Olvi Oyj

Annual Report • Mar 20, 2014

TILINPÄÄTÖS 2013

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus 3 – 15

Konsernitilinpäätös 2013 (IFRS)

Konsernin tuloslaskelma	16
Konsernin tase	17
Konsernin rahavirtalaskelma	18
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	19
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	20 – 32
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	33 – 47
Konsernin tunnusluvut 2011 – 2013	48
Osakekohtaiset tunnusluvut	48

Emoyhtiön tilinpäätös 2013 (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma	49
Emoyhtiön tase	50
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	51
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	52
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	53 – 58
Osakkeenomistus	59 – 61
Emoyhtiön tunnusluvut 2011 – 2013	62
Osakekohtaiset tunnusluvut	62
Tunnuslukujen laskentaperusteet	63
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä	64
Päiväys ja allekirjoitus	64
Tilinpäätösmerkintä	64
Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet	65

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013

Hallituksen toimintakertomus

Toimintavuodesta 2013 muodostui hyvän kannattavuuden vuosi Olvi-konsernille. Erityisen ilahduttavaa oli valkovenäläisen OAO Lidskoe Pivon kannattavuuden merkittävä parantuminen. Olvi-konsernin keskeisimpinä tavoitteina vuonna 2013 olivat vakavaraisuuden parantaminen, velkaantuneisuuden pienentäminen, Valko-Venäjän palauttaminen hyvään tuloskuntoon sekä lähitulevaisuuden kannattavan kasvun edellytyksinä olevien investointiohjelmien suunnittelu ja käynnistys erityisesti Suomessa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä. Näissä keskeisissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin. Konsernin omavaraisuusaste oli toimintavuoden päättyessä lähes 60 prosenttia ja velkaantumisaste laski selvästi alle 30 prosentin.

Valko-Venäjän euromääräinen tulos nousi yli 10 miljoonan euron ja suhteelliseksi kannattavuudeksi muodostui siellä hieman yli 15 prosenttia. Kotimaassa käynnistettiin yrityksen historian suurin kertainvestointi, suuruudeltaan 25 miljoonaa euroa, käsittäen mm. uuden automaattisen korkeavaraston kapasiteetiltaan 13 200 lavapaikkaa sekä täysin uudet lähettämö- ja keräilytilat. Valko-Venäjällä käynnistettiin ohjelma ja hankinnat täyttö-, keitto- ja varastokapasiteetin merkittäväksi lisäämiseksi ja Liettuassa käynnistettiin valmistelut uudelle tölkkilinjalle. Osakekohtainen tulos parani hieman edellisvuodesta, ollen 1,61 euroa/osake. Sijoitetun pääoman tuotto oli yli 20 prosenttia, ollen suomalaisten pörssiyritysten parhaita. Koneiden, laitteiden ja kiinteistöjen poistoaikoja pidennettiin vastaamaan paremmin niiden todellisia käyttöikiä ja toimialan yleisiä käytäntöjä.

Olvi-konsernin myyntivolyymi kasvoi 5,8 prosentilla ollen 557,2 miljoonaa litraa. Liikevaihto kasvoi myyntivolyymia enemmän, 7,3 prosenttia, 327,3 miljoonaan euroon. Liikevaihto kasvoi erityisesti kotimaan vientimyynnin kasvun ansiosta sekä Valko-Venäjän parantuneen keskihinnan ansiosta.

Vertailukelpoinen liikevoitto parani 8,6 prosenttia ollen 33,2 miljoonaa euroa. Raportoitu, poistokorjattu liikevoitto oli 43,2 miljoonaa euroa, 13,2 prosenttia liikevaihdosta.

Myyntivolyymi, liikevaihto ja liikevoitto olivat

historian parhaat.

Tulokset paranivat Suomessa, Virossa ja Valko-Venäjällä. Näiden kolmen markkinan osuus oli Olvin liikevoitosta yli 91 prosenttia. Latviassa ja Liettuassa vertailukelpoiset liikevoitot laskivat edellisvuodesta. Viron liikevoitto oli todella hyvä, lähes 20 prosenttia liikevaihdosta parantuen edelleen edellisvuoteen verrattuna. Tulosparannuksien keskeisimpinä syinä olivat viennin suotuisa kehittyminen ja Valko-Venäjän kehittyminen toimintaolosuhteiden oltua edellisvuosia vakaampia. Valko-Venäjän tulosta rasitti nk. hyperinflaatiolaskenta.

Markkinaosuudet paranivat miedoissa alkoholijuomissa hieman Suomessa, Virossa ja Latviassa sekä selvästi Liettuassa ja Valko-Venäjällä. Miedot alkoholijuomat ovat noin 80 prosenttia konsernin koko myynnistä.

Toimintavuoden aikana kokonaismarkkinat laskivat hieman erityisesti valmisteverojen korotuksista johtuen. Edes hyvä kesäsää ei kasvattanut markkinoita. Toimintavuoden lopussa Suomessa ja Virossa asiakkaat ostivat merkittävästi tuotteita varastoon alkoholituotteiden ja sokeripohjaisten juomien veronkorotusten edellä. Suomi on Euroopan Unionin jäsenmaiden korkeimmin verotettu maa panimo- ja virvoitusjuomien osalta. Tämä johtaa kulutuksen laskuun ja yksityistuonnin kasvun kiihtyvään kasvuun. Merkittävien varasto-ostojen vuoksi tilastoitu myynti panimoilta asiakkaille kasvoi hieman, 0,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna (Panimoliitto 2013).

Suomessa tuotiin markkinoille onnistuneita uutuustuotteita. Kokonaistuotevalikoimia pienennettiin toimitusvarmuuden varmistamiseksi ja vientimyynnin kasvattamisen mahdollistamiseksi. Olut-segmenttiin tuotiin Tuntematon Sotilas -olut, lonkeroihin OLVI Mexico-lonkero ja kivennäisvesiin KevytOlo Koivunmahla -kivennäisvesi. Myös siiderien ja mehukivennäisvesien makuvalikoimia laajennettiin.

Konsernitasolla aloitettiin myynti- ja markkinointiyhteistyö maailman levinneimmän saksalaisen Warsteiner-oluen kanssa. Baltian maissa luovuttiin Heineken-yhteistöstä. Liettualaisen Volfas Engemanin premium-oluen myynti kasvoi merkittävästi. Baltian maissa uusittiin premium-oluiden kertalasipullojen muotoilu entistäkin trendikkäimmiksi. Myös etiketit uusittiin. Olvi-konsernin investoinnit olivat suuruudeltaan 35,7 miljoonaa euroa. Investointien keskeisimmät tavoitteet olivat kapasiteetin nostaminen, tuotannollisen ja logistisen sujuvuuden parantaminen sekä joustavuuden parantaminen vastaamaan yhä enemmän asiakkaiden ja kuluttajien toiveita pakkauskokojen suhteen.

Konsernin yhteisiä toimintoja kehitettiin mm. investointeja koordinoimalla, yhteistä valmistusta kehittämällä, raaka-aine- ja pakkaustarvikehankintoja keskittämällä ja yhteisiä koulutustapahtumia lisäämällä ja kehittämällä. Konsernin johtoryhmien jäsenille järjestettiin yhteiset Olvi Leadership Academy -koulutuspäivät ja konsernin oma tiedotuslehti My Olvi näki päivänvalon. Kaikissa yhtiössä suoritettiin koko henkilöstön kattava työtyytyväisyystutkimus. Tulokset olivat hyvät ja kehittyneet vertailuaineistoon ja edelliseen vuoden 2011 mittaukseen verrattuna. Työtyytyväisyyden ja sitoutuneisuuden yritykseen todettiin olevan korkealla tasolla kaikissa Olvikonsernin yhtiöissä.

TOIMIALAN MYYNTI SUOMESSA VUONNA 2013

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten kotimaanmyynti vuonna 2013 oli yhteensä 778,6 miljoonaa litraa. Oluen, siiderin, long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti nousi 4,0 miljoonaa litraa eli 0,5 prosenttia. Myynti nousi plussalle kauppojen tehtyä sisäänostoja alhaisemmalla verokannalla ennen vuodenvaihteen veronkorotuksia. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten myyntitilastoihin.

Panimoiden arvion mukaan veronnostojen vuoksi kaupat tekivät sisäänostoja joulukuussa 2013 lähes 7,0 miljoonaa litraa enemmän kuin normaalisti vastaavaan aikaan. Ilman joulukuun sisäänostoja panimojuomien kokonaismyynti olisi päätynyt miinukselle.

Vuoden 2014 alusta korotettiin sekä alkoholiettä virvoitusjuomaveroa. Olutvero nousi 8,2 prosenttia ja sokerillisten virvoitusjuomien vero 11 sentistä litralta 22 senttiin litralta. Vero-ohjaus näkyi selkeästi sekä oluessa että virvoitusjuomissa.

Juomien kulutukseen on vaikuttanut osaltaan myös yleinen taloudellinen tilanne. Lisäksi juomateollisuus on joutunut entistä ahtaammalle kiristyvän sääntelyn vuoksi. Viinaralli kasvaa, mutta myynti kotimaassa laskee. Alkoholijuomien mainonnan sääntely kiristyy entisestään ja veroja on korotettu useasti viimeisien vuosien aikana sekä alkoholin että virvoitusjuomien osalta.

Korkea verotus vie kuluttajat ostoksille Viroon. Suomen olutvero on 1,51 euroa litralta laskettuna 4,7 prosenttia alkoholia sisältävälle oluelle. Virossa vastaava vero on vain 0,30 euroa litralta. Yksityinen matkustajatuonti on jo huomattavasti suurempaa kuin koko Suomen alkoholin ravintolamyynti. Panimoiden arvion mukaan Virosta tuoduista juomista kotimaisia merkkejä on enää vain puolet.

Kotimainen panimoteollisuus joutuu sopeuttamaan toimiaan kiristyneen verotuksen ja kasvaneen matkustajatuonnin vuoksi. Panimoteollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 2 000 henkilöä. Alalta on hävinnyt jo 30 prosenttia työpaikoista vuoden 2002 jälkeen.

Vuonna 2013 olutta myytiin yhteensä 395,2 miljoonaa litraa. Edelliseen vuoteen verrattuna myynti pysyi lähes ennallaan, kasvua oli 0,9 prosenttia. Hartwall, Nokian Panimo, Olvi ja Sinebrychoff myivät long drink -juomia yhteensä 38,8 miljoonaa litraa ja siideriä 30,2 miljoonaa litraa. Long drink -juomien myynti laski 6,4 prosenttia ja siidereiden 1,6 prosenttia. Virvoitusjuomien myynti oli tasaista: juomia myytiin 247,5 miljoonaa litraa, kasvua oli 0,1 prosenttia. Kivennäisvesiä myytiin 66,8 miljoonaa litraa. Kivennäisvesimyynti nousi 5,6 prosenttia.

KOTIMAANMYYNTI 2013

Juoma	2013		2012 Muutos	Muutos
	milj. l.	milj. l.	milj. l.	%
Oluet	395,2	391,9	3,4	0,9
Siiderit	30,2	30,7	-0,5	-1,6
Long drinkit	38,8	41,5	-2,6	-6,4
Virvoitusjuomat	247,5	247,3	0,2	0,1
Kivennäisvedet	66,8	63,3	3,5	5,6
Kokonaismyynti 778,6		774,6	4,0	0,5

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset: Hartwall, Nokian Panimo, Olvi ja Sinebrychoff. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.

OLVI-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2013

Olvi-konsernin myyntivolyymi, liikevaihto ja liikevoitto kehittyivät suotuisasti vuonna 2013. Osakekohtainen tulos kasvoi 1,61 euroon. Yhtiön omavaraisuusaste parani.

Vuosi 2013 lyhyesti:

• • Olvi-konsernin myyntivolyymi kasvoi 5,8 prosentilla 557,2 (526,8) miljoonaan litraan
• • konsernin vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 7,3 prosentilla 327,3 (304,9)*) miljoonaan euroon
• • konsernin raportoitu liikevoitto oli historian paras 43,2**) miljoonaa euroa
• • vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 8,6 prosentilla 33,2 (30,5) miljoonaan euroon
• • Olvi-konsernin osakekohtainen tulos parani 29,8 prosentilla 1,61 (1,24) euroon/osake
• • Hallitus ehdottaa osingoksi 0,65 (0,50) euroa/osake
• • omavaraisuusaste parani 58,0 (54,8) prosenttiin ja on selvästi yli tavoitetason.

KESKEISIMMÄT TUNNUSLUVUT

	1-12/2013	1-12/2012	Muutos %
Liikevaihto, meur	327,3	304,9*)	+7,3
Liikevoitto, meur	43,2**)	30,5	+41,5
Bruttoinvestoinnit,
meur	35,7	29,8	+19,6
Tulos/osake, eur	1,61	1,24	+29,8
Oma pääoma/
osake, eur	8,14	7,01	+16,1
Omavaraisuusaste, %	58,0	54,8
Velkaantumisaste, %	26,4	35,8

*) Edellisen vuoden liikevaihto on muutettu kotimaan osalta vertailukelpoiseksi vuoden 2013 lukujen kanssa. Vuoden 2012 tilinpäätöstiedotteessa raportoitu liikevaihto oli 312,2 miljoonaa euroa.

**) Vuoden 2013 tuloslaskelmaan on sovellettu uutta poistokäytäntöä. Poistojen pienenemisen vaikutus liikevoittoon oli 10,1 miljoonaa euroa.

LASKENTAPERIAATTEIDEN MUUTOKSET 1.1.2013 LÄHTIEN

Emoyhtiö Olvissa on vuoden 2013 alusta lähtien asiakkaille maksettavat markkinarahat käsitelty myynnin oikaisuerissä vuosialennuksina. Tämän tilinpäätöksen edellisen vuoden liikevaihdot on muutettu vertailukelpoisiksi vuoden 2013 kanssa. Aikaisemmin nämä markkinarahat oli kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Muutos ei vaikuttanut emoyhtiön eikä konsernin liikevoittoon. Tämän muutoksen jälkeen Olvi-konsernin yhtiöissä on yhdenmukainen markkinarahojen kirjauskäytäntö.

Vuoden alusta lähtien Olvi-konsernin poistoaikoja on pidennetty rakennusten, tuotantokoneiden ja –laitteiden sekä varasto- ja käymistankkien osalta vastaamaan paremmin niiden todellista taloudellista pitoaikaa ja toimialan yleisiä poistokäytäntöjä. Rakennusten uusi poistoaika on 30 vuotta ja tuotantokoneiden ja –laitteiden poistoaika 15 vuotta. Tankkien poistoaika on 20 vuotta. Konsernin poistot pienenivät muutoksen johdosta katsauskaudella 10,1 miljoonaa euroa verrattuna vanhaan poistokäytäntöön.

OLVI-KONSERNIN MYYNTI, LIIKEVAIHTO JA TULOS VUONNA 2013

Vuonna 2013 Olvi-konsernin myyntivolyymi nousi uuteen ennätykseen 557,2 (526,8) miljoonaan litraan. Kasvua tuli 30,4 miljoonaa litraa, 5,8 prosenttia. Myynti kasvoi kotimaassa 11,1 miljoonalla, Valko-Venäjällä 15,0 miljoonalla ja Baltiassa 0,5 miljoonalla litralla. Konsernin sisäinen myynti väheni 3,8 miljoonalla litralla.

Konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 327,3 (304,9)*) miljoonaa euroa. Kasvua oli 22,4 miljoonaa euroa, 7,3 prosenttia. Liikevaihdon kehitys oli kaikilla konsernin toiminta-alueilla volyymin kasvua parempi Latviaa lukuun ottamatta.

Liikevaihto kotimaassa oli 123,6 (113,6)*) miljoonaa euroa, Baltiassa yhteensä 153,0 (150,5) miljoonaa euroa ja Valko-Venäjällä 68,3 (59,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi kotimaassa 10,0 miljoonaa euroa, 8,8 prosenttia, Baltiassa 2,5 miljoonaa euroa, 1,7 prosenttia ja Valko-Venäjällä 9,3 miljoonaa euroa, 15,7 prosenttia.

Konsernin liikevoitto tammi-joulukuussa oli 43,2**) (30,5) miljoonaa euroa, joka on 13,2 (10,0) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto kasvoi 12,7 miljoonaa euroa, 41,5 prosenttia. Poistokäytännön muutos kasvatti liikevoittoa 10,1 miljoonaa euroa, joten vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 8,6 prosenttia edellisvuodesta 33,2 miljoonaan euroon.

Kotimaan liikevoitto oli 12,8**) (9,1) miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi 3,7 miljoonalla eurolla. Baltian yhteenlaskettu liikevoitto kasvoi 3,3 miljoonalla eurolla 19,7**) (16,4) miljoonaan euroon ja Valko-Venäjän liikevoitto 5,7 miljoonalla eurolla 10,7**) (5,0) miljoonaan euroon. Poistoaikojen pidentämisen vaikutukset eri konserniyhtiöiden liikevoittoihin on selvitetty maantieteellisten segmenttien tulosten yhteydessä.

Konsernin vuoden 2013 tulos verojen jälkeen parani merkittävästi edellisvuoteen verrattuna ollen 34,2 (26,2) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos oli tammi-joulukuussa 1,61 (1,24) euroa. Tulos parani 0,37 euroa osaketta kohti, 29,8 prosenttia.

MAANTIETEELLISTEN SEGMENTTIEN MYYNTI, LIIKEVAIHTO JA TULOS VUONNA 2013

Toiminnan kausiluonteisuus

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien maantieteellisten segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuodenaikojen ja sesonkien ominaispiirteiden mukaan.

EMOYHTIÖ OLVI OYJ (Olvi)

Suomen juomamarkkinat kasvoivat tammijoulukuussa 2013 Panimoteollisuusliiton tilaston mukaan yhteensä noin 4 miljoonalla litralla, 0,5 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Alkoholituotteiden myynti oli edellisvuoden tasolla, mutta alkoholittomien juomien myynti kasvoi 1,2 prosenttia. Alkoholituotteista vain oluen myynti kasvoi 0,9 prosentilla. Siidereiden myynti laski 1,6 prosentilla ja lonkeroiden myynti peräti 6,4 prosenttia. Alkoholittomissa tuotteissa kivennäisvesien myynnissä oli hyvä kasvu, 5,5 prosenttia, mutta virvoitusjuomien myynti kasvoi vain hieman, 0,4 prosenttia. (Panimoteollisuusliitto, joulukuu 2013).

Olvin myynti tammi-joulukuussa oli 159,9 (148,8) miljoonaa litraa. Myynti kasvoi pääasiassa viennin ja verovapaan myynnin kasvun ansiosta 11,1 miljoonaa litraa, 7,5 prosenttia. Alkoholituotteista vain oluen myynti kasvoi muutamilla prosenteilla, mutta siidereiden ja lonkeroiden myynti laski. Olvi on edelleen markkinajohtaja vähittäiskaupan lonkeromarkkinoilla. Alkoholittomissa juomissa virvoitusjuomien myynti kasvoi lähes kymmenen prosenttia. Myös kivennäisvesien myynti kasvoi, mutta mehujuomien myynti laski selvästi edellisvuodesta.

Tammi-joulukuun 2013 Panimoteollisuusliiton tilaston mukaan Olvin markkinaosuus alkoholijuomissa (oluet, siiderit ja lonkerot) oli edellisvuoden tasolla, 24 prosenttia. Kivennäisvesissä Olvin markkinaosuus oli 23 (24) ja virvoitusjuomissa 5 (5) prosenttia. Kokonaismarkkinaosuus tammi-joulukuussa oli edellisvuoden tasolla 18 (18) prosenttia, parantuen hieman.

Olvin vienti ja verovapaa myynti kasvoivat katsauskaudella selkeästi 19,0 (6,8) miljoonaan litraan, kasvua 12,2 miljoonaa litraa. Olvin vientikauppa perustui etenkin lähialueille suuntautuneeseen virvoitusjuomien vientiin. Viennin ja verovapaan myynnin osuus kokonaismyynnistä oli 11,9 (4,6) prosenttia.

Emoyhtiölle kertyi vuonna 2013 liikevaihtoa 123,6 (113,6)*) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi erityisesti viennin kehityksen ansiosta 10,0 miljoonaa euroa, 8,8 prosenttia.

Olvin liikevoitto oli 12,8**)(9,1) miljoonaa euroa, joka on 10,4 (8,0)*) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto kasvoi 3,7 miljoonalla eurolla, 41,7 prosenttia.

Liikevoiton parantumisesta 3,6 miljoonaa euroa oli poistoaikojen pidentämisen vaikutusta. Vertailukelpoinen liikevoitto parantui 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Olvin tammi-joulukuun tulokseen sisältyy yhteensä 2,3 miljoonan euron edestä henkilöstön tulospalkkoja, henkilöstörahaston voittopalkkio ja varastoarvojen alaskirjauksia (mm. 0,33 litran olutlasipullosta), joita ei ollut viime vuoden tuloksessa.

AS A. LE COQ (A. Le Coq)

Viron juomamarkkinoilla siidereitä ja kivennäisvesiä lukuun ottamatta kaikkien muiden tuoteryhmien myynti laski vuonna 2013. Kivennäisvesien myynti nousi 15 prosenttia ja siidereiden 6 prosenttia. Oluiden myynti laski viisi prosenttia, virvoitusjuomien ja mehujen neljä prosenttia. Lonkeroiden myynti säilyi edellisvuoden tasolla. (Nielsen, loka-marraskuu 2013).

A. Le Coq -yhtiön markkina-asema säilyi vahvana Viron juomamarkkinoilla. Yhtiön kotimaan myynti kasvoi 2,8 miljoonaa litraa, 2,5 prosenttia, Viron kokonaismarkkinoiden laskusta huolimatta.

Yhtiön kokonaismyynti vuonna 2013 oli 129,3 (134,0) miljoonaa litraa. Myynti laski 4,7 miljoonaa litraa, 3,5 prosenttia. Myynnin lasku johtui konsernin sisäisen myynnin pienentymisestä 8,1 miljoonalla litralla.

Yhtiön kivennäisvesien myynti kasvoi eniten, 28 prosenttia. Myös oluiden ja lonkeroiden myynti kasvoi muutaman prosentin. Siidereiden myynti säilyi edellisvuoden tasolla. Virvoitusjuomien (sisältää kvassin) ja mehujen myynti laski.

Yhtiö on selkeä markkinajohtaja lonkeroissa ja mehuissa. Oluissa yhtiö käy tiukkaa taistelua ykköspaikasta, siidereissä ja virvoitusjuomissa yhtiö on markkinakakkonen. Kivennäisvesissä yhtiö on lisännyt markkinaosuuttaan ja sijoittuu tasavahvana kolmen suurimman joukkoon. (Nielsen, loka-marraskuu 2013).

Yhtiön vienti ja verovapaa myynti kasvoi 10,5 prosenttia 5,6 (5,1) miljoonaan litraan. Viennin ja verovapaan myynnin osuus oli 4,3 (3,8) prosenttia kokonaismyynnistä.

Yhtiön liikevaihto tammi-joulukuussa oli 81,3 (80,0) miljoonaa euroa, kasvua 1,3 miljoonaa euroa, 1,5 prosenttia. Liikevaihdon kasvu oli myynnin kehitystä parempi parantuneen keskihinnan ansiosta.

A. Le Coq –yhtiön tulos vuonna 2013 oli kaikkien aikojen paras. Yhtiön liikevoitto kasvoi selvästi, 3,0 miljoonaa euroa, 22,9 prosenttia. Liikevoittoa kertyi 16,0 (13,0) miljoonaa euroa, joka on 19,7 (16,3) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoiton parantumisesta 1,7 miljoonaa euroa oli poistoaikojen pidentämisen vaikutusta. Parantuneen liikevaihdon keskihinnan lisäksi yhtiö on parantanut tuotannollista tehokkuuttaan.

Viron kauppa- ja teollisuuskamarin ja Viron työnantajien liiton järjestämässä Viron yritysten kilpailukykykilpailussa A. Le Coq julistettiin 8.10.2013 Viron kilpailukykyisimmäksi elintarviketeollisuusalan yritykseksi. Kilpailun tarkoituksena on tunnistaa Viron kilpailukykyisimmät yritykset, tarjota yhtiöille mahdollisuus verrata itseään muihin samanlaisiin yrityksiin, arvioida menestymistään, aikaansaannoksiaan ja kestävyyttään.

A/S CĒSU ALUS (Cēsu Alus)

Latviassa oluen kokonaismyynti laski vuoden 2013 aikana kolme prosenttia. Siiderimarkkinoilla myynti laski 16 prosenttia, mutta sen sijaan lonkeroiden myynti kasvoi noin seitsemän prosenttia.

Vuoden 2013 aikana Cēsu Alus –yhtiö kasvatti myyntiään 7,3 miljoonalla litralla, 10,2 prosentilla, yhteensä 79,7 (72,4) miljoonaan litraan. Kasvu tuli yhtiön sisäisen myynnin kasvusta muille Olvi-konsernin yhtiöille. Kotimaan myynti laski 2,4 prosenttia.

Yhtiön päätuoteryhmistä lonkeroiden myynnissä oli muutaman prosentin kasvu, mutta oluiden myynti laski noin prosentin verran. Siiderien myynti laski eniten, lähes 23 prosenttia. Kuitenkin Fizz–siideri on säilyttänyt vahvan markkinaosuuden. Virvoitusjuomien myynti (sisältää kvassin) laski yli viisi prosenttia, kun taas mehujuomien myynti kasvoi yli 11 prosenttia tammi-joulukuun aikana.

Siidereissä ja lonkeroissa yhtiö on selkeä markkinajohtaja (Nielsen, loka-marraskuu 2013). Latvian olutmarkkinoilla Cēsu Alus –yhtiö on

vahvistanut markkina-asemaansa ja sen markkinaosuus on vain muutaman prosentin päässä markkinajohtajasta (Nielsen, joulukuu 2013).

Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli 37,6 (36,2) miljoonaa euroa, kasvua 1,4 miljoonaa euroa, 3,8 prosenttia.

Cēsu Alus –yhtiön liikevoitto tammi-joulukuussa oli 2,5 (1,7) miljoonaa euroa, joka on 6,5 (4,6) prosenttia liikevaihdosta. Poistoaikojen pidentämisen vaikutus liikevoittoon oli 1,7 miljoonaa euroa.

AB VOLFAS ENGELMAN (Volfas Engelman)

Liettuan juomamarkkinat laskivat vuonna 2013 pääasiassa alkoholilainsäädännön kiristymisestä ja uusista pakkauskokoihin liittyvistä säädöksistä johtuen: mietojen panimojuomien maksimivahvuus laski 7,5 prosenttiin ja suurin kertapakkauskoko rajoitettiin 1 litran pullokokoon. Vain lonkeroiden myynnissä oli neljän prosentin kasvu. Kokonaismarkkinat laskivat oluissa seitsemän prosenttia, siidereissä peräti 21 ja kvassissa yli viisi prosenttia.

Volfas Engelman -yhtiön myynti kasvoi hyvin vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Myyntiä kertyi vuonna 2013 yhteensä 69,6 (71,7) miljoonaa litraa. Myynti laski 2,1 miljoonaa litraa, 2,9 prosenttia. Myynnin laskusta 75 prosenttia tuli konsernin sisäisen myynnin pienentymisestä. Kotimaan myynti laski 1,3 prosenttia.

Tuoteryhmistä virvoitusjuomien (sisältää kvassin) myynti kasvoi selvästi, yli 19 prosenttia ja lonkeroidenkin myynti lähes 18 prosenttia. Siidereiden myynti taas laski vastaavasti lähes 14 prosenttia. Yhtiön oluen myynnissä oli noin neljän prosentin lasku.

Volfas Engelman –yhtiö on vahvistanut markkina-asemaansa Liettuan laskevilla juomamarkkinoilla. Suurimmassa tuoteryhmässä, oluissa, yhtiö on markkinakolmonen ja on pystynyt selvästi kasvattamaan markkinaosuuttaan edellisvuodesta. Yhtiön oluiden markkinaosuus oli 19 (14) prosenttia (Nielsen, loka-marraskuu 2013). Lonkeroiden ja kvassin myynnissä yhtiö on selvä markkinajohtaja. Siidereissä yhtiö sijoittuu kahden suurimman joukkoon. (Nielsen, loka-joulukuu 2013).

Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli lähes edellisvuoden tasolla 34,1 (34,2) miljoonaa euroa myynnin pienestä laskusta huolimatta.

Tammi-joulukuun liikevoitto heikkeni 0,5 miljoonalla eurolla 1,3 (1,8) miljoonaan euroon edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto oli 3,7 (5,1) prosenttia liikevaihdosta laskettuna. Poistoaikojen pidennyksen vaikutus liikevoittoon oli 0,9 miljoonaa euroa. Yhtiö ei pystynyt sopeuttamaan liiketoiminnan kuluja pienentyneeseen myyntivolyymiin eikä tehostamaan toimintaansa riittävästi.

OAO LIDSKOE PIVO (Lidskoe Pivo)

Valko-Venäjän olutmarkkinat kasvoivat tammijoulukuun aikana noin 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan siiderin myynti laski noin 17 prosenttia. Virvoitusjuomien myynti (sisältää kvassin) lisääntyi noin 16 prosenttia.

Mehujen ja mehujuomien myynti kasvoi kokonaisuudessaan lähes 60 prosenttia, mutta PETpulloissa tapahtunut myynti laski noin prosentin verran edellisvuoteen verrattuna (Nielsen, lokamarraskuu 2013).

Lidskoe Pivo -yhtiön operatiivinen toiminta kehittyi myönteisesti vuoden 2013 aikana. Yhtiön myynti oli 156,5 (141,5) miljoonaa litraa, kasvua 15,0 miljoonaa litraa, 10,6 prosenttia. Päätuoteryhmistä kivennäisvesien myynti kasvoi eniten, noin 49 prosenttia. Myös oluiden myynnissä oli 10 prosentin kasvu. Siidereiden myynti laski selvästi, yli 16 prosenttia, ja mehujuomien myynti 5 prosenttia. Virvoitusjuomien (sisältää kvassin) myynti oli edellisen vuoden tasolla.

Lidskoe Pivo –yhtiö on säilyttänyt markkinajohtajuutensa siidereissä, kvassissa ja mehujuomissa. Oluissa yhtiön markkinaosuus on kasvanut edellisvuoteen verrattuna selvästi. Virvoitusjuomissa ja kivennäisvesissä yhtiön markkinaosuus on noin 3 prosenttia (Nielsen, lokajoulukuu 2013). Yhtiö on Valko-Venäjän toiseksi suurin juoma-alan toimija.

Yhtiön vienti kasvoi tammi-joulukuussa 7,0 miljoonalla litralla, 49,3 prosentilla. Viennin osuus yhtiön kokonaismyynnistä oli 13,6 (10,1) prosenttia. Vienti suuntautui pääasiassa Venäjälle, Ukrainaan, Liettuaan ja Saksaan.

Yhtiön liikevaihto oli 68,3 (59,0) miljoonaa euroa, kasvua 9,3 miljoonaa euroa, 15,7 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat myyntivolyymien myönteinen kehitys sekä liikevaihdon keskihinnan parantuminen.

Liikevoitto kasvoi edellisvuodesta merkittävästi. Liikevoitto tammi-joulukuussa oli 10,7 (5,0) miljoonaa euroa, kasvua 5,7 miljoonaa euroa, 114,2 prosenttia. Liikevoitto oli 15,6 (8,4) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoiton parantumisesta 2,0 miljoonaa oli poistoaikojen pidentämisen vaikutusta. Liikevoiton parantumiseen vaikuttivat myyntivolyymin kasvu, parantunut liikevaihdon keskihinta ja onnistunut kustannusten hallinta.

RAHOITUS JA INVESTOINNIT

Olvi-konsernin taseen loppusumma joulukuun 2013 lopussa oli 295,7 (269,2) miljoonaa euroa. Oma pääoma per osake oli vuoden 2013 lopussa 8,14 (7,01) euroa. Omavaraisuusaste kasvoi selvästi yli Olvi-konsernin pitkän tähtäimen tavoitteen, joka on 50 prosenttia. Toteutuma joulukuun lopussa oli 58,0 (54,8) prosenttia. Velkaantumisaste laski selvästi edellisvuoteen verrattuna 26,4 (35,8) prosenttiin. Konsernin maksuvalmiutta kuvaava mittari, current ratio, oli 1,2 (1,3).

Korollisia velkoja oli vuoden 2013 lopussa 52,8 (58,5) miljoonaa euroa, josta lyhytaikaisten velkojen osuus oli 24,3 (16,0) miljoonaa euroa.

Olvi-konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2013 olivat 35,7 (29,8) miljoonaa euroa. Investoinneista 19,8 miljoonaa euroa kohdistui emoyhtiö Olviin, 7,2 miljoonaa euroa Baltian tytäryhtiöihin ja 8,7 miljoonaa euroa Lidskoe Pivon investointeihin.

Suurimmat investoinnit kotimaassa vuonna 2013 olivat sisäisen logistiikan, automaattivaraston toiminnan ja automaattikeräilyn tehostaminen, mehuttamon kapasiteetin kasvattaminen ja jätevesien esikäsittelyn parantaminen.

Baltiassa A. Le Coq -yhtiön suurimmat investoinnit koostuvat tölkkilinjan tehokkuuden lisäämiseen liittyvistä hankinnoista, kuljetinjärjestelmien laajentamisesta ja tölkkien varastohallin hankinnasta. Cēsu Alus –yhtiön investoinnit olivat pääasiassa tankkikellarin ja suodatusosaston laajennukset sekä kevyen varastohallin hankinta. Volfas Engelman -yhtiön suurimmat investoinnit muodostuivat keittohuoneen laajennuksesta ja sen valvontalaitteiston hankinnasta, tankkikellarin laajennuksesta ja PET-pulloformaatin hankinnasta.

Lidskoe Pivo -yhtiön suurimmat investoinnit vuonna 2013 olivat käymiskellarin laajennuksen 2. vaihe, jäähdytysjärjestelmien laajentaminen ja kevyen varastohallin hankinta.

KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET VUONNA 2013

Olvi lisäsi vuoden 2013 aikana omistustaan Cēsu Alus –yhtiöstä yhteensä 266 osakkeella, joka vastaa 0,09 prosentin osuutta yhtiön osakepääomasta. Olvin omistusosuus Cēsu Alus –yhtiöstä oli joulukuun 2013 lopussa 99,76 prosenttia. Olvi hankki marraskuussa 2013 myös 1401 kappaletta Volfas Engelman –yhtiön osaketta, joka on 0,01 prosenttia osakepääomasta. Olvin omistusosuus Volfas Engelmanista oli joulukuun 2013 lopussa 99,58 prosenttia.

A. Le Coqista Olvi omistaa 100,0 ja Lidskoe Pivosta 91,58 prosenttia. Lisäksi A. Le Coq –yhtiöllä on 49,0 prosentin omistusosuus AS Karme ja 20,0 prosentin osuus Verska Mineraalvee OÜ -yhtiöistä Virossa.

TUOTEKEHITYS JA UUDET TUOTTEET

Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan kuuluvat uusien tuotteiden ja pakkausten sekä prosessien ja valmistusmenetelmien suunnittelu- ja kehittämishankkeet sekä olemassa olevien tuotteiden ja pakkausten edelleen kehittäminen. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot on kirjattu pääosin kuluiksi. Olvi-konsernin tuotekehityksen päätavoitteena on tuottaa uutuuksia kannattaviin ja kasvaviin juomasegmentteihin.

HALLINNOINTIPERIAATTEET

Olvi noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa, 1.10.2010 voimaan tullutta listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin tavoitteena on, että suomalaiset listayhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa. Koodin tarkoituksena on yhtenäistää listayhtiöiden toimintatapoja ja osakkeenomistajille ja muille sijoittajille annettavia tietoja sekä lisätä avoimuutta yhtiön hallintoelimistä, johdon palkkioista ja palkitsemisjärjestelmistä.

Olvi on antanut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin voimaantulosäännösten mukaan erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään (Corporate Governance Statement) 1.1.2013 alkavalta tilikaudelta vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Selvitys Olvin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkisesti saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.olvi.fi.

Olvi ylläpitää julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä sekä yksittäisissä hankkeissa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, tilintarkastajat ja heidän lähipiirinsä.

HENKILÖSTÖ

Olvi-konsernin henkilöstöstrategialla on keskeinen asema konsernin liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. Kehitämme aktiivisesti johtamis-, koulutus- ja palkitsemisjärjestelmiämme parantaaksemme henkilöstön työhyvinvointia ja voidaksemme tarjota heille turvallisen työympäristön. Tärkeintä on taata konserniin kuuluvien yritysten kiinnostavuus houkuttelevana työnantajana ja varmistaa henkilöstön saatavuus sekä sitoutuminen konsernin yrityksiin.

Olvi-konsernin liiketoimintastrategiat ja tavoitteet jalkautetaan organisaatioon tuloskorttien, kehityskeskustelujen ja säännöllisen palautteen kautta. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan jatkuvalla koulutuksella ja toiminnan kehittämisellä. Olvi julkaisee vuosittain erillisen henkilöstötilinpäätöksen yhtiön sisäiseen käyttöön.

Olvi-konsernilla on yhteinen missio ja visio. Liiketoiminnan strategiat ovat kaikissa toimintamaissa hyvin pitkälle samanlaiset ja pohjautuvat samanlaisille arvoille. Strategioiden toteuttamisessa hyväksymme paikallista joustavuutta tavoitteiden saavuttamisen keinoissa, koska toimimme erilaisissa toimintaympäristöissä ja kilpailutilanteissa.

OLVI–KONSERNIN MISSIO

Suomalainen Olvi Virolainen A. Le Coq Latvialainen Cēsu Alus luo positiivisia Liettualainen Volfas Engelman juomanautintoja. Valkovenäläinen Lidskoe Pivo

OLVI–KONSERNIN VISIO

Arvot:

Suomalaisuus

Haluamme olla suomalaisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita.

Tarjoamme suomalaisen vaihtoehdon ja valmistamme tuotteemme suomalaisia kuluttajia varten.

Virolaisuus

Haluamme olla virolaisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita.

Tarjoamme virolaisen vaihtoehdon ja valmistamme tuotteemme virolaisia kuluttajia varten.

Latvialaisuus

Haluamme olla latvialaisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita.

Tarjoamme latvialaisen vaihtoehdon ja valmistamme tuotteemme latvialaisia kuluttajia varten.

Liettualaisuus

Haluamme olla liettualaisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita.

Tarjoamme liettualaisen vaihtoehdon ja valmistamme tuotteemme liettualaisia kuluttajia varten.

Valkovenäläisyys

Haluamme olla valkovenäläisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita.

Tarjoamme valkovenäläisen vaihtoehdon ja valmistamme tuotteemme valkovenäläisiä kuluttajia varten.

Vastuullisuus

Arvostamme vastuullisuutta omissa toimissamme, odotamme vastuullisuutta jokaiselta Olvikonsernin työntekijältä ja yhteistyökumppaneiltamme.

Tekemällä asioita, jotka osaamme parhaiten, tuotamme voittoa ja pystymme täyttämään sitoumuksemme henkilöstölle, omistajille, yhteiskunnalle ja muille sidosryhmille.

Tehokas, laadukas ja ympäristöystävällinen toiminta sekä vankka talous takaavat toiminnan jatkuvuuden.

Positiivisuus

Positiivisuus on tapamme toimia ja vastata haasteisiin. Positiivisuuden avulla tavoitteemme muuttuvat tuloksiksi ja menestykseksi.

Osaava, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö on tärkein resurssimme hyvien tuloksien saavuttamiseen.

Asiakaskeskeisyys

Jokaisella Olvi-konsernin työntekijällä on olemassa asiakas, jonka tarpeet ovat olemassaolomme perusta.

Tunnistamme asiakkaidemme tarpeet ja ohjaamme toimintaamme näiden tarpeiden täyttämiseksi.

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

Olvi-konsernin henkilöstömäärä oli vuonna 2013 keskimäärin 1999 (1977) henkilöä. Konsernin henkilöstön määrä kasvoi keskimäärin 22 henkilöllä, 1,1 prosentilla. Henkilöstömäärä lisääntyi eniten Valko-Venäjällä myyntivolyymien kasvun myötä. Vain Latviassa henkilömäärä väheni. Joulukuun 2013 lopussa henkilöstön määrä oli yhteensä 1890 (1905).

Olvi-konsernin henkilöstömäärät keskimäärin maittain:

	2013	2012	2011
Suomi	401	401	383
Viro	314	313	311
Latvia	215	217	217
Liettua	216	212	205
Valko-Venäjä	853	834	916
Yhteensä	1999	1977	2032

PALKAT JA PALKKIOT

	2013	2012	2011
Palkat ja palkkiot
tilikaudella
(1000 EUR)	33 388	31 723	30 360

Olvi on antanut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin voimaantulosäännösten mukaan erillisen palkka- ja palkkioselvityksen 1.1.2013 alkavalta tilikaudelta vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tämä selvitys on laadittu hallinnointikoodin jakson 7 (Palkitseminen) suosituksen 47 mukaisesti.

Olvin palkka- ja palkkioselvitys on julkisesti saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www. olvi.fi.

PALKITSEMISJÄRJESTELMÄT

Tulos- ja suoritustavoitteiden saavuttamiseen perustuva palkitseminen on henkilöstön kannustamisen ja johtamisen tärkeä apuväline. Tulospalkkiojärjestelmät viestivät yhtiön hallituksen asettamia tavoitteita ja tahtotilaa. Tulokseen tai suoriutumiseen pohjautuva palkitseminen on osoitus tavoitetason ylittävästä onnistumisesta. Peruspalkka on korvaus hyvin tehdystä työstä.

Tavoiteasetantaan pohjautuvan palkitsemisen yleisinä tavoitteina on selkeys, oikeudenmukaisuus ja vaikuttavuus. Palkitsemisjärjestelmät eivät saa kannustaa harkitsemattomaan riskinottoon tai varomattomuuteen.

Etenkin pitemmän aikajänteen palkitsemisen tavoitteena on omistaja-arvon lisääminen, kannattavan kasvun ja suhteellisen kannattavuuden tukeminen sekä toimivan johdon ja avainhenkilöiden sitouttaminen.

Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät

Palkitsemisen komponentit

Henkilöstön kokonaispalkitsemisen komponentit ovat seuraavat:

a. Kiinteä palkitseminen, joka koostuu peruspalkasta ja luontoiseduista (vapaa autoetu ja matkapuhelinetu)

• b. Lyhyen aikavälin kannustimet
• c. Pitkän aikavälin kannustimet

a) Kiinteä palkitseminen

Olvin hallitus päättää toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista, jotka on määritelty kirjallisessa johtajasopimuksessa. Hallitus arvioi toimitusjohtajan suoritusta vuosittain. Muun ylimmän johdon palvelussuhteen ehdoista hallitus päättää toimitusjohtajan ehdotuksesta. Toimitusjohtajalle tai muille yhtiön johtoon kuuluville ei makseta erillistä korvausta toimimisesta johtoryhmässä tai konsernin muissa sisäisissä johtoelimissä.

b) Lyhyen aikavälin kannustimet

Lyhyen aikavälin kannustimet ovat tulospalkkiojärjestelmiä, joiden seurantajakso on yksi tilikausi. Kannustimien määräytymisperusteista päättää hallitus. Vuonna 2013 tulospalkkion määräytymisperusteena oli liikevoitto. Tulospalkkion piiriin kuuluu Olvilla koko henkilöstö, muissa konserniyhtiöissä johtoryhmien jäsenet.

Olvi-konsernin tytäryhtiöt käyttävät lisäksi joko koko yhtiön henkilökuntaa tai yhtiöiden avainhenkilöitä koskevia palkkiojärjestelmiä, jotka perustuvat tuloskortteihin kirjattujen tavoitteiden toteutumiseen.

c) Pitkän aikavälin kannustimet

Pitkän aikavälin kannustimet perustuvat yhtiön hallituksen vahvistamiin ohjelmiin, joiden voimassaoloaika on vähintään kaksi tilikautta. Ohjelmat voivat olla osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä tai konsernitason tavoitteisiin perustuvia tulospalkkio-ohjelmia. Yhtiön hallituksen linjauksen mukaan pitkän aikavälin palkitsemisessa ei käytetä optio-ohjelmia.

Olvi-konsernilla ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää.

Henkilöstörahasto

Olvilla on toimiva henkilöstörahasto, johon kuuluu koko Olvin henkilökunta yhtiön ylintä johtoa lukuun ottamatta. Henkilöstörahastolle maksettavien voittopalkkioiden perusteista päättää yhtiön hallitus vuosittain.

JOHTO JA TILINTARKASTAJAT

Olvin varsinaisen yhtiökokouksen 10.4.2013 valitsemina hallituksen jäseninä ovat tilikauden aikana toimineet kauppatieteiden maisteri Heikki Hortling Iisalmesta, talous- ja rahoitusjohtaja, oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri Esa Lager Kauniaisista, asianajaja, varatuomari Heikki Sinnemaa Iisalmesta, tekniikan tohtori, diplomi-insinööri Tarja Pääkkönen Helsingistä ja kauppatieteiden maisteri Jaakko Autere Helsingistä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Heikki Hortling ja varapuheenjohtajana Esa Lager.

Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Sami Posti, KHT, Oulusta.

Olvin toimitusjohtajana on toiminut yhteiskuntatieteiden maisteri Lasse Aho.

OLVIN A-OSAKE JA OSAKEMARKKINAT

Olvin osakepääoma joulukuun 2013 lopussa oli 20,8 miljoonaa euroa. Osakkeita oli yhteensä 20 758 808 osaketta, joista 17 026 552 eli 82,0 prosenttia julkisesti noteerattuja A-osakkeita ja 3 732 256 eli 18,0 prosenttia K-osakkeita.

Jokainen A-osake tuottaa yhden (1) äänen ja jokainen K-osake kaksikymmentä (20) ääntä. A- ja K-osakkeet tuottavat saman oikeuden osinkoon.

Olvin A-osaketta vaihdettiin Nasdaq OMX Helsingissä vuoden 2013 aikana yhteensä 2 601 699 (1 793 149) osaketta eli 15,3 (10,5) prosenttia A-osakkeiden määrästä. Vaihdon arvo oli 63,9 (32,8) miljoonaa euroa.

Olvi A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq OMX Helsingissä (Helsingin Pörssi) oli vuoden 2013 lopussa 28,60 (19,65) euroa. A-osakkeen ylin kurssi tammi-joulukuussa oli 28,75 (20,43) euroa ja alin 19,70 (14,75) euroa. Keskikurssi vuonna 2013 oli 24,26 (18,26) euroa.

Joulukuun 2013 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 487,0 (334,5) miljoonaa euroa ja kaikkien osakkeiden markkina-arvo 593,7 (407,9) miljoonaa euroa.

Olvin osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2013 lopussa 9 522 (9 091). Ulkomaalaisten sekä ulkomaisten ja kotimaisten hallintarekisteröityjen omistusten määrä arvo-osuuksien kokonaismäärästä oli 21,3 (17,9) prosenttia ja osuus kokonaisäänimäärästä 6,9 (6,2) prosenttia.

Tarkemmat tiedot Olvin omasta pääomasta, osakkeista ja osakepääomasta, suurimmat osakkeenomistajat sekä ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistukset on selvitetty emoyhtiö Olvin tilinpäätöksen omaa pääomaa, osakkeita ja osakepääomaa koskevista liitetiedoista (emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 18. Oma pääoma ja osakekohtaiset tunnusluvut -osio).

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Olvin yhtiökokous päätti 10.4.2013 valtuuttaa hallituksen yhden vuoden kuluessa päättämään enintään 500.000 yhtiön oman A-osakkeen hankkimisesta. Osakkeet olisi hankittu muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.

Yhtiökokous myös päätti valtuuttaa Olvin hallituksen päättämään enintään 1.000.000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500.000 yhtiön hallussa olevan oman A-osakkeen luovuttamisesta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttaminen.

Yhtiön hallitus ei käyttänyt vuoden 2013 aikana yhtiökokouksen sille myöntämiä valtuutuksia.

OMAT OSAKKEET

Olvin hallussa olleiden omien osakkeiden lukumäärässä ei tapahtunut muutoksia vuoden 2013 aikana. Olvin hallussa olevien A-osakkeiden määrä 31.12.2013 oli 1 124 kappaletta ja niiden hankintahinta oli yhteensä 8,5 tuhatta euroa.

Yhtiön hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.

Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää.

LIPUTUSILMOITUKSET

Olvi sai vuoden 2013 aikana yhden arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukaisen liputusilmoituksen, kun The Family Kamprad Foundation –säätiö ilmoitti 15.3.2013 omistusosuutensa nousseen 10,37 prosenttiin Olvin osakepääomasta ja 2,35 prosenttiin äänimäärästä.

YMPÄRISTÖASIAT

Olvi on ympäristötoimintaperiaatteensa mukaisesti sitoutunut vahvasti ympäristöä säästäviin toimintatapoihin ja liiketoimintaansa liittyviin lakeihin ja suosituksiin. Olvin ympäristöpolitiikan päämäärät määritellään vuosittain ja ne konkretisoituvat tavoitteiksi tuloskorteissa. Ympäristötavoitteiden toteutumista ja mittareita seurataan säännöllisesti sekä ylimmän johdon että vastuuhenkilöiden toimesta.

Olvi-konsernin ympäristöperiaatteet:

• • Suosimme tehokasta pakkausten uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
• • Ohjaamme tuotannosta syntyvät sivutuotteet ja jätteet hyötykäyttöön.
• • Sitoudumme tuote- ja toimintatapojen kehitystyössä raaka-aineiden ja energian tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen.
• • Olvin tavoitteena on puhtaan veden säästäminen, veden puhdistaminen uudelleenkäyttöön sekä ympäristöä kuormittavien aineiden (esim. fosforin ja biologisten hapenkuluttajien) pääsyn estäminen jätevesiin.
• • Pyrimme lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.
• • Suosimme yhteistyökumppaneita, jotka toimivat ympäristövastuullisesti.
• • Jaamme avoimesti tietoa toiminnasta ja tuotteiden ympäristövaikutuksista.
• • Rohkaisemme henkilöstöä vastuullisuuteen ja innovatiivisuuteen myös omaan työympäristö ja ympäristövaikutuksiin liittyen.

Tuotannon, pakkausten ja kuljetusten aiheuttamien jätteiden ja päästöjen käsittely:

• • Tuotannossa sivutuotteena syntyvät mäski ja ylijäämähiiva toimitetaan rehuksi karjatiloille.
• • Raaka-aineet ja kemikaalit kuljetetaan panimolle tankeissa ja kierrätettävissä pakkauksissa.
• • Tuotannon pakkaus- ja päällystejätteet sekä ongelmajätteet lajitellaan omassa jätekeskuksessa ja toimitetaan kierrätykseen.
• • Olvin tuotteet pakataan vain uudelleentäytettäviin tai kierrätettäviin pakkauksiin. Olvi kuuluu valtakunnalliseen kierrätyspullojärjestelmään.
• • Jätevedet ohjataan biologista hapenkulutuskuormitusta vähentävän tasausaltaan ja biosuodattimen kautta kunnallisen jätevesipuhdistamon prosessiin.
• • Tuotantolaitoksen lämmöntarpeesta suurin osa tehdään kaukolämmöllä, jota täydennetään höyrylaitoksen tuotannolla. Siitä ja ta-

varaliikenteestä aiheutuu savukaasupäästöjä ja panimon käymisprosessissa vapautuu hiilidioksidipäästöjä. Vierteen keitosta aiheutuu ympäristöön vaaraton, leipämäinen ja makea tuoksu.

Olvin ympäristötoimenpiteistä ja -tavoitteista on kerrottu tarkemmin yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.olvi.fi.

Olvi liittyi vuonna 2009 Elintarviketeollisuuden vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään, joka perustuu EU:n energiapalveludirektiiviin. Järjestelmä on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka ja korvaa vuoden 2007 loppuun päättyneen energiansäästösopimuksen. Tässä järjestelmässä sovitaan raamit energiatehokkuuden jatkuvaan ja järjestelmälliseen parantamiseen. Tämä osoittaa, että Olvi on lähtenyt vakavasti mukaan talkoisiin ilmastomuutosta vastaan.

Olvin ympäristölupa on myönnetty 30.9.2003 ja on voimassa vuoden 2014 loppuun. Uusi ympäristölupahakemus on työn alla.

Olvi-konserniin kuuluvat yritykset eivät ole olleet osallisena missään ympäristöasioita koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä yhtiöllä ole tiedossaan mitään Olvikonsernin taloudelliseen asemaan merkittävästi vaikuttavia ympäristöriskejä.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Riskienhallinta on osa Olvi-konsernin jokapäiväistä johtamista ja toimintaa. Se lisää yritysturvallisuutta ja tukee omalta osaltaan asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinnan tavoitteena on toimia ennakoivasti ja luoda toiminnalle olosuhteet, joissa liiketoimintaan kohdistuvia riskejä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti kaikissa konserniyhtiöissä ja organisaation kaikilla tasoilla. Riskienhallinnan edunsaajina ovat yrityksen ohella sen henkilöstö, asiakkaat, omistajat sekä muut sidosryhmät.

Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen ja turvata liiketoiminnan jatkuvuus. Olvi-konsernissa keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan ja seurataan säännöllisesti. Tunnistetuista riskeistä arvioidaan riskin toteutumisen vaikutuksia, laajuutta ja todennäköisyyttä sekä keinoja riskin poistamiseen tai pienentämiseen. Tämän lisäksi riskienhallinta pyrkii tunnistamaan ja käyttämään hyväksi liiketoiminnassa esiin tulevia mahdollisuuksia.

Strategiset riskit

Olvi-konsernin strategisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät sen liiketoiminnan luonteeseen ja strategisiin valintoihin. Konsernin toiminta on sijoittunut useisiin eri valtioihin, joiden yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen tilanne, kehitysvaiheet ja -suunnat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Strategiset riskit liittyvät esimerkiksi verolainsäädännön ja muiden säädösten muutoksiin, ympäristöön sekä valuuttamarkkinoihin. Toteutuessaan strategiset riskit voivat heikentää merkittävästi yhtiön toimintaedellytyksiä. Konsernin merkittävimmät tunnistetut strategiset riskit liittyvät Valko-Venäjään ja sen taloudellispoliittiseen tilanteeseen.

Operatiiviset riskit

Konsernin merkittävimmät tunnistetut operatiiviset riskit liittyvät raaka-aineiden hankintaan ja laatuun, tuotantoprosessiin, markkinoihin ja asiakkaisiin, henkilöstöön, tietoturvaan ja tietojärjestelmiin sekä rahoitukseen ja valuuttakurssien muutokseen.

Raaka-aineet

Yleinen talouskehitys ja vuotuiset satovaihtelut vaikuttavat Olvi-konsernissa käytettävien keskeisten raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen. Häiriöt raaka-ainetoimituksissa ja laadussa voivat haitata asiakassuhteita ja liiketoimintaa. Keskeisten raaka-aineiden ostoissa hyödynnetään konsernitasolla yhdenmukaistettuja hankintasopimuksia. Kriittisten raaka-aineiden ostohintojen ennakoitavuutta pyritään varmistamaan pitkäaikaisilla hankintasopimuksilla. Yhtiöllä on raaka-aineita ja niiden hintoja koskeva suojauspolitiikka. Kaikissa yksiköissä painotetaan raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden laadun merkitystä koko tuotantoketjussa.

Tuotantoprosessi

Tuotannollisia riskejä pyritään minimoimaan prosessien selkeällä dokumentoinnilla, automaatioasteen lisäämisellä, laatujärjestelmien noudattamisella sekä pyrkimällä selkeisiin päätöksentekoa ja valvontaa ohjaaviin menettelytapoihin. Prosessien ja toimintatapojen tehokkuutta ja soveltuvuutta seurataan sisäisillä mittareilla. Tuotannon tehokkuuden seuraamiseen ja kehittämiseen kuuluvat muun muassa tuotantolaitteiden käyttövarmuus ja käyttöaste, työympäristön kehittäminen sekä henkilöstön työskentelyyn liittyvät tekijät. Konsernissa on käytössä kaikki toiminta-alueet käsittävä omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma, jonka kattavuus tarkistetaan vuosittain.

Markkinat ja asiakkaat

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy merkittävää kausivaihtelua. Raportoitavien maantieteellisten segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat huomattavasti vuodenaikojen kausivaihtelujen ja sesonkien ominaispiirteiden mukaan.

Taloudessa tapahtuvat negatiiviset muutokset voivat vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen sekä heikentää heidän maksuvalmiuttaan. Luottotappioiden keskeisenä minimointikeinona on kaikissa konserniyhtiöissä tehokas luotonvalvonta.

Lainsäädännölliset ja muut viranomaistoiminnassa tapahtuvat muutokset, kuten valmisteverojen muutokset ja markkinointiin liittyvät rajoitukset, voivat vaikuttaa konsernin valmistamien tuotteiden kysyntään ja niiden suhteelliseen kilpailuasemaan.

Henkilöstö

Henkilöstöön liittyviä riskejä ovat muassa työvoiman saatavuuteen liittyvät riskit, työsuhderiskit, avainhenkilöriskit, osaamisriskit sekä puutteellisesta työhyvinvoinnin järjestämisestä sekä työtapaturmista aiheutuvat riskit.

Henkilöstöjohtamisen keskeisiä painopistealueita ovat hyvän työnantajakuvan ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstön saatavuuden ja sitoutumisen varmistaminen. Tärkeitä painopistealueita ovat myös työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden ylläpito ja jatkuva kehittäminen, johtamisjärjestelmien parantaminen, varahenkilöjärjestelmien rakentaminen ja ylläpito sekä koulutusja palkitsemisjärjestelmät.

Tietoturva ja tietotekniikka

Olvi-konsernissa on käytössä kaikkia yhtiöitä koskeva tietoturvapolitiikka, joka määrittää tietoturvan toteuttamisen periaatteet sekä linjaa tietoturvan kehittämistä.

Tietotekniikkaan ja –järjestelmiin liittyvät riskit ilmenevät muun muassa toiminnallisina häiriöinä ja puutteellisuuksina. Tiedon käytettävyyttä ja virheettömyyttä pyritään varmentamaan sekä toimintatapavalinnoilla että teknisillä ratkaisuilla. Konsernin Suomen, Baltian maiden ja Valko-Venäjän toiminnoissa hyödynnetään yhtenäistä toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoturvaan sekä tietojärjestelmien toimintaan liittyvä riskianalyysi tehdään vuosittain.

Rahoitusriskit

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkinariskille (joka sisältää valuuttariskin sekä rahavirran ja käyvän arvon korkoriskin), luottoriskille, maksuvalmiusriskille ja pääomariskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen.

Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyhtiön johto yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa. Olvi-konsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvin toimesta. Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen ja rahoituskulujen optimointi sekä tehokas riskienhallinta.

Tarkempi kuvaus rahoitusriskeistä on annettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 25. "Rahoitusriskien hallinta". Rahoitusriskeistä löytyy tarkempi kuvaus on myös yhtiön internetsivuilta osiosta Sijoittajat/hallinto/Rahoitusriskien hallinta.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT LIIKETOIMINNASSA

Taloustilanne on vuoden 2013 aikana kääntynyt hienoisesti jo parempaan suuntaan Euroopassa. Olvi-konsernin toiminta-alueella juomamarkkinoiden kehitys näyttää kuitenkin edelleen haasteelliselta. Paikallismarkkinoiden kokonaiskulutuksen arvioidaan edelleen hieman laskevan ja kulutuksen siirtyvän entistä enemmän halvempiin tuotteisiin. Työttömyysasteen mahdollinen kasvu ja sitä seuraava kuluttajien ostovoiman heikkeneminen voivat myös vaikuttaa heikentävästi yhtiön tuotteiden kysyntään.

Olvi-konsernin osalta merkittävin liiketoiminnan ennustettavuutta heikentävä tekijä liittyy edelleen Valko-Venäjään ja sen lähivuosien taloudellisiin ja poliittisiin näkymiin.

IAS 29 standardia "Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa" tullaan soveltamaan Valko-Venäjällä vielä ainakin vuonna 2014.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Vuoden 2014 myyntivolyymien ja liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman alkaneella tilikaudella. Vuoden 2014 liikevoiton arvioidaan säilyvän samalla tasolla kuin vuonna 2013.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2013 olivat 50,6 (45,1) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 15,8 (12,6) miljoonaa euroa.

Olvi Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

• osinkona jaetaan 0,65 (0,50) euroa vuodelta 2013 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 13,5 (10,4) miljoonaa euroa. Osinko on 40,4 (40,3) prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta. Osinko esitetään maksettavaksi sille, joka on merkitty osingonmaksun täsmäytyspäivänä 23.4.2014 osakkeenomistajaksi Suomen Euroclear Finland Oy:n pitämään Olvi Oyj:n osakasluetteloon. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 30.4.2014.

Olvin omille osakkeille ei makseta osinkoa.

• emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 37,1 miljoonaa euroa.

TALOUDELLISET TIEDOTTEET VUONNA 2014

Olvi-konsernin vuoden 2013 tilinpäätös, toimintakertomus ja Corporate Governance Statement 2013 julkaistaan 20.3.2014. Kutsu Olvi Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään 16.4.2014 Iisalmessa, julkaistaan 20.3.2014. Tilinpäätös, toimintakertomus ja yhtiökokouskutsu ovat luettavissa Olvi Oyj:n internet-sivuilta samana päivänä.

Vuoden 2014 osavuosikatsausten julkaisuajankohdat:

osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 30.4.2014, osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 14.8.2014 ja osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 30.10.2014.

Lisätietoja: Lasse Aho, toimitusjohtaja, Olvi Oyj puh. 0290 00 1050 tai 0400 203 600

OLVI OYJ Hallitus

KONSERNITILINPÄÄTÖS 2013 KONSERNIN TULOSLASKELMA

	Liitetieto	1.1. - 31.12.2013 1000 EUR	%	1.1. - 31.12.2012 1000 EUR	%
LIIKEVAIHTO	1	327 256	100,0	304 891	100,0
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+)/vähennys(-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot	3	-562 93 983	-0,2 0,0 0,3	-369 107 1 020	-0,1 0,0 0,3
Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut	6 5 4	152 805 41 734 13 627 76 383	46,7 12,7 4,2 23,3	140 717 38 341 21 822 74 232	46,1 12,6 7,2 24,3
LIIKEVOITTO		43 221	13,2	30 537	10,0
Rahoitustuotot Rahoituskulut Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	8 9 32	3 105 -4 501 -11	1,0 -1,4 0,0	4 871 -3 093 0	1,6 -1,0 0,0
VOITTO ENNEN VEROJA		41 814	12,8	32 315	10,6
Tuloverot	10	-7 628	-2,4	-6 151	-2,0
TILIKAUDEN VOITTO		34 186	10,4	26 164	8,6
Muut laajan tuloksen erät: Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvät muuntoerot		-2 858	-0,8	527	0,2
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		31 328	9,6	26 691	8,8
Tilikauden voiton jakautuminen: - emoyhtiön omistajille - määräysvallattomille omistajille		33 520 666	10,2 0,2	25 668 496	8,4 0,2
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: - emoyhtiön omistajille - määräysvallattomille omistajille		30 886 442	9,5 0,1	26 229 462	8,6 0,2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR)		1,61 1,61		1,24 1,24

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNIN TASE

	Liitetieto	31.12.2013 1000 EUR	%	31.12.2012 1000 EUR	%
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	12	165 783		146 749
Liikearvo	13, 14	17 805		17 730
Muut aineettomat hyödykkeet	13	2 701		2 119
Osuudet osakkuusyrityksissä		1 077		1 077
Myytävissä olevat sijoitukset	15	549		549
Lainasaamiset ja muut
pitkäaikaiset saamiset	16	349		408
Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä	19	87 188 351	63,7	83 168 715	62,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17	41 178		40 583
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18	57 705		53 345
Tuloverosaaminen		848		693
Myytävänä olevat muut pitkä aikaiset varat	2	124		163
Rahavarat	20	7 507		5 698
Lyhytaikaiset varat yhteensä		107 362	36,3	100 482	37,3
VARAT YHTEENSÄ		295 713	100,0	269 197	100,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille
kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	21	20 759		20 759
Muut rahastot	21	1 092		1 092
Omat osakkeet	21	-8		-8
Muuntoerot		-20 321		-17 687
Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille		167 420		141 317
kuuluva oma pääoma yhteensä		168 942	57,1	145 473	54,1
Määräysvallattomien omistajien osuus		2 597	0,9	1 939	0,7
Oma pääoma yhteensä		171 539	58,0	147 412	54,8
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat	23	28 483		42 474
Muut velat		0		250
Laskennalliset verovelat	19	3 761		3 200
Lyhytaikaiset velat Rahoitusvelat	23	24 348		15 996
Ostovelat ja muut velat	24	66 704		58 669
Tuloverovelka	24	878		1 196
Velat yhteensä		124 174	42,0	121 785	45,2
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		295 713	100,0	269 197	100,0

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Liitetieto	1-12/2013 1000 EUR	1-12/2012 1000 EUR
Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto Oikaisut: 27	34 186	26 164
Poistot ja arvonalentumiset 5 Muut oikaisut Käyttöpääoman muutos:	13 627 10 587	21 822 7 932
Lyhytaikaisten korottomien myynti ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A)	-3 267 0 5 718 -4 246 530 -7 126 50 009	-330 -4 491 -4 146 -2 077 315 -4 900 40 289
Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Investointien rahavirta (B)	-31 975 220 0 -31 755	-23 757 125 -582 -24 214
Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Lyhytaikaisten korollisten liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Rahoituksen rahavirta (C)	5 541 -11 180 -10 541 1 55 -16 124	32 738 -36 179 -10 377 0 -265 -14 083
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)	2 130	1 992
Rahavarat 1.1. Valuuttakurssimuutosten vaikutus Rahavarat 31.12. 20	5 698 -321 7 507	3 836 -130 5 698

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
	A	B	C	D	E	F	G
1000 EUR
Oma pääoma 1.1.2012	20 759	1 092	-8 -18 248		123 286	1 341	128 222
Hyperinflaatio-oikaisut					2 685	247	2 932
Oikaistu oma pääoma 1.1.2012	20 759	1 092	-8 -18 248		125 971	1 588	131 154
Laaja tulos
Tilikauden tulos					25 668	496	26 164
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot				561		-34	527
Tilikauden laaja tulos yhteensä				561	25 668	462	26 691
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonmaksu					-10 379	-14	-10 393
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					-10 379	-14	-10 393
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinta					20		20
Määräysvallattomien omistajien
osuuden muutos					37	-37	0
Osakepääoman alentaminen						-60	-60
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
yhteensä					57	-97	-40
Oma pääoma 31.12.2012	20 759	1 092	-8 -17 687		141 317	1 939	147 412

	EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
	A	B	C	D	E	F	G
1000 EUR
Oma pääoma 1.1.2013	20 759	1 092	-8	-17 687	141 317	1 939	147 412
Hyperinflaatio-oikaisut					2 945	271	3 216
Oikaistu oma pääoma 1.1.2013	20 759	1 092	-8	-17 687	144 262	2 210	150 628
Laaja tulos
Tilikauden tulos					33 520	666	34 186
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot				-2 634		-224	-2 858
Tilikauden laaja tulos yhteensä				-2 634	33 520	442	31 328
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonmaksu					-10 379	-44	-10 423
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					-10 379	-44	-10 423
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinta					6		6
Määräysvallattomien omistajien
osuuden muutos					11	-11	0
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
yhteensä					17	-11	6
Oma pääoma 31.12.2013	20 759	1 092	-8	-20 321	167 420	2 597	171 539

A = Osakepääoma

B = Muut rahastot

C = Omien osakkeiden rahasto

D = Muuntoerot

E = Voittovarat

F = Määräysvallattomien omistajien osuus

G = Yhteensä

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Olvi Oyj (yhtiö) ja sen tytäryritykset (yhdessä "konserni") valmistavat oluita, siidereitä, long drink -juomia, kivennäisvesiä, mehuja, virvoitus-, energia- ja urheilujuomia, kvassia ym. juomia. Olvi-konsernilla on toimintaa Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä.

Konsernin emoyhtiö on Olvi Oyj (Y-tunnus 0170318-9), jonka A-osakkeet noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:n päälistalla Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Iisalmi ja sen rekisteröity osoite on PL 16, 74101 Iisalmi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.olvi.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Olvitie I-IV, 74100 Iisalmi.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2013.

Olvi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 27.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa on myös mahdollista tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRSsäännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja – velkoja, johdannaissopimuksia ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina (1 000) euroina. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä saattaa aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Laskentaperiaatteiden muutokset 1.1.2013 lähtien

Emoyhtiö Olvi Oyj:ssä on vuoden 2013 alusta lähtien asiakkaille maksettavat markkinarahat käsitelty myynnin oikaisuerissä vuosialennuksina. Tässä tilinpäätöksessä on vuoden 2012 liikevaihdot muutettu vertailukelpoisiksi vuoden 2013 kanssa. Aikaisemmin nämä markkinarahat oli kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Muutos ei vaikuttanut emoyhtiön eikä konsernin liikevoittoon. Tämän muutoksen jälkeen Olvi-konsernin yhtiöissä on yhdenmukainen markkinarahojen kirjauskäytäntö.

Vuoden 2013 alusta lähtien Olvi-konsernin poistoaikoja on pidennetty rakennusten, tuotantokoneiden ja -laitteiden sekä varasto- ja käymistankkien osalta vastaamaan paremmin niiden todellista taloudellista pitoaikaa ja toimialan yleisiä poistokäytäntöjä. Rakennusten uusi poistoaika on 30 vuotta ja tuotantokoneiden ja -laitteiden poistoaika 15 vuotta. Tankkien poistoaika on 20 vuotta.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Olvi Oyj:n lisäksi kaikki ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia tai sillä on oikeus muutoin määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eli-

minoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänimäärästä on 20 - 50 % tai konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja esitetty tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita huomioida, ellei konserni ole muutoin sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin toimitusjohtaja.

Olvi-konsernin toimintasegmentit muodostuvat konsernin maantieteellisistä toiminta-alueista, joita ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Valko-Venäjä.

Tarkempi kuvaus konsernin segmentti-informaatiosta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 1. Segmentti-informaatio.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Emoyhtiön ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan. Ulkomaisten konserniyritysten ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muutettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja – kuluihin.

Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien ulkomaisten konserniyritysten (jotka eivät toimi hyperinflaatiomaissa) tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja, jotka ovat kunkin kuukauden viimeisen päivän Euroopan keskuspankin noteeraamien keskikurssien keskiarvoja. Tase-erät on muutettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivänä Euroopan keskuspankin noteeraamaa keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osa-

na myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtyjä käypien arvojen oikaisuja on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Inflaatiolaskenta

Valko-Venäjä luokiteltiin joulukuussa 2011 hyperinflaatiomaaksi. Valko-Venäjälle rekisteröidyn tytäryrityksen OAO Lidskoe Pivon vuosien 2011, 2012 ja 2013 tilinpäätös on oikaistu IAS 29 -standardin "Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa" mukaisesti. BYR-valuutan määräiset erät on oikaistu Valko-Venäjällä tilastoitua kuluttajahintaindeksiä käyttäen. Oikaisut on tehty kuukausittain vuoden 2008 joulukuusta lukien.

Käytetyt oikaisukertoimet vuosien 2008 - 2013 joulukuussa olivat seuraavat:

12/2008	3,5789
12/2009	3,2579
12/2010	2,9611
12/2011	1,4190
12/2012	1,1660
13/2013	1,0000

Annetut arvot eivät edusta markkina-arvoja, jälleenhankinta-arvoja tai muita käypiä arvoja, joita on käytetty todellisissa liiketoimissa. Vuoden 2013 tilinpäätöstä muunnettaessa monetaarisia saamisia ja velkoja ei ole uudelleenarvostettu muuntotekijän avulla, vaan ne on muutettu euroiksi käyttämällä raportointikauden päättymispäivän mukaista BYR-valuutan ja euron välistä kurssia. Vastaavaa menettelyä on sovellettu myös muihin taseen ei-monetaarisiin eriin, jotka on arvostettu käypiin arvoihin. Sen sijaan taseen muut ei-monetaariset erät samoin kuin tuloslaskelman erät on muunnettu käyttämällä vastaavia muuntotekijän arvoja.

Tuloslaskelmaerien laskennassa on käytetty muuntotekijän kuukausikohtaisia keskiarvoja. Käsittelytavan perusteella syntyvä inflaatiotekijän vaikutus yrityksen monetaariseen nettopositioon on sisällytetty voittona tai tappiona rahoitustuottoihin ja/tai -kuluihin. Tilinpäätöksen oikaisua vastaava muutos verojaksotuksiin on kirjattu tekemällä vastaava kirjaus laskennallisiin verovelkoihin.

OAO Lidskoe Pivon tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät sekä tase on molemmat muunnettu euroiksi käyttäen Valko-Venäjän keskuspankin noteeraamaa tilinpäätöspäivän keskikurssia, IAS 29 -standardin mukaisesti.

OAO Lidskoe Pivon toimintavaluutta on hyperinflatorinen, mutta koska sen luvut muunnetaan muuhun kuin inflatoriseen valuuttaan, euroon, on edellisen tilikauden vertailutietojen ja kaikkia aikaisempia tilikausia koskevien tietojen oltava samat kuin ne, jotka kyseisen vuoden tilinpäätöksessä on esitetty kyseisen vuoden lukuina (ts. niitä ei oikaista sen jälkeisiä hintatason muutoksia tai valuuttakurssien muutoksia vastaavasti).

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen kertyneillä poistoilla ja arvon-alentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat 1.1.2013 alkaen seuraavat:

Rakennukset	20 - 40 vuotta
Väestönsuoja	4 vuotta
Tehdaskoneet ja laitteet	15 - 20 vuotta
Muu käyttöomaisuus	5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuus-hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot, jotka johtuvat uudistetun IAS 23 -standardin ehdot täyttävän omaisuus-erän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa, jos kyseessä on ehdot täyttävä omaisuuserä, jonka osalta aktivoimisen aloittamispäivä on 1.1.2009 tai sen jälkeen. Aiemmin kaikki vieraan pääoman menot on kirjattu välittömästi kuluiksi. Tähän mennessä konsernilla ei ole ollut aktivoitavia vieraan pääoman menoja.

Kaikki muut kuin IAS 23 -standardin mukaiset vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpito-arvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tulos-laskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain tai tarvittaessa useammin mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka vastaavat johdon tapaa seurata liiketoimintaa ja siihen liittyvää liikearvoa. Konsernissa rahavirtaa tuottavat yksiköt vastaavat ylimmälle johdolle raportoitavia toimintasegmenttejä. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain,

jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Konsernilla ei ole tällä hetkellä aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Tavaramerkit ja kehittämismenot	10 vuotta
ATK-ohjelmistot	5 vuotta
Muut	5 vuotta

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitus-leasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Konsernilla ei tällä hetkellä ole olennaisia rahoitusleasing-sopimuksia vuokralle antajana.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokraajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasa-suhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestaus

Olvi-konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvot, aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja nettokäyttöpääoma, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liikevoitto. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden toteutuneisiin kustannuksiin ja valmistusmäärään perustuva hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä toteutuneeseen valmistusmäärään perustuvasta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä menoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Konserni soveltaa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia kaikkiin osakeperusteisesti maksettaviin liiketoimiin.

Oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden sitovuusaikana. Käteisvaroina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon joka tilinpäätöksessä ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tulos-laskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin johdon arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernilla ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia osakepohjaisia järjestelyitä tai maksuja.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista velvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varauksia.

Olvi-konsernin IFRS-tilinpäätökseen ei ole kirjattu mainitunlaisia varauksia.

Verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavista järjestelyistä sekä johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen määrää ja hyödyntämisen todennäköisyyttä arvioidaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat esitetään taseessa omina erinään pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään konsernin tavanomaisessa liiketoiminnassa tapahtuvasta juomien ja panimotoimintaan liittyvien muiden hyödykkeiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina. Tuotot esitetään arvonlisäveroilla, välillisillä veroilla, palautuksilla ja alennuksilla vähennettyinä, ja niistä on eliminoitu konsernin sisäiset myynnit.

Tuotot kirjataan, kun ne ovat luotettavasti määritettävissä ja kun vastaisen taloudellisen hyödyn saaminen on todennäköistä.

Myydyt tuotteet

Konserni valmistaa erilaisia alkoholillisia ja alkoholittomia juomia ja myy niitä sekä juomateollisuuteen liittyviä muita tuotteita asiakkaille, joilla on alkoholijuomien vähittäismyyntilupa, anniskelulupa tai tukkumyyntilupa. Tuotteiden myynti kirjataan, kun konserni on toimittanut tuotteet asiakkaalle ja kun tuotteiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle, eikä ole sellaisia täyttämättömiä velvoitteita, jotka voisivat vaikuttaa siihen, hyväksyykö asiakas tuotteet. Toimituksen katsotaan tapahtuneen vasta, kun tuotteet on toimitettu asiakkaan kanssa sovittuun paikkaan, riski tuotteiden epäkuranttiudesta ja vahingoittumisesta on siirtynyt asiakkaalle ja asiakas on joko hyväksynyt tuotteet myyntisopimuksen mukaisesti, hyväksymiseen liittyvien ehtojen voimassaoloaika on päättynyt tai konsernilla on objektiivista näyttöä kaikkien hyväksymisehtojen täyttymisestä.

Juomien myyntiin liittyy usein vuosialennuksia ja asiakkailla on oikeus palauttaa virheelliset tuotteet. Myynti kirjataan myyntisopimuksen mukaiseen hintaan perustuen ja siitä vähennetään myyntihetkellä arvioidut vuosialennukset ja virheellisten tuotteiden palautukset. Alennukset arvioidaan ja kirjataan toteutuneiden ostojen ja ennakoitujen vuosiostojen perusteella myyntisopimuksissa sovittujen ehtojen mukaisesti.

Vuokratuotot

Konserni vuokraa anniskeluasiakkailleen juomien anniskelulaitteistoja ja vähittäiskauppaasiakkailleen kylmäkaappeja. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Korot

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos lainasaamisen tai muun saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.

Osingot

Osinkotuotot kirjataan, kun osingon saamiseen on syntynyt oikeus.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi ja ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Konsernin rahoitusvarat ovat tällä hetkellä sellaisia, että ne luokitellaan joko lainat ja muut saamiset -ryhmään tai myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset -ryhmään on luokiteltu konsernin myynti- ja muut saamiset. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin. Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, arvonalentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisen arvonalentumiseen viittaavina seikkoina pidetään velallisen merkittäviä maksuvaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai maksun viivästystä yli 60 päivää.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Konsernin muut rahoitusvarat on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli näyttöä mahdollisesta arvonalentumisesta on, tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen erän käyvän arvon tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon velan hankinnasta aiheutuvilla transaktiomenoilla lisättynä. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Rahoitusvelat esitetään jaettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin niiden realisointiajan perusteella ja ne voivat olla korollisia tai korottomia velkoja.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta silloin, kun velka tai velan osa on lakannut olemasta olemassa, toisin sanoen kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Olvi-konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen määräämällä tavalla. Kaikki korkojohdannaiset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat korkoswapeja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Koronvaihtosopimusten käypä arvo kirjataan muihin lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Valuuttamääräisiin lainoihin valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseksi otetut kiinteät valuutanvaihtosopimukset on käsitelty alkuperäiseen hankinta-arvoon.

Osakepääoma ja omat osakkeet

Ulkona olevat K- ja A-sarjan osakkeet esitetään osakepääomana.

Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuina omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.

Jos konserni ostaa yhtiön omia osakkeita, niin maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen.

Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty kulloinkin yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä.

Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden laimentava vaikutus. Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon optioiden vaihdolla saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä. Olvi-konsernilla ei ole optioita 31.12.2013.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, mutta joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään valintaa ja harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, on liikearvon testaus ja laskennalliset verosaamiset.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan säännöllisesti yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita ja oletuksia korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä kausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana on esitetty jäljempänä. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä johtuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet sekä aineellisten että aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja nettokäyttöpääoma sekä arvioidaan viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyllä tavalla. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liikevoitto. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen. Lisätietoja liikearvoista ja arvonalentumistestauksesta on annettu liitetietojen kohdassa 14. Liikearvon arvonalentumistestaus.

Uudet ja tulevat IFRS-standardit, jotka ovat voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2012, lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2013 alkaen.

Aihe	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
Laskennallisia veroja kos keva muutos IAS 12:een "Tuloverot"	Muutos koskee yhtiöitä, joilla on sijoituskiinteistöjä. IAS 12 sisältämän vaatimuksen mukaan omaisuuserään liittyvän las kennallisen veron määrittäminen riippuu siitä, odotetaanko omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä kerrytet tävän käyttämällä omaisuuserää vai myymällä se. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätök seen.	sovellettava EU:ssa 1.1.2013 lähtien
Muita laajan tuloksen eriä koskeva muutos IAS 1:een "Tilinpäätöksen esittämi nen"	Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi (luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä esitetään muis sa laajan tuloksen erissä. Konserni on ottanut standardin muutoksen käyttöön 1.1.2013. Sillä ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.	1.7.2012
Muutos IAS 19:ään "Työ suhde-etuudet"	Muutokset tarkoittavat, että "putkimenetelmä" poistetaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkos sa kirjata välittömästi muun laajan tuloksen eriin. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.	1.1.2013
Varojen ja velkojen ne tottamista koskeva muu tos IFRS 7:ään "Rahoitu sinstrumentit: tilinpäätök sessä esitettävät tiedot."	Liitetietovaatimuksia lisätään tarkoituksena parantaa esitys tä siitä, missä tilanteissa eri rahoitusinstrumentteja voidaan netottaa. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.	1.1.2013
Vuosittaiset parannukset 2011	Parannukset, jotka julkaistiin kierroksen 2009–2011 tulokse na, aiheuttavat muutoksia seuraaviin standardeihin: IAS 1 "Tilinpäätöksen esittäminen" IAS 16 "Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet" IAS 32 "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" IAS 34 "Osavuosikatsaukset" Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.	1.1.2013
IFRS 13 "Käyvän arvon määrittäminen"	IFRS 13:n tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta käyvän arvon määrittämiseen ja antaa uusia liitetietoja koskevia vaa timuksia silloin, kun joku IFRS–standardi vaatii tai sallii käy pään arvoon arvostamisen. Standardin mukaan käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myymisestä tai makset taisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvos tuspäivänä toteutettavassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Standardilla ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätök seen.	1.1.2013

Myöhemmin voimaan tulevat IFRS-standardit, tulkinnat ja muutokset

Seuraavassa esitetään luettelo standardeista ja tulkinnoista, jotka on julkaistu, mutta tulevat voimaan myöhemmin kuin 1.1.2013.

Aihe	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
Muutos IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöihin	IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöjä helpotetaan siten, että oikaistuja vertailutietoja vaaditaan vain yhdeltä tilikaudelta. Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömiä strukturoituja yhteisöjä koskevia vertailutietoja ei tarvitse esittää IFRS 12:n käyttöönottoa edeltäviltä kausilta.	sovellettava EU:ssa 1.1.2014 lähtien
	Konserni ottaa muutokset käyttöön 1.1.2014. Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 10 "Konsernitilinpäätös"	IFRS 10:n tavoitteena on määrätä periaatteista, jotka koskevat konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritetään määräysvallan periaate ja määräysvalta todetaan konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen perusteeksi. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimismenettelyä koskevat vaatimukset. Konserni ottaa standardin käyttöön 1.1.2014. Sillä ei	sovellettava EU:ssa 1.1.2014 lähtien
IFRS 11 "Yhteisjärjestelyt"	tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS 11:n myötä yhteisjärjestelyjen käsittely muuttuu entistä realistisemmaksi. Sen mukaan keskitytään järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolella on varoja koskevia oikeuksia ja järjestelyyn liittyviä velvoitteita, ja se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolella on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja se käsittelee osuutensa pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Konserni ottaa standardin käyttöön 1.1.2014. Sillä ei tule olemaan olennaista vaikutusta	sovellettava EU:ssa 1.1.2014 lähtien
IFRS 12 "Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä"	konsernitilinpäätökseen. IFRS 12 sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Konserni ottaa standardin käyttöön 1.1.2014. Käyttöönoton seurauksena konserni laajentaa osuuksista muissa yhteisöissä annettavia liitetietoja.	sovellettava EU:ssa 1.1.2014 lähtien
IAS 27 (uudistettu 2011) "Erillistilinpäätös"	Uudistettu standardi sisältää pelkästään erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset. Konserni ottaa uudistetun standardin käyttöön 1.1.2014. Sillä ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.	sovellettava EU:ssa 1.1.2014 lähtien
IAS 28 (uudistettu 2011) "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä"	Uudistettu standardi sisältää sekä osakkuus- että yhteisyritysosuuksien käsittelyä koskevat vaatimukset. IFRS 11 julkaisemisen seurauksena molempiin sovelletaan pääomaosuusmenetelmää. Konserni ottaa uudistetun standardin käyttöön 1.1.2014. Sillä ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.	sovellettava EU:ssa 1.1.2014 lähtien

Aihe	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
Varojen ja velkojen netottamista koskeva muutos IAS 32:een "Rahoitusinstrumentit; esittämistapa"	Muutokset liittyvät IAS 32:n soveltamisohjeeseen. Niissä selkeytetään joitakin vaatimuksia, jotka koskevat rahoitusvarojen ja -velkojen vähentämistä toisistaan taseessa. Konsernin ottaa muutoksen käyttöön 1.1.2014. Sillä ei	1.1.2014
Kerrytettävissä olevasta rahamäärästä esitettäviä tietoja koskeva muutos IAS 36:een "Omaisuuserien arvon alentuminen"	tule ole olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutos koskee kerrytettävissä olevaa rahamäärää koskevia tietoja, jotka on esitettävä arvoltaan alentuneista omaisuuseristä, jos niiden arvo perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Konsernin ottaa muutoksen käyttöön 1.1.2014. Sillä ei tule ole olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.	1.1.2014
Johdannaisten uudistamista koskeva muutos IAS 39:ään "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen"	Muutos tuo helpotuksen, jonka mukaan suojauslaskentaa voidaan tiettyjen kriteerien täyttyessä jatkaa, kun johdannaissopimuksen uudeksi osapuoleksi tulee keskusvastapuoli. Konserni ei käytä suojauslaskentaa, joten standardin muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.	1.1.2014
IFRIC 21 Levies (Julkiset maksut)	Tulkinta koskee standardia IAS 37 "Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat". IAS 37:ssä esitetään velan kirjaamiskriteerit. Yksi niistä on vaatimus siitä, että yrityksellä on olemassa oleva velvoite, joka on seurausta aikaisemmasta tapahtumasta (velvoitteen synnyttävä tapahtuma). Tulkinnassa selvennetään, että julkisen maksun osalta tämä velvoitteen synnyttävä tapahtuma on se laissa määrätty toiminta, jonka perusteella maksun suorittamisvelvollisuus määräytyy. Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta	1.1.2014 (ei vielä hyväksytty EU:ssa)
IFRS 9, "Rahoitusinstrumentit"	konsernitilinpäätökseen. Tämän standardin tarkoituksena on korvata IAS 39. Tässä vaiheessa IFRS 9 sisältää rahoitusvarojen ja -velkojen arvostusperusteita ja suojauslaskentaa. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. Suojauslaskentaa koskeva uusi ohjeistus tuo suojauslaskennan ja riskienhallinnan lähemmäs toisiaan. Lisäksi vaatimukset tehokkuustestaukselle ovat aiempaa lievemmät. Suojauskohteena voi jatkossa olla esim. hyödykkeisiin liittyvät riskikomponentit, yhdistelmäpositiot, useasta erästä koostuvat ryhmät valuuttariskiltä suojauduttaessa ja osakesijoitukset. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.	määrittelemätön (ei vielä hyväksytty EU:ssa)
Muutos IAS 19:stä, Etuuspohjaiset järjestelyt: työntekijöiden maksusuoritukset	Muutos sallii sellaisten maksusuoritusten, jotka liittyvät työsuoritukseen ja joiden määrä ei vaihtele työntekijän työssäoloajan perusteella, vähentämisen ansaittujen etuuksien kustannusten määrästä sillä kaudella, jona työ suoritetaan. Standardin muutoksella ei tule olemaan vaikutusta	1.7.2014 (ei vielä hyväksytty EU:ssa)
Vuosittaiset parannukset 2010–2012	konsernitilinpäätökseen. Parannukset, jotka julkaistiin kierroksen 2010–2012 tuloksena, aiheuttavat muutoksia seuraaviin standardeihin: IFRS 2, 'Osakeperusteiset maksut' • IFRS 3, 'Liiketoimintojen yhdistäminen' • IFRS 8, 'Toimintasegmentit' • IFRS 13, 'Käyvän arvon määrittäminen' • IAS 16, 'Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet' ja • IAS 38, 'Aineettomat hyödykkeet' • IAS 24, 'Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä' Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.	1.7.2014 (ei vielä hyväksytty EU:ssa)

Aihe	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
Vuosittaiset parannukset 2011–2013	Parannukset, jotka julkaistiin kierroksen 2011–2013 tuloksena, aiheuttavat muutoksia seuraaviin standardeihin: • IFRS 3, 'Liiketoimintojen yhdistäminen' • IFRS 13, 'Käyvän arvon määrittäminen' • IAS 40, 'Sijoituskiinteistöt' Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.	1.7.2014 (ei vielä hyväksytty EU:ssa)

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Segmentti-informaatio

Segmentti-informaatio esitetään konsernin maantieteellisten toimintasegmenttien mukaisesti. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin ylin johto käyttää strategisessa päätöksenteossa.

Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiassa erilaisten juomien valmistuksesta ja tukkumyynnistä. Liikevaihtoon sisältyy vähäisessä määrin myös anniskeluravintoloille annettua juomalaitepalvelua.

Konsernin johto arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevoiton (EBIT) perusteella. Korkotuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin rahoitus hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta.

Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta. Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

Maantieteelliset toimintasegmentit

Konsernin toimintasegmentit muodostuvat konsernin maantieteellisistä toiminta-alueista, joita ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Valko-Venäjä.

Siirtohinnoittelu

Segmenttien välinen liiketoiminta hinnoitellaan markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Siirtohinnoittelumenetelmänä käytetään pääasiassa kustannusvoittolisämenetelmää, jossa tuotteen tai palvelun siirtohinta määritellään lisäämällä tuotannosta aiheutuviin kustannuksiin tarkoituksenmukainen voittolisä.

Maantieteellisten segmenttien myynnit vuonna 2013 ja 2012
-----------------------------------------------------------

					Valko
1000 litraa	Suomi	Viro	Latvia	Liettua		Venäjä Eliminointi	Konserni
Myynti vuonna 2013	159 909	129 314	79 724	69 554	156 523	-37 792	557 232
Myynti vuonna 2012	148 764	134 027	72 358	71 661	141 496	-41 553	526 753

Maantieteelliset segmentit 2013 varojen sijainnin mukaan

1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko	Venäjä Eliminointi	Konserni
TUOTOT
Ulkoinen myynti	123 191	75 512	27 872	32 371	68 310		327 256
Sisäinen myynti	417	5 749	9 699	1 768	9	-17 642	0
Liikevaihto yhteensä 123 608		81 261	37 571	34 139	68 319	-17 642	327 256
TULOS Segmentin liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Tuloverot	12 844	15 998	2 458	1 264	10 665	-8	43 221 3 105 -4 501 -11 -7 628
Tilikauden voitto							34 186

MUUT TIEDOT
Segmentin varat Kohdistamattomat yritystason varat	162 357	68 490	31 431	30 344	68 619	-66 442	294 799 914
Konsernin varat yhteensä							295 713
Segmentin velat Kohdistamattomat yritystason velat	39 083	11 313	6 006	3 769	8 031	-1 907	66 295 57 879
Konsernin velat yhteensä							124 174
Investoinnit Kohdistamattomat yritystason	19 803	2 281	2 140	2 785	8 682	0	35 691
investoinnit							0
Investoinnit yhteensä							35 691
Poistot	4 199	2 769	1 548	1 410	3 763	-62	13 627

Maantieteelliset segmentit 2012 varojen sijainnin mukaan

					Valko
1000 EUR	Suomi *)	Viro	Latvia	Liettua		Venäjä Eliminointi	Konserni
TUOTOT
Ulkoinen myynti	112 111	72 545	29 272	32 190	58 773		304 891
Sisäinen myynti	1 501	7 498	6 913	2 055	257	-18 224	0
Liikevaihto yhteensä 113 612		80 043	36 185	34 245	59 030	-18 224	304 891
TULOS
Segmentin liikevoitto	9 066	13 017	1 654	1 753	4 979	68	30 537
Rahoitustuotot							4 871
Rahoituskulut							-3 093
Tuloverot							-6 151
Tilikauden voitto							26 164
MUUT TIEDOT
Segmentin varat	145 107	68 000	31 149	26 605	64 744	-66 472	269 133
Kohdistamattomat yritystason varat							64
Konsernin varat yhteensä							269 197
Segmentin velat	35 660	10 560	4 723	3 253	6 394	198	60 788
Kohdistamattomat yritystason velat							60 997
Konsernin velat yhteensä							121 785
Investoinnit	14 942	2 538	1 102	1 133	10 117	0	29 832
Kohdistamattomat yritystason
investoinnit							0
Investoinnit yhteensä							29 832
Poistot	7 125	4 445	3 203	2 321	4 879	-151	21 822

Maantieteelliset segmentit 2013 asiakkaan sijainnin mukaan

1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko-	Muut/ Venäjä Eliminointi	Konserni
Ulkoinen myynti	107 527	74 276	27 515	31 509	59 325	27 104	327 256
Sisäinen myynti	552	2 418	4 674	8 909	1 089	-17 642	0
Liikevaihto yhteensä 108 079		76 694	32 189	40 418	60 414	9 462	327 256

Maantieteelliset segmentit 2012 asiakkaan sijainnin mukaan

1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko-	Muut/ Venäjä Eliminointi	Konserni
Ulkoinen myynti	107 345	71 640	29 153	32 139	53 169	11 445	304 891
Sisäinen myynti	1 197	5 878	4 247	6 658	244	-18 224	0
Liikevaihto yhteensä 108 542		77 518	33 400	38 797	53 413	-6 779	304 891

*) Edellisen vuoden luvut on muutettu vertailukelpoiseksi vuoden 2013 lukujen kanssa.

2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

1000 EUR	2013	2012
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	124	163
Yhteensä	124	163

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät muodostuvat emoyhtiö Olvi Oyj:n sekä AB Volfas Engelmanin käytöstä poistetuista laitteista.

3. Liiketoiminnan muut tuotot
1000 EUR	2013	2012
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	64	57
Vuokratuotot	124	129
Muut	795	834
Yhteensä	983	1 020

Muut liiketoiminnan tuotot sisältävät lähinnä saatuja projektiavustuksia ja tuotannon jätteiden myynnistä saatuja tuottoja.

4. Liiketoiminnan muut kulut
1000 EUR	2013	2012
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset	631	172
Vuokrakulut	3 616	3 113
Ulkopuoliset palvelut	48 450	43 057
Muut	23 686	27 890
Yhteensä	76 383	74 232

Muut liiketoiminnan kulut koostuvat pääasiassa energia- ja korjauskuluista sekä hallinnon, markkinoinnin ja kiinteistöjen hoitokuluista sekä muista sosiaalikuluista.

5. Poistot ja arvonalentumiset
1000 EUR	2013	2012
Poistot aineellisista hyödykkeistä:
Rakennukset	2 637	3 731
Koneet ja kalusto	7 412	14 619
Koneet ja kalusto, rahoitusleasing	745	969
Muut aineelliset hyödykkeet	1 995	1 735
Muut aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasing	199	230
Poistot aineellisista hyödykkeistä yhteensä	12 988	21 284
Poistot aineettomista hyödykkeistä:
Aineettomat oikeudet	221	145
Muut aineettomat hyödykkeet	418	393
Poistot aineettomista hyödykkeistä yhteensä	639	538
Yhteensä	13 627 **)	21 822

**) Vuoden 2013 tuloslaskelmaan on sovellettu uutta poistokäytäntöä.

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
1000 EUR	2013	2012
Palkat	33 388	31 723
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	2 927	2 760
Muut henkilösivukulut	5 419	3 858
Yhteensä	41 734	38 341
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2013	2012
Suomi	401	401
Viro	314	313
Latvia	215	217
Liettua	216	212
Valko-Venäjä	853	834
Yhteensä	1 999	1 977

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedoissa 30. Lähipiiritapahtumat.

7. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 345 tuhatta euroa vuonna 2013 (320 tuhatta euroa vuonna 2012), joka on 0,1 (0,1) liikevaihdosta laskettuna.

8. Rahoitustuotot
1000 EUR Osinkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista Korkotuotot pankkitalletuksista Hyperinflaatio-oikaisu: vaikutus yhtiön monetaariseen nettopositioon Muut korko- ja rahoitustuotot Yhteensä		2013 6 8 2 575 516 3 105	2012 5 79 4 384 403 4 871
9. Rahoituskulut 1000 EUR Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista Nettovoitot (-) / -tappiot (+) korkojohdannaisista Muut rahoituskulut Yhteensä		2013 48 829 387 3 237 4 501	2012 85 1 768 -234 1 474 3 093
10. Tuloverot
1000 EUR Liitetieto Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Laskennalliset verot, AB Volfas Engelman -yhtiön		2013 7 070	2 012 5 190
vero vanhoista tappioista Laskennalliset verot, OAO Lidskoe Pivo Laskennalliset verot, A/S Cēsu Alus -yhtiön vero	19 19	-1 -237	71 9
poistoerosta ja vanhoista tappioista Laskennalliset verot, johdannaisten käyvän arvon muutos Laskennalliset verot, poistoeron muutos Laskennalliset verot, vaihto- ja käyttöomaisuuden	19 19 19	349 10 454	568 57 265
sisäinen kate Laskennalliset verot, rahoitusleasing Laskennalliset verot, muut	19 19 19	-13 5 -9	-15 6 0
Yhteensä		7 628	6 151

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % (24,5 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1000 EUR	2013	2 012
Tulos ennen veroja	41 814	32 315
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	10 244	7 917
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus	-2 597	-1 719
Vähennyskelvottomien erien verovaikutus	55	53
Verot edelliseltä tilikaudelta	-74	-100
Verot tuloslaskelmassa	7 628	6 151

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Olvi Oyj:n hallussa oli 31.12.2013 yhteensä 1 124 omaa A-osaketta.

Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista on tarkempi selvitys liitetiedossa 21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot.

	2013	2012
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 EUR)	33 520	25 668
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000)	20 759	20 759
Omien osakkeiden vaikutus (1000)	-1	-1
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo osakekohtasaisen
tuloksen laskemiseksi (1000)	20 758	20 758
Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (EUR/osake)	1,61	1,24

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien kauden aikana ulkona olevien potentiaalisten optioiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakkeiden painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon myös optioiden vaihdolla saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä. Olvikonsernilla ei ole ollut optioita vuosien 2005-2013 aikana eikä muitakaan sellaisia järjestelmiä, joilla olisi ollut laimennusvaikutusta, joten laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/ osake on näiden vuosien aikana ollut yhtä suuri.

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

1000 EUR	Maa- ja vesialueet	Raken- nukset	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rahoitus- leasing	Muut aineelliset hyödyk- keet	Muut aineelliset hyödyk- keet, rahoitus- leasing	Ennakko- maksut ja keskener. hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013 Hyperinflaatio-oikaisu Lisäykset Siirto myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin	1 863 0 0	2 201 1 186	97 903 215 691 4 066 7 793	7 440 0 242	13 082 1 088 2 434	1 330 0 121	6 089 62 28 772	343 399 7 417 40 548
varoihin Vähennykset Siirrot erien välillä Kurssierot	0 0 0 -1	0 -523 173 -2 128	-3 153 -519 3 315 -3 941	0 0 -180 0	0 -578 583 -962	0 -17 -444 -9	0 -7 632 -3 547 -368	-3 153 -9 270 -102 -7 409
Hankintameno 31.12.2013	1 862		98 813 223 252	7 502	15 646	980	23 376	371 431
Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 1.1.2013 Hyperinflaatio-oikaisu Poistot Vähennykset Siirtojen kertyneet poistot Kurssierot	0 0 0 0 0 0	199 2 637 206 -199 -420	40 959 144 316 1 018 7 412 361 -2 038 -2 868	2 936 0 745 278 -180 0	7 542 431 1 995 -131 669 -848	898 0 199 -17 -444 -6	0 0 0 0 0 0	196 650 1 647 12 988 697 -2 192 -4 142
Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 31.12.2013	0		43 383 148 200	3 778	9 658	629	0	205 648
Kirjanpitoarvo 1.1.2013 Kirjanpitoarvo 31.12.2013	1 863 1 862	56 944 55 430	71 375 75 052	4 505 3 724	5 540 5 988	432 351	6 089 23 376	146 749 165 783

Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.

1000 EUR	Maa- ja vesialueet	Raken- nukset	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rahoitus- leasing	Muut aineelliset hyödyk- keet	Muut aineelliset hyödyk- keet, rahoitus- leasing	Ennakko- maksut ja keskener. hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012 Hyperinflaatio-oikaisu Lisäykset Siirto myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin	1 863 0 0	708 17 488	78 726 186 651 2 290 31 687	4 734 0 3 014	14 218 972 2 744	1 089 0 239	36 959 4 015 1 006	324 238 7 986 56 178
varoihin Vähennykset Siirrot erien välillä Kurssierot	0 0 0 0	0 0 1 111 -130	-411 -723 -3 440 -362	0 -308 0 0	0 -269 -4 367 -216	0 0 0 3	0 -33 454 -1 173 -1 264	-411 -34 754 -7 868 -1 970
Hankintameno 31.12.2012	1 863		97 903 215 691	7 440	13 082	1 330	6 089	343 399
Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 1.1.2012 Hyperinflaatio-oikaisu Poistot Vähennykset Siirtojen kertyneet poistot Kurssierot Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 31.12.2012	0 0 0 0 0 0 0	127 3 731 127 770 -23	36 226 133 443 789 14 619 918 -5 366 -88 40 959 144 316	2 247 0 969 -280 0 0 2 936	9 212 319 1 735 -226 -3 432 -67 7 542	666 0 230 0 0 2 898	0 0 0 0 0 0 0	181 795 1 235 21 284 540 -8 028 -176 196 650
Kirjanpitoarvo
1.1.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2012	1 863 1 863	42 499 56 944	53 207 71 375	2 487 4 505	5 005 5 540	422 432	36 959 6 089	142 443 146 749

Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.

13. Aineettomat hyödykkeet

1000 EUR	Liikearvot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013 Hyperinflaatio-oikaisu Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Kurssierot	22 707 173 0 0 0 -98	10 203 1 588 0 21 -41	10 735 0 649 0 0 0	43 645 174 1 237 0 21 -139
Hankintameno 31.12.2013	22 782	10 773	11 385	44 939
Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 1.1.2013 Hyperinflaatio-oikaisu Poistot Kurssierot	4 977 0 0 0	9 386 0 221 -2	9 433 0 418 0	23 796 0 639 -2
Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 31.12.2013	4 977	9 605	9 851	24 433
Kirjanpitoarvo 1.1.2013 Kirjanpitoarvo 31.12.2013	17 730 17 805	817 1 168	1 303 1 534	19 849 20 506

Aineettomat oikeudet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä.

Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa tietokoneohjelmia.

		Aineettomat	Muut aineettomat
1000 EUR	Liikearvot	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012 Hyperinflaatio-oikaisu Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä	21 738 968 0 0 0	9 657 2 476 0 68	9 640 0 1 095 0 0	41 036 969 1 571 0 68
Kurssierot Hankintameno 31.12.2012	1 22 707	0 10 203	0 10 735	1 43 645
Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 1.1.2012 Hyperinflaatio-oikaisu Poistot Kurssierot	4 977 0 0 0	9 240 0 145 1	9 040 0 393 0	23 257 0 538 1
Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 31.12.2012	4 977	9 386	9 433	23 796
Kirjanpitoarvo 1.1.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2012	16 761 17 730	417 817	600 1 303	17 778 19 849

Aineettomat oikeudet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä.

Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa tietokoneohjelmia.

14. Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvoista merkittävin on Viron segmentille kohdistuva liikearvo, jonka kirjanpitoarvo on 8 146 tuhatta euroa. Liettuan segmentille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo on 2 241 tuhatta euroa, Latvian segmentille on kohdistettu 287 tuhatta euroa ja Valko-Venäjän segmentille 7 131 tuhatta euroa.

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin maantieteellisten segmenttien taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavan 3 vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Myöhemmin, kuin 3 vuoden kuluttua toteutuvat rahavirta-arviot ekstrapoloidaan käyttämällä arvioituja kasvuvauhteja, jotka eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioituja pitkän aikavälin kasvuvauhteja. Käytetyt kasvuvauhdit segmenttikohtaisesti olivat seuraavat: Viro 2 % (2 %), Latvia 3,5 % (2 %), Liettua 4,5 % (3 %) ja Valko-Venäjä 8,5 % (8,5 %). Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on myös verrannut aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä.

Diskonttauskorkona on käytetty vieraan ja oman pääoman kustannusten painotettua keskiarvoa (WACC) ennen veroja: Virossa 10,80 (2012 11,60), Latviassa 11,50 (11,90), Liettuassa 12,02 (12,01) ja Valko-Venäjällä 16,82 (15,69) prosenttia.

Arvioitaessa segmenttien kerrytettävissä olevia rahamääriä, johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa segmenttien kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistestauksien herkkyysanalyysien perusteella ei tällä hetkellä ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Olvi Oyj:n hallitus seuraa aktiivisesti tytäryhtiömaiden taloudellisen tilanteen kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia.

15. Myytävissä olevat sijoitukset

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa konserniyhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita sekä asunto-osakeyhtiön osakkeita.

Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Jos käypää arvoa ei ole luotettavasti saatavissa, arvostus tehdään hankintamenoon.

1000 EUR	Liitetieto	2013	2012
Kirjanpitoarvo 1.1.		549	548
Lisäykset		0	1
Kirjanpitoarvo 31.12.	26	549	549
16. Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset
1000 EUR	Liitetieto	2013	2 012
Lainasaamiset	26	211	265
Muut pitkäaikaiset saamiset		138	143
Yhteensä		349	408

Muut pitkäaikaiset saamiset koostuvat pääosin pankkitakaustalletuksista.

	2 012
	28 141
2 140	2 119
9 947	9 577
1 985	746
41 178	40 583
	2013 27 106

Epäkuranttiusvähennyksiä vaihto-omaisuudesta vuonna 2013 on tehty 2 256 tuhatta euroa (754 tuhatta euroa vuonna 2012).

18. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1000 EUR	Liitetieto	2013	2012
Myyntisaamiset	26	51 717	49 058
Siirtosaamiset	26	4 358	3 378
Muut saamiset	26	1 630	909
Yhteensä		57 705	53 345

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrien, markkinoinnin ja myynnin, vakuutusten ja hallinnon kulujen jaksottamiseen sekä alennus- ja markkinarahapanostuksiin. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 552 tuhatta euroa (264 tuhatta euroa vuonna 2012). Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ikäjakauma
1000 EUR	2013	2012
Erääntymättömät	46 182	42 560
Erääntyneet
Alle 30 päivää	3 361	5 728
31-60 päivää	1 704	428
61-90 päivää	138	195
91-120 päivää	136	14
Yli 120 päivää	196	133
Yhteensä	51 717	49 058

Myyntisaamiset valuutoittain

	2013 1000 VAL	2013 1000 EUR	2012 1000 VAL	2012 1000 EUR
EUR	35 614	35 614	34 355	34 355
LVL	2 253	3 206	2 114	3 030
LTL	16 769	4 857	13 556	3 926
BYR	104 987 445	8 027	87 642 695	7 729
RUB	583	13	723	18

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2013 aikana:		Kirjattu	Kirjattu
Laskennalliset verosaamiset	31.12.2012	tulos- vaikuttei- sesti	omaan pää- omaan	Muuntoerot	31.12.2013
1000 EUR
Johdannaisten arvostaminen
käypään arvoon	57	-10			47
AB Volfas Engelman -yhtiön
vahvistetut tappiot	6	0		-8	-2
Vaihto- ja käyttöomaisuuden
sisäinen kate	20	13			33
Muista eliminoinneista johtuva
laskennallinen vero	0	9			9
Yhteensä	83	12	0	-8	87
Laskennalliset verosaamiset	31.12.2012	Kirjattu tulos- vaikuttei- sesti	Kirjattu omaan pää- omaan	Muuntoerot	31.12.2013
1000 EUR
Aineelliset käyttöomaisuus
hyödykkeet	2 252	454			2 706
OAO Lidskoe Pivo -yhtiön
laskennallinen vero	365	-237		-10	118
A/S Cēsu Alus -yhtiön vero
poistoerosta ja vanhoista tappioista	568	349			917
Rahoitusleasing	15	5			20
Yhteensä	3 200	571	0	-10	3 761

Konsernin käyttämättömät verotukselliset tappiot olivat tilikauden lopussa 4 500 tuhatta euroa (5 882 tuhatta euroa vuonna 2012). Latvian verotuksellisten tappioiden vanhentumisaika on 8 vuotta. Liettuassa ei ole tappioiden vanhentumisaikaa. Laskennallisista veroveloista 2 706 tuhatta euroa on aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden laskennallista veroa.

AS A. Le Coqin jakamattomista voittovaroista 79 028 tuhatta euroa vuonna 2013 ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä IAS 12, 39 mukaiset kriteerit täyttyvät.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2012 aikana:		Kirjattu	Kirjattu
Laskennalliset verosaamiset	31.12.2012	tulos- vaikuttei- sesti	omaan pää- omaan	Muuntoerot	31.12.2012
1000 EUR Johdannaisten arvostaminen
käypään arvoon AB Volfas Engelman -yhtiön	115	-57	0	0	57
vahvistetut tappiot	77	-71	0	0	6
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	5	15	0	0	20
Yhteensä	196	-113	0	0	83
Laskennalliset verosaamiset	31.12.2012	Kirjattu tulos- vaikuttei- sesti	Kirjattu omaan pää- omaan	Muuntoerot	31.12.2012
1000 EUR Aineelliset käyttöomaisuus
hyödykkeet OAO Lidskoe Pivo -yhtiön l	1 781	265	206	0	2 252
askennallinen vero A/S Cēsu Alus -yhtiön vero	307	9	0	49	365
poistoerosta ja vanhoista tappioista	0	568	0	0	568
Rahoitusleasing	9	6	0	0	15
Yhteensä	2 097	848	206	49	3 200

20. Rahavarat
1000 EUR	Liitetieto	2013	2012
Käteinen raha ja pankkitilit	26	7 507	5 698
Yhteensä		7 507	5 698

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista varoista.

21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Alla on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärissä ja vastaavat muutokset omassa pääomassa.

1000 EUR	K-osakkeiden A-osakkeiden lukumäärä (1000)	lukumäärä (1000)	Osake- pääoma	Muut rahastot	Omat osakkeet	Yhteensä
31.12.2012	3 732	17 025	20 759	1 092	-8	21 843
31.12.2013	3 732	17 025	20 759	1 092	-8	21 843

Osakkeiden enimmäismäärä on 6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta (6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta 2012). K-osakkeiden vähimmäismäärä on 1,5 miljoonaa kappaletta. Konsernin enimmäisosakepääoma on 60,0 miljoonaa euroa (60,0 miljoonaa euroa vuonna 2012) ja vähimmäispääoma 15,0 (15,0) miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto muodostuu osakeantien yhteydessä osakkeiden nimellisarvon ylittävästä merkintähinnasta.

Vararahasto

Vararahasto on muodostunut yhtiöjärjestykseen aiemmin sisältyneen velvoitteen vuoksi tehdyistä rahastosiirroista.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Omat osakkeet

Olvi Oyj:n hallussa oli 1.1.2013 yhteensä 1 124 kappaletta omia A-osakkeita.

Tammi-joulukuussa 2013 Olvi Oyj ei ole hankkinut lisää eikä luovuttanut pois omia A-osakkeitaan, joten yhtiön hallussa olevien omien A-osakkeiden määrä oli ennallaan 31.12.2013.

Yhtiön hallussa olevien A-osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 8,5 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 10.4.2013, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 500 000 A-osaketta.

Yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen päättämään enintään 1 000 000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500 000 yhtiön hallussa olevan oman A-osakkeen luovuttamisesta.

Tammi-joulukuussa 2013 Olvi Oyj:n hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen sille antamia valtuutuksia.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi vuodelta 2013 osinkoa sekä K- että A-sarjan osakkeelle 0,65 euroa/osake, yhteensä 13,5 miljoonaa euroa. Osinkoa vuodelta 2012 maksettiin 0,50 euroa/osake, yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 22.4.2013.

22. Osakeperusteiset maksut

Olvi-konsernilla ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia osakepohjaisia järjestelyitä tai maksuja.

23. Rahoitusvelat
		Tasearvot	Käyvät	arvot Tasearvot	Käyvät arvot
1000 EUR	Liitetieto	2013	2013	2012	2012
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	26	25 638	23 703	38 994	37 397
Rahoitusleasingvelat	26	2 829	2 829	3 464	3 464
Muut velat	26	16	16	16	16
Yhteensä		28 483	26 548	42 474	40 878
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	26	23 405	23 405	14 750	14 750
Rahoitusleasingvelat	26	943	943	1 246	1 246
Yhteensä		24 348	24 348	15 996	15 996

Konsernin rahoitusvelat 31.12.2013 syntyvät lainoista rahoituslaitoksilta sekä rahoitusleasingvelasta. Rahoitusleasingsopimukset ovat tyypillisesti 36 - 48 kk:n sopimuksia, joissa on kiinteä, sopimusajan kattava maksuerä.

Rahoituslaitoslainoista 25,1 miljoonaa euroa on kiinteäkorkoisia tai koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi muutettuja. Vaihtuvakorkoisia lainoja oli 23,9 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaisten lainojen käypä arvo on määritetty diskonttaamalla tulevat ennakoidut kassavirrat nykyhetkeen käyttäen korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöshetkellä. Tilinpäätöspäivän markkinakorot olivat 0,216 - 0,556 %, jonka päälle on diskonttauksessa lisätty yrityskohtainen marginaali.

Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen sekä rahoitusleasingvelkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Rahoitusvelkojen korkojen vaihteluvälit		2013	2012
Lainat rahoituslaitoksilta Koronvaihtosopimukset Rahoitusleasingvelat		0,61% - 3,55% 0,92% - 2,00% 1,84% - 6,45%	0,46% - 3,55% 0,61% - 2,00% 2,20% - 6,50%
Muut velat		0 %	0,15% - 0,27%
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat 1000 EUR	Liitetieto	2013	2012
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa		943 1 750	1 246 2 116
Yli viiden vuoden kuluessa		1 079	1 348
	26	3 772	4 710
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa		943 1 750	1 246 2 116
Yli viiden vuoden kuluessa		1 079	1 348
	26	3 772	4 710
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	26	3 772	4 710
Konsernin muut korolliset velat erääntyvät
seuraavasti: 1000 EUR		2013	2012
v. 2013			14 750
v. 2014 v. 2015		23 405 9 924	10 470 9 970
v. 2016		6 810	9 570
v. 2017		6 010	6 056
v. 2018 Myöhemmin		2 894 16	2 928 16
Yhteensä		49 059	53 760

24. Ostovelat ja muut velat
1000 EUR	Liitetieto	2013	2012
Lyhytaikaiset
Ostovelat	26	34 501	30 469
Siirtovelat	26	9 235	7 236
Muut velat	26	23 846	22 160
Yhteensä		67 582	59 865

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät jälkihyvitteisiin ja palkanmaksuvelvoitteisiin.

Ostovelkojen jakaantuminen valuutoittain
	2013	2013	2012	2012
1000 EUR	1000 VAL	1000 EUR	1000 VAL	1000 EUR
EUR	29 155	29 155	24 864	24 864
LVL	897	1 277	1 380	1 978
LTL	4 177	1 210	4 868	1 410
USD	34	24	12	9
CHF	9	7	114	94
BYR	36 694 720	2 805	23 970 295	2 114
GBR	19	23	0	0

25. Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkinariskille (joka sisältää valuuttariskin sekä rahavirran ja käyvän arvon korkoriskin), luottoriskille sekä maksuvalmiusriskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyhtiön johto yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa. Olvi-konsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta. Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen ja rahoituskulujen optimointi sekä tehokas riskienhallinta.

I Markkinariski

I 1. Valuuttariski

Olvi-konserni toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä. Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista eli ostojen ja myyntien rahavirroista sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista ja tytäryhtiöiden tase-erien muuntamisesta euroiksi.

Liiketoiminnan luonteen vuoksi tilauksen ja toimituksen välinen aika on lyhyt ja valuuttariski liiketoiminnassa jää sen vuoksi pieneksi. Lisäksi valuuttariskiä pienentää se, että suurin osa konsernin tuotteiden myynnistä ja raaka-aineostoista tapahtuu euroissa. Konsernin varsinaisesta liiketoiminnasta syntyi valuuttakurssitappioita 3 170 tuhatta euroa vuonna 2013 (1 421 tuhatta euroa vuonna 2012). Rahoitustuottoihin sisältyy valuuttakurssivoittoja 2 580 tuhatta euroa (4 556 tuhatta euroa vuonna 2012).

Konsernilla on ulkomaisia tytäryhtiösijoituksia Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Valko-Venäjälle. Viron valuutta on euro ja Liettuan LTL on sidottu kiinteästi euroon. Latvian ja Valko-Venäjän sijoitusten osalta konserni on altistunut riskille, joka syntyy, kun LVL- ja BYR-määräiset tytäryhtiösijoitukset muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan. Valko-Venäjän tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen osalta konserni altistuu taseen muuntoriskille. Translaatiopositio (BYR) oli 31.12.2013 37,3 miljoonaa euroa (29,1 miljoonaa euroa vuonna 2012). +/- 10 prosentin muutos valuuttakurssiin vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan noin +4,1/-3,4 miljoonaa euroa. Latvian, Liettuan ja Valko-Venäjän valuuttoihin liittyy devalvoitumisriski, joka toteutuessaan laskisi Olvi-konsernin euromääräistä liikevoittoa.

Olvi-konserni arvioi operatiiviseen toimintaan ja rahoitukseen liittyviä valuuttakurssiriskejä säännöllisesti. Valuuttasuojausta voidaan käyttää tilanteen niin edellyttäessä.

Valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat on esitetty liitetiedoissa 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset ja 24. Ostovelat ja muut velat.

I 2. Rahavirran ja käyvän arvon korkoriski

Konsernin korkoriski aiheutuu pitkäaikaisista veloista. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Konserni on hajauttanut lainanottonsa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Lisäksi konserni

käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskin vähentämiseksi korkomarkkinatilanteen niin edellyttäessä. Yleensä pitkäaikaiset lainat nostetaan vaihtuvakorkoisina ja muutetaan tarvittaessa koronvaihtosopimusten avulla kiinteäkorkoisiksi, jolloin saadaan alempi korko kuin nostamalla lainat suoraan kiinteäkorkoisina.

Tilinpäätöspäivänä kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisista lainoista oli 51,2 (60,9 vuonna 2012) prosenttia. Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kaikista korollisista lainoista oli 48,8 (39,1) prosenttia. Korollisten rahoituslaitoslainojen pääomilla painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 3,7 (4,4) vuotta.

Valuuttamääräisiin lainoihin valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseksi otetut kiinteät valuutanvaihtosopimukset on käsitelty alkuperäiseen hankinta-arvoon.

Rahoitusleasingsopimusten maksuvelvoitteiden määrä 31.12.2013 oli 3,8 miljoonaa euroa (vuonna 2012 4,7 miljoonaa euroa).

Konserni pyrkii pitämään rahoituskulut kohtuullisina ja hallitsemaan korkoriskiä käytettävissään olevilla keinoilla.

Konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat on esitetty liitetiedossa 23. Rahoitusvelat.

Korkoriskien herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan

Korkoriskianalyysia laadittaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

Herkkyysanalyysi edustaa kohtuullisen mahdollisena pidetyn muutoksen (= +/- 2 %) vaikutusta nettovoittoon ennen veroja. Korkotason muutoksen vaikutus on laskettu vuoden lopun korollisen vaihtuvakorkoisen lainan määrälle, ts. nettovelan on oletettu pysyvän vuoden lopun tasolla koko tilikauden ajan.

Vaihtuvakorkoinen nettovelka oli 31.12.2013 oli 23 930 tuhatta euroa (21 015). Korkotason kahden (2) prosentin muutos merkitsisi +/- 479 tuhannen euron muutosta rahoituskuluihin. Muutoksella ei ole oleellista merkitystä konsernin nettotulokseen ennen veroja eikä konsernin taseeseen.

II Luottoriski

Konsernin luottoriski liittyy tukkumyynti- ja HoReCa (hotelli, ravintola, catering) -asiakkaisiin, joilta on avoimia myyntisaatavia.

Konsernin asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset tarkistetaan säännöllisesti vuosittain ja aina uusien asiakkaiden sopimusten solmimisvaiheessa. Konserni luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joiden luottotiedot ovat moitteettomat. Lisäksi luottoriskejä pyritään hallitsemaan tehokkaalla saatavien perinnällä.

Myyntisaatavien määrää seurataan asiakkaittain säännöllisesti, ja tarvittaessa asiakkaan luottokelpoisuus määritellään uudelleen.

Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sen myyntisaamiset hajaantuvat laajan asiakaskunnan kesken eri maantieteellisille alueille. Kassanhallintaan liittyvät sijoitukset ovat likvideissä ja lähtökohtaisesti alhaisen riskin omaavissa rahamarkkinainstrumenteissa.

Suurin asiakas muodostaa 16,4 prosenttia (14,3 vuonna 2012) konsernin kokonaismyynnistä. Tilikauden 2013 aikana kirjattujen luottotappioiden määrä oli 552 (264) tuhatta euroa.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

III Maksuvalmiusriski

Olvi-konsernin emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt laativat kuukausittain rullaavasti kassaennusteet, joiden pohjalta konserni arvioi liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja operatiivisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksamiseksi.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan keskittämällä konsernin rahavarojen hoito emoyhtiölle. Konserni käyttää rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan shekkitililimiitin ja luottolimiittien avulla.

Konsernin käytettävissä oleva shekkitililimiitti on 5 miljoonaa euroa ja luottolimiitit 24 miljoonaa euroa. Osa limiiteistä on voimassa toistaiseksi ja osa uusitaan vuodeksi kerrallaan. Tilinpäätöspäivänä limiiteistä 10 miljoonaa euroa oli sidottua ja se uudistettiin 25.2.2014 seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. 14 miljoonaa euroa on sitomatonta limiittiä.

Emoyhtiö Olvi Oyj on vuonna 2002 laskenut liikkeelle 20 miljoonan euron yritystodistusohjelman, jolla lyhytaikainen tarve maksuvalmiuden varmistamiseksi voidaan turvata nopeasti ja kustannustehokkaasti. Olvi Oyj:llä oli tilinpäätösvaiheessa yritystodistusohjelmalla nostettua lyhytaikaista lainaa 9,5 miljoonaa euroa.

Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden varmistamiseksi käyttöpääomaa seurataan säännöllisesti ja käyttöpääomaan sitoutuneen rahan määrää pyritään vähentämään. Saamisten ja varastojen kiertonopeuksien seuraaminen sekä luotonvalvonnan tehokkuus ovat avainasioita.

Konsernilla oli 31.12.2013 rahavaroja 7 507 tuhatta euroa (vuonna 2012 5 698 tuhatta euroa). Konsernin maksuvalmius tilinpäätösajankohtana oli hyvä. Current ratio 31.12.2013 oli 1,2 (1,3 vuonna 2012).

Liitetiedossa 23. Rahoitusvelat on esitetty rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat.

IV Pääomariskin hallinta

Olvi-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon eri sidosryhmien konserniin kohdistamat odotukset. Pääoman hallinnan perusperiaatteena on säilyttää Olvi-konsernin vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että konsernin rahoitustarpeet voidaan tyydyttää kustannustehokkaasti kriittisissäkin rahoitusmarkkinatilanteissa.

Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten hallitsemiseksi ja alentamiseksi.

Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita, ostaa omia osakkeita ja mitätöidä ne tai myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.

Pääomaa seurataan omavaraisuusasteen ja velkaantumisasteen (gearing) avulla. Olvi-konsernin omavaraisuusaste vuonna 2013 oli 58,0 (54,8) prosenttia ja velkaantumisaste 26,4 (35,8) prosenttia.

26. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Olvi-konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden kirjanpitoarvoista. Koronvaihtosopimusten nimellisarvot olivat vuonna 2013 24,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 31,3 miljoonaa euroa.

Rahoitusvarat

Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintahintaan, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Rahoitusvelat

Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien kassavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Rahalaitoslainojen, rahoitusleasingvelkojen, ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea niiden tasearvoista.

27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
1000 EUR	2013	2012
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot	13 627	21 822
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	2 984	1 268
Rahoitustuotot	-3 105	-4 871
Hyperinflaatio-oikaisu	-2 949	1 568
Rahoituskulut	4 501	3 093
Tuloverot	7 628	6 151
Muut oikaisut	1 528	723
Yhteensä	24 214	29 754

28. Muut vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
1000 EUR	2013	2012
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa	1 238	1 240
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	637	580
Yli viiden vuoden kuluttua	6	7
Yhteensä	1 881	1 827

Konserni on vuokrannut toimitiloja ja varastoterminaalitiloja eri puolilta Suomea sekä tuotantokoneita ja -laitteita.

Konserni vuokralle antajana

1000 EUR	2013	2012
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa	1 005	1 031
Yhteensä	1 005	1 031

Konserni vuokraa asiakkailleen juomien jakelu- ja kylmälaitteita. Saatujen vuokratuottojen määrä ei ole merkittävä koko konsernin liiketoiminnalle.

29. Vakuudet ja vastuusitoumukset
1000 EUR	2013	2012
Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta puolesta	2 715	7 415
Päällystevastuut Muut vastuut	2 781 2 000	2 265 2 000

Päällystevastuu on Olvi Oyj:n osuus kierrätettävien juomapakkausten koko kannasta Ekopulloyhdistys ry:n määrittelemien osuuksien mukaan, vähennettynä Olvi Oyj:n varastossa olevilla päällysteillä 31.12.2013. Ekopulloyhdistys ry hallinnoi uudelleentäytettävien juomapakkausten kantaa. Jokainen järjestelmään kuuluva jäsen ylläpitää Ekopulloyhdistys ry:lle ilmoittamansa tarpeen edellyttämää päällystekantaa kunkin käyttämänsä päällystetyypin osalta.

30. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

	Omistus- osuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
Emoyhtiö Olvi Oyj, Iisalmi, Suomi
AS A. Le Coq, Tartto, Viro	100,00	100,00
AS Karme, Karksi vald, Viro	49,00	49,00
Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro	20,00	20,00
A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia	99,76	99,76
AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua	99,58	99,58
OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä	91,58	91,58

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat

Osakkuusyritysten kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat:

1000 EUR 2013 2012
Myynnit 408 445
Ostot 558 300
Saamiset 368 297
Velat 257 526

Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa 32. Osuudet osakkuusyrityksissä.

Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja palkkiot 1000 EUR	2013	2012
Toimitusjohtaja Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Eläkesitoumukset, lakisääteinen eläketurva	340 57	351 59
Yhteensä	397	410
Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä suoritetut korvaukset Heikki Hortling Esa Lager Heikki Sinnemaa Jaakko Autere Tarja Pääkkönen Yhteensä Johdolle ei ole myönnetty lainoja.	85 37 31 31 31 215	84 35 30 30 30 209
31. Tilintarkastuksesta aiheutuneet kulut
1000 EUR Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot Muut palvelut Yhteensä	2013 133 93 226	2012 91 116 207
32. Osuudet osakkuusyrityksissä
Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/ tappio:

Omistus-1000 EUR osuus (%) 2013 2012 AS Karme, Karksi vald, Viro 49,00 Lyhytaikaiset varat 446 474 Pitkäaikaiset varat 779 801 Lyhytaikaiset velat 491 458 Pitkäaikaiset velat 8 74 Liikevaihto 1 733 1 612 Voitto/tappio -8 -28 Muut laajan tuloksen erät 0 0 Laaja tulos 0 0 Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro 20,00 Lyhytaikaiset varat 104 138 Pitkäaikaiset varat 442 488 Lyhytaikaiset velat 184 333 Pitkäaikaiset velat 196 169 Liikevaihto 69 57 Voitto/tappio 42 0 Muut laajan tuloksen erät 0 0 Laaja tulos 0 0

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2011-2013

TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS

	2013	2012	2011
1000 EUR	IFRS	IFRS	IFRS
Liikevaihto	327 256	304 891 *)	279 051 *)
Muutos, %	7,3	9,3	7,1
Liikevoitto	43 221	30 537	26 683
% liikevaihdosta	13,2	10,0	9,6
Rahoitustuotot ja -kulut	-1 396	1 778	-8 244
Voitto ennen veroja	41 814	32 315	18 439
% liikevaihdosta	12,8	10,6	6,6
Tilikauden voitto	34 186	26 164	12 954
% liikevaihdosta	10,4	8,6	4,6
Taseen loppusumma	295 713	269 197	253 591
Tulorahoitus-%	14,6	15,7	11,3
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	21,5	18,0	19,3
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	21,4	19,0	10,1
Omavaraisuusaste, %	58,0	54,8	50,6
Maksuvalmius (current ratio)	1,2	1,3	1,0
Velkaantumisaste (gearing), %	26,4	35,8	43,2
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	35 691	29 832	43 230
% liikevaihdosta	10,9	9,8	15,5
Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	35 484	29 351	42 868
% liikevaihdosta	10,8	9,6	15,4
Henkilöstö keskimäärin:
Olvi Oyj	401	401	383
Viron, Latvian, Liettuan
ja Valko-Venäjän henkilöstö	1 598	1 576	1 649
Henkilöstö yhteensä	1 999	1 977	2 032
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
	2013 IFRS	2012 IFRS	2011 IFRS
Tulos/osake (EPS), euroa	1,61	1,24	0,65
Optiolainan laimennusvaikutuksella
oikaistu tulos/osake, euroa	1,61	1,24	0,65
Oma pääoma/osake, euroa	8,14	7,01	6,11
**) Osinko/tulos, %	40,25	40,44	76,82
Hinta/voitto-suhde (P/E)	17,7	15,9	22,7

*) Edellisten vuosien liikevaihdot on muutettu kotimaan osalta vertailukelpoiseksi vuoden 2013 lukujen kanssa.

**) Vuoden 2013 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

OLVI OYJ EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS)

	Liitetieto	1.1. - 31.12.2013 1000 EUR	%	1.1. - 31.12.2012 1000 EUR	%
LIIKEVAIHTO	1	123 608	100,0	113 612	100,0
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+)/vähennys(-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot	2	812 96 491	0,7 0,1 0,4	802 111 460	0,7 0,1 0,4
Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut	3 4 8 9	53 681 20 602 3 803 34 115	43,4 16,7 3,1 27,6	47 899 19 187 6 557 32 338	42,2 16,9 5,8 28,5
LIIKEVOITTO		12 805	10,4	9 004	7,9
Rahoitustuotot ja -kulut	10	9 131	7,4	6 380	5,6
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		21 936	17,7	15 384	13,5
Tilinpäätössiirrot Tuloverot	11 12	-4 302 -1 811	-3,5 -1,5	-1 085 -1 700	-1,0 -1,5
TILIKAUDEN VOITTO		15 823	12,8	12 599	11,1

OLVI OYJ EMOYHTIÖN TASE (FAS)

	Liitetieto	1.1. - 31.12.2013 1000 EUR	%	1.1. - 31.12.2012 1000 EUR	%
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet	13	1 797		1 452
Aineelliset hyödykkeet	13	54 060		38 629
Osuudet saman konsernin yrityksissä	14	58 428		58 411
Muut sijoitukset	14	540		540
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		114 825	57,5	99 031	53,5
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	16	13 472		13 999
Pitkäaikaiset saamiset	17	39 334		43 679
Lyhytaikaiset saamiset	17	29 756		28 069
Rahat ja pankkisaamiset		2 248		422
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		84 810	42,5	86 170	46,5
VASTAAVAA YHTEENSÄ		199 634	100,0	185 201	100,0
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma		20 759		20 759
Ylikurssirahasto		857		857
Vararahasto		127		127
Edellisten tilikausien voitto		34 742		32 522
Tilikauden voitto		15 823		12 599
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	18	72 307	36,2	66 863	36,1
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	19	13 340	6,7	9 039	4,9
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma		51 090		58 506
Lyhytaikainen vieras pääoma		62 897		50 793
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	20	113 987	57,1	109 299	59,0
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		199 634	100,0	185 201	100,0

OLVI OYJ EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

Liitetieto	2013 1000 EUR	2012 1000 EUR
Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset 8 Rahoitustuotot ja -kulut 10	21 936 3 803 -9 131	15 384 6 557 -6 380
Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-30 16 578	18 15 580
Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Maksetut korot Saadut korot Saadut osingot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	-1 630 527 2 299 -1 296 69 10 098 -1 956 24 690 -18 525 131	4 573 -2 720 -991 -1 505 66 7 031 -2 667 19 368 -12 557 77
Investoinnit muihin sijoituksiin Investointien rahavirta (B)	-18 -18 411	-35 -12 514
Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Lyhytaik. korollisten liikesaamisten lis. (-) / väh. (+) Maksetut osingot 18 Pitkäaikaisten lainasaamisten lis. (-) / väh. (+) Rahoituksen rahavirta (C)	11 071 -10 242 1 -10 361 5 077 -4 453	39 422 -33 142 0 -10 360 -3 372 -7 453
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)	1 826	-599
Rahavarat 1.1. Rahavarat 31.12. Rahavarojen muutos	422 2 248 1 826	1 022 422 -599

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Olvi Oyj:n tilikausi on 1.1. – 31.12. Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat:

Tavaramerkit ja kehittämismenot	10 vuotta
Muu aineeton käyttöomaisuus	5 vuotta
Rakennukset	30 vuotta
Väestönsuoja	30 vuotta
Tehdaskoneet ja laitteet	15 vuotta
Tankit ja säiliöt	20 vuotta
Jätevesiallas, pressuhalli	10 vuotta
Muu käyttöomaisuus	5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi.

Henkilöstön eläketurva

Henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TyEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaissopimukset

Emoyhtiön johdannaissopimukset ovat koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai –saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väli-aikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkenä olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Omat osakkeet

Hankitut omat osakkeet kirjataan edellisten tilikausien kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot (1000 eur)

1. Liikevaihto markkina-alueittain	2013	2012
Suomi Venäjä Viro Muu vienti Yhteensä *) Edellisen vuoden luvut on muutettu vertailukelpoiseksi vuoden 2013 lukujen kanssa.	107 182 864 3 740 1 826 113 612 *)
2. Liiketoiminnan muut tuotot	2013	2012
Käyttöomaisuuden myyntivoitot Muut Yhteensä	100 391 491	63 397 460
3. Materiaalit ja palvelut	2013	2012
Aineet ja tarvikkeet (tavarat): Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Ulkopuolisilta ostetut palvelut Yhteensä	49 998 1 339 2 344 53 681	46 942 -1 918 2 875 47 899
4. Henkilöstökulut	2013	2012
Palkat ja palkkiot Henkilöstörahaston voittopalkkio Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä	16 555 80 2 927 1 040 20 602	15 526 0 2 708 954 19 187
5. Johdon palkat ja palkkiot	2013	2012
Toimitusjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Muut hallituksen jäsenet Yhteensä	340 85 130 555	351 84 125 560
6. Emoyhtiön henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2013	2012
Kokopäiväiset toimihenkilöt työntekijät Osa-aikaiset toimihenkilöt työntekijät Yhteensä	131 189 0 81 401	129 191 0 81 401
7. Tilintarkastajien palkkiot	2013	2012
Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot Muut palvelut Yhteensä	68 49 118	54 35 89
8. Poistot ja arvonalentumiset	2013	2012
Suunnitelman mukaiset poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Yhteensä **) Vuoden 2013 tuloslaskelmaan on sovellettu uutta poistokäytäntöä.	3 803 3 803 **)	6 557 6 557
9. Liiketoiminnan muut kulut	2013	2012
Myyntirahdit Markkinoinnin ja myynnin kulut Muut liiketoiminnan kulut Yhteensä	13 531 6 325 14 259 34 115	13 762 4 879 13 697 32 338 *)

*) Edellisen vuoden luvut on muutettu vertailukelpoiseksi vuoden 2013 lukujen kanssa.

10. Rahoitustuotot ja -kulut	2013	2012
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	10 195	7 168
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	6	5
Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Yhteensä	518 67 585	529 234 763
Osinkotuotot sekä muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	10 787	7 936
Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Yhteensä	409 1 246 1 656	384 1 172 1 556
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	9 131	6 380
11. Tilinpäätössiirrot	2013	2012
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus Yhteensä	4 302 4 302	1 085 1 085
12. Tuloverot	2013	2012
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Edellisten tilikausien verot Laskennallisen veron muutos	1 875 -74 10	1 742 -100 57
Yhteensä	1 811	1 700

13. Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

	Perustamis- menot	Aineettomat oikeudet	Kehittämis- menot	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	6	8 774	1	9 943	18 725
Lisäykset	0	0	152	680	832
Vähennykset	0	0	0	-19	-19
Hankintameno 31.12.2013	6	8 774	153	10 604	19 538
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2013	6	8 774	1	8 491	17 273
Poistot	0	0	23	445	468
Kertyneet poistot 31.12.2013	6	8 774	24	8 936	17 741
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	0	0	0	1 452	1 452
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	0	0	129	1 668	1 797

Aineelliset hyödykkeet

	Maa- ja vesialueet	Raken- nukset	Koneet ja kalusto	Muut aineel- liset hyödykkeet	Ennakko- maksut ja kesken- eräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	1 088	28 764	102 976	59	1 597	134 482
Lisäykset	0	345	5 595	1	14 477	20 419
Vähennykset	0	0	-187	0	-1 465	-1 653
Hankintameno 31.12.2013	1 088	29 109	108 384	60	14 609	153 248
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2013	0	20 034	75 819	0	0	95 854
Poistot	0	429	2 906	0	0	3 335
Kertyneet poistot 31.12.2013	0	20 464	78 725	0	0	99 189
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	1 088	8 729	27 156	59	1 597	38 629
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	1 088	8 645	29 658	60	14 609	54 060
Tuotantotoimintaan liittyvien konei-				31.12.2013		31.12.2012

den ja laitteiden tasearvo 31.12. 27 260 25 229

14. Sijoitukset

	Osuudet konserni- yrityksissä	Muut osuudet	Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	58 411	540	58 951
Lisäykset	18	0	18
Vähennykset	0	0	0
Hankintameno 31.12.2013	58 428	540	58 968
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	58 428	540	58 968

15. Konserniyritykset

	Konsernin omistusosuus -%	Emoyhtiön omistusosuus -%
AS A. Le Coq, Tartto, Viro AS Karme, Karksi vald, Viro Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro A/S Cēsu Alus, Cesis, Latvia AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä	100,00 49,00 20,00 99,76 99,58 91,58	100,00 0,00 0,00 99,76 99,58 91,58
16. Vaihto-omaisuus	2013	2012
Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet / tavarat Yhteensä	9 041 885 3 546 13 472	10 380 808 2 810 13 999
17. Saamiset	2013	2012
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Vakuudeksi annetut talletukset Siirtosaamiset	39 196 119 20	43 536 123 20
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	39 334	43 679
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	466 112 578	608 343 951
Saamiset muilta kuin konserniyrityksiltä Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Laskennalliset verosaamiset Saamiset muilta kuin konserniyrityksiltä	25 872 4 3 256 47 29 178	25 060 4 1 996 57 27 118
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	29 756	28 069
Saamiset yhteensä	69 090	71 748
Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verosaamiset 1.1. Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon,	57	115
laskennallisen veron muutos Laskennalliset verosaamiset 31.12.	-10 47	-57 57

18. Oma pääoma	2013	2012
Osakepääoma 1.1. Osakepääoman korotus	20 759 0	20 759 0
Osakepääoma 31.12.	20 759	20 759
Ylikurssirahasto 1.1. Rahastoanti	857 0	857 0
Ylikurssirahasto 31.12.	857	857
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	127	127
Edellisten tilikausien voitto 1.1. Osingonjako	45 120 -10 379	42 901 -10 379
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	34 742	32 522
Tilikauden voitto	15 823	12 599
Oma pääoma yhteensä	72 307	66 863

Olvi Oyj:n osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:

	2013 kpl	2013 euroa	2013 ääniä	2012 kpl	2012 euroa	2012 ääniä
K-sarja (20 ääntä/osake),
rekisteröity	3 732 256	3 732 256	74 645 120	3 732 256	3 732 256	74 645 120
K-osakkeet yhteensä	3 732 256	3 732 256	74 645 120	3 732 256	3 732 256	74 645 120
A-sarja (1 ääni/osake),
rekisteröity	17 026 552	17 026 552	17 026 552	17 026 552	17 026 552	17 026 552
A-osakkeet yhteensä	17 026 552	17 026 552	17 026 552	17 026 552	17 026 552	17 026 552
Yhteensä 31.12.	20 758 808	20 758 808	91 671 672	20 758 808	20 758 808	91 671 672
Ääniä / A-sarjan osake					1

Ääniä / K-sarjan osake 20

Rekisteröity osakepääoma 31.12.2013 oli yhteensä 20 759 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 0,50 euroa/osake vuodelta 2012 (0,50 euroa/osake vuodelta 2011), yhteensä 10,4 (10,4) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin 22.4.2013. Sekä K- että A-sarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

Omat osakkeet

Olvi Oyj:n hallussa oli 1.1.2013 yhteensä 1 124 kappaletta omia A-osakkeita.

Tammi-joulukuussa 2013 Olvi Oyj ei ole hankkinut lisää eikä luovuttanut pois omia A-osakkeitaan, joten yhtiön hallussa olevien omien A-osakkeiden määrä oli ennallaan 31.12.2013. Yhtiön hallussa olevien A-osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 8,5 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 10.4.2013, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 500 000 A-osaketta.

Yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen päättämään enintään 1 000 000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500 000 yhtiön hallussa olevan oman A-osakkeen luovuttamisesta.

Tammi-joulukuussa 2013 Olvi Oyj:n hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen sille antamia valtuutuksia.

19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.

20. Vieras pääoma	2013	2012
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat	25 625 29	38 980 29
Yhteensä	25 654	39 009
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Muut velat Yhteensä	25 436 25 436	19 496 19 496
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	51 090	58 506
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	23 405	14 750
Ostovelat	18 554	17 240
Siirtovelat	5 354	3 923
Muut velat	15 431	14 686
Yhteensä	62 744	50 599
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat Yhteensä	153 153	194 194
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	62 897	50 793
Vieras pääoma yhteensä	113 987	109 299
Siirtovelat
Henkilöstökuluvaraukset	3 973	3 037
Lainojen korkovaraus	276	291
Muut siirtovelat	1 105	596
Siirtovelat yhteensä	5 354	3 923
Korottomien velkojen määrä 31.12.	39 492	36 043
Velat, jotka erääntyvät
myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua:
Lainat rahoituslaitoksilta ja muut lainat	29	2 243
21. Osakeperusteiset maksut

Olvi-konsernilla ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia osakepohjaisia järjestelyitä tai maksuja.

22. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut	2013	2012
Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta puolesta Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin	1 336	1 336
Muut taseen ulkopuoliset vastuut Päällystevastuut Vuokravastuut liikehuoneistoista ja tonteista Muut vastuut	2 781 396 5 806	2 265 392 6 003
Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut yhteensä	10 319	9 996

23. Leasingvastuut			2013	2012
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät Myöhemmin erääntyvät Yhteensä			422 248 670	713 517 1 230
24. Johdannaissopimukset
	Nimellisarvo	2013 Käypä arvo	Nimellisarvo	2012 Käypä arvo
Johdannaiset	24 100	-235	31 329	-234

Johdannaissopimusten merkitys liiketoiminnalle on vähäinen. Johdannaissopimukset ovat lainojen koronvaihtosopimuksia ja ne päättyvät vuosina 2014, 2017 ja 2018.

OLVI OYJ

Osakkeet ja osakepääoma 31.12.2013

	Osakkeita	%	Ääniä	%
K-sarjan osakkeet, rekisteröity	3 732 256	18,0	74 645 120	81,4
A-sarja osakkeet, rekisteröity	17 026 552	82,0	17 026 552	18,6
Yhteensä	20 758 808	100,0	91 671 672	100,0

Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 0,50 euroa/osake vuodelta 2012 (0,50 euroa/osake vuodelta 2011), yhteensä 10,4 (10,4) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin 22.4.2013.

Ääniä / A-sarjan osake 1 Ääniä / K-sarjan osake 20

Sekä K- että A-sarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA JA TIEDOT OSAKKEENOMISTAJISTA

Suurimmat omistajat 31.12.2013
	K-sarja	A-sarja	Yhteensä	%	Äänimäärä	%
1. Olvi-säätiö	2 363 904	890 613	3 254 517	15,68	48 168 693	52,54
2. Hortling Heikki Wilhelm *)	903 488	144 194	1 047 682	5,05	18 213 954	19,87
3. Hortling Kalle Einari
kuolinpesä	187 104	25 248	212 352	1,02	3 767 328	4,11
4. Hortling Timo Einari	165 824	34 608	200 432	0,97	3 351 088	3,66
5. Hortling-Rinne Marit	102 288	2 100	104 388	0,50	2 047 860	2,23
6. Pohjola Pankki Oyj,
hall.rek.		1 902 700	1 902 700	9,17	1 902 700	2,08
7. Nordea Pankki
Suomi Oyj, hall.rek.		1 400 693	1 400 693	6,75	1 400 693	1,53
8. Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen		649 518	649 518	3,13	649 518	0,71
9. Skandinaviska
Enskilda Banken Ab (publ)
Helsingin sivukonttori, hall.rek.		542 249	542 249	2,61	542 249	0,59
10. Oy Autocarrera Ab		460 000	460 000	2,22	460 000	0,50
11. Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Varma		412 899	412 899	1,99	412 899	0,45
12. Fondita Nordic Micro Cap
Sijoitusrahasto		371 000	371 000	1,79	371 000	0,40
13. Laakkonen Hannu Markus		216 072	216 072	1,04	216 072	0,24
14. Sijoitusrahasto Aktia Capital		196 000	196 000	0,94	196 000	0,21
15. Lahti Ari		180 000	180 000	0,87	180 000	0,20
16. Evli Suomi Select Sijoitusrahasto		176 927	176 927	0,85	176 927	0,19
17. Pensionsförsäkringsaktiebolaget
Veritas		148 309	148 309	0,71	148 309	0,16
18. Odin Finland		142 796	142 796	0,69	142 796	0,16
19. Kamprad Ingvar		135 000	135 000	0,65	135 000	0,15
20. Sijoitusrahasto Evli Suomi
Pienyhtiöt		117 444	117 444	0,57	117 444	0,13
Muut	9 648	8 878 182	8 887 830	42,80	9 071 142	9,89
Yhteensä	3 732 256	17 026 552	20 758 808	100,00	91 671 672 100,00

*) Osakkeenomistus sisältää omissa ja määräysvallassa olevien nimissä olevat osakkeet.

Olvi Oyj:llä oli arvo-osuusjärjestelmässä 31.12.2013 9 522 (9 091) osakkeenomistajaa, joista 8 (8) hallintarekisteröityjä.

Sisäpiiri

Olvi Oyj on ottanut Nasdaq OMX Helsingin Pörssin laatiman ja suositteleman sisäpiiriohjeen käyttöön 1.9.2005.

Yhtiön johdon omistus

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2013 yhteensä 903 488 K-osaketta ja 155 994 A-osaketta, jotka edustavat 5,1 prosenttia kaikista osakkeista ja 19,9 prosenttia äänimäärästä.

Yhtiön johdolla ei ole optioita.

Omistusmääräjakauma 31.12.2013

Arvo-osuuksien lukumäärä	Omistajien lukumäärä	% omistajista	Arvo-osuus- määrä	% arvo- osuuksista	Ääni- määrä	% äänistä
1 - 1000	8 131	85,39	2 085 128	10,04	2 094 856	2,29
1 001 - 10 000	1 261	13,25	3 334 095	16,06	3 471 807	3,79
10 001 - 500 000	124	1,30	6 549 700	31,55	15 234 676	16,62
500 001 - 999 999 999 999	6	0,06	8 750 861	42,16	70 792 093	77,22
Odotusluettelolla			2 064	0,01	41 280	0,04
Yhteistilillä			36 960	0,18	36 960	0,04
Yhteensä	9 522	100,00	20 758 808	100,00	91 671 672	100,00

Sektorijakauma 31.12.2013

	Omistajien lukumäärä	% omis- tajista	Arvo- osuus- määrä	% arvo- osuuk- sista	Hallinta- rekisteröity arvo-osuus- määrä	% arvo- osuuk- sista	Ääni- määrä	% äänistä
Yritykset	401	4,21	4 850 415	23,37			49 764 591	54,29
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	37	0,39	1 510 965	7,28	3 896 918	18,77	5 407 883	5,90
Julkisyhteisöt	7	0,07	1 290 188	6,22			1 290 188	1,41
Voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt	110	1,16	563 762	2,72			563 762	0,61
Kotitaloudet	8 929	93,77	8 086 275	38,95			32 102 275	35,02
Ulkomaat	38	0,40	505 069	2,43	16 192	0,08	2 464 733	2,69
Odotusluettelolla			2 064	0,01			41 280	0,04
Yhteistilillä			36 960	0,18			36 960	0,04
Yhteensä	9 522	100,00	16 845 698	81,15	3 913 110	18,85	91 671 672	100,00

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistukset 31.12.2013

	Omistajien lukumäärä	% omistajista	Arvo-osuus- määrä	% arvo- osuuksista	Ääni- määrä	% äänistä
Ulkomaiset yhteensä	35	0,37	505 069		2,43 2 448 541	2,67
Hallintarekisteröidyt (ulkom.)
yhteensä	3	0,03	16 192	0,08	16 192	0,02
Hallintarekisteröidyt (kotim.)
yhteensä	5	0,05	3 896 918		18,77 3 896 918	4,25
Yhteensä	43	0,45	4 418 179		21,28 6 361 651	6,94

OLVI A-OSAKKEEN KURSSIKEHITYS VUOSINA 2013 JA 2012

OLVI OYJ

Emoyhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2011-2013

TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS	2013	2012	2011
1000 EUR
Liikevaihto	123 608	113 612 *)	113 664 *)
Muutos, %	8,8	0,0	9,2
Liikevoitto	12 805	9 004	13 160
% liikevaihdosta	10,4	7,9	11,6
Rahoitustuotot ja -kulut	9 131	6 380	3 138
Tulos ennen satunnaisia eriä	21 936	15 384	16 298
% liikevaihdosta	17,7	13,5	14,3
Tulos ennen varauksia ja veroja	21 936	15 384	16 298
% liikevaihdosta	17,7	13,5	14,3
Tilikauden voitto	15 823	12 599	13 103
% liikevaihdosta	12,8	11,1	11,5
Taseen loppusumma	199 634	185 201	177 210
Tulorahoitus-%	19,4	17,8	16,5
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	15,3	11,7	14,4
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	25,7	19,0	19,2
Omavaraisuusaste, %	41,6	39,8	39,9
Maksuvalmius (current ratio)	0,7	0,8	0,6
Velkaantumisaste (gearing), %	87,1	98,8	92,8
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	19 803	12 246	11 562
% liikevaihdosta	16,0	10,8	10,2
Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	19 773	12 089	11 243
% liikevaihdosta	16,0	10,6	9,9
Henkilöstö keskimäärin	401	401	383
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT	2013	2012	2011
Tulos/osake (Tulos/osake (EPS), euroa	0,97	0,66	0,64
Oma pääoma/osake, euroa	4,00	3,55	3,40
**) Nimellisosinko/osake, euroa	0,65	0,50	0,50
**) Efektiivinen osinkotuotto, %	2,27	2,54	3,39
**) Osinko/tulos, %	67,0	75,8	78,2
Hinta/voitto-suhde (P/E)	29,5	29,8	23,1
A-osakkeen kurssi
- kauden lopussa, euroa	28,60	19,65	14,75
- ylin kurssi, euroa	28,75	20,43	19,86
- alin kurssi, euroa	19,70	14,75	13,49
- keskikurssi, euroa	24,26	18,26	16,68
A-osakkeiden vaihto, kpl	2 601 699	1 793 149	3 208 911
A-osakekannasta, %	15,3	10,5	18,8
A-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR	487,0	334,6	251,1
K-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR	106,7	73,3	55,1
Yhtiön markkina-arvo yhteensä, MEUR	593,7	407,9	306,2
Osakkeiden lukumäärä
- osakeantioikaistu keskimääräinen
lukumäärä tilikauden aikana ***)	20 757 684	20 757 684	20 751 392
- optiolainan laimennusvaikutuksella
oikaistu keskimääräinen lukumäärä ***)	20 757 684	20 757 684	20 751 392
- osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa ***)	20 757 684	20 757 684	20 757 684

*) Edellisten vuosien liikevaihdot on muutettu vertailukelpoiseksi vuoden 2013 lukujen kanssa.

**) Vuoden 2013 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

***) Olvi Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Tulorahoitus-%	= 100*	Liikevoitto+poistot+rahoitustuotot ja -kulut+satunnaiset tuotot ja kulut-verot
		Liikevaihto
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	= 100 *	Voitto ennen veroja+korko- ja muut rahoituskulut
		Taseen loppusumma-korottomat velat (keskimäärin)
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	= 100 *	Voitto ennen veroja-verot
		Oma pääoma+määräysvallattomien osuus+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	= 100 *	Oma pääoma+määräysvallattomien osuus+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä
		Taseen loppusumma-saadut ennakot
Maksuvalmius (current ratio)	=	Rahoitusomaisuus+vaihto-omaisuus
		Lyhytaikainen vieras pääoma
Velkaantumisaste (gearing), %	= 100 *	Korolliset velat+saadut ennakkomaksut-rahat ja muut likvidit varat
		Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä
Tulos/osake (EPS)	=	Voitto ennen veroja-verot+/- määräysvallattomien osuus
		Tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake	=	Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla ja määräysvallattomien osuudella vähennettynä
		Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Efektiivinen osinkotuotto, %	= 100*	Osakeantioikaistu osinko/osake
		Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E)		Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
	=	Tulos/osake
Osinko/tulos, %	= 100*	Osakekohtainen osinko
		Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa	=	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa * A-osakkeen kurssi tilikauden lopussa

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2013 olivat 50,6 (45,1) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 15,8 (12,6) miljoonaa euroa.

Yhtiön hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

• osinkona jaetaan 0,65 euroa vuodelta 2013 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 13,5 (10,4) miljoonaa euroa. Osinko on 40,4 (40,3) prosenttia Olvi-konsernin osake-kohtaisesta tuloksesta.

Osinko esitetään maksettavaksi sille, joka on merkitty osingonmaksun täsmäytys-päivänä 23.4.2014 osakkeenomistajaksi Suomen Euroclear Finland Oy:n pitämään Olvi Oyj:n osakasluetteloon. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 30.4.2014.

• emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 37,1 miljoonaa euroa.

Päiväys ja allekirjoitus

Iisalmessa 27. päivänä helmikuuta 2014

Heikki Hortling Esa Lager hallituksen hallituksen

Tarja Pääkkönen Heikki Sinnemaa hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Jaakko Autere Lasse Aho

puheenjohtaja varapuheenjohtaja

hallituksen jäsen toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Iisalmessa 18. päivänä maaliskuuta 2014

PricewaterhouseCoopers Oy

Sami Posti KHT

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet 2013

Heikki Hortling Syntynyt 1951 Kauppatieteiden maisteri Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1998 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja 1987-1997

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

Ponsse Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Puhelinosuuskunta IPY, hallituksen jäsen

Keskeinen työkokemus:

Useita eri tehtäviä Olvi Oyj:ssä mm. markkinoinnissa ja materiaalihallinnossa.

Esa Lager

Syntynyt 1959 Oikeustieteen kandidaatti Kauppatieteiden maisteri Outokumpu Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2002 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 14.4.2004 - 2.9.2004 Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

Ilkka-Yhtymä Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 alkaen

Keskeinen työkokemus:

Outokumpu Oyj, rahoitus- ja hallintojohtaja Outokumpu Oyj, rahoitusjohtaja Kansallis-Osake-Pankki, eri tehtäviä ulkomaantoiminnoissa.

Heikki Sinnemaa Syntynyt 1949 Varatuomari Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

Olvi-säätiö, hallituksen jäsen Puhelinosuuskunta IPY, hallituksen puheenjohtaja T. Makkonen Oy, hallituksen jäsen Iisalmen Osuuspankki, johtokunnan jäsen 1987- 1995 Iisalmen Osuuspankki, johtokunnan puheenjohtaja 1995-2000

Keskeinen työkokemus:

Asianajotoimisto Heikki Sinnemaa, asianajaja vuosina 1975 - 2012.

Jaakko Autere Syntyntyt 1963 KTM Gogrow Oy, CEO Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 alkaen

Keskeinen työkokemus:

• 2009-2011 President, Fiskars Home Business Area, CEO of Iittala Group Oy Ab 2005– 2009 Managing Director, Orkla AS, Biscuit
• Division (Göteborgs Kex, Saetre, Kantolan)
• 2004–2005 Managing Director, L'Oreal Norway 2000–2005 Managing Director, General Manager,
• L'Oreal Sweden 1997–2000 Marketing Manager, Kellogg's
• Marketing & Sales Company UK & ROI Ltd
• 1991–1997 Marketing Manager, Product Manager Nordisk Kellogg's, Denmark
• 1989-1991 Product Group Manager, Olvi Oyj, Iisalmi.

Tarja Pääkkönen Syntynyt 1962 Tekniikan tohtori (Yritysstrategiat) Diplomi-insinööri (Rakentaminen) Kansainvälisen markkinoinnin opinnot Boardman Oy, partneri, osakas ja hallituksen jäsen vuodesta 2010 Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

Wulff Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2013 SATO Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2013 Boardman Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Panostaja/Flexim Security Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 Idean Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 Spinverse Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2011

Ohjelmistoyhtiö Sunduka Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 HYY Yhtymän hallituksen jäsen vuodesta 2008 Marimekko Oy:n hallituksen jäsen 2006-2011

Keskeinen työkokemus:

Itellan johtokunnan jäsen ja konsernin Myynti ja Markkinointiyksikön johtaja Nokia Oyj:ssä Nokia Mobile Phonesin johtoryhmän jäsen ja useat globaalit, Senior Vice President tasoiset johtotehtävät Euroopassa, USAssa ja Japanissa Mecrastor Oy (PricewaterhouseCoopers), Management Consultant Kienbaum KmbH, Saksa, Management Consultant BE & K, USA, Marketing & Business Manager.