Martela Oyj

Annual Report • Feb 27, 2015

vuosikertomus

Sisällysluettelo

VUOSIKERTOMUS

Toimitusjohtajan katsaus 4
Strategia ja arvot 7
Asiakkaat 8
Toimintaympäristön muutos 8
Tarjooma 8
Vastuullisuus ja laatu 12
Henkilöstö15
Operatiivinen toiminta 16
Tulosyksikkö Suomi 16
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja 17
Tulosyksikkö International 18
Tulosyksikkö Puola 19
Logistiikkakeskukset 20
Hallinto ja ohjausjärjestelmä 2014 22
Hallinnointi 22
Organisaatio 22
Yhtiökokous 22
Osake23
Hallitus 23
Toimitusjohtaja 24
Hallituksen jäsenet 25
Konsernin johtoryhmä 26
Johtoryhmän jäsenet 26
Konsernin taloudellinen raportointi 28
Tilintarkastus 28
Sisäinen valvonta 28
Riskien hallinta ja sisäinen tarkastus 28
Riskit 29
Johdon palkkiot, etuisuudet ja palkitsemisjärjestelmät . 29
Sisäpiirihallinto 29

TILINPÄÄTÖS

Tietoja osakkeenomistajille 32
Hallituksen toimintakertomus 33
Segmenttien liikevaihto 38
Henkilöstö keskimäärin alueittain 38
Konsernitilinpäätös, IFRS 39
Konsernin laaja tuloslaskelma 39
Konsernin rahavirtalaskelma 40
Konsernitase 41
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 43
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 44
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 44
Yrityksen perustiedot 44
Laatimisperusta 45
1. Segmentti-informaatio 51
2. Liiketoiminnan muut tuotot 53
3. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 54
4. Poistot ja arvonalentumiset 55
5. Liiketoiminnan muut kulut 55
6. Tutkimus- ja kehittämismenot 56
7. Rahoitustuotot ja -kulut 56
8. Tuloverot 57
9. Osakekohtainen tulos 57
10. Aineettomat hyödykkeet 58
11. Aineelliset hyödykkeet 59
12. Osuudet osakkuusyrityksissä 61
13. Sijoituskiinteistöt 61
14. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot
arvostusryhmittäin 62
15. Muut rahoitusvarat 63
16. Pitkäaikaiset saamiset 63
17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 64
18. Vaihto-omaisuus 65
19. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset 65
20. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat 65
21. Rahavarat 66
22. Johdannaissopimukset 66
23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 67
24. Osakeperusteiset maksut 68
25. Rahoitusvelat 70
26. Eläkevelvoitteet 71
27. Lyhytaikaiset velat 72
28. Rahoitusriskien hallinta 73
29. Muut vuokrasopimukset 78
30. Annetut pantit ja vastuusitoumukset 79
31. Lähipiiritapahtumat 79
32. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut 81
33. Osakekohtaiset tunnusluvut 82
34. Osakkeet ja osakkeenomistajat 82

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 85
Emoyhtiön tuloslaskelma 85
Emoyhtiön tase 86
Emoyhtiön rahoituslaskelma 88
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 89
1. Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain,
% liikevaihdosta 90
2. Liiketoiminnan muut tuotot 90
3. Materiaalit ja palvelut 91
4. Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä 91
5. Poistot ja arvonalentumiset 92
6. Rahoitustuotot ja -kulut 92
7. Satunnaiset erät 92
8. Tuloverot 93
9. Aineettomat hyödykkeet 93
10. Aineelliset hyödykkeet 94
11. Sijoitukset 95
12. Saamiset 96
13. Oman pääoman muutokset 97
14. Poistoero 98
15. Pitkäaikainen vieras pääoma 98
16. Lyhytaikainen vieras pääoma 99
17. Annetut pantit ja vastuusitoumukset 100
Tunnuslukujen laskentakaavat 101
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä 102
Tilintarkastuskertomus 103
Yhteystiedot 104

MARTELA LYHYESTI

Martela-konserni kuuluu alansa johtaviin yrityksiin Pohjoismaissa. Halu tarjota asiakkaille parhaita työympäristöjä on ohjannut toimintaamme jo lähes seitsemänkymmenen vuoden ajan. Ergonomisten ja innovatiivisten kalusteratkaisujen lisäksi Martela suunnittelee ja tuottaa monipuolisesti työympäristöihin liittyviä palveluja. Parannamme työhyvinvointia samalla tilojen käyttöä tehostaen työympäristöjen lisäksi oppimisympäristöissä sekä hoivakohteissa.

Lisää Martelasta yrityksenä nettisivuillamme.

Toimitusjohtajan katsaus

Kotimarkkinoidemme ja erityisesti Suomen taloustilanne heijastui luonnollisesti kysyntäämme vuonna 2014. Samanaikaisesti toimistotyö on suuressa murroksessa. Tässä tilanteessa Martelalla on haasteiden lisäksi myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Vuoden 2014 aikana olemme kehittäneet asiakkaillemme tuotteita ja palveluita, jotka tukevat asiakkaidemme uusia työskentelytapoja. Samanaikaisesti olemme uusineet ja keventäneet rakenteitamme vastaamaan paremmin uuden markkinatilanteen tarpeita.

MARTELA LIFECYCLE® -MALLIIN SIIRTYMINEN

Viime vuoden aikana merkittävä hanke on ollut Martela Lifecycle® -mallin kehittäminen. Se on nyt valmis ja jalkauttaminen on hyvässä vauhdissa. Martela Lifecycle® on toimintamalli, jonka avulla yritykset säästävät tilaa ja tarjoavat parempaa viihtyvyyttä henkilöstölle. Esittelemme mallin tarkemmin seuraavalla aukeamalla. Vuoden 2014 aikana olemme toteuttaneet myös useassa omassa toimipisteessämme Martela Lifecycle® -mallin mukaisen tarvekartoituksen ja uuden työympäristösuunnitelman.

Uudet älykkäät ratkaisumme mahdollistavat tehokkaan nettipohjaisen työtilan varaamisen juuri sen hetkisen työtehtävän mukaisesti. Samanaikaisesti järjestelmät mahdollistavat tilojen käyttöasteen seurannan. Näitä toimitilateknologiaan liittyviä uutuuksiamme esittelimme ensimmäisen kerran tämän vuoden helmikuussa Tukholmassa pohjoismaisilla huonekalumessuilla.

Henkilökohtaiset kokemukseni puoltavat vahvasti tilan merkitystä työtyytyväisyyden, työhyvinvoinnin ja työn tehokkuuden parantamisessa ja useat uusimmat asiakasprojektimme vahvistavat tämän.

KÄYTTÖASTEIDEN KASVATTAMINEN ON MAHDOLLISUUS

Monitilatoimisto on vuodessa muuttunut uutuudesta standardiksi. Asiakkaidemme uudet toimitilat kaikilla markkina-alueillamme toteuttavat käytännössä enenevässä määrin näitä tutkitusti tehokkaita, kulloistakin työtehtävää tukevia työympäristöjä. Sama kehitys koskee myös kouluja. Joissakin uusimmissa kouluissa ei esimerkiksi ole juurikaan henkilökohtaisia pulpetteja. Näemme selvästi samantyyppisen muutoksen tapahtuvan kouluympäristössä kuin toimistoissa on jo käynnistynyt. Uskon, että uudenlaisilla koulusisustuksilla on positiivinen vaikutus opetustuloksiin ja käyttäjätyytyväisyyteen.

Kaikki tutkimukset puoltavat sitä, että toimisto on edelleen tarpeellinen. On oltava paikkoja, jotka luovat kohtaamisille ja erilaisille työtehtäville parhaat puitteet.

Tilojen ja kalusteiden jaettu käyttö tekee sen, että tilojen käyttöaste nousee. Myös kokoontumistilojen tarve on muuttunut kahdenkeskisten ja virtuaalineuvottelujen lisääntyessä.

Tällä hetkellä toimitilojen käyttöaste on tutkimuksesta riippuen noin 30–60 %. Tehostamistarpeeksi määriteltiin aiemmin keskimäärin 20 %, mutta tällä hetkellä yritykset suunnittelevat tai toteuttavat jo jopa puolet aiempaa pienempiä tiloja.

Aiemmin tyypillisesti neliöitä/henkilö oli noin 15–20, mutta se on nyt muuttunut jopa alle kymmeneksi neliöksi/henkilö. Silti hyvin suunnitellut tilat tuntuvat väljiltä ja henkilöstö on tyytyväisempää. Kun muistamme, että toimitilojen osalta sisustamiseen liittyvät kustannukset ovat yleensä noin kymmenesosa kokonaistilakustannuksista ja toisaalta henkilöstökustannukset noin kymmenkertaiset tilakustannuksiin verrattuna, voidaan puhua merkittävistä säästöistä.

Nykyinen trendi johtaa siihen, että toimitiloja jää entistä enemmän tyhjilleen ja ne siirretään asuinkäyttöön. Uudet toimitilat taas suunnitellaan aivan uusista lähtökohdista.

Jatkuva tarve tehostaa ja kasvattaa käyttöasteita tuo Martelalle myös merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, koska tehokkuutta ei havitella enää työtyytyväisyyden kustannuksella.

Tehtävämme Martelassa on luoda win-win-tilanne, jossa toimistossa työskentelevä ja toimitilan tuottaja hyötyvät. Martela Lifecycle -malli on ratkaisu, jonka puitteissa määritellään, toteutetaan, mitataan ja ylläpidetään parhaita työympäristöjä.

Sydämellinen kiitos asiakkaillemme, kumppaneillemme, osakkeenomistajillemme sekä Martelan väelle aktiivisesta vuodesta 2014.

Takkatiellä helmikuussa 2015 Heikki Martela toimitusjohtaja

VUOSI NUMEROIN

		2014	2013
Liikevaihto	Meur	135,9	132,3
Liikevaihdon muutos	%	2,7	-7,3
Liikevoitto	Meur	0,2	-3,1
- suhteessa liikevaihtoon	%	0,1	-2,4
Voitto ennen veroja	Meur	-0,6	-4,6
- suhteessa liikevaihtoon	%	-0,4	-3,5
Sijoitetun pääoman tuotto		0,5	-8,4
Taseen loppusumma	Meur	54,2	58,6
Omavaraisuusaste	%	38,1	37,2
Tulos/osake	eur	-0,18	-1,03
Oma pääoma/osake	eur	5,02	5,33
Osinko/osake	eur	0,10*	0,00
Investoinnit	Meur	1,7	3,0
Henkilöstö keskimäärin		742	770

* hallituksen ehdotus

MITEN JÄÄVUORI SULATETAAN ELI MARTELA LIFECYCLE® -MALLI

Jäävuorivertauksemme kuvaa kuinka investointi toimivaan ja tehokkaaseen Martela Lifecycle® -mallin mukaiseen työympäristöön maksaa itsensä takaisin pienempien toimitilakulujen ja kasvaneen työn tuottavuuden kautta.

MÄÄRITTELY

SUUNNITTELU

Strategia ja arvot MISSION

Better Interiors

VISION Creating the best workplaces

INSPIRING SPACES STRATEGY

Supporting customer business with Martela Lifecycle®

VALUES

Family business Passion for Innovations User Driven Design Finnish

Lisää Martela Lifecycle® -mallista.

7

Asiakkaat

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS

Parhaiden työympäristöjen luominen on Martelan vuoden 2014 aikana tarkennetun strategian ydin. Parhaassa työympäristössä toteutetaan Martela Lifecycle® -mallia, joka paitsi säästää merkittävästi yritysten tilakustannuksia myös parantaa työhyvinvointia ja brändimielikuvaa sekä lisää yrityksen myyntiä ja työntekijöiden luovuutta.

Monitilatoimistojen (Activity-basedoffice) trendi on hyvin voimakas kaikilla markkina-alueillamme. Vaikka yleinen kysyntä on taantuman vuoksi hidastunut, monitilatoimistoja kohtaan kiinnostus kasvaa.

Taloudellisesti haastavina aikoina monitilatoimistoon siirtyminen tuottaa yritykselle selkeitä hyötyjä paitsi toimitilan kokonaiskustannuksissa myös henkilöstöä sitouttavana muutosjohtamisen välineenä.

Yhä useammissa referensseissämme korostuu palvelun ja räätälöinnin merkitys. Monitilatoimistot määritellään, suunnitellaan ja toteutetaan yhä räätälöidympinä palvelukokonaisuuksina huomioiden esimerkiksi vastuullisuuden eri näkökulmia entistä suuremmassa määrin. Tämä kehitys tulee jatkumaan ja siksi organisaatiomme toimii mahdollisimman monipuolisesti ja joustavasti läpi koko konsernin.

Martela-konserni on järjestänyt organisaationsa uudelleen vastatakseen tehokkaammin strategiassa määriteltyihin tavoitteisiin. Syksyllä on ollut nähtävissä jo ensimmäiset positiiviset signaalit siitä, että uudella organisaatiolla pystymme toimimaan hyvin muuttuneessa toimintaympäristössä.

Monitilatoimisto (activity-basedoffice) pähkinänkuoressa

• Tukee työtehtäviä optimaalisesti sen sijaan, että muodostaa rajat työntekijän henkilökohtaiselle tilalle

• Edistää sellaisten työtilojen käyttöä, jotka tukevat työntekijän erilaista tekemistä työpäivän aikana

Monitilatoimiston edut

• Työntekijät voivat keskittyä paremmin ja heidän tehokkuutensa paranee
• Enemmän liikettä ja vähemmän istumista tietotyössä
• Enemmän yhteistyötä eri tiimien ja osastojen välillä
• Parantunut työtyytyväisyys

Martela tekee niin kuin opettaa

Martela on uudistanut vuoden 2014 aikana useissa toimipisteissään työympäristöt omien oppiensa mukaisiksi. Martelan omien toimitilojen periaatteet:

• Martela käyttää työtiloja johtamisen välineenä tukien liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista.
• Toimistomme ovat inspiroivia, tilaa säästäviä ja ne tukevat Martelan brändiä ja arvoja.
• Toimistot ovat työympäristömme sydän ja kaikki tietotyöntekijät käyttävät koko toimistotilaa työskentelyyn.
• Työympäristösuunnittelu perustuu käyttäjätutkimuksiin tukien tehokasta tietotyötä sekä työhyvinvointia.
• Toimistoissa on tarjolla lukuisia vaihtoehtoja yksin tehtävään työhön sekä vuorovaikutukseen.

Joulukuussa Martelan Suomen liiketoimintayksikössä toteutetussa henkilöstökyselyssä saatiin vahva todistus monitilatoimiston eduista.

Kyselyn mukaan uuden toimitilan vaikutukset henkilöstöön:

• 64 % mukaan työilmapiiri on parantunut

• 89 % sanoo saavansa tarvittaessa riittävän työrauhan

• 57 % mukaan tiedonkulku organisaatiossa on parantunut

• 72 % kokee työskentelynsä tehostuneen
• 68 % mukaan oma työhyvinvointi on parantunut

Martelatalo case nettisivuillamme.

TARJOOMA

Martelalla on kotimarkkina-alueillaan vahva asema monitilatoimisto-liiketoiminnassa. Tätä asemaa vahvistamme vuoden 2014 aikana kirkastetun Martela Lifecycle® -tarjooman avulla.

Martela Lifecycle® -tarjooma

Kalustekustannukset ovat vain jäävuoren huippu yrityksen tilojen elinkaaren kokonaiskustannuksista. Käyttökustannukset ovat tyypillisesti kymmenen kertaa kalustekustannuksia korkeammat ja henkilöstökustannukset helposti jopa satakertaiset.

Yksittäisten kalustetilausten sijaan Martela voi toimittaa koko toimiston elinkaaren kattavan kokonaisratkaisun, joka pitää huolta tiloista, kalusteista ja ihmisistä. Parhaat työympäristöt luovat hyvinvointia koko työyhteisölle.

Martelan laajan tarjooman mahdollistama kokonaismalli helpottaa toimitilojen hallintaa ja auttaa toimimaan vastuullisella, ympäristöä säästävällä tavalla. Kun kokonaisuus on hallittu ja tulevat tarpeet pystytään ennakoimaan hyvissä ajoin, voidaan vaikuttaa positiivisesti tilojen käyttökustannuksiin.

Konsultatiivista myyntiä yhdestä pisteestä

Strategian tarkentuminen ja tarjooman selkiytyminen vaatii myös entistä konsultatiivisempaa ratkaisumyyntiä. Asiakkaat eivät enää osta vain Martelan kalusteita, vaan asiantuntijapalvelua toimitilojensa määrittelyyn ja jatkuvaan kehittämiseen. Samalla

9

asiakkaita tuetaan muutoksen johtamisessa ja opastetaan ymmärtämään uuden mallin hyödyt.

Martela Lifecycle® -tarjooma osuu paitsi yrityssektorille myös julkiselle puolelle. Erityisesti koulujen muuttuneet opetusmetodit ja lisääntynyt ryhmätyöskentely luovat kysyntää uudenlaisille ympäristöille.

Entistä älykkäämpi työtapa on tullut jäädäkseen ja tarjoomamme tukee tätä kehitystä. Martela toimii kaikilla markkinaalueilla ns. "yhden luukun" -periaatteella. Tarvitaan toteutuksessa sitten määrittelyä, kierrätystä tai tietotekniikkaa hyödyntäviä ratkaisuja, ne on mahdollista saada yhdestä pisteestä.

Vuoden tärkeimmät tapahtumat

Martela esitteli Tukholman huonekalumessuilla 4.–8.2.2014 Inspiring Office by Martela -konseptin mukaisia ratkaisuja. Monitilatoimiston ohella merkittävässä roolissa olivat uudet Dynamic-sarjan älykkäät säilytys- ja työskentelyjärjestelmät.

Toukokuussa Martela osallistui Moskovassa Office Next -tapahtumaan. Messuosastollamme esiteltiin monipuolisesti ratkaisuja monitilatoimistoihin.

Tänä vuonna Martelan Dynamic Storage -säilytinjärjestelmä palkittiin asiantuntija-arkkitehtiraadin toimesta 'Next-Products' -laatumerkillä.

Tulevaisuuden päättäjiä puhutteleva Waste nothing -teema jalkautettiin Helsingissä Flow-festivaaliin elokuussa. Vahvasti vastuullisuuteen panostavassa tapahtumassa Martelalla on pitkä historia kalustetoimittajana. Tämän vuoden tapahtumassa kolme suomalaista design-toimistoa toivat näytille oman versionsa klassisesta Kilta-tuolista.

OpenDay on Martelan tärkeimpiä asiakastapahtumia. Tänä vuonna se järjestettiin syyskuussa Helsingissä, Martelatalon täysin uudistetussa monitilatoimistossa. Aaltoyliopiston tutkija Suvi Nenonen ja Michael Dudley Strategisk Arkitektur Stockholmista puhuivat tilaisuuden kansainväliselle kuulijakunnalle.

Uusia innovaatioita

Monitilatoimistossa äly on oleellinen osa toimivia ratkaisuja. Vuoden 2014 aikana olemme esitelleet useita uusia ratkaisuja. Osassa mukana ovat olleet myös kumppanit, kuten puhelinkoppi- ja minineuvottelutiloja suunnitteleva Framery.

Säilytysratkaisut

Henkilökohtaisen säilyttämisen tarve pienenee. Usein toimistotyöntekijälle riittää pieni lokerokaappi henkilökohtaisille tavaroille. Toimistoon tullessa sinne viedään salkku tai käsilaukku ja sieltä otetaan tilalle toimistotyöskentelyyn soveltuva GoBag. Henkilökohtaisiin säilyttimiin löytyy useita vaihtoehtoisia lukkoratkaisuja kulkukortista numerolukkoon.

Monitilatoimistoissa kaikki työntekijät eivät tarvitse säilytystilaa samanaikaisesti. Henkilökohtaisten säilytysratkaisujen rinnalle on kehitetty tilapäiseen säilytystarpeeseen Dynamic Storage -ratkaisu, joka on käytettävissä siellä missä sitä tarvitaan: tänään toisessa kerroksessa ja huomenna ehkä viidennessä. Selkeät raportointijärjestelmät auttavat näkemään, missä säilytysratkaisuja tarvitaan tai missä ne ovat vajaakäytössä.

Dynamic Workstation

Työympäristössä, jossa on luovuttu kiinteistä työpisteistä voidaan tuoda henkilökohtaisuus kulloinkin käytössä olevaan työpisteeseen älysovellusten avulla. Sovelluksessa käyttäjä tunnistetaan henkilökortin avulla, minkä jälkeen Dynamic-pöytä sekä siihen liittyvät valaisimet ja sähköt saadaan säädettyä valittujen henkilökohtaisten asetusten mukaan.

Dynamic Workstation opastaa käyttäjää myös terveelliseen työtapaan. Se kannustaa työskentelemään seisten osan työpäivästä ja laskee jopa kalorikulutuksen niin haluttaessa.

Sovelluksella voidaan myös varmistaa työpisteiden energiatehokkuus. Kun työntekijä kirjautuu ulos työpisteeltä, tarpeettomat sähköt ja monitorit otetaan pois käytöstä. Työpisteen sulkeutuminen varmistaa myös yritysturvallisuuden.

PodWork

PodWork koostuu työpöydästä ja sitä ympäröivästä seinäkemoduulista. Tämä uusi Pod-sarjan tulokas tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja häiriöttömään työpistetyöskentelyyn avotilassa. Helpon siirreltävyyden ansiosta

työpisteen voi joustavasti siirtää paikasta toiseen tarpeiden muuttuessa.

Älykkäät työtuolit

Axia® Smart -älytuoli tarkkailee taukoamatta työasentoa ja ilmoittaa värisemällä, jos tuolilla istutaan liian kauan tai huonossa asennossa.

Uuden X-tuolisarjan helppokäyttöiset säätimet ja tuolien nopea muokattavuus tekevät niistä ihanteellisen niin jaettuihin kuin henkilökohtaisiin työpisteisiin. Lisävarusteena saatavat antibakteeriset käsinojat parantavat hygieenisyyttä, varsinkin jaetuissa työpisteissä.

GoBag

Palaverista ja työpisteestä toiseen mukana kulkeva GoBag on Martelan oman monitilatoimisto-uudistuksen myötä syntynyt innovaatio. Kun henkilökohtaiset tavarat jättää päivän ajaksi omaan henkilökohtaiseen säilyttimeen, työhön liittyvät paperit ja laitteet voi kuljettaa kätevästi Gobagissä.

Puhelinkopit ja modulaariset neuvottelutilat

Ennen puhelinkopit pystytettiin kadunvarsille. Nyt ne ovat kaupunkimiljööstä kadonneet ja sen sijaan löytäneet tiensä monitilatoimistoihin.

Martelan mallistoon kuuluu kolme eri tyyppistä avotilaan suunniteltua puhelinkoppiratkaisua sekä modulaarinen neuvottelutila, joka voidaan rakentaa avotilaan. Nämä tilaan jälkikäteen asennettavat tuotteet tarjoavat erinomaisen ratkaisun työtilojen helppoon muokkaamiseen sekä työtehokkuuden parantamiseen.

BeatBox-katsomo

Teknologian kehittyessä ja opetusmenetelmien muuttuessa myös oppimisympäristöjen tulee pysyä mukana muutoksessa. Martelan pienryhmille suunniteltu katsomomainen Beatbox mahdollistaa opiskelun luokkahuoneiden lisäksi myös muissa tiloissa. Helppo liikuteltavuus ja säilyttäminen tekee Beatboxista ihanteellisen kalusteen opetusympäristöjen muuttuviin tarpeisiin.

Vastuullisuus ja laatu

Vastuullisuus ja laatu ovat Martelassa tärkeä osa strategiaa. Toimintatapaamme kuuluu asiakasyritystemme vastuullisuuden tukeminen tarjoamalla kestäviä työympäristöratkaisuja ja huolehtimalla ylijäävien kalusteiden vastuullisesta kierrätyksestä.

Toimintatapamme Martela Lifecycle® -malli huomioi työympäristön koko elinkaaren. Vastuulliset työympäristöt toteutetaan käyttäjien tarpeet huomioiden ja käyttäjien hyvinvointia tukien. Työympäristösuunnittelussa huomioidaan aina tilojen tehokas käyttö. Monet asiakasyrityksemme ovat pystyneet saavuttamaan 20–30 % säästöjä tilankäytössä hyvän suunnittelun avulla.

Vastuullisesti suunnitellut tilat vastaavat joustavasti yrityksissä jatkuvasti tapahtuviin muutoksiin. Tärkeä osa vastuullista muutosta on tarpeettomaksi jäävistä kalusteista huolehtiminen kierrättämällä. Voimme myös tarjota kierrätyskalusteita osaksi uutta sisustusratkaisua.

KALUSTEIDEN ELINKAARIKIERRÄTYS LIFECYCLE® -MALLIN MUKAAN

Tilamuutoksessa yritysten hyväkuntoiset, tarpeettomiksi jäävät kalusteet toimitetaan Suomessa lähimpään Martelan viidestä Outlet-myymälästä.

Kunnostusta kaipaavat kalusteet toimitetaan logistiikkakeskukseemme, jossa ne uudelleenverhoillaan ja toimitetaan sen jälkeen Outlettiin myyntiin.

Huonokuntoinen kaluste kierrätetään raaka-aineeksi: metalli toimitetaan teollisuudelle uusioraaka-aineeksi ja puumateriaalit, verhoilut sekä muovi lähinnä energiaksi. Lue lisää kierrätystoiminnastamme nettisivuiltamme.

LAATU- JA YMPÄRISTÖSERTIFIKAATIT

Olemme olleet mukana mahdollistamassa asiakasyrityksillemme toimitilojen ympäristösertifiointeja vastuullisten kalusteratkaisujen avulla. Vuonna 2014 olemme olleet kalustamassa esimerkiksi Euroopan ensimmäistä LEED Platinum -sertifioitua kohdetta.

LEED-sertifioinnissa painotetaan paikallista tuotantoa, mikä on Martelalle tärkeä vastuullisuusnäkökulma. Paikallinen tuotanto ja työllisyys on Martelalle tärkeää. Pyrimme ensisijaisesti luomaan työllisyyttä sinne, missä markkinammekin ovat.

Vuoden 2014 aikana otettiin logistisen rakenteen uudelleenorganisoinnin myötä käyttöön konsernin yhtenäiset laatu- ja ympäristöjärjestelmät kaikissa tuotantomaissamme Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Järjestelmät on sertifioitu standardien ISO 9001 (laatujärjestelmä) ja ISO 14001 (ympäristöjärjestelmä) mukaan. Yhtenäiset järjestelmät tarkoittavat Martelassa jatkuvampaa, tiiviimpää ja yhtenäisempää tapaa toimia, jolloin keskeisimmät laatumittarimme ovat yksiköittäin vertailukelpoisia. Laatumittareita ovat mm. toimitusvarmuus, asiakastyytyväisyys ja reklamaatioiden hallinta.

Laatutyömme osoituksena Martelan oma testauslaboratorio saavutti akkreditointistatuksen (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005) huhtikuussa 2014. Akkreditoinnin laajuuteen kuuluvat yleisimmät toimistokalusteiden eurooppalaiset EN-testausstandardit, joiden avulla voimme todeta kaikkien testattujen tuotteittemme täyttävän niin omat kuin standardienkin asettamat laatuvaatimukset. Myönnetty akkreditointi on voimassa neljä vuotta kerrallaan ja FINAS auditoi laboratorion vuosittain. Kehitystyö tutkimuslaboratoriossa jatkuu edelleen toiminnan tason jatkuvan parantamisen kautta.

Vuoden aikana olemme käynnistäneet uudelleenarvioinnin omille alihankkijoillemme näiden sitoutumisesta Martelan jo 2011 julkaistuihin ja vuosittain vahvistettaviin vastuullisuusperiaatteisiin.

• Martelan hankintaperiaatteet
• Martelan sosiaaliset vaatimukset toimittajille

Noudatamme kaikkia toimintaamme liittyviä lakeja ja säädöksiä kaikissa toiminnoissamme. Huomioimme myös kansainväliset sopimukset ja sitoumukset sekä toimintaamme sovellettavissa olevat suositukset. Martela on sitoutunut Global Compact Nordic Networkin jäsenenä edistämään seuraavia kansainvälisiä sitoumuksia:

• YK:n ihmisoikeuksien julistus
• ILO:n keskeiset työelämän oikeuksia koskevat sopimukset
• OECD:n suositus monikansallisille yrityksille

• YK:n Global Compact -aloite Olemme lisäksi määritelleet erillisiä johtamisperiaatteita ohjaamaan vastuullisuustyötämme. Näistä tärkein ohjeistus on vastuullisen liiketavan periaatteet.

Global Compact sitoumuksemme uusimme vuosittain YK:lle lähetettävällä Communication On Progress kirjeellä, joka viittaa vastuullisuusraporttiimme saavutustemme todentamiseksi. COP löytyy myös YK Global Compact nettisivustolla.

Vuodesta 2011 lähtien olemme julkaisseet Global Reporting Initiative (GRI) -mallin mukaisen vastuullisuusraportin. Vuoden 2014 vastuullisuusraportti julkaistaan myöhemmin keväällä 2015.

Henkilöstö

Vuotta 2014 ovat henkilöstön näkökulmasta leimanneet merkittävät organisaatiomuutokset ja osaamisen siirtyminen vahvemmin kohti kokonaisratkaisumyyntiä. Logistiikkakeskusten uudelleenorganisointi kesti lähes koko vuoden ja vaikutti satoihin henkilöihin Suomessa, Puolassa ja Ruotsissa.

Toinen laaja organisaatiomuutos koski konsernin suurinta, Suomessa toimivaa tulosyksikköä. Organisaatio ja myyntivastuullisten tehtäväkuvat muutettiin tukemaan strategisten tavoitteiden toteuttamista alkaen 1.1.2015. Yksiköille ja henkilöstölle on tarjottu mm. koulutusten ja työpajojen

kautta työkaluja toimintaympäristöä koskevan jatkuvan muutoksen ymmärtämiseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen uusissa tehtävissä.

Vuonna 2014 Martela-konsernissa työskenteli noin 740 henkilöä. Muutoksessa ei ole ollut vain toimintaympäristö, vaan myös monet Martelan toimitilat on uusittu monitilatoimistoiksi. Yhdessä luodut Inspiring Spaces -pelisäännöt on määritelty jokaiseen toimipisteeseen. Tiedonkulkua eri maissa ja läpi organisaatioiden on parannettu myös uuden intranetin käyttöönotolla.

Martela Lifecycle® -mallin jalkauttaminen käytäntöön on vaikuttanut henkilöstöön monella tavalla mm. koulutusten kautta.

Suomessa toteutetussa sosiaaliseen vastuuseen panostavassa Citizen Day -hankkeessa toimihenkilöt ovat voineet lahjoittaa puolikkaan työpäivän haluamilleen hoiva- tai koulusegmentin asiakkaille. Vuonna 2013 pilotoitu malli on otettu käyttöön vuonna 2014. Tulokset ovat olleet ilahduttavia puolin ja toisin.

Tulosyksikkö Suomi

KANNATTAVAMMIN KOHTI PALVELUMYYNTIÄ

Strateginen Martela Lifecycle® -malli ja siihen liittyvät organisaation uudelleenjärjestelyt sekä palvelumyyntiin keskittyminen ovat vaikuttaneet vuoden 2014 aikana positiivisesti toimintaamme tulosyksikkö Suomessa. Vuonna 2014 liiketoimintayksikkö Suomen yhtenä tavoitteena on ollut kannattavuuden parantaminen. Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2014 oli 87,5 (92,3) milj. euroa. Yksikön liiketulos parani ja oli 2,8 (1,4) milj. euroa. Martelalla on Suomessa 27 palvelupisteen myyntiverkosto, joista viisi on kierrätykseen keskittyneitä Martela Outlet -myymälöitä. Martela on toimialansa suurin yritys Suomessa.

Uuden strategian mukaan palvelumyynti on entistä merkittävämmässä roolissa kaikissa asiakasryhmissä. Liiketoiminnan tehtävänä on tuottaa tehokkaasti koko elinkaarimallin mukainen tarjooma asiakkaillemme alkaen tilojen määrittelystä ja suunnittelusta ja jatkuen mahdollisimman vastuulliseen toteutukseen ja ylläpitoon. Vuoden 2014 kevään ja kesän aikana tehtiin tutkimus Martelan omien tilojen käyttötarpeista ja päivitettiin tilat muuttuneen organisaation ja -työskentelytapojen mukaisiksi. Nykyään Martelatalossa 40 prosentilla on oma, kiinteä työpiste, muilla työpisteet ja -tilat vaihtelevat tehtävän, päivän ja projektin mukaan. Omassa kulkukortilla lukittavassa kaapissa voi säilyttää tarpeellisia tavaroita, mutta muutoin tilankäyttö perustuu valintaan. Martela-talossa jokainen tila on työtila.

Tulosyksikkö Suomi (meur) 2014 2013 Muutos % Liikevaihto 87,5 92,3 -5,2 Liiketulos 2,8 1,4 Investoinnit 0,1 0,7 Henkilöstö keskimäärin 273 332 -17,8

CASE: ENFO ESPOO

IT-palvelutalo Enfon Espoon toimipiste muutti kesäkuussa 2014 uuteen monitilatoimistoon, jossa viihtyisä työympäristö palvelee 200 työntekijää. Enfon tavoitteena oli siirtyä monitilatoimistoon, joten tiimien tekemän työn luonnetta selvitettiin ennen muuttoa ja sen pohjalta suunniteltiin uudet työtilat. Suunnittelutyötä ohjasi Enfon motto, The Enfo Way, eli kaiken piti olla yksinkertaista, joustavaa ja fiksua. Martela vastasi uusien kalusteiden lisäksi työympäristösuunnittelusta, toimituksesta ja asennuksesta, vanhojen kalusteiden ympäristöystävällisestä kierrätyksestä sekä muutosta. Yhteistyö Martelan sisustussuunnittelijan kanssa sujui hyvin ja lopputulokseksi saatiin toimivat ja pirteät tilat.

Lue lisää referenssistä nettisivuiltamme.

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja

EDELLÄKÄVIJÄ VASTUULLISUU-DESSA JA ÄLYKKÄISSÄ RATKAI-SUISSA

Ruotsi ja Norja ovat edelläkävijämarkkinoita uudessa tavassa tehdä työtä. Näillä markkinoilla Martela on paikallinen edelläkävijä. Martelan älykkäät Dynamic-sarjan ratkaisut sekä vastuullinen liiketoimintamalli ovat saaneet hyvän vastaanoton asiakaskunnassa. Toimittajille asetetut vastuullisuusvaatimukset ovat tiukkoja ja usein lopputuloksessa on huomioitava myös kalusteiden elinkaari. Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2014 oli 24,8 (20,5) milj. euroa. Yksikön liiketulos parani ja oli -0,1 milj. euroa.

Koko konsernin vuoden päätapahtumassa, Tukholman huonekalumessuilla helmikuussa esiteltiin uusia, älykkäitä

ratkaisuja mm. Bergenin PwC:lle tehtyjä sovelluksia, joiden avulla asiakasyritys on pystynyt vähentämään kustannuksia, lisäämään työtyytyväisyyttä ja seuraamaan tilojensa tehokkuutta.

Tärkeitä asiakaskohteita olivat PwC:n lisäksi CGI (Tukholma) ja DSS (Oslo). Kun CGI päätti toteuttaa uuden toimitilan, tärkeä tavoite oli olemassa olevien kalusteiden mahdollisimman tehokas hyötykäyttö. Projektin loppuraportissa todennetaan, että yksikään käytetty kaluste ei päätynyt kaatopaikalle, vaan kierrätystavoite täyttyi sataprosenttisesti.

Vuoden 2014 aikana kehitimme organisaatiotamme vastaamaan entistä paremmin asiakastarpeita. Vahvistimme jälleenmyyjätukeamme perustamalla uuden Dealer

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja (meur)	2014	2013	Muutos %
Liikevaihto	24,8	20,5	20,9
Liiketulos	-0,1	-1,4
Investoinnit	0,0	0,0
Henkilöstö keskimäärin	23	19	21,1

Sales -organisaation. Uusi Concept Sales -organisaatio keskittyy suurten asiakkuuksien tukemiseen Martela Lifecycle® -mallin avulla.

CASE: PWC BERGEN

PwC:n uudessa toimistossa Bergenissä Martela Dynamic -ratkaisut työtiloissa ja säilytyksessä tukevat työntekijöitä toimiston uusissa työskentelytavoissa. "Martelan vaihtoehdot sopivat meille, sillä halusimme työpisteiden sopeutuvan työprosessiimme. Työntekijämme ovat suurimman osan ajastaan asiakkaiden luona projektitehtävissä ja toimistossa he kokoontuvat lähinnä erilaisiin kokouksiin. Halusimme dynaamisen ja joustavan monitilatoimiston, josta löytyy paljon kohtaamistiloja. Työpaikkajaon haluttiin olevan vapaa ja toimivan niin sanotulla "clean desk" -periaatteella. Meillä on paljon nuoria työntekijöitä, jotka haluavat kehittyä nopeasti. Tällä tavalla stimuloimme kommunikaatiota, kehitämme tiimityöskentelyä ja innovaatiohenkeä," sanoo PwC:n johtaja Geir Inge Lunde.

Lue lisää referenssistä nettisivuiltamme.

Tulosyksikkö International

VENÄJÄLLÄ ON EDELLEEN POSITIIVISIA MAHDOLLISUUKSIA

Tulosyksikkö Internationalin päämarkkinaalue on Venäjä, jossa vuonna 2014 saavutettiin hyvä ja kannattava kasvu. Vuonna 2014 Pietarin ja Moskovan yritykset yhdistettiin parempaa sisäistä tehokkuutta tuottavaksi yhdeksi yhtiöksi. Internationaltulosyksikkö vastaa myynnistä myös Martelan kotimarkkinoiden ulkopuolisille alueille, joista tärkeimmät ovat Tanska, Viro, Benelux-maat ja Japani.

Venäjän markkina-alueella myynti hoidetaan pääasiassa suoraan. Muilla markkinoilla toimivat paikalliset jälleenmyyjät. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta.

VENÄJÄN MARKKINA

Suhdanteiden epävakaisuudesta huolimatta Venäjällä nähdään edelleen paljon positiivisia mahdollisuuksia. Yrityksen päämarkkinaalue on Moskova, jossa kysyntä osaavasta työvoimasta on valtava. Tässä kilpailussa inspiroiva työympäristö nähdään yhtenä tärkeänä kilpailuvalttina. Trendiä hyödyntäen Martela on saanut tunnustetun aseman kansainvälisten ja venäläisten yritysten työympäristöjen suunnittelijana ja toteuttajana.

Jo ennestäänkin erittäin sitoutuneen oman henkilökunnan motivaatiota on parantanut Moskovan ja Pietarin omien toimitilojen uudistukset monitilatoimisto-oppien mukaan.

Venäjällä on viime vuodet panostettu merkittävästi koulutukseen ja oppimisympäristöihin. Länsimaiset tavoitteet inspiroivista oppimisympäristöistä ovat myös Venäjällä tuttuja, useissa kouluissa oppilailla on jo käytössä esimerkiksi tabletit. Tämä kehitys on vaikuttanut positiivisesti myös Martelan Venäjän liiketoimintaan.

Tutustu uuteen toimitilaamme Moskovassa.

CASE EMG

EMG on Moskovassa toimiva Below The Line -mainontaan erikoistunut mainostoimisto. Vuonna 2014 yritys muutti uusiin loft-tyyppisiin Nefa Researchin suunnittelemiin toimitiloihin. Martela valittiin kalusteratkaisujen ensisijaiseksi toimittajaksi. Kustannustehokkaat kalusteratkaisut toivat uutta inspiraatiota toimiston tiimille. Martela pystyi osoittamaan asiakkaalle, että luovien ja laadukkaiden ratkaisujen ei tarvitse olla kalliita.

Tulosyksikkö Puola

Tulosyksikkö Puola (meur)	2014	2013	Muutos %
Liikevaihto	11,1	11,7	-4,9
Liiketulos	-1,4	-0,6
Investoinnit	0,5	0,2
Henkilöstö keskimäärin	62	56	10,7

SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ PUOLAN KASVAVILLA MARKKINOILLA

Martelalla on Puolassa merkittävä markkinaasema ja yhtiö on segmentissään markkinajohtaja. Martela palvelee koko maan kattavalla myyntiverkostolla, jonka seitsemän myyntipistettä sijaitsevat maan suurimmissa kaupungeissa. Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2014 oli 11,1 (11,7) milj. euroa. Yksikön liiketulos oli -1,4 (-0,7) milj. euroa.

Vuonna 2014 Puolan liiketoimintayksikön päätoimipiste muutti uusiin tiloihin Varsovassa. Myös uusi SCM-yksikön operoima logistiikkakeskus valmistui Varsovan alueelle. Toiminta vahvistaa koko Martela Groupin tuotannon ja logistiikan tehokkuutta.

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta Puolassa jatkuu länsimaisten yhtiöiden investointiaalto. Puolan kasvua vauhdittavat mm. EU:n investointituet ja infrastruktuuriin panostaminen. Uusia toimitiloja rakennetaan ja vanhoja modernisoidaan kansainvälisten yritysten tarpeisiin.

Maan mittavilla ja kasvavilla kalustemarkkinoilla Martelan kilpailuetuja ovat laaja myyntiverkosto, suorat asiakas- ja arkkitehtisuhteet sekä tehokas tuotantoketju. Markkinan kasvaessa myös kilpailu tiukentuu. Siksi Varsovan keskustassa avattu Martelan oma monitilatoimisto on tärkeässä roolissa. Sen kautta voidaan esitellä asiakkaille havainnollisesti, mitä paras toimintaympäristö tarkoittaa käytännössä.

CASE: KRAKOVAN KONGRESSIKESKUS

Krakovan kongressikeskus on yksi tärkeimmistä Puolassa vuonna 2014 valmistuneista julkisista rakennuksista. Se tarjoaa tilat jopa 3200 hengen kongresseille. Keskuksessa on kongressisalien lisäksi baareja, ravintoloita ja monia tukitoimia, kuten lehdistökeskus, toimistoja ja vastaanottotiloja.

Kongressikeskus on erinomainen esimerkki Martelan roolista julkisella sektorilla. Martela toimitti kalusteratkaisut ja vastasi projektin monitasoisesta hallinnasta. Krakovan viranomaiset valitsivat kongressikeskukseen kalusteita sekä Martelan että sen kumppaneiden mallistoista.

Logistiikkakeskukset

JOUSTAVAMMIN JA TEHOKKAAMMIN KAIKILLE MARKKINOILLE

Vuosi 2014 on ollut Martelan logistiikkakeskuksille ensimmäinen uuden matriisimallin mukainen toimintavuosi. Logistiikkakeskuksissa Varsovassa, Bodaforsissa ja Nummelassa vastataan konsernin hankinnoista, tuotannosta, logistiikasta ja tuotekehityksestä.

Toiminnasta vastaa Supply Chain Management -yksikkö, johon kuuluu konsernin henkilöstöstä noin puolet. Kokonsa vuoksi yksikön toiminnan tehostamisella on myös merkittäviä tulosvaikutuksia. Logistiikkakeskusten lisäksi SCM-yksikköön kuuluu Kiteellä konsernin levypohjaisten komponenttien sopimusvalmistajana toimiva Kidex Oy.

Asiakastarve on muuttunut nopeasti kaikilla markkina-alueilla. Kalusteiden hankkimisen sijaan kiinnostus kohdistuu räätälöityihin työympäristöä parantaviin ratkaisuihin. Näiden tarpeiden toteuttamiseksi SCM tukee jokaisen markkina-alueen myyntiä mahdollisimman tehokkaalla tavalla hankintoihin, tuotantoon tai logistiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Fokus on koko markkina-alueessa, ei enää pelkästään paikallisessa toiminnassa.

Uusien logistiikkakeskusten myötä Martela-konsernin monipuolinen osaaminen jakautuu tasaisesti liiketoimintayksiköiden käyttöön ja prosessien yhtenäistäminen näkyy selvästi parantuneena tehokkuutena.

CASE: LEED PLATINUM

Konkreettinen esimerkki uuden yksikön toimivuudesta saatiin merkittävässä Ruotsiin valmistuneessa asiakaskohteessa. Toimitila on saanut harvinaisen LEED Platinum -sertifioinnin. Martelan SCM-yksikkö ja sen kolme logistiikkakeskusta toimivat projektissa saumattomasti yhteen myynnistä vastanneen Ruotsin liiketoimintayksikön kanssa. Ilman SCM-yksikön uutta toimintamallia hankkeelle asetetut tiukat vastuullisuusvaatimukset olisi ollut erittäin vaikeaa toteuttaa.

Hallinto ja ohjausjärjestelmä 2014

HALLINNOINTI

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010. Martela noudattaa kaikkia koodin suosituksia.

ORGANISAATIO

Konsernin toimialana on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen sekä tähän liittyvien palvelujen tarjonta. Konsernin hallinnointi tapahtuu sekä operatiivisen että juridisen konserniorganisaation mukaan. Johtaminen perustuu ensisijaisesti operatiiviseen matriisiorganisaatioon. Myynti ja asiakaspalvelu on organisoitu liiketoimintasegmentteihin seuraavasti:

• Tulosyksikkö Suomi
• Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
• Tulosyksikkö Puola
• Tulosyksikkö International.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 27.

Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu suurelta osin jälleenmyyjien kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa.

Yksikön tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee myynti ja hallinto.

Tulosyksikkö Internationalin päämarkkina-alueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro. Vienti suuntautuu myös muihin valikoituihin kohdemaihin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Venäjällä myynti on organisoitu oman yhtiön toimesta. Venäjän toimipisteet sijaitsevat Moskovassa ja Pietarissa. Muilla markkinoilla myynti hoidetaan paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.

Liiketoimintayksiköitä yhdistävät konsernitason prosessit:

• Markkinointiyksikkö vastaa visuaalisesta yhtenäisyydestä ja markkinointiviestinnästä.
• Portfolio-yksikkö vastaa tuoteportfolion kilpailukyvystä.
• Supply Chain Management (SCM) -yksikkö vastaa kaikkien tulosyksiköiden tuotekehityksestä, tuotesuunnittelusta, tuotannosta, tuotannonohjauksen periaatteista ja teknologiasta, hankinnoista sekä laadun ohjauksesta. Konsernin

logistiikkakeskukset sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa.

• Konsernin Henkilöstö-toiminto vastaa siitä, että Martelassa on oikea määrä osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä.
• Konsernin Talous ja IT -yksikkö vastaa konsernin taloudellisesta suunnittelusta ja raportoinnista sekä konsernin IT-ratkaisuista.

Martelan tuotanto toimii tilausohjatusti. Tilaustoimitusketjun ohjaus ja tuotteiden kokoonpano on keskitetty Suomen, Ruotsin ja Puolan logistiikkakeskuksiin, jotka kuuluvat Supply Chain Management -organisaatioon. Logistiikkakeskukset tukeutuvat hankinnoissaan laajaan alihankintaverkostoon. Logistiikkakeskusten tarvitsemia komponentteja ja tuotteita valmistetaan myös konsernin omalla tehtaalla Kiteellä. Kidex Oy toimii puupohjaisten komponenttien sopimusvalmistajana ja noin 18 prosenttia sen toimituksista menee konsernin ulkopuolisille asiakkaille.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus. Kokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittavan voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja

tilintarkastajien palkkiosta sekä hallituksen jäsenmäärästä. Yhtiökokouksessa valitaan myös hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja. Muut kokouksessa käsiteltävät asiat mainitaan kokouskutsussa.

OSAKE

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. Yhtiöjärjestyksessä on määritelty K-sarjan osakkeiden lunastamisesta. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva

osakassopimus, joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. Yhtiön osakepääoma 31.12.2014 oli 7 milj. euroa.

Tammi–joulukuun 2014 aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ Helsingissä 745.536 kappaletta (629.357), mikä vastaa 21,0 prosenttia (17,8) A-osakkeiden kokonaismäärästä.

Vaihdon arvo oli 2,4 milj. euroa (2,6) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 3,35 euroa ja kauden lopussa 2,91 euroa. Tammi–joulukuun 2014 aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 3,65 euroa ja alimmillaan 2,84

euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/ osake oli 5,02 euroa (5,33).

HALLITUS

Hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus. Hallituksen jäseniä tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla vähintään viisi ja enintään yhdeksän. Varajäseniä voi olla enintään kaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallituksen kokoonpanoa sekä jäsenten taustatietoja on selvitetty kohdassa hallinnointi/hallitus. Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, kokouskäytäntö, kokouksissa käsiteltävät asiat, hallituksen toiminnalleen asettamat tavoitteet, toiminnan itse arvioinnin sekä hallituksen valiokunnat.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm.:

• konsernin, sen tulosyksiköiden ja prosessien strategiat
• konsernirakenne
• tilinpäätökset, välitilinpäätökset ja osavuosikatsaukset
• konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit
• liiketoiminnan laajennukset tai supistukset, yritys- ja liiketoimintakaupat
• riskienhallintapolitiikka ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet
• rahoituspolitiikka
• toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
• konsernin johtoryhmän kokoonpano
• johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät
• hallintoperiaatteiden ja ohjausjärjestelmien hyväksyminen ja säännöllinen tarkistus
• valiokuntien nimittäminen ja niiden raportointi.

Tilikauden aikana hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 99.

Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain joko itsearviointina tai ulkopuolisen asiantuntijan toteuttamana arviointina. Molemmissa vaihtoehdoissa yhteenveto arvioinneista käsitellään yhteisesti hallituksen kokouksen yhteydessä.

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Kirsi Komi, Eero Leskinen, Pinja Metsäranta ja Yrjö Närhinen. Suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Kirsi Komi, Eero Leskinen ja Yrjö Närhinen.

Hallitus on muodostanut keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan, jolla on myös kirjallinen työjärjestys. Työjärjestyksen mukaan palkitsemisvaliokunnan keskeisiä tehtäviä ovat mm.

• päättää hallituksen valtuuttamana toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemisesta
• valmistella hallitukselle avainhenkilöiden kannustinjärjestelmien perusteet
• käsittelee toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten nimitysasioita, varamiesjärjestelyjä ja seuraajakysymyksiä.

Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Heikki Ala-Ilkka, Kirsi Komi ja Pinja Metsäranta.

Yhtiöllä ei ole erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallinnointikoodin mukaisista tarkastusvaliokunnan tehtävistä huolehtii hallitus. Hallitus on arvioinut, että jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta ja hallitus seuraa joka kokouksessa yhtiön raportointia. Talousjohtaja on läsnä hallituksen kokouksissa ja toimii hallituksen sihteerinä. Hallituksen puheenjohtaja on suorassa yhteydessä talousjohtajaan tarpeen vaatiessa. Hallituksen puheenjohtaja on säännöllisessä yhteydessä tilintarkastajaan.

TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus nimittää Martela Oyj:n toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan tehtävänä on emoyhtiön ja konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Kuvissa vasemmalta oikealle Ala-Ilkka Heikki, Martela Pekka, Komi Kirsi, Leskinen Eero, Metsäranta Pinja, Martela Heikki ja Närhinen Yrjö.

HALLITUKSEN JÄSENET

PUHEENJOHTAJA

Ala-Ilkka Heikki s. 1952, KTM. Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 2002. Onninen Oy:n talousjohtaja vuosina 1996–2011. Keskeisimmät muut tehtävät: Silmäsäätiön hallituksen jäsen. Omistaa 15 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

VARAPUHEENJOHTAJA

Martela Pekka s. 1950, ekonomi. Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 1981, puheenjohtaja 2002–2003, varapuheenjohtaja 1994–2001. Marfort Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2002. Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen, Marfort Oy ja AutoInnovation Oy. Omistaa 8 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 69 274 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Komi Kirsi s. 1963, OTK. Hallituksen jäsen vuodesta 2013. Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen Finnvera, Citycon Oyj, Metsä Board Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Patria Oyj, sekä hallituksen puheenjohtaja SPR:n Veripalvelu ja Docrates Oy.

Leskinen Eero s. 1956, DI. Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen Arme Oy ja Nanso Group Oy, hallituksen puheenjohtaja Citec Group Oy, Puuilo Oy, Treston Group Oy ja Ursviken Group Oy.

Martela Heikki

s. 1956, KTM, MBA. Hallituksen jäsen vuodesta 1986, hallituksen puheenjohtaja 2000– 2002, Martela Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2002. Keskeisimmät muut tehtävät:

Puusepänteollisuus Ry:n ja Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 121 342 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Metsäranta Pinja s. 1975, FM. Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Suunnittelija, Taideyliopiston Kuvataideakatemia. Omistaa 4 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Närhinen Yrjö s. 1969, BBA. Hallituksen jäsen vuodesta 2012. Suomen Terveystalo Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2010. Keskeisimmät muut tehtävät: Terveyspalvelualan liiton hallituksen puheenjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry:n ja Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan hallituksen jäsen.

Kuvissa vasemmalta oikealle Martela Heikki, Boman Petri, Ontronen Sirpa, Pirskanen Markku, Purhonen Ari-Matti, Rutkowski Marcin ja Savo Veli-Matti.

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

Hallitus ja toimitusjohtaja nimittävät konsernin johtoryhmän jäsenet. Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Martela Oyj:n toimitusjohtaja. Johtoryhmässä ovat lisäksi edustettuina liiketoimintayksiköistä ja konserniprosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, budjetteja ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

JOHTORYHMÄN JÄSENET

TOIMITUSJOHTAJA

Martela Heikki s. 1956, KTM, MBA.

Martelan palveluksessa vuodesta 1993 ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002.

Hallituksen jäsen vuodesta 1986, hallituksen puheenjohtaja 2000– 2002, Martela Oyj:n toimitusjohtaja 1.3.2002 alkaen.

Keskeinen työkokemus: Martela-Morgana AB, Ruotsi, toimitusjohtaja 1993–1999, Oy Crawford Door Ab, myyntijohtaja, 1987– 1993.

Keskeisimmät muut tehtävät: Puusepänteollisuus ry:n ja Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 121 342 Martelan Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Boman Petri s. 1966, DI. Johtaja, Toimitusketjun hallinta Vastuualue: konsernin hankinta, tuotanto ja logistiikka sekä tutkimus- ja tuotekehitys. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2013. Keskeinen työkokemus: Content Group Oy, Partner, 2011 –2013. Kemira Oyj, Executive Vice President, Supply Chain Management, 2007–2010. Tikkurila Oyj, Group Vice President, Supply Chain, 2005–2006. Nokia Oyj, Senior Supply Line Manager, 1997– 2005. Vaisala Oyj, Mechanical Designer, 1993–1996. Omistaa 1 500 Martelan Oyj:n A-sarjan osaketta.

Ontronen Sirpa s. 1961, PsM: Henkilöstöjohtaja. Vastuualue: konsernin henkilöstötoiminto. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002. Keskeinen työkokemus: Sonera Oyj, Henkilöstöpäällikkö, 2000– 2002, PricewaterhouseCoopers, Liikkeenjohdon konsultti 1995–2000. Omistaa 7 769 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Pirskanen Markku s. 1964, KTM. Talousjohtaja, CFO.

Vastuualue: konsernin talous- ja tietohallinto. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2011. Keskeinen työkokemus: Componenta Oyj, talouspäällikkö, talousjohtaja, 1989–1998. Talousjohtajana F-Secure Oyj 1998–2003, Finlayson & Co Oy 2003–2009 ja Comptel Oyj 2009–2011. Omistaa 3 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Purhonen Ari-Matti s. 1971, DI. Johtaja, Tulosyksikkö Suomi ja konsernin tuoteportfolio. Vastuualue: Suomen myynti ja palvelutuotanto sekä konsernin portfolio. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2013. Keskeinen työkokemus: Hewlett-Packard, Liiketoimintajohtaja, Suomi ja Baltia, Skandinavia, 2010–2013. Canon Oy, Johtaja, Strategia, markkinointi ja tuotehallinta, Suomi ja Baltia, 2008–2010. IBX Oy, Toimitusjohtaja 2004–2008. TDC Oy, Tulosyksikön, myynnin ja tuotehallinnan johtotehtävät,

1999–2004.

Rutkowski Marcin s. 1969, KTM. Johtaja, Tulosyksikkö Puola. Vastuualue: Puolan myynti, markkinointi, talous ja hallinto. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2013. Keskeinen työkokemus: International Paper, Kimberly-Clark S.A., Cussons (Paterson Zochonis plc), IPF (Provident S.A.) vuosina 1993–2012 myynnin ja markkinoinnin sekä liiketoiminnan kehittämistehtävissä tulosyksikkö ja konsernitasolla.

Savo Veli-Matti s. 1964, insinööri. Johtaja, Tulosyksikkö International, konsernin markkinointi ja vastuullisuus.

Vastuualue: Venäjän toiminnot, vienti muille alueille Eurooppaan ja Japaniin, konsernin markkinointi, yritysvastuullisuus ja Martela brändi.

Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002. Keskeinen työkokemus: Paroc Oy Ab; kansainvälisen kaupan eri johtotehtävissä Euroopassa ja Aasiassa, 1988–1997 ja 1999–2002. Omistaa 7 569 Martelan Oyj:n Asarjan osaketta.

KONSERNIN TALOUDELLINEN RAPORTOINTI

Martela Oyj:n hallitukselle toimitetaan kuukausittain raportit konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta kehityksestä ja ennusteista. Raportit ja ennusteet käydään lisäksi läpi hallituksen kokouksissa toimitusjohtajan esittäminä. Osavuosikatsausten ja vuositilinpäätösten läpikäynnin yhteydessä hallitus saa etukäteen tilinpäätösaineiston erittelyineen.

Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa arvioimaan konsernin ja sen yksiköiden taloudellista kehitystä, näkymiä ja riskejä.

TILINTARKASTUS

Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan maakohtaisten ja asianomaisten lakien sekä yhtiöjärjestysten mukaan. Emoyhtiön päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä konsernin toimitusjohtajan sekä talousjohtajan kanssa. Martela Oyj:n ja konsernin tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen. Konsernin kaikkien yhtiöiden tilintarkastajat kuuluvat KPMGketjuun. Palkkioita konsernin varsinaisesta tilintarkastuksesta maksettiin vuonna 2014 yhteensä 109 teuroa (137) ja muista palveluista 19 teuroa (9).

SISÄINEN VALVONTA

Taloudellisen raportoinnin luotettavuus on yksi Martela Oyj:n sisäisen valvonnan päätavoitteista.

Martelan toimitusjohtajan tehtävänä on konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Martelan toimitusjohtaja johtaa konsernin johtoryhmää, jossa ovat edustettuina tulosyksiköistä ja prosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, vuosittaisia toimintasuunnitelmia ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

Martelan strategia päivitetään ja tavoitteet määritetään vuosittain. Strateginen suunnittelu on Martelan suunnittelun perusta, ja se toteutetaan rullaavana toimintona tarkastellen tulevaa 2–3 vuoden ajanjaksoa. Tavoitteiden asettaminen on edellytys sisäiselle valvonnalle, sillä yhtiöiden, tulosyksiköiden, toimintojen sekä esimiesten tavoitteet johdetaan konsernitason tavoitteista. Liiketoiminnan eri osa-alueille asetetaan liiketoimintasuunnitelman mukaiset taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti mm. kattavan johdon raportoinnin kautta.

Talousjohtajalla on kokonaisvastuu konsernin taloudellisesta raportoinnista. Johdon raportointi tuotetaan liiketoiminnasta erillään ja riippumattomasti. Liiketoiminnan seurantaa ja valvontaa varten konsernissa on käytössä asianmukaiset ja luotettavat toiminnanohjausjärjestelmät sekä niihin pohjautuvat muut tietojärjestelmät ja tytäryhtiöiden omat järjestelmät. Controllerit ja talouspäälliköt (controller toiminto) vastaavat konserni-, yhtiö- ja tulosyksikkötason taloudellisesta raportoinnista. Taloudellinen raportointi toteutetaan Martelassa ohjeistuksien mukaisesti sekä lakeja ja säädöksiä noudattaen yhtenäisesti koko konsernissa. Talous- ja raportointiprosessien tarkoituksenmukainen ja luotettava toiminta sekä tämän varmistaminen valvontatoimenpiteillä on edellytys taloudellisen raportoinnin luotettavuudelle. Vuonna 2014 sisäisen valvonnan keskeisinä painopistealueina ovat olleet myyntitoiminnot, vaihto-omaisuus sekä MAX -toiminnanohjausjärjestelmässä havaittujen kehityskohteiden seuranta.

Talousjohtaja vastaa raportointiprosessien ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä valvontatoimenpiteiden määrittämisestä ja jalkauttamisesta. Valvontatoimenpiteet kattavat mm. ohjeistuksia, täsmäytyksiä, johdon katselmuksia sekä poikkeamaraportointia. Talousjohtaja monitoroi, että määritettyjä prosesseja ja kontrolleja noudatetaan. Hän myös monitoroi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.

Hallitus hyväksyy Martelan strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Se hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja pelisäännöt sekä riskirajat ja säännöllisesti valvoo sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja riittävyyttä. Hallitus myös vastaa, että sisäinen valvonta toteutuu taloudellisen raportointiprosessin suhteen.

Tilintarkastajat ja muut ulkopuoliset tarkastajat arvioivat valvontatoimenpiteitä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden suhteen.

RISKIEN HALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Martelan hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, seurata ja hallita riskejä, jotka voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja sen tavoitteisiin pääsemiselle. Konsernijohdolla on ylin operatiivinen vastuu riskienhallintapolitiikasta.

Konsernissa analysoidaan riskejä ja tehdään päätöksiä niiden hallitsemiseksi osana edellä kuvattua hallituksen ja johtoryhmien säännöllistä seurantaa. Lisäksi riskejä arvioidaan suunniteltaessa ja päätettäessä merkittävistä hankkeista ja investoinneista. Riskienhallinta on myös kytketty erilliseksi analyysivaiheeksi osana strategiaprosessia. Riskienhallinnassa ei ole erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Yhtiön hallitus on

sisällyttänyt vuosittaiseen työohjelmaansa riskienhallinnan läpikäynnin.

Erillisen sisäisen tarkastuksen muodostamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Yhtiön tilintarkastajat ovat tarkastussuunnitelmissaan ottaneet huomioon sen, ettei yhtiöllä ole sisäistä tarkastusta.

RISKIT

Suurimmat riskit paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleiseen talouden kehittymiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysyntään. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin. Martelan tuotteiden valmistus perustuu pääosin omaan loppukokoonpanoon ja komponenttien alihankintaan. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedoissa.

JOHDON PALKKIOT, ETUISUUDET JA PALKITSEMIS-JÄRJESTELMÄT

Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin palkkioita vuodelta 2014 yhteensä 36 t euroa ja varsinaisille jäsenille yhteensä 90 t euroa. Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei kuitenkaan makseta yhtiön palveluksessa oleville henkilöille.

Martela Oyj:n toimitusjohtajalle maksetut palkat ja muut etuudet vuodelta 2014 olivat yhteensä 288 t euroa (332). Tämän lisäksi toimitusjohtajalle kirjattiin tulos- ja osakepalkkioita yhteensä 78 t euroa (0). Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan

siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus 18 kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Konsernissa on käytössä lyhyen ajan tavoitteiden saavuttamista tukevia vuosittaiseen tai sitä lyhyempään suoritukseen perustuvia palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä. Kannusteen määrään vaikuttavat pääosin tuloksen kehitykseen sidotut mittarit.

Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin avainhenkilöiden vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisen osakepalkkiojärjestelmän ehdoista palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten tulospalkkion suuruus riippuu henkilökohtaisten avaintulosten ohella koko konsernin ja yksikön taloudellisesta tuloksesta. Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän vuosittainen tulospalkkio voi olla korkeintaan 30–45 % heidän vuosittaisesta verotettavasta palkastaan ennen tulospalkkiota. Konsernissa noudatetaan "yksi yli yhden" -periaatetta, jonka mukaisesti kaikki palkkaukseen liittyvät ehdot vaativat henkilön nimittävän esimiehen hyväksynnän.

Toimitusjohtajalla sekä konsernin johdolla on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksona on kalenterivuodet 2014–2016 yksittäin sekä kumulatiivisesti.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan kunkin ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Enimmäispalkkio

koko järjestelmästä on yhteensä enintään 160.000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vuosittain ja kumulatiivisesti määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Kalenterivuodelta 2014 tavoitteet täyttyivät ja osakepalkkioita jaettiin ohjelman ehtojen mukaisesti. Tietoa osakepalkkiojärjestelmän vaikutuksesta tilikauden tulokseen löytyy tilinpäätöksen liitetiedoista.

Muita erillisiä johtoryhmän tai tytäryhtiöiden jäsenyyteen perustuvia korvauksia ei makseta.

SISÄPIIRIHALLINTO

Martela noudattaa NASDAQ OMX:n julkaisemaa sisäpiiriohjetta. Lisäksi hallitus on hyväksynyt konsernille oman sisäpiiriohjeen, joka joiltain osin asettaa tiukempia vaatimuksia sisäpiiritiedon käsittelylle kuin edellä mainittu sisäpiiriohje. Esimerkiksi ns. suljetun ikkunan pituus on Martelassa 21 päivää ja ylittää näin ollen vähimmäisvaatimukset.

Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi on määritelty ne konsernissa esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, joiden tehtävien hoitaminen edellyttää säännöllisen tiedon saantia konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta tilasta ja näkymistä. Tarvittaessa perustetaan hankekohtaisia sisäpiirirekisterejä.

Martela Oyj on liittynyt Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään SIRE-järjestelmään ja Martelan verkkosivuilla on nähtävissä ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014

Tilinpäätös

Tietoja osakkeenomistajille

YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 10.3.2015 klo 15.00 Martelatalossa osoitteessa Takkatie 1, 00370 Helsinki. Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava merkittyinä Suomen Arvopaperikeskuksessa pidettävään osakasluetteloon viimeistään 26.2.2015 ja ilmoittauduttava viimeistään 5.3.2015 klo 16.00 mennessä yhtiön pääkonttoriin Johanna Suhoselle, puh. 010 345 5301, sähköpostilla osoitteeseen yhtiokokous2015@martela.fi tai kirjeitse osoitteeseen Martela Oyj, PL 44, 00371 Helsinki.

OSINKOJEN MAKSU

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.2014–31.12.2014 maksettaisiin osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Oikeus

hallituksen ehdotuksen mukaiseen osinkoon on sillä, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 12.3.2015 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön omistajaluetteloon. Osingon maksupäiväksi hallitus ehdottaa 19.3.2015.

TULOSTEN JULKISTAMINEN

Martela julkaisee vuonna 2015 kolme osavuosikatsausta:

• Tammi–maaliskuu (Q1) keskiviikkona 29.4.2015
• Tammi–kesäkuu (Q2) tiistaina 11.8.2015
• Tammi–syyskuu (Q3) torstaina 29.10.2015

Osavuosikatsaukset julkaistaan konsernin verkkosivuilla suomen- ja englanninkielisinä (www.martela.fi ja www.martela.com).

Vuosikertomus 2014 julkaistaan yhtiön verkkosivuilla, mistä se on ladattavissa myös pdf-muotoisena.

Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa konsernin verkkosivuilta, josta myös löytyvät kaikki vuoden aikana julkistetut pörssitiedotteet aikajärjestyksessä.

Hallituksen toimintakertomus

AVAINLUVUT

Konsernin tilikauden liikevaihto oli 135,9 milj. euroa (2013: 132,3), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 2,7 prosenttia. Liiketulos vastaavalta ajalta oli 0,2 milj. euroa (-3,1) ja tulos osaketta kohden -0,18 (-1,03) euroa. Liiketoiminnan rahavirta tammi–joulukuulta oli 6,2 milj. euroa (-0,1). Omavaraisuusaste oli 38,1 prosenttia (37,2) ja nettovelkaantumisaste oli 33,4 prosenttia (51,7). Sijoitetun pääoman tuotoksi tilikaudelta muodostui 0,5 (-8,4) prosenttia.

MARKKINATILANNE

Toimistokalustekysyntä Suomessa ja Ruotsissa jatkui alhaisella tasolla eikä merkkejä selkeästä piristymisestä ole ollut edelleenkään nähtävissä. Kysyntä Suomen ja Ruotsin markkinoilla kohdistuu edelleen pitkälti erilaisiin toimistojen muutos- ja tehostamisprojekteihin uudiskohteiden sijaan. Markkinatilanteen heikkoudesta huolimatta muutos- ja tehostamisprojekteihin hyvin soveltuva Activity Based Office -malli on herättänyt asiakkaissa runsaasti kiinnostusta Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja

Venäjällä. Activity Based Office -mallilla ja Martela Lifecycle-mallia hyödyntäen toimistoja toteutettaessa asiakas pystyy säästämään merkittävästi tilakustannuksissa, mutta samanaikaisesti kuitenkin parantamaan henkilöstönsä työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta. Puolan markkinat heikkenivät vuoden jälkipuoliskolla ja tilanne on jatkunut. Venäjän talouden epävakaus on jatkunut loppuvuonna ja se on johtanut kiinteistömarkkinoiden aktiviteetin hidastumiseen.

Toimistorakentamisen osalta Martela tarkastelee tilastoja 12 kuukauden liukuvina keskiarvoina. Toimistorakentamisesta kertovat tilastot vuoden 2014 syyskuun lopussa kertovat, että Suomessa valmistui 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa katsottaessa neliömääräisesti 1 prosentti vähemmän toimistorakennuksia kuin edellisenä vuonna vastaavasti tarkasteltuna. Toimistojen rakennuslupia on myönnetty 22 prosenttia enemmän ja toimistorakennuksia on alettu rakentaa noin 33 prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavan ajankohdan liukuvaan keskiarvoon verrattuna.

Yleistä markkinatilanteen kehitystä arvioitaessa yhtenä indikaattorina on Martelan toimesta seurattu edellä mainittuja toimistorakentamisen tilastoja. Yleisen markkinatilanteen heikkoudesta huolimatta aloitettujen rakennusten määrän lisääntymistä voidaan pitää lievästi positiivisena signaalina. Neliömääräisenä tarkasteltaessa arvot ovat edelleen varsin alhaisella tasolla. Martelan kysyntään vaikuttavat monet muutkin asiat kuten esimerkiksi yleinen taloudellinen kehitys sekä yritysten tarve tehostaa toimitilojensa käyttöä. Tehostamistarve lisää tilamuutosprojekteja, jotka luovat kysyntää erityisesti Martelan Activity Based Office -mallille. Samanaikaisesti yritykset käyttävät neliöillä mitaten toimistoissansa vähemmän tilaa yhtä työntekijää kohden minkä seurauksena niihin myydään vähemmän perinteisiä toimistotuotteita kuten työpöytiä ja kaappeja. Samalla erilaisten kokoontumis- ja aulatilojen tuotteiden sekä ratkaisujen kysyntä on lisääntymässä.

Liikevaihto Liiketulos

Investoinnit ja poistot

KONSERNIRAKENNE

Kolmannella neljänneksellä konsernin Venäjällä sijaitsevat Pietarin (LLC Martela Sp) ja Moskovan (LLC Martela) yhtiöt fuusioituvat. Venäjällä toiminta jatkuu fuusion jälkeen LLC Martela nimisessä juridisessa yhtiössä. 31.12.2014 Grundell Henkilöstöpalvelut Oy sulautui Muuttopalvelu Grundell Oy:hyn.

Konsernirakenteessa ei tapahtunut muita muutoksia katsauskauden aikana.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin operatiiviseen rakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos, sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluista Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 27.

Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa,

Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön hallinto ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee hallinto.

Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n ja Tulosyksikkö Internationalin liiketoiminnat. Tulosyksikkö Internationalin päämarkkinaalueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro. Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Venäjällä myynti on organisoitu oman yhtiön toimesta, ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.

Tulosyksiköille tuotannon ja hankinnat tekee konsernin Supply Chain Management -yksikkö, jolla on logistiikkakeskukset Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa.

LIIKEVAIHTO

Konsernin tammi–joulukuun liikevaihto oli 135,9 milj. euroa (132,3), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 2,7 prosenttia. Liikevaihto Suomessa pieneni heikon

Tulos/osake ja osingot Velkaantumisaste Omavaraisuusaste

Osinko/osake (*hallituksen ehdotus) Osinko/osake (*hallituksen ehdotus)

Korolliset nettovelat Oma pääoma Velkaantumisaste-%

Velkaantumisaste-%

markkinatilanteen seurauksena selkeästi sekä vuoden viimeisellä neljänneksellä että kumulatiivisesti. Puolassa sen sijaan saavutettiin paikallisessa valuutassa mitaten pieni kasvu katsauskaudella. Ruotsissa vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski, mutta koko vuoden liikevaihto sen sijaan kasvoi selkeästi alkuvuoden isojen asiakastoimitusten seurauksena. Venäjän liikevaihto ja tulos paranivat selkeästi, mutta vuoden jälkipuoliskolla tapahtunut Venäjän markkinoiden ja ruplan myllerrys pienensivät loppuvuonna kysyntää markkinalla.

Tulosyksikkö Suomen liikevaihto pieneni 5,2 prosenttia. Tulosyksikkö Ruotsi & Norjassa liikevaihto kasvoi 21,7 prosenttia ja tulosyksikkö Puolassa 4,9 prosenttia paikallisissa valuutoissa. Valuuttakurssimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutus konsernin liikevaihtoon.

KONSERNIN TULOS

Tilikauden liiketulos parani selvästi ja oli 0,2 milj. euroa (-3,1), joka oli 0,1 prosenttia (-2,4) liikevaihdosta.

Konsernin liikevaihto kasvoi ja kiinteät kulut pienenivät suunnitellusti edellisvuoteen verrattuna johtuen toteutetuista sopeuttamistoimenpiteistä. Samanaikaisesti konsernin tuotteiden myyntikate oli katsauskaudella edellisvuoden tasolla. Näiden tekijöiden

yhteisvaikutuksena konsernin liiketulos parani selkeästi edellisvuodesta.

Konsernissa syksyllä 2013 käynnistetty 6 miljoonan euron säästöohjelma eteni suunnitelman mukaisesti.

Osana säästöohjelmaa loppuvuodesta 2013 käytiin yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena vuoden 2014 aikana konsernin kustannustaso pieneni 35 henkilön kustannuksia vastaavasti. Toimitusketjun kustannuksia konsernissa pienennettiin merkittävästi toteuttamalla katsauskaudella useampia tuotannon tehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Tuotannon siirrot Nummelassa, Riihimäellä ja Puolan Varsovassa sekä Ruotsin Bodaforsissa sijaitsevien konsernin yksiköiden välillä etenivät suunnitellusti ja saatiin pääsääntöisesti valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Toimenpiteillä on luotu kullekin Martelan tuotantoyksikölle oma selkeä roolinsa, jolloin pystytään palvelemaan asiakkaita aikaisempaa joustavammin ja tehokkaammin. Lisäksi tilikauden aikana on toteutettu useampia pienempiä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat mm. palvelutuotannon tehokkuuteen ja konsernin kiinteisiin kustannuksiin. Toteutetuilla toimenpiteillä saavutaan tavoitellut 6 miljoonan euron vuositason säästöt. Toimenpiteiden ajoituksesta johtuen ohjelman vaikutus koko vuoden 2014 kustannuksiin on ollut arviolta noin kolmasosa kokonaissäästötavoitteesta. Kokonaisuutena säästöt, jotka siis näkyvät konsernissa toimitusketjun kustannusten sekä kiinteän kustannustason pienentymisenä, toteutuvat vuoden 2015 aikana.

Activity Based Office tyyppisen toimistoratkaisujen kysynnän kasvu on vahvistunut katsauskauden kuluessa selkeästi edelleen ja konserni jatkaa panostusta kykyynsä tarjota entistäkin laadukkaampia kokonaisratkaisuja palveluineen Activity Based Working -kentässä. Katsauskaudella lanseerattu Martela Lifecycle -malli tarjoaa asiakkaalle kokonaisvaltaisen ratkaisun suunnittelusta kierrätykseen ja mallilla pystytään pienentämään asiakkaiden tilakustannuksia sekä samanaikaisesti kuitenkin lisäämään asiakasyritysten henkilöstön työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta. Konsernin tavoitteena on

vahvistaa edelleen edelläkävijän asemaansa kokonaisratkaisujen toimittajana ja johtavana palvelujentuottajana toimistoihin sekä muihin työympäristöihin.

Tulos ennen veroja oli -0,6 milj. euroa (-4,6) ja tulos verojen jälkeen oli -0,7 milj. euroa (-4,2).

RAHOITUSASEMA

Konsernin rahoitusasema on edelleen vakaa. Liiketoiminnan rahavirta tammi– joulukuulta oli hyvä 6,2 milj. euroa (-0,1). Konsernin rahavirtaa vahvisti onnistunut käyttöpääoman hallinta.

Korolliset velat olivat kauden lopussa 13,2 milj. euroa (16,0) ja korollinen nettovelka oli 6,8 milj. euroa (11,2). Nettovelkaantumisaste kauden lopussa oli 33,4 prosenttia (51,7) ja omavaraisuusaste oli 38,1 prosenttia (37,2). Nettorahoituskulut olivat -0,8 milj. euroa (-1,2). Rahoitusjärjestelyt sisältävät kovenanttiehdon, jossa tarkastellaan konsernin nettovelkojen suhdetta Ebitdaan (käyttökate). Tilinpäätöksen laatimishetkellä laskettu tunnusluku täyttää kovenanttiehdon. 31.12.2014 kovenanttiehdon alaisena oli lainoista yhteensä 8,4 miljoonaa euroa.

Taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 54,2 milj. euroa (58,6).

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit tammi–joulukuulta olivat 1,7 milj. euroa (3,0). Investoinnit koostuivat Puolan tuotantolinjan ylösajosta ja tuotannon korvausinvestoinneista.

HENKILÖSTÖ

Konsernin työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 742 henkilöä (770), jossa oli vähennystä 3,6 prosenttia. Katsauskauden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 670 (767). Vuonna 2014 palkat ja palkkiot olivat yhteensä 29,2 milj. euroa (30,1). Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut esitetään tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 3.

TUOTEKEHITYS JA TUOTTEET

Toimintaympäristön muutos

Parhaiden työympäristöjen luominen on Martelan vuoden 2014 aikana tarkennetun strategian ydin. Parhaassa työympäristössä toteutetaan Martela Lifecycle® -mallia, joka paitsi säästää merkittävästi yritysten tilakustannuksia myös parantaa työhyvinvointia ja brändimielikuvaa sekä lisää yrityksen myyntiä ja työntekijöiden luovuutta.

Monitilatoimistojen (Activity-basedoffice) trendi on voimakas kaikilla konsernin markkina-alueilla. Vaikka yleinen kysyntä on taantuman vuoksi hidastunut, monitilatoimistoja kohtaan kiinnostus kasvaa.

Taloudellisesti haastavina aikoina monitilatoimistoon siirtyminen tuottaa yritykselle selkeitä hyötyjä paitsi toimitilan kokonaiskustannuksissa myös henkilöstöä sitouttavana muutosjohtamisen välineenä.

Yhä useammissa asiakkuuksissa korostuu palvelun ja räätälöinnin merkitys. Monitilatoimistot määritellään, suunnitellaan ja toteutetaan yhä räätälöidympinä palvelukokonaisuuksina huomioiden esimerkiksi vastuullisuuden eri näkökulmia entistä suuremmassa määrin ja Martelassa uskotaan, että tämä kehityssuunta tulee jatkumaan.

Martela Lifecycle® -tarjooma

Martelalla on kotimarkkina-alueillaan vahva asema monitilatoimisto-liiketoiminnassa. Tätä asemaa vahvistetaan edelleen katsauskauden aikana kirkastetun Martela Lifecycle® -tarjooman avulla. Kalustekustannukset ovat vain jäävuoren huippu yrityksen tilojen elinkaaren kokonaiskustannuksista. Käyttökustannukset ovat tyypillisesti kymmenen kertaa kalustekustannuksia korkeammat ja henkilöstökustannukset helposti jopa satakertaiset. Yksittäisten kalustetilausten sijaan Martela voi toimittaa koko toimiston elinkaaren kattavan kokonaisratkaisun, joka pitää huolta tiloista, kalusteista ja ihmisistä. Parhaat työympäristöt luovat hyvinvointia koko työyhteisölle. Martelan laajan tarjooman mahdollistama kokonaismalli helpottaa toimitilojen hallintaa ja auttaa toimimaan vastuullisella, ympäristöä säästävällä tavalla. Kun kokonaisuus on hallittu ja tulevat tarpeet pystytään ennakoimaan hyvissä ajoin, voidaan vaikuttaa positiivisesti tilojen käyttökustannuksiin.

Uusia innovaatioita

Monitilatoimistossa äly on oleellinen osa toimivia ratkaisuja. Vuoden 2014 aikana konserni esitteli useita uusia ratkaisuja Martela Dynamic -perheeseen. Kaikki työntekijät eivät tarvitse säilytystilaa samanaikaisesti. Henkilökohtaisten säilytysratkaisujen rinnalle on kehitetty tilapäiseen säilytystarpeeseen Dynamic Storage -ratkaisu, joka on käytettävissä siellä missä sitä tarvitaan: tänään toisessa kerroksessa ja huomenna ehkä viidennessä. Selkeät raportointijärjestelmät auttavat näkemään, missä säilytysratkaisuja tarvitaan tai missä ne ovat vajaakäytössä.

Työympäristössä, jossa on luovuttu kiinteistä työpisteistä voidaan tuoda henkilökohtaisuus kulloinkin käytössä olevaan työpisteeseen älysovellusten avulla. Sovelluksessa käyttäjä tunnistetaan henkilökortin avulla, minkä jälkeen Dynamic-pöytä sekä siihen liittyvät valaisimet ja sähköt saadaan säädettyä valittujen henkilökohtaisten asetusten mukaan. Dynamic Workstation opastaa käyttäjää myös terveelliseen työtapaan. Se kannustaa työskentelemään seisten osan työpäivästä ja laskee jopa kalorikulutuksen niin haluttaessa.

Sovelluksella voidaan myös varmistaa työpisteiden energiatehokkuus. Kun työntekijä kirjautuu ulos työpisteeltä, tarpeettomat sähköt ja monitorit otetaan pois käytöstä. Työpisteen sulkeutuminen varmistaa myös yritysturvallisuuden.

Älykkäät Axia® Smart -työtuolit tarkkailevat taukoamatta työasentoa ja ilmoittavat värisemällä, jos tuolilla istutaan liian kauan tai huonossa asennossa.

Ennen puhelinkopit pystytettiin kadunvarsille. Nyt ne ovat kaupunkimiljööstä kadonneet ja sen sijaan löytäneet tiensä monitilatoimistoihin. Martelan mallistoon kuuluu kolme eri tyyppistä avotilaan

suunniteltua puhelinkoppiratkaisua sekä modulaarinen neuvottelutila, joka voidaan rakentaa avotilaan. Nämä tilaan jälkikäteen asennettavat tuotteet tarjoavat erinomaisen ratkaisun työtilojen helppoon muokkaamiseen sekä työtehokkuuden parantamiseen.

VASTUULLISUUS JA LAATU

Vastuullisuus ja laatu ovat Martelassa tärkeä osa strategiaa. Konsernin toimintatapaan kuuluu asiakasyritysten vastuullisuuden tukeminen tarjoamalla kestäviä työympäristöratkaisuja ja huolehtimalla ylijäävien kalusteiden vastuullisesta kierrätyksestä. Yhtiön Martela Lifecycle® -malli huomioi työympäristön koko elinkaaren. Vastuulliset työympäristöt toteutetaan käyttäjien tarpeet huomioiden ja käyttäjien hyvinvointia tukien. Työympäristösuunnittelussa huomioidaan aina tilojen tehokas käyttö. Monet asiakasyritykset ovat pystyneet saavuttamaan 20–30 % säästöjä tilankäytössä hyvän suunnittelun avulla.

Vastuullisesti suunnitellut tilat vastaavat joustavasti yrityksissä jatkuvasti tapahtuviin muutoksiin. Tärkeä osa vastuullista muutosta on tarpeettomaksi jäävistä kalusteista huolehtiminen kierrättämällä. Konserni voi myös tarjota kierrätyskalusteita osaksi uutta sisustusratkaisua.

Tilamuutoksessa yritysten hyväkuntoiset, tarpeettomiksi jäävät kalusteet toimitetaan Suomessa lähimpään Martelan viidestä Outlet-myymälästä. Kunnostusta kaipaavat kalusteet toimitetaan konserin logistiikkakeskukseen, jossa ne uudelleenverhoillaan ja toimitetaan sen jälkeen Outlettiin myyntiin.

Huonokuntoinen kaluste kierrätetään raaka-aineeksi: metalli toimitetaan teollisuudelle uusioraaka-aineeksi ja puumateriaalit, verhoilut sekä muovi lähinnä energiaksi.

Vuoden 2014 aikana otettiin logistisen rakenteen uudelleenorganisoinnin myötä käyttöön konsernin yhtenäiset laatu- ja ympäristöjärjestelmät kaikissa tuotantomaissa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Järjestelmät on sertifioitu standardien ISO 9001 (laatujärjestelmä) ja ISO 14001 (ympäristöjärjestelmä) mukaan. Laatutyömme osoituksena Martelan oma testauslaboratorio saavutti akkreditointistatuksen (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005) huhtikuussa 2014. Akkreditoinnin laajuuteen kuuluvat yleisimmät toimistokalusteiden eurooppalaiset EN-testausstandardit, joiden avulla voidaan todeta kaikkien konsernin testattujen tuotteitten täyttävän niin omat kuin standardienkin asettamat laatuvaatimukset.

OSAKE

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus, joka rajoittaa Kosakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. K-osakkeita on yhteensä 604 800 ja A-osakkeita on yhteensä 3 550 800 kpl.

Tilikauden aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 745 536 kappaletta (629 357), mikä vastaa 21,0 prosenttia (17,8) A-osakkeiden kokonaismäärästä.

Vaihdon arvo oli 2,4 milj. euroa (2,6) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 3,35 euroa ja kauden lopussa 2,91 euroa. Tilikauden aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 3,65 euroa ja alimmillaan 2,84 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 5,02 euroa (5,33).

OMAT OSAKKEET

Tammi–joulukuun aikana yhtiö ei ole ostanut omia osakkeitaan. Omia A-osakkeita omistettiin 31.12.2014 yhteensä 67 700 kappaletta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,4 prosenttia kaikista äänistä.

Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Osakkeet on vuonna 2014 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2014 jäljellä 38 647 kappaletta.

VUODEN 2014 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 13.3.2014. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2013 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, ettei osinkoa jaeta tilikaudelta 2013.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän ja hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heikki Ala-Ilkka, Kirsi Komi, Heikki Martela, Pekka Martela, Pinja Metsäranta ja Yrjö Närhinen sekä uutena jäsenenä Eero Leskinen. Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta.

Uusi hallitus kokoontui yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Ala-Ilkan ja varapuheenjohtajaksi Pekka Martelan.

HALLINTO

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudattaa Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010.

Yhtiö on laatinut uuden hallintokoodin mukaisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Lisätietoa Martelan hallinnosta on yhtiön verkkosivuilla sekä yhtiön vuosikertomuksessa.

RISKIT

Suurimpien riskien paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleiseen talouden kehittymiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysyntään. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin. Martelan tehtailla tuotteiden kokoonpano on automatisoitu ja se perustuu komponenttien alihankintaan sekä omaan kokoonpanoon. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedossa kohdassa 28.

LÄHIAJAN RISKIT

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen.

Riskeistä on yksityiskohtaisemmin kerrottu yhtiön vuosikertomuksessa "hallinnointi-osiossa".

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernissa käynnistettiin 13.1.2015 yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat Martela Oyj:n Nummelan logistiikkakeskuksen työntekijöitä ja Kidex Oy:n koko henkilöstöä.

Tilikauden jälkeisiin tapahtumiin ei liity olennaisia muita tiedotettavia asioita ja toiminta on jatkunut suunnitelmien mukaisesti.

NÄKYMÄT VUODELLE 2015

Martela-konsernin vuoden 2015 liikevaihdon arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla ja liiketuloksen paranevan hieman edellisvuodesta. Konsernin liiketulos kertyy normaalista kausivaihtelusta ja vielä lisäksi kuluvana vuonna isompien projektien ajoituksesta johtuen korostetun loppuvuosipainotteisesti.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2014 maksetaan osinkoa 0,10 eur/ osake. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 10.3.2015 klo 15.00 Martelatalossa, Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä pörssitiedotteena.

Segmenttien liikevaihto

(meur)	Tulosyksikkö	Tulosyksikkö Ruotsi ja	Tulosyksikkö	Muut seg
	Suomi	Norja	Puola	mentit	Yhteensä
1.1.2014-31.12.2014
Ulkoinen liikevaihto	87,5	24,8	11,1	12,5	135,9
Sisäinen liikevaihto	0	1,6	1,2	12,7	15,6
Yhteensä 2014	87,5	26,4	12,3	25,3
1.1.2013-31.12.2013
Ulkoinen liikevaihto	92,3	20,5	11,7	7,8	132,3
Sisäinen liikevaihto	0	1,7	0,1	10,1	11,8
Yhteensä 2013	92,3	22,2	11,8	17,9
Ulkoinen liikevaihto, muutos-%	-5,2 %	20,9 %	-4,9 %	60,7 %	2,7 %

Henkilöstö keskimäärin alueittain

	2014	2013
Suomi	559	620
Skandinavia	62	58
Puola	110	80
Venäjä	11	12
Konserni yhteensä	742	770

Konsernin laaja tuloslaskelma

(1 000 eur)	Liite	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Liikevaihto	1	135 918	132 293
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 049	1 352
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-741	-325
Materiaalit ja palvelut		-73 251	-70 773
Valmistus omaan käytöön		91	54
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	3	-36 258	-38 160
Poistot ja arvonalentumiset	4	-3 764	-3 550
Muut liiketoiminnan kulut	5	-22 888	-24 009
Liikevoitto (-tappio)		156	-3 118
Rahoitustuotot	7	28	38
Rahoituskulut	7	-781	-1 233
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	12	0	-305
Voitto (tappio) ennen veroja		-597	-4 618
Tuloverot	8	-112	455
Tilikauden voitto (tappio)		-709	-4 163
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät		-72	337
Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi		14	-81
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot		-613	-80
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-1 380	-3 987
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-709	-4 163
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-1 380	-3 987
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton tulos/osake, €	9	-0,18	-1,03
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, €	9	-0,18	-1,03

Konsernin rahavirtalaskelma

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	139 896	132 033
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	764	353
Maksut liiketoiminnan kuluista	-133 266	-131 746
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	7 394	640
Maksetut korot	-425	-475
Saadut korot	15	24
Muut rahoituserät	-355	-196
Saadut osingot	7	1
Maksetut verot	-471	-130
Liiketoiminnan rahavirta (A)	6 165	-136
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 484	-2 711
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	21	38
Muiden sijoitusten luovutustulo	0	960
Investointien rahavirta (B)	-1 463	-1 713
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	33 500	18 500
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-34 292	-18 246
Pitkäaikaisten lainojen nostot	0	1 283
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 119	-1 502
Maksetut osingot ja muu voitonjako	0	-810
Rahoituksen rahavirta (C)	-2 911	-775
Rahavarojen muutos (A+B+C), lisäys +, vähennys -	1 791	-2 624
Rahavarat tilikauden alussa	4 857	7 589
Rahavarojen muuntoero	-241	-107
Rahavarat tilikauden lopussa	6 407	4 857

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Konsernitase

(1 000 eur)	Liite	31.12.2014	31.12.2013
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	5 481	6 403
Aineelliset hyödykkeet	11	10 499	11 767
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	12	0	0
Myytävissä olevat sijoitukset	14, 15	55	55
Sijoituskiinteistöt	13	600	600
Saamiset	14, 16	0	0
Laskennalliset verosaamiset	17	496	373
Pitkäaikaiset varat yhteensä		17 131	19 198
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18	10 161	10 913
Myyntisaamiset	14, 19	18 105	22 332
Lainasaamiset	14, 19	274	87
Siirtosaamiset	14, 19	2 159	1 227
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	14, 20	0	0
Rahavarat	21	6 407	4 857
Lyhytaikaiset varat yhteensä		37 106	39 416
Varat yhteensä		54 237	58 614
OMA PÄÄOMA JA VELAT	Liite	31.12.2014	31.12.2013
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	23
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Muut rahastot		-9	-9
Omat osakkeet *		-1 050	-1 050
Muuntoerot		-699	-86
Kertyneet voittovarat		13 962	14 602
Oma pääoma yhteensä		20 320	21 573
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	17	813	846
Eläkevelvoitteet	26	737	637
Rahoitusvelat	14, 25	6 794	8 645
Pitkäaikaiset velat yhteensä		8 344	10 128

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Lyhytaikaiset velat
Korollinen
Rahoitusvelat	14, 25	5 671	6 731
Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä		5 671	6 731
Koroton
Saadut ennakot	14, 27	961	627
Ostovelat	14, 27	7 079	7 346
Siirtovelat	14, 27	7 460	6 652
Muut lyhytaikaiset velat	14, 27	4 402	4 990
Varaukset	7, 27	0	566
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä		19 902	20 181
Velat yhteensä		33 917	37 040
Oma pääoma, varaukset ja velat yhteensä		54 237	58 614

* Osakepalkkiojärjestelmään hankitut ja luovutetut osakkeet näytetään kirjanpidollisesti omissa osakkeissa. Katso liitetiedot, kohta 23.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(1 000 eur)
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Osakepää oma	Ylikurssira hasto	Muut rahas tot	Omat osak keet	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2013	7 000	1 116	-9	-1 050	-6	19 319	26 370
Laaja tulos
Tilikauden tulos						-4 163	-4 163
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna)
Muuntoerot					-80		-80
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittä misestä johtuvat erät (sis. laskennalliset verot)						256	256
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-80	-3 907	-3 987
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako						-810	-810
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä						-810	-810
Oma pääoma 31.12.2013	7 000	1 116	-9	-1 050	-86	14 602	21 573
Oma pääoma 1.1.2014	7 000	1 116	-9	-1 050	-86	14 602	21 573
Laaja tulos
Tilikauden tulos						-709	-709
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna)
Muuntoerot					-613		-613
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittä misestä johtuvat erät (sis. laskennalliset verot)						-58	-58
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-613	-767	-1 380
Osakeperusteinen palkitseminen						127	127
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako						0	0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä						0	0
Oma pääoma 31.12.2014	7 000	1 116	-9	-1 050	-699	13 962	20 320

Lisäinformaatiota on esitetty liitetiedoissa 23 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot ja 24 Osakeperusteiset maksut.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Martela Oyj on ergonomisten ja innovatiivisten kalusteratkaisujen toimittaja sekä tilamuutoksia toteuttava palveluyhtiö.

Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj. Emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, osoite Takkatie 1, 00370 Helsinki. Yhtiön A-sarjan osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä.

Kopio konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta Takkatie 1, Helsinki 00370 ja sähköisenä versiona kotisivuilta www.martela.fi.

Martela Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 3.2.2015 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Martelan konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2014 voimassa olleiden kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön täydentävien vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on myös emoyhtiön ja konserniyhtiöiden tilikausi.

Martela on soveltanut 1.1.2014 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja: • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset. IFRS 12 kokoaa yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset, jotka liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml. tytäryritykset, osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt. Uusi standardi laajensi liitetietoja, joita konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä.

• IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu 2011). IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuusettä yhteisyritysten kirjanpitokäsittelystä pääomaosuusmenetelmällä. Uudistetulla standardilla ei ollut merkittävää vaikutusta Martelan konsernitilinpäätökseen.

• Muutokset IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa. Muutokset selventävät taseen rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevan sääntelyn vaatimuksia ja antavat lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta Martelan konsernitilinpäätökseen.

• Muutokset IAS 36:een Omaisuuserien arvon alentuminen: Muutosten tarkoituksena on selkeyttää, että tilinpäätöksessä omaisuuserien kerrytettävissä olevasta rahamäärästä esitettävien tietojen soveltamisala rajoittuu arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin, mikäli kyseinen summa perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Muutetulla standardilla ei ollut merkittävää vaikutusta Martelan konsernitilinpäätökseen.

• IFRIC 21 Julkiset maksut: Tulkinta tarkentaa julkisten maksujen kirjanpitokäsittelyä. Julkisesta maksusta johtuva velka on kirjattava silloin, kun lainsäädännössä määritelty, maksuvelvollisuuden aikaansaava tapahtuma tapahtuu. IFRIC 21:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuloverot, sakot tai muut rangaistusmaksut sekä sellaiset maksut, jotka kuuluvat muiden IFRS-standardien soveltamisalaan. Tulkinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta Martelan konsernitilinpäätökseen. Muilla muutetuilla standardeilla (IFRS 10, IFRS 11, IAS 27, IAS 39) ei ole ollut vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

Vuonna 2014 havaittiin tilikauteen 2013 liittyvä 229 tuhannen euron virhe. Virhe muodostui vuonna 2013 uuden toiminnanohjausjärjestelmän implementoinnissa. Virhe korjattiin tilinpäätöksen 2014 laatimisen yhteydessä IAS 8 standardin edellyttämällä tavalla kirjaamalla ao. kuluerät takautuvasti tilikauden 2013 tuloslaskelmaan. Vuoden 2013 vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

ARVIOIDEN KÄYTTÖ

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa johdon tekemistä harkintaan perustuvista ratkaisuista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa sekä arvioista, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa

'Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

YHDISTELYPERIAATTEET

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Martela Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänivallasta tai muuten määräysvalta. Määräysvallan katsotaan syntyvän, kun Martela olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai Martela on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja konserni pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta lasketaan konsernin omistusosuuden mukaisesti ja se esitetään tuloslaskelmassa omana eränään. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin: käytännössä kuukauden aikaisiin liiketapahtumiin käytetään kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöstä

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

laadittaessa monetaariset omaisuuserät ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan myynnin ja ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden kauden laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssia ja taseet raportointikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinneista syntyvät muuntoerot ja hankinnan jälkeisistä omista pääomista syntyvät muuntoerot kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan ja katsotaan osaksi nettosijoitusta kyseiseen yksikköön. Kun tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

JULKISET AVUSTUKSET

Valtioilta tai muilta vastaavilta tahoilta saadut julkiset avustukset tuloutetaan ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, kun ne ovat tuotoiksi kirjattavissa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan kyseisten hyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen vaikutusaikana.

TULOUTUSPERIAATTEET

Tavaroiden myyntituotot tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajille. Pääsääntöisesti tavaroiden myyntituotot tuloutetaan tuotteiden luovutuksen yhteydessä sopimusehtojen mukaisesti. Myyntituotot palveluista tuloutetaan, kun

palvelu on suoritettu ja taloudellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä. Tavaroiden vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja tuloutetaan tasaerinä kuukausittain vuokrakauden aikana.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Eläkevelvoitteet

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilökunnan palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.

Eläkemeno (kauden työsuoritukseen perustuva meno) ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti. Eläkemeno sisältyy työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin. Etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät. Näitä ovat esimerkiksi vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen

tuotto. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on yksi osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä maksettavaan osuuteen. Osakkeina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä maksettava osuus vieraaseen pääomaan. Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Oletetun etuuden määrittämisessä on huomioitu osakepalkkion maksimimäärä, oletettu muiden kuin markkinaperusteisten tavoitteiden toteutuminen ja kyseiseen järjestelyyn kuuluvien henkilöiden vähentymä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Näiden tulosvaikutus esitetään laajassa tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

LIIKEVOITTO

Liikevoitto on konsernin toiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot sisältyvät liikevoittoon.

TULOVEROT

Konsernin laajan tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotet-

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

tavaan tuloon perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muuten kuin tulosvaikutteisesti, eli joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verovelat kirjataan yleensä taseeseen täysimääräisinä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät IFRS 1 -siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaisesti tehdyistä kiinteistöjen käypiin arvoihin arvostamisista (1.1.2004). Laskennalliset verot arvostetaan perustuen niihin verokantoihin, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoa ei poisteta vaan siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vuosittain tai useammin, jos muuttuneet olosuhteet viittaavat siihen, että sen arvo on saattanut alentua. Tällainen arviointi suoritetaan vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Liikearvo kohdistetaan tätä tarkoitusta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjataan liikearvon arvonalentumistappio, jos arvonalentumistestaus osoittaa, että liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Liikearvon arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitystoiminta konsernissa on aktiivista ja jatkuvaa ja olennaisten kehitysprojektien menot aktivoidaan silloin kun niiden aktivointikriteerit täyttyvät. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi, kun ne ovat toteutuneet. Tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja laitteisiin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, IT-ohjelmat, patentit ja muut vastaavat oikeudet. Patentit, lisenssit ja muut oikeudet on arvostettu poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat: Lisenssit 3–5 vuotta

IT-ohjelmat	3–10 vuotta
Asiakkuudet	4 vuotta
Tuotemerkit	6 vuotta
Patentit ja muut
vastaavat oikeudet	10 vuotta
Poistot kirjataan tasapoistoina.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUS-HYÖDYKKEET

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon. Tämän jälkeen ne on arvostettu kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä.

Kun aineellisen hyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan ja mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.

Poistot lasketaan todennäköisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan silloin, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset 15–30 vuotta Koneet ja kalusto 3–8 vuotta Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai liiketoiminnan muissa kuluissa.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöiksi on konsernissa määritelty ne maa-alueet, joita pidetään toistaiseksi määrittelemätöntä käyttöä varten. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisten viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvoon sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Kun on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappioita ei mahdollisesti enää ole tai ne saattavat olla pienentyneet, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät vähennettynä kertyneillä poistoilla on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan aineellisia hyödykkeitä koskevien poistosuunnitelmien mukaan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina, joihin liittyvät maksut kirjataan laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Vaihtoomaisuuden arvo määritetään FIFOmenetelmää (first in, first out) käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä lisäksi myös osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

RAHOITUSVARAT

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu johdannaiset ja sijoitukset sijoitusrahastoosuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat raportointikauden päättymispäivän markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Martelakonserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa tilikausilla 2014 ja 2013.

Lainat ja muut saamiset sisältävät johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne on kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Nämä varat sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myyntisaamiset ja muut saamiset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Näihin sijoituksiin on luokiteltu erilaisia listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka arvostetaan hankintamenoon silloin kun niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Muun muassa velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä arvonalentumisesta. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat jaetaan kahteen ryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin (lähinnä rahoituslaitoksilta otetut lainat, rahoitusleasingvelat sekä ostovelat) sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvelkoihin (johdannaisvelat).

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edellä mainitun luokittelun perusteella joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon. Luottolimiitit sisältyvät korollisiin lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

OSAKEPÄÄOMA

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Osakepääoma jakautuu K- ja A-osakkeisiin. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet, mutta K-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni.

Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun ja hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Martela Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan osingonjakovelkoihin vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta,

korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

JOHDON TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan ja omaisuuserien arvostuksiin. Arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat oletukset.

Arvonalentumistestaus

Pitkäaikaiset omaisuuserät arvioidaan mahdollisten arvonalentumiseen viittaavien merkkien havaitsemiseksi, jotka viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei olisi kerrytettävissä.

Poistojen kohteena olevien omaisuuserien osalta arvioidaan onko sellaisia tapahtumia tai muutoksia olosuhteissa, jotka viittaisivat, että kirjanpitoarvoa vastaava määrä ei olisi kerrytettävissä. Arvonalentumistappiona kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan määrän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän luovutuksesta johtuvilla menoilla vähennetty käypä arvo tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla omaisuuserän tuottama arvioitu vastainen nettorahavirta.

Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on korkeampi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Arvonalentumistappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan ainoastaan, jos olosuhteet muuttuvat tavalla, joka lisää kerrytettävissä olevaa rahamäärää tappion kirjaushetkellä kerrytettävissä olleeseen rahamäärään nähden. Arvonalentumistappioita ei kuitenkaan voida peruuttaa yli sen arvon, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.

Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta huolimatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvon arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa.

LASKENNALLISET VEROSAAMISET

Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä. Laskennallisten verosaamisten määrää arvioitaessa on otettu huomioon johdon tekemät konserniyhtiöiden tulevien tilikausien verotettavaa tuloa koskevat oletukset. Erilaiset sisäiset ja ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti laskennallisiin verosaamisiin. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi konsernin rakennejärjestelyt, verolainsäädännön muutokset (esim. verokantojen muutos tai vähennyskelpoisten vahvistettujen verotuksellisten tappioiden hyödyntämisajan muutos) ja verotussäännösten tulkintojen muutokset. Aiemmalla raportointikaudella kirjattu laskennallinen verosaaminen kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kuluksi, mikäli kyseisen yksikön ei arvioida kerryttävän riittävästi verotettavaa tuloa, jotta laskennallisen verosaamisen perusteena olevat väliaikaiset erot, kuten vahvistetut verotukselliset tappiot, voidaan hyödyntää.

TULEVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVIKSI TULEVAT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT SEKÄ TULKINNAT

Martela ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. * = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty

sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2014. • IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat 2011–2013 sekä 2010–2012, joulukuu 2013) (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat neljää (2011–2013) ja seitsemää (2010–2012) standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

• Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Disclosure Initiative* (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on tarkoitus rohkaista yhteisöjä käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi olennaisuuden käsitteen soveltamista ja harkinnan käyttöä tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Martelan konsernitilinpäätökseen.

• Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28:aan Sijoitukset osakkuusja yhteisyrityksiin – Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture* (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset koskevat IFRS 10:n sekä IAS 28:n vaatimusten välistä ristiriitaa, joka liittyy sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisiin omaisuuserien myynteihin tai luovutuksiin. Voitto tai tappio kirjataan täysimääräisesti, kun transaktioon sisältyy liiketoimen hankinta, riippumatta siitä onko se tytäryrityksessä vai ei. Voitto tai tappio kirjataan osittain, kun transaktioon sisältyy omaisuuseriä jotka eivät muodosta liiketoimintaa, vaikka nämä varat olisivat tytäryrityksessä. Standardimuutoksilla ei arvioida

olevan merkittävää vaikutusta Martelan konsernitilinpäätökseen.

• Muutokset IFRS 11:een Yhteisjärjestelyt – Accounting for Acquisitions of Interests in Joint Operations* (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on annettu uutta ohjeistusta IFRS 11:een siitä, miten kirjanpidossa käsitellään yhteisessä toiminnossa olevan osuuden hankintaa, kun yhteinen toiminto muodostaa liiketoiminnan. Tällöin on sovellettava liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Martelan konsernitilinpäätökseen.

• IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelma 2012–2014* (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

• Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista* (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 15 luo kattavan viitekehyksen sen määrittämiseksi, voidaanko myyntituottoja tulouttaa, kuinka paljon ja milloin. IFRS 15 korvaa voimassaolevan tuloutusta koskevan ohjeistuksen, mm. IAS 18:n Tuotot, IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet sekä IFRIC 13:n Kanta-asiakasohjelmat. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava myyntituotot sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Konserni arvioi IFRS 15:n vaikutuksia.

• Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja

luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Konserni selvittää vielä standardin vaikutuksia.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ei arvioida olevan vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin niiden käyttöönoton yhteydessä.

1. Segmentti-informaatio

Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin operatiiviseen rakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos, sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluista Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 27.

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norjan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön hallinto ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee hallinto.

Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n ja Tulosyksikkö Internationalin liiketoiminnat. Tulosyksikkö Internationalin päämarkkinaalueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro. Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johta misesta. Venäjällä myynti on organisoitu oman yhtiön toimesta ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.

Tulosyksiköille tuotannon ja hankinnat tekee konsernin Supply Chain Managementyksikkö, jolla on logistiikkakeskukset Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

(1 000 eur)
Segmenttien liikevaihto	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Tulosyksikkö Suomi
ulkoinen	87 465	92 272
sisäinen	11	0
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
ulkoinen	24 805	20 524
sisäinen	1 628	1 658
Tulosyksikkö Puola
ulkoinen	11 131	11 710
sisäinen	1 187	61
Muut segmentit
ulkoinen	12 517	7 787
sisäinen	12 746	10 107
Liikevaihto yhteensä ulkoinen	135 918	132 293
Saadut tuotot tavaroiden myynnistä	122 536	119 232
Saadut tuotot palveluiden myynnistä	13 382	13 061
Yhteensä	135 918	132 293
Segmenttien liiketulos	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Tulosyksikkö Suomi	2 840	1 436
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja	-90	-1 363
Tulosyksikkö Puola	-1 366	-676
Muut segmentit	444	-1 635
Muut	-1 672	-879
Liiketulos yhteensä	156	-3 118

Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n ja Tulosyksikkö Internationalin. Muut kohdassa esitetään jakamattomat konsernitoiminnot sekä kertaluonteiset myyntivoitot ja myyntitappiot.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Pitkäaikaiset varat	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2014	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2014
Suomi	5 479	9 412
Ruotsi	0	383
Muut alueet	2	704
Yhteensä	5 481	10 499
Pitkäaikaiset varat	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2013	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2013
Suomi	6 403	10 636
Ruotsi	0	643
Muut alueet	0	488

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	21	38
Vuokratuotot	64	77
Julkiset avustukset	211	166
Muut liiketoiminnan tuotot	753	1 071
Yhteensä	1 049	1 352

Muut liiketoiminnan tuotot sisältävät liiketoimintojen myynneistä saatuja voittoja 374 teur (2014) ja asuinkiinteistön myyntivoittoja 955 teur (2013).

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Palkat ja palkkiot	-28 942	-30 084
Eläkekulut, maksupohjaiset	-4 384	-4 881
Eläkekulut, etuuspohjaiset	-336	-380
Osakepalkkioina maksettava osuus	-262	0
Muut henkilösivukulut	-2 334	-2 815
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-36 258	-38 160
Luontoisedut	-383	-437
Yhteensä	-36 641	-38 597

Kannustinjärjestelmiin liittyviä palkkioita sivukuluineen on kirjattu tulokseen yhteensä -1 871 teur vuonna 2014 ja -1 216 teur vuonna 2013. Johdon palkat ja palkkiot sekä osakeperusteiset maksut esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 31 Lähipiiritapahtumat. Osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu tarkemmin liitetietokohdassa 24 Osakeperusteiset maksut.

Henkilökunta	2014	2013
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	376	403
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	366	367
Henkilökunta keskimäärin, yhteensä	742	770
Henkilökunta vuoden lopussa	670	767
Henkilökunta Suomessa keskimäärin	559	620
Henkilökunta Ruotsissa keskimäärin	56	54
Henkilökunta Norjassa keskimäärin	6	4
Henkilökunta Puolassa keskimäärin	110	80
Henkilökunta Venäjällä keskimäärin	11	12
Yhteensä	742	770

4. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	-941	-734
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-812	-811
Koneet ja kalusto	-2 011	-2 005
Poistot yhteensä	-3 764	-3 550
Arvonalentumiset	0	0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-3 764	-3 550

5. Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut esitetään kululajeittain.

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Rahdit	-2 466	-2 279
Matkakulut	-1 602	-1 575
Liikekulut	-2 085	-2 139
Tietohallinto	-2 956	-2 986
Markkinointi	-2 042	-2 793
Ajoneuvot	-912	-1 063
Kiinteistökulut	-5 481	-5 600
Muut kulut	-5 344	-5 574
Yhteensä	-22 888	-24 009
Tilintarkastajan palkkiot	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Tilintarkastus	-109	-137
Veroneuvonta	0	0
Muut palvelut	-19	-9
Yhteensä	-128	-146

Tilinpäätöksessä eritellyt tilintarkastajan palkkiot sisältyvät liikekulut erään.

6. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja -2 775 teur (-2 337 teur 2013).

7. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	16	23
Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista	6	13
Muut rahoitustuotot	6	2
Yhteensä	28	38
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-419	-458
Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista	-68	-24
Muut rahoituskulut	-294	-751
Yhteensä	-781	-1 233
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-753	-1 195
Tulosvaikutteisia kurssieroja kirjattu yhteensä seuraavasti:
Myynnin kurssierot (sis. liikevaihtoon)	-333	-580
Oston kurssierot (sis. ostojen oikaisueriin)	26	-151
Rahoituserien kurssiero	-62	-11
Kurssierot yhteensä	-369	-742

Varaukset

Muut rahoituskulut 2013 sisältävät varauksen -566 teur Martela Oyj:n osakkuusyritykselleen P.O. Korhonen Oy:lle antaman lainatakauksen realisoitumiseen.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

8. Tuloverot

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Tilikauden tulovero	-241	-91
Edellisten tilikausien verot	-26	67
Laskennallisten verojen muutos	155	479
Yhteensä	-112	455

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % (24,5 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Tulos ennen veroja	-597	-4 618
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-119	-1 131
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	0	14
Edellisten tilikausien verot	26	0
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-362	-36
Verovapaat tulot	-24	-12
Vähennyskelvottomat kulut	330	366
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	0	-75
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	261	419
Verot tuloslaskelmassa (+ = kulua, - = tuottoa)	112	-455

9. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	-709	-4 163
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000)	4 049	4 049
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	-0,18	-1,03

Yrityksellä ei ole laimentavia instrumenttejä 31.12.2014 tai 31.12.2013.

10. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 eur)				1.1.2014– 31.12.2014				1.1.2013– 31.12.2013
	Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Kesken eräiset hankinnat	Yhteensä	Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Kesken eräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	9 001	883	200	10 084	5 652	883	2 443	8 978
Lisäykset	218	0	2	220	3 349	0	1 764	5 113
Vähennykset	0	0	-202	-202	0	0	-4 007	-4 007
Hankintameno 31.12.	9 219	883	0	10 102	9 001	883	200	10 084
Kertyneet poistot 1.1.	-3 681	0	0	-3 681	-2 947	0	0	-2 947
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-941	0	0	-941	-734	0	0	-734
Kurssierot	1	0	0	1	0	0	0	0
Kertyneet poistot 31.12.	-4 621	0	0	-4 621	-3 681	0	0	-3 681
Kirjanpitoarvo 1.1.	5 320	883	200	6 403	2 705	883	2 443	6 031
Kirjanpitoarvo 31.12.	4 598	883	0	5 481	5 320	883	200	6 403

Aineettomien hyödykkeiden lisäys johtuu toiminnanohjausjärjestelmän aktivoinnista.

LIIKEARVO

Konsernin liikearvo 883 teur (883 teur vuonna 2013) liittyy Grundell yrityskauppaan jonka Martela teki 31. joulukuuta 2011. Rahavirtaa tuottava yksikkö on kohdistettu kokonaisuudessaan segmenttiin Tulosyksikkö Suomi. Ennakoidut rahavirrat saavutetaan entistä kattavammilla, palveluista ja tuotteista koostuvilla ratkaisuilla sekä jo toteutettujen kannattavuutta kohentavien toimenpiteiden vaikutuksesta. Liikevaihdon kasvua tukee lisäksi Martelan uudistettu strategia joka nostaa palvelut entistä merkittävämpään rooliin konsernin liiketoiminnassa.

ARVONALENTUMISTESTAUS

Liikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin jos on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla ennakoidut rahavirrat, jotka perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin kasvuun ja kannattavuuteen liittyen. Suunnitelmat kattavat viiden vuoden ajanjakson, huomioiden liiketoiminnan viimeaikaisen kehityksen. Ennakoitu kannattavuus ajanjaksolla huomioi maltillisesti yllämainitut synergiaedut ja kasvuksi on arvioitu keskimäärin 2,6 %. Testimallin käyttö vaatii arvioita ja olettamia liittyen markkinoiden kasvuun ja yleiseen korkotasoon. Käytetty, ennen veroja määritelty diskonttauskorko on 11,3 %, joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Viiden

vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ennakoitu käyttämällä 0 % myynnin kasvua. Suoritetun testauksen perusteella liikearvon alentamiselle ei ole tarvetta.

ARVONALENTUMISTESTAUKSEN HERKKYYSANALYYSI

Liikearvon alentumistestauksen perusteella liiketoiminnan kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo on 3,9 miljoonaa euroa yli tasearvon. Liikearvon alentumistappion toteutuminen edellyttäisi, että toteutuva liikevoittotaso (EBIT) olisi terminaalivuonna 116 % alhaisempi kuin johdon tilinpäätöspäivän mukainen arvio tai että diskonttauskorko olisi yli 68 %.

11. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)
1.1.2014–31.12.2014	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja ka lusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	63	25 512	31 900	34	148	57 657
Lisäykset	0	241	1 858	0	444	2 543
Vähennykset	0	-93	-248	0	-592	-933
Kurssierot	2	-172	-188	0	0	-358
Hankintameno 31.12.	65	25 488	33 322	34	0	58 909
Kertyneet poistot 1.1.	0	-20 188	-25 702	0	0	-45 890
Vähennysten kertyneet poistot	0	65	181	0	0	246
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-812	-2 011	0	0	-2 823
Kurssierot	0	99	-43	0	0	56
Kertyneet poistot 31.12.	0	-20 836	-27 575	0	0	-48 411
Kirjanpitoarvo 1.1.	63	5 324	6 198	34	148	11 767
Kirjanpitoarvo 31.12.	65	4 652	5 747	34	0	10 499
1.1.2013 - 31.12.2013	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja ka lusto	Muut ainelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	66	25 255	34 387	34	801	60 543
Lisäykset	0	348	2 200	0	165	2 713
Vähennykset	-3	-25	-4 443	0	-818	-5 289
Kurssierot
	0	-66	-244	0	0	-310
Hankintameno 31.12.	63	25 512	31 900	34	148	57 657
Kertyneet poistot 1.1.	0	-19 425	-28 237	0	0	-47 662
Vähennysten kertyneet poistot	0	25	4 326	0	0	4 351
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-811	-2 006	0	0	-2 817
Kurssierot	0	23	215	0	0	238
Kertyneet poistot 31.12.	0	-20 188	-25 702	0	0	-45 890

	31.12.2014	31.12.2013
Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo	2 848	3 100

Kirjanpitoarvo 31.12. 63 5 324 6 198 34 148 11 767

59

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasing-sopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasing-sopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:

			1.1.2014– 31.12.2014			1.1.2013– 31.12.2013
	Koneet ja ka lusto	Rakennukset	Yhteensä	Koneet ja ka lusto	Rakennukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 551	706	4 257	3 229	729	3 958
Lisäykset	197	0	197	322	0	322
Vähennykset	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	0	-40	-40	0	-23	-23
Hankintameno 31.12.	3 748	666	4 414	3 551	706	4 257
Kertyneet poistot 1.1.	-3 239	-478	-3 717	-2 956	-418	-3 374
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-271	-69	-340	-283	-72	-355
Kurssierot	0	29	29	0	12	12
Kertyneet poistot 31.12.	-3 510	-518	-4 028	-3 239	-478	-3 717
Kirjanpitoarvo 1.1.	312	228	540	273	311	584
Kirjanpitoarvo 31.12.	238	148	386	312	228	540

Vuonna 2007 on myyty Ruotsin Bodaforsin tehdaskiinteistö ja osa tiloista on vuokrattu takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on luokiteltu rahoitusleasingsopimukseksi.

12. Osuudet osakkuusyrityksissä

Tuloslaskelmaan kirjattu omistusosuuden mukainen osuus yhtiön tuloksesta:

(1 000 eur)	2014	2013
Osuus tilikauden tuloksesta	0	-305

P.O. Korhonen (ent. Fiota)

Artek Oy Ab ja Martela Oyj allekirjoittivat 17.1.2011 sopimuksen uuden yhtiön perustamisesta. Osakassopimuksen perusteella Martelalla ei ole yhtiössä IFRS 10:n tarkoittamaa määräysvaltaa. Yhtiön luvuista liitetään Martelan konsernituloslaskelmaan ainoastaan Martelan omistusosuuden mukainen osuus yhtiön tuloksesta ja se raportoidaan konsernituloslaskelmassa rivillä Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta.

P.O. Korhonen asetettiin konkurssiin 2014 tilivuoden aikana.

Osakkuusyhtiöön kohdistuvista varauksista lisätietoa liitetietokohdassa 7.

13. Sijoituskiinteistöt

Kiinteistö Oy Ylähangan maa-alue on luokiteltu sijoituskiinteistöksi ja sen käypä arvo 31.12.2014 on 600 teur (600 teur 2013). Konserni on luokitellut kaikkien sijoituskiinteistöjensä käypien arvojen hierarkian tasoksi 3, koska havannoitavissa olevia markkinatietoja ei ole kattavasti käytettävissä käypää arvoa määritettäessä.

14. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

(1 000 eur)	Lainat ja muut saamiset	Myytävis sä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankinta menoon kirjat tavat rahoitus velat	Tase-erien kir janpitoarvot	Käypä arvo	Hierarkia taso	Liite
2014 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korottomat saamiset	0			0	0		16
Muut rahoitusvarat		55		55	55		15
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18 379			18 379	18 379		19
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	18 379	55		18 434	18 434
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			6 794	6 794	6 794	2	25
Muut velat			0	0	0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			5 671	5 671	5 671	2	25
Ostovelat ja muut velat			11 500	11 500	11 500	2	27
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin			23 965	23 965	23 965
2013 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korottomat saamiset	0			0	0		16
Muut rahoitusvarat		55		55	55		15
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22 419			22 419	22 419		19
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	22 419	55		22 474	22 474
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			8 645	8 645	8 645	2	25
Muut velat			0	0	0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			6 731	6 731	6 731	2	25
Ostovelat ja muut velat			12 360	12 360	12 360	2	27
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin			27 736	27 736	27 736

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Muut rahoitusvarat sisältää noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voi luotettavasti arvioida.

Myyntisaamisten ja muiden kuin johdannaisiin perustuvien saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan olennaisilta osin niiden käypää arvoa näiden saamisten lyhyen maturiteetin vuoksi.

Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Korkotaso ei ole olennaisesti muuttunut.

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan myös käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

Jokaisesta rahoitusvarojen ja -velkojen luokasta on esitetty lisätietoja taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa.

Käypään arvoon arvostettavat omaisuuserät ja velat sekä erät, joista esitetään tilinpäätöksessä käypä arvo, jaetaan kolmeen tasoon käypien arvojen hierarkiassa. Käypien arvojen hierarkiatasot perustuvat arvostamisessa käytettyjen tietojen lähteeseen seuraavasti:

Taso 1: käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin, eli julkisiin noteerauksiin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tason 1 noteerattuihin hintoihin, eli esim. rahavirtojen diskonttaukseen sekä arvonmääritysmalleihin, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.

Taso 3: tälle tasolle luokitelluille omaisuus- ja velkaerille ei ole saatavilla luotettavaa markkinalähdettä ja näin ollen käyvät arvot eivät perustu markkinatietoihin, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

15. Muut rahoitusvarat

(1 000 eur)
Myytävissä olevat sijoitukset	31.12.2014	31.12.2013
Tasearvo kauden alussa	55	55
Muutos kaudella	0	0
Tasearvo kauden lopussa	55	55

16. Pitkäaikaiset saamiset

Yhtiöllä ei ole ollut pitkäaikaisia saamisia vuosina 2014 ja 2013.

17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

(1 000 eur)
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana	1.1.2014	Kirjattu tu loslaskelmaan	Kirjattu muihin laajan tulok sen eriin	Kurssierot	31.12.2014
Laskennalliset verosaamiset
Eläkevelvoitteet	127	0	21	0	148
Muut väliaikaiset erot	246	112	0	-10	348
Yhteensä	373	112	21	-10	496
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon arvostetuista rakennuksista	660	-66	0	0	594
Muut väliaikaiset erot	186	33	0	0	219
Yhteensä	846	-33	0	0	813
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-473	145	21	-10	-317

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2013 aikana	1.1.2013	Kirjattu tu loslaskelmaan	Kirjattu muihin laajan tulok sen eriin	Kurssierot	31.12.2013
Laskennalliset verosaamiset
Eläkevelvoitteet	208	0	-81	0	127
Muut väliaikaiset erot	185	61	0	0	246
Yhteensä	393	61	-81	0	373
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon arvostetuista rakennuksista	889	-229	0	0	660
Eläkevelvoitteet	13	-13	0	0	0
Muut väliaikaiset erot	367	-181	0	0	186
Yhteensä	1 269	-423	0	0	846
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-876	484	-81	0	-473

Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu verotuksellisista tappioista, joita ei todennäköisesti voida hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Tällaisia tappioita oli vuoden 2014 tulokset huomioon otettuna n. 11,4 meur (12,0). Näillä tappioilla ei tämän hetkisen tietojen mukaan ole vanhentumisaikaa.

18. Vaihto-omaisuus

(1 000 eur)	31.12.2014	31.12.2013
Aineet ja tarvikkeet	7 952	8 304
Keskeneräiset tuotteet	1 043	977
Valmiit tuotteet	1 166	1 632
Yhteensä	10 161	10 913

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta -1 399 teur (-734 teur 2013).

19. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset

(1 000 eur)	31.12.2014	31.12.2013
Myyntisaamiset	18 105	22 332
Lainasaamiset	274	87
Siirtosaamiset
Henkilöstökuluista	539	275
Rojalteista	3	6
Menoennakoista	1 555	773
Muista	62	173
Siirtosaamiset yhteensä	2 159	1 227
Tuloverosaamiset	0	0
Saamiset yhteensä	20 538	23 646

20. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Yhtiöllä ei ole ollut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja vuosina 2014 ja 2013.

21. Rahavarat

(1 000 eur)	31.12.2014	31.12.2013
Käteinen raha ja pankkitilit	6 407	4 857
Talletukset	0	0
Yhteensä	6 407	4 857

22. Johdannaissopimukset

Martela voi käyttää johdannaisia esimerkiksi valuuttapositionsa suojautumiseen, mutta ei lähtökohtaisesti sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Yhtiöllä ei ollut johdannaisia tilikausien 2013 tai 2014 aikana.

23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

OSAKEPÄÄOMA

Maksettu kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 7 000 000 eur.

Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,68 eur. K-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeilla 1 ääni. Molemmilla osakesarjoilla on samat

Yhtiöjärjestyksen mukainen enimmäispääoma on 14 000 000 eur ja vähimmäispääoma on 3 500 000 eur.

osinko-oikeudet.

Osakepääoman muutokset	Ulkona olevien osakkeiden luku määrä kpl	Osakepää oma	Ylikurssira hasto	Omat osak keet	Omat osakkeet Osakepalkkiojär jestelmä	Yhteensä
1.1.2013	4 049 253	7 000	1 116	-721	-329	7 066
Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet *
Luovutetut osakkeet *
Palautuneet osakkeet
Osakeanti
31.12.2013	4 049 253	7 000	1 116	-721	-329	7 066
31.12.2014	4 049 253	7 000	1 116	-721	-329	7 066

Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä on 1,6 % kaikista osakkeista ja 0,4 % kaikista äänistä.

* Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle Evli Alexander Management Oy:lle. Osakkeet ovat Evli Alexander Management Oy:n omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta ne on vuonna 2013 ja 2014 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa ikään kuin Martela olisi hankkinut omia osakkeita.

Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2014 jäljellä 38 647 kpl.

Oman pääoman muuntoerot sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen sijoitusten muuntoerot. Muut rahastot koostuvat vararahastoista. Ylikurssirahasto on aiemman osakeyhtiölain mukainen rahasto. Voimassa olevan osakeyhtiölain mukaan (1.9.2006 alkaen) se kuuluu sidottuun omaan pääomaan eikä ylikurssirahastoa ole mahdollista enää kerryttää. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa osakepääoman alentamista koskevien säännösten mukaisesti ja ylikurssirahastoa voidaan käyttää rahastokorotuksena osakepääoman korottamiseen. Omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. (ml. ao. transaktiomenot).

Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2014 ovat yhteensä 25 301 teur.

24. Osakeperusteiset maksut

Konsernin johtoryhmän jäsenillä on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoina ovat kalenterivuodet 2014–2016 yksittäin tai kumulatiivisesti. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajaksojen päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä 160 000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo.

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tilikaudella 1.1.2014–31.12.2014

Ohjelma	Osakekannustinjärjestelmä 2014–2016 Yhteensä
Tyyppi		Osake
Instrumentti	Ansaintajakso 2014	Ansaintajakso 2014–2015	Ansaintajakso 2014–2016	Yhteensä/Juoksuai ka painotettu
Liikkeeseenlaskupäivä	3.2.2014	3.2.2014	3.2.2014
Osakkeiden maksimimäärä, kpl	47 998	56 001	56 001	160 000
Osinko-oikaisu	Ei	Ei	Ei
Alkuperäinen allokaatiopäivä	3.2.2014	3.2.2014	3.2.2014
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2014	1.1.2014	1.1.2014
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2014	31.12.2015	31.12.2016
Osakkeiden vapautuminen, pvm	15.4.2015	15.4.2016	14.4.2017
Oikeuden syntymäehdot	Liiketulos	Liiketulos	Liiketulos
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	1,3	2,3	3,3	2,3
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	0,3	1,3	2,3	1,3
Henkilöitä tilikauden päättyessä	7	7	7
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake

Tilikauden tapahtumat 2014	Ansaintajakso 2014	Ansaintajakso 2014–2015	Ansaintajakso 2014–2016	Yhteensä
Kauden alussa ulkona olevat	0	0	0	0
Muutokset kauden aikana
Kaudella myönnetyt	47 998	56 001	56 001	160 000
Kaudella menetetyt	4 800	5 600	5 600	16 000
Kauden lopussa ulkona olevat	43 198	50 401	50 401	144 000

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Käyvän arvon määrittäminen

Tilikaudella 2014 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa. Käypä arvo yhteensä perustuu yhtiön 31.12.2014 tehtyyn arviointiin vapautuvien kannustimien määrästä.

Arvostusparametrit tilikaudella myönnetyille kannustimille
Osakkeen kurssi myöntämispäivänä, €	3,50
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä, €	2,91
Oletetut osingot, €	0,20
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, €	2,9
Osakepalkkion käypä arvo per 31.12.2014, €	465 600
Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutus tilikau den tulokseen ja taloudelliseen asemaan

Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut	261 912
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut, osakkeina toteutettavat	126 722
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2014	226 714

IFRS 2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli yhtiön osakkeen kurssi. Vastaavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten yhtiön osakkeen hinnan mukaisesti.

25. Rahoitusvelat

(1 000 eur)	31.12.2014	31.12.2013
Pitkäaikainen
Pankkilainat	4 618	5 043
Eläkelainat	2 000	3 200
Rahoitusleasingvelat	176	402
Yhteensä	6 794	8 645
Lyhytaikainen
Pankkilainat	923	5 617
Eläkelainat	1 000	800
Käytetyt pankkitililimiitit	3 500	0
Rahoitusleasingvelat	248	314
Yhteensä	5 671	6 731

Konsernin pankkilainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Konsernin keskimääräinen korkoprosentti on 2,00 % (2,14 % 2013). Lainojen lyhennysosuudet esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 28 Rahoitusriskien hallinta.

Osaan yhtiön käytössä oleviin pankkiluottoihin sisällytettiin vuoden 2014 lopussa nettovelkojen ja EBITDA:n (käyttökate) suhteeseen sidottu kovenantti. Nettovelkojen suhde EBITDA:aan saa olla enintään 4,0. Tunnuslukua laskettaessa nettovelat lasketaan neljän peräkkäisen vuosineljänneksen keskiarvona ja EBITDA lasketaan neljän edeltävän vuosineljänneksen summana. Jos Martela rikkoo tämän kovenantin, erääntyy luotot heti takaisinmaksettavaksi ellei Martela saa korjatuksi tunnusluvun arvoa seuraavalla neljänneksellä tai rahoittajat luovu oikeudestaan eräännyttää luottoja. 31.12.2014 kovenanttiehdon alaisena oli yhteensä 8,4 miljoonaa euroa.

Pankkilainojen ja eläkelainojen vakuutena on kiinteistökiinnityksiä ja rahoituslaitosten antamia takauksia sekä vähäiseltä osin pantattuja osakkeita, jotka kohdistuvat yhtiön omistamiin asunto-osakkeisiin.

Katso liitetiedosta 30 lisätietoja annetuista panteista ja vastuusitoumuksista.

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat	31.12.2014	31.12.2013
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	327	373
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	211	532
Yli viiden vuoden kuluttua	0	0
	538	905
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	320	314
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	83	402
Yli viiden vuoden kuluttua	21	0
	424	716
Kertymätön rahoituskulu	114	189

Rahoitusleasing-velkojen keskikorko oli vuonna 2014 2,9 % ja vuonna 2013 2,4 %.

26. Eläkevelvoitteet

Martelan etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koskevat Suomen toimintoja. Järjestelyt on hoidettu pääosin vakuutusyhtiöiden kautta. Ne ovat osittain rahastoituja sekä rahastoimattomia.

Taseessa eläkevelvoitteena esitetään vakuutetuille annettu lupaus ja omaisuueränä vakuutusyhtiöiden vastuulla oleva osuus tästä velvoitteesta. Koska järjestelyihin liittyvät varat ovat osa kyseisten vakuutusyhtiöiden varoja, ne eivät ole eriteltävissä Martelan konsernitilinpäätöksessä.

Vakuutusjärjestelyissä varojen määrä lasketaan käyttäen samaa diskonttauskorkoa kuin eläkevelvoitetta määritettäessä, jolloin diskonttauskoron muutos ei aiheuta merkittävää riskiä. Myöskään elinikäodotteen kasvu ei aiheuta merkittävää riskiä Martelalle, sillä vakuutusyhtiöt kantavat suurimman osan elinikäodotteen kasvun vaikutuksesta.

Etuuspohjainen nettovelka ja sen osatekijät ovat muuttuneet tilikauden aikana seuraavasti:

		Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo		Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo		Etuuspohjainen nettovelka
	2014	2013	2014	2013	2014	2013
1.1.	3 070	3 271	-2 432	-2 422	638	849
Kirjattu tulosvaikutteisesti
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	230	267			230	267
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno		91			0	91
Korkokulu tai -tuotto	110	98	-96	-76	14	22
	340	456	-96	-76	244	380
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Vakuutusmatemaattiset voitot tai (tappiot)
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuu tusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	721	-515			721	-515
Kokemusperusteiset voitot (-) tai tappiot (+)	-181	-142			-181	-142
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä (+/-)			-469	321	-469	321
	540	-657	-469	321	71	-336
Muut erät
Työnantajan maksusuoritukset (+)			-217	-255	-217	-255
	0	0	-217	-255	-217	-255
31.12.	3 950	3 070	-3 214	-2 432	736	638

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin järjestelyihin tilikaudella 2015 yhteensä 263 tuhatta euroa.

Herkkyysanalyysit

Seuraava taulukko kuvaa merkittävimpien vakuutusmatemaattisten oletusten muutosten vaikutuksia etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen ja järjestelyihin liittyviin varoihin.

	Etuuspohjainen velvoite Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo
Käytetyn oletuksen muutoksen vaikutus	oletus kasvaa	oletus pienenee	oletus kasvaa	oletus pienenee
Diskonttauskorko (0,5 prosenttiyksikön muutos)	-8,3 %	9,4 %	-7,3 %	8,2 %
Palkkojen nousu (0,5 prosenttiyksikön muutos)	2,2 %	-2,2 %	0,0 %	0,0 %
Kuolevuus (5 prosenttiyksikön muutos)	N/A	N/A	N/A	N/A

Järjestelyjen duraation painotettu keskiarvo on 18 vuotta.

27. Lyhytaikaiset velat

(1 000 eur)	31.12.2014	31.12.2013
Saadut ennakot	961	627
Ostovelat	7 079	7 346
Siirtovelat
Henkilöstökulujen siirtovelat	4 272	4 382
Johdannaiset	0	0
Korot	19	25
Rojaltit	104	133
Menojäämät	2 143	1 346
Muu siirtovelat	922	766
Siirtovelat yhteensä	7 460	6 652
Muut lyhytaikaiset velat	4 402	4 990
Varaukset	0	566
	19 902	20 181

28. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan odottamattomia poikkeamia yhtiön tuloksessa ja rahavirroissa, jotka johtuvat valuuttakursseista, maksuvalmiudesta, asiakkaan maksukyvystä, sijoituksista sekä koroista. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja varallisuuteen. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja rahoitusriskien käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön taloushallinto.

MARKKINARISKI

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuuttariski, korkoriski ja hintariski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinakorkojen tai markkinahintojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumenttien käyvissä arvoissa ja tulevissa rahavirroissa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutusta konsernin tulokseen ja taseeseen. Konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa.

VALUUTTARISKI

Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Puolassa ja se altistuu valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista. Transaktioriski syntyy ulkomaan rahan määräisistä tulevista kassavirroista. Translaatioriski toteutuu kun emoyhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoittamien pääomien, vuositulosten ja lainojen arvot muuttuvat valuuttakurssivaihtelujen seurauksena.

Transaktioriski

Merkittävimmät kaupalliset valuutat ovat EUR, SEK, NOK, DKK ja PLN. Valuuttojen SEK, NOK, DKK ja PLN valuuttapositioita tarkastellaan pääsääntöisesti puolenvuoden tähtäimellä. Konsernin politiikkana on suojata ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositiota tarvittaessa. Suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti 3–12 kk pituisia valuuttatermiinejä. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Konserni ei ole

suojannut transaktioriskiä tilikausien 2013 ja 2014 aikana.

Translaatioriski

Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Ruotsissa, Puolassa ja Venäjällä sijaitsevien tytäryhtiöiden pääomista ja lainoista emoyhtiöltä. Yhtiö suojautuu tarvittaessa translaatioriskiltä käyttämällä valuuttalainoja ja -optioita.

Valuuttariskin suojauspäätökset perustuvat kunkin valuutan arvioituun vaikutukseen konsernin tulokseen, kassavirtaan, omaan pääomaan sekä suojauskustannukseen.

Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain altistuminen valuuttariskille.

Altistuminen transaktioriskille rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain 31.12.2014 (teur)

	EUR	SEK	PLN	NOK	DKK
Myyntisaamiset	113	676	1 415	285	80
Ostovelat	-459	-594	-202	-84	-17
Yhteensä	-346	82	1 213	201	63

Altistuminen transaktioriskille rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain 31.12.2013 (teur)

	EUR	SEK	PLN	NOK	DKK
Myyntisaamiset	308	452	534	0	990
Ostovelat	-788	-613	-4	-81	-3
Yhteensä	-480	-161	530	-81	987

Muiden valuuttojen vaikutus on vähäinen.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Herkkyysanalyysi transaktioriskille

Seuraavassa taulukossa on esitetty miten 10 % valuuttakurssimuutos 31.12. vaikuttaisi keskimäärin konsernin tulokseen ennen veroja ja pääomaan 2014 (2013). Laskelma perustuu oletuksiin, että kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.

Herkkyysanalyysi transaktioriskille (teur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2014
EUR	0	+/- 35
SEK	0	+/- 8
PLN	0	+/- 121
NOK	0	+/- 20
DKK	0	+/- 6

Herkkyysanalyysi transaktioriskille (teur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2013
EUR	0	+/- 48
SEK	0	+/- 16
PLN	0	+/- 53
NOK	0	+/- 8
DKK	0	+/- 98

KORKORISKI

Konsernin korkoriski liittyy lähinnä konsernin lainasalkkuun. Lainojen duraatio on välillä 1–5 vuotta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia.

Konserni sijoittaa ylimääräiset varat lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin yhteistyöpankeissa sekä likvideihin alhaisen riskin korkorahastoihin jotka perustuvat valtioiden velkasitoumuksiin ja yritystodistuksiin.

Sijoituksia voidaan tehdä korkorahastoihin, joiden arvot määräytyvät toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerauksien pohjalta. Nämä käyvän arvon muutokset kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelmaan.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusinstrumenttien jako kiinteäkorkoiseen ja vaihtuvakorkoiseen tilinpäätöspäivänä.

Rahoitusinstrumentit (teur)	31.12.2014	31.12.2013
Kiinteäkorkoinen
Rahoitusvelat ml. johdannaiset	424	716
Vaihtuvakorkoinen
Rahoitusvelat	12 041	14 659
Yhteensä	12 465	15 375

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Herkkyysanalyysi korkoriskille

1 % koronnousun muutosvaikutus tulokseen ennen veroja ja pääomaan tilinpäätöspäivänä 31.12. Koronlaskulla olisi ollut samansuuruinen päinvastainen vaikutus.

Herkkyysanalyysi korkoriskeille (teur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2014
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-120
Herkkyysanalyysi korkoriskeille (teur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2013
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-147

HINTARISKI

Rahoitusvaroihin kuuluviin myytävissä oleviin osakkeisiin ei arvioida liittyvän hintariskiä jälleenmyynnistä. Näiden kirjanpitoarvo on alkuperäinen hankintahinta ja niiden myyntihinta tilikauden päättymispäivänä on arvioitu korkeammaksi kuin ostohinta. Osakkeet ovat noteeraamattomia ja niiitä ei arvosteta käypään arvoon.

LUOTTORISKI

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy näin ollen vastapuolen luottokelpoisuuden mukaan. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta.

Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikka. Konserniyhtiöiden myyntisaatavien kierto ja ikärakenne raportoidaan kuukausittain ja sitä seurataan mm. emoyhtiön taloushallinnon toimesta.

Martelan hallitus vahvistaa luottoriskien hallinnan periaatteet. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien kautta.

Yhtiön myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Hankintasopimusta käytetään silloin kun asiakasyritys on tuntematon ja siitä saatavat luottotiedot eivät ole riittävät. Hankintasopimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sopimusta, jolla varmistetaan tilauksesta syntyvät saatavat pidättämällä omistusoikeus Martela Oyj:llä kunnes asiakas on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan. Hankintasopimusta käytetään vain

kotimaan kaupassa. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä potentiaalinen luottoriski huomioon ottaen. Vastapuolelle voidaan myös myöntää luottolimiittejä. Vanhojen asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan säännöllisesti maksukäyttäytymishistoriaa sekä luottoluokituksia avuksi käyttäen.

Asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella voidaan joiltakin asiakkailta vaatia vakuuksia ja esim. viennissä voi tulla kysymykseen vahvistettu peruuttamaton remburssi.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa luottoriskin maksimimäärää.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty alla olevassa taulukossa:

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä (teur)	2014	2013
Myytävissä olevat rahoitusvarat	55	55
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	0	0
Laina- ja muut saamiset	18 379	22 419
Rahavarat	6 407	4 857
Yhteensä	24 841	27 331

Konsernin myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöspäivänä 31.12 on esitetty seuraavassa taulukossa:

Myyntisaamisten ikäjakauma (teur)	2014	2013
Erääntymättömät	13 666	14 969
Erääntynyt 1–30 päivää	3 520	4 441
Erääntynyt 31–60 päivää	177	1 265
Erääntynyt yli 60 päivää	742	1 657
Yhteensä	18 105	22 332

Myyntisaamisten luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12 niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.

Myyntisaamisten maantieteellinen aluejakauma (teur)	2014	2013
Suomi	12 570	13 587
Skandinavia	2 481	4 693
Euroopan maat	2 227	466
Muut alueet	827	3 586
Yhteensä	18 105	22 332

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä.

Luottotappioita on kirjattu 2014 kuluksi -196 teur (-167 teur 2013) ja ne on esitetty muissa liiketoiminnan kuluissa.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

MAKSUVALMIUSRISKIT

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi konsernissa ylläpidetään jatkuvasti riittävät likvidit varat tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen kuten kassareservin ja luottotililimiittien avulla. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja

luottolimiittien maturiteettia sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja.

Rahavarat kauden 2014 lopussa olivat 6 407 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 7 349 teur.

Sopimukseen perustuvat rahavirrat erääntyvät seuraavasti:

	2015	2016	2017	2018	2019	Myö hemmin	Yhteensä	Tasearvo
Pankkilainat	923	4 389	180	49	0	0	5 541	5 541
Eläkelainat	1 000	1 000	1 000	0	0	0	3 000	3 000
Rahoitusleasingvelat	320	83	21	0	0	0	424	424
Ostovelat	7 079	0	0	0	0	0	7 079	7 079
Luottolimiitti, limiitin käyttö	3 500	0	0	0	0	0	3 500	3 500
Lainojen korko- ja takausmaksut	142	87	15	0	0	0	244
Rahoitusvelat yhteensä	12 964	5 559	1 216	49	0	0	19 788
Annetut takaukset *	175	175	27	0	0	0	377
Yhteensä	13 139	5 734	1 243	49	0	0	20 165

* Emoyhtiön kolmannelle osapuolelle antamat takaukset tytäryhtiöiden vuokrista.

Rahavarat kauden 2013 lopussa olivat 4 857 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 6 463 teur.

Sopimukseen perustuvat rahavirrat erääntyvät seuraavasti:

	2014	2015	2016	2017	2018	Myö hemmin	Yhteensä	Tasearvo
Pankkilainat	5 399	871	4 307	82	0	0	10 659	10 659
Eläkelainat	1 000	1 000	1 000	1 000	0	0	4 000	4 000
Rahoitusleasingvelat	240	301	111	45	19	0	716	716
Ostovelat	7 346	0	0	0	0	0	7 346	7 346
Luottolimiitti, limiitin käyttö	0	0	0	0	0	0	0
Lainojen korko- ja takausmaksut	282	229	195	54	13	0	773
Rahoitusvelat yhteensä	14 267	2 401	5 613	1 181	32	0	23 494
Annetut takaukset *	177	177	177	46	0	0	577
Yhteensä	14 444	2 578	5 790	1 227	32	0	24 071

* Emoyhtiön kolmannelle osapuolelle antamat takaukset tytäryhtiöiden vuokrista.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa volatilisuudesta riippumatta.

Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella.

Omavaraisuusasteen laskentakaava on esitetty seuraavassa taulukossa.

	31.12.2014	31.12.2013
Oma pääoma	20 320	21 573
Taseen loppusumma – saadut ennakot	53 276	57 987
Omavaraisuusaste %	38,1	37,2

29. Muut vuokrasopimukset

(1 000 eur)	31.12.2014	31.12.2013
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella mak settavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	3 950	4 595
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	6 576	8 706
Yli viiden vuoden kuluttua	0	819
	10 526	14 120

Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.

Vuoden 2014 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella maksettuja vuokria -4 923 teur (-4 808 teur 2013).

30. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	31.12.2014	31.12.2013
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat ja eläkelainat	12 041	14 659
Annetut kiinteistökiinnitykset	10 104	10 760
Annetut yrityskiinnitykset	11 894	12 455
Pantatut osakkeet	4	4
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	22 002	23 219
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	287	336
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta	0	546

31. Lähipiiritapahtumat

Martela-konsernin lähipiiriin kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmä. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä Martela Oyj:n osakekannasta 6,8 % ja äänivallasta 16,5 %.

Konsernin rakenne	Kotimaa	Omistusosuus (%) 31.12.2014	Osuus ääni vallasta (%) 31.12.2014	Myyntiyhtiö	Tuotantoyhtiö
Emoyhtiö
Martela Oyj	Suomi			x	x
Tytäryhtiöt
Kidex Oy	Suomi	100	100	x	x
Grundell Muuttopalvelut *	Suomi	100	100	x
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100	x	x
Aski Avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100
Martela AS, Oslo	Norja	100	100	x
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100	x	x
000 Martela, Moskova **	Venäjä	100	100	x

* Yhtiöön sulautui tilikaudella Grundell Henkilöstöpalvelut Oy

** Yhtiöön fuusioitiin tilikaudella 000 Martela SP, Pietari

Johdon työsuhde-etuudet

Konsernissa on määritetty johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi:

Emoyhtiön hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja Konsernin johtoryhmä

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Alla olevassa taulukossa esitetään johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saamat työsuhde-etuudet. Työsuhde-etuuksista esitetyt tiedot ovat suoriteperusteisia. Työsuhteen päättymisen jälkeisinä etuuksina käsitellään vapaaehtoiset eläkejärjestelyt, jotka sisältävät sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.

(1 000 eur)	2014	2013
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-1 296	-1 410
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0	0
Osakeperusteiset etuudet	-262	0
	-1 558	-1 410
Palkat ja palkkiot *	2014	2013
Hallituksen jäsenet	-126	-121
Toimitusjohtaja	-330	-249
Konsernin johtoryhmän jäsenet (ei sis. toimitusjohtajan palkkaa)	-1 102	-1 040
	-1 558	-1 410

Hallituksen jäsenille on maksettu palkkioita seuraavasti:	2014	2013
Heikki Ala-Ilkka	-36	-35
Pekka Martela	-18	-17
Jaakko Palsanen *	-4,5	-17
Eero Leskinen	-13,5	0
Tapio Hakakari **	0	-4
Yrjö Närhinen	-18	-17
Pinja Metsäranta	-18	-17
Kirsi Komi	-18	-14
Yhteensä	-126	-121

* hallituksessa 1 Q 2014

** hallituksessa 2013

Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei makseta yhtiön palveluksessa olevilla jäsenille.

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot ja eläkesitoumukset	2014	2013
Palkat ja palkkiot *	-330	-249
Vapaaehtoiset lisäeläkkeet	-36	-83
Lakisääteinen TyEL palkoista ja palkkioista	-77	-57

* Palkkiot sisältävät myös osakepalkkiot

Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Eläke-etuus sisältyy etuuspohjaisiin kuluihin, jotka on esitetty liitetietojen kohdassa 3. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on puolin ja toisin toisin 6 kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Toimitusjohtajalla ja konsernin johdolla on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoina ovat kalenterivuodet 2014–2016 yksittäin tai kumulatiivisesti. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajaksojen päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjestelmästä on 2014 vuoden tulokseen kirjattu tj:n palkkiovarauksena -58 teur (0 eur 2013) ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkkiovarauksena -204 teur (0 eur 2013).

Liitetietoja tästä palkitsemisjärjestelyistä on esitetty liitetiedossa 24 Osakeperäiset maksut.

32. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Martela-konserni 2010–2014		2014	2013	2012	2011	2010
Liikevaihto	meur	135,9	132,3	142,7	130,7	108,4
Liikevaihdon muutos	%	2,7	-7,3	9,2	20,6	13,7
Vienti ja ulkomaan toiminnot	meur	47,8	39,9	41,2	40,9	32,7
Suhteessa liikevaihtoon	%	35,1	30,1	28,8	31,3	30,2
Vienti Suomesta	meur	14,3	10,2	10,4	10,5	9,6
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	meur	1,7	3,0	4,0	6,8	4,7
Suhteessa liikevaihtoon	%	1,3	2,3	2,8	5,2	4,4
Poistot	meur	3,7	3,6	3,4	2,6	2,7
Tutkimus- ja kehitys	meur	2,8	2,4	2,7	2,4	2,2
Suhteessa liikevaihtoon	%	2,1	1,8	1,9	1,8	2,0
Henkilöstö keskimäärin		742	770	806	637	601
Henkilöstön muutos	%	-3,6	-4,5	26,5	6,0	-5,5
Henkilöstö tilikauden lopussa		670	767	801	791	625
Josta Suomessa		505	618	634	610	457
Kannattavuus
Liikevoitto	meur	0,2	-3,1	-0,9	2,6	1,3
Suhteessa liikevaihtoon	%	0,1	-2,4	-0,6	2,0	1,2
Voitto ennen veroja	meur	-0,6	-4,6	-1,8	1,9	1,1
Suhteessa liikevaihtoon	%	-0,4	-3,5	-1,3	1,5	1,0
Tilikauden tulos *	meur	-0,7	-4,2	-2,1	1,6	0,6
Suhteessa liikevaihtoon	%	-0,5	-3,2	-1,4	1,2	0,6
Liikevaihto/henkilö	teur	183,2	171,8	177,0	205,2	180,4
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	-3,4	-17,4	-7,2	5,1	2,0
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	0,5	-8,4	-2,7	6,0	3,7
Rahoitus ja taloudellinen asema
Taseen loppusumma	meur	54,2	58,6	64,6	69,7	56,7
Oma pääoma	meur	20,3	21,6	26,4	30,8	31,2
Korolliset nettovelat	meur	6,8	11,2	8,7	-0,8	-4,4
Suhteessa liikevaihtoon	%	5,0	8,4	5,4	-0,6	-4,0
Omavaraisuusaste	%	38,1	37,2	41,4	44,7	55,6
Nettovelkaantumisaste	%	33,4	51,7	32,8	-2,6	-14,1
Liiketoiminnan kassavirta	meur	6,2	-0,1	0	1,2	-0,1
Maksetut osingot	meur	0,0	0,8	1,8	1,8	1,8

* Tilikauden tuloksessa huomioitu laskennallisen verovelan muutos

33. Osakekohtaiset tunnusluvut

		2014	2013	2012	2011	2010
Tulos osaketta kohti	EUR	-0,18	-1,03	-0,51	0,39	0,16
Tulos osaketta kohti (laimennettu)	EUR	-0,18	-1,03	-0,51	0,39	0,16
Osakkeen nimellisarvo	EUR	1,7	1,7	1,7	1,7	1,7
Osinko *	EUR	0,10	0,00	0,20	0,45	0,45
Osinko/tulos osaketta kohti	%	-55,6	-	-39,2	115,4	281,3
Efektiivinen osinkotuotto	%	3,4	-	4,0	7,8	5,8
Oma pääoma osaketta kohti	EUR	5,02	5,33	6,51	7,60	7,74
A-osakkeen kurssi 31.12.	EUR	2,91	3,35	5,02	5,79	7,77
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60
Hinta/voittosuhde, P/E luku		-16,2	-3,3	-9,8	14,8	48,6
Osakkeiden markkina-arvo **	MEUR	11,9	13,6	20,3	23,4	31,3

* Hallituksen ehdotus

** K-osakkeiden arvona käytetty A-osakkeiden kurssia

34. Osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKEPÄÄOMA

Martela Oyj:n osakkeiden rekisteröity lukumäärä 31.12.2014 oli 4 155 600. Osakkeet jakautuvat A- ja K-osakkeisiin. A-osakkeella on 1 ääni ja K-osakkeella on 20 ääntä yhtiökokouksessa. Molemmilla osakesarjoilla on

samat osinko-oikeudet. Yhtiön enimmäispääoma on 14 000 000 eur ja vähimmäispääoma on 3 500 000 eur.

Martela Oyj:n osakkeet on liitetty arvoosuusrekisteriin 10.2.1995. Osakkeiden vasta-arvo on 1,68 eur. A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä Pienet yhtiöt -listalla. Martela Oyj on tehnyt "Liquidity Providing" (LP) markkinatakaussopimuksen FIM Pankki Oy:n kanssa.

Osakekannan jakautuminen 31.12.2014	Lukumäärä kpl	Yhteensä eur	Osuus osake pääomasta	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Suurimmat osakkeenomistajat osake määrän mukaan 31.12.2014	K-sarja kpl	A-sarja kpl	Yhteensä kpl	%	Ääniä kpl	% ääni määrästä
Marfort Oy	292 000	232 574	524 574	12,6	6 072 574	38,8
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	335 400	335 400	8,1	335 400	2,1
OP-Suomi Arvo	0	285 000	285 000	6,9	285 000	1,8
Martela Heikki	52 122	121 342	173 464	4,2	1 163 782	7,4
Palsanen Leena	24 486	131 148	155 634	3,7	620 868	4,0
Palsanen Jaakko	1 600	126 286	127 886	3,1	158 286	1,0
Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap	0	120 000	120 000	2,9	120 000	0,8
Pohjola Vakuutus Oy	0	117 982	117 982	2,8	117 982	0,8
AC Invest Oy	0	116 000	116 000	2,8	116 000	0,7
Martela Matti Tapio	58 256	56 982	115 238	2,8	1 222 102	7,8
Lindholm Tuija	43 122	32 841	75 963	1,8	895 281	5,7
Meissa-Capital Oy	0	74 750	74 750	1,8	74 750	0,5
Martela Pekka	69 274	8	69 282	1,7	1 385 488	8,9
Martela Oyj	0	67 700	67 700	1,6	67 700	0,4
Nordea Pankki Suomi Oyj, hallintarek.	0	64 229	64 229	1,5	64 229	0,4
Oy Joeston Ltd	0	43 425	43 425	1,0	43 425	0,3
Muut osakkeenomistajat	63 940	1 625 133	1 689 073	40,6	2 903 933	18,6
Yhteensä	604 800	3 550 800	4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Luettelo sisältää kaikki yli 5 % osakkeista ja äänivallasta omistavat osakkeenomistajat. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä 6,8 % osakkeista ja 16,5 % äänivallasta.

Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta. 33 850 kpl on aikanaan ostettu 10,65 euron keskihintaan ja 33 850 kpl on tullut osakeannin yhteydessä.

Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 % kaikista osakkeista ja 0,4 % kaikista äänistä.

Yhtiökokous on myöntänyt 2014 hallitukselle vuodeksi eteenpäin valtuudet, jotka koskevat osakepääoman korottamista, vaihtovelkakirjalainan ottamista sekä päättämistä omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 415 560 kappaletta yhtiön A-sarjan osakkeita.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Omistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2014

Osakkeita kpl	Omistajia kpl	Omistajia %	Osakkeita kpl	%	Ääniä kpl	% ääni määrästä
1–500	1 339	71,3	241 369	5,8	252 009	1,6
501–1000	239	12,7	185 202	4,5	196 222	1,3
1001–5000	212	11,3	465 409	11,2	606 009	3,9
yli 5000	87	4,6	3 262 574	78,5	14 591 514	93,3
Yhteensä	1 877	100,0	4 154 554	100,0	15 645 754	100,0
joista hallintarekisteröityjä	5		85 538	2,1	85 538
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 046	0,0	1 046	0,0
Yhteensä			4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella 31.12.2014

	Omistajia kpl	%	Osakkeita kpl	%	Ääniä kpl	%
Yritykset	88	4,7	1 068 803	25,7	6 616 803	42,3
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	13	0,7	667 014	16,1	667 014	4,3
Julkisyhteisöt	1	0,1	335 400	8,1	335 400	2,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	9	0,5	6 717	0,2	6 717	0,0
Kotitaloudet	1 759	93,7	2 055 342	49,5	7 998 542	51,1
Ulkomaiset sijoittajat	7	0,4	21 278	0,5	21 278	0,1
Yhteensä	1 877	100,0	4 154 554	100,0	15 645 754	100,0
joista hallintarekisteröityjä	5		85 538	2,1	85 538
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 046	0,0	1 046	0,0
Yhteensä			4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Emoyhtiön tuloslaskelma

(1 000 eur)	Viite	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Liikevaihto	1	88 966	88 838
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-763	-147
Valmistus omaan käyttöön		91	54
Liiketoiminnan muut tuotot	2	504	1 266
Materiaalit ja palvelut	3	-53 904	-54 142
Henkilöstökulut	4	-19 256	-19 718
Poistot ja arvonalennukset	5	-4 707	-1 515
Liiketoiminnan muut kulut		-13 502	-16 165
Liikevoitto (-tappio)		-2 571	-1 529
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-449	-930
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä		-3 020	-2 459
Satunnaiset erät	7	284	0
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-2 736	-2 459
Poistoero		-357
Tuloverot	8	-60	0
Tilikauden voitto (tappio)		-3 154	-2 459

Emoyhtiön tase

(1 000 eur)	Viite	31.12.2014	31.12.2013
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		318	390
Muut pitkävaikutteiset menot		4 356	4 877
Ennakkomaksut		0	199
		4 673	5 466
Aineelliset hyödykkeet	10
Maa- ja vesialueet		80	79
Rakennukset ja rakennelmat		2 250	2 337
Koneet ja kalusto		1 651	2 133
Muut aineelliset hyödykkeet		23	23
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		0	8
		4 004	4 580
Sijoitukset	11
Tytäryhtiöosakkeet		7 962	7 962
Saamiset tytäryhtiöyrityksiltä		14 364	14 324
Muut osakkeet ja osuudet		15	15
		22 341	22 301
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		5 425	5 797
Keskeneräiset tuotteet		825	784
Valmiit tuotteet/tavarat		1 000	1 129
Ennakot toimittajilta		310	387
		7 559	8 097
Pitkäaikaiset saamiset	12
Lainasaamiset		329	328
Lyhytaikaiset saamiset	12
Myyntisaamiset		13 945	15 220
Lainasaamiset		2 886	4 839
Siirtosaamiset		1 137	689
		17 968	20 748
Rahat ja pankkisaamiset		2 550	3 248
VASTAAVAA		59 424	64 771

(1 000 eur)	Viite	31.12.2014	31.12.2013
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Oma pääoma	13
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Vararahasto		11	11
Edellisten tilikausien tulokset		28 455	30 914
Tilikauden tulos		-3 154	-2 459
Yhteensä		33 428	36 582
Tilinpäätössiirtojen kertymä	14
Poistoero		357	0
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset		0	566
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	15
Lainat rahoituslaitoksilta		4 200	4 900
Eläkelainat		2 000	3 200
Siirtovelat		100	90
		6 300	8 190
Lyhytaikainen vieras pääoma	16
Korollinen
Lainat rahoituslaitoksilta		4 200	4 700
Eläkelainat		1 000	800
		5 200	5 500
Koroton
Saadut ennakot		452	256
Ostovelat		6 408	5 881
Siirtovelat		4 619	4 776
Muut lyhytaikaiset velat		2 659	3 019
		14 138	13 932
Vieras pääoma yhteensä		25 638	27 622
VASTATTAVAA		59 424	64 771

Emoyhtiön rahoituslaskelma

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	90 553	88 988
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	510	304
Maksut liiketoiminnan kuluista	-88 106	-87 498
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	2 957	1 794
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-332	-919
Maksetut verot	-53	447
Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä	2 572	1 322
Liiketoiminnan rahavirta (A)	2 572	1 322
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-252	-1 781
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	32	2
Muiden sijoitusten luovutustulo	0	960
Myönnetyt lainat	-996	-565
Lainasaamisten takaisinmaksut	145	562
Investointien rahavirta (B)	-1 072	-822
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot	4 000	18 500
Lyhtyaikaisten lainojen takaisinmaksut	-6 200	-18 287
Pitkäaikaisten lainojen nostot	0	800
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	0	-1 721
Maksetut osingot ja muu voitonjako	0	-810
Rahoituksen rahavirta (C)	-2 200	-1 518
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) (+ lisäys, - vähennys)	-699	-1 018
Rahavarat tilikauden alussa 1)	3 248	4 266
Sijoitusten käyvän arvon muutos	0	0
Rahavarat tilikauden lopussa 1)	2 550	3 248

1) Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat.

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Martela Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien lakien ja säännösten mukaisesti (FAS, Finnish Accounting Standards). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta todettu. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan ostojen oikaisueriin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen arvostamisesta syntyneet kurssierot, kirjataan rahoituksen kurssieroihin.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan 3–10 vuoden aikana.

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Rakennukset, koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Rakennuksiin tehdyistä arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä myöskään maa-alueista. Muuten poistot on laskettu tasapoistoina arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä poistoeron muutos esitetään tuloslaskelmassa omana eränään ja kertynyt poistoero erillisenä eränä taseessa.

AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN POISTOAJAT

Rakennukset ja rakennelmat 20–30 vuotta Koneet ja kalusto 4–8 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta

SIJOITUKSET

Pörssinoteeratut osakkeet arvostetaan markkina-arvoon ja arvonmuutokset kirjataan rahoituseriin. Muut osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Martela Oyj:llä ei ole tilinpäätöshetkellä omistuksessaan pörssinoteerattuja osakkeita. Sijoitukset tytäryhtiöihin ja pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon FIFO-menetelmää käyttäen. Vaihtoomaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Valmistetun vaihtoomaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.

RAHOITUSARVOPAPERIT

Rahoitusarvopapereihin luokitellaan sijoitukset rahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

JOHDANNAISET

Yhtiöllä ei ole käytössään johdannaisia 31.12.2014 tai 31.12.2013.

Tarvittaessa käytettävät yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia. Valuuttatermiineillä suojaudutaan ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jääviä nettopositioita. Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

TULOVEROT

Yhtiön veroihin kirjataan tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, perustuen paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan veroon. Emoyhtiö ei kirjaa tilinpäätökseensä laskennallisia verosaamisia tai -velkoja.

LIIKEVAIHTO JA TULOUTUSPERIAATTEET

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskiessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset sekä myynnin valuuttakurssierot.

TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS

Tutkimus ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja kalustoon.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot, julkiset avustukset ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot mm. vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritteeseen liittyvät kulut.

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT

Satunnaisiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin kuten konserniavustukset ja yritysjärjestelyihin liittyvät erät.

VUOKRASOPIMUKSET

Kaikki leasing-maksut käsitellään vuokrakuluina.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiöiden eläketurva on järjestetty eläkeyhtiöiden kautta. Martela Oyj:n toimitusjohtaja on oikeutettu siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Eläkejärjestelyihin liittyvät maksut merkitään eläkekuluiksi suoriteperusteisesti, eikä taseeseen kirjata eläkejärjestelyistä syntyviä muita eläkevelka- tai eläkesaamiseriä kuin näihin liittyvät jaksotuserät.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernilla on yksi osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan

syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä maksettavaan osuuteen. Osakkeina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä maksettava osuus vieraaseen pääomaan.

OMAT OSAKKEET

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno on vähennetty vapaasta omasta pääomasta.

1. Liikevaihdon jakautuma markkinaalueittain, % liikevaihdosta

	2014	2013
Suomi	86	91
Skandinavia	8	5
Muut	6	4
Yhteensä	100	100

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	2014	2013
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	1	2
Vuokratuotot	96	106
Julkiset avustukset	209	164
Muut liiketoiminnan tuotot	198	994
Yhteensä	504	1 266

Muut liiketoiminnan tuotot vuonna 2013 sisältävät kiinteistö Ahtelan myynnin 960 teur.

3. Materiaalit ja palvelut

(1 000 eur)	2014	2013
Ostot tilikauden aikana	-46 895	-47 349
Aine- ja tarvikevaraston muutos	301	-931
Ulkopuoliset palvelut	-7 308	-5 862
Materiaalit ja palvelut yhteensä	-53 902	-54 142
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuksesta	-54	-64
Veroneuvonnasta	-9	0
Muista palveluista	-11	-3
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	-74	-67

4. Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä

(1 000 eur)	2014	2013
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	-271	-237
Hallituksen palkat ja palkkiot	-126	-121
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot yhteensä	-397	-358
Muut palkat ja palkkiot	-15 037	-15 026
Eläkekulut	-3 090	-3 069
Muut henkilösivukulut	-732	-1 265
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-19 256	-19 718
Luontoisedut	-308	-349
Yhteensä	-19 563	-20 067
Henkilökunta
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	118	125
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	205	221
Henkilökunta keskimäärin yhteensä	323	346
Henkilökunta vuoden lopussa	299	334

5. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	2014	2013
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	-971	-737
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-92	-93
Koneet ja kalusto	-659	-684
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	-1 723	-1 514
Arvonalentumiset	-2 984	0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-4 707	-1 514

6. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	2014	2013
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista	12	8
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	144	98
Valuuttakurssivoitot	5	3
Muut rahoitustuotot	1	0
Korkokulut	-298	-303
Valuuttakurssitappiot	-67	-17
Muut rahoituskulut	-246	-718
Yhteensä	-449	-929

7. Satunnaiset erät

(1 000 eur)	2014	2013
Satunnaiset tuotot
Konserniavustus	284	0
Satunnaiset erät yhteensä	284	0

8. Tuloverot

(1 000 eur)	2014	2013
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-33	0
Edellisten tilikausien verot	-27	0
Yhteensä	-60	0

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen. Jaksotuseroista ja tappioista johtuvaa laskennallista verosaamista ei ollut vuonna 2014 eikä 2013.

9. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 eur)
1.1.2014–31.12.2014	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikut teiset menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyö dykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 124	7 678	200	11 001
Lisäykset	6	361	0	367
Vähennykset	0	-1	-200	-200
Hankintameno 31.12.	3 130	8 039	0	11 168
Kertyneet poistot 1.1.	-2 734	-2 802	0	-5 536
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-79	-881	0	-960
Kertyneet poistot 31.12.	-2 813	-3 683	0	-6 496
Kirjanpitoarvo 1.1.	390	4 877	200	5 467
Kirjanpitoarvo 31.12.	317	4 356	0	4 673

1.1.2013–31.12.2013	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikut teiset menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyö dykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 978	4 162	2 443	9 582
Lisäykset	147	3 516	0	3 663
Vähennykset	-1	0	-2 243	-2 244
Hankintameno 31.12.	3 124	7 678	200	11 001
Kertyneet poistot 1.1.	-2 448	-2 358	0	-4 806
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-286	-444	0	-730
Kertyneet poistot 31.12.	-2 734	-2 802	0	-5 536
Kirjanpitoarvo 1.1.	530	1 805	2 443	4 778
Kirjanpitoarvo 31.12.	390	4 876	200	5 466

10. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)
1.1.2014–31.12.2014	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineel liset	Kesken eräiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	80	10 607	11 129	23	8	21 847
Lisäykset	0	5	225	0	234	463
Vähennykset	0	0	-140	0	-242	-382
Hankintameno 31.12.	80	10 612	11 214	23	0	21 928
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 270	-8 998	0	0	-17 268
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	106	0	0	106
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-92	-671	0	0	-763
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 362	-9 562	0	0	-17 925
Kirjanpitoarvo 1.1.	80	2 337	2 132	23	8	4 580
Kirjanpitoarvo 31.12.	80	2 250	1 651	23	0	4 004
1.1.2013–31.12.2013	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineel liset	Kesken eräiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	84	10 607	10 835	23	99	21 648
Lisäykset	0	0	310	0	0	310
Vähennykset	-4	0	-16	0	-91	-111
Hankintameno 31.12.	80	10 607	11 129	23	8	21 847
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 177	-8 312	0	0	-16 489
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	5	0	0	5
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-93	-691	0	0	-784
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 270	-8 998	0	0	-17 268
Kirjanpitoarvo 1.1.	84	2 430	2 524	23	99	5 160
Kirjanpitoarvo 31.12.	80	2 337	2 132	23	8	4 580

Rakennusten sisältämät rakennusten arvonkorotukset 2014 ovat 1 850 teur (1 850 teur 2013). Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 2014 oli 1 141 teur (1 559 teur 2013).

11. Sijoitukset

(1 000 eur)

1.1.2014–31.12.2014	Tytäryhtiö osakkeet	Osakkuus yhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääomalaina saamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa	7 962	0	15	14 324	22 300
Lisäykset	0	0	0	40	40
Vähennykset	0	0	0	0	0
Tasearvo kauden lopussa	7 962	0	15	14 364	22 341

1.1.2013–31.12.2013	Tytäryhtiö osakkeet	Osakkuus yhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääomalaina saamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa	7 962	250	15	14 774	23 000
Lisäykset	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	-250	0	-450	-700
Tasearvo kauden lopussa	7 962	0	15	14 324	22 301

Tytäryhtiöosakkeet:		Emoyhtiön osuus %	Osuus ääni vallasta %	Osakkeiden kpl	Osakkeiden nimellisarvo	Osakkeiden kirjanpito arvo
Kidex Oy	Suomi	100	100	200	2.208 teur	2 208
Muuttopalvelu Grundell Oy	Suomi	100	100	100	8 teur	4 725
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100	510	9 teur	8
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100	50 000	5.000 tsek	550
Aski avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100	12 500	1.250 tsek	132
Martela AS, Oslo	Norja	100	100	200	200 tnok	24
Martela Sp. z o.o., Varsova	Puola	100	100	3 483	3.483 tpln	135
LLC Martela, Moskova	Venäjä	100	100		7.400 trub	180
Yhteensä						7 962

Muut osakkeet ja osuudet: 15

LLC Martela Sp (Venäjä) on fuusioitu 31.07.2014 LLC Martela Moskovaan (Venäjä). Grundell Henkilöstöpalvelu Oy on fuusioitu 31.12.2014 Muuttopalvelu Grundell Oy:öön.

12. Saamiset

(1 000 eur)	2014	2013
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	329	328
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Myyntisaamiset	2 469	1 476
Lainasaamiset	2 886	4 839
Siirtosaamiset	3	0
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	11 475	13 744
Siirtosaamiset	1 135	689
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	17 968	20 748

Siirtosaamiset ja menoennakot sisältävät rojalti- ja kuluennakoita sekä henkilöstökulujen että muiden sekalaisten kulujen jaksotuksia.

13. Oman pääoman muutokset

Osakekannan jakautuminen 31.12.2014	Lukumäärä kpl	Yhteensä €	Osuus osake pääomasta %	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet (20 ääntä/osake)	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet (1 ääni/osake)	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100
Omat osakkeet	67 700
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	4 087 900
Oma pääoma	2014		2013
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	7 000		7 000
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	1 116		1 116
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	11		11
Voittovarat 1.1.	28 455		31 723
Osingonjako	0		-817
Tilikauden voitto	-3 154		-2 459
Palautuneet osingot	0		8
Voittovarat 31.12.	25 301		28 455
Oma pääoma yhteensä	33 428		36 582

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 25 301 teur vuonna 2014 (28 683 teur 2013).

Martela Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet esitetään voittovarojen vähennyksenä. Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2014 oli 2,91 € /osake (3,35 € 2013), yhteensä 197 teur (227 teur 2013).

* Emoyhtiön taseessa osakkeiden hankintaa varten annettu laina on käsitelty lainasaamisena ja luovutettujen osakkeiden osalta hankintameno kirjataan saatavien vähennyksenä ja pois omasta pääomasta. Osakepalkkiojärjestelmään varten hankittuja osakkeiden hankintameno IFRS-tilinpäätöksessä käsitellään omien osakkeiden kaltaisena eränä.

14. Poistoero

(1 000 eur)	2014	2013
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero	357	0
Yhteensä	357	0

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2014	2013
Lainat rahoituslaitoksilta	4 200	4 900
Eläkelainat	2 000	3 200
Siirtovelat	100	90
Yhteensä	6 300	8 190
Pitkäaikaisten lainojen muutokset ja lyhennykset	2014	2013
Rahalaitoslainat
Lainat 1.1.	4 900	5 600
Lisäykset	0	0
Lyhennykset	-700	-700
Lainat 31.12.	4 200	4 900
Eläkelainat
Lainat 1.1.	3 200	3 200
Lisäykset	0	800
Lyhennykset	-1 200	-800
Lainat 31.12.	2 000	3 200

Lyhennykset	2015	2016	2017	2018	2019
Rahoituslaitoslainat	700	4 200	0	0	0
Eläkelainat	1000	1000	1000	800	0
Yhteensä	1 700	5 200	1 000	800	0

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2014	2013
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat konserniyhtiöille	2 193	1 523
Siirtovelat konserniyhtiöille	173	317
Yhteensä	2 365	1 840
Ostovelat	0	99
Muu vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	4 200	4 700
Eläkelainat	1 000	800
Saadut ennakot	452	256
Ostovelat	4 215	4 259
Muut lyhytaikaiset velat	2 659	3 018
Siirtovelat	4 447	4 459
Yhteensä	16 973	17 492
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	19 338	19 432

Lyhytaikainen vieras pääoma on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty taseessa.

Siirtovelkojen olennaiset erät	2014	2013
Henkilöstökulujen siirtovelat	2 458	1 793
Korko- ja rahoitusjaksotukset	19	24
Rojaltit	97	122
Menojäämät	1 117	1 028
Muut siirtovelat	747	1 263
Siirtovelat yhteensä	4 439	4 230

17. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	2014	2013
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat	4 900	5 600
Annetut kiinteistökiinnitykset	5 900	6 556
Annetut yrityskiinnitykset	8 200	8 368
Pantatut osakkeet	4	4
Eläkelainat	3 000	4 000
Annetut kiinteistökiinnitykset	4 204	4 204
Yllämainittuihin velkoihin vakuudeksi annettu kiinnityksiä yhteensä	18 304	19 128
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	277	335
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset	1 131	1 344
Osakkuusyhtiön puolesta	0	547
Yhteensä	1 407	2 226
Leasing-sopimukset
Alkavalle tilikaudelle kuuluvat	663	901
Myöhemmin maksettavat	524	609
Yhteensä	1 187	1 510
Vuokravastuut	6 438	8 894

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos / osake	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos = Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä
Hinta / voittosuhde (P/E)	Osakeantikorjattu kurssi tilikauden lopussa = Tulos / osake
Oma pääoma / osake, eur	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma = Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä tilikauden päättyessä
Osinko / osake, eur	Tilikaudelta jaettu osinko = Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilikauden päättyessä
Osinko / tulos, %	Osinko / osake x 100 = Tulos / osake
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakeantikorjattu osinko / osake = x 100 Osakeantikorjattu kurssi tilikauden päättyessä
Osakekannan markkina-arvo, eur	= Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä x osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä
Oman pääoman tuotto-%	Tilikauden tulos = x 100 Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto-%	(Tilikauden tulos ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) = x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma = x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %	Korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100 = Oma pääoma
Henkilöstö keskimäärin	= Keskiarvo kuukausien lopussa työssäolevan henkilöstön lukumääristä
Korolliset nettovelat	= Korolliset velat - rahavarat ja muu likvidi rahoitusomaisuus

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Emoyhtiö voitonjakokelpoiset varat ovat 25.301.161,02 euroa, joista tilikauden tappio on -3.153.583,50 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

• osinkona jaetaan 0,10 euroa ulkona olevalta osakkeelta eli 404.925,30 euroa

• jätetään omaan pääomaan 24.896.235,72 euroa

Helsingissä 3. helmikuuta 2015

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Heikki Ala-Ilkka Pekka Martela Heikki Martela hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja toimitusjohtaja

Eero Leskinen Kirsi Komi Pinja Metsäranta

Yrjö Närhinen

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 3. helmikuuta 2015 KPMG Oy Ab Ari Eskelinen

Tilintarkastuskertomus

MARTELA OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Martela Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja

toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILIN-PÄÄTÖKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 3. helmikuuta 2015 KPMG Oy Ab Ari Eskelinen KHT

YHTEYSTIEDOT

Konserniyhtiöt

SUOMI

Martela Oyj Takkatie 1 PL 44 FI-00371 Helsinki puh. +358 (0)10 345 50 fax. +358 (0)10 345 5744 www.martela.fi

Kidex Oy

Savikontie 25 FI-82500 Kitee puh. +358 (0)10 345 7211 fax. +358 (0)10 345 7244 www.kidex.fi

Muuttopalvelu Grundell Oy

Juurakkotie 6 FI-01510 Vantaa puh. +358 (0)10 480 4200 www.grundell.fi

RUOTSI

Martela Ab Brogatan 1 Box 7 SE-57161 Bodafors puh. +46 380 37 19 00 fax +46 380 37 08 32 www.martela.se

NORJA

Martela As Drammensveien 130 N-0277 Oslo puh. +47 23 28 38 50 fax +47 23 28 38 51 www.martela.no

PUOLA

Martela Sp. z o.o. ul. Przyokopowa 33 PL-01-208 Varsova puh. +48 608 921 100 fax. +48 22/ 836 76 23 www.martela.pl

VENÄJÄ

LLC Martela Botanicheskiy pereulok 5, 129090 Moskova puh. +7 495 775 48 46 www.martela.ru

www.martela.com