Vuosikertomus 2014

Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus	1
Cargotec vuonna 2014
Cargotec lyhyesti	4
Avainluvut	8
Strategia	11
Taloudelliset tavoitteet	13
Kestävä kehitys	16
Hallinnointi	17
Riskienhallinta	18
Tietoa sijoittajille	22
Yhteystiedot	25
Liiketoiminta-alueet vuonna 2014
MacGregor	26
Strategia ja tärkeimmät tapahtumat 2014	29
Kalmar	31
Strategia ja tärkeimmät tapahtumat 2014	34
Hiab	36
Strategia ja tärkeimmät tapahtumat 2014	39
Tilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus	41
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma ja konsernin laaja tuloslaskelma	52
Konsernitase	54
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	56
Konsernin rahavirtalaskelma	57
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)	58
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	59
2. Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot ja oletukset	70
3. Rahoitusriskien hallinta	72
4. Segmentti-informaatio	79
5. Yrityshankinnat ja -myynnit	84
6. Pitkäaikaishankkeet	89
7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	90
8. Uudelleenjärjestelykulut	91
9. Henkilöstökulut	92
10. Poistot ja arvonalentumiset	93
11. Rahoitustuotot ja -kulut	94
12. Tuloverot	95
13. Osakekohtainen tulos	96
14. Liikearvo	97

15. Muut aineettomat hyödykkeet	99
16. Aineelliset hyödykkeet	101
17. Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset	104
18. Myytävissä olevat sijoitukset	107
19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat	108
20. Vaihto-omaisuus	111
21. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin	112
22. Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	114
23. Rahavarat	115
24. Oma pääoma	116
25. Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut	117
26. Korolliset velat	120
27. Eläkevelvoitteet	122
28. Varaukset	126
29. Ostovelat ja muut korottomat velat	127
30. Johdannaissopimukset	128
31. Vastuut	129
32. Konserni vuokralle antajana	130
33. Lähipiiritapahtumat	131
34. Tytäryhtiöt	134
35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	138
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma	139
Emoyhtiön tase	140
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	141
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	142
1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	143
2.-7. Tuloslaskelman liitetiedot	145
8.-10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	147
11. Sijoitukset	149
12.-13. Saamiset	150
14. Oma pääoma	151
15.-17. Velat ja vastuut	152
18. Johdannaissopimukset	154
Tunnusluvut
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	155
Osakekohtaiset tunnusluvut	156
Tunnuslukujen laskentakaavat	157
Euron valuuttakurssit	159
Osakkeet ja osakkeenomistajat	160
Osakkeet ja osakepääoma	161
Osakkeen arvon kehitys ja kaupankäynti	162
Osakkeenomistajat	164
Hallituksen ja johdon osakeomistukset	166

Hallituksen valtuutukset	167
Osakepohjaiset kannustinohjelmat	168
Optio-ohjelma 2010	169
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	170
Tilintarkastuskertomus

Hyvä lukija,

Kulunut vuosi ei tuonut meille merkittävää parannusta kannattavuuteen, mutta se oli vakaan kehityksen vuosi.

Vaikka vuoden 2014 taloudellinen tulos jäi odotuksistamme, olen entistä vakuuttuneempi siitä, että pystymme jatkossa saavuttamaan tavoitteemme.

Vuoden lopulla sekä Hiabin että Kalmarin liikevoittoluvut osoittivat, että kannattavuuden parannusohjelmamme toimivat suunnitellusti. Kalmarin hyvää kehitystä himmensi merkittävä kustannusylitys yhdessä Kalmarin projektissa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. MacGregorin kannattavuutta aiempiin vuosiin verrattuna heikensivät pienentyneet volyymit ja kiristynyt kilpailu, mitkä olivat seurausta viime vuosien poikkeuksellisen hiljaisista laivanrakennusmarkkinoista. Käynnistimme syksyn 2014 aikana useita kehitysohjelmia parantaaksemme MacGregorin kannattavuutta yli suhdannesyklin.

Kehitimme myös edelleen liiketoiminnan kontrolliympäristöä. Hiabin ja Kalmarin yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä kattaa noin 60 prosenttia niiden toiminnasta, ja viime vuosien merkittävät investoinnit alkavat tuottaa liiketoimintahyötyjä. Esimerkiksi vuonna 2014 otimme käyttöön pilvipohjaisen järjestelmän, jossa kaikki henkilöstöä koskevat tiedot ovat yhdellä alustalla. Tämä antaa meille uusia mahdollisuuksia kehittää menestymisen kulttuuriamme.

MacGregor käynnisti strategisia uudistusohjelmia

MacGregor keskittyi alkuvuonna kahden merkittävän yritysoston – Hatlapan sekä Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön – integrointiin ja synergiaetujen saavuttamiseen. Kesän aikana totesimme, että maailmantalous ei ollut piristynyt ennusteiden mukaisesti eivätkä kauppamerenkulun markkinat olleet kehittyneet niin nopeasti kuin odotimme. Syksyllä epävarmuutta lisäsi öljyn hinnan lasku. Osa markkinoista pysyi kuitenkin vakaina, esimerkiksi offshore-lastinkäsittelylaitteiden markkinat. Myös konttilaivamarkkinan näkymät sekä huoltopalvelujen kysyntä pysyivät tyydyttävällä tasolla. Kaiken kaikkiaan vuosi 2014 osoitti kuitenkin, että MacGregorin on parannettava valmiuksiaan pysyäkseen markkinaympäristön muutosten vauhdissa.

MacGregor alkoi toteuttaa tarvittavia kehitystoimia käynnistämällä vuoden jälkipuoliskolla strategisia uudistusohjelmia. Edelleen käynnissä olevien ohjelmien tavoitteena on lisätä MacGregorin liikevaihtoa tehostamalla ratkaisu- ja ristiinmyyntiä sekä parantaa huoltoliiketoiminnan liikevaihtoa ja kannattavuutta. Uudelleenjärjestelyt lisäsivät MacGregorin asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan tehostamismahdollisuuksia. Tehokkuustavoitteet voidaan saavuttaa esimerkiksi huomioimalla kustannustehokkuus- ja huollettavuusnäkökohdat jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa (design-to-cost, design-to-service) sekä tekemällä entistä enemmän tutkimus-, kehitys- ja suunnitteluyhteistyötä eri liiketoimintayksiköiden välillä. Näiden toimien täysimittaiset vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä, koska MacGregorin tilaus–toimitussykli on noin kaksi vuotta.

Kalmar menossa oikeaan suuntaan

Vuoden 2014 toisella neljänneksellä Kalmar kirjasi huomattavan kustannusylityksen, josta valtaosa liittyi vuonna 2012 myytyyn satamanosturiprojektiin. Tämä oli vakava takaisku Kalmarin muuten hyvin sujuneelle vuodelle.

Tätä kustannusylitystä lukuun ottamatta Kalmarin kannattavuuden parantamisohjelma eteni hyvin koko vuoden, ja esimerkiksi tuotekustannusten alentaminen sekä uudet tuotelanseeraukset tuottivat hyviä tuloksia.

Vuoden lopussa Kalmar oli sekä kannattavuudeltaan että kehitykseltään suunnitelmien mukaisella tasolla.

Hiab otti ison harppauksen eteenpäin

Vuonna 2014 Hiab oli suunnannäyttäjänä koko Cargotecille. Liiketoiminta-alueen kannattavuuden parantaminen eteni hyvin, ja vaikka parantamisen varaa onkin vielä paljon, olen vakuuttunut siitä, että Hiabin voittokulku jatkuu. Hiab edisti kannattavuutensa parantamista useilla osa-alueilla: myynti- ja jälleenmyyntikanavien rakenteessa, hinnoittelussa, huolto- ja varaosaliiketoiminnassa sekä kehittämällä tuotantoaan. Hiab järjesteli toimintojaan uudelleen Ruotsin Hudiksvallin yksikössään ja laajensi Puolan tehdastaan rakentamalla uuden maalaamon, jonka ympäristöystävällinen nDurance™-esikäsittely- ja maalausprosessi perustuu nanoteknologiaan.

Hiab jatkaa kannattavuuden parantamisohjelmansa toteuttamista myös vuonna 2015. Ohjelman painopisteisiin tehdään joitakin muutoksia, koska kehitystoimet etenevät hyvin ja tuottavat tulosta odotettua nopeammin.

Cargotec etenee haasteiden voittamisen tiellä

Vuosi 2014 oli Cargotecille kovan työn ja hyvän kehityksen vuosi – ajoittaisista takaiskuista ja vaihtelevista maailmanmarkkinoista huolimatta. Kasvu piristyi esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, kun taas muualla markkinat polkivat paikallaan tai kasvuluvut vaihtelivat, kuten Euroopassa.

Kaikkien kolmen liiketoiminta-alueen tulosten perusteella on selvää, että kannattavuuden parannustoimemme tuottavat tulosta ja voitamme strategiassamme määriteltyjä haasteita askel kerrallaan. Haluan kiittää henkilöstöämme, joka on kovalla työllään nostanut Cargotecin nykyiseen asemaansa.

Uusi vaihe matkallamme

Cargotecilla on ainutlaatuinen asema ja erittäin vahva markkina-asema lastinkäsittelyalan tärkeimmillä osaalueilla. Tällä hetkellä eri puolilla maailmaa on käytössä yli puoli miljoonaa Hiabin nosturia. Yli satatuhatta Kalmarin pienempää kontinkäsittelylaitetta liikuttaa lastia, ja MacGregorin laitteita on joka toisessa aluksessa maailman merillä.

Tällä hetkellä eri puolilla maailmaa on käytössä yli puoli miljoonaa Hiabin nosturia. Yli satatuhatta Kalmarin pienempää kontinkäsittelylaitetta liikuttaa lastia, ja MacGregorin laitteita on joka toisessa aluksessa maailman merillä." "

Cargotecin johtavan brändin perusta on toimialojemme syvällinen tuntemus ja ymmärtäminen sekä erittäin vahvat asiakassuhteet. Sijoitumme loistavasti asiakastyytyväisyyskyselyissä, mikä osoittaa asiakkaiden vahvan sitoutumisen brändeihimme. Paitsi että olemme useimmissa segmenteissämme kiistaton markkinajohtaja, meillä on myös useita maailman parhaita business to business -brändejä.

Vahvuutemme antaa meille ainutlaatuisen markkina-aseman: pystymme luomaan uusia markkinoita ja tuoteryhmiä ja vaikuttamaan koko toimialaan innovaatioillamme ja päätöksillämme. Kehitämme ja parannamme toimintaamme määrätietoisesti luodaksemme tulevaisuuden, josta voimme olla ylpeitä.

Kestävä kehitys on aina ollut olennainen osa liiketoimintaamme. Pyrimme varmistamaan, että työntekijämme ja yhteistyökumppanimme ymmärtävät eettisten, läpinäkyvien ja ympäristötietoisten päätösten merkityksen kaikessa toiminnassamme. Kestävän kehityksen merkitys lisääntyy entisestään tulevina vuosina.

Olemme aloittamassa uuden vaiheen matkallamme. Tavoitteemme on yksinkertaisesti koko lastinkäsittelytoimialan muokkaaminen. Saavutamme tämän tavoitteen seuraavien toisiinsa liittyvien keihäänkärkien avulla:

digitalisointi
kestävä ja älykäs kehitys.

Nämä kaksi tekijää muuttavat toimialaamme perustavalla tavalla. Ne ovat nousevia megatrendejä ja vetoavat heti valistuneimpiin asiakkaisiin eli edelläkävijöihin, jotka tavoittelevat pitkän aikavälin etuja ja uusia tapoja luoda kasvua ja arvoa.

Mikä tärkeintä, nämä kehityssuunnat ovat liiketaloudellisesti järkeviä. Useimmille Cargotecin asiakkaille suurin yksittäinen kuluerä ovat energiakustannukset. Kestävien ja älykkäiden vaihtoehtojen ja digitaalisten ratkaisujen tuottolupaukset ovat yleensä kaikkein korkeimmat. Energiatehokkaat, turvalliset ja älykkäät ratkaisut edistävät asiakkademme liiketoimintaa.

Markkina-asemamme ansiosta meillä on tulevaisuudessakin huikeita mahdollisuuksia tukea työntekijöidemme yksilöllistä kehittymistä ja tarjota omistajillemme kannattavaa kasvua. Ennen kaikkea voimme vaikuttaa koko toimialan kehitykseen ja luoda asiakkaillemme ylivoimaista arvoa auttamalla heitä parantamaan omaa liiketoimintaansa.

Haluan kiittää asiakkaitamme, jotka luottavat palvelukykyymme kaikkialla maailmassa. Vuonna 2014 asiakkaamme ovat tarjonneet meille haasteita, ja olemme kehittäneet yhdessä ratkaisuja, jotka ovat kestäviä muuttuvassa toimintaympäristössä. Jatkossa aiomme vastata asiakkaiden tarpeisiin entistäkin paremmin ja lisätä toimintamme asiakaslähtöisyyttä avainasiakkuuksien hallinnan, arvopohjaisen markkinoinnin ja useiden muiden toimien avulla. Osan näistä toimista olemme jo aloittaneet, ja muut aiomme käynnistää vuonna 2015 ja tulevina vuosina.

Vuosi 2014 oli Cargotecille ratkaiseva askel. Haluan kiittää osakkeenomistajiamme, jotka uskovat kykyymme saada aikaan parempaa tuottoa. Olen innoissani valtavista mahdollisuuksista, joita tulevaisuudella on tarjottavanaan.

Mika Vehviläinen Toimitusjohtaja

Cargotec lyhyesti

Cargotec on maailman johtava lastinkäsittelyratkaisujen toimittaja. Muokkaamme lastinkäsittelytoimialaa asiakkaidemme ja osakkeenomistajiemme eduksi. Tuotteitamme käytetään tavaravirtojen solmukohdissa ympäri maailmaa: laivoissa, satamissa, terminaaleissa, jakelukeskuksissa, raskaassa teollisuudessa ja ajoneuvojen kuormankäsittelyssä.

Cargotecilla on kolme liiketoiminta-aluetta, MacGregor, Kalmar ja Hiab, jotka tunnetaan johtavista lastin- ja kuormankäsittelyalan ratkaisuistaan ympäri maailman. Niiden maailmanlaajuiset verkostot toimivat lähellä asiakkaita, ja kattavat huoltopalvelut takaavat jatkuvan, luotettavan ja ympäristöystävällisen toiminnan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

MacGregor tarjoaa integroituja lastin- ja kuormankäsittelyratkaisuja ja huoltopalveluja merikuljetuksiin ja offshorealan tarpeisiin. Kalmarin tuotevalikoimaan kuuluvat kontin- ja lastinkäsittelylaitteet ja huoltopalvelut, automaatio-, ohjelmisto- ja integraatioratkaisut sekä Navis-toiminnanohjausjärjestelmät (TOS), Bromma-konttitarttujat ja Siwertell-irtolastinkäsittelylaitteet. Hiab tarjoaa tuotteita ja huoltopalveluja erilaisiin maakuljetus- ja jakelutarpeisiin.

Cargotec perustettiin vuonna 2005, mutta kolmella liiketoiminta-alueellamme on pitkä historia, jonka aikana ne ovat rakentaneet osaamistaan ja kehittäneet tuotevalikoimiaan ja asiakassuhteitaan. Tämän vahvan perustan ja pitkän ajan kuluessa kertyneen tiedon ja taidon varaan rakentuvat Cargotecin vahvat brändit.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä, ja tuotantotoimintaa on Espanjassa, Etelä-Koreassa, Intiassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Malesiassa, Norjassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Merkittävä osa tuotannosta on ulkoistettu lähinnä Aasiassa toimiville yhteistyökumppaneille.

Vuoden 2014 lopussa Cargotecissa oli 10 703 (2013: 10 610) työntekijää. Cargotecilla on toimintaa yli 100 maassa, joista omaa henkilöstöä 46 maassa. Ainutlaatuisen myynti- ja huoltoverkostomme ansiosta voimme palvella asiakkaita paikallisesti ja varmistaa heidän laitteidensa jatkuvan toiminnan.

Avainluvut

Cargotecin strategia

Cargotecin kaiken toiminnan tärkein strateginen tavoite on luoda asiakkaillemme ja omistajillemme lisäarvoa. Cargotecin strategiasta puhuttaessa ei voida sivuuttaa yhtiön brändejä, joiden merkitys on valtava. MacGregor, Kalmar ja Hiab ovat erittäin tunnettuja ja arvostettuja brändejä, joihin asiakkaillamme on vahvat tunnesiteet. Ne ovat kaiken toimintamme perusta. Keskeinen pitkän aikavälin strateginen tavoitteemme on pysyä asiakkaidemme muuttuvien tarpeiden tasalla, vastata heidän odotuksiinsa ja ylittää ne tarjoamalla tuotteita, ratkaisuja ja palveluja.

Vuonna 2014 pidimme operatiiviset asiat tarkoituksella kaiken liiketoimintamme keskeisenä painopistealueena, koska uskomme, että parantamalla liiketoimintayksiköidemme toimintaa ja kääntämällä ne selvään tuloskasvuun lisäämme parhaiten yhtiön omistaja-arvoa.

Vuonna 2014 Hiabin ja Kalmarin strategisena painopistealueena oli parantaa kannattavuuttaan jatkamalla laajojen, jo vuonna 2013 käynnistettyjen toimien toteuttamista. Tavoitteena oli 40 miljoonan euron tulosparannus molemmilla liiketoiminta-alueilla vuoden 2014 loppuun mennessä. Kumpikin saavutti tavoitteen, Hiab jopa ylitti sen reilusti. Olemme ylpeitä tästä kehityksestä ja vahvistamme edelleen toimiamme, jotta saisimme käyttöön kaikkien liiketoimintojen täyden potentiaalin.

MacGregor keskittyi integroimaan strategista kasvupohjaa, jonka se sai hankkimalla Hatlapan sekä Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön. Lisäksi MacGregor käynnisti syksyllä 2014 useita strategisia ohjelmia varmistaakseen liiketoimintansa ketteryyden ja lisäarvon luomisen haastavassa markkinaympäristössä. Ohjelmien tärkeimpänä tavoitteena on ennakoida markkinamuutoksia ja minimoida epävarmuutta tehostamalla myyntiä, huoltopalveluja ja hankintoja ja ottamalla käyttöön uusi, entistä asiakaslähtöisempi organisaatio.

Olemme kiteyttäneet Cargotecin tämänhetkiset strategiset tavoitteet viideksi voitettavaksi haasteeksi. Vuonna 2014 keskityimme näihin viiteen haasteeseen ja saavutimme kehitystä ja tuloksia. Jatkossa tarkennamme tätä työtä ja panostamme siihen, että saamme liiketoimintamme menestymään ja saavutamme asetetut tavoitteet. Viisi voitettavaa haastettamme ovat:

Hiabin nostaminen alansa kärkikaartiin kannattavuudella ja pääoman tuotolla mitattuna
MacGregorin kannattavuuden parantaminen yli suhdannesyklin tehostamalla toimintaa
Kalmarin pienempien lastinkäsittelylaitteiden kilpailukyvyn ja kannattavuuden varmistaminen
Kalmarin ja MacGregorin huoltopalvelutarjooman kehittäminen ja kasvun vahvistaminen
Kalmarin automaatioliiketoiminnan kasvun varmistaminen

Meillä on vahva tahto ja kaikki mahdollisuudet saavuttaa nämä strategiset tavoitteet. Ne ovat ponnahduslauta, joka auttaa Cargotecia rakentamaan kestävän perustan, joskaan ne eivät kuvaa yhtiömme pitkän tähtäimen päämääriä. Pitkällä aikavälillä emme vertaa itseämme tärkeimpiin kilpailijoihimme, vaan pyrimme ylittämään maailman johtavien kone- ja laitevalmistajien tason.

Kestävä ja älykäs kehitys sekä digitalisointi lastinkäsittelyalan tulevaisuuden perustana

Pitkän aikavälin strategiamme on muokata koko lastinkäsittelytoimialaa, jota muuttavat nousevat megatrendit: kestävä ja älykäs kehitys sekä digitalisointi. Maailmanluokan business to business -brändimme antavat meille kärkipaikan, jolta voimme muokata koko toimialan tulevaisuutta.

Paineet vahvistaa kestävää kehitystä logistiikassa kasvavat, ja investoimmekin tulevina vuosina merkittäviä summia asiakkaille tarjottaviin kestäviin ratkaisuihin. Digitalisointi on jo tätä päivää, ja pohdimme parhaillaan, miten Cargotecin laitteita tulevaisuudessa kehitetään, tuotetaan, valmistetaan, toimitetaan, myydään ja huolletaan nykyteknologian avulla. Lisäksi kehitämme täysin uusia tapoja luoda arvoa lastinkäsittelyalalla hyödyntämällä ainutlaatuista asemaamme ja osaamistamme.

Liiketoiminta-alueemme MacGregor, Kalmar ja Hiab kertovat strategioistaan tarkemmin tämän vuosikertomuksen osiossa Liiketoiminta-alueet vuonna 2014 sekä omilla internet-sivuillaan.

Cargotecin konsernitoimintojen tavoitteena on varmistaa, että yhtiö luo mahdollisimman hyvää omistaja-arvoa ja että MacGregor, Kalmar ja Hiab saavuttavat tavoitteensa. Cargotec noudattaa kaikessa toiminnassaan hyviä hallinnointiperiaatteita ja etiikkaa.

Taloudelliset tavoitteet

Cargotec keskittyy taloudellisten tavoitteidensa mukaisesti vahvistamaan edelleen markkinajohtajuuttaan ja parantamaan kannattavuuttaan kaikilla kolmella liiketoiminta-alueellaan vuosina 2015–2016. Tehostamme ja kehitämme käynnissä olevia toimia lisätäksemme tarjoomamme kilpailukykyä, kasvattaaksemme huoltoliiketoimintaa kannattavasti ja parantaaksemme myynti- ja jakelutoimintojamme kaikkialla maailmassa.

Kaksi keskeistä taloudellista tavoitettamme ovat edelleen voimassa: pidämme nettovelkaantumisasteen (gearing) alle 50 prosentissa ja jaamme omistajille osinkona 30–50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Kannattavuuden paraneminen ja rahavirran tuottaminen ovat keskeiset keinot alentaa nettovelkaantumisaste tavoitetasolle MacGregorin viimeaikaisten yritysostojen jälkeen.

Uudeksi tavoitteeksi otettu sijoitetun pääoman tuotto auttaa varmistamaan entistä paremman omistaja-arvon pääasiassa tehostamalla liiketoiminta-alueille sitoutuvan nettokäyttöpääoman hallintaa.

Cargotecin hallitus on vahvistanut Cargotec Oyj:lle seuraavat taloudelliset tavoitteet vuodelle 2016:

Liikevoittomarginaali (EBIT) yli 8 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE ennen veroja) yli 13 %
Nettovelkaantumisaste (gearing) alle 50 %
Osinko 30–50 % osakekohtaisesta tuloksesta

Kestävää kehitystä suunnitelmallisesti – askel kerrallaan

Cargotec on edistänyt kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan yhtiön alkuajoista asti. Tähän mennessä olemme keskittyneet sisäisten kestävään kehitykseen liittyvien prosessiemme kehittämiseen ja eettisten toimintaohjeidemme täytäntöönpanoon.

Nyt meillä on järjestelmällinen tapa vertailla, kehittää ja johtaa vastuullisuusasioitamme sekä −raportointiamme. Analysoimme markkinoita aktiivisesti ja tiedämme, miten suoriudumme kilpailijoihimme verrattuna ja miten hyvin vastaamme sidosryhmiemme odotuksiin. Kehitystyömme on tavoitteellista ja jatkuvaa, ja raportoinnissa otetaan uusi askel, kun julkaisemme ensimmäisen vastuullisuusraporttimme huhtikuussa 2015.

Hallinnointi

Cargotecin hallinto ja johtaminen perustuvat Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalakeihin, yhtiön yhtiöjärjestykseen ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöihin ja ohjeisiin. Cargotec noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010 kokonaisuudessaan.

Cargotec antaa vuosittain selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään sekä palkka- ja palkkioselvityksen. Ne julkistetaan yhdessä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa.

Selvitys Cargotecin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2014 ››

Cargotecin palkka- ja palkkioselvitys 2014 ››

Riskianalyysit ja riskienhallinta vuonna 2014

Cargotecin riskitarkastelu koostuu riskien jatkuvasta tunnistamisesta sekä niiden vaikutuksen ja todennäköisyyden arvioinnista. Kaikkein kriittisimpien riskien varalta teemme suunnitelmia, joilla riskien määrää vähennetään hyväksyttävälle tasolle.

Vuonna 2014 raportoimme strategisia riskejä ja tukitoimintoja koskevat riskitarkastelut Cargotecin hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle syyskuussa ja edelleen yhtiön hallitukselle lokakuussa. Tarkastelut sisälsivät myös pidemmän aikavälin eli tulevien 3–5 vuoden riskejä.

Vuonna 2014 Cargotecin vuotuinen riskitarkastelu kattoi kaikki yhtiön liiketoimintayksiköt ja keskeiset riskiluokat. Tyypillisesti vuoden aikajänteellä arvioitavia toiminnallisia ja liiketoimintariskejä tarkastelimme vuoden 2015 budjetointiprosessin yhteydessä yhteistyössä kaikkien liiketoimintayksiköiden kanssa. Näiden tarkastelujen tulokset raportoimme Cargotecin hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle ja edelleen yhtiön hallitukselle joulukuussa 2014.

Tärkeimmät tunnistetut riskit 2014

Cargotecin kannalta tärkeimmät vuonna 2014 tunnistetut markkinariskit ovat kauppasodat, pahentuva talouslama lähinnä Euroopassa, öljyn hintakehitys ja Aasian kasvun hidastuminen.

Strategiset ja liiketoimintariskit

Kauppasodat ja kansainväliset kriisit lisäävät markkinariskejä

Tärkeimpien markkinoiden eli Yhdysvaltojen, EU:n, Kiinan, Venäjän ja Japanin välisten jännitteiden ja protektionismin kasvaessa kauppasodat ovat entistä todennäköisempiä. Vuonna 2014 Ukrainan kriisi ja muut vastaavat kansainväliset kriisit voimistuivat ja lisäsivät maailmantalouden epävakauteen ja markkinoiden epävarmuuteen liittyviä riskejä.

Vuonna 2014 Cargotecin riskikenttää hallitsivat protektionismi, rahoitusrajoitteet, pysähdyksissä olevat investoinnit ja lastinkäsittelylaitteiden kysynnän supistuminen maailmanlaajuisesti. Lisäksi tunnistimme uutena strategisena riskinä Hiabin riskin menettää mahdollisuuksia BRIC-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina).

Henkilöstöriski

Pätevien työntekijöiden saatavuus on sekä toiminnallinen että strateginen riski. Useisiin Cargotecin tunnistamiin riskeihin liittyy henkilöstöriski, jonka hallinta on tärkeää Cargotecin suorituskapasiteetin kannalta. Tarvittavien uusien osaajien rekrytointi ja nykyisen henkilöstön kouluttaminen liiketoiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan on merkittävä haaste. Cargotecin oleellisimmat henkilöstöön liittyvät haasteet ovat avainhenkilöstön ja osaamisen säilyttäminen sekä pätevän työvoiman saatavuus uusissa toimipisteissä. Muita merkittäviä riskejä ovat tiedon ja osaamisen jakaminen ja tietoturva sekä menestymisen kulttuurin kehittyminen Cargotecissa.

Organisaatiorakenteen muutoksiin liittyvät riskit

Vuonna 2014 sopeuduimme edellisenä vuonna tehtyihin muutoksiin, joita olivat muun muassa toimiminen kolmena itsenäisenä liiketoiminta-alueena, vuosina 2013 ja 2014 tehtyjen yritysostojen synergiaetujen toteuttaminen, toimipaikkojen sulkeminen ja uusien toimipaikkojen avaaminen. Organisaatiorakenteen muutoksiin liittyy aina riskejä. Muutokset eivät aina onnistu aivan suunnitellusti eikä tavoitteita välttämättä saavuteta, mikä voi aiheuttaa odottamattomia kustannuksia ja lipsumista liiketoimintaan liittyvistä tavoitteista.

Digitalisoituminen ja automaatio: merkittäviin mahdollisuuksiin liittyy aina myös riskejä

Useisiin Cargotecin tunnistamiin riskeihin ja vuonna 2014 toteutettuihin riskienhallintatoimiin liittyy se mahdollisuus, että positiiviset skenaariot eivät toteudu toivotusti tai että emme saavuta asettamiamme tavoitteita. Skenaariot ovat Cargotecille ennen kaikkea mahdollisuuksia, mutta niihin liittyy luonnollisesti myös riskejä. Digitalisoituminen ja automaatio vaikuttavat lastinkäsittelytoimialan tulevaisuuteen ja Cargotecin kaikkeen liiketoimintaan. Teollinen internet sekä uudet myynti-, tuotanto- ja logistiikkamenetelmät muuttavat markkinoita, synnyttävät uudenlaisia asiakasvaateita ja luovat uudenlaista kilpailua. Näihin muutoksiin liittyy myös riski jäädä jälkeen kehityksessä ja teknologiassa – mittavasta kehitystyöstä huolimatta. Lisäksi asiakkaiden muuttuvien tarpeiden ja vaatimusten tasalla voi olla vaikea pysyä.

Toiminnalliset riskit

Projektiriskit edelleen suuret

Suuria projektiriskejä liittyy paitsi Kalmarin suurhankkeisiin myös muihin tavanomaisista poikkeaviin myynti- ja kehitysprojekteihin kaikilla Cargotecin liiketoiminta-alueilla.

Suurten projektien laajuus ja monimutkaisuus voi aiheuttaa ongelmia erityisesti niiden toteutusvaiheessa. Projekteissa voi olla myös sopimuksellisia, henkilöstön osaamiseen ja uuden tekniikan kehittämiseen liittyviä riskejä sekä kuljetusriskejä. Automaatioprojekteissa ja muissa viimeisintä teknologiaa sisältävissä projekteissa tekninen kehitys saattaa osoittautua odotettua vaikeammaksi ja kalliimmaksi, ja sen käyttöönotto voi viivästyä.

Keskeytysriskit lisääntyneet Kiinassa

Liiketoiminnan keskeytymiseen liittyvät riskit ovat lisääntyneet Kiinassa viime vuosina. Monet Kalmarin ja MacGregorin yksiköt ovat riippuvaisia tulville alttiin Jangtse-joen varrelle keskittyneestä tuotannosta. Tämä aiheuttaa paitsi toiminnallisia myös turvallisuus- ja vahinkoriskejä. Muita Kiinaan liittyviä riskejä ovat Rainbow-Cargotec Industriesin ja muiden yhteisyritysten monimutkaiset projektitoimitussopimukset. Vaikka kokonaisriskin todennäköisyys ja vaikutukset ovatkin vähentyneet, Kiinaan liittyy edelleen epävarmuuksia.

Lainmukaisuuteen liittyvät riskit: sopimusriskit kasvussa

Kansainväliset rajoitukset ja sanktiot ovat tiukentuneet, ja sopimusriskien osuus Cargotecin riskiarvioinneissa on lisääntynyt. Hyvä esimerkki tästä ovat offshore-sopimusten muutokset: vakiintunut alan käytäntö eli niin sanottu knock-for-knock-vastuuehto on parhaillaan muuttumassa. Cargotec on huomioinut tämän riskin kehittämällä lainmukaisuus- ja sopimusosaamistaan ja varmistamalla myynnille riittävän lainopillisen tuen.

Yksittäisten sopimusten koko kasvaa, asiakkaat esittävät uusia sopimusehtoja ja yhteisyritysjärjestelyt saattavat tehdä sopimuksista entistä monimutkaisempia. Sopimusriskejä ja lainmukaisuuteen liittyviä riskejä voi syntyä myös fuusioiden ja yritysostojen kautta tulevista vastuista. Kaupan kansainvälisten rajoitusten sekä lahjonnanvastaisen ja kilpailulainsäädännön toistuvat muutokset aiheuttavat riskin, joka vaatii jatkuvaa seurantaa sekä omavalvonnan kehittämistä.

Aineettomiin oikeuksiin liittyviä riskejä ovat muun muassa tietovarkaudet ja patenttiloukkaukset. Teknisesti tai sopimuksellisesti epäselvissä tapauksissa Cargotecille saatetaan esittää myös korvausvaatimuksia.

Tietohallintoriskit

Kriittisiä tietohallintoriskejä ovat kyberturvallisuus ja nykyisen toiminnanohjausjärjestelmämme käyttöönotto. Muut tietohallintoriskit liittyvät infrastruktuuriin ja yhtiön käyttämien sovellusten keskeytymättömään toimintaan.

Toimittajat – taloudelliseen vakauteen ja laatuun liittyvät riskit

Tärkeimpiä toimittajariskejä ovat toimittajien taloudellinen vakaus ja Cargotecin maineen mahdollisesti vaarantavat laatuongelmat. Muita riskejä ovat toimittajien toimitusaika ja -kapasiteetti sekä kyky sopeutua Cargotecin tuotantotoiminnan ja tuotevalikoiman muutoksiin ja noudattaa Cargotecin hankintaehtoja ja eettisiä toimintaohjeita. Lisäksi Cargotecin kokoonpanoyksiköihin perustuva tuotantokonsepti edellyttää toimittajilta kykyä lisätä toimitusten laajuutta.

Tuotantoriski vähäinen

Tuotantokapasiteetin puute ei aiheuta Cargotecille suurta riskiä lyhyellä aikavälillä, joskin tämä riski saattaa ajan myötä kasvaa. Tuotantorakenteeseen liittyviä haasteita ovat saapuvan ja lähtevän logistiikan järjestäminen, kapasiteetin ja kysynnän välisen tasapainon ylläpitäminen sekä ydinosaamisen ja avaintyöntekijöiden pitäminen talossa. Kustannusrakenteen, toimitusajan ja laadun kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet voivat myös osoittautua odotettua vaativammiksi. Lisäksi Cargotec pitää tarkasti silmällä mahdollisia tuotantorakenteeseen liittyviä riskejä valmistuksen siirtyessä eri paikkakunnille.

Materiaalikustannukset aiheuttavat riskejä kaikissa taloustilanteissa

Pitkittynyt taantuma voi ajaa toimittajia taloudellisiin vaikeuksiin ja aiheuttaa toimitusvaikeuksia ja pahimmassa tapauksessa konkursseja. Markkinoiden hiljentyminen voi myös lisätä aggressiivista hinnoittelua, mikä saattaa olla vaikea siirtää ostohintoihin.

Materiaalien ja komponenttien hintavaihtelujen riski on tällä hetkellä vähäinen, mutta talouden mahdollinen elpyminen on ennakoitava riittävän ajoissa, koska nousevat materiaalikustannukset eivät ole viivytyksettä siirrettävissä Cargotecin toimitushintoihin. Mikäli toimittajat eivät investoi uuteen kapasiteettiin ajoissa ennen seuraavaa suhdannekäännettä, kasvava kysyntä saattaa aiheuttaa pullonkauloja toimituksiin.

Turvallisuus-, vahinko- ja ympäristöriskit

Cargotec kiinnittää jatkuvasti huomiota henkilöstön, asiakkaiden ja kolmansien osapuolten terveys-, turvallisuusja ympäristöriskeihin. Nämä riskit ovat riskiarviointi- ja riskienhallintaprosesseissamme etusijalla. Koska turvallisuus-, vahinko- ja ympäristöriskejä voi esiintyä lähes kaikessa liiketoiminnassa, arvoimme niitä sekä erikseen että muiden riskiarviointien yhteydessä.

Cargotec on lisännyt alihankinnan osuutta maailmanlaajuisesti ja ottanut omissa toimipaikoissaan käyttöön kokoonpanoyksiköihin perustuvan joustavan tuotantokonseptin. Tämä on vähentänyt luonnonmullistusten, tulipalon tai muun ulkoisen riskin mahdollisia suoria vaikutuksia Cargotecin omaan tuotantoon. Toisaalta tämä on jossain määrin siirtänyt keskeytysriskiä toimittajille ja alihankkijoille. Siksi Cargotec tehostaa riskienhallintaansa analysoimalla myös toimitusketjun keskeytysriskejä.

Taloudelliset riskit

Cargotecin nykyiset keskitetyt yritysrahoitusprosessit ovat alentaneet korko-, valuutta-, vastapuoli-, toiminta-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Siitä huolimatta huomattava taantuma ja maailmanlaajuinen finanssikriisi voisivat lisätä likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Muita havaittuja riskejä ovat asiakasrahoitukseen liittyvä luottoriski mukaan lukien riski konkursseista, tilausten peruuntumisesta ja maksujen viivästymisestä. Toimittajat voivat edellyttää suurempia ennakkomaksuja. Maksukyvyttömyystilanteessa tämä voi aiheuttaa toimitusongelmia ja/tai taloudellisia tappioita.

Vähentyneet riskit

Tietyt riskit ovat edellisvuoteen verrattuna pienentyneet. Kannattavuuden parantamiseen liittyvät toimet ovat vähentäneet Hiabin tulokseen liittyvää riskiä huomattavasti. Myös ostettujen liiketoimintojen integrointiin liittyvät riskit ovat vähentyneet. Merkittävät kielteiset vaikutukset ovat mahdollisia, mutta integraation toteuduttua riskin arvioidaan olevan huomattavasti pienempi kuin vuonna 2013. Vuonna 2014 riskiä vähensivät myös MacGregorin strategiset ohjelmat. Muita strategisista toiminnallisiksi muuttuneita, mutta edelleen seurattavia riskejä ovat yhteisen liiketoiminta-alustan ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto, joka on hyvässä vauhdissa. Asiakasriski ja tuotantorakenteeseen liittyvä riski ovat luonnollisesti edelleen olemassa, mutta ne on sisällytetty muihin riskilajeihin: esimerkiksi tuotantorakennetta arvioidaan Hiabin tuloskehitystä koskevan riskin yhteydessä.

Tietoa sijoittajille

Cargotecin B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n OMX Large Cap -listalla kaupankäyntitunnuksella CGCBV. Yhtiöllä on myös noteeraamattomia A-sarjan osakkeita. Jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Tekniset tiedot	B-osake
Listauspaikka	NASDAQ OMX Helsinki Oy
Listauspäivä	1.6.2005
Kaupankäyntivaluutta	Euro
Toimiala	Teollisuustuotteet ja -palvelut
Kaupankäyntitunnus	CGCBV
ISIN-koodi	FI0009013429
Pörssierä	1 osake
Reuters-tunnus	CGC.HE
Bloomberg-tunnus	CGCBV FH

Tekniset tiedot	2010A-optio	2010B-optio
Listauspaikka	NASDAQ OMX Helsinki Oy	NASDAQ OMX Helsinki Oy
Listauspäivä	2.4.2013	1.4.2014
Kaupankäyntivaluutta	Euro	Euro
Kaupankäyntitunnus	CGCBVEW110	CGCBVEW210
ISIN-koodi	FI4000061106	FI4000061114
Listattujen optioiden määrä 31.12.2014	268 222	20 496
Merkintäsuhde	1:1	1:1
Merkintähinta, euroa	18,60	29,09
Merkintäaika	1.4.2013–30.4.2015	1.4.2014–30.4.2016

Sijoittajasuhteet

Cargotecin sijoittajasuhdetoiminto välittää tietoa yhtiöstä sijoituskohteena ja palvelee yhtiön osakkeenomistajia ja muita pääomamarkkinaosapuolia. Tavoitteena on tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa säännöllisesti ja tasapuolisesti yhtiön osakkeiden oikean arvostuksen edesauttamiseksi.

Sijoittajasuhdetoiminta 2014

Vuoden 2014 aikana Cargotec osallistui noin 230 sijoittajatapaamiseen. Kiinnostus Cargotecia kohtaan kasvoi vuodesta 2013. Sijoittajasuhdetoiminnasta vastaava tiimi, toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja ja sijoittajasuhdejohtaja, osallistui tapaamisiin Suomessa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä sekä Yhdysvaltojen itärannikolla. Henkilökohtaisten tapaamisten lisäksi Cargotec isännöi useita ryhmätapaamisia Suomessa, Etelä-Koreassa ja Japanissa. Sijoittajasuhteista vastaava tiimi osallistui myös useisiin institutionaalisille sijoittajille suunnattuihin seminaareihin Suomessa ja ulkomailla. Helsingissä marraskuussa pidettyyn Cargotecin pääomamarkkinapäivään osallistui 45 institutionaalista sijoittajaa, osakeanalyytikkoa ja pankkiiria.

Hiljainen kausi

Cargotecin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden edustajia kolmeen viikkoon ennen vuosituloksen tai osavuositulosten julkaisua.

Tiedonanto-ohjesääntö

Cargotecin hallitus on hyväksynyt tiedonanto-ohjesäännön jossa esitettyjen pääperiaatteiden mukaan Cargotec tiedottaa osakkeen hintaan vaikuttavista asioista yhtiön sidosryhmille ja kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa. Cargotecin tiedonantovelvollisuutta suomalaisena listayhtiönä säätelevät Suomen ja Euroopan unionin lainsäädäntö, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Suomen Finanssivalvonnan säännöt, standardit ja suositukset, sekä yhtiön hallinnointiperiaatteet. Cargotec noudattaa tätä sääntelyä kaikessa viestinnässään.

Markkinaennusteet

Cargotec tarkistaa pyynnöstä analyytikoiden laatimat raportit tai analyysien tietojen oikeellisuuden jo julkaistun tiedon perusteella. Cargotec ei kuitenkaan vastaa pankkien, pörssivälittäjien tai analyytikkojen esittämistä näkemyksistä, kannanotoista tai analyyseissä esittämistä yhtiön osakkeen arvoa, sen kehitystä tai muuta taloudellista kehitystä kuvaavista arvioista.

Taloudellinen raportointi vuonna 2015

10.2.2015: tilinpäätöstiedote 2014
viikko 7: tilinpäätös ja vuosikertomus 2014
28.4.2015: tammi–maaliskuun 2015 osavuosikatsaus
21.7.2015: tammi–kesäkuun 2015 osavuosikatsaus
21.10.2015: tammi–syyskuun 2015 osavuosikatsaus

Taloudellisen tiedon julkaiseminen

Cargotec Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja pörssi- sekä lehdistötiedotteet englanniksi. Taloudelliset raportit, pörssitiedotteet ja merkittävimmät lehdistötiedotteet julkaistaan myös suomeksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi, josta ne voi myös tilata omaan sähköpostiosoitteeseen. Materiaaleja voi myös tilata kirjeitse osoitteesta Cargotec Oyj, Sijoittajasuhteet, PL 61, 00501 Helsinki, sähköpostitse osoitteesta ir(at)cargotec.com tai puhelimitse numerosta 020 777 4105.

Osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ilmoittamaan arvo-osuustiliä hoitavaan pankkiin tai pankkiiriliikkeeseen.

Varsinainen yhtiökokous 2015

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 18.3.2015 klo 13.00 alkaen Marina Congress Centerissä osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki. Yhtiökokouksen kieli on suomi. Yhtiökokouskutsu ja muu kokousaineisto ovat saatavilla yhtiön sijoittajasivuilla.

Ilmoittautuminen

Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua 13.3.2015 klo 16.00 mennessä joko:

verkkosivuilla www.cargotec.fi
postitse: Cargotec Oyj, Yhtiökokous, PL 61, 00501 Helsinki
puhelimitse: 020 777 6872, arkisin klo 9–16, tai
faksitse: 020 777 4036.

Ota yhteyttä

Cargotec Oyj Porkkalankatu 5, Helsinki PL 61, 00501 Helsinki Puh. 020 777 4000 Y-tunnus 1927402-8 Kotipaikka: Helsinki

Konserniviestintä

communications(at)cargotec.com

Anne Westersund Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Puh. 020 777 4460 anne.westersund(at)cargotec.com

Cargotecin sijoittajasuhteet

ir(at)cargotec.com

Tapaamispyynnöt

Tiina Aaltonen Johdon assistentti Puh. 020 777 4105 tiina.aaltonen(at)cargotec.com

Paula Liimatta Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 020 777 4084 paula.liimatta(at)cargotec.com

Eeva Sipilä Talous- ja rahoitusjohtaja Puh. 020 777 4104 eeva.sipila(at)cargotec.com

MacGregor tarjoaa integroituja lastin- ja kuormankäsittelyratkaisuja ja huoltopalveluja vahvojen brändiensä avulla."

MacGregor lyhyesti

MacGregor tarjoaa integroituja lastin- ja kuormankäsittelyratkaisuja ja huoltopalveluja merikuljetuksiin ja offshorealan tarpeisiin. MacGregor palvelee globaaleja asiakkaitaan ratkaisuilla, joissa lastinkäsittely, ahtaus sekä huoltoja käsittelytoiminnot yhdistyvät kunkin aluksen yksilöllisen lastiprofiilin mukaisesti. Tämä parantaa aluksen tuottavuutta, vähentää ympäristövaikutuksia ja pidentää käyttöikää.

MacGregorin integroituihin ratkaisuihin kuuluu vahvoja ja tunnettuja brändejä: MacGregor, Hatlapa, Porsgrunn, Pusnes, Triplex ja Woodfield.

MacGregorin laitevalikoimaan aluksille kuuluvat MacGregor-lastiluukut,

-lastinkiinnitysjärjestelmät, -nosturit, -ro-ro-laitteet ja -kulkusillat sekä laivojen itsepurkavat lastinkäsittelyjärjestelmät. Laaja vinssivalikoima koostuu MacGregor-, Hatlapa- ja Pusnes-vinsseistä. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös Hatlapa- ja Porsgrunn-ohjauslaitteet sekä Hatlapa-kompressorit. MacGregorin offshore-alalle suunnattuun tuotevalikoimaan kuuluvat Pusnes-kiinnitys- ja lastausjärjestelmät; MacGregorin kehittyneet vedenalaiseen kuormankäsittelyyn tarkoitetut ratkaisut; MacGregor-, Hatlapa- ja Pusnesankkurinkäsittely-, -hinaus-ja -kiinnitysjärjestelmät sekä Triplex-kansijärjestelmät.

Satamiin ja terminaaleihin MacGregor toimittaa kulkusiltoja, satamaramppeja ja matkustajakäytäviä. Maissa tapahtuvaan lastinkäsittelyyn MacGregor tarjoaa Woodfield-satamalastausvarsia, jotka on tarkoitettu raakaöljyn, jalostettujen tuotteiden, nestekaasun ja nesteytetyn maakaasun siirtämiseen.

MacGregorin maailmanlaajuinen huoltoverkosto vastaa kauppamerenkulun ja offshore-alan asiakkaiden tarpeisiin huolehtimalla oikea-aikaisista varaosatoimituksista, koulutuksesta, kunnossapidosta, korjauksista, modernisoinnista ja muutostöistä laitteiden koko elinkaaren ajan.

MacGregorissa on vuoden 2015 alusta lähtien seitsemän operatiivista divisioonaa. Tämän ansiosta MacGregor voi parantaa asiakaspalveluaan, tarjota kattavampia ratkaisuja ja vauhdittaa alustyyppikohtaisten ratkaisujen kehittämistä.

Vuoden 2014 lopussa MacGregorin palveluksessa oli 2 737 (2013: 2 354) ammattilaista 33 maassa. Eniten henkilökuntaa oli Norjassa, Saksassa, Kiinassa, Ruotsissa, Singaporessa ja Suomessa.

MacGregorin liiketoimintaympäristö

Maailmantalouden ja maailmankaupan kehitys vaikuttaa suoraan asiakkaiden halukkuuteen investoida uusien alusten rakentamiseen, mikä luo kysyntää laivojen lastinkäsittelyratkaisuille. Merenkulkualan perustekijät,

maailman bruttokansantuotteen kasvu ja merikuljetusten lisääntyminen, ovat suotuisia, kun nykyisten merenkulkumarkkinoiden kysyntä ja tarjonta ovat päässeet tasapainoon. Maailman energiakysyntä sekä öljy- ja kaasuyhtiöiden investoinnit öljyn etsintään ja tuotantoon ohjaavat offshore-alan lastinkäsittelylaitteiden kysyntää.

Siirtyminen syvänmeren tuotantoon edistää kehittyneiden tukialusten ja niiden nosto- ja lastinkäsittelylaitteiden lisääntynyttä kysyntää. Syvänmeren alan odotetaan kasvavan nopeammin kuin koko offshoremarkkinoiden. Vaikka nykyinen alhainen öljynhinta aiheuttaa lyhytaikaista painetta, hinta-arviot keski- ja pitkällä aikavälillä pysyvät useimpien syvänmeren investointien kannattavuusrajan yläpuolella.

MacGregorin strategian painopisteenä on pitkän aikavälin kannattava kasvu."

MacGregorin strategia ja tärkeimmät tapahtumat

MacGregorin strategian painopisteenä on pitkän aikavälin kannattava kasvu, joka perustuu uusien teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen jatkuvaan kehittämiseen. Asiakaslähtöiset ratkaisut maksimoivat MacGregorin asiakkaiden laitteiden turvallisuuden, tehokkuuden ja kannattavuuden koko niiden käyttöiän ajan.

MacGregorin tavoitteena on hyödyntää laajentunutta tuotevalikoimaa, laajentua uusille alueille sekä kehittää uusia sovelluksia. Näin se pyrkii vahvistamaan entisestään vahvaa markkina-asemaansa kaikissa liiketoiminnoissaan.

MacGregor haluaa kehittää ja tuottaa kustannus- ja energiatehokkaampia, turvallisempia ja kestävämpiä laivojen lastinkäsittelyratkaisuja ja offshore-alan kuormankäsittelyratkaisuja tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. MacGregorin yhdistettyä voimansa Hatlapan, Porsgrunnin, Pusnesin, Triplexin ja Woodfieldin asiantuntijoiden kanssa liiketoiminta-alueen asiakkailla ympäri maailman on käytettävissään vahvempi tiimi, laajempi yhdistelmä teknologioita sekä ainutlaatuinen valikoima tuotteita, brändejä ja palveluja.

Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2014

MacGregor saattoi Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön oston päätökseen, ja Pusnes-, Porsgrunn- ja Woodfield-brändit tulivat osaksi MacGregoria. Tämä vahvisti MacGregorin markkina-asemaa offshore-segmentissä.
MacGregor osti offshore-kuormankäsittelysovelluksiin erikoistuneen Deep Water Solutionsin.
Hatlapa-brändin 95-vuotisjuhlat marraskuussa.
MacGregor aloitti myynnin ja palvelujen kehitysohjelmat, joiden tavoitteena on tehostaa ristiinmyynnin ja ratkaisumyynnin etujen hyödyntämistä.

Tärkeimmät tilaukset

Vuonna 2014 MacGregor sai useita tilauksia yritysostojen tuomien synergiaetujen ansiosta.

Kansilaitetilaus kahdeksaan Lemissoler Navigation -varustamolle rakennettavaan 58 500 dwt:n (deadweight tonnage, kuollut paino) irtolastialukseen New Times Shipbuilding −telakalta Kiinasta.
Kansilaitetilaus kahteen 76 metrin pituiseen 9 000 kW:n ankkurinkäsittely-, huolto- ja hinausalukseen (AHTS) Marco Polo Shipyard -telakalta Indonesian Batamista.
MacGregorin kattavan laitetoimituksen tilaus kahteen ankkurinkäsittely-, huolto- ja hinausalukseen (AHTS) Wuhu Xinlianin telakalta.
Kansilaitetilaus Intership Navigation Co Ltd:n kolmeen uuteen 36 500 dwt:n Laker-luokan irtolastialukseen New Times Shipyard -telakalta Kiinasta.
Tilaus norjalaiselta Klevenin telakalta Triplex MDH 42 -kansilaitteiden, Triplex hinausvaijerin lukitusja ohjauslaitteiden sekä Hatlapa-perätelojen toimittamisesta kuuteen AHTS-alukseen Maersk Supply Servicelle.

Muita vuoden aikana saatuja tärkeitä tilauksia:

23 miljoonan euron arvoinen tilaus kuudesta merenkäynnin liikkeiden kompensointijärjestelmällä varustetusta merenalaiseen kuormankäsittelyyn tarkoitetusta nosturista hollantilaiselta IHC Merwede −telakalta.
60:n MacGregor-lastinkäsittelynosturin tilaus 15 irtolastialukseen viideltä kiinalaiselta telakalta.
Sulkemista ja avaamista ohjaavalla MacRack-järjestelmällä varustettujen sähkötoimisten, sivulle avautuvien lastiluukkujen tilaus kymmeneen irtolastialukseen Etelä-Koreasta.
50 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoinen huipputehokkaiden lastinkäsittelyjärjestelmien tilaus seitsemään konttialukseen Hyundai Heavy Industries Co Ltd -telakalta.
Tilaus kiinalaiselta Fujian Mawei -telakalta kahden merenalaisen MacGregorkuormankäsittelynosturin toimittamisesta huoltoaluksiin.
MacGregor-vinssien tilaus Nam Cheong Limited -yhtymältä kahteen majoitusproomuun.
20 miljoonan euron arvoinen Pusnes-kiinnitysjärjestelmän tilaus Shelliltä.
Neljän offshore-nosturin tilaus Shanghai Zhenhua Heavy Industry Co Ltd:ltä (ZPMC) brittiläisen Sealion Shippingin sukellustukialukseen.

Kalmar tarjoaa lastinkäsittelylaitteita, automaatiota, ohjelmistoja ja huoltopalveluja."

Kalmar lyhyesti

Kalmarin asiakkaita ovat satamat, terminaalit, jakelukeskukset ja teollisuus. Satamia ja terminaaleja Kalmar palvelee globaalisti. Logistiikka- ja teollisuusasiakkaita Kalmar palvelee valituilla maantieteellisillä markkinoilla, pääasiassa Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Kalmar tarjoaa lastinkäsittelylaitteita, automaatiota, ohjelmistoja ja huoltopalveluja. Tuotevalikoimaan kuuluvat kontti- ja kuljetuslukit, terminaalitraktorit, kenttänosturit, satamanosturit, konttikurottajat, tyhjien konttien käsittelylaitteet ja haarukkatrukit. Lisäksi Kalmar-liiketoiminta-alue tarjoaa Navis-toiminnanohjausjärjestelmiä (TOS), Bromma-konttitarttujia ja Siwertell-irtolastinkäsittelylaitteita.

Vuoden 2014 lopussa Kalmarilla oli 5 219 (2013: 5 269) työntekijää 30 maassa. Eniten henkilökuntaa oli Yhdysvalloissa, Malesiassa, Ruotsissa, Kiinassa, Suomessa, Puolassa, Espanjassa, Intiassa ja Alankomaissa.

Kalmarin liiketoimintaympäristö

Konttiliikenne vaikuttaa noin 65 prosenttiin Kalmarin liiketoiminnasta. Teollisten sovellusten kysyntään vaikuttavat esimerkiksi teollisuustuotantoindeksit. Drewry on arvioinut maailmanlaajuisen konttimäärän lisääntyvän vuosittain keskimäärin 5,6 prosenttia ja kasvavan yli 840 miljoonaan TEU:hun (TEU tarkoittaa yhtä 20 jalan standardikonttia) vuoteen 2018 mennessä (642 milj. TEU:ta vuonna 2013). Nopeimmin kasvavat alueet TEUmäärillä mitattuna ovat Suur-Kiina, Kaakkois-Aasia ja Pohjois-Aasia.

Kalmarin liiketoimintaan vaikuttavat myös konttiterminaalien toiminnan muutospaineet. Terminaalien on sopeuduttava vastaanottamaan yhä suurempia konttialuksia ja käsiteltävä huomattavasti suurempia tavaramääriä entistä nopeammin, mikä edellyttää investointeja modernisointiprojekteihin ja toiminnan tehostamiseen.

Kalmar uskoo, että pitkällä aikavälillä automaatio on vastaus näihin vaatimuksiin. Automaation avulla satama- ja terminaalioperaattorit voivat sopeutua alan rakennemuutokseen, vastata kasvaviin tehokkuusvaatimuksiin ja noudattaa tiukentuneita turvallisuus- ja ympäristösäädöksiä. Vaikka automatisoinnin painopiste on ollut lähinnä uudisprojekteissa, myös olemassa olevat terminaalit ovat entistä kiinnostuneempia ottamaan käyttöön jonkinasteista automaatiota.

Kalmar on terminaalitraktoreiden, kontti- ja kuljetuslukkien, konttikurottajien ja tyhjien konttien käsittelylaitteiden globaali markkinajohtaja. Lisäksi Navis, Bromma ja Siwertell ovat omien toimialojensa markkinajohtajia. Automatisoiduissa terminaaleissa Kalmarin markkinaosuus on arviolta 30–50 prosenttia. Automatisoitujen terminaalien kaupallisten ohjelmistojen toimittajana Naviksella on noin 80 prosentin markkinaosuus.

Kalmarissa toteutettiin laajaa kannattavuuden parantamiseen tähtäävää ohjelmaa."

Kalmarin strategia ja tärkeimmät tapahtumat

Kalmarin missiona on parantaa asiakkaiden liiketoiminnan tuottavuutta. Kalmarin visio on olla asiakkaiden ensisijainen liiketoimintakumppani. Kalmarin toiminnassa on viisi keskeistä aluetta, joilla sen tarjooma erottautuu:

Automaatio ja integraatio
Huoltopalvelut
Korkealaatuiset ja innovatiiviset tuotteet
Toiminta lähellä asiakkaita
Projektiliiketoimintaosaaminen

Kalmar on maailman johtava automaatio- ja integraatio-osaaja satamien automatisointi-hankkeissa, ja se aikoo investoida tälle osa-alueelle myös jatkossa. Automaation käyttöönotossa olennaista on ainutlaatuinen digitaalinen ekosysteemi, jonka avulla automatisoitu terminaali rakennetaan ja sitä ylläpidetään yhdessä asiakkaan kanssa. Kalmarin teknologia- ja osaamiskeskus Tampereella tarjoaa huippuluokan mahdollisuudet kenttätesteihin, prototyyppien tekemiseen, virtuaalisimulointiin, emulointiin ja järjestelmäintegraation valmisteluun. Teolliseen internetiin perustuvaa ratkaisua voidaan käyttää joka päivä ympäri vuorokauden testaamiseen asiakkaan kanssa projektin aikana sekä toimituksen jälkeisessä ylläpitovaiheessa.

Kalmar Care -huoltosopimuksia, jotka esiteltiin markkinoille vuonna 2013, solmittiin asiakkaiden kanssa kaikilla markkina-alueilla. Yksi Kalmarin painopistealueista vuonna 2015 on varaosaliiketoiminta.

Tuotekehityshankkeissaan Kalmar yhdistää tuotekustannusten alentamisen ja optimaalisen hinnoittelun sekä asiakkaan saaman lisäarvon. Esimerkkejä tästä ovat Kalmarin uusi sähkötrukki ja jakelutraktori. Kenttänosturivalmistuksen käynnistäminen Rainbow-Cargotec Industries Ltd -yhteisyrityksessä eteni hyvin. Gsukupolven haarukkatrukkien valmistus Cibolossa Teksasissa aloitettiin suunnitellusti.

Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2014

Kalmarissa toteutettiin laajaa kannattavuuden parantamiseen tähtäävää ohjelmaa, joka kohdistui tuotantorakenteeseen, tuotekustannusten alentamiseen, hankintoihin, myynti- ja huoltoverkostoon sekä hinnoitteluun. Vuoden toiselle neljännekselle kirjattiin merkittäviä satamanosturiliiketoimintaan liittyviä kustannusylityksiä. Sen sijaan automaatiohankkeista ei aiheutunut olennaisia kustannusylityksiä. Vuoden kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä Kalmarin liikevoitto kasvoi selvästi ja alkoi taas nousta kohti 40 miljoonan euron kannattavuusparannustavoitetta.

Uudet tuotteet

Uusi jakelutraktori sai hyvän vastaanoton Amerikoiden markkinoilla, ja niitä on myyty jo yli 500 kappaletta.
Uusi teollisuuskäyttöön tarkoitettu sähköinen haarukkatrukki on hiljainen ja täysin päästötön.
Viidennen sukupolven Gloria-konttikurottajat tuotiin markkinoille Aasian ja Tyynenmeren alueella ja Amerikoissa; Euroopassa ne lanseerattiin vuonna 2013.
Uusi, kapasiteetiltaan maailman suurin teollinen konttikurottaja teki yli 103 tonnin maailmanennätysnoston Ruotsin Lidhultissa.
Kahta polttoainetta (nesteytettyä maakaasua ja dieseliä) käyttävä konttikurottaja kehitettiin EU:n rahoittamassa Greencranes-hankkeessa.
Automaattinen konttien lastaus- ja purkutoiminto kuorma-autojen käsittelyyn lisää turvallisuutta ja tehokkuutta terminaalin maaliikennetoiminnoissa. Lajissaan alan ensimmäinen ratkaisu otettiin käyttöön DP World London Gateway -konttisatamassa.
Uudet Kalmar SmartPort -prosessiautomaatioratkaisut parantavat kontinkäsittelyn turvallisuutta.

Tärkeimmät tilaukset

Integroitu automaatiojärjestelmä VICT:n uuteen terminaaliin Australian Melbournessa. Toimitukseen sisältyy 12 automaattista konttikenttänosturia ja 11 automaattista kuljetuslukkia ohjausjärjestelmineen, terminaalin logistiikkajärjestelmä ja Navis-toiminnanohjausjärjestelmä.
12 konttilukkia Eurofosille Ranskaan ja 10 konttilukkia Medcenter Container Terminalille Italiaan.
125 terminaalitraktoria, 12 tyhjien konttien käsittelylaitetta ja kaksi Gloria-konttikurottajaa DP Worldille Dubaihin, Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin.
Yhdeksän mobiilipukkinosturia Piraeus Container Terminalille Kreikkaan ja seitsemän mobiilipukkinosturia Puerto Centralille Chileen.
18 haarukkatrukkia GICEP:ille Algeriaan ja yhdeksän haarukkatrukkia Bergé Groupille Espanjaan.
Kahdentoista mobiilipukkinosturin korottaminen TPS Valparaisolle Chileen ja kolmen satamanosturin korottaminen TCB:lle Espanjaan.
Navis-toiminnanohjausjärjestelmä Sociedad Puerto Industrial del Aguadulcen uuteen terminaaliin ja ICTSI Colombialle sekä toiminnanohjausjärjestelmän päivitys Marportille Turkkiin.
Bromma-konttitarttujia Long Beach Container Terminalille Yhdysvaltoihin sekä Dohan satamaan Qatariin ja PTP:lle ja Westportsille Malesiaan.
Siwertell-irtolastinkäsittelylaitteita ADM:lle Brasiliaan, Daelimille Filippiineille ja Zhongshanille Kiinaan.

Hiabilla on toimintaa sekä myynti- ja huoltoverkosto yli 100

Hiab lyhyesti

Hiab on johtava ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteiden ja palvelujen tarjoaja. Hiab tarjoaa tuotteita, huoltopalveluja ja varaosia erilaisiin maakuljetus- ja jakelutarpeisiin.

Hiabin asiakkaisiin kuuluu suuria kansallisia tai alueellisia yhtiöitä sekä paikallisia ja pieniä yrityksiä, jotka edustavat muun muassa kuljetusyhtiöitä, kuntia ja valtioita, kuorma-autojen omistajia, vuokrausyrityksiä ja kuorma-autojen valmistajia. Asiakkaiden toimialoja ovat rakentaminen ja infrastruktuuri, jakelutoiminta, maa- ja metsätalous, viherrakentaminen, varastointi, jätteenkäsittely ja kierrätys sekä maanpuolustus. Suurin osa Hiabin asiakkaista on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Hiabin tuotteiden avulla asiakas voi siirtää, nostaa, kuormata ja purkaa tuotteita, laitteita ja materiaaleja. Tuotevalikoimaan kuuluvat HIAB-kuormausnosturit, JONSERED-puutavara- ja kierrätysnosturit, LOGLIFTpuutavaranosturit, MOFFETT- ja PRINCETON-ajoneuvotrukit, MULTILIFT-vaihtolavalaitteet sekä DEL-, WALTCO- ja ZEPRO-takalaitanostimet.

Hiabilla on toimintoja sekä myynti- ja huoltoverkosto yli 100 maassa ja edustus kaikilla päämarkkina-alueilla Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Vuoden 2014 lopussa Hiabin palveluksessa oli yhteensä 2 572 (2013: 2 823) työntekijää 31 maassa. Eniten henkilökuntaa oli Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Puolassa, Irlannissa, Suomessa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa.

Hiabin liiketoimintaympäristö

Hiabin liiketoiminnalle on tyypillistä lukuisat pienet, yksittäiset tilaukset. Aika tilauksesta toimitukseen vaihtelee kahden ja neljän kuukauden välillä.

Hiabin tuotteiden kysyntään vaikuttavat kuorma-automyynti ja rakennusalan suhdannevaihtelut. Myös jakelu-, varastointi- ja metsäalojen näkymät vaikuttavat Hiabin liiketoimintaan. Kuorma-autoilijoiden lisääntyvällä kiinnostuksella työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioihin odotetaan olevan myönteinen vaikutus Hiabin myyntiin.

Vuonna 2014 Hiabin tuotteiden kysyntä oli edellisvuoden tasolla. Vuosi alkoi myönteisesti, mikä johtui pääosin kuorma-autohankintojen aikaistamisesta Euro 6 −päästösäännösten vuoksi Euroopassa sekä rakennusmarkkinan rohkaisevasta kehityksestä Pohjois-Amerikassa. Taloudellinen ja poliittinen epävakaus Euroopassa tekivät asiakkaista varovaisia vuoden 2014 jälkipuoliskolla. Yhdysvaltojen markkinoilla kysyntä oli hyvää koko vuoden.

Vuoden 2015 kasvuennuste on maltillinen Euroopan päämarkkina-alueilla. Rakennusalan, kuorma-autokannan uusimisen ja vuokralaitteiden vahvan käyttöasteen odotetaan vauhdittavan edelleen Yhdysvaltojen markkinoiden kasvua. Aasian ja Tyynenmeren alueella markkinanäkymät ovat vaihtelevat.

2012 2013 2014

Hiab jatkoi menestyksekkäästi kannattavuuden parantamista."

Hiabin strategia ja tärkeimmät tapahtumat

Hiabin strategisena tavoitteena on saavuttaa kuormankäsittelyalan paras asiakastyytyväisyys, parantaa kannattavuutta ja kasvaa markkinoita nopeammin.

Vuonna 2014 Hiab jatkoi menestyksekkäästi kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimia. Hiabin myynti- ja jälleenmyyntikanavien rakennetta optimoitiin edelleen yksinkertaistamalla organisaatiota ja vahvistamalla myyntiin, palveluihin ja jälleenmyyjien hallintaan liittyvää keskeistä osaamista. Käyttöön otettiin uudet jälleenmyyjiä koskevat toimintastandardit, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa keinoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Jälleenmyyntiä ja huoltopisteitä ulkoistettiin ja myytiin esimerkiksi Uudessa-Seelannissa ja Lähiidässä.

Muita saavutuksia olivat tuotekustannusten alentaminen, joka parantaa kaikkien tuotteiden bruttokatetta, sekä Hiabin maailmanlaajuisen toimittajakannan jatkuva keskittäminen edullisemman kustannustason maihin. Hinnoittelussa ja alennusten hallinnassa otettiin käyttöön uusi rakenne ja malli. Kustannustehokkuuden ja huoltopalvelujen joustavuuden parantamiseksi Euroopan varaosien jakelu keskitettiin Ranskan Metziin.

Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2014

Roland Sundén nimitettiin Hiabin johtajaksi.
Hiabin toiminnot Ruotsin Hudiksvallissa järjestettiin uudelleen. Hudiksvallin yksiköstä tehdään Hiabin tärkein tuotekehitys- ja testauskeskus.
Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co., Ltd, joka on Hiabin ja China National Heavy Duty Truck Group Co., Ltd:n yhteisyritys, järjesti virallisen avajaistilaisuuden Tai'anissa Shandongin maakunnassa Kiinassa.
Hiabin uusi, maailman modernein kuormankäsittelylaitteiden kokoonpanotehdas avattiin virallisesti Stargard Szczecinskissä Puolassa. Hiab esitteli myös käänteentekevän nDurance™ −esikäsittely- ja maalausprosessin, jota käytetään Stargardin uudessa kokoonpanotehtaassa.
Hiab vietti 70-vuotisjuhliaan yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa useissa tapahtumissa ympäri vuoden.

Uudet tuotteet

HIAB X-HiPro 1058 -raskaan kapasiteettiluokan kuormausnosturi, jossa on integroitu apurunko. Nosturin nostokapasiteetti on 92 tonnimetriä ja pystysuuntainen ulottuma jopa 38 metriä jibin kanssa.
Uusi ympäristöystävällinen ajoneuvoratkaisu, joka on varustettu energiatehokkaalla, sähköhydraulisella ePTO-järjestelmällä käytettävällä kuormausnosturilla ja koukkulaitteella.
HIAB S-HiPro 130 -nosturi jätehuoltoon.
Kaksi uutta kuormausnosturia kehittyville markkinoille: CE-markkinoiden ulkopuolelle tarkoitetut HIAB X-CL 8 ja HIAB X-CL 12, kapasiteetiltaan 8 ja 12 tonnimetriä.
Kaksi uutta koukkulaitetta: MULTILIFT XR21SL, joka on kevyin ja vahvin 21 tonnin kapasiteettiluokassa saatavilla oleva matala koukkulaite, sekä MULTILIFT XR18Z, joka on 18 tonnin kapasiteetin liuku- ja taittovaakasiirto-ominaisuudella varustettu koukkulaite. Kumpaankin koukkulaitteeseen on saatavissa lisävarusteena Pro Future™

-teknologiapaketti.

Kaksi uutta ZEPRO-takalaitanostintuotetta: ainutlaatuinen alle liukuva malli, jossa on joustava asennusjärjestelmä kuorma-autoja varten, sekä tavallinen ylös kääntyvä malli, joka on helppo asentaa puoliperävaunun runkoon.

Tärkeimmät tilaukset

Hiabin liiketoiminnalle on tyypillistä lukuisat pienet, yksittäiset tilaukset. Vuonna 2014 Hiab sai kaksi suurta yksittäistä tilausta:

Yli 40 miljoonan euron vaihtolavalaite- ja kuormausnosturitilaus saksalaiselta Rheinmetall MAN Military Vehicles GmbH:lta (RMMV), joka on Rheinmetall AG:n ja MAN Truck & Bus AG:n yhteisyritys.
6,4 miljoonan euron tilaus Scania Suomi Oy:ltä 172 MULTILIFT XR21Z −koukkulaitteen, 13 HIAB X188 -nosturin ja 16 MULTILIFT CHU -kontinkäsittelylaitteiston toimittamisesta Suomen puolustusvoimille.

Toimintakertomus

Toimintaympäristö

Laivamarkkinalla vallitsi kysynnän ja tarjonnan epätasapaino ja heikentynyt talousnäkymä lykkäsi tasapainon saavuttamista markkinalla eteenpäin. Uusien laivatilausten määrä aleni edellisvuodesta erityisesti irtolastilaivojen osalta. Laivojen lastinkäsittelylaitteiden markkina oli ennallaan, mutta laivatilausten laskun arvioidaan jatkossa heijastuvan laivojen lastinkäsittelylaitteiden kysyntään. Offshore-lastinkäsittelylaitteiden tilaukset olivat koko vuoden hyvällä tasolla, mutta öljyn hinnan voimakas pudotus loppuvuodesta lisäsi epävarmuutta markkinoilla. Huoltopalveluiden kysyntä oli tyydyttävä.

Satamissa käsiteltävien konttien määrän arvioidaan kasvaneen noin viisi prosenttia vuonna 2014, mikä näkyi satamissa käytettävien pienempien kontinkäsittelylaitteiden ja huoltopalveluiden vahvana kysyntänä läpi vuoden. Euroopassa kysyntä oli tasaista koko vuoden, kun taas Pohjois-Amerikassa erityisesti jakelukeskusten kontinkäsittelylaitteiden kysyntä vahvistui vuoden aikana talouskasvun myötä. Myös Aasiassa aktiviteetti piristyi loppuvuotta kohti. Vuoden loppua kohden useampi iso satama-automaatiotoimitus otettiin onnistuneesti käyttöön, mikä heijastui asiakkaiden lisääntyneenä kiinnostuksena automaatioratkaisuihin. Huoltopalvelujen kysyntä oli hyvä.

Kuormankäsittelylaitteiden markkina oli läpi vuoden tyydyttävä. Aktiviteetti oli Euroopassa tasaista, vaikka kysynnässä oli huomattavia maakohtaisia eroja ja taloudellinen ja poliittinen epävakaus tekivät asiakkaista varovaisia vuoden jälkipuoliskolla. Markkina-aktiviteetti oli hyvä Pohjois-Amerikassa vahvistuen vielä loppuvuotta kohden, mikä näkyi erityisesti ajoneuvotrukkien ja takalaitanostinten kysynnässä. Huoltopalvelujen kysyntä oli hyvä.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Vuonna 2014 saadut tilaukset kasvoivat yhdeksän prosenttia vertailukaudesta ja olivat 3 599 (3 307) miljoonaa euroa. Valuuttakurssivaihteluilla oli kahden prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus tilauksiin vertailukauteen verrattuna. MacGregorissa viimeaikoina toteutettujen kahden yritysoston vaikutus saatuihin tilauksiin oli 339 (25) miljoonaa euroa. Kaikista tilauksista 34 prosenttia saatiin MacGregorissa, 41 prosenttia Kalmarissa ja 25 prosenttia Hiabissa. Aasian ja Tyynenmeren osuus saaduista tilauksista oli 33 (33) prosenttia, EMEAn (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) 42 (40) prosenttia ja Amerikkojen 25 (27) prosenttia. Huoltoliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 17 prosenttia ja olivat 24 (22) prosenttia saaduista tilauksista.

Tilauskanta kasvoi 11 prosenttia vuoden 2013 lopun tasosta ja vuoden 2014 lopussa se oli 2 200 (31.12.2013: 1 980) miljoonaa euroa. MacGregorin tilauskanta oli 1 131 (980) miljoonaa euroa eli 51 (50) prosenttia, Kalmarin 805 (799) miljoonaa euroa eli 37 (40) prosenttia ja Hiabin 264 (203) miljoonaa euroa eli 12 (10) prosenttia konsernin tilauskannasta.

Liikevaihto

Vuoden 2014 liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia vertailukaudesta ja oli 3 358 (3 181) miljoonaa euroa. Valuuttakurssivaihteluilla oli kahden prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon vertailukauteen verrattuna. MacGregorissa toteutettujen yritysostojen vaikutus liikevaihtoon oli 232 (18) miljoonaa euroa. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 12 prosenttia ja oli 814 (729) miljoonaa euroa eli 24 (23) prosenttia liikevaihdosta. MacGregorin liikevaihdon kasvu selittyi yritysostoilla. Kalmarissa liikevaihto aleni neljä prosenttia vertailukaudesta ja Hiabissa liikevaihto oli vertailukauden tasolla. Amerikkojen osuus konsernin liikevaihdosta nousi 27 (25) prosenttiin. EMEAn osuus konsernin liikevaihdosta oli 43 (44) prosenttia ja Aasian ja Tyynenmeren alueen osuus laski 30 (31) prosenttiin. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi kaikilla markkina-alueilla.

Tulos

Vuoden 2014 liikevoitto parani selvästi vertailukaudesta ja oli 126,6 (92,5) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää 22,7 (34,0) miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, joista 2,3 (2,7) miljoonaa euroa kohdistui MacGregoriin, 1,5 (7,1) miljoonaa euroa Kalmariin, 18,5 (24,0) miljoonaa euroa Hiabiin ja 0,4 (0,1) miljoonaa euroa konsernihallintoon ja tukitoimintoihin. Liikevoitto sisältää lisäksi 52 (34) miljoonaa euroa projektien kustannusylityksiä Kalmarissa.

Vuoden 2014 liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 149,3 (126,5) miljoonaa euroa eli 4,4 (4,0) prosenttia liikevaihdosta. Ilman uudelleenjärjestelykuluja MacGregorin liikevoitto oli 53,9 (62,7) miljoonaa euroa, Kalmarin 56,8 (64,0) miljoonaa euroa ja Hiabin 61,0 (24,4) miljoonaa euroa. Hiabin liikevoitto parani selvästi tulosparannukseen tähtäävien toimenpiteiden ansiosta. Myös Kalmarin tulosparannustoimilla oli positiivinen vaikutus, mutta liikevoittoa heikensi 52 (34) miljoonan euron kustannusylitykset projekteissa. MacGregorin liikevoittoa heikensi yritysostoihin liittyneet kertaluonteiset kulut, keskimääräistä alhaisempi kannattavuus eräissä kolmannen vuosineljänneksen toimituksissa sekä erittäin alhainen toimitusvolyymi kauppalaivoissa vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana.

Vuoden 2014 lainojen ja saatavien nettokorkokulut olivat 30,1 (21,9) miljoonaa euroa ja nettorahoituskulut 28,4 (13,9) miljoonaa euroa. Nettokorkokulut ja nettorahoituskulut nousivat korkeamman velkamäärän ja alun perin lokakuussa 2015 erääntyvän Hatlapa-yritysostoon liittyvän pääomalainan ennenaikaisen takaisinmaksun seurauksena. Vuoden 2014 tulos oli 72,0 (55,4) miljoonaa euroa eli 1,11 (0,89) euroa osaketta kohden.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Konsernin taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 3 652 (31.12.2013: 3 336) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 1 209 (1 233) miljoonaa euroa eli 18,76 (19,18) euroa osaketta kohden. Aineellinen käyttöomaisuus taseessa oli 303 (310) miljoonaa euroa ja aineeton käyttöomaisuus 1 247 (1 085) miljoonaa euroa.

Oman pääoman tuotto (ROE) vuonna 2014 nousi 5,9 (4,5) prosenttiin ja sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 6,2 (5,0) prosenttiin.

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja vuonna 2014 oli 204,3 (180,9) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoma laski vuoden 2013 lopun 213 miljoonasta eurosta 187 miljoonaan euroon erityisesti varastoihin kohdistettujen tehostamistoimenpiteiden myötä.

Cargotecin likviditeettiasema on hyvä. Korollinen nettovelka kasvoi tammikuun lopussa toteutetun Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön oston takia, ja vuoden 2014 lopussa se oli 719 (31.12.2013: 578) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 932 (893) miljoonaa euroa, josta 193 (300) miljoonaa euroa oli lyhytaikaisia ja 739 (594) miljoonaa euroa pitkäaikaisia velkoja. Lainasalkun keskikorko 31.12.2014 oli 2,4 (3,0) prosenttia. Rahavarat, lainasaamiset ja muut korolliset saamiset olivat 213 (31.12.2013: 315) miljoonaa euroa.

Vahvistaakseen likviditeetti- ja rahoitusasemaansa Cargotec allekirjoitti toukokuussa pankkien kanssa sopimuksen, jolla 300 miljoonan euron valmiusluottolimiitin eräpäivää jatkettiin tammikuusta 2016 tammikuuhun 2019.

Toukokuussa Cargotec ja Pohjoismaiden Investointipankki solmivat kahdeksanvuotisen, 50 miljoonan euron suuruisen lainasopimuksen MacGregorissa tammikuussa toteutuneen yritysoston rahoittamiseen.

Cargotec laski maaliskuussa liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan maturiteetti on kuusi vuotta, ja sen eräpäivä on 31.3.2020. Lainalle maksetaan kiinteää 3,375 prosentin vuotuista korkoa. NASDAQ OMX Helsinki Oy otti joukkovelkakirjalainan julkisen kaupankäynnin kohteeksi 3.4.2014.

Cargotecin omavaraisuusaste vuoden 2014 lopussa oli 35,9 (31.12.2013: 39,5) prosenttia. Nettovelkaantumisaste (gearing) nousi vuoden 2013 lopun 46,7 prosentista 59,2 prosenttiin. MacGregorissa toteutettu yritysosto nosti nettovelkaa. Vuonna 2014 maksettiin osinkoja 27,6 (44,3) miljoonaa euroa.

Lainoista on tarkempi kuvaus konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 26, Korolliset velat.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut esitetään vertailutietoineen konsernitilinpäätöksen osiossa Tunnusluvut.

Uudet tuotteet ja tuotekehitys

Vuonna 2014 tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 67,3 (63,5) miljoonaa euroa eli 2,0 (2,0) prosenttia liikevaihdosta. Tutkimus- ja tuotekehityksessä panostuksia kohdistettiin kilpailukykyä ja tuotteiden kustannustehokkuutta parantaviin hankkeisiin.

MacGregor

Vuoden 2014 lopussa MacGregor esitteli uuden turvallisuutta lisäävän langattoman kauko-ohjainjärjestelmän tietyntyyppisten lastiluukkujen avaamiseen ja sulkemiseen. MacGregor esitteli myös uuden huoltopalvelun, productivity caren, konttilaivojen lastinkäsittelyjärjestelyyn. Palvelu auttaa varustamoja ja laivojen operaattoreita saamaan täyden hyödyn lastijärjestelmästään heti laivan käyttöönotosta lähtien. MacGregor toimitti Pusnes-tuotevalikoimasta edistyksellisen vinssin maailman suurimpaan porauslauttojen purku- ja putkenlaskualukseen.

Vuoden 2014 aikana MacGregor esitteli uuden sähköisen käynnistyslaitteiston, joka on tarkoitettu lastiluukkujen hydraulisiin käyttökoneikkoihin irto- ja yleisrahtilaivoissa. Laitteistossa on älykäs pehmokäynnistystoiminto, joka vähentää aloitusvirtaa ja käynnistysmomenttia ja siten myös mekaanisiin ja hydraulisiin komponentteihin kohdistuvaa rasitusta. MacGregor esitteli myös Soteria-hälytysjärjestelmän täydentämään Hatlapa- ja Porsgrunnohjauslaitevalikoimaansa. Järjestelmän hälytysnäyttö voidaan täysin integroida laivan komentosillalle ja näin turvata selkeä ja helppo pääsy laajaan hälytysvalikoimaan. MacGregor julkaisi uuden Hebe-ohjausvalvontajärjestelmän Hatlapa-tuotteilleen. Asiakkaat hyötyvät tämän järjestelmän tuomasta toiminta- ja laiteyhteensopivuudesta. Lisäksi esiteltiin eri nostokoukkutyyppien turvallisen vaihdon mahdollistava järjestelmä aluksen olemassa olevilla laitteilla sekä ylimääräisen koukun tehokas varastointi. MacGregor jatkoi offshore-vinssien teknologiakehitystyötä sekä uuden offshore-vaijerinosturin kehittämistä. Vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä esitelty kolmeen suuntaan liikkuva nosturi sai Offshore Support Journalin Vuoden innovaatiopalkinnon.

Kalmar

Vuoden 2014 lopussa Kalmar toi G-sukupolven Gloria-konttikurottajansa Amerikan markkinoille. Lanseeraus oli jatkoa niiden menestyksekkäälle esittelylle Aasian ja Tyynenmeren markkinoille aikaisemmin vuoden aikana sekä Euroopassa vuonna 2013. Toisella vuosipuoliskolla Kalmar esitteli myös kapasiteetiltaan maailman suurimman teollisen konttikurottajan, joka teki maailmanennätysnoston, yli 103 tonnia, Lidhultissa, Ruotsissa.

Vuoden alkupuoliskolla Kalmar esitteli TOC-ammattimessuilla automaattisen konttien lastaus- ja purkutoiminnon kuorma-autojen käsittelyyn. Ratkaisu on ensimmäinen laatuaan maailmassa, ja se on jo otettu käyttöön DP World London Gateway -terminaalin kuorma-auto- ja rautatiealueen toiminnoissa. Se lisää turvallisuutta ja tehokkuutta antamalla nosturille mahdollisuuden säätää automaattisesti kontin paikkaa sitä perävaunulle laskettaessa. Kalmar esitteli messuilla myös automatisoitua RTG- eli mobiilipukkinosturiteknologiaa, jota otetaan käyttöön Oslon satamassa. Terminaali hyödyntää ensimmäisenä maailmassa edistyksellistä automatisoitua paikannusta ja prosessiautomaatiotekniikkaa RTG-nostureissaan. Lisäksi esiteltiin teollisiin sovelluksiin tarkoitettu sähkötrukki, joka alentaa merkittävästi käytön aikaisia kustannuksia ja parantaa turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Sähkötrukin suorituskyky on dieselmalleja vastaava, mutta laite on hiljainen ja täysin päästötön. Kalmar lanseerasi myös dieselkäyttöisen isopyöräisen haarukkatrukkimallin haastaviin olosuhteisiin. Gloria-konttikurottajia täydennettiin useilla suorituskykyä, tuottavuutta ja turvallisuutta parantavilla ominaisuuksilla ja optioilla.

Kalmar esitteli myös yhteistyössä asiakkaansa Global Servicen kanssa kehitetyn kahta polttoainetta (nesteytettyä maakaasua ja dieseliä) käyttävän konttikurottajan. Laitteen suunnittelu on osa Euroopan unionin rahoittamaa Greencranes-hanketta. Lisäksi esiteltiin uuden sukupolven terminaalitraktori Pohjois-Amerikan markkinoille. Terminaalitraktorin suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota helppoon ja nopeaan huoltoon ja ylläpitoon. Laitteen ajettavuus on huippuluokkaa, ja sen ohjaamon suunnittelussa on korostettu käyttäjäystävällisyyttä. Uusi terminaalitraktori sai erittäin hyvän vastaanoton. Kalmar laajensi myös SmartPort-prosessiautomaatioportfoliotaan kahdella turvallisuutta parantavalla ratkaisulla.

Hiab

Vuoden 2014 aikana Hiab esitteli markkinoille useita uusia tuotteita. Vuoden lopussa Hiab esitteli kaksi uutta jäykkäpuomista kuormausnosturimallia. Uudet mallit on tarkoitettu vinssaukseen ja ne kehitettiin erityisesti Kiinan sekä Aasian ja Tyynenmeren markkinoille.

Aiemmin vuonna esitelty uusi raskaan kapasiteettiluokan kuormausnosturi vastaa markkinoiden vaatimuksiin tuottavuudellaan ja kestävyydellään. Koukkulaitteissa esiteltiin 21 tonnin kapasiteettiluokassa kevyin ja vahvin saatavilla oleva matala koukkulaite ja 18 tonnin kapasiteettiluokassa liuku- ja taittovaakasiirto-ominaisuudella varustettu koukkulaite. Molempiin koukkulaitteisiin on saatavissa Pro Future™-teknologiapaketti. Myös takalaitanostimissa esiteltiin kaksi uutta tuotetta. Kehittyville markkinoille esiteltiin kaksi uutta kuormausnosturia. Nosturit vastaavat asiakkaiden tarpeisiin monikäyttöisyydellään, suorituskyvyllään, luotettavuudellaan ja helppokäyttöisyydellään. Lisäksi esiteltiin uusi, erityisesti jätteenkäsittelyyn ja -kuljetukseen suunniteltu nosturi. Nosturi asennetaan ajoneuvon päälle siten, että aikaisempaa suurempi osa auton kuljetuspinta-alasta on käytettävissä. Tämä nopeuttaa kotitalousjätteen keräämistä kaupunkialueilla ja tekee työn kustannustehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Hiab on yhteistyössä Volvo Truck Center Sweden AB:n kanssa kehittänyt ympäristöystävälliseen kuormankäsittelyyn uuden ajoneuvokonseptin, joka käyttää sähköhydrauliikkaa perinteisen moottorikäyttöisen järjestelmän rinnalla. Lisäksi Hiab esitteli käänteentekevän ja ympäristöystävällisen esikäsittely- ja maalausprosessin, nDurancenTM, joka perustuu nanoteknologiaan ja e-pinnoittamiseen. Prosessi tarjoaa ainutlaatuisen kolminkertaisen suojan korroosiota vastaan vaikeissakin työolosuhteissa. Se on käytössä Hiabin kuormankäsittelylaitteiden kokoonpanotehtaassa Puolassa.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Investoinnit ilman yritysostoja ja asiakasrahoitusta vuonna 2014 olivat 37,7 (69,0) miljoonaa euroa. Investoinnit asiakasrahoitukseen olivat 41,6 (39,3) miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalentumiset olivat 81,2 (76,7) miljoonaa euroa.

Osana Hiabin tuotantorakenteen muutosta ja tuotantotoiminnan lopettamista Hudiksvallissa, Ruotsissa, Hiab myi toisen vuosineljänneksen aikana maalaamotoimintonsa Hudiksvallissa IBE Spectrum AB:lle. Kaupan myötä 16 henkilöä siirtyi IBE Spectrum AB:n palvelukseen. Tuotantotoiminta Hudiksvallissa lopetettiin vuoden 2014 lopussa. Toisaalta Hiabin tuotekehitystoiminta Hudiksvallissa laajenee ja Hiab investoi vuonna 2015 lähes kaksi miljoonaa euroa tuotekehitys- ja testauskeskuksensa kehittämiseen. Hiab laajentaa nykyistä testauskeskusta ja lisää tuotekehitystoimintoja vahvistaakseen ja syventääkseen kykyään kehittää ja testata toimintansa tärkeitä osa-alueita, kuten materiaaleja, komponentteja, tuotteita ja teknologioita.

Kesäkuussa 2012 Cargotec ilmoitti investointisuunnitelmistaan kokoonpanoyksikössään Pohjois-Puolassa, Stargard Szczecinskin kaupungissa. Uuteen maalaus- ja kokoonpanoalueeseen investoitiin vuonna 2014 noin seitsemän miljoonaa euroa. Metsä- ja kierrätysnostureiden kokoonpano aloitettiin Stargardissa vuoden 2014 lopussa ja kuormausnostureiden kokoonpanoa laajennettiin vuoden aikana. Hiab juhli uuden kokoonpanotehtaansa avajaisia syyskuussa. Uusi maalaus- ja kokoonpanoalue oli täydessä toiminnassa vuoden 2014 lopussa.

Yritysostot ja -myynnit

Toisella vuosipuoliskolla Hiab myi Lähi-idässä ja Meksikossa myyntiyhtiönsä Hiab Middle East LLC:n ja Hiab S.A de C.V.:n jakelijoilleen. Kauppojen myötä 19 työntekijää Lähi-idässä ja 70 Meksikossa siirtyi jakelijoiden palvelukseen.

Kesäkuussa Cargotec teki sopimuksen Intiassa sijaitsevan suunnitteluyksikkönsä myymisestä ja aloitti pitkäaikaisen kumppanuuden Citecin kanssa. Kaupan myötä Cargotecin suunnittelutoiminta ja 110 työntekijää siirtyivät Citecin palvelukseen. Kauppa saatiin päätökseen kolmannen vuosineljänneksen aikana.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Hiab myi 60 prosenttia italialaisen Cargotec Engineering Italy S.r.l:n osakkeista. Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Lisäksi MacGregor osti norjalaisen yksityisomisteisen neljä henkilöä työllistäneen Deep Water Solutions AS:n, joka on erikoistunut sähköistä moniajoteknologiaa hyödyntäviin nostosovelluksiin.

MacGregor saattoi tammikuussa päätökseen Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön oston. Yksikkö on konsolidoitu MacGregorin tulokseen 1.2.2014 alkaen.

Henkilöstö

Cargotecissa työskenteli vuoden 2014 lopussa 10 703 (31.12.2013: 10 610) henkilöä. MacGregorissa työskenteli 2 737 (2 354), Kalmarissa 5 219 (5 269), Hiabissa 2 572 (2 823) ja konsernihallinnossa ja tukitoiminnoissa 176 (164) henkilöä. Vuoden 2014 keskimääräinen henkilömäärä oli 10 838 (10 210). MacGregorin henkilömäärää kasvatti alkuvuonna toteutettu yritysosto. Hiabin henkilömäärä väheni tuotannon ja myyntiverkoston uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Osa-aikaisesti työskenteli 2 (31.12.2013: 2) prosenttia henkilöstöstä. Naisia henkilöstöstä oli 17 (16) prosenttia ja miehiä 83 (84) prosenttia.

Vuoden 2014 lopussa henkilöstöstä 13 (31.12.2013: 15) prosenttia työskenteli Ruotsissa, 8 (8) prosenttia Suomessa ja 37 (35) prosenttia muualla Euroopassa. Aasian ja Tyynenmeren alueella konsernin henkilöstöstä työskenteli 25 (25) prosenttia, Amerikoissa 14 (14) prosenttia ja muualla maailmassa 2 (3) prosenttia.

Cargotec tiedotti helmikuussa Hiabin toimintoja Hudiksvallissa, Ruotsissa, koskevista uudelleenjärjestelysuunnitelmista ja aloitti yhteistoimintaneuvottelut paikkakunnalla. Neuvottelut saatiin päätökseen toukokuussa. Neuvottelujen tuloksena henkilömäärä väheni 134 henkilöllä. Lisäksi 16 henkilöä siirtyi IBE Spectrum AB:lle, jolle Hiab myi Hudiksvallin maalaamotoimintonsa aiemmin toukokuussa. Uudelleenjärjestelytoimenpiteiden arvioidaan tuottavan noin 11 miljoonan euron vuotuiset säästöt täysimääräisenä vuodesta 2016 alkaen. Toimenpiteistä kirjattiin huhti–joulukuulle 15 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja.

Lokakuussa 2013 ilmoitetut toimenpiteet Hiabin tehokkuuden lisäämiseen ja kustannusten alentamiseen saatiin päätökseen ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Toimenpiteiden seurauksena vähennettiin 220 henkilöä, ja toimenpiteistä kirjattiin Hiabin tulokseen noin yhdeksän miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut, joista noin miljoona euroa kohdistui vuoden 2014 tammi–syyskuulle.

Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2014 oli 506 (460) miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 aikana Cargotec otti käyttöön pilvipohjaisen järjestelmän, jossa kaikki henkilöstöä koskevat tiedot ovat yhdellä alustalla. Tämä antaa uusia mahdollisuuksia kehittää yhtiön menestymisen kulttuuria.

Vuoden 2014 lopussa Cargotecissa tehtiin henkilöstötyytyväisyystutkimus. Compass 2014 -henkilöstötutkimuksen kysymykset käsittelivät sekä Cargotecia että sen liiketoiminta-alueita. Kysymykset oli jaoteltu viiteen teemaan: visio ja strategia, organisaatio, johtaminen, yksilö sekä yrityskulttuuri, arvot ja tapa toimia. Tutkimuksen vastausprosentti oli hyvä 75. Tutkimustuloksien analysointi yhdessä henkilöstön kanssa aloitetaan alkuvuonna 2015.

MacGregorin listaaminen Aasiassa

Cargotec päätti heinäkuussa perua aiemman suunnitelmansa MacGregorin listaamisesta. Cargotecin hallitus arvioi, että omistaja-arvoa luodaan parhaiten keskittymällä täysipainoisesti ostettujen liiketoimintojen integroimiseen MacGregoriin ja aikaansaamalla kannattavaa kasvua uudessa MacGregorissa osana Cargotecin portfoliota.

Johtoryhmä

Roland Sundén nimitettiin Hiab-liiketoiminta-alueen johtajaksi 1.5.2014 alkaen. MacGregor-liiketoiminta-alueen johtaja Eric Nielsen erosi Cargotecin palveluksesta 12.6.2014. Liiketoiminta-alueen väliaikaisena johtajana toimii toimitusjohtaja Mika Vehviläinen. Cargotecin johtoryhmään kuuluivat vuoden 2014 lopussa toimitusjohtaja Mika Vehviläinen, talous- ja rahoitusjohtaja Eeva Sipilä, henkilöstöjohtaja Mikko Pelkonen, strategiajohtaja Mikael Laine sekä liiketoiminta-alueiden johtajat Olli Isotalo (Kalmar) ja Roland Sundén (Hiab). Johtoryhmän sihteerinä toimi lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen.

Kestävä kehitys

Cargotecin merkittävimmät kestävää kehitystä koskevat vaikutukset syntyvät, kun asiakkaat käyttävät yhtiön tuotteita ja ratkaisuja. Cargotec voi hallita näitä vaikutuksia vain rajoitetusti, koska sen tuotteiden ja ratkaisujen käytönaikaiset vaikutukset ovat yhtiön omien toimintojen vaikutuksia paljon suuremmat.

Kestävien ratkaisujen tarjoaminen on Cargotecille tehokkain tapa tukea kestävää kehitystä. Kestävä ja älykäs kehitys sekä digitalisointi ovat lastinkäsittelyalan tulevaisuutta. Energia on suurin yksittäinen kuluerä useimmille Cargotecin asiakkaille. Markkinat määrittävät uusien ratkaisujen tarpeen, ja muutos perinteisistä polttoainekäyttöisistä laitteista uusimpiin automaattisiin, hybridi- ja sähkötoimisiin ratkaisuihin on hidasta.

Vuonna 2013 Cargotec hyväksyi lahjonnanvastaisen politiikan tarkentamaan eettisiä toimintaohjeitamme (Code of Conduct). Vuonna 2014 Cargotec lanseerasi verkkokurssin tukemaan eettisten toimintaohjeiden täytäntöönpanoa. Kurssin suorittaminen vuoden 2014 aikana oli pakollista Cargotecin työntekijöille.

Cargotec on panostanut tähän asti sisäisten kestävän kehityksen prosessien kehittämiseen sekä eettisten toimintaohjeiden täytäntöönpanoon. Raportoinnissa otetaan uusi askel, kun Cargotec julkaisee ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa huhtikuussa 2015.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Cargotecin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista ja että taloudellinen ja muu tuotettu informaatio on luotettavaa. Cargotecin sisäinen valvonta pohjautuu yhtiön arvoihin ja eettisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct), joita taloudellisen raportointiprosessin osalta tukevat ohjesäännöt, muut ohjeistukset sekä sisäinen taloudellinen raportointiprosessi ja viestintä. Hallituksen hyväksymässä Cargotecin sisäistä valvontaa koskevassa ohjesäännössä (Internal control policy) määritellään valvonnan periaatteet, menetelmät ja vastuut. Kuten kaiken muunkin toiminnan osalta, myös taloudellisessa raportoinnissa sisäisen valvonnan vastuu on jaettu Cargotecissa kolmelle tasolle. Ensisijaisesti sisäisestä valvonnasta on vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukitoiminnot, jotka laativat koko konsernia koskevat ohjeistukset ja valvovat riskien hallintaa. Kolmannen tason sisäisestä valvonnasta muodostavat sisäinen ja ulkoinen tarkastus, joiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti.

Cargotecin sisäinen tarkastus (Corporate Audit) on riippumaton valvonta- ja neuvontaelin, joka toimii erillään operatiivisesta organisaatiosta ja raportoi hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle sekä hallinnollisesti toimitusjohtajalle. Sisäinen tarkastus laatii tarkastussuunnitelman yhtiön riskikartan pohjalta esiin nousseiden keskeisten riskien perusteella ja seuraa valittujen riskien hallintaa. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan ja tarkastustoiminnastaan säännöllisesti yhtiön johdolle ja hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle.

Riskienhallinta on Cargotecissa osa sisäistä valvontaa. Hallituksen hyväksymässä ja yhtiön arvoihin pohjautuvassa riskienhallinnan ohjesäännössä (Risk management policy) määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuut. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista, toimeenpanosta sekä valvonnasta ja raportoivat edelleen hallitukselle. Cargotecin riskienhallinta on hajautettu yksiköihin ja konsernin tukitoimintoihin, jotka määrittelevät riskienhallinnan vastuulliset tahot ja vastaavat riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen ja niistä raportoidaan säännöllisesti johdolle ja hallitukselle.

Vuonna 2014 yhtiö raportoi strategisia riskejä ja tukitoimintoja koskevat riskitarkastelut Cargotecin hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle ja edelleen yhtiön hallitukselle. Tarkastelut sisälsivät myös pidemmän aikavälin eli tulevien 3–5 vuoden riskejä. Vuotuinen riskitarkastelu kattoi kaikki yhtiön liiketoimintayksiköt ja keskeiset riskiluokat. Cargotecin kannalta tärkeimmät vuonna 2014 tunnistetut strategiset ja liiketoimintariskit olivat kauppasodat, pahentuva talouslama lähinnä Euroopassa, öljyn hintakehitys ja Aasian kasvun hidastuminen, sekä henkilöstöön, organisaatiorakenteen muutoksiin, digitalisoitumiseen ja automaatioon liittyvät riskit. Toiminnalliset riskit liittyivät suuriin projekteihin, liiketoiminnan kehitykseen Kiinassa, lainmukaisuuteen, tietohallintoon, toimittajiin, tuotantoon, materiaalikustannusten vaihteluun sekä rahoitukseen. Vuoden aikana kehitettiin erityisesti Kalmarin projektitoimintoa selkeyttämällä vastuita, käyttöönottamalla projektinhallintaa tukevia työkaluja sekä luomalla aiempaa systemaattisempi toimintatapa varmistamaan riskienhallinta tulevissa projekteissa. Cargotec kiinnittää jatkuvasti huomiota henkilöstön,

asiakkaiden ja kolmansien osapuolten terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskeihin.

Hiabin ja Kalmarin myynti- ja huoltoverkoston toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa jatkettiin Euroopan ja Aasian lisäksi Yhdysvalloissa. Järjestelmä kattaa tällä hetkellä noin 60 prosenttia liiketoiminta-alueiden toiminnasta. Yhteinen järjestelmä ja prosessit parantavat läpinäkyvyyttä ja raportointiprosessien valvontaa. MacGregorissa kehitys painottui kahden ostetun yrityksen käytännön integrointiin. Lisäksi panostettiin koko konserninlaajuisesti sisäisten kontrollien kehitystyöhön, joka jatkuu seuraavina vuosina.

Rahoitusriskejä on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3, Rahoitusriskien hallinta.

Raportointisegmentit

MacGregor

Vuonna 2014 saadut tilaukset kasvoivat 20 prosenttia ja olivat 1 210 (1 011) miljoonaa euroa. Offshore-aluksiin ja irtolastilaivoihin toimitettavien lastinkäsittelylaitteiden ja huollon tilaukset olivat yhteensä 70 prosenttia saaduista tilauksista. Yritysostojen vaikutus tilauksiin oli 339 (25) miljoonaa euroa. Vuonna 2014 uudella yhteisellä tarjoomalla saatiin uusia lisätilauksia 32 miljoonalla eurolla.

Tilauskanta kasvoi vuoden 2013 lopusta 15 prosenttia, ja vuoden 2014 lopussa se oli 1 131 (31.12.2013: 980) miljoonaa euroa. Tilauskannasta 70 prosenttia liittyy kauppalaivoihin ja 30 prosenttia offshore-aluksiin.

Vuoden 2014 liikevaihto kasvoi 30 prosenttia vertailukaudesta 1 034 (794) miljoonaan euroon. Yritysostojen vaikutus liikevaihtoon oli 232 (18) miljoonaa euroa. Huoltoliiketoiminnan osuus oli 224 (147) miljoonaa euroa eli 22 (18) prosenttia liikevaihdosta.

Vuoden 2014 liikevoitto oli 51,7 (60,0) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää 2,3 (2,7) miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja 10,0 (0,6) miljoonaa euroa yrityskaupoissa syntyneen käyttöomaisuuden poistoja sekä kertaluonteisen käypään arvoon arvostamisesta syntyneen kulun 1,2 miljoonaa euroa ja yrityskauppoihin liittyvän 2,0 (4,5) miljoonan euron kertaluonteisen kulun. Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 53,9 (62,7) miljoonaa euroa eli 5,2 (7,9) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoittomarginaali ilman uudelleenjärjestelykuluja ja yritysostoissa syntyneen käyttöomaisuuden poistoja oli 6,2 (8,0) prosenttia. Liikevoittoa heikensi yritysostoihin liittyneet kertaluonteiset kulut, keskimääräistä alhaisempi kannattavuus eräissä kolmannen vuosineljänneksen toimituksissa sekä erittäin alhainen toimitusvolyymi kauppalaivoissa vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Epätyydyttävän kannattavuuskehityksen ja markkinatilanteen heikentymisen seurauksena liiketoiminta-alueella käynnistettiin uudistusohjelma, jossa aiempaa asiakaslähtöisemmällä organisaatiolla tavoitellaan parannuksia niin myynnissä, huollossa kuin hankinnassakin.

Kalmar

Vuonna 2014 saadut tilaukset kasvoivat neljä prosenttia ja olivat 1 482 (1 430) miljoonaa euroa. Vilkkainta kysyntä oli terminaalitraktoreissa ja haarukkatrukeissa.

Vuoden 2014 lopussa tilauskanta oli vuoden 2013 lopun tasolla eli 805 (31.12.2013: 799) miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 liikevaihto aleni neljä prosenttia vuodesta 2013 ja oli 1 487 (1 550) miljoonaa euroa. Huoltoliiketoiminnan osuus kasvoi 395 (386) miljoonaan euroon eli 27 (25) prosenttiin liikevaihdosta.

Vuoden 2014 liikevoitto aleni vertailukaudesta ja oli 55,3 (56,9) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää 1,5 (7,1) miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja. Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 56,8 (64,0) miljoonaa euroa eli 3,8 (4,1) prosenttia liikevaihdosta. Tulosparannustoimilla oli positiivinen vaikutus liikevoiton kehitykseen, mutta liikevoittoa heikensivät 52 (34) miljoonan euron kustannusylitykset projekteissa.

Hiab

Vuoden 2014 saadut tilaukset kasvoivat viisi prosenttia vuodesta 2013 ja olivat 909 (869) miljoonaa euroa. Vuonna 2014 Hiab sai mittavan, yli 40 miljoonan euron vaihtolavalaite- ja kuormausnosturitilauksen saksalaiselta Rheinmetall MAN Military Vehicles GmbH:lta. Lisäksi Hiab sai reilun kuuden miljoonan euron koukkulaite-, kuormausnosturi- ja vaihtolavalaitetilauksen Suomen Puolustusvoimilta sekä kattavan kuormausnosturi- ja huoltosopimuksen johtavalta

iso-britannialaiselta rakennusmateriaalien toimittajalta. Muuten tilaukset olivat liiketoiminnalle tyypillisiä pienehköjä yksittäisiä tilauksia. Tilauskanta kasvoi 30 prosenttia vuoden 2013 lopusta, ja vuoden 2014 lopussa se oli 264 (31.12.2013: 203) miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 liikevaihto oli vuoden 2013 tasolla eli 840 (841) miljoonaa euroa. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 196 (197) miljoonaa euroa eli 23 (23) prosenttia liikevaihdosta.

Vuoden 2014 liikevoitto parani selvästi vertailukaudesta 42,5 (0,4) miljoonaan euroon tehostamistoimenpiteiden ansiosta. Liikevoitto sisältää 18,5 (24,0) miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, jotka liittyivät pääosin tuotantotoiminnan lopettamiseen Hudiksvallissa, Ruotsissa. Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 61,0 (24,4) miljoonaa euroa eli 7,3 (2,9) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto parani selvästi tulosparannukseen tähtäävien toimenpiteiden ansiosta.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 18.3.2014 vuoden 2013 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Yhtiökokous vahvisti osingoksi 0,41 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,42 euroa kutakin B-sarjan osaketta kohden. Osinko maksettiin 28.3.2014.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, joka koski hallituksen valtuuttamista päättämään omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen myös päättämään osakeannista ja optio-oikeuksien sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä. Valtuutuksista on annettu tarkempia tietoja yhtiökokouspäivänä 18.3.2014 julkaistussa tiedotteessa.

Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin seitsemän varsinaista jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen Jorma Eloranta, Tapio Hakakari, Ilkka Herlin, Peter Immonen, Antti Lagerroos, Teuvo Salminen ja Anja Silvennoinen. Yhtiökokous päätti pitää hallituksen vuosipalkkiot ennallaan eli seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 80 000 euroa, varapuheenjohtajalle 55 000 euroa, tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtajalle 55 000 euroa ja muille jäsenille 40 000 euroa. Lisäksi päätettiin, että hallituksen ja valiokuntien kokouspalkkiona maksetaan 1 000 euroa/kokous ja että 30 prosenttia vuosipalkkiosta suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina ja loput rahana.

Yhtiökokous valitsi KHT Jouko Malisen ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n Cargotecin tilintarkastajiksi. Tilintarkastajien palkkiot päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Hallituksen järjestäytyminen

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.3.2014 Ilkka Herlinin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana ja Tapio Hakakarin varapuheenjohtajana. Hallituksen sihteerinä jatkaa Cargotecin lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen.

Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan jäseniksi Ilkka Herlinin, Teuvo Salmisen (puheenjohtaja) ja Anja Silvennoisen. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Tapio Hakakari, Ilkka Herlin (puheenjohtaja), Peter Immonen ja Antti Lagerroos.

Hallitus päätti jatkaa käytäntöä, että jäsenten on säilytettävä hallituspalkkiona saamansa Cargotecin osakkeet omistuksessaan kahden vuoden ajan palkkion maksamisesta. Osakkeet hankitaan markkinahintaan neljännesvuosittain.

Osakkeet ja kaupankäynti

Osakepääoma, omat osakkeet ja osakeanti

Cargotec Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2014 lopussa 64 304 880 euroa. B-sarjan osakkeiden määrä oli 54 911 209 kappaletta ja A-sarjan osakkeiden määrä 9 526 089 kappaletta. Cargotecin 2010A- ja 2010B-optio-oikeuksilla merkittiin vuoden 2014 aikana yhteensä 122 704 uutta B-sarjan osaketta. Kokonaismerkintähinta 2 289 218 euroa kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, joten Cargotecin osakepääoma säilyi ennallaan.

B-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaislukumäärästä 31.12.2014 oli 85,2 (85,2) prosenttia ja äänimäärästä 36,6 (36,5) prosenttia. A-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaislukumäärästä oli 14,8 (14,8) prosenttia ja äänimäärästä 63,4 (63,5) prosenttia. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä oli 15 014 329 (15 002 887). Vuoden 2014 päättyessä Cargotec Oyj:llä oli 28 031 (21 638) rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 10 023 740 (10 565 425), joiden osuus kaikista osakkeista oli 15,56 (16,43) prosenttia ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä 6,68 (7,04) prosenttia.

12.3.2014 Cargotec osti 26 684 kappaletta omia B-sarjan osakkeita vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen myöntämään valtuutukseen perustuen kokonaishintaan 867 737 euroa. Vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla Cargotecin hallitus päätti 18.3.2014 suunnatusta maksuttomasta osakeannista osakepohjaisen kannustinohjelman 2013 palkkion maksamista varten. Cargotec luovutti 31.3.2014 edellä mainitut B-sarjan osakkeet vastikkeetta 20:lle kannustinohjelmaan osallistuneelle henkilölle, joiden osalta ansaintakriteerit täyttyivät. Osakkeiden luovutuksen jälkeen Cargotecilla ei ole hallussaan omia osakkeita.

Osakemääristä, osakkeenomistajista, markkina-arvosta ja kaupankäynnistä on tarkempia tietoja tilinpäätöksen osiossa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Osakepohjaiset kannustinohjelmat

Osakepohjainen kannustinohjelma 2014

Cargotecin hallitus hyväksyi helmikuussa 2014 uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinohjelman Cargotecin avainhenkilöille. Ohjelman piiriin kuuluu 70 henkilöä, mukaan lukien Cargotecin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Ohjelman ensimmäinen vaihe sisälsi määritellyt taloudelliset tavoitteet vuodelle 2014 (liiketoiminta-alueen tai konsernin liikevoitto ja käyttöpääoma). Toinen vaihe sisältää lisäansaintakertoimen, joka perustuu Cargotecin markkina-arvoon (sisältäen sekä A- ja B-sarjan osakkeet) kolmen vuoden tarkasteluajanjakson eli vuoden 2016 lopussa.

Mahdollinen palkkio suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina vuoden 2017 alussa. Mikäli tavoitteet saavutetaan täysimääräisesti koko osallistujajoukon osalta, ovat ohjelman kustannukset kolmen vuoden ajanjaksolta arviolta 12 miljoonaa euroa. Ohjelman mukaisia kannustinpalkkioita ei makseta, mikäli taloudellisten tavoitteiden alarajoja ei saavuteta.

Kokonaispalkitsemisen osana voidaan osalle avainhenkilöistä myöntää lisäksi niin sanottuja rajoitettuja osakkeita vuosina 2014–2016. Mikäli tavoitteiden alaraja saavutetaan koko osallistujajoukon osalta, ovat ohjelman kustannukset kolmen vuoden ajanjaksolta arviolta kolme miljoonaa euroa. Ohjelman mukaisia kannustinpalkkioita ei makseta, mikäli taloudellisten tavoitteiden alarajoja ei saavuteta.

Ohjelman kirjanpidollinen käsittely alkoi toisella vuosineljänneksellä. Ohjelman ensimmäisen vaiheen perusteella palkitaan 53 osallistujaa.

Osakepohjainen kannustinohjelma 2010

Hallitus päätti maaliskuussa 2010 osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta konsernin johdolle. Ohjelmassa oli kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkoivat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Ansaintajaksojen ansaintakriteerit eivät toteutuneet, joten palkkioita ei makseta ohjelman perusteella.

Osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä on tarkempi kuvaus konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 25, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

Optio-ohjelma

Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optio-ohjelmassa oli 2010A-, 2010B- ja 2010C-optio-oikeuksia, kutakin sarjaa 400 000 kappaletta. Osakemerkinnän alkaminen edellytti hallituksen määrittämien tavoitteiden täyttymistä.

2010A-optio-oikeudet listattiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla 2.4.2013. Kukin optio-oikeus oikeuttaa haltijansa merkitsemään yhden Cargotecin uuden B-sarjan osakkeen 1.4.2013–30.4.2015. Osakkeen merkintähinta 2010A-optio-oikeudella oli vuoden 2014 lopussa 18,60 euroa ja listattujen optio-oikeuksien lukumäärä 268 222 kappaletta.

1.4.2014 NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla listattiin 21 136 kappaletta 2010B-optio-oikeutta, jotka oikeuttavat haltijansa merkitsemään 21 136 Cargotecin uutta B-sarjan osaketta 1.4.2014–30.4.2016. Osakkeen merkintähinta 2010B-optio-oikeudella oli vuoden 2014 lopussa 29,09 euroa ja listattujen optio-oikeuksien lukumäärä 20 496 kappaletta.

Cargotecin hallitus päätti maaliskuussa 2014 mitätöidä yhtiön hallussa olleet 378 864 kappaletta 2010B-optiooikeuksia ja 400 000 kappaletta 2010C-optio-oikeuksia, joiden ansaintakriteerit eivät täyttyneet.

Optio-ohjelmasta on tarkempi kuvaus konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 25, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

Markkina-arvo ja kaupankäynti

B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2014 lopussa oli 1 403 (1 484) miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen tilikauden viimeisen kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli vuoden lopussa 1 647 (1 743) miljoonaa euroa.

B-sarjan osakkeen päätöskurssi vuoden 2014 viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 25,55 (27,09) euroa ja tilikauden vaihdolla painotettu keskikurssi 27,65 (24,49) euroa NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Tilikauden ylin kurssi oli 34,67 (29,69) euroa ja alin 20,57 (19,35) euroa. Osakkeita vaihdettiin vuonna 2014 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 54 (41) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 486 (1 009) miljoonan euron vaihtoa. Lisäksi B-sarjan osakkeita vaihdettiin Fidessan mukaan useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten BATS Chi-X CXE:ssä ja Turquoisessa, yhteensä 61 (31) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 743 (759) miljoonan euron vaihtoa.

Lainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville

Cargotecilla ei ollut lainoja, vastuita ja vastuusitoumuksia yhtiön lähipiiriin kuuluville 31.12.2014.

Hallitus ja toimitusjohtaja

Yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitsemisesta ja heidän palkkioistaan sekä yhtiöjärjestyksen muutoksesta päättää yhtiökokous. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Helmikuun 2015 alussa Hiab päätti kehittää edelleen liiketoimintansa operatiivista rakennetta vauhdittaakseen kasvuaan. Uudessa mallissa on viisi operatiivista tuotelinjaa (Kuormausnosturit, Puutavaranosturit, Vaihtolavalaitteet, Ajoneuvotrukit ja Takalaitanostimet), joilla on kokonaisvastuu kannattavuudesta ja kassavirrasta. Jokainen viidestä tuotelinjasta vastaa omasta markkina-asemoinnista, tarjoomasta, tuotekehityksestä sekä toimitusketjusta. Myynti ja Markkinat, Hankinta sekä Teknologia ja Laatu toimivat yhteisinä globaaleina funktioina rakentaen jo olemassa olevan osaamisen ja synergioiden päälle.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Maailmantalouden ja tavaravirtojen kehityksellä on suora vaikutus Cargotecin toimintaympäristöön ja asiakkaiden investointihalukkuuteen. Toimintaympäristön epävarmuutta voivat lisätä globaaliin poliittiseen tilanteeseen, valuuttamarkkinoiden volatiliteettiin tai rahoitussektoriin liittyvät riskit. Rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen heikentäisi asiakkaiden maksuvalmiutta ja vähentäisi investointeja. Maantieteellisesti talouskehityksestä on

epävarmuutta erityisesti Euroopassa ja Kiinassa.

Öljyn hinnan viimeaikainen voimakas pudotus lisää epävarmuutta maailmantaloudessa, mutta erityisesti offshoremarkkinalla, joka puolestaan voi vaikuttaa offshore-lastinkäsittelylaitteiden markkinanäkymiin. Öljyteollisuuden korostunut tarve varmistaa investointien riittävä pääoman tuotto hidastaa päätöksentekoa ja voi vähentää investointeja. Syvänmeren öljyntuotannon odotetaan kuitenkin edelleen kasvavan muuta offshore-markkinaa nopeammin.

Kauppalaivamarkkinoilla maailmantalouden epävarmuus heijastuu kysynnän ja tarjonnan tasapainoon, mikä vähentää asiakkaiden halukkuutta investoida uuteen laivakapasiteettiin. Tämä lisää lyhyellä tähtäimellä epävarmuutta MacGregorin laivojen lastinkäsittelylaitteiden kysynnästä.

Kalmar on loppusuoralla vuosina 2011–2012 myytyjen isojen satamaprojektien toimittamisessa. Vaikka Kalmar on varovaisuusperiaatteen mukaisesti varannut johdon arvioiden perusteella niistä vielä syntyvät kustannukset mahdollisine viivästyskuluineen, voi Kalmar vielä saada asiakkailtaan varaukset ylittävän korvausvaatimuksen. Näiden taloudellinen vaikutus riippuu asiakkaiden ja toimitusketjun välillä käytävien neuvotteluiden lopputuloksesta.

Hallituksen ehdotus voitonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2014 oli 1 066 527 112,98 euroa, johon sisältyy tilikauden tulos 261 050 287,99 euroa. Hallitus ehdottaa 18.3.2015 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,54 euroa kutakin 9 526 089 A-sarjan ja 0,55 euroa kutakin 54 911 209 B-sarjan osaketta kohden, eli yhteensä 35 345 253,01 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 1 031 181 859,97 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.

Vuoden 2015 näkymät

Cargotecin vuoden 2015 liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuodesta 2014 (3 358 miljoonaa euroa) ja liikevoiton vuonna 2015 paranevan vuodesta 2014 (149,3 miljoonaa euroa).

Varsinainen yhtiökokous 2015

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 18.3.2015 klo 13 alkaen Marina Congress Centerissä Helsingissä.

Helsingissä 9.2.2015

Cargotec Oyj

Hallitus

Konsernitilinpäätös (IFRS)

Konsernin tuloslaskelma

MEUR	Liite	1.1.−31.12.2014	%	1.1.−31.12.2013	%
Liikevaihto	4, 6	3 357,8		3 181,0
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut		-2 723,3		-2 598,3
Bruttokate		634,5 18,9			582,8 18,3
Liiketoiminnan muut tuotot	7	48,1		44,0
Myynnin ja markkinoinnin kulut		-190,5		-182,0
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut		-69,3		-58,8
Hallinnon kulut		-228,4		-201,5
Uudelleenjärjestelykulut	8	-22,7		-34,0
Liiketoiminnan muut kulut	7	-50,5		-57,7
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	17	5,3		-0,2
Liikevoitto	4, 8, 9, 10	126,6 3,8			92,5 2,9
Rahoitustuotot	11	8,4		10,7
Rahoituskulut	11	-36,8		-24,6
Voitto ennen veroja			98,2 2,9		78,7 2,5
Tuloverot	12	-26,1		-23,3
Tilikauden voitto			72,0 2,1		55,4 1,7
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		71,4		54,8
Määräysvallattomille omistajille		0,6		0,6
Yhteensä		72,0		55,4
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:	13
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR		1,11		0,89
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR		1,11		0,89

Konsernin laaja tuloslaskelma

MEUR Liite	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Tilikauden voitto	72,0	55,4

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-) 27	-10,1	6,1
Verot laajan tuloksen eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 12	1,8	-1,4
Yhteensä	-8,3	4,7
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Voitot (+) / tappiot (-) rahavirran suojauksista	-45,1	-0,5
Tulokseen siirretyt voitot (+) / tappiot (-) rahavirran suojauksista	10,4	-9,7
Muuntoerot	-54,8	-75,4
Verot laajan tuloksen eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi 12	26,6	14,3
Yhteensä	-62,9	-71,3

Tilikauden laaja tulos	0,8	-11,2

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	0,0	-11,7
Määräysvallattomille omistajille	0,8	0,5
Yhteensä	0,8	-11,2

Konsernitase

MEUR	Liite	31.12.2014	31.12.2013
VARAT

Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	14	962,9	865,5
Muut aineettomat hyödykkeet	15	284,4	219,0
Aineelliset hyödykkeet	16	302,9	310,1
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	17	104,8	92,8
Myytävissä olevat sijoitukset	18, 21	3,8	3,8
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset *	21	3,4	4,9
Laskennalliset verosaamiset	19	178,0	138,9
Johdannaisvarat	21, 30	15,5	0,4
Muut korottomat saamiset	21, 22	5,8	4,7
Pitkäaikaiset varat yhteensä		1 861,5	1 640,2

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	20	690,5	630,9
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset *	21	4,4	3,7
Tuloverosaamiset		24,5	46,1
Johdannaisvarat	21, 30	20,5	18,1
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	21, 22	845,4	690,5
Rahavarat *	21, 23	205,4	306,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä		1 790,8	1 695,5

Varat yhteensä		3 652,3	3 335,7

* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan.

MEUR	Liite	31.12.2014	31.12.2013
OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		64,3	64,3
Ylikurssirahasto		98,0	98,0
Muuntoerot		26,7	64,1
Arvonmuutosrahasto		-20,1	5,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		74,9	73,5
Kertyneet voittovarat		965,0	927,8
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	24, 25	1 208,8	1 233,3

Määräysvallattomien omistajien osuus		5,0	6,2
Oma pääoma yhteensä		1 213,8	1 239,4

Pitkäaikaiset velat
Lainat *	21, 26	753,2	585,3
Laskennalliset verovelat	19	77,8	55,5
Eläkevelvoitteet	27	71,6	61,1
Varaukset	28	24,0	37,9
Johdannaisvelat	21, 30	0,2	3,2
Muut velvoitteet ja korottomat velat	21, 29	34,7	27,8
Pitkäaikaiset velat yhteensä		961,5	770,9

Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset *	21, 26	7,1	94,3
Muut korolliset velat *	21, 26	186,1	205,2
Varaukset	28	80,9	66,6
Saadut ennakot		271,3	196,8
Tuloverovelat		12,8	14,0
Johdannaisvelat	21, 30	64,6	20,2
Ostovelat ja muut korottomat velat	21, 29	854,1	728,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä		1 476,9	1 325,3

Oma pääoma ja velat yhteensä		3 652,3	3 335,7

* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan. Nettovelka sisältää lisäksi 205 (31.12.2013: 300) miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement joukkovelkakirjalainan valuuttariskisuojauksen, joka 31.12.2014 oli -14,6 (31.12.2013: 8,2) miljoonaa euroa.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
						Sijoitetun
						vapaan			Määräys
			Yli		Arvon	oman	Kertyneet		vallattomien	Oma
MEUR	Liite	Osake pääoma	kurssi rahasto	Muunto erot	muutos rahasto	pääoman rahasto	voitto	varat Yhteensä	omistajien osuus	pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2013		64,3	98,0	127,2	13,7	-	911,2	1 214,5	4,1	1 218,5
Tilikauden tulos							54,8	54,8	0,6	55,4
Rahavirran suojaukset					-8,1			-8,1		-8,1
Muuntoerot				-63,1				-63,1	-0,1	-63,3
Etuuspohjaisten järjestelyjen
vakuutusmatemaattiset voitot
(+) / tappiot (-)							4,7	4,7		4,7
Tilikauden laaja tulos *				-63,1	-8,1		59,6	-11,7	0,5	-11,2
Osingonjako	24						-44,1	-44,1	-0,2	-44,3
Omien osakkeiden myynti						73,3		73,3		73,3
Osakemerkinnöistä saadut maksut						0,2		0,2		0,2
Osakeperusteiset palkkiot *	25						1,1	1,1		1,1
Liiketoimet omistajien kanssa						73,5	-43,0	30,4	-0,2	30,3
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa								-	1,9	1,9
Tytäryhtiöomistusosuuksien
muutokset								-	1,9	1,9
Oma pääoma 31.12.2013		64,3	98,0	64,1	5,7	73,5	927,8	1 233,3	6,2	1 239,4
Oma pääoma 1.1.2014		64,3	98,0	64,1	5,7	73,5	927,8	1 233,3	6,2	1 239,4
Tilikauden tulos							71,4	71,4	0,6	72,0
Rahavirran suojaukset					-25,7			-25,7		-25,7
Muuntoerot				-37,4				-37,4	0,2	-37,2
Etuuspohjaisten järjestelyjen
vakuutusmatemaattiset voitot
(+) / tappiot (-)							-8,3	-8,3		-8,3
Tilikauden laaja tulos *				-37,4	-25,7		63,1	0,0	0,8	0,8
Osingonjako	24						-26,9	-26,9	-0,7	-27,6
Omien osakkeiden hankinta						-0,9		-0,9		-0,9
Osakemerkinnöistä saadut maksut						2,3		2,3		2,3
Osakeperusteiset palkkiot *	25						1,1	1,1		1,1
Liiketoimet omistajien kanssa						1,4	-25,8	-24,4	-0,7	-25,1
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa								-	-1,3	-1,3
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset								-	-1,3	-1,3
Oma pääoma 31.12.2014		64,3	98,0	26,7	-20,1	74,9	965,0	1 208,8	5,0	1 213,8

* Netto verojen jälkeen.

Konsernin rahavirtalaskelma

MEUR	Liite	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Tilikauden voitto		72,0	55,4
Poistot ja arvonalentumiset	10	81,2	76,7
Rahoituserät	11	28,4	13,9
Verot	12	26,1	23,3
Saamisten muutos		-118,3	-5,4
Velkojen muutos		161,5	-101,8
Vaihto-omaisuuden muutos		-34,9	120,6
Muut oikaisut		-11,8	-1,8
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		204,3	180,9

Saadut korot		3,9	1,7
Maksetut korot		-32,5	-22,5
Muut rahoituserät		-45,4	26,2
Maksetut tuloverot		-20,0	-97,2
Liiketoiminnan nettorahavirta		110,2	89,1

Yrityshankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	5	-187,3	-70,5
Yritysmyynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	5	4,6	0,2
Investoinnit osakkuus- ja yhteisyrityksiin	17	-3,4	-4,5
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin *	15	-13,4	-17,5
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin *	16	-65,9	-90,9
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit	16	34,0	62,2
Investointien nettorahavirta, muut erät		1,6	4,1
Investointien nettorahavirta		-229,8	-117,0

Osakemerkinnöistä saadut maksut	25	2,3	0,2
Omien osakkeiden myynti		-	73,3
Omien osakkeiden hankinta		-0,9	-
Pitkäaikaisten lainojen nostot		300,0	200,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-230,7	-39,0
Lyhytaikaisten lainojen nostot		42,2	36,8
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-70,7	-64,1
Maksetut osingot	24	-27,6	-44,3
Rahoituksen nettorahavirta		14,7	163,0

Rahavarojen muutos		-104,9	135,2

Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 1.1.	23	303,3	183,9
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		5,0	-15,8
Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 31.12.	23	203,4	303,3

Käytetyt pankkitililimiitit 31.12.	23	2,0	3,0
Rahavarat 31.12.		205,4	306,2

* Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin sisältävät aktivoituja korkoja 0,1 (2013: 0,2) miljoonaa euroa vuonna 2014.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)

Sisällysluettelo

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
2. Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot ja oletukset
3. Rahoitusriskien hallinta
4. Segmentti-informaatio
5. Yrityshankinnat ja -myynnit
6. Pitkäaikaishankkeet
7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
8. Uudelleenjärjestelykulut
9. Henkilöstökulut
10. Poistot ja arvonalentumiset
11. Rahoitustuotot ja -kulut
12. Tuloverot
13. Osakekohtainen tulos
14. Liikearvo
15. Muut aineettomat hyödykkeet
16. Aineelliset hyödykkeet
17. Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset
18. Myytävissä olevat sijoitukset
19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
20. Vaihto-omaisuus
21. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
22. Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset
23. Rahavarat
24. Oma pääoma
25. Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut
26. Korolliset velat
27. Eläkevelvoitteet
28. Varaukset
29. Ostovelat ja muut korottomat velat
30. Johdannaissopimukset
31. Vastuut
32. Konserni vuokralle antajana
33. Lähipiiritapahtumat
34. Tytäryhtiöt
35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Perustiedot

Cargotec Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Porkkalankatu 5, 00180 Helsinki. Cargotec Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Cargotec-konsernin (jäljempänä Cargotec tai konserni). Cargotecin B-osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä 1.6.2005 lähtien.

Cargotec on lastinkäsittelyratkaisujen toimittaja, jonka tuotemerkeillä Hiab, Kalmar ja MacGregor on maailmanlaajuinen markkinajohtajan asema. Ratkaisuja käytetään maalla ja merellä, kaikkialla missä tavara liikkuu. Kattavat huoltopalvelut lähellä asiakasta takaavat laitteiden jatkuvan toiminnan. Cargotecin ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteita käytetään ajoneuvoja lastattaessa ja purettaessa. Terminaaleissa, satamissa, raskaassa teollisuudessa ja jakelukeskuksissa käytetään Cargotecin kontin-, tavaran- ja irtolastinkäsittelylaitteita sekä automaatio- ja toiminnanohjausratkaisuja. Offshore-teollisuudessa ja kauppalaivoissa käytetään Cargotecin toimittamia laivojen kuorman- ja lastinkäsittelyratkaisuja, ankkurointiratkaisuja sekä muita apulaitteita.

Cargotec Oyj:n hallitus on kokouksessaan 9.2.2015 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavilla internet-osoitteessa www.cargotec.fi tai osoitteesta Cargotec Oyj, sijoittajasuhteet, PL 61, 00501 Helsinki.

Laatimisperusta ja uudet laskentastandardit

Cargotec Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisen hankintamenon käyttämiseen lukuun ottamatta tiettyjä rahoitusinstrumenttiluokkia, osakeperusteisiin etuuksiin liittyviä rahana maksettavia osuuksia sekä etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin sijoitettuja varoja, jotka arvostetaan käypään arvoon.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laatimisperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Kaikki esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Cargotec on soveltanut 1.1.2014 alkaen seuraavia uusia standardeja ja standardimuutoksia:

IFRS 10 Konsernitilinpäätös. IFRS 10 sisältää periaatteet määräysvallan määrittämiseksi, joka on määräävä tekijä ratkaistaessa tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Standardin käyttöönoton yhteydessä konserni on uudelleentarkastellut määräysvaltansa sijoituskohteissaan ilman vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt. IFRS 11 painottaa yhteisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia tai velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahta muotoa: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. IFRS 11:n mukaisesti yhteistoiminnot yhdistellään rivi riviltä omistusosuuden mukaisesti ja yhteisyritykset pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Standardin käyttöönoton yhteydessä konserni on luokitellut osuutensa yhteisjärjestelyissä uuden standardin mukaisesti ilman merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. IFRS 12 kokoaa yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset. Nämä liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml. osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, strukturoidut yksiköt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt. Uusi standardi laajentaa liitetietoja, joita konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä. Uudella standardilla oli vaikutusta esitettäviin liitetietoihin.

IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu). IFRS 11:n seurauksena uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten kirjanpitokäsittelystä pääomaosuusmenetelmällä. Uudistetulla

standardilla ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutos standardiin IAS 32 Rahoitusinstrumentit; esittämistapa. Muutokset selventävät taseen rahoitusvarojen ja velkojen nettomääräistä esittämistä koskevan sääntelyn vaatimuksia ja lisäävät aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Muutettua standardia tulee soveltaa takautuvasti. Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutos standardeihin IFRS 10, 11 ja 12. IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöjä helpotetaan siten, että oikaistuja vertailutietoja vaaditaan vain yhdeltä tilikaudelta. Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömiä strukturoituja yhteisöjä koskevia vertailutietoja ei tarvitse esittää IFRS 12:n käyttöönottoa edeltäviltä kausilta.

Muutos standardiin IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen. Muutos koskee kerrytettävissä olevaa rahamäärää koskevia tietoja, jotka on esitettävä arvoltaan alentuneista omaisuuseristä, jos niiden arvo perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutos standardiin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Muutos tuo helpotuksen, jonka mukaan suojauslaskentaa voidaan tiettyjen kriteerien täyttyessä jatkaa, kun johdannaissopimuksen uudeksi osapuoleksi tulee keskusvastapuoli. Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Cargotec Oyj:n ja kaikki ne tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Määräysvalta saavutetaan, kun Cargotec altistuu tai on oikeutettu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt on lueteltu liitetiedossa 34, Tytäryhtiöt.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisien osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Kun ehdollinen vastike luokitellaan rahoitusvelaksi, se arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.

Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja myydyt tytäryhtiöt siihen hetkeen asti, jolloin määräysvalta lakkaa.

Vaiheittain toteutetun hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda muutokseen määräysvallassa, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Lunastettaessa määräysvallattomilta omistajilta omistusosuutta, erot luovutetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden välillä kirjataan omaan pääomaan. Luovutuksista määräysvallattomille osakkaille realisoituvat voitot ja tappiot käsitellään vastaavalla tavalla omassa pääomassa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tytäryhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Sijoitukset osakkuusyrityksiin, joissa Cargotecillä on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa ja yhteisyrityksiin, joissa Cargotecillä on yhteinen määräysvalta sekä oikeus yhteisyrityksen nettovarallisuuteen toisten osapuolten kanssa on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin merkitään taseeseen hankintahetkellä hankintamenoonsa sisältäen hankinnassa syntyneen liikearvon sekä hankintaan tai perustamiseen liittyvät kulut.

Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tuloksesta esitetään erillisenä eränä ennen liikevoittoa konsernin tuloslaskelmassa. Osakkuus- ja yhteisyrityksen tulokset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä perustuen näiden viimeisimpiin tilinpäätöksiin. Osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvot tarkastetaan tasaisin väliajoin ja mikäli arvonalentumista on tapahtunut, kirjataan muutos samalle kaudelle jolloin arvonalentuminen tunnistetaan. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon, eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuus- tai yhteisyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista merkitään konsernitilinpäätökseen vain osakkuusyrityksen ulkopuoliselle omistajalle kuuluva osuus. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Osakkuus- ja yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat konsernin sisäiset ja ulkoiset ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Myynnin ja ostojen varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Suojauslaskennan piirissä olevien, myyntiin ja ostoihin kohdistettujen valuuttasuojausten kurssivoitot ja tappiot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan ja tuloutetaan myynnin ja ostojen oikaisuerinä samanaikaisesti niihin liittyvien liiketapahtumien kanssa. Muiden varsinaiseen liiketoimintaan liittyvien suojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaiset konserniyritykset

Konserniyritysten tilinpäätökseen sisältyvät luvut raportoidaan siinä valuutassa, joka on kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroon käyttäen tilikauden keskikursseja ja kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Eri kurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajan tuloslaskelman erien kautta konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Eräitä konsernin sisäisiä lainasopimuksia käsitellään osana nettoinvestointia, koska niiden takaisinmaksua ei ole suunniteltu, eikä se ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tällöin myös näihin investointeihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot käsitellään oman pääoman muuntoeroina.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin pääsemiseksi tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksiön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.

Euroalueen ulkopuolisten tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Kun ulkomainen yhtiö myydään kokonaan tai osittain, kumulatiiviset muuntoerot kirjataan konsernin laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty Cargotecin hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty raportoitavien segmenttien muodostamiseksi.

Cargotecilla on kolme raportointisegmenttiä: MacGregor, Kalmar ja Hiab.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuloutusedellytysten täyttymistä tarkastellaan yleensä kunkin liiketoimen osalta erikseen. Tietyissä tapauksissa yksi sopimus voi kuitenkin sisältää useita erityyppisiä osia, kuten koneita, ohjelmistoja ja palveluita. Jos sopimuksen osat ovat yksilöitävissä, sopimuksen käyvästä arvosta allokoidaan osuus yksilöidyille osille ja tuloutuksen kirjaamisedellytyksien täyttymistä tarkastellaan erikseen kunkin osatekijän kannalta. Tuotot tuotteiden myynnistä tuloutetaan, kun tuotteeseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä konsernilla ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- eikä määräysvaltaa. Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä, jolloin myyty tai rahoitusleasingsopimuksella vuokrattu tuote on toimitettu asiakkaalle toimitussopimuksen mukaisesti ja, sopimusehtojen niin edellyttäessä, asiakas on hyväksynyt tuotteen. Kun vaihtokoneita vastaanotetaan osana myyntisopimusta, vaihtokoneen hyvitysarvon ja varastoon kirjaamisarvon erotus kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin myynnin katetta oikaisemaan.

Tuotot erikseen määritellyistä pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen perusteella kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritetään tarkasteluhetkeen mennessä toteutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost-to-cost-menetelmä) tai hankkeen tietyn fyysisen osuuden valmistumisen perusteella (ns. milestone-menetelmä). Mikäli pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta aiheutuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Tuotot palvelusopimuksista tuloutetaan valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritetään tarkasteluhetkeen mennessä toteutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost-to-cost-menetelmä) tai toteutuneiden työsuoritteiden osuutena arvioiduista kokonaissuoritteista (ns. milestone-menetelmä). Pienten palvelusopimusten osalta toteutunutta valmistusastetta ei määritetä sopimuskohtaisesti syntyneiden kulujen tai tehdyn työmäärän perusteella, vaan perustuen arvioon kustannusten ja työmäärän jakautumisesta yli sopimusajan. Mikäli palvelua toimitetaan jatkuvasti tai palvelu sisältää määrittämättömän määrän suoritteita, sopimus tuloutetaan tasaisesti sopimusajalle. Mikäli palvelusopimuksen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, kirjataan työsuoritteista aiheutuvat menot kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Tuotot korjaustoimeksiannoista tuloutetaan, kun työ on suoritettu ja myyntituotot lyhytaikaisista palveluista, kun palvelu on tuotettu. Vuokratuotot käyttöleasingsopimuksista tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Tuotot ohjelmistojen käyttölisensseistä tuloutetaan toimitushetkellä kun toimitettava ohjelmisto ei ole räätälöity asiakkaalle. Kun myyty ohjelmisto vaatii merkittävästi muutoksia ja räätälöintiä, tuloutus tapahtuu valmiusasteen mukaisesti, mikäli lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Ylläpitosopimustuotot jaksotetaan tasaisesti sopimusajalle.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, joiden saamiseen ei liity ehtoja kirjataan tuloslaskelmaan, kun oikeus saatavaan avustukseen syntyy. Muut julkiset avustukset kirjataan alussa käypään arvoon velaksi taseeseen, kun avustuksen saaminen on kohtuullisen varmaa ja Cargotec täyttää avustukselle asetetut ehdot, ja jaksotetaan systemaattisesti tuloksi niille kausille, jolloin avustuksia vastaavat kulut syntyvät.

Tuloverot

Tuloslaskelman veroissa esitetään konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista kulloinkin voimassaolevia verokantoja käyttäen. Väliaikaisia eroja syntyy muun muassa etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, varauksista, konsernin sisäisen varastokatteen eliminoinnista, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, vahvistetuista tappioista ja hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon. Laskennallinen verovelka kirjataan taseeseen täysimääräisenä ja verosaaminen siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että sitä voidaan käyttää hyväksi tulevien vuosien verotettavaa tuloa vastaan.

Liikearvo

Liikearvo kirjataan alun perin taseeseen määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteisarvo on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo eli kyseessä on edullinen kauppa, erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan sille suoritetaan vuosittain arvonalentumistestaus, joka on kuvattu tarkemmin kohdassa Arvonalentumiset. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, tavaramerkit, lisenssit, ohjelmistot, aktivoidut tuotekehitysmenot, teknologia sekä hankittu tilauskanta ja asiakassuhteet. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla, paitsi yritysten yhteenliittymisissä hankitut aineettomat hyödykkeet, jotka arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.

Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavat aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudelliselle vaikutusajalleen seuraavasti:

Aktivoidut tuotekehitysmenot 3–10 vuotta
Tavaramerkit 3–15 vuotta
Asiakassuhteet 5–15 vuotta
Patentit ja lisenssit 5–10 vuotta

Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia tavaramerkkejä tai keskeneräisiä aineettomia investointeja ei poisteta, vaan niille suoritetaan vähintään vuosittain arvonalentumistestaus, joka on kuvattu tarkemmin kohdassa Arvonalentumiset.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti. Tuotekehitysmenot aktivoidaan kuitenkin tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä, kun tuotteesta lisäksi odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut tuotekehitysmenot sisältävät pääasiassa materiaaleja, tarvikkeita ja työvoimakustannuksia. Aiemmin kuluksi kirjattuja tuotekehitysmenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Aktivoidut tuotekehitysmenot sisällytetään osaksi aineettomia hyödykkeitä ja poistetaan tasapoistoin vaikutusaikanaan. Keskeneräiset kehityshankkeet testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Hankintameno arvioidulla jäännösarvolla vähennettynä poistetaan tasasuuruisina erinä arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:

Rakennukset 5–40 vuotta
Koneet ja laitteet 3–10 vuotta
Maa- ja vesialueita ei poisteta.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään joko hyödykkeen tasearvoon tai erotetaan omaksi hyödykkeekseen silloin, kun on todennäköistä, että niistä saadaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä ja niistä aiheutuneet kustannukset voidaan erottaa tavanomaisista korjaus- ja kunnossapitokustannuksista. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet, lukuun ottamatta pysyviin vastaaviin kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden rakennusaikaisia korkoja, jotka aktivoidaan osana asianomaisen omaisuuserän hankintamenoa.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta viitteitä. Mikäli viitteitä ilmenee, suoritetaan kyseiselle omaisuuserälle arvonalentumistaus. Arvonalentumistestissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen käyttöarvo. Mikäli kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä määrittämään yksittäisen omaisuuserän tasolla, arvonalentumistarvetta tarkastetaan sillä alimmalla rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälti riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman aikaisempien vuosien arvonalentumistappion kirjaamista.

Liikearvosta tai aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään arvonalentumistesti aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta, kuitenkin vähintään vuosittain. Liikearvon testaus suoritetaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla (CGU). Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo on syntynyt, toimintasegmenttien mukaisesti määritettynä. Muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien hyödykkeiden testaus suoritetaan puolestaan joko osana rahavirtaa tuottavaa yksikköä tai yksittäisen omaisuuserän tasolla, jos sille pystytään määrittämään itsenäinen rahavirta. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen nettokassavirtojen diskontattu nykyarvo. Käyttöarvolaskelmien diskonttokorot määritetään ennen veroja ja ne kuvastavat markkinoiden näkemystä rahan aikaarvosta ja testattavaan yksikköön liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli CGU:n kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kohdistetaan ensin liikearvolle ja tämän jälkeen muille omaisuuserille tasasuhteisesti. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Vuokrasopimukset, konserni vuokralle ottajana

Konserni on vuokrannut käyttöönsä koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä. Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle käsitellään käyttöleasingsopimuksina, joihin liittyviä vuokravastuita ei kirjata taseeseen ja joihin liittyvät vuokrakulut jaksotetaan laajaan tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella.

Ne vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa riskeistä ja eduista käsitellään rahoitusleasingsopimuksina, jotka merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet poistetaan joko käyttöaikanaan tai vuokrasopimuksen aikana siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoituskuluun ja velan lyhennykseen siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet rahoituskuluilla vähennettynä sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, konserni vuokralle antajana

Konserni vuokraa koneita ja laitteita ehdoiltaan vaihtelevilla käyttöleasingsopimuksilla. Näissä sopimuksissa omistamisen riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle. Vuokrattu hyödyke merkitään taseeseen sen luonteen mukaiseen luokkaan. Käyttöleasingsopimuksiin liittyvät vuokratuotot jaksotetaan tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella. Vuokratusta hyödykkeestä tehdään poistot noudattaen vastaavien hyödykkeiden normaalia poisto-ohjelmaa.

Rahoitusleasingsopimuksissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet vuokralle ottajalle. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Asiakasrahoitus

Asiakasrahoitussopimuksia käytetään konsernissa joillakin asiakassegmenteillä, jakelukanavilla sekä markkinaalueilla. Näissä sopimuksissa konserni on yhteistyössä rahoituspalveluntarjoajan kanssa järjestämässä rahoitusta asiakkaalle ja/tai jälleenmyyjälle. Sopimukset on luokiteltu käyttöleasingsopimuksiksi, rahoitusleasingsopimuksiksi, osamaksusopimuksiksi tai lainoiksi.

Loppuasiakkaan tai jälleenmyyjän rahoitusta sisältävän asiakasrahoitussopimuksen tuloutusperiaate ja merkitseminen taseeseen riippuvat liiketapahtuman tosiasiallisesta sisällöstä, eli siitä kuinka omistamiseen liittyvät riskit ja edut jakaantuvat konsernin, asiakkaan ja rahoituspalveluntarjoajan välillä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan arvioituun nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään pääasiassa painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Varaston hankintamenoon sisällytetään ostohinta sekä kuljetus- ja valmistuskustannukset. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää raaka-aineet, välittömät valmistuspalkat ja muut välittömät menot sekä suhteellisen osuuden valmistuksen muuttuvista kustannuksista ja kiinteistä yleismenoista. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla.

Pitkäaikaishankkeet

Keskeneräisten pitkäaikaishankkeiden osalta esitetään näihin liittyvät bruttosaatavat asiakkailta tehdyn työn osalta. Ne arvostetaan kertyneiden kustannusten mukaisesti lisättynä kirjatulla voitolla ja vähennettynä työn edistymiseen perustuvalla laskutuksella sekä kirjatuilla tappioilla. Kertyneet kustannukset sisältävät hankkeeseen liittyvät välittömät menot sekä soveltuvin osin hankkeille allokoitavia kiinteitä ja muuttuvia yleiskuluja.

Keskeneräiset pitkäaikaishankkeet esitetään taseessa osana myyntisaamisia ja muita korottomia saamisia kaikkien niiden hankkeiden osalta, joissa kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot ylittävät määrältään työn edistymiseen perustuvan laskutuksen sekä kirjatut tappiot. Mikäli työn edistymiseen perustuva laskutus sekä kirjatut tappiot ylittävät kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot, näiden erotus esitetään taseessa velkana osana ostovelkoja ja muita korottomia velkoja. Asiakkaalta saadut ennakot esitetään taseessa velkana.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään käytön sijaan pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Myytävänä olevaksi luokiteltavat pitkäaikaiset omaisuuserät arvostetaan välittömästi ennen uudelleenluokittelua normaalien arvostusperiaatteiden mukaisesti, jonka jälkeen erä arvostetaan kirjanpitoarvoon tai tätä alhaisempaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan kumpi näistä on alhaisempi. Arvonalentumistappiot tai voitot kirjataan tulosvaikutteisesti. Myytävänä olevaksi luokitellusta pitkäaikaisesta omaisuuserästä ei kirjata poistoja.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Varat luokitellaan hankinnan yhteydessä niiden ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen perusteella. Rahoitusvarat esitetään pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää vuoden.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvät transaktiokulut sekä myöhemmät muutokset käyvässä arvossa kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat lainat ja muut saamiset sisältävät pääosin myyntisaamisia sekä rahavaroja, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla ja joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainasaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon transaktiokuluilla lisättynä ja tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää. Lainasaamisista kirjataan arvonalentuminen tuloslaskelmaan niissä tapauksissa, joissa kirjanpitoarvo on korkeampi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvioiduilla arvonalentumisilla. Tuloslaskelmassa varaus kirjataan myynnin ja hallinnon yleiskustannuksiin. Varaus perustuu myyntisaamisten säännölliseen läpikäyntiin ja sen laskennassa otetaan huomioon yksittäisen asiakkaan luottotappioriski ja muutokset maksuehdoissa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan menetetyksi, kun likvidaatiosta tai maksukyvyttömyydestä on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan.

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat pääosin noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista ja ne on arvostettu hankintahintaan, koska luotettavat käyvät arvot eivät ole selvitettävissä tai ne eivät olennaisesti poikkeaisi hankintaarvoista. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyy myös muita sijoituksia, jotka on arvostettu alun perin käypään arvoon transaktiokuluilla lisättynä ja tämän jälkeen käypään arvoon muun laajan tuloslaskelman kautta. Sijoituksesta kirjataan arvonalentumistappio, mikäli sen arvo on objektiivisesti tarkastellen alentunut. Osakesijoituksiin liittyvää arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa.

Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella, ja transaktiot muissa rahoitusvarojen ryhmissä selvityspäivän mukaan.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on oleellisilta osin siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa. Rahavirtalaskelmassa käytetyt pankkitililimiitit on vähennetty rahavaroista.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin sekä jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin velkoihin. Rahoitusvelat esitetään pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää vuoden.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiokulut sekä myöhemmät muutokset käyvässä arvossa kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat sisältävät pääosin korollisia velkoja sekä ostovelkoja. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon, transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Korot ja transaktiokustannukset jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella ja transaktiot muista rahoitusveloista selvityspäivän mukaan.

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset luokitellaan tekohetkellään joko sitovien sopimusten ja tulevien rahavirtojen suojaukseksi, jolloin niihin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa tai tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, kun edellytykset suojauslaskennalle eivät täysin täyty. Käytettävät suojausinstrumentit ovat pääosin valuuttajohdannaisia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia.

Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin termiinikursseihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan odotettujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Johdannaisinstrumentit esitetään pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää vuoden.

Rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan pääasiassa liiketoiminnan rahavirtojen suojauksiin. Lisäksi rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan tiettyjen valuuttamääräisten lainojen rahavirtojen suojauksiin. Yhtiö dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavien kohteiden ja suojausinstrumenttien välisen suhteen, konsernin riskienhallintatavoitteet sekä suojaukseen ryhtymisen strategian. Yhtiö dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan, sekä vähintään jokaisen tilinpäätöksen ja välitilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen rahavirtojen arvon muutokset.

Suojauslaskennan kriteerit täyttävien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin laajan tuloslaskelman arvonmuutosrahastoon. Valuuttatermiineissä suojauslaskennassa olevien termiinien osalta kuitenkin vain valuuttakurssin muutos kirjataan laajan tuloksen eriin ja muutokset termiinien korkopisteissä kirjataan suoraan tuloslaskelman rahoituseriin. Laajan tuloslaskelman arvonmuutosrahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samanaikaisesti, kun suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Myyntien ja ostojen suojauslaskennassa käytettävien valuuttatermiinien tehokas osa kirjataan liikevaihtoon ja hankinnan ja valmistuksen kuluihin. Mikäli suojatun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, arvonmuutosten kertymä jää laajan tuloslaskelman eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Mikäli suojauslaskennan tehokkuustestauksessa on havaittu tehottomuutta, tehottoman osan arvonmuutos kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Osingonmaksu

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat vahvistaneet sen yhtiökokouksessa.

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.

Maksupohjaiset järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, joiden mukaisesti konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle ilman oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien niiden työsuhde-etuuksien suorittamiseen, jotka perustuvat tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien työsuoritukseen. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaiset järjestelyt ovat eläkejärjestelyitä, joissa konserni itse vastaa eläkemaksuvelvoitteista ja kantaa riskin vastuuvelan arvon sekä varojen tuoton muutoksista. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat. Kunkin merkittävän eläkejärjestelyn osalta etuuspohjaisen järjestelyn eläkevastuun määrittää vuosittain riippumaton aktuaari käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkevelvoitteen nykyarvo saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset maksettavat rahavirrat käyttäen diskonttokorkona jäljellä olevilta laina-ajoiltaan ja valuutoiltaan maksettavia eläke-etuuksia vastaavia yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoja. Käytettävät diskonttokorot määritetään kussakin maassa ulkopuolisen aktuaarin toimesta. Mikäli järjestelystä kirjataan vara taseeseen, kirjattavan omaisuuserän enimmäismäärä on palautuksena järjestelystä tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennyksenä saatavan taloudellisen hyödyn nykyarvo.

Uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin sisältyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä omaisuuserän enimmäismäärän mahdollinen vaikutus kirjataan suoraan muuhun laajaan tuloslaskelmaan. Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn liittyvät korot ja kaikki muut kulut kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti.

Mikäli etuuspohjaista eläkejärjestelyä muutetaan tai supistetaan, muutos etuudessa kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan siltä osin kun se perustuu etuuden saajan aiempaan työsuoritukseen.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Lisäksi velvoitteen määrän on oltava luotettavasti arvioitavissa. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määränä kirjataan odotettujen menojen nykyarvo.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat odotetut kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään aiemman kokemuksen perusteella.

Tuotevastuuvaraukset sisältävät odotetut kustannukset asiakasvaateiden hyvittämisestä, mikäli vaateen määrä, todennäköisyys ja toteutuminen ovat arvioitavissa.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai asianmukaisesti tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskevassa suunnitelmassa tulee olla yksilöitynä, mitä toimintoja ja henkilöstöä se koskee sekä mikä on sen arvioitu toteuttamisaikataulu ja -kustannukset. Uudelleenjärjestelyvaraus ja muut toiminnan sopeuttamiseen liittyvät kustannukset kirjataan sen toiminnon kuluihin, mihin ne luonteensa puolesta liittyvät. Kun kyseessä on merkittävä uudelleenjärjestelysuunnitelma, varaus ja muut toiminnan sopeuttamiseen liittyvät kustannukset kirjataan kuitenkin liiketoiminnan muihin kuluihin. Cargotecin-laajuisen uudelleenjärjestelyohjelman ollessa kyseessä näihin järjestelyihin liittyvät kustannukset esitetään tuloslaskelmassa erillisenä eränä.

Omat osakkeet

Kun emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt ostavat Cargotec Oyj:n osakkeita, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, merkitään omaan pääomaan osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on osakepohjaisia kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan osakkeina, optioina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen markkinahinta myöntämishetkellä. Optioiden käypä arvo määritetään Black-Scholes-optiohinnoittelumallin perusteella. Näistä omana pääomana maksettavista osakeperusteisista liiketoimista kirjataan omaan pääomaan kulua vastaava lisäys. Rahana maksettava etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin tilikauden päättyessä velan suorittamishetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen.

Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina tai optioina maksettavien etuuksien määrästä syntymisajanjakson lopussa. Markkinaperusteiset ehdot sekä muut kuin ansaintaehdot otetaan huomioon etuuden käypää arvoa määritettäessä. Sen sijaan, ei-markkinaperusteisia ehtoja, kuten kannattavuus tai liikevaihdon kasvu, ei oteta huomioon määritettäessä etuuden käypää arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta etuuksien määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan.

Kun optio-oikeuksia käytetään osakkeiden merkitsemiseen, merkitään osakkeen merkintähinta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Saadun vastikkeen määrästä vähennetään mahdolliset transaktiokustannukset.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen

Konserni ottaa vuonna 2015 käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit sekä tulkinnat:

IFRIC 21 Julkiset maksut. Tulkinta koskee standardia IAS 37 "Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat". IAS 37:ssä esitetään velan kirjaamiskriteerit. Yksi niistä on vaatimus siitä, että yrityksellä on olemassa oleva velvoite, joka on seurausta aikaisemmasta tapahtumasta. Tulkinnassa selvennetään, mikä on sellainen pakottava tapahtuma, jonka perusteella maksun suorittamisvelvollisuus määräytyy ja milloin velvoite on kirjattava.

Muutos standardiin IAS 19 Työsuhde-etuudet. Muutos sallii sellaisten maksusuoritusten, jotka liittyvät työsuoritukseen ja joiden määrä ei vaihtele työntekijän työssäoloajan perusteella, vähentämisen ansaittujen etuuksien kustannusten määrästä sillä kaudella, jona työ suoritetaan.

Vuosittaiset parannukset, parannuskierrokset 2010–2012 ja 2011–2013 sisältävät lukuisia muutoksia ja selvennyksiä standardeihin.

Näillä muutoksilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2016 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista* (voimaantulo 1.1.2017). IFRS 15 korvaa nykyisen tuloutusohjeistuksen, joka sisältyy standardeihin IAS 18 Tuotot, IAS 11 Pitkäaikaishankkeet sekä näihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15 sisältää kattavan ohjeistuksen, jonka mukaan voidaan määrittää onko tuloutus mahdollista, kuinka paljon voidaan tulouttaa ja koska voidaan tulouttaa.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* sekä muutokset IFRS 9:ään (voimaantulo 1.1.2018). IFRS 9 korvaa voimaantullessaan nykyisen ohjeistuksen standardissa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 sisältää uudistetun ohjeistuksen rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen, uuden odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin laskettaessa rahoitusvarojen arvonalentumistappiota sekä uusia yleisiä vaatimuksia suojauslaskennalle.

Muutos standardiin IFRS 11 Yhteisjärjestelyt*. Muutos tarjoaa uutta ohjeistusta yhteistoiminnosta hankittavan osuuden käsittelyyn tämän täyttäessä liiketoiminnan määritelmän. Muutokset edellyttävät, että tällöin hankintaan sovelletaan liiketoimintojen yhdistämisen periaatteita.

Muutos standardiin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen*. Muutos lisää yleisiä periaatteita, joita sovelletaan tilinpäätöstä laadittaessa.

Muutos standardiin IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38 Aineettomat hyödykkeet*. Muutos selventää, että tuottoihin perustuvat poistomenetelmät eivät ole hyväksyttyjä.

Muutokset standardeihin IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuusyrityksiin*. Muutokset tarjoavat ohjeistusta tilanteeseen, jossa omaisuuseriä myydään tai luovutetaan sijoittajan ja osakkuusyrityksen tai yhteisyrityksen välillä.

Vuosittaiset parannukset liittyen parannuskierrokseen 2012–2014* sisältävät lukuisia muutoksia ja selvennyksiä standardeihin.

Yllämainittujen standardien ja muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen selvitetään.

*Kyseistä standardia/tulkintaa tai muutosta ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

2. Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot ja oletukset

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä yhtiön johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoitujen tuottojen ja kulujen määriin. Lisäksi tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa saatetaan joutua käyttämään harkintaa.

Arviot, oletukset ja harkinta perustuvat johdon aikaisempaan kokemukseen, parhaaseen tietoon tapahtumista ja muista tekijöistä, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskevista odotuksista, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä. Siten on mahdollista, että lopulliset toteumat poikkeavat merkittävästi tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan. Seuraavassa käsitellään konsernitilinpäätöksen olennaisimmat johdon harkintaa edellyttävät erät, joihin voi liittyä epävarmuutta.

Arvonalentumistestaus

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä siitä, että niiden arvo saattaa olla alentunut. Viitteinä huomioidaan sekä ulkoiset lähteet, kuten merkittävä lasku markkina-arvossa, joka ei johdu ajan kulumisesta, normaalikäytöstä tai korkotasosta, että sisäiset lähteet, kuten todiste varojen epäkuranttiudesta tai fyysisestä vauriosta. Jos varojen arvo käytössä tai myytynä on pienempi kuin niiden arvo taseessa, kirjataan arvonalentumistappio välittömästi siten, että kirjanpitoarvo vastaa varojen käyttö- tai myyntiarvoa.

Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausta varten liikearvo ja vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden tekemistä. Cargotecin taseessa oli 31.12.2014 liikearvoa 962,9 (31.12.2013: 865,5) miljoonaa euroa ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia pitkäaikaisia aineettomia hyödykkeitä 41,1 (31.12.2013: 41,0) miljoonaa euroa. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 14, Liikearvo.

Verot

Tuloverojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallista verosaamista kirjataan, tarvitaan johdon harkintaa. Yhtiön taseeseen 31.12.2014 sisältyy vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista 65,3 (31.12.2013: 43,3) miljoonaa euroa.

Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuvat arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Jos näihin liittyvä lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatusta määrästä, erot vaikuttavat sekä kauden verotettavaan tulokseen perustuviin että laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin kaudella, jolla ne todetaan. Lisätietoa veroista esitetään liitetiedoissa 12, Tuloverot ja 19, Laskennalliset verosaamiset ja -velat.

Yritysten yhteenliittymät

Yritysten yhteenliittymissä hankittu nettovarallisuus arvostetaan käypään arvoonsa. Hankitun nettovarallisuuden ylittävä hankintahinta kirjataan taseelle liikearvoksi laadintaperiaatteiden mukaisesti. Hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon määritys perustuu joko vastaavien hyödykkeiden arvioituun markkinahintaan (aineelliset hyödykkeet) tai arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista (aineettomat hyödykkeet). Arvonmääritys, joka perustuu hyödykkeen nykyiseen jälleenhankintahintaan, odotettuihin kassavirtoihin tai arvioituun myyntihintaan, edellyttää johdolta harkintaa ja oletusten käyttöä. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisätietoa liiketoimintojen yhteydessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 5, Yrityshankinnat ja -myynnit.

Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisesti useita rahoituksellisia ja demografisia oletuksia käyttäen ja muutokset näissä vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Eläkkeistä aiheutuvien nettomenojen (tai -tulojen) määrityksessä käytetyistä rahoituksellisista oletuksista tärkein on diskonttokorko. Asianmukainen diskonttokorko määritetään jokaisen vuoden lopussa ja sitä käytetään määritettäessä nykyarvo eläkevelvoitteiden täyttämiseksi edellytettäville arvioiduille vastaisille rahavirroille. Asianmukaista diskonttokorkoa määritettäessä otetaan huomioon maasta riippuen yritysten tai valtion liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tuotto tarkasteluhetkellä. Nämä lainat ovat sen valuutan määräisiä, jossa etuudet maksetaan, ja niiden juoksuaika on lähellä eläkevelvoitteen voimassaoloajan pituutta. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset sisältävät rahoituksellisia oletuksia, kuten odotetut palkkojen ja eläkkeiden korotukset sekä demografisia oletuksia, kuten eliniän odotteen. Lisätietoa käytetyistä oletuksista ja niihin liittyvistä epävarmuuksista esitetään liitetiedossa 27, Eläkevelvoitteet.

Tuloutus

Palvelusopimukset sekä erikseen määritellyt pitkäaikaishankkeet tuloutetaan valmiusasteen mukaisesti. Valmiusasteen mukainen tulouttaminen edellyttää joko arviota tilinpäätöspäivään mennessä kertyneistä kustannuksista verrattuna pitkäaikaishankkeen arvioituihin kokonaiskustannuksiin tai arviota pitkäaikaishankkeen fyysisestä valmiusasteesta. Mikäli arvio hankkeen lopputulemasta muuttuu, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä tilikaudella, jolloin muutos oli ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Vuonna 2014 noin 10,2 (2013: 11,5) prosenttia liikevaihdosta on tuloutettu osatuloutusperiaatteella. Lisätietoa osatuloutuksesta esitetään liitetiedossa 6, Pitkäaikaishankkeet.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Varaus voidaan kirjata vain, kun varauksen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Kirjattava määrä on tilinpäätöspäivän paras arvio velvoitteen täyttämiseksi vaadittavasta kustannuksesta. Arvio tapahtuman taloudellisesta vaikutuksesta edellyttää yhtiön johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja joissakin tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoihin. Varauksia tarkastellaan säännöllisesti ja korjataan tarpeen mukaan vastaamaan tarkasteluhetken parasta arviota. Toteutuvat menot voivat poiketa arviosta. Merkittävimmät säännöllisesti kirjattavat varaukset aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun yhtiö on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Varausten määrä Cargotecin taseessa 31.12.2014 oli 105,0 (31.12.2013: 104,5) miljoonaa euroa, josta 12,1 (31.12.2013: 18,2) miljoonaa euroa liittyi uudelleenjärjestelyihin. Lisätietoa varauksista on esitetty liitetiedossa 28, Varaukset.

Vaihto-omaisuus

Cargotec kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan epäkuranttiudesta johtuvan arvonalentumisen vaihtoomaisuudesta. Arviot perustuvat vaihto-omaisuuden systemaattiseen ja jatkuvaan seurantaan. Arvioinnissa otetaan huomioon varastojen luonne, kunto, ikärakenne ja määrät ennustetun tarpeen pohjalta. Epäkuranttiusvarauksen määrä Cargotecin taseessa 31.12.2014 oli 88,3 (31.12.2013: 73,7) miljoonaa euroa. Lisätietoa vaihto-omaisuudesta esitetään liitetiedossa 20, Vaihto-omaisuus.

Myyntisaamiset

Cargotec kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan arvonalentumisen saamisista, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Kirjattu arvonalentumisen määrä Cargotecin taseessa 31.12.2014 oli 21,9 (31.12.2013: 25,3) miljoonaa euroa. Myyntisaamisten arvonalentumista on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 22, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.

3. Rahoitusriskien hallinta

Rahoituksen ja rahoitusriskien hallinnan pääpiirteet

Konsernin rahoitusta ja rahoitusriskejä hallitaan Cargotecin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan (Treasury Policy) mukaisesti. Rahoituspolitiikassa määritellään rahoitusorganisaation vastuujako, rahoitusriskien hallintaperiaatteet sekä valvonta- ja raportointiperiaatteet. Hallituksen nimittämä rahoituskomitea "Treasury Committee" on vastuussa rahoituspolitiikan noudattamisesta sekä konsernirahoituksen organisoinnista ja valvonnasta. Rahoituskomitea hyväksyy rahoitusohjeiston (Treasury Instructions), joka sisältää yksityiskohtaisemman ohjeistuksen rahoituspolitiikan mukaiseen rahoituksen hallintaan.

Rahoitushallinnon tavoitteena on varmistaa, että yhtiöillä on tarpeeksi varoja harjoittaa liiketoimintaa ilman rajoitteita kaikkina aikoina, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja liiketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusriskejä (valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luotto- ja vastapuoliriskit sekä operationaalinen riski) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota koskien konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden rahoituksellista tilannetta ja riskejä.

Cargotecin konsernirahoitusyksikkö vastaa konsernitasolla varainhankinnasta, likviditeetin ja rahoitusriskien hallinnasta, luo puitteet rahoituksen hoidon tehokkaalle organisoinnille ja valvoo liiketoimintayksiköiden rahoitusta. Konsernirahoitusyksikkö raportoi näistä aiheista kuukausittain. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa omien rahoitusriskiensä suojaamisesta rahoituspolitiikan ja konsernirahoituksen ohjeiden mukaisesti.

Valuuttariskit

Cargotecilla on liiketoimintaa yli 100 maassa ja kansainvälisen liiketoimintansa vuoksi konserni altistuu valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Huomattava osa liikevaihdosta ja tuotannon kuluista on euron lisäksi Yhdysvaltain dollareissa ja Ruotsin kruunuissa.

Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat sitovien myynti-, osto- ja rahoitussopimusten kassavirroista (transaktiopositio), suojataan kokonaisuudessaan. Muita erittäin todennäköisiä kassavirtoja voidaan suojata, mikäli konsernirahoitusyksikkö ja liiketoimintayksikkö toteavat suojaamistoimet tarpeelliseksi. Liiketoimintayksiköt raportoivat riskipositionsa konsernirahoitukselle ja suojaavat ne konsernin sisäisillä termiinisopimuksilla. Maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on valuuttasäännöksin rajoitettu, valuuttariskeiltä voidaan suojautua myös valuuttamääräisillä lainoilla ja talletuksilla.

Valuuttasuojauksiin sovelletaan pääsääntöisesti rahavirran suojauslaskentaa, jossa tulevaan rahavirtaan liittyvän suojauksen spot-kurssin muutoksesta johtuva tulos rahastoidaan, kunnes sen kumulatiivinen voitto/tappio tuloutetaan samanaikaisesti suojauksen kohteen kanssa. Korkomuutoksista aiheutuva käypä arvo kirjataan aina suoraan tulokseen. Suojauslaskenta aloitetaan, kun alla oleva riski on tunnistettu ja lopetetaan, kun suojattava erä on tuloksessa. Suojauslaskentaa ei kuitenkaan sovelleta niissä tapauksissa, joissa konsernirahoitus arvioi laskentatavan vaikutuksen tilikauden tulokseen konsernin kannalta merkityksettömäksi.

Helmikuussa 2007 nostettuun ja vuosina 2017–2019 erääntyvään kiinteäkorkoiseen 205 (2013: 300) miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainaan sovelletaan rahavirran suojausta. Rahavirrat on muunnettu pitkäaikaisilla koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euromääräisiksi. Näiden suojaustoimenpiteiden jälkeen Cargotecilla on pitkäaikainen 154,2 (2013: 225,7) miljoonan euron kiinteäkorkoinen velka.

Cargotec altistuu valuuttariskeille sekä tase- että taseen ulkopuolisista eristä. Tasepositio alla kuvaa riskiä, joka muodostuu rahoitusinstrumenteista ja nettopositio kuvaa konsernin määrittelemää ja seuraamaa kokonaispositiota.

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2014 / Tilinpäätös 73

31.12.2014
MEUR	EUR	USD	SEK	PLN	NOK	CNY	Muut
Tase-erät	-75,6	93,9	-11,4	-13,0	-2,9	-12,2	21,2
Valuuttasuojaukset	93,8	-453,7	53,8	13,8	153,8	119,4	19,1
Taseriski	18,2	-359,8	42,4	0,8	150,9	107,1	40,3
Tilauskanta ja ostot	8,8	361,0	-56,4	-19,5	-145,9	-113,4	-37,4
Nettoriski	27,0	1,2	-14,0	-18,7	5,0	-6,3	2,9

31.12.2013
MEUR	EUR	USD	SEK	PLN	NOK	CNY	Muut
Tase-erät	-135,4	79,1	7,4	9,0	3,4	-3,9	40,5
Valuuttasuojaukset	199,3	-347,6	70,9	12,7	56,3	40,4	-32,1
Taseriski	63,9	-268,5	78,3	21,7	59,7	36,5	8,4
Tilauskanta ja ostot	-98,3	280,1	-81,0	-22,9	-49,9	-28,7	0,8
Nettoriski	-34,5	11,6	-2,7	-1,2	9,9	7,7	9,2

Valuuttapositiot yllä sisältävät merkittävimmät liiketoimintayksiköiden valuuttavirrat. Taulukossa luvut on esitetty bruttona sisältäen sekä valuuttamäärät vieraassa valuutassa että vasta-arvon kotivaluutassa.

Cargotecin tytäryhtiöt seuraavat jatkuvasti positioitaan ja raportoivat ne kuukausittain konsernirahoitukselle, joka seuraa kokonaispositiota. Jos huomattavia positioita tunnistetaan, ne suojataan aina välittömästi ja johto näkee, että missään valuuttaparissa ei ole konsernille merkittäviä pitkäaikaisia avoimia positioita.

Cargotecilla on toimintaa Venäjällä. Pääosa liiketoiminnasta tapahtuu euroissa eliminoiden valuuttariskin paikallisesti. Varaosia myydään Venäjän ruplissa Suomesta ja Ruotsista, mutta määrät eivät ole olennaisia konsernille. Tilikauden lopussa Cargotecilla ei ollut sisäisiä eikä ulkoisia lainoja eikä termiinejä ruplissa.

Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Tuloksen herkkyyteen vaikuttavat tilinpäätöshetkellä konserniyhtiöiden taseissa olevat vieraan valuutan määräiset rahoitussaatavat ja -velat, näihin kohdistetut suojaukset sekä ne johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennassa ja joiden käyvän arvon muutos kirjataan siten suoraan tulokseen. Omaan pääomaan konsernin laajan tuloksen kautta vaikuttavat rahastoidut valuuttakurssierot suojauslaskennan piirissä olevista johdannaisista. Näiden vaikutusten odotetaan kumoutuvan ajan myötä suojauskohteena olevien erittäin todennäköisten rahavirtojen vastakkaisen arvon muutoksen realisoituessa. Suojaukset sekä suojauskohteena olevat rahavirrat erääntyvät pääsääntöisesti kahden vuoden kuluessa, lukuun ottamatta Yhdysvaltain dollari -määräisten joukkovelkakirjalainojen korkovirtoja sekä niitä suojaavien koron- ja valuutanvaihtosopimusten rahavirtoja, jotka erääntyvät viiden vuoden kuluessa.

Jos Yhdysvaltain dollari olisi ollut tilinpäätöshetkellä euroon nähden 10 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ollut 0,8 miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen (31.12.2013: 0,5 negatiivinen/positiivinen), sekä konsernin laajaan tulokseen 3,3 (31.12.2013: 13,9) miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen.

Jos Ruotsin kruunu olisi ollut tilinpäätöshetkellä euroon nähden 10 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ollut 0,7 miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen (31.12.2013: 0,1 positiivinen/negatiivinen), sekä konsernin laajaan tulokseen 2,0 (31.12.2013: 6,7) miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen.

Jos Ruotsin kruunu olisi ollut tilinpäätöshetkellä Yhdysvaltain dollariin nähden 10 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ollut 0,7 miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen (31.12.2013: 0,3 negatiivinen/positiivinen), sekä konsernin laajaan tulokseen 3,7 (31.12.2013: 20,4) miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen.

Konsernin nettoinvestoinneista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin aiheutuu laskennallisia muuntoeroja konsernin omaan pääomaan (translaatioriski). Tytäryhtiöosakkeiden lisäksi konsernissa on nettoinvestoinniksi luokiteltavia konsernin sisäisiä lainasopimuksia, joihin liittyvät valuuttakurssierot käsitellään muuntoeroina. Translaatioposition hallinnan tarkoituksena on suojata taserakenne siten, että valuuttakurssien muutoksen vaikutus velkaan ja omaan pääomaan on tasapainossa. Konsernin nykyinen tase- ja rahoitusrakenne ei ole antanut aihetta suojaustoimiin.

Korkoriski

Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat konsernin nettokorkoihin sekä korollisten velkojen, saamisten ja johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Cargotecin korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen muutoksen vaikutusta tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtaan. Korkoriskiä hallitaan pitämällä rahoituserien keskimääräinen korkosidonnaisuus (korkoduraatio) rahoituskomitean määrittämien minimi- ja maksimitasojen rajoissa muuttamalla laina- ja sijoitussalkun kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta sekä käyttämällä tarvittaessa johdannaisinstrumentteja.

Tilinpäätöshetkellä konsernin taseessa korolliset velat olivat yhteensä 946,4 (31.12.2013: 884,9) miljoonaa euroa, josta 317,8 (31.12.2013: 217,3) miljoonaa euroa oli kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjalainoja, 5,8 (31.12.2013: 23,0) miljoonaa euroa muita pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja, 4,7 (31.12.2013: 13,6) miljoonaa euroa rahoitusleasingsopimuksia ja loput 618,1 (31.12.2013: 592,4) miljoonaa euroa vaihtuvakorkoisia pankkilainoja, lyhytaikaisia lainoja tai käytettyjä tililimiittejä. Tilinpäätöshetkellä korollisen velkojen, sisältäen lainoja suojaavat johdannaissopimukset, keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 18 (31.12.2013: 12) kuukautta.

Konsernin 213,3 (31.12.2013: 314,8) miljoonan euron sijoitussalkku koostui pääosin lyhytaikaisista talletuksista ja pankkitileillä olevista rahavaroista. Korollisia lainasaatavia oli yhteensä 5,3 (31.12.2013: 6,5) miljoonaa euroa ja asiakasrahoitukseen liittyviä rahoitusleasingsaatavia 2,6 (31.12.2013: 3,6) miljoonaa euroa. Sijoitussalkun keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli alle kuukauden (31.12.2013: alle kuukauden).

Herkkyysanalyysin perusteella korkotason yhden prosenttiyksikön nousua/laskua kohti vaikutus konsernin nettokorkoihin olisi 2,6 (31.12.2013: 2,2) miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen. Tuloksen herkkyyteen vaikuttavat vaihtuvakorkoiset lainat, lyhytaikaiset lainat, lainasaatavat ja talletukset sekä pankkitilit ja tililimiittien käyttö. Vaikutus on laskettu vuositasolle olettaen, että konsernin taserakenne ei muutu.

Konserni kirjaa valuuttatermiinien korkovaikutuksen rahoituseriin, joten mahdolliset muutokset lyhyissä markkinakoroissa voivat vaikuttaa konsernin rahoituskustannuksiin myös valuuttasuojauksien kautta. Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu valuuttatermiinien vaikutusta, sillä korkotason yhden prosenttiyksikön nousun/ laskun vaikutus olisi vähäinen, mikäli muutos tapahtuisi kaikissa valuuttapareissa samansuuntaisesti ja konsernin nykyinen valuuttapositio säilyisi ennallaan.

Lisäksi konsernilla oli vuoden lopussa 168,8 miljoonalla eurolla koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, joissa molemmissa valuutoissa rahavirrat ovat kiinteällä korolla. Siksi samansuuruinen koronmuutos EUR- ja USD-koroissa ei vaikuta tulokseen ennen veroja eikä laajaan tulokseen.

Korkojen sidonnaisuusjaksot

31.12.2014
MEUR	0−6 kk	6−12 kk	12−24 kk		24−36 kk Myöhemmin Yhteensä
Korolliset saamiset	213,3	-	-	-	-	213,3
Pääomalainat	-	-	-	-	-	-
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta	-431,9	-	-0,2	-5,7	-	-437,7
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-	-98,7	-219,1	-317,8
Rahoitusleasingvelat	-0,6	-0,6	-1,6	-0,7	-1,2	-4,7
Yritystodistukset	-130,9	-17,3	-	-	-	-148,2
Lyhytaikaiset lainat *	-37,9	-	-	-	-	-37,9
Netto	-388,0	-17,9	-1,8	-105,1	-220,3	-733,1

31.12.2013
MEUR	0−6 kk	6−12 kk	12−24 kk		24−36 kk Myöhemmin Yhteensä
Korolliset saamiset	314,8	-	-	-	-	314,8
Pääomalainat	-	-	-38,6	-	-	-38,6
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta	-395,4	-8,3	-	-	-6,4	-410,1
Joukkovelkakirjalainat	-68,9	-	-	-	-148,4	-217,3
Rahoitusleasingvelat	-2,2	-2,1	-4,4	-1,7	-3,2	-13,6
Yritystodistukset	-133,0	-	-	-	-	-133,0
Lyhytaikaiset lainat *	-68,4	-3,8	-	-	-	-72,2
Netto	-353,1	-14,3	-43,0	-1,7	-158,0	-570,1

* Sisältää pankkitililimiitit.

Joukkovelkakirjalainojen korkosidonnaisuusjaksot tilinpäätöshetkellä vaihtelivat välillä 3−6 vuotta.

Muut markkinariskit

Varsinaisten rahoitusriskien lisäksi Cargotec altistuu lähinnä raaka-aineiden ja komponenttien hankinnasta johtuville hinta- ja saatavuusriskeille. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa näiden riskien tunnistamisesta ja suojausasteen määrittämisestä. Riskejä pyritään hallitsemaan huolellisella toimittajien valinnalla ja pitkäaikaisella yhteistyöllä keskeisten toimittajien kanssa.

Maksuvalmius- ja lainojen jälleenrahoitusriski

Likviditeettihallinnan tavoitteena on ylläpitää konsernin liiketoiminnan rahoittamiseen riittävä likviditeetti jatkuvasti, samalla minimoiden korko- ja muut rahoituskustannukset ja välttäen huolta rahoituksen riittävyydestä (likviditeettiriski).

Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoite on pitää pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto, sisältäen kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä pitkäaikaiset nostamattomat valmiusluottolimiitit, oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 505,4 (31.12.2013: 606,2) miljoonaa euroa. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavan 12 kuukauden aikana, sekä rahoituskomitean erikseen määrittelemä niin sanottu strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan myös juoksevan liiketoiminnan tarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Tilinpäätöshetkellä lyhytaikaisten lainojen sekä pitkäaikaisten lainojen seuraavan 12 kuukauden lyhennysten yhteismäärä oli 193,2 (31.12.2013: 299,5) miljoonaa euroa.

Tilinpäätöshetkellä Cargotecilla oli käytössään 300 miljoonaan euron pitkäaikainen ja nostamaton valmiusluottolimiitti, joka erääntyy vuonna 2019 (31.12.2013: 300 miljoonaa euroa, erääntyen 2016). Limiittien puitteissa Cargotecilla on sitovasti oikeus nostaa lyhytaikaisia lainoja kolmen päivän varoitusajalla lainasopimuksissa määritellyin ehdoin. Cargotecilla on lisäksi käytettävissään lyhytaikaisia kassalimiittejä yhteensä 157,1 (31.12.2013: 133,0) miljoonaa euroa, sekä kotimainen 150 (31.12.2013: 150) miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta tilinpäätöshetkellä oli käytössä 148,2 miljoonaa euroa (31.12.2013: 133,0 miljoonaa euroa)

Lainojen jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian suuri osa konsernin lainoista tai luottolimiiteistä erääntyy ajanjaksona, jolloin lainojen jälleenrahoitus on taloudellisesti tai sopimuksellisesti epäedullista, minimoidaan tasapainottamalla lainojen tai luottolimiittien erääntymisaikatauluja sekä pitämällä lainojen sopimusehdot riittävän joustavina. Cargotecin lainasopimukset sisältävät yhtiön pääomarakennetta rajoittavan ehdon. Tämän mukaan konsernin nettovelkojen suhde omaan pääomaan (nettovelkaantumisaste) tulee olla alle 125 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä nettovelkaantumisaste oli 59,2 (31.12.2013: 46,7) prosenttia. Johdon näkemyksen mukaan konsernin likviditeettitilanne on hyvä, eikä konsernilla ole merkittäviä rahoituksen saatavuuteen tai jälleenrahoitukseen liittyviä riskikeskittymiä.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja. Konsernirahoitus raportoi kassavirroista sekä likviditeetin riittävyydestä kuukausittain Cargotecin hallitukselle.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

31.12.2014
MEUR	2015	2016	2017	2018		2019 Myöhemmin Yhteensä
Johdannaiset
Valuuttatermiinit, kassastamaksut	-3 282,8	-7,4	-	-	-	-	-3 290,3
Valuuttatermiinit, kassaanmaksut	3 239,7	7,1	-	-	-	-	3 246,8
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassastamaksut	-7,3	-7,2	-97,5	-3,0	-67,0	-	-182,1
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassaanmaksut	8,1	8,2	105,0	4,1	72,1	-	197,4
Johdannaiset, netto	-42,3	0,6	7,4	1,0	5,1	-	-28,2

Ostovelat ja muut korottomat velat	-421,7	-15,9	-8,1	-6,8	-3,3	-0,6	-456,4
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset	-43,6	-202,7	-4,3	-82,1	-42,1	-100,8	-475,6
Rahoituslaitoslainoihin liittyvät rahoituskulut	-8,9	-6,4	-4,1	-3,4	-1,9	-2,3	-27,0
Yritystodistusten lyhennykset	-148,2	-	-	-	-	-	-148,2
Yritystodistusten korkokulut	-0,8	-	-	-	-	-	-0,8
Pääomalainojen lyhennykset	-	-	-	-	-	-	-
Pääomalainoihin liittyvät rahoituskulut	-	-	-	-	-	-	-
Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset	-	-	-98,7	-	-70,0	-149,1	-317,8
Joukkovelkakirjalainoihin liittyvät rahoituskulut	-14,6	-14,6	-11,8	-9,0	-7,1	-5,1	-62,1
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset	-1,3	-1,5	-0,7	-0,5	-0,3	-0,4	-4,7
Rahoitusleasingvelkoihin liittyvät rahoituskulut	-0,2	-0,1	-0,1	-	-	-	-0,4
Yhteensä	-681,7	-240,5	-120,3	-100,8	-119,7	-258,2	-1 521,3

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2014 / Tilinpäätös 77

31.12.2013 MEUR	2014	2015	2016	2017		2018 Myöhemmin Yhteensä
Johdannaiset
Valuuttatermiinit, kassastamaksut	-3 547,6	-7,4	-3,0	-	-	-	-3 558,1
Valuuttatermiinit, kassaanmaksut	3 549,7	7,6	3,2	-	-	-	3 560,5
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassastamaksut	-82,0	-7,3	-7,2	-97,5	-3,0	-67,0	-264,0
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassaanmaksut	79,1	8,4	8,4	92,9	3,5	63,4	255,7
Johdannaiset, netto	-0,7	1,2	1,3	-4,6	0,5	-3,6	-5,9

Ostovelat ja muut korottomat velat	-296,9	-11,6	-6,3	-5,0	-4,1	-0,8	-324,7
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset	-93,3	-6,5	-203,2	-4,2	-71,0	-104,0	-482,3
Rahoituslaitoslainoihin liittyvät rahoituskulut	-8,4	-6,8	-5,7	-3,0	-3,0	-2,7	-29,6
Yritystodistusten lyhennykset	-133,0	-	-	-	-	-	-133,0
Yritystodistusten korkokulut	-0,5	-	-	-	-	-	-0,5
Pääomalainojen lyhennykset	-	-36,2	-2,4	-	-	-	-38,6
Pääomalainoihin liittyvät rahoituskulut	-4,9	-4,9	-	-	-	-	-9,8
Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset	-68,9	-	-	-86,9	-	-61,5	-217,3
Joukkovelkakirjalainoihin liittyvät rahoituskulut	-10,2	-8,4	-8,4	-5,9	-3,5	-1,8	-38,1
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset	-4,3	-4,4	-1,7	-1,5	-1,1	-0,6	-13,6
Rahoitusleasingvelkoihin liittyvät rahoituskulut	-0,4	-0,2	-0,2	-0,2	-0,1	0,0	-1,1
Yhteensä	-621,5	-77,9	-226,5	-111,2	-82,4	-175,1	-1 294,6

Joukkovelkakirjalainat erääntyvät vuosina 2017−2020 ja rahoituslaitoslainat vuosina 2015−2022.

Luotto- ja vastapuoliriski

Operatiiviseen toimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja niiden hallinnasta vastaavat liiketoimintayksiköt. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sillä on monipuolinen ja laaja asiakaskunta, joka on maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä myyntisopimuksissa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, pankkitakauksiin ja muihin takauksiin. Luottotappio- ja väärinkäytösriskejä seurataan käyttämällä hyväksi asiakasyrityksistä saatavia luottokelpoisuustietoja. Suuriin kauppoihin liittyvät luottoriskit pyritään jakamaan pankkien, vakuutusyhtiöiden ja vientitakuulaitosten kanssa. Myyntisaamisista, saamisten ikäjakaumasta sekä luottotappiovarauksista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 22, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.

Konsernilla ei ole merkittäviä määriä konsernin ulkopuolisia lainasaatavia. Kassavarojen sijoittamisessa ja rahoitusinstrumenttien kaupankäynnissä hyväksytään ainoastaan rahoituskomitean vahvistamat vastapuolet. Johdannaissopimuksia tehdään ISDA-sopimuksen puitteissa useiden vastapuolien kanssa. Lisätietoja liittyen johdannaisten vastapuoliriskiin on esitetty liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin. Rahoituskomitea valitsee vastapuolet ja niille asetettavat enimmäissijoitusmäärät yhtiöiden vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden perusteella. Konsernirahoitusyksikkö seuraa vastapuoliriskejä aktiivisesti ja voi poistaa vastapuolen hyväksyttävien listalta tarvittaessa välittömästi. Vain suuret rahoituslaitokset, joilla on korkea luottoluokitus, hyväksytään vastapuoliksi. Sijoitettuihin kassavaroihin liittyvä maksimiluottotappioriski vastaa sijoitusten kirjanpitoarvoa. Johdon näkemyksen mukaan sijoitettuihin kassavaroihin ei liity merkittävää luottoriskiä.

Rahoitushallinnon toiminnallinen riski

Rahoitushallinnon toiminnallisen riskienhallinnan tavoitteena on eliminoida tilanteet, joissa puutteellisista rahoituksen valvontajärjestelmistä tai toimintatavoista aiheutuu konsernille tappioita tai jotka lisäävät rahoitusriskien kokonaismäärää. Cargotecissa riskiä minimoidaan pitämällä konsernirahoitusyksikön ammattitaito korkealla tasolla, kuvaamalla ja dokumentoimalla rutiinit sekä työtehtävien organisoinnilla.

Transaktioihin liittyviä riskejä minimoidaan limiittiseurannalla, markkina-arvostuksilla, päivittäisellä kauppojen vahvistusten seurannalla sekä säännöllisellä kokonaisarvioinnilla.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne. Osakkeenomistajat päättävät pääomarakenteen tavoitteista, ja hallitus seuraa pääomarakennetta säännöllisesti.

Kokonaispääomaan lasketaan taseen oma pääoma ja korollinen nettovelka. Pääomarakenteen tunnuslukuna seurataan nettovelkaantumisastetta eli korollisen nettovelan suhdetta omaan pääomaan. Korollinen nettovelka lasketaan vähentämällä korollisten velkojen summasta korolliset saatavat, mukaan lukien rahat ja pankkisaamiset. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 50 prosentissa. Tunnusluvun arvot on esitetty alla olevassa taulukossa.

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Korolliset velat *	931,8	893,1
Korolliset lainasaamiset	-7,9	-8,5
Rahat ja pankkisaamiset	-205,4	-306,3
Korollinen nettovelka	718,6	578,3
Oma pääoma	1 213,8	1 239,4
Nettovelkaantumisaste, %	59,2	46,7

* Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollisissa veloissa on huomioitu US Private Placement -joukkovelkakirjalainoihin liittyvät suojaustoimenpiteet, joilla valuuttakurssista aiheutuva muutos on eliminoitu.

4. Segmentti-informaatio

Cargotecilla on kolme toimintasegmenttiä: MacGregor, Kalmar ja Hiab. Toimintasegmentit perustuvat hallitukselle ja toimitusjohtajalle toimitettaviin sisäisiin raportteihin, joiden laatimisperiaatteet ovat IFRS-standardien mukaiset. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty raportoitavien segmenttien muodostamiseksi. Johto seuraa liiketoimintaa tuotteiden pohjalta. Segmenttien toiminnan arviointi perustuu segmenttien liikevoittoon ja segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

MacGregor-segmentti toimittaa laivojen lastinkäsittelyyn liittyviä ratkaisuja, joita käytetään yleislasti-, irtolasti- ja konttialuksissa, tankkereissa, ro-roaluksissa, irtolastiterminaaleissa ja offshore-teollisuudessa. Kalmar-segmentin kontinkäsittely- ja tavarankäsittelylaitteita sekä palveluja käytetään terminaaleissa, satamissa, raskaassa teollisuudessa ja jakelukeskuksissa. Hiab-segmentin ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteita käytetään ajoneuvoja lastattaessa ja purettaessa.

4.1. Toimintasegmentit

Segmenttien tulos

Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy toimintasegmenttien tuotteiden myynnistä sekä tuotteisiin liittyvien palvelujen myynnistä. Segmenttien taloudellista suorituskykyä seurataan liikevoiton (ilman uudelleenjärjestelykuluja) ja IFRS:n mukaisen liikevoiton avulla. Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja ja osaa konsernihallinnon kuluista ei kohdisteta niille. Tilikausilla 1.1.−31.12.2014 ja 1.1.−31.12.2013 Cargotecilla ei ole ollut IFRS 8:n määritelmän mukaisia yksittäisiä merkittäviä asiakkaita.

					Konsernihallinto,
1.1.−31.12.2014 MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	Segmentit yhteensä	tukitoiminnot ja eliminoinnit	Konserni yhteensä
Liikevaihto
Huoltoliiketoiminta	224,1	394,5	195,7	814,4	-	814,4
Tuotteet	809,5	1 091,1	642,8	2 543,4	-	2 543,4
Ulkoinen liikevaihto yhteensä	1 033,6	1 485,6	838,6	3 357,8	-	3 357,8
Sisäinen liikevaihto	0,5	0,9	1,4	2,7	-2,7	-
Liikevaihto yhteensä	1 034,1	1 486,5	839,9	3 360,5	-2,7	3 357,8

Poistot	19,6	43,5	10,0	73,1	7,0	80,0
Arvonalentumiset	0,8	0,0	-0,1	0,7	0,4	1,2
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0,9	4,7	-1,3	4,3	1,1	5,3
Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja	53,9	56,8	61,0	171,7	-22,4	149,3
% liikevaihdosta	5,2%	3,8%	7,3%	-	-	4,4%

Uudelleenjärjestelykulut	2,3	1,5	18,5	22,3	0,4	22,7
Liikevoitto	51,7	55,3	42,5	149,4	-22,8	126,6
% liikevaihdosta	5,0%	3,7%	5,1%	-	-	3,8%
Rahoituserät	-	-	-	-	-	-28,4
Voitto ennen veroja	-	-	-	-	-	98,2

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2014 / Tilinpäätös 80

					Konsernihallinto,
1.1.−31.12.2013 MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	Segmentit yhteensä	tukitoiminnot ja eliminoinnit	Konserni yhteensä
Liikevaihto
Huoltoliiketoiminta	146,7	385,6	230,8	763,0	-	763,0
Tuotteet	646,9	1 162,8	608,3	2 418,0	-	2 418,0
Ulkoinen liikevaihto yhteensä	793,6	1 548,3	839,1	3 181,0	-	3 181,0
Sisäinen liikevaihto	0,5	1,2	1,4	3,2	-3,2	-
Liikevaihto yhteensä	794,1	1 549,5	840,6	3 184,2	-3,2	3 181,0
Poistot	6,1	42,1	12,6	60,8	7,3	68,2
Arvonalentumiset	0,0	0,2	8,4	8,6	0,0	8,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0,0	-1,4	-0,2	-1,7	1,4	-0,2
Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja	62,7	64,0	24,4	151,1	-24,6	126,5
% liikevaihdosta	7,9%	4,1%	2,9%	-	-	4,0%
Uudelleenjärjestelykulut	2,7	7,1	24,0	33,8	0,1	34,0
Liikevoitto	60,0	56,9	0,4	117,3	-24,8	92,5
% liikevaihdosta	7,6%	3,7%	0,1%	-	-	2,9%
Rahoituserät	-	-	-	-	-	-13,9
Voitto ennen veroja	-	-	-	-	-	78,7

Segmenttien varat ja velat

Segmentin varat ja velat ovat eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat perustellusti kohdistettavissa segmentille. Kohdistamattomat varat sisältävät lainasaamiset ja muut korolliset saamiset, rahavarat, tuloverosaamiset, laskennalliset verosaamiset, korkosaamiset ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvarat. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat ja muut korolliset velat, tuloverovelat, laskennalliset verovelat, korkovelat ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvelat.

					Konsernihallinto,
31.12.2014				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Korottomat varat	1 162,1	1 310,0	569,5	3 041,5	75,7	3 117,2
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	1,9	37,0	6,8	45,7	-	104,8
Kohdistamattomat varat, korolliset	-	-	-	-	213,3	213,3
Kohdistamattomat varat, korottomat	-	-	-	-	217,1	217,1
Varat yhteensä	1 164,0	1 346,9	576,3	3 087,3	506,0	3 652,3

Korottomat velat	610,9	567,2	183,4	1 361,4	15,1	1 376,4
Kohdistamattomat velat, korolliset *	-	-	-	-	931,8	931,8
Kohdistamattomat velat, korottomat	-	-	-	-	130,2	130,2
Velat yhteensä	610,9	567,2	183,4	1 361,4	1 077,1	2 438,5

Operatiivinen sitoutunut pääoma	553,2	779,7	392,9	1 725,9	60,6	1 845,5
Investoinnit	6,3	55,2	10,7	72,1	7,2	79,3

					Konsernihallinto,
31.12.2013				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Korottomat varat	803,4	1 266,2	605,4	2 674,9	67,8	2 742,7
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	1,7	28,2	5,6	35,5	-	92,8
Kohdistamattomat varat, korolliset	-	-	-	-	314,8	314,8
Kohdistamattomat varat, korottomat	-	-	-	-	185,3	185,3
Varat yhteensä	805,1	1 294,3	611,0	2 710,4	567,9	3 335,7
Korottomat velat	409,2	507,7	182,8	1 099,7	19,2	1 118,8
Kohdistamattomat velat, korolliset *	-	-	-	-	893,1	893,1
Kohdistamattomat velat, korottomat	-	-	-	-	84,3	84,3
Velat yhteensä	409,2	507,7	182,8	1 099,7	996,6	2 096,2
Operatiivinen sitoutunut pääoma	395,9	786,6	428,2	1 610,7	48,7	1 716,7
Investoinnit	5,3	61,2	30,1	96,5	11,8	108,4

* Kohdistamattomat korolliset velat sisältävät 205 (31.12.2013: 300) miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen, joka oli 31.12.2014 -14,6 (31.12.2013: 8,2) miljoonaa euroa.

Tilaukset

	Saadut tilaukset		Tilauskanta
MEUR		1.1.−31.12.2014 1.1.−31.12.2013	31.12.2014	31.12.2013
MacGregor	1 209,6	1 011,0	1 131,2	979,8
Kalmar	1 482,3	1 429,8	804,9	798,6
Hiab	908,6	869,0	264,1	202,9
Eliminoinnit	-1,2	-3,2	0,0	-1,6
Yhteensä	3 599,2	3 306,6	2 200,2	1 979,8

Henkilöstö

	Keskimäärin
MEUR		1.1.−31.12.2014 1.1.−31.12.2013	31.12.2014	31.12.2013
MacGregor	2 702	1 832	2 737	2 354
Kalmar	5 273	5 288	5 219	5 269
Hiab	2 694	2 932	2 572	2 823
Konsernihallinto ja tukitoiminnot	168	157	176	164
Yhteensä	10 838	10 210	10 703	10 610

4.2. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Liikevaihto on esitetty asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat sekä investoinnit niiden sijaintimaan mukaan. Maantieteelliset alueet perustuvat päämarkkina-alueisiin.

Liikevaihto

					Konsernihallinto,
1.1.−31.12.2014				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Suomi	2,5	20,4	27,8	50,7	0,0	50,7
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	309,8	677,4	399,6	1 386,9	-0,6	1 386,3
Kiina	310,0	80,7	13,6	404,3	-0,4	403,9
Etelä-Korea	182,7	16,3	20,8	219,9	0,0	219,9
Muu Aasia ja Tyynenmeren alue	141,1	188,8	60,5	390,4	-1,5	388,9
Yhdysvallat	53,9	353,7	253,2	660,8	0,0	660,8
Muut Amerikat	33,9	149,1	64,4	247,4	-0,2	247,2
Yhteensä	1 034,1	1 486,5	839,9	3 360,5	-2,7	3 357,8

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2014 / Tilinpäätös 83

					Konsernihallinto,
1.1.−31.12.2013				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Suomi	-2,8	23,9	28,8	49,9	0,0	49,9
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	207,0	718,9	410,5	1 336,4	-0,9	1 335,4
Kiina	206,1	83,4	13,6	303,1	-0,3	302,9
Etelä-Korea	190,9	15,3	21,8	228,1	0,0	228,1
Muu Aasia ja Tyynenmeren alue	125,5	288,4	59,5	473,4	-1,6	471,8
Yhdysvallat	26,3	297,0	231,3	554,5	-0,3	554,3
Muut Amerikat	41,1	122,6	75,0	238,8	0,0	238,7
Yhteensä	794,1	1 549,5	840,6	3 184,2	-3,2	3 181,0

Pitkäaikaiset varat ja liikearvo*

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Suomi	104,9	83,3
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	433,4	373,9
Aasia ja Tyynenmeren alue	43,5	58,6
Amerikat	110,3	106,2
Liikearvo	962,9	865,5
Yhteensä	1 655,0	1 487,4

* Lukuun ottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia. Liikearvoa ei ole kohdistettu maantieteellisille alueille.

Investoinnit

MEUR		1.1.−31.12.2014 1.1.−31.12.2013
Suomi	8,2	13,7
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	58,4	70,8
Aasia ja Tyynenmeren alue	3,8	8,6
Amerikat	8,9	15,2
Yhteensä	79,3	108,4

Henkilöstö

	31.12.2014	31.12.2013
Suomi	877	880
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	5 623	5 552
Aasia ja Tyynenmeren alue	2 675	2 649
Amerikat	1 528	1 530
Yhteensä	10 703	10 610

5. Yrityshankinnat ja -myynnit

Yrityshankinnat 2014

Mooring and loading systems

MacGregor osti 30.1.2014 Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön ("MLS") hankintahintaan 188,3 miljoonaa euroa. MLS toimittaa päätuotemerkeillään Pusnes, Porsgrunn ja Woodfield ankkurointi- ja lastinkäsittelyjärjestelmiä, kansilaitteita, ohjauslaitteita sekä näiden huoltopalveluita globaaleille offshore- ja laivamarkkinoille. Yritysosto täydentää MacGregorin olemassa olevaa liiketoimintaa ja tekee MacGregorista markkinajohtajan offshore-laitemarkkinassa. Yhtiön päätoimipaikat ovat Norjassa, Iso-Britanniassa ja Koreassa. Hankinnan myötä Cargotecin palvelukseen siirtyi noin 370 henkilöä.

Hankinnassa muodostunut liikearvo perustuu pääosin henkilöstöön, synergiaetuihin sekä saavutettavaan markkina-asemaan tuoteportfolion ja palveluverkoston vahvistuessa. Hankinnassa syntyvä liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoista. Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto maksetusta vastikkeesta sekä hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen hankinta-ajankohdan käyvistä arvoista.

Nettovarallisuus ja liikearvo, MEUR
Aineettomat hyödykkeet	76,8
Aineelliset hyödykkeet	5,2
Vaihto-omaisuus	8,8
Laskennalliset verosaamiset	0,7
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	43,0
Rahavarat	8,9
Laskennalliset verovelat	-22,8
Korolliset velat	-0,1
Ostovelat ja muut korottomat velat	-37,8
Nettovarat	82,8

Kauppahinta, rahana maksettu	188,3
Vastike yhteensä	188,3

Määräysvallattomien omistajien osuus	0,0
Liikearvo	105,5

Kauppahinta, rahana maksettu	188,3
Hankitut rahavarat	-8,9
Rahavirtavaikutus	179,4

Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tuotemerkkeihin, teknologiaan sekä tilauskantaan perustuvia aineettomia hyödykkeitä. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo hankintahetkellä oli 76,8 miljoonaa euroa. Hankittu aineellinen käyttöomaisuus koostuu pääosin hankitun yhtiön kiinteistöistä Norjassa, Iso-Britanniassa ja Koreassa.

Hankitut omaisuuserät sisältävät myyntisaamisia sekä saamisia pitkäaikaishankkeista bruttoarvoltaan 38,0 miljoonaa euroa ja käyvältä arvoltaan 37,4 miljoonaa euroa. Saamisten käypä arvo huomioi tiettyjen saamisten osalta kohonneen luottoriskin ja heijastaa odotuksia myyntisaamisten määrästä, jotka yhtiö pystyy perimään. Avoimet saatavat liittyvät yhtiön laitemyynteihin ja tuotettuihin huoltopalveluihin. Myyntisaatavat eivät sisällä vuokrasaatavia.

Hankinnasta syntyvä liikearvo on kohdistettu MacGregor-segmentille arvonalentumistestausta varten. Kauppahinta suoritettiin kokonaisuudessaan rahana. Hankintahinta ei sisällä ehdollista lisäkauppahintaa.

MLS:n vaikutus Cargotecin liikevaihtoon hankintahetkestä lähtien oli 111,3 miljoonaa euroa ja tilikauden voittoon 1,8 miljoonaa euroa. Hankintaan liittyviä kuluja on sisällytetty MacGregor-segmentin liikevoittoon ja konsernin tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 0,6 miljoonaa euroa vuonna 2013. Lisäksi vuoden 2014 kumulatiiviseen liikevoittoon sisältyy 6,2 miljoonaa euroa hankinnassa syntyneen käyttöomaisuuden poistoja sekä kertaluonteinen käypään arvoon arvostamisesta syntynyt kulu 1,2 miljoonaa euroa.

Jos kauppa olisi toteutettu 1.1.2014, niin konsolidointijakso mukaanluettuna MLS:n vaikutus Cargotecin vuoden 2014 liikevaihtoon olisi ollut noin 119,8 miljoonaa euroa ja vaikutus tilikauden voittoon olisi ollut noin 1,6 miljoonaa euroa. Pro forma -tulos sisältää kertaluonteisia eriä ja hankinnan yhteydessä kirjattujen arvonmuutosten poistoja yhteensä noin 8,0 miljoonaa euroa.

Deep Water Solutions

MacGregor hankki 21.2.2014 norjalaisen Deep Water Solutions AS:n kauppahintaan 0,7 miljoonaa euroa. Hankittu yhtiö on erikoistunut offshorelastinkäsittelyratkaisuihin ja yritysosto vahvistaa MacGregorin liiketoimintaa tällä alueella. Hankinnan myötä Cargotecin palvelukseen siirtyi 4 henkilöä. Kauppahinta sisältää hankintahetkellä rahana maksetun osuuden 0,5 miljoonaa euroa sekä ehdollisena maksettavan enintään 0,2 miljoonan euron osuuden, jonka maksaminen perustuu tiettyjen myyntitavoitteiden täyttymiseen vuoden 2014 aikana. Hankinnassa tunnistettiin teknologiaan liittyviä aineettomia hyödykkeitä 0,5 miljoonan euron arvosta ja liikearvoa syntyi 0,7 miljoonaa euroa. Hankintaan liittyvät kulut olivat vähäiset. Hankitun yhtiön toiminnot on yhdistetty osaksi MacGregorin Norjan toimintoja.

Yritysmyynnit 2014

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Hiab myi 60 prosentin osakeomistuksensa Italiassa toimivasta Cargotec Engineering Italy S.r.l.:stä. Kolmannella vuosineljänneksellä Hiab myi 49 prosentin osakeomistuksensa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa toimivasta Hiab Middle East LLC:stä. Viimeisellä vuosineljänneksellä Hiab myi 75 prosentin osakeomistuksensa Meksikossa toimivista Hiab S.A. de C.V.:stä sekä Servicios Hiab S.A. de C.V.:stä. Kaupoilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen.

Yrityshankinnat 2013

Hatlapa

MacGregor hankki 31.10.2013 yksityisomisteisen Hatlapa Groupin ("Hatlapa") ostamalla Hatlapan Saksan, Singaporen ja Kyproksen emoyhtiöiden koko osakekannat hintaan 111,7 miljoonaa euroa. Hatlapalla on tytäryhtiöitä seitsemässä maassa. Hatlapa toimittaa päätuotemerkeillään Hatlapa ja Triplex kauppalaivoissa ja offshore-teollisuudessa tarvittavia kompressoreita, ohjauslaitteita, kansilaitteita sekä näiden huoltopalveluita. Yritysosto vahvisti MacGregor-liiketoiminta-alueen tuotevalikoimaa ja markkina-asemaa nostaen MacGregorin maailmanlaajuiseksi markkinajohtajaksi vinssien toimittajana. Hankinnan myötä Cargotecin palvelukseen siirtyi noin 585 henkilöä, joista suurin osa työskentelee Saksassa ja Norjassa.

Hankinnassa muodostunut liikearvo perustui pääosin henkilöstöön, synergiaetuihin sekä saavutettavaan markkina-asemaan tuoteportfolion ja palveluverkoston vahvistuessa. Liikearvosta noin 15 prosenttia on verotuksessa vähennyskelpoista. Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto maksetusta vastikkeesta sekä hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen hankinta-ajankohdan käyvistä arvoista.

Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, MEUR
Aineettomat hyödykkeet	45,4
Aineelliset hyödykkeet	28,9
Sijoitukset	0,7
Vaihto-omaisuus	35,2
Laskennalliset verosaamiset	4,1
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	30,7
Rahavarat	5,9
Laskennalliset verovelat	-4,9
Korolliset velat	-59,0
Ostovelat ja muut korottomat velat	-37,5
Nettovarat	49,5

Kauppahinta, käteisvaroina maksettu	71,5
Velkaosuus	40,1
Vastike yhteensä	111,7

Määräysvallattomien omistajien osuus	1,8
Liikearvo	64,0

Kauppahinta, rahana maksettu	71,5
Hankitut rahavarat	-4,6
Rahavirtavaikutus	66,9

Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tuotemerkkeihin sekä teknologiaan perustuvia aineettomia hyödykkeitä. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo hankintahetkellä oli 45,4 miljoonaa euroa. Hankittu aineellinen käyttöomaisuus 28,9 miljoonaa euroa koostuu pääosin hankitun yhtiön tuotantolaitoksista Saksassa, Norjassa ja Koreassa.

Hankitut omaisuuserät sisältävät myyntisaamisia bruttoarvoltaan 29,6 miljoonaa euroa ja käyvältä arvoltaan 26,7 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten käypä arvo huomioi tiettyjen saamisten osalta kohonneen luottoriskin ja heijastaa odotuksia myyntisaamisten määrästä, jotka yhtiö pystyy perimään. Avoimet myyntisaatavat liittyvät yhtiön laitemyynteihin ja tuotettuihin huoltopalveluihin. Myyntisaatavat eivät sisällä vuokrasaatavia tai osatuloutettavia eriä.

Hankinnasta syntynyt liikearvo 64,0 miljoonaa euroa on arvonalentumistestausta varten kohdistettu MacGregor-segmentille. Kauppahinta sisälsi rahana maksettavan osuuden sekä velkaosuuden, joka käsittää myyjille suunnatun konvertoitavan pääomalainan, jonka käypä arvo hankintahetkellä oli 67,8 miljoonaa Singaporen dollaria (40,1 miljoonaa euroa). Pääomalainasta on annettu tarkempi kuvaus liitetiedossa 26, Korolliset velat. Hankintahinta ei sisällä ehdollista lisäkauppahintaa. Hankintaan liittyvät 4,0 miljoonan euron kulut on sisällytetty MacGregorsegmentin liiketulokseen ja konsernin tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Hatlapan Korean tytäryhtiön hankinnan yhteydessä kirjattu määräysvallattomien omistajien osuus on 1,8 miljoonaa euroa. Hankittu osuus on kirjattu perustuen suhteelliseen osuuteen nettovarallisuuden kirjanpitoarvosta.

Hankittujen yhtiöiden tietyillä tytäryhtiöillä on vähemmistöomistajia, joilla on oikeus myydä osakkeensa emoyhtiölle tiettyjen ehtojen täyttyessä. Näistä ehdoista johtuen hankinnan yhteydessä on kirjattu velkaa 3,1 miljoonaa euroa. Myyntioptiot, jotka liittyvät 0,6 miljoonan euron osuuteen velasta voidaan toteuttaa vuonna 2014 ja myyntioptiot, jotka liittyvät 2,4 miljoonan euron osuuteen velasta voidaan toteuttaa vuonna 2016.

Hatlapan vaikutus Cargotecin liikevaihtoon hankintahetkestä lähtien oli 18,2 miljoonaa euroa ja tilikauden voittoon -3,7 miljoonaa euroa. Hankintaan liittyvien kertaluonteisten erien vaikutus tilikauden voittoon oli noin -3,5 miljoonaa euroa. Jos kauppa olisi toteutettu 1.1.2013, sen vaikutus Cargotecin vuoden 2013 liikevaihtoon konsolidointijakso mukaan luettuna olisi ollut noin 109,6 miljoonaa euroa ja tilikauden voittoon noin -15,5 miljoonaa euroa. Pro forma -tappio sisältää kertaluonteisia eriä sekä hankinnan yhteydessä kirjattujen arvonmuutosten poistoja yhteensä noin -9,2 miljoonaa euroa.

Mareiport

Toukokuussa 2013 Kalmar osti 70 prosentin omistusosuudet espanjalaisista nostureiden kunnossapito- ja huoltoyhtiöistä Mareiport S.A. ja Protecciones Superficiales y Aplicaciones S.L. Kaupan myötä konsernin omistusosuus yhtiöissä nousi 100 prosenttiin. Hankitut liiketoiminnat liitettiin osaksi Kalmar-segmenttiä toukokuun alussa. Yritysosto on Kalmarille strateginen askel kehittyä merkittäväksi maailmanlaajuiseksi nostureiden kunnossapito- ja huoltoyhtiöksi. Hankinnan myötä noin 250 henkilöä siirtyi Cargotecin palvelukseen.

Hankinnassa muodostunut liikearvo perustuu pääosin henkilöstöön ja synergiaetuihin, joita odotetaan syntyvän hankinnan seurauksena. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoista. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin aineettomina hyödykkeinä tilauskanta ja tuotemerkki. Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto maksetusta vastikkeesta sekä hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen hankinta-ajankohdan käyvistä arvoista.

Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, MEUR
Aineettomat hyödykkeet	1,2
Aineelliset hyödykkeet	2,6
Vaihto-omaisuus	0,3
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	4,2
Rahoitusvarat	3,9
Laskennalliset verovelat	-0,7
Korolliset velat	-0,3
Ostovelat ja muut korottomat velat	-3,3
Nettovarat	7,9
Kauppahinta, rahana maksettava	7,9
Kauppahinta, ehdollinen vastike	2,5
Aiemman omistusosuuden käypä arvo	4,8
Vastike yhteensä	15,2
Liikearvo	7,2
Kauppahinta, rahana maksettu	5,9
Hankitut rahavarat	-2,5
Rahavirtavaikutus	3,4

Kauppahinnasta maksettiin kaupantekohetkellä 4,0 miljoonaa euroa ja loput 3,9 miljoonaa euroa sovittiin maksettavan seuraavien 12 kuukauden kuluessa. Hankinnan jälkeen maksettavasta osuudesta 1,9 miljoonaa euroa maksettiin myöhemmin vuoden 2013 aikana. Lisäksi Cargotec on sitoutunut maksamaan ehdollista vastiketta, jota maksetaan enimmillään 2,5 miljoonaa euroa perustuen hankittujen yritysten vuoden 2013 tulokseen ennen korkoja ja veroja (EBIT). Ehdollinen vastike toteutuu kokonaisuudessaan ja suoritetaan pääosin vuonna 2014.

Hankintaan liittyvät 0,1 miljoonan euron kulut on sisällytetty Kalmar-segmentin liiketulokseen ja konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.

Mareiportin vaikutus Cargotecin liikevaihtoon oli 13,4 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 0,9 miljoonaa euroa. Jos kauppa olisi toteutettu 1.1.2013, sen vaikutus Cargotecin vuoden 2013 liikevaihtoon konsolidointijakso mukaan luettuna olisi ollut noin 19,0 miljoonaa euroa ja liikevoittoon noin 1,6 miljoonaa euroa.

Yritysmyynnit 2013

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Hiab myi 100 prosenttia australialaisen O'Leary's Material Handling Services Pty Ltd:n osakkeista. Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen.

6. Pitkäaikaishankkeet

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Pitkäaikaishankkeiden liikevaihto tuloslaskelmassa	341,8	367,8

Keskeneräisten projektien tase-erät tilinpäätöshetkellä

Pitkäaikaishankkeita koskevat saamiset asiakkailta sisältyvät taseen erään myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.

Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille sisältyvät taseen erään ostovelat ja muut korottomat velat.

31.12.2014 MEUR	Toteutuneiden menojen, kirjattujen voittojen ja tappioiden nettosumma	Työn edistymiseen perustuva laskutus	Netto
Pitkäaikaishankkeita koskevat saamiset asiakkailta	-	-	129,9
Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille	-	-	13,5
Pitkäaikaishankkeet yhteensä	769,7	653,2	116,4

	Toteutuneiden menojen,
31.12.2013	kirjattujen voittojen ja	Työn edistymiseen
MEUR	tappioiden nettosumma	perustuva laskutus	Netto
Pitkäaikaishankkeita koskevat saamiset asiakkailta	-	-	103,6
Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille	-	-	27,3
Pitkäaikaishankkeet yhteensä	553,2	476,9	76,3

Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille sisältävät 6,0 (31.12.2013: 27,2) miljoonaa euroa asiakkaiden suorittamia ennakkomaksuja.

7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuotot

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	2,8	2,5
Asiakasrahoitukseen liittyvät muut tuotot	29,1	31,8
Vuokratuotot	4,3	2,2
Tilausten peruutuksista aiheutuneet tuotot	6,9	1,5
Muut tuotot	5,0	6,0
Yhteensä	48,1	44,0

Liiketoiminnan muut kulut

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	0,2	2,8
Asiakasrahoitukseen liittyvät muut kulut	28,6	30,8
Tilausten peruutuksista aiheutuneet kulut	0,4	6,1
Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut	2,2	6,4
Uudelleenjärjestelykulut *	0,6	-0,2
Muut kulut	18,5	11,7
Yhteensä	50,5	57,7

* Uudelleenjärjestelykulut on esitetty tarkemmin liitetiedossa 8, Uudelleenjärjestelykulut

Tilintarkastajan palkkiot

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Tilintarkastus	2,6	2,4
Veroneuvonta	1,1	0,7
Muut palvelut	1,2	2,4
Yhteensä	4,9	5,5

Liikevoittoon sisältyy valuuttakurssieroja rahavirran suojauksiksi määritellyistä johdannaisista yhteensä -10,4 (2013: 9,7) miljoonaa euroa, joista liikevaihtoon sisältyy -6,6 (2013: 6,2) miljoonaa euroa, myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin -4,7 (2013: -2,3) miljoonaa euroa, sekä liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin 1,0 (2013: 5,8) miljoonaa euroa liittyen suojausten tehottomaan osuuteen sekä peruutettujen projektien purettuihin rahavirran suojauksiin.

Lisäksi liikevoittoon sisältyy -1,7 (2013: -1,1) miljoonaa euroa kurssieroja suojaamattomista myynneistä ja ostoista sekä suojatuista myynneistä ja ostoista, joihin ei ole sovellettu suojauslaskentaa.

8. Uudelleenjärjestelykulut

Sopeuttaakseen toimintojaan uuteen toimintamalliin ja parantaakseen kannattavuuttaan Cargotec aloitti syksyllä 2012 mittavat toiminnan sopeuttamis- ja uudelleenjärjestelyt, jotka jatkuivat vuoden 2014 aikana. Näihin järjestelyihin liittyvät kulut on esitetty konsernin tuloslaskelmassa erillisenä eränä. Aikaisempiin järjestelyihin ja paikallisiin uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut on kirjattu sen toiminnon kuluihin, mihin ne luonteensa puolesta liittyvät.

Uudelleenjärjestelykuluja on kirjattu niiden luonteesta riippuen alentamaan omaisuuserän arvoa, taseen uudelleenjärjestelyvarauksiin tai siirtovelkoihin. Osa kuluista on kirjattu suoriteperusteisesti ja myös maksettu tilikauden aikana.

1.1.─31.12.2014
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	Muut	Yhteensä
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut	0,3	1,8	8,0	0,1	10,1
Käyttöomaisuuden arvon alentuminen	0,8	-	0,3	-	1,0
Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen	-	-	2,0	-	2,0
Muut uudelleenjärjestelykulut *	1,3	0,3	8,3	0,4	10,2
Yhteensä	2,3	2,1	18,5	0,4	23,3
Uudelleenjärjestelykulut tuloslaskelmassa
Uudelleenjärjestelykulut	2,3	1,5	18,5	0,4	22,7
Liiketoiminnan muut kulut	0,1	0,6	-	-	0,6
Yhteensä	2,3	2,1	18,5	0,4	23,3

1.1.─31.12.2013
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	Muut	Yhteensä
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut	1,8	2,1	10,0	0,1	14,1
Käyttöomaisuuden arvon alentuminen	-	-	8,3	-	8,3
Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen	-	0,3	2,7	-	3,0
Muut uudelleenjärjestelykulut *	0,9	4,8	2,8	-	8,5
Yhteensä	2,7	7,1	23,8	0,1	33,8
Uudelleenjärjestelykulut tuloslaskelmassa
Uudelleenjärjestelykulut	2,7	7,1	24,0	0,1	34,0
Liiketoiminnan muut kulut	-	-	-0,2	-	-0,2
Yhteensä	2,7	7,1	23,8	0,1	33,8

* Sisältää mm. sopimusten (pl. työsopimukset) päättämiseen ja toimintojen siirtoihin liittyvät kulut sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot.

9. Henkilöstökulut

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Palkat ja palkkiot	504,4	458,1
Osakeperusteiset maksut, osakkeina maksettavat	1,2	1,1
Osakeperusteiset maksut, rahana maksettavat	0,8	0,5
Eläkekulut	40,4	30,7
Muut henkilösivukulut	89,3	90,8
Yhteensä	636,2	581,2

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut on esitetty tarkemmin liitetiedossa 27, Eläkevelvoitteet. Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 33, Lähipiiritapahtumat ja tiedot myönnetyistä optioista sekä muista osakepalkkioista liitetiedossa 25, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

10. Poistot ja arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Myydyt suoritteet	39,2	38,3
Myynti ja markkinointi	14,4	8,0
Tutkimus- ja kehitystoiminta	10,7	5,6
Hallinto	14,7	14,4
Uudelleenjärjestely	1,0	8,3
Muut	1,2	2,1
Yhteensä	81,2	76,7

Poistot hyödykeryhmittäin

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Aineettomat hyödykkeet	29,4	19,3
Rakennukset	8,4	7,8
Koneet ja kalusto	42,3	41,0
Yhteensä	80,0	68,2

Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Muut aineettomat hyödykkeet	0,0	8,2
Aineelliset hyödykkeet	1,2	0,3
Yhteensä	1,2	8,5

11. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Korkotuotot lainasaamisista ja rahavaroista	2,9	1,8
Valuuttatermiinien korkokomponentti	2,0	6,9
Aktivoidut vieraan pääoman menot	0,1	0,2
Muut rahoitustuotot	0,8	0,2
Valuuttakurssierot, netto	2,6	1,6
Yhteensä	8,4	10,7

Rahoituskulut

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	33,0	23,7
Korollisiin velkoihin liittyvät järjestely- ja varauspalkkiot	1,3	1,3
Muut rahoituskulut	2,5	-0,4
Yhteensä	36,8	24,6

Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät valuuttakurssierot

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Valuuttakurssierot korollisista rahoitussaamisista ja -veloista	32,1	13,5
Valuuttakurssierot johdannaissopimuksista	-29,5	-12,0
Yhteensä	2,6	1,6

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoituslainojen korkokulujen oikaisuksi on kirjattu rahavirran suojauksiksi määritellyistä koron- ja

valuutanvaihtosopimuksista syntynyt positiivinen tulosvaikutus 1,8 (2013: 1,8) miljoonaa euroa.

12. Tuloverot

Tuloslaskelman tuloverot

MEUR		1.1.−31.12.2014 1.1.−31.12.2013
Tilikauden verot	42,4	29,9
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	-11,2	-7,4
Verot edellisiltä tilikausilta	-5,1	0,8
Yhteensä	26,1	23,3

Efektiivisen veroasteen täsmäytyslaskelma

MEUR		1.1.−31.12.2014 1.1.−31.12.2013
Voitto ennen veroja	98,2	78,7
Suomalaisen verokannan mukainen vero (2014: 20,0 % / 2013: 24,5 %)	19,6	19,3
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	9,8	-0,3
Verot edellisiltä tilikausilta	-5,1	0,8
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot	2,4	-2,7
Aiemmin kirjaamattomien tappioiden ja väliaikaisten erojen hyödyntäminen	-5,3	-8,7
Tuloveroihin kirjaamattomat tilikauden tappiot ja väliaikaiset erot	2,2	7,0
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verojen oikaisut	2,0	-1,6
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin	0,5	9,7
Tuloslaskelman verot yhteensä	26,1	23,3

Efektiivinen veroaste, %	26,6	29,6

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

		1.1.−31.12.2014			1.1.−31.12.2013
	Ennen		Verojen	Ennen		Verojen
MEUR	veroja	Vero	jälkeen	veroja	Vero	jälkeen
Rahavirran suojaukset	-34,8	9,0	-25,7	-10,3	2,2	-8,1
Muuntoerot	-54,8	17,6	-37,2	-75,4	12,1	-63,3
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-)
yhteensä	-10,1	1,8	-8,3	6,1	-1,4	4,8
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-99,7	28,5	-71,2	-79,5	12,9	-66,6

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa otetaan huomioon osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakkeen toteutushinta optioilla on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se osakkeiden määrä, joka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen markkinahintaan. Lisätietoja optio-ohjelmasta on esitetty liitetiedossa 25, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

		1.1.−31.12.2014 1.1.−31.12.2013
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR	71,4	54,8
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl	64 388	61 521
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	1,11	0,89

		1.1.−31.12.2014 1.1.−31.12.2013
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR	71,4	54,8
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl	64 388	61 521
Osakeoptioiden vaikutus, 1 000 kpl	88	87
Osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl	64 475	61 608
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	1,11	0,89

14. Liikearvo

MEUR	2014	2013
Kirjanpitoarvo 1.1.	865,5	834,2
Kurssierot	-9,6	-37,5
Yrityshankinnat	108,7	68,7
Muut muutokset	-1,7	0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	962,9	865,5

Liikearvojen arvonalentumistestaus

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
MacGregor	429,7	335,2
Kalmar	331,3	330,3
Hiab	201,9	200,0
Yhteensä	962,9	865,5

Liikearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina, kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Liikearvon testausta varten liikearvo on kohdistettu alimmille itsenäistä rahavirtaa tuottaville tasoille (CGU), jotka on määritelty operatiivisen liiketoimintamallin mukaisesti raportoiduiksi toimintasegmenteiksi.Yhtiön johtamis- ja organisointitavasta johtuen alemmille tuotedivisioonatasoille ei ole mahdollista määrittää itsenäisiä rahavirtoja.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu laskelmiin sen käyttöarvosta. Laskelmissa käytetyt tulevaisuuden rahavirtaennusteet perustuvat ylimmän johdon ja hallituksen hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin. Laskelmien ennustejakso on viisi vuotta, joista viimeisen avulla määritellään terminaaliarvo. Ennustejakson viimeisen vuoden arvot määritellään ekstrapoloimalla ne keskimääräisen toteutuneen ja ennusteajanjakson arvioidun kehityksen perusteella huomioiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden liiketoiminnan syklisyys. Ennustejaksojen jälkeiset rahavirrat on arvioitu käyttäen 2 prosentin pitkän aikavälin kasvuvauhtia, jonka ei arvioida ylittävän toimialojen ennustettua pitkän aikavälin kasvua.

Tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittämisessä eniten johdon harkintaa vaativat olettamukset liittyvät markkina- ja kannattavuusnäkymiin. Tulevien vuosien kasvuolettamien pohjana ovat ulkopuolisten markkinalaitosten arviot markkinakehityksestä ja syklin käänteiden ajoituksesta. Lisäksi liikevaihdon kasvun arvioinnissa on otettu huomioon yhtiön markkina-asema ja kasvupotentiaali markkinoilla sekä uuslaitteissa että huoltopalveluissa. Keskeiset ennustettuun kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ovat myyntivolyymi, kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Huoltoliiketoiminnan suhteellisella osuudella liikevaihdosta on myös merkitystä sen keskimääräistä paremman kannattavuuden johdosta. Lisäksi Kalmar- ja Hiab-segmenteissä sekä MacGregorin offshore-liiketoiminnassa tehtaiden ja kokoonpanoyksiköiden käyntiasteella ja kustannuskilpailukyvyllä on olennainen merkitys kannattavuuteen. Kalmarissa ja Hiabissa vuonna 2012 aloitettu tehostaminen on heijastunut myönteisesti tuloskehitykseen ja on lisännyt johdon luottamusta siitä, että vielä käynnissä olevilla toimenpiteillä voidaan arvioida olevan merkittävä positiivinen vaikutus lähivuosien kannattavuuteen. Rahavirtaennusteissa on lisäksi huomioitu Kalmarissa ja Hiabissa tyypillinen käyttöpääoman sitoutuminen kasvusuhdanteessa ja vapautuminen laskusuhdanteessa. MacGregorin liiketoimintamalli, lähinnä kauppalaivadivisioonassa, sitoo vähän käyttöpääomaa, mutta saatujen tilausten ja niihin liittyvien ennakkomaksujen ajoituksen ennustaminen on huomioitu kassavirrassa.

Laskelmissa on käytetty diskonttokorkona raportointisegmenteille määritettyä keskimääräistä painotettua pääomakustannusta ennen veroja (WACC), joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ja asianomaisiin segmentteihin liitttyviä markkinariskejä. WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, verrokkiteollisuuskohtainen beta ja nettovelkaantumisaste sekä luottoriskipreemio. Diskonttokorko on laskettu vastaavilla periaatteilla kuin vuoden 2013 arvonalentumistestauksissa. Vuoden 2014 diskonttokoron nousu edellisestä vuodesta MacGregorin osalta johtuu lähinnä markkinariskin kasvusta. Diskonttokorkona on käytetty Kalmarille 11,5 (2013: 11,2) prosenttia, Hiabille 9,9 (2013: 9,8) prosenttia ja MacGregorille 10,8 (2013: 10,1) prosenttia.

Suoritettujen arvonalentumistestien perusteella ei ole tehty arvonalennuksia vuonna 2014 tai 2013.

Osana arvonalentumistestausta yhtiö on tehnyt rahavirtaa tuottaville yksiköille herkkyyslaskelmat keskeisten oletusten osalta. Laskelmissa käytetyt keskeiset muuttujat ovat diskonttokoron 2 prosenttiyksikön nousu, liikevaihdon 10 prosentin laskun ja liikevoittomarginaalin 2 prosenttiyksikön laskun yhteisvaikutus sekä kaikkien kolmen yhteisvaikutus.

Vuoden 2014 herkkyysanalyysi ei osoittanut minkään segmentin kohdalla arvonalentumisriskiä. MacGregor-segmentissä mikään herkkyysanalyysi ei osoittanut arvonalentumisriskiä myöskään vuonna 2013, mutta Kalmar- ja Hiab-segmenteissä kaikkien kolmen keskeisen muuttujan yhtäaikainen muutos sen sijaan laski segmenttien käyvän arvon kirjanpitoarvoa alhaisemmaksi. Kalmarissa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon vuonna 2013 noin 500 miljoonalla eurolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi tällöin ollut kirjanpitoarvoa alhaisempi, jos ennusteen terminaalivuoden liikevaihto olisi laskenut 10 prosentilla, liikevoittomarginaali olisi laskenut 0,6 prosenttiyksikköä ja diskonttokorko olisi noussut samaan aikaan 2 prosenttiyksikköä. Hiabissa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon vuonna 2013 noin 300 miljoonalla eurolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi tällöin ollut kirjanpitoarvoa alhaisempi, jos ennusteen terminaalivuoden liikevaihto olisi laskenut 10 prosentilla, liikevoittomarginaali olisi laskenut 0,5 prosenttiyksikköä ja diskonttokorko olisi noussut samaan aikaan 2 prosenttiyksikköä.

15. Muut aineettomat hyödykkeet

			Keskeneräiset
2014	Kehittämis	Tavara	Asiakas	Patentit ja	aineettomat
MEUR	menot	merkit	suhteet	lisenssit	investoinnit		Muut * Yhteensä
Hankintameno 1.1.	32,6	58,6	96,3	61,8	17,3	64,8	331,4
Kurssierot	-0,3	-0,7	5,3	0,4	0,3	1,4	6,3
Lisäykset	1,1	-	-	1,8	10,6	0,0	13,4
Vähennykset	-1,7	0,0	-0,8	-0,4	-	-0,4	-3,2
Uudelleenryhmittelyt	20,1	-	-	-5,2	-21,1	5,6	-0,6
Yrityshankinnat ja -myynnit	6,7	11,5	48,2	15,7	0,1	-0,3	82,0
Hankintameno 31.12.	58,6	69,3	149,0	74,0	7,2	71,2	429,3

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-21,4	-4,1	-12,6	-36,4	-	-37,8	-112,3
Kurssierot	0,3	-0,1	-1,3	-0,2	-	-1,7	-3,0
Tilikauden poistot	-8,3	-1,7	-10,5	-4,7	-	-4,1	-29,4
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-	0,0	0,0
Vähennykset	1,3	0,0	0,8	0,4	-	0,1	2,6
Uudelleenryhmittelyt	-0,8	-	-	0,8	-	0,0	0,0
Yrityshankinnat ja -myynnit	-1,9	-	-	-1,0	-	0,3	-2,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-30,8	-5,9	-23,7	-41,1	-	-43,3	-144,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	11,2	54,5	83,7	25,3	17,3	27,0	219,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	27,8	63,4	125,3	32,8	7,2	27,9	284,4

					Keskeneräiset
2013	Kehittämis	Tavara	Asiakas	Patentit ja	aineettomat
MEUR	menot	merkit	suhteet	lisenssit	investoinnit		Muut * Yhteensä
Hankintameno 1.1.	27,1	48,3	75,2	52,4	18,9	56,4	278,4
Kurssierot	-0,2	-0,7	-3,8	-2,1	-0,6	-3,2	-10,5
Lisäykset	-	-	0,1	0,3	17,1	0,1	17,5
Vähennykset	-1,4	-	-	-1,5	-0,1	-1,5	-4,5
Uudelleenryhmittelyt	5,6	-1,3	-	0,9	-18,3	12,5	-0,6
Yrityshankinnat ja -myynnit	1,5	12,2	24,9	11,7	0,3	0,5	51,1
Hankintameno 31.12.	32,6	58,6	96,3	61,8	17,3	64,8	331,4

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-15,9	-5,3	-8,4	-22,8	-	-39,0	-91,4
Kurssierot	0,1	0,2	0,5	0,6	-	3,3	4,8
Tilikauden poistot	-5,6	-0,3	-4,7	-5,0	-	-3,6	-19,3
Arvonalentumiset	-	0,0	-	-8,2	-	0,0	-8,2
Vähennykset	1,4	-	-	0,8	-	1,7	4,0
Uudelleenryhmittelyt	-	1,3	-	-0,3	-	-0,2	0,8
Yrityshankinnat ja -myynnit	-1,5	-	-	-1,6	-	-	-3,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-21,4	-4,1	-12,6	-36,4	-	-37,8	-112,3
Kirjanpitoarvo 1.1.	11,3	43,1	66,8	29,7	18,9	17,3	187,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	11,2	54,5	83,7	25,3	17,3	27,0	219,0

* Muut aineettomat oikeudet sisältävät muun muassa huoltosopimuksia sekä muita yrityshankintojen yhteydessä aktivoituja aineettomia hyödykkeitä.

Tavaramerkit on arvostettu yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon. Osa tavaramerkeistä on määritelty taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi hyödykkeiksi, mukaan lukien MacGregor. Niiden on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa rajoittamattoman ajan. Arvio perustuu niiden maailmanlaajuiseen, markkina-alue- tai asiakassegmenttikohtaiseen markkinajohtajuuteen ja pitkään historiaan. MacGregor-tavaramerkkiä on käytetty 1930-luvulta lähtien ja sitä kehitetään edelleen. Tavaramerkkien arvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että arvo on alentunut, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien tavaramerkkien arvonalentumistestaus tehdään osana rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) testausta, josta on kerrottu enemmän liitetiedossa 14, Liikearvo. Taloudelliselta pitoajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12.2014 oli 41,1 (31.12.2013: 41,0) miljoonaa euroa.

Muiden tavaramerkkien on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee 3 vuodesta 15 vuoteen. Nämä tavaramerkit poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoin.

16. Aineelliset hyödykkeet

2014			Koneet ja	aineelliset	Maksetut
MEUR		Maa-alueet Rakennukset	kalusto	investoinnit	ennakot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	21,6	224,0	480,0	4,2	4,9	734,7
Kurssierot	0,6	4,1	2,4	0,1	0,0	7,2
Lisäykset	0,0	2,6	52,8	8,5	1,9	65,9
Vähennykset	-1,1	-12,0	-47,8	0,0	0,0	-60,9
Uudelleenryhmittelyt	-0,3	4,2	-0,2	-7,7	-6,7	-10,7
Yrityshankinnat ja -myynnit	0,6	8,7	0,5	0,0	-	9,8
Hankintameno 31.12.	21,4	231,7	487,7	5,2	0,1	746,0

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,9	-94,5	-329,2	-	-	-424,7
Kurssierot	0,0	-1,3	-0,3	0,0	-	-1,5
Tilikauden poistot	-0,1	-8,4	-42,3	-	-	-50,7
Arvonalentumiset	-	-0,4	-0,5	-0,2	-	-1,1
Vähennykset	0,1	6,4	27,7	-	-	34,2
Uudelleenryhmittelyt	-	-1,9	8,0	-	-	6,1
Yrityshankinnat ja -myynnit	-	-4,9	-0,5	-	-	-5,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-0,9	-104,9	-337,0	-0,2	-	-443,1
Kirjanpitoarvo 1.1.	20,7	129,5	150,8	4,2	4,9	310,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	20,5	126,7	150,7	5,0	0,1	302,9

2013			Koneet ja	aineelliset	Maksetut
MEUR		Maa-alueet Rakennukset	kalusto	investoinnit	ennakot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	21,7	225,8	485,9	5,2	0,9	739,4
Kurssierot	-0,8	-6,1	-15,1	-0,1	0,0	-22,0
Lisäykset	0,0	20,0	59,5	5,0	6,4	90,9
Vähennykset	-3,5	-35,8	-48,3	-4,4	-0,6	-92,6
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-3,1	-31,3	-1,6	-1,8	-37,9
Yrityshankinnat ja -myynnit	4,4	23,2	29,4	-	-	57,0
Hankintameno 31.12.	21,6	224,0	480,0	4,2	4,9	734,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1,0	-90,1	-344,6	-	-	-435,7
Kurssierot	0,0	2,5	11,0	-	-	13,5
Tilikauden poistot	-	-7,8	-41,0	-	-	-48,8
Arvonalentumiset	-0,1	-0,3	0,1	-	-	-0,3
Vähennykset	0,0	4,1	29,9	-	-	34,1
Uudelleenryhmittelyt	0,0	2,4	35,0	-	-	37,4
Yrityshankinnat ja -myynnit	-	-5,3	-19,5	-	-	-24,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-0,9	-94,5	-329,2	-	-	-424,7
Kirjanpitoarvo 1.1.	20,7	135,6	141,3	5,2	0,9	303,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	20,7	129,5	150,8	4,2	4,9	310,1

Ehdot täyttäviin omaisuuseriin liittyviä vieraan pääoman menoja aktivoitiin tilikaudella 0,1 (2013: 0,2) miljoonaa euroa. Aktivoidut vieraan pääoman menot perustuivat projektia varten otetun lainan korkoon 1,62 % (2013: 1,43 %).

Rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

2014		Koneet ja
MEUR	Rakennukset		kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4,9	8,3	13,2
Kurssierot	0,2	-0,1	0,1
Lisäykset	0,1	0,6	0,7
Vähennykset	-	-0,2	-0,2
Uudelleenryhmittelyt	-0,4	-	-0,4
Yrityshankinnat ja -myynnit	-	-	-
Hankintameno 31.12.	4,9	8,6	13,4

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-3,9	-3,0	-6,9
Kurssierot	-0,2	0,1	-0,1
Tilikauden poistot	-0,2	-1,9	-2,1
Vähennykset	-	0,1	0,1
Uudelleenryhmittelyt	0,3	-	0,3
Yrityshankinnat ja -myynnit	-	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4,1	-4,7	-8,8

Kirjanpitoarvo 1.1.	1,0	5,3	6,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,8	3,9	4,7

2013		Koneet ja
MEUR	Rakennukset		kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5,4	5,2	10,6
Kurssierot	-0,2	-0,2	-0,4
Lisäykset	0,1	1,3	1,4
Vähennykset	-0,5	-0,8	-1,3
Uudelleenryhmittelyt	-	0,0	0,0
Yrityshankinnat ja -myynnit	0,0	2,9	2,9
Hankintameno 31.12.	4,9	8,3	13,2

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-4,2	-2,8	-7,0
Kurssierot	0,1	0,1	0,2
Tilikauden poistot	-0,3	-1,0	-1,2
Vähennykset	0,4	0,6	1,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,1	0,1
Yrityshankinnat ja -myynnit	-	0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-3,9	-3,0	-6,9
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,2	2,3	3,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,0	5,3	6,2

Asiakasrahoitussopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy käyttöleasingvuokrasopimuksiksi luokitelluilla asiakasrahoitussopimuksilla vuokralle annettua omaisuutta seuraavasti:

Koneet ja kalusto
MEUR	2014	2013
Hankintameno 1.1.	145,9	169,2
Kurssierot	1,3	-2,0
Lisäykset	41,6	39,3
Vähennykset	-25,3	-26,9
Uudelleenryhmittelyt	-9,6	-33,9
Yrityshankinnat ja -myynnit	-0,3	-
Hankintameno 31.12.	153,6	145,9

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-65,9	-98,8
Kurssierot	-0,8	1,2
Tilikauden poistot	-20,7	-20,2
Vähennykset	10,6	18,4
Uudelleenryhmittelyt	5,8	33,5
Yrityshankinnat ja -myynnit	0,3	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-70,8	-65,9

Kirjanpitoarvo 1.1.	79,9	70,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	82,8	79,9

17. Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset

	Osakkuusyhtiöt		Yhteisyritykset		Yhteensä
MEUR	2014	2013	2014	2013	2014	2013
Kirjanpitoarvo 1.1.	59,7	62,8	33,1	30,3	92,8	93,0
Kurssierot	0,1	-	3,6	-0,4	3,6	-0,4
Osuus kauden tuloksesta	1,1	1,7	4,3	-1,9	5,3	-0,2
Osuus laajasta tuloksesta	1,1	1,7	4,3	-1,9	5,3	-0,2
Osinkotuotot	-0,5	-0,6	-	-	-0,5	-0,6
Lisäykset	1,1	0,6	2,4	5,1	3,5	5,7
Uudelleenluokittelu	-1,2	-4,7	1,2	-	-	-4,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	60,3	59,7	44,5	33,1	104,8	92,8

Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät osuudet muissa yhtiöissä

							Omistusosuus (%)
31.12.2014						Tilikauden
MEUR	Maa*	Luokittelu	Varat		Velat Liikevaihto	voitto/tappio Emoyhtiö Konserni
Hymetal S.A.		Ranska Osakkuusyhtiö	5,1	3,3	9,5	-0,1	-	40,0
Sanger Metal SP z.o.o.		Puola Osakkuusyhtiö	2,2	1,7	1,2	-0,1	-	30,0
Jumbo Logistics Ltd.		Kypros Osakkuusyhtiö	0,2	0,0	0,4	0,2	-	30,0
MacGregor-Yingke Marine Equipment
Design & Consulting (Shanghai) Co., Ltd.		Kiina Osakkuusyhtiö	0,2	0,0	0,3	0,0	-	25,0
Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co.,
Limited		Kiina Osakkuusyhtiö	482,3	158,3	273,7	11,6	-	9,2
Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co.,
Ltd.	Kiina	Yhteisyritys	16,5	0,6	0,5	-3,0	50,0	50,0
Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd.	Kiina	Yhteisyritys	135,8	61,3	108,9	11,2	49,0	49,0
Haida-MacGregor Jiangyin Sealing Co.,
Ltd.**	Kiina	Yhteisyritys	8,1	2,5	10,4	1,0	-	25,0

							Omistusosuus (%)
31.12.2013						Tilikauden
MEUR	Maa*	Luokittelu	Varat		Velat Liikevaihto	voitto/tappio Emoyhtiö Konserni
Hymetal S.A.		Ranska Osakkuusyhtiö	5,7	3,9	11,0	0,0	-	40,0
Haida-MacGregor Jiangyin Sealing Co.,
Ltd.**		Kiina Osakkuusyhtiö	6,3	1,8	7,6	0,4	-	25,0
MacGregor-Yingke Marine Equipment
Design & Consulting (Shanghai) Co., Ltd.		Kiina Osakkuusyhtiö	0,2	0,0	0,5	0,0	-	25,0
Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co.,
Limited		Kiina Osakkuusyhtiö	380,9	126,4	181,8	11,7	-	9,2
Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co.,
Ltd.	Kiina	Yhteisyritys	3,7	-	-	-	50,0	50,0
Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd	Kiina	Yhteisyritys	90,4	34,2	17,7	-2,8	49,0	49,0

Sijoitukset yhtiöissä Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited ja Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd on luokiteltu kokonsa puolesta merkittäviksi sijoituksiksi. Lisäksi Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co., Ltd on luokiteltu merkittäväksi sijoitukseksi yhteisyritykseen tehtävän lopullisen kokonaissijoitusmäärän vuoksi.

Cargotec omistaa 49 prosenttia China Crane Investment Holdings Limited -yhtiöstä, joka puolestaan omistaa 18,75 prosenttia Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited:stä. Cargotecilla on näin ollen 9,2 prosentin omistus kiinalaisesta Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited:stä. Johto on luokitellut tämän omistussuhteen osakkuusyhtiöksi, koska China Cranella on määräysvalta nimetä kaksi kahdeksasta yhtiön hallituksen jäsenestä. Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co, Limited on Cargotecin strateginen kumppani yhteisyrityksessä Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd. Osakkuusyhtiösuhteen on katsottu astuneeksi voimaan 1.11.2012. Cargotecin tuloslaskelmaan kirjatut luvut vuodelta 2014 perustuvat syyskuuhun päättyvään 12 kuukauden jaksoon ja luvut vuodelta 2013 perustuvat syyskuuhun päättyvään 9 kuukauden jaksoon, koska viimeisimpiä tilinpäätöstietoja ei ole ollut käytettävissä.

Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd perustettiin toukokuussa 2012. Cargotec omistaa yhtiöstä 49 prosenttia ja Cargotecin osakkuusyhtiö Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co Ltd 51 prosenttia. Johto on luokitellut omistussuhteen yhteisyritykseksi, koska järjestely on perustettu erillisenä yhtiönä, osapuolilla on oikeus järjestelyn nettovaroihin omistusosuuksiensa suhteessa ja määräysvalta on jaettu edellyttäen yksimielisyyttä päätettäessä järjestelyn toimintaa koskevista merkittävistä asioista. Yhteisyritys Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd valmistaa nostureita satama- ja offshore-käyttöön ja on näissä tuotteissa Kalmarin ja MacGregorin strateginen kumppani. Yhteisyrityksen osapuolet ovat sitoutuneet tarvittaessa rahoittamaan yhtiötä enintään 117 miljoonalla eurolla, josta Cargotecin osuus on noin 57 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkeen mennessä lisärahoitusta ei ole tarvittu eikä tätä sitoumusta ole kirjattu tilinpäätökseen.

Yhteisyritys Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co., Ltd. perustettiin marraskuussa 2013. Cargotec ja China National Heavy Duty Truck Group Co., Ltd omistavat kumpikin 50 prosenttia yhtiöstä. Johto on luokitellut omistussuhteen yhteisyritykseksi, koska järjestely on perustettu erillisenä yhtiönä, osapuolilla on oikeus järjestelyn nettovaroihin sijoitusosuuksiensa suhteessa ja määräysvalta on jaettu edellyttäen yksimielisyyttä päätettäessä järjestelyn toimintaa koskevista merkittävistä asioista. Yhteisyritys aloitti toimintansa 1.1.2014 ja toimii Hiabin strategisena kumppanina valmistaen ajoneuvonostureita. Tilinpäätöshetkellä Cargotec on kirjannut osakassopimuksen mukaisesti 50 prosenttia kauden tuloksesta ja omistaa yhtiöön sijoitetusta pääomasta 24,3 prosenttia yhtiöön tehtävien perustamisinvestointien ollessa kesken. Alkuperäisen sopimuksen mukaisesti Cargotec on sitoutunut sijoittamaan yhtiöön lisää 74,3 miljoonaa Kiinan yuania (9,9 miljoonaa euroa tilinpäätöshetken kurssiin) seuraavien vuosien kuluessa, mikä tulee nostamaan osuuden sijoitetusta pääomasta 50 prosenttiin. Näitä sitoumuksia ei ole kirjattu tilinpäätökseen.

* Yhtiöiden rekisteröintimaat ja päätoiminta-alueet ovat samat.

** Haida-MacGregor Jiangyin Sealing Co., Ltd uudelleenluokiteltiin osakkuusyhtiöstä yhteisyritykseksi IFRS 11 -siirtymän yhteydessä. Muutoksella ei ollut vaikutusta yhdistelytapaan eikä esitettyihin lukuihin.

Yhteenveto taloudellisesta informaatiosta koskien olennaisia osakkuusyhtiöitä ja yhteisyrityksiä

Yhteenveto taseista 31.12.	Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited			Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd	Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co., Ltd.
MEUR	2014	2013	2014	2013	2014	2013
Rahavarat	68,9	72,9	8,0	12,5	2,1	3,7
Muut lyhytaikaiset varat	224,9	145,0	65,0	21,4	1,8	-
Pitkäaikaiset varat	188,5	163,0	62,8	56,5	12,6	-
Varat yhteensä	482,3	380,9	135,8	90,4	16,5	3,7
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	16,8	2,9	-	-	-	-
Muut lyhytaikaiset velat*	126,6	94,3	60,9	34,1	0,6	-
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	11,1	-	-	-	-	-
Muut pitkäaikaiset velat	3,8	1,5	0,3	-	-	-
Velat yhteensä	158,3	98,6	61,3	34,1	0,6	-
Nettovarat	324,0	282,2	74,5	56,3	15,9	3,7

*Ostovelat on sisällytetty muihin lyhytaikaisiin velkoihin.

	Jiangsu Rainbow				Sinotruk Hiab
	Heavy Industries			Rainbow-Cargotec	(Shandong)
Yhteenveto tuloslaskelmista	Co., Limited		Industries Co., Ltd		Equipment Co., Ltd.
MEUR	2014	2013	2014	2013	2014	2013
Liikevaihto	273,7	181,8	108,9	17,7	0,5	-
Poistot ja arvonalentumiset*			1,9	1,1	0,6	-
Rahoitustuotot*			-	-	0,0	-
Rahoituskulut*			0,1	0,2	-	-
Voitto ennen veroja	14,6	15,7	12,4	-2,8	-3,0	-
Tuloverot	3,0	4,1	1,2	-	-	-
Tilikauden voitto	11,6	11,7	11,2	-2,8	-3,0	-
Tilikauden laaja tulos	11,6	11,7	11,2	-2,8	-3,0	-
Saadut osingot	0,5	0,4	-	-	-	-

*Tietoja ei edellytetä osakkuusyhtiöistä.

Täsmäytyslaskelma yhteenvetotiedoista

	Jiangsu Rainbow			Sinotruk Hiab
	Heavy Industries Co., Limited			Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd	(Shandong) Equipment Co., Ltd.
MEUR	2014	2013	2014	2013	2014	2013
Nettovarat 1.1.	282,2	282,2	56,3	60,1	3,7	-
Osuus tuloksesta	11,6	11,7	11,2	-2,8	-3,0	-
Lisäykset	-	-	-	-	15,1	3,7
Osingot	-	-5,3	-	-	-	-
Kurssierot	30,2	-6,4	7,0	-1,0	0,1	-
Nettovarat 31.12.	324,0	282,2	74,5	56,3	15,9	3,7

Cargotecin osuus nettovaroista	29,8	26,0	36,5	27,6	3,1	1,8
Liikearvo	29,2	31,4	0,5	0,6	3,0	3,1
Kirjanpitoarvo	59,0	57,3	37,0	28,2	6,1	4,9

Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited on listattu Kiinassa Shenzhenin osakepörssissä. Cargotecin 9,2 prosentin omistusosuuden käypä arvo 31.12.2014 oli 49,9 (31.12.2013: 40,3) miljoonaa euroa.

Tilinpäätöshetkellä Cargotec on kirjannut Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co., Ltd:stä osakassopimuksen mukaisesti 50 prosenttia kauden tuloksesta ja omistaa yhtiöön sijoitetusta pääomasta 24,3 prosenttia yhtiöön tehtävien perustamisinvestointien ollessa kesken. Alkuperäisen sopimuksen mukaisesti Cargotec on sitoutunut sijoittamaan yhtiöön lisää 74,3 miljoonaa Kiinan yuania (9,9 miljoonaa euroa tilinpäätöshetken kurssiin) seuraavien vuosien kuluessa, mikä tulee nostamaan osuuden sijoitetusta pääomasta 50 prosenttiin. Näitä sitoumuksia ei ole kirjattu tilinpäätökseen.

18. Myytävissä olevat sijoitukset

MEUR	2014	2013
Kirjanpitoarvo 1.1.	3,8	4,2
Kurssierot	0,0	0,0
Lisäykset	0,0	0,0
Vähennykset	0,0	-0,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	3,8	3,8

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista (pääasiassa loma-, tennis-, golf- ja muista vastaavista

osakkeista), ja ne on arvostettu hankintahintaan, koska luotettavat käyvät arvot eivät ole selvitettävissä tai ne eivät olennaisesti poikkeaisi hankintaarvoista.

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset

			Kirjattu
		Kirjattu	muihin laajan
		tulos	tuloksen		Yrityshankinnat/
MEUR	1.1.2014	laskelmaan	eriin	Kurssierot	-myynnit	31.12.2014
Vahvistetut tappiot	43,3	22,6	-	-0,6	0,0	65,3
Varaukset	11,9	1,6	0,0	0,4	1,2	15,2
Poistoero	33,8	0,2	-	0,0	0,2	34,2
Eläkevelvoitteet	5,8	-0,9	2,0	-0,2	-0,1	6,6
Konsernin sisäisten katteiden eliminointi	10,7	4,1	-	-	-	14,8
Käyvän arvon muutokset	0,6	0,1	8,7	-0,6	0,2	9,0
Muut väliaikaiset erot	52,9	3,5	-	2,2	-1,0	57,5
Yhteensä	159,0	31,1	10,8	1,2	0,4	202,4
Netotettu laskennallisesta verovelasta *	-20,1	-4,5	0,0	0,6	-0,4	-24,4
Yhteensä, netto	138,9	26,6	10,7	1,7	0,0	178,0

Laskennalliset verovelat

			Kirjattu
		Kirjattu	muihin laajan
		tulos	tuloksen		Yrityshankinnat/
MEUR	1.1.2014	laskelmaan	eriin	Kurssierot	-myynnit	31.12.2014
Poistoero	4,4	2,2	0,0	0,3	0,9	7,8
Eläkevelvoitteet	-	-0,2	-0,4	0,0	0,5	0,0
Liikearvon poistot	18,4	3,7	-	2,7	0,0	24,8
Käyvän arvon kohdistus yrityshankinnoista	7,6	-0,4	-	0,1	18,5	25,8
Tutkimus ja tuotekehitys	1,7	-0,8	-	-	-	0,8
Käyvän arvon muutokset	2,9	0,2	-0,6	-0,1	-0,1	2,2
Muut väliaikaiset erot	40,7	-2,4	-	-0,7	3,2	40,8
Yhteensä	75,6	2,2	-1,0	2,4	22,9	102,1
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta *	-20,1	-4,5	0,0	0,6	-0,4	-24,4
Yhteensä, netto	55,5	-2,2	-1,1	2,9	22,5	77,8

Laskennalliset verosaamiset

		Kirjattu	Kirjattu muihin laajan
		tulos	tuloksen		Yrityshankinnat/
MEUR	1.1.2013	laskelmaan	eriin	Kurssierot	-myynnit	31.12.2013
Vahvistetut tappiot	66,4	-22,0	-	-1,4	0,3	43,3
Varaukset	12,0	0,7	-	-0,7	-	11,9
Poistoero	3,1	31,0	-	-0,1	-0,2	33,8
Eläkevelvoitteet	6,8	0,2	-0,8	-0,5	0,0	5,8
Konsernin sisäisten katteiden eliminointi	11,7	-1,0	-	0,0	-	10,7
Käyvän arvon muutokset	1,7	-	-1,3	0,0	0,2	0,6
Muut väliaikaiset erot	48,7	-0,6	2,1	-1,8	4,4	52,9
Yhteensä	150,4	8,2	0,1	-4,5	4,8	159,0
Netotettu laskennallisesta verovelasta *	-20,3	-1,0	-	0,8	0,4	-20,1
Yhteensä, netto	130,1	7,3	0,1	-3,7	5,2	138,9

Laskennalliset verovelat

			Kirjattu
		Kirjattu tulos	muihin laajan tuloksen		Yrityshankinnat/
MEUR	1.1.2013	laskelmaan	eriin	Kurssierot	-myynnit	31.12.2013
Poistoero	5,8	-1,2	-	-0,2	0,0	4,4
Eläkevelvoitteet	-	-	-	-	-	-
Liikearvon poistot	16,5	2,7	-	-0,8	-	18,4
Käyvän arvon kohdistus yrityshankinnoista	3,1	0,0	-	-0,4	4,9	7,6
Tutkimus ja tuotekehitys	2,1	-0,4	-	0,0	-	1,7
Käyvän arvon muutokset	6,2	-	-3,1	-0,2	-	2,9
Muut väliaikaiset erot	51,4	-0,3	-9,6	-1,0	0,2	40,7
Yhteensä	85,1	0,8	-12,7	-2,6	5,1	75,6
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta *	-20,3	-1,0	-	0,8	0,4	-20,1
Yhteensä, netto	64,7	-0,1	-12,7	-1,8	5,5	55,5

* Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan.

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti, kun verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Tilikauden aikana konserni kirjasi lisää verosaamisia verotappioista. Tappiot johtuvat erityisesti Kalmarsegmentissä tehdyistä merkittävistä panostuksista. Uuden liiketoiminnan käynnistäminen ja toteutetut ensimmäiset projektitoimitukset, jotka osoittautuivat selvästi odotettua haastavammiksi merkittävine kustannusylityksineen, ovat painaneet viimeisen parin vuoden aikana konsernin liiketoiminnan kahdessa maassa tappiolle. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan verotappioiden syntyyn on vaikuttanut poikkeuksellinen tapahtuma, jonka toistuminen on epätodennäköistä, ja ennustetut verotettavat tulot mahdollistavat syntyneiden verotappioiden hyödyntämisen tulevina vuosina. Konserni on arvioissaan huomioinut varovaisuusperiaatteen mukaisesti verotappioiden vanhenemisaikataulun. Konsernissa oli vuoden 2014 lopussa 66,7 (31.12.2013: 87,1) miljoonaa euroa verotuksessa vähennyskelpoisia käyttämättömiä tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista, koska verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Näistä tappioista 11,8 (31.12.2013: 15,5) miljoonaa euroa vanhenee viiden vuoden kuluessa ja 54,9 (31.12.2013: 71,6) miljoonan euron tappioilla ei ole vanhenemisaikaa tai se on yli viisi vuotta.

Laskennallinen verovelka kirjataan sellaisissa maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, joissa osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus ja jos osinkojakoa lähitulevaisuudessa pidetään todennäköisenä. Konsernissa oli vuoden 2014 lopussa 1 309,3 (31.12.2013: 1 722,1) miljoonaa euroa voittovaroja, joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa.

20. Vaihto-omaisuus

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Aineet ja tarvikkeet	227,1	212,9
Keskeneräiset tuotteet	254,9	219,3
Valmiit tuotteet	175,9	163,6
Vaihto-omaisuudesta maksetut ennakkomaksut	32,6	35,2
Yhteensä	690,5	630,9

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu nettorealisointiarvoa vastaavaksi 88,3 (31.12.2013: 73,7) miljoonan euron epäkuranttiusvarauksella.

21. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

		Myytävissä	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
31.12.2014	Lainat ja muut	olevat	kirjattavat	Johdannaiset
MEUR	saamiset	rahoitusvarat	rahoitusvarat	suojauslaskennassa	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	3,4	-	-	-	3,4
Myytävissä olevat sijoitukset	-	3,8	-	-	3,8
Johdannaisvarat	-	-	-	15,5	15,5
Muut korottomat saamiset	5,8	-	-	-	5,8
Yhteensä	9,2	3,8	-	15,5	28,5
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	4,4	-	-	-	4,4
Johdannaisvarat	-	-	20,2	0,3	20,5
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	725,9	-	-	-	725,9
Rahavarat	205,4	-	-	-	205,4
Yhteensä	935,7	-	20,2	0,3	956,3

Rahoitusvarat yhteensä	944,9	3,8	20,2	15,8	984,7

			Käypään arvoon
		Myytävissä	tulosvaikutteisesti
31.12.2013	Lainat ja muut	olevat	kirjattavat	Johdannaiset
MEUR	saamiset	rahoitusvarat	rahoitusvarat	suojauslaskennassa	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	4,9	-	-	-	4,9
Myytävissä olevat sijoitukset	-	3,8	-	-	3,8
Johdannaisvarat	-	-	0,4	-	0,4
Muut korottomat saamiset	4,7	-	-	-	4,7
Yhteensä	9,6	3,8	0,4	-	13,8
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	3,7	-	-	-	3,7
Johdannaisvarat	-	-	13,4	4,7	18,1
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	595,8	-	-	-	595,8
Rahavarat	306,2	-	-	-	306,2
Yhteensä	905,7	-	13,4	4,7	923,8
Rahoitusvarat yhteensä	915,3	3,8	13,8	4,7	937,6

Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

31.12.2014 MEUR	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	Johdannaiset suojauslaskennassa	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pääomalainat	-	-	-	-
Korolliset velat	753,2	-	-	753,2
Johdannaisvelat	-	0,2	-	0,2
Muut korottomat velat	34,7	-	-	34,7
Yhteensä	787,9	0,2	-	788,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	193,2	-	-	193,2
Johdannaisvelat	-	43,7	20,8	64,6
Ostovelat ja muut korottomat velat	421,7	-	-	421,7
Yhteensä	614,9	43,7	20,8	679,4
Rahoitusvelat yhteensä	1 402,8	43,9	20,8	1 467,5

	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
31.12.2013	kirjattavat	kirjattavat	Johdannaiset
MEUR	rahoitusvelat	rahoitusvelat	suojauslaskennassa	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pääomalainat	38,6	-	-	38,6
Korolliset velat	546,7	-	-	546,7
Johdannaisvelat	-	0,1	3,1	3,2
Muut korottomat velat	27,8	-	-	27,8
Yhteensä	613,1	0,1	3,1	616,4
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	299,6	-	-	299,6
Johdannaisvelat	-	16,9	3,4	20,2
Ostovelat ja muut korottomat velat	312,0	-	-	312,0
Yhteensä	611,6	16,9	3,4	631,9
Rahoitusvelat yhteensä	1 224,7	17,0	6,5	1 248,2

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat koostuvat yksinomaan valuuttatermiineistä sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista, jotka luokitellaan IFRS 7.27 mukaisessa käypien arvojen hierarkiassa tasolle 2, todettavissa olevat syöttötiedot. Muut erät on kirjattu taseeseen jaksotettuun hankintamenoon ja erien käyvistä arvoista on annettu lisätietoja kutakin erää koskevan erillisen liitetiedon yhteydessä. Johdannaisvarojen ja -velkojen esitetyt arvot ovat bruttoarvoja, sillä IFRS:n mukaiset netotusehdot eivät täyty. Cargotecillä on johdannaispositioita usean pankin kanssa ja transaktiot tehdään ISDA-sopimuksen mukaisesti. ISDA-sopimus mahdollistaa kaikkien sopimukseen kuuluvien erien selvittämisen nettona esim. konkurssitilanteessa. Tilinpäätöshetkellä ISDA:n mahdollistaman netotuksen jälkeisen vastapuoliriskin määrä Cargotecille oli 0,0 (31.12.2013: 0,6) miljoonaa euroa ja vastapuolille 28,7 (31.12.2013: 5,6) miljoonaa euroa.

22. Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Pitkäaikaiset korottomat saamiset	5,8	4,7

Lyhytaikaiset saamiset

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Myyntisaamiset	583,0	479,8
Saamiset pitkäaikaishankkeista	129,9	103,6
Korkojaksotukset	3,5	4,5
Muut siirtosaamiset	129,1	102,5
Yhteensä	845,4	690,5

Myyntisaamisten ikäjakauma

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Erääntymättömät myyntisaamiset	426,7	329,7
1−90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	131,1	127,3
91−360 päivää erääntyneet myyntisaamiset	24,4	17,4
Yli 360 päivää erääntyneet myyntisaamiset	0,8	5,3
Yhteensä	583,0	479,8

Arvonalentumiset, sisältyvät myyntisaamisten ikäjakaumaan

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
1−90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	0,9	2,9
91−360 päivää erääntyneet myyntisaamiset	8,0	9,0
Yli 360 päivää erääntyneet myyntisaamiset	13,1	13,4
Yhteensä	21,9	25,3

23. Rahavarat

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Käteinen raha ja pankkitilit	200,0	296,6
Lyhytaikaiset talletukset	5,4	9,6
Yhteensä	205,4	306,2

Rahavarat rahavirtalaskelmassa

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Rahavarat	205,4	306,2
Pankkitililimiittien käyttö	-2,0	-3,0
Rahavarat rahavirtalaskelmassa	203,4	303,3

24. Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista, arvonmuutosrahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, kertyneistä voittovaroista ja määräysvallattomien omistajien osuudesta. Ylikurssirahastoon on kirjattu osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tuleva osakkeen merkintähinnan kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon (1.9.2006) jälkeen päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut ja muutokset yhtiön omien osakkeiden omistuksessa merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euroksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös valuuttakurssivoitot ja -tappiot niistä lainasopimuksista, jotka käsitellään nettoinvestointina ulkomaiseen tytäryhtiöön, kirjataan muuntoeroihin. Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset sekä myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset. Tilikauden voitto ja osakeperusteiset maksut kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osakkeet ja osakepääoma

Cargotecin yhtiöjärjestyksen mukaan osakekanta jakaantuu A- ja B-sarjan osakkeisiin. Cargotecin B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.

	A-sarjan	B-sarjan
Osakkeiden lukumäärä, kpl	osakkeet	osakkeet	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2013	9 526 089	54 778 791	64 304 880
Optioilla merkityt osakkeet	-	9 714	9 714
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2013	9 526 089	54 788 505	64 314 594
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2014	9 526 089	54 788 505	64 314 594
Optioilla merkityt osakkeet	-	122 704	122 704
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2014	9 526 089	54 911 209	64 437 298

Osingonjako

Tilinpäätöspäivän 31.12.2014 jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,54 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,55 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden eli yhteensä 35 345 253,01 euroa.

25. Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut

Osakepohjainen kannustinohjelma 2014

Cargotecin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöiden uudesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta helmikuussa 2014. Ohjelman ansaintajakso on kaksivaiheinen koostuen ensimmäisessä vaiheessa vuodelle 2014 liiketoiminta-alueittain asetetuista liiketulokseen ja käyttöpääomaan sidotuista taloudellisista tavoitteista ja toisessa vaiheessa ansaintakertoimesta, joka perustuu Cargotecin B-sarjan osakkeen arvoon kolmevuotisen ansaintajakson päättyessä vuoden 2016 lopussa. Lopullinen palkkio määräytyy ensimmäisessä vaiheessa ansaitun palkkion ja toisessa vaiheessa määräytyneen kertoimen tulosta. Jos ohjelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan täysimääräisesti, järjestelyn kustannus on noin 12 miljoonaa euroa. Ohjelman arvioitu kustannus myöntämishetkellä perustuu vuodelle 2014 asetettujen tavoitteiden odotetusta toteumasta, arvioidusta menetettyjen palkkioiden osuudesta sekä arvioidusta ansaintakertoimesta vuoden 2016 lopussa, joka on määritetty Black-Scholesoptiohinnoittelumallilla. Verot ja veronluonteiset maksut vähennetään ansaitusta bruttopalkkiosta ja näiden vähennysten jälkeinen nettopalkkio toimitetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksamista. Ohjelman piiriin kuuluu 70 henkilöä, mukaan lukien Cargotecin toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet sekä muita avainhenkilöitä. Kannustinohjelman ensimmäisessä vaiheessa liiketoimintokohtaiset vähimmäistavoitteet täyttyivät 53 henkilön osalta.

Osana kokonaispalkitsemista voidaan valituille avainhenkilöille myöntää rajallinen määrä lisäosakepalkkioita vuosina 2014−2016. Lisäpalkkioohjelma koostuu kolmesta taloudellisiin tavoitteisiin perustuvasta vuoden mittaisesta ansaintajaksosta sekä näitä seuraavista vuoden mittaisista sitouttamisjaksoista. Mikäli asetetut taloudelliset tavoitteet täyttyisivät kaikkien osallistujien osalta, olisi ohjelman kokonaiskustannus noin kolme miljoonaa euroa. Verot ja veronluonteiset maksut vähennetään ansaitusta bruttopalkkiosta ja näiden vähennysten jälkeinen nettopalkkio toimitetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina. Mikäli taloudelliset tulostavoitteet eivät täyty tai henkilön työsuhde päättyy ennen sitouttamisjakson päättymistä, palkkiota ei makseta. Vuonna 2014 lisäpalkkioita myönnettiin kuudelle henkilölle mukaan lukien toimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäseniä ja ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet täyttyivät.

Osakepohjainen kannustinohjelma 2013

Cargotecin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöiden uudesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta elokuussa 2013. Ohjelma koostuu vuoden 2013 toisen vuosipuoliskon taloudellisiin tavoitteisiin perustuvasta ansaintajaksosta ja sitä seuraavasta noin kahden vuoden mittaisesta sitouttamisjaksosta. Jos ohjelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan täysmääräisesti, järjestelyn kustannus on noin kuusi miljoonaa euroa. Palkkio on bruttopalkkio ennen avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluontoisia maksuja, ja nettopalkkio näiden maksujen jälkeen suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina. Osakkeet annettiin keväällä 2014, ja ne vapautuvat luovutettaviksi kahdessa erässä vuonna 2015. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen sitouttamisjakson päättymistä. Vähimmäisansaintakriteerinä oli yhtiön liiketoiminnan rahavirta 127,8 miljoonaa euroa vuoden 2013 toisella puoliskolla, mikä toteutui. Lisäksi liiketoiminta-aluekohtaiset ansaintakriteerit toteutuivat yhden liiketoiminta-alueen osalta. Ohjelman piiriin kuului 43 henkilöä, mukaan lukien Cargotecin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet, joista 20 sai ohjelman pohjalta palkkioita.

Osakepohjainen kannustinohjelma 2010

Hallitus päätti maaliskuussa 2010 uuden osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta konsernin johdolle. Ohjelmassa on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkoivat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäismäärän. Hallitus päättää myös ansaintajakson kohderyhmästä ja kohderyhmään kuuluvien avainhenkilöiden enimmäispalkkioista kunkin ansaintajakson alkaessa. Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2013, 2014 ja 2015 osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmästä annetaan palkkiona yhteensä enintään 150 000 B-sarjan osaketta ja rahaa määrä, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin osakkeiden siirtohetkellä. Rahana maksetaan enintään annettavien osakkeiden siirtohetken arvoa vastaava määrä. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päättymistä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksamista. Hallitus päätti keväällä 2011 muuttaa osakepohjaisen kannustinohjelman alkuperäisiä sääntöjä niin, että ohjelman ehdoista poistettiin kohta, joka koski kieltoa luovuttaa osakkeita kahden vuoden ajan ansaintajakson päättymisestä. Ohjelman kesto lyheni siten kunkin ansaintajakson kohdalla viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Ansaintajaksojen kohderyhmään kuuluvat ansaintajakson alkaessa Cargotecin

johtoryhmään kuuluneet johtajat.

Ansaintajakson 2010−2012 ansaintakriteerit olivat Cargotec-konsernin tilikauden 2012 liikevoittoprosentti ja liikevaihto. Ansaintajaksolle oli myönnetty tilikauden 2012 lopussa 41 000 Cargotec Oyj:n B-sarjan osaketta. Koska ansaintajakson ansaintakriteeristö ei toteutunut, palkkiota ei maksettu ensimmäisen ansaintajakson perusteella.

Ansaintajakson 2011−2013 ansaintakriteerit olivat Cargotec-konsernin tilikauden 2013 liikevoittoprosentti ja liikevaihto. Ansaintajaksolle on myönnetty tilikauden 2013 lopussa 25 500 Cargotec Oyj:n B-sarjan osaketta. Koska ansaintajakson ansaintakriteeristö ei toteutunut, palkkiota ei maksettu toisen ansaintajakson perusteella.

Ansaintajakson 2012−2014 ansaintakriteerit ovat tilikauden 2014 liikevoitto ja liikevaihto. Ansaintajaksolle on myönnetty tilikauden 2014 lopussa 20 000 (31.12.2013: 27 000) Cargotec Oyj:n B-sarjan osaketta. Koska ansaintajakson ansaintakriteeristö ei toteutunut, palkkiota ei maksettu kolmannen ansaintajakson perusteella.

Optio-ohjelma 2010

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti maaliskuussa 2010 optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille osana konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 200 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 200 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa Bsarjan osaketta. Yhtiö ilmoittaa ennen merkintäajan alkamista, kohdistuuko merkintäoikeus uuteen vai olemassa olevaan osakkeeseen. Optiooikeuksista 400 000 merkittiin tunnuksella 2010A, 400 000 tunnuksella 2010B ja 400 000 tunnuksella 2010C. Hallitus päätti niiden jakamisesta vuosittain keväällä 2010, 2011 ja 2012. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää yhtiön hallituksen vuosittain määrittämälle taloudelliselle kriteerille asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Ne optio-oikeudet, joiden osalta tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat. Mikäli optio-oikeuden omistajan työsuhde konserniyhtiöön päättyy, hän menettää optio-oikeudet, jos osakemerkinnän aika ei työsuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.

Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla on:

optio-oikeudella 2010A 1.4.2013−30.4.2015
optio-oikeudella 2010B 1.4.2014−30.4.2016

Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähintoja alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien voiton- ja muun varojenjakojen määrällä kunkin varojenjaon täsmäytyspäivänä. Osakkeen merkintähinta optiooikeuksilla on:

optio-oikeudella 2010A alkuperäinen merkintähinta oli 21,35 euroa ja vuosien 2010, 2011, 2012 ja 2013 osingoilla oikaistu merkintähinta 18,60 euroa
optio-oikeudella 2010B alkuperäinen merkintähinta oli 31,23 euroa ja vuoden 2011, 2012 ja 2013 osingoilla oikaistu merkintähinta 29,09 euroa

Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes-optiohinnoittelumallilla. Myönnettyjen optioiden käyvän arvon määrityksessä käytetyt keskeisimmät oletukset ovat seuraavat:

	2010B	2010A
B-osakkeen osakekurssi myöntämispäivänä, EUR	35,60	20,34
Alkuperäinen merkintähinta, EUR	31,23	21,35
Odotettu volatiliteetti, %	48,99	48,40
Voimassaoloaika myöntämispäivänä, vuotta	4,93	5,12
Riskitön korko, %	2,56	2,12
Option käypä arvo, EUR	17,42	8,82

Ulkona olevien optio-oikeuksien määrän muutos

	2010B	2010A
Optio-oikeuksien lukumäärä 1.1.2013	25 456	332 000
Myönnetyt optio-oikeudet	-	68 000
Menetetyt optio-oikeudet	-	-
Toteutetut optio-oikeudet	-	9 714
Optio-oikeuksien lukumäärä 31.12.2013	25 456	390 286
Toteutettavissa olevat optio-oikeudet 31.12.2013	-	390 286
Henkilöitä optio-ohjelman piirissä 31.12.2013	65	-
Optio-oikeuksien lukumäärä 1.1.2014	25 456	390 286
Myönnetyt optio-oikeudet	-	-
Menetetyt optio-oikeudet	4 320	-
Toteutetut optio-oikeudet	640	122 064
Optio-oikeuksien lukumäärä 31.12.2014	20 496	268 222
Toteutettavissa olevat optio-oikeudet 31.12.2014	20 496	268 222
Henkilöitä optio-ohjelman piirissä 31.12.2014	-	-

Koska vuodelle 2010 asetettu liikevoittotavoite täyttyi täysimääräisesti, osakemerkintä alkoi ulkona olevilla 2010A-optio-oikeuksilla huhtikuussa 2013 ohjelman ehtojen mukaisesti. Vuodelle 2011 asetettu liikevoittotavoite toteutui osittain ja osakemerkintä alkoi ulkona olevilla 2010B-optiooikeuksilla huhtikuussa 2014. 2010C-optio-oikeuksien ansaintakriteerinä oli vuoden 2012 liikevoitto. Vähimmäisliikevoittotavoite, 230 miljoonaa euroa, ei toteutunut ja kaikki myönnetyt optio-oikeudet raukesivat.

Osakeperusteisten maksujen tulosvaikutus on kerrottu liitetiedossa 9, Henkilöstökulut. Käteisvaroina maksettavista etuuksista on kirjattu velaksi 0,5 (31.12.2013: 0,5) miljoonaa euroa.

26. Korolliset velat

Korollisten velkojen kirjanpitoarvot

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Pitkäaikainen
Pääomalainat	-	38,6
Lainat rahoituslaitoksilta	432,0	388,9
Joukkovelkakirjalainat	317,8	148,4
Rahoitusleasingvelat	3,4	9,3
Yhteensä	753,2	585,3
Seuraavan vuoden lyhennykset
Lainat rahoituslaitoksilta	5,8	21,1
Joukkovelkakirjalainat	-	68,9
Rahoitusleasingvelat	1,3	4,3
Yhteensä	7,1	94,3
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	35,8	69,2
Yritystodistukset	148,2	133,0
Käytetyt pankkitililimiitit	2,0	3,0
Yhteensä	186,1	205,2
Korolliset velat yhteensä	946,4	884,9

Pitkäaikaisten lainojen keskikorko 31.12.2014, jonka laskennassa on otettu huomioon Yhdysvaltain dollarimääräisten joukkovelkakirjalainojen suojaus eurokorkoisiksi, oli 2,5 (31.12.2013: 3,3) prosenttia. Lyhytaikaisten lainojen keskikorko oli 1,8 (31.12.2013: 2,0) prosenttia.

Osa Hatlapan hankintahinnasta suoritettiin myyjille 61,0 miljoonan Singaporen dollarin pääomalainana. Laina kerrytti vuosittaista 14 prosentin korkoa, joka koostui rahana maksettavasta 5 prosentin korosta ja pääomitettavasta 9 prosentin korosta. Lainan käypä arvo liikkeeseenlaskuhetkellä oli 67,8 miljoonaa Singaporen dollaria ja lainan efektiivinen korkokulu oli 7,8 prosenttia. Lainaehtojen mukaisesti haltijalla oli optio konvertoida laina osittain tai kokonaan MacGregorin osakkeiksi mikäli MacGregorin listautuminen tapahtuu. Listautumisprosessi peruuntui heinäkuussa 2014, jonka johdosta pääomalaina maksettiin ennenaikaisesti takaisin lokakuussa 2014.

Alla olevassa taulukossa esitetyt joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla lainojen kassavirrat käyttäen korkokantana markkinakorkoja. Muiden korollisten velkojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista.

Joukkovelkakirjalainat

31.12.2014	Kuponkikorko, %	Nimellisarvo	Käypä arvo, MEUR	Kirjanpitoarvo, MEUR

2007−2014	5,6	120,0 MUSD	104,3	98,7
2007−2017	5,7	85,0 MUSD	73,4	70,0
2014−2020	3,4	150,0 MEUR	149,8	149,1

			Käypä arvo,	Kirjanpitoarvo,
31.12.2013	Kuponkikorko, %	Nimellisarvo	MEUR	MEUR
2007−2014	5,4	95,0 MUSD	69,4	68,9
2007−2017	5,6	120,0 MUSD	99,5	86,9
2007−2019	5,7	85,0 MUSD	73,5	61,5

Korolliset velat valuutoittain

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
USD*	168,6	223,2
EUR	742,3	562,7
SGD	-	38,6
CNY	28,8	56,4
Muut	6,6	3,9
Yhteensä	946,4	884,9

* Yhdysvaltain dollarimääräiset Private Placement -joukkovelkakirjalainat on suojattu rahavirran suojauksiksi määritetyillä valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla.

Rahoitusleasingvelat

Konsernilla on rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia koneisiin ja kalustoon sekä kiinteistöihin. Sopimusehdot vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	1,3	4,3
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	3,0	8,7
Yli viiden vuoden kuluttua	0,4	0,6
Yhteensä	4,7	13,6
Tulevat rahoituskulut	-	-
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	4,7	13,6

Vähimmäisvuokrien nykyarvo

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Yhden vuoden kuluessa	1,3	4,3
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	3,0	8,7
Yli viiden vuoden kuluttua	0,4	0,6
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	4,7	13,6

27. Eläkevelvoitteet

Konsernilla on lukuisia työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi tehtyjä eläkejärjestelyjä eri puolilla maailmaa. Eläkejärjestelyt on tehty paikallisten lakien ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti maksu- tai etuuspohjaisten järjestelyjen puitteissa.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja loppupalkkaan.

Suurin osa konsernin etuuspohjaisista järjestelyistä on Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Norjassa. Ruotsin järjestelyt ovat merkittävimmät. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin maksamat ja rahastoidut erät vastaavat kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia.

Yhteenveto työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien vaikutuksesta tilinpäätöksessä

MEUR	2014	2013
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	65,8	56,1
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	43,6	35,6
Varojen käypä arvo	37,9	30,7
Velka taseessa	71,6	61,1
Kulut maksuperusteisista eläkejärjestelyistä	34,5	24,5
Kulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista	6,0	6,2
Kulu tuloslaskelmassa	40,5	30,7
Arvonmuutos etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista	-10,1	5,5
Arvonmuutos laajassa tuloslaskelmassa	-10,1	5,5

Muutokset eläkevelvoitteessa kauden aikana

	Järjestelyyn sisältyvien	Järjestelyyn sisältyvien
	velvoitteiden	varojen käypä
MEUR	nykyarvo	arvo	Yhteensä
1.1.2014	91,6	-30,6	61,0
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	3,5	-	3,5
Korkokulu (+) / -tuotto (-)	3,8	-1,4	2,4
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno	0,1	-	0,1
Arvon uudelleenmääritys:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto poislukien tuloslaskelmaan kirjattu korko	-	-2,0	-2,0
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) johtuen muutoksista väestötilastollisissa
oletuksissa	-0,3	-	-0,3
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) johtuen muutoksista taloudellisissa
oletuksissa	11,5	-	11,5
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)	0,9	-	0,9
Valuuttakurssivoitot (-) / tappiot (+)	-2,4	-0,6	-3,0
Työnantajan suorittamat maksut	-	-1,8	-1,8
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut	0,0	0,0	0,0
Maksetut etuudet	-4,3	1,7	-2,5
Velvoitteen täyttäminen	-	-	-
Yrityshankinnat ja -myynnit	5,2	-3,3	1,9
31.12.2014	109,5	-37,9	71,6

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2014 / Tilinpäätös 123

	Järjestelyyn sisältyvien	Järjestelyyn sisältyvien
	velvoitteiden	varojen käypä
MEUR	nykyarvo	arvo	Yhteensä
1.1.2013	98,3	-30,0	68,3
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	3,9	-	3,9
Korkokulu (+) / -tuotto (-)	3,3	-1,0	2,3
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno	0,0	-	0,0
Arvon uudelleenmääritys:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto poislukien tuloslaskelmaan kirjattu korko	-	0,4	0,4
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) johtuen muutoksista väestötilastollisissa
oletuksissa	0,6	-	0,6
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) johtuen muutoksista taloudellisissa
oletuksissa	-5,9	-	-5,9
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)	-0,6	-	-0,6
Valuuttakurssivoitot (-) / tappiot (+)	-4,1	1,3	-2,8
Työnantajan suorittamat maksut	-	-3,0	-3,0
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut	0,0	0,0	0,0
Maksetut etuudet	-4,1	1,5	-2,6
Velvoitteen täyttäminen	-0,2	0,1	-0,1
Yrityshankinnat ja -myynnit	0,5	0,0	0,5
31.12.2013	91,6	-30,6	61,1

Eläkevelvoitteen jakautuminen henkilöryhmittäin

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Toimessa olevat	68,3	34,0
Ei toimessa olevat, oikeutettuja eläkkeeseen	16,1	24,9
Ei toimessa olevat, eläkeläiset	25,1	32,8
Yhteensä	109,5	91,6

Varojen ja velkojen jakautuminen maantieteellisesti

MEUR	Ruotsi	Iso-Britannia	Norja	Muut	Yhteensä
Järjestelyyn sisältyvien velvoitteiden nykyarvot:
2014	65,9	21,1	10,8	11,7	109,5
2013	57,7	18,0	5,7	10,3	91,6
Järjestelyyn sisältyvien varojen käypä arvo:
2014	5,7	20,1	7,9	4,2	37,9
2013	5,8	16,6	4,8	3,5	30,6

Varojen jakautuminen

	2014		2013
MEUR		Noteerattu Noteeraamaton		Noteerattu Noteeraamaton
Korkosijoitukset	0,7	16,6	0,7	12,6
Sijoitusrahastot	-	7,6	-	8,1
Hyväksyttävät vakuutukset	-	5,5	-	5,2
Osakesijoitukset	1,4	1,6	-	2,9
Muut varat	1,4	3,2	-	1,0
Yhteensä	3,6	34,3	0,7	29,9

Varoihin ei sisälly yhtiön omia instrumentteja tai sen käytössä olevia muita varoja.

Etuuspohjaiset järjestelyt: käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset

	Ruotsi	Iso-Britannia	Norja	Muut maat*
Diskonttokorko (%)
2014	2,8	3,3	2,4	1,9
2013	4,0	4,3	4,1	2,6
Tuleva palkankorotusolettama (%)
2014	2,3	3,3	2,8	2,7
2013	3,0	4,1	3,8	2,7
Eläkkeiden korotusolettama (%)
2014	1,5	3,3	1,7	1,2
2013	2,0	3,6	0,6	3,0

* Painotettu keskiarvo

Diskonttokorko on määritetty erikseen kullekin järjestelylle ja korko perustuu mahdollisuuksien mukaan korkean luottoluokituksen omaavien ja valuutaltaan sekä kestoltaan eläkevelkaa vastaavien yritysvelkakirjojen tuottoon. Ruotsissa käytetty diskonttokorko perustuu ruotsalaisten asuntovakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoon, Isossa-Britanniassa käytetty diskonttokorko perustuu puntamääräisistä yritysvelkakirjalainoista lasketun iBoxx-indeksin tuottoon ja Norjassa käytetty diskonttokorko perustuu norjalaisten vakuudellisten velkakirjojen tuottoon. Euromaissa käytetty korko perustuu euromääräisistä yritysvelkakirjalainoista lasketun iBoxx-indeksin tuottoon ja USA:ssa käytetty diskonttokorko perustuu Mercer:n tuottokäyrään.

Etuuspohjaiseen velkaan liittyvien keskeisten vakuutusmatemaattisten oletusten herkkyysanalyysi

MEUR	2014	2013
0,5 %-yksikön lisäys käytetyssä muuttujassa vaikuttaisi etuuspohjaiseen velkaan seuraavasti:
Diskonttokorko	-7,8	-5,8
Tuleva palkankorotusolettama	1,2	0,6
Eläkkeiden korotusolettama	2,1	0,6
0,5 %-yksikön vähennys käytetyssä muuttujassa vaikuttaisi etuuspohjaiseen velkaan seuraavasti:
Diskonttokorko	8,8	6,6
Tuleva palkankorotusolettama	-1,0	-0,5
Eläkkeiden korotusolettama	-1,9	-0,5
Elinaikaodotteen kasvu yhdellä vuodella	3,4	2,4
Elinaikaodotteen lasku yhdellä vuodella	-3,4	-2,4

Yllä oleva taulukko sisältää yhteenvedon kullekin järjestelylle tehdystä herkkyysanalyysistä. Jokaisen järjestelyn osalta merkittävät vakuutusmatemaattiset muuttujat on tunnistettu aktuaarin toimesta. Herkkyysanalyysi on tehty yhdelle muuttujalle kerrallaan olettaen, että muut muuttujat pysyvät ennallaan. Riippumatta muuttujan todellisesta volatiliteetista, herkkyys esitetään olettaen muuttujalle taulukossa esitetty kiinteä muutos. Näin ollen, herkkyysanalyysin tarkoituksena ei ole määrittää mahdollisia tai odotettavissa olevia muutoksia eläkevelan määrässä, vaan havainnollistaa velan arvon herkkyyttä näille riskitekijöille, joiden todellinen muutos voi erota esitetyistä arvoista.

Yllä esitetty herkkyysanalyysi tarkastelee ainoastaan muuttujien vaikutusta eläkevelkaan huomioimatta järjestelyn varoja. Vaikka korkomuutoksesta aiheutuukin merkittävin riski järjestelylle herkkyysanalyysin perusteella, käytännössä järjestelyn varoihin kuuluvat velkainstrumenttisijoitukset kumoavat osittain korkoherkkyyden vaikutusta. Järjestelyn varoihin kuuluu myös instrumentteja, kuten osakkeita ja rahastoja, joiden arvonvaihtelut lyhyellä aikavälillä voivat olla merkittäviä, mutta joista saatavan tuoton odotetaan pitkällä aikavälillä ylittävän yritysvelkakirjoista saatavan tuoton. Järjestelyn varojen tuottokehitykseen liittyvät riskit ovat merkittäviä johtuen sekä varojen absoluuttisesta että suhteellisesta määrästä verrattuna järjestelyn velkaan. Riskiä pyritään vähentämään sopivalla sijoitusallokaatiolla sekä riskin ja tuoton tasapainolla. Määritetyn eläkevelan suuruus perustuu tämän hetkiseen parhaaseen arvioon elinajanodotteesta. Mikäli elinajanodote osoittautuu aliarvioiduksi, myös eläkevelan kirjattu määrä on riittämätön. Elinajanarvioon liittyvä epävarmuus aiheuttaa myös merkittävää riskiä järjestelylle.

Eläke-etuuksien erääntymisanalyysi

MEUR	Alle 1 vuosi	1-5 vuotta	5-10 vuotta	Yli 10 vuotta	Yhteensä
Eläke-etuudet:
2014	4,1	18,0	24,0	122,1	168,1
2013	3,9	17,9	31,5	105,9	159,3

Odotettavissa olevat suoritukset etuuspohjaisiin järjestelyihin seuraavan tilikauden aikana ovat 1,2 miljoonaa euroa 31.12.2014 (31.12.2013: 1,2 miljoonaa euroa). Etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo tilinpäätöshetkellä oli 24,6 vuotta (31.12.2013: 20,9 vuotta).

28. Varaukset

			Toiminnan
2014			uudelleen	Tappiolliset
MEUR		Takuut Tuotevastuut	järjestelyt	sopimukset	Muut	Yhteensä
Varaukset 1.1.	62,0	4,3	18,2	18,2	1,8	104,5
Kurssierot	-0,6	0,4	-0,1	-0,3	0,0	-0,6
Lisäykset	42,3	2,7	18,3	28,1	1,8	93,2
Yrityshankinnat ja -myynnit	1,4	-	-	0,0	0,0	1,4
Käytetyt varaukset	-26,1	-0,6	-22,0	-16,6	-0,1	-65,5
Varausten peruutukset	-23,1	-1,7	-2,3	-0,6	-0,4	-28,1
Varaukset 31.12.	56,0	5,2	12,1	28,8	3,0	105,0

			Toiminnan
2013			uudelleen	Tappiolliset
MEUR		Takuut Tuotevastuut	järjestelyt	sopimukset	Muut	Yhteensä
Varaukset 1.1.	78,8	3,4	19,6	13,7	2,1	117,6
Kurssierot	-2,6	-0,3	-0,3	-0,5	-0,1	-3,8
Lisäykset	31,7	3,7	16,7	12,8	0,3	65,2
Yrityshankinnat ja -myynnit	1,4	-	-0,1	2,8	0,6	4,8
Käytetyt varaukset	-26,6	-2,3	-14,6	-6,9	-0,4	-50,8
Varausten peruutukset	-20,6	-0,2	-3,0	-3,9	-0,7	-28,4
Varaukset 31.12.	62,0	4,3	18,2	18,2	1,8	104,5

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Pitkäaikaiset varaukset	24,0	37,9
Lyhytaikaiset varaukset	80,9	66,6
Yhteensä	105,0	104,5

Tuotetakuita koskevat varaukset kattavat takuuvaateisiin liittyvät odotetut kustannukset tuotteista, jotka on myyty tilikauden aikana tai aiemmin ja joissa tuotetakuu on voimassa. Tietyillä tuotteilla on 1−5 vuoden takuu.

Tuotevastuuvarauksia koskeva varaus tehdään, mikäli vaatimuksen määrä, todennäköisyys ja toteutuminen voidaan arvioida. Varausten odotetaan pääsääntöisesti realisoituvan 1−2 vuodessa.

Uudelleenjärjestelyvaraukset koskevat johdon hyväksymiä suunnitelmia toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Varaukset odotetaan käytettävän 1−2 vuoden kuluessa. Uudelleenjärjestelykuluja on käsitelty tarkemmin liitetiedossa 8, Uudelleenjärjestelykulut.

Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että sopimuksen kustannukset ylittävät arvioidun sopimuksen kokonaismyyntihinnan. Odotettu tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Tappiollisista sopimuksista tehtyjen varausten odotetaan realisoituvan pääsääntöisesti 1−2 vuoden aikana.

Muut varaukset sisältävät eriä, jotka liittyvät muun muassa henkilöstöön, veroihin ja oikeudenkäynteihin. Lisätietoa varausten arvioinnista löytyy liitetiedosta 2, Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset.

29. Ostovelat ja muut korottomat velat

Pitkäaikaiset velat

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Muut velvoitteet ja korottomat velat	34,7	27,8

Lyhytaikaiset velat

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Ostovelat	403,1	287,9
Korkojaksotukset	14,6	15,1
Osakeperusteiset palkkiot	0,5	0,7
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	95,0	90,6
Asiakasrahoituksen vuokraennakot	34,0	28,8
Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille	13,5	27,3
Projektivelat	76,9	77,6
Muut siirtovelat	216,6	200,2
Yhteensä	854,1	728,1

30. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot

31.12.2014
MEUR		Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo
Valuuttatermiinit	20,5	64,7	-44,2
Suojauslaskennassa	0,4	20,8	-20,4
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	15,5	-	15,5
Yhteensä	35,9	64,7	-28,8
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus
Valuuttatermiinit	-	0,2	-0,2
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	15,5	-	15,5
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus	15,5	0,2	15,3
Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus	20,5	64,6	-44,1

		Netto käypä arvo
18,5	17,8	0,6
4,7	0,8	-
-	5,6	-5,6
18,5	23,4	-5,0

0,4	0,1	0,4
-	3,1	-3,2
0,4	3,2	-2,8
18,1	20,2	-2,1
		Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset suojaavat helmikuussa 2007 liikkeellelaskettua US Private Placement -joukkovelkakirjalainaa, joka erääntyy vuosina 2017−2019. Instrumenteille sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Valuuttatermiinien suojauskohteena olevat erittäin todennäköiset rahavirrat toteutuvat pääosin seuraavan kahden vuoden kuluessa.

Johdannaissopimusten nimellisarvot

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Valuuttatermiinit	3 277,3	3 558,6
Suojauslaskennassa	1 165,0	1 662,7
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	168,8	217,5
Yhteensä	3 446,1	3 776,2

Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttona, sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopimukset antavat ehdottoman oikeuden netotukseen luottoriskin realisoituessa, mutta eivät normaalitilanteessa. Konserni ei ole antanut tai saanut vakuuksia johdannaisvastapuolilta.

31. Vastuut

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Takaukset	0,7	0,0
Loppuasiakasrahoitus	16,4	11,6
Käyttöleasingsopimukset	150,6	129,1
Muut vastuut	5,8	6,3
Yhteensä	173,5	147,0

Cargotec Oyj on antanut takauksia konserniyhtiöiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi 622,6 (31.12.2013: 458,3) miljoonaa euroa.

Konserni vuokraa koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä ehdoiltaan vaihtelevilla käyttöleasingsopimuksilla. Asiakasrahoitusvastuista ei odoteta aiheutuvan oleellisia velvoitteita.

Ei-purettavissa olevien käyttöleasingsopimusten vähimmäisvuokrat

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Yhden vuoden kuluessa	26,0	22,9
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	60,7	50,8
Yli viiden vuoden kuluttua	64,0	55,4
Yhteensä	150,6	129,1

Tilikauden tulokseen sisältyy 30,8 (2013: 17,1) miljoonaa euroa vuokrakuluja.

Lisäksi Cargotecilla on sitoumuksia koskien sijoituksia yhteisyrityksissä. Näistä sitoumuksista on annettu lisätietoa liitteessä 17, Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset.

Ehdolliset velat

Cargotecia vastaan on vireillä eri puolella maailmaa eri perusteisiin nojaavia oikeudellisia vaateita ja erimielisyyksiä. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

32. Konserni vuokralle antajana

Konserni vuokraa kontinkäsittelylaitteita ehdoiltaan vaihtelevilla käyttöleasingsopimuksilla.

Ei-purettavissa olevien käyttöleasingsopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Yhden vuoden kuluessa	4,3	17,4
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	16,2	23,3
Yli viiden vuoden kuluttua	0,5	0,4
Yhteensä	21,1	41,1

Tilikauden liikevaihtoon sisältyy 8,6 (2013: 8,1) miljoonaa euroa vuokratuottoja.

33. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö sekä tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja. Ilkka Herlin ja hänen määräysvallassaan oleva Wipunen varainhallinta oy, Mariatorp Oy (Niklas Herlinin määräysvallassa) ja D-Sijoitus Oy (Ilona Herlinin määräysvallassa) omistavat yhtiöstä osuuden, joka tuottaa heille huomattavan vaikutusvallan yhtiössä.

Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

1.1.─31.12.2014
MEUR	Osakkuusyritykset Yhteisyritykset		Yhteensä
Tavaroiden myynnit	4,4	10,6	15,0
Palveluiden myynnit	0,9	2,6	3,5
Tavaroiden ostot	14,0	106,8	120,8
Palveluiden ostot	0,8	-	0,8

1.1.─31.12.2013
MEUR	Osakkuusyritykset Yhteisyritykset		Yhteensä
Tavaroiden myynnit	3,7	8,0	11,6
Palveluiden myynnit	0,9	-	0,9
Tavaroiden ostot	21,0	0,8	21,9
Palveluiden ostot	23,1	1,1	24,2

Osakkuus- ja yhteisyrityssaamiset ja -velat

31.12.2014
MEUR	Osakkuusyritykset Yhteisyritykset		Yhteensä
Myyntisaamiset	1,6	5,4	7,0
Ostovelat	0,7	3,6	4,3

31.12.2013
MEUR	Osakkuusyritykset Yhteisyritykset		Yhteensä
Myyntisaamiset	1,9	2,7	4,6
Ostovelat	3,2	-	3,2

Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.

Ylimmän johdon työsuhde-etuudet

Ylin johto koostuu hallituksesta ja johtoryhmästä*. Heille työsuorituksesta maksettu tai maksettava kompensaatio koostuu seuraavista eristä:

MEUR		1.1.−31.12.2014 1.1.−31.12.2013
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	3,6	2,7
Osakeperusteiset palkkiot	0,8	0,8
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet	0,5	1,2
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	-	-
Yhteensä	4,9	4,8

* Cargotecin johtoryhmän kokoonpano on muuttunut tilikausien 2013 ja 2014 aikana. Johtoryhmästä poisjääneiden etuudet sisältyvät taulukkoon siltä ajalta, kun he kuuluivat johtoryhmään.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä kuuluvat osakepohjaisen kannustinohjelman 2014 piiriin. Ohjelman ensimmäisen vaiheen taloudellisten tavoitteiden minimikriteerien täytyttyä alkaa ohjelman toinen vaihe, joka sisältää lisäansaintakertoimen. Lopullinen palkkio määräytyy ensimmäisessä vaiheessa ansaitun palkkion ja toisessa vaiheessa määräytyneen tulon perusteella. Verot ja veronluonteiset maksut vähennetään ansaitusta bruttopalkkiosta ja näiden vähennysten jälkeinen nettopalkkio suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina vuoden 2017 alussa. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksamista. Toimitusjohtajalle ja neljälle johtoryhmän jäsenille on myönnetty lisäksi vuonna 2014 lisäosakepalkkiona niin sanottuja rajoitettuja osakkeita. Verot ja veronluonteiset maksut vähennetään ansaitusta bruttopalkkiosta ja näiden vähennysten jälkeinen nettopalkkio suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina. Ohjelman taloudellisten tavoitteiden täytyttyä osakkeet annetaan keväällä 2015, ja ne vapautuvat luovutettaviksi vuonna 2016. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen sitouttamisjakson päättymistä.

Osakepohjaisen kannustinohjelman 2013 vähimmäisansaintakriteerinä ollut liiketoiminnan rahavirta -tavoite täyttyi ja Cargotecin toimitusjohtaja sekä kaksi johtoryhmän jäsentä saivat ohjelman pohjalta palkkion. Palkkio oli bruttopalkkio ennen sen saajalle aiheutuvia veroja ja veronluontoisia maksuja ja nettopalkkio näiden maksujen jälkeen suoritettiin keväällä 2014 Cargotecin B-sarjan osakkeina. Toimitusjohtajalle annettiin 3 183 Cargotecin B-sarjan osaketta ja johtoryhmän jäsenille 2 443 Cargotecin B-sarjan osaketta. Osakkeet vapautuvat luovutettaviksi kahdessa erässä vuonna 2015. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen sitouttamisjakson päättymistä. Osakepohjaisen kannustinohjelman 2010 kolmen ansaintajakson (2010−2012, 2011−2013 ja 2012−2014) ansaintakriteerit eivät toteutuneet, joten palkkiota ei maksettu minkään ansaintajakson perusteella.

Optio-ohjelman 2010 perusteella johtoryhmälle myönnettiin 17 500 kappaletta 2010A-optio-oikeutta, jotka toteutuivat täysimääräisesti. 2010B-optiooikeuksia myönnettiin 16 000 kappaletta, ja niistä toteutui 1 280 kappaletta. Ansaintakriteeri 2010C-optio-oikeuksien osalta ei täyttynyt. Lisäksi hallitus on myöntänyt vuonna 2013 toimitusjohtaja Mika Vehviläiselle 60 500 Cargotecin 2010A-optio-oikeutta. Näihin optio-oikeuksiin ja niillä mahdollisesti merkittäviin osakkeisiin liittyi vuoden myyntikielto 1.4.2014 saakka. Cargotecin väliaikainen toimitusjohtaja Tapio Hakakari (8.10.2012 - 28.2.2013) ei ollut osakeperusteisen kannustinohjelman tai optio-ohjelman piirissä. Lisätietoa kannustinohjelmista on liitetiedossa 25, Optiooikeudet ja osakeperusteiset maksut.

Cargotecin toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa. Toimitusjohtajan lakisääteisestä eläkkeestä kirjattu eläkekulu oli vuonna 2014 0,2 (2013: 0,1) miljoonaa euroa. Johtoryhmässä olevien Suomen kansalaisten lakisääteinen eläkeikä on voimassa olevan lainsäädännön nojalla 63 vuotta. Cargotecin johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja heillä on oikeus 6–12 kuukauden erorahaan.

Cargotecilla ei ollut lainoja, vastuita tai vastuusitoumuksia yhtiön lähipiiriin kuuluville henkilöille tilikauden 2014 tai 2013 lopussa. Cargotecin Moving Cargo Oy:lle antamat lainat ylimmälle johdolle suunnatun osakeosto-ohjelman vuosina 2007 ja 2008 tehtyihin ostoihin maksettiin vuoden 2013 aikana ennen lainojen erääntymistä.

Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut

1 000 EUR		1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Mika Vehviläinen	Toimitusjohtaja (1.3.2013 alkaen) *	1 438,1	578,7
Ilkka Herlin	Hallituksen puheenjohtaja	97,2	92,7
Tapio Hakakari	Hallituksen varapuheenjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja (8.10.2012−28.2.2013)	66,7	134,8 **
Jorma Eloranta	Hallituksen jäsen (20.3.2013 alkaen)	47,5	35,5
Peter Immonen	Hallituksen jäsen	50,5	49,5
Karri Kaitue	Hallituksen jäsen (20.3.2013 asti)	-	11,5
Antti Lagerroos	Hallituksen jäsen	51,5	49,0
Teuvo Salminen	Hallituksen jäsen	68,0	60,8
Anja Silvennoinen	Hallituksen jäsen	53,0	49,0

* Sisältää vuonna 2014 peruspalkan, luontoisetujen ja tulospalkkion lisäksi osakepohjaisen kannustinohjelman 2013 veronalaisen

ansiotulon. Vuonna 2013 sisältää peruspalkan ja luontoisetujen lisäksi aikaisemman työsuhteen asuntoedun korvaamisen 80 000 euron kertaluonteisena korvauksena.

** Sisältää vuonna 2013 hallitustyöskentelyyn liittyvien palkkioiden lisäksi 70 040 euron erillisen korvauksen väliaikaisena toimitusjohtajana toimimisesta.

Lisätietoa hallituksen ja johdon osake- ja optio-omistuksista on esitetty "Osakkeet ja osakkeenomistajat" -osiossa.

34. Tytäryhtiöt

		Emoyhtiön	Konsernin
		omistusosuus	omistusosuus
31.12.2014	Maa	(%)	(%)
Cargotec Holding Netherlands B.V.	Alankomaat	100	100
Cargotec Netherlands B.V.	Alankomaat		100
MacGregor Netherlands B.V.	Alankomaat		100
MacGregor Netherlands Holding B.V.	Alankomaat		100
Cargotec Argentina S.R.L.	Argentiina		100
Cargotec Australia Pty Ltd	Australia		100
Cargotec Automation Solutions Australia Pty Ltd	Australia		100
Kalmar Equipment (Australia) Pty. Ltd.	Australia		100
MacGregor Australia Pty Ltd	Australia		100
Cargotec Caribbean Services Ltd.	Bahama		100
Cargotec Belgium NV	Belgia	100	100
MacGregor Belgium NV	Belgia		100
Cargotec Brazil Indústria e Comércio de Equipamentos para Movimentacao de
Cargas Ltda	Brasilia		100
MacGREGOR (BRA) Ltda.	Brasilia		100
MLS Servicos Offshore e Navais Ltda	Brasilia		100
Hiab Chile S.A.	Chile		100
Triplex Chile Ltda.	Chile		89
Cargotec Iberia, S.A.	Espanja		100
Hiab Cranes, S.L.	Espanja		100
Hiab (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka		100
Kalmar Industries South Africa (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100	100
PT MacGregor Indonesia	Indonesia		100
Cargotec India Private Limited	Intia		100
MacGregor Marine India Private Limited	Intia		100
Cargotec Engineering Ireland Ltd	Irlanti		100
Cargotec Research & Development Ireland Ltd	Irlanti		100
Bringeven Limited	Iso-Britannia		100
Cargotec UK Limited	Iso-Britannia	100	100
Del Equipment (U.K.) Limited	Iso-Britannia		100
Grampian Hydraulics Limited	Iso-Britannia		100
Hiab Limited	Iso-Britannia		100
Kalmar Limited	Iso-Britannia		100
MacGregor (GBR) Limited	Iso-Britannia		100
MacGregor Marine Equipment Ltd.	Iso-Britannia		100
MacGregor Marine Service UK Limited	Iso-Britannia		100
Moffett Limited	Iso-Britannia		100
P&C Compressor Spares Ltd	Iso-Britannia		100
Player and Cornish Marine Limited	Iso-Britannia		100
Woodfield Rochester Engineering Limited	Iso-Britannia		100
Woodfield Rochester Limited	Iso-Britannia		100
Woodfield Systems Limited	Iso-Britannia		100
Cargotec Italia S.r.l.	Italia		100

MacGregor Italy S.r.l.	Italia		100
Cargotec Austria GmbH	Itävalta		100
Interhydraulik Zepro GmbH	Itävalta		100
Cargotec Japan Ltd.	Japani		100
MacGregor Japan Ltd	Japani		100
Waltco Lift Inc.	Kanada		100
Cargotec Asia Limited	Kiina		100
Cargotec Industries (China) Co., Ltd	Kiina		100
Cargotec (Shanghai) Trading Company Limited	Kiina		100
HATLAPA Marine Equipment Shanghai Co. Ltd.	Kiina		100
Hiab Load Handling Equipment (Shanghai) Co., Ltd	Kiina		100
Kalmar Port Machinery (Shenzhen) Co., Ltd	Kiina		100
MacGREGOR (CHN) Ltd	Kiina		100
MacGREGOR (HKG) Limited	Kiina		100
MacGREGOR (Shanghai) Trading Co., Ltd.	Kiina		100
MacGregor (Tianjin) Co., Ltd	Kiina		100
Cargotec Korea Limited	Korean tasavalta		100
HATLAPA Korea Co. Ltd	Korean tasavalta		60
MacGregor Korea Ltd	Korean tasavalta		100
MacGregor Pusnes Korea Co., Ltd.	Korean tasavalta		100
MacGregor Greece Ltd	Kreikka		100
Hiab d.o.o.	Kroatia	100	100
Macgregor Croatia d.o.o.	Kroatia		100
HATLAPA (EastMed) Ltd	Kypros		70
HATLAPA Filtration Technology Ltd.	Kypros		56
ISMS Holdings Ltd.	Kypros		100
MacGregor Cyprus Limited	Kypros		100
MacGREGOR BLRT Baltic UAB	Liettua		51
Cargotec Luxembourg S.a.r.l.	Luxemburg		100
Bromma (Malaysia) Sdn. Bhd.	Malesia		100
Cargotec Terminal Solutions (Malaysia) Sdn Bhd	Malesia		70
Hiab Sdn Bhd	Malesia		100
MacGregor Malaysia Sdn. Bhd.	Malesia		100
Kalmar Maghreb S.A.	Marokko		100
Cargotec de México S.A. de C.V.	Meksiko		100
MacGregor PCS Mexico S. de R.L. de C.V.	Meksiko		100
Cargotec Holding Norway AS	Norja		100
HATLAPA Marine Equipment AS	Norja		100
HATLAPA Marine Holding AS	Norja		100
Hiab Norway AS	Norja		100
Kalmar Holding Norway AS	Norja	100	100
Kalmar Norway AS	Norja		100
MacGregor Norway AS	Norja		100
MacGregor Pusnes AS	Norja		100
Solstad Technology AS	Norja		100
Triplex AS	Norja		94
Triplex Holding AS	Norja		90
Cargotec Services Panama, S.A.	Panama		100

Kalmar Portugal, Unipessoal Lda	Portugali		100
MacGregor Portugal, Unipessoal Lda	Portugali		100
Cargotec Poland Sp. Z.o.o.	Puola		100
MacGregor Poland Sp. z.o.o.	Puola		100
MacGregor Doha WLL	Qatar		49 *
Cargotec France SAS	Ranska	100	100
MacGregor France S.A.S.	Ranska		100
Societe Immobiliere Mavivray S.a.r.l.	Ranska		100
SRMP - Société Réunionaise de Maintenance Portuaire	Ranska		51
Cargotec Holding Sweden AB	Ruotsi	100	100
Cargotec Patenter AB	Ruotsi		100
Cargotec Patenter HB	Ruotsi		100
Cargotec Sweden AB	Ruotsi	100	100
Cargotec Sweden Bulk Handling AB	Ruotsi		100
Hiab AB	Ruotsi		100
Koffert Sverige AB	Ruotsi		100
MacGregor Sweden AB	Ruotsi		100
Zeteco AB	Ruotsi		100
Z-Lyften Produktion AB	Ruotsi		100
Cargotec Germany GmbH	Saksa		100
HATLAPA International Holding GmbH	Saksa		100
HATLAPA Uetersener Maschinenfabrik GmbH et Co.	Saksa		100
HATLAPA Verwaltungsgesellschaft mbH	Saksa		100
MacGREGOR Beteiligungs GmbH	Saksa		100
MacGregor Germany GmbH	Saksa		100
Zepro Hebebühnen GmbH	Saksa		100
Cargotec CHS Asia Pacific Pte. Ltd.	Singapore		100
HATLAPA Asia Pacific Pte. Ltd.	Singapore		100
ISMS Services Pte. Ltd.	Singapore		100
MacGREGOR Plimsoll Offshore Services Pte Ltd	Singapore		100
MacGREGOR Plimsoll Pte Ltd	Singapore		100
MacGregor Pte Ltd	Singapore	100	100
MacGREGOR (SGP) Pte Ltd.	Singapore		100
Cargotec Slovakia Spol. s.r.o.	Slovakia	100	100
Tagros d.o.o.	Slovenia	100	100
Cargotec Finland Oy	Suomi		100
Cargotec Holding Finland Oy	Suomi	100	100
Cargotec Solutions Oy	Suomi	100	100
Forastar Oy Ab	Suomi	100	100
MacGregor Finland Oy	Suomi		100
Oy Sisu Ab	Suomi	100	100
Cargotec Switzerland S.A.	Sveitsi		100
Cargotec Denmark A/S	Tanska	100	100
Zepro Danmark A/S	Tanska		100
Cargotec (Thailand) Co., Ltd.	Thaimaa		100
Cargotec Czech Republic s.r.o.	Tsekin tasavalta	100	100

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2014 / Tilinpäätös 137

Cargotec New Zealand Ltd	Uusi-Seelanti		100
Cargotec RUS LLC	Venäjä		100
Cargotec Estonia AS	Viro	100	100
Linda Properties OÜ	Viro		45 *
MacGREGOR BLRT Baltic OÜ	Viro		51
Bromma Middle East DMCC	Yhdistyneet arabiemiirikunnat		100
Kalmar Middle East FZCO	Yhdistyneet arabiemiirikunnat		100
Kalmar Middle East JLT	Yhdistyneet arabiemiirikunnat		100
MacGregor (ARE) Gulf LLC	Yhdistyneet arabiemiirikunnat		49 *
MacGregor (ARE) LLC	Yhdistyneet arabiemiirikunnat		49 *
Cargotec Crane and Electrical Services Inc.	Yhdysvallat		100
Cargotec Holding, Inc.	Yhdysvallat	100	100
Cargotec Port Security LLC	Yhdysvallat		100
Hiab USA Inc.	Yhdysvallat		100
Kalmar RT Center LLC	Yhdysvallat		100
Kalmar Solutions LLC	Yhdysvallat		100
Kalmar USA Inc.	Yhdysvallat		100
MacGregor USA Inc.	Yhdysvallat		100
Navis LLC	Yhdysvallat		100
Waltco Lift Corp.	Yhdysvallat		100

* Cargotecilla on osakassopimukseen perustuva määräysvalta yrityksessä ja se konsolidoidaan täysimääräisesti.

35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma

MEUR Liite	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Liikevaihto	117,5	88,5
Hallinnon kulut 2, 3, 4	-139,3	-105,1
Liiketoiminnan muut tuotot	0,1	0,6
Liiketoiminnan muut kulut	-	-0,1
Liiketappio	-21,6	-16,1
Rahoitustuotot ja -kulut	5 263,9	-46,1
Voitto / Tappio ennen satunnaisia eriä	242,2	-62,2
Satunnaiset erät	6 10,6	90,1
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	252,8	27,9
Tuloverot	7 8,3	-14,9
Tilikauden voitto	261,1	13,0

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.

Emoyhtiön tase

MEUR	Liite	31.12.2014	31.12.2013
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8, 9	31,8	28,2
Aineelliset hyödykkeet	10	0,8	0,8
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	11	1 936,5	1 736,8
Osuudet yhteisyrityksissä	11	40,0	37,6
Muut osakkeet ja osuudet	11	3,8	3,8
Pysyvät vastaavat yhteensä		2 012,8	1 807,1
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	12, 18	625,1	629,4
Lyhytaikaiset saamiset	13, 18	1 712,1	1 200,1
Rahavarat		111,3	157,2
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		2 448,5	1 986,8

Vastaavaa yhteensä		4 461,3	3 793,8
MEUR	Liite	31.12.2014	31.12.2013
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma		64,3	64,3
Ylikurssirahasto		98,0	98,0
Käyvän arvon rahasto		0,7	2,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		75,9	73,7
Edellisten tilikausien voitto		729,6	743,5
Tilikauden voitto		261,1	13,0
Oma pääoma yhteensä	14	1 229,5	994,5
Pakolliset varaukset		0,2	1,0

Vieras pääoma
Pitkäaikaiset velat
Pääomalaina	15	-	35,0
Muut pitkäaikaiset velat	15, 18	745,1	534,0
Lyhytaikaiset velat	16, 18	2 486,5	2 229,3
Vieras pääoma yhteensä		3 231,6	2 798,3
Vastattavaa yhteensä		4 461,3	3 793,8

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Liiketoiminnan rahavirta
Liiketappio	-21,6	-16,1
Oikaisut liiketappioon	5,4	5,3
Käyttöpääoman muutos	-4,4	-31,0
Maksetut korot	-40,3	-30,4
Saadut korot	30,2	25,7
Saadut osingot	365,1	36,3
Maksetut verot	0,0	0,0
Johdannaiset	-48,4	5,9
Liiketoiminnan rahavirta	285,9	-4,4

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-8,6	-7,2
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja muihin sijoituksiin	-231,0	-110,6
Luovutustulot osakkeista	-	0,0
Investointien rahavirta	-239,6	-117,8

Rahoituksen rahavirta
Saadut ja maksetut konserniavustukset	90,1	-6,8
Osakemerkinnöistä saadut maksut	2,3	0,2
Omien osakkeiden hankinta	-0,9	-
Omien osakkeiden myynti	0,5	73,5
Myönnetyt lainat	-1 034,2	-632,4
Lainasaamisten takaisinmaksut	549,5	321,3
Lyhytaikaisten lainojen nostot	1 669,5	819,8
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 416,2	-485,0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	749,9	234,9
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-675,8	-35,7
Maksetut osingot	-26,9	-44,1
Rahoituksen rahavirta	-92,1	245,7

Rahavarojen muutos	-45,9	123,5
Rahavarat 1.1.	157,2	33,7
Rahavarat 31.12.	111,3	157,2

Käyttöpääoman muutos
Korottomien liikesaamisten muutos	-3,4	7,7
Korottomien velkojen muutos	-1,0	-38,7
Käyttöpääoman muutos	-4,4	-31,0

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Sisällysluettelo

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
2. Henkilöstökulut
3. Poistot ja arvonalentumiset
4. Tilintarkastajan palkkiot
5. Rahoitustuotot ja -kulut
6. Satunnaiset erät
7. Tuloverot
8. Aineettomat hyödykkeet
9. Aktivoidut korkomenot
10. Aineelliset hyödykkeet
11. Sijoitukset
12. Pitkäaikaiset saamiset
13. Lyhytaikaiset saamiset
14. Oma pääoma
15. Pitkäaikaiset velat
16. Lyhytaikaiset velat
17. Vastuut
18. Johdannaissopimukset

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Cargotec Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto koostuu pääasiassa konsernin sisäisistä palveluveloituksista. Palveluiden myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Tuloverot

Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Tuloveroihin sisältyy kauden verotettavasta tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella laskettu vero.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja poistot

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Arvioituihin taloudellisiin käyttöaikoihin perustuvat poistoajat ovat seuraavat:

Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta
Rakennukset 25 vuotta
Koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Johdannaisinstrumentit

Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin termiinikursseihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan odotettujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Johdannaisinstrumentit, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta, kirjataan taseen pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin, muut johdannaisinstrumentit kirjataan lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.

IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valuuttamääräisten lainojen rahavirtojen suojauksiin. Emoyhtiö dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä emoyhtiön riskienhallintatavoitteet ja suojausstrategian. Emoyhtiö dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen vuositilinpäätöksen ja välitilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen käyvän arvon tai rahavirtojen arvon muutokset.

Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osa kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Oman pääoman käyvän arvon rahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samalla kaudella kuin suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelman muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, aiemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu.

Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituskuluihin ja tuottoihin. Valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksista johtuva käyvän arvon muutos kirjataan aina suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin.

Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, käyvän arvon rahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä edellisten tilikausien voitosta, josta on vähennetty maksetut osingot. Ylikurssirahasto on muodostunut vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, jolloin rahastoon on kirjattu osakkeiden merkintähinnan kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa. Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirtojen suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon (1.9.2006) jälkeen päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Muutokset yhtiön omien osakkeiden omistuksessa kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tilikauden voitto kirjataan edellisten tilikausien voittoon.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

2. Henkilöstökulut

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Palkat ja palkkiot	13,2	10,4
Eläkekulut	1,6	1,7
Muut henkilösivukulut	0,8	0,7
Yhteensä	15,6	12,8

Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkeyhtiössä.

Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin

	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Toimihenkilöt	139	100

Johdon työsuhde-etuudet

Hallituksen jäsenille tilikauden aikana hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 0,4 (2013: 0,4) miljoonaa euroa. Cargotecin hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Hakakari toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 8.10.2012−28.2.2013. Tästä toimesta hänelle maksettu erillinen korvaus oli 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot sisältäen osakepohjaisen kannustinohjelman 2013 veronalaisen ansiotulon sekä myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 1,4 (1.3.2013−31.12.2013: 0,6) miljoonaa euroa. Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen, josta kirjattu eläkekulu oli 0,2 (2013: 0,1) miljoonaa euroa. Lakisääteinen eläkeikä voimassa olevan lainsäädännön nojalla on 63 vuotta. Ylimmän johdon työsuhde-etuuksista on lisätietoa konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 33, Lähipiiritapahtumat.

3. Poistot ja arvonalentumiset

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet	0,5	0,7
Liikearvo	0,4	-
Muut pitkävaikutteiset menot	4,4	4,4
Rakennukset ja rakennelmat	0,0	0,0
Koneet ja kalusto	0,0	0,1
Yhteensä	5,3	5,2
Arvonalentumiset
Muut pitkävaikutteiset menot	0,5	-
Yhteensä	5,9	5,2

4. Tilintarkastajan palkkiot

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Tilintarkastus	0,4	0,3
Veroneuvonta	0,2	0,2
Muut palvelut	0,4	1,2
Yhteensä	0,9	1,7

5. Rahoitustuotot ja -kulut

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	25,3	23,6
Muilta	2,5	9,2
Yhteensä	27,8	32,8

Muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1,6	1,2
Saadut osingot saman konsernin yrityksiltä	365,1	36,3
Valuuttakurssierot	-17,9	-9,2
Yhteensä	348,8	28,3

Korkokulut
Saman konsernin yrityksiltä	-9,6	-15,8
Muilta	-28,2	-17,3
Yhteensä	-37,8	-33,1
Muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksiltä	-42,7	-17,8
Muilta	-3,3	-2,6
Yhteensä	-46,0	-2,6

Arvonpalautukset tytäryhtiöosakkeista	30,0	40,0
Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeista	-58,9	-93,7
Rahoitustuotot ja -kulut, yhteensä	263,9	-46,1

6. Satunnaiset erät

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Satunnaiset tuotot
Konserniavustukset	10,6	90,1

7. Tuloverot

MEUR	1.1.−31.12.2014	1.1.−31.12.2013
Tuloverot	0,0	0,0
Laskennallisen verosaamisen muutos	-8,3	14,9
Yhteensä	-8,3	14,9

8. Aineettomat hyödykkeet

			Muut
	Aineettomat		pitkävaikutteiset	Keskeneräiset
MEUR	oikeudet	Liikearvo	menot	investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2014	4,3	-	39,5	1,3	45,0
Lisäykset	-	2,2	0,5	6,7	9,4
Siirrot erien välillä	0,3	-	5,8	-6,1	0,0
Hankintameno 31.12.2014	4,6	2,2	45,8	1,9	54,5

Kertyneet poistot 1.1.2014	3,5	-	13,4	-	16,9
Tilikauden poisto	0,5	0,4	4,4	-	5,3
Arvonalentumiset	-	-	0,5	-	0,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014	3,9	0,4	18,3	-	22,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	0,7	1,7	27,4	1,9	31,8

Hankintameno 1.1.2013	4,1	-	27,0	6,8	37,9
Lisäykset	-	-	-	7,1	7,1
Siirrot erien välillä	0,2	-	12,5	-12,7	0,0
Hankintameno 31.12.2013	4,3	-	39,5	1,3	45,0

Kertyneet poistot 1.1.2013	2,8	-	9,0	-	11,8
Tilikauden poisto	0,7	-	4,4	-	5,1
Kertyneet poistot 31.12.2013	3,5	-	13,4	-	16,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	0,8	-	26,1	1,3	28,2

9. Aktivoidut korkomenot

MEUR	2014	2013
Aktivoituja korkomenoja poistamatta	0,3	0,3

Aktivoidut korkomenot ovat toiminnanohjausjärjestelmäprojektiin liittyviä ja ne sisältyvät muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Aktivoidut korkomenot poistetaan muiden pitkävaikutteisten menojen poistosuunnitelman mukaisesti.

10. Aineelliset hyödykkeet

			Koneet	Muut aineelliset
MEUR	Maa-alueet	Rakennukset	ja kalusto	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2014	0,4	0,4	1,0	0,1	1,9
Lisäykset	-	-	0,1	-	0,1
Vähennykset	-	0,0	-	-	0,0
Hankintameno 31.12.2014	0,4	0,4	1,1	0,1	2,0
Kertyneet poistot 1.1.2014	-	0,1	1,0	0,1	1,2
Tilikauden poisto	-	0,0	0,0	-	0,1
Kertyneet poistot 31.12.2014	-	0,1	1,0	0,1	1,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	0,4	0,3	0,1	0,0	0,8
Hankintameno 1.1.2013	0,4	0,4	0,9	0,1	1,8
Lisäykset	-	-	0,1	-	0,1
Vähennykset	-	-	-	-	-
Hankintameno 31.12.2013	0,4	0,4	1,0	0,1	1,9
Kertyneet poistot 1.1.2013	-	0,1	0,9	0,1	1,1
Tilikauden poisto	-	0,0	0,1	-	0,1
Kertyneet poistot 31.12.2013	-	0,1	1,0	0,1	1,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	0,4	0,3	0,1	0,0	0,8

11. Sijoitukset

MEUR	2014	2013
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	1 884,3	1 778,9
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-147,5	-93,8
Lisäykset	228,6	105,4
Tilikauden arvonalentumiset / -palautukset	-28,9	-53,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 936,5	1 736,8

MEUR	2014	2013
Osuudet yhteisyrityksissä
Hankintameno 1.1.	37,6	5,1
Lisäykset	2,4	37,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	40,0	37,6

MEUR	2014	2013
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	3,8	3,9
Vähennykset	-	-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	3,8	3,8

Konserniyritysten nimet, kotipaikat ja emoyhtiön omistusosuus on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34, Tytäryhtiöt.

12. Pitkäaikaiset saamiset

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	596,1	623,5
Johdannaisvarat	15,5	-
Laskennallinen verosaaminen	13,5	5,2
Lainasaamiset muilta	0,0	0,7
Yhteensä	625,1	629,4

13. Lyhytaikaiset saamiset

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	11,7	8,9
Johdannaisvarat	79,4	15,6
Lainasaamiset	1 566,1	1 042,9
Siirtosaamiset	16,2	97,7
Yhteensä	1 673,4	1 165,1
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	0,2	0,1
Johdannaisvarat	19,8	18,3
Lainasaamiset	0,1	0,3
Siirtosaamiset	18,7	16,2
Yhteensä	38,7	35,0
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	1 712,1	1 200,1

14. Oma pääoma

MEUR	2014	2013
Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1.	64,3	64,3
Osakepääoma 31.12.	64,3	64,3
Ylikurssirahasto 1.1.	98,0	98,0
Ylikurssirahasto 31.12.	98,0	98,0

Käyvän arvon rahasto 1.1.	2,1	5,4
Rahavirran suojaukset	-1,7	-4,6
Laskennallisen verovelan / -saatavan muutos	0,3	1,2
Käyvän arvon rahasto 31.12.	0,7	2,1

Sidottu oma pääoma yhteensä	163,0	164,4
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	73,7	-
Omien osakkeiden hankinta	-0,9	-
Omien osakkeiden myynti	0,8	73,5
Osakemerkinnöistä saadut maksut	2,3	0,2
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	75,9	73,7
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	756,5	787,5
Osingonjako	-26,9	-44,1
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	729,6	743,5
Tilikauden voitto / tappio	261,1	13,0

Vapaa oma pääoma yhteensä	1 066,5	830,1
Oma pääoma yhteensä	1 229,5	994,5

Jakokelpoiset varat	1 066,5	830,1

15. Pitkäaikaiset velat

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Pääomalainat	-	35,0
Joukkovelkakirjalainat	317,8	148,4
Lainat rahoituslaitoksilta	426,9	381,8
Laskennallinen verovelka	0,2	0,5
Johdannaisvelat	0,2	3,2
Yhteensä	745,1	534,0

Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Joukkovelkakirjalaina	149,1	61,6
Lainat rahoituslaitoksilta	100,6	103,9
Yhteensä	249,8	165,5

16. Lyhytaikaiset velat

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	0,3	5,2
Johdannaisvelat	37,7	40,9
Lainat saman konsernin yrityksiltä	2 147,6	1 909,2
Siirtovelat	53,8	4,9
Yhteensä	2 239,4	1 960,1
Velat ulkopuolisille
Joukkovelkakirjalaina	-	68,9
Lainat rahoituslaitoksilta	5,0	20,3
Yritystodistukset	148,2	133,0
Käytetyt pankkitililimiitit	0,0	0,0
Ostovelat	8,2	4,1
Johdannaisvelat	64,5	20,0
Siirtovelat	21,3	22,8
Yhteensä	247,2	269,2
Lyhytaikaiset velat yhteensä	2 486,5	2 229,3

Siirtovelat

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	4,0	2,4
Korkojaksotukset	14,5	15,0
Muut siirtovelat	56,6	10,3
Yhteensä	75,0	27,7

17. Vastuut

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Takaukset
Saman konsernin yritysten puolesta	622,6	458,3
Muiden puolesta	0,7	0,0
Yhteensä	623,3	458,3

Annetut vastuusitoumukset
Vuokravastuut muiden puolesta	2,2	2,5

Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	2,2	2,0
Myöhemmin maksettavat	2,6	3,9
Yhteensä	7,0	8,4

18. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot

31.12.2014
MEUR		Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit	79,4	37,7	41,6
Muut valuuttatermiinit	19,8	64,6	-44,9
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	15,5	-	15,5
Yhteensä	114,6	102,3	12,2

31.12.2013
MEUR		Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit	15,6	40,9	-25,3
Muut valuuttatermiinit	18,3	17,7	0,6
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-	5,6	-5,6
Yhteensä	33,9	64,2	-30,3

Johdannaissopimusten nimellisarvot

MEUR	31.12.2014	31.12.2013
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit	2 140,7	2 232,5
Muut valuuttatermiinit	3 255,6	3 558,6
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	168,8	217,5
Yhteensä	5 565,1	6 008,7

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin tuloslaskelma		2014	2013	2012	2011	2010
Liikevaihto	MEUR	3 358	3 181	3 327	3 139	2 575
Vienti ja ulkomaan toiminta	MEUR	3 307	3 131	3 260	3 078	2 516
Liikevoitto	MEUR	127	93	131	207	131
% liikevaihdosta	%	3,8	2,9	3,9	6,6	5,1
Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja	MEUR	149	127	158	207	142
% liikevaihdosta	%	4,4	4,0	4,7	6,6	5,5
Voitto ennen veroja	MEUR	98	79	123	192	101
% liikevaihdosta	%	2,9	2,5	3,7	6,1	3,9
Tilikauden voitto	MEUR	72	55	89	149	78
% liikevaihdosta	%	2,1	1,7	2,7	4,8	3,0

Muut tunnusluvut		2014	2013	2012	2011	2010
Palkat ja palkkiot	MEUR	506	460	452	419	364
Poistot ja arvonalentumiset	MEUR	81	77	70	63	60
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	MEUR	38	69	76	47	44
Investoinnit asiakasrahoitussopimuksiin	MEUR	42	39	34	30	16
Investoinnit yhteensä % liikevaihdosta	%	2,4	3,4	3,3	2,4	2,3
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot	MEUR	67	63	75	60	37
% liikevaihdosta	%	2,0	2,0	2,3	1,9	1,4
Oma pääoma	MEUR	1 214	1 239	1 219	1 168	1 069
Taseen loppusumma	MEUR	3 652	3 336	3 298	3 124	2 916
Korolliset nettovelat ¹	MEUR	719	578	478	299	171
Oman pääoman tuotto	%	5,9	4,5	7,5	13,3	8,0
Sijoitetun pääoman tuotto	%	6,2	5,0	8,2	13,3	8,6
Omavaraisuusaste	%	35,9	39,5	40,8	42,9	42,7
Nettovelkaantumisaste ¹	%	59,2	46,7	39,2	25,6	16,0
Saadut tilaukset	MEUR	3 599	3 307	3 058	3 233	2 729
Tilauskanta	MEUR	2 200	1 980	2 021	2 426	2 356
Henkilöstö keskimäärin		10 838	10 210	10 522	10 692	9 673
Henkilöstö 31.12.		10 703	10 610	10 294	10 928	9 954
Osingot	MEUR	35 2	27	44	61	37

1 Sisältää 205 (31.12.2010−31.12.2013: 300) miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen.

2 Hallituksen ehdotus.

Cargotec soveltaa vuoden 2013 alusta IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutosta. Vertailukausien 2012 ja 2011 luvut on oikaistu vastaavasti.

Osakekohtaiset tunnusluvut

		2014	2013	2012	2011	2010
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos	EUR	1,11	0,89	1,45	2,42	1,21
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	EUR	1,11	0,89	1,45	2,42	1,21
Oma pääoma/osake	EUR	18,76	19,18	19,80	18,97	17,37
Osinko/osake, B-sarjan osake	EUR	0,55 4	0,42	0,72	1,00	0,61
Osinko/osake, A-sarjan osake	EUR	0,54 4	0,41	0,71	0,99	0,60
Osinko/tulos, B-sarjan osake	%	49,6 4	47,1	49,7	41,3	50,4
Osinko/tulos, A-sarjan osake	%	48,7 4	46,0	49,1	40,9	49,6
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake	%	2,2 4	1,6	3,6	4,4	1,6
Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake	EUR	23,0	30,4	13,8	9,5	32,3
Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake
Keskikurssi	EUR	27,65	24,49	22,70	26,79	26,08
Kauden ylin kurssi	EUR	34,67	29,69	33,62	39,60	39,37
Kauden alin kurssi	EUR	20,57	19,35	15,65	16,35	19,16
Kauden päätöskurssi	EUR	25,55	27,09	19,95	22,98	39,03
Osakkeiden markkina-arvo 31.12. ¹	MEUR	1 647	1 743	1 223	1 410	2 390
B-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12. ²	MEUR	1 403	1 484	1 034	1 191	2 023
Osakevaihto, B-sarjan osake	1 000 kpl	53 641	41 105	64 275	58 290	47 097
Osakevaihto, B-sarjan osake	%	96,0	74,0	118,8	98,5	84,2
A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo ³	1 000 kpl	9 526	9 526	9 526	9 526	9 526
A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12. ³	1 000 kpl	9 526	9 526	9 526	9 526	9 526
B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimentamaton painotettu keskiarvo ²	1 000 kpl	54 861	51 995	51 819	51 819	51 819
B-sarjan osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12. ²	1 000 kpl	54 911	54 789	51 819	51 819	51 819
B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo ²	1 000 kpl	54 949	52 082	51 819	51 819	51 819

Osakkeiden kurssi- ja vaihtotiedot perustuvat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n kaupankäyntitietoihin.

1 Sisältää A- ja B-sarjan osakkeet, omat osakkeet vähennetty.

2 Ei sisällä hankittuja omia osakkeita.
3 A-sarjan osakkeisiin ei kohdistu laimennusvaikutusta.
4 Hallituksen ehdotus.

Cargotec soveltaa vuoden 2013 alusta IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutosta. Vertailukausien 2012 ja 2011 luvut on oikaistu vastaavasti.

Tunnuslukujen laskentakaavat

		Tilikauden voitto
		Oma pääoma (keskimäärin kauden aikana)
=	100 x	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
		Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin kauden aikana)
		Oma pääoma
		Taseen loppusumma - saadut ennakot
		Korolliset velat* - korolliset varat
		Oma pääoma
		Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakekohtainen tulos, laimentamaton		Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana
		Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakekohtainen tulos, laimennettu =		Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana, laimennusvaikutus huomioituna

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
		Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
		Tilikaudelta jaettava osinko
		Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
		Tilikaudelta jaettava osinko / osake
Osinko / tulos (%) =		Osakekohtainen tulos
		Osinko / osake
=	100 x	B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi
	= = = = = =	100 x 100 x 100 x 100 x

			B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi
Hinta / voitto (P/E)	=		Osakekohtainen tulos
Keskikurssi	=		B-sarjan osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana
			Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana

Osakkeiden markkina-arvo kauden			Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa x B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi + Ulkona olevien A-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa x
lopussa	=		B-sarjan osakkeen kauden päätöspäivän keskikurssi
Osakevaihto	=		Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana

Osakevaihto (%)	=	100 x	Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana
			B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana

* Sisältää 205 (31.12.2010−31.12.2013: 300) miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen.

Euron valuuttakurssit

Päätöskurssit	31.12.2014	31.12.2013
SEK	9,393	8,859
USD	1,214	1,379

Keskikurssit	1−12/2014	1−12/2013
SEK	9,100	8,662
USD	1,326	1,330

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Cargotec Oyj:n B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n OMX Large Cap −listalla 1.6.2005 lähtien. Osakkeen kaupankäyntitunnus on CGCBV. Osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä, ja Euroclear Finland Oy ylläpitää Cargotec Oyj:n virallista omistajaluetteloa.

Osakekohtaiset tunnusluvut 2010-2014, EUR

	2014	2013	2012	2011	2010
Laimentamaton osakekohtainen tulos	1,11	0,89	1,45	2,42	1,21
Oma pääoma/osake	18,76	19,18	19,80	18,97	17,37
Osinko/osake, B-sarjan osake	0,55 *	0,42	0,72	1,00	0,61
Osinko/osake, A-sarjan osake	0,54 *	0,41	0,71	0,99	0,60
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, %	2,2 *	1,6	3,6	4,4	1,6
Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake	23,0 *	30,4	13,8	9,5	32,3
Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake
Keskikurssi	27,65	24,49	22,70	26,79	26,08
Kauden ylin kurssi	34,67	29,69	33,62	39,60	39,37
Kauden alin kurssi	20,57	19,35	15,65	16,35	19,16
Kauden päätöskurssi	25,55	27,09	19,95	22,98	39,03

* Hallituksen ehdotus

Cargotec soveltaa vuoden 2013 alusta IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutosta. Vertailukausien 2012 ja 2011 luvut on oikaistu vastaavasti.

Osakkeet ja osakepääoma

Cargotecilla on kaksi osakesarjaa, noteeratut B-sarjan osakkeet ja noteeraamattomat A-sarjan osakkeet. Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä oli vuoden 2014 lopussa 15 014 329.

Cargotec Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2014. Maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2014 oli 64 304 880 euroa. Osakekanta koostui 54 911 209 B-sarjan osakkeesta ja 9 526 089 A-sarjan osakkeesta. B-sarjan osakkeiden määrä kasvoi tilikauden aikana 122 704 uudella 2010A- ja 2010Boptio-oikeudella merkityllä osakkeella. Merkintähinta 2 289 218 euroa merkittiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, joten Cargotecin osakepääoma säilyi ennallaan.

Osingonjako

B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.

Osinkoehdotus

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,54 euroa kutakin A-sarjan osaketta ja 0,55 euroa kutakin B-sarjan osaketta kohden tilikaudelta 2014.

Omat osakkeet ja osakeanti

Osakkeen arvon kehitys ja kaupankäynti

Cargotecin B-sarjan osakkeen arvo laski vuoden 2014 aikana kuusi prosenttia eli 27,09 eurosta 25,55 euroon. Samaan aikaan OMX Helsinki Benchmark Cap -indeksi nousi neljä prosenttia.

B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2014 lopussa laskettuna vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssilla oli 1 403 (1 484) miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli vuoden lopussa 1 647

(1 743) miljoonaa euroa.

B-sarjan osakkeen päätöskurssi vuoden 2014 viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 25,55 (27,09) euroa. Vuoden 2014 ylin kurssi oli 34,67 (29,69) euroa ja alin 20,57 (19,35) euroa. Tilikauden vaihdolla painotettu keskikurssi oli 27,65 (24,49) euroa.

B-sarjan osakkeita vaihdettiin vuonna 2014 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 54 (41) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 486 (1 009) miljoonan euron vaihtoa. B-sarjan osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 214 565 (164 421) kappaletta eli 6 (4) miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n lisäksi Fidessan mukaan useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla yhteensä 61 (31) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 743 (759) miljoonan euron vaihtoa. Osakkeita vaihdettiin eniten BATS Chi-X CXE:ssä ja Turquoisessa.

B-sarjan osakkeen ajantasaiset pörssikurssitiedot ovat luettavissa Cargotecin verkkosivuilla www.cargotec.fi/sijoittajat.

Osakkeenomistajat

Cargotecilla oli vuoden 2014 lopussa noin 28 000 (22 000) rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa. Suurin yksittäinen osakkeenomistaja oli Wipunen varainhallinta oy. Ilkka Herlin oli suurin omistaja, kun omistukseen lasketaan sekä henkilökohtainen että määräysvaltayhtiöiden omistus. Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 10 023 740 (10 565 425) ja osuus kaikista osakkeista 15,56 (16,43) prosenttia, mikä vastasi 6,68:aa (7,04) prosenttia kaikkien osakkeiden äänimäärästä.

Kuukausittain päivitettävä lista suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä Cargotecin verkkosivuilla www.cargotec.fi/sijoittajat.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2014

Osakkeenomistaja	A-sarjan osakkeet	B-sarjan osakkeet	Osakkeet yht.	Osakkeet yht., %	Äänet yht.	Äänet yht., %
1 Ilkka Herlinin määräysvallassa olevat osakkeet yht.	2 940 067	5 855 735	8 795 802	13,65	3 525 640	23,48
Wipunen varainhallinta oy	2 940 067	5 850 000	8 790 067	13,64	3 525 067	23,48
Ilkka Herlinin suora omistus		5 735	5 735	0,01	573	0,00
2 Mariatorp Oy (Niklas Herlinin määräysvallassa)	2 940 067	5 000 000	7 940 067	12,32	3 440 067	22,91
3 D-sijoitus Oy (Ilona Herlinin määräysvallassa)	2 940 067	3 850 000	6 790 067	10,54	3 325 067	22,15
4 Toshiba Elevator And Building Systems Corporation		3 023 340	3 023 340	4,69	302 334	2,01
5 Koneen säätiö	705 888	1 232 454	1 938 342	3,01	829 133	5,52
6 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma		1 516 098	1 516 098	2,35	151 609	1,01
7 Valtion eläkerahasto		900 000	900 000	1,40	90 000	0,60
8 Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		861 953	861 953	1,34	86 195	0,57
9 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy		437 585	437 585	0,68	43 758	0,29
10 Herlin Heikki		400 000	400 000	0,62	40 000	0,27
11 Sigrid Juséliuksen säätiö		367 600	367 600	0,57	36 760	0,24
12 Sijoitusrahasto Fondita Nordic Small Cap		364 000	364 000	0,56	36 400	0,24
13 Nurminen Hanna		270 268	270 268	0,42	27 026	0,18
14 Brita Maria Renlundin säätiö		248 000	248 000	0,38	24 800	0,17
15 Sijoitusrahasto OP-Suomi Pienyhtiöt		229 688	229 688	0,36	22 968	0,15
16 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia		226 705	226 705	0,35	22 670	0,15
17 Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.		226 380	226 380	0,35	22 638	0,15
18 Sijoitusrahasto SEB Finlandia		220 800	220 800	0,34	22 080	0,15
19 Mandatum Life		190 277	190 277	0,30	19 027	0,13
20 Blåberg Karolina		182 745	182 745	0,28	18 274	0,12
Yhteensä	9 526 089	25 603 628	35 129 717	54,52	12 086 446	80,49

Hallintarekisteröidyt			10 023 740
Muut osakkeenomistajat			19 283 841
Liikkeeseen laskettu osakemäärä yhteensä
31.12.2014			64 437 298

Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2014

	Omistajien	%-osuus	Osakemäärä,	%-osuus
Osakkeita	lukumäärä	omistajista	kpl	osakekannasta
1 − 100	12 007	42,84	674 492	1,05
101 − 500	10 904	38,90	2 844 373	4,41
501 − 1 000	2 654	9,47	2 065 319	3,21
1 001 − 10 000	2 241	8,00	5 932 080	9,21
10 001 − 100 000	181	0,65	5 201 063	8,07
100 001 − 1 000 000	36	0,13	8 173 594	12,69
yli 1 000 000	8	0,03	39 540 986	61,36
Yhteensä	28 031	100,00	64 431 907	100,00
joista hallintarekisteröityjä	11
Yhteistilillä			5 391	0,01
Liikkeeseen laskettu osakemäärä yhteensä 31.12.2014			64 437 298	100,00

Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.

* Omistustiedot sisältävät suorat omistukset sekä määräysvaltayhtiöiden omistukset. Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.

Hallituksen ja johdon osakeomistukset

Cargotecin hallituksen ja toimitusjohtajan sekä heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden yhteenlaskettu osakeomistus 31.12.2014 oli 2 940 067 (2 940 067) A-sarjan osaketta ja 6 115 792 (5 621 323) B-sarjan osaketta, mikä vastasi 14,05:tä (13,31) prosenttia kaikkien osakkeiden yhteismäärästä ja 23,66:ta (23,34) prosenttia yhteisäänimäärästä.

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen on oikeutettu osakepohjaiseen kannustinohjelmaan 2014 ja 2010-optioohjelmaan. Optio-ohjelman perusteella hänelle on myönnetty 60 500 kappaletta 2010A-optio-oikeutta.

Cargotecin verkkosivuilla osoitteessa www.cargotec.fi/sijoittajat on nähtävillä ajantasainen tieto hallituksen ja johdon omistuksista.

Hallituksen valtuutukset

Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen myös päättämään osakeannista ja optio-oikeuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla voidaan antaa enintään 952 000 A-sarjan osaketta ja 5 448 000 B-sarjan osaketta. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä.

Osakepohjaiset kannustinohjelmat

Osakepohjainen kannustinohjelma 2014

Cargotecin hallitus hyväksyi helmikuussa 2014 uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinohjelman Cargotecin avainhenkilöille. Ohjelman piiriin kuuluu 70 henkilöä, mukaan lukien Cargotecin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Ohjelman ensimmäinen vaihe sisälsi määritellyt taloudelliset tavoitteet vuodelle 2014 (liiketoiminta-alueen tai konsernin liikevoitto ja käyttöpääoma). Toinen vaihe sisältää lisäansaintakertoimen, joka perustuu Cargotecin markkina-arvoon (sisältäen sekä A- että B-sarjan osakkeet) kolmen vuoden tarkasteluajanjakson eli vuoden 2016 lopussa.

Kokonaispalkitsemisen osana voidaan osalle avainhenkilöistä myöntää lisäksi niin sanottuja rajoitettuja osakkeita vuosina 2014–2016. Mikäli tavoitteiden alaraja saavutetaan koko osallistujajoukon osalta, ovat ohjelman kustannukset kolmen vuoden ajanjaksolta arviolta 2,9 miljoonaa euroa. Ohjelman mukaisia kannustinpalkkioita ei makseta, mikäli taloudellisten tavoitteiden alarajoja ei saavuteta.

Ohjelman ensimmäisen vaiheen perusteella palkitaan 53 osallistujaa.

Osakepohjainen kannustinohjelma 2010

Lisätietoja kannustinohjelmista on luettavissa vuoden 2014 Palkka- ja palkkioselvityksestä ja Cargotecin verkkosivuilta www.cargotec.fi/sijoittajat.

Optio-ohjelma 2010

NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla listattiin 400 000 kappaletta 2010A-optio-oikeutta 2.4.2013. Kukin optio-oikeus oikeuttaa haltijansa merkitsemään yhden Cargotecin uuden B-sarjan osakkeen 1.4.2013–30.4.2015. Osakkeen merkintähinta 2010A-optio-oikeudella oli tilikauden lopussa 18,60 euroa ja listattujen optio-oikeuksien lukumäärä 268 222 kappaletta.

1.4.2014 NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla listattiin 21 136 kappaletta 2010B-optio-oikeutta, jotka oikeuttavat haltijansa merkitsemään 21 136 Cargotecin uutta B-sarjan osaketta 1.4.2014–30.4.2016. Osakkeen merkintähinta 2010B-optio-oikeudella oli tilikauden lopussa 29,09 euroa ja listattujen optio-oikeuksien lukumäärä 20 496 kappaletta.

Lisätietoja optio-ohjelmasta on luettavissa vuoden 2014 Palkka- ja palkkioselvityksestä ja Cargotecin verkkosivuilta www.cargotec.fi/sijoittajat.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä, 9. helmikuuta 2015

Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja

Tapio Hakakari Hallituksen varapuheenjohtaja

Jorma Eloranta Hallituksen jäsen

Peter Immonen Hallituksen jäsen

Antti Lagerroos Hallituksen jäsen

Teuvo Salminen Hallituksen jäsen

Anja Silvennoinen Hallituksen jäsen

Mika Vehviläinen Toimitusjohtaja

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 9. helmikuuta 2015

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Tomi Hyryläinen KHT

Jouko Malinen KHT

Tilintarkastuskertomus

Cargotec Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Cargotec Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2015

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Tomi Hyryläinen KHT

Jouko Malinen KHT

Cargotec muokkaa lastinkäsittelytoimialaa asiakkaidensa ja osakkeenomistajiensa eduksi. Cargotecin liiketoimintaalueet MacGregor, Kalmar ja Hiab tunnetaan johtavista lastin- ja kuormankäsittelyalan ratkaisuistaan ympäri maailman. Niiden maailmanlaajuiset verkostot toimivat lähellä asiakkaita, ja kattavat huoltopalvelut takaavat jatkuvan, luotettavan ja ympäristöystävällisen toiminnan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Cargotecin liikevaihto vuonna 2014 oli noin 3,4 miljardia euroa, ja konserni työllistää noin 11 000 henkilöä. Cargotecin B-sarjan osake on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä kaupankäyntitunnuksella CGCBV.

Cargotec Oyj

Porkkalankatu 5, 00180 Helsinki PL 61, 00501 HELSINKI Puh. 020 777 4000 [email protected] www.cargotec.fi

Tämä katsaus on osa Cargotecin vuosikertomusta, joka on julkaistu osoitteessa annualreport2014.cargotec.com

AI Terminal

Hiab Oyj

3214_10-k_2015-02-12_748b8db8-6867-4c9c-9a3e-cc0103a6b3ef.pdf

Vuosikertomus 2014

Sisällys

Hyvä lukija,

MacGregor käynnisti strategisia uudistusohjelmia

Kalmar menossa oikeaan suuntaan

Hiab otti ison harppauksen eteenpäin

Cargotec etenee haasteiden voittamisen tiellä

Uusi vaihe matkallamme

Cargotec lyhyesti

Avainluvut

Cargotecin strategia

Kestävä ja älykäs kehitys sekä digitalisointi lastinkäsittelyalan tulevaisuuden perustana

Taloudelliset tavoitteet

Kestävää kehitystä suunnitelmallisesti – askel kerrallaan

Hallinnointi

Riskianalyysit ja riskienhallinta vuonna 2014

Tärkeimmät tunnistetut riskit 2014

Strategiset ja liiketoimintariskit

Kauppasodat ja kansainväliset kriisit lisäävät markkinariskejä

Henkilöstöriski

Organisaatiorakenteen muutoksiin liittyvät riskit

Digitalisoituminen ja automaatio: merkittäviin mahdollisuuksiin liittyy aina myös riskejä

Toiminnalliset riskit

Projektiriskit edelleen suuret

Keskeytysriskit lisääntyneet Kiinassa

Lainmukaisuuteen liittyvät riskit: sopimusriskit kasvussa

Tietohallintoriskit

Toimittajat – taloudelliseen vakauteen ja laatuun liittyvät riskit

Tuotantoriski vähäinen

Materiaalikustannukset aiheuttavat riskejä kaikissa taloustilanteissa

Turvallisuus-, vahinko- ja ympäristöriskit

Taloudelliset riskit

Vähentyneet riskit

Tietoa sijoittajille

Sijoittajasuhteet

Sijoittajasuhdetoiminta 2014

Hiljainen kausi

Tiedonanto-ohjesääntö

Markkinaennusteet

Taloudellinen raportointi vuonna 2015

Taloudellisen tiedon julkaiseminen

Osoitteenmuutokset

Varsinainen yhtiökokous 2015

Ilmoittautuminen

Ota yhteyttä

Konserniviestintä

Cargotecin sijoittajasuhteet

Tapaamispyynnöt

MacGregor lyhyesti

MacGregorin liiketoimintaympäristö

MacGregorin strategia ja tärkeimmät tapahtumat

Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2014

Tärkeimmät tilaukset

Muita vuoden aikana saatuja tärkeitä tilauksia:

Kalmar lyhyesti

Kalmarin liiketoimintaympäristö

Kalmarin strategia ja tärkeimmät tapahtumat

Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2014

Uudet tuotteet

Tärkeimmät tilaukset

Hiab lyhyesti

Hiabin liiketoimintaympäristö

Hiabin strategia ja tärkeimmät tapahtumat

Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2014

Uudet tuotteet

Tärkeimmät tilaukset

Toimintakertomus

Toimintaympäristö

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Liikevaihto

Tulos

Tase, rahavirta ja rahoitus

Uudet tuotteet ja tuotekehitys

MacGregor

Kalmar

Hiab

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit