Finnair Oyj

Quarterly Report • Aug 15, 2014

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2014

Parantunut matkustajakäyttöaste ja kustannussäästöjen eteneminen eivät riittäneet kompensoimaan heikkoa yksikkötuottokehitystä, toiminnallinen liiketulos -19,6 miljoonaa euroa huhti–kesäkuussa

Huhti–kesäkuu 2014

• Liikevaihto laski 7,2 % ja oli 565,7 miljoonaa euroa (609,7).
• Toiminnallinen liiketulos oli -19,6 miljoonaa euroa (7,5).
• Liiketoiminnan nettorahavirta oli 69,2 miljoonaa euroa (101,2) ja investointien nettorahavirta -92,2 miljoonaa euroa (-46,5). Investointien nettorahavirta sisältää kaudella toteutuneet lentokoneiden myynnit ja takaisinvuokraukset sekä ensimmäisten A350-lentokoneiden ennakkomaksuja.
• Yksikkökustannus tarjottua tuolikilometriä kohti ilman polttoainetta, (CASK excl. fuel) laski 2,4 prosenttia vertailukaudesta.
• Yksikkötuotto tarjotulta tuolikilometriltä, (RASK) laski 5,8 %.
• Finnair päivittää tulosnäkymiään ja arvioi, että sen liikevaihto vuonna 2014 jää selvästi edellisvuodesta ja että sen vuoden 2014 toiminnallinen liiketulos jää selvästi tappiolliseksi.

Toimitusjohtaja Pekka Vauramo:

Vuoden 2014 toinen neljännes oli vaikea. Finnairin liikevaihto laski 7,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta 565,7 miljoonaan euroon. Liikevaihdon heikkenemiseen vaikuttivat matkustajaliikenteen yksikkötuottojen voimakas lasku, lentotoimintapalveluiden rakennemuutoksesta johtunut ulkoisen liikevaihdon poistuminen sekä Aurinkomatkojen heikko kehitys. Yksikkötuottoja laskivat Suomen epävarmojen talousnäkymien vaikutus kotimaiseen kysyntään sekä kiristynyt kansainvälinen kilpailu etenkin kaukoliikenteessä. Euron vahvistuminen suhteessa muihin tärkeimpiin tuottovaluuttoihimme on edelleen heikentänyt matkustajaliikenteen yksikkötuottoja. Haastava toimintaympäristö on näkynyt myös alan muiden toimijoiden tuottokehityksessä.

Matkustajakäyttöasteemme paranivat huhti–kesäkuussa vertailukaudesta, ja samanaikaisesti etenimme kustannussäästöohjelmassamme. Olen tyytyväinen, että säästötavoitteemme ja sen markkinalähtöiset perusteet ovat saaneet ymmärrystä myös henkilöstömme keskuudessa ja että pystyimme sopimaan joidenkin henkilöstöryhmien kanssa tarvittavista säästöistä. Nämä edistysaskeleet eivät kuitenkaan riittäneet kompensoimaan tuottojen laskua, ja toiminnallinen tuloksemme putosi reilusti tappiolliseksi -19,6 miljoonaan euroon meille perinteisesti vahvalla jaksolla.

Tavoittelemiemme säästöjen saavuttaminen ja kustannustasomme saaminen markkinatasolle kaikissa kuluerissä on tässä taloudellisessa tilanteessa ehdottoman välttämätöntä. Finnair onkin vahvasti sitoutunut kilpailukykyisen kustannustason ja -rakenteen saavuttamiseen.

Tulevaisuuden näkymät

Tulosnäkymä 15.8.2014:

Kotimaan, Euroopan ja Aasian epävarmoina jatkuvat talousnäkymät heikentävät kuluttajakysyntää päämarkkina-alueillamme. Lentoliikenteen odotetaan kasvavan maltillisesti vuonna 2014. Finnair ei kuitenkaan pääse hyötymään tästä kasvusta, ellei se etene kustannussäästöohjelmassaan ja saavuta tavoittelemaansa kustannusrakennetta.

Finnair arvioi, että sen liikevaihto vuonna 2014 jää selvästi edellisvuodesta. Polttoainekustannusten odotetaan pysyvän korkeina. Henkilöstökustannuksiin liittyvien säästöneuvottelujen viivästymisen ja epäsuotuisasta kilpailutilanteesta johtuvan yksikkötuottojen voimakkaan laskun vuoksi Finnair arvioi, että sen vuoden 2014 toiminnallinen liiketulos jää selvästi tappiolliseksi.

2.6.2014 annettu tulosnäkymä:

Kotimaan, Euroopan ja Aasian epävarmoina jatkuvat talousnäkymät heikentävät kuluttajakysyntää päämarkkina-alueillamme. Lentoliikenteen odotetaan kasvavan maltillisesti vuonna 2014. Finnair ei kuitenkaan pääse hyötymään tästä kasvusta, ellei se etene kustannussäästöohjelmassaan ja saavuta tavoittelemaansa kustannusrakennetta.

Finnair arvioi, että sen liikevaihto vuonna 2014 jää selvästi edellisvuodesta. Polttoainekustannusten odotetaan pysyvän korkeina. Koska meneillään olevien yhteistoiminta- ja säästöneuvottelujen lopputulos vaikuttaa Finnairin vuoden 2014 taloudelliseen kehitykseen merkittävästi, Finnair harkitsee uudelleen koko vuotta koskevan tulosennusteen antamista säästöneuvotteluiden päätyttyä.

Markkinaympäristö

Euron vahvistuminen suhteessa useisiin tuottovaluuttoihin rasitti matkustajaliikenteen ja rahdin tuottojen kehitystä vuoden 2014 toisella neljänneksellä. Suomen talouden heikko tilanne heijastui sekä liikematkustuksen että lomaliikenteen kotimarkkinakysyntään. Finnairin Euroopan kohteiden ja Helsingin välinen markkina kasvoi tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna noin 9,2 prosenttia vuoden 2014 toisella neljänneksellä ja Finnairin Aasian ja Euroopan kohteiden välinen markkina kasvoi puolestaan noin 2,8 prosenttia vertailukaudesta. Finnair kasvatti markkinaosuuttaan Euroopan-liikenteessä ja Aasian-liikenteessä markkinaosuus säilyi vertailukauden tasolla.*

Rahtiliikenteen volyymit kehittyivät positiivisesti Finnairin päämarkkina-alueilla, mutta markkinoiden ylikapasiteetin vuoksi rahtiliikenteen yksikkötuottopaine jatkui Euroopan, Pohjoismaiden ja Aasian välisessä liikenteessä. Lisäksi korkea polttoaineen hinta ja rahtiliiketoiminnan kannalta negatiivinen valuuttakurssikehitys rasittivat Finnairin rahtiliikenteen tulosta. Euroalueen pitkittynyt heikko taloustilanne vaikuttaa lentorahdin kysyntään.

Lentoyhtiöiden suurimman yksittäisen kustannustekijän lentopetrolin hinta oli hienoisessa laskussa vuoden toisella neljänneksellä, mutta se on edelleen korkealla tasolla. Finnairin liiketoiminnassa Yhdysvaltain dollari on merkittävä kuluvaluutta ja Japanin jeni merkittävä tulovaluutta. Vuoden toisella neljänneksellä Yhdysvaltain dollari heikentyi hieman suhteessa euroon. Jenin vuonna 2013 alkanut heikentyminen suhteessa euroon jatkui yhä vuoden toisella neljänneksellä.

* Finnairin arvio. Arvio perustuu matkatoimistojen myyntimääristä kerättyyn MIDT-dataan sekä Finnairin arvioon lentoyhtiöiden lippumyynnistä omien kanavien kuten internetin kautta.

Strategian toteutus ja kumppanuushankkeet

Finnairin hallitus hyväksyi toukokuussa osana Finnairin vuosittaista strategiatyötä yhtiön strategiset tavoitteet. Finnairin strategisina tavoitteina on kaksinkertaistaa Aasian liikenteen tuotot 2020 mennessä vuoden 2010 tasolta, kasvattaa Helsingin kautta kulkevaa lentoliikennettä Suomen maantieteellistä asemaa hyödyntäen sekä olla houkutteleva sijoituskohde ja tuottaa lisäarvoa omistajilleen.

Finnair ja sen oneworld-allianssikumppanit Japan Airlines ja British Airways aloittivat Euroopan ja Japanin välistä lentoliikennettä koskevan yhteishankkeen 1.4.2014. Aiemmin heinäkuussa 2013 Finnair liittyi American Airlinesin, British Airwaysin ja Iberian Pohjois-Atlantin liikenteen yhteishankkeeseen. Nämä yhteishankkeet ovat alkaneet hyvin ja niiden ensimmäiset kuukaudet ovat vastanneet odotuksia.

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman eteneminen

Finnair jatkoi vuoden 2014 toisella neljänneksellä rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmansa toteutusta. Painopiste oli henkilöstökustannuksissa, joiden osalta Finnair ei toistaiseksi ole saavuttanut tavoittelemiaan säästöjä. Finnair jatkoi neuvotteluja henkilöstöä edustavien ammattijärjestöjen kanssa niistä keinoista ja aikatauluista, joilla säästöihin päästäisiin. Finnairin neuvottelutavoitteena oli ensisijaisesti työaika- ja palkkarakenteita uudistamalla saavuttaa sellainen kustannus- ja ansiotaso, joka eri henkilöstöryhmissä vastaa alan markkinapalkkoja ja -kustannuksia.

Finnairin ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen (SLSY) säästöneuvottelut, joista sovittiin yhdessä osana työllisyys- ja kasvusopimusta marraskuussa 2013, päättyivät tuloksettomina 28.4.2014. Toukokuussa päättyivät matkustamohenkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joissa käsiteltiin Finnairin suunnitelmia lisätä alihankintaa kauko- ja lähiliikenteen matkustamopalveluissa. Koska yhteistoimintaneuvotteluissa ei löydetty vaihtoehtoisia säästökeinoja, Finnair etenee matkustamopalvelun ulkoistuksissa yhteistoimintamenettelyssä käsiteltyjen suunnitelmien mukaisesti, jotta se saavuttaisi matkustamohenkilökuntaa koskevan 18 miljoonan euron säästötavoitteensa. Yhtiö suunnittelee siirtävänsä tulevan kahden vuoden aikana yhteensä noin 20 kauko- ja lähiliikennereitin matkustamopalvelun alihankintaan. Tavoitteena on ulkoistaa jo vuoden 2014 aikana 1–3 reittiä.

Ulkoistusten tuomat säästöt ja niiden aikataulu selviävät myöhemmin kumppanuusneuvottelujen edistyessä. Ulkoistussuunnitelmiin liittyvä Finnairin oman työn vähennystarve seuraavan kahden vuoden aikana on yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellyn mukaisesti 540 henkilötyövuotta. Vähennykset voidaan toteuttaa irtisanomisilla, osa-aikaistamisilla, lomautuksilla tai näiden yhdistelmillä.

Finnair solmi toukokuussa paikallisen säästösopimuksen Finnairin Tekniikassa IAU:n sopimusalalla. Sopimuksella tavoitetaan Tekniikan osalta IAU:n työehtosopimukselle asetetut säästötavoitteet riittävässä laajuudessa sekä lisäksi saavutetaan merkittäviä muita säästöjä. Välittömien säästöjen lisäksi sopimuksessa sitouduttiin tulevaisuuteen keskittyviin, tuottavuutta parantaviin toimenpiteisiin. Sopimuksen vastineeksi Finnair sitoutui 31.12.2015 saakka voimassa olevaan irtisanomissuojaan IAU:n sopimusalalle Tekniikassa.

Finnair solmi säästösopimuksen myös IAU:n Helsinki Airportin työntekijöiden kanssa, kun taas PROlaisten toimihenkilöryhmien kanssa ei saatu aikaan säästösopimuksia.

Finnair ja sen Ylemmät toimihenkilöt ja Insinöörit (FYT) saavuttivat toukokuussa neuvottelutuloksen työehtosopimuksen palkkaratkaisusta. Sopimuksella Finnair saavuttaa noin kuuden prosentin tehostumisen kautta realisoituvat säästöt FYT:n sopimusalalla.

Kesäkuussa saatiin suurimmalta osin päätökseen Finnairin hallinnon ja tukitoimintojen henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Kaikkiaan yt-neuvottelujen piirissä oli kahdeksan eri henkilöstöryhmää. Hallinnosta ja tukitoiminnoista vähennetään vuoden loppuun mennessä yli 100 työpaikkaa. Nämä hallinnon ja tukitoimien leikkaukset tuovat toteutuessaan Finnairille 5,3 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Finnair Flight Academyn simulaattorihuoltoa koskevat neuvottelut päättyivät kesäkuussa toiminnan uudelleenjärjestelyihin ilman välittömiä henkilöstövähennysvaikutuksia. Finnairin huoltokonttoria koskevat neuvottelut jatkuvat edelleen.

Finnairin ja Suomen liikennelentäjäliiton (SLL) työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisissa säästöneuvotteluissa saavutettiin osaratkaisu kesäkuussa. Neuvotteluissa päätettiin siirtymisestä uuteen, yksikkökustannuksia alentavaan palkkamalliin ja sovittiin yksittäisistä, uusia lentäjiä koskevista työehtosopimusmuutoksista. Uuden palkkamallin viimeistelemiseksi neuvotteluja jatketaan 7.9.2014 saakka.

Finnair on sitoutunut saavuttamaan 200 miljoonan euron pysyvät vuosittaiset säästöt vuoden 2014 loppuun mennessä. Vertailutasona on vuoden 2010 yksikkökustannustaso. Säästöohjelman tavoitteiden saavuttaminen on välttämätöntä Finnairin kilpailukyvyn parantamiseksi ja siksi Finnair jatkaa säästöjen hakemista kaikissa

kuluryhmissä. Kesäkuun 2014 loppuun mennessä Finnair oli saavuttanut yhteensä 176 miljoonan euron pysyvät, vuosittaiset säästöt vuoden 2010 yksikkökustannustasoon verrattuna. Samanaikaisesti Finnair on pystynyt muuttamaan tuntuvan osan kiinteistä kustannuksista tuotantovolyymien mukaan joustaviksi muuttuviksi kustannuksiksi.

Finnairin hallituksen asettama pitkän aikavälin tuottotavoite yhtiölle on kuuden prosentin toiminnallinen liikevoitto, joka mahdollistaisi investoinnit kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen. Korkea polttoaineen hinta, kilpailijoiden onnistuneet säästötoimet ja kiristynyt kilpailu sekä tulevien vuosien laivastoinvestoinnit edellyttävät yhtiön kannattavuuden tuntuvaa parantamista.

Taloudellinen kehitys huhti–kesäkuussa 2014

Finnairin vuoden 2014 toisen neljänneksen liikevaihto laski 7,2 prosenttia vuoden 2013 vastaavasta jaksosta ja oli 565,7 miljoonaa euroa (609,7). Kapasiteetti kasvoi 0,5 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat yksikkötuottojen voimakas lasku, lentotoimintapalveluiden rakennemuutoksesta johtunut ulkoisen liikevaihdon poistuminen sekä Aurinkomatkojen heikko kehitys. Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta laskivat 2,6 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 423,6 miljoonaa euroa (435,0). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaukset ja päästökaupasta aiheutuvat kulut, laskivat 3,2 prosenttia vertailukaudesta 166,1 miljoonaan euroon (171,5) valuuttakurssimuutoksen vuoksi. Henkilöstökulut laskivat vertailujakson jälkeen toteutettujen henkilöstövähennysten vuoksi 14,2 prosenttia 86,3 miljoonaan euroon (100,5). Euromääräiset toiminnalliset kulut laskivat 589,7 miljoonaan euroon (606,5). Yhtiön toiminnallinen liiketulos, eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta, oli -19,6 miljoonaa euroa (7,5).

Finnairin tuloslaskelmaan sisältyy katsauskaudella tapahtunut, mutta myöhemmin erääntyvien, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutos. Kyseessä on IFRS:n mukainen realisoimaton arvostustulos, jolla ei ole rahavirtavaikutusta ja jota ei lasketa mukaan toiminnalliseen liiketulokseen. Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli -4,5 miljoonaa euroa (1,4). Huhti–kesäkuun kertaluonteisiin eriin sisältyi laivaston myynti- ja takaisinvuokraussopimuksiin ja yhtiön rakennejärjestelyihin liittyviä eriä yhteensä -2,2 miljoonaa euroa (-19,3). Yhtiön liiketulos oli -26,3 miljoonaa euroa (-10,4). Finnairin huhti–kesäkuun tulos ennen veroja oli -31,0 miljoonaa euroa (22,6) ja tulos verojen jälkeen oli -23,9 miljoonaa euroa (18,1).

Lentoliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 5,8 prosenttia vertailukaudesta ja oli 6,02 eurosenttiä (6,39). Kiinteillä valuuttakursseilla laskettu matkustajaliikenteen yksikkötuotto laski 3,8 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) laski 2,4 prosenttia ja oli 6,39 eurosenttiä (6,55). Yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK, excl. fuel) laski kustannussäästöohjelman etenemisen ansiosta 2,4 prosenttia ja oli 4,35 eurosenttiä (4,46).

Taloudellinen kehitys tammi–kesäkuussa 2014

Vuoden ensimmäisen puoliskon liikevaihto laski 7,8 prosenttia vuoden 2013 vastaavasta jaksosta ja oli 1 109,0 miljoonaa euroa (1 202,9). Kapasiteetti laski 1,2 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat yksikkötuottojen voimakas lasku, lentotoimintapalveluiden rakennemuutoksesta johtunut ulkoisen liikevaihdon poistuminen, Aurinkomatkojen heikko kehitys, konsernin ulkopuolisten matkanjärjestäjien ostojen vähentyminen sekä rahdin heikko kehitys. Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta laskivat 4,1 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 844,6 miljoonaa euroa (880,6). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaukset ja päästökaupasta aiheutuvat kulut, laskivat 4,0 prosenttia vertailukaudesta 327,1 miljoonaan euroon (341,0) valuuttakurssimuutoksen, kapasiteetin laskun ja polttoaineen markkinahinnan laskun vuoksi. Henkilöstökulut laskivat vertailujakson jälkeen toteutettujen henkilöstövähennysten vuoksi 12,8 prosenttia 176,3 miljoonaan euroon (202,1). Euromääräiset toiminnalliset kulut laskivat 1 171,8 miljoonaan euroon (1 221,6). Yhtiön toiminnallinen liiketulos, eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta, oli -53,9 miljoonaa euroa (-10,0).

Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli -11,4 miljoonaa euroa (6,7). Tammi–kesäkuun kertaluonteisiin eriin sisältyi Finncateringin myyntiin, laivaston myyntija takaisinvuokraussopimuksiin sekä yhtiön rakennejärjestelyihin liittyviä eriä yhteensä 10,6 miljoonaa euroa (- 20,7). Yhtiön liiketulos oli -54,7 miljoonaa euroa (-24,0). Finnairin tammi–kesäkuun tulos ennen veroja oli -64,9 miljoonaa euroa (4,1) ja tulos verojen jälkeen oli -52,0 miljoonaa euroa (2,4).

Lentoliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 4,9 prosenttia vertailukaudesta ja oli 5,92 eurosenttiä (6,23). Kiinteillä valuuttakursseilla laskettu matkustajaliikenteen yksikkötuotto laski 3,5 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) laski 1,7 prosenttia ja oli 6,41 eurosenttiä (6,53). Yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK, excl. fuel) laski tuotantovolyymin supistumisen vuoksi vain 1,3 prosenttia ja oli 4,36 eurosenttiä (4,42).

Tase 30.6.2014

Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 1 944,5 miljoonaa euroa (2 162,7 miljoonaa euroa 30.6.2013). Oma pääoma oli yhteensä 608,4 miljoonaa euroa (709,9) eli 4,75 euroa osakkeelta (5,55). Oma pääoma laski vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla tappiollisen katsauskauden tuloksen ja laajan tuloksen vuoksi.

Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennan piirissä olevat öljy- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä IAS 19:n mukaiset, lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Kesäkuun 2014 lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen -28,0 miljoonaa euroa (-24,9).

Kassavirta ja rahoitusasema

Finnairilla on edelleen vahva rahoitusasema, joka tukee liiketoiminnan kehitystä ja tulevia investointeja. Tammi– kesäkuussa 2014 yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli 48,7 miljoonaa euroa (89,7) ja investointien nettorahavirta oli 141,4 miljoonaa euroa (-55,7).

Omavaraisuusaste oli 31,8 prosenttia (33,3) ja nettovelkaantumisaste (gearing) -11,4 prosenttia (13,8). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 63,5 prosenttia (72,8). Katsauskauden päättyessä korollinen velka oli 416,6 miljoonaa euroa (522,1) ja korollinen nettovelka -69,5 miljoonaa euroa (97,1). Yhtiö maksoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä takaisin 107 miljoonan euron lentokonerahoituslainan, jolla oli rahoitettu neljää A330-lentokonetta. Näiden koneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimukset toteutuivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Yhtiön maksuvalmius säilyi vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla vahvana. Konsernin rahavarat olivat kesäkuun lopussa 486,1 miljoonaa euroa (425,0). Taseen rahavarojen lisäksi yhtiöllä on työeläkeyhtiöltään noin 430 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka käyttäminen edellyttää pankkitakausta. Finnairilla on reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 180 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti, joka erääntyy heinäkuun 2016 lopussa.

Käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvät ennakkomaksut olivat 74,7 miljoonaa euroa (52,5).

Finnairilla on 200 miljoonan euron lyhytaikainen yritystodistusohjelma, joka oli katsauskauden lopussa käyttämätön. Rahoituksen nettorahavirta oli -183,4 miljoonaa euroa (-63,5). Rahoituskulut olivat -11,2 miljoonaa euroa (-8,9) ja rahoitustuotot 3,2 miljoonaa euroa (38,7).

Investoinnit

Tammi–kesäkuussa 2014 kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 53,0 miljoonaa euroa (38,1) ja ne kohdistuivat kaukoliikennelaivaston business-luokan istuinten uudistukseen ja muihin laivastoon ja moottoreihin tehtäviin perusparannuksiin. Vuoden 2014 investointien, ennakkomaksut mukaan lukien, arvioidaan olevan noin 155 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuvat pääosin laivastoon.

Luottomarkkinoiden tämänhetkinen hyvä tilanne ja Finnairin hyvä velkakapasiteetti mahdollistavat tulevien käyttöomaisuusinvestointien rahoituksen kilpailukykyisin ehdoin. Yhtiöllä on 38 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka vastaavat noin 64 prosenttia koko laivaston 0,9 miljardin euron tasearvosta. Tasearvoon sisältyy kolme rahoitusleasing-konetta.

Laivasto

Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Kesäkuun 2014 lopussa Finnair operoi itse 45 lentokonetta, joista 15 on laajarunkokoneita ja 30 kapearunkokoneita. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Finnairin laivastosta poistui suunnitelman mukaisesti kaksi B757 lentokonetta näiden vuokrakausien päätyttyä ja laivastoon tuli kaksi uutta A321 Sharklet -lentokonetta.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla toteutuivat neljän A330 -lentokoneen myynti- ja takaisinvuokraussopimukset joulukuussa 2013 solmittujen aiesopimuksen mukaisesti. Maaliskuun 2014 lopusta alkaen yhtiö operoi kokonaisuudessaan Airbus-laivastolla.

Finnairin operoimien koneiden lisäksi sen taseessa on 25 muuta yhtiön omistamaa lentokonetta. Näitä koneita operoivat muut lentoyhtiöt, joista merkittävin on Flybe Finland. Finnair allekirjoitti toukokuussa aiesopimuksen kolmen Embraer 170 -lentokoneen myynnistä yhdysvaltalaisen lentokoneiden leasing-yhtiö Infinity Aviation Capital LLC:n kanssa. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2014 toisella puoliskolla.

Vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon lopussa Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 9,7 vuotta ja muiden yhtiöiden operoiman Finnair-laivaston keski-ikä 5,7 vuotta. Finnairilla on myös kahdeksan vuokrattua lentokonetta, jotka se on edelleen vuokrannut muiden lentoyhtiöiden operoitaviksi.

A350-lentokoneet

Finnair arvioi saavansa ensimmäiset A350 XWB -laajarunkokoneet laivastoonsa vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla. Yhtiö on vuonna 2005 tilannut Airbusilta yksitoista A350 XWB -konetta, joista osa korvaa kaukoliikenteessä nyt käytössä olevia koneita. Tilaukseen liittyy kahdeksan lisäkoneen toimitusoptio. Finnair tutkii vaihtoehtoisia ratkaisuja minimoidakseen vaikutukset, joita toimitusten mahdollisella viivästymisellä olisi.

Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa joustavasti laivastonsa kokoa kysyntätilanteen ja näkymien mukaisesti eripituisten vuokrasopimusten avulla.

Finnairin operoima	Istuimia	Kpl	Omat	Vuokratut		Keski-	Muutos	Tilaukset	Lisä
laivasto 30.6.2014				(käyttö-	(rahoitus-	ikä	31.12.2013		optiot
				leasing)	leasing)		verrattuna
Kapearunkolaivasto
Airbus A319	138	9	7	2		12,9
Airbus A320	165	10	6	4		11,9
Airbus A321	209/196	11	4	7		7,6	+2
Boeing B757	227	0	0	0			-2
Laajarunkolaivasto
Airbus A330	297/271/263	8	0	5	3	4,7
Airbus A340	270/269	7	5	2		11,5
Airbus A350	297							11	8
Yhteensä		45	22	20	3	9,7	0	11	8
Finnairin omistama ja	Istuimia	Kpl	Omat			Keski-	Muutos	Tilaukset	Lisä
muiden yhtiöiden operoima						ikä	31.12.2013		optiot
laivasto 30.6.2014*							verrattuna
ATR 72	68–72	12	12			4,9
Embraer 170	76	5	5			8,0
Embraer 190	100	8	8			5,5
Yhteensä		25	25			5,7		0	0

* Kaikki ATR- ja E190-koneet sekä kaksi E170-konetta on vuokrattu Flybe Finlandille ja kolme E170-konetta muille konsernin ulkopuolisille tahoille.

Liiketoiminta-alueiden kehitys huhti–kesäkuussa 2014

Finnairin tilinpäätöksen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne ja Matkapalvelut. Vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Lentotoimintapalvelut -segmenttiä ei raportoida erikseen, vaan siihen sisältyneet toiminnot (lentokonehuolto, Finnair Travel Retail Oy ja Finnairin kiinteistöomaisuuden sekä operatiivisen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi, ylläpito ja toimitilapalvelut) raportoidaan osana Lentoliikenne-segmenttiä. Segmentti-informaatio tilikaudelta 2013 on oikaistu vastaamaan muuttunutta rakennetta.

Lentoliikenne

Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta sekä lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset toiminnot, Operatiiviset toiminnot ja Resurssienhallinta sekä tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Cargo Terminal Operations Oy, Finnair Flight Academy Oy sekä Finnair Aircraft Finance Oy. Vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien segmenttiin sisältyvät myös lentokonehuolto, Finnair Travel Retail Oy ja Finnairin kiinteistöomaisuuden sekä operatiivisen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi, ylläpito ja toimitilapalvelut

Avainluvut	4-6 2014	4-6 2013	Muutos, %	1-6 2014	1-6 2013	Muutos %	2013
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	541,3	583,3	-7,2	1 049,4	1 135,5	-7,6	2 271,9
Toiminnallinen liiketulos, milj. euroa	-20,8	8,1	>-200 %	-55,3	-12,4	>-200 %	8,8
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-27,0	-9,4	-187,5	-55,2	-25,6	-115,8	6,3
Liiketulos liikevaihdosta, %	-5,0	-1,6	-3,4-%-yks.	-5,3		-2,3 -3,0-%-yks	0,3
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin				4 450	4 942	-10,0	4 834

Lentoliikenteen liikevaihto laski huhti–kesäkuussa 7,2 prosenttia 541,3 miljoonaan euroon (583,3) ja toiminnan kannattavuus heikkeni selvästi. Liikevaihto jakaantui seuraavasti: reittiliikenteen lipputuotot muodostavat noin 72 prosenttia lentoliikennesegmentin liikevaihdosta, lomaliikenteen osuus on noin 4 prosenttia ja rahdin noin 11 prosenttia.

Finnairin liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi huhti–kesäkuussa 2,2 prosenttia ja kokonaiskapasiteetti 0,5 prosenttia vertailukaudesta. Koko liikenteen matkustajakäyttöaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä 79,5 prosenttiin. Aasian-liikenne kasvoi myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 1,4 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti laski 0,4 prosenttia. Aasian-liikenteen käyttöaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä 78,7 prosenttiin. Euroopan-liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 14,3 prosenttia ja kapasiteetti 11,6 prosenttia. Euroopan-liikenteen käyttöaste nousi 1,9 prosenttiyksikköä 79,7 prosenttiin. Pohjois-Atlantinliikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna laski 4,8 prosenttia ja kapasiteetti 11,3 prosenttia. Pohjois-Atlantin-liikenteen käyttöaste nousi 6,2 prosenttiyksikköä 91,5 prosenttiin. Kotimaan liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 4,9 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti kasvoi 3,0 prosenttia. Kotimaanliikenteen käyttöaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä 65,6 prosenttiin.

Lentoliikenteen yksikkötuotto tarjotulta tuolikilometriltä (RASK) laski huhti–kesäkuussa 5,8 prosenttia vertailukaudesta.

Euron vahvistuminen suhteessa useisiin tuottovaluuttoihin rasitti matkustajaliikenteen ja rahdin tuottojen kehitystä vuoden 2014 toisella neljänneksellä. Japanin jenin osuus oli edelleen merkittävä. Suomen talouden heikko tilanne heijastui kotimarkkinakysyntään sekä liikematkustuksessa että lomaliikenteessä. Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen markkina kasvoi tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna noin 9,2 prosenttia vuoden 2014 toisella neljänneksellä vertailukaudesta. Finnairin Aasian- ja Euroopan-kohteiden välinen markkina kasvoi puolestaan noin 2,8 prosenttia. Finnair kasvatti markkinaosuuttaan Euroopanliikenteessä ja Aasian-liikenteessä markkinaosuus säilyi vertailukauden tasolla.*

Pohjois-Amerikan liikenne kehittyi hyvin vuoden toisella neljänneksellä. Atlantin liikenteen yhteishankeen ansiosta matkustajaliikenteen ja rahdin myynti kasvoi tällä liikennealueella selvästi.

Lomaliikenteen kysyntä heikkeni vuoden toisella neljänneksellä vertailukaudesta, ja kuluttajien epävarmuus omasta taloudestaan hidasti myyntiä ja laski markkinahintatasoa. Konsernin ulkopuolisten matkanjärjestäjien ostot vähenivät selvästi edellisvuodesta. Samanaikaisesti Finnairin lomaliikenteessä on käynnissä rakenteellinen muutos, jossa suosituimpia tilauslentokohteita muutetaan reittilentokohteiksi. Muutoksen ansiosta asiakkailla on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet räätälöidä matkojaan ja samalla lomakohteiden myyntikanavien määrä kasvaa. Muutos näkyi jo vuoden toisella neljänneksellä lomaliikenteen kapasiteetin laskuna ja etenkin Euroopan-liikenteen kapasiteetin kasvuna. Lomaliikenteen kapasiteetti laski 31,0 prosenttia vertailukaudesta, ja tilauslentojen matkustajamäärä putosi huhti–kesäkuussa 29,2 prosenttia vertailukaudesta. Lomaliikenteen matkustajakäyttöaste laski 1,8 prosenttiyksikköä edellisvuodesta 84,7 prosenttiin.

Reittilennoilla mukana kuljetettava rahti (ns. belly-rahti) muodostaa merkittävän osan kaukoliikenteen tuotoista; toisella vuosineljänneksellä tämän rahdin osuus kaukoliikenteen tuotoista oli noin 17 prosenttia. Kuljetetun rahdin määrä Finnairin reittiliikenteessä kasvoi 3,9 prosenttia vertailukaudesta. Finnairin kokonaiskäyttöaste

nousi hieman vertailukaudesta ja oli 67,0 prosenttia. Tarjotut tonnikilometrit nousivat 1,1 prosenttia ja myydyt kilometrit 3,0 prosenttia. Finnair Cargo operoi vuokraamallaan rahtikapasiteetilla lisäksi erillisiä rahtilentoja ensimmäisellä vuosineljänneksellä Hanoihin, Hongkongiin ja Brysseliin sekä lisäksi Tokioon – kapasiteettiyhteistyönä JAL Cargon kanssa. Erillisten rahtikapasiteettilentojen osuus kuljetetuista rahtitonneista oli noin 22,8 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Korkea polttoaineen hinta ja rahtiliiketoiminnan kannalta negatiivinen valuuttakurssikehitys rasittivat rahtiliikenteen tulosta.

Finnairin lentojen saapumistäsmällisyys oli huhti–kesäkuussa hyvä. Reittilennoista 90,0 prosenttia (92,2) ja kaikista lennoista 89,8 prosenttia (92,1) saapui aikataulussa.

* Finnairin arvio. Arvio perustuu matkatoimistojen myyntimääristä kerättyyn MIDT-dataan sekä Finnairin arvioon lentoyhtiöiden lippumyynnistä omien kanavien kuten internetin kautta.

Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet

Reittiverkosto ja allianssit

Finnair tarjoaa yhteydet Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä yli 200 reittiparilla ja lentää lisäksi Helsingistä viikoittain yli 800 lentoa kotimaan kohteisiin ja muualle Eurooppaan. Kesäkaudella Finnair lentää Aasiaan enimmillään 78 kertaa viikossa. Katsauskaudella Finnair kertoi avaavansa heinä- ja elokuussa uudet reitit Nizhny Novgorodiin, Samaraan ja Kazaniin Venäjällä sekä talvikaudella 2014–2015 Phuketiin ja Krabiin Thaimaassa.

Japan Airlines ja sen oneworld-allianssikumppanit British Airways ja Finnair aloittivat Euroopan ja Japanin välistä lentoliikennettä koskevan yhteishankkeen 1.4.2014.

US Airways liittyi huhtikuussa 2014 fuusiokumppaninsa American Airlinesin kautta Atlantin-yhteishankkeeseen, jossa mukana ovat myös Finnair, Iberia ja British Airways. Finnairin asiakkaille uusien lentoyhtiöiden liittyminen oneworldiin ja sen jäsenten yhteishankkeisiin mahdollistaa paremmat yhteydet näiden lentoyhtiöiden kotimarkkinakohteisiin.

SriLankan Airlines liittyi oneworld-allianssin jäseneksi huhtikuussa ja aloitti codeshare-yhteistyön Finnairin kanssa.

Muut uudistukset ja palvelut

Finnair otti yhteistyössä Finavian kanssa toukokuussa käyttöön Helsinki-Vantaan lentoasemalla Bag Drop automaatit, minkä ansiosta Finnairin asiakkailla on pian mahdollisuus jättää ruumassa kuljetettavat matkatavarat automaattiseen laukunluovutuspisteeseen heti lähtöselvityksen jälkeen. Myöhemmin tänä vuonna automaattien käyttö laajenee Oulun ja Turun lentoasemille.

Finnair asentaa vuoden 2014 aikana uudet, täysin makuuasentoon liukuvat istuimet suurimpaan osaan kaukoliikennelaivastoaan. Uudet business-luokan istuimet ovat olleet käytössä huhtikuun alusta Tokion ja New Yorkin reiteillä, toukokuun alusta Pekingin ja Soulin reiteillä ja kesäkuun alusta myös Hanoin, Hongkongin, Nagoyan, Osakan ja Shanghain lennoilla.

Katsauskauden jälkeen elokuussa Finnair avasi uuden Premium Loungen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tilat ovat Finnair Plus Platinum ja Gold -korttien haltijoiden sekä muiden oneworld-allianssiin kuuluvien lentoyhtiöiden vastaavien tasokorttien haltijoiden käytettävissä. Premium Loungen ja Finnair Loungen asiakkaiden käytössä on myös suomalainen sauna.

Tunnustukset ja palkinnot

Finnair sai toukokuussa neljän tähden Skytrax-luokituksen ainoana pohjoismaisena lentoyhtiönä. World Airline Star Rating -ohjelma on toimialan laajin ja arvostetuin kaupallisten lentoyhtiöiden luokittelu, jonka perusteena on puolueeton arvio kaikista lentoyhtiön tarjoamista palveluista.

Katsauskauden jälkeen heinäkuussa Finnair nimettiin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi World Airline Awardeissa jo viidettä kertaa peräkkäin. Palkinto myönnetään Skytraxin puolueettoman kyselyn tulosten perusteella ja kyselyyn vastasi 18 miljoonaa matkustajaa yli 160 maasta. Samassa yhteydessä oneworldallianssi sai maailman parhaan lentoyhtiöallianssin maininnan toisena vuonna peräkkäin.

Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot)

Liiketoiminta-alueen muodostavat Aurinkomatkat ja sen Virossa toimiva tytäryritys, joulukuussa yhdistyneet liikematkatoimistot Area, Suomen Matkatoimisto (SMT) ja SMT:n Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel sekä Amadeus Finland, joka tuottaa matkailualan tietojärjestelmiä ja ratkaisuja. Aurinkomatkat palvelee vapaa-ajan matkustajia tarjoten valmismatkojen lisäksi asiakkaalle muun muassa räätälöityjä matkoja, lento- ja hotellipaketteja, pelkkiä lentoja, laivamatkoja, golf-, purjehdus- ja laskettelulomia sekä ryhmämatkoja.

Avainluvut	4-6 2014	4-6 2013	Muutos, %	1-6 2014	1-6 2013	Muutos, %	2013
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	42,6	51,3	-17,0	116,8	133,1	-12,3	251,7
Toiminnallinen liiketulos, milj. euroa	1,1	-0,6	> 200 %	1,4	2,4	-41,1	3,1
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	0,8	-1,0	175,8	0,5	1,5	-67,2	1,6
Liiketulos liikevaihdosta, %	1,9	-1,9	3,8-%-yks	0,4	1,1	-0,7-%-yks.	0,6
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin				690	778	-11,3	751

Matkapalveluiden huhti–kesäkuun liikevaihto laski 17,0 prosenttia edellisvuodesta pääasiassa Aurinkomatkojen liikevaihdon supistuttua ja oli 42,6 miljoonaa euroa (51,3). Kuluttajien epävarmuus omasta taloudestaan heijastui vapaa-ajan matkojen myyntiin. Matkapalveluiden liiketulos kääntyi 0,8 miljoonaa euroa voitolliseksi (- 1,0) liikematkatoimistojen parantuneen kannattavuuden ansiosta.

Muutokset yhtiön johdossa

Finnair kertoi kesäkuussa yhtiön henkilöstöjohtajan ja johtoryhmän jäsenen Manne Tiensuun jättävän Finnairin. Heinäkuun alussa Finnairin uudeksi henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin kasvatustieteiden maisteri Eija Hakakari, 53. Hän siirtyy Finnairille Stora Enson Printing and Living -divisioonan henkilöstöjohtajan tehtävästä ja aloittaa Finnairissa vuoden 2014 loppuun mennessä. Tiensuu jättää Finnairin 31.8.2014.

Tuomo Meretniemi jätti tehtävänsä Aurinkomatkat Oy:n toimitusjohtajana 24.4.2014. Aurinkomatkat on Finnairkonserniin kuuluva matkanjärjestäjä. Finnair Travel Retail Oy:n toimitusjohtaja Timo Kousa nimitettiin 14.8.2014 Aurinkomatkojen toimitusjohtajaksi. Hän toimi Aurinkomatkojen väliaikaisena toimitusjohtajana huhtikuun 2014 lopusta lähtien Finnair Travel Retail Oy:n toimitusjohtajuuden ohella.

Riku Aho nimitettiin Finnair Aircraft Finance Oy:n ja sen tytäryhtiö Finnair ATR Financen toimitusjohtajaksi 1. heinäkuuta 2014 alkaen. Aho toimi aiemmin Finnair Aircraft Finance Oy:n apulaisjohtajana. Finnair Aircraft Finance Oy on kokonaan Finnair Oyj:n omistama tytäryhtiö, joka vastaa lentokaluston hankinnasta ja laivaston hallinnoinnista.

Henkilöstö

Finnairin henkilöstömäärä laski vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla merkittävästi vertailukauteen nähden yhtiön rakennemuutoksen vuoksi. Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 5 425 (5 981) henkilöä eli 9,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lentoliikenne-segmentissä työskenteli vuoden ensimmäisellä puoliskolla keskimäärin 4 450 (4 942) henkilöä. Matkapalveluissa työskenteli keskimäärin 690 (778) henkilöä ja muissa toiminnoissa 285 (261) henkilöä. Henkilöstömäärä 30.6.2014 oli 5 209 (5 999)

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto

Finnairin markkina-arvo oli kesäkuun 2014 lopussa 363,9 miljoonaa euroa (346,0) ja päätöskurssi 2,84 euroa (2,70). Finnairin osakkeen ylin kurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli tammi–kesäkuussa 3,01 euroa (3,24), alin kurssi 2,39 euroa (2,40) ja keskikurssi 2,79 euroa (2,80). Osakkeita vaihdettiin 8,9 miljoonaa kappaletta (16,7) yhteensä 24,6 miljoonalla eurolla (46,8).

Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 osaketta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia (55,8). Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus oli 13,4 prosenttia (12,6).

Finnairin omien osakkeiden omistuksessa ei tapahtunut muutoksia vuoden toisella neljänneksellä. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhtiölle palautui Finnairin vuosien 2010–2012 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sääntöjen mukaisesti 27 092 osaketta. Finnairin hallussa oli 30.6.2014 yhteensä 306 260 yhtiön osaketta, mikä vastaa 0,2 prosenttia yhtiön koko osakepääomasta.

Tammi–kesäkuussa annettiin yksi liputusilmoitus, kun Skagen AS:n hallinnoimien rahastojen yhteenlaskettu omistus nousi 5.3.2014 tehtyjen osakekauppojen jälkeen 7 419 573 osakkeeseen. Tämä vastaa 5,79 % osuutta kaikista osakkeista ja äänistä (yli 5 %).

Yhteiskuntavastuu

Finnair julkaisi maaliskuussa 2014 vuosikertomuksensa vuodelta 2013. Vuosikertomus sisältää aiemmin erillisissä taloudellisessa katsauksessa ja vastuullisuusraportissa käsitellyt tiedot ja pyrkii mittaamaan ja raportoimaan yhtiön taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä kertomaan niiden strategisesta merkityksestä yhtiön liiketoiminnalle.

Finnair on raportoinut ympäristövastuusta vuodesta 1997, ja vuonna 2008 Finnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä, joka alkoi raportoida GRI-ohjeistuksen mukaisesti. YK:n ympäristöohjelman tuella muodostettu GRI on laajimmin tunnustettu kansainvälinen kestävän kehityksen raportointiohjeistus.

Vuoden 2014 toisella neljänneksellä

• Finnairin asiakastyytyväisyyden kokonaisarvio oli lähellä edellisvuosien tasoa ja sille asetetulla tavoitetasolla. Asiakkaiden painotettu yleisarvosana lentokokemukselle oli 8,1/10.
• Finnairin polttoaineen kulutus ja Co2-päästöt nousivat 0,7 prosenttia vuoden 2013 vastaavan jakson tasolta. Kulutus ja päästöt tarjottua istuinkilometriä kohden kasvoivat hieman eli 0,2 prosenttia vertailukaudesta.
• henkilöstön yleistä työhyvinvointia kuvaava työhyvinvointi-indeksi (4,0/5,0)) pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna. (Skaala: 1=hyvin heikko – 5=erinomainen). Tutkimuksen osa-alueita ovat Lähiesimieheni, Työyhteisöni, Minun näkökantani ja Terveyteni ja turvallisuuteni.

Muut tapahtumat katsauskaudella

Euroopan neuvosto vahvisti huhtikuussa lentoliikenteen päästökaupan direktiivimuutoksen. Ns. Stop the clockmalli on voimassa vuoden 2016 loppuun, mikä tarkoittaa, että vain ETA -alueen sisäiset lennot kuuluvat päästökaupan piiriin. Tämä päätös tukee ICAO:n pyrkimystä kohti globaalia päästökauppamallia.

Merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Lentoliikenne on globaalisti suhdanneherkkä toimiala, joka reagoi nopeasti myös ulkoisiin häiriöihin, kausivaihteluihin ja taloussuhdanteiden muutoksiin. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallinnanprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet niistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle.

Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.

Finnairin kumppanuushankkeiden kautta tavoiteltujen strategisten hyötyjen ja säästöjen saavuttamiseen liittyy riskejä. Esimerkiksi laatu- ja saatavuusongelmilla ja / tai kumppanuuksien ja toimittajien odottamattomilla lisäkustannuksilla voi olla haitallinen vaikutus Finnairin tuotteeseen ja kannattavuuteen tai toimittajat voivat myös saada neuvotteluvoimaa suhteessa Finnairiin.

Finnairin ja sen henkilöstöä edustavien ammattijärjestöjen välisiin säästöneuvotteluihin ja henkilöstökuluja alentaviin säästösuunnitelmiin, kuten ulkoistuksiin, liittyy riskejä, jotka voivat realisoituessaan vaikuttaa yhtiön säästötavoitteiden toteutumiseen, toiminnan keskeytyksettömään jatkumiseen ja yhtiön maineeseen.

Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita EU- ja kansainvälisen tason sääntelyhankkeita, joiden vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyhankkeista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä kansainvälinen sääntely, melumääräykset sekä muu ympäristöperustainen sääntely, EU:n yksityisyyden suojaa koskeva sääntely sekä EU-tuomioistuimen lokakuussa 2012 antama päätös lentomatkustajien oikeuksista. Lisäksi ei-taloudellisen tiedon (vastuullisuus) raportoinnin sääntely ja muut sidosryhmävaatimukset ovat selvästi lisääntyneet.

Finnair on tehnyt viime viikkoina yksityiskohtaisempaa kartoitusta konfliktialueiden ilmatilan käytöstä ja täsmentänyt suunnitelmiaan mahdollisten liikennöintiin vaikuttavien häiriötilanteiden ja ilmatilankäyttörajoitusten varalta. Finnairin riskienhallintaa ja toimintaan liittyviä riskejä kuvataan tarkemmin yhtiön internetsivuilla www.finnairgroup.com.

Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet

Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua myös Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti.

Yhden prosenttiyksikön muutos matkustajakäyttöasteessa tai matkustajaliikenteen keskituotossa vaikuttaa konsernin liiketulokseen noin 15 miljoonaa euroa. Matkustajareittiliikenteen yksikkökustannusten yhden prosenttiyksikön muutos vaikuttaa liiketulokseen noin 17 miljoonaa euroa.

Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Polttoaineen maailmanmarkkinahinnan 10 prosentin muutos vaikuttaa Finnairin liiketulokseen vuositasolla (rullaavasti seuraavat 12 kk) noin 28 miljoonaa euroa suojaukset

huomioon ottaen. Ilman suojausta 10 prosentin muutos vaikuttaisi liiketulokseen vuositasolla noin 65 miljoonaa euroa.

Finnairin valuuttariski syntyy lähinnä polttoaine- ja lentokoneostoista, lentokoneiden leasing-maksuista sekä valuuttamääräisistä myyntituotoista. Konsernin liikevaihdosta noin 55 prosenttia kertyy euroina. Tärkeimmät muut ulkomaiset myyntivaluutat vuoden 2014 toisella neljänneksellä olivat Japanin jeni (noin 10 % prosenttiosuus liikevaihdosta), Kiinan yuan (noin 7 %), Ruotsin kruunu (noin 5 %) ja Etelä-Korean won (noin 3 %). Konsernin operatiivisista kustannuksista maksetaan vieraissa valuutoissa noin puolet. Tärkein ostovaluutta on Yhdysvaltain dollari, jonka osuus on noin 40 prosenttia kaikista operatiivisista kuluista. Merkittäviä dollarikulueriä ovat lentokoneiden leasing-maksut ja polttoainekulut sekä liikennöimismaksut. Suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa.

Euro-dollari-kurssin 10 prosentin muutos vaikuttaa suojaukset huomioon ottaen vuositasolla (rullaavasti seuraavat 12 kk) noin 19 miljoonaa euroa Finnairin liiketulokseen. Ilman suojausta 10 prosentin muutos vaikuttaisi liiketulokseen vuositasolla noin 70 miljoonaa euroa. Herkkyyslaskelmassa oletetaan Kiinan yuanin ja Hong Kongin dollarin korreloivan edelleen vahvasti Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa. Euro-jenikurssin 10 prosentin muutos vaikuttaa suojaukset huomioon ottaen vuositasolla (seuraavat 12 kk) noin 7 miljoonaa euroa Finnairin liiketulokseen. Ilman suojausta 10 prosentin muutos vaikuttaisi liiketulokseen vuositasolla noin 19 miljoonaa euroa.

Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia. Kesäkuun lopussa polttoainehankintojen suojausaste vuoden 2014 toisella puoliskolle oli 75 prosenttia ja vuoden 2015 ensimmäiselle puoliskolle 55 prosenttia. Seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 72 prosenttia ja suojausaste jenille 69 prosenttia.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Finnairin tytäryhtiö Finnair Travel Retail allekirjoitti elokuussa sopimuksen Helsinki-Vantaan lentoaseman myymälöidensä myynnistä World Duty Free Groupin suomalaiselle tytäryhtiölle, World Duty Free Helsinki Oy:lle. Kaupan odotetaan toteutuvan kuluvan vuoden neljännen neljänneksen aikana. Kaupalla on toteutuessaan noin 13 miljoonan euron positiivinen vaikutus Finnairin vuoden 2014 tulokseen ennen veroja. Kaupan myötä noin 60 työntekijää siirtyy World Duty Free Groupin suomalaisen tytäryhtiön palvelukseen nykyisin sopimusehdoin. Nyt sovittu kauppa ei koske lentokoneissa tapahtuvaa myyntiä.

Finnair esitteli elokuussa uusien A350-lentokoneidensa matkustamosuunnitelmat ja kertoi useista tuoteuudistuksista kaukolennoilla ja Euroopan-liikenteessä. Syksyn aikana esiteltävät tuoteuudistukset sisältävät uuden Comfort-paketin kaukoliikenteen Economy-luokkaan, kaikkien kaukoliikennekoneiden viihdejärjestelmän uudistamisen syksyn aikana, mobiilisovelluksen sujuvoittamaan matkan eri vaiheita sekä Euroopan-lentojen välipalatarjoilun vaihtumisen maksulliseen Sky Bistro -valikoimaan. Tuoteuudistukset pohjautuvat Finnairin asiakkailta kerättyyn palautteeseen.

Taloudellinen raportointi 2014

Finnairin osavuosikatsaus ajalta 1.1.–30.9.2014 julkaistaan perjantaina 31.10.2014

FINNAIR OYJ Hallitus

Tiedotustilaisuudet

Finnair järjestää 15.8.2014 lehdistötilaisuuden klo 11.00 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9. Englanninkielinen puhelinkonferenssi analyytikoille pidetään klo 15.00 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon 0800 770 306, PIN-koodi on: 255856#

Lisätietoja antavat:

Talousjohtaja Erno Hilden, puhelin (09) 818 8550, erno.hilden@finnair.com

Sijoittajasuhde- ja talousviestintäjohtaja Mari Reponen, puhelin (09) 818 4054, mari.reponen@finnair.com

IRO Kati Kaksonen, puhelin (09) 818 2780, kati.kaksonen@finnair.com

Avainluvut	4-6/2014	4-6/2013	Muutos %	1-6/2014	1-6/2013	Muutos %	2013
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	565,7	609,7	-7,2	1 109,0	1 202,9	-7,8	2 400,3
Toiminnallinen liiketulos, EBIT, milj. euroa *	-19,6	7,5	<-200 %	-53,9	-10,0	<-200 %	11,9
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta, %	-3,5		1,2 -4,7 %-yks.	-4,9		-0,8 -4,0 %-yks.	0,5
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-26,3	-10,4	-152,6	-54,7	-24,0	-127,6	7,9
Toiminnallinen EBITDAR, milj. euroa	35,5	57,4	-38,1	53,0	90,7	-41,6	210,1
Tulos ennen veroja, milj. euroa	-31,0	22,6	<-200 %	-64,9	4,1	<-200 %	26,8
Kauden tulos, milj. euroa	-23,9	18,1	<-200 %	-52,0	2,4	<-200 %	22,9
Tase ja kassavirta
Omavaraisuusaste, %				31,8	33,3	-4,5	32,6
Nettovelkaantumisaste, gearing, %				-11,4	13,8	-183,1	19,9
Oikaistu nettovelkaantumisaste, adjusted gearing, %				63,5	72,8	-12,8	79,2
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	19,9	14,0	42,5	53,0	38,1	39,1	77,3
Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE, 12 kk rullaava, %				-1,8	7,0	-125,5	3,6
Oman pääoman tuotto, ROE, 12 kk rullaava, %				-4,8	7,3	-165,8	3,2
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa	69,2	101,2	-31,6	48,7	89,7	-45,7	142,4
Osake
Osakkeen hinta vuosineljänneksen lopussa, euroa				2,84	2,70		2,77
Kauden tulos / osake, euroa **	-0,19	0,14	<-200 %	-0,41	0,02	<-200 %	0,18
Osakekohtainen tulos, EPS, euroa	-0,20	0,12	<-200 %	-0,44	-0,03	<-200 %	0,11
Liikennesuorite, yksikkökustannukset ja -tuotot
Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä	2 516	2 397	4,9	4 730	4 557	3,8	9 269
Tarjotut henkilökilometrit, ASK, milj. km	7 792	7 754	0,5	15 273	15 457	-1,2	31 162
Myydyt henkilökilometrit, RPK, milj. km	6 197	6 062	2,2	12 082	12 192	-0,9	24 776
Matkustajakäyttöaste, PLF, %	79,5	78,2	1,3 %-yks.	79,1	78,9	0,2 %-yks.	79,5
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä, RASK, senttiä/ASK	6,02	6,39	-5,8	5,92	6,23	-4,9	6,24
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä,
yield, senttiä/RPK	6,60	7,18	-8,1	6,51	6,93	-6,0	6,86
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä, CASK, senttiä/ASK	6,39	6,55	-2,4	6,41	6,53	-1,7	6,47
CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK	4,35	4,46	-2,4	4,36	4,42	-1,3	4,35
Tarjotut tonnikilometrit, ATK, milj. km	1 179	1 166	1,1	2 313	2 314	-0,1	4 709
Myydyt tonnikilometrit, RTK, milj. km	789	767	3,0	1 527	1 513	0,9	3 107
Kuljetetun rahdin ja postin määrä, tonnia	38 469	37 010	3,9	73 689	69 059	6,7	146 654
Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä
tonnikilometriltä, senttiä/RTK	23,22	24,00	-3,2	23,35	24,66	-5,3	25,14
Kokonaiskäyttöaste, %	67,0	65,8	1,2 %-yks.	66,0	65,4	0,7 %-yks.	66,0
Lentojen lukumäärä, kpl	25 419	25 239	0,7	49 401	48 757	1,3	97 360
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin, hlöä				5 425	5 981	-9,3	5 859

* Toiminnallinen liiketulos: liiketulos ennen johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutoksia ja kertaluonteisia eriä, jotka sisältävät käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot.

** Ennen hybridilainan korkoja.

Vertailutiedot vuodelta 2013 on oikaistu huoltokulujen käsittelyyn liittyvän laskentaperiaatteen muutoksesta johtuen. Lisäksi taseen vertailutietoihin on vaikuttanut laskennallisten verojen netotus. Katso lisätietoja liitteestä 2.

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. euroa	4-6/2014	4-6/2013	Muutos %	1-6/2014	1-6/2013	Muutos %	2013
Liikevaihto	565,7	609,7	-7,2	1 109,0	1 202,9	-7,8	2 400,3
Liiketoiminnan muut tuotot	4,4	4,3	1,0	8,9	8,7	2,5	18,8
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstökulut	-86,3	-100,5	-14,2	-176,3	-202,1	-12,8	-381,3
Polttoaineet	-166,1	-171,5	-3,2	-327,1	-341,0	-4,0	-689,9
Lentokaluston leasemaksut	-20,3	-14,2	42,9	-36,5	-28,9	26,3	-57,5
Muut vuokrat	-39,4	-36,8	7,1	-78,8	-72,4	8,9	-152,0
Kaluston aineostot ja huolto	-30,0	-33,2	-9,7	-60,3	-68,8	-12,3	-125,8
Liikennöimismaksut	-58,4	-59,0	-1,0	-110,0	-109,0	0,9	-222,3
Maaselvitys- ja cateringkulut	-61,1	-65,2	-6,4	-124,3	-128,7	-3,5	-257,3
Valmismatkatuotannon kulut	-14,6	-17,8	-17,9	-39,8	-45,9	-13,4	-89,4
Myynti- ja markkinointikulut	-19,6	-19,8	-1,1	-33,9	-37,8	-10,2	-72,9
Poistot	-34,9	-35,7	-2,3	-70,4	-71,9	-2,2	-140,7
Muut kulut	-59,1	-52,7	12,1	-114,5	-115,2	-0,6	-218,1
Toiminnallinen liiketulos, EBIT	-19,6	7,5	<-200 %	-53,9	-10,0	<-200 %	11,9
Johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten
lentokaluston huoltovarausten arvon muutokset	-4,5	1,4	<-200 %	-11,4	6,7	<-200 %	21,7
Kertaluonteiset erät	-2,2	-19,3	88,8	10,6	-20,7	151,1	-25,7
Liikevoitto, EBIT	-26,3	-10,4	-152,6	-54,7	-24,0	-127,6	7,9
Rahoitustuotot	2,4	37,4	-93,6	3,2	38,7	-91,8	42,6
Rahoituskulut	-5,6	-4,7	-18,6	-11,2	-8,9	-25,1	-19,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	-1,6	0,4	<-200 %	-2,2	-1,6	-39,5	-4,0
Tulos ennen veroja	-31,0	22,6	<-200 %	-64,9	4,1	<-200 %	26,8
Välittömät verot	7,1	-4,6	> 200 %	12,9	-1,7	> 200 %	-3,9
Kauden tulos	-23,9	18,1	<-200 %	-52,0	2,4	<-200 %	22,9
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta	-24,0	17,9		-52,2	2,2		22,6
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden tuloksesta	0,1	0,1		0,2	0,2		0,3
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta kauden tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos (eur)
Laimentamaton / laimennettu osakekohtainen tulos, EPS	-0,20	0,12		-0,44	-0,03		0,11
Kauden tulos / osake	-0,19	0,14		-0,41	0,02		0,18

Vertailutiedot vuodelta 2013 on oikaistu huoltokulujen käsittelyyn liittyvän laskentaperiaatteen muutoksesta johtuen. Katso lisätietoja liitteestä 2.

KONSERNIN TASE

Milj. euroa	30.6.2014	30.6.2013	2013
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	17,5	21,4	19,3
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1 090,1	1 310,2	1 292,6
Osuudet osakkuusyrityksissä	6,0	10,7	8,2
Muut rahoitusvarat	18,5	21,8	20,5
Laskennalliset verosaamiset	14,1	3,4	0,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä	1 146,1	1 367,5	1 340,6
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	15,6	18,2	19,9
Johdannaisiin liittyvät saamiset	39,3	39,1	43,6
Myynti- ja muut saamiset	248,0	285,9	237,1
Muut rahoitusvarat	248,8	330,0	335,9
Rahavarat	237,3	94,9	122,9
Lyhytaikaiset varat yhteensä	789,0	768,2	759,4
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	9,5	27,1	17,7
Varat yhteensä	1 944,5	2 162,7	2 117,6
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma	75,4	75,4	75,4
Muu oma pääoma	532,3	633,7	601,9
Yhteensä	607,7	709,1	677,3
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,6	0,8	0,7
Oma pääoma yhteensä	608,4	709,9	678,0
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	0,0	0,0	3,4
Pitkäaikaiset korolliset velat	326,3	327,3	385,5
Eläkevelvoitteet	44,6	5,0	10,6
Varaukset	60,5	83,5	69,3
Muut pitkäaikaiset velat	27,6	22,3	25,4
Pitkäaikaiset velat yhteensä	459,0	438,1	494,1
Lyhytaikaiset velat
Varaukset	44,4	45,3	40,5
Lyhytaikaiset korolliset velat	90,3	194,8	207,5
Johdannaisiin liittyvät velat	13,3	37,3	29,1
Ostovelat ja muut velat	729,1	734,7	666,1
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0,0	2,5	2,3
Lyhytaikaiset velat yhteensä	877,2	1 014,6	945,5
Velat yhteensä	1 336,2	1 452,7	1 439,6
Oma pääoma ja velat yhteensä	1 944,5	2 162,7	2 117,6

Vertailutiedot vuodelta 2013 on oikaistu huoltokulujen käsittelyyn liittyvän laskentaperiaatteen muutoksesta johtuen. Lisäksi taseen vertailutietoihin on vaikuttanut laskennallisten verojen netotus. Katso lisätietoja liitteestä 2.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	Os ke a	Mu ido ttu u s	Kä vä n a rvo n y	S ij itet o un	Ed llis ten e	Om an	ön Em ht i oy	Mä ärä s y	Om ä äo a p ma
	ää p om a	n om an	ha j sto ra a	va p aa n o ma n	ilik ien t au s	ää p om an	ist j ille om a	llat ien tom va	hte ä y en s
		ää p om an	laa j ut mu an	ää p om an	itto vo	hto ine n la ina e	ku luv u a o ma	ista j ien om
		ha sto t ra	lo kse tu rät n e	ha sto ra			ä äo p ma	os uu s
Mil j. eu roa
Om ä äo 1. 1.2 01 4 a p ma	75 4 ,	168 1 ,	15 0 - ,	24 7, 3	82 5 ,	118 9 ,	67 7, 3	0, 7	67 8, 0
Til ika de los n t u u					-52 2 ,		52 2 - ,	0, 2	-5 2, 0
La j lo kse rät tu a an n e			-13 0 ,				-13 0 ,		13 0 - ,
Mu toe rot un			0, 0				0, 0		0, 0
Ka de n l j los a t aa u u	0, 0	0, 0	13 0 - ,	0, 0	2, 2 5 -	0, 0	65 2 - ,	0, 2	65 0 - ,
Os ing ot							0, 0	0, 2 -	0, 2 -
Os ke iste ksu j ku ste sta a p eru n m a en nn us				-0, 1			-0, 1		0, 1 -
Om ää hto ise n la ina ka is inm ksu ko j n t rot an p om an e a a a ,					-4, 3		4, 3 -		4, 3 -
ku lut Om ä äo 3 0. 6. 20 14 a p ma	75 4 ,	16 8, 1	28 0 - ,	24 7, 3	25 9 ,	11 8, 9	6 07 7 ,	0, 6	6 0 8, 4

	Os ke a ää p om a	Mu ido ttu u s n om an ää p om an ha sto t ra	Kä vä y n a rvo n ha j sto ra a laa j ut mu an lo kse rät tu n e	S ij itet o un va p aa n o ma n ää p om an ha sto ra	Ed llis ten e ilik ien t au s itto vo	Om an ää p om an hto ine n la ina e	Em ht i ön oy ist j ille om a ku luv a o ma u ä äo p ma	Mä ärä y s llat ien tom va ista j ien om os s uu	Om ä äo a p ma hte ä y en s
Mil j. eu roa Om ä äo 1. 1.2 01 3 ma
a p La ke iaa ( ika isu ) nta tte tos s p er en m uu o	75 4 ,	16 8, 1	0, 0	24 7, 1	2, 6 11 -25 6	17 1, 1	3 77 4, 25 6	0, 9	2 77 5, -25
O ika ist ä äo 1.2 01 3 1. u o ma p ma	75 4	16 8, 1	0, 0	24 7, 1	, 87 0	17 1, 1	- , 74 8, 7	0, 9	6 , 74 9, 6
Til ika de los n t u u	,				, 2, 2		2, 2	0, 2	2, 4
La j lo kse rät tu a an n e			-24 9 ,				-24 9 ,		24 9 - ,
Ka de n l j los a t aa u u	0, 0	0, 0	24 9 - ,	0, 0	2, 2	0, 0	22 7 - ,	0, 2	22 5 - ,
Os ing ot					-12 7 ,		12 7 - ,	0, 3 -	13 0 - ,
Om ien kke ide n h kin ta os a an				-1, 7			-1, 7		1, 7 -
Os ke iste ksu j ku ste sta a p eru n m a en nn us				1, 8	0, 3 -		1, 5		1, 5
Om hto ise n la ina ka is inm ksu ko j ää n t rot an p om an e a a a ,					-4, 0		4, 0 -		4, 0 -
ku lut Om ä äo 3 0. 6. 20 13 a p ma	75 4 ,	16 8, 1	24 9 - ,	24 7, 3	72 1 ,	17 1, 1	70 9, 1	0, 8	70 9, 9

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Liiketoiminnan rahavirrat Kauden voitto -52,0 2,4 22,9 Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa 57,4 89,6 115,9 Muut oikaisut tilikauden tuloksesta Korkokulut ja muut rahoituskulut 11,2 8,9 19,7 Korkotuotot ja muut rahoitustuotot -0,9 -37,1 -38,6 Tuloslaskelman verot -12,9 1,7 3,9 Käyttöpääoman muutos 47,7 32,1 35,8 Maksetut korot -4,7 -5,8 -12,1 Maksetut rahoituskulut -2,0 -1,6 -3,8 Saadut korot 4,9 1,4 1,4 Maksetut verot 0,0 -2,0 -2,7 Liiketoiminnan nettorahavirta 48,7 89,7 142,4 Investointien rahavirrat Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -0,4 -0,8 -2,3 Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -66,7 -54,4 -96,4 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien korkosijoitusten nettomuutos -21,1 -56,7 14,6 Myytävissä olevien osakkeiden nettomuutos 0,0 54,1 53,7 Käyttöomaisuushyödykkeiden ja tytäryhtiöosakkeiden myynti 227,2 0,0 8,9 Saadut osingot 0,0 1,1 1,2 Pitkäaikaisten saamisten muutos 2,4 0,9 1,0 Investointien nettorahavirta 141,4 -55,7 -19,3 Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot 0,0 0,0 150,0 Lainojen takaisinmaksut ja muutokset -178,0 -44,8 -115,0 Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksu 0,0 0,0 -52,4 Oman pääoman ehtoisen lainan nosto 0,0 0,0 0,0 Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut -5,3 -4,0 -15,4 Omien osakkeiden hankinta 0,0 -1,7 -1,7 Maksetut osingot 0,0 -13,0 -13,0 Rahoituksen nettorahavirta -183,4 -63,5 -47,4 Rahavirtojen muutos 6,7 -29,5 75,7 Rahavarat tilikauden alussa 331,8 256,1 256,1 Rahavirtojen muutos 6,7 -29,5 75,7 Rahavarat tilikauden lopussa 338,6 226,6 331,8 Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa Poistot 70,4 73,1 140,7 Työsuhde-etuudet 5,8 8,4 7,3 Johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutokset 11,0 -6,7 -21,7 Muut oikaisut -29,7 14,9 -10,5 Yhteensä 57,4 89,6 115,9 Muut rahoitusvarat 248,8 330,0 335,9 Rahavarat 237,3 94,9 122,9 Lyhytaikaiset rahavarat taseessa 486,1 425,0 458,8 Yli 3 kuukauden päästä erääntyvät -147,6 -197,8 -126,5 Myytävissä olevat osakkeet 0,0 -0,6 -0,4 Rahavirtalaskelman rahavarat yhteensä 338,6 226,6 331,8	Milj. euroa	1-6/2014	1-6/2013	2013

Vertailutiedot vuodelta 2013 on oikaistu huoltokulujen käsittelyyn liittyvän laskentaperiaatteen muutoksesta johtuen. Lisäksi taseen vertailutietoihin on vaikuttanut laskennallisten verojen netotus. Katso lisätietoja liitteestä 2.

KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

1. LAADINTAPERUSTA

Konsernin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.

2. LAADINTAPERIAATTEET

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2013 noudattamien periaatteiden kanssa lukuun ottamatta alla mainittuja muutoksia. Tiedotteen luvut ovat pyöristämättömiä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Finnair on muuttanut lentokoneidensa moottoreiden huoltokustannusten laskentakäytäntöä. Vuoden 2014 alusta lähtien Finnair aktivoi moottoreiden huoltokustannukset taseeseen ja tekee huoltokuluista poistot moottoreiden huoltojakson aikana. Aikaisemmin huoltokustannukset on kirjattu kuluksi niiden syntymishetkellä.

Laskentakäytännön muutos pienentää huoltokustannuksiin liittyvää volatiliteettia, mikä parantaa tuloksen ennustettavuutta ja vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Muutos myös parantaa vertailukelpoisuutta muihin lentoyhtiöihin nähden, koska muutettu laskentakäytäntö vastaa kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n tekemän tutkimuksen perusteella alan yleistä käytäntöä. Laskentakäytännön muutos pienensi Finnairin omaa pääomaa 31.12.2013 noin 13,8 miljoonaa euroa ja paransi Finnairin vuoden 2013 liiketulosta 16,7 miljoonaa euroa. Lisäksi muutos kasvatti vuoden 2013 bruttoinvestointeja ja paransi liiketoiminnan rahavirtaa sekä vastaavasti heikensi investointien rahavirtaa. Muutos vaikutti myös tunnuslukuihin.

Laskentakäytännön muutos kohdistuu kokonaisuudessaan Lentoliikenne-segmenttiin. Vertailukaudet on oikaistu vastaamaan muuttunutta käytäntöä, ja vertailu raportoitujen ja oikaistujen lukujen osalta on julkaistu erillisellä pörssitiedotteella 27.3.2014.

Lisäksi konserni on arvioinut laskennallisten verosaamisten ja -velkojen luonnetta ja luokittelua, ja todennut niiden täyttävän IAS 12 mukaiset netottamisen kriteerit niiltä osin kuin kyse on verosaamisista ja -veloista samalle veronsaajalle. Näiden osalta taseen laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu, ja vertailukaudet on oikaistu vastaavasti.

Konsernin vuonna 2014 käyttöönotettavista IFRS-standardeista ja tulkinnoista on selostettu tilinpäätöksen 2013 laadintaperiaatteissa.

3. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen arvoihin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Keskeisimmät arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2013.

4. SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin. Konsernissa viime vuosina tehtyjen rakennemuutosten seurauksena Lentotoimintapalveluiden toiminnan luonne ja laajuus ovat muuttuneet, minkä seurauksena hallitus on päättänyt liiketoimintasegmenttijaon muutoksesta. Vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Lentotoimintapalvelut-segmenttiä ei raportoida erikseen, vaan siihen sisältyneet toiminnot raportoidaan osana Lentoliikennesegmenttiä. Vuonna 2012 toteutuneiden tekniikan ja cateringin rakennejärjestelyjen jälkeen Lentotoimintapalvelut on koostunut lentokonehuollosta, Finncatering Oy:n ja Finnair Travel Retail Oy:n toiminnoista, Finnairin kiinteistöomaisuudesta sekä operatiiviseen toimintaan liittyneiden kiinteistöjen hallinnoinnista, ylläpidosta ja toimitilapalveluista. Finncatering myytiin 28.2.2014 LSG Lufthansa Service Europa/Afrika GmbH:lle.

Muutoksen jälkeen Finnairin raportoitavat segmentit ovat Lentoliikenne ja Matkapalvelut. Segmentti-informaatio tilikaudelta 2013 on oikaistu vastaamaan muuttunutta rakennetta.

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa			1-6/2014
	Lentoliikenne	Matkapalvelut	Konserni	Kohdistamat
			eliminoinnit	tomat erät	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	994,3	114,7			1 109,0
Sisäinen liikevaihto	55,1	2,1	-57,2		0,0
Liikevaihto	1 049,4	116,8	-57,2	0,0	1 109,0
Toiminnallinen liiketulos, EBIT	-55,3	1,4			-53,9
Liiketulos	-55,2	0,5			-54,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta				-2,2	-2,2
Rahoitustuotot				3,2	3,2
Rahoituskulut				-11,2	-11,2
Tuloverot				12,9	12,9
Määräysvallattomien omistajien osuus				-0,2	-0,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta					-52,2
Poistot	69,7	0,7			70,4

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa			1-6/2013
	Lentoliikenne	Matkapalvelut	Konserni	Kohdistamat
			eliminoinnit	tomat erät	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	1 070,4	132,4			1 202,9
Sisäinen liikevaihto	65,0	0,7	-65,7		0,0
Liikevaihto	1 135,5	133,1	-65,7		1 202,9
Toiminnallinen liiketulos, EBIT	-12,4	2,4			-10,0
Liiketulos	-25,6	1,5			-24,0
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta				-1,6	-1,6
Rahoitustuotot				38,7	38,7
Rahoituskulut				-8,9	-8,9
Tuloverot				-1,7	-1,7
Määräysvallattomien omistajien osuus				-0,2	-0,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta					2,2

Liikevaihto

Milj. euroa	4-6/2014	4-6/2013	Muutos %	1-6/2014	1-6/2013	Muutos %	2013
Lentoliikenne	541,3	583,3	-7,2	1 049,4	1 135,5	-7,6	2 271,9
Matkapalvelut	42,6	51,3	-17,0	116,8	133,1	-12,3	251,7
Konsernieliminoinnit	-18,2	-24,8	26,7	-57,2	-65,7	13,0	-123,2
Yhteensä	565,7	609,7	-7,2	1 109,0	1 202,9	-7,8	2 400,3

Poistot 71,2 0,7 71,9

Liiketulos
Milj. euroa	4-6/2014	4-6/2013	Muutos %	1-6/2014	1-6/2013	Muutos %	2013
Lentoliikenne	-27,0	-9,4	-187,5	-55,2	-25,6	-115,8	6,3
Matkapalvelut	0,8	-1,0	175,8	0,5	1,5	-67,2	1,6
Yhteensä	-26,3	-10,4	-152,6	-54,7	-24,0	-127,6	7,9

Henkilöstö keskimäärin segmenteittäin

	1-6/2014	1-6/2013	Muutos %	2013
Lentoliikenne	4 450	4 942	-10,0	4 834
Matkapalvelut	690	778	-11,3	751
Muut toiminnot	285	261	9,2	274
Yhteensä	5 425	5 981	-9,3	5 859

5. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2013 konsernin vuosikertomuksessa esitettävien tietojen kanssa. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

Johdannaiset, Milj. euroa	30.6.2014 30.6.2013		2013
	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä
	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo
Valuuttajohdannaiset
Suojauslaskennassa olevat erät (termiinit):
Polttoaineen valuuttasuojaus	439,9	-6,0	426,9	-0,3	370,5	-17,0
Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus	575,5	6,5	273,2	14,8	244,1	2,2
Leasemaksujen valuuttasuojaus	134,6	0,4	37,4	-0,1	58,3	-1,6
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä	1 150,0	0,8	737,6	14,4	672,9	-16,4
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Polttoaineen valuuttasuojaus	4,9	-0,3	0,0	0,0	0,0	0,0
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit)	429,2	3,9	186,4	0,6	407,9	2,4
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot)
Osto-optiot	123,5	5,8	217,3	17,5	149,8	16,1
Myyntioptiot	156,2	-1,1	283,9	-2,6	169,5	-0,8
Taseen suojaus (termiinit)	12,0	0,3	32,2	0,2	20,4	-1,2
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä	725,7	8,5	719,9	15,7	747,5	16,5
Valuuttajohdannaiset yhteensä	1 875,7	9,3	1 457,5	30,1	1 420,4	0,1
Hyödykejohdannaiset
Suojauslaskennassa olevat erät:
Lentopetrolitermiinit, tonnia	546 750	10,7	602 120	-23,3	563 550	11,8
Sähköjohdannaiset, MWh	20 362	0,0	0	0,0	17 568	0,0
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä		10,7		-23,3		11,8
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Lentopetrolitermiinit, tonnia	13 500	0,1	12 000	0,0	18 000	0,8
Optiot
Osto-optiot, lentopetroli, tonnia	221 000	2,5	204 000	1,5	201 000	3,4
Myyntioptiot, lentopetroli, tonnia	-221 000	-1,0	230 000	-5,9	201 000	-1,1
Sähköjohdannaiset, MWh	69 127	-0,4	86 005	-0,6	71 100	-0,5
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä		1,2		-5,0		2,6
Hyödykejohdannaiset yhteensä		11,9		-28,3		14,4
Korkojohdannaiset
Suojauslaskennassa olevat erät:
Koronvaihtosopimukset	150,0	5,0	0,0	0,0	150,0	1,2
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä	150,0	5,0	0,0	0,0	150,0	1,2
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset	14,3	-0,4	19,9	0,4	17,3	0,2
Koronvaihtosopimukset	25,0	-0,3	25,0	-0,8	25,0	-0,5
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä	39,3	-0,7	44,9	-0,4	42,3	-0,3
Korkojohdannaiset yhteensä	189,3	4,3	44,9	-0,4	192,3	0,9
Johdannaiset yhteensä		25,6		1,4		15,4

6. KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVAT VARAT JA VELAT

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
Käyvät arvot raportointikauden lopussa, Milj. euroa	30.6.2014	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit	209,3	35,3	174,0
Kaupankäyntijohdannaiset
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset	5,0		5,0
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa	5,0		5,0
Valuuttajohdannaiset	20,6		20,6
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa	7,3		7,3
- joista rahavirran suojauslaskennassa	2,2		2,2
Hyödykejohdannaiset	12,6		11,2	1,4
- joista rahavirran suojauslaskennassa	11,0		11,0
Yhteensä	247,5	35,3	210,7	1,4
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Kaupankäyntijohdannaiset
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset	0,7		0,7
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa	0,0		0,0
Valuuttajohdannaiset	11,2		11,2
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa	0,8		0,8
- joista rahavirran suojauslaskennassa	7,9		7,9
Hyödykejohdannaiset	0,7		0,7
- joista rahavirran suojauslaskennassa	0,3		0,3
Yhteensä	12,6	0,0	12,6	0,0

Raportointikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.

Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä osin vastapuolten toimittamiin vahvistuksiin, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty IFRS 7 standardin vaatimusten mukaisesti koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.

Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
Käyvät arvot raportointikauden lopussa, Milj. euroa	Kaupan käyntiarvo paperit	Kaupan käynti johdannaiset	Myynnissä olevat osake sijoitukset	Yhteensä
Alkusaldo		0,4		0,4
Voitot ja tappiot yhteensä tuloslaskelmassa		-0,1		-0,1
Laajassa tuloksessa
Ostot (ja myynnit)
Toteutukset (ja liikkeellelaskut)		1,1		1,1
Siirrot tasolle 3 ja pois sieltä
Loppusaldo	0,0	1,4	0,0	1,4

Raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista kaudelle kirjatut voitot ja tappiot yhteensä

Liiketoiminnan muissa kuluissa	-0,1	-0,1

Tilikauden aikana rahoitusvarojen tai -velkojen käyvän arvon luokissa ei tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian tasolle 3 tai sieltä pois. Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta yhden tai useamman käyvän arvon määrittämiseen käytetyn syöttötiedon vaihtaminen jokseenkin mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi tasolla 3 olevien käypään arvoon arvostettujen erien käypää arvoa merkittävästi ottaen huomioon kyseisten varojen ja velkojen suhteellisen pienen kokonaismäärän.

7. YRITYSHANKINNAT JA -MYYNNIT

Raportointikaudella ei ole ollut hankintoja tai yritysmyyntejä. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä myytiin myytävissä oleviin varoihin sisältynyt tytäryhtiö Finncatering Oy.

8. TULOVEROT

Efektiivinen verokanta kauden toisella neljänneksellä oli -19,8 % (-22,9%).

9. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Yhtiökokous päätti 27.3.2014, että vuodelta 2013 ei makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti 27.3.2013 jakaa osinkoa 0,10 euroa osaketta kohti. Kokonaisosingon määrä oli 12,7 miljoonaa euroa ja se perustui rekisteröityjen osakkeiden määrään 3.4.2013. Osingot maksettiin 10.4.2013.

10. AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOS

Milj. euroa	30.6.2014	30.6.2013	2013
Kirjanpitoarvo kauden alussa	1 311,9	1 354,2	1 354,2
Käyttöomaisuusinvestoinnit	53,0	38,1	77,3
Ennakoiden muutos	8,7	21,9	33,3
Vähennykset ja siirrot	-195,4	-9,4	-11,0
Poistot	-70,4	-71,9	-140,7
Kertaluonteisiin eriin sisältyvät poistot	-0,3	-1,2	-1,2
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	1 107,5	1 331,6	1 311,9
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa	9,8	16,7	16,7
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa	4,9	14,7	9,8

11. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

Pääasiassa tekniikan vaihto- ja käyttöomaisuus. Vertailukaudella myytäviin eriin sisältyi Finncatering Oy, joka myytiin 2014 ensimmäisellä neljänneksellä.

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	30.6.2014	30.6.2013	2013
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	4,9	14,7	9,8
Vaihto-omaisuus	4,5	9,3	5,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,0	3,1	2,5
Yhteensä	9,5	27,1	17,7

Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat	30.6.2014	30.6.2013	2013
Ostovelat ja muut velat	0,0	2,5	2,3
Yhteensä	0,0	2,5	2,3

12. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

Tilikauden 2014 toisella neljänneksellä lainoja lyhennettiin lyhennysohjelman mukaisesti. Tilikauden ensimmäisellä neljänneksellä myytyihin A330 lentokoneisiin liittyneet lainat maksettiin takaisin.

13. VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa	30.6.2014	30.6.2013	2013
Muut omasta puolesta annetut vakuudet, pantit	208,9	575,2	503,7
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset	70,0	66,0	67,6
Muiden puolesta annetut takuut	2,2	2,4	2,3
Yhteensä	281,1	643,6	573,5

Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 30.6.2014 olivat 897 miljoonaa euroa (1 000).

14. VUOKRAVASTUUT MUISTA VUOKRASOPIMUKSISTA

Milj. euroa	30.6.2014	30.6.2013	2013
Lentokaluston vuokravastuut	599,0	148,0	259,2
Muut vuokravastuut	234,2	253,0	244,8
Yhteensä	833,2	401,0	504,0

15. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Milj. euroa	30.6.2014	30.6.2013	2013
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Myynnit	36,0	34,3	65,5
Ostot	39,1	71,7	105,8
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	9,9	9,9	9,9
Myynti- ja muut saamiset	0,7	27,7	36,1
Muut pitkäaikaiset velat	10,3	8,8	9,7
Eläkevelvoitteet	44,4	4,5	10,5
Ostovelat ja muut velat	3,7	5,0	3,5
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut takuut	2,0	2,0	2,0

16. LAAJAN TULOKSEN ERÄT

Laajassa tuloslaskelmassa esitetään aiemmin suoraan omaan pääomaan kirjatut suojauslaskennassa olevien erien realisoitumattomat johdannaisten arvonmuutokset, joilla suojataan tulevaisuuden rahavirtoja, sekä valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssierot.

Milj. euroa	4-6/2014	4-6/2013	Muutos %	1-6/2014	1-6/2013	Muutos %	2013
Kauden tulos	-23,9	18,1	<-200 %	-52,0	2,4	<-200 %	22,9
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	0,0	0,1	-111,4	0,0	0,0	-	0,0
Myytävissä olevien rahavarojen
muutos verojen jälkeen	0,0	-21,1	100,0	0,0	-10,4	100,0	-10,4
Suojausinstrumenttien käyvän
arvon muutos verojen jälkeen	24,1	-27,3	188,3	9,6	-16,7	157,3	-4,2
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden
vakuutusmatemaattinen
voitto/tappio	-13,4	4,5	<-200 %	-22,5	2,1	<-200 %	-0,2
Muut laajan tuloksen erät
yhteensä	10,7	-43,8	124,5	-13,0	-25,0	48,0	-15,0
Kauden laaja tulos	-13,2	-25,7	48,6	-65,0	-22,6	-188,0	7,9
Emoyhtiön omistajille kuuluva
osuus kauden laajasta tuloksesta	-13,3	-25,8	48,4	-65,2	-22,8	-186,3	7,7
Määräysvallattomien omistajien
osuus kauden laajasta tuloksesta	0,1	0,1	-10,6	0,2	0,2	-1,7	0,3

17. TILIKAUDEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut muita merkittäviä tapahtumia kuin osavuosikatsauksessa selostettuja asioita.

18. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)

Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä

Oma pääoma / osake: Omavaraisuusaste, %:

Korolliset nettovelat * 100 Tulos * 100

Oma pääoma + määräysvallattominen omistajien osuus Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus

Oma pääoma Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus * 100 Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä Taseen loppusumma - saadut ennakot

Velkaantumisaste, %: Oman pääoman tuotto, % (ROE):

(keskiarvo)

Operatiivinen liikevoitto:

Liikevoitto ilman myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon muutoksia, huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia ja kertaluonteisia eriä

Oma pääoma:

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus

Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Osakekohtainen tulos: Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE):

Kauden tulos - oman pääomanehtoisen lainan korot Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut * 100

Tulos / osake: Korolliset nettovelat:

Kauden tulos Korolliset velat - korolliset varat - pörssiosakkeet