Annual Report • Mar 28, 2014
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Keskisuomalainen Oyj on valtakunnallisesti merkittävä viestintäyhtiö. Päätoimialueemme ovat Etelä-Suomi, Keski-Suomi ja Savo. Yhtiön päätoimiala on sanomalehtien ja verkkolehtien kustantaminen, sanomalehtien ja muiden painotuotteiden painaminen sekä niiden jakelu. Keskisuomalainen Oyj on noteerattu Helsingin pörssissä ja konsernin kotipaikka on Jyväskylä.
Keskisuomalainen-konserni kustantaa 26 tilattavaa lehteä, 23 kaupunkilehteä ja seitsemää erikois- ja ammattilehteä. Tuotteemme tavoittavat päivittäin 2,7 miljoonaa lukijaa. Tilattavista lehdistä merkittävimmät ovat maakuntalehdet Keskisuomalainen ja Savon Sanomat. Uudellamaalla ilmestyvät tilattavat sanomalehdet Aamuposti, Keski-Uusimaa, Uusimaa, Länsi-Uusimaa ja Sipoon Sanomat. Ilmaisjakeluina jaettavia kaupunkilehtiä on pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Savossa sekä Turussa, Tampereella, Seinäjoella ja Kaakkois-Suomessa Lappeenrannassa ja Imatralla. Tunnetuimpia kaupunkilehtinimikkeitämme ovat Helsingin Uutiset, Länsiväylä, Vantaan Sanomat, Tamperelainen, Turkulainen, Suur-Jyväskylän Lehti, Kuopion Kaupunkilehti ja Viikkosavo.
Kustannustoiminnan lisäksi konsernilla on neljä sanomalehtipainoa, arkkipaino, sanomalehtijakelua, markkinointiviestintää sekä tutkimustoimintaa.
Konsernin vuoden 2013 liikevaihto oli noin 149,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 13,9 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 1539 henkeä. Kokopäiväiseksi muunnettuina konsernissa on noin 1300 henkeä.
utelias vastuullinen
vastuullinen
rohkea
yhdistävä
oppiva utelias
läheinen
vastuullinen
Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous pidetään tiistaina 29.4.2014 Jyväskylän Paviljongissa osoitteessa Messukatu 10, Jyväskylä.
Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on 5.217.896 kpl ja A-sarjan osakkeita 5.519.064 kpl eli yhteensä 10.715.460 kpl. Emoyhtiön hallussa on omia osakkeita 21.500 kpl, niille ei makseta osinkoa.
Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 0,40 euroa osakkeelle. Osingon täsmäytyspäivä on 5.5.2014 ja maksupäivä 12.5.2014, mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään.
Yhtiön osaketietoja ylläpitää Euroclear Finland Oy, puhelin 020 770 6000, faksi 020 770 6658. Osaketietoja koskevia asioita hoitaa Keskisuomalainen Oyj:ssä taloushallinto, jonka osoite on Aholaidantie 3, Jyväskylä, puhelin 014 622 000/osakeasiat.
Keskisuomalainen Oyj julkaisee vuonna 2014 osavuosikatsaukset neljännesvuosittain. Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 23.5.2014. Tammi-kesäkuun osavuosikatsaus julkaistaan 21.8.2014. Tammi-syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan 20.11.2014.
Vuosikertomuksen voi tilata osoitteesta: Keskisuomalainen Oyj, taloushallinto, PL 159, 40101 Jyväskylä tai 014 622 000.
Sähköinen vuosikertomus on luettavissa osoitteessa www.keskisuomalainen.com -> Sijoittajalle.
| Keskisuomalainen lyhyesti 1 lyhyesti |
|
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus 4 katsaus |
|
| Puheenjohtajalta 6 |
| Kohti aluemallia 12 | |
|---|---|
| Levikkiyhteistyö 14 | |
| Ratkaisumyynti 15 | |
| Uutisia konsernista 16 | |
| Digiviestintä muutoksessa 18 muutoksessa |
|
| Asiakkaan näkökulma 19 | |
| Uutisia konsernista 20 |
| Keskisuomalainen 24 | |
|---|---|
| Savon Sanomat 25 | |
| Suurin kaupunkilehtijulkaisija 26 kaupunkilehtijulkaisija |
|
| Paikallis- ja aluelehdet 28 | |
| Aikakauslehdet 30 Aikakauslehdet |
|
| Markkinointiviestintä 30 | |
| Tutkimus 32 | |
| Painotoiminta 33 |
| Tilinpäätöstiedot 36 | |
|---|---|
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 86 ohjausjärjestelmästä |
|
| Hallitus 91 | |
| Johtoryhmä 95 | |
| Keskisuomalainen Oyj:n organisaatio | |
| 2014 liiketoiminta-alueittain 100 liiketoiminta-alueittain |
| IFRS 2013 |
IFRS 2012 |
IFRS 2011 |
IFRS 2010 |
IFRS 2009 |
|---|---|---|---|---|
| 149,7 13,9 9,3 6,1 4,1 4,8 3,2 9,2 8,2 12,7 35,5 24,1 16,1 175,0 1293 |
106,2 17,1 16,1 11,7 11,0 9,4 8,9 13,7 16,4 21,4 53,6 11,6 10,9 115,3 829 |
108,7 20,4 18,8 18,8 17,3 14,1 13,0 15,8 24,9 26,5 54,5 7,6 7,0 109,6 817 |
101,9 20,3 20,0 20,7 20,3 15,5 15,2 29,0 25,9 54,0 4,4 4,3 111,4 780 |
97,6 15,5 15,9 14,7 15,0 11,0 11,3 23,5 19,9 49,2 5,4 5,6 106,4 825 |
| 0,45 5,50 *) 0,40 4,5 19,8 8,60 15,18 12,10 95,4 |
0,88 5,49 0,55 4,0 15,7 13,80 17,90 15,26 147,9 |
1,32 5,25 0,80 5,1 12,0 15,45 20,65 18,10 169,0 |
1,45 5,33 1,20 6,2 13,3 15,20 21,33 16,57 206,3 |
1,02 4,63 1,00 6,5 15,0 11,05 17,89 14,57 165,3 |
Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.
OMAVARAISUUSASTE %
Iisalmi Kuopio Jyväskylä Seinäjoki Tampere Turku Helsinki Porvoo Espoo Vantaa Tuusula Lohja Pieksämäki Lahti Heinola Varkaus Imatra Lappeenranta KONSERNIN LEHTIEN ILMESTYMIS-ALUEET
Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi, joka iski konserniimme mediamurroksen jalanjäljet. Median käytössä ja jakelukanavana digitaalisuus vahvisti asemaansa. Yleisradio kasvatti toimintaansa YLE-veron turvin, ja arvonlisäverolta turvassa olevat kansainväliset toimijat vyöryttivät tarjoamaansa Suomeen. Kotitalouksissa älypuhelinten ja tablettien määrät kasvoivat ennätystahtia. Tämä kehitys muokkasi kuluttajien mediakulutusta entistä monimediallisempaan suuntaan.
Heikko suhdanne tiukensi otettaan maakunnista ja sanomalehtituotteesta. Vuoden 2013 aikana tilattavien sanomalehtien ilmoitusmäärä laski valtakunnallisesti 15,8 prosenttia. Ilmaisjakelulehtien vähennys oli samaa luokkaa. Konsernin paperisten lehtien levikeissä oli laskua, mutta lukijamäärät säilyivät hyvällä tasolla. Lisääntyneen digitaalisten tuotteiden tarjoaman ansiosta Keskisuomalainen-konsernin tuottamia sisältöjä luettiin enemmän kuin koskaan. Kuluttajien luottamus ja mielenkiinto sisältöjämme kohtaan säilyivät vahvana.
Sanomalehti Keskisuomalaisen käynnistämä netti-TV saavutti nopeasti uskollisen katsojakunnan. Liikkuvaa kuvaa tarjoavien jakelukanavien sisältöjen kysyntä on nousussa, ja tähän kysyntään konserni vastaa laventamalla tarjoamaansa.
Sanomalehdille 2012 määrätty arvonlisävero aiheutti sen, että levikkituotot laskivat hieman vuona 2013 edelliseen vuoteen verrattuna. Ilman arvonlisäveroa olisimme pystyneet säilyttämään tuotot kasvavalla uralla. Koko toimialan puitteissa veron korottaminen aiheutti merkittäviä tehostamistarpeita, joiden seurauksena toimialalta poistui suuri määrä työpaikkoja. Arvonlisäveroprosentin nostaminen nykyisestä tasosta heikentäisi edelleen toimialan työllistämismahdollisuuksia.
Keskisuomalainen-konserni osti alkuvuodesta 2013 Suomen Lehtiyhtymä -konsernin Eero Lehdeltä ja hänen lähipiiriltään. Yrityskaupalla konserni haki kasvua ja uutta tuloksentekokykyä. Suomen Lehtiyhtymä toimii maantieteellisesti alueilla, joilla talouden kasvu ja aktiviteetti ovat vahvinta. Suomen Lehtiyhtymän tuotevalikoimassa keskeisiä tuotteita ovat laadukkaat kaupunkilehdet, joista tunnetuimmat toimivat pääkaupunkiseudulla. Länsiväylä ja Vantaan Sanomat ovat elinvoimaisia kaupunkilehtiä, joiden tuloksentekokyky on hyvä. Helsingin Uutisten lukijamäärä on selkeässä kasvussa. Digitalisoimalla näitä tuotteita pidemmälle vahvistamme tulevaisuuden tuottopohjaamme.
Yritysoston jälkeen konsernissa käynnistyi integraatiotyö, jonka tavoitteena on rakentaa uusi synerginen kokonaisuus. Yhtiön johtamismallia ja organisaatiota uudistettiin. Tarkoituksena on tiivistää ja tehostaa toimintaa poistamalla päällekkäisyyksiä sekä muovata uuden konsernin toimintaa entistä asiakaslähtöisemmäksi.
Olemme rakentaneet alueellisia kokonaisuuksia, joissa media-asiakkaat saavat aiempaa konsultoivampaa ja kattavampaa palvelua. Organisaatiouudistuksen yhteydessä konserniin perustettiin digitaalisen liiketoiminnan yksikkö, jonka tarkoituksena on vahvistaa konsernin digitaalisten palvelujen ja tuotteiden kehittämistä sekä kaupallistamista.
Vuonna 2013 konsernissa käynnistettiin tehostamisohjelma, jonka tavoitteena on vähentää kustannuksia vähintään seitsemän miljoonaa euroa vuoden 2015 loppuun mennessä. Yhtiön johto on valmis tulevaisuudessakin edelleen tehostamaan toimintaansa, jos konsernin tuloksentekokyky sitä vaatii. Tehostamisohjelmalla pyritään vastaamaan mediamyynnin laskun aiheuttamaan tuloksen heikkenemiseen ja toisaalta allokoimaan resursseja uuden liiketoiminnan kehittämiseen, erityisesti digitaalisten tuotteiden osalta. Lehden kustantamiseen liittyy monenlaisia akuutteja kustannuspaineita. Yksi ajankohtaisimmista on Itellan hinnankorotuksista syntyvä jakelukustannusten nousu.
Media-ala on tulevaisuudessakin jatkuvassa murroksessa ja muutospaineessa. Keskisuomalainen trimmaa tekemistään ja organisaatiotaan koko ajan suuntaan, joka parantaa valmiuksiamme selvitä murroksen mukanaan tuomista haasteista.
Keskisuomalainen-konsernin tulos vuodelta 2013 oli totuttua huonommalla tasolla, mutta tulos mahdollistaa kuitenkin yhtiömme kehittämisen. Olemme säilyneet toimialan parhaiden yhtiöiden joukossa, ja tästä haluan kiittää yhtiön henkilöstöä. Haluan myös kiittää yhtiön omistajia, hallitusta, johtoryhmää, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja muita sidosryhmiä luottamuksesta.
Vesa-Pekka Kangaskorpi toimitusjohtaja
Maaliskuussa 2013 Keskisuomalainen-konserni osti Suomen Lehtiyhtymä -konsernin. Kaupat nostivat konsernin kerralla suurten mediayhtiöiden kokoluokkaan. Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtaja Antero Vesterinen linjaa oston jälkeisiä tunnelmia.
– Kauppa on virkistänyt toimintaamme, vienyt meitä eteenpäin ja tuonut uutta liikevaihtoa, rahavirtaa, tulosta ja osaajia.
Lisäksi uudet toiminta-alueet pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Imatralla ja Seinäjoella ovat laajentaneet konsernin isojen sarjaan.
– Etelä-Suomi on jatkuvan muutoksen ja muuttovoittoliikenteen alue. Meidän näkökulmastamme moni asia toimii siellä toisin. Varmasti saamme erilaisesta toimintaympäristöstä uusia ajatuksia, mikä virkistää myös koko konsernin liiketoimintaa.
Isot kaupat ovat aina liiketoimintariski. Vesterinen painottaakin, että kauppaan valmistauduttiin huolella. Riskinhallinta ei konsernissa päättynyt ostohetkeen, vaan kahden eri tavalla toimivan konsernin yhteiselämää on lähdetty kehittämään hallitusti.
– Odotan tästä menestystä. Kun meillä on hyvin erilaiset konsernin osat toimintakulttuuriltaan ja -ympäristöltään, on selvää, että koko konserni mukautuu yhdessä uudenlaiseksi toimijaksi.
Konsernin uusi kasvu haetaan uuden ja vanhan toiminnan yhdistämisestä ja tehostamisesta.
– Emme sulje pois myöskään yritysostojen kautta kasvamista. Nyt toiveita ja investointirahoja pistetään erityisesti sähköiseen liiketoimintaan, josta toivotaan menestystä konsernille, Vesterinen toteaa.
Yhtenäisen konsernin synnyttäminen vie aikaa, ja matkan varrella konserni kehittyy ja muuttuu ajan hengessä. Uuden konsernin muotoutuminen vaatii aikaa, ponnisteluja ja määrätietoista toimintaa.
– Haluan kiittää kaikkia tähän toimintaan osallistuneita menneestä vuodesta, kohtuullisesta tuloksesta ja hyvästä tekemisestä: hallitusta, toimitusjohtajaa, johtoryhmää, henkilökuntaa, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, Antero Vesterinen sanoo.
Antero Vesterinen, hallituksen puheenjohtaja
• Saarijärveläinen
• Tuusulanjärven Viikkouutiset • Nurmijärven Uutiset
• Hyvinkään Viikkouutiset • Riihimäen seudun
• Viikkouutiset
• Vihdin Uutiset
Ammatti- ja erikoislehdet
• Iltalohja
• Mäntsälän Uutiset
• Iisalmen Kaupunkilehti
Paikallislehti Sisä-Savo
Soisalon Seutu
• Viikkosavo • Töllötin
• Suur-Jyväskylän Lehti
• Pikkukaupunkilainen
• Aromi • Avec
• Navigator
Lisäksi konserni kustantaa useita asiakas-, kunta-, järjestö- ja yhteisölehtiä sekä asiakaslehtiä seurakunnille, kuten Helsingin seurakuntien Kirkko & kaupunki, Autoliiton Moottori ja Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha.
| tekemistä, Aluemalli on tuttu Savossa, Paikallisuus vahvistuva voimavara 12 |
|---|
| Levikkiyhteistyö: Levikissä lehtien yhteistyötä yli maakuntarajojen 14 |
| Ratkaisumyynti: Kokonaisvaltainen markkinointi välittää oikean viestin 15 |
| ja Jyväskylässä, Tilanvarausjärjestelmällä tieto pysyy ajan tasalla 16 |
| Digiviestintä muutoksessa: Uutta ajattelua tuotekehitykseen 18 |
| Asiakkaan näkökulma: Kaupan ja median on löydettävä yhdessä uusia kanavia 19 |
| profiili löytyi, Kangaskorvesta tuli Sanomalehtien Liiton puheenjohtaja 20 |
Keskisuomalainen Oyj osti 26.3.2013 solmituilla kaupoilla 98,5 prosenttia Suomen Lehtiyhtymä -konsernista. Kaupan arvo oli 26,1 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Suomen Lehtiyhtymä on Keskisuomalainen-konsernin sataprosenttisessa omistuksessa.
Kauppa kasvatti konsernin Suomen toiseksi suurimmaksi maakuntalehtien kustantajaksi liikevaihdolla ja levikillä mitattuna. Lehtinimikkeiden määrällä mitattuna konserni kasvoi Suomen suurimmaksi sanomalehtikonserniksi. Sen lehtien kokonaismäärä on 56. Kaupunkilehtitoimialalla Keskisuomalainen nousi markkinajohtajaksi.
Konserni toimii Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Savossa.
– Lehtiyhtymä sopi erinomaisesti Keskisuomalainen-konsernin kokonaisuuteen ja nosti yhtiön uuteen kokoluokkaan. Järjestely lisäsi merkittävästi konsernin kilpailukykyä ja mahdollisuutta palvella asiakkaitaan entistä paremmin. Samalla luomme maahan erittäin laajan kaupunkilehtiverkoston tarjoten maan kattavimman ilmoitusvälineen. Taloudellinen suhdanne ja mediatoimialaan kohdistuvat muutospaineet tekevät mediamarkkinasta haasteellisen, mutta tehdyllä kaupalla Keskisuomalainen vahvisti asemaansa merkittävästi, sanoi Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi Lehtiyhtymä-kaupoista.
Keskisuomalainen-konserni aloitti välittömästi kaupan toteuduttua johtaja Erkki Summasen johdolla synergiatyön. Molempien konsernien osaamisesta haetaan synergiahyötyjen lisäksi käyttöön parhaat käytännöt ja tehokkaimmat toimintatavat. Synergiatyön tuloksena konsernin medialiiketoiminta ryhmiteltiin kolmeen maantieteelliseen kokonaisuuteen: Etelä-Suomeen, Keski-Suomeen ja Savoon.
Keskisuomalainen Oyj:n uudessa organisaatiossa vastuut on jaettu alueittain. Keski-Suomea johtaa Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola, Savossa vastuuta kantaa Savon Sanomien toimitusjohtaja Erkki Summanen ja Etelä-Suomessa Suomen Lehtiyhtymän toimitusjohtaja Jorma Hämäläinen.
Mervolan mukaan valittu aluemalli on nykytilanteeseen sopiva.
– Perusajatus on, että organisoidutaan asiakkaiden mukaisesti. On paljon ilmoittajia, jotka näkevät Keski-Suomen yhtenä kokonaisuutena ja haluavat tavoittaa juuri keskisuomalaisia ihmisiä.
Keski-Suomi on ehyt kaupallinen alue. Kun lehdet organisoituvat maantieteellisesti, on asiakkaan etu, että voi ostaa mainoskampanjan yhdellä kaupalla monen tason julkaisuihin; maakuntalehteen, paikallislehtiin, kaupunkilehtiin tai verkkoon.
– Ratkaisumyynti on avainsana – asiakkaan kannalta paras lopputulos syntyy useiden ratkaisujen kokonaisuudesta.
Konsernin aluejaossa Tampere ja Seinäjoki istuivat parhaiten Keski-Suomeen, Lehtiyhtymän kaupan jälkeen Keskisuomalainen Oyj kustantaa myös Seinäjoen Sanomia ja Tamperelaista.
– Aluejohtajan tehtävä on meille kolmelle pieni oto-tehtävä. Minun päätehtäväni on toimia Keskisuomalaisen päätoimittajana. Sen rinnalle olen saanut vastuun valvoa, että alueella on yhteiset tavoitteet ja yhteinen näkemys, Mervola pohtii asemaansa.
Aluemalli palvelee paitsi ilmoittajia myös lukijoita. Ei se rakenna raja-aitoja maakuntien välille.
– Se antaa mahdollisuuksia sisällölliseen yhteistyöhön. On asioita, jotka ovat yhteisiä Keski-Suomelle, Savolle ja Etelä-Suomelle ja kiinnostavat kaikkia lukijoita, päätoimittaja korostaa.
Aluejako koskee mediakenttää, mutta myös konsernin muiden yhtiöiden, viestintä- ja painoliiketoiminnan menestys on Mervolan sydäntä lähellä.
– Tottakai tarjoamme konsernin yhtiöiden palveluja, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.
Keskisuomalainen-konsernissa Savon medialiiketoiminnoista vastaa Savon Aluemedia Oy:n ja Maakunnan Sanomat Oy:n toimitusjohtaja Erkki Summanen. Hän toimii samalla Savon Sanomat Oy:n toimitusjohtajana. Lisäksi Summanen vastaa konsernin painoliiketoimintaryhmästä.
Savon medialiiketoiminnoissa Summasen vastuualueeseen kuuluu yhteensä 17 lehteä, eli Savon Sanomat ja Savon alueen kaupunki- ja paikallislehdet, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti sekä jakeluyhtiö Savon Jakelu Oy. Savon medialiiketoiminnoissa työskentelee yhteensä 320 työntekijää.
Mediamyynnin puolella uuden rakenteen myötä halutaan luoda entistä paremmin asiakkaita palvelevia kampanjakokonaisuuksia ja -ratkaisuja.
–Niissä voidaan yhdistää eri lehtien parhaita piirteitä ja täydentää kokonaisuutta Mediaseppien tuottamilla markkinointiviestinnän ratkaisuilla. Samalla yhdistämme sanomalehden ja verkon ominaisuuksia.
Savossa ryhdytään esimerkiksi rakentamaan palvelujen tuottamiseen yhden luukun mallia muutamille suurasiakkaille. –Katsomme, kuinka malli toimii käytännössä, jonka jälkeen alamme tarjota sitä myös muille, kertoo Summanen. Kuluttajapuolella aiotaan haarukoida nykyistä paremmin eri lehtien lukijat ja kohderyhmät, joille halutaan rakentaa entistä parempia palveluita.
Summanen muistuttaa, että myös digimaailmassa paikallisille uutisille ja paikalliselle mainonnalle on aina tilausta.
– Siirtymävaiheen aikana meidän täytyy rakentaa sellaiset palvelut, että olemme niissä paras alueellinen toimija.
Uudessa organisaatiomallissa Etelä-Suomen medialiiketoimintaa johtaa alueella ennestään tuttu mies, Suomen Lehtiyhtymä -konsernin toimitusjohtaja Jorma Hämäläinen. Hämäläinen uskoo paikallisuuteen vastuulleen kuuluvien lehtien voimavarana.
Etelä-Suomen alueeseen, Hämäläisen vastuulle kuuluu käytännössä kaikki Lehtiyhtymästä yrityskaupan myötä tullut kustannustoiminta, lukuun ottamatta kahta kaupunkilehteä, Tamperelaista ja Seinäjoen Sanomia. Aikaisemmasta vastuualueesta on jäänyt pois painaminen ja konsernitasolle siirtyneet taloushallinnon tehtävät.
Alueorganisaatioiden vahvuus murros-
vaiheessa on vastuualueiden selkeys. Hämäläinen pohtii, olisiko tulevaisuudessa mietittävä vastuunjakoa enemmän funktionaaliselle pohjalle, jossa esimerkiksi painaminen, myynti ja sisällöntuotanto saisivat enemmän kehittymis- ja yhteistyömahdollisuuksia koko konsernitasolla.
– Tässä ja nyt tämä organisaatiomalli palvelee parhaiten paikallisia viestimiä ja valtaosa kustantamistamme lehdistä ovat paikallis- tai kaupunkilehtiä. Paikallisuuden tulee näkyä ja edelleen vahvistua painettujen lehtien voimatekijänä.
Jorma Hämäläinen vakuuttaa, että lehtikenttä uudistuu koko ajan.
– Kaupunkilehdissämme on viime
vuosina siirrytty tabloidiin 2012 ja palstamillien myynnistä moduulimyyntiin 2013. Tilattavissa paikallislehdissä moduulihinnoitteluun siirrytään 2014.
– Kehityksellä haetaan uutta raikkautta ja muutoksista on jo nyt erittäin hyviä kokemuksia.
Jorma Hämäläisen mielestä paikalliseen uutisointiin erikoistuneiden lehtien erityinen haaste lähivuosina on kuntarakenneuudistus.
– Joudumme reagoimaan siihen, miten kuntarajat elävät. Ehkä meidän pitää uudistaa jakelualueiden rajoja, tehdä jopa osapainoksia eri alueille. Lehtikentän uusi suuri, yhteinen haaste on Itellan jakelupolitiikan muutokset.
Sanomalehti Keskisuomalaisessa vuosikertomusvuosi oli nimetty sähköisen siirtymän vuodeksi. Käytännössä se tarkoitti, että lehden kaikilla osastoilla panostettiin sähköiseen toimintaan. Keskisuomalainen toimi koko konsernin pilottilehtenä.
– Toukokuussa siirryimme sähköiseen tilauspakettiin sekä yhdistimme verkko- ja tilaaja-asiakkaat uuteen levikkijärjestelmään. Sähköisiä tilauspaketteja ja sähköisiä verkkotilauksia oli vuodenvaihteessa voimassa yli 16000 kappaletta. Puolen vuoden aikana on tullut runsaat 30000 rekisteröitymistä Keskisuomalaisen verkkopalveluihin, kertoo Keskisuomalaisen levikkijohtaja Erkki Ekonen.
Keskisuomalaisen tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2017 mennessä 50000 sähköisistä tilauksista maksavaa asiakasta.
Savossa maksullisiin verkkopalveluihin ja sähköisiin tilauspaketteihin siirryttiin viime lokakuussa.
– Verkon myötä levikkimarkkinointi tulee paljon haasteellisemmaksi ja se pirstaloituu. Meidän on sen myötä hallittava esimerkiksi tekstiviesti- ja sähköpostimarkkinointia, kertoo Savon Sanomien levikkijohtaja Aki Pöntinen.
Vuosikertomusvuoden aikana konsernin eri yhtiöiden ja lehtien käytäntöjä ryhdyttiin suunnitelmallisesti yhtenäistämään.
– Yhteistyö hakee vielä suuntaansa, koska toimintakulttuurit ja alueet ovat niin erilaisia, lisää Pöntinen.
Lehtiyhtymän puolella levikkimarkkinoinnin toimenpiteet on jo aikaisemmin yhdistetty viiden tilattavan lehden osalta, jolloin niitä on myös helppo monistaa levikkialueelta toiselle.
– Asiakaspalvelutiimi palvelee samanaikaisesti yli levikkialueen rajojen kaikkien lehtien tilaajia. Keskisuomalainen-konsernissa ollaan kiinnostuneita vastaavan mallin käyttöönotosta, kertoo Suomen Lehtiyhtymän levikkijohtaja Petri Numminen.
Esimerkkinä maakuntarajat ylittävästä levikkiyhteistyöstä oli konsernin kolmen puhelinmyyntiyksikön yhteinen myyntileiri, joka pidettiin marraskuussa Nilsiän Tahkolla Kuopiossa. Kaksipäiväiselle leirille osallistui 20 henkilöä Kuopion, Jyväskylän sekä Lehtiyhtymän Pihtiputaan call-centereistä. Leiriohjelmaan kuului myyntikoulutusta konsernin sanomalehtien levikkimyyntiin sekä kolme myyntikilpailua.
Lehtiyhtymä on kiinnostunut Keskisuomalaisen saamista kokemuksista sähköisten tilausten myynnissä ja markkinoinnissa.
– Keskisuomalainen-konserni on markkinoinut sähköisiä tilauksia pidempään. Kokemukset kiinnostavat meitä siksi, että saman mallin käyttöönottoa voidaan helpottaa ja välttää sudenkuopat etelän lehdissä, Numminen sanoo.
Hänen mukaansa sähköisten tuotteiden on tuotettava lisäarvoa perinteiselle tilaukselle.
– Sosiaalisen median ja paikallisen uutisoinnin liitto yhdistettynä kaupalliseen ilmoitteluun voi olla tulevaisuudessa merkittävin käyttöliittymä keskusteltaessa tavallisen ihmisen arjesta, jatkaa hän.
Seuraavana konsernin verkkotoiminnoissa ja asiakaspalvelussa alkaa voimakas itsepalveluiden kehittäminen. Tällä hetkellä itsepalveluaste on esimerkiksi Keskisuomalaisessa 15 prosenttia. Tavoite on nostaa itsepalveluiden osuus nopeasti 30 prosenttiin ja hieman pidemmällä aikavälillä 50 prosenttiin.
– Tavoitteena on, että jatkossa ihmiset hoitavat perustoiminnot, kuten osoitteenmuutokset, omatoimisesti verkkopalvelun kautta, sanoo Keskisuomalaisen levikkijohtaja Erkki Ekonen.
on elinehto alalla.
Viime aikoina Keskisuomalaisen ilmoitusasiakkaille on ryhdytty laatimaan entistä kokonaisvaltaisempia markkinointiratkaisuja.
Tähän mennessä myynti on ollut tuotelähtöistä. Nyt asiakkaalta kysytään, millaisia tarpeita heillä on. Samalla autetaan myös ymmärtämään tarpeita, joita asiakas ei ole ennen tunnistanut.
– Haluamme, että meitä ei nähdä ainoastaan mediatalona vaan myöskin markkinointiviestinnän osaajina, sanoo Keskisuomalaisen myyntijohtaja Aslak de Silva.
– Muuntautumiskyky on elinehto alalla. Tämän lisäksi meillä on paljon tutkittua dataa mainoksien toimivuudesta eri kanavissa, mitä ei ole aiemmin hyödynnetty laajassa mittakaavassa.
De Silvan mukaan uudistettu toimintamalli sopii Keskisuomalaiselle erinomaisesti, koska mahdollisia kanavia on paljon. Asiakkaalle voidaan räätälöidä tarpeisiin sopiva paketti muun muassa verkosta, netti-televisiosta, suurista maakuntalehdistä, pienemmistä paikallislehdistä, sosiaalisesta mediasta ja hakusanamainonnasta.
Paketin täydentää Keskisuomalaisen markkinointiviestintätoimisto Mediaseppien sekä tutkimusyhtiö Tietoykkösen ammattitaito.
Eräs viimeisimmistä markkinointikampanjoista on jyväskyläläisen, naisille tarkoitetun liikuntakeskus Kuntoportin kampanja. Markkinointi Keskisuomalaisen kanavissa alkoi vuoden 2013 lopulla ja jatkui ystävänpäivään saakka.
– Kuntoportti ei ole ilmoitellut aikaisemmin paljon. Keskustelussa päädyttiin siihen tulokseen, että Kuntoportin oma persoona pitäisi saada esiin. Pelkkä tarjous vuoden alussa hukkuisi massaan, de Silva selventää taustoja.
Kuntoportille räätälöitiin brändinkohotuskampanja, johon kuului näkyvyyttä Keskisuomalaisessa ja Suur-Jyväskylän Lehdessä, verkkonäkyvyyttä bannerikampanjassa, KSML.fi-sivustolla sekä KSML.tv-osion sponsoroiduissa videoissa.
Uusi toimintamalli on muutoksen paikka varsinkin myyjille.
– Tähän asti on totuttu siihen, että myydään yhtä tuotetta. Nyt pitäisi osata myydä markkinointiratkaisua, johon kuuluu useita tuotteita sekä tarvittaessa palvelukokonaisuus asiakaskartoituksesta lähtien aina mainossuunnitteluun asti, Aslak de Silva sanoo.
Mainosammattilaisen taitoja myyjiltä ei vaadita jatkossakaan. Asiakkaiden tuloksia täytyy kuitenkin seurata ja tuntea alaa sen verran, että asiakkaalle osataan rakentaa markkinointiratkaisu, jonka kautta oikea viesti välittyy oikeille ihmisille.
Keskisuomalainen ja Savon Sanomat julkaisivat talvisesongiksi Suomeen saapuville venäläisille turisteille suunnatut lehdet heidän äidinkielellään. Tervetuloa Keski-Suomeen -lehden
jutuissa käsiteltiin maakunnan matkailukohteita ja haastateltiin venäläisiä. Lisäksi annettiin vinkkejä paikallisista erikoisuuksista, kuten parkkikiekon käytöstä.
Lehteä jaettiin matkailukohteissa
sekä muun muassa liikennemyymälöissä. Jatkossa se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava numero on noudettavissa toukokuussa.
Rakas Kuopio -lehteä jaettiin myös Venäjän puolella. Lehden kantavana teemana olivat ski, spa and shopping. Seudulle saapuville kerrottiin myös matkailusta, palveluista sekä työ- ja opiskelumahdollisuuksista.
– Eräs matkailija kertoi saaneensa lehden kotiinsa. Sen luettuaan hän alkoi suunnitella matkaa Kuopioon. Monet petroskoilaiset ovat matkailleet Joensuun seudulla, mutta Kuopio voi olla se seuraava vetovoimainen kohde, kertoo lehden tuottanut Savon Sanomien teematuottaja Soili Väisänen.
Rakas Kuopio ilmestyy seuraavan kerran kuluvan vuoden lopussa seuraavan talvisesongin kynnyksellä.
Markkinointiviestintätoimisto Mediasepät tuottaa erilaisia tilanvarausjärjestelmiä.
Yksi esimerkki on Mediaseppien toteuttama kesän 2014 Kuopio Wine Festivalin varauskalenteri, jonka kautta asiakas voi näppärästi varata itselleen viinituvan sekä tarjoilut. Varaustapahtuman päätteeksi asiakas saa automaattisesti vahvistuksen onnistuneesta varauksesta.
Kalenterin ansioista ravintolan va-
raustilanne pysyy automaattisesti ajan tasalla. Samoista tiedoista saadaan myös tulostettua henkilökunnalle erilaisia listoja helpottamaan asiakaspalvelua.
Myös Terveys ja talouspäivien tilavarausjärjestelmä on Mediaseppien käsialaa. Tapahtuman nettisivuilla kysytään, kuinka monta ihmistä osallistuu mihinkin tilaisuuteen. Hyväksyttyään varauksen asiakas saa automaattisesti laskun sähköpostiinsa.
Tapahtumanjärjestäjä puolestaan saa valmiin nimilistan osallistujista ja pystyy esimerkiksi tulostamaan suoraan nimilaput. Samalla järjestelmällä tapahtuu myös konferenssin näyttelypaikkojen varausten hallinnointi.
– Tällainen palvelu sopii erityisen hyvin ilmoittautumistyyppisiin ratkaisuihin. Säästää paljon sihteerien aikaa, kun varauksia ei tarvitse hallinnoida käsin, sanoo Mediaseppien tekninen tuotepäällikkö Jari Kovanen.
Media on murroksessa. Digitaalisten sisältötuotteiden tarjonta markkinoilla kasvaa vauhdilla. Tässä kehityksessä mukanaolo vaatii kustantajilta kykyä ja rohkeutta uudistaa liiketoimintaprosessejaan ja -mallejaan.
– Median kulutustottumusten muutokseen on pystyttävä vastaamaan aikaisempaa nopeammin, osuvammin ja tietenkin monikanavaisesti, toteaa Keskisuomalainen-konsernin digiliiketoiminnan johtaja Mikko Kovalainen.
Kauppatieteiden tohtori Mikko Kovalainen (47) aloitti uudessa, haastavassa tehtävässään vuoden 2013 lopulla. ICTalalla uransa luoneelle Kovalaiselle mediatuotanto on osin uutta, mutta sisältää myös paljon yhteistä aikaisempaan kokemusympäristöön verrattuna.
Mediamurrosta vievät vahvasti eteen-
päin teknologiapohjaisten yritysten uudet sisältötuotteet sekä liiketoiminta- ja ansaintamallit.
– Elämme uudenlaisessa, koko ajan muuttuvassa kilpailuympäristössä. Kansainvälisten ICT-toimijoiden lisäksi markkinoille tulee jatkuvasti uusia kotimaisia start-uppeja, notkeita ja idearikkaita toimijoita, Kovalainen korostaa.
Perinteistä lehteä pystyttiin tuottamaan tutuilla ja turvallisilla menetelmillä useita vuosikymmeniä. Nyt riittää kysymyksiä.
– Digiviestinnässä kyse on rajojen murtamisesta: Kuinka sähköinen voidaan liittää olemassa oleviin brändeihin, miten painettu viestintä ja digitaalisuus voivat tukea toisiaan, millaisia uusia sisältötuotteita ja –palveluita meillä tulisi olla, Kovalainen pohtii.
– Konsernissa on osaamista ja potentiaalia luoda uusia, kuluttajia kiinnostavia ratkaisuja. Jatkuva uuden tarjoaminen esimerkiksi nuorille teknologian suurkuluttajille edellyttää tuoretta ajattelua ja jatkuvaa uusiutumista. Media kilpailee näiden ihmisten ajankäytöstä.
Mikko Kovalainen uskoo, että journalismin, kevyemmän sisällön ja viihteen raja-aidat ovat murrettavissa. Monet asiat tulevassa ja nykyisessä menevät lomittain, on vain löydettävä keinot yhdistellä vahvuuksia ja uusia ideoita.
Uusi tehtävä on alkanut konsernin digitaalisen strategian päivittämisellä.
– Digitaalisessa maailmassa strategia on jatkuvassa muutoksessa oleva prosessi, jossa suuntaviivat ja toteuttaminen etenevät rinnakkain, Kovalainen korostaa.
Askelmerkit entinen kolmiloikan nuorten SE-mies näyttää saaneen paikalleen.
Digitaalinen maailma on tuonut mukanaan muutospaineita. Helsingin Osuuskauppa Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi sanookin, että jokainen toimiala kokee olevansa nyt murroksessa.
– Samoin kuin mediakin, kauppa on elämänsä murroksessa. Samalla kun teemme kauppaa kivijalkamyymälöissä, "ilmatilassa" tapahtuu jatkuvasti kasvava määrä verkko-ostoksia.
Niemen mielestä kyse ei ole joko tai – tilanteesta, vaan sekä että – tilanteesta. Kaupan täytyy median tavoin kehittää monikanavaista tapaa kohdata asiakas.
– Toinen asiakas haistelee tiskillä tomaatteja, ja toinen taas tilaisi verkon kautta ruokaostokset työpaikan aulaan. Itse näen, että löytyy vielä runsaasti uusia ostostapoja kehitystyössä asiakkaan kanssa. Meidän mielikuvituksemme on vain rajana.
Niemi ei myöskään usko, että digitaalisuus hävittää kaupan työpaikat. Monikanavaisuus yhdistää kivijalkakaupan palvelut uusiksi kokonaisuuksiksi. Tämä tuo uudenlaisia työpaikkoja.
– Kauppa ei voi toimia verkossa kivijalkamyymälän keinoin. Samoin pelkkä näköislehti ei riitä sanomalehdelle sisällönjakelukanavana, muistuttaa Niemi siitä, että verkossa moni tuttu asia toimii toisin.
S-ryhmässä on testattu ostoskärryihin asennettua järjestelmää, joka opastaa kauppareissulla. Syksyllä avautuu Alepa-ryhmän ensimmäinen Dark Store, ruoan verkkokauppa, jonka esillepano rakennetaan verkko-ostosten keräilyyn sopivaksi. Kyseessä on konkreettinen liike, jossa vierailee vain virtuaaliasiakkaita.
– Nämä ovat esimerkkejä uusista palveluista. Tutkimustemme mukaan tällaisia palveluita käyttävät erityisesti lapsiperheet ja seniorit. Kummallekin ryhmälle verkkokaupasta on selkeitä hyötyjä.
Tällä hetkellä kaupan ala sijoittaa eniten euroja printtilehteen, kun asiakkaat taas käyttävät eniten aikaa tv:n parissa ja verkossa. Vaikka perinteinen paperilehti on vielä kaupan alalle tärkeä, näkee Niemi, että verkon ja printin epäsuhtaa pitää vielä median kanssa pohtia. Silti Niemi ei usko, että lehden ja kaupan välinen suhde murenisi.
– On löydettävä yhdessä uusia kanavia. On meillekin etu, että voimme pohtia yhdessä median kanssa vastauksia tähän kysymykseen.
Vaikka paperilehti on edelleen käytännöllinen käyttöliittymä, tunnustaa Niemi, että hän on koukussa digitaaliseen mediaan.
– Kännykkä on minulle keskeinen uutisväline, jopa siinä määrin, että aamulla ensimmäiseksi tihrustan tuoreet uutiset. Paikalliset uutiset luen paperilehdestä Aamupostista. Kännykästä haen laajaa näkökulmaa ja oman alueen lehdestä paikallista tuntumaa.
Iisalmessa ryhdyttiin miettimään, voisiko alueen yrittäjille ja toimijoille tarjota muutakin heitä hyödyttävää markkinointikanavaa kuin pelkkää ilmoitustilaa. Tultiin siihen tulokseen, että messut voisivat olla hyvä idea.
Toukokuussa Iisalmen jäähallissa pidettävät kevätmessut ovat kolmannet kaupunkilehti Töllöttimen ja Iisalmen Kaupunkilehden järjestämät messut.
– Näytteilleasettajat ovat olleet tyytyväisiä ja kiitelleet, että vieraita on käynyt hyvin. Joulumessuilla kävi noin 3 000 ihmistä ja näytteilleasettajia oli 60, kertoo lehtiä julkaisevan YS-Painoksen toimitusjohtaja Toni Hujanen.
Tietoykkösen tekemässä tutkimuksessa näytteilleasettajat antoivat Iisalmen messuille arvosanaksi 8,1.
Hujasen mielestä messujen järjestä-
minen on oivallista sivubisnestä kaupunkilehdelle varsinkin, kun käytössä on tehokas markkinointikanava.
– Aina kun meinaa jäädä puolikas sivu tyhjäksi, siihen voi heittää valmiiksi tehdyn messumainoksen, Hujanen sanoo.
Ja mikä parasta, messujen järjestämisestä on joka kerta jääty plussan puolelle.
Keskisuomalainen-konsernin tutkimusyhtiö Tietoykkönen Oy oli mukana Tekesin Next Media –tutkimushankkeessa, jossa haettiin innovaatioita mediakokemuksen, uusien liiketoimintamallien, -konseptien ja teknologian saralla. Tietoykkönen oli mukana kehittämässä alueellista mediatutkimuskonseptia, jossa eri medioista saadaan keskenään vertailukelpoisia tutkimustuloksia. Viime syksynä julkaistiin ensimmäiset tutkimustulokset, jotka saatiin uudella mediatutkimuskonseptilla.
– Ehkä mielenkiintoisin asia tutkimuksessa oli mediankuluttajien luokittelu digitaalisiin ja perinteisiin median käyttäjiin. Tulokset osoittivat, että alle 25-vuotiaista 87 prosenttia kuuluu digitaalisten kuluttajien ryhmään, kun luku laskee, mitä vanhimpiin mediakuluttajien ryhmiin siirrytään, kuvailee kehitys- ja asiakkuuspäällikkö Tanja Herranen.
Tutkimushanke selvensi myös kuluttajaryhmien profiileita tarkemmin.
– Google, radio ja aikakauslehdet ovat medioita, jotka ovat kaikille yhteisiä. Blogien ja sosiaalisen median käyttäjien profiilit sekä perinteisten printtituotteiden käyttäjien profiilit erottuivat selvästi toisistaan. Tieto antaa meille suuntaa, kun kehittämme tulevaisuuden tuotteita, Herranen sanoo.
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi valittiin Sanomalehtien Liiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Puheenjohtajakausi alkoi vuoden 2014 alusta. Syyskokous valitsi Sanomalehtien Liiton hallitukseen myös toisen konsernilaisen, SLY-Kaupunkilehdet Oy:n ja SLY-Kaupunkimedia Oy:n toimitusjohtajan, vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän.
Puheenjohtajuus on ensimmäinen Keskisuomalaisen historiassa. Savon Sanomista on ollut puheenjohtajana aikoinaan kauppaneuvos Risto Suhonen.
– Paikka on toimialalla keskeinen näköalapaikka ja suuri luottamuksen osoitus koko yhtiölle. Mediamurroksen myllertäessä tehtävä on haasteellinen, mutta tarjoaa keskeisen näköalapaikan. Luonnollisesti tehtävä kielii arvostuksesta yhtiötämme kohtaan, konsernijohtaja sanoo.
Sanomalehtien Liitto on sanomalehtien ja kaupunkilehtien kustantajien toimialajärjestö. Liittoon kuuluu yli 230 lehteä.
| ä t Keskisuomalainen: Kehittyvä Keskisuomalainen 24 |
|
|---|---|
| Savon Sanomat: Kaikki tekeminen on sidoksissa brändiajatteluun 25 | |
| tin Suurin kaupunkilehtijulkaisija: Kaupunkilehdet pysyivät vahvoina muutoksessa, Etelä-Karjalassa kasvua ja lisälehtiä 26 |
|
| Paikallis- ja aluelehdet: Viitasaaren somelandia vei lehden uuteen aikaan, Kymmenvuotias onkin satavuotias 28 |
|
| Aikakauslehdet: Aikakauslehtiryhmään lisää nimekkäitä tuotteita 30 | |
| Markkinointiviestintä: Shrek-musikaali käynnisti videotuotannon 30 | |
| Tutkimus: Muutospaine kannustaa tutkimaan ja kehittämään 32 | |
| Painotoiminta: Uusinvestointien sijaan tehoa täsmäinvestoinneilla 33 |
Vuosi 2013 oli painetulle medialle raskas. Päivälehdistä Keskisuomalainen selviytyi vaikeasta vuodesta monia muita paremmin, mutta tehostamistoimiin jouduttiin myös Keski-Suomessa.
Päätoimittaja Pekka Mervola korostaa, että tiukassa taloustilanteessa tehtiin myös merkittäviä uudistuksia. Yksi uudistuksista oli toukokuussa verkossa käyttöönotettu, mittaroitu maksumuuri.
– Sähköiseen kehitykseen panostetaan paljon, tavoitteena on lisätä verkkosisällöstä maksavia tilaajia. Maksullinen lehti verkossa on osa tulevaisuuden sanomalehteä – näköislehti, tablettilehti, mobiililehti –KSML.fi.
Maksumuuria on valmisteltu 4-5 vuotta ja toteutettu monenlaisia kokeiluja – maksukukkaroa, premium-digilehteä ja sähköisiä lisäpalveluita.
– Digitaalisen tuotekehityksen yksikössä on tehty hurjasti töitä sekä sisällöntuotannon että sen myymisen kehittämiseksi. Digitaalisen sisällön tuottajana olemme kolmen, neljän kärkilehden joukossa, Mervola laskee.
– Ensimmäisten joukossa ilmoitimme julkisesti, että sisällön tulee olla maksullista. Siitä alkoi pitkä tie. Paperilehden tilaajasuhde on syntynyt 140 vuoden aikana, sähköisen sisällön tilaajasuhde on vasta kehittymässä, Mervola muistuttaa.
Maksumuurin käyttöönoton jälkeen kampanjat toivat maksavia käyttäjiä jopa 17 000, vuodenvaihteessa heitä oli 14 –15 000. Tavoite vuodelle 2014 on 20 000, vuodelle 2017 jo 50 000.
– Kun sisältö on haluttua ja sitä ostetaan, online-lehdestä tulee myös ilmoittajille kiinnostavampi kuin ilmainen mainosväylä, Mervola uskoo.
KSML.fi-verkosta löytyy erilaisia osapalveluita, KSML.tv:n alku 7. lokakuuta onnistui hyvin ja on kiinnostanut ihmisiä. Myös mainosvideoille tekninen alusta on valmiina.
Maksumuurista huolimatta kävijämäärä verkkosivuilla on pysynyt hyvällä tasolla.
– Teemme verkkoon noin 250 omaa juttua viikossa. Päivän lehti on oma aineistonsa, online-lehti omansa. Yli puolet verkkosisällöstä on sellaista, jota ei paperilehdestä löydä, Mervola korostaa.
– Kilpailutilanne on uusi, nyt kamppaillaan uutisvoitoista tv:n ja radion kanssa ja se on joskus sekuntipeliä.
Mervola korostaa, että myös paperilehteä on kehitetty.
– Superpitkät jutut olivat meillä jo ennen kuin alettiin puhua hitaasta journalismista. Lyhyiden uutisten aikana vaati asennemuutosta hyväksyä, että sanomalehtijuttu voi olla 4 –5 sivua pitkä. Määrän rinnalla lehdessä pitää olla myös syvempää luettavaa ja olemme saaneet laatupalkintoja sekä hyvistä juttukokonaisuuksista että ulkoasusta.
Mervola korostaa, että paperilehti on toiminnan ydin, sähköisiä palveluja tuotetaan sen rinnalla. Vie aikaa, ennen kuin jokainen keskisuomalainen käyttää digitarjontaa. Tavat muuttuvat hitaasti, mutta on jo niitä, jotka lukevat lehtensä lukulaitteelta.
Maakuntalehdet, Savon Sanomat
Brändi ei vahvistu, jos ideoista ei tehdä konkreettisia.
Savon Sanomat toteutti vuosikertomusvuonna mittavan brändiuudistuksen. Päätoimittaja Jari Tourusen mukaan uudistuksella haluttiin kirkastaa ja uudistaa ihmisten mielikuvaa Savon Sanomista.
–Mietimme, mikä on tärkeää oman toimintamme kannalta ja mikä on tärkeää lukijoille sekä ilmoitusasiakkaille. Nyt saman brändin alle kuuluvat sisältö-, kuluttaja- ja ilmoitusmarkkinointi. Käytännössä kaikki tekeminen on sidoksissa brändiajatteluun. Lähtökohta on, ettemme tee mitään sellaista, ettei siitä voisi meitä tunnistaa. Uusi brändimme on mukana myös journalismissa, eikä siinä ole ristiriitaa, sanoo Tourunen.
–Esimerkiksi yksittäiset toimittajat ja yksittäiset myyjät ovat alabrändejä.
Päätoimittaja kuvaa Savon Sanomien uutta brändiä kolmella sanalla; läheinen, pirteä ja uutismainen. Savon Sanomien tutut värit, eli keltainen ja musta korostuvat entisestään. Ne ovat samalla myös maakunnan värit. Yleisilmeen yhtenäistämisen lisäksi uudistuksessa on kiinnitetty huomiota myös sisältöihin.
–Sisältö lopulta ratkaisee kaikessa ja se on meidän tärkein kilpailuvalttimme. Siksi kaiken sisällön on oltava innostavaa. Haluamme jatkuvasti yllättää ja ilahduttaa lukijoitamme.
Päätoimittaja muistuttaa, että Savon Sanomat on aina ollut journalistisesti vahva brändi. Hänen mukaansa uudella tekemisellä ihmisten mielikuva uutismaisesta, ärhäkästä ja maakuntaa puolustavasta lehdestä vahvistuu entisestään.
–Brändi vahvistaa sitä totuuteen perustuvaa mielikuvaa, että olemme mukana lukijoiden ja yhteistyökumppaneidemme arjessa ja apuna joka päivä.
Tourusen mukaan parhaat journalistiset käytännöt voidaan viedä myös digitaaliseen julkaisuun.
– Siitä on jo useita toimivia esimerkkejä, miten perinteisiä lehden tekemisen tapoja on siirretty onnistuneesti myös verkkotekemisen puolelle.
Uudistustyön myötä Savon Sanomissa tehtiin brändistrategia ja -kartta. Brändiasiat keskitettiin myyntijohtaja Mirja Vänttiselle, jolla on apunaan ulkoasupäällikkö Juha Hirvaskero sekä Brand Manager Sanna Sutinen Mediasepistä. Brändityötä johtaa päätoimittaja.
–Brändi ei vahvistu, jos ideoista ei tehdä konkreettisia. Nyt ideat on saatu todella hauskasti ja vahvasti käytäntöön. Uutta ilmettä hiottiin yhdessä Mediaseppien ja mainostoimisto AD Kiivin kanssa. Olen ylpeä siitä, että tämä uudistustyö on porukalla tehty.
Vuosikertomusvuoden aikana Savon Sanomat vankisti paikkaansa isojen sanomalehtien vertailussa sekä taloudellisilla että journalistisilla kriteereillä.
– Erityisen tyytyväinen olen kokonaistavoitettavuuden kehittymiseen sekä maksumuurin toteutumisen onnistumiseen, kiittelee päätoimittaja.
Maan suurin kaupunkilehtijulkaisija on tyytyväinen lehtien viime vuosien kehitykseen. Kaupunkilehdet ovat menestyneet painetun viestinnän muutoksessa muita lehtiä paremmin.
Kaupunkilehtimatriisista vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä näkee, että median muutoksessa kaupunkilehdet elävät uutta renessanssiaan.
– Ihmisten halu lukea lehtiä ei ole mihinkään kadonnut, mutta mielenkiinnon siirtyminen yhä enemmän ilmaiseen lukemiseen on kasvattanut kaupunkilehtien haluttavuutta. Tiheään asutussa etelässä kaupunkilehti on yhä useammalle ainut säännöllisesti seurattu painettu viestin.
Konsernin kaupunkilehtien yhteenlaskettu jakelulevikki on peräti 1,240 miljoonaa kappaletta viikossa.
Pietilä uskoo myönteisen kehityksen yhdeksi osatekijäksi oikeaan osuneet toimintamuutokset: Etelä-Suomen lehtien formaattivaihdos tabloidiin ja siirtyminen millimetrihinnoittelusta moduulimyyntiin on saanut myönteisen vastaanoton sekä lukijoiden että ilmoittajien keskuudessa.
– Tabloid on lehtikentässä "helppo käyttöliittymä", jota luetaan paitsi kotona myös liikennevälineissä, ravintoloissa ja melkein missä tahansa. Lehtiä luetaan selailemalla ja tartutaan kiinnostavaan aineistoon. Sisällön pitää pysäyttää.
– Yksi avainkysymyksistä muutoksessa ja kiinnostavan sisällön tuottamisessa on ollut tekijöiden, toimituksen ja myynnin motivaation ylläpitäminen. Me onnistuimme siinä, Pietilä vakuuttaa.
Paitsi perinteisenä versiona Antti-Pekka Pietilä uskoo kaupunkilehtien menestykseen myös digitaalisessa ympäristössä. Etenkin pääkaupunkiseudun lehtien verkkokävijämäärät ovat kasvaneet hurjasti, kertomusvuonna 2013 jopa 50 prosenttia.
– Mobiilimaailma tarjoaa medialle laajat mahdollisuudet ja niihin on tartuttava. Painettu kaupunkilehti ei mihinkään katoa, mutta sen rinnalla mobiili- ja verkkopalvelut jatkavat vahvaa kehitystään, Pietilä uskoo.
Painettujen lehtien kasvava työsarka on jakeluteiden kehittämisessä. 1-2 toimijaa voi vaikuttaa monen lehtitalon, satojen lehtien tulevaisuuteen.
– Jakelu on lehtien julkaisijalle ydintoimintaa ja meidän on tehtävä töitä, jotta löydämme järkeviä ratkaisuja.
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupunkilehdet ovat tehneet nousujohteisesti tulosta 2000-luvulla, myös vaikeana kertomusvuonna 2013.
Toimitusjohtaja Tapani Markkanen toteaa, että Suur-Jyväskylän Lehden tulos oli edellisvuotta parempi, Kuopion Kaupunkilehti ja Viikkosavo sekä Töllötin Iisalmessa säilyttivät tulostasonsa.
Väli-Suomen kaupunkilehdet ovat talousalueillaan merkittäviä toimijoita.
– Töllötin on ahkera messujärjestäjä. Kuopiossa haetaan valoa taantumaan Hyvä Kuopio! -projektilla, joka esittelee 50 menestyvintä ja innovatiivista yritystä. Suur Jyväskylän Lehden Hyvä Jyväskylä! lähtee jo neljännelle kierrokselle.
– Hyvä Jyväskylä! luotiin 1999, kun seutu oli alamaissa, isoja yrityksiä ja virastoja karkasi Keski-Suomesta, Markkanen muistaa.
Kaupunkilehti halutaan myös niihin postiluukkuihin, joissa lukee "Ei mainoksia". Suur-Jyväskylän Lehden jakelualueella näitä talouksia on jo 13 495.
Ilmiö "Ei mainoksia, mutta lehti" on laajentumassa koko maahan, nyt jo 23 kaupunkilehteen.
Markkanen uskoo paperilehteen. Jo vähäinen myöhästyminen totutusta aikataulusta aiheuttaa sähköpostipalautteen. Verkkolehti ei riitä.
Verkkolehtiä kehitetään vuorovaikutteiseen suuntaan. Suur-Jyväskylän Lehti, Viikkosavo ja Kuopion Kaupunkilehti avaavat keväällä uudet kotisivut, joille lukijat saavat tuottaa aineistoa. Markkanen odottaa myös ilmoittajien kiinnostuvan verkosta.
Samaan aikaan, kun sanomalehdet ovat joutuneet taistelemaan asemansa ja levikkinsä säilyttämisestä, Etelä-Karjalan kaupunkilehdet hakevat kasvua ilmestymiskertojen lisäyksestä.
Kerran viikossa keskiviikkoisin ilmestyneet Imatralainen ja Lappeenrannan Uutiset testasivat vuoden 2013 aikana ylimääräisillä viikonloppunumeroilla markkinoita ja päätyivät vuoden 2014 alusta alkaen jatkaa ilmestymistä kahdesti viikossa.
Molempien lehtien kustannusjohtajapäätoimittaja Karri Kannala näkee menetyksen taustalla onnistuneet lehtiuudistukset.
– Tabloidiin siirtyminen 2013 meni hyvin ja olemme saaneet myönteistä palautetta sekä lukijoilta että ilmoittajilta.
Kun lehtien sivumäärät alkoivat kasvaa ja liikevaihto nousi useana vuonna peräkkäin, kustantaja näki ilmestymiskertojen lisäämisen mahdolliseksi.
– Nyt pystymme tarjoamaan tehokkaan kanavan myös viikonloppuilmoittelulle, Kannala korostaa ja ottaa esimerkiksi kiinteistönvälittäjät, jotka saatiin mukaan viikonloppunumeroihin.
Kannala korostaa, että uudistuksia ei ole tehty vain ilmoittajien ehdoilla.
– Tuloksen tekemisellä ja journalismilla ei tosiaan ole mitään ristiriitaa. Viikonloppulehtiin loimme journalistisen kannen, joka on kaupunkilehdissä poikkeuksellista. Uutis- ja puheenaihesisältöön on panostettu.
– Pyrimme tekemään erilaista lehteä kuin kilpailijat ja paikallisuutta pidämme edelleen vahvuutena. Nyt pystymme kertomaan paikallisuutiset tuoreempina kuin aikaisemmin.
Kannala tunnustaa, että kaksipäiväisyys on tekijöille uusi asia. Opettelemista on riittänyt, mutta myös toimituksen liikkeellelähtö on onnistunut.
Myönteinen kehitys ei ole peräisin pelkästään formaattiuudistuksesta. Työtä on tehty jo ennen sitä.
– Toimintatapamuutos alkoi 2011 keväällä. Olemme panostaneet sekä sisältöön että myyntiin. Myyntikontakteja on lisätty ja niiden laatua parannettu teetettyjen tutkimusten viitoittamaan suuntaan.
Kannala vakuuttaa, että painetun lehden aika ei pelottelusta huolimatta ole ohi. Lehtien on etsittävä omat vahvuutensa ja kerrottava niistä ahkerasti myös asiakkaille.
Yhteisöllisessä verkossa käydään aiheesta riippuen vilkastakin keskustelua.
10.10. klo 10.10. vuonna 2013 on merkittävä numerosarja Viitasaaren Seudulle. Tuolla tietyllä minuutilla syntyi Viitasaaren somelandia, kun lehti avasi uudet verkkosivunsa – eivät mitä tahansa verkkosivuja, vaan kokonaan uuden interaktiivisen, yhteisöllisen formaatin, jossa lukijoista tuli tavallaan osa lehden toimitusta.
Uudistus näkyi saman tien kävijämäärissä. Seudun vanhoilla sivuilla kävi 150-200 kävijää viikossa, uusilla sivuilla laskuri on naputtanut 250-800 kävijän päivälukuja.
– Kävijämäärä riippuu tosi paljon siitä, millaista sisältöä olemme sivuille saaneet ja miten sitä on sosiaalisessa mediassa jaettu eteenpäin, päätoimittaja Esa Kilponen selittää suurehkoa vaihtelua.
Lukijat oppivat nopeasti lähettämään sivuille tekstiä ja kuvia paikallisista tapahtumista. Myös alueen menovinkit ovat suosittuja. Aktiivisia lukijakirjoittajia on kolmisenkymmentä. Yhteisöllisessä verkossa käydään aiheesta riippuen vilkastakin keskustelua.
Mobiiliversio saatiin käyttöön vuoden 2013 puolella. Juttuluurissa julkaistaan paikallisuutisia – se tekee paikallislehdestä seitsenpäiväisen median.
Päätoimittaja korostaa, että kotisivujen suosio ei ole hämärtänyt todellisuutta.
– Painettu lehti on edelleen tärkein tuote, mutta sen rinnalla jatkamme yhteisöllistä verkkoversion kehittämistä. Varomme journalistisen aineiston jakamista ilmaiseksi, kunnes saamme toimivan maksumuurin, Esa Kilponen pohtii.
Kevään 2014 uutuuksiin kuuluu yhteistyön aloittaminen Viitasaaren kaupungin kanssa. Työnimellä "Meidän Viitasaari" toteutettu kokonaisuus käynnistyy huhtikuussa.
– Haluamme kehittää Viitasaarta yhdessä brändimme välityksellä – meidän menestyksemme riippuu Viitasaaren menestyksestä.
Esa Kilponen tunnustaa olleensa sosiaalisen median ja netin dinosaurus. Herätys tuli, kun paikallisuutiset löytyivät facebookista ennen maakuntalehden verkkouutisia.
– Emme ole haastamassa facebookia, mutta sosiaalisen median keinoja hyödyntämällä voimme varmistaa, että Viitasaaren Seutu on edelleen paikkakunnan tärkein media.
Uudenmaan ja Etelä-Hämeen rajamaastossa ilmestyvä Aamuposti juhli kymmenvuotistaivaltaan vuonna 2013 ja heti perään tulee sata vuotta täyteen lehden edeltäjän perustamisesta.
Aamuposti syntyi 2003, kun Riihimäen Sanomat ja Hyvinkään Sanomat yhdistettiin. Edellinen perustettiin vuonna 1914, jälkimmäinen kymmenen vuotta myöhemmin.
Tilattavana aluelehtenä Aamuposti on törmännyt printtimediassa tuttuihin haasteisiin. Paikallisuus on kuitenkin voimavara, jonka turvin lehti on kärsinyt alan aallonpohjasta muita vähemmän. Päätoimittaja Joonas Romppanen laskee, että levikin lasku realisoitui Aamupostissa myöhemmin kuin muualla ja asettui vuonna 2013 viiden prosentin tietämille.
Viime vuoden aikana Aamupostin asema alueensa ehdottomana ykkösmediana vahvistui entisestään, kun Sanoma Oy lopetti Hyvinkäällä Vartti-lehtien tekemisen. Vuodenvaihteessa Aamupostin Asuntoliitteeseen palasivat ne seudun kiinteistönvälittäjistä, jotka olivat karanneet hetkeksi kilpailijan sivuille.
Romppanen pitää paikallisuutta lehden vahvuutena ja sen turvaamiseksi tehdään kahta osapainosta (Hyvinkää/Riihimäki). Tilattava, noin 20 000 kappaleen painos ilmestyy kuusi kertaa viikossa. Sunnuntaiksi tehdään joka talouteen jaettava yli 50 000 kappaleen painos. Keskiviikkoisin jaetaan erilliset Viikkouutiset Hyvinkäällä ja Riihimäellä.
– Osapainoksilla palvelemme paitsi lukijoita, myös paikallisia ilmoittajia, jotka usein ovat pieniä yrityksiä ja toimivat suppealla asiakasalueella. Ratkaisuihin vaikuttaa myös se, että osuuskaupparaja kulkee Hyvinkään ja Riihimäen välissä, Romppanen sanoo.
Päätoimittaja arvioi, että osapainosten tarve korostuu, mikäli kuntarakenneuudistus toteutuu ja valtion kaavailema metropoliraja asettuu juuri Hyvinkään ja Riihimäen väliin. Näin Hyvinkää ympäristökuntineen suuntautuisi pääkaupunkiseudulle, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi puolestaan Hämeeseen.
– Arki ei miksikään muutu. Edelleen yhteisiä tekijöitä on enemmän kuin erottavia.
Aamuposti kuuluu Lehtiyhtymästä Keskisuomalainen-konserniin siirtyneisiin julkaisuihin.
Päätoimittaja näkee omistajanvaihdoksen tuoneen jo synergiaetuja. RTVaineistot saadaan omasta konsernista, sähköisten palvelujen kehittämiseen saadaan apua Väli-Suomesta, jossa digitalisointi on pidemmällä kuin Lehtiyhtymässä.
– Verkkoaineiston kehittämisessä olemme edenneet varovasti ja tulemme takamatkalta, olemme antaneet muiden tehdä aloittelijan virheet.
Joonas Romppanen uskoo, että satavuotiset perinteet Aamupostin alueella jatkuvat ja vahvistuvat.
– Olemme sentään Suomen ostovoimaisimmalla alueella, jossa asukasmäärät kasvavat.
Kesällä 2013 perustettu Keskisuomalaisen Aikakauslehtiryhmä lähti reippaaseen kasvuun heti perustamisensa jälkeen.
Aikakauslehtiryhmä koostuu kolmesta suurin piirtein yhtä suuresta yksiköstä. Omnipress Oy on asiakaslehtitalo. Autoliiton Moottori-lehti on oma kokonaisuutensa. Ryhmän kolmas pilari muodostuu maan johtavista ruoka-, juoma- ja tapahtuma-alan ammattilehdistä Aromi, Avec ja Evento.
– Perustamisvuoden uutuuksia ryhmässä ovat Moottori-lehti, Eventolehteen liitetty S&A -lehti (Sihteeri ja Assistentti) sekä Omnipressin uudet asiakaslehtisopimukset, osakesäästäjien Viisas Raha -lehti sekä kunnossapitoalan Promaint- ja MaintWorld -julkaisut, Aikakauslehtiryhmää vetävä Omnipressin toimitusjohtaja Kimmo Kallonen listaa.
– S&A-järjestelyn myötä Evento on Suomen tapahtumajärjestäjien ja toimiston ammattilaisten ykköslehti. Aromilla vastaava asema ruoan ja juoman erikoislehtenä on ollut jo pitkään.
Median myllerrys näkyy myös Aikakauslehtiryhmässä. Taloudellisesti vuosi 2013 ei ollut menestys, vajaan neljän miljoonan liikevaihtoa sävytti pieni tappio, johon löytyy järkevä selitys.
– Moottori on suurin lehtemme yli sadan tuhannen levikillä. Sen käynnistäminen oli iso urakka ja vaati kustannuksia, toimitilojen remonttia ja ihmisten palkkaamista, Kallonen sanoo.
Vuonna 2014 Aikakauslehtiryhmä tavoittelee yli viiden miljoonan euron liikevaihtoa.
Yksi Omnipressin näyttävimmistä tuot-
teista on kuopiolaisen Matkus-kauppakeskuksen neljästi vuodessa ilmestyvä asiakaslehti. Yhtiön asiakkaina on myös kaksi hotelliketjua, Lapland Hotels ja Finlandia Hotels sekä esimerkiksi Invalidiliitto, jonka kanssa Omnipress on tehnyt yhteistyötä jo pitkään.
Keskisuomalaisen Asiakaslehdissä työtä tehdään runsaan 20 ammattilaisen voimin. Lisäksi Aikakauslehtiryhmällä on käytettävissään maanlaajuinen ja kansainvälinen avustajaverkosto.
Omnipress Oy on vuonna 1992 perustettu asiakaslehtitalo, jonka Suomen Lehtiyhtymä osti vuonna 2010. Keskisuomalaisen omistukseen aikakauslehtiyhtiöt siirtyivät Lehtiyhtymän oston yhteydessä. Ryhmän toimitilat sijaitsevat Helsingin Vallilassa, useimmat lehdet ovat valtakunnallisia.
Mediaseppien videotuotanto käynnistyi kurkistuksella Jyväskylän kaupunginteatterin suositun Shrek-musikaalin kulisseihin syksyllä 2013. Nyt videotiimillä on jo takanaan monta projektia. Videoille on tallentunut sekä konsernin uratarinoita, mainosspotteja ja käyttöönoton opastusvideoita. Konsernissa on jo nähty, että syntymäpäiväpuheetkin on korvattu muodikkaasti videoesityksellä.
– Uskomme, että liikkuva kuva kiinnostaa jatkossa yrityksiä enemmän, sillä liikkuvan kuvan parissa vietettävä aika kasvaa koko ajan. Yritys- ja tuoteesittelyt, toimitusjohtajien katsaukset, kampanjat ja mainokset, miksei jopa rekrytointi-ilmoitukset videoina avaavat uusia mahdollisuuksia, sanoo Mediasepät Oy:n toimitusjohtaja Sauli Vuorinen.
Videotiimi käsikirjoittaa asiakkaan näköisen tarinan, joka sopii asiakkaan käyttötarkoituksiin.
– Haaste on löytää sellainen pointti videoon, että se leviää sosiaalisessa mediassa ja jää mieleen oikeista syistä. Videon pitää toimia myös siinä käyttötarkoituksessa, johon se on tehty, Päivi Kantonen ja Ville Keto videotiimistä kertovat.
Mediasepillä on tehty eniten niin sanottuja dokumentaarisia videoita eli niissä näkyy yrityksen oikea arki ja haastateltavina esiintyvät yrityksen omat työntekijät, eivät mainosmallit.
– Kuvasimme jyväskyläläiselle Kuntoportille naisten muuttumistarinoita. Näissä ihmiset kertoivat omasta muutosprosessistaan. Video oli oikea väline välittämään tunteita ja ilmeitä, joita muutos ihmisessä saa aikaan, Kantonen kuvaa.
Tietoykkönen Oy:n toimitusjohtaja Mareena Löfgrén uskoo, että yrityksissä on ymmärretty tutkimuksen merkitys taloudellisesti haastavana aikana.
– On alettu oikeasti pohtia, mitä pitäisi parantaa, mitä muutos edellyttää. On ymmärretty, että omat eväät eivät riitä ja haettu tukea tutkimuksesta. Hyvinä aikoina tutkimuksilla halutaan vahvistusta sille, että ollaan oikealla tiellä.
Tietoykkönen kehittää asiakkaiden tarpeisiin uusia työkaluja – yksi vuoden 2013 läpimurroista on asiakasyhteisöt, joita on testattu mediassa ja start-up -toimijoilla.
On totuttu siihen, että painettu media tarjoaa lukijoille sisältöä toimitusten harkinnan mukaan. Lukijayhteisö toimii päinvastoin, lukijat kertovat, mitä he lehdeltään haluavat. Pilotteina ovat toimineet Viitasaaren seutu ja Iisalmen Sanomat.
– On tärkeää oikeasti kuunnella lukijoita ja antaa heille mahdollisuus osallistua sisällön tuotantoon. Ei vain niin, että kysytään mielipiteitä ja tehdään niin kuin ennenkin.
Hän kiittää, että erityisesti Iisalmen Sanomat hyödynsi lukijoiden näkemyksiä ja uusi päätoimittaja Jarkko Ambrusin antoi hankkeelle kasvot.
Lukijoilta haettiin toiveita lehden uudistamiseen, uudistuksen toteuduttua ryhdyttiin seuraamaan sen onnistumista ja syntyi lukijayhteisö Iisakin Porinapata. Prosessi jatkuu hakemalla ajatuksia digitaalilehden sisältöön ja tulevaisuuteen.
– Lehtiä on totuttu kehittämään paperilehden tilaajakunnan kanssa. Nyt myös sähköisissä ympäristöissä toimivat, digitaalisen median käyttäjät osallistetaan kehittämiseen.
Kun pienempien kaupunkien lehdistä on saatu kokemuksia, vuorossa on suuri kaupunkilehti, Tamperelainen.
– On mielenkiintoista nähdä, miten eri kaupunginosissa lukijat pääsevät mukaan lehtensä kehittämiseen. Hervanta on hyvin erilainen kuin Pispala, eikä maakuntalehti pääse kaupunkilehden tapaan sisälle tamperelaisten arkeen, Löfgrén pohtii.
– Kyse on nykyilmiöistä; jakamistaloudesta ja yhdessä luomisesta – co-creationista. Tiedonkeruun menetelmillä päästään lähelle kuluttajaa ja luodaan jatkuvan keskusteluyhteyden prosesseja.
Median rinnalla asiakasyhteisöjä testataan esimerkiksi teknologia-alan prestart-upin, GigBudsin kanssa. Toimialaan sitoutuneista kuluttajista kootussa kansainvälisessä tuote- ja palvelukehitysyhteisössä kerätään näkemystä, ajatuksia ja palautetta ennalta määrättynä aikana. Jatkossa johtopäätökset tuotekehityksen valinnoista ja prioriteettilistasta tehdään tulosten pohjalta. Toimintamalli on kansainvälisestikin harvinainen tässä yrityksen elinkaarivaiheessa.
Mareena Löfgrén uskoo, että asiakasyhteisöjä voi käyttää millä tahansa toimialalla, jolla halutaan syventää suhdetta kuluttajiin. Mielenkiintoista on ollut huomata, että muun muassa teollisuus on kiinnostunut asiakasyhteisöjen mahdollistamasta uudesta tavasta vaalia asiakkuuksia.
Keskisuomalainen Oyj sulki maaliskuussa 2014 Kuopion ja Lohjan painotalot. Samanaikaisesti konserni investoi Tuusulan sanomalehtipainon postitukseen 1,5 miljoonaa euroa. Uudemmalla postitustekniikalla parannetaan tehokkuutta ja toimintavarmuutta. Tuusulan kahdella nykyaikaisella painokoneella painetaan viikoittain noin 30 lehteä, ja painon vuosituotantomäärä on noin 150 miljoonaa lehteä. – Lohjan painon sulkemisella ja Tuusulan postitusinvestoinnilla tehostetaan Etelä-Suomen painotoimintaamme merkittävästi. Toimenpiteet ovat osa konsernin viime vuonna valittua painamisen strategiaa, jossa kalliiden uusinvestointien sijaan pidetään painotoiminta tehokkaana keskittämällä painamista ja tekemällä täsmäinvestointeja niihin painoihin, jotka ovat sijainniltaan ja tekniikaltaan kilpailukykyisiä, konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoo.
Kaikki Lohjan painotyöt siirretään konsernin muihin painoihin, Hämeenlinnaan ja Tuusulaan. Painotoiminnasta vapautuvan kiinteistön ja sen tontin hyödyntämiseksi konserni käynnisti kehityshankkeen, jossa pyritään hyödyntämään tontin rakennusoikeus ja löytämään kiinteistölle sellainen käyttötarkoitus, jossa voidaan hyödyntää sen hyvää sijaintia Lohjanharjulla, Turuntien varrella.
Suljetussa Kuopion painossa säännöllisesti painettuja lehtiä olivat Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat sekä kaupunkilehdet Viikkosavo, Kuopion Kaupunkilehti ja Töllötin. Savon Sanomat painetaan nykyisin Savon Paino Oy:ssä Varkaudessa. Järjestelyllä saatiin Savon Sanomille kokonaisedullinen painoratkaisu ja konsernin muiden painojen käyttöaste nousee. Muut Kuopion painotyöt painetaan nyt pääsääntöisesti yhtiön muissa painoissa Jyväskylässä ja Pieksämäellä.
– Jyväskylän painoon tehdään automaatioastetta nostavia investointeja, käyttöiän jatkamiseen sekä toimintavarmuuden ja laadun parantamiseen tähtääviä kunnostustöitä. Valtaosa toimenpiteistä tehdään jo vuoden 2014 aikana. Projekti päättyy vuoden 2015 alkupuolella, kertoo painoliiketoiminnasta vastaava johtaja Erkki Summanen. Jyväskylän painon vuosituotantomäärä on 170 miljoonaa lehteä.
Keskisuomalaisen painoliiketoiminta on organisoitu kolmeen yhtiöön, jotka ovat Lehtisepät Oy, SLY-Lehtipainot Oy sekä Hämeen Lehtipaino Oy. Nykyiset sanomalehtipainot sijaitsevat Jyväskylässä, Tuusulassa, Hämeenlinnassa ja Pieksämäellä. Sanomalehtipainamisen lisäksi konsernilla on Kirjapaino Uusimaan arkkipaino, joka sijaitsee Porvoossa.
| Hallituksen toimintakertomus 36 | ||
|---|---|---|
| Konsernitilinpäätös, IFRS | ||
| Konsernin tuloslaskelma 40 | ||
| Konsernin tase 41 | ||
| Konsernin rahavirtalaskelma 42 | ||
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 43 | ||
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | ||
| 1. | Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 44 | |
| 2. | Segmentti-informaatio 48 | |
| 3. | Hankitut liiketoiminnot 50 | |
| 4. | Liiketoiminnan muut tuotot 51 | |
| 5. | Liiketoiminnan muut kulut 51 | |
| 6. | Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 51 | |
| 7. | Tutkimus- ja kehitysmenot 51 | |
| 8. | Rahoitustuotot 51 | |
| 9. | Rahoituskulut 52 | |
| 10. | Tuloverot 52 | |
| 11. | Osakekohtainen tulos 53 | |
| 12. | Aineettomat hyödykkeet 53 | |
| 13. | Arvonalentumiset 54 | |
| 14. | Sijoituskiinteistöt 55 | |
| 15. | Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 56 | |
| 16. | Osuudet osakkuusyrityksissä 57 | |
| 17. | Myytävissä olevat sijoitukset 58 | |
| 18. | Pitkäaikaiset saamiset 58 | |
| 19. | Laskennalliset verosaamiset ja -velat 59 | |
| 20. Vaihto-omaisuus 60 | ||
| 21. | Myyntisaamiset ja muut saamiset 60 | |
| 22. | Muut rahoitusvarat 60 | |
| 23. | Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 61 | |
| 24. | Eläkevelvoitteet 62 | |
| 25. | Varaukset 64 | |
| 26. | Korolliset velat 64 | |
| 27. | Ostovelat ja muut velat 65 | |
| 28. | Rahoitusriskien hallinta 65 | |
| 29. | Muut vuokrasopimukset 67 | |
| 30. Vakuudet ja vastuusitoumukset 67 | ||
| 31. | Lähipiiritapahtumat 68 | |
| 32. | Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 69 | |
| Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista 70 | ||
| Tunnusluvut 72 | ||
| Tunnuslukujen laskentakaavat 73 | ||
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | ||
| Emoyhtiön tuloslaskelma 74 | ||
| Emoyhtiön tase 75 | ||
| Emoyhtiön rahoituslaskelma 76 | ||
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 77 | ||
| Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 85 | ||
| Tilintarkastuskertomus 85 |
Konsernin liikevaihto oli 149,7 Me (106,2 Me). Liikevaihto kasvoi 40,9 %. Liikevaihdon kasvu johtui 26.3.2013 tehdystä Suomen Lehtiyhtymä Oy:n hankinnasta. Yrityskaupan myötä ilmoitusmyyntimme kasvoi 41,5 % edellisestä vuodesta ja konsernin tilattavien lehtien tilaustuotot kasvoivat 22,7 %. Tehty yrityskauppa vaikutti myös ulkoiseen painonmyyntiin, joka kasvoi 75,0 %.
Suomen Lehtiyhtymän kaupan vaikutus konsernin vuoden 2013 liikevaihtoon oli 51,5 Me ja ilman kauppaa konsernin liikevaihto olisi laskenut 7,6 % ja ollut 98,1 Me (106,2 Me).
Vertailukelpoista liikevaihtoa laski heikko taloussuhdanne ja sen vaikutukset mainonnan kehitykseen ja erityisesti sanomalehti-ilmoitteluun.
Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,2 Me (0,9 Me), jotka koostuvat pääosin vuokratuotoista.
Vuonna 2013 liikevoittoa kertyi 13,9 Me eli 9,3 % liikevaihdosta. Edellisenä vuonna liikevoitto oli 17,1 Me ja liikevoittoprosentti oli 16,1 %. Suhteellista kannattavuutta painoi vertailukelpoisen liikevaihdon lasku, jota ei ole pystytty elokuussa aloitetulla tehostamisohjelmalla kompensoimaan.
Nettorahoituskulut olivat 7,5 Me. Edellisenä vuonna nettorahoituskulua kertyi 6,1 Me. Tilikauden rahoituskuluihin sisältyy pörssiosakkeiden arvonalentumistappiota 5,5 Me (5,7 Me).
Konsernin tilikauden voitoksi muodostui 4,8 Me (9,4 Me).
Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2013 luvut sisältävät pääosan konsernin holding-toiminnoista sekä konsernin keskitetyt hallintopalvelut. Yhtiön liikevaihto oli 4,3 Me (4,1 Me).
Keskisuomalainen-konserni kustantaa kuutta seitsenpäivästä lehteä, kahta kuusipäivästä lehteä, 17 paikallislehteä sekä 22 kaupunkilehteä. Seitsenpäiväiset lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Aamuposti. Warkauden Lehti ja Länsi-Uusimaa ilmestyy kuutena päivänä viikossa. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikossa pääasiassa Savossa ja Keski-Suomessa sekä yksi lehti Uudellamaalla. Kaupunkilehdistä yhdeksän ilmestyy kaksi kertaa viikossa ja 13 pääsääntöisesti kerran viikossa.
Sanomalehtien ilmoitustuotot kasvoivat Suomen Lehtiyhtymän kaupan myötä 73,9 Me:oon edellisen vuoden 52,2 Me:sta. Kasvua kertyi 41,5 %. Vertailukelpoinen ilmoitusmyyntimme ilman Suomen Lehtiyhtymän vaikutusta laski kuitenkin 8,4 Me. Tilattavien lehtien tilaustuotot olivat 48,4 Me (39,5 Me) ja ne kasvoivat vuoden aikana 22,7 %. Vertailukelpoiset tilaustuotot ilman Suomen Lehtiyhtymää pysyivät edellisen vuoden tasolla ollen 39,4 Me (39,5 Me).
Konserniin tuli Suomen Lehtiyhtymä -kaupan myötä aika-
kausi- ja asiakaslehtitoimintaa. Merkittävimmät kustantamamme lehdet ovat ruoka-, juoma- ja tapahtuma-alan ammattilehdet Aromi, Avec ja Evento. Lisäksi kustannamme Autoliiton julkaisemaa Moottori-lehteä. Asiakaslehtiyhtiömme Omnipress Oy tuottaa sopimusperusteisesti 16:tta säännöllisesti ilmestyvää asiakas- ja sidosryhmälehteä. Keskisuomalaisen liikevaihto liiketoiminta-alueella 2013 oli 3,0 Me.
Keskisuomalainen Oyj:n konsernin painopalvelut laajenivat Suomen Lehtiyhtymän kaupan myötä. Konsernilla on kuusi sanomalehtipainoa, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa, Pieksämäellä, Tuusulassa, Hämeenlinnassa ja Lohjalla. Lisäksi Porvoossa on arkkipaino. Sekä Kuopion että Lohjan painot suljettiin helmikuussa 2014. Painojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2013 oli 45,8 Me (28,2 Me). Ulkoisten painotöiden liikevaihto kasvoi merkittävästi yrityskaupan myötä ja oli 19,6 Me (11,0 Me).
Konserniin kuuluva Savon Jakelu Oy hoitaa Kuopion, Varkauden, Pieksämäen, Iisalmen ja Kiuruveden kaupungeissa, sekä Siilinjärven, Maaningan, Joroisten, Leppävirran, Lapinlahden ja Säyneisen taajamissa jaettavien sanomalehtien yhteisjakelun. Jakelutoiminnan liikevaihto oli 6,6 Me (6,3 Me), josta konsernin ulkoista on noin 20 %.
Konserniin kuuluu tutkimuspalveluita tarjoava Tietoykkönen Oy. Tietoykkösen liikevaihto oli 0,5 Me (0,7 Me).
Konserniin kuuluu sekä sivun- ja ilmoitusvalmistusta että viestintäpalveluja tarjoava Mediasepät Oy. Pääosa yhtiön liikevaihdosta on konsernin sisäistä. Yhtiön ulkoinen liikevaihto oli 0,5 Me (0,3 Me). Konserniin tuli lisäksi yrityskaupan myötä Etelä-Suomen liiketoiminnalle sivun- ja ilmoitusvalmistusta tekevä SLY-Ilmoitusvalmistus Oy. Yhtiön liikevaihto on kokonaan sisäistä.
Keskisuomalainen Oyj osti 26.3.2013 toteutetuilla osakekaupoilla 98,5 % Suomen Lehtiyhtymä Oy:n osakkeista. Vuoden 2013 aikana tehtyjen lisäosakekauppojen jälkeen Keskisuomalaisella on noin 99,5 % osakkeista. Keskisuomalainen on käynnistänyt kesäkuussa 2013 lunastusmenettelyn loppujen osakkeiden lunastamiseksi. Omistusoikeus lunastuksen alaisiin osakkeisiin on saatu 23.12.2013 välimiehen välipäätöksellä turvaavaa vakuutta vastaan. Varsinainen lunastusmenettely on vielä kesken.
Tiedot konserniyhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners
Oy (37,9 %), Väli-Suomen Media Oy (40,0 %), Jyväskylän Messut Oy (23,9 %), Jyväskylän Jakelut Oy (50,0 %) sekä Esan Kirjapaino Oy (19,2 %). Suomen Lehtiyhtymä Oy:n oston myötä konserniin tuli seuraavat osakkuusyhtiöt: Kärkimedia Oy (20,59 %), Porvoon Mediajakelu Oy (40,0 %), Jakelujuniorit Oy (20,0 %), Myyntimestarit Oy (31,63 %), Hämeen Ääni Oy (40,0 %), Osakeyhtiö Laivastolehti (41,67 %).
Arena Partners Oy on viiden maakuntalehden yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö. Arena Partners-konsernin liikevaihto oli 3,3 Me (2,9 Me). Arena Partnersilla on mobiiliratkaisujen kehittämiseen erikoistunut tytäryhtiö Arena Interactive Oy, josta Alma Media Oyj omistaa 35 % osuuden. Arena Partners omistaa 35 %:n osuuden Alma Media Oyj:n tytäryhtiöstä Alma Mediapartners Oy:stä, joka harjoittaa asunto-, auto- ja kuluttajailmoittelun markkinapaikkaliiketoimintaa.
Väli-Suomen Media Oy tuottaa Väli-Suomen sanomalehdille yhteistä sunnuntaisivustoa, Sunnuntaisuomalaista. Vuonna 2013 yhtiön liikevaihto oli 0,7 Me (0,9 Me).
Jyväskylän Messut Oy:n liikevaihto oli tilikaudella 6,7 Me (7,5 Me). Yhtiö järjestää messuja ja tapahtumia Jyväskylässä.
Jyväskylän Jakelut Oy on vuonna 2008 perustettu alueelliseen osoitteettomaan erillisjakeluun erikoistunut yritys. Jyväskylän Jakelut Oy:n liikevaihto oli 1,2 Me (1,2 Me).
Esan Kirjapaino Oy on lahtelainen mediayhtiö, joka kustantaa mm. 7-päiväistä sanomalehteä Etelä-Suomen Sanomia. Esan Kirjapaino Oy:n liikevaihto oli 37,3 Me (40,6 Me).
Kärkimedia Oy on suomalaisten sanomalehtien omistama myynti- ja markkinointikanava, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä ilmoitusmyyntiä. Vuonna 2013 yhtiön liikevaihto oli 5,5 Me.
Porvoon Mediajakelu Oy on osoitteettomaan erillisjakeluun erikoistunut yritys. Jakeluverkkoa Porvoon kaupungin alueen lisäksi on myös ympäröivä maaseutu. Yhtiön liikevaihto 2013 oli 0,7 Me.
Jakelujuniorit Oy on suoramainos- ja kaupunkilehtijakeluun erikoistunut yritys. Toimialueena on pääasiassa Uudenmaan alue ja yhteistyökumppaneiden kanssa myös Helsinki ja Espoo. Vuonna 2013 yhtiön liikevaihto oli 2,9 Me.
Myyntimestarit Oy on ongelmanratkaisuihin erikoistunut telemarkkinayritys. Palvelut kattavat mm. ammatti- ja erikoislehtien ja -kirjojen myynnin, uusasiakashankinnan ja lisämyynnin. Yhtiön liikevaihto 2013 oli 1,6 Me.
Hämeen Ääni Oy julkaisee Hämeen Yrityssanomat -nimistä lehteä ja yhtiön liikevaihto 2013 oli 0,1 Me.
Osakeyhtiö Laivastolehdellä ei ole olennaista liiketoimintaa.
Sähköiset media- ja liiketoimintaratkaisut ovat merkittävä osa konsernin tuotekehitystoimintaa. Lisäksi konsernin osakkuusyhtiö Arena Partners Oy kehittää uusia sähköisiä ja mobiileja palveluja osakkailleen. Kehitysmenoja ei ole aktivoitu, koska niistä tulevat tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tuija Korpelainen.
Yhtiössä noudatetaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen suosituksen (Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi) mukaista hallinnointijärjestelmää. Yhtiö on antanut suosituksessa 54 tarkoitetun erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. Selvitys on nähtävissä yhtiön nettisivuilla www.keskisuomalainen.com.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä. 31.12.2013 K-osakkeita oli yhteensä 5.229.180 kpl ja A-osakkeita 5.507.780 kpl, yhteensä osakkeita on 10.736.960 kappaletta.
Yhtiöllä on omistuksessaan 21.500 kpl omia A-osakkeitaan.
Yhtiökokous päätti 29.4.2013 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 9,3 % yhtiön osakkeista ja enintään 18,0 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana. Osakkeista maksettavan vastikkeen on oltava vähintään 10,00 euroa ja enintään 20,00 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden Asarjan osakkeen tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 29.4.2014 saakka. Muut tiedot osakkeista ja osakkeiden omistuksesta löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Keskisuomalainen rahoitti 26.3.2013 tekemänsä Suomen Lehtiyhtymän osakkeiden kaupasta maksamansa 26,1 Me kauppahinnan vieraan pääoman ehtoisella lainalla. Järjestely kasvatti korollisen vieraan pääoman määrää ja vuoden 2013 lopussa sitä oli 78,6 Me. Vieraaseen korolliseen pääomaan sisältyy Keskisuomalainen Oyj:n 3.6.2011 liikkeelle laskema 16,8 Me pääomalaina. Konsernin muu korollinen vieras pääoma on pääosin rahalaitoslainaa. Yritys on suojautunut korkoriskiltä tekemällä pitkäaikaisen korkosuojausjärjestelyn.
Keskisuomalainen Oyj on laskenut 3.6.2011 liikkeelle pääosin omistajille ja henkilökuntaan kuuluville suunnatun 16,8 Me pääomalainan. Pääomalainalle maksetaan kiinteää 6,7 % korkoa. Laina on ehtojen mukaan maksettava takaisin viimeistään 3.6.2016. Edellä sanotusta poiketen yhtiöllä on kuitenkin oikeus maksaa laina takaisin yhtenä eränä 3.6.2014 tai 3.6.2015. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten lainan pääoma voidaan maksaa takaisin vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän.
Yhtiö voi maksaa pääomalainan takaisin joko likvideistä varoistaan ja myytävissä olevista sijoituksistaan tai ottamalla rahalaitoslainaa tai laskemalla liikkeelle vastaavanlaisen yrityslainan. Hallitus päättää rahoitustavasta ennen lainanmaksua.
Konsernin omavaraisuusastetta laski yrityskauppaa varten otettu lisälaina ja omavaraisuusaste vuoden 2013 lopussa oli 35,5 % (53,6 %). Tilikauden rahavarojen lisäys oli 8,3 Me (0,7 Me).
Keskisuomalaisen maksuvalmius on Suomen Lehtiyhtymässä hankintahetkellä olleen hyvän kassatilanteen ja konsernin positiivisen operatiivisen kassavirran myötä säilynyt hyvällä tasolla koko tilikauden.
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 23,8 Me ja 15,9 % liikevaihdosta (11,6 Me ja 10,9 %). Investointeja kasvatti Suomen Lehtiyhtymä Oy:n hankinta. Muutoin investoinnit olivat pääsääntöisesti korvaus- ja ylläpitoinvestointeja. Merkittävimmät konsernin investoinnit ovat suunnitelmien mukaan vuonna 2014 painojen korvaus- ja ylläpitoinvestoinnit.
Konsernin liikevaihto vuonna 2013 kasvoi 40,9 % vuoteen 2012 verrattuna ja oli 149,7 Me. Kustannustoiminnan liikevaihto oli 127,4 Me (93,0 Me), tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto oli 53,3 Me (38,2 Me).
Kustannustoiminnan liikevaihto kasvoi Suomen Lehtiyhtymä Oy:n kaupan myötä 37,0 %. Kustannustoiminnan kannattavuus heikkeni edellisestä vuodesta ja liikevoitto oli 12,9 Me (16,5 Me).
Myös tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto kasvoi yrityskaupan myötä vuonna 2013 ja oli 53,3 Me (38,2 Me). Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevoitto kasvoi 21,1 % edellisestä vuodesta ja oli 3,4 Me (2,8 Me). Suhteellinen kannattavuus kuitenkin hieman heikkeni tiukentuneen markkinatilanteen myötä.
Konsernin tulos oli 4,8 Me (9,1 Me). Operatiivisen kehityksen lisäksi tilikauden tulokseen vaikutti rahoituskuluihin kirjattu, ei kassavirtavaikutteinen pörssiosakkeiden arvonalentumistappio 5,5 Me.
| 2013 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 149,7 Me | 106,2 Me | 108,7 Me |
| Liikevoitto | 13,9 Me | 17,1 Me | 20,4 Me |
| Liikevoitto % | 9,3 % | 16,1 % | 18,8 % |
| Tilikauden tulos | 4,8 Me | 9,4 Me | 14,1 Me |
| Tulos/osake, Eur | 0,45 | 0,88 | 1,32 |
| Oman pääoman tuotto % |
8,2 % | 16,4 % | 24,9 % |
| Omavaraisuusaste % | 35,5 % | 53,6% | 54,4 % |
Lisää tunnuslukuja ja tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Osana tehostamisohjelmaa Keskisuomalainen päätti tammikuun puolivälissä sulkea SLY-Lehtipainot Oy:n Lohjan painon. Sulkemisella on vuodelle 2015 positiivinen tulosvaikutus. Kaikki sen painotyöt siirretään konsernin muihin painoihin, Hämeenlinnaan ja Tuusulaan. Painaminen Lohjalla päättyi helmikuun puolessa välissä. Sulkemisesta aiheutuu kertaluontoinen noin 0,5 Me:n kulu vuodelle 2014, mutta vuodelle 2015 päätöksellä on positiivinen tulosvaikutus. Viime vuoden kesäkuussa tehdyn päätöksen mukaisesti Kuopion paino on suljettu helmikuun lopussa.
Vuoden 2014 alusta tehtiin osana konsernin tehostamisohjelmaa ilmestymispäivämuutoksia osassa tilattavia sanomalehtiä. Warkauden lehden ilmestymispäiviä vähennettiin kuudesta viiteen päivään viikossa. Sisä-Suomen Lehti muuttui kolmipäiväisestä kaksipäiväiseksi. Koillis-Savo, Pitäjäläinen ja Soisalon Seutu muuttuivat kaksipäiväisestä yksipäiväiseksi lehdeksi.
Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkorahastoissa ja pitkäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen periaatteen, jonka mukaan konserni tekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman toimialan yhtiöihin. Konsernilla on pankkilainoihin liittyen tehty koronvaihtosopimus rahalaitoksen kanssa.
Kaikki noteeratut sijoitukset sekä koronvaihtosopimus ar-
vostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoon. Myös noteeraamattomat sijoitukset arvostetaan pääsääntöisesti käypään arvoon. Mikäli noteeraamattoman sijoituksen käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, se on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Konsernin keskimääräinen henkilömäärä kasvoi Suomen Lehtiyhtymän kaupan myötä. Työsuhteita oli vuoden lopussa 1539 (1045). Toimittajia oli konsernin lehdissä yhteensä 420 (242). Tuotannollista henkilöstöä oli 362 (206). Pääosin osa-aikaisia lehdenjakajia oli 257 (251). Graafisten toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden yhteinen määrä oli 372 (256), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli 128 (90). Kokopäiväiseksi muutettuna konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 1293 henkilöä (829).
| 2013 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstöä keskimäärin kokopäiväiseksi muutettuna tilikauden aikana |
1293,0 | 829,0 | 817,1 |
| Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella |
51,2 Me | 35,3 Me | 34,5Me |
| Työsuhteita vuoden lopussa | 1539 | 1045 | 1060 |
Keskisuomalainen-konserni toimii vastuullisesti ja ympäristötietoisesti. Ympäristöasiat ovat selkeä kehityksen painopistealue konsernissa. Konsernilla on ISO 14001 ympäristösertifikaatti.
Elokuussa Keskisuomalainen julkisti kehitysohjelman, jolla pyritään vastaamaan tiukentuvaan markkinatilanteeseen ja muuttuvaan mediamarkkinaan. Tehostamisohjelmalla tavoitellaan seitsemän miljoonan euron tehostumissäästöjä vuosien 2014 ja 2015 aikana.
Tehostamisohjelma on edennyt suunnitellusti ja Keskisuomalainen jatkaa vuonna 2014 systemaattista kustannustehokkuuden parantamista kaikessa toiminnassaan. Tehostamisohjelmalla tavoiteltu säästötaso tullaan saavuttamaan vuoden 2015 loppuun mennessä.
Lukijoitten, tilaajien ja ilmoittajien jo pitempään jatkunut mediankäytön muutos on konsernin merkittävimpiä riskejä. Lukijoille ja tilaajille on mediamarkkinan monimuotoistumisen ja digitalisoitumisen myötä tullut lisää mediavaihtoehtoja. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti lehtiemme lukija- ja tilausmääriin. Suomen valtion arvonlisäverokanta ratkaisuilla on suuri vaikutus tilausten hintatasoon ja eri tilausvaihtoehtojen hinnoitteluun. ALV kantojen nosto voimistaisi negatiivista tilauskehitystä. Myös yleiset välillisen tai välittömän verotuksen kiristämiset voivat heijastua negatiivisesti ilmoitteluun.
Pitkään jatkunut heikko taloudellinen suhdanne ja kaupan alan rakennemuutos ovat vaikuttaneet heikentävästi mediatoimialan ilmoitusmyyntien kehitykseen. Kaupan alalla sähköisen kaupan ja digitaalisten mediavaihtoehtojen kasvu muuttaa kaupan ilmoittelun rakennetta ja käytettäviä ilmoituskanavia siten, että kaupan ilmoittelua siirtyy printistä sähköisiin vaihtoehtoihin.
Ukrainan kriisi on laajentunut eurooppalaiseksi kriisiksi, jolla on poliittisten ja turvallisuuspoliittisten seurausten lisäksi myös taloudellisia vaikutuksia. Venäjän ja muun Euroopan suhteiden kärjistyminen on riski myös kotimaiselle medialiiketoiminnalle.
Tilausmäärien lasku ja Itellan ilmoittamat jakelustrategiansa muutokset erityisesti varhaisjakelussa luovat suuren riskin jakelukustannusten voimakkaalle kustannusten nousulle. Kustannustehokas jakelu on toiminnallemme erittäin tärkeää.
Kehitystoiminnan painopistettä pitää entistä voimakkaammin suunnata kuluttaja- ja ilmoitusmarkkinoiden kehitystrendin mukaisesti digitaalisen ansainnan kehittämiseen. Onnistumisemme tässä kehitystyössä on ratkaisevan tärkeää yhtiön pitkän aikavälin kannattavuuden näkökulmasta.
Painotoiminnassa viime vuosien kapasiteetin lisäys markkinassa on entisestään kiristänyt alan kilpailutilannetta. Kustannustehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen korostuu ja riskeinä ovat ulkoisen painovolyymin laskeminen sekä painotoiminnan kannattavuutemme heikentyminen.
Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät tietotekniikkaan ja painoliiketoimintojen keskeytymiseen.
Yleisestä talouden ja toimialan kehityksestä huolimatta konsernin rahoitusasema on viime vuonna tehtyjen rahoitusjärjestelyjen myötä pysynyt vakaana.
Vuonna 2014 taloudellinen suhdanne pysyy vaikeana ja mahdollinen käänne parempaan on odotettavissa aikaisintaan loppuvuodesta. Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto kasvaa Suomen Lehtiyhtymän kaupan vaikutuksesta vuonna 2014. Operatiivinen tulos pysyy viime vuoden tasolla.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 40.625.648,25 euroa.
A- ja K-osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on 5.217.896 kpl ja A-sarjan osakkeita 5.519.064 kpl eli yhteensä 10.715.460 kpl. Emoyhtiön hallussa on omia osakkeita 21.500 kpl, niille ei makseta osinkoa.
Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään, ettei esitetty osingonjako vaaranna konsernin maksukykyä.
Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,40 euroa osakkeelle. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 4.286.184,00 euroa.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 20.000,00 euroa.
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| liitetieto | 1.1.-31.12.2013 | 1.1.-31.12.2012 |
| LIIKEVAIHTO | 149 656 | 106 247 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastonmuutos Liiketoiminnan muut tuotot 4 |
28 1 158 |
950 |
| Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 6 Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 5 LIIKEVOITTO |
-46 110 -62 672 -6 606 -21 569 13 885 |
-28 284 -43 044 -4 396 -14 404 17 068 |
| Rahoitustuotot 8 Rahoituskulut 9 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA |
876 -8 422 -196 6 144 |
1 246 -7 327 720 11 707 |
| Tuloverot 10 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO |
-1 329 4 815 |
-2 270 9 437 |
| TILIKAUDEN VOITON/TAPPION JAKAUTUMINEN: Emoyhtiön osakkeenomistajille Määräysvallattomille omistajille |
4 859 -44 4 815 |
9 437 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos 11 Tulos/osake, laimentamaton Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu |
0,45 0,45 |
0,88 0,88 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä: -laimentamaton -laimennettu |
10 715 460 10 715 460 |
10 715 460 10 715 460 |
| KONSERNIN LAAJAN TULOSLASKELMAN ERÄT | ||
| Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät: Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi: Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) |
4 815 | 9 437 |
| uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: |
-19 4 |
-505 124 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat Rahavirran suojaukset Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ |
1 294 364 -346 1 296 6 111 |
2 084 86 -532 1 257 10 694 |
| TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKO Emoyhtiön osakkeenomistajille Määräysvallattomille omistajille |
6 155 -44 |
10 694 0 |
| 2013 | 2012 | ||
|---|---|---|---|
| liitetieto | 31.12.2013 | 31.12.2012 | |
| VARAT | |||
| PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Sijoituskiinteistöt Aineelliset hyödykkeet Osuudet osakkuusyhtiöissä Myytävissä olevat sijoitukset Muut pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset PITKÄAIKAISET VARAT |
12 12 14 15 16 17 18 19 |
13 462 64 200 666 37 837 10 517 11 310 154 3 516 141 662 |
3 119 38 110 661 27 862 10 667 15 098 97 2 663 98 277 |
| LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Muut rahoitusvarat Rahavarat LYHYTAIKAISET VARAT VARAT |
20 21 22 |
1 510 14 987 513 1 171 15 184 33 365 175 026 |
938 7 883 215 900 7 099 17 035 115 311 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| OMA PÄÄOMA Osakepääoma Omat osakkeet Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön osakkeenomistajien oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä |
23 23 23 |
2 257 -323 1 333 55 363 58 630 286 58 916 |
2 257 -323 21 56 326 58 282 58 282 |
| PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat Pitkäaikaiset korolliset velat Eläkevelvoitteet Pitkäaikaiset varaukset PITKÄAIKAISET VELAT |
19 26 24 25 |
4 080 70 306 1 423 74 75 883 |
1 231 31 340 1 334 33 905 |
| LYHYTAIKAISET VELAT Lyhytaikaiset korolliset velat Ostovelat ja muut velat Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Lyhytaikaiset varaukset LYHYTAIKAISET VELAT |
26 27 25 |
8 285 31 711 231 40 227 |
2 546 20 398 43 137 23 124 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | 175 026 | 115 311 |
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| liitetieto | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Liiketoiminnan rahavirrat Asiakkailta saadut maksut Tavaroiden ja palvelujen toimittajille ja henkilöstölle suoritetut maksut Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta |
149 230 -130 156 -2 538 60 -4 195 12 401 |
107 002 -86 932 -1 538 39 -4 151 14 420 |
| Investointien rahavirrat Tytäryrityksen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 3 Tytäryrityksen myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla Osakkuusyritysten hankinta Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti Luovutustulot myytävissä olevista sijoituksista Lainasaamisten lisäys Saadut osingot Investointien rahavirrat |
-21 015 -2 284 -765 229 0 11 1 184 -22 592 |
-125 48 -8 300 -2 559 -599 78 3 1 379 -10 124 |
| Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta |
58 664 -34 305 -5 917 18 442 |
7 500 -2 532 -8 572 -3 605 |
| Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa |
8 251 7 998 16 249 |
691 7 307 7 998 |
| Rahavarat taseessa sisältyvät seuraaviin eriin: Rahavarat ) Rahavarat tilikauden lopussa ) sisältää sekä rahavarat että sulkutilillä olevat muut rahoitusvarat |
16 249 16 249 |
7 998 7 998 |
| Oman pääoman muutos 2012 | Osake- pääoma |
Muut sidotut rahastot |
Muut rahastot |
Omat osakkeet |
Kertyneet voitto varat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 270 | -1 887 | -323 | 55 945 | 56 263 |
| Uudistetun IAS 19:n takautuva soveltaminen Osinkojen palautuminen konsernille Myytävissä olevien sijoitusten hankintamenon oikaisu Osuudet osakkuusyhtiöiden suorista oman pääoman kirjauksista |
-214 53 -315 374 |
-214 53 -315 374 |
||||
| Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät |
9 437 | |||||
| Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Rahavirran suojaukset |
65 | -381 | ||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa |
1 573 1 638 |
9 056 | 10 694 | |||
| Osingonjako Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä |
-8 572 -8 572 |
-8 572 | ||||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12. | 2 257 | 270 | -249 | -323 | 56 326 | 58 282 |
| Oman pääoman muutos 2013 | Osake- pääoma |
Muut sidotut rahastot |
Muut rahastot |
Omat osakkeet |
Kertyneet voitto- varat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 270 | -249 | -323 | 56 326 | 58 282 | 58 282 | |
| Osinkojen palautuminen konsernille Vähemistöosuuden muutokset Laaja tulos |
86 | 86 | 12 | 86 12 |
||||
| Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen |
4 859 | -44 | -44 | |||||
| määrittämisestä johtuvat erät Rahavirran suojaukset Myytävissä olevat rahoitusvarat |
275 1 037 |
-15 | ||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa |
1 311 | 4 844 | 6 155 | -44 | 6 111 | |||
| Osingonjako Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Hankitun tytäryhtiön määräysvallattomien omistajien osuus |
-5 894 -5 894 |
-5 894 | 318 | -5 894 318 |
||||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12. | 2 257 | 270 | 1 063 | -323 | 55 363 | 58 630 | 286 | 58 916 |
Keskisuomalainen-konserni kustantaa ja julkaisee sanomalehtiä sekä harjoittaa paino- ja jakelutoimintaa sekä sähköistä viestintää usealla paikkakunnalla Keski-Suomessa, Savossa ja Etelä-Suomessa.
Konsernin emoyritys on Keskisuomalainen Oyj, joka on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla vuodesta 1999 alkaen. Emoyrityksen kotipaikka on Jyväskylä ja sen rekisteröity osoite on PL 159, 40101 Jyväskylä.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www. keskisuomalainen.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Aholaidantie 3, 40320 Jyväskylä.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 19.3.2014 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Tilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Konserni on soveltanut 1.1.2013 alkaen seuraavia IASB:n julkistamia standardimuutoksia:
IAS 19 Työsuhde etuudet –standardi vaikutti siihen, että konsernin soveltaman ns. putkimenetelmän soveltamismahdollisuus poistui. Vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita ei voida enää kirjata henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palveluajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta. Uusitun standardin mukaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin sillä kaudella, kuin ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti aiempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättymiseen liittyvät edut. Korkomeno ja varojen odotettu tuotto on korvattu etuuspohjaisen nettovelan (tai –omaisuuserän) nettokorolla, joka kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Uusittua standardia on sovellettu siirtymäsääntöjen mukaisesti takautuvasti IAS 8:n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet mukaisesti. Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on merkitty vertailukauden alussa 1.1.2012 taseeseen. Vertailukauden 2012 tiedot on oikaistu uudistetun standardin mukaisiksi. Seuraavassa taulukossa on esitetty oikaisut, jotka on tehty konsernin avaavaan taseeseen sekä vertailukauden tietoihin:
| (1000 eur) | Aikaisemmin raportoitu |
Oikaisu | Oikaistu |
|---|---|---|---|
| Tase 1.1.2012 | |||
| Laskennalliset verosaamiset | 1 633 | 69 | 1 702 |
| Eläkevelvoitteet | 571 | 283 | 854 |
| Kertyneet voittovarat | 55 945 | -214 | 55 731 |
| Tulos 1.1. - 31.12.2012 | |||
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -43 056 | 12 | -43 044 |
| Verot | -2 267 | -3 | -2 270 |
| Tilikauden voitto | 9 428 | 9 | 9 437 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos |
|||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos Laimennusvaikutuksella oikaistu |
0,88 | 0,00 | 0,88 |
| osakekohtainen tulos | 0,88 | 0,00 | 0,88 |
| Laaja tulos 1.1.-31.12.2012 Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi |
|||
| Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät |
0 | -381 | -381 |
| Tase 31.12.2012 | |||
| Laskennalliset verosaamiset | 2 473 | 190 | 2 663 |
| Eläkevelvoitteet | 558 | 776 | 1 334 |
| Kertyneet voittovarat | 56 912 | -586 | 56 326 |
IAS 1 on vaikuttanut konsernin muiden laajan tuloksen erien esitystapaan. Muilla voimaan tulleilla muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin laadintaperiaatteisiin.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun nettovarallisuuden erotuksesta on liikearvoa. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja kirjattu velaksi. Lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syystä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
Esan Kirjapaino Oy on tämän periaatteen mukaisesti yhdistelty tilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä. Konsernin omistusosuus yhtiössä on 19,2 %. Ostetut osakkeet oikeuttavat 14,7 % Esan Kirjapaino Oy:n äänivallasta. Omistusosuuden lisäksi osakkuusyhtiöarviointiin on vaikuttanut erittäin tiivis päivittäinen operatiivinen ja rakenteellinen yhteistyö molempien yhtiöiden pääsanomalehtien välillä. Tämä yhteistyö sekä jäsenyys Esan Kirjapaino Oy:n hallituksessa tuovat omistusosuuden lisäksi osakkuusyhtiömääritelmässä tarkoitetun huomattavan vaikutusvallan.
Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Keskisuomalainen-konsernissa keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt ovat tällaisia yhteisyrityksiä. Osuudet keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä on käsitelty IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä –standardin mukaisesti yhteisessä määräysvallassa olevina omaisuuserinä suhteellista menetelmää käyttäen.
Konsernin kaikissa yksiköissä toimintavaluutta on euro. Myös konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernin lähes kaikki liiketapahtumat ovat euroissa ja konserni toimii vain Suomessa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan maksupäivän kurssiin, joka vastaa tapahtumapäivän kurssia, koska valuuttatapahtumien määrä on konsernissa vähäinen.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Liikevaihtoon kirjataan myyntituotot vähennettyinä välillisillä veroilla ja alennuksilla. Myyntituotot muodostuvat enimmäkseen ilmoitusmyynnistä, lehtimyynnistä, painotoiminnan myynnistä sekä jakelu- ja kuljetustuotoista.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tuotteiden kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut liiketoiminnan kulut kuin materiaalista, alihankinnoista, poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Merkittävimmät kuluerät muodostuvat mainonnan ja markkinoinnin sekä toimitilojen kuluista.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut vaihto-omaisuuden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan.
Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivään mennessä säädetyllä verokannalla kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, myytävissä olevien sijoitusten arvostamisesta käypään arvoon ja johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Taseessa laskennalliset verosaamiset ja –velat vähennetään toisistaan silloin, kun ne voidaan kuitata toisiaan vastaan.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden muodostamalle ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Aineettomia hyödykkeitä ovat atk-ohjelmat, tuotemerkit ja asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä syntyneet aineettomat hyödykkeet merkitään käypään arvoon ja tämän jälkeen arvostetaan alkuperäiseen käypään arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla.
Poistoajat ovat seuraavat:
Sijoituskiinteistöt ovat osakehuoneistoja, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin 20 vuoden aikana.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat: • Rakennukset 30 - 40 vuotta
Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Käyttöomaisuushyödykkeen myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella kun ne ovat syntyneet.
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä.
Arvonalentumisen arviointi tapahtuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla tai niiden muodostaman ryhmän tasolla. Rahavirtaa tuottavalla yksiköllä tarkoitetaan pienintä omaisuuserien ryhmää, jonka jatkuvasta käytöstä kertyy rahavirtaa ja joka on pitkälti riippumaton muiden omaisuuserien tuottamasta rahavirrasta. Konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat sanomalehti, kaupunkilehti tai niiden muodostama ryhmä sekä paikallislehtien ryhmä ja painon yksiköt yhteensä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahavirtaennusteissa otetaan huomioon kaikki korvausinvestoinnit ja uusinvestoinnit silloin, kun niihin on sitouduttu. Kustannustoiminnan osalta on oletettu, että liiketoiminta jatkuu myös ennustettujen rahavirtojen jälkeen, jolloin kustannustoiminnalle on laskettu jäännösarvo.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, kun on olemassa viitteitä, että arvonalentumistappiota ei ole tai se on pienentynyt ja olosuhteissa on tapahtunut muutos sekä hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun arvonalentuminen on kestänyt vuoden tai on vähintään 30 %. Jaksotettuun hankintahintaan IAS 39:n mukaisesti käsiteltävistä saamisista kerrytetään arvonalennuskirjauksen jälkeen korkotuottoa sillä korolla, jota on käytetty diskonttokorkona arvonalennuskirjausta laskettaessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO -menetelmää käyttäen.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Arvonalentumiset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.
Kaupankäyntitarkoituksessa olevat johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvostusvoitot ja –tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Mikäli noteeraamattoman osakkeen käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, se on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.
Yhtiöllä on koronvaihtosopimus, joka on arvostettu käypään arvoon sinä päivänä jona konsernista tuli sopimusosapuoli ja se arvotetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin, koska koronvaihtosopimusta ei voida käsitellä IAS 39:n mukaisesti suojaavana.
Johdannaissopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on ai-
kaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa, joka vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.
IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan omaan pääomaan IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan velaksi, kun yhtiökokous on päättänyt osingonmäärän.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokraajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödyk-
keet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin taseessa.
Konsernilla ei ole vuokrasopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus ovat erilaiset kuin muissa liiketoiminnoissa. Keskisuomalaisen raportoitavat segmentit ovat kustannustoiminta sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut.
Keskisuomalainen-konsernilla on toimintaa vain Suomessa. Tämän vuoksi ei esitetä maantieteellisiä alueita koskevia konsernitason tietoja.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:
Konsernilla on erilaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Työsuhde-etuuksiin kuuluvien kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten diskonttokorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto, arvioidut tulevat palkkatason muutokset ja lähtövaihtuvuus. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa huomattavasti toteutuneesta kehityksestä johtuen mm. muuttuneesta yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja henkilökunnan palvelusajan pituudesta.
Konsernissa testataan vuosittain liikearvot mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa käytetään arvioita EBITDA:sta, tulevien vuosien korvausinvestoinneista, pitkän ajan kasvukertoimesta ja diskonttokorosta. Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat diskonttokorko sekä rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA. Näiden tekijöiden olennainen muutos voi aiheuttaa liikearvojen alaskirjausta. Herkkyysanalyysia on kuvattu tarkemmin liitetietojen kohdassa 13.
Johto joutuu käyttämään harkintaa arvioidessaan myytävissä olevien oman pääomanehtoisten instrumenttien arvostustappion merkittävyyttä ja pitkäaikaisuutta. Arvonalentumistappio kirjataan, kun arvonalentuminen on kestänyt vuoden tai on vähintään 30 %. Arvio tehdään tapauskohtaisesti ottamalla osakekurssikehitys huomioon.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2014 seuraavat IFRS-muutokset, jotka on hyväksytty EU:ssa ja jotka saattavat vaikuttaa tulevina tilikausina konsernin tilinpäätöksiin:
Konsernin alustavan arvion mukaan voimaan tulevilla muutoksilla ei ole suurta vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Keskisuomalainen-konserni toimii vain Suomessa.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Varoja ja velkoja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin johto ei seuraa tasetta tällä tasolla. Segmenttien voiton tai tappion määrittämisperusteissa ei ole tehty muutoksia. Yhdenkään ulkoisen asiakkaan tuotot eivät ole yli 10 % konsernin kokonaistuotoista.
Keskisuomalainen-konserni kustantaa kuutta seitsenpäivästä lehteä, kahta kuusipäivästä lehteä, 17 paikallislehteä sekä 22 kaupunkilehteä. Seitsenpäiväiset lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Aamuposti. Warkauden Lehti ja Länsi-Uusimaa ilmestyvät kuutena päivänä viikossa. Vuoden 2014 alusta Warkauden Lehti ilmestyy 5 päivänä viikossa. Paikallislehtiä ovat Keski-Suomen alueella ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Viispiikkinen, Sampo ja Sisä-Suomen Lehti. Savon alueella paikallislehdistä ilmestyvät Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savossa ilmestyvä Heinäveden Lehti. Kuopion lähistöllä ilmestyvät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo, Soisalon Seutu ja Pieksämäen Lehti. Etelä-Suomen alueella ilmestyy Sipoon Sanomat. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikossa. Konsernin kustantamat kaupunkilehdet ovat Jyväskylässä ilmestyvä Suur-Jyväskylän Lehti ja Kuopiossa ilmestyvät Viikkosavo ja Kuopion Kaupunkilehti. Iisalmen seudulla ilmestyvät Töllötin ja Iisalmen kaupunkilehti. Lisäksi kaupunkilehdistä Saarijärven alueella ilmestyy Saarijärveläinen ja Äänekosken seudulla Pikkukaupunkilainen. Etelä-Suomen alueella ilmestyvät Mäntsälän Uutiset, Nurmijärven Uutiset, Hyvinkään Viikkouutiset, Riihimäenseudun Viikkouutiset, Tuusulanjärven Viikkouutiset, Iltalohja, Vihdin Uutiset, Imatralainen, Helsingin Uutiset, Länsiväylä, Vantaan Sanomat, Lappeenrannan Uutiset, Tamperelainen, Turkulainen ja Seinäjoen Sanomat. Kaupunkilehdistä yhdeksän ilmestyy kaksi kertaa viikossa ja 13 pääsääntöisesti kerran viikossa.
Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva painotoiminta käsittää kuusi lehtipainoa, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa, Pieksämäellä, Tuusulassa, Lohjalla ja Hämeenlinnassa. Lisäksi konsernilla on arkkipainotalo Porvoossa. Kuopion ja Lohjan painot lopettavat toimintansa vuonna 2014.
Savon Jakelu Oy hoitaa sanomalehtien yhteisjakelun Kuopiossa, Varkaudessa, Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Maaningalla, Joroisissa, Leppävirralla, Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Säyneisissä.
Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva Mediasepät Oy ja SLY-Sivunvalmistus Oy tuottaa konsernin lehdille sivun- ja ilmoitusvalmistuksen.
| 2012 (1000 eur) |
Kustannus- toiminta |
Tuotanto- ja logistiikkapalvelut |
Eliminoinnit | Kohdista- mattomat |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||
| Ulkoinen liikevaihto | 92 829 | 12 825 | 592 | 106 247 | |
| Sisäinen liikevaihto | 184 | 25 409 | -29 735 | 4 142 | -0 |
| Liikevaihto | 93 013 | 38 234 | -29 735 | 4 734 | 106 247 |
| Segmentin liikevoitto | 16 912 | 2 831 | -2 675 | 17 068 | |
| Liikevoitto | 16 912 | 2 831 | 0 | -2 675 | 17 068 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -6 081 | -6 081 | |||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | 720 | 720 | |||
| Tuloverot | -2 270 | -2 270 | |||
| Tilikauden tulos | 16 912 | 2 831 | 0 | -10 306 | 9 437 |
| MUUT TIEDOT | |||||
| Liikevaihto, tavarat | 39 789 | 11 202 | 5 | 50 997 | |
| Liikevaihto, palvelut | 53 040 | 1 623 | 587 | 55 250 | |
| Investoinnit | 983 | 684 | 9 859 | 11 526 | |
| Poistot | -1 063 | -1 803 | -1 531 | -4 396 | |
| Arvonalentuminen | 0 |
| 2013 | Kustannus- | Tuotanto- ja | Kohdista- | Konserni | |
|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | toiminta | logistiikkapalvelut | Eliminoinnit | mattomat | yhteensä |
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||
| Ulkoinen liikevaihto | 127 230 | 21 628 | 798 | 149 656 | |
| Sisäinen liikevaihto | 219 | 31 684 | -39 186 | 7 284 | 0 |
| Liikevaihto | 127 449 | 53 311 | -39 186 | 8 082 | 149 656 |
| Segmentin liikevoitto | 12 946 | 3 367 | -2 427 | 13 885 | |
| Liikevoitto | 12 946 | 3 367 | 0 | -2 427 | 13 885 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -7 545 | -7 545 | |||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | -196 | -196 | |||
| Tuloverot | -1 329 | -1 329 | |||
| Tilikauden tulos | 12 946 | 3 367 | 0 | -11 498 | 4 815 |
| MUUT TIEDOT | |||||
| Liikevaihto, tavarat | 48 748 | 19 339 | 22 | 68 109 | |
| Liikevaihto, palvelut | 78 482 | 2 289 | 776 | 81 547 | |
| Investoinnit | 24 380 | 822 | 1 254 | 26 455 | |
| Poistot | -1 940 | -2 485 | -2 086 | -6 511 | |
| Arvonalentuminen | -83 | -83 |
| Liikevaihdon jakautuminen tuotteisiin ja palveluihin |
2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | 1.1.-31.12.2013 | 1.1.-31.12.2012 |
| Ilmoitustuotot Tilaustuotot Paino- ja jakelutuotot Muut tuotot Liikevaihto yhteensä |
74 105 48 437 18 963 8 152 149 656 |
52 160 39 469 12 719 1 899 106 247 |
Keskisuomalainen osti 98,5 % Suomen Lehtiyhtymä Oy:n osakkeista 26.3.2013. Keskisuomalaisen tarkoituksena on hankkia omistukseensa 100 % Suomen Lehtiyhtymän osakkeista.
Katsauskauden loppuun mennessä osakkeista on ostettu 99,5 %. Osakkeiden hankintahinnasta on maksettu rahana 27,3 Me. Siirtovelkoihin on kirjattu 0,2 Me, mikä vastaa 0,5 % omistusosuutta osakkeista. Kauppaan ei liity ehdollisia lisäkauppahintoja.
Konsernin liikevaihto tammi-joulukuulta olisi ollut 166,3 Me ja tulos 4,8 Me, jos tilikauden aikana toteutunut liiketoimintojen hankinta olisi yhdistelty konserniin tilikauden 2013 alusta lähtien. Suomen Lehtiyhtymän hankitusta liiketoiminnasta on yhdistelty liikevaihtoa 51,5 Me. Tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy 1,2 Me kertakustannus Suomen Lehtiyhtymän osakkeiden hankinnasta. Kulut ovat syntyneet varainsiirtoverosta ja asiantuntijapalkkioista. Hankitusta liiketoiminnasta on arvostettu asiakkuuksiin 6,3 Me ja tuotemerkkeihin liittyviä aineettomia hyödykkeitä 4,8 Me, jotka poistetaan 10 vuodessa. Verojen jälkeen näistä aiheutuu kulua tilikauden tulokseen -0,8 Me. Liikearvoa syntyi yhteensä 25,8 Me. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Liikearvon syntymiseen vaikuttivat hankinnoista odotettavissa olevat synergiaedut sekä markkinaosuuden kasvattaminen kyseisillä alueilla. Tilinpäätöksen tulokseen sisältyy hankittujen yhtiöiden tulosta 4,5 Me. Kun huomioidaan myös tilikauden poisto hankituista asiakkuuksista ja tuotemerkeistä, niin hankinnan vaikutus tilikauden tulokseen on yhteensä 3,7 Me.
SLY-paikallislehdet Oy osti 21.10.2013 Sihteeri&Assistentti lehden liiketoiminnan. Lehti yhdistettiin jo aiemmin omistettuun Evento lehteen, uuden lehden nimi on Evento + S&A -lehti. Lehti on suunnattu tapahtumien ja toimistojen ammattilaisille, joiden vastuulla on suunnitella yrityksen tilaisuudet, organisoida liikematkat ja varata majoitukset.
Suomen Lehtiyhtymä Oy osti 35 % vähemmistöosuuden Omnipress Oy:stä 27.6.2013, jonka jälkeen Omnipress Oy on 100 % omistettu tytäryhtiö. Omnipress on Suomen Lehtiyhtymän asiakas- ja erikoislehtiä tuottava tytäryhtiö.
Kauppahinnat olivat yhteensä 0,3 Me. Kauppahinnat on maksettu rahalla. Sihteeri&Assistentti lehden hankintaan liittyy pieni lisäkauppahinta, jota ei ole kirjattu velaksi sen toteutumisen epätodennäköisyyden vuoksi. Hankinnoilla on vähäinen vaikutus konsernin 2013 tulokseen.
Vuonna 2012 ei ole hankittu vastaavia liiketoimintoja.
| (1000 eur) | Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot |
|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 11 730 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 079 |
| Sijoitukset | 1 181 |
| Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset | 81 |
| Vaihto-omaisuus | 810 |
| Lyhtyaikaiset myynti- ja muut saamiset | 7 699 |
| Tuloverosaaminen | 284 |
| Muut rahoitusvarat | 84 |
| Rahavarat | 6 638 |
| Varat yhteensä | 40 587 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 318 |
| Laskennallinen verovelka | 4 324 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 1 202 |
| Lyhtyaikaiset korolliset velat | 17 875 |
| Ostovelat ja muut velat | 14 809 |
| Tuloverovelka | 392 |
| Velat yhteensä | 38 920 |
| Nettovarat | 1 667 |
| Hankintameno | 27 796 |
| Liikearvo | 26 129 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 27 624 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -6 638 |
| Rahavirtavaikutus | 20 986 |
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| 4. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| (1000 eur) Vuokratuotot Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä Muut tuotot Myyntivoitot käyttöomaisuudesta Liiketoiminnan muut tuotot |
1.1.-31.12.2013 694 86 253 124 1 158 |
1.1.-31.12.2012 700 83 114 52 950 |
| 5. Liiketoiminnan muut kulut | ||
| (1000 eur) Tilakulut Tietoliikenne-, konttori- ja atk-kulut Luovutustappiot käyttöomaisuudesta Sijoituskiinteistöjen hoitokulut Muut kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä |
1.1.-31.12.2013 -4 577 -4 115 -20 -51 -12 807 -21 569 |
1.1.-31.12.2012 -3 052 -2 886 -38 -50 -8 378 -14 404 |
| Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2013 tilin tarkastuksesta 113 tuhatta euroa ja muista palveluista 54 tuhatta euroa (vuonna 2012 tilintarkastuksesta 61 tuhatta euroa ja muista palveluista 11 tuhatta euroa). |
||
| 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | ||
| (1000 eur) Palkat ja palkkiot Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut yhteensä |
1.1.-31.12.2013 -51 224 -9 596 -355 -1 497 -62 672 |
1.1.-31.12.2012 -35 265 -6 030 -255 -1 495 -43 044 |
| Henkilöstö keskimäärin Kustannustoiminta Tuotanto- ja logistiikkapalvelut Muut Yhteensä |
2013 697 493 103 1 293 |
2012 431 318 81 829 |
| 7. Tutkimus- ja kehitysmenot | ||
| Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus ja kehitysmenoja 575 tuhatta euroa vuonna 2013 (503 tuhatta euroa vuonna 2012). |
||
| 8. Rahoitustuotot | ||
| (1000 eur) Osinkotuotot, myytävissä olevista sijoituksista Muut korkotuotot, lainat ja muut saamiset Rahoitustuotot yhteensä |
1.1.-31.12.2013 682 194 876 |
1.1.-31.12.2012 1 208 39 1 246 |
| 9. Rahoituskulut | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tulosvaikutteisesti kirjatut erät (1000 eur) |
1.1.-31.12.2013 | 1.1.-31.12.2012 |
| Arvonalentumiset myytävissä olevista sijoituksista Korkokulut, jaksotettuun hankintamenoon |
-5 451 | -5 718 |
| arvostetuista rahoitusveloista Luovutustappiot, myytävissä olevat |
-2 354 | -1 518 -5 |
| Realisoitumattomat tappiot johdannaisista | -472 | -56 |
| Muut rahoituskulut | -145 | -30 |
| Rahoituskulut yhteensä | -8 422 | -7 327 |
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä niihin liittyvät luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut ovat seuraavat:
| 2013 (1000 eur) Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) |
Käyvän arvon muutokset |
Luokittelun muutos |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | -15 | -15 | |
| Rahavirran suojaukset | 275 | 275 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -3 325 | 4 361 | 1 037 |
| Yhteensä | -3 340 | 4 636 | 1 296 |
| 2012 (1000 eur) |
Käyvän arvon muutokset |
Luokittelun muutos |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) | |||
| uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | -381 | -381 | |
| Rahavirran suojaukset | 65 | 65 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -2 744 | 4 317 | 1 573 |
| Yhteensä | -3 125 | 4 382 | 1 257 |
| 10. Tuloverot | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Yhteensä |
3 975 3 -2 653 1 325 |
3 927 4 -1 784 2 147 |
| Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: |
||
| Tulos ennen veroja | 6 125 | 11 202 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla Verovapaat tulot Vähennyskelvottomat kulut Aikaisempien tilikausien verot Tappioista kirjaamaton vero Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Verokannan muutoksen vaikutus Muut erät Verot tuloslaskelmassa |
1 501 -257 111 3 41 -27 48 8 -102 1 325 |
2 745 -333 40 4 0 -104 -177 -30 2 147 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 eur) | 4 859 | 9 437 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 10 715 460 | 10 715 460 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) | 0,45 | 0,88 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ole laimentavia instrumentteja, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.
| Aineettomat hyödykkeet 2013 (1000 eur) |
Aineettomat oikeudet |
Asiakkuudet ja tavara- merkit |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 5 244 | 1 726 | 88 | 7 058 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 2 141 | 11 141 | 13 282 | |
| Lisäykset | 320 | 270 | 590 | |
| Vähennykset | -431 | -431 | ||
| Siirrot erien välillä | 88 | -88 | 0 | |
| Hankintameno 31.12. | 7 363 | 12 866 | 270 | 20 500 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -3 425 | -513 | 0 | -3 939 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | -1 736 | -1 736 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 395 | 395 | ||
| Arvonalentuminen | -83 | -83 | ||
| Tilikauden poisto | -667 | -1 007 | -1 674 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -5 434 | -1 603 | 0 | -7 038 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 1 928 | 11 263 | 270 | 13 462 |
| Asiakkuudet | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2012 (1000 eur) |
Aineettomat oikeudet |
ja tavara- merkit |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset |
4 387 544 -49 |
1 726 | 369 83 |
6 481 627 -49 |
| Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. |
362 5 244 |
1 726 | -363 88 |
-1 7 058 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto |
-2 887 22 -561 |
-342 -172 |
0 | -3 229 22 -732 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -3 425 | -513 | 0 | -3 939 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 1 819 | 1 212 | 88 | 3 119 |
| Liikearvot (1000 eur) |
2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. Liiketoimintojen hankinta Hankintameno 31.12. |
42 874 26 090 68 964 |
42 874 42 874 |
| Kertyneet arvonalennukset 1.1. Arvonalennukset Kertyneet arvonalennukset 31.12. |
-4 764 -4 764 |
-4 764 -4 764 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 64 200 | 38 110 |
Arvonalentumisen arviointi tapahtuu pääosin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joille liikearvoa on kohdistettu, ovat Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Sampo, YS-Painos, Sisä-Suomen Kaupunkilehdet, Saarijärveläinen, Mediasepät, Lehtisepät, SLY kaupunkilehdet, SLY-Paikallislehdet, Suomen Lehtiyhtymän lehtipainot ja Evento + S&A lehti.
Lisäksi arvonalentumista arvioidaan Maakunnan Sanomat Oy:n rahavirtaa tuottavan paikallislehtiryhmän tasolla, johon kuuluvat yhtiön lehdistä Koillis-Savo, Heinäveden Lehti, Matti ja Liisa, Pieksämäen Lehti, Pielavesi-Keitele, Pitäjäläinen, Paikallislehti Sisä-Savo, Soisalon Seutu ja Uutis-Jousi.
| Merkittävin osuus liikearvosta on kohdistettu seuraaville yksiköille: |
2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Savon Sanomat Oy | 21 746 | 21 746 |
| SLY kaupunkilehdet | 9 042 | |
| SLY-Paikallislehdet | 7 750 | |
| SLY painotoiminta | 9 042 | |
| Maakunnan Sanomat Oy paikallislehti ryhmä | 4 795 | 4 795 |
| Lehtisepät Oy | 4 303 | 4 303 |
| Yhteensä | 56 679 | 30 845 |
| Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt ja niiden ryhmä | 7 521 | 7 265 |
| Liikearvot yhteensä | 64 200 | 38 110 |
Savon Sanomat, SLY kaupunkilehdet, SLY-Paikallislehdet ja Maakunnan Sanomat Oy:n paikallislehtiryhmä kuuluvat kustannustoiminnan toimintasegmenttiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneisiin liikevoittoihin ja seuraavien viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto on hyväksynyt. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Kustannustoiminnan diskonttokorkona on käytetty 7,14 %:a (7,94 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 2,5 (2,5). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä. Jäännösarvoa määritettäessä on kasvuprosenttina käytetty 2 %:a (2 %).
Lehtisepät Oy ja SLY painotoiminta kuuluvat tuotanto- ja logistiikkapalvelut -segmenttiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu käyttöarvoon perustuen. Perusteena ovat toteutuneet liikevoitot ja johdon viiden vuoden ennusteet, jonka jälkeen rahavirrat on arvioitu 0 %:n (0 %) kasvulla niin pitkälle kuin nykyisen konekannan arvioidaan toimivan. Tämän ajanjakson jälkeen painotoiminnan jäännösarvo on määritetty käyttöomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella. Tuotanto- ja logistiikkapalveluissa diskonttokorkona on käytetty 7,14 %:a (7,94 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 2,5 (2,5). Rahavirtaennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit. Uusinvestoinnit otetaan mukaan laskelmiin vasta kun niihin on sitouduttu.
Vuosina 2013 ja 2012 ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.
EBITDA (liikevoitto ennen poistoja) ennusteet perustuvat historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto ja hallitus on hyväksynyt. Tuleva 5 vuoden ennuste perustuu maltilliseen kasvuun.
Investointien kassavirta perustuu historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennustettuihin investointeihin. Ennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit ja painojen on oletettu toimivan nykyisellä konekannalla.
Pitkän ajan kasvukertoimena ennustejakson jälkeisiä jäännösarvoja määritettäessä on kasvukertoimena käytetty kustannustoiminnasa 2 %:a (2012 2 %:a) ja tuotanto- ja logistiikkapalveluissa 0 %:a (2012 0 %:a).
Kustannustoiminnassa diskonttauskorkona (korkokanta ennen veroja) käytetään 7,14 % (7,94 %) ja tuotanto- ja logistiikkapalveluissa 7,14 % (7,94 %). Diskonttokorko määritettiin perustuen keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Tuottovaatimusta määritettäessä riskittömänä korkona on käytetty Suomen valtion 10 vuoden obligaatiolainan korkoa. Toimialaverrokkeihin perustuva omavaraisuusaste on noin 70 % ja yhtiökohtainen riskilisä on 2,5 %. Muita laskentakomponetteja ovat markkinariskipreemio, toimialaverrokkeihin perustuva oman pääoman betakerroin sekä vieraan pääoman kustannus. Diskonttokorkoa määritettäessä ei ole havaittu merkittäviä eroja eri liiketoimien riskikertoimissa, jolloin on päädytty käyttämään samaa korkoa kaikissa liiketoimissa.
Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat pitkän tähtäimen kasvukerroin (2 %), rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA sekä diskonttauskorko. Kustannustoiminnan EBITDA -tason pitäisi laskea vähintään 2,3 % ennenkuin tulee alaskirjauksia. Tällöin Warkauden Lehdestä tulisi alaskirjausta 99 tuhatta euroa. Mikäli lasku olisi 3 %, alaskirjausta tulisi 1101 tuhatta euroa Warkauden Lehdestä.
Lisäksi analysoitiin, että ainoastaan Warkauden Lehdestä tulisi alaskirjausta 71 tuhatta euroa vaikka kasvuolettamana käytettäisiin 0 % ja samalla korko nousisi 5 % -yksikköä käytetystä diskonttokorosta.
Mikäli painotoiminnan liikevaihto ja kustannukset laskisi 9 % tulisi SLY painotominnasta alaskirjausta 35 tuhatta euroa.
| 14. Sijoituskiinteistöt | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Hankintameno 1.1. Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. |
697 -74 112 735 |
697 697 |
| Kertyneet poistot 1.1. Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. |
-36 -33 -69 |
-36 -36 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 666 | 661 |
Sijoituskiinteistöt ovat liikehuoneistoja tai asuntoja, jotka on vuokrattu konsernin ulkopuolelle. Käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää.
| Aineelliset hyödykkeet 2013 | Muut | Enn.maks. | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
aineelliset hyödykkeet |
ja kesk.eräis hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 2 231 | 33 143 | 26 486 | 457 | 141 | 62 458 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 1 575 | 14 741 | 28 727 | 162 | 45 205 | |
| Lisäykset | 130 | 565 | 1 449 | 235 | 2 379 | |
| Vähennykset | -153 | -1 469 | -1 | -1 622 | ||
| Siirrot erien välillä | 75 | 336 | 16 | -141 | 286 | |
| Hankintameno 31.12. | 4 011 | 48 632 | 55 210 | 618 | 235 | 108 706 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -17 849 | -16 747 | 0 | 0 | -34 596 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | -9 359 | -23 585 | -32 944 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 150 | 1 333 | 1 483 | |||
| Tilikauden poisto | -1 811 | -3 005 | -4 816 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -28 869 | -42 003 | 0 | 0 | -70 872 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 4 011 | 19 763 | 13 206 | 618 | 235 | 37 833 |
| Aineelliset hyödykkeet 2012 | Muut | Enn.maks. | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
aineelliset hyödykkeet |
ja kesk.eräis hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1 823 | 33 610 | 26 280 | 454 | 49 | 62 216 |
| Lisäykset | 903 | 1 539 | 2 | 141 | 2 586 | |
| Vähennykset | -1 361 | -1 361 | ||||
| Siirrot erien välillä | 408 | -1 370 | 29 | -49 | -983 | |
| Hankintameno 31.12. | 2 231 | 33 143 | 26 486 | 457 | 141 | 62 458 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -16 520 | -15 719 | 0 | 0 | -32 239 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 1 271 | 1 271 | ||||
| Tilikauden poisto | -1 329 | -2 299 | -3 628 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -17 849 | -16 747 | 0 | 0 | -34 596 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 2 231 | 15 294 | 9 739 | 457 | 141 | 27 862 |
| 16. Osuudet osakkuusyrityksissä | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Tilikauden alussa | 10 667 | 1 443 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 140 | |
| Lisäykset ja osuus osakkuusyhtiön | ||
| suorista oman pääoman kirjauksista | 133 | 8 674 |
| Siirrot erien välillä | 268 | |
| Osuus kauden tuloksesta | -196 | 720 |
| Tilikauden aikana saadut osingot | -493 | -171 |
| Tilikauden lopussa | 10 517 | 10 667 |
Konsernin osakkuusyhtiöistä Väli-Suomen Media Oy tuottaa Väli-Suomen sanomalehdille sunnuntaisivustoa sekä politiikan ja talouden uutisia. Arena Partners Oy tuottaa mobiilipalveluja ja omistajayhtiöille sähköistä kauppapaikkaa internetissä. Jyväskylän Messut Oy järjestää messuja Jyväskylässä.
Jyväskylän Jakelut Oy on alueelliseen osoitteettomaan erillisjakeluun erikoistunut yritys. Keskisuomalainen hankki 5.9.2012 osuuden Esan Kirjapaino Oy:sta, joka on Päijät-Hämeen johtava viestintäkonserni. Esan Kirjapainossa on kustannus-, jakeluja painotoimintaa. Konserni katsoo sillä olevan osakkuusyhtiökäsittelyä edellyttävä huomattava vaikutusvalta Esan Kirjapaino Oy:ssä. Vaikutusvalta perustuu osakeomistuksen lisäksi hallituspaikkaan ja tiiviiseen yhteistyöhön liiketoiminnassa.
Suomen Lehtiyhtymä Oy:n osakkeiden oston yhteydessä konserniin tuli lisää osakkuusyhtiöitä. Myyntimestarit Oy on ongelmanratkaisuihin erikoistunut telemarkkinayritys. Palvelut kattavat mm. ammatti- ja erikoislehtien ja -kirjojen myynnin, uusasiakashankinnan ja lisämyynnin, ilmoitusmyynnin, koulutuspalveluiden myynnin, jäsenyyksien myynnin, käyntien varaukset ja markkinakartoitukset.
Jakelujuniorit Oy on suoramainos- ja kaupunkilehtijakeluun erikoistunut yritys. Toimialueena pääasiassa Uudenmaan alue ja yhteistyökumppaneiden kanssa myös Helsinki ja Espoo. Konserni ei ole kirjannut osuuttaan Jakelujuniorit Oy:n tappiosta, 103 tuhatta euroa, josta tilikauden tappion osuus on 29 tuhatta euroa, koska yhtiöllä ei ole sitoumuksia osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Kirjanpitoarvo on kirjattu nollaksi jo aiemmin.
Porvoon Mediajakelu Oy on osoitteettomaan erillisjakeluun erikoistunut yritys. Jakeluverkkona Porvoon kaupungin alueen lisäksi on ympäröivä maaseutu. Hämeen Ääni Oy julkaisee Hämeen Yrityssanomat -nimistä lehteä. Osakeyhtiö Laivastolehdellä ei ole olennaista liiketoimintaa.
| Voitto/ | Omistus- | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | tappio | osuus % |
| Väli-Suomen Media Oy | Jyväskylä | 295 | 187 | 726 | 3 | 40,00 |
| Arena Partners Oy | Kuopio | 17 918 | 15 357 | 3 305 | -791 | 37,86 |
| Jyväskylän Messut Oy | Jyväskylä | 6 663 | 1 904 | 6 718 | 611 | 23,89 |
| Jyväskylän Jakelut Oy | Jyväskylä | 377 | 293 | 1 167 | 65 | 50,00 |
| Esan Kirjapaino Oy | Lahti | 31 532 | 13 128 | 37 344 | -6 | 19,20 |
| Kärkimedia Oy | Helsinki | 13 646 | 12 474 | 5 485 | -142 | 20,59 |
| Porvoon Mediajakelu Oy | Helsinki | 123 | 88 | 656 | 12 | 40,00 |
| Jakelujuniorit Oy | Tuusula | 500 | 997 | 2 864 | -147 | 20,00 |
| Myyntimestarit Oy | Hyvinkää | 475 | 142 | 1 595 | 287 | 31,63 |
| Hämeen Ääni Oy | Hämeenlinna | 38 | 5 | 158 | 2 | 40,00 |
| Osakeyhtiö Laivastolehti | Helsinki | 3 | 0 | 0 | 0 | 41,67 |
2012
| Voitto/ | Omistus- | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | tappio | osuus % |
| Väli-Suomen Media Oy | Jyväskylä | 282 | 177 | 869 | 1 | 40,00 |
| Arena Partners Oy | Kuopio | 18 192 | 14 661 | 2 948 | 1 208 | 37,86 |
| Jyväskylän Messut Oy | Jyväskylä | 5 920 | 1 204 | 7 482 | 1 104 | 23,89 |
| Jyväskylän Jakelut Oy | Jyväskylä | 316 | 175 | 1 241 | 123 | 50,00 |
| Esan Kirjapaino Oy | Lahti | 31 641 | 10 898 | 40 614 | 1 601 | 19,20 |
| (1000 eur) | noteeratut | Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet, noteeraamatt. |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2013 Liiketoimintojen yhdistäminen |
13 311 178 |
1 787 639 |
15 098 817 |
| Käypään arvoon arvostaminen Siirrot erien välillä Kirjanpitoarvo 31.12.2013 |
-4 161 9 328 |
-170 -270 1 986 |
-4 331 -270 11 313 |
| Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet, | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | noteeratut | noteeraamatt. | Yhteensä | ||||
| Hankintameno 1.1.2012 | 17 487 | 1 280 | 18 767 | ||||
| Vähennykset | -315 | -8 | -323 | ||||
| Käypään arvoon arvostaminen | -3 862 | 228 | -3 634 | ||||
| Siirrot erien välillä | 287 | 287 | |||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 13 311 | 1 787 | 15 098 |
Myytävissä olevista sijoituksista noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 1). Noteeraamattomista osakkeista ne, joiden käypä arvo on luotettavasti määritettävissä verokkikauppojen perusteella on arvostettu käypään arvoon (hierarkiataso 2) ja muut on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Konsernin pitkäaikaiset saamiset 154 tuhatta euroa on pitkäaikainen myyntisaaminen 83 tuhatta euroa ja pitkäaikainen lainasaaminen osakkuusyrityksiltä 70 tuhatta euroa (vuonna 2012 pitkäaikaiset saamiset 97 tuhatta euroa on pitkäaikainen myyntisaaminen).
| Kirjattu tulos- |
Kirjattu omaan |
Kirjattu aineettomiin |
Ostetut liike- |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | 1.1.2013 | laskelmaan | pääomaan | hyödykkeisiin | toiminnot | 31.12.2013 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| Varaukset | 34 | -19 | 15 | |||
| Työsuhde-etuudet | 327 | -42 | 285 | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 268 | -37 | 231 | |||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon | 2 128 | 737 | -141 | 2 724 | ||
| Johdannaisten arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon | 49 | 529 | -89 | 490 | ||
| Laskennallisten verojen netotus | -143 | -228 | ||||
| Yhteensä | 2 663 | 1 168 | -230 | 0 | 0 | 3 516 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Kertyneet poistoerot | 665 | -505 | 911 | 1 071 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon |
166 | 116 | 282 | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 217 | -60 | 157 | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 3 391 | 3 391 | ||||
| Muut erät | 326 | -919 | -593 | |||
| Laskennallisten verojen netotus | -143 | -228 | ||||
| Yhteensä | 1 231 | -1 484 | 116 | 3 391 | 911 | 4 080 |
| Kirjattu tulos- |
Kirjattu omaan |
Kirjattu aineettomiin |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | 1.1.2012 | laskelmaan | pääomaan | hyödykkeisiin | 31.12.2012 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 56 | -23 | 34 | ||
| Työsuhde-etuudet | 140 | 118 | 69 | 327 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 275 | -6 | 268 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 1 140 | 1 401 | -413 | 2 128 | |
| Johdannaisten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 101 | -30 | -21 | 49 | |
| Muut erät | 0 | 0 | |||
| Laskennallisten verojen netotus | -79 | -143 | |||
| Yhteensä | 1 633 | 1 459 | -365 | 0 | 2 663 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoerot | 866 | -201 | 665 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 68 | 97 | 166 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 232 | -15 | 217 | ||
| Muut erät | 435 | -109 | 326 | ||
| Laskennallisten verojen netotus | -79 | -143 | |||
| Yhteensä | 1 523 | -325 | 97 | 0 | 1 231 |
Hyllypoistot ja tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista ovat 294 tuhatta euroa (234 tuhatta euroa vuonna 2012). Verosaamisia ei ole kirjattu, koska todennäköisesti kaikkia hyllypoistoja ja tappioita ei pystytä hyödyntämään.
Vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista.
| (1000 eur) | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 12 832 | 6 714 |
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | 350 | 4 |
| Muut saamiset | 59 | 109 |
| Siirtosaamiset | 1 745 | 1 055 |
| Yhteensä | 14 987 | 7 883 |
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin ja myynnin jaksotukseen. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 227 tuhatta euroa (138 tuhatta euroa vuonna 2012).
Myyntisaamisten ikäjakautuma
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Tasearvo | 13 182 | 6 718 |
| Erääntyneet 31 - 60 päivää | 180 | 155 |
| Erääntyneet 61 - 90 päivää | 109 | 59 |
| Erääntyneet yli 90 päivää | 248 | 55 |
Konsernin muihin rahavaroihin sisältyy 1064 tuhatta euroa (900 tuhatta euroa vuonna 2012) sulkutilillä olevia rahavaroja.
Osakkeiden enimmäismäärä on 21.493.760 kappaletta (21.493.760 kappaletta vuonna 2012). Osakkeiden nimellisarvo on 0,21 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 4.519 tuhatta euroa (4.519 tuhatta euroa vuonna 2012). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja Aosakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.
Osakkeiden kokonaismäärä on ollut molempina tilikausina 10.736.960 kappaletta, josta ulkona olevien osakkeiden määrä on 10.715.460 kappaletta. Tilinpäätöksessä 31.12.2013 K-osakkeita oli 5.229.180 kappaletta ja Aosakkeita 5.507.780 kappaletta.
Omat osakkeet sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Konsernin emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj osti yhtiökokouksen 29.4.2009 antaman valtuutuksen nojalla 21.500 omaa osaketta 18.3.2010. Osakkeiden hankintameno oli 323 tuhatta euroa. Omat osakkeet ovat 0,2 % yhtiön koko osakemäärästä ja edustavat 0,02 % äänimäärästä. Omat osakkeet esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Vararahasto on voittovarojen luonteinen rahasto, jota on käytetty 1950 - 1970 -luvuilla. Sen jälkeen rahaston suuruus on pysynyt ennallaan. Vararahasto ei ole jakokelpoisia varoja.
Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten ja rahoitusarvopapereiden käypien arvojen muutokset vähennettynä laskennallisilla veroilla.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,40 euroa/osake. Vuodelta 2012 jaettiin osinkoa 0,55 euroa/osake.
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| Oma pääoma | ||
| Osakepääoma Omat osakkeet Rahastot |
2 257 -323 1 333 |
2 257 -323 21 |
| Sidottu oma pääoma | 3 267 | 1 956 |
| Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto/tappio Poistoerosta omaan pääomaan kirjattu osuus Vapaa oma pääoma |
48 470 4 844 2 049 55 363 |
44 805 9 056 2 466 56 326 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma |
286 58 916 |
58 282 |
Konserni otti 1.1.2013 käyttöön uudistetun IAS 19 -standardin. Käyttöönoton vaikutukset on esitetty kohdassa sovelletut uudet standardit ja tulkinnat. Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkkeet ovat vapaaehtoisia ryhmäeläkejärjestelyjä, jotka oikeuttavat varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Etuuspohjaiset eläkkeet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt ovat osittain rahastoituja.
| Taseeseen merkityt erät | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 3 908 | 3 471 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -2 485 | -2 137 |
| Eläkevelka taseessa | 1 423 | 1 334 |
| tilikauden aikana seuraavasti: | Velvoitteen | Järjestelyyn kuuluvien varojen |
|
|---|---|---|---|
| nykyarvo | käypä arvo | Yhteensä | |
| 1.1.2012 | 2341 | 1 487 | 854 |
| Kauden työsuoritukseen perustuva meno | 211 | 211 | |
| Korkokulu tai -tuotto Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno |
121 | 76 | 45 |
| ja tappiot velvoitteen täyttämisestä | -1 | -1 | |
| 2672 | 1563 | 1 109 | |
| Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat |
|||
| vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) | 806 | 301 | 505 |
| 3478 | 1864 | 1 614 | |
| Maksusuoritukset: | |||
| Työnantajilta (+) | 280 | -280 | |
| Järjestelyistä suoritetut maksut: Maksetut etuudet (-) |
-7 | -7 | 0 |
| 31.12.2012 | 3471 | 2137 | 1 334 |
| 1.1.2013 | 3471 | 2137 | 1334 |
| Kauden työsuoritukseen perustuva meno | 321 | 321 | |
| Korkokulu tai -tuotto | 102 | 68 | 34 |
| 3894 | 2205 | 1689 | |
| Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat |
|||
| vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) | 22 | 3 | 19 |
| 3916 | 2208 | 1708 | |
| Maksusuoritukset: | |||
| Työnantajilta (+) | 285 | -285 | |
| Järjestelyistä suoritetut maksut: | |||
| Maksetut etuudet (-) | -8 | -8 | 0 |
| 31.12.2013 | 3908 | 2485 | 1423 |
Järjestelyn varoihin sisältyy tilinpäätöspäivään mennessä vakuutusyhtiölle suoritetut maksut. Varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja ne ovat osa vakuutusyhtiön omaisuutta. Täten varojen jakautumista omaisuusryhmittäin ei ole mahdollista esittää.
| Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 3,00 % | 3,00 % |
| Palkkojen nousu | 3,00 % | 3,00 % |
| Eläkkeiden nousu | 0 - 2,10 % | 1 - 2,10 % |
Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistuksen pohjalta ja ne perustuvat julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen. Oletusten pohjalta johdetaan odotettavissa oleva keskimääräinen jäljellä oleva elinikä 65-vuotiaana eläkkeelle jäävälle henkilölle:
Raportointikauden lopussa eläkkeelle jäävät
| miehet | 19,0 |
|---|---|
| naiset | 24,7 |
| 20 vuoden kuluttua raportointikauden päättymisestä eläkkeelle jäävät | |
| miehet | 20,6 |
| naiset | 26,4 |
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 293 tuhatta euroa vuonna 2014.
Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettinanalyysi (1000 euroa)
| Vuoden kuluessa | 27 |
|---|---|
| Yhtä vuotta pidemmän ja enintään 5 vuoden kuluttua | 484 |
| Viittä vuotta pidemmän ja enintään 10 vuoden kuluttua | 1 455 |
| Myöhemmin kuin 10 vuoden kuluttua | 4 549 |
| 6 515 |
Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille.
Taulukossa on esitetty merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista oletuksista herkkyysanalyysi, joka osoittaa jokseenkin mahdollisen vakuutusmatemaattisen oletuksen muutoksen vaikutuksen etuuspohjaiseen eläkeveloitteeseen. Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan.
Vaikutus etuuspohjaiseen eläevelvoitteeseen
| Oletuksen | Oletuksen | Oletuksen | |
|---|---|---|---|
| Oletus | muutos | kasvun vaikutus | vähentymisen vaikutus |
| Diskonttorkorko | 0,50 % | velvoite pienenee 9,5 % | velvoite kasvaa 11,0 % |
| Palkkojen nousuvauhti | 0,50 % | velvoite kasvaa 9,1 % | velvoite pienenee 8,4 % |
| Eläkkeiden nousuvauhti | 0,50 % | velvoite kasvaa 4,7 % | velvoite pienenee 4,1 % |
| Odotettavissa oleva elinikä | 1 vuosi | velvoite kasvaa 2,5 % | velvoite pienenee 2,5 % |
| Työttömyys- | Muut | ||
|---|---|---|---|
| (1000 eur) | eläkevaraukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2013 | 0 | 0 | 0 |
| Varausten lisäykset | 74 | 74 | |
| Siirto lyhytaikaisiin varauksiin | 0 | ||
| Käytetyt varaukset | 0 | ||
| Varaukset 31.12.2013 | 74 | 0 | 74 |
| Työttömyys- | Muut | ||
| (1000 eur) | eläkevaraukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2012 | 4 | 0 | 4 |
| Varausten lisäykset | 0 | ||
| Siirto lyhytaikaisiin varauksiin | -4 | -4 | |
| Käytetyt varaukset | 0 | ||
| Varaukset 31.12.2012 | 0 | 0 | 0 |
| Lyhytaikaiset varaukset | |||
| Työttömyys- | Muut | ||
| (1000 eur) | eläkevaraukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2013 | 137 | 0 | 137 |
| Varausten lisäykset | 0 | ||
| Siirto pitkäaikaisista varauksista | 0 | ||
| Käytetyt varaukset | -137 | -137 | |
| Varaukset 31.12.2013 | 0 | 0 | 0 |
| Työttömyys- | Muut | ||
| (1000 eur) | eläkevaraukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2012 | 227 | 0 | 227 |
| Varausten lisäykset | 0 | ||
| Siirto pitkäaikaisista varauksista | 0 | ||
| Käytetyt varaukset | -90 | -90 | |
| Varaukset 31.12.2012 | 137 | 0 | 137 |
| 31.12.2013 | 31.12.2012 | |||
|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | Tasearvot | Käyvät arvot | Tasearvot | Käyvät arvot |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Rahalaitoslainat | 53 466 | 48 523 | 14 500 | 14 578 |
| Pääomalainat | 16 840 | 19 394 | 16 840 | 19 709 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 70 306 | 67 917 | 31 340 | 34 287 |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Rahalaitoslainat | 6 468 | 7 286 | 2 000 | 2 366 |
| Johdannaiset | 1 817 | 1 817 | 546 | 546 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat 912 |
8 285 | 9 103 | 2 546 | 2 |
Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 2). Kaikki korolliset velat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja valuutta on euro.
Pääomalaina on laskettu liikkeeseen 3.6.2011. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkursissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten pääoma saadaan palauttaa vain, jos emoyhtiön tai konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon emoyhtiön ja konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan. Pääomalainalle maksetaan 6,7 % kiinteää vuotuista korkoa.
Lainaehtojen mukaisesti laina maksetaan takaisin viimeistään 3.6.2016 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5 luvun ja lainaehtojen mukaiset takaisinmaksuedellytykset täyttyvät.
| 27. Ostovelat ja muut velat | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Ostovelat | 4 111 | 2 844 |
| Saadut ennakot | 9 072 | 5 537 |
| Velat osakkuusyrityksille | 17 | |
| Siirtovelat | 13 908 | 8 958 |
| Muut velat | 4 604 | 3 060 |
| Yhteensä | 31 711 | 20 398 |
Lyhytaikaisiin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat koroista ja työsuhde-etuuksista johtuvia jaksotuksia. Ostovelat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin.
Keskisuomalainen-konserni toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, joten sen pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski sekä likviditeettiriski. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen sekä turvata konsernin likviditeetti.
Riskienhallinta- sekä rahoitusperiaatteet hyväksyy ja niistä vastaa konsernin hallitus ja periaatteiden käytännön toteutuksesta vastaavat konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä konsernin keskitetty talousosasto.
Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä konsernin lainasalkkuun sekä varainhankintaan. Hallituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia tai vastaavia järjestelyjä päästäkseen rahoitusperiaatteiden mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna 26,6 Me koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni vaihtaa vaihtuvan koron kiinteään korkoon. Pääomarakenteen hallinnassa käytetään rahalaitosluottojen lisäksi myös pääomalainoitusta.
Konserni analysoi korkopositionsa laatimalla säännöllisesti herkkyysanalyysin pohjalta arvion mahdollisten ympäristömuutosten sekä vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen aiheuttamien korkomuutosten vaikutuksesta konsernin tulokseen. Simulointien perusteella 1 korkoprosentin nousu vaihtuvissa koroissa vaikuttaisi konsernin tulokseen vuositasolla –0,6 Me (-0,1 Me vuonna 2012) tai vastaavasti laskun vaikutus olisi 0,6 Me (0,1 Me vuonna 2012). Simulaatio tehdään neljännesvuosittain.
Konsernin lainoihin liittyvät kovenantit perustuvat riittävän omavaraisuustason säilyttämiseen sekä käyttökate per nettovelka tunnuslukuun. Tilinpäätöshetken ennusteen mukaan on epätodennäköistä, että kovenanttien tunnusluvut heikkenisivät niin paljon, että konsernin korkotaso nousisi kovenanttien perusteella tai että lainoja jouduttaisiin uudelleen järjestelemään.
Konserni altistuu toiminnassaan noteerattujen osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti osa varoista saa olla sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin. Pääsääntöisesti konserni sijoittaa vain oman toimialansa yritysten osakkeisiin. Tilinpäätöksessä 31.12.2013 konsernin merkittävimmät sijoitukset ovat Alma Media Oyj:n, Ilkka-yhtymä Oyj:n ja Sanoma Oyj:n osakkeissa.
Sijoitusten hintariskiä arvioidaan säännöllisesti. Vuoden 2013 aikana sijoitusten arvo on epävakaan rahoitusmarkkinatilanteen ja kotimaisten mediaosakkeiden yleisen arvostuksen laskun myötä laskenut ja Keskisuomalainen Oyj teki sijoituksistaan tilikauden 2013 aikana 5,5 Me arvonalennuksen (5,7 Me vuonna 2012). Tilinpäätöksessä on käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan kirjattu 1,0 Me käyvän arvon kasvua. Osakeindekseissä tapahtuva 15 %:n vahvistuminen tai heikkeneminen kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aiheuttaisi konsernissa 1,1 Me (v. 2012 1,5 Me) vaikutuksen omaan pääomaan, koska sijoitukset ovat myytävänä olevia. Myytävänä olevien sijoitusten arvonmuutokset vaikuttavat omaan pääomaan. Laskelma on tehty olettaen, että konsernin sijoitukset muuttuvat kyseisten indeksien mukaisesti.
Konsernin periaatteet määrittelevät asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Tuotteita myydään velaksi vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakassaamisissa ja sillä on laaja asiakaskunta. Tilikauden aikana kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty kohdassa 21.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Ylimääräiset likvidit varat sijoitetaan rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä likvideillä sijoituksilla. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2013 oli 5,1 miljoonaa euroa.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 2013 (1000 eur) |
tase- arvo |
raha- virta |
alle 1 vuosi |
1-2 vuotta |
2-5 vuotta |
yli 5 vuotta |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset Pääomalaina, kiinteäkorkoinen Ostovelat ja muut velat |
59 935 16 840 31 711 |
65 358 20 225 31 711 |
7 519 1 128 31 711 |
7 403 1 128 |
21 320 17 968 |
29 116 |
| Johdannaisinstrumentit Koronvaihtosopimus |
1 817 | 2 326 | 666 | 594 | 1 065 | 0 |
| 2012 (1000 eur) |
tase- arvo |
raha- virta |
alle 1 vuosi |
1-2 vuotta |
2-5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset Pankkilainat, kiinteäkorkoiset Pääomalaina, kiinteäkorkoinen Ostovelat ja muut velat |
9 750 6 750 16 840 20 398 |
10 094 7 515 20 695 20 398 |
628 1 775 1 128 20 398 |
622 1 714 1 128 |
8 844 4 025 18 438 |
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on ylläpitää pitkällä aikavälillä riittävää omavaraisuutta ja likvidiä vakautta ja täten luoda pohja liiketoiminnan kehittymiselle. Konsernilla tulee olla myös riittävää liikkumavaraa investointien ja yritysostojen rahoittamiseksi. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset ja siten paremman tuoton sijoitetulle pääomalle.
Haluttuun pääomarakenteeseen päästään kestävällä osinkopolitiikalla sekä tehokkaalla taseen hallinnalla. Konserni pyrkii jakamaan vähintään 50 % tilikauden tuloksesta osinkona.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti mm. omavaraisuusasteen perusteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2013 lopussa 62,3 milj. euroa (31.12.2012 25,9 milj. euroa) ja omavaraisuusaste 35,5 % (31.12.2012 53,6 %).
| Omavaraisuusaste on kehittynyt konsernissa seuraavasti: |
2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Korolliset velat Korolliset saamiset Rahavarat Nettovelat |
78 592 16 249 62 343 |
33 886 7 999 25 887 |
| Oma pääoma yhteensä Omavaraisuusaste |
58 916 36 % |
58 282 54 % |
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: |
2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Yhden vuoden kuluessa |
56 | 54 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua |
140 0 |
190 0 |
| Yhteensä | 196 | 244 |
Vähimmäisvuokrat pitävät sisällään maksuja myös muista järjestelyn osatekijöistä, koska niitä ei ole voitu erottaa toisistaan. Lisäksi konsernilla on muita vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.
| Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella saatavat vuokratuotot: |
2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 540 | 524 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 2 158 | 2 097 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 1 439 | 1 927 |
| Yhteensä | 4 136 | 4 548 |
Konserni on vuokrannut toimisto- ja hallitilat sekä asuinhuoneistot, jotka eivät ole omassa käytössä. Konsernilla on myös vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.
| (1000 eur) Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin |
2013 | 2012 |
|---|---|---|
| tai yrityskiinnityksiä Rahalaitos- ja eläkelainat Luottolimiitti |
59 935 5 050 |
16 500 2 000 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset |
33 279 50 068 |
16 468 30 068 |
| Takaukset osakkuusyhtiön puolesta | 4 062 | 4 099 |
Lähipiiriin kuuluvat konsernin johtoryhmä, Keskisuomalainen Oyj:n hallitus, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset.
| Kotimaa | Omistus- osuus |
Osuus äänivallasta |
|
|---|---|---|---|
| Emoyritys: | |||
| Keskisuomalainen Oyj | Suomi | ||
| Tytäryritykset: | |||
| Sanomalehti Keskisuomalainen Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Savon Sanomat Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Savon Aluemedia Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Maakunnan Sanomat Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Suur-Jyväskylän Lehti Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| YS-Painos Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Lehtisepät Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Mediasepät Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Savon Jakelu Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21 | Suomi | 100 % | 100 % |
| Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213 | Suomi | 100 % | 100 % |
| Sisä-Suomen Viestintä Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Tietoykkönen Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Suomen Lehtiyhtymä alakonserni | Suomi | 100 % | 100 % |
| Suomen Lehtiyhtymä Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| SLY-Paikallislehdet Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| SLY-Kaupunkilehdet Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| SLY-Kaupunkimedia Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| SLY-Aikakauslehdet Oy | Suomi | 52,1 % | 52,1 % |
| SLY-Sivunvalmistus Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| SLY-Lehtipainot Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Hämeen Lehtipaino Oy | Suomi | 80 % | 80 % |
| Riihimäen Kirjapaino Oy | Suomi | 99,7 % | 99,7 % |
| Länsi-Uusimaan Kiinteistö Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Omnipress Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Vuoksen Ääni Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Numerohai Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Itä-Uudenmaan Viestintä ja Jakelu Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| SLY-Kirkkolehdet Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Kulmakustannus Oy | Suomi | 99,7 % | 99,7 % |
| Kaupunkilehti Karkkilalainen Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| (1000 eur) | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tavaroiden myynti | ||
| Osakkuusyritykset Palveluiden myynti |
2 | 2 |
| Osakkuusyritykset | 6 996 | 149 |
| Palveluiden ostot Osakkuusyritykset |
1 408 | 948 |
Osakkuusyrityksistä Arena Partners Oy ja Väli-Suomen Media Oy ovat vuokranneet tilat emoyhtiöltä Jyväskylässä.
Lähipiiri on merkinnyt vuonna 2012 liikkeellelaskettua pääomalainaa 2.460 tuhatta euroa. Pääomalainalle maksetaan 6,7 % kiinteää vuotuista korkoa.
| Johdon työsuhde-etuudet | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet |
2 492 | 2 158 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, vapaaehtoisia eläkejärjestelyjä |
111 | 109 |
| Johdon kompensaatiot yhteensä | 2 602 | 2 267 |
| Palkat ja palkkiot luontoisetuineen (ei sisällä henkilösivukuluja) |
||
| (1000 eur) Toimitusjohtaja |
346 | 332 |
| Keskisuomalainen Oyj:n hallitus: Vesa-Pekka Kangaskorpi Antero Vesterinen Simo Kutinlahti Pekka Haltia Leena Hautsalo Kalle Kautto Jaakko Kurikka Mikko Paananen Yhteensä |
22 47 21 21 27 21 20 20 200 |
23 44 19 19 23 19 19 21 188 |
Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin. Toimitusjohtajan irtisanomismisaika yhtiön puolelta on 6 kk ja irtisanoutumisaika samoin 6 kk. Toimitusjohtajan sopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä eikä irtisanomiskorvauksista. Toimitusjohtajalle maksettavan palkan Tyel-eläkemaksut olivat 66 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.
Osana tehostamisohjelmaa Keskisuomalainen päätti tammikuun puolivälissä sulkea SLY-Lehtipainot Oy:n Lohjan painon. Sulkemisella on vuodelle 2015 positiivinen tulosvaikutus. Kaikki sen painotyöt siirretään konsernin muihin painoihin, Hämeenlinnaan ja Tuusulaan. Painaminen Lohjalla päättyi helmikuun puolessa välissä. Sulkemisesta aiheutuu kertaluontoinen noin 0,5 Me:n kulu vuodelle 2014, mutta vuodelle 2015 päätöksellä on positiivinen tulosvaikutus.
Viime vuoden kesäkuussa tehdyn päätöksen mukaisesti Kuopion paino on suljettu helmikuun lopussa.
Vuoden 2014 alusta tehtiin osana konsernin tehostamisohjelmaa ilmestymispäivämuutoksia osassa tilattavia sanomalehtiä. Warkauden lehden ilmestymispäiviä vähennettiin kuudesta viiteen päivään viikossa. Sisä-Suomen Lehti muuttui kolmipäiväisestä kaksipäiväiseksi. Koillis-Savo, Pitäjäläinen ja Soisalon Seutu muuttuivat kaksipäiväisestä yksipäiväiseksi lehdeksi.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.
Vuonna 2013 muunnettiin K-osakkeita pörssissä noteeratuiksi A-osakkeiksi 21.356 kpl. Kumulatiivisesti muuntojen määrä on 110.176 kpl. 31.12.2013 K-osakkeita oli yhteensä 5.229.180 kpl ja A-osakkeita 5.507.780 kpl.
Yhtiökokous päätti 29.4.2013 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 9,3 % yhtiön osakkeista ja enintään 18,0 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana ja vastikkeen on oltava vähintään 10 euroa ja enintään 20 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden Asarjan osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 29.4.2014 saakka.
Edellisenä vuonna on ollut vastaava yhtiökokouksen myöntämä valtuutus. Silloin vastikkeen määrä oli oltava vähintään 11 euroa ja enintään 21 euroa osakkeelta. Muutoin valtuutus oli sama.
| % osakkeista | |
|---|---|
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,31 |
| Odotusluettelolla | 0,06 |
| Hallintarekisteröity | 0,05 |
| Kaikki yhteensä | 100,00 |
| Yksityiset yritykset | 3,99 | Kpl | Osuus-% | Osuus-% | |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 0,06 | osakkeista | äänistä | ||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,31 | ||||
| Kotitaloudet | 94,98 | K-osakkeet | 255 068 | 4,88 | 4,88 |
| Ulkomaat | 0,55 | A-osakkeet | 188 327 | 3,42 | 3,42 |
| Yhteensä | 99,89 | Yhteensä | 443 395 | 4,13 | 4,80 |
| Osakkeita | Osakkaiden lukumäärä kpl |
Osuus osakkaista % |
Osakkeita yhteensä kpl |
Osuus osakkeista % |
Äänimäärä kpl |
Osuus äänimäärästä % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 - 100 | 552 | 26,08 | 28 468 | 0,27 | 47 468 | 0,04 |
| 101 - 1 000 | 863 | 40,77 | 354 268 | 3,30 | 1 660 708 | 1,51 |
| 1 001 - 10 000 | 501 | 23,67 | 1 701 923 | 15,85 | 16 567 656 | 15,05 |
| 10 001 - 100 000 | 185 | 8,74 | 5 519 599 | 51,41 | 60 693 034 | 55,13 |
| 100 001 - 999 999 | 16 | 0,76 | 3 126 334 | 29,12 | 30 995 154 | 28,15 |
| Yhteensä | 2117 | 100,00 | 10 730 592 | 99,94 | 109 964 020 | 99,88 |
| Odotusluettelolla yhteensä Liikkeeseen laskettu määrä |
3 | 6 368 10 736 960 |
0,06 100,00 |
127 360 110 091 380 |
0,12 100,00 |
| Osakas | K-osakkeita | A-osakkeita | % kaikista | % kaikista |
|---|---|---|---|---|
| kpl | kpl | osakkeista | äänistä | |
| Kalevi Takalan kuolinpesä | 223 327 | 311 064 | 4,98 | 4,34 |
| Kangaskorpi Pekka | 216 481 | 184 608 | 3,74 | 4,10 |
| Kangaskorpi Vesa-Pekka | 113 778 | 111 201 | 2,10 | 2,17 |
| Jalkanen Matti | 106 554 | 80 204 | 1,74 | 2,01 |
| Kangaskorpi Inkeri | 91 560 | 90 560 | 1,70 | 1,75 |
| Moisio Lauri | 90 424 | 86 847 | 1,65 | 1,72 |
| Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj | 160 800 | 1,50 | 0,15 | |
| Pekkala Tuula | 84 958 | 74 288 | 1,48 | 1,61 |
| Pekkala Tiina | 84 078 | 73 408 | 1,47 | 1,59 |
| Kurikka Maija-Leena | 77 400 | 75 200 | 1,42 | 1,47 |
| Yhteensä | 1 088 560 | 1 248 180 | 21,76 | 20,91 |
| K-osakkeita yhteensä | 5 229 180 | |||
| A-osakkeita yhteensä | 5 507 780 | |||
| Osakkeet yhteensä | 10 736 960 |
Osakkeet yhteensä 10 736 960
| Osakas | K-osakkeita kpl |
A-osakkeita kpl |
% kaikista äänistä |
% kaikista osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| Kalevi Takalan kuolinpesä | 223 327 | 311 064 | 4,34 | 4,98 |
| Kangaskorpi Pekka | 216 481 | 184 608 | 4,10 | 3,74 |
| Kangaskorpi Vesa-Pekka | 113 778 | 111 201 | 2,17 | 2,10 |
| Jalkanen Matti | 106 554 | 80 204 | 2,01 | 1,74 |
| Kautto Anna-Liisa | 107 076 | 21 472 | 1,96 | 1,20 |
| Kangaskorpi Inkeri | 91 560 | 90 560 | 1,75 | 1,70 |
| Moisio Lauri | 90 424 | 86 847 | 1,72 | 1,65 |
| Pekkala Tuula | 84 958 | 74 288 | 1,61 | 1,48 |
| Pekkala Tiina | 84 078 | 73 408 | 1,59 | 1,47 |
| Kurikka Maija-Leena | 77 400 | 75 200 | 1,47 | 1,42 |
| Yhteensä | 1 195 636 | 1 108 852 | 22,73 | 21,46 |
| K-osakkeita yhteensä | 5 229 180 | |||
| A-osakkeita yhteensä | 5 507 780 |
| 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | |||||
| Liikevaihto, Me | 149,7 | 106,2 | 108,7 | 101,9 | 97,6 |
| Liikevoitto, Me | 13,9 | 17,1 | 20,4 | 20,3 | 15,5 |
| - % liikevaihdosta | 9,3 | 16,1 | 18,8 | 20,0 | 15,9 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me | 6,1 | 11,7 | 18,8 | 20,7 | 14,7 |
| - % liikevaihdosta | 4,1 | 11,0 | 17,3 | 20,3 | 15,0 |
| Tilikauden voitto | 4,8 | 9,4 | 14,1 | 15,5 | 11,0 |
| - % liikevaihdosta | 3,2 | 8,9 | 13,0 | 15,2 | 11,3 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 8,2 | 16,4 | 24,9 | 29,0 | 23,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 12,7 | 21,4 | 26,5 | 25,9 | 19,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 35,5 | 53,6 | 54,5 | 54,0 | 49,2 |
| Bruttoinvestoinnit, Me | 24,1 | 11,6 | 7,6 | 4,4 | 5,4 |
| - % liikevaihdosta | 16,1 | 10,9 | 7,0 | 4,3 | 5,6 |
| Taseen loppusumma, Me Henkilöstö keskimäärin |
175,0 1293 |
115,3 829 |
109,6 817 |
111,4 780 |
106,4 825 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, eur | 0,45 | 0,88 | 1,32 | 1,45 | 1,02 |
| Oma pääoma/osake, eur | 5,50 | 5,49 | 5,25 | 5,33 | 4,63 |
| Osakekohtainen osinko, eur | *) 0,40 | 0,55 | 0,80 | 1,20 | 1,00 |
| Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, % | 89,0 | 62,5 | 60,7 | 83,0 | 97,6 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,5 | 4,0 | 5,1 | 6,2 | 6,5 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | 19,8 | 15,7 | 12,0 | 13,3 | 15,0 |
| Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys | |||||
| - alin, eur | 8,60 | 13,80 | 15,45 | 15,20 | 11,05 |
| - ylin, eur | 15,18 | 17,90 | 20,65 | 21,33 | 17,89 |
| - keskikurssi, eur | 12,10 | 15,26 | 18,10 | 16,57 | 14,57 |
| Osakekannan markkina-arvo A-osakkeille, Me | 49,0 | 75,7 | 86,3 | 105,3 | 84,1 |
| Koko osakekannan markkina-arvo, Me | 95,4 | 147,9 | 169,0 | 206,3 | 165,3 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys koko osakekannasta | |||||
| osakkeiden lukumäärä % A-sarjan osakkeista |
311 172 5,6 |
120 307 2,2 |
131 052 2,4 |
135 678 2,5 |
213 716 3,9 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | |||||
| 1000 kpl | 10.715 | 10.715 | 10.715 | 10.720 | 10.737 |
Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | (Tilikauden tulos) x 100 | ||
|---|---|---|---|
| Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | (Voitto ennen veroja + rahoituskulut) x 100 | ||
| Oma pääoma + korolliset velat (keskimäärin vuoden aikana) | |||
| Omavaraisuusaste-% | Oma pääoma x 100 | ||
| Taseen loppusumma – saadut ennakot (=tilausvastuu) | |||
| Tulos/osake | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos | ||
| Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä | |||
| Oma pääoma/osake | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. | |||
| (Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 | |||
| Osinko/tulos, % | Tulos/osake | ||
| Efektiivinen osinkotuotto-% | (Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 | ||
| Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. | |||
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. | ||
| Tulos/osake | |||
| Osakekannan markkina-arvo | Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi |
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| 1.1.-31.12.2013 | 1.1.-31.12.2012 | |
| LIIKEVAIHTO | 4 289 | 4 124 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 990 | 1 881 |
| Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut |
4 110 1 314 3 261 |
3 818 1 273 2 907 |
| LIIKEVOITTO / TAPPIO | -2 406 | -1 992 |
| Rahoitustuotot Rahoituskulut |
11 323 -2 369 |
11 947 -1 662 |
| VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA VEROJA | 6 548 | 8 294 |
| Satunnaiset tuotot | 2 350 | 3 000 |
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 8 898 | 11 294 |
| Tilinpäätössiirrot Tuloverot |
418 25 |
399 -14 |
| TILIKAUDEN VOITTO | 9 341 | 11 679 |
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| Vastaavaa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Osuudet saman konsenin yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
928 10 399 80 019 8 945 11 594 111 886 |
791 10 671 51 267 8 945 15 701 87 376 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Muut rahoitusvarat Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
17 086 4 328 1 064 6 518 28 996 |
3 809 3 397 900 117 8 223 |
| Vastaavaa yhteensä | 140 882 | 95 599 |
| Vastattavaa | ||
| OMA PÄÄOMA Osakepääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ |
2 257 269 31 285 9 341 43 152 |
2 257 269 25 414 11 679 39 619 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 22 | 440 |
| PAKOLLISET VARAUKSET | 3 | 2 |
| VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pääomalainat Lyhytaikainen vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ |
52 488 16 840 28 376 97 705 |
14 500 16 840 24 199 55 539 |
| Vastattavaa yhteensä | 140 882 | 95 599 |
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Myynnistä saadut maksut | 4 195 | 4 136 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 1 924 | 1 878 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -7 193 | -7 215 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | -1 074 | -1 201 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan | ||
| rahoituskuluista | -1180 | -1 530 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 392 | 110 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 13 082 | 14 943 |
| Maksetut välittömät verot | -10 | -22 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | 11 210 | 12 300 |
| Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) | 2 350 | 3 000 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 13 560 | 15 300 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -1 194 | -1 365 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 3 | 4 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 0 | -8 732 |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 74 | 6 135 |
| Ostetutut tytäryhtiöosakkeet | -28 749 | 0 |
| Saadut osingot investoinneista | 618 | 1 161 |
| Investointien rahavirta (B) | -29 248 | -2 797 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | -14 110 | 73 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 93 | -9 187 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | 0 | -532 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 58 663 | 7 500 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -16 500 | -2 000 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -5 894 | -8 573 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | 22 252 | -12 719 |
| Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys+/vähennys - | 6 564 | -216 |
| Rahavarat tilikauden alussa*) | 1 018 | 1 234 |
| Rahavarat tilikauden lopussa*) | 7 582 | 1 018 |
| *) Rahavarat sisältää sekä rahat ja | ||
| pankkisaamiset että muut rahoitusvarat |
76 Vuosikertomus 2013
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Konsernissa osassa käyttöomaisuudesta hankintamenoon ja kertyneisiin poistoihin sisältyvät vain ne hankintamenot, joita ei ole vielä poistettu kokonaan.
| Suunnitelman mukaiset pitoajat ovat: | |
|---|---|
| ATK-ohjelmat | 5 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 10 vuotta |
| Rakennukset | 30 vuotta |
| Rakennusten koneet ja laitteet | 10 vuotta |
| Rakennusten perusparannukset | 10 vuotta |
| Rakennelmat ja muut rakennukset | 10 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 4 - 5 vuotta |
Vaihto-omaisuus ja sijoitukset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.
Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja verovelkaan.
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| 2. Liikevaihto toimialoittain (1000 eur) |
1.1.-31.12.2013 | 1.1.-31.12.2012 |
| Hallintopalvelut Muu myynti Yhteensä |
4 013 276 4 289 |
3 876 249 4 124 |
| 3. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä (1000 eur) |
1.1.-31.12.2013 | 1.1.-31.12.2012 |
| Vuokratuotot Liiketoiminnan muut tuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä |
1 889 35 66 1 990 |
1 806 72 4 1 881 |
| 4. Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | 1.1.-31.12.2013 | 1.1.-31.12.2012 |
| Toimihenkilöitä Työntekijöitä Yhteensä |
55 6 61 |
57 6 63 |
| 5. Henkilöstökulut (1000 eur) |
1.1.-31.12.2013 | 1.1.-31.12.2012 |
| Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä |
3 425 560 125 4 110 |
3 204 502 112 3 818 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta ja eräiden muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 - 65 vuotta.
| (1000 eur) | 1.1.-31.12.2013 | 1.1.-31.12.2012 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen Hallituksen jäsenet Yhteensä |
346 200 546 |
332 188 520 |
| 7. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| (1000 eur) Rahoitustuotot Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Tuotot osuuksista yhteensä |
1.1.-31.12.2013 12 674 408 13 082 |
1.1.-31.12.2012 14 772 171 14 943 |
| Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä |
618 618 |
1 161 1 161 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä Muut korko- ja rahoitustuotot muilta Muut rahoitustuotot yhteensä |
417 1 300 1 717 |
108 15 123 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 15 417 | 16 227 |
| Rahoituskulut Muut korko- ja rahoituskulut konserniyrityksille Muut korko- ja rahoituskulut muille Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä |
-5 -2 364 -2 369 |
-14 -1 647 -1 662 |
| Realisoitumattomat tappiot käypään arvoon arvostuksesta | -4 094 | -4 280 |
| Rahoituskulut yhteensä | -6 463 | -5 941 |
| Rahoitustuotot ja kulut yhteensä | 8 954 | 10 286 |
| (1000 eur) | Muut | |||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2013 | Aineettomat oikeudet |
pitkävaikutteiset menot |
Ennakkomaksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. |
1 248 42 -60 1 230 |
477 5 0 482 |
258 258 |
1 725 305 -60 1 970 |
| Kertyneet poistot 1.1. Tilikauden poisto Vähennysten kertyneet poistot Kertyneet poistot 31.12. |
-791 -112 50 -853 |
-143 -46 -189 |
-934 -159 50 -1 042 |
|
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 377 | 293 | 258 | 928 |
| Aineettomat hyödykkeet 2012 | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävaikut teiset menot |
Ennakkomaksut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 205 | 477 | 1 682 | |
| Lisäykset | 46 | 46 | ||
| Vähennykset | -3 | -3 | ||
| Hankintameno 31.12. | 1 248 | 477 | 1 725 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | -674 | -97 | -771 | |
| Tilikauden poisto | -120 | -46 | -166 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 3 | 3 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -791 | -143 | -934 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 457 | 334 | 0 | 791 |
| (1000 eur) | Rakennukset | Muut | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet 2013 | Maa-alueet | ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1 451 | 22 090 | 2 146 | 390 | 71 | 26 148 |
| Lisäykset | 130 | 587 | 243 | 960 | ||
| Vähennykset | -127 | -225 | -71 | -423 | ||
| Hankintameno 31.12. | 1 581 | 22 550 | 2 164 | 390 | 0 | 26 685 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -14 262 | -1 215 | -15 477 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 127 | 218 | 346 | |||
| Tilikauden poisto | -836 | -319 | -1 155 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -14 970 | -1 316 | -16 286 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 581 | 7 580 | 848 | 390 | 0 | 10 399 |
| Aineelliset hyödykkeet 2012 | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset |
1 451 | 21 370 720 |
2 236 524 -615 |
388 2 |
71 | 25 445 1 318 -615 |
| Hankintameno 31.12. | 1 451 | 22 090 | 2 146 | 390 | 71 | 26 148 |
| Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. |
-13 472 -790 -14 262 |
-1 482 583 -317 -1 215 |
-14 954 583 -1 107 -15 477 |
|||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 451 | 7 829 | 930 | 390 | 71 | 10 671 |
| (1000 eur) | Saman konsernin |
Osuudet osakkuus- |
Muut osakkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Sijoitukset 2013 | yrityksissä | yhtiöissä | ja osuudet | |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset |
51 267 28 752 |
8 945 | 15 701 | 75 913 28 752 |
| Vähennykset | -13 | -13 | ||
| Arvonalentumiset | -4 094 | -4 094 | ||
| Hankintameno 31.12. | 80 019 | 8 945 | 11 594 | 100 558 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 80 019 | 8 945 | 11 594 | 100 558 |
| Saman konsernin |
Osuudet osakkuus- |
Muut osakkeet |
Yhteensä | |
| Sijoitukset 2012 | yrityksissä | yhtiöissä | ja osuudet | |
| Hankintameno 1.1. | 57 445 | 512 | 20 005 | 77 962 |
| Lisäykset | 1 | 8 433 | 298 | 8 732 |
| Vähennykset | -6 178 | -322 | -6 501 | |
| Arvonalentumiset | -4 280 | -4 280 | ||
| Hankintameno 31.12. | 51 267 | 8 945 | 15 701 | 75 913 |
| 11. Konserniosakkeet | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Iisalmen Sanomat Oy, Iisalmi Sisä-Suomen Viestintä Oy, Jyväskylä Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21, Kuopio Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213, Nilsiä |
100,0 100,0 100,0 |
100,0 100,0 100,0 100,0 |
| Savon Aluemedia Oy, Jyväskylä Lehtisepät Oy, Jyväskylä Maakunnan Sanomat Oy, Jyväskylä Savon Jakelu Oy, Kuopio Mediasepät Oy, Jyväskylä |
100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 |
100,0 100,0 100,0 100,0 |
| Savon Sanomat Oy, Kuopio Suur-Jyväskylän Lehti Oy, Jyväskylä Warkauden Lehti Oy, Varkaus Viikkosavo Oy, Kuopio YS-Painos Oy, Iisalmi |
100,0 100,0 100,0 |
100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 |
| Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, Jyväskylä Tietoykkönen Oy, Jyväskylä Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy, Jyväskylä Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula |
100,0 100,0 100,0 100,0 |
100,0 100,0 100,0 |
| 12. Osakkuusyritykset | ||
| Väli-Suomen Media Oy, Jyväskylä Arena Partners Oy, Kuopio Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylä Jyväskylän Jakelut Oy, Jyväskylä Esan Kirjapaino Oy, Lahti |
40,00 37,86 23,89 50,00 19,20 |
40,00 37,86 23,89 50,00 19,20 |
| 13. Pörssiosakkeet | ||
| (1000 eur) Kirjanpitoarvo Markkina-arv o |
8 243 8 500 |
12 338 12 857 |
| 14. Pitkäaikaiset saamiset | ||
| (1000 eur) Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä |
17 079 17 079 |
3 800 3 800 |
| Muut saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä |
6 17 086 |
9 3 809 |
| 15. Lyhytaikaiset saamiset | ||
| (1000 eur) Myyntisaamiset |
85 | 12 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset |
83 3 876 |
60 3 045 |
| Siirtosaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä |
92 4 051 |
33 3 138 |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Myyntisaamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä yhteensä |
0 0 |
4 4 |
| Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä |
30 162 4 328 |
84 159 3 397 |
| 16. Siirtosaamisten olennaiset erät | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Verot | 49 | 12 |
| Työterveysmenojen korvausjaksotus | 14 | 13 |
| Muut | 99 | 134 |
| Yhteensä | 162 | 159 |
Rahavaroihin sisältyy 1.064 tuhatta euroa (900 tuhatta euroa vuonna 2012 ) sulkutilillä olevia varoja.
| (1000 eur) | ||||
|---|---|---|---|---|
| ------------ | -- | -- | -- | -- |
| Osake- | Muut | Omat | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman muutos 2013 | pääoma | rahastot | Voittovarat | osakkeet | Yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 269 | 37 415 | -323 | 39 619 |
| Osingonjako | -5 894 | -5 894 | |||
| Osakkeiden ja osinkojen palautuminen yhtiölle | 86 | 86 | |||
| Tilikauden voitto | 9 341 | 9 341 | |||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2013 | 2 257 | 269 | 40 948 | -323 | 43 152 |
| Osake- | Muut | Omat | |||
| Oman pääoman muutos 2012 | pääoma | rahastot | Voittovarat | osakkeet | Yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 269 | 34 623 | -323 | 36 826 |
| Osingonjako | -8 572 | -8 572 | |||
| Osakkeiden ja osinkojen palautuminen yhtiölle | 53 | 53 | |||
| Oikaisu aikaisemmalta tilikaudelta | -367 | -367 | |||
| Tilikauden voitto | 11 679 | 11 679 | |||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2012 | 2 257 | 269 | 37 415 | -323 | 39 619 |
| 19. Voitonjakokelpoiset varat | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto/tappio Voitonjakokelpoiset varat |
31 285 9 341 40 626 |
25 414 11 679 37 092 |
| 20. Pääomalainat (1000 eur) Pääomalainat, korollinen Pääomavelat |
16 840 16 840 |
16 840 16 840 |
Pääomalainan korkojen ja lainapääoman takaisinmaksuun sovelletaan osakeyhtiölain 5 luvun säännöksiä.
Lainalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 3.6. (koronmaksupäivä) 6,7 % kiinteää vuotuista korkoa.
Mahdollisesti maksamatta jäänyt korko jää yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa määrä, joka on 2 prosenttiyksikköä yli lainalle maksettavan normaalin koron. Pääomalainan korko on kirjattu tuloslaskelmaan korkokuluihin. Lainan pääoma maksetaan takaisin kokonaisuudessaan laina-ajan päätyttyä 3.6.2016, jos OYL:n säännökset sen sallii. Yhtiöllä on oikeus maksaa laina takaisin yhtenä eränä 3.6.2014 tai 3.6.2015, jos OYL:n säännökset sen sallii.
| 21. Pakolliset varaukset | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Eläkevaraukset Pakolliset varaukset |
3 3 |
2 2 |
| 22. Poistot ja arvonalentumiset | ||
| (1000 eur) Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä |
112 46 836 319 1 314 |
120 46 790 317 1 273 |
| Poistoeron muutos: Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Yhteensä |
16 402 418 |
14 385 399 |
| 23. Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||
| (1000 eur) Poistoero Tilinpäätössiirrot yhteensä |
22 22 |
440 440 |
| 24. Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| (1000 eur) Pitkäaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Pääomalaina Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä |
52 488 16 840 69 328 |
14 500 16 840 31 340 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä |
27 788 27 788 |
0 |
| 25. Laskennalliset verovelat ja -saamiset | ||
| (1000 eur) Poistoeroa vastaavat verovelat |
4 | 108 |
| 26. Lyhytaikainen vieras pääoma | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat Muut velat Yhteensä |
6 175 295 2 628 638 9 736 |
2 000 474 2 440 771 5 685 |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: Ostovelat Siirtovelat Konsernitilivelka Muut velat Yhteensä |
84 6 356 12 200 18 641 |
45 6 18 463 18 514 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 28 376 | 24 199 |
| 27. Siirtovelkojen olennaiset erät | ||
| (1000 eur) Jaksotetut henkilöstökulut Jaksotetut korkokulut Osakehuutokauppavelka Muut siirtovelat Yhteensä |
955 658 857 159 2 628 |
671 728 857 183 2 440 |
| 28. Pantit, vastuut, takaukset | ||
| (1000 eur) Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin tai yrityskiinnityksiä Rahalaitos- ja eläkelainat Takaukset osakkuusyhtiön puolesta Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset Konsernitilin luottolimiitin takausvastuu |
75 164 4 062 14 627 30 068 2 000 |
16 500 4 099 14 627 30 068 2 000 |
| 29. Leasingvastuut | ||
| (1000 eur) Seuraavan vuoden maksut Sitä seuraavien vuosien maksut |
7 | 36 6 |
Kuopiossa 19. päivänä maaliskuuta 2014
Antero Vesterinen, puheenjohtaja Leena Hautsalo, varapuheenjohtaja Simo Kutinlahti Kalle Kautto Pekka Haltia Mikko Paananen Jaakko Kurikka Vesa-Pekka Kangaskorpi
Toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Kuopiossa 19. päivänä maaliskuuta 2014
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Tuija Korpelainen KHT
Olemme tilintarkastaneet Keskisuomalainen Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Kuopiossa, 19. maaliskuuta 2014
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Tuija Korpelainen KHT
Tämä on Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6§:n tarkoittama erillinen selvitys Keskisuomalainen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, johon on viitattu hallituksen toimintakertomuksessa vuodelta 2013 ja joka on käsitelty yhtiön hallituksen kokouksessa 19.3.2014.
Keskisuomalainen Oyj noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen 15.6.2010 antamaa ja 1.10.2010 voimaan tullutta suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista (Corporate Governance) jäljellä esitetyin poikkeuksin, sekä toimialoja valvovien viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Listayhtiöiden hallinnointikoodin edellyttämä, suosituksen 54 mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksen toimintakertomuksen yhteydessä. Yhtiön hallinnointikoodi on nähtävillä yhtiön kotisivuilla www.keskisuomalainen.com -> Sijoittajalle.
Hallinnointikoodin tavoitteena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.
Hyvän hallinnointikoodin keskeisiä ominaisuuksia ovat:
Keskisuomalainen Oyj:n hallinnointikoodi edellyttää, että
Keskisuomalainen Oyj on Helsingin Pörssissä noteerattu viestintäyhtymä ja sen kotipaikka on Jyväskylä. Konserni toimii Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Savossa.
Yhtiön päätoimialana on sanomalehtien kustantaminen, sanomalehtien ja muiden painotuotteiden painaminen ja jakelu sekä sähköinen liiketoiminta.
Keskisuomalainen Oyj:hin kuuluvat tytäryhtiöt Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, Savon Sanomat Oy, Savon Aluemedia Oy, Lehtisepät Oy, Maakunnan Sanomat Oy, Suur-Jyväskylän Lehti Oy, YS-Painos Oy, Savon Jakelu Oy, Mediasepät Oy, Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy, Tietoykkönen Oy, Sisä-Suomen Viestintä Oy sekä kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21 ja Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213, alakonserni Suomen Lehtiyhtymä Oy ja sen tytäryhtiöt SLY-Paikallislehdet Oy, SLY-Kaupunkilehdet Oy, SLY-Kaupunkimedia Oy, SLY-Aikakauslehdet Oy, SLY-Sivunvalmistus Oy, SLY-Lehtipainot Oy, Hämeen Lehtipaino Oy, Riihimäen Kirjapaino Oy, Länsi-Uusimaan Kiinteistö Oy, Omnipress Oy, Vuoksen Ääni Oy, Numerohai Oy, Itä-Uudenmaan Viestintä ja Jakelu Oy, SLY-Kirkkolehdet Oy, Kulmakustannus Oy, Kaupunkilehti Karkkilalainen Oy.
Keskisuomalainen-konserniin kuuluvat lisäksi myös seuraavat osakkuusyhtiöt:
Jyväskylän Jakelut Oy (50 %) Väli-Suomen Media Oy (40 %), Arena Partners Oy (37,86 %), Jyväskylän Messut Oy (23,89 %) ja Esan Kirjapaino Oy (19,20 %), Kärkimedia Oy (20,59 %), Porvoon Mediajakelu Oy (40,0 %), Jakelujuniorit Oy (20,0 %), Myyntimestarit Oy (31,63 %), Hämeen Ääni Oy (40,0 %), Osakeyhtiö Laivastolehti (41,67 %).
Yhtiön tavoitteena on antaa osakkeenomistajille riittävästi etukäteen tietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista. Yhtiökokouskutsu ja seuraavat tiedot ovat saatavilla yhtiön internet-sivuilla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta:
Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Yhtiön internet-sivuilla on kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta nähtävissä yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen ja ne pöytäkirjan liitteet, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöstä.
Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiön hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle sekä valmistelee kokoukselle esityslistan.
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen edellyttämistä asioista.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm.
Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan on osallistuttava yhtiökokoukseen.
Hallitukseen ensimmäistä kertaa ehdolla olevan jäsenen on osallistuttava yhtiökokoukseen, jotta hänet voidaan esitellä osakkeenomistajille.
Keskisuomalainen Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) yhtiökokouksen osakkeenomistajien keskuudesta valitsemaa jäsentä. Yhtiön hallitukseen valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys. Hallituksen jäsenet valitaan siten, että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja omistajien näkökulmaa ja hallitukseen kuuluu molempia sukupuolia.
Hallituksen toiminnassa noudatetaan yhtiöjärjestyksen määräyksiä, voimassa olevaa Suomen lainsäädäntöä, osakeyhtiölakia ja arvopaperilakia. Samoin noudatetaan arvopaperipörssin antamia ohjeita.
Yhtiön hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen.
Hallituksen tehtäviin kuuluvat mm:
Emoyhtiön hallitus nimeää tytäryhtiöiden hallitukset.
Hallitus vahvistaa vuosittain itselleen kokousaikataulunsa. Vuoden 2013 aikana hallitus kokoontui 22 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 97,5 %.
Hallitus on suorittanut toiminnastaan itsearvioinnin.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.
Poikkeaminen suosituksesta 10: Hallituksen jäsenet on valittava vuodeksi kerrallaan. Selitys: Yhtiön liiketoiminnan luonne edellyttää hallituksen jäseniltä yhtä vuotta pitkäaikaisempaa perehtymistä ja sitoutumista toimintaan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa kaksi - kolme jäsentä. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
Hallituksen jäsenehdokkaita ei ilmoiteta yhtiökokouskutsussa, koska hallitus valmistellessaan yhtiökokousta käy keskustelua mahdollisista uusista jäsenistä, mutta jättää esityksen teon yhtiökokoukselle.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus suorittaa hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin kerran vuodessa. Tämän hetkisen arvioinnin perusteella ovat kaikki muut hallituksen jäsenet paitsi toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi yhtiöstä ja listayhtiöiden hallinnointikoodisuosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia. Vesa-Pekka Kangaskorvella on työsuhde yhtiöön.
Nykyisessä 29.4.2013 yhtiökokouksen valitsemassa hallituksessa on kahdeksan jäsentä.
Hallituksen jäsenet esitellään vuosikertomuksessa ja yhtiön internet-sivuilla.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle. Yhtiöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa, vaan koko hallitus osallistuu yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyyn. Yhtiöllä ei ole erillistä nimitysvaliokuntaa.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella johdon ja henkilöstön palkkaus- ja palkitsemisperiaatteet. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja Antero Vesterinen sekä hallituksen varapuheenjohtaja Leena Hautsalo. Toimitusjohtaja toimii esittelijänä.
Valiokunta kokoontui vuonna 2013 kaksi kertaa.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa koko konsernin toiminnasta konsernin hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden, budjettien ja yleisperiaatteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on apunaan konsernin johtoryhmä, jonka hallitus nimeää.
Toimitusjohtaja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Hän voi halutessaan kutsua myös muita yhtiön johtoon kuuluvia henkilöitä hallituksen kokouksiin esittelemään omaan asiantuntijatehtäväänsä kuuluvia asioita.
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana on KTM Vesa-Pekka Kangaskorpi (syntynyt 1963). Toimitusjohtajan sijaisena toimii Keskisuomalainen Oyj:n talousjohtaja, KTM, Heikki Linnavirta (syntynyt 1965).
Konsernin johtoryhmän keskeiset tehtävät ovat:
Liiketoiminta-alueista ja merkittävimmistä tulosyksiköistä vastaavat johtajat.
Konsernin johtoryhmän assistenttina toimii Anneli Siimes.
Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten henkilö- ja omistustiedot esitellään yhtiön internet-sivuilla.
Emoyhtiön yhtiökokouksesta, hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmistä todettu pätee myös soveltuvin osin tytäryhtiöissä ja tulosyksiköissä.
Hallituksen jäsenten palkkiot Yhtiökokous päätti kokouksessaan 29.4.2013 Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkkioiksi vuodelle 2013:
Puheenjohtajan palkkio on 3000 € kuukaudessa ja kokouspalkkio 500 € kokoukselta. Varapuheenjohtajan palkkio on 1600 € kuukaudessa ja kokouspalkkio on 350 € kokoukselta. Jäsenen palkkio on 1200 € kuukaudessa ja kokouspalkkio on 350 € kokoukselta.
Hallitukselle maksetut palkkiot vuonna 2013
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| Antero Vesterinen | 47 | 44 |
| Leena Hautsalo 27 | 23 | |
| Simo Kutinlahti | 21 | 19 |
| Pekka Haltia | 21 | 19 |
| Kalle Kautto | 21 | 19 |
| Jaakko Kurikka | 20 | 19 |
| Mikko Paananen | 20 | 21 |
| Vesa-Pekka Kangaskorpi 22 | 23 |
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2013 kuukausi- ja kokouspalkkioita yhteensä 200 te.
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajalle on maksettu vuonna 2013 palkkaa ja luontoisetuja 346 te. Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin. Toimitusjohtajalla on oikeus maksimissaan 6 kuukauden tulospalkkioon.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika yhtiön puolelta on 6 kuukautta ja irtisanoutumisaika samoin 6 kuukautta. Toimitusjohtajasopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä eikä irtisanomiskorvauksia. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.
Muille johtoryhmän jäsenille maksettujen palkkojen, palkkioiden ja luontoisetujen yhteismäärä oli 1.097 te. Toimitusjohtajan ja hänen suorien alaistensa palkoista ja palkitsemisjärjestelmästä päättää Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta.
Konsernissa on tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet hallitus määrittelee vuosittain. Yhtiössä ei ole käytössä kannustejärjestelmää, jossa yhtiö antaa johdolle omia osakkeita.
Keskisuomalainen Oyj noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta. Keskisuomalainen Oyj:n julkiseen sisäpiirirekisteriin luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsenet, tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä sellainen toimihenkilö, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta. Lisäksi yrityksellä on käytössä yrityskohtainen sisäpiirirekisteri. Tilapäisesti tai hankekohtaisesti sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden sisäpiirirekistereiden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.
Sisäpiirirekisteriin kuuluvat eivät saa käydä kauppaa Keskisuomalainen Oyj:n osakkeilla 14 vuorokautta ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen julkistamista.
Sisäpiiriläiset ovat velvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriin merkittyihin tietoihin tulevista muutoksista viipymättä Keskisuomalainen Oyj:n sisäpiirirekisteristä vastaavalle. Keskisuomalainen Oyj:n internet – sivuilla on luettelo sisäpiiriläisistä ja heidän omistustiedoistaan.
Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
Keskisuomalainen Oyj:n sisäisen valvonnan tavoitteena on varmentaa, että konsernin toiminta on tuloksellista, tehokasta ja sääntöjenmukaista sekä se, että liiketoimintojen riskienhallinta on asianmukaista ja taloudellinen raportointi luotettavaa. Keskeisiä sisäisen valvonnan periaatteita ovat valvontaympäristön määrittely (mm. toimintaohjeet ja -valtuudet), riskienhallinta, esimiesten suorittamat käytännön valvontatoimenpiteet, tiedottaminen ja koulutus sekä sisäisen valvonnan toimivuuden jatkuva seuranta.
Havaintoihin ja poikkeamiin reagoidaan viipymättä.
Keskisuomalainen konserniin on nimetty 1.3.2014 alkaen sisäinen tarkastaja, jonka avulla voidaan tehostaa hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista. Sisäisen tarkastajan tehtävänä on avustaa ja tukea hallitusta ja toimivaa johtoa sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa. Sisäinen tarkastaja raportoi konsernin toimitusjohtajalle. Sisäistä valvontaa suoritetaan lisäksi kautta koko konsernin organisaation sisäisen tarkastajan koordinoimana. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat osaltaan oman liiketoimintayksikkönsä sisäisen valvonnan toimeenpanosta.
Sisäinen valvonta perustuu hallituksen vahvistamien konsernin ja tytäryhtiöiden toiminta- ja hankinta- yms. ohjeiden noudattamisen seurantaan. Riittävän tarkoilla toimintaohjeilla pyritään jo ennakoiden estämään riskit ja mahdolliset väärinkäytökset. Olennainen huomio kiinnitetään myös konsernin voimavarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Konsernin hallitus seuraa talousraportointia säännöllisesti kuukausittain kokouksissaan. Lisäksi kaikki ulkoiset julkistettavat talousraportit käsitellään hallituksessa ennen julkaisua. Taloudelliseen valvontaympäristöön liittyen toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle ja hallitus keskustelee asiaan liittyen tarvittaessa myös tilintarkastajien kanssa.
Riskienhallinta on olennainen osa konsernin sisäistä valvontaa. Keskisuomalainen Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan avulla johdetaan ja kehitetään liiketoimintaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia ja niihin reagointia ja raportointia osana tuloksellista liiketoimintaa. Keskisuomalainen Oyj pyrkii toiminnassaan hyödyntämään liiketoiminnan mahdollisuudet sekä karttamaan tarpeetonta tai liiallista riskinottoa.
Konsernin riskienhallinta ja markkinamuutosten ennakointi on Keskisuomalainen-konsernin johdon jokapäiväistä työtä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja vahvistaa konsernin strategian, jonka yhteydessä kartoitetaan vuosittain myös liiketoiminta- ja muuhun toimintaympäristöön liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut konsernin ja tytäryhtiöiden toiminta- ja hankintaohjeet, jotka ovat myös liiketoiminnan riskien hallinnan välineitä.
Konsernin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä sisältää mm. vuosittaisen strategiaprosessin, toimintasuunnitelmat ja seurannan sekä riskikartoitukset.
Emoyhtiön hallitus vastaa viimekädessä konsernin riskienhallinnasta ja liiketoimintojen sisäisestä valvonnasta. Operatiivisella tasolla toimiva johto emo- ja tytäryhtiöissä huolehtii riittävän kattavan ja ajantasaisen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Konsernin riskienhallinta tukee pyrkimyksiä saavuttaa päätetyt tavoitteet välttäen ei-toivottuja operatiivisia ja taloudellisia yllätyksiä. Tämän ohella riskienhallinnassa pyritään myös tunnistamaan ja käyttämään hyväksi liiketoiminnassa esiin tulevat mahdollisuudet.
Riskienhallinnassa pyritään ennakoivaan toimintatapaan, kokonaisvaltaisuuteen sekä liiketoimintastrategialähtöisyyteen. Tässä toimintamallissa konsernin hallituksella ja liiketoimintojen johdolla on keskeinen rooli.
Strategisten sekä rahoitukseen ja raportointiin liittyvien riskien hallinta on keskitetty konsernitasolle. Konsernijohto seuraa aktiivisesti liiketoimintaympäristön muutoksia sekä arvioi, suunnittelee ja koordinoi konsernin rahoitukseen ja pääomanhuoltoon liittyviä asioita.
Taloudelliseen raportointiin liittyvä riskienhallinta sisältää mm. toteutuneet tulosraportit ja muut tunnusluvut. Talousennusteprosessi perustuu koko vuoden näkymien ja tuloksen arviointiin kautta koko konsernin toiminta-alueen sekä markkinatoimijoilta saatavan numeerisen tiedon ja historiallisen tiedon analysointiin. Näiden pohjalta eri yksiköiden vetäjät ja konsernin johto muodostavat näkemyksen yleisen taloudellisen tilanteen, alueellisten tekijöiden ja markkinoiden kehityksestä sekä niiden vaikutuksesta eri yksiköihin ja sitä kautta koko konserniin. Taloudellinen ennuste päivitetään jokaiseen hallituksen kokoukseen, jossa käsitellään tilinpäätöstä tai osavuosikatsausta.
Konsernitason controller-toiminto tekee säännöllistä laadunvarmistustyötä analysoimalla talousraportit ja -ennusteet ennen jakelua. Konsernin taloudellista kehitystä ja riskejä seurataan kuukausittain hallituksessa ja johtoryhmissä. Lisäksi konsernin hallitus käsittelee riskit säännöllisesti vuosi- ja osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä.
Konsernin operatiivisia riskejä ovat mm. mediatuotantoon, painolaitoksiin ja painamiseen liittyvät riskit, henkilöstöriskit sekä tietoturvariskit.
Tuotannolliset riskit konserni pyrkii minimoimaan selkeällä prosessien dokumentoinnilla, niiden automatisoinnilla, laatujärjestelmillä sekä selkeillä päätöksenteon ja valvonnan menettelytavoilla. Konsernissa tehdään säännöllistä toimintaprosessien kehittämistä. Siinä tunnistetaan yksiköittäin tärkeimmät kehityskohteet sekä yhtenäistetään ja selkeytetään koko konsernin toimintaa.Omaisuusvahinkoihin ja liiketoiminnan keskeytymiseen on varauduttu vakuutuksin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan säännöllisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Henkilöriskien toteutumista Keskisuomalaisessa ehkäistään varahenkilöjärjestelmällä ja tehtävien kierrättämisellä sekä huolehtimalla hyvästä työilmapiiristä. Tietoturvariskien hallinta ja valvonta on keskitetty konsernin tietohallinnolle ja sitä kehitetään tietoturva-asiantuntijoiden antamien suositusten perusteella. Merkittävimmät tunnistetut riskialueet huomioidaan myös sisäisen tarkastuksen ja valvonnan suunnitelmissa. Tällä varmistetaan niiden systemaattinen seuranta ja riittävä ennakointi mahdollisiin ongelmiin.
Yhtiöjärjestyksen mukaan Keskisuomalainen Oyj:ssä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Myös konsernin tilintarkastus seuraa konsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa osana tarkastustyötään. Lisäksi erityistoimeksiannoilla voidaan tarvittavassa laajuudessa kiinnittää tiettyihin havaintoihin tarkempaa huomiota.
Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous 29.4.2013 valitsi varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tuija Korpelainen.
Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2013 tilintarkastuksesta 113.326,96 euroa ja muista palveluista 54.173,00 euroa.
Keskisuomalainen-konsernin ulkoisesta tiedottamisesta vastaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja. Talousosasto vastaa sijoittajainformaatiosta verkossa.
Yhtiö antaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisenä kertomuksena.
Selvitys yhtiön hallinnointi- ja ohjauskoodista löytyy yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.keskisuomalainen.com -> Sijoittajalle.
Hallituksen puheenjohtaja
s. 1949, ylioppilas, maanviljelijä,
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1991-2006, varapuheenjohtaja 2006-2010, puheenjohtaja 2010-
• Maanviljelijä
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 27.1.2014 • A-osake 15 468 kpl • K-osake 19 752 kpl
Pääomalainaa 50 000 €
Hallituksen varapuheenjohtaja
s. 1969, FM, toimitusjohtaja Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2000-2012, varapuheenjohtaja 2012-
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 27.1.2014
Toimitusjohtaja, hallituksen jäsen
s. 1963, KTM, konsernijohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1996-, puheenjohtaja 2002-2010, Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja 2010-
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 27.1.2014
Pääomalainaa 700 000 €
s. 1959, insinööri, metsätalousyrittäjä Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2009-
• Avainasiakaspäällikkö, Staples Finland Oy 1986-2014 • Suunnittelija, Suomen Puhallintehdas 1982-1986
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 27.1.2014
Pääomalainaa 500 000 €
Hallituksen jäsen
s. 1971, DI, MMM, toimitusjohtaja
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2006-
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 27.1.2014
Pääomalainaa 70 000 €
Hallituksen jäsen
s. 1975, DI, toimitusjohtaja Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2005-
• Toimitusjohtaja, Kurikka Timber Oy
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 27.1.2014
Pääomalainaa 600 000 €
s. 1957, agrologi, MBA, maanviljelijä Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1996-
• Maanviljelijä
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 27.1.2014
Pääomalainaa 110 000 €
s. 1963, varatuomari, toimitusjohtaja Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2001-2010, varapuheenjohtaja 2010-2012, jäsen 2012-
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 27.1.2014
Pääomalainaa 50 000 €
s. 1963, KTM, konsernijohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1996-, puheenjohtaja 2002-2010, Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja 2010-
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 27.1.2014
Pääomalainaa 700 000 €
s. 1965, KTM, talousjohtaja 2005 toimitusjohtajan sijainen 2008-
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -
Pääomalainaa: 80 000€
Keski-Suomen Medialiiketoiminta
päätoimittaja Sanomalehti Keskisuomalainen 2008 toimitusjohtaja Sanomalehti Keskisuomalainen Oy 2008-
Pääomalainaa: -
Savon Sanomat Oy:n toimitusjohtaja 2014- Maakunnan Sanomat Oy:n toimitusjohtaja 2014- Savon Aluemedia Oy:n toimitusjohtaja 2014- Lehtisepät Oy:n toimitusjohtaja 2006-
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -
Pääomalainaa: -
Etelä-Suomen Medialiiketoiminta
toimitusjohtaja, Suomen Lehtiyhtymä Oy 2001-
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: • A-sarja 200 kpl
Pääomalainaa:-
Savon Sanomat
s. 1963, FM, päätoimittaja 2006-
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -
Pääomalainaa: 200 000 €
s. 1960, FM, MBA,
• A-sarja 100 kpl
Pääomalainaa: 100 000 €
Digitaalinen liiketoiminta
s. 1966, Kauppatieteiden tohtori Johtaja, Digitaalinen liiketoiminta 2014-
Aiemmat työtehtävät:
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -
Pääomalainaa: -
Kaupunkilehtimatriisin johtaja
toimitusjohtaja SLY-Kaupunkilehdet Oy ja SLY-Kaupunkimedia Oy 2009 vastaava päätoimittaja Länsiväylä, Vantaan Sanomat ja Helsingin Uutiset 2008-
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -
Pääomalainaa: -
Tiina Happonen, Jaana Larsson, Heikki Linnavirta, Anneli Siimes
Haastattelut Kari-Pekka Issakainen, Jaana Larsson, Kari Ruuska
Visuaalinen suunnittelu ja taitto Mediasepät Oy / Kirsi Pehkonen, Taina Ristikivi
Kuvat Marko Happo, Marko Kauko, Taina Ristikivi
Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
Paperi
Kansi: MultiArt Silk 300 g / m2 Sisus: MultiArt Silk 115 g / m2
Aholaidantie 3, PL 159, 40101 Jyväskylä Puh. 014 622 000, Fax 041 622 420
www.keskisuomalainen.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.