Taimen Oy:llä on 30 kalankasvattamoa Manner-Suomessa, Saaristomerellä sekä Ruotsissa. Tämän ansiosta Apetit on Suomen suurimpiin kuuluva kotimaisen kasvatetun kirjolohen myyjä. Yhteistyö mahdollistaa myös kirjolohen toimittamisen kuluttajien ruokapöytään sesonkiaikana jopa saman päivän kuluessa.
Sen lisäksi, että kala on terveellistä ja monipuolista ravintoa, sillä on pieni hiilijalanjälki. Parhaimmillaan yksi syötetty kilo rehua muuttuu kalankasvattamoissa yhdeksi kiloksi kalaa.
Samaan aikaan kirjolohenkasvatuksen ympäristövaikutukset ovat tutkimusten mukaan pienentyneet noin viidenneksellä kymmenen viime vuoden aikana.
Kehitysjohtaja Jyrki Normaja, Apetit
Apetit Perinteinen -tuotesarjaan kuuluu sekä kulut tajapakattuja tuotteita että palvelumyyntituotteita.
Apetit Perinteinen - uusi kalatuoteperhe 100 vuotta vanhoin menetelmin
Kesän 2013 alussa Suomen mark kinoille tuotiin Apetit Perinteinen -kalatuotesarja. Tuotteet läpäisivät makutestit, joissa niiden tuli osoit tautua makuvoittajiksi. Herkullisen maun takana ovat perinteiset val mistusmenetelmät, pintasuolaami nen merisuolalla ja savustaminen kotimaisella leppäpuulla. Lisäksi Perinteinen -kalatuotesarjan tuot teet valmistetaan aina tuoreesta, ei pakastetusta, kalasta.
Apetit-konserni työllisti vuoden 2013 lopussa yhteensä reilut 877 henkilöä, joista Suomessa työskenteli 770 henkilöä. Henkilöstöstrategian kulmakiviksi on määritelty osaamisen, johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen.
Apetitin kotimaan kuluttajaa palvelevien liiketoimintojen rakennemuutoshanke koski vuoden aikana suurinta osaa konsernin Suomessa työskentelevästä henkilöstöstä pakaste- ja kalaliiketoiminnassa, tuoretuotemyynnissä sekä näitä palvelevissa tukitoiminnoissa. Toukokuussa 2013 aloitettu hanke toi muutoksia toimenkuviin, organisaatiorakenteisiin sekä esimies-alaissuhteisiin. Myös toimipaikkakeskeisyys muuttui monien tiimien ja esimiesten vastuualueiden laajentuessa kattamaan useampia toimipaikkoja eri puolilla maata.
Muutosjohtamisen tavoitteeksi asetettiin, että muutoksista neuvotellaan yhdessä, esimiehiä tuetaan muutosjohtamisessa ja hankkeen etenemisestä viestitään säännöllisesti. Uusi toimintarakenne otettiin käyttöön vaiheittain, ja viimeistenkin toimintojen osalta se astui voimaan vuoden 2014 alussa. Uuden strategian, toimintamallin ja prosessien käyttöönotto jatkuu edelleen vuonna 2014. Keskeinen päämäärä on myös luoda edellytykset uudenlaisen yhtenäisen yrityskulttuurin
ja arvojen muodostumiselle sekä huolehtia hyvästä tiedonkulusta sekä esimiestyöskentelystä.
Koko konsernin käsittävän kolmivuotisen Vireä Länsi -työhyvinvointihankkeen painopistealueet olivat vuonna 2013 työympäristö ja työturvallisuus. Teemaan liittyviä koulutuksia ja tempauksia suunniteltiin työsuojelutoimikunnissa sekä esimiesten ja työsuojeluvastaavien voimin ja niiden painopisteet vaihtelivat vuosineljänneksittäin. Vuoden aikana tiedottamisen ja koulutusten teemoja olivat työpaikan turvallisuus, ergonomia ja työympäristö, henkinen hyvinvointi ja työmatkaturvallisuus.
Henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseksi kussakin toiminnossa tehdyt koulutussuunnitelmat pohjautuvat konsernin strategiasta nouseviin osaamistarpeisiin. Vähintään vuosittain henkilö- tai työryhmätasolla käytävissä kehityskeskusteluissa sovitaan koulutuksista tulevalla kaudella ja seurataan niiden toteutumista. Johtamista kehitetään esimiesvalmennuksilla, päällikköpäivillä sekä esimiesarvioinneilla, mutta vuoden 2013 rakennemuutoksen aikana toimenpiteiden määrä oli edellisvuosia vähäisempi.
Apetitin tasa-arvopolitiikka on määritelty ensimmäisen kerran vuonna 2005. Sen mukaan sukupuoli, ikä, maailmankatsomus, etninen tausta tai muu vastaava henkilöön liittyvä syy ei saa johtaa eriarvoisuuteen tai syrjintään työssä tai rekrytoinnissa. Jokaisessa liiketoimintayksikössä on vahvistettu tasa-arvosuunnitelma, jossa konsernin linjausten pohjalta on määritelty toimenpiteet tasa-arvon parantamiseksi kussakin yksikössä. Suunnitelmien toteutumista seurataan yksikköjen johtoryhmissä ja työsuojelutoimikunnissa.
Tasa-arvosuunnitelmat päivitettiin vuonna 2013 kaikissa yksiköissä, minkä lisäksi tehtiin kolmen vuoden välein tehtävä palkkavertailu.
Työsuojelutyön tavoitteena on pitää työpaikan työskentelyolosuhteet turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta mahdollisimman hyvinä. Työturvallisuus oli keskeinen osa Vireä Länsi -työhyvinvointihanketta ja sen kehittymistä seurataan liiketoiminnoittain. Pakastetuoteryhmässä otettiin vuonna 2013 käyttöön sähköinen järjestelmä, jonne kirjataan työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet, korjaavat toimenpiteet sekä vastuuhenkilö seurantaa varten.
Merkittävin henkilöstöä koskettava asia vuonna 2013 oli Apetitin kuluttajaliiketoimintojen rakennemuutoshanke. Vuoden aikana luotiin uudenlaista toimintarakennetta ja uutta kuluttaja- ja asiakaslähtöisempää toimintatapaa.
Vuoden 2014 merkittävä haaste on on uusien yhteisten toimintamallien ja työskentelytapojen vakiinnuttaminen osaksi päivittäistä työtä ja jatkuvaa parantamista.
Henkilöstöjohtaja Johanna Heikkilä, Apetit
Pellolta tai vedestä pöytään -elinkaarimallilla tarkasteltuna ruokaketjun ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta on laaja-alainen kokonaisuus. Apetit-konserni pyrkii tunnistamaan ruokaketjun eri vaiheissa syntyvät ympäristövaikutukset ja vaikuttamaan niihin sekä suoraan omalla toiminnallaan että välillisesti suosimalla ympäristövastuullisia raaka-aineiden ja palveluiden tuottajia.
Ympäristöjohtaminen Apetit-konsernissa perustuu ympäristölainsäädäntöön, voimassa oleviin ympäristölupiin sekä pakaste- ja tuoretuotteet–tuoteryhmissä ISO 14 001 -standardin mukaiseen sertifioituun ympäristöjärjestelmään. Ympäristöjärjestelmissä keskeisimmille ympäristövaikutuksille kuten veden, energian käytön ja kaatopaikkajätteen vähentämiselle, on asetettu tavoitteet ja mittarit niiden seuraantaa varten.
Pienensimme vedenkulutusta Säkylän tuotantolaitoksen juuresprosessissa noin neljänneksen. Säästö syntyi vedensyötön tarkemmalla mitoituksella ja uudella vedenkulutuksen seurantajärjestelmällä. 150 000 kuution vuosikulutuksella säästö on merkittävä. Säästöhankkeessa käytiin läpi ja uusittiin tarvittaessa juuresprosessin vesisuuttimet, tuotantoon hankittiin uusi vedenkulutuksen reaaliaikainen seuranta- ja säätöjärjestelmä ja henkilöstöä koulutettiin vedenkulutuksen optimointiin.
Keskeiset ympäristönäkökohdat Apetitin omassa toiminnassa ovat sähkön, lämmön ja veden kulutus, jäteveden käsittely sekä materiaalitehokkuus. Välillisesti merkittävimmät vaikutukset syntyvät sopimusviljelyssä, kalanhankinnassa sekä kuljetuksissa.
Energiaa kuluu toiminnassa kiinteistöissä lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistukseen, tuotannossa raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden prosessointiin sekä materiaalivirtojen ja kylmäketjun ylläpitoon. Tuotannossa energiaa käytetään tuotteiden ja raaka-aineiden kuumennukseen, jäähdytykseen, pakastukseen sekä öljysiementen puristukseen.
Energiatehokkuutta seurataan ja parannetaan Suomessa viidessä energiankäytöltään suurimmassa tuotantolaitoksessa: Säkylässä, Pudasjärvellä, Kuopiossa, Helsingissä ja Kirkkonummella. Apetit Oyj on mukana kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa ja sitoutunut toteuttamaan elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaa ja tehostamaan energiankäyttöään 9 prosenttia vuosina 2008-2016. Toimenpiteet raportoidaan vuosittain.
Vettä käytetään sekä raaka-aineiden käsittelyyn, tuotantoprosesseihin että tuotantohygienian ylläpitoon. Erityisesti vettä kuluu satokausituotannossa multaisten kasvisten pesuun sekä kalan jalostamisessa. Vedenkulutusta seurataan tuotettua tuotetonnia kohti ja vähennetään toimipaikkakohtaisesti toteutettavilla toimenpiteillä ja investoinneilla.
Jätevesien käsittely tapahtuu kunkin toimipaikan ympäristöluvan tai viranomaisten edellyttämällä tavalla yleisimmin johtamalla vesi paikalliseen jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi. Säkylän tehdasalueen vedet puhdistetaan omassa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamon puhdistustulosta ja tehdasalueen pohjavesiä seurataan analyysein.
Kehittämällä kasvisten korjuumenentelmiä ja hankkimalla parhaiten tuotantoon soveltuvia lajikkeita parannetaan raaka-aineiden hyötysuhteita sekä pienennetään sivuvirtoja. Kalan hankinnassa ja kuljetuksissa katkeamaton kylmäketju vähentää tuotehävikkiä merkittävästi. Tuotannosta ylijäävät kasvis- ja kalasivuainevirrat eivät päädy jätteeksi, vaan hyödynnetään eläinrehuiksi tai kompostoidaan.
Pakkausten hankinnassa pyritään valitsemaan soveltuvia ja ympäristön kannalta vähiten rasittavia materiaaleja. Käytetyt tuotepakkaukset voi hävittää energianjakeena ja kuljetuksissa käytetään uudelleenkäytettäviä kuljetuslaatikoita ja -astioita aina kun se on mahdollista.
Pakkaussuunnittelussa otetaan huomioon ympäristönäkökulmat myös muodon ja koon osalta, jotta tuotteiden pakkaaminen ja kuljettaminen olisi mahdollisimman tehokasta. Apetit ilmoittaa EU:n pakkausdirektiivin mukaisesti markkinoille saatetut pakkausmateriaalimäärät ja maksaa materiaalin kierrätyksen järjestämisestä hyötykäyttömaksuja.
Apetitin avomaan kasvisten viljelysopimuksiin sisältyy vaatimus huolehtia pellon viljelykierrosta. Näin turvataan pellon mahdollisimman hyvä tuottokyky ja elinvoimaisuus sekä varmistetaan ravinnelannoitteiden ja kasviensuojeluaineiden tarpeenmukainen käyttö.
Kuljetusten ympäristökuormitusta pienentää se, että suurin osa sopimusviljelmistä sijaitsee alle 100 kilometrin säteellä pakastetehtaalta. Lyhyt etäisyys myös pienentää kasvissivuvirtoja ja parantaa hyötysuhdetta, kun kasvikset toimitetaan tuoreena läheltä ja nopeasti sadonkorjuun jälkeen.
Apetit-konsernilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sidosryhmiinsä ja yhteiskuntaan.
Taloudellinen vastuullisuus Apetit-konsernissa tarkoittaa sitä, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja tuottaa pitkäjänteisesti taloudellista lisäarvoa omistajille ja muille sidosryhmille. Merkittävä osa taloudellista vastuuta on myös hyvinvointivaikutusten tunnistaminen lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassa.
Merkittävin taloudellisen vastuullisuuden piirre on yrityksen kannattavuu-
desta ja muista taloudellisista toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Se luo pohjan kestävästi kehittyvälle vastuulliselle liiketoiminnalle, mikä edelleen synnyttää taloudellista hyvinvointia yhteiskunnan ja omistajien hyväksi. Kannattava liiketoiminta mahdollistaa yrityksen pitkäjänteisen kehittämisen, investoinnit sekä panostuksen henkilöstön hyvinvointiin ja ympäristöön.
Apetit-konsernilla on työllistämisen, maksettujen palkkojen ja henkilöstön maksamien tuloverojen kautta myönteinen vaikutus toiminta-alueidensa hyvinvointiin. Henkilökunnan määrä vuonna 2013 oli keskimäärin 782 ja palkkasumma 37,3 milj. euroa.
Apetit-konserni on toiminta-alueellaan merkittävä raaka-aineiden, materiaalien ja palveluiden ostaja, joka pyrkii pitkäaikaisiin hankintasuhteisiin tarkoin valittujen toimittajien kanssa. Suhteissa raaka-aineiden toimittajiin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin noudatetaan vastuullista liiketoimintatapaa ja heidän kanssaan pyritään luomaan kestäviä yhteistyömalleja.
Apetit-konsernin asiakkaita ovat vähittäiskauppa, ammattikeittiöt ja ruokapalvelut sekä elintarvike- ja rehuteollisuus pääsosin Pohjoisen Itämeren alueella. Vuonna 2013 tuloa asiakkailta kertyi tavaroiden ja palveluiden myynnistä 394,7 milj. euroa.
Apetit-konsernilla on välittömiä ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Konserni maksoi vuodelta 2013 veroja 1,9 milj. euroa. Lisäksi konserni on toiminnallaan kerännyt yhteiskunnalle huomattavan määrän veroja ja maksuja esimerkiksi arvonlisäveron ja työntekijöiden ennakonpidätysmaksujen muodossa.
Apetit Oyj:n hallituksen tavoitteena on, että yhtiön osake on omistajalleen hyvätuottoinen ja arvonsa säilyttävä sijoitus. Osinkopolitiikan tarkoituksena on tukea tätä tavoitetta. Osinkona yhtiö jakaa vähintään 40 prosenttia emoyhtiön omistajille kuuluvasta tilikauden voitosta. Pienillä ostopäätöksillä on iso
merkitys. Ostamalla Suomessa valmistettuja kotimaisia elintarvikkeita vaikutetaan hyvinvointiin ja työllisyyteen: jos jokainen suomalainen ostaa kuukausittain yhdellä lisäeurolla kotimaisia elintarvikkeita, maahan syntyy vuosittain 1500 uutta työpaikkaa.
Elintarviketeollisuusliitto ETL
Tämä selvitys Apetit Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti. Apetit Oyj:n hallitus on käsitellyt selvityksen ja se annetaan hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Yhtiön tilintarkastajat ovat tarkastaneet, että selvitys on annettu ja että sen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.
Apetit Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa, 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance).
Yhtiö poikkeaa koodin hallituksen valintaa koskevasta suosituksesta 8. Hallinnointikoodin suosituksen 8 mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Apetit Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallintoneuvosto valitsee nimitysvaliokunnan valmistelemana hallituksen jäsenet ja päättää heille maksettavista palkkioista.
Suosituksesta poikkeavaan käytäntöön on päädytty, koska hallintoneuvostolla yhtiön hallitusta valvovana elimenä on parhaat edellytykset arvioida hallituksen kokoonpanoa ja hallituksen jäseniltä edellytettäviä ominaisuuksia.
Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Apetit Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallintoneuvosto päättää nimitysvaliokunnan valmistelemana hallituksen jäsenten lukumäärästä ja heille maksettavista palkkioista sekä valitsee hallituksen jäsenet.
Apetit Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Hallitukseen ei voi valita henkilöä, joka valituksi tullessaan on täyttänyt 68 vuotta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu hallituksen jäsenten toimikausien lukumäärää eikä muullakaan tavalla rajoitettu hallintoneuvoston päätösvaltaa hallituksen jäsenten valinnassa.
Apetit Oyj:n hallitukseen kuului 15.4.2013 saakka kuusi hallintoneuvoston 13.4.2012 valitsemaa jäsentä. Hallituksen 1.1.–15.4.2013 muodostivat Aappo Kontu, Matti Lappalainen, Veijo Meriläinen, Samu Pere, Jorma J. Takanen ja Helena Walldén.
Apetit Oyj:n hallintoneuvosto päätti 16.4.2013 pitämässään kokouksessa valita Apetit Oyj:n hallitukseen edelleen kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin Aappo Kontu, Tuomo Lähdesmäki, Veijo Meriläinen, Samu Pere, Matti Tikkakoski ja Helena Walldén. Matti Tikkakoski erosi Apetit Oyj:n hallituksen jäsenyydestä 3.5.2013 ottaessaan vastaan Finnprotein Oy:n hallituksen puheenjohtajan tehtävän. Hänen tilalleen ei valittu uutta jäsentä.
Aappo Kontu, s. 1952, diplomi-insinööri Päätoimi: Senior Advisor Puheenjohtaja vuodesta 2013, varapuheenjohtaja 2012, jäsen vuodesta 2004
Veijo Meriläinen, s. 1952, MMM, eMBA Päätoimi: Merive Oy, toimitusjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2013, jäsen vuodesta 2012
Tuomo Lähdesmäki, s. 1957, diplomi-insinööri, MBA Päätoimi: Boardman Oy, partneri, 2002– Hallituksen jäsen vuodesta 2013
Samu Pere, s. 1968, yo-merkonomi, maanviljelysteknikko Päätoimi: Pintos Oy, hallintojohtaja Hallituksen jäsen vuodesta 2012
Helena Walldén, s. 1953, diplomi-insinööri Hallituksen jäsen vuodesta 2011
Matti Lappalainen, s. 1948, kauppatieteiden maisteri Senior Advisor Apetit Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 15.4.2013 saakka
Jorma J. Takanen, s. 1946, kemian insinööri Päätoimi: Sievi Capital Oyj, hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen 15.4.2013 saakka
Matti Tikkakoski, s.1953, ekonomi Päätoimi: Abartcon Oy, toimitusjohtaja Apetit Oyj:n hallituksen jäsen 16.4.2013–3.5.2013
Yhtiön hallitus on suorittanut hallinnointikoodin suosituksen 15 mukaisesti hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin suhteessa yhtiöön ja suhteessa merkittävään osakkeenomistajaan.
Arvioinnin perusteella kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä ja hallinnointikoodin suosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia.
Hallituksen yleisenä tehtävänä on suunnata yhtiön toiminta niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon siihen sijoitetulle pääomalle, ottaen samalla huomioon eri sidosryhmien odotukset. Hallitus seuraa myös jatkuvasti omistajien hallitukselle asettamia vaatimuksia sekä omistajaohjauksen yleistä kehitystä.
Tehtäviensä toteuttamiseksi hallitus:
Toimitusjohtajan esityksestä hallitus:
Hallituksen toiminnan suunnittelu ja arviointi Hallitus laatii itselleen toimintasuunnitelman seuraavalle 12 kuukaudelle. Suunnitelmaan sisältyy kokousaikataulu ja kussakin kokouksessa käsiteltävät tärkeimmät asiat.
Hallituksen suorituskykyä arvioidaan vuosittain hallituksen itsensä toimesta ja arvioinnin tulokset annetaan tiedoksi hallintoneuvostolle. Arvioinnin tulokset otetaan huomioon valmisteltaessa ehdotusta uuden hallituksen kokoonpanoksi.
Hallitus ei ole valinnut keskuudestaan valiokuntia.
Koska hallitus ei ole valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokuntaa, hallitus hoitaa hallinnointikoodin suosituksen 27 mukaisia tarkastusvaliokunnan tehtäviä.
Apetit Oyj:n hallitus kokoontui vuonna 2013 yhdeksän kertaa. Kokouksista yksi oli puhelinkokous. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 97,9 %.
Yhtiöjärjestyksen mukaan hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 15 ja enintään 20 yhtiökokouksessa valittua jäsentä. Tämän lisäksi hallintoneuvostoon kuuluu kerrallaan enintään neljä henkilöstön keskuudestaan nimeämää jäsentä sekä näiden henkilökohtaiset varamiehet.
Hallintoneuvoston jäseneksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta. Jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallintoneuvosto valitsee nimitysvaliokunnan valmistelemana yhtiön hallituksen jäsenet, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää heille maksettavista palkkioista.
Hallintoneuvoston tehtävänä on myös hallinnon valvonta ja ohjeiden antaminen hallitukselle, lausunnon antaminen tilinpäätöksestä, hallituksen toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta sekä muut osakeyhtiölain mukaan hallintoneuvostolle kuuluvat tehtävät.
Hallintoneuvostoon kuului 26.3.2013 saakka 19 yhtiökokouksessa valittua jäsentä. Varsinainen yhtiökokous 26.3.2013 päätti valita hallintoneuvostoon 19 jäsentä.
Hallintoneuvostoon ovat vuoden 2013 aikana kuuluneet
Yhtiökokouksen valitsemat jäsenet:
Timo Miettinen, s. 1955, diplomi-insinööri, EM Group Oy, hallituksen puheenjohtaja Hallintoneuvoston puheenjohtaja vuodesta 2011, jäsen vuodesta 2011
Marja-Liisa Mikola-Luoto, s. 1971, MMM agronomi, maanviljelijä Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja vuodesta 2011, jäsen vuodesta 2005
Heikki Aaltonen, s. 1956, MMM, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2007
Harri Eela, s. 1960, puuteollisuusteknikko, myyntijohtaja Jäsen vuodesta 2012
Matti Eskola, s. 1950, agrologi, maanviljelijä Jäsen vuodesta 1991
Jaakko Halkilahti, s. 1967, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2011
Jussi Hantula, s. 1955, maanviljelijä Jäsen vuodesta 1995
Laura Hämäläinen, s. 1975, MMM, agronomi, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2009
Risto Korpela, s. 1949, ekonomi, toimitusjohtaja Jäsen vuodesta 2007
Jonas Laxåback, s. 1973, MMM, agronomi, toiminnanjohtaja Jäsen vuodesta 2013
Mika Leikkonen, s. 1963, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2008
Markku Länninki, s. 1949, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2003
Ilkka Markkula, s. 1960, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2003
Jari Nevavuori, s.1966, agronomi, kehityspäällikkö, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2012
Markku Pärssinen, s. 1957, agronomi, toiminnanjohtaja Jäsen vuodesta 2012
Tuomo Raininko, s. 1966, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2005
Timo Ruippo, s. 1968, maanviljelysteknikko, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2013
Esa Ruohola, s. 1946, kunnallisneuvos Jäsen vuodesta 1998
Mauno Ylinen, s. 1965, agronomi Jäsen vuodesta 2005
Henkilöstön nimeämät jäsenet:
Mari Hakanperä, s. 1976, myyntilaskuttaja Jäsen vuodesta 2012 Varajäsen Marko Kulmala
Timo Kaila, s. 1956, luottamusmies Jäsen vuodesta 2012 Varajäsen Heikki Kämäräinen
Heikki Vesanto, s. 1949, luottamusmies Jäsen vuodesta 2012
Kirsi Roos, s. 1972, pääluottamusmies Jäsen vuodesta 2009 Varajäsen Janne Pääaho
Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 neljä kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 84,1%.
Hallintoneuvoston hallituksen henkilövalintoja valmistelevaan nimitysvaliokuntaan kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan kaksi varsinaisen yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä, hallintoneuvoston puheenjohtaja, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimii hallintoneuvoston puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan hallintoneuvoston varapuheenjohtaja.
Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallintoneuvostolle tehtävä suositus hallituksen jäsenten lukumäärästä, jäsenistä, puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta sekä heille maksettavista palkkioista. Lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluu tarvittaessa kartoittaa hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita. Valiokunta tiedustelee merkittävän äänivallan omaavien osakkeenomistajien mielipidettä hallintoneuvostolle tehtävään suositukseen.
Vuonna 2013 nimitysvaliokunta kokoontui neljä kertaa käsittelemään nimitysvaliokunnan tehtäviin kuuluvia asioita. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 90 %.
Timo Miettinen, s.1955 diplomi-insinööri, EM Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Apetit Oyj:n hallintoneuvoston puheenjohtaja
Teollisuusneuvos
Aappo Kontu, s. 1952 Diplomi-insinööri, Senior Advisor Apetit Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
Heikki Laurinen, s. 1967 MMM, agronomi, talousjohtaja MTK ry, toimitusjohtaja, Viestilehdet Oy
Marja-Liisa Mikola-Luoto, s. 1971 MMM, agronomi, maanviljelijä Apetit Oyj:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja
Matti Karppinen, s. 1958, kauppatieteiden maisteri Apetit Oyj:n toimitusjohtaja 1.9.2005 alkaen
Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä.
Toimitusjohtaja vastaa lisäksi yhtiön juoksevan hallinnon järjestämisestä ja yhtiön kirjanpidonlainmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön varainhoito on järjestetty luotettavasti.
Apetit Oyj:n hallitus vahvistaa Apetit-konsernin sisäistä valvontaa koskevat toimintaperiaatteet ja arvioi vähintään kerran vuodessa sisäisen valvonnan tilan.
Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintatapoja, järjestelmiä ja menetelmiä, joiden avulla yhtiön johto pyrkii varmistamaan tehokkaan, taloudellisen ja luotettavan toiminnan. Sisäinen valvonta käsittää taloudellisen ja muun valvonnan. Sisäistä valvontaa toteuttavat Apetitilla yrityksen johto sekä koko muu henkilökunta.
Riskienhallinnalla osana sisäistä valvontaa tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien ja siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, rajoittamista ja valvontaa.
Apetit Oyj:n hallitus vastaa riittävän ja toimivan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä Apetitkonsernissa.
Osana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä yhtiön hallitus seuraa säännöllisesti konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden tulosta ja toimintaan liittyviä riskejä ja päättää raportoinnista, menettelytavoista ja
laadullisista ja määrällisistä mittareista, joilla toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan. Konsernin hallitus vahvistaa vuosittain konsernin riskipolitiikan ja riskienhallintaperiaatteet sekä merkittävimmät riskilimiitit.
Konserniyhtiöiden omistajaohjauksen varmista miseksi ja sisäisen valvonnan toimivuuden seuraamiseksi merkittävien konserniyhtiöiden hallitukseen kuuluu yksi tai useampi konsernin johtajistoon kuuluva jäsen. Konsernitason riskienhallinta ja taloudellinen raportointi hoidetaan keskitetysti liiketoiminnasta riippumattomana osana konsernihallinnossa. Konserniyhtiöiden hallituksilla on vastuu asianomaisen yhtiön sisäiseen valvontaan liittyvistä ylimmän johdon tehtävistä. Konserniyhtiöiden toimiva johto vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuksesta päätettyjen periaatteiden ja toimintaohjeiden mukaisesti sekä raportoi yhtiön liiketoiminnasta, riskienkantokyvystä ja riskitilanteesta konsernin johtamisjärjestelmän mukaisesti.
Apetit Oyj:ssä ja konserniyhtiöissä noudatettavan sisäisen valvonnan keskeisiä periaatteita ovat:
Sisäisen valvonnan perustana on toimintokohtainen linjaorganisaatio, joka tarvittaessa jakaantuu osastoihin, yksiköihin ja työryhmiin. Organisaatioyksikölle on määritelty yhtiön toiminnan edellyttämät tehtävät ja vastuualueet. Toimivan johdon eli liiketoimintojen ja liiketoiminta-alueiden johtajien tehtävä on asettaa hallituksen hyväksymän liiketoimintasuunnitelman mukaiset määrälliset ja laadulliset tavoitteet liiketoiminnan osa-alueita varten. Organisaation puitteissa toimiville
yksiköille, elimille ja henkilöille on erikseen määrätty toimenkuvissa päätöksenteko-, toiminta- ja käyttövaltuudet sekä raportointivelvollisuus esimiehelle tai muutoin ylemmälle organisaatiotasolle. Toimivan johdon tehtävänä on huolehtia, että henkilöstö on tietoinen omista tehtävistään ja johdon on luotava henkilöstölle edellytykset tehtävistä suoriutumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen.
Merkittävät sitoumukset tai muutoin riskipitoisiksi katsottavat toimet hyväksytään konsernin hallituksessa. Liiketoimintajohto vastaa päätösehdotusten valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Tehtyjen päätösten toimeenpanosta raportoidaan Management-raportoinnin yhteydessä.
Liiketoimintaa ja sen prosesseja ohjataan toimintaohjeilla ja -kuvauksilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan. Tehdyt päätökset dokumentoidaan ja arkistoidaan. Olennainen osa riskienhallintaa suoritetaan toimintaketjuihin ja prosesseihin sisällytetyissä päivittäisissä varmistuksissa.
Apetit Oyj:n ja konserniyhtiöiden sisäiset ja ulkoiset riskit, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen, tunnistetaan, arvioidaan säännöllisesti ja raportoidaan konsernin hallitukselle neljännesvuosittain. Riskejä rajoitetaan ja rajoitteita valvotaan.
Konsernihallinnon riskienhallintatoiminto valvoo, mittaa ja raportoi riskeistä sekä ylläpitää, kehittää ja valmistelee riskienhallinnan periaatteita yhtiön hallituksen vahvistettavaksi ja laatii menetelmiä käytettäväksi riskien arvioimisessa ja mittaamisessa. Roolit ja vastuut on määritelty konsernin hallituksen vahvistamassa Apetitin riskienhallintapolitiikassa ja riskienhallintaperiaatteissa.
Liike- ja muun toiminnan perustana ovat toiminnan edellyttämät laskenta-, informaatio- ja toimintaa ohjaavat tietotekniset järjestelmät. Emoyhtiöllä ja konserniyhtiöillä on nykyisten arvioitujen tarpeiden mukainen tietotekniikkastrategia sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt tietojärjestelmät. Tietohallinto turvaa yhtiön tietoresurssien hyväksikäytön toiminnan suunnittelussa, johtamisessa, toteuttamisessa ja valvonnassa.
Toimivalla johdolla on ensisijainen vastuu huolehtia sisäisen valvonnan käytännön toimenpiteiden toteutumisesta. Johdon on jatkuvasti seurattava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä tarpeellisiin kehittämistoimiin havaitessaan ohjeiden tai päätösten vastaisia tai muuten tehotonta tai epätarkoituksenmukaista toimintaa. Avoimessa ja toimivassa organisaatiossa myös koko henkilökunnalla on vastuu paitsi omien tehtäviensä asianmukaisesta hoitamisesta myös toiminnan sujuvuudesta muun organisaation kanssa.
Sisäistä valvontaa tukee asianmukainen raportointi, jolla seurataan toimintaa, toiminnan tulosta ja toimintaan sisältyviä riskejä. Liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista ja konsernin taloudellista kehitystä seurataan koko konsernin kattavan ohjausjärjestelmän avulla. Laskentaperiaatteet, kontrollit ja vastuut on kuvattu Apetit-konsernin laskentamanuaalissa. Kuukausi-, osavuosikatsaus- ja vuositilinpäätösraportoinnista on
laadittu kirjalliset raportointiohjeet ja -aikataulut. Yhtiön taloushallinto seuraa jatkuvasti liiketoimintayksiköiden raportointia sekä kehittää ja ohjeistaa raportoinnin sisältöä ottaen huomioon sisäisen valvonnan tarpeet. Konserni laatii julkistettavan taloudellisen informaation noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS). Osavuosikatsaukset ja vuositilinpäätöksen käsittelee ja hyväksyy konsernin hallitus.
Liiketoimintayksiköt päivittävät vuosittain pidemmän aikavälin taloudelliset ennusteet. Näiden strategialukujen pohjalta laaditaan vuosibudjetit. Konsernin hallitus arvioi ja hyväksyy liiketoimintayksiköiden vuosibudjetit. Tämän lisäksi liiketoimintayksiköt päivittävät vähintään neljännesvuosittain tulos- ja tase-ennusteet vähintään 12 kuukaudeksi eteenpäin.
Kuukausittainen raportointi ja sen yhteydessä tehtävä analysointi budjetteihin ja ennusteisiin on keskeinen osa Apetitin ohjausjärjestelmää ja sisäistä valvontaa. Kuukausittain liiketoimintayksiköiden tietojärjestelmistä kootaan taloudelliset luvut konsernin yhtenäiseen laskentajärjestelmään.
Toteutumatiedot ja ajantasaiset ennusteet käydään kuukausittain läpi konsernitasolla tuloskokouksessa, johon osallistuvat toimitusjohtaja, talousjohtaja ja konsernin laskennasta vastuussa olevat henkilöt. Ohjausjärjestelmä sisältää toteutuneet tulos- ja tasetiedot, tunnusluvut ja liiketoimintavastuussa olevien johtajien kirjallisen Management-raportin kuukauden tulokseen vaikuttaneista tekijöistä, lähiajan toimenpidesuunnitelmista ja arvion kuluvan vuosineljänneksen ja koko vuoden liiketuloksesta sisältäen best case, todennäköinen ja worst case -arviot.
Konsernin toimitusjohtaja ja johtajiston jäsenet saavat raportit käyttöönsä ja konsernin hallitus
konserniyhteenvedon ja tiivistelmät yksikkökohtaisista tiedoista.
Liiketoimintayksikköjen johtoryhmät käyvät läpi vähintään kuukausittain omat taloudelliset toteumatiedot verrattuna budjetteihin ja ennusteisiin, liiketoiminnan johtamisessa käytettyjen yksikkökohtaisten seurantamittareiden toteumat verrattuna ennusteisiin ja tavoitteisiin sekä syyt merkittäviin poikkeamiin.
Sisäinen tarkastus toimii objektiivisesti ja riippumattomasti hallituksen, toimitusjohtajan ja muun konsernihallinnon tukena sisäisen valvonnan tason arvioimiseksi ja kehittämisen varmistamiseksi konsernin eri yksiköissä tuottamalla riskienhallinta- ja valvontaprosessien riippumatonta ja objektiivista arviointi- sekä neuvonantopalvelua organisaatiossa.
Sisäinen tarkastus suoritetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Sisäistä tarkastusta ohjaa konsernin talousjohtaja, joka hyväksyttää sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman konsernin hallituksessa.
Sisäinen tarkastus toteutetaan ostopalveluna ja vuoden 2013 tarkastuksen suorittajaksi konsernihallitus valitsi KPMG Oy Ab:n.
Sisäinen tarkastus raportoi vuosittain Apetit Oyj:n hallitukselle kirjallisesti vuosittaisen toimintakertomuksen tarkastushavainnoista ja kehittämiskohteista sisäisessä valvonnassa. Tarvittaessa sisäinen tarkastus raportoi myös yksittäisistä tarkastushavainnoista vuosisuunnitelmakauden aikana hallitukselle.
Yhtiökokous päättää hallintoneuvoston jäsenten palkkioista.
Apetit Oyj:n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 26.3.2013, päätti hallintoneuvostolle maksettavista palkkioista seuraavaa:
Hallintoneuvosto kokoontui vuoden 2013 aikana neljä kertaa. Hallintoneuvoston nimitysvaliokunta kokoontui neljä kertaa. Hallintoneuvoston ja hallintoneuvoston nimitysvaliokunnan jäsenille maksettiin palkkioita vuonna 2013 yhteensä 40 605 euroa.
Hallintoneuvosto päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Apetit Oyj:n hallintoneuvoston 16.4.2013 tekemän
päätöksen mukaan:
Hallitus kokoontui vuonna 2013 yhdeksän kertaa. Kokouksista yksi oli puhelinkokous. Hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita 141 050 euroa vuonna 2013. Palkkiot on eritelty tilinpäätöksen liitetiedossa 28.
Hallitus nimittää ja vapauttaa tehtävästään toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen, määrää heidän tehtävistään sekä päättää heidän toimiehdoistaan ja kannustusjärjestelmistään.
Toimitusjohtajana on toiminut kauppatieteiden maisteri Matti Karppinen 1.9.2005 alkaen. Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot on määritelty toimitusjohtajasopimuksessa. Sopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajan tämä on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen. Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 62 vuotta ja eläkkeen tasoksi 62 % vuoden 2004 lakien mukaisesti lasketusta TEL-eläkepalkasta.
Toimitusjohtajan palkka ja muut etuudet tilikaudelta 2013 olivat 366 602 euroa, joka sisältää palkan luontoisetuineen ja tulospalkkion.
Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut konsernin talousjohtaja, kauppatieteiden maisteri Eero Kinnunen 1.1.2008 alkaen.
Apetit Oyj:n hallituksen vahvistamat, 8.5.2013 voimaan tulleet sisäpiirisäännöt perustuvat arvopaperimarkkinalain (AML 12–14 luku) säännöksiin ja rahoitustarkastuksen määräyksiin (RATA:n standardi 5.3 sisäpiiri-ilmoituksista ja -rekisteristä 1.9.2005) sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymään 9.10.2009 alkaen voimassa olevaan sisäpiiriohjeeseen. Sääntöihin sisältyvät ohjeet julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluville, yrityskohtaiseen pysyvään sisäpiirirekisteriin kuuluville ja hankekohtaisille
sisäpiiriläisille sekä kuvaus sisäpiirihallinnon organisoinnista ja menettelytavoista.
Apetit Oyj:n julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat toimielimen jäsenyyden tai asemansa perusteella yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat mukaan lukien tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta, yhtiön talousjohtaja, yhtiön kalaliiketoiminnasta vastaava johtaja, pakasteliiketoiminnasta vastaava johtaja, vilja- ja öljykasviliiketoiminnasta vastaava johtaja sekä Caternet Finland Oy:n toimitusjohtaja sekä Apetit Suomi Oy:n kaupallinen johtaja.
Yhtiön yrityskohtaiseen pysyvään sisäpiirirekisteriin merkitään ne yhtiön palveluksessa olevat henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin on merkitty noin 50 henkilöä.
Yhtiössä on voimassa kaupankäyntirajoitus, joka kieltää yhtiön pysyvien sisäpiiriläisten kaupankäynnin yhtiön osakkeilla 21 päivän ajan ennen yhtiön osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista.
Yhtiö ylläpitää sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä. Tiedot julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvista ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistä ja heidän omistuksistaan ovat luettavissa yhtiön internet-sivuilla www.apetitgroup.fi/sijoittajatieto.
Hallituksen jäsenten ja konsernin johtajiston omistukset 10.2.2014 on esitetty hallituksen ja johtajiston jäsenten esittelyn yhteydessä vuosikertomuksen sivuilla 42-45.
Timo Miettinen, s. 1955, diplomi-insinööri Puheenjohtaja vuodesta 2011, jäsen vuodesta 2011 Päätoimi: EM Group Oy, hallituksen puheenjohtaja Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: hallituksen puheenjohtaja: Ensto Oy, Sewatek Oy, Convento Santa Lucia S.r.l. Erovuorossa
Marja-Liisa Mikola-Luoto, s. 1971, MMM, agronomi Varapuheenjohtaja vuodesta 2011, jäsen vuodesta 2005 Päätoimi: Maanviljelijä Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: hallituksen jäsen: Säkylän Osuuspankki Erovuorossa
Heikki Aaltonen, s. 1956, MMM, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2007
Harri Eela, s. 1960, puuteollisuusteknikko, myyntijohtaja Jäsen vuodesta 2012
Matti Eskola, s. 1950, agrologi, maanviljelijä Jäsen vuodesta 1991
Jaakko Halkilahti, s. 1967, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2011 Erovuorossa
Jussi Hantula, s. 1955, maanviljelijä Jäsen vuodesta 1995
Laura Hämäläinen, s. 1975, MMM, agronomi, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2009
Risto Korpela, s. 1949, ekonomi, toimitusjohtaja Jäsen vuodesta 2007
Jonas Laxåback, s. 1973, MMM, agronomi, toiminnanjohtaja Jäsen vuodesta 2013
Mika Leikkonen, s. 1963, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2008 Erovuorossa
Markku Länninki, s. 1949, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2003
Ilkka Markkula, s. 1960, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2003
Jari Nevavuori, s. 1966, MMM, agronomi, kehityspäällikkö, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2012
Markku Pärssinen, s. 1957, agronomi, toiminnanjohtaja Jäsen vuodesta 2012
Tuomo Raininko, s. 1966, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2005 Erovuorossa
Timo Ruippo, s. 1968, maanviljelysteknikko, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2013
Esa Ruohola, s. 1946, kunnallisneuvos Jäsen vuodesta 1998
Mauno Ylinen, s. 1965, agronomi Jäsen vuodesta 2005 Erovuorossa
Mari Hakanperä, s. 1976, myyntilaskuttaja Jäsen vuodesta 2012 Varajäsen Marko Kulmala
Timo Kaila, s. 1956, luottamusmies Jäsen vuodesta 2012 Varajäsen Heikki Kämäräinen
Heikki Vesanto, s. 1949, luottamusmies Jäsen vuodesta 2012
Kirsi Roos, s. 1972, pääluottamusmies Jäsen vuodesta 2009 Varajäsen Janne Pääaho
Hannu Pellinen taloustieteiden maisteri, KHT
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö päävastuullisena tilintarkastajana Tomi Moisio kauppatieteiden maisteri, KHT, JHTT
s. 1952, diplomi-insinööri, Senior Advisor Puheenjohtaja vuodesta 2013, varapuheenjohtaja 2012, jäsen vuodesta 2004
hallituksen puheenjohtaja: Vahterus Oy, Anvia Securi Oy hallituksen jäsen: Anvia Oyj
Empower Group Oy, konsernin toimitusjohtaja 1999–2012 Pohjolan Voima Oy, tekninen johtaja, PVO-Engineering Oy, toimitusjohtaja 1996–1998 TVS–Tekniikka Oy, toimitusjohtaja 1993–1996 Teollisuuden Voimansiirto Oy, teknisen osaston johtaja 1989–1993 Teollisuuden Voima Oy, sähkötekniikan toimisto, päällikkö 1977–1989 Osakeomistus: 500 osaketta (10.2.2014)
s. 1952, MMM, eMBA Varapuheenjohtaja vuodesta 2013, jäsen vuodesta 2012 Päätoimi: Merive Oy, toimitusjohtaja
hallituksen puheenjohtaja: HZPC Sadokas, Merive Oy hallituksen jäsen: HZPC Kantaperuna Oy
Valio Oy, ulkomaantoimintojen, kansainvälisen myynnin ja innovaatioiden kaupallistamisen johtotehtävät 1999–2011, konsernin johtoryhmän jäsen 1990–2011, tuotannon, tuotehankinnan ja juustoliiketoiminnan johtotehtävät 1990–1999 sekä tuotekehityksen päällikkö- ja johtotehtävät 1978–1990 Osakeomistus: – (10.2.2014)
s. 1957, diplomi-insinööri, MBA Jäsen vuodesta 2013 Päätoimi: Boardman Oy, partneri
hallituksen puheenjohtaja: Aspocomp Group Oyj, Nesco Invest Oy, Ovenia Group Oy, Renewa Oy, Turun yliopistosäätiö, Viafin Oy hallituksen jäsen: Meconet Oy, Metsä Tissue Oyj, Scanfil Oyj, Vaaka Partners Oy, Yliopiston Apteekki
Elcoteq Network Oyj, toimitusjohtaja 1997– 2001, Leiras Oy, toimitusjohtaja 1991–1997, Swatch Group, johtaja 1990–1991, Nokia Mobile Phones, johtaja 1986–1989 Osakeomistus: – (10.2.2014)
s. 1968, yo-merkonomi, maanviljelysteknikko Jäsen vuodesta 2012, hallintoneuvoston jäsen 1998–2012 Päätoimi: Pintos Oy, hallintojohtaja 2006–, Pintopuu Oy, toimitusjohtaja 1994–, maanviljelijä 1992–
hallituksen puheenjohtaja: Pintos Svenska AB hallituksen jäsen: Paneliankosken Voima Oy, Pintos Oy yritysvaltuuskunnan jäsen: Perheyritysten liitto Osakeomistus: 6554 (10.2.2014)
s. 1953, diplomi-insinööri Jäsen vuodesta 2011, hallintoneuvoston puheenjohtaja 2008–2011, hallintoneuvoston jäsen 1996–2008
hallituksen puheenjohtaja: Fingrid Oyj hallituksen jäsen: Metsähallitus, Raskone Oy
Pohjola Pankki Oyj, johtoryhmän jäsen 2006–2008 Pohjola Vakuutus Oy, johtaja 2006–2008 A-vakuutus Oy, toimitusjohtaja 2007–2008 OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj, johtokunnan jäsen 1994–2006 OKO, eri tehtäviä 1976–1994 Osakeomistus: 1000 osaketta (10.2.2014)
Matti Karppinen
s. 1958, kauppatieteiden maisteri Toimitusjohtaja vuodesta 2005 Kalaliiketoiminnan johtaja vuodesta 2009 Apetit Kala Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2010
Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: hallituksen jäsen: Elintarviketeollisuusliitto ry, Sucros Oy
Atria Yhtymä Oyj Lithells AB, toimitusjohtaja 2001-2005 Nokian Renkaat Oyj, tulosyksikköjohtaja 1998-2001 Saarioinen Oy, markkinointijohtaja 1994–1998 Tamrock Oy, markkinointipäällikkö 1989–1994 ja viestintäjohtaja 1991–1994 Unilever Finland Oy, markkinapäällikkö 1985–1989 Turun Seudun Osuuspankki, toimistopäällikkö 1984–1985
Osakeomistus: 1 800 osaketta (10.2.2014)
Johanna Heikkilä s. 1962, kauppatieteiden maisteri Henkilöstöjohtaja vuodesta 2005
hallintoneuvoston jäsen: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Fazer Leipomot Oy, henkilöstöjohtaja 2003–2005 LU Suomi Oy, henkilöstöjohtaja 2002-2003 LU Suomi Oy (aik. Fazer Keksit Oy), henkilöstöpäällikkö 1995–2002 Fazer Suklaa Oy, henkilöstöpäällikkö 1992–1994 Fazer Suklaa Oy, henkilöstöasiainhoitaja 1990–1991
Osakeomistus: – (10.2.2014)
Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: hallituksen jäsen: Ruokatieto Yhdistys ry
Apetit Pakaste Oy, toimitusjohtaja 2007–2012, johtaja vuodesta 1994 Lännen Tehtaat Oyj, pakasteliiketoiminnan johtaja 1994–2006 Ingman Foods Oyj, tehtaanjohtaja 1989–1994
Osakeomistus: – (10.2.2014)
s. 1970, kauppatieteiden maisteri Talousjohtaja vuodesta 2006, toimitusjohtajan sijainen vuodesta 2008
Cloetta Fazer Suklaa Oy, business controller, johtoryhmän jäsen 2004–2006 Cloetta Fazer Makeiset Oy, tuoteryhmäasiantuntija 2000-2004 Fazer Polska Sp.z o.o., business controller, johtoryhmän jäsen 1998–2000 Fazer Suklaa Oy, controller 1996–1998
Osakeomistus: 360 osaketta (10.2.2014)
Vesa Moisio s. 1965, kauppatieteiden maisteri Apetit Pakaste Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2012
luottamustehtävät:
hallituksen puheenjohtaja: Boysvest Oy hallituksen jäsen: Bonbake Oy, Pyhäjärvi-instituutti johtokunnan puheenjohtaja: ETL:n Pakaste- ja perunateollisuusyhdistys
Vaasan Oy, johtaja, konserniohjaus 2008–2011 Vaasan Oy, liiketoimintajohtaja 2007–2008 Vaasan&Vaasan Oy, johtaja, tuotanto ja logistiikka 2000–2007 Vaasan&Vaasan Oy, talousjohtaja 1999–2000 Cultor Oyj, Vaasan Leipomot Oy, talousjohtaja 1995–1998 Cultor Oyj, controller 1988-1995
Osakeomistus: – (10.2.2014)
Asmo Ritala s. 1958, oikeustieteen kandidaatti Lakimies vuodesta 1995
Avena Oy, lakimies 1995–2002 Valtion viljavarasto, lakimies 1990–1994 Oy Esso Ab, isännöitsijä 1986–1990
Osakeomistus: – (10.2.2014)
s. 1952, kauppatieteiden maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti, EMBA Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan johtaja vuodesta 2009 Avena Nordic Grain Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 1995 ja Mildola Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2009
tävät:
hallituksen ja eri työryhmien jäsen: Coceral
Valtion Viljavarasto, apulaisjohtaja 1992–1995 MTK, projektipäällikkö 1991–1992 Suomalais-Neuvostoliittolainen kauppakamari Moskova, johtaja 1987–1991
Osakeomistus: – (10.2.2014)
Yhtiön toimialoja ovat Ruokaliiketoiminta, Vilja- ja öljykasviliiketoiminta sekä Muut toiminnot, jotka ovat myös konserniraportoinnissa raportoitavat toimintasegmentit. Uusi liiketoimintarakenne muodostettiin toukokuussa 2013 käynnistetyssä rakennemuutoshankkeessa, jonka tavoitteena on nostaa toiminnan kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys aivan uudelle tasolle, parantaa kannattavuutta sekä vahvistaa kasvua. Uuteen ruokaliiketoimintaan kuuluvat
yritykset ovat Apetit Pakaste Oy, Apetit Kala Oy, Caternet Finland Oy, Myrskylän Savustamo Oy sekä osakkuusyhtiö Taimen Oy Suomessa ja Maritim Food -konsernin yhtiöt Norjassa ja Ruotsissa. Lisäksi segmenttiin kuuluu palveluyhtiö Apetit Suomi Oy. Juridista yhtiörakennetta tullaan kehittämään uutta liiketoimintarakennetta tukevaksi vuoden 2014 aikana. Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan muodostaa Avena Nordic Grain Oy tytäryhtiöineen. Muut
| 2013 | 2012 | Muutos | 2011 | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 387,3 | 378,2 | +2,4% | 335,5 |
| Liiketulos, milj. euroa | 9,4 | 8,5 | +11,4% | 8,7 |
| Liiketulos, % | 2,4 | 2,2 | 2,6 | |
| Liiketulos, ilman kertaeriä, milj. euroa | 12,2 | 8,8 | +38,5% | 9,8 |
| Liiketulos, ilman kertaeriä, % | 3,1 | 2,3 | 2,9 | |
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | 9,3 | 7,5 | +23,2% | 7,5 |
| Tilikauden tulos, milj. euroa | 9,3 | 6,7 | +39,3% | 5,7 |
| Tulos/osake, euroa | 1,63 | 1,07 | 0,92 | |
| Oma pääoma/osake, euroa | 22,90 | 22,37 | 22,06 | |
| Omavaraisuusaste, % | 70,3 | 60,6 | 74,9 | |
| Oman pääoman tuotto, % | 6,5 | 4,8 | 4,1 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 7,0 | 5,4 | 6,3 |
Muut tunnusluvut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 30. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 31.
toiminnot -segmenttiin kuuluvat emoyhtiö Apetit Oyj, konsernihallinto, segmenteille kohdistamattomat erät sekä osakkuusyhtiö Sucros Oy.
Konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2013 edellisvuodesta ja oli 387,3 (378,2) miljoonaa euroa. Kasvua tuki erityisesti kalatuoteryhmän myyntivolyymikehitys vuoden aikana.
Liiketulos ilman kertaeriä oli 12,2 (8,8) miljoonaa euroa. Kertaerät olivat -2,8 (-0,4) miljoonaa euroa. Kertaeristä -2,0 (0,0) miljoonaa euroa kohdistuu Ruokaliiketoimintasegmenttiin ja -0,8 (-0,4) miljoonaa euroa Muut toiminnot -segmenttiin. Liiketulokseen ilman kertaeriä sisältyy Caternet Finland Oy:n lisäkauppahinta-arvion pienennystä 2,6 (1,2) miljoonaa euroa sekä tulososuuksia osakkuusyhtiöistä 6,2 (3,7) miljoonaa euroa. Tulososuuksista 0,6 (-0,1) miljoonaa euroa kohdistuu Ruokaliiketoimintaan ja 5,6 (3,8) miljoonaa euroa Muut toiminnot -segmenttiin.
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -0,2 (-1,0) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät ei-kassavirtavaikutteisia arvostuseriä 1,0 (0,4) miljoonaa euroa. Arvostuserät sisälsivät Maritim Food -konsernille annettujen sisäisten lainojen kurssimuutosta -1,2 (0,6) miljoonaa euroa. Rahoitustuottoihin sisältyy ei-kassavirtavaikutteinen Apetit Kala Oy:n vähemmistöosuuden takaisinlunastusvastuuseen liittyvän velan käyvän arvon muutos 2,2 miljoonaa euroa. Rahoituskuluihin sisältyy myös Avena Nordic Grain Oy:n henkilöstöomistajille kuuluva osuus Avena Nordic Grain -konsernin tuloksesta -0,6 (-0,7) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli 9,3 (7,5) miljoonaa euroa. Tilikauden verot olivat 0,0 (-0,8) miljoonaa euroa. Kauden tulos oli 9,3 (6,7) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 1,63 (1,07) euroa.
| 2013 | 2012 | Muutos | 2011 | |
|---|---|---|---|---|
| Ruokaliiketoiminta | 699 | 641 | 9 % | 524 |
| Vilja- ja öljykasviliiketoiminta | 73 | 70 | 4 % | 62 |
| Muut toiminnot | 10 | 10 | 0 % | 10 |
| Yhteensä | 782 | 721 | 8 % | 596 |
Konsernin maksuvalmius oli hyvä ja rahoitusasema vahva. Liiketoiminnan rahavirta korkojen ja verojen jälkeen oli tammi-joulukuussa 24,4 (-16,1) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen vaikutus oli 17,8 (-23,0) miljoonaa euroa. Käyttöpääoma laski Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa vertailukautta matalampien markkinahintojen seurauksena.
Investointien nettorahavirta oli 1,4 (-8,8) miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta -28,1 (20,8) miljoonaa euroa sisältää osingon maksuja -5,6 (-5,3) miljoonaa euroa.
Konsernilla oli tilikauden päättyessä korollisia velkoja 14,9 (36,4) miljoonaa euroa ja likvidejä rahavaroja 2,9 (5,3) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat 12,0 (31,1) miljoonaa euroa. Konsernin taseen loppusumma oli 204,4 (233,0) miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä oli katsauskauden päättyessä 143,6 (141,2) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 70,3 (60,6) prosenttia ja nettovelkaantumisaste 8,4 (22,0) prosenttia. Konsernin maksuvalmiutta turvataan sitovin limiittisopimuksin. Tilikauden päättyessä limiittejä oli kaikkiaan nostettavissa 25 (15) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman rahoittamiseksi limiittejä oli nostettuna 0,0 (10,0) miljoonaa euroa ja yritystodistuksia emittoituna 9,0 (19,0) miljoonaa euroa.
Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 3,0 (3,9) miljoonaa euroa. Ruokaliiketoiminnan investoinnit olivat 2,0 (3,4) miljoonaa euroa, Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan 0,8 (0,5) miljoonaa euroa ja Muut toiminnot -segmentin investoinnit 0,2 (0,0) miljoonaa euroa.
Tilikauden osakeinvestoinnit olivat 0,0 (9,7) miljoonaa euroa.
Apetitin henkilöstöstrategian kulmakiviä ovat osaamisen ja johtamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Apetitin kotimaan ruokaliiketoimintojen rakennemuutoshanke kosketti merkittävää osaa Suomessa työskentelevästä henkilöstöstä. Toukokuussa 2013 aloitettu hanke toi muutoksia toimenkuviin, organisaatiorakenteisiin sekä esimies-alaissuhteisiin.
Konsernissa kehitetään jatkuvasti ja pitkäjänteisesti esimiestyötä ja johtamista, sillä niillä on suuri vaikutus työhyvinvointiin. Koko konsernin käsittävän kolmevuotisen Vireä Länsi –työhyvinvointihankkeen painopiste vuonna 2013 oli työympäristö ja työturvallisuus. Teemaan liittyviä koulutuksia ja tapahtumia suunniteltiin työsuojelutoimikunnissa sekä esimiesten ja työsuojeluvastaavien voimin ja niiden painopisteet vaihtelivat vuosineljänneksittäin. Vuoden aikana tiedottamisen ja koulutusten teemoja olivat työpaikan turvallisuus, ergonomia ja työympäristö, henkinen hyvinvointi ja työmatkaturvallisuus.
Ruokaliiketoiminnan keskimääräinen henkilöstön määrä on voimakkaasti riippuvainen satokausituotannon sekä kala- ja tuoretuotteiden myyntivolyymeistä. Vuonna 2013 prosessoidun sadon määrä oli edellisvuotta suurempi, minkä lisäksi Caternet Finland Oy liitettiin konserniin huhtikuun alusta 2012. Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa henkilöstön määrä lisääntyi Suomessa sekä Baltiassa. Muut toiminnot -segmentissä henkilöstömäärä ei muuttunut.
Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2013 olivat 30,5 (28,4) miljoonaa euroa.
Ruokaliiketoiminnan liikevaihto tammi-joulukuussa nousi edellisvuodesta ja oli 178,5 (162,7) miljoonaa euroa. Kalatuoteryhmän tammi-joulukuun euromääräinen myynti kasvoi kaikilla markkinoilla ja erityisen vahvasti Suomessa, lähes 20 prosenttia. Pakastetuoteryhmän tammi-joulukuun myynti kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vahvinta myynnin kasvu oli ruokapakasteissa. Kotimainen-tuoteperhettä laajennettiin ja sen myynti kasvoi 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suomessa kalaliiketoiminnan tuotteistoa uudistettiin kauden aikana, ja syyskuun alussa markkinoille tuotiin Apetit Perinteinen -kalatuotesarja.
Ruokaliiketoiminnan liiketulos ilman kertaeriä nousi edellisvuodesta ja oli 4,0 (1,7) miljoonaa euroa. Kannattavuuskehitystä tukivat pakastetuotannon tehokkuus ja onnistunut satokausi sekä Norjan ja Ruotsin markkinoilla volyymien kasvu, raaka-ainehintojen maltillinen kehitys ja tehostamistoimenpiteiden onnistuminen. Suomessa sekä kalatuoteryhmän että tuoretuotteet–tuoteryhmän kannattavuus oli epätyydyttävä. Kannattavuutta heikensi volyymilaskun lisäksi raaka-aineiden hankintahintojen ja loppuasiakashintojen epäsuhta.
Segmentin liiketulokseen sisältyy Caternet Finland Oy:n lisäkauppahinta-arvion tuloutusta 2,6 (1,2) miljoonaa euroa. Vuoden 2013 liiketuloksen perusteella lisäkauppahintaa ei toteudu. Vertailukautena liiketulokseen sisältyi Caternetyrityskaupan transaktiokuluja -0,5 miljoonaa euroa.
Raportoituun liiketulokseen sisältyvät kertaerät olivat -2,0 (0,0) miljoonaa euroa ja ne perustuvat kotimaan kalaliiketoiminnassa toteutetun liikearvotestauksen perusteella heinä-syyskuulle kirjattuun 2,0 miljoonan euron arvonalennukseen. Osuus osakkuusyhtiö Taimen Oy:n tuloksesta oli 0,6 (-0,1) miljoonaa euroa.
Ruokaliiketoiminnan palveluksessa oli keskimäärin 699 (641) henkilöä. Henkilöstömäärän kasvua selittää Caternet Finland Oy:n liittyminen konserniin vuoden 2012 huhtikuussa sekä Ruokaliiketoiminnan kasvaneet volyymit.
Ruokaliiketoiminnan investoinnit olivat 2,0 (3,4)
miljoonaa euroa. Näistä merkittävimmät kohdistuivat pakastetehtaan tuotannonohjauksen kehittämiseen sekä korvausinvestointeihin, Kivikon tuotantolaitoksen ruokasalaattituotannon käynnistämiseen sekä Norjan ja Ruotsin tytäryhtiöissä toiminnanohjausjärjestelmän sekä pakkauslaitteistojen uusimiseen.
Caternet Finland Oy vastaanotti marraskuun alussa vuonna 2012 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta päätöksen Caternetin Kivikon laitokselle vuosina 2008 – 2009 myönnettyjen investointiavustusten osittaisesta takaisinperinnästä johtuen yhtiön osakekannan omistajan vaihdoksesta 27.3.2012. Takaisinperittäväksi esitetään noin 2 miljoonaa euroa.
Caternet Finland Oy pitää takaisinperintää aiheettomana ja haki muutosta takaisinperintäpäätökseen. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta on hylännyt yhtiön valituksen ja pitänyt Uudenmaan ELY-keskuksen perintäpäätöksen voimassa.Yhtiö on jättänyt valituksen annetusta päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja pyytää, että korkein hallinto-oikeus kumoaa annetun päätöksen. Mahdollinen takaisinperintä ei astu voimaan ennen kuin korkein hallinto-oikeus on käsitellyt asian ja antanut päätöksensä. Mikäli takaisinperintäpäätös säilyy voimassa, sen kuluvaikutuksen arvioidaan olevan 1,3 miljoonaa euroa. Takaisinperinnän lopullinen tulosvaikutus riippuu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ja myyjän vastuista.
Katsauskauden tulokseen ei sisälly takaisinperintäpäätöksen kuluvaikutusta.
Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan tammi-joulukuun liikevaihto laski edellisvuodesta. Liiketulos laski vertailukauteen verrattuna ja oli 5,1 (6,5) miljoonaa euroa. Hyvistä sadoista johtuen maailmanmarkkinahinnat pysyttelivät vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla merkittävästi edellistä satokautta alhaisemmalla tasolla. Kotimaisen rypsin saatavuus uudesta sadosta oli hyvä, ja sato oli lähes 10 prosenttia edellisvuotta suurempi.
Rypsinviljelyyn sisältyy tällä hetkellä epävarmuustekijöitä. Viljelyalat Suomessa saattavat vähentyä kevään 2014 kylvöissä, sillä EU:n on kieltänyt 1.12.2013 alkaen neonikotinoideja sisältävien rypsin kylvösiemenen peittausaineiden käytön kahdeksi vuodeksi. Tänä aikana tutkitaan niiden mahdolliset vaikutukset pölyttäville hyönteisille. Tukes on myöntänyt kevään 2014 ajaksi poikkeusluvan jo aiemmin peitattujen siementen myyntiin, markkinointiin ja käyttöön Suomessa. Uusia siemeniä ei saa kiellettyjä peittausaineita käyttäen käsitellä. Kotimaisen rypsin hankintariskien hallitsemiseksi Apetit-konsernin Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan strategiana on ollut kannattavan kasvun varmistaminen investoimalla öljykasvituotteiden jalostamisessa erittäin korkean hyödyntämisasteen tuotantoon sekä panostamalla jalostus- ja hankintaosaamiseen. Näin kasviöljynpuristusta voidaan tarvittaessa harjoittaa kannattavasti myös perustuen nykyistä suurempiin tuontirypsin volyymeihin.
Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan palveluksessa oli keskimäärin 73 (70) henkilöä.
Tilikauden investoinnit 0,8 (0,5) miljoonaa euroa olivat pääosin kasviöljynpuristamon korvaus- ja jatkokehitysinvestointeja.
Segmentin tammi-joulukuun liiketulos ilman kertaeriä nousi edellisvuodesta ja oli 3,1 (0,6) miljoonaa euroa. Liiketulokseen sisältyy osakkuusyhtiön tulososuus 5,6 (3,8) miljoonaa euroa. Kertaerät olivat -0,8 (-0,4) miljoonaa euroa ja ne muodostuivat Apetit Oyj:n ja Nordic Sugar Oy:n välisen osakassopimusriidan välimiesoikeusprosessin ulkopuolisten neuvonantajien kuluista.
Muut toiminnot -segmentin palveluksessa oli 10 (10) henkilöä.
Segmentin käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 0,2 (0,0) miljoonaa euroa.
Apetit Oyj:n ja Nordic Sugar Oy:n välinen osakassopimusriita
Apetit Oyj (20 %) ja Nordic Sugar Oy (80 %) omistavat yhdessä Sucros Oy:n. Vähemmistöomistajana Apetit Oyj:llä on Sucros Oy:n perustamisen yhteydessä solmitun osakassopimuksen nojalla erityinen vähemmistönsuoja.
Apetit Oyj katsoo enemmistöomistajan loukanneen toistuvasti Apetit Oyj:n vähemmistöoikeuksia. Lokakuussa 2011 Apetit Oyj päätti jättää asian välimiesoikeuden ratkaistavaksi, koska enemmistöomistaja ei ole reklamoinnista huolimatta korjannut osakassopimuksen vastaisia toimintatapojaan.
Apetit Oyj:n näkemyksen mukaan Nordic Sugar on syyllistynyt yhteensä kolmeen eri sopimusrikkomukseen. Osakassopimuksen ehtojen mukaisesti yksittäisen todetun rikkomuken seurauksena on sopimussakko, jonka suuruus on 8,9 miljoonaa euroa rikkomukselta eli enimmillään sopimussakot saattaisivat nousta lähes 27 miljoonaan euroon. Nordic Sugar on puolestaan esittänyt Keskuskauppakamarin välityslautakunnalle vaatimuksen 4,5 miljoonan euron sopimussakosta Apetit Oyj:lle osakassopimusrikkomuksen johdosta Sucroksen toimitusjohtajan erottamisen yhteydessä.Kumpikin osapuoli on kiistänyt vastapuolen esittämät sopimusrikkomusväitteet.
Välimiesoikeuden ratkaisun arvioidaan syntyvän riitaasiassa vuoden 2014 aikana.
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 0,9 (1,1) miljoonaa euroa, mikä on 0,2 (0,3) prosenttia liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehitystoiminta kohdistui lähinnä uusien tuotteiden kehittämiseen.
Apetit kehittää jatkuvasti tuotevalikoimiaan pystyäkseen tarjoamaan kuluttajalle herkullisia ja terveellisiä tuotteita. Tuotteiden hyvä maku syntyy puhtaista, pääosin kotimaisista raaka-aineista ja vain tarpeellisista valmistusvaiheista. Ravitsemussuositukset otetaan huomioon tuotteiden kehittämisessä, kasvis-painotteisessa ruoassa kiinnitetään erityistä huomiota proteiini- ja energia-pitoisuuteen. Kasvispakasteissa ei ole lainkaan lisäaineita ja ruokapakasteissa lisäaineita käytetään harkitusti. Tuotteissa ei käytetä geenimuunneltuja raaka-aineita.
Vuoden aikana Apetit Kotimainen -vähittäiskauppatuotteiden sarjaan tuotiin uusia tuotteita, kuten Kotimainen Porkkanaviipale, Kotimainen Porkkanasosekeitto, Kotimainen Tuorehernesosekeitto, Kotimainen Hernepihvi ja Kotimainen Punajuurigratiini. Lisäksi Apetit Kotimainen -tuotesarjaan siirtyivät suosikkituote pinaattikeitto ja sen laktoositon versio sekä mustikka ja peruna&keittokasvis. Muita uusia tuotteita olivat Muurikka-kasvikset ja Romeo Twin Pizza. Ammattikeittiösektorille on kehitetty useita kasvis- ja ruokapakasteita, kuten haukipyörykkä, hernepihvi, sadonkorjuukasvikset ja kalakuviot.
Pakastetuoteryhmässä jatkettiin vuosille 2012-2014 ajoittuvaa Tekes-rahoitteista Innohanketta. Sen tavoitteena on kasvun edistäminen, Apetit-brändin vahvistaminen, asiakastyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin parantaminen uudistumisen ja innovatiivisuuden avulla. Apetit on mukana myös VTT:n koordinoimassa, elintarviketeollisuuden yhteisessä Seniori-Sapuska -hankkeessa, jossa kehitetään uusia konsepteja ja pakkausmalleja ikääntyvien ruokailuratkaisuihin. Projekti lisää iäkkäiden kuluttajien hyvinvointia ja hillitsee siten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua. Se myös luo edellytyksiä uusien, räätälöityjen tuotteiden kehittämiseksi alati kasvavalle ikääntyvälle väestölle ja parantaa siten suomalaisen elintarvike- ja pakkausteollisuuden ja vähittäiskaupan kansainvälistä kilpailukykyä. Hankkeen rahoittaa Tekes.
Suomen markkinoilla kalatuoteryhmässä kehitystoimet ovat kohdistuneet tuotteiden herkullisen maun ja tuoreuden varmistamiseen sekä toimintamallien kehittämiseen. Vuoden aikana toteutettiin allergeenien poisto tuotannosta, tuotannon sivuvirtojen uusi hyödyntämis- ja tuotteistamismalli sekä tuotannon ja saantojen paranemista tukevia toimintatapoja. Kalatuoteryhmän tuotteistoa uudistettiin tuomalla markkinoille Apetit Perinteinen
-kalatuotesarja. Herkullisen maun takana ovat perinteiset valmistusmenetelmät: pintasuolaaminen merisuolalla ja savustaminen kotimaisella leppäpuulla. Apetit Perinteinen -pakkausilme viestii laadukkaista, suomalaiseen makuun valmistetuista kalatuotteista.
Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa prosessien ja järjestelmien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Vuoden aikana Avena on keskittynyt etenkin kasviöljyjen jatkojalostukseen ja asiakaspakkausten kehittämiseen.
Apetit-konsernin toimintaa ohjaavat jatkuvan parantamisen ja kestävän kehityksen periaatteet. Yhtiö toimii vastuullisesti ja ottaa toiminnassaan huomioon sekä yhteiskunnan että ympäröivän luonnon vaatimukset. Tavoitteena on tehokas tuotanto, joka on sopusoinnussa ympäristön kanssa. Konsernin merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät tuotantoprosessissa syntyviin eloperäisiin jätteisiin, vesien käyttöön ja energian kulutukseen tuotannossa, varastoinnissa, kuljetuksissa ja kiinteistöissä.
Pakastetuotannossa ympäristövaikutuksia aiheutuu lähinnä prosessijätevesien puhdistamisesta ja tuotannossa syntyvien kasvisjätteiden käsittelystä. Kalanjalostuksessa ympäristövaikutukset liittyvät prosessivesiin ja raakaaineena käytettävän kalan jalostuksessa syntyviin kalajätteisiin. Öljykasvien jalostuksessa kasviöljynpuristuksen tuotantotapa on kemikaaliton. Kasviöljynpuristuksessa ympäristövaikutuksia aiheuttavat lähinnä hajukaasujen poltto, raaka-aineiden vastaanotossa erotettava rikkakasvijäte ja prosessissa käytetty valkaisumaajäte. Kaikissa toiminnoissa syntyy lisäksi jonkin verran pakkausjätettä.
Apetitin johto on toimintapolitiikassaan asettanut yhtiölle ympäristöpäämäärät. Kaikilla konsernin ympäristölupavelvollisilla tuotantolaitoksilla on voimassa oleva ympäristölupa. Hakemus Säkylän teollisuusalueen elintarvikkeiden valmistuksen, jätehuollon ja jätevedenpuhdistamon toistaiseksi voimassa olevien ympäristölupaehtojen tarkastamiseksi jätettiin viranomaisille vuoden 2012 lopussa. Jätevedenpuhdistamon uusi ympäristölupapäätös saatiin tammikuussa 2014.
Yhtiön tiedossa ei ole tilinpäätöshetkellä merkittäviä yksittäisiä ympäristöön liittyviä riskejä. Ympäristökulut olivat 1,3 (1,3) miljoonaa euroa eli 0,3 (0,3) % liikevaihdosta. Kertomusvuonna ei tehty ympäristöinvestointeja.
IAS 2 -standardin mukaisesti vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan mukaan systemaattisesti kohdistettu osuus valmistuksen kiinteistä yleismenoista. Satokausituotannossa raaka-aineista jalostetaan valmiita tuotteita pääosin vuoden viimeisen neljänneksen aikana, joten vaihto-omaisuuden määrät ja tasearvot ovat korkeimmillaan vuoden lopussa. Hankintamenoon mukaan luettujen valmistuksen kiinteiden yleismenojen kuluksi kirjautuminen lykkääntyy myyntiajankohtaan. Valmistuksen yleiskulujen kirjaamiskäytännöstä johtuen pääosa konsernin vuosituloksesta kertyy viimeisen vuosineljänneksen aikana. Kausiluonteisuus on satokausituotannosta johtuen voimakkainta pakasteiden tuotannossa ja osakkuusyhtiö Sucroksen toiminnassa.
Kotimaassa kalatuotteiden myynti painottuu viikonloppuihin ja juhlapyhiin. Merkittävä osa kalatuoteryhmän vuoden tuloksesta Suomessa riippuu joulusesongin onnistumisesta. Kalan kasvukaudesta johtuen osakkuusyhtiönä raportoitavan Taimen-konsernin tuloksen kertyminen on normaalisti kesällä pienempää kuin muina vuodenaikoina. Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan liikevaihto vaihtelee vuosittain ja vuosineljänneksittäin merkittävästikin riippuen kysynnästä ja tarjonnasta sekä hintatasosta kotimaassa ja muilla markkinoilla.
Apetit Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintaperiaatteet. Kaikki konserniyhtiöt ja liiketoimintayksiköt arvioivat ja raportoivat säännöllisesti liiketoimintaansa liittyviä riskejä ja tarvittavien kontrollimenetelmien ja riskienhallintakeinojen riittävyyttä. Näiden strategiatyötä ja päätöksentekoa tukevien riskiarviointien tarkoituksena on riittävien toimenpiteiden varmistaminen riskien hallitsemiseksi.
Apetit-konsernissa riskit luokitellaan strategisiin, operatii-
visiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Konsernin olennaisimmat strategiset riskit liittyvät yritysostoihin ja ostettujen yritysten integrointiin sekä muutoksiin liiketoiminta-alueilla ja asiakkuuksissa. Merkittäviä asiakaskeskittymiä esiintyy kalaliiketoiminnassa Norjassa ja Suomessa.
Merkittävimmät operatiiviset riskit liittyvät raaka-aineiden saatavuuteen, hankinnan ja myynnin tai käytön eriaikaisuuteen sekä raaka-aineiden markkinahintojen vaihteluun.
Hintariskien hallinnalla on erityisen suuri merkitys Viljaja öljykasviliiketoiminnassa sekä Ruokaliiketoiminnassa kalassa ja tuoretuotteissa, joissa raaka-aineiden suhteellinen osuus liikevaihdosta on 65-85 prosenttia. Viljojen ja öljykasvien sekä keskeisten kalaraaka-aineiden hinnat muodostuvat kansainvälisillä markkinoilla. Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa avoimille hintariskeille on määritelty limiitit.
Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja on siten alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille. Merkittävimmät käytettävät ulkomaanvaluutat ovat Yhdysvaltain dollari sekä Norjan ja Ruotsin kruunu. Konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti kaikki merkittävät avoimet valuuttapositiot suojataan. Rahoitusriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 24.
Tulipalo, vakava konerikko, tautiepidemiat tai virheet raaka-aineissa tai lopputuotteissa saattavat aiheuttaa merkittäviä omaisuus- tai keskeytysvahinkoja, vastuita tai muita epäsuoria haitallisia vaikutuksia yhtiön toimintaan. Konserniyhtiöt suojautuvat tällaisilta riskeiltä arvioimalla prosessejaan muun muassa omavalvontajärjestelmän avulla ja tekemällä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Vakuutuksilla katetaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkevä kattaa vakuuttamalla.
.
Apetit-konsernin merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raaka-aineiden hintamuutosten ja valuuttakurssiriskien hallintaan, raaka-aineiden saatavuuteen, asiakkaiden maksukykyyn ja toimittajien ja palveluntuottajien toimituskykyyn, muutoksiin liiketoiminta-alueilla ja asiakkuuksissa, välimiesoikeudenkäyntiin, yritystukien takaisinperintään sekä tehtyjen yritysostojen haltuunottoihin.
Apetit Oyj:n hallituksen käsittelemä selvitys Apetit Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2013 julkistetaan toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä.
Apetit Oyj:n hallintoneuvosto valitsi 16.4.2013 pitämässään järjestäytymiskokouksessa yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi Timo Miettisen ja varapuheenjohtajaksi Marja-Liisa Mikola-Luodon.
Hallituksen jäseniksi valittiin Aappo Kontu, Tuomo Lähdesmäki, Veijo Meriläinen, Samu Pere, Matti Tikkakoski ja Helena Walldén. Matti Tikkakoski erosi Apetit Oyj:n hallituksen jäsenyydestä 3.5.2013 ottaessaan vastaan Finnprotein Oy:n hallituksen puheenjohtajan tehtävän. Hänen tilalleen ei valittu uutta jäsentä. Hallintoneuvosto valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Aappo Kontun ja varapuheenjohtajaksi Veijo Meriläisen.
Apetit Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut 1.9.2005 alkaen kauppatieteiden maisteri Matti Karppinen. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut 1.1.2008 alkaen konsernin talousjohtaja, kauppatieteiden maisteri Eero Kinnunen.
Varsinaisen yhtiökokouksen 28.3.2013 valitsemina Apetit Oyj:n tilintarkastajina toimivat Hannu Pellinen, KHT ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy vastuullisena tilintarkastajana Tomi Moisio, KHT, JHTT.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta (osakeanti). Valtuutus käsittää enintään 761 757 osaketta, joista uusia osakkeita voi olla enintään 631 757 kappaletta ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 130 000 kappaletta.
Uuden osakkeen merkintähinta on vähintään osakkeen nimellisarvo eli kaksi (2) euroa. Oman osakkeen luovutushinta on vähintään sen luovutushetken mukainen käypä arvo, joka määräytyy NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella. Valtuutus käsittää oikeuden antaa osakkeita myös muuta kuin rahavastiketta vastaan. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamisessa osakkeita voidaan antaa myös vastikkeetta.
Valtuutus käsittää oikeuden poiketa osakkeenomistajien etuoikeudesta (suunnattu osakeanti), jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yhtiön pääomarakenteen kehittäminen, yrityskaupan ja muiden järjestelyjen rahoittaminen ja toteuttaminen tai osakepohjaisen kannustinjärjestelmän toteuttaminen.
Valtuutus on voimassa vuoden 2015 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Yhtiön hallitus ei ole käyttänyt sille myönnettyä valtuutusta uusien osakkeiden antamiseen eikä valtuutusta yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamiseen.
Apetit Oyj:n osakkeet ovat yhtä sarjaa. Kaikilla osakkeilla on sama ääni- ja osinko-oikeus. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä osakkeenomistajan äänimäärä on rajattu yhteen kymmenesosaan yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä. Yhtiön osakkeen nimellisarvo on kaksi (2) euroa. Yhtiön liikkeelle laskemien osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden alussa ja lopussa 6 317 576 kappaletta ja rekisteröity ja maksettu osakepääoma 12 635 152 euroa. Osakepääoman vähimmäismäärä on 10 miljoonaa euroa ja enimmäismäärä 40 miljoonaa euroa.
Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa oli aikaisempina vuosina hankittuja omia osakkeita yhteensä 130 000 kappaletta nimellisarvoltaan yhteensä 0,26 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet edustavat 2,1 % yhtiön osake- ja äänimäärästä. Omilla osakkeilla ei ole ääni- eikä osinko-oikeutta.
Yhtiön osakkeita vaihdettiin pörssissä tilikauden aikana 700 132 (832 618) kappaletta, mikä oli 11,1 (13,2) prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeen ylin kurssi oli 19,64 (16,77) euroa ja alin 14,41 (12,38) euroa. Vaihdettujen osakkeiden keskihinta oli 16,77 (14,48) euroa. Kauden osakevaihto oli 11,7 (12,1) miljoonaa euroa. Vuoden päätöskurssi oli 19,45 (14,32) euroa ja koko osakekannan markkina-arvo 122,9 (90,5) miljoonaa euroa.
Muut osakekohtaiset tunnusluvut esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.
Osakkeiden omistuksen sektorijakauma, suurimmat osakkeenomistajat ja johdon omistus esitetään tilinpäätöksen liitetiedossa 32.
Apetit-konserni tavoittelee orgaanista kasvua sekä Ruokaliiketoiminnassa että Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat merkittävästi vilja- ja öljykasvimarkkinoiden aktiivisuus ja hintatason muutokset. Johtuen vertailuvuotta alemmista viljojen markkinahinnoista, vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihdon arvioidaan jäävän vertailuvuodesta.
Konsernin koko vuoden liiketuloksen ilman kertaeriä arvioidaan olevan korkeintaan vertailuvuoden tasolla. Sokerin madaltuneen markkinahintatason arvioidaan vaikuttavan laskevasti Muut toiminnot –segmenttiin kuuluvan osakkuusyhtiö Sucroksen tulokseen. Ruokaliiketoiminnassa ja Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa tavoitellaan kannattavuuden paranemista vertailuvuodesta. Tuloksen kertymisen ennakoidaan painottuvan vertailuvuotta voimakkaammin loppuvuoteen. Ensimmäisen vuosipuoliskon liiketuloksen ilman kertaeriä arvioidaan jäävän vertailukaudesta.
Lisäksi vuoden 2014 tulokseen voi vaikuttaa merkittävästi Sucrosta koskeva osakassopimusriidan ratkaisu, jonka arvioidaan syntyvän vuoden 2014 aikana.
Apetit Oyj:n hallituksen tavoitteena on, että yhtiön osake on omistajalleen hyvätuottoinen ja arvonsa säilyttävä sijoitus. Osinkopolitiikan mukaan yhtiö jakaa osinkona vähintään 40 prosenttia emoyhtiön omistajille kuuluvasta tilikauden voitosta.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2013 ovat 85 992 177,66 euroa, josta tilikauden voitto on 3 021 437,67 euroa.
Hallitus ehdottaa, että osinko vuodelta 2013 on 1,00 euroa osaketta kohden. Hallitus ehdottaa, että osinkoina jaetaan yhteensä 6 187 576,00 euroa ja omaan pääomaan jätetään
79 804 601,66 euroa. Ehdotettu osinko on 61,3 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
| Milj. euroa | Liitetieto | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | (2) | 387,3 | 378,2 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | (4) | 4,1 | 2,5 |
| Materiaalit ja palvelut | (7) | -304,3 | –296,4 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | (5,28) | -37,5 | –34,9 |
| Poistot | (2,8) | -7,1 | –7,0 |
| Arvonalentumiset | (2,8) | -2,0 | –0,3 |
| Liiketoiminnan muut kulut | (4,6) | -37,5 | –37,3 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | (2) | 6,2 | 3,7 |
| Liiketulos | (2) | 9,4 | 8,5 |
| Rahoitustuotot | (9) | 2,4 | 0,7 |
| Rahoituskulut | (9) | -2,6 | –1,7 |
| Tulos ennen veroja | 9,3 | 7,5 | |
| Tuloverot | (10) | 0,0 | –0,8 |
| Tilikauden tulos | 9,3 | 6,7 | |
| Jakautuminen Emoyrityksen omistajille |
(11) | 10,1 | 6,6 |
laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa (11) 1,63 1,07
| Milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos | 9,3 | 6,7 |
| Muut laajan tuloslaskelman erät | ||
| Rahavirran suojaukset | 0,0 | 0,3 |
| Verot liittyen rahavirran suojaukseen | 0,0 | –0,1 |
| Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittäminen | -0,3 | – |
| Muuntoerot | -1,4 | 0,7 |
| Tilikauden laaja tulos | 7,6 | 7,6 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | ||
| Emoyhtiön omistajille | 8,4 | 7,6 |
| Määräysvallattomille omistajille | -0,8 | 0,1 |
| Milj. euroa | Liitetieto | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| PITKÄAIKAISET VARAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | (12) | 9,3 | 10,6 |
| Liikearvo | (12) | 9,7 | 12,1 |
| Aineelliset hyödykkeet | (12) | 45,8 | 49,8 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | (13) | 37,5 | 35,5 |
| Myytävissä olevat rahoistusvarat | (14) | 0,1 | 0,1 |
| Saamiset | (15) | 0,4 | 0,4 |
| Laskennalliset verosaamiset | (10) | 2,5 | 2,5 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 105,2 | 111,0 |
| Vaihto-omaisuus | (17) | 64,0 | 79,4 |
|---|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 1,3 | 0,4 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | (16) | 31,0 | 36,9 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
(18) | 0,1 | 0,1 |
| Rahavarat | (19) | 2,8 | 5,2 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 99,2 | 122,0 | |
| Varat yhteensä | (2) | 204,4 | 233,0 |
| Milj. euroa | Liitetieto | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA |
| Osakepääoma | 12,6 | 12,6 | |
|---|---|---|---|
| Ylikurssirahasto | 23,4 | 23,4 | |
| Omat osakkeet | –1,8 | –1,8 | |
| Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot | 7,0 | 7,1 | |
| Kertyneet voittovarat | 91,1 | 90,4 | |
| Tilikauden tulos | 9,3 | 6,7 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 141,7 | 138,4 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuudet | 1,9 | 2,8 | |
| Oma pääoma yhteensä | (20) | 143,6 | 141,2 |
| PITKÄAIKAISET VELAT | |||
| Laskennalliset verovelat | (10) | 5,0 | 5,9 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | (22) | 4,0 | 5,6 |
| Pitkäaikaiset varaukset | (21) | 0,6 | 0,4 |
| Muut velat | (23) | 2,8 | 7,5 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 12,3 | 19,5 | |
| LYHYTAIKAISET VELAT | |||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | (22) | 11,0 | 30,8 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat |
0,2 | 0,2 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | (21) | 0,1 | 0,1 |
| Ostovelat ja muut velat | (23,25) | 37,1 | 41,2 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 48,5 | 72,3 | |
| Velat yhteensä | (2) | 60,8 | 91,8 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 204,4 | 233,0 |
53
| Milj. euroa | Liitetieto | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| Tilikauden tulos | 9,3 | 6,7 | |
| Oikaisut tilikauden tulokseen*) | 0,7 | 4,2 | |
| Käyttöpääoman muutos | 17,8 | –23,0 | |
| Maksetut korot liiketoiminnasta | -1,7 | –1,9 | |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 0,1 | 0,2 | |
| Maksetut verot liiketoiminnasta | -1,9 | –2,3 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 24,4 | –16,1 | |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | (12) | -3,0 | –3,9 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 0,0 | 0,1 | |
| Ostetut konserniyhtiöt | (3) | - | –6,1 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | - | –8,0 | |
| Muiden sijoitusten luovutustulot | - | 8,1 | |
| Saadut osingot investoinneista | 4,4 | 1,0 | |
| Investointien rahavirta | 1,4 | –8,8 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut | -20,8 | 29,2 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1,6 | –3,0 | |
| Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut | -0,2 | –0,2 | |
| Maksetut osingot | -5,6 | –5,3 | |
| Rahoituksen rahavirta | -28,1 | 20,8 | |
| Rahavarojen muutos | -2,4 | –4,1 | |
| Rahavarat kauden alussa | 5,2 | 9,3 | |
| Rahavarat kauden lopussa | 2,8 | 5,2 |
| Milj. euroa | Liitetieto | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| *) Liiketoiminnan rahavirran oikaisut: |
|||
| Poistot ja arvonalentumiset | (12) | 9,0 | 7,3 |
| Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot | 0,0 | –0,1 | |
| Osuudet osakkuusyritysten tuloksista | -6,2 | –3,7 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | (9) | 0,2 | 1,0 |
| Tuloverot | (10) | 0,0 | 0,8 |
| Lisäkauppahintavelan muutos | (3) | -2,6 | -1,2 |
| Muut oikaisut | 0,3 | 0,1 | |
| Yhteensä | 0,7 | 4,2 |
Investoinnit muihin sijoituksiin ja muiden sijoitusten luovutustulot liittyvät lyhytaikaisten korkorahastosijoitusten kassavirtoihin.
| Milj. euroa | Osake pääma |
Ylikurssi rahasto |
Arvonmuutos rahasto |
Muut rahastot |
Omat osakkeet |
Muunto erot |
Kertyneet voittovarat |
Emoyhtiön osakkeen omistajille kuuluva oma pääoma |
Määräys vallattomien omistajien osuudet |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2013 | 12,6 | 23,4 | –0,2 | 7,2 | –1,8 | 1,1 | 96,0 | 138,4 | 2,8 | 141,2 |
| Osingonjako | – | – | – | – | – | – | –5,6 | –5,6 | – | –5,6 |
| Transaktiot määräysvallattomien osakkeenomistajien kanssa |
– | – | – | – | – | – | – | 0,0 | – | 0,0 |
| Muut muutokset | – | – | – | – | – | – | 0,5 | 0,5 | -0,1 | 0,4 |
| Tilikauden laaja tulos | – | – | 0,0 | – | – | –1,4 | 9,8 | 8,4 | –0,8 | 7,6 |
| Oma pääoma 31.12.2013 | 12,6 | 23,4 | –0,2 | 7,2 | –1,8 | –0,3 | 100,7 | 141,7 | 1,9 | 143,6 |
| Oma pääoma 1.1.2012 | 12,6 | 23,4 | –0,4 | 7,2 | –1,8 | 0,4 | 95,0 | 136,5 | 2,7 | 139,2 |
| Laatimisperiaateen muutos (IAS 19) | – | – | – | – | – | – | –0,2 | –0,2 | – | –0,2 |
| Oikaistu oma pääoma 1.1.2012 | 12,6 | 23,4 | –0,4 | 7,2 | –1,8 | 0,4 | 94,8 | 136,3 | 2,7 | 139,0 |
| Osingonjako | – | – | – | – | – | – | –5,3 | –5,3 | – | –5,3 |
| Transaktiot määräysvallattomien osakkeenomistajien kanssa |
– | – | – | – | – | – | 0,0 | 0,0 | – | 0,0 |
| Muut muutokset | – | – | – | – | – | – | –0,1 | –0,1 | 0,0 | –0,1 |
| Tilikauden laaja tulos | – | – | 0,2 | – | – | 0,7 | 6,6 | 7,6 | 0,1 | 7,7 |
| Oma pääoma 31.12.2012 | 12,6 | 23,4 | –0,2 | 7,2 | –1,8 | 1,1 | 96,0 | 138,4 | 2,8 | 141,2 |
Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Apetit Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Säkylä. Yhtiön rekisteröity osoite on PL 100, 27801 Säkylä. Yhtiön Y-tunnus on 0197395-5. Yhtiökokouksen 26.3.2013 päätöksellä yhtiön toiminimi on Apetit Oyj, ruotsiksi Apetit Abp ja englanniksi Apetit Plc. Vanha toiminimi oli Lännen Tehtaat Oyj.
Apetit Oyj:n hallitus on 24.2.2014 hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Apetit Oyj on NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä noteerattu elintarviketeollisuusyhtiö. Osakkeen kaupankäyntitunnus on APETI.
Apetitin raportoitavat segmentit ovat Ruokaliiketoiminta, Vilja- ja öljykasviliiketoiminta sekä Muut toiminnot. Yhtiön päämarkkina-alue on Suomi.
Apetit Pakaste Oy Pakasteet Apetit Kala Oy Kalajalosteet ja palvelumyynti Myrskylän Savustamo Oy Kalajalosteet Maritim Food AS, Norja Äyriäis- ja kalatuotteet Maritim Food Sweden AB, Ruotsi Äyriäistuotteet Sandanger AS, Norja Kalajalosteet
Osakkuusyritys:
Yhteisyritys:
Muut liiketoiminnot
Osakkuusyritykset:
Caternet Finland Oy Tuorekala-, vihannes- ja hedelmätuotteiden valmistus ja myynti Kiinteistö Oy Kivikonlaita Caternet -liiketilojen omistusyhtiö Apetit Suomi Oy Apetit-markkinointi, HR, IT, talous- ja ympäristöhallinto
Taimen-konserni Kalankasvatus ja poikastuotanto
Ateriamestarit Oy Suurkeittiömyynti (toiminta lopetettu 2012).
Avena Nordic Grain Oy Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa ZAO Avena St. Petersburg, Venäjä Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa UAB Avena Nordic Grain, Liettua Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa OÜ Avena Nordic Grain, Viro Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa TOO Avena Astana, Kazakstan Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa OOO Avena-Ukraina, Ukraina Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa Mildola Oy Kasviöljyjen ja valkuaisrehujen valmistus
Apetit Oyj Konsernihallinto, konsernin rakenteen kehittäminen, osake- ja kiinteistöomistusten hallinnointi
Sucros-konserni Sokerin valmistus, markkinointi ja myynti Foison Oy Avena Nordic Grain Oy:n omistus
Konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRICtulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat, on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteelliseen omistusosuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate
määritellään erikseen jokaisen yrityshankinnan kohdalla. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.
Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään konsernitaseessa omana eränään osana taseen omaa pääomaa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja taseerien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on kurssimuutoksista johtuva muuntoero tytäryhtiöiden ja osakkuusyritysten oman pääoman osalta kirjattu omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyritys myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.
Tuotot kirjataan saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella. Tuloutus tapahtuu, kun omistukseen liittyvät riskit ja edut siirtyvät ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset.
Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan tehdään kiinteitä maksusuorituksia erilliselle yksikölle ja konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien nykyisen ja aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille työntekijöille. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia.
Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisen velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.
Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta, ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti arvioida. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.
Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, oikeudenkäynteihin sekä ympäristö- ja veroriskeihin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja on annettu riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan ja järjestelystä on tiedotettu.
Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot perustuen kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen väliltä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuudesta, tilinpäätössiirroista, vaihto-omaisuudesta, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja johdannaissopimusten arvostuksista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvosta, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.
Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaissopimusten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta suoraan laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin arvonmuutoksiin liittyvät laskennalliset verot on kirjattu suoraan laajaan tuloslaskelmaan.
Taseen ja rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tietyt ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen.
Avenan avainhenkilöiden osakeomistuksia Foison Oy:ssä käsitellään konsernitaseessa velkainstrumenttina johtuen tietyin kriteerein sovitusta osakkeiden takaisinostovelvoitteesta. Foison Oy omistaa 20 % vähemmistön Avena Nordic Grain Oy:n osakekannasta. Avainhenkilöiden osinko-oikeudesta Avena-konsernin tulokseen perustuen kirjataan konsernissa rahoituskulua.
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole merkitty taseeseen, koska kyseisiä menoja ei ole toteutunut merkittävästi aikavälillä, joka sijoittuu tuotteen markkinoille tulon ja sen kehitysvaiheen välille, jossa tuote on jo teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä. Tilinpäätöshetkellä konsernin taseeseen ei ole merkitty kehitysmenoja.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen investoinnin arvoon. Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa käsitellään ulkomaisen yksikön valuutan määräisenä ja se muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.
Patentit, tavaramerkit ja muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomiin hyödykkeisiin ei ole sisältynyt hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika olisi arvioitu rajattomaksi.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:
| Asiakassuhteet | 15 vuotta |
|---|---|
| Tavaramerkit | 15 vuotta |
| Muut aineettomat oikeudet | 5–10 vuotta |
Hyödykkeiden hankintamenoon sisällytetään hyödykkeet, joiden taloudellinen pitoaika ei ole vielä päättynyt sekä loppuun poistetut aineettomat hyödykkeet, jotka ovat edelleen liiketoiminnan käytössä. Kertyneisiin poistoihin sovelletaan vastaavia periaatteita.
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, jos niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika arvioidaan ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
| Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: | |
|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat | 10–40 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 5–15 vuotta |
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi.
Hyödykkeiden hankintamenoon sisällytetään hyödykkeet, joiden taloudellinen pitoaika ei ole vielä päättynyt sekä loppuun poistetut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, jotka ovat edelleen liiketoiminnan käytössä. Kertyneisiin poistoihin sovelletaan vastaavia periaatteita. Aineellisen käyttöomaisuuden korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan saadut julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset on merkitty taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasinghyödykkeiden vuokravelvoitteet sisältyvät diskontattuina korollisiin velkoihin.
Rahoitusleasingsopimuksilla hankituista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot ja kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään konsernin käyttöomaisuushyödykkeiden poistoaikojen mukaisesti tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan aikana. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Päättyneellä tilikaudella ei ollut tilanteita, joissa konserni olisi ollut rahoitusleasinghyödykkeen vuokralle antajana.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käytetyt diskonttauskorot on määritelty ennen veroja ja niissä on otettu huomioon myös kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden erityinen riski.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan kolmeen luokkaan: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä varoja. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja on hankittu pääasiassa voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, koska niitä on tarkoitus pitää yli 12 kk tilinpäätöspäivästä lähtien. Käyvän arvon muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan, kunnes sijoitus myydään tai muutoin
luovutetaan, jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Omaisuuserien pysyvät arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintahintaan, jos niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti määritettävissä.
Konsernin velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lukuun ottamatta johdannaisvelkoja. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Erään sisältyy esimerkiksi ostovelat ja lainat.
Kaikki rahoitusvarat ja -velat kirjataan taseeseen alun perin käypää arvoa vastaavaan hankintahintaan. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen ja -velkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja hintoja. Konsernilla näitä instrumentteja ovat sijoitukset rahastoihin ja pääsääntöisesti kaikki hyödykejohdannaiset. Mikäli julkisesti noteerattua käypää arvoa ei ole saatavilla, käypä arvo lasketaan pohjautuen diskontattuihin rahavirtoihin sekä vastapuolen hintanoteerausta hyväksikäyttäen. Konsernilla näitä instrumentteja ovat pääsääntöisesti valuuttajohdannaiset. Lyhytaikaisia saamisia tai velkoja ei diskontata.
Konserni arvioi, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Näyttöä arvonalentumisesta voivat olla esimerkiksi velallisen tai velallisryhmän merkittävät taloudelliset vaikeudet, koronmaksun tai lyhennysten laiminlyönnit, konkurssin tai muun taloudellisen uudelleenjärjestelyn todennäköisyys tai todettavissa oleva tieto, joka osoittaa arvioitujen vastaisten rahavirtojen määritettävissä olevaa vähentymistä. Näitä ovat esimerkiksi muutokset maksujen myöhästymisessä ja laiminlyöntien kanssa korreloiva velallisen heikentynyt taloudellinen tilanne. Konserni kirjaa arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli myöhemmin syntyvä lisäys kerrytettävissä olevaan rahamäärään voidaan luotettavasti liittää arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Yhtiö soveltaa rahavirran suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin sekä osaan valuuttatermiineistä ja hyödykejohdannaisista. Suojatun rahavirran täytyy olla todennäköinen ja rahavirran täytyy viime kädessä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Suojauksen täytyy olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen tarkasteltaessa. Niiden suojausten osalta, jotka täyttävät suojauslaskennan ehdot, kirjataan suojauksen käyvän arvon muutoksen tehokas osa laajaan tuloslaskelmaan, kunnes suojattava liiketapahtuma vaikuttaa tuloslaskelmaan. Mahdollinen tehoton osa kirjataan tulosvaikutteisesti valuuttajohdannaisten osalta rahoituseriin ja hyödykejohdannaisten osalta liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Kumulatiivinen käyvän arvon muutos, joka on kirjattu laajaan tuloslaskelmaan, kirjataan ostoihin tai myynteihin tai rahoitustuottoihin tai -kuluihin luonteensa mukaisesti sillä hetkellä, kun suojattava liiketapahtuma vaikuttaa tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen ehtoja, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään tuloslaskelmaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin ja – kuluihin luonteensa mukaisesti.
Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Näiden johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan luonteensa mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin tai rahoituseriin.
Omien osakkeiden hankinta vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen.
Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana osingot hyväksytään yhtiökokouksessa.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.
Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä.
Yritysten yhteenliittymissä hankittujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys edellyttää johdolta arvioiden käyttämistä ja perustuu usein arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista.
Muut arviot liittyvät pääosin uudelleenjärjestelysuunnitelmiin, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, ympäristö-, oikeudenkäynti- ja veroriskeihin sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
Muutos IAS 19 'Työsuhde-etuudet' standardissa poisti putkimenetelmän käytön ja eläkejärjestelyihin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muuhun laajaan tuloslaskelmaan. Nettokorko on korvannut korkomenot ja järjestelyyn kuuluvien varojen odotetun tuoton. Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot esitetään henkilöstökuluissa ja nettokorko rahoituskuluissa. Aikaisemmin etuuspohjaiset eläkevelvoitteiden kulut ovat kokonaisuudessaan esitetty henkilöstökuluissa. Laadintaperiaatteen muutos on toteutettu takautuvasti avaavasta vertailuvuoden taseesta
2012 alkaen, mikä kasvatti konsernin raportoimaa eläkevelkaa 0,3 miljoonaa euroa, laskennallista verosaamista 0,1 miljoonaa euroa ja vähensi kertyneitä voittovaroja 0,2 miljoonaa euroa.
Muutos IAS 1 'Tilinpäätöksen esittäminen' standardissa vaikutti muun laajan tuloslaskelman esittämistapaan.
Konserni ei ole tässä tilinpäätöksessä soveltanut seuraavia tilinpäätöshetkeen mennessä julkaistuja standardeja, standardien muutoksia tai tulkintoja, joiden soveltaminen ei vielä tässä vaiheessa ole ollut pakollista.
Seuraavilla vuonna 2014 voimaan tulevilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2015 tai sen jälkeen seuraavat standardit ja tulkinnat:
Konserni on selvittämässä vuonna 2015 ja sen jälkeen käyttöön otettavien standardimuutosten vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
*) tulkintaa tai standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Konsernilla on kolme raportoitavaa segmenttiä. Liiketoimintayksiköt tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluita ja niitä johdetaan erillisinä yksikköinä.
Konsernin segmentti-informaatio perustuu konsernin johtamisrakenteeseen ja johdon raportointiin. Raportoitavat segmentit ovat:
Ruokaliiketoiminta Vilja- ja öljykasviliiketoiminta Muut toiminnot
Segmenttien välinen myynti tapahtuu käypään markkinahintaan. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomia ovat vero- ja rahoituserät sekä koko konsernille yhteiset erät. Raportoitavat luvut perustuvat IFRS -standardeihin.
| Milj. euroa | Ruoka liiketoiminta |
Vilja- ja öljykasvi liiketoiminta |
Muut toiminnot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Segmentin myynti yhteensä | 178,5 | 209,0 | - | 387,5 |
| Segmenttien välinen myynti | –0,2 | –0,1 | - | –0,2 |
| Liikevaihto | 178,3 | 209,0 | - | 387,3 |
| Liiketulokseen sisältyvä osuus | ||||
| osakkuusyritysten tuloksesta | 0,6 | – | 5,6 | 6,2 |
| Liiketulos | 2,0 | 5,1 | 2,3 | 9,4 |
| Varat | 104,3 | 60,8 | 32,7 | 197,7 |
| Kohdistamattomat | 6,7 | |||
| Varat yhteensä | 204,4 | |||
| Velat | 23,1 | 11,1 | 6,4 | 40,6 |
| Kohdistamattomat | 20,2 | |||
| Velat yhteensä | 60,8 | |||
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 2,0 | 0,8 | 0,2 | 3,0 |
| Yritysostot ja muut osakeinvestoinnit | – | – | 0,0 | 0,0 |
| Poistot | 6,0 | 0,8 | 0,3 | 7,1 |
| Arvonalentumiset | 2,0 | – | – | 2,0 |
| Henkilöstö keskimäärin | 699 | 73 | 10 | 782 |
| Milj. euroa | Ruoka– liiketoiminta |
Vilja– ja öljykasvi– liiketoiminta |
Muut toiminnot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Segmentin myynti yhteensä | 162,7 | 215,8 | – | 378,5 |
| Segmenttien välinen myynti Liikevaihto |
–0,2 162,5 |
–0,1 215,7 |
– – |
–0,3 378,2 |
| Liiketulokseen sisältyvä osuus | ||||
| osakkuusyritysten tuloksesta | –0,1 | – | 3,8 | 3,7 |
| Liiketulos | 1,7 | 6,5 | 0,3 | 8,5 |
| Varat | 113,7 | 80,5 | 30,6 | 224,8 |
| Kohdistamattomat | 8,2 | |||
| Varat yhteensä | 233,0 | |||
| Velat | 23,5 | 17,1 | 8,7 | 49,3 |
| Kohdistamattomat | 42,5 | |||
| Velat yhteensä | 91,8 | |||
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 3,4 | 0,5 | 0,0 | 3,9 |
| Yritysostot ja muut osakeinvestoinnit | - | - | 9,7 | 9,7 |
| Poistot | 5,8 | 0,9 | 0,3 | 7,0 |
| Arvonalentumiset | 0,3 | - | - | 0,3 |
| Henkilöstö keskimäärin | 641 | 70 | 10 | 721 |
| Pitkä | Pitkä | |||
|---|---|---|---|---|
| aikaiset | aikaiset | |||
| Tuotot | Tuotot | varat | varat | |
| Milj. euroa | 2013 | 2012 | 2013 | 2012 |
| Suomi | 243,9 | 226,7 | 89,6 | 93,3 |
| Norja | 27,2 | 31,5 | 11,9 | 13,9 |
| Saksa | 17,0 | 23,0 | - | - |
| Ruotsi | 28,4 | 26,1 | 1,2 | 1,2 |
| Muut maat yhteensä | 70,8 | 70,9 | 0,0 | 0,0 |
| Konserni yhteensä | 387,3 | 378,2 | 102,7 | 108,5 |
Konsernin tuotot yhdeltä asiakkaalta olivat noin 99,3 (74,5) miljoonaa euroa, mikä on 25,6 (19,7) % konsernin liikevaihdosta. Tuotot tältä asiakkaalta muodostuivat kaikista segmenteistä lukuun ottamatta muut toiminnot segmenttiä.
Apetit Oyj on ostanut 27.3.2012 yksityishenkilöiltä ammattikeittiöitä palvelevan, tuoreiden vihanneshedelmä- ja kalatuotteiden valmistukseen ja logistiikkaan erikoistuneen yrityksen, Caternet Finland Oy:n, koko osakekannan. Yhtiön kiinteistöomaisuus on kokonaan omistetussa kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaidassa. Kokonaiskauppahinta osakekannasta on 6–12 miljoonaa euroa. Kauppahinta muodostuu kiinteästä 6 miljoonan euron erästä ja muuttuvasta, vuosien 2012–2013 liikevoittoon sidotusta, 0–6 miljoonan euron lisäkauppahinnasta.
Apetit Oyj on kirjannut vuodelle 2012 yhteensä 0,5 miljoonaa euroa neuvonta- ja asiantuntija-kuluja sekä varainsiirtoveroja liiketoiminnan muihin kuluihin.
Lisäkauppahinnan käyväksi arvoksi määritettiin 3,7 miljoonaa euroa. Liikearvon syntyyn vaikutti pääosin synergiaedut myynnissä ja raaka-ainehankinnoissa sekä kiinteiden kustannusten suunnitelluista säästöistä. Alkuperäistä lisäkauppahinta-arviota on pienennetty 1,2 miljoonaa euroa vuoden 2012 liiketulokseen sidotun osuuden osalta ja 2,6 miljoonaa euroa vuoden 2013 liiketulokseen sidotun osuuden osalta. Erät on tuloutettu vuodelle 2012 ja 2013 Ruokaliiketoiminta -segmentin liiketulokseen liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Apetit konsernin liikevaihto 1.1–31.3.2012 olisi ollut 7,7 miljoonaa euroa suurempi, jos Caternet hankinta olisi tapahtunut 1.1.2012. Vastaava vaikutus nettovoittoon olisi ollut noin –0,4 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon kohdistusten poistokulu ja laskennallinen rahoituskulu hankinta-menolle 1.1.2012 alkaen.
| kirjatut käyvät | ennen | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | arvot | yhdistämistä |
| Aineettomat hyödykkeet | 6,4 | 0,1 |
| Aineelliset hyödykkeet | 14,2 | 11,7 |
| Laskennalliset verosaamiset | 0,3 | 0,0 |
| Vaihto-omaisuus | 0,8 | 0,8 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 3,5 | 3,6 |
| Rahavarat | 0,4 | 0,4 |
| Varat yhteensä | 25,5 | 16,6 |
| Laskennalliset verovelat | 2,3 | 0,0 |
| Pitkäaikaiset velat | 9,9 | 9,6 |
| Lyhytaikaiset velat | 6,7 | 6,5 |
| Velat yhteensä | 18,9 | 16,1 |
| Hankitun osuuden | ||
| mukainen osuus nettovaroista | 6,7 | 0,4 |
| Hankintameno | 9,7 | |
| Liikearvo | 3,0 | |
| Rahavaroina maksettu kauppahinta | 6,0 | |
| Asiantuntijakulut | 0,5 | |
| Lisäkauppahinta-arvio, käypä arvo | 3,7 | |
| Hankitun liiketoiminnan rahavarat | 0,4 | |
| Maksamaton ehdollinen | ||
| lisäkauppahinta | -3,7 | |
| Rahavirtavaikutus | 6,1 |
Yhdistämisessä
Kirjanpitoarvot
| Milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot |
||
| Julkiset avustukset | 0,2 | 0,2 |
| Aineellisten käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeiden myyntivoitot | 0,0 | 0,1 |
| Vuokratuotot | 0,5 | 0,4 |
| Valuutta- ja hyödykejohdannaisten | ||
| arvonmuutokset, ei suojauslaskenta | 0,1 | 0,0 |
| Lisäkauppahinnan tuloutus | 2,6 | 1,2 |
| Muut | 0,7 | 0,6 |
| Yhteensä | 4,1 | 2,5 |
| Vuokrat | 3,8 | 3,7 |
|---|---|---|
| Hallinnon kulut | 5,1 | 4,0 |
| Tietoliikenne- ja puhelinkulut | 2,4 | 2,4 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 16,1 | 16,8 |
| Kunnossapitokulut | 6,8 | 5,5 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 3,4 | 4,8 |
| Yhteensä | 37,5 | 37,3 |
Tilintarkastuspalkkiot liittyvät vuositilinpäätösten tilintarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin lakimääräisiin toimintoihin. Palkkiot tilintarkastuksen oheispalveluista aiheutuvat sellaisista palveluista, jotka liittyvät tilintarkastukseen ja joilla pyritään varmentamaan tilinpäätöksen oikeellisuutta sekä muista neuvontapalveluista.
| Milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,2 | 0,2 |
| Palkkiot oheispalveluista | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,2 | 0,2 |
| Palkat ja palkkiot 30,5 28,3 Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet 0,0 Eläkekulut 5,6 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt -0,1 Muut henkilösivukulut 1,3 Yhteensä 37,3 |
Milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| 0,1 | |||
| 5,6 | |||
| -0,1 | |||
| 1,1 | |||
| 34,9 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 28 "Lähipiiritapahtumat".
Eläketurva konserniyhtiöissä perustuu kunkin maan paikallisiin säännöksiin ja käytäntöihin.
TyEL-järjestelmään sisältyvä työkyvyttömyyseläke käsitellään Suomessa maksupohjaisena järjestelynä. Apetit Oyj:llä ja Apetit Pakaste Oy:llä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.
Konsernin tuotekehitystoiminnan kulut olivat 0,9 (1,1) miljoonaa euroa mikä oli 0,2 (0,3) % liikevaihdosta.
| Milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | 276,0 | 302,3 |
| Varaston muutos | 16,7 | –16,6 |
| Ulkopuoliset palvelut | 11,6 | 10,7 |
| Yhteensä | 304,3 | 296,4 |
Materiaalit ja palvelut sisältävät ostovelkojen valuuttakurssivoittoja ja -tappioita -0,1 (0,0) miljoonaa euroa.
Liikevaihto sisältää myyntisaamisten valuuttakurssivoittoja ja -tappioita 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.
Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten tehottoman osuuden tulosvaikutus on -0,1 (–0,1) miljoonaa euroa.
| 2012 |
|---|
| 1,5 |
| 2,7 |
| 2,7 |
| 0,1 |
| 7,0 |
| 2013 1,6 2,7 2,6 0,1 7,1 |
| – | |
|---|---|
| 0,3 | |
| 0,0 | |
| 2,0 | 0,3 |
| 1,5 0,1 0,4 |
| Milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 0,0 | 0,0 |
|---|---|---|
| Valuuttakurssivoitot | 0,0 | 0,6 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat |
2,2 | 0,0 |
| Muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 2,4 | 0,7 |
| Korkokulut | –0,6 | –0,7 |
|---|---|---|
| Valuuttakurssitappiot | –1,3 | –0,1 |
| Avena Nordic Grain Oy:n vähemmistö osakkaiden osinko-oikeus |
–0,6 | –0,7 |
| Muut rahoituskulut | –0,1 | –0,2 |
| Yhteensä | –2,6 | –1,7 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sisältää Apetit Kala Oy:n vähemmistöosakkaiden takaisinlunastusvelan käyvän arvon muutoksen +2,2 miljoonaa euroa.
Liite 10 Tuloverot
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Välittömät verot | 1,0 | 1,8 |
| Aikaisempien tilikausien verot | 0,1 | 0,1 |
| Laskennalliset verot | -1,1 | -1,0 |
| Yhteensä | 0,0 | 0,8 |
| Tuloverojen täsmäytys |
||
| Tulos ennen veroja | 9,3 | 7,5 |
| Verot laskettuna emoyhtiön 24,5 %:n (24,5 %) verokannalla |
2,3 | 1,8 |
| Avena Nordic Grain Oy:n vähemmistöosakkaiden osinko oikeuden vaikutus |
0,1 | 0,2 |
| Osakkuusyritysten tuloksen vaikutus | –1,5 | –0,9 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista |
||
| tappioista | 0,5 | 0,0 |
| Lisäkauppahinnan tuloutus | -0,6 | -0,3 |
| Yhtiöverokannan muutos Suomessa | -0,6 | 0,0 |
| Muut erät | -0,1 | 0,1 |
| Verokulu tuloslaskelmassa | 0,0 | 0,8 |
| Milj.euroa | 1.1.2013 | Kirjattu tulos- laskelmaan |
Kirjattu laajaan tulos laskelmaan |
Yritys hankinnat ja muut |
31.12.2013 |
|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset |
|||||
| Vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | 2,2 | –0,1 | – | – | 2,1 |
| Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 0,1 | – | – | 0,1 |
| Hyllypoistot | 0,1 | 0,1 | – | – | 0,2 |
| Muut | 0,2 | –0,1 | 0,0 | – | 0,1 |
| Yhteensä | 2,5 | 0,0 | 0,0 | – | 2,5 |
| Laskennalliset verovelat |
|||||
| Kertyneet poistoerot | –2,0 | 0,5 | – | – | -1,5 |
| Mildola Oy:n hankinnan käypiin arvoihin arvostaminen (netottuu Mildolan poistoeron kanssa) |
0,8 | –0,2 | – | – | 0,6 |
| Muiden hankintojen käypiin arvoihin arvostaminen | –3,3 | 0,8 | – | – | -2,4 |
| Vaihto-omaisuus | –0,8 | –0,1 | – | – | -0,9 |
| Johdannaiset | 0,0 | –0,1 | 0,0 | – | 0,0 |
| Liikearvo | –0,1 | 0,0 | – | – | -0,1 |
| Aineelliset hyödykkeet | –0,6 | 0,1 | – | – | -0,5 |
| Muut | –0,1 | 0,0 | – | – | -0,1 |
| Yhteensä | –5,9 | 1,0 | 0,0 | – | -5,0 |
Konsernilla oli 31.12.2013 0,4 miljoonaa euroa vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2020–2023. Kirjatuista verotuksellisten tappioiden verosaamisista 1,0 miljoonaa euroa vanhenee vuosina 2020–2023. Muut verotukselliset tappiot eivät vanhene.
| Milj.euroa | 1.1.2012 | Kirjattu tulos- laskelmaan |
Kirjattu laajaan tulos laskelmaan |
Yritys hankinnat ja muut |
31.12.2012 |
|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset |
|||||
| Vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | 1,4 | 0,5 | 0,0 | 0,3 | 2,2 |
| Johdannaiset | 0,1 | - | –0,1 | - | 0,0 |
| Hyllypoistot | 0,0 | 0,1 | - | - | 0,1 |
| Muut | 0,1 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,2 |
| Yhteensä | 1,5 | 0,6 | 0,0 | 0,4 | 2,5 |
| Laskennalliset verovelat |
|||||
| Kertyneet poistoerot | –2,1 | 0,1 | 0,0 | - | –2,0 |
| Mildola Oy:n hankinnan käypiin arvoihin arvostaminen (netottuu Mildolan poistoeron kanssa) |
0,9 | –0,1 | - | - | 0,8 |
| Muiden hankintojen käypiin arvoihin arvostaminen | –1,3 | 0,2 | 0,0 | –2,2 | –3,3 |
| Vaihto-omaisuus | –0,8 | 0,1 | - | - | –0,8 |
| Johdannaiset | –0,1 | 0,1 | 0,0 | - | 0,0 |
| Liikearvo | –0,1 | - | - | - | –0,1 |
| Aineelliset hyödykkeet | –0,5 | 0,0 | - | –0,1 | –0,6 |
| Muut | 0,0 | 0,1 | -0,1 | 0,0 | –0,1 |
| Yhteensä | –4,0 | 0,4 | 0,0 | –2,3 | –5,9 |
Konsernilla oli 31.12.2012 0,4 miljoonaa euroa vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2020 ja 2021. Kirjatuista verotuksellisten tappioiden verosaamisista 0,9 miljoonaa euroa vanhenee vuosina 2020–2022. Muut verotukselliset tappiot eivät vanhene.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Ulkona olevat osakkeet eivät sisällä takaisinostettuja omia osakkeita.
Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva laimennettu tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden laimennetun määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Yhtiöllä ei ole sellaisia instrumentteja, jotka aiheuttaisivat laimennusvaikutusta osakekohtaiseen tulokseen.
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille jakautuva tilikauden tulos, |
||
| laimennettu ja laimentamaton | 10,1 | 6,6 |
| Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo (1 000 kpl) |
6 188 | 6 188 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen |
||
| laskemiseksi (1 000 kpl) | 6 188 | 6 188 |
| Laimennettu ja laimentamaton oikaistu osakekohtainen tulos |
||
| (EUR/osake) | 1,63 | 1,07 |
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoon sisällytetään hyödykkeet, joiden pitoaika ei ole vielä päättynyt sekä loppuunpoistetut aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka ovat edelleen liiketoiminnan käytössä. Kertyneisiin poistoihin sovelletaan vastaavia periaatteita.
| Milj. euroa | Liikearvo | Asiakas suhteet |
Muut aineettomat oikeudet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 20,6 | 11,1 | 6,5 | - | 38,2 |
| Lisäykset | - | - | 0,3 | 0,3 | 0,6 |
| Vähennykset | - | - | -0,1 | - | -0,1 |
| Muuntoero ja muut muutokset | -0,4 | -0,3 | - | - | -0,7 |
| Hankintameno 31.12. | 20,2 | 10,8 | 6,8 | 0,3 | 38,1 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –8,5 | –2,1 | –4,9 | - | –15,5 |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | - | 0,0 | - | 0,0 |
| Tilikauden poisto | - | –0,7 | -0,9 | - | –1,6 |
| Arvonalentumiset | –2,0 | - | - | - | –2,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –10,5 | –2,8 | –5,8 | - | –19,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 9,7 | 8,0 | 1,0 | 0,3 | 19,0 |
| Milj. euroa | Liikearvo | Asiakas suhteet |
Muut aineettomat oikeudet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 17,2 | 4,5 | 6,2 | - | 27,9 |
| Lisäykset | - | - | 0,3 | - | 0,3 |
| Lisäykset yrityshankintojen kautta | 3,0 | 6,3 | - | - | 9,3 |
| Muuntoero ja muut muutokset | 0,3 | 0,3 | 0,0 | - | 0,6 |
| Hankintameno 31.12. | 20,6 | 11,1 | 6,5 | - | 38,2 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –8,5 | –1,5 | –4,0 | - | –14,0 |
| Tilikauden poisto | - | –0,6 | –0,9 | - | –1,5 |
| Arvonalentumiset | - | - | 0,0 | - | 0,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –8,5 | –2,1 | –4,9 | - | –15,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 12,1 | 9,0 | 1,6 | - | 22,7 |
Liikearvotestaus on suoritettu ennen segmenttirakenteen uudistamista. Uusi segmenttijako otettiin käyttöön joulukuussa 2013. Uudesta segmenttijaosta on kerrottu tarkemmin laadintaperiaatteissa.
Seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille on kohdistettu liikearvoa:
| Milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Apetit Pakaste – pakasteliiketoiminta | 0,4 | 0,4 |
| Apetit Kala – Suomen kalaliiketoiminta | – | 1,5 |
| Maritim-yhtiöt – kalaliiketoiminta | 6,3 | 7,2 |
| Caternet – muut toiminnot | 3,0 | 3,0 |
| Yhteensä | 9,7 | 12,1 |
Maritim-yhtiöiden paikallisvaluutassa kirjattu liikearvo vaihtelee vuosittain valuuttakurssimuutosten seurauksena.
Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin. Rahavirtaennusteet on tehty viiden vuoden ajanjaksolle ja ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä 1–2 %:n kasvutekijää.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntikate, liikevaihto ja diskonttauskorko. Maritim-yhtiöiden ennustettu myyntikate on hieman korkeampi kuin viimeisen kahden vuoden toteutunut myyntikate. Laskelmissa käytetyt diskonttokorot ennen veroja ovat: Suomen kalaliiketoiminta 8,8 (8,2) %, Maritim-yhtiöt 7,1 (8,3) %, pakasteliiketoiminta 8,0 (7,4) % ja Caternet 7,9 (7,6) %.
Yhtiön näkemys Suomen kalaliiketoiminnan tulevista kassavirroista alentui kilpailutilanteen myyntikatetasolle aiheuttamasta paineesta johtuen. Tästä syystä toteutetun liikearvotestauksen perusteella Suomen kalaliiketoimintaan kirjattiin 2,0 miljoonan euron arvonalennus. Arvonalennuksen seurauksena Suomen kalaliiketoiminnan liikearvo 1,5 miljoonaa euroa kirjattiin kokonaisuudessaan alas, jonka lisäksi aineellisiin hyödykkeisiin ja aineettomiin oikeuksiin kirjattiin 0,4 miljoonan euron arvonalennus. Arvonalennuskirjauksilla ei ole kassavirtavaikutuksia. Suomen kalaliiketoiminnan alentuneet kassavirtaodotukset aiheuttivat myös muutoksen Apetit Kala Oy:n määräysvallattomien omistajien takaisinlunastusvastuuseen liittyvän velan arvoon. Tästä vaikutuksesta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 23.
Käyttöarvo ylitti Caternet:ssa 11 %:lla testattavien varojen kirjanpitoarvon 22,9 miljoonaa euroa ja Maritim -yhtiöissä 37 %:lla testattavien varojen kirjanpitoarvon 13,5 miljoonaa euroa. Pakasteliiketoiminnassa käyttöarvo ylitti huomattavasti testattavien varojen kirjanpitoarvon.
Mikäli Maritim-yhtiöiden rahavirtaennusteen jokaisen vuoden myyntikate heikkenisi 0,8 (0,9) % -yksikköä muiden muuttujien pysyessä vakiona, ennustettu rahavirta vastaisi testattavien varojen kirjanpitoarvoa. Vastaava muutos pakasteliiketoiminnan osalta on 5,6 (4,9) % ja Caternetin osalta 0,4 (2,5) %.
Mikäli Maritim-yhtiöiden rahavirtaennusteen liikevaihto heikentyisi 4,9 (6,0) % -yksikköä muiden muuttujien pysyessä vakiona, ennustettu rahavirta vastaisi testattavien varojen kirjanpitoarvoa. Vastaava muutos pakasteliiketoiminnan osalta on 15,2 (12,7) % ja Caternetin osalta 1,8 (10,3) %.
Mikäli Maritim-yhtiöiden rahavirtaennusteen diskonttauskorko nousisi 1,2 (1,2) % -yksikköä muiden muuttujien pysyessä vakiona, ennustettu rahavirta vastaisi testattavien varojen kirjanpitoarvoa. Vastaava muutos pakasteliiketoiminnan osalta on 9,4 (7,4) % ja Caternetin osalta 0,5 (3,0) %.
| Milj. euroa | Maa– ja vesialueet |
Raken– nukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Kesken– eräiset hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 3,4 | 51,6 | 46,5 | 0,7 | 0,7 | 102,9 |
| Lisäykset | – | 0,4 | 1,5 | – | 0,4 | 2,3 |
| Vähennykset | – | –0,3 | –2,5 | 0,0 | – | –2,8 |
| Muuntoero ja muut | ||||||
| muutokset | 0,0 | –0,3 | –0,1 | 0,0 | – | –0,3 |
| Siirrot erien välillä | – | 0,0 | 0,0 | – | –0,1 | – |
| Hankintameno 31.12. | 3,4 | 51,5 | 45,4 | 0,7 | 1,0 | 102,1 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –0,2 | –18,4 | –33,8 | –0,3 | –0,3 | –53,1 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
– | – | 2,2 | – | – | 2,2 |
| Tilikauden poisto | – | –2,7 | –2,6 | –0,1 | – | –5,4 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –0,2 | –21,1 | –34,3 | –0,4 | –0,3 | –56,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 3,2 | 30,4 | 11,2 | 0,3 | 0,7 | 45,8 |
Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta 0,6 miljoonaa euroa.
| Aineelliset hyödy | kkeet 2012 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Maa ja vesialueet |
Raken nukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Kesken eräiset hyödykkeet |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset |
3,4 – |
38,3 0,9 |
41,8 1,9 |
0,7 0,0 |
0,6 0,7 |
84,7 3,6 |
| Lisäykset yritys– hankintojen kautta |
– | 12,1 | 2,1 | – | – | 14,2 |
| Vähennykset | 0,0 | – | –0,1 | – | – | –0,1 |
| Muuntoero ja muut muutokset |
0,0 | 0,3 | 0,2 | 0,0 | – | 0,5 |
| Siirrot erien välillä | – | 0,0 | 0,6 | – | –0,6 | – |
| Hankintameno 31.12. | 3,4 | 51,6 | 46,5 | 0,7 | 0,7 | 102,9 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –0,2 | –15,7 | –31,1 | -0,3 | – | –47,3 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
– | – | 0,0 | – | – | 0,0 |
| Tilikauden poisto | – | –2,7 | –2,7 | –0,1 | – | –5,5 |
| Arvonalentumiset | – | – | 0,0 | – | –0,3 | –0,3 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –0,2 | –18,4 | –33,8 | –0,3 | –0,3 | –53,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 3,2 | 33,2 | 12,7 | 0,3 | 0,4 | 49,8 |
Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta 0,7 miljoonaa euroa.
| Tilikauden lopussa | 37,5 | 35,5 |
|---|---|---|
| Osingot | –4,4 | –1,3 |
| Osuus kauden tuloksesta | 6,2 | 3,7 |
| Hankinnat, muut lisäykset | 0,2 | 0,1 |
| Tilikauden alussa | 35,5 | 32,9 |
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2013 sisältyy liikearvoa 3,9 (3,9) miljoonaa euroa.
Osakkuusyritykset
| 2013 Milj.euroa |
Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | Omistusosuus (%) suoraan tai tytäryritysten kautta |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sucros-konserni | Helsinki | 188,7 | 54,9 | 213,9 | 28,0 | 20,0 % |
| Taimen-konserni | Laukaa | 40,6 | 18,8 | 30,4 | 2,7 | 30,0 % |
| Foison Oy | Helsinki | 1,5 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 22,5 % |
| 2012 | Omistusosuus (%) suoraan | |||||
| Milj.euroa | Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | tai tytäryritysten kautta |
| Sucros-konserni | Helsinki | 187,5 | 56,6 | 213,9 | 19,0 | 20,0 % |
| Taimen-konserni | Laukaa | 39,4 | 21,6 | 26,3 | 0,1 | 30,0 % |
| Foison Oy | Helsinki | 1,5 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 21,2 % |
Konsernilla on 50 %:n omistusosuus seuraavista yhteisyrityksistä:
| 2012 Milj.euroa |
Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | Omistusosuus (%) suoraan tai tytäryritysten kautta |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ateriamestarit Oy | Raisio | 1,3 | 1,4 | 20,5 | –0,3 | 50,0 % |
Apetit ja Raisio päättivät syksyllä 2012 lakkauttaa yhteisyritys Ateriamestarit Oy:n toiminnan.
Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintamenoon, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti määritettävissä.
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| 2013 | 2012 |
|---|---|
| 0,4 | |
| 0,0 | 0,0 |
| 0,4 | 0,4 |
| 0,4 |
Saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan niiden käypiä arvoja.
| 2013 | 2012 |
|---|---|
| 27,8 | |
| 0,1 | |
| - | |
| 0,9 | |
| 1,9 | 6,6 |
| 27,0 0,0 0,0 1,3 |
Saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
| 0,2 | 0,9 |
|---|---|
| 0,6 | |
| 31,0 | 36,9 |
| 0,5 |
Siirtosaamisiin ja muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät materiaalihankintojen ja työsuhde-etuuksien jaksotuksiin sekä viljakauppaliiketoiminnan arvonlisäverosaamisiin 1,3 (6,5) miljoonaa euroa.
Saamisten kirjanpitoarvon arvioidaan vastaavan niiden käypää arvoa.
Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 0,3 (0,2) miljoonaa euroa.
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 12,3 | 12,6 |
| Keskeneräiset tuotteet | 0,1 | 0,0 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 51,6 | 66,8 |
| Yhteensä | 64,0 | 79,4 |
Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalennusta 1,7 (1,1) miljoonaa euroa vastaamaan nettorealisointiarvoa.
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Korkorahastosijoitukset | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 2,8 | 5,2 |
| Yhteensä | 2,8 | 5,2 |
| Osakkeiden lukumäärä 1 000 kpl |
Osake pääoma milj. euroa |
Ylikurssi rahasto milj. euroa |
Yhteensä milj. euroa |
|
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2013 | 6 318 | 12,6 | 23,4 | 36,0 |
| 31.12.2012 | 6 318 | 12,6 | 23,4 | 36,0 |
Yhtiön kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 12 635 152 euroa. Osakkeiden nimellisarvo on 2 euroa.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Arvonmuutosrahasto sisältää kaksi alarahastoa: käyvän arvon rahaston myytävissä oleville rahoitusvaroille ja suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutoksille. Tilinpäätöksen oman pääoman laskelmassa muutoksia on vain suojausrahastossa. Käyvän arvon rahaston arvo on nolla tilikausilla.
Muut rahastot muodostuvat käyttörahastosta ja vararahastoista. Käyttörahasto sisältää yhtiökokouksen päätöksellä voittovaroista siirretyn osuuden. Vararahastot sisältävät ulkomaisten konserniyhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Vararahaston arvo on 6,2 (6,2) miljoonaa euroa ja käyttörahaston 7,2 (7,2) miljoonaa euroa.
Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Yhtiön omistuksessa oli tilikauden päättyessä 130 000 kappaletta vuosina 2000- 2001 sekä 2008 hankittua yhtiön omaa osaketta. Osakkeet edustavat 2,1 % yhtiön osakepääomasta ja äänimäärästä. Ostettujen osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 1,8 miljoonaa euroa.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 1,00 euroa osaketta kohden.
| 21 Varaukset Liite |
||
|---|---|---|
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Varaukset 1.1. | 0,4 | 0,4 |
| Lisäykset, vähennykset | 0,2 | 0,0 |
| Varaukset 31.12. | 0,6 | 0,4 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Varaukset 1.1. | 0,1 | 0,2 |
| Lisäykset, vähennykset | 0,0 | –0,1 |
| Varaukset 31.12. | 0,1 | 0,1 |
Varaukset liittyvät pääosin etuuspohjaisiin eläkevarauksiin.
Apetit konsernin merkittävimmät olevat etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat emoyhtiöllä. Emoyhtiön järjestelyt koskee kahta työssä käyvää ja noin kahdeksaakymmentä eläkkeellä olevaa henkilöä. Emoyhtiön järjestelyt hallinnoidaan vakuutuslaitoksissa. Emoyhtiön eläkevelvotteiden nykyarvo on 3,7 (3,6) miljoonaa euroa ja rahastoitujen varojen nykyarvo 3,1 (3,1) miljoonaa euroa. Nettovelka taseessa on 0,6 (0,4) miljoonaa euroa. Tilikauden liiketulokseen liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvä eläkekulu on yhteensä -0,1 (-0,1) miljoonaa euroa ja laajaan tulokseen kirjattu määrä tilikauden aikana -0,3 (0,0) miljoonaa euroa.
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Taseeseen merkitty eläkevastuu | ||
| Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo | 3,7 | 3,6 |
| Rahastomattomien velvoitteiden nykyarvo |
0,0 | 0,0 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot |
3,1 | 3,1 |
| Ylijäämä (-) / Alijäämä | 0,6 | 0,4 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) |
0,0 | 0,0 |
| Nettomääräinen velka (+) / | ||
| saaminen taseessa (-) | 0,6 | 0,4 |
| Velvoitteen nykyarvon muutokset | ||
| Eläkevelvoitteen nykyarvo tilikauden alussa |
3,6 | 3,3 |
| Tilikauden työsuoritukseen | ||
| perustuva meno Korkomenot |
0,1 0,1 |
0,1 0,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot |
0,1 | 0,3 |
| Maksetut etuudet | -0,3 | -0,3 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvon muutokset |
||
|---|---|---|
| Eläkevarojen nykyarvo tilikauden alussa |
3,1 | 3,0 |
| Korkotuotot | 0,1 | 0,1 |
| Varojen odotettu tuotto | –0,1 | 0,0 |
| Maksetut kannatusmaksut | 0,2 | 0,2 |
| Maksetut etuudet | –0,3 | –0,3 |
| Eläkevarojen nykyarvo tilikauden lopussa |
3,1 | 3,1 |
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu | ||
| Tilikauden työsuoritukseen | ||
| perustuva meno | 0,1 | 0,1 |
| Korkokulut elävevelvotteista | 0,1 | 0,1 |
| Korkotuotot eläkevaroista | –0,1 | –0,1 |
| Tuloslaskelmaan kirjattu eläkekulu | 0,1 | 0,1 |
| Omaan pääomaan kirjattu määrä | ||
| Taloudellisten oletuksien muutoksien voitot ja tappiot |
0,0 | 0,2 |
| Kokemusperusteiset voitot ja tappiot | 0,2 | 0,2 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuunottamatta korkoja |
0,1 | 0,0 |
| Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät |
0,3 | 0,3 |
Vuoden 2012 muutos on kirjattu IAS 19 laskentaperiaatteen muutoksen johdosta jo aloittavaan taseen omaan pääomaan.
| Diskonttokorko (%) | 4,0 | 4,0 |
|---|---|---|
| Palkankorotusolettama (%) | 2,5 | 3,0 |
| Eläkemaksujen kasvu (%) | 2,1 | 2,1 |
| Inflaatio (%) | 2,0 | 2,0 |
| Olettamien muutokset, herkkyystarkastelu |
Eläkevelat Nousu % |
Lasku % |
|---|---|---|
| Diskonttokorko, muutos 0,5% | –4,5 | 4,9 |
| Palkankorotusolettama, muutos 0,5% | 0,5 | –0,5 |
| Eläkemaksujen kasvu, muutos 0,25 % | 2,2 | –2,1 |
| Eliniänodote, muutos 5% | –2,1 | 2,2 |
| Olettamien muutokset, herkkyystarkastelu |
Eläkevarat Nousu % |
Lasku % |
|---|---|---|
| Diskonttokorko, muutos 0,5% | –3,9 | 4,3 |
| Palkankorotusolettama, muutos 0,5% | 0,0 | 0,0 |
| Eläkemaksujen kasvu, muutos 0,25 % | 0,0 | 0,0 |
| Eliniänodote, muutos 5% | –1,9 | 2,0 |
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 3,5 | 4,9 |
| Lainat muilta | 0,5 | 0,6 |
| Rahoitusleasingvelat (liitetieto 25) | 0,0 | 0,1 |
| Yhteensä | 4,0 | 5,6 |
Lainat rahoituslaitoksilta ovat vaihtuvakorkoisia. Lainat muilta -ryhmään sisältyvä laina on kiinteäkorkoinen koron ollessa 5 % p.a. Korollisista pitkäaikaisista veloista on euromääräisiä 2,9 (4,3) miljoonaa euroa, norjan kruunumääräisiä 1,1 (0,7) miljoonaa euroa. Velkojen kirjanpitoarvon arvioidaan vastaavan niiden käypää arvoa.
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset | ||
| Yritystodistukset ja lainat rahoituslaitoksilta |
10,8 | 30,4 |
| Lainat muilta | 0,1 | 0,1 |
| Rahoitusleasingvelat (liitetieto 25) | 0,1 | 0,2 |
| Yhteensä | 11,0 | 30,8 |
Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan niiden käypiä arvoja.
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset Johdannaisvelat, suojauslaskenta |
0,1 | 0,2 |
| Muut velat | 2,7 | 7,3 |
| Yhteensä | 2,8 | 7,5 |
Apetit Kala Oy:n ja Taimen Oy:n omistusjärjestelyn osakassopimuksiin pohjautuen tiettyjen ehtojen täyttyessä sopimuksen osapuolilla on oikeus ristiinomistuksen purkamiseen käypään hintaan. Omistuksen mahdolliseen purkamiseen liittyvä vastuu 2,6 (4,8) miljoonaa euroa on IAS 32:n perusteella kirjattu muihin pitkäaikaisiin velkoihin. Samassa yhteydessä syntyvää saatavaa ei IFRS:n säännösten nojalla ole mahdollista kirjata. Muut pitkäaikaiset velat sisältävät myös Caternet lisäkauppahintavelkaa 0,0 (2,5) miljoonaa euroa.
Takaisinlunastusvelan käypä arvo on laskenut 4,8 miljoonasta eurosta 2,6 miljoonaan euroon. IFRS säännösten mukaisesti muutos 2,2 miljoonaa euroa kirjattiin tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin. Velan käyvän arvon muutos johtuu alentuneesta arviosta Apetit Kala Oy:n osakekannan arvosta ja perustuu alentuneisiin odotuksiin Suomen kalaliiketoiminnan tulevasta kassavirrasta (liitetieto 12). Ristiinomistuksessa ei ole tapahtunut muutoksia.
| Milj.euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 23,2 | 27,1 |
| Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille | 0,6 | 0,6 |
| Johdannaisvelat, ei suojauslaskenta | 0,0 | 0,2 |
| Johdannaisvelat, suojauslaskenta | 0,1 | 0,0 |
| Siirtovelat | 8,6 | 8,7 |
| Muut velat | 4,6 | 4,6 |
| Yhteensä | 37,1 | 41,2 |
Siirtovelkojen olennaiset erät muodostuvat henkilösivukulujen ja tavaraostojen jaksotuksista.
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin kassavirtaan. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski ja maksuvalmiusriski. Konserni käyttää muun muassa johdannaissopimuksia valuutta- ja korkoriskiltä suojautumiseen.
Rahoitusriskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy Apetit Oyj:n hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa talousjohtajan alaisuudessa toimiva rahoitusyksikkö.
Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja on siten alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille. Ulkomaan valuuttamääräiset myynnit ja ostot sekä tase-erät (transaktioriski), sekä sijoitukset ulkomaisiin tytäryrityksiin (translaatioriski), muodostavat konsernin valuuttakurssiriskin. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat Yhdysvaltain dollarista, Ruotsin kruunusta ja Norjan kruunusta. Muita valuuttoja, joille konserni altistuu liiketoiminnassa ovat lähinnä Kanadan dollari. Konsernissa olennaisin valuuttariski muodostuu Maritim Food -yhtiöiden muussa kuin yhtiön toimintavaluutassa olevista valuuttajohdannaisista, kassavaroista ja ostoveloista sekä konsernin sisäisistä lainoista Maritim Food yhtiöille.
Tilinpäätöspäivänä 31.12.2013 merkittävimmät nettosijoitukset ulkomaisiin tytäryhtiöihin ovat Norjan kruunuissa 6,0 miljoonaa euroa ja Ruotsin kruunuissa 3,2 miljoonaa euroa. Apetit -konsernilla on sisäisiä lainoja Norjan kruunuissa 7,8 miljoonaa euroa ja Ruotsin kruunuissa 3,3 miljoonaa euroa. Konsernin politiikkana ei ole suojata omistamiseen liittyviä eriä valuuttamuutoksilta, kuten nettosijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin tai näiden sisäisiä lainoja.
Konsernin periaatteena on suojata alkuperäinen transaktioriski kaikkien taloudellisesti merkittävien valuuttapositioiden osalta. Konsernin rahoituspolitiikan mukaan merkityksellisiksi katsotaan yli 100 000 euron arvoiset avoimet valuuttapositiot. Suojauksia voidaan tehdä myös todennäköistä tulevaa avointa valuuttapositiota vastaan. Valuuttasuojauksessa instrumentteina voidaan käyttää valuuttatermiineitä ja -optioita sekä valuutanvaihtosopimuksia. Valuuttariskiin liittyvistä suojauksista vastaavat liiketoimintayksiköt. Valuuttasuojauksia ohjaa toiminnalle määritelty riskienhallintapolitiikka, jonka toteuttamista valvoo konsernin rahoitusyksikkö.
Standardin tarkoittama valuuttariski liittyy rahoitusinstrumentteihin, jotka ovat ulkomaan rahan määräisiä eli määritetty jonakin muuna valuuttana kuin sinä toimintavaluuttana, jossa ne arvostetaan. Standardin yhteydessä valuuttariskillä ei tarkoiteta riskiä, joka liittyy rahoitusinstrumentteihin, jotka ovat ei-monetaarisia eriä tai toimintavaluutan määräisiin rahoitusinstrumentteihin.
Mikäli tilinpäätöspäivänä 31.12.2013 (31.12.2012) Norjan kruunun kurssi olisi ollut 10 % vahvempi / heikompi euroon nähden, konsernin tilikauden tulos olisi kasvanut / pienentynyt 0,6 / -0,5 (0,7 / -0,6) miljoonaa euroa ja oma pääoma kasvanut / pienentynyt 0,0 / 0,0 (0,0 / 0,0) miljoonaa euroa. Analyysin olettamana on, että kaikki muut muuttujat, kuten esimerkiksi korot, pysyvät vakiona.
Mikäli tilinpäätöspäivänä 31.12.2013 (31.12.2012) Yhdysvaltain dollarin kurssi olisi ollut 10 % vahvempi / heikompi euroon nähden, konsernin tilikauden tulos olisi kasvanut / pienentynyt 0,3 / -0,2 (0,3 / -0,2) miljoonaa euroa ja oma pääoma pienentynyt / kasvanut 0,0 / -0,0 (0,0 / -0,0) miljoonaa euroa. Analyysin olettamana on, että kaikki muut muuttujat, kuten esimerkiksi korot, pysyvät vakiona.
Mikäli tilinpäätöspäivänä 31.12.2013 (31.12.2012) Ruotsin kruunun kurssi olisi ollut 10 % vahvempi / heikompi euroon nähden, konsernin tilikauden tulos olisi kasvanut/
pienentynyt 0,4 / -0,3 (0,5 / -0,4) miljoonaa euroa ja oma pääoma pienentynyt / kasvanut 0,0 / 0,0 (0,0 / 0,0) miljoonaa euroa. Analyysin olettamana on, että kaikki muut muuttujat, kuten esimerkiksi korot, pysyvät vakiona.
Konsernilla oli tilikauden päättyessä pitkäaikaisia vaihtuvakorkoisia rahalaitoslainoja yhteensä 4,0 (5,6) miljoonaa euroa, emittoituja yritystodistuksia sekä muita korollisia lyhytaikaisia velkoja 11,0 (30,8) miljoonaa euroa, likvidejä kassavaroja 2,8 (5,2) miljoonaa euroa sekä sijoituksia lyhytaikaisiin korkorahastoihin 0,1 (0,1) miljoonaa euroa. Konserni on suojautunut pitkäaikaisten lainojen korkoriskiltä koronvaihtosopimuksella, jonka nimellisarvo tilinpäätöksessä on 4,2 (5,4) miljoonaa euroa.
Tilinpäätöspäivän 31.12.2013 (31.12.2012) taserakenteella yhden prosenttiyksikön nousu / lasku koroissa olisi pienentänyt / kasvattanut tilikauden tulosta -0,1 / 0,1 (-0,2 / 0,2) miljoonaa euroa ja kasvattanut / pienentänyt omaa pääomaa 0,0 / 0,0 (0,0 / 0,0) miljoonaa euroa.
Konserni on altistunut hyödykeriskille, joka liittyy hyödykkeiden saatavuuteen, hankinnan ja myynnin tai käytön eriaikaisuuteen sekä hinnanvaihteluihin. Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa merkittävimmät yksittäiset raaka-aineriskit kohdistuvat vehnään, ohraan, kauraan, soijaan ja rypsiin. Liiketoiminnan kokonaispositioriskiä hallitaan tarvittaessa käyttämällä raaka-ainefutuureja, -termiinejä sekä -optioita. Konsernin raaka-aineriskin altistuma sekä vastaavasti suojaavien johdannaisinstrumenttien erääntymisajat ovat alle 12 kuukautta. Tilikauden päättyessä hyödykejohdannaisia oli avoinna 0,9 (7,9) miljoonalla eurolla. Pakaste- ja kalaliiketoiminnassa ei ole raaka-ainejohdannaismarkkinoita ja liiketoimintojen raaka-aineriskiä pyritään hallitsemaan pääosin hankinnan ja myynnin yhteistoiminnalla. Raakaaineriskien hallinnasta vastaavat liiketoimintayksiköt niille asetettujen riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Raakaaineriskin suojautumisessa sovelletaan pääsääntöisesti suojauslaskentaa.
Apetit -konserni suojautuu hankittavan sähkönhinnan vaihteluilta solmimalla aina kolmeen vuoteen saakka ulottuvia sähköntoimitus- ja sähköjohdannaissopimuksia. Konsernin sähkösalkun hallinta on ulkoistettu kotimaisissa yhtiöissä. Sähkösalkun hallinta kattaa sekä fyysisen sähkön hankinnan että finanssisuojaukset. Sähköriskin hallintaa ohjaa erillinen sähkönhankinnan riskipolitiikka. Sähköriskin suojauksen osalta sovelletaan suojauslaskentaa ja tilikauden päättyessä sähköjohdannaisia oli avoinna 0,8 (1,3) miljoonan euron arvosta.
Mikäli tilinpäätöspäivänä 31.12.2013 (31.12.2012) johdannaissopimusten mukaisten hyödykkeiden hinnat olisivat nousseet / laskeneet 10 %, tilikauden tulos olisi kasvanut / pienentynyt 0,0 / 0,0 (0,0 / 0,0) miljoonaa euroa ja oma pääoma kasvanut / pienentynyt 0,0 / 0,0 (-0,1 / 0,1) miljoonaa euroa. Analyysissä johdannaissopimuksien osalta, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, käyvän arvon muutoksien oletetaan kohdistuvan kokonaisuudessaan omaan pääomaan.
Edellä esitetyt herkkyysanalyysit korko-, valuutta- ja hyödykeriskeistä eivät välttämättä ole edustavia, koska konserni altistuu markkinariskeille myös muiden tase-erien kuin rahoitusinstrumenttien kautta. Esimerkiksi valuuttariskin osalta herkkyysanalyysi esittää vain rahoitusinstrumenttien herkkyyden valuuttamuutoksille. Johdannaisten aiheuttamat rahavirtavaikutukset kumoutuvat merkityksellisin osin ulkomaanvaluutassa ostettavien hyödykkeiden vastakkaisen hintamuutoksen kautta, vaikka konserni ei sovella IAS 39 tarkoittamaa suojauslaskentaa kaikkiin suojaustarkoituksessa tehtyihin valuuttajohdannaissopimuksiin.
Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa. Raaka-ainejohdannaissopimuksia voidaan tehdä tarpeeseen soveltuvissa hyödykepörsseissä. Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien puitteissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä.
Operatiivisen luottoriskin minimoimiseksi liiketoimintayksiköt pyrkivät saamaan turvaavan vakuuden, kuten esimerkiksi luottovakuutuksen, asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä.
Johdon arvion mukaan konsernin luottoriskissä ei ole merkittäviä asiakaskohtaisia, maantieteellisiä eikä vastapuolikohtaisia keskittymiä.
| Milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät saamiset | 30,4 | 36,2 |
| 0–3 kuukautta erääntyneet saamiset | 0,3 | 0,7 |
| 4–6 kuukautta erääntyneet saamiset | 0,0 | 0,0 |
| Yli 6 kuukautta erääntyneet saamiset | 0,3 | 0,0 |
| Yhteensä | 31,0 | 36,9 |
Muihin kuin yllä esitettyihin konsernin tase-eriin ei liity luottoriskiä.
Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että yrityksen likvidit rahavarat ja lisärahoitusmahdollisuudet eivät riitä kattamaan liiketoiminnan tarpeita. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien ylläpitäminen siten, että konsernin liiketoiminnan rahoitus on jatkuvasti turvattu. Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että yrityksen likvidit rahavarat ja lisärahoitusmahdollisuudet eivät riitä kattamaan liiketoiminnan tarpeita. Konserniyhtiöiden rahavirrat netotetaan sisäisen pankin ja konsernitilien avulla. Likviditeetin hallitsemiseksi konsernilla on 50,0 (50,0) miljoonan euron suuruisen yritystodistusohjelman lisäksi rahoituslaitosten kanssa sovittuja pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä, joita 31.12.2013 oli nostettavissa 25,0 (15,0) miljoonaa euroa. Luottolimiiteistä 15 miljoonaa euroa erääntyy joulukuussa 2016 ja 10 miljoonaa euroa maaliskuussa 2016. Yritystodistuksia oli emittoituina 9,0 (19,0) miljoonaa euroa. Likviditeettiriskin hallinnasta vastaa emoyhtiön rahoitusyksikkö.
Konsernin johdannaisvelkojen, ostovelkojen ja korollisten lainojen lyhennysten ja korkojen kassavirrat 31.12.2013
| 0–3 kk |
4-12 kk |
1–5 vuotta |
yli 5 vuotta |
|---|---|---|---|
| 0,0 | |||
| – | |||
| – | |||
| – | |||
| –34,1 | –1,5 | –4,4 | 0,0 |
| –9,5 0,0 –24,5 –0,1 |
–1,5 0,0 – 0,0 |
–4,2 – – –0,1 |
Konsernin johdannaisvelkojen, ostovelkojen ja korollisten lainojen lyhennysten ja korkojen kassavirrat 31.12.2012
| Milj. euroa | 0–3 kk |
4-12 kk |
1–5 vuotta |
yli 5 vuotta |
|---|---|---|---|---|
| Rahalaitos- ja | ||||
| muut lainat | –25,2 | –5,0 | –5,3 | –1,3 |
| Rahoitusleasingvelat | 0,0 | –0,1 | –0,2 | – |
| Ostovelat | –27,7 | – | – | – |
| Johdannaisvelat | –0,5 | –0,1 | –0,2 | – |
| Yhteensä | –53,4 | –5,1 | –5,8 | –1,3 |
Pääomarakenteen hallinnan tärkein tavoite on turvata ja varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Yhtiön hallitus seuraa pääomarakennetta säännöllisesti. Konsernilla ei ole luottoluokituslaitoksen myöntämää julkista luottoluokitusta. Tavoitteeksi on asetettu, että konsernin pitkän aikavälin omavaraisuusaste on vähintään 40 %. Omavaraisuusaste voi lyhyellä aikavälillä poiketa tavoitetasosta kumpaankin suuntaan. Konsernin omavaraisuusaste 31.12.2013 oli 70,3 (60,6) %. Konsernin vahva rahoitusasema mahdollistaa yhtiön strategisen linjauksen mukaisen kasvun yritysjärjestelyiden avulla.
Korollisten velkojen määrä konsernissa vaihtelee vuoden sisällä merkittävästi johtuen käyttöpääoman sitoutuneisuuden kausiluonteisuudesta. Suurimmillaan käyttöpääoman sitoutuminen on yleensä loppuvuodesta ja pienimmillään keväällä ja kesällä.
| Milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 14,9 | 36,4 |
| Likvidit rahavarat | 2,9 | 5,3 |
| Korollinen nettovelka | –12,1 | –31,1 |
| Oma pääoma yhteensä | 143,6 | 141,2 |
| Korollinen nettovelka ja | ||
| oma pääoma yhteensä | 131,5 | 110,1 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 8,4 | 22,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 70,3 | 60,6 |
| Milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat, | ||
| vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | 0,1 | 0,3 |
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 0,1 | 0,2 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,0 | 0,1 |
| Rahoitusleasingvelat, | ||
| vähimmäisvuokrien nykyarvo | 0,1 | 0,3 |
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 0,1 | 0,2 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,0 | 0,1 |
| Tulevaisuudessa kertyvät | ||
| rahoituskulut | 0,0 | 0,0 |
Liite 26 Vakuudet, vastuusitoumukset, ehdolliset varat ja muut sitoumukset
| Milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Velat , joiden vakuudeksi on |
||
| annettu kiinnityksiä tai muita |
||
| vakuuksia | ||
| Rahalaitoslainat | 0,7 | 0,9 |
| Muut | 0,6 | 0,8 |
| Yhteensä | 1,3 | 1,7 |
| Omien velkojen vakuudeksi |
||
| Kiinteistökiinnitykset | 1,9 | 2,2 |
| Yrityskiinnitykset | 0,5 | 0,5 |
| Yhteensä | 7,8 | 8,7 |
|---|---|---|
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 1,8 | 1,7 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
2,8 | 2,8 |
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 3,3 | 4,2 |
| vuokrasopimukset |
Muut vakuudet 1,9 3,0 Takaukset 7,6 7,9
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärästä liittyy kiinteistöjen vuokrasopimuksiin 6,8 (5,8) miljoonaa euroa.
| varat | 0,7 | 0,7 |
|---|---|---|
| osakkeiden myynnistä kertyneet | ||
| Yhteisellä arvo-osuustilillä olleiden |
Apetit -konsernilla ei ole olennaisia investointisitoumuksia 31.12.2013.
Konserniyhtiöt ovat velvollisia tarkistamaan 2008-2012 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistöjen verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 2,5 (2,7) miljoonaa euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2023.
Apetit päätti lokakuussa 2011 viedä Apetitin ja Nordic Sugarin välisen erimielisyyden osakassopimusrikkomuksista välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Apetitin näkemyksen mukaan Nordic Sugar on syyllistynyt yhteensä kolmeen eri sopimusrikkomukseen. Osakassopimuksen ehtojen mukaisesti yksittäisen todetun rikkomuksen seurauksena on sopimussakko, jonka suuruus on noin 8,9 miljoonaa euroa rikkomukselta eli enimmillään lähes 27 miljoonaa euroa. Nordic Sugar on esittänyt, että Apetit olisi syyllistynyt osakassopimusrikkomukseen Sucros Oy:n toimitusjohtajan erottamisen yhteydessä ja pyytää välimiesoikeutta vahvistamaan osakassopimuksen rikkomisen ja määräämään Apetitin maksettavaksi 4,5 miljoonan euron sopimussakon. Apetitin mukaan Sucros Oy:n toimitusjohtajan erottamisessa on noudatettu osakassopimusta, joten korvausvaatimus on perusteeton. Sopimusrikkomuksiin liittyviä korvausvaatimuksia ei ole tuloutettu tai kirjattu kuluksi. Välimiesoikeuden ja siihen liittyvien ulkopuolisten neuvonantajien kulut kirjataan suoriteperusteisesti kuluksi.
Caternet Finland Oy on marraskuun alussa 2012 vastaanottanut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta päätöksen Caternetin Kivikon laitokselle vuosina 2008-2009 myönnettyjen investointiavustusten osittaisesta takaisinperinnästä johtuen yhtiön osakekannan omistajanvaihdoksesta 27.3.2012. Caternet Finland Oy piti takaisinperintää aiheettomana ja päätti hakea muutosta takaisinperintäpäätökseen. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta on hylännyt yhtiön valituksen ja pitänyt Uudenmaan ELY-keskuksen perintäpäätöksen voimassa. Yhtiö on tehnyt jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tukien
takaisinperintää ei toteuteta ennen kuin korkein hallintooikeus on käsitellyt asian ja antanut päätöksensä. Mikäli takaisinperintäpäätöstä ei kumota, sen kuluvaikutuksen arvioidaan olevan 1,3 miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Varat | 2013 | |||
| Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskenta | – | 0,0 | – | 0,0 |
| Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta | 0,0 | – | – | 0,0 |
| Rahastosijoitukset | 0,1 | – | – | 0,1 |
| Varat | 2012 | |||
| Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskenta | – | 0,0 | – | 0,0 |
| Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta | 0,1 | – | – | 0,1 |
| Rahastosijoitukset | 0,1 | – | – | 0,1 |
| Velat | 2013 | |||
| Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskenta | – | 0,0 | – | 0,0 |
| Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta | –0,2 | – | – | –0,2 |
| Korkovaihtosopimus | – | 0,0 | – | 0,0 |
| Velat | 2012 | |||
| Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskenta | – | –0,1 | – | –0,1 |
| Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta | –0,2 | – | – | –0,2 |
| Korkovaihtosopimus | – | –0,1 | – | –0,1 |
| Milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinisopimukset, ei suojauslaskentaa |
5,7 | 9,3 |
| Hyödykejohdannaiset, rahavirran suojaus |
1,7 | 9,3 |
| Koronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus |
4,2 | 5,4 |
Tilikaudella ei ole tapahtunut siirtoja hierarkiatasojen 1 ja 2 välillä.
Tason 1 käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin hintoihin.
Tason 2 käyvät arvot perustuvat muihin syöttötietoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Kyseiset syöttötiedot kuitenkin perustuvat todennettaviin markkinahintoihin.
Tason 3 käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin, jotka eivät perustu pääosin todennettaviin markkinahintoihin, vaan johdon arviointiin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.
Konserni on soveltanut rahavirran suojauslaskentaa hyödykejohdannaisiin ja valuuttajohdannaisiin. Sähkönhankintaan liittyvät johdannaiset erääntyvät kolmen vuoden kuluessa painottuen kahteen tilinpäätöspäivän jälkeiseen vuoteen. Muut johdannaiset erääntyvät alle vuoden kuluessa. Suojauslaskennan piirissä olevista johdannaisista on tilikauden aikana kirjattu omaan pääomaan 0,0 (0,2) miljoonaa euroa. Tulokseen kirjatusta määrästä liikevaihtoon sisältyy -0,4 (-1,1) miljoonaa euroa, ostoihin sekä liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin -0,6 (-0,6) miljoonaa euroa, rahoitustuottoihin 0,0 (0,0) miljoonaa euroa ja veroihin 0,2 (0,4) miljoonaa euroa. Kassavirran suojauksessa johdannaisten vaikutukset tuloslaskelmassa netottuvat merkitykselliseltä osalta suojauskohteen vastakkaista arvonmuutosta vastaan.
| Liite 28 |
Lähipiiritapahtumat | |||
|---|---|---|---|---|
| ------------- | -- | -- | --------------------- | -- |
| Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet |
Kotimaa | Konsernin omistus osuus % |
Konsernin osuus ääni vallasta -% |
|---|---|---|---|
| Apetit Oyj (emoyritys) | Suomi | ||
| Apetit Pakaste Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Apetit Kala Oy | Suomi | 70,0 | 70,0 |
| Myrskylän Savustamo Oy | Suomi | 70,0 | 70,0 |
| Safu Oy, lepäävä yhtiö | Suomi | 70,0 | 70,0 |
| Caternet Finland Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaita |
Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Apetit Suomi Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Maritim Food AS | Norja | 100,0 | 100,0 |
| Maritim Food Sweden AB | Ruotsi | 100,0 | 100,0 |
| Sandanger AS | Norja | 100,0 | 100,0 |
| Avena Nordic Grain Oy | Suomi | 80,01) | 80,01) |
| Mildola Oy | Suomi | 80,01) | 80,01) |
| ZAO Avena St. Petersburg | Venäjä | 80,01) | 80,01) |
| UAB Avena Nordic Grain | Liettua | 80,01) | 80,01) |
| OÜ Avena Nordic Grain | Viro | 80,01) | 80,01) |
| TOO Avena Astana | Kazakstan | 80,01) | 80,01) |
| OOO Avena-Ukraina | Ukraina | 80,01) | 80,01) |
| Lepäävät yhtiöt, 1 kpl | Suomi | 100,0 | 100,0 |
1) Lisäksi konserni omistaa välillisesti Foison Oy:n kautta 2,5 % Avena Nordic Grain Oy:n osakkeista.
Johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi luetaan hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet sekä emoyhtiön toimitusjohtaja.
Hallintoneuvoston puheenjohtajille maksettiin palkkioina 10 745 (10 929) euroa, varapuheenjohtajille 9 460 (10 159) euroa ja jäsenille kokouspalkkioina 255 –1 020 (250–1 015) euroa.
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Aappo Kontu, hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013 alkaen |
38 | 25 |
| Matti Lappalainen, hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013 asti |
15 | 47 |
| Veijo Meriläinen, hallituksen varapuheenjohtaja 16.4.2013 alkaen |
24 | 15 |
| Samu Pere, hallituksen jäsen 13.4.2012 alkaen |
22 | 14 |
| Heikki Halkilahti, hallituksen jäsen 13.4.2012 asti |
– | 7 |
| Tuomo Lähdesmäki, hallituksen jäsen, 16.4.2013 alkaen |
14 | – |
| Hannu Simula, hallituksen jäsen, 13.4.2012 asti |
– | 7 |
| Jorma J.Takanen, hallituksen jäsen 16.4.2013 asti |
7 | 22 |
| Helena Walldén, hallituksen jäsen | 21 | 22 |
| Matti Karppinen, toimitusjohtaja | 367 | 314 |
Hallituksen jäsenillä ei ole eläkesopimuksia konserniyhtiöiden kanssa.
Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 62 vuotta.
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Eläke-etuudesta johtuen kuluksi kirjattu määrä |
||
| Matti Karppinen, toimitusjohtaja | 118 | 111 |
Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot on määritelty toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajan tämä on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.
Konsernilla ei ollut lainasaamisia konsernin johtohenkilöiltä 31.12.2013 eikä 31.12.2012.
Tavaroiden ja palveluiden myynnit osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille perustuvat markkinahintoihin.
Konsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöksen jälkeisiä tapahtumia.
Liite 30 Tunnusluvut
| Jatkuvat toiminnot | Jatkuvat toiminnot | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | Milj. euroa | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat |
tunnusluvut | Rahoitus ja taloudellinen asema |
|||||||||
| Liiketoiminnan laajuus ja kannattavuus | Omavaraisuusaste, % | 70,3 | 60,6 | 74,9 | 72,4 | 78,0 | |||||
| Nettovelkaantumisaste, % | 8,4 | 22,0 | –5,1 | –7,7 | –15,8 | ||||||
| Liikevaihto | 387,3 | 378,2 | 335,5 | 308,7 | 266,0 | ||||||
| Pitkäaikaiset varat | 105,2 | 111,0 | 86,3 | 87,5 | 77,4 | ||||||
| Vienti Suomesta | 64,0 | 73,0 | 90,8 | 49,0 | 31,3 | Vaihto-omaisuus | 64,0 | 79,4 | 62,3 | 55,0 | 48,1 |
| Muut lyhytaikaiset varat | 35,2 | 42,6 | 37,2 | 49,4 | 50,6 | ||||||
| Liiketulos | 9,4 | 8,5 | 8,7 | 8,3 | 6,8 | ||||||
| % liikevaihdosta | 2,4 | 2,2 | 2,6 | 2,7 | 2,6 | Oma pääoma | 143,6 | 141,2 | 139,2 | 138,9 | 137,3 |
| Jakokelpoiset varat | 86,0 | 88,5 | 87,7 | 84,5 | 82,7 | ||||||
| Tutkimusmenot | 0,9 | 1,0 | 0,9 | 1,0 | 0,9 | Korolliset velat | 14,9 | 36,4 | 2,3 | 4,0 | 3,3 |
| % liikevaihdosta | 0,2 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | Korottomat velat | 45,8 | 55,4 | 44,3 | 49,0 | 35,5 |
| Rahoitustuotot(+) /-kulut (–), netto | –0,2 | –1,0 | –1,2 | 0,1 | 0,5 | Taseen loppusumma | 204,4 | 233,0 | 185,8 | 191,9 | 176,1 |
| Tulos ennen veroja | 9,3 | 7,5 | 7,5 | 8,4 | 7,3 | Muut tunnusluvut | |||||
| % liikevaihdosta | 2,4 | 2,0 | 2,2 | 2,7 | 2,7 | ||||||
| Bruttoinvestoinnit ilman yritysostoja | 3,0 | 3,9 | 5,8 | 3,1 | 2,7 | ||||||
| Tilikauden tulos | 9,3 | 6,7 | 5,7 | 6,5 | 5,8 | % liikevaihdosta | 0,8 | 1,0 | 1,7 | 1,0 | 1,0 |
| % liikevaihdosta | 2,4 | 1,8 | 1,7 | 2,1 | 2,2 | ||||||
| Yritysostot ja muut osakeinvestoinnit | 0,0 | 9,7 | 0,2 | 10,5 | 1,2 | ||||||
| Jakautuminen | % liikevaihdosta | 0,0 | 2,6 | 0,1 | 3,4 | 0,5 | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 10,1 | 6,6 | 5,7 | 6,5 | 5,8 | ||||||
| Määräysvallattomille omistajille | -0,8 | 0,1 | 0,0 | – | – | Henkilöstö keskimäärin | 782 | 721 | 596 | 621 | 657 |
| Oman pääoman tuotto, % | 6,5 | 4,8 | 4,1 | 4,7 | 4,3 | ||||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 7,0 | 5,4 | 6,3 | 6,1 | 5,5 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 |
| Tulos/osake, euroa | 1,63 | 1,07 | 0,92 | 1,04 | 0,94 |
| Osakekohtainen osinko, euroa | 1) 1,00 | 0,90 | 0,85 | 0,90 | 0,76 |
| Osinko tuloksesta, % | 61,3 | 84,1 | 92,4 | 86,5 | 80,9 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 5,1 | 6,3 | 5,8 | 5,1 | 4,9 |
| P/E-luku | 11,9 | 13,4 | 16,0 | 16,8 | 16,7 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 22,90 | 22,37 | 22,06 | 22,01 | 22,19 |
| Osakkeen kurssikehitys, euroa | |||||
| Tilikauden alin kurssi | 14,41 | 12,38 | 12,95 | 15,51 | 11,90 |
| Tilikauden ylin kurssi | 19,64 | 16,77 | 18,80 | 20,00 | 15,99 |
| Tilikauden keskikurssi | 16,77 | 14,48 | 15,77 | 17,62 | 13,71 |
| Tilikauden päätöskurssi | 19,45 | 14,32 | 14,71 | 17,50 | 15,65 |
| Osakkeiden vaihto | |||||
| Osakkeiden vaihto pörssissä, 1000 kpl | 700 | 833 | 687 | 1 035 | 1 998 |
| Osuus osakkeiden keskimääräisestä määrästä, % | 11,1 | 13,2 | 10,9 | 16,4 | 31,6 |
| Osakepääoma, milj. euroa | 12,6 | 12,6 | 12,6 | 12,6 | 12,6 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa | 122,9 | 90,5 | 92,9 | 110,6 | 98,9 |
| Osingonjako, milj.euroa | 1) 6,2 | 5,6 | 5,3 | 5,6 | 4,7 |
| Osakkeiden määrä, kpl | |||||
| Osakkeiden lukumäärä | 6 317 576 | 6 317 576 | 6 317 576 | 6 317 576 | 6 317 576 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä |
6 187 576 | 6 187 576 | 6 187 576 | 6 187 576 | 6 187 576 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa |
6 187 576 | 6 187 576 | 6 187 576 | 6 187 576 | 6 187 576 |
1) Hallituksen ehdotus
OMA PÄÄOMA/OSAKE 2009–2013, euroa
TULOS/OSAKE euroa
OSINKO/ OSAKE 2009–2013, euroa 0,76 0,90 0,85 0,90 1,001) 09 10 11 12 13
1) hallituksen ehdotus
| Voitto / tappio | |||
|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | = | Oma pääoma yhteensä, keskimäärin tilikauden aikana | x 100 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) | = | Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | x 100 |
| Taseen loppusumma - korottomat velat keskimäärin tilikauden aikana | |||
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma yhteensä | x 100 |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | |||
| Nettovelkaantumisaste, % | = | Korolliset nettovelat | x 100 |
| Oma pääoma yhteensä | |||
| Korolliset nettovelat | = | Korolliset velat - rahavarat, pankkisaamiset ja muut likvidit sijoitukset | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto / tappio | |||
| Tulos / osake | = | Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo | |
| Tilikauden osingonjako | |||
| Osakekohtainen osinko | = | Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osakekohtainen osinko | |||
| Osinko tuloksesta, % | = | Osakekohtainen tulos | x 100 |
| Osakekohtainen osinko | |||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = | Tilikauden päätöskurssi | x 100 |
| P/E-luku | = | Tilikauden päätöskurssi | |
| Osakekohtainen tulos | |||
| = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||
| Oma pääoma/osake | Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä | ||
| Osakekannan markkina-arvo | = | Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä x | |
| tilikauden päätöskurssi |
| Omistaja | Osakemäärä | % | Äänimäärä | % |
|---|---|---|---|---|
| Sievi Capital Oyj | 644 229 | 10,2 | 644 229 | 10,4 |
| Valion Eläkekassa | 520 108 | 8,2 | 520 108 | 8,4 |
| Eela Esko | 392 392 | 6,2 | 392 392 | 6,3 |
| Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 347 860 | 5,5 | 347 860 | 5,6 |
| EM Group Oy | 316 000 | 5,0 | 316 000 | 5,1 |
| Skagen Funds | 305 407 | 4,8 | 305 407 | 4,9 |
| Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | 125 485 | 2,0 | 125 485 | 2,0 |
| Norvestia Oyj | 74 294 | 1,2 | 74 294 | 1,2 |
| Säkylän kunta | 59 822 | 0,9 | 59 822 | 1,0 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 53 800 | 0,9 | 53 800 | 0,9 |
| 10 suurinta yhteensä | 2 839 397 |
44,9 | 2 839 397 |
45,8 |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 202 425 | 3,2 | 202 425 | 3,3 |
| Muut osakkeenomistajat | 3 145 754 |
49,8 | 3 145 754 |
50,9 |
| Ulkopuolisten omistuksessa yhteensä | 6 187 576 | 97,9 | 6 187 576 | 100,0 |
| Omassa omistuksessa | 130 000 | 2,1 | ||
| Yhteensä | 6 317 576 | 100,0 |
| Osakkaiden | Osuus | Osakkeita | Osuus | |
|---|---|---|---|---|
| Osakkeita | lukumäärä (kpl) | osakkaista (%) | yhteensä (kpl) | osakkeista (%) |
| 1 - 100 | 5 050 |
48,7 | 246 285 |
3,9 |
| 101 - 500 | 4 065 |
39,2 | 990 812 |
15,7 |
| 501 - 1 000 | 765 | 7,4 | 564 484 |
8,9 |
| 1 001 - 5 000 |
426 | 4,1 | 805 631 |
12,8 |
| 5 001 – 10 000 |
28 | 0,3 | 188 358 |
3,0 |
| 10 001 – 50 000 |
19 | 0,2 | 387 474 |
6,1 |
| 50 001 – 100 000 |
4 | 0,0 | 262 098 |
4,2 |
| 100 001 – 500 000 |
7 | 0,1 | 1 708 097 |
27,0 |
| 500 001 - |
2 | 0,0 | 1 164 337 |
18,4 |
| Yhteensä | 10 366 |
100,0 | 6 317 576 |
100,0 |
| Osuus osakkaista,% |
Osuus osakkeista,% |
|
|---|---|---|
| Yritykset | 2,3 | 23,0 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 0,2 | 7,2 |
| Julkisyhteisöt | 0,3 | 10,8 |
| Kotitaloudet | 95,8 | 44,8 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 1,2 | 6,0 |
| Ulkomaat | 0,2 | 4,9 |
| Hallintarekisteri | 3,2 | |
| Yhteensä | 100,0 | 100,0 |
Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä heidän määräysvallassaan olevien yhteisöjen ja säätiöiden yhteenlaskettu omistusosuus 10.2.2014 oli yhteensä 336 617 osaketta. Nämä vastaavat 5,3 % yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
| 1 000 euroa |
Liitetieto | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | (1) | 568 | 474 |
| Henkilöstökulut | (2) | –1 746 | –2 077 |
| Poistot ja arvonalentumiset | (3) | –298 | –325 |
| Liiketoiminnan muut kulut | (4) | –1 886 | –1 377 |
| Liiketulos | –3 361 | –3 305 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | (5) | 3 990 | 6 957 |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | 629 | 3 652 | |
| Satunnaiset tuotot | (6) | 2 150 | 2 820 |
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 2 779 | 6 472 | |
| Tuloverot | (7) | 243 | –356 |
| Tilikauden tulos | 3 021 | 6 115 |
| 1 000 euroa |
Liitetieto | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | (8) | 208 | 89 |
| Aineelliset hyödykkeet | (9) | 4 142 | 4 380 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | (10,11) | 37 491 | 41 191 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | (10,11) | 12 126 | 12 106 |
| Muut sijoitukset ja saamiset | (10,11) | 76 | 76 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 54 043 | 57 842 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | (12) | 11 840 | 14 103 |
| Laskennallinen verosaaminen | (14) | 243 | – |
| Lyhytaikaiset saamiset | (13) | 69 752 | 86 580 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 2 263 | 5 186 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 84 098 | 105 869 | |
| Vastaavaa yhteensä | 138 141 | 163 711 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | (15) | ||
| Osakepääoma | 12 635 | 12 635 | |
| Ylikurssirahasto | 23 391 | 23 391 | |
| Käyttörahasto | 7 232 | 7 232 | |
| Edellisten tilikausien tulos | 75 739 | 75 192 | |
| Tilikauden tulos | 3 021 | 6 115 | |
| Oma pääoma yhteensä | 122 018 | 124 565 | |
| Vieras pääoma | (16) | ||
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 3 000 | 4 200 | |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 12 415 | 34 125 | |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 708 | 821 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 16 123 | 39 146 | |
| Vastattavaa yhteensä | 138 141 | 163 711 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta |
||
| Voitto ennen satunnaiseriä | 629 | 3 652 |
| Oikaisut *) | -3 692 | –6 646 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–) / | ||
| vähennys (+) | -178 | 200 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (–) | -1 833 | 75 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | - 5 075 | –2 719 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 3 429 | 4 205 |
| Maksetut korot liiketoiminnasta | -296 | –277 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 1 335 | 1 479 |
| Maksetut verot liiketoiminnasta | -264 | –672 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | -861 | 2 016 |
| Investointien rahavirta |
||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -179 | –14 |
| Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot | - | 9 |
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin | - | –6 462 |
| Investoinnit osakkuusyhtiöosakkeisiin | -20 | –11 |
| Saadut osingot investoinneista | 4 397 | 1 011 |
| Investointien rahavirta (B) | 4 198 | -5 467 |
Rahavirta ennen rahoitusta 3 337 - 3 451
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Rahoituksen rahavirta |
||
| Muiden pitkäaikaisten lainojen nostot | - | 4 800 |
| Muiden pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1 200 | –600 |
| Muiden lyhytaikaisten lainojen nostot | - | 58 000 |
| Muiden lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | - 20 000 | -27 800 |
| Pitkäaikaisten tytäryhtiölainojen muutos | 1 078 | –249 |
| Lyhytaikaisten tytäryhtiölainojen muutos | 16 610 | –31 551 |
| Maksetut osingot | - 5 569 | –5 259 |
| Saadut konserniavustukset | 2 820 | 3 200 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | - 6 261 | 541 |
| Rahavarojen muutos (A+B+C), lisäys (+) / vähennys (–) | -2 923 | –2 910 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 5 186 | 8 096 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 2 263 | 5 186 |
Konsernitilisaamisten ja –velkojen muutos -1 802 (–1 635) on esitetty käyttöpääoman muutoksessa.
| Poistot | 298 | 325 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot ja –kulut | - 3 990 | -6 957 |
| Muut | - | -14 |
| Yhteensä | -3 692 | - 6 646 |
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella.
Tilikaudella 2013 on tehty emoyhtiön tilinpäätökseen 3,7 miljoonan euron arvonalentuminen Apetit Kala Oy:n osakkeista.
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan keskikurssiin. Lyhytaikaisista saamisista ja veloista syntyneet kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Pitkäaikaisten saamisten ja velkojen realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti.
Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.
Riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti yhtiö käyttää erilaisia
johdannaisia valuutta-, korko- sekä hyödykehintariskeiltä suojautumiseen. Liitetietojen vastuissa on ilmoitettu johdannaissopimusten käyvät arvot, jotka kertovat minkälaisia tulosvaikutuksia olisi syntynyt johdannaispositioiden sulkemisesta tilinpäätöshetkellä.
Yhtiö on suojautunut pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten velkojen korkoriskiltä koronvaihto- ja korkokattosopimuksilla. Sopimuksista aiheutuvat kulut tai tuotot kirjataan suoriteperusteisesti muihin rahoituskuluihin tai muihin rahoitustuottoihin.
Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutuksilla. Aikaisemmin Lännen toimihenkilöiden eläkesäätiö s.r.:n toimintapiiriin kuuluneille toimihenkilöille ja eläkeläisille etueläkevakuutukset antavat eläkesäätiön sääntöjen mukaisen lisäeläketurvan.
Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 62 vuotta.
Liite 1 Liiketoiminnan muut tuotot
| Yhteensä | 568 | 474 |
|---|---|---|
| Muut | 50 | 15 |
| Palveluveloitukset | 139 | 130 |
| Vuokratuotot | 380 | 327 |
| Luovutusvoitot | – | 2 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
| Henkilöstökulut ja henkilöstön määrä Liite 2 |
|---|
| ---------------------------------------------------- |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Henkilöstökulut | ||
| Palkat ja palkkiot | 1 374 | 1 610 |
| Eläkekulut | 333 | 425 |
| Muut henkilösivukulut | 39 | 42 |
| Yhteensä | 1 746 | 2 077 |
Toimielinten palkat, palkkiot ja etuudet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetietojen liitteessä 28.
| Henkilöstö keskimäärin | 11 | 11 |
|---|---|---|
| ------------------------ | ---- | ---- |
Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 62 vuotta.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.
| Poistoajat Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot |
5 tai 10 vuotta 5 tai 10 vuotta |
|
|---|---|---|
| Rakennukset, kiviset ja puiset Muut rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto |
20–30 vuotta 5 tai 10 vuotta 5 tai 10 vuotta |
|
| Poistoperusteissa ei ole muutoksia. | ||
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
| Suunnitelman mukaiset poistot |
||
| Aineettomat oikeudet | 19 | 21 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 15 | 28 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 238 | 251 |
| Koneet ja kalusto | 26 | 24 |
| Yhteensä | 298 | 325 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Vuokrat | 68 | 88 |
| Hallinnon kulut | 1 415 | 891 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 403 | 398 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 1 886 | 1 377 |
Tilintarkastuskulut 89 87
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 3 424 | 4 187 |
| Osakkuusyrityksiltä | 4 397 | 1 011 |
| Muilta | 15 | 18 |
| Yhteensä | 7 836 | 5 217 |
| Korkotuotot | ||
| pitkäaikaisista sijoituksista |
||
| Saman konsernin yrityksiltä | 266 | 400 |
| Muut korko - ja rahoitustuotot |
||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 060 | 1 030 |
| Osakkuusyrityksiltä | – | 2 |
| Valuuttakurssivoitot | 0 | 539 |
| Muut korkotuotot muilta | 9 | 47 |
| Yhteensä | 1 069 | 1 618 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 9 171 | 7 234 |
| Arvonalentumiset pysyvien | ||
| vastaavien sijoituksista | 3 700 | – |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut |
||
| Saman konsernin yrityksille | 0 | 1 |
| Valuuttakurssitappiot | 1 185 | – |
| Muille | 296 | 276 |
| Yhteensä | 1 481 | 277 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 3 990 | 6 957 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Saadut konserniavustukset | 2 150 | 2 820 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tuloverot satunnaisista eristä | –527 | –691 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 527 | 335 |
| Laskennallisen verosaamisen muutos | 243 | – |
| Yhteensä | 243 | –356 |
| Kirjanpitoarvo | ||||
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2013 | 29 | 27 | 152 | 208 |
| 1 000 euroa | Aineet– tomat oikeudet |
Muut pitkä– vaikutteiset menot |
Kesken– eräiset hankinnat Yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 106 | 302 | – | 408 |
| Lisäykset | – | 9 | – | 9 |
| Hankintameno 31.12. | 106 | 311 | – | 417 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. |
–39 | –240 | – | –279 |
| Tilikauden poisto | –21 | –28 | – | –49 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –60 | –268 | – | –328 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 |
46 | 43 | – | 89 |
Valuuttakurssivoitot sisältävät realisoitumattomia kurssivoittoja pitkäaikaisista lainasaamista – (537) tuhatta euroa.
Valuuttakurssitappiot sisältävät realisoitumattomia kurssitappioita pitkäaikaisista lainasaamista 1 185 (–) tuhatta euroa.
| Aineelliset hyödy kkeet 2013 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Maa–alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 2 260 | 5 848 | 426 | 63 | 8 597 |
| Lisäykset | – | – | 26 | – | 26 |
| Hankintameno 31.12. | 2 260 | 5 848 | 452 | 63 | 8 623 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | – | –3 882 | –334 | – | -4 217 |
| Tilikauden poisto | – | –238 | –26 | – | -264 |
| Kertyneet poistot 31.12. | – | –4 120 | –360 | – | -4 480 |
| 1 000 euroa | Yhteensä |
|---|---|
| Arvonkorotukset sisältyvät maa–alueiden kirjanpitoarvoon |
|
| Maa–alueet 1.1. ja 31.12. | 1 850 |
| Aineelliset hyödy kkeet 2012 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Maa–alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 2 269 | 5 848 | 421 | 63 | 8 601 |
| Lisäykset | – | – | 5 | – | 5 |
| Vähennykset | –9 | – | – | – | –9 |
| Hankintameno 31.12. | 2 260 | 5 848 | 426 | 63 | 8 597 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | – | –3 631 | –310 | – | –3 941 |
| Tilikauden poisto | – | –251 | –24 | – | –275 |
| Kertyneet poistot 31.12. | – | –3 882 | –335 | – | –4 217 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 2 260 | 1 966 | 91 | 63 | 4 380 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2013 2 260 1 728 91 63 4 142
| 1 000 euroa | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Osuudet osakkuus yrityksissä |
Muut osakkeet |
Saamiset, liittymis maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 41 191 | 12 106 | 44 | 31 | 53 372 |
| Lisäykset | – | 20 | – | – | 20 |
| Arvonalentumiset | –3 700 | – | – | – | –3 700 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 37 491 | 12 126 | 44 | 31 | 49 692 |
| Kotipaikka | Omistusosuus –% | |
|---|---|---|
| Tytäryritykset | ||
| Apetit Pakaste Oy | Säkylä | 100,0 |
| Apetit Kala Oy | Kuopio | 70,0 |
| Apetit Suomi Oy | Säkylä | 100,0 |
| Avena Nordic Grain Oy | Helsinki | 80,0 |
| Caternet Finland Oy | Helsinki | 100,0 |
| Maritim Food AS | Norja | 100,0 |
| Lepäävät yhtiöt, 1 kpl | Säkylä | 100,0 |
| Osakkuusyritykset | ||
| Sucros Oy | Helsinki | 20,0 |
| Foison Oy | Helsinki | 22,5 |
| Muut osakkeet , osuudet ja pitkäaikaiset saamiset |
Osakkeiden kirjanpitoarvo 1 000 euroa |
|
| Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet | 44 | |
| Liittymismaksut, pitkäaikaiset saamiset | 31 |
Yhteensä 75
| 1 000 euroa | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Osuudet osakkuus yrityksissä |
Muut osakkeet |
Saamiset, liittymis maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 34 729 | 12 095 | 44 | 31 | 46 899 |
| Lisäykset | 6 462 | 11 | – | – | 6 473 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 41 191 | 12 106 | 44 | 31 | 53 372 |
| 12 Pitkäaikaiset saamiset Liite |
||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä |
11 840 | 14 103 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 11 840 | 14 103 |
| 13 Lyhytaikaiset saamiset Liite |
||
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
| Myyntisaamiset | 43 | 18 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
||
| Myyntisaamiset | 105 | 98 |
| Lainasaamiset | 61 225 | 77 835 |
| Konsernipankkitilisaaminen | 5 351 | 5 258 |
| Konserniavustussaamiset | 2 150 | 2 820 |
| Muut saamiset | 200 | 108 |
| Yhteensä | 69 030 | 86 119 |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä |
||
| Myyntisaamiset | 1 | 1 |
| Siirtosaamiset | ||
| Henkilöstökulut | 38 | 21 |
| Tuloverosaaminen | 547 | 311 |
| Muut | 92 | 111 |
| Yhteensä | 677 | 443 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 69 752 | 86 580 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||
| Vahvistettavasta tappiosta | 243 | – |
Vuoden 2013 vahvistettavasta tappiosta on kirjattu laskennallista verosaamista 243 tuhatta euroa.
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 12 635 | 12 635 |
| Osakepääoma 31.12. | 12 635 | 12 635 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 23 391 | 23 391 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 23 391 | 23 391 |
| Käyttörahasto 1.1. | 7 232 | 7 232 |
| Käyttörahasto 31.12. | 7 232 | 7 232 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. | ||
| Siirto tilikauden tuloksesta | 75 192 6 115 |
71 711 8 740 |
| Osingonjako | –5 569 | –5 259 |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | 75 739 | 75 192 |
| Tilikauden voitto | 3 021 | 6 115 |
| Oma pääoma 31.12. | 122 018 | 124 565 |
| Voitonjakokelpoiset varat |
||
| Käyttörahasto | 7 232 | 7 232 |
| Edellisten tilikausien voitto | 75 739 | 75 192 |
| Tilikauden voitto | 3 021 | 6 115 |
| Voitonjakokelpoiset varat 31.12. | 85 992 | 88 540 |
Liite 16 Vieras pääoma
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Pitkäaikainen vieras pääoma |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 3 000 | 4 200 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 10 200 | 30 200 |
| Ostovelat | 231 | 67 |
| Velat saman konsernin yrityksille |
||
| Ostovelat | 1 | 1 |
| Muut velat | 61 | 61 |
| Konsernipankkitilivelka | 2 215 | 3 925 |
| Yhteensä | 2 277 | 3 987 |
| Velat omistusyhteysyrityksille |
||
| Ostovelat | 31 | 39 |
| Muut velat |
||
| Verotilivelka | ||
| – | 27 | |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulut | 260 | 427 |
| Kulujaksotukset | 123 | 199 |
| Yhteensä | 384 | 626 |
| Pitkäaikainen korollinen | ||
| vieras pääoma yhteensä | 3 000 | 4 200 |
| Lyhytaikainen korollinen | ||
| vieras pääoma yhteensä | 12 415 | 34 125 |
| Lyhytaikainen koroton | ||
| vieras pääoma yhteensä | 709 | 821 |
| Yhteensä | 16 123 | 39 146 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Vuokravastuut | ||
| Kiinteistövuokravastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 150 | 192 |
| Myöhemmin maksettavat | 400 | – |
| Muut vuokravastuut |
||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 27 | 11 |
| Myöhemmin maksettavat | 47 | 9 |
| Muut vastuut |
||
| Saadut takaukset | 62 | 62 |
| Vastuusitoumukset samaan |
||
| konserniin kuuluvien |
||
| yritysten puolesta |
||
| Takaukset | 7 371 | 7 770 |
| Vastuut yhteensä | 8 057 | 8 045 |
| Johdannaissopimukset | ||
| Hyödykejohdannaiset | ||
| Nimellisarvo | 834 | 1 343 |
| Markkina-arvo | -223 | -202 |
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Nimellisarvo | 4 200 | 5 400 |
| Markkina-arvo | –45 | –91 |
| Ehdolliset varat |
||
| Yhteisellä arvo-osuustilillä | ||
| olleiden osakkeiden myynnistä kertyneet varat |
723 | 724 |
Apetit päätti lokakuussa 2011 viedä Apetitin ja Nordic Sugarin välisen erimielisyyden osakassopimusrikkomuksista välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Apetitin näkemyksen mukaan Nordic Sugar on syyllistynyt yhteensä kolmeen eri sopimusrikkomukseen. Osakassopimuksen ehtojen mukaisesti yksittäisen todetun rikkomuksen seurauksena on sopimussakko, jonka suuruus on noin 8,9 miljoonaa euroa rikkomukselta eli enimmillään lähes 27 miljoonaa euroa.
Nordic Sugar on esittänyt, että Apetit olisi syyllistynyt osakassopimusrikkomukseen Sucros Oy:n toimitusjohtajan erottamisen yhteydessä ja pyytää välimiesoikeutta vahvistamaan osakassopimuksen rikkomisen ja määräämään Apetitin maksettavaksi 4,5 miljoonan euron sopimussakon. Apetitin mukaan Sucros Oy:n toimitusjohtajan erottamisessa on noudatettu osakassopimusta, joten korvausvaatimus on perusteeton.
Sopimusrikkomuksiin liittyviä korvausvaatimuksia ei ole tuloutettu tai kirjattu kuluksi. Välimiesoikeuden ja siihen liittyvien ulkopuolisten neuvonantajien kulut kirjataan suoriteperusteisesti kuluksi.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2013 ovat 85 992 177,66 euroa, josta tilikauden voitto on 3 021 437,67 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
| – osinkona jaetaan 1,00 euroa osakkeelta eli yhteensä | 6 187 576,00 euroa |
|---|---|
| – jätetään omaan pääomaan | 79 804 601,66 euroa |
Yhteensä 85 992 177,66 euroa
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Espoossa 24. päivänä helmikuuta 2014
Aappo Kontu Tuomo Lähdesmäki Veijo Meriläinen
Samu Pere Helena Walldén
Matti Karppinen Toimitusjohtaja
Olemme tilintarkastaneet Apetit Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laati-misesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata
vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toiminta-kertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Säkylässä 26. päivänä helmikuuta 2014
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
| Hannu Pellinen T | omi Moisio |
|---|---|
| KHT K | HT, JHTT |
Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa käsitellyt Apetit Oyj:n vuoden 2013 tilinpäätöksen, joka sisältää myös konsernitilinpäätöksen sekä hallituksen toimintakertomuksen ja siihen liittyvän hallituksen ehdotuksen voittovarojen käyttämisestä sekä yhtiön tilintarkastajien antaman tilintarkastuskertomuksen, joiden johdosta sillä ei ole huomautettavaa.
Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista ja yhtyy hallituksen ehdotukseen voittovarojen käyttämisestä.
Hallintoneuvostosta ovat erovuorossa: Jaakko Halkilahti, Mika Leikkonen, Timo Miettinen, Marja-Liisa Mikola-Luoto, Tuomo Raininko ja Mauno Ylinen.
Säkylässä 27. päivänä helmikuuta 2014
Hallintoneuvoston puolesta
Timo Miettinen Asmo Ritala puheenjohtaja sihteeri
Apetit Oyj:n osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään. Osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 1989 alkaen. Osakkeen kaupankäyntitunnus on APETI ja ISIN-koodi FI0009003503.
Apetit Oyj:n osakkeet ovat yhtä sarjaa. Kaikilla osakkeilla on sama ääni- ja osinko-oikeus. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä osakkeenomistajan äänimäärä on rajattu yhteen kymmenesosaan yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä.
Yhtiön osakepääoman vähimmäismäärä on 10 miljoonaa euroa ja enimmäismäärä 40 miljoonaa euroa. Osakkeen nimellisarvo on 2 euroa. Rekisteröity ja kokonaan maksettu osakepääoma vuoden alussa ja lopussa oli 12635152 euroa ja osakkeiden lukumäärä 6317576 kappaletta.
Apetit Oyj:n 28.3.2012 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta (osakeanti). Valtuutus käsittää enintään 761757 osaketta, joista uusia osakkeita voi olla enintään 631757 kappaletta ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 130000 kappaletta.
Uuden osakkeen merkintähinta on vähintään osakkeen nimellisarvo eli kaksi (2) euroa. Oman osakkeen luovutushinta on vähintään sen luovutushetken mukainen käypä arvo, joka määräytyy NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella. Valtuutus käsittää oikeuden antaa osakkeita myös muuta kuin rahavastiketta vastaan. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamisessa osakkeita voidaan antaa myös vastikkeetta.
Valtuutus käsittää oikeuden poiketa osakkeenomistajien etuoikeudesta (suunnattu osakeanti), jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yhtiön pääomarakenteen kehittäminen, yrityskaupan ja muiden järjestelyjen rahoittaminen ja toteuttaminen tai osakepohjaisen kannustinjärjestelmän toteuttaminen.
Valtuutus on voimassa vuoden 2015 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Apetit Oyj:n hallitus ei ole 24.2.2014 mennessä käyttänyt yhtiökokouksen sille myöntämää uusien osakkeiden antamis- ja omien osakkeiden luovuttamisvaltuutusta.
Yhtiön hallituksella ei ole optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevaa valtuutusta.
Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa oli aikaisempina vuosina hankittuja omia osakkeita yhteensä 130000 kappaletta nimellisarvoltaan yhteensä 0,26 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet edustavat 2,1% yhtiön osake- ja äänimäärästä. Omilla osakkeilla ei ole ääni- eikä osinko-oikeutta.
Apetit Oyj:n hallituksen tavoitteena on, että yhtiön osake on omistajilleen hyvätuottoinen ja arvonsa säilyttävä sijoitus. Osinkopolitiikan tarkoituksena on tukea tätä tavoitetta. Osinkona yhtiö jakaa vähintään 40 prosenttia emoyhtiön omistajille kuuluvasta tilikauden voitosta.
Apetit Oyj OMXHPI, indeksoitu
OSAKKEEN HINTAKEHITYS KUUKAUSITTAIN 2013, euroa
Apetit Oyj HX3000PI, indeksoitu
MARKKINA-ARVO 2009–2013, milj. euroa
Apetit Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 26.3.2014 klo 14.00 Apetit Oyj:n henkilöstöravintola Myllynkivessä Säkylässä. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka 14.3.2014 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava yhtiölle perjantaihin 21.3.2014 klo 16.00 mennessä internet-sivuilla osoitteessa www.apetitgroup.fi, kirjallisesti osoitteeseen Apetit Oyj/Maija Lipasti, PL 100, 27801 Säkylä, faksilla numeroon 010 402 4023, puhelimitse numeroon 010 402 4044/Maija Lipasti tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan tulee ilmoittautua yhtiön tilapäiseen osakasluetteloon 21.3.2014 klo 10.00 mennessä.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 31.3.2014 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 7.4.2014.
Apetit Oyj julkisti tilinpäätöstiedotteen vuodelta 2013 tiistaina 25.2.2014 klo 8.30. Vuosikertomus on julkaistu yhtiön internet-sivuilla viikolla 10.
Vuosikertomus, tilinpäätöstiedote ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Ne ovat luettavissa Apetit Oyj:n internet-sivuilla osoitteessa www.apetitgroup. fi, josta julkaisut voi ladata myös pdf-versioina.
Suomenkielisen painetun vuosikertomuksen voi tilata yhtiön internet-sivuilta osoitteesta www.apetitgroup.fi ja sen lähettäminen aloitetaan viikolla 12. Englanninkielinen vuosikertomus on saatavana vain sähköisessä muodossa.
Osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan henkilötiedoissa tapahtuneet muutokset siihen pankkiin, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili.
Konsernihallinto Espoon toimipiste Maakunnantie 4 Lars Sonckin kaari 14 PL 100, 27801 Säkylä PL 404, 02601 Espoo Puhelin 010 402 00 Puhelin 010 402 00 Faksi 010 402 4022 faksi 010 402 4023
Sähköposti: [email protected] www.apetitgroup.fi
Y-tunnus 0197395-5 Kotipaikka Säkylä
Apetit Suomi Oy PL 100, 27801 Säkylä Puhelin 010 402 4300 Faksi 010 402 4944 [email protected] www.apetit.fi Y-tunnus 2077043-2
Espoon toimipiste Lars Sonckin kaari 14 PL 403, 02601 Espoo Puhelin 010 402 4300 Faksi 010 402 4455
PL 130, 27801 Säkylä Puhelin 010 402 4300 Faksi 010 402 4322 [email protected] www.apetit.fi Y-tunnus 2077046-7
Apetit Kala Oy
Mastotie 7, 70460 Kuopio Puhelin 010 402 4500 Faksi 010 402 4520 [email protected] www.apetit.fi Y-tunnus 0877766-6
Vuosnaistentie 593 A, 23360 Kustavi Puhelin 010 402 4500 [email protected]
Kylänpääntie 45, 07600 Myrskylä Puhelin 019 521 3100 Faksi 019 521 3116 [email protected] www.safu.com Y-tunnus 0668811-7
Råbekksvingen 5 NO-1617 Fredrikstad, Norja Puhelin +47 6936 3700 Faksi +47 6936 3738 [email protected] www.maritim-food.no
Kallkärrsvägen 21-22 SE-455 61 Dingle, Ruotsi Puhelin +46 5244 0047 [email protected] Sandanger AS NO-6083 Gjerdsvika, Norja Puhelin +47 7002 6440 Faksi +47 7002 6441 [email protected] www.sunnmoere.com
Kivikonlaita 25 00940 Helsinki Puhelin 010 402 4244 Faksi 010 402 4236 [email protected] www.caternet.fi Y-tunnus 0971095-7
Pihkatie 1 40530 Jyväskylä Puhelin 010 402 4290 Faksi 010 402 4295 [email protected]
Lars Sonckin kaari 14 PL 402, 02601 Espoo Puhelin 010 402 02 Faksi 010 402 2500 [email protected] www. avena.fi Y-tunnus 0989948-9
Ul. Korablestroitelej, d. 30, litera A, office 2.15 RU-199397 Pietari, Venäjä Puhelin +7 812 305 5795 Faksi +7 812 305 5785
Faksi +370 5 243 0291 OÜ Avena Nordic Grain
Tehnika 3, Türi EE-72213 Järvamaa, Viro Puhelin +372 5 038 151
Rajon Almaty, Baraeva str. 16 KZ-010000 Astana, Kazakstan Puhelin/faksi +7 7172 592 679, +7 7172 592 676
g. Mirgorod, ul. Petrovskogo 15 UA-37600 Poltavskaja oblast, Ukraina Puhelin/faksi +380 5355 40262
Satamatie 64 PL 21, 02401 Kirkkonummi Puhelin 010 402 2300 Faksi 010 402 2311 [email protected] www.mildola.fi Y-tunnus 0116251-1
Ulkoasu: Kreab Gavin Anderson Oy Kuvat: Studio Liisa Siltanen ky, Seilo Ristimäki, Jyrki Normaja, iStockphoto, Folio Painopaikka: Euraprint Paperi: kannet Lumisilk 300g, sisus Lumisilk 130g
Tämä vuosikertomus on painettu luontoa säästävälle paperille.
Apetit Oyj PL 100, 27801 Säkylä Puhelin 010 402 00 | Faksi 010 402 4022 apetitgroup.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.