Annual Report • Mar 5, 2014
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Tuotanto Viking Line Abp/Layout Paperi Scandia 200 g/Galerie Art Volume115 g Paino Waasa Graphics Oy, maaliskuu 2014. Kuvat Daniel Eriksson, Robert Gloss, Tuukka Ervasti, Kjell Söderlund, Matton kuvapankki ja Viking Lineen kuvapankki.
Viking Line Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 16. huhtikuuta 2014 kello 12.00 Alandica Kultur och Kongressissa, osoitteessa Strandgatan 33, Mariehamn.
Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiön pääkonttoriin Maarianhaminaan viimeistään maanantaina 14. huhtikuuta 2014 kello 12.00. Ilmoittautuminen voi tapahtua:
Myös osakkailla, joiden osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakas on merkitty yhtiön osakeluetteloon ennen 12. maaliskuuta 1999. Tällöin osakkaan tulee esittää yhtiökokoukselle osakekirjansa tai muu selvitys siitä, ettei osakkeiden omistusoikeutta ole siirretty arvo-osuustilille.
Viking Line Abp julkaisee toimintavuonna 2014 osavuosikatsaukset ajalta 1. tammikuuta–31. maaliskuuta, 1. tammikuuta–30. kesäkuuta ja 1. tammikuuta–30. syyskuuta. Osavuosikatsaukset julkaistaan 15. toukokuuta, 28. elokuuta ja 13. marraskuuta. Konsernin tilinpäätöstiedote tilivuodelta 2014 julkaistaan 12. helmikuuta 2015. Vuosikertomus julkaistaan viikolla 12 vuonna 2015. Vuosikertomus, tilinpäätöstiedote ja osavuosikatsaukset julkaistaan ruotsinkielisinä sekä suomeksi ja englanniksi käännettyinä. Raportit julkaistaan Viking Linen verkkosivuilla arviolta kello 9.00 kyseisenä päivänä. Vuosikertomuksen saa myös Viking Line Abp:n pääkonttorista; tilauksen voi tehdä puhelimitse +358 18 277 67 tai sähköpostitse [email protected].
1
Katsoessani toimintavuotta 2013 näen tapahtumarikkaan vuoden täynnä vaikeita haasteita ja päätöksiä, mutta vuoden aikana on myös ollut toiveikkaita ja positiivisia tapahtumia. Uusi Viking Grace lanseerattiin tammikuussa ja aluksen vastaanotto on ylittänyt kaikkien odotukset. Ottaen huomioon vuonna 2015 vastaan tulevan kustannustaakan, olemme samalla joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä kannattavuuden parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Ennalta aavistamattomilla tapahtumilla oli valitettavasti negatiivinen vaikutus vuoden tulokseen.
Kaksi suhteellisen rankkaa jäätalvea toivat mukanaan ylimääräisen tarpeen alustemme kunnossapitoon ja toukokuussa oli välttämätöntä telakoida Gabriella. Alus oli yli kolme viikkoa poissa liikenteestä. Viking Cinderella ja Amorella liikennöivät poikkeavilla reiteillä tulojenmenetyksen minimoimiseksi. Sen lisäksi Amorellalla oli joulukuussa pieni pohjakosketus Långnäsin ulkopuolella. Alus telakoitiin Raumalla ja se oli poissa liikenteestä reilun viikon. Nämä ennakoimattomat telakoinnit ovat vaikuttaneet vuoden tulokseen negatiivisesti.
Isabella myytiin huhtikuussa. Myynti oli suunniteltu osa Viking Gracen rahoitusta. Kokonaismyyntihinta oli noin 30 miljoonaa euroa ja myyntivoittoa syntyi noin 23 miljoonaa euroa.
Konsernilla on meneillään toimenpideohjelma toiminnan tehostamiseksi. Alueet, joita ohjelma ensi sijassa koskee, ovat polttoaineen kulutus, korjaus- ja kunnossapito sekä organisaatio. Yli kuusikymmentä prosenttia yksittäisten asiakkaiden matkavarauksista tapahtuu internetin kautta. Vuoden aikana pidettiin YT-neuvotteluja yksittäisten asiakkaiden matkavarausyksiköissä Tukholmassa ja Turussa. Puhelinvaraustoiminta järjestettiin uudelleen Ruotsissa ulkoiselle yhtiölle ja suomalaiset puhelut kohdistuvat nyt Tallinnan myyntipalveluun. Myös Helsingin Lönnrotinkadun matkamyymälä lakkautettiin.
Helmikuussa alkoivat YT-neuvottelut tavoitteena rekisteröidä Viking XPRS Viroon ja Rosella Suomeen. Nämä jatkuivat vuoden aikana ja koskivat noin 330 työntekijää. Viking XPRS:n vakinainen henkilöstö sai valita jatkaako töitä Ruotsin lipun alla liikennöivällä Viking Cinderellalla tai siirtyykö varustamon Suomen lipun alla liikennöiville aluksille. Syksyn aikana aloitettiin rekrytointiprosessi Viking XPRS:n miehittämiseksi virolaisten ehtojen mukaan.
Viking Gracen aloitettua reitillä Turku–Ahvenanmaa– Tukholma, Viking Linesta tuli kyseisen linjan markkinajohtaja 57,3 prosentin markkinaosuudella. Alus on saanut osakseen paljon huomiota medialta ja houkuttanut sekä päämarkkinoilta että muilta alueilta monta uutta matkustajaa. Asiakkaita miellyttää enssijaisesti palvelu laivalla ja aivan uudet konseptit. Kaasunkäyttö ja moderni design on herättänyt eniten huomiota medioissa.
Konserni vahvisti markkinaosuuttaan liikennöintialueella kaiken kaikkiaan 34,6 prosenttiin (33,9 %). Moni asia viittaa siihen, että kilpailutilanne Viking Linen liikennöintialueella tulee pysymään kovana kyllästyneillä markkinoilla, joissa jatkuva kasvu on alhaista.
Polttoainehinnat ovat vuoden aikana olleet korkealla, mutta vakaalla tasolla. Vuonna 2015, jolloin EU:n uusi rikkidirektiivi astuu voimaan, tulemme kohtamaan huomattavia taloudellisia haasteita. Direktiivi koskee konsernin kuutta alusta ja mitään lopullisia päätöksiä, miten tulemme täyttämään direktiivin vaatimukset, ei ole tehty. Alukset, lukuun ottamatta Viking Gracea, joka kulkee LNG:llä (Liquefied Natural Gas), tulevat aluksi ajamaan MGO:lla (kaasuöljyllä). Olemme hyvin tietoisia tarjolla olevista teknisistä ratkaisuista ja meillä on jatkuva dialogi eri toimittajien kanssa. Rikkipesurit tai niin sanotut scrubberit aiheuttaisivat olennaisia investointeja ja nykyisessä muodossaan ne eivät ole meille vakuuttava tai pitkäaikainen ratkaisu.
Haluan kiittää kaikkia Viikinkejä hyvästä työpanoksesta kuluneen vuoden aikana, joka on monella tavalla ollut vaikea. Osoittaa vahvuutta, että jaksaa taistella vallitsevissa vaikeissa olosuhteissa ja antaa asiakkaillemme erinomaista palvelua. Haluan myös kiittää yhteistyökumppaneitamme jatkuvasta hyvästä liikesuhteesta. Uudesta toimintavuodesta 2014 tulee haastava, mutta uskon Viking Linen pysyvän vahvana myös tämän vuoden aikana.
Mikael Backman Toimitusjohtaja
Olemme pohjoismainen yritys, joka yhdistää Itämerta ympäröivät maat harjoittamalla ympäristön kannalta kestävää, säännöllistä ja kannattavaa matkustaja- ja rahtiliikennettä.
Pyrimme tuottamaan kaikille asiakkaillemme ylivertaisia matkustuselämyksiä tarjoamalla risteilyjä sekä kokous- ja reittimatkoja matkakohteisiimme viihtyisässä ympäristössä. Haluamme myös olla houkutteleva työpaikka ja henkilöstöstämme huolehtiminen on toiminnallemme luonteenomaista.
Itämeri on meidän – meidän tulee olla ensisijainen valinta jokaisella markkina-alueella, jolla harjoitamme liikennöintiä.
Tarjoamme asiakkaillemme ylivertaisia matkustuselämyksiä – kohtaamme kaikki asiakkaamme arvostavasti, huolehtivasti ja ystävällisesti. Asiakaskohtaamisissa henkilöstömme antaa aina vähän enemmän.
Olemme edelläkävijöitä asiakaselämysten kehittämisessä – kehittämällä tuotteita, konsepteja ja palveluja jatkuvasti pysymme markkinoiden ja kysynnän kehityksen vauhdissa.
Seuraavat periaatteet ovat pitkän aikavälin, yleisiä ja suuntaa-antavia periaatteita siitä miten työskentelemme ja mihin keskitymme. Koko henkilöstömme on tunnettava nämä periaatteet, ja kaikki yhtiössä tehtävät päätökset tehdään niitä noudattaen.
Tuotamme asiakkaillemme houkuttelevia ja edullisia (eniten vastinetta rahalle) elämyksiä suurina volyymeina, kuitenkin niin, että he tuntevat saavansa henkilökohtaista palvelua. Täytämme laivat oikeanlaisella asiakasrakenteella parhaaseen mahdolliseen hintaan.
Harjoitamme yritystoimintaa mahdollisimman kustannustehokkaasti, niin että tuotekehitys ja asiakkaiden elämykset voidaan kuitenkin taata. Kustannuksia täytyy vähentää, jotta pystymme kilpailemaan yhä kovenevilla markkinoilla.
Tarjoamme aina parasta mahdollista palvelua, joka ylittää joka tilanteessa asiakkaidemme odotukset. Meidän on tarjottava erittäin hyviä matkustuselämyksiä valituilla laatualueilla: ystävällinen asiakaspalvelu, puhtaus, hyvä ruoka, tasokas viihde ja houkuttelevat ostosmahdollisuudet sekä turvallisuus ja järjestys laivalla. Meidät pitää tunnistaa laadusta myös yksityiskohdissa.
Tavoitteemme on tehdä tavaramerkistämme entistä houkuttelevampi samalla kun erottaudumme kilpailijoista, minkä tuloksena laajempi asiakasryhmä on kiinnostunut tuotteistamme.
Markkinoimme kaikkia tuotteitamme nykyaikaisella tavalla sekä uusille että olemassa oleville asiakkaille markkina-alueillamme sekä kehitämme ja markkinoimme aktiivisesti tuotteitamme strategisilla kansainvälisillä markkinoilla. Samalla hinnoittelemme tuotteemme oikein suhteessa tekemiimme investointeihin.
Motivoimme ja koulutamme henkilöstöä niin, että voimme yhdessä saavuttaa yhtiön tavoitteet ja saamme aikaan toivotun tuloksen. Tavoitteenamme on motivoitunut henkilöstö ja pätevä johto, jolle yhtiön arvot ovat näkyvästi esillä päivittäisessä toiminnassa. Johdon tulee vastata, kommunikoida, motivoida ja viedä tulokset läpi organisaatiossaan.
Keskitymme jatkuvasti tuloksiin, volyymeihin, tuottoihin ja kustannuksiin. Hyvä kannattavuus hyödyttää kaikkia!
Työskentelemme yhdessä. Meillä on yhteinen visio. Tavoittelemme hyvää johtamista motivoimalla, kommunikoimalla, määrittämällä vastuut, delegoimalla, antamalla palautetta sekä seuraamalla.
Ylitämme asiakkaiden odotukset erityisellä ystävällisyydellä, palvelulla ja huomaavaisuudella. Tämä antaa valtavan paljon, mutta ei maksa mitään.
Teemme aloitteita ja olemme innovatiivisia sekä otamme vastuuta tuotteemme, kannattavuutemme ja prosessiemme parantamiseksi.
Kommunikoimme avoimesti ja olemme valmiita sekä antamaan että ottamaan vastaan toimintaamme koskevaa palautetta. Olemme kaikissa tilanteissa lojaaleja yhtiötä kohtaan. Noudatamme sisäisiä sääntöjä ja toimintatapoja.
Viking Line harjoittaa säännöllistä matkustaja- ja rahtiliikennettä seitsemällä aluksella pohjoisella Itämerellä. Laivaston uusin alus on Viking Grace, joka toimitettiin STX Finland Oy:n telakalta 10. tammikuuta 2013.
vuosikertomus 6
Toimintavuoden aikana Viking Line kuljetti yhteensä 6 533 650 matkustajaa liikennöintialueellaan Suomi–Ruotsi ja Suomi/Ruotsi–Baltia. Matkustajista 55,4 prosenttia oli Suomesta, 31,8 prosenttia Ruotsista ja 12,8 prosenttia muista maista.
Reitillä Turku–Maarianhamina / Långnäs–Tukholma liikennöivät sisaralukset Amorella ja Isabella 15. tammikuuta 2013 asti, jolloin uudisrakennus Viking Grace korvasi Isabellan kyseisellä reitillä.
Viking Gracen liikennöinnin alku oli vuoden ehdoton kohokohta Turun-reitillä, kuten koko Viking Linella. Alus sai erittäin positiivisen vastaanoton sekä lehdistöltä että yleisöltä. Viking Line sai esitellä aluksen, jossa on uudenlaisia konsepteja koskien designia, ajotekniikkaa ja aktiviteettejä laivalla. Monipuolinen ravintola- ja viihdetarjonta sekä korkeatasoiset hytit ovat kohottaneet koko elämystoimialaa.
Turun-linjalla on mahdollista tehdä sekä vuorokausiristeilyjä että lyhyempiä päiväristeilyjä, jolloin alusta vaihdetaan Maarianhaminassa. Vuorokausi- ja päiväristeilyt ovat kummatkin olleet suosittuja Viking Gracella ja mahdollisuus kokea kaksi alusta yhdellä päiväristeilyllä on tehnyt tuotteesta entistä suositumman.
Reittimatkustajat, toisin sanoen asiakkaat, jotka matkustavat reittiliikenteessä usein henkilöauton kanssa, ovat risteilymatkustajien ohella suuri osa linjan matkustajista. Monet lapsiperheet matkustavat Ruotsista Turkuun ja kesäkauden aikana houkuttelevat määränpäät maissa, kuten Muumimaailma, JukuParkki ja kylpylähotelli Caribia.
Amorella telakoitiin 16. tammikuuta ja se palasi linjalle 11. helmikuuta. Telakointikauden aikana Isabella toimi korvaavana aluksena. Amorellan konferenssiaula ja leikkihuone uusittiin, minkä asiakkaat ottivat hyvin vastaan.
Amorellan saunaosaston yhteydessä olevan span avajaiset pidettiin vuoden 2013 aikana. Sen lisäksi Amorellalla esiteltiin Itämeren ensimmäinen taikabaari, jossa taikuri viihdyttää lapsia ja aikuisia viikonloppuisin erityisellä alueella buffetravintolassa. Toinen uutuus, joka lanseerattiin, oli Afternoon Tea, jolloin nautitaan saariston panoraamanäköalasta yhdessä kuohuviinin, vastakeitetyn teen, voileipien, skonssien ja leivonnaisten kera.
Isabella myytiin Hansalink Limited:lle 22. huhtikuuta 2013. Amorella liikennöi kaudella 30. toukokuuta – 7. kesäkuuta korvaavana aluksena Gabriellan telakoinnin aikana linjalla Helsinki–Maarianhamina– Tukholma, samalla kun Viking Cinderella asetettiin Amorellan sijaan linjalle Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma. Amorellalla oli 14. joulukuuta pieni pohjakosketus ja se oli korjausten vuoksi poissa liikenteestä 22. joulukuuta asti.
Viking Cinderella tekee vuorokausiristeilyjä Tukholman ja Maarianhaminan välillä ja tarjoaa aidon viihdetuotteen, jossa vieraiden elämykset ovat keskipisteessä. Aluksen sydän on vauhdikas kolmikerroksinen yökerho. Aluksella on taxfree-myymälän, konferenssin ja eri ravintoloiden lisäksi spa-osasto, jossa tarjotaan monilukuisten terapeuttisten hoitojen lisäksi sparituaaleja, saunomista sekä rentoutumista lepohuo-
neessa. Viking Cinderellan tyypillinen vieras asuu Ruotsissa ja tulee risteilylle nauttimaan ruoasta, juomasta ja viihteestä, mikä myös välillä yhdistetään konferenssiin.
Vuoden 2013 aikana panostettiin paljon Viking Cinderellan viihdeviikkoon, jolloin jokaisen viikonpäivän tarjonta sopeutettiin vastaamaan vielä paremmin kohderyhmän tarpeita. Maanantaisin on suurorkestereiden ilta, tiistaisin ja keskiviikkoisin soittavat Ruotsin parhaimmat tanssiorkesterit. Torstaisin Mikael Rickfors ja Mats Ronander ovat olleet useilla lähdöillä yökerhon isäntinä yhdessä kuuluisten vierasartistien kanssa. Perjantain ja lauantain suosittu viihdekonsepti tuotettiin yhteistyössä 2E Groupin kanssa, joka hoitaa muun muassa Tukholman keskikaupungilla sijaitsevia show- ja yökerhoravintoloita Wallmansia ja Golden Hitsiä. Yhdessä heidän kanssa on lanseerattu uusi Golden Hits goes Party -konsepti, jolloin viihdeartistit ja DJ varmistavat, että yökerho tarjoaa korkealuokkaisen viihde-elämyksen ja että Viking Cinderellan tanssilattia pysyy Itämeren kuumimpana.
Toimintavuoteen laivalla kuului myös maailman suurimmat kelluvat viskimessut, aivan omaa luokkaa olevan tanssiorkesteriviikon sekä 20 koko aluksen charter -risteilyä. Kesän aikana tehtiin myös kaksi risteilyä Tukholman ja Riian välillä sekä kaksi risteilyä Tukholman, Riian ja Visbyn välillä. Alus liikennöi kaudella 30. toukokuuta – 7. kesäkuuta Amorellan sijasta linjalla Turku–Maarianhamina / Långnäs–Tukholma. Viking Cinderella viihdytti 14. joulukuuta 2013 alkaen Suomen markkinoita Helsingin ja Tallinnan välisillä risteilyillä 7. tammikuuta 2014 asti. Tähän liikenteeseen tuli tauko vuodenvaihteessa, jolloin alus teki varustamon kaikkien aikojen ensimmäisen risteilyn Venäjän markkinoilla neljäpäiväisen Pietarista alkaneen charterin muodossa.
Vuosi 2014 alkaa telakointikaudella, jolloin Viking Cinderellan yökerho muutetaan täysin uudeksi areenaksi, joka mahdollistaa uusia viihdekonsepteja vielä suuremmalla tanssilattialla ja uudella näyttämöllä. Sen lisäksi luodaan kaksi uutta ravintolaa ja spa-osastolla esitellään Itämerelle ainutlaatuinen konsepti.
Gabriella ja Mariella liikennöivät linjalla Helsinki– Maarianhamina–Tukholma, joka yhdistää kaksi pohjoismaista pääkaupunkia. Yli puolet linjan matkustajista on risteilymatkustajia. Suurin osa linjan matkustajista on kotoisin Suomesta.
Yhteen risteilyyn sisältyy kaksi yötä merellä ja kokonainen päivä maissa, joissa kiertoajeluja ja muita matkakohteita voi varata samanaikaisesti risteilyä varattaessa. Pääosa matkustajista haluavat käydä ostoksilla maissa ja kokea kaupungin omin päin. Käynti eri maissa olevissa nähtävyyksissä ja museoissa on myös suosittua, kuten myös vierailu Tukholman Gröna Lundin ja Helsingin Linnanmäen huvipuistoissa. Viking Line tarjoaa kummassakin pääkaupungissa useita hotellipaketteja yhteistyössä suosituimpien hotellien kanssa.
Matkustaessa Gabriellalla tai Mariellalla on runsaasti aikaa käydä ostoksilla aluksen hyvin varustetuissa myymälöissä sekä nauttia ateriasta joissain aluksen ravintoloissa. Kummatkin alukset tarjoavat Travel Span rentouttavia hoitoja, kuten hierontaa, kasvohoitoja ja manikyyriä. Yökerhon viihdetarjonta on kansainvälistä useilla näytöksillä ja orkestereilla joka ilta. Pubeista tai baarialueilta on tapana kuulla trubaduurin tai pianistin säveliä.
Gabriella telakoitiin 15. toukokuuta 2013 ja se palasi reitille 7. kesäkuuta. Amorella asetettiin linjalle sijaiseksi kaudella 30. toukokuuta – 7. kesäkuuta. Gabriellan suunnittelemattoman telakoinnin aikana muun muassa konferenssin aula sai kasvojenkohennuksen.
Viking XPRS liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä neljällä päivittäisellä lähdöllä. Alus, joka rakennettiin vuonna 2008, tarjoaa nopean matkan kahden pääkaupunkien välillä. Aluksen ravintoloissa on monta istumapaikkaa ja kassaa, mikä mahdollistaa nopean tarjoilun ja hyvän palvelun suurelle määrälle asiakkaita lyhyen merimatkan aikana. Myymälätoiminta tarjoaa matkustajille palvelukonseptit Pre Order sekä Drive-In autokannella. Tanssiravintola tarjoaa elävää musiikkia sekä päiväs- että ilta-aikaan.
Lähes puolet Viking XPRS:n matkustajista ovat yksittäisiä asiakkaita, jotka matkustavat reittiliikenteessä ja melkein yksi kolmasosa asiakkaista ovat
| Matkustajamäärät | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Turku–Ahvenanmaa–Tukholma | 2 092 897 | 1 747 874 |
| Tukholma–Maarianhamina | 840 089 | 909 000 |
| Helsinki–Maarianhamina–Tukholma | 1 068 537 | 1 117 282 |
| Suomi/Ruotsi-Baltia | 1 872 850 | 1 847 691 |
| Maarianhamina–Kapellskär | 659 277 | 728 056 |
| YHTEENSÄ | 6 533 650 | 6 349 903 |
yksittäisiä risteilymatkustajia. Enemmän kuin puolet aluksen matkustajista on Suomesta.
Ne matkustajat, jotka astuvat maihin Tallinnassa, voivat valita suuresta valikoimasta Viking Linen yhteistyöhotelleista eri paikkakunnilla Virossa. Spa-hoidot, kiertoajelut ja ostoksilla käynti ovat suosittuja aktiviteettejä maissa.
Viking Linen liikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä lisättiin väliaikaisesti 14. joulukuuta 2013 ja 7. tammikuuta 2014 välisenä aikana, kun Viking Cinderella asetettiin linjalle risteilyliikenteeseen.
Viking XPRS:n telakoinnin aikana tammikuussa 2014 aluksen istumapaikkoja lisätään ja telakoinnin yhteydessä alus vaihtaa Ruotsin lipusta Viron lippuun.
Rosella, joka liikennöi linjalla Maarianhamina–Kapellskär, tarjoaa nopean, joustavan ja edullisen ylityksen Ruotsin ja Ahvenanmaan välillä. Rosella on myös 2-2,5 tunnin matkustusaikansa ansiosta erinomainen vaihtoehto päiväristeilyille sekä ryhmille että yksittäisille matkustajille, jotka ottavat liityntäbussin useilta paikkakunnilta Kapellskärin satamaan.
Rosellalla tarjotaan ostoksien ohella päivittäin eri-
tyyppistä viihdettä. Aluksen omien risteilyisäntien lisäksi matkustajia viihdyttää useina päivinä kuukaudessa arvostettuja muusikkoja ja tanssiorkestereita, joilla on usein paikallisia siteitä Uplantiin tai Ahvenanmaalle.
Noin 60 prosenttia Rosellan asiakkaista matkustavat reittiliikenteessä, samalla kun noin 40 prosenttia matkustajista on päiväristeilijöitä, ryhmämatkustajia tai konferenssivieraita. Yli puolet matkustajista on Ruotsista ja jäljellä olevasta osasta suurin osa on Ahvenanmaalta.
Rosellan Viking Line Quality Outletin avajaiset pidettiin vuoden 2013 aikana. Outletkaupassa suosittujen merkkien muotia, kenkiä ja laukkuja tarjotaan hintoihin, jotka ovat huomattavasti alhaisemmat kuin maissa. Rosellalla oli liikennöintitauko 7. tammikuuta 2013 alkaen ja se palasi liikenteeseen 15. helmikuuta.
Rosellan vuoden 2014 uuden aikataulun fokuksena on jatkuvuus, lyhyet talvitauot sekä pysyvät vuorot viikon kaikkina päivinä. Aluksen liikennöintitauon yhteydessä tammikuussa 2014 alus vaihtaa Ruotsin lipusta Suomen lippuun.
Viking Line tarjoaa rahtiasiakkailleen merikuljetus-, ahtaus- ja huolintapalveluja liikenteessä Suomi–Ahvenanmaa–Ruotsi sekä Suomi–Viro. Tiheät lähdöt, nykyaikaiset alukset ja pätevä henkilöstö sekä maissa että merellä myötävaikuttavat täyttämään kuljetusyritysten tarpeet.
Viking Line kuljetti toimintavuoden aikana yhteensä 119 704 lastiyksikköä (116 906). Volyymit Helsingin ja Tallinnan välisillä rahtimarkkinoilla vähenivät 3,8 prosentilla, mutta Viking Linen rahtimarkkinaosuus linjalla laski vain vähäisesti. Linjan erittäin korkea kapasiteetin käyttö vaikeuttaa konsernin rahtimäärien lisäämistä. Kokonaismäärät olivat lähes muuttumattomat Suomen ja Ruotsin välisillä rahtimarkkinoilla. Viking Line pystyi kuitenkin lisäämään markkinaosuuttaan Viking Gracen aloitettua linjalla Turku–
Ahvenanmaa–Tukholma isolla nykyaikaisella autokannellaan.
Viking Linen kaikkien päälinjojen lastattujen ja tyhjien yksiköiden liikennetasapaino muuttui vuoden aikana. Tyhjien yksiköiden määrät lisääntyivät Suomeen päin menevässä liikenteessä, samalla kun ne vähentyivät vastakkaiseen suuntaan. Yksiköt ilman kuljettajaa Viking Linen aluksilla vähentyivät toisena peräkkäisenä vuonna.
Matkustaja- ja rahtitoiminnan lisäksi konserni ylläpitää Park Alandia Hotellia Maarianhaminassa. Hotelli on kokonaan Viking Linen omistuksessa ja työllistää keskimäärin 15 henkilöä. Hotellissa on 79 kahden hengen huonetta sekä kokoustilat jopa 100 henkilölle. Hotellissa on myös sauna- ja allasosasto sekä pubi ja 56-paikkainen ravintola, joiden toiminnasta vastaa ulkopuolinen ravintoloitsija.
Konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Viking Line Buss Ab, joka harjoittaa linja- ja tilausliikennettä kolmellatoista linja-autolla. Yhtiöllä on keskimäärin 21 työntekijää.
Viking Line välittää ympäristöstä ja harjoittaa matkustaja-alusliikennettä ympäristön huomioon ottavalla tavalla. Pitkäjänteisellä ja aktiivisella toiminnallaan varustamo on kehittänyt ympäristötyötä, joka ulottuu laajemmalle kuin mitä määräykset edellyttävät.
Konsernin pääkonttori, tytäryhtiö Viking Line Buss Ab sekä kaikki alukset ovat ympäristösertifioituja ISO 14001 -standardin mukaisesti. Tämän lisäksi Viking Linen organisaatio ja kaikki alukset ovat sertifioituja ISMkoodin mukaisesti (International Safety Management, vaatimuksia turvallisuusorganisaatiosta ja saastuttamisen ehkäisemisestä).Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Ympäristönsuojelussa kattavin kansainvälinen yleissopimus on MARPOL 73/78 (The International Convention for the Prevention of Pollution from Ships), jonka on laatinut YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization).
Varustamon ympäristötyö keskittyy aluksiin, joilla saavutetaan suurin ympäristöhyöty.
Rikkiyhdistepäästöjen (SOx) vähentämiseksi Viking Linen aluksilla käytetään ainoastaan matalarikkistä 0,5 painoprosenttia rikkiä sisältävää öljyä, paitsi Viking Gracella, jolla käytetään LNG:tä. LNG ei sisällä rikkiä. Alle 0,1 painoprosenttia rikkiä sisältävää dieselöljyä käytetään kuitenkin apupolttoaineena maakaasun sytyttämiseksi moottorissa.
MARPOL 73/78 liitteen mukaisesti 1. heinäkuuta 2010 voimaan astuneen rajoituksen mukaan Itämerellä käytettävässä dieselöljyssä ja raskaassa polttoöljyssä rikkipitoisuus ei saa ylittää 1,0 painoprosenttia. Viking Linen aluksissa ollaan siten reilusti alle raja-arvon. Vuonna 2015
voimaan tulevassa EU:n uudessa rikkidirektiivissä raja-arvo on tiukennettu 0,1 painoprosenttiin. Viking Line on aloittanut valmistelutyöt kohdatakseen uudet vaatimukset.
Kaikissa Viking Linen aluksissa, jotka viipyvät satamassa yli kaksi tuntia, käytetään koko satamassa oloajan dieselöljyä, jonka rikkipitoisuus ei ylitä 0,1 painoprosenttia.
Typpioksidipäästöjen vähentämiseksi varustamon kahdessa aluksessa käytetään eri päästöjä vähentäviä teknisiä ratkaisuja. Yhteen alukseen on asennettu katalysaattorit ja toiseen alukseen Humid Air Motor -tekniikka (HAM). HAM on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen menetelmä, joka vähentää typpioksidipäästöjä laskemalla moottoreiden palamislämpötilaa. Lämpötilaa lasketaan lisäämällä palamisprosessiin höyrystettyä merivettä.
Kaksi varustamon alusta saa sähkönsä maista ollessaan satamassa päivän yli Helsingissä ja Tukholmassa. Sähkönsaanti maista vähentää ilmansaasteiden päästöjä sekä mottoreiden melua satamassa ja sen lähialueilla.
Varustamolla on sisäinen ohjelma pakokaasupäästöjen vähentämiseksi. Ohjelman puitteissa alusten käyttöhenkilökunta ja varustamon tekninen osasto työstävät keinoja operoida aluksia polttoainetaloudellisesti.
Aluksilla muodostuu pääasiassa kahta erityyppistä jätevettä: harmaata vettä, eli suihku- ja muuta pesuvettä, sekä mustaa vettä, eli jätevettä käymälöistä. Konehuoneissa syntyy öljypitoista vettä, eli pilssivettä.
Sukeltajat harjaavat alusten pohjaosat monta kertaa vuodessa. Kaikki kasvillisuus, joka irtoaa pohjaosista harjauksen yhteydessä, kerätään erilliseen säiliöön, joka sitten viedään maihin edelleen käsiteltäväksi.
Viking Linen alukset eivät päästä jäte- eikä pilssivesiä mereen. Kaikki käytetty vesi pumpataan maihin ja näin pienennetään Itämeren kuormitusta. MAR-POLin mukaan mustan- ja pilssiveden päästäminen mereen on sallittua, mikäli tietyt vesille asetetut kriteerit täyttyvät. Harmaan veden päästöä mereen ei säännellä lainsäädännöllä.
Viking Line tuo kaikki jäte- ja pilssivetensä maissa toimivien puhdistuslaitosten käsiteltäviksi, mikä ylittää sääntöjen vaatimukset.
Ympäristölle haitallisia pohjamaaleja ei käytetä, vaan sukeltajat harjaavat alusten pohjaosat monta kertaa vuodessa. Kyseinen työ esiteltiin tiedotusvälineille Helsingissä toukokuussa 2013. Kesästä 2013 alkaen käytetään uudenaikaista harjausmenetelmää, joka on DG-Diving Groupin kehittämä ja patentoima. Uusi menetelmä merkitsee, että kaikki kasvillisuus, joka irtoaa alusten pohjaosista harjauksen yhteydessä, kerätään erilliseen säiliöön, joka sitten viedään maihin edelleen käsiteltäväksi.
Säännöllisin sisäisin tarkastuksin varmistetaan, että Viking Line täyttää ympäristösertifioinnin vaatimukset. Tämän lisäksi Det Norske Veritas suorittaa vuosittain
ulkoisia tarkastuksia, joiden kohteena on varustamon ympäristöjohtamisjärjestelmä ja joiden päämääränä on todentaa, että asetettuja tavoitteita noudatetaan. Ruotsin ja Suomen liikenneviranomaiset tarkastavat lisäksi säännöllisesti ISM-koodin alaisia ympäristö- ja turvallisuustoimintoja.
Viking Line Abp osallistuu aktiivisesti Itämeren pelastamiseen toimimalla Baltic Sea Action Groupin (BSAG) tukijana ja yhteistyökumppanina. Yhteistyö käsittää Baltic Sea Action Planin, Helsinki-komission Itämereen kohdistuvan uuden toimintasuunnitelman, tavoitteiden mukaisia käytännön projekteja.
Viking Grace on kokoluokassaan maailman ensimmäinen matkustaja-alus, joka käyttää polttoaineenaan LNG:tä, Liquefied Natural Gas. Maakaasu aiheuttaa olennaisesti vähemmän vahingollisia päästöjä. Typpipäästöt ja vahingolliset hiukkaset vähenevät 85 prosentilla ja kasvihuonekaasut 15 prosentilla. Rikkipäästöjä ei käytännössä ole lainkaan.
Aluksen hydrodynaamisesti optimoitu runko ja tehokas ajotekniikka tuovat mukanaan suuria energiavoittoja. Tehokkaat ilmanvaihtolaitteet, joiden ilmanvaihto vaihtelee vallitsevien ulkoisten ja sisäisten olosuhteiden mukaan, lisäävät säästöjä. Muut tekijät, jotka antavat korkean energiatehokkuuden, ovat ilmastoinnista ja moottoreiden jäähdytysvedestä kierrätetty lämpö, keittiöiden moderni valvontatekniikka, ikkunoiden korkea eristetaso ja aluksen kevyet rakenteet. Aluksen valaistukset koostuvat suureksi osaksi LED-tekniikasta. Tekniikkaa käytetään kaikissa viihteen valotehosteissa sekä 90 % aluksen yleisten tilojen valaistuksissa.
Pakokaasua johtaviin putkiin on asennettu äänenvaimentimet, mikä antaa alukselle alhaiset melutasot.
Viking Gracelle myönnettiin ensimmäinen palkinto vasta perustetussa Baltic Sea Clean Maritime Awardsissa. Palkinnon jakoi Euroopan unionin merenkulun lähettiläs, entinen liikenneministeri Kurt Bodewig Saksasta.
Laivan runko minimoi aaltoja ja se on pitkän kehitystyön tulos.
Viking Gracelle myönnettiin ensimmäinen palkinto vasta perustetussa Baltic Sea Clean Maritime Awardsissa. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa 11. marraskuuta 2013 4th Annual Forum of the EUSBSR (EU Strategy for the Baltic Sea Region) -konferenssin yhteydessä Vilnassa Liettuassa. Viking Grace sai ensimmäisen palkinnon kategoriassa Tekniikka, ajotekniikka ja moottorit. Palkinnon jakoi Euroopan unionin merenkulun lähettiläs, entinen liikenneministeri Kurt Bodewig Saksasta.
ympäristölaatu kategoriassa, koska alus on ensimmäinen kaukoliikenteen alus, joka on varustettu kahta polttoainetta (kaasua ja dieseliä) käyttävillä moottoreilla ja koska aluksessa on to-
teutettu monta energiaa säästävää ratkaisua. Ulkopuolen suunnittelu kategoriassa palkittiin LNG-säiliöt ja pieni savupiippu, muonituslogistiikka sekä innovatiivinen sisustussuunnittelu.
Jo vuonna 2012 Viking Linelle myönnettiin Tukholman sataman ympäristöpalkinto, Stockholms Hamnars Miljöboj 2012, koska varustamo oli rakentanut kokoluokassaan maailman ensimmäisen matkustaja-aluksen, joka käyttää polttoaineenaan LNG:tä ja samalla varustamo on kehittänyt useita ainutlaatuisia ja innovatiivisia ympäristöratkaisuja Viking Gracelle.
| AVAINLUKUJA | 2013 | 2012 | ||
|---|---|---|---|---|
| Matkustajia | 6 533 650 | 6 349 903 | ||
| Henkilöautoja | 603 696 | 613 078 | ||
| Rahtiyksikköä | 119 704 | 116 906 | ||
| Kokonaismatka (tkm) | 1 126 | 1 146 | ||
| Resurssikulutus | ||||
| Öljy (m3 ) |
92 886 | 111 124 | ||
| Voiteluöljy (m3 ) |
700 | 765 | ||
| Urea (m3 ) |
509 | 338 | ||
| Makea vesi (m3 ) |
337 668 | 349 533 | ||
| LNG (tonnia) | 12 588 | 0 | ||
| Päästöt (tonnia) | ||||
| Typpioksidit (NOx) | 3 559 | 4 919 | ||
| Rikkioksidit (SOx) | 439 | 566 | ||
| Hiilidioksidit (CO2 ) |
316 225 | 348 620 | ||
| Jätteet (tonnia) | ||||
| Poltettava kiinteä jäte | 2 667 | 1 765 | ||
| Kaatopaikkajäte | 587 | 1 309 | ||
| Kierrätettävä jäte | 1 345 | 1 430 | ||
| Biojäte | 722 | 311 | ||
| Ongelmajäte | 95 | 78 | ||
| Jätevedet maihin (m3) | ||||
| Harmaa- ja mustavesi | 300 488 | 311 814 | ||
| Pilssivesi | 8 631 | 10 211 | ||
| Jäteöljy (m3) | 2 531 | 2 490 |
Ympäristö on otettu huomioon myös laivojen asiakaspalvelussa käyttämällä muun muassa luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia ja omaan lasipulloon pullotettua vettä.
Viking Line valitsee luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia pyrkiessään tekemään ympäristötietoisia hankintoja. Laivoilla tarjottavaa kalaa hankkiessaan Viking Line noudattaa Ruotsin Miljöstyrningsrådetin luetteloa kestävistä kalakannoista.
Alusten Food Garden -ravintoloissa ei enää tarjota pöytävesiä muovipullossa. Sen sijaan tarjoillaan erityispuhdistettua hanavettä, joka pullotetaan ympäristöystävälliseen ja kierrätettävään lasipulloon. Ympäristöetuja on useita – vesipullojen kuljetustarve pienenee, samoin kuin kertakäyttöpullojen jätemäärä.
Siivouksessa sovelletaan erilaisia ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Laivoilla käytetään erityistä annostelulaitetta, joka sekoittaa pesuainetiivisteen veteen etukäteen asetettujen kriteerien mukaisesti. Tarkan annostelun ansiosta vettä ja pesuainetta kuluu optimaalinen määrä aluksen hyttejä ja keittiöitä siivottaessa.
Mikrokuidusta valmistettujen siivousvälineiden käyttö vähentää pesuaineen ja veden kulutusta laivoilla.
Veden kulutuksen vähentämiseksi hanoihin ja suihkuihin on asennettu vettä säästävät suukappaleet. Nämä vähentävät veden virtausta vaikuttamatta käyttömukavuuteen. Myös alusten alipaine-vessat ja vedettömät pisoaarit vähentävät veden kulutusta.
Kemikaalien hankintaa ja käyttöä ohjaavat sisäiset ympäristövaatimukset. Luettelo varustamon sisäisesti hyväksymistä kemikaaleista tuotetaan keskitetysti. Ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja käytetään aina kun se on mahdollista.
Kaikki laivoilla syntyvä jäte kuljetetaan maihin kierrätettäväksi, uusiokäytettäväksi, poltettavaksi, kaatopaikalla käsiteltäväksi, kompostoitavaksi tai muulla tavoin loppukäsiteltäväksi hyväksytyllä vastaanottajalla. Viking XPRS:lle ja Viking Gracelle on asennettu laitteisto, joka mahdollistaa tehokkaan lajittelun ja biojätteen erilliskeräyksen. Mariellalla kaikki biojäte kerätään biojäteastioihin. Biojäte kuljetetaan tämän jälkeen mädätyslaitokseen biokaasun valmistamiseksi.
19 tonnia muovia, mikä vastaa 33 tonnin hiilidioksidisäästöjä (CO2 ) ja 175 560 km autolla ajamista moottoritiellä.
2 404 tonnia käytettyjä öljyjä, mikä vastaa 4 207 tonnin hiilidioksidisäästöjä (CO2 ) ja 22 381 240 km autolla ajamista moottoritiellä.
87 tonnia metallijätettä. Esimerkiksi säilykepurkkeihin käytettävän teräksen kierrätys säästää 75 prosenttia energiaa rautamalmin tuotantoon verrattuna.
3 tonnia alumiinia, mikä vastaa 30 tonnin hiilidioksidisäästöjä (CO2 ) ja 159 600 km autolla ajamista moottoritiellä.
474 tonnia lasipakkauksia.
Kun kierrätettyä lasia sulatetaan uudeksi lasiksi, käytetään 20 prosenttia vähemmän energiaa verrattuna siihen, että käytetään raaka-aineina hiekkaa, soodaa ja kalkkia. Lasipakkaukset voidaan kierrättää kuinka monta kertaa tahansa ilman, että laatu huononee.
622 tonnia paperija pahvipakkauksia. Kierrätyksen myötä tarve uusien puiden kaatoon vähenee. Tonni kierrätyspaperia vastaa suunnilleen 14 puuta. Paperia voidaan kierrättää noin seitsemän kertaa.
lViking Line on kierrätyksen kautta säästänyt ympäristöämme enemmän kuin 22 716 400 km:ä autolla ajaminen moottoritiellä kuormittaa ympäristöä.
l Materiaalien kierrätys säästää ympäristöä huomattavasti – lisääntyneen kierrätyksen myötä vähennämme vaikutustamme ilmastoon.
...vuonna 2013...
...Viking XPRS:ltä, Viking Gracelta ja Mariellalta on viety maihin biokaasutuotantoon 722 tonnia ruoanjätteitä, mistä saadaan 57 000 kuutiometriä biokaasua, mikä vastaa 64 000 litraa bensiiniä. Biokaasutuotanto ei lisää
ilmakehän hiilidioksidimäärää eikä pahenna kasvihuoneilmiötä. Tämän takia biokaasua kutsutaan hiilidioksidineutraaliksi.
...Viking Linen laivoilla on tarjoiltu 6 635 434 kuppia luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia. Luonnonmukaisessa viljelyksessä pavut saavat kasvaa satoisassa biologisessa ympäristössä ilman lannoitteita, kemiallisia torjunta-aineita tai geenimanipulointia.
Tehokas ja menestyksekäs turvallisuustyö on perusedellytys kestävän liiketoiminnan harjoittamiseksi.
Tämän saavuttamiseksi vaaditaan hyvä turvallisuuskulttuuri, mikä on keskeinen käsite työssä onnettomuuksien ehkäisyssä ja niiden käsittelyssä, jos niitä kuitenkin sattuisi tapahtumaan. Pyrkimyksenämme on, että kaikki konsernissa myötävaikuttavat hyvään turvallisuuskulttuuriin, jotta voimme tarjota asiakkaillemme turvallisia ja luotettavia palveluja heidän matkustaessaan varustamon aluksilla, linja-autoilla tai heidän asuessaan hotellissamme. Pyrkimyksenämme on alituisesti parantaa turvallisuustyötä.
Turvallisuustyötä säännellään pääasiassa kansainvälisissä sopimuksissa, EU-lainsäädännössä sekä kansallisessa lainsäädännössä. YK:n merenkulkuelin IMO sekä EU-virasto EMSA ovat keskeiset merenkulkua sääntelevät elimet. Liikenteen turvallisuusvirastolla Suomessa ja Transportstyrelsenillä Ruotsissa on vastuu alusten ja varustamon konttoreiden valvonnasta säännöllisillä tarkastuksilla. Alusten ja maissa toimivan organisaation turvallisuustyötä ohjaa pääosin kaksi johtojärjestelmää, ISM ja ISPS. Järjestelmät käsittävät operatiivisia rakenneosia kuten organisaatiorakenne, vastuu, prosessit, suunnittelu, valvonta, poikkeamien raportointi, koulutus ja pätevyys, turvallisuusharjoituksia sekä alusten tehokkaan kunnossapidon. Niitä kehitetään jatkuvasti vuosittaisissa sisäisissä ja ulkoisissa tarkastuksissa esiin tulleiden tulosten perusteella.
Viking Line on vuonna 2013 kehittänyt ja toteuttanut uudistuneen kaikenkattavan maassa toimivan organisaation kriisien käsittelylle, jossa keskeinen kriisiorganisaatio on sijoitettu Maarianhaminaan ja paikallisiin kriisiorganisaatioihin Suomeen ja Ruotsiin.
Yhteistyössä ammattikorkeakoulu Aboa Maren kanssa ja kehityksen ansiosta, Viking Linella on nyt mahdollisuus käyttää huippumodernia simulaattorilaitosta komentosillan päällystön jatkokoulutukseen turvallisessa navigoinnissa.
Kaikki miehistön jäsenet on vuoden aikana sertifioitu kansainvälisen sopimuksen, STCW:n uusien "Security Awareness"-vaatimusten mukaisesti.
Suomen, Ruotsin ja Viron valvontaviranomaiset ovat vuoden aikana tarkastaneet ja hyväksyneet Viking Linen vuodesta 1993 olemassa olevan ISM-koodin mukaisen turvallisuusjohtojärjestelmän. Uusi hyväksyntä on saatu seuraavaksi 5 vuodeksi.
| IMO | International Maritime Organization |
|---|---|
| EMSA | European Maritime Safety Agency |
| ISM | International Safety Management |
| ISPS | International Ship and Port Facility Security Code |
| STCW | International Convention on Standards of Training, Certification and Watchkeeping for Seafarers |
Viking Line -konsernissa oli vuonna 2013 keskimäärin 3 104 työntekijää (3 014). Henkilöstöstä asui Suomessa 2 460 henkilöä (2 364). Ruotsissa asui 534 (552), Saksassa 2 (2) ja Virossa 108 (96) Viking Linen työntekijää.
Suurin osa Viking Linen työntekijöistä työskentelee laivoilla. Merihenkilöstön määrä oli 2 407 (2 299) ja maissa työskentelevän henkilöstön määrä 697 (715). Maissa työskentelevistä naisten osuus oli 66,0 % ja miesten 34,0 %, kun taas merihenkilöstöstä naisia oli 43,9 % ja miehiä 56,1 %.
Viking Linen pyrkimyksenä on tarjota aina parasta mahdollista palvelua ja ylittää joka tilanteessa asiakkaiden odotukset, etenkin alueilla ystävällinen palvelu, ehjä ja siisti kalusto, hyvä ruoka, tasokas viihde, houkuttelevat ostomahdollisuudet sekä turvallisuus ja järjestys laivalla. Ylimääräisen ystävällisyyden ja huolenpidon kautta yksittäinen asiakas saa kokea henkilökohtaista palvelua.
Viking Line pyrkii työnantajana motivoimaan ja harjoittamaan henkilöstöä siten, että yhdessä saavutetaan konsernin tavoitteet ja toivotut tulokset. Tavoitteena on motivoitunut henkilöstö ja pätevä johto, jossa yhtiön arvot ovat päivittäisen toiminnan perustana. Esimiesten tulee harjoittaa hyvää johtamista motivoimalla, kommunikoimalla, määrittämällä vastuualueita, delegoimalla, palautetta antamalla sekä seuraamalla.
Yhtiö arvostaa aloitekykyä ja innovaatiota sekä
sitä, että kaikki työntekijät haluavat olla mukana ja ottaa vastuuta Viking Linen tuotteiden kannattavuuden ja prosessien parantamiseksi. Tavoittelemme avointa kommunikaatiota, jossa työntekijät sekä antavat että saavat kritiikkiä toiminnasta. Odotamme työntekijöidemme olevan lojaaleja yhtiötä kohtaan kaikissa tilanteissa ja että Viking Linen toimintalinjoja ja sisäisiä sääntöjä noudatetaan.
Viking Line työskentelee järjestelmällisesti työympäristökysymysten kanssa. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus asetetaan suurimmalle etusijalle. Kaikkien esimiesten tulee huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja meidän tulee yhteisesti pyrkiä jatkuvaan parannukseen sekä ehkäistä kaikki mahdolliset vahingot. Niiden maiden työaikojen, työehtojen ja työehtosopimusten sääntöjä seurataan, joissa konserni toimii.
Viking Line kunnioittaa työntekijöiden oikeutta liittyä yhdistyksiin ja järjestöihin sekä ammatillisen järjestäytymisen oikeutta. Konserni korostaa samanarvoisuutta rekrytoinnissa, ammatillisessa kehittymisessä, uralla etenemisessä ja muussa yhteistoiminnassa. Kaikkia työntekijöitä ja -hakijoita kohdellaan asiallisten ja muodollisten vaatimusten mukaisesti. Ketään konsernissa työskentelevää ei saa syrjiä iän, sukupuolen, etnisen taustan, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen, toimintaesteen, poliittisen mielipiteen tai siviilisäädyn perusteella. Emme myöskään hyväksy minkäänlaista fyysistä, psyykkistä, sanallista tai seksuaalista häirintää.
Viking Linen aluksilla on 42 eri ammattiryhmää edustettuina. Työympäristönä alus on ainutlaatuinen: se on kuin pieni yhteiskunta omine voimalaitoksineen, palvelu- ja turvallisuusjärjestelyineen. Kaikilla työntekijöillä on tavanomaisten työtehtäviensä lisäksi erityisiä turvallisuustehtäviä. Työpäivät ovat vaihtelevia ja erinäköisiä riippuen siitä, millä linjalla on töissä.
"Työssäni keskitytään täysillä ensimmäisestä minuutista lähtien. Päivät ovat hieman erilaisia ollessani töissä LNG:llä kulkevalla aluksella verrattuna tavanomaiseen alukseen. Voi myös väittää, että yöunet ovat paremmat koska sänky on kiinnitetty runkoon, joka ei tärise eikä värise.
Ensimmäinen asia, jonka kohtaan tullessani tarkkailuhuoneeseen, on aamuvirkku vahdissa oleva koneenhoitaja, joka puhuu DECT -puhelimeen – modernin tyyppinen valmistelu STS-tankkausta varten. Koneenhoitajan lähdettyä LNG -tankkausasemalle otan vahtivuoron haltuuni, muun muassa pumpatakseni neljää eri lajista nestettä maihin ja kolmea alukseen.
Lähdön jälkeen Tukholmasta suoritamme sekä koneisiin että sisustukseen liittyviä huoltoja ja muutoksia. Viking Gracen saatua valtavaa huomiota koko maailmassa, monet uteliaat ihmiset haluavat kuulla esityksen tai tehdä
opintomatkan meille, ensi sijassa liittyen LNG:n käyttöön. Satamassa oloajan aikana Turussa huolletaan sellaisia laitteita, joita ei voi huoltaa matkan aikana. Sen lisäksi alukselle tulee mahdollisia huoltomiehiä tai uusia moottoreiden osia. Lähdön jälkeen houkuttelevat suihku ja mukava sänky."
DECT Digital Enhanced Cordless Telecommunications STS-tankkaus Ship-to-ship-tankkaus, tankkaus yhdestä aluksesta toiseen
kansikorjausmies, Amorella:
"Minulla on vaihteleva työ, jossa yksikään päivä ei ole samanlainen. Töitä on aamusta iltaan ja päivystyksiä joka toinen yö. Haluan mieluiten välttää asiakkaiden häiritsemistä, joten Turun-linjan lyhyiden satama-aikojemme aikana on paljon tekemistä.
Tässä työssä täytyy olla kätevä: hoidan kaikkea korttilukkojen paristojen vaihdosta vessojen tukkeutumisiin ja putkitöihin. Aamupäivä kuluu porealtaiden veden vaihdossa ja suodattimien puhdistamisessa sekä muissa samankaltaisissa tehtävissä. Loppupäivän aikana suoritetaan muun muassa korjaustöitä, sohvien kunnostusta, mattojen vaihtoa hyteissä sekä tarvittavien esineiden valmistamista. Tällä intensiivisellä reitillä aika ei koskaan tule pitkäksi."
varastomestari, Rosella:
"Työpäivä alkaa kello 06.30 niinä päivinä, jolloin saamme tavaratoimituksia, mikä tapahtuu joka toinen päivä hiljaisella kaudella ja tiistaista torstaihin sesonkiaikana. Muina päivinä työaika alkaa joskus kello 8–9 välillä.
Kun tavarat on poimittu ja tarkastettu, ne pitää rekisteröidä. Sen jälkeen on aamiaisen aika. Aamiaisen jälkeen tarkistamme uudet sähköpostit ja sen jälkeen jatkamme sekalaisilla tilauksilla, sisäisillä tilauksilla ja toimituksilla sekä vastaanotamme enemmän tavaroita.
Ajamme trukilla, korjaamme koodivirheitä, teemme koodimuutoksia ja laitamme uusia tuotteita järjestelmiimme. Järjestämme myös kuunvaihteessa uudet kampanjat, teemme krossilistoja ja varaston työvuorolistoja, tarkistamme tynnyrioluet ja annostelijat. Siinä välissä yritämme saada hieman aikaa ollaksemme myymälässä auttamassa vieraitamme. Tilaukset (viinat, makeiset, oluet, ruoat ja hajuvedet) vievät melko suuren osan päivästä. Koko varasto inventoidaan kolme kertaa vuodessa."
"Työt alkaa seitsemän maissa listojen valmistamisella siivousfirmoillemme, tavaratilauksilla sekä muilla hallinnollisilla töillä. Satamaan tulon jälkeen pääasiallisena tehtävänä on siivoustöiden valvonta. Satamassa oloajan aikana monta siivoojaa tulee laivaan sekä Helsingissä että Tukholmassa.
Suuri osa työajastani kuluu tietokoneen ääressä, suunnittelussa ja sähköposteihin vastailussa. Aikaa kuluu myös työtehtävien läpikäymiseen oman osaston henkilökunnan kanssa, mahdollisissa palavereissa sekä asiakaspalautuksiin vastaamiseen. Olen vastuussa siitä, että aluksella on riittävästi liinavaatteita ja pyyheliinoja sekä huolehdin työvaateasioista yhdessä työvaatevastaavan kanssa. On kyse huomattavista määristä liinavaatteita ja pyyheliinoja! Sen lisäksi minulla on läheinen yhteistyö yliperämiestemme, korjausmiestemme ja sähkömiestemme kanssa varsinkin, jos on kyse hytteihin liittyvistä korjauksista.
Laivan lähdettyä illalla alustavat listat lähetetään siivousfirmoille ja tarkistan seuraavan päivän työtilanteen. Työpäivä päättyy noin 19-aikoihin, mutta koska siivousosasto toimii 24-tuntia vuorokaudessa ja pelikenttänä on koko laiva, välillä työt kutsuvat myös myöhemmin.
Tämän lisäksi päivän aikana syntyy lukemattomia odottamattomia tilanteita, jotka pitää käsitellä. Yksikään päivä ei ole samanlainen!"
perämies, Viking XPRS:
"Perämiehen työpäivä rytmittyy aluksen satamassa käyntien ja merimatkojen mukaan. Satamassa ollessa komentosilta valmistetaan lähtökuntoon tulevaa merimatkaa varten. Satamasta lähtiessä hoidan perämiehenä aluksen ulkoista ja sisäistä radiopuhelinliikennettä.
Merimatkalla perämies ajaa alusta, mikä Helsinki–Tallinna linjalla tarkoittaa navigointia vilkasliikenteisen Suomenlahden sekä kapean Kustaanmiekan salmen läpi.
Satamaan saapuessa olen mukana töijäyksessä, eli aluksen kiinnitystyössä, ja lastin purku autonkannelta on myös vastuullani. Perämies pitää myös pelastusveneharjoituksia ja uusien työntekijöiden turvallisuusperehdytyksiä sekä huolehtii komentosillan ja turvalaitteiden kuntotarkastuksista.
Meitä on kaksi vahtiperämiestä aluksella ja vaihtelemme työtehtäviä ja ajovuoroja, jotta vireys säilyy koko ajan. Viihdyn erittäin hyvin työssäni komentosillalla. Intensiivisen laivaliikenteen ja usean satamakäynnin takia tällä linjalla riittää melua ja liikettä koko ajan.
risteilypäällikkö, Viking Cinderella:
"Olen ollut vakinainen työntekijä vuodesta 2001 lähtien. Risteilypäällikkönä olen aluksen palvelujohtoryhmän jäsen ja olen myös tärkeä osa aluksen turvallisuusorganisaatiota. Olen vastuussa viihde- ja pelitoiminnan johtamisesta, kehityksestä ja koordinoimisesta laivalla. Täällä meillä Cinderellalla tanssilattiat täyttyvät illasta iltaan suurien tähtien ja bilebändien musiikilla. Viihdepuolella tehtävänämme on varmistaa, että asiakkaat viihtyvät ja palaavat mielellään laivalle.
Työtehtäviini kuuluvat henkilöstöhallintoa ja henkilöstöoptimointia sekä ohjelmatarjonnan suunnittelua, artistit ja muusikot mukaan luettuna. Vastuualueisiini kuuluvat myös tulevien ohjelmakonseptien, erikoisristeilyjen, pelituotteiden ja pelitoiminnan kehittelyä. Erittäin jännittävä ja monipuolinen työ!"
"Hovimestarina Mariellalla teen päivän aikana töitä kahdessa erässä, ensin meriaamiaisella aamulla ja sitten buffetillallisella illalla. Aloitan päiväni aamulla kello 7 ja 8 välillä tarkistamalla että kaikki on kunnossa salissa ennen avaamista. Aamiaisen aikana otan vieraat vastaan.
Aamiaisen jälkeen menen konttoriin ja täytän illan vieraiden pöytänumerot ja mahdolliset illalliseen liittyvät toivomukset. Siten kaikki vieraat saavat jo lähtöselvityksessä pöytänumeronsa ja vahvistuksen siitä, että kaikki heidän toivomuksensa ovat hallinnassa. He välttyvät sitä paitsi jonottamiselta illalliselle. On tärkeää että vieraamme tuntevat itsensä tervetulleiksi.
Päivällä olen vapaalla. Silloin käytän tilaisuutta hyväkseni ja käyn salilla, uimahallissa, menen joogatunnille tai teen pitkän kävelylenkin. Tärkeintä on tehdä jotain, silloin jaksaa paremmin työvuorollaan. Mahdollisuus olla vapaalla päivisin on Helsingin-linjalla ainutlaatuinen etu, jonka haluan hyödyntää sataprosenttisesti.
Aloitan iltani kello 16 tarkistamalla, että henkilöstöni turvallisuusnumerot ovat kunnossa. Sillä on aina ensimmäinen prioriteetti. Sen jälkeen rekisteröin työtuntimme ja panen seuraavan päivän työjärjestyksen kuntoon. Jos joku henkilöstöstä aloittaa työvuoronsa samana päivänä, käymme aina yhdessä läpi mitä on tapahtunut heidän vapaalla viikollaan ja informoin heitä tarvittavista asioista. Ravintolan avattua kello 17.30 loppuiltani sujuu toivottamalla vieraamme tervetulleiksi ja auttamalla heitä mahdollisten kysymysten tai toiveitten kanssa. Ennen sulkemista käyn myös läpi sähköpostini ja hoidan tarpeelliset asiat."
Emoyhtiö Viking Line Abp on noteerattu 5. heinäkuuta 1995 lähtien NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä. Konserniin kuuluvat Viking Linen täydessä omistuksessa olevat tytäryhtiöt Viking Line Skandinavien AB tytäryhtiöineen, Viking Rederi AB, OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä Viking Line Buss Ab. Viking Line Abp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15. kesäkuuta 2010 julkaisemaa "Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance)".
Viking Line on julkaissut listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisen, arvopaperimarkkinalain 7. luvun 7 §:n tarkoittaman liikkeeseenlaskijan hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen (Corporate Governance Statement) internetsivuillaan osoitteessa www.vikingline.com.
Viking Line Abp on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Suomessa ja joka toimii Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksensä mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät valtaansa.
Viking Line Abp:n kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiöllä oli 31. joulukuuta 2013 3 070 osakkeenomistajaa.
Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa edellisen tilivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta, yhtiön voittovarojen tai tappion käyttämisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsee niin ikään hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heidän palkkioistaan.
Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous pidetään Maarianhaminassa ennen kesäkuun päättymistä. Edellinen varsinainen yhtiökokous pidettiin 19. huhtikuuta 2013. Kokousta koskevat tiedot ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla. Seuraava varsinainen yhtiökokous pidetään 16. huhtikuuta 2014.
Yhtiökokouskutsu julkaistaan kuulutuksena yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä. Kutsu julkaistaan myös yhtiön internetsivuilla. Kutsu on annettava aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.
Yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden lisäksi kokouskutsussa on mainittava hallituksen tiedossa olevat ehdokkaat hallitustehtäviin. Tämä edellyttää, että ehdokkaat on nimennyt hallitus tai osakkeenomistajat, jotka yhdessä edustavat vähintään 10 %:a osakkeista, ja että ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtävään. Lisäksi on esitettävä ehdotus tilintarkastajaksi.
Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten enemmistön ja ensimmäistä kertaa hallitukseen ehdolla olevien henkilöiden tulee olla läsnä yhtiökokouksessa.
Lisätietoja yhtiökokouksesta sekä yhtiön yhtiöjärjestys on saatavilla yhtiön kotisivuilla.
Yhtiön johdon muodostavat hallitus ja toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on sijainen ja hän työskentelee hallituksen nimittämän johtoryhmän kanssa.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä kolme varajäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estynyt, hänen tulee ensisijaisesti nimittää varajäsen, joka tulee kutsua hänen tilallensa. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tiettyä järjestystä
hallituksen jäsenten nimittämiselle. Hallitus ei ole asettanut mitään valiokuntia.
Hallitus ei ole asettanut tilintarkastusvaliokuntaa, vaan se käsittelee suoraan kaikki tilintarkastukseen liittyvät tehtävät.
Hallitus huolehtii yhtiön asioiden hoidosta. Se johtaa ja valvoo yhtiön operatiivista johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenet, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet ja riskienhallintaperiaatteet ja huolehtii johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Hallitus määrittelee yhtiön vision ja toimintaa ohjaavat arvot.
Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan hallitus vahvistaa toimintavuoden työjärjestyksen. Työjärjestykseen on sisällytettävä seuraavat tehtävät ja niiden ohjeellinen aikataulu:
asettaminen
• hallituksen työskentelyn arviointi
Lisäksi hallitus huolehtii tarvittaessa seuraavista asioista:
Jokaisessa hallituksen kokouksessa toimitusjohtaja esittää katsauksen operatiivisesta toiminnasta. Lisäksi hallitus saa jatkuvasti tietoa mm. määräajoin laadittavista taloudellisista katsauksista ja johtoryhmän kokouspöytäkirjoista. Hallituksen sihteerinä toimii yhtiön päälakimies.
Hallitus kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa. Kokouskutsu ja päätöksenteon edellyttämät asiakirjat toimitetaan jäsenille hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään neljä päivää ennen kokousta, ellei painavista syistä muuta johdu. Toimintakaudella 2013 hallitus kokoontui 13 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 94,5 %.
Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa hallitus. Toimisuhteen ehdoista määrätään kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja voidaan valita hallituksen jäseneksi, mutta ei sen puheenjohtajaksi. Mikael Backman on yhtiön toimitusjohtaja.
Toimitusjohtajan lisäksi hallitus nimittää toimitusjohtajan sijaisen sekä muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla liiketoiminnan ohjauksesta sekä strategisesta ja taloudellisesta suunnittelusta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa.
Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskua vastaan. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön palkitsemis- ja bonusjärjestelmään. Yhtiökokouksen päätöksellä hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat seuraavat:
| EUROA | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Vuosipalkkio, hallituksen puheenjohtaja |
20 000 | 20 000 |
| Vuosipalkkio, hallituksen muut varsinaiset jäsenet |
17 000 | 17 000 |
| Kokouspalkkio kokoukseen osallistuville, hallituksen jäsenet ja varajäsenet |
1 000 | 1 000 |
Toimintakaudella 2013 hallituksen palkkiona maksettiin yhteensä 214 000 euroa (237 000 euroa 2012).
Korvauksena toimitusjohtajan työstä maksetaan kuukausipalkka, josta hallitus päättää vuosittain. Tilikaudella 2013 toimitusjohtajan palkka sekä luontaisedut, sisältäen puhelin- ja ravintoedun sekä ryhmähenki- ja sairauskuluvakuutuksen, olivat yhteensä 246 239 euroa (240 363 euroa 2012).
Toimitusjohtajan eläkkeeseen sovelletaan yleisiä eläke-ehtoja. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63–68 vuotta. Toimitusjohtajalla on 8 kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa sopimus työsopimuslain mukaisesti, kuitenkin siten, että toimitusjohtaja saa palkan 8 kuukaudelta irtisanomisajankohdan jälkeen. Muita yksilöllisiä sopimuksia hallituksen, johdon tai muun henkilökunnan irtisanomisajan korvauksista ei ole tehty.
Konsernissa on käytössä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmä, joka vuodesta 2013 lähtien käsittää yhtiön toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajat. Kannusteen määrään vaikuttavat sekä tilikauden taloudellinen tulos että henkilökohtainen työpanos. Bonuslisä voi olla korkeintaan 35 % vuosipalkasta. Yhtiöllä ei ole osakesidonnaista palkkiojärjestelmää. Tilikaudelta 2013 ei maksettu bonuslisiä. Tilikaudelta 2012 ei myöskään maksettu bonuslisiä, mutta toimintavuoden 2011 tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen hallitus päätti maksaa henkilökohtaisia bonuslisiä, yhteensä 42 805 euroa, niille johtoryhmän jäsenille, jotka kuuluivat konsernin johtoon koko vuoden. Toimitusjohtaja luopui toimintavuoden 2011 bonuslisästä.
Lisätietoja korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille on konsernin tilinpäätöksessä, liitetiedot kohta 25 ja yhtiön kotisivuilla.
Yhtiöllä on kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajat valitsee varsinainen yhtiökokous toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajat tarkastavat yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon. Suoritetun tarkastuksen jälkeen hallitukselle toimitetaan tarkastusraportti ja yhtiökokoukselle esitetään tilintarkastuskertomus.
Yhtiön varsinaiset tilintarkastajat ovat:
Johan Kronberg, KHT PricewaterhouseCoopers Oy Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2010
Martin Grandell, KHT PricewaterhouseCoopers Oy Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2010
Varatilintarkastajana toimii KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
Tilintarkastajien palkkion vahvistaa yhtiökokous. Voimassa olevan päätöksen mukaan palkkio maksetaan laskua vastaan. Konsernin tilintarkastuskulut olivat 88 200 euroa tilikaudella 2013 (107 750 euroa 2012), josta 56 265 euroa (73 200 euroa 2012) kohdistui emoyhtiöön. Kulut tilintarkastajien sekä tilintarkastusyhteisöjen muista konsulttipalveluista olivat 55 041 euroa tilikaudella 2013 (27 602 euroa 2012).
Hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla olevan sisäisen tarkastustoimen tavoitteena on varmistaa tehokas ja tuloksellinen toiminta, luotettava tietopohja sekä määräysten ja toimintaperiaatteiden noudatta
minen. Riskienhallinta on integroitu osa konsernin toiminnan kontrollia ja valvontaa. Liiketoiminnan riskit esitetään hallituksen toimintakertomuksessa ja taloudellisia riskejä käsitellään konsernin tilinpäätöksen yhteydessä, liitetiedot kohta 26.
Hallitus seuraa jatkuvasti konsernin tuloskehitystä ja taloudellista asemaa sisäisen raportointijärjestelmän avulla. Sisäinen valvontajärjestelmä koostuu yksityiskohtaisesta sisäisestä kirjanpidosta, jota täsmäytetään liikekirjanpitoon. Konsernin rahoitus- ja maksuvalmiustilannetta arvioidaan jatkuvasti.
Tilintarkastajat arvioivat jatkuvasti sisäistä tarkastusjärjestelmää hallitukselle toimittamissaan tarkastusraporteissa.
Viking Line noudattaa arvopaperimarkkinalain sisäpiirimääräyksiä ja NASDAQ OMX Nordic, Helsingin sisäpiiriohjeita. Yhtiön lakiasiainosasto vastaa tästä osa-alueesta. Viking Linen sisäpiiriläisiin kuuluvat arvopaperimarkkinalain 12 luvun 3 §:n mukaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, tilintarkastajat sekä ne henkilöt ylimmässä johdossa, jotka säännöllisesti saavat sisäpiiritietoa ja joilla on oikeus päättää yhtiön tulevasta kehityksestä ja liiketoiminnan harjoittamisesta. Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset sisältävän virallisen sisäpiirirekisterin lisäksi Viking Line ylläpitää yhtiön sisäistä sisäpiirirekisteriä yhtiön palveluksessa olevista henkilöistä, jotka asemansa tai työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Viking Linen kotisivuilla on linkit yhtiön viralliseen sisäpiirirekisteriin, josta ilmenevät rekisteriin merkityt henkilöt sekä heidän ja heidän lähipiirinsä Viking Linen osakkeita koskevat omistukset.
Lisätietoa yhtiön hallinnosta ja johdosta löytyy Viking Linen kotisivuilla.
Ben Lundqvist Toimitusjohtaja, Ångfartygs Ab Alfa, Rederi Ab Hildegaard sekä Lundqvist Rederierna Ab Synt. 1943 Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1995 Hallituksen jäsen vuodesta 1978
Nils-Erik Eklund Toimitusjohtaja, Viking Line Abp 1990-2010 Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 1997
Trygve eriksson Toimitusjohtaja, Eriksson Capital Ab Synt. 1947 Hallituksen jäsen vuodesta 2012
Erik Grönberg Toimitusjohtaja, Shopex Marketing AB Hallituksen puheenjohtaja, Ge-Te Media AB Synt. 1943 Hallituksen jäsen vuodesta 2004
agneta karlsson Taloustieteiden tohtori Associate Professor Synt. 1954 Hallituksen jäsen vuodesta 2006
dick lundqvist Hallituksen puheenjohtaja, Lundqvist Rederierna Ab sekä Rederi Ab Hildegaard Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 2000
lars g nordström Hallituksen puheenjohtaja, Vattenfall AB Hallituksen jäsen, Nordea Bank AB Synt. 1943 Hallituksen jäsen vuodesta 2006
Hallituksen varajäsenet ovat ulrica Danielsson, Stefan Lundqvist ja Johnny Rosenholm.
Operatiivinen johtaja vuodesta 2012 Kaupalliset matkustajapalvelut Synt. 1957 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2012
jan hanses Toimitusjohtajan sijainen Varatoimitusjohtaja vuodesta 2005
Henkilöstö ja lakiasiat
Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988
Synt. 1961
CFO vuodesta 2013 Talous, rahoitus ja IT Synt. 1974 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2013
Markkinointijohtaja vuodesta 2011 Myynti ja markkinointi Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä Synt. 1957 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2011
Konsernin johto
Markkinointijohtaja vuodesta 2011 Myynti ja markkinointi Ruotsissa Synt. 1967 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1994
Johtaja vuodesta 2007 Marine Operations ja kiinteistöt Synt. 1953 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1989
Toimitusjohtaja vuodesta 2010 Synt. 1966 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2009
Lisätietoja hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä on saatavissa yhtiön kotisivuilla.
Konsernin liikevaihto kasvoi raportointikaudella 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2013 6,4 prosentilla 549,4 miljoonaan euroon (516,1 Meur 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2012). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 23,5 miljoonaa euroa (0,4 Meur). Liiketulos oli 34,7 miljoonaa euroa (2,4 Meur). Rahoitustuotot ja -kulut olivat -7,1 miljoonaa euroa (-0,8 Meur). Konsernin tulos ennen veroja oli 27,7 miljoonaa euroa (1,6 Meur). Tulos verojen jälkeen oli 27,5 miljoonaa euroa (0,9 Meur).
Matkustajatoiminnan tuotot kasvoivat koko raportointikaudella 6,5 prosentilla 508,8 miljoonaan euroon (477,8 Meur), samalla kun rahtitoiminnan tuotot kasvoivat 6,6 prosentilla 36,5 miljoonaan euroon (34,3 Meur). Myyntikate kasvoi 8,8 prosentilla 398,8 miljoonaan euroon (366,5 Meur). Viking Gracen asettaminen liikenteeseen Turku–Maarianhamina/ Långnäs–Tukholma-linjalle on pääsyynä parempiin matkustaja- ja rahtitoiminnan tuottoihin. Gabriellan ennakoimaton telakointi ja 23 päivän liikenneseisaus alkukesällä 2013 painoivat alas tulosta. Amorellan pohjakosketus joulukuussa vaikutti myös konsernin tulokseen negatiivisesti. Konsernin käyttökulut kasvoivat 6,4 prosentilla 387,6 miljoonaan euroon (364,4 Meur). Konsernin tulos ennen veroja, ilman Isabellan myyntivoittoa, oli 4,9 miljoonaa euroa (1,6 Meur).
Viisivuotiskatsauksessa esitetään tietoja konsernin taloudellisesta asemasta ja tuloksesta viideltä vuodelta.
Konserni harjoitti vuonna 2013 matkustaja- ja rahtiliikennettä seitsemällä aluksella pohjoisella Itämerellä. Tammikuussa 2013 Viking Grace korvasi Isabellan Turku–Maarianhamina/ Långnäs–Tukholma -reitillä. Isabella myytiin huhtikuussa 2013.
Matkustajamäärät Viking Linen aluksilla lisääntyivät toimintavuoden aikana 183 747 matkustajalla 6 533 650 matkustajaan (6 349 903). Viking Linen rahtimäärät olivat 119 704 yksikkökuormaa (116 906). Viking Linen rahtimarkkinaosuus oli 20,9 prosenttia (20,0 %).
Viking Line on vahvistanut markkinaosuuksiaan raportointikauden aikana linjalla Turku– Maarianhamina/Långnäs–Tukholma 7,3 prosenttiyksiköllä 57,3 prosenttiin. Linjalla Helsinki– Maarianhamina–Tukholma markkinaosuus kasvoi 0,4 prosenttiyksiköllä 46,1 prosenttiin. Risteilyliikenteessä Tukholman ja Maarianhaminan välillä markkinaosuus supistui 0,5 prosenttiyksiköllä 51,3 prosenttiin. Markkinaosuus linjalla Helsinki–Tallinna supistui 0,6 prosenttiyksiköllä 23,7 prosenttiin. Lyhyessä reittiliikenteessä Ahvenanmerellä markkinaosuus supistui 3,1 prosenttiyksiköllä 42,0 prosenttiin, koska lähtöjen määriä vähennettiin. Konsernin kokonaismarkkinaosuus liikennöintialueella oli täten 34,6 % (33,9 %).
Raportointikauden investoinneista 164,0 miljoonaa euroa koskee investointeja Viking Graceen, samalla kun konsernin muut investoinnit olivat 8,4 miljoonaa euroa. Konsernin investoinnit olivat täten yhteensä 172,3 miljoonaa euroa (49,7 Meur). Viking Line Abp on nostanut 179,0 miljoonan euron lainan Viking Gracen rahoittamiseksi.
Isabella myytiin Hansalink Limited:lle 22. huhtikuuta 2013. Isabellan myynti oli suunniteltu osa Viking Linen uuden risteilyaluksen Viking Gracen rahoitusta. Myyntihinta oli noin 30 miljoonaa euroa ja myyntivoittoa syntyi 22,8 miljoonaa euroa.
Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 96,1 miljoonaa euroa (45,3 Meur). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 38,4 miljoonaa euroa (32,8 Meur).
Risteilyjen ja lauttaliikenteen markkinat Itämerellä ovat vakaat mutta alttiina kovalle kilpailulle. Poliittiset päätökset voivat muuttaa Viking Linen toimintaedellytyksiä mahdollisilla negatiivisilla seurauksilla liiketoiminnalle. Ahvenanmaan veropoikkeus, joka mahdollistaa verottoman myynnin Ahvenanmaan liikenteessä, on kuitenkin pysyvä. EU-komission suuntaviivat merenkulun edistämiseksi, mitkä mahdollistavat merimiesten nettopalkkajärjestelmän, ovat voimassa toistaiseksi. Mitään viitteitä siitä, että suuntaviivoja muutettaisiin, ei ole.
Konsernin liiketoiminta on riippuvainen toimivista logistiikka- ja tietojärjestelmistä. Häiriöillä liikenteessä tai tietoyhteyksissä voi olla negatiivinen vaikutus konsernin tulokselle. Viking Line pyrkii minimoimaan suunnittelemattomien liikennekatkosten riskiä alusten jatkuvalla kunnossapidolla, hyvin kehitetyllä turvajärjestelmällä, asianmukaisella koulutuksella ja säännöllisillä harjoituksilla. Tietojenkäsittelyn riskit minimoidaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia turvajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia työtapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien luotettavuuteen.
Konsernin alusten kirjanpitoarvo on 365,2 miljoonaa euroa (174,2 Meur). Alukset on vakuutettu kasko- ja kaskoetuusvakuutuksissa 598,0 miljoonan euron arvosta (488,5 Meur). Kaikille aluksille on lisäksi otettu lakko- ja P&I-vakuutus.
Viking Line Abp on nostanut 179,0 miljoonan euron lainan Viking Gracen toimituksen yhteydessä 10. tammikuuta 2013, mikä on kasvattanut yhtiön korollisia velkoja ja maksuvalmiusriskiä. Tasalyhenteisellä ja kiinteäkorkoisella lainalla on 12 vuoden juoksuaika. Lainasopimus sisältää markkinaehtoisia lainakovenantteja.
Polttoainehintojen vaihtelulla on suora vaikutus konsernin tulokseen. Konserni on myös alttiina erilaisille rahoitusriskeille, mm. valuuttakurssien vaihteluille. Tuotot muodostuvat euroina ja ruotsin kruunuina. Suurin osa operatiivisesta kassavirrasta tulee euroina. Myyntitavaroiden ja polttoaineen hintoihin vaikuttavat ulkomaiset valuutat, pääasiassa USdollarit. Konsernin pyrkimyksenä on ylläpitää hyvää likviditeettiä ollakseen valmiina kohtaamaan negatiivisia muutoksia liiketoiminnan kassavirroissa.
EU:n uusi rikkidirektiivi astuu voimaan 1. tammikuuta 2015 ja se lisää konsernin kustannuksia. Direktiivi koskee konsernin kaikkia aluksia paitsi Viking Gracea, joka kulkee LNG:llä (Liquefied Natural Gas). Viking Line on aloittanut valmistelutyöt uusien vaatimusten kohtaamiseksi. Konserni tutkii eri teknisiä ratkaisuja ja alukset tulevat aluksi ajamaan MGO:lla (Marine Gas Oil), mikä aiheuttaa kohonneita polttoainekustannuksia vuodesta 2015 alkaen.
Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta löytyy konsernin liitteestä 26.
Tammikuussa 2014 Viking XPRS vaihtoi Ruotsin lipusta Viron lippuun ja Rosella Ruotsin lipusta Suomen lippuun.
Viking Linen pyrkimyksenä on harjoittaa matkustaja-alusliikennettä ympäristön ja turvallisuuden huomioon ottavalla tavalla. Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Pitkäjänteisen ja aktiivisen ympäristöpanostuksen avulla varustamo on kehittänyt ympäristötyön, joka ulottuu laajemmalle kuin voimassa olevat Itämeren matkustajaliikennettä koskevat säännöt. Varustamon uusi alus Viking Grace on vuoden 2013 aikana saanut monta ympäristöpalkintoa. Alus kulkee ympäristöystävällisemmällä polttoaineella, LNG:llä. Varustamon ympäristötyö keskittyy alustoimintaan, jossa voidaan saavuttaa suurimmat positiiviset ympäristövaikutukset.
Konsernin pääkonttori ja kaikki alukset sekä Viking Line Buss Ab ovat ympäristösertifioituja ISO 14001 -standardin mukaisesti.
Viking Line täyttää kansainväliset yleissopimukset ISMC (International Safety Management Code) ja ISPS (International Ship and Port Facility Security Code). Varustamo vastaa siitä, että alukset, niiden henkilökunta ja maissa toimiva organisaatio kaikilta osin täyttävät matkustaja- ja rahtiliikenteelle asetetut säännöt. Merenkulkuviranomaiset vastaavat alusten turvallisuusvarustusten, palotorjunnan, kommunikointivälineiden, vakauden ja turvallisuusorganisaation valvonnasta. Aluksilla turvallisuusvalmiudesta vastaa turvallisuusorganisaatio, jota säännöllisesti koulutetaan ja harjoitetaan tehtäviinsä. Viking Linellä on myös erityinen turvallisuus- ja kriisinhallintasuunnitelma, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelmaa testataan säännöllisesti sekä maissa että aluksilla järjestettävillä realistisilla harjoituksilla.
Viking Line -konsernissa oli vuonna 2013 keskimäärin 3 104 työntekijää (3 014). Koko henkilöstöstä asui Suomessa 2 460 henkilöä (2 364). Ruotsissa asuvien työntekijöiden määrä oli 534 henkilöä (552). Saksassa asui 2 (2) ja Virossa 108 (96) henkilöä.
Suurin osa Viking Linen työntekijöistä työskentelee merellä. Merihenkilöstön määrä oli 2 407 (2 299) ja maissa työskentelevän henkilöstön määrä oli 697 (715).
Viking Line Abp:llä ei ole ulkomaisia sivuliikkeitä. Ulkomaiset tytäryhtiöt ilmenevät konsernin liitteestä 25.
Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Ben Lundqvist sekä jäsenet Nils-Erik Eklund, Trygve Eriksson, Erik Grönberg, Agneta Karlsson, Dick Lundqvist ja Lars G Nordström. Hallituksen varajäsenet ovat Ulrica Danielsson, Stefan Lundqvist ja Johnny Rosenholm.
Yhtiön toimitusjohtaja on Mikael Backman. Toimitusjohtajan sijainen on Jan Hanses.
Tilintarkastajina toimivat Johan Kronberg (KHT) ja Martin Grandell (KHT). Varatilintarkastajana toimii KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita. Lisätietoja lähipiiritapahtumista löytyy konsernin liitteestä 25. Tietoja yhtiön hallinnosta ja johdosta löytyy Viking Linen verkkosivuilta.
Viking Line Abp:n kaikki 10 800 000 osaketta muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita. Lisätietoja Viking Linen osakkeesta löytyy kohdasta "Osaketietoja".
Mariella ja Gabriella tulevat liikennöimään kesäkauden 2014 aikana, vakinaisten Helsinki– Tukholma linjojensa lisäksi, myös tilapäisesti Helsinki–Tallinna linjalla. Konsernilla on meneillään toimenpideohjelma toiminnan tehostamiseksi 1. tammikuuta 2015 voimaan tulevan uuden rikkidirektiivin aiheuttamien lisäkustannusten estämiseksi. Alueet, joita ohjelma ensi sijassa koskee, ovat polttoaineen kulutus, korjaus- ja kunnossapito sekä organisaatio. Tammikuussa 2014 Viking XPRS vaihtoi Ruotsin lipusta Viron lippuun ja Rosella Ruotsin lipusta Suomen lippuun. Hallitus arvioi vuoden 2014 liiketuloksen parantuvan verrattuna vuoden 2013 liiketulokseen ilman Isabellan myyntivoittoa (11,9 Meur).
Viking Line Abp:n tase per 31. joulukuuta 2013 osoittaa, että vapaa oma pääoma on 68 750 256,44 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle:
| Osinkona jaetaan 0,50 euroa/osake | 5 400 000,00 euroa |
|---|---|
| Vapaaseen omaan pääomaan jätetään | 63 350 256,44 euroa |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus arvioi voitonjaon olevan perusteltu niitä vaatimuksia vasten, joita toiminnan luonne, laajuus, rahoitus ja riskit asettavat oman pääoman suuruudelle.
| MEUR | Liite | 2013 1.1–31.12 |
2012 1.1–31.12 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIH TO |
2 | 549,4 | 516,1 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 23,5 | 0,4 |
| Kulut | |||
| Tavarat ja palvelut | 4 | 150,6 | 149,6 |
| Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 5 | 130,1 | 125,2 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | 35,7 | 28,5 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | 221,9 | 210,7 |
| 538,2 | 514,1 | ||
| LIIKETULOS | 34,7 | 2,4 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 1,2 | 1,6 |
| Rahoituskulut | 8 | -8,3 | -2,5 |
| TULOS ENNEN VERO JA |
27,7 | 1,6 | |
| Tuloverot | 9 | -0,2 | -0,7 |
| TILIKAU DEN TULOS |
27,5 | 0,9 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi | |||
| Muuntoerot | -0,4 | 0,1 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 0,0 | ||
| 0,4 | 0,1 | ||
| TILIKAU DEN LAA JA TULOS |
27,1 | 1,0 | |
| Tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 27,5 | 0,9 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 27,1 | 1,0 | |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa |
10 | 2,54 | 0,09 |
| MEUR Liite |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| VARA T |
||
| Pitkäaikaiset varat | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 11 0,8 |
0,9 |
| Maa-alueet | 12 1,1 |
1,1 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 12 11,7 |
12,3 |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot | 12 0,7 |
0,5 |
| Alukset | 12 365,2 |
174,2 |
| Koneet ja kalusto | 12 8,0 |
8,1 |
| Ennakkomaksut | 12 - |
61,1 |
| Myytävissä olevat sijoitukset 13, 22 |
0,0 | 0,0 |
| Saamiset 14, 22 |
0,5 | 0,7 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 388,1 | 258,9 |
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Vaihto-omaisuus | 15 15,0 |
15,2 |
| Tuloverosaamiset | 0,2 | 1,9 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset 16, 22 |
31,0 | 29,1 |
| Rahavarat 17, 22 |
96,1 | 45,3 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 142,2 | 91,5 |
| VARA T YHTEENSÄ |
530,3 | 350,4 |
| OMA PÄÄO MA JA VELA T |
||
| Oma pääoma | 18 | |
| Osakepääoma | 1,8 | 1,8 |
| Rahastot | 0,0 | 0,0 |
| Muuntoerot | -0,3 | 0,1 |
| Kertyneet voittovarat | 187,5 | 160,0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 189,0 | 162,0 |
| Oma pääoma yhteensä | 189,0 | 162,0 |
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Laskennalliset verovelat | 19 29,7 |
29,7 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat 20, 22 |
221,2 | 73,1 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 250,8 | 102,8 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Lyhytaikaiset korolliset velat 20, 22 |
15,1 | 8,7 |
| Ostovelat ja muut velat 21, 22 |
75,4 | 76,9 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 90,4 | 85,6 |
| Velat yhteensä | 341,3 | 188,4 |
| OMA PÄÄO MA JA VELA T YHTEENSÄ |
530,3 | 350,4 |
| MEUR | 2013 1.1–31.12 |
2012 1.1–31.12 |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHA VIRTA |
||
| Tilikauden tulos | 27,5 | 0,9 |
| Oikaisut | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 35,7 | 28,5 |
| Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot | -22,8 | 0,0 |
| Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa | -0,4 | 0,1 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 7,1 | 1,6 |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -0,1 | -0,4 |
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| Tuloverot | 0,2 | 0,7 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | -1,9 | -0,2 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 0,3 | -1,6 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -4,1 | 7,1 |
| Maksetut korot | -3,7 | -1,6 |
| Maksetut muut rahoituskulut | -0,8 | -0,1 |
| Saadut korot | 0,1 | 0,5 |
| Saadut muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| Maksetut verot | 1,4 | -2,7 |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHA VIRTA |
38,4 | 32,8 |
| INVESTOINNI T |
||
| Alusinvestoinnit | -168,6 | -4,0 |
| Investoinnit muihin aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -3,7 | -11,0 |
| Ennakkomaksut | - | 34,7 |
| Alusten myynti | 29,9 | |
| Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti | 0,2 | 0,1 |
| Pitkäaikaisten saamisten takasinmaksut | 0,2 | 0,2 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 |
| INVESTOIN TIEN NETTORAHA VIRTA |
-142,0 | -49,5 |
| RAHOI TUS |
||
| Pitkäaikaisten velkojen nostot | 179,1 | 1,0 |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | -24,6 | -9,4 |
| Maksetut osingot | - | 5,4 |
| RAHOI TUKSEN NETTORAHA VIRTA |
154,4 | -13,7 |
| RAHA VARO JEN MUU TOS |
50,8 | -30,4 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 45,3 | 55,7 |
| Eräpäivään asti pidettävien sijoitusten muutos | - | 20,0 |
| RAHA VARA T TILIKAU DEN LOPUSSA |
96,1 | 45,3 |
| MEUR | Osake pääoma |
Rahastot | Muunto erot |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2012 | 1,8 | 0,0 | 0,1 | 164,4 | 166,3 |
| Raportointikauden tulos | 0,9 | 0,9 | |||
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | |
| Myytävissä olevien sijoitusten uudelleenarvostus | |||||
| Raportointikauden laaja tulos | - | 0,0 | 0,0 | 1,0 | 1,0 |
| Osingonjako | -5,4 | -5,4 | |||
| Oma pääoma 31.12.2012 | 1,8 | 0,0 | 0,1 | 160,0 | 162,0 |
| Raportointikauden tulos | 27,5 | 27,5 | |||
| Muuntoerot | 0,0 | -0,4 | 0,0 | -0,4 | |
| Myytävissä olevien sijoitusten uudelleenarvostus | 0,0 | 0,0 | |||
| Raportointikauden laaja tulos | - | 0,0 | -0,4 | 27,5 | 27,1 |
| Osingonjako | |||||
| Oma pääoma 31.12.2013 | 1,8 | 0,0 | -0,3 | 187,5 | 189,0 |
Viking Line konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtitoimintaa pohjoisen Itämeren liikennöintialueella päämarkkinoiden ollessa Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Baltia. Konserniin kuuluu lisäksi tulosyksikkö Park Alandia Hotell ja Viking Line Buss Ab. Konsernin emoyhtiö on Viking Line Abp kotipaikkanaan Maarianhamina. Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä. Emoyhtiön rekisteröity osoite on Norragatan 4, AX-22100 Maarianhamina. Tilinpäätös on saatavissa osoitteessa www.vikingline.com ja konsernin pääkonttorissa.
Yhtiön hallitus on allekirjoittanut ja hyväksynyt kokouksessaan 12. helmikuuta 2014 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Tilinpäätös esitetään yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.
Konsernin tilinpäätös on laadittu noudattaen IFRS -standardeja (International Financial Reporting Standards). Tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu per 31. joulukuuta 2013 voimassa olevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. IFRS -standardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Konserni soveltaa 1. tammikuuta 2013 alkaen standardia IFRS 13 "Käyvän arvon määrittäminen". Standardin soveltaminen laajentaa konsernin liitetietoja.
Muilla tilikauden aikana voimaantulleilla IAS- ja IFRS -standardeilla ja IFRIC -tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei muuta ilmene alla olevista laadintaperiaatteista tai muista liitetiedoista.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS -standardien mukaisesti yritysjohto joutuu arvioinneissaan ja laskelmissaan turvautumaan tulevaisuuden arviointeihin, joilla on vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja velkojen, tuottojen ja kulujen sekä muun informaation lukuihin. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioinneista ja oletuksista. Tulevat tapahtumat voivat muuttaa tehtyjen arvioiden ja oletusten perusteita.
Konsernin alusten arvostus kuuluu tärkeimpään arviointeja vaativaan alueeseen, katso konsernin liite 12. Alusten jäännösarvojen tai taloudellisen vaikutusajan arvioiden muuttuminen vaikuttaa poistojen määrään, mikä puolestaan vaikuttaa tulokseen.
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön Viking Line Abp:n ja ne tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Kaikki tytäryhtiöt omistetaan kokonaan, katso liite 25. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2013.
Tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää. Menetelmän mukaisesti kaikki hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankintaajankohdan käypiin arvoihin. Kaikki tytäryhtiöt on hankittu ennen siirtymistä IFRS:n mukaiseen raportointiin. Nämä hankinnat esitetään kuten aikaisemmin suomalaisten kirjanpitoperiaatteiden mukaan.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu.
Konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, mikä on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan
määräisinä käyttämällä tapahtumapäivän kurssia.
Pyöristyksistä voi syntyä +/– 0,1 miljoonan euron pyöristyseroja.
Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja, kun taas ei-monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Muuntamisen yhteydessä syntyneet kurssierot esitetään tuloslaskelmassa.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden keskikurssia, kun taas taseet on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Tästä aiheutuvat muuntoerot kirjataan omaan pääomaan ja muihin laajan tuloksen eriin. IFRS -standardeihin siirtymisen jälkeen syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa omana eränään.
Konsernilla ei ole tilinpäätöspäivänä kirjattuja liikearvoja.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja. Nämä arvostetaan alkuperäisiin hankintamenoihin, joista vähennetään yhtä suuret vuotuiset poistot arvioituna taloudellisena vaikutusaikana, joka on 5-10 vuotta.
Alusten teknologiaan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu pääasiassa valmistajien toimesta. Konsernilla ei ole varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn historialliseen hankintamenoon. Hyödykkeiden jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain ja niitä korjataan, mikäli niissä tapahtuu oleellisia muutoksia.
Konsernin alukset muodostavat huomattavimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo arvioidun taloudellisen vaikutusajan lopussa. Alukset on jaettu merkittäviin osakokonaisuuksiin. Poistot tehdään pääasiassa tasapoistoina kunkin osakokonaisuuden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Vuonna 2008 tai myöhemmin hankittujen alusten runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. Ennen vuonna 2008 hankittujen alusten yllä olevat osakokonaisuudet poistetaan tasapoistoina 20-25 vuodessa.
Viking Linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.
Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Merkittävät perusparannusmenot merkitään taseen varoihin, mikäli on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Perusparannusmenoista tehdään poisto sen hyödykkeen yhteydessä, johon meno liittyy, hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Perusparannusmenot aluksilla, joiden jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika on vähemmän kuin viisi vuotta, poistetaan viidessä vuodessa.
Taseen varoihin merkityistä vuokralle otettujen kiinteistöjen perusparannusmenoista tehdään tasapoistot. Muista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä: | |
|---|---|
| Alukset ________20–25 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet___ 15 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, telakoinnit ______2–3 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, koneet ja kalusto ______ 25 % jäännösarvopoisto | |
| Rakennukset ____4–7 % jäännösarvopoisto | |
| Rakennelmat ________20–25 % jäännösarvopoisto | |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot _____5–10 vuoden tasapoisto | |
| Koneet ja kalusto _______ 25 % jäännösarvopoisto |
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa.
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista sekä laivanrakennuksen suunnittelun ja teknisen valvonnan palkka- ja matkakuluista. Rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen korkokulut aktivoidaan.
Omaisuuserien kirjanpitoarvot ovat säännönmukaisen tarkastelun kohteena sen havaitsemiseksi, onko ulkoisia tai sisäisiä viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli jonkun omaisuuserän osalta havaitaan tällaisia viitteitä, silloin määritellään kyseisen erän kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan niiden käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Käyttöarvoa laskettaessa vastaisuudessa saatavat rahavirrat diskontataan nykyarvoon diskonttauskoroilla, jotka vastaavat kyseisen omaisuuserän keskimääräisiä pääomakustannuksia ennen veroja. Diskonttauskorkona käytetään korkoa, joka kuvastaa näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä, joita ei ole huomioitu tulevissa kassavirroissa.
Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus esitetään tuloslaskelmassa arvonalentumisena.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoista tehdyt arvonalentumiset peruutetaan, liikearvosta tehtyä arvonalentumista lukuun ottamatta, jos arvoissa, joita on käytetty omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen, on tapahtunut muutos. Arvonalentuminen peruutetaan siten, että kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää, kuitenkin korkeintaan siihen määrään asti, joka vastaisi omaisuuserän kirjanpitoarvoa, mikä se olisi ollut, mikäli arvonalentumista ei olisi tehty, ottaen huomioon omaisuuserästä tehtävät poistot.
Tilikaudella 2013 ei ole kirjattu arvonalentumisia.
IAS 39:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin luokkiin:
Pankkitalletukset, joiden juoksuaika on 3–12 kuukautta, luokitellaan eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi ja ne esitetään lyhytaikaisissa saamisissa. Konsernin muut rahoitusvaroihin luettavat sijoitukset luokitellaan myytävissä oleviksi. Rahoitusvarojen hankinnat ja myynnit kirjataan maksuajankohtana.
IAS 39:n mukaan rahoitusvelat luokitellaan joko
1) käypiin arvoihin tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin, tai
2) muihin rahoitusvelkoihin.
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan muihin rahoitusvelkoihin.
Pitkäaikaiset velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, kun taas lyhytaikaisten velkojen juoksuaika on alle 12 kuukautta.
Konserni soveltaa seuraavaa hierarkiaa määrittääkseen rahoitusvarojen ja -velkojen eri arvostusmenetelmien mukaiset käyvät arvot:
Taso 1: Täysin samanlaisille varoille ja veloille noteerattuja (oikaisemattomia) hintoja toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Muut arvostusmenetelmät, joissa kaikki tiedot, joilla on merkittävä vaikutus käypään arvoon, ovat havainnoitavissa joko suoraan tai epäsuorasti.
Taso 3: Sellaiset arvostusmenetelmät, jotka vaativat johdon arviointia.
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomista osakkeista ja osuuksista. Käypä arvo määritellään äskettäin suoritettujen liiketapahtumien tietojen, samankaltaisten instrumenttien hintojen, ulkoisen arvioinnin tai odotettavissa olevien kassavirtojen arviointien kautta. Sijoituksen hankintamenoa käytetään, mikäli käypää arvoa ei voida määrittää luotettavalla tavalla.
Konsernin noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien omistus on vähäistä, jolloin sijoitusten käyvän arvon muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen.
Käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä sekä käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan kun investointi myydään tai mahdollisen arvonalentumisen myötä.
Konsernin pitkäaikaiset saamiset koostuvat yhdestä saamisesta koskien yhtä sovittelukorvausta sekä lainasaamisista.
Viking Line on sopinut Maarianhaminan kaupungin kanssa 1990-luvulta peräisin olevista kiistanalaisista satamamaksuista. Sovittelukorvaus maksetaan vuosittain seitsemän vuoden aikana 31. joulukuuta 2011 alkaen. Sovittelukorvauksen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Nykyarvolaskelma laaditaan diskonttaamalla tulevat korvaukset korolla, joka vastaa sellaisen valtion obligaation tuottoa, jolla on sama juoksuaika kuin saamisella.
Lainasaamisten kirjanpitoarvon arvioidaan vastaavan käypää arvoa.
Pitkäaikaisiin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. Mahdolliset luottotappiot ja muut saamisten arvonalentumiset kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan.
Pankkitalletukset, joiden juoksuaika on 3-12 kuukautta, luokitellaan eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi ja ne esitetään muissa saamisissa.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja.
Konsernin myyntisaamisten ja muiden saamisten luottoriskiä pidetään alhaisena, koska nämä ovat jakautuneet suurelle asiakasmäärälle. Konsernilla ei ole ollut olennaisia luottotappioita tilikauden aikana. Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. Mahdolliset luottotappiot ja muut saamisten arvonalentumiset kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan.
Rahavarat muodostuvat pantatuista talletuksista, käteisestä rahasta ja pankkitileistä sekä erittäin likvideistä lyhytaikaisista sijoituksista, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta hankintapäivästä laskettuna. Lyhyen juoksuajan omaavien rahavarojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja.
Konsernilla on sekä pitkä- että lyhytaikaisia korollisia velkoja. Kaikki velat ovat euromääräisiä. Velat ovat sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisten velkojen kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta sekä yrityskohtaisesta marginaalista.
Rahoitusvelat esitetään lähtökohtaisesti niiden alkuperäisiin käypiin arvoihin velkaa nostettaessa. Järjestelymenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Hankintahetken jälkeen velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja.
Vaihto-omaisuus on arvostettu painotettuun keskihankintahintaan tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
Johto on määrittänyt toimintasegmentit konserninjohdon käsittelemän tiedon perusteella. Viking Line soveltaa matriisiorganisaatiota, jossa operatiivinen vastuu jaetaan alueisiin Matkustajatoiminta ja Rahtitoiminta. Näiden alueiden toimintaa, taloudellisia tulosarvioita ja suunnitelmia seurataan kaikilla aluksilla ja arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Alukset täyttävät myös kaikki yhdistämiskriteerit. Konsernin toiminta on täten jaettu toimintasegmentteihin Alukset ja Jakamaton. Toimintasegmentti Alukset käsittää alustoimintaan liittyvät tuotot ja kulut sekä poistot. Toimintasegmentti Jakamaton käsittää pääasiallisesti jakamattomia markkinointi- ja hallintokuluja. Jakamattomaan kuuluu myös tulosyksikkö Park Alandia Hotell ja Viking Line Buss Ab, jotka ovat tukitoimintoja alustoiminnalle ja ne kerryttävät vähemmän kuin 10 % konsernin liikevaihdosta, liiketuloksesta ja varoista. Tietoja ulkoisilta asiakkailta saaduista tuotoista maantieteellisesti jaettuna ei ole saatavissa. Varoja ja velkoja toimintasegmentteihin eroteltuina ei raportoida konsernijohdolle.
Liikevaihtoon sisällytetään myyntituotot, joista on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot, ja joita on korjattu kurssieroilla. Myyntituottoina esitetään myyntitulot tavaroista ja palveluista, jotka on luovutettu asiakkaille ja joiden omistamisesta tai palveluiden käytöstä koituvat edut ovat siirtyneet asiakkaille ja konserni näin ollen on luovuttanut sen suoritteen, josta asiakkaat maksavat. Ennakkomaksut esitetään taseessa muissa lyhytaikaisissa veloissa. Mahdolliset luottotappiot tai muut saamisten arvonalentumiset esitetään kuluina tuloslaskelmassa. Konsernilla ei ole varsinaista kantaasiakasohjelmaa. Tulevat ilmaiset tai alennetut bonusluonteiset matkat kirjataan myynnin korjauserinä.
Viking Linellä on erilaisia eläkejärjestelyjä niissä maissa, joissa konserni toimii. Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa vakuutusyhtiöissä, jotka siis vastaavat konserniyhtiöiden lakisääteisistä eläkevelvoitteista. Kaikki konsernin eläkeratkaisut luokitellaan maksupohjaisiksi. Eläkevakuutusmaksut esitetään kuluina tuloslaskelmassa sinä tilikautena, jota veloitus koskee.
Irtisanomisiin liittyvät korvaukset kirjataan palkka ja työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ja maksamatta olevat korvaukset sisältyvät taseen muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Konsernilla ei ole muuten etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä tai muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Toimitusjohtajalle maksetaan kuitenkin kahdeksan kuukauden palkka, mikäli yritys irtisanoo sopimuksen. Konsernissa on käytössä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmä, joka vuodesta 2013 lähtien käsittää yhtiön toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajat. Kannusteen määrään vaikuttavat sekä tilikauden taloudellinen tulos että henkilökohtainen työpanos. Bonuslisä voi olla korkeintaan 35 % vuosipalkasta. Palkitsemis- ja kannustinjärjestelmästä aiheutuneet kulut kirjataan tuloslaskelman palkka ja työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sillä tilikaudella, joka oikeuttaa bonukseen. Konsernilla ei ole osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. Konsernin johtohenkilöiden kanssa ei ole solmittu erityisiä eläkesopimuksia.
Konserni nauttii EU:n suuntaviivojen mukaista valtiollista tukea Suomesta ja Ruotsista koskien merihenkilöstön veroja ja sosiaalimenoja. Saadut palautukset esitetään tuloslaskelman palkka- ja työsuhdeetuuksista aiheutuneiden kulujen yhteydessä sillä kaudella, jolloin palautusten peruste on syntynyt, katso konsernin liite 5.
Konsernin leasing- ja vuokrasopimukset on luokiteltu muiksi kuin rahoitusleasingsopimuksiksi. Tästä seuraa, että vuokratulot ja -menot esitetään tuloslaskelmassa tasaerinä vuokrakaudelta, katso konsernin liite 23.
Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista, aikaisempien tilikausien verojen korjauksista ja laskennallisista veroista.
Tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvät verot on laskettu kussakin maassa vallitsevan verokannan mukaan. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa, jollei verot aiheuttavaa liiketapahtumaa esitetä suoraan omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä, minkä seurauksena myös verovaikutus esitetään omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.
Laskennalliset verot lasketaan kaikille kirjanpidon ja verotuksen arvojen väliaikaisille eroille. Suurimmat erot kohdistuvat kertyneille poistoeroille. Laskennalliset verot lasketaan ennen tilinpäätöspäivää vahvistettujen verokantojen mukaan. Suomalaisten yhtiöiden laskennallisia veroja laskettaessa per 31. joulukuuta 2013 on käytetty vuoden 2014 verokantaa 20,0 %. Konsernin taseessa ei ole esitetty laskennallisia verosaamisia.
Konserni ottaa käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Tulevilla EU:n hyväksymien IAS- tai IFRS -standardien ja IFRIC -tulkintojen muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin.
| MEUR | 2013 1.1–31.12 |
2012 1.1–31.12 |
|
|---|---|---|---|
| 2. | SEG MENTTITIEDOT |
||
| Liikevaihto | |||
| Alukset | 544,7 | 511,1 | |
| Jakamaton | 4,9 | 5,3 | |
| Toimintasegmentit yhteensä Eliminoinnit |
549,6 -0,2 |
516,3 -0,2 |
|
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 549,4 | 516,1 | |
| Liiketulos | |||
| Alukset | 81,2 | 52,5 | |
| Jakamaton | -46,4 | -50,0 | |
| Konsernin liiketulos yhteensä | 34,7 | 2,4 | |
| LIIKEVAIH TO |
|||
| Matkustajatoiminnan tuotot | 508,8 | 477,8 | |
| Rahtitoiminnan tuotot | 36,5 | 34,3 | |
| Muut tuotot | 4,0 | 4,0 | |
| Yhteensä | 549,4 | 516,1 | |
| 3. | LIIKETOIMINNAN MUU T TUO TOT |
||
| Myyntivoitot aluksista | 22,8 | ||
| Vuokratuotot kiinteistöistä | 0,4 | 0,3 | |
| Muut tuotot | 0,4 | 0,1 | |
| Yhteensä | 23,5 | 0,4 | |
| 4. | TAVARA T JA PAL VELU T |
||
| Tavarat | 128,8 | 126,8 | |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 21,9 | 22,8 | |
| Yhteensä | 150,6 | 149,6 | |
| 5. | PAL KAT JA TYÖSUH DE-ETUU KSIS TA AIHEU TUNEE T KULU T |
||
| Palkat | 135,5 | 128,2 | |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | 14,9 | 14,5 | |
| Muut henkilöstökulut | 22,0 | 21,2 | |
| 172,4 | 164,0 | ||
| Valtion palautus | -42,4 | -38,8 | |
| Yhteensä | 130,1 | 125,2 | |
| HEN KILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN |
|||
| Merihenkilöstö | 2 407 | 2 299 | |
| Maissa oleva henkilöstö | 697 | 715 | |
| Yhteensä | 3 104 | 3 014 |
Tiedot korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille löytyvät liitteestä 25.
| MEUR | 2013 1.1–31.12 |
2012 1.1–31.12 |
|
|---|---|---|---|
| 6. | POIS TOT JA ARVONALEN TUMISE T |
||
| Poistot | |||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 0,3 | 0,4 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 1,0 | 0,6 | |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot | 0,1 | 0,2 | |
| Alukset | 31,7 | 25,7 | |
| Koneet ja kalusto | 2,5 | 1,6 | |
| Yhteensä | 35,7 | 28,5 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 35,7 | 28,5 | |
| 7. | LIIKETOIMINNAN MUU T KULU T |
||
| Myynti- ja markkinointikulut | 32,3 | 30,6 | |
| Pesula- ja siivouskulut | 21,5 | 19,3 | |
| Korjaus- ja kunnossapitokulut | 16,7 | 16,1 | |
| Julkiset satama- ja alusmaksut | 41,7 | 38,7 | |
| Polttoainekulut | 62,4 | 66,4 | |
| Muut kulut | 47,2 | 39,6 | |
| Yhteensä | 221,9 | 210,7 | |
| Tilintarkastajien palkkiot | |||
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 | |
| Muut palvelut | 0,1 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| MEUR | 2013 1.1–31.12 |
2012 1.1–31.12 |
|
|---|---|---|---|
| 8. | RAHOI TUSTUO TOT JA -KULU T |
||
| Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista | 0,0 | 0,0 | |
| Korkotuotot rahavaroista ja pitkäaikaisista saamisista | 0,1 | 0,4 | |
| Valuuttakurssivoitot | 1,1 | 1,2 | |
| Muut rahoitustuotot | 0,0 | 0,1 | |
| Rahoitustuotot yhteensä | 1,2 | 1,6 | |
| Korkokulut jaksotettuun hankintahintaan arvostetuista rahoitusveloista | 6,3 | 1,5 | |
| Valuuttakurssitappiot | 1,1 | 0,9 | |
| Muut rahoituskulut | 0,8 | 0,1 | |
| Rahoituskulut yhteensä | 8,3 | 2,5 | |
| 9. | TULO VERO T |
||
| Tilikauden verot | 0,3 | 2,2 | |
| Edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 | |
| Laskennalliset verot, väliaikaisten erojen muutos | 6,6 | -1,5 | |
| Laskennalliset verot, verokannan muutos | -6,7 | ||
| Yhteensä | 0,2 | 0,7 | |
| Täsmäytyslaskelma tuloslaskelmassa esitettyjen verokulujen ja | |||
| konsernin kotimaan verokannan mukaan laskettujen verojen välillä | |||
| Tulos ennen veroja | 27,7 | 1,6 | |
| Suomen verokannan mukaan lasketut verot (24,5 %) | 6,8 | 0,4 | |
| Edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 | |
| Muut veroihin vaikuttavat erät | |||
| ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat | 0,1 | 0,2 | |
| verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut | 0,1 | 0,1 | |
| laskennalliset verot, verokannan muutos | -6,7 | ||
| laskennalliset verot, muut muutokset | 0,0 | 0,0 | |
| kirjaamaton verosaaminen tytäryhtiön tappioista | 0,0 | ||
| muut | -0,1 | 0,0 | |
| Tuloslaskelman verot | 0,2 | 0,7 |
Tulos per osake on laskettu 10 800 000 kappaleen samanarvoiselle osakkeelle. Viking Linella ei ole optio-, vaihtovelkakirja- tai osakeohjelmia, minkä vuoksi laimennusta ei voi esiintyä.
| MEUR | ||
|---|---|---|
| 11. | AINEE TTOMAT HYÖDYKKEET |
|
| Hankintameno 1.1.2013 | 3,4 | |
| Muuntoerot | 0,0 | |
| Lisäykset | 0,3 | |
| Vähennykset | -0,1 | |
| Hankintameno 31.12.2013 | 3,5 | |
| Kertyneet poistot 1.1.2013 | -2,5 | |
| Muuntoerot | 0,0 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,1 | |
| Tilikauden poistot | -0,3 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2013 | -2,7 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2013 | 0,9 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 0,8 | |
| Hankintameno 1.1.2012 | 4,4 | |
| Muuntoerot | 0,0 | |
| Lisäykset | 0,1 | |
| Vähennykset | -1,2 | |
| Hankintameno 31.12.2012 | 3,4 | |
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | -3,3 | |
| Muuntoerot | 0,0 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 1,2 | |
| Tilikauden poistot | -0,4 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | -2,5 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 1,1 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 0,9 |
Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja.
| 12. | AINEELLISE T KÄYTTÖOMAISUUSH YÖDYKKEET |
Maa alueet |
Raken nukset ja raken nelmat |
Vuokra kiinteis töjen perus parannus menot |
Alukset | Koneet ja kalusto |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2013 | 1,1 | 25,8 | 10,1 | 621,4 | 36,7 | 61,1 | 756,2 | |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
| Siirto | 61,1 | -61,1 | ||||||
| Lisäykset | 0,4 | 0,3 | 168,6 | 2,7 | 172,0 | |||
| Vähennykset | -74,8 | -0,7 | -75,6 | |||||
| Hankintameno 31.12.2013 | 1,1 | 26,2 | 10,3 | 776,3 | 38,7 | - | 852,6 | |
| Kertyneet poistot 1.1.2013 | - | 13,5 | -9,6 | -447,2 | -28,6 | - | 498,8 | |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||
| Vähennysten kertyneet poistot | 67,8 | 0,5 | 68,3 | |||||
| Tilikauden poistot | -1,0 | -0,1 | -31,7 | -2,5 | -35,3 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2013 | - | 14,5 | -9,7 | -411,1 | -30,6 | - | 465,9 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2013 | 1,1 | 12,3 | 0,5 | 174,2 | 8,1 | 61,1 | 257,3 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 1,1 | 11,7 | 0,7 | 365,2 | 8,0 | - | 386,7 | |
| Hankintameno 1.1.2012 | 1,1 | 19,6 | 10,9 | 620,4 | 32,6 | 26,4 | 711,1 | |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
| Lisäykset | 6,3 | 0,2 | 4,0 | 4,4 | 34,7 | 49,6 | ||
| Vähennykset | -0,1 | -1,0 | -3,0 | -0,4 | -4,5 | |||
| Hankintameno 31.12.2012 | 1,1 | 25,8 | 10,1 | 621,4 | 36,7 | 61,1 | 756,2 | |
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | - | 13,0 | -10,4 | -424,5 | -27,3 | - | 475,1 | |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,1 | 1,0 | 3,0 | 0,3 | 4,4 | |||
| Tilikauden poistot | -0,6 | -0,2 | -25,7 | -1,6 | -28,1 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | - | 13,5 | -9,6 | -447,2 | -28,6 | - | 498,8 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 1,1 | 6,6 | 0,5 | 196,0 | 5,4 | 26,4 | 236,0 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 1,1 | 12,3 | 0,5 | 174,2 | 8,1 | 61,1 | 257,3 |
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia.
Viking Linella ei ole aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevia rahoitusleasingsopimuksia.
| 13. | MYYTÄVISSÄ OLE VAT SIJOITUKSET |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet | 0,0 | 0,0 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 0,0 | 0,0 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset 1.1.2013 | 0,0 | ||
| Muuntoerot | 0,0 | ||
| Lisäykset | 0,0 | ||
| Vähennykset | 0,0 | ||
| Käyvän arvon muutokset | 0,0 | ||
| Myytävissä olevat sijoitukset 31.12.2013 | 0,0 |
| MEUR | |||
|---|---|---|---|
| 14. | SAA MISE T |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Saaminen, sovittelukorvaus | 0,5 | 0,7 | |
| Lainasaamiset | - | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,5 | 0,7 | |
| Saamiset 1.1.2013 | 0,7 | ||
| Vähennykset | -0,2 | ||
| Käyvän arvon muutokset | 0,0 | ||
| Saamiset 31.12.2013 | 0,5 | ||
| 15. | VAIH TO-OMAISUUS |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Myyntitavaravarasto | 13,3 | 13,6 | |
| Tarvikevarasto | 0,2 | 0,1 | |
| Polttoainevarasto | 1,5 | 1,5 | |
| Yhteensä | 15,0 | 15,2 | |
| 16. | MYYNTISAA MISE T JA MUU T SAA MISE T |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Myyntisaamiset | 11,0 | 10,6 | |
| Siirtosaamiset | 19,0 | 16,7 | |
| Muut saamiset | 0,9 | 1,8 | |
| Yhteensä | 31,0 | 29,1 | |
| Siirtosaamiset | |||
| Henkilöstöön liittyvät erät | 16,9 | 15,2 | |
| Muut siirtosaamiset | 2,1 | 1,5 | |
| Yhteensä | 19,0 | 16,7 | |
| Myyntisaamisten ikäanalyysi | |||
| Erääntymättömät | 5,5 | 6,6 | |
| 1-30 päivää erääntyneet | 5,3 | 3,9 | |
| Yli 30 päivää erääntyneet | 0,2 | 0,2 | |
| Yhteensä | 11,0 | 10,6 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain | |||
| EUR | 24,1 | 19,9 | |
| SEK | 6,6 | 9,1 | |
| CHF | 0,1 | 0,1 | |
| DKK | 0,0 | -0,1 | |
| GBP | 0,1 | 0,1 | |
| USD | 0,1 | ||
| Yhteensä | 31,0 | 29,1 |
| MEUR | |||
|---|---|---|---|
| 17. | RAHA VARA T |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Pantatut talletukset | - | 0,5 | |
| Käteinen raha ja pankkitilit | 73,2 | 29,8 | |
| Lyhytaikaiset sijoitukset | 22,9 | 15,0 | |
| Yhteensä | 96,1 | 45,3 |
Lyhytaikaisten sijoitusten juoksuaika on 10 päivästä 52 päivään.
Viking Line Abp:n minimiosakepääoma on 720 000,00 euroa ja maksimiosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa ilman yhtiöjärjestyksen muutosta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000. 12. huhtikuuta 1995 alkaen Viking Line Abp:n osakepääoma on ollut 1 816 429,61 euroa ja osakkeiden määrä 10 800 000. Kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake tuottaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirja-lainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita.
| Rahastot | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Vararahasto | 0,0 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto | 0,0 | 0,0 |
| Käyvän arvon rahasto | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,0 | 0,0 |
Muuntoerot muodostuvat ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnin yhteydessä syntyvistä eroista. Erot esitetään muissa laajan tuloksen erissä.
Tilivuodelta 2012 ei jaettu osinkoa. (Vuodelta 2011 jaettiin osinkoa 0,50 euroa per osake, yhteensä 5,4 Meur.) Hallitus on tilinpäätöspäivän jälkeen ehdottanut 0,50 euron osakekohtaisen osingon jakamista toimintavuodelta 2013. Jaettavaksi päätetty osinko merkitään taseen velkoihin, kun siitä on olemassa yhtiökokouksen päätös.
| Kertyneet | Muut väliaikaiset |
||
|---|---|---|---|
| Laskennalliset verovelat | poistoerot | erot | Yhteensä |
| 1.1.2013 | 29,7 | 0,0 | 29,7 |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | |
| Kirjattu tuloslaskelmaan | 0,0 | -0,1 | -0,1 |
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | 0,0 | 0,0 | |
| 31.12.2013 | 29,7 | 0,0 | 29,7 |
| 1.1.2012 | 31,2 | 0,0 | 31,2 |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | |
| Kirjattu tuloslaskelmaan | -1,6 | 0,1 | -1,5 |
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | |||
| 31.12.2012 | 29,7 | 0,0 | 29,7 |
Konsernin tytäryhtiöllä oli per 31.12.2013 käyttämättömiä kertyneitä veroalijäämiä yhteensä 0,0 Meur (0 euroa per 31.12.2012). Konsernitaseessa ei ole esittetty tytäryhtiöiden tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia.
| MEUR | |||
|---|---|---|---|
| 20. | KOROLLISE T VELA T |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 221,2 | 73,1 | |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | |||
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 15,1 | 8,7 | |
| Korolliset rahoitusvelat erääntyvät maksuun seuraavasti: | |||
| < 1 vuoden kuluessa | 15,1 | 8,7 | |
| 1–2 vuoden kuluessa | 23,6 | 8,7 | |
| 2–3 vuoden kuluessa | 23,6 | 8,7 | |
| 3–4 vuoden kuluessa | 23,5 | 8,6 | |
| 4–5 vuoden kuluessa | 23,5 | 8,6 | |
| > 5 vuoden kuluttua | 127,0 | 38,6 | |
| Yhteensä | 236,2 | 81,8 | |
| Korolliset velat 1.1.2013 | 81,8 | ||
| Lisäykset | 179,1 | ||
| Vähennykset | -24,6 | ||
| Korolliset velat 31.12.2013 | 236,2 | ||
| 21. | OSTOVELA T JA MUU T VELA T |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Ostovelat | 28,1 | 31,4 | |
| Siirtovelat | 35,8 | 34,8 | |
| Muut velat | 11,5 | 10,7 | |
| Yhteensä | 75,4 | 76,9 | |
| Siirtovelat | |||
| Henkilöstöön liittyvät erät | 26,3 | 26,7 | |
| Muut siirtovelat | 9,5 | 8,1 | |
| Yhteensä | 35,8 | 34,8 | |
| Ostovelat ja muut velat valuutoittain | |||
| EUR | 53,8 | 51,6 | |
| SEK | 20,9 | 24,7 | |
| DKK | 0,0 | 0,0 | |
| GBP | - | 0,0 | |
| NOK | 0,1 | 0,0 | |
| RUB | 0,0 | ||
| USD | 0,6 | 0,5 | |
| Yhteensä | 75,4 | 76,9 |
Suurin osa muista veloista on henkilöstöön liittyviä eriä.
| Käyvä arvon luokittelu 31.12.2013 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat sijoitukset | - | 0,0 | |
| Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin | Lainasaamiset ja myynti |
Myytävissä olevat |
|
| Rahoitusvarat 31.12.2013 | saamiset | sijoitukset | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | - | 0,0 | |
| Saamiset | 0,5 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 31,0 | ||
| Rahavarat | 96,1 | ||
| Yhteensä | 127,6 | 0,0 | |
| Muut | |||
| Rahoitusvelat 31.12.2013 | rahoitusvelat | ||
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 221,2 | ||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 15,1 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 75,4 | ||
| Yhteensä | 311,6 |
| Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin Rahoitusvarat 31.12.2012 |
Lainasaamiset ja myynti saamiset |
Myytävissä olevat sijoitukset |
|---|---|---|
| Myytävissä olevat sijoitukset | - | 0,0 |
| Saamiset | 0,7 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 29,1 | |
| Rahavarat | 45,3 | |
| Yhteensä | 75,0 | 0,0 |
| Rahoitusvelat 31.12.2012 | Muut rahoitusvelat |
|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 73,1 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 8,7 |
| Ostovelat ja muut velat | 76,9 |
| Yhteensä | 158,7 |
Konserni vuokraa eri elinkeinonharjoittajille tiloja kiinteistöistään. Suurin osa sopimuksista on irtisanottavissa. Ei irtisanottavissa olevista sopimuksista tärkein voimassa oleva on vuokra-oikeuden luovutus ravintolan harjoittamiseen Park Alandia Hotellissa.
| Tulevat vuokratulot ei irtisanottavissa olevista vuokrasopimuksista | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 0,2 | 0,2 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,2 | 0,1 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | ||
| Yhteensä | 0,4 | 0,3 |
Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia sopimuksia. Konserni on ottanut vuokralle joitakin tiloja myynti- ja hallintotoimintoja varten. Sen lisäksi on erinäisiä muita kuin rahoitusleasingsopimuksia koskien koneita ja kalustoa. Sopimusten kestoajat ovat 1-7 vuotta. Sopimuksiin sisältyy yleensä mahdollisuus vuokrakauden pidentämiseen sopimuskauden jälkeen. Sopimusten sisältö vaihtelee mitä tulee indeksiehtoihin, uudistamiseen ja muihin ehtoihin.
Sen lisäksi konserni vuokraa satama-alueen minkä jäljellä oleva vuokra-aika on 12 vuotta. Yksi ehto kiinteistön hallitsemiseen on, että sitä käytetään matkustaja-, rahti- ja autolauttaliikenteeseen.Yhtiö on myös sopimuksen myötä sitoutunut maksamaan satamamaksuja kaikista aluksista, jotka liikennöivät kyseiseen satamaa. Satamamaksujen tulee yltää tiettyyn minimitasoon. Minimitasoja on eritelty myös volyymeille ja nettorekisteritonneille. Viking Linella on oikeus luovuttaa sopimus kolmannelle osapuolelle.
| Ei irtisanottavissa olevien muiden kuin rahoitusleasingsopimusten vähimmäisleasingmaksut ja -vuokrat |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 1,5 | 2,0 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 1,3 | 2,2 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 2,9 | 4,3 |
| ANNE TUT VAKUU DET JA VASTUUSI TOU MUKSET |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Vastuusitoumukset | ||
| Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi on annettu alus-, ajoneuvo- ja yrityskiinnityksiä |
236,2 | 81,8 |
| Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen | ||
| Katettu aluskiinnityksillä | 0,6 | 1,2 |
| Katettu laitos- ja yrityskiinnityksillä | 0,0 | |
| Katettu talletuksilla | - | 0,5 |
| Yhteensä | 236,9 | 83,5 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Aluskiinnitykset | 314,7 | 110,7 |
| Ajoneuvokiinnitykset | 0,1 | 0,1 |
| Yrityskiinnitykset | 0,5 | 0,5 |
| Laitoskiinnitykset | 0,4 | 0,4 |
| Talletukset | - | 0,5 |
| Yhteensä | 315,7 | 112,2 |
| Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon | ||
| Sitoumukset, alustilaukset ja satamaterminaalien kunnostustyöt | - | 191,9 |
| – Kokonaisarvo | - | 253,0 |
| LÄHIPIIRI | |||
|---|---|---|---|
| Omistus | Osuus | ||
| Konserniyhtiöt | Kotipaikka | osuus | äänistä |
| Emoyhtiön Viking Line Abp:n omistamat | Maarianhamina | ||
| Viking Rederi AB | Norrtälje, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| OÜ Viking Line Eesti | Tallinna, Viro | 100 % | 100 % |
| Viking Line Buss Ab | Maarianhamina | 100 % | 100 % |
| Viking Line Skandinavien AB | Tukholma, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| Viking Line Finnlandverkehr GmbH | Lyypekki, Saksa | 100 % | 100 % |
| Oy Viking Tours Ruotsinmatkat - Sverigecenter Ab | Maarianhamina | 100 % | 100 % |
| Oy Ruotsinsatama - Sverigehamnen Ab | Naantali | 100 % | 100 % |
| Tytäryhtiöiden omistamat | |||
| Finlandshamnen Stuveri AB | Tukholma, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| Korvaukset konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille | 2013 1.1–31.12 |
2012 1.1–31.12 |
|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset korvaukset | |||
| Toimitusjohtaja | 0,2 | 0,2 | |
| Toimitusjohtajan sijainen | 0,2 | 0,2 | |
| Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt | 0,8 | 1,2 | |
| Yhteensä | 1,2 | 1,6 | |
| Hallituksen palkkiot | |||
| Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja | 0,0 | 0,0 | |
| Jesper Blomsterlund, hallituksen jäsen 18.4.2012 asti | - | 0,0 | |
| Nils-Erik Eklund, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Trygve Eriksson, hallituksen jäsen 18.4.2012 lähtien, hallituksen varajäsen 18.4.2012 asti | 0,0 | 0,0 | |
| Erik Grönberg, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Agneta Karlsson, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Dick Lundqvist, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Lars G Nordström, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Carita Blomsterlund, hallituksen varajäsen 18.4.2012 asti | - | 0,0 | |
| Åsa Ceder, hallituksen varajäsen 18.4.2012-19.4.2013 | 0,0 | 0,0 | |
| Ulrica Danielsson, hallituksen varajäsen 19.4.2013 lähtien | 0,0 | ||
| Stefan Lundqvist, hallituksen varajäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Johnny Rosenholm, hallituksen varajäsen 18.4.2012 lähtien | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,2 | 0,2 | |
Palkat ja muut lyhytaikaiset korvaukset sisältävät muita etuja 0,0 Meur (0,0 Meur) toimitusjohtajalle, 0,0 Meur (0,0 Meur) toimitusjohtajan sijaiselle ja 0,0 Meur (0,0 Meur) muille johotehtävissä toimiville henkilöille. Muiden johtotehtävissä toimivien avainhekilöiden palkkoihin ja muihin lyhytaikaisiin korvauksiin vuodelta 2012 sisältyy 0,3 miljoonaa euroa päättyneen työvelvoitteen jälkeisiä korvauksia.
Muiden johtotehtävissä toimivien avainhenkilöiden korvauksiin vuodelta 2012 sisältyy 0,0 miljoonaa euroa henkilökohtaisia bonuslisiä toimintavuodelta 2011, jonka maksusta hallitus päätti vuoden 2011 tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen.
Johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille ei ole maksettu muita korvauksia kuin palkkaa ja lyhytaikaisia korvauksia. Konsernilla ei ole osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. Konsernin johtohenkilöiden eläkkeistä ei ole erityisiä sopimuksia.
| MEUR | ||
|---|---|---|
| 2013 | 2012 | |
| Eläkekulut | 1.1-31.12 | 1.1-31.12 |
| Toimitusjohtaja | 0,0 | 0,0 |
| Toimitusjohtajan sijainen | 0,0 | 0,0 |
| Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt | 0,1 | 0,2 |
| Yhteensä | 0,2 | 0,3 |
| Liiketoimet konsernin johtotehtävissä toimivien avainhenkilöiden | 2013 | 2012 |
| huomattavan vaikutusvallan alaisten yhtiöiden kanssa | 1.1–31.12 | 1.1–31.12 |
| Palvelujen myynti | 0,0 | 0,0 |
| Palvelujen osto | 0,7 | 0,9 |
| 31.12.2013 | 31.12.2012 | |
| Maksamattomat saamiset | - | 0,0 |
| Maksamattomat velat | 0,0 | 0,1 |
Lähipiirin liiketoimien ehdot ovat markkinaehtoisia.
Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita.
Konsernin säännönmukaiseen liiketoimintaan kohdistuu useita rahoitusriskejä. Pääasiassa rahoitusriskit muodostuvat valuuttariskeistä, korkoriskeistä, maksuvalmiusriskeistä, luotto- ja vastapuoliriskeistä sekä polttoaineen hintaan liittyvistä riskeistä. Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön pääkonttorissa sijaitsevalle rahoitusosastolle. Konsernin valuuttapositiot ja sijoitukset raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.
Konsernilla ei ole ollut johdannaissopimuksia vuonna 2012 ja 2013.
Konsernin valuuttariski koostuu valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista ja tase-eristä sekä nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettosijoituksiin ulkomaisista tytäryhtiöistä näkyy muuntoerona konsernin omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.
Konsernille tärkeimmät vieraat valuutat ovat ruotsin kruunu (SEK) ja yhdysvaltain dollari (USD). Toimintavuoden 2013 liikevaihto ruotsin kruunuissa oli noin 30 % konsernin koko liikevaihdosta. Palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut sekä ostot ruotsin kruunuissa olivat noin 27 % konsernin kaikista palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneista kuluista sekä ostoista. USD -kurssi vaikuttaa konsernin tulokseen ensisijaisesti polttoaineiden hintoihin sisältyvän valuuttakomponentin kautta.
Konsernin myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat valuutoittain ilmenevät liitteistä 16 ja 21. Sen lisäksi konsernilla on rahavaroja eri valuutoissa. Konsernin lainat ovat euromääräisiä. Valuuttapositioiden seuranta on jatkuvaa ja valuuttavirtoja pyritään sovittamaan yhteen. Konsernin SEK -määräisten kassavirtojen syntynyttä epätasapainoa hallitaan etupäässä säännöllisellä ruotsin kruunujen myymisellä. Konsernilla ei ole mitään valuuttojen suojausinstrumentteja.
Euron valuuttakurssin muutos viidellä prosentilla verrattuna ruotsin kruunuun vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31. joulukuuta 2013 konsernin tulokseen verojen jälkeen sekä omaan pääomaan +/-0,1 miljoonaa euroa (+/- 0,4 Meur 31. joulukuuta 2012).
Korkotason vaihtuvuus vaikuttaa konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin. Konsernin korollisista veloista 73 % on kiinteäkorkoisia ja 27 % vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisten velkojen kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Korkojohdannaisia ei ole.
Yhden prosenttiyksikön muutos vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen markkinakoroissa per 31. joulukuuta 2013 vaikuttaisi laskennallisesti + 0,1 / - 0,5 miljoonaa euroa (+ 0,1 Meur / -0,6 Meur per 31. joulukuuta 2012) konsernin tulokseen verojen jälkeen sekä omaan pääomaan.
Liiketoiminnan rahoittamiseksi tarvittavaa rahoitusta arvioidaan ja seurataan Viking Linessä jatkuvasti, jotta konsernilla olisi kaikissa tilanteissa riittävästi rahavaroja juoksevan toiminnan, lainojen lyhennysten ja investointien rahoittamiseksi. Maksuvalmiusriskiä hallinnoidaan lisäksi tehokkaalla rahavarojen hallinnolla, varmistamalla kohtuuhintaisten rahoituslähteiden saanti sekä hajottamalla riittävässä määrin sijoituksia lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin. Alushankinnat rahoitetaan pitkäaikaisilla luottosopimuksilla.
M/S Viking Gracen toimituksen yhteydessä 10. tammikuuta 2013 Viking Line Abp nosti 179,0 miljoonan euron lainan. Lainasopimus sisältää markkinaehtoisia lainakovenantteja.
Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 221,2 Meur per 31. joulukuuta 2013 (73,1 Meur per 31. joulukuuta 2012). Tiedot korollisten velkojen maksuun erääntymisestä löytyvät konsernin liitteestä 20. Konsernin likvidit varat olivat 96,1 Meur per 31. joulukuuta 2013 (45,3 Meur per 31. joulukuuta 2012).
Myyntisaamiset ja muut saamiset altistavat konsernin luottoriskille. Operatiiviseen toimintaan liittyviä luottoriskejä seurataan jatkuvasti. Konsernin myyntisaamisten ja muiden saamisten luottoriskiä pidetään alhaisena, koska nämä ovat jakautuneet suurelle asiakasmäärälle. Konsernilla ei ole ollut olennaisia luottotappioita tilikauden aikana. Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. Myyntisaamisten ikäanalyysi löytyy konsernin liitteestä 16.
Rahavaroja sijoitetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahoitusinstrumentteihin. Rahoitusinstrumentteja koskevia sopimuksia tehdään vain sellaisten vastapuolten kanssa, joilla arvioidaan olevan hyvä vakavaraisuus ja luottokelpoisuus.
Polttoainekustannukset muodostavat olennaisen riskin konsernille. Konsernin polttoaineiden ostohinnat ovat pääosin riippuvaisia öljyn ja maakaasun maailmanmarkkinahinnoista. Öljyn hinnan muuttuva komponentti on yhdistelmä kyseisen öljylaadun ostokuukauden keskihinnasta ja kuukauden keskivaluuttakurssista USD/SEK. LNG (Liquefied Natural Gas) -hinta muodostuu maakaasuelementin, nesteyttämisen ja logistiikan yksikkökustannuksista. Konserni ei ole suojautunut polttoainehintojen vaihtelulle.
Alusten polttoainekulut olivat 62,2 Meur vuonna 2013 (66,2 Meur vuonna 2012), mikä on 11,3 % (12,8 %) konsernin liikevaihdosta. Polttoainekulutus oli noin 91 900 m3 (öljyä) ja noin 12 600 tonnia (LNG) vuonna 2013 (noin 111 000 m3 öljyä vuonna 2012).
Arvioituun polttoainekulutukseen 2014 10 % muutos polttoainehintoihin per 31. joulukuuta 2013 vaikuttaisi laskennallisesti konsernin tulokseen verojen jälkeen sekä omaan pääomaan +/- 4,0 Meur.
EU:n uusi rikkidirektiivi astuu voimaan 1. tammikuuta 2015 ja lisää konsernin kustannuksia. Viking Line on aloittanut valmistelutyöt kohdatakseen uudet vaatimukset.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (omavaraisuusaste). Omavaraisuusaste oli 31. joulukuuta 2013 35,6 %, kun se 31. joulukuuta 2012 oli 46,2 %.
Tilinpäätökseen ei ole merkitty oikeudenkäynteihin tai riitoihin liittyviä varauksia.
Yritysjohto ei ole tietoinen sellaisista oleellisista tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.
Tammikuussa 2014 M/S Viking XPRS vaihtoi Ruotsin lipusta Viron lippuun ja M/S Rosella Ruotsin lipusta Suomen lippuun.
| KONSERNI | 2008/2009 | 2009/2010 14 kuukautta |
2011 | 2012 | 2013 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 470,7 | 569,9 | 504,3 | 516,1 | 549,4 |
| Liiketulos, Meur | 17,3 | 16,1 | 9,8 | 2,4 | 34,7 |
| – % liikevaihdosta | 3,7 % | 2,8 % | 1,9 % | 0,5 % | 6,3 % |
| Tulos ennen veroja, Meur | 14,4 | 14,4 | 7,9 | 1,6 | 27,7 |
| – % liikevaihdosta | 3,1 % | 2,5 % | 1,6 % | 0,3 % | 5,0 % |
| Oman pääoman tuotto (ROE) | 6,5 % | 6,4 % | 4,6 % | 0,6 % | 15,6 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) | 6,3 % | 6,0 % | 3,9 % | 1,3 % | 10,4 % |
| Omavaraisuusaste | 41,6 % | 44,8 % | 46,5 % | 46,2 % | 35,6 % |
| Nettovelkaantumisaste (gearing) | 48,2 % | 24,6 % | 20,7 % | 22,5 % | 74,1 % |
| Bruttoinvestoinnit, Meur | 30,6 | 8,7 | 36,9 | 49,7 | 172,3 |
| – % liikevaihdosta | 6,5 % | 1,5 % | 7,3 % | 9,6 % | 31,4 % |
| Henkilöstö keskimäärän | 3 091 | 3 087 | 3 060 | 3 014 | 3 104 |
| – mistä merihenkilöstö | 2 314 | 2 319 | 2 305 | 2 299 | 2 407 |
| – mistä maissa oleva henkilöstö | 777 | 768 | 755 | 715 | 697 |
| Palkat, Meur | 115,1 | 141,6 | 124,9 | 128,2 | 135,5 |
| meur | 2013 Q4 |
2013 Q3 |
2013 Q2 |
2013 Q1 |
|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIH TO |
129,7 | 164,4 | 140,3 | 115,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,3 | 0,2 | 22,9 | 0,1 |
| Kulut | ||||
| Tavarat ja palvelut | 35,7 | 43,4 | 39,6 | 31,9 |
| Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 31,5 | 31,9 | 33,7 | 32,9 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 8,3 | 8,8 | 9,3 | 9,3 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 52,5 | 53,8 | 55,6 | 59,9 |
| 128,1 | 137,9 | 138,3 | 133,9 | |
| LIIKETULOS | 2,0 | 26,6 | 25,0 | -18,9 |
| Rahoitustuotot | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,2 |
| Rahoituskulut | -2,2 | -2,0 | -2,0 | -2,0 |
| TULOS ENNEN VERO JA |
0,1 | 25,0 | 23,3 | -20,7 |
| Tuloverot | 6,7 | -6,1 | -5,8 | 5,0 |
| TILIKAU DEN TULOS |
6,7 | 18,9 | 17,6 | -15,7 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi | ||||
| Muuntoerot | 0,0 | -0,1 | -0,2 | 0,0 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 0,0 | |||
| 0,0 | -0,1 | -0,2 | 0,0 | |
| TILIKAU DEN LAA JA TULOS |
6,7 | 18,8 | 17,4 | -15,8 |
| Tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 6,7 | 18,9 | 17,6 | -15,7 |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 6,7 | 18,8 | 17,4 | -15,8 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa |
0,62 | 1,75 | 1,63 | -1,45 |
Viking Line Abp:n vähimmäisosakepääoma on 720 000,00 euroa ja enimmäisosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000. Viking Line Abp:n osakepääoma on ollut 12. huhtikuuta 1995 lähtien 1 816 429,61 euroa. Viking Line Abp:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä 5. heinäkuuta 1995 alkaen.
Viking Line Abp:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään 15. helmikuuta – 12. maaliskuuta 1999.
Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- eikä joukkovelkakirjalainoja.
Kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.
Yhtiöjärjestyksessä on ilmoitettu pääoman raja-arvot. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjalainojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi.
Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 3 070 rekisteröityä osakkeenomistajaa.
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistavat tai heidän määräysvallassaan on arvopaperimarkkinalain 2. luvun 4 §:n tarkoittamalla tavalla 978 186 osaketta, joiden osuus äänistä on 9,1 prosenttia. Viking Line soveltaa arvopaperimarkkinalain sisäpiiriä koskevia säännöksiä sekä NASDAQ OMX Nordic, Helsingin sisäpiiriohjeita.
NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä vaihdettiin toimintavuoden aikana 209 006 Viking Linen osaketta, mikä vastaa 1,9 prosenttia osakekannasta. Ylin päätetty kauppa oli 22,04 euroa ja alin 17,01 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 17,82 euroa 31.joulukuuta 2013. Osakekannan markkina-arvo oli tuolloin 192,46 miljoonaa euroa.
tammikuu–joulukuu 2013 euroa
tam hel maa huh tou kesä hei elo syys loka mar jou tam hel maa huh tou kesä hei elo syys loka mar jou
| Suurimm at osakk aat 31.12.2013 |
Osakkeiden lukumäärä |
Osuus osakkeista |
|---|---|---|
| 1. Ångfartygs Ab Alfa | 1 656 500 | 15,3 % |
| 2. Ab Rafael | 1 476 944 | 13,7 % |
| 3. Rederi Ab Hildegaard | 1 110 803 | 10,3 % |
| 4. Lundqvist Ben | 372 224 | 3,4 % |
| 5. Eklund Nils-Erik | 336 645 | 3,1 % |
| 6. Sviberg Marie-Louise | 315 245 | 2,9 % |
| 7. Sundman Airi | 158 740 | 1,5 % |
| 8. Eriksson Carola | 124 103 | 1,1 % |
| 9. Lundqvist Dick | 120 000 | 1,1 % |
| 10. Blomsterlund Carita | 117 703 | 1,1 % |
| Viking Line Abp:N osakk aat aloitt ain |
Osakkaiden lukumäärä |
Osuus | Osakkeiden lukumäärä |
Osuus |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 137 | 4,5 % | 4 799 514 | 44,4 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 7 | 0,2 % | 218 725 | 2,0 % |
| Julkisyhteisöt | 4 | 0,1 % | 178 094 | 1,7 % |
| Kotitaloudet | 2 748 | 89,5 % | 5 017 625 | 46,5 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 19 | 0,6 % | 67 754 | 0,6 % |
| Ulkomaalaiset | 146 | 4,8 % | 425 521 | 3,9 % |
| Hallintarekisteröidyt | 9 | 0,3 % | 92 571 | 0,9 % |
| Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät | 196 | 0,0 % | ||
| Yhteensä | 3 070 | 100,0 % | 10 800 000 | 100,0 % |
| Osakekannan jakautuminen | Osakkaiden lukumäärä |
Osuus | Osakkeiden lukumäärä |
Osuus |
|---|---|---|---|---|
| 1–99 | 1 380 | 44,9 % | 40 984 | 0,4 % |
| 100–999 | 966 | 31,5 % | 218 764 | 2,0 % |
| 1 000–9 999 | 592 | 19,3 % | 1 462 872 | 13,5 % |
| 10 000–99 999 | 119 | 3,9 % | 2 959 510 | 27,4 % |
| 100 000–999 999 | 10 | 0,3 % | 1 873 427 | 17,4 % |
| 1 000 000– | 3 | 0,1 % | 4 244 247 | 39,3 % |
| OSA KEKOH TAISIA TUNNUSLU KUJA |
2008/2009 | 2009/2010 14 kuukautta |
2011 | 2012 | 2013 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake, euroa | 0,98 | 0,97 | 0,70 | 0,09 | 2,54 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 15,03 | 15,35 | 15,40 | 15,00 | 17,50 |
| Osinko/osake, euroa* | 0,70 | 0,65 | 0,50 | 0,00 | 0,50 |
| Osinko/tulos | 71,6 % | 67,1 % | 71,2 % | 0,0 % | 19,7 % |
| Efektiivinen osinkotuotto | 2,1 % | 2,0 % | 2,3 % | 0,0 % | 2,8 % |
| P/E-luku (Price/Earning) | 34 | 33 | 31 | 200 | 7 |
| Pörssikurssi 31.10./31.12., euroa | 33,00 | 32,15 | 22,10 | 17,10 | 17,82 |
| Ylin päätetty kauppa, euroa | 33,90 | 39,50 | 32,15 | 22,50 | 22,04 |
| Alin päätetty kauppa, euroa | 29,00 | 29,81 | 20,55 | 16,40 | 17,01 |
| Keskikurssi, euroa | 30,44 | 34,57 | 27,40 | 18,31 | 18,39 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj.euroa | 356,40 | 347,22 | 238,68 | 184,68 | 192,46 |
| Osakkeiden vaihto, kpl | 179 881 | 116 279 | 218 515 | 143 492 | 209 006 |
| Osakkeiden vaihto, % | 1,7 % | 1,1 % | 2,0 % | 1,3 % | 1,9 % |
| Osingonjako, milj.euroa* | 7,56 | 7,02 | 5,40 | 0,00 | 5,40 |
| Osakkeiden määrä, keskiarvo | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 |
| Osakkeiden määrä 31.10./31.12. | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 |
* Vuodelta 2013 hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
| Oman pääoman tuotto (ROE ), % = |
(Tulos ennen veroja – tuloverot) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus (keskiarvo) |
|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI ), % = |
(Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) / (Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)) |
| Omavaraisuusaste, % = | Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus / (Taseen loppusumma – saadut ennakot) |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % = | (Korolliset velat - rahavarat) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus |
| Tulos / osake = | (Tulos ennen veroja – tuloverot +/- vähemmistöosuus) / Osakkeiden lukumäärä keskimäärin |
| Oma pääoma / osake = | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä 31.10./31.12. |
| Osinko / tulos, % = | (Osinko/osake) / (Tulos/osake) |
| Efektiivinen osinkotuotto, % = | (Osinko/osake) / Osakkeiden kaupantekokurssi 31.10./31.12. |
| P/E-luku (Price/Earning) = | Osakkeiden kaupantekokurssi 31.10./31.12. / (Tulos/osake) |
| MEUR | Liite | 2013 1.1–31.12 |
2012 1.1–31.12 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIH TO |
560,3 | 526,9 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 23,6 | 0,4 |
| Kulut | |||
| Tavarat ja palvelut | 3 | 150,0 | 148,6 |
| Henkilöstökulut | 4 | 83,2 | 78,1 |
| Poistot | 5 | 35,2 | 28,1 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6 | 281,6 | 270,5 |
| 550,0 | 525,3 | ||
| LIIKETULOS | 33,9 | 2,0 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | -6,6 | 0,0 |
| TULOS ENNEN TILINPÄÄ TÖSSIIR TOJA JA VERO JA |
27,3 | 2,0 | |
| Tilinpäätössiirrot | 8 | -26,9 | 6,4 |
| Tuloverot | 9 | - | 2,0 |
| TILIKAU DEN TULOS |
0,4 | 6,5 |
| MEUR | Liite | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| VAS TAA VAA |
|||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 1,5 | 1,3 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | ||
| Maa-alueet | 1,9 | 1,9 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 11,3 | 11,9 | |
| Alukset | 365,2 | 174,2 | |
| Koneet ja kalusto | 6,4 | 6,5 | |
| Ennakkomaksut | - | 61,1 | |
| 384,9 | 255,6 | ||
| Sijoitukset | 12 | ||
| Osakkeet saman konsernin yrityksissä | 1,7 | 1,3 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 0,0 | 0,0 | |
| 1,7 | 1,3 | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 388,0 | 258,3 | |
| VAIH TUVAT VASTAAVAT |
|||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 14,9 | 14,5 |
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 0,2 | 0,2 | |
| Lainasaamiset | - | 0,0 | |
| Saaminen, sovittelukorvaus | 0,5 | 0,7 | |
| 0,7 | 0,9 | ||
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 10,5 | 10,0 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 0,1 | 0,8 | |
| Muut saamiset | 0,7 | 1,2 | |
| Siirtosaamiset | 14 | 14,4 | 13,2 |
| 25,7 | 25,2 | ||
| Rahavarat | 95,5 | 44,7 | |
| VAIH TUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
136,7 | 85,3 | |
| TASEEN LOPPUSU MMA |
524,7 | 343,6 |
| MEUR | Liite | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| VAS TATTAVAA |
|||
| OMA PÄÄO MA |
15 | ||
| Osakepääoma | 1,8 | 1,8 | |
| Edellisten tilikausien tulos | 68,4 | 61,9 | |
| Tilikauden tulos | 0,4 | 6,5 | |
| OMA PÄÄO MA YHTEENSÄ |
70,6 | 70,2 | |
| TILINPÄÄ TÖSSIIR TOJEN KERTYMÄ |
|||
| Kertyneet poistoerot | 147,9 | 121,0 | |
| VIERAS PÄÄO MA |
|||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 16 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 220,5 | 72,4 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 14,9 | 8,5 | |
| Ostovelat | 27,5 | 29,5 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 7,1 | 8,3 | |
| Muut lyhytaikaiset velat | 8,8 | 8,2 | |
| Siirtovelat | 17 | 27,3 | 25,5 |
| 85,7 | 80,0 | ||
| VIERAS PÄÄO MA YHTEENSÄ |
306,2 | 152,4 | |
| TASEEN LOPPUSU MMA |
524,7 | 343,6 |
| MEUR | 2013 1.1–31.12 |
2012 1.1–31.12 |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHA VIRTA |
||
| Tilikauden tulos | 0,4 | 6,5 |
| Oikaisut | ||
| Poistot | 35,2 | 28,1 |
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | -22,8 | 0,0 |
| Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa | 26,9 | -6,4 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 7,2 | 1,6 |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot Osinkotuotot |
-0,1 -0,5 |
-0,4 -0,9 |
| Tuloverot | - | 2,0 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Lyhytaikaisten saamisten muutos | -2,2 | -1,1 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -0,3 | -0,9 |
| Korottomien velkojen muutos | -3,3 | 7,3 |
| Maksetut korot | -3,7 | -1,6 |
| Maksetut muut rahoituskulut | -0,9 | -0,2 |
| Saadut korot | 0,1 | 0,5 |
| Saadut muut rahoitustuotot | 0,0 | 0,1 |
| Maksetut verot | 1,8 | -2,3 |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHA VIRTA |
37,7 | 32,1 |
| INVESTOINNI T |
||
| Alusinvestoinnit | -168,6 | -4,0 |
| Investoinnit muihin aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -3,1 | -10,3 |
| Ennakkomaksut | - | 34,7 |
| Alusten myynti | 29,9 | |
| Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti | 0,0 | 0,1 |
| Pääomasijoitus | -0,3 | -0,3 |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | 0,2 | 0,2 |
| Saadut osingot | 0,5 | 0,9 |
| INVESTOIN TIEN NETTORAHA VIRTA |
-141,4 | -48,1 |
| RAHOI TUS |
||
| Pitkäaikaisten velkojen lisäykset | 179,0 | |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | -24,5 | -8,5 |
| Maksetut osingot | - | 5,4 |
| RAHOI TUKSEN NETTORAHA VIRTA |
154,5 | -13,9 |
| RAHA VARO JEN MUU TOS |
50,8 | -29,9 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 44,7 | 74,6 |
| RAHA VARA T TILIKAU DEN LOPUSSA |
95,5 | 44,7 |
Viking Line Abp on Viking Line -konsernin emoyhtiö kotipaikkanaan Maarianhamina. Yhtiön Y-tunnus on 0144983-8.
Viking Line Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja muiden kansallisten sääntöjen ja tilinpäätöstä koskevien määräysten mukaisesti.
Yhtiön tilinpäätös on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2013.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäisiin hankinta-arvoihin, joista on vähennetty kertyneet suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat hyödykkeiden todennäköiseen taloudelliseen vaikutusaikaan. Tasearvoihin sisältyy lisäksi maa-alueiden arvonkorotuksia, jotka perustuvat ulkopuolisten arvioijien tekemiin arvostuksiin.
Alukset, jotka muodostavat huomattavimman osan taseen varoista, poistetaan tasapoistoin. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo taloudellisen vaikutusajan lopussa. Aluksiin kohdistuvat lisäinvestoinnit poistetaan aluksen jäljellä olevana suunnitelman mukaisen pitoaikana. Perusparannusmenot aluksilla, joiden jäljellä oleva suunnitelman mukainen poistoaika on vähemmän kuin viisi vuotta, poistetaan viidessä vuodessa. Vuonna 2008 tai myöhemmin hankittujen alusten runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. Ennen vuonna 2008 hankittujen alusten yllä olevat osakokonaisuudet poistetaan tasapoistoina 20–25 vuodessa.
Viking Linen alukset telakoidaan 2–3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.
Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Muut aineelliset hyödykkeet poistetaan jäännösarvopoistoina. Maa-alueista ei tehdä postoja.
Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja sekä vuokrakiinteistöjen perusparannusmenoja. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina.
Käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:
| Alukset ___________ 20–25 vuoden tasapoisto | |
|---|---|
| Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet______ 15 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, telakoinnit _________ 2–3 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, koneet ja kalusto _________ 25 % jäännösarvopoisto | |
| Rakennukset _______ 4–7 % jäännösarvopoisto | |
| Rakennelmat ___________ 20–25 % jäännösarvopoisto | |
| Koneet ja kalusto __________ 25 % jäännösarvopoisto | |
| Aineettomat hyödykkeet __________ 5–10 vuoden tasapoisto | |
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista sekä laivanrakennuksen suunnittelun ja teknisen valvonnan palkka- ja matkakuluista. Rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen korkokulut aktivoidaan.
Rahoitusvarat ja -velat on kirjattu hankintamenoin.
Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista sekä aikaisempien tilikausien veroista.
| MEUR | 2013 1.1–31.12 |
2012 1.1–31.12 |
|
|---|---|---|---|
| 2. | LIIKETOIMINNAN MUU T TUO TOT Myyntivoitot aluksista |
22,8 | |
| Vuokratulot kiinteistöistä | 0,5 | 0,4 | |
| Muut tuotot | 0,3 | 0,0 | |
| Yhteensä | 23,6 | 0,4 | |
| 3. | TAVARA T JA PAL VELU T |
||
| Ostot tilikauden aikana | 127,6 | 126,9 | |
| Myyntitavaravaraston muutos | -0,3 | -1,2 | |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 22,7 | 22,9 | |
| Yhteensä | 150,0 | 148,6 | |
| 4. | HEN KILÖSTÖKULU T |
||
| Palkat | 88,9 | 81,8 | |
| Eläkekulut | 11,3 | 10,5 | |
| Muut henkilöstökulut | 6,4 | 6,0 | |
| 106,6 | 98,2 | ||
| Valtion palautus | -23,5 | -20,2 | |
| Yhteensä | 83,2 | 78,1 | |
| HEN KILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN |
|||
| Merihenkilöstö | 1 502 | 1 381 | |
| Maissa oleva henkilöstö | 445 | 460 | |
| Yhteensä | 1 947 | 1 841 | |
| 5. | POIS TOT |
||
| Aineettomat hyödykkeet | 0,4 | 0,6 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 1,0 | 0,5 | |
| Alukset | 31,7 | 25,7 | |
| Koneet ja kalusto | 2,1 | 1,2 | |
| Yhteensä | 35,2 | 28,1 | |
| 6. | TILIN TARKASTAJIEN PAL KKIOT |
||
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 | |
| Muut palvelut | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| MEUR | 2013 1.1–31.12 |
2012 1.1–31.12 |
|
|---|---|---|---|
| 7. | RAHOI TUSTUO TOT JA -KULU T |
||
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 0,5 | 0,9 | |
| Osinkotuotot muilta | 0,0 | 0,0 | |
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 0,0 | 0,0 | |
| Korkotuotot muilta | 0,1 | 0,3 | |
| Valuuttakurssivoitot | 1,0 | 1,2 | |
| Muut rahoitustuotot | 0,0 | 0,1 | |
| Rahoitustuotot yhteensä | 1,7 | 2,5 | |
| Korkokulut saman konsernin yrityksille | 0,1 | 0,1 | |
| Korkokulut muille | 6,3 | 1,4 | |
| Valuuttakurssitappiot | 1,1 | 0,9 | |
| Muut rahoituskulut | 0,8 | 0,1 | |
| Rahoituskulut yhteensä | 8,3 | 2,5 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -6,6 | 0,0 | |
| 8. | TILINPÄÄ TÖSSIIRRO T |
||
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen postojen erotus | -26,9 | 6,4 | |
| 9. | TULO VERO T |
||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | - | 2,0 | |
| 10. AINEE | TTOMAT HYÖDYKKEET | Muut pitkä | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat | vaikutteiset | ||||
| oikeudet | menot | Yhteensä | |||
| Hankintameno 1.1.2013 | 3,1 | 10,1 | 13,2 | ||
| Lisäykset | 0,3 | 0,3 | 0,6 | ||
| Vähennykset | 0,0 | - | 0,0 | ||
| Hankintameno 31.12.2013 | 3,4 | 10,3 | 13,7 | ||
| Kertyneet poistot 1.1.2013 | -2,3 | -9,6 | -11,9 | ||
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,0 | - | 0,0 | ||
| Tilikauden poistot | -0,3 | -0,1 | -0,4 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2013 | -2,6 | -9,7 | -12,3 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 0,8 | 0,7 | 1,5 |
| Raken | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa | nukset ja raken |
Koneet ja |
Ennakko | |||
| alueet | nelmat | Alukset | kalusto | maksut | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2013 | 1,1 | 25,1 | 621,4 | 33,8 | 61,1 | 742,4 |
| Siirto | 61,1 | -61,1 | ||||
| Lisäykset | 0,4 | 168,6 | 2,1 | 171,1 | ||
| Vähennykset | -74,8 | -0,1 | -75,0 | |||
| Hankintameno 31.12.2013 | 1,1 | 25,5 | 776,3 | 35,7 | - | 838,6 |
| Kertyneet poistot 1.1.2013 | - | 13,2 | -447,2 | -27,3 | - | 487,6 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 67,8 | 0,1 | 67,9 | |||
| Tilikauden poistot | -1,0 | -31,7 | -2,1 | -34,7 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2013 | - | 14,1 | -411,1 | -29,3 | - | 454,5 |
| Arvonkorotukset | 0,8 | 0,8 | ||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 1,9 | 11,3 | 365,2 | 6,4 | - | 384,9 |
| Osakkeet | Muut | |||
|---|---|---|---|---|
| 12. | SIJOITUKSET | konserniyritykset | osakkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2013 | 1,1 | 0,0 | 1,1 | |
| Vähennykset | - | 0,0 | 0,0 | |
| Hankintameno 31.12.2013 | 1,1 | 0,0 | 1,1 | |
| Viron lainsäädännön mukainen pääomasijoitus 1.1.2013 | 0,3 | 0,3 | ||
| Lisäykset | 0,3 | 0,3 | ||
| Viron lainsäädännön mukainen pääomasijoitus 31.12.2013 | 0,6 | 0,6 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 1,7 | 0,0 | 1,7 |
| VAIH TO-OMAISUUS |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Myyntitavaravarasto | 13,2 | 12,9 |
| Tarvikevarasto | 0,2 | 0,1 |
| Polttoainevarasto | 1,5 | 1,5 |
| Yhteensä | 14,9 | 14,5 |
| 14. | SIIR TOSAA MISE T |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| Henkilöstöön liittyvät erät | 12,6 | 10,4 | |
| Muut siirtosaamiset | 1,8 | 2,8 | |
| Yhteensä | 14,4 | 13,2 |
| meur | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 15. | OMA PÄÄO MA |
2013 | 2012 | |||
| Osakepääoma 1.1 | 1,8 | 1,8 | ||||
| Osakepääoma 31.12 | 1,8 | 1,8 | ||||
| Edellisten tilikausien tulos 1.1 | 61,9 | 60,0 | ||||
| Edellisen tilikauden tulos | 6,5 | 7,3 | ||||
| Osingonjako | - | 5,4 | ||||
| Edellisten tilikausien tulos 31.12 | 68,4 | 61,9 | ||||
| Tilikauden tulos | 0,4 | 6,5 | ||||
| Oma pääoma yhteensä | 70,6 | 70,2 | ||||
| 16. | VELA T, JOTKA ERÄÄN TYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUO DEN KULU TTUA |
31.12.2013 | 31.12.2012 | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 126,8 | 38,3 | ||||
| 17. | SIIR TOVELA T |
31.12.2013 | 31.12.2012 | |||
| Henkilöstöön liittyvät erät | 17,9 | 17,5 | ||||
| Muut siirtovelat | 9,4 | 8,0 | ||||
| Yhteensä | 27,3 | 25,5 | ||||
| 18. | ANNE TUT VAKUU DET, VASTUUSI TOU MUKSET JA MUU T VASTUU T |
31.12.2013 | 31.12.2012 | |||
| Vastuusitoumukset | ||||||
| Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi annettu aluskiinnityksiä | 235,4 | 80,9 | ||||
| Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen | ||||||
| Katettu aluskiinnityksillä | 0,6 | 1,2 | ||||
| Katettu talletuksilla | - | 0,5 | ||||
| Tytäryhtiön puolesta annettu takaussitoumus | 0,1 | 0,1 | ||||
| Yhteensä | 236,1 | 82,7 | ||||
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||||||
| Aluskiinnitykset | 314,7 | 110,7 | ||||
| Talletukset | - | 0,5 | ||||
| Yhteensä | 314,7 | 111,2 | ||||
| Leasingvastuut | ||||||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 0,7 | 0,8 | ||||
| Myöhemmin maksettavat | 0,3 | 1,1 | ||||
| Yhteensä | 1,1 | 1,9 | ||||
| Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon | ||||||
| Sitoumukset, alustilaukset ja satamaterminaalien kunnostustyöt | - | 191,9 | ||||
| – Kokonaisarvo | - | 253,0 |
Maarianhaminassa, 12. helmikuuta 2014
Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja Nils-Erik Eklund Trygve Eriksson Erik Grönberg Agneta Karlsson Dick Lundqvist
Mikael Backman, toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Maarianhaminassa, 12. helmikuuta 2014
Johan Kronberg, KHT Martin Grandell, KHT
Olemme tarkastaneet Viking Line Abp:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Maarianhamina, helmikuun 12. päivänä 2014
Johan Kronberg Martin Grandell KHT KHT
Norragatan 4/PB 166 AX-22101 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 270 00
Storagatan 3/PB 166 AX-22101 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 260 11
Viking Line Skandinavien AB Box 4154 SE-131 04 Nacka Puh +46 8 452 41 00
Viking Rederi AB c/o Viking Line Skandinavien AB Box 4154 SE-131 04 Nacka Puh +46 8 452 41 00
OÜ Viking Line Eesti Hobujaama 4 EE-10151 Tallinn Puh +372 666 3966
Viking Line Finnlandverkehr GmbH Große Altefähre 20-22 DE-23552 Lübeck Puh +49 451 38 46 30
Viking Line Buss Ab Storagatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 263 11
Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51
Linnansatama/PL 265 FI-20101 Turku Puh +358 2 333 11
Turku Hansa-Thalia Aurakatu 10 FI-20100 Turku Puh +358 2 333 11
Tampere Hämeenkatu 14 FI-33100 Tampere Puh +358 2 333 11
Tallinna Hobujaama 4 EE-10151 Tallinn Puh +372 666 3966
Storagatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 262 11
Park Alandia Hotell Norra Esplanadgatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 141 30
Danvik Center Hästholmsvägen 28 SE-131 30 Nacka Puh +46 8 452 41 00
Tukholma Cityterminalen Klarabergsviadukten 72 SE-111 64 Stockholm Puh +46 8 452 40 00
Lyypekki Große Altefähre 20-22 DE-23552 Lübeck Puh +49 451 38 46 30
Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51
Turku PL 265 FI-20101 Turku Puh +358 2 333 1446
Tukholma VL Stadsgården SE-116 30 Stockholm Puh +46 8 452 42 52
Tallinna Sadama 25 A-Terminal EE-15051 Tallinn Puh +372 666 3985
• www.vikingline.com • www.vikingline.fi
• www.vikingline.ax
• www.vikingline.se
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.