AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Caverion Oyj

Earnings Release Jan 29, 2015

3260_er_2015-01-29_bef31eb4-3ef4-4734-87f6-f0811a8e7b65.pdf

Earnings Release

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Tilinpäätöstiedote 2014

CAVERION OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 29.1.2015 KLO 9.00

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.–31.12.2014

Vahva neljäs vuosineljännes – Hyvää edistymistä kohti vuoden 2016 taloudellisia tavoitteita

Vuoden 2014 tulosohjeistuksen toteutuminen

Konsernin vuoden 2014 liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein oli 2 475,4 (2 543,6) milj. euroa ja käyttökate ilman kertaluonteisia eriä 80,7 (81,7) milj. euroa, eli ne säilyivät edellisvuoden tasolla.

1.1.–31.12.2014

  • x Tilauskanta: Tilauskanta joulukuun lopussa oli 1 323,6 (1 240,7) milj. euroa, kasvua 7 prosenttia viime vuoden lopusta.
  • x Liikevaihto: 2 475,4 (2 543,6) milj. euroa vertailukelpoisin valuuttakurssein ja 2 406,6 (2 543,6) milj. euroa katsauskauden valuuttakurssein.
  • Liikevaihto laski 3 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan valuuttakursseilla laskettuna.
  • x Käyttökate: käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 80,7 (81,7) milj. euroa eli 3,4 (3,2) prosenttia liikevaihdosta.
  • Käyttökate kertaluonteiset erät mukaan lukien oli 67,5 (70,9) milj. euroa eli 2,8 (2,8) prosenttia liikevaihdosta.
  • Kertaluonteiset erät olivat yhteensä 13,2 milj. euroa. Ne sisälsivät kertaluonteiset 26,4 milj. euron kustannukset, joita tasoitti 13,2 milj. euron suuruinen kertaluonteinen tulo Norjassa.
  • Projektit pääosin Norjassa ja Tanskassa heikensivät kannattavuutta vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla. Projektitoimintojen kannattavuuden parantamistoimet etenivät hyvin vuoden toisella puoliskolla.
  • x Käyttöpääoma: Käyttöpääoma oli -19,3 milj. euroa (Q4/2013: 46,0).
  • x Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja: 113,5 (108,5) milj. euroa.

1.10.–31.12.2014

  • x Liikevaihto: 660,2 (688,1) milj. euroa.
  • Liikevaihto laski 2 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan valuuttakursseilla laskettuna.
  • x Käyttökate: Kannattavuus parani edellisvuodesta, ja käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 39,3 (26,7) milj. euroa eli 6,0 (3,9) prosenttia liikevaihdosta.
  • Käyttökate kertaluonteiset erät mukaan lukien oli 34,3 (25,3) milj. euroa eli 5,2 (3,7) prosenttia liikevaihdosta.
  • x Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja: 100,0 (101,3) milj. euroa.

Suluissa esitetyt luvut ovat edellisvuoden vastaavan jakson lukuja, ellei toisin ole mainittu. Vuoden 2013 vertailuluvut ovat carve-out-lukuja osittaisjakautumisen voimaantulopäivää (30.6.2013) edeltäviltä kausilta.

AVAINLUVUT

Milj. e 10–12/14 10–12/13 Muutos 1–12/14 1–12/13Muutos
Tilauskanta 1 323,6 1 240,7 7 % 1 323,6 1 240,7 7 %
Liikevaihto 660,2 688,1 -4 % 2 406,6 2 543,6 -5 %
Käyttökate 34,3 25,3 36 % 67,5 70,9 -5 %
Käyttökateprosentti, % 5,2 3,7 2,8 2,8
Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä 39,3 26,7 47 % 80,7 81,7 -1 %
Käyttökateprosentti ilman kertaluonteisia eriä, % 6,0 3,9 3,4 3,2
Liikevoitto 28,1 19,5 44 % 44,2 49,4 -11 %
Liikevoittoprosentti, % 4,3 2,8 1,8 1,9
Tilikauden voitto 20,0 17,2 16 % 27,6 35,5 -22 %
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e 0,16 0,14 17 % 0,22 0,28 -22 %
Käyttöpääoma -19,3 46,0 -19,3 46,0
Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja 100,0 101,3 -1 % 113,5 108,5 5 %
Korollinen nettovelka kauden lopussa 50,2 86,5 -42 % 50,2 86,5 -42 %
Velkaantumisaste kauden lopussa, % 21,1 34,6 21,1 34,6
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana 17 161 17 753 -3 % 17 300 18 071 -4 %

OSINGONJAKOEHDOTUS: Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,22 euroa osakkeelta

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,22 euroa osakkeelta.

Konsernijohtaja Fredrik Strandin kommentti

"Vuonna 2014 keskityimme rakentamaan Caverionista yhtä, yhtenäistä yritystä. Parannamme kannattavuuttamme ennen kaikkea panostamalla omaan sisäiseen tehokkuutemme. Olemme nyt luoneet pohjan tulevaisuudellemme kehittämällä yhteisen toimintamallin. Prosessimme, organisaatiorakenteemme, osaamisemme sekä tarjoomamme suunnitellaan siten, että ne tukevat meitä palvelujen ja ratkaisujen tarjoamisessa läpi asiakkaidemme kiinteistöjen ja prosessien elinkaaren. Meillä on eri puolilla yhtiötämme laaja-alaista kokemusta ja osaamista, jonka yhdistämme parhaiksi käytännöiksi kehittämällä koko konsernin yhteistä tarjoomaa.

Olemme myös parantaneet projektiemme riskienhallintaa ottamalla käyttöön läpinäkyvät hyväksymisvaltuudet sekä uudet käytännöt projektien ohjausryhmille ja seurantaan. Lisäksi jokaiseen divisioonaan perustetaan projekti- ja palvelujohtamisen toimistot, joissa on vaativien sopimusten edellyttämää osaamista 250 paikallisen toimipisteemme tueksi. Projektien johtamiseen liittyviä kontrolleja on jo tehostettu, ja projektien läpivienti asetettujen tavoitteiden mukaisesti on parantunut. Näiden toimien tuloksena projektitoimintojen kannattavuuden parantamistoimet ovat edenneet hyvin myös neljännellä vuosineljänneksellä.

Lisäksi olemme laskutusprosessin lyhentämiseksi panostaneet järjestelmien ja työkalujen kehittämiseen sekä yhdenmukaistamiseen. Tehostunut käyttöpääoman hallintamme näkyy tammi–joulukuun parantuneena operatiivisena kassavirtana. Yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto etenee hyvin suurimmissa toimintamaissamme. Myös uusia mobiililaitteita ja -järjestelmiä on otettu käyttöön. Nämä tulevaisuuttamme varten tehdyt investoinnit ovat vaikuttaneet lyhyen aikavälin kannattavuuteemme.

Toisella vuosipuoliskolla olemme onnistuneesti kehittäneet liiketoimintaportfolioamme useilla suurilla talotekniikan kokonaistoimituksen suunnittelun ja toteutuksen käsittävillä projektisopimuksilla sekä useilla uusilla palveluiden johtamisen sopimuksilla.

Vuonna 2015 strateginen painopisteemme siirtyy vähitellen kannattavan kasvun luomiseen. Tavoitteenamme on saavuttaa yli 6 prosentin käyttökate vuoden 2016 loppuun mennessä. Ensinnäkin hyödymme edellä kuvatuista toiminnan tehostamiseen tehdyistä viimeaikaisista investoinneista. Lisäksi olemme luoneet perustan sille, että voimme tarjota entistä vaativampia sopimuksia, joissa on parempi katepotentiaali. Tämän mukaisesti jatkamme liiketoimintaportfoliomme kehittämistä ja keskitymme tekniseen asennukseen ja kunnossapitoon, talotekniikan kokonaistoimitusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä palveluiden johtamiseen."

NÄKYMÄT VUODELLE 2015

Caverionin palvelujen ja ratkaisujen markkinanäkymät

Toimialan megatrendit, kuten lisääntynyt teknologian käyttö rakennuksissa, energiatehokkuutta koskevat vaatimukset ja lisääntyvä digitalisoituminen sekä automaatio, luovat edelleen kysyntää Caverionin palveluille ja ratkaisuille tulevina vuosina.

Teknisen asennuksen ja kunnossapidon odotetaan pysyvän vakaina. Parempaa energiatehokkuutta ja parempia sisäilmaolosuhteita koskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö tukevat merkittävästi markkinoiden positiivista kehitystä.

Kiinteistöjen ja teollisuuden suurten uusien tarjousten odotetaan lisääntyvän vuoden aikana. Tarjoustoiminnassa on nähtävissä myönteisiä merkkejä etenkin julkisella sektorilla ja teollisuudessa. Alhaisen korkotason ja rahoituksen saatavuuden odotetaan tukevan investointeja. Talotekniikan kokonaistoimitusten suunnittelun ja toteutuksen kysynnän odotetaan kehittyvän suotuisasti erityisesti suurissa ja teknisesti vaativissa projekteissa.

Palveluiden johtamisen kysynnän odotetaan kasvavan. Rakennuksissa olevan teknologian lisääntyessä uusien palvelujen tarpeen ja elinkaariratkaisujen kysynnän odotetaan lisääntyvän. Asiakkaiden keskittyminen omaan ydintoimintaansa tarjoaa edelleen Caverionille mahdollisuuksia käytön ja kunnossapidon ulkoistuksissa pääasiassa julkishallinnossa, teollisuudessa ja energiasektorilla.

Toimintaympäristön muutokset yleiseen makrotaloudelliseen kehitykseen ja geopoliittisiin jännitteisiin liittyvän lisääntyvän epävarmuuden seurauksena saattavat aiheuttaa tiettyä varovaisuutta projektien aloituksissa ja palvelujen kysynnässä.

Tulosohjeistus vuodelle 2015

Caverion arvioi, että konsernin vuoden 2015 liikevaihto säilyy edellisvuoden tasolla ja että käyttökateprosentti vuonna 2015 kasvaa merkittävästi.

TIEDOTUSTILAISUUS, WEBCAST JA PUHELINKONFERENSSI

Tilinpäätöstiedotteesta järjestetään englanninkielinen tiedotustilaisuus torstaina 29.1.2015 klo 11 Suomen aikaa hotelli Kämpissä (Gallen-Kallela-sali), Kluuvikatu 2, Helsinki. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat. Tilaisuutta voi seurata myös puhelimitse soittamalla numeroon +358 (0)9 2313 9202 (käyttäjätunnusta tai PIN-koodia ei tarvita) viimeistään klo 10.55 Suomen aikaa. Tilaisuudesta on lisätietoa osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat.

Yhtiökokous 2015

Caverion Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 16. maaliskuuta 2015 kello 10 Suomen aikaa Messukeskuksessa. Täydellinen yhtiökokouskutsu, joka sisältää hallituksen esitykset yhtiökokoukselle, julkaistaan erillisellä pörssitiedotteella.

Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2015

Vuosikertomus, joka sisältää vuoden 2014 tilinpäätöksen, julkaistaan Caverionin verkkosivuilla ja IR App sovelluksessa suomeksi ja englanniksi viimeistään viikolla 8 helmikuussa 2015. Osavuosikatsaukset julkaistaan 24.4., 23.7. ja 23.10.2015.

Taloudelliset katsaukset ja muuta sijoittajatietoa on saatavana Caverionin verkkosivuilta osoitteesta www.caverion.fi/sijoittajat ja IR App -sovelluksesta. Materiaalit voi myös tilata sähköpostitse osoitteesta [email protected].

CAVERION OYJ

Lisätietoja:

Antti Heinola, talousjohtaja, Caverion Oyj, puh. 040 352 1033, [email protected]

Milena Hæggström, sijoittajasuhdejohtaja, Caverion Oyj, puh. 040 5581 328, [email protected]

Jakelu: NASDAQ Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.caverion.fi

KONSERNIN TALOUDELLINEN KEHITYS

Vuoden 2013 vertailuluvut ovat carve-out-lukuja osittaisjakautumisen voimaantulopäivää (30.6.2013) edeltäviltä kausilta.

Tunnusluvut

Toimintaympäristö neljännellä vuosineljänneksellä ja vuonna 2014

Yleinen markkinatilanne on ollut koko vuoden vakaa huolimatta yleisestä talouden tilanteesta ja epävarmuudesta.

Huolto- ja kunnossapitomarkkinat olivat vakaat kaikissa toimintamaissa. Yleinen kiinnostus elinkaariratkaisuja kohtaan lisääntyi edelleen.

Suomessa osa asiakkaistamme on joutunut lykkäämään projektejaan vuoden jälkipuoliskolla, mutta olemme myös saaneet joitakin suuria uusia tilauksia. Ruotsissa projektimarkkinat ovat olleet vakaat vuonna 2014. Myös Norjassa projektimarkkinoiden toimintaympäristö oli hyvä. Kysyntä pysyi suotuisana Saksassa.

Tilauskanta

Tilauskanta kasvoi 7 prosenttia joulukuun 2013 lopusta (1 240,7 milj. euroa). Tilauskanta laski 4 prosenttia syyskuun 2014 lopusta (1 379,5 milj. euroa) ja oli 1 323,6 milj. euroa joulukuun lopussa. Valuuttakurssimuutokset pienensivät joulukuun lopun tilauskannan arvoa 31,6 milj. euroa joulukuun 2013 loppuun verrattuna ja 27,6 milj. euroa syyskuun 2014 loppuun verrattuna.

Liikevaihto

Tammi–joulukuun liikevaihto oli 2 406,6 (2 543,6) milj. euroa, laskua 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Loka– joulukuun liikevaihto oli 660,2 (688,1) milj. euroa. Vuonna 2013 kasvaneen tilauskannan seurauksena liikevaihto kasvoi Saksassa 8 prosenttia tammi–joulukuussa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 496,2 (458,4) milj. euroa. Tammi–joulukuun liikevaihto laski pääasiassa Ruotsissa ja Norjassa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna projektien tarkemman valinnan sekä toisella vuosineljänneksellä projektiportfolioon tehtyjen liikevaihdon tarkastusten seurauksena.

Valuuttakurssimuutokset laskivat konsernin tammi–joulukuun liikevaihtoa 68,8 milj. eurolla ja loka–joulukuun liikevaihtoa 15,3 milj. eurolla edellisvuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna. Tästä Norjan kruunun vaikutus oli 32,2 milj. euroa tammi–joulukuun ja 5,0 milj. euroa loka–joulukuun liikevaihtoon sekä Ruotsin kruunun vaikutus 30,9 milj. euroa tammi–joulukuun ja 8,0 milj. euroa loka–joulukuun liikevaihtoon. Tammi–joulukuun liikevaihto laski 3 prosenttia ja loka–joulukuun liikevaihto 2 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan valuuttakursseilla laskettuna. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna tammi–joulukuun liikevaihto oli 2 475,4 (2 543,6) milj. euroa.

Konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan tammi–joulukuun liikevaihto oli 1 297,0 (1 409,3) milj. euroa eli 54 (55) prosenttia liikevaihdosta, laskua 8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan loka–joulukuun liikevaihto oli 349,8 (386,0) milj. euroa eli 53 (56) prosenttia liikevaihdosta. Konsernin projektiliiketoiminnan tammi–joulukuun liikevaihto oli 1 109,5 (1 134,3) milj. euroa eli 46 (45) prosenttia liikevaihdosta, laskua 2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Projektiliiketoiminnan loka–joulukuun liikevaihto oli 310,4 (302,1) milj. euroa eli 47 (44) prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.

Liikevaihdon jakautuminen

Liikevaihto, milj. 10–12/ 10–12/ 1–12/ 1–12/
e 2014 % 2013 % Muutos 2014 % 2013 % Muutos
Ruotsi 169,2 26 % 178,2 26 % -5 % 597,2 25 % 665,9 26 % -10 %
Suomi 138,4 21 % 147,9 22 % -6 % 521,1 22 % 546,8 21 % -5 %
Saksa 137,6 21 % 124,7 18 % 10 % 496,2 21 % 458,4 18 % 8 %
Norja 119,4 18 % 136,9 20 % -13 % 458,3 19 % 516,4 20 % -11 %
Itävalta 38,6 6 % 39,7 6 % -3 % 136,3 6 % 148,1 6 % -8 %
Tanska 36,3 6 % 40,1 6 % -9 % 126,6 5 % 139,8 5 % -9 %
Muut maat 20,6 3 % 20,6 3 % 0 % 70,8 3 % 68,2 3 % 4 %
Konserni
yhteensä 660,2 100 % 688,1 100 % -4 % 2 406,6 100 % 2 543,6 100 % -5 %
-
Huolto ja
kunnossapito 349,8 53 % 386,0 56 % -9 % 1 297,0 54 % 1 409,3 55 % -8 %
-
Projektit
310,4 47 % 302,1 44 % 3 % 1 109,5 46 % 1 134,3 45 % -2 %

Maakohtainen liikevaihto esitetään konserniyhtiön sijainnin perusteella.

Kannattavuus

Käyttökate

Loka–joulukuussa kannattavuus parani edellisestä vuosineljänneksestä, ja käyttökateprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli loka–joulukuussa paremmalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Loka– joulukuussa käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 39,3 (26,7) milj. euroa eli 6,0 (3,9) prosenttia liikevaihdosta. Loka–joulukuussa konsernin käyttökate oli 34,3 (25,3) milj. euroa eli 5,2 (3,7) prosenttia liikevaihdosta. Projektitoimintojen kannattavuuden parantamistoimet ovat edenneet hyvin neljännellä vuosineljänneksellä.

Konsernin tammi–joulukuun käyttökate laski 5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 67,5 (70,9) milj. euroa eli 2,8 (2,8) prosenttia liikevaihdosta. Tammi–joulukuun käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 80,7 (81,7) milj. euroa eli 3,4 (3,2) prosenttia liikevaihdosta. Projektit pääosin Norjassa ja Tanskassa heikensivät kannattavuutta tammi–joulukuussa 2014. Projektitoimintojen kannattavuuden parantamistoimet etenivät kuitenkin hyvin vuoden toisella puoliskolla.

Tammi–joulukuun kertaluonteiset erät olivat yhteensä 13,2 milj. euroa. Kertaluonteiset 26,4 milj. euron kustannukset koostuivat lopetettuun yrityskauppahankkeeseen liittyvistä kuluista, uudelleenjärjestelykuluista sekä vanhoihin, päättyneisiin projekteihin liittyvistä varauksista. Näitä tasoitti kertaluonteinen 13,2 milj. euron suuruinen eläkevastuuvarauksen purkaminen, kun Norjassa siirryttiin uuteen eläkejärjestelmään. Kertaluonteisten erien tarkempi erittely esitetään taulukko-osan liitetiedon 5 yhteydessä ("Kauden käyttökatteeseen ja liikevoittoon vaikuttavat kertaluonteiset erät").

Tammi–joulukuun kannattavuuteen vaikuttivat projektikannan lähempi tarkastelu kaikissa divisioonissa toisella vuosineljänneksellä sekä joidenkin heikosti kannattavien projektien kustannusarvioiden ja varauksien tarkistaminen. Arvioinnilla oli heikentävä vaikutus raportoituun käyttökatteeseen huhti–kesäkuussa, mikä johtui valmistumisvaiheessa olevien projektien kustannusarvioiden oikaisuista, heikosti kannattavien käynnissä olevien projektien varauksista sekä vanhojen, päättyneiden projektien varauksista, jotka katsottiin kertaluonteisiksi eriksi taulukko-osan liitetiedon 5 määritelmän mukaisesti.

Liikevoitto

Caverionin tammi–joulukuun liikevoitto oli 44,2 (49,4) milj. euroa eli 1,8 (1,9) prosenttia liikevaihdosta, laskua 11 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Loka–joulukuussa liikevoitto oli 28,1 (19,5) milj. euroa eli 4,3 (2,8) prosenttia liikevaihdosta.

Poistot ja arvonalentumiset tammi–joulukuussa olivat 23,3 (21,5) milj. euroa, josta 9,8 milj. euroa oli yrityskauppoihin liittyviä kohdistettuja aineettomia hyödykkeitä ja 13,5 milj. euroa muita poistoja. Poistot ja arvonalentumiset loka–joulukuussa olivat 6,2 (5,8) milj. euroa, josta 2,4 milj. euroa oli yrityskauppoihin liittyviä kohdistettuja aineettomia hyödykkeitä ja 3,8 milj. euroa muita poistoja.

Muut liikevoittoon vaikuttavat tekijät on esitetty tarkemmin kohdassa käyttökate.

Tulos ennen veroja, tilikauden voitto ja osakekohtainen tulos

Tulos ennen veroja oli 36,5 (42,8) milj. euroa, tilikauden voitto oli 27,6 (35,5) milj. euroa ja osakekohtainen tulos oli 0,22 (0,28) euroa tammi–joulukuussa. Nettorahoituskulut olivat -7,6 (-6,6) milj. euroa tammi–joulukuussa 2014. Tammi–kesäkuun 2013 carve-out-luvut eivät sisällä YIT:n osittaisjakautumisen seurauksena Caverion Oyj:lle siirtyneiden uusien rahoitusjärjestelyjen kustannusvaikutusta.

Konsernin efektiivinen veroaste oli 24,5 (17,0) prosenttia tammi–joulukuussa. Verokantojen muutokset vuonna 2014 Suomessa, Norjassa ja Tanskassa sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen uudelleenarvostus vaikuttivat positiivisesti vuoden 2013 efektiiviseen veroasteeseen. Jos näiden muutosten vaikutukset jätettäisiin huomioimatta, efektiivinen veroaste olisi ollut noin 27 prosenttia vuonna 2013.

Investoinnit ja yrityskaupat

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin olivat tammi–joulukuussa 23,4 (27,8) milj. euroa eli 1,0 (1,1) prosenttia liikevaihdosta.

Investoinnit tietotekniikkaan olivat 16,3 (22,5) milj. euroa tammi–joulukuussa 2014. IT-investoinnit kohdistuivat harmonisoidun IT-alustan rakentamiseen ja yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän toteuttamiseen. Sisäisten prosessien ja tehokkuuden parantamiseksi kehitettiin myös IT-järjestelmiä ja mobiilityökaluja. Muut investoinnit olivat 7,1 (5,3) milj. euroa.

Caverion ei tehnyt yritysostoja tai liiketoimintojen myyntejä tammi–joulukuussa 2014.

Kassavirta, käyttöpääoma ja rahoitus

Konsernin operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli 113,5 (108,5) milj. euroa tammi–joulukuussa 2014. Konsernin operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli 100,0 (101,3) milj. euroa loka– joulukuussa. Konsernin operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli 73,5 (74,2) milj. euroa tammi– joulukuussa 2014 ja 85,9 (106,4) milj. euroa loka–joulukuussa 2014.

Käyttöpääoma laski 65,3 milj. euroa joulukuun 2013 lopusta (46,0 milj. euroa) ja oli joulukuun lopussa -19,3 milj. euroa.

Caverionin rahavarat olivat joulukuun lopussa 98,8 milj. euroa (12/2013: 133,3 milj. euroa). Lisäksi Caverionilla on sitovia nostamattomia rahoituslimiittisopimuksia 60 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19 milj. euroa.

Konsernin korollisen velan määrä oli joulukuun lopussa 149,0 milj. euroa (9/2014: 173,4 milj. euroa ja 12/2013: 219,8 milj. euroa) ja keskikorko suojausten jälkeen oli 2,1 prosenttia. Kiinteäkorkoisten lainojen osuus suojausten jälkeen on noin 21 prosenttia konsernin korollisesta velasta. Noin 93 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 5 prosenttia vakuutusyhtiöiltä. Yhteensä 53,5 milj. euroa korollista velkaa erääntyy maksettavaksi seuraavan 12 kuukauden aikana.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdelukuun. Konsernin nettovelka oli joulukuun lopussa 50,2 milj. euroa (9/2014: 131,6 milj. euroa ja 12/2013: 86,5 milj. euroa).

Henkilöstö maittain 12/14 9/14 Muutos 12/14 12/13 Muutos
Suomi 4 697 4 754 -1 % 4 697 4 772 -2 %
Ruotsi 3 868 3 876 0 % 3 868 3 993 -3 %
Norja 2 804 2 956 -5 % 2 804 3 469 -19 %
Saksa 2 415 2 444 -1 % 2 415 2 429 -1 %
Itävalta 722 724 0 % 722 711 2 %
Tanska 1 041 997 4 % 1 041 1 019 2 %
Muut maat 1 527 1 512 1 % 1 527 1 280 19 %
Konserni yhteensä 17 074 17 263 -1 % 17 074 17 673 -3 %

HENKILÖSTÖ

Tammi–joulukuussa konsernin palveluksessa oli keskimäärin 17 300 (18 071) työntekijää. Joulukuun lopussa henkilöstömäärä oli 17 074 (17 673). Tammi–joulukuun henkilöstökulut olivat yhteensä 995,2 (1 062,8) milj. euroa.

Henkilöstöhallinnossa keskityttiin tammi–joulukuussa edelleen vakaan kasvuperustan ja tehokkaan toimintatavan luomiseen. Tavoitteena oli myös varmistaa osaavat ammattilaiset ja johtajat koko Caverion-konsernin tarpeisiin. Vuonna 2014 Caverion palkkasi konsernin tietohallintojohtajan, uudet divisioonien johtajat Ruotsiin, Saksaan ja Eastern Europe -divisioonaan sekä vahvisti kansainvälisiä tiimejä avainhenkilöillä. Erinomaisen johtamisen strategista painopistettä varten luotiin kehittämisohjelma, jonka avulla voidaan ohjata tehokkaasti konserninlaajuisia kehittämishankkeita, kuten henkilöstöprosessien ja integroitujen ratkaisujen kehittämistä, osaamisen johtamisen sekä organisaation kehittämistä. Caverion työllisti yli 1 200 harjoittelijaa vuonna 2014. Marraskuussa 2014 koko konsernille kerrottiin henkilöstökyselyn tuloksista tulevan kehitystyön pohjaksi. Kyselyn vastausprosentti oli korkea ja henkilöstön sitoutumisaste vahvistunut.

Eräänä Caverionin henkilöstöhallinnon tärkeimpänä tavoitteena on panostaa henkilöstön työturvallisuuden ja terveyden parantamiseen. Työturvallisuutta mitataan yhteisellä mittarilla (tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden). Tapaturmataajuus oli 10,1 vuonna 2014 (1–12/2013: 9,2).

MERKITTÄVIMMÄT LIIKETOIMINTARISKIT JA RISKIENHALLINTA

Caverion-konserni luokittelee riskeiksi tekijät, jotka voisivat vaarantaa konsernin strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen. Riskit on jaettu strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja tapahtumariskeihin. Riskitekijöiden tunnistamisessa ja hallinnassa on otettu huomioon liiketoiminnan ja toimintaympäristön erityispiirteet. Riskienhallinta on olennainen osa konsernin johtamis-, seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Strategisten riskien luonnetta ja todennäköisyyttä seurataan ja raportoidaan jatkuvasti. Strateginen riskiarviointi toteutetaan konserninlaajuisesti kerran vuodessa strategian käsittelyn yhteydessä.

Strategisesta näkökulmasta Caverion on kehittänyt liiketoimintansa rakennetta vakaampaan ja tasaisempaan suuntaan selviytyäkseen paremmin suhdanteiden muutoksista. Säännöllisen seurannan ja analysoinnin avulla pyritään reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin ajoissa sekä hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiön asiakaskunta on laaja ja koostuu sekä julkisen että yksityisen sektorin erikokoisista toimijoista.

Konsernin tavoitteena on kasvaa sekä orgaanisesti että yritysostoin. Yrityskauppoihin ja ulkoistamiseen liittyviä riskejä hallitaan soveltamalla projektien valintaan tiukkoja kriteerejä sekä perehdyttämällä uudet työntekijät perusteellisesti Caverionin arvoihin, toimintatapoihin ja strategiaan. Konserni soveltaa yrityskauppojen toteutukseen yhtenäistä toimintatapaa ja ohjeistusta.

Caverionille tyypillisiä operatiivisia riskejä ovat urakkatarjouksiin, palvelusopimuksiin, projektinhallintaan ja henkilöstöön liittyvät riskit. Erilaisten projektien osalta on tärkeää olla valikoiva, ottaa huomioon urakoiden riskit ja kannattavuus sekä käsitellä kaikkien urakoiden ja sopimusten sisältö, riskit ja sopimusehdot määriteltyjen prosessien mukaisesti. Tehoton ja epäonnistunut projektihallinta voi heikentää merkittävästi Caverionin kykyä tarjota laadukkaita ja kannattavia palveluita. Tämä puolestaan voi vaikuttaa haitallisesti Caverionin liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Vuonna 2014 Caverion on parantanut projektien riskienhallintaa ottamalla käyttöön läpinäkyvät hyväksymisvaltuudet sekä uudet käytännöt projektien ohjausryhmille ja seurantaan. Lisäksi Caverion perustaa jokaiseen divisioonaan projekti- ja palvelujohtamisen toimistot, joissa on vaativien sopimusten edellyttämää osaamista 250 paikallisen toimipisteen tueksi. Projektien johtamiseen liittyviä kontrolleja on jo tehostettu, ja projektien läpivienti asetettujen tavoitteiden mukaisesti on parantunut.

Yhtiön menestys riippuu olennaisesti yhtiön johdon ja työntekijöiden ammattitaidosta sekä yhtiön kyvystä sitouttaa nykyinen johto ja työntekijät ja tarvittaessa palkata uutta ammattitaitoista henkilöstöä. Suuri osa Caverionin liiketoiminnasta on henkilötyövaltaista, joten orgaanisen kasvun edellytyksenä on osaavan henkilöstön saatavuus ja sitoutuneisuus. Jos yhtiön johdon jäseniä tai työntekijöitä lähtee eikä tilalle saada palkatuksi uutta pätevää henkilöstöä, tilanne voi vaikuttaa haitallisesti yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Luottotappio tai luottotappiovaraukset kirjataan saamisista, joista ei todennäköisesti saada suoritusta. Luottotappioksi kirjaamisessa sovelletaan Caverion-konsernin liiketoiminnan myyntisaamisten arvostusperiaatetta, ja kirjauksiin sisältyy arviointia ja harkintaa. Arvio perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, luotonvalvonnan kokemukseen, asiakaskohtaisiin vakuuksiin ja selvityksiin sekä arviointiajankohdan taloudellisiin olosuhteisiin.

Caverionin taseeseen kirjattua liikearvoa ei poisteta, mutta sitä testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Määrä, jolla liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappiona tuloslaskelmaan. Mikäli Caverionin tulos- ja kasvukehityksessä tapahtuu muutoksia alaspäin, tämä voi johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Caverionin liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan. Caverion-konsernin liikearvon määrä 31.12.2014 oli 335,7 milj. euroa.

Rahoitusriskejä ovat maksuvalmiuteen, valuuttakursseihin ja korkoihin liittyvät riskit sekä luotto- ja vastapuoliriskit. Caverionin liiketoiminnan vastapuoliriskit liittyvät ennen kaikkea asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten velvoitteiden täyttämiseen, asiakassaataviin sekä pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin. Rahoitusriskejä sekä taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan laskentaperiaatteiden ja rahoituspolitiikan mukaisesti, sisäisellä valvonnalla sekä sisäisellä ja ulkoisella tarkastuksella. Rahoitusriskeistä esitetään tarkempi selvitys tilinpäätöksen liitetiedossa 28.

Tapahtumariskejä voivat olla henkilö- tai tietoturvaan liittyvät onnettomuudet tai toimitiloille, projektikohteille tai muulle omaisuudelle sattuvat äkilliset ja ennalta arvaamattomat esinevahingot, kuten tulipalot, sortumiset ja varkaudet. Tapahtumariskit korvataan Caverion-konsernin vakuutuskäytäntöjen mukaisesti.

YIT:N OSITTAISJAKAUTUMINEN

YIT:n jakautuminen tuli voimaan, kun YIT:n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi jakautumisen ja sen täytäntöönpano kirjattiin kaupparekisteriin 30.6.2013. Tarkempia tietoja jakautumisesta on esitetty arvopaperimarkkinalain mukaisessa rekisteröintiasiakirjassa sekä arvopaperiliitteessä ja tiivistelmässä (yhdessä rekisteröintiasiakirjan kanssa "Esite"), jotka julkaistiin 5.6.2013 YIT:n verkkosivuilla osoitteessa www.yit.fi/sijoittajat. Esitteen epävirallinen englanninkielinen käännös julkaistiin 5.6.2013 osoitteessa www.yitgroup.com/investors. Kaikki jakautumiseen liittyvä tieto on julkaistu YIT:n verkkosivuston Sijoittajatosiossa osoitteessa www.yit.fi/jakautuminen.

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Caverionin varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.3.2014. Yhtiökokous päätti Caverionin hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista, Caverionin tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta sekä Caverionin hallituksen valtuuttamisesta päättämään Caverionin omien osakkeiden hankkimisesta ja osakeanneista.

Yhtiökokous valitsi hallitukseen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin Henrik Ehrnrooth, varapuheenjohtajaksi Ari Lehtoranta ja jäseniksi Anna Hyvönen, Eva Lindqvist ja Michael Rosenlew. Hallituksen toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen lopussa.

Caverion Oyj:n yhtiökokouksen päätöksiä koskeva pörssitiedote on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.caverion.fi.

Caverion Oyj:n hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 17.3.2014. Kokouksessa hallitus päätti henkilöstövaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan kokoonpanosta. Valiokuntien tehtäväkuvaukset ja työjärjestykset on julkaistu osoitteessa www.caverion.fi.

OSINGOT JA OSINKOPOLITIIKKA

Varsinainen yhtiökokous päätti 17.3.2014, että vuodelta 2013 maksetaan osinkoa 0,22 euroa osakkeelta eli yhteensä 27,6 milj. euroa. Osinkoa ei maksettu yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 20.3.2014, ja osingot maksettiin 2.4.2014.

Caverionin tavoitteena on, että yhtiö jakaa osinkoina ja pääoman palautuksina yhtiön osakkeenomistajille vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutoksia. Vaikka tämän osinkopolitiikan muuttaminen ei ole suunnitteilla, ei voida taata, että osinkoa tai pääoman palautusta todella maksetaan tulevaisuudessa, eikä takeita voida myöskään antaa minään tiettynä vuonna maksettavien osinkojen tai pääoman palautuksen määrästä.

OSAKKEET JA OMISTAJAT

Caverion Oyj on YIT:n osittaisjakautumisen voimaantulopäivänä 30.6.2013 syntynyt Suomen tasavallan lakien mukaan toimiva julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä vastaavaan osinkoon. Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Osakkeiden lukumäärä oli 125 596 092 ja osakepääoma oli 1 000 000 euroa 1.1.2014. Caverionin hallussa oli 4 080 yhtiön omaa osaketta 1.1.2014.

Tammi–joulukuussa yhtiölle palautui YIT Oyj:n osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti 5 177 Caverionin osaketta.

Caverion hankki 500 000 omaa osaketta NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä 23.7.–12.8. välisenä aikana. Caverionin hallitus hyväksyi 26.5.2014 pitkäaikaisen osakepohjaisen kannustinjärjestelmän yhtiön avainjohdolle vuosille 2014–2016. Jos kaikki tavoitteet saavutetaan, osakepalkkio vastaa kokonaisuudessaan enintään 500 000 Caverionin osaketta. Lisätietoja pitkäaikaisesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä on julkaistu pörssitiedotteella 26.5.2014.

Caverionin hallussa oli 509 257 yhtiön omaa osaketta joulukuun 2014 lopussa. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä oli 125 086 835 joulukuun 2014 lopussa.

Hallituksen valtuutukset

Caverionin hallituksen valtuuttaminen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta

Caverion Oyj:n 17.3.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti Caverionin hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen esityksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella voidaan hankkia enintään 12 500 000 omaa osaketta Caverionin vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakkeet hankitaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.

Valtuutus on voimassa 31.3.2015 asti. Caverionin hallitus päätti katsauskauden aikana 21.7.2014 käynnistää omia osakkeita koskevan osto-ohjelman varsinaiselta yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen perusteella. Hallitus päätti hankkia enintään 500 000 yhtiön omaa osaketta, jotka kaikki hankittiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä 23.7.–12.8. välisenä aikana.

Caverionin hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeanneista

Caverion Oyj:n 17.3.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti Caverionin hallituksen päättämään osakeanneista hallituksen esityksen mukaisesti. Valtuutus voidaan käyttää kokonaan tai osittain laskemalla liikkeelle enintään 25 000 000 Caverionin osaketta yhdessä tai useammassa osakeannissa. Osakeannit voivat olla suunnattuja eli poiketa osakkeenomistajien etuoikeudesta merkitä osakkeita, ja osakkeita voidaan antaa merkittäviksi maksua vastaan tai maksutta. Osakeanti voidaan suunnata myös yhtiölle itselleen osakeyhtiölaissa määrättyjen rajoitusten mukaisesti.

Osakeanteja koskeva valtuutus sisältää valtuutuksen siirtää osakeantien kautta hankittuja omia osakkeita. Valtuutus sisältää enintään 12 500 000 osaketta. Hallitus valtuutettiin päättämään omien osakkeiden siirron tarkoituksesta ja ehdoista.

Valtuutus on voimassa 31.3.2015 asti. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta vuonna 2014.

Kaupankäynti osakkeella

Kaupankäynti Caverionin osakkeella alkoi 1.7.2013.

Caverionin osakkeen avauskurssi oli 8,90 euroa vuoden 2014 alussa. Osakkeen päätöskurssi katsauskauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä (30.12.2014) oli 6,65 euroa. Osakkeen hinta laski 25,3 prosenttia tammi– joulukuussa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella tammi–joulukuussa oli 8,92 euroa, alin 5,37 euroa ja keskikurssi 7,03 euroa. Osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä tammi–joulukuussa 51,0 miljoonaa kappaletta. Vaihdon arvo oli 358,3 milj. euroa (lähde: NASDAQ OMX).

Caverionin osakkeilla käydään kauppaa myös muilla markkinapaikoilla, kuten BATS Chi-X:ssä, Frankfurtin pörssin Open Market -listalla, Turquoisessa ja Burgundyssa. Caverion Oyj:n osakkeita vaihdettiin tammi–

joulukuussa vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla 3,6 miljoonaa kappaletta eli noin 4,6 prosenttia osakkeen koko kaupankäyntimäärästä. Vaihtoehtoisista kauppapaikoista Caverionin osakkeiden vaihto oli erityisen vilkasta BATS Chi-X:ssä. Lisäksi tammi–joulukuun aikana 24,6 miljoonalla Caverion Oyj:n osakkeella käytiin OTCkauppaa NASDAQ OMX:n ulkopuolella, mikä vastasi noin 31 prosenttia koko kaupankäyntimäärästä (lähde: Fidessa Fragmentation Index).

Caverion Oyj:n markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 831,8 milj. euroa. Markkina-arvo ei sisällä 31.12.2014 yhtiön hallussa olevia omia osakkeita (509 257 kpl).

Osakkeenomistajien määrä ja liputusilmoitukset

Caverionin rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2014 lopussa 32 837 (9/2014: 33 860). Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli joulukuun 2014 lopussa 33,0 prosenttia osakkeista (9/2014: 30,9 %).

Yhtiö julkaisi 22.7.2014 arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Antti Herlinin ja hänen määräysvallassaan olevien yhtiöiden Holding Manutas Oy:n ja Security Trading Oy:n omistusosuus Caverion Oyj:stä oli ylittänyt 10 prosenttia (1/10).

Yhtiö julkaisi 19.5.2014 arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Antti Herlinin määräysvallassa olevan yhtiön Security Trading Oy:n omistusosuus Caverion Oyj:stä oli ylittänyt 5 prosenttia (1/20).

Yhtiö julkaisi 28.3.2014 arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman omistusosuus Caverion Oyj:stä oli alittanut 5 prosenttia (1/20).

Yhtiö julkaisi 4.2.2014 arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Antti Herlinin ja hänen määräysvallassaan olevien yhtiöiden Holding Manutas Oy:n ja Security Trading Oy:n omistusosuus Caverion Oyj:stä oli ylittänyt 5 prosenttia (1/20).

Päivitetty luettelo Caverionin suurimmista osakkeenomistajista, julkisten sisäpiiriläisten omistuksista ja omistusrakenteesta 31.12.2014 on julkaistu Caverionin verkkosivuilla osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiö Caverion Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2014 ovat (euroa):

Edellisten tilikausien voittovarat 127 112 809,04
Tilikauden voitto 21 303 818,97
Kertyneet voittovarat yhteensä 148 416 628,01
Käyvän arvon rahasto -4 079,27
Jakokelpoiset voittovarat, yhteensä 148 412 548,74

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,22 euroa osakkeelta.

Osingonjako kertyneistä voittovaroista 0,22 euroa/osake 27 519 103,70
Jätetään jakokelpoisiin varoihin (euroa) 120 893 445,04

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Helsingissä, 28. päivänä tammikuuta 2015

Caverion Oyj

Hallitus

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2014: TAULUKKO-OSA

Tilinpäätöstiedote perustuu tilintarkastettuun tilinpäätökseen vuodelta 2014.

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

10- 10-
Milj. e 12/2014 12/2013 1-12/2014 1-12/2013
Liikevaihto 660,2 688,1 2 406,6 2 543,6
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut -625,9 -662,8 -2 339,1 -2 472,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,0 0,0 0,0 0,0
Poistot ja arvonalentumiset -6,2 -5,8 -23,3 -21,5
Liikevoitto 28,1 19,5 44,2 49,4
% liikevaihdosta 4,3 2,8 1,8 1,9
Rahoitustuotot ja -kulut, netto -1,8 -2,3 -7,6 -6,6
Tulos ennen veroja 26,3 17,2 36,5 42,8
% liikevaihdosta 4,0 2,5 1,5 1,7
Tuloverot -6,3 -0,1 -8,9 -7,3
Katsauskauden voitto 20,0 17,2 27,6 35,5
% liikevaihdosta 3,0 2,5 1,1 1,4
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 20,0 17,2 27,6 35,5
Määräysvallattomien omistajien osuus 0,0 0,0 0,0 0,0
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos
Tulos/osake, laimentamaton, e 0,16 0,14 0,22 0,28
Tulos/osake, laimennettu, e 0,16 0,14 0,22 0,28

Konsernin laaja tuloslaskelma

10- 10-
Milj. e 12/2014 12/2013 1-12/2014 1-12/2013
Katsauskauden voitto 20,0 17,2 27,6 35,5
Muut konsernin kirjatut tuotot ja kulut
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
- Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos -9,9 -2,1 -6,9 -2,1
-- Laskennallinen vero 2,0 1,5 1,4 1,5
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteiseksi:
- Rahavirran suojaukset 0,0 0,0 0,1 0,1
-- Laskennallinen vero 0,0 0,0 0,0 0,0
- Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutos -0,6 -0,1 -0,6 -0,3
-- Laskennallinen vero 0,2 0,1 0,2 0,1
- Muuntoerot -1,5 -4,9 -3,5 -5,9
Muut konsernin kirjatut tuotot ja kulut, yhteensä -9,9 -5,7 -9,4 -6,6
Katsauskauden laaja tulos 10,1 11,5 18,2 28,9
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 10,1 11,5 18,2 28,9
Määräysvallattomien omistajien osuus 0,0 0,0 0,0 0,0

Lyhennetty konsernitase

Milj. e 31.12.2014 31.12.2013
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet 26,0 27,9
Liikearvo 335,7 335,7
Muut aineettomat hyödykkeet 51,0 48,4
Osuudet osakkuusyrityksissä 0,1 0,1
Muut sijoitukset 1,3 2,0
Muut saamiset 2,8 2,3
Laskennalliset verosaamiset 0,7 3,5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 20,1 29,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset 597,8 691,4
Rahavarat 98,8 133,3
Varat yhteensä 1 134,5 1 274,3
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma 237,8 250,1
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 60,2 62,1
Eläkevelvoitteet 39,9 51,1
Varaukset 8,2 9,1
Korolliset velat 95,5 148,5
Muut velat 0,2 0,2
Lyhytaikaiset velat
Saadut ennakot 171,5 147,4
Ostovelat ja muut velat 448,4 517,8
Varaukset 19,4 16,7
Korolliset velat 53,5 71,3
Oma pääoma ja velat yhteensä 1 134,5 1 274,3

Käyttöpääoma

Milj. e 31.12.2014 31.12.2013
Vaihto-omaisuus 20,1 29,5
Myynti- ja osatuloutussaamiset 552,7 647,1
Muut lyhytaikaiset saamiset 43,5 42,8
Osto- ja osatuloutusvelat -218,6 -280,4
Muut lyhytaikaiset velat * -245,5 -245,5
Saadut ennakot -171,5 -147,4
Käyttöpääoma -19,3 46,0

* sisältää lyhytaikaiset varaukset

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. e Osake
pääoma
Kertyneet
voittovarat
Muunto
erot
Arvon
muutos
rahasto
Omat
osakkeet
Yhteensä Määräys
vallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2014 1,0 247,0 1,7 -0,2 0,0 249,5 0,6 250,1
Kauden laaja tulos 1-12/14
Katsauskauden voitto 27,6 27,6 0,0 27,6
Muut laajan tuloksen erät:
Etuuspohjaisten eläkkeiden
Arvonmuutos
-6,9 -6,9 -6,9
- Laskennallinen vero 1,4 1,4 1,4
Rahavirran suojaukset 0,1 0,1 0,1
- Laskennallinen vero 0,0 0,0 0,0
Myytävissä olevien sijoitusten käyvän
arvon muutos
-0,6 -0,6 -0,6
- Laskennallinen vero 0,2 0,2 0,2
Muuntoerot -3,5 -3,5 -3,5
Kauden laaja tulos 1-12/14, yhteensä 22,1 -3,5 -0,4 18,2 0,0 18,2
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako -27,6 -27,6 -27,6
Omien osakkeiden hankinta -3,2 -3,2 -3,2
Osakeperusteiset maksut * 0,3 0,0 0,3 0,3
Liiketoimet omistajien kanssa, yhteensä -27,3 -3,2 -30,5 -30,5
Oma pääoma 31.12.2014 1,0 241,7 -1,8 -0,6 -3,2 237,2 0,6 237,8

* Osa kulusta YIT-konsernin osakepalkitsemisohjelmasta, joka siirtyi Caverion-konsernille osittaisjakautumisessa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. e Sijoitettu
oma
pääoma
Osake
pääoma
Kertyneet
voittovarat
Muunto
erot
Arvon
muutos
rahasto
Omat
osakkeet
Yhteensä Määräys
vallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2013 379,3 7,7 -0,1 386,8 0,6 387,4
Kauden laaja tulos 1-6/13
Katsauskauden voitto 7,0 7,0 0,0 7,0
Muut laajan tuloksen
erät:
Rahavirran suojaukset 0,1 0,1 0,1
- Laskennallinen vero
Myytävissä olevien sijoitusten
käyvän arvon muutos
0,0 0,0 0,0
- Laskennallinen vero 0,0 0,0 0,0
Muuntoerot -1,5 -1,5 -1,5
Kauden laaja tulos 1-6/13,
yhteensä
7,0 -1,5 0,1 5,6 0,0 5,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteiset maksut * -0,8 -0,8 -0,8
Oman pääoman ehtoiset
liiketoimet YIT-konsernin
kanssa
-164,5 -164,5 -164,5
Liiketoimet omistajien kanssa,
yhteensä -165,3 -165,3 -165,3
Jakautuminen 30.6.2013
Jakautumiseen liittyvät aktivoidut
-221,0 1,0 220,0 0,0 0,0
kustannukset -0,9 -0,9 -0,9
Oma pääoma 30.6.2013 0,0 1,0 219,1 6,1 0,1 226,2 0,6 226,8
Kauden laaja tulos 7-12/13
Katsauskauden voitto
Muut laajan tuloksen
28,5 28,5 0,0 28,5
erät:
Etuuspohjaisten eläkkeiden
arvonmuutos
-2,1 -2,1 -2,1
- Laskennallinen vero 1,5 1,5 1,5
Rahavirran suojaukset -0,1 -0,1 -0,1
- Laskennallinen vero 0,0 0,0 0,0
Myytävissä olevien sijoitusten
käyvän arvon muutos
-0,2 -0,2 -0,2
- Laskennallinen vero 0,1 0,1 0,1
Muuntoerot -4,3 -4,3 -4,3
Kauden laaja tulos 7-12/13,
yhteensä
27,9 -4,3 -0,2 23,3 0,0 23,3
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteiset maksut * 0,1 0,0 0,1 0,1
Liiketoimet omistajien kanssa,
yhteensä
0,1 0,0 0,1 0,1
Oma pääoma 31.12.2013 - 1,0 247,0 1,7 -0,2 0,0 249,5 0,6 250,1

* Kulu YIT-konsernin osakepalkitsemisohjelmasta, joka siirtyi Caverion-konsernille osittaisjakautumisessa.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

10- 10-
Milj. e 12/2014 12/2013 1-12/2014 1-12/2013
Liiketoiminnan rahavirrat
Katsauskauden voitto 20,0 17,2 27,6 35,5
Oikaisut tilikauden voittoon 15,7 5,3 27,8 31,0
Käyttöpääoman muutos 64,4 78,9 58,1 42,0
Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja
veroja 100,0 101,3 113,5 108,5
Rahoituserät, netto -1,6 -2,3 -5,7 -2,3
Maksetut verot -1,9 11,3 -11,6 -5,7
Liiketoiminnan rahavirta 96,6 110,3 96,2 100,4
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankinta
vähennettynä hankintahetken rahavaroilla -0,4 -0,8
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja muut investointierät,
netto -10,6 -4,0 -22,4 -25,5
Investointien rahavirta -10,6 -4,0 -22,7 -26,2
Rahoituksen rahavirrat
Lyhytaikaisten velkojen muutos, netto -1,5 -23,4 -3,1 -0,7
Lainojen nostot 162,0
Lainojen takaisinmaksut -23,3 -4,0 -68,5 -33,5
Oman pääoman ehtoinen rahoitus YIT-konsernilta -164,5
Omien osakkeiden hankinta -3,2
Maksetut osingot -27,7
Rahoituksen rahavirta -24,7 -27,4 -102,5 -36,8
Rahavarojen muutos 61,2 79,0 -29,0 37,3
Rahavarat katsauskauden alussa 41,9 56,2 133,3 100,8
Valuuttakurssien muutoksen vaikutus -4,3 -1,8 -5,5 -4,8
Rahavarat katsauskauden lopussa 98,8 133,3 98,8 133,3

Tilinpäätöstiedotteen liitetiedot

1 Laadintaperiaatteet

Caverion Oyj:n tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.-31.12.2014 on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset –standardin mukaisesti. Tilinpäätöstiedotteessa julkaistut tiedot perustuvat tilintarkastettuun tilinpäätökseen vuodelta 2014. Caverion on noudattanut tilinpäätöstiedotteen laadinnassa samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 2014.

Caverion on muuttanut segmenttiraportointiaan 1.1.2014 alkaen vastaamaan paremmin yhtiön uutta johtamisrakennetta ja liiketoiminta-alueita. Maantieteellisiin alueisiin perustuvat segmentit (Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut sekä Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut) korvataan yhdellä toimintasegmentillä, joka sisältää myös konsernipalvelut ja muut erät.

Tilinpäätöstiedotteessa tiedot esitetään miljoonina euroina pyöristäen yksittäiset luvut ja loppusummat miljooniksi, mistä johtuen yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja.

Carve-out taloudellisten tietojen laadintaperiaatteet

Caverion on toiminut erillisenä juridisena konsernina 30.6.2013 lähtien, jolloin YIT Oyj:n osittaisjakautuminen, jossa kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminta eriytettiin YIT Oyj:stä ("jakautuminen"), tuli voimaan. Voimaantulopäivänä kaikki kiinteistötekniset palvelut -liiketoimintaan liittyvät varat ja velat siirrettiin Caverionkonsernille.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt taloudelliset tiedot perustuvat itsenäisen konsernin toteutuneisiin lukuihin jakautumisen voimaantulopäivästä lähtien sekä carve-out taloudellisiin tietoihin voimaantuloa edeltäviltä ajanjaksoilta. Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt carve-out taloudelliset tiedot kuvaavat niiden yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa, jotka aikaisemmin muodostivat YIT-konsernin kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminnan.

Näin ollen tuloslaskelmat, rahavirtalaskelmat, konsernitase, oman pääoman muutoslaskelma sekä näihin perustuvat tunnusluvut 30.6.2013 edeltäviltä ajanjaksoilta perustuvat YIT-konsernin kiinteistötekniset palvelut liiketoiminnan carve-out taloudellisiin tietoihin ja itsenäisen konsernin toteutuneisiin lukuihin osittaisjakautumisen jälkeisiltä ajanjaksoilta.

Osakekohtainen tulos jakautumista edeltäviltä kausilta on laskettu jakautumisen voimaantulon mukaista osakemäärää käyttäen.

Osittaisjakautumisen yhteydessä Caverion–konserni järjesti uudelleen rahoitusrakenteensa, ja uusi rakenne tuli voimaan jakautumisen täytäntöönpanon yhteydessä. Jakautumisen voimaantuloa edeltävien kausien carve-out – taloudellisissa tiedoissa ei ole huomioitu rahoitusrakenteeseen jakautumisen yhteydessä tehtyjä muutoksia, minkä takia vertailukausien varat, oma pääoma ja velat eivät ole vertailukelpoisia tässä osavuosikatsauksessa esitettyihin lukuihin.

Carve-out taloudellisten tietojen laadintaperiaatteet on kuvattu tarkemmin vuoden 2013 tilinpäätöksessä, joka on julkaistu 21.2.2014.

2 Tunnusluvut

12/2014 12/2013
Liikevaihto, milj. e 2 406,6 2 543,6
Käyttökate, milj. e 67,5 70,9
Käyttökateprosentti, % 2,8 2,8
Liikevoitto, milj. e 44,2 49,4
Liikevoittoprosentti, % 1,8 1,9
Tulos ennen veroja, milj. e 36,5 42,8
% liikevaihdosta 1,5 1,7
Katsauskauden voitto, milj. e 27,6 35,5
% liikevaihdosta 1,1 1,4
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e 0,22 0,28
Osakekohtainen tulos, laimennettu, e 0,22 0,28
Osakekohtainen oma pääoma, e 1,9 2,0
Rahoitustuotot ja -kulut, netto, milj. e -7,6 -6,6
Omavaraisuusaste, % 24,7 22,2
Korollinen nettovelka, milj. e 50,2 86,5
Velkaantumisaste, % 21,1 34,6
Taseen loppusumma, milj. e 1 134,5 1 274,3
Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja,
milj. e 113,5 108,5
Käyttöpääoma, milj. e -19,3 46,0
Bruttoinvestoinnit, milj. e 23,4 27,8
% liikevaihdosta 1,0 1,1
Tilauskanta, milj. e 1 323,6 1 240,7
Henkilöstö keskimäärin 17 300 18 071
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
(1 000 kpl) 125 087 125 592
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 kpl) 125 381 125 595

3 Kehitys vuosineljänneksittäin

10- 10-
Milj. e 12/2014 7-9/2014 4-6/2014 1-3/2014 12/2013 7-9/2013 4-6/2013 1-3/2013
Liikevaihto 660,2 566,7 588,4 591,3 688,1 594,8 652,8 607,9
Käyttökate 34,3 21,5 2,1 9,6 25,3 23,3 12,9 9,4
Käyttökateprosentti, % 5,2 3,8 0,4 1,6 3,7 3,9 2,0 1,5
Liikevoitto 28,1 15,7 -3,6 3,9 19,5 17,8 7,8 4,3
Liikevoittoprosentti, % 4,3 2,8 -0,6 0,7 2,8 3,0 1,2 0,7
10- 10-
12/2014 7-9/2014 4-6/2014 1-3/2014 12/2013 7-9/2013 4-6/2013 1-3/2013
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton, e* 0,16 0,08 -0,03 0,01 0,14 0,09 0,03 0,02
Osakekohtainen tulos,
laimennettu, e* 0,16 0,08 -0,03 0,01 0,14 0,09 0,03 0,02
Osakekohtainen oma
pääoma, e* 1,9 1,8 1,7 1,8 2,0 1,9 1,8 2,9
Rahoitustuotot ja -kulut,
netto, milj. e -1,8 -2,5 -1,9 -1,5 -2,3 -1,9 -2,1 -0,3
Omavaraisuusaste, % 24,7 23,1 21,8 20,2 22,2 21,1 19,9 32,8
Korollinen nettovelka, milj.
e 50,2 131,6 142,5 104,1 86,5 190,1 194,0 21,2
Velkaantumisaste, % 21,1 57,8 64,8 46,6 34,6 79,7 85,5 5,8
Taseen loppusumma, milj.
e 1 134,5 1 165,0 1 180,2 1 259,1 1 274,3 1 291,1 1 287,4 1 263,1
Operatiivinen kassavirta
ennen rahoituseriä ja
veroja, milj. e 100,0 20,5 4,1 -11,1 101,3 11,1 -11,2 7,2
Käyttöpääoma, milj. e -19,3 49,4 48,6 64,5 46,0 119,9 99,8 87,2
Bruttoinvestoinnit pysyviin
vastaaviin, milj. e 10,8 4,3 5,2 3,1 4,4 0,8 21,7 0,9
% liikevaihdosta 1,6 0,8 0,9 0,5 0,6 0,1 3,3 0,1
Tilauskanta, milj. e 1 323,6 1 379,5 1 350,3 1 335,3 1 240,7 1 296,0 1 274,2 1 315,2
Henkilöstö kauden lopussa 17 074 17 263 17 417 17 267 17 673 17 890 18 125 18 264
Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä kauden lopussa
(1 000 kpl) 125 087 125 089 125 590 125 590 125 592 125 595 125 596 n/a
Osakkeiden
keskimääräinen lukumäärä
(1 000 kpl) 125 089 125 260 125 590 125 592 125 595 125 596 125 596 n/a

* Laskettu jakautumisen voimaantulon mukaista osakemäärää käyttäen carve-out jaksoille.

4 Tunnuslukujen laskentakaavat

Käyttökate = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + myynti- ja osatuloutussaamiset + muut lyhytaikaiset
saamiset - osto- ja osatuloutusvelat - muut lyhytaikaiset velat - saadut
ennakot - lyhytaikaiset varaukset
Omavaraisuusaste (%) = Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Velkaantumisaste (%) = Korolliset velat - rahavarat x 100
Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus
Korollinen nettovelka = Korolliset velat – rahavarat
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton =
Tilikauden voitto (emoyhtiön omistajille laskettu osuus)
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakekohtainen tulos,
laimennettu =
Tilikauden voitto (emoyhtiön omistajille laskettu osuus)
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
laimennusvaikutuksella oikaistuna
Osakekohtainen oma pääoma = Oma pääoma
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

5 Kauden käyttökatteeseen ja liikevoittoon vaikuttavat kertaluonteiset erät

10- 10-
Milj. e 12/2014 7-9/2014 4-6/2014 1-3/2014 12/2013 7-9/2013 4-6/2013 1-3/2013
Yritysjärjestelyihin liittyvät
kulut -1,4 -1,4
Uudelleenjärjestelyt -5,0 -3,2 -3,8 -1,4 -2,8
Vanhoihin, päättyneisiin
projekteihin liittyvät
varaukset -0,7 -8,9 -3,5
Eläkejärjestelyn
päättäminen 13,2
Jakautumiskulut -1,4 -3,5 -0,3
Kertaluonteiset erät
yhteensä -5,0 -3,9 -0,8 -3,5 -1,4 -3,5 -3,1 -2,8

Konsernin tammi-joulukuun käyttökatetta heikensivät 13,2 milj. euron kertaluonteiset erät. Loka-joulukuussa kertaluonteiset kulut olivat yhteensä 5,0 milj. euroa, jotka koostuivat uudelleenjärjestelykuluista.

Heinä-syyskuussa 2014 kertaluonteiset kustannukset olivat yhteensä 3,9 milj. euroa ja koostuivat uudelleenjärjestelykuluista sekä vanhoihin, päättyneisiin projekteihin liittyvistä varauksista.

Huhti–kesäkuussa 2014 kertaluonteiset kustannukset olivat yhteensä 14,0 milj. euroa ja ne koostuivat lopetettuun yrityskauppahankkeeseen liittyvistä kuluista, uudelleenjärjestelykuluista sekä vanhoihin, päättyneisiin projekteihin liittyvistä varauksista. Näitä tasoitti kertaluonteinen 13,2 milj. euron suuruinen eläkevastuun purkaminen, kun Norjassa siirryttiin etuuspohjaisesta eläkejärjestelmästä maksuperusteiseen. Projektien kustannusarvioiden muutoksia käsitellään kertaluonteisina erinä vain, jos ne ovat merkittäviä ja täyttävät kaikki seuraavat kriteerit: 1) projektin toteutus on päättynyt, 2) pääosa projektin liikevaihdosta on kirjattu aikaisemmille tilikausille ja 3) projektiin liittyy erimielisyyksiä.

Kertaluonteisena kuluna kirjattiin 3,5 milj. euroa tammi-maaliskuussa 2014 lopullisena ratkaisuna liittyen Tanskan liiketoimintojen vanhaan vientihankkeeseen yrityskumppanin konkurssin seurauksena.

Jakautumiseen liittyvät kustannukset olivat yhteensä 1,4 milj. euroa loka–joulukuussa 2013 ja 3,5 milj. euroa heinä–syyskuussa 2013.

Vuoden 2013 huhti–kesäkuussa konserni kirjasi uudelleenjärjestelyihin liittyviä kertaluonteisia eriä 1,4 milj. euroa. Liikevoittoa heikensivät myös HOCHTIEF Service Solutions –yrityskauppaan liittyvät 1,4 milj. euron projektikustannukset. Jakautumiseen liittyvät kustannukset olivat huhti-kesäkuussa 2013 0,3 milj. euroa.

Tammi-maaliskuussa 2013 kirjattiin sopeuttamiskuluja noin 2,8 milj. euroa.

6 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Tammi-joulukuussa 2014 ei ole ollut yrityshankintoja eikä myytyjä liiketoimintoja.

7 Rahoitusriskien hallinta

Caverion–konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, luottoriski ja markkinariskit, kuten valuutta- ja korkoriski. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja periaatteet on määritelty konsernin hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnan käytännön toteutuksesta vastaa konsernin rahoitusosasto yhdessä tytäryhtiöiden kanssa.

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalista pääomarakennetta, saavuttaa mahdollisimman korkea sitoutuneen pääoman tuotto sekä minimoida pääoman kustannukset konsernin rahoituspolitiikassa määriteltyjen periaatteiden ja limiittien puitteissa. Pääomarakenteeseen vaikutetaan ensisijaisesti ohjaamalla investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää.

Seuraavassa taulukossa esitetään korollisten rahoitusvelkojen maturiteettijakauma. Luvut ovat diskonttaamattomia. Valuuttamääräisten velkojen kassavirrat on käännetty euroiksi tilinpäätöskursseihin.

Milj. e 2015 2016 2017 2018 2019-> Yhteensä
Korolliset
rahoitusvelat 53,5 91,5 2,0 2,0 149,0

8 Rahoitusvarat ja –velat

Ne rahoitusvarat ja -velat, joiden kirjanpitoarvot eivät vastaa käypiä arvoja on esitetty alla olevassa taulukossa.

31.12.2014 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013
Milj. e Tasearvo Käypä arvo Tasearvo Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta 88,1 89,6 138,1 139,5
Eläkelainat 6,0 6,0 8,0 7,7
Muut lainat 0,5 0,5 1,2 1,2
Rahoitusleasingvelat 0,9 1,0 1,2 1,3

Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa ulkoista lainaa tilinpäätöshetkellä ja se muodostuu riskittömästä markkinakorosta, johon on lisätty yrityskohtainen, maturiteetin mukainen riskipreemio.

Muiden rahoitusvarojen ja -velkojen osalta kirjanpitoarvot ovat kohtuullisen hyviä arvioita käyvistä arvoista.

Käypien arvojen hierarkia

Konserni luokittelee käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja velat käypien arvojen hierarkian eri tasoille seuraavasti:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta jotka ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti hintana tai hinnoista johdettuna.

Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Seuraavassa taulukossa on esitetty käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat ja luokiteltuna käypien arvojen hierarkian eri tasoille:

Varat 31.12.2014
Milj. e Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Myytävissä olevat sijoitukset 0,6 0,7 1,3
Johdannaissopimukset (ei-suojauslaskennassa) 0,4 0,4
Johdannaissopimukset (suojauslaskennassa)
Varat yhteensä 0,6 0,4 0,7 1,7
Velat 31.12.2014
Milj. e Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Johdannaissopimukset (ei-suojauslaskennassa) 0,6 0,6
Johdannaissopimukset (suojauslaskennassa) 0,0 0,0
Velat yhteensä 0,6 0,6
Varat 31.12.2013
Milj. e Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Myytävissä olevat sijoitukset 0,6 1,4 2,0
Johdannaissopimukset (ei-suojauslaskennassa) 0,1 0,1
Johdannaissopimukset (suojauslaskennassa)
Varat yhteensä 0,6 0,1 1,4 2,1
Velat 31.12.2013
Milj. e Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Johdannaissopimukset (ei-suojauslaskennassa) 0,8 0,8
Johdannaissopimukset (suojauslaskennassa) 0,1 0,1
Velat yhteensä 0,9 0,9

Tarkastelujakson aikana ei ole tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian eri tasojen välillä.

Tasolle 2 luokiteltujen johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty seuraavasti: Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot on määritetty käyttäen tilinpäätöspäivän noteerattuja termiinikursseja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella.

Tasolle 3 luokitellut myytävissä olevat sijoitukset ovat noteeraamattomia osakkeita ja ne on arvostettu hankintahintaan vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla tai meklarilta saatuihin hintoihin, koska niiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä.

Muutokset tasolle 3 luokitelluissa erissä on esitetty seuraavassa taulukossa:

Varat Velat Varat Velat
Milj. e 31.12.2014 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013
Avaava tasearvo 1,4 1,9
Siirrot tasoon / tasolta 3
Ostot ja myynnit -0,1
Tuloslaskelmaan kirjatut tuotot ja kulut
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut tuotot ja
kulut -0,7 -0,3
Päättävä tasearvo 0,7 1,4

Johdannaissopimukset

Nimellisarvot
Milj. e 31.12.2014 31.12.2013
--Korkojohdannaiset 20,0 70,0
--Valuuttajohdannaiset 33,3 32,9
Käyvät arvot
Milj. e 31.12.2014 31.12.2013
Korkojohdannaiset
-positiivinen käypä arvo
-negatiivinen käypä arvo 0,0 -0,1
Valuuttajohdannaiset
-positiivinen käypä arvo 0,4 0,1
-negatiivinen käypä arvo -0,6 -0,8

Kaikkiin korkojohdannaisiin sovelletaan IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa. Muihin johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.

9 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat

Milj. e 31.12.2014 31.12.2013
Annetut takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta 0,2 0,2
Emoyhtiön takaukset tytäryhtiöiden puolesta 502,8 468,1
Muut vastuusitoumukset
- Vuokravastuut 189,2 210,4
- Muut vastuusitoumukset 0,2 0,2

Jakautumiseen osallistuvat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön velasta, joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Täten YIT Oyj:n osittaisjakautumisen seurauksena perustetulle Caverion Oyj:lle syntyi yhtiölle jakautumisessa allokoidun netto-omaisuuden määrään asti niin sanottu toissijainen vastuu ennen jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiä syntyneistä YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä veloista. YIT Oyj:n merkittävimpien rahoitusvelkojen velkojat pois lukien sen liikkeeseen laskemien tiettyjen vaihtuvakorkoisten joukkovelkakirjalainojen haltijat luopuivat oikeudestaan vaatia Caverion Oyj:ltä suoritusta toissijaisen vastuun nojalla. YIT Oyj:n tällaisten vaihtuvakorkoisten joukkovelkakirjalainojen nimellisarvo 31.12.2014 oli 10,8 milj. euroa ja niistä erääntyy 5,4 milj. euroa vuonna 2015 ja 5,4 milj. euroa vuonna 2016. Lisäksi Caverion Oyj:llä on toissijainen vastuu YIT Oyj:n ennen jakautumista myöntämistä, YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä konsernitakauksista. Näiden konsernitakausten määrä joulukuun lopussa oli 359,9 milj. euroa.

10 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Caverion myi liiketoimintansa Romaniassa toimivalle johdolle tammikuussa 2015. Tällä ei ole olennaista vaikutusta Caverion-konsernin taloudelliseen asemaan ja tulokseen.

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.