Annual Report • Mar 12, 2015
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Tietoja osakkeenomistajille_________ 2 | |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus __________ 4 | |
| Viking Linen toiminta Liikeidea ____________ 6 |
|
| Yhteysliikenne ja myyntikonttorit _________ 7 | |
| Viking Linen laivasto________ 8 | |
| Matkustajatoiminta ________ 10 | |
| Rahtitoiminta _______ 14 | |
| Muut toiminta-alueet_______ 15 | |
| 20 vuotta meriteitse Viroon _______ 16 | |
| Viking Line – vahva brändi Virossa ______ 18 | |
| Päivä Viking XPRS:n matkassa ____ 20 | |
| Ympäristö ja turvallisuus | |
| Ympäristö __________ 22 | |
| Turvallisuus_________ 28 | |
| Henkilöstö | |
| Henkilöstö__________ 30 | |
| Hallinto ja johto | |
| Hallinto ja johto ___________ 32 | |
| Hallitus ____________ 36 | |
| Konsernin johto ___________ 37 | |
| Tilinpäätös | |
| Hallituksen toimintakertomus _____ 40 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma _____ 46 | |
| Konsernitase ________ 47 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma ______ 48 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ______ 49 | |
| Konsernin liitetiedot _______ 50 | |
| Viisivuotiskatsaus__________ 69 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma vuosineljänneksittäin ____ 70 | |
| Osaketietoja ________ 71 | |
| Tunnuslukujen määritelmät _______ 74 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma _________ 75 | |
| Emoyhtiön tase ______ 76 | |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma _____ 78 | |
| Emoyhtiön liitetiedot _______ 79 | |
| Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset __ 85 | |
| Tilinpäätösmerkintä________ 85 | |
| Tilintarkastuskertomus _____ 86 | |
| Osoitteet | |
| Osoitteet ___________ 88 |
Viking Line Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 22. huhtikuuta 2015 kello 12.00 Alandica Kultur och Kongressissa, osoitteessa Strandgatan 33, Mariehamn.
Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiön pääkonttoriin Maarianhaminaan viimeistään maanantaina 20. huhtikuuta 2015 kello 12.00. Ilmoittautuminen voi tapahtua:
Myös osakkailla, joiden osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakas on merkitty yhtiön osakeluetteloon ennen 12. maaliskuuta 1999. Tällöin osakkaan tulee esittää yhtiökokoukselle osakekirjansa tai muu selvitys siitä, ettei osakkeiden omistusoikeutta ole siirretty arvoosuustilille.
Viking Line Abp julkaisee toimintavuonna 2015 osavuosikatsaukset ajalta 1. tammikuuta – 31. maaliskuuta, 1. tammikuuta – 30. kesäkuuta ja 1. tammikuuta – 30. syyskuuta. Osavuosikatsaukset julkaistaan 13. toukokuuta, 20. elokuuta ja 12. marraskuuta. Konsernin tilinpäätöstiedote tilivuodelta 2015 julkaistaan 18. helmikuuta 2016. Vuosikertomus julkaistaan viikolla 13 vuonna 2016. Vuosikertomus, tilinpäätöstiedote ja osavuosikatsaukset julkaistaan ruotsinkielisinä sekä suomeksi ja englanniksi käännettyinä. Raportit julkaistaan Viking Linen verkkosivuilla arviolta kello 9.00 kyseisenä päivänä. Vuosikertomuksen saa myös Viking Line Abp:n pääkonttorista; tilauksen voi tehdä puhelimitse +358 18 277 67 tai sähköpostitse [email protected].
Viking Linen toimintavuosi 2014 oli monelta osin tapahtumarikas. Vuosi alkoi lipunvaihdoilla tammikuussa, jolloin Viking XPRS rekisteröitiin Viron alusrekisteriin ja Rosella Suomen alusrekisteriin. Viroon rekisteröinnin perusteluna on, että merenkulkua tulee harjoittaa kustannustasolla mikä on vertailukelpoinen kilpailijoiden kustannustasoon. Kukaan Viking XPRS:n vakinaisista työntekijöistä ei menettänyt työtään, vaan he saivat siirtyä varustamon muille aluksille. Tämän myötä Viking Linella on viisi alusta Suomen, yksi Ruotsin ja yksi Viron rekisterissä.
Tammikuussa Viking Cinderellalle tehtiin mittava uudistustyö Landskronan telakalla. Alus, joka on yli kymmenen vuoden ajan harjoittanut risteilyliikennettä Tukholman ja Maarianhaminan välillä, sai kunnostuksen myötä useamman uudenlaisen ravintolakonseptin, uudistuneen ja kunnostetun yökerhon sekä parempia hyttejä. Asiakkaiden arvostus on ollut huomattavaa.
Tallinnan liikenteen lisäys ylimääräisillä vuoroilla kesän aikana oli onnistunut. Gabriellan ja Mariellan ylimääräiset vuorot Helsingin ja Tallinnan välillä kasvattivat huomattavasti matkustajamäärää. Tallinnan-matkaajien määrä kasvoi yli 176 000 matkustajalla ja oli kolmen kesäkuukauden aikana yhteensä 775 000 matkustajaa. Kasvua oli lähes 30 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Samaa konseptia on päätetty jatkaa myös seuraavana kesänä.
Markkinoiden vallitseva hintapaine ja alkuvuoden alhaisemmat volyymit sekä taantuma Suomessa on vaikuttanut epäsuotuisasti konsernin liikevaihtoon. Varovaisuus on ollut ominaista kuluttajien käyttäytymiselle, mikä on johtanut alhaisempiin matkustajakohtaisiin tuottoihin.
Konsernin polttoainekulut vähenivät vuoden aikana, mikä johtuu keskimääräisesti alhaisemmista polttoainehinnoista sekä konsernin jatkuvasta intensiivisestä työstä alusten polttoainekulutuksen optimoimiseksi. Polttoaineen rikkipitoisuuden uusi rajaarvo, joka astui voimaan 1. tammikuuta 2015, on kasvattanut konsernin kustannuspaineita. Muutos kosketti kuutta konsernin seitsemästä aluksesta.
Minut valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi 20. maaliskuuta 2014. Otin tämän tehtävän vastaan luottavaisesti ja suurella kunnioituksella. Yli 25 vuoden kokemuksella yhtiössä olen ehtinyt kokea toiminnan monta eri vaihetta ja tunnen toimialan.
Toimitusjohtajan vaihdon lisäksi on toiminta-
vuoden aikana tapahtunut monta muuta muutosta konsernin johtoryhmässä. Toimitusjohtajan vaihdon yhteydessä CFO Andreas Remmer valittiin varatoimitusjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi. Huhtikuussa Peter Hellgren nimitettiin varatoimitusjohtajaksi ottaen kokonaisvastuun konsernin myynnistä ja markkinoinnista. Sen lisäksi Wilhelm Hård af Segerstad valittiin syyskuussa uudeksi operatiiviseksi johtajaksi vastuualueenaan kaupalliset matkustajapalvelut.
Uuden strategiamme mukaan haluamme olla liikennöintialueemme johtava tavaramerkki ja ensisijainen valinta kaikille, jotka etsivät kuljetuksia ja elämyksiä. On tärkeää, että säilytämme ja kehitämme edelleen asemaamme kannattavana yrityksenä. Meidän tulee myös huolehtia siitä, että henkilöstömme tuntee itsensä motivoituneeksi. Toiminnan tulee olla vakaata, jossa henkilöstön tietotaito otetaan käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden aikana johtoryhmä teki kaksi kiertuetta kaikkiin aluksiin ja useimpiin konttoreihin. Oli erittäin antoisaa tavata henkilöstöä.
Toimintaa tulee sopeuttaa niihin tosiasioihin, jotka ovat voimassa tänään ja tulevaisuudessa, jotta voisi vastaisuudessakin toimia etulinjalla ja parantaa kannattavuutta. Menestyksemme on suuressa määrin riippuvainen kyvystämme keskittyä asiakasryhmiimme. Tavaramerkki Viking Line tulee tulevaisuudessakin merkitsemään laadullisia ja houkuttelevia matkustuselämyksiä ja pohjoinen Itämeri olemaan toimintaalueemme.
On monta hyvää syytä kiittää kuluneen vuoden aikana tehdyistä panostuksista. Haluan osoittaa arvonantoni asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja etenkin henkilökunnallemme.
Katson tulevaisuutta positiivisesti ja uskon, että me Viikingit yhdessä selviydymme niistä haasteista, jotka Viking Line kohtaa toimintavuonna 2015.
Jan Hanses Toimitusjohtaja
Viking Line tekee vuonna 2015 yhteistyötä ahvenanmaalaisen huippukokin Michael Björklundin kanssa, tässä yhdessä Viking Linen Tuula Druden, Merja Maksimaisen ja Terhi Rosendahlen kanssa.
- perustehtävämme
Yhdistämme pohjoista Itämerta ympäröivät maat harjoittamalla kestävää ja säännöllistä laivaliikennettä, joka palvelee kaikkia. Kolme peruspalveluamme ovat risteilyt sekä matkustaja- ja rahtiliikenne. Ainutlaatuinen osaamisemme näiden palveluiden yhdistämisessä luo etua asiakkaille ja liiketoiminnalle.
- tavoitteemme ja mitä haluamme saavuttaa
Olemme liikennöintialueemme johtava tavaramerkki ja ensisijainen valinta kaikille, jotka etsivät kuljetuksia ja elämyksiä. Säilytämme ja kehitämme edelleen asemaamme kannattavana yrityksenä.
Viking Line palvelee kaikkia.
Asiakkaamme ovat meille kaikkein tärkeintä ja pyrimme ylittämään heidän odotuksensa erityisesti hyvän palvelun osalta.
Kunnioitamme työtovereitamme ja arvostamme aloitteellisuutta, innovaatiota, yhteistyötä, avoimuutta, rehellisyyttä, lojaalisuutta ja vastuullisuutta. Toimimme nöyrästi ja kustannustietoisesti.
Käytämme kaikki mahdollisuudet tehdä hyviä kauppoja. Aluksemme ovat turvallisia ja hyvin hoidettuja. Harjoitamme toimintaamme voimassa olevien ympäristömääräysten ja lainsäädännön mukaisesti. Pyrimme jatkuvasti parantamaan ympäristöja vastuullisuustyötämme.
Tarjoamme markkinoiden parhaan vastineen rahalle korkean laadun ja edullisten hintojen kautta.
Valikoituja laatutekijöitämme ovat ystävällinen asiakaspalvelu, viihtyisät ja siistit tilat, hyvä ruoka, tasokas viihde ja houkuttelevat ostosmahdollisuudet.
Tavoittelemme suuria volyymeja ja korkeaa kapasiteetin käyttöastetta. Meillä tulee olla uudenaikaiset jakelu- ja myyntijärjestelmät.
Tulonlähteitämme ovat matkaja rahtimyynti sekä myynti laivoilla. Näiden yhteistulos optimoidaan.
Motivoimme ja koulutamme henkilökuntaamme paremman laadun, palvelutason ja tuottavuuden saavuttamiseksi. Energiankulutuksen optimointi jatkuu kaikessa toiminnassamme.
Viking Line harjoittaa säännöllistä matkustaja- ja rahtiliikennettä seitsemällä aluksella pohjoisella Itämerellä. Kaikki alukset ovat ympäristösertifioituja ISO 14001 –standardin mukaisesti. Turvalliset ja hyvin hoidetut alukset ovat osa yhtiön arvopohjaa.
Toimintavuoden aikana Viking Line kuljetti yhteensä 6 610 146 matkustajaa liikennöintialueellaan Suomi–Ruotsi ja Suomi/Ruotsi–Baltia. Matkustajista 54,8 prosenttia oli Suomesta, 31,4 prosenttia Ruotsista ja 13,8 prosenttia muista maista.
Reitillä Turku–Maarianhamina/ Långnäs–Tukholma liikennöivät Amorella ja Viking Grace.
Turun-linjalla on mahdollista tehdä sekä vuorokausiristeilyjä että lyhyempiä päiväristeilyjä, jolloin alusta vaihdetaan Maarianhaminassa. Nykypäivän yhteiskunnassa, jolloin ajasta on usein puute, on kiinnostus lyhyemmistä matkoista ja konferensseista lisääntynyt. Mahdollisuus kokea kaksi alusta yhdellä päiväristeilyllä on tehnyt tästä matkavaihtoehdosta entistä
kiinnostavamman.
Reittimatkustajat, toisin sanoen asiakkaat, jotka matkustavat reittiliikenteessä usein henkilöauton kanssa, ovat risteilymatkustajien ohella suuri osa linjan matkustajista. Monet lapsiperheet matkustavat Ruotsista Turkuun ja kesäkauden aikana houkuttelevat määränpäät maissa, kuten Muumimaailma, JukuParkki ja kylpylähotelli Caribia.
Vuoden 2014 aikana jatkui "Hyvä Suomi" -kampanja, jossa Viking Line yhteistyössä ruotsalaisen Icakurirenin kanssa huomioi eri matkakohteita Suomessa, muun muassa Helsinkiä ja Turkua. Kampanjan tarkoituksena oli markkinoida Suomea lomakohteena ja lisätä tietoa Viking Linen matkapaketeista, jotka sisältävät matkan, asumisen ja aktiviteettejä.
Suuri kiinnostus Viking Gracea kohtaan, joka aloitti liikenteensä
Turun-linjalla tammikuussa 2013, on jatkunut vuoden 2014 aikana. Alus tarjoaa uudenlaisia konsepteja koskien designia, ajotekniikkaa ja aktiviteettejä laivalla. Monipuolinen ravintola- ja viihdetarjonta sekä korkeatasoiset hytit ovat kohottaneet koko elämystoimialaa. Alus palkittiin lokakuussa 2014 Skål International Sustainable Tourism Award -palkinnolla, joka myönnetään kestävän kehityksen matkailun edistämisestä. Viking Gracella avattiin marraskuussa
Viking Grace palkittiin lokakuussa 2014 Skål International Sustainable Tourism Award -palkinnolla, joka myönnetään kestävän kehityksen matkailun edistämisestä.
| MATKUSTAJAMÄÄRÄT | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Turku–Ahvenanmaa–Tukholma | 1 935 958 | 2 092 897 |
| Tukholma–Maarianhamina | 860 243 | 840 089 |
| Helsinki–Maarianhamina–Tukholma | 1 063 027 | 1 068 537 |
| Suomi/Ruotsi–Baltia | 2 044 340 | 1 872 850 |
| Maarianhamina–Kapellskär | 706 578 | 659 277 |
| YHTEENSÄ | 6 610 146 | 6 533 650 |
Viking Linen 200. miljoonas matkustaja astui Helsingistä lähtevään Gabriellaan 10. joulukuuta 2014.
Suomen ensimmäinen Victoria's Secret Beauty & Accessories -myymälä.
Toimintavuosi on tarjonnut vaihtelevia teemoja aluksilla. Koko tammikuun aikana, jolloin Viking Grace juhlisti ensimmäistä vuotta liikenteessä, aluksella oli samppanjateema. Viking Grace on myös tehnyt jazzristeilyjä sekä muita erikoisristeilyjä, esimerkiksi käsitöihin ja metsästykseen suuntautuvia risteilyjä. Amorellalla on ollut teemaristeilyjä, joilla on ollut ohjelmistossa muun muassa bingoa, karaokea, stailausta ja oopperamusiikkia. Turun-linjalla oli kevään aikana Beauty & Welness -viikot, jolloin ohjelmassa oli terveysmenu, zumbaa ja rentoutumisharjoituksia sekä Viking Gracen kannella järjestetty Graceloppet -juoksu.
Syksylle lanseerattiin Amorellan uusi viihdekonsepti "Golden 50's", musiikkivisailulla, live-musiikilla ja retrodiskolla 50-, 60- ja 70-lukujen tyyliin maanantaista torstaihin. Aluksen risteilymatkustajia on syksyn aikana perjantaisin ja lauantaisin viihdyttäneet Ruotsin parhaat tanssiorkesterit.
Viking Cinderella tekee vuorokausiristeilyjä Tukholman ja Maarianhaminan välillä ja tarjoaa aidon viihdetuotteen, jossa vieraiden elämykset ovat keskipisteessä. Aluksen sydän on vauhdikas kolmikerroksinen yökerho. Aluksella on taxfreemyymälän, kokoustilojen ja eri ravintoloiden lisäksi spa-osasto, jossa tarjotaan monilukuisten terapeuttisten hoitojen lisäksi spa-rituaaleja, saunomista sekä rentoutumista lepohuoneessa. Viking Cinderellan tyypillinen vieras asuu Ruotsissa ja tulee risteilylle nauttimaan ruoasta, juomasta ja viihteestä, mikä myös välillä yhdistetään konferenssiin.
Viking Cinderella viihdytti 14. joulukuuta 2013 alkaen Suomen markkinoita Helsingin ja Tallinnan välisillä risteilyillä 7. tammikuuta 2014 asti. Tähän liikenteeseen tuli tauko vuodenvaihteessa, jolloin alus teki varustamon kaikkien aikojen ensimmäisen risteilyn Venäjän markkinoilla neljäpäiväisen Pietarista alkaneen charterin muodossa. Viking Cinderella poistettiin liikenteestä 7. tammikuuta 2014 telakoinnin vuoksi ja se palasi vakinaiseen risteilyliikenteeseen 25. tammikuuta.
Telakoinnin aikana Viking Cinderellan yökerho muutettiin täysin ja se sai uuden raikkaan sisustan, suuremman tanssilattian ja kunnostetun näyttämön. Näyttämö, jossa on nyt korkean resoluution LED-seinä, laajennettiin, jotta suuremmat näytökset ja useammat artistit mahtuisivat. Sen lisäksi alus sai kaksi uutta ravintolaa ja kaksinkertaisen määrän hyttejä parivuoteella. Spa-osastolla aloitettiin venäläiset Banya hoidot.
Vuoden 2014 aikana panostus Viking Cinderellan viihdeviikkoon
Guldklavengala 2014 -tapahtuman aikana Viking Cinderella sai tuomariston erikoispalkinnon perusteluna "yksi maan suurin tanssinjärjestäjä, joka työllistää hyvin monia tanssiorkestereita ja antaa tuhansille ihmisille mahdollisuuden nauttia tanssimisesta".
on jatkunut, jolloin jokaiselle viikonpäivälle tarjotaan eri konsepteja. Maanantaisin on Cinderellan Big Bandin ilta, jolloin asiakkaat saavat kokea Ruotsin parhaimmat suurorkesterit ja vierailevat artistit. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin soittavat Ruotsin parhaimmat tanssiorkesterit Cinderella Danzband konseptin alla. Cinderella Live torstaisin merkitsee konserttiiltoja huippuartisteilla. Perjantaisin ja lauantaisin aluksella on Itämeren paras bilesyke Cinderella goes Party -teemalla.
Guldklavengala 2014 -tapahtuman aikana Viking Cinderella sai tuomariston erikoispalkinnon perusteluna "yksi maan suurin tanssinjärjestäjä, joka työllistää hyvin monia tanssiorkestereita ja antaa tuhansille ihmisille mahdollisuuden nauttia tanssimisesta". Tapahtuman järjestää Får jag lov -lehti, Ruotsin Radio ja Malungissa pidettävä Svenska Dansbandsveckan.
Gabriella ja Mariella liikennöivät linjalla Helsinki–Maarianhamina– Tukholma, joka yhdistää kaksi pohjoismaista pääkaupunkia. Yli puolet linjan matkustajista on risteilymatkustajia. Suurin osa linjan matkustajista on kotoisin Suomesta.
Yhteen risteilyyn sisältyy kaksi yötä merellä ja kokonainen päivä maissa, joissa kiertoajeluja ja muita matkakohteita voi varata samanaikaisesti risteilyä varattaessa. Pääosa matkustajista haluavat käydä ostoksilla maissa ja kokea kaupungin omin päin. Käynti eri maissa olevissa nähtävyyksissä ja museoissa on myös suosittua, kuten myös vierailu ABBA The Museumissa ja Gröna Lundin huvipuistossa Tukholmassa sekä Linnanmäen huvipuistossa, merimaailma Sea Lifessa ja vesipuisto Flamingossa Helsingissä. Viking Line tarjoaa kummassakin pääkaupungissa useita hotellipaketteja yhteistyössä suosituimpien hotellien kanssa.
Matkustaessa Gabriellalla tai Mariellalla on runsaasti aikaa
käydä ostoksilla aluksen hyvin varustetuissa myymälöissä sekä nauttia ateriasta jossain aluksen ravintolassa. Kummatkin alukset tarjoavat Travel Span rentouttavia hoitoja, kuten hierontaa, kasvohoitoja ja manikyyriä. Yökerhon viihdetarjonta on kansainvälistä useilla näytöksillä ja orkestereilla joka ilta. Pubeista tai baarialueilta on tapana kuulla trubaduurin tai pianistin säveliä.
Syksyn aikana lanseerattiin Gabriellalla ja Mariellalla konsepti "Bright Lights, Big Cities", jolloin matkustajat saavat kokea suurkaupungin tunnelmaa, kun kansainvälinen showryhmä valloittaa aluksen. Jo aluksen lähtiessä satamasta alkaa viihde monipuolisilla laulu- ja tanssinäytöksillä sekä sirkusnumeroilla yökerhossa, lobbyissa ja baareissa.
12. kesäkuuta Gabriella ja Mariella aloittivat lisävuorolla Helsingin ja Tallinnan välillä sen sijaan, että laivat olisivat pysyneet kiinnitettyinä Helsingissä päivän yli. Liikenne Tallinnaan jatkui 2. syyskuuta asti.
kiinnitettyinä Helsingissä päivän yli. Liikenne Tallinnaan jatkui 2. syyskuuta asti. Vastaavaa liikennettä suunnitellaan vuodelle 2015.
Mariellan telakoinnin aikana huhtikuussa 2015 suunnitellaan toteutettavaksi uusia ravintoloita ja ruokakonsepteja, uudistettuja hyttejä ja uusia hyttiluokkia. Yökerho tullaan kunnostamaan ja uusi eksklusiivinen konferenssihuone merinäköalalla tullaan rakentamaan.
Viking XPRS liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä neljällä päivittäisellä lähdöllä. Alus, joka rakennettiin vuonna 2008, tarjoaa nopean matkan kahden pääkaupungin välillä. Aluksen ravintoloissa on monta istumapaikkaa ja kassaa, mikä mahdollistaa nopean tarjoilun ja hyvän palvelun suurelle määrälle asiakkaita lyhyen merimatkan aikana. Myymälätoiminta tarjoaa matkustajille palvelukonseptit Pre Order sekä Drive-In autokannella. Tanssiravintola tarjoaa elävää musiikkia sekä päivä- että ilta-aikaan. Risteilyjä eri teemoilla, kuten terveys, muoti
Ne matkustajat, jotka astuvat maihin Tallinnassa, voivat valita suuresta valikoimasta Viking Linen yhteistyöhotelleista eri paikkakunnilla Virossa.
ja musiikki, järjestetään säännöllisesti.
Lähes puolet Viking XPRS:n matkustajista on yksittäisiä asiakkaita, jotka matkustavat reittiliikenteessä ja melkein yksi kolmasosa asiakkaista on yksittäisiä risteilymatkustajia. Yli puolet aluksen matkustajista on Suomesta.
Ne matkustajat, jotka astuvat maihin Tallinnassa, voivat valita suuresta valikoimasta Viking Linen yhteistyöhotelleista eri paikkakunnilla Virossa. Spa-hoidot, kiertoajelut ja ostoksilla käynti ovat suosittuja aktiviteettejä maissa.
Viking XPRS otettiin liikenteestä 12. tammikuuta 2014 telakoinnin vuoksi ja se palasi linjalle 24. tammikuuta. Telakoinnin yhteydessä aluksen istumapaikkoja lisättiin ja alus vaihtoi Ruotsin lipusta Viron lippuun.
Viking Linen liikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä lisättiin väliaikaisesti 14. joulukuuta 2013 ja 7. tammikuuta 2014 välisenä aikana, kun Viking
Cinderella asetettiin linjalle risteilyliikenteeseen.
Rosella, joka liikennöi linjalla Maarianhamina–Kapellskär, tarjoaa nopean, joustavan ja edullisen ylityksen Ruotsin ja Ahvenanmaan välillä. Rosella on myös 2-2,5 tunnin matkustusaikansa ansiosta erinomainen vaihtoehto päiväristeilyille sekä ryhmille että yksittäisille
matkustajille, jotka tulevat liityntäbusseilla useilta paikkakunnilta Kapellskärin satamaan.
Rosellalla tarjotaan ostoksien ohella päivittäin erityyppistä viihdettä. Aluksen omien risteilyisäntien lisäksi matkustajia viihdyttää useina päivinä kuukaudessa arvostettuja musiikkiisäntiä ja tanssiorkestereita, joilla on usein paikallisia siteitä Uplantiin tai Ahvenanmaalle.
Noin 60 prosenttia Rosellan asiakkaista matkustavat reittiliikenteessä, samalla kun noin 40 prosenttia matkustajista on päiväristeilijöitä, ryhmämatkustajia tai konferenssivieraita. Yli puolet matkustajista on Ruotsista ja jäljellä olevasta osasta suurin osa on Ahvenanmaalta.
Rosellalla oli liikennöintitauko 13. tammikuuta 2014 alkaen ja se palasi liikenteeseen 24. tammikuuta. Aluksen liikennöintitauon yhteydessä alus vaihtoi Ruotsin lipusta Suomen lippuun.
Rosella tarjoaa nopean, joustavan ja edullisen ylityksen Ruotsin ja Ahvenanmaan välillä. Rosella on myös 2-2,5 tunnin matkustusaikansa ansiosta erinomainen vaihtoehto päiväristeilyille.
Viking Line tarjoaa rahtiasiakkailleen merikuljetus-, ahtaus- ja huolintapalveluja liikenteessä Suomi–Ahvenanmaa–Ruotsi sekä Suomi–Viro. Säännölliset ja tiheät lähdöt, nykyaikaiset alukset ja pätevä henkilöstö sekä maissa että merellä myötävaikuttavat täyttämään kuljetusyritysten tarpeet.
Viking Linen rahtiorganisaatio koostuu yli 20 työntekijästä, joiden työtehtäviin kuuluu rahtimarkkinointi, -myynti ja -varaus sekä lähtöselvitys ja autokansien optimointi. Rahtiorganisaatiolla on läheinen yhteistyö konsernin muiden osastojen kanssa sekä maissa että aluksilla. Tämä perustana voidaan luoda pitkäaikaisia asiakassuhteita, joista Viking Line Cargo on tunnettu. Maantieteellisesti rahtiorganisaatio työskentelee aktiivisesti päämarkkinoiden Suomen, Ruotsin ja Viron kanssa, mutta myös muiden Itämeren alueen maiden kanssa.
Toimintavuoden ensimmäisellä puoliskolla Viking Linen rahtitoiminta järjestettiin uudelleen. Organisaatiomuutoksiin johti muun muassa tarve kasvattaa tehokkuutta markkinatilanteessa, jossa ei ole mahdollista korvata kohonneita kustannuksia hinnankorotuksilla. Pyrkimyksenämme oli myös parantaa asiakaspalvelua edelleen tarjoamalla niin sanottua "one stop shopping". Rahtivaraustoiminta ja työ autokansien optimoinnin kanssa keskitettiin Turun rahtikonttoriin, fokuksena Suomen ja Pohjoismaiden markkinat. Tallinnan rahtikonttori sai tehtäväkseen käsitellä kasvavia Itä-Euroopan markkinoita kohteena erityisesti Baltia ja Venäjä. Myös myyntiorganisaatiota järjestettiin uudelleen, tavoitteena selkeämpi vastuunjako rahtitoiminnan päämarkkinoiden välillä.
Huhtikuun alussa otettiin käyttöön uusi laskutusjärjestelmä, jota kehitettiin läheisessä yhteistyössä rahtimarkkinoiden toimijoiden kanssa. Uusi järjestelmä on nykyaikaisempi ja joustavampi ja se mahdollistaa muun muassa e-laskutuksen sekä paremman sisäisen ja ulkoisen tilastoraportoinnin.
Viking Line kuljetti toimintavuoden aikana yhteensä 129 255 lastiyksikköä (119 704) ja saavutti siten arviolta 21,9 prosentin rahtimarkkinaosuuden (20,9 %).
Viking Line onnistui lisäämään rahtivolyymejään Suomi–Ruotsi markkinoilla 10,5 prosentilla, samalla kun markkinoiden kokonaisvolyymi väheni 1,4 prosentilla. Viking Linen markkinaosuus oli
täten arviolta 29,0 prosenttia (25,9 %). Tyhjien yksiköiden määrä tasaantui samalle tasolle sekä Ruotsista että Suomesta, mikä myötävaikutti parantuneeseen liikennetasapainoon Viking Linen aluksilla Suomen ja Ruotsin välillä.
Viking Linen rahtivolyymit lisääntyivät linjalla Helsinki– Tallinna 5,1 prosentilla ja markkinoiden kokonaisvolyymi oli 8,9 prosenttia. Viking Linen markkinaosuus oli täten 19,3 prosenttia (20,0 %). Tyhjien yksiköiden määrä Tallinnasta oli muuttumaton. Vastakkaiseen suuntaan ne vähentyivät huomattavasti, vaikka ne edelleen olivat suhteellisen korkealla tasolla. Tämä antoi linjalla Viking Linen aluksille hieman heikentyneen liikennetasapainon.
Matkustaja- ja rahtitoiminnan lisäksi konserni ylläpitää Park Alandia Hotellia Maarianhaminassa. Hotelli on kokonaan Viking Linen omistuksessa ja työllistää keskimäärin 13 henkilöä. Hotellissa on 79 kahden hengen huonetta sekä kokoustilat jopa 100 henkilölle. Hotellissa on myös sauna- ja allasosasto sekä pubi ja 56-paikkainen ravintola, joiden toiminnasta vastaa ulkopuolinen ravintoloitsija.
Konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Viking Line Buss Ab, joka harjoittaa kahdellatoista linja-autolla linjaliikennettä Ahvenanmaalla sekä tilausliikennettä Ahvenanmaalla ja Ahvenanmaan ulkopuolella. Yhtiöllä on keskimäärin 24 työntekijää.
Viking Linen reittiliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä vietti 20-vuotispäiväänsä vuonna 2014. Yhtiö on viime vuosina panostanut paljon Viron liikenteeseen, mikä on linjassa varustamon mission kanssa. Mission mukaan Viking Line yhdistää pohjoista Itämerta ympäröiviä maita harjoittamalla kestävää ja säännöllistä laivaliikennettä.
Viking Line teki ison eikä aivan riskittömän päätöksen reilut kaksi vuosikymmentä sitten. Suomen veljeskansa oli vapautunut Neuvostoliitosta muutamia vuosia aiemmin ja virolaisilla oli kova markkinataloudellinen nälkä. Viro koettiin siksi kohteena, jossa on paljon potentiaalia. Reittiliikenne Tallinnaan alkoi perjantaina 17. kesäkuuta 1994, kun Viking Express nosti ankkurin Helsingistä.
Matkustajaluvut vuokratuilla Express-katamaraaneilla olivat vaikuttavat kolmena kesäkautena 1994–1996, vaikka ensimmäinen Viron reittiliikenteen kokeilu ei ollutkaan mikään kultakaivos.
– Nimenomaan niin sitä voi kuvailla, kokeilutoimintana. Mutta se oli arvokas kokemus, josta hyödyimme kun reittiliikenne myöhemmin suunniteltiin ja käynnistettiin uudelleen, sanoo Boris Ekman, Viking Linen markkinointiyrityksen silloinen toimitusjohtaja.
Viking Line otti itse asiassa kurssin kohti Viroa jo 1980-luvun lopussa, ei kuitenkaan reittiliikenteen muodossa. Vuonna 1989 alkoivat suositut 20-tunnin risteilyt, joiden alkuaikoina Isabella ja Cinderella eivät edes rantautuneet Viroon. Vuosina 1995–2003 laivat kiinnittyivät laituriin, ensin Muugassa ja sitten Tallinnassa, mutta virolaisia matkustajia ei otettu laivaan.
Viron reittiliikenteen tauon
HSC Viking Express 11 M/S Cinderella M/S Rosella
aikana, 1996–2003, kypsyivät suunnitelmat pysyvämmästä vaihtoehdosta säälle ja tuulelle alttiiden katamaraanialusten sijaan. Loppukesästä 2003, sopivasti vajaa vuosi ennen Viron EU-jäsenyyttä, Rosella alkoi liikennöidä ympärivuotisesti Helsingin ja Tallinnan välillä.
Rosella täytti odotukset aina vuoteen 2008. Ajan myötä rajoitukset erityisesti kapasiteetin ja matka-ajan suhteen tulivat kuitenkin yhä selvemmiksi. Vastauksena haasteeseen saatiin Viking XPRS, joka valmistui Aker Yardsin Helsingin-telakalla. Alus alkoi liikennöidä Helsingin ja Tallinnan välillä 28. huhtikuuta 2008. Viking Line oli nyt tosissaan valmis kilpailemaan Tallinnanreitillä modernilla, nopealla ja
ympäristöasiat huomioivalla aluksella, jossa oli kaksinkertainen matkustajakapasiteetti Rosellaan verrattuna.
Liikenne Helsinki–Tallinna-reitillä on kasvanut kohisten. Yhteensä 8,2 miljoonaa henkilöä matkusti vuonna 2014 meriteitse Helsingin ja Tallinnan välillä. Uudet virolaiset kohteet, kuten Otepää ja Rakvere, houkuttelevat samalla kun monet autoilevat Baltian läpi muuhun Eurooppaan. Tämän lisäksi yhä useampi virolainen käyttää reittiä työn merkeissä.
Viking Line vastasi kasvavaan Tallinnan-lähtöjen kysyntään ylimääräisellä päivävuorolla kesällä 2014. Mariella ja Gabriella tekivät vuorotellen reissun
Tallinnaan sen sijaan, että laivat olisivat pysyneet kiinnitettyinä Helsingissä päivän yli. Ylimääräinen vuoro oli onnistunut veto, vaikka lisäkapasiteetti ei aina riittänyt tälläkään järjestelyllä. Monella lähdöllä esimerkiksi autopaikat myytiin loppuun. Tallinnan-matkustajien määrä kesäkuusta elokuulle kasvoi melkein 30 prosentilla 775 000 matkustajaan. Tämä auttoi Viking Linen uuteen kesäennätykseen kaikilla reiteillään, 2,3 miljoonaan matkustajaan.
– Olemme todella tyytyväisiä matkustajalisäykseen, johon ylimääräinen Tallinnan-vuoro oli vaikuttamassa. Käytämme suunnilleen samaa konseptia kesällä 2015, sanoo Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses.
Viking Linen konttorin sijainti Tallinnan Hobujaama nelosessa on niin keskeinen kuin vain mahdollista. Alue sykkii elämää, ja kivenheiton päässä sijaitsevat pääkatu Narva Maanteen isot hotellit ja ostoskeskukset. Konttorissa työskentelee noin 50 henkilöä ja ilmapiiri on positiivinen ja rento.
Viking Line muutti moderneihin konttoritiloihin keväällä 2010 muun muassa näkyvyyden ja tavoitettavuuden lisäämiseksi. Katutasossa on nyt matkamyymälä, johon on helppo pistäytyä.
– On tärkeää, että näymme katukuvassa. Monet toivovat palvelua kasvotusten, vaikka yhä useampi varaakin matkansa puhelimitse tai netin kautta, sanoo Inno Borodenko, Viking Linen virolaisen tytäryhtiön toimitusjohtaja.
Viking Line mielletään luotettavaksi ja vahvaksi pohjoismaiseksi brändiksi. Varustamo on houkutteleva työnantaja, mistä viestivät myös pitkät palvelusuhteet.
– Aloitin Viking Linella 20 vuotta sitten eli samaan aikaan kun katamaraaniliikenne Helsinkiin alkoi, kertoo webmaster Triin Pajupuu.
Useimmat Tallinnan konttorin työntekijöistä, noin 40 henkilöä, työskentelevät puhelinmyynnin ja -neuvonnan parissa. Loput henkilökunnasta toimii lähinnä markkinointitehtävissä. Tallinnan yksikköön ohjautuvat puhelinasiakkaat varsinkin Suomesta ja Virosta mutta myös esimerkiksi Saksasta ja Venäjältä. Matkamyyjien joukossa on myös kaksi suomalaista, Edi Kiviniemi ja Osmo Minkkinen.
– Virolaiset ovat hyvin ystävällisiä ja ammattimaisia mutta ehkä vähän vakavampia kuin suomalaiset, sanovat erinomaisesti Tallinnan konttorissa viihtyvät Edi ja Osmo.
Viking Line työllistää satakunta henkilöä maissa Virossa. Hobujaama konttorin lisäksi satamassa työskentelee noin 50 henkilöä, muun muassa lähtöselvityksessä, varastossa ja rahtiorganisaatiossa.
Triin Pajupuu lanseerasi Viking Clubin Virossa vuonna 2007. Jäsenmäärä on sittemmin kasvanut voimakkaasti: ensimmäisenä vuonna jäseniä oli noin 2 600 ja syksyllä 2014 määrä oli jo 123 000. Tämä tarkoittaa, että melkein joka kymmenennellä virolaisella on klubikortti.
– Virolaisille matkan päätarkoitus on päästä Suomeen. Voimme usein tarjota edullisia
reittihintoja klubijäsenillemme, sanovat Triin Pajupuu ja Cristel Kiilstrom, joka nykyään vastaa Viron Viking Club -toiminnasta.
Cristel uskoo kasvuun markkinasegmentoinnin avulla eli kohdennettuun markkinointiin.
– On tärkeää, että tiedämme mitä tuotteita asiakkaamme käyttävät ja mistä he ovat kiinnostuneita. Näin voimme tarjota heille juuri sitä, mitä he haluavat. Lähetämme kohdennettuja uutiskirjeitä ja tarjouksia sekä toteutamme aktiivisia kampanjoita
uusien jäsenten saamiseksi, kertoo Cristel, joka on tehnyt töitä muun muassa Viking Linen call centerissä ja Ville Viking -maskottina kymmenen vuotta kestäneen Viking-uransa aikana.
Viking-klubit eri maissa koordinoivat osittain toimintansa, mutta niillä on myös vapaus itse luoda kampanjoita omille markkinoilleen ja asiakasryhmilleen.
Kesän 2014 lisälähdöt Tallinnan ja
Helsingin välillä siivittivät Viking Linen uuteen matkustajaennätykseen kolmelta kesäkuukaudelta. Ylimääräinen päivälähtö oli suosittu virolaistenkin keskuudessa, sillä he saivat näin suoran yhteyden myös Tukholmaan.
Henkilökunta odottaa yrityksen uusia kotisivuja ja nykyistä uudenaikaisempaa varausjärjestelmää, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015.
Suomalaiset Osmo Minkkinen ja Edi Kiviniemi ovat kuin kotonaan Tallinnan konttorissa.
Inno Borodenko viihtyy Viking Linen moderneissa tiloissa.
Cristel Kiilstrom ja Triin Pajupuu ovat saaneet Viron Viking Clubin kukoistamaan.
On harmaa tiistaipäivä Helsingin Katajanokalla, kun Viking XPRS nostaa ankkurin ja lähtee kohti Tallinnaa 25. marraskuuta kello 11.30. Kahden ja puolen tunnin laivamatkan aikana tutustumme matkustajiin ja aluksen henkilökuntaan. Tapaamme myös satamatyöntekijöitä, kun laiva on kiinnitettynä Viron pääkaupungissa.
Viking XPRS on yksi Viking Linen uusimmista aluksista, ja se on suunniteltu varta vasten Helsinki–Tallinna-reitille. Alus kykenee 2 500 matkustajan kapasiteetillaan vastaamaan kysyntään myös korkeasesonkina. Tänään Viking XPRS irrottaa köydet 1 284 matkustajaa kyydissään.
11.35 Aluksen intendentti Jan Löfgren tietää tarkkaan, mitä laivassa tapahtuu. Hän näkee selvän muutoksen matkakäyttäytymisessä oltuaan töissä monta vuotta Viron linjalla.
– Puhtaat viihderisteilyt eivät enää ole yhtä hallitsevassa asemassa. Nyt yhä useampi matkustaa Tallinnaan erilaisiin hoitoihin, kuten kauneushoitoloihin ja lääkäriin ja hammaslääkäriin, Löfgren sanoo.
Hän kuuluu niin sanottuun punaiseen ryhmään eli kouralliseen Vikingin työntekijöitä, jotka jäivät XPRS:lle tammikuun 2014 ulosliputuksen jälkeen. Joka vuorolla on noin 125 työntekijää,
joista suurin osa on virolaisia. Tavoitteena on asteittain luovuttaa koko alus virolaisen miehistön käsiin.
12.05 Taxfreemyymälä on juuri avannut ovensa. Satu Salmitie ja Katja Nirkkonen testaavat kosmetiikkaa.
– Ostamme aina ripsiväriä alukselta, jossa se on paljon halvempaa kuin maissa. Tallinnassa aiomme tehdä jouluostoksia ja syödä hyvin. Kaupungin ravintolat ovat korkeatasoisia, ja sieltä löytyy hyviä vaihtoehtoja myös kasvissyöjille, painottavat Satu ja Katja.
12.19 Shopping host Riina Ojastu, joka on ollut töissä Viking XPRS:llä alusta lähtien, järjestelee Victoria's Secret -tuotteita. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa tuotteiden ja tarjousten esittely ja ylipäätään asiakkaiden viihdyttäminen.
Riinan mielestä matkustajat ovat nykyään paljon hintatietoisempia kuin aiemmin, sillä hintoja
Jan Löfgren, intendentti
Laivan päällikkö Risto Pajanen oli mukana jo silloin kun risteilyalukset ankkuroivat Muugaan.
on niin helppoa vertailla netissä. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että hyvät tarjoukset ovat suosittuja. Myymälässä ei juuri kuulu muita kieliä kuin suomea.
– Toki muitakin kieliä kuulee. Virolaiset ostavat parfyymejä, sillä ne ovat yleisesti halvempia kuin Virossa, XPRS:llä erinomaisesti viihtyvä Riina sanoo.
13.41 Komentosillalla aluksen päällikkö Risto Pajanen tarkkailee suoraan edessäpäin seilaavaa tankkeria. Vahtivuorossa oleva I perämies ottaa yhteyttä alukseen ja ilmoittaa, että XPRS väistää.
– Onhan liikenne Suomenlahdella kasvanut, muun muassa Koiviston öljysataman vuoksi. Mutta ei tämä ole mitään verrattuna esimerkiksi Englannin kanavan liikenteeseen, sanoo Pajanen, joka on Viron linjan varsinainen veteraani.
Pajanen oli mukana jo 20-tunnin risteilyillä 1990-luvulla, minkä jälkeen hän siirtyi Rosellan päälliköksi kun alus aloitti reittiliikennöinnin Tallinnaan vuonna 2003. Viking XPRS:n päällikkönä hän on ollut alusta
Kesällä varasto käsittelee parhaimmillaan sata tilausta lähtöä kohti, sanoo varastopäällikkö Heino Mustsaar.
lähtien, eli vuodesta 2008.
– Joku voisi luulla, että saman lyhyen reitin seilaaminen on pitkäveteistä. Päinvastoin, tässähän tapahtuu paljon enemmän kuin esimerkiksi Ruotsin linjalla. Mehän nostamme ja laskemme ankkurin monta kertaa päivässä, sanoo Pajanen, joka seisoo komentosillalla aina puoli tuntia lähdön jälkeen ja puoli tuntia ennen saapumista.
14.28 Viking XPRS on kiinnitettynä Tallinnan satamassa. Urmas Maasikas on ollut töissä lähtöselvityksessä kello 6.30 lähtien hyvissä ajoin ennen aamulähtöä. Iltapäivällä on paljon asiakkaita heti kun Viking XPRS on saapunut Tallinnaan sekä kun lähtöselvitys avataan kello 15.30.
– Kesäkaudet ovat luonnollisesti kaikkein kiireisimpiä. Erityisesti viime kesä oli hektinen ylimääräisen Helsingin päivävuoron takia. Se oli onnistunut kokeilu, joka houkutteli paljon uusia matkustajia, sanoo Viking Linella yksitoista vuotta työskennellyt Urmas.
Pei-Jou Shih, Yu-Ching Liao, Pei-Chen Liao ja Li-Han Lin ovat matkalla Rovaniemelle tapaamaan joulupukkia.
15.46 Viking Linen satamavaraston päällikkö Heino Mustsaar on pakannut valmiiksi tilauksen suomalaisten suosikkiolutta. Varasto on täpötäynnä laivassa myytäviä tuotteita. Siellä on myös pieni vaatevarasto, joka palvelee Viking Linen outlet -myymälää.
Varaston työntekijät kokoavat tilauksia Viking XPRS:lle kiireisinä ja purkavat varastoon saapuvia kuljetuksia.
17.28 Matkustajat tulvivat laivaan ennen Helsinkiin lähtöä. Heidän joukossaan on neljä nuorta Taiwanista. He ovat matkustaneet Lontoosta Tallinnaan Kööpenhaminan kautta. Nuorten määränpää Suomessa on joulupukin päämaja Rovaniemellä, jonne he matkustavat junalla.
– Tämä laiva vaikuttaa paljon modernimmalta kuin ne, joilla olemme matkustaneet Englannin ja Irlannin välillä, sanoo Li-Han Lin.
Puolen tunnin päästä Viking XPRS jättää Tallinnan sataman. Vuoden 2014 lopussa aluksella on yhteensä 1 404 lähtöä lokikirjassaan.
Katja Nirkkonen ja Satu Salmitie suosittelevat Tallinnan ravintoloita.
Victoria's Secret -tuotteet ovat Riina Ojastun mukaan suosittuja.
Urmas Maasikas tekee pitkiä 12 tunnin työpäiviä luukulla.
Viking Line välittää ympäristöstä ja harjoittaa matkustaja-alusliikennettä ympäristön huomioon ottavalla tavalla. Pitkäjänteisellä ja aktiivisella toiminnallaan varustamo on kehittänyt ympäristötyötä, joka ulottuu laajemmalle kuin mitä määräykset edellyttävät.
Konsernin pääkonttori, tytäryhtiö Viking Line Buss Ab sekä kaikki alukset ovat ympäristösertifioituja ISO 14001 -standardin mukaisesti. Tämän lisäksi Viking Linen organisaatio ja kaikki alukset ovat sertifioituja ISM-koodin mukaisesti (International Safety Management), jolla parannetaan alusten turvallisuusjohtamista ja turvallista toimintaa ja ehkäistään ympäristön pilaantumista.
Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Ympäristönsuojelussa kattavin kansainvälinen yleissopimus on MARPOL 73/78 (The International Convention for the Prevention of Pollution from Ships), jonka on laatinut YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization).
Varustamon ympäristötyö keskittyy aluksiin, joilla saavutetaan suurin ympäristöhyöty.
Toimintavuoden lopussa kaikki Viking Linen alukset, paitsi Viking Grace, siirtyivät käyttämään alle 0,1 painoprosenttia rikkiä sisältävää dieselöljyä täyttääkseen EU:n uuden 1. tammikuuta 2015 voimaan astuneen rikkidirektiivin vaatimukset. Kyseiset alukset
käyttivät siihen asti matalarikkistä 0,5 painoprosenttia rikkiä sisältävää öljyä rikkiyhdistepäästöjen (SOx) vähentämiseksi. Viking Gracella käytetään nestemäistä maakaasua (Liquefied Natural Gas, LNG), mikä ei sisällä rikkiä.
Typpioksidipäästöjen vähentämiseksi varustamon kahdessa aluksessa käytetään eri päästöjä vähentäviä teknisiä ratkaisuja. Yhteen alukseen on asennettu katalysaattorit ja toiseen alukseen Humid Air Motor -tekniikka (HAM). HAM on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen menetelmä, joka vähentää typpioksidipäästöjä laskemalla moottoreiden palamislämpötilaa. Lämpötilaa lasketaan lisäämällä palamisprosessiin höyrystettyä merivettä. Viking Gracella on noin 85 prosenttia alhaisemmat typpioksidipäästöt verrattuna aluksiin, jotka käyttävät raskasta polttoöljyä (HFO).
Kaksi varustamon alusta saavat sähkönsä maista ollessaan satamassa päivän yli Helsingissä ja Tukholmassa. Sähkönsaanti maista vähentää ilmansaasteiden päästöjä sekä mottoreiden melua satamassa ja sen lähialueilla.
Viking Gracella on noin 85 prosenttia alhaisemmat typpioksidipäästöt verrattuna aluksiin, jotka käyttävät raskasta polttoöljyä.
Varustamolla on sisäinen energiatehokkuusohjelma pakokaasupäästöjen vähentämiseksi. Ohjelman puitteissa alusten käyttöhenkilökunta ja varustamon tekninen osasto työstävät keinoja operoida aluksia polttoainetaloudellisesti, asentaa energiatehokasta tekniikkaa, vähentää alusten hydrodynaamista vastusta sekä kierrättää energiaa.
Marraskuun 2014 lopussa Viking Line teki sopimuksen ruotsalaisen innovaatioyrityksen Climeonin kanssa koskien aivan uutta energiakierrätysjärjestelmää Ocean Marinea. Viking Grace tulee olemaan ensimmäinen alus, joka ottaa järjestelmän käyttönsä. Climeonin patentoitu tekniikka mahdollistaa taloudellisesti kannattavasti lämmön kierrätyksen sähköön ainutlaatuisen tyhjiöprosessin kautta. Järjestelmä muuntaa alusten moottoreista hukkaan menevästä lämmöstä 700 000 kWh puhdasta ja päästötöntä sähköä vuodessa.
Aluksilla muodostuu pääasiassa kolmea erityyppistä jätevettä: harmaata vettä, eli suihku- ja muuta pesuvettä, mustaa vettä, eli jätevettä käymälöistä sekä pilssivettä, joka erotellaan öljypitoisesta vedestä konehuoneissa.
Viking Linen alukset eivät päästä jätevesiä mereen. Kaikki käytetty jätevesi pumpataan maihin kunnallisiin puhdistuslaitoksiin ja näin pienennetään Itämeren kuormitusta. MARPOLin mukaan mustan- ja pilssiveden päästäminen mereen on sallittua, mikäli tietyt
vesille asetetut kriteerit täyttyvät. Harmaan veden päästöä mereen ei säännellä lainsäädännöllä.
Viking Linen noin kahdenkymmenen vuoden takainen valinta antaa kaikki jätevetensä maissa toimivien puhdistuslaitosten käsiteltäviksi perustuu siihen, että nämä ovat huomattavasti tehokkaampia kuin alustoimintaan tarkoitetut puhdistusjärjestelmät.
Ympäristölle haitallisia pohjamaaleja ei käytetä, vaan sukeltajat harjaavat alusten pohjaosat monta kertaa vuodessa. Viking Linen kanssa yhteistyötä tekevä sukellusyritys käyttää itse kehitettyä, patentoitua ja ympäristöön sopeutettua harjausmenetelmää. Menetelmä merkitsee, että kaikki kasvillisuus, joka irtoaa alusten pohjaosista harjauksen yhteydessä, kerätään erilliseen säiliöön, joka sitten viedään maihin edelleen käsiteltäväksi.
Säännöllisin sisäisin tarkastuksin varmistetaan, että Viking Line täyttää ympäristösertifioinnin vaatimukset. Tämän lisäksi sertifiointiorganisaatio DNV GL suorittaa vuosittain ulkoisia tarkastuksia, joiden kohteena on varustamon ympäristöjohtamisjärjestelmä ja joiden päämääränä on todentaa, että asetetut ympäristötavoitteet on saavutettu. Suomen, Ruotsin ja Viron valvontaviranomaiset tekevät lisäksi säännöllisiä ISM-koodin tarkastuksia koskien sekä turvallisuutta että ympäristöä.
Viking Line Abp osallistuu aktiivisesti Itämeren pelastamiseen toimimalla Baltic Sea Action Groupin (BSAG) tukijana ja yhteistyökumppanina. Viking Line on toimintavuoden aikana tukenut BSAG:n projektia, jonka tavoitteena on puhtaampi Itämeri.
Viking Linen alusten tax-free-myymälöissä myytävät muovikassit ovat saaneet toiselle puolelle kassia uuden ympäristöviestin omaavan ulkonäön. Osa muovikassien tuloista lahjoitetaan kahdelle Itämeren kummallakin puolella toimivalle ympäristöjärjestölle, jotka ovat Pidä Saaristo Siistinä ry Suomessa ja Stiftelsen Håll Sverige Rent Ruotsissa.
Viking Grace palkittiin vuonna 2014 Skål International Sustainable Tourism Award.
Viking Grace palkittiin vuonna 2014 Skål International Sustainable Tourism Award -palkinnolla, joka myönnetään kestävän kehityksen matkailun edistämisestä. Tuomariston mukaan Viking Grace on maailman ympäristöystävällisin matkustaja-alus, joka asettaa standardit koko toimialalle.
Viking Grace on tyyppi- ja kokoluokassaan maailman ensimmäinen matkustaja-alus, joka käyttää polttoaineenaan LNG:tä. Maakaasu polttoaineena aiheuttaa olennaisesti vähemmän vahingollisia päästöjä raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. Typpipäästöt ja hiukkaset vähenevät noin 85 prosentilla ja kasvihuonekaasut noin 15 prosentilla. Rikkipäästöjä ei käytännössä ole lainkaan.
Aluksen hydrodynaamisesti optimoitu runko ja tehokas ajotekniikka tuovat mukanaan suuria energiavoittoja. Tehokkaat ilmanvaihtolaitteet, joiden ilmanvaihto vaihtelee vallitsevien ulkoisten ja sisäisten olosuhteiden mukaan, lisäävät säästöjä. Muut tekijät, jotka antavat korkean energiatehokkuuden, ovat ilmastoinnista ja moottoreiden pakokaasuista ja jäähdytysvedestä kierrätetty lämpö, keittiöiden moderni säätötekniikka, ikkunoiden korkea eristetaso ja aluksen kevyet rakenteet. Aluksen hissit toimivat 30 prosentilla niiden omalla jarrutusenergialla ja valaistukset koostuvat suureksi osaksi LED-tekniikasta. Tekniikkaa käytetään kaikissa viihteen valotehosteissa sekä 90 % aluksen yleisten tilojen valaistuksissa.
Moottoreissa on äänentaajuuksiin sopeutetut äänenvaimentimet, mikä antaa alukselle alhaiset melutasot. Laivan runko minimoi aaltoja ja se on pitkän kehitystyön tulos.
| Matkustajia | 6 610 146 | 6 533 650 | ||
|---|---|---|---|---|
| Henkilöautoja | 634 433 | 603 696 | ||
| Rahtiyksikköä | 129 255 | 119 704 | ||
| Kokonaismatka (tkm) | 1 141 | 1 126 | ||
| Resurssikulutus | ||||
| Öljy (m3 ) |
87 060 | 92 886 | ||
| Voiteluöljy (m3 ) |
744 | 700 | ||
| Urea (m3 ) |
211 | 509 | ||
| Makea vesi (m3 ) |
335 185 | 337 668 | ||
| LNG (tonnia) | 15 951 | 12 588 | ||
| Päästöt (tonnia) | ||||
| Typpioksidit (NOx) | 3 684 | 3 559 | ||
| Rikkioksidit (SOx) | 433 | 439 | ||
| Hiilidioksidit (CO2 ) |
307 853 | 316 225 | ||
| Jätteet (tonnia) | ||||
| Poltettava kiinteä jäte | 3 025 | 2 667 | ||
| Kaatopaikkajäte | 210 | 587 | ||
| Kierrätettävä jäte | 1 321 | 1 345 | ||
| Biojäte | 958 | 722 | ||
| Ongelmajäte | 70 | 95 | ||
| Jätevedet maihin (m3 ) |
||||
| Harmaa- ja mustavesi | 298 066 | 300 488 | ||
| Pilssivesi | 7 468 | 8 631 | ||
| Jäteöljy (m3 ) |
2 314 | 2 531 |
Ympäristö on otettu huomioon myös laivojen asiakaspalvelussa käyttämällä muun muassa luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia ja omaan lasipulloon pullotettua vettä.
Viking Line valitsee luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia pyrkiessään tekemään ympäristötietoisia hankintoja. Laivoilla tarjottavaa kalaa hankkiessaan Viking Line noudattaa Ruotsin Miljöstyrningsrådetin luetteloa kestävistä kalakannoista.
Alusten Food Garden -ravintoloissa ei enää tarjota pöytävesiä muovipullossa. Sen sijaan tarjoillaan erityispuhdistettua hanavettä, joka pullotetaan ympäristöystävälliseen ja kierrätettävään lasipulloon. Ympäristöetuja on useita – vesipullojen kuljetustarve pienenee, samoin kuin kertakäyttöpullojen jätemäärä.
Siivouksessa sovelletaan erilaisia ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Aluksilla käytetään erityistä annostelulaitetta, joka
sekoittaa pesuainetiivisteen veteen etukäteen asetettujen kriteerien mukaisesti. Tarkan annostelun ansiosta vettä ja pesuainetta kuluu optimaalinen määrä aluksen hyttejä ja keittiöitä siivottaessa.
Mikrokuidusta valmistettujen siivousvälineiden käyttö vähentää pesuaineen ja veden kulutusta laivoilla.
Veden kulutuksen vähentämiseksi hanoihin ja suihkuihin on asennettu vettä säästävät suukappaleet. Nämä vähentävät veden virtausta vaikuttamatta käyttömukavuuteen. Myös alusten alipaine-vessat ja vedettömät pisoaarit vähentävät veden kulutusta.
Kemikaalien hankintaa ja käyttöä ohjaavat sisäiset ympäristövaatimukset. Luettelo varustamon
sisäisesti hyväksymistä kemikaaleista tuotetaan keskitetysti. Ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja käytetään aina kun se on mahdollista.
Kaikki aluksilla syntyvä jäte kuljetetaan maihin kierrätettäväksi, uusiokäytettäväksi, poltettavaksi, kaatopaikalla käsiteltäväksi, kompostoitavaksi tai muulla tavoin loppukäsiteltäväksi hyväksytyllä vastaanottajalla. Viking XPRS:lle ja Viking Gracelle on asennettu laitteisto, joka mahdollistaa tehokkaan lajittelun ja biojätteen erilliskeräyksen. Mariellalla kaikki biojäte kerätään biojäteastioihin. Biojäte kuljetetaan tämän jälkeen mädätyslaitokseen biokaasun valmistamiseksi.
16 tonnia muovia, mikä vastaa 28 tonnin hiilidioksidisäästöjä (CO2 ) ja 148 960 km autolla ajamista moottoritiellä.
4 tonnia alumiinia, mikä vastaa 40 tonnin hiilidioksidisäästöjä (CO2 ) ja 212 800 km autolla ajamista moottoritiellä.
2 279 tonnia käytettyjä öljyjä, mikä vastaa 3 988 tonnin hiilidioksidisäästöjä (CO2 ) ja 21 216 160 km autolla ajamista moottoritiellä.
...Viking XPRS:ltä, Viking Gracelta ja Mariellalta on viety maihin biokaasutuotantoon 958 tonnia ruoanjätteitä, mistä saadaan 71 000 kuutiometriä biokaasua, mikä vastaa 80 000 litraa bensiiniä. Biokaasutuotanto ei lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää eikä pahenna kasvihuoneilmiötä. Tämän takia biokaasua kutsutaan hiilidioksidineutraaliksi.
...Viking Linen laivoilla on tarjoiltu 5 830 091 kuppia luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia. Luonnonmukaisessa viljelyksessä pavut saavat kasvaa satoisassa biologisessa ympäristössä ilman lannoitteita, kemiallisia torjunta-aineita tai geenimanipulointia.
...Viking Line on kierrätyksen kautta säästänyt ympäristöämme enemmän kuin 21 577 920 km autolla ajaminen moottoritiellä kuormittaa ympäristöä.
materiaalien kierrätys säästää ympäristöä huomattavasti – lisääntyneen kierrätyksen myötä vähennämme vaikutustamme ilmastoon. Materiaalien kierrätys vaatii paljon vähemmän energiaa kuin uuden saaminen luonnosta. Kiertokulku on hyödyksi ilmastolle.
Kun kierrätettyä lasia sulatetaan uudeksi lasiksi, käytetään 20 prosenttia vähemmän energiaa verrattuna siihen, että käytetään raaka-aineina hiekkaa, soodaa ja kalkkia. Lasipakkaukset voidaan kierrättää kuinka monta kertaa tahansa ilman, että laatu huononee. 78 tonnia metallijätettä. Esimerkiksi säilykepurkkeihin käytettävän teräksen kierrätys säästää 75 prosenttia energiaa rautamalmin tuotantoon verrattuna.
Kierrätyksen myötä tarve uusien puiden kaatoon vähenee. Tonni kierrätyspaperia vastaa suunnilleen 14 puuta. Paperia voidaan kierrättää noin seitsemän kertaa.
Turvallisuustyö tulee aina olla ensisijalla kestävän liiketoiminnan harjoittamiseksi. Viking Line on liikenteen aloituksesta 1959 lähtien kuljettanut 200 miljoonaa matkustajaa ilman että kukaan on vahingoittunut vakavasti tai menehtynyt merionnettomuudessa. Tämä hyvä onnettomuustilasto on saavutettu hyvin työstetyllä turvallisuuskulttuurilla ja etusijalle asetetulla turvallisuustyöllä.
Turvallisuustyön perustana on, että operatiivista alustoimintaa hoidetaan voimassa olevien lakien, sääntöjen, asetusten, suositusten ja standardien mukaisesti, jotka IMO, EU, merenkulkulaitokset, luokituslaitokset ja muut viranomaiset asettavat, sekä huolellisella omalla valvonnalla ja viranomaisten valvonnalla.
Turvallisuustyötä hallinnoi ja harjoittaa pääosin kaksi laadun johtojärjestelmää, ISM ja ISPS. Laadun johtojärjestelmät laaditaan toiminnan turvallisuusnäkökannan edellytysten mukaan, jossa vaarojen tunnistamisella, riskienhallinnalla ja poikkeamien raportoinnilla on suuri merkitys.
Sen lisäksi, että alusten ja niiden varusteet ovat hyvässä kunnossa, on henkilöstöllä aluksilla ja maissa keskeinen turvallisuusrooli; jokaisella miehistön jäsenellä on erityinen turvallisuustehtävä. Miehistöä ja maissa olevaa turvallisuusorganisaatiota koulutetaan jatkuvasti turvalliseen toimintaan ja harjoitetaan lisäksi toimenpiteisiin hätätilanteessa, ottaen huomioon
sekä turvallisuuden että ympäristön.
Viking Line ylläpitää jatkuvaa yhteistyötä meripelastuksen, palolaitosten, poliisin, tullin, rajavartioston ja kansallisten erityistoimintayksiköiden kanssa. Tämä yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta saadaan nopeasti ja tehokkaasti asianmukaista tietoa mahdollisissa kriisitilanteissa, mutta myös ymmärryksen lisäämiseksi viranomaisten ja alusten välillä. Toistuvat yhteisharjoitukset ylläpitävät valmiutta toimia
Viking Line ylläpitää jatkuvaa yhteistyötä meripelastuksen, palolaitosten, poliisin, tullin, rajavartioston ja kansallisten erityistoimintayksiköiden kanssa.
yhdessä suurissa ja pienissä kriisiskenaarioissa.
Varustamo on toimintavuoden aikana osallistunut kahdella aluksella yhteen suurharjoitukseen yhdessä Suomen poliisin, rajavartioston ja puolustusvoimien kanssa, johon myös yksiköitä Virosta osallistui. Tämä oli yksi suurimmista Suomenlahdella suoritetuista viranomaisharjoituksista, joissa harjoiteltiin nousemista sekä aluksesta että helikopterista.
Vuoden aikana käynnistettiin projekti, jonka päämääränä on alusten turvallisuusharjoitusten tehostaminen ja laadunvarmistaminen. Tavoitteena on lisäksi varmistaa yksimielinen harjoituskäytäntö siten, että harjoitukset ja tehtävät aluksilla täyttävät esitetyt vaatimukset ja säännöt.
Viking Line osallistui vuoden aikana suureen meripelastusharjoitukseen, jossa simuloitiin suuren matkustajamäärän evakuointia. IMRF järjesti tilaisuuden Göteborgissa.
Viking Linen ja Rajavartiolaitoksen koira Viikinki isäntänsä koiranohjaaja Pekka Ahon kanssa.
Laajennettu yhteistyö varustamon alusten ja rajavartiolaitoksen välillä on aloitettu, jotta voidaan tavoitteenmukaisesti koordinoida toimintoja mahdollisen kriisin tapahduttua merellä. Alukset tulevat osana tätä yhteistoimintaa harjoittelemaan vuosittain rajavartioston kanssa sekä alusettä helikopteriyksiköillä.
Yhteistyötä pelastuslaitoksen MIRG-ryhmien kanssa on laajennettu operatiivisilla harjoituksilla ja luennoilla aluksilla. MIRG-ryhmät ovat erityiskoulutettuja pelastusryhmiä, joiden tärkeimpänä tehtävänä on auttaa matkustajia ja miehistöä tapausten tai onnettomuuksien tapahduttua merellä.
Viking Line osallistuu projektiin yhdessä rajavartiolaitoksen ja liikenneturvallisuusviraston kanssa laatiakseen analyysi- ja riskinarviointityökalun merihädässä
oleville aluksille.
Syksyn huoltopäivien aikana toteutettiin Viking Gracen ja Amorellan miehistölle laajennettu harjoitusohjelma, joka huipentui täydellisiin turvallisuusharjoituksiin, joihin myös varustamon keskeinen kriisiorganisaatio osallistui.
Vuorovaikutteisia harjoitusohjelmia on luotu, jotta aluksilla voidaan harjoitella sekä yksilöllisesti että ryhmissä.
Alusten rakennustiimi on läpikäynyt kertauskoulutuksen koskien uusia vakausnormeja sekä vuotovahinkovakauden laskentaa.
Työ järjestyksen ja rauhan turvaamiseksi Viking Linen aluksilla sekä yleisissä tiloissa että hyttiosastoilla jatkui vuonna 2014.
Järjestyksen ylläpitäminen
tapahtuu suurin osin ennakoivilla toimenpiteillä, järjestysmiesten näkyvällä läsnäololla asiakkaiden keskuudessa sekä jatkuvalla partioinnilla alusten eri osastoilla. Järjestysmiehet ovat alituisesti yhteydessä asiakkaisiin ja heidän pitää ammattiroolissaan ratkaista ongelmatilanteita, jotka ovat usein sekä vaativia että haastavia. He saavat siksi jatkuvasti tukea työssään koulutusten ja kehityskeskustelujen kautta.
Viking Gracen sairaanhoitajan toimea on kehitetty edelleen uudella toimella, paramedicilla. Paramedic on alusten järjestysmiesten esimies ja hän antaa matkustajille ja miehistölle ensiapua onnettomuuksissa tai äkillisissä sairastapauksissa. Uuden viran käyttöönotto merkitsee parempaa valmiutta alusten akuutissa sairaanhoidossa ja piristävää johtajuutta järjestyshenkilökunnalle.
IMO International Maritime Organization IMRF International Maritime Rescue Federation ISM International Safety Management ISPS International Ship and Port Facility Security Code MIRG Maritime Incident Response Group
<20 20–29 30–39 40–49 50–59 60–69
400 200 0
Viking Line -konsernissa oli vuonna 2014 keskimäärin 2 797 työntekijää (3 104). Henkilöstöstä asui Suomessa 2 220 henkilöä (2 460). Ruotsissa asui 471 (534), Virossa 104 (108) ja Saksassa 2 (2) Viking Linen työntekijää. Konsernin oman henkilökunnan lisäksi Viking XPRS miehitettiin keskimäärin 235 vuokratyönantajan palveluksessa olevalla henkilöllä.
KOKO HENKILÖSTÖ Naiset 46,9 % Miehet 53,1 %
MERIHENKILÖSTÖ Naiset 41,1 % Miehet 58,9 %
MAISSA TYÖSKENTELEVÄT Naiset 65,9 % Miehet 34,1 %
S uurin osa Viking Linen työntekijöistä työskentelee laivoilla. Merihenkilöstön määrä oli 2 142 (2 407) ja maissa työskentelevän henkilöstön määrä 655 (697). Maissa työskentelevistä naisten osuus oli 65,9 % ja miesten 34,1 %, kun taas merihenkilöstöstä naisia oli 41,1 % ja miehiä 58,9 %.
Pystyäksemme rekrytoimaan, pitämään palveluksessamme ja innostamaan pätevää työvoimaa on tärkeää, että meillä on läpinäkyvä yrityskulttuuri, jossa henkilöstö osallistuu aktiivisesti yhtiön tavaramerkin vahvistamiseen. Viking Linen henkilöstöstrategia tukee konsernin liiketoimintastrategiaa ja perustuu yrityksen visioon, missioon ja arvopohjaan. Tarkoituksena on tarjota työntekijöille mahdollisuus kehittyä niin, että he viihtyvät työssään, sitoutuvat työhönsä ja tuntevat voivansa vaikuttaa yrityksen kehitykseen ja tulokseen.
Viking Linen menestystä tuetaan varmistamalla, että yhtiön palveluksessa on osaava ja pätevä, motivoitunut ja oikein mitoitettu henkilöstö kaikilla organisaation tasoilla. Viking Linen tavoitteena
on olla houkutteleva työnantaja työmarkkinoiden yhä kovemmassa kilpailussa.
Henkilöstösuunnittelu on keskeinen osa henkilöstöstrategiaa. Suunnittelussa otetaan huomioon sekä ulkoiset tekijät kuten alan kehitys ja kilpailutilanne että sisäiset tekijät kuten yrityksen kehitystavoitteet, henkilöstön ikärakenne sekä ammattitaito ja pätevyys. Hyviä suhteita luottamushenkilöihin ja eri ammattiliittoihin ylläpidetään jatkuvan vuoropuhelun avulla.
Henkilöstöstrategian avainalueet ovat johtaminen, osaamisen kehittäminen, henkilöstön määrä, rekrytointi ja perehdyttäminen, motivaatio ja sitoutuminen sekä henkilöstön viihtyminen ja hyvinvointi.
Kunnioitamme työntekijöitämme ja arvostamme aloitekykyä, vastuullisuutta, rehellisyyttä, innovaatiota, lojaalisuutta, tiimityötä ja avoimuutta. Odotamme henkilöstön kohtelevan asiakkaitamme lämmöllä, inhimillisesti ja nöyrästi ja pyrkivän ylittämään asiakkaiden odotukset. Henkilöstön tulee myös osoittaa kunnioitusta toisiaan kohtaan, olla valmiita jatkuvasti oppimaan lisää ja
kehittymään. Teemme työtä, jotta aluksemme olisivat turvallisia ja hyvin hoidettuja. Pyrimme jatkuvasti parantamaan ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta tekemäämme työtä.
Viking Line katsoo, että erilaisia kokemuksia ja näkökantoja omaavat ihmiset ovat ratkaiseva tekijä luotaessa innovatiivista ilmastoa, jota tarvitaan liiketoiminnan pitkän aikavälin menestykseen. Varustamo harjoittaa matkustaja- ja rahtiliikennettä useassa maassa, ja asiakaskuntamme edustaa monia eri kansallisuuksia, joten tiedämme menestyksemme riippuvan työntekijöidemme monipuolisuudesta ja pätevyydestä. Moninaisuudella me Viking Linella tarkoitamme sitä erilaisuutta, joka tekee meistä kaikista ainutlaatuisia. Siihen sisältyvät mm. ikä, sukupuoli, sukupuolinen suuntautuminen, etninen tausta ja fyysiset ominaisuudet sekä myös erilaiset uskonnot, vakaumukset, ajatteluja toimintatavat. Viking Linella kohtelemme kaikkia ihmisiä kunnioittavasti, inhimillisesti ja arvokkaasti omien liiketoimintaperiaatteidemme mukaan.
Emoyhtiö Viking Line Abp on noteerattu 5. heinäkuuta 1995 lähtien NASDAQ Helsingissä. Konserniin kuuluvat Viking Linen täydessä omistuksessa olevat tytäryhtiöt Viking Line Skandinavien AB tytäryhtiöineen, Viking Rederi AB, OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä Viking Line Buss Ab. Viking Line Abp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15. kesäkuuta 2010 julkaisemaa "Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance)".
Viking Line on julkaissut listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisen, arvopaperimarkkinalain 7. luvun 7 §:n tarkoittaman liikkeeseenlaskijan hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen (Corporate Governance Statement) internetsivuillaan osoitteessa www. vikingline.com.
Viking Line Abp on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Suomessa ja joka toimii Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksensä mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät valtaansa.
Viking Line Abp:n kaikki
osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiöllä oli 31. joulukuuta 2014 3 183 osakkeenomistajaa.
Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa edellisen tilivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta, yhtiön voittovarojen tai tappion käyttämisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsee niin ikään hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heidän palkkioistaan.
Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous pidetään Maarianhaminassa ennen kesäkuun päättymistä. Edellinen varsinainen yhtiökokous pidettiin 16. huhtikuuta 2014. Kokousta koskevat tiedot ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla. Seuraava varsinainen yhtiökokous pidetään 22. huhtikuuta 2015.
Seuraava varsinainen yhtiökokous pidetään 22. huhtikuuta 2015.
Yhtiökokouskutsu julkaistaan kuulutuksena yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä. Kutsu julkaistaan myös yhtiön internetsivuilla. Kutsu on annettava aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.
Yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden lisäksi kokouskutsussa on mainittava hallituksen tiedossa olevat ehdokkaat hallitustehtäviin. Tämä edellyttää, että ehdokkaat on nimennyt hallitus tai osakkeenomistajat, jotka yhdessä edustavat vähintään 10 %:a osakkeista, ja että ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtävään. Lisäksi on esitettävä ehdotus tilintarkastajiksi.
Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten enemmistön ja ensimmäistä kertaa hallitukseen ehdolla olevien henkilöiden tulee olla läsnä yhtiökokouksessa.
Lisätietoja yhtiökokouksesta sekä yhtiön yhtiöjärjestys on saatavilla yhtiön kotisivuilla.
Yhtiön johdon muodostavat hallitus ja toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on sijainen ja hän työskentelee hallituksen nimittämän johtoryhmän kanssa.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä kolme varajäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estynyt, hänen tulee ensisijaisesti nimittää varajäsen, joka tulee kutsua hänen tilallensa. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tiettyä järjestystä hallituksen jäsenten nimittämiselle. Hallitus ei ole asettanut mitään valiokuntia.
Hallitus ei ole asettanut tilintarkastusvaliokuntaa, vaan se käsittelee suoraan kaikki tilintarkastukseen liittyvät tehtävät.
Hallitus huolehtii yhtiön asioiden hoidosta. Se johtaa ja valvoo yhtiön operatiivista johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenet, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet ja riskienhallintaperiaatteet ja huolehtii johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Hallitus määrittelee yhtiön vision ja toimintaa ohjaavat arvot.
Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan hallitus vahvistaa toimintavuoden työjärjestyksen. Työjärjestykseen on sisällytettävä seuraavat tehtävät ja niiden ohjeellinen aikataulu:
tarvittaessa seuraavista asioista: • muut asiat, jotka osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja muiden säännöstöjen mukaan kuuluvat hallitukselle
• merkittävät investoinnit ja divestoinnit
• muut operatiivisen johdon tai yksittäisten hallituksen jäsenten vireille panemat asiat.
Jokaisessa hallituksen kokouksessa toimitusjohtaja esittää katsauksen operatiivisesta toiminnasta. Lisäksi hallitus saa jatkuvasti tietoa mm. määräajoin laadittavista taloudellisista katsauksista ja johtoryhmän
kokouspöytäkirjoista. Hallituksen sihteerinä toimii toimitusjohtajan sijainen.
Hallitus kokoontuu säännöllisesti useamman kerran vuodessa. Kokouskutsu ja päätöksenteon edellyttämät asiakirjat toimitetaan jäsenille hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään neljä päivää ennen kokousta, ellei painavista syistä muuta johdu. Toimintavuodella 2014 hallitus kokoontui 11 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 96,1 %.
Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa hallitus. Toimisuhteen ehdoista määrätään kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja voidaan valita hallituksen jäseneksi, mutta ei sen puheenjohtajaksi. Jan Hanses on yhtiön toimitusjohtaja 20. maaliskuuta 2014 lähtien, jolloin hän seurasi Mikael Backmania toimitusjohtajan virassa.
Toimitusjohtajan lisäksi hallitus nimittää toimitusjohtajan sijaisen sekä muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla liiketoiminnan ohjauksesta sekä strategisesta ja taloudellisesta suunnittelusta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa.
Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskua vastaan. Yhtiökokouksen päätöksellä hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat seuraavat:
Korvauksena toimitusjohtajan työstä maksetaan kuukausipalkka, josta hallitus päättää vuosittain. Tilikaudella 2014 toimitusjohtaja Jan Hansesin palkka sekä luontaisedut, sisältäen puhelinedun ja ryhmähenki- ja sairauskuluvakuutuksen, olivat yhteensä 215 100 euroa. Toimitusjohtaja Mikael Backmanin palkka sekä luontaisedut, sisältäen puhelinedun ja ryhmähenki- ja sairauskuluvakuutuksen, olivat yhteensä 242 700 euroa (246 200 euroa 2013).
Toimitusjohtajan eläkkeeseen sovelletaan yleisiä eläke-ehtoja. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63-68 vuotta. Toimitusjohtajalla on 8 kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa toimitusjohtajan työsopimus, kuitenkin siten, että toimitusjohtaja saa palkan 8 kuukaudelta irtisanomisajankohdan jälkeen. Mikael Backman sai sopimuksen mukaan 154 888 euroa kahdeksan kuukauden palkkana irtisanomisajankohdan jälkeen.
Konsernin johtoryhmän jäsenille maksetaan kuukausipalkka, josta hallitus päättää vuosittain. Konsernin johtoryhmän jäsenille maksetaan kuuden kuukauden palkka, mikäli yritys irtisanoo sopimuksen. Konsernilla oli vuonna 2013 käytössä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmä, joka käsitti yhtiön toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajat. Kannusteen määrään vaikuttivat sekä tilikauden taloudellinen tulos että henkilökohtainen työpanos. Bonuslisä voi olla korkeintaan 35 % vuosipalkasta. Konsernilla ei ole osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä. Toimintavuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen hallitus päätti maksaa
| EURO | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Vuosipalkkio, hallituksen puheenjohtaja | 25 000 | 20 000 |
| Vuosipalkkio, hallituksen muut varsinaiset jäsenet | 20 000 | 17 000 |
| Kokouspalkkio kokoukseen osallistuville, hallituksen jäsenet | ||
| ja varajäsenet | 1 000 | 1 000 |
Toimintakaudella 2014 hallituksen palkkiona maksettiin yhteensä 229 000 euroa (214 000 euroa 2013).
henkilökohtaisia bonuslisiä, yhteensä 9 951 euroa.
Lisätietoja korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille on konsernin tilinpäätöksessä, liitetiedot kohta 25 ja yhtiön kotisivuilla.
Yhtiöllä on kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajat valitsee varsinainen yhtiökokous toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajat tarkastavat yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon. Suoritetun tarkastuksen jälkeen hallitukselle toimitetaan tarkastusraportti ja yhtiökokoukselle esitetään tilintarkastuskertomus. Yhtiön varsinaiset tilintarkastajat ovat:
Johan Kronberg, KHT PricewaterhouseCoopers Oy Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2010
Martin Grandell, KHT PricewaterhouseCoopers Oy Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2010
Varatilintarkastajana toimii KHT-yhteisö Pricewaterhouse Coopers Oy.
Tilintarkastajien palkkion vahvistaa yhtiökokous. Voimassa olevan päätöksen mukaan palkkio maksetaan laskua vastaan. Konsernin tilintarkastuskulut olivat 125 400 euroa tilikaudella 2014 (88 200 euroa 2013), josta 94 100 euroa (56 300 euroa 2013) kohdistui emoyhtiöön. Kulut tilintarkastajien sekä tilintarkastusyhteisöjen muista konsulttipalveluista olivat 43 600 euroa tilikaudella 2014 (55 000 euroa 2013).
Hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla olevan sisäisen tarkastustoimen tavoitteena on varmistaa tehokas ja tuloksellinen toiminta, luotettava tietopohja sekä määräysten ja toimintaperiaatteiden noudattaminen. Riskienhallinta on integroitu osa konsernin toiminnan kontrollia ja valvontaa. Liiketoiminnan riskit esitetään hallituksen toimintakertomuksessa ja taloudellisia riskejä käsitellään konsernin tilinpäätöksen yhteydessä, liitetiedot kohta 26.
Hallitus seuraa jatkuvasti konsernin tuloskehitystä ja taloudellista asemaa sisäisen raportointijärjestelmän avulla. Sisäinen valvontajärjestelmä koostuu yksityiskohtaisesta sisäisestä
kirjanpidosta, jota täsmäytetään liikekirjanpitoon. Konsernin rahoitus- ja maksuvalmiustilannetta arvioidaan jatkuvasti.
Tilintarkastajat arvioivat jatkuvasti sisäistä tarkastusjärjestelmää hallitukselle toimittamissaan tarkastusraporteissa.
Viking Line noudattaa arvopaperimarkkinalain sisäpiirimääräyksiä ja NASDAQ Helsingin sisäpiiriohjeita. Yhtiön lakiasiainosasto vastaa tästä osa-alueesta. Viking Linen sisäpiiriläisiin kuuluvat arvopaperimarkkinalain 12 luvun 3 §:n mukaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, tilintarkastajat sekä ne henkilöt ylimmässä johdossa, jotka säännöllisesti saavat sisäpiiritietoa ja joilla on oikeus päättää yhtiön tulevasta kehityksestä ja liiketoiminnan harjoittamisesta. Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset sisältävän virallisen sisäpiirirekisterin lisäksi Viking Line ylläpitää yhtiön sisäistä sisäpiirirekisteriä yhtiön palveluksessa olevista henkilöistä, jotka asemansa tai työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Viking Linen kotisivuilla on linkit yhtiön viralliseen sisäpiirirekisteriin, josta ilmenevät rekisteriin merkityt henkilöt sekä heidän ja heidän lähipiirinsä Viking Linen osakkeita koskevat omistukset.
Lisätietoa yhtiön hallinnosta ja johdosta löytyy Viking Linen kotisivuilla.
BEN LUNDQVIST Toimitusjohtaja, Ångfartygs Ab Alfa, Rederi Ab Hildegaard sekä Lundqvist Rederierna Ab Synt. 1943 Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1995 Hallituksen jäsen vuodesta 1978
TRYGVE ERIKSSON Toimitusjohtaja, Eriksson Capital Ab Synt. 1947 Hallituksen jäsen vuodesta 2012
DICK LUNDQVIST Hallituksen puheenjohtaja, Lundqvist Rederierna Ab sekä Rederi Ab Hildegaard Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 2000
Hallituksen varajäsenet ovat Ulrica Danielsson, Stefan Lundqvist ja Johnny Rosenholm.
ERIK GRÖNBERG Hallituksen puheenjohtaja, Ge-Te Media AB Synt. 1943 Hallituksen jäsen vuodesta 2004
LARS G NORDSTRÖM Hallituksen puheenjohtaja, Vattenfall AB Hallituksen jäsen, Nordea Bank AB Synt. 1943 Hallituksen jäsen vuodesta 2006
NILS-ERIK EKLUND Toimitusjohtaja, Viking Line Abp 1990-2010 Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 1997
AGNETA KARLSSON Taloustieteiden tohtori Associate Professor Synt. 1954 Hallituksen jäsen vuodesta 2006
ANDREAS REMMER Toimitusjohtajan sijainen vuodesta 2014 Varatoimitusjohtaja vuodesta 2014 CFO vuodesta 2013 Talous, rahoitus ja IT Synt. 1974 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2013
PETER HELLGREN Varatoimitusjohtaja vuodesta 2014 Myynti ja markkinointi Synt. 1967 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1994
TONY ÖHMAN Johtaja vuodesta 2007 Marine Operations ja kiinteistöt Synt. 1953 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1989
WILHELM HÅRD AF SEGERSTAD
Operatiivinen johtaja vuodesta 2014 Kaupalliset matkustajapalvelut Synt. 1964 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1984
JAN HANSES Toimitusjohtaja vuodesta 2014 Synt. 1961
Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988
Lisätietoja hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä on saatavissa yhtiön kotisivuilla.
Konsernin liikevaihto väheni raportointikaudella 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2014 4,0 prosentilla 527,4 miljoonaan euroon (549,4 Meur 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2013). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7 miljoonaa euroa (23,5 Meur). Liiketulos oli 13,7 miljoonaa euroa (34,7 Meur). Rahoitustuotot ja -kulut olivat 18,6 miljoonaa euroa (-7,1 Meur). Konsernin tulos ennen veroja oli 32,3 miljoonaa euroa (27,7 Meur). Tulos verojen jälkeen oli 30,6 miljoonaa euroa (27,5 Meur).
Matkustajatoiminnan tuotot vähentyivät raportointikaudella 4,9 prosentilla 483,8 miljoonaan euroon (508,8 Meur), samalla kun rahtitoiminnan tuotot kasvoivat 8,5 prosentilla 39,6 miljoonaan euroon (36,5 Meur). Myyntikate väheni 4,9 prosentilla 379,3 miljoonaan euroon (398,8 Meur). Konsernin käyttökulut vähentyivät 5,0 prosentilla 334,4 miljoonaan euroon (351,9 Meur).
Konsernin liikevaihdon vähentyminen johtuu ensi sijassa vallitsevasta hintapaineesta tämän päivän kovassa kilpailutilanteessa ja alkuvuoden alhaisemmista volyymeista sekä negatiivisesta suhdanteesta Suomessa, mikä vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen. Kaikkiaan tällä on ollut negatiivinen vaikutus matkustajakohtaisiin tuottoihin.
Konsernin polttoainekulut vähenivät kauden aikana 5,1 miljoonalla eurolla, mikä vastaa 8,1 prosenttia. Polttoainekulujen väheneminen johtuu keskimääräisesti alhaisemmista polttoainehinnoista sekä konsernin jatkuvasta työstä alusten polttoainekulutuksen optimoimiseksi.
Hallituksen mukaan konsernin toimenpideohjelmalla toiminnan tehostamiseksi ja myynnin lisäämiseksi on jatkossakin positiivinen vaikutus tulokseen.
Viisivuotiskatsauksessa esitetään tietoja konsernin taloudellisesta asemasta ja tuloksesta viideltä vuodelta.
Toimintavuoden 2014 aikana konserni sai Alandia Försäkring Ab:n osakkeita ja myi osan niistä, mikä johti 27,7 miljoonan euron kertaluonteiseen erään. Toimintavuonna 2013 Isabellan myynti oli 22,8 miljoonan euron kertaluonteinen erä. Ilman näitä eriä konsernin liiketulos oli toimintavuonna 2014 13,7 miljoonaa euroa (11,9 Meur toimintavuonna 2013). Ilman kertaluonteisia eriä rahoitustuotot ja –kulut olivat -9,1 miljoonaa euroa (-7,1 Meur) ja konsernin tulos ennen veroja oli 4,6 miljoonaa euroa (4,9 Meur).
Konserni harjoitti vuonna 2014 matkustaja- ja rahtiliikennettä seitsemällä aluksella pohjoisella Itämerellä. Konsernin alukset liikennöivät samoilla linjoilla kuin 2013. Mariella ja Gabriella liikennöivät kaudella 12. kesäkuuta – 2. syyskuuta 2014, vakinaisen Helsinki–Maarianhamina–Tukholma linjansa lisäksi, myös Helsinki–Tallinna linjalla.
Tammikuussa 2014 Viking XPRS vaihtoi Ruotsin lipusta Viron lippuun ja Rosella Ruotsin lipusta Suomen lippuun. Viking XPRS:n lipunvaihdon yhteydessä Viking Line Abp myi 51 prosenttia aluksesta tytäryhtiölle Viking Rederi AB.
Matkustajamäärät Viking Linen aluksilla lisääntyivät toimintavuoden aikana 76 496 matkustajalla 6 610 146 matkustajaan (6 533 650). Viking Linen markkinaosuus on heikentynyt raportointikauden aikana linjalla Turku–Maarianhamina/Långnäs– Tukholma 1,0 prosenttiyksiköllä 56,3 prosenttiin. Markkinaosuus linjalla Helsinki– Maarianhamina–Tukholma kasvoi 0,6 prosenttiyksiköllä 46,7 prosenttiin. Risteilyliikenteessä Tukholman ja Maarianhaminan välillä markkinaosuus kasvoi 1,4 prosenttiyksiköllä 54,2 prosenttiin. Markkinaosuus linjalla Helsinki–Tallinna kasvoi arviolta 1,2 prosenttiyksiköllä 24,8 prosenttiin. Lyhyessä reittiliikenteessä Ahvenanmerellä markkinaosuus kasvoi 1,6 prosenttiyksiköllä 43,6 prosenttiin. Konsernin kokonaismarkkinaosuus liikennöintialueella oli täten arviolta 35,0 % (34,6 %).
Viking Linen rahtimäärät olivat 129 255 yksikkökuormaa (119 704). Viking Linen rahtimarkkinaosuus oli arviolta 21,9 prosenttia (20,9 %).
Konsernin investoinnit olivat 7,2 miljoonaa euroa (172,3 Meur, joista 164,0 miljoonaa euroa koski investointeja Viking Graceen).
Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 101,1 miljoonaa euroa (96,1 Meur). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 30,7 miljoonaa euroa (38,4 Meur).
Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag muutettiin vakuutusosakeyhtiöksi ja fuusioitiin Försäkringsaktiebolaget Alandian kanssa 31. joulukuuta 2014. Fuusioidun yhtiön nimi
oli Alandia Försäkring Ab. Yhtiön nimi vaihdettiin Försäkringsaktiebolaget Alandiaksi 1. tammikuuta 2015. Osakkeet jaettiin 2011–2013 maksettujen vakuutusmaksujen suhteessa niiden kesken, joilla oli fuusioajankohtana ollut keskeytymätön osakassuhde Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolagissa, joka oli jatkunut vähintään yhden vuoden.
Konserni sai jaossa Alandia Försäkring Ab:n osakkeita, joista osa myytiin 31. joulukuuta 2014. Viking Linen omistusosuus oli myynnin jälkeen 19,9 prosenttia.
Risteilyjen ja lauttaliikenteen markkinat Itämerellä ovat vakaat mutta alttiina kovalle kilpailulle. Poliittiset päätökset voivat muuttaa Viking Linen toimintaedellytyksiä mahdollisilla negatiivisilla seurauksilla liiketoiminnalle. Ahvenanmaan veropoikkeus, joka mahdollistaa verottoman myynnin Ahvenanmaan liikenteessä, on kuitenkin pysyvä. EU-komission suuntaviivat merenkulun edistämiseksi, mitkä mahdollistavat merimiesten nettopalkkajärjestelmän, ovat voimassa toistaiseksi. Mitään viitteitä siitä, että suuntaviivoja muutettaisiin, ei ole.
Konsernin liiketoiminta on riippuvainen toimivista logistiikka- ja tietojärjestelmistä. Häiriöillä liikenteessä tai tietoyhteyksissä voi olla negatiivinen vaikutus konsernin tulokselle. Viking Line pyrkii minimoimaan pitempien suunnittelemattomien liikennekatkosten riskiä alusten jatkuvalla kunnossapidolla, hyvin kehitetyllä turvajärjestelmällä, asianmukaisella koulutuksella ja säännöllisillä harjoituksilla. Tietojenkäsittelyn riskit minimoidaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia turvajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia työtapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien luotettavuuteen.
Konsernin alusten kirjanpitoarvo on 340,1 miljoonaa euroa (365,2 Meur). Alukset on vakuutettu kasko- ja kaskoetuusvakuutuksilla 598,0 miljoonan euron arvosta (598,0 Meur). Kaikille aluksille on lisäksi otettu lakko- ja P&I-vakuutus.
Polttoainehintojen vaihtelulla on suora vaikutus konsernin tulokseen. EU:n uusi rikkidirektiivi, joka astui voimaan 1. tammikuuta 2015, lisää konsernin kustannuksia. Direktiivi koskee konsernin kaikkia aluksia paitsi Viking Gracea, joka kulkee LNG:llä (Liquefied Natural Gas).
Konserni on myös alttiina erilaisille rahoitusriskeille, mm. valuuttakurssien vaihteluille. Tuotot muodostuvat euroina ja ruotsin kruunuina. Suurin osa operatiivisesta kassavirrasta tulee euroina. Myyntitavaroiden ja polttoaineen hintoihin vaikuttavat ulkomaiset valuutat, pääasiassa US-dollarit. Konsernin pyrkimyksenä on ylläpitää hyvää likviditeettiä ollakseen valmiina kohtaamaan negatiivisia muutoksia liiketoiminnan kassavirroissa.
Konserni altistuu hintariskiin koskien osakkeita, jotka luokitellaan myytäviksi oleviksi sijoituksiksi. Konsernin omistamien Försäkringsaktiebolaget Alandian osakkeiden arvo on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella. Rahavirtojen laskelma perustuu eri arviointeihin ja oletuksiin, joilla on olennainen vaikutus nykyarvoon.
Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta löytyy konsernin liitteestä 26.
Viking Linen pyrkimyksenä on harjoittaa matkustaja-alusliikennettä ympäristön ja turvallisuuden huomioon ottavalla tavalla. Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Pitkäjänteisen ja aktiivisen ympäristöpanostuksen avulla varustamo on kehittänyt ympäristötyön, joka ulottuu laajemmalle kuin voimassa olevat Itämeren matkustajaliikennettä koskevat säännöt. Konsernin uusi, LNG:llä kulkeva, alus Viking Grace palkittiin vuonna 2014 Skål International Sustainable Tourism Award -palkinnolla, joka myönnetään kestävän kehityksen matkailun edistämisestä. Varustamon ympäristötyö keskittyy alustoimintaan, jossa voidaan saavuttaa suurimmat positiiviset ympäristövaikutukset.
Konsernin pääkonttori, tytäryhtiö Viking Line Buss Ab sekä kaikki alukset ovat ympäristösertifioituja ISO 14001 -standardin mukaisesti. Tämän lisäksi Viking Linen organisaatio ja kaikki alukset ovat sertifioituja ISM-koodin mukaisesti (International Safety Management), jolla parannetaan alusten turvallisuusjohtamista ja turvallista toimintaa ja ehkäistään ympäristön pilaantumista.
Varustamo vastaa siitä, että alukset, niiden henkilökunta ja maissa toimiva organisaatio kaikilta osin täyttävät matkustaja- ja rahtiliikenteelle asetetut säännöt. Merenkulkuviranomaiset vastaavat alusten turvallisuusvarustusten, palotorjunnan, kommunikointivälineiden, vakauden ja turvallisuusorganisaation valvonnasta. Aluksilla turvallisuusvalmiudesta vastaa turvallisuusorganisaatio, jota säännöllisesti koulutetaan ja harjoitetaan tehtäviinsä. Viking Linellä on myös erityinen turvallisuus- ja kriisinhallintasuunnitelma, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelmaa testataan säännöllisesti sekä maissa että aluksilla järjestettävillä realistisilla harjoituksilla.
Viking Line -konsernissa oli vuonna 2014 keskimäärin 2 797 työntekijää (3 104), joista emoyhtiössä 2 068 (1 947). Koko henkilöstöstä asui Suomessa 2 220 henkilöä (2 460).
Ruotsissa asuvien työntekijöiden määrä oli 471 henkilöä (534). Virossa asui 104 (108) ja Saksassa 2 (2)henkilöä.
Suurin osa Viking Linen työntekijöistä työskentelee merellä. Merihenkilöstön määrä oli 2 142 (2 407) ja maissa työskentelevän henkilöstön määrä oli 655 (697).
Konsernin oman henkilökunnan lisäksi Viking XPRS miehitettiin keskimäärin 235 vuokratyönantajan palveluksessa olevalla henkilöllä.
Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Ben Lundqvist sekä jäsenet Nils-Erik Eklund, Trygve Eriksson, Erik Grönberg, Agneta Karlsson, Dick Lundqvist ja Lars G Nordström. Hallituksen varajäsenet ovat Ulrica Danielsson, Stefan Lundqvist ja Johnny Rosenholm.
Toimitusjohtaja Mikael Backmanin työsuhde lopetettiin 20. maaliskuuta 2014. Toimitusjohtajan sijainen Jan Hanses valittiin uudeksi toimitusjohtajaksi. CFO Andreas Remmer nimitettiin samalla varatoimitusjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi. Viking Linen Ruotsin markkinointijohtaja Peter Hellgren nimitettiin 17. huhtikuuta 2014 varatoimitusjohtajaksi ottaen kokonaisvastuun konsernin myynnistä ja markkinoinnista. Viking Linen hotellipäällikkönä aiemmin toiminut Wilhelm Hård af Segerstad nimitettiin 1. syyskuuta 2014 uudeksi operatiiviseksi johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi vastuualueenaan kaupalliset matkustajapalvelut.
Tilintarkastajina toimivat Johan Kronberg (KHT) ja Martin Grandell (KHT). Varatilintarkastajana toimii KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita. Lisätietoja lähipiiritapahtumista löytyy konsernin liitteestä 25. Tietoja yhtiön hallinnosta ja johdosta löytyy Viking Linen verkkosivuilta.
Viking Line Abp:n kaikki 10 800 000 osaketta muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen
tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita. Lisätietoja Viking Linen osakkeesta löytyy kohdasta "Osaketietoja".
Vuonna 2015 Mariella ja Gabriella tulevat jatkamaan lisätyllä kesäliikenteellä Tallinnaan edellisvuotta vastaavalla konseptilla. Alukset liikennöivät siten, vakinaisten Helsinki–Tukholma linjojensa lisäksi, myös tilapäisesti Helsinki–Tallinna linjalla. Kilpailu Viking Linen liikennöintialueella merkitsee edelleen painetta sekä hintoihin että volyymeihin. Taloudellinen laskusuhdanne Suomessa lisää epävarmuutta, mutta viimeaikaisella polttoaineen hintakehityksellä on kuitenkin nykyhetkellä positiivinen vaikutus tulokseen. Hallitus arvioi täten, että vuoden 2015 liiketulos parantuu verrattuna vuoden 2014 liiketulokseen, mutta tuleva polttoaineen hintakehitys merkitsee huomattavaa epävarmuutta.
Viking Line Abp:n tase per 31. joulukuuta 2014 osoittaa, että vapaa oma pääoma on 88 737 247,40 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle:
| Osinkona jaetaan 0,70 euroa/osake | 7 560 000,00 euroa |
|---|---|
| Vapaaseen omaan pääomaan jätetään | 81 177 247,40 euroa |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus arvioi voitonjaon olevan perusteltu niitä vaatimuksia vasten, joita toiminnan luonne, laajuus, rahoitus ja riskit asettavat oman pääoman suuruudelle.
| MEUR | Liite | 2014 1.1–31.12 |
2013 1.1–31.12 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 2 | 527,4 | 549,4 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 0,7 | 23,5 |
| Kulut | |||
| Tavarat ja palvelut | 4 | 148,1 | 150,6 |
| Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 5 | 120,8 | 130,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | 31,8 | 35,7 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | 213,6 | 221,9 |
| 514,3 | 538,2 | ||
| LIIKETULOS | 13,7 | 34,7 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 29,0 | 1,2 |
| Rahoituskulut | 8 | -10,4 | -8,3 |
| TULOS ENNEN VEROJA | 32,3 | 27,7 | |
| Tuloverot | 9 | -1,8 | -0,2 |
| TILIKAUDEN TULOS | 30,6 | 27,5 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi | |||
| Muuntoerot | -0,9 | -0,4 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 0,0 | 0,0 | |
| -0,9 | -0,4 | ||
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS | 29,7 | 27,1 | |
| Tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 30,6 | 27,5 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 29,7 | ||
| 27,1 | |||
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennusvaikutuksella | 10 | 2,83 | 2,54 |
| oikaistu, euroa |
| MEUR | Liite | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 11 | 0,6 | 0,8 |
| Maa-alueet | 12 | 1,1 | 1,1 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 12 | 10,8 | 11,7 |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot | 12 | 0,6 | 0,7 |
| Alukset | 12 | 340,1 | 365,2 |
| Koneet ja kalusto | 12 | 6,7 | 8,0 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 13, 22 | 26,1 | 0,0 |
| Saamiset | 14, 22 | 0,3 | 0,5 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 386,3 | 388,1 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 15 | 16,1 | 15,0 |
| Tuloverosaamiset | 0,3 | 0,2 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 16, 22 | 29,3 | 31,0 |
| Rahavarat | 17, 22 | 101,1 | 96,1 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 146,8 | 142,2 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 533,1 | 530,3 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Oma pääoma | 18 | ||
| Osakepääoma | 1,8 | 1,8 | |
| Rahastot | 0,0 | 0,0 | |
| Muuntoerot | -0,8 | -0,3 | |
| Kertyneet voittovarat | 212,3 | 187,5 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 213,3 | 189,0 | |
| Oma pääoma yhteensä | 213,3 | 189,0 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 19 | 31,4 | 29,7 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 20, 22 | 197,5 | 221,2 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 228,9 | 250,8 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 20, 22 | 23,5 | 15,1 |
| Tuloverovelat | 0,0 | - | |
| Ostovelat ja muut velat | 21, 22 | 67,4 | 75,4 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 91,0 | 90,4 | |
| Velat yhteensä | 319,8 | 341,3 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 533,1 | 530,3 |
| MEUR | 2014 1.1–31.12 |
2013 1.1–31.12 |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden tulos | 30,6 | 27,5 |
| Oikaisut | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 31,8 | 35,7 |
| Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot | -0,2 | -22,8 |
| Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa | 2,1 | -0,4 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 6,8 | 7,1 |
| Rahoitustuotot, Alandia Försäkring Ab | -27,9 | - |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -0,2 | -0,1 |
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| Tuloverot | 1,8 | 0,2 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 1,7 | -1,9 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1,1 | 0,3 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -7,7 | -4,1 |
| Maksetut korot | -6,1 | -3,7 |
| Maksetut muut rahoituskulut | -0,8 | -0,8 |
| Saadut korot | 0,1 | 0,1 |
| Saadut muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| Maksetut verot | -0,2 | 1,4 |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA | 30,7 | 38,4 |
| INVESTOINNIT | ||
| Alusinvestoinnit | -6,2 | -168,6 |
| Investoinnit muihin aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -1,1 | -3,7 |
| Alusten myynti | - | 29,9 |
| Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti | 0,3 | 0,2 |
| Myytävissä olevien sijoitusten myynti | 1,6 | - |
| Pitkäaikaisten saamisten takasinmaksut | 0,2 | 0,2 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 |
| INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA | -5,1 | -142,0 |
| RAHOITUS | ||
| Pitkäaikaisten velkojen nostot | - | 179,1 |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | -15,2 | -24,6 |
| Maksetut osingot | -5,4 | - |
| RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA | -20,6 | 154,4 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | 5,0 | 50,8 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 96,1 | 45,3 |
| RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA | 101,1 | 96,1 |
| MEUR | Osake pääoma |
Rahastot | Muunto erot |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2013 | 1,8 | 0,0 | 0,1 | 160,0 | 162,0 |
| Raportointikauden tulos | 27,5 | 27,5 | |||
| Muuntoerot | 0,0 | -0,4 | 0,0 | -0,4 | |
| Myytävissä olevien sijoitusten uudelleenarvostus | 0,0 | 0,0 | |||
| Raportointikauden laaja tulos | - | 0,0 | -0,4 | 27,5 | 27,1 |
| Osingonjako | - | ||||
| Oma pääoma 31.12.2013 | 1,8 | 0,0 | -0,3 | 187,5 | 189,0 |
| Raportointikauden tulos | 30,6 | 30,6 | |||
| Muuntoerot | 0,0 | -0,5 | -0,4 | -0,9 | |
| Myytävissä olevien sijoitusten uudelleenarvostus | 0,0 | 0,0 | |||
| Raportointikauden laaja tulos | - | 0,0 | -0,5 | 30,2 | 29,7 |
| Osingonjako | -5,4 | -5,4 | |||
| Oma pääoma 31.12.2014 | 1,8 | 0,0 | -0,8 | 212,3 | 213,3 |
Viking Line konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtitoimintaa pohjoisen Itämeren liikennöintialueella päämarkkinoiden ollessa Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Baltia. Konserniin kuuluu lisäksi tulosyksikkö Park Alandia Hotell ja Viking Line Buss Ab. Konsernin emoyhtiö on Viking Line Abp kotipaikkanaan Maarianhamina. Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ Helsingissä. Emoyhtiön rekisteröity osoite on Norragatan 4, AX-22100 Maarianhamina. Tilinpäätös on saatavissa osoitteessa www.vikingline.com ja konsernin pääkonttorissa.
Yhtiön hallitus on allekirjoittanut ja hyväksynyt kokouksessaan 18. helmikuuta 2015 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Tilinpäätös esitetään yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.
Konsernin tilinpäätös on laadittu noudattaen IFRS -standardeja (International Financial Reporting Standards). Tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu per 31. joulukuuta 2014 voimassa olevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. IFRS -standardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Tilikauden aikana voimaantulleilla IAS- ja IFRS -standardeilla ja IFRIC -tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei muuta ilmene alla olevista laadintaperiaatteista tai muista liitetiedoista.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS -standardien mukaisesti yritysjohto joutuu arvioinneissaan ja laskelmissaan turvautumaan tulevaisuuden arviointeihin, joilla on vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja velkojen, tuottojen ja kulujen sekä muun informaation lukuihin. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioinneista ja oletuksista. Tulevat tapahtumat voivat muuttaa tehtyjen arvioiden ja oletusten perusteita.
Konsernin alusten arvostus kuuluu tärkeimpään arviointeja vaativaan alueeseen, katso konsernin liite 12. Alusten jäännösarvojen tai taloudellisen vaikutusajan arvioiden muuttuminen vaikuttaa poistojen määrään, mikä puolestaan vaikuttaa tulokseen.
Konsernin omistamien Försäkringsaktiebolaget Alandian osakkeiden arvo määritellään tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella. Rahavirtojen laskelma perustuu eri arviointeihin ja oletuksiin, joilla on olennainen vaikutus nykyarvoon. Osakkeenomistus kirjataan myytäviin oleviin sijoituksiin, katso konsernin liite 13.
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön Viking Line Abp:n ja ne tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Kaikki tytäryhtiöt omistetaan kokonaan, katso liite 25. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2014.
Tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää. Menetelmän mukaisesti kaikki hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Kaikki tytäryhtiöt on hankittu ennen siirtymistä IFRS:n mukaiseen raportointiin. Nämä hankinnat esitetään kuten aikaisemmin suomalaisten kirjanpitoperiaatteiden mukaan.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu.
Konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, mikä on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttämällä tapahtumapäivän kurssia.
Pyöristyksistä voi syntyä +/– 0,1 miljoonan euron pyöristyseroja.
Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja, kun taas ei-monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Muuntamisen yhteydessä syntyneet kurssierot esitetään tuloslaskelmassa.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden keskikurssia, kun taas taseet on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Tästä aiheutuvat muuntoerot kirjataan omaan pääomaan ja muihin laajan tuloksen eriin. IFRS -standardeihin siirtymisen jälkeen syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa omana eränään.
Konsernilla ei ole tilinpäätöspäivänä kirjattuja liikearvoja.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja. Nämä arvostetaan alkuperäisiin hankintamenoihin, joista vähennetään yhtä suuret vuotuiset poistot arvioituna taloudellisena vaikutusaikana, joka on 5-10 vuotta.
Alusten teknologiaan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu pääasiassa valmistajien toimesta. Konsernilla ei ole varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn historialliseen hankintamenoon. Hyödykkeiden jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain ja niitä korjataan, mikäli niissä tapahtuu oleellisia muutoksia.
Konsernin alukset muodostavat huomattavimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo arvioidun taloudellisen vaikutusajan lopussa. Alukset on jaettu merkittäviin osakokonaisuuksiin. Poistot tehdään pääasiassa tasapoistoina kunkin osakokonaisuuden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Vuonna 2008 tai myöhemmin hankittujen alusten runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. Ennen vuonna 2008 hankittujen alusten yllä olevat osakokonaisuudet poistetaan tasapoistoina 20-25 vuodessa.
Viking Linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.
Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Merkittävät perusparannusmenot merkitään taseen varoihin, mikäli on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Perusparannusmenoista tehdään poisto sen hyödykkeen yhteydessä, johon meno liittyy, hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Perusparannusmenot aluksilla, joiden jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika on vähemmän kuin viisi vuotta, poistetaan viidessä vuodessa.
Taseen varoihin merkityistä vuokralle otettujen kiinteistöjen perusparannusmenoista tehdään tasapoistot. Muista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:
| Alukset__________ 20–25 vuoden tasapoisto | |
|---|---|
| Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet ___ 15 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, telakoinnit ________ 2–3 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, koneet ja kalusto_______ 25 % jäännösarvopoisto | |
| Rakennukset _____ 4–7 % jäännösarvopoisto | |
| Rakennelmat_________20–25 % jäännösarvopoisto | |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot ______ 5–10 vuoden tasapoisto | |
| Koneet ja kalusto ________ 25 % jäännösarvopoisto |
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa.
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista sekä laivanrakennuksen suunnittelun ja teknisen valvonnan palkka- ja matkakuluista. Rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen korkokulut aktivoidaan.
Omaisuuserien kirjanpitoarvot ovat säännönmukaisen tarkastelun kohteena sen havaitsemiseksi, onko ulkoisia tai sisäisiä viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli jonkun omaisuuserän osalta havaitaan tällaisia viitteitä, silloin määritellään kyseisen erän kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Omaisuuserien kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan niiden käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Käyttöarvoa laskettaessa vastaisuudessa saatavat rahavirrat diskontataan nykyarvoon diskonttauskoroilla, jotka vastaavat kyseisen omaisuuserän keskimääräisiä pääomakustannuksia ennen veroja. Diskonttauskorkona käytetään korkoa, joka kuvastaa näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä, joita ei ole huomioitu tulevissa kassavirroissa.
Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus esitetään tuloslaskelmassa arvonalentumisena.
Omaisuuserien kirjanpitoarvoista tehdyt arvonalentumiset peruutetaan, liikearvosta tehtyä arvonalentumista lukuun ottamatta, jos arvoissa, joita on käytetty omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen, on tapahtunut muutos. Arvonalentuminen peruutetaan siten, että kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää, kuitenkin korkeintaan siihen määrään asti, joka vastaisi omaisuuserän kirjanpitoarvoa, mikä se olisi ollut, mikäli arvonalentumista ei olisi tehty, ottaen huomioon omaisuuserästä tehtävät poistot.
Tilikaudella 2014 ei ole kirjattu arvonalentumisia.
IAS 39:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin luokkiin:
Pankkitalletukset, joiden juoksuaika on 3–12 kuukautta, luokitellaan eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi ja ne esitetään lyhytaikaisissa saamisissa. Konsernin muut rahoitusvaroihin luettavat sijoitukset luokitellaan myytävissä oleviksi. Rahoitusvarojen hankinnat ja myynnit kirjataan maksuajankohtana.
IAS 39:n mukaan rahoitusvelat luokitellaan joko
1) käypiin arvoihin tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin, tai
2) muihin rahoitusvelkoihin.
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan muihin rahoitusvelkoihin.
Pitkäaikaiset velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, kun taas lyhytaikaisten velkojen juoksuaika on alle 12 kuukautta.
Konserni soveltaa seuraavaa hierarkiaa määrittääkseen rahoitusvarojen ja -velkojen eri arvostusmenetelmien mukaiset käyvät arvot:
Taso 1: Täysin samanlaisille varoille ja veloille noteerattuja (oikaisemattomia) hintoja toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Muut arvostusmenetelmät, joissa kaikki tiedot, joilla on merkittävä
vaikutus käypään arvoon, ovat havainnoitavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Taso 3: Sellaiset arvostusmenetelmät, jotka vaativat johdon arviointia.
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomista osakkeista ja osuuksista.
Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag muutettiin vakuutusosakeyhtiöksi ja fuusioitiin Försäkringsaktiebolaget Alandian kanssa 31. joulukuuta 2014. Fuusioidun yhtiön nimi oli Alandia Försäkring Ab. Yhtiön nimi vaihdettiin Försäkringsaktiebolaget Alandiaksi 1. tammikuuta 2015. Osakkeet jaettiin 2011–2013 maksettujen vakuutusmaksujen suhteessa niiden kesken, joilla oli fuusioajankohtana ollut keskeytymätön osakassuhde Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolagissa, joka oli jatkunut vähintään yhden vuoden.
Konserni sai jaossa Alandia Försäkring Ab:n osakkeita, joista osa myytiin 31. joulukuuta 2014. Viking Linen omistusosuus oli myynnin jälkeen 19,9 prosenttia. Osakkeenomistuksen alkuperäinen arvostus kirjataan rahoitustuottoihin konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Viking Linella ei ole huomattavaa vaikutusvaltaa Försäkringsaktiebolaget Alandiassa. Osakkeiden arvo on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella ja osakkeet esitetään myytävissä olevissa sijoituksissa. Seuraavissa arvioinneissa käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä sekä käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan kun investointi myydään tai mahdollisen arvonalentumisen myötä.
Käypä arvo määritellään äskettäin suoritettujen liiketapahtumien tietojen, samankaltaisten instrumenttien hintojen, ulkoisen arvioinnin tai odotettavissa olevien kassavirtojen arviointien kautta. Sijoituksen hankintamenoa käytetään, mikäli käypää arvoa ei voida määrittää luotettavalla tavalla.
Käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä sekä käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan kun investointi myydään tai mahdollisen arvonalentumisen myötä.
Konsernin pitkäaikaiset saamiset koskevat yhtä sovittelukorvausta.
Viking Line on sopinut Maarianhaminan kaupungin kanssa 1990-luvulta peräisin olevista kiistanalaisista satamamaksuista. Sovittelukorvaus maksetaan vuosittain seitsemän vuoden aikana 31. joulukuuta 2011 alkaen. Sovittelukorvauksen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Nykyarvolaskelma laaditaan diskonttaamalla tulevat korvaukset korolla, joka vastaa sellaisen valtion obligaation tuottoa, jolla on sama juoksuaika kuin saamisella.
Pitkäaikaisiin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. Mahdolliset luottotappiot ja muut saamisten arvonalentumiset kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan.
Pankkitalletukset, joiden juoksuaika on 3-12 kuukautta, luokitellaan eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi ja ne esitetään muissa saamisissa.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja.
Konsernin myyntisaamisten ja muiden saamisten luottoriskiä pidetään alhaisena, koska nämä ovat jakautuneet suurelle asiakasmäärälle. Konsernilla ei ole ollut olennaisia luottotappioita tilikauden aikana. Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. Mahdolliset luottotappiot ja muut saamisten arvonalentumiset kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan.
Rahavarat muodostuvat pantatuista talletuksista, käteisestä rahasta ja pankkitileistä sekä erittäin likvideistä lyhytaikaisista sijoituksista, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta hankintapäivästä laskettuna. Lyhyen juoksuajan omaavien rahavarojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja.
Konsernilla on sekä pitkä- että lyhytaikaisia korollisia velkoja. Kaikki velat ovat euromääräisiä. Velat ovat sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisten velkojen kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta sekä yrityskohtaisesta marginaalista.
Rahoitusvelat esitetään lähtökohtaisesti niiden alkuperäisiin käypiin arvoihin velkaa nostettaessa. Järjestelymenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Hankintahetken jälkeen velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja.
Vaihto-omaisuus on arvostettu painotettuun keskihankintahintaan tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
Johto on määrittänyt toimintasegmentit konserninjohdon käsittelemän tiedon perusteella. Viking Line soveltaa matriisiorganisaatiota, jossa operatiivinen vastuu jaetaan alueisiin Matkustajatoiminta ja Rahtitoiminta. Näiden alueiden toimintaa, taloudellisia tulosarvioita ja suunnitelmia seurataan kaikilla aluksilla ja arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Alukset täyttävät myös kaikki yhdistämiskriteerit. Konsernin toiminta on täten jaettu toimintasegmentteihin Alukset ja Jakamaton. Toimintasegmentti Alukset käsittää alustoimintaan liittyvät tuotot ja kulut sekä poistot. Toimintasegmentti Jakamaton käsittää pääasiallisesti jakamattomia markkinointi- ja hallintokuluja. Jakamattomaan kuuluu myös tulosyksikkö Park Alandia Hotell ja Viking Line Buss Ab, jotka ovat tukitoimintoja alustoiminnalle ja ne kerryttävät vähemmän kuin 10 % konsernin liikevaihdosta, liiketuloksesta ja varoista. Tietoja ulkoisilta asiakkailta saaduista tuotoista maantieteellisesti jaettuna ei ole saatavissa. Varoja ja velkoja toimintasegmentteihin eroteltuina ei raportoida konsernijohdolle.
Liikevaihtoon sisällytetään myyntituotot, joista on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot, ja joita on korjattu kurssieroilla. Myyntituottoina esitetään myyntitulot tavaroista ja palveluista, jotka on luovutettu asiakkaille ja joiden omistamisesta tai palveluiden käytöstä koituvat edut ovat siirtyneet asiakkaille ja konserni näin ollen on luovuttanut sen suoritteen, josta asiakkaat maksavat. Ennakkomaksut esitetään taseessa muissa lyhytaikaisissa veloissa. Mahdolliset luottotappiot tai muut saamisten arvonalentumiset esitetään kuluina tuloslaskelmassa. Konsernilla ei ole varsinaista kanta-asiakasohjelmaa. Tulevat ilmaiset tai alennetut bonusluonteiset matkat kirjataan myynnin korjauserinä.
Viking Linellä on erilaisia eläkejärjestelyjä niissä maissa, joissa konserni toimii. Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa vakuutusyhtiöissä, jotka siis vastaavat konserniyhtiöiden lakisääteisistä eläkevelvoitteista. Kaikki konsernin eläkeratkaisut luokitellaan maksupohjaisiksi. Eläkevakuutusmaksut esitetään kuluina tuloslaskelmassa sinä tilikautena, jota veloitus koskee.
Irtisanomisiin liittyvät korvaukset kirjataan palkka ja työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ja maksamatta olevat korvaukset sisältyvät taseen muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksan kuukauden palkka ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille kuuden kuukauden palkka, mikäli yritys irtisanoo sopimuksen. Konsernilla ei ole muuten etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä tai muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Konsernilla oli vuonna 2013 käytössä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmä, joka käsitti yhtiön toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajat. Kannusteen määrään vaikuttivat sekä tilikauden taloudellinen tulos että henkilökohtainen työpanos. Bonuslisä voi olla korkeintaan 35 % vuosipalkasta. Palkitsemis- ja kannustinjärjestelmästä aiheutuneet kulut kirjataan tuloslaskelman palkka ja työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sillä tilikaudella, joka oikeuttaa bonukseen. Konsernilla ei ole osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä. Konsernin johtohenkilöiden kanssa ei ole solmittu erityisiä eläkesopimuksia.
Konserni nauttii EU:n suuntaviivojen mukaista valtiollista tukea Suomesta ja Ruotsista koskien merihenkilöstön veroja ja sosiaalimenoja. Saadut palautukset esitetään tuloslaskelman palkka- ja työsuhde-etuuksista aiheutuneiden kulujen yhteydessä sillä kaudella, jolloin palautusten peruste on syntynyt, katso konsernin liite 5.
Konsernin leasing- ja vuokrasopimukset on luokiteltu muiksi kuin rahoitusleasingsopimuksiksi. Tästä seuraa, että vuokratulot ja -menot esitetään tuloslaskelmassa tasaerinä vuokrakaudelta, katso konsernin liite 23.
Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista, aikaisempien tilikausien verojen korjauksista ja laskennallisista veroista.
Tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvät verot on laskettu kussakin maassa vallitsevan verokannan mukaan. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa, jollei verot aiheuttavaa liiketapahtumaa esitetä suoraan omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä, minkä seurauksena myös verovaikutus esitetään omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.
Laskennalliset verot lasketaan kaikille kirjanpidon ja verotuksen arvojen väliaikaisille eroille. Suurimmat erot kohdistuvat kertyneille poistoeroille. Laskennalliset verot lasketaan ennen tilinpäätöspäivää vahvistettujen verokantojen mukaan. Suomalaisten yhtiöiden laskennallisia veroja laskettaessa per 31. joulukuuta 2013 on käytetty vuoden 2014 verokantaa 20,0 %. Virolaisen tytäryhtiön jakamattomille voittovaroille ei ole huomioitu laskennallista verovelkaa. Konsernin taseessa ei ole esitetty laskennallisia verosaamisia.
Konserni ottaa käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Tulevilla EU:n hyväksymien IAS- tai IFRS -standardien ja IFRIC -tulkintojen muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin.
| MEUR | 2014 1.1–31.12 |
2013 1.1–31.12 |
|
|---|---|---|---|
| 2. | SEGMENTTITIEDOT | ||
| Liikevaihto | |||
| Alukset | 521,7 | 544,7 | |
| Jakamaton | 5,8 | 4,9 | |
| Toimintasegmentit yhteensä | 527,6 | 549,6 | |
| Eliminoinnit | -0,2 | -0,2 | |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 527,4 | 549,4 | |
| Liiketulos | |||
| Alukset | 58,3 | 81,2 | |
| Jakamaton | -44,6 | -46,4 | |
| Konsernin liiketulos yhteensä | 13,7 | 34,7 | |
| LIIKEVAIHTO | |||
| Matkustajatoiminnan tuotot | 483,8 | 508,8 | |
| Rahtitoiminnan tuotot | 39,6 | 36,5 | |
| Muut tuotot | 3,9 | 4,0 | |
| Yhteensä | 527,4 | 549,4 | |
| 3. | LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| Myyntivoitot aluksista | - | 22,8 | |
| Vuokratuotot kiinteistöistä | 0,4 | 0,4 | |
| Muut tuotot | 0,3 | 0,4 | |
| Yhteensä | 0,7 | 23,5 | |
| 4. | TAVARAT JA PALVELUT | ||
| Tavarat | 125,9 | 128,8 | |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 22,2 | 21,9 | |
| Yhteensä | 148,1 | 150,6 | |
| 5. | PALKAT JA TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT |
||
| Palkat | 125,6 | 135,5 | |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | 14,6 | 14,9 | |
| Muut henkilöstökulut | 16,8 | 22,0 | |
| 157,1 | 172,4 | ||
| Valtion palautus | -36,3 | -42,4 | |
| Yhteensä | 120,8 | 130,1 | |
| HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN | |||
| Merihenkilöstö | 2 142 | 2 407 | |
| Maissa oleva henkilöstö | 655 | 697 | |
| Yhteensä | 2 797 | 3 104 |
Konsernin oman henkilökunnan lisäksi Viking XPRS miehitettiin keskimäärin 235 vuokratyönantajan palveluksessa olevalla henkilöllä.Näihin liittyvät kulut sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
Tiedot korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille löytävät liitteestä 25.
| MEUR | 2014 1.1–31.12 |
2013 1.1–31.12 |
|
|---|---|---|---|
| 6. | POISTOT JA ARVONALENTUMISET | ||
| Poistot | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 0,3 | 0,3 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0,9 | 1,0 | |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot | 0,1 | 0,1 | |
| Alukset | 28,3 | 31,7 | |
| Koneet ja kalusto | 2,2 | 2,5 | |
| Yhteensä | 31,8 | 35,7 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 31,8 | 35,7 | |
| 7. | LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT | ||
| Myynti- ja markkinointikulut | 28,5 | 32,3 | |
| Pesula- ja siivouskulut | 19,9 | 21,5 | |
| Korjaus- ja kunnossapitokulut | 13,0 | 16,7 | |
| Julkiset satama- ja alusmaksut | 42,6 | 41,7 | |
| Polttoainekulut | 57,4 | 62,4 | |
| Muut kulut | 52,2 | 47,2 | |
| Yhteensä | 213,6 | 221,9 | |
| Tilintarkastajien palkkiot | |||
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 | |
| Muut palvelut | 0,0 | 0,1 | |
| Yhteensä | 0,2 | 0,1 | |
| 8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | |||
| Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista | 0,0 | 0,0 | |
| Korkotuotot rahavaroista ja pitkäaikaisista saamisista | 0,1 | 0,1 | |
| Saadut myytävissä olevat sijoitukset, Försäkringsaktiebolaget Alandia | 27,9 | - | |
| Valuuttakurssivoitot | 0,9 | 1,1 | |
| Muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,0 | |
| Rahoitustuotot yhteensä | 29,0 | 1,2 | |
| Korkokulut jaksotettuun hankintahintaan arvostetuista rahoitusveloista | 5,9 | 6,3 | |
| Valuuttakurssitappiot | 3,6 | 1,1 | |
| Muut rahoituskulut Rahoituskulut yhteensä |
1,0 10,4 |
0,8 8,3 |
|
| MEUR | 2014 1.1–31.12 |
2013 1.1–31.12 |
|---|---|---|
| TULOVEROT | ||
| Tilikauden verot | 0,0 | 0,3 |
| Edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 |
| Laskennalliset verot, väliaikaisten erojen muutos | 1,7 | 6,6 |
| Laskennalliset verot, verokannan muutos | - | -6,7 |
| Yhteensä | 1,8 | 0,2 |
| Täsmäytyslaskelma tuloslaskelmassa esitettyjen verokulujen ja konsernin kotimaan verokannan mukaan laskettujen verojen välillä |
||
| Tulos ennen veroja | 32,3 | 27,7 |
| Suomen verokannan mukaan lasketut verot (20,0 % / 24,5 %) | 6,5 | 6,8 |
| Edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 |
| Muut veroihin vaikuttavat erät | ||
| ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat | 0,0 | 0,1 |
| verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut | -5,0 | 0,1 |
| laskennalliset verot, verokannan muutos | - | -6,7 |
| laskennalliset verot, muut muutokset | 0,3 | 0,0 |
| aiemmin vahvistettujen verotuksellisten tappioiden käyttö | 0,0 | - |
| kirjaamaton verosaaminen tytäryhtiön tappioista | - | 0,0 |
| muut | 0,0 | -0,1 |
| Tuloslaskelman verot | 1,8 | 0,2 |
Tulos per osake on laskettu 10 800 000 kappaleen samanarvoiselle osakkeelle. Viking Linella ei ole optio-, vaihtovelkakirja- tai osakeohjelmia, minkä vuoksi laimennusta ei voi esiintyä.
| 11. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1 | 3,5 | 3,4 |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 |
| Lisäykset | 0,1 | 0,3 |
| Vähennykset | - | -0,1 |
| Hankintameno 31.12 | 3,6 | 3,5 |
| Kertyneet poistot 1.1 | -2,7 | -2,5 |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | 0,1 |
| Tilikauden poistot | -0,3 | -0,3 |
| Kertyneet poistot 31.12 | -3,0 | -2,7 |
| Kirjanpitoarvo 1.1 | 0,8 | 0,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12 | 0,6 | 0,8 |
Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja.
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia.
Viking Linella ei ole aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevia rahoitusleasingsopimuksia.
| 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|
| 26,1 | 0,0 |
| 26,1 | 0,0 |
| 2013 | |
| 0,0 | 0,0 |
| 27,9 | 0,0 |
| -1,8 | 0,0 |
| 0,0 | 0,0 |
| 26,1 | 0,0 |
| 2014 |
Kuvaus myytävissä olevien sijoitusten arvon määrityksestä ja arvoon liittyvä herkkyysanalyysi löytyy liitteestä 26.
| MEUR | ||
|---|---|---|
| 14. SAAMISET | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
| Saaminen, sovittelukorvaus | 0,3 | 0,5 |
| Yhteensä | 0,3 | 0,5 |
| 2014 | 2013 | |
| Saamiset 1.1 | 0,5 | 0,7 |
| Vähennykset | -0,2 | -0,2 |
| Saamiset 31.12 | 0,3 | 0,5 |
| 15. VAIHTO-OMAISUUS | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
| Myyntitavaravarasto | 14,9 | 13,3 |
| Tarvikevarasto | 0,3 | 0,2 |
| Polttoainevarasto | 1,0 | 1,5 |
| Yhteensä | 16,1 | 15,0 |
| 16. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
| Myyntisaamiset | 10,6 | 11,0 |
| Siirtosaamiset | 17,9 | 19,0 |
| Muut saamiset | 0,9 | 0,9 |
| Yhteensä | 29,3 | 31,0 |
| Siirtosaamiset | ||
| Henkilöstöön liittyvät erät | 16,4 | 16,9 |
| Muut siirtosaamiset | 1,4 | 2,1 |
| Yhteensä | 17,9 | 19,0 |
| Myyntisaamisten ikäanalyysi | ||
| Erääntymättömät | 5,0 | 5,5 |
| 1-30 päivää erääntyneet | 5,5 | 5,3 |
| Yli 30 päivää erääntyneet | 0,1 | 0,2 |
| Yhteensä | 10,6 | 11,0 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain | ||
| EUR | 24,6 | 24,1 |
| SEK | 4,4 | 6,6 |
| CHF | 0,1 | 0,1 |
| DKK | 0,0 | 0,0 |
| GBP | 0,2 | 0,1 |
| USD | - | 0,1 |
| Yhteensä | 29,3 | 31,0 |
| MEUR | |||
|---|---|---|---|
| 17. | RAHAVARAT | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
| Käteinen raha ja pankkitilit | 93,1 | 73,2 | |
| Lyhytaikaiset sijoitukset | 8,0 | 22,9 | |
| Yhteensä | 101,1 | 96,1 | |
Lyhytaikaisten sijoitusten juoksuaika on 36 päivästä 79 päivään.
Viking Line Abp:n minimiosakepääoma on 720 000,00 euroa ja maksimiosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa ilman yhtiöjärjestyksen muutosta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000. 12.huhtikuuta 1995 alkaen Viking Line Abp:n osakepääoma on ollut 1 816 429,61 euroa ja osakkeiden määrä 10 800 000. Kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake tuottaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita.
| Rahastot | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|
| Vararahasto | 0,0 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto | 0,0 | 0,0 |
| Käyvän arvon rahasto | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,0 | 0,0 |
Muuntoerot muodostuvat ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnin yhteydessä syntyvistä eroista. Erot esitetään muissa laajan tuloksen erissä.
Tilivuodelta 2013 jaettiin osinkoa 0,50 euroa per osake, yhteensä 5,4 Meur (tilivuodelta 2012 ei jaettu osinkoa). Hallitus on tilinpäätöspäivän jälkeen ehdottanut 0,70 euron osakekohtaisen osingon jakamista toimintavuodelta 2014. Jaettavaksi päätetty osinko merkitään taseen velkoihin, kun siitä on olemassa yhtiökokouksen päätös.
| Kertyneet poistoerot |
Muut väliaikaiset erot |
Yhteensä |
|---|---|---|
| 29,7 | 0,0 | 29,7 |
| 0,0 | - | 0,0 |
| 1,7 | 0,0 | 1,7 |
| - | 0,0 | 0,0 |
| 31,4 | 0,0 | 31,4 |
| 29,7 | 0,0 | 29,7 |
| - | 0,0 | 0,0 |
| 0,0 | -0,1 | -0,1 |
| - | 0,0 | 0,0 |
| 29,7 | 0,0 | 29,7 |
Konsernin tytäryhtiöllä oli per 31.12.2014 käyttämättömiä kertyneitä veroalijäämiä yhteensä 0 euroa (0,0 Meur per 31.12.2013). Virolaisen tytäryhtiön jakamattomille voittovaroille ei ole huomioitu laskennallista verovelkaa. Konsernitaseessa ei ole esittetty tytäryhtiöiden tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia.
| MEUR | ||
|---|---|---|
| 20. KOROLLISET VELAT | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 197,5 | 221,2 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 23,5 | 15,1 |
| Korolliset rahoitusvelat erääntyvät maksuun seuraavasti: | ||
| < 1 vuoden kuluessa | 23,5 | 15,1 |
| 1–2 vuoden kuluessa | 23,5 | 23,6 |
| 2–3 vuoden kuluessa | 23,5 | 23,6 |
| 3–4 vuoden kuluessa | 23,5 | 23,5 |
| 4–5 vuoden kuluessa | 23,5 | 23,5 |
| > 5 vuoden kuluttua | 103,5 | 127,0 |
| Yhteensä | 221,0 | 236,2 |
| 2014 | 2013 | |
| Korolliset velat 1.1 | 236,2 | 81,8 |
| Lisäykset | - | 179,1 |
| Vähennykset | -15,2 | -24,6 |
| Korolliset velat 31.12 | 221,0 | 236,2 |
| 21. OSTOVELAT JA MUUT VELAT Ostovelat |
31.12.2014 23,9 |
31.12.2013 28,1 |
| Siirtovelat | 32,5 | 35,8 |
| Muut velat | 11,1 | 11,5 |
| Yhteensä | 67,4 | 75,4 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstöön liittyvät erät | 23,3 | 26,3 |
| Muut siirtovelat | 9,2 | 9,5 |
| Yhteensä | 32,5 | 35,8 |
| Ostovelat ja muut velat valuutoittain | ||
| EUR | 50,3 | 53,8 |
| SEK | 14,3 | 20,9 |
| DKK | 0,0 | 0,0 |
| NOK | 0,0 | 0,1 |
| RUB | - | 0,0 |
| USD | 2,8 | 0,6 |
| Yhteensä | 67,4 | 75,4 |
Suurin osa muista veloista on henkilöstöön liittyviä eriä.
| MEUR | ||
|---|---|---|
| 22. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN LUOKITTELU Käyvä arvon luokittelu, myytävissä olevat sijoitukset Taso 1 |
31.12.2014 - |
31.12.2013 - |
| Taso 2 | - | - |
| Taso 3 | 26,1 | 0,0 |
| Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin | Lainasaamiset ja myynti |
Myytävissä olevat |
| Rahoitusvarat 31.12.2014 | saamiset | sijoitukset |
| Myytävissä olevat sijoitukset | - | 26,1 |
| Saamiset | 0,3 | - |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 29,3 | - |
| Rahavarat | 101,1 | - |
| Yhteensä | 130,8 | 26,1 |
| Rahoitusvelat 31.12.2014 | Muut rahoitusvelat |
|
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 197,5 | |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 23,5 | |
| Ostovelat ja muut velat | 67,4 | |
| Yhteensä | 288,5 | |
| Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin | Lainasaamiset ja myynti |
Myytävissä olevat |
| Rahoitusvarat 31.12.2013 | saamiset | sijoitukset |
| Myytävissä olevat sijoitukset | - | 0,0 |
| Saamiset | 0,5 | - |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 31,0 | - |
| Rahavarat | 96,1 | - |
| Yhteensä | 127,6 | 0,0 |
| Rahoitusvelat 31.12.2013 | Muut rahoitusvelat |
|
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 221,2 | |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 15,1 | |
| Ostovelat ja muut velat | 75,4 | |
| Yhteensä | 311,6 |
Konserni vuokraa eri elinkeinonharjoittajille tiloja kiinteistöistään. Suurin osa sopimuksista on irtisanottavissa. Ei irtisanottavissa olevista sopimuksista tärkein voimassa oleva on vuokra-oikeuden luovutus ravintolan harjoittamiseen Park Alandia Hotellissa.
| Tulevat vuokratulot ei irtisanottavissa olevista vuokrasopi muksista |
31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 0,2 | 0,2 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,0 | 0,2 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | - | - |
| Yhteensä | 0,2 | 0,4 |
Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia sopimuksia. Konserni on ottanut vuokralle joitakin tiloja myynti- ja hallintotoimintoja varten. Sen lisäksi on erinäisiä muita kuin rahoitusleasingsopimuksia koskien koneita ja kalustoa. Sopimusten kestoajat ovat 1-7 vuotta. Sopimuksiin sisältyy yleensä mahdollisuus vuokrakauden pidentämiseen sopimuskauden jälkeen. Sopimusten sisältö vaihtelee mitä tulee indeksiehtoihin, uudistamiseen ja muihin ehtoihin.
Sen lisäksi konserni vuokraa satama-alueen minkä jäljellä oleva vuokra-aika on 11 vuotta. Yksi ehto kiinteistön hallitsemiseen on, että sitä käytetään matkustaja-, rahti- ja autolauttaliikenteeseen.Yhtiö on myös sopimuksen myötä sitoutunut maksamaan satamamaksuja kaikista aluksista, jotka liikennöivät kyseiseen satamaa. Satamamaksujen tulee yltää tiettyyn minimitasoon. Minimitasoja on eritelty myös volyymeille ja nettorekisteritonneille. Viking Linella on oikeus luovuttaa sopimus kolmannelle osapuolelle.
| vähimmäisleasingmaksut ja -vuokrat | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 1,4 | 1,5 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 3,4 | 1,3 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,2 | 0,1 |
| Yhteensä | 5,1 | 2,9 |
| ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Vastuusitoumukset |
31.12.2014 | 31.12.2013 |
| Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi on annettu alus-, ajoneuvo- ja | ||
| yrityskiinnityksiä | 221,0 | 236,2 |
| Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen | ||
| Katettu aluskiinnityksillä | 0,0 | 0,6 |
| Katettu laitos- ja yrityskiinnityksillä | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 221,1 | 236,9 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Aluskiinnitykset | 314,7 | 314,7 |
| Ajoneuvokiinnitykset | 0,1 | 0,1 |
| Yrityskiinnitykset | 0,5 | 0,5 |
| Laitoskiinnitykset | 0,4 | 0,4 |
| Yhteensä | 315,7 | 315,7 |
| Konserniyhtiöt | Omistus | Osuus | |
|---|---|---|---|
| Kotipaikka | osuus | äänistä | |
| Emoyhtiön Viking Line Abp:n omistamat | Maarianhamina | ||
| Viking Rederi AB | Norrtälje, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| OÜ Viking Line Eesti | Tallinna, Viro | 100 % | 100 % |
| Viking Line Buss Ab | Maarianhamina | 100 % | 100 % |
| Viking Line Skandinavien AB | Tukholma, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| Viking Line Finnlandverkehr GmbH | Lyypekki, Saksa | 100 % | 100 % |
| Oy Viking Tours Ruotsinmatkat - Sverigecenter Ab | Maarianhamina | 100 % | 100 % |
| Oy Ruotsinsatama - Sverigehamnen Ab | Naantali | 100 % | 100 % |
| Tytäryhtiöiden omistamat | |||
| Finlandshamnen Stuveri AB | Tukholma, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| Liiketoimet konsernin johtotehtävissä toimivien avainhenkilöiden huomattavan vaikutusvallan alaisten yhtiöiden kanssa |
2014 | 2013 | |
| 1.1–31.12 | 1.1–31.12 | ||
| Palvelujen myynti | 0,0 | 0,0 | |
| Palvelujen osto | 0,6 | 0,7 | |
| 31.12 2014 | 31.12 2013 | ||
| Maksamattomat saamiset | 0,0 | - | |
| Maksamattomat velat | 0,0 | 0,0 |
Lähipiirin liiketoimien ehdot ovat markkinaehtoisia.
Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita.
| Korvaukset konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille, | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| euroa | 1.1–31.12 | 1.1–31.12 |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset korvaukset | 1 225 830 | 1 239 360 |
| Yhteensä | 1 225 830 | 1 239 360 |
| Korvaukset ja muut etuudet 2014, euroa | Peruspalkka/ Hallituksen palkkiot |
Muut etuudet |
Eläkekulut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja | 37 000 | 37 000 | ||
| Nils-Erik Eklund, hallituksen jäsen | 32 000 | 32 000 | ||
| Trygve Eriksson, hallituksen jäsen | 32 000 | 32 000 | ||
| Erik Grönberg, hallituksen jäsen | 31 000 | 31 000 | ||
| Agneta Karlsson, hallituksen jäsen | 31 000 | 31 000 | ||
| Dick Lundqvist, hallituksen jäsen | 32 000 | 32 000 | ||
| Lars G Nordström, hallituksen jäsen | 30 000 | 30 000 | ||
| Ulrica Danielsson, hallituksen varajäsen | 1 000 | 1 000 | ||
| Stefan Lundqvist, hallituksen varajäsen | 1 000 | 1 000 | ||
| Johnny Rosenholm, hallituksen varajäsen | 2 000 | 2 000 | ||
| 229 000 | - | - | 229 000 | |
| Toimitusjohtaja, Jan Hanses 20.3.2014 alkaen | 214 775 | 360 | 35 411 | 250 546 |
| Toimitusjohtaja, Mikael Backman 20.3.2014 asti | 87 512 | 155 219 | 39 953 | 282 684 |
| Toimitusjohtajan sijainen | 186 730 | 10 432 | 32 453 | 229 614 |
| Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt | 556 911 | 13 892 | 103 277 | 674 081 |
| 1 045 927 | 179 903 | 211 095 | 1 436 925 | |
| Yhteensä | 1 274 927 | 179 903 | 211 095 | 1 665 925 |
| Korvaukset ja muut etuudet 2013, euroa | Peruspalkka/ Hallituksen palkkiot |
Muut etuudet |
Eläkekulut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja | 33 000 | 33 000 | ||
| Nils-Erik Eklund, hallituksen jäsen | 29 000 | 29 000 | ||
| Trygve Eriksson, hallituksen jäsen | 29 000 | 29 000 | ||
| Erik Grönberg, hallituksen jäsen | 30 000 | 30 000 | ||
| Agneta Karlsson, hallituksen jäsen | 30 000 | 30 000 | ||
| Dick Lundqvist, hallituksen jäsen | 29 000 | 29 000 | ||
| Lars G Nordström, hallituksen jäsen | 29 000 | 29 000 | ||
| Åsa Ceder, hallituksen varajäsen 19.4.2013 asti | 1 000 | 1 000 | ||
| Ulrica Danielsson, hallituksen varajäsen 19.4.2013 alkaen | 2 000 | 2 000 | ||
| Stefan Lundqvist, hallituksen varajäsen | 1 000 | 1 000 | ||
| Johnny Rosenholm, hallituksen varajäsen | 1 000 | 1 000 | ||
| 214 000 | - | - | 214 000 | |
| Toimitusjohtaja | 245 550 | 689 | 38 315 | 284 553 |
| Toimitusjohtajan sijainen | 199 025 | 1 956 | 31 273 | 232 254 |
| Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt | 771 735 | 20 405 | 129 010 | 921 150 |
| 1 216 310 | 23 050 | 198 597 | 1 437 957 | |
| Yhteensä | 1 430 310 | 23 050 | 198 597 | 1 651 957 |
Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Kohtuulliset matkakorvaukset korvataan laskua vastaan.
Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet saavat kuukausipalkan, josta hallitus päättää vuosittain. Kuukausipalkan lisäksi toimitusjohtajalle myönnetään luontaisetuna puhelinetu ja ryhmähenkivakuutus sisältäen sairauskuluvakuutuksen.
Konsernilla oli vuonna 2013 käytössä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmä, joka käsitti yhtiön toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajat. Kannusteen määrään vaikuttivat sekä tilikauden taloudellinen tulos että henkilökohtainen työpanos. Bonuslisä voi olla korkeintaan 35 % vuosipalkasta. Vuodesta 2014 lähtien ei sovelleta mitään palkitsemisja kannustinjärjestelmää. Konsernilla ei ole osake-sidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä.
Konsernin johtotehtävissä toimivien avainhenkilöiden korvauksiin vuodelta 2014 sisältyy 9 951 euron bonuslisiä toimintavuodelta 2013, jonka maksusta hallitus päätti vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen.
Konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkekulu tarkoittaa sitä kulua, joka on vaikuttanut vuoden tulokseen. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten eläkkeistä ei ole sovittu mitään erityisesti, jolloin yleisiä eläke-ehtoja sovelletaan. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63-68 vuotta.
Toimitusjohtajalla on kahdeksan kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa sopimus toimitusjohtajan työsopimus, jolloin toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksan kuukauden palkka irtisanomisajankohdan jälkeen. Muut johtoryhmän jäsenet saavat kuuden kuukauden palkan mahdollisen yhtiön puolelta tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä. Tämän lisäksi ei ole tehty muita yksilöllisiä sopimuksia irtisanomisajan korvauksista.
Mikael Backman on toiminut toimitusjohtajana ja Jan Hanses toimitusjohtajan sijaisena 20. maaliskuuta 2014 asti. 20. maaliskuuta 2014 alkaen toimitusjohtajana on Jan Hanses ja toimitusjohtajan sijaisena Andreas Remmer.
Johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille ei ole maksettu muita korvauksia kuin palkkaa ja lyhytaikaisia korvauksia. Mikael Backman sai sopimuksen mukaan kahdeksan kuukauden palkan irtisanomisajankohdan jälkeen. 154 888 euron korvaus sisältyy erään "Muut etuudet".
Konsernin säännönmukaiseen liiketoimintaan kohdistuu useita rahoitusriskejä. Pääasiassa rahoitusriskit muodostuvat valuuttariskeistä, korkoriskeistä, maksuvalmiusriskeistä, luotto- ja vastapuoliriskeistä sekä polttoaineen hintaan liittyvistä riskeistä. Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön pääkonttorissa sijaitsevalle rahoitusosastolle. Konsernin valuuttapositiot ja sijoitukset raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.
Konsernilla ei ole ollut johdannaissopimuksia vuosina 2013 ja 2014.
Konsernin valuuttariski koostuu valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista ja tase-eristä sekä nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettosijoituksiin ulkomaisista tytäryhtiöistä näkyy muuntoerona konsernin omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.
Konsernille tärkeimmät vieraat valuutat ovat ruotsin kruunu (SEK) ja yhdysvaltain dollari (USD). Toimintavuoden 2014 liikevaihto ruotsin kruunuissa oli noin 30 % konsernin koko liikevaihdosta. Palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut sekä ostot ruotsin kruunuissa olivat noin 24 % konsernin kaikista palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneista kuluista sekä ostoista. USD -kurssi vaikuttaa konsernin tulokseen ensisijaisesti öljyä ostettaessa.
Konsernin myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat valuutoittain ilmenevät liitteistä 16 ja 21. Sen lisäksi konsernilla on rahavaroja eri valuutoissa. Konsernin lainat ovat euromääräisiä. Valuuttapositioiden seuranta on jatkuvaa ja valuuttavirtoja pyritään sovittamaan yhteen. Konsernin SEK -määräisten kassavirtojen syntynyttä epätasapainoa hallitaan etupäässä säännöllisellä ruotsin kruunujen myymisellä. Konsernilla ei ole mitään valuuttojen suojausinstrumentteja.
Euron valuuttakurssin muutos viidellä prosentilla verrattuna ruotsin kruunuun vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31. joulukuuta 2014 konsernin tulokseen verojen jälkeen sekä omaan pääomaan +/-0,7 miljoonaa euroa (+/- 0,1 Meur 31. joulukuuta 2013).
Korkotason vaihtuvuus vaikuttaa konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin. Konsernin korollisista veloista 71 % on kiinteäkorkoisia ja 29 % vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisten velkojen kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Korkojohdannaisia ei ole.
Yhden prosenttiyksikön muutos vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen markkinakoroissa per 31. joulukuuta 2014 vaikuttaisi laskennallisesti + 0,0 / - 0,5 miljoonaa euroa (+ 0,1 Meur / -0,5 Meur per 31. joulukuuta 2013) konsernin tulokseen verojen jälkeen sekä omaan pääomaan.
Liiketoiminnan rahoittamiseksi tarvittavaa rahoitusta arvioidaan ja seurataan Viking Linessä jatkuvasti, jotta konsernilla olisi kaikissa tilanteissa riittävästi rahavaroja juoksevan toiminnan, lainojen lyhennysten ja investointien rahoittamiseksi. Maksuvalmiusriskiä hallinnoidaan lisäksi tehokkaalla rahavarojen hallinnolla, varmistamalla kohtuuhintaisten rahoituslähteiden saanti sekä hajottamalla riittävässä määrin sijoituksia lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin. Alushankinnat rahoitetaan pitkäaikaisilla luottosopimuksilla.
Lainasopimus M/S Viking Gracen rahoittamiseksi sisältää markkinaehtoisia lainakovenantteja.
Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 197,5 Meur per 31. joulukuuta 2014 (221,2 Meur per 31. joulukuuta 2013). Tiedot korollisten velkojen maksuun erääntymisestä löytyvät konsernin liitteestä 20. Konsernin likvidit varat olivat 101,1 Meur per 31. joulukuuta 2014 (96,1 Meur per 31. joulukuuta 2013).
Myyntisaamiset ja muut saamiset altistavat konsernin luottoriskille. Operatiiviseen toimintaan liittyviä luottoriskejä seurataan jatkuvasti. Konsernin myyntisaamisten ja muiden saamisten luottoriskiä pidetään alhaisena, koska nämä ovat jakautuneet suurelle asiakasmäärälle. Konsernilla ei ole ollut olennaisia luottotappioita tilikauden aikana. Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin sijoituksiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. Myyntisaamisten ikäanalyysi löytyy konsernin liitteestä 16.
Rahavaroja sijoitetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahoitusinstrumentteihin. Rahoitusinstrumentteja koskevia sopimuksia tehdään vain sellaisten vastapuolten kanssa, joilla arvioidaan olevan hyvä vakavaraisuus ja luottokelpoisuus.
Polttoainekustannukset muodostavat olennaisen riskin konsernille. Konsernin polttoaineiden ostohinnat ovat pääosin riippuvaisia öljyn ja maakaasun maailmanmarkkinahinnoista. Polttoöljyn hinnan muuttuva komponentti muodostuu kyseisen öljylaadun ostoviikon keskihinnasta. Polttoöljyn ostot tehdään yhdysvaltain dollareissa. LNG (Liquefied Natural Gas) -hinta muodostuu maakaasuelementin, nesteyttämisen ja logistiikan yksikkökustannuksista. Konserni ei ole suojautunut polttoainehintojen vaihtelulle.
Alusten polttoainekulut olivat 57,1 Meur vuonna 2014 (62,2 Meur vuonna 2013), mikä on 10,8 % (11,3 %) konsernin liikevaihdosta. Polttoainekulutus oli noin 87 500 m3 öljyä ja noin 16 000 tonnia LNG:tä vuonna 2014 (noin 91 900 m3 öljyä ja noin 12 600 tonnia LNG:tä vuonna 2013).
10 % muutos LNG:n ja sen öljylaadun, jota tullaan käyttämään, hinnoissa per 31. joulukuuta 2014, vaikuttaisi vuoden 2015 ennustetulla polttoainekulutuksella laskennallisesti +/- 3,7 miljoonalla eurolla konsernin tulokseen verojen jälkeen sekä omaan pääomaan.
Konserni altistuu hintariskiin koskien osakkeita, jotka luokitellaan myytäviksi oleviksi sijoituksiksi. Konsernin omistamien Försäkringsaktiebolaget Alandian osakkeiden arvo on määritelty tulevien ennustettujen rahavirtojen nykyarvon perusteella jaksolla 2015-2019. Sen jälkeisille jaksoille on ennustettu kahden prosentin vuosittainen kasvu. Laskelmassa on käytetty 9,4 prosentin oman pääoman tuottovaatimusta.
| Herkkyysanalyysi | Olettamusten muutos |
Nykyarvon kasvu, Meur |
Nykyarvon vähentyminen, Meur |
|---|---|---|---|
| Poikkeama ennustetuissa | |||
| kassavirroissa | + 5 % | 1,3 | |
| Poikkeama ennustetuissa | |||
| kassavirroissa | - 5 % | 1,3 | |
| Oman pääoman tuottovaatimus | + 1 %-yksikkö | 3,1 | |
| Oman pääoman tuottovaatimus | - 1 %-yksikkö | 4,1 |
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (omavaraisuusaste). Omavaraisuusaste oli 31. joulukuuta 2014 40,0 %, kun se 31. joulukuuta 2013 oli 35,6 %.
Viking Line on osallinen muutamiin oikeudellisiin toimiin ja muihin neuvotteluihin, joiden tulosta ei voi ennustaa. Ottaen huomioon tällä hetkellä saatavissa olevat tiedot arvioidaan kuitenkin, että näiden tuloksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen.
Yritysjohto ei ole tietoinen sellaisista oleellisista tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.
| KONSERNI | 2009/2010 14 kuukautta |
2011 | 2012 | 2013 | 2014 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 569,9 | 504,3 | 516,1 | 549,4 | 527,4 |
| Liiketulos, Meur | 16,1 | 9,8 | 2,4 | 34,7 | 13,7 |
| – % liikevaihdosta | 2,8 % | 1,9 % | 0,5 % | 6,3 % | 2,6 % |
| Tulos ennen veroja, Meur | 14,4 | 7,9 | 1,6 | 27,7 | 32,3 |
| – % liikevaihdosta | 2,5 % | 1,6 % | 0,3 % | 5,0 % | 6,1 % |
| Oman pääoman tuotto (ROE) | 6,4 % | 4,6 % | 0,6 % | 15,6 % | 15,2 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) | 6,0 % | 3,9 % | 1,3 % | 10,4 % | 9,1 % |
| Omavaraisuusaste | 44,8 % | 46,5 % | 46,2 % | 35,6 % | 40,0 % |
| Nettovelkaantumisaste (gearing) | 24,6 % | 20,7 % | 22,5 % | 74,1 % | 56,2 % |
| Bruttoinvestoinnit, Meur | 8,7 | 36,9 | 49,7 | 172,3 | 7,2 |
| – % liikevaihdosta | 1,5 % | 7,3 % | 9,6 % | 31,4 % | 1,4 % |
| Henkilöstö keskimäärän | 3 087 | 3 060 | 3 014 | 3 104 | 2 797 |
| – mistä merihenkilöstö | 2 319 | 2 305 | 2 299 | 2 407 | 2 142 |
| – mistä maissa oleva henkilöstö | 768 | 755 | 715 | 697 | 655 |
| Palkat, Meur | 141,6 | 124,9 | 128,2 | 135,5 | 125,6 |
| MEUR | 2014 Q4 |
2014 Q3 |
2014 Q2 |
2014 Q1 |
|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 126,3 | 160,1 | 137,5 | 103,4 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,2 | 0,1 | 0,3 | 0,1 |
| Kulut | ||||
| Tavarat ja palvelut | 36,2 | 44,3 | 39,1 | 28,4 |
| Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 28,9 | 30,1 | 30,3 | 31,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 7,2 | 8,0 | 8,0 | 8,5 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 50,0 | 55,8 | 55,8 | 52,1 |
| 122,3 | 138,1 | 133,3 | 120,6 | |
| LIIKETULOS | 4,2 | 22,0 | 4,5 | -17,1 |
| Rahoitustuotot | 28,1 | 0,7 | 0,1 | 0,1 |
| Rahoituskulut | -3,2 | -2,0 | -3,1 | -2,2 |
| TULOS ENNEN VEROJA | 29,1 | 20,7 | 1,6 | -19,1 |
| Tuloverot | -1,1 | -4,0 | -0,2 | 3,5 |
| TILIKAUDEN TULOS | 28,1 | 16,7 | 1,4 | -15,6 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi | ||||
| Muuntoerot | -0,4 | 0,0 | -0,4 | -0,1 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 0,0 | - | - | - |
| -0,4 | 0,0 | -0,4 | -0,1 | |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS | 27,7 | 16,7 | 1,0 | -15,8 |
| Tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 28,1 | 16,7 | 1,4 | -15,6 |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 27,7 | 16,7 | 1,0 | -15,8 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimen nusvaikutuksella oikaistu, euroa |
2,60 | 1,55 | 0,13 | -1,45 |
Viking Line Abp:n vähimmäisosakepääoma on 720 000,00 euroa ja enimmäisosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000. Viking Line Abp:n osakepääoma on ollut 12. huhtikuuta 1995 lähtien 1 816 429,61 euroa. Viking Line Abp:n osakkeet on noteerattu NASDAQ Helsingissä 5. heinäkuuta 1995 alkaen.
Viking Line Abp:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään 15. helmikuuta – 12. maaliskuuta 1999.
Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- eikä joukkovelkakirjalainoja.
Kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.
Yhtiöjärjestyksessä on ilmoitettu pääoman raja-arvot. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjalainojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi.
Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 3 183 rekisteröityä osakkeenomistajaa.
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistavat tai heidän määräysvallassaan on arvopaperimarkkinalain 2. luvun 4 §:n tarkoittamalla tavalla 1 004 191 osaketta, joiden osuus äänistä on 9,3 prosenttia. Viking Line soveltaa arvopaperimarkkinalain sisäpiiriä koskevia säännöksiä sekä NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjeita.
NASDAQ Helsingissä vaihdettiin toimintavuoden aikana 240 667 Viking Linen osaketta, mikä vastaa 2,2 prosenttia osakekannasta. Ylin päätetty kauppa oli 18,88 euroa ja alin 13,50 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 15,82 euroa 31.joulukuuta 2014. Osakekannan markkina-arvo oli tuolloin 170,86 miljoonaa euroa.
tammikuu–joulukuu 2014
tammikuu–joulukuu 2014
| SUURIMMAT OSAKKAAT 31.12.2014 | Osakkeiden lukumäärä |
Osuus osakkeista |
|---|---|---|
| 1. Ångfartygs Ab Alfa | 1 656 500 | 15,3 % |
| 2. Ab Rafael | 1 476 944 | 13,7 % |
| 3. Rederi Ab Hildegaard | 1 110 803 | 10,3 % |
| 4. Lundqvist Ben | 384 729 | 3,6 % |
| 5. Eklund Nils-Erik | 346 645 | 3,2 % |
| 6. Sviberg Marie-Louise | 315 245 | 2,9 % |
| 7. Sundman Airi | 158 740 | 1,5 % |
| 8. Lundqvist Dick | 125 000 | 1,2 % |
| 9. Blomsterlund Carita | 117 703 | 1,1 % |
| 10. Eriksson Carola | 114 103 | 1,1 % |
| VIKING LINE ABP:N OSAKKAAT ALOITTAIN | Osakkaiden lukumäärä |
Osuus | Osakkeiden lukumäärä |
Osuus |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 147 | 4,6 % | 4 827 025 | 44,7 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 9 | 0,3 % | 217 540 | 2,0 % |
| Julkisyhteisöt | 4 | 0,1 % | 177 919 | 1,6 % |
| Kotitaloudet | 2 857 | 89,8 % | 5 017 032 | 46,5 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 17 | 0,5 % | 65 254 | 0,6 % |
| Ulkomaalaiset | 140 | 4,4 % | 426 679 | 4,0 % |
| Hallintarekisteröidyt | 9 | 0,3 % | 68 355 | 0,6 % |
| Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät | 196 | 0,0 % | ||
| Yhteensä | 3 183 | 100,0 % | 10 800 000 | 100,0 % |
| OSAKEKANNAN JAKAUTUMINEN | Osakkaiden lukumäärä |
Osuus | Osakkeiden lukumäärä |
Osuus |
|---|---|---|---|---|
| 1–99 | 1 409 | 44,3 % | 42 437 | 0,4 % |
| 100–999 | 1 033 | 32,4 % | 235 920 | 2,2 % |
| 1 000–9 999 | 613 | 19,3 % | 1 525 280 | 14,1 % |
| 10 000–99 999 | 115 | 3,6 % | 2 860 988 | 26,5 % |
| 100 000–999 999 | 10 | 0,3 % | 1 890 932 | 17,5 % |
| 1 000 000– | 3 | 0,1 % | 4 244 247 | 39,3 % |
| OSAKEKOHTAISIA TUNNUSLUKUJA |
2009/2010 14 kuukautta |
2011 | 2012 | 2013 | 2014 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake, euroa | 0,97 | 0,70 | 0,09 | 2,54 | 2,83 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 15,35 | 15,40 | 15,00 | 17,50 | 19,75 |
| Osinko/osake, euroa* | 0,65 | 0,50 | 0,00 | 0,50 | 0,70 |
| Osinko/tulos | 67,1 % | 71,2 % | 0,0 % | 19,7 % | 24,7 % |
| Efektiivinen osinkotuotto | 2,0 % | 2,3 % | 0,0 % | 2,8 % | 4,4 % |
| P/E-luku (Price/Earning) | 33 | 31 | 200 | 7 | 6 |
| Pörssikurssi 31.12., euroa | 32,15 | 22,10 | 17,10 | 17,82 | 15,82 |
| Ylin päätetty kauppa, euroa | 39,50 | 32,15 | 22,50 | 22,04 | 18,88 |
| Alin päätetty kauppa, euroa | 29,81 | 20,55 | 16,40 | 17,01 | 13,50 |
| Keskikurssi, euroa | 34,57 | 27,40 | 18,31 | 18,39 | 16,15 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa | 347,22 | 238,68 | 184,68 | 192,46 | 170,86 |
| Osakkeiden vaihto, kpl | 116 279 | 218 515 | 143 492 | 209 006 | 240 667 |
| Osakkeiden vaihto, % | 1,1 % | 2,0 % | 1,3 % | 1,9 % | 2,2 % |
| Osingonjako, milj.euroa* | 7,02 | 5,40 | 0,00 | 5,40 | 7,56 |
| Osakkeiden määrä, keskiarvo | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 |
| Osakkeiden määrä 31.12. | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 |
* Vuodelta 2014 hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
| Oman pääoman tuotto (ROE), % = | (Tulos ennen veroja – tuloverot) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus (keskiarvo) |
|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = | (Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) / (Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)) |
| Omavaraisuusaste, % = | Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus / (Taseen loppusumma – saadut ennakot) |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % = | (Korolliset velat - rahavarat) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus |
| Tulos / osake = | (Tulos ennen veroja – tuloverot +/- vähemmistöosuus) / Osakkeiden lukumäärä keskimäärin |
| Oma pääoma / osake = | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä 31.12. |
| Osinko / tulos, % = | (Osinko/osake) / (Tulos/osake) |
| Efektiivinen osinkotuotto, % = | (Osinko/osake) / Osakkeiden kaupantekokurssi 31.12. |
| P/E-luku (Price/Earning) = | Osakkeiden kaupantekokurssi 31.12. / (Tulos/osake) |
| MEUR | Liite | 2014 1.1–31.12 |
2013 1.1–31.12 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 533,8 | 560,3 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 2,4 | 23,6 |
| Kulut | |||
| Tavarat ja palvelut | 3 | 147,8 | 150,0 |
| Henkilöstökulut | 4 | 90,2 | 83,2 |
| Poistot | 5 | 28,7 | 35,2 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6 | 257,0 | 281,6 |
| 523,8 | 550,0 | ||
| LIIKETULOS | 12,4 | 33,9 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | -6,0 | -6,6 |
| TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ | 6,4 | 27,3 | |
| Satunnaiset erät | 8 | 27,2 | - |
| TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 33,6 | 27,3 | |
| Tilinpäätössiirrot | 9 | -8,2 | -26,9 |
| Tuloverot | 10 | 0,0 | - |
| TILIKAUDEN TULOS | 25,4 | 0,4 |
| MEUR | Liite | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 11 | 1,2 | 1,5 |
| Aineelliset hyödykkeet | 12 | ||
| Maa-alueet | 1,9 | 1,9 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 10,5 | 11,3 | |
| Alukset | 291,8 | 365,2 | |
| Koneet ja kalusto | 5,4 | 6,4 | |
| 309,6 | 384,9 | ||
| Sijoitukset | 13 | ||
| Osakkeet saman konsernin yrityksissä | 1,1 | 1,1 | |
| Pääomasijoitus konserniyrityksille | 17,6 | 0,6 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 26,1 | 0,0 | |
| 44,8 | 1,7 | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 355,5 | 388,0 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Vaihto-omaisuus | 14 | 16,0 | 14,9 |
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 28,3 | 0,2 | |
| Saaminen, sovittelukorvaus | 0,3 | 0,5 | |
| 28,7 | 0,7 | ||
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 10,0 | 10,5 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 4,5 | 0,1 | |
| Muut saamiset | 0,4 | 0,7 | |
| Siirtosaamiset | 15 | 15,6 | 14,4 |
| 30,5 | 25,7 | ||
| Rahavarat | 100,1 | 95,5 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 175,2 | 136,7 | |
| TASEEN LOPPUSUMMA | 530,8 | 524,7 |
| MEUR | Liite | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄOMA | 16 | ||
| Osakepääoma | 1,8 | 1,8 | |
| Edellisten tilikausien tulos | 63,4 | 68,4 | |
| Tilikauden tulos | 25,4 | 0,4 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 90,6 | 70,6 | |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | |||
| Kertyneet poistoerot | 156,1 | 147,9 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 17 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 197,1 | 220,5 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 23,4 | 14,9 | |
| Ostovelat | 22,9 | 27,5 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 3,6 | 7,1 | |
| Muut lyhytaikaiset velat | 9,5 | 8,8 | |
| Siirtovelat | 18 | 27,5 | 27,3 |
| 87,0 | 85,7 | ||
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 284,1 | 306,2 | |
| TASEEN LOPPUSUMMA | 530,8 | 524,7 |
| MEUR | 2014 1.1–31.12 |
2013 1.1–31.12 |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden tulos | 25,4 | 0,4 |
| Oikaisut | ||
| Poistot | 28,7 | 35,2 |
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | -1,8 | -22,8 |
| Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa Korkokulut ja muut rahoituskulut |
8,2 6,7 |
26,9 7,2 |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -1,5 | -0,1 |
| Osinkotuotot | 0,0 | -0,5 |
| Satunnaiset erät | -27,2 | - |
| Tuloverot | 0,0 | 0,0 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Lyhytaikaisten saamisten muutos | -4,5 | -2,2 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1,1 | -0,3 |
| Korottomien velkojen muutos | -6,9 | -3,3 |
| Maksetut korot | -6,1 | -3,7 |
| Maksetut muut rahoituskulut | -0,8 | -0,9 |
| Saadut korot | 0,1 | 0,1 |
| Saadut muut rahoitustuotot | 1,1 | 0,0 |
| Maksetut verot | 0,0 | 1,8 |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA | 20,4 | 37,7 |
| INVESTOINNIT | ||
| Alusinvestoinnit | -5,5 | -168,6 |
| Investoinnit muihin aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -1,0 | -3,1 |
| Alusten myynti | 55,1 | 29,9 |
| Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti | 0,0 | 0,0 |
| Pääomasijoitus konserniyrityksille | -17,0 | -0,3 |
| Sijoitusten myynti | 0,9 | - |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | -28,0 | 0,2 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,5 |
| INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA | 4,5 | -141,4 |
| RAHOITUS | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lisäykset | - | 179,0 |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | -14,9 | -24,5 |
| Maksetut osingot | -5,4 | - |
| Saadut konserniavustukset | 0,1 | - |
| RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA | -20,2 | 154,5 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | 4,7 | 50,8 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 95,5 | 44,7 |
| RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA | 100,1 | 95,5 |
Viking Line Abp on Viking Line -konsernin emoyhtiö kotipaikkanaan Maarianhamina. Yhtiön Y-tunnus on 0144983-8.
Viking Line Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja muiden kansallisten sääntöjen ja tilinpäätöstä koskevien määräysten mukaisesti.
Yhtiön tilinpäätös on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2014.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäisiin hankinta-arvoihin, joista on vähennetty kertyneet suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat hyödykkeiden todennäköiseen taloudelliseen vaikutusaikaan. Tasearvoihin sisältyy lisäksi maaalueiden arvonkorotuksia, jotka perustuvat ulkopuolisten arvioijien tekemiin arvostuksiin.
Alukset, jotka muodostavat huomattavimman osan taseen varoista, poistetaan tasapoistoin. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo taloudellisen vaikutusajan lopussa. Aluksiin kohdistuvat lisäinvestoinnit poistetaan aluksen jäljellä olevana suunnitelman mukaisen pitoaikana. Perusparannusmenot aluksilla, joiden jäljellä oleva suunnitelman mukainen poistoaika on vähemmän kuin viisi vuotta, poistetaan viidessä vuodessa. Vuonna 2008 tai myöhemmin hankittujen alusten runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. Ennen vuotta 2008 hankittujen alusten yllä olevat osakokonaisuudet poistetaan tasapoistoina 20- 25 vuodessa.
Viking Linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.
Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Muut aineelliset hyödykkeet poistetaan jäännösarvopoistoina. Maa-alueista ei tehdä postoja.
Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja sekä vuokrakiinteistöjen perusparannusmenoja. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina.
Käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:
| Alukset______ 20–25 vuoden tasapoisto | |
|---|---|
| Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet ____ 15 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, telakoinnit _________ 2–3 vuoden tasapoisto | |
| Alukset, koneet ja kalusto________ 25 % jäännösarvopoisto | |
| Rakennukset ______ 4–7 % jäännösarvopoisto | |
| Rakennelmat____ 20–25 % jäännösarvopoisto | |
| Koneet ja kalusto _________ 25 % jäännösarvopoisto | |
| Aineettomat hyödykkeet____ 5–10 vuoden tasapoisto |
Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag muutettiin vakuutusosakeyhtiöksi ja fuusioitiin Försäkringsaktiebolaget Alandian kanssa 31. joulukuuta 2014. Fuusioidun yhtiön nimi oli Alandia Försäkring Ab. Yhtiön nimi vaihdettiin Försäkringsaktiebolaget Alandiaksi 1. tammikuuta 2015. Osakkeet jaettiin 2011–2013 maksettujen vakuutusmaksujen suhteessa niiden kesken, joilla oli fuusioajankohtana ollut keskeytymätön osakassuhde Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolagissa, joka oli jatkunut vähintään yhden vuoden.
Viking Line Abp sai jaossa Alandia Försäkring Ab:n osakkeita, joista osa myytiin 31. joulukuuta 2014. Viking Line Abp:n omistusosuus oli myynnin jälkeen 19,9 prosenttia. Osakkeiden hankinta-arvo on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella per 31. joulukuuta 2014 ja osakkeet esitetään sijoituksina yhtiön taseessa sekä satunnaisissa erissä tuloslaskelmassa. Mikäli osakkeiden arvo alentuu huomattavasti ja pitkäaikaisesti, kirjataan arvonalentuminen rahoituskuluihin.
Myytyjen osakkeiden myyntitulos esitetään rahoitustuottoina ja –kuluina yhtiön tuloslaskelmassa.
Muut rahoitusvarat ja –velat on kirjattu hankintamenoin.
Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista sekä aikaisempien tilikausien veroista.
| MEUR | 2014 1.1–31.12 |
2013 1.1–31.12 |
|
|---|---|---|---|
| 2. | LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| Myyntivoitot aluksista | 1,8 | 22,8 | |
| Vuokratulot kiinteistöistä | 0,5 | 0,5 | |
| Muut tuotot | 0,1 | 0,3 | |
| Yhteensä | 2,4 | 23,6 | |
| 3. | TAVARAT JA PALVELUT | ||
| Ostot tilikauden aikana | 126,9 | 127,6 | |
| Myyntitavaravaraston muutos | -1,5 | -0,3 | |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 22,5 | 22,7 | |
| Yhteensä | 147,8 | 150,0 | |
| 4. | HENKILÖSTÖKULUT | ||
| Palkat | 96,4 | 88,9 | |
| Eläkekulut | 12,5 | 11,3 | |
| Muut henkilöstökulut | 7,1 | 6,4 | |
| 115,9 | 106,6 | ||
| Valtion palautus | -25,7 | -23,5 | |
| Yhteensä | 90,2 | 83,2 | |
| HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN | |||
| Merihenkilöstö | 1 649 | 1 502 | |
| Maissa oleva henkilöstö | 419 | 445 | |
| Yhteensä | 2 068 | 1 947 | |
| 5. | POISTOT | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 0,4 | 0,4 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0,9 | 1,0 | |
| Alukset | 25,7 | 31,7 | |
| Koneet ja kalusto | 1,8 | 2,1 | |
| Yhteensä | 28,7 | 35,2 | |
| 6. | TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT | ||
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 | |
| Muut palvelut | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| MEUR | 2014 1.1–31.12 |
2013 1.1–31.12 |
|
|---|---|---|---|
| 7. | RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | ||
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | - | 0,5 | |
| Osinkotuotot muilta | 0,0 | 0,0 | |
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 1,3 | 0,0 | |
| Korkotuotot muilta | 0,1 | 0,1 | |
| Valuuttakurssivoitot | 0,6 | 1,0 | |
| Muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,0 | |
| Rahoitustuotot yhteensä | 2,1 | 1,7 | |
| Korkokulut saman konsernin yrityksille | 0,0 | 0,1 | |
| Korkokulut muille | 5,8 | 6,3 | |
| Valuuttakurssitappiot | 1,4 | 1,1 | |
| Muut rahoituskulut | 0,9 | 0,8 | |
| Rahoituskulut yhteensä | 8,1 | 8,3 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -6,0 | -6,6 | |
| 8. | SATUNNAISET ERÄT | ||
| Saadut sijoitukset, Alandia Försäkring Ab | 27,1 | - | |
| Saatu konserniavustus | 0,1 | - | |
| Satunnaiset erät yhteensä | 27,2 | - | |
| 9. | TILINPÄÄTÖSSIIRROT | ||
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus | -8,2 | -26,9 | |
| 10. TULOVEROT | |||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 0,0 | - |
| 11. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat | vaikutteiset | |||
| oikeudet | menot | Yhteensä | ||
| Hankintameno 1.1.2014 | 3,4 | 10,3 | 13,7 | |
| Lisäykset | 0,1 | 0,0 | 0,1 | |
| Vähennykset | - | - | - | |
| Hankintameno 31.12.2014 | 3,5 | 10,4 | 13,9 | |
| Kertyneet poistot 1.1.2014 | -2,6 | -9,7 | -12,3 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | - | - | |
| Tilikauden poistot | -0,3 | -0,1 | -0,4 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2014 | -2,9 | -9,8 | -12,7 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 0,6 | 0,6 | 1,2 |
| Koneet | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Rakennukset | ja | ||||
| Maa-alueet | ja rakennelmat | Alukset | kalusto | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2014 | 1,1 | 25,5 | 776,3 | 35,7 | 838,6 |
| Lisäykset | 0,0 | 5,5 | 0,9 | 6,4 | |
| Vähennykset | -69,9 | -0,2 | -70,1 | ||
| Hankintameno 31.12.2014 | 1,1 | 25,5 | 711,9 | 36,4 | 774,9 |
| Kertyneet poistot 1.1.2014 | - | -14,1 | -411,1 | -29,3 | -454,5 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 16,6 | 0,1 | 16,7 | ||
| Tilikauden poistot | -0,9 | -25,7 | -1,8 | -28,3 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2014 | - | -15,0 | -420,2 | -31,0 | -466,2 |
| Arvonkorotukset | 0,8 | 0,8 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 1,9 | 10,5 | 291,8 | 5,4 | 309,6 |
| 13. SIJOITUKSET | Osakkeet saman konsernin yrityksissä |
Pääoma sijoitus konserni yrityksille |
Muut osakkeet ja osuudet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 1,1 | 0,6 | 0,0 | 1,7 |
| Lisäykset | - | 17,0 | 27,1 | 44,1 |
| Vähennykset | - | - | -1,0 | -1,0 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 1,1 | 17,6 | 26,1 | 44,8 |
| 14. VAIHTO-OMAISUUS | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|
| Myyntitavaravarasto | 14,8 | 13,2 |
| Tarvikevarasto | 0,3 | 0,2 |
| Polttoainevarasto | 1,0 | 1,5 |
| Yhteensä | 16,0 | 14,9 |
| 15. SIIRTOSAAMISET | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|
| Henkilöstöön liittyvät erät | 14,1 | 12,6 |
| Muut siirtosaamiset | 1,5 | 1,8 |
| Yhteensä | 15,6 | 14,4 |
| MEUR | ||||
|---|---|---|---|---|
| 16. | OMA PÄÄOMA | 2014 | 2013 | |
| Osakepääoma 1.1 | 1,8 | 1,8 | ||
| Osakepääoma 31.12 | 1,8 | 1,8 | ||
| Edellisten tilikausien tulos 1.1 | 68,4 | 61,9 | ||
| Edellisen tilikauden tulos | 0,4 | 6,5 | ||
| Osingonjako | -5,4 | - | ||
| Edellisten tilikausien tulos 31.12 | 63,4 | 68,4 | ||
| Tilikauden tulos | 25,4 | 0,4 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 90,6 | 70,6 | ||
| 17. | VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA |
31.12.2014 | 31.12.2013 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 103,3 | 126,8 | ||
| 18. | SIIRTOVELAT | 31.12.2014 | 31.12.2013 | |
| Henkilöstöön liittyvät erät | 18,4 | 17,9 | ||
| Muut siirtovelat | 9,1 | 9,4 | ||
| Yhteensä | 27,5 | 27,3 | ||
| 19. | ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT |
|||
| Vastuusitoumukset | 31.12.2014 | 31.12.2013 | ||
| Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi annettu aluskiinnityksiä | 220,5 | 235,4 | ||
| Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen | ||||
| Katettu aluskiinnityksillä | 0,0 | 0,6 | ||
| Tytäryhtiön puolesta annettu takaussitoumus | - | 0,1 | ||
| Yhteensä | 220,6 | 236,1 | ||
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||||
| Aluskiinnitykset | 314,7 | 314,7 | ||
| Yhteensä | 314,7 | 314,7 | ||
| Leasingvastuut | ||||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 0,7 | 0,7 | ||
| Myöhemmin maksettavat Yhteensä |
2,1 2,7 |
0,3 1,1 |
||
Maarianhaminassa, 18. helmikuuta 2015
Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja Nils-Erik Eklund Trygve Eriksson Erik Grönberg Agneta Karlsson Dick Lundqvist Lars G Nordström
Jan Hanses, toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Maarianhaminassa, 18. helmikuuta 2015
Johan Kronberg, KHT Martin Grandell, KHT
Olemme tilintarkastaneet Viking Line Abp:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Maarianhamina, helmikuun 18. päivänä 2015
Johan Kronberg Martin Grandell KHT KHT
Norragatan 4/PB 166 AX-22101 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 270 00
Storagatan 3/PB 166 AX-22101 Mariehamn Åland, Finland
VIKING LINE SKANDINAVIEN AB Box 4154 SE-131 04 Nacka Puh +46 8 452 41 00
VIKING REDERI AB c/o Viking Line Skandinavien AB Box 4154 SE-131 04 Nacka Puh +46 8 452 41 00
OÜ VIKING LINE EESTI Hobujaama 4 EE-10151 Tallinn Puh +372 666 3966
VIKING LINE FINNLANDVERKEHR GMBH Große Altefähre 20-22 DE-23552 Lübeck Puh +49 451 38 46 30
VIKING LINE BUSS AB Storagatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 263 11
Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51
Linnansatama/PL 265 FI-20101 Turku Puh +358 2 333 11
TURKU Hansa-Thalia Aurakatu 10 FI-20100 Turku Puh +358 2 333 11
TAMPERE Hämeenkatu 14 FI-33100 Tampere Puh +358 2 333 11
TALLINNA Hobujaama 4 EE-10151 Tallinn Puh +372 666 3966
Storagatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 262 11
PARK ALANDIA HOTELL Norra Esplanadgatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 141 30
Danvik Center Hästholmsvägen 28 SE-131 30 Nacka Puh +46 8 452 41 00
TUKHOLMA Cityterminalen Klarabergsviadukten 72 SE-111 64 Stockholm Puh +46 8 452 40 00
LYYPEKKI Große Altefähre 20-22 DE-23552 Lübeck Puh +49 451 38 46 30
Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51
TURKU PL 265 FI-20101 Turku Puh +358 2 333 1446
TALLINNA Sadama 25 A-Terminal EE-15051 Tallinn Puh +372 666 3985
• www.vikingline.com • www.vikingline.fi
• www.vikingline.ax
• www.vikingline.se
• www.vikingline.de
• www.vikingline.dk • www.vikingline.no
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.