Exel Composites Oyj

Annual Report • Mar 6, 2014

TILINPÄÄTÖS 2013

SISÄLTÖ

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	3
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)	6
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA	6
KONSERNITASE	7
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA	8
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA	9
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT	10
VIITE 1 Yhtiötiedot	10
VIITE 2 Laatimisperusta	10
VIITE 3 Muutokset laadintaperiaatteissa ja liitetiedoissa	10
VIITE 4 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät	12
VIITE 5 Yhteenveto tärkeimmistä laskentaperiaatteista	12
VIITE 6 Segmentti-informaatio	16
VIITE 7 Hankitut liiketoiminnot	17
VIITE 8 Valuuttakurssit	17
VIITE 9 Liiketoiminnan muut tuotot	17
VIITE 10 Liiketoiminnan muut kulut	17
VIITE 11 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	18
VIITE 12 Tutkimus- ja kehittämismenot	18
VIITE 13 Poistot ja arvonalentumiset	18
VIITE 14 Rahoitustuotot	18
VIITE 15 Rahoituskulut	18
VIITE 16 Tuloverot	19
VIITE 17 Laskennalliset verosaamiset ja -velat	19
VIITE 18 Osakekohtainen tulos	20
VIITE 19 Osakekohtainen osinko	20
VIITE 20 Aineettomat hyödykkeet	20
VIITE 21 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	21
VIITE 22 Muut pitkäaikaiset varat	22
VIITE 23 Vaihto-omaisuus	23
VIITE 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset	23
VIITE 25 Rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset	23
VIITE 26 Ostovelat ja muut korottomat velat	23
VIITE 27 Korolliset velat	24
VIITE 28 Arvonalentumistestaus: liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika	24
VIITE 29 Rahoitusriskien hallinta	25
VIITE 30 Eläkevastuut ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	26
VIITE 31 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot	27
VIITE 32 Vastuusitoumukset	27
VIITE 33 Osakepääoma	27
VIITE 34 Osakepohjaiset maksuohjelmat	28
VIITE 35 Voitonjakokelpoiset varat 31.12.2013	28
VIITE 36 Liiketoiminnan rahavirta	28
VIITE 37 Liiketoimet lähipiirin kanssa	29
VIITE 38 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat	30

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)	31
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA	31
EMOYHTIÖN TASE	32
EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA	34
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT	35
Viite 1 Liikevaihto maittain	35
Viite 2 Henkilöstökulut	35
Viite 3 Poistot	35
Viite 4 Liiketoiminnan muut kulut	35
Viite 5 Rahoitustuotot ja -kulut	36
Viite 6 Satunnaiset erät	36
Viite 7 Välittömät verot	36
Viite 8 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	36
Viite 9 Emoyhtiön omistamat yritykset	38
Viite 10 Saamiset	38
Viite 11 Oma pääoma	39
Viite 12 Pitkäaikainen vieras pääoma	39
Viite 13 Lyhytaikainen vieras pääoma	39
Viite 14 Vastuusitoumukset	40
Viite 15 Leasingvastuut, vuokravastuut ja muut vastuut	40
Viite 16 Osakkeenomistuksen jakautuminen	40
Viite 17 Osakkeenomistajat	41
Viite 18 Johdon omistus	41
Viite 19 Osakeanti ja optio-ohjelmat	41
Viite 20 Kurssikehitys ja vaihto	41
Viite 21 Konsernin tunnusluvut	42
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT	43
VOITONJAKOEHDOTUS	44
TILINTARKASTUSKERTOMUS	45
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT	46

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Exel Composites on teknologiayhtiö, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittisia profiileja ja putkia teollisiin sovelluksiin. Konserni on maailman johtava vaativien komposiittiratkaisujen toimittaja ja markkinajohtaja Euroopan pultruusiomarkkinoilla.

Yhtiön osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä, Small Cap –ryhmässä, toimialaluokassa Teollisuustuotteet ja -palvelut.

Tuloskehitys

Liikevaihto tilikaudella 2013 oli 69,3 (76,0) miljoonaa euroa.

Toiminnan tehostamisesta ja tehokkaasta kustannushallinnasta johtuen liikevoitto alkoi kehittyä positiivisesti vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla. Konsernin liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli tilikaudella 2013 5,5 (5,9) miljoonaa euroa eli 8,0 (7,8) prosenttia liikevaihdosta. Konsernin liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli tilikaudella 2013 4,8 (3,4) miljoonaa euroa. Vuoden 2012 liikevoittoon sisältyi 2,5 miljoonan euron arvonalennuskirjaus ja vuoden 2013 liikevoittoon sisältyy toimitusjohtajan vaihdoksesta ja Australian yksikön uudelleenjärjestelystä aiheutuneita kuluja yhteensä 0,7 miljoonaa euroa.

Emoyhtiön paikallisessa tilinpäätöksessä tehtiin Australian tytäryhtiöosakkeita koskeva 5,5 miljoonan suuruinen arvonalennuskirjaus. Tämän johdosta emoyhtiön tilikauden tulos oli tappiollinen 2,2 miljoonaa euroa.

Investointipäätös uudesta Mäntyharjun tehtaalle sijoitettavasta laminaattituotantolinjasta tehtiin kolmannen vuosineljänneksen aikana. Investointi mahdollistaa tuotevalikoiman laajentamisen erikoislaminaatteihin ja kasvun useissa markkinasegmenteissä.

Exel Composites on kehittänyt edelleen useita uusia asiakaskohtaisesti räätälöityjä sovelluksia erityisesti rakennus- ja infrastruktuuri-, koneteollisuus- ja kuljetusvälineteollisuusmarkkinasegmentteihin.

Konsernin tilauskanta vuoden 2013 lopussa oli 10,5 (10,7) miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 0,3 (0,4) miljoonaa euroa vuonna 2013. Konsernin tulos ennen veroja oli 4,6 (3,0) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos verojen jälkeen 3,1 (2,0) miljoonaa euroa.

Laimennettu osakekohtainen tulos oli 0,26 (0,17) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2013 oli 13,0 (8,4) prosenttia. Oman pääoman tuotto oli 11,3 (6,1) prosenttia.

Tase ja rahoitusasema

Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen ja oli +7,8 (+8,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta ennen rahoitusta mutta investointien jälkeen oli 5,0 (5,4) miljoonaa euroa.

Investoinnit rahoitettiin liiketoiminnasta kertyneellä rahavirralla. Tilikauden lopussa

konsernin rahavarat olivat 9,4 (9,2) miljoonaa euroa.

Konsernin taseen loppusumma tilikauden lopussa oli 48,5 (51,5) miljoonaa euroa.

Korollista vierasta pääomaa oli 12,9 (8,2) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat 3,4 (-1,1) miljoonaa euroa.

Konsernin oma pääoma oli 22,8 (31,4) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 47,2 (61,0) prosenttia tilikauden lopussa. Nettovelkaantumisaste oli 15,0 (-3,4) prosenttia.

Konsernin osingonjako tilikaudelta oli 3,6 (5,9) miljoonaa euroa. Osinko per osake oli 0,30 (0,50) euroa. Lisäksi maksettiin pääoman palautusta sijoitetusta oman pääoman rahastosta 0,50 euroa per osake, yhteensä 5,9 miljoonaa euroa, joulukuussa 2013.

Investoinnit ja poistot

Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 2,8 (2,8) miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuuden poistot tilikauden aikana olivat 2,7 (2,9) miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa 31.12.2013 oli yhteensä 408 (427) henkilöä, joista 198 (201) kotimaassa ja 210 (226) ulkomailla. Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikauden aikana oli 427 (431).

Useissa yksiköissä toteutettiin lomautuksia ja pysyvien työsuhteiden irtisanomisia vuoden 2013 aikana. Investoimme edelleen organisaation kehittämiseen. Erityisesti myyntiorganisaatiota vahvistettiin.

Korjaavat toimenpiteet vaikuttivat positiivisesti erityisesti Ison-Britannian liiketoimintayksikköön parantaen sen kannattavuutta. Päättyneen tilikauden aikana korjaavat toimenpiteet, kuten toimintamallin muutos sekä Brisbanen yksikön siirto Melbourneen, saatiin pääosin päätökseen Australiassa. Tehtyjen toimenpiteiden odotetaan parantavan Australian yksikön kannattavuutta. Fokus on nyt kannattavassa kasvussa.

Yrityksen toimintatapojen harmonisointia jatkettiin ExelWay-hankkeen alla. ExelWayn tavoitteena on harmonisoida toimintatapoja eri yksiköiden välillä ja parantaa yksiköiden välistä yhteistyötä tuottavuuden ja synergioiden edistämiseksi. Projekti tähtää parhaiden käytänteiden sekä uusien globaalien funktioiden ja tehokkaiden liiketoimintaprosessien käyttöönottoon konserninlaajuisesti. Uusia prosesseja ja käytäntöjä otetaan käyttöön vaiheittain. Konserninlaajuisia käytäntöjä tukevat globaalit toiminnanohjausjärjestelmämme sekä asiakkuudenhallintaohjelmamme, mitkä ovat laajalti käytössä. Harmonisointi parantaa tehokkuutta ja yhteistyötä yksiköiden välillä ja sitä jatketaan vuonna 2014.

Tutkimus ja kehitys

Tuotekehitysmenot olivat 1,5 (1,6) miljoonaa euroa eli 2,2 (2,1) prosenttia liikevaihdosta. Keskeiset projektit liittyivät uusien tuotteiden ja asiakassovellusten kehittämiseen.

Riskienhallinta

Exel Compositesin keskeinen lyhyen tähtäimen tavoite on parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä merkittävästi sekä varmistaa liiketoiminnan taloudellinen tilanne. Exel Compositesin yritysriskienhallintakonseptin ensisijainen tehtävä on tukea näiden tavoitteiden toteutumista. Osana hallinnointikäytäntöä riskienhallinta on hallituksen systemaattinen väline, jolla se seuraa ja arvioi näiden tavoitteiden toteutumista sekä liiketoimintaa koskevia uhkia ja mahdollisuuksia.

Riskit ovat seikkoja, jotka ovat uhka yrityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Niitä mitataan niiden vaikutuksilla sekä niiden toteutumisen todennäköisyydellä.

Exel Composites on jakanut riskit neljään ryhmään: strategiset, operatiiviset ja taloudelliset riskit sekä uhat. Strategisia ja operatiivisia riskejä tarkastellaan yksikkö- ja konsernitasolla. Strategisissa riskeissä Exel Composites altistuu markkinatilanteelle erilaisissa teollisissa asiakassegmenteissä. Liiketoimintamalli saattaa ajan mittaan muuttua mukaan lukien esimerkiksi toimitusketjun vertikaalinen integraatio. Keskeisiä raaka-aineita, erityisesti hiilikuitua, tuottaa vain muutama toimittaja, ja tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä saattaa aiheuttaa pitkiä ajanjaksoja, jolloin raaka-aineesta on pulaa. Myös akvisitioihin liittyy riskejä missä hyötyjen ja synergioiden toteutunut taso saattaa erota suunnitellusta.

Operatiivisessa liiketoiminnassa riskit tunnistetaan raaka-aineiden hintojen vaihtelussa sekä absoluuttisesti että suhteessa kilpaileviin materiaaleihin. Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus saattaa paikallisesti vaikuttaa liiketoiminnan laatuun ja tuottavuuteen. Itse kehitetyn teknologian suojaaminen on tärkeää ja riskit immateriaalioikeuksien loukkauksille kasvavat kun liiketoiminta laajenee globaalisti. Lisäksi toimittajien ja alihankkijoiden merkitys ja niihin liittyvät riskit ovat kasvaneet.

Riskienhallinta on jatkuva prosessi, mikä on integroitu yhtiön strategiaprosessiin, operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen päätöksentekoon ja toimintojen seuraamiseen. Riskienhallinta on myös osa sisäistä valvontaa.

Rahoitusriskit koostuvat valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä sekä luotto- ja vastapuoliriskeistä. Valuutta- ja korkoriskejä hallinnoidaan erilaisilla suojausinstrumenteilla. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.

Merkittävimmät lähiajan liiketoimintariskit koskevat yleistä taloudellista kehitystä, valtiovallan sääntelyä ja talouskriisiä euroalueella sekä markkinakysyntää eräissä markkinasegmenteissä. Raaka-aine- ja energiakustannusten nousu ja muut hinnannousut saattavat vaikuttaa kannattavuuteen negatiivisesti edelleen. Valuuttakurssivaihteluilla, hintakilpailulla ja vaihtoehtoisilla kilpailevilla materiaaleilla saattaa myös olla negatiivinen tulosvaikutus. Pankkirahoituksen saatavuus ja hinta saattavat vaikuttaa kysyntään edelleen ja näin kasvattaa luottotappioriskiä.

Ympäristö

Konserni kiinnittää edelleen erityistä huomiota kansallisten ja kansainvälisten lainsäädännöllisten vaatimusten täyttämiseen ja turvallisen ympäristön turvaamiseen työntekijöillemme ja naapurustolle kaikissa yksiköissämme.

Exel Compositesilla on merkittävä rooli erilaisissa teollisuusyhdistyksissä kuten EuCIA:ssa (European Composites Industry Association). Näin varmistamme sen, että hallussamme on viimeisin tieto ympäristöasioissa mukaan lukien ympäristöteknologian uutuudet ja uudet määräykset.

Palkitseminen

Koko Exel Compositesin henkilöstö on tulospalkkauksen piirissä. Toimihenkilöillä on kuukausipalkka sekä vuosibonus, joka on sidottu vuosittain sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen painottaen kasvua ja kannattavuutta. Työntekijät ovat myös tulospalkkion piirissä, mutta heille palkkio maksetaan tilikausittain työn tuottavuuden perusteella.

Toukokuussa 2013 Exel Composites Oyj:n hallitus hyväksyi uuden kannustinjärjestelmän yhtiön avainhenkilöille. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Uusi järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu noin 20 avainhenkilölle ansaintajaksolla 2013 − 2015. Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kannustinohjelman piiriin.

Kannustinjärjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2013 − 2015. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio ansaintajaksolta 2013 – 2015 perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2013 – 2015 maksetaan vuonna 2016. Ollakseen oikeutettu palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä.

Ansaintajakson 2013 – 2015 perusteella maksettava enimmäispalkkio on enintään miljoona euroa.

Osake ja osakepääoma

Yhtiön osakepääoma ei ole muuttunut tilikauden aikana ja osakemäärä on 11 896 843 kappaletta, jokainen kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan 0,18 euroa. Osakelajeja on yksi ja osakkeet ovat Suomen lain mukaisesti vapaita.

Exel Compositesilla ei ollut omia osakkeita tilikauden aikana.

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto

Exel Compositesin osake noteerataan NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:ssä Teollisuustuotteet ja palvelut –toimialaluokassa pienten yhtiöiden sarjassa.

Vuonna 2013 yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 6,70 (8,79) euroa, alin kurssi 5,10 (5,55) euroa ja päätöskurssi 5,75 (5,90) euroa. Tilikauden keskikurssi oli 6,18 (7,05) euroa.

Osakkeen kokonaistuotto vuonna 2013 oli 11 (-16) prosenttia.

Osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 2 022 018 (944 978) kappaletta, mikä vastaa 17,0 (7,9) prosenttia keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päätöskurssilla oli 68,4 (70,2) miljoonaa euroa.

Osakkeenomistajat ja ilmoitukset

31.12.2013 toimitusjohtaja ja hallitus omistivat joko suoraan tai epäsuoraan 1,0 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.

Exel Compositesin suurin omistaja oli ruotsalainen sijoitusyhtiö Nordstjernan AB, jonka omistusosuus vuoden 2013 lopussa oli 22,3 prosenttia. Muita merkittäviä omistajia olivat SEB Asset Management S.A. (9,7 prosenttia), Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,8 prosenttia), OP-Suomi Pienyhtiöt (5,0 prosenttia) ja Ulkomarkkinat Oy (4,0 prosenttia). Yhtiöllä oli vuoden 2013 lopussa 2 752 osakkeenomistajaa (2 746 vuoden 2012 lopussa).

Exel Compositesille tehtiin kaksi liputusilmoitusta tilikauden aikana.

25.11.2013 Exel Composites vastaanotti liputusilmoituksen, jonka mukaan Nordstjernan AB:n omistusosuus Exel Composites Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä oli alittanut 25 prosentin rajan. Nordstjernan AB:n omistus laski 22.11.2013 tehtyjen osakekauppojen johdosta 3 496 506 osakkeesta (29,4 prosenttia) 2 656 506 osakkeeseen, joka vastasi 22,3 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.

25.11.2013 Exel Composites Oyj vastaanotti liputusilmoituksen, jonka mukaan SEB Asset Management S.A:n omistusosuus Exel Composites Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä oli ylittänyt 5 prosentin rajan. SEB Asset Management S.A:n omistus kasvoi 22.11.2013 tehtyjen osakekauppojen johdosta 1 000 000 osakkeeseen, joka vastasi 8,4 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.

Corporate Governance

Exel Composites julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 2013. Sen laadinnassa on noudatettu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin kohtaa 54 sekä Suomen osakeyhtiölain § 2 kohtaa 6. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan erillään hallituksen toimintakertomuksesta. Lisätietoja Exel Compositesin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla yhtiön verkkopalvelusta osoitteesta www.exelcomposites.com.

Vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Exel Composites Oyj:n 27.3.2013 pidetty varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen siitä, että tilikaudelta 2012 maksetaan osinkoa 0,30 euroa osakkeelta eli yhteensä 3,6 (5,9) miljoonaa euroa.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 400 000 uuden osakkeen antamisesta ja/tai enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2016 saakka.

Vuoden 2013 ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset

Exel Composites Oyj:n 10.12.2013 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti jakaa osakkeenomistajille varoja ylimääräisenä pääomanpalautuksena 0,50 euroa osakkeelta jo maksetun, vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen vahvistaman 0,30 euron osakekohtaisen osingon lisäksi. Ylimääräinen pääomanpalautus, yhteensä 5,9 miljoonaa euroa, maksettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Hallitus ja tilintarkastajat

Varsinainen yhtiökokous valitsi 27.3.2013 Heikki Hiltusen, Peter Hofvenstamin, Göran Jönssonin, Reima Kerttulan ja Heikki Mairinojan jatkamaan hallituksessa. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Peter Hofvenstam.

Vuonna 2013 hallitus kokoontui 13 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 98,5 prosenttia. Hallitukselle maksettiin palkkioita yhteensä 163 (178) tuhatta euroa vuodelta 2013.

Hallitus on suorittanut hallinnointikoodin suosituksen 15 mukaisesti hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin suhteessa yhtiöön. Heikki Hiltunen, Reima Kerttula ja Heikki Mairinoja ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Peter Hofvenstam on riippumaton yhtiöstä, mutta Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtajana hän ei ole riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Göran Jönsson on riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista, mutta hän ei ole riippumaton yhtiöstä, sillä hän on yhtiön entinen toimitusjohtaja. Hallitus on listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä annetun riippumattomuussuosituksen mukainen.

Exel Compositesin varsinainen yhtiökokous on nimittänyt yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, joka tekee esityksen yhtiökokoukselle seuraavan vuoden hallituksen jäsenistä sekä heidän palkkioistaan. Nimitystoimikuntaan kuuluivat hallituksen puheenjohtaja sekä neljän suurimman osakkeenomistajan valitsemat henkilöt 1.11.2013 omistajaluettelon mukaan. Nimitystoimikuntaan kuuluivat vuonna 2013 Tomas Billing (Nordstjernan AB) puheenjohtajana, Matti Rusanen (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen), Samuli Sipilä (OP-Rahastoyhtiö Oy), Erkki Myllärniemi (Ulkomarkkinat Oy) ja hallituksen puheenjohtaja Peter Hofvenstam asiantuntijajäsenenä. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa vuonna 2013.

Vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Hilmola yhtiön tilintarkastajaksi.

Konsernin tilintarkastuspalkkiot olivat 176 (174) tuhatta euroa. Muita tilintarkastusyhteisön suorittamia palveluja ostettiin 71 (78) tuhannella eurolla.

Muutokset konsernin johdossa

Kari Loukola nimitettiin myynti- ja markkinointijohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.8.2013 alkaen.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Exel Composites Oyj:n hallitus nimitti Riku Kytömäen Exel Compositesin uudeksi toimitusjohtajaksi syyskuussa 2013. Hän aloitti tehtävässä 2.1.2014 Vesa Korpimiehen seuraajana, joka luopui toimitusjohtajan tehtävästä 1.1.2014.

Exel Composites Oyj:n hallitus hyväksyi uuden kannustinjärjestelmän yhtiön avainhenkilöille 11.2.2014. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Uusi järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu noin 20 avainhenkilölle ansaintajaksolla 2014 − 2016. Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kannustinohjelman piiriin.

Uudessa järjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2014 − 2016. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio ansaintajaksolta 2014 – 2016 perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2014 – 2016 maksetaan vuonna 2017. Ollakseen oikeutettu palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä.

Ansaintajakson 2014 – 2016 perusteella maksettava enimmäispalkkio on enintään miljoona euroa.

Näkymät vuodelle 2014

Yhtiö on vahvistanut organisaatiota ja jatkaa panostusta myynnin kehittämiseen, toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkina on stabilisoitumisestaan huolimatta edelleen haasteellinen. Yhtiö seuraa yleistä markkinakehitystä ja reagoi tarvittaessa lisätoimenpitein. Yleiseen talouskehitykseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, mutta joitakin positiivisia merkkejä on nähtävillä erityisesti laminaatti- ja vaativien hiilikuituputkien markkinoilla. Yhtiö on hyvissä asemissa kasvaakseen kannattavasti markkinoiden elpyessä.

Hallituksen esitys osingonjaosta

Exel Compositesin taloudellisiin tavoitteisiin kuuluu jakaa osinkoa vähintään 40 prosenttia tilikauden tuloksesta mikäli yrityksen kasvu ja taloudellinen tilanne eivät muuta edellytä.

Tilikauden lopussa Exel Composites Oyj:n voitonjakokelpoiset varat olivat 10 769 tuhatta euroa.

Joulukuussa 2013 osakkeenomistajille jaettiin varoja ylimääräisenä pääomanpalautuksena 0,50 euroa osakkeelta jo maksetun, vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen vahvistaman 0,30 euron osakekohtaisen osingon lisäksi. Ylimääräinen pääomanpalautus, yhteensä 5,9 miljoonaa euroa, maksettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Tämän johdosta hallitus on päättänyt esittää vuoden 2014 yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 ei makseta osinkoa.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 EUR	Viite	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Liikevaihto	6	69 290	75 998
Liiketoiminnan muut tuotot	9	667	909
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-1 287	-801
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-24 750	-29 185
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	11	-21 128	-21 077
Poistot	13	-2 691	-2 845
Arvonalentumiset	13	0	-2 542
Liiketoiminnan muut kulut	10,12	-15 258	-17 057
Liikevoitto		4 843	3 399
Rahoitustuotot	14	378	306
Rahoituskulut	15	-664	-734
Voitto ennen veroja		4 557	2 971
Tuloverot	16	- 1 477	-940
Tilikauden tulos		3 080	2 031
Muut laajan tuloslaskelman erät, jotka siirtyvät tuloslaskelmaan tulevilla tilikausilla
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot		-2 174	133
Muihin laajan tuloslaskelman eriin liittyvät verot		0	0
Tilikauden muut laajan tuloksen erät, jotka siirtyvät tuloslaskelmaan
tulevilla tilikausilla, verojen jälkeen		-2 174	133
Tilikauden laaja tulos yhteensä		906	2 164
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		3 080	2 031
Määräysvallattomille omistajille		0	0
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		906	2 164
Tulos/osake yhteensä, laimennettu ja laimentamaton	18	0,26	0,17

KONSERNITASE

1 000 EUR	Viite	31.12.2013	31.12.2012
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	20	9 393	10 898
Muut aineettomat hyödykkeet	20	921	1 220
Aineelliset hyödykkeet	21	10 796	10 681
Muut pitkäaikaiset varat Laskennalliset verosaamiset	22 17	70 641	64 752
Pitkäaikaiset varat yhteensä		21 821	23 615
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	23	7 936	9 129
Myyntisaamiset ja muut saamiset	24	9 273	9 513
Rahat ja pankkisaamiset	25	9 438	9 245
Lyhytaikaiset varat yhteensä		26 648	27 887
Varat yhteensä		48 468	51 502
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma	33
Osakepääoma		2 141	2 141
Muut rahastot		72	45
Vapaan oman pääoman rahasto		2 539	8 488
Muuntoerot		2 164	4 337
Kertyneet voittovarat		15 924	16 427
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus		22 841	31 438
Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä		22 841	31 438
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat	27,31	1 761	8 168
Pitkäaikaiset korottomat velat	26	402	411
Laskennallinen verovelka	17	440	377
Pitkäaikaiset velat yhteensä		2 603	8 956
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat	27	11 105	11
Ostovelat ja muut velat	26	11 920	10 943
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	26	0	155
Lyhytaikaiset velat yhteensä		23 024	11 108
Oma pääoma ja velat yhteensä		48 468	51 502

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

			Sijoi tetun vapaan		Kerty	Määräys vallat
1 000 EUR	Osake pääoma	Muut rahastot	oman pääoman rahasto	Muun toerot	neet voitto varat	tomien omistaji en osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2012	2 141	30	8 488	4 204	20 255	0	35 118
Tilikauden tulos	-	-	-	-	2 031	-	2 031
Muut laajan tuloksen erät	-	-	-	133	-	-	133
Osingonjako	-	-	-	-	-5 948	-	-5 948
Muut erät	-	15	-	-	89	-	104
Oma pääoma 31.12.2012	2 141	45	8 488	4 337	16 427	0	31 438
Oma pääoma 1.1.2013	2 141	45	8 488	4 337	16 427	0	31 438
Tilikauden tulos	-	-	-	-	3 080	-	3 080
Muut laajan tuloksen erät	-	-	-	-2 174	-	-	-2 174
Ylimääräinen pääomanpalautus	-	-	-5 948	-	-	-	-5 948
Osingonjako	-	-	-	-	-3 569	-	- 3 569
Muut erät	-	27	-	-	-14	-	14
Oma pääoma 31.12.2013	2 141	72	2 539	2 164	15 924	0	22 841

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 EUR Viite	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto	3 080	2 031
Oikaisut tilikauden tulokseen 36	4 088	7 170
Käyttöpääoman muutos	1 658	1 223
Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat	8 826	10 424
Maksetut korot	-213	-259
Saadut korot	39	80
Muut rahoituserät	-196	-155
Maksetut verot	-668	-1 897
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat	7 788	8 193
Investointien rahavirrat
Myydyt liiketoiminnot	0	0
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 767	-2 846
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0	16
Investointien nettorahavirrat	-2 767	-2 830
Rahavirta ennen rahoitusta	5 021	5 363
Pitkäaikaisten lainojen nostot		0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-5 000	0
Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut	9700	0
Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut	-11	-10
Ylimääräinen pääomanpalautus	- 5 948
Maksetut osingot	-3 569	-5 948
Rahoituksen nettorahavirrat	-4 828	-5 958
Rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos	193	-595
Rahavarat tilikauden alussa	9 245	9 840
Rahavarat tilikauden lopussa	9 438	9 245

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

(Liitetiedoissa kaikki luvut ovat tuhansia euroja, ellei muuten ilmoiteta)

Exel Composites Oyj:n hallitus on kokouksessaan 11.2.2014 hyväksynyt

VIITE 1 YHTIÖTIEDOT

Exel Composites Oyj on teknologiayhtiö, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittisia profiileja ja putkia teollisiin sovelluksiin. Konserni on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja ja se keskittyy toiminnassaan kasvaviin, kapeisiin markkinasegmentteihin.

Liiketoiminnan perustana on itse kehitetty komposiittiteknologia, siihen perustuva

VIITE 2 LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätös on laadittu historiallisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia listattuja osakkeita, lyhytaikaisia korkotalletuksia ja velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja kaikki arvot on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin ole ilmoitettu.

Standardien noudattaminen

Exel Composites Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassaolevia IAS- ja IFRS –standardeja sekä SIC- ja IFRIC –tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsolidointiperiaatteet

Exel Compositesin konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Exel Composites Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset vuosittain 31.12. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joiden äänimääristä Exel Composites Oyj:llä on joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia tai sillä muuten on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Tytäryritykset on yhdistelty siitä päivästä lähtien, jona konserni on saanut

tämän 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta olevan konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Lopullisen päätöksen tilinpäätöksen vahvistamisesta tai hylkäämisestä tekevät yhtiön

osakkeenomistajat varsinaisessa yhtiökokouksessa 27.3.2014.

tuotteisto ja valittujen markkinasegmenttien hallinta vahvalla laatu- ja tuotemerkki-imagolla. Jatkuva uusien sovelluskohteiden etsiminen ja tuotekehitys yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollistavat yrityksen kannattavan kasvun. Henkilöstön osaaminen ja korkea teknologian taso ovat avainasemassa Exel Compositesin toiminnassa.

Yrityksen tehtaat sijaitsevat Suomessa, Saksassa, Belgiassa, Itävallassa, Isossa-Britanniassa, Australiassa ja Kiinassa. Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Small Cap –ryhmässä Teollisuustuotteet ja palvelut –toimialaluokassa. Yhtiön kotipaikka on Mäntyharju ja sen rekisteröity osoite on Uutelantie 24 B, 52700 Mäntyharju.

• määräysvallan, ja yhdisteleminen on lopetet-• kirjataan saadun vastikkeen käypä arvo; • jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan käypään arvoon;
• • kirjataan mahdolliset yli- tai alijäämät voittoon tai tappioon;
• • emoyhtiön osuus osuuksista, jotka aiemmin kirjattiin muuhun kokonaistulokseen, kirjataan nyt voittoon tai tappioon.

Exel Composites on aloittavaa IFRS-tasetta laatiessaan soveltanut IFRS 1 –standardin sallimaa helpotusta koskien yritysten yhteenliittymiä. Aikaisemmin hankittujen tytäryhtiöiden varoja ja velkoja ei ole arvostettu takautuvasti käypään arvoon, vaan sisällytetty siirtymäajankohdan taseeseen aikaisemman tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Konsernilla ei ole osakkuus- eikä yhteisyrityksiä.

Määräysvallattomien omistajien osuus erotetaan omasta pääomasta ja esitetään taseessa omana eränään. Samoin se esitetään omana eränään myös konsernin tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kohdentuva osuus kertyneistä tappioista kirjattiin konsernitaseeseen enintään sijoituksen määrään saakka ennen 1.1.2010. Konsernissa ei ollut määräysvallattomia omistajia vuoden 2013 ja 2012 lopussa.

tu sinä päivänä, jona konsernin määräysvalta on lakannut. Tytäryritysten tilinpäätösten laatimisperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset laaditaan samalla raportointimenetelmällä kuin emoyhtiön tilinpäätös käyttäen yhtenäisiä kirjanpidon säännöksiä.

Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno määritetään perustuen hankittujen varojen hankintahetken käypään arvoon ja vastattavaksi otettuihin velkoihin ja ehdollisiin velkoihin lisättynä hankintaan liittyvillä välittömillä kuluilla. Liikearvona käsitellään hankintamenon osa, joka ylittää yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon.

Konsernin sisäisistä liiketapahtumista johtuvat tasearvot, tulot ja menot, realisoitumattomat voitot ja tappiot sekä sisäiset osingonjaot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä kokonaan.

Mikäli konserni menettää tytäryhtiön määräysvallan,

• • tytäryhtiön varat ja velat kirjataan pois;
• • vähemmistöosuuksien kirjanpitoarvo kirjataan pois;
• • omaan pääomaan kirjatut kumulatiiviset muuntoerot kirjataan pois;

VIITE 3 MUUTOKSET LAADINTAPERIAATTEISSA JA LIITETIEDOISSA

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat samat kuin edellisvuonna seuraavin muutoksin:

Konserni on ottanut käyttöön seuraavat uudet IFRS-standardit sekä niiden muutokset 1.1.2013 alkaen. Näiden standardien ja tulkintojen käyttöönoton arvioidaan vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen tai tulokseen seuraavasti:

IFRS 1 Julkiselta vallalta saadut lainat – muutos standardiin IFRS 1

Muutos standardiin IFRS 1 IFRS-standardien ensimmäinen käyttöönotto edellyttää, että IFRS-standardit ensimmäistä kertaa käyttöön ottava kirjanpitovelvollinen soveltaa IAS 20 –standardiin tehtyjä muutoksia koskien sellaisia julkiselta vallalta saatuja lainoja, joiden korkotaso on markkinakorkoa alhaisempi, niihin standardin ehdot täyttämiin lainoihin, jotka sillä oli siirtymäpäivänä tai

jotka se on ottanut siirtymäpäivän jälkeen. Koska konsernilla ei ole muutoksessa tarkoitettuja lainoja, muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan tai liitetietoihin.

IFRS 7 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – varojen ja velkojen netottaminen – muutos standardiin IFRS 7 Muutos määrittää vähimmäisvaatimukset koskien niitä rahoitusvaroja ja –velkoja, jotka

Sivu 10 | Exel Composites Tilinpäätös 2013 | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

on netotettu taseessa tai joihin soveltuu täytäntöönpanokelpoinen netting-sopimus tai vastaava järjestely. Muutokseen käyttöönotto ei vaikuttanut konsernin taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen liitetietoihin.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös

Standardi määrittelee konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat vaatimukset ja edellyttää kirjanpitovelvollista yhdistelemään konsernitilinpäätökseensä ne kirjanpitovelvolliset, joihin sillä on määräysvalta. Määräysvalta määritellään standardissa tilanteeksi, jossa kirjanpitovelvollinen altistuu määräysvallan kohteen tuottamien tuottojen muutoksille, tai sillä on oikeus muuttuviin tuottoihin määräysvallan kohteesta, ja samalla vaikutusvalta saamiinsa tuottoihin. Standardi astuu voimaan tilikaudella, joka alkaa 1.1.2013 tai sen jälkeen. Sillä ei ole vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan, suorituskyvyn arviointiin eikä liitetietoihin.

IAS 27 Erillistilinpäätös

Standardi korvaa vuonna 2008 annetun IAS 27 –standardin ja käsittää tytäryhtiösijoituksien, yhteisyritysten ja osakkuusyritysten kirjanpitokäsittelyn tilanteissa, joissa kirjanpitovelvollinen valitsee, tai paikallinen lainsäädäntö edellyttää, myös erillistilinpäätöksen (konsolidoimattoman) esittämisen IFRS:n mukaisesti. Koska konserni on päättänyt olla soveltamatta IFRS-standardeja emoyhtiönsä tai tytäryhtiöidensä tilinpäätöksien esittämiseen, uudella standardilla ei ole vaikutusta konsernin, sen emoyhtiön tai tytäryhtiöiden tilinpäätöksiin.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja IAS 28

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä IFRS 11 määrittelee sovellettavat kirjanpitosäännöt sellaisille kirjanpitovelvollisille, joilla on jaettu määräysvalta yhteisyritykseen siten, että jaettu määräysvalta on määritelty sopimusperusteiseksi määräysvallan keskinäiseksi jakamiseksi osapuolten välillä. IAS 28 soveltuu tietyin poikkeuksin kaikkiin sellaisiin sijoituksiin, joissa sijoittajalla on merkittävä vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa tai jaettua määräysvaltaa. Konserni ei ole mukana järjestelyissä, joihin liittyy jaettu määräysvalta, eikä sillä ole toisessa kirjanpitovelvollisessa sellaista huomattavaa vaikutusvaltaa, joka ei muodostaisi jakamatonta tai jaettua määräysvaltaa. Näin ollen näillä kahdella standardilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä

Standardi määrittää tilinpäätöksen liitetietovaatimukset koskien kirjanpitovelvollisen omistuksista tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä, osakkuusyrityksissä sekä erityistä tarkoitusta varten perustetuissa yrityksissä. Kuten edellä on esitetty, konsernilla ei ole omistuksia yhteisyrityksissä, osakkuusyrityksissä eikä erityistä tarkoitusta varten perustetuissa yrityksissä. IFRS 12:n mukaiset liitetiedot tytäryrityksistä on annettu emoyhtiön tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 9.

IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen

Standardi asettaa yhtenäiset ohjeet kaikille IFRS:n mukaisille käyvän arvon määritystilanteille. IFRS 13:n mukainen käypä arvo määritetään arvoksi, joka saataisiin omaisuuserä myymällä tai jouduttaisiin maksamaan velvoitteen siirtämiseksi. Konsernin soveltamien käyvän arvon määritysmenetelmien analyysi osoitti, ettei IFRS 13:n soveltaminen vaikuttanut konsernin tilinpäätöstä varten laatimiin käyvän arvon laskelmiin.

IAS 1 Tilikauden muiden laajan tuloslaskelman erien esittäminen – muutos standardiin IAS 1

Standardin IAS 1 muutos edellyttää sellaisten muiden laajan tuloslaskelman erien esittämisen erillään, jotka esitetään tilikauden tuloslaskelmassa tulevina tilikausina. Muutos koskee ainoastaan tilinpäätöksen esittämistä, eikä sillä ole vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan tai taloudellisen suorituskyvyn arviointiin.

IAS 1 Vertailutietoja koskevien vaatimusten selventäminen – muutos standardiin IAS 1

Muutokset selventävät eroja vapaaehtoisten lisävertailutietojen ja pakollisten vähimmäisvertailutietojen välillä. Ne koskevat ainoastaan tilinpäätöksen esittämistapaa eivätkä vaikuta konsernin taloudelliseen asemaan tai suorituskykyyn.

IAS 19 Työsuhde-etuudet (uudistettu standardi 2011)

Uudistettu IAS 19 toi muutoksia etuuspohjaisten työsuhde-etuuksien kirjanpitokäsittelyyn. Uudistukset muuttivat muun muassa aikaisempien tilikausien työsuorituksiin perustuvien kustannusten kirjaamista ja korkokulun sekä etuuspohjaisten työsuhde-etuuksien varojen odotetun tuoton esittämistä. Muutokset eivät vaikuttaneet konsernin taloudelliseen suorituskykyyn eikä asemaan.

Alla on listattu sellaiset standardit ja tulkintaohjeet, jotka on julkaistu konsernin tilinpäätöksen julkaisupäivään mennessä, mutta jotka eivät ole vielä astuneet voimaan. Konserni aikoo ottaa nämä standardit käyttöön, kun ne astuvat voimaan, mikäli ne koskevat konsernia. Alustavan analyysin perusteella standardien ei odoteta vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen.

• IFRS 10 Sijoitusyrityksiä koskeva muutos
• IFRS 12 Sijoitusyrityksiä koskeva muutos
• IAS 27 Sijoitusyrityksiä koskeva muutos
• IAS 32 Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen – muutos standardiin IAS 32
• IAS 36 Muiden kuin rahoitusvarojen kerrytettävissä olevaa rahamäärää koskevat liitetietovaatimukset – muutos standardiin IAS 36
• IAS 39 Johdannaisinstrumenttien uudistaminen ja suojauslaskennan jatkaminen – muutos standardiin IAS 39
• IFRIC 21 Maksut
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

Alla luetellut vuosittaiset parannukset on julkaistu, mutta niillä ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:

IFRS 1	IFRS-standardien ensimmäinen käyttöönotto – käsitteen "voimassa
	olevat IFRS-standardit" merkitys
IFRS 2	Osakeperusteiset maksut – vapaa
	kirjautumisehtojen määritelmä
IFRS 3	Liiketomintojen yhdistäminen –
	ehdollisen korvauksen käsittely
	liiketoimintojen yhdistämisessä
IFRS 3	Liiketoimintojen yhdistäminen –
	yhteisyrityksiä koskevat soveltami
	salan poikkeukset
IFRS 8	Segmenttiraportointi – toiminnal
	listen segmenttien yhdistäminen
IFRS 8	Segmenttiraportointi – raportoita
	vien segmenttien varojen täsmäy
	tys koko yrityksen varoihin
	IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen –
	lyhytaikaiset saatavat ja velat
	IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen
	– kappaleen 52 soveltamisala
	(portfoliopoikkeus)
IAS 16	Aineelliset käyttöomaisuushyö
	dykkeet – uudelleenarvostusme
	netelmä – kertyneiden poistojen
	suhteellinen uudelleenmäärittämi
	nen
IAS 24	Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpää
	töksessä – Johdon avainhenkilöt
IAS 38	Aineettomat hyödykkeet – uudel
	leenarvostusmenetelmä – ker
	tyneiden poistojen suhteellinen
	uudelleenmäärittäminen
IAS 40	Sijoituskiinteistöt – Standardien
	IFRS 3 ja IAS 40 välisen suhteen
	selventäminen tilanteissa, joissa
	kiinteistö luokitellaan sijoituskiin
	teistöksi tai omistajan omassa
	käytössä olevaksi kiinteistöksi

VIITE 4 JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöksen laadinta saattaa edellyttää harkinnan, arvioiden ja olettamusten käyttöä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin raportointikauden päätyttyä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Arviot perustuvat tällöin johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista. Arvonalentumistestausten laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Harkinnat

Konserni on solminut kaupallisia vuokrasopimuksia. Arvioituaan näiden järjestelyjen ehdot konserni on määrittänyt, että sille on siirtynyt kaikki omistukselle olennaiset riskit ja edut ja näin ollen se vastaa sopimuksista rahoitusleasingsopimuksina.

Arviot ja olettamukset

Alla arvioidaan sellaisia keskeisiä, tulevaisuutta ja muita epävarmuustekijöitä koskevia olettamuksia tilinpäätöspäivänä, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä olennaisia oikaisuja varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulevana tilikautena.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko olemassa viitteitä pysyvien vastaavien arvon alentumisesta. Liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, testataan vuosittain sekä silloin, kun viitteitä arvonalentumisesta on. Muut pysyvät vastaavat testataan arvonalentumisen varalta kun on viitteitä siitä, että kerrytettävissä oleva rahamäärä on kirjanpitoarvoa pienempi.

Kun tehdään käyvän arvon laskelmia, johdon on tehtävä arvioita tulevaisuudessa odotettavista varojen tai kassavirtaa tuottavien yksiköiden kassavirroista ja valittava soveltuva diskonttokorkokanta kassavirtojen nykyarvojen laskemiseksi. Tarkemmat yksityiskohdat, pääolettamusten herkkyysanalyysi mukaan lukien, on esitetty kohdassa 28.

Laskennalliset verosaamiset

Laskennallinen verosaaminen kirjataan kaikista verotuksessa käyttämättömistä tappioista siinä määrin kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tulosta, jota voidaan käyttää tappioita vastaan. Johdon on tehtävä olennaisia tulevan verotettavan tulon tasoon ja ajoitukseen sekä verosuunnittelustrategiaan liittyviä arvioita ja olettamuksia laskennallisen verosaamisen

määrittämiseksi. Tarkemmat yksityiskohdat on esitetty kohdassa 17.

Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kustannukset määritetään vakuutusmatemaattisten oletusten perusteella. Vakuutusmatemaattisessa arvioinnissa määritetään diskonttauskorot, varojen oletettu tuotto, tulevat palkankorotukset, kuolleisuusaste sekä eläkkeiden korotukset tulevaisuudessa. Nämä olettamukset ovat epävarmoja, sillä ne ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Merkittävissä yritysten yhteenliittymissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvan arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeeseen liittyvistä rahavirroista.

VIITE 5 YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ LASKENTAPERIAATTEISTA

Yritysten yhteenliittymät ja liikearvo

Yritysten yhteenliittymät 1.1.2009 alkaen Yritysten yhteenliittymät on kirjattu hankintamenetelmää (acquisition method) käyttäen. Hankintamenot määritetään laskemalla yhteen luovutettu vastike hankintapäivän käypään arvoon arvostettuna sekä mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa. Jokaisessa liiketoimintojen yhdistämisessä hankkijaosapuolen on arvostettava määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Hankintaan liittyvät kulut kirjataan kuluiksi.

Kun konserni ostaa yrityksen, se arvioi siirtyneet rahoitusvarat ja -velat tehdäkseen asianmukaiset luokittelut ja määrittämiset sopimusehtojen, taloudellisten olosuhteiden ja muiden asiaankuuluvien hankinta-ajankohtana vallitsevien olosuhteiden mukaisesti.

Liikearvoksi kirjataan aluksi määrä, jolla luovutettu vastike ylittää yksilöitävissä olevan ostetun nettovarallisuuden ja siirtyneen nettovelan. Jos vastike on ostetun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypää arvoa pienempi, erotus kirjataan tuloslaskelmaan.

Liikearvo arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon

vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistestausta varten saatu liikearvo jaetaan konsernin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin.

Liiketoimintojen yhdistämiset ennen 31.12.2008

Edellä kuvatuista vaatimuksista poikettiin seuraavasti:

Yritysten yhteenliittymät kirjattiin hankintamenomenetelmää (purchase method) käyttäen. Omaisuuserän hankkimisesta välittömästi johtuneet transaktiomenot muodostivat osan hankintakustannuksia. Määräysvallattomien omistajien osuus (aikaisemmin käytetty termi vähemmistöosuus) määritettiin suhteellisena osuutena hankinnan kohteen yksilöitävissä olleista varoista.

Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä eikä yhteisyrityksiä.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnat

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaavat määrät kertyvät omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että ne

kertyisivät omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Tämän ehdon katsotaan täyttyvän vain, jos myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan. Johdon täytyy olla sitoutunut myyntiin, jonka on voitava odottaa olevan kirjattavissa toteutuneena myyntinä vuoden kuluessa luokittelun tapahtumisesta.

Kun aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on luokiteltu myytävinä oleviksi, niihin ei tehdä poistoja eikä arvonalennuksia.

Tuloutusperiaate

Tulot kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja tulot ovat määritettävissä luotettavasti. Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Sport-lisenssisopimusten tuotto käsitellään IAS-standardin 18 mukaisesti perustuen toteutuvaan rahavirtaan. Tuotot projekteista, joiden kesto on yli 12 kuukautta ja joiden vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan ja toiminnan tulokseen on oleellinen, tuloutetaan IAS 11 standardin mukaisesti.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Myytävien tuotteiden jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Valuuttamääräiset tapahtumat

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Kukin konsernin yksikkö määrittelee oman toimintavaluuttansa. Yksiköiden konsernitilinpäätökseen sisällytettävät luvut mitataan kunkin yksikön toimintavaluutassa. Konserni on päättänyt kirjata voitot tai tappiot, jotka johtuvat suorasta konsolidointimenetelmästä, jota konsernissa käytetään konsolidoinnin tekemiseen.

Itsenäisten ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu konsernin toimintavaluuttaan tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen ja varat ja velat tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntoerot, jotka syntyvät muuntamisesta, on kirjattu muun laajan tuloksen eränä omaan pääomaan. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan, kyseiseen ulkomaiseen yksikköön liittyvä muu laajan tuloksen erä kirjataan tuloslaskelmaan.

1.1.2005 jälkeen tehdyt ulkomaisten yksiköiden hankinnat ja niistä syntyvä liikearvo sekä kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on käsitelty ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetkellä kunkin yksikön toimintavaluutassa toteutumispäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset varat ja velat on muunnettu takaisin toimintavaluutan raportointihetken kurssiin.

Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän kursseja. Muut ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon ulkomaan rahassa, muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkisaamisten kurssierot sisältyvät rahoituseriin.

Aineettomat hyödykkeet

Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alustavassa kirjauksessa niiden hankintahintaan. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden hankintahinnaksi katsotaan käypä arvo hankintahetkenä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisesti kertyneillä arvonalentumistappioilla. Sisäisesti tuotettuja aineettomia hyödykkeitä, pois luettuna taseeseen aktivoidut kehityskustannukset, ei aktivoida, vaan kustannukset näkyvät sen vuoden tilinpäätöksessä, jona ne syntyivät.

Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on joko rajallinen tai rajaton.

Aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, tehdään poistoja niiden taloudellisen vaikutusajan aikana, ja niiden arvonalentumista arvioidaan aina kun on viitteitä siitä, että niiden arvo on voinut alentua.

Aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

Kehitysmenot 3 – 5 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot	3 – 8 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	3 – 8 vuotta
Asiakassuhteet	10 vuotta

Aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton, ei tehdä poistoja, vaan niiden arvonalentumista arvioidaan vuosittain joko yksitellen tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Kehittämishankkeista aiheutuneet menot, jotka liittyvät uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnitteluun ja testaukseen, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muut kehittämismenot kirjataan suoraan kuluksi. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan kuluiksi tasapoistoina tuotteen kaupallisen tuotannon aloittamisajankohdasta alkaen niiden vaikutusaikana, kuitenkin enintään viiden vuoden aikana. Vuosina 2012 ja 2013 ei taseeseen ole merkitty kehitysmenoja.

Tietokoneohjelmat

Tietokoneohjelmistojen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät menot kirjataan yleensä suoraan kuluksi. Menot, jotka parantavat tai laajentavat tietokoneohjelmistojen suorituskykyä niin, että se tulee alkuperäistä tasoa korkeammaksi, käsitellään omaisuuserän parannuksena ja lisätään ohjelmiston alkuperäiseen hankintamenoon. Taseeseen merkityt tietokoneohjelmistojen kehittämismenot kirjataan kuluksi tasapoistoina taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Muut aineettomat hyödykkeet

Patenttien, tavaramerkkien ja lisenssien hankintamenot merkitään taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan kuluessa.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä, taloudelliseen vaikutusaikaan perustuvilla suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla.

Poistot on laskettu tasapoistoina kunkin omaisuuserän hankintamenosta sen arvioituna taloudellisena vaikutusaikana jäännösarvoon asti. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muilta osin poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin:

Rakennukset	5 – 20 vuotta
Koneet	5 – 15 vuotta
Kalusto	3 – 5 vuotta

Jos hyödykkeen kirjanpitoarvo on suurempi kuin rahamäärä, joka siitä arvioidaan olevan kerrytettävissä, sen kirjanpitoarvo alennetaan välittömästi kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi.

Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi. Kooltaan merkittävien nykyaikaistus- ja parannushankkeiden menot merkitään taseeseen, jos on todennäköistä, että niistä koituva taloudellinen hyöty ylittää omaisuudesta alun perin saataviksi arvioidut tuotot. Nykyaikaistus- ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin hyödykkeiden jäljellä olevan taloudellisen pitoajan kuluessa.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" –standardin mukaisesti.

Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan, kun on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja kun kaikki siihen liittyvät ehdot on täytetty. Kuluun liittyvät avustukset tuloutetaan vaikutusaikanaan samalla kaudella, jolle vastaava kulu kirjataan. Kun avustus liittyy hyödykkeeseen, se määritetään ennakkomaksuksi ja kirjataan tuloslaskelmaan kyseisen hyödykkeen odotetun taloudellisen vaikutusajan aikana yhtä suurissa vuosierissä.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot, jotka liittyvät suoranaisesti sellaisen omaisuuserän hankintaan, rakentamiseen tai valmistamiseen, jonka käyttö- tai myyntikuntoon saattamiseen kuluu vääjäämättä huomattavan pitkä aika, aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän menoja. Kaikki muut vieraan pääoman menot kirjataan sen jakson kuluiksi, jona ne syntyvät. Vieraan pääoman menot muodostuvat koroista ja muista menoista, joita yhteisölle aiheutuu varojen lainaamisesta. Vuoden 2012 tai 2013 päättyessä konsernilla ei ollut varoja, joiden osalta vieraan pääoman menot olisi aktivoitu.

Rahoitusvarat

IAS 39 –standardissa rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, lainoiksi ja saamisiksi, eräpäivään saakka pidettäviksi sijoituksiksi, myytävissä oleviksi sijoituksiksi taikka tehokkaassa suojauksessa suojausinstrumenteiksi tarkoitetuiksi johdannaisiksi. Konserni luokittelee rahoitusvaransa niiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon, johon lisätään välittömät transaktiomenot sellaisten sijoitusten tapauksessa, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Konsernin rahoitusvaroihin sisältyy käteistä ja lyhytaikaisia talletuksia, myyntisaamisia ja muita saamisia, noteerattuja ja noteeraamattomia rahoitusvälineitä sekä rahoitusjohdannaisia.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmä on jaettu kahteen alaryhmään: kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määrätyt varat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiassa voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Arvonalentumisesta johtuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä sekä korollisia sijoituksia jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen vähennettynä arvonalentumistappiolla. Konsernilla ei ollut 31.12.2013 ja 31.12.2012 päättyneinä vuosina eräpäivään saakka pidettäviä sijoituksia.

"Myytävissä oleviin sijoituksiin" kuuluu osakkeita ja velkakirjoja. Myytävissä oleviksi luokitellut osakesijoitukset ovat niitä, joita ei ole luokiteltu pidettäväksi kaupankäyntitarkoituksessa eikä kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tähän luokkaan kuuluvat velkakirjat ovat velkakirjoja, joita on tarkoitus pitää toistaiseksi ja jotka voidaan myydä likviditeettitarpeiden vuoksi tai vastauksena markkinaolosuhteiden muutoksiin. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon, niin että toteutumattomat voitot tai tappiot kirjataan muuksi laajan tuloksen eräksi myytävissä olevien sijoitusten rahastoon, siihen asti kunnes sijoitus kirjataan pois taseesta. Tällöin kertynyt voitto tai tappio kirjataan liiketoiminnan muuksi tuotoksi tai määritellään arvonalentumiseksi. Kertynyt tappio kirjataan tuloslaskelmaan rahoitusmenoiksi ja poistetaan myytävissä olevien sijoitusten rahastosta.

Rahoitusomaisuuserä kirjataan pois taseesta, kun

• • oikeus saada kassavirtaa kyseisestä omaisuuserästä on päättynyt
• • konserni on siirtänyt oikeuden saada kassavirtaa omaisuuserästä tai on hyväksynyt velvoitteen maksaa saatu kassavirta täysimääräisesti ilman huomattavaa viivettä kolmannelle osapuolelle läpimenojärjestelyn (pass-through arrangement) mukaisesti.

Rahavarat ja lyhytaikaiset pankkitalletukset

Taseessa rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset koostuvat rahasta ja pankkisaamisista sekä lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joilla on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi.

Rahat ja pankkisaamiset merkitään taseessa alkuperäiseen arvoonsa.

Rahoitusvelat

IAS 39 –standardissa rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi, lainoiksi taikka tehokkaassa suojauksessa suojausinstrumenteiksi tarkoitetuiksi johdannaisiksi. Konserni luokittelee rahoitusvelkansa niiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Kaikki rahoitusvelat arvostetaan alun perin käypään arvoon, johon lisätään lainojen tapauksessa välittömät transaktiokustannukset. Konsernin rahoitusvelkoihin kuuluu ostovelkoja ja muita korottomia velkoja, pankkitilien luottolimiittejä, anto- ja ottolainoja sekä rahoitusjohdannaisia.

Rahoitusleasingvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmissä tilinpäätöksissä kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konserni ei sovella IAS 39 –standardin tarkoittamaa suojauslaskentaa. Siten kaikki arvonmuutokset johdannaissopimuksista kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernilla on korkojohdannaisia, joilla pitkäaikaisia rahoitusvelkoja on muutettu kiinteäkorkoisiksi, sekä valuuttatermiinijohdannaisia. Johdannaiset on esitetty liitetietojen kohdassa 31. Johdannaiset merkitään taseen siirtovelkoihin ja siirtosaamisiin.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Ulkomaisen yhtiön omaan pääomaan kohdistuva suojaus kirjataan omaan pääomaan samalla tavoin kuin oman pääoman muuntoero. Vuosina 2013 ja 2012 konserni ei suojannut ulkomaisiin yksikköihin tekemiään nettosijoituksia.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo taikka sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi on suurempi. Se määritetään omaisuuseräkohtaisesti, paitsi jos omaisuuserän tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippuvaisia muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien tuottamista rahavirroista. Kun omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän, omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ja sen kirjanpitoarvoa alennetaan kerrytettävissä olevaan määrään.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset hyödykkeet.

Jatkuvien toimintojen arvonalentumistappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan niihin menoluokkiin, jotka vastaavat alentuneen omaisuuserän toimintoa.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Rahoitusomaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta, joka johtuu yhdestä tai useammasta omaisuuserän alkuperäisen kirjauksen jälkeisestä tapahtumasta, on objektiivista näyttöä ja että kyseinen tappiotapahtuma on vaikuttanut arvioihin rahoitusomaisuuserän tulevista rahavirroista, jotka ovat luotettavasti arvioitavissa.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana määrään, joka vastaa pienempää seuraavista: vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai vähimmäisvuokrien nykyarvo. Jokainen leasingmaksu jaetaan lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä. Koron osuus maksuista merkitään kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista aineellisista käyttöomaisuus-hyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimukset, joissa merkittävä osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä säilyy vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat maksut merkitään tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taseessa. Niissä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotto kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan taseessa hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetulla keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

hankintameno muodostuu raaka-aineista, työsuorituksesta johtuvista välittömistä menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisista valmistuksen kiinteistä ja muuttuvista yleismenoista, mutta se ei sisällä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvona käytetään arvioitua myyntihintaa normaalissa liiketoiminnassa vähennettynä valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäisiä laskuja vastaavaan määrään.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen merkittävästi ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Kaikkien yli 90 päivän ikäisten myyntisaatavien kassavirta arvioidaan nollaksi. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeisiin tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Osakepääoma

Kantaosakkeet sisältyvät omaan pääomaan. Uudesta osakeannista välittömästi johtuvat menot lukuun ottamatta yritysfuusioita esitetään saatujen maksujen vähennyksenä omassa pääomassa.

Verot

Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien veroihin liittyvät oikaisut ja laskennallisten verojen muutoksen.

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaisesti kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Väliaikaisia eroja syntyy ensisijaisesti aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, hankittujen yritysten hankintahetken taseiden käypiin arvoihin arvostuksesta, eläkkeitä ja muita eläkkeelle jäämisen jälkeisiä etuuksia koskevista varauksista, myöhemmin vähennettävistä verotuksellisista tappioista ja lisäksi hankintojen yhteydessä nettovarallisuuden käyvän arvon ja verotuksellisen arvon välisistä eroista.

Laskennallisia verosaamisia on kirjattu siihen määrään asti kun tulevaisuudessa todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai pääkohdittain säädettyjä verokantoja.

Tulot, menot ja omaisuuserät kirjataan arvonlisäverottomina,

• • paitsi kun omaisuuden tai palvelujen ostamisesta aiheutunutta arvonlisäveroa ei saada takaisin veroviranomaisilta
• • lukuun ottamatta saamisia ja velkoja, jotka esitetään arvonlisäverollisina.

Eläke- ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Konsernilla on eri maissa erilaisia eläkejärjestelmiä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Osa näistä järjestelyistä on etuuspohjaisia, jolloin niissä määritellään eläketurvaa koskevat etuudet, työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä maksettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät yleensä henkilöstön palvelusajan ja tietyn ajanjakson palkan perusteella. Eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiöille. Lisäksi konsernilla on maksupohjaisia järjestelmiä.

Etuuspohjaisissa järjestelmissä eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla. Eläkevastuun laskevat riippumattomat vakuutusmatemaatikot. Vastuu määritellään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method): eläkevastuun nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona maturiteetiltaan eläkevelvoitteen maturiteettia vastaavien joukkovelkakirjalainojen tai valtion velkasitoumusten korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle perustuen vuosittain tehtäviin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot käsitellään kokonaisuudessaan tilikauden muun laajan tuloksen eränä.

Maksupohjaisissa järjestelmissä eläkemaksut suoritetaan vakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille kaudelle, jota veloitus koskee.

Omaan pääomaan sidotut etuudet

Konsernilla on yhtiön johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille suunnattu pitkäaikainen kannustusohjelma. Ohjelman tarkoitus on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön

osakkeiden omistukseen. Hallitus vahvistaa ohjelman vuosittain.

Vuoden 2012 järjestelmä sisältää osakkeiden omistuksen perusteella jaettavia lisäosakkeita (matching shares) ja pitkäaikaisen rahamääräisen kannustusohjelman, ja se on suunnattu 18:lle johtoon kuuluvalle henkilölle ansaintajaksolla 2012 – 2014. Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kannustinohjelman piiriin.

Vuoden 2012 järjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2012 – 2014. Ennakkoedellytyksenä lisäosakkeiden saamiselle järjestelmän nojalla on, että johtoon kuuluva omistaa yhtiön osakkeita hallituksen päätöksen mukaisesti. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio ansaintajaksolta 2012 – 2014 perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR).

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2012 – 2014 maksetaan vuonna 2015.

Ansaintajakson 2012 – 2014 perusteella maksettava enimmäispalkkio vastaa yhteensä enintään 900 000 euron arvoa rahamääräisen kannustusohjelman osalta ja enintään 30 000 Exel Composites Oyj:n osakkeen arvoa lisäosakkeiden osalta

Vuoden 2013 järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu 18:lle johtoon kuuluvalle henkilölle ansaintajaksolla 2013 − 2015. Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kannustinohjelman piiriin.

Uudessa järjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2013 − 2015. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio ansaintajaksolta 2013 – 2015 perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR).

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2013 – 2015 maksetaan vuonna 2016.

Ansaintajakson 2013 – 2015 perusteella maksettava enimmäispalkkio on enintään miljoona euroa.

Yhtiöllä on aikaisemmin voimassaolevien ohjelmien mukaan vuonna 2012 osallistujille annettuihin osakkeisiin omistuksenpidätysoikeus kahden vuoden ajan.

Ohjelmien kustannukset kirjataan liiketoiminnan kuluihin vaikutusaikanaan suoriteperiaatteella IFRS 2 mukaisesti.

Ollakseen oikeutettu palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä, mikäli hallitus ei toisin päätä.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena lakisääteinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti sekä edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Mikäli konserni odottaa varauksen tulevan katetuksi, saatava korvaus merkitään taseeseen erillisenä saatavana, mutta vain, jos korvauksen saaminen on käytännöllisesti katsoen varmaa.

Henkilöstön oikeus vuosilomaan ja pitkään palvelusaikaan perustuvaan lomaan merkitään kirjanpitoon oikeuden syntyessä. Kirjattava varaus vastaa velvoitetta, joka koskee raportointipäivään mennessä suoritettuun työhön perustuvaa vuosilomaa ja pitkään palvelusaikaan perustuvaa lomaa.

Konserni kirjaa tappiollisten sopimusten varalta varauksen, jos sopimuksen odotettavissa olevat hyödyt ovat pienemmät kuin sopimusten mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät kustannukset.

Konserni kirjaa merkittävistä projektitoimituksista varauksen, joka kattaa sopimuksen mukaisen tuotteiden korjaukseen tai vaihtoon liittyvät kustannukset takuuaikana.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen ja virallisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Osingonjako

Konsernin osingonjako kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon maksettavaksi.

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa otetaan osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa huomioon laimentava vaikutus, joka olisi kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden muuttamisella osakkeiksi. Osakeoptioiden vaikutusta huomioitaessa lasketaan se osakemäärä, joka olisi ulkona oleviin osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien rahallisen arvon perusteella voitu hankkia markkinahintaan, ja näin saadaan määritetyksi vastikkeettomien osakkeiden määrä, joka lisätään ulkona oleviin osakkeisiin. Tilikauden tulosta ei oikaista, koska osakkeiden kokonaismäärä on lisätty vain niillä osakkeilla, jotka on oletettu lasketun liikkeelle vastikkeettomina.

VIITE 6 SEGMENTTI-INFORMAATIO

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon ja maantieteellisen aluejaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.

Liiketoimintasegmentit

Konsernilla on yksi liiketoimintasegmentti, Exel Composites.

Maantieteellinen informaatio

Konsernin maantieteelliset alueet ovat pohjoismaat, muu Eurooppa ja muu maailma. Maantieteellisten alueiden osalta liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.

Myynti konsernin ulkopuolelle asiakkaan sijainnin mukaan

1 000 EUR	2013	2012
Pohjoismaat	11 974	14 315
Muu Eurooppa	44 150	47 976
Muu maailma	13 166	13 707
Yhteensä	69 290	75 998

Suurimman asiakkaan liikevaihto vuonna 2013 oli 13 915 (13 347 vuonna 2012) tuhatta euroa.

Varat yhteensä maantieteellisen sijainnin mukaan

1 000 EUR	2013	2012
Pohjoismaat	14 048	14 817
Muu Eurooppa	11 654	10 746
Muu maailma	12 687	15 689
Yhteensä	38 389	41 253

Investoinnit maantieteellisen sijainnin mukaan

1 000 EUR	2013	2012
Pohjoismaat	1 633	1 533
Muu Eurooppa	801	779
Muu maailma	333	534
Yhteensä	2 767	2 846

VIITE 7 HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Konserni ei hankkinut liiketoimintoja vuosina 2013 eikä 2012.

VIITE 8 VALUUTTAKURSSIT

Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja raportointivaluuttana ei ole euro, tuloslaskelmat on muunnettu konsernin toimintavaluuttaan tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen, kun taas varat ja velat on muunnettu raportointipäivän kurssiin. Raportointipäivän muuntokursseina on käytetty Euroopan keskuspankin julkaisemia tilinpäätöspäivän päätöskursseja. Keskimääräiset kurssit on laskettu Euroopan keskuspankin julkaisemien kuukausien keskikurssien keskiarvona. Käytetyt päävaluuttojen muuntokurssit ovat seuraavat:

				Tilinpäätös	Tilinpäätös
		Keskikurssi	Keskikurssi	päivän kurssi	päivän kurssi
Maa	Valuutta	2013	2012	2013	2012
Australia	AUD	1,37700	1,24134	1,54230	1,27120
Iso-Britannia	GBP	0,84925	0,81110	0,83370	0,81610
Kiina	RMB	8,16549	8,10942	8,34910	8,22070
Ruotsi	SEK	8,65049	8,70673	8,85910	8,58200
USA	USD	1,32815	1,28560	1,37910	1,31940

VIITE 9 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 EUR	2013	2012
Vuokratuotot	25	15
Muut liiketoiminnan tuotot	642	890
Nettovoitto pysyvien vastaavien myynnistä	0	5
Yhteensä	667	909

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät Exel Sports Brandsin lisenssisopimustuottoja 0,6 miljoonaa (0,8 miljoonaa) euroa.

VIITE 10 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 EUR	2013	2012
Vuokrakulut	1 477	1 232
Muut liiketoiminnan kulut	13 782	15 825
Yhteensä	15 258	17 057

Konsernin tilintarkastuspalkkiot olivat 176 (174) tuhatta euroa. Muita tilintarkastusyhteisön suorittamia palveluja ostettiin 71 (78) tuhannella eurolla.

VIITE 11 TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

1 000 EUR	2013	2012
Palkat	17 355	17 579
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	1 795	1 837
Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt	-2	91
Muut henkilösivukulut	1 981	1 570
Yhteensä	21 128	21 077
Henkilöstö	2013	2012
Henkilöstö keskimäärin	427	431

VIITE 12 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 1 511 tuhatta euroa vuonna 2013 (1 606 tuhatta euroa vuonna 2012). Kulut sisältyvät tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin.

VIITE 13 POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Poistot käyttöomaisuuslajeittain, 1 000 EUR	2013	2012
Aineettomat hyödykkeet	408	613
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset	263	321
Koneet ja laitteet	2 012	1 911
Yhteensä	2 683	2 845

Arvonalennukset käyttöomaisuuslajeittain, 1 000 EUR	2013	2012
Aineettomat hyödykkeet	0	442
Liikearvo	0	1 074
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet	8	170
Rakennukset	0	238
Koneet ja laitteet	0	617
Yhteensä	8	2 542

VIITE 14 RAHOITUSTUOTOT

1 000 EUR	2013	2012
Korkotuotot lainoista ja saatavista	39	78
Osinkotuotot	1	1
Valuuttakurssivoitot	221	209
Tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos (johdannaisista)	116	18
Muut rahoitustuotot	0	1
Rahoitustuotot yhteensä	378	306

VIITE 15 RAHOITUSKULUT

1 000 EUR	2013	2012
Korkokulut veloista	216	246
Korkomenot rahoitusleasingsopimuksista	0	1
Valuuttakurssitappiot	353	378
Tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos (johdannaisista)	0	0
Muut rahoituskulut	95	109
Rahoituskulut yhteensä	664	734

Myynnin kurssierot (kurssitappio -64 tuhatta euroa) ja ostojen kurssierot (kurssitappio 2 tuhatta euroa) on kirjattu tulosvaikutteisesti asianomaisille myynti- ja ostotileille.

VIITE 16 TULOVEROT

Tilikauden kuluksi kirjattu tulovero koostui pääasiallisesti seuraavista osatekijöistä 31.12.2013 ja 31.12.2012 päättyneiltä vuosilta:

1 000 EUR	2013	2012
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	1 440	1 742
Edellisten tilikausien verot	-19	5
Laskennalliset verot	55	-807
Tuloslaskelmassa ilmoitetut tuloverot yhteensä	1 477	940

Verokulun ja kirjanpidon tuloksen täsmäytyslaskelma kerrottuna Suomessa sovellettavalla verokannalla 31.12.2013 ja 31.12.2012 päättyneiltä vuosilta on seuraava:

Tuloveron täsmäytyslaskelma, 1 000 EUR	2013	2012
Kirjanpidon tulos ennen veroja	4 557	2 971
Suomen lakisääteisen verokannan 24,5 % mukaan laskettu vero (2011 26 %)	1 117	728
Suomen ja ulkomaiden verokantojen välinen ero	330	3
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot	-242	45
Muut	272	164
Tuloverot yhteensä	1 477	940
Efektiivinen verokanta	32,4	31,7

VIITE 17 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennalliset verosaamiset, 1 000 EUR	1.1.2013	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2013
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	3	-1	-	-	2
Tappiot	284	-69	-	-	215
Muut väliaikaiset erot	970	-160	-	-	810
Netotettu laskennallisista veroveloista	-505	120	-	-	-386
Laskennallinen verosaaminen	752	-111	-	-	641

Laskennalliset verovelat, 1 000 EUR	1.1.2013	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2013
Kertyneet poistoerot
Muut väliaikaiset erot	882	-56	-	-	826
Netotettu laskennallisesta
verosaatavasta	-505	120	-	-	-386
Laskennallinen verovelka netto	377	64	-	-	440

Laskennalliset verosaamiset, 1 000 EUR	1.1.2012	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2012
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	4	-1	-	-	3
Tappiot	78	206	-	-	284
Muut väliaikaiset erot	756	214	-	-	970
Netotettu laskennallisista veroveloista	-690	185	-	-	-505
Laskennallinen verosaaminen	148	604	-	-	752

Laskennalliset verovelat, 1 000 EUR	1.1.2012	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2012
Kertyneet poistoerot
Muut väliaikaiset erot	1 229	-347	-	-	882
Netotettu laskennallisesta
verosaatavasta	-690	185	-	-	-505
Laskennallinen verovelka netto	539	-162	-	-	377

Suoraan omaan pääomaan on kirjattu aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia laskennallisten verojen eriä. Konsernilla oli 31.12.2013 verotuksellisia nettotappioita 858 (1 134) tuhatta euroa, joista yhtiö on kirjannut laskennallista verosaamista 215 (284) tuhatta euroa, joilla voidaan tasata tulevien veronalaisten voittojen verotusta yhtiöissä, joissa tappiot syntyivät.

VIITE 18 OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Exel Compositesin osakkeilla ei ole laimennusvaikutusta.

	2013	2012
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 EUR)	3 080	2 031
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	11 897	11 897
Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	0,26	0,17

VIITE 19 OSAKEKOHTAINEN OSINKO

27.3.2012 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hyväksyttiin hallituksen ehdotus siitä, että 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,30 euroa osakkeelta.

10.12.2013 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa hyväksyttiin hallituksen ehdotus pääoman palautuksesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,50 euroa osakkeelta.

Tilinpäätöshetken jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 ei jaeta osinkoa.

VIITE 20 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Konsernissa ei ole sisäisesti aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä.

Liikearvo, 1 000 EUR	2013	2012
Hankintameno 1.1.	16 052	16 043
Lisäykset	0	0
Kurssierot	-1 689	9
Hankintameno 31.12.	14 363	16 052
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	- 5 154	- 4 104
Arvonalentumiset	0	-1 074
Kurssierot	184	24
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4 969	-5 154
Kirjanpitoarvo 1.1.	10 898	11 939
Kirjanpitoarvo 31.12.	9 393	10 898

Aineettomat oikeudet, 1 000 EUR	2013	2012
Hankintameno 1.1.	5 722	5 597
Lisäykset	9	31
Vähennykset	0	0
Siirrot erien välillä	53	90
Kurssierot	-700	4
Hankintameno 31.12.	5 084	5 722
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-4 854	-4 020
Poistot	-248	-409
Arvonalentumiset	0	-442
Vähennykset	0	0
Kurssierot	592	17
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4 510	-4 854
Kirjanpitoarvo 1.1.	868	1 577
Kirjanpitoarvo 31.12.	573	868

Muut pitkävaikutteiset menot, 1 000 EUR	2013	2012
Hankintameno 1.1.	3 313	3 140
Lisäykset	94	26
Vähennykset	0	0
Siirrot erien välillä	61	147
Muuntoerot	0	0
Hankintameno 31.12.	3 468	3 313
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-2 961	-2 756
Poistot	-160	-205
Vähennykset	0	0
Muuntoerot	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-3 121	-2 961
Kirjanpitoarvo 1.1.	352	383
Kirjanpitoarvo 31.12.	348	352

VIITE 21 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Maa- ja vesialueet, 1 000 EUR	2013	2012
Hankintameno 1.1.	875	869
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	0
Siirto erien välillä	0	0
Kurssierot	-14	6
Hankintameno 31.12.	860	875
Arvonalentumiset	-225	-219
Muuntoerot	4	1
Kirjanpitoarvo 1.1.	658	820
Kirjanpitoarvo 31.12.	640	658

Rakennukset ja rakennelmat, 1 000 EUR	2013	2012
Hankintameno 1.1.	7 132	7 025
Lisäykset	84	89
Vähennykset	0	0
Siirto erien välillä	29	10
Kurssierot	-105	8
Hankintameno 31.12.	7 140	7 132
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	- 4 509	-3 952
Poistot	-263	-321
Arvonalentumiset	0	-238
Vähennykset	0	0
Muuntoerot	85	2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4 687	-4 509
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 624	3 074
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 453	2 624

Koneet ja kalusto, 1 000 EUR	2013	2012
Hankintameno 1.1.	39 447	37 286
Lisäykset	1 706	2 410
Vähennykset	0	-445
Siirrot erien välillä	455	172
Kurssierot	-776	24
Hankintameno 31.12.	40 832	39 447
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	- 32 698	-30 356
Poistot	-2 002	-1 901
Arvonalentumiset	0	-617
Vähennykset	0	176
Muuntoerot	654	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-34 046	-32 698
Kirjanpitoarvo 1.1.	6 747	6 927
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 784	6 747
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat, 1 000 EUR	2013	2012
Hankintameno 1.1.	638	768
Lisäykset	874	290
Siirrot erien välillä	-598	-419
Vähennykset	0	0
Kurssierot	0	0
Hankintameno 31.12.	914	638
Kirjanpitoarvo 1.1.	638	768
Kirjanpitoarvo 31.12.	914	638
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet, 1 000 EUR	2013	2012
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	1 810	1 810
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	0
Kurssierot	0	0
Hankintameno 31.12.	1 810	1 810
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	- 1 796	-1 786
Poistot	-10	-10
Arvonalentumiset	0	0
Vähennykset	0	0
Kurssierot	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1 806	-1 796
Kirjanpitoarvo 1.1.	14	24
Kirjanpitoarvo 31.12.	4	14

Konsernilla ei ollut myytävänä olevia omaisuuseriä.

VIITE 22 MUUT PITKÄAIKAISET VARAT

Muut pitkäaikaiset varat koostuvat pääasiassa liittymismaksuista ja puhelinosakkeista.

1 000 EUR	2013	2012
Tasearvo 1.1.	64	64
Vähennykset	0	0
Käyvän arvon muutos	6	0
Tasearvo 31.12.	70	64

VIITE 23 VAIHTO-OMAISUUS

1 000 EUR	2013	2012
Aineet ja tarvikkeet	4 582	4 363
Keskeneräiset tuotteet	808	825
Valmiit tuotteet	2 545	3 941
Vaihto-omaisuus yhteensä	7 936	9 129

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 0,3 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (0,4 miljoonaa euroa vuonna 2012).

VIITE 24 MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

1 000 EUR	2013	2012
Myyntisaamiset	8 297	8 728
Siirtosaamiset	241	527
Muut saamiset	735	259
Saamiset yhteensä	9 273	9 513

Vuoden 2013 aikana kirjattiin myyntisaamisista luottotappiota 76 tuhatta euroa (73 tuhatta euroa vuonna 2012) koostuen realisoituneista luottotappioista, yhteensä 2 tuhatta euroa (2 tuhatta euroa vuonna 2012), sekä luottotappiovarauksesta, yhteensä 74 tuhatta euroa 71 tuhatta euroa vuonna 2012), jossa on huomioitu kaikki yli 90 päivää erääntyneet myyntisaamiset.

31.12.2013 myyntisaamisten ikäjakautuma oli seuraava (luvut tuhansia euroja):

Erääntyneiden ikäjakautuma

	Yhteensä	Eräänty mättömät	< 30 pv	30–60 pv	61–90 pv	91–180 pv	181– 365 pv	Yli 1 vuosi
2013	8 297	6 355	1 692	167	83	0	0	0
2012	8 728	6 444	1 868	327	89	0	0	0

Kaikki yli 90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset on poistettu ja tuloslaskelmaan on tehty vastaava varaus.

VIITE 25 RAHAVARAT JA LYHYTAIKAISET TALLETUKSET

Rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitileistä, joiden määrä oli 9 438 (9 245) tuhatta euroa.

VIITE 26 OSTOVELAT JA MUUT KOROTTOMAT VELAT

1 000 EUR	2013	2012
Ostovelat	5 627	6 641
Siirtovelat	4 753	3 343
Ennakkomaksut	100	5
Muut korottomat velat	1 440	1 109
Pitkäaikaiset korottomat velat	402	411
Yhteensä	12 322	11 509

VIITE 27 KOROLLISET VELAT

Pitkäaikaiset korolliset velat, 1 000 EUR	2013	2012
	Tasearvot	Tasearvot
Lainat rahoituslaitoksilta	1 440	7 840
Eläkelainat	321	324
Rahoitusleasingvelat	0	5
Yhteensä	1 761	8 168
Lyhytaikaiset korolliset velat, 1 000 EUR
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta	11 100	0
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus (lyhennykset)	0	0
Rahoitusleasingvelat	5	11
Yhteensä	11 105	11
Pitkäaikaisten velkojen erääntyminen, 1 000 EUR	2013	2012
2013	0	0
2014	1 400	1 440
2015	1 440	6 400
2016	0	0

Yhteensä	2 840	7 840
Myöhemmin	0	0
2018	0	0
2017	0	0

Vuonna 2013 pitkäaikaisia velkoja on lyhennetty ennenaikaisesti 5,0 miljoonaa euroa.

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat, 1 000 EUR	2013	2012
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	5	11
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	0	5
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	5	11
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	0	5
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	0	0
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	5	16

Pitkäaikaisista veloista 5 000 tuhatta euroa (5 000 tuhatta euroa vuonna 2012) on koronvaihtosopimuksilla muutettu kiinteäkorkoisiksi.

VIITE 28 ARVONALENTUMISTESTAUS: LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, JOILLA ON RAJATON TALOUDELLINEN VAIKUTUSAIKA

Liiketoimintoja yhdistämällä saatu liikearvo on peräisin seuraavista liiketoimintayksiköistä:

Liikearvon jakautuminen, 1 000 EUR	2013	2012
Suomi	135	135
Saksa	1 305	1 305
Belgia	209	209
Itävalta	688	688
Exel Composites –konserni	7 056	8 562
Yhteensä	9 393	10 898

Arvonalentumistestaus tehdään vuosittain liikearvolle ja rajattoman taloudellisen vaikutusajan omaaville aineettomille hyödykkeille. Exel Composites –konsernilla ei ollut tilinpäätöshetkellä rajattoman vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä.

Seuraavat oletukset vaikuttavat käyttöarvolaskelmaan voimakkaimmin:

• • myyntikate
• • diskonttokorot
• • kasvuvauhdit, joita käytetään kassavirtojen ekstrapoloimiseen budjettikauden jälkeen.

Konserni noudattaa liikearvon arvonalentumistestauksessa ns. kaksivaiheista menettelyä, jossa rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvo testataan ensin sekä sen jälkeen konsernin liikearvo. Konserni on kohdistanut liikearvoa sekä konsernitasolle että pienemmille rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumista testataan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen taseen kirjanpitoarvoon. Kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvon avulla, joka muodostuu nykyhetkeen diskontatuista tulevaisuudessa saatavista rahavirroista. Rahavirtoja koskevat arviot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja liiketoimintajohdon laatimille seuraavan viiden vuoden ennusteille. Tämän jälkeen pitkän aikavälin arviot perustuvat 3 (3) prosentin vuosittaiseen kasvuun. Bruttokatetason on ennusteissa arvioitu säilyvän keskimäärin nykytasolla.

Diskonttokorot on määritetty liiketoimintayksikölle erikseen siten, että ne heijastavat eri liiketoimintojen riskin vaikutusta oman pääoman tuottovaatimukseen. Vieraan pääoman kustannus on määritelty olemassa olevan luottokannan mukaisesti. Pääoman keskimääräiskustannusta laskettaessa on huomioitu konsernin tavoitteellinen pääomarakenne sekä velkaisuuden vaikutus konsernin oman pääoman kustannukseen. Laskelmissa käytetty diskonttokorko verojen jälkeen vaihteli rahavirtaa tuottavasta yksiköstä riippuen 11,4 – 14,8 (10,5 – 11,3) prosentin välillä.

Arvonalentumistestin perusteella kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät vastaavat tasearvot. Vuonna 2013 ei kirjattu arvonalennustappioita. Vuonna 2012 kirjattiin arvonalennustappioita 2 542 tuhatta euroa.

Herkkyysanalyysi

Johto arvioi, että jos konsernin liikevaihto laskee yli 7 prosenttia syntyy tilanne, jossa kerrytettävissä oleva kassavirta alittaisi vastaavat tasearvot. Vaihtoehtoisesti myyntikatteen pitää alentua yli 5 prosenttiyksikköä tai diskonttokorko nousta yli 18,7 prosenttiin.

VIITE 29 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisilta vaikutuksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, likviditeetti- ja varainhankintariski sekä luottoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä ja -optioita, valuuttalainoja, korko-optioita ja koronvaihto-sopimuksia.

Valuuttariski

Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Euron (EUR) lisäksi merkittävimmät valuutat ovat Australian dollari (AUD), Ison-Britannian punta (GBP), Yhdysvaltain dollari (USD) sekä Kiinan renminbi (RMB). Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytäryrityksiin. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on liiketoiminnan tuloksen ja oman pääoman suojaaminen valuuttakurssien vaihteluilta.

Laskutusvaluuttana käytetään vain joko yksikön toimintavaluuttaa tai vientikaupassa yleisesti käytössä olevia valuuttoja. Tytäryhtiöiden valuuttavirrat suojataan yhtiökohtaisesti kunkin yhtiön toimintavaluuttaa vastaan. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa omien valuuttariskiensä suojaamisesta.

Valuuttapositiota tarkastellaan nettomääräisenä valuutoittain pääsääntöisesti vuoden tähtäimellä. Valuuttavirtoja suojataan termiinisopimuksilla ja optiojärjestelyillä. Konsernin transaktiopositio on USD:ssa ja sen määrä oli 1,8 miljoonaa dollaria vuoden 2013 lopussa.

Konsernin oman pääoman positio päävaluutoissa oli seuraava:

Nettosijoitus, 1 000 EUR	31.12.2013	31.12.2012
AUD	12 123	15 999
GBP	5 717	5 425
RMB	4 056	3 893

Kaikkien muiden muuttujien ollessa vakioita altistuu konserni päävaluutoille seuraavasti:

31.12.2013	AUD	GBP	RMB
Kurssin vahvistuminen euroa vastaan	5 %	5 %	5 %
Vaikutus tulokseen ennen veroja tuhansissa euroissa
Vaikutus omaan pääomaan tuhansissa euroissa	606	286	203
31.12.2012	AUD	GBP	RMB
Kurssin vahvistuminen euroa vastaan	5 %	5 %	5 %
Vaikutus tulokseen ennen veroja tuhansissa euroissa

Korkoriski

Konsernin lainavaluutat ovat konserniyhtiöiden toimintavaluutoissa. Korollisten velkojen nimellisarvot jakaantuivat 31.12.2013 valuutoittain seuraavasti:

	Määrä
Valuutta	1 000 EUR	%
EUR	12 540	100 %
Yhteensä	12 540	100 %

Pitkäaikaiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia, mutta ne on osittain suojattu korkoriskiä vastaan muuttamalla koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli koronvaihtosopimuksia, joiden nimellisarvo oli 5 000 tuhatta euroa ja joissa konserni maksaa 2,500 prosenttia kiinteää korkoa. Konserni ei käytä suojauslaskentaa koronvaihto- tai optiosopimuksissa.

Konsernin korkoriski liittyy lähinnä konsernin lainoihin. Yhden prosenttiyksikön muutos korkokannassa vaikuttaa vuoden 2013 lopun tilanteen mukaan 125 tuhatta euroa tulokseen (78 tuhatta euroa vuonna 2012).

Likviditeetti- ja varainhankintariski

Konserni pyrkii säilyttämään hyvän likviditeetin kaikissa olosuhteissa ja optimoimaan likvidien varojen käytön liiketoiminnan rahoittamisessa. Lisäksi tavoitteena on minimoida nettokorkokulut ja pankkikustannukset. Kassavaroja sijoitetaan vain kohteisiin, jotka voidaan realisoida nopeasti. Kassavarojen ja korkosijoitusten lisäksi konsernilla oli 31.12.2013 käyttämättömiä luottolimiittejä 31,3 miljoonaa euroa, joista 21,3 miljoonaa euroa oli sitovia.

Talousosasto huolehtii siitä, että riittävä määrä erilaisia rahoituslähteitä on käytettävissä ja että ulkoisten lainojen erääntymisaikataulu on hallittu. Emoyhtiön talousosasto hoitaa keskitetysti konsernin varainhankinnan ja –hallinnan. Konsernin sisäiset velkasuhteet ovat pääasiassa suoraan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden välillä.

Likviditeetinhallinnan välineinä käytetään luotollisia konsernitilejä ja rahoituslimiittejä.

Alla oleva taulukko osoittaa konsernin vieraan pääoman maturiteetin diskonttaamattomin arvoin tilinpäätöspäivänä. Taulukko ei sisällä eläke- ja leasingvelvoitteita. Luvut ovat tuhansissa euroissa.

	Vaadit	Alle 3	3–12
31.12.2013	taessa	kuukautta	kuukautta	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Korolliset velat	0	4 380	6 000	2 160	0	12 540
Osto- ja muut lyhytaikaiset velat		11 920				11 920

31.12.2012	Vaadit taessa	Alle 3 kuukautta	3–12 kuukautta	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Korolliset velat	0	0	0	7 840	0	7 840
Osto- ja muut lyhytaikaiset velat		11 098				11 098

Luotto- ja vastapuoliriski

Valtaosa konsernin liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin ja alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin. Laskujen maksuaika on pääsääntöisesti 14 – 60 päivää. Uusien asiakkaiden tausta selvitetään hankkimalla muun muassa luottotiedot. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja jakautunut maantieteellisesti konsernin eri toimintamaihin. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallinnoivat liiketoimintayksiköt. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.

Vastapuoliriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan. Johdannaisinstrumentteja ja kassavarojen sijoituksia tehdään vain luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa. Vuoden 2013 lopussa vastapuolina oli vain rahoituslaitoksia.

Konsernin maksimiriski on rahoitusvarojen määrä vuoden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma on esitetty kohdassa 24.

Pääoman hallinta

Konsernin pääomahallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin luottokelpoisuus ja terve pääomarakenne säilyvät liiketoiminnan tukemisen varmistamiseksi ja omistaja-arvon maksimoimiseksi.

Konserni tarkastelee pääomaansa nettovelkaantumisasteen avulla, joka lasketaan korollisten nettovelkojen prosentuaalisella osuudella omasta pääomasta. Konserni laskee nettovelkansa vähentämällä korollisista veloista likvidit varat.

Konserni pyrkii nopeuttamaan pääoman kiertoa tavoitteena kannattavuuden ja kassavirran parantaminen.

1 000 EUR	2013	2012
Korolliset velat	12 866	8 179
Likvidit varat	9 438	9 245
Korolliset nettovelat	3 428	-1 066
Oma pääoma	22 841	31 438
Nettovelkaantumisaste %	15,0	-3,4

VIITE 30 ELÄKEVASTUUT JA MUUT TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET

Konsernilla on eri maissa etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä.

Suomen merkittävin eläkejärjestelmä on TyEL, jossa etuudet määräytyvät suoraan

etuudensaajan ansioiden mukaan. TyEL-eläkevakuutus on järjestetty pääosin eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Työkyvyttömyysosa Suomen TyEL-järjestelmässä on käsitelty kirjanpidossa etuuspohjaisena järjestelynä.

Ulkomaiset eläkejärjestelyt sisältävät sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaiset järjestelyt eivät ole merkittäviä.

Tuloslaskelmaan merkityt erät, 1 000 EUR	2013	2012
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	1 795	1 837
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen muutokset	-2	91
Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin	1 793	1 928

Taseessa esitetyn velan muutokset, 1 000 EUR	2013	2012
Tilikauden alussa	324	233
Siirretty muihin siirtovelkoihin	0	0
Eläkekulut tuloslaskelmassa	-2	91
Tilikauden lopussa	321	324

VIITE 31 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen käypään arvoon, joka määritellään arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin vaihtaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden välisessä kaupassa muutoin kuin selvitystilassa tai pakkohuutokaupassa.

Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on arvioitu seuraavasti:

• • Koronvaihtosopimukset arvostetaan tulevien kassavirtojen nykyarvoon kassavirtojen diskonttausmenetelmällä.
• • Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän termiinihintoihin.
• • Valuuttaoptiot arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan.

Rahalaitoslainat on diskontattu tilinpäätöspäivään laina-ajan riskitöntä korkokantaa lisättynä lainan korkomarginaalilla. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla yritys saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkellä.

Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten samoin kuin osto- ja muiden korottomien velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät nettoarvot ja nimellisarvot:

	2013	2013	2012	2012
1 000 EUR	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo
Myyntisaamiset ja muut saamiset	9 273	9 273	9 513	9 513
Muut rahoitusvarat	9 438	9 438	9 245	9 245
Koronvaihtosopimukset	-53	5 000	-164	5 000
Rahalaitoslainat	12 549	12 540	7 864	7 840
Rahoitusleasingsopimukset	5	5	15	15
Lyhtyaikaiset limiitit	0	0	0	0
Ostovelat ja muut velat	11 920	11 920	11 098	11 098

Johdannaisten käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa tai -kuluissa.

VIITE 32 VASTUUSITOUMUKSET

1 000 EUR	2013	2012
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset	2 783	2 783
Yrityskiinnitykset	12 500	12 500
Muista vuokrasopimuksista aiheutuvat vastuut
Yhden vuoden kuluessa	810	1 061
Vuotta pidemmän ajan, alle viiden vuoden kuluessa	994	2 404
Muut vastuut	6	6

VIITE 33 OSAKEPÄÄOMA

1 000 EUR	Osakkeiden lukumäärä (1000)	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Yhteensä
1.1.2012	11 897	2 141	8 488	10 589
Osakeanti
31.12.2012	11 897	2 141	8 488	10 589
Osakeanti
31.12.2013	11 897	2 141	2 539	4 681

Exel Composites Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäisosakepääoma on 1 750 000 euroa ja enimmäisosakepääoma 7 000 000 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 27.3.2013 yhtiön hallituksen päättämään enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Valtuutus käsittää myös oikeuden ottaa pantiksi yhtiön omia osakkeita.

VIITE 34 OSAKEPOHJAISET MAKSUOHJELMAT

Konsernilla on yhtiön johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille suunnattu pitkäaikainen kannustusohjelma. Ohjelman tarkoitus on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön osakkeiden omistukseen. Hallitus vahvistaa ohjelman vuosittain.

Vuoden 2012 järjestelmä sisältää osakkeiden omistuksen perusteella jaettavia lisäosakkeita (matching shares) ja pitkäaikaisen rahamääräisen kannustusohjelman, ja se on suunnattu 18:lle johtoon kuuluvalle henkilölle ansaintajaksolla 2012 – 2014. Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat kannustinohjelman piiriin.

Vuoden 2012 järjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2012 – 2014. Ennakkoedellytyksenä lisäosakkeiden saamiselle järjestelmän nojalla on, että johtoon kuuluva omistaa yhtiön osakkeita hallituksen päätöksen mukaisesti. Järjestelmän mahdol-

Valtuutuksen nojalla hankittavien ja yhtiön pantiksi ottamien omien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä ei saa ylittää yhtä kymmenesosaa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 asti.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 27.3.2013 hallituksen päättämään enintään 2 400 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutuksen

nojalla hallituksella on myös oikeus antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia, vaihtovelkakirjalainoja ja/ tai erityisiä oikeuksia. Valtuutus on voimassa 30.6.2016 asti.

Valtuutuksia ei ole käytetty vuoden aikana.

linen rahamääräinen palkkio ansaintajaksolta 2012 – 2014 perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR).

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2012 – 2014 maksetaan vuonna 2015. Ansaintajakson 2012 – 2014 perusteella maksettava enimmäispalkkio vastaa yhteensä enintään 900 000 euron arvoa rahamääräisen kannustusohjelman osalta ja enintään 30 000 Exel Composites Oyj:n osakkeen arvoa lisäosakkeiden osalta.

Vuoden 2013 järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu 18:lle johtoon kuuluvalle henkilölle ansaintajaksolla 2013 − 2015. Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kannustinohjelman piiriin.

Uudessa järjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2013 − 2015. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio ansaintajaksolta 2013 – 2015 perustuu

konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR).

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2013 – 2015 maksetaan vuonna 2016. Ansaintajakson 2013 – 2015 perusteella maksettava enimmäispalkkio on enintään miljoona euroa.

Yhtiöllä on aikaisemmin voimassaolevien ohjelmien mukaan vuonna 2012 osallistujille annettuihin osakkeisiin omistuksenpidätysoikeus kahden vuoden ajan.

Ohjelmien kustannukset kirjataan liiketoiminnan kuluihin vaikutusaikanaan suoriteperiaatteella IFRS 2 mukaisesti.

Ollakseen oikeutettu palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä, mikäli hallitus ei toisin päätä.

Palkkiota ei maksettu vuodelta 2013.

VIITE 35 VOITONJAKOKELPOISET VARAT 31.12.2013

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2013 olivat 10 769 tuhatta euroa.

VIITE 36 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Oikaisut tilikauden tulokseen – erittely, 1 000 EUR	2013	2012
Poistot ja arvonalentumiset ja romutukset	2 691	5 387
Verot	1 477	940
Rahoituskulut	664	734
Rahoitustuotot	-378	-306
Muut oikaisut	-366	415
Yhteensä	4 088	7 170

VIITE 37 LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

	Rekisteröinti	Konsernin
Tytäryrityksen nimi	maa	omistusosuus
Exel GmbH	Saksa	100 %
Exel Composites N.V.	Belgia	100 %
Exel Composites GmbH	Itävalta	100 %
Exel USA, Inc.	USA	100 %
Exel Composites (Nanjing) Co. Ltd.	Kiina	100 %
Exel Composites (Australia) Pty. Ltd.	Australia	100 %
Pacific Composites Ltd.	Australia	100 %
Pacific Composites (Europe) Ltd.	Iso-Britannia	100 %
Fibreforce Composites Ltd.	Iso-Britannia	100 %
Pacific Composites Ltd.	Uusi-Seelanti	100 %
Pro Stick Oy	Suomi	100 %

Konsernin emoyhtiö on Exel Composites Oyj.

Johdon työsuhde-etuudet

Ylimmän johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut, 1 000 EUR	2013	2012
Toimitusjohtaja	586	263
Hallituksen jäsenet	163	178
Yhteensä	749	441

Palkat ja palkkiot henkilöittäin, 1 000 EUR	2013
Toimitusjohtaja Vesa Korpimies	586
Hallituksen puheenjohtaja Peter Hofvenstam	52

Hallituksen jäsenet	2013
Heikki Hiltunen	27
Göran Jönsson	28
Reima Kerttula	28
Heikki Mairinoja	28

Toimitusjohtajan suoriteperusteinen eläkemeno oli 58 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan eläkejärjestely on työeläkelainsäädännön mukainen.

Ylimmän johdon osakeomistus	2013
Toimitusjohtaja Vesa Korpimies	106 074
Hallituksen puheenjohtaja Peter Hofvenstam	3 933
Hallituksen jäsenet	2013
Heikki Hiltunen	1 846
Göran Jönsson	4 846
Reima Kerttula	1 846
Heikki Mairinoja	1 846
Johdon omistus ja äänimäärä yhteensä	120 391

VIITE 38 TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Exel Composites Oyj:n hallitus nimitti Riku Kytömäen Exel Compositesin uudeksi toimitusjohtajaksi syyskuussa 2013. Hän aloitti tehtävässä 2.1.2014 Vesa Korpimiehen seuraajana, joka luopui toimitusjohtajan tehtävästä 1.1.2014.

Exel Composites Oyj:n hallitus hyväksyi uuden kannustinjärjestelmän yhtiön avainhenkilöille 11.2.2014. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle

kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Uusi järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu noin 20 avainhenkilölle ansaintajaksolla 2014 − 2016. Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kannustinohjelman piiriin.

Uudessa järjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2014 − 2016. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio ansaintajaksolta 2014 – 2016 perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2014 – 2016 maksetaan vuonna 2017. Ollakseen oikeutettu palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä.

Ansaintajakson 2014 – 2016 perusteella maksettava enimmäispalkkio on enintään miljoona euroa.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

1 000 EUR	Viite	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Liikevaihto	1	33 801	39 599
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston lisäys (+) tai vähennys (-)		-290	-531
Liiketoiminnan muut tuotot		710	870
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana		12 620	13 853
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)		-540	392
		-12 080	-14 245
Ulkopuoliset palvelut		-162	-657
Henkilöstökulut	2
Palkat ja palkkiot		8 514	8 107
Eläkekulut		1 412	1 445
Muut henkilöstösivukulut		445	456
		-10 371	-10 007
Poistot ja arvonalentumiset	3
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset		-1 254	-1 222
Liiketoiminnan muut kulut	4	-6 311	-7 933
Liikevoitto		4 043	5 874
Rahoitustuotot ja -kulut	5
Muut korko- ja rahoitustuotot		680	1 736
Korkokulut ja muut rahoituskulut		-6 025	-585
		-5 345	-1 151
Voitto ennen satunnaisia eriä		-1 302	7 025
Konserniavustus	6	0	0
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-1 302	7 025
Välittömät verot	7	-907	-1 317
Tilikauden voitto		-2 209	5 708

EMOYHTIÖN TASE

1 000 EUR Viite	31.12.2013	31.12.2012
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat 8
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	151	118
Muut pitkävaikutteiset menot	348	352
	498	469
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet	90	90
Rakennukset ja rakennelmat	1 258	1 385
Koneet ja kalusto	2 756	2 554
Keskeneräiset hankinnat	909	633
	5 013	4 663
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 9	22 401	24 643
Muut osakkeet ja osuudet	53	53
	22 454	24 696
Pysyvät vastaavat yhteensä	27 966	29 828
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet	2 841	2 301
Keskeneräiset tuotteet	808	822
Valmiit tuotteet	320	597
	3 969	3 720
Lyhytaikaiset saamiset 10
Myyntisaamiset	3 990	3 740
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	757	911
Muut saamiset	27	4
Siirtosaamiset	346	64
	5 120	4 719
Rahat ja pankkisaamiset	1 331	3 188
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	10 420	11 627
Vastaavaa yhteensä	38 386	41 455

1 000 EUR Viite	31.12.2013	31.12.2012
VASTATTAVAA
Oma pääoma 11
Osakepääoma	2 141	2 141
Ylikurssirahasto	0	0
Vapaan oman pääoman rahasto	2 539	8 488
Edellisten tilikausien voitto	10 439	8 300
Tilikauden voitto	-2 209	5 708
Oma pääoma yhteensä	12 911	24 637
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma 12
Lainat rahoituslaitoksilta	1 440	7 840
Lyhytaikainen vieras pääoma 13
Lainat rahoituslaitoksilta	11 100	0
Saadut ennakot	119	5
Ostovelat	2 086	2 242
Velat saman konsernin yrityksille	7 820	4 371
Muut velat	379	387
Siirtovelat	2 531	1 973
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	24 035	8 978
Vieras pääoma yhteensä	25 475	16 818
Vastattavaa yhteensä	38 386	41 455

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 EUR	2013	2012
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto	-2 209	5 708
Oikaisut tilikauden tulokseen	7 548	1 270
Käyttöpääoman muutos	3 142	618
Maksetut korot ja maksut	-411	-339
Saadut osingot	517	1 563
Saadut korot	11	35
Verot	-745	-918
Liiketoiminnan rahavirta	7 853	7 937
Investointien rahavirta
Myydyt liiketoiminnot	0	0
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 634	-1 539
Sijoitukset tytäryhtiöiden osakkeisiin	-3 259	0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0	16
Investointien rahavirta	- 4 893	-1 523
Kassavirta ennen rahoitusta	2 960	6 414
Rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	0	0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-5 000	0
Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut	9 700	0
Maksetut konserniavustukset	0	0
Ylimääräinen pääomanpalautus	-5 948	0
Maksetut osingot	-3 569	-5 948
Rahoituksen rahavirta	-4 817	-5 948
Rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos	-1 857	466
Rahavarat 1.1.	3 188	2 722
Rahavarat 31.12.	1 331	3 188

VIITE 1 LIIKEVAIHTO MAITTAIN

1 000 EUR	2013	2012
Pohjoismaat	12 545	14 812
Muu Eurooppa	17 966	20 913
Muu maailma	3 290	3 874
Yhteensä	33 801	39 599

VIITE 2 HENKILÖSTÖKULUT

Maksettu, 1 000 EUR	2013	2012
Toimitusjohtaja	263	556
Hallituksen jäsenet	163	177
Yhteensä	426	733
Henkilöstön keskimääräinen luku tilikauden aikana	2013	2012
Toimihenkilöt	66	70
Työntekijät	135	128
Yhteensä	201	198

VIITE 3 POISTOT

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat	Vuotta
Rakennukset	5–20
Koneet ja kalusto	3–8
Muut pitkävaikutteiset menot	3–8
Liikearvo	10
Aineettomat oikeudet	3–5

Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset, 1 000 EUR	2013	2012
Aineettomat oikeudet	28	119
Muut pitkävaikutteiset menot	160	205
Rakennukset ja rakennelmat	197	211
Koneet ja laitteet	869	687
Arvonalentumiset	0	0
Yhteensä	1 254	1 222

VIITE 4 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 EUR	2013	2012
Vuokrakulut	175	178
Markkinointikulut	155	208
Muut liiketoiminnan kulut	5 981	7 547
Yhteensä	6 311	7 933

1 000 EUR	2013	2012
Tilintarkastuskulut	58	70
Verokonsultointi	0	11
Muut palkkiot	22	0
Yhteensä	80	81

VIITE 5 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 EUR	2013	2012
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	516	1 561
Muilta	164	174
Rahoitustuotot yhteensä	680	1 736
Korkokulut ja muut rahoituskulut	2013	2012
Saman konsernin yrityksille	-94	-84
Muille	-5 931	-501
Rahoituskulut yhteensä	-6 025	-585
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-5 345	1 151

VIITE 6 SATUNNAISET ERÄT

1 000 EUR	2013	2012
Satunnaiset kulut/konserniavustus	0	0
Yhteensä	0	0

VIITE 7 VÄLITTÖMÄT VEROT

1 000 EUR	2013	2012
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-907	-1 317

VIITE 8 AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

1 000 EUR	2013	2012
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	1 129	1 010
Lisäykset	9	29
Vähennykset	0	0
Siirrot erien välillä	53	90
Hankintameno 31.12.	1 191	1 129
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1 012	-892
Poistot	-28	-120
Vähennysten sumupoistot	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1 040	-1 012
Kirjanpitoarvo 1.1.	118	118
Kirjanpitoarvo 31.12.	151	118

1 000 EUR	2013	2012
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	3 208	3 035
Lisäykset	94	26
Vähennykset	0	0
Siirrot erien välillä	61	147
Hankintameno 31.12.	3 363	3 208
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-2 856	-2 651
Poistot	-160	-205
Vähennysten sumupoistot	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-3 016	-2 856
Kirjanpitoarvo 1.1.	352	383
Kirjanpitoarvo 31.12.	348	352
Maa-alueet	2013	2012
Hankintameno 1.1.	90	90
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	90	90
Kirjanpitoarvo 1.1.	90	90
Kirjanpitoarvo 31.12.	90	90
Rakennukset ja rakennelmat	2013	2012
Hankintameno 1.1.	4 909	4 831
Lisäykset	44	68
Vähennykset	0	0
Siirrot erien välillä	26	10
Hankintameno 31.12.	4 979	4 909
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	- 3 524	-3 313
Poistot	-197	-211
Vähennysten sumupoistot	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-3 721	-3 524
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 385	1 518
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 258	1 385
Koneet ja kalusto	2013	2012
Hankintameno 1.1.	21 244	20 011
Lisäykset	612	1 120
Vähennykset	0	-59
Siirrot erien välillä	458	172
Hankintameno 31.12.	22 314	21 244
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-18 690	-18 050
Poistot	-869	-687
Vähennysten sumupoistot	0	47
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-19 559	-18 690
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 554	1 961
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 756	2 554
Tuotantokoneiden ja -laitteiden kirjanpitoarvo	2 729	2 518

1 000 EUR	2013	2012
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	633	763
Lisäykset	874	289
Siirrot erien välillä	-598	-419
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	909	633
Kirjanpitoarvo 1.1.	633	763
Kirjanpitoarvo 31.12.	909	633
Osakkeet	2013	2012
Konserniyritykset
Hankintameno 1.1.	24 643	24 643
Lisäykset	3 258	0
Vähennykset	-5 500	0
Hankintameno 31.12.	22 401	24 643
Muut osakkeet ja osuudet	2013	2012
Hankintameno 1.1.	53	53
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	53	53

VIITE 9 EMOYHTIÖN OMISTAMAT YRITYKSET

Tytäryhtiöosakkeet	Rekisteröinti
Tytäryrityksen nimi	maa	Omistusosuus %
Exel GmbH	Saksa	100
Exel Composites N.V.	Belgia	100
Exel Composites GmbH	Itävalta	100
Exel USA, Inc.	USA	100
Exel Composites (Nanjing) Co. Ltd.	Kiina	100
Exel Composites (Australia) Pty. Ltd.	Australia	100
Pacific Composites (Europe) Ltd.	Iso-Britannia	100
Pro Stick Oy	Suomi	100

VIITE 10 SAAMISET

Lyhytaikaiset saamiset, 1 000 EUR	2013	2012
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	757	911
Lainasaamiset	0	0
Siirtosaamiset	0	0
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä yhteensä	757	911
Saamiset muilta	2013	2012
Myyntisaamiset	3 990	3 740
Muut saamiset	27	4
Siirtosaamiset	346	64
Saamiset muilta yhteensä	4 363	3 808
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	5 120	4 719

Kumulatiivisista hyllypoistoista 0,5 (0,5) miljoonaa euroa ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia 101 (128) tuhatta euroa.

VIITE 11 OMA PÄÄOMA

1 000 EUR	2013	2012
Osakepääoma 1.1.	2 141	2 141
Osakepääoma 31.12.	2 141	2 141
Vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	8 488	8 488
Ylimääräinen pääomanpalautus	-5 948
Vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	2 539	8 488
Voitto edellisiltä tilikausilta	14 008	14 248
Osingonjako	-3 569	- 5 948
Voitto edellisiltä tilikausilta	10 439	8 300
Tilikauden tulos	-2 209	5 708
Oma pääoma yhteensä	12 911	24 637
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.	2013	2012
Vapaan oman pääoman rahasto	2 539	8 488
Voitto edellisiltä tilikausilta	10 439	8 300
Tilikauden tulos	-2 209	5 708
Yhteensä	10 769	22 496

VIITE 12 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

1 000 EUR	2013	2012
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta	1 440	7 840
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	1 440	7 840
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua	0	0

VIITE 13 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

1 000 EUR	2013	2012
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat	-56	459
Siirtovelat	7 877	3 913
Velat samaan konserniin kuluville yrityksille yhteensä	7 820	4 371
Velat muille	2013	2012
Lainat rahoituslaitoksilta	11 100	0
Ennakkomaksut	119	5
Ostovelat	2 086	2 242
Muut velat	379	387
Siirtovelat	2 531	1 973
Velat muille yhteensä	16 215	4 607
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	24 035	8 978
Siirtovelkojen erittely	2013	2012
Palkat ja lomapalkat sosiaalikuluineen	1 869	1 327
Muut siirtovelat	662	646
Siirtovelat yhteensä	2 531	1 973

VIITE 14 VASTUUSITOUMUKSET

Johdannaissopimukset

Korkoriski

Yhtiön pitkäaikaiset lainat ovat alttiita korkoriskille, minkä vuoksi yhtiö on sitonut osan lainoistaan kiinteään korkoon koronvaihtosopimuksilla, jotka päättyvät vuosina 2008 – 2014.

1 000 EUR	Nimellisarvo	Käypä arvo
Korkojohdannaiset (nettonykyarvo)
Koronvaihtosopimukset	5 000	-53
Velat, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys ja kiinteistökiinnitykset	2013	2012
Rahalaitoslainat	12 540	7 840
Annetut kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin	2 783	2 783
Annettu yrityskiinnitys	12 500	12 500
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet
Luottolimiittitakaus	0	0

Eläkevastuut on katettu lakisääteisesti vakuutusyhtiön kautta.

VIITE 15 LEASINGVASTUUT, VUOKRAVASTUUT JA MUUT VASTUUT

1 000 EUR	2013	2012
Leasingvastuut
Alkaneella tilikaudella maksettavat	37	61
Myöhemmin maksettavat	44	39
Vuokravastuut
Alkaneella tilikaudella maksettavat	0	0
Myöhemmin maksettavat	0	0
Muut vastuut	6	6

VIITE 16 OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN

Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2013	%
Yksityiset yritykset	13,2
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	36,7
Julkisyhteisöt	6,6
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1,8
Kotitaloudet	18,9
Ulkomaat	22,7
joista hallintarekisteröityjä	11,8

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2013

	Osakkaiden	Osuus	Osakkeita	Osuus
Osakkeita	lukumäärä	osakkaista %	yhteensä kpl	osakkeista %
1–1 000	2 360	85,76	677 414	5,69
1 001–10 000	335	12,17	934 976	7,86
10 001–50 000	29	1,05	647 109	5,44
yli 50 000	28	1,02	9 637 344	81,01

VIITE 17 OSAKKEENOMISTAJAT

Tiedot osakkeenomistajista 31.12.2013

		Osuus
	Osakkeiden	osakkeista ja
Osakkeenomistaja	lukumäärä kpl	äänimäärästä %
Nordstjernan AB	2 656 506	22,3
SEB Asset Management S.A.	1 149 573	9,7
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	689 400	5,8
OP-Suomi Pienyhtiöt	589 551	5,0
Ulkomarkkinat Oy	480 000	4,0
Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond	450 000	3,8
Veikko Laine Oy	395 796	3,3
Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland	364 814	3,1
Sijoitusrahasto Nordea Fennia	358 094	3,0
Matti Suutarinen	291 400	2,4
Hallintarekisteröidyt	1 398 553	11,8
Muut	3 073 156	25,8
Yhteensä	11 896 843	100,0

VIITE 18 JOHDON OMISTUS

Exel Composites Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2013 yhteensä 120 391 osaketta. Nämä vastaavat 1,01 % yhtiön osakkeista ja 1,01 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla ei ole merkitsemättömiä optiotodistuksia.

VIITE 19 OSAKEANTI JA OPTIO-OHJELMAT

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 27.3.2013 yhtiön hallituksen päättämään enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Valtuutus käsittää myös oikeuden ottaa pantiksi yhtiön omia osakkeita. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja yhtiön pantiksi ottamien omien osakkeiden yhteenlaskettu

lukumäärä ei saa ylittää yhtä kymmenesosaa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 asti.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 27.3.2013 hallituksen päättämään enintään 2 400 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutuksen

nojalla hallituksella on myös oikeus antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia, vaihtovelkakirjalainoja ja/ tai erityisiä oikeuksia. Valtuutus on voimassa 30.6.2016 asti.

Valtuutuksia ei ole käytetty vuoden aikana.

VIITE 20 KURSSIKEHITYS JA VAIHTO

Osakkeiden kurssikehitys
(euroa)	2009	2010	2011	2012	2013
Keskikurssi	4,08	5,86	8,10	7,05	6,18
Alin kurssi	2,37	5,00	6,75	5,55	5,10
Ylin kurssi	6,20	7,25	9,40	8,79	6,70
Kurssi kauden lopussa	5,39	7,06	7,65	5,90	5,75
Osakkeiden markkina-arvo, milj. euroa	64,1	84,0	91,0	70,2	68,4
Osakkeiden vaihdon kehitys	2009	2010	2011	2012	2013
Vaihtomäärä, kpl	3 522 974	2 298 611	1 381 139	944 978	2 022 018
% kokonaismäärästä	29,6	19,3	11,6	7,9	17,0
Osakkeiden osakeantioikaistut lukumäärät
Keskimäärin, kpl	11 896 843	11 896 843	11 896 843	11 896 843	11 896 843
Kauden lopussa, kpl	11 896 843	11 896 843	11 896 843	11 896 843	11 896 843

Exel Composites Oyj:n osake noteerattiin Helsingin Pörssin I-listalla 19.10.1998 – 1.5.2000. Exel Composites Oyj:n osake on noteerattu Helsingin Pörssin päälistalla 2.5.2000 lähtien. Exel Composites Oyj:n osake on splitattu 21.4.2005 alkaen. Exel Composites Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Pohjoismaisella listalla.

VIITE 21 KONSERNIN TUNNUSLUVUT

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Luvut 1 000 euroa,
ellei muuta ole mainittu	2009 IFRS	2010 IFRS**	2011 IFRS**	2012 IFRS**	2013 IFRS**
Liikevaihto	70 005	72 872	85 136	75 998	62 290
Liikevoitto	7 990	9 430	11 082	3 399	4 843
% liikevaihdosta	11,4	12,9	13,0	4,5	7,0
Tulos ennen satunnaisia eriä	7 970	8 936	10 798	2 971	4 557
% liikevaihdosta	11,4	12,3	12,7	3,9	6,6
Tulos ennen varauksia ja veroja	7 970	8 936	10 798	2 971	4 557
% liikevaihdosta	11,4	12,3	12,7	3,9	6,6
Taseen loppusumma	57 303	56 885	57 046	51 502	48 468
Oman pääoman tuotto %	31,3	23,3	23,5	6,1	11,3
Sijoitetun pääoman tuotto %	20,9	21,8	26,1	8,4	13,0
Omavaraisuusaste %	44,6	57,4	61,6	61,0	47,2
Nettovelkaantumisaste %	23,7	-4,3	-5,0	-3,4	15,0
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	1 440	1 570	3 208	2 846	2 767
% liikevaihdosta	2,1	2,2	3,8	3,7	4,0
Tutkimus- ja kehitysmenot	1 407	1 312	1 639	1 606	1 511
% liikevaihdosta	2,0	1,8	1,9	2,1	2,2
Henkilöstö keskimäärin	436	404	428	431	427
Henkilöstö kauden lopussa	419	408	428	431	408
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake (EPS), euroa	0,50	0,57	0,67	0,17	0,26
Oikaistu tulos/osake (EPS), euroa*	0,50	0,57	0,67	0,17	0,26
Oma pääoma/osake, euroa	2,15	2,73	2,95	2,64	1,92
Osinko/osake, euroa	0,25	0,50	0,50	0,30	0,00
Osinko/tulos, %	50,00	87,80	74,90	175,8	0,00
Efektiivinen osinkotuotto, %	4,64	7,08	6,54	5,08	0,00
Hinta/voitto (P/E), %	10,79	12,40	11,45	34,57	22,21

* Optio-oikeuksien laimennusvaikutuksella oikaistuna

** Luvut koskevat jatkuvia toimintoja

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuotto, %
tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja – verot
oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskiarvo)	x100
Sijoitetun pääoman tuotto, %
tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut	x100
taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %
oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä	x100
taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, % korolliset nettovelat (= korolliset velat - likvidit varat)
oma pääoma	x100
Tulos/osake (EPS), euroa
tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - verot +/- vähemmistöosuus
osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana	x100

Oma pääoma/osake, euroa

oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero laskennallisella verovelalla ja vähemmistöosuudella vähennettynä osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osinko/osake, euroa

tilikauden osinko osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osinko/tulos, %

osakekohtainen tulos (laskettu kuten tunnusluvussa tulos/osake)
osakekohtainen osinko	x100

Efektiivinen osinkotuotto, %

osinko/osake x 100	x100
osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden lopussa

Hinta/voitto (P/E), %

osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden lopussa	x100
tulos/osake

VOITONJAKOEHDOTUS

Exel Composites Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 10 769 401,18 euroa josta tilikauden tappio -2 208 681,20 euroa.

Hallitus ehdottaa, että voittovarat käytetään seuraavasti:

– osakkaille ei jaeta osinkoa	0,00 euroa
– jätetään omaan pääomaan	10 769 401,18 euroa
	10 769 401,18 euroa

Vantaalla 11. päivänä helmikuuta 2014

Peter Hofvenstam puheenjohtaja

Heikki Hiltunen Göran Jönsson

Reima Kerttula Heikki Mairinoja

Riku Kytömäki toimitusjohtaja

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Vantaalla 11. päivänä helmikuuta 2014

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Juha Hilmola KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Exel Composites Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Exel Composites Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varain¬hoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko

tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimen¬piteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Hallituksen päätöksen perusteella annettavat lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Vantaalla 11. helmikuuta 2014

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Juha Hilmola KHT

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osake ja osakepääoma

Yhtiön osakepääoma ei ole muuttunut tilikauden aikana ja osakemäärä on 11 896 843 kappaletta, jokainen kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan 0,18 euroa. Osakelajeja on yksi ja osakkeet ovat Suomen lain mukaisesti vapaita. Exel Compositesilla ei ollut omia osakkeita katsauskauden aikana.

Hallituksen valtuutukset

27.3.2013 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja osakeannista.

Omien osakkeiden hankkimisvaltuutus

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin:

Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus käsittää myös oikeuden ottaa pantiksi yhtiön omia osakkeita.

Valtuutuksen nojalla hankittavien ja yhtiön pantiksi ottamien omien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä ei saa ylittää yhtä kymmenesosaa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista.

Omat osakkeet voidaan hankkia muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Omien osakkeiden suunnatun hankkimisen edellytyksenä on, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Osakkeet hankitaan ja maksetaan NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.

Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää taikka yhtiöllä pidettäväksi, muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2014 asti ja se kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 29.3.2012 antaman hankkimisvaltuutuksen.

Osakeantivaltuutus

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 400 000 uuden osakkeen antamisesta ja/tai enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutuksen nojalla hallituksella on myös oikeus antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia, vaihtovelkakirjalainoja ja/tai muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön omia

osakkeita siten, että osakkeista maksettava hinta maksetaan rahana tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen.

Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi tai osana yhtiön henkilöstön kannustinjärjestelmää.

Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen osana yhtiön henkilöstön kannustinjärjestelmää. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen.

Uusien osakkeiden mahdollinen merkintähinta ja yhtiön omista osakkeista mahdollisesti maksettava määrä voidaan merkitä kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon siten ja siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin hallitus siitä päättää.

Hallitus päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2016 saakka ja ne kumoavat varsinaisen yhtiökokouksen 31.3.2010 antamat valtuutukset.

Valtuutuksia ei ole käytetty tilikauden aikana.

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto

Exel Composites Oyj:n osake noteerattiin Helsingin Pörssin I-listalla 19.10.1998 − 1.5.2000. Exel Composites Oyj:n osake on noteerattu Helsingin Pörssin päälistalla 2.5.2000 lähtien. Exel Composites Oyj:n osake on splitattu 21.4.2005 alkaen. Exel Composites Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Pohjoismaisella listalla.

Vuonna 2013 yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 6,70 (8,79) euroa, alin kurssi 5,10 (5,55) euroa ja päätöskurssi 5,75 (5,90) euroa. Katsauskauden keskikurssi oli 6,18 (7,05) euroa.

Osakkeen kokonaistuotto vuonna 2013 oli 11 (-16) prosenttia.

Osakkeita vaihdettiin katsauskauden aikana 2 022 018 (944 978) kappaletta, mikä vastaa 17,0 (7,9) prosenttia keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo katsauskauden päätöskurssilla oli 68,4 (70,2) miljoonaa euroa.

Johdon omistus

Exel Composites Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2013 yhteensä 120 391 osaketta. Nämä vastaavat 1,01 % yhtiön osakkeista ja 1,01 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla ei ole merkitsemättömiä optiotodistuksia.

Ajantasainen tieto Exel Compositesin julkiseen sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistuksesta on saatavilla yhtiön verkkopalvelusta osoitteesta

www.exelcomposites.com.

Kannustinjärjestelmät

Toukokuussa 2013 Exel Composites Oyj:n hallitus hyväksyi uuden kannustinjärjestelmän yhtiön avainhenkilöille. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Uusi järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu noin 20 avainhenkilölle ansaintajaksolla 2013 − 2015. Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kannustinohjelman piiriin.

Kannustinjärjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2013 − 2015. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio ansaintajaksolta 2013 – 2015 perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2013 – 2015 maksetaan vuonna 2016. Ollakseen oikeutettu palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä.

Ansaintajakson 2013 – 2015 perusteella maksettava enimmäispalkkio on enintään miljoona euroa.

Osinkopolitiikka

Exel Compositesin taloudellisiin tavoitteisiin kuuluu jakaa osinkoa vähintään 40 prosenttia tilikauden tuloksesta mikäli yrityksen kasvu ja taloudellinen tilanne eivät muuta edellytä.

Joulukuussa 2013 osakkeenomistajille jaettiin varoja ylimääräisenä pääomanpalautuksena 0,50 euroa osakkeelta jo maksetun, vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen vahvistaman 0,30 euron osakekohtaisen osingon lisäksi. Ylimääräinen pääomanpalautus, yhteensä 5,9 miljoonaa euroa, maksettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Tämän johdosta hallitus on päättänyt esittää vuoden 2014 yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 ei makseta osinkoa.

Osakkeenomistajat ja ilmoitukset

Yhtiöllä oli vuoden 2013 lopussa 2 752 (2 746) osakkeenomistajaa. Exel Compositesin suurin omistaja oli ruotsalainen sijoitusyhtiö Nordstjernan AB, jonka omistusosuus vuoden 2013 lopussa oli 22,3 prosenttia. Muita merkittäviä omistajia olivat SEB Asset Management S.A. (9,7 prosenttia), Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,8 prosenttia), OP-Suomi Pienyhtiöt (5,0 prosenttia) ja Ulkomarkkinat Oy (4,0 prosenttia). Yhtiöllä oli vuoden 2013 lopussa 2 752 osakkeenomistajaa (2 746 vuoden 2012 lopussa).

Kuukausittain päivittyvä lista yhtiön suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön verkkopalvelussa osoitteessa www.exelcomposites.com.

Exel Compositesille tehtiin kaksi liputusilmoitusta tilikauden aikana.

25.11.2013 Exel Composites vastaanotti liputusilmoituksen, jonka mukaan Nordstjernan AB:n omistusosuus Exel Composites Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä oli alittanut 25 prosentin rajan. Nordstjernan AB:n omistus laski 22.11.2013 tehtyjen osakekauppojen johdosta 3 496 506 osakkeesta (29,4 prosenttia) 2 656 506 osakkeeseen, joka vastasi 22,3 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.

25.11.2013 Exel Composites Oyj vastaanotti liputusilmoituksen, jonka mukaan SEB Asset Management S.A:n omistusosuus Exel Composites Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä oli ylittänyt 5 prosentin rajan. SEB Asset Management S.A:n omistus

kasvoi 22.11.2013 tehtyjen osakekauppojen johdosta 1 000 000 osakkeeseen, joka vastasi 8,4 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.

Tietoa suurimmista osakkeenomistajista ja osakkeenomistuksen jakautumisesta on saatavilla emoyhtiön liitetiedoissa viitteissä 16 ja 17 sivuilla 40 ja 41.

VUOSIKERTOMUS 2013

Sisällön suunnittelu ja tekstintuotanto: Exel Composites Oyj Visuaalinen suunnittelu ja tuotanto: Suunnittelutoimisto grass business Oy Valokuvat: Exel Composites, Risto Vauras ja Patrick Stycz Paperi: Galerie Art Silk 250g, Galerie Art Silk 130g Paino: Tampereen Offsetpalvelu Oy Tulevaisuutta koskevat arviot:

Tähän vuosikertomukseen sisältyvät kannanotot perustuvat tämänhetkisiin oletuksiin ja tällä hetkellä tiedossa oleviin seikkoihin. Ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä joiden toteutuessa yhtiön tulokset voivat poiketa huomattavasti odotuksista.

Exel Compositesin vuoden 2013 raportointi koostuu kahdesta osasta: vuosikertomuksesta ja tilinpäätöksestä, joiden painettuja versioita voi tilata konserniviestinnästä joko yhtiön verkkopalvelusta osoitteesta www.exelcomposites.com tai sähköpostitse osoitteesta investor@exelcomposites.com.

EXEL COMPOSITES OYJ:N TOIMIPISTEET

Exel Composites Oyj Vantaan toimisto Konsernijohto Myyntikonttori Mäkituvantie 5 01510 Vantaa Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 201 office.vantaa@exelcomposites.com

Exel Composites Oyj

Joensuun tehdas Muovilaaksontie 2 82110 Heinävaara Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 330 office.joensuu@exelcomposites.com

Exel Composites Oyj Mäntyharjun tehdas

Uutelantie 24 B, PL 29 52701 Mäntyharju Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 202 office.mantyharju@exelcomposites.com

Exel Composites GmbH

Industriestrasse - West 8 8605 Kapfenberg, Itävalta Puh. +43 3863 33 180 Fax +43 3862 33 180 25 office.kapfenberg@exelcomposites.com

Exel Composites N.V.

Industriepark De Bruwaan 2 9700 Oudenaarde, Belgia Puh. +32 55 33 30 11 Fax +32 55 33 30 50 offiice.oudenaarde@exelcomposites.com

Exel GmbH

Alte Hünxer Strasse 139 46562 Voerde, Saksa Puh. +49 281 16412 10 Fax +49 281 16412 20 office.voerde@exelcomposites.com

Exel Composites UK

Fairoak Lane, Whitehouse Runcorn, Cheshire WA7 3DU Iso-Britannia Puh. +44 1928 701 515 Fax +44 1928 713 572 office.runcorn@exelcomposites.com

Exel Composites (Australia) Pty. Ltd.

991 Mountain Highway Boronia, Victoria 3155, Australia Puh. +61 (9)3 8727 9600 Fax +61 (0)3 8727 9688 office.melbourne@exelcomposites.com

Exel Composites (Nanjing) Co. Ltd.

No 2120 Cheng Xin Da Dao Science Park, Jiangning Nanjing 211112, Kiina Puh. +86 25 5216 4669 Fax +86 25 5216 4993 office.nanjing@exelcomposites.com