Annual Report • Feb 13, 2015
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Saavutimme tilikaudella 2014 kaikkien strategisten tavoitteiden osalta niiden tavoitetason. Liikevoitto kasvoi, kannattavuus parani ja tase vahvistui.
Suominen tähtää strategiakaudella 2015–2017 kannattavaan kasvuun, tuotejohtajuuteen ja markkinalähtöiseen toimintatapaan.
Joustopakkausliiketoiminnasta luopuminen heinäkuussa 2014 viimeisteli Suomisen muuntautumisen täysiveriseksi kuitukangasyhtiöksi.
| Suominen lyhyesti 3 |
|
|---|---|
| Avainluvut ja taloudelliset tavoitteet6 | |
| Toimitusjohtajan katsaus | 7 |
| Strategia10 | |
| Strategia 2012–2014 |
11 |
| Strategia 2015–201714 | |
| Toimintaympäristö16 | |
| Megatrendit markkinoiden | |
| muutosvoimana | 17 |
| Liiketoimintakatsaus | 20 |
| Kuitukankaat21 | |
| Joustopakkaukset25 | |
| Yritysvastuu | 26 |
| Yritysvastuu Suomisella 27 |
|
| Ympäristövastuu | 29 |
| Sosiaalinen vastuu 31 |
|
| Taloudellinen vastuu33 | |
| Hallinto |
34 |
| Selvitys hallinto- ja | |
| ohjausjärjestelmästä35 | |
| Hallitus |
40 |
| Johtoryhmä 41 |
|
| Tilinpäätös | 42 |
Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin. Kuitukankaista valmistetut lopputuotteet, esimerkiksi kosteuspyyhkeet ja haavataitokset, luovat lisäarvoa kuluttajien ja ammattikäyttäjien arkeen ympäri maailmaa. Suominen toimii kolmella mantereella lähellä asiakkaitaan ja on maailman suurin pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden valmistaja. Yhtiön osake (SUY1V) noteerataan NASDAQ OMX:n Helsingin pörssissä.
401,8 milj €
Liikevaihto 2014 (+7,5 %) Suomisen liikevaihdosta yli 60 % kertyy Pohjois- ja Etelä-Amerikasta.
591
● Sopimusvalmistajat
Pyyhintätuotteita mm. vauvanhoitoon, henkilökohtaiseen hygieniaan, kodinhoitoon ja teolliseen käyttöön.
Terveydenhuollon tuotteita, mm. haavataitoksia sekä hygieniatuotteita, mm. vaippoja ja inkontinenssituotteita.
Kahdeksan tehdasta kolmella mantereella palvelevat molempia liiketoiminta-alueita.
Lisäksi alihankintasopimukset kolmen eurooppalaisen tehtaan kanssa.
10.1.2014 Suominen ilmoitti Brasiliassa sijaitsevan Paulínian tehtaan ostosta Ahlstrom Oyj:lta. Velaton kauppahinta oli 17,5 miljoonaa euroa. Kauppa rahoitettiin laskemalla liikkeelle osakkeiksi vaihdettava hybridilaina.
27.5.2014 Suominen toi markkinoille BIOLACE® Skin -kuitukankaan Home Spa -tuotevalikoimaan.
11.7.2014 Suominen ilmoitti sopineensa joustopakkausliiketoimintansa myynnistä. Kaupan myötä Suomisesta tulee yksinomaan kuitukankaisiin keskittynyt yhtiö.
4.12.2014 Suominen ilmoitti käynnistävänsä investointiohjelman kasvustrategiansa toteuttamiseksi. Ensimmäisen vaiheen investointien arvo on yhteensä noin neljä miljoonaa euroa. Koko investointiohjelman arvo on 30–50 miljoonaa euroa vuosina 2015–2017.
4.12.2014 Suomisen hallitus päätti johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmästä ja osakeannista.
17.2.2014 Korkeamman lisäarvon Novolino™ Nonwoven -kuitukangas tuotiin markkinoille.
26.9.2014 Suominen tiedotti uudesta aiempaa monipuolisemmasta rahoituspohjastaan. Yhtiö laski liikkeelle 75 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja uudisti pankkilainansa. Laajempi rahoituspohja mahdollistaa yhtiön kasvuun tähtäävän strategian toteuttamisen.
24.10.2014 Suominen siirtyy uuteen strategiseen vaiheeseen. Vuosina 2015– 2017 yhtiötä kehitetään entistä aktiivisemmin oman toimialansa edelläkävijäksi. Tavoitteena on tuotejohtajuus ja kannattava kasvu.
24.10.2014 Suomisen hallitus hyväksyi yhtiölle osinkopolitiikan, jonka mukaan vuotuisena osinkona jaetaan noin 30 % tilikauden voitosta.
| 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. € | 401,8 | 373,7 | 356,9 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä, milj. € | 26,9 | 19,4 | 14,9 |
| Liikevoitto, milj. € | 25,9 | 18,9 | 8,9 |
| Voitto ennen veroja, milj. € | 17,8 | 13,1 | -0,3 |
| Tilikauden voitto jatkuvista liiketoiminnoista, milj. € | 10,2 | 5,7 | -2,8 |
| Tilikauden voitto lopetetuista liiketoiminnoista, milj. € | -5,2 | -21,8 | -9,0 |
| Tilikauden voitto, milj. € | 5,0 | -16,1 | -11,9 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. € | 37,1 | 21,3 | 24,9 |
| Investoinnit, milj € | 7,1 | 4,4 | 2,7 |
| 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|
| Omavaraisuusaste, % |
41,2 | 32,9 | 34,4 |
| Oma pääoma/osake, € | 0,44 | 0,32 | 0,39 |
| Tulos/osake jatkuvista toiminnoista, € | 0,04 | 0,02 | -0,01 |
| Tulos/osake lopetetuista toiminnoista, € | -0,02 | -0,09 | -0,04 |
| Tulos/osake, € | 0,02 | -0,07 | -0,05 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, € | 0,15 | 0,09 | 0,10 |
| Velkaantumisaste (gearing), % |
34,7 | 96,2 | 101,0 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % |
15,7 | 12,4 | 5,0 |
| Henkilöstö, keskimäärin | 591 | 550 | 603 |
Liikevoitto ennen kerta-
0,00 — 0,03 — 0,06 — 0,09 — 0,12 — 0,15 —
12 13 14
0 — 5 — 10 — 15 — 20 — 25 — 30 — 35 — 40 —
Liiketoiminnan rahavirta, milj. €
12 13 14
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
Suominen tähtää
Sivulla esitetyt tiedot kuvaavat Suomisen jatkuvia toimintoja, ellei muuta ole mainittu.
12 13 14
Päättäväinen työmme Suomisen strategian toteuttamiseksi jatkui myös vuonna 2014. Veimme vuoden alussa uusitulla organisaatiolla läpi useita tärkeitä toimenpiteitä eri rintamilla – kehitimme Suomisen yrityskulttuuria ja tapaa toimia, paransimme kannattavuutta ja haimme aktiivisesti keinoja olla edellä kilpailijoitamme. Laajensimme liiketoimintaamme yrityskaupalla Etelä-Amerikan kiinnostaville markkinoille ja viimeistelimme Suomisen muuntautumisen kuitukangasyhtiöksi luopumalla joustopakkausliiketoiminnasta.
Työn tulokset näkyivät myös yhtiön taloudellisessa menestyksessä. Saavutimme vuonna 2014 kaikkien hallituksen asettamien strategisten tavoitteiden osalta niiden tavoitetason: sijoitetun pääoman tuotto nousi jatkuvien toimintojen osalta 15,7 %:iin (tavoitetaso yli 10 %) ja velkaantumisasteemme laski 34,7 %:iin (tavoitetaso 40–80 %). Myös kolmas tavoite, liikevaihdon toimialan keskiarvoa noin 3 % nopeampi orgaaninen kasvu, saavutettiin. Suomisen jatkuvien toimintojen liikevaihto nousi orgaanisesti 3,5 % ja oli 401,8 miljoonaa euroa. mil- +3,5 %
Suomisen kannattavuus parani merkittävästi vuodesta 2013. Jatkuvien toimintojen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 26,9 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos 10,2 miljoonaan euroon. Varsin myönteinen kannattavuuden kehitys johtuu ensisijaisesti strategisten tavoitteiden mukaisesta muutoksesta myytyjen tuotteiden portfoliossa: onnistuimme kasvattamaan korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta. Lisäksi kulurakenteemme on pysynyt terveenä. Vuosina 2012–2013 toteutettu kustannusrakenteen kevennys oli luonteeltaan pysyvä ja vaikuttaa siten edelleen myönteisesti tunnuslukuihimme.
Kuten merkittävästi alentunut velkaantumisastekin osoittaa, Suomisen tase kehittyi hyvin suotuisasti vuoden 2014 aikana. Hyvän operatiivisen kassavirran takaama velanhoitokyky ja terve taloudellinen asema loivat myös osaltaan mahdollisuuden uudelleenrahoitukselle. Varojenjako-0,01 €/osake
ehdotus
Suomisen hallitus ehdottaa maksettavaksi 0,01 euron osakekohtaista varojen jakoa tilikaudelta 2014. Mikäli yhtiökokous hyväksyy esityksen, Suominen jakaa osakkeenomistajilleen varoja keväällä 2015 ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.
Ostimme helmikuussa 2014 Ahlstromilta Paulíniassa, Brasiliassa sijaitsevan kuitukangastehtaan. Velaton kauppahinta oli 17,5 miljoonaa euroa, ja rahoitimme kaupan laskemalla liikkeelle oman pääomanehtoisen osakkeiksi vaihdettavan hybridilainan.
Ostamamme tehdas on Brasilian ainoa modernia vesineulausteknologiaa hyödyntävä pyyhintätuotteiden kuitukankaita valmistava yksikkö, mikä antaa meille teknologista etumatkaa kilpailijoihin nähden. Lisäksi saimme kaupan ansiosta
jalansijan kehittyviltä ja erittäin lupaavia kasvumahdollisuuksia tarjoavilta Etelä-Amerikan markkinoilta. Suomisen tuotteiden kysyntä kasvaa Etelä-Amerikassa käyttökohteesta riippuen noin 6–10 % vuodessa. lupaa
Suominen Way, Suomisen tapa toimia, on yksi strategiamme kulmakivistä. Yhteistuumin ja samaa tavoitetta kohti kulkeva henkilöstö on mielestäni minkä tahansa yrityksen menestymisen edellytys, ja siksi olen pitänyt yhteisen kulttuurin rakentamista erittäin tärkeänä myös Suomisella.
Myös tällä saralla tapahtui paljon vuonna 2014. Vuoden 2014 alusta voimaan astunut uusi organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä tähtää keskittyneempään, läpinäkyvämpään ja ketterämpään toimintamalliin. Se vahvistaa kykyämme kehittää uutta liiketoimintaa ja lanseerata aiempaa nopeammin uusia tuotteita markkinoille.
Päätimme myös nostaa työturvallisuuden Suomisella uudelle tasolle ja käynnistimme vaaratilanteiden ennakoimiseen ja henkilöstön toimintatapojen kehittämiseen keskittyvän Behavior-Based Safety -ohjelman. Loppuvuodesta linjasimme Suomisen yritysvastuun painopistealueet ja määrittelimme niiden kehittämiseksi muutamia avainhankkeita, jotka käynnistämme vuonna 2015. Suomisen yritysvastuuasioista on kerrottu lisää tämän vuosikertomuksen sivuilla 26–36.
Suomisen muutosprosessi alkoi marraskuussa 2011, kun ostimme Ahlstromilta sen Home & Personal -liiketoiminta-alueen. Kauppa kasvatti ja kansainvälisti Suomista voimakkaasti, ja sen myötä kuitukankaista tuli selvästi Suomisen suurin liiketoimintaalue. Sen jälkeen olemme määrätietoisesti selkiyttäneet yhtiörakennettamme ja laajentuneet uudelle mantereelle. Myimme Codi Wipes -liiketoiminnan heinäkuussa 2013. Helmikuussa 2014 toteutetulla yrityskaupalla laajensimme toimintaamme Etelä-Amerikkaan. Joustopakkaukset-liiketoimintaalueen myynti heinäkuussa 2014 sinetöi Suomisen muuntautumisen täysiveriseksi kuitukangasyhtiöksi. Kun nyt keskitymme yksinomaan kuitukankaisiin, voimme suunnata entistä tehokkaammin kaikki voimavaramme Convenience-liiketoiminnan globaalin markkinajohtajuuden vahvistamiseen sekä vielä Suomiselle nuoren Care-liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen.
Suominen on taloudellisesti vahva, yhteen toimialaan keskittynyt yhtiö ja valmis siirtymään uuteen strategiseen vaiheeseen.
Vuosina 2015–2017 Suomista kehitetään entistäkin aktiivisemmin oman toimialansa edelläkävijäksi. Strategiamme pohjautuu edelleen kolmeen tuttuun kulmakiveen, jotka ovat Suomisen tapa toimia, Kannattavuuden merkittävä parantaminen sekä Edellä muita. Jatkossa painotamme kuitenkin aiempaa voimakkaammin Edellä muita -kulmakiveä ja tähtäämme markkinoita voimakkaampaan kasvuun, markkinalähtöiseen toimintatapaan sekä tuotejohtajuuteen.
Aiomme investoida kasvuhankkeisiin noin 30–50 miljoonaa euroa vuosien 2015–2017 aikana syyskuussa 2014 toteuttamamme uudelleenrahoituksen tuella. Laajennettu ja monipuolistettu rahoituspohjamme koostuu nyt 75 miljoonan euron joukkovelkakirjalainasta sekä uudistetuista pankkilainoista. Investointiohjelman ensimmäiset askeleet otettiin itse asiassa jo vuoden 2014 lopulla, kun tiedotimme yhteensä noin neljän miljoonan euron investoinneista Alicanten, Paulínian ja Nakkilan tehtaille. Nämä hankkeet hyödyttävät molempia liiketoiminta-alueitamme ja mahdollistavat korkeamman lisäarvon tuotteiden osuuden kasvattamisen edelleen yhtiön tuoteportfoliossa.
Tiedotimme tammikuussa 2015 suunnitelmastamme rakentaa uusi tuotantolinja Pohjois-Amerikkaan. Suunniteltu investointi tukisi kasvustrategiaamme ja olisi merkittävin yksittäinen hanke investointiohjelmassamme.
Suomisen hallitus tarkisti strategian päivittämisen yhteydessä yhtiön taloudellisia tavoitteita. Kaudella 2015–2017 tähtäämme:
Lisäksi hallitus määritteli Suomiselle osinkopolitiikan, jonka mukaan yhtiö jakaa noin 30 % tilikauden voitosta vuotuisena osinkona. Kun yhtiön hallitus arvioi ehdotustaan osingonmaksusta, se ottaa huomioon myös Suomisen tulevaisuuden investointitarpeet sekä yhtiön taloudellisen aseman vakauden.
Tavoitteemme ovat korkealla, mutta saavutettavissa. Mikäli onnistumme strategiamme toteuttamisessa, Suomisen liikevaihto on strategiakauden lopulla noin 500 miljoonaa euroa. Olemme taloudellisesti vakaa ja työntekijöidemme arvostama kasvuyhtiö. Toimintatapamme ja toimitusketjumme ovat nykyistäkin ketterämmät, ja harkittu tuotevalikoimamme koostuu markkinoiden parhaista tuotteista. Meitä pidetään ansaitusti kuitukangasalan edelläkävijänä ja kiinnostavana sijoituskohteena.
Vuosi 2014 oli edeltäjiensä tapaan Suomiselle varsin mielenkiintoinen ja täynnä tapahtumia. Otimme monia merkittäviä askelia kohti päämääräämme, toimialan edelläkävijyyttä. Tehty työ näkyi myönteisesti myös Suomisen taloudellisessa kehityksessä.
Haluan kiittää Suomisen henkilöstöä tinkimättömästä asenteesta ja määrätietoisesta työstä. Lisäksi kiitän kaikkia asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme, osakkeenomistajiamme ja rahoittajiamme luottamuksesta. Tästä on hyvä jatkaa uudelle strategiakaudelle, kohti tuotejohtajuutta ja kannattavaa kasvua.
Suominen on keskittynyt viime vuosina voimakkaasti yhteisen yrityskulttuurin ja toimintatapojen rakentamiseen. Samaan aikaan yhtiön kannattavuutta on määrätietoisesti parannettu ja taloudellista asemaa vahvistettu. yhtiö saavutti tavoitetason kaikissa
Vuonna 2014
strategisissa tavoitteissaan.
Suominen on keskittynyt viime vuosina voimakkaasti yhteisen yrityskulttuurin ja toimintatapojen rakentamiseen. Samaan aikaan yhtiön kannattavuutta on määrätietoisesti parannettu ja taloudellista asemaa vahvistettu. Vuonna 2014 yhtiö saavutti tavoitetason kaikissa strategisissa tavoitteissaan.
Suomisen vuonna 2012 julkaisema strategia pohjautuu yhteiseen kulttuuriin, kannattavuuden parantamiseen ja edelläkävijyyteen. Strategiassa on kolme kulmakiveä:
Asiakkaiden liiketoiminnan vauhdittaminen sekä korkeamman lisäarvon tuotteiden osuuden kasvattaminen yhtiön portfoliossa ovat Suomisen keskeisiä strategisia tavoitteita.
Suominen saavutti vuonna 2014 kaikkien hallituksen asettamien, strategian toteutumista mittaavien taloudellisten tavoitteiden osalta niiden tavoitetason. Sijoitetun pääoman tuotto nousi jatkuvien toimintojen osalta 15,7 %:iin (tavoitetaso yli 10 %), ja velkaantumisaste laski 34,7 %:iin (tavoitetaso 40–80 %). Myös kolmas tavoite, liikevaihdon toimialan keskiarvoa nopeampi orgaaninen kasvu, saavutettiin. Suomisen jatkuvien toimintojen liikevaihto nousi orgaanisesti 3,5 % ja oli 401,8 miljoonaa euroa vuonna 2014.
Konsernin kaikki toiminta ja päätöksenteko nojautuu Suomisen tapaan toimia, joka muodostaa selvän, yhteisen arvopohjan yhtiölle. Suomisen henkilöstön tapaa toimia kuvataan kolmella sanalla: voimaantuminen, vastuunkanto ja intohimo.
Voimaantuminen tarkoittaa, että Suomisen henkilöstöllä on mahdollisuus ja vastuu kehittää yhtiön toimintaa ja prosesseja parhaansa mukaan. Työntekijät kykenevät nopeisiin ja oikea-aikaisiin päätöksiin omilla vastuualueillaan.
Suomisella jokainen kantaa vastuuta omasta työstään ja varsinkin työnsä tuloksista. Henkilöstö tuntee vastuunsa myös siitä, miten heidän toimintansa vaikuttaa esimerkiksi työtovereihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Poikkeamissa tai virhetilanteissa toimintatapaan kuuluu asioiden ripeä korjaaminen ja parantaminen.
Suomisen henkilöstö tuntee intohimoa työtä ja tehtävien loppuun saattamista kohtaan. Intohimoa työhön syntyy, kun työntekijä ymmärtää oman työpanoksensa merkityksen yrityksen tulevaisuuden luomisessa. Tämä intohimo antaa energiaa työn tekemiseen ja tehtävien loppuun saattamiseen.
Suomisella työtä tehdään "pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina" eli määrätietoisesti, suurella sydämellä sekä eettisesti korkeatasoisesti. Suomisella toimitaan joukkueena eli jaetaan osaamista ja parhaita käytäntöjä toisille.
Vain taloudellisesti vahva, kannattavasti toimiva yritys voi investoida kasvuun tai tuottaa omistajilleen arvonnousua esimerkiksi osinkoa maksamalla. Suomisen kannattavuuden parantamisessa oleellista on tuottavuuden ja tehokkuuden jatkuva parantaminen. Yhtiössä tehdään määrätietoisesti ja systemaattisesti työtä prosessien virtaviivaistamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Koko konsernissa toimitaan kustannustietoisesti.
Suomisen tehtaiden tuotanto perustuu aina asiakkaiden kysyntään, ja sitä voidaan säädellä ketterästi kysynnän mukaan.
Suominen on maailman suurin pyyhintätuotteissa käytettävien kuitukankaiden valmistaja. Lisäksi yhtiö tähtää merkittäväksi hygieniatuotteiden ja terveydenhuollon kuitukankaiden toimittajaksi. Suomisen tavoitteena on sekä edelleen vahvistaa asemaansa markkinoilla että tulla tunnetuksi alansa
Liikevaihdon jakauma toimialoittain ja toiminnan maantieteellinen kattavuus
edistyksellisimpänä toimijana ja asiakkaiden arvostamana innovatiivisena kumppanina.
Asiakkaiden liiketoiminnan vauhdittaminen sekä korkeamman lisäarvon tuotteiden osuuden kasvattaminen yhtiön portfoliossa ovat Suomisen keskeisiä strategisia tavoitteita. Tähän kaikkeen tähtää Suomisen strategian Edellä muita -kulmakivi.
Korkeamman lisäarvon tuotteita Suomisen portfoliossa ovat esimerkiksi teollisuuden, kotitalouksien tai henkilökohtaisen hygienian pyyhintätuotteisiin sekä hygieniaja terveydenhuollon tuotteisiin tarkoitetut kuitukankaat.
Tuotteiden loppukäyttäjän tarpeiden ymmärtäminen on Suomisen tulevaisuuden menestyksen avain. Loppukäyttäjän tarpeet ohjaavat myös tuote- ja palvelukehitystä. Yhtiö seuraa proaktiivisesti markkinoiden ja loppukäyttäjien tarpeiden muutoksia ja tuo markkinoille uusia tuotteita, usein yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Suominen kehittää jatkuvasti myös teknologia- ja materiaaliosaamistaan asiakkaidensa eduksi.
STRATEGIA 2015–2017:
Suominen käyttää kasvuinvetointeihin strategiakaudella 2015–2017 yhteensä 30–50 miljoonaa euroa.
Strategiakaudella 2015–2017 Suominen aikoo nousta oman toimialansa edelläkävijäksi. Yhtiö tavoittelee kasvua, markkinalähtöisyyttä ja tuotejohtajuutta.
Suomisen strategia pohjautuu myös jatkossa kolmeen, vuodesta 2012 voimassa olleeseen kulmakiveen: Suomisen tapa toimia, Kannattavuuden merkittävä parantaminen sekä Edellä muita.
Vuoden 2015 alusta alkaneella uudella strategiakaudella Suominen painottaa kuitenkin aiempaa voimakkaammin Edellä muita -kulmakiveä ja tähtää kannattavaan kasvuun, markkinalähtöiseen toimintatapaan sekä tuotejohtajuuteen.
Strategiansa toteuttamisessa Suominen keskittyy neljän painopistealueen kehittämiseen:
Suomisen syyskuussa 2014 toteuttama uudelleenrahoitus mahdollistaa kasvua painottavan strategian toteuttamisen. Suominen arvioi investoivansa kasvuhankkeisiin yhteensä noin 30–50 miljoonaa euroa koko strategiakauden 2015–2017 aikana.
Suominen käynnisti kasvustrategian toteuttamiseen tähtäävän investointiohjelmansa jo joulukuussa 2014 tiedottamalla kolmesta ensimmäisestä investointihankkeesta. Nämä ensimmäiset päätökset koskivat Alicanten tehdasta Espanjassa ja Paulínian tehdasta Brasiliassa. Lisäksi Suominen vahvisti tammi-
kuussa 2015, että Nakkilan tehtaan tuotantokapasiteettia laajennetaan siten, että Suominen voi joustavasti vastata markkinoiden tämänhetkiseen kysyntään.
Investointiohjelman ensiaskelten arvo on yhteensä noin 4 miljoonaa euroa, ja ne parantavat Suomisen kykyä kasvattaa edelleen korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta yhtiön tuoteportfoliossa. Investoinnit hyödyttävät Suomisen molempia liiketoiminta-alueita.
Alicanten tehtaan investointi on suunnattu palvelemaan erityisesti globaalisti kasvavia teollisten pyyhintätuotteiden sekä terveydenhuollon kuitukankaiden markkinoita. Investointi Paulíniaan laajentaa tehtaan tuotevalikoimaa ja vahvistaa edelleen sen asemaa Etelä-Amerikan kasvavilla pyyhintätuotteiden markkinoilla. Se mahdollistaa myös hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden kuitukankaiden toimittamisen Paulínian tehtaalta.
Tammikuussa 2015 Suominen tiedotti suunnittelevansa uuden tuotantolinjan rakentamista Pohjois-Amerikkaan. Uusi märkärainausta (wetlaid) hyödyntävä tuotantolinja palvelisi yhtiön strategian mukaisesti useita korkeamman lisäarvon loppukäyttöalueita. Investointihanke on valmistelussa, eikä esimerkiksi laitetoimittajia ole valittu, ja siksi hankkeen kokonaisarvoa ei vielä tammikuussa kommunikoitu. Hanke on kuitenkin selvästi merkittävin osa Suomisen kasvuinvestointiohjelmaa.
Suomisen politiikkana on jakaa noin 30 % tilikauden voitosta vuotuisena osinkona. Kun yhtiön hallitus arvioi ehdotustaan osingonmaksusta, se ottaa huomioon myös Suomisen tulevaisuuden investointitarpeet sekä yhtiön taloudellisen aseman vakauden.
Mikäli Suominen onnistuu strategiansa toteuttamisessa ja saavuttaa tavoitteidensa mukaisen liikevaihdon kasvun, yhtiön liikevaihto on vuoden 2017 loppuun mennessä noin 500 miljoonaa euroa.
Useat maailmanlaajuisesti vaikuttavat megatrendit vahvistavat kuitukankaiden kysynnän kasvua. 5 %
Kuitukankaiden kysynnän kasvu keskimäärin
17 / 108
Suomisen valmistamia tuotteita käytetään sekä kuluttajille että ammattikäyttöön suunnatuissa kertakäyttötuotteissa, kuten kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon kuitukangastuotteissa. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien luottamus oman taloutensa kehittymiseen säätelevät kulutuskysyntää, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei luonteeltaan ole kovin syklistä. Suomisen tärkeimmät markkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Pyyhintään sekä hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin käytettävien kuitukankaiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti noin 5 % ja Suomisen markkina-alueilla noin 3 % vuodessa. Kehittyvillä markkinoilla, kuten Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, kuitukangasmarkkinat kasvavat keskimäärin 7–8 % vuosivauhtia. Sen sijaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kasvun arvioidaan olevan hieman maltillisempaa, 2–6 % vuodessa.
Kasvuennusteiden taustalla vaikuttavat monet megatrendit eli globaalit ilmiöt, jotka muuttavat yhteiskuntien rakenteita syvällisesti. Nämä muutokset heijastuvat myös kulutuskäyttäytymiseen.
Maailman väkiluku on tällä hetkellä yli 7 miljardia, ja yli puolet väestöstä asuu jo nyt kaupungeissa. YK:n mukaan vuonna 2050 maapallon väkiluku on kasvanut 9,6 miljardiin, ja maailman väestöstä kaksi kolmasosaa asuu kaupunkiympäristössä.
Väestön elintason nousu ja esimerkiksi hygieniatuotteiden kysyntä ovat suorassa suhteessa toisiinsa. Eri lähteiden mukaan bruttokansantuotteen noustessa noin 1000 US-dollariin henkeä kohden kertakäyttöisille terveyssiteille voi syntyä kysyntää. Kun bruttokansantuote kasvaa noin 3000 US-dollariin, kysyntä laajenee kertakäyttövaippoihin, ja edelleen elintason noustessa muihin arkielämän hygieenisyyttä ja mukavuutta lisääviin tuotteisiin.
Globaalista keskiluokasta (väestö, jonka vuositulot ovat 3 000–20 000 \$) muodostuu lähivuosina maailman ostovoimaisin kuluttajaryhmä. On arvioitu, että vuonna 2020 globaaliin keskiluokkaan kuuluu 2,1 miljardia ihmistä. Elintason nousu ja elämäntavan muuttuminen näkyvät vaurastuvan keskiluokan ostokäyttäytymisessä. Välttämättömien hyödykkeiden lisäksi tämän väestöryhmän kulutus ohjautuu arjen rutiineja helpottaviin ja nopeuttaviin ratkaisuihin. Tällaisia ovat esimerkiksi kertakäyttöiset kodinhoitoon tarkoitetut liinat ja kauneudenhoidossa käytetyt puhdistusliinat.
Väestön ikääntyminen ja terveydenhuollon muuttuvat toimintamallit luovat myös uusia tarpeita ja kasvattavat sekä terveydenhuollon että inkontinenssituotteiden kuitukankaiden kysyntää.
Vuoteen 2050 mennessä yli 60-vuotiaiden osuus maailman väestöstä on hieman yli 20 %, kun se vielä vuonna 2000 oli 10 %.* Väestön keskimääräinen ikä nousee erityisesti teollisuusmaissa. Samalla vanheneva väestö on yhä pidempään yhä aktiivisempaa, jolloin esimerkiksi uudenlaisten inkontinenssituotteiden tarve kasvaa. Toisaalta kysyntää lisäävät myös esimerkiksi tarve löytää kustannustehokkaita ratkaisuja sairaalainfektioiden sekä erilaisten pandemioiden torjuntaan.
Ikääntyminen, pandemiat sekä terveydenhuollon toimintamallien muutokset heijastuvat terveydenhuollon kustannusten nousuna. Toisaalta terveydenhuoltoon liittyviä rahavirtoja kasvattaa kuluttajien lisääntynyt kiinnostus oman hyvinvointinsa ja terveytensä edistämiseen. Arvioidaan, että terveydenhuollon kokonaismenot kaksinkertaistuvat vuodesta 2010 vuoteen 2020.
*) YK:n raportti: World Population Ageing 1950–2050.
ikäryhmät: 0–14 15–44 45–64 65+ vuotta
Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tuotteisiin. Suomisen strategisena tavoitteena on saavuttaa valitsemillaan alueilla tuotejohtajuus ja edelläkävijän asema.
401,8 milj. €
Mikäli Suominen onnistuu strategiansa toteuttamisessa, yhtiön liikevaihto kasvaa vuoden 2017 lopulla 500 miljoonan euron suuruusluokkaan.
Suominen valmistaa korkealaatuisia kuitukankaita rullatavarana pyyhintä-, hygieniaja terveydenhuollon tuotteisiin. Suominen strategisena tavoitteena on saavuttaa valitsemillaan alueilla tuotejohtajuus ja edelläkävijän asema.
Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta: Convenience ja Care. Convenience tarjoaa kuitukankaita pääasiassa erilaisiin pyyhintätuotteisiin. Care-liiketoiminta-alue toimittaa kuitukankaita hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tuotteisiin. Liiketoiminta-alueet muodostettiin vuoden 2014 alussa.
Suomisen toimittamien kuitukankaiden tärkeimmät käyttökohteet olivat vuonna 2014 lasten pyyhintätuotteet (41 % myynnistä), henkilökohtaisen hygienian pyyhkeet (21 %), kotitalouspyyhkeet (17 %), teollisuuspyyhkeet (11 %) sekä hygienia- ja terveydenhuollon tuotteet (8 %). Kaikki pyyhintätuotteisiin käytettävät kuitukankaat kuuluvat Convenience-liiketoimintaan. Hygienia- ja terveydenhuollon tuotteet kuuluvat Careliiketoiminta-alueeseen.
Suomisella on yhteensä kahdeksan tuotantolaitosta Brasiliassa, Espanjassa, Italiassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Tuotantolaitosten määrä nousi kahdeksaan Suomisen ostettua helmikuussa 2014 Paulínian tehtaan Brasiliasta. Kaikki tehtaat sijaitsevat keskeisillä markkina-alueilla, lähellä asiakkaita, ja palvelevat molempia liiketoiminta-alueita.
Omien tuotantolaitosten lisäksi Suomisella on valmistusyhteistyötä kolmen eurooppalaisen kuitukangastehtaan kanssa. Maantieteellisesti kattavan tehdasverkostonsa ansiosta Suominen pystyy sekä palvelemaan tehokkaasti maailmanlaajuisesti toimivia asiakkaita että tarjoamaan joustavasti tuotteitaan paikallisesti.
Joustopakkausliiketoiminnan myynnin (14.7.2014) vuoksi Suominen ei ole raportoinut segmenttejä tammi–maaliskuun 2014 osavuosikatsauksen jälkeen. Tammi–maaliskuun 2014 osavuosikatsauksessa Convenience ja Care raportoitiin Kuitukankaat-segmentissä ja tätä ennen Pyyhintäsegmentissä.
Suominen korostaa lähivuosien strategiassaan kannattavaa kasvua, tuotejohtajuutta ja edelläkävijyyttä. Yhtiö haluaa tarjota asiakkailleen kohdennetun valikoiman markkinoiden parhaita tuotteita. Niin ikään Suominen keskittyy toimitusketjunsa kysyntälähtöiseen hallintaan sekä avainasiakkuuksien proaktiiviseen johtamiseen molemminpuolisen arvon lisäämiseksi.
Suominen tavoittelee strategiakaudella 2015–2017 myös merkittävää muutosta tuoteportfolioonsa. Tavoitteena on paitsi kasvattaa myyntiä, myös saavuttaa tasapainoisempi myynnin jakauma tuotteittain ja lisätä korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta portfoliossa. Näitä ovat tyypillisesti teollisuuden, kotitalouksien tai henkilökohtaisen hygienian pyyhintäkuitukankaat sekä hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin tarkoitetut kuitukankaat. Mikäli Suominen onnistuu tavoitteissaan, yhtiön liikevaihto nousee strategiakauden lopulla noin 500 miljoonan euron suuruusluokkaan.
Lisätietoja Suomisen strategiasta w strategiaosiossa
Suomisen Convenience-liiketoiminta-alue tarjoaa laadukkaita kuitukankaita rullatavarana erilaisiin pyyhintätuotteisiin, esimerkiksi vauvanhoitotuotteisiin, kodinhoitotuotteisiin, henkilökohtaisen hygienian pyyhkeisiin sekä teollisiin pyyhintätuotteisiin, kuten hotelli- ja ravintola-alalle ja terveydenhuollon käyttöön. Suominen on maailman suurin pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden valmistaja. Vuonna 2014 liiketoimintaalue tuotti 92 % Suomisen liikevaihdosta.
Convenience-liiketoiminta-alue 369,4 milj. € 92 % liikevaihdosta
Convenience-liiketoiminta-alueen asiakkaita ovat globaalit kuluttajabrändit, kaupan merkkien valmistajat sekä alueelliset jatkojalostajat. Suomisen asiakassuhteet ovat tyypillisesti hyvin pitkiä, keskimäärin yli kymmenen vuoden mittaisia.
Liiketoiminnan tulevaisuudennäkymät ovat lupaavat, sillä pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden kysynnän ennustetaan nousevan kaikilla markkina-alueilla. Suomisen tärkeimmillä markkina-alueilla
eli Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Euroopassa Suomisen tarjoamien tuotteiden kysyntä kasvaa keskimäärin noin 3 % vuodessa, mutta monien Suomisen toimittamien erikoistuotteiden, kuten viemärissä hajoavien kuitukankaiden osalta kasvu on selvästi vauhdikkaampaa. Kasvuun on hyvät edellytykset, sillä terveellisen elämäntyylin, hyvinvoinnin ja korkeatasoisen henkilökohtaisen hygienian arvostaminen sekä arkipäivän mukavuuden ja helppouden tavoittelu ovat maailmanlaajuisia trendejä, jotka vain voimistuvat voimistumistaan.
Convenience-liiketoiminta-alue hakee strategiansa mukaan kasvua erityisesti niillä tuote-alueilla, joissa Suomisella on tuotejohtajan asema ja mahdollisuus luoda korkeampaa lisäarvoa. Avainasiakkuuksien proaktiivinen johtaminen ja heidän menestymisensä tukeminen on tärkeässä roolissa. Lisäksi lähivuosien strategiassa painotetaan palveluiden ja sisäisten prosessien tehokkuutta ja harmonisointia.
Suomisen Care-liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin tarkoitettuja kuitukankaita. Hygieniatuotteita ovat esimerkiksi terveyssiteet, vaipat sekä inkontinenssituotteet. Terveydenhuollon kuitukankaita käytetään muun muassa leikkaussaliliinoihin, haavataitoksiin, kipsipehmusteisiin ja leikkausmaskeihin. Liiketoiminta-alue tuotti 8 % Suomisen liikevaihdosta vuonna 2014, ja tavoitteena on kasvattaa Care-liiketoimintaa lähivuosina voimakkaasti.
Liiketoiminta-alueen asiakkaita ovat globaalit kuluttajabrändit, hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden valmistajat sekä alueelliset jatkojalostajat. Suomisen osaaminen ja tuotanto-olosuhteet yhtiön tehtailla vastaavat näille tuotteille asetettuja erittäin korkeita laatuvaatimuksia. Suomisen kilpailuetu rakentuu monipuolisesta tuotantoteknologioiden valikoimasta, Suomisen maailmanlaajuisesta läsnäolosta markkinoilla sekä yhtiön kykyyn luoda tuotteisiin ainutlaatuisia ominaisuuksia. Suominen pystyy näin tarjoamaan laajan valikoiman tuotteita kohdennetuille markkina-alueille. Suomisen maine markkinoilla on hyvä.
Myös Care-liiketoiminnassa tuotteiden kysynnän ennustetaan nousevan. Suomisen tärkeimmillä markkina-alueilla eli Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Euroopassa terveydenhuollon kuitukankaiden kysynnän ennakoidaan kasvavan noin 4 % vuodessa ja hygieniatuotteisiin käytettävien kuitukankaiden noin 3 % vuodessa. Myös nämä luvut ovat keskiarvoja, joten monien Suomisen toimittamien erikoistuotteiden, kuten edistyksellisiin haavanhoitotuotteisiin tarkoitettujen kuitukankaiden osalta kasvuennusteet ovat korkeampia. Kasvuennusteita tukee maailmanlaajuiset terveyttä ja hyvinvointia korostavat megatrendit sekä toisaalta pandemiat ja muut terveydenhoidon haasteet ja terveydenhuoltoalan muuttuvat toimintamallit. Nämä kehityspolut vauhdittavat hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden sekä niihin tarvittavien kuitukankaiden kysynnän kasvua.
Care-liiketoiminta-alueen tavoitteena on kasvaa merkittävästi. Kasvua haetaan muun muassa hakemalla uusia asiakkuuksia sekä kehittämällä uusia, ainutlaatuisia tuotteita, jotka luovat lisäarvoa asiakkaille.
Suomisen jatkuvien toimintojen (Convenience- ja Care-liiketoiminta-alueet) liikevaihto kasvoi vuonna 2014 viime vuodesta 7,5 % ja oli 401,8 miljoonaa euroa. Convenience-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 369,4 miljoonaa euroa ja Care-liiketoiminta-alueen 32,3 miljoonaa euroa.
Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä nousi 38 % ja oli 26,9 miljoonaa euroa. Liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli 25,9 miljoonaa euroa (18,9 vuonna 2013). Tulos
Kuitukankaiden myynti tärkeimpien käyttötapojen mukaan
ennen veroja oli 17,8 miljoonaa euroa (13,1). Katsauskauden tulos jatkuvista toiminnoista oli 10,2 miljoonaa euroa (5,7), lopetetuista toiminnoista (Joustopakkaukset-liiketoiminta-alue) -5,2 miljoonaa euroa (-21,8) ja koko konsernin tulos 5,0 miljoonaa euroa (-16,1).
Lisätietoa vuodesta 2014 on w tilinpäätösosiossa
Suomisen liiketoiminta laajeni Etelä-Amerikkaan helmikuussa 2014, kun Suominen osti Ahlstromilta sen aiempaan Home & Personal -liiketoimintaan kuuluneen kuitukangastehtaan Paulíniassa, Brasiliassa. Velaton kauppahinta oli 17,5 miljoonaa euroa. Muilta osin Home & Personal -kuitukangasliiketoiminta ostettiin Ahlstromilta vuonna 2011, mutta Brasilian yksikön kauppa viivästyi viranomaislupien myöhästymisen ja sitä seuranneiden uudelleenneuvotteluiden vuoksi.
Yrityskauppa avasi Suomiselle uuden, kasvussa olevan Etelä-Amerikan markkinaalueen. Ostettu yksikkö on ainoa modernia vesineulausteknologiaa hyödyntävä pyyhintätuotteiden kuitukankaita valmistava tehdas Brasiliassa. Kaupan myötä Suominen voi palvella entistäkin paremmin maailmanlaajuisesti toimivia asiakkaitaan, joten Suomisen asema johtavana kuitukankaiden valmistajana vahvistui edelleen.
Suominen toi helmikuussa 2014 markkinoille korkeamman lisäarvon Novolino™ Nonwoven -kuitukankaan. Kyseessä on valikoima täysin uudenlaisia kuitukankaita, joista voidaan valmistaa esimerkiksi lautasja pöytäliinoja sekä käsipyyhkeitä hotelli- ja ravintola-alan tarpeisiin.
Toukokuussa 2014 Suominen lanseerasi BIOLACE® Skin -kuitukankaan Home Spa -tuotevalikoimaan. Biolace® Skin sopii erityisesti kotona käytettäviin hyvinvointituotteisiin ("Home Spa"), kuten kasvonaamioihin, puhdistuslappuihin sekä ihoa kuoriviin pyyhkeisiin.
Tammikuussa 2015 Suominen toi markkinoille uuden, erityisen keveän FIBRELLA™ Lite Spunlace -kuitukankaan. Tuote on kohdennettu ensisijaisesti maailmanlaajuisille, hygieniatuotteiden markkinoille, ja se vastaa keveyteen, joustavuuteen, lujuuteen ja venymiseen liittyviin tiukkoihin vaatimuksiin, joita vaippa- ja inkontinenssituotteiden valmistajat edellyttävät laminoitavilta kuitukankailta.
Kaikki tuotelanseeraukset tukevat Suomisen strategiaa, jonka mukaan yhtiö kasvattaa korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta portfoliossaan ja laajentaa tuotevalikoimaansa myös pyyhintätuotteiden ulkopuolelle.
Investointi wc:stä huuhdeltavien kuitukankaiden tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi Windsor Locksin tehtaalla Yhdysvalloissa valmistui suunnitelmien mukaan keväällä 2014. Investoinnin kokonaisarvo oli noin 2,5 miljoonaa euroa.
Suominen lisäsi wc:stä huuhdeltavien kuitukankaiden tarjontaa myös Euroopassa laajentamalla valmistusyhteistyötä Ahlstromin Ställdalenin tehtaan kanssa alkuvuodesta 2014.
Suomisen We Love Wipes -kuluttajadialogin tavoitteena on jakaa viihdyttävällä tavalla kuluttajille tietoa erilaisista kuitukankaisista pyyhintätuotteista, niiden käyttömahdollisuuksista erilaisissa ympäristöissä sekä tuotteiden eri ominaisuuksista. Samalla Suominen saa arvokasta tietoa kuluttajien tarpeista ja voi siten aiempaa tehokkaammin kehittää uusia korkeamman lisäarvon kuitukangastuotteita ja testata tuoteideoita suoraan kuluttajien kanssa.
Suominen käynnisti We Love Wipes -dialogin vuonna 2013, ja tällä hetkellä englanninkieliseen yhteisöön kuuluu jo yli 20 000 jäsentä. We Love Wipes -dialogi on käynnissä osoitteessa welovewipes.com, ja sitä käydään aktiivisesti myös muun muassa Facebookissa ja Twitterissä.
Suominen ilmoitti kasvustrategiansa julkistamisen yhteydessä lokakuussa 2014, että se aikoo investoida kasvuhankkeisiin noin 30–50 miljoonaa euroa vuosina 2015–2017. Joulukuussa Suominen tiedotti investointiohjelman käynnistämisestä ja ensimmäisistä hankkeista Alicanten tehtaalla Espanjassa ja Paulínian tehtaalla Brasiliassa. Lisäksi yhtiö kertoi arvioivansa mahdollisuuksia laajentaa Nakkilan tehtaan tuotantokapasiteettia. Tammikuussa 2015 Suominen vahvisti toteuttavansa Nakkilan investoinnin vastatakseen markkinoiden tämänhetkiseen kysyntään.
Näiden ensimmäisten investointien arvo on yhteensä noin 4 miljoonaa euroa, ja ne parantavat Suomisen kykyä kasvattaa edelleen korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta yhtiön tuoteportfoliossa. Hankkeet hyödyttävät sekä Convenience- että Care-liiketoiminta-alueita. Alicanten tehtaan investointi palvelee erityisesti globaalisti kasvavia teollisten pyyhintätuotteiden sekä terveydenhuollon kuitukankaiden markkinoita. Paulínian tehtaan investointi laajentaa tehtaan tuotevalikoimaa ja vahvistaa edelleen Suomisen asemaa Etelä-Amerikan kasvavilla pyyhintäja terveydenhuollon tuotteiden markkinoilla.
Tammikuussa 2015 Suominen tiedotti aloittaneensa suunnittelutyön investoinnista uuteen märkärainausta (wetlaid) hyödyntävään kuitukangaslinjaan tukeakseen kasvustrategiansa kaudella 2015–2017. Suunniteltu investointihanke olisi merkittävin yksittäinen hanke yhtiön joulukuussa 2014 julkistamassa kasvuinvestointiohjelmassa. Uutta tuotantolinjaa suunnitellaan Pohjois-Amerikkaan, jossa korkeamman lisäarvon kuitukankaiden kysyntä on ollut historiallisesti hyvällä tasolla ja myös markkinoiden kasvunäkymät ovat lupaavat.
Suominen toi tammikuussa 2015 markkinoille uuden, erityisen keveän FIBRELLA™ Lite Spunlace -kuitukankaan. Tuote on kohdennettu ensisijaisesti maailmanlaajuisille hygieniatuotteiden markkinoille.
Suomisen uutuustuote vastaa keveyteen, joustavuuteen, lujuuteen ja venymiseen liittyviin tiukkoihin vaatimuksiin, joita vaippa- ja inkontinenssituotteiden valmistajat edellyttävät laminoitavilta kuitukankailta.
Suominen toimittaa Fibrella™ Lite -kuitukangasta kahdessa pintapainossa (25 ja 28 g/m2). Käyttämällä Fibrella™ Litea hygieniatuotteiden valmistajalla on valittavanaan useita teknisiä jatkojalostusvaihtoehtoja (mm. hot melt, ekstruusio- sekä lämpö- ja ultraäänilaminointi), joilla Fibrella™ Lite -kuitukankaan voi laminoida valmiin vaipan tai inkontinenssituotteen muihin komponentteihin. Tuotteen kangasmainen, huomattavan pehmeä ja miellyttävä tuntu sekä hengittävyys tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon erityisesti hygieniatuotteiden ihon kanssa kosketuksissa oleviin osiin.
Fibrella™ Lite tukee Suomisen strategiaa, jonka mukaan yhtiö kasvattaa korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta portfoliossa. Tuote avaa Suomiselle hygieniatuotteiden markkinat ja siksi se on tärkeä virstanpylväs Care-liiketoimintaalueen kasvusuunnitelmassa.
Fibrella™ Lite on erinomainen esimerkki innovatiivisesta tavasta soveltaa teknologiaa ja saada tyypillisesti vaikeasti yhteen sovitettavat ominaisuudet – pehmeys, lujuus ja keveys – yhteen ja samaan kuitukangasmateriaaliin. Tuotteen soveltuvuus erilaisiin laminointiprosesseihin mahdollistaa sen hyödynnettävyyden hyvin laajasti erilaisissa kuluttajatuotteissa, mikä vain lisää tuotelanseerauksen kiinnostavuutta.
Joustopakkaukset-liiketoiminta-alueen myynti viimeisteli Suomisen muuntautumisen täysiveriseksi kuitukangasyhtiöksi. Myyty liiketoiminta jatkaa uuden omistajan ohjauksessa perinteikkäällä Amerplast-nimellä.
Joustopakkaukset-liiketoiminta myytiin heinäkuussa 2014 Iso-Britanniassa toimivalle pääomasijoitusyhtiö Lonsdale Capital Partners LLP:lle sekä liiketoiminnan johdolle. Myyty liiketoiminta sisälsi Suominen Joustopakkaukset Oy:n tytäryhtiöineen sekä Suominen Polska Sp. z.o.o:n.
Strategisen linjauksensa mukaisesti Suomisesta tuli kaupan myötä yksinomaan kuitukankaisiin keskittynyt yhtiö.
Joustopakkaukset-liiketoiminta-alueen velaton kauppahinta oli 20 miljoonaa euroa. Sen lisäksi sovittiin tavanomaisesta noin yhden miljoonan euron suuruisesta lisäkauppahinnasta tiettyjen ehtojen täyttyessä. Suominen Oyj jäi myytyyn liiketoimintaan vähemmistöomistajaksi 19,9 %:n osuudella. Käteisenä maksettava osuus kauppahinnasta oli 5,7 miljoonaa euroa.
Yrityskaupan vuoksi yhtiö kirjasi IFRS 5 -standardin mukaisesti lopetettujen liiketoimintojensa tulokseen noin 5,9 miljoonan euron kertaluonteisen tappion.
25 / 108
Myyty liiketoiminta jatkaa uudessa omistuksessa perinteikkäällä Amerplast-nimellä. Amerplast valmistaa korkealuokkaisia joustomuovipakkauksia nopeasti liikkuville kuluttajamarkkinoille sekä elintarvike- että muulle teollisuudelle.
Suominen määritteli loppuvuodesta 2014 yritysvastuustrategian tukemaan liiketoimintastrategiaa ja sen tavoitteita.
Suomisen tapaturmataajuus on toimialan matalimpia. 1,94
Suominen määritteli loppuvuodesta 2014 yritysvastuustrategian tukemaan liiketoimintastrategiaa ja sen tavoitteita. Lisäksi yritysvastuustrategia auttaa Suomista vastaamaan sidosryhmiensä vaatimuksiin myös pitkällä aikavälillä. Yritysvastuustrategiassa kiteytetään Suomisen kestävän kehityksen painopistealueet sekä vuonna 2015 käynnistettävät avainhankkeet.
Yritysvastuu ei ole Suomiselle uusi asia, mutta nyt yhtiö on ensimmäistä kertaa määritellyt sen strategisen merkityksen ja kuvannut, mitkä alueet vastuullisuuden laajassa kentässä ovat yhtiölle ja sen sidosryhmille oleellisimpia.
Suominen tarkastelee toimintansa vastuullisuutta kolmesta näkökulmasta: sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun kautta.
Yritysvastuustrategia pohjautuu Suomisen eettiseen ohjeeseen (Code of Conduct), vuosina 2012–2014 voimassa olleeseen aiempaan yritysvastuulinjaukseen (Sustainability Statement) sekä liiketoimintastrategiaan. Yritysvastuustrategiassa on kolme liiketoimintastrategiaa tukevaa painopistealuetta, jotka ovat Suomisen näkemyksen mukaan yhtiölle ja sen sidosryhmille kaikkein tärkeimpiä. Lisäksi valituilla painopistealueilla Suomisella on mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa entistäkin vastuullisemmaksi.
Suomisen yritysvastuun painopistealueet ovat:
Tuotejohtajuuden saavuttaminen on myös Suomisen liiketoimintastrategian keskeinen tavoite. Se on Suomisen kasvutavoitteiden täyttymisen edellytys.
Tuotejohtajan aseman saavuttaminen on mahdollista, mikäli Suominen onnistuu
mahdollistaa tuotejohtajuuden saavuttamisen.
» varmistamaan, että yhtiöllä on oikeat kyvykkyydet.
Tuotteiden turvallisuus on Suomisen tuotannon lähtökohta. Suomisen tehtailla varmistetaan, että Suomisen tuotteet vastaavat asiakkaan asettamia korkeita teknisiä ja hygieenisiä vaatimuksia. Kuitukangasalan tuotejohtajan tarjoama tuotevalikoima on kaikilta osin paitsi turvallinen, myös koostettu niin, että se ottaa huomioon kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien vaatimukset vastuullisuudesta. Esimerkiksi kuitukankaissa valitut raaka-aineet vaikuttavat merkittävästi lopputuotteen, esimerkiksi kosteuspyyhkeen koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Suominen pyrkii jatkossakin koostamaan tuotevalikoimansa niin, että yhä useammat tuotteet valmistetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevista raaka-aineista, jolloin lopputuotteen voi useimmissa tapauksissa hävittää esimerkiksi kompostoimalla. Suominen käynnistää vuonna 2015 erillishankkeen tuotevalikoimansa vastuullisuuden kehittämiseksi.
Vastuullinen tapa toimia koko organisaatiossa kattaa muun muassa työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöasiat (HSE-toiminnon), hyvän henkilöstöhallinnon sekä Suomisen eettisen ohjeen määrittämät yleiset toimintatavat. Suomisen asiakkaat sisällyttävät tyypillisesti vastuulliseen toimintatapaan liittyviä asioita kriteereihin, joiden perusteella ne valitsevat kuitukangastoimittajansa, ja siksikin näiden kysymysten hyvä hallinta on yhtiölle erittäin tärkeää.
Suominen on sitoutunut tarjoamaan henkilöstölleen turvallisen työympäristön ja hyvinvoivan työyhteisön. Työtapaturmille on asetettu tavoitteeksi nollataso. Vuonna 2014 Suominen käynnisti henkilöstön asenteisiin, käyttäytymiseen ja työtapoihin keskittyvän Behavior-Based Safety -ohjelman ja nousi työturvallisuutta mittaavien tunnuslukujen valossa toimialansa parhaimmistoon.
Varmistaakseen työyhteisön hyvinvoinnin ja tasapuoliset uramahdollisuudet koko konsernissa Suominen päätti käynnistää työsyrjintää ehkäisevän ja tasapuolisia uramahdollisuuksia edistävän kehityshankkeen vuonna 2015. Lisää tietoa Suomisen työturvallisuudesta ja henkilöstöasioista sivulla 31.
Omasta toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämisen keskeinen keino on resurssien (muun muassa raaka-aineet, energia ja vesi) tehokas käyttö. Suominen seuraa resurssitehokkuuttaan ja raportoi siitä vuosittain. Vuonna 2015 keskiössä ovat muun muassa vedenkäytön tehokkuuden ja energiatehokkuuden parantaminen. Tarkempaa tietoa yhtiön ympäristöasioista on esitetty sivulla 29.
Suominen pyrkii vaalimaan vastuullisuutta koko arvoketjussa ja keskittyy erityisesti täyttämään omaan rooliinsa kohdistuvat vaatimukset. Kun Suomisen toimittama kuitukangas vastaa kaikilta osin asiakkaan asettamia vaatimuksia, ja jopa ylittää ne, kuitukankaan jatkojalostaminen pyyhintä- ja hygieniatuotteiksi tai terveydenhuollon tuotteiksi on tehokasta ja myös lopputuote on tarkoituksenmukainen ja turvallinen käyttää.
Suomista lähinnä arvoketjussa ovat asiakkaat sekä tavaroiden ja palveluiden toimittajat. Suominen vaalii pitkiä, luottamuksellisia ja molemmin puolin lisäarvoa luovia suhteita asiakkaiden, toimittajien ja kaikkien muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Asiakkaidensa kanssa Suominen on käynyt dialogia vastuullisuudesta jo pidempään. Kuluttajien tarpeista kumpuavien ja asiakasyritysten edelleen Suomiselle asettamien vastuullisuuskriteerien täyttäminen on edellytys useimmille kuitukangastoimituksille.
Tavarantoimittajista euromääräisesti keskeisimpiä ovat raaka-ainetoimittajat, ja vastuullisuus on ollut jo aiemminkin osa hankintapäätöksiä. Suominen aikoo kirjata vuoden 2015 aikana toimittajiltaan edellyttämänsä vastuullisuussitoumukset erilliseen toimittajien eettiseen ohjeeseen (Supplier Code of Conduct). Sen tavoitteena on luoda ja vahvistaa eettisiä toimintatapoja arvoketjussa.
Suomisen vuosikertomuksessa 2014 yritysvastuuta tarkastellaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmista. Suominen raportoi yritysvastuustaan vuosittain, osana vuosikertomusta.
Ympäristö- ja työturvallisuutta koskevat tiedot on kerätty niistä yksiköistä, joilla on tuotannollista toimintaa. Mukaan ei ole otettu olennaisuusperiaatteen mukaisesti niitä toimipisteitä, joiden yhteydessä ei ole tuotannollista toimintaa.
Yritysvastuuosion grafiikassa esitetään historiallisia tietoja vuodesta 2012 alkaen. Suominen osti Ahlstromin Home & Personal -liiketoiminnan 1.11.2011, joten vuoden 2011 ja sitä aiemmat tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Vuoden 2013 ja 2014 tiedoissa ei ole mukana myytyjä liiketoimintoja (Codi Wipes, Joustopakkaukset) vaan kaikki graafit kuvaavat Suomisen jatkuvaa liiketoimintaa.
Windsor Locksin tuotantolaitos Yhdysvalloissa on sekä Suomisen että Ahlstromin käytössä. Windsor Locksin tehtaan osalta ympäristötunnusluvuissa on otettu huomioon vain Suomisen käyttämät resurssit. Työturvallisuutta mittaavissa tunnusluvuissa ei ole mukana henkilöstöä, joka on työskennellyt Suomiselle kuuluvilla tuotantolinjoilla, mutta ei kuulu Suomisen työvoimaan.
Suominen kehittää jatkuvasti vastuullisuusraportointiaan tavoitteena mahdollisimman avoin ja tasapuolinen viestintä kaikille sidosryhmille.
| Alicante | ISO 14001, ISO 9001 |
|---|---|
| Bethune | ISO 14001, ISO 9001 |
| Cressa | ISO 9001, FSC, PEFC |
| Green Bay | ISO 14001, ISO 9001, FSC |
| Mozzate | ISO 9001, FSC, PEFC |
| Nakkila | ISO 14001, ISO 9001, FSC, PEFC, Oeko Tex |
| Paulínia | |
| Windsor Locks | ISO 9001 |
Suominen tähtää omasta toiminnastaan aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämiseen sekä tuotteiden ympäristövaikutusten minimoimisen niiden koko elinkaaren ajalla. Yhtiö päivitti ympäristötavoitteensa vuonna 2014 ja tähtää erityisesti energiatehokkuuden ja veden käytön tehokkuuden parantamiseen.
Suominen on sitoutunut huomioimaan toimintansa ympäristövaikutukset Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Yhtiön toiminnan ympäristövaikutukset muodostuvat pääosin tuotannossa käytettävistä raakaaineista, energiasta ja vedestä sekä tuotannosta syntyvästä jätteestä. Toiminnan jatkuvan parantamisen ja tehostamisen lisäksi Suomisella painotetaan materiaalien uudelleenkäytön ja kierrättämisen periaatteita.
Suominen määritteli vuonna 2014 yritysvastuustrategiansa. Strategian kolme painopistealuetta ovat Tuotejohtajuuden saavuttaminen, Vastuullinen arvoketju sekä Vastuulliset toimintatavat koko organisaatiossa. Suomisen oman toiminnan ympäristövaikutusten minimointi on tässä tärkeässä roolissa. Vuoden 2014 aikana Suominen vahvisti myös ympäristö-, työturvallisuus- ja laatuasioista vastaavaa organisaatiotaan.
Suominen osti vuonna 2014 markkinoilta noin 138 000 tonnia erilaisia kuituraakaaineita, joista yli puolet oli peräisin uusiutuvista lähteistä. Ostettujen raaka-aineiden määrä nousi hieman edellisvuodesta lähinnä Brasiliassa sijaitsevan Paulínian tehtaan hankinnan vuoksi. Tärkeimpiä Suomisen käyttämiä raaka-aineita olivat viskoosi, sellu, polypropeeni ja polyesteri.
Kuitukankaat valmistetaan yhdistämällä valittuja kuituja toisiinsa. Suomisen tuotantoteknologioista yleisin on karstausmenetelmä, jossa kuitupaalit avataan, sekoitetaan ja sitten karstataan kuitumateriaaliksi karstauskoneella. Karstatun kuitumateriaalin sidonnassa voidaan käyttää muun muassa vesineulausta, lämpösidontaa tai lateksisidontaa. Lisäksi Suomisen teknologiavalikoimaan kuuluvat märkä- ja kuivarainaus (wetlaid, airlaid) sekä komposiittimenetelmä (composite). Pääasiassa Suominen ei käytä kuitukankaidensa valmistuksessa kemikaaleja, vaan kuidut sidotaan toisiinsa veden, ilman tai lämmön avulla.
Sekä energian että veden kulutus kasvoi vuodesta 2013. Energiatehokkuuden ja vedenkäytön tehokkuuden heikkeneminen johtui pääosin Brasilian tehtaan hankinnasta helmikuussa 2014. Energialähteistä maakaasun osuus kasvoi edellisvuodesta ja oli 47 %.
Vuonna 2014 ympäristömittareista kehittyi erityisen positiivisesti kaatopaikalle viedyn jätteen määrä, joka väheni noin 60 % vertailuvuodesta. Kaatopaikkajätteen määrää pystyttiin vähentämään muun muassa panostamalla kierrätykseen sekä etsimällä aktiivisesti uusia loppukäyttäjiä tuotannossa syntyvälle jätteelle.
Suomisen kasvihuonekaasupäästöt nousivat edellisvuodesta pääasiassa Paulinian tehtaan hankinnan vuoksi. Tuotantomääriin suhteutettujen kasvuhuonekaasupäästöjen määrä kasvoi lähinnä markkinatilanteesta johtuvien tuotantoseisakkien vuoksi.
Suomisen kestävää kehitystä edistävien toimintatapojen kehittämisessä kaikkien resurssien (muun muassa raaka-aineet, vesi, energia) mahdollisimman tehokas hyödyntäminen koko tuotantoketjussa on avainasemassa. Vuonna 2015 ja siitä eteenpäin Suominen tähtää resurssien entistä tehokkaampaan käyttöön ja erityisesti vedenkäytön tehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseen. Energiatehokkuudessa yhtiö tavoittelee 2 % parannusta ja veden käytön tehokkuudessa 12 % parannusta vuonna 2015. Lisäksi yhtiö aikoo kehittää kasvihuonekaasupäästöjen mittaamista, jotta se voi kohdistaa niiden vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti.
vastuullisuuden
Elokuussa 2014 Suomisen kolmelle Euroopan tehtaalle myönnettiin uusia FSC- ja PEFC-sertifiointeja. FSC (Forest Stewardship Council) ja PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) ovat kansainvälisiä sertifikaatteja yrityksille, jotka hyödyntävät tuotannossaan metsästä korjattua puuraaka-ainetta.
Sertifikaatit ovat yksi osoitus Suomisen sitoutumisesta toimitusketjunsa vastuullisuuteen. FSC- ja PEFC-sertifiointien avulla Suominen voi tarjota globaaleille, vastuullisia ratkaisuja etsiville asiakkailleen laajan valikoiman sertifioituja kuitukankaita.
Sisältää suorat ja epäsuorat päästöt.
*
— Pintavedet 70 % — Kunnalliset lähteet 20 % — Pohjavedet 10 %
Kaatopaikkajätteen määrä
| tn | tn/tuotettu tn |
|---|---|
| 2500 — | — 0,020 |
| 2000 — | — 0,016 |
| 1500 — | — 0,012 |
| 1000 — | — 0,008 |
| 500 — | — 0,004 |
| 0 — | — 0,000 |
| 12 13 14 |
— Ostettu sähkö 39 % — Ostettu höyry 14 %
Suomisen Green Bayn tehdas Wisconsinissa, Yhdysvalloissa sai paikalliselta Green Bay Metropolitan Sewerage District -organisaatiolta NEW Water -tunnustuksen siitä, että tehdas on noudattanut täysimääräisesti kaikkia jätevesien käsittelyyn liittyviä standardeja ja määräyksiä viimeisten kolmen vuoden aikana. NEW Water on Green Bay Metropolitan Sewerage District -organisaation ohjelma, jonka tarkoituksena on edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä jätevesien asianmukaisen käsittelyn ja kierrättämisen avulla. NEW Water rohkaisee alueen toimijoita ennaltaehkäisemään päästöjä ja varmistaa likavesien puhdistamisen ennen niiden palauttamista ympäristöön. www.newwater.us
* Sisältää kuituraaka-aineen lisäksi
— Viskoosi 30 % — Sellu 23 % — Polypropeeni* 23 % — Polyesteri 21 % — Muut 3 %
Suominen on sitoutunut tarjoamaan henkilöstölleen turvallisen työympäristön ja hyvinvoivan työyhteisön. Työn tekemistä Suomisella kuvataan yhtiön strategian Suomisen tapa toimia -kulmakivessä.
Suominen kehittää ja valmistaa tuotteita ja ratkaisuja, jotka luovat lisäarvoa kuluttajien ja ammattikäyttäjien elämään. Suomisen kuitukankaista valmistetut tuotteet lisäävät hyvinvointia ja elämänlaatua. Niistä valmistetaan muassa pyyhintätuotteita erilaisten arkirutiinien helpottamiseen: hygieniatuotteita, kuten terveyssiteitä ja inkontinessisuojia sekä erilaisia terveydenhuollon tuotteita, esimerkiksi leikkausaliliinoja ja haavanhoitotarvikkeita.
Suomisen asiakassuhteet ovat pitkäkestoisia, usein yli kymmenen vuoden mittaisia, ja tuotteille asetetut turvallisuus- ja laatuvaatimukset ovat korkeat. Pitkäjänteiseen kumppanuuteen päästään vain ammattitaitoisen, motivoituneen ja sitoutuneen henkilöstön työn tuloksena. Suomisella työskentelee noin 600 henkilöä, ja yhtiöllä on tuotannollista toimintaa Brasiliassa, Espanjassa, Italiassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Brasilian tehdas ostettiin osaksi Suomista helmikuussa 2014.
Suominen pyrkii vahvistamaan yrityskulttuuria, jolle on ominaista henkilöstön sitoutuminen, vastuun ottaminen ja yrittäjähenkisyys. Suomisen henkilöstön tapaa toimia (Suominen Way) kuvataan kolmella sanalla: voimaantuminen, vastuun kanto ja intohimo. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstöllä on mahdollisuudet kehittää yhtiön toimintaa sekä kyky oikea-aikaiseen ja nopeaan päätöksentekoon. Jokainen Suomisella työskentelevä kantaa vastuuta omasta työstään ja varsinkin sen tuloksista. Työtä tehdään "pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaana" eli määrätietoisesti, suurella sydämellä ja eettisesti korkeatasoisesti. Tukeakseen henkilöstön päätöksenteon eettisyyttä kaikissa tilanteissa Suominen julkaisi eettisen ohjeen (Code of Conduct) vuonna 2014.
Tavoiteltu yrityskulttuuri tukee yhtiön liiketoimintastrategian toteuttamista. Strategiassaan vuosille 2015–2017 Suominen tähtää kasvuun, markkinalähtöiseen toimintatapaan sekä tuotejohtajuuteen. Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paitsi oikeanlaista yrityskulttuuria, myös tarkoituksenmukaisten kyvykkyyksien kehittämistä. Kyvykkyyksien luomisessa henkilöstön osaamisen kehittämisellä on keskeinen asema.
Suomisella työturvallisuutta kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. Työturvallisuutta kehitettäessä pyritään vaikuttamaan erityisesti asenteisiin, käyttäytymiseen ja toimintatapoihin sekä turvallisuuskulttuurin rakentamiseen. Työturvallisuuden seuranta on osa tuotantolaitosten päivittäistä toimintaa.
Vuonna 2014 Suomisen tehtailla sattui kaksi poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Kahdessa tapaturmassa on kaksi liikaa, mutta tilanne parani vuonna 2014 selvästi vuoden 2013 tasosta. Myös tapaturmataajuus sekä tapaturmien vakavuusaste laskivat viime vuodesta ja saavuttivat Suomisen mittaushistorian alimmat tasot. Näiden saavutusten ansiosta Suominen kiipesi toimialan turvallisimpien työpaikkojen joukkoon. Esimerkiksi Suomisen tapaturmataajuus laski 1,94:ään vuonna 2014, mikä on selvästi kuitukangasvalmistajien ja sitä lähellä olevien teollisuuden alojen keskiarvojen alapuolella – sekä Yhdysvaltojen että eurooppalaisten tilastojen valossa (Lähteet: US Occupational Safety and Health Administration ja CEPI).
Vuonna 2015 Suominen tähtää edelleen työtapaturmien nollatasoon ja aikoo ottaa käyttöön uusia, ennakoivia työturvallisuusmittareita parantaakseen turvallisuustilannettaan entisestään.
Loppuvuonna 2013 Suomisella käynnistettiin työturvallisuushanke, joka pohjautuu Behavior-Based Safety (BBS) -ajatteluun. BBS-menetelmä korostaa yksilön omaa vastuuta työturvallisuudesta, huomioi inhimilliset tekijät sekä keskittyy vaikuttamaan yksilön asenteisiin ja motivaatioon. Sen avulla on mahdollista parantaa organisaatioiden työturvallisuutta uudelle tasolle. Suomisella vuodenvaihteessa 2013–2014 tehdyssä alkukartoituksessa ilmeni, että työntekijät tuntevat vahvaa henkilökohtaista vastuuta työturvallisuudesta.
BBS-ohjelma aloitettiin käytännössä toukokuussa Bethunen tehtaalta Yhdysvalloissa.
Myöhemmin vuoden mittaan vuorossa olivat Green Bayn tehdas Yhdysvalloissa sekä Alicanten tehdas Espanjassa. Vuonna 2015 ohjelmaa jatketaan muille Suomisen tehtaille.
Turvallisuuskierrokset (Safety Walk) ovat BBS-turvallisuusohjelman ydin. Kierrosten avulla työyhteisöön luodaan turvallisuutta edistävää ilmapiiriä ja kumppanuutta sekä kiinnitetään uudella tavalla henkilöstön huomio omaan ja muiden päivittäiseen turvallisuuteen. Safety Walk -konseptin lähtökohtana on, että työturvallisuus on kaikkien vastuulla. Turvallisuuskierroksella koulutettu työntekijä kulkee työtilojen läpi havainnoiden sekä turvallisia että vaarallisia toimintatapoja ja olosuhteita, joista keskustellaan avoimesti työntekijöiden kanssa. Samalla työntekijöitä motivoidaan ottamaan vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta. Vuoden 2014 loppuun mennessä kaikkiaan 90 Suomisen työntekijää oli osallistunut Safety Walk -koulutukseen. Tehtailla oli tehty yhteensä 861 turvallisuuskierrosta ja niillä oli havaittu 412 positiivista ja 184 parannusta vaativaa toimintatapaa.
Suominen käynnisti kesäkuussa vuoden 2014 loppuun asti kestäneen kampanjan, jonka tarkoituksena oli kannustaa työntekijöitä arkiliikuntaan ja siten edistää työhyvinvointia. Jokainen työntekijä sai askelmittarin, jonka avulla oli helppo seurata omaa aktiivisuuttaan. Vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuva kampanja oli samalla kilpailu, jonka voitti eniten aikaa kävellen käyttänyt työntekijä. Jokaiselta Suomisen tehtaalta osallistuttiin kampanjaan ja jokaisen tehtaan innokkain kävelijä palkittiin. Tilastojen ykköstilan vallannut Suomisen työntekijä käveli heinä-joulukuun välisenä aikana lähes 500 tuntia.
Suomisen johtoryhmä palkitsi Italiantehtaat yhtiön ensimmäisellä työturvallisuustunnustuksella (Suominen Safety Award) joulukuussa 2014. Palkinto myönnettiin Italiaan tunnustuksena erinomaisista työturvallisuustuloksista sekä jatkuvan parantamisen periaatteen vaalimisesta. Johtoryhmä korosti palkintoperusteissaan, että Mozzaten ja Cressan tehtaat ovat sisäisesti hyviä esimerkkejä Suomisen strategian "Suomisen tapa toimia" -kulmakiven toteuttamisesta käytännössä.
Tehtaita arvostettiin myös proaktiivisesta lähestymistavasta Suomisen BBS-työturvallisuusohjelmaan sekä niiden johtavasta asemasta Suomisen työturvallisuustilastoissa. Vuoden 2014 huhtikuussa Cressan tehtaalla tuli kuluneeksi yli neljä vuotta viimeisestä poissaoloon johtaneesta tapaturmasta.
32 / 108
Italian tehtaille myönnetyn tunnustuksen lisäksi Suomisen johtoryhmä antoi kunniamaininnan Yhdysvaltojen Wisconsinissa sijaitsevalle Green Bayn tehtaalle. Tehtaan henkilökunnan välittömät ja oikein valitut toimenpiteet pelastivat tehtaalla vierailleen kuorma-autonkuljettajan hengen helmikuussa 2014.
Suominen Safety Award on vuosittainen tunnustus. Yhtiön johtoryhmä myöntää sen tehtaalle, joka on osoittanut sitoutumista, proaktiivisuutta ja jatkuvaa parantamista työturvallisuudessa.
Suominen noudattaa paikallisia lakeja ja säädöksiä, hyvää hallintotapaa ja muita yleisesti hyväksyttyjä yrityskäytäntöjä. Konserni pyrkii toimimaan kaikkialla yhteiskunnan ja liiketoimintaympäristöönsä kuuluvien sidosryhmien odotusten mukaisesti. Taloudellinen elinvoimaisuus – hyvä kannattavuus ja vahva tase – on ennakkoehto sille, että Suominen voi vastata taloudellisista velvoitteistaan eri sidosryhmille.
Suomisen kannattavuuden parantamisessa oleellista on tuottavuuden ja tehokkuuden jatkuva parantaminen. Yhtiössä tehdään määrätietoisesti ja systemaattisesti työtä prosessien virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi sekä kustannustehokkaan toimintatavan säilyttämiseksi.
Suomisen tase kehittyi suotuisasti vuoden 2014 aikana. Hyvän operatiivisen kassavirran takaama velanhoitokyky ja terve taloudellinen asema loivat myös osaltaan mahdollisuuden uudelleenrahoitukselle syyskuussa 2014. Vuonna 2011 nostettu syndikaattilaina maksettiin kokonaan pois ja sen vakuutena olleet kiinnitykset vapautuivat. Sen tilalle yhtiö laski liikkeelle 75 miljoonan euron Helsingin pörssissä listattavan joukkovelkakirjalainan sekä sopi 55 miljoonan lainajärjestelystä kahden pankin kanssa. Uudelleenrahoitus mahdollistaa Suomisen liiketoiminnan kehittämisen sekä kasvua painottavan strategian toteuttamisen kaudella 2015–2017.
Suominen kantaa taloudelliset velvoitteensa sidosryhmiään ja yhteiskuntaa kohtaan sekä osallistuu taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Suomisen toiminnan taloudellisia vaikutuksia on eritelty tarkemmin alla olevassa taulukossa.
Suomisen taloudelliset tavoitteet on esitetty sivulla 15 sekä Suomisen verkkosivuilla.
| Sidosryhmä | Suora vaikutus 2014 | |
|---|---|---|
| Asiakkaat | Liikevaihto 401,8 milj. € | Suomisen merkittävimpiä asiakkaita ovat kansainväliset merkkitavara ja private label -valmistajat. |
| Henkilöstö | Maksetut palkat 32,3 milj. € | Suominen työllisti vuonna 2014 noin 600 henkilöä Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. |
| Yhteistyökumppanit | Materiaalit ja palvelut 314,9 milj. € | Suominen ostaa raaka-aineita sekä muita tuotteita ja palveluita paikallisilta ja kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta. |
| Yhteiskunta | Maksetut tuloverot 7,4 milj. € | Suominen ja sen yksiköt ovat omissa yhteisöissään tärkeitä työllistäjiä ja siten yleisen hyvinvoinnin edistäjiä. |
| Rahoittajat | Nettorahoituskulut 8,1 milj. € | |
| Osakkeenomistajat | Tilikaudelta 2013 ei maksettu osinkoa. |
Suominen Oyj Vuosikertomus 2014
Suominen Oyj Vuosikertomus 2014Hallinto Suominen Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena sivuilla 35–39 toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi se on saatavilla Suomisen verkkosivuilla.
Suomisen nimitystoimikunta koostuu neljästä jäsenestä, joista kolme edustaa yhtiön kolmea suurinta osakkeenomistajaa.
Suominen Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010 (jäljempänä "Hallinnointikoodi" ). Hallinnointikoodin ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n sekä valtiovarainministeriön asetuksen arvopaperin liikkeeseen laskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta 7 §:n edellyttämä ja Hallinnointikoodin suosituksen 54 mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi se on julkisesti saatavilla Suomisen internetsivuilla www.suominen.fi.
Suominen Oyj:n tarkastusvaliokunta ja hallitus ovat käsitelleet selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden aikana, mutta sen sisältämien aihealueiden ajantasainen tieto on esitetty Suomisen internetsivuilla.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Suominen-konsernin liiketoiminnasta vastaavat osakeyhtiölain mukaiset toimielimet: yhtiökokous, joka valitsee hallituksen jäsenet, sekä hallituksen valitsema toimitusjohtaja.
Suominen Oyj:n ylimpänä päättävänä elimenä toimii yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätäntävaltaansa. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Konsernin emoyhtiö Suominen Oyj vastaa konsernin johdosta, taloushallinnosta ja rahoituksesta, tuotekehityksestä ja immateriaalioikeuksien hallinnoinnista, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta sekä viestinnästä ja sijoittajasuhteista.
Suominen-konsernissa oli 31.3.2014 asti kaksi raportointisegmenttiä, Pyyhintä ja Joustopakkaukset. 14.7.2014 toteutuneen Joustopakkaukset-liiketoiminta-alueen myynnin seurauksena tammi-kesäkuun osavuosikatsauksesta alkaen Suominen ei raportoinut enää segmenttejä.
Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 26.3.2013 pysyvän osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustamisesta hallituksen esityksen mukaisesti. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta, ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi ja ehdotus hallituksen jäseniksi. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.
Nimitystoimikunta koostuu neljästä (4) jäsenestä, joista yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Yhtiön kulloinenkin hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan neljäntenä jäsenenä.
Nimitystoimikunta toimii toistaiseksi, kunnes yhtiökokous toisin päättää. Toimikunnan jäsenet nimitetään vuosittain ja jäsenten toimikausi päättyy, kun toimikuntaan on nimitetty uudet jäsenet. Toimikunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä eikä yhtiön toimivaan johtoon kuuluva henkilö saa olla toimikunnan jäsen.
Suominen Oyj:n pysyvään nimitystoimikuntaan kuuluvat yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Tilikauden 2014 aikana toimineen nimitystoimikunnan jäsenten nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2013 ja 1.9.2014 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella.
4.9.2013–1.9.2014 nimitystoimikuntaan kuuluivat Ahlstrom Oyj:n toimitusjohtaja Jan Lång, Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta toimi nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimitystoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajakseen Jan Långin.
2.9.2014 alkaen Suominen Oyj:n nimitystoimikuntaan nimettiin Ahlstrom Oyj:n toimitusjohtaja Marco Levi, Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman sijoitustoiminnoista vastaava johtaja Reima Rytsölä. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimitystoimikunta valitsi puheenjohtajakseen Marco Levin.
Suomisen omistuksessa tapahtuneiden muutosten seurauksena Marco Levi erosi tehtävästään nimitystoimikunnassa 13.10.2014 alkaen. AC Invest Two B.V. nimitti Thomas Ahlströmin nimitystoimikuntaan, ja nimitystoimikunta valitsi hänen puheenjohtajakseen 13.10.2014.
Nimitystoimikunta kokoontui 5 kertaa tilikaudella 2014. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Vuoden 2014 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti Suominen Oyj:n hallituksen jäseninä toimivat Jorma Eloranta (hallituksen puheenjohtaja), Risto Anttonen (varapuheenjohtaja), Suvi Hintsanen, Hannu Kasurinen, ja Heikki Mairinoja.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 26.3.2014 hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Risto Anttonen, Jorma Eloranta, Suvi Hintsanen ja Hannu Kasurinen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Jaana Tuominen. Hallituksen toimikausi kestää vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Hallituksen jäsenten henkilötiedot ovat seuraavat:
» Heikki Mairinoja, s. 1947, diplomiinsinööri, ekonomi (hallituksen jäsen 26.3.2014 asti)
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava merkitys yhtiön toiminnalle. Hallituksella on vuosittainen kokoussuunnitelma. Hallituksen keskeiset tehtävät ovat:
» päättää strategisesti ja taloudellisesti merkittävistä investoinneista, yritysostoista, -myynneistä tai -järjestelyistä
» päättää luoton ottamisesta ja vakuuden antamisesta
Hallituksen valitsee yhtiökokous, ja siihen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) jäsentä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan johdolla. Kokousten esittelijänä toimii pääsääntöisesti toimitusjohtaja.
Vuonna 2014 hallitus kokoontui 21 kertaa, joista seitsemän kertaa per capsulam. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 99 %.
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä vuotuisen itsearvioinnin.
Tarkastusvaliokunnan ensisijaiset tehtävät liittyvät yhtiön hyvän hallinnoinnin varmistamiseen sekä kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin, sisäisten valvontajärjestelmien ja ulkoisen tilintarkastajan toiminnan valvonnan varmistamiseen. Tarkastusvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus erikseen tietyn asian osalta niin päätä.
Valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Valiokuntaan valitaan vähintään kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä, ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen järjestäytymiskokoukseen asti, ajalla 1.1.2014–26.3.2014 tarkastusvaliokunnassa toimivat Hannu Kasurinen (puheenjohtaja) sekä Suvi Hintsanen ja Heikki Mairinoja. Järjestäytymiskokouksessaan 26.3.2014 Suominen Oyj:n hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Hannu Kasurisen ja jäseniksi Suvi Hintsasen ja Jaana Tuomisen.
Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa tilikaudella 2014. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 100 %.
Hallitus päätti 26.3.2014 muuttaa Suominen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunnan henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnaksi.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin muun ylimmän johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä yhtiön henkilöstön palkitsemiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt. Lisäksi valiokunta valmistelee hallitukselle henkilöstöraportointiin ja johdon seuraajasuunnitteluun kuuluvia asioita tarpeen mukaan. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa ellei hallitus erikseen yksittäisen asian osalta niin päätä.
Valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Valiokunnan jäsenten vähimmäismäärä on kaksi, mikä poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta 22, jonka mukaan hallituksen valiokunnissa on vähintään kolme jäsentä. Suominen Oyj:n hallitus toteaa, että ottaen huomioon hallituksen jäsenmäärä sekä yhtiön toiminnan laajuus ja luonne, kykenee henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kaksijäsenisenäkin käsittelemään asioita tehokkaasti. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön
tai konsernin muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla valiokunnan jäsen.
Hallituksen järjestäytymiskokoukseen asti, ajalla 1.1.2014–26.3.2014, Suominen Oyj:n palkitsemisvaliokunnassa toimivat Jorma Eloranta (puheenjohtaja) sekä Risto Anttonen. Järjestäytymiskokouksessaan 26.3.2014 Suominen Oyj:n hallitus valitsi henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Jorma Elorannan ja jäseneksi Risto Anttosen.
Valiokunta kokoontui kolme kertaa tilikaudella 2014. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 100 %.
Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain säännösten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan velvollisuus on huolehtia yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtaja toimii konsernin liiketoiminta-alueet käsittävän johtoryhmän puheenjohtajana sekä johtoryhmän jäsenten välittömänä esimiehenä.
Suominen Oyj:n toimitusjohtaja on Nina Kopola, s. 1960, diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti.
Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä sekä laajennettu johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat vuonna 2014 puheenjohtajana toimivan toimitusjohtajan lisäksi liiketoiminta-alueiden johtajat (Joustopakkaukset-liiketoiminnan johtaja 14.7.2014 toteutuneeseen yrityskauppaan saakka), Tuotantolaitokset-toiminnon johtajat, konsernin talousjohtaja sekä konsernin henkilöstöjohtaja.
Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat lisäksi tutkimus- ja kehitysjohtaja, teknologiajohtaja, tietohallintojohtaja, markkinointi- ja tuotehallintajohtaja, hankintajohtaja sekä viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja.
Suominen noudattaa 1.7.2013 voimaan tullutta NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta sekä Suomisen hallituksen hyväksymää omaa sisäpiiriohjetta.
Suomisen hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä päävastuullinen tilintarkastaja ovat yhtiön julkisia ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä. Tiedot heidän osakeomistuksistaan ovat nähtävillä Suominen Oyj:n internetsivuilla Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä palvelussa.
Lisäksi yhtiö ylläpitää rekisteriä pysyvistä yrityskohtaisista sisäpiiriläisistä. Tähän rekisteriin kuuluvat yhtiön johtoryhmän jäsenet sekä eräitä muita yhtiön työntekijöitä, jotka asemansa tai tehtäviensä takia saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään henkilöt, jotka osallistuvat sisäpiiritietoja käsittelevien merkittävien hankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun. Suomisen sisäpiirivastaavana toimii konsernin talousjohtaja.
Sisäpiirirekisteriin kuuluva ei saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla raportoitavan vuosineljänneksen tai tilikauden päättymispäivän ja sitä koskevan osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamisen välisenä ajanjaksona (ns. suljettu ikkuna). Sisäpiiriläisten on konsultoitava sisäpiirivastaavaa suunnittelemansa arvopaperikaupan lainmukaisuudesta.
Suomisella valvonta on oleellinen osa organisaation toimintaa. Valvontaa tehdään erilaisten liiketoimintaprosessien ohjauksessa ja varmistamisessa sekä kattavassa raportoinnissa.
Suomisella ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Yhtiö ostaa sisäisen tarkastuksen palveluja ulkoiselta palveluntarjoajalta. Valvontaympäristö rakentuu ohjeistukseen, yrityskulttuuriin sekä esimiesten ja työntekijöiden tapaan toimia. Konserni on määritellyt arvonsa, eli ohjaavat periaatteensa, joilla kannustetaan aktiiviseen ja eettiseen toimintatapaan eri sidosryhmien kanssa ja konsernin sisällä. Arvojen jalkauttamiseen kuuluu hyvän moraalin mukaiseen käyttäytymiseen kannustaminen siten, että korostetaan toiminnassa rehellisyyttä, läpinäkyvyyttä ja tiimityöskentelyä.
Sisäisen valvonnan prosessit, joilla kontrolloidaan taloudellista raportointia, perustuvat hallituksen hyväksymiin toimintapolitiikkoihin ja muihin ohjeisiin. Organisaation vastuut rakentuvat tehtävien asemavaltuuksiin, tehtävien eriyttämiseen sekä "kahden silmäparin" ja "yksi yli" -päätöksentekoperiaatteisiin. Tehokas sisäinen valvonta edellyttää, että työtehtävät on jaettu asianmukaisesti eri työntekijöille ja että mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja eliminoidaan. Valvontaympäristön riittävyys varmistetaan sisäisillä valvontaprosessien analysoinneilla ja arvioinneilla sekä ulkoisten tilintarkastajien tarkastuksilla.
Konsernin talousfunktio avustaa liiketoimintayksiköitä niiden toiminnan ja kannattavuuden analysoinnissa sekä liiketoimintavalintoja koskevissa päätöksissä. Yksiköiden controllereiden vastuulla on varmistaa, että kontrolliprosessit ovat olemassa ja että ne toimivat yksiköissä. Tietohallinnon roolina on ylläpitää konserniyksiköiden tietojärjestelmien turvallisuustarkistukset.
Riskinhallinta on integroitu osaksi liiketoiminnan hoitamista ja riskien tunnistaminen ja arviointi ovat edellytyksiä myös sisäisten kontrollien järjestämiselle. Tavoitteena on keskittyä liiketoiminnan kannalta keskeisimpiin riskeihin. Riskit jaetaan liiketoimintariskeihin, jotka ovat seurausta liiketoimintaympäristön muutoksista, ja toimintariskeihin, jotka ovat seurausta siitä, että organisaatiossa hallitaan toimintaprosesseja puutteellisesti.
Toimintariskit voivat olla merkittäviä ulkoisten tahojen kanssa tehtävissä liiketoimissa. Konserniohjeistus, prosessitarkistukset, tehtävien eriyttämiset ja kokonaisvaltaisiin laatujärjestelmiin liittyvät standardit varmistavat osaltaan, että liiketoimintasuhteissa ei altistuta merkittäville riskeille.
Hallitus arvioi ja tarkkailee taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä tavoitteenaan varmistaa, että yhtiön taloudellinen raportointi on luotettavaa, tukee päätöksentekoa ja palvelee ulkoisten sidosryhmien tarpeita. Varallisuuserien, velkojen tai vastuiden arvostaminen erilaisia arviointioletuksia ja -kriteerejä käyttämällä voi muodostua riskiksi.
Keskeisiä tulevaisuutta koskevia oletuksia ja tilinpäätöspäivän arvioita, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta, arvioidaan jatkuvasti ja niitä myös verrataan samanlaisten yksiköiden tekemiin arvioihin. Kompleksiset ja muuttuvat liiketoimintatekijät voivat tuoda haasteen arvioitaessa omaisuuserien tasearvoja. Välttääkseen virhearviointeja varojen tai velkojen arvostuksessa käypiin arvoihin yhtiö tekee säännöllisiä tarkistuksia esimerkiksi vertailemalla tietoja materiaalivirroista, määristä, arvoista ja laadusta kirjanpidon tuottamiin tietoihin. Virhetilanteita, jotka saattaisivat syntyä epäsäännöllisistä tai epäjatkuvista tiedoista, vähennetään tekemällä automatisoituja järjestelmätarkistuksia, jotka perustuvat tapahtumien jäljitettävyyteen (audit trail).
Valvontatoiminnot kattavat niin yleiset kuin yksilöidyt valvontamenettelyt, joiden tarkoituksena on estää, paljastaa ja korjata virhetilanteet ja poikkeamat. Konsernitason ohjeistuksen lisäksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan yksikkö- ja tehdastasoilla.
Jatkuvassa liiketoiminnassa sovelletaan useita valvontamenettelyitä, joilla estetään mahdollisten virheiden ja poikkeamien syntyminen taloudellisessa raportoinnissa ja joilla nämä virheet havaitaan ja korjataan. Suominen jakaa valvontatoimet kolmeen kategoriaan. Kirjalliset ohjeistukset auttavat organisaatiossa toimivia vakiinnuttamaan noudatettavat tarkastusmenettelyt. Jatkuvalla ja säännöllisellä raportoinnilla, jolla saadaan palautetta konsernin toiminnoista ja yksiköiden taloudesta, varmistetaan ohjeiden ja määriteltyjen menettelytapojen noudattaminen. Prosesseissa, jotka on luokiteltu kriittisiksi, tarvitaan erityisiä auktorisointeja töiden edistymisen mahdollistamiseksi vaiheesta toiseen joko turvallisuussyistä tai oikeellisuuden varmistamiseksi.
Käytännön valvontaa tehdään johtoryhmien katsaustilaisuuksissa, joissa käydään läpi toteutuneita tuloksia. Valvonta on kohdennetumpaa, kun tehdään tilien täsmäytyksiä tai erityisiä jatkuvan talousraportoinnin prosessitarkastuksia. Mahdollisten erillisarviointien tarve, laajuus ja tiheys määritellään riskien arvioinnin sekä jatkuvan valvonnan tehokkuuden perusteella. Controllereiden vastuulla on varmistaa, että talousprosessien valvontamenettelyt ovat riittävät ja noudattavat konsernissa annettuja toimintapolitiikkoja ja -ohjeita. Tietoturvallisuus ja siihen liittyvät valvontamenettelyt ovat keskeisiä kysymyksiä, kun tietojärjestelmien ominaisuuksia määritellään ja sovelletaan.
Konsernin laskentakäsikirja, hallituksen hyväksymät toimintapolitiikat ja muut ohjeet ja määräykset, jotka koskevat taloudellista raportointia, pidetään ajan tasalla, ja johto viestittää niistä säännöllisesti työntekijöille, joita asia koskee, ja ne ovat nähtävillä myös yksiköiden sisäisissä yleisissä tiedostoissa. Yksiköt käyttävät raportoinnissaan määriteltyä standardikokonaisuutta. Konsernijohto ja
yksiköiden johtoryhmät pitävät kuukausittain kokouksia, joissa analysoidaan toimintaan liittyvien mittareiden ja indikaattoreiden kehitystä. Niiden avulla pyritään siihen, että johto pystyisi paremmin ymmärtämään liiketoiminnan tuloksellisuutta ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä.
Vastuu jatkuvasta seurannasta on liiketoimintayksiköiden johdolla ja controllertoiminnoilla. Ulkoiset tilintarkastajat suorittavat säännöllisesti talouden avainprosesseja koskevia sisäisen valvonnan tarkastuksia, joista jaetaan raportteja asianomaisille henkilöille.
Laatutarkastajien ja asiakkaiden auditoijien tekemät säännölliset tarkastukset kattavat myös toimitusketjun prosessien valvontamenettelyt.
Konsernin talousosasto valvoo konsernin yksiköiden toimintoja ja prosesseja sekä ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta.
DI, vuorineuvos, tekniikan tohtori (h.c)
Hallituksen jäsen vuodesta 2011, puheenjohtaja vuodesta 2011
Riippumaton jäsen
s. 1949
Diplomiekonomi, teollisuusneuvos
Hallituksen jäsen vuodesta 2011, varapuheenjohtaja vuodesta 2012
Riippumaton jäsen
Suvi Hintsanen
s. 1967 KTM
Pankinjohtaja, Pohjola Pankki Oyj
Hallituksen jäsen vuodesta 2010
Riippumaton jäsen
Hannu Kasurinen s. 1963
KTM
Talousjohtaja, Renewable Packaging Division, Stora Enso Oyj
Hallituksen jäsen vuodesta 2012
Riippumaton jäsen
Jaana Tuominen
s. 1960
DI
Konserni- ja toimitusjohtaja, Paulig Oy
Hallituksen jäsen vuodesta 2014
Riippumaton jäsen
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot hallituksen jäsenten keskeisestä työkokemuksesta, luottamustehtävistä ja osakeomistuksesta on esitetty Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Tiedot hallituksen palkitsemisesta sisältyvät Suomisen palkka- ja palkkiokehitykseen, joka on saatavilla samasta osoitteesta.
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot johtoryhmän jäsenten keskeisestä työkokemuksesta, luottamustehtävistä ja osakeomistuksesta on esitetty Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Tiedot johtoryhmän palkitsemisesta sisältyvät Suomisen palkka- ja palkkioselvitykseen, joka on saatavilla samasta osoitteesta.
| Hallituksen toimintakertomus |
43 | ||
|---|---|---|---|
| -- | ---------------------------------- | ---- | -- |
| Konsernitase | 52 |
|---|---|
| Konsernin tuloslaskelma | 53 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma |
54 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 55 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 56 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot |
57 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 92 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön tase | 93 | |
| 94 Emoyhtiön rahavirtalaskelma |
||
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 95 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus | 101 |
|---|---|
| Tilinpäätösmerkintä |
101 |
| Tilintarkastuskertomus |
102 |
| Osakeomistukset | 103 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut |
104 |
| Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 105 |
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet106 | |
| Tietoa osakkeenomistajille | 107 |
Kaikki toimintakertomuksen luvut koskevat konsernin jatkuvia toimintoja, ellei toisin mainita. Kaikki vertailuluvut viittaavat vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita. IFRS 5:n mukaisesti vertailukausien taseiden tietoja ei ole oikaistu, joten ne sisältävät sekä kohdistamattomat että lopetettujen toimintojen erät.
Suomisen liiketoiminta kehittyi yhtiön strategisten valintojen mukaisesti vuonna 2014. Strategian onnistunut toimeenpano heijastui myös taloudellisiin tunnuslukuihin. Yhtiö saavutti tilikaudella 2014 kaikkien hallituksen asettamien strategisten tavoitteiden osalta niiden tavoitetason: sijoitetun pääoman tuotto nousi jatkuvien toimintojen osalta 15,7 %:iin (tavoitetaso yli 10 %) ja velkaantumisaste laski 34,7 %:iin (tavoitetaso 40–80 %). Myös kolmas tavoite, liikevaihdon toimialan keskiarvoa (noin 3 %) nopeampi orgaaninen kasvu, saavutettiin. Suomisen jatkuvien toimintojen liikevaihto nousi orgaanisesti 3,5 %.
Suomisen jatkuvien toimintojen liikevaihto nousi 7,5 % ja oli 401,8 miljoonaa euroa (373,7). Jatkuvien toimintojen liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 26,9 miljoonaa euroa (19,4) ja niiden jälkeen 25,9 miljoonaa euroa (18,9). Katsauskaudella raportoitiin kertaluonteisia eriä -1,0 miljoonaa euroa (-0,5). Jatkuvien toimintojen tulos ennen veroja oli 17,8 miljoonaa euroa (13,1) ja verojen jälkeen 10,2 miljoonaa euroa (5,7). Jatkuvien ja lopetettujen toimintojen tulos/
osake oli 0,02 euroa (-0,07) ja liiketoiminnan rahavirta/osake oli 0,15 euroa (0,09).
Suomisen toimintaympäristö kehittyi myös vuonna 2014 kaksijakoisesti. Toisella päämarkkina-alueella Pohjois-Amerikassa yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien luottamus oman taloutensa kehitykseen oli positiivisempi, mikä heijastui myös Suomisen tuotteiden kysyntään. Euroopan näkymät olivat koko vuoden epävarmemmat ja myös kilpailutilanne jatkui lähes koko vuoden kireänä. Vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla kysyntä Euroopan markkinoilla parani.
Suomisen tase kehittyi suotuisasti vuoden 2014 aikana. Hyvän operatiivisen kassavirran takaama velanhoitokyky ja terve taloudellinen asema loivat myös osaltaan mahdollisuuden uudelleenrahoitukselle syyskuussa 2014. Vuonna 2011 nostettu syndikaattilaina maksettiin kokonaan pois ja sen vakuutena olleet kiinnitykset vapautuivat. Sen tilalle yhtiö laski liikkeelle 75 miljoonan euron Helsingin pörssissä listattavan joukkovelkakirjalainan sekä sopi 55 miljoonan lainajärjestelystä kahden pankin kanssa. Lainajärjestely koostuu 10 miljoonan euron kolmen vuoden lainasta, 30 miljoonan euron eri valuutoissa nostettavasta nelivuotisesta lainalimiitistä sekä neljän vuoden 15 miljoonan investointilainasta. Uudelleenrahoitus mahdollistaa Suomisen kasvua painottavan strategian toteuttamisen kaudella 2015–2017.
Yhtiö toteutti vuoden mittaan määrätietoisesti strategiaansa, jonka kulmakiviä ovat Suomisen tapa toimia, Kannattavuuden merkittävä parantaminen sekä Edellä muita.
Suomisen uusittu konsernirakenne, organisaatio, johtamisjärjestelmä ja toimintamalli astuivat voimaan 1.1.2014. Uudistusten myötä Suomisesta tulee aiempaa keskittyneempi ja ketterämpi yhtiö. Suomisen kyky luoda uutta liiketoimintaa ja kehittää korkeamman lisäarvon tuotteita vahvistuu.
Suomisen Kuitukankaat-liiketoimintayksikkö jakautui 1.1.2014 kahteen uuteen liiketoiminta-alueeseen. Convenience-liiketoiminta-alue keskittyy palvelemaan pyyhintätuotteita sekä travel- ja catering-alueiden tuotteita valmistavia asiakkaita. Care-liiketoimintaalue palvelee terveydenhuollon tuotteita sekä hygieniatuotteita valmistavia asiakkaita.
Suominen laajensi liiketoimintaansa Etelä-Amerikan kasvaville kuitukangasmarkkinoille ostamalla helmikuussa 2014 Ahlstromilta Paulíniassa, Brasiliassa sijaitsevan tehtaan. Velaton kauppahinta oli 17,5 milj. euroa ja se rahoitettiin laskemalla liikkeelle 17,5 miljoonan euron osakkeiksi vaihdettava hybridilaina.
Joustopakkaukset-liiketoiminta-alue myytiin heinäkuussa. Yrityskauppa viimeisteli Suomisen muuntautumisen kolmen toimialan yrityksestä yksinomaan kuitukangasyhtiöksi. Suominen voi strategiansa mukaisesti keskittyä nyt entistäkin intensiivisemmin kuitukangasliiketoiminnan kehittämiseen ja globaalisti johtavan asemansa vahvistamiseen.
Suominen julkaisi lokakuussa strategiansa kaudelle 2015–2017. Yhtiön lähivuosien strategiassa korostuu kuitukankaisiin keskittyneen Suomisen aktiivinen kehittäminen alansa edelläkävijäksi. Taloudellisista tavoitteista painottuu entistä voimakkaammin toimialan keskiarvoa nopeampi liikevaihdon orgaaninen kasvu. Suominen voi hyödyntää strategian toteuttamisessa vahvan rahoitusasemansa ja johtavan markkina-asemansa suomia mahdollisuuksia.
Kasvutavoitteen rinnalla yhtiö tähtää myös hyvään suhteelliseen kannattavuuteen sekä vakaan taloudellisen aseman säilyttämiseen. Strategiakaudella 2015–2017 tavoitteena on saavuttaa yli 12 % tuotto sijoitetulle pääomalle (ROI) sekä säilyttää yhtiön velkaantumisaste 40–80 %:ssa.
Strategian päivittämisen yhteydessä Suomisen hallitus hyväksyi yhtiölle osinkopolitiikan. Suomisen politiikkana on jakaa noin 30 % tilikauden voitosta vuotuisena osinkona. Kun yhtiön hallitus arvioi ehdotustaan osingonmaksusta, se ottaa huomioon myös Suomisen tulevaisuuden investointitarpeet sekä yhtiön taloudellisen aseman vakauden.
Suomisen hallitus ehdottaa maksettavaksi 0,01 euron osakekohtaista varojenjakoa tilikaudelta 2014. Mikäli yhtiökokous hyväksyy esityksen, Suominen jakaa osakkeenomistajilleen varoja keväällä 2015 ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.
Selvitys Suomisen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2014 on julkaistu erillisenä kertomuksena Suomisen internet-sivuilla osoitteessa www.suominen.fi > Sijoittajille > Hallinto. Myös Suomisen palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2014 on julkaistu ja saatavana samasta osoitteesta.
Suomisella on 31.12.2014 kaksi liiketoiminta-aluetta, Convenience ja Care. Convenience toimittaa rullatavarana kuitukankaita erilaisiin pyyhintätuotteisiin. Care valmistaa hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tuotteisiin käytettäviä kuitukankaita. Suominen luopui Joustopakkaukset-liiketoiminta-alueesta heinäkuussa 2014.
Tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Suominen raportoi Convenience- ja Care-liiketoiminnat Pyyhintä-segmentissä ja Joustopakkaukset omana segmenttinään. Kesäkuun osavuosikatsauksesta alkaen Suominen ei ole raportoinut segmenttejä.
Suomisen jatkuvien toimintojen liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 7,5 % ja oli 401,8 miljoonaa euroa (373,7). Convenience-liiketoimintaalueen liikevaihto oli 369,4 miljoonaa euroa ja Care-liiketoimintaalueen 32,3 miljoonaa euroa.
Jatkuvien toimintojen liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä nousi 38 % ja oli 26,9 miljoonaa euroa (19,4). Liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli 25,9 miljoonaa euroa (18,9). Katsauskaudella raportoitiin kertaluonteisina erinä uudelleenjärjestelykuluja ja Brasilian-yksikön hankintaan liittyneitä kuluja -1,2 miljoonaa euroa ja Nakkilan kuiduntuotannon lopettamiseen vuonna 2012 liittyviä eriä 0,2 miljoonaa euroa, yhteensä -1,0 miljoonaa euroa (-0,5). Tulos ennen veroja oli 17,8 miljoonaa euroa (13,1). Katsauskauden tulos jatkuvista toiminnoista oli 10,2 miljoonaa euroa (5,7), lopetetuista toiminnoista -5,2 miljoonaa euroa (-21,8) ja koko konsernin tulos 5,0 miljoonaa euroa (-16,1).
Liiketoiminnan rahavirta oli 37,1 (21,3) miljoonaa euroa. Vuoden alusta käyttöpääomaa on vapautunut 6,1 miljoonaa euroa (vapautunut 6,5).
Suominen osti Ahlstromilta sen aiempaan Home and Personal -kuitukangasliiketoimintaan kuuluneen Brasilian yhtiön 10.2.2014. Muilta osin Home and Personal -kuitukangasliiketoiminta hankittiin vuonna 2011, mutta Brasilian yksikön osalta hankinta Suomiselle viivästyi viranomaislupien myöhästymisen ja sitä seuranneiden uudelleenneuvottelujen vuoksi. Kauppa toteutettiin ostamalla paikallisen yhtiön osakkeet. Velaton kauppahinta oli 17,5 miljoonaa euroa ja lopullinen kauppahinta 19,6 miljoonaa euroa.
Yrityskaupan myötä Suomisen kuitukangasliiketoiminnalle avautui uusi, kasvava Etelä-Amerikan markkina-alue. Ostettu yksikkö on ainoa modernia vesineulausteknologiaa hyödyntävä pyyhintätuotteiden kuitukankaita valmistava tehdas Brasiliassa. Tehdas työllistää noin 40 henkilöä ja sen vuosittainen liikevaihto on ollut noin 20 miljoonaa euroa.
Lopetetuissa toiminnoissa raportoidaan heinäkuussa 2014 myyty Joustopakkaukset-liiketoiminta sekä kesällä 2013 myyty Codi Wipes -liiketoimintayksikkö. Ennen kesäkuuta 2014 käsiteltiin Joustopakkaukset omana segmenttinään ja ennen kesäkuuta 2013 Codi Wipes osana Pyyhintä-segmenttiä.
Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin kokonaiskauppahinta oli 20,3 miljoonaa euroa. Kauppahintaan sisältyi 1,0 miljoonan euron ehdollinen kauppahintasaaminen. Yritysmyynti vahvistui 14.7.2014, jolloin Suomiselle syntyi myydystä liiketoiminnasta 8,5 miljoonan euron lainasaaminen. Suomisella on myydystä liiketoiminnasta 19,9 %:n omistusosuus. Rahana saatu osuus kauppahinnasta oli 5,7 miljoonaa euroa. Arvonalentumisista ja myyntikuluista kirjattava tappio tarkentui 5,9 miljoonaan euroon.
Lopetettujen toimintojen tulokseen kirjattiin tammi-joulukuussa 2014 yhteensä 5,2 miljoonan euron kertaluonteiset tappiot.
Lopetettujen toimintojen tulos verojen jälkeen oli -21,8 miljoonaa euroa koko tilikaudella 2013.
Konsernin tilikauden tulos lopetetut toiminnot mukaan lukien oli 5,0 miljoonaa euroa (-16,1).
| 1 000 € | 2014 | 2013 | Muutos % | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 401 762 | 373 684 | 7,5 | 356 883 |
| Liikevoitto | 25 897 | 18 916 | 36,9 | 8 920 |
Syyskuussa 2014 Suominen järjesteli rahoituksensa uudelleen. Vuonna 2011 nostettu syndikaattilaina maksettiin kokonaan pois ja sen vakuutena olleet kiinnitykset vapautuivat. Sen tilalle yhtiö laski liikkeelle joukkovelkakirjalainan sekä sopi 55 miljoonan lainajärjestelystä kahden pankin kanssa.
23.9.2014 Suominen laski liikkeelle 75 miljoonan euron Helsingin pörssissä listattavan joukkovelkakirjalainan. Senior-statuksisen vakuudettoman velkakirjalainan kunkin osuuden yksikkökoko on 1 000 euroa ja niiden ISIN-tunnus on FI40000108576. Kukin velkakirja on vapaasti luovutettavissa sen jälkeen, kun se on kirjattu asianomaiselle arvo-osuustilille. Velkakirjat ovat Suomisen suoria ja vakuudettomia sitoumuksia, joilla on takaajina toimivien tytäryhtiöiden omavelkainen takaus. Velkakirjoille maksetaan korkoa 4,375 % vuodessa 23.9.2014 alkaen 23.9.2019 asti, jolloin laina maksetaan kokonaan takaisin täysmääräisesti nimellisarvostaan.
Joukkovelkakirjalainan lisäksi Suominen sopi syyskuussa 55 miljoonan euron syndikaattilainajärjestelystä, jossa on 10 miljoonan euron kolmen vuoden laina, 30 miljoonan euron eri valuutoissa nostettava lainalimiitti neljäksi vuodeksi sekä neljän vuoden 15 miljoonan investointilaina. Takaajina toimivat tytäryhtiöt ovat taanneet lainajärjestelyn omavelkaisin takauksin.
Konsernin korolliset nettovelat olivat katsauskauden lopussa 37,8 miljoonaa euroa (75,5). Velkaantumisaste oli 34,7 %.
Nettorahoituskulut olivat 8,1 miljoonaa euroa (5,8) eli 2,0 % (1,5 %) liikevaihdosta. Rahoituksen uudelleenjärjestelyssä syyskuussa korkojohdannaisten ja niiden suojauslaskennan purkamisesta kirjattiin 0,9 miljoonan euron kertaluonteinen kulu. Samoin kirjattiin rahoituskuluihin aiemman syndikaattilainan jäljellä olevat kulut 2,0 miljoonaa euroa.
Käyttöpääomaa vapautui 6,1 miljoonaa euroa (vapautui 6,5). Katsauskauden lopussa Suomisella oli 0,1 miljoonaa euroa pankille myytyjä myyntisaatavia. Omavaraisuusaste oli 41,2 % (32,9 %). Liiketoiminnan rahavirta oli 37,1 miljoonaa euroa (21,3) ja osaketta kohti 0,15 euroa (0,09).
Yhtiön jatkuvien toimintojen bruttoinvestoinnit olivat tammi-joulukuussa 7,1 miljoonaa euroa (4,4). Jatkuvien toimintojen suunnitelman mukaiset poistot olivat 15,6 miljoonaa euroa (13,9). Suominen investoi korkeamman lisäarvon kuitukangasmateriaalin tuotantokapasiteetin laajentamiseen Windsor Locksin tehtaalla Yhdysvalloissa 1,7 miljoonaa euroa ja aineettomaan omaisuuteen 1,0 miljoonaa euroa. Muut investoinnit olivat ylläpitoinvestointeja. Lopetettujen toimintojen investoinnit olivat 0,6 (1,4) miljoonaa euroa.
| Investoinnit | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | 2014 | 2013 | 2012 |
| Jatkuvat toiminnot | 7 066 | 4 413 | 2 744 |
| % liikevaihdosta | 1,8 | 1,2 | 0,8 |
| Sijoitettu pääoma |
| 1 000 € | 31.12.2014 | 31.12.2013 31.12.2012 | |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | 134 633 | 133 838 | 163 816 |
| Lyhytaikaiset varat | 129 978 | 105 073 | 115 125 |
| Laskennallinen verovelka | -8 789 | -7 183 | -5 653 |
| Ostovelat | -47 403 | -45 016 | -46 381 |
| Siirtovelat | -10 042 | -10 380 | -13 064 |
| Muut korottomat velat | -4 627 | -3 357 | -6 066 |
| Yhteensä | 193 750 | 172 976 | 207 776 |
| Tunnuslukuja | |||
|---|---|---|---|
| 2014 | 2013 | 2012 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 12,0 | -0,7 | 0,4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, %, jatkuvat toiminnot |
15,7 | 12,4 | 5,0 |
| Oman pääoman tuotto, % | 5,1 | -18,6 | -11,2 |
| Omavaraisuusaste, % | 41,2 | 32,9 | 34,4 |
| Gearing, % | 34,7 | 96,2 | 101,0 |
| Tulos/osake, e, jatkuvat toiminnot |
0,04 | 0,02 | -0,01 |
| Tulos/osake, e, lopetetut toiminnot |
-0,02 | -0,09 | -0,04 |
| Tulos/osake, e | 0,02 | -0,07 | -0,05 |
| Oma pääoma/osake, e | 0,44 | 0,32 | 0,39 |
Lisää konsernin tunnuslukuja sekä niiden laskentaperusteet on esitetty osana konsernin tilinpäätöstä.
| 1 000 € | I/2014 | II/2014 | III/2014 | IV/2014 | I-IV/2014 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 98 353 | 95 340 | 103 291 | 104 778 | 401 762 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä | 6 384 | 5 524 | 8 710 | 6 233 | 26 851 |
| % liikevaihdosta | 6,5 | 5,8 | 8,4 | 5,9 | 6,7 |
| Kertaluonteiset erät | -233 | -278 | -349 | -94 | -954 |
| Liikevoitto yhteensä | 6 151 | 5 246 | 8 361 | 6 139 | 25 897 |
| % liikevaihdosta | 6,3 | 5,5 | 8,1 | 5,9 | 6,4 |
| Nettorahoituskulut | -1 467 | -1 276 | -4 334 | -997 | -8 075 |
| Voitto ennen veroja | 4 684 | 3 970 | 4 027 | 5 142 | 17 822 |
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnoissa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 13 (15) henkilöä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 2,9 miljoonaa euroa (3,0) eli 0,7 % (0,8) liikevaihdosta. Suominen panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen voidakseen tarjota asiakkailleen yhä käyttökelpoisempia materiaaleja ja toimivampia ratkaisuja ja kasvattaakseen korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta portfoliossaan. Suominen tekee tutkimus- ja tuotekehitystyötä keskitetysti. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että Suominen Oyj omistaa kaikki liiketoimintaan liittyvät patentit sekä niihin liittyvät teknologiat, tietotaidon, prosessit, reseptit ja kaikki muut Suominen Oyj:n kehittämät ratkaisut. Tavoitteena on, että yhtiöllä on laajat teolliset oikeudet kuitukangaspohjaisiin sovelluksiin ja niihin liittyviin tuotantoteknologioihin sekä tarvittavat testi- ja pilottilinjat, joiden avulla se voi tarjota konserniyhtiöille parhaan mahdollisen tuen nykyisten ja tulevien asiakastarpeiden tyydyttämiseksi.
Vuonna 2014 Suomisen palveluksessa oli keskimäärin 826 (1 037 lopetetut toiminnot mukaan lukien) henkilöä. Heinäkuussa myydyn Joustopakkaukset-liiketoiminnan palveluksessa oli keskimäärin 235 henkilöä.
Sopeuttaakseen Nakkilan-tehtaan tuotantomääriä vallinneeseen kysyntään Suominen Kuitukankaat Oy käynnisti kesäkuussa 2014 tuotanto-organisaatiota sekä siihen liittyviä tuki- ja hallintotoimintoja koskevat yhteistoimintaneuvottelut mahdollisista määräaikaisista lomautuksista. Neuvottelujen piirissä oli yhteensä noin 75 henkilöä. Lomautuksia toteutettiin lyhyemmissä jaksoissa ja lomautusjakson kokonaispituus oli enintään 60 päivää henkilöä kohden.
| 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|
| Kuitukankaat | 581 | 537 | 594 |
| Konsernijohto ja -hallinto | 10 | 13 | 9 |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 591 | 550 | 603 |
| Palkat ja palkkiot, 1 000 € | 32 276 | 31 540 | 33 011 |
Suomisen henkilöstöstrategian tavoitteena on tukea liiketoiminnan toteutusta ja tämän vuoksi henkilöstön osaamisen kehittämistä, motivaatiota ja sitoutumista yhtiön tavoitteisiin edistetään. Suomisella on tavoitteelliset ohjelmat henkilöstön työkyvyn, työhyvinvoinnin sekä työturvallisuuden parantamiseksi.
| 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|
| Kannustinpalkkiot, 1 000 € | 1 655 | 1 496 | 2 017 |
| % palkoista | 5,8 | 4,7 | 6,1 |
| Sairauspoissaolojen määrä säännöllisestä työajasta, % |
2,4 | 2,8 | 2,5 |
| Koulutusmenot, 1 000 € | 231 | 106 | 123 |
Suomisen tavoitteena on vähentää toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta sekä minimoida tuotteiden ympäristövaikutukset niiden koko elinkaaren ajalla. Toiminnan jatkuvan parantamisen ja tehostamisen lisäksi ympäristötyötä ohjaavat materiaalien uudelleenkäytön ja kierrättämisen periaatteet. Suominen on sitoutunut huomioimaan toimintansa ympäristövaikutukset Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Suominen toimii kaikkialla paikallisen lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaan. Joihinkin konsernin yksiköiden toimintoihin vaaditaan erillisiä ympäristölupia. Nakkilan, Alicanten, Bethunen, Green Bayn ja Windsor Locksin yksiköillä on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.
Suomisen toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät pääosin tuotannossa tarvittavista raaka-aineista, käytetystä energiasta ja vedestä sekä tuotannossa syntyvästä jätteestä. Ympäristövaatimukset huomioidaan jo tuotekehityksen alkuvaiheista lähtien. Tavoitteena on hyödyntää raaka-aineita, energiaa, vettä ja muita resursseja, kuten pakkausmateriaaleja ja kuljetuspalveluja, mahdollisimman tehokkaasti. Konserni keskittyy järjestelmällisesti vähentämään jätteen määrää ja parantamaan toimintojensa energiatehokkuutta. Tuotetarjonta kattaa myös ympäristöystävällisistä materiaaleista valmistetut tuotteet.
Tuotteiden valmistuksessa käytetään pääasiassa viskoosia, sellua, polypropeenia ja polyesteria. On olemassa riski, että tuotantolaitoksista pääsee ympäristöön haitallisia aineita. Suomisen ympäristöriskit pyritään hallitsemaan osana tuotannon ohjausta laatu- ja ympäristöjärjestelmien avulla.
Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä, jossa eri liiketoimintojen ja yksiköiden avainmittareiden yhdenmukaistaminen on tärkeässä roolissa. Suomisen tavoitteena on, että tulevaisuudessa käytössä on nykyistä kattavammin yhteismitallista tietoa toiminnan vaikutuksista. Näin Suominen voi suunnata myös kehitystoimenpiteet tehokkaasti ja mahdollisimman vaikuttavasti.
Suomisen tuotantolaitoksilla käytettiin vuonna 2014 erilaisia raakaaineita yhteensä 138 000 tonnia, energiaa 1 644 398 gigajoulea ja vettä 5 431 730 m3 . Tuotantolaitoksilla syntyi kaatopaikkajätettä yhteensä 888 tonnia.
Suominen konsernin jatkuvien toimintojen ympäristömenot olivat 1,0 miljoonaa euroa (1,1). Merkittäviä aktivoitavia ympäristömenoja ei ollut.
Arvio Suomisen liikevaihdon kehityksestä perustuu osaksi asiakkaiden yhtiölle antamiin ennusteisiin ja toimitussuunnitelmiin. Ennusteiden ja suunnitelmien muutokset markkinatilanteen muutosten tai asiakkaiden varastomuutosten johdosta voivat muuttaa liikevaihtoa ennustetusta. Taloudellisen epävarmuuden jatkumisesta ja kuluttajien varovaisesta ostokäyttäytymisestä johtuen ennusteisiin sisältyy epävarmuutta.
Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Useissa tuoteryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa erityisesti Euroopassa. Uuden teknologian tuotteet ja tuonti halvan valmistuskustannusten maista saattavat vähentää Suomisen tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli Suominen ei pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se voi menettää markkinaosuuttaan. Kilpailu voi johtaa lisääntyneeseen hintapaineeseen, joka kohdistuu yhtiön tuotteisiin.
Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää asiakaskohtaista riskiä. Asiakaskeskittyneisyys voi vaikuttaa Suomisen tulokseen, jos asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kulutuksen muutosten seurauksena tai jos myynnissä tapahtuu menetyksiä. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta
on 52 % (57). Suurimpien asiakkaiden kohdalla pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin. Käytännössä asiakassuhteet ovat voimassa useiden vuosien ajan. Asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Asiakkaille vahvistetaan luottorajat luottokelpoisuustietoihin ja liikesuhteeseen perustuen. Yhtiö käyttää myös vientitakuita ja asiakasriskin vakuuttamista rajoitetussa määrin.
Suominen ostaa merkittävällä määrällä sellu- ja öljypohjaisia raakaaineita vuosittain. Raaka-aineet ovat toiminnassa suurin kustannuserä. Raaka-aineiden nopeat hinnanvaihtelut maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Suomisen kannattavuuteen. Suomisen pääraaka-aineiden pitkälliset toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja vaikuttaisivat näin häiritsevästi yhtiön liiketoimintaan. Suomisella on useampia suuria kansainvälisiä raaka-ainetoimittajia, minkä vuoksi merkittävät toimituskatkokset ovat epätodennäköisiä. Suomisen tulokseen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat nopeasti, koska varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta ja raakaaineiden hintamuutokset siirtyvät sopimuspohjaisiin myyntihintoihin arvioilta 2–5 kuukauden viiveellä.
Brasilian tehtaan hankinnan myötä kehittyville markkinoille tyypilliset riskit, kuten voimakkaat muutokset toimintaympäristössä ja valuuttakursseissa, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan Brasiliassa.
Suomisen liiketoiminta saattaa olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja ennakoimattomien tapahtumien johdosta, kuten sähkönjakelun keskeytysten tai palo- ja vesivahinkojen vuoksi. Suominen ei ehkä pysty säätelemään näitä tilanteita omilla ennakoivilla toimillaan, mikä saattaa aiheuttaa keskeytyksiä liiketoiminnoissa. Konsernin vahinkoriskit vakuutetaan siten, että toiminnan jatkuvuus on turvattu. Suomisella on voimassa asianmukaiset vahinko- ja keskeytysvakuutukset, joiden perusteella arvioidaan, että vahingot voidaan korvata ja keskeytymisestä aiheutuva taloudellinen haitta kattaa.
Suominen käyttää tuotantotoimintaansa tiettyjä teknologioita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan valitut teknologiat ovat kilpailukykyisiä, eikä Suomisella ole tarvetta tehdä merkittäviä investointeja uusiin teknologioihin. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että tehdyt teknologiavalinnat osoittautuisivat virheellisiksi ja tarvetta investoinneille syntyisi esimerkiksi uusien tai korvaavien teknologioiden kehityksen myötä.
Suominen on pyrkinyt suojautumaan tuotevastuuriskeiltä järjestelmällisillä laadunvalvontaprosesseilla sekä tuotevastuuvakuutuksin. Tutkimus- ja kehitystoiminta varmistaa tuotteiden turvallisuuden tuotekehitysvaiheessa. Jatkuva laaduntarkkailu varmistaa tuotteiden laadun valmistuksessa. Yhtiön johto pitää merkittäviä tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia epätodennäköisinä eikä johdon tiedossa ole tällaisia vaatimuksia.
Suominen on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää huolellista harkintaa, ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai virheellisiin tulkintoihin, ja riskin toteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Taseeseen kirjatut verosaatavat edellyttävät, että verotappiot voidaan tulevaisuudessa kattaa verotuksessa näytetyillä voitoilla.
Konsernin rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Rahoitusriskeinä käsitellään rahoituksen riittävyyttä, luottoriskiä ja rahoitusinstrumenttien markkinariskiä, valuutta-, korko- ja hyödykeriskiin eriteltynä. Konsernin rahoitusriskit on kuvattu tilinpäätöksen liitteessä 21.
Suomisen liiketoiminnan positiivisesti jatkunut kehitys USA:ssa nostaa Yhdysvaltain dollariin liittyvän valuuttariskin painoarvoa konsernin kokonaisvaluuttariskipositiossa. Suominen suojaa tätä valuuttapositiota suojauspolitiikkansa mukaisesti.
Suomisen liikearvon herkkyyttä liiketoimintaedellytysten muutoksille on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksen laskelmat perustuvat tilinpäätöshetken arvioihin tulevaisuudesta. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista, koska yhtiön omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntimäärien, myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset voivat johtaa arvonalennuskulujen kirjaamiseen. Käyttöarvojen avulla tehty käyttöomaisuuserien, liiketoimintojen tai niiden osien arvostus ei myöskään välttämättä kuvaa hintaa, jonka ulkopuolinen ostaja olisi niistä valmis maksamaan.
Osakepääoma Kaupparekisteriin merkittyjen Suomisen osakkeiden määrä on 247 934 122 kpl, ja osakepääomaa on 11 860 056,00 euroa.
Suominen Oyj:n osakkeiden vaihto NASDAQ OMX Helsingissä 1.1.2014–31.12.2014 oli 97 683 100 osaketta eli 39,7 % kaikkien osakkeiden määrästä. Kaupantekokurssi vaihteli 0,47 ja 0,81 euron välillä. Katsauskauden viimeinen kaupantekokurssi oli 0,81 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo 31.12.2014 oli 199 365 788 euroa.
Suominen Oyj:n hallussa oli 1.1.2014 yhteensä 1 924 367 omaa osaketta. Yhtiö luovutti yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 5.6.2014 hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden, yhteensä 120 848 osaketta. 31.12.2014 yhtiön hallussa oli 1 803 519 osaketta, joiden osuus osakepääomasta ja osakkeiden äänimäärästä oli 0,7 %.
Suominen Oyj:n osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuului 31.12.2014 seitsemän henkilöä. Järjestelmästä on poistunut yksi henkilö vuoden 2014 aikana. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastasivat katsauskauden päättyessä yhteensä noin 1 668 333 Suomisen osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2012–2014. Ansaintajakson mahdollinen palkkio perustuu Suominen-konsernin kumulatiiviseen käyttökatteeseen (EBITDA) ja kumulatiiviseen kassavirtaan, ja se maksetaan vuonna 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.
Suominen Oyj:n hallitus päätti 4.12.2014 kahdesta uudesta konsernin johdon ja avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uusien järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja
järjestelmiin osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.
Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2015—2017. Hallitus päättää erikseen uusista ansaintajaksoista. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 15 henkilöä. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015—2017 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittoon (EBIT) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI). Ansaintajaksolta 2015—2017 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 2 300 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita, jos hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.
Uudessa sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2015—2017. Palkkion saaminen tästä järjestelmästä edellyttää, että järjestelmään osallistuva henkilö omistaa tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 550 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän toteuttamiseksi hallitus päätti järjestelmän kohderyhmälle suunnatusta maksullisesta osakeannista.
Mahdolliset palkkiot ansaintajaksoilta 2015—2017 maksetaan vuonna 2018 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Yhtiön toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Suominen laski 10.2.2014 liikkeelle 17 500 000 euron vaihdettavan oman pääomanehtoisen hybridilainan Brasilian kuitukangasliiketoiminnan hankinnan rahoittamiseksi. Laina ylimerkittiin. Laina muodostuu 175:stä nimellisarvoltaan 100 000 euron velkakirjasta. Lainalla ei ole vakuutta. Lainan pääomalle kertyy 10.2.2018 asti vuotuista korkoa 5,95 %, jonka jälkeen 10.2.2019 asti 6,95 %. Tämän jälkeen vuotuinen korko on 7,95 %. 10.2.2018 asti kertynyt korko pääomitetaan lainaan vuosittain 10.2. ja tämän jälkeen, alkaen 10.5.2018, korko on hallituksen päätöksin maksettavissa neljännesvuosittain jälkikäteen 10.2, 10.5, 10.8. ja 10.11. Pääomitetulle korolle ei makseta korkoa 10.2.2018 saakka. Korko on 10.2.2018 alkaen lainan pääomaa, jolle maksetaan vuotuista korkoa lainan ehtojen mukaisesti.
Suomisella on oikeus lunastaa laina joko osittain tai kokonaan 10.2.2018 alkaen kunakin korkopäivänä lainan nimellisarvoon lisättynä kertyneillä koroilla.
Lainaosuus oikeuttaa lainanhaltijan vaihtamaan lainaosuuden ja sille kertyneet mahdolliset korot Suomisen osakkeiksi 11.2.2014– 10.2.2018 välisenä aikana 0,50 euron vaihtokurssilla. Vaihdettavien osakkeiden määrän tulee olla vähintään 200 000 osaketta. Mikäli lainan koko määrä sekä kertyneet korot vaihdettaisiin osakkeiksi laskien liikkeelle uusia osakkeita koko konvertoitava määrä, Suomisen osakkeiden lukumäärä nousisi 43 330 000 osakkeella.
Vaihdettavien osakkeiden arvo merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Hybridilainan liikkeellelaskun ehtona oli 31.1.2014 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen päätös, jonka mukaan yhtiön hallitus valtuutettiin päättämään osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten oikeuksien (jäljempänä "erityiset oikeudet") antamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Erityiset oikeudet oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Erityinen oikeus voidaan antaa yhtiön velkojalle myös siten, että oikeuteen liittyy ehto velkojan saatavan käyttämisestä osakkeen merkintähinnan kuittaamiseen. Erityisten oikeuksien nojalla merkittävien yhtiön uusien osakkeiden ja/tai yhtiön hallusta luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 43 330 000 kappaletta.
Ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen mukaan Suominen Oyj:n hallitus on oikeutettu päättämään kaikista muista erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutus ei kumonnut aiempia valtuutuksia koskien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamista.
Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2014. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2013 ei jaeta osinkoa.
Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2013 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi (5). Seuraavaksi toimikaudeksi, joka päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallitukseen valittiin uudelleen Risto Anttonen, Jorma Eloranta, Suvi Hintsanen ja Hannu Kasurinen sekä uutena jäsenenä Jaana Tuominen. Hallituksen palkkiot päätettiin pitää ennallaan. Päätökset olivat Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotusten mukaisia. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma Elorannan ja varapuheenjohtajakseen Risto Anttosen.
Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin uudelleen PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Lassila.
Yhtiökokous valtuutti Suominen Oyj:n hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta.
Suominen Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen Oyj:n nimitystoimikuntaan valittiin 2.9.2014 yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2014 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella.
Nimitystoimikuntaan nimettiin 2.9.2014 Ahlstrom Oyj:n toimitusjohtaja Marco Levi, Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman sijoitustoiminnoista vastaava johtaja Reima Rytsölä. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimitystoimikunta valitsi keskuudestaan 23.9.2014 puheenjohtajakseen Ahlstrom Oyj:n toimitusjohtajan Marco Levin.
Suominen Oyj:n suurimman omistajan vaihtuessa 7.10.2014 tiedotetun osakekaupan seurauksena myös nimitystoimikunnan kokoonpano muuttui. Ahlstrom Oyj:n toimitusjohtaja Marco Levi erosi tehtävästään nimitystoimikunnan puheenjohtajana. Thomas Ahlström, Antti Ahlström Perilliset Oy:n toimitusjohtaja ja Ahlström Capital Oy:n hallituksen jäsen, nimitettiin AC Invest Two B.V:n edustajaksi nimitystoimikuntaan 13.10.2014. Nimitystoimikunta valitsi hänet myös puheenjohtajakseen. Muut Suominen Oyj:n nimitystoimikunnan jäsenet ovat 2.9.2014 tiedotetun mukaisesti Timo Ritakallio, Reima Rytsölä sekä Jorma Eloranta.
Suominen Oyj:n hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2014 antama valtuutus enintään 3 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2015 saakka.
Hallituksella on myös varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2014 antama valtuutus päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 25 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 25 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun enimmäismäärään. Nämä valtuutukset kumoavat varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2013 päättämät osakeantia sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset, mutta valtuutukset eivät kumoa ylimääräisen yhtiökokouksen 31.1.2014 päättämää osakkeisiin oikeuttavien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamista koskevaa valtuutusta. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2017 saakka.
Suominen Oyj:n 26.3.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti pitää hallituksen palkkiot ennallaan. Vuonna 2014 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 50 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan 37 500 euroa sekä hallituksen jäsenen 28 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % maksetaan Suominen Oyj:n osakkeina.
Edellä mainitusta palkkioista osakkeina maksettava osuus luovutettiin 5.6.2014 antamalla vastikkeetta Suominen Oyj:n hallussa olevia osakkeita varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla. Luovutetut osakkeet ovat samaa lajia kuin yhtiön muut osakkeet. Palkkiosta osakkeina luovutettu osakemäärä määritettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona on käytetty osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi-maaliskuun 2014 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalla. Osakkeet luovutettiin hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 5.6.2014, yhteensä 120 848 osaketta. Koska kyseessä oli yhtiökokouksen yksityiskohtaisen päätöksen toimeenpano, hallitus ei käyttänyt päätöksen tekemisessä itsenäistä harkintavaltaa.
Suomisen 26.3.2014 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan, että aiempi palkitsemisvaliokunta muutetaan henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnaksi. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jorma Eloranta ja jäseneksi Risto Anttonen.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Hannu Kasurinen ja jäseniksi Suvi Hintsanen ja Jaana Tuominen.
Suominen vastaanotti katsauskaudella 1.1.–31.12.2014 seuraavat Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaiset ilmoitukset:
Ahlstrom Oyj (y-tunnus 1670043-1) sekä Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö AC Invest Two B.V. (rekisteritunnus 51490943) ilmoittivat 7.10.2014 muutoksista omistuksissaan. Ilmoitusten mukaan AC Invest Two B.V ostaa Ahlstrom Oyj:ltä 10.1.2014 tiedotetun optiosopimuksen perusteella 66 666 666 Suominen Oyj:n osaketta, mikä vastaa 26,89 % Suominen Oyj:n osakkeista ja äänistä. AC Invest Two B.V:n omistusosuus Suominen Oyj:ssä ylittää siten 25 %:n liputusrajan ja nousee 67 724 176 osakkeeseen, mikä vastaa 27,32 % Suominen Oyj:n osakkeista ja äänistä. AC Invest Two B.V:n ilmoituksen mukaan AC Invest Two B.V:n omistusosuus Suomisessa oli aiemmin alle 5 % osakkeista ja äänistä. Ahlstrom Oyj:n ilmoituksen mukaan Ahlstrom Oyj:n omistusosuus Suominen Oyj:ssä laskee osakemyynnin vuoksi nollaan (nolla osaketta ja ääntä). Ahlstrom Oyj:n omistusosuus Suomisessa oli aiemmin 26,89 % osakkeista ja äänistä.
Oy Etra Invest Ab (y-tunnus 0672234-6) ilmoitti 5.2.2014 sopimuksesta tai järjestelystä, joka toteutuessaan johtaa arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälässä tarkoitetun osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä laskettavan 5 %:n liputusrajan ylittymiseen. Ilmoitus koski Erkki Etolaa, Oy Etra Invest Ab:tä ja Tiiviste-Group Oy:tä (y-tunnus 0115121-4) yhdessä. Oy Etra Invest Ab ja Tiiviste-Group Oy ovat Erkki Etolan määräysvaltayhteisöjä.
Omistus- ja ääniosuudet liputusvelvollisuuden syntymisen jälkeen olisivat seuraavat:
Oy Etra Invest Ab, Erkki Etola ja Tiiviste-Group Oy yhteensä: 18 827 336 kpl, osuus osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä 6,46 %.
Ahlstrom Oyj (y-tunnus 1670043-1) ilmoitti 5.2.2014 sopimuksesta tai järjestelystä, joka toteutuessaan johtaa osakkeiden tai ääniosuuksien hankintaan tai luovutukseen. Ilmoituksen mukaan Ahlstrom Oyj:n omistusosuus ja ääniosuus voivat laskea siten, että saavutetaan seuraavat liputusrajat: 25 %, 20 %, 15 %, 10 % tai 5 %.
Ahlström Capital Oy (y-tunnus 1670034-3) ja AC Invest Two B.V. (rekisteritunnus 51490943) ilmoittivat 5.2.2014 sopimuksesta tai järjestelystä, joka toteutuessaan johtaa osakkeiden tai ääniosuuksien hankintaan tai luovutukseen. Ilmoituksen mukaan omistusosuus ja ääniosuus voivat nousta siten, että saavutetaan seuraavat liputusrajat: 5 %, 10 %, 15 %, 20 % tai 25 %.
Ahlstrom Oyj (y-tunnus 1670043-1) ilmoitti 10.1.2014 sopimuksesta tai järjestelystä, joka toteutuessaan johtaa osakkeiden tai ääniosuuksien hankintaan tai luovutukseen. Ilmoituksen mukaan Ahlstrom Oyj:n omistusosuus ja ääniosuus voivat laskea tai nousta siten, että saavutetaan seuraavat liputusrajat: 5 %, 10 %, 15 %, 20 %, 25 % tai 30 %.
Ahlström Capital Oy (y-tunnus 1670034-3) ja AC Invest Two B.V. (rekisteritunnus 51490943) ilmoittivat 10.1.2014 sopimuksesta tai järjestelystä, joka toteutuessaan johtaa osakkeiden tai ääniosuuksien hankintaan tai luovutukseen. Ilmoituksen mukaan omistusosuus ja ääniosuus voivat nousta siten, että saavutetaan seuraavat liputusrajat: 5 %, 10 %, 15 %, 20 %, 25 % tai 30 %.
Emoyhtiöllä on sivuliike Ranskassa, osoite Suominen Corporation, 101, rue Concordet, 38090 Vaulx-Milieu, rek. no 790118079.
Lynda A. Kelly aloitti Suomisen Care-liiketoiminta-alueen johtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä 12.5.2014. Lynda A. Kelly on Yhdysvaltojen kansalainen ja hän raportoi tehtävässään Suominen Oyj:n toimitusjohtaja Nina Kopolalle.
Dan Dunbar aloitti Suomisen hankintajohtajana ja konsernin laajennetun johtoryhmän jäsenenä 14.7.2014. Dan Dunbar on Yhdysvaltojen kansalainen ja hän raportoi tehtävässään Suominen Oyj:n toimitusjohtaja Nina Kopolalle.
Joustopakkaukset-liiketoiminta-alueen johtajana toiminut Reima Kerttula jäi pois konsernin johtoryhmästä 14.7.2014 liiketoimintaalueen myynnin vuoksi.
Tilinpäätöspäivänä 31.12.2014 Suomisen johtoryhmän muodostivat:
Suominen tiedotti 30.1.2015 aloittaneensa investointiprojektin suunnittelun rakentaakseen uuden märkärainausta (wetlaid) hyödyntävän kuitukangaslinjan Pohjois-Amerikkaan. Suunniteltu investointihanke olisi merkittävin yksittäinen hanke yhtiön joulukuussa 2014 julkistamassa, yhtiön strategiaa toteuttavassa 30–50 miljoonan euron suuruisessa kasvuinvestointiohjelmassa.
Suomisen alustavien suunnitelmien mukaan uusi kuitukangaslinja palvelisi useita korkeamman lisäarvon loppukäyttöalueita. Koska investointihanke on valmistelussa, Suominen ei vielä kommentoinut hankkeen kokonaisarvoa.
Suominen vastaanotti 29.1.2015 kaksi arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 § mukaista liputusilmoitusta Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiöltä (Mandatum). Niiden mukaan Mandatum on 23.1.2015 tehdyllä kaupalla myynyt Suominen Oyj:n osakkeita, minkä johdosta Mandatumin osuus Suominen Oyj:n olemassa olevista osakkeista ja äänistä on alittanut 5 % rajan. Kaupan jälkeen Mandatum omistaa 12 318 243 osaketta ja ääntä (4,97 % kaikista osakkeista ja äänistä).
Mandatum ilmoitti myös, että se on 5.2.2014 merkinnyt Suominen Oyj:n liikkeeseen laskemaa osakkeiksi vaihdettavaa hybridilainaa, joka oikeuttaa lainan merkintäaikana 11.2.2014–10.2.2018 Mandatumin merkitsemään enintään 3 714 000 uutta Suomisen osaketta. Mikäli Mandatum käyttää merkintäoikeutta, sen osuus osakkeista ja äänistä ylittää jälleen 5 % eli 5 % liputusrajan ylittymiseen. Tätä järjestelyä ei ole liputettu hybridilainan merkintäajankohtana, sillä tuolloin Mandatum omisti yli 5 % Suomisen osakkeista eikä järjestely olisi tuolloin toteutuessaan johtanut uuden liputusrajan ylittämiseen.
Suomisen valmistamia tuotteita käytetään kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon kuitukangastuotteissa. Yleinen taloudellinen tilanne säätelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei luonteeltaan ole kovin syklistä. Suomisen päämarkkinaalueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Suomisen toimintaympäristö kehittyi myös vuonna 2014 kaksijakoisesti. Pohjois-Amerikassa yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien luottamus oman taloutensa kehitykseen oli positiivisempi, mikä heijastui myös Suomisen tuotteiden kysyntään. Euroopan näkymät olivat koko vuoden epävarmemmat ja myös kilpailutilanne jatkui lähes koko vuoden kireänä. Vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla kysyntä Euroopan markkinoilla parani, mutta kilpailutilanteen kehittyminen Euroopan kuitukangasmarkkinoilla oli vaikeasti ennustettavissa.
Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän kehitystä yleisen markkinatilanteen ja erityisesti asiakkaiden kanssa tehtyjen puitesopimusten perusteella. Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän kasvun jatkuvan vuonna 2015 keskimäärin vuoden 2014 tasolla.
Suominen arvioi, että tilikaudella 2015 konsernin liikevaihto ja liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä ovat paremmat kuin tilikaudella 2014. Suomisen jatkuvien toimintojen liikevaihto vuonna 2014 oli 401,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä 26,9 miljoonaa euroa.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat 69 700 296,72 euroa, jotka koostuivat emoyhtiön tilikauden 2014 tuloksesta -9 618 929,34 euroa, edellisten tilikausien voittovaroista -17 828 766,04 euroa, sijoitetun vapaan pääoman rahastosta 97 191 611,31 euroa ja omien osakkeiden hankintamenosta -43 619,21 euroa.
Yhtiön hallituksen varojenjakoehdotus keväällä 2015 pidettävälle yhtiökokoukselle:
Hallitus ehdottaa, että sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan varoja 0,01 euroa osakkeelta. Tällä hetkellä ulkona olevien osakkeiden määrällä laskettuna varoja jaettaisiin yhteensä 2 461 306,03 euroa. Varojen jaon täsmäytyspäivä on 23.3.2015 ja osakekohtainen varojen jako maksetaan 30.3.2015.
Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2014 ei jaeta osinkoa, koska voittovarat ovat negatiiviset.
Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön tilikauden tappio -9 618 929,34 euroa ja edellisten tilikausien tappiot -17 828 766,04 euroa katetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
SUOMINEN OYJ Hallitus
| 31.12. | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2014 | 2013 | 1 000 € | Liitetieto | 2014 | 2013 |
| VARAT | VELAT | ||||||
| Pitkäaikaiset varat | |||||||
| Liikearvo | 5,29 | 15›496 | 15 496 | Pitkäaikaiset velat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 5,29 | 12›510 | 12 025 | Laskennalliset verovelat | 10 | 8›789 | 7 183 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 6,29 | 88›721 | 98 640 | Varaukset Muut pitkäaikaiset velat |
18 19,20 |
1›729 | 132 1 125 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 8,9 | 1›124 | 939 | Joukkovelkakirjalainat | 17,21 | 75›000 | |
| Lainasaamiset | 8 | 8›202 | |||||
| Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset | 8 | 450 | 451 | Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat |
17,21 17,21 |
6›667 | 69 828 571 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 8 | 2 614 | 511 | Pitkäaikaiset velat yhteensä | 92›185 | 78 839 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 10 | 5›516 | 5 778 | ||||
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 134›633 | 133 838 | Lyhytaikaiset velat | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 17,21 | 3›347 | 23 500 | ||||
| Lyhytaikaiset varat | Eläkelainat | 17,21 | 571 | ||||
| Vaihto-omaisuus | 11 | 32›380 | 31 908 | Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 31 | 246 | 144 |
| Myyntisaamiset | 12 | 52›269 | 46 908 | Ostovelat ja muut velat | 19 | 60›096 | 57 351 |
| Lainasaamiset | 8 | 600 | 131 | Lyhytaikaiset velat yhteensä | 63›689 | 81 566 | |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 1›682 | 1 182 | |||||
| Muut saamiset | 13 | 4›618 | 6 359 | Velat yhteensä | 155›874 | 160 405 | |
| Rahavarat | 14 | 38›430 | 18 585 | ||||
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 129›978 | 105 073 | Oma pääoma ja velat yhteensä | 264›611 | 238 911 | ||
| Varat yhteensä | 264›611 | 238 911 | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. | ||||
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||||||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||
| Osakepääoma | 15 | 11›860 | 11 860 | ||||
| Ylikurssirahasto | 15 | 24›681 | 24 681 | ||||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 15 | 97›192 | 97 123 | ||||
| Arvonmuutos- ja muut rahastot | 15 | 52 | -1 042 | ||||
| Muuntoerot | 15 | 3›418 | -3 022 | ||||
| Muut oman pääoman erät | 15 | -46›890 | -51 094 |
Oma pääoma 90›313 78 506
Oma pääoma yhteensä 108›737 78 506
Hybridilaina 18›424
| 1.1.–31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2014 | 2013 |
| Liikevaihto | 2 | 401›762 | 373 684 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -352›091 | -333 580 | |
| Bruttokate | 49 671 | 40 104 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 25 | 2›655 | 2 485 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -6›278 | -5 583 | |
| Tutkimus ja kehitys | -2›877 | -3 139 | |
| Hallinnon kulut | -14›144 | -13 659 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 25 | -2›177 | -810 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä | 26›851 | 19 398 | |
| Kertaluonteiset erät | 27 | -954 | -482 |
| Liikevoitto/tappio | 25›897 | 18 916 | |
| Rahoitustuotot | 30 | 902 | 959 |
| Rahoituskulut | 30 | -8›978 | -6 740 |
| Voitto / Tappio ennen veroja | 17›821 | 13 135 | |
| Tuloverot | 31 | -7›645 | -7 419 |
| Tilikauden voitto/tappio jatkuvista liiketoiminnoista | 10›177 | 5 716 | |
| Lopetetut toiminnot Tilikauden voitto / tappio |
717 | -3 521 | |
| Varojen käypään arvoon arvostamisesta kirjattu | |||
| arvonalennus ja myyntikulut | -5›921 | -18 314 | |
| Tilikauden voitto/tappio lopetetuista liiketoiminnoista | -5›204 | -21 835 | |
| Tilikauden voitto/tappio | 4›973 | -16 119 |
| 1.1.–31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2014 | 2013 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta laskettu |
|||
| - osakekohtainen tulos, € | 32 | 0,02 | -0,07 |
| - osakekohtainen tulos, laimennettu, € | 32 | 0,02 | -0,07 |
| - osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista, €, laimentamaton ja laimennettu |
32 | 0,04 | 0,02 |
| - osakekohtainen tulos lopetetuista toiminnoista, €, laimentamaton ja laimennettu |
32 | -0,02 | -0,09 |
| - osakekohtainen tulos ennen kertaluonteisia eriä, jatkuvat toiminnot € |
32 | 0,05 | 0,03 |
Osakepalkkio-ohjelma ja optio-ohjelma eivät vaikuttaneet laimentavasti osakekohtaiseen tulokseen. Hybridilaina vaikuttaa osakekohtaiseen tulokseen laimentavasti.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
Tilikauden voitto jakautuu emoyhtiön omistajille.
| 1.1.–31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2014 | 2013 |
| Tilikauden voitto / tappio | 4›973 | -16 119 | |
| Muut laajan tuloksen erät: | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: | |||
| Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä | 15 | 6›863 | -2 664 |
| Käypien arvojen muutokset | 15 | 1›368 | 353 |
| Lopetettuihin toimintoihin liittyvät erät | 3 | 355 | |
| Muut siirrot | 3 | 325 | |
| Yhteensä | 8›234 | -1 631 | |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: | |||
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja -tappiot | 20 | -150 | 18 |
| Yhteensä | -150 | 18 | |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot | 15 | -650 | 120 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | 7›434 | -1 493 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 12›407 | -17 612 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Jatkuvat toiminnot | 17›611 | 4 220 | |
| Lopetetut toiminnot | 3 | -5›204 | -21 832 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 12›407 | -17 612 |
| Ylikurssi | SVOP | Omat | Arvonmuutos | Muut oman | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Osakepääoma | rahasto | rahasto | osakkeet | Muuntoerot | rahastot | pääoman erät | Yhteensä | Hybridilaina | Yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2014 | 11 860 | 24 681 | 97 123 | - 43 | -3 021 | -999 | -51 094 | 78 506 | 78 506 | |
| Tilikauden tulos | 4 973 | 4 973 | 4 973 | |||||||
| Muut laajan tuloksen erät | 6 439 | 1 094 | - 100 | 7 434 | 7 434 | |||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 6 439 | 1 094 | 4 874 | 12 407 | 12 407 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | 70 | 70 | 70 | |||||||
| Omien osakkeiden luovutus | 69 | 69 | 69 | |||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 69 | 70 | 139 | 139 | ||||||
| Hybridilaina | -739 | -739 | 18›424 | 17 685 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2014 | 11›860 | 24›681 | 97›192 | -43 | 3›418 | 95 | -46›889 | 90›313 | 18›424 | 108›737 |
| 1 000 € | Osakepääoma | Ylikurssi rahasto |
SVOP rahasto |
Omat osakkeet |
Muuntoerot | Arvonmuutos rahastot |
Muut oman pääoman erät |
Yhteensä | Hybridilaina | Yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2013 | 11 860 | 24 681 | 97 054 | -43 | -549 | -1 209 | -35 783 | 96 011 | 96 011 | |
| Tilikauden tulos | -16 119 | -16 119 | -16 119 | |||||||
| Muut laajan tuloksen erät | -2 472 | 209 | 770 | -1 493 | -1 493 | |||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -2 472 | 209 | -15 349 | -17 612 | -17 612 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | 38 | 38 | 38 | |||||||
| Omien osakkeiden luovutus | 69 | 69 | 69 | |||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 69 | 38 | 107 | 107 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2013 | 11 860 | 24 681 | 97 123 | -43 | -3 021 | -999 | -51 094 | 78 506 | 78 506 |
| 1.1.–31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2014 | 2013 |
| Liiketoiminta | |||
| Tilikauden tulos | 4›973 | -16 119 | |
| Oikaisut tilikauden tulokseen: | 33 | 39 953 | 42 739 |
| Tulorahoitus ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 44 927 | 26 620 | |
| Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) | 1›489 | 3 585 | |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+) | 2›723 | 10 523 | |
| Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) | 1›928 | -7 626 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 51 067 | 33 102 | |
| Maksetut rahoituskulut | -6›564 | -6 255 | |
| Saadut korot | 50 | 39 | |
| Maksetut välittömät verot | -7›434 | -5 556 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 37 119 | 21 330 | |
| Investoinnit | |||
| Investointimaksut aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | -7›740 | -5 598 | |
| Myydyistä liiketoiminnoista saatu rahavastike vähennettynä | |||
| rahavaroilla | 3 | 4›736 | 3 441 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit | 59 | 785 | |
| Investoinnit hankittuihin liiketoimintoihin | 4 | -19›261 | |
| Investointien rahavirta | -22›206 | -1 372 |
| 1.1.–31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2014 | 2013 |
| Rahoitus | |||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 10›000 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -78›220 | -21 042 | |
| Joukkolainojen muutokset | 75›000 | ||
| Pääomalainojen lyhennykset | -920 | ||
| Hybridilainan nosto | 17›500 | ||
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | -18›324 | 6 300 | |
| Rahoituksen rahavirta | 5›956 | -15 662 | |
| Rahavarojen muutos | 20 869 | 4 296 | |
| Rahavarat 1.1. | 18 585 | 14 301 | |
| Rahavarojen muuntoero | -1›023 | -13 | |
| Rahavarojen muutos | 20 869 | 4 296 | |
| Rahavarat 31.12. | 14 | 38 430 | 18 585 |
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
Rahavirtalaskelma sisältää lopetetut liiketoiminnot.
Konsernin emoyritys on Suominen Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki (Itämerentori 2, 00180 Helsinki). Konserni valmistaa kuitukankaita pääasiassa kulutustavarateollisuuden yrityksille. Heinäkuussa 2014 myyty liiketoiminto Suominen Joustopakkaukset valmisti joustopakkauksia. Suomisen konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassa olevia standardeja sekä tulkintoja.
Heinäkuussa 2013 myyty Codi Wipes ja heinäkuussa 2014 myyty Joustopakkaukset esitetään tässä tilinpäätöksessä lopetettuina toimintoina.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yhtiön johto on joutunut tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen sekä muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä oloissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinnissa. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.
Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen julkaistavaksi 30.1.2015. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.suominen.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Itämerentori 2, 00180 Helsinki.
Vuonna 2014 käyttöönotetuilla keskeisillä IFRS-standardeilla (IFRS 10, IFRS 11, IFRS 12 ja IAS 32) ja standardien uudistuksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 10 Konsernitilinpäätös (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisjärjestelyjen kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Lisäksi standardi edellyttää, että yhteisyritysosuuksien raportoinnissa käytetään yhtä menetelmää, ts. pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Konsernilla ei ole tällä hetkellä standardin mukaisia yhteisjärjestelyjä.
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset, jotka koskevat erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Uudella standardilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 32:n Rahoitusinstrumentit: esittämistavan muutos Rahoitusvarojen ja -velkojen vähentäminen toisistaan (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevia sääntöjä ja lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Standardin muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 19:n Työsuhde-etuudet (Defined Benefit Plans: Employee Contributions), muutos (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2010–2012 ja 2011–2013 (sovellettava pääosin 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.) sekä 2012–2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11 -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta on edelleen kolme suojauslaskentatyyppiä. Aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin, ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia.
Konsernitilinpäätöksessä ovat mukana ne yhtiöt, joissa Suominen Oyj:llä oli tilikaudella määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun määräysvalta on saatu, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen hetkeen asti, kun määräysvalta loppuu. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Luovutetut tytäryhtiöt esitetään lopetettuina toimintoina IFRS 5 -standardin mukaisesti.
Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu.
Heinäkuusta 2014 alkaen konsernilla ei ole raportoitavia segmenttejä.
Ennen heinäkuuta 2014 konsernilla oli kaksi raportoitavaa segmenttiä, Kuitukankaat (aiemmin Pyyhintä) ja Joustopakkaukset. Heinäkuussa 2014 luovutettu ja lopetettuna toimintona raportoitava Joustopakkaukset raportoitiin omana segmenttinään. Vuonna 2013 luovutettu ja lopetettuna toimintona raportoitu Codi Wipes kuului Pyyhintä-segmenttiin sen toisena toimintasegmenttinä. Segmenttijako perustui konsernin organisaatiorakenteeseen ja johdon raportointiin. Raportoitavien segmenttien tuotteisiin ja asiakkaisiin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkesivat toisistaan.
Suomisen ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin toimitusjohtaja, jota konsernin johtoryhmä avustaa. Lakien edellyttämät ja kokoluokaltaan merkittävät asiat, kuten yli miljoonan euron investoinnit, toimitusjohtaja esittelee hallituksen hyväksyttäviksi. Toimitusjohtaja tekee yhtiön sisäisen hallintotavan mukaisesti päätökset resurssien kohdentamiseksi paitsi segmenteille myös alemmille organisaatiotasoille.
Heinäkuusta 2014 alkaen Suomisen liiketoiminta on muodostanut IFRS 8:n mukaisesti kaksi toiminnallista segmenttiä, Convenience ja Care. Niitä ei raportoida erikseen, koska Suomisen koko operatiivista liiketoimintaa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, kun ylin johto tekee päätöksiä resurssien kohdistamiseksi ja arvioi sen tuloksellisuutta. Operatiivinen liiketoiminta on yhteneväistä kaikissa konsernin osissa eli sen tuotteisiin ja asiakkaisiin liittyvät riskit ja kannattavuus eivät poikkea toisistaan. Lisäksi toiminnallisten segmenttien tuotantoprosessi on samanlainen ja niiden tuotannossa käytetään samoja tuotantolinjoja. Siten IFRS 8:n mukaiset yhdistymiskriteerit täyttyvät.
Segmenttien varat ja velat sisälsivät suoraan liiketoimintaan liittyvät erät ja näihin kohdistetut liikearvot. Tuloslaskelmaan sisältyvät kohdistamattomat erät sisälsivät konsernin jakamattomia kuluja. Kohdistamattomat varat sisälsivät konsernihallintoon sisältyviä eriä, laina- ja muita saatavia sekä osakkeita. Kohdistamattomat velat sisälsivät konsernin hallintoon liittyviä eriä, lainoja rahoituslaitoksilta ja sijoittajilta sekä veroja.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toimintaja esittämisvaluutta. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssein ja taseet Euroopan Keskuspankin noteeraamin tilinpäätöspäivän keskikurssein.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet muuntoerot samoin kuin tuloslaskelman ja taseen valuuttamuunnoksesta syntynyt ero on käsitelty konsernin oman pääoman oikaisueränä. Pääomaluonteisina sijoituksina käsiteltävissä tytäryhtiölainoissa syntyneet muuntoerot käsitellään kuten tytäryhtiöiden oman pääoman muuntoerot. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia suojaamaan otettujen lainojen kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot esitetään omassa pääomassa, kunnes ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kursseihin tai niitä likimain vastaaviin kursseihin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Valuuttamääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin noteeraamaa tilinpäätöspäivän keskikurssia.
Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisuerinä. Kurssivoitot ja -tappiot valuuttajohdannaisista on kirjattu muihin liiketoiminnan tuottoihin ja -kuluihin. Muut rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan nettomääräisinä rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Yritysten hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä käypiin arvoihin arvostettujen hankittujen nettovarojen erotuksena. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden on katsottu hyötyvän hankituista nettovaroista sekä niiden tuomista synergiaeduista, ja se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä. Jos jonkin liiketoiminnan tulevaisuudessa odotettava kassavirta on alhaisempi kuin vastaava kassavirtaa tuottavan yksikön tasearvo, arvonalentuminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään olosuhteissa.
Aineettomat oikeudet ovat patentteja, tavaramerkkejä, ohjelmistolisenssejä sekä asiakassuhteita, joille yritysostojen yhteydessä on kohdistettu hankintamenoa arvostamalla ne hankintahetkellä käypään arvoon. Aineettomat oikeudet poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
Muut aineettomiin hyödykkeisiin kirjattavat erät ovat liiketoiminnassa hyödynnettävien ohjelmistojen tai vastaavan aineettoman omaisuuden kehittämiseen ja hankintaan liittyviä kustannuksia, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
| Aineettomat oikeudet 3–13 vuotta |
|
|---|---|
| Asiakassuhteet 13 vuotta |
|
| Muut aineettomat hyödykkeet5–10 vuotta |
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Maa-alueet, rakennukset, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne arvostetaan taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan ja mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
| Rakennukset ja rakennelmat 10–40 vuotta | |
|---|---|
| Koneet ja kalusto 4–17 vuotta |
|
| Muut aineelliset hyödykkeet3–5 vuotta |
Tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden poistot on laskettu käyttöönotosta lähtien.
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena, ja ne kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Konserni arvioi omaisuuserien kirjanpitoarvoja jokaisen raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään.
Liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain.
Arvonalentumistappio kirjataan, jos tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko sen nettomyyntihinnan tai korkeamman käyttöarvon perusteella. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvästä erityisriskistä.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos on tapahtunut muutos arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi niiden syntymisvuonna. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska kehitystoiminnassa ei synny erillisiä hyödykkeitä tai niistä saatavia tuottoja ei voida arvioida IAS 38:n edellyttämällä tavalla. Tilinpäätöshetkellä konsernin taseessa ei ole aktivoituja kehitysmenoja.
Vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti. Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuus vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksista johtuvat velvoitteet korollisiin velkoihin. Hyödykkeestä tehdään poistot sen arvioidun taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samanlainen korkoprosentti. Muiden vuokrasopimusten vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Pitkäaikainen sopimus Suomen tytäryhtiön kuitukangastehtaan prosessilämmöstä tehtaan yhteydessä toimivalta lämpövoimalalta on käsitelty muuna vuokrasopimuksena, koska merkittävä osuus voimalan tuottamasta lämpöenergiasta menee kolmansille osapuolille. Pitkäaikaiset kiinteistövuokrasopimukset on käsitelty muina vuokrasopimuksina, koska omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle eikä Suomisella ole merkittäviä vuokrakauden jälkeisiä velvoitteita.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään sen mukaan, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat on hankittu. Johto päättää rahoitusvarojen luokittelusta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisessä kirjauksessa tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Ellei johdannaisia ole määritetty suojauksiksi, ne ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä, kuten Suomisella valuuttasuojaukseen tehdyt johdannaiset. Ehdolliset kauppahintasaamiset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, paitsi milloin ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Nämä erät luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Konsernin lainoihin ja muihin saamisiin luokitellaan taseen lainasaamiset, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä rahavarat.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne ovat pitkäaikaisia varoja, ellei johdon aikomuksena ole luovuttaa niitä 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Suomisella oli tilinpäätöshetkellä vain pitkäaikaisia myytävissä olevia rahoitusvaroja.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Myytävissä olevat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa ja tuotoissa sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Myytävissä oleviksi luokiteltujen arvopapereiden käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan. Kun myytävissä oleviksi luokitellut arvopaperit myydään tai niistä kirjataan arvonalennus, omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset sisällytetään tuloslaskelmalle liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko myytävissä olevista korkosijoituksista kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin.
Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat senhetkisiin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita tai jos kyseessä ovat noteeraamattomat arvopaperit, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Tällöin käytetään diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa, ellei ole tiedossa riippumattomien osapuolten välillä toteutuneita kauppoja tai olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypiä arvoja.
Tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jos kyseessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut omanpääomanehtoiset arvopaperit, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alentumisen alle hankintamenon olevan merkki arvonalentumisesta. Arvonalentumisesta kertynyt tappio määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla. Pysyvä arvonalentuminen kirjataan kokonaisuudessaan tuloslaskelmaan.
Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan sen mukaan, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Suomisella instrumentteja käytetään suojaamaan tietyltä riskiltä, joka liittyy taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan taikka erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus). Suojaavan johdannaisen koko käypä arvo luokitellaan lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi tai veloiksi.
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten selvitystulokset ja tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Sähköjohdannaisten selvitystulokset kirjataan tuloslaskelmaan sähkökulujen oikaisuna ja tehoton osuus liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Oman pääoman suojaamiseksi tehtyjen valuuttasuojausten (equity hedge) tehokas osuus kirjataan laajan tuloksen muuntoeroihin ja tehoton osuus rahoituksen kurssieroihin. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen, esimerkiksi kun suojattu ennakoitu myynti toteutuu tai kun suojauksen kohde poistuu.
Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään vasta, kun ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset.
Kaikki johdannaisinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuna oikaistuna välillisin veroin, alennuksin ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroin. Konserni myy kuitukangasta rullatavarana ja emoyhtiön myynti muodostuu konserniyhtiöille myydyistä palveluista.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Osinkotuotot kirjataan silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot kirjataan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.
Hankintameno määritetään fifo-periaatteen tai painotetun keskihinnan mukaisesti. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät ja välilliset menot. Valmistetun vaihto-omai-
suuden hankintamenoon luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin, yleishallinnon tai rahoituksen kustannuksia.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvoa alennetaan epäkurantin omaisuuden osalta.
Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoonsa, arvon alentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei konserni saa perityksi koko erääntynyttä saatavaa alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Myyntisaamisen arvon alentumiseen viittaavina seikkoina pidetään velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai velkajärjestelyä sekä maksujen laiminlyöntiä tai viivästymistä. Arvonalennuksen suuruus määritetään vähentämällä omaisuuserän kirjanpitoarvosta alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo. Omaisuuserän arvon alentumistappio merkitään tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Jos aiemmin pois kirjatusta erästä saadaan myöhemmin suoritus, se kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset. Rahavarat luokitellaan lainoihin ja muihin saamisiin.
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei kirjata tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.
Suominen Oyj:n omia osakkeita ostettaessa niistä maksettu määrä, mukaan lukien hankinnan välittömät kulut, on kirjattu oman pääoman vähennyksenä. Jos ostetut osakkeet luovutetaan edelleen, saatu vastike merkitään omaan pääomaan.
Osakeannilla kerätyt varat merkitään joko osakepääomaan tai osakeyhtiölain mukaiseen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Osakeannin kulut vähentävät rahaston määrää.
Laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetään tilikauden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää oikaistaan omien osakkeiden määrällä sekä osakepalkkioiden, optioiden ja hybridilainan laimennusvaikutuksella. Konsernilla ei ole muita vaihtovelkakirjalainoja, jotka laimentaisivat osakekohtaista tulosta.
Konsernilla on käytössään osakepalkkiojärjestelmä, joka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän ehtojen mukaisesti emoyhtiö antaa avainhenkilöille osakkeita. Osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina. Arvioidun toteuman mukainen jaksotettu kulu kirjataan tilikauden henkilöstökuluksi. Rahana maksettava osuus kirjataan velaksi raportointihetken kurssin perusteella ja osakkeina maksettava osuus omaan pääomaan myöntämishetken kurssin perusteella.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole myönnettyjä optio-ohjelmia.
Hybridilaina voidaan luokitella IFRS:n mukaisesti osaksi yhtiön omaa pääomaa silloin, kun sekä koron että pääoman maksut ovat täysin yhtiön päätettävissä eikä maksuja ole kytketty muihin velkoihin. Hybridilaina kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Suomisen hybridilaina on luokiteltu IFRS:n mukaisesti omaksi pääomaksi. Lainan kertyneet korot pääomitetaan ja kirjataan voittovaroista. Osakkeiksi vaihdettava osuus hybridilainasta ja sen kertyneistä koroista kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Konsernin eläkejärjestelyt työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi eri maissa perustuvat kunkin maan paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Suomessa eläketurva hoidetaan suurimmalta osaltaan TyEL-järjestelmän kautta. Eläkejärjestelyihin voi liittyä lisäeläkkeitä tai mahdollisuus ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen tai korvaukseen työkyvyttömyyden varalta.
Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaiset järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, joiden mukaisesti yhteisö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo määritellään ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä ja järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Eläkekustannukset kirjataan tuloslaskelmaan jaksottaen säännönmukaiset kustannukset työntekijän työvuosille vuosittain aktuaarien tekemien eläkevakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti. Eläkevastuu saadaan laskemalla tulevien eläkemaksujen nykyarvo, joka on laskettu käyttäen diskonttokorkona pitkien valtion velkasitoumusten tai vastaavien korkoa.
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot ja niiden muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erot, kuten vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.
Konsernilla on Italiassa etuuspohjainen työsuhteiden päättymisiin liittyvä järjestely (TFR). Muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Otetut lainat kirjataan alun perin nimellisarvoonsa. Lainan transaktiomenot kirjataan siirtosaamisiin, josta ne kirjataan kuluksi lainaaikana. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenoilla vähennetyn saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmin laina-ajan kuluessa.
Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä.
Julkisesti noteerattavat joukkovelkakirjalainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenoilla vähennetyn saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Julkisesti noteeratun joukkovelkakirjalainan käypä arvo määräytyy tilinpäätöshetken kurssin mukaan.
Muut rahoitusvelat arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoonsa siten, että arvioidut tulevat rahavirrat diskontataan tilinpäätöshetkeen.
Varaukset ovat menoja, jotka merkitään velaksi taseeseen, koska ne ovat olemassa olevia velvoitteita ja koska on todennäköistä, että velvoitteiden täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Taseeseen merkittävän varauksen määrä on arvioitujen tulevien kulujen nykyarvo. Ehdolliset velat, joita ei merkitä velaksi taseeseen, ovat mahdollisia velvoitteita, jotka eivät ole vielä varmistuneet.
Varaus kirjataan, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Konsernin tuloslaskelmaan sisältyvät kunkin konserniyhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavan verotettavan tuloksen perusteella määräytyvät suoriteperusteiset verot, aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot, tilinpäätössiirroista, jaksotuseroista, väliaikaisista eroista sekä konsernin yhdistelytoimenpiteistä aiheutuva laskennallisen verovelan ja verosaamisen muutos.
Kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista kirjataan laskennalliset verosaamiset ja verovelat. Väliaikaisia eroja syntyy muun muassa käyttämättömistä tappioista, poistoeroista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, johdannaissopimusten uudelleenarvostamisesta, sisäisestä varastokatteesta sekä liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä omaisuuserien käypään arvoon arvostamisesta.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuuden voitoilla voidaan kattaa väliaikaiset erot. Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua asianomaisen maan seuraavien vuosien verokantaa ja on esitetty taseessa omana eränään. Liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.
Luovutusvoitot tai -tappiot myydyistä liiketoiminnoista esitetään omalla rivillään tuloslaskelmassa sekä laajassa tuloksessa nettomääräisinä veroilla vähennettynä. Codi Wipesin ja Joustopakkausten myynnit esitetään tässä tilinpäätöksessä lopetettuna toimintona.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi syntyvistä menoista, tuloutetaan sillä kaudella kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Saatu avustus kirjataan netottamaan kohteensa kuluja. Hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähennetään hankintamenosta.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot, liiketoimintaan liittyviä rahavirtoja suojaavien valuuttajohdannaisten voitot, tuotot suojauslaskennan kohteena olevien sähkösuojausten tehottomasta osuudesta, saadut vakuutuskorvaukset sekä muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten rojalti- ja vuokratuotot sekä tuotannosta jäävän tuotemyyntiin kelpaamattoman materiaalin myynnin tuotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot, muut kuin varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kulut, kulut suojauslaskennan kohteena olevien sähkösuojausten tehottomasta osuudesta sekä liiketoimintaan liittyviä rahavirtoja suojaavien valuuttajohdannaisten tappiot.
Tilinpäätöksessä rahoitustuottoina ja -kuluina esitetään seuraavat rahoitusvaroista ja -veloista kirjattavat tuotto-, kulu-, voitto- ja tappioerät:
Rahoitustuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelmalla kyseisiin eriin, lukuun ottamatta luottotappioita myyntisaamisista, jotka kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Tietyt taloudelliset tunnusluvut on raportoitu ilman kertaluonteisia eriä. Näissä konsernitilinpäätöksessä esitettävissä johdetuissa tunnusluvuissa on eliminoitu tuloslaskelmasta sellaisten merkittävien liiketapahtumien vaikutus, joiden katsotaan olevan luonteeltaan epätavallisia tai harvinaisia, kuten omaisuuserien arvonalentumiset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Mitkään näistä tunnusluvuista, joista on eliminoitu kertaluonteiset erät, eivät ole IFRS-tunnuslukuja.
Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä.
Konsernissa arvioidaan tulevaisuuden kehitystä ja tehdään siihen liittyviä oletuksia. Niiden pohjalta tehtävät kirjanpidolliset arviot vastaavat lähtökohtaisesti vain harvoin tosiasiallisia tuloksia. Keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät epävarmuustekijät, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5 kuvatun periaatteen mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden tekemistä. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista, koska yhtiön omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika ja tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset voivat johtaa merkittävien arvonalennuskulujen kirjaamiseen. Laskelmiin liittyvää herkkyyttä on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.
Aineellisten hyödykkeiden osalta niiden kirjanpitoarvoja verrataan hyödykkeiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään, mikäli on syytä olettaa, ettei niiden arvo edusta käypää arvoa. Kerrytettävä rahamäärä voi olla hyödykkeen käypä arvo tai tätä korkeampi käyttöarvo, joka lasketaan diskonttaamalla vastaiset hyödykkeen rahavirrat nykyarvoonsa. Rahavirtojen määrään ja ajoitukseen liittyy riskejä.
Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää merkittävää harkintaa. Useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuvat arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä laskennallisten verosaatavien kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää. Jos lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatuista määristä, erot vaikuttavat sekä kauden verotettavaan tuloon perustuviin verosaamisiin ja -velkoihin että laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin kaudella, jolla ne todetaan.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Suomi | 2›516 | 2 292 |
| Muu Eurooppa | 139›738 | 138 020 |
| Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 248›942 | 224 132 |
| Muut maat | 10›565 | 9 240 |
| Yhteensä | 401 762 | 373 684 |
USA:n osuus kokonaisliikevaihdosta oli 233 309 tuhatta euroa (198 726).
Tuloslaskelman EUR/USD-muuntokurssina on käytetty vuoden keskikurssia 1,3289.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Suomi | 61 214 | 49 553 |
| Muu Eurooppa | 61 565 | 76 700 |
| Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 141 832 | 112 658 |
| Yhteensä | 264 611 | 238 911 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Suomi | 2 624 | 2 173 |
| Muu Eurooppa | 731 | 449 |
| Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 3 710 | 1 792 |
| Yhteensä | 7 066 | 4 413 |
Suominen myi heinäkuussa 2014 joustopakkausten valmistukseen keskittyneen Joustopakkaukset -liiketoimintayksikkönsä sijoitusyhtiö Lonsdale Capital Partners LLP:lle ja liiketoimintaryhmän toimivalle johdolle. Yritysmyynnin vuoksi Joustopakkaukset-liiketoiminta on raportoitu tässä tilinpäätöksessä lopetettuna toimintona. Aikaisemmissa tilinpäätöksissä Joustopakkaukset esitettiin omana segmenttinään.
Lopetettujen toimintojen tulokseen kirjattiin yrityskaupan vuoksi 5,2 miljoonan euron kertaluonteinen tappio vuonna 2014.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 32›521 | 59 438 |
| Kulut | -31›608 | -62 601 |
| Lopetettujen toimintojen tulos ennen veroja | 913 | -3 163 |
| Verot | -197 | -231 |
| Lopetettujen toimintojen tulos verojen jälkeen | 716 | -3 394 |
| Arvonalentumiset ja myyntikulut | -5›921 | |
| Katsauskauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista |
-5›205 | -3 394 |
| Lopetettujen toimintojen rahavirta | ||
| Liiketoiminnan rahavirta | 774 | -815 |
| Investointien rahavirta | -376 | -1 154 |
| Rahoituksen rahavirta | -1›800 | 2 019 |
Rahavarojen muutos -1›402 50
| 1 000 € | 2014 |
|---|---|
| Joustopakkaukset -liiketoiminnan myynnin vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan |
|
| Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | 17›942 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 1›511 |
| Vaihto-omaisuus | 7›340 |
| Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset | 9›004 |
| Rahavarat | 997 |
| Pitkäaikaiset velat | 4›642 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 10›157 |
| Nettovarat | 21›995 |
| Rahana saatu vastike | 5›733 |
| Myytyjen liiketoimintojen rahavarat | -997 |
| Rahavirtavaikutus | 4›736 |
Loppuosa kauppahinnasta 1,0 miljoonaa euroa on taseessa pitkäaikaisena saamisena, liitetieto 8.
Suominen myi heinäkuussa 2013 kosteuspyyhkeiden valmistukseen keskittyneen Codi Wipes -liiketoimintayksikkönsä sijoitusyhtiö Value Enhancement Partnersille. Yritysmyynnin vuoksi Codi Wipes -liiketoimintayksikkö on raportoitu tässä tilinpäätöksessä lopetettuna toimintona. Aikaisemmissa tilinpäätöksissä Codi Wipes käsiteltiin osana Pyyhintä-segmenttiä.
Lopetettujen toimintojen tulokseen kirjattiin yrityskaupan vuoksi vuonna 2013 18,7 miljoonan euron kertaluonteinen tappio.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 24›278 | 49 436 |
| Kulut | -24›736 | -55 868 |
| Lopetettujen toimintojen tulos ennen veroja | -457 | -6 432 |
| Verot | 119 | -209 |
| Lopetettujen toimintojen tulos verojen jälkeen |
-339 | -6 641 |
| Arvonalentumiset ja myyntikulut | -18›314 | |
| Katsauskauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista |
-18›653 | -6 641 |
| Lopetettujen toimintojen rahavirta | ||
| Liiketoiminnan rahavirta | -1›697 | 2 584 |
| Investointien rahavirta | -297 | -758 |
| Rahavarojen muutos | -1›994 | 1 826 |
| Vaihto-omaisuus | 4›493 |
|---|---|
| Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset |
2›968 |
| Rahavarat | 2›782 |
| Muut velat | 358 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 3›162 |
| Nettovarat | 6›723 |
| Kokonaiskauppahinta | 6›723 |
| Rahana saatu vastike | 6›223 |
| Myytyjen liiketoimintojen rahavarat | -2›872 |
| Rahavirtavaikutus | 3›441 |
Loppuosa kauppahinnasta 0,5 miljoonaa euroa on taseessa pitkäaikaisena saamisena, liitetieto 8.
Suominen hankki Ahlstromin Home and Personal -kuitukangasliiketoimintaan kuuluneen Brasilian yhtiön 10.2.2014. Muu Home and Personal -kuitukangasliiketoiminta hankittiin vuonna 2011, mutta Brasilian hankinta viivästyi viranomaislupien vuoksi. Yrityskaupan myötä Suomisen kuitukangasliiketoiminta kattaa myös Etelä-Amerikan markkina-alueen.
Brasilian yhtiön tulos ja tase on yhdistelty Suomisen tulokseen ja taseeseen 1.2.2014 alkaen.
Kauppa toteutettiin ostamalla paikallisen yhtiön osakkeet. Velaton kauppahinta oli 17,5 miljoonaa euroa. Lopullinen kauppahinta oli 19,6 miljoonaa euroa.
| Luovutettu vastike | Käypä arvo |
|---|---|
| Käteisvarat | 19 558 |
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat alustavien laskelmien mukaan seuraavat:
| 1 000 € | Liitetieto | Hankittujen netto varojen käypä arvo |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 6 | 10 779 |
| Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | 5 | 20 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 2 737 | |
| Vaihto-omaisuus | 3 195 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 3 423 | |
| Rahavarat | 297 | |
| Varat yhteensä | 20›452 | |
| Rahoitusvelat | 17 | 416 |
| Muut velat ja varaukset | 478 | |
| Velat yhteensä | 894 | |
| Nettovarallisuus | 19›558 |
Liiketoiminnan hankintaan liittyvät menot 0,2 miljoonaa euroa sisältyvät kertaluonteisiin eriin.
Konsernin liikevaihto olisi ollut 403,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto 26,3 miljoonaa euroa, mikäli kauppa olisi toteutunut vuoden 2014 alussa ja kaikki hankinnan kulut vuonna 2013.
Konsernilla ei ollut liiketoimintojen hankintoja vuonna 2013.
| Muut | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2014 | Aineettomat | aineettomat | Ennakko | ||
| 1 000 € | oikeudet | Liikearvo | hyödykkeet | maksut | Yhteensä 2014 |
| Hankintameno 1.1. | 9 650 | 15 496 | 6 386 | 1 001 | 32 532 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 20 | 20 | |||
| Muuntoero | - 10 | 88 | 1 | 79 | |
| Lisäykset | 150 | 1 118 | 1 148 | 2 416 | |
| Lopetetut toiminnot | -1 054 | - 111 | -1 165 | ||
| Siirrot erien välillä | 1 540 | -1 540 | |||
| Hankintameno 31.12. | 10 296 | 15 496 | 7 482 | 609 | 33 882 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -3 949 | -1 065 | -5 013 | ||
| Muuntoero | - 2 | - 5 | - 7 | ||
| Lopetetut toiminnot | 996 | 9 | 1 005 | ||
| Tilikauden poistot | -1 241 | - 621 | -1 862 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -4 195 | -1 681 | -5 876 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6 100 | 15 496 | 5 801 | 609 | 28 006 |
| 2013 1 000 € |
Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä 2013 |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 9 364 | 26 715 | 6 986 | 641 | 43 706 |
| Muuntoero | 153 | 0 | - 342 | - 189 | |
| Lisäykset | 133 | 168 | 702 | 1 004 | |
| Vähennykset ja myynnit | - 6 | - 6 | |||
| Lopetetut toiminnot | -11 219 | - 763 | -11 982 | ||
| Hankintameno 31.12. | 9 650 | 15 496 | 6 386 | 1 001 | 32 533 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -2 909 | -1 197 | -4 107 | ||
| Muuntoero | 1 | - 11 | - 8 | ||
| Lopetetut toiminnot | 648 | 648 | |||
| Tilikauden poistot | -1 041 | - 505 | -1 546 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -3 949 | -1 065 | -5 013 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 5 701 | 15 496 | 5 322 | 1 001 | 27 520 |
Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminnan kauppahinnasta 5 979 tuhatta euroa kohdistettiin asiakassuhteisiin vuonna 2011. Tilinpäätöshetkellä asiakassuhteiden arvo oli 4 523 tuhatta euroa.
Vuonna 2014 Joustopakkaukset -liiketoiminnan myynnin yhteydessä aineettomien hyödykkeiden arvoa alennettiin 159 tuhatta euroa ja siitä syntynyt tappio kirjattiin lopetettujen toimintojen tulokseen.
Vuonna 2013 Codi Wipesin myynnin yhteydessä aineettomien hyödykkeiden arvoa alennettiin 73 tuhatta euroa ja niiden määrä väheni yhteensä 115 tuhatta euroa. Vuonna 2013 Codi Wipesiin liittyvään liikearvoon tehtiin 11 219 tuhannen euron arvonalennuskirjaus, jolloin sille ei jäänyt lainkaan arvoa.
Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 2014 | Aineettomat |
|---|---|
| 1 000 € | oikeudet |
| Hankintameno 1.1. | 130 |
| Kertyneet poistot | -32 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 98 |
Suomisen liikearvo on syntynyt Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminnan ostosta vuonna 2011. Liikearvon määrä tilinpäätöshetkellä oli 15 495 tuhatta euroa. Konsernilla on vain yksi raportoitava segmentti. Se on myös rahavirtaa tuottava yksikkö, jolle koko liikearvo on kohdistettu. Toiminnalliset segmentit Convenience ja Care eivät täytä erikseen rahavirtaa tuottavan yksikön määritelmää, kuten segmenttiraportointia koskevissa laadintaperiaatteissa todetaan.
Tilinpäätöksessä rahavirtayksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Ennakoidut rahavirrat perustuvat toteutuneeseen kehitykseen, vuosisuunnitelmiin ja strategiatyön pohjalta laadittuihin viiden vuoden ennusteisiin. Ennusteiden keskeiset perusteet on läpikäyty tilinpäätöksen yhteydessä. Viiden vuoden jakson jälkeisen jäännösarvon rahavirrat on ekstrapoloitu toimialakohtaisella kasvuprosentilla. Käyttöarvojen keskeiset oletukset liittyvät rahavirtayksiköiden volyymin kehitykseen, toiminnan kannattavuuteen, kustannustasoon sekä käytettyyn diskonttauskorkoon.
Suomisen liikevaihdon vuosikasvuksi ennustejaksolla on arvioitu 4,1 %. Vuonna 2015 konserni jatkaa In the Lead -strategiansa toteuttamista. Konserni tähtää korkeamman lisäarvon tuotteiden osuuden kasvattamiseen portfoliossa ja keskittyy muun muassa prosessien tehostamiseen sekä erityisesti tuotekehitysprosessin nopeuttamiseen. Johdon arvion mukaan keskeisissä oletusarvoissa ei ole nähtävissä jokseenkin todennäköisiä, arvonalentumisia aiheuttavia tapahtumia.
Korvausinvestoinnit on arvioitu taloudelliseen pitoaikaan perustuvien suunnitelmapoistojen perusteella siten, että niillä voidaan säilyttää nykyinen tuotantokapasiteetti.
Diskonttauskorkojen määrittämisessä on käytetty laskenta-ajankohdan pääomakustannusta tavoitteelliselle pääomarakenteelle, jossa velan suhde omaan pääomaan on 70 %. Pääomakustannus on laskettu oman pääoman ja vieraan pääoman keskimääräisenä kustannuksena ennen veroja ottaen huomioon riskittömän sijoituksen tuottovaade, oman pääoman riskilisä ja vieraan pääoman rahoittajien marginaali. Vieraan pääoman kustannuspohjana on käytetty toimintamaittain painotettua keskikorkoa 10 vuoden valtiopapereille.
Arvonalentumistestauksen laskelmat perustuvat tilinpäätöshetken arvioihin tulevaisuudesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvojen riskitarkastelussa on arvioitu rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihtelua. Laskelmiin sisältyvää epävarmuutta ja riskiä on huomioitu diskonttauskorossa sekä kokemusperäisellä tiedolla aikaisemmista testivirheistä.
Yhtiön näkemyksen mukaan mikään mahdollinen muutos laskelman keskeisissä olettamissa ei aiheuttaisi liikearvon arvonalentumista, minkä vuoksi herkkyysanalyysiä ei esitetä.
Laskennan pohjalla olevat keskeiset olettamat ovat:
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 11,8 % | 11,9 % |
| Liikevaihdon kasvu 2015–19 (2014–18) | 4,1 % | 3,6 % |
| Jäännösarvon vuotuinen kasvu | 1,0 % | 1,0 % |
| Jäännösarvon liikevoitto % | 7,4 % | 8,9 % |
| Muut | Ennakko | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2014 | Maa- | Raken- | Koneet ja | aineelliset | maksut ja | Yhteensä |
| 1 000 € | alueet | nukset | kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset | 2014 |
| Hankintameno 1.1. | 2 343 | 57 509 | 182 107 | 524 | 1 272 | 243›755 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 2 419 | 3 101 | 5 250 | 10 | 10›779 | |
| Muuntoero | 160 | 1 150 | 7 872 | 2 | -81 | 9›103 |
| Lisäykset | 1 035 | 2 | 3 613 | 4›650 | ||
| Vähennykset ja myynnit | -9 | -9 | ||||
| Lopetetut toiminnot | -944 | -18 462 | -50 405 | -67 | 87 | -69›791 |
| Siirrot erien välillä | 175 | 3 566 | -3 742 | |||
| Hankintameno 31.12. | 3›977 | 43›473 | 149›417 | 471 | 1›149 | 198›488 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -35 638 | -109 003 | -476 | -145›117 | ||
| Muuntoero | -140 | -2 375 | -2›516 | |||
| Lopetetut toiminnot | 11 035 | 40 487 | 58 | 51›580 | ||
| Tilikauden poistot | -1 585 | -12 117 | -12 | -13›714 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -26›327 | -83›008 | -431 | -109›767 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3›977 | 17›146 | 66›408 | 41 | 1›149 | 88›721 |
| Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo | 65 221 | |||||
| Muut | Ennakko | |||||
| 2013 | Maa- | Raken- | Koneet ja | aineelliset | maksut ja | Yhteensä |
| 1 000 € | alueet | nukset | kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset | 2013 |
| Hankintameno 1.1. | 2 400 | 68 451 | 214 994 | 513 | 773 | 287 131 |
| Muuntoero | - 57 | - 505 | -3 055 | 1 331 | -1 412 | -3 699 |
| Lisäykset | 38 | 930 | 12 | 2 682 | 3 662 |
Vähennykset ja myynnit - 447 - 447 Lopetetut toiminnot -10 504 -30 984 -1 332 - 120 -42 940 Romutukset -2 - 2 Muut muutokset 49 49
Hankintameno 31.12. 2 343 57 509 182 107 524 1 272 243 755 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -42 817 -125 837 - 459 -169 113 Muuntoero 74 2 296 -1 330 1 041 Muut muutokset - 49 - 49 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 429 429 Lopetetut toiminnot 8 890 27 364 1 322 37 576 Tilikauden poistot -1 786 -13 206 - 8 -15 000 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -35 638 -109 003 - 476 -145 115 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 343 21 871 73 104 48 1 272 98 640
Siirrot erien välillä 28 623 - 651
Joustopakkaukset -liiketoiminnan myynnin yhteydessä aineellisen käyttöomaisuuden arvoa alennettiin 4 340 tuhatta, ja sen määrä väheni yhteensä 17 783 tuhatta euroa. Näistä syntynyt tappio kirjattiin lopetettujen toimintojen tulokseen. Vuonna 2013 Codi Wipesin myynnin yhteydessä vähennys oli 5 364 tuhatta euroa.
Aineellisten hyödykkeiden osalta seurataan, onko olemassa tekijöitä, jotka antaisivat aihetta olettaa, että niiden määrä ei edusta käypää arvoa. Tällaisia tekijöitä voivat olla muun muassa omaisuuserän markkina-arvon huomattava lasku, liiketoimintaympäristön haitallinen muuttuminen omaisuuserän käyttömäärän tai -tavan haitallinen muuttuminen tai taloudellisen suorituskyvyn huonontuminen suhteessa odotettuun.
Mikäli yllä kuvattuja tekijöitä havaitaan, aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käyttöarvojen riskitarkastelu arvioidaan rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihteluun perustuen.
| Osuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä, % | |
|---|---|
| Suominen Kuitukankaat Oy, Nakkila | 100,0 |
| Flexmer Oy, Tampere | 100,0 |
| Suominen Italy Holding, s.r.l., Mozzate, Italia | 100,0 |
| Suominen Spain Holding, S.A., Alicante, Espanja | 100,0 |
| Suominen US Holding, Inc., Windsor Locks, Yhdysvallat | 100,0 |
| Suominen Brasil Indústria e Comércio | |
| de Não-Tecidos Ltda., Paulínia, Brasilia | 100,0 |
| Tytäryhtiöiden kautta omistetut: | |
| Cressa Nonwovens s.r.l., Mozzate, Italia | 100,0 |
| Mozzate Nonwovens s.r.l., Mozzate, Italia | 100,0 |
| Alicante Nonwovens S.A.U., Alicante, Espanja | 100,0 |
| Bethune Nonwovens, Inc., Bethune, Yhdysvallat | 100,0 |
| Green Bay Nonwovens, Inc., Green Bay, Yhdysvallat | 100,0 |
Windsor Locks Nonwovens, Inc., Windsor Locks, Yhdysvallat 100,0
Konsernin pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin varoihin kirjattujen rahoituserien kirjanpitoarvo oli 31.12.2014 yhteensä 104 712 tuhatta euroa (2013: 67 954 tuhatta euroa).
| 2014 | Luokittelu hankintatarkoituksen mukaisesti | Liite | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat varat |
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Johdannaiset suojaus laskennassa |
Tase-erien kirjanpito |
arvo Käypä arvo | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 1 124 | 1 124 | 1 124 | 9 | ||||
| Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset | 450 | 450 | 450 | |||||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 980 | 1 634 | 2 614 | 2 614 | 3 | |||
| Myyntisaamiset | 52 269 | 52 269 | 52 269 | 12 | ||||
| Muut saamiset | 1 011 | 12 | 1 023 | 1 023 | 13 | |||
| Lainasaamiset | 8 802 | 8 802 | 8 802 | |||||
| Rahavarat | 38 430 | 38 430 | 38 430 | 14 | ||||
| Yhteensä | 980 | 450 | 102›146 | 1›124 | 12 | 104›712 | 104›712 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin muihin saamisiin sisältyy ehdollinen kauppahintasaaminen Joustopakkaukset -liiketoiminnan myynnistä 980 tuhatta euroa.
| Luokittelu hankintatarkoituksen mukaisesti 2013 |
Liite | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat |
Eräpäivään asti pidettävät |
Lainat ja muut |
Myytävissä olevat |
Johdannaiset suojaus |
Tase-erien kirjanpito |
|||
| 1 000 € | varat | sijoitukset | saamiset | rahoitusvarat | laskennassa | arvo Käypä arvo | ||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 939 | 939 | 939 | 9 | ||||
| Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset | 451 | 451 | 451 | |||||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 511 | 511 | 511 | 3 | ||||
| Myyntisaamiset | 46 908 | 46 908 | 46 908 | 12 | ||||
| Muut saamiset | 58 | 371 | 429 | 429 | 13 | |||
| Lainasaamiset | 131 | 131 | 131 | |||||
| Rahavarat | 18 585 | 18 585 | 18 585 | 14 | ||||
| Yhteensä | 569 | 451 | 65›996 | 939 | 67›954 | 67›954 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin muihin saamisiin sisältyy ehdollinen kauppahintasaaminen Codi Wipesin myynnistä 511 tuhatta euroa.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ja eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Tilinpäätöshetkellä näiden varojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut pitkäaikaiset saamiset ovat ehdollisia kauppahintasaamisia. Niiden käypä arvo perustuu sopimusehtojen arvioituun toteutumiseen.
Myytävissä olevat rahavarat ovat sijoituksia, jotka arvostetaan käypään arvoonsa diskonttamalla tulevat kassavirrat nykyhetkeen.
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten ja rahavarojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Myydessään Joustopakkaukset -liiketoimintansa Suominen Oyj myönsi ostajayhtiö Bright Maze Oy:lle kaksi lainaa: Vendor Loan Note (6 255 tuhatta euroa) ja Subordinated Loan Note (2 277 tuhatta euroa). Kumpaankin lainaan korko pääomitetaan vuosittain joulukuussa.
Vendor Loan Noten korko on 6 % p.a. ja sitä lyhennetään puolivuosittain kesäkuusta 2015 alkaen. Laina erääntyy 31.12.2018. Mikäli Bright Maze -konsernin omistuspohja muuttuu merkittävästi, laina kertyneine korkoineen maksetaan ennenaikaisesti takaisin kokonaan. Velallinen voi maksaa lainan milloin tahansa takaisin.
Subordinated Loan Noten korko on 9 % p.a. ja se maksetaan takaisin kokonaan laina erääntyessä 31.7.2024. Mikäli Bright Maze -konsernin omistuspohja muuttuu merkittävästi, laina kertyneine korkoineen maksetaan ennenaikaisesti takaisin kokonaan. Velallinen voi maksaa lainan milloin tahansa takaisin. Lainalla ei ole vakuutta ja se on etuoikeusjärjestyksessä viimeinen. Suominen voi muuntaa lainan Bright Maze Oy:n omaksi pääomaksi ennen eräpäivää niin halutessaan.
Lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja tilinpäätöshetkellä molempien kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 939 | 939 |
| Lisäykset | 347 | |
| Vähennykset | -17 | |
| Käyvän arvon muutos | -145 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1›124 | 939 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomia osakkeita. Vuonna 2014 hankittiin Bright Maze Oy:n osakekannasta 19,9 %:n osuus Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä.
Vuonna 2013 hankittiin kiinteistöosakeyhtiön osakkeita.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset› | ||
| Omaan pääomaan kirjatut | ||
| Työsuhde-etuudet | 119 | |
| Arvonmuutosrahasto | -33 | 250 |
| Tulokseen kirjatut | ||
| Pitkävaikutteiset menot | 1›927 | 1 037 |
| Työsuhde-etuudet | 60 | |
| Käyttämättömät verotappiot | 2›693 | 2 975 |
| Muut väliaikaiset erot | 750 | 1 516 |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 5 516 | 5 778 |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | 8 789 | 7 183 |
|---|---|---|
| Muut väliaikaiset erot | 1›064 | 57 |
| Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | 2 624 | 1 580 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 5 102 | 5 546 |
| Nettoverovelka | 3›273 | 1 405 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verovelat | 8›789 | 7 183 |
| Laskennalliset verosaamiset | 5›516 | 5 778 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Kassavirran suojaukset | -237 | -142 |
| Aktuaarivoitot ja -tappiot | 47 | 72 |
| Muuntoerot | -423 | 190 |
| Käyvän arvon rahastot | -37 | |
| Yhteensä› | -650 | 120 |
Laskennallisissa verosaamisissa esitetään saaminen käyttämättömistä verotuksen tappioista, joita voidaan todennäköisesti hyödyntää tulevina vuosina saman valtion alueella syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat verohyödyn realisoitumisen olevan todennäköistä.
Konsernilla oli 31.12.2014 yhteensä 30,6 miljoonaa euroa ennen tilivuotta syntyneitä tappioita. Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä konsernista poistui ennen tilivuotta syntyneitä tappioita yhteensä 9,4 miljoonaa euroa.
Tilikauden tuloksen perusteella odotetaan verotuksessa vahvistettavien tappioiden määräksi 1,4 miljoonaa euroa ja vahvistettuja tappioita käytettävän 0,9 miljoonaa euroa.
Konserni on kirjannut verosaatavia aikaisemmin vahvistetuista ja tilikaudelta vahvistettavista 15,9 miljoonan euron tappioista ja jättänyt kirjaamatta verosaatavia 16,1 miljoonan euron tappioista. Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä konsernista poistui tappioista kirjattuja verosaatavia yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.
Konsernin arvioidaan pystyvän toteuttamaan tappiontasauksen useamman vuoden aikana, minkä johdosta tappiontasaukseen liittyy epävarmuutta. Tappiot vanhenevat pääosin vuosina 2019-2023.
Konsernitilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, koska voitonjako on konsernin päätösvallassa eikä voitonjako ole todennäköinen lähitulevaisuudessa ja koska useimmissa tapauksissa nämä tulokset siirretään konsernille ilman veroseuraamuksia.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 17 001 | 13 170 |
| Keskeneräiset tuotteet | 1 394 | 2 222 |
| Valmiit tuotteet | 13 985 | 16 515 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 32 380 | 31 908 |
Hankintamenoon arvostettuna vaihto-omaisuuden arvo on 32 778 tuhatta euroa (32 614 tuhatta euroa). Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta 399 tuhannella eurolla (707 tuhannella eurolla).
Raaka-aineostoihin ja varaston muutoksiin kuluksi kirjatun vaihtoomaisuuden hankintamenon määrä on 315 585 tuhatta euroa (305 895 tuhatta euroa).
Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät:
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 48›378 | 42 535 |
| Erääntyneet | ||
| Alle 5 päivää | 1›759 | 2 302 |
| 5–30 päivää | 1›912 | 1 803 |
| 31–120 päivää | 222 | 269 |
| Yli 120 päivää | -1 | -1 |
| 3›892 | 4 373 | |
| Myyntisaamiset yhteensä | 52›269 | 46 908 |
Tilikauden aikana luottotappioita on kirjattu myyntisaamisista 7 tuhatta euroa (27 tuhatta euroa).
Myyntisaamiset jakautuvat valuutoittain seuraavasti:
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| EUR | 28›452 | 24 298 |
| SEK | 495 | |
| PLN | 489 | |
| RUB | 1 193 | |
| NOK | 84 | |
| USD | 21›576 | 19 921 |
| BRL | 2›225 | 231 |
| Muut valuutat | 17 | 429 |
| Yhteensä | 52›269 | 46 908 |
Konsernilla oli myyntisaatavien myyntiohjelma, joka päättyi vuonna 2014. Sen sijaan konserni on selected supplier -statuksella aloittanut eräiden asiakkaidensa kanssa Supply Chain Financing -ohjelman, jossa saatavia myydään non-recourse -periaatteella. Kummallakin ohjelmalla vapautettiin taseeseen sitoutunutta pääomaa.
USD-määräisistä myyntisaamisista 16,4 (18,3) miljoonan euron vasta-arvosta on syntynyt USA:ssa.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Muut saamiset | ||
| Välilliset verot | 793 | 1 078 |
| Lakisääteiset ja muut vakuutukset | 91 | 158 |
| Muut | 308 | 528 |
| Muut saamiset yhteensä | 1 192 | 1 764 |
| Siirtosaamiset | ||
| Kela, työterveyshuollon korvaukset | 25 | 71 |
| Lakisääteiset ja muut vakuutukset | 49 | 136 |
| Välilliset verot | 210 | 81 |
| Vakuutuskorvaukset | 14 | 41 |
| Saatavat määräalennuksista | 691 | 371 |
| Lainajärjestelyerät | 1 725 | 3 031 |
| Muut | 711 | 864 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 3 425 | 4 596 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 4 618 | 6 359 |
|---|---|---|
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Pankkisaamiset | 38›430 | 18 585 |
Rahavarojen käypä arvo vastaa niiden nimellisarvoa.
| Arvonmuutos- | Muut oman | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ylikurssi- | SVOP- | ja muut | pääoman | ||||||
| € | Osakepääoma | rahasto | rahasto | rahastot | Muuntoerot | erät | Yhteensä | Hybridilaina | Yhteensä |
| 31.12.2013 | 11 860 056 | 24 680 588 | 97 123 012 | -1 042 310 | -3 021 401 | -51 093 829 | 78 506 116 | 78 506 116 | |
| Omien osakkeiden luovutus | 68 600 | 68 600 | 68 600 | ||||||
| Hybridilaina | -739 430 | -739 430 | 18 424 288 | 17 684 858 | |||||
| Muut laajan tuloksen erät | 1 094 275 | 6 439 577 | 4 943 504 | 12 477 356 | 12 477 356 | ||||
| 31.12.2014 | 11›860›056 | 24›680›588 | 97›191›612 | 51›965 | 3›418›176 | -46›889›755 | 90›312›642 | 18›424›288 | 108›736›930 |
Suominen Oyj:n rekisteröity osakepääoma on 11 860 056 euroa. Osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa ja lopussa oli 247 934 122 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Kaikki liikkeellelasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiöllä on hallussaan 1 803 519 kappaletta omia osakkeitaan.
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2014 yhteensä 444 256 osaketta (2013: 490 171 osaketta), jotka oikeuttavat 0,2 %:iin (2013: 0,1 %:iin) osakkeista ja äänistä.
Ylikurssirahasto on muodostunut aikaisemmin voimassa olleen osakeyhtiölain aikana anneissa annettujen osakkeiden merkintähinnan ja nimellisarvon erotuksesta. Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaisesti merkitä osakepääomaan.
Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten käypien arvojen sekä IAS 39:n mukaiset rahavirran suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten arvonmuutokset. Syksyllä 2014 korkojohdannaisten suojauslaskenta päättyi, ja niiden arvonmuutokset kirjattiin rahoituskuluksi.
Tilikauden alussa Suomisella oli hallussaan 1 924 367 omaa osakettaan. Yhtiö luovutti hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden yhteensä 120 848 osaketta tilivuoden aikana. Tilikauden lopussa yhtiöllä oli hallussaan 1 803 519 omaa osakettaan.
| Arvonmuutos- ja muut rahastot | 2014 | 2013 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Rahavirran suojaukset |
Omat osakkeet | Käyvän arvon rahastot |
Yhteensä | Rahavirran suojaukset |
Omat osakkeet | Yhteensä |
| 1.1. | -999 | -44 | -1›043 | -1 209 | -44 | -1 253 | |
| Omaan pääomaan kirjatut rahavirran suojaukset | 241 | 241 | 353 | 353 | |||
| Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset | 183 | 183 | |||||
| Tuloslaskelmaan siirretyt käyvän arvon muutokset | 944 | 944 | |||||
| Yhteensä | 186 | -44 | 183 | 325 | -856 | -44 | -900 |
| Laskennalliset verot | -237 | -37 | -274 | -142 | -142 | ||
| Yhteensä 31.12. | -51 | -44 | 146 | 52 | -999 | -44 | -1 042 |
Muuntoero sisältää muiden kuin euromääräisten konserniyhtiöiden hankintamenojen eliminoinnista syntyneet valuuttojen kurssimuutosten aiheuttamat muuntoerot. Osa tytäryhtiöille annetuista lainoista on rinnastettavissa suorina sijoituksina tehtyihin oman pääoman lisäyksiin, koska niiden takaisinmaksu ei ole ennakoitavissa tulevaisuudessa. Näiden pääomaluonteisten lainojen kurssierot kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä niiden pääomaluonteiset lainat maksettiin pois ja vastaava muuntoeroissa ollut kurssiero kirjattiin lopetettujen toimintojen tulokseen.
Suomisella on käytössä Equity Hedge -ohjelma dollarimääräisen translaatioposition suojaamiseksi. Omistusta Yhdysvalloissa olevissa yhtiöissä on suojattu ulkoisella USD 39 miljoonan suuruisella valuuttajohdannaisella (syyskuuhun 2014 asti USD 39,4 miljoonan ulkoinen laina). Kurssimuutokset, jotka vaikuttavat suorina sijoituksina tehtyihin oman pääoman lisäyksiin ja Equity Hedge -lainaan, kirjataan suoraan laajaan tulokseen.
Aktuaarivoitot ja -tappiot kirjataan IAS 19:n mukaisesti Italiassa olevasta etuuspohjaisesta työsuhteiden päätymiseen liittyvästä järjestelystä.
Voittovarat sisältävät konsernin tilikauden ja aiempien vuosien voittovarat.
Suominen laski 10.2.2014 liikkeelle 17 500 000 euron osakkeiksi vaihdettavan oman pääomanehtoisen hybridilainan Brasilian kuitukangasliiketoiminnan hankinnan rahoittamiseksi. Laina ylimerkittiin. Laina muodostuu 175:stä nimellisarvoltaan 100 000 euron velkakirjasta. Lainalla ei ole vakuutta. Lainan pääomalle kertyy 10.2.2018 asti vuotuista korkoa 5,95 %, jonka jälkeen 10.2.2019 asti 6,95 %. Tämän jälkeen vuotuinen korko on 7,95 %. 10.2.2018 asti kertynyt korko pääomitetaan lainaan vuosittain 10.2. ja tämän jälkeen, alkaen 10.5.2018, korko on hallituksen päätöksin maksettavissa neljännesvuosittain jälkikäteen 10.2., 10.5., 10.8. ja 10.11. Pääomitetulle korolle ei makseta korkoa 10.2.2018 saakka. Korko on 10.2.2018 alkaen lainan pääomaa, jolle maksetaan vuotuista korkoa lainan ehtojen mukaisesti.
Suomisella on oikeus lunastaa laina joko osittain tai kokonaan 10.2.2018 alkaen kunakin korkopäivänä lainan nimellisarvoon lisättynä kertyneillä koroilla.
Lainaosuus oikeuttaa lainanhaltijan vaihtamaan lainaosuuden ja sille kertyneet mahdolliset korot Suomisen osakkeiksi 11.2.2014 –10.2.2018 välisenä aikana 0,50 euron vaihtokurssilla. Vaihdettavien osakkeiden määrän tulee olla vähintään 200 000 osaketta. Mikäli lainan koko määrä sekä kertyneet korot vaihdettaisiin osakkeiksi laskien liikkeelle uusia osakkeita koko konvertoitava määrä, Suomisen osakkeiden lukumäärä nousisi 43 330 000 osakkeella.
Vaihdettavien osakkeiden arvo merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Mikäli yhtiö jakaa osinkoa, on hybridilainan haltijoilla oikeus saada osingon suuruinen hyvitys. Kullekin 0,01 euron osingolle per osake kokonaisvaikutus olisi 350 tuhatta euroa.
Konsernilla on käytössä osakepalkkiojärjestelmä, joka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmän ehtojen mukaisesti emoyhtiö antaa avainhenkilöille osakkeita. Osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina.
Osakepalkkiojärjestelmä on ehdollinen seuraavasti:
Osakkeina suoritettava määrä on arvostettu myöntämispäivän kurssiin 0,42 euroa, jolloin työsuhde-etuuksina ja oman pääoman lisäyksenä on kirjattu 219 (85) tuhatta euroa. Käteisvaroina suoritettava määrä on arvostettu arvostuspäivän kurssiin eli 31.12.2014 noteeratulla kurssilla 0,81 (0,48) euroa, jolloin työsuhde-etuuksina ja velaksi kirjattu määrä on 228 (100) tuhatta euroa.
Ohjelman piiristä poistui yksi henkilö tilikauden aikana, miltä osin alkuperäistä kulukirjausta peruutettiin 12 tuhatta euroa.
Suominen Oyj:n hallitus päätti 4.12.2014 kahdesta uudesta konsernin johdon ja avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uusien järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmiin osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.
Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2015—2017. Hallitus päättää erikseen uusista ansaintajaksoista. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 15 henkilöä. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015—2017 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittoon (EBIT) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI). Ansaintajaksolta 2015—2017 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 2 300 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita, jos hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.
Uudessa sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2015—2017. Palkkion saaminen tästä järjestelmästä edellyttää, että järjestelmään osallistuva henkilö omistaa tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 550 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän toteuttamiseksi hallitus päätti järjestelmän kohderyhmälle suunnatusta maksullisesta osakeannista.
Mahdolliset palkkiot ansaintajaksoilta 2015—2017 maksetaan vuonna 2018 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Yhtiön toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
31.12.2014 konsernin pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin kirjattujen rahoituserien kirjanpitoarvo oli yhteensä 133 811 tuhatta euroa (2013: 140 934 tuhatta euroa).
| 2014 | 2013 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Tasearvot | Käyvät arvot | Tasearvot | Käyvät arvot | liite |
| Pitkäaikaiset | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 6›667 | 6›667 | 69 828 | 69 144 | 21 |
| Eläkelainat | 571 | 577 | 21 | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 75›000 | 75›150 | 21 | ||
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat | 350 | 350 | 21 | ||
| Yhteensä | 82›017 | 82›167 | 70 399 | 69 721 | |
| Lyhytaikaiset * |
|||||
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | |||||
| Rahoituslaitoslainojen seuraavan vuoden lyhennykset | 3›333 | 3›333 | 23 500 | 23 412 | 21 |
| Eläkelainojen seuraavan vuoden lyhennykset | 571 | 594 | 21 | ||
| Rahoitusleasingvelat | 14 | 14 | 21 | ||
| Johdannaissopimukset, ei suojauslaskennassa | 121 | 121 | 94 | 94 | 21 |
| Johdannaissopimukset, suojauslaskennassa | 197 | 197 | 1 354 | 1 354 | 21 |
| Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat | 726 | 726 | 21 | ||
| Ostovelat | 47›403 | 47›403 | 45 016 | 45 016 | 19 |
| Yhteensä | 51›794 | 51›794 | 70 535 | 70 470 | |
| Yhteensä | 133›811 | 133›961 | 140 934 | 140 191 |
* Taseessa lyhytaikaisissa veloissa
Rahoitusvelat ovat IFRS 7 ja IAS 39 standardeissa tarkoitettuja muita kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä tai johdannaissopimuksiin perustuvia velkoja, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Syyskuussa 2014 Suominen järjesteli rahoituksensa uudelleen. Vuonna 2011 nostettu syndikaattilaina maksettiin kokonaan pois ja sen vakuutena olleet kiinnitykset vapautuivat. Sen tilalle yhtiö laski liikkeelle 75 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan sekä sopi 55 miljoonan euron lainajärjestelystä pankkien kanssa.
Joukkovelkakirjalaina noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Sen käypä arvo määräytyy tilinpäätöspäivän noteerauksen mukaan. Joukkovelkakirjan laina-aika on viisi vuotta ja lainan pääoma maksetaan takaisin kokonaisuudessaan juoksuajan päättyessä. Velkakirjat ovat Suomisen suoria ja vakuudettomia sitoumuksia, joilla on takaajina toimivien tytäryhtiöiden omavelkainen takaus. Lainan kiinteä vuotuinen kuponkikorko 4,375 % ja lainalle maksetaan korkoa puolivuosittain.
Rahoituslaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia.
Kiinteäkorkoisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät pääomat tilinpäätöspäivän markkinakoroilla (2,95–4,45 %). Vuonna 2014 takaisin maksetut eläkelainat olivat kiinteäkorkoisia.
Sähköjohdannaiset on arvostettu käyttämällä vastaavia samalle aikajaksolle Nordpoolissa noteerattuja hintoja ja diskonttaamalla ne tilinpäätöshetkeen. Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä.
Ostovelkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Muut rahoitusvelat ovat käypään arvoonsa tulosvaikutteisesti kirjattavia velkoja aineettomien hyödykkeiden hankinnasta. Niiden käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla todennäköiset tulevat kassavirrat tilinpäätöshetkeen. Muihin rahoitusvelkoihin ei ole tilikaudella sovellettu käyvän arvon suojausta.
| 1 000 € | Rahoitus laitoslainat |
Joukkovelka kirjalainat |
|---|---|---|
| 2015 | 3 330 | |
| 2016 | 3 330 | |
| 2017 | 3 340 | |
| 2018 | ||
| 2019– | 75 000 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | 132 | 280 |
| Varauksen purkaminen | -132 | -280 |
| Varausten lisäykset | 132 | |
| Varaukset 31.12. | 132 |
Vuonna 2009 kirjattu varaus myydyn liiketoiminnan vuokratakaukseen liittyvien arvioitujen vastaisten menetysten varalta purettiin vuonna 2013. Vuonna 2013 kirjattiin varaus Joustopakkausten uudelleenjärjestelykuluista, joka purkautui Joustopakkaukset -liiketoiminnan myynnin yhteydessä vuonna 2014.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 47›403 | 45 016 |
| Muut velat | ||
| Saadut ennakot | 628 | 10 |
| Välilliset verot | 511 | 389 |
| Palkkavelat | 766 | 1 449 |
| Muut velat | 746 | 107 |
| Muut velat yhteensä | 2›651 | 1 955 |
| Siirtovelat | ||
| Korot | 902 | 853 |
| Johdannaissopimusten käypä arvo, suojauslaskennassa |
197 | 1 354 |
| Johdannaissopimusten käypä arvo, | ||
| ei suojauslaskennassa | 121 | |
| Vuosi- ja muut alennukset | 3›013 | 1 078 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 4›499 | 5 093 |
| Muut jaksotetut kulut | 1›309 | 2 001 |
| Siirtovelat yhteensä | 10 042 | 10 380 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | ||
| yhteensä | 60 096 | 57 351 |
| Siirtovelat, pitkäaikaiset | ||
| Muut jaksotetut kulut | 228 | 100 |
| Siirtovelat, pitkäaikaiset | 228 | 100 |
| Ostovelat jakautuvat valuutoittain seuraavasti: | ||
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
| EUR | 22›141 | 19 359 |
| PLN | 566 | |
| SEK | 1 | 4 788 |
Yhteensä 47›403 45 016
USD 25›081 20 241 Muut valuutat 180 63
USD-määräisistä ostoveloista 21,3 (18,4) miljoonan euron vasta-arvosta on syntynyt USA:ssa.
Konsernilla on IAS19:n mukainen etuuspohjainen työsuhteiden päättymiseen liittyvä järjestely Italiassa. Järjestely on rahastoimaton paikallisen käytännön mukaisesti. Etuuspohjaisessa järjestelyssä etuuden suuruus määräytyy muun muassa avainhenkilöiden työvuosien ja loppupalkan perusteella. Järjestelyn velvoitteet määritellään auktorisoidun vakuutusmatemaatikon tekemien laskelmien perusteella.
Konserni otti 1.1.2013 käyttöön uudistetun IAS 19 -standardin. Käyttöönoton vaikutukset on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät järjestelyt |
||
| Taseen nettovelvoitteen muutos | ||
| Nettovelvoite 1.1. | 1›024 | 1 092 |
| Korot | 33 | 35 |
| Vakuutusmatemaattinen voitto (-) /tappio | ||
| (+), kirjattu omaan pääomaan | 150 | -18 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut kulut | -57 | -85 |
| Nettovelvoite taseessa 31.12. | 1›151 | 1 024 |
| 150 | -18 |
|---|---|
| -57 | -85 |
| 33 | 35 |
| 1 024 | 1 092 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tuloslaskelman kulut | ||
| Korkomenot | 33 | 35 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | -57 | -85 |
| Yhteensä tuloslaskelmaan kirjattavat | -24 | -50 |
| Tuloslaskelman kulut toiminnoittain: | ||
| Hankinta ja valmistus | -57 | |
| Yhteensä | -57 | -85 |
| 31.12. | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Diskonttokorko (%) | 2,20 | 3,25 |
| Tuleva inflaatio-olettamus (%) | 1,80 | 1,80 |
| Odotettu keskimääräinen jäljellä oleva työssäoloaika (vuotta) |
15,70 | 15,70 |
Järjestelyyn ei liity varoja.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Kumulatiivinen summa 1.1. | -229 | -247 |
| Tilikauden muutos | -150 | 18 |
| Kumulatiivinen summa 31.12. | -379 | -229 |
Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuolilikviditeetti- ja hyödykeriskit. Suominen Oyj:n hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittelee konsernissa noudatettavat rahoituksen toimintavaltuudet, -vastuut ja -periaatteet. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin taloushallintoon. Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on suojautua merkittäviltä rahoitusriskeiltä.
Rahoitusriskien hallinnassa käytetään ennalta hyväksyttyjä rahoitusinstrumentteja. Suojaustoiminnan rahoitusinstrumentit ovat alttiita muutoksille, joita voi tapahtua instrumenttien hintanoteerauksissa markkinoilla, vastapuolten luottokelpoisuudessa tai instrumenttien likviditeettiin liittyen.
Suomisen riskienhallinnan vastuut ja valtuudet on määritelty hallituksen hyväksymässä vuosittain vahvistettavassa rahoituspolitiikassa. Toimitusjohtaja hyväksyy kaikki merkittävimmät rahoitusoperaatiot ja rahoitusriskien suojausten päälinjat. Talousjohtaja valvoo, että rahoituspolitiikkaa noudatetaan koko konsernissa ja vastaa rahoitusoperaatioista niin rahoituksen hankinnan, likviditeettihallinnan kuin rahoitusriskien hallinnan osalta. Konsernin rahoitusriskin hallinta on keskitetty talousosastolle, jolle yksiköt raportoivat riskipositionsa. Talousosasto toteuttaa kaikki ulkoiset kaupat ennalta hyväksyttyjen vastapuolten kanssa.
Yhtiö toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut valuuttavirroista aiheutuville transaktioriskeille ja translaatioriskeille, jotka syntyvät, kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluutaksi eli euroiksi. Yhtiön valuuttariskin hallinnan tavoitteena on suojata varsinaisen liiketoiminnan tulos ja rajoittaa valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vaihtelua kassavirroissa, tuloksessa ja taseessa.
Muutokset valuuttakursseissa vaikuttavat Suomisen tulos- ja rahavirtalaskelmiin sekä taseen arvoon, kun tytäryhtiöiden paikalliset tulokset ja taseet yhdistellään konsernin lukuihin. Yhdysvaltain dollarin kurssimuutokset aiheuttavat merkittävimmät vaihtelut, minkä lisäksi yhtiölle muodostuu muuntoriskiä Brasilian realista.
Valuuttamääräiseen transaktiopositioon sisällytetään sovitut ja ennustetut valuuttamääräiset kassavirrat 12 kuukauden jaksolla. Valuuttariski muodostuu Yhdysvaltojen dollarin määräisistä transaktioista euroalueella ja Brasiliassa sekä euromääräisistä operatiiviseen liiketoimintaan liittyvistä transaktioista Brasiliassa. Yhdysvaltain dollarin transaktioriski syntyy operatiivisista liiketoimintaan liittyvistä eristä sekä rahoituseristä. Suojauspolitiikan mukaisesti suojausten tulee olla 3 ja 9 kuukauden välillä valuuttamääräisestä myynnistä, ostosta ja korkovirroista. Brasilian valuuttariski suojataan tapauskohtaisesti. Vertailuvuoden transaktiopositiossa ovat mukana vuonna 2014 myydyn Joustopakkaukset -liiketoiminnan SEK-, NOK- PLN- ja RUB- positiot. Positiot poistuivat kaupan myötä. Brasiliaan liittyvät valuuttariskit syntyivät, kun liiketoiminta Brasiliassa hankittiin helmikuussa 2014.
Suojaustoiminnassa käytetään tavanomaisia johdannaissopimuksia, joiden hinnoittelu on todennettavissa markkinoilla. Suominen ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa operatiivista valuuttariskiä suojaaviin valuuttajohdannaisiin, joten näiden suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tilikauden tulokseen. Suominen soveltaa IAS 39 mukaista nettoinvestoinnin suojauslaskentaa omaa pääomaa suojaaviin valuuttajohdannaisiin.
Konsernin transaktiopositio tilinpäätöshetkellä on seuraava:
| 1 000 € | 12 kuukauden kassavirta |
Suojaukset valuuttatermiineillä |
|---|---|---|
| USD/EUR | 18 948 | -4 118 |
| EUR/BRL | -3 075 | |
| USD/BRL | 1 184 | |
| Yhteensä itseisarvot | 23 207 | 4 118 |
| 1 000 € | 12 kuukauden kassavirta |
Suojaukset valuuttatermiineillä |
|---|---|---|
| SEK/EUR | -2 261 | -564 |
| USD/EUR | 1 510 | 1 160 |
| PLN/EUR | -5 518 | 2 889 |
| NOK/EUR | 1 866 | -753 |
| RUB/EUR | 4 444 | -1 412 |
| Muut | 445 | |
| Yhteensä itseisarvot | 16 045 | 6 778 |
Yllä olevaan transaktioposition ennakoituun kassavirtaan sisältyy valuuttamääräisiä saatavia 5 152 tuhatta euroa (5 643 tuhatta) ja velkoja 4 447 tuhatta euroa (8 551 tuhatta).
| 1000 € | Antolainat | Ottolainat | Pääoma sijoitukset |
Suojattu johdannaisilla |
Suojaamaton |
|---|---|---|---|---|---|
| BRL | 19 887 | 19 887 | |||
| USD | 50 842 | -2 971 | 47 134 | 32 419 | 126 424 |
| 1000 € | Antolainat | Ottolainat | Pääoma sijoitukset |
Suojattu johdannaisilla |
Suojaamaton |
|---|---|---|---|---|---|
| SEK | -2 870 | 3 473 | 603 | ||
| PLN | 9 823 | -656 | 1 091 | 10 258 | |
| USD | 54 910 | -17 651 | 42 138 | -28 540 | 50 856 |
| 2014 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Kurssimuutos % | Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
Kurssimuutos % | Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
| USD/EUR | 8 | 73 | 1 179 | -8 | -73 | -1 179 |
| 2013 | ||||||
| Vaikutus voittoon | Vaikutus omaan | Vaikutus voittoon | Vaikutus omaan | |||
| 1 000 € | Kurssimuutos % | verojen jälkeen | pääomaan | Kurssimuutos % | verojen jälkeen | pääomaan |
| SEK/EUR | 10 | -184 | -10 | 184 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| PLN/EUR | 10 | -124 | 626 | -10 | 124 | -626 |
| USD/EUR | 11 | -826 | 4 003 | -11 | 826 | -4 003 |
| NOK/EUR | 11 | 66 | -11 | -66 | ||
| RUB/EUR | 13 | 147 | -13 | -147 | ||
| Yhteensä | -921 | 4 629 | 921 | -4 629 |
Vastaavasti translaatioasema on seuraava: Lainat sisältävät konsernin sisäiset antolainat tytäryhtiöille (+) ja otetut lainat tytäryhtiöiltä (-). USD-antolainat tytäryhtiöille ovat rinnastettavissa omaan pääomaan, koska niiden takaisinmaksu ei ole ennakoitavissa. Näiden lainojen määrät ovat USD 61,7 miljoonaa eli 50,8 miljoonaa euroa. Pääomaluonteisten lainojen kurssierot kirjataan pääomasijoitusten tapaan suoraan laajan tuloksen muuntoeroihin. Ottolainojen kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti. Pääomasijoitukset ulkomaisiin tytäryhtiöihin sisältävät ainoastaan suorina sijoituksina tehdyt oman pääoman lisäykset. Kun Suominen myi Joustopakkaukset-liiketoimintansa heinäkuussa 2014, PLN-määräiset tytäryhtiölainat maksettiin pois ja niiden laajassa tuloksessa ollut kurssiero kirjattiin lopetettujen toimintojen tulokseen.
Suomisella on käytössään Equity Hedge -ohjelma dollarimääräisen translaatioposition suojaamiseksi. Omistusta Yhdysvalloissa sijaitsevissa yhtiöissä on suojattu USD 39,4 miljoonan suuruisella valuuttajohdannaisella (USD 39,4 miljoonan ulkoinen laina vuonna 2013). Kurssimuutokset, jotka vaikuttavat suorina sijoituksina tehtyihin oman pääoman lisäyksiin ja Equity Hedge -valuuttajohdannaiseen, kirjataan suoraan laajaan tulokseen.
.
Kansainväliset laskentasäännöt edellyttävät rahoitusinstrumenttien herkkyystarkastelun esittämistä tilinpäätöshetkellä (IFRS 7). Oheisessa herkkyysanalyysissä rahoitusinstrumentit sisältävät valuuttajohdannaiset, lyhyt- ja pitkäaikaiset valuuttamääräiset anto- ja ottolainat konserniyhtiöiltä, pääomaluonteiset lainat tytäryhtiöille sekä ulkoiset valuuttamääräiset nettolainat. Sellaisten ulkoisten valuuttajohdannaisten, jotka käsitellään ulkomaisten nettosijoitusten suojaamistarkoituksessa (Equity Hedging), kurssimuutokset eivät sisälly herkkyystarkasteluun, koska niiden kurssimuutokset vastaavat täysin nettosijoituksissa tapahtuvia kurssimuutoksia. Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että valuutan heikkeneminen tai vahvistuminen vastaa enimmillään taulukossa olevaa kurssimuutosta, kun todennäköisen muutoksen merkitsevyysraja ei ylitä +/- 10 %. Kurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna tilinpäätöskurssiin. Kurssimuutos tarkoittaa euron muutosta valuuttaa vastaan ja US-dollarin muutosta Brasilian realia vastaan.
Yhtiön johto tarkastelee suojaustoiminnan tehokkuutta siten, että konsernin ennustettua 12 kuukauden nettovaluuttavirtaa tarkastellaan yhdistettynä suojausinstrumenttien kompensoivalla vaikutuksella. Lisäksi johto kiinnittää huomiota siihen, miten valuuttakurssien muutokset vaikuttavat taseen translaatioon, jolloin taseessa olevien rahoitusinstrumenttien lisäksi positiossa on mukana ulkomaisten pääomasijoitusten valuuttamäärät. Tässä tarkastelussa yllä olevien valuuttakurssien muutosten nettovaikutus vuoden 2014 voittoon verojen jälkeen olisi +/- 0,4 miljoonaa euroa (+/- 0,3) ja omaan pääomaan +/- 1,1 miljoonaa euroa (+/- 4,3). Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että valuutan heikkeneminen tai vahvistuminen vastaa enimmillään taulukossa olevaa kurssimuutosta, kun todennäköisen muutoksen merkitsevyysraja ei ylitä +/- 10 %. Kurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna tilinpäätöskurssiin.
| Vaikutus | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kurssimuutoksen | Kurssimuutoksen | translaatioasemaan | |||
| Valuutta | vaikutus 12kk | vaikutus suojaus | Nettovaikutus | eli omaan | |
| 1 000 € | vahvistuu/heikkenee % | valuuttavirtaan | instrumentteihin | verojen jälkeen | pääomaan |
| USD/EUR | 8 | -+855 | +-318 | -+429 | -+4 297 |
| EUR/BRL | 20 | +-132 | +-105 | +-3 182 | |
| USD/BRL | 8 | -+58 | -+46 | ||
| Yhteensä | -+781 | +-318 | -+370 | -+1 115 |
Korkoriski on seurausta korkotason yleisestä noususta ja sen aiheuttamasta korkokustannusten noususta. Ihannetapauksessa korkotason nousua voidaan kompensoida liiketoimintaedellytysten parantuessa taloudellisen tilanteen vilkastumisen johdosta. Yhtiön lopputuotteiden kysyntä on riippuvainen lähinnä kulutustavarakysynnästä, jonka vaihtelu ei ole kovin syklistä. Liiketoiminta on pääomavaltaista ja tuotantokoneiston taloudellinen käyttöaika on pitkä. Nämä seikat puoltavat kiinteiden korkojen käyttämistä yhtiön lainasalkussa. Toisaalta lyhyitä korkoja käyttäen saavutetaan pitkällä aikavälillä alhaisimmat korkokustannukset. Yhtiön lainasalkun korkoriski on hajautettu siten, että salkku koostuu sekä vaihtuvasta että kiinteistä koroista eri korkojaksoille hajautettuna. Yhtiön hallitus on määrittänyt lainasalkun korkorakenteen sekä sen poikkeamarajat. Keskimääräinen korkoduraatio voi vaihdella 12 ja 36 kuukauden välillä. Vuoden lopussa se oli 50 kuukautta (vuonna 2013 19 kuukautta koronvaihtosopimukset huomioiden).
Tilinpäätöshetkellä konsernin kiinteäkorkoisten lainojen määrä oli 75 miljoonaa euroa (2,4) ja vaihtuvakorkoisten lainojen määrä oli 10,0 miljoonaa euroa (92,0). Kaikki lainat olivat euromääräisiä. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut avoimia suojaustarkoituksessa tehtyjä koronvaihtosopimuksia (vuonna 2013 50,4 miljoonaa euroa). Lainasalkun korkorakenne muuttui rahoituksen uudelleenjärjestelyssä syksyllä 2014.
Korkoriskiä on tarkasteltu herkkyytenä korkokäyrän 0,5 prosenttiyksikön muutokselle. Toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella tämän suuruisen muutoksen todennäköisyys olisi suurimmillaan pitkien korkojen kohdalla. Korkotason nousu kautta koko korkokäyrän 0,5 %:lla olisi vaikuttanut yhtiön lainojen korkoihin ja vertailuvuonna lisäksi koronvaihtosopimusten mukaisiin korkovirtoihin ja markkina-arvoihin yhden vuoden aikana alla olevan mukaisesti.
Tilinpäätöshetkellä konsernin kassa oli 38,4 miljoonaa euroa, jota ei ole huomioitu herkkyystarkastelussa.
Tulosvaikutus on seurausta korkomaksuvirtojen muutoksesta. Konserni sovelsi suojauslaskentaa 2013 tilinpäätöksessään, jolloin omaan pääoman suojausrahastoon kirjattiin muutos sellaisten koronvaihtosopimusten arvon muutoksesta, jotka täyttivät suojauslaskennan ehdot. Vuonna 2014 koronvaihtosopimukset purettiin uudelleenrahoituksen yhteydessä ja niiden tulos kirjattiin laajasta tuloksesta tuloslaskelman rahoituseriin.
| 2014 | Vaikutus | Vaikutus | Vaikutus | Vaikutus | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Korkomuutos, | voittoon | omaan | Korkomuutos, | voittoon | omaan | |
| 1 000 € | % | verojen jälkeen | pääomaan | % | verojen jälkeen | pääomaan |
| Vaihtuvakorkoiset lainat | +0,5 | -40 | -0,5 | 40 | ||
| 2013 | Vaikutus | Vaikutus | Vaikutus | Vaikutus | ||
| Korkomuutos, | voittoon | omaan | Korkomuutos, | voittoon | omaan | |
| 1 000 € | % | verojen jälkeen | pääomaan | % | verojen jälkeen | pääomaan |
| Vaihtuvakorkoiset lainat | +0,5 % | -368 | -0,5% | 368 | ||
| Koronvaihtosopimukset | +0,5 % | 237 | 571 | -0,5% | -237 | -571 |
| Yhteensä | -131 | 131 |
Sähkön hankintaa koskevassa toimintapolitiikassa on ohjeistettu konsernin Suomen yksiköiden sähkön hankinta ja sähkön hintariskin hallintaperiaatteet. Sähkön hankinnassa ja riskinhallinnassa käytetään riippumatonta markkinoilla toimivaa asiantuntijayritystä. Sähkön markkinahinnan nousua hallitaan kiinteähintaisilla sopimuksilla ja sähköjohdannaisilla.
Sähkön hintariskiä tarkastellaan kolmen vuoden jaksoissa. Vuoden 2014 lopussa sähkön hintariski on suojattu siten, että kiinteähintaisen sähkön osuus arvioidusta käytöstä on 93 % (79) ensimmäisen vuoden aikana, 93 % (40) toisen vuoden aikana ja 93 % (40) kolmannen vuoden aikana. Hinnan suojaus on tehty OTC-sopimuksin, joiden mukaisesti konserni maksaa keskimäärin 41,8 euroa megawattitunnilta vuoden 2015 sopimuksissa (53,8).
Rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan sähköjohdannaisiin, jolla osa sähkön ennustetusta hankinnasta kiinnitetään halutulle ajanjaksolla. Suojan täytyy olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen tarkasteltaessa. Suojauslaskennan tehokkuus dokumentoidaan suojausta tehtäessä ja se testataan suojauksen ollessa voimassa. Tehokkuustarkastelu on suoritettu johdannaisten osalta todettuun regressioon perustuen. Kun suojausinstrumentit täyttävät tehokkuusehdot, kirjautuvat niiden arvonmuutokset tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan kassavirran kanssa.
Sähköjohdannaisten hintaherkkyyttä on arvioitu sähkön hintavolatiliteetin perusteella siten, että hintamuutoksien todennäköisyys on +/-15 % tilinpäätöshintaan verrattuna. Volatiliteettia on arvioitu optiotuotteisiin sisältyvän, markkinoiden arvioiman volatiliteetin perusteella.
| 2014 | ||
|---|---|---|
| Hintamuutos | Vaikutus voittoon | Vaikutus omaan |
| € / MWh | verojen jälkeen | pääomaan |
| +6 | 7 | 125 |
| -6 | 0 | -132 |
| 2013 | ||
| Hintamuutos | Vaikutus voittoon | Vaikutus omaan |
| € / MWh | verojen jälkeen | pääomaan |
| +7 | 43 | 347 |
| -7 | -390 | |
Konsernin suurimmat yksittäiset luottoriskit ovat korkean luottoluokituksen omaavien kansainvälisten yritysten myyntisaatavissa. Kymmenen suurinta asiakaskohtaista myyntisaatavaa vastaa yhteensä 52 % kaikista myyntisaatavista. Hallituksen hyväksymä luottoriskipolitiikka säätelee asiakkaille tapahtuvan luotonannon periaatteet ja organisaation vastuut. Asiakkaille myönnetään luottoa luotonvahvistamisprosessin seurauksena. Konserni käyttää luottoriskivakuutusta osalle asiakkaista. Asiakkaiden luottotilanteesta annetaan vähintään kerran kuukaudessa raportit myynnistä vastaaville henkilöille. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on 7 tuhatta euroa (27). Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 12. Myyntisaatavien luottotappioiden enimmäismäärä on 42 miljoonaa euroa, kun tarkastelussa on huomioitu se, että noin 20 % myyntisaatavista on vakuutettu. Muulta osin myyntisaatavien nimellismäärä vastaa luottotappioiden enimmäismäärää. Konsernilla on saatavien myyntiohjelma (supply chain financing), joka vastaa tilinpäätöshetkellä noin neljäsosaa konsernin myynnistä.
Hallitus on vahvistanut sijoitustoiminnalle ja johdannaissopimuksien käytölle vastapuolilistan, joka perustuu arvioon hyvästä luottokelpoisuudesta ja jossa vastapuolen riskimäärä on määritelty. Ylimääräiset varat sijoitetaan pankkeihin tai yritystodistuksiin, joilla arvioidaan olevan hyvä luottokelpoisuus ja likviditeetti. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa.
Konserni pyrkii pitämään voimassa riittävät rahoituslimiitit, jotta se kykenee selviytymään lyhytaikaisista sitoumuksistaan. Yhtiön ennustetun liiketoiminnan rahavirran, likvidien varojen, käyttämättömien lainalimiittien ja sitovien nostamattomien luottojen tulee kattaa 12 kuukauden ennakoidut rahoitustarpeet. Jälleenrahoitusriskiä pyritään vähentämään jakamalla lainojen erääntyminen usealle vuodelle. Nostettujen lainojen sitovien limiittisopimusten mukainen keskimaturiteetti oli vuoden lopussa 4,4 vuotta (2,2). Suomisella on käytössään vuonna 2014 neuvoteltu luottojärjestely, johon kuuluu vuonna 2019 erääntyvä 75 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina sekä yhteensä 55 miljoonan euron sidottu syndikaattilainajärjestely, joka sisältää 2018 erääntyvän 30 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen (revolving credit facility), 2017 erääntyvän 10 miljoonan euron lainan (term loan) sekä 2018 erääntyvän 15 miljoonan euron lainan (term loan). Tilinpäätöshetkellä sidottua rahoituslimiittiä oli käyttämättä 40,3 miljoonaa euroa kun käytössä oleva trade finance limiitti tilinpäätöshetkellä oli 4,7 miljoonaa euroa.
Yhtiöllä on yhteensä 40 miljoonan euron yritystodistusohjelma, joka oli vuoden lopussa käyttämätön.
Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvarojen ja -velkojen sekä lainojen ja johdannaisten erääntyminen diskonttaamattomina kassavirtoina. Luvut sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 2014 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Tasearvo/limiitti | Rahavirta | alle 6 kk | 6-12 kk | 1-2 v | 2-4 v |
| Rahoitusvelat | ||||||
| Ostovelat | 47 403 | -47 403 | -47 403 | |||
| Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat | 726 | -726 | -354 | -372 | ||
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat | 350 | -350 | -350 | |||
| Takaussopimukset | 5 817 | -5 817 | -717 | -1 800 | -3 300 | |
| Rahoituslaitoslainat | 10 014 | -10 277 | -14 | -3 371 | -6 892 | |
| Joukkovelkakirjalaina | 75 000 | -91 415 | -1 627 | -1 654 | -6 563 | -81 571 |
| Yhteensä | 139 310 | -155 988 | -50 115 | -7 197 | -17 105 | -81 571 |
| Käyttämätön limiitti | ||||||
| Limiittiluotot, sidottu yli 6 kk | 40 302 | -40 302 | ||||
| Johdannaissopimukset | ||||||
| Valuuttatermiinit | -236 | |||||
| Saatava rahavirta | 36 276 | 36 276 | ||||
| Maksettava rahavirta | -36 537 | -36 537 | ||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||
| Suojauslaskennassa | -71 | -71 | -52 | -20 | ||
| 2013 | ||||||
| 1 000 € | Tasearvo/limiitti | Rahavirta | alle 6 kk | 6-12 kk | 1-2 v | 2-4 v |
| Rahoitusvelat | ||||||
| Ostovelat | 45 016 | -45 016 | -45 016 | |||
| Takaussopimukset | 1 060 | -1 060 | -1 060 | |||
| Rahoituslaitoslainat | 93 327 | -104 402 | -4 122 | -7 774 | -9 854 | -82 653 |
| Eläkelainat | 1 143 | -1 218 | -297 | -310 | -611 | |
| Yhteensä | 140 546 | -151 696 | -49 435 | -9 144 | -10 465 | -82 653 |
| Käyttämätön limiitti | ||||||
| Limiittiluotot, sidottu yli 6kk | 20 000 | -20 000 | ||||
| Johdannaissopimukset | ||||||
| Valuuttatermiinit | 35 | |||||
| Saatava rahavirta | 6 464 | 6 464 | ||||
| Maksettava rahavirta | -7 829 | -7 829 | ||||
| Koronvaihtosopimukset | ||||||
| Suojauslaskennassa | -990 | -1 205 | -336 | -315 | -554 | |
| Sähköjohdannaiset | ||||||
| Suojauslaskennassa | -364 | -364 | -250 | -114 |
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tase- ja pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla sen toimintaedellytykset sekä kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pääomarakenteen tulee olla sellainen, että konsernin velkarahoitus voidaan turvata.
Hallitus seuraa pääomarakenteen omavaraisuutta ja velkaantumisastetta (gearing). Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingonjaon ja osakeantien avulla. Konsernilla on tarvittaessa mahdollisuus hankkia omia osakkeita, laskea liikenteeseen uusia osakkeita yhtiökokouksen valtuutusten mukaisesti tai päättää omaisuuserien tai liiketoimintaosien myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 41,2 % (32,9). Velkaantumisaste oli 34,7 % (96,2). Konsernilla oli myyntisaatavien myyntiohjelma, joka päättyi vuonna 2014. Sen sijaan konserni on selected supplier -statuksella aloittanut eräiden asiakkaidensa kanssa Supply Chain Financing -ohjelman, jossa saatavia myydään non-recourse -periaatteella. Kummallakin ohjelmalla vapautettiin taseeseen sitoutunutta pääomaa.
Tilinpäätöshetkellä omavaraisuusaste ja velkaantumisaste olivat seuraavat:
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 85,0 | 94,5 |
| Korolliset saamiset | -8,8 | -0,4 |
| Rahavarat | -38,4 | -18,6 |
| (A) Nettovelat | 37,8 | 75,5 |
| (B) Oma pääoma | 108,7 | 78,5 |
| (C) Taseen loppusumma – saadut ennakot | 264,0 | 238,9 |
| Velkaantumisaste, (A/B) | 34,7 | 96,2 % |
| Omavaraisuusaste, (B/C) | 41,2 | 32,9 % |
Rahoituksen hankintaa (funding) hoidetaan siten, että rahoittajien luottamus yhtiöön on hyvä. Yhteistyö pankkien kanssa rakentuu pitkäaikaisiin pankkisuhteisiin. Syyskuussa 2014 Suominen järjesteli rahoituksensa uudelleen. Vuonna 2011 nostettu syndikaattilaina maksettiin kokonaan pois ja sen vakuutena olleet kiinnitykset vapautuivat. Sen tilalle yhtiö laski liikkeelle 75 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan sekä sopi 55 miljoonan euron rahoitusjärjestelystä pankkien kanssa.
23.9.2014 Suominen laski liikkeelle 75 miljoonan euron Helsingin pörssissä listattavan joukkovelkakirjalainan. Senior-statuksisen vakuudettoman velkakirjalainan kunkin osuuden yksikkökoko on 1 000 euroa ja niiden ISIN-tunnus on FI40000108576. Kukin velkakirja on vapaasti luovutettavissa sen jälkeen, kun se on kirjattu asianomaiselle arvo-osuustilille.
Velkakirjat ovat Suomisen suoria ja vakuudettomia sitoumuksia, joilla on takaajina toimivien tytäryhtiöiden omavelkainen takaus.
Velkakirjoille maksetaan korkoa 4,375 % vuodessa 23.9.2014 alkaen 23.9.2019 asti, jolloin laina maksetaan kokonaan takaisin täysmääräisesti nimellisarvostaan.
Joukkovelkakirjalainan lisäksi Suominen sopi syyskuussa 55 miljoonan euron syndikaattilainajärjestelystä, jossa on 10 miljoonan euron kolmen vuoden laina, 30 miljoonan euron eri valuutoissa nostettava lainalimiitti neljäksi vuodeksi sekä neljän vuoden 15 miljoonan investointilaina. Takaajina toimivat tytäryhtiöt ovat taanneet lainajärjestelyn omavelkaisin takauksin.
Yhtiön tarkoituksena on hoitaa lainavelvoitteensa liiketoiminnan kassavirralla ja mahdollisuuksien mukaan vapauttaen pääomia eikeskeisistä liiketoiminnoista ja omaisuuseristä.
| 2014 | 2013 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sopimus | 2014 | Käypä arvo | Positiivinen | Negatiivinen | 2014 | Käypä arvo | Positiivinen | Negatiivinen | |
| 1 000 € | Nimellisarvo | yhteensä | käypä arvo | käypä arvo | Nimellisarvo | yhteensä | käypä arvo | käypä arvo | Liite |
| Valuuttatermiinit | |||||||||
| suojauslaskennassa (Equity Hedge) | 32›310 | - 114 | -114 | ||||||
| ei suojauslaskennassa | 3›997 | - 121 | - 121 | 14 321 | - 35 | 58 | - 94 | 21 | |
| Koronvaihtosopimukset | |||||||||
| suojauslaskennassa | 50 425 | - 990 | - 990 | 21 | |||||
| Sähköjohdannaiset | |||||||||
| suojauslaskennassa | 1›031 | - 71 | 12 | - 83 | 2 776 | - 364 | - 364 | 21 | |
| Sähköjohdannaiset, MWh | 52›608 | 61 368 |
Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseessa bruttomääräisinä ja voidaan netottaa sopimusrikkomus- tai konkurssitilanteissa. Johdannaisiin perustuvat saamiset vastapuolislta olisivat netotuksen jälkeen 0 tuhatta euroa ja velvoitteet 307 tuhatta euroa. Konsernissa ei ole olennaisia muihin rahoitusinstrumentteihin liittyviä nettoutussopimuksia.
| 2014 | 2013 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
| Käypään arvoon arvostetut varat | ||||||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 980 | 511 | ||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 1›124 | 939 | ||||
| Yhteensä | 2›104 | 1 450 | ||||
| Käypään arvoon arvostetut johdannaiset | ||||||
| Valuuttatermiinit | -236 | -35 | ||||
| Koronvaihtosopimukset | -990 | |||||
| Sähköjohdannaiset | -71 | -364 | ||||
| Yhteensä | -307 | -1 389 |
Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.
Hierarkian tason 1 arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon todennettavissa olevaa markkinatietoa ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat tiedot ovat todennettavissa, instrumentti on tasolla 2.
Sähköjohdannaiset on arvostettu käyttämällä vastaavia samalle aikajaksolle Nordpoolissa noteerattuja hintoja ja diskonttaamalla ne tilinpäätöshetkeen.
Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä. Koronvaihtosopimukset on arvostettu Euribor- ja USD-liborkorkokäyrään perustuviin noteerauksiin, ja ne ovat ennustettujen tulevien kassavirtojen nykyarvoja.
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
Myytävissä oleviin rahavaroihin sisältyvien kiinteistöosakeyhtiön osakkeet on arvostettu diskonttaamalla todennäköiset kassavirrat tilinpäätöshetkeen. Samalla tavalla luokitellut Bright Maze Oy:n osakkeiden käypä arvo on laskettu EBITDA-kertoimeen ja verrokkianalyysiin perustuen.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 19 | 47 |
| Vakuutus- ynnä muut korvaukset | 154 | 169 |
| Vuokratuotot | 393 | 228 |
| Luottotappioiden palautukset | 3 | |
| Johdannaiset, ei suojauslaskennassa | 89 | 61 |
| Rahavirran suojausten tehoton osuus | 52 | |
| Hukkamateriaalin myynti | 1›599 | 1 096 |
| Muut | 350 | 836 |
| Yhteensä | 2›655 | 2 485 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Luottotappiot | 7 | 16 |
| Johdannaiset, ei suojauslaskennassa | -204 | |
| Rahavirran suojausten tehoton osuus | -421 | |
| Muut | -1›559 | 794 |
| Yhteensä | -2›177 | 810 |
Hukkamateriaali syntyy tuotannon hävikistä ja tuotemyyntiin kelpaamattomasta laadusta, jotka myydään uudelleen käytettäväksi.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 397 | 245 |
| Muut palvelut | 227 | 191 |
| Yhteensä | 624 | 437 |
| Yhteensä | -954 | -482 |
|---|---|---|
| Muut kertaluonteiset kulut | -301 | -235 |
| Käyttöomaisuuden myyntituotot | 678 | |
| Uudelleenjärjestelykulut | -653 | -925 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
| 2013 | |
|---|---|
| 31 540 | |
| 82 | |
| 57 | 85 |
| 1›364 | 1 528 |
| 11›028 | 10 936 |
| 44›923 | 44 171 |
| 2014 32›276 198 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Lähipiiritapahtumat.
Henkilökuluihin sisältyi 0,4 miljoonaa Joustopakkausten irtisanomiskorvauksia vuonna 2013.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset | ||
| Tuotanto | 13 257 | 12 319 |
| Myynti ja markkinointi | 592 | 460 |
| Tutkimus ja kehitys | 899 | 880 |
| Hallinto | 828 | 233 |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 15 576 | 13 892 |
| Lopetetut toiminnot | 1 340 | 14 965 |
| Yhteensä | 16 916 | 28 857 |
| Yhteensä | 16 916 | 28 857 |
|---|---|---|
| Lopetetut toiminnot | 1 340 | 14 965 |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 15›576 | 13 892 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 1›862 | 1 500 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 9 | 7 |
| Koneet ja laitteet | 12›120 | 10 980 |
| Rakennukset | 1›585 | 1 405 |
Codi Wipesin ja Joustopakkausten poistot ja Codi Wipesin hankintaan liittyvän liikearvon alentuminen esitetään lopetetuissa toiminnoissa.
| 1 000 € | Liite | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|
| Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikuttei | |||
| sesti kirjattavista rahavaroista | 712 | 959 | |
| Rahoitusvelkojen käyvän arvon muutokset | 17 | 144 | |
| Voitto käyvän arvon suojauksista | 46 | ||
| Rahoitustuotot | 902 | 959 | |
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon | |||
| arvostetuista lainoista | -3 217 | -5 555 | |
| Järjestelypalkkiot rahoitusjärjestelyssä | -1 999 | ||
| Johdannaisen purkaminen ja muut korko | |||
| kulut rahoitusjärjestelyssä | -1›165 | ||
| Valuuttakurssierot (netto) | - 916 | 421 | |
| Johdannaiset, ei suojauslaskennassa | 165 | ||
| Kulut myyntisaatavien myynnistä | - 166 | - 197 | |
| Muut rahoituskulut | -1 515 | -1 574 | |
| Rahoituskulut | -8 977 | -6 740 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -8 075 | -5 781 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 234 | -257 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 104 | -80 |
| Liiketoiminnan kulut | -208 | |
| Rahoituserät | -916 | 586 |
| Yhteensä | -786 | 249 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -7›572 | -4 618 |
| Verot aikaisemmilta vuosilta | 199 | 14 |
| Laskennalliset verot | -272 | -2 815 |
| Yhteensä | -7›645 | -7 419 |
| Tulos ennen veroja | 17›821 | 13 135 |
| Verot laskettuna emoyhtiön 20,0 %:n verokannalla |
-3›564 | -3 218 |
| Verokannan muutoksen vaikutus Suomen % ➝ 20% yhtiöissä 24,5 |
812 | |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus |
-2›003 | -1 825 |
| Vain verotuksessa vähennykelpoiset kulut | 166 | 374 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut | -2›075 | -2 873 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista |
-908 | |
| Muut erät | -168 | 219 |
| Verot tuloslaskelmassa› | -7›645 | -7 419 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot | 10 177 | 5 716 |
| Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot | -5›204 | -21 835 |
| Tilikauden tulos, yhteensä | 4›973 | -16 119 |
| Osakkeet 1 000 kpl | ||
| Osakkeiden painotettu keskiarvo, laimentamaton | 246 082 | 245 908 |
| Osakkeiden painotettu keskiarvo, laimennettu | 281 936 | 245 908 |
| voitosta/tappiosta laskettu - osakekohtainen tulos, € |
0,02 | -0,07 |
| - osakekohtainen tulos, laimennettu, € | 0,02 | -0,07 |
| - osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista, €, laimentamaton ja laimennettu |
0,04 | 0,02 |
| - osakekohtainen tulos lopetetuista toiminnoista, €, laimentamaton ja laimennettu |
-0,02 | -0,09 |
| - osakekohtainen tulos ennen kertaluonteisia eriä, jatkuvat toiminnot € |
||
| 0,05 | 0,03 |
Suomisen optiojärjestelyllä ei ollut laimentavaa vaikutusta tilikauden osakekohtaiseen tulokseen. Optio-ohjelma raukesi arvottomana vuonna 2013.
Osakepalkkio-ohjelman mukaiset osakkeina maksettavat palkkiot otetaan huomioon laskettaessa keskimääräistä ulkona olevaa osakemäärää ja edelleen osakekohtaista tulosta. Osakepalkkioohjelman mukaiset laimentavat potentiaaliset kantaosakkeet eivät kuitenkaan vaikuttaneet vuonna 2014 eikä 2013 osakekohtaiseen tulokseen laimentavasti.
Hybridilainan laimennusvaikutus osakekohtaiseen tulokseen lasketaan siten, että laina oletetaan kokonaan vaihdettu osakkeiksi sen liikkeellelaskuhetkestä alkaen ja raportointipäivään mennessä kertyneet korot olisi vaihdettu lainasopimuksen mukaisesti osakkeiksi.
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut 1.1.–31.12.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Oikaisut tilikauden tulokseen: | ||
| Verot | 7›645 | 7 419 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 8›075 | 5 781 |
| Poistot | 15›576 | 13 892 |
| Käyttöomaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot |
-19 | -725 |
| Varausten muutokset | 132 | |
| Liiketoiminnan kassavirran oikaisut | 8›543 | 16 372 |
| Yhteensä | 39›953 | 42 739 |
Rahavirtalaskelma ja siten liiketoiminnan kassavirran oikaisut sisältävät lopetetut liiketoiminnot.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Muut vuokrasopimukset, kiinteistöt | ||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat: |
||
| Yhden vuoden kuluessa | 3›473 | 3 296 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa |
11›860 | 12 480 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 6›489 | 6 896 |
| Yhteensä | 21›822 | 22 672 |
Muihin vuokrasopimuksiin sisältyy pitkäaikainen sopimus Nakkilan yksikön prosessilämmöstä. Sopimus yksikön yhteydessä toimivasta lämpövoimalasta on käsitelty muuna vuokrasopimuksena, koska merkittävä osuus voimalan tuottamasta lämpöenergiasta menee kolmansille osapuolille.
| Yhteensä | 1›089 | 2 373 |
|---|---|---|
| Yli viiden vuoden kuluttua | 125 | |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa |
618 | 1 353 |
| Yhden vuoden kuluessa | 470 | 895 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Vakuudelliset lainat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 10›000 | 91 345 |
| Joukkovelkakirjalaina | 75›000 | |
| Yhteensä | 85 000 | 91 345 |
| Panttien nimellisarvot | ||
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 27 042 | |
| Annetut yrityskiinnitykset | 165 761 | |
| Pantatut osakkeet ja tytäryhtiölainat | 189 699 | |
| Yhteensä | 382 502 | |
| Takausvastuut | ||
| Omavelkaiset takaukset | 85›000 | |
| Takaukset muista omista sitoumuksista | 1›800 | |
| Takaukset muiden puolesta | 4›017 | |
| Yhteensä | 90 817 |
Konserni oli antanut takauksen kolmannen osapuolen hyväksi kiinteistön rahoitusleasingsopimukseen. Konserni osti kiinteistön vuonna 2013.
Muut takaukset ovat toimittajille annettuja vakuuksia ja takaukset muiden puolesta vuonna 2014 myydyn Joustopakkauksetliiketoiminnan puolesta annettuja takauksia.
Omavelkaiset takaukset ovat konsernin tytäryhtiöiden antamia takauksia emoyhtiön ulkoisille lainoille.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tuloslaskelmaa koskevat | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | 1›030 | 1 087 |
| - johon sisältyy käyttöomaisuuden poistoja |
142 | 123 |
| Tasetta koskevat | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 136 | 596 |
Suominen-konsernin lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä sekä Ahlstrom Oyj ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt 7.10.2014 asti.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän työsuhde-etuudet |
||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 1›725 | 2 315 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 170 | 224 |
| Osakeperusteiset maksut | 198 | 79 |
| Yhteensä | 2›093 | 2 618 |
| Jorma Eloranta, puheenjohtaja | 55 | 56 |
|---|---|---|
| Risto Anttonen, varapuheenjohtaja | 43 | 44 |
| Mikko Maijala, varapuheenjohtaja 4.4.2012 asti | 1 | |
| Heikki Mairinoja, jäsen 26.3.2014 asti | 5 | 34 |
| Suvi Hintsanen, jäsen | 33 | 34 |
| Hannu Kasurinen, jäsen | 32 | 33 |
| Jaana Tuominen, jäsen 26.3.2014 alkaen | 28 | |
| Nina Kopola, toimitusjohtaja | 369 | 379 |
| Yhteensä | 565 | 580 |
Hallituksen jäsenillä ja johtoryhmän jäsenillä ei ole toimitusjohtajaa lukuun ottamatta eläkesopimuksia yhtiön kanssa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 40 % on maksettu yhtiön osakkeina (120 848 osaketta), joiden käypä arvo luovutushetkellä 5.6.2014 oli noin 69 tuhatta euroa. Tämä sisältyy yllä olevaan taulukkoon palkkioista. Hallituksen jäsenet eivät kuuluneet optio-ohjelmien piiriin. Optio-ohjelmat päättyivät vuonna 2013.
Toimitusjohtajan kanssa on tehty kirjallinen toimitusjohtajasopimus. Sopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläke, johon varattava summa on 11,5 % toimitusjohtajan kyseisen vuoden työeläkelain mukaisesta palkasta. Toimitusjohtajan lisäeläkekulut olivat 35 tuhatta euroa ja lakisääteiset 26 tuhatta euroa.
Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ja heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt ja säätiöt omistivat 444 256 osaketta 31.12.2014. Nämä oikeuttavat 0,2%:iin osakkeista ja äänistä.
| Osakkeita | |
|---|---|
| Ilmoitusvelvolliset | kpl |
| Jorma Eloranta, hallituksen puheenjohtaja | 152 434 |
| Risto Anttonen, hallituksen varapuheenjohtaja | 108 253 |
| Suvi Hintsanen, hallituksen jäsen | 94 586 |
| Hannu Kasurinen, hallituksen jäsen | 69 253 |
| Jaana Tuominen, hallituksen jäsen | 19 730 |
| Yhteensä | 444 256 |
Johtoryhmän jäsenillä ei ollut hallussaan yhtiön osakkeita 31.12.2014.
Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tavaroiden ja palveluiden myynnit | 5›083 | 16 439 |
| Tavaroiden ja palveluiden ostot | 58›487 | 62 342 |
| Myynti- ja muut lyhytaikaiset saamiset | 1 396 | |
| Osto- ja muut lyhytaikaiset velat | 2 073 |
Muut lähipiiritapahtumat ovat liiketoimia Ahlstrom Oyj:n sekä sen tytär- ja osakkuusyhtiöiden kanssa 7.10.2014 asti.
| 1.1.–31.12. 1 000 € |
Liitetieto | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 15›494 | 15 208 | |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -758 | -782 | |
| Bruttokate | 14›736 | 14 426 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 419 | 177 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -1›567 | -1 073 | |
| Tutkimus ja kehitys | -2›382 | -2 301 | |
| Hallinnon kulut | -7›830 | -8 513 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2 | -26›456 | -18 790 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä | -23›079 | -16 075 | |
| Kertaluonteiset erät | -421 | ||
| Liikevoitto | -23›500 | -16 075 | |
| Rahoitustuotot | 6 | 22›800 | 18 164 |
| Rahoituskulut | 6 | -8›918 | -7 465 |
| Voitto ennen satunnaisia eriä | -9›617 | -5 376 | |
| Konserniavustukset | 28 | 34 | |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -9›589 | -5 342 | |
| Poistoeron muutos | -30 | -140 | |
| Verot | -29 | ||
| Tilikauden voitto/tappio | -9›619 | -5 511 |
| 31.12. 1 000 € |
Liitetieto | 2014 | 2013 | 31.12. 1 000 € |
Liitetieto | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| VARAT | OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||||
| Pitkäaikaiset varat | Oma pääoma | ||||||
| Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | 5,8 | 7›360 | 8 003 | Osakepääoma | 12 | 11›860 | 11 860 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 5,9 | 163 | 164 | Ylikurssirahasto | 12 | 24›681 | 24 681 |
| Sijoitukset | Muu oma pääoma | 12 | 69›700 | 79 251 | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä 10 | 103›840 | 115 416 | Oma pääoma yhteensä | 106›241 | 115 791 | ||
| Muut sijoitukset Lainasaamiset |
10 | 942 | 923 | Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | 67›402 | 39 898 | Poistoero | 1›371 | 1 341 | ||
| Lainasaamiset muilta | 8›202 | Velat | |||||
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 187›908 | 164 403 | |||||
| Pitkäaikaiset velat | |||||||
| Lyhytaikaiset varat | Korolliset velat | ||||||
| Joukkovelkakirjalainat | 14 | 75›000 | |||||
| Lainasaamiset | 11 | 600 | 131 | Hybridilainat | 14 | 17›500 | |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 11 | 28›204 | 66 301 | Lainat rahoituslaitoksilta | 14 | 6›667 | 65 862 |
| Rahavarat | 33›930 | 15 945 | Muut pitkäaikaiset velat | 15 | 1›274 | ||
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 62›734 | 82 377 | Pitkäaikaiset velat konserniyhtiöille | 429 | |||
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 100›870 | 65 862 | |||||
| Varat yhteensä | 250›642 | 246 780 | |||||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| Korolliset velat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 14 | 3›333 | 23 486 | ||||
| Lainat konserniyhtiöiltä | 14 | 34›981 | 36 541 | ||||
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 15 | 3›846 | 3 758 | ||||
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 42›160 | 63 786 | |||||
| Velat yhteensä | 143›030 | 129 648 |
Oma pääoma ja velat yhteensä 250›642 246 780
| 1.1.–31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liitetieto | 2014 | 2013 |
| Liiketoiminta | |||
| Tilikauden tulos | -9›619 | -5 511 | |
| Oikaisut tilikauden tulokseen: | 17 | 14›673 | 9 185 |
| Tulorahoitus ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 5›054 | 3 674 | |
| Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) | 1›872 | 705 | |
| Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) | -1›528 | 1 344 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 5›398 | 5 723 | |
| Maksetut ja saadut korot | -1›106 | -2 240 | |
| Maksetut välittömät verot | -›29 | ||
| Liiketoiminnan rahavirta | 4›263 | 3 483 | |
| Investoinnit | |||
| Investoinnit | 8,9,10 | -1›265 | -1 884 |
| Tytäryhtiöosakkeet | -21›558 | -8 234 | |
| Myydyt konserniyhtiöt | 5›733 | 6 223 | |
| Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos | -35›812 | 37 486 | |
| Lyhytaikaisten lainasaamisten muutos | 37›481 | -31 753 | |
| Investointien rahavirta | -15›422 | 1 838 | |
| Rahoitus | |||
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 14 | -78›220 | -19 429 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 14 | 10›000 | |
| Hybridilaina | 14 | 17›500 | |
| Joukkovelkakirjalaina | 14 | 75›000 | |
| Pääomalainojen muutos | 14 | -920 | |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | 14 | -10›985 | 8 121 |
| Osinkotuotot tytäryhtiöiltä | 15›848 | 11 869 | |
| Rahoituksen rahavirta | 29›143 | - 359 | |
| Rahavarojen muutos | 17›986 | 4 962 | |
| Rahavarat 1.1. | 15›945 | 10 983 | |
| Rahavarojen muutos | 17›986 | 4 962 | |
| Rahavarat 31.12. | 33›930 | 15 945 |
Suominen Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta.
| Pysyvien vastaavien poistoajat ovat: | |
|---|---|
| Kuljetusvälineet4 vuotta | |
| Koneet ja kalusto4–10 vuotta | |
| Aineettomat oikeudet ja |
Tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden poistot on laskettu käyttöönotosta lähtien.
muut pitkävaikutteiset menot.............................................4–10 vuotta
Myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset verot sekä myynnin kurssierot. Liikevaihto muodostuu konsernipalveluiden myynnistä.
Yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastamaan suoriteperusteisia palkkoja.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kursseihin. Valuuttamääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaa keskikurssia. Kurssierot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntitulojen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten voitot ja tappiot on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Muut rahoituksen kurssierot on kirjattu nettomääräisinä rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Avoimet valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä lunastetut termiinit kirjataan välittömästi liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Sähkö- ja korkojohdannaiset arvostetaan käypään arvoon, joka perustuu tilinpäätöspäivän markkinahintaan. Suojausinstrumentin erääntyessä osittain tai kokonaan korkotuotto tai -kulu kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihin tai kuluihin ja sähköjohdannaisten selvitystulos sähkökulujen oikaisuksi.
Sijoitukset tytäryhtiöihin arvostetaan hankintamenoon. Julkisesti noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.
Sijoituksista tehdään käyvän arvon alentuminen, kun on riittävää ulkopuolista näyttöä siitä, että sijoituksen käypä arvo on pysyvästi alentunut.
Veroihin kirjataan tilikauden tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, joka perustuu paikalliseen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon, sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Vuokratuotot | 78 | |
| Palautuksia poistetuista saatavista | 88 | |
| Voitot valuuttajohdannaisista | 194 | 86 |
| Muut | 146 | 3 |
| Yhteensä | 418 | 177 |
| Tytäryhtiösakkeiden myyntitappiot | -26›245 | -18 411 |
|---|---|---|
| Pakollisen varauksen purku | -135 | |
| Tappiot valuuttajohdannaisista | -325 | -230 |
| Muut | -306 | -14 |
| Yhteensä | -26›876 | -18 790 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 3›389 | 3 766 |
| Eläkkeet | ||
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 530 | 382 |
| Muut henkilöstösivukulut | 617 | 270 |
| Yhteensä | 4›536 | 4 418 |
Johdon palkat ja palkkiot
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja 734 580
Yhtiön toimitusjohtajalla on lakisääteinen eläkevakuutus sekä maksuperusteinen lisäeläke, johon varattava summa on 11,5 % toimitusjohtajan kyseisen vuoden työeläkelain mukaisesta palkasta.
Henkilöstö keskimäärin 24 22
1 000 € 2014 2013 Korkotuotot 5 738 6 295
Osinkotuotot 15 848 11 869 Valuuttakurssierot (netto) 1 007 - 318
Korkokulut -5 428 -5 671
Muut rahoituskulut -3 283 -1 476
Yhteensä 13 883 10 699
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 111 | 101 |
| Muut palvelut | 199 | 74 |
| Yhteensä | 310 | 175 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset | ||
| Tuotanto | 47 | 1 |
| Myynti ja markkinointi | 78 | |
| Tutkimus ja kehitys | 1 612 | 1 593 |
| Hallinto | 264 | 143 |
| Yhteensä | 2 001 | 1 737 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Edellisten tilikausien tuloverot | 29 | |
| Yhteensä | 0 | 29 |
| Rakennukset | ||
|---|---|---|
| Koneet ja laitteet | 41 | 37 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 1 960 | 1 700 |
| Yhteensä | 2 001 | 1 737 |
| Muut | Ennakko-. | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat | aineettomat | maksut ja | |||
| 1 000 € | oikeudet | hyödykkeet | keskeneräiset. | Yhteensä 2014 | Yhteensä 2013 |
| Hankintameno 1.1. | 10 129 | 1 001 | 11 130 | 10 295 | |
| Lisäykset | 130 | 1 064 | 1 143 | 2 336 | 835 |
| Vähennykset ja myynnit | -1 064 | -1 064 | |||
| Siirrot erien välillä | 1 540 | -1 540 | |||
| Hankintameno 31.12. | 11 799 | 604 | 12 402 | 11 130 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | -3 127 | -3 127 | -1 427 | ||
| Tilikauden poistot | -1 916 | - 44 | -1 960 | -1 700 | |
| Vähennysten poistot | 44 | 44 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -5 043 | -5 043 | -3 127 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6 756 | 604 | 7 360 | 8 003 |
| Muut | Ennakko-. | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Koneet ja kalusto |
aineelliset hyödykkeet |
maksut ja keskeneräiset. |
Yhteensä 2014 | Yhteensä 2013 |
| Hankintameno 1.1. | 413 | 16 | 429 | 356 | |
| Lisäykset | 2 | 38 | 40 | 75 | |
| Romutukset | - 2 | ||||
| Hankintameno 31.12. | 413 | 18 | 38 | 469 | 429 |
| Kertyneet poistot 1.1. | - 266 | - 266 | - 229 | ||
| Tilikauden poistot | - 41 | - 41 | - 37 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | - 307 | - 307 | - 266 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 106 | 18 | 38 | 163 | 164 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 103 841 | 942 | 104 782 | 116 339 |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 31.12. | 103 841 | 941 | 104 782 | 116 339 |
| Vähennykset ja myynnit | -33 133 | - 1 | -33 135 | -24 043 |
| Lisäykset | 21 558 | 20 | 21 578 | 9 132 |
| Hankintameno 1.1. | 115 416 | 923 | 116 339 | 131 250 |
| 1 000 € | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Muut sijoitukset |
Yhteensä 2014 | Yhteensä 2013 |
| Osuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä % | |
|---|---|
| Suominen Kuitukankaat Oy, Nakkila | 100,0 |
| Flexmer Oy, Tampere | 100,0 |
| Suominen Italy Holding, s.r.l., Mozzate, Italia | 100,0 |
| Suominen Spain Holding, S.A., Alicante, Espanja | 100,0 |
| Suominen US, Holding, Inc., Windsor Locks, Yhdysvallat | 100,0 |
| Suominen Brasil Industria e Comércio de Não-Tecidos | |
| Ltda., Paulínia, Brasilia | 100,0 |
| Tytäryhtiöiden kautta omistetut: | |
|---|---|
| Cressa Nonwovens s.r.l., Mozzate, Italia | 100,0 |
| Mozzate Nonwovens s.r.l., Mozzate, Italia | 100,0 |
| Alicante Nonwovens S.A.U., Alicante, Espanja | 100,0 |
| Bethune Nonwovens, Inc., Bethune, Yhdysvallat | 100,0 |
| Green Bay Nonwovens, Inc., Green Bay, Yhdysvallat | 100,0 |
| Yhdysvallat | 100,0 |
| Osuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä % Windsor Locks Nonwovens, Inc., Windsor Locks, |
(Sisältyvät taseessa riville Muut sijoitukset)
| Osuus yhtiön | Yhtiön oman Viimeksi laaditun | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| osakkeista | Osakkeiden | Osakkeiden | Osakkeiden | pääoman | tilinpäätöksen | |
| ja äänimäärästä | määrä | nimellisarvo | kirjanpitoarvo | määrä | voitto/tappio | |
| % | kpl | 1 000 € | 1 000 € | 1 000 € | 1 000 € | |
| Kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistö Oy Virtain Inkantie 62, Virrat |
100,0 | 5 000 | 0 | 0 | 911 | |
| Omistusyhteysyritykset | ||||||
| Kiinteistö Oy Killinpolku, Virrat | 25,0 | 1 | 8 | 8 | 101 | 0 |
| Bright Maze Oy, Helsinki | 19,9 | 19 900 | 20 | 20 | -1 132 | -1 431 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 600 | 131 |
| Muut saamiset | 115 | 228 |
| Siirtosaamiset | ||
| Kela, työterveyshuollon korvaukset | 3 | 2 |
| Välilliset verot | 210 | 71 |
| Voitto valuuttajohdannaisista | 9 | |
| Kauppahintasaamiset | 980 | |
| Lainojen järjestelypalkkiot | 1›725 | 3 031 |
| Muut | 99 | 504 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 3 017 | 3 617 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Korolliset saamiset | 22›442 | 60 943 |
| Korottomat saamiset | 2 629 | 1 513 |
Yhteensä 25 072 62 456
Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä 28 204 66 301
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. ja 31.12 | 11›860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12. | 24›681 | 24 681 |
| Omien osakkeiden rahasto 1.1. ja 31.12. | -44 | - 44 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 97›123 | 97 054 |
| Omat osakkeet | 69 | 69 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 97›192 | 97 123 |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | -17›829 | -12 318 |
| Tilikauden voitto / tappio | -9›619 | -5 511 |
| Oma pääoma 31.12. | 106 241 | 115 791 |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | -17›829 | -12 318 |
|---|---|---|
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 97›192 | 97 123 |
| Omat osakkeet | -44 | - 44 |
| Vapaa oma pääoma 31.12. | 79›319 | 84 761 |
| Tilikauden voitto | -9 619 | -5 511 |
| Jakokelpoiset varat | 69›700 | 79 251 |
Ks. Konsernitilinpäätöksen liitetieto 15.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset * |
||
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | ||
| Rahoituslaitoslainojen seuraavan vuoden lyhennykset |
3›333 | 22 915 |
| Eläkelainojen seuraavan vuoden lyhennykset | 571 | |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset yhteensä | 3›333 | 23 486 |
| Lyhytaikaiset lainat | ||
| Lainat konserniyrityksiltä | 34›981 | 36 541 |
| Yhteensä | 38›314 | 60 027 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 75›000 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 6›667 | 65 290 |
| Eläkelainat | 571 | |
| Hybridilainat | 17›500 | |
| Yhteensä | 99›167 | 65 861 |
| Korolliset velat yhteensä | 137›481 | 125 888 |
* Taseessa lyhytaikaisissa veloissa.
| 1 000 € | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 2019– |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset lähivuosina |
||||
| Rahoituslaitoslainat | 3 330 | 3 330 | 3 340 | |
| Joukkovelkakirjalaina | 75 000 | |||
| Yhteensä | 3 330 | 3 330 | 3 340 | 75 000 |
Hybridilainalla ei ole eräpäivää.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Varaus 1.1. | 280 | |
| Varauksen pieneneminen | -280 | |
| Varaus 31.12. |
Vuonna 2009 kirjattu varaus myydyn liiketoiminnan vuokratakaukseen liittyvien arvioitujen vastaisten menetysten varalta purettiin vuonna 2013.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 359 | 852 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 814 | 89 |
| Siirtovelat | ||
| Korot | 902 | 812 |
| Palkka- ja sosiaalikulut | 1›283 | 1 460 |
| Tappio valuuttajohdannaisista | 121 | 66 |
| Equity Hedge | 114 | |
| Muut jaksotetut kulut | 3 | 383 |
| Siirtovelat yhteensä | 2›424 | 2 721 |
| Muut velat saman konsernin yrityksille | 249 | 96 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat yhteensä | 3›846 | 3 758 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Hybridilainan korot | 924 | |
| Muut pitkäaikaiset velat | 350 | |
| Muut pitkäaikaiset velat yhteensä | 1›274 | |
| Korottomat velat yhteensä | 5›121 | 3 758 |
Muut pitkäaikaiset velat 0,4 miljoonaa euroa ja muut lyhytaikaiset velat 0,7 miljoonaa euroa liittyvät aineettoman omaisuuden hankintaan.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Takaukset | ||
| Lainatakaukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | 5 033 | |
| Muut takaukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | 5›037 | 5 904 |
| Muiden puolesta | 4›017 | |
| Yhteensä | 9 054 | 10 937 |
Muut takaukset ovat toimittajille annettuja vakuuksia ja takaukset muiden puolesta vuonna 2014 myydyn Joustopakkauksetliiketoiminnan puolesta annettuja takauksia.
Pantatut tytäryhtiöosakkeet, tytäryhtiölainat ja yrityskiinnitykset 215 560 Yhteensä 215 560
| Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat | 92 | 113 |
|---|---|---|
| Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat | 116 | 147 |
| Yhteensä | 208 | 260 |
| Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat | 174 | 203 |
|---|---|---|
| Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat | 176 | |
| Yhteensä | 174 | 379 |
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Oikaisut tilikauden tulokseen: | ||
| Poistoeron muutos | 30 | 140 |
| Konserniavustukset | -28 | -34 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -13›883 | -10 699 |
| Verot | 29 | |
| Poistot | 2›001 | 1 737 |
| Käyttöomaisuuden myynnit ja tappiot | 26›245 | 17 820 |
| Liiketoiminnan kassavirran oikaisut | 308 | 192 |
| Liiketoiminnan rahavirran oikaisut yhteensä | 14›673 | 9 185 |
Yhtiön hallituksen varojenjakoehdotus 19.3.2015 pidettävälle yhtiökokoukselle:
| Emoyhtiön tulos 1.1.–31.12.2014 | -9 618 929,34 € |
|---|---|
| Emoyhtiön edellisten tilikausien voittovarat | -17 828 766,04 € |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 97 191 611,31 € |
| Omat osakkeet | -43 619,21 € |
| Jakokelpoiset varat yhteensä | 69 700 296,72 € |
Hallitus esittää, että vuodelta 2014 ei jaeta osinkoa.
Hallitus esittää, että sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan 0,01€ / osake. Tilinpäätöshetkellä ulkona olevien osakkeiden määrällä laskettuna varoja jaettaisiin yhteensä 2 461 306,03 €.
Hallitus esittää, että tilikauden tappio ja edellisten tilikausien tappiot katetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 2015
puheenjohtaja
Jorma Eloranta Risto Anttonen Jaana Tuominen
Suvi Hintsanen Hannu Kasurinen Nina Kopola
toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.
Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 2015
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Heikki Lassila KHT
Olemme tilintarkastaneet Suominen Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 2015
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Heikki Lassila KHT
| Omistajien | Osakemäärä | % osakkeista ja | ||
|---|---|---|---|---|
| Osakkeita kpl | lukumäärä | %-osuus | kpl | äänimäärästä |
| 1–100 | 339 | 8,4 % | 20 571 | 0,0 % |
| 101–500 | 759 | 18,9 % | 229 257 | 0,1 % |
| 501–1 000 | 649 | 16,2 % | 550 495 | 0,2 % |
| 1 001–5 000 | 1 365 | 34,0 % | 3 572 821 | 1,4 % |
| 5 001–10 000 | 397 | 9,9 % | 3 198 630 | 1,3 % |
| 10 001–50 000 | 383 | 9,5 % | 8 165 608 | 3,3 % |
| 50 001–100 000 | 58 | 1,4 % | 4 203 063 | 1,7 % |
| 100 001–500 000 | 40 | 1,0 % | 8 937 145 | 3,6 % |
| yli 500 000 | 25 | 0,6 % | 217 232 745 | 87,6 % |
| Yhteensä | 4 015 | 100,0 % | 246 110 335 | 99,3 % |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 1 803 519 | 0,7 % | ||
| Yhteistilillä | 20 268 | 0,0 % | ||
| Yhteensä | 4 015 | 247 934 122 | 100,0 % | |
| joista hallintarekisteröity | 7 | 2 890 558 | 1,2 % |
| Omistajien | Osakemäärä | % osakkeista ja | ||
|---|---|---|---|---|
| lukumäärä | %-osuus | kpl | äänimäärästä | |
| Yritykset | 198 | 4,9 % | 42 971 371 | 17,3 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 13 | 0,3 % | 21 148 991 | 8,5 % |
| Julkisyhteisöt | 7 | 0,2 % | 66 993 245 | 27,0 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 22 | 0,5 % | 8 869 458 | 3,6 % |
| Kotitaloudet | 3 756 | 93,7 % | 35 384 742 | 14,3 % |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 12 | 0,3 % | 67 851 970 | 27,4 % |
| Yhteensä | 4 008 | 100,0 % | 243 219 777 | 98,1 % |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 7 | 2 890 558 | 1,2 % | |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 1 803 519 | 0,7 % | ||
| Yhteistilillä | 20 268 | 0,0 % | ||
| Yhteensä | 4 015 | 247 934 122 | 100,0 % |
| % osakkeista ja | |||
|---|---|---|---|
| Osakas | Osakemäärä kpl | äänimäärästä | |
| 1. | AC Invest Two B.V. | 67 724 176 | 27,3 % |
| 2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 26 422 103 | 10,7 % | |
| 3. | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 22 500 000 | 9,1 % |
| 4. | Suomen Teollisuussijoitus | 22 009 604 | 8,9 % |
| 5. | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 14 123 255 | 5,7 % |
| 6. | Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 13 633 000 | 5,5 % |
| 7. | Oy Etra Invest Ab | 12 223 320 | 4,9 % |
| 8. | Nissi Evald ja Hilda Säätiö | 6 943 646 | 2,8 % |
| 9. | Heikki Bergholm | 4 635 562 | 1,9 % |
| 10. | Sitra | 4 344 444 | 1,8 % |
| 11. Juhani Maijala | 3 286 743 | 1,3 % | |
| 12. Mikko Maijala | 3 017 337 | 1,2 % | |
| 13. | Yleisradion Eläkesäätiö | 2 222 222 | 0,9 % |
| 14. | Nordea Pankki Suomi Oyj | 2 215 090 | 0,9 % |
| 15. | Eeva Maijala | 1 793 635 | 0,7 % |
| 16. | Apteekkien Eläkekassa | 1 530 665 | 0,6 % |
| 17. | Onninen-Sijoitus | 1 422 410 | 0,6 % |
| 18. | Harald Relander | 1 300 000 | 0,5 % |
| 19. | Oy Chemec Ab | 1 216 112 | 0,5 % |
| 20. | Veikko Laine Oy | 1 070 400 | 0,4 % |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | |
| 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | |
| Tulos/osake, € | 0,02 | -0,07 | -0,05 | -0,11 | -0,34 |
| Tulos/osake, laimennettu, € | 0,02 | -0,07 | -0,05 | -0,11 | -0,34 |
| Tulos/osake jatkuvista toiminnoista, laimennettu ja laimentamaton, € | 0,04 | 0,02 | -0,01 | -0,14 | -0,29 |
| Tulos/osake lopetetuista toiminnoista, laimennettu ja laimentamaton, € | -0,02 | -0,09 | -0,04 | 0,03 | -0,06 |
| Tulos/osake ennen kertaluonteisia eriä, €, jatkuvat toiminnot | 0,05 | 0,03 | 0,01 | -0,10 | -0,07 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, € | 0,15 | 0,09 | 0,10 | -0,03 | -0,06 |
| Oma pääoma/osake, € | 0,44 | 0,32 | 0,39 | 0,44 | 0,70 |
| Hinta/voittosuhde (P/E) | 40,08 | -7,32 | -7,25 | -3,51 | -1,51 |
| Varojenjako/osake, € * | 0,01 | ||||
| Tilikauden | |||||
| alin kaupantekokurssi, € | 0,47 | 0,34 | 0,33 | 0,36 | 0,48 |
| ylin kaupantekokurssi, € | 0,81 | 0,61 | 0,47 | 0,64 | 1,74 |
| keskikurssi, € | 0,52 | 0,48 | 0,39 | 0,49 | 0,79 |
| viimeinen kaupantekokurssi, € | 0,81 | 0,48 | 0,35 | 0,39 | 0,52 |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. € | 199,4 | 118,1 | 86,1 | 95,9 | 24,6 |
| Osakkeiden lukumäärä, ulkona olevat | |||||
| keskimäärin vuoden aikana | 246›082›357 | 245 907 846 245 873 824 | 85 887 023 | 35 532 883 | |
| vuoden lopussa | 246›130›603 | 246 009 755 245 873 824 245 873 824 | 47 226 209 | ||
| osakeantioikaistu 2007–2010, keskimäärin (kerroin 1,53) | 41 768 853 | ||||
| laimennusvaikutus mukana | 281›936›387 | ||||
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä | 97›683›100 | 11 332 737 | 3 660 581 | 3 930 341 | 6 639 579 |
| % keskimääräisestä osakemäärästä | 39,7 | 4,6 | 1,5 | 4,6 | 18,7 |
| % keskimääräisestä osakeantioikaistusta osakemäärästä | 15,9 |
Tilikaudella ei ole kirjattu osinkoja.
* Hallituksen ehdotus
| IFRS 2014 |
IFRS 2013 |
IFRS 2012 |
IFRS 2011 |
IFRS 2010 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. €, jatkuvat toiminnot | 401,8 | 373,7 | 356,9 | 98,3 | 55,7 |
| Vienti ja ulkomaantoiminnot, milj. €, jatkuvat toiminnot | 399,2 | 349,6 | 333,0 | 70,8 | 28,7 |
| % liikevaihdosta | 99,4 | 93,5 | 93,3 | 72,0 | 51,4 |
| Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä, milj. €, jatkuvat toiminnot | 26,9 | 19,4 | 14,9 | -4,3 | -3,6 |
| % liikevaihdosta | 6,7 | 5,2 | 4,2 | -4,4 | -6,5 |
| Liikevoitto, milj. €, jatkuvat toiminnot | 25,9 | 18,9 | 8,9 | -7,2 | -8,5 |
| % liikevaihdosta | 6,4 | 5,1 | 2,5 | -7,3 | -15,3 |
| Voitto ennen veroja, milj. € | 17,8 | 13,1 | -0,3 | -12,0 | -12,3 |
| % liikevaihdosta | 4,4 | 3,5 | -0,1 | -12,2 | -22,0 |
| Tilikauden voitto jatkuvista liiketoiminnoista, milj. € % liikevaihdosta |
10,2 2,5 |
5,7 1,5 |
-2,8 -0,8 |
-11,8 -12,0 |
-12,0 -21,6 |
| Tilikauden voitto lopetetuista liiketoiminnoista, milj. € % liikevaihdosta |
-5,2 -1,3 |
-21,8 -5,8 |
-9,0 -2,5 |
2,2 2,3 |
-2,3 -4,2 |
| Tilikauden voitto, milj. € | 5,0 | -16,1 | -11,9 | -9,5 | -14,4 |
| % liikevaihdosta | 1,2 | -4,3 | -3,3 | -9,7 | -25,9 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. € | 37,1 | 21,3 | 24,9 | -2,9 | -2,5 |
| Taseen loppusumma, milj. € | 264,6 | 238,9 | 278,9 | 338,1 | 119,4 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 5,1 | -18,6 | -11,2 | -20,9 | -37,3 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 12,0 | -0,7 | 0,4 | -3,7 | -10,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), jatkuvat toiminnot, % | 15,7 | 12,4 | 5,0 | -9,2 | 2,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 41,2 | 32,9 | 34,4 | 32,2 | 27,9 |
| Omavaraisuusaste, %, pääomalainat omana pääomana | 32,9 | 34,8 | 32,8 | 32,9 | |
| Velkaantumisaste, % | 34,7 | 96,2 | 101,0 | 111,0 | 174,0 |
| Velkaantumisaste, %, pääomalainat omana pääomana | 96,2 | 98,8 | 107,5 | 132,1 | |
| Bruttoinvestoinnit, milj. €, jatkuvat toiminnot | 7,1 | 4,4 | 2,7 | 1,7 | 1,8 |
| % liikevaihdosta | 1,8 | 1,2 | 0,8 | 1,7 | 3,2 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. €, jatkuvat toiminnot | 2,9 | 3,0 | 3,2 | 1,2 | 1,2 |
| % liikevaihdosta | 0,7 | 0,8 | 0,9 | 1,2 | 2,1 |
| Henkilöstö keskimäärin, jatkuvat toiminnot | 591 | 550 | 603 | 250 | 212 |
| Tulos/osake | voitto ennen veroja – tuloverot |
|---|---|
| konsernin osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin) | |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake | liiketoiminnan rahavirta rahavirtalaskelmasta |
| konsernin osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin) | |
| Oma pääoma/osake | oma pääoma |
| konsernin osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osinko/osake | tilikauden osinko/osake |
| tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukerroin | |
| Osinko/tulos, % | osinko/osake x 100 |
| tulos/osake | |
| Osinko/liiketoiminnan rahavirta, % | osinko/osake x 100 |
| liiketoiminnan rahavirta/osake | |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | osinko/osake x 100 |
| osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi | |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
| tulos/osake | |
| konsernin osakkeiden lukumäärä x | |
| Osakekannan markkina-arvo | osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | (voitto ennen veroja – tuloverot) (viimeinen 12 kuukautta) x 100 |
| oma pääoma (vuosineljännesten keskiarvo) | |
| (voitto ennen veroja + voitto myydyistä liiketoiminnoista, ml. verot, | |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | + korkokulut ja muut rahoituskulut) (viimeinen 12 kuukautta) x 100 (taseen loppusumma - korottomat velat) (vuosineljännesten keskiarvo) |
| Omavaraisuusaste, % | oma pääoma x 100 |
| taseen loppusumma - saadut ennakot | |
| Velkaantumisaste, % | (korollinen vieras pääoma – korolliset saamiset - rahavarat) x 100 |
| oma pääoma |
Suominen Oyj julkaisee vuonna 2015 seuraavat taloudelliset katsaukset: Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 27.4.2015 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 17.7.2015 Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 26.10.2015
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 julkaistiin 30.1.2015.
Suominen julkaisee taloudelliset katsaukset ja muut pörssitiedotteet suomeksi ja englanniksi. Ne ovat luettavissa heti ilmestymisen jälkeen yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Internetsivuilla voi myös ilmoittautua Suomisen tiedotteiden postituslistalle. Tiedotteet toimitetaan sähköpostitse.
Suominen Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 19.3.2015 klo 10.00 alkaen Finlandia-talossa (Helsinki-sali) osoitteessa Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 9.00. Kokouksen jälkeen on kahvitarjoilu, jonka aikana osakkeenomistajilla on mahdollisuus tavata yhtiön johtoa.
Yhtiökokouskutsu julkaistiin pörssitiedotteena 30.1.2015. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät materiaalit ovat saatavilla Suomisen internetsivuilla osoitteessa www.suominen.fi > Sijoittajille > Hallinto > Yhtiökokous > Yhtiökokous 2015.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 9.3.2015 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 13.3.2015 klo 16.00, mihin mennessä ilmoittautumisen tulee olla perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
a) sähköpostilla osoitteeseen [email protected] b) puhelimitse numeroon 010 214 3551 arkipäivisin klo 8.00–16.00 c) kirjeitse osoitteeseen Suominen Oyj, Itämerentori 2, 00180 Helsinki d) faksilla numeroon 09 773 1109
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi sekä asiamiehen henkilötunnus.
Hallitus ehdottaa, että sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan varoja 0,01 euroa osakkeelta. Tällä hetkellä ulkona olevien osakkeiden määrällä laskettuna varoja jaettaisiin yhteensä 2 461 306,03 euroa. Varojen jaon täsmäytyspäivä on 23.3.2015 ja osakekohtainen varojen jako maksetaan 30.3.2015
Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2014 ei jaeta osinkoa koska voittovarat ovat negatiiviset.
Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön tilikauden tappio -9 618 929,34 euroa ja edellisten tilikausien tappiot -17 828 766,04 euroa katetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
Suominen Oyj:n sijoittajasuhteista vastaa viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Anu Heinonen, puh. 010 214 3555.
Johdon tapaamispyynnöt voi osoittaa toimitusjohtajan assistentti Eeva Oinoselle, puh. 010 214 3551.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].
Suomisen ns. silent period -jakso alkaa tuloskauden päättymisestä ja päättyy tuloskautta koskevan osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamiseen. Silent period -jaksolla ei järjestetä sijoittajatapaamisia eikä kommentoida konsernin tulosta ja kehitystä.
Finland [email protected] www.suominen.fi Tel. +358 (0)10 214 300 Pääkonttori Itämerentori 2 00180 Helsinki Puh. 010 214 300
Detailed contact information to Suominen locations worldwide is available at www.suominen.fi. Suomisen kaikkien toimipisteiden yhteystiedot on esitetty osoitteessa www.suominen.fi.
[email protected] www.suominen.fi Twitter: @SuominenCorp LinkedIn: SuominenCorporation
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.