AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Fortum Oyj

Quarterly Report Apr 29, 2014

3217_10-q_2014-04-29_bee49f2c-fe6e-4566-82c2-6041ce553870.pdf

Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Fortum Oyj

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2014

29.4.2014

Fortum Corporation Domicile Espoo Business ID 1463611-4

Sisällys

Hyvä vertailukelpoinen liikevoitto alemmista hinnoista ja heikosta ruplasta huolimatta 3
Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula 4
Tehostamisohjelma 2013–2014 5
Sähkönsiirtoliiketoiminnan arviointi 5
Raportointimuutos IFRS-standardien muutosten sekä uuden organisaatiorakenteen johdosta 6
Taloudelliset tulokset 6
Taloudellinen asema ja rahavirta 7
Markkinatilanne 9
Segmenttikatsaukset 10
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit 15
Osakkeet ja osakepääoma 16
Konsernin henkilöstö 17
Tutkimus ja kehitys 17
Kestävä kehitys 18
Muutoksia Fortumin johdossa 20
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 21
Yhtiökokous 2014 21
Näkymät 22
Osingon maksu 25

Osavuosikatsauksen taulukot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma 26
Lyhennetty konsernin tase 28
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 29
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma 30
Nettovelan muutokset ja tunnusluvut 32
Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot 33
Tunnuslukujen laskentakaavat 53
Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat 55
Tuotanto- ja myyntivolyymit 56
Muutettu ja aikaisemmin julkaistu (vanha) tieto vuodelle 2013 vuosineljänneksittäin 58

Hyvä vertailukelpoinen liikevoitto alemmista hinnoista ja heikosta ruplasta huolimatta

Tammi-maaliskuu 2014

  • Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti saatettiin päätökseen
  • Vertailukelpoinen liikevoitto oli 477 (524) miljoonaa euroa, -9 %
  • Liikevoitto oli 2 333 (477) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 1 856 (-47) miljoonaa euroa (pääasiassa Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto)
  • Osakekohtainen tulos oli 2,53 (0,45) euroa, +462 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,09 (-0,04) euroa. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoiton osakekohtainen vaikutus oli 2,08 euroa.
  • Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 566 (467) miljoonaa euroa, +21 %
  • Uusi organisaatiorakenne
Tunnuslukuja I/14 I/13* 2013* LTM**
Liikevaihto, milj. euroa 1 473 1 654 5 309 5 128
Liikevoitto, milj. euroa 2 333 477 1 508 3 364
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 477 524 1 403 1 356
Tulos ennen veroja, milj. euroa 2 341 490 1 398 3 249
Tulos/osake, euroa 2,53 0,45 1,36 3,44
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 566 467 1 548 1 647
Oma pääoma/osake, euroa 13,63 11,82 11,28
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
4 838 7 376 7 793
Tunnuslukuja 2013* LTM**
Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,0 17,9
Oman pääoman tuotto, % 12,0 26,8
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,7 1,2
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,9 2,5
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) ilman Värme
rahoitusta
3,4 1,9

*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2013 on päivitetty Fortum Värmeen ja segmenttiraportointiin liittyvien muutoksien johdosta; katso sivu 4 sekä Liitteet 2 ja 4.

** LTM, Last 12 months = Viimeiset 12 kuukautta

Yhteenveto näkymistä

  • Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin 0,5 % vuodessa
  • Suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit: 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014, poislukien mahdolliset yrityskaupat

  • • Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: vuoden 2014 tukkumyynnistä on suojattu noin 55 % hintaan 44 euroa/MWh ja vuodeksi 2015 on suojattu noin 25 % hintaan 42 euroa/MWh

  • Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) Russia-segmentissä vuoden 2015 aikana

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula:

"Teollisuuden rakennemuutos on yksi yhteiskunnan tämänhetkisistä päähaasteista. Sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ulottuvat niin perinteisiin, heikkeneviin toimialoihin kuin uusiin nouseviin aloihinkin. Ei riitä, että toimintoja virtaviivaistetaan ja keskitytään oleelliseen. Meidän on rakennettava tulevaisuutemme omin voimin, sillä maailmantalouden hitaan kasvun vaihe näyttää jatkuvan eivätkä yleiset talouden perusteet tarjoa paljoakaan tukea. Jatkamme Fortumin määrätietoista kehittämistä strategiamme mukaisesti. Jo uudelle omistajalle siirtyneen Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti oli osa tätä strategiaa. Uskon vahvasti, että tämä oli hyvä ratkaisu sekä asiakkaille että Fortumille.

Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä sähkönkulutus Pohjoismaissa jäi alle edellisvuoden tason. Lasku selittyy miltei täysin hyvin leudolla säällä. Fortumin toiminta-alueilla Venäjällä sähkönkysyntä laski marginaalisesti.

Poikkeuksellisen leuto sää ja alentuneet hinnat heikensivät sekä Fortumin ensimmäisellä neljänneksellä saavuttamia keskimääräisiä myyntihintoja että lämmön, siirron ja sähkön myyntimääriä ja siten myös tulosta. Pohjoismaiset vesivarastot palasivat pitkän aikavälin keskiarvotasoille. Kasvanut vesivoimatuotanto vaikutti positiivisesti ja hieman kompensoi tuloksen laskua. Russia-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli hyvä heikentyneestä ruplasta huolimatta. Osakekohtainen tulos oli 2,53 euroa, josta Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoiton vaikutusta oli 2,08 euroa osaketta kohden. Operatiivisen liiketoiminnan kassavirta oli vahva.

Sähkönsiirtoliiketoiminnan strategisen arvioinnin päätelmien mukaisesti saimme Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin päätökseen maaliskuussa. Lisäksi ilmoitimme Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan myymisestä huhtikuussa. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen tämän vuoden toisella neljänneksellä. Työ jatkuu, ja arvioimme parhaillaan Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntimahdollisuuksia.

Fortumin toiminta- ja markkinaympäristö pysyy haastavana myös vuonna 2014. Voimme varmistaa menestyksen edellytykset vain omalla toiminnallamme. Jännittyneessä poliittisessa tilanteessa merkittävät taloudelliset ja elinkeinoelämän piirissä solmitut yhteydet vakauttavat yleistä kehitystä. EU:n ja Venäjän keskinäinen riippuvuus – niin energiakysymyksissä kuin monilla muillakin yrityselämän osa-alueilla – luo toivottavasti vakautta alueiden välisiin suhteisiin. Venäjällä nykyinen ehdotettu kaasun hintakehitys ja heikentynyt ruplan kurssi ovat haasteellisia Fortumille, mutta teemme kaikkemme lieventääksemme niiden negatiivisia vaikutuksia. Fortum tarkastelee tavoitteitaan jatkuvasti ja tulee tekemään niin jatkossakin, myös kun poliittinen ja taloudellinen tilanne tasaantuu. Fortum arvioi tuolloin, onko nykyinen tavoite yhä mahdollista saavuttaa vai onko syytä asettaa uusi tavoitetaso.

EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan tulee todennäköisesti muutoksia vuonna 2014. Tammikuussa 2014 Euroopan komissio julkaisi uuden ehdotuksen EU:n ilmasto- ja energiapolitiikaksi. Ehdotus on askel oikeaan suuntaan, mutta sisältää edelleen päällekkäisiä tavoitteita. Suomessa säädettiin voimalaitosvero (nk. windfall-vero) vuodelle 2014. Vero vahvistetaan, mikäli Euroopan komissio katsoo, että se on linjassa yleisten verotusperiaatteiden ja hallintojärjestelmien kanssa eikä kyseessä ole kielletty valtiontuki veron ulkopuolelle jääville laitoksille. Ruotsin vuonna 2013 voimaan astuneesta vesivoiman kiinteistöveron korotuksesta vuosille 2013-2018 on myös jätetty kantelu Euroopan komissioon.

Fortumilla on hyvät edellytykset tarttua uusiin mahdollisuuksiin.Tavoittelemme strategiamme mukaista kasvua tarkasti harkiten ja eri vaihtoehtoja priorisoiden. Mielestäni Fortum on hyvässä asemassa suhteessa kilpailijoihin. Olemme valmiita tarttumaan strategiamme mukaisiin

mahdollisuuksiin vähäpäästöisessä sähköntuotannossa, energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä myynnissä ja innovatiivisissa asiakasratkaisuissa."

Tehostamisohjelma 2013–2014

Fortum käynnisti vuonna 2013 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään sekä varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa.

Vuoden 2014 lopussa yhtiön vuosittaisen kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii käyttämään muita keinoja kuin irtisanomisia aina kun mahdollista. Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.

Maaliskuun loppuun mennessä Fortum oli myynyt ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 300 miljoonan euron arvosta osana tehostamisohjelmaa. Vuoden 2013 loppuun mennessä yhtiö oli onnistunut vähentämään kulujaan vuositasolla noin puolella tavoitellusta 150 miljoonasta eurosta. Myös käyttöpääoman tehokkuutta on parannettu. Tehostamisohjelma etenee suunnitelmien mukaan.

Sähkönsiirtoliiketoiminnan arviointi

Maaliskuussa Fortum saattoi päätökseen Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin Suomi Power Networks Oy:lle, jonka omistaa suomalaisten ja kansainvälisten sijoittajien ryhmä. Velaton kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa. Fortum kirjasi yritysjärjestelystä 1,85 miljardin euron myyntivoiton, eli 2,08 euroa osaketta kohden, Distribution-segmenttinsä vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tulokseen (Liite 6).

Myyntipäätös liittyy sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden strategiseen arviointiin, joka tehtiin vuonna 2013. Fortum ilmoitti strategisen arvioinnin lopputuloksesta ja Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä joulukuussa 2013.

Parhaillaan Fortum arvioi tulevia liiketoiminnan myyntimahdollisuuksia Ruotsin sähköverkkoliiketoiminnan osalta. Päätös prosessin loppuunsaattamisesta riippuu muun muassa markkinoiden ja maiden sääntelyn kehityksestä.

Huhtikuussa 2014 Fortum sopi myyvänsä Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen toisen neljänneksen aikana vuonna 2014 tarvittavien viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua.

Raportointimuutos IFRS-standardien muutosten sekä uuden organisaatiorakenteen johdosta

Fortum on ottanut käyttöön uuden IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja 11 Yhteisjärjestelyt -standardit taloudellisessa raportoinnissaan 1.1.2014 lähtien. Uuden laskentakäytännön merkittävin muutos kohdistuu Tukholman seudulla toimivaan Fortum Värmeen, jota käsitellään jatkossa yhteisyrityksenä ja joka konsolidoidaan siten tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä (Liite 2). Tässä osavuosikatsauksessa esitettävät vertailutiedot vuodelta 2013 on muutettu uuden raportointitavan mukaisiksi.

Segmenttitiedot vuodelta 2013 on muutettu vastaamaan 1.3.2014 tapahtunutta organisaatiomuutosta.

Esitettävät numerot on pyöristetty ja tämän takia yksittäisten numeroiden yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä loppusummasta.

Taloudelliset tulokset

Tammi-maaliskuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 1 473 (1 654) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 477 (524) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 2 333 (477) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä EUR 1 856 (-47) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto sekä sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Liite 4).

Milj. euroa I/14 I/13 2013 LTM
Power and Technology 586 665 2 252 2 173
Heat, Electricity Sales and Solutions 446 531 1 516 1 431
Russia 333 344 1 119 1 108
Distribution 300 339 1 064 1 025
Muut 14 15 63 62
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja
myyntien netotus -133 -171 -478 -440
Eliminoinnit -72 -70 -228 -230
Yhteensä 1 473 1 654 5 309 5 128

Liikevaihto segmenteittäin

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
---------------------------------------------- -- --
Milj. euroa I/14 I/13 2013 LTM
Power and Technology 251 303 859 807
Heat, Electricity Sales and Solutions 48 57 109 100
Russia 73 41 156 188
Distribution 119 137 332 314
Muut -14 -14 -54 -54
Yhteensä 477 524 1 403 1 356

Liikevoitto segmenteittäin

Milj. euroa I/14 I/13 2013 LTM
Power and Technology 262 263 922 921
Heat, Electricity Sales and Solutions 45 51 134 128
Russia 73 40 156 189
Distribution 1 968 136 349 2 181
Muut -14 -14 -53 -53
Yhteensä 2 333 477 1 508 3 364

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli ensimmäisellä neljänneksellä 72 (78) miljoonaa euroa, josta Fortum Värmen osuus oli 44 (49) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2013 neljännen neljänneksen osavuosikatsauksiin (Liite 12).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 64 (65) miljoonaa euroa. Nettorahoituskuluihin vaikutti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli -3 (-2) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 2 341 (490) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 86 (86) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 3,7 % (17,6 %). Suomen yhteisöverokantaa laskettiin 1.1.2014 alkaen 24,5 %:sta 20 %:iin. Veroprosentti oli 20,6 % (21,3 %), kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.

Kauden tulos oli 2 255 (404) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 2,53 (0,45) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,09 (-0,04) euroa osaketta kohti. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 2,08 euroa osaketta kohti (liite 6).

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä liiketoiminnan rahavirta kasvoi 99 miljoonalla eurolla 566 (467) miljoonaan euroon. Kasvu johtui pääosin toteutuneista valuuttakurssieroista, joiden positiivinen vaikutus oli 182 miljoonaa euroa. Vaikutusta pienensi alhaisempi käyttökate (EBITDA). Lisäksi käyttöpääoma pieneni 65 miljoonalla eurolla vuoden 2013 vastaavalla ajanjaksolla. Käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät 48 miljoonalla eurolla 162 (210) miljoonaan euroon. Tulot osakemyynneistä olivat yhteensä 2 502 (35) miljoonaa euroa ja kertyivät pääosin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Investointien rahavirta oli yhteensä 2 387 (-67) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. rahoitusta, kasvoi 2 553 miljoonalla eurolla 2 953 (400) miljoonaan euroon. Valuuttakurssieroista syntyi voittoja ja tappioita yhteensä 74 (-108) miljoonaa euroa, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 325 miljoonalla eurolla 23 673 miljoonaan euroon (vuoden 2013 lopussa 23 348). Rahat ja pankkisaamiset nousivat 1 724 miljoonalla eurolla pääosin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vuoksi. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan varat, yhteensä 1 173 miljoonaa euroa, raportoitiin myytävänä olevat omaisuuserät -osiossa vuoden 2013 lopussa. Muutoerojen yhteisvaikutus aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä oli 340 miljoonaa euroa.

Sijoitettu pääoma kasvoi 850 miljoonalla eurolla ja oli 20 033 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 19 183). Tämä johtui taseen loppusumman kasvamisesta 325 miljoonalla eurolla ja korottomien velkojen vähentymisestä 525 miljoonalla eurolla.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 12 207 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 10 124), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 12 109 miljoonaa euroa (10 024) ja määräysvallattomien omistajien osuus 97 (101) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 2 085 miljoonaa euroa. Kasvu johtuu pääosin kauden tuloksesta, joka oli 2 251 miljoonaa euroa ja sisältää Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto 1 850 miljoonaa euroa sekä -231 miljoonaa euroa muuntoeroja. Tässä osavuosikatsauksessa ei ole huomioitu vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2014 päättämää osingonmaksua, joka oli yhteensä 977 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Nettovelka pieneni vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 2 955 miljoonalla eurolla 4 838 miljoonaan euroon (vuoden 2013 lopussa 7 793).

Maaliskuun 2014 lopussa konsernin likvidit varat olivat 2 989 (vuoden 2013 lopussa 1 265) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 198 (vuoden 2013 lopussa 113) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 64 (65) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -3 (-2) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus sekä S&P:lta että Fitchiltä on A- (negatiivinen näkymä).

Tunnuslukuja

Viimeisen 12 kuukauden ajalta nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 1,2 (vuoden 2013 lopussa 3,7) ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 2,5 (3,9). Fortum huolehtii tällä hetkellä Fortum Värmen rahoituksesta, ja yhtiöön liittyvät lainat esitetään korollisissa lainasaamisissa Fortumin taseessa. Tavoitteena on kuitenkin näiden lainojen uudelleenjärjestely vuosina 2014-2015. Jos lainat vähennetään nettovelasta, on nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta 1,9 (vuoden 2013 lopussa 3,4).

Velkaantumisaste oli 40 % (77 %) ja omavaraisuusaste 52 % (43 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 13,63 (11,28). Sijoitetun pääoman tuotto viimeisen 12 kuukauden ajalta oli 17,9 % (9 %) ja oman pääoman tuotto 26,8 % (12 %). Sekä sijoitetun että oman pääoman tuottoon vaikutti positiivisesti Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto.

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana 110 (117) terawattituntia (TWh). Lasku johtui miltei täysin leudosta säästä.

Vuoden 2014 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 82 TWh eli 1 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa alemmat ja 3 TWh alemmat kuin edellisenä vuonna. Neljänneksen lopussa vesivarastot olivat 45 TWh:ia, mikä on 4 TWh yli pitkän aikavälin keskiarvon ja 10 TWh enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2013. Talven aikana sadanta on ollut huomattavasti historiallista keskiarvoa suurempi etenkin Norjassa.

Ensimmäisellä neljänneksellä vuonna 2014 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 30,2 (42,0) euroa megawattitunnilta (MWh). Hinnat olivat alhaalla hiililauhteen matalien muuttuvien kustannusten sekä kostean ja leudon sään vuoksi. Sää myös k vesivoiman tuotantomääriä. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 35,2 (42,1) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3-alue) 30,0 (42,0) euroa/MWh. Suomen aluehinta oli selvästi systeemihintaa korkeampi johtuen suuremmasta lauhdevoiman tarpeesta sekä joulukuussa 2013 valmistuneen Estlink-2 -siirtoyhteyden myötä lisääntyneestä viennistä Viroon.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana oli 33,5 (42,3) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli noin 4,8 euroa/tonni vuoden 2014 alussa. Hinta kohosi selvästi neljänneksen aikana, mutta palasi 4,7 euroon/tonni neljännekseen loppuun mennessä. Tammi-maaliskuussa päästöoikeuksilla käytiin kauppaa hintaan 4,4-7,2 euroa/tonni.

Venäjä

Fortum toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa. Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä metalliteollisuuteen painottuneella Tšeljabinskin alueella sähkön kysyntä laski marginaalisesti ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2013 vastaavaan jaksoon.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 283 (288) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1, (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 211 (214) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta kapasiteettihinta pois lukien kasvoi noin 11 % vuoden 2014 ensimmäsellä neljänneksellä 1 116 (1 002) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 55).

Euroopan liiketoimintaympäristö ja päästömarkkinat

Tammikuussa 2014 Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikaksi vuosille 2020-2030. Ehdotusta pidettiin kompromissina. Viime aikoina Ukrainan kriisi on siirtänyt jossain määrin painopistettä kilpailukyvystä ja ilmastonmuutoksesta kohti EU:n energiariippuvuutta. Kriisistä ja Euroopan parlamentin vaaleista johtuen 2030 tavoitteenasetantaan tulee tauko.

Maaliskuussa komission esityksestä keskusteltiin Eurooppa-neuvostossa. Neuvoston päätelmien mukaan EU:n 2030-tavoitteen tulee olla linjassa EU:n pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Lopullinen päätös tavoitteista tehdään viimeistään lokakuussa 2014. Vaikka suurin osa jäsenvaltioista kannattaa komission lähestymistapaa, useat Itä-Euroopan maat vastustavat uusia sitoumuksia EU:ssa ennen kansainvälisten Pariisin 2015 ilmastoneuvotteluiden loppuunsaattamista. Komission odotetaan julkaisevan kesään mennessä selvityksen EU:n energiariippuvuudesta ja esittävän suunnitelman sen vähentämiseksi. Myös energiatehokkuusdirektiivi, mahdollisine uusine tavoitteineen, esitellään kesään mennessä.

Fortum korostaa, että vuoden 2030 kasvihuonekaasupäästöjen tavoitteiden alentamisesta tarvitaan nopeasti päätös, jotta ennustettavuus pitkän aikavälin investoinneille paranisi. Yksi päästövähennystavoite on kustannustehokkain tapa saavuttaa ilmastotavoitteet ja edistää uusiutuvan energian käyttöä.

Päästöoikeuksien hinta EU:ssa lisää fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvan energian tuotantokustannuksia. Päästöoikeuksien markkinoilta vetoa (ns. backloading) alettiin toteuttaa 12.3.2014, kun ensimmäiset päästöoikeudet poistettiin huutokaupoista. Yhteensä 400 miljoonaa päästöoikeutta vähennetään vuonna 2014.

Poliittisen tason keskusteluita on käyty komission lakiehdotuksesta perustaa hiilidioksidin päästökauppajärjestelmää vakauttava mekanismi (MSR = market stability reserve). Keskustelut jatkuvat uuden komission ja parlamentin kokoonnuttua. Ehdotus on saanut alustavaa kannatusta energiateollisuudelta ja muilta tahoilta.

Fortumin mielestä vakausmekanismi (MSR) tarvitaan hintavaihteluiden pienentämiseksi päästöoikeusmarkkinoilla. Tämä hyödyttäisi sekä energiankuluttajia että -tuottajia. Mekanismi tulisi ottaa käyttöön komission ehdotuksen mukaisesti, mutta aloitusajankohdan tulisi olla ennen vuotta 2021 ja lykättävät päästöoikeudet vuosilta 2014-2016 tulisi palauttaa suoraan ehdotettuun päästöoikeusvarantoon. Mekanismin käyttöönottoa tulisi seurata myös muita päästökauppajärjestelmän rakenteellisia muutoksia, mm. vuosittaisten päästöoikeusmäärien suurempi alentaminen.

Segmenttikatsaukset

Power and Technology

Power and Technology -segmenttiin kuuluvat Fortumin vesi-, ydin- ja lauhdevoimatuotanto, Power Solutions -yksikön asiantuntijapalvelut, salkunhallintapalvelut ja trading sekä teknologia ja tutkimus ja tuotekehitysyksiköt. Segmentin kaksi divisioonaa ovat Hydro Power and Technology sekä Nuclear and Thermal Power.

Milj. euroa I/14 I/13 2013 LTM
Liikevaihto 586 665 2 252 2 173
- sähkönmyynti 546 631 2 117 2 032
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa* 500 552 1 866 1 814
- muu myynti 40 33 131 138
Liikevoitto 262 263 922 921
Vertailukelpoinen liikevoitto 251 303 859 807
Vertailukelpoinen EBITDA 282 334 1 007 955
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 6 276 6 421 6 355
Sidotun pääoman tuotto % 14,5 14,6
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto
%
13,8 13,0
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja
bruttoinvestoinnit osakkeisiin 35 26 181 190
Henkilöstön lukumäärä 1 672 1 899 1 723
Sähköntuotanto lähteittäin, TWh I/14 I/13 2013 LTM
Vesivoima Pohjoismaissa 6,4 5,8 18,1 18,7
Ydinvoima Pohjoismaissa 6,6 6,7 23,7 23,6
Lämpövoima Pohjoismaissa 0,2 0,7 1,9 1,4
Yhteensä Pohjoismaissa 13,2 13,2 43,7 43,7
Lämpövoima muissa maissa 0,3 0,3 1,0 1,0
Yhteensä 13,5 13,5 44,7 44,7
Pohjoismainen myynti, TWh I/14 I/13 2013 LTM
Myynti Pohjoismaissa 13,6 13,7 45,3 45,2
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa* 12,6 12,1 40,2 40,7

* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, markkinahintaan perustuvia ostoja eivätkä myyntiä vähemmistöosakkaille (eli Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).

Myyntihinta EUR/MWh I/14 I/13 2013 LTM
Segmentin sähkön tukkumyyntihinta
Pohjoismaissa** 39,7 45,7 46,4 44,5

**Segmentin sähkön tukkumyyntihinta ei sisällä myyntituloja lämpövoimatuotannosta, markkinahintaan tehdyistä ostoista eikä myyntiä vähemmistöosakkaille (eli Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).

Tammi-maaliskuu

Power and Technology -segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 251 (303) miljoonaa euroa eli 52 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2013 vastaavana ajanjaksona. Pääasiallinen syy tuloksen heikkenemiseen oli alempi myyntihinta mikä selittyy alemmilla spot-hinnoilla. Hintavaikutusta tasoitti osittain suurempi vesivoimatuotanto.

Liikevoitto oli 262 (263) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikuttivat myyntivoitot, yhteensä 1 (5) miljoonaa euroa sekä kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu yhteensä 10 (-45) miljoonalla eurolla (Liite 4).

Segmentissä saavutettu sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 39,7 (45,7) euroa/MWh eli 6,0 euroa/MWh alempi kuin vuoden 2013 vastaavalla jaksolla. Systeemihinta ja kaikki aluehinnat olivat vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä selvästi alemmat kuin vuoden 2013 vastaavana ajanjaksona. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 30,2 (42,0) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta oli Suomessa 35,2 (42,1) euroa/MWh ja Tukholman alueella (SE3) 30,0 (42,0) euroa/MWh.

Ensimmäisellä neljänneksellä 2014 segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 13,2 (13,2) TWh. Vesivarastotilanteen normalisoitumisesta johtuen vesivoimatuotanto oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä oli 0,6 TWh suurempi kuin samana ajanjaksona vuonna 2013. Fortumin lämpövoimatuotanto Pohjoismaissa oli 0,2 (0,7) TWh. Tuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä oli 96 % (93 %).

Ydinvoiman käytettävyys oli hyvä kaikkien tuotannossa olevien reaktoreiden osalta. Oskarshamn 2 on ollut poissa käytöstä 1.6.2013 alkaen turvallisuusjärjestelmien perusteellisen modernisoinnin johdosta.

Heat, Electricity Sales and Solutions

Heat, Electricity Sales and Solutions sisältää lämmön ja sähkön yhteistuotannon (CHP), lämmön ja sähkön myynnin sekä asiakaskohtaisten ratkaisujen kehittämisen. Liiketoimintaa harjoitetaan Pohjoismaissa, Baltiassa, Puolassa ja Intiassa. Segmenttiin kuuluu myös Fortumin 50%:n omistusosuus Fortum Värmestä, joka on yhteisyritys ja konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä.

Milj. euroa I/14 I/13 2013 LTM
Liikevaihto 446 531 1,516 1,431
- lämmönmyynti 164 195 492 461
- sähkönmyynti 257 314 900 843
- muu myynti 25 22 124 127
Liikevoitto 45 51 134 128
Vertailukelpoinen liikevoitto 48 57 109 100
josta Electricity Sales 9 14 47 42
Vertailukelpoinen EBITDA 74 81 211 204
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 2 365 2 408 2 295
Sidotun pääoman tuotto % 9,7 9,4
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto
% 8,7 8,2
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja
bruttoinvestoinnit osakkeisiin 13 33 134 114
Henkilöstön lukumäärä 1 960 2 086 1 968

Aiempi Heat-divisioona ja Electricity Sales liiketoiminta-alue raportoidaan yhtenä segmenttinä (Liite 4). Lisäksi Fortum Värme, joka aiemmin yhdisteltiin tytäryhtiönä Heat-divisioonaan, käsitellään nyt yhteisyrityksenä ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä (liite 2). Tässä osavuosikatsauksessa esitettävät vertailutiedot on muutettu uuden raportointitavan mukaisiksi.

Tammi-maaliskuu

Heat, Electricity Sales and Solutions lämmönmyynti oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 3,3 (4,4) TWh. Sähkönmyynti CHP-laitoksista oli samalla ajanjaksolla yhteensä 1,0 (1,2) TWh. Uudesta kapasiteetista huolimatta, lämmön ja sähkön myyntimäärät olivat vertailukautta pienemmät johtuen pääosin normaalia lämpimämmästä säästä ja laitosmyynneistä Suomessa vuonna 2013. Lämmin sää rasitti myös sähkön vähittäismyyntiä.

Vertailukelpoinen liikevoitto ensimmäisellä neljänneksellä oli 48 (57) miljoonaa euroa. Tulosta huononsi pääasiassa pienemmät myyntimäärät.

Ensimmäisen neljänneksen liikevoitto oli 45 (51) miljoonaa euroa, johon myyntivoitot vaikuttivat yhteensä 1 (0) miljoonalla eurolla (Liite 4).

Maaliskuun 2014 lopussa Fortumilla oli noin 1,2 miljoonaa sähkön myyntiasiakasta.

Lämmönmyynti maittain, TWh I/14 I/13 2013 LTM
Suomi 1,2 2,0 5,4 4,6
Puola 1,5 2,0 4,1 3,6
Muut maat 0,6 0,4 1,2 1,4
Yhteensä 3,3 4,4 10,7 9,6
Sähkönmyynti, TWh I/14 I/13 2013 LTM
CHP-laitoksista 1,0 1,2 3,5 3,3
Myynti asiakaille 4,4 4,8 13,6 13,2
Yhteensä 5,4 6,0 17,1 16,5

Russia

Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää myös Fortumin hieman yli 25 % omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

Milj. euroa I/14 I/13 2013 LTM
Liikevaihto 333 344 1,119 1,108
- sähkönmyynti 218 226 822 814
- lämmönmyynti 112 116 290 286
- muu myynti 3 2 7 8
Liikevoitto 73 40 156 189
Vertailukelpoinen liikevoitto 73 41 156 188
Vertailukelpoinen EBITDA 113 71 258 300
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 3 619 3 998 3 846
Sidotun pääoman tuotto % 5.2 6.0
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto
%
5.2 6.0
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja
bruttoinvestoinnit osakkeisiin
59 71 435 423
Henkilöstön lukumäärä 4 169 4 284 4 162

Venäjällä sähkön tukkumarkkinat on vapautettu vuoden 2011 alusta. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden erityisryhmien kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum myi noin 82 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkön hinnalla.

Vuotta 2014 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS – "vanha kapasiteetti", rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2013. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan vuodelle 2014 ja suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. Fortumin kapasiteetista 132 MW ei tullut valituksi, mikä vastaa noin 4,6 %:ia Fortumin vanhasta kapasiteetista Venäjällä.

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat ja ajanjakso on määritelty investointien riittävän tuoton varmistamiseksi. Yritysoston aikaan vuonna 2008 Fortum teki varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Mahdollisia sakkoja voidaan vaatia, jos uuden kapasiteetin käyttöönotto viivästyy, tai jos investointivelvoitesopimusten sovittuja keskeisiä ehtoja ei muuten täytetä. Voimalaitosyksiköiden käyttöönoton aikataulu arvioidaan vuosineljänneksittäin ja mahdollisten muutosten vaikutukset varauksen määrään päivitetään tämän mukaisesti (Liite 16).

Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut (CSA) voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa otetaan huomioon sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan.

Tammi-maaliskuu

Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana Russia-segmentin sähkönmyynti oli 7,1 (7,4) TWh. Samalla ajanjaksolla lämmönmyynti oli yhteensä 9,7 (9,7) TWh.

Russia-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 73 (41) miljoonaa euroa. CSA-sopimuksen mukaisesti kapasiteettimaksuja saavien uusien yksiköiden positiivinen vaikutus oli noin 49 (29) miljoonaa euroa, sisältäen -9 miljoonan euron vaikutuksen ruplan heikkenemisestä. Lisäksi tulosta paransivat lähinnä tariffien korottamisen ansiosta kasvanut lämmön kate sekä pienemmät luottotappiot ja lisääntynyt tehokkuus. Kokonaisuudessaan heikentynyt Venäjän rupla pienensi tulosta noin 14 miljoonalla eurolla.

Liikevoitto oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 73 (40) miljoonaa euroa.

Fortumin keskeiset sähkön
kapasiteetin ja kaasun hinnat
I/14 I/13 2013 LTM
Sähkön spot-hinta (markkinahinta) Uralin
alue RUB/MWh
1 018 931 1 021 1 031
Keskimääräinen säännelty kaasun hinta
Uralin alueella RUB/1000 m3
3 362 2 924 3 131 3 362
Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle
kapasiteetille (CCS) tRUB/MW/kk*
183 177 163 165
Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle
kapasiteetille (CSA) tRUB/MW/kk*
609 678 576 573
Keskimääräinen kapasiteettihinta
tRUB/MW/kk
335 273 276 293
Fortumin saavuttama sähkönhinta
Venäjällä EUR/MWh
30,7 30,6 32,1 32,1

*Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma kulutus

Distribution

Fortum omistaa ja käyttää sähkönjakelu- ja alueverkkoja sekä siirtää sähköä kaikkiaan noin 1,1 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa ja Norjassa.

Milj. euroa I/14 I/13 2013 LTM
Liikevaihto 300 339 1,064 1,025
– jakeluverkot 241 295 896 842
– alueverkot 46 37 129 138
– muu myynti 14 7 39 45
Liikevoitto 1 968 136 349 2 181
Vertailukelpoinen liikevoitto 119 137 332 314
Vertailukelpoinen EBITDA 171 191 548 528
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 2 872 3 941 3 745
Sidotun pääoman tuotto % 9,3 60,5
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto
% 8,8 8,8
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja
bruttoinvestoinnit osakkeisiin 25 49 255 231
Henkilöstön lukumäärä 466 765 805

Tammi–maaliskuu

Ensimmäisellä neljänneksellä vuonna 2014 jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 7,7 (8,6) TWh ja 4,5 (4,8) TWh. Volyymeja pienensi lämmin sää.

Distribution-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli 119 (137) miljoonaa euroa. Tuloksen pieneneminen johtui pääasiassa hyvin leudosta säästä vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä.

Liikevoitto oli ensimmäisellä neljänneksellä 1 968 (136) miljoonaa euroa ja Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoiton vaikutus oli 1 850 miljoonaa euroa (Liite 6).

Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntipäätös liittyy jakeluverkkoliiketoiminnan tulevaisuuden strategiseen arviointiin, joka tehtiin vuonna 2013. Fortum saattoi loppuun Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin maaliskuussa 2014. Huhtikuussa 2014 Fortum sopi myyvänsä Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Parhaillaan Fortum arvioi tulevia liiketoiminnan myyntimahdollisuuksia Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan osalta.

Ruotsissa on käynnissä oikeusprosessit liittyen valituksiin koskien vuosien 2012-2015 sähköverkkoliiketoiminnan taloudellista valvontajaksoa, joka käynnistyi 1.1.2012. Ruotsissa hallintooikeus antoi joulukuussa 2013 sähköyhtiöitä puoltavan päätöksen. Ruotsin energiamarkkinaviranomainen valitti päätöksestä ja näin ollen oikeusprosessi jatkuu. Oikeuskäsittelyn on arvioitu olevan vuoden 2014 neljännellä tai vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

Ruotsin valvova viranomainen määrittelee parhaillaan tuottoregulaatiota seuraavalle valvontajaksolle, joka koskee vuosia 2016-2019. Päätös tehdään vuoden 2014 aikana.

Sähkönsiirto jakeluverkoissa TWh I/14 I/13 2013 LTM
Ruotsi 4,2 4,6 14,1 13,7
Suomi 2,7 3,1 9,5 9,1
Norja 0,8 0,9 2,5 2,4
Yhteensä 7,7 8,6 26,1 25,3
Sähkönjakeluasiakkaiden määrä
alueittain tuhansia
31.3.2014 31.3.2013
Ruotsi 903 898
Suomi 0 638
Norja 103 102
Yhteensä 1 006 1 628

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 135 (182) miljoonaa euroa (Liite 4).

Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

Tyyppi Sähköntuotanto
kapasiteetti MW
Lämmöntuotanto
kapasiteetti MW
Toimitus
alkaa*
Power and Technology
Vesivoimalaitosten
perusparannus
Vesivoima 10 2014
Russia*
Nyagan 3 Kaasu (CCGT) 418 2H 2014
Chelyabinsk 1 Kaasu (CCGT) 248 175 1H 2015
Chelyabinsk 2 Kaasu (CCGT) 248 175 1H 2015

*) Kaupallisen käytön aloitus

Power and Technology

Fortum osallistuu Teollisuuden Voima Oyj (TVO) -omistusosuutensa kautta Olkiluoto 3:n 1 600 MW:n ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa (Liite 13).

Fortum aloitti mittavat peruskorjaukset kahdelle Imatran vesivoimalaitoksen seitsemästä koneistosta. Korjausten ansiosta voimalaitoksen teho nousee 192 megawattiin ja laitoksen turvallisuus ja luotettavuus paranevat. Peruskorjausten jälkeen Imatrasta tulee sekä teholtaan että tuotannoltaan Suomen suurin vesivoimalaitos.

Heat, Electricity Sales and Solutions

Fortum Värme, Fortumin ja Tukholman kaupungin omistama yhteisyritys, investoi biopolttoaineita käyttävään sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Värtän voimalaitoksella Tukholmassa. Uusi voimalaitos korvaa osittain olemassa olevaa kapasiteettia. Laitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2016. Laitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on 280 MW ja sähköntuotantokapasitetti 130 MW.

Fortum osallistuu osakkuusyhtiönsä Turun Seudun Energiantuotannon uuden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen rakentamiseen Naantalissa, Suomessa. Uusi laitos korvaa vanhan olemassa olevan laitoksen. Laitos on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuonna 2017 ja sen sähköntuotantokapasiteetti on valmistuttuaan 142 MW ja lämmöntuotantokapasiteetti 244 MW.

Distribution

Maaliskuussa 2014 Fortum sai päätökseen Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa myynnin Suomi Power Networks Oy:lle, jonka omistaa ryhmä suomalaisia ja ulkomaisia sijoittajia. Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on 2,55 miljardia euroa. Fortum kirjasi yritysjärjestelystä 1,85 miljardin euron myyntivoiton eli 2,08 euroa osaketta kohden. Myyntivoitto kirjattiin Fortum Distribution segmentin vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tulokseen (Liite 6).

Osakkeet ja osakepääoma

Fortum Oyj:n osake on noteerattu Helsingin pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki). Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin pörssissä vaihdettiin yhteensä 130,6 (165,2) miljoonaa Fortum Oyj:n osaketta, arvoltaan 2 173 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein noteeraus jakson aikana oli 18,19 euroa ja alin 15,66 euroa. Vaihdolla painotettu keskiarvo oli 16,64 euroa. Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 16,50 (15,72) euroa. Fortumin markkina-arvo neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli noin 14 658 miljoonaa euroa.

Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla − esimerkiksi Boat-, BATS-, Chi-X- ja Turquoise-markkinoilla − sekä OTC-markkinoilla. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä noin 52 % osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin NASDAQ OMX Helsingissä.

Ensimmäisen neljänneksen lopussa vuonna 2014 Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045 kappaletta. Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeitaan. Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 129 764. Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli neljänneksen lopussa 50,8 %. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus neljänneksen lopussa oli 27,1 %.

Fortum Oyj vastaanotti 5.4.2014 arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Capital Group Companies, Inc's ("CGC") omistus Fortumista ylitti 5 %:n rajan 3.4.2014.

Fortumin hallituksella ei ole yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen, optiolainojen tai uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseksi.

Konsernin henkilöstö

Fortumin toiminta on keskittynyt pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 8 770 (vuoden 2013 lopussa 9 186).

Maaliskuun 2014 lopussa Power and Technology:ssä oli 1 672 (1 723) työntekijää, Heat, Electricity Sales and Solutions:issa 1 960 (1 968), Russia:ssa 4 169 (4 162), Distribution:issa 466 (805). Muun henkilöstön määrä oli maaliskuun lopussa 503 (528).

Henkilöstön vähentyminen johtui Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä ja Fortumin tehostamisohjelmasta. Fortumin tehostamisohjelmasta mahdollisesti aiheutuvat henkilöstövähennykset on pyritty toteuttamaan luonnollisen poistuman, vapautuvien tehtävien uudelleenjärjestelyjen ja eläkkeelle siirtymisten kautta. Fortumin tehostamisohjelman aikana avoimet työpaikat on pyritty ensisijaisesti täyttämään sisäisesti. Henkilöstön sisäistä liikkuvuutta on lisätty vuoden aikana. Työntekijöiden sisäinen liikkuvuus eri maiden ja divisioonien välillä vahvistaa osaamista ja parantaa hyvien käytäntöjen jalkautumista laajasti organisaatiossa.

Tutkimus ja kehitys

Kestävä kehitys on keskeinen osa Fortumin strategiaa, ja Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) edistää ympäristömyönteisten energiaratkaisujen toteuttamista. Investoinnit uusiutuvan energiantuotannon kehittämiseen, kuten aurinkoenergiaan, ovat olennainen osa Fortumin strategian toteuttamista.

Ensimmäisellä neljänneksellä vuonna 2014 Fortum allekirjoitti vuokrasopimuksen brittiläisen Wave Hub –koepuiston kanssa aaltovoimaratkaisujen testaamisesta Cornwallin merialueilla. Sopimus antaa Fortumille uudenlaisen mahdollisuuden koekäyttää täyden mittakaavan aaltovoimalaitteita valtameriolosuhteissa. Lisäksi Fortum, UPM ja Valmet päättivät kehittää yhdessä uutta teknologiaa, jolla voidaan valmistaa edistyneitä, pitkälle jalostettuja lignoselluloosapohjaisia polttoaineita kuten liikennepolttoaineita tai korkeamman jalostusarvon bionesteitä. Hankkeen tavoitteena on kehittää bioöljyn jalostamiseen sopiva katalyyttinen pyrolyysitekniikka ja kaupallistaa se.

Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2013 Fortumin T&K-menot olivat 49 (41) miljoonaa euroa eli 0,8 % (0,7 %) liikevaihdosta.

Kestävä kehitys

Fortum pyrkii ottamaan huomioon liiketoiminnassaan tasapainoisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Fortumin kestävän kehityksen tavoitteet muodostuvat konsernitason avainmittareista sekä divisioonatason mittareista.

Konsernin kestävän kehityksen tavoitteet painottavat Fortumin yhteiskunnallista roolia ja mittaavat ympäristö- ja turvallisuustulosten lisäksi yhtiön mainetta, asiakastyytyväisyyttä sekä sähkön ja lämmön toimitusvarmuutta. Vuoden 2014 alussa konsernitason tavoiteasetantaa muutettiin lisäämällä urakoitsijoiden tapaturmataajuus konsernitavoitteeksi sekä laajentamalla CHP-laitosten käytettävyystavoite kattamaan koko konsernin (vuonna 2013 vain entinen Heat-divisioona).

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Kestävän kehityksen tavoiteasetanta ja tulosten seuranta, samoin kuin Fortumin kestävän kehityksen politiikan hyväksyminen ja kestävän kehityksen raportin katselmointi sisältyvät Fortumin hallituksen työjärjestykseen. Fortumin kestävän kehityksen raportti vuodelta 2013 julkaistiin 26.4.2014, ja Fortumin hallitus katselmoi sen 8.4.2014. Fortumin kestävän kehityksen raportti on luettavissa osoitteessa: http//annualreport2013.fortum.com.

Yhtiö on listattuna STOXX Global ESG Leaders, NASDAQ OMX, OMX GES Sustainability Finland ja ECPI® -indekseissä.

Tavoitteet I/14 5 vuoden
keskiarvo
Sähköntuotannon CO2-ominaispäästö
EU:ssa (viiden vuoden keskiarvo),
g/kWh
< 80 36 64 59
Energian kokonaistuotannon CO2
-
ominaispäästö (viiden vuoden
keskiarvo), g/kWh
< 200 182 204 197
Polttoaineiden käytön
kokonaishyötysuhde (viiden vuoden
keskiarvo), %
> 70 69 59 64
Merkittävät EHS-poikkeamat < 35 5 31 -
CHP-laitosten käytettävyys, % > 95 98 na -
SAIDI

Ruotsi, minuuttia

Norja, minuuttia
< 100
< 96
18
33
103
135
-
Tapaturmataajuus (LWIF), oma
henkilöstö
< 1.0 0,8 1,0 -
Tapaturmataajuus (LWIF, urakoitsijat < 3,5 5,3 2,6 -

Fortumin kestävän kehityksen tavoitteet ja tulokset*

* Yhtiön mainetta ja asiakastyytyväisyyttä koskevia tavoitteita seurataan vuositasolla.

Taloudellinen vastuu

Taloudellisen vastuun keskeisiä tekijöitä ovat kilpailukyky, taloudellinen menestys ja markkinaehtoinen tuotanto. Tavoitteena on luoda pitkällä aikavälillä taloudellista arvoa, kannattavaa kasvua ja lisäarvoa osakkeenomistajille, asiakkaille, työntekijöille, tavarantoimittajille ja muille avainsidosryhmille yhtiön toiminta-alueilla. Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Fortum mittaa taloudellista menestystään tunnusluvuilla, joita ovat sijoitetun pääoman tuotto (tavoite: 12 %), oman pääoman tuotto (tavoite: 14 %) ja pääomarakenne (tavoite: nettovelka/käyttökate eli EBITDA noin 3). Lisäksi Fortum käyttää GRI:n (Global Reporting Initiative) G3.1-indikaattoreita soveltuvin osin taloudellisesta vastuusta raportoimiseen.

Ympäristövastuu

Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnonvarojen tehokas käyttö sekä energiantuotannon, jakelun ja toimitusketjun ympäristövaikutusten hallinta ovat keskeinen osa Fortumin ympäristövastuuta. Ympäristövastuussa korostuu yhtiön osaaminen CO2-päästöttömässä vesi- ja ydinvoimatuotannossa sekä energiatehokkaassa CHP-tuotannossa. Fortumin konsernitason ympäristötavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen ja merkittävien ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuspoikkeamien (EHS-poikkeamat) hallintaan. Maaliskuun 2014 lopussa 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä jakelusta kaikissa toimintamaissa oli ISO 14001 ympäristösertifioitu.

Fortumin ilmastotavoitteet seuraavalle viidelle vuodelle ovat: sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt EU:n alueella alle 80 grammaa kilowattitunnilta (g/kWh) ja kokonaisenergiantuotannon (sähkö ja lämpö) hiilidioksidin ominaispäästöt alle 200 g/kWh kattaen kaikki toimintamaat. Molemmat tavoitteet on laskettu viiden vuoden keskiarvona. Maaliskun 2014 lopussa sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo EU:n alueella oli 59 (57) g/kWh ja kokonaisenergiatuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 197 (190) g/kWh. Molemmat olivat tavoitetasoa parempia tuloksia.

Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä olivat 6,0 (6,7) miljoonaa tonnia (Mt), josta 1,2 (1,9) Mt kuului EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piiriin. Vuodesta 2013 lähtien sähköntuotanto ei enää saa ilmaisia päästöoikeuksia EU:n päästökauppajärjestelmässä. Myös lämmöntuotannon ilmaisten päästöoikeuksien määrä vähenee asteittain vuosina 2013-2020. Vuodelle 2013 Fortum sai ilmaisia päästöoikeuksia 1,8 Mt.

Fortumin hiilidioksidipäästöt I/14 I/13 2013 LTM
(miljoonaa tonnia, Mt)
Kokonaispäästöt 6,0 6,7 20,5 19,8
Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt 1,2 1,9 5,1 4,3
Myönnetyt päästöoikeudet 1,8
Päästöt Venäjällä 4,9 4,7 15,3 15,4

Fortumin tavoitteena on nostaa polttoaineiden käytön tehokkuus 70 %:iin viiden vuoden keskiarvona laskettuna. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä polttoaineiden käytön tehokkuus oli 69 % (65 %) ja viiden vuoden keskiarvo maaliskuun 2014 jälkeen oli 64 % (65 %), mikä on alle tavoitteen.

Fortumin tavoite merkittävien EHS-poikkeamien hallinnassa on alle 35 poikkeamaa vuodessa. Tammi-maaliskuussa 2014 Fortumin toiminnoissa tapahtui 5 (8) merkittävää EHS-poikkeamaa. Näihin kuului kaksi öljyvuotoa, kaksi räjähdystä ja yksi INES 1 -luokan ydinlaitostapahtuma (INES=International Nuclear Event Scale). Millään näistä poikkeamista ei ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia eikä taloudellisia vaikutuksia.

Sosiaalinen vastuu

Sosiaalisen vastuun osa-alueella Fortumin innovaatiot sekä vähäpäästöisen sähkön ja lämmön toimitusvarmuus tukevat yhteiskunnan kehittämistä ja lisäävät hyvinvointia. Painotamme hyvänä yrityskansalaisena toimimista sekä turvallisten työolojen varmistamista kaikissa Fortumin toimipaikoissa työskenteleville työntekijöille ja urakoitsijoille. Maaliskuun 2014 lopussa OHSAS 18001-sertifiointi kattoi 73 % Fortumin sähkön ja lämmön tuotanto- ja jakelutoiminnasta maailmanlaajuisesti.

Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä Fortumin CHP-laitosten käytettävys oli 98 %, mikä on yli vuotuisen tavoitetason 95 %. Sähkönjakelussa kumulatiivinen SAIDI (System Average Interruption Duration Index) oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 18 (13) minuuttia Ruotsissa ja 33 (6) minuuttia Norjassa, kun vastaavat vuositavoitteet ovat 100 ja 96 minuuttia.

Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä omien työntekijöiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (lost workday injury frequency, LWIF) oli 0,8 (0,8). Tämä vastaa konsernin turvallisuustavoittetta, joka on vähemmän kuin 1 miljoonaa työtuntia kohti omalle henkilöstölle.Toisin kuin oman henkilöstön osalta, urakoitsijoidemme turvallisuus ei kehittynyt halutulla tavalla, vaan tapaturmataajuus nousi vuoteen 2013 verrattuna. Sovittuja toimenpiteitä urakoitsijaturvallisuuden parantamiseksi jatketaan ja urakoitsijoiden tapaturmataajuus on nostettu konsernitavoitteeksi. Fortumin ehdoton tavoite on välttää vakavat tapaturmat

Fortum harjoittaa liiketoimintaa liikekumppaneiden kanssa, jotka toimivat vastuullisesti ja noudattavat sekä Fortumin Toimintaohjetta (Code of Conduct) että Fortumin Toimintaohjetta palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct). Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum auditoi yhden materiaalitoimittajan.

Muutoksia Fortumin johdossa

Fortum uudisti liiketoimintarakenteensa 1.3.2014 alkaen. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa strategian toteuttamisedellytyksiä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Uusi liiketoimintarakenne koostuu neljästä raportointisegmentistä: Power and Technology (sähköntuotanto ja teknologia), Heat, Electricity Sales and Solutions (lämpöliiketoiminnat, sähkön myynti ja siihen liittyvät ratkaisut); Russia (Venäjä) ja Distribution (sähkön jakelu).

"Uudella liiketoimintarakenteella valmistaudumme hyödyntämään nykyisen, varsin vaihtelevan toimintaympäristön muutokset. Pääsemme myös hyödyntämään paremmin liiketoimintojen välisiä synergioita. Vastuualueiden muutos laajentaa myös Fortumin johtoryhmän osaamista", sanoo Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula.

Matti Ruotsala nimitettiin Chief Operating Officeriksi (COO) ja toimitusjohtajan varamieheksi. Fortumin talousjohtajaksi (CFO) nimitettiin Timo Karttinen. Uusina jäseninä johtoryhmään nimitettiin ydin- ja lauhdevoimaliiketoiminnasta vastaava johtaja Tiina Tuomela, strategiasta ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja Kari Kautinen sekä yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esa Hyvärinen.

Johtoryhmässä jatkoivat toimitusjohtaja Tapio Kuulan, COO Matti Ruotsalan ja CFO Timo Karttisen lisäksi Heat, Electricity Sales and Solutions -divisioonan johtoon siirtyvä Markus Rauramo, Hydro Power and Technology -divisioonan johtajaksi siirtyvä Per Langer ja Russia-divisioonan johtajana jatkava Alexander Chuvaev sekä lakiasiainjohtaja Kaarina Ståhlberg, henkilöstöjohtaja Mikael Frisk ja viestintäjohtaja Helena Aatinen.

Fortumin neljä raportointisegmenttiä divisioonineen ovat 1.3.2014 alkaen:

Power and Technology, johon kuuluu Fortumin vesi-, ydin- ja lämpövoimatuotanto, asiantuntijapalveluita tarjoava Power Solutions, tuotannon ohjaus ja trading sekä tutkimus-, kehitysja teknologiatoiminnot. Segmentti koostuu kahdesta divisioonasta:

  • Hydro Power and Technology -divisioona, jota johtaa Per Langer. Hän jatkaa Fortumin Ruotsin maajohtajana.

  • Nuclear and Thermal Power -divisioona, jota johtaa Tiina Tuomela. Sekä Tiina Tuomela että Per Langer raportoivat COO Matti Ruotsalalle.

Heat, Electricity Sales and Solutions, johon kuuluu Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP), kaukolämpöliiketoiminta ja yritysten lämpöratkaisut, aurinkovoiman tuotanto, sähkön myynti ja siihen liittyvät ratkaisut sekä konsernitasoiset kestävän kehityksen toiminnot johtajanaan Markus Rauramo. Hän raportoi COO Matti Ruotsalalle ja toimii myös Puolan, Baltian maiden ja Intian maajohtajana.

Russia, johon kuuluu Fortumin liiketoiminta Venäjällä johtajanaan Alexander Chuvaev. Hän jatkaa myös OAO Fortumin toimitusjohtajana ja Venäjän maavastaavana.

Distribution

Sähkönjakeluliiketoiminta, jota johtaa muiden tehtäviensä ohella CFO Timo Karttinen. Hän jatkaa myös Suomen ja Norjan maajohtajana.

Fortumin kuusi esikuntatoimintoa ovat:

  • Talous, jota johtaa CFO Timo Karttinen
  • Strategia ja yritysjärjestelyt, johtajanaan Kari Kautinen
  • Lakiasiat, jota johtaa lakiasiainjohtaja Kaarina Ståhlberg
  • Henkilöstö ja IT, josta vastaa henkilöstöjohtaja Mikael Frisk
  • Viestintä, jota johtaa viestintäjohtaja Helena Aatinen
  • Yhteiskuntasuhteet, josta vastaa yhteiskuntasuhteiden johtaja Esa Hyvärinen

COO Matti Ruotsala, CFO Timo Karttinen ja Venäjän divisioonan johtaja Alexander Chuvaev sekä esikuntatoimintojen johtajat raportoivat toimitusjohtaja Tapio Kuulalle.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Fortum Oyj vastaanotti 5. huhtikuuta 2014 arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Capital Group Companies Inc's ("CGC") omistus Fortumista ylitti 5 prosentin rajan 3.4.2014.

8.4.2014 Fortum ilmoitti, että Kaarina Ståhlberg jättää perhesyistä Fortumin lakiasiainjohtajan tehtävät ja johtoryhmän jäsenyyden 8.4.2014 alkaen. Hän jatkaa juridisena neuvonantajana ydinvoimaliiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä raportoiden COO Matti Ruotsalalle.

9.4.2014 Fortum ilmoitti, että se on sopinut myyvänsä Norjan sähkönsiirtoliiketoimintansa Hafslundille ja Norjan lämpöliiketoimintansa iCON Infrastructure Partners II, L.P. -rahastolle. Sähkönsiirtoliiketoiminnasta luopuminen liittyy yhtiön sähkönsiirtoliiketoiminnan strategisten tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointiprosessiin vuonna 2013. Samassa yhteydessä Fortum sopi myös myyvänsä osuutensa Fredrikstad Energi AS:ssä (49 %) ja Fredrikstad Energi Nett AS:ssä (35 %) Hafslundille. Lämpöliiketoiminnassa Fortum keskittyy suurempiin kaupunkikeskuksiin, joissa on mahdollisuus kehittää sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP:tä).

Yritysjärjestelyjen velaton kauppahinta on 340 miljoonaa euroa. Fortum arvioi saattavansa yritysjärjestelyt päätökseen vuoden 2014 toisen neljänneksen aikana tarvittavien viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua. Yhtiö ennakoi kirjaavansa yritysjärjestelyistä 70 miljoonan euron myyntivoiton eli noin 0,08 euroa osaketta kohden vuoden 2014 toisen neljänneksen tulokseen. Myyntivoitto kirjataan Fortumin Distribution ja Heat and Electricity Sales and Solutions -segmentteihin.

Yhtiökokous 2014

Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 8.4.2014. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013 ja myönsi vastuuvapauden Fortumin hallitukselle ja toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaisellekoko vuodelta 2013.

Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2013 maksetaan osinkoa 1,10 euroa osakkeelta. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 11.4.2014, ja osinko maksettiin 22.4.2014.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Sari Baldauf, hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Kim Ignatius, ja hallituksen jäseniksi uudelleen valittiin Minoo Akhtarzand, Heinz-Werner Binzel, Ilona Ervasti-Vaintola, Christian Ramm-Schmidt, ja uusiksi jäseniksi Petteri Taalas ja Jyrki Talvitie.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten palkkiot seuraavasti: puheenjohtaja 75 000 euroa/vuosi, varapuheenjohtaja 57 000 euroa/vuosi ja hallituksen jäsenet 40 000 euroa/vuosi. Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajana toimivalle hallituksen jäsenelle 57 000 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana..Lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksetaan 600 euron palkkio. Kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella Euroopassa asuville hallituksen jäsenille ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella asuville jäsenille.

Yhtiökokous päätti muuttaa hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiön yhtiöjärjestystä seuraavasti; 1) poistetaan hallitukseen valittavan jäsenen yläikäraja valtion omistajaohjauksen kannan mukaisesti pykälästä 6, 2) lisätään mahdollisuus toimittaa kutsu yhtiökokoukseen julkaisemalla se yhtiön internetsivuilla pykälään 12, tehdään kielellisiä ja teknisiä muutoksia pykäliin 3 ja 4 mm. poistamalla osakkeiden osakeyhtiölaissa tarkoitettu nimellisarvo.

Tämän lisäksi varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy. Yhtiökokous päätti maksaa tilintarkastajalle palkkiota yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista ja CSA kapasiteettimaksuista.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat talouden kasvu, valuuttakurssi, kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden kokonaisenergiankulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Fortumin arvioi edelleen, että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä. Uusi 650 megawatin Estlink-2 -tasasähköyhteys Suomen ja Viron välillä lisäsi Pohjoismaiden ja Baltian markkinoiden välistä kytkentää.

Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana öljyn hinta vahvistui kun taas hiilen ja CO2 päästöoikeuksien (EUA) hinnat päättyivät avaustasoille. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle heikentyivät selvästi Pohjoismaissa mutta Saksassa hintataso pysyi suhteellisen ennallaan.

Huhtikuun 2014 lopulla hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2014 oli noin 78 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2014 noin 6 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Huhtikuun 2014 lopulla sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2014 oli noin 28 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2015 oli noin 30 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 30 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2014 oli noin 34 euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 35 euroa/MWh.

Huhtikuun 2014 lopulla Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 4 TWh yli keskimääräisen tason ja noin 10 TWh yli vuoden 2013 vastaavan ajankohdan tason.

Power and Technology

Fortumin Power and Technology -segmentin sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, segmentin Pohjoismaissa saavuttaman sähkön tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevien monivuotisten investointiohjelmien tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisätä nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Keskustelua 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuodeksi on käyty Venäjän hallituksessa, mutta virallisia päätöksiä asiasta ei ole tehty.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – "vanha kapasiteetti"). Vuotta 2014 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS – "vanha kapasiteetti", rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2013. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan vuodelle 2014 ja suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. Fortumin kapasiteetista 132 MW:ia ei tullut valituksi, mikä vastaa noin 4,6 %:ia Fortumin vanhasta kapasiteetista Venäjällä.

Fortumin Russia-segmentin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Investointiohjelman loppuosan arvo huhtikuussa 2014 oli maaliskuun 2014 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 0,4 miljardia euroa.

Russia-segmentin tulos vaihtelee kausittain lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistuttua vuoden 2015 puoleenväliin mennessä Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) vuoden 2015 aikana Russia-segmentissään ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä. Segmentin tulokseen vaikuttavat mahdolliset muutokset kaasun hinnassa, valuuttakursseissa sekä lainsäädännössä. Suunniteltu kaasunhintakorotus ja heikentynyt Venäjän rupla tekevät tavoiteltavan noin 500 miljoonan euron vuosittaisen liikevoittotason (EBIT) saavuttamisen Russia-segmentille haastavammaksi, mutta Fortum pyrkii lieventämään näitä negatiivisia vaikutuksia kaikin mahdollisin

keinoin. Fortum tarkastelee tavoitteitaan jatkuvasti ja tulee tekemään niin jatkossakin, myös kun poliittinen ja taloudellinen tilanne tasaantuu. Fortum arvio tuolloin, onko nykyinen tavoite yhä mahdollista saavuttaa vai onko syytä asettaa uusi tavoitetaso.

Vuonna 2013 energiaministeriö avasi julkisen keskustelun ehdottamalla uuden markkinamallin luomista lämpöliiketoimintaan. Mallin tarkoituksena on varmistaa siirtymä taloudellisesti kestävälle lämpötariffitasolle vuoteen 2020 mennessä ja houkutella investointeja lämpömarkkinoille. Uusi lainsäädäntö on vasta valmisteluvaiheessa, ja sitä kehitetään eteenpäin vuoden 2014 aikana.

Venäjän talouskehitysministeriön mukaan kaasuhintojen indeksointia ei suoriteta heinäkuussa 2014. Tästä huolimatta vuotuisen kaasuhinnan nousun arvioidaan olevan 7,6 % vuonna 2014.

Distribution

Huhtikuussa 2014 Fortum sopi myyvänsä Norjan sähkönsiirtoliiketoimintansa. Sähkönsiirtoliiketoiminnasta luopuminen liittyy yhtiön sähkönsiirtoliiketoiminnan strategisten tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointiprosessiin vuonna 2013. Fortum arvioi saattavansa yritysjärjestelyt päätökseen vuoden 2014 toisen neljänneksen aikana ja kirjaavansa 70 miljoonan euron myyntivoiton eli noin 0,08 euroa osaketta kohden vuoden 2014 toisen neljänneksen tulokseen tarvittavien viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua.

Fortum arvioi tulevia sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntimahdollisuuksia Ruotsin liiketoiminnan osalta. Päätös prosessin loppuunsaattamisesta riippuu muun muassa markkinoiden ja maan sääntelyn kehityksestä.

Ruotsissa määritellään sähköverkon tuottoa säätelevää valvontamallia seuraavalle valvontajaksolle, joka kattaa vuodet 2016-2019. Ensimmäiset ehdotukset annettiin maaliskuussa 2014 ja päätöksiä yksityiskohdista odotetaan syksyllä 2014.

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum arvioi investointiensa olevan noin 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Suomen Distribution on mukana luvuissa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen loppuun asti. Vuosittaisten kunnossapito-investointien arvioidaan olevan vuonna 2014 noin 400-500 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason. Suomen Distributionin osuus käyttöomaisuusinvestoinneista on ollut vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa.

Fortum vähentää vähitellen rahoitustaan Värmessä vuosien 2014-2015 aikana. Vuoden 2013 lopulla Värmen velkaosuus oli yhteensä noin 1 miljardi euroa.

Verotus

Fortumin vuoden 2014 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yhteisöverokantaa laskettiin 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen.

Suomen hallitus hyväksyi joulukuussa 2013 suunnitellun voimalaitosveron (aikaisemmin windfallvero). Vero vahvistetaan myöhemmin ja otetaan käyttöön vuodesta 2014 alkaen mikäli Euroopan komissio hyväksyy sen. Fortum on jättänyt komissiolle kantelun ja pyytänyt selvittämään, kohteleeko vero samanlaisessa tilanteessa olevia yhtiötä tasapuolisesti, ja onko kyseessä kielletty valtiontuki veron ulkopuolelle jääville laitoksille. Mikäli vero astuu voimaan, sen vaikutuksen arvioidaan olevan Fortumille noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Suojaukset

Maaliskuun 2014 lopussa noin 55 % Power and Technology -segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 44 euroon/MWh loppuvuodelle 2014. Vastaava luku kalenterivuodeksi 2015 oli noin 25 % noin 42 euroon/MWh.

Power and Technology -segmentin pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä segmentin sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.

Osingon maksu

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 1,10 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 11.4.2014 ja osinko maksettiin 22.4.2014.

Espoo 28.4.2014 Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja: Tapio Kuula, toimitusjohtaja,puh. +358 10 452 4112 Timo Karttinen, talousjohtaja, puh. +358 10 453 6555

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. +358 10 453 6150 ja [email protected]

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsausta ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2014:

  • Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 18.7.2014 noin klo 9.00
  • Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2014 noin klo 9.00

Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

I/2013 2013 2013 Edelliset
milj. euroa Liite I/2014 muutettu* muutettu* vanha 12kk
Liikevaihto 4 1 473 1 654 5 309 6 056 5 128
Muut tuotot 7 13 93 94 87
Materiaalit ja palvelut -600 -738 -2 270 -2 533 -2 132
Henkilöstökulut -115 -120 -460 -529 -455
Poistot ja arvonalentumiset 4,10,11 -150 -140 -621 -740 -631
Muut kulut -139 -144 -648 -741 -643
Vertailukelpoinen liikevoitto 477 524 1 403 1 607 1 356
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 1 856 -47 106 105 2 009
Liikevoitto 2 333 477 1 508 1 712 3 364
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 4, 12 72 78 178 105 172
Korkokulut -71 -70 -301 -295 -302
Korkotuotot 19 18 75 42 76
Johdannaisten käyvän arvon muutokset -3 -2 -16 -16 -17
Muut rahoituserät - netto -11 -12 -47 -49 -46
Rahoitustuotot ja -kulut -64 -65 -289 -318 -288
Voitto ennen veroja 2 341 490 1 398 1 499 3 249
Tuloverot 8 -86 -86 -186 -220 -186
Kauden voitto 2 255 404 1 212 1 279 3 063
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 2 251 401 1 204 1 204 3 054
Määräysvallattomille omistajille 4 3 8 75 9
2 255 404 1 212 1 279 3 063
Osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton 2,53 0,45 1,36 1,36 3,44
Laimennettu 2,53 0,45 1,36 1,36 3,44
milj. euroa I/2014 I/2013
muutettu*
2013
muutettu*
2013
vanha
Edelliset
12kk
Vertailukelpoinen liikevoitto 477 524 1 403 1 607 1 356
Kertaluonteiset erät (luovutusvoitot ja -tappiot) 1 851 4 61 61 1 908
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten
käyvän arvon muutokset 9 -48 21 21 78
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu -4 -3 23 23 22
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 1 856 -47 106 105 2 009
Liikevoitto 2 333 477 1 508 1 712 3 364

*Vertailuvuoden 2013 tiedot ovat muutettu Fortum Värmen kirjanpitokäsittelystä johtuen, lisätietoja liitetiedosta 2

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

I/2013 2013 2013 Edelliset
milj. euroa I/2014 muutettu muutettu vanha 12kk
Kauden voitto 2 255 404 1 212 1 279 3 063
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi:
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset 57 -36 96 105 189
Siirrot tuloslaskelmaan -13 -1 -51 -51 -63
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin -2 0 -8 -8 -10
Verot -9 9 -6 -8 -24
Nettosijoitusten suojaus 0
Käyvän arvon muutokset 36 0 28 28 64
Verot -7 0 -7 -7 -14
Myytävissä olevat rahoitusvarat 0
Käyvän arvon muutokset 0 0 0 0 0
Muuntoerot -235 63 -478 -496 -776
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä 1 -2 42 39 45
Muut muutokset 0 0 0 0 0
-172 33 -384 -398 -589
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio 0 1 44 58 43
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio
osakkuus- ja yhteisyrityksissä 0 34 9 2 -25
0 35 53 60 18
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen -172 68 -331 -338 -571
Laaja tulos yhteensä 2 083 473 882 941 2 492
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 2 083 469 881 881 2 495
Määräysvallattomille omistajille 0 4 1 60 -3
2 083 473 882 941 2 492

Lyhennetty konsernin tase

31.3.2013 31.12.2013 31.12.2013 1.1.2013
milj. euroa Liite 31.3.2014 muutettu muutettu vanha muutettu
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 10 381 428 384 392 427
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11 12 536 14 480 12 849 15 201 14 235
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 4, 12 2 374 2 504 2 341 1 905 2 373
Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta 15 750 684 744 744 678
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 67 69 77 75 68
Laskennalliset verosaamiset 118 119 126 130 169
Johdannaisinstrumentit 5 461 379 367 363 452
Pitkäaikaiset korolliset saamiset 13 2 526 2 511 2 598 1 463 2 555
Pitkäaikaiset varat yhteensä 19 213 21 175 19 486 20 273 20 958
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 237 244 264 375 298
Johdannaisinstrumentit 5 382 208 307 297 233
Myyntisaamiset ja muut saamiset 852 1 054 869 1 048 1 044
Rahat ja pankkisaamiset 14 2 989 1 716 1 250 1 254 961
Myytävänä olevat omaisuuserät 6 0 0 1 173 1 173 0
Lyhytaikaiset varat yhteensä 4 460 3 224 3 863 4 147 2 537
Varat yhteensä 23 673 24 398 23 348 24 420 23 495
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 3 046 3 046 3 046 3 046 3 046
Ylikurssirahasto 73 73 73 73 73
Kertyneet voittovarat 8 874 7 477 6 851 6 851 7 020
Muut oman pääoman erät 116 -94 54 54 -99
Yhteensä 12 109 10 502 10 024 10 024 10 039
Määräysvallattomat omistajat 97 111 101 638 108
Oma pääoma yhteensä 12 207 10 613 10 124 10 662 10 147
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 14 6 903 7 291 6 936 6 960 7 647
Johdannaisinstrumentit 5 198 180 181 177 182
Laskennalliset verovelat 1 332 1 517 1 338 1 648 1 561
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 15 750 684 744 744 678
Muut varaukset 16 95 193 94 103 199
Eläkevelvoitteet 49 121 50 65 120
Muu pitkäaikainen vieras pääoma 148 461 148 151 467
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 9 475 10 446 9 492 9 848 10 854
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 14 924 1 801 2 103 2 138 1 071
Johdannaisinstrumentit 5 109 345 95 85 271
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 958 1 191 994 1 147 1 152
Myytävänä oleviiin omaisuuseriin liittyvät velat 6 0 0 540 540 0
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 991 3 338 3 732 3 910 2 494
Vieras pääoma yhteensä 11 466 13 784 13 224 13 758 13 348
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 23 673 24 398 23 348 24 420 23 495

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät Emo
yhtiön
omistajat
Määräys
vallat
tomat
omistajat
Oma
pääoma
yhteensä
Kertyneet
voitto
Muunto
erot
Kassavirta
suojaukset
Muut laajan
tuloksen
Muut laajan
tuloksen
varat erät erät
osakkuus
yhtiöissä
milj. euroa
Oma pääoma 31.12.2013
Kauden tulos
3 046 73 7 500
2 251
-649 66 -51 38 10 024
2 251
101
4
10 124
2 255
Muuntoerot -230 -1 -231 -4 -235
Kauden muut laajan tuloksen erät 33 29 1 63 63
Laaja tulos yhteensä 2 251 -230 32 29 1 2 083 0 2 083
Muut 2 2 -3 -1
Oma pääoma 31.12.2014 3 046 73 9 753 -879 98 -22 40 12 109 97 12 207
Oma pääoma 1.1.2013 3 046 73 7 193 -173 36 -118 -17 10 039 108 10 147
Kauden tulos 401 401 3 404
Muuntoerot 62 -2 2 62 1 63
Kauden muut laajan tuloksen erät -28 1 32 6 0 6
Laaja tulos yhteensä 401 62 -28 -1 34 469 4 473
Muut -6 -6 -1 -7
Oma pääoma 31.3.2013 3 046 73 7 588 -111 8 -119 17 10 502 111 10 613
Aiemmin raportoitu oma pääoma
31.12.2012 3 046 73 7 193 -173 34 -133 0 10 040 603 10 643
Laadintaperiaatteen muutos (Liite 2) 2 15 -17 -1 -495 -496
Oma pääoma 1.1.2013 3 046 73 7 193 -173 36 -118 -17 10 039 108 10 147
Kauden tulos 1 204 1 204 8 1 212
Muuntoerot -476 -1 2 4 -471 -7 -478
Kauden muut laajan tuloksen erät 31 65 51 148 0 148
Laaja tulos yhteensä 1 204 -476 30 67 55 881 1 882
Osingonjako
Osingonjako määräysvallattomille
-888 -888 -888
omistajille 0 -3 -3
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä 1 1 1
Muut -10 -10 -5 -15
Oma pääoma 31.12.2013 3 046 73 7 500 -649 66 -51 38 10 024 101 10 124

Muuntoerot

Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta -231 miljoonaa euroa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana (I/2013: 62). Muuntoerot syntyivät pääosin Venäjän ruplan vaikutuksesta, yhteensä -230 miljoonaa euroa vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä (I/2013: 77 johtuen pääosin Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun muutoksista).

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedosta 7 Valuuttakurssit.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli 32 miljoonaa euroa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana (I/2013: -28), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan kassavirtasuojaamiseen, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Kun sähkön hinta on alhaisempi/korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen/negatiivinen.

Osingonjako

Vuoden 2013 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti ja yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 8.4.2014. Osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä. Osinko maksettiin 22.4.2014.

Vuoden 2012 osingonjaosta, 1,00 euroa osaketta kohti ja yhteensä 888 miljoonaa euroa päätettiin yhtiökokouksessa 9.4.2013. Osinko maksettiin 19.4.2013.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

Edelliset
I/2013 2013 2013 12kk
milj. euroa I/2014 muutettu muutettu vanha muutettu
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden voitto 2 255 404 1 212 1 279 3 063
Oikaisuerät:
Verot 86 86 186 220 186
Rahoitustuotot ja -kulut 64 65 289 318 288
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta -72 -78 -178 -105 -172
Poistot ja arvonalentumiset 149 140 620 740 629
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) 2 483 617 2 129 2 452 3 995
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -1 864 26 -262 -260 -2 152
Saadut korot 27 12 62 28 77
Maksetut korot -128 -115 -371 -374 -384
Saadut osingot 1 2 74 50 73
Toteutuneet kurssierot ja muut rahoituserät 76 -109 47 46 232
Maksetut välittömät verot -29 -31 -210 -229 -208
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 567 402 1 469 1 713 1 634
Käyttöpääoman muutos 0 65 79 123 14
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 566 467 1 548 1 836 1 647
Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen -162 -210 -1 004 -1 271 -956
Hankitut osakkeet -1 -1 -15 -15 -15
Käyttöomaisuuden myynnit 2 2 66 66 66
Myydyt osakkeet 2 425 13 122 122 2 534
Tulot myytyjen yhtiöiden korollisista saamisista 77 22 22 22 77
Osakaslainat osakkuusyrityksille 46 107 -136 -136 -197
Muutos muissa korollisissa saamisissa 1 0 2 2 3
Investointien rahavirta yhteensä 2 387 -67 -944 -1 210 1 510
400 604 626 3 157
Rahavirta ennen rahoitusta 2 953
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen nostot 47 379 781 790 449
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset -773 -3 -636 -642 -1 406
Lyhytaikaisten velkojen muutos -494 -22 438 438 -34
Osingonjako emoyhtiön omistajille 0 0 -888 -888 -888
Muut rahoituserät -1 -1 22 -2 22
Rahoituksen rahavirta yhteensä -1 220 353 -284 -304 -1 857
Laskelman mukainen rahojen ja pankkisaamisten muutos 1 734 752 320 322 1 302
Rahat ja pankkisaamiset kauden alussa 1 265 961 961 963 1 265
Rahojen ja pankkisaamisten kurssimuutokset -10 3 -17 -16 -30
Rahat ja pankkisaamiset kauden lopussa 1) 2 989 1 716 1 265 1 269 2 538

1) Sisältäen 15 miljoonaa euroa rahavaroja liittyen vuoden 2013 lopussa taseen myytävänä oleviin omaisuuseriin.

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua

Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua sisältää pääasiassa liiketoiminnan rahavirrasta oikaistut myyntivoitot -1 851 miljoonaa euroa (I/2013: -4) sekä johdannaisten realisoitumattomat käyvän arvon muutokset -11 miljoonaa euroa (I/2013: 47). Käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynneistä saadut rahavirrat esitetään kokonaisuudessaan investointien rahavirrassa.

Toteutuneet kurssierot ja muut rahoituserät

Toteutuneet kurssierot ja muut rahoituserät sisältää toteutuneita kurssieroja, 74 miljoonaa euroa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana (I/2013: -108), jotka aiheutuivat pääasiassa Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryritysten ulkoisesta rahoituksesta sekä siitä, että konsernin pääasiallinen ulkoinen rahoitus on euroissa. Toteutuneet kurssierot johtuvat konsernin sisäisiä lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamisesta ja siitä, että suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kk sisällä.

Rahavirtalaskelman lisätietoja

Käyttöpääoman muutos

milj. euroa I/2014 I/2013
muutettu
2013
muutettu
2013
vanha
Edelliset
12kk
Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-) -49 -26 92 123 69
Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-) 24 54 24 39 -6
Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+) 25 36 -37 -39 -48
Yhteensä 0 65 79 123 14

Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit

milj. euroa I/2014 I/2013
muutettu
2013
muutettu
2013
vanha
Edelliset
12kk
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 134 181 1 005 1 284 958
Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-) 38 52 60 56 46
Aktivoitujen korkokulujen siirto rahavirtalaskelman maksettuihin
korkoihin -10 -23 -60 -69 -47
Yhteensä 162 210 1 004 1 271 956

Käyttöomaisuusinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana olivat 134 miljoonaa euroa (I/2013: 181). Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit, 162 miljoonaa euroa (I/2013: 210), eivät sisällä vielä maksamattomia investointeja, toisin sanoen investointeihin liittyvien ostovelkojen muutosta määrältään -38 miljoonaa euroa (I/2013: -52) eikä aktivoituja vieraan pääoman kuluja määrältään 10 miljoonaa euroa (I/2013: 23). Aktivoidut vieraan pääoman kulut on esitetty maksetuissa koroissa.

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana 1 miljoonaa euroa (I/2013: 1).

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

milj. euroa I/2014 I/2013
muutettu
2013
muutettu
2013
vanha
Edelliset
12kk
Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat 2 424 13 22 22 2 433
Myydyt osakkuusyritysosakkeet 1 0 100 100 101
Myydyt myytävissä olevat rahoitusvarat 0 0 0 0 0
Yhteensä 2 425 13 122 122 2 534

Osakkeiden bruttomyynnit vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana olivat 2 502 miljoonaa euroa (I/2013: 35) sisältäen korolliset velat myydyissä tytäryhtiöissä 77 miljoonaa euroa (I/2013: 22), katso liite 6. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana yhteensä 2 425 miljoonaa euroa (I/2013: 13) liittyen pääosin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntiin.

Nettovelan muutokset

I/2013 2013 2013 Edelliset
milj. euroa I/2014 muutettu muutettu vanha 12kk
Nettovelka kauden alussa 7 793 7 757 7 757 7 814 7 376
Muuntoerot -23 56 -106 -110 -185
Käyttökate 2 483 617 2 129 2 452 3 995
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua sekä maksetut
rahoituskulut ja verot -1 917 -215 -660 -739 -2 362
Käyttöpääoman muutos 0 65 79 123 14
Käyttöomaisuusinvestoinnit -162 -210 -1 004 -1 271 -956
Yrityshankinnat -1 -1 -15 -15 -15
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit 2 427 15 188 188 2 600
Tulot myytyjen yhtiöiden korollisista saamisista 77 22 22 22 77
Osakaslainat osakkuusyrityksille 46 107 -136 -136 -197
Muutos muissa korollisissa saamisissa 1 0 2 2 3
Osingot 0 0 -888 -888 -888
Muut rahoitustoiminnot -1 -1 22 -2 22
Nettorahavirta (- nettovelan kasvu) 2 953 399 -261 -264 2 293
Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos, arvostus jaksotettuun
hankintamenoon ja muut muutokset 21 -38 -119 -119 -60
Nettovelka kauden lopussa 4 838 7 376 7 793 7 849 4 838

Tunnusluvut

31.3.2013 31.12.2013 31.12.2013 Edelliset
31.3.2014 muutettu muutettu vanha 12kk
Käyttökate, milj. euroa 2 483 617 2 129 2 452 3 995
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 627 664 1 975 2 299 1 938
Tulos/osake (laimentamaton), euroa 2,53 0,45 1,36 1,36 3,44
Sijoitettu pääoma, milj. euroa 20 033 19 705 19 183 19 780 20 033
Korollinen nettovelka, milj. euroa 4 838 7 376 7 793 7 849 4 838
Korollinen nettovelka ilman Värmen rahoitusta, milj. euroa 3 765 6 275 6 658 3 765
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa 135 182 1 020 1 299 973
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa 134 181 1 005 1 284 958
Sijoitetun pääoman tuotto, % 1) 20,8 12,4 9,0 9,2 17,9
Oman pääoman tuotto, % 1) 30,9 16,9 12,0 12,0 26,8
Nettovelka/käyttökate 1) 1,1 2,8 3,7 3,2 1,2
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1) 1,9 2,8 3,9 3,4 2,5
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1) 1,5 2,4 3,4 1,9
Korkokate 45,6 9,3 6,7 6,8 14,9
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot 38,1 6,4 5,3 5,3 12,3
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka, % 1) 42,3 26,2 18,8 21,8 33,8
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka ilman
Värmen rahoitusta, % 1)
54,4 30,8 22,1 43,4
Velkaantumisaste, % 40 69 77 74
Oma pääoma/osake, euroa 13,63 11,82 11,28 11,28
Omavaraisuusaste, % 52 43 43 44
Henkilöstön lukumäärä 8 770 9 591 9 186 9 886
Henkilöstö keskimäärin 9 054 9 606 9 532 10 246
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 367 888 367
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 367 888 367
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 367 888 367

1) Neljänneksen luvut on muutettu vastaamaan vuositason lukuja, lukuunottamatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitetiedossa 24.

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Laadintaperusta

Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2013 konsernitilinpäätöksen kanssa.

Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

2. Laadintaperiaatteet

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2013 noudattamien periaatteiden ja esitystavan kanssa, paitsi alla mainittujen laadintaperiaatteiden osalta.

Uusien IFRS standardien käyttöönotto 1.1.2014 alkaen

Fortum Värmeen kohdistuva laadintaperiaatteiden muutos

Tilinpäätöksessä 2013 esitetyn mukaisesti Fortum otti käyttöön uudet IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardit 1.1.2014 alkaen. IFRS 10 rakentuu periaatteille, joiden mukaan määräysvalta ratkaisee, sisällytetäänkö tietty yhteisö emoyrityksen konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää uutta ohjeistusta sellaisia tapauksia varten, joissa määräysvallan olemassaolo on vaikeaa todeta. IFRS 11 korvaa aikaisemman yhteisyrityksiä käsitelleen IAS 31-standardin. IFRS 11 -standardin mukaan yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä.

Uusien standardien soveltaminen Fortum-konsernissa vaikuttaa Tukholman kaupungin kanssa yhdessä omistetun AB Fortum Värme samägt med Stockholms stadin (Fortum Värme) käsittelyyn. Yhtiö luokitellaan yhteisyritykseksi ja yhdistellään konserniin pääomaosuusmenetelmällä 1.1.2014 alkaen. Fortum Värme on kaukolämpöyhtiö, jonka sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitokset tuottavat sähköä ja lämpöä Tukholman alueelle. Ennen muutosta Fortum Värme käsiteltiin konsernissa tytäryrityksenä, jossa määräysvallattomilla omistajilla oli 50 % osuus.

Muutetussa vuoden 2013 tuloslaskelmassa Fortum Värmen yhdistelyn vaikutus, 73 miljoonaa euroa, sisältyy erään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta ja muutetussa vuoden 2013 taseessa Fortum Värmen omistus sisältyy erään Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Vuoden lopussa Fortum Oyj:llä ja sen tytäryhtiöillä oli lainasaamisia Fortum Värmeltä yhteensä noin 1,1 miljardia euroa, jotka on esitetty osakaslainoina muutetussa taseessa. Suunnitelmien mukaan nämä osakaslainat tullaan korvaamaan vähitellen ulkoisella rahoituksella vuoden 2015 loppuun mennessä.

Muutoksella ei ole joko lainkaan vaikutusta tai sillä on vain pieni vaikutus Fortumin tunnuslukuihin, kuten osakekohtaiseen tulokseen, sijoitetun pääoman tuottoon tai oman pääoman tuottoon. Nykyinen rahoitusjärjestely vaikuttaa negatiivisesti muutettuun vertailukelpoiseen nettovelka/käyttökate -tunnuslukuun, joka oli vuonna 2013 ennen muutosta 3,4 ja muutoksen jälkeen 3,9. Negatiivinen vaikutus johtuu Fortumin nettovelan määritelmästä, jonka mukaan korollisia saamisia ei vähennetä nettovelasta. Muutoksen vaikutus tulee pienenemään sitä mukaa, kun Fortumin osakaslainat korvataan ulkoisella rahoituksella. Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate-tunnusluku olisi ollut 3,4, jos korolliset saamiset vähennettäisiin nettovelasta.

Muutetut vuoden 2013 osavuosikatsaustiedot (sisältäen muutokset päälaskelmiin sekä segmenttitietoihin) on esitetty tämän osavuosikatsauksen liitteessä. Alla olevissa taulukoissa on esitetty vaikutus Fortumin tuloslaskelmaan, taseeseen ja tunnuslukuihin. Tiedot esitettiin myös vuoden 2013 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Vaikutus tulokseen vuonna 2013

Fortum
konserni,
Värme
tytäryrityksenä
yhteis
yrityksenä
Muutos
Liikevaihto 6 056 5 309 -747
Muut tuotot 94 93 -1
Materiaalit ja palvelut -2 533 -2 270 263
Henkilöstökulut -529 -460 69
Poistot ja arvonalentumiset -740 -621 119
Muut kulut -741 -648 93
Vertailukelpoinen liikevoitto 1 607 1 403 -204
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 105 106 1
Liikevoitto 1 712 1 508 -204
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 105 178 73
Rahoitustuotot ja -kulut -318 -289 29
Voitto ennen veroja 1 499 1 398 -101
Tuloverot -220 -186 34
Kauden voitto 1 279 1 212 -67
Kauden voitto, määräysvallattomille omistajille -75 -8 67
Kauden voitto, emoyhtiön omistajille 1 204 1 204 0
Osakekohtainen tulos (euroa) 1,36 1,36 0

Vaikutus taseeseen 31.12.2013

Fortum
konserni
Fortum muutettu,
konserni, Värme
Värme
tytäryrityksenä
yhteis
yrityksenä
Muutos
VARAT
Aineettomat hyödykkeet 392 384 -8
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 15 201 12 849 -2 352
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 1 905 2 341 436
Pitkäaikaiset korolliset saamiset 1 463 2 598 1 135
Muut pitkäaikaiset varat 1 312 1 314 2
Pitkäaikaiset varat yhteensä 20 273 19 486 -787
Vaihto-omaisuus 375 264 -111
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2 518 2 349 -169
Likvidit varat 1 254 1 250 -4
Lyhytaikaiset varat yhteensä 4 147 3 863 -284
Varat yhteensä 24 420 23 348 -1 072
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 3 046 3 046 0
Muut oman pääoman erät 6 978 6 978 0
Yhteensä 10 024 10 024 0
Määräysvallattomat omistajat 638 101 -537
Oma pääoma yhteensä 10 662 10 124 -538
Korollinen vieras pääoma 9 098 9 039 -59
Laskennalliset verovelat 1 648 1 338 -310
Muut korottomat velat 3 012 2 847 -165
Vieras pääoma yhteensä 13 758 13 224 -534
Vieras pääoma ja oma pääoma yhteensä 24 420 23 348 -1 072

Tammi-maaliskuu 2014

Vaikutus tunnuslukuihin vuonna 2013

Fortum
milj. euroa Fortum
konserni,
Värme
tytäryrityksenä
konserni
muutettu,
Värme
yhteis
yrityksenä
Muutos
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 2 299 1 975 -324
Tulos/osake (laimentamaton), euroa 1,36 1,36 0,00
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa 1 284 1 005 -279
Sijoitettu pääoma, milj. euroa 19 780 19 183 -597
Korollinen nettovelka, milj. euroa 7 849 7 793 -56
Korollinen nettovelka ilman Värmen rahoitusta milj. euroa 7 849 6 658 -1 191
Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,2 9,0 -0,2
Oman pääoman tuotto, % 12,0 12,0 0,0
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 3,4 3,9 0,5
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate ilman Värmen rahoitusta 3,4 3,4 0,0

3. Kriittiset tilinpäätösarviot ja harkinnat

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2013.

4. Tiedot segmenteittäin

Fortum uudisti liiketoimintarakenteensa 1.3.2014 alkaen. Uudelleenorganisoinnin myötä Fortumin raportoitavia segmenttejä on jatkossa neljä viiden sijaan. Aikaisemmin erillisinä raportoidut Heat- ja Electricity Sales-segmentit raportoidaan jatkossa yhdessä Heat, Electricity Sales and Solutions-segmenttinä. Muutoksella on myös ollut muita pienempiä vaikutuksia segmenttien sisältöön liittyen lähinnä tiettyjen keskitettyjen toimintojen siirtämiseen osaksi liiketoiminta-alueita. Fortum raportoi tuloksensa uuden liiketoimintarakenteen mukaisesti vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. IFRS:n mukaiset raportoitavat segmentit on uudelleennimetty vastaavasti.

Yhtiön neljä raportointisegmenttiä liiketoiminta-alueineen ovat:

• Power and Technology - Vesi-, ydin- ja lämpövoimatuotanto, asiantuntijapalveluita tarjoava Power solutions, tuotannon ohjaus ja trading sekä tutkimus-, kehitys- ja teknologiatoiminnot. Segmentti koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Hydro power and Technologydivisioonasta ja Nuclear and thermal power-divisioonasta.

• Heat, Electricity Sales and Solutions - Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP), kaukolämpöliiketoiminta ja yritysten lämpöratkaisut,

aurinkovoiman tuotanto, sähkön myynti ja siihen liittyvät ratkaisut sekä konsernitasoiset kestävän kehityksen toiminnot.

• Russia - Fortumin liiketoiminta Venäjällä.

• Distribution - Sähkönjakeluliiketoiminta.

Kvartterikohtaisia uuden liiketoimintarakenteen mukaisia segmenttitietoja vuodelta 2013 on esitetty tämän osavuosikatsauksen liitteessä.

Liikevaihto
Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja 843 972 3 284 3 155
Lämmön myynti 289 324 828 793
Sähkönsiirto 287 332 1 024 979
Muut myynnit 54 26 173 201
Yhteensä 1 473 1 654 5 309 5 128
Liikevaihto segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Power and Technology 1) 586 665 2 252 2 173
- josta sisäistä 39 22 69 86
Heat, Electricity Sales and Solutions1) 446 531 1 516 1 431
- josta sisäistä 18 31 87 74
Russia 333 344 1 119 1 108
- josta sisäistä 0 0 0 0
Distribution 300 339 1 064 1 025
- josta sisäistä 4 4 19 19
Muut 1) 14 15 63 62
- josta sisäistä 12 12 54 54
Nord Pool netotus 2) -133 -171 -478 -440
Eliminoinnit -72 -70 -228 -230
Yhteensä 1 473 1 654 5 309 5 128

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai

negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Power and Technology 251 303 859 807
Heat, Electricity Sales and Solutions 48 57 109 100
Russia 73 41 156 188
Distribution 119 137 332 314
Muut -14 -14 -54 -54
Yhteensä 477 524 1 403 1 356
Liikevoitto segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Power and Technology 262 263 922 921
Heat, Electricity Sales and Solutions 45 51 134 128
Russia 73 40 156 189
Distribution 1 968 136 349 2 181
Muut -14 -14 -53 -53
Yhteensä 2 333 477 1 508 3 364
Kertaluonteiset erät segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Power and Technology 1 5 25 21
Heat, Electricity Sales and Solutions 1 0 18 19
Russia 0 0 0 0
Distribution 1 850 0 17 1 867
Muut 0 0 1 1
Yhteensä 1 851 4 61 1 908

Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin Distribution-segmentissä sisältyy Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti, josta kirjattiin noin 1,85 miljardin euron myyntivoitto.

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät segmenteittäin
I/2014 I/2013 2013 Edelliset
12kk
milj. euroa
Power and Technology 1)
10 -45 38 93
Heat, Electricity Sales and Solutions -4 -6 7 9
Russia 0 0 0 0
Distribution -1 -1 0 0
Muut 0 1 1 0
Yhteensä 5 -51 45 101

1) Sisältää Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuteen kohdistuvan kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, yhteensä milj. euroa: -4 -3 23 22

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa niiden tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisinstrumenttien vaikutuksen, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti. Muut-segmentti sisältää pääosin erät, jotka syntyvät suojauslaskennan statuksen muuttuessa konsernitasolla. Power and Technology -segmenttiin sisältyy kirjanpitokäsittelyn vaikutus, joka aiheutuu siitä, että IFRIC 5:n mukaan Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa.

Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Power and Technology 282 334 1 007 955
Heat, Electricity Sales and Solutions 74 81 211 204
Russia 113 71 258 300
Distribution 171 191 548 528
Muut -13 -13 -49 -49
Yhteensä 627 664 1 975 1 938

Käyttökate (EBITDA) lasketaan lisäämällä poistot ja arvonalentumiset liikevoittoon. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä eikä tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutusta.

Poistot ja arvonalentumiset segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Power and Technology 1) 31 31 148 148
Heat, Electricity Sales and Solutions 25 23 102 104
Russia 40 31 150 159
Distribution 52 54 216 214
Muut 1 1 5 5
Yhteensä 150 140 621 631

1) Sisältää 20 miljoonan euron arvonalentumiskirjauksen liittyen Inkoon voimalaitokseen.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Power and Technology 1), 2) -10 -11 4 5
Heat, Electricity Sales and Solutions 57 58 91 90
Russia 14 19 46 41
Distribution 3 3 4 4
Muut 9 10 32 31
Yhteensä 72 78 178 172
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin

osakkuusyhtiöiden osuuksista suomalaisissa ja ruotsalaisissa ydinjätehuoltorahastoissa, yhteensä milj. euroa: -2 -2 -6 -6

2) Suurin osa Power and Technology-segmentin osakkuusyhtiöistä on tuotantoyhtiöitä, joilta Fortum ostaa sähköä omakustannushintaan, johon sisältyvät korot, valmisteverot ja välittömät verot.

31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013 Power and Technology 882 913 896 Heat, Electricity Sales and Solutions 532 620 592 Russia 444 502 463 Distribution 54 97 52 Muut 463 371 339 Yhteensä 2 374 2 504 2 341 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä segmenteittäin milj. euroa

Katso lisätietoja osuuksista osakkuus- ja yhteisyrityksissä liitteestä 12 ja osakkuusyritysdivestoinneista liitteestä 6.

Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Power and Technology 35 26 179 188
Heat, Electricity Sales and Solutions 13 33 123 103
Russia 58 71 435 422
Distribution 25 49 255 231
Muut 3 1 12 14
Yhteensä 134 181 1 005 958
Josta aktivoituja vieraan pääoman menoja 10 23 60 47
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Power and Technology 0 0 2 2
Heat, Electricity Sales and Solutions 0 0 11 11
Russia 1 0 0 1
Distribution 0 0 0 0
Muut 0 0 2 2
Yhteensä 1 1 15 15
Bruttodivestoinnit osakkeisiin segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Power and Technology 1 35 79 45
Heat, Electricity Sales and Solutions 0 0 11 11
Russia 0 0 0 0
Distribution 2 501 0 52 2 553
Muut 0 0 0 0
Yhteensä 2 502 35 142 2 609

Lisätietoja divestoinneista liitteestä 6 ja rahavirtalaskelman lisätiedoista.

Sidottu pääoma segmenteittäin
milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Power and Technology 6 276 6 421 6 355
Heat, Electricity Sales and Solutions 2 365 2 408 2 295
Russia 3 619 3 998 3 846
Distribution 2 872 3 941 3 745
Muut 374 115 295
Yhteensä 15 505 16 882 16 537

Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin

Edelliset
% 12kk 31.12.2013
Power and Technology 13,0 13,8
Heat, Electricity Sales and Solutions 8,2 8,7
Russia 6,0 5,2
Distribution 8,8 8,8
Muut -30,2 -6,9

Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin % Edelliset 12kk 31.12.2013 Power and Technology 14,6 14,5 Heat, Electricity Sales and Solutions 9,4 9,7 Russia 6,0 5,2 Distribution1) 60,5 9,3 Muut -7,6 -8,5

1) Myyntivoitto vaikuttaa edelliset 12kk lukuun (lisätietoja liitteestä 6).

Sidotun pääoman tuotto on laskettu jakamalla vuotuisen liikevoiton ja 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta' -erän summa keskimääräisellä sidotulla pääomalla. Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttämällä avaavan taseen ja kunkin neljänneksen lopun arvoja.

Varat segmenteittäin
milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Power and Technology 7 300 7 508 7 366
Heat, Electricity Sales and Solutions 2 962 3 017 2 860
Russia 3 893 4 450 4 150
Distribution 3 012 4 485 4 271
Muut 485 475 437
Eliminoinnit -244 -348 -293
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 17 407 19 587 18 791
Korolliset saamiset 2 531 2 506 2 477
Laskennalliset verosaamiset 118 119 126
Muut varat 1) 628 470 704
Rahat ja pankkisaamiset 2 989 1 716 1 250
Varat yhteensä 23 673 24 398 23 348

1) Muut varat vuoden 2013 lopussa sisältävät pankkisaamisia 15 miljoonaa euroa, jotka sisältyvät taseen myytävänä oleviin omaisuuseriin.

Vieras pääoma segmenteittäin
milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Power and Technology 1 024 1 088 1 010
Heat, Electricity Sales and Solutions 597 609 565
Russia 275 452 304
Distribution 140 544 526
Muut 111 360 142
Eliminoinnit -244 -348 -293
Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 1 902 2 705 2 254
Laskennalliset verovelat 1 332 1 517 1 338
Muu vieras pääoma 406 470 573
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 3 640 4 691 4 166
Korollinen vieras pääoma1) 7 827 9 092 9 058
Oma pääoma 12 207 10 613 10 124
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 23 673 24 398 23 348

1)Korollinen vieras pääoma vuoden 2013 lopussa sisältää 20 miljoonaa euroa korollisia velkoja, jotka sisältyvät taseen myytävänä oleviin omaisuuseriin

Muut varat ja muu vieras pääoma, jotka eivät sisälly sidottuun pääomaan segmentteittäin, sisältävät pääasiassa tuloverosaamiset ja -velat, jaksotetut korkokulut, korkojohdannaisista johtuvat saamiset ja velat, sekä sellaiset suojauksista johtuvat saamiset ja velat, joihin sovelletaan suojauslaskentaa.

Henkilöstön lukumäärä
31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Power and Technology 1 672 1 899 1 723
Heat, Electricity Sales and Solutions 1 960 2 086 1 968
Russia 4 169 4 284 4 162
Distribution 466 765 805
Muut 503 557 528
Yhteensä 8 770 9 591 9 186

Henkilöstö keskimäärin

31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Power and Technology 1 695 1 922 1 900
Heat, Electricity Sales and Solutions 1 952 2 095 2 051
Russia 4 165 4 268 4 245
Distribution 719 761 786
Muut 524 560 550
Yhteensä 9 054 9 606 9 532

Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.

5. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2013 konsernitilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.

Käypien arvojen hierarkiatasot

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:

Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;

Taso 2: muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);

Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).

Katso myös laadintaperiaatteet konsernitilinpäätöksen 2013 liitetiedossa 17 Rahoitusvarat ja -velat käypään arvoon

Rahoitusvarat

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Netotus 2) Yhteensä
milj. euroa 31.3.
2014
31.3.
2013
31.12.
2013
31.3.
2014
31.3.
2013
31.12.
2013
31.3.
2014
31.3.
2013
31.12.
2013
31.3.
2014
31.3.
2013
31.12.
2013
31.3.
2014
31.3.
2013
31.12.
2013
Pitkäaikaisissa varoissa
Myytävissa olevat rahoitusvarat 1) 1 1 1 29 30 30 30 31 31
Johdannaisinstrumentit
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 64 46 54 -12 -18 -12 52 28 42
Ei sovelleta suojauslaskentaa 110 54 71 -44 -23 -28 66 32 43
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 165 169 94 165 169 94
Ei sovelleta suojauslaskentaa 171 129 186 171 129 186
Öljy- ja muut futuurit ja termiinit
Sovelletaan suojauslaskentaa 0 0 0
Ei sovelleta suojauslaskentaa 7 35 3 1 1 -14 8 21 3
Pitkäaikaisissa varoissa
yhteensä
8 36 4 511 399 405 29 30 30 -56 -55 -40 492 410 399
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 165 46 127 -25 -32 -23 140 14 104
Ei sovelleta suojauslaskentaa 2 17 2 278 146 250 -177 -103 -164 103 60 88
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 6 8 5 6 8 5
Ei sovelleta suojauslaskentaa 72 43 80 72 43 80
Öljy- ja muut futuurit ja termiinit
Sovelletaan suojauslaskentaa 3 1 0 -1 0 3 0
Ei sovelleta suojauslaskentaa 64 235 59 2 -2 -154 -32 62 81 29
Lyhytaikaisissa varoissa
yhteensä
66 255 62 521 243 464 0 0 0 -204 -289 -220 382 208 307
Yhteensä 74 291 66 1 032 642 869 29 30 30 -260 -344 -260 874 618 706

Rahoitusvelat

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Netotus 2) Yhteensä
milj. euroa 31.3.
2014
31.3.
2013
31.12.
2013
31.3.
2014
31.3.
2013
31.12.
2013
31.3.
2014
31.3.
2013
31.12.
2013
31.3.
2014
31.3.
2013
31.12.
2013
31.3.
2014
31.3.
2013
31.12.
2013
Pitkäaikaisissa veloissa
Myytävissa olevat rahoitusvelat 3)
Johdannaisinstrumentit
1 196 1 766 1 299 1 196 1 766 1 299
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa
20 24 19 -12 -18 -12 8 6 7
Ei sovelleta suojauslaskentaa 1 97 33 58 -44 -23 -28 53 11 30
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa
Ei sovelleta suojauslaskentaa
69
63
60
98
72
71
69
63
60
98
72
71
Öljy- ja muut futuurit ja termiinit
Ei sovelleta suojauslaskentaa
5 19 2 -14 5 5 2
Pitkäaikaisissa veloissa 5 20 2 1 445 1 981 1 519 0 0 0 -56 -55 -40 1 394 1 946 1 480
Lyhytaikaisissa veloissa
Johdannaisinstrumentit
Sähköjohdanaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 25 40 23 -25 -32 -23 0 8 0
Ei sovelleta suojauslaskentaa
Korko- ja valuuttajohdannaiset
3 15 3 208 109 192 -177 -103 -164 34 21 31
Sovelletaan suojauslaskentaa
Ei sovelleta suojauslaskentaa
6
27
5
228
5
48
6
27
5
228
5
48
Öljy- ja muut futuurit ja termiinit
Sovelletaan suojauslaskentaa
5 2 -1 0 5 1
Ei sovelleta suojauslaskentaa 45 231 41 1 -2 -154 -32 43 78 10
Lyhytaikaisissa veloissa
yhteensä
48 251 46 266 383 268 0 0 0 -204 -289 -220 109 345 95
Yhteensä 53 271 48 1 711 2 364 1 787 0 0 0 -260 -344 -260 1 503 2 291 1 575

1) Myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita, koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 30 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 30). Osakkeiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti ja ne on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvien listattujen yritysten osakkeiden käypä arvo oli 1 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 1). Fortumin omaan pääomaan kirjattujen kertyneiden käypien arvojen muutokset olivat -3 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: -3).

2) Kun sähkö-, öljy ja muiden hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.

3) Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 249 miljoonaa euroa, varat 414 miljoona euroa ja velat 165 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex sopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Maaliskuun lopussa 2014 Fortum oli saanut 165 miljoona euroa näista Credit Support Annex sopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.

Lisätietoja näihin vakuuksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 14 Korolliset velat sekä liitetiedossa 17 Pantatut varat.

6. Yrityshankinnat ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät

Yrityshankinnat

Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tai vuoden 2013 aikana ei ollut olennaisia yrityshankintoja.

Yritysmyynnit

Yritysmyynnit vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä

Tammikuussa 2014 Fortum sopi Kalajoella sijaitsevan Tohkojan tuulivoimahankkeensa myynnistä wpd europe GmbH:lle. Kauppa toteutetaan vaiheittain ja se arvioidaan saatettavan päätökseen vuoden 2014 toisen neljänneksen aikana. Kaupalla on Fortumille vähäinen positiivinen tulosvaikutus Power and Technology-segmentin tulokseen.

Tammikuussa 2014 Fortum myi 30 prosentin osuutensa ruotsalaisessa energiayhtiö Karlshamns Kraft AB:ssä yhtiön pääomistajalle E.ONille. Kaupalla on vähäinen vaikutus Power and Technology-segmentin ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen.

Joulukuussa 2013 Fortum ilmoitti sopineensa Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä Suomi Power Networks Oy:lle, jonka omistaa suomalaisten ja kansainvälisten sijoittajien ryhmä. Kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät on saatu ja tavanomaiset yrityskaupan ehdot ovat täyttyneet.

Velaton kauppahinta on 2,55 miljardia euroa. Fortum kirjasi 1,85 miljardin euron myyntivoiton eli 2,08 euroa osaketta kohden. Myyntivoitto kirjattiin Fortumin Distribution-segmentin vuoden ensimmäisen neljänneksen tulokseen.

Yritysmyynnit vuoden 2013 aikana

Vuoden 2013 aikana Fortum myi pienvesivoimalaitoksia Ruotsissa. Myynnistä kirjattiin vähäinen myyntivoitto Power and Technologysegmentin tulokseen.

Kesäkuussa 2013 Fortum myi 47,9 %:n osuutensa ruotsalaisesta Härjeåns Kraft AB:stä suomalaiselle energiayhtiölle Oy Herrfors Ab:lle, joka on Katternö -konsernin tytäryhtiö. Kauppahinta oli 445 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 51 miljoonaa euroa). Kauppa saatiin päätökseen heinäkuussa ja 17 miljoonan euron myyntivoitto kirjattiin Distribution-segmentin kolmannen neljänneksen tulokseen.

Heinäkuussa 2013 Fortum saattoi päätökseen 33 %:n osuutensa myynnin norjalaisesta Infatek ASA:sta Tritonin hallitsemalle rahastolle. Kauppahinta oli 295 miljoonaa Norjan kruunua (noin 38 miljoonaa euroa) ja kaupasta syntynyt myyntivoitto 11 miljoonaa euroa kirjattiin Power and Technology-segmentin kolmannen neljänneksen tulokseen.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä saatiin päätökseen useita yritysmyyntejä, joilla oli vähäinen vaikutus Fortumin Heat, Electricity Sales and Solutions-segmentin tulokseen. Marraskuussa 2013 Fortum myi 50 % omistusosuutensa Riihimäen Kaukolämpö Oy:ssä Riihimäen kaupungille (40 %) ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:lle (10 %).

Joulukuussa 2013 Fortum myi Eurassa sijaitsevan Kauttuan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksensa suomalaiselle energiayhtiö Adven Oy:lle. Joulukuussa 2013 Fortum myi myös sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksensa ja maakaasu- ja kaukolämpöverkkonsa Nokialla Leppäkosken Sähkö -konsernille. Samoin Fortumin Uimaharjun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos siirtyi Stora Ensolle 31.12.2013 vuonna 1990 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Osakemyynnit (brutto)

milj. euroa I/2014 I/2013 2013 2012
Myynneistä rahana saadut suoritukset 2 424 13 22 2 433
Korolliset velat myydyissä tytäryrityksissä 77 22 22 77
Myynteihin liittyvien saamisten muutos 0 0 -2 -2
Myydyt tytäryritysosakkeet (brutto) 2 501 35 42 2 508
Myydyt osakkuusyritysosakkeet (brutto) 1 0 100 101
Myydyt myytävissä olevat rahoitusvarat 0 0 0 0
Yhteensä 2 502 35 142 2 609

Myytävänä olevat omaisuuserät kauden lopussa

Maaliskuun 2014 lopussa taseessa ei ollut myytävänä olevia omaisuuseriä. Suomen sähkönsiirtoliiketoimintaan liittyvät omaisuuserät ja niihin liittyvät velat on luokiteltu taseessa 31.12.2013 myytävänä oleviksi omaisuuseriksi. Myynti saatettiin päätökseen maaliskuussa 2014.

Myytävänä olevat omaisuuserät 1)

milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 0 0 1 116
Muut varat 0 0 42
Rahat ja pankkisaamiset 0 0 15
Yhteensä 0 0 1 173

Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 1)

milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Korollinen vieras pääoma 0 0 20
Laskennalliset verovelat 0 0 141
Liittymismaksut 0 0 306
Muu vieras pääoma 0 0 73
Yhteensä 0 0 540

1) Yllä olevat erät on esitetty ilman Fortumin muilta tytäryhtiöiltä olevia saamisia tai velkoja, kuten sisäistä rahoitusta joka oli 61 miljoonaa euroa 31.12.2013.

Tilinpäätöksen jälkeen julkistetut myynnit

Huhtikuussa 2014 Fortum sopi myyvänsä Norjan sähkönsiirtoliiketoimintansa Oslon pörssissä noteeratulle energiayhtiö Hafslundille ja Norjan lämpöliiketoimintansa iCON Infrastructure Partners II, L.P. -rahastolle. Samassa yhteydessä Fortum sopi myös myyvänsä osuutensa Fredrikstad Energi AS:ssä (49 %) ja Fredrikstad Energi Nett AS:ssä (35 %) Hafslundille.

Yritysjärjestelyjen velaton kauppahinta on noin 340 miljoonaa euroa. Fortum arvioi saattavansa yritysjärjestelyt päätökseen vuoden 2014 toisen neljänneksen aikana tarvittavien viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua. Yhtiö ennakoi kirjaavansa yritysjärjestelyistä 70 miljoonan euron myyntivoiton eli noin 0,08 euroa osaketta kohden vuoden 2014 toisen neljänneksen tulokseen. Myyntivoitto kirjataan Fortumin Distribution ja Heat and Electricity Sales and Solutions -segmentteihin.

Vaikutus Distribution-segmentin tietoihin

Suomen sähkönsiirtoliiketoiminta sisältyy liitetiedossa 4 esitettyihin segmenttitietoihin siihen saakka kun myynti saatettiin päätökseen maaliskuussa 2014. Norjan sähkönsiirtoliiketoiminta sisällytetään segmenttitietoihin kunnes myynti saatetaan päätökseen. Lisätietoja myyntien vaikutuksesta segmentin tietoihin ja konsolidoituihin Fortum konsernin lukuihin on esitetty alla. Katso kvartterikohtaisia lisätietoja vuodelle 2013 tämän osavuosikatsauksen yhteydessä julkistettavasta Quarterly information -dokumentista.

milj. euroa Distribution
liiketoiminnot
Suomessa ja
Norjassa
I/2014
Distribution
liiketoiminnot
Ruotsissa
I/2014
Distribution
liiketoiminnot
yhteensä
I/2014
Distribution
liiketoiminnot
Suomessa ja
Norjassa 2013
Distribution
liiketoiminnot
Ruotsissa
2013
Distribution
liiketoiminnot
yhteensä
2013
Vertailukelpoinen käyttökate 50 122 171 165 384 548
Vertailukelpoinen liikevoitto 31 88 119 87 246 332
Liikevoitto 1 881 87 1 968 86 263 349
Poistot ja arvonalentumiset1) 18 34 52 78 138 216
Investoinnit käyttöomaisuuteen 8 17 25 134 121 255
Henkilöstön lukumäärä (31.12.) 94 372 466 431 374 805
Sähkönsiirto jakeluverkoissa, TWh 4,2 8,0 12,2 14,6 27,8 42,4
Sähkönsiirtoasiakkaiden lukumäärä, tuhatta henkeä 103 903 1 006 744 903 1 648

1) Käyttöomaisuuden poistoja on jatkettu sen aikaa kun omaisuuserät ovat olleet luokiteltuina myytävissä oleviin omaisuuseriin.

7. Valuuttakurssit

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona. Keskeisimmät Fortum-konsernissa käytetyt kurssit ovat:

1-3/2014 1-12/2013 1-9/2013 1-6/2013 1-3/2013
8,8777 8,6624 8,6040 8,5599 8,5043
8,3510 7,8266 7,6958 7,5555 7,4456
4,2027 4,2097 4,1954 4,1501
42,4441 41,7516 40,8468 40,2378
4,1857
47,9490
Kauden lopun valuuttakurssi
31.3.2014 31.12.2013 30.9.2013 30.6.2013 31.3.2013
Ruotsi (SEK) 8,9483 8,8591 8,6575 8,7773 8,3553
Norja (NOK) 8,2550 8,3630 8,1140 7,8845 7,5120
Puola (PLN) 4,1719 4,1543 4,2288 4,3376 4,1804
Venäjä (RUB) 48,7800 45,3246 43,8240 42,8450 39,7617

8. Tuloverot

Tuloverokanta vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä oli 3,7% (I/2013: 17,6%). Verokantaan vaikutti pääosin verovapaa myyntivoitto Suomessa. Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen veroprosentti, lukuunottamatta osuutta osakkuusyritysten voitoista ja verovapaita myyntivoittoja oli 20,6 % (I/2013: 21,3%). Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta lasketaan verojen jälkeen.

Suomen yhteisöverokanta laski 24,5 %:sta 20%:iin 1.1.2014 alkaen. Verokannan muutoksesta johtuva positiivinen kertaluonteinen vaikutus vuoden 2013 veroihin oli noin 79 miljoonaa euroa.

9. Osakekohtainen osinko

Yhtiökokous 8.4.2014 päätti jakaa osinkoa tilikaudelta 2013 1,10 euroa osakkeelta, yhteensä 977 miljoonaa euroa. Osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä. Osinko maksettiin 22.4.2014.

Yhtiökokous päätti 9.4.2013 jakaa osinkoa tilikaudelta 2012 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 19.4.2013.

10. Aineettomien hyödykkeiden muutos

milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Kirjanpitoarvo kauden alussa 384 427 427
Käyttöomaisuusinvestoinnit 12 3 46
Päästöoikeuksien muutokset 1 -2 7
Poistot ja arvonalentumiset -7 -5 -26
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta 0 0 -3
Uudelleenryhmittelyt 8 -1 2
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin1) 0 0 -35
Muuntoerot ja muut muutokset -17 5 -34
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 381 428 384
Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa 256 313 275
Muuntoerokirjausten vaikutus liikearvon määrään -19 4 -34

11. Aineellisten hyödykkeiden muutos

milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Kirjanpitoarvo kauden alussa 12 849 14 235 14 235
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta 0 0 10
Käyttöomaisuusinvestoinnit 122 177 959
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut -1 0 45
Vähennykset 0 0 -47
Poistot ja arvonalentumiset -143 -135 -594
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta 0 -28 -27
Uudelleenryhmittelyt -8 1 -2
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin1) 0 0 -1 081
Muuntoerot ja muut muutokset -284 231 -649
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 12 536 14 480 12 849

1) Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan omaisuuserät on luokiteltu taseessa 31.12.2013 myytävissä oleviin omaisuuseriin.

12. Muutokset osuuksissa osakkuus- ja yhteisyrityksissä

milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Kirjanpitoarvo kauden alussa 2 341 2 373 2 373
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 72 78 178
Saadut osingot -1 -2 -73
Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät 1 35 55
Muuntoerot ja muut muutokset -39 19 -128
Myynnit 0 0 -65
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 2 374 2 504 2 341

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä oli 72 miljoonaa euroa (I/2013: 78), josta Fortum Värmen osuus oli 44 miljoonaa (I/2013: 49), katso liite 2, Hafslund 8 miljoonaa euroa (I/2013: 9), TGC-1 14 miljoonaa euroa (I/2013: 19) ja Gasum 7 miljoonaa euroa (I/2013: 5).

Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin ja TGC-1:n tulos sisältyy Fortumin lukuihin edellisen neljänneksen julkaistujen lukujen perusteella, sillä tavallisesti viimeisin osavuosikatsaus ei ole vielä saatavilla.

Myynnit

Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana Power and Technology -segmentti myi Fortumin 30%:n osuuden Karlshamn Kraft AB:stä (katso liite 6).

13. Korolliset saamiset

Tasearvo Käypä
arvo
Tasearvo Käypä
arvo
milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013 31.12.2013
Pitkäaikaiset lainasaamiset 2 529 2 635 2 600 2 702
Rahoitusleasingsaamiset 2 4 2 4
Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä 1) 2 531 2 639 2 602 2 706
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset 0 0 1 1
Yhteensä 2 531 2 639 2 603 2 707

1) Tasearvo sisältää pitkäaikaisen saatavan lyhytaikaisen osuuden 5 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 5).

Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy saamisia osakkuusyrityksiltä ja yhteisyrityksiltä yhteensä 2 517 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 2 587). Näihin saamisiin sisältyy 1 298 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 1 312) ruotsalaisilta ydinvoimaosakkuusyrityksiltä OKG AB:lta ja Forsmark Kraftgrupp AB:lta, joita rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy myös saamisia Fortum Värmeltä 1 072 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 1 135) ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 85 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 85).

TVO:n rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Maaliskuun 2014 lopussa Fortum oli myöntänyt 70 miljoonaa euroa osakaslainaa koskien Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamista, jolle Fortum on tämän lisäksi sitoutunut antaamaan korkeintaan 125 miljoonaa euroa lisärahoitusta. TVO:lle on myös myönnetty osakaslainaa EUR 15 miljoonaa euroa rahoittamaan Olkiluoto 4:n suunnittelua. Tälle Fortum on sitoutunut antamaan 57 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

14. Korollinen vieras pääoma ja rahat ja pankkisaamiset

Korolliset velat Tasearvo Käypä
arvo
Tasearvo Käypä
arvo
milj. euroa 31.3.2014 31.3.2014 31.12.2013 31.12.2013
Joukkovelkakirjalainat 5 092 5 431 5 839 6 232
Lainat rahoituslaitoksilta 843 904 854 912
Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1) 1 518 1 581 1 494 1 515
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 2) 7 453 7 916 8 187 8 659
Yritystodistukset 208 209 718 719
Muut lyhytaikaiset korolliset velat 166 166 154 154
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä 374 375 872 873
Yhteensä 3) 7 827 8 291 9 059 9 532

1) Sisältää lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 1 040 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 995), lainat suomalaisilta eläkelaitoksilta 178 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 198) ja muut lainat 300 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 301).

2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden.

3) Tasearvot vuoden 2013 lopussa sisältävät 20 miljoonaa euroa korollisia velkoja, jotka on esitetty taseen myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvissä

Maaliskuussa Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Teollisuuden Voimalta 45 miljoonalla eurolla yhteensä 1 040 miljoonaan euroon. Ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum maksoi takaisin erääntyvän 750 miljoonan joukkovelkakirjalainan.

Lyhytaikainen rahoitus oli 374 miljoonaa euroa maaliskuun 2014 lopussa (vuoden 2013 lopussa: 872). Korollinen velka pieneni ensimmäisen neljänneksen aikana 1 232 miljoonaa euroa 9 059 miljoonasta eurosta 7 827 miljoonaan euroon.

Rahat ja pankkisaamiset kasvoivat 1 724 miljoonalla eurolla ensimmäisen neljänneksen aikana 1 265 miljoonasta eurosta 2 989 miljoonaan euroon. OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset olivat kauden lopussa noin 198 (vuoden 2013 lopussa 113) miljoonaa euroa.

15. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Taseeseen sisältyvät erät
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 750 684 744
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 750 684 744
Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan 1 059 996 1059
Rahastotavoite 1 039 996 1039
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1 039 956 1005

Ydinvoimaan liittyvät varaukset

Ydinenergialain mukaisesti Fortum tekee Työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuusta joka kolmas vuosi kesäkuun loppuun mennessä. Vastuun määrä perustuu kolmen vuoden välein päivitettävään tekniseen suunnitelmaan. Uutta teknistä suunnitelmaa vastaava kustannusarvio päivitettiin vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Päivityksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin ja loppusijoittamiseen sekä laitoksen käytöstäpoistoon liittyvien tulevien kustannusten odotetaan nousevan. Työ- ja elinkeinoministeriö päätti vastuun määrän vuoden 2013 lopussa.

Lain mukainen Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen perustuva vastuu 31.3.2014 oli 1 059 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjattu ydinjätehuoltovaraus perustuu tulevaisuuden kustannuksia koskeviin kassavirtaennusteisiin, jotka pohjautuvat samoihin selvityksiin kuin lainmukainen vastuu. Ydinvoimavarauksen tasearvo, joka on laskettu IAS 37:n mukaisesti, on kasvanut 6 miljoonalla eurolla vuoden 2013 lopun arvosta, ja oli 31.3.2014 yhteensä 750 miljoonaa euroa. Suurin syy lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen väliseen eroon on se, että lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa laillisen vastuun määrää päätettäessä vuosittain joulukuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2013 päätökseen ja on yhteensä 1 039 miljoonaa euroa. Fortum maksoi maaliskuussa 2014 34 miljoonan euron ydinjätehuoltomaksun, minkä jälkeen Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on täysin katettu. Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Fortum on anonut lakiperusteista ydinjätehuoltorahaston maksujen jaksottamista kolmen tulevan vuoden ajalle laillisen vastuun kasvun myötä. Työ- ja elinkeinoministeri hyväksyi anomuksen joulukuussa 2013. Rahastossa on IFRS:n näkökulmasta 289 miljoonan euron ylijäämä, koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 31.3.2014 oli 1 005 miljoonaa euroa, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä oli 750 miljoonaa euroa.

Vaikutukset vertailukelpoiseen liikevoittoon sekä liikevoittoon

Power and Technology-segmentin liikevoittoon vaikuttaa Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahaston kirjanpitokäsittelystä syntyvät erät, sillä Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso 'muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät', liitetieto 4. Kirjauksen vaikutus Fortumin vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tulokseen oli -4 miljoonaa euroa, kun vastaavasti viime vuoden vastaavana ajankohtana se oli -3 miljoonaa euroa.

Osakkuusyritykset

Fortumilla on vähemmistöosuuksia suomalaisessa ja ruotsalaisissa ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyrityksissä. Fortum on näiden yritysten osalta käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laadintaperiaatteidensa mukaisesti.

16. Muut varaukset

Tuotantokapasiteettia koskeviin
ehtoihin liittyvä varaus
Muut varaukset
milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Varaukset kauden alussa 103 178 178 14 28 28
Käyttämättömien varausten purku 0 0 -48 -1 -2 -10
Varausten lisäys 0 0 0 8 1 9
Käytetyt varaukset 0 -11 -24 -1 -2 -13
Diskonttauksen purkautuminen 2 4 12 0 0 0
Kurssierot -7 3 -16 0 0 0
Varaukset kauden lopussa 97 173 103 19 25 14
Lyhytaikaiset varaukset 1) 19 0 20 2 6 3
Pitkäaikaiset varaukset 78 173 83 17 20 12

1) Sisältyy tase-erään ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma

Fortumin Venäjällä käynnissä olevaan investointiohjelmaan liittyy tulevaa tuotantokapasiteettia koskevia ehtoja. Ehtojen mukaan Fortumilta voidaan periä sakkomaksuja, mikäli investointiohjelman tuoman uuden tuotantokapasiteetin käyttöönotto merkittävästi lykkääntyy tai investointisopimuksen pääehdot eivät muulta osin täyty. Mahdollisia sakkoja varten tehdyn varauksen määrä arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöshetkenä. Uudelleenarviointi kattaa investointiohjelman mukaiset vielä keskeneräiset voimalaitokset ja näiden arvioidussa käyttöönottoajankohdassa sekä riskeissä tapahtuneet muutokset.

Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvä varaus oli 97 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 103), sisältäen 19 miljoonaa euroa vuonna 2014 maksettavia sakkoja Nyagan 2:n myöhästymiseen liittyen. Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum ei ole joutunut maksamaan sakkomaksuja (I/2013: 11). Diskonttauksesta johtuva varauksen kasvu vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana oli 2 miljoonaa euroa (I/2013: 4), joka on kirjattu muihin rahoituseriin.

17. Pantatut varat

milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Omasta puolesta annetut
Lainat
Pantit 299 293 301
Kiinteistökiinnitykset 137 137 137
Muut sitoumukset
Kiinteistökiinnitykset 103 124 103
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Pantit ja kiinteistökiinnitykset 0 3 3

Lainojen vakuudeksi pantatut varat

Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Fortumilla on tätä lainaa varten vakuutena Kemijoki Oy:n osakkeita. Pantattuina olevien osakkeiden arvo 31.3.2014 oli 269 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 269).

Pantit -erään kuuluvat myös pankkitalletukset 11 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 12), jotka on annettu Nasdaq OMX Commodities Europen ja kansainvälisten ICE- ja EEX-pörssien kanssa käytävän sähkökaupan ja hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi.

Virolainen Fortum Tartu (Fortumin omistusosuus 60 %) on antanut kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 96 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa: 96) lainan vakuudeksi. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (vuoden 2013 lopussa: 41) kiinteistökiinnitykset.

Lisätietoja näihin kiinnityksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 14 Korollinen vieras pääoma ja rahat ja pankkisaamiset.

Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat

Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi suomalaisiin voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 103 miljoonaa euroa maaliskuun 2014 lopussa (vuoden 2013 lopussa: 103). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen.

18. Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset

milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Vuoden sisällä erääntyvät 23 20 27
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät 38 39 47
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 102 123 108
Yhteensä 162 183 181

19. Investointisitoumukset

milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 504 920 524
Aineettomat hyödykkeet 6 5 6
Yhteensä 510 925 530

20. Vastuut

milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Omasta puolesta annetut
Muut vastuut 72 66 77
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Takaukset 510 541 514
Muut vastuut 125 125 125
Muiden puolesta annetut
Takaukset 2 1 3

Vastuut osakkuusyritysten puolesta

Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annettavat vastuut liittyvät pääasiassa Fortumin ydinvoimaosakkuusyrityksille (Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB ja OKG AB) annettuihin takauksiin. Forsmarks Kraftgrupp AB:lle ja OKG AB:lle annettavien vastuiden määrä oli maaliskuun 2014 lopussa 3 696 miljoonaa Ruotsin kruunua (413 miljoonaa euroa) (vuoden 2013 lopussa: 417 miljoonaa euroa). Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta annettu takaus rahastolle oli 40 miljoonaa euroa maaliskuun 2014 lopussa (vuoden 2013 lopussa: 40).

21. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Tytäryritykset

Ruotsin energiamarkkinaviranomainen (EI), joka säätelee ja valvoo jakeluverkkotariffeja Ruotsissa on julkistanut päätöksen koskien sallittuja tulorajoja vuosille 2012-2015. EI perustaa päätöksensa siirtymäsäännökseen, jonka mukaan vie 18 vuotta saavuttaa uuden mallin mukainen sallittu tuottoraja. EI:n päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen yli 80 jakeluverkkoyhtiön toimesta, jossa on mukana myös Fortum Distribution AB. Peruste Fortum Distribution AB:n valitukselle on, että uusi laskentamalli ei ole yhteensopiva voimassaolevan lainsäädännön kanssa ja että EI on käyttänyt virheellistä laskentatapaa laskiessaan pääoman keskimääräistä kustannusta (WACC). Joulukuussa 2013 oikeus antoi jakeluyhtiöiden kantaa puoltavan päätöksen kaikkia merkittäviä osa-alueita koskien. EI on valittanut päätöksestä seuraavaan oikeusasteeseen, eli kamarioikeuteen. EI jätti yksityiskohtaisen valituksen päätöksestä helmikuussa 2014 täydentäen perusteita valitukselle maaliskuussa 2014. Fortum laatii parhaillaan vastinetta valitukselle. Asian käsittelyaikataulua kamarioikeudessa ei ole vielä päätetty.

Fortum on saanut vuosittain 2011 - 2013 joulukuussa Ruotsissa vuosien 2009 - 2011 tuloverotuksia koskevia jälkiverotuspäätöksiä. Veroviranomaisten käsityksen mukaan Fortumin pitäisi maksaa lisää tuloveroa vuosilta 2009-2011 ruotsalaisten tytäryhtiöiden välillä toteutettuun lainojen uudelleen kohdistamiseen vuosina 2004-2005 sekä vuosilta 2010 ja 2011 TGC 10:n (nykyään OAO Fortum) osakkeiden hankinnan rahoittamiseen liittyen vuonna 2008. Veroviranomaisten vaateet perustuvat vuonna 2009 toteutettuun verolainsäädännön muutokseen. Fortumin näkemyksen mukaan vaatimukset ovat perusteettomia ja Fortum on valittanut veroviranomaisten päätöksistä. Tilinpäätöksiin ei lainopillisten arvioiden jälkeen ole tehty jälkiverotuspäätöksistä verovarauksia.

Mikäli veroviranomaisten päätökset jäävät voimaan valitusprosessin jälkeen, vaikutus tilikauden voittoon olisi noin 425 miljoonaa Ruotsin kruunua (47 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2009, 444 miljoonaa Ruotsin kruunua (50 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2010 ja 511 miljoonaa Ruotsin kruunua (57 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2011.

Tukholman hallinto-oikeus on tutkinut Fortumin valituksen koskien vuoden 2009 jälkiverotuspäätöstä ja 9. lokakuuta 2013 antamallaan päätöksellään hyväksynyt valituksen menettelyllisin syin ja kumonnut näin veroviranomaisten vuotta 2009 koskevan jälkiverotuspäätöksen. Veroviranomaiset ja Fortum ovat valittaneet päätöksestä. Fortum on tyytymätön veroviranomaisen korvattavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrään ja on vaatinut muutosta asiassa. Oikeuden päätös asiasta saataneen vuoden 2014 aikana.

Fortum on saanut vuosien 2008, 2009 ja 2010 tuloveroja koskevan jälkiverotuspäätöksen Belgiassa. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum EIF NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön. Valituksen käsittely tuomioistuimessa alkoi helmikuussa ja jatkunee vuoden 2014 aikana. Tilinpäätökseen ei ole tehty varausta jälkiverotuspäätöksen johdosta. Mikäli veroviranomaisten päätöksestä tehtyä valitusta ei hyväksytä ja jälkiverotuspäätös jää voimaan, vaikutus tilikauden tulokseen olisi vuoden 2008 osalta noin 36 miljoonaa euroa, vuoden 2009 osalta noin 27 miljoonaa euroa ja noin 15 miljoonaa euroa koskien vuotta 2010. Kyseessä oleva jälkiverot on jo maksettu. Mikäli valitus hyväksytään, Fortum tulee saamaan 7%:n koron kyseessä oleville summille.

Fortum on saanut Suomessa vuoden 2007 tuloveroa koskevan jälkiverotuspäätöksen siirtohinnoittelua koskevassa tarkastuksessa joulukuussa 2013. Veroviranomaisten mielestä Fortum Oyj tekee yksityiskohtaiset liiketoimintapäätökset kaikkien konserniyhtiöiden puolesta ja tästä syystä Fortumin belgialaiseen tytäryhtiöön Fortum Project Finance NV:hen tekemä pääomasijoitusta ei pidetä verotuksessa pääomasijoituksena, vaan tytäryhtiön käyttöön annettuina varoina. Veroviranomaisten mielestä Fortum Project Finance NV:n lainasaamisita saama korkotuotto tulisi verottaa Suomessa eikä Belgiassa. Belgian veroviranomaisten näkemyksen mukaan tulo verotetaan Belgiassa. Fortum katsoo Suomen verottajan vaateet perusteettomiksi niin perusteiltaan kuin lain tulkinnan näkökulmasta. Fortum valitti maksuunpanopäätöksestä helmikuussa 2014. Fortum on jättänyt myös erillisen verotarkastusaineiston asianosaisjulkisuutta ja veroviranomaisten tiedonantovelvoitetta koskevan valituksen. Lisäksi Fortum on aloittanut virallisen välimiesmenettelyn Suomen, Belgian ja Alankomaiden välillä asiassa koskien kaikkia tarkastuksen kohteena olevia vuosia. Valitukset perustuvat kansalliseen lainsäädäntöön Suomessa sekä EU:n sääntelemään välimiesmenettelyyn Suomen ja Belgian välillä. Oikeudellisten analyysien perusteella asiasta ei ole tehty varausta tilinpäätöksessä. Mikäli veroviranomaisten päätöksestä tehtyä valitusta ei hyväksytä ja jälkiverotuspäätös jää voimaan, vaikutus tilikauden tulokseen olisi noin 136 miljoonaa euroa.

Lisäksi Fortumilla on meneillään verotarkastuksia mm. Suomessa, Belgiassa ja Venäjällä.

Osakkuusyritykset

Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3), omistamiensa TVO-osakkeiden (Teollisuuden Voima Oyj) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3-laitosyksikön rakennustyöt ovat pääosin valmiit ja pääkomponentit on asennettu paikoilleen. Reaktorilaitoksen suojarakennuksen paine- ja tiiveyskokeet on tehty. Automaation suunnittelu jatkui ja testaukset alkoivat. OL3 -laitosyksikön sähköntuotannon alkamisen ajankohta selviää, kun laitostoimittaja AREVA-Siemens-konsortion aikatauluselvitys saadaan. Sen vuoksi TVO ei anna arviota siitä koska OL3 laitosyksikkö otetaan käyttöön.

Joulukuussa 2008 OL3 laitostoimittaja AREVA-Siemens aloitti Kansainvälisen kauppakamarin sääntöjen mukaisen välimiesmenettelyn ja toimitti vaateen koskien OL3:n viivästymistä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Vuonna 2012 TVO jätti asiaa koskevan vastineen ja vastakanteen. Kanteen rahamääräinen arvio TVO:n kustannuksista ja menetyksistä on noin 1,8 miljardia euroa, johon sisältyy TVO:n tämänhetkinen varsinainen vaatimus ja arvio-osuus elokuuhun 2014 saakka. Välimiesmenettely voi kestää useita vuosia ja TVO:n vaateen määrää vielä päivitetään. Laitostoimittaja päivitti vaatimustaan lokakuussa 2013. Päivitetty, vuoden 2011 kesäkuun loppuun ulottuva rahamääräinen vaatimus on kokonaisuudessaan noin 2,7 miljardia euroa yhdessä aiemman vaatimuksen kanssa. TVO on todennut laitostoimittajan vaateen perusteettomaksi, ja tutkii parhaillaan päivitettyä kannetta ja laatii siihen vastineen.

Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi konsernin yhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan ja verotukseen liittyvissä riita-asioissa. Johdon mukaan näillä asioilla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta konsernin rahoitusasemaan.

22. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2013 lopussa oli 50,76 %. Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana ei ole tapahtunut muutoksia osakemäärässä.

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

milj. euroa I/2014 I/2013 2013
Myynnit 8 15 94
Korot lainasaamisista 16 17 62
Ostot 171 208 652

Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

milj. euroa 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset 2 517 2 499 2 587
Myyntisaamiset 14 20 28
Muut saamiset 20 40 33
Pitkäaikaiset velat 261 234 248
Ostovelat 11 27 15
Muut velat 3 11 3

23. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Huhtikuussa 2014 Fortum ilmoitti myyvänsä Norjan sähkönsiirto- ja lämpöliiketoimintansa (liite 6).

Tammi-maaliskuu 2014

24. Tunnuslukujen laskentakaavat

Käyttökate (EBITDA =Tulos ennen korkoja,
veroja sekä poistoja ja arvonalentumisia)
= Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen käyttökate = Käyttökate - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - tuotantokapasiteettia
koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutus
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät = Kertaluonteiset erät + muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen liikevoitto = Liikevoitto - kertaluonteiset erät - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kertaluonteiset erät = Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät = Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit, joihin ei
voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä IFRIC tulkinnan nro 5
mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin
osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa.
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta = Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Investoinnit käyttöomaisuuteen = Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien
kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät
investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana
taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät
olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai
ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan
hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta
kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa.
Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien
vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin = Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin myytävissä
oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty
hankittavan yhtiön nettovelka.
Oman pääoman tuotto, % = Kauden voitto x 100
Oma pääoma keskimäärin
Sijoitetun pääoman tuotto, % = Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100
Sijoitettu pääoma keskimäärin
Sidotun pääoman tuotto, % = Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
Sidottu pääoma keskimäärin x 100
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % = Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta (IAS 39 oikaistu sekä pois lukien merkittävimmät myyntivoitot
ja -tappiot)
x 100
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma = Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - varaukset
Sidottu pääoma = Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat -
korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen,
veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät
suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien johdannaissopimusten
käypien arvojen muutoksista)

Tammi-maaliskuu 2014

24. Tunnuslukujen laskentakaavat

Vertailukelpoinen sidottu pääoma = Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja veloilla, jotka aiheutuvat
niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannaissopimuksista, joihin ei
voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa
Korolliset nettovelat = Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset
Velkaantumisaste, % = Korolliset nettovelat
Oma pääoma
x 100
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat
Taseen loppusumma
x 100
Nettovelka/käyttökate = Korollinen nettovelka
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate = Korollinen nettovelka
Vertailukelpoinen käyttökate
Korkokate = Liikevoitto
Nettokorkokulut
Korkokate sisältäen aktivoitut vieraan
pääoman menot
= Liikevoitto
Tulos/osake (EPS) = Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot
Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden
aikana
Oma pääoma/osake, euroa = Oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Edelliset 12 kk = Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta

Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat

Sähkön kulutus
TWh I/2014 I/2013 2013 Edelliset
12kk
Pohjoismaat 110 117 386 379
Venäjä 283 288 1 026 1 021
Tjumen 25 24 87 88
Tseljabinsk 10 10 36 36
Venäjän Uralin alue 70 70 257 257
Keskimääräiset hinnat
Edelliset
I/2014 I/2013 2013 12kk
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh 30,2 42,0 38,1 35,2
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh 35,2 42,1 41,2 39,5
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh 30,0 42,0 39,4 36,5
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh 29,8 41,8 39,2 36,2
Sähkön spot-hinta Venäjän, Euroopan ja Uralin alueilla, RUB/MWh 1) 1 116 1 002 1 104 1 128
Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk 335 273 276 293
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh 33,5 42,3 37,8 35,6
Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 3 362 2 924 3 131 3 362
Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) 183 177 163 165
Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) 609 678 576 573
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 1) 1 018 931 1 021 1 031
CO2, (ETS EUA), euroa/tonni CO2 6 5 5 5
Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni 79 87 82 80
Öljy (Brent Crude), USD/bbl 108 113 109 108

1) Ilman kapasiteettitariffia.

2) Kapasiteettihinnat maksettu ainoastaan kunakin ajankohtana saatavilla olevalle kapasiteetille.

Vesivarastot
TWh 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Pohjoismaiset vesivarastot 45 35 82
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo 41 41 83
Vienti / tuonti
Edelliset
TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) I/2014 I/2013 2013 12kk
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä -5 -2 -3 -6
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä 1 2 5 4
Vienti / tuonti Pohjoismaat, Yhteensä -4 0 2 -2
Venäjän sähköreformi
Edelliset
% I/2014 I/2013 2013 12kk
Osuus OAO Fortumin sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla 82 83 81 81
Saavutetut sähkön myyntihinnat
Edelliset
EUR/MWh I/2014 I/2013 2013 12kk
Sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa 39,7 45,7 46,4 44,5
OAO Fortumin saavuttama sähkönhinta 30,7 30,6 32,1 32,1

Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähköntuotanto
Edelliset
TWh I/2014 I/2013 2013 12kk
Fortumin sähköntuotanto EU-maissa ja Norjassa 14,3 14,4 47,4 47,3
Fortumin sähköntuotanto Venäjällä 6,3 5,5 20,0 20,8
Yhteensä 20,6 19,9 67,4 68,1
Lämmöntuotanto
Edelliset
TWh I/2014 I/2013 2013 12kk
Lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa 3,0 3,8 10,4 9,6
Lämmöntuotanto Venäjällä 9,9 9,6 24,2 24,5
Yhteensä 12,9 13,4 34,6 34,1
Sähkötuotantokapasiteetti segmenteittäin
MW 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Power 9 176 9 666 9 475
Heat, Electricity Sales and Solutions 793 957 793
Russia 4 292 3 404 4 250
Yhteensä 14 261 14 027 14 518
Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin
MW 31.3.2014 31.3.2013 31.12.2013
Power 250 250 250
Heat, Electricity Sales and Solutions 4 230 4 790 4 317
Russia 13 466 13 396 13 466
Yhteensä 17 946 18 436 18 033
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
Edelliset
TWh I/2014 I/2013 2013 12kk
Vesivoima 6,4 5,8 18,1 18,7
Ydinvoima 6,6 6,7 23,7 23,6
Lämpövoima 0,5 1,2 3,4 2,7
Yhteensä 13,5 13,7 45,2 45,0
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
Edelliset
% I/2014 I/2013 2013 12kk
Vesivoima 48 42 40 46
Ydinvoima 49 49 52 52
Lämpövoima 3 9 8 2
Yhteensä 100 100 100 100
Sähkönmyynti
Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Sähkönmyynti EU-maissa ja Norjassa 625 746 2 462 2 341
Sähkönmyynti Venäjällä 218 226 822 814
Yhteensä 843 972 3 284 3 155

Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit

Lämmönmyynti
Edelliset
milj. euroa I/2014 I/2013 2013 12kk
Lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa 177 208 538 507
Lämmönmyynti Venäjällä 112 116 290 286
Yhteensä 289 324 828 793
Sähkönmyynti alueittain
Edelliset
TWh I/2014 I/2013 2013 12kk
Suomi 6,0 7,1 23,4 22,3
Ruotsi 8,2 7,3 23,3 24,2
Venäjä 7,1 7,4 25,6 25,3
Muut maat 1,1 1,4 4,3 4,0
Yhteensä 22,4 23,2 76,6 75,8

Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Lämmönmyynti alueittain
Edelliset
TWh I/2014 I/2013 2013 12kk
Venäjä 9,7 9,7 24,1 24,1
Suomi 1,3 2,0 5,5 4,8
Puola 1,5 2,0 4,1 3,6
Muut maat1) 1,1 1,0 3,1 3,2
Yhteensä 13,6 14,7 36,8 35,7

1) Sisältää Iso-Britannian, joka raportoidaan Power and Technology-segmentin muu myynti -rivillä.

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2013 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Alla olevissa taulukoissa on esitetty IFRS 10 ja 11 soveltamisen vaikutus vuoden 2013 osavuosikatsaustietoihin takautuvasti muutettuna. Uusien standardien soveltaminen vaikuttaa Tukholman kaupungin kanssa yhdessä omistetun AB Fortum Värme samägt med Stockholms stadin (Fortum Värme) käsittelyyn Fortum konsernissa. Fortum Värme on kaukolämpöyhtiö, jonka sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitokset tuottavat sähköä ja lämpöä Tukholman alueelle. Uusien standardien mukaan Fortum Värme on yhteisyritys ja yhdistellään konserniin käyttäen pääouusmenetelmää. Ennen muutosta Fortum Värme käsiteltiin konsernissa tytäryrityksenä, jossa määräysvallattomilla omistajilla oli 50 % osuus. Lisätietoja laadintaperiaatteiden muutoksesta on I/2014 osavuosikatsauksen liitteessä 2.

Segmenttikohtaiset osavuosikatsaustiedot vuodelta 2013 on muutettu uuden liiketoimintarakenteen mukaisiksi. Katso liite 4.

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Liikevaihto 1 654 2 858 3 918 5 309 1 991 3 318 4 466 6 056
Muut tuotot 13 30 40 93 12 32 42 94
Materiaalit ja palvelut -738 -1 250 -1 726 -2 270 -885 -1 439 -1 939 -2 533
Henkilöstökulut -120 -237 -338 -460 -140 -275 -389 -529
Poistot ja arvonalentumiset -140 -290 -459 -621 -169 -348 -546 -740
Muut kulut -144 -299 -456 -648 -159 -340 -520 -741
Vertailukelpoinen liikevoitto 524 813 979 1 403 650 948 1 114 1 607
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -47 93 22 106 -47 93 24 105
Liikevoitto 477 905 1 002 1 508 603 1 041 1 138 1 712
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta 78 112 115 178 29 62 66 105
Korkokulut -70 -150 -226 -301 -69 -147 -222 -295
Korkotuotot 18 37 56 75 10 20 31 42
Johdannaisten käyvän arvon
muutokset -2 -6 -8 -16 -2 -6 -7 -16
Muut rahoituserät - netto -12 -23 -35 -47 -12 -23 -36 -49
Rahoitustuotot ja -kulut -65 -140 -212 -289 -73 -156 -234 -318
Voitto ennen veroja 490 878 904 1 398 559 947 970 1 499
Tuloverot -86 -160 -157 -186 -107 -181 -177 -220
Kauden voitto 404 718 748 1 212 452 766 793 1 279
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 401 715 746 1 204 401 715 746 1 204
Määräysvallattomille omistajille 3 3 2 8 51 51 47 75
404 718 748 1 212 452 766 793 1 279
Osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton 0,45 0,80 0,84 1,36 0,45 0,80 0,84 1,36
Laimennettu 0,45 0,80 0,84 1,36 0,45 0,80 0,84 1,36
milj. euroa I/2013
muutettu
I-II/2013
muutettu
I-III/2013
muutettu
2013
muutettu
I/2013
vanha
I-II/2013
vanha
I-III/2013
vanha
2013
vanha
Vertailukelpoinen liikevoitto 524 813 979 1 403 650 948 1 114 1 607
Kertaluonteiset erät (luovutusvoitot ja -tappiot) 4 5 44 61 4 4 44 61
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten
käyvän arvon muutokset
-48 58 -48 21 -48 58 -47 21
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu -3 31 27 23 -3 31 27 23
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -47 93 22 106 -47 93 24 105
Liikevoitto 477 905 1 002 1 508 603 1 041 1 138 1 712

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2013 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Kauden voitto 404 718 748 1 212 452 766 793 1 279
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi:
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset -36 67 15 96 -40 73 16 105
Siirrot tuloslaskelmaan -1 -25 -47 -51 -1 -25 -46 -51
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin 0 1 -7 -8 0 1 -7 -8
Verot 9 -15 10 -6 9 -17 10 -8
Nettosijoitusten suojaus
Käyvän arvon muutokset 0 12 18 28 0 12 18 28
Verot 0 -3 -5 -7 0 -3 -5 -7
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutokset 0 0 0 0 0 0 0 0
Muuntoerot 63 -271 -326 -478 78 -283 -331 -496
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä -2 3 20 42 1 1 20 39
Muut muutokset 0 0 0 0 0
33 -231 -322 -384 47 -241 -325 -398
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen
voitto/tappio 1 2 13 44 0 2 13 58
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen
voitto/tappio osakkuus- ja yhteisyrityksissä 34 34 21 9 34 34 21 2
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen 68 -195 -288 -331 81 -205 -291 -338
Laaja tulos yhteensä 473 522 460 882 533 561 502 941
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 469 524 464 881 469 524 464 881
Määräysvallattomille omistajille 4 -2 -4 1 64 37 38 60
473 522 460 882 533 561 502 941

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2013 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Lyhennetty konsernin tase

1.1.2013 31.3.2013 30.6.2013 30.9.2013 31.12.2013 31.12.2012 31.3.2013 30.6.2013 30.9.2013 31.12.2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha vanha
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 427 428 402 408 384 442 444 410 416 392
käyttöomaisuushyödykkeet 14 235 14 480 13 984 14 095 12 849 16 497 16 816 16 251 16 424 15 201
Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä 2 373 2 504 2 339 2 311 2 341 1 979 2 049 1 925 1 899 1 905
Osuus valtion
ydinjätehuoltorahastosta 678 684 729 736 744 678 684 729 736 744
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 68 69 68 69 77 69 69 69 69 75
Laskennalliset verosaamiset 169 119 130 160 126 177 128 138 169 130
Johdannaisinstrumentit 452 379 373 324 367 451 375 370 322 363
Pitkäaikaiset korolliset saamiset 2 555 2 511 2 366 2 491 2 598 1 384 1 411 1 360 1 415 1 463
Pitkäaikaiset varat yhteensä 20 958 21 175 20 393 20 594 19 486 21 677 21 976 21 252 21 450 20 273
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 298 244 285 286 264 428 329 372 376 375
Johdannaisinstrumentit 233 208 445 174 307 223 202 440 168 297
Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 044 1 054 749 668 869 1 270 1 309 825 741 1 048
Rahat ja pankkisaamiset 961 1 716 1 025 1 094 1 250 963 1 719 1 028 1 095 1 254
Myytävänä olevat omaisuuserät 0 0 58 0 1 173 0 0 57 0 1 173
Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 537 3 224 2 563 2 221 3 863 2 884 3 559 2 722 2 380 4 147
Varat yhteensä 23 495 24 398 22 955 22 816 23 348 24 561 25 535 23 974 23 830 24 420
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva
oma pääoma
Osakepääoma
Ylikurssirahasto 3 046 3 046 3 046 3 046 3 046 3 046 3 046 3 046 3 046 3 046
Kertyneet voittovarat 73 73 73 73 73 73 73 73 73 73
Muut oman pääoman erät 7 020
-99
7 477
-94
6 574
-22
6 538
-56
6 851
54
7 020
-99
7 477
-93
6 574
-22
6 538
-56
6 851
54
Yhteensä 10 039 10 502 9 672 9 601 10 024 10 040 10 503 9 671 9 601 10 024
Määräysvallattomat omistajat 108 111 103 101 101 603 667 614 620 638
Oma pääoma yhteensä 10 147 10 613 9 775 9 702 10 124 10 643 11 170 10 285 10 221 10 662
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
pääoma 7 647 7 291 7 048 7 061 6 936 7 699 7 344 7 077 7 086 6 960
Johdannaisinstrumentit 182 180 129 156 181 182 179 123 153 177
Laskennalliset verovelat 1 561 1 517 1 533 1 527 1 338 1 879 1 842 1 846 1 845 1 648
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 678 684 729 736 744 678 684 729 736 744
Muut varaukset 199 193 165 168 94 207 201 174 176 103
Eläkevelvoitteet 120 121 116 89 50 152 154 148 121 65
Muu pitkäaikainen vieras pääoma 467 461 460 462 148 472 465 464 466 151
Pitkäaikainen vieras pääoma
yhteensä 10 854 10 446 10 180 10 198 9 492 11 269 10 869 10 561 10 583 9 848
Lyhytaikainen vieras pääoma
pääoma 1 071 1 801 1 953 1 866 2 103 1 078 1 808 1 986 1 906 2 138
Johdannaisinstrumentit 271 345 134 132 95 264 339 128 128 85
vieras pääoma 1 152 1 191 914 917 994 1 307 1 349 1 014 992 1 147
Myytävänä olevat omaisuuserät 0 0 0 0 540 0 0 0 0 540
Lyhytaikainen vieras pääoma
yhteensä
2 494 3 338 3 001 2 915 3 732 2 649 3 496 3 128 3 026 3 910
Vieras pääoma yhteensä 13 348 13 784 13 181 13 113 13 224 13 918 14 365 13 689 13 609 13 758
Oma pääoma ja vieras pääoma
yhteensä 23 495 24 398 22 955 22 816 23 348 24 561 25 535 23 974 23 830 24 420

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2013 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
muutettu
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
vanha
Liiketoiminnan rahavirta muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha
Kauden voitto 404 718 748 1 212 452 766 793 1 279
Oikaisuerät:
Verot 86 160 157 186 107 181 177 220
Rahoitustuotot ja -kulut 65 140 212 289 73 156 234 318
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta -78 -112 -115 -178 -29 -62 -66 -105
Poistot ja arvonalentumiset 140 290 459 620 169 348 546 740
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) 617 1 196 1 461 2 129 772 1 389 1 684 2 452
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 26 -163 -104 -262 27 -161 -104 -260
Saadut korot 12 25 36 62 7 13 21 28
Maksetut korot -115 -251 -301 -371 -115 -253 -302 -374
Saadut osingot 2 57 71 74 1 34 48 50
Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot -109 -140 -49 47 -109 -141 -50 46
Maksetut välittömät verot -31 -81 -149 -210 -24 -82 -158 -229
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 402 641 966 1 469 559 799 1 139 1 713
Käyttöpääoman muutos 65 107 185 79 87 247 321 123
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 467 749 1 150 1 548 646 1 046 1 460 1 836
Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen -210 -411 -670 -1 004 -287 -547 -877 -1 271
Hankitut osakkeet -1 -12 -12 -15 -1 -12 -12 -15
Käyttöomaisuuden myynnit 2 3 16 66 2 3 16 66
Myydyt osakkeet 13 15 107 122 13 15 107 122
Tulot myytyjen yhtiöiden korollisista saamisista 22 22 22 22 22 22 22 22
Osakaslainat osakkuusyrityksille 107 136 40 -136 6 -6 -45 -136
Muutos muissa korollisissa saamisissa 0 -1 -1 2 0 -1 -1 2
Investointien rahavirta yhteensä -67 -248 -497 -944 -245 -526 -790 -1 210
Rahavirta ennen rahoitusta 400 501 653 604 401 520 670 626
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen nostot 379 768 775 781 379 774 783 790
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset -3 -20 -94 -636 -4 -21 -96 -642
Lyhytaikaisten velkojen muutos -22 -289 -309 438 -22 -290 -309 438
Osingonjako emoyhtiön omistajille 0 -888 -888 -888 0 -888 -888 -888
Muut rahoituserät -1 5 10 22 -1 -18 -14 -2
Rahoituksen rahavirta yhteensä 353 -425 -507 -284 352 -443 -524 -304
Laskelman mukainen rahojen ja pankkisaamisten 752 76 146 320 753 77 146 322
Rahat ja pankkisaamiset kauden alussa 961 961 961 961 963 963 963 963
Rahojen ja pankkisaamisten kurssimuutokset 3 -12 -14 -17 3 -12 -14 -16
Rahat ja pankkisaamiset kauden lopussa 1 716 1 025 1 094 1 265 1 719 1 028 1 095 1 269

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2013 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Tunnusluvut

31.3.2013 30.6.2013 30.9.2013 31.12.2013 31.3.2013 30.6.2013 30.9.2013 31.12.2013
muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Käyttökate, milj. euroa 617 1 196 1 461 2 129 772 1 389 1 684 2 452
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 664 1 093 1 429 1 975 819 1 286 1 650 2 299
Tulos/osake (laimentamaton), euroa 0,45 0,80 0,84 1,36 0,45 0,80 0,84 1,36
Sijoitettu pääoma, milj. euroa 19 705 18 775 18 630 19 183 20 322 19 348 19 213 19 780
Korollinen nettovelka, milj. euroa 7 376 7 975 7 834 7 793 7 433 8 035 7 897 7 849
Korollinen nettovelka ilman Värmen rahoitusta, milj. euroa 6 275 6 969 6 758 6 658
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa 182 420 690 1 020 222 533 862 1 299
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa 181 407 677 1 005 221 521 850 1 284
Sijoitetun pääoman tuotto, % 1) 12,4 10,5 8,0 9,0 13,4 10,8 8,2 9,2
Oman pääoman tuotto, % 1) 16,9 13,5 10,0 12,0 17,8 13,7 10,1 12,0
Nettovelka/käyttökate 1) 2,8 3,5 4,0 3,7 2,3 3,0 3,5 3,2
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1) 2,8 3,6 4,1 3,9 2,3 3,1 3,6 3,4
rahoitusta 1) 2,4 3,2 3,5 3,4
Korkokate 9,3 8,1 5,9 6,7 10,2 8,2 6,0 6,8
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot 6,4 6,2 4,6 5,3 7,2 6,3 4,7 5,3
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen
nettovelka, % 1)
26,2 17,8 16,6 18,8 34,4 21,6 19,4 21,8
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen
nettovelka ilman Värmen rahoitusta, % 1) 30,8 20,4 19,3 22,1
Velkaantumisaste, % 69 82 81 77 67 78 77 74
Oma pääoma/osake, euroa 11,82 10,89 10,81 11,28 11,82 10,89 10,81 11,28
Omavaraisuusaste, % 43 43 43 43 44 43 43 44
Henkilöstön lukumäärä 9 591 9 768 9 412 9 186 10 313 10 506 10 105 9 886
Henkilöstö keskimäärin 9 606 9 640 9 611 9 532 10 335 10 368 10 328 10 246
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000
osaketta
888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367

1) Neljänneksen luvut on muutettu vastaamaan vuositason lukuja, lukuunottamatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitetiedossa 23.

MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE 2013 VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

Tiedot segmenteittäin

Liikevaihto segmenteittäin
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Power and Technology 665 1 213 1 709 2 252 664 1 211 1 706 2 248
- josta sisäistä 22 35 44 69 23 36 45 70
Heat, Electricity Sales and Solutions 531 839 1 094 1 516
- josta sisäistä 31 52 66 87
Heat (vanha) 629 912 1 126 1 565
- josta sisäistä 3 5 6 8
Electricity sales (vanha) 262 415 548 744
- josta sisäistä 27 43 56 73
Russia 344 595 805 1 119 344 595 805 1 119
- josta sisäistä 0 0 0 0 - - - -
Distribution 339 566 784 1 064 342 572 791 1 075
- josta sisäistä 4 8 13 19 9 17 26 36
Muut 15 29 43 63 16 31 47 69
- josta sisäistä 12 25 37 54 16 31 46 67
Nord Pool netotus -171 -266 -356 -478 -188 -286 -378 -510
Eliminoinnit -70 -119 -161 -228 -78 -132 -179 -254
Yhteensä 1 654 2 858 3 918 5 309 1 991 3 318 4 466 6 056
Värmeen liittyvä laskentamuutos -337 -460 -548 -747
Yhteensä Värme konsolidoituna 1 654 2 858 3 918 5 309
Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Power and Technology 303 513 652 859 303 513 651 858
Heat, Electricity Sales and Solutions 57 70 68 109
Heat (vanha) 170 181 167 273
Electricity Sales (vanha) 15 28 41 48
Russia 41 61 46 156 41 61 46 156
Distribution 137 197 256 332 137 197 254 331
Muut -14 -28 -42 -54 -16 -32 -45 -59
Yhteensä 524 813 979 1 403 650 948 1 114 1 607
Värmeen liittyvä laskentamuutos -126 -135 -135 -204
Yhteensä Värme konsolidoituna 524 813 979 1 403
Liikevoitto segmenteittäin
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Power and Technology 263 600 644 922 263 600 643 921
Heat, Electricity Sales and Solutions 51 75 83 134
Heat (vanha) 175 183 180 288
Electricity Sales (vanha) 5 31 45 56
Russia 40 61 46 156 40 61 46 156
Distribution 136 197 274 349 136 197 272 348
Muut -14 -28 -45 -53 -16 -31 -48 -57
Yhteensä 477 905 1 002 1 508 603 1 041 1 138 1 712
Värmeen liittyvä laskentamuutos -126 -136 -136 -204
Yhteensä Värme konsolidoituna 477 905 1 002 1 508
Kertaluonteiset erät segmenteittäin
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Power and Technology 5 5 18 25 4 4 18 25
Heat, Electricity Sales and Solutions 0 0 9 18
Heat (vanha) 0 0 9 18
Electricity sales (vanha) - - 0 0
Russia 0 0 0 0 0 0 0 0
Distribution 0 0 17 17 0 0 17 17
Muut 0 0 0 1 0 0 0 1
Yhteensä 4 5 44 61 4 4 44 61
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
segmenteittäin
milj. euroa I/2013
muutettu
I-II/2013
muutettu
I-III/2013
muutettu
2013
muutettu
I/2013
vanha
I-II/2013
vanha
I-III/2013
vanha
2013
vanha
Power and Technology -45 83 -26 38 -44 83 -26 38
Heat, Electricity Sales and Solutions -6 5 6 7
Heat (vanha) 5 2 4 -3
Electricity sales (vanha) -10 3 4 8
Russia 0 0 0 0 -1 0 0 0
Distribution -1 0 1 0 -1 0 1 0
Muut 1 1 -2 1 0 1 -3 1
Yhteensä -51 88 -21 45 51 89 -20 44
Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Power and Technology 334 575 765 1 007 334 574 762 1 003
Heat, Electricity Sales and Solutions 81 119 142 211
Heat (vanha) 222 286 325 489
Electricity Sales (vanha) 15 29 42 50
Russia 71 120 143 258 71 120 143 258
Distribution 191 304 417 548 191 305 417 550
Muut -13 -26 -39 -49 -14 -28 -39 -51
Yhteensä 664 1 093 1 429 1 975 819 1 286 1 650 2 299
Värmeen liittyvä laskentamuutos -155 -193 -221 -324
Yhteensä Värme konsolidoituna 664 1 093 1 429 1 975
Poistot ja arvonalentumiset segmenteittäin
milj. euroa I/2013
muutettu
I-II/2013
muutettu
I-III/2013
muutettu
2013
muutettu
I/2013
vanha
I-II/2013
vanha
I-III/2013
vanha
2013
vanha
Power and Technology 31 63 113 148 31 61 111 145
Heat, Electricity Sales and Solutions 23 49 75 102
Heat (vanha) 52 105 158 216
Electricity Sales (vanha) 0 1 1 2
Russia 31 69 107 150 30 69 107 150
Distribution 54 107 161 216 54 108 163 219
Muut 1 2 4 5 2 4 6 8
Yhteensä 140 290 459 621 169 348 546 740
Värmeen liittyvä laskentamuutos -29 -58 -87 -119
Yhteensä Värme konsolidoituna 140 290 459 621
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
segmenteittäin
milj. euroa I/2013
muutettu
I-II/2013
muutettu
I-III/2013
muutettu
2013
muutettu
I/2013
vanha
I-II/2013
vanha
I-III/2013
vanha
2013
vanha
Power and Technology -11 -9 -22 4 -11 -9 -22 4
Heat, Electricity Sales and Solutions 58 63 64 91
Heat (vanha) 9 12 15 19
Electricity Sales (vanha) 0 0 0 0
Russia 19 41 47 46 19 41 47 46
Distribution 3 1 4 4 3 2 4 5
Muut 10 17 23 32 9 16 22 31
Yhteensä 78 112 115 178 29 62 66 105
Värmeen liittyvä laskentamuutos 49 50 49 73
Yhteensä Värme konsolidoituna 78 112 115 178
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä segmenteittäin
milj. euroa 31.3.2013
muutettu
30.6.2013
muutettu
30.9.2013
muutettu
31.12.2013
muutettu
31.3.2013
vanha
30.6.2013
vanha
30.9.2013
vanha
31.12.2013
vanha
Power and Technology 913 902 868 896 913 902 869 896
Heat, Electricity Sales and Solutions 620 581 569 592
Heat (vanha) 166 166 156 156
Electricity Sales (vanha) 0 0 0 0
Russia 502 487 479 463 502 487 479 463
Distribution 97 86 53 52 110 101 69 68
Muut 371 342 341 339 358 326 326 322
Yhteensä 2 504 2 397 2 311 2 341 2 049 1 982 1 899 1 905
Värmeen liittyvä laskentamuutos 455 415 412 436
Yhteensä Värme konsolidoituna 2 504 2 397 2 311 2 341
Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin
2013 2013
milj. euroa I/2013 I-II/2013 I-III/2013 muutettu I/2013 I-II/2013 I-III/2013 vanha
Power and Technology 26 69 117 179 26 69 117 178
Heat, Electricity Sales and Solutions 33 59 96 123
Heat (vanha) 74 170 266 397
Electricity Sales (vanha) 0 0 0 1
Russia 71 169 294 435 71 169 294 435
Distribution 49 109 165 255 50 111 168 260
Muut 1 2 5 12 0 2 5 13
Yhteensä 181 407 677 1 005 221 521 850 1 284
Värmeen liittyvä laskentamuutos -40 -114 -173 -279
Yhteensä Värme konsolidoituna 181 407 677 1 005
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin
milj. euroa I/2013
muutettu
I-II/2013
muutettu
I-III/2013
muutettu
2013
muutettu
I/2013
vanha
I-II/2013
vanha
I-III/2013
vanha
2013
vanha
Power and Technology 0 1 1 2 1 1 1 2
Heat, Electricity Sales and Solutions 0 11 11 11
Heat (vanha) - 0 0 0
Electricity Sales (vanha) - - 0 0
Russia 0 0 0 0 - - 0 0
Distribution 0 0 0 0 - - 0 0
Muut 0 0 0 2 - 11 11 13
Yhteensä 1 13 13 15 1 12 12 15
Bruttodivestoinnit osakkeisiin segmenteittäin
milj. euroa I/2013
muutettu
I-II/2013
muutettu
I-III/2013
muutettu
2013
muutettu
I/2013
vanha
I-II/2013
vanha
I-III/2013
vanha
2013
vanha
Power and Technology 35 35 75 79 35 35 75 79
Heat, Electricity Sales and Solutions 0 0 0 11
Heat (vanha) - 0 0 11
Electricity Sales (vanha) - - - -
Russia 0 0 0 0 - - - -
Distribution 0 0 52 52 - 0 52 52
Muut 0 0 0 0 - - - -
Yhteensä 35 35 127 142 35 35 127 142
Sidottu pääoma segmenteittäin
31.3.2013 30.6.2013 30.9.2013 31.12.2013 31.3.2013 30.6.2013 30.9.2013 31.12.2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Power and Technology 6 421 6 402 6 285 6 355 6 394 6 374 6 258 6 329
Heat, Electricity Sales and Solutions 2 408 2 287 2 275 2 295
Heat (vanha) 4 393 4 144 4 235 4 283
Electricity Sales (vanha) 71 19 8 39
Russia 3 998 3 793 3 795 3 846 3 998 3 793 3 795 3 846
Distribution 3 941 3 742 3 759 3 745 3 965 3 774 3 786 3 770
Muut 115 415 297 295 129 438 314 315
Yhteensä 16 882 16 639 16 410 16 537 18 950 18 542 18 396 18 582
Värmeen liittyvä laskentamuutos -2 068 -1 903 -1 986 -2 045
Yhteensä Värme konsolidoituna 16 882 16 639 16 410 16 537
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto
segmenteittäin
%
31.12.2013
muutettu
31.12.2013
vanha
Power and Technology 13,8 13,8
Heat, Electricity Sales and Solutions 8,7
Heat (vanha) 6,8
Electricity Sales (vanha) 137,9
Russia 5,2 5,2
Distribution 8,8 8,8
Muut -6,9 -8,3
Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
31.12.2013 31.12.2013
% muutettu vanha
Power and Technology 14,5 14,6
Heat, Electricity Sales and Solutions 9,7
Heat (vanha) 7,2
Electricity Sales (vanha) 148,9
Russia 5,2 5,2
Distribution 9,3 9,2
Muut -8,5 -9,6
Varat segmenteittäin
31.3.2013 30.6.2013 30.9.2013 31.12.2013 31.3.2013 30.6.2013 30.9.2013 31.12.2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Power and Technology 7 508 7 454 7 315 7 366 7 478 7 424 7 286 7 337
Heat, Electricity Sales and Solutions 3 017 2 771 2 705 2 860
Heat (vanha) 4 853 4 503 4 565 4 709
Electricity Sales (vanha) 361 241 193 310
Russia 4 450 4 193 4 189 4 150 4 450 4 193 4 189 4 150
Distribution 4 485 4 239 4 229 4 271 4 513 4 275 4 260 4 301
Muut 475 546 446 437 493 572 465 460
Eliminoinnit -348 -256 -229 -293 -317 -231 -203 -268
Sidottuun päomaan sisältyvät
varat 19 587 18 947 18 655 18 791 21 831 20 977 20 755 20 999
Korolliset saamiset 2 506 2 386 2 453 2 477 1 420 1 368 1 421 1 467
Laskennalliset verosaamiset 119 130 160 126 128 138 169 130
Muut varat 470 465 452 704 437 463 390 570
Rahat ja pankkisaamiset 1 716 1 025 1 094 1 250 1 719 1 028 1 095 1 254
Varat yhteensä 24 398 22 955 22 816 23 348 25 535 23 974 23 830 24 420
Vieras pääoma segmenteittäin
31.3.2013 30.6.2013 30.9.2013 31.12.2013 31.3.2013 30.6.2013 30.9.2013 31.12.2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Power and Technology 1 088 1 053 1 031 1 010 1 084 1 050 1 028 1 008
Heat, Electricity Sales and Solutions 609 483 429 565
Heat (vanha) 460 359 330 426
Electricity Sales (vanha) 290 222 185 271
Russia 452 400 394 304 452 400 394 304
Distribution 544 498 471 526 548 501 474 531
Muut 360 131 149 142 364 134 151 145
Eliminoinnit -348 -256 -229 -293 -317 -231 -203 -268
Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 2 705 2 309 2 244 2 254 2 881 2 435 2 359 2 417
Laskennalliset verovelat 1 517 1 533 1 527 1 338 1 842 1 846 1 845 1 648
Muu vieras pääoma 470 339 415 573 490 345 413 575
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 4 691 4 180 4 186 4 166 5 213 4 626 4 617 4 640
Korollinen vieras pääoma 9 092 9 000 8 927 9 058 9 152 9 063 8 992 9 118
Oma pääoma 10 613 9 773 9 700 10 124 11 170 10 285 10 221 10 662
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 24 398 22 955 22 816 23 348 25 535 23 974 23 830 24 420
Henkilöstön lukumäärä 31.3.2013 30.6.2013 30.9.2013 31.12.2013 31.3.2013 30.6.2013 30.9.2013 31.12.2013
muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Power and Technology 1 899 2 009 1 889 1 723 1 884 1 994 1 876 1 709
Heat, Electricity Sales and Solutions 2 086 2 116 1 987 1 968
Heat (vanha) 2 192 2 221 2 107 2 102
Electricity Sales (vanha) 502 519 500 496
Russia 4 284 4 297 4 197 4 162 4 284 4 297 4 197 4 162
Distribution 765 782 802 805 866 882 860 852
Muut 557 564 537 528 585 593 565 565
Yhteensä 9 591 9 768 9 412 9 186 10 313 10 506 10 105 9 886
Värmeen liittyvä laskentamuutos -722 -738 -693 -700
Yhteensä Värme konsolidoituna 9 591 9 768 9 412 9 186
Henkilöstö keskimäärin
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Power and Technology 1 922 1 936 1 935 1 900 1 908 1 922 1 922 1 887
Heat, Electricity Sales and Solutions 2 095 2 098 2 074 2 051
Heat (vanha) 2 203 2 204 2 181 2 164
Electricity Sales (vanha) 506 508 508 506
Russia 4 268 4 279 4 265 4 245 4 268 4 279 4 265 4 245
Distribution 761 766 780 786 866 868 869 866
Muut 560 560 556 550 584 587 583 578
Yhteensä 9 606 9 640 9 611 9 532 10 335 10 368 10 328 10 246
Värmeen liittyvä laskentamuutos -729 -728 -717 -714
Yhteensä Värme konsolidoituna 9 606 9 640 9 611 9 532
Sähköntuotanto
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
TWh muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Fortumin sähköntuotanto EU-maissa ja Norjassa 14,4 26,1 36,2 47,4 14,9 26,9 37,1 48,7
Fortumin sähköntuotanto Venäjällä 5,5 10,3 14,5 20,0 5,5 10,3 14,5 20,0
Yhteensä 19,9 36,4 50,7 67,4 20,4 37,2 51,6 68,7
Lämmöntuotanto
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
TWh muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa 3,8 5,8 7,3 10,4 7,4 10,8 13,2 18,6
Lämmöntuotanto Venäjällä 9,6 13,7 16,2 24,2 9,6 13,7 16,2 24,2
Yhteensä 13,4 19,5 23,5 34,6 17,0 24,5 29,4 42,8
Sähkötuotantokapasiteetti segmenteittäin
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
MW muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Power 9 666 9 696 9 725 9 475 9 666 9 696 9 725 9 475
Heat, Electricity Sales and Solutions 957 897 919 793
Heat (vanha) 1 481 1 502 1 524 1 398
Russia 3 404 3 825 3 825 4 250 3 404 3 825 3 825 4 250
Muut 0 5 5 5
Yhteensä 14 027 14 418 14 469 14 518 14 551 15 028 15 079 15 128
Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
MW muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Power 250 250 250 250 250 250 250 250
Heat, Electricity Sales and Solutions 4 790 4 620 4 724 4 317
Heat (vanha) 8 248 8 247 8 362 7 943
Russia 13 396 13 466 13 466 13 466 13 396 13 466 13 466 13 466
Yhteensä 18 436 18 336 18 440 18 033 21 894 21 963 22 078 21 659
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
TWh muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Vesivoima 5,8 10,3 14,2 18,1 5,8 10,3 14,2 18,1
Ydinvoima 6,7 12,6 17,7 23,7 6,7 12,6 17,7 23,7
Lämpövoima 1,2 2,1 2,7 3,4 1,7 2,8 3,7 4,7
Yhteensä 13,7 25,0 34,6 45,2 14,2 25,7 35,6 46,5
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
% muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Vesivoima 42 41 41 40 41 40 40 39
Ydinvoima 49 51 51 52 47 49 50 51
Lämpövoima 9 8 8 8 12 11 10 10
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100
Sähkönmyynti
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Sähkönmyynti EU-maissa ja Norjassa 746 1 343 1 873 2 462 770 1 378 1 914 2 519
Sähkönmyynti Venäjällä 226 428 608 822 226 428 608 822
Yhteensä 972 1 771 2 481 3 284 996 1 806 2 522 3 341
Lämmönmyynti
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
milj. euroa muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa 208 310 383 538 525 729 872 1 210
Lämmönmyynti Venäjällä 116 164 192 290 116 164 192 290
Yhteensä 324 474 575 828 641 893 1 064 1 500
Sähkönmyynti alueittain I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
TWh muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Suomi 7,1 13,1 18,0 23,4 7,1 13,1 18,0 23,4
Ruotsi 7,3 13,0 18,2 23,3 7,8 13,7 19,0 24,6
Venäjä 7,4 13,8 19,2 25,6 7,4 13,8 19,2 25,6
Muut maat 1,4 2,3 3,0 4,3 1,4 2,3 3,0 4,3
Yhteensä 23,2 42,2 58,4 76,6 23,7 42,9 59,2 77,9
Lämmönmyynti alueittain
I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013 I/2013 I-II/2013 I-III/2013 2013
TWh muutettu muutettu muutettu muutettu vanha vanha vanha vanha
Venäjä 9,7 13,8 16,3 24,1 9,7 13,8 16,3 24,1
Suomi 2,0 3,1 3,9 5,5 2,0 3,1 3,9 5,5
Ruotsi 0,0 0,0 0,0 0,0 3,8 5,1 5,8 8,2
Puola 2,0 2,5 2,8 4,1 2,0 2,5 2,8 4,1
Muut maat 1,0 1,8 2,3 3,1 1,0 1,8 2,3 3,1
Yhteensä 14,7 21,2 25,3 36,8 18,5 26,3 31,1 45,0

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.