Investor Presentation • Mar 13, 2015
Investor Presentation
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Teleste lyhyesti Vuosi 2014 lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus Toimintaympäristö Strategia Teknologian kehitys |
2 3 4 6 8 10 |
|---|---|
| Liiketoiminta-alueet Liiketoiminta-alueet Video and Broadband Solutions Network Services Asiakasprojekteja |
12 15 18 20 |
| Vastuullisuus Henkilöstö Kestävä kehitys |
24 26 |
| JOhto Hallitus Johtoryhmä |
28 30 |
| Tietoa osakkeenomistajille | 32 |
Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita. Teknologiatarjontamme edistää päivittäisen elämän sujuvuutta ja turvallisuutta. Liiketoimintamme ydin on video: videon ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Asiakaskuntamme koostuu kaapeli- ja teleoperaattoreista sekä julkisen sektorin organisaatioista.
Toimintamme on jaettu kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Molemmilla alueilla olemme maailman johtavia yrityksiä ja teknologisia edelläkävijöitä.
Video and Broadband Solutions keskittyy tilaajaverkkojen ja videovalvonta- ja informaatiosovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita verkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon.
Vuonna 2014 Telesten liikevaihto oli 197 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli yli 1 400 henkilöä. Telestellä on koko maailman kattava toimipisteverkosto ja yli 90 prosenttia liikevaihdosta kertyy Suomen ulkopuolelta.
Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä. Lisätietoja: www.teleste.com
tapahtumia
t
Tammikuu. Teleste täytti 60 vuotta 22.1. Vuosikymmenten kuluessa Telestestä on kasvanut yksi maailman johtavista tilaajaverkkojen ja videovalvontasovellusten tuotteita ja palveluja tarjoavista yrityksistä.
Maaliskuu. Teleste toteutti konsernin laajuisen hyvinvointikartoituksen. Kokonaistulos oli hyvällä tasolla. Esiin tulleiden kehittämisalueiden pohjalta käynnistettiin korjaavia toimenpideohjelmia, joiden edistymistä seurataan tätä varten perustetussa ohjausryhmässä.
Heinäkuu. Teleste voitti julkisen tarjouskilpailun tilaajaverkon optisten laitteiden toimituksista ranskalaiselle SIEA:lle. Järjestelmä on Euroopan mittavimpia toteutuksia RFoG-tekniikalla.
Elokuu. Teleste allekirjoitti viisivuotisen raamisopimuksen tilaajaverkkotuotteiden toimituksista monikansalliselle Altice Groupille. Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen DOCSIS 3.1 -standardin mahdollistava tilaajaverkkoinvestointi.
M
H
Lokakuu. Teleste solmi Ranskan valtionrautateiden (SNCF) kanssa sopimuksen, joka koskee aiemmin toimitetun, koko Ranskan kattavan videovalvontaratkaisun ylläpitoa.
Joulukuu. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli Telesten historian toiseksi paras ja saavutti lähes vertailukauden ennätysliikevaihdon.
Liikevaihto, Meur
Liikevoitto, Meur
Suomi 28 %
Muut maat 72 %
Nopeasti etenevä digitalisaatio muuttaa toimintaympäristöämme ja elintapojamme vauhdilla. Maailma verkottuu ja uusia teknologioita kehitetään ja hyödynnetään yhä laajemmin. Älykkyys ja informaation tarve lisääntyvät elinympäristössämme. Julkista liikennettä, alueita ja rajoja valvotaan ja ohjataan jo hyödyntäen laajakaista- ja videoratkaisuja. Tehokkaalla tiedonjakelulla helpotetaan ihmisten liikkumista ja taataan turvallisuus.
Älykkyys lisääntyy myös kodeissamme. Laajakaistayhteyttä voidaan hyödyntää muun muassa elektronisten laitteiden, valaistuksen, lämmityksen ja ovien ohjaamiseen sekä vaaratilanteista hälyttämiseen. Tämä taas mahdollistaa lukuisten uusien palvelujen kehittämisen esimerkiksi ikäihmisten tarpeisiin.
Me Telestellä kehitämme digitalisaatiota edistäviä teknologioita ja ratkaisuja, jotta ihmisten päivittäisen elämän sujuvuus, turvallisuus ja tehokkuus lisääntyisi.
Vuosi 2014 oli Telestelle kokonaisuudessaan hyvä. Alkuvuoden melko tyypillisesti vaisut markkinat piristyivät vuoden loppua kohti. Toisella vuosipuoliskolla otimme selvän loppukirin. Koko vuodelta liikevaihtoa kertyi 197,2 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 2,3 % vuoteen 2013 verrattuna. Liiketulos saavutti edellisvuoden tason ollen 11,1 miljoonaa euroa.
Tuotteidemme ja palveluidemme kysyntä kehittyi myönteisesti. Tilaajaverkon tuotteiden tarve jatkoi kasvuaan, mutta samalla jo aiemmin alkanut kova hintakilpailu vain kiristyi. Onnistuimme kuitenkin sekä vahvistamaan markkina-asemaamme että parantamaan kannattavuuttamme. Myös videovalvontaratkaisujen myynti ja kannattavuus kehittyivät kokonaisuudessaan hyvin. Tilauksia tuli sisään tasaisesti, mutta suuria sopimuksia järjestelmistä ei vuoteen osunut. Palveluissa liikevaihto saavutti lähes edellisvuoden tason, mutta kannattavuus heikkeni johtuen odotettua hitaammasta edistymisestä palvelutarjonnan laajentamisessa Englannissa.
Vuosi 2014 oli vilkas myös sisäisten kehitystoimien puolesta. Maaliskuussa toteutimme konsernin laajuisen työhyvinvointikartoituksen. Tulosten perusteella telesteläiset viihtyvät työssään; työtehtävät ja Telesten osaaminen innostavat. Puutteitakin toki löytyi ja selkeää vaihtelua oli eri toimipisteiden välillä. Määrittelimme kehittämiskohteet tulosten perusteella ja tartuimme toimeen saman tien. Nyt käynnissä on lukuisia globaaleita ohjelmia, joiden etenemistä ohjausryhmät valvovat. Työssä viihtyminen on meille tärkeä asia tuottavuudenkin takia, mutta erityisesti haluamme, että Telestellä on mukava työilmapiiri.
Tarjonnan kehittämisessä teimme paljon erilaisia toimenpiteitä ja kiinnitimme erityistä huomiota tuote- ja laatukehitykseen ja tuotekohtaisen kannattavuuden laskentaan. Tuotekehityksessä jatkoimme tilaajaverkkojen DOCSIS 3.1 -standardin mukaisten tuotteiden kehitystä. Toimmekin ensimmäisiä päivitettyjä tuotteita markkinoille ja niiden toimitukset alkoivat jo vuoden loppupuolella. Koska tuotetarjontamme on laaja, tulevat päivitykset työllistämään tuotekehitystämme vielä vuosia. Asiakkaillemme uusi standardi mahdollistaa entistä älykkäämpien tilaajaverkkojen rakentamisen kustannustehokkaasti ja samalla palvelutarjonnan monipuolistamisen.
Vuoden 2015 alussa hankimme suomalaisen Mitron Group Oy:n koko osakekannan. Mitron toimittaa julkisen liikenteen informaatiojärjestelmiä ja nykyaikaisia näyttöratkaisuja. Mitron vahvistaa osaamistamme ja asemaamme raideliikenteen videovalvonta- ja tiedonhallintaratkaisujen kokonaistoimittajana. Näemme yhteenliittymän tuovan selkeitä synergiaetuja. Tieto yrityskaupasta otettiinkin vastaan myönteisesti sekä asiakaskunnassa että Mitronin ja Telesten henkilöstön piirissä.
Olemme käynnistäneet uuden tilikauden luottavaisin mielin. Uskomme tuotteidemme ja palvelujemme kysynnän säilyvän hyvällä tasolla. Laajakaistan tarve kasvaa edelleen vauhdilla, joten operaattorit jatkavat investointejaan tilaajaverkkoihin, jotta voivat tarjota uusia palveluja. Viime aikojen maailmanpoliittisessa tilanteessa turvallisuuden takaaminen on vain korostunut ja videovalvontajärjestelmämme ovat osoittautuneet tähän tarpeeseen tehokkaiksi työkaluiksi. Vuonna 2010 Pariisiin toimittamamme ja koko alueen kattava valvontajärjestelmä osoitti tärkeytensä tammikuussa 2015 kaupunkiin kohdistuneiden terroristi-iskujen aikana.
Näemme merkittävää potentiaalia myös palveluliiketoiminnassa. Viime vuosien aikana asiakaskuntamme on voimakkaasti konsolidoitunut ja alalle on muodostunut entistä suurempia toimijoita, jotka keskittävät hankintojaan ja ostavat tuotteet ja palvelut samalta toimittajalta. Telestellä onkin kilpailijoitaan parempi kyky tarjota kokonaisratkaisuja erityisesti Euroopan markkinoilla.
Näkyvissä on luonnollisesti myös epävarmuustekijöitä. Euroopan talouden suunta on avoin ja valuuttakurssien muutokset ovat arvaamattomia. Kilpailu markkinoilla vain kiristyy ja erityisesti tilaajaverkkojen tuotteissa hintapaine on kova. Meidän onkin pidettävä tiukasti kiinni kilpailukyvystämme. Tehostamme toimintaamme jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaan jokaisella osaalueella, kehitämme osaamistamme ja kustannustehokkuuttamme sekä laajennamme markkinoitamme ja asiakaskuntaamme. Jatkamme työtämme luottavaisin mielin, sillä uskomme Telestellä olevan erinomaiset mahdollisuudet menestyä myös alkaneena vuonna.
Kiitän henkilöstöämme, asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta ja osakkeenomistajiamme arvokkaasta panoksestanne tavoitteidemme saavuttamiseksi päättyneenä vuonna. Olemme yhdessä luoneet erinomaiset edellytykset jatkaa työtä tästä eteenpäin.
Jukka Rinnevaara toimitusjohtaja
Laajakaistan tarve kasvaa edelleen vauhdilla, joten operaattorit jatkavat investointejaan tilaajaverkkoihin voidakseen tarjota uusia palveluja.
Telesten merkittävimmät megatrendit ovat tunnistettavissa jokapäiväisestä elämästä. Videokuva ja sähköinen tiedonsiirto lisääntyvät ja valtaavat uusia alueita, kun ihmiset käyttävät yhä enemmän videokuvaa sekä työssään että vapaa-ajallaan. Myös ihmisten turvallisuuden takaamisen tarve sekä heidän informaatiotarpeensa kasvavat. Kolmas markkinoita eteenpäin vievä tekijä ovat uudet teknologiat ja ratkaisut.
Videon tai datan muodossa olevan sisällön määrä on valtava. Ihmiset käyttävät mieleistään sisältöä ajasta ja paikasta riippumatta ja erilaisin päätelaittein. Perinteisen TV:n rinnalle ovat tulleet tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet. Ihmisten tarpeet ja laatuvaatimukset kasvavat ja erityisesti internet-videoiden käyttö edellyttää verkolta suurta kapasiteettia ja korkeaa laatua. Internetin ja TV:n käyttäjien toiveisiin vastaaminen edellyttää investointeja verkkoon eli yhä tehokkaampaa verkkokapasiteettia. Verkkokapasiteetin tarve kaksinkertaistuu jo nyt 18 kuukau-
Videon- ja datansiirtoteknologioiden kehitys jatkuu nopeana. Uudet teknologiat mahdollistavat paremman käyttökokemuksen, mutta luovat myös uusia tapoja verkkojen toteuttamiseen ja käyttämiseen. Verkkoihin lisätään älykästä teknologiaa, joka pystyy tehostamaan kapasiteetin käyttöä ja parantamaan loppuasiakkaan kokemaa laatua. Älykkyys siirtyykin verkossa lähemmäs käyttäjää.
Myös päätelaitteiden kehitys jatkuu kiivaana. Ne keskustelevat keskenään ja käyt-
Videoteknologiaa tarvitaan myös entistä enemmän turvallisuuden takaajana. Erilaisten uhkien lisääntyessä valvontaa suoritetaan aiempaa kustannustehokkaammin videovalvonnan avulla.
Globalisoituminen ja kaupungistuminen lisäävät valvonnan tarvetta, mutta samalla valvonnan painopiste on siirtynyt maan rajoilta kaupunkeihin. Myös liikenteen sujuvuus edellyttää entistä tarkempaa informaatiota.
Verkkojen kapasiteettia lisätään ja laatua parannetaan
Alalle tulee uusia toimijoita ja tarjonta kuluttajille laajenee
Uusien videon- ja datansiirtoteknologioiden kehitys jatkuu
Kuluttajalaitteet kehittyvät ja monipuolistuvat
Analogiset järjestelmät
Tarvitaan luotettavia, älykkäitä ja kustannustehokkaita valvonta- ja informaatioratkaisuja
Alansa johtavana toimijana Teleste luo modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujensa avulla. Se kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä palveluita kaapeli- ja teleoperaattoreille sekä julkiselle sektorille. Liiketoiminnan ydin on video: videon ja datan käsittely, siirto ja hallinta.
Telesten tavoitteena on olla asiakkaidensa arvostama yhteistyökumppani ja haluttu työnantaja sekä kasvaa kannattavasti. Tavoitteiden saavuttamiseksi on luotu viiteen osioon jakautuva strategia.
1. Lähellä asiakasta ja lupaukset pitäen Teleste on tunnettu toimija kaikilla liiketoiminta-alueillaan, ja erityisen vahva markkinaasema sillä on Euroopassa. Sen toiminta-alue kattaa koko maailman, ja kasvua haetaan enenevässä määrin muun muassa kehittyviltä markkinoilta, kuten Kiinasta, Intiasta, Lähi-idästä ja Etelä-Amerikasta. Telesten tarjonta mahdollistaa myös asiakaskunnan laajentamisen kaapelioperaattoreista teleoperaattoreihin.
Vuoden 2014 aikana Teleste tehosti myyntiään ja markkinointiaan sekä vahvisti kansainvälistä kumppaniverkostoaan. TVjakeluliiketoiminnassa panostettiin eniten Etelä-Eurooppaan, kun taas videovalvonnassa vahvistettiin läsnäoloa Lähi-idässä ja Pohjois-Amerikassa. Palveluliiketoiminnassa painopiste oli markkina-aseman vahvistamisessa nykyisillä toimialueilla Saksassa, Britanniassa, Suomessa, Sveitsissä ja Belgiassa.
Verkkokapasiteetin rakentaminen ja laadullinen kehittäminen kasvattavat edelleen teknologian kysyntää ja teknologioiden kehitys toimialalla on nopeaa. Teleste on alan edelläkävijä operaattoreiden tilaajaverkkoihin käytettävän teknologian kehittäjänä, ja se jatkaa panostuksiaan asiakaskentän tarvitsemien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Perinteisen koaksiaalikaapelin ja valokuidun muodostamien verkkojen toimivuutta voidaan parantaa lisäämällä niihin älykkäitä ominaisuuksia. Myös uusien teknologioiden kehitystyö jatkuu, esimerkkinä Data over Coax -teknologia, joka mahdollistaa huippunopeiden datapalveluiden tarjoamisen koaksiaaliverkon kautta.
Tilaajaverkkojen uusilla ratkaisuilla lisätään loppukäyttäjien lähellä olevien laitteiden älykkyyttä, joka mahdollistaa verkkokapasiteetin nostamisen kustannustehokkaasti kotitalouksissa. Vuonna 2014 merkittävimmät tuotekehityspanostukset tehtiin tuotteiden jatkokehitykseen DOCSIS 3.1-standardin mukaisiksi.
Videokeskuksissa Telesten painopiste on täysin digitaalisissa ratkaisuissa. Jokaiselle markkinalle kehitetään parhaiten soveltuvat ratkaisut. Merkittävä panostuskohde on
| Arv ot |
Toiminta -ajat us |
|---|---|
| Asiakaskeskeisyys | Kehitämme ja tarjoamme video |
| ja laajakaistatuotteita, -palveluita |
|
| Kunnioitus | ja -ratkaisuja kaapelioperaattoreille |
| ja julkiselle sektorille. Edistämme |
|
| Luotettavuus | päivittäisen elämän sujuvuutta, |
| Tuloksellisuus | turvallisuutta ja tehokkuutta. |
tehokkaan ja kompaktin Luminato-tuoteperheen kehittäminen ja BarrIER-teknologian hyödyntäminen Telesten tuotteissa. Palveluissa Telesten kilpailuetu perustuu kattavan tarjonnan lisäksi teknologiaosaamiseen, asennettuun laitekantaan ja paikalliseen läsnäoloon. Verkkopalveluiden kysyntää kasvattaa ulkoistamisen yleistyminen asiakassektoreilla, jota taas vauhdittavat mm. uuden tekniikan käyttöönotto sekä kustannustehokkuuden tavoittelu. Teleste pyrkii lisäämään tarjonnassaan astetta korkeamman lisäarvon tuottavia palveluita.
Vuoden 2014 aikana videokeskuksien tuotetarjonnassa keskityttiin tehostamaan markkinointia ja operatiivista tehokkuutta muun muassa keskittämällä tuotteiden jakelua ja lisäämällä liiketoiminnan automaatioastetta. Palveluissa jatkettiin kannattavuuden kehittämistä. Saksassa edistyminen olikin jo selkeää, mutta Isossa-Britanniassa uuden toiminnon käynnistäminen oli ennakoitua hitaampaa.
Teleste erottautuu kilpailijoistaan tarjoamalla omien ja kolmansien osapuolten tuotteista koostuvia kokonaisratkaisuja. Telestellä on vahva asema suurissa, tuhansia kameroita käsittävissä räätälöidyissä usean kohteen videovalvontajärjestelmissä. Jatkossa Teleste panostaa myös hieman pienempiin usean kohteen järjestelmiin, jotka ovat räätälöityjä tietyn asiakaskunnan tarpeisiin ja jotka käsittävät satoja, mutta eivät välttämättä tuhansia kameroita. Tämä segmentti tarjoaa hyviä kasvumahdollisuuksia, joihin Telesten tarjonta on sopeutettavissa kohtuullisin investoinnein. Menestyminen edellyttää myös aiempaa monipuolisemmin toimivien valvontajärjestelmien kehittämistä. Tuotekehityksessä painopisteenä ovatkin eri järjestelmiä yhdistävien ohjelmistojen luominen ja mobiilisovellukset.
Vuonna 2014 videovalvonnassa panostettiin erityisesti mobiiliratkaisuihin ja älykodin mahdollistaviin ratkaisuihin. Tämän lisäksi jatkettiin työtä tarjonnan laajentamiseksi hallinta-alustaan, joka kerää tietoja useista osajärjestelmistä ja kytkee ne yhteen käyttöliittymään.
Teleste tarkkailee oman toimintansa kustan-
nustehokkuutta pitääkseen yllä omaa kilpailukykyään. Kannattavuuden seuranta on jatkuvaa ja mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan nopeasti. Toimialalle tyypillisiä kysynnän kausivaihteluita tasataan tuotannon joustavuudella. Tuotantoprosessissa pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaita työkaluja ja parhaiksi osoittautuneita käytäntöjä otetaan käyttöön koko organisaatiossa. Työhyvinvointi on merkittävä tekijä tuottavuuden ylläpitämisessä.
Maaliskuussa 2014 toteutettu konsernin laajuinen kartoitus viesti Telesten työhyvinvoinnin olevan hyvällä tasolla kokonaisuudessaan. Selkeitä kehittämiskohteitakin löytyi ja niiden osalta on käynnistetty toimenpiteitä.
Jatkamme tilaajaverkkojen tuoteja palveluratkaisujen vahvaa kehittämistä.
Kehitämme innovatiivisia videopalveluita mahdollistavia ratkaisuja.
Panostamme kokonaisvaltaisten ja segmenttikohtaisten video- ja informaatioratkaisujen kehittämiseen.
Parannamme toimintojemme tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.
Olla asiakkaiden arvostama yhteistyökumppani ja haluttu työnantaja.
Kasvaa kannattavasti.
Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista-, video- ja informaatioratkaisujen avulla.
Tekniset tuote- ja järjestelmäinnovaatiot ovat koko Telesten historian ajan olleet yrityksen tuoteliiketoiminnan menestyksen perustana. Yritys on pitkäjänteisesti investoinut vähintään 10 % vuotuisesta tuoteliiketoiminnan liikevaihdostaan tuotekehitykseen, mikä on mahdollistanut laajan ja kilpailukykyisen tuoteportfolion kehittämisen.
Telesten tuotekehitystoiminta on pääasiassa ns. soveltavaa tuotekehitystä, jonka tavoitteena on jokin uusi myytävä tuote tai tuoteominaisuus. Soveltavan tuotekehityksen edellytyksenä on perusteknologian kehitys ja tutkimus, joiden osalta Teleste tukeutuu tähän toimintaan keskittyviin yhteistyökumppaneihin, joita ovat mm. yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
Kokenut ja osaava tuotekehityksen henkilöstö ja sen jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä menestystekijoitä Telestelle. Koska teknologia kehittyy yhä nopeutuvaa vauhtia ja Teleste toimii useilla eri teknologia-alueilla, on lähes mahdotonta kattaa kaikkia vaadittavia teknologian kehitystarpeita omin voimin. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa ne teknologiat ja avainosaamisalueet, joiden hallitseminen omin voimin on välttämätöntä sekä tämän päivän että tulevien vuosien menestyksen kannalta. Muut tarvittavat osa-alueet pyritään kattamaan koti- ja ulkomaisen kumppaniverkoston avulla.
Tuotekehitys on läheisessä vuorovaikutuksessa Telesten avainasiakkaiden kanssa. Telesten oma laaja myyntiverkosto on oleellisessa asemassa tällaiselle toiminnalle. Tulevaisuuden teknologiaan keskittyvät "työpajat" avainasiakkaiden kanssa mahdollistavat osaltaan uusien ideoiden testaamisen jo ennen investointivaihetta ja siten rajoittavat kehitystoiminnan riskiä. Näin varmistetaan uusien tuotteiden tai ominaisuuksien todellinen markkinatarve ja mahdollisimman oikea ajoitus suhteessa kilpailu- ja markkinatilanteeseen. Uusien teknisten innovaatioiden tuotteistamisen nopeus ja asiakaslähtöinen toiminta tarjoavat Telestelle strategista kilpailuetua.
Telesten tuotekehityspanostukset kohdistuvat pääasiassa kolmeen osa-alueeseen: operaattoreiden tilaajaverkot ja päävahvistinaseman videoprosessointiratkaisut sekä tyypillisesti viranomaiskäyttöön tarkoitetut suurien kameramäärien videovalvontaratkaisut. Tuotekehityksen kannalta nämä osa-alueet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Tilaajaverkkojen liiketoiminnassa keskeistä on kyky suunnitella suuriin valmistusvolyymeihin kustannustehokkaasti soveltuvia tuoteratkaisuja. Operaattoreiden videoprosessointiratkaisut edellyttävät eri liiketoimintaympäristöihin ja standardeihin optimoitujen korkealaatuisten kokonaisratkaisujen kehittämistä. Videovalvontaratkaisuissa korostuu puolestaan kyvykkyys räätälöidä hallintaohjelmisto vastaamaan asiakaskohtaisia erityistarpeita sekä integroida eri järjestelmiä kokonaisvaltaisiksi ratkaisuiksi. Näiden erilaisten painotusten huomioon ottaminen tuotekehityksen toimintamalleissa on keskeinen edellytys kannattavan liiketoiminnan kehittämisessä.
Vuoden 2014 strategisesti tärkein ja panostukseltaan suurin kehitysalue oli tilaajaverkon laitteiden jatkokehitys vastaamaan DOCSIS-teknologian (Data-Over-Cable Service Interface Specifications eli kaapeliverkkoihin kehitetty laajakaistateknologia) uuden standardiversion tuomia vaatimuksia. Uusi standardi määrittää tilaajaverkon fyysisen tason avainparametreille (mm. meno- ja paluusuunnan taajuusalueet) uudistukset, jotka mahdollistavat kuluttajille merkittävästi suuremmat laajakaistapalveluiden nopeudet. Tämä laaja päivitystyö aloitettiin jo vuoden 2013 puolella ja jatkuu vuonna 2015.
Toinen merkittävä panostusalue pohjautuu hajautetun arkkitehtuurin mukaisen laajakaistateknologian kehittämiseen. Kehitettävä teknologia mahdollistaa kuluttajille erittäin nopeat laajakaistapalvelut olemassa olevan koaksiaalikaapeloinnin välityksellä. Teknologialla voidaan välttää kiinteistössä kallis valokuidun jälkiasennus, mutta saavuttaa vastaava käyttäjäkokemus kuin minkä kuitu kotiin -teknologia tarjoaa.
Edellä mainitut hankkeet ovat erinomaisia esimerkkejä Telesten kyvyistä tuotteistaa nopeasti vaativa tekninen konsepti, joka hyödyntää myös alan standardointityöryhmien työtä ja komponenttitarjonnan kehittymistä. Tämä poikkeuksellinen kyvykkyys edellyttää huipputason osaamista läpi koko Telesten organisaation yhdistettynä selkeään liiketoimintastrategiaan.
Perinteinen yksisuuntainen kaapelitelevisioverkko on kokenut viimeisen noin 15 vuoden aikana melkoisen muutoksen operaattoreiden lisättyä palvelutarjontaansa perinteisen lineaaritelevision rinnalle mm. tilausvideopalvelun ja nopean Internet-yhteyden. Nämä uudet palvelut edellyttävät sekä verkon kaksisuuntaistamista että verkon jakamista pienempiin segmentteihin valokaapeliyhteyksien avulla.
Verkko jaetaan eri osa-alueisiin alla olevan kuvan esimerkin mukaisesti. Runkoverkon avulla yhdistetään toisiinsa operaattorin erilliset palvelualueet, joita tyypillisesti ovat eri kaupungit. Alueverkko yhdistää yhden palvelualueen kaikki tilaajaverkot yhdeksi hallittavaksi kokonaisuudeksi. Alueverkko segmentoidaan valokaapeliyhteyksien avulla tilaajaverkoiksi siten, että yksi kuitusolmu kattaa noin 100–1000 kotitaloutta.
Mitä monipuolisempaa tuoteportfoliota operaattori haluaa asiakkailleen tarjota, sitä pienempi on oltava yhteen kuitusolmuun liitettyjen tilaajien lukumäärä. Palveluiden kannalta parhaan vaihtoehdon tarjoaa kuitu kotiin -verkko (FTTH, Fibre To The Home), mutta ainakaan vielä FTTH-verkon rakentaminen ei ole operaattoreille taloudellisesti kannattavaa.
Tästä syystä uusia innovaatioita odotetaan erityisesti syntyvän olemassa olevan taloverkkokaapeloinnin alati tehokkaampaan hyödyntämiseen.
| • Tuotetarjonnan innovaatiot mahdollistavat operaatto reille paremman kuluttajapalveluiden palvelutason sekä tehokkaamman tavan rakentaa ja ylläpitää verkkoja • Euroopan vaihteleviin tarpeisiin optimoitu tuoteportfolio • Läsnäolo ja paikallinen asiakastuki kaikilla päämarkkina-alueilla • Vahva maine laadukkaana ja arvostettuna toimittajana |
• Euroopan markkinajohtaja tilaajaverkon tuotetarjonnassa kaapeli-TV-käyttöön • Ainoa toimija, joka on kattavalla tuotetarjonnallaan läsnä kaikilla Euroopan merkittävillä kaapelimarkkinoilla • Videokeskuksissa olemme merkittävä toimija globaalisti |
• TV-palveluiden jakelu internetin kautta lisää tilaaja verkkojen kapasiteettitarvetta • Integroidut palvelualustakokonaisuudet mahdollista vat tilausvideopalveluiden tuottamisen kuluttajille • Puhelinoperaattoreiden vahvempi läsnäolo TV-palveluissa • DOCSIS 3.1 -tilaajaverkkoratkaisujen myötä markkina alueen laajentaminen Euroopan ulkopuolelle |
|---|---|---|
| • Vaativat videovalvontakohteet, joissa on verkotettu usean kohteen kamerat, tallentimet ja työasemat yhdeksi yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi • Kyky teknisesti integroida asiakaskohtaisia järjestelmiä kokonaisvaltaisiksi ratkaisuiksi • Maailman johtavia referenssiprojekteja |
• Vahva markkina-asema erittäin laajoissa ja vaativissa projekteissa • Kokemusta myös hieman pienemmistä useita kohteita käsittävistä järjestelmistä • Pitkäaikaiset asiakassuhteet |
• Tarve taata turvallisuus lisää videovalvonnan käyttöä • Analogiajärjestelmät korvataan täysdigitaalisilla järjestelmillä • Ratkaisujen älykkyys lisääntyy sekä elinympäristöissä että kodeissa • Tarve kokonaisvaltaisille ratkaisuille kasvaa • Informaation tarve kasvaa |
| • Vankka teknologiaosaaminen, ammattimainen projektinhallintakyky ja erinomainen maine • Kyky tarjota mm. verkon rakentamiseen ja ylläpitoon innovatiivisia ja uusia ratkaisuja • Pitkä historia eurooppalaisena laitetoimittajana näkyy kokemuksena, uskottavuutena markkinoilla ja syvällisenä teknologiaosaamisena |
• Euroopan laajuinen ainutlaatuinen mahdollisuus toteut taa aidosti kokonaisvaltainen palvelukonsepti ja palvella verkko-operaattoreita ja näiden alkuperäisiä laitevalmis tajakumppaneita kansainvälisesti ja maantieteelliset rajat ylittäen |
• Laajakaistan laajeneminen ja kaistanleveyden kasvu toimivat palvelusegmenttiemme vahvan kasvun moottoreina • Asiakkaat keskittävät hankintojaan ja haluavat entistä useammin tuotteet ja palvelut samalta toimittajalta • Uudet teknologiat |
sujuvamman, turvallisemman ja tehokkaamman
Video and Broadband Solutions (VBS) toimittaa kaapeli- ja teleoperaattoreille tilaajaverkon kaikkia tuotteita videokeskuksesta kotitalouden pistorasiaan ja videovalvontasovelluksia pääosin julkisen sektorin organisaatioille.
Liikevaihto Video and Broadband Solutions liiketoiminnassa kasvoi 5,1 % nousten 106,9 (101,7) miljoonaan euroon. Liikevaihtoa kasvatti tilaajaverkkotuotteiden hyvä kysyntä. Liiketulos kasvoi 2,2 % ja oli 9,7 (9,5) miljoonaa euroa. Kannattavuus säilyi hyvänä sekä videovalvonnan ratkaisuissa että TV-jakeluliiketoiminnassa siitä huolimatta, että tilaajaverkkotuotteiden hintaeroosio jatkui vahvana. Liiketoiminta-alueella työskenteli keskimäärin 560 henkilöä.
TV-jakeluliiketoiminta toimittaa tilaajaverkkoja, videokeskuksia ja tilausvideoratkaisuja sekä näihin liittyviä palveluja kaapelioperaattoreille. Tilaajaverkoissa tuotevalikoima sisältää kaikki komponentit valokuituratkaisuista vahvistimiin ja passiivikomponentteihin, esim. antennipistorasioihin. Videokeskuksissa painopiste on täysin digitaalisissa ratkaisuissa. Tuoteliiketoimintaan liittyvät palvelut sisältävät järjestelmäsuunnittelua, laadunvarmennuskonsultointia, toimitettujen järjestelmien ylläpitopalveluja sekä koulutusta.
Verkkojen digitaalisuus mahdollistaa kotitalouksille yhä paremman kuvanlaadun, laajemman palvelutarjonnan erilaisiin päätelaitteisiin, vuorovaikutteisuuden sekä suuremmat datanopeudet. Myös videovalvontajärjestelmissä siirrytään yhä laajemmin täysin digitaalisiin verkkoratkaisuihin sekä kehittyneempiin automaattisiin valvontasovelluksiin. Palveluiden ja verkkojen digitalisointi on alkanut jo 1990-luvun lopulla ja jatkuu edelleen vahvana. Se etenee sekä syvemmälle verkkorakenteisiin että laajemmalle maantieteellisesti. Telesten päämarkkina-alueilla Euroopassa digitalisointi jatkuu vielä vuosia voimakkaana ja muualla maailmassa se on monin paikoin vasta alkamassa.
Kaapelioperaattoreiden liiketoiminnan hyvä kehitys piti yllä niiden kykyä investoida verkkojen kehittämiseen. Laajakaistapalveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan, jota vahvisti erityisesti internetin yli tarjottujen videoiden käytön nopea lisääntyminen. Asiakkaiden tarpeet edellyttävät operaattoreilta verkon kapasiteetin, laatuominaisuuksien ja toimintavarmuuden jatkuvaa kehittämistä. Myös uusia teknologioita hyödyntävät ratkaisut ja siirtyminen analogisista lähetyksistä digitaalisiin lisäävät Telesten tuotteiden menekkiä. Euroopassa vasta hieman yli puolet kotitalouksista katselee digitaalisia lähetyksiä.
Telesten tuotteiden ja palveluiden kysyntä noudatteli totuttua kausivaihtelua; ensimmäisen rauhallisen neljänneksen jälkeen myynti lähti vauhtiin ja syksy oli kiireinen. Edellisen vuoden liikevaihdon taso ylittyikin vuoden loppuun mennessä. Kauppaa käytiin erityisen vilkkaasti Ranskassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa sekä uudella markkina-alueella Turkissa. Telesten liikevaihto TV-jakeluliiketoiminnassa kasvoi, vaikka markkinat pysyivät paikoillaan, joten sen markkinaosuus vahvistui.
Kilpailutilanne jatkui haastavana. Jo muutaman vuoden ajan toimintakenttään on tullut uusia tarjoajia, jotka valmistavat tuotteensa alhaisen kustannustason alueilla muun muassa Kiinassa ja Kaukoidässä. Tämä on näkynyt aggressiivisena hintakilpailuna ja johtanut hintatason laskuun. Teleste onnistui säilyttämään kilpailukykynsä tehokkaan tuotantonsa ja virtaviivaisten toimintatapojensa ansiosta.
Telesten asiakaskunta pysyi pääosin muuttumattomana, mutta sen asema merkittävimpien asiakkaidensa kumppanina vahvistui entisestään. Toimialan konsolidaation myötä asiakkaat ovat yhä suurempia toimijoita, jotka keskittävät hankintansa valitsemilleen kumppaneille. Vuoden 2014 aikana panostettiin erityisesti asiakasuskollisuuden kehittämiseen ja tuotteiden laadun varmistamiseen.
Edellisenä vuonna hankitun Asheridgen liittyminen Telesten toimintaan sujui suunnitelmien mukaisesti. Asheridgen myötä Telesten osuus passiivi- ja sisäverkkotuotteiden markkinoista kasvoi merkittävästi ja myös läsnäolo Espanjassa ja Portugalissa vahvistui. Passiivi- ja sisäverkkotuotteiden markkinointia ja tilaus- ja toimitusketjua tehostettiin koko toiminta-alueella. Tavoitteena on yhdistää tuotteet osaksi globaalia tuotetarjontaa, virtaviivaistaa toimintoja ja hyödyntää myynnissä ja markkinoinnissa automaatiota verkkokaupan muodossa.
Euroopan johtavana tilaajaverkkojen teknologiatoimittajana Teleste lanseerasi ensimmäisenä tarjoajana uuden DOCSIS 3.1 -standardin mukaisia tuotteita. Standardi mahdollistaa yhä suurempien laajakaistanopeuksien toteuttamisen aiempaa pienemmin kustannuksin. Uusi standardi työllistää Telesten tuotekehitystä vielä vuosia, koska lähes kaikki tuotteet on päivitettävä. Toisaalta ensimmäinen operaattori on jo aloittanut standardin mukaisen verkon rakentamisen, joten tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan.
Toinen tuotekehityksen kohde oli hajautettu tilaajaverkkoarkkitehtuuri, johon lanseerattiin ensimmäinen tuote, DAH100. Myös tuotteen toimitukset käynnistyivät vuoden 2014 syksyllä. Hajautettu arkkitehtuuri muuttaa tilaajaverkkoa enemmän tietoverkon tapaiseksi ja tuo verkon älykkyyttä lähemmäs kuluttajaa. Arkkitehtuuri vastaa toimintaympäristön muutokseen, koska laajakaistaliikenteellä tulee olemaan TV-lähetyksiä suurempi osuus verkon liikenteestä.
Teleste toimittaa kokonaisvaltaisia videovalvonta- ja informaatiosovelluksia lähinnä julkisen sektorin asiakkailleen. Painopisteenä ovat vaativat videovalvontakohteet, joissa usean toimipisteen kamerat, tallentimet ja työasemat verkotetaan yhdeksi yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi. Kokonaisratkaisut sisältävät Telesten omat ja kolmansien osapuolten tuotteet, järjestelmäsuunnittelun, projektien toteutuksen sekä järjestelmien ylläpitoon ja koulutukseen liittyvät palvelut.
Teleste tarjoaa kokonaisvaltaisia videovalvonta- ja informaatioratkaisuja lähinnä julkisen sektorin asiakkaille. Lisääntyvä turvallisuuden ja reaaliaikaisen informaation tarve edistää markkinoiden kehitystä. Teknologian kehittyessä tarve kokonaisvaltaisille ratkaisuille kasvaa. Teleste panostaa laajempiin, teknisesti haastavampiin järjestelmiin, jotka usein vaativat järjestelmäkohtaisia ratkaisuja.
Turvallisuuden takaamisen tarve voimistui edelleen, joten videovalvontaratkaisujen kysyntä jatkui hyvänä vuoden 2014 aikana. Uusia tilauksia tuli tasaisesti, vaikka suuria projekteja ei tilauskirjoihin kirjattukaan. Sen sijaan kunnossapitosopimusten osuus kasvoi. Mittavin, n. 3,0 miljoonan euron suuruinen, tilaus julkaistiin Ranskan valtionrautateiden videovalvontaratkaisun ylläpidosta. Ratkaisu on Telesten toimittama ja lokakuussa tehty sopimus ylläpidosta on kolmevuotinen.
Strategian edistämisessä otettiin mittavia askeleita. Tarjonnan laajentaminen kaikkein vaativimmista järjestelmistä astetta pienempiin edellyttää räätälöintiasteen vähentämistä ja standardiratkaisujen lisäämistä. Osana tätä jatkettiin oman teknologian kehitystä langattoman teknologian osa-alueella sekä videovalvontajärjestelmän ulottamiseksi älykkääseen kotiin. Tämän lisäksi jatkettiin työtä tarjonnan laajentamiseksi hallinta-alustaan, joka kerää tietoja useista osajärjestelmistä ja kytkee ne yhteen käyttöliittymään eli ns. PSIM-alustaan. Myös kansainvälisen myyntiorganisaation vahvistamista jatkettiin ja uusia kumppaneita etsittiin erityisesti nopeasti kasvavilta markkinoilta, muun muassa Intiasta ja Lähi-idästä, jonne perustettiin oma toimipiste Dubaihin. Muutkin markkinointitoimenpiteet jatkuivat aktiivisina ja loppuvuonna Teleste järjesti alan konferenssit mm. Dubaissa ja Thaimaassa.
Tammikuun alussa 2015 Teleste osti suomalaisen Mitron Group Oy:n koko osakekannan. Yrityskauppa tuo Telestelle merkittävää uutta osaamista, laajentaa tarjontaa ja vahvistaa sen asemaa videovalvontaratkaisujen kokonaistoimittajana raideliikenteelle. Mitron toimittaa julkisen liikenteen informaatiojärjestelmiä ja nykyaikaisia näyttöratkaisuja. Videovalvonta- ja tiedonhallintaratkaisut kattavat langattoman tiedon ja reaaliaikaisen liikkuvan kuvan siirron junanvaunujen ja asemien välillä sekä kehittyneet raideliikenteen matkustajatieto- ja videovalvontajärjestelmät. Tällaisten ratkaisujen kysynnän odotetaan selvästi kasvavan raideliikenteen turvallisuus- ja informaatiovaatimusten lisääntyessä. Mitronin liikevaihto oli reilut 22 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 120 vuonna 2014.
Telesten videovalvontaratkaisuja on käytössä monissa eri kohteissa, kuten tie-, linja-auto- ja junaliikenteessä sekä lentokentillä, sotilasalueilla ja julkisilla alueilla. Koska turvallisuuden takaaminen on jatkuvasti yhä tärkeämpää, kustannustehokkaiden ja luotettavien videovalvontajärjestelmien kysynnän uskotaan edelleen kasvavan. Toisaalta järjestelmät tarjoavat valvonnan lisäksi myös muita hyötyjä, joiden oletetaan edelleen kasvattavan markkinoita. Esimerkiksi junien ja linja-autojen matkustajainformaation kysyntä lisääntyy nopeasti. Jatkossa liikennevälineiden näyttölaitteissa on tarjolla aiempaa monipuolisempaa tietoa ja myös viihdettä. Lisäksi kotien turvallisuuteen ja toimivuuteen panostetaan entistä voimakkaammin. Telesten videovalvontayksikkö jatkaa tarjontansa kehittämistä vastatakseen myös näiden markkinoiden uusiin tarpeisiin.
Suurin osa palveluliiketoiminnan myynnistä tulee Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Kysyntä säilyi tasaisena Saksassa, mutta Isossa-Britanniassa markkinat olivat haasteellisia moniltakin osin. Sveitsissä kysyntä kasvoi, mutta Suomessa ja Belgiassa pysyi tasaisena.
Network Services kerrytti liikevaihtoa 90,3 (91,0) miljoonaa euroa, jossa on laskua 0,9 %. Liikevaihtoa supisti luopuminen kannattamattomista projektitoimituksista Saksassa ja palveluiden heikentynyt kysyntä Isossa-Britanniassa. Liiketulos oli 1,5 (1,6) miljoonaa euroa, jossa on laskua 7,8 %.
Kannattavuus parani Saksassa monien toteutettujen toimenpiteiden ansiosta, mutta Isossa-Britanniassa investoinnit palveluliiketoiminnan laajentamiseen rasittivat koko vuoden tulosta. Liiketoiminta-alueella työskenteli 740 henkilöä.
Network Services tarjoaa verkkosuunnittelua, laadukkaita asennus- ja huoltosekä asiantuntijapalveluita eurooppalaisille kaapeli- ja teleoperaattoreille. Sen asiakkaat ovat usein maidensa johtavia toimijoita, joiden tavoitteena on uusien palveluiden, kuten nopeiden Internet-yhteyksien, maksutelevisio-, tilausvideo- ja puhelinpalvelujen tarjoaminen tilaajille. Palveluverkosto kattaa Euroopan, jossa tärkeimmät toimintamaat ovat Saksa ja Iso-Britannia.
Osa Network Services -liiketoiminta-alueen tarjonnasta on kiinteistöasennuksia, joissa Telesten asiantuntijat konfiguroivat asiakkaiden laitteita ja opastavat tilaajia hyödyntämään operaattoreiden lisäpalveluja. Teknisen osaamisen lisäksi työssä tarvitaan vuorovaikutustaitoja, ja samalla teknikot pystyvät usein perustelemaan asiakkaille lisäpalvelujen hankkimisen tarpeellisuutta.
Telesten palveluliiketoiminnan asema parani Saksassa Vodafonen ja Kabel Deutschlandin yhdistymisen myötä, mikä näkyi asennus- ja korjaustilausten voimakkaana lisääntymisenä. Isossa-Britanniassa markkinat olivat haasteelliset monellakin tavalla. Investoinnit seuraavan sukupolven mobiiliratkaisuihin ja FTTx-verkkoihin jäivät alle odotusten. Lisäksi Telestelle merkittävän asiakkaan Virgin Median verkon kehittämistoimenpiteet supistuivat hetkellisesti LGI:n ostettua Virgin Median. Teleste lähti tavoittelemaan aiempaa laajempaa asiakaskuntaa uusilla suunnittelupalveluilla. Niiden myynti ei kuitenkaan käynnistynyt toivotulla nopeudella. Sen sijaan kuituverkkojen ja langattomien järjestelmien kysyntä kasvoi.
Suomessa toiminta jatkui vakaana Telesten keskittyessä palvelemaan sopimusasiakkaitaan korkean lisäarvon palveluilla. Myös Belgiassa toimintaympäristö säilyi vakaana. Sveitsissä liikevaihto kasvoi ja kannattavuus nousi selvästi.
Network Services toteutti monia kehittämistoimenpiteitä muun muassa laadun, tietojärjestelmien ja markkinoinnin osalta vuoden 2014 aikana. Tarjontaa laajennettiin strategian mukaisesti erityisesti korkeamman lisäarvon palveluihin. Isossa-Britanniassa perustettiin uusi toimipiste Birminghamiin, mikä mahdollistaa Telesten tarjonnan laajentamisen ja aseman vahvistamisen erityisesti seuraavan sukupolven verkkojen kokonaistoimituksissa. Uusimman teknologian osaaminen mahdollistaa myös tarjonnan laajentamisen jatkossa nykyisten markkinasegmenttien ja hankkeiden ulkopuolelle.
Saksassa toimintatapoja, organisaatiota ja johtoryhmää on uudistettu entistä asiakaskeskeisemmäksi jo viime vuosien aikana. Asiakaskeskeisyys näkyy entistä laadukkaampina ja nopeampina toimituksina. Kehitystä jatkettiin asiakkailta saatujen myönteisten palautteiden perusteella.
Network Services sai monia uusia asiakkuuksia vuoden aikana. Uusia asiakkaita ovat muun muassa Vodafone, joka on yksi Iso-Britannian suurimmista matkapuhelinoperaattoreista, globaalisti toimivat laitetoimittajat Alcatel Lucent ja Ciena sekä Iso-Britannian johtava langaton jakelija Cloud Distribution. Lisäksi asiakaskuntaan liittyi naxoo, joka valitsi Telesten kumppanikseen ajanmukaistamaan Geneven alueen kaapeliverkkoa.
Palveluliiketoiminnan markkinat näyttävät monin osin myönteisiltä. Entistä nopeammat laajakaistat ja langattomat teknologiat ja kuitu kotiin -ratkaisut ylläpitävät palveluiden tarvetta. Isossa-Britanniassa saatujen uusien asiakkuuksien uskotaan heijastuvan myönteisesti liikevaihdon kannattavuuden kehitykseen. Kannattavuutta heikentäneet investoinnit palvelutarjonnan laajentamiseen ovat jo alkaneet tuottaa tulosta. Myös yhteistyö Virgin Median kanssa on jo palautunut aiemmalle tasolleen. Saksassa kenttäpalveluiden ennustetaan kasvavan merkittävästi. Myös kumppanuuksien syventämisessä olemassa olevien asiakkaiden kanssa on merkittävää kasvupotentiaalia tulevina vuosina.
Kuvassa uuden sukupolven AC-tuoteperheen laajakaistavahvistin, joka on suunniteltu DOCSIS 3.1 -verkkopäivityksiä varten. Laajakaistavahvistin mahdollistaa kaapelitelevisioverkon tiedonsiirtokapasiteetin noston jopa 50 prosentilla. Laajakaistavahvistin perustuu uusimpaan Gallium Nitriitti (GaN) -vahvistinteknologiaan, joka mahdollistaa hyvän suorituskyvyn energiataloudellisesti.
Belgiassa Flanderin ja Brysselin alueilla toimiva telekommunikaatiopalveluiden markkinajohtaja Telenet käynnisti mittavan verkkoinvestoinnin päivittääkseen verkkonsa DOCSIS 3.1 -standardin mukaiseksi.
Telenetin investointi on merkittävimpiä tilaajaverkon päivitysprojekteja Euroopan kaapelitoimialalla. Uutta standardia hyödyntävä verkko mahdollistaa Telenetin tavoitteen tarjota kuluttajilleen usean gigabitin laajakaistanopeuksia tulevina vuosina.
Tiukan tarjouskilpailun jälkeen Telenet valitsi Telesten tilaajaverkkotuotteiden toimittajaksi. Helmikuussa 2015 tehty sopimus käsittää DOCSIS 3.1 -standardin mukaisten vahvistimien toimitukset. Telenetin tarkoituksena on sisällyttää myös Telesten passiivituotteet osaksi sopimusta.
Sopimus jatkaa Telesten ja Telenetin pitkäaikaista yhteistyötä. Telesten eduiksi nähtiin tuotteiden erinomainen suorituskyky, kilpailukykyinen hinta sekä sen asema Telenetin luottotoimittajana. Telenet keskittyy televisio-, laajakaista- sekä kiinteän että mobiiliverkon puhepalveluihin.
Altice Group on monikansallinen yritys, joka tarjoaa asiakkailleen mm. maksutelevisio-, laajakaista- ja matkapuhelinpalveluita monissa Euroopan maissa ja Israelissa. Alticen ja Telesten yhteistyö jatkuu tilaajaverkon uuden DOCSIS 3.1 -standardin mukaisten tuotteiden toimituksilla. Uusi standardi mahdollistaa entistä nopeampien verkkojen rakentamisen ja monigigabittisten laajakaistayhteyksien tarjoamisen tilaajille. Altice ottaa ensimmäisenä Euroopassa laajamittaisesti käyttöönsä DOCSIS 3.1 -standardia noudattavan tilaajaverkon.
Naxoo on sveitsiläinen kaapelioperaattori, jonka omistaa 022 Télégenève SA. Vuonna 2007 naxoo solmi kumppanuussopimuksen upc cablecomin kanssa. Nyt tämän kumppanuuden ansiosta 80 000 geneveläistaloudella, jotka ovat naxoon asiakkaita, on mahdollisuus saada käyttöönsä upc cablecomin tarjonta kokonaisuudessaan: internet, puhelinliikenne ja televisio mukaan lukien laaja valikoima teräväpiirtokanavia. Naxoo tarjoaa asiakkailleen myös ilmaisen 2 Mbit/s:n internetyhteyden, vaikka monet ovat valinneet tätä nopeamman maksullisen laajakaistaliittymäpaketin.
Vuoden 2014 alussa naxoo etsi luotettavaa kumppania Geneven alueen kaapeliverkon ajanmukaistamiseen ja valitsi hankkeen toimittajaksi Telesten.
Tavoitteena on taloverkkojen nykyaikaistaminen, joka käytännössä tarkoittaa kaapeloinnin ja muiden taloverkon osien uusimista rakennuskohtaisesti. Uusimmalla tekniikalla ja laadukkaalla työllä varmistetaan, että palvelut voidaan tarjota verkon laajennetulla taajuusalueella myös tulevaisuudessa. Genevessä toimii kymmeniä kansainvälisiä järjestöjä, joten hankkeen keskeisenä haasteena on vaativien aikataulujen ehdoton täyttäminen sekä työn aiheuttaman häiriön minimointi.
Teleste asetti naxoon käyttöön oman projektiryhmän. Projektipäälliköllä oli laaja kokemus vastaavista hankkeista, ja koko ammattitaitoisten teknikkojen tiimi sitoutui toteuttamaan projektin naxoon laatuvaatimusten ja aikataulujen mukaisesti. Tiivis yhteistyö naxoon kanssa oli hankkeen onnistumisen ehdoton edellytys. Toimitukseen sisältyi mm. rakennusselvityksiä, verkon päivityksen suunnittelu AND-ohjelmistolla, suunnitelman hyväksyttäminen naxoolla ja kiinteistöjen omistajilla sekä varsinainen toteutus rakennuksissa, yhteistiloissa ja huoneistoissa.
Tällä hetkellä Teleste on nykyaikaistanut yli 200 kiinteistön taloverkon. Naxoo on hankkeen toteutukseen erittäin tyytyväinen ja päättänyt laajentaa sitä uusille alueille vuonna 2015.
Tanskan toiseksi suurimman kaapelioperaattorin Stofa A/S:n maksu-TV-tarjontaan kuuluvat yhtiön kaapelitelevisio- ja kuituinfrastruktuurin kautta tarjottavat interaktiiviset TV- ja VoD-tilauspalvelut sekä nopeat, jopa 300 Mbit/s internetliittymät. Nämä yhdessä WebTV-, WebTV To Go- ja jopa 48 tunnin catch-up- sekä IP-puhepalvelujen kanssa merkitsevät sitä, että Stofalla on johtava asema palvelutarjoajana Tanskan kaapelitelevisiomarkkinoilla. Stofa on jo vuosia hyödyntänyt Telesten älyverkon tuotekonseptia, jossa verkon toimivuus varmistetaan mm. automatisoiduilla prosesseilla ja verkon etävalvonnalla.
Älykkään verkon ansiosta Stofa pystyy nopeasti saamaan yleiskuvan verkon kulloisestakin tilasta, minkä lisäksi verkon infrastruktuurin seuraaminen on helppoa. Tämä on huoltotoiminnan kannalta merkittävä etuus ja samalla verkon valvontakeskus saa johdonmukaista tietoa. Älykkään verkon ansiosta Stofa on mahdollisissa ongelmatilanteissa aina ajan tasalla: ongelmat havaitaan nopeasti ja niiden maantieteellinen alue tai kohde pystytään paikantamaan tarkasti. Kaiken kaikkiaan tämä vähentää merkittävästi keskimääräistä korjausaikaa ja tukee vahvasti ennakoivan huollon konseptia.
Tuloksena on laadukas kaapeli-TV-verkko, jonka avulla Stofa pystyy edelleen kehittämään ja ottamaan käyttöön entistäkin innovatiivisempia palveluja jatkuvasti kiristyvillä laajakaistamarkkinoilla sekä näin turvaamaan ja laajentamaan asiakaskuntaansa. Vuoden 2014 lopulla Stofa ja Teleste allekirjoittivat kaksivuotisen raamisopimuksen, jonka tarkoitus on jatkaa yritysten välistä entisestään hyvää yhteistyötä.
Ranskan kansallinen rautatieyhtiö SNCF vastaa matkustaja- ja tavaraliikenteestä koko Ranskan alueella. Noin 32 000 km:n pituisella rataverkolla kulkee päivittäin noin 14 000 junaa. SNCF:n kalustoon kuuluu myös tunnettu TGV-suurnopeusjuna. Pörssissä noteerattu yhtiö työllistää noin 180 000 henkilöä
Vuonna 2005 SNCF valitsi Telesten koko Pariisin alueen rautatieasemat kattavan turvavalvontaratkaisun toimittajaksi. "Telesten valintaan vaikuttivat kustannustehokkaan hinnan lisäksi tekninen osaaminen, kokemus ja luotettavuus", sanoi Bertand Taquin, SNCF System and Applications -osaston vetäjä.
Aluksi 120 asemaa käsittänyt järjestelmä kattaa nykyään jo yli 500 toisiinsa reaaliaikaisesti yhteydessä olevaa rautatieasemaa ja yli 15 000 kameraa koko Ranskassa.
Telesten ohjelmistoille perustuvaa järjestelmää on kehitetty aktiivisesti. Tänä päivänä se käsittelee videosuoratoistosignaaleja sekä näyttää ja tallentaa liikkuvaa kuvaa jopa 45 000 kamerasta.
SNCF:n järjestelmä palvelee eri sidosryhmiä, joita ovat mm. rautatiepoliisi, matkustajien turvallisuudesta vastaavaa yksikkö, matkustajatietopalvelu sekä asemien operatiivinen komentokeskus.
Miltei rajattomasti skaalautuva järjestelmä on yhdistetty myös osaksi Pariisin poliisiviranomaisen Préfecture de Policen videovalvontajärjestelmää. Järjestelmän tuottamaa materiaalia toimitetaan esim. rikospoliisille tutkintamateriaaliksi sekä tuomioistuimiin todisteaineistoksi.
Teleste on jo yli 10 vuoden ajan osoittanut SNCF:lle kykynsä toimia kokonaistoimittajana yhdistelemällä omiin järjestelmiinsä sujuvasti useiden osapuolten ratkaisuja, minkä lisäksi se on huolehtinut järjestelmän toiminnasta toimittamalla tukitoimintoja ja asiakaspalvelua.
SNCF:n videojärjestelmä toimii päivittäin 4 miljoonan Pariisin alueen matkustajan suojana ja turvana. Päämääränä on parantaa erittäin tiheään asutun miljoonakaupungin asukkaiden kaupunkiympäristön turvallisuutta.
Vodafone-yritys Kabel Deutschland (KD) on Saksan suurin kaapelioperaattori, jolla on kaapeliverkkoja 13:ssa Saksan osavaltiossa. Sen verkkoihin kytkettyjen kotitalouksien määrä on noin 8,3 miljoonaa. Palvelujen osalta Kabel Deutschlandilla ja Telesten Network Services -liiketoiminta-alueen Saksan Cableway-yksiköllä on pitkä kokemus yhteistyöstä. Kun KD noin 7 vuotta sitten ulkoisti kaapeliverkkojensa teknisen päivittämisen ja huoltopalvelut, Cableway sai näiden palvelujen tarjoajana suurimman osuuden. KD ja Cableway allekirjoittivat äskettäin kolmen + yhden vuoden kaapeliverkkojen päivitystä ja huoltopalveluja koskevan jatkosopimuksen, jonka vuotuinen arvo on noin 50–60 miljoonaa euroa.
"Aiemmin Cablewayn tärkeimpiä ominaisuuksia oli koko, mutta heidän paikallisen läsnäolonsa eri puolilla maata ja voimakkaan projektikohtaisen hallinnan painotuksen ansiosta voimme tyytyväisinä todeta, että Cableway on muuttumassa alan ammattimaiseksi palveluyritykseksi", kuvaa käsitystään viimeaikaisesta kehityksestä Kabel Deutschlandin toimitusjohtaja, tohtori Manuel Cubero. "Uuden osaavan johdon, ammattimaisen ja asiakaskeskeisen organisaation sekä tehostettujen prosessien ansiosta Cableway on nyt kehittynyt kumppaniksi, jonka kykyyn tukea meitä voimme luottaa myös perinteisten yhteistyöalueiden lisäksi. Tästä johtuen Cableway on nyt meidän kannaltamme vakiintunut myyntikanava, ja lähivuosina odotamme merkittävää, molemmille osapuolille kannattavaa kaksinumeroista kasvua", sanoo Kabel Deutschlandin Field Services -yksikön toimitusjohtaja Burkhard Franke.
Kun luottamuspohjaa on viime vuosina näin vahvistettu ja aito kumppanuuteen perustuva lähestymistapa on löytynyt, olemme iloisia voidessamme toimia Kabel Deutschlandin ensisijaisena palveluntoimittajana. Haluamme myös ilmaista KD:n johdolle arvostuksemme siitä, että meihin on suhtauduttu kumppanina palkitsevasti ja että olemme saaneet laadukasta palautetta toimintojemme edelleen tehostamiseksi. Tämä on yksi tärkeä perustekijä, jonka varaan olemme suunnitelleet uuden asiakaskeskeisen palveluorganisaatiomme sitä jatkuvasti parantaen.
Tämä hyvä operatiivinen yhteistyö luo pohjaa kehittää strategisia linjauksia kumppanuuden laajentamiseksi entisestään, ja tulevina vuosina odotamme näkevämme tämän yhteistyön kantavan myös hedelmää.
IRIS – International Railway Industry Standard – on IRIS Group:n määrittelemä raideliikenteen laatustandardi. IRIS Group perustettiin vuonna 2005 osaksi UNIFE Group:ia. Standardin tavoitteena on varmistaa korkea laatu koko toimittajaketjulle raideliikenneliiketoiminnassa. Tällä hetkellä IRISsertifioituja yhtiöitä on globaalisti yli tuhat, joista Suomessa kymmenen. IRIS-standardi on yhä enemmissä määrin perusedellytys raideliikenneliiketoiminnassa toimimiseen, ja esimerkiksi suurimmat junanvaunuvalmistajat hyväksyvät ainoastaan IRIS-sertifioituja yhtiöitä toimittajikseen.
IRIS on käytännössä merkittävästi laajennettu versio ISO 9001 -laatustandardista, johon on lisätty raideliikenteelle spesifisiä vaatimuksia. IRIS-standardi on rakenteeltaan hyvin samankaltainen myös vastaavien standardien kanssa, joita toteutetaan muilla turvallisuuskriittisillä teollisuuden aloilla, kuten lentoliikenne -ja autoteollisuudessa.
Teleste on ollut mukana raideliikenteen videovalvontaratkaisujen toteuttajana jo toista vuosikymmentä. Asiakkaitamme ovat mm. Ranskan valtiollinen rautatieoperaattori SNCF (Société Nationale des Chemins de Fer Français) ja Chicagon paikallisliikenneoperaattori CTA (Chicago Transit Authority). Viime vuosina raideliikenne on otettu keihäänkärjeksi Telesten Video Networks -liiketoimintayksiön strategiassa. Tällä hetkellä tarjoamme raideliikenteen kokonaisratkaisua, jossa videovalvonnan lisäksi mukana ovat myös matkustajainformaatiojärjestelmät sekä erilaiset langattomat ratkaisut. Kokonaisratkaisu kattaa sekä liikkuvan kaluston että asemien infrastruktuurin. IRIS on keskeinen osa edellämainittua strategiaa ja Teleste saikin oman IRIS-sertifikaattinsa toukokuussa 2014, toistaiseksi maailman ainoana videovalvontajärjestelmien toimittajana. IRIS-sertifikaatti on osoitus Telesten korkeasta laadusta sekä yhtiönä että toimittajana, ja uskomme sen entisestään vahvistavan asemaamme globaalissa raideliikennemarkkinassa.
Marraskuussa 2014 Brisbane isännöi G20-ryhmän johtajien huippukokousta, joka on kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja päätöksenteon keskeinen foorumi. Tapahtuman turvallisuuden takaamiseksi Telesten videonhallintajärjestelmä valittiin ratkaisuksi, johon yhdistettiin lukuisia eri puolilla Brisbanea sijaitsevia erillisiä julkisten tilojen videovalvontajärjestelmiä. Vaatimuksena oli erittäin luotettava ja integroitu kokonaisuus, joka välitti videolaatuista kuvaa yhden käyttöliittymän kautta. Järjestelmä palveli useita käyttäjiä, ja sen monesta näyttöruudusta koostuva videoseinä oli yksi Australian suurimpia seinäasennuksia.
Visio: Telesten strategiaa tukeva organisaatio
Missio: Henkilöstön rakenne ja sen osaaminen tukevat yhtiön strategian ja tavoitteiden toteutumista
Tavoitteet: Hyvä johtaminen, avoin ja osallistava työkulttuuri, toimivat HR-prosessit sekä tyytyväinen, sitoutunut ja osaava henkilöstö
Telesten tarjonta perustuu vahvaan teknologiseen erikoisosaamiseen. Sen tavoitteena on kasvaa kannattavasti ja nousta yhdeksi maailman johtavista yrityksistä omalla sektorillaan. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää jatkuvaa osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämistä. Henkilöstön ammattitaito ja motivaatio ovatkin Telesten menestyksen kulmakiviä. Teleste tarjoaa työntekijöilleen haastavia ja vaihtelevia työtehtäviä, mahdollisuuden kehittää osaamistaan alan parhaiden ammattilaisten joukossa sekä kansainvälisen ympäristön.
Telesten palveluksessa oli 1 343 työntekijää vuoden 2014 lopussa (2013:1261). Telesten toimintakenttä on hyvin kansainvälinen ja toimipisteitä on 20 maassa. Eniten telesteläisiä on Suomessa (28 %), Saksassa (49 %) ja Isossa-Britanniassa (6 %). Työntekijöiden vaihtuvuus on keskimäärin alhaisella tasolla, ja työsuhteet Telestellä ovat pääsääntöisesti pitkiä.
Teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä oman toiminnan jatkuva tehostaminen edellyttävät henkilöstöltä vahvaa ammattitaitoa, innostusta ja tiivistä yhteistyötä. Nopeasti muuttuva kansainvälinen toimiala näkyy myös nopeasti kehittyvinä toimintatapoina. Tämä vaatii kykyä sietää jatkuvaa muutosta ja rohkeutta kokeilla uusia asioita.
Telestellä on käytössään liiketoiminnan tarpeiden mukaan määritelty osaamiskartoitus, jonka perusteella henkilöstölle on laadittu osaamisprofiilit. Niiden avulla ohjataan sekä tiimien että yksittäisten henkilöiden osaamisen kehittymistä tavoiteltuun suuntaan. Osaamisprofiileja käytetään apuna
70
EWC (European Works Council) on työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelin monikansallisten yritysten hallinnossa. EWC pitää perustaa, jos yrityksellä on vähintään 1000 työntekijää EU-alueella ja 150 työntekijää vähintään kahdessa EU/ETA-maassa. EWC:ssa työnantaja ja työntekijöiden edustajat voivat yhdessä käsitellä yritykselle tärkeitä asioita. EWC-sopimusta valmisteltiin yhteistyössä Telesten johdon ja henkilöstön keskuudestaan valitsemien EWC-edustajien välillä ja se allekirjoitettin maaliskuussa 2014. Ensimmäinen kokous pidettiin kesäkuussa yhtiön pääkonttorissa Turussa.
Marraskuussa yhtiön pääkonttorissa järjestettiin poistumisharjoitus, jonka tarkoituksena oli hätätilanteita varten tunnistaa poistumisreitit, harjoitella kokoontumispaikalle siirtymistä sekä järjestäytymistä tiimeittäin. Hyvin sujuneeseen harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 80 % toimipisteen henkilöstöstä. Harjoituksesta saatu kokemus ja palautteet antoivat arvokasta tietoa toimintojen ja tiedotuksen parantamiseksi edelleen.
kehityskeskusteluissa. Osaamisen jakaminen organisaation sisällä ja haastavat työtehtävät ovat merkittävät keinot henkilökohtaisen ammattitaidon kehittämisessä.
Teleste haluaa olla innovatiivinen, joustava ja avoin työyhteisö, jossa työkavereita kunnioitetaan ja töitä tehdään yhdessä hyvillä mielin. Telesten matala organisaatio tukee sujuvaa yhteistyötä eri toimintojen välillä ja yli maiden rajojen. Telestellä työhyvinvointi syntyykin mielekkäistä tehtävistä, hyvästä työilmapiiristä ja tasapainosta työn ja vapaaajan välillä.
Teleste toteutti ensimmäistä kertaa konsernin laajuisen hyvinvointikartoituksen maaliskuun 2014 aikana. Saatujen tulosten perusteella telesteläiset ovat motivoituneita ja viihtyvät työssään. Myös työkyky ja työilmapiiri saivat hyvät arviot. Erityistä imua työhön tuovat Telesten toimiala ja teknologiaosaaminen. Sen sijaan esimiestyössä, työhyvinvoinnin johtamisessa ja työn hallinnassa koettiin olevan parannettavaa.
Kartoituksen vastausprosentti ja tulokset vaihtelivat maittain. Saadut tulokset on analysoitu tarkasti, ja niiden perusteella on laadittu toimenpidesuunnitelmia tiimeittäin. Suunnitelmassa on monenlaisia ja eri tasoisia kehittämisehdotuksia, mutta erityispaino on esimiestyössä ja työhyvinvoinnin johtamisessa. Suunnitelmia on jo ryhdytty toteuttamaan ja edistymistä seurataan ohjausryhmässä.
Telestellä on vuoden ajan toiminut yritysneuvosto (EWC), jossa johdon ja henkilöstön edustajat käsittelevät ja kehittävät myös konsernitasoisia työhyvinvointiin liittyviä asioita.
Telesten maine työnantajana on hyvä ja hakijoita on runsaasti lähes kaikkiin avoimiin tehtäviin. Potentiaaliset hakijat ovat kiinnostuneita erityisesti Telesten teknologisesta osaamisesta ja mahdollisuudesta päästä kehittymään sen myötä. Tiiviillä yhteistyöllä alan oppilaitosten kanssa pyritään lisäämään myös yrityksen tunnettuutta potentiaalisten työntekijöiden joukossa, jotta voidaan varmistaa työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Nuorille tarjotaan myös kesätyöpaikkoja, harjoittelua ja aiheita opinnäytetöihin.
Telesten kannustinjärjestelmät perustuvat saavutettuihin tuloksiin, joita mitataan sekä yhtiö- että henkilötasolla. Kannustimina käytetään muun muassa bonus- ja tulospalkkiojärjestelmiä sekä osakepalkkiojärjestelmiä. Bonus- ja tulospalkkiojärjestelmät pohjautuvat konsernin strategiaan ja tavoitteisiin, jotka näin luontevasti yhdistyvät tiimien ja yksittäisten henkilöiden työhön.
Tammikuun alussa 2015 Teleste osti raideliikenteen informaatiojärjestelmiä ja näyttöratkaisujen toimittavan Mitron Group Oy:n osakekannan. Mitronissa työskentelee 120 työntekijää. Mitronin integraation lisäksi vuoden 2015 painopistealueita ovat henkilöstöhallinnon prosessien harmonisointi ja hyvinvointikartoituksen mukaisten kehityssuunnitelmien toteuttaminen. Edistymistä mitataan uudella kartoituksella vuoden 2016 aikana.
Telesten yritysvastuutyö tukee osaltaan konsernin 60-vuotiasta yrityskulttuuria. Vastuullisuutta määrittävät ja ohjaavat liiketoimintojen tarpeet, konsernin arvot, visio ja strategia sekä eettinen toimintaohje.
Teleste haluaa tarjota asiakkailleen innovatiivisia ja koko elinkaarensa ajan kustannustehokkaita ratkaisuja. Telesten tuotteet ovat pitkäikäisiä, päivitettäviä ja huollettavia. Tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista ja ympäristövaikutukset tulevatkin lähinnä käytönaikaisesta energiankulutuksesta sekä tila- ja jäähdytystarpeesta. Kiristyvä markkinatilanne asettaa vaatimuksensa koko tilaus-toimitusketjun hallinnalle. Teleste pyrkii tarjoamaan asiakkaille tuotteita, joiden materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Tavoitteena on tukea kestävää kehitystä ja rakentaa kannattavaa liiketoimintaa yhdessä yhteistyökumppanien kanssa.
Ympäristöjärjestelmä tukee Telesten laadun ja riskien hallintaa. Telestelle on myönnetty ISO 14001:2004 -ympäristöjärjestelmäsertifikaatti, jonka mukaisesti toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaattein.
Tuotteiden ympäristövaikutusten vähentämisessä tuotesuunnittelu on avainasemassa. Innovoimalla Teleste pyrkii pienentämään tuotteiden valmistamisen sekä järjestelmien käytönaikaisia ympäristövaikutuksia uusissa tuotesukupolvissa. Uusien teknologioiden käyttöönotto näkyy asiakkaalla tyypillisesti myös suorituskyvyn parantumisena.
Esimerkkinä pitkäjänteisestä tuotekehitystyöstä kokonaisenergiatehokkuuden eteen on kymmenen vuoden välein julkaistujen vahvistintuoteperheiden tiedonsiirtokyvykkyysvertailu suhteutettuna kulutettuun sähköenergiaan. Nykyvahvistimilla saadaan samalla tehonkulutuksella yli kaksinkertainen tiedonsiirtokyvykkyys kuin 20 vuotta sitten.
| DXE600 v 1994 |
AC1000 v 2004 |
AC1500 v 2014 |
|
|---|---|---|---|
| Tiedonsiirto määrä/teho (Mbps/W) |
170 | 240 | 350 |
| Tiedonsiir tomäärän suhteellinen kasvu (%) |
- | +41% | +106% |
Telesten toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät pääasiassa energiankäytöstä, jätteistä, logistiikasta sekä liikematkustamisesta. Oma tuotanto on lähinnä piirilevyjen ja elektroniikkakomponenttien kokoonpanoa, eikä valmistuksen aikana vapaudu päästöjä ympäristöön. Energiaa kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja jäähdytykseen sekä tuotanto-, testaus- ja toimistolaitteiden sähkönkulutukseen.
Teleste haluaa osaltaan varmistaa, että käytetyt materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Materiaalien alkuperän selvittämiseksi tarvitaan lisää tietämystä luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävästä toimitusketjusta. Teleste haluaa seurata standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals/3TG/RoHS), ja konfliktimineraalien käyttö pyritään estämään tekemällä tiivistä yhteistyötä toimittajien kanssa.
Logistiikan hiilijalanjälki syntyy pääsääntöisesti kahdesta lähteestä, jotka ovat materiaalien ja valmiiden tuotteiden kuljetukset. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä eurooppalaisten toimittajakumppanien kanssa lyhyempien välimatkojen ja joustavuuden vuoksi. Ennusteprosessia parantamalla pyritään nostamaan kuljetuksien pakkaustehokkuutta sekä ohjaamaan kuljetusten pääpaino maa- ja merikuljetuksiin.
Palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde ovat asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt, joihin vaikutetaan kalustovalinnoilla ja reittisuunnittelulla. Asennus- ja pakkausmateriaalit kierrätetään paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä.
Telesten tuotteissa käytönaikaisista ympäristövaikutuksista merkittävin osa tulee energiankulutuksesta sekä järjestelmien tila- ja jäähdytystarpeista. Kaapeliverkkolaitteet ja videovalvontalaitteet ovat pitkäikäisiä, huollettavia ja päivitettäviä, joten niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää.
Asiakkaan kokemaa lisäarvoa ja kokonaisvastuullisuutta lisää osaltaan Telesten palvelutarjontakyvykkyys, joka täydentää laiteratkaisuja. Näin saadaan haluttu kokonaisuus suunnittelusta luovutukseen ja verkon ylläpitoon, jolloin verkon valvonta- ja huoltotoimenpiteet tukevat olemassa olevia ratkaisuja ja kohdistuvat oikeisiin kohteisiin.
Teleste pyrkii osaltaan vähentämään jätteiden syntyä ja parantamaan kierrätysastetta. Tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä metalleista, ja tuotannon jätejakeet lajitellaan ja pystytään lähes kokonaisuudessaan kierrättämään tai hyödyntämään energiana. Kaatopaikka- ja ongelmajätteiden määrä on vähäinen.
Vastuullisuuden ja riskien hallinnan osana tietoturvamateriaalit hävitetään asianmukaisesti kierrätyskumppanin kanssa.
Teleste on asettanut toiminnalleen pitkän aikavälin ympäristöpäämäärät, joita tarkennetaan vuosittaisilla ympäristötavoitteilla.
Pääkonttorin ja tuotannon käyttämä sähkö tuotetaan 100%:sti uusiutuvista energialähteistä.
Marjo Miettinen KM, s. 1957 Hallituksen puheenjohtaja 2009 – EM Group Oy on Telesten merkittävä osakkeenomistaja
Päätoimi: Hallitustyöskentely
Keskeinen työkokemus: Ensto Oy, hallituksen puheenjohtaja 2002–2006 Ensto Oy, johto- ja asiantuntijatehtävät 1989–2001
Muut keskeiset luottamustoimet: Efore Oyj, hall. jäsen 2013 – EM Group Oy, hall. jäsen 2005 – Ensto Oy, hall. jäsen 2002 –
Pertti Ervi Ins., s. 1957
Hallituksen jäsen 2009 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Yritysjohdon konsultti
Keskeinen työkokemus: Computer 2000-konsernin pääjohtaja vuoteen 2000 Computer 2000 Finland Oy, toimitusjohtaja vuoteen 1995
Muut keskeiset luottamustoimet: Comptel Oyj, hall. pj. 2012 – Efecte Oy, hall. jäsen 2009 –, hall. pj 2011 – F-Secure Oyj, hall. jäsen 2003 – ja tarkastusvaliokunnan pj. 2006 – Ixonos Oyj, hall. pj. 2011 – Nevtor Oy, hall. pj. 2008 –
KTM, s. 1961 Hallituksen jäsen 2013 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, toimitusjohtaja 2010 –
Keskeinen työkokemus: SEB Gyllenberg Private Bank, toimitusjohtaja 1999–2010 Handelsbanken Liv, maajohtaja, Suomen henkivakuutustoiminta 1998–1999 Sampo-konserni, sijoitusjohtaja henkivakuutustoiminta 1996–1998 Sampo-konserni, varainhoitotehtäviä 1990–1996
Muut keskeiset luottamustoimet: Hanken Svenska handelshögskolan, hall. jäsen, sijoitusvaliokunnan pj. 2010 – Sairaala Eira Oy, hall. jäsen 2010 – Sampo Oyj, hall. jäsen 2013 – Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö hallintoneuvoston jäsen 2010 –
DI, s. 1967 Hallituksen jäsen 2012 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Ixonos Oyj, toimitusjohtaja 2013 –
Keskeinen työkokemus: Nokia Siemens Networks Oy, Skandinavian ja Baltian liiketoiminnot 2010–2012 Vuodesta 1991 alkaen eri johtotason tehtävissä Nokia Oyj:ssa ja Nokia Siemens Networks Oy:ssa
Ei muita luottamustoimia.
Päätoimi: Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2005 –
Keskeinen työkokemus: Kustannus Oy Aamulehti, toimitusjohtaja 2001–2005 Kustannus Oy Aamulehti, varatoimitusjohtaja 2000–2001
Muut keskeiset luottamustoimet: Talentum Oyj, hall. pj. 2011 – Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hall. jäsen 2009 –
DI, s. 1948 Hallituksen jäsen 2009 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: DI
Keskeinen työkokemus: Alteams Oy, tj. 2007–2010 Onninen Oy, tj. 2001–2005 Ensto Oy, tj. 1996–2001 Nokia Kaapeli Oy, tj. 1990–1996 Sako Oy, tj. 1987–1990
Muut keskeiset luottamustoimet: Comptel Oyj, hall. jäsen 2009 – Efla Oy, hallituksen jäsen 2014 – Kuusakoski Group Oy, hall. jäsen 2007 – Mesera Yhtiöt Oy, hall. jäsen 2010 – Nokian Renkaat Oyj, hall. pj. 2006 – Tikkurila Oyj, hall. jäsen 2008 –
Jukka rinnevaara Toimitusjohtaja KTM, s. 1961
Telesten palveluksessa vuodesta 2002 –
Keskeinen työkokemus: ABB Installaatiot, tj. 1999–2001 ABB Building Systems, Group Senior Vice President 2001–2002
Muut keskeiset luottamustoimet: Turun kauppakamari, hall. pj. 2012 – Keskuskauppakamari, hall. jäsen 2012 – Ventilation Holding Finland Oy, hall. jäsen 2008 –
johan slotte Varatoimitusjohtaja
Videovalvonta ja Informaatio, liiketoimintajohtaja VT, EMBA, s. 1959
Telesten palveluksessa vuodesta 1999 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 1999 –
Keskeinen työkokemus: Uponor Group 1989–1999 erilaiset johtotehtävät, ml. Uponor Poland toimitusjohtaja
KTM, s. 1967
Telesten palveluksessa vuodesta 2013 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013 –
Keskeinen työkokemus: OMG Kokkola Chemicals Oy, talouspäällikkö 1994–1998 Ensto Saloplast Oy, talouspäällikkö 1998–2000 Nokia Oyj, taloushallinnon johtotehtävät 2000–2013
Telesten palveluksessa vuodesta 2006 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007–
Keskeinen työkokemus: Teleste Oyj, johtaja1989–1996 Nokia Oyj, erilaiset johtotehtävät 1996–2006
andree kang Network Services, liiketoimintajohtaja TkT, s. 1964
Telesten palveluksessa vuodesta 2012 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 –
Keskeinen työkokemus: Emerson Network Power Germany, tj. Power Products & Services 2010–2011 Chloride Poland, tj. 2009–2011 Masterguard GmbH, tj. 2007–2011 Pasi Järvenpää Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja DI, s. 1967
Telesten palveluksessa vuodesta 1994 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013 –
Tuoteoperaatiot, johtaja DI, s. 1968
Telesten palveluksessa vuodesta 2008 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 –
Keskeinen työkokemus:
Nokia Mobile Phones/Nokia Oyj, päällikköja johtotehtävät tuoteoperaatioissa, logistiikassa ja hankintatoimessa 1993–2008
Teleste Oyj on listautuneena Nasdaq Helsingissä ja Teknologia-toimialaluokassa. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2014 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen.
Osakekurssi oli vuoden 2014 aikana alimmillaan 4,25 (3,78) euroa ja korkeimmillaan 5,29 (4,47) euroa. Päätöskurssi 31.12.2014 oli 5,27 (4,25) euroa.
Kaupankäyntitunnus TLT1V Listalle 30.3.1999 Listautumishinta 8,20 euroa ISIN-koodi FI0009007728 Reuters-tunnus TLT1V.HE Bloomberg-tunnus TLT1VFH
Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilla.
Osavuosikatsaukset: tammikuu–maaliskuu 30.4.2015 tammikuu–kesäkuu 6.8.2015 tammikuu–syyskuu 29.10.2015 Tilinpäätöstiedote 4.2.2016
Pörssitiedotteet voi tilata suoraan omaan sähköpostiin internetsivuilla olevan tiedotepalvelun kautta.
Osakasrekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy. Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvoosuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 9.4.2015 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Ilmoittautuneiden vastaanotto alkaa kello 14.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on torstaina 26.3.2015 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään keskiviikkona 1.4.2015 kello 16.00.
[email protected]; puhelimitse numeroon (02) 2605 611 ma–pe klo 09.00–16.00; faksilla numeroon (02) 2605 812; tai kirjeitse osoitteeseen: Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,20 e.
Osingon irtoamispäivä 10.4.2015 Osingonmaksun täsmäytyspäivä 13.4.2015 Osingon maksupäivä 20.4.2015
Lisätietoja: www.teleste.com/yhtiokokous
Telesten internetsivujen Sijoittajat-osio sisältää mm.:
sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta.
| Hallituksen toimintakertomus |
|
|---|---|
| Konsernin tilin päätös |
4 |
| Konsernituloslaskelma | 4 |
| Konsernitase | 5 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 6 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 7 |
| Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet | 8 |
| Segmenttiraportointi | 15 |
| Hankitut liiketoiminnot tilikausilla 2014 ja 2013 | 17 |
| Konsernin liitetiedot | 18 |
| Emoyhtiön tilin päätös |
37 |
|---|---|
| Tuloslaskelma | 37 |
| Tase | 38 |
| Rahoituslaskelma | 39 |
| Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet | 40 |
| Emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen liitetiedot | 41 |
| Voitonjakoehdotus | 46 |
| Tilintarkastuskertomus | 47 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 48 |
| Konserni numeroina | 52 |
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet | 53 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 54 |
Teleste on 1954 perustettu kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita. Liiketoiminnan ydin on videokuva – kuvan ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Toiminta on jaettu kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services.
Saadut tilaukset kasvoivat 5,5 % ja olivat 199,3 (188,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 2,3 % ollen 197,2 (192,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi VBS liiketoiminta-alueella erityisesti tilaajaverkkotuotteissa sekä passiivi- ja sisäverkon tuotteissa. Liiketulos saavutti vertailuvuoden tason ja oli 11,1 (11,0) miljoonaa euroa. Liiketulokseen sisältyy muihin tuottoihin kirjatun yrityshankintaan liittyvän lisäkauppahinnan varauksen tuloutus 1,1 miljoonaa euroa. Verot olivat 2,4 (2,5) miljoonaa euroa ja veroaste oli 21,7 % (23,6 %). Laimentamaton osakekohtainen tulos kasvoi 2,9 % ja oli 0,48 (0,47) euroa osakkeelta. Liiketoiminnan rahavirta laski 7,4 % ja oli 9,2 (10,0). Rahavirran lasku johtui nettokäyttöpääoman kasvusta, joka johtui lähinnä myyntisaamisten kasvusta.
Liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelualustoihin sekä videovalvonta- ja tiedonhallintaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista ja julkishallinnon organisaatioista. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa mutta sillä on toimintaa muunmuassa myös Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.
Liiketoiminta-alueella on 27 omaa toimipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa, Australiassa, Kiinassa, Intiassa ja Arabiemiraattien liitossa.
Saadut tilaukset kasvoivat vertailukaudesta 11,4 % ja olivat 109,0 (97,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 5,1 % ja oli 106,9 (101,7) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat erityisesti tilaajaverkkotuotteet sekä passiivi- ja
sisäverkon tuotteet. Liiketulos kasvoi 2,2 % ja oli 9,7 (9,5) miljoonaa euroa eli 9,0 % (9,3 %) liikevaihdosta. Tuloskehitykseen vaikuttivat erityisesti IP-videokeskusliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen sekä integrointi- ja ylläpitopalveluiden kasvanut myynti. Liiketulokseen sisältyy muihin tuottoihin kirjattu yrityshankintaan liittyvä lisäkauppahinnan varauksen tuloutus, 1,1 miljoonaa euroa. Tuotekehitysmenot olivat 10,3 (10,0) miljoonaa euroa eli 9,6 % (9,8 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysmenoja aktivoitiin 1,1 (1,4) miljoonaa euroa. Tuotekehitysprojektit painottuivat Docsis 3.1 standardin mukaisiin verkkotuotteisiin, verkonhallintajärjestelmään, hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin ja asiakaskohtaisiin projekteihin. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 1,2 (1,8) miljoonaa euroa.
Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.
Saadut tilaukset ja liikevaihto laskivat 0,9 % ja olivat 90,3 (91,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski Saksassa, jossa vähennettiin heikosti kannattavia projektitoimituksia. Liikevaihto kasvoi Sveitsissä ja Suomessa. Liiketulos laski 7,8 % ja oli 1,5 (1,6) miljoonaa euroa eli 1,6 % (1,7 %) liikevaihdosta. Liiketulos on kohentunut selvästi Saksassa, mutta investoinnit Englannin palveluliiketoiminnan laajentamiseen rasittivat koko vuoden liikevoittoa.
Konsernin investoinnit olivat 3,7 (6,3) miljoonaa euroa eli 1,9 % (3,3 %) liikevaihdosta. Vertailukauden investointeihin sisältyi Asheridge-yritysosto. Tuotekehitysinvestoinnit olivat 1,1 (1,4) miljoonaa euroa. Muut investoinnit kohdistuivat tietojärjestelmiin, koneisiin ja laitteisiin sekä myytävissä oleviin osakesijoituksiin. Investoinneista 0,3 (0,1) miljoonaa euroa toteutettiin rahoitusleasing-sopimuksilla.
Tuotekehitysprojektit painottuivat Docsis 3.1 standardin mukaisiin verkkotuotteisiin, verkonhallintajärjestelmään, hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin ja asiakaskohtaisiin projekteihin.
Liiketoiminnan rahavirta oli 9,2 (10,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirran pieneneminen johtui pääasiassa myyntisaamisten kasvusta, jota ostovelkojen kasvu ei kokonaan kompensoinut. Käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja oli katsauskauden lopussa 17,0 (17,0) miljoonaa euroa. Luottolimiitit ovat voimassa elokuuhun 2015.
Konsernin omavaraisuusaste oli 53,4 % (52,7 %) ja nettovelkaantumisaste 9,5 % (13,8 %). Konsernilla oli 31.12.2014 korollista velkaa 24,4 (24,3) miljoonaa euroa.
Konsernin henkilömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 1302 (1306/2013, 1326/2012), joista 560 (559) Video and Broadband Solutions ja 741 (747) Network Services liiketoiminta-alueella. Katsauskauden lopussa konsernin henkilömäärä oli 1343 (1261/2013, 1325/2012), joista ulkomailla työskenteli 72 % (71 %/2013, 73 %/2012). Euroopan ulkopuolella työskenteli noin 3 % konsernin henkilöstöstä.
Henkilöstökulut nousivat vertailuvuodesta 4,5 % ja olivat 59,5 (56,9/2013, 58,5/2012) miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen kasvu johtui henkilöstömäärän kasvusta ulkomailla, toisen vuosipuoliskon tulospalkkioista sekä vertailukauden lomautusten tuomista säästöistä. Henkilöstömäärä kasvoi tilikauden alusta yli 80 hengellä. Kasvu tapahtui pääosin Network Services liiketoiminta-alueella, jolla vähennettiin alihankinnan käyttöä ja toisaalta panostettiin uuteen liiketoimintaan Englannissa.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä lomautettiin Operations-yksikön henkilöstö Suomessa kahden viikon ajaksi.
Ympäristönsuojelu on Telesten strategiaan ja riskien hallintaan liittyvä valinta, joka on sopusoinnussa taloudellisten ja laadullisten päämäärien kanssa. Telestelle on myönnetty ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmäsertifikaatti, jonka mukaisesti toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaattein.
Suurimmat ympäristövaikutukset Telesten tuotteista tulevat niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta sekä tila- ja jäähdytystarpeesta. Tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista. Kaapeliverkko- ja videovalvontalaitteet ovat verrattain pitkäikäisiä, huollettavia ja päivitettäviä, joten niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää.
Ympäristövaikutuksia Telesten operatiivisessa toiminnassa ovat jätteiden syntyminen, energiankulutus sekä materiaalilogistiikka ja liikematkustaminen. Ohjelmistotuotteiden ja laitteiden kehittämisen ja valmistuksen aikainen ympäristökuormitus on suhteellisen vähäinen. Tuotanto perustuu piirilevyjen ja elektroniikkakomponenttien kokoonpanoon Lean-periaattein, jolloin tuotannosta ei synny merkittäviä päästöjä.
Telesten palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde on asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt. Hiilijalanjäljen pienentämiseksi Teleste kiinnittää huomiota uusia huoltoajoneuvoja valittaessa CO2-päästöihin sekä uusien älykkäiden verkkoratkaisujen vianpaikannuksen mahdollistamaan ajoreittien optimointiin. Asennus- ja pakkausmateriaalit kierrätetään paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä.
Teleste haluaa varmistaa, että käytetyt materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Parantaaksemme ymmärtämystä luonnonvarojen laillisen kaupan ja kestävien toimitusketjujen suhteen, olemme liittyneet 3. osapuolen palveluun, joka seuraa standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals, 3TG).
Emoyhtiöllä on sivuliikkeet Australiassa, Hollannissa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt 14 maassa Suomen ulkopuolella. Joulukuussa 2011 perustettu Teleste Management II Oy on yhdistelty Teleste konsernin lukuihin rahoitusjärjestelyiden vuoksi. Teleste Management Oy fuusioitiin emoyhtiöön 28.2.2014.
Teleste on 1954 perustettu teknologia- ja palveluyhtiö, jonka nykyiset liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Päämarkkina-alue on Eurooppa ja asiakkaina ovat eurooppalaiset kaapelioperaattorit sekä tietyt julkishallinnon organisaatiot.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueella asiakaskohtaiset ja integroidut ratkaisutoimitukset luovat hyvät kasvuedellytykset, mutta toimitusten resursointi ja tekninen toteutus ovat vaativia, ja sisältävät näin ollen myös kohtuullisia riskejä. Asiakkaiden verkkoinvestoinnit vaihtelevat verkkojen päivitystilanteen ja asiakkaiden rahoitusrakenteen mukaan. Useat liiketoiminta-alueen kilpailijat ovat amerikkalaisia, joten euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin vaikuttaa kilpailukykyyn. Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan renminbin kurssikehitys suhteessa euroon vaikuttavat tuotekustannuksiin.
Lyhytaikaiselta valuuttariskiltä yhtiö suojautuu valuuttatermiineillä. Euroopan rahoitusmarkkinatilanne saattaa hidastaa asiakkaiden investointisuunnitelmien toteutumista. Myös kuluttajien ostovoiman heikentyminen Euroopassa saattaa hidastaa kaapelioperaattoreiden verkkoinvestointeja. Uusien palvelutarjoajien (OTT) lisäämä kilpailu saattaa heikentää kaapelioperaattoreiden investointikykyä. Luonnonilmiöt, kuten tulvat ja maanjäristykset, saattavat heikentää komponenttien saatavuutta. Oikeat teknologiavalinnat ja niiden ajoitus ovat keskeisiä menestyksen kannalta. Huolellisesta suunnittelusta ja laadunvarmistuksesta huolimatta, monimutkaiset tuotteet voivat vikaantua asiakkaan verkossa ja johtaa kalliisiin korjausvelvoitteisiin.
Network Services liiketoiminta-alueen liikevaihto kertyy pääosin muutamilta isoilta eurooppalaisilta asiakkailta, joten merkittävä muutos yhdenkin asiakkaan palvelukysynnässä vaikuttaa liiketoiminta-alueen toimituksiin ja kannattavuuteen. Asiakastyytyväisyys ja tuottavuuden parantaminen vaativat toimivaa palveluprosessin ohjausjärjestelmää sekä innovatiivisia prosessi-, tuote- ja logistiikkaratkaisuja palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kaapeliverkkojen häiriötön toiminta edellyttää verkkojen tehokasta teknistä hallintaa ja toimivia laiteratkaisuja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Tämä puolestaan vaatii oman ja alihankkijoiden henkilöstön osaamistason jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. Lisäksi oman henkilöstön ja alihankkijaverkoston kapasiteetin riittävyys saattavat rajoittaa yhtiön toimitus- ja kilpailukykyä. Suurien kokonaisvastuuprojektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä. Vaikeat sääolosuhteet voivat vaikuttavaa tuotteiden ja palveluiden toimitusedellytyksiin.
Telesten strategiaan liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, kuten se ettei uusia liiketoimintamahdollisuuksia pystytä tunnistamaan tai harjoittamaan menestyksekkäästi. Liiketoiminta-alueiden on huomioitava markkinoiden liikkeet, kuten asiakkaiden ja kilpailijoiden konsolidointien merkitys. Kiristyvä kilpailu voi laskea tuotteiden ja ratkaisujen hintoja nopeammin kuin tuotteiden valmistus- ja toimituskustannuksia pystytään alentamaan. Erilaiset tietojärjestelmät ovat kriittisiä tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa ja toimittamisessa asiakkaille. Tietojärjestelmien ylläpitoon ja uusien järjestelmien käyttöönottoon liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden toimituskykyyn. Tietojärjestelmiin voi kohdistua myös ulkoisia uhkia, joilta pyritään suojautumaan. Osaavan henkilöstön hankkiminen ja ylläpitäminen edellyttävät kannustamista, kehittämistä ja rekrytointeja, joissa voidaan epäonnistua.
Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.
Liiketoiminta-alueiden operatiivisen toiminnan merkittävimmät vahinkoriskit yhtiö on kattanut vakuutuksilla. Vakuutukset kattavat myös myyntisaamisiin liittyviä luottotappioriskejä. Katsauskaudella ei ollut vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai oikeudellisia menettelyjä, joilla olisi ollut oleellista merkitystä konsernin toiminnalle.
Teleste Oyj:n 1.4.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2013 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti osingoksi 0,19 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 11.4.2014.
Yhtiön hallituksessa jatkavat Marjo Miettinen, Pertti Ervi, Jannica Fagerholm, Esa Harju, Kai Telanne ja Petteri Walldén. Välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Marjo Miettinen.
Yhtiön tilintarkastajana jatkaa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Vastuulliseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT Esa Kailiala.
Yhtiökokous päätti 1.4.2014 seuraavista hallituksen valtuutuksista:
EM Group Oy oli 31.12.2014 suurin yksittäinen osakkeenomistaja 23,2 %:n omistusosuudella.
Yhtiön osakekurssi oli katsauskaudella alimmillaan 4,25 (3,78) euroa ja korkeimmillaan 5,29 (4,47) euroa. Päätöskurssi 31.12.2014 oli 5,27 (4,25) euroa. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 4 962 (5 087). Ulkomaalaisomistuksen määrä oli 5,0 % (5,1 %). Telesten osakkeen vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2014 oli 10,9 (9,2) miljoonaa euroa. Katsauskaudella pörssin kautta vaihdettiin 2,3 (2,2) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta.
31.12.2014 konsernin hallussa oli omia osakkeita 1 189 654 (1.189.654) kappaletta, joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä 647 654 kappaletta ja konserni- sekä määräysvaltayhtiöiden hallussa 542 000 kappaletta. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 6,3 % (6,3 %).
Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2007C alkoi 1.4.2012 ja päättyi 30.4.2014. Optio-oikeuksilla 2007C oli mahdollista merkitä yhteensä kaikkiaan 280.000 osaketta. 2007C-optio-oikeuksien perusteella merkittiin yhteensä 256 998 Teleste Oyj:n uutta osaketta. 2007C-optio-oikeudet, joita ei käytetty ennen merkintäajan päättymistä, ovat mitättömiä.
Katsauskaudella ei luovutettu eikä hankittu omia osakkeita.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2014 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen.
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 125 652 (111 079) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,66 % (0,59 %) osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtajalla eikä hallituksen jäsenillä ollut merkintäoikeuksia optioihin perustuen. Toimitusjohtajan lisäksi muut johtoryhmän jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 11 627 (23 242) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,06 % (0,12 %) osake- ja äänimäärästä.
Teleste Management II Oy, joka on johdon kannustinjärjestelmäksi perustettu yhtiö, omisti 31.12.2014 Teleste Oyj:n osakkeita 542 000 (542 000) kappaletta. Teleste Management II Oy:n osakkeista toimitusjohtaja omistaa 31,25 % ja muut 68,75 %.
Teleste Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa, 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivujen Sijoittajat-osiossa. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Nasdaq Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.
7.1.2015 Teleste tiedotti ostaneensa Mitron Group Oy Ltd:n koko osakekannan. Mitron on suomalainen julkisen liikenteen informaatiojärjestelmien ja nykyaikaisten näyttöratkaisujen toimittaja. Mitronin valmistamia järjestelmiä hyödynnetään junissa ja juna-asemilla, metroissa, lentokentillä sekä kaupunkiliikenteessä. Mitron Groupilla on suunnittelu- ja valmistustoimintaa Forssassa ja Tampereella sekä tytäryhtiöt Puolassa, Saksassa ja Sveitsissä. Yhtiön liikevaihdosta yli 90 prosenttia koostuu viennistä. Mitron vahvistaa Telesten asemaa raideliikenteen videovalvonta- ja tiedonhallintaratkaisujen kokonaistoimittajana.
Yritysoston myötä Teleste ja Mitron pystyvät tarjoamaan raideliikennemarkkinoille kokonaisvaltaisen asemien ja junavaunujen videovalvonta- ja tiedonhallintaratkaisun. Ratkaisua tukee langaton tiedon- ja reaaliaikaisen liikkuvan kuvan siirto junavaunujen, asemien sekä oheislaitteiden välillä. Lisäksi se kattaa kehittyneet raideliikenteen matkustajatieto- ja videovalvontajärjestelmät. Raideliikenneoperaattoreiden kannalta kokonaisratkaisun hyötyjä ovat mm. matkustajien parempi turvallisuus, nopea ja oikea tilannekuva sekä palvelujen parempi laatu esimerkiksi reaaliaikaisen viihdetarjonnan muodossa.
Teleste Oyj on allekirjoittanut uudet rahoitus- ja luottolimiitit, yhteensä arvoltaan 45,0 miljoonaa euroa. Uudet rahoitussopimukset korvaavat aikaisemmat rahoitussopimukset. Uudet sitovat rahoitus- ja luottolimiitit ovat voimassa maaliskuun loppuun 2018.
Video and Broadband Solutions liiketoiminnan tavoitteena on säilyttää vahva markkina-asema Euroopassa ja vahvistaa markkina-asemaa valikoiduilla uusilla markkina-alueilla Euroopan ulkopuolella. Kaapeliverkkojen kapasiteetin kasvattaminen jatkuu operaattoreiden tarjoamien uusien laajakaista- ja videopalveluiden myötä. Uudet Docsis 3.1 tietoliikennestandardin mukaiset tuotteet mahdollistavat kaapelioperaattoreiden verkkokapasiteetin kasvattamisen kilpailukykyisesti. Hintaeroosio markkinoilla jatkuu. Euron arvon muutokset erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan renminbin suhteen vaikuttavat toisaalta Telesten kilpailukykyyn ja toisaalta tuotteiden valmistuskustannuksiin. Videovalvonta- ja raideliikenteen tiedonhallintamarkkinoiden positiivinen kehitys jatkuu, mutta julkisen sektorin päätökset projektien aloittamisista voivat viivästyä vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Arvioimme orgaanisen kasvun lisäksi Mitron-yrityskaupan lisäävän liikevaihtoa yli 22 miljoonaa euroa ja vaikuttavan liiketulokseen positiivisesti.
Network Services liiketoiminnan tavoitteena on kehittää edelleen operatiivista tehokkuutta ja lisätä niiden palveluiden osuutta, jotka tuottavat korkeamman lisäarvon asiakkaillemme. Tavoitteen mukaisesti jatkamme uuden palveluliiketoiminnan laajentamista Englannissa. Arvioimme kokonaisvaltaisten verkkopalvelujen kysynnän keskeisillä kohdemarkkinoillamme jatkuvan vähintään vertailuvuoden tasolla.
Arvioimme, että vuoden 2015 liikevaihto ja liiketulos ylittävät vuoden 2014 tason.
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2014 | 1.1.–31.12.2013 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 197 176 | 192 775 | 2,3 % |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 2 536 | 840 | 201,9 % |
| Materiaalit ja palvelut | -97 561 | -94 456 | 3,3 % | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 3 | -59 497 | -56 949 | 4,5 % |
| Poistot | 4 | -4 211 | -4 628 | -9,0 % |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -27 309 | -26 536 | 2,9 % |
| Liikevoitto | 11 135 | 11 047 | 0,8 % | |
| Rahoitustuotot | 6 | 225 | 162 | 39,5 % |
| Rahoituskulut | 7 | -526 | -548 | -4,0 % |
| Voitto ennen veroja | 10 835 | 10 660 | 1,6 % | |
| Tuloverot | 8 | -2 353 | -2 513 | -6,4 % |
| Tilikauden voitto | 8 482 | 8 147 | 4,1 % | |
| Jakautuminen | 9 | |||
| Emoyhtiön omistajille | 8 482 | 8 147 | 4,1 % | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | ||||
| osakekohtainen tulos: | ||||
| laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,48 | 0,47 | 2,9 % | |
| laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, | ||||
| euroa | 0,48 | 0,46 | 4,0 % | |
| Laaja tuloslaskelma (tEUR) | ||||
| Kauden tulos | 8 482 | 8 147 | 4,1 % | |
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää | ||||
| tulosvaikutteisesti | ||||
| Muuntoero | -465 | -559 | -16,8 % | |
| Käyvän arvon rahasto | -25 | 16 | n/a | |
| Kauden laaja tulos | 7 992 | 7 604 | 5,1 % | |
| Jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 7 992 | 7 604 | 5,1 % |
| 1 000 euroa | Liite | 31.12.2014 | 31.12.2013 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | 9 627 | 10 499 | -8,3 % |
| Liikearvo | 11 | 33 121 | 33 252 | -0,4 % |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 11 | 3 891 | 4 448 | -12,5 % |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 12 | 701 | 294 | 138,3 % |
| Laskennallinen verosaaminen | 13 | 1 698 | 2 002 | -15,2 % |
| 49 037 | 50 494 | -2,9 % | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto–omaisuus | 14 | 20 483 | 19 762 | 3,6 % |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 44 694 | 38 537 | 16,0 % |
| Tuloverosaaminen | 15 | 582 | 307 | 89,5 % |
| Rahat ja pankkisaamiset | 16 | 17 672 | 15 229 | 16,0 % |
| 83 430 | 73 835 | 13,0 % | ||
| Varat yhteensä | 132 467 | 124 329 | 6,5 % | |
| OMA PÄÄ OMA JA VELAT |
||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 17 | 6 967 | 6 967 | 0,0 % |
| Ylikurssirahasto | 17 | 1 504 | 1 504 | 0,0 % |
| Muuntoerot | -339 | 126 | n/a | |
| Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot | 3 923 | 3 451 | 13,7 % | |
| Kertyneet voittovarat | 58 139 | 53 079 | 9,5 % | |
| Emoyhtiön omistajille yhteensä | 70 195 | 65 127 | 7,8 % | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 487 | 425 | 14,6 % | |
| Oma pääoma yhteensä | 70 682 | 65 552 | 7,8 % | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||||
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 18 | 595 | 470 | 26,6 % |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 31 | 2 414 | -98,7 % | |
| Laskennallinen verovelka | 13 | 1 327 | 1 293 | 2,7 % |
| Pitkäaikaiset varaukset | 19 | 1 238 | 634 | 95,4 % |
| 3 192 | 4 810 | -33,6 % | ||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 20 | 33 536 | 28 130 | 19,2 % |
| Tuloverovelka | 21 | 793 | 1 206 | -34,2 % |
| Lyhytaikaiset varaukset | 19 | 480 | 832 | -42,3 % |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 18 | 23 784 | 23 799 | -0,1 % |
| 58 593 | 53 967 | 8,6 % | ||
| Velat yhteensä | 61 785 | 58 777 | 5,1 % | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 132 467 | 124 329 | 6,5 % |
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2014 | 1.1.–31.12.2013 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto | 8 482 | 8 147 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 23 | 4 211 | 4 711 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 542 | 548 | |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -225 | -162 | |
| Osinkotuotot | -2 | -2 | |
| Verot | 2 353 | 2 513 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos: | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | -6 157 | 1 113 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -721 | 600 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | 3 510 | -3 660 | |
| Varausten muutos | 252 | -41 | |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -526 | -565 | |
| Saadut korot ja osinkotuotot | 225 | 162 | |
| Maksetut verot | -2 717 | -3 402 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 9 227 | 9 961 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Lisäkauppahinnan maksu aikaisemmasta yrityshankinnasta | 0 | -2 585 | |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -1 782 | -1 180 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 64 | 0 | |
| Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -1 077 | -1 442 | |
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta | -407 | 0 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 0 | -965 | |
| Investointien nettorahavirta | -3 202 | -6 172 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Lainojen nostot | 1 000 | 5 000 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -888 | -3 809 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -367 | -369 | |
| Maksetut osingot | -3 360 | -2 962 | |
| Osakeannista saadut maksut | 497 | 270 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -3 118 | -1 870 | |
| Rahavarojen muutos | |||
| Rahavarat 1.1. | 15 229 | 13 880 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -465 | -571 | |
| Rahavarat 31.12. | 17 672 | 15 229 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Osakepääoma | Ylikurssi rahasto |
Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
SVOP rahasto | Muut rahastot | Yhteensä | Määräys vallattomat omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2013 | 6 967 | 1 504 | 685 | 48 007 | 2 737 | -22 | 59 878 | 678 | 60 557 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | -559 | 8 147 | 16 | 7 604 | 0 | 7 604 | |||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | -559 | 8 147 | 16 | 7 604 | 0 | 7 604 | |
| Osingonjako | -3 119 | -3 119 | 157 | -2 962 | |||||
| Määräysvallattomien kertynyt korko emoyhtiön lainasta |
43 | 43 | -43 | 0 | |||||
| Toteutetut osakeoptiot | 270 | 270 | 270 | ||||||
| Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet |
0 | 450 | 450 | -367 | 83 | ||||
| 0 | 0 | 0 | -3 076 | 720 | -2 356 | -253 | -2 609 | ||
| Oma pääoma 31.12.2013 | 6 967 | 1 504 | 126 | 53 079 | 3 457 | -6 | 65 127 | 425 | 65 552 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | -465 | 8 482 | -25 | 7 992 | 0 | 7 992 | |||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | -465 | 8 482 | -25 | 7 992 | 0 | 7 992 | |
| Osingonjako | -3 462 | -3 462 | 102 | -3 360 | |||||
| Määräysvallattomien kertynyt korko emoyhtiön lainasta |
40 | 40 | -40 | 0 | |||||
| Toteutetut osakeoptiot | 497 | 497 | 497 | ||||||
| 0 | 0 | 0 | -3 422 | 497 | 0 | -2 925 | 62 | -2 863 | |
| Oma pääoma 31.12.2014 | 6 967 | 1 504 | -339 | 58 139 | 3 954 | -31 | 70 194 | 487 | 70 682 |
Teleste Oyj ("yritys") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku. Sen rekisteröity osoite on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen. Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, jonka liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Video and Broadband Solutions-liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkojen videopalvelualustojen sekä videovalvonta-sovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services -alue keskittyy kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin, kuten verkkojen rakentaminen, uudistaminen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupalveluihin. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on toimintaa Australiassa, Hollannissa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt neljässätoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien.Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.
Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation.
Konserni on noudattanut vuoden 2014 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita muutettuja standardeja.
• IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Olemassa olevien periaatteiden mukaisesti
IFRS 10 määrittää määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Uudella standardilla ei ole ollut vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
sekä osakkuus- että yhteisyritysten kirjanpitokäsittelystä pääomaosuusmenetelmällä. Uudistetulla standardilla ei ollut merkittävää vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
sakot tai muut rangaistusmaksut sekä sellaiset maksut, jotka kuuluvat muiden IFRS-standardien soveltamisalaan. Tulkinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.
Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin, laskennalliset verot sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Teleste Oyj ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyritys suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvalta tarkoittaa konsernin oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien, jolloin määräysvalta on syntynyt. Tilikauden aikana myydyt yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.
Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten eimonetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:
Telesten toimiessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksina käsitellään ne aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokrakohteen omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille. Näin hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen sopimuksen alkamisajankohdan käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon ja ne esitetään kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat velvoitteet sisältyvät korollisten velkojen pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin.
Näistä hyödykkeistä tehdään poistot kuten vastaavista omista hyödykkeistä edellä esitettyjen taloudellisten vaikutusaikojen tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa sekä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen. Tuloslaskelmassa näistä vuokrasopimuksista esitetään leasingomaisuuden poistot ja velan korkokulut. Rahoituksen korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Muu vuokrasopimus on sellainen aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jonka puitteissa merkittävä osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Liikearvona käsitellään konsernin osuus hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Erotus kohdistetaan ensin soveltuvin osin niille tase-erille, joista erotuksen katsotaan johtuvan, ja loppuosa esitetään liikearvona omalla rivillään konsernitaseessa. Liikearvo on kohdistettu segmenteille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä.
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan, joka on kolme vuotta.
Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liittymämaksuista ja niihin ei kohdistu poistoja.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.
Teleste-konsernissa sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin.
Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisältyvät rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on joko luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, tai konsernissa ne on määrätty kirjattaviksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti alkuperäisen taseeseen merkitsemisen yhteydessä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävillä rahoitusvaroilla tarkoitetaan omaisuuseriä, jotka on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellaan myös johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat merkitään taseeseen kaupantekopäivänä. Ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät että 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Ne merkitään taseeseen hankintamenoon, joka vastaa käypää arvoa, ja arvostetaan kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisista pääosin valuuttatermiinejä ja toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Käypien arvojen muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon, ellei ole kyse rahoituserien suojauksesta, jolloin arvonmuutokset on kirjattu rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Johdannaisten käyvät arvot määritellään noteerattujen markkinahintojen ja -kurssien sekä yleisesti käytössä olevien arvostusmallien avulla. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Tilinpäätöspäivästä 12 kuukauden sisällä erääntyvät johdannaiset sisältyvät taseen lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin, muuten vastaaviin pitkäaikaisiin eriin. Johdannaissopimuksia ei käytetä spekulatiivisiin tarkoituksiin. Niiden suojausinstrumenttien, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja , arvonmuutosten tulosvaikutus esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen
ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Tähän ryhmään luokitellaan ne johdannaisvaroihin kuulumattomat erät, jotka on määrätty nimenomaisesti tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Telestekonsernissa myytävissä olevat sijoitukset koostuvat julkisesti noteerattuihin tai noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyistä sijoituksista ja ne arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteerattuihin arvopapereihin tehdyt sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella tilinpäätöspäivän ostohintaan. Sellaiset noteeraamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan verovaikutuksella huomioituna muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omaan pääomaan sisältyvässä arvonmuutosrahastossa. Kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan vasta, kun sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan. Sellaiset merkittävät omaisuuserien arvonalentumistappiot, joista on objektiivinen näyttö, kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Pääsääntöisesti myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien.
Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat täyttävät seuraavat ehdot: ne ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konserni ei myöskään pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainat ja muut saamiset ovat syntyneet luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisensä mukaisesti. Konsernin myöntämien lainojen arvostusperusteena on hankintameno. Lainasaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joiden maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, ne erääntyvät tiettynä päivänä ja konsernilla on vakaa aikomus sekä kyky pitää ne eräpäivään saakka. Ne arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoihin. Konsernitaseeseen ei sisältynyt eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokiteltuja eriä tilinpäätöshetkellä.
Rahoitusvelat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai muihin velkoihin. Teleste-konsernilla on vain jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia rahoitusvelkoja. Lainojen arvostusperuste niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä on käypä arvo, joka perustuu saadun vastikkeen määrään. Tämän jälkeen lainat esitetään jaksotetun hankintamenon määräisinä efektiivisen koron menetelmällä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon ja esitetään mahdollisilla luottotappioilla vähennettyinä. Epävarmojen saamisten määrän ja arvonalentumistarpeen arviointi perustuu yksittäisten erien riskiin. Myyntisaamiset arvostetaan enintään todennäköiseen arvoonsa. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on saatu perusteltua näyttöä siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
Rahavarat-erä sisältää käteisvarat, vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset sekä lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Mahdollisten luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.
Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuu-
varauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Konsernia sitoviin ostosopimuksiin liittyvä varaus kirjataan, jos nämä sitoumukset ylittävät ennakoitua kysyntää vastaavan vaihto-omaisuuden määrän. Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus kirjataan silloin, kun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.
Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan joko ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella, tai cost-to-cost -menetelmällä. Pitkäaikaishankkeiden ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto, kun projektissa on saavutettu tietty ennalta määritelty välietappi. Cost-tocost -menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihtoomaisuuteen. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa vuokratuotot sekä omaisuuden myyntivoitot.
Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.
Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes -optionhinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä. Osakeoptiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, saatujen rahasuoritusten määrä, toimenpiteestä johtuvilla kuluilla vähennettynä, kirjataan omaan pääomaan ja mahdollisen nimellisarvon ylittävältä osalta ylikurssirahastoon.
Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:
Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tiettyyn lainaan selkeästi liittyvät ja sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot sisällytetään kuitenkin kyseisen lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Konsernilla ei ollut tällaisia transaktiokuluja tilinpäätöshetkellä.
Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellystä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Muihin laajan tuloksen eriin liityvä verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin sekä suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäätös päivään mennessä säädettyä verokantaa tai verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä.
Johdon arviointi epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden ja takuuvarausten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Laskentamallien laadinnassa on käytetty hyväksi yhtiön historiatietoja ja johdon senhetkistä näkemystä yleisestä markkinatilanteesta. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Arvonalentumistestien taustalla ovat johdon oletukset ja herkkyysanalyysit tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä.
Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.
Teleste ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2014.
yhteisöjä käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi olennaisuuden käsitteen soveltamista ja harkinnan käyttöä tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
muissa yhteisöissä ja IAS 28:aan Sijoitukset osakkuusja yhteisyrityksiin – Investment Entities: Applying the Consolidation Exception* (Muutoksia saadaan soveltaa välittömästi; sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Kapea-alaiset muutokset IFRS 10:een, IFRS 12:een ja IAS 28 selkiyttävät sijoittajayhteisöjen kirjanpitoa koskevia vaatimuksia. Muutokset myös tarjoavat tietyissä olosuhteissa helpotuksia, jotka alentavat standardin soveltamisesta aiheutuvia menoja. Muutoksilla ei ole vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Teleste-konserni on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoimintasegmenttiin. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Konserni on noudattanut IFRS 8 Toimintasegmentit -standardia 1.1.2009 alkaen.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelu-alustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjiä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa.
Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.
Konsernin kaksi segmenttiä toimivat neljällä maantieteellisellä aluella, jotkat ovat :
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.
Segmenttien välinen myynti on vähäistä.
Jakamattomat tuloslaskelmaerät sisältävät konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät.
| Video and | |||
|---|---|---|---|
| Broadband | Network | ||
| 2014 1 000 euroa | Solutions | Services | Konserni |
| Ulkoinen myynti | |||
| Palvelut | 6 512 | 90 275 | 96 787 |
| Tavaroiden myynti | 100 389 | 0 | 100 389 |
| Ulkoinen myynti yhteensä | 106 901 | 90 275 | 197 176 |
| Segmentin liikevoitto | 9 673 | 1 463 | 11 135 |
| Liikevoitto | 11 135 | ||
| Rahoituserät | -301 | ||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 10 835 | ||
| Segmentin pitkäaikaiset varat | 35 036 | 12 303 | 47 339 |
| Video and | |||
| Broadband | Network | ||
| 2013 1 000 euroa | Solutions | Services | Konserni |
| Ulkoinen myynti | |||
| Palvelut | 4 017 | 91 060 | 95 077 |
| Tavaroiden myynti | 97 698 | 0 | 97 698 |
| Ulkoinen myynti yhteensä | 101 715 | 91 060 | 192 775 |
| Segmentin liikevoitto | 9 460 | 1 587 | 11 047 |
| Liikevoitto | 11 047 | ||
| Rahoituserät | -386 | ||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 10 660 | ||
| Segmentin pitkäaikaiset varat | 35 550 | 12 943 | 48 493 |
| 2014 1 000 euroa | Suomi | Muut Pohjoismaat |
Muu Eurooppa | Muut | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 14 858 | 15 792 | 159 572 | 6 954 | 197 176 |
| Varat | 33 937 | 89 | 12 730 | 583 | 47 339 |
| Investoinnit | 1 446 | 5 | 1 755 | 470 | 3 676 |
| Muut | |||||
| 2013 1 000 euroa | Suomi | Pohjoismaat | Muu Eurooppa | Muut | Konserni |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 13 164 | 15 630 | 151 545 | 12 436 | 192 775 |
| Varat | 35 868 | 111 | 12 379 | 135 | 48 493 |
| Investoinnit | 2 059 | 4 | 4 227 | 24 | 6 314 |
Konsernin tuotot yhdeltä Video Broadband Solutions- ja Network Services -segmentin asiakkaalta olivat noin 66,0 milj. euroa vuonna 2014 (64,2 milj. euroa vuonna 2013), mikä oli noin 33,5 % (33,3 %) konsernin liikevaihdosta.
Tilivuoden 2014 aikana konserni ei tehnyt yrityskauppoja. Ashridgen yrityskaupasta purettiin 2013 aikana aiemmin arvioitu lisäkauppahinta 1 060 teur ja se on kirjattu muihin tuottoihin. Maksamaton kauppahinta on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin ja se maksetaan huhtikuussa 2015.
Video and Broadband Solution liiketoiminta-alue hankki 8.4.2013 englantilaisen kaapelioperaattoreiden tilaajaverkkojen laitetoimittaja Asheridge Communications Ltd:n koko osakekannan. Asheridgen erityinen vahvuus on HFC-verkkojen passiivituotteet ja -ratkaisut.
Hankinnasta syntyi 1 263 tuhatta euroa aineetonta oikeutta, joka jaettiin asiakassopimuksille ja teknologialle, liikearvoksi jäi 2 257 tuhatta euroa. Liikearvo sisältää arvion tulevaisuudessa maksettavasta Asheridgen lisäkauppahinnasta. Maksamaton kauppahinta yhteensä 2 408 tuhatta euroa on kirjattu pitäaikaisiin korottomiin velkoihin ja on luokiteltu käypään arvoon taso 3. Kokonaiskauppahinnaksi arvioitiin 3 553 tuhatta euroa riippuen ostetun yrityksen kannattavuuskehityksestä hankintaa seuraavan kahden vuoden kuluessa. Liikearvon syntymiseen vaikutti hankinnasta odotettavissa olevat tulevaisuuden tuotto-odotukset. Asheridgen myyntisaamisten käypä arvo 1 126 tuhatta euroa, oli hankintahetkellä sopimuksiin perustuvaa bruttomäärä 100 tuhatta euroa pienempi. Erotuksen odotetaan realisoituvan luottotappiona. Yrityskauppojen myötä Telesten henkilöstö on kasvanut 20 henkilöllä. Konserni on kirjannut yhteensä 100 tuhatta euroa edestä palkkioita liittyen neuvontapalveluihin. Palkkiot on kirjattu konsernituloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.
Asheridgen vaikutus Telesten liikevaihtoon 8.4.– 31.12.2013 oli 5 575 tuhatta euroa ja voittoon 163 tuhatta euroa. Jos Asheridge olisi yhdistetty konsernitilinpäätökseen kauden 2013 alusta lähtien, konsernin liikevaihto olisi ollut 1 827 tuhatta euroa suurempi ja voitto 7 tuhatta euroa suurempi.
Yhdistämisessä määritellyt käyvät arvot perustuvat seuraaviin arvioihin:
Konsernin liikevaihtoon sisältyi pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja 2 286 tuhatta euroa vuonna 2014 (2 260 tuhatta euroa vuonna 2013).
Kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot olivat tilikauden loppuun mennessä 12 976 tuhatta euroa (10 691 tuhatta euroa 31.12.2013).
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tuotekehitysavustukset | 670 | 276 |
| Vuokratuotot | 6 | 5 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 60 | 0 |
| Lisäkauppahinnan muutos | 1 060 | 0 |
| Muut tuottoerät | 740 | 558 |
| Yhteensä | 2 536 | 840 |
| 3 TYÖSUHDE-ETUUDET |
||
| Palkat | -45 946 | -44 339 |
| Eläkekulut | ||
| Maksupohjaiset järjestelyt | -9 419 | -9 080 |
| Muut henkilösivukulut | -5 083 | -4 556 |
| Aktivoidut tuotekehityksen | ||
| henkilöstökulut | 1 086 | 1 295 |
| Käteisvaroina maksettavat osakkeet | -135 | -186 |
| Myönnetyt osakkeina maksettavat ja | ||
| selvitettävät optiot | 0 | -83 |
| Yhteensä | -59 497 | -56 949 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista (ja lainoista) esitetään liitetiedossa Lähipiiritapahtumat.
| Konsernin henkilöstö keskimäärin | ||
|---|---|---|
| tilikauden aikana | 1 302 | 1 306 |
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeet | ||
| Rakennukset | -394 | -395 |
| Koneet ja kalusto | -1 480 | -1 304 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -511 | -468 |
| Yhteensä | -2 385 | -2 168 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aktivoidut kehittämismenot | -1 162 | -1 785 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -664 | -675 |
| Yhteensä | -1 826 | -2 460 |
| Yhteensä | -4 211 | -4 628 |
| 5 LIIKETOIMINNAN MUUT | ||
| KULUT | ||
| Vuokrakulut | -3 797 | -3 562 |
| Ulkopuoliset palvelut | -3 108 | -2 986 |
| Muut muuttuvat kulut | -6 724 | -6 645 |
| Matka- ja tietoliikennekulut | -3 779 | -3 507 |
| Muut tutkimus- ja kehittämismenot | -1 812 | -1 935 |
| Muut kulut | -8 089 | -7 901 |
| Yhteensä | -27 309 | -26 536 |
| Tuotekehitysmenoja sisältyy myös palkkakuluihin, matka- ja tietoliikennekuluihin ja muihin kuluihin. |
||
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| KPMG | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | -150 | -140 |
| Veroneuvonta | -65 | -60 |
| Muut palkkiot | -8 | -30 |
| Muut tilintarkastajat | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | -60 | -64 |
| Muut palkkiot | -37 | -43 |
| 6 RAHOITUSTUOTOT |
||
| Korkotuotot ja muut tuotot Osinkotuotot myynnissä olevista |
223 | 160 |
sijoituksista 2 2 Yhteensä 225 162
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Korkokulut rahoituslainoista | -368 | -414 |
| Valuuttakurssitappiot | -75 | -20 |
| Muut rahoituskulut | -83 | -114 |
| Yhteensä | -526 | -548 |
Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkoja 13 tuhatta euroa (16 tuhatta euroa 2013).
Johdannaisista johtuvat kurssitappiot sisältyvät liikevoittoon.
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tuloverot tuloslaskelmassa | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon | ||
| perustuvat verot | -2 043 | -2 861 |
| Edellisten tilikausien verot | 44 | 70 |
| Laskennallisten verovelkojen ja | ||
| -saamisten muutos | -354 | 279 |
| Yhteensä | -2 353 | -2 513 |
Tuloslaskelman verokulun, -2 353 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan verokannalla 20,0 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.
| Verokulu tuloslaskelmassa | -2 353 | -2 513 |
|---|---|---|
| Edellisten tilikausien verot | 44 | 70 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat erät |
-49 | -81 |
| Verokannan muutos | 0 | 46 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista |
0 | 27 |
| Tase-eriin liittyvien verojen muutos | 0 | -29 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus |
-181 | 67 |
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20 % |
-2 167 | -2 612 |
| Tulos ennen veroja | 10 835 | 10 660 |
Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.
Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava:
Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 €) |
8 481 | 8 147 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
17 729 | 17 516 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) |
0,48 | 0,47 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
17 729 | 17 516 |
| Osakeoptioiden ja osakepalkkion vaikutus (1000 kpl) |
0 | 282 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) |
17 729 | 17 798 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake) |
0,48 | 0,46 |
Konsernin käyttämät osakeoptiot toimivat laimentavasti, eli ne lisäävät kantaosakkeiden määrää silloin, kun niiden merkintähinta voimassaoloaika huomioiden on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutus on yhtä suuri kuin vastikkeettomasti liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä; tämä erotus syntyy siitä, että konserni ei voi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon optioiden käytöstä saatavilla varoilla.
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| 1 000 euroa | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 54 | 10 622 | 10 149 | 1 903 | 513 | 23 242 |
| Muuntoerot +- | 0 | 44 | -101 | 0 | 0 | -57 |
| Lisäykset | 0 | 36 | 1 883 | 274 | 0 | 2 193 |
| Vähennykset | 0 | -3 435 | -559 | -64 | 0 | -4 058 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 54 | 7 267 | 11 372 | 2 113 | 513 | 21 320 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 3 435 | 0 | 0 | 0 | 3 435 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | 0 | -4 884 | -6 158 | -1 701 | 0 | -12 743 |
| Tilikauden poistot | 0 | -401 | -1 577 | -407 | 0 | -2 385 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | 0 | -1 850 | -7 735 | -2 108 | 0 | -11 693 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 54 | 5 738 | 3 991 | 202 | 513 | 10 499 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 54 | 5 417 | 3 637 | 5 | 513 | 9 627 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1 000 euroa | Koneet ja kalusto |
|---|---|
| 31.12.2014 | |
| Hankintameno 1.1.2014 | 2 952 |
| Lisäykset | 327 |
| Vähennykset | -48 |
| Hankintameno 31.12. 2014 | 3 231 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 |
| Kertyneet poistot | -2 169 |
| Tilikauden poistot | -354 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 708 |
| 1 000 euroa | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2013 | 54 | 9 881 | 8 553 | 1 604 | 611 | 20 704 |
| Muuntoerot +- | 0 | -72 | -143 | -31 | 0 | -246 |
| Lisäykset | 0 | 147 | 1 909 | 270 | 0 | 2 326 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -235 | 0 | 0 | -235 |
| Tytäryrityksen hankinta | 0 | 666 | 65 | 0 | 0 | 731 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 0 | 60 | -98 | -38 |
| Hankintameno 31.12.2013 | 54 | 10 622 | 10 149 | 1 903 | 513 | 23 242 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 | 0 | -4 490 | -4 854 | -1 233 | 0 | -10 577 |
| Tilikauden poistot | 0 | -394 | -1 304 | -468 | 0 | -2 166 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 | 0 | -4 884 | -6 158 | -1 701 | 0 | -12 743 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2013 | 54 | 5 391 | 3 699 | 371 | 611 | 10 127 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 54 | 5 738 | 3 991 | 202 | 513 | 10 499 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2014 | 3 612 | |||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2013 | 4 183 |
| 1 000 euroa | Koneet ja kalusto |
|---|---|
| 31.12.2013 | |
| Hankintameno 1.1.2013 | 2 967 |
| Lisäykset | 148 |
| Vähennykset | -163 |
| Hankintameno 31.12. 2013 | 2 952 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 114 |
| Kertyneet poistot | -1 930 |
| Tilikauden poistot | -353 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 783 |
| 1 000 euroa | Liikearvo | Kehittämis menot |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet, notee raamattomat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 34 052 | 13 749 | 8 462 | 717 | 56 980 |
| Muuntoerot +- | -131 | 0 | 192 | 0 | 61 |
| Lisäykset | 1 076 | 407 | 1 483 | ||
| Hankintameno 31.12.2014 | 33 921 | 14 825 | 8 654 | 1 125 | 58 524 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | -800 | -11 192 | -6 571 | -423 | -18 986 |
| Poistot tilikaudella | 0 | -1 162 | -664 | -1 826 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | -800 | -12 354 | -7 235 | -423 | -20 812 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 33 252 | 2 557 | 1 891 | 294 | 37 994 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 33 121 | 2 471 | 1 419 | 701 | 37 713 |
| Kehittämis | Muut aineettomat |
Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet, notee |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liikearvo | menot | hyödykkeet | raamattomat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2013 | 32 150 | 12 307 | 7 169 | 717 | 52 343 |
| Muuntoerot +- | -355 | -35 | -390 | ||
| Lisäykset | 2 257 | 1 442 | 1 328 | 5 027 | |
| Hankintameno 31.12.2013 | 34 052 | 13 749 | 8 462 | 717 | 56 980 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 | -800 | -9 407 | -5 895 | -423 | -16 525 |
| Poistot tilikaudella | 0 | -1 785 | -676 | -2 461 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 | -800 | -11 192 | -6 571 | -423 | -18 986 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2013 | 31 350 | 2 900 | 1 274 | 294 | 35 818 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 33 252 | 2 557 | 1 891 | 294 | 37 994 |
Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille, jotka muodostavat erillisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 33,1 miljooonaa euroa 31.12.2014. Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille:
| miljoonaa euroa | |
|---|---|
| Video and Broadband Solutions | 25,0 |
| Network Services | 8,1 |
Liikearvojen arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategioihin ja liiketoimintasuunnitelmiin. Laskelmat on laadittu 10 vuodelle. Video and Broadband Solutions segmenteissä viiden ensimmäisen vuoden kassavirtaoletus perustuu 5 % (5 %) kasvuun vuodessa ja Networks Services segmentissä kolmen ensimmäisen vuoden kasvuoletus perustuu 5 % (noin 30 %) keskimääräiseen vuosittaiseen kasvuun, neljännen vuoden kassavirta laskee -22 % ja sitä seuraavan vuoden kasvuoletus perustuu 5 % vuosittaiseen kasvuun. Tämän ajankohdan jälkeisten 5 vuoden ennakoidut segmenttien vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat 2 %:n (2 %) kasvuarvion avulla. NS segmentin neljännen vuoden kassavirran laskuun vaikuttaa se, että vuosina 1–3 on käytettävissä vahvistettuja verotappioita aiemmilta vuosilta jotka on huomioitu laskelmissa. Johdon näkemys kassavirtoihin ja kasvuarvioihin perustuvat varovaisuuteen koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 14,05 % VBS segmentissä ja 11,00 % NS segmentissä. (VBS segmentissä13,76 % ja NS segmentissä 10,78 % ). Segmenttien terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 2 %:n terminaaliarvon kasvulla. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi jossa segmentin kassavirtaa tuottavan yksikön rahavirran vuosittaista kasvuoletusta laskettiin ja diskonttauskorkoa nostettiin jotta kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Testaus on myös suoritettu alemman tason rahavirtaa tuottavilla yksiköillä. Testauksissa on käytetty samoja muuttujia kuin segmenttitasolla. Mikäli NS segmentin rahavirran vuosittainen kasvu jäisi 1 % tasolle ennustejaksolla, tulisi kirjata noin 0,5 miljoonan arvonalentumistappio.
Vuosien 2014 ja 2013 arvonalennustestien keskeiset olettamukset esitetään alla olevassa taulukossa.
| 2014 | 2013 | |||
|---|---|---|---|---|
| % | VBS | NS | VBS | NS |
| Kassavirran kasvu vuosina 1–5 | 5 | 5* | 5 | 5** |
| Kassavirran kasvu vuosina 6–10 | 2 | 2 | 2 | 2 |
| WACC (verojen jälkeen) | 14,05 11,00 13,76 10,78 |
* NS vuodet 1–3 keskimääräinen kasvu 5 %, 4. vuoden muutos -22 % ja 5. vuoden kasvu 5 %
** NS vuodet 1–3 keskimääräinen kasvu 5 %, 4. vuoden muutos -26 % ja 5. vuoden kasvu 5 %
Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin segmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää niiden kirjanpitoarvon.
| Meur | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| VBS | 22,4 | 19,3 |
| NS | 5,0 | 2,0 |
Alla olevissa taulukoissa esitetään segmenteittäin se tulevien vuosien arvioidun vapaan rahavirran vähennys ja diskonttauskoron prosentuaalinen muutos, jonka seurauksena kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin segmentin nettovarojen kirjanpitoarvo.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| VBS | -38 % | -27 % |
| NS | -17 % | -7 % |
| Diskonttauskorko (verojen jälkeen) muutos (prosenttiyksikköä) | |||
|---|---|---|---|
| 2014 | 2013 | ||
| VBS | 4,85 % | 4,49 % | |
| NS | 1,75 % | 0,72 % |
Konserni on saanut 0,7 miljoonaa euroa avustusta Tekesiltä tuotekehityskustannuksiin vuonna 2014 (0,3 miljoonaa euroa vuonna 2013). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,08 miljoonaa euroa (0,04 miljoonaa euroa vuonna 2013) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % on kohdistuttava kotimaisen pk-sektorin alihankintatyöhön.
| 1 000 € | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 701 | 294 |
| Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä tilikauden lopussa |
701 | 294 |
| Liike | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 1.1.2014 | Kirjattu tulos laskelmaan |
toimintojen yhdistäminen |
31.12.2014 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana: | ||||
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 530 | 96 | 626 | |
| Vahvistetut tappiot | 1 051 | -352 | 699 | |
| Varaukset | 314 | 9 | 323 | |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 106 | -57 | 49 | |
| Yhteensä | 2 002 | -304 | 1 698 | |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -511 | 17 | -494 | |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | -602 | -20 | 0 | -622 |
| Kertyneet poistoerot | -180 | -31 | -211 | |
| Yhteensä | -1 293 | -34 | 0 | -1 327 |
Taseen velkojen muutos ei vastaa tuloslaskelman laskennallisen verokustannuksen muutosta johtuenaineettomien hyödykkeiden käypään arvoon kohdistuvan verovelan kirjauskäytännöstä, kurssieroista ja konsernin sisäisistä eliminoinneista.
| Liike | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 1.1.2013 | Kirjattu tulos laskelmaan |
toimintojen yhdistäminen |
31.12.2013 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2013 aikana: | ||||
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 511 | 19 | 530 | |
| Vahvistetut tappiot | 1 123 | -72 | 1 051 | |
| Varaukset | 290 | 24 | 314 | |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 162 | -56 | 106 | |
| Yhteensä | 2 086 | -84 | 2 002 | |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -721 | 210 | -511 | |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | -312 | 145 | -435 | -602 |
| Kertyneet poistoerot | -264 | 84 | -180 | |
| Yhteensä | -1 297 | 439 | -435 | -1 293 |
Konsernilla oli 31.12.2014 verotuksellisia tappioita tytäryhtiöissä 2 973 tuhatta euroa. Tappiosta on kirjattu verosaamista 699 tuhatta euroa (31.12.2013 1 051 tuhatta euroa). Kyseisillä tappioilla ei ole vanhenemisrajaa. Verosaamista ei ole kirjattu 1 721 tuhannen euron tappiosta johtuen niiden käytön epävarmuudesta.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 14 229 tuhatta euroa vuonna 2014 (18 705 tuhatta euroa vuonna 2013), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, ettei veron realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 | |
|---|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 4 652 | 4 065 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 10 368 | 10 307 | |
| Valmiit tuotteet | 5 463 | 5 390 | |
| Yhteensä | 20 483 | 19 762 |
Tilikaudella oikaistiin kuluksi 347 tuhatta euroa, jolla vaihtoomaisuuden kirjanpitoarvoa kirjattiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 4 619 tuhannen euron varaus (4 966 tuhatta euroa vuonna 2013).
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 39 635 | 35 238 |
| Siirtosaamiset | 3 442 | 1 857 |
| Muut saamiset | 1 617 | 1 442 |
| Yhteensä | 44 694 | 38 537 |
| 16 RAHAVARAT |
||
| Rahat ja pankkisaamiset | 17 672 | 15 229 |
| Yhteensä | 17 672 | 15 229 |
| Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat | 17 672 | 15 229 |
| 1 000 euroa | Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl |
Omat osakkeet, 1 000 kpl |
Osakkeet yhteensä, 1 000 kpl |
Osakepääoma, 1 000 euroa |
Ylikurssi rahasto, 1 000 euroa |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2013 | 17 426 | 1 302 | 18 728 | 6 967 | 1 504 |
| Osakeoptioiden käyttö | 89 | 0 | 89 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden luovutus | 112 | -112 | 0 | 0 | 0 |
| 31.12.2013 | 17 627 | 1 190 | 18 817 | 6 967 | 1 504 |
| Osakeoptioiden käyttö | 169 | 0 | 169 | 0 | 0 |
| 31.12.2014 | 17 796 | 1 190 | 18 986 | 6 967 | 1 504 |
Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2014 oli 18 985 588 kpl (18 816 691 kpl 31.12.2013). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu.
Teleste Oyj:n 1.4.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.
Teleste Oyj:n 12.4.2013 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 400 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.
Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 1 189 654, joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä 647 654 kappaletta konserni- ja määräysvaltayhtiöiden hallussa 542 000 kappaletta.
Optio-ohjelmien perusteella merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon, kun uudet osakkeet on rekisteröity. Optiooikeuksien perusteella merkittyihin osakkeisiin liittyvä osakkeenomistajan äänioikeus ja muut oikeudet yhtiössä alkavat, kun osakkeet on rekisteröity.
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,20 euroa/ osake (0,19 euroa/osake vuonna 2013) tilinpäätöspäivän jälkeen.
Teleste Oyj:llä oli vuonna 2014 voimassa Optio-ohjelma 2007. Optio-ohjelma laskettiin liikkeelle varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä vuonna 2007. Optio-oikeudet ovat voimassa keskimäärin kuusi vuotta liikkeellelaskusta ja osakkeiden merkintäaika kestää noin kaksi vuotta. Varsinainen yhtiökokous on valtuuttanut yhtiön hallituksen myöntämään optio-ohjelman puitteissa enintään 840 000 optiooikeutta konsernin avainhenkilöille tai Telesten tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä antaa optioita edelleen konsernin avainhenkilöille. Mikäli optionomistajan työsuhde konserniin päättyy ennen oikeuksien vapautumista, on hänen palautettava optio-oikeudet yhtiölle. Optiot raukeavat, ellei niitä ei ole lunastettu tai käytetty merkintäajan puitteissa.
| Optio-oikeudet | |
|---|---|
| Järjestelmä | 2007 |
| Instrumentti | 2007C |
| Yhtiökokouspäivä | 3.4.2007 |
| Optioita enintään, kpl | 280 000 |
| Merkittäviä osakkeita per optio, kpl | 1 |
| Alkuperäinen toteutushinta * | 3,57 |
| Osinko-oikaisu | Kyllä |
| Nykyinen toteutushinta, € ** | 2,87 |
| Ensimmäinen myöntämispäivä | 21.9.2009 |
| Oikeuden syntyminen, pvm | 1.4.2012 |
| Raukeaminen, pvm | 30.4.2014 |
| Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta | 7,1 |
| Juoksuaikaa jäljellä, vuotta | 0,0 |
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | 0 |
| Toteutustapa | Osakkeina |
* Osakkeen merkintähinta on Teleste Oyj:n vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsingin pörssissä lisättynä 10 prosentilla laskettuna huhtikuussa 2009.
** Merkintähinta optio-oikeuksien rauetessa, mikäli tämä tapahtunut tilikauden aikana.
| Tilikauden tapahtumat 2014 | 2007C | Toteutushinta painotettu, euroa |
|---|---|---|
| 1.1.2014 | ||
| Kauden alussa toteutettavissa olevat | 236 000 | |
| Tilikauden muutokset | ||
| Kaudella myönnetyt | 0 | |
| Kaudella menetetyt | 0 | |
| Kaudella mitätöidyt | 0 | |
| Kaudella toteutetut | 168 897 | 2,93 |
| Osakkeen kurssi, € *** | 4,47 | |
| Kaudella rauenneet | 23 002 | 2,87 |
| 31.12.2014 | ||
| Kauden loppuun mennessä toteutetut | 256 998 | |
| Kauden lopussa ulkona olevat | 0 | |
| Varasto kauden lopussa | 0 |
*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta ajalta, jolla kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2014.
| Toteutushinta | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tilikauden tapahtumat 2013 | 2007B | 2007C | Yhteensä | painotettu, euroa |
| 1.1.2013 | ||||
| Kauden alussa toteutettavissa olevat | 236 000 | 261 000 | 497 000 | 4,66 |
| Tilikauden muutokset | ||||
| Kaudella myönnetyt | 0 | 0 | 0 | |
| Kaudella menetetyt | 0 | 0 | 0 | |
| Kaudella mitätöidyt | 0 | 0 | 0 | |
| Kaudella toteutetut | 0 | 88 101 | 88 101 | 3,06 |
| Osakkeen kurssi, € *** | 4,18 | 4,17 | 4,17 | |
| Kaudella rauenneet | 280 000 | 0 | 280 000 | 6,07 |
| 31.12.2013 | ||||
| Kauden loppuun mennessä toteutetut | 0 | 88 101 | 88 101 | 3,06 |
| Kauden lopussa ulkona olevat | 0 | 172 899 | 172 899 | 3,06 |
| Varasto kauden lopussa | 0 | 19 000 | 19 000 | 3,06 |
*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta ajalta, jolla kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2013.
Teleste Oyj:n hallitus päätti 2.12.2011 perustaa Pitkäjänteisen kannustinjärjestelmän 2012 osaksi yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden ansaita yhtiön osakkeita palkkiona kolmelta yhden kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta (suoriteperusteinen palkkio). Lisäksi osakkeita voi ansaita työssäolon ja osakeomistuksen perusteella (ehdollinen palkkio). Ohjelmaan osallistumisen edellytyksenä on, että avainhenkilö omistaa Telesten osakkeita. Jos ohjelmaan osallistuja omistaa yhtiön osakkeita ja on työsuhteessa ohjelman loppuun saakka, eli maaliskuuhun 2015, yhtiö antaa yhden osakkeen kutakin henkilön omistamaa Telesten osaketta kohden ja lisäksi osakkeita ansaintajaksoille 2012, 2013 ja 2014 asetettujen ansaintakriteerien perusteella. Ohjelman puitteissa ansaitut osakkeet maksetaan osallistujille maaliskuussa 2015. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy tai henkilö myy osakkeensa ennen ansaintajakson päättymistä. Osakkeiden lisäksi osallistujille maksetaan käteistä palkkiosta henkilölle koituviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin (noin 50 % koko palkkiosta).
| Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä |
|
|---|---|
| Järjestelmä | 2012 |
| Tyyppi | Osake |
| Osakkeita enintään* | 250 000 |
| Ensimmäinen myöntämispäivä | 31.1.2012 |
| Oikeuden syntyminen, pvm | 31.3.2015 |
| Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta | 3,2 |
| Juoksuaikaa jäljellä, vuotta | 0,2 |
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | 28 |
| Toteutustapa | Osakkeita ja käteistä |
* Osakkeiden lisäksi avainhenkilöille maksetaan rahaa palkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.
| Tilikauden tapahtumat 2014* | Pitkäjänteinen kannustin järjestelmä 2012 |
Jäljellä oleva juoksuaika, painotettu, vuosia |
|---|---|---|
| Tyyppi | Osake | |
| 1.1.2014 | ||
| Kauden alussa ulkona olleet | 191 331 | |
| Varasto kauden alussa | 23 000 | |
| Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt Kaudella menetetyt Kaudella mitätöidyt Kaudella toteutetut Kaudella rauenneet |
0 12 839 0 0 47 973 |
|
| 31.12.2014 Kauden lopussa ulkona olevat |
130 519 | |
| Kauden lopussa toteutettavissa olevat |
130 519 | 0,2 |
* Taulukon määrät käsittävät osakkeina maksettavan palkkion netto-osuuden. Osakkeiden lisäksi osallistujille maksetaan käteistä palkkiosta henkilölle koituviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Rahaosuus vastaa korkeintaan osakkeiden arvoa osakkeiden toimituspäivänä.
| Tilikauden tapahtumat 2013 | Pitkäjänteinen kannustin järjestelmä 2012 |
Jäljellä oleva juoksuaika, painotettu, vuosia |
|---|---|---|
| Tyyppi | Osake | |
| 1.1.2013 Kauden alussa ulkona olleet Varasto kauden alussa |
229 000 21 000 |
|
| Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt Kaudella menetetyt Kaudella mitätöidyt Kaudella toteutetut Kaudella rauenneet |
6 000 8 000 0 0 35 669 |
|
| 31.12.2013 Kauden lopussa ulkona olevat Kauden lopussa toteutettavissa olevat |
191 331 191 331 |
1,2 |
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut | 135 072 |
|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma |
27 829 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2014 |
379 825 |
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut | 185 359 |
|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma |
82 840 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2013 |
272 582 |
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Pankkilainat | 196 | 16 |
| Rahoitusleasingvelat | 399 | 454 |
| Yhteensä | 595 | 470 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pankkilainat | 23 465 | 23 458 |
| Rahoitusleasingvelkojen | ||
| seuraavan vuoden lyhennykset | 319 | 342 |
| Yhteensä | 23 784 | 23 799 |
Korolliset pankkilainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja rahoitusleasingvelat käypään arvoon.
| 1 000 euroa | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|
| EUR | 595 | 470 |
| 595 | 470 | |
| Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Pankkilainat | 1,1 % | 1,3 % |
| Rahoitusleasingvelat | 1,5 % | 2,1 % |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma: | ||
| EUR | 100 % | 100 % |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Pankkilainat | 1,1 % | 1,3 % |
| Rahoitusleasingvelat | 1,5 % | 2,1 % |
| Konsernin rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat: | ||
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 327 | 352 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 405 | 462 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 732 | 814 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 319 | 342 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä |
399 718 |
454 796 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 14 | 18 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 732 | 814 |
| 1 000 euroa | Takuu varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|
| 1.1.2014 | 1 466 | 1 466 |
| Varausten lisäykset/vähennykset | 252 | 252 |
| 31.12.2014 | 1 718 | 1 718 |
| 2014 | ||
| Pitkäaikaiset varaukset | 1 238 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 480 | |
| Yhteensä | 1 718 | |
Konserni antaa tietyille tuotteilleen keskimäärin 24 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään.
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 12 515 | 9 951 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 6 265 | 6 059 |
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 23 | 9 |
| Muut siirtovelat | 13 051 | 11 856 |
| Ennakkomaksut | 26 | 145 |
| Muut velat | 1 656 | 110 |
| Yhteensä | 33 536 | 28 130 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Muut velat | 31 | 2 414 |
Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen kirjattiin 581 tuhatta euroa verosaamista ja 793 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2013 verosaamista 307 tuhatta euroa verosaamista ja verovelkaa 1 206 tuhatta euroa).
Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.
Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, IAS 39 standardia. Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto-, maksuvalmius- sekä rahavirran korkoriskiin, joita on kuvattu alla tarkemmin. Konsernilla ei ole merkittäviä hintariskejä.
Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.
Konsernin valuutta-asema muodostuu liiketapahtumiin liittyvistä eristä sekä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, PLN:n osuus non 4 % ja Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 6 %, USD:n osuus on noin 2 %, ja Englannin punnan osuus on noin 9 %. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 57 % ja USD:n osuus on noin 34 % ja CNY:n osuus noin 14 %. Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.
Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2014 | 2013 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | SEK | NOK | GBP | PLN | USD | SEK | NOK | GBP | PLN | |
| Lyhytaikaiset varat | 971 | 773 | 859 | 4 170 | 4 092 | 989 | 851 | 878 | 2 056 | 2 327 |
| Lyhytaikaiset velat | 1 463 | 1 093 | 1 721 | 2 250 | 1 689 | 1 186 | 1 057 | 519 | 1 413 | 1 649 |
Tilinpäätöksessä 2014 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:
Valuuttapositio
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Nettopositio | Suojaus instrumentti |
Suojaussuhde |
|---|---|---|---|---|---|
| USD | 6 762 | 6 013 | 750 | Valuutta termiini |
89 % |
| CNY | 3 368 | 2 986 | 382 | Valuutta termiini |
89 % |
| GBP | 2 631 | 2 054 | 576 | Valuutta termiini |
78 % |
| PLN | 1 510 | 1 240 | 270 | Valuutta termiini |
82 % |
| NOK | 863 | 691 | 171 | Valuutta termiini |
80 % |
Tilinpäätöksessä 2013 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:
Valuuttapositio
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Nettopositio | Suojaus instrumentti |
Suojaussuhde |
|---|---|---|---|---|---|
| USD | 4 012 | 3 313 | 699 | Valuutta termiini |
83 % |
| CNY | 2 040 | 1 748 | 292 | Valuutta termiini |
86 % |
Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen pääosin valuuttatermiinejä. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee olla aina suojattu 80–100 prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.
Valuuttajohdannaisten yhteismäärä 31.12.2014 oli 11,4 miljoonaa euroa (7,6 milj euroa).
Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 10,9 milj. euroa (12,8 milj. euroa).
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille | Voitto/Tappio | Voitto/Tappio |
| 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa | +-75 | +-70 |
| 10 % muutos euron ja Kiinan yenin välisessä valuuttakurssissa | +-38 | +-29 |
| 10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa | +-58 | |
Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 23 465 tuhatta euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Lainoista 11 000 tuhatta euroa on suojattu koronvaihtosopimuksella, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Suojauslaskentaan kuuluvasta johdannaisesta on kirjattu 16 tuhatta euroa laajaan tulokseen. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on -31 tuhatta euroa tilikaudella 2014. Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä. Vuonna 2014 konsernin lainakannan keskikorko oli 1,1 %. Rahoitusleasing sopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2014 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+120 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.
| Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu | 1 vuoden sisällä | 1–5 vuoden sisällä | yli 5 vuoden sisällä | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta |
12 465 | 12 465 | ||
| Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat |
||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 11 000 | 11 000 |
Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Osa myyntisaamisista on vakuutettu luottovakuutuksella. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan Konsernin johtoryhmässä.
Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski.
Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 5. Liiketoiminnan muut kulut.
| 2014 | 2013 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvon alentumis |
Arvon alentumis |
|||||
| Myyntisaamisten ikäjakauma | Brutto | tappio | Yhteensä | Brutto | tappio | Yhteensä |
| Erääntymättömät myyntisaamiset | 31 823 | 31 823 | 27 662 | 27 622 | ||
| 1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 4 319 | 4 319 | 5 400 | 5 400 | ||
| 31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 1 362 | 1 362 | 1 460 | 1 460 | ||
| yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 2 777 | -646 | 2 131 | 1 333 | -616 | 717 |
| Yhteensä | 39 635 | 35 238 | ||||
| Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä: | 2014 | 2013 | ||||
| Lainat ja muut saamiset | 44 694 | 38 537 | ||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 701 | 294 |
Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 17,6 milj. euroa ja korollinen velka 24,4 milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli
31.12.2014 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 17,0 milj. euroa. Konsernin lainasopimuksiin ja valmiusluottoihin, joihin konserni on sitoutunut, liittyy kannattavuus- ja kassavirta-tyyppisiä kovenantteja.
Johdannaissopimusten kirjaus- ja arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä tilinpäätöspäivän nimellisarvot ja käyvät arvot konsernitilinpäätöksen liite-tiedoissa kohdassa Vastuut.
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2014 seuraavat:
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 23 488 | ||||
| Ostovelat | 12 515 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 327 | 184 | 103 | 75 | 43 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | -13 427 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 13 141 | ||||
| Muut | 1 517 |
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2013 seuraavat:
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 23 467 | ||||
| Ostovelat | 9 951 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 352 | 272 | 129 | 47 | 13 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | -7 842 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 7 633 | ||||
| Muut | 2 414 |
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta. Tunnusluku lasketaan konsernin korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku alle 50 %. Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2014 ja 31.12.2013 oli seuraava.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 24 379 | 24 269 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 17 672 | 15 229 |
| Korollinen nettovelka | 6 707 | 9 040 |
| Oma pääoma yhteensä | 70 682 | 65 552 |
| Korollinen nettovelka ja pääoma yhteensä |
77 389 | 74 592 |
| Velan osuus kokonaispääomasta | 8,7 % | 12,1 % |
Kaikki rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon konsernitaseessa lukuunottamatta pitkäaikaista pankkilainaa, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.
Teleste käyttää tase-erien transaktioriskin suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskelmaan. Valuuttatermiinien käyvät arvot olivat 65 tuhatta euroa vuonna 2014 (2013 -209 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Korkojohdannaisten käyvät arvot olivat -31 tuhatta euroa. Käyvän arvon muutos tilikaudella -25 tuhatta euroa on kirjattu laajaan tulokseen. Telesten valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset ovat kaikki tasossa 2.
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeramattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan johdon arvioon käyvästä arvosta. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.
Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten leasingsopimusten vastaavaa korkoa.
Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannaisopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.
Käyvän arvon määrittämiseen on käytetty seuraavia diskonttokorkoja:
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsopimukset | 1,5 % | 2,1 % |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus |
Lainat ja muut | Myytävissä olevat | Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitus |
Tase-erien | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liite | varat/-velat | saamiset | rahoitusvarat | varat/-velat | kirjanpitoarvot | Käypä arvo | |
| 2014 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 701 | 701 | 701 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 39 635 | 39 635 | 39 635 | |||
| Johdannaissopimukset | 25 | 65 | 65 | 65 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 65 | 39 635 | 701 | 0 | 40 401 | 40 401 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 399 | 196 | 595 | 595 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 319 | 23 465 | 23 784 | 23 784 | ||
| Korkojohdannaiset | 25 | 31 | 31 | 31 | |||
| Ostovelat | 20 | 12 515 | 12 515 | 12 515 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 23 | 23 | 23 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 749 | 0 | 0 | 36 199 | 36 948 | 36 948 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti |
Jaksotettuun hankintamenoon |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liite | kirjattavat rahoitus varat/-velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
kirjattavat rahoitus varat/-velat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo | |
| 2013 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 294 | 294 | 294 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 35 238 | 35 238 | 35 238 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 35 238 | 294 | 0 | 35 532 | 35 532 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 454 | 16 | 470 | 470 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 342 | 23 458 | 23 799 | 23 799 | ||
| Johdannaissopimukset | 25 | 209 | 209 | 209 | |||
| Korkojohdannaiset | 25 | 6 | 6 | 6 | |||
| Ostovelat | 20 | 9 951 | 9 951 | 9 951 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 9 | 9 | 9 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 1 011 | 0 | 0 | 33 434 | 34 445 | 34 445 |
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: |
||
| Poistot | 4 211 | 4 628 |
| Työsuhde-etuudet | 0 | 83 |
| Yhteensä | 4 211 | 4 711 |
Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:
| Yhteensä | 2 567 | 2 626 |
|---|---|---|
| Myöhemmin erääntyvät | 1 337 | 1 357 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
665 | 619 |
| Yhden vuoden kuluessa | 565 | 650 |
Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla ulkomailla käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 2–5 vuotta. Normaalisti näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksiehtojen mukaan vuokratasoa korotetaan keskimäärin kahden vuoden välein.
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Vuokravastuut Toimitilojen vuokravastuut Leasingvuokravastuut |
2 567 2 992 |
2 626 4 122 |
| Johdannaissopimukset Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo Termiinisopimusten käypä arvo |
13 141 65 |
7 633 -209 |
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Koronvaihtosopimusten kohde-etuuden arvo |
11 000 | 11 000 |
| Koronvaihtosopimusten käypä arvo |
-31 | -6 |
Teleste-konsernissa lähipiiriin sisältyvät Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja.
| Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset | Konsernin omistusosuus (%) |
Osuus äänivallasta (%) |
|---|---|---|
| Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi | ||
| Asheridge Communications Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 100 |
| Asheridge Communications Espana S.L, Alcobendas, Espanja | 100 | 100 |
| Asheridge Communications Poland SP z.o.o, Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 100 |
| Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Süd GmbH & Co. KG, München, Saksa | 100 | 100 |
| Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd. Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Satlan S.p.zoo, Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste FZ LLC, Fujairah, Arabiemiirikunnat | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste India Ptv. Mumbai, Intia | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste Networks Services S.A. Yverdon, Sveitsi | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola | 100 | 100 |
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
| Toimitusjohtaja | ||
| Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 438 | 533 |
Vuonna 2014 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptioita (0 kpl vuonna 2013).
Johdon optio-oikeuksissa oli muilta osin samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa, paitsi Teleste 2007 optioiden osalta, joiden ehtojen mukaan optioiden bruttomääräisestä tulosta on 20 %:lla merkittävä yhtiön osakkeita. Osakemerkintävelvollisuus lakkasi, kun salkussa oli bruttovuosipalkan verran yhtiön osakkeita. 31.12.2014 johdolla ei ollut myönnettyjä optioita (0 kpl ja 0 kpl toteuttavissa vuonna 2013). Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 0,66 % emoyhtiön osakkeista eli 125 652 osaketta (0,59 % eli 111 079 osaketta 31.12.2013). Lisäksi Teleste Oyj:n toimitusjohtaja omisti 31.12.2014 Teleste Management II Oy:n osakkeista 31,25 %.
Toimitusjohtajan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksu tilikaudella 2014 oli 50 tuhatta euroa (49 tuhatta euroa tilikaudella 2013), mikä summa ei sisälly maksettuihin palkkoihin ja palkkioihin.
| 1 000 euroa Johdon maksetut palkat ja palkkiot |
2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Marjo Miettinen, hallituksen puheenjohtaja |
40 | 41 |
| Pertti Ervi, hallituksen jäsen | 28 | 29 |
| Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen | 28 | 28 |
| Esa Harju, hallituksen jäsen | 28 | 29 |
| Pentti Raatikainen, hallituksen jäsen 12.4.2013 asti |
0 | 1 |
| Kai Telanne, hallituksen jäsen | 28 | 29 |
| Petteri Walldén, hallituksen jäsen | 28 | 29 |
| Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja | 438 | 533 |
| Yhteensä | 618 | 719 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja 18 (kahdeksantoista) kuukautta yhtiön toimittaessa irtisanomisen. Hallituksen kiinteä palkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina, kokouspalkkiot on maksettu rahana.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2014 tai 2013.
Telesten hallitus päätti joulukuussa 2011 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2011 antaman valtuutuksen perusteella Teleste Management II Oy:lle suunnatusta maksullisesta osakeannista. Osakeannissa tarjottiin yhteensä 542 000 Telesten uutta osaketta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Teleste Management II Oy:n merkittäväksi. Osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle oli yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska osakeannissa annetut osakkeet käytettiin Telesten johtoryhmän jäsenten kannustin- ja sitouttamisjärjestelmän toteuttamiseen. Osakeomistusta varten osa johtoryhmän jäsenistä on perustanut Teleste Management II Oy -nimisen yhtiön, jonka koko osakekannan he tai heidän määräysvaltayhteisönsä omistavat. Järjestelmää perustettaessa Teleste Management II Oy:n oli tarkoitus hankkia Teleste Oyj:n (Teleste) osakkeita yhteensä enintään 1 600 000 eurolla. Osakehankinnat rahoitettiin johtoryhmän jäsenten 320 000 euron suuruisilla pääomapanoksilla Teleste Management II Oy:hyn sekä Telesteltä otettavalla lainalla. Osa johtoryhmän
jäsenistä rahoitti pääomapanostaan Teleste Management II Oy:hyn myymällä aiemmin omistamiaan Telesten osakkeita.
Telesten johtoryhmän jäsenet omistavat Teleste Managament II (määräysvallattomat omistajat) järjestelmän toteuduttua 2,85 % Telesten osakkeista. Järjestelmä on tarkoitus purkaa osakevaihdolla ja käteisellä vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Tämän seurauksena Teleste Management II Oystä tulee emoyhtiön 100 % omistama tytäryhtiö. IFRS 12 mukaisia rajoituksia ei ole.
Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.
Teleste on ostanut Mitron Group Oy Ltd:n koko osakekannan. Mitron on suomalainen julkisen liikenteen informaatiojärjestelmien ja nykyaikaisten näyttöratkaisujen toimittaja. Mitronin valmistamia järjestelmiä hyödynnetään junissa ja juna-asemilla, metroissa, lentokentillä sekä kaupunkiliikenteessä. Mitron Groupilla on suunnittelu- ja valmistustoimintaa Forssassa ja Tampereella sekä tytäryhtiöt Puolassa, Saksassa ja Sveitsissä. Yhtiön liikevaihdosta yli 90 prosenttia koostuu viennistä. Mitron vahvistaa Telesten asemaa raideliikenteen videovalvonta- ja tiedonhallintaratkaisujen kokonaistoimittajana.
Vuonna 2014 Mitronin liikevaihto ylitti 22 miljoonaa euroa. Yritysoston vaikutuksen Telesten vuoden 2015 liikevaihtoon arvioidaan ylittävän 22 miljoonaa euroa ja liiketulokseen arvioidaan olevan positiivinen. Yritysostolla ei ole merkittävää vaikutusta Telesten omavaraisuusasteeseen, mutta nettovelkaantumisaste nousee kohtuullisesti. Ostetun yhtiön oma pääoma kaupantekohetkellä on noin 5 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma noin 15 miljoonaa euroa. Osakkeiden kauppahinta on 8 miljoonaa euroa ja kauppahinta voi nousta riippuen ostetun yhtiön nettotuloksen kehityksestä seuraavan kahden vuoden kuluessa. Kauppahinta maksetaan pääosin käteisenä. Kauppa astuu voimaan 7.1.2015. Yritysosto kasvattaa Telesten henkilökuntaa 120 henkilöllä ja Mitronin nykyinen johto jatkaa liiketoiminnan johdossa. Liiketoiminta yhdistetään Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueen videovalvontayksikköön.
Kyseisen liiketoimintojen yhdistämisen alkuperäinen kirjanpitokäsittely on vielä kesken, kun Telesten Oyj:n tilinpäätös hyväksytään julkistettavaksi. Tämän johdosta kaikkia IFRS 3 edellyttämiä tietoja raportointikauden päättymisen jälkeen toteutetusta liiketoimintojen yhdistämisestä ei voida esittää.
| 1 000 euroa | Liite | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 67 677 | 63 807 |
| Valmistevarastojen muutos | -77 | 856 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 2 669 | 2 244 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | -29 088 | -29 414 |
| Henkilöstökulut | 4 | -21 930 | -20 285 |
| Poistot | 5 | -930 | -799 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -14 905 | -14 173 | |
| Liiketulos | 3 417 | 2 237 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 3 319 | 6 148 |
| Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä | 6 737 | 8 385 | |
| Satunnaiset erät | |||
| Satunnaiset kulut | 7 | 0 | 0 |
| Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 6 737 | 8 385 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron muutos | 8 | 267 | 143 |
| Tuloverot | |||
| Tilikauden verot | 9 | -907 | -772 |
| Tilikauden voitto | 6 096 | 7 757 |
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| 1 000 euroa | Liite | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 1 771 | 2 053 |
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | 4 819 | 5 282 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 11 | 20 789 | 30 013 |
| Sijoitukset | 12 | 34 597 | 24 572 |
| 61 975 | 61 920 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 7 029 | 6 349 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 14 | 23 030 | 20 717 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 15 | 5 490 | 3 761 |
| 35 549 | 30 827 | ||
| Vastaavaa | 97 524 | 92 747 | |
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 16 | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto | 16 | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 16 | 5 563 | 6 516 |
| Edellisten tilikausien tulos | 16 | 36 432 | 32 138 |
| Tilikauden tulos | 16 | 6 096 | 7 757 |
| 56 562 | 54 881 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 8 | 576 | 843 |
| Pakolliset varaukset | 17 | 1 616 | 1 249 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 18 | 0 | 0 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 19 | 38 770 | 35 774 |
| 38 770 | 35 774 | ||
| Vastattavaa | 97 524 | 92 747 | |
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 6 737 | 8 385 |
| Oikaisut | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 930 | 799 |
| Rahoitustuotot- ja kulut | -3 319 | -6 148 |
| Muut oikaisut | -367 | 300 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 3 980 | 3 336 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos | -2 313 | 146 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -680 | -129 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys | 3 159 | -2 987 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 4 147 | 366 |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -630 | -479 |
| Saadut korot ja osinkotuotot | 3 949 | 6 125 |
| Maksetut välittömät verot | -1 092 | -1 458 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 6 374 | 4 554 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -184 | -436 |
| Sijoitukset tytäryhtiöihin | 0 | -2 585 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 0 | 82 |
| Myönnetyt lainat | -1 086 | -2 468 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -407 | 0 |
| Investointien rahavirta | -1 677 | -5 407 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 1 000 | 5 000 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1 000 | -3 000 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -3 463 | -3 119 |
| Osakeanti | 496 | 270 |
| Rahoituksen rahavirta | -2 967 | -849 |
| Rahavarojen muutos | 1 729 | -1 702 |
| Likvidit varat 1.1. | 3 761 | 5 463 |
| Likvidit varat 31.12. | 5 490 | 3 761 |
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.
Yhtiöllä on valuuttasuojauksia ja lainaa suojaavia koronvaihtosopimuksia. Terminointien avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan. Koronvaihtosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.
Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintäin kuusi kuukautta eteenpäin. Valuuttasuojausten tulosvaikutus kirjataan yhtiössä valuuttasuojausten toteutushetkellä.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3 vuotta |
|---|---|
| Liikearvo | 8 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 3 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–33 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
| Tietokoneet | 0–3 vuotta |
Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.
Käyttöleasingsopimukset ja rahoitusleasingsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluina.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödykkeen luovutushetkellä.
Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.
Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.
Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.
Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Liikevaihto liiketoiminnoittain | ||
| Video and Broadband Solutions | 66 190 | 62 638 |
| Network Services | 1 487 | 1 169 |
| Yhteensä | 67 677 | 63 807 |
| Liikevaihto markkina-alueittain | ||
| Suomi | 13 710 | 11 963 |
| Pohjoismaat | 8 577 | 9 615 |
| Muu Eurooppa | 39 934 | 35 011 |
| Muut | 5 456 | 7 218 |
| Yhteensä | 67 677 | 63 807 |
| 2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT |
||
| Tuotekehitysavustukset ja muut | 2 669 | 2 244 |
| Yhteensä | 2 669 | 2 244 |
| 3 MATERIAALIT JA PALVELUT |
||
| Ostot | -28 685 | -28 092 |
| Raaka-ainevaraston muutos | 757 | -727 |
| -27 928 | -28 819 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -1 160 | -595 |
Yhteensä -29 088 -29 414
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -17 829 | -16 492 |
| Eläkekulut | -3 120 | -2 886 |
| Muut henkilösivukulut | -981 | -907 |
| Yhteensä | -21 930 | -20 285 |
| Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallitukselle |
||
| Marjo Miettinen, hallituksen | ||
| puheenjohtaja | -40 | -41 |
| Pertti Ervi, hallituksen jäsen | -28 | -29 |
| Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen | -28 | -28 |
| Esa Harju, hallituksen jäsen | -28 | -29 |
| Pentti Raatikainen, hallituksen jäsen | ||
| 12.4.2013 asti | 0 | -1 |
| Kai Telanne, hallituksen jäsen | -28 | -29 |
| Petteri Walldén, hallituksen jäsen | -28 | -29 |
| Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja | -438 | -533 |
| Yhteensä | -618 | -719 |
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 382 | 373 |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | 379 | 376 |
| Tuotekehitys | 101 | 101 |
|---|---|---|
| Tuotanto ja materiaalihallinto | 223 | 215 |
| Myynti ja markkinointi | 30 | 30 |
| Hallinto | 28 | 27 |
| Yhteensä | 382 | 373 |
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | -177 | -203 |
| Rakennukset | -306 | -283 |
| Koneet ja kalusto | -165 | -145 |
| Liikearvo Muut aineettomat oikeudet |
-274 -8 |
-160 -8 |
| Yhteensä | -930 | -799 |
| 6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT |
||
| Korkotuotot | 5 | -16 |
| Korkotuotot konserniyhtiöiltä | 944 | 1 384 |
| Korkokulut | -323 | -329 |
| Korkokulut konserniyhtiöille | -73 | -81 |
| Rahoituksen kurssierot | 92 | 75 |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | -66 | 433 |
| Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä | 2 739 | 4 680 |
| Osinkotuotot, ulkopuolisilta | 2 | 2 |
| Yhteensä | 3 319 | 6 148 |
| 7 SATUNNAISET ERÄT |
||
| Maksetut konserniavustukset | 0 | 0 |
| 8 TILINPÄÄ TÖSSIIRROT |
||
| Poistoeron muutos | ||
| Rakennukset | 29 | -11 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 238 | 154 |
| Yhteensä | 267 | 143 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta |
576 | 843 |
| 9 TILIKAUDEN VEROT |
||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -931 | -808 |
| Edellisen tilikauden verot | 24 | 36 |
| Yhteensä | -907 | -772 |
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Yhteensä | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 7 619 | 2 197 | 9 816 | 8 847 | 8 488 | 4 362 | 21 697 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 16 | 155 | 14 | 185 |
| Hankintameno 31.12. | 7 619 | 2 197 | 9 816 | 8 863 | 8 643 | 4 376 | 21 882 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12. |
-7 603 -8 -7 611 |
-160 -274 -434 |
-7 763 -282 -8 045 |
-4 117 -306 -4 423 |
-8 180 -165 -8 345 |
-4 118 -177 -4 295 |
-16 415 -648 -17 063 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 8 | 1 763 | 1 771 | 4 440 | 298 | 81 | 4 819 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2014 |
273 | ||||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2013 |
308 |
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 2 616 | 1 859 |
| Keskeneräiset tuotteet | 2 450 | 2 771 |
| Valmiit tuotteet | 1 963 | 1 719 |
| Yhteensä | 7 029 | 6 349 |
| Myyntisaamiset | 10 325 | 7 889 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä |
11 089 | 11 570 |
| Siirtosaamiset | 1 616 | 1 258 |
| Yhteensä | 23 030 | 20 717 |
| 15 Likvidit varat | ||
| Rahat ja pankkisaamiset | 5 490 | 3 761 |
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 | Osakkeet | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| konserni | Osakkeet | |||||
| Emoyhtiö | yhtiöissä | muut | Yhteensä | |||
| Pääomasijoituslainat konserniyhtiöille |
457 | 448 | ||||
| Muut pitkäaikaiset | Hankintameno 1.1. | 29 909 | 714 | 30 623 | ||
| saamiset konserniyhtiöiltä | 20 331 | 29 565 | Lisäykset/siirrot | 10 080 | 407 | 10 487 |
| Yhteensä | 20 788 | 30 013 | Hankintameno 31.12. | 39 989 | 1 121 | 41 110 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1. | -5 624 | -428 | -6 052 | |||
| Myynnit | -462 | 0 | -462 | |||
| Vähennykset yhteensä | -6 086 | -428 | -6 514 | |||
| Kirjanpitoarvo |
31.12.2014 33 903 693 34 597
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 6 967 | 6 967 |
| Osakepääoma 31.12. | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 1 504 | 1 504 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1. | 6 516 | 5 784 |
| Omien osakkeiden hankinta | -1 448 | 0 |
| Osakeanti | 495 | 732 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12. | 5 563 | 6 516 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. | 39 895 | 35 258 |
| Osingonjako | -3 463 | -3 119 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. | 36 432 | 32 138 |
| Kauden tulos | 6 096 | 7 757 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 42 528 | 39 895 |
| Yhteensä | 56 562 | 54 881 |
| Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. | 48 091 | 46 411 |
Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 18 985 588 samanlajiseen osakkeeseen.
| 1 000 euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset | 1 616 | 1 249 |
| 18 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄ OMA |
||
| Lainat rahalaitoksilta | 0 | 0 |
| 19 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄ OMA |
||
| Lainat rahalaitoksilta | 23 000 | 23 000 |
| Saadut ennakot | 0 | 10 |
| Ostovelat | 4 146 | 2 912 |
| Ostovelat konserniyrityksille | 1 381 | 680 |
| Muut velat | 486 | 523 |
| Muut velat konserniyrityksille | 3 080 | 2 927 |
| Siirtovelat | 6 676 | 5 722 |
| Yhteensä | 38 770 | 35 774 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 658 | 782 |
| Myöhemmin maksettavat | 824 | 870 |
| Yhteensä | 1 482 | 1 652 |
| Vuokravastuut toimitiloista | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 117 | 112 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua | 216 | 128 |
| Myöhemmin erääntyvät | 1 154 1 487 |
1 269 1 509 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Pankkitakaukset | 0 | 0 |
| Tytäryhtiöiden puolesta annetut | ||
| takaukset | 0 | 0 |
| 21 JOHDANNAISSOPIMUKSET |
||
| Termiinisopimusten kohde-etuuden | ||
|---|---|---|
| arvo | 13 427 | 7 198 |
| Termiinisopimusten käypä arvo | 65 | -159 |
| Koronvaihtosopimukset | 11 000 | 11 000 |
| Koronvaihtosopimusten käypä arvo | -31 | -6 |
| Konsernin | Emoyhtiön | |
|---|---|---|
| omistusosuus, % | omistusosuus, % | |
| Asheridge Communications Espana S.L, Alcobendas, Espanja | 100 | 0 |
| Asheridge Communications Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 0 |
| Asheridge Communications Poland SP z.o.o, Wroclaw, Puola | 100 | 0 |
| Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 0 |
| Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Süd GmbH & Co. KG, München, Saksa | 100 | 0 |
| Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 1 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Satlan S.p.zoo, Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP), Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste FZ LLC, Fujairah, Arabiemiirikunnat | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 0 |
| Teleste India Ptv., Mumbai, Intia | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste Network Services S.A., Yverdon, Sveitsi | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola | 100 | 100 |
| Johdon omistus | |||
|---|---|---|---|
| Osuus osakkeista, |
Osuus ääni |
||
| Kpl | % | vallasta, % | |
| Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet |
125 652 | 0,66 % | 0,66 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 2014 | 2013 | |
| Tilintarkastuspalkkiot | -44 | -41 | |
| Veroneuvonta | -24 | -43 | |
| Muut palvelut | -8 | -43 | |
| Yhteensä | -76 | -127 | |
Asheridge Communications Ltd. (02704083) ja Asheridge Investments Ltd. (05418313) hyödyntävät UK:n osakeyhtiölain mahdollistamaa vapautusta paikallisesta tilintarkastuksesta (section 479A of the Companies Act 2006 in the UK).
| Määrä, kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|
|---|---|---|
| Emoyhtiö omistaa 31.12.2014 omia osakkeita | 647 654 | 3,41 |
| Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2014 | Määrä, kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|---|---|---|
| EM Group Oy | 4 409 712 | 23,23 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 1 679 200 | 8,84 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 963 860 | 5,08 |
| Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 824 641 | 4,34 |
| Teleste Oyj | 647 654 | 3,41 |
| OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto | 630 712 | 3,32 |
| Teleste Management II Oy | 542 000 | 2,85 |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 521 150 | 2,74 |
| Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 2,63 |
| Sijoitusrahasto Danske Invest Suomen Pienyhtiöt | 300 000 | 1,58 |
| Yhteenveto (10) | 11 018 929 | 58,02 |
| Sektorijakauma | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
|---|---|---|---|---|
| Kotitaloudet | 4 626 | 93,23 | 4 545 768 | 23,9 |
| Julkisyhteisöt | 3 | 0,06 | 1 985 010 | 10,5 |
| Rahoitus-ja vakuutuslaitokset | 18 | 0,36 | 3 869 397 | 20,4 |
| Yritykset | 248 | 5,00 | 7 263 897 | 38,3 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 27 | 0,54 | 368 048 | 1,9 |
| Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt | 40 | 0,81 | 953 468 | 5,0 |
| Yhteensä | 4 962 | 100,0 | 18 985 588 | 100,0 |
| Osakkeita, kpl | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
| 1–100 | 1 116 | 22,5 | 73 984 | 0,4 |
| 101–500 | 2 157 | 43,5 | 588 322 | 3,1 |
| 501–1 000 | 758 | 15,3 | 624 039 | 3,3 |
| 1 001–5 000 | 747 | 15,1 | 1 641 409 | 8,6 |
| 5 001–10 000 | 88 | 1,8 | 628 171 | 3,3 |
| 10 001–50 000 | 69 | 1,4 | 1 356 609 | 7,1 |
| 50 001–100 000 | 3 | 0,1 | 258 152 | 1,4 |
| 100 001–500 000 | 16 | 0,3 | 3 595 973 | 18,9 |
| 500 001– | 8 | 0,2 | 10 218 929 | 53,8 |
| Yhteensä | 4 962 | 100,0 | 18 985 588 | 100,0 |
| Hallintarekisteri | 724 480 | 3,8 |
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 48 091 658,69 euroa.
Hallitus ehdottaa huhtikuun 9 päivänä 2015 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2014 maksetaan 0,20 euroa (0,19 euroa) osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
| Marjo Miettinen, HP P | ertti Ervi, HJ | Jannica Fagerholm, HJ |
|---|---|---|
| Esa Harju, HJ | Kai Telanne, HJ P | etteri Walldén, HJ |
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
KPMG OY AB
Esa Kailiala KHT
Olemme tilintarkastaneet Teleste Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa ole-vien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Esa Kailiala KHT
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance) 2010, saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internet-sivuilla www.cgfinland.fi, suosituksen 54 mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja tiedot perustuvat 31.12.2014 vallinneeseen tilanteeseen.
Teleste Oyj:n johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Telesten osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä (jatkossa Pörssi). Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalakia, Pörssin antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, mukaan lukien Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi, sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla. Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.
Teleste Oyj:n yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Vakiintuneen tavan mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä.
Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm. tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta. Teleste Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.
Teleste Oyj:n hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus päättää asioista, joilla ottaen huomioon konsernin toiminnan laajuus ja koko on huomattavaa merkitystä konsernin toiminnalle. Hallitus valvoo ja arvioi toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimintaa. Hallitus päättää yhtiön kompensaatiojärjestelmän perusteista ja päättää muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat.
Teleste Oyj:n hallituksen arvion mukaan hallitustyöskentely toteutuu mahdollisimman tehokkaalla tavalla niin, että hallitukseen ei perusteta erillisiä valiokuntia, vaan ns. valiokuntatyöskentelyyn osallistuu koko hallitus. Myös tarkastusvaliokunnan tehtävät hoitaa hallitus.
Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Teleste Oyj:n hallitus on vahvistanut työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu:
• käsitellä ja hyväksyä tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset,
• nimittää ja vapauttaa tehtävistään toimitusjohtaja sekä määrätä hänen työtehtävänsä ja työehtonsa,
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 1.4.2014 Teleste Oyj:n hallitukseen alla mainitut kuusi henkilöä. Hallitus valitsi keskuudestaan Marjo Miettisen hallituksen puheenjohtajaksi.
Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituna riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajaa Marjo Miettistä, joka toimii hallituksen jäsenenä merkittävän osakkeenomistajan EM Group Oy:n hallituksessa.
Teleste Oyj:n hallitus on pitänyt vuoden 2014 aikana 9 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin on ollut 100 %. Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja ja osavuosikatsausten yhteydessä myös talousjohtaja sekä tarvittaessa erikseen kutsuttavat henkilöt.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Varsinaisen yhtiökokouksen 1.4.2014 päätöksen mukaisesti hallituspalkkiot seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti ovat seuraavat: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 40 000 euroa vuodessa ja jäsenille 28 000 euroa vuodessa. Palkkio suoritetaan siten, että 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita tai vaihtoehtoisesti osakkeet luovutetaan käyttämällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ja loppuosa suoritetaan rahana.
Hallituksen jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat vuonna 2014 seuraavat:
Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa lain, Teleste Oyj:n yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Teleste Oyj:n hallituksen jäsen. Teleste Oyj:n nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, s. 1961, KTM, aloitti toimitusjohtajan tehtävässään 1.11.2002. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on konsernin johtoryhmä.
Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus. Teleste Oyj:n toimitusjohtajalle vuonna 2014 kirjatut palkat, palkkiot ja luontaisedut olivat 438 290,40 euroa. Lisäksi tilikauteen kohdistui lisäeläkemaksu 50 006,84 euroa. Tilikauteen ei kohdistunut osakeperusteisia etuuksia.
Toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Vapaaehtoisesta lisäeläkejärjestelmästä aiheutuneet maksut sisältyvät työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuisuuksiin. Lisäeläkejärjestelyyn liittyvä eläkevastuu 70 000 euroa sisältyy Teleste Oyj:n taseeseen.
Toimitusjohtaja Rinnevaaran sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja yhtiön toimittaessa irtisanomisen irtisanomisaika on kahdeksantoista (18) kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksantoista (18) kuukauden vastaava korvaus ilman etuja.
Toimitusjohtaja toimii Telesten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2014 seitsemän jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten liiketoiminta-alueiden ja konsernihallinnon johtajia. Tytäryhtiöt toimivat liiketoiminta-alueiden osina.
Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten strategiaan, budjetointiin, osavuosikatsauksiin ja yrityskauppoihin liittyvät asiat sekä valmistelee investoinnit, jotka hallitus hyväksyy. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.
Johdon kannustus- ja palkkiojärjestelmistä päättää hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella.
Kaikkien johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Tulospalkkion määrään vaikuttavat yhtiön ja asianomaisen liiketoiminta-alueen tulos sekä muut toiminnan kannalta keskeiset avaintavoitteet.
Johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja on ryhmäeläkevakuutus, jonka perusteella johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 vuotta. Suunnitelman mukainen eläkkeen määrä on 60 % neljältä eläketapahtumaa edeltävältä vuodelta maksetusta säännöllisestä vuosiansiosta. Maksettavat TyEL eläkkeet otetaan laskennassa huomioon.
Teleste Oyj:n toimitusjohtaja omisti 44 436 kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita 31.12.2014. Muut johtoryhmän jäsenet omistivat 11 627 kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita.
Teleste Oyj:llä ei ollut 31.12.2014 voimassa optio-ohjelmia, eivätkä toimitusjohtaja ja Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenet omistaneet Telesten optioita.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset luetellaan tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Lähipiiritapahtumat".
Teleste Oyj:n hallitus päätti 5.12.2011 kahdesta uudesta konsernin johtoryhmän jäsenten ja avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johtoryhmän jäsenten ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johtoryhmän jäsenet ja avainhenkilöt yhtiöön kannustamalla heitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita sekä tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuvat palkkiojärjestelmät. Osakeomistusta varten osa johtoryhmän jäsenistä perusti Teleste Management II Oy -nimisen yhtiön, jonka koko osakekannan he tai heidän määräysvaltayhteisönsä omistavat.
Järjestelmä on voimassa kevääseen 2015 saakka, jolloin järjestelmä on tarkoitus purkaa myöhemmin päätettävällä tavalla. Teleste Management II Oy:n omistamien
Telesten osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelmän voimassaoloaikana. Johtoryhmän jäsenten omistus Teleste Management II Oy:ssä pysyy pääsääntöisesti voimassa järjestelmän purkamiseen saakka.
Teleste Management II Oy omisti 31.12.2014 Teleste Oyj:n osakkeita 542 000 kappaletta. Toimitusjohtajan omistusosuus Teleste Management II Oy:n osakkeista on 31,25 % ja muiden jäsenten omistusosuus on 68,75 %.
Teleste Oyj:n tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Telesten yhtiökokous valitsi 1.4.2014 yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Esa Kailiala.
Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Teleste Oyj:n hallitukselle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.
Vuonna 2014 Teleste-konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 210 000 euroa, josta KPMG:n osuus oli 150 000 euroa. Lisäksi KPMG:hen kuuluvat tilintarkastusyksiköt ovat tarjonneet Teleste-konserniin kuuluville yhtiöille muuta neuvontaa yhteensä 73 000 euron arvosta ja muut kuin KPMG:hen kuuluvat tilintarkastajat 37 000 euron edestä.
Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla.
Telesten pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön tilintarkastajat. Lisäksi yhtiön laajennettuun pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtajan assistentti. Yhtiöllä on myös pysyviä yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä.
Sisäpiirisäännöt sisältävät myös tilapäistä kaupankäyntiä koskevia määräyksiä. Hankekohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat henkilöt, jotka tehtävässään saavat tietoonsa yhtiön hanketta koskevia tietoja, jotka saattavat julkiseksi tultuaan vaikuttaa yhtiön arvopapereiden arvonmuodostukseen. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.
Sisäpiiriläisen on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla ja sen osakkeisiin oikeuttavilla johdannaisilla ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista. Telesten pysyviä sisäpiiriläisiä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin kokonaan yhtiön osakkeilla 14 vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Tänä aikana Teleste ei myöskään osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä Teleste-konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.
Yhtiön sisäpiirihallinto kuuluu Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmään.
Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tukea strategian toteuttamista sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja varmentaa sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Liiketoimintayksikön johto keskitetyn controller-toiminnon tukemana molemmissa liiketoiminta-alueissa vastaa siitä että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan alueen kaikilla tasoilla.
Telesten hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, sen periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat Teleste-konsernin strategiset ja liiketoiminnalliset tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa ja tavoiteasetantaa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa riskienhallintajärjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, liikevaihdon, tilauskannan, toimitusten, myyntisaatavien ja kassavirran kehitystä ja sen kautta koko Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä.
Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa mm. seuraavat riskiluokat:
Yhtiössä sisäinen tarkastusyksikkö hoitaa Teleste Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden sisäisen tarkastuksen. Tuloksista raportoidaan nimetylle hallituksen jäsenelle minkä lisäksi sisäisen tarkastuksen raportin yhteenveto esitetään Teleste Oyj:n hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Toiminta tehdään yhteistyössä yhtiön controllereiden ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Ulkoinen tilintarkastaja osallistuu sisäisen tarkastuksen painopistealueiden valitsemiseen ja tulosten arviointiin.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä kuvattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisiin periaatteisiin. Talousjohtaja on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmistä.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta on luotu kuvaamalla raportointiprosessi, kartoittamalla sen olennaiset riskit ja määrittelemällä kontrollipisteet riskiarvioinnin pohjalta. Riski- ja kontrolliarvioinnin tulokset on raportoitu hallitukselle. Kontrollit kattavat koko raportointiprosessin tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosiraportointiin. Kontrolleja on rakennettu sisään raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määriteltyjä toiminta- ja menettelytapoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Julkistettavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä ja hallituksessa. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden.
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| IFRS 2014 | IFRS 2013 | IFRS 2012 | IFRS 2011 | IFRS 2010 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma ja tase: | |||||
| Liikevaihto, Meur | 197,2 | 192,8 | 193,9 | 183,6 | 167,8 |
| Muutos % | 2,3 | -0,6 | 5,6 | 8,6 | 18,5 |
| Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, % | 92,5 | 93,2 | 93,4 | 94,1 | 93,3 |
| Liiketulos, Meur | 11,1 | 11,0 | 10,9 | 9,4 | 7,4 |
| % liikevaihdosta | 5,6 | 5,7 | 5,6 | 5,1 | 4,4 |
| Tulos rahoituserien jälkeen, Meur | 10,8 | 10,7 | 10,1 | 8,8 | 6,7 |
| % liikevaihdosta | 5,5 | 5,5 | 5,2 | 4,8 | 4,0 |
| Tulos ennen veroja, Meur | 10,8 | 10,7 | 10,1 | 8,8 | 6,7 |
| % liikevaihdosta | 5,5 | 5,5 | 5,2 | 4,8 | 4,0 |
| Tilikauden tulos, Meur | 8,5 | 8,1 | 6,7 | 6,3 | 4,8 |
| % liikevaihdosta | 4,3 | 4,2 | 3,5 | 3,4 | 2,9 |
| Tuotekehitysmenot, Meur | 10,3 | 10,0 | 11,2 | 11,6 | 10,3 |
| % liikevaihdosta | 5,2 | 5,2 | 5,8 | 6,3 | 6,1 |
| Investoinnit, Meur | 3,7 | 6,3 | 3,3 | 5,2 | 3,8 |
| % liikevaihdosta | 1,9 | 3,3 | 1,7 | 2,9 | 2,2 |
| Korollinen vieras pääoma, Meur | 24,4 | 24,3 | 22,1 | 33,2 | 28,1 |
| Oma pääoma,Meur | 70,7 | 65,6 | 60,6 | 55,3 | 50,4 |
| Taseen loppusumma, Meur | 132,5 | 124,3 | 120,2 | 133,2 | 116,2 |
| Henkilöstö ja tilauskanta: | |||||
| Henkilöstö keskimäärin | 1 302 | 1 306 | 1 326 | 1 297 | 1 215 |
| Tilauskanta, Meur | 15,2 | 13,1 | 17,0 | 21,2 | 17,0 |
| Saadut tilaukset, Meur | 199,3 | 188,9 | 189,7 | 188,1 | 167,2 |
| Tunnusluvut: | |||||
| Oman pääoman tuotto-% | 12,5 | 12,9 | 11,6 | 11,9 | 9,9 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | 12,2 | 13,0 | 13,0 | 11,5 | 10,2 |
| Omavaraisuusaste % | 53,4 | 52,7 | 50,5 | 41,6 | 43,6 |
| Nettovelkaantumisaste % | 9,5 | 13,8 | 13,7 | 32,2 | 25,5 |
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,48 | 0,47 | 0,38 | 0,36 | 0,27 |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | 0,48 | 0,46 | 0,38 | 0,36 | 0,27 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 3,94 | 3,73 | 3,48 | 3,17 | 2,90 |
sijoitetun pääoman tuotto,
10 11 12 13 14
%
Meur %
| Oman pääoman Tilikauden tulos |
|||
|---|---|---|---|
| tuotto: Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana) |
x 100 | ||
| Sijoitetun pääoman | Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut |
x 100 | |
| tuotto: | Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana) |
||
| Omavaraisuusaste: Oma pääoma | x 100 | ||
| Taseen loppusumma – saadut ennakot |
|||
| Nettovelkaantumis | Korolliset velat – rahat ja pankki | ||
| aste: | saamiset – korolliset saamiset Oma pääoma |
x 100 | |
| Osakekohtainen | Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto |
||
| tulos: | Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo |
||
| Osakekohtainen | Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto |
||
| laimennettu tulos: | Kauden aikana ulkona olevien | ||
| osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo |
|||
| Osakekohtainen | Taseen oma pääoma | ||
| oma pääoma: | Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa |
||
| Hinta/voitto-suhde | Pörssikurssi vuoden lopussa | ||
| (P/E): | Osakekohtainen tulos | ||
| Efektiivinen | Osakekohtainen osinko |
Pörssikurssi vuoden lopussa
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
osinkotuotto:
OSAKKEENOMISTAJAT YLEISOSA tilinpäätös 2014 53
Yhtiön sijoittajasuhteista vastaa toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia.
Viestinnän tavoitteena on välittää kaikille markkinaosapuolille tasapuolisesti oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. Viestinnässään Telesten periaatteita ovat ajantasaisuus, todenmukaisuus ja yhtäaikaisuus. Säännöllisen taloudellisen viestinnän kulmakivinä ovat lisäksi julkaistujen tietojen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Kaikissa sijoittajatapaamisissa annetut tiedot yhtiön strategiasta, kehityksestä tai taloudellisesta tilanteesta perustuvat aiemmin julkistettuihin tietoihin.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt tiedonantopolitiikan, jossa määritellään ne toimintaperiaatteet ja -tavat, joiden mukaisesti Teleste Oyj kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa.
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja Puh. (02) 2605 611
Tiina Vuorinen, IR- ja lehdistöpalvelut Puh. (02) 2605 611, faksi (02) 2605 812 Sähköposti: [email protected]
Teleste Oyj on listautuneena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Teknologia-toimialaluokassa. Vuonna 2014 yhtiö kuului small cap -ryhmään
| Listalle | 30.3.1999 |
|---|---|
| ISIN -koodi |
FI0009007728 |
| Kaupankäyntitunnus TLT | 1V |
| Reuters-tunnus | TLT 1V. HE |
| Bloomberg-tunnus | TLT 1V FH |
| 12 kuukauden ylin | 5,29 |
| 12 kuukauden alin | 4,25 |
| Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000) | 39,00 |
| Kaikkien aikojen alin (12.12.2008) | 1,90 |
Teleste julkaisee vuosittain tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja kolme osavuosikatsausta. Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi (virallinen kieli) ja englanniksi yhtiön kotisivuilla. Internet-sivuilla olevan tiedotepalvelun kautta voi lisäksi tilata yhtiön pörssitiedotteet suoraan omaan sähköpostiin. Vuosikertomus on saatavissa pdf-muotoisena yhtiön internet-sivuilla.
Taloudellisten katsausten julkistuksien yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa Teleste tapaa yhtiötä seuraavia instituutionaalisia sijoittajia, analyytikoita sekä median edustajia.
Teleste noudattaa kahden viikon ns. hiljaista aikaa (Suljettu ikkuna) ennen tilinpäätösten ja osavuosikatsauksien julkistusta. Näiden jaksojen aikana Teleste ei osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä konsernin edustajat kommentoi yhtiön taloudellista tulosta.
| Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu | 30.4.2015 |
|---|---|
| Osavuosikatsaus tammikuu–kesäkuu. | 6.8.2015 |
| Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu | 29.10.2015 |
| Tilinpäätöstiedote | 4.2.2016 |
Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Osakasrekisterin ylläpitää Euroclear Finland Oy:n.
Osakkeenomistajien tulee ilmoittaa arvo-osuustilinsä pitäjälle osoitteenmuutoksista, osingonmaksua varten ilmoitetun pankkitilin numeron muutoksista sekä muista osakeomistukseen liittyvistä seikoista.
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 9.4.2015 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuminen ja äänilippujen jako alkaa klo 14.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on torstaina 26.3.2015 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään keskiviikkona 1.4.2015 kello 16.00.
Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajan Teleste Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.
Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku, viimeistään 1.4.2015 kello 16.00 mennessä.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon 26.3.2015. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 2.4.2015 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.
Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.
Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen arvonnousu että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuosittaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 13.4.2015 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 20.4.2015.
| Yhtiökokous | 9.4.2015 |
|---|---|
| Osingon irtoamispäivä | 10.4.2015 |
| Osingonmaksun täsmäytyspäivä | 13.4.2015 |
| Osingon maksupäivä | 20.4.2015 |
| 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 0,10 | 0,12 | 0,16 | 0,08 | 0,08 | 0,12 | 0,16 | 0,20 |
| 2007 0,24 |
2008 0,12 |
2009 0,08 |
2010 0,12 |
2011 0,14 |
2012 0,17 |
2013 0,19 |
2014 0,20* |
* hallituksen ehdotus
Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ja muuta lisätietoa yhtiökokouksesta saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteessa: www.teleste.com/yhtiokokous.
Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön internetsivuilla viimeistään 23.4.2015 alkaen.
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| Osakekohtaiset tunnuslu vut |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | ||
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,48 | 0,47 | 0,38 | 0,36 | 0,27 | |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | 0,48 | 0,46 | 0,38 | 0,36 | 0,27 | |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 3,94 | 3,73 | 3,48 | 3,17 | 2,90 | |
| Osingonjako, Meur | 3,3* | 3,3 | 3,0 | 2,4 | 2,1 | |
| Osakekohtainen osinko, eur | 0,20* | 0,19 | 0,17 | 0,14 | 0,12 | |
| Osinko tuloksesta, % | 41,7 | 40,8 | 44,5 | 38,9 | 43,7 | |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,5 | 4,5 | 4,1 | 4,7 | 2,7 | |
| Ylin vaihtokurssi, eur | 5,29 | 4,47 | 4,44 | 4,82 | 5,33 | |
| Alin vaihtokurssi, eur | 4,25 | 3,78 | 3,04 | 2,50 | 3,64 | |
| Tilikauden päätöskurssi, eur | 5,27 | 4,25 | 4,17 | 3,00 | 4,41 | |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 11,0 | 9,1 | 10,8 | 8,3 | 16,3 | |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 98,7 | 79,6 | 78,1 | 56,2 | 80,2 | |
| Pörssivaihto, Meur | 10,9 | 9,2 | 10,8 | 6,2 | 14,2 | |
| Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta | 2,3 | 2,2 | 2,7 | 1,7 | 3,2 | |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 12,5 | 11,7 | 14,4 | 9,1 | 17,4 | |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl | 18 918 869 | 18 743 507 | 18 728 590 | 18 189 560 | 18 093 689 | |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita |
17 729 215 | 17 513 799 | 17 688 527 | 17 425 605 | 17 693 605 | |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita |
17 795 934 | 17 838 599 | 17 709 672 | 17 425 605 | 17 693 605 | |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl | 189 855 588 | 18 816 691 | 18 728 590 | 18 728 590 | 18 186 590 | |
* Hallituksen esitys
| HALLITUKSEN | ||
|---|---|---|
| 56 | Teleste , digitaalisuu den edistäjä |
Osakkeen kuukausivaihto 2010–2014 Osinko tuloksesta, %
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
www.facebook.com/telestecorporation twitter.com/telestecorp www.linkedin.com/company/teleste www.youtube.com/telestecorporation www.slideshare.net/telestecorporation
Telesten internetsivut ovat responsiiviset ja sellaisenaan mobiililaitteille optimoidussa muodossa.
Postiosoite: PL 323, 20101 Turku Käyntiosoite: Telestenkatu 1, 20660 Littoinen Puhelin (vaihde): (02) 2605 611 Faksi (02) 2605 812 www.teleste.com Y-tunnus 1102267-8
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.