Annual Report • Mar 19, 2015
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
www.hkscan.com
VUOSIKERTOMUS
2014
VUOSIKERTOMUS 2014
Tässä vuosikertomuksessa esittelemme tulevaisuuden kuluttajan: henkilön, jolta opimme jotain uutta joka päivä. Ruokaan ja syömiseen liittyvät ajatukset ja arvot ovat murroksessa. Näkemykset vaihtelevat, mutta yhteistä niille kaikille on laatu, terveellisyys ja vastuullisuus – mausta tinkimättä. Me HKScanissa haluamme olla siellä missä kuluttajatkin. Teemme jatkuvasti työtä ymmärtääksemme kuluttajien tarpeita ja vastataksemme niihin tänään ja tulevaisuudessa. Tässä julkaisussa kerromme ensimmäisistä onnistuneista askeleistamme yhtenäisenä HKScanina – ja tarjoilemme esimakua tulevasta.
| 13,2 | |
|---|---|
| 11,7 | |
| 0,6 | |
| 6,7 | |
| 0,3 | |
| 2,4 | |
| 4,0 | |
| 37,1 | |
| 82,0 |
| 4 Toimitusjohtajan katsaus |
|---|
| 6 Toimintaympäristö |
| 8 Strategia |
| 10 Sidosryhmät |
| 12 Brändit & tuotteet |
| 16 Tuotanto & henkilöstö |
| 20 Alkutuotanto |
| 24 Hallinto & johtaminen |
| 26 Vastuullisuus |
| 30 Konsernin johtoryhmä |
| 32 Hallitus |
| 34 Hallituksen toimintakertomus |
| 42 Avainluvut |
| 44 Tunnusluvut |
| 45 Tunnuslukujen laskentakaavat |
| 46 Konsernitilinpäätös, IFRS |
| 92 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS |
| 107 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset |
| 107 Tilintarkastuskertomus |
| 108 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä |
| 113 Palkka- ja palkkioselvitys |
| 116 Riskienhallinta |
| 118 Osakkeet ja osakkeenomistajat |
| 121 Tietoja osakkeenomistajille |
| 122 Analyytikot |
| 123 Tuotebrändit |
| 124 Yhteystiedot |
HKSCAN ON JOHTAVA POHJOISMAINEN LIHAOSAAJA. Myymme, markkinoimme ja valmistamme korkealaatuista, vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa, niistä valmistettuja tuotteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Asiakkaitamme ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit. Konsernin kotimarkkinoita ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Baltia. Viemme tuotteita lähes 50 maahan. HKScan on strategiassaan ja toiminnassaan sitoutunut edistämään kestävää kehitystä. Konserni toimii aktiivisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun sekä eläinten hyvinvoinnin kehittämiseksi.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 1 988,7 | 2 113,2 |
| Liikevoitto/-tappio (EBIT), milj. euroa | 55,5 | 11,7 |
| - % liikevaihdosta | 2,8 | 0,6 |
| Voitto/tappio ennen veroja, milj. euroa | 51,2 | 6,7 |
| - % liikevaihdosta | 2,6 | 0,3 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 13,4 | 2,4 |
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % |
9,7 | 4,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 51,5 | 37,1 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 31,8 | 82,0 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 48,7 | 42,2 |
TUNNUSLUVUT
Kaikki HKScanin toiminnot sijaitsevat Itämeren alueella. Tämä mahdollistaa tuotantokapasiteetin joustavan hyödyntämisen ja rakenteelliseen tehokkuuteen liittyvät toimet sekä luo synergiaa tuotetarjooman kehittämiseen.
Tuotantolaitos Myyntikonttori
Pääkonttori
MEUR
1 988,7
LIIKEVAIHTO MEUR
12,4 LIIKEVOITTO
(ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ) MEUR
0,6
LIIKEVOITTO (ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ) %
TYÖNTEKIJÖITÄ KESKIMÄÄRIN
MARKKINA-ASEMA
KOTIMARKKINOILLA * Ilman kertaluonteisia eriä
Vuonna 2012 aloittamamme yhtenäisen HKScan-konsernin rakentaminen eteni kuluneen vuoden aikana hyvin. Uudistamista tehtiin lukuisilla rintamilla ja vaativasta tavoitetasosta huolimatta henkilöstömme onnistui saattamaan mittavan rakenneuudistustyön loppusuoralle. Yksinkertaistimme ja selkeytimme merkittävästi konsernin tuotantorakennetta sekä juridista yhtiörakennetta. Yhtenäistämistä tuki myös alkuvuodesta toteuttamamme HKScan-brändin identiteettiuudistus, jonka yhteydessä konsernin visuaalinen ilme päivitettiin ja yhdenmukaistettiin. Myös yhtiönimet harmonisoitiin kaikissa toimintamaissa.
Toteutimme onnistuneesti vuoden 2014 kehittämisohjelman. Ohjelman tavoitteena oli yli 20 miljoonan euron kustannussäästö ja nettovelan vähentäminen yli 50 miljoonalla eurolla. Viime- ja edellisvuoden aikana toteutettujen kehittämisohjelmien jälkeen siirrymme jatkuvan parantamisen kulttuurin jalkauttamiseen koko konsernissa.
Rakenneuudistuksen ja onnistuneen käyttöpääoman hallinnan myötä konsernin tase vahvistui toimialan kärkitasolle ja rahoituskustannukset pienenivät. Merkittävin divestointi oli puolalaisen yhteisyrityksen, Sokołówin, 50 prosentin epäsuorasta omistusosuudesta luopuminen, mikä mahdollistaa nopeamman ja vahvemman keskittymisen konsernin muihin kotimarkkinoihin.
Liiketoimintaympäristö ei tuonut myötätuulta konsernin toiminnalle. Laskusuhdanne näkyi kuluttajakysynnän heikentymisenä, ja ostoskoreihin päätyi viime vuotta enemmän huokeita lihatuotteita. Venäjän tammikuussa käynnistämä sianlihan tuontikielto EU:sta sai jatkoa syksyllä käynnistetyistä vastapakotteista, jotka estivät kaikkien tuore-elintarvikkeiden tuonnin lännestä Venäjälle. Vientikiellot kasvattivat sianlihan ylijäämää maailmanlaajuisesti, mikä laski myynnin arvoa ja volyymejä sekä kotimarkkinoillamme että viennissä. Tavoitteemme on ohjata nykyistä vientiliiketoimintaamme entistä kysyntälähtöisempään suuntaan. Samaan aikaan haemme aktiivisesti myös uusia vientimahdollisuuksia, joista merkittävimmät panostukset kohdistuvat lähimarkkinoiden lisäksi suoran viennin aloittamiseen Kiinaan.
Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta konsernin tulos parani loppuvuotta kohti, ja viimeisen neljänneksen liikevoitto kaksinkertaistui edellisvuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Tuotemerkkistrategian toteutus jatkui. Lanseerasimme konsernin kaikille kotimarkkinoille yhteisen Flodins®-tuotebrändin. Syksyllä käynnistimme esiselvitystyön kahden tuotantolaitosinvestoinnin toteuttamisesta Suomessa ja Virossa. Molemmat suunnitelmat tähtäävät konsernin aseman vahvistamiseen kasvavissa tuotesegmenteissä ja tukevat päivitettyä strategiaa.
Loppuvuodesta toteutimme koko konsernin laajuisen henkilöstön sitoutumista koskevan kyselyn. Osallistumisprosentti oli korkea, ja saadut tulokset tukevat johtamista niin yksilö- ja tiimitasolla kuin konserninlaajuisestikin. Kaikissa toimintamaissa ja toiminnoissa työstetään nyt tuloksiin pohjautuvia toimintasuunnitelmia, joiden toteutusta seuraamme konsernin johtoryhmässä.
Kiitän lämpimästi henkilöstöämme hyvin tehdystä ja arvokkaasta työstä. Suuri kiitos kuuluu myös kuluttajille, asiakkaille, yhteistyökumppaneille, tuottajille ja omistajille, jotka ovat jakaneet HKScanin arkea ja tukeneet omilla toimillaan ja valinnoillaan konsernin työntäyteistä vuotta kohti kannattavaa kasvua. Jatketaan yhdessä tärkeää työtä turvallisen, terveellisen ja puhtaan pohjoismaisen lihan puolesta.
Turku, 6.3. 2015 Hannu Kottonen toimitusjohtaja, HKScan Oyj
Olemme onnistuneet viemään läpi suunnitellun strategisen rakenneuudistuksen. Merkittävimmät tuotantorakenteen uudelleenjärjestelyt ovat loppusuoralla, ja konsernin tase on vahva. Haemme edelleen synergiaetuja entistä tiiviimmästä yhteistyöstä ja tuottavuuden kehittämisestä, panostamme pääbrändeihimme ja investoimme kasvaviin tuotesegmentteihin ja jalostusarvon kasvattamiseen. Strateginen tavoitteemme on kannattava kasvu.
VÄHITTÄISKAUPPA HORECA
ASA KKAAT
VIRANOMAISET
KULUTTAJAT
ALIHANKKIJAT JA KUMPPANIT
HEN TUOTTAJAT
+53 MILJOONAA TONNIA
+29 % KASVUA MARKKINOILLA
5x VÄHEMMÄN ANTIBIOOTTEJA
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Toimintaympäristön ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset ohjaavat HKScanin liiketoimintaa ja kehitystyötä.
Megatrendit muokkaavat HKScanin toimintaympäristöä ja ohjaavat liiketoimintaamme. Seuraamme tarkasti tutkimustuloksia ja markkinatietoa koti- ja vientimarkkinoiltamme pysyäksemme perillä kuluttajakäyttäytymisen muutoksista. Teemme myös tiivistä yhteistyötä toimittajiemme kanssa pystyäksemme
kehittämään tuotteitamme ja hyödyntämään uusia teknologioita. Vastaamalla tehokkaasti markkinoiden muutoksiin voimme parantaa kannattavuuttamme ja kehittää toimintojamme vastuullisesti. Tuotamme näin lisäarvoa liiketoiminnallemme, kuluttajille, kumppaneille ja muille sidosryhmille.
Lihan kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Vuonna 2010 lihan kovavan 339 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 tuksen henkeä kohden odotetaan lisääntyvän 2023 mennessä. Kas-2,4 kiloa. (OECD)
Kaupungistuminen lisää valmisruokien kysyntää.
Nopeasti valmistetkasvaa. Globaalien pikaruokamarkkinoiden vuoteen 2019 mennessä 617,6 miljardiin dollariin (USD), kun (Transparency Market Research)
Kuluttajat arvostavat puhdasta ja vastuullista pohjoismaista lihaa. Pohjoismainen liha on ja antibiootteja käytetään vähän. Euroopan lääkeviraston mukaan sa (28,5 mg/PCU) käytetään lihantuotannossa antibiootteja huomatmuualla Euroopassa (141,1 mg/PCU).
HKScan onnistui hyvin vuonna 2012 määritetyn strategian toteuttamisessa. Tuotanto- ja yhtiörakennetta on selkeytetty ja uudistettu merkittävästi. Mittava rakenneuudistus on viety läpi ja olemme yksi, entistä yhtenäisempi konserni. Siirrymme nyt toteuttamaan kannattavan kasvun strategiaa.
Konsernin edellisen strategiajakson (2012–2014) pääteema oli yhtenäisen konsernin rakentaminen, mikä merkitsi suurta rakenne- ja kulttuurimuutosta koko konsernissa. Konsernin toimintaa tehostettiin ja yhdenmukaistettiin, tuotanto- ja yhtiörakennetta selkeytettiin, päällekkäisyyksiä karsittiin ja ydinliiketoimintaan kuulumattomista toiminnoista luovuttiin. Työtä tehtiin kaikilla kotimarkkinoilla. Konsernin liike- ja tukitoiminnot rakennettiin ja resursoitiin. Myös yhteiset konserninlaajuiset toimintatavat ja prosessit otettiin käyttöön. Lisää aiheesta löydät toimitusjohtajan katsauksesta sivuilta 4–5.
Edellisen strategiakauden neljä painopistealuetta, niin kutsuttua "pakkovoittoa", olivat Brändiarvon ja kysynnän kehittäminen, Operatiivisen tehokkuuden parantaminen, Tulevaisuuden liiketoiminnan dynamiikan aktiivinen johtaminen sekä Pääomarakenteen ja konserniraportoinnin kehittäminen. Työ kaikkien edellä mainittujen painopistealueiden vahvistamiseksi eteni suunnitellusti.
HKScan päivitti strategiansa vuoden 2014 aikana. Edellä mainituista "pakkovoitoista" kahden jälkimmäisen katsottiin toteutuneen. Brändiarvon ja kysynnän kehittämistä ja tehokkuuden parantamista jatketaan myös seuraavalla strategiakaudella (2015–2018).
Mahdollisuudet hyödyntää konsernin synergiaetuja entistä tehokkaammin ja laajemmin tunnistettiin. Työ synergioiden saavuttamiseksi täysimääräisesti jatkuu vuonna 2015 ja siitä eteenpäin.
Päivitetyn konsernistrategian teema strategiakaudelle 2015–2018 on kannattava kasvu. Strategian toteuttamiseksi määritimme seuraavat painopistealueet: Uudistamme näkemystämme asiakkuuksista, kuluttajista ja kanavavalinnoista, Kehitämme brändejä ja tarjoomaa, Investoimme kasvuun ja Edistämme jatkuvan parantamisen kulttuuria.
HKScan hakee kasvua vahvoilla brändeillä ja korkean jalostusasteen tuotteilla. Näihin osa-alueisiin kohdistuvat myös tulevat investoinnit. Innovaatiotyön, tuotekategorioiden aktiivisen kehittämisen ja brändimarkkinoinnin merkitys kasvaa entisestään, sillä panostukset strategian toteuttamiseksi kohdistetaan erityisesti lihan arvoketjun loppuosaan.
Uudistetun strategian toteuttamista tukevat HKScanin vahva tase, johtava markkina-asema kaikilla
kotimarkkinoilla, vahvat brändit, liha-alan ylivertainen asiantuntijuus sekä erinomaisen maantieteellisen sijainnin tuomat synergiat. Strategiaa tukevat lisäksi käynnissä olevat kannattavuutta parantavat toimenpiteet. Myös useat markkina-ajurit edistävät HKScanin tavoitetta siirtyä kannattavan kasvun ajanjaksoon. Esimerkkejä tällaisista ajureista ovat lihan kulutuksen maailmanlaajuinen kasvu, vastuullisesti tuotetun ja puhtaan pohjoismaisen lihan arvostuksen nousu ja elämäntapatrendit, jotka kasvattavat lisäarvotuotteiden kysyntää entisestään.
Toteutamme strategiaamme konsernin mission, brändilupauksen ja arvojen – Trust, Team, Improve – mukaisesti. Olemme johtava pohjoismainen liha-asiantuntija. Tarjoomaamme sisältyy lupaus maistuvasta ruuasta sekä pohjoismaisesta puhtaudesta, laadusta ja vastuusta. Lupaus koskee jokaista vaihetta lihan arvoketjussa ja jokaista prosessiin osallistuvaa henkilöä – pellolta pöytään asti.
GENETIIKKA REHU-TUOTANTO
ASIAKAS-/ KULUTTAJA-KYSYNTÄ
ALKU-
TUOTANTO ELÄINTEN HANKINTA
BIOTUOTTEET
• Liikevoitto (EBIT): yli 4 prosenttia liikevaihdosta • Oman pääoman tuotto (ROCE): yli 12 prosenttia • Nettovelkaantumisaste: alle 100 prosenttia • Osingonjako: vähintään 30 prosenttia nettotuloksesta
Entistä tiiviimpi yhteistyö sidosryhmien kanssa ohjaa HKScanin toiminnan kehitystä.
Toteutimme helmi-maaliskuussa 2014 laajan sidosryhmädialogin kartoittaaksemme eri sidosryhmien näkemyksiä HKScanin yritysvastuusta. Halusimme selvittää, kuinka hyvin käynnissä olevat konsernin kehitystoimenpiteet vastaavat sidosryhmiemme odotuksiin.
Kuluttajilla ja muilla sidosryhmillä on paljon erilaisia, ja myös toisistaan poikkeavia odotuksia HKScanin toiminnalle. Tietoisuus lihateollisuuden vaikutuksista lisää sidosryhmien vaatimuksia entistä avoimemmasta ja läpinäkyvämmästä viestinnästä. Kuluttajat hakevat jatkuvasti parempia, terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Ruuan edellytetään olevan turvallista, terveellistä ja korkealaatuista. Myös raaka-aineiden alkuperästä ollaan entistä kiinnostuneempia.
Jo vuosia tehty yhteistyö lihan arvoketjun toimijoiden ja sidosryhmien, kuten muun muassa tavarantoimittajien, viranomaisten, järjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa, on syventänyt HKScanin näkemystä toimintaympäristölle ja sidosryhmille tärkeistä trendeistä. Sidosryhmädialogilla halusimme kerätä tietoa yritysvastuun viitekehyksen päivittämiseksi. Sen lisäksi halusimme tiivistää vastuullisuusteemoihin liittyvää yhteistyötä keskeisten sidosryhmiemme kanssa kaikilla markkina-alueillamme.
Sidosryhmädialogi toteutettiin verkossa seitsemällä kielellä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Latviassa ja Virossa. Dialogiin kutsuttiin henkilökunnan, asiakkaiden, kuluttajien, tuottajien, median, alihankkijoiden ja muiden kumppaneiden edustajia. Saimme lähes 1 200 vastausta, joista 70 prosenttia tuli kuluttajilta. Toiseksi suurin osuus vastauksista, 10 prosenttia, koostui henkilöstömme vastauksista. Näiden sidosryhmien lisäksi asiakkaat (5 prosenttia) ja tuottajat (4 prosenttia) on määritelty HKScanin vastuullisuustyön kannalta erityisen keskeisiksi sidosryhmiksi ja olivat siten vahvasti edustettuina myös dialogissa. Dialogin tulokset vahvistivat aiempia näkemyksiämme sidosryhmiemme tarpeista. Kolme tärkeimmäksi koettua aihetta olivat tuoteturvallisuus, lakien noudattaminen sekä kattavat tuotetiedot, kuten lihan alkuperä.
Tulokset osoittavat, että sidosryhmät pitävät HKScanin yritysvastuun tärkeimpänä osa-alueena eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Keskeisimmiksi aiheiksi nousivat eläintautien, kuten salmonellan, kontrollointi sekä tuotantoeläinten hyvä kohtelu tiloilla ja teurastamoissa.
Kaikki dialogiin osallistuneet sidosryhmät odottivat HKScanin kohtelevan eläimiä eettisesti läpi koko toimitusketjun. Myös toimitusketjun läpinäkyvyyttä sekä konsernitasoista yritysvastuun hallintaa pidettiin tärkeänä. Tärkeimmät läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen liitetyt aiheet koskivat tuotetietojen ja pakkausmerkintöjen kattavuutta mukaan lukien lihan alkuperä.
Henkilöstö, asiakkaat ja kuluttajat korostivat pääsääntöisesti samoja asioita. Vain lihantuottajat korostivat taloudellista vastuuta ja erityisesti tuottajien hyvinvointia. Henkilöstö nosti ymmärrettävästi myös oman hyvinvointinsa yhdeksi tärkeimmistä aihepiireistä.
Keskeisimmistä osa-alueista, kuten eläinten hyvinvoinnista ja tuoteturvallisuudesta on lisätietoa sivuilla 26–29 kappaleessa "Edistämme vastuullisuutta järjestelmällisesti".
HKScanin yritysvastuustrategia kattaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun sekä eläinten hyvinvoinnin koko arvoketjussamme. Kehitystyössämme keskitymme aiheisiin, joita sidosryhmät pitivät dialogin perusteella tärkeimpinä. Hanke syvensi ymmärrystämme yritysvastuun merkityksestä eri sidosryhmillemme. Tulokset ohjaavat niin yritysvastuuohjelman kuin viestinnän kehitystä, ja ohjelman tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit on integroitu osaksi HKScanin päivittäistä johtamista ja toimintaa. Tavoitteemme on jatkaa sidosryhmiemme odotusten säännöllistä arviointia. Näin voimme ennakoida mahdollisia muutostarpeita parhaalla mahdollisella tavalla ja vastata sidosryhmien odotuksiin myös tulevaisuudessa.
Terveelliset ja vastuulliset tuotteet
Tuoteturvallisuus ja laatu
Eläinten terveys ja hyvinvointi koko toimitusketjussa
Taloudellinen vastuu toimitusketjussa
Säilyttääksemme asemamme johtavana pohjoismaisena lihaosaajana meille on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää kuluttajia ja asiakkaitamme vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektoreilla. Tutkimukset ja markkinatieto analysoidaan tarkasti trendien ja kuluttajakäyttäytymisen ymmärtämiseksi. Pysyäksemme ajan hermolla esimerkiksi teknologiaan ja pakkaamiseen liittyvistä globaaleista trendeistä teemme läheistä yhteistyötä myös laite- ja teknologiatoimittajien kanssa. Koska kuluttajat ja asiakkaat odottavat entistä helppokäyttöisempiä tuotteita ja pakkauksia, on kehittyvän teknologian tarjoamien mahdollisuuksien kartoittaminen tärkeää koko konsernille.
Vuonna 2014 keskityimme brändistrategian työstämiseen. Vuoden alussa yhdenmukaistimme myös yritysbrändimme. Uudistettu HKScan-yritysbrändi tukee myyntiä ja markkinointia vähittäiskaupan,
HoReCa-sektorin ja vientimarkkinoiden suuntaan, kun taas tuotebrändit säilyttävät keskeisen asemansa kuluttajien parissa. Vuoden 2013 lopussa käynnistyneessä brändityössä on selkeytetty pääbrändien roolia ja asemointia. Samalla vahvistettiin myös brändilupaukset. Sen mukaan HK®-, Scan®- ja Kariniemen®-tuotteissa käytetään ainoastaan kotimaista lihaa. Brändityöhön kuului myös ensimmäisen konsernitasoisen brändin Flodinsin® lanseeraus. Myös vientiin suunnattavien brändien valikoimaa on selkeytetty. Vaikka kehitystyötä on nyt toteutettu strategisella tasolla, on työ taktisen brändäyksen ja konseptien parissa jatkuva prosessi, johon vaikuttavat kuluttajien odotusten ja toimintaympäristön jatkuvat muutokset.
Kotimarkkinoillamme meidät tunnetaan vahvoista paikallisbrändeistä, jotka ovat maasta riippuen olleet
Kehitämme toimintaamme jatkuvasti vastataksemme kuluttajien muuttuviin odotuksiin. Markkinajohtajana pidämme kiinni luotettavien kuluttajabrändiemme korkeasta laadusta ja tarjoamme täysin uusia tuotteita, jotka ennakoivat tai luovat uusia trendejä.
markkinoilla jopa yli 50 vuotta. Perinteiset, luotetut ja kuluttajien rakastamat brändit ovat keskeisiä liiketoiminnallemme. Täydentääksemme paikallisten brändien tuotevalikoimia lanseerasimme ensimmäisen konsernitason brändin vuonna 2014. Flodins® tarjoaa kuluttajille helppokäyttöisiä, medium- ja premium-laatuisia tuotteita, jotka täydentävät kotimaisten brändiemme tarjontaa. Flodins®-tuotteissa käytetty liha on peräisin kotimarkkinoidemme omilta tiloilta tai sopimustuottajilta. Tämä tuo tuoteportfolioomme joustavuutta tinkimättä kuitenkaan jäljitettävyydestä.
Toimiminen useassa maassa on merkittävä etu. Pystymme hyödyntämään useilta eri markkinoilta kokoamaamme kuluttaja- ja tuotetietoa. Säännölliset kokoukset ja konsernitason innovaatio- ja markkinointipäivät mahdollistavat brändiportfolioon ja menestystuotteisiin liittyvän tiedon ja näkemysten jakamisen eri markkina-alueiden välillä. Lisäksi keskitetysti kehitetyt, kansainväliset konseptit nopeuttavat tuotelanseerauksia ja säästävät tuotekehityskuluja.
Kuluttajien tarpeet pirstaloituvat entisestään. Arkisin haetaan nopeutta ja mukavuutta, kun taas viikonlopun yhteisiin ruokahetkiin halutaan hemmottelua ja laatua. Toinen selkeä trendi on vähemmän lisäaineita sisältävän ja entistä luonnonmukaisemman ruuan kasvava kysyntä. Kuluttajat ovat myös avoimempia uusille makuelämyksille.
Ennen uuden tuotteen lanseerausta teemme kattavan kuluttajatutkimuksen, joka sisältää sekä markkinatutkimuksen että konsepti- ja bränditestauksen. Näin varmistamme onnistuneen lanseerauksen. Koska tuotekehitys, innovaatiot ja kuluttajatuntemus linkittyvät toisiinsa, yhdistimme konsernitasoiset markkinointi- ja tuotekehitystoiminnot vuonna 2014. Uuden toiminnon nimi on konsernin Strateginen markkinointi ja innovaatiot.
Muuttuvat trendit näkyvät HKScanin vuonna 2014 lanseeraamissa uusissa tuotteissa. Suomessa toimme markkinoille muun muassa uuden valikoiman lisäaineettomia tuotteita. Mausteiset Makuja maailmalta -sarjan grillimakkarat olivat menestys Suomessa ja Ruotsissa. Flodins® Pulled Pork -tuotesarjan tuotteet tarjoavat hemmottelua hakeville kuluttajille uuden ja kätevän tuotevaihtoehdon kaikilla HKScanin kotimarkkinoilla. Valmisruokien segmentissä Kariniemen Poppis®-broilerinuggettien kaksi makuvaihtoehtoa olivat Suomessa menestys. Vastaavaa suosiota saavuttivat Baltian markkinoilla Cheese pocket-, Kiev Cutlet- ja Cordon Bleu -nimillä lanseeratut premium-luokan broilertuotteet. Tanskassa toimme markkinoille Majs Kylling -tuotteet. Majs Kylling -lintujen hyvinvointiin panostetaan muiden muassa maissipitoisella ruokinnalla.
Terveystietoisuus ohjaa yhä enemmän kuluttajakäyttäytymistä. Vähärasvainen ja paljon proteiinia sisältävä liha, kuten broilerin liha, on ollut kaikilla markkinoillamme strategisesti keskeisessä asemassa. Suomessa ja Ruotsissa Rypsiporsas®- ja Rapsgris®-sarjan valikoima tarjoaa kuluttajille rasvakoostumukseltaan aiempaa parempilaatuisia tuotteita.
Rypsiporsas® kehitettiin alun perin tarjoamaan kuluttajille sianlihaa, jossa oli aiempaa terveellisempi rasvakoostumus. Konsepti lanseerattiin uudelleen Suomessa vuonna 2014. Uusi Rypsiporsas® on sianlihaa, jonka tuotannossa eläimille syötettävän rehun soijaproteiini on korvattu enimmäkseen kotimaisella rypsillä.
Konsernin synergiaetujen hyödyntäminen esimerkiksi jakamalla tuotereseptejä ja -innovaatioita yli maarajojen on tärkeää, jotta voimme vastata kuluttajien muuttuviin tarpeisiin kustannustehokkaasti. HKScan panostaa tähän entistä vahvemmin tulevina vuosina.
"Vähittäiskauppiaana Coopille on äärimmäisen tärkeää vastata kuluttajien odotuksiin ruuan turvallisuudesta sekä tarjota kotimaista, ruotsalaista lihaa, jonka laatu ja jäljitettävyys on taattu. Nykyisin kuluttajat arvostavat konkreettista sitoutumista vastuulliseen tuotantoon. Toimittajiemme tulee vastata näihin korkeisiin laatu- ja vastuullisuusstandardeihin."
Coop Sverige AB:n osto ja kategoriajohtaja Karolina Hagberg kiteyttää kommentillaan Coopin ja HKScanin yhteistyön perustan.
Kuluttajat arvostavat kotimaassa tuotettua lihaa. Yhä useampi haluaa myös tietää, mistä raaka-aineet ovat peräisin. Tämänhetkisessä toimintaympäristössä ruuan turvallisuus takaa sekä vähittäiskaupalle että ruokateollisuudelle niin sanotun toimiluvan. Siksi luotettavien kumppaneiden verkosto on tärkeä kummallekin osapuolelle.
HKScan haluaa olla lähellä kuluttajia ymmärtääkseen paremmin heidän tarpeitaan. Yksi tärkeimmistä keinoista kuluttajien kuuntelemisessa ja heiltä oppimisessa on yhteistyö asiakkaiden kanssa. Tästä syystä konsernin tavoitteena on olla asiakkaidensa luotetuin kumppani. Se onnistuu toimittamalla tuotteita, jotka täyttävät tai ylittävät heidän odotuksensa laadun, hinnan, määrän ja toimitusten – sekä yhä useammin myös vastuullisuuden suhteen.
HKScan tekee yhteistyötä kaikkien johtavien vähittäiskaupparyhmien kanssa kaikilla kotimarkkinoillaan. Ruotsissa HKScanilla on pitkäaikainen kumppanuus Coop Sverigen kanssa. Coop on Ruotsin johtavia vähittäiskaupparyhmiä, ja sillä on 700 myymälää ympäri maata. Vuonna 2014 yhteistyön jatkosta sovittiin uudistetulla viisivuotisella puitesopimuksella, joka kattaa kuluttajapakatun tuorelihan tuotekategorian jatkokehityksen.
Yhteistyö hyödyttää kumpaakin osapuolta. Se vahvistaa HKScanin jalansijaa Ruotsin markkinoilla ja varmistaa Coopille ruotsalaisen liharaaka-aineen hyvän saatavuuden.
Vähittäiskauppiaana Coopilla on vankkaa näyttöä vastuullisuudesta, jota HKScanin korkealaatuiset tuotteet ja vastuullinen toimintatapa täydentävät. Coop ja HKScan ovat vahvasti sitoutuneita edistämään eläinten hyvinvointia, liharaaka-aineen jäljitettävyyttä ja vastuullisia tuotantomenetelmiä.
Viime vuosina HKScanilla on tehty aiempaa tiiviimpää työtä tuotantorakenteen virtaviivaistamiseksi, tehokkuuden parantamiseksi ja tuottavuuden nostamiseksi lihantuotannon arvoketjussa. Monivuotisen sopimuksen myötä HKScan varmistaa, että Ruotsissa tuotettu liha säilyttää vakiintuneen jalansijansa Ruotsin vähittäiskaupassa. Tämä tukee osaltaan myös ruotsalaisia lihantuottajia, tuo vakautta työmarkkinoille ja Ruotsin lihateollisuudelle.
Tehokkaalla tilaus-toimitusketjulla on keskeinen rooli kannattavan kasvun luomisessa. Kysyntä on tärkein tilaus-toimitusketjua ohjaava tekijä. Se ohjaa tuoteportfoliota, hankintoja, tuotantoa ja varastonhallintaa haluttuun suuntaan. Hyvin johdettu tilaus-toimitusketju yhdistää HKScanin arvoketjun eri vaiheet ja varmistaa virtaviivaisen ja saumattoman yhteistyön läpi koko prosessin.
Konsernin tilaus-toimitusketjun hallintaa on yhdenmukaistettu ja tehostettu suunnitelmallisesti vuodesta 2013 lähtien. Sen ansiosta maiden ja toimintojen välinen yhteistyö ja tiedonvaihto ovat tehostuneet. Vuonna 2014 myös konsernin lihataseen ja varastonhallinta paranivat merkittävästi.
Lihateollisuus käyttää suuria määriä lihaa ja muita raaka-aineita, energiaa, vettä, pakkausmateriaaleja ja erilaisia palveluja. Hankintatoiminnolla on siten merkittävä vaikutus konsernin kustannuksiin ja tehokkuuteen. HKScanissa käynnistyi vuonna 2013 muutosohjelma hankintojen yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Ohjelma jatkui vuonna 2014 konsernin ostojen arvioinnilla ja ostohenkilöstön kouluttamisella. Positiiviset vaikutukset näkyivät jo samana vuonna merkittävinä kustannussäästöinä, ja hankintojen rationalisointi jatkuu edelleen.
Myös tuonti kolmansilta osapuolilta arvioitiin. Kaikki tuonti, siihen liittyvä laadunvarmistus sekä tuottajaja toimittaja-auditoinnit, integroitiin ja keskitettiin. HKScan hankkii kotimarkkinoilleen lihaa kolmansilta osapuolilta vahvistaakseen tuotetarjoomaansa erityisesti niissä tuotekategorioissa, joissa liharaaka-aineen saatavuus on tällä alueella heikko. Esimerkiksi lampaanlihaa tuodaan Uudesta-Seelannista.
Myös konsernin kotimarkkinoiden sisäinen raaka-ainehankinta tukee monipuolista tuotetarjoomaa, tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan heilahteluja sekä takaa raaka-aineen aukottoman jäljitettävyyden.
Teollisten toimintojen jatkuvalla arvioinnilla pyritään paitsi parantamaan ja tehostamaan tuotantorakennetta myös varmistamaan tuote- ja työturvallisuus.
Tehokkuutta lisätään optimoimalla koko tuotantorakennetta, esimerkiksi parantamalla käyttöastetta ja tehostamalla sekä yksiköiden välistä että tuotantoyksiköiden ja asiakkaiden välistä logistiikkaa.
HKScanin rakenteellisen tehokkuuden parantamiseen tähtäävä ohjelma keskittyy tuotantoverkoston ja -teknologioiden järkeistämiseen, kapasiteetin käytön ja automaation parantamiseen sekä reseptien jakamiseen ja konekannan uudelleensijoitukseen, myös
Yhtenäisen HKScan-konsernin rakentaminen ja toiminnallisen tehokkuuden parantaminen ovat konsernin merkittävimpiä strategisia painopistealueita. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi HKScan keskittyi vuonna 2014 kehittämään tilaus-toimitusketjun tehokkuutta ja tuotantoa, liiketoimintaa tukevaa järjestelmäalustaa sekä vastuullista johtamista.
yli maarajojen. Tuotantorakennetta järkeistettäessä eri tuotantolaitoksille etsitään niille parhaiten sopivat roolit. Tuotantoverkostoon kuuluvat konsernin omien tuotantoyksiköiden lisäksi sopimustuotanto ja yhteisyritykset. Teknologiaan perustuva järkeistäminen on puolestaan tärkeimpiä keinoja, jolla voidaan parantaa rajat ylittävän tuotantokapasiteetin hyödyntämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa jokaisella tuotekategorialla on oma optimaalinen tuotantoyksikkönsä ja -linjansa.
Vuonna 2014 kehittämisohjelmaa jatkettiin tuotantorakenteen uudelleenjärjestelyillä erityisesti Ruotsissa. Tuotanto keskitettiin neljään toimipisteeseen: Kristianstadiin, Linköpingiiin, Halmstadiin ja Skaraan. Kukin toimipiste on erikoistunut tiettyihin tuotteisiin ja prosesseihin. Myös ruotsalaisten sianlihan tuottajien ja HKScanin väliset tuottajasopimukset uudistettiin niiden yhtenäistämiseksi ja kysyntälähtöisyyden parantamiseksi.
Viime vuosina siipikarjatuotteiden kysyntä on kasvanut tasaisesti. Vastatakseen kasvavaan kysyntään HKScan on käynnistänyt investointiohjelmat Suomessa, Baltiassa ja Tanskassa.
Vuonna 2014 koko Baltian alueen siipikarjatuotanto keskitettiin Viron Tabasalun tuotantolaitokseen, jonka uudistus- ja laajennustyöt valmistuivat vuonna 2013. Merkittävä askel investointiohjelman toteuttamisessa oli kahden uuden tuotantolaitosinvestoinnin esiselvitystyön käynnistäminen Länsi-Suomessa ja Viron Rakveressä. Laitosten uusi teknologia mahdollistaisi kuluttajien muuttuviin tarpeisiin kehitettävät uudet tuotteet, merkittävän tuottavuuden kasvun sekä paremman materiaali- ja energiatehokkuuden. Länsi-Suomen tuotantolaitos kasvattaisi siipikarjanlihan tuotantoa, ja Viron tuotantolaitos keskittyisi korkean jalostusarvon tuotteisiin, erityisesti uuden konsernibrändin, Flodinsin®, tuotetarjooman kehittämiseen. Investointien esiselvitysvaiheen arvioidaan kestävän kesään 2015, minkä jälkeen tehdään lopulliset päätökset.
HKScan kartoittaa aktiivisesti myös täysin uusia avauksia kannattavan liiketoiminnan kehittämiseksi. Viime vuosina yhtiö on parantanut liiketoiminnan kannattavuutta optimoimalla sivutuotteiden hyödyntämistä. Vuonna 2014 bioteknologiaan ja sivutuotteisiin liittyvät liiketoiminnot keskitettiin konsernin uudeksi Biotech-liiketoimintalinjaksi. Sen tehtävänä on kehittää mahdollisuuksia teurastuksen sivutuotteiden, kuten nahkojen, vuotien ja rasvojen kaupallistamiseksi. Sivutuotteita voidaan hyödyntää esimerkiksi kosmetiikka-, lääke- ja biopolttoaineteollisuuden raaka-aineina.
Vuonna 2014 käynnistettiin merkittävä liiketoimintaprosesseihin liittyvä muutoshanke, jolla parannetaan konsernin toiminnallista tehokkuutta. Painopiste siirtyy toimintokohtaisista ratkaisuista konserninlaajuisiin prosesseihin. Yksi yhteinen ja yhtenäinen infrastruktuuri, eli prosessi- ja ICT-alusta, on hyvän toiminnallisen tehokkuuden perusedellytys. Muutoksen ensimmäinen vaihe on konsernin ICT-infrastruktuurin keskittäminen ja järkeistäminen.
Liiketoimintaprosessit määritellään ja yhdenmukaistetaan asiakaslähtöisiksi arvoketjun jokaisessa vaiheessa. Tähän muutosvaiheeseen siirrytään, kun tuotantorakenteen muutokset ovat valmiita.
Henkilöstö on avainasemassa HKScanin strategiatyössä. Henkilöstöasioihin on siksi panostettu merkittävästi viime vuosina.
Kehityskeskustelu on tärkeä esimiehen ja alaisen välisen säännöllisen viestinnän kanava sekä järjestelmällisen muutosjohtamisen väline. Kehityskeskustelut otettiin HKScanissa käyttöön vuonna 2013. Vuonna 2014 kehityskeskustelujen piiriin tulivat kaikki toimihenkilöt ja osa työntekijöistä. Keskustelujen käyttöönottoa tuotannon työntekijöiden parissa jatketaan edelleen.
Lisäksi sisäistä viestintää parannettiin panostamalla linjaesimiesten päivittäisen esimiestyön tukemiseen. Tämä on HR:n painopiste myös tulevina vuosina.
HKScanin arvojen – Trust, Team, Improve – jalkauttamista jatkettiin vuonna 2014 onnistuneesti arvotyöpajojen avulla. Yhteisten arvojen ohella yhtenäiset henkilöstöprosessit ja raportointijärjestelmät ovat toimivan, tuloksellisen henkilöstöjohtamisen peruspilareita. Tällainen on esimerkiksi HKScanin "roolikartta" (Job Architecture), jonka rakentaminen jatkui vuonna 2014. Roolikartta tuo osaltaan selkeyttä ja järjestelmällisyyttä tehtävien ja vastuiden määrittelyyn. Se myös lisää eri prosessien, kuten rekrytoinnin, läpinäkyvyyttä.
Vuonna 2014 toteutettiin ensimmäinen konserninlaajuinen henkilöstön sitoutumista mittaava kysely, joka tarjoaa tärkeää tietoa henkilöstön odotuksista. Osallistumisprosentti oli erittäin korkea, 82,5. Kyselyn tulokset ja niiden pohjalta työstetyt kehitystoimenpiteet on käyty läpi sekä konsernin että eri maiden ja toimintojen johtoryhmissä. Työ jatkuu vuonna 2015 organisaation kaikilla tasoilla. Kehitystoimenpiteet on määrä toteuttaa vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä.
Valtaosa HKScanin henkilöstöstä tekee fyysistä tuotantotyötä, mikä rasittaa erityisesti tuki- ja liikuntaelimiä. Siksi työturvallisuus on valittu vuoden 2015 painopistealueeksi. Panostus työturvallisuuteen vaikuttaa työntekijöiden sitoutumiseen, vähentää työtapaturmia ja sairauspoissaoloja. Muita tärkeitä HR-teemoja vuonna 2015 ovat esimiestyö ja tulosjohtaminen.
"HKScanin ensimmäinen, koko konsernin kattanut henkilöstön sitoutumista koskeva kysely (Employee Engagement Survey, EES) toteutettiin vuonna 2014. Tutkimus oli merkittävä askel kohti henkilöstön sitoutuneisuuden systemaattista mittaamista ja sitoutumiseen vaikuttavien tekijöiden kehittämistä konsernitasolla. Vastausprosentti 82,5 kertoo myös siitä, että olemme motivoituneita kehittämään konsernia edelleen."
Tätä viestiä korostivat HKScanin eurooppalaisen yritysneuvoston (European Works Council, EWC) Ruotsin ja Suomen edustajat Mattias Axelsson ja Jukka Kieleväinen. He pitivät kyselyä hyvänä alkuna työntekijöiden ja johdon väliselle, entistä syvemmälle yhteistyölle.
He kannattivat myös ajatusta siitä, että selvityksen tulokset liitettäisiin EWC-kokousten asialistalle, minkä myötä niin kehityskohteista kuin uusista ideoistakin voitaisiin keskustella suoraan konsernin toimitusjohtajan ja ylemmän johdon edustajien kanssa.
Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa henkilöstön sitoutuneisuuden tasosta ja tarjota kanava palautteelle. Useat tutkimukset osoittavat, että henkilöstön sitoutuneisuuden ja suorituskyvyn, tuottavuuden, sairauspoissaolojen määrän sekä yrityksen asiakastyytyväisyyden välillä on vahva yhteys. Sitoutumiseen ei kuitenkaan voi vaikuttaa suoraan. Huomiota tulisi sen sijaan kiinnittää
johtamiseen ja työturvallisuuteen sekä muihin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin.
Muihin vastaaviin eurooppalaisiin yrityksiin verrattuna HKScanin henkilöstön sitoutuneisuus on keskivertotasolla. Tätä voi pitää hyvänä tuloksena lähtötasotutkimukselle. Tulos ja korkea vastausprosentti kertovat, että vaikka kehitystyölle on tarvetta, henkilöstö on hyvin motivoitunut osallistumaan konsernin kehittämiseen.
Tuloksista kerrottiin ensimmäisenä konsernin henkilöstöjohtajan pitämässä webcast-esityksessä marraskuussa. Vuoden 2015 aikana niistä viestitään kasvotusten organisaation jokaisella tasolla. Esimiehille tarjotaan ohjausta tulosten käsittelemiseksi ja läpikäymiseksi tiimeissä. Työolosuhteiden ja yrityskulttuurin parantamiseen tarvittavien konkreettisten keinojen löytämiseksi esimiehiä ja tiimejä kannustetaan hyödyntämään myös säännöllisiä tiimipalavereita ja kehitystyöpajoja.
On tärkeää, että koko henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kehitystyöhön. Yhtä tärkeää on myös, että konsernin johto tukee prosessia. Tämän varmistamiseksi EES:n kehittämistoimien edistymistä seurataan säännöllisesti konsernin johtoryhmässä. Seuraava EES-tutkimus toteutetaan vuonna 2016.
Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia terveyteen, ruuan turvallisuuteen ja vastuulliseen tuotantoon liittyvistä kysymyksistä, mihin vastaamme kehittämällä koko arvoketjuamme järjestelmällisesti. Näin varmistamme, että ketju on toimiva, vastuullinen, tuottava ja kilpailukykyinen. Teemme tiivistä yhteistyötä sopimustuottajiemme kanssa toimintamme kehittämiseksi. Näin voimme vastata kuluttajien tarpeisiin kilpailukyvystä tinkimättä.
HKScanin suosittujen Rypsiporsas®- ja Rapsgris®-tuotteiden kehitystyö lähti halusta palauttaa sianliha terveystietoisten kuluttajien ruokalistalle. Lisäämällä porsaiden ruokinnassa käytettyyn rehuun runsaasti Omega 3 -rasvahappoja sisältävää rypsiöljyä pystyimme tarjoamaan kuluttajille entistä paremman tuotteen, jossa on terveellisempi tyydyttämättömien ja tyydyttyneiden rasvojen suhde. Parempi rasvan laatu parantaa myös lihan makua ja tekee siitä mureampaa.
Vuonna 2014 Rypsiporsas®-konseptia parannettiin siirtymällä käyttämään uudentyyppistä rehuseosta, jossa tuontisoija on korvattu kotimaisella viljalla ja proteiiniraaka-aineilla. Tämä on maailmalla ainutlaatuista.
Kuluttajat ovat myös yhä kiinnostuneempia lihantuotannon vastuullisuudesta, jonka olennainen osa on eläinten ruokinta. Soija on tärkeä ainesosa kaikissa rehuseoksissa. Sen lisäksi, että etsimme soijalle kotimaisia korvaajia, olemme sitoutuneita edistämään vastuullisesti tuotetun soijan käyttöä.
The Round Table on Responsible Soy (RTRS) on useiden sidosryhmien yhteinen aloite, jossa on mukana valtaosa soijan tuottajista. Se kehittää ja edistää vastuullisen soijan tuotannon, käsittelyn ja kaupan maailmanlaajuisia standardeja. Ruotsissa olemme sitoutuneet korvaamaan käyttämämme soijan RTRS-sertifioidulla soijalla vuoden 2015 loppuun mennessä, ja viimeistään vuoden 2018 lopussa kaikki HKScanin käyttämä soija on RTRS:n standardien mukaista.
Kuluttajien lisääntyvän terveystietoisuuden ansiosta vähärasvaisen ja mahdollisimman korkeaproteiinisen lihan kysyntä kasvaa. Siipikarjanlihan suosio kasvaa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Samalla kuluttajat haluavat varmistua lihatuotteiden puhtaudesta ja turvallisuudesta.
Vuona 2014 arvioimme koko siipikarjanlihan tuotantoketjumme Suomessa. Sen tuoteturvallisuus on maailman huipputasoa siitä huolimatta, että antibiootteja ei käytetä lainkaan. Salmonellan nollatoleranssin ja erittäin korkealuokkaisten raportointi- ja arviointistandardien ansiosta pohjoismaisella siipikarjanlihalla on selvä etulyöntiasema yhä kovemmin kilpailluilla maailmanmarkkinoilla. Korkea taso on seurausta sekä tiukemmasta lainsäädännöstä että vapaaehtoisista toimenpiteistä.
Tuemme sopimustuottajiamme monin tavoin esimerkiksi hyödyntämällä konsernin eläinlääkäreitä. Eläinlääkärit varmistavat, että tuotantostandardit ovat konsernin tavoitteiden mukaisia. Baltian maissa
Kuluttajien muuttuvat tarpeet huomioidaan HKScanissa jo paljon ennen varsinaista tuotekehitystä. Uusiin kuluttajatrendeihin voidaan vastata jo alkutuotantovaiheessa – uudet innovaatiot vaikuttavat jopa eläinten rehuihin.
vertikaalisesti integroidun alkutuotantomme ansiosta meillä on mahdollisuus seurata tuotantoa sen kaikissa vaiheissa.
Kansainvälistyminen lisää tautiriskiä ja korostaa entisestään eläinlääkäreidemme työn merkitystä. Suomessa ja Ruotsissa luodut laatu- ja hygieniakäytännöt ovat osoittautuneet erittäin onnistuneiksi taistelussa esimerkiksi salmonellan kaltaisia tauteja vastaan.
Kokeneet tuotantoneuvojamme kehittävät yhdessä sopimustuottajien kanssa prosessien toimivuutta ja vastuullisuutta. Tuottajia neuvotaan ruokintaan, eläinten hyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi ruokinnan huolellisella suunnittelulla ja optimoinnilla voi olla suuri vaikutus sekä eläinten hyvinvointiin että tuotantomääriin.
Vuonna 2014 käynnistimme Ruotsissa hankkeen rehun ja sianlihantuotannon käytäntöjen kehittämiseksi. Tavoitteena on kasvattaa kotimaisen sianlihan osuutta Ruotsissa. Haluamme ottaa käyttöön parhaat käytännöt ja luoda ruokintaratkaisuja, jotka lisäävät eläinten hyvinvointia ja tuottavuutta. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2014 viidellä pilottitilalla, joiden ruokintakäytäntöjä seurattiin. Tulosten pohjalta kehitetään tuotevalikoima, joka vastaa erityisesti Ruotsin sianlihantuotannon vaatimuksiin. Valikoima lanseerataan vuonna 2015.
Yhä suurempi osa kuluttajista on kiinnostunut ruuan alkuperästä. HK®-, Scan®- ja Kariniemen®-tuotteisiin sisältyy lupaus kotimaisuudesta, jota kuluttajat arvostavat kaikilla markkinoilla. Olemme sitoutuneet kaikilla markkina-alueillamme kehittämään ja vaalimaan kotimaista tuotantoa. Tämä suuntaus näkyy myös kasvavana kiinnostuksena paikallisesti ja ekologisesti tuotettua ruokaa kohtaan.
Luomutuotanto on kasvussa erityisesti Ruotsissa, jossa kuluttajat voivat valita laajasta luonnonmukaisesti tuotetun lihan valikoimasta. Luomunaudanlihan kohdalla kysyntä on nykyisin tuotantoa laajempaa. Luomutuotanto takaa sen, että lihantuotannossa käytetään luonnonmukaisia prosesseja ja raaka-aineita. Luonnonmukaisesti kasvatetuilla eläimillä on enemmän tilaa; eläimet voivat liikkua vapaasti ja niillä on pääsy ulkotiloihin ympäri vuoden.
Tanskassa kuluttajille on tarjolla luonnonmukaisesti tuotettua siipikarjanlihaa sekä maissilla ruokittua broileria. Vuonna 2014 markkinoille tuomamme maissikanatuotteet tarjoavat vaihtoehdon eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneille kuluttajille. Linnuilla on tavanomaiseen siipikarjatuotantoon verrattuna enemmän tilaa ja virikkeitä, kuten olkia, ja hygieniastandardit ovat korkeat. Lintujen rehusta vähintään puolet on maissia. Lisäksi liha on mureaa ja mehukasta.
"On hienoa, että HKScanin kaltainen, koko Pohjois-Euroopan alueella toimiva konserni edistää omalla esimerkillään elintarvikeketjun vastuullisuutta ja viitoittaa tietä muille ketjun toimijoille."
Näin kommentoi WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder tyytyväisenä HKScanin päätöstä sitoutua lisäämään käyttämänsä vastuullisesti tuotetun soijan määrää. WWF:n suositus on, että kaikki yritykset ottaisivat käyttöön yhteiset, vastuullisen tuotannon standardit. Tästä esimerkkinä on RTRS-sertifikaatti, joka huomioi keskeisimmät soijan viljelyn aiheuttamat ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Rohweder esitti myös toiveen siitä, että työ ympäristöystävällisten tavoitteiden edistämiseksi jatkuisi elintarvikeketjun toimijoiden kanssa.
Liittymällä Round Table on Responsible Soy Association (RTRS) -järjestöön HKScan on sitoutunut takaamaan, että vuoteen 2018 mennessä kaikki konsernin lihantuotannon arvoketjussa käytettävä soija on tiukkojen RTRS:n standardien mukaista.
HKScanin sitoutuminen vastuulliseen soijaan on avainasemassa vastuullisessa lihantuotannossa, sillä soija on tärkeä proteiinin lähde tuotantoeläinten rehussa. Sitoutuminen vastaa myös sidosryhmien vaatimuksiin lihantuotantoketjun eettisestä vastuusta.
"On ilahduttavaa nähdä, kuinka sidosryhmiemme kiinnostus vastuullista lihantuotantoa kohtaan kasvaa koko ajan. Sitoutumisemme vastuulliseen soijaan on merkittävä edistysaskel", sanoo HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen.
Suurin osa Euroopassa käytettävästä soijasta tulee Etelä-Amerikasta. RTRS:n asettamat toimintaperiaatteet, kriteerit ja kolmannen osapuolen auditointikäytännöt varmistavat, että soijan tuotanto noudattaa kansainvälisiä ja kansallisia lakeja. RTRS edistää myös oikeudenmukaisia työolosuhteita, ympäristövastuuta ja vastuullisia käytäntöjä maataloudessa.
Tavanomainen soijan tuotanto uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Tuotantoon liittyvät muutokset maankäytössä ja metsänhakkuussa aiheuttavat myös haittaa ekosysteemeille ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Lisäksi hallitsematon tuholaistorjunta-aineiden käyttö altistaa työntekijät ja paikallisen yhteisön myrkyille. RTRS:n agendalla olevia eettisiä kysymyksiä ovat muun muassa alipalkkaus sekä maan pakkolunastus paikallisilta maanviljelijöiltä.
HKScan Sweden oli ensimmäinen konserniyhtiö, joka otti konkreettiset askeleet kohti vastuullisen soijan käyttöä osallistumalla Svenska Sojadialogenin toimintaan. Kyseessä on vapaaehtoinen verkosto, jonka jäsenet ovat ruokateollisuuden organisaatioita, rehun ja elintarvikkeiden tuottajia sekä vähittäismyyjiä.
Soijaverkoston jäsenet ovat sitoutuneet siihen, että vuoteen 2014 mennessä vähintään 60 prosenttia rehussa tai ruokatuotteissa käytetystä ja myydystä soijasta on vastuullisesti viljeltyä. Tavoite nousee 100 prosenttiin vuonna 2015.
Suomi, Baltian maat ja Tanska siirtyvät vähitellen vastuullisen soijan käyttöön vaiheittain seuraavan viiden vuoden kuluessa.
PCU = Populaatiokorjausyksikkö Lähde: Euroopan lääkevirasto, 2012
Vuonna 2014 otettiin merkittävä askel HKScan-konsernin toimintojen yhtenäistämiseksi. Yhtenäisten politiikkojen käyttöönotto tukee myös yhteisten Code of Conduct -toimintaohjeiden viemistä käytäntöön ja edistää osaltaan liiketoiminnan tavoitteita.
HKScanin politiikkojen (policy) uudistamistyö on jatkunut vuodesta 2012. Tällöin saavutettiin myös merkittävä virstanpylväs, kun konsernin yhtenäiset Code of Conduct -toimintaohjeet hyväksyttiin. Niiden tavoitteena on varmistaa yhteisten eettisten toimintaperiaatteiden noudattaminen koko HKScan-konsernissa. Eettiset periaatteet määrittävät, mitä konsernin liiketoiminnassa pidetään asianmukaisena.
Code of Conduct vahvistaa konsernin noudattamat periaatteet lakien ja asetusten noudattamisesta, läpinäkyvyydestä ja viestinnän avoimuudesta, tietojen luottamuksellisuudesta, ristiriitatilanteista, sidosryhmistä ja toimintaympäristöstä, korruption vastaisesta toiminnasta, kilpailusta, petoksellisen toiminnan estämisestä sekä taloudellisista tiedoista.
Konsernin politiikat ja ohjeistukset tukevat Code of Conductin noudattamista käytännössä. Ne myös ohjaavat kaikkia toimintoja ja yksiköitä toimintatapojen yhtenäistämisessä. Code of Conductin tavoin myös politiikat ovat konsernin hallituksen hyväksymiä. Jokaiselle politiikalle on myös nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa politiikan ajantasaisuudesta.
HKScanissa on määritelty 15 konserninlaajuista politiikkaa. Ne korvaavat aiemmat maa- ja toimintokohtaiset politiikat. Uudistuksen yhteydessä politiikkoja on vähennetty ja niiden päällekkäisyyksiä karsittu hallinnon yksinkertaistamiseksi.
Osa niistä on julkisia ja nähtävillä konsernin verkkosivuilla, ja osa on tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön.
Valtaosa politiikoista liittyy vastuullisuuteen, kuten eläinten hyvinvointiin, laatuun, tuoteturvallisuuteen ja ympäristöön. Tämä tukee paitsi HKScanin vastuullisuusohjelman tavoitteita myös konsernin sidosryhmien odotuksia, joita kartoitettiin laajalla sidosryhmädialogilla vuonna 2014.
HKScanin menestys on aina pohjautunut asiantuntemukseen ja hyvään johtamiseen vastuullisuuteen liittyvissä asioissa. Politiikkojen yhtenäistäminen edistää vastuullisuusajattelua entisestään. Lisäksi valtaosa kansainvälisistä ympäristö- ja laatusertifiointijärjestelmistä, kuten ISO 9001 ja ISO 14001, edellyttää, että johtamisjärjestelmiään sertifioiva yritys noudattaa yhtenäisiä politiikkoja.
HKScanilla on sopimusten hyväksyntä-, talous-, rahoitus-, hallinto-, HR-, riski-, immateriaalioikeus-, liiketoiminta-, osto-, eläinten hankinta-, viestintä-, laatu-, tuoteturvallisuus-, ympäristö-, ja eläinten hyvinvointi -politiikat.
Konsernissa on myös määritelty laatu- ja vastuullisuusjohtamiseen liittyviä menettelyohjeita (SOP, Standard Operating Procedure), joita kansainväliset laatu- ja ympäristösertifiointijärjestelmät niin ikään edellyttävät.
Yhteiset politiikat antavat puitteet päivittäiselle työskentelylle. Ne ovat myös lähtökohta mitattavien tavoitteiden määrittämiselle ja toiminnan jatkuvalle parantamiselle. Konsernin politiikat otettiin käyttöön vuonna 2014, ja ne ovat tärkeä painopistealue myös vuonna 2015.
Politiikkoja täydentävät konsernin laajuiset ohjeistukset (guideline), jotka antavat yksityiskohtaisempaa käytännön tietoa ja ohjeistusta päivittäiseen työskentelyyn. Niitä voidaan tarvittaessa soveltaa eri maiden tarpeisiin. Ohjeistusten ylläpitämisestä ja päivittämisestä vastaa kustakin toiminnosta vastaava laajennetun johtoryhmän jäsen. Ohjeistukset hyväksyy konsernin johtoryhmä. Työ konsernin laajuisten ohjeistusten yhdenmukaistamiseksi ja määrittämiseksi jatkuu edelleen vuonna 2015.
Lisätietoa Code of Conductista ja politiikoista löytyy konsernin verkkosivuilta: www.hkscan.com.
Politiikka on tiivis dokumentti, joka kuvaa ne pääperiaatteet, joita konsernissa tulee aina noudattaa. Dokumentin hyväksyy hallitus, ja sitä muutetaan vain harvoin.
Dokumentti, joka antaa yksityiskohtaisempia käytännön ohjeita päivittäiseen työskentelyyn. Ohjeistuksia voidaan soveltaa eri maiden tarpeisiin. Dokumentista ja sen päivittämisestä huolehtii kustakin toiminnosta vastaava johtaja. Dokumentin ja siihen tehtävät muutokset hyväksyy johtoryhmä.
Dokumentin tarkoitus on varmistaa, että koko HKScan-konsernissa noudatetaan yhteisiä eettisiä toimintaperiaatteita. Toimintaohjeet antavat puitteet sille, mitä konsernin liiketoiminnassa pidetään asianmukaisena.
Sertifioituihin johtamisjärjestelmiin liittyvät menettelyohjeet.
HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2014 26 27 HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2014
HKScan-konserni tuottaa, myy ja markkinoi vastuullisesti ja eettisesti tuotettua lihaa ja lihatuotteita. Olemme sitoutuneet kehittämään liiketoimintamme vastuullisuutta järjestelmällisesti niin strategian kuin käytännön tekojenkin kautta.
HKScanissa yleisten eettisten toimintaperiaatteiden toteutumisen varmistaa Code of Conduct. Toimintaperiaatteet muodostavat puitteet sille, mitä konsernin liiketoiminnassa pidetään asianmukaisena. Tämä ohjaa paitsi omaa myös kumppaneittemme toimintaa.
Vuonna 2014 konsernitason yritysvastuuohjelma integroitiin osaksi konsernin strategiaa ja toimintoja. Tarkoituksena on tuottaa arvoa konsernille, alkutuotannolle, alihankkijoille, asiakkaille, kuluttajille ja muille sidosryhmille. Vastuullinen toiminta koskee jokaista arvoketjumme jäsentä.
HKScan tukee paikallisia yhteisöjä investoimalla ja ylläpitämällä tuotantolaitosten toimintaa sekä tarjoamalla työpaikkoja. Konserni myös hankkii tuotantoeläimiä, materiaaleja ja palveluja, mikä vaikuttaa merkittävästi paikalliseen talouteen ja maatalouteen. Lisäksi konsernilla on sekä välittömästi että välillisesti huomattava vaikutus verotuloihin. Siksi on tärkeää parantaa koko arvoketjun pitkän aikavälin kannattavuutta.
HKScanin tuotantolaitokset sijaitsevat sen kotimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Baltiassa. Se on tiiviisti sidoksissa paikalliseen alkutuotantoon joko pitkäaikaisten yhteistyösopimusten tai omistussuhteiden kautta. Kehitämme yhdessä tuottajiemme kanssa heidän toimintojensa tuottavuutta. Seuraamme ja arvioimme
rehun ja muiden raaka-aineiden hintojen kehitystä, jotta niiden taloudelliset vaikutukset toimitusketjuun kyetään ennakoimaan paremmin.
Vuonna 2014 HKScan otti merkittävän askeleen taloudellisen asemansa parantamiseksi. Myimme osuutemme puolalaisesta yhteisyrityksestä Sokołówista, mikä laski konsernin nettovelkaantumisastetta merkittävästi. Lisäksi konserni laski liikkeelle 100 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, josta saatavat varat käytettiin velkojen takaisinmaksuun maturiteettijakauman pidentämiseksi. Näiden toimien ansiosta pystymme vauhdittamaan strategisia investointejamme vahvaan bränditarjoomaan sekä sen mahdollistaviin tuotantolaitoksiin ja teknologiaan. Luomme vastuullista perustaa tulevaisuuden kannattavalle kasvulle. Strategian mukaisesti käynnistimme vuonna 2014 esiselvitykset kahdesta uudesta investointiprojektista Suomessa ja Virossa. Lue aiheesta lisää sivulta 18.
Pyrimme varmistamaan, että tunnistamme sosiaalisen vastuun kysymykset ja vastaamme niihin asianmukaisesti, mikä tukee riskien hallintaa ja luo arvoa sidosryhmillemme. Yksi sosiaalisen vastuun keskeisimmistä alueista on tiukkojen tuoteturvallisuusstandardien noudattaminen. Kaikki tuotantolaitoksemme on sertifioitu kansainvälisten tuoteturvallisuusstandardien mukaisesti. Pitkäjänteistä työtä todensi vuonna 2014 riippumattoman kolmannen osapuolen Global Food Safety Initiative (GFS) -tuoteturvallisuusstandardien mukainen sertifiointi, jonka kaikki tuotantolaitoksemme Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa saivat. HKScanin tavoitteena on viedä standardit ja niitä koskevat ohjeistukset täytäntöön koko konsernissa kaikissa toimintamaissa. Voimme vastata sidosryhmiemme vaativiin odotuksiin ja parantaa tehokkuuttamme nyt ja tulevaisuudessa, kun yhtenäistämme ohjeistukset ja toimintatavat sekä jalkautamme yhteiset parhaat käytännöt koskemaan koko konsernia.
Tärkeä osa vastuullisuutta on kuluttajille annettavan tuotetiedon avoimuus ja rehellisyys. Siksi haluamme olla varmoja, että tunnemme koko arvoketjun laitumelta lautaselle.
HKScan on merkittävä työllistäjä monessa maassa. Henkilöstön hyvinvointi, sitoutuminen, tasa-arvoisuus ja monimuotoisuus ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Päivitämme henkilöstön osaamista jakamalla tietoa ja kouluttamalla. Henkilöstöhallinnon prosesseja kehitetään jatkuvasti konsernin HR-suunnitelman mukaisesti. Lue aiheesta lisää sivulta 18.
Tuemme eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä täyttämällä paitsi itse asettamamme odotukset ja vaatimukset vastaamalla myös asiakkaiden ja sidosryhmien vaatimuksiin. Varmistamme myös, että noudatamme lainsäädäntöä ja sääntelyä sekä toimialan omia, vapaaehtoisia normeja. Seuraamme viimeisintä tutkimustietoa ja sääntelyn kehitystä, neuvomme tuottajia ja jaamme tietoa parhaista käytännöistä. Pyrimme hyödyntämään vahvaa osaamistamme tuotantoeläinten hyvinvoinnin parhaissa käytännöissä kaikissa toimintamaissamme.
Arvioimme proaktiivisesti useiden eläintautien tartuntatilannetta ja niiden mahdollisia vaikutuksia tuotantoketjuun. Vaikka antibiootteja käytetään toiminnoissamme erittäin vähän, aiomme seurata myös jatkossa huolellisesti ja systemaattisesti antibioottien käyttöä alku- ja sopimustuotannossamme. Paikallisten viranomaisten jatkuvan valvonnan sekä lainsäädännön vaatiman kansallisen ja EU-tason seurannan lisäksi suoritamme teurastamoissa omia auditointeja ja valvontaa.
Ympäristöasiat ovat tärkeitä HKScanin sidosryhmille. Erityisesti asiakkaiden ja kuluttajien vaatimustaso on noussut. Vuonna 2014 HKScan otti käyttöön konsernin laajuisen ympäristöpolitiikan toimintatapojen yhtenäistämiseksi edelleen. Vuoden 2014 lopussa olimme lähellä tavoitettamme saada ISO 14001 -standardisointi kaikkiin tuotantolaitoksiimme.
| Suomi | Baltia | Ruotsi | Tanska | Puola | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Eura | Outokumpu | Mikkeli | Tabasalu, Viro | Rakvere, Viro | Viiratsi, Viro | Jelgava, Latvia | Kristianstad | Linköping | Skara | Örebro | Halmstad | Vinderup | Skovsgaard | Swinoujscie | ||
1 Luomusertifikaatti 2 Krav – Luomusertifikaatti Ruotsissa
3
Sertifioitu KIK-laadunvarmistusjärjestelmä broilerituotannolle Tanskassa
Mittaamme jatkuvasti ympäristövaikutuksiamme ja pyrimme pienentämään niitä etenkin energian- ja jätevedenkulutuksen, kemikaalien käytön ja jätehuollon osalta. Vuonna 2014 konsernissa aloitettiin kasvihuonekaasupäästöjen mittaus GHG-protokollan (Greenhouse Gas) määrittämien suorien (Scope 1) ja epäsuorien (Scope 2) päästöjen mukaisesti. Olemme yhdessä toimittajiemme kanssa ottaneet käyttöön menetelmän kemikaalien käytön ja niiden ympäristöja terveysvaikutusten seuraamiseksi.
Vuonna 2014 keskityimme jätevesipäästöjen vähentämiseen. Panostimme myös kierrätyksen lisäämiseen ja kaatopaikkajätteen minimointiin. Konserni investoi myös uusiutuvaan energiaan siirtymällä Skarassa ja Kristianstadissa Ruotsissa öljyn ja nestekaasun käytöstä osittain kaukolämpöön ja biokaasuun. Vuonna 2015 valmistuu selvitys HKScanin tuotantolaitosten energiatehokkuudesta, ja seuraavan kolmen vuoden aikana toteutamme merkittävän konsernin laajuisen energiansäästöprojektin, jonka investoinneilla pyritään energiankulutuksen vähentämiseen kymmenellä prosentilla.
HKScan edistää investointeja ympäristövastuuseen myös vuonna 2014 perustetun konsernitasoisen Biotech-liiketoimintalinjan kautta. Sen toiminnan tavoitteena on vähentää jätettä ja optimoida biomassan kierrätystä edelleen.
Tunnistamalla ja hallinnoimalla systemaattisesti yritysvastuuseen liittyviä riskejä parannamme toimitusketjumme läpinäkyvyyttä ja tuotteidemme jäljitettävyyttä. Arvioimme toimittajiamme tuoteturvallisuuden, laadun, hankintaprosessien ja muiden yritysvastuuseen liittyvien kriteerien mukaisesti. Tämä edellyttää, että kommunikointi HKScan-konsernin, sidosryhmien ja viranomaisten välillä on avointa, läpinäkyvää ja todenperäistä.
Suurin osa HKScanin tuotannossaan käyttämästä lihasta on kotimaista ja peräisin pitkäaikaisilta sopimustuottajilta. Tuontiliha kattaa kolme prosenttia tuotantotarpeestamme. Seuraamme tarkasti lihan alkuperää ja toimimme ainoastaan auditoitujen teurastamojen kanssa.
Vuonna 2014 HKScanista tuli Round Table on Responsible Soy (RTRS) -järjestön jäsen. Olemme sitoutuneet siirtymään Ruotsissa vuonna 2015 ja koko konsernissa vuoteen 2018 mennessä käyttämään tuotantoeläinten rehussa ainoastaan vastuullisesti tuotettua soijaa. Vaikka palmuöljyn hyödyntäminen on hyvin vähäistä koko toimitusketjussamme, ymmärrämme sen käytön olevan tärkeä aihe sidosryhmillemme. Olemme käynnistäneet prosessin Roundtable on Sustainable Palm Oil (RSPO) -järjestöön liittymiseksi.
Vuonna 2014 HKScanissa toteutettiin mittava sidosryhmädialogi yritysvastuun keskeisten alueiden varmentamiseksi. Tavoitteemme on edelleen edistää yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa tarjoamalla lisätietoa verkossa ja tekemällä läheisempää yhteistyötä yhteisöjen, muiden organisaatioiden ja uusien alan hankkeiden puitteissa sekä paikallisesti että globaalisti. Tulevaisuudessa raportointimme osana on olennaisuusmatriisi, joka antaa tietoa sidosryhmien odotuksista HKScanin yritysvastuutyön osalta sekä yritysvastuuseen liittyvien kysymysten merkityksestä HKScanin liiketoiminnalle. Tavoitteenamme on ryhtyä käyttämään yritysvastuuraportoinnin ohjenuorana Global Reporting Initiative GRI 4:n mukaisia standardeja.
Lue lisää sidosryhmäkeskustelusta sivuilta 10–11.
| • Uudet tuotantolaitosinvestoinnit suunnitteilla Viroon ja Suomeen, lue lisää sivulta 18 • Vahvempi tase ja pienempi nettovelkaantumisaste • Joukkovelkakirjalaina velkojen takaisinmaksuun maturiteettijakauman pidentämiseksi • Systemaattinen yhteistyö alkutuottajien kanssa tuotannon parhaiden käytäntöjen ja taloudellisen tehokkuuden parantamiseksi |
|---|
| • 100 % tuotantolaitoksista sertifioitu kansainvälisten elintarviketurvallisuusstandardien mukaisesti • Tuoteturvallisuutta koskevia ohjeita yhtenäistetty ja otettu käyttöön koko konsernissa • Konsernin laajuinen henkilöstön sitoutumista koskenut tutkimus (Employee Engagement Survey, EES), ja siihen liittyvä kehitystyö, lue lisää sivulta 19 • Konsernin henkilöstöpolitiikka ja -ohjeet käyttöön • Konsernin HR-prosesseja ja -suunnitelmaa kehitettiin edelleen |
| • Sisäinen työryhmä eläintauteihin liittyvien riskien arvioimiseksi • Eläinten hyvinvointi- ja hankintapolitiikat käyttöön • Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin seurantamenetelmä ja siihen liittyvät mittarit (KPI) käyttöön koko toimitusketjussa, mukaan lukien tuotanto, kuljetus ja teurastus • Järjestelmällinen yhteistyö käynnistettiin alkutuotannossa ja maiden välillä • Valikoiduissa maissa suoritettiin eläinten hyvinvointia koskevat sisäiset auditoinnit teurastamoilla |
| • Ympäristövaikutuksia ja kasvihuonekaasupäästöjä pienennettiin energiansäästötoimenpiteillä ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä • Uusiutuvan energian tuotantoon investoitiin Skarassa ja Kristianstadissa • Materiaalitehokkuutta parannettiin ja kierrätystä lisättiin • Jäteveden käsittelyä parannettiin investoimalla HKScanin jätevesilaitoksiin • Toimittajien arviointi- ja auditointiprosessit liitettiin |
| konsernitason hankintaprosessiin. Round Table on Responsible Soy -järjestön jäsenyys. • Prosessi Roundtable on Sustainable Palm Oil -järjestöön liittymiseksi käynnistettiin • Lihantoimittajat auditoitiin |
| • Sidosryhmädialogi käynnistettiin • Olennaisuusarviointi käynnistettiin • HKScanin ja alkutuotannon välistä yhteistyötä jatkettiin |
Vuodesta 2010 vuoteen 2014 energiankulutus on laskenut 13 prosenttia.
Suorat (Scope 1) ja epäsuorat (Scope 2) kasvihuonekaasupäästöt GHG-protokollan (Greenhouse Gas) mukaisesti. Lisätietoa verkkosivuiltamme www.hkscan.com 8.4.2015 alkaen.
Merkittävä työura: Metsä Tissue Oyj, toimitusjohtaja 2006–2012; Metsäliitto-konsernin johtoryhmän jäsen 2009–2012; M-real Oyj, Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen vetäjä 2004–2006; Huhtamäki-konserni, eri tehtäviä (mm. talousjohtaja ja Fresh Food Packaging -yksikön johtaja) 1983–2003; TSP-Suunnittelu Oy 1980–1983
Luottamustoimet: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kauppapoliittisen valiokunnan jäsen 2014–; Elintarviketeollisuusliitto ry:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen 2012–; Helsingin Seudun Kauppakamari, edustaja Keskuskauppakamarin valtuuskunnassa 2013–; lisäksi hallitustehtäviä konserniyhtiöissä
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 23 000
Merkittävä työura: CPS Color, talous- ja rahoitusjohtaja (CFO) 2010– 2012; Rautaruukki, talousjohtaja 2004–2010; Savcor, tehtaanjohtaja, Peking, Kiina 2002–2004; Kyrö, business controller, Tianjin, Kiina 2001– 2002; Metsäliitto, Finnforest, talousjohdon eri tehtävät, sahateollisuus 1995–2001
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 5 500
Merkittävä työura: HKScan-konsernin strategiasta ja strategisista projekteista vastaava johtaja 2012–2013; HKScan, eri johtotehtäviä 2007–2012; Lännen Tehtaat, johtotehtäviä 2005–2007; Atria, johtotehtäviä 2000–2005
Luottamustoimet: Suomen Lihateollisuusyhdistys, johtokunnan puheenjohtaja 2014–; Lihatiedotus ry, hallituksen puheenjohtaja 2014–; Valmisruokateollisuusyhdistys, hallituksen jäsen 2009–; lisäksi hallitustehtäviä konserniyhtiöissä
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 1 000
Markkinoinnin tutkinto (DIHM), Tukholman IHM Business School; Ruotsin kansalainen
Merkittävä työura: Coca-Cola Enterprises Sverige AB, toimitusjohtaja 2005–2012; varatoimitusjohtaja 2003–2005 ja kaupallinen johtaja 2001–2005; Johnson & Johnson Consumer, Scandinavia, toimitusjohtaja 1995–2001; eri tehtäviä, mm. kaupallinen johtaja 1993–1995
Luottamustoimet: Svenska Köttföretagen AB, hallituksen jäsen 2014–; Ruotsin Elintarviketeollisuusliitto, Livsmedelsföretagen (Li), hallituksen puheenjohtaja 2011–; Svenskt Näringsliv, hallituksen jäsen 2009–; Dagligvaruleverantörernas Förbund (DLF), hallituksen jäsen 2003–; lisäksi hallitustehtäviä konserniyhtiöissä
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 7 500
KTM; Suomen kansalainen
Merkittävä työura: Rautakirja Oy, johtaja, Liiketoiminnan kehitys ja strategia, Rautakirja-konsernin johtoryhmän jäsen 2004–2012 ja Kioskikauppa, johtaja, Kansainvälinen liiketoiminta, Kioskikauppa-toimialan johtoryhmän jäsen 2002–2004 Leaf Suomi ja Leaf Group, eri tehtäviä 1988–2001, viimeksi vientijohtajana 1999–2001
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 7 500
Merkittävä työura: A-Katsastus Group Oy, henkilöstöjohtaja 2011–2013; Itella Oyj, Viestinvälitys, henkilöstöjohtaja 2007–2011; konsernin HR, HRM, henkilöstöjohtaja 2006–2007; työsuhdelakimies 2003–2006; Finnair Oyj, eri tehtäviä 1988–2003, viimeksi henkilöstöjohtajana 2001–2003
Luottamustoimet: Les Amis de l'École francaise ry, hallituksen jäsen 2014–; HENRY ry, hallituksen jäsen 2015–
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 5 500
MBA; Viron kansalainen
Merkittävä työura: HKScanin Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoiminnoista vastaava johtaja (EVP) 2012–2013; AS Rakvere Lihakombinaat, toimitusjohtaja 2008–2012 ja markkinointijohtaja 2003–2008; Austria Tabak Eesti OÜ, markkinointipäällikkö 2000–2003; Unilever Eesti OÜ, Key Account Manager 1997–2000; Suomen Unilever Oy, Van den Bergh Foods, Viron edustaja 1994–1997
Luottamustoimet: hallitustehtäviä konserniyhtiöissä
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 7 500
Varatuomari; Suomen kansalainen
Merkittävä työura: HKScan-konsernin lakimies 2009–2011; KPMG Oy Ab, Senior Legal Counsel 2006–2009; Lakitoimisto Suomi & Suvanto Oy, osakas 2004–; KLegal Oy, yritysjuridiikka 2002–2003; Sampo Pankki, yritys- ja henkilöasiakkaiden varainhoitotehtävät, mukaan lukien juridiikka ja verosuunnittelu 1998–2002
Luottamustoimet: LTK osuuskunta, vt. toimitusjohtaja 2014–; lisäksi hallitustehtäviä konserniyhtiöissä
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 5 500
HKScanin laajennettuun johtoryhmään kuuluvat johtoryhmän jäsenten lisäksi: Marja-Leena Dahlskog, viestintäjohtaja Mika Huhtanen, tilaus-toimitusketjusta vastaava johtaja Veli-Matti Jäppilä, eläinten hankinnasta ja tuottajapalveluista vastaava johtaja Keijo Keränen, rahoitusjohtaja
Orvokki Knuutinen, hankintajohtaja
Tero Lindholm, liiketoimintaprosesseista vastaava johtaja
Juhan Matt, strategiasta ja strategisista projekteista vastaava johtaja
Pia Nybäck, laadusta ja yritysvastuusta vastaava johtaja
Anders Jensen, Tanskan maajohtaja
Magnus Lindholm, Ruotsin maajohtaja
Teet Soorm, Baltian maajohtaja
Merkittävä työura: Aalto Yliopisto, BIT tutkimuskeskus, tutkija ja projektipäällikkö 2008–2012; SunKumppani Oy, partneri 2009–2012; Sauer-Danfoss ApS, Director, Global Supply Chain 2005–2008; Nokia Oyj, Head of Mobility Office 2004–2005, Head of DSN Strategy and Advanced Development 2002–2004
Luottamustoimet: Rolan Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010– Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 7 500
1. Juha Kylämäki (s. 1962), hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011 Oikeustieteen ylioppilas; Suomen kansalainen; Maatalousyrittäjä, broilerinlihan tuottaja, Marttila
Päättyneet luottamustoimet: Sokołów S.A.,hallintoneuvoston jäsen 2013–2014; LSO Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen 1996–2011, josta hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 1997–2007; Suomen Siipikarjaliitto ry:n valtuuston puheenjohtaja 2004–2010; Suomen Broileryhdistys ry:n puheenjohtaja 2000–2002
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 5 044
MMM; Suomen kansalainen; Yara Suomi Oy, toimitusjohtaja 2010–
Merkittävä työura: HKScan Oyj, strategia- ja kehitysjohtaja 2009–2010; HK Ruokatalo Oy, lihaliiketoiminnan johtaja 2008–2009; LSO Foods Oy, eri johtotehtäviä 1997–2008
Nykyiset luottamustoimet: Farmit Website Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010–; Kemianteollisuus ry, hallituksen jäsen 2010–; Pellervon taloustutkimus PTT, hallituksen jäsen 2010–
Päättyneet luottamustoimet: Viljavuuspalvelu Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010–2012; Scan AB, hallituksen jäsen 2009–2010; LSO Foods Oy, hallituksen jäsen 2009–2010; Finnpig Oy, hallituksen jäsen 2008–2010; Envor Biotech Oy, hallituksen puheenjohtaja 2008–2010; Honkajoki Oy, hallituksen jäsen 2008–2010; Findest Protein Oy, hallituksen jäsen 2008–2010
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 3 500
Nykyiset luottamustoimet: Abacus Sportswear AB, hallituksen puheenjohtaja 2010–; Ingleby Farms and Forests, hallituksen varapuheenjohtaja 2005–; Skabernäs HB, hallituksen jäsen 2007–; Sperlingsholms Gods AB, hallituksen puheenjohtaja 2000–; Wanås Gods AB, hallituksen puheenjohtaja 2000–
Päättyneet luottamustoimet: Sveriges Jordägareförbund, hallituksen puheenjohtaja; Treschow-Fritzöe Industries, hallituksen jäsen
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 1 200
MMM; eMBA; Suomen kansalainen; Etelä-Hämeen Lomat Oy, toimitusjohtaja 2013–
Merkittävä työura: Adviso TMA Oy, toimitusjohtaja 2012–2014; Oy Karl Fazer Ab, SVP, Strategic Marketing, Brands and R&D 2009–2011; Fazer Amica Oy, toimitusjohtaja 2003–2007 ja varatoimitusjohtaja, markkinointi ja myynti 2003; Fazer Amica, toimitusjohtaja 2005–2008; Candyking Finland Oy (Fazer-konserni), toimitusjohtaja 2000–2002; Fazer Suklaa Oy, myyntijohtaja 1997–2000
Nykyiset luottamustoimet: Suomen Unicef ry, hallituksen jäsen 2014–; Paletti Oy, hallituksen jäsen 2009–; Are Oy, hallituksen jäsen 2012–
Päättyneet luottamustoimet: Diacor Oy, hallituksen jäsen 2009–2014; Technopolis Oyj, hallituksen jäsen 2009–2013; Sampo Pankki, hallituksen jäsen 2006–2009; HAUS-kehittämiskeskus, hallituksen jäsen 2007–2009; Turvatiimi, hallituksen jäsen 2007–2009; Mainostajien liitto, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen 2007–2011
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: -
Agronomi (ekon.); Ruotsin kansalainen; Maa- ja metsätalousyrittäjä, naudanlihantuottaja Kaakkois-Ruotsista; Maa- ja metsätalousosaston päällikkö, Nordea Sweden, Tukholma
Nykyiset luottamustoimet: Hushållningssällskapet Östergötland, hallituksen jäsen
Päättyneet luottamustoimet: Osuuskunta Sveriges Djurbönder, hallituksen jäsen 2013 asti; Axa Lantmännen, hallituksen jäsen 2006–2007; Södra Skogsägarna, hallituksen jäsen 2006–2011; Södra Cell AB, hallituksen jäsen 2006–2011
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: -
Mikko Nikula (s. 1972), hallituksen varajäsen vuodesta 2013
FM (fysiikka); Suomen kansalainen; Maatalousyrittäjä, broilerinlihan tuottaja, Rusko
Merkittävä työura: Privanet Pankkiirilike, operatiivinen johtaja 2012; TUTO Hockey Oy, toimitusjohtaja 2011; Nokia Oyj, kansainvälisen myynnin projektipäällikkö 2008–2009, kansainvälisen myynnin asiakkuuspäällikkö 2007, Euroopan myyntioperaatioiden päällikkö 2004–2007, kansainvälisen markkinoinnin tuotepäällikkö 2000–2004, T&K-tiimin vetäjä 1998–2000
Nykyiset luottamustoimet: Suomen purjelaivaosakeyhtiö, hallituksen jäsen 2012–
Päättyneet luottamustoimet: LSO Osuuskunta, hallituksen jäsen, 2012–2013; Suomen Siipikarjaliitto ry:n valtuuston varapuheenjohtaja 2010–2011
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: -
Per Nilsson (s. 1973), hallituksen varajäsen vuodesta 2013
Lantmästare, Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto (SLU); Master's programme, Agriculture University of St. Paul/Minnesota, Yhdysvallat; Ruotsin kansalainen; Maatilayrittäjä, sian- ja naudanlihantuottaja, Esplunda, Keski-Ruotsi
Merkittävä työura: Lantmännen, myyntitehtävät 1998–1999; Töitä eri maatalousyrityksissä 1980–1998
Nykyiset luottamustoimet: Paikallisen tason hallitusjäsenyyksiä Ruotsissa 1999–
Päättyneet luottamustoimet: Swedish Meats ek. för. 2006–2008; Lantbrukarnas Riksförbund (LRF), johtokunta 2004–2006; Lantmännen, paikallinen markkinointineuvosto 2002–2004; Jordbrukare-Ungdomens Förbund 2000–2003; SLU:n Alnarpin kampus, opiskelijajärjestön puheenjohtaja 1997–1998
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 570
Hallituksen sihteerinä toimii HKScanin hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markku Suvanto.
Tilintarkastajat tilikaudella 2014: KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana diplomiekonomi, Jouko Malinen, KHT
Nykyiset luottamustoimet: Finnpig Oy, hallituksen jäsen 2014–; Maaseudun Työnantajaliiton hallituksen jäsen 2008–; Finlands Svenska Jordägarförbunds stiftelse, hallituksen jäsen 2008–
Päättyneet luottamustoimet: Scan AB:n hallituksen jäsen 2011–2012; LSO Osuuskunnan hallituksen jäsen 2008–2011
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus HKScanissa 31.12.2014: 8 000
HALLITUS
Tarkastelukauden liikevaihto laski kuusi prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Vuoden viimeisellä neljänneksellä parantunut kannattavuus nosti kuitenkin koko vuoden liikevoiton hieman edellisvuotta paremmaksi. Hyvän viimeisen vuosineljänneksen ansiosta Ruotsin ja Suomen tulos parani edellisvuodesta, mutta Tanskassa ja Baltiassa liikevoitto sitä vastoin laski. Hyvä kehitys varastonhallinnassa jatkui läpi vuoden haastavasta tilanteesta huolimatta. Varastot olivat selvästi pienemmät kuin edellisvuonna.
Vähittäiskaupan kysyntä pieneni, mutta away from home -markkinoilla kysyntä oli vakaampaa. HKScan kasvatti jonkin verran markkinaosuuttaan brändituotteissa, mutta yleisesti ottaen kaupan omat merkit kasvattivat osuuksiaan. Myynnin arvo ja erityisesti volyymi pienenivät, sillä sianlihasta oli
ylitarjontaa sekä koti- että vientimarkkinoilla. Venäjän asettama tuontikielto EU-maista tulevalle sianlihalle jatkui ja lisäsi entisestään sianlihan globaalia ylitarjontaa. Sianlihan varastot pysyivät korkeina kaikkialla Euroopassa, ja maailmanmarkkinahinnat jäivät epätyydyttäviksi.
Tuotantoeläinten hankintahinnat jatkoivat laskuaan, mikä ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan myyntihintojen laskua. Volyymien tasapainottaminen kohti kannattavampaa tasoa jatkui kaikilla muilla markkinoilla paitsi Baltiassa, jossa volyymit kasvoivat hieman. Kannattamaton vienti väheni pienempien volyymien ansiosta.
Kannattavaan kasvuun tähtäävä täsmennetty strategia eteni jalkauttamisvaiheeseen. Konsernin strategisia painopistealueita ollaan täsmentämässä, ja tulevina vuosina konserni keskittyy entistä määrätietoisemmin kannattavaan kasvuun. Strategian toteuttaminen edellyttää entistä vahvempaa panostusta lisäarvotuotteisiin, jatkuvaan parantamiseen sekä uusiin, innovatiivisiin tapoihin vastata asiakkaiden ja kuluttajien odotuksiin.
Lokakuussa julkistetut, uusiin Suomen ja Viron tuotantolaitosinvestointeihin liittyvät esiselvitykset valmistuvat kesällä 2015. Mahdolliset investoinnit ovat arviolta 55–85 miljoonaa euroa valittavien vaihtoehtojen laajuudesta riippuen.
Vuoden 2014 kehittämisohjelma saatiin päätökseen suunnitellusti, ja vuotuinen yli 20 miljoonan euron tulosparannustavoite ja vähintään 50 miljoonan euron nettovelan vähentämistavoite vuoteen 2015 mennessä saavutettiin. Tähän sisältyvät tuotannon uudelleenjärjestelyohjelmat Ruotsissa ja Suomessa, joissa kustannussäästöt vuodesta 2015 eteenpäin ylittävät 11 miljoonaa euroa. Nämä toimenpiteet ja ohjelmat olivat välttämättömät haasteellisen toimintaympäristön aiheuttamien negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi.
Konsernin rahoitusasema vahvistui huomattavasti vuonna 2014. Kesäkuussa HKScan myi 50 prosentin osuutensa
Sokołów S.A.:n omistavasta Saturn Nordic Holding AB:stä Danish Crown A/S:lle. Nettorahoituskulut pienenivät, kun syndikaattilainoja maksettiin takaisin toisella neljänneksellä. Onnistunut 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlasku marraskuussa tasapainotti lisäksi korollisen velan maturiteettirakennetta.
Konsernin markkinointia vahvistettiin yhdistämällä konsernin markkinointi- ja uusien tuotteiden kehitystoiminnot. Uuden toiminnon nimi on konsernin strateginen markkinointi ja innovaatiot. Yksi toiminnon pääpainopisteistä on kaikille kotimarkkinoille konsernin yhteisen Flodins®-tuotebrändin kehittäminen. Flodins®-tuotteita on lanseerattu kolmessa eri tuotekategoriassa. Flodins® on tärkeä askel konsernin brändistrategian toteuttamisessa. Tavoitteena on selkiyttää ja vahvistaa HKScanin konsernibrändiä sekä päivittää konsernin tuote- ja konseptibränditarjoomaa aiempaa useammalle markkinalle.
Vuonna 2013 lanseerattu yritysvastuuohjelma integroitiin osaksi HKScanin strategiaa ja toimintaa vuonna 2014. Toisella neljänneksellä konserni syvensi ymmärrystään sidosryhmien odotuksista kattavalla, viidessä maassa toteutetulla sidosryhmädialogilla. Kolmannella neljänneksellä toteutettiin ensimmäinen, koko konsernin laajuinen henkilöstön sitoutumista koskeva kysely, josta saatiin arvokasta tietoa organisaation vahvuuksista ja kehittämiskohteista.
HKScan kehitti edelleen vastuullista lihan hankintaketjuaan, joka on keskeinen osa sen yritysvastuuohjelmaa. Konserni liittyi RTRS:ään (Round Table on Responsible Soy Association) ja on siten sitoutunut olemaan osa eettisesti vastuullisen soijan hankintaketjua.
Yhtenäisen HKScanin kehittäminen sai näkyvyyttä konsernin identiteettiuudistuksessa, johon sisältyi konsernin mission, vision, arvojen ja visuaalisen identiteetin uudistaminen. Myös konserniyhtiöiden juridiset nimet yhtenäistettiin.
| (miljoonaa euroa) | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | ||
| - Suomi | 787,2 | 804,1 |
| - Baltia | 173,0 | 175,1 |
| - Ruotsi | 911,0 | 966,5 |
| - Tanska | 204,3 | 225,3 |
| - Segmenttien välinen | -86,8 | -57,7 |
| Konserni yhteensä | 1 988,7 | 2 113,2 |
| LIIKEVOITTO | ||
| - Suomi | -4,5 | 3,2 |
| - Baltia | 2,8 | 7,7 |
| - Ruotsi | 1,7 | 8,0 |
| - Tanska | -11,9 | 3,6 |
| - Segmenttien välinen | - | - |
| Segmentit yhteensä | -11,9 | 22,5 |
| Konsernihallinnon kulut | 67,4 | -10,7 |
| Konserni yhteensä | 55,5 | 11,7 |
Segmenttijako perustuu konsernin organisaatioon sekä hallituksen ja johdon raportointiin. Johto seuraa liiketoiminnan kannattavuutta markkina-alueittain. Konserni raportoi ensisijaisena segmenttinä maantieteelliset segmentit, jotka ovat Suomi, Baltia, Ruotsi ja Tanska.
Suomessa liikevaihto oli 787,2 (804,1) miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 8,9 (6,9) miljoonaa euroa.
Suomessa markkinan kokonaisvolyymi laski vuonna 2014. Lasku oli suurinta vähittäiskaupassa. Venäjän tuontikielto EU-maista tulevalle sianlihalle heikensi kokonaiskysyntää entisestään. Ylitarjonta johti ankaraan myyntihintakilpailuun sekä koti- että vientimarkkinoilla.
Heikosta kysynnästä huolimatta HKScan onnistui kasvattamaan markkinaosuuttaan hieman brändituotteissa ja kokonaismarkkinassa. Joulumyynti oli hyvä, Kivikylän-tuotteiden vaikutus oli ilahduttava. Volyymeja ja tuotevalikoimaa sopeutettiin vastaamaan alhaisempaa kysyntää ja muuttunutta kulutuskäyttäytymistä, joka suosi hinnaltaan edullisempia tuotteita. Kysynnän ja tarjonnan, asiakastoimitusten sekä varastojen hallinta paranivat. Tämän ansiosta taloudellinen suorituskyky parani vuoden loppua kohti, mikä puolestaan paransi sekä viimeisen neljänneksen että koko vuoden tulosta edellisvuodesta.
Toimihenkilöitä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut päätettiin syyskuun lopussa. Yhdessä näiden sekä Mellilän tuotantolaitoksessa päättyneiden neuvottelujen tuloksena saavutetaan tavoiteltu 5 miljoonan euron kustannussäästö. Muitakin säästöjä odotetaan saavutettavan vuodelle 2015.
Kuluneen vuoden kolmannella neljänneksellä Kiinan viranomaiset auditoivat suomalaisia sikateurastamoita mukaan lukien HKScanin Forssan tuotantolaitos. Viranomaisilmoituksen mukaan Forssan tuotantolaitos on saamassa vientiluvan sianlihan suoralle viennille Suomesta Kiinaan.
Vuoden toisella neljänneksellä HKScan päätti vaihtaa Suomessa käytetyn broilerirodun ja yhtenäistää sen muiden kotimarkkinoiden mukaiseksi, millä vastataan laatu- ja kustannushaasteisiin. Lisäksi kerrottiin, että HK Rypsiporsas® -liha on GMO-vapaata syyskuusta 2014 lähtien.
Parannetun Rypsiporsas®-lihan uudelleenlanseeraamisen lisäksi markkinoille tuotiin vuonna 2014 monia muita uusia tuotteita, kuten valikoima HK® grillimakkaroita ja Kariniemen® Poppis®-kananuggetit. Yksi vuoden kohokohdista oli useassa kaupungissa järjestetty HK:n Lihakoulu®, joka tarjosi tietoa erityisesti Rypsiporsas®-lihan käsittelystä.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Suomessa otettiin käyttöön yhteinen konserni-identiteetti, ja yhtiön viralliseksi nimeksi tuli HKScan Finland Oy (ennen HK Ruokatalo Oy).
Baltiassa vuoden 2014 liikevaihto oli 173,0 (175,1) miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 4,8 (7,7) miljoonaa euroa.
Baltia kärsi eniten Venäjän tuontikiellosta EU-maista tulevalle sianlihalle. Markkinatilanne johti sianlihan ylitarjontaan ja myyntihintojen laskuun, mikä heikensi kannattavuutta alkutuotannon alhaisemmista kustannuksista huolimatta. Myönteistä oli siipikarjatuotteiden ja pitkälle jalostettujen brändituotteiden tulosparannus. IFRS:n mukainen elävien eläinten uudelleenarvostus alensi koko vuoden tulosta 1,3 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna.
Markkina-asema onnistuttiin säilyttämään ja brändituotteissa sitä vahvistettiin edelleen. Viennissä vaikeudet jatkuivat. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta kysyntä ja tarjonta hoidettiin hyvin, ja pakkasvarastot pysyivät hyvin hallinnassa.
Kolmannella neljänneksellä Virossa havaittiin afrikkalaista sikaruttoa, mikä on ulkoinen riski liiketoiminnalle. Kaikissa sianlihan alkutuotantoyksiköissä toteutetut perusteelliset riskienhallintatoimenpiteet ovat tehonneet.
Uutuustuotteita olivat muun muassa premium-luokan broilerikotletit: Juustotasku, Kievin kotletti ja Cordon Bleu, sekä konsernin yhteinen Flodins®-tuotemerkki kolmessa tuotekategoriassa.
AS Rakvere Lihakombinaat ja AS Tallegg yhdistettiin AS HKScan Estoniaksi toisella neljänneksellä osana konserniyhtiöiden uudelleennimeämistä. Yhtiönimet yhtenäistettiin myös Latviassa ja Liettuassa.
Ruotsissa vuoden 2014 liikevaihto oli 911,0 (966,5) miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 13,4 (10,2) miljoonaa euroa.
Markkinoiden kokonaiskysyntä kääntyi laskuun vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla. Kaiken kaikkiaan markkinaosuuksia menetettiin kaupan omille merkeille. Joulumyynti oli kuitenkin tyydyttävä ja brändituotteet jopa kasvattivat markkinaosuuksia tietyissä lihavalmiste- ja valmisruokakategorioissa.
Pienenevä markkina ja ylitarjonta johtivat myyntihintojen laskuun erityisesti naudanlihassa ja leikkeleissä. Svensk Rapsgris®-tuotteiden ja tuoreen siipikarjanlihan myynti kehittyi hyvin, mutta pakastettujen siipikarjatuotteiden myynti jäi odotuksista.
Pakkasvarastot olivat selkeästi edellisvuotta pienemmät, mitä tasapainottamissuunnitelman mukaiset sianlihan alhaisemmat hankintavolyymit tukivat. Tuotannon tehokkuuden paraneminen jatkui.
Tuotantorakenteen uudelleenjärjestely toiminnallisen tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi saatiin päätökseen suunnitellusti. Tuotanto on nyt integroitu ja keskitetty neljään toimipisteeseen: Kristianstadiin, Linköpingiiin, Halmstadiin ja Skaraan. Uusi tuotantorakenne tähtää yli 7 miljoonan euron vuotuiseen tulosparannukseen. Ruotsin strateginen tarkastelu on saatu päätökseen.
Kesäkuussa HKScan ja ruotsalainen Lantmännen allekirjoittivat aiesopimuksen (LOI) strategisen kumppanuuden aloittamisesta tarkoituksenaan tuottaa ruotsalaisille sianlihan tuottajille innovatiivisia rehuratkaisuja ja neuvontapalveluja.
Lisäksi solmittiin viisivuotinen puitesopimus jatkuvasta yhteistyöstä Coop Sverige AB:n kanssa. Coop on vähittäiskaupparyhmä, jolla on 700 vähittäiskauppaa ja yli 21 prosentin markkinaosuus Ruotsin elintarvikevähittäiskaupan myynnistä. Sopimus tuo vakautta sekä HKScanille että koko ruotsalaiselle lihateollisuudelle.
Markkinoille tuotuja uusia tuotteita olivat muun muassa Scanin® tuoremakkarat ja premium-luokan naudanlihahampurilainen.
Osana uutta, yhteistä konserni-identiteettiä Ruotsin liiketoimintojen juridinen nimi muutettiin HKScan Sweden AB:ksi (ennen Scan AB).
Tanskassa liikevaihto oli 204,3 (225,3) miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -4,4 (-2,8) miljoonaa euroa.
Markkina- ja kilpailutilanne pysyivät haastavina koko vuoden. Tuoreiden siipikarjatuotteiden katteet olivat tyydyttävät, mutta volyymit olivat odotettua alhaisemmat, mikä johtui pääasiassa toteutumattomista hinnankorotuksista. Pakastetuotteissa hintakilpailu jatkui kovana, ja joitakin matalan katteen tuotteita menetettiin, mikä pienensi tuotantovolyymejä. Haasteet toimitusketjun sopeuttamiseksi heikensivät näiden kilpailtujen tuotteiden katteita entisestään. Epätasapainotilanne on huomioitu käynnissä olevassa tuotantorakenteen uudelleenjärjestelyssä. HKScan Denmark on nyt saavuttanut tuotantotason, joka tukee kannattavan kasvun strategiaa.
Rose®-brändin ulkoasu uudistettiin ja uudet pakkaukset tuotiin markkinoille ensimmäisellä neljänneksellä tunnettuuden parantamiseksi ja brändituotteiden myynnin edistämiseksi. Tavoitteena on päivittää brändiportfoliota innovatiivisilla uusilla konsepteilla. Uusi tuote oli muun muassa Majs Kylling -maissikanatuotteet.
Uusi johtoryhmä toteuttaa parhaillaan lyhyen ja pitkän tähtäimen kehittämistoimenpiteitä. Tuotantorakenteen uudelleenjärjestely, mihin kuuluu siipikarjan teurastuksen ja leikkuun lopettaminen Skovsgaardissa, tähtää yli 5 miljoonan euron vuotuisiin kustannussäästöihin ja tulosparannukseen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena siipikarjan teurastus ja leikkuu Tanskassa keskitetään uudistettuun Vinderupin tuotantolaitokseen.
Osana uutta, yhteistä konserni-identiteettiä Tanskan liiketoimintojen uusi juridinen nimi on HKScan Denmark A/S (ennen Rose Poultry A/S).
Konsernin nettoinvestoinnit vuonna 2014 olivat 48,7 (42,2) miljoonaa euroa jakautuen markkina-alueittain seuraavasti:
| (miljoonaa euroa) | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Suomi | 14,7 | 15,2 |
| Baltia | 11,7 | 8,7 |
| Ruotsi | 7,6 | 6,1 |
| Tanska1 | 14,7 | 12,1 |
| Yhteensä | 48,7 | 42,2 |
1 Vuoden 2013 investoinnit sisältävät Vinderupin tuotantolaitoksen jälleenrakentamisen.
Huomattava osa suunnitelluista ja toteutetuista investoinneista vuonna 2014 keskittyi tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Ruotsissa valtaosa investoinneista liittyi tuotantorakenteen uudelleenjärjestelyyn, jonka puitteissa tuotanto keskitettiin neljään erikoistuneeseen tuotantolaitokseen ja parannettiin merkittävästi tehokkuutta. Tanskassa tehokkuuden kehittäminen ja automatisointi etenivät hyvin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Suomessa ja Baltiassa vietiin läpi toiminnan tehostamisohjelmat, joita vauhditti myös Rakvere Farmidin kunnostustoimet. Lisäksi konsernitasolla käynnistettiin laadun ja ruokaturvallisuuden parantamiseen tähtäävä investointiohjelma ja toteutettiin ensimmäiset strategiset investoinnit lisäarvotuotteisiin.
Konsernin korolliset velat vuoden lopussa olivat 158,1 (404,4) miljoonaa euroa. Nettovelka aleni 141,7 (335,7) miljoonaan euroon, mikä johtui lähinnä Sokołówin myynnistä kesäkuussa. HKScan maksoi takaisin kaikki, noin 190 miljoonan euron syndikaattilainansa.
Konsernin maksuvalmius oli hyvä koko vuoden. Käyttämättömien sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2014 oli 136,5 (161,5) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- yms. limiittejä 22,3 (22,6) miljoonaa euroa. 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 11,0 (129,0) miljoonaa euroa.
Viimeisellä neljänneksellä HKScan laski liikkeeseen viisivuotisen, 100 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan.
Nettorahoituskulut alenivat huomattavasti alhaisemman lainamäärän ansioista ja olivat viimeisellä neljänneksellä -3,7 (-7,6) miljoonaa euroa ja koko vuonna -15,5 (-23,6) miljoonaa euroa. Neljännen neljänneksen kuluihin sisältyy 1,1 miljoonan euron lainasaamisen alaskirjaus ruotsalaisessa osakkuusyhtiössä. Lisäksi toisen neljänneksen kulut sisältävät kertaluonteisen rahoituksen uudelleenjärjestelystä koituneen 1,1 miljoonan euron kuluerän.
HKScan-konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyy pääasiassa uutuustuotteiden kehittämiseen vuoden tai kahden aikajänteellä sekä markkinoilla jo olevien tuotteiden päivittämiseen. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä 3,7 (3,2) miljoonaa euroa, eli 0,2 (0,2) prosenttia liikevaihdosta.
Konsernin innovaatiostrategian toteuttaminen ja konsernin prosessien virtaviivaistaminen sekä yhteisten toimintamallien kehittäminen jatkuivat vuonna 2014. Konsernin markkinointiin ja uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvät toiminnot yhdistettiin, ja uuden toiminnon nimeksi tuli konsernin strateginen markkinointi ja innovaatiot. Merkittävin entistä tehokkaamman sisäisen yhteistyön ja konsernin brändistrategian toteuttamisen tulos oli HKScanin ensimmäisen, konsernin yhteisen Flodins®-brändin lanseeraaminen kolmessa valmisruokatuotekategoriassa, koti- ja vientimarkkinoilla. Tavoitteena on tehostaa merkittävästi innovaatiotyötä ja markkinointia uuden strategian jalkauttamiseksi.
HKScanin tutkimus- ja tuotekehitystoiminnot perustuvat tiedon jakamiseen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen perustuvassa toimintamallissa. Tutkimuslaitosten kanssa tehtävän jatkuvan yhteistyön tavoitteena on syventää asiantuntemusta uusien lihatuotekonseptien kehittämiseksi.
Rypsiporsas®-konseptiin (HK Rypsiporsas® Suomessa ja Svensk Rapsgris® Ruotsissa) liittyvä tutkimus- ja kehitystyö jatkui vuonna 2014, ja syyskuusta alkaen Rypsiporsas® on ollut täysin GMO-vapaata. Parannetun ja uudelleenlanseeratun HK Rypsiporsas® -lihan ja Flodinsin® lisäksi markkinoille tuotiin vuonna 2014 useita muita tuoteuutuuksia.
Vuonna 2014 HKScan sisällytti strategiaansa ja toimintoihinsa vuonna 2013 käyttöönotetun vastuullisuusohjelman. Yritysvastuun tärkeimmät osa-alueet HKScanissa ovat taloudellinen ja sosiaalinen vastuu, eläinten hyvinvointi sekä ympäristövastuu. Lisäksi konserni haluaa varmistaa toimitusketjunsa
läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden sekä tehokkaan sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän.
Taloudellinen vastuullisuus tarkoittaa HKScanin ja sen sidosryhmien pitkän aikavälin kannattavuutta. Vuonna 2014 HKScan paransi taloudellista asemaansa huomattavasti.
Olennainen osa sosiaalista vastuuta on tiukkojen elintarviketurvallisuusstandardien noudattaminen. Kaikki HKScanin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa sijaitsevat tuotantolaitokset ovat riippumattomien kansainvälisesti tunnustettujen, elintarviketurvallisuuden johtamisjärjestelmistä vastaavien sertifiointilaitosten tarkistamia ja sertifioimia. Näitä järjestelmiä kehitettiin edelleen vuonna 2014.
HKScan on merkittävä työnantaja useassa maassa, ja henkilöstön hyvinvointi, sitoutuminen, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus ovat yhtiölle hyvin tärkeitä arvoja. Vuonna 2014 konserni toteutti ensimmäisen, koko konsernin kattavan työntekijöiden sitoutumista mittaavan henkilöstökyselyn. Tuloksia käytetään organisaation vahvuuksien ja kehityskohteiden kartoittamiseen.
Vuonna 2014 HKScan edisti eläinten terveyttä ja hyvinvointia jatkamalla eläintautien ja niiden mahdollisten vaikutusten proaktiivista seurantaa toimitusketjussa sekä yhtiön sisällä että globaalisti. Myös antibioottien käytön systemaattista seurantaa jatkettiin.
HKScan mittaa jatkuvasti toimintansa ympäristövaikutuksia keskittyen energiatehokkuuteen, vedenkulutukseen, kemikaalien käyttöön ja jätehuoltoon. Vuonna 2014 konserni aloitti kasvihuonekaasupäästöjen mittaamisen GHG-protokollan (Greenhouse Gas) Scope 1 ja 2 -mittaustapoja käyttämällä. Lisäksi jätevesien käsittelyä ja kierrätystä parannettiin sekä vähennettiin kaatopaikalle vietävän jätteen määrää. Uusiutuvaan energiaan investointiin Ruotsissa korvaamalla öljyn ja nestekaasun käyttöä osittain kaukolämmöllä ja biokaasulla. Ympäristövastuuta edistettiin myös konsernin uudella Biotech-liiketoimintalinjalla, jonka tavoitteena on muun muassa vähentää jätettä ja optimoida biomassan kierrätystä edelleen.
Tärkeä keino toimitusketjun läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden edistämiseksi on toimittajien elintarviketurvallisuuden, laadun, hankintaprosessien ja muiden yritysvastuun osa-alueiden arviointi. HKScan auditoi itse säännöllisesti käyttämiään teurastamoita ja jatkaa yhteistyötä vain vaatimukset täyttävien toimijoiden kanssa. Vuonna 2014 HKScan liittyi RTRS:ään (Roundtable on Responsible Soy) sitoutuen käyttämään ainoastaan vastuullisesti tuotettua soijaa eläinrehussa Ruotsissa vuonna 2015, ja vuoden 2018 loppuun mennessä koko konsernissa. Prosessi liittymiseksi palmuöljyn osalta RSPO:hon (Roundtable for Sustainable Palm Oil) käynnistettiin.
Yhteistyötä ja viestintää sidosryhmien kanssa edistettiin järjestämällä viidessä maassa kattava sidosryhmädialogi HKScanin yritysvastuun painopistealueiden todentamiseksi.
HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 10.4.2014 Helsingissä, vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vuodelta 2013. Yhtiökokous päätti vuoden 2013 osingoksi 0,10 euroa osakkeelta.
Entiset hallituksen jäsenet Juha Kylämäki, Niels Borup, Teija Andersen, Gunilla Aschan, Tero Hemmilä ja Henrik Treschow valittiin uudelleen. Mikko Nikula ja Per Nilsson valittiin uudelleen varajäseniksi. Järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Juha Kylämäen ja varapuheenjohtajakseen Niels Borupin.
Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jouko Malinen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.
Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta Osakeyhtiölain 10 luvun mukaisesti. Valtuutus on voimassa 30.6.2015 asti ja se kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle 24.4.2013 antamat valtuudet hankkia ja/tai ottaa pantiksi yhtiön omia A-osakkeita.
Hallitus ei käyttänyt yhtiökokoukselta saamiaan valtuutuksia vuoden 2014 aikana.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset on julkistettu kokonaisuudessaan pörssitiedotteella 10.4.2014 ja ne ovat luettavissa myös yhtiön internetsivulla www.hkscan.com.
.
Konsernin johtoryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: toimitusjohtaja Hannu Kottonen, tuotanto- ja teknologiajohtaja Aki Laiho, talousjohtaja Tuomo Valkonen, Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoimintojen johtaja Samuli Eskola, Skandinavian kuluttajaliiketoimintojen johtaja Göran Holm, Away from Home -liiketoiminnon johtaja Jukka Nikkinen, henkilöstöjohtaja Sari Suono, markkinointijohtaja Anne Mere sekä hallintoja lakiasiainjohtaja Markku Suvanto, joka myös toimii konsernin johtoryhmän sihteerinä.
HKScan jatkoi yhtiörakenteensa yksinkertaistamista ja selkeyttämistä hallinnon minimoimiseksi ja konsernin sisäisten prosessien yhtenäistämiseksi.
Helmikuussa HKScan allekirjoitti sopimuksen, jolla se myi kaikki osakkeensa (50 prosenttia) Saturn Nordic Holding AB:ssa Danish Crown A/S:lle. Kauppa saatettiin päätökseen kesäkuussa. Saturn Nordic Holding AB omistaa 100 prosenttia Sokołów S.A.:n osakkeista. Kaupan seurauksena HKScan ei enää välillisesti omista Sokołówia.
Joulukuussa HKScan allekirjoitti sopimuksen sen virolaisen kananmunaliiketoiminnan OÜ Koks Munatootminen myynnistä tanskalaiselle DAVA Foods Holding A/S:lle. Divestointi vaatii kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Lisäksi HKScan Finland Oy sopi tanskalaisen DanHatch AS:n kanssa HKScan Finlandin hautomoliiketoiminnan ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden myynnistä DanHatch Finland Oy:lle, josta HKScanin omistusosuus tulee olemaan 20 prosenttia.
Kesäkuussa HKScan yhdisti virolaiset tytäryhtiönsä AS Rakvere Lihakombinaatin ja AS Talleggin yhdeksi yhtiöksi nimeltään AS HKScan Estonia.
Ruotsissa toteutettiin useita divestointeja, mukaan lukien HKScanin kokonaan omistama pieni tytäryhtiö Bertil Erikssons Slakteri AB ja osuus Nyhléns & Hugosons Chark AB:stä. HKScan omistaa 24 prosentin osuuden vasta perustetusta toimialajärjestöstä Svenska Köttföretagen Holding AB:stä, johon kuuluu useita HKScanin divestoimia pieniä yhtiöitä.
Muista muutoksista konsernin rakenteessa on kerrottu katsauskauden jälkeisissä tapahtumissa.
HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli vuoden 2014 alussa ja lopussa 66 820 528 euroa. Osakkeiden kokonaismäärä oli 55 026 522 osaketta ja se jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 49 626 522 kpl (90,19 prosenttia osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (9,81 prosenttia osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 kpl) ja Sveriges Djurbönder ek.för:in (665 000 kpl) omistuksessa, eikä niitä ole listattu.
Yhtiöjärjestyksen mukaan kullakin A-osakkeella on yksi ääni ja kullakin K-osakkeella 20 ääntä. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
HKScanin osakkeiden markkina-arvo vuoden lopussa oli 176,5 (202,9) miljoonaa euroa. Markkina-arvon laskemisessa on käytetty vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän
päätöskurssia. A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 158,8 (182,6) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli vastaavasti 17,7 (20,3) miljoonaa euroa.
Vuoden 2014 aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 13 990 124 kappaletta, ja osakekauppojen arvo oli 52 494 495 euroa. Ylin noteeraus oli 4,49 euroa ja alin 3,12 euroa. Keskikurssi oli 3,74 euroa ja vuoden päätöskurssi 3,27 euroa.
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2014 lopussa 11 423 (12 159) osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista 20,1 (20,2) prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ja ulkomaisilla omistajilla.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Varma ilmoitti 1.4.2014, että samana päivänä toteutetun osakkeiden myynnin ja oston seurauksena yhtiön omistus HKScanista oli pudonnut alle viiteen prosenttiin yhtiön kaikista osakkeista.
HKScanin hallussa oli tilivuoden 2014 alussa ja lopussa yhteensä 1 053 734 omaa A-osaketta. Niiden markkina-arvo vuoden 2014 lopussa oli 3,45 miljoonaa euroa, osuus kaikista osakkeista 1,92 prosenttia ja äänimäärästä 0,67 prosenttia.
HKScanilla on konsernin avainhenkilöille tarkoitettu osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2013–2015. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kehittämiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön, lisätä heidän omistustaan yhtiössä ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaintaan ja omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Kannustinjärjestelmästä sekä sen ehdoista on kerrottu tarkemmin 20.12.2012 julkaistussa pörssitiedotteessa.
Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2014 lopussa yhteensä 48 814 A-osaketta, mikä vastaa 0,09 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,03 prosenttia äänistä.
Vuonna 2014 HKScanin palveluksessa oli keskimäärin 7 662 (7 774) henkilöä.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Suomi | 2 771 | 2 685 |
| Baltia | 1 769 | 1 761 |
| Ruotsi | 2 305 | 2 459 |
| Tanska | 817 | 869 |
| Yhteensä | 7 662 | 7 774 |
Vuoden lopussa henkilöstö jakautui markkina-alueittain seuraavasti:
| 31.12.2014 | 31.12.2013 | |
|---|---|---|
| Suomi | 2 644 | 2 572 |
| Baltia | 1 766 | 1 760 |
| Ruotsi | 2 152 | 2 248 |
| Tanska | 765 | 838 |
| Yhteensä | 7 327 | 7 418 |
HKScan Oyj ja HK Ruokatalo Oy (nykyinen HKScan Finland Oy) kertoivat pörssitiedotteessa 7.9.2012, että Oy Primula Ab:n konkurssipesä oli jättänyt Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle yhtiöitä koskevan vahingonkorvauskanteen. Kannevaatimus on suuruudeltaan noin 16,3 miljoonaa euroa lisättynä korko- ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksella.
Helmikuussa 2015 Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi välituomion asiassa ja hylkäsi HKScan Oyj:tä ja HKScan Finland Oy:tä vastaan nostetun vahingonkorvauskanteen perusteettomana.*
HKScan-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät erityisesti rehuraaka-aineiden hinnannousun ja muiden alkutuotantoon liittyvien tuotantopanosten kautta paikallisen liharaaka-aineen hintakehitykseen ja saatavuuteen, sekä tuotteiden myyntihintojen korotusten riittävyyteen suhteessa kustannustason muutoksiin.
Riskeihin lukeutuvat erilaiset odottamattomat, liiketoimintaa mahdollisesti rajoittavat viranomaistoimenpiteet. Elintarviketeollisuuden raaka-ainehuollossa eläintautien mahdollisuutta tai mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruokaskandaalien vaikutusta yleisiin kulutusnäkymiin ei voida koskaan kokonaan sulkea pois.
HKScanin hallituksen tarkastusvaliokunta on laatinut erillisen selvityksen konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement). Selvitys julkaistaan vuosikertomuksen osana sekä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.hkscan.com kohdassa "Sijoituksena" viikolla 12/2015.
Tammikuun 5. päivänä HKScan ilmoitti aikeestaan parantaa toiminnallista tehokkuuttaan järjestelemällä Tanskan tuotantokapasiteettiaan uudelleen. Siipikarjan teurastus ja leikkuu keskitetään Vinderupin tuotantolaitokseen, ja pakkaus ja varastointi jäävät Skovsgaardiin. Tavoiteltu vuotuinen kustannussäästö ja tulosparannus ovat yli 5 miljoonaa euroa vuoden 2015 toisesta neljänneksestä alkaen. Tammikuun 28. päivänä HKScan ilmoitti, että muutokseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut oli saatu päätökseen, minkä seurauksena henkilöstömäärä vähenee yhteensä 88 henkilöllä.
Tammikuun 16. päivänä HKScan ilmoitti, että se on käynnistämässä sianlihan vientiä Kiinaan. HKScan Finlandin sikateurastamo Forssassa on saamassa vientihyväksynnän Kiinan elintarvikeviranomaisilta elokuussa 2014 tehtyjen tarkastuskäyntien pohjalta.
Tammikuun 26. päivänä HKScan ilmoitti, että Mellilän sikateurastamolla käydyt yhteistoimintaneuvottelut oli saatu päätökseen. Neuvottelut johtavat 23 työpaikan vähentämiseen. Neuvottelut liittyivät sianlihan lisääntyneeseen ylitarjontaan, mikä johtuu yhä jatkuvasta Venäjän asettamasta tuontikiellosta EU-maista peräisin olevalle sianlihalle.
Helmikuun 2. päivänä HKScan ilmoitti, että Varsinais-Suomen käräjäoikeus oli antanut välituomion asiassa Oy Primula Ab:n konkurssipesä vastaan HKScan Oyj ja HKScan Finland Oy ja hylännyt yhtiöitä vastaan nostetun vahingonkorvauskanteen perusteettomana.*
HKScan arvioi, että liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä paranee vuodesta 2014, ja että vuoden viimeinen neljännes on vahvin.
HKScan arvioi, että näkymät sekä taloudessa että kysynnässä jatkuvat haastavina, minkä seurauksena myös hintakilpailu jatkuu tiukkana vuonna 2015. Konsernin strategian toteuttaminen, uudelleenjärjestely- ja kehittämisohjelmat sekä aktiivinen myyntikatteen hallinta kuitenkin tukevat taloudellisen suorituskyvyn paranemista.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 302,4 miljoonaa euroa sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 143,1 miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö jakaa vuodelta 2014 osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja ylimääräistä osinkoa 0,39 euroa osakkeelta eli yhteensä noin 26,4 miljoonaa euroa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
HKScan Oyj:n vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous pidetään 14.4.2015 klo 11.00 alkaen Turussa. Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka viimeistään 31. maaliskuuta 2015 mennessä ovat merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan myöhemmin.
* Primula ei ole valittanut tuomiosta, joten päätös on lainvoimainen ja sitova.
LIIKEVAIHTO 2010–2014 MEUR
KERTALUONTEISET ERÄT
RAHAVIRTA ENNEN RAHOITUS-KULUJA 2010–2014 MEUR
* Ei sisällä Rose Poultry A/S:n
| 250 | ||
|---|---|---|
| 200 | 201,7 | |
| 150 | ||
| 100 | 86,8 | |
| 50 | ||
| 0 |
kauppahintaa.
** Sokołówin kirjanpitokäsittely muuttui 2013. Vertailukelpoisia lukuja vuosilta 2012–2010 ei ole saatavilla.
10* 11 12 13** 14
* Ei sisällä Rose Poultry A/S:n
kauppahintaa.
** Sokołówin kirjanpitokäsittely muuttui 2013. Vertailukelpoisia lukuja vuosilta 2012–2010 ei ole saatavilla.
KERTALUONTEISET ERÄT
* Sokołówin kirjanpitokäsittely muuttui 2013. Vertailukelpoisia lukuja vuosilta 2012–2010 ei ole saatavilla.
| 60 | |||
|---|---|---|---|
| 50 | 51,5 | ||
| 40 | 37,1 | ||
| 30 | |||
| 20 | |||
| 10 | |||
| 0 |
* Sokołówin kirjanpitokäsittely muuttui 2013. Vertailukelpoisia lukuja vuosilta 2012–2010 ei ole saatavilla.
2010–2014
* Sokołówin kirjanpitokäsittely muuttui 2013. Vertailukelpoisia lukuja vuosilta 2012–2010 ei ole saatavilla.
* Sokołówin kirjanpitokäsittely muuttui 2013. Vertailukelpoisia lukuja vuosilta 2012–2010 ei ole saatavilla.
LIIKEVOITTO MARKKINAALUEITTAIN 2014* MEUR
8,9 SUOMI 4,8 BALTIA 13,4 RUOTSI -4,4 TANSKA 12,4 YHTEENSÄ
* Ilman kertaluonteisia eriä.
2 771 SUOMI 1 769 BALTIA 2 305 RUOTSI 817 TANSKA 7 662 YHTEENSÄ
911,0 RUOTSI 204,3 TANSKA 2 075,5 YHTEENSÄ 173,0 BALTIA 911,0 RUOTSI 204,3 TANSKA 2 075,5 YHTEENSÄ
LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN 2014* MEUR
* Sisältää sisäisen liikevaihdon. * Sisältää sisäisen liikevaihdon.
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 1 988,7 | 2 113,2 | 2 159,4 | 2 193,0 | 1 835,8 |
| Liikevoitto/-tappio, Meur | 55,5 | 11,7 | 27,3 | 27,0 | 32,5 |
| - % liikevaihdosta | 2,8 | 0,6 | 1,3 | 1,2 | 1,8 |
| Voitto/tappio ennen veroja, Meur | 51,2 | 6,7 | 12,4 | 10,0 | 34,3 |
| - % liikevaihdosta | 2,6 | 0,3 | 0,6 | 0,5 | 1,9 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), %* | 13,4 | 2,4 | 4,3 | 2,9 | 7,4 |
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %* |
9,7 | 4,0 | 5,8 | 4,8 | 6,3 |
| Omavaraisuusaste, %* | 51,5 | 37,1 | 33,1 | 33,6 | 34,0 |
| Nettovelkaantumisaste (Net gearing) , %* | 31,8 | 82,0 | 109,2 | 107,2 | 101,7 |
| Bruttoinvestoinnit, Meur* | 48,7 | 42,2 | 76,6 | 61,0 | 70,7 |
| - % liikevaihdosta* | 2,4 | 2,0 | 3,5 | 2,4 | 3,3 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, Meur* | 3,7 | 3,2 | 10,5 | 11,2 | 9,6 |
| - % liikevaihdosta* | 0,2 | 0,2 | 0,5 | 0,4 | 0,5 |
| Henkilöstö keskimäärin | 7 662 | 7 774 | 7 836 | 8 287 | 7 491 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 |
| Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur | 1,05 | 0,16 | 0,30 | 0,18 | 0,52 |
| Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur | 1,05 | 0,16 | 0,30 | 0,18 | 0,52 |
| Oma pääoma/osake, eur | 8,09 | 7,41 | 7,31 | 7,67 | 7,63 |
| Osakekohtainen osinko, eur | 0,49** | 0,10 | 0,10 | 0,17 | 0,22 |
| Osinko laimentamattomasta tuloksesta, % | 46,7** | 62,1 | 33,2 | 92,1 | 42,6 |
| Osinko laimennetusta tuloksesta, % | 46,7** | 62,1 | 33,2 | 92,1 | 42,6 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 15,0** | 2,7 | 2,8 | 3,0 | 3,1 |
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku) | |||||
| - laimentamaton | 3,1 | 23,3 | 12,0 | 30,6 | 13,9 |
| - laimennettu | 3,1 | 23,3 | 12,0 | 30,6 | 13,9 |
| Alin osakekurssi, eur | 3,12 | 3,29 | 3,17 | 4,08 | 7,07 |
| Ylin osakekurssi, eur | 4,49 | 4,28 | 6,40 | 7,98 | 10,20 |
| Keskikurssi, eur | 3,74 | 3,70 | 4,34 | 6,05 | 8,18 |
| Vuoden päätöskurssi, eur | 3,27 | 3,76 | 3,63 | 5,64 | 7,15 |
| Ulkona olevan osakekannan markkina-arvo, Meur | 176,5 | 202,9 | 195,9 | 310,0 | 393,1 |
| Vaihdettujen osakkeiden määrä, 1 000 kpl | 13 990 | 7 670 | 9 084 | 11 765 | 23 674 |
| - % keskimääräisestä lukumäärästä | 25,9 | 14,1 | 16,7 | 21,4 | 43,8 |
| Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä, 1 000 kpl |
|||||
| - keskimäärin tilikaudella | 53 973 | 53 973 | 54 556 | 54 973 | 54 015 |
| - tilikauden lopussa | 53 973 | 53 973 | 53 973 | 54 973 | 54 973 |
| - täysin laimennettu | 53 973 | 53 973 | 53 973 | 54 973 | 54 973 |
* Sokołówin kirjanpitokäsittely muuttui 2013. Vertailukelpoisia lukuja vuosilta 2012–2010 ei ole saatavilla.
** Hallituksen osinkoehdotuksen perusteella. Sisältää 0,39 euroa lisäosinkoa.
| Tilikauden tulos | ||
|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (%) | Oma pääoma yhteensä (keskiarvo) | x 100 |
| Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | ||
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja (%) |
Taseen loppusumma korottomat velat (keskiarvo) | x 100 |
| Omavaraisuusaste (%) | Oma pääoma yhteensä | x 100 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | ||
| Korolliset rahoitusvelat | ||
| Velkaantumisaste (%) | Oma pääoma | x 100 |
| Korolliset nettorahoitusvelat | ||
| Nettovelkaantumisaste (%) | Oma pääoma | x 100 |
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto | |
| Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana | ||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||
| Osakekohtainen oma pääoma | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Tilikauden osingonjako | ||
| Osakekohtainen osinko | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osinko tuloksesta (%) | Osakekohtainen osinko | x 100 |
| Osakekohtainen tulos | ||
| Efektiivinen osinkotuotto (%) | Osakekohtainen osinko | x 100 |
| Tilikauden päätöskurssi | ||
| Hinta/voittosuhde (P/E) | Tilikauden päätöskurssi | |
| Osakekohtainen tulos | ||
| Osakekannan markkina-arvo | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi |
|
| Rahavirta ennen rahoituskuluja | Rahavirta ennen rahoitusta ja rahoituseriä |
| Oikaistu | |||
|---|---|---|---|
| Liitetieto | 2014 | 2013 | |
| Liikevaihto | 1. | 1 988,7 | 2 113,2 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2. | 97,2 | 37,2 |
| Materiaalit ja palvelut | 3. | -1 409,4 | -1 530,6 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 4. | -331,5 | -327,4 |
| Poistot | 5. | -82,6 | -61,9 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6. | -206,9 | -218,8 |
| Liikevoitto | 55,5 | 11,7 | |
| Rahoitustuotot | 7. | 3,9 | 4,7 |
| Rahoituskulut | 7. | -19,3 | -28,4 |
| Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksista | 11,2 | 18,6 | |
| Voitto/tappio ennen veroja | 51,2 | 6,7 | |
| Tuloverot | 8. | 5,9 | 3,1 |
| Tilikauden voitto/tappio | 57,1 | 9,8 | |
| Tilikauden voiton/tappion jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 56,7 | 8,7 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,5 | 1,1 | |
| Yhteensä | 57,1 | 9,8 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
|||
| Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot euroa/osake | 9. | 1,05 | 0,16 |
| Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot euroa/osake | 9. | 1,05 | 0,16 |
Liitetiedot 1–29 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
(milj. euroa)
| Oikaistu | ||
|---|---|---|
| 2014 | 2013 | |
| Tilikauden voitto/tappio | 57,1 | 9,8 |
| MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen jälkeen): | ||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi | ||
| Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot | -8,3 | -3,4 |
| Rahavirran suojaus | -1,9 | 2,8 |
| Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi | ||
| Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot | -4,9 | 1,6 |
| Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen): | -15,1 | 1,0 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | 42,1 | 10,8 |
| TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN: | ||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 41,6 | 9,7 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,5 | 1,1 |
| Yhteensä | 42,1 | 10,8 |
(milj. euroa)
| Oikaistu | Oikaistu | |||
|---|---|---|---|---|
| Liitetieto | 31.12.2014 | 31.12.2013 | 1.1.2013 | |
| Aineettomat hyödykkeet | 10. | 68,9 | 74,2 | 77,1 |
| Liikearvo | 11. | 75,4 | 78,0 | 79,1 |
| Aineelliset hyödykkeet | 12. | 369,7 | 411,5 | 437,0 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 13. | 22,7 | 135,8 | 133,6 |
| Myynti- ja muut saamiset | 14. | 7,2 | 3,3 | 5,9 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 14. | 13,2 | 14,1 | 12,8 |
| Laskennallinen verosaaminen | 15. | 33,6 | 27,3 | 27,2 |
| Pitkäaikaiset varat | 590,7 | 744,1 | 772,7 | |
| Vaihto-omaisuus | 16. | 125,4 | 152,5 | 159,4 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 17. | 122,2 | 136,9 | 170,0 |
| Tuloverosaaminen | 17. | 0,2 | 0,1 | 3,6 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 18. | 16,4 | 68,7 | 55,6 |
| Lyhytaikaiset varat | 264,3 | 358,1 | 388,7 | |
| Myytävänä oleviksi luokitellut varat | 19. | 9,4 | - | - |
| Varat | 864,3 | 1 102,2 | 1 161,4 | |
| Osakepääoma | 20. | 66,8 | 66,8 | 66,8 |
| Ylikurssirahasto | 20. | 72,9 | 73,5 | 73,3 |
| Omat osakkeet | 20. | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot | 20. | 140,9 | 164,7 | 156,2 |
| Muuntoerot | 20. | -6,2 | 2,0 | 5,4 |
| Kertyneet voittovarat | 20. | 162,1 | 93,0 | 93,7 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus | 436,5 | 400,0 | 395,4 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 8,7 | 9,0 | 8,6 | |
| Oma pääoma | 445,2 | 409,0 | 404,0 | |
| Laskennallinen verovelka | 15. | 24,9 | 26,9 | 27,6 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 23. | 121,8 | 245,1 | 287,1 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 23. | 0,1 | 1,1 | -3,4 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 22. | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Eläkevelvoitteet | 21. | 15,7 | 8,4 | 9,6 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 162,6 | 281,6 | 321,0 | |
| Korollinen vieras pääoma | 23. | 36,4 | 159,3 | 182,5 |
| Ostovelat ja muut velat | 23. | 216,3 | 252,2 | 253,9 |
| Tuloverovelka | 23. | 0,0 | 0,1 | 0,0 |
| Varaukset | 22. | 3,1 | 0,0 | 0,0 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 255,8 | 411,6 | 436,4 | |
| Myytävänä oleviksi luokitellut velat | 19. | 0,8 | 0,0 | 0,0 |
| Oma pääoma ja velat | 864,3 | 1 102,2 | 1 161,4 | |
Liitetiedot 1–29 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
(milj. euroa)
| Oikaistu | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2014 | 2013 | ||||
| Tilikauden tulos | 57,2 | 9,8 | |||
| Oikaisuerät | -4,6 | 66,6 | |||
| Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 52,6 | 76,4 | |||
| Nettokäyttöpääoman muutos | 6,5 | 30,4 | |||
| Muu muutos | 7,7 | 15,8 | |||
| Korkokulut | -17,7 | -23,9 | |||
| Muut rahoituskulut | -14,4 | -10,0 | |||
| Korkotuotot | 3,1 | 4,6 | |||
| Muut rahoitustuotot | 11,8 | 9,4 | |||
| Osinkotuotot | 14,6 | 7,8 | |||
| Tuloverot | -1,0 | 0,4 | |||
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 63,3 | 110,8 | |||
| Käyttöomaisuuden investoinnit | -68,2 | -48,0 | |||
| Käyttöomaisuuden myynnit | 201,1 | 11,8 | |||
| Ostetut tytäryhtiöosakkeet | -1,0 | 0,0 | |||
| Myydyt tytäryhtiöosakkeet | 3,9 | 0,0 | |||
| Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut | -0,2 | 0,6 | |||
| Investointien rahavirta (B) | 135,7 | -35,6 | |||
| Lainojen nostot | 126,3 | 140,7 | |||
| Lainojen takaisinmaksut | -370,4 | -196,5 | |||
| Rahoitusleasingmaksut | 0,0 | -0,1 | |||
| Maksetut osingot | -6,1 | -5,9 | |||
| Rahoituksen rahavirta (C) | -250,2 | -61,8 | |||
| Nettorahavirta (A+B+C) | -51,2 | 13,5 | |||
| Rahavarat 31.12. | 16,4 | 68,7 | |||
| Rahavarat 1.1. | 68,7 | 55,6 | |||
| Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus | -1,0 | -0,4 | |||
| Muutos | -51,2 | 13,5 |
Liitetiedot 1–29 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
(milj. euroa)
| Osa kepää oma |
Ylikurssi rahasto |
Arvon muutosra hasto |
Sijoitettu vapaa oma pääoma (SVOP) |
Muut rahastot |
Muun toerot |
Omat osakkeet |
Voitto varat |
Emoyh tiön osak keenomis tajien osuus yhteensä |
Määräys vallat tomien omistaji |
en osuus Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA 1.1.2014 | 66,8 | 73,5 | -10,8 143,5 | 32,0 | 2,0 | 0,0 | 93,0 400,0 | 9,0 409,0 | |||
| Tilikauden tulos | - | - | - | - | - | - | - | 56,7 | 56,7 | 0,5 | 57,1 |
| Muut laajan tuloksen erät | |||||||||||
| Muuntoerot | - | - | - | - | - | -8,3 | - | - | -8,3 | - | -8,3 |
| Rahavirran suojaus | - | - | -1,9 | - | - | - | - | - | -1,9 | - | -1,9 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot |
- | - | - | - | - | - | - | -4,9 | -4,9 | - | -4,9 |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | -1,9 | - | - | -8,3 | - | 51,8 | 41,6 | 0,5 | 42,1 |
| Suorat kirjaukset voittovaroihin |
- | - | - | - | 0,1 | - | - | 0,2 | 0,2 | - | 0,2 |
| Siirrot erien välillä | - | -0,6 | - | - | -21,9 | - | - | 22,5 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | - | -5,4 | -5,4 | -0,7 | -6,1 |
| OMA PÄÄOMA 31.12.2014 | 66,8 | 72,9 | -12,7 143,5 | 10,1 | -6,2 | 0,0 162,1 436,5 | 8,7 445,2 |
| OMA PÄÄOMA 1.1.2013 | 66,8 | 73,3 | -13,7 143,5 | 26,4 | 5,4 | 0,0 | 93,7 395,4 | 8,6 404,0 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilikauden tulos | - | - | - | - | - | - | - | 8,7 | 8,7 | 1,1 | 9,8 |
| Muut laajan tuloksen erät | |||||||||||
| Muuntoerot | - | - | - | - | - | -3,4 | - | - | -3,4 | - | -3,4 |
| Rahavirran suojaus | - | - | 2,8 | - | - | - | - | - | 2,8 | - | 2,8 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot |
- | - | - | - | - | - | - | 1,6 | 1,6 | - | 1,6 |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | 2,8 | - | - | -3,4 | - | 10,3 | 9,7 | 1,1 | 10,9 |
| Suorat kirjaukset voittovaroihin |
- | - | - | - | - | - | - | -0,1 | -0,1 | - | -0,1 |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | - | 5,6 | - | - | -5,5 | 0,1 | -0,1 | 0,0 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | - | -5,4 | -5,4 | -0,6 | -6,0 |
| Muu muutos | - | 0,2 | - | - | - | - | - | - | 0,2 | - | 0,2 |
| OMA PÄÄOMA 31.12.2013 66,8 | 73,5 | -10,8 143,5 | 32,0 | 2,0 | 0,0 | 93,0 400,0 | 9,0 409,0 |
Liitetiedot 1–29 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
(milj. euroa)
HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj ja sen tytäryhtiöt (yhdessä konserni) valmistaa, markkinoi ja myy korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa, niistä valmistettuja tuotteita ja valmisruokia. Sen asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit.
Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa, Venäjällä ja Saksassa. HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10.2.2015 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Jäljennös HKScan-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.hkscan.com, kohdasta "Sijoituksena/Katsaukset" tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteessa Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku. Samassa osoitteessa on saatavilla myös LSO Osuuskunta -konsernin konsernitilinpäätös.
Tähän konsernitilinpäätökseen sovellettavat laatimisperiaatteet on lueteltu alla. Ellei toisin mainita, näitä periaatteita on sovellettu johdonmukaisesti kaikkiin tilinpäätöksessä mainittuihin vuosiin.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassaolevia IAS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisten hankintamenojen perusteella lukuun ottamatta myöhemmin selitettyjä rahoitusinstrumentteja ja biologista omaisuutta, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Tytäryhtiöiden laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan emoyhtiön laskentaperiaatteita.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen kriittisten laskennallisten arvioiden käyttöä. Se edellyttää myös johdon harkintaa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Osa-alueet, joihin liittyy tavanomaista huolellisempaa harkintaa tai monimutkaisuutta, sekä osa-alueet, joissa oletuksilla ja arvioilla on merkitystä konsernitilinpäätöksen kannalta, esitetään kriittisten laskennallisten arvioiden ja harkinnan yhteydessä.
Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina, mikäli ei toisin ilmoiteta, joten yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2013 seuraavaa poikkeusta lukuun ottamatta:
HKScan otti 1.1.2014 käyttöön uudet IFRS 10- (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) -standardit. Standardien käyttöönoton myötä Puolassa toimivan yhteisyrityksen ja Ruotsissa toimivien osakkuusyhtiöiden tulokset yhdistellään konserniin yhtenä rivinä liikevoiton jälkeen. Puolaa (Sokołów) ei myöskään enää raportoida omana segmenttinään konserniraportoinnissa. Lisäksi keskitettyjen konsernipalvelujen, kuten Teknologian ja tuotannon kehittäminen, kustannukset laskutetaan markkina-alueilta 1.1.2014 alkaen. Aiemmin kustannukset raportoitiin konsernihallinnon kuluina. Konsernitilinpäätös 2014 on näiden muutosten mukainen, ja konsernintilinpäätös 2013 on päivitetty vastaavalla tavalla. Myös vertailukelpoinen kolmas tase 1.1.2013 on esitetty.
HKScan otti 1.1.2014 käyttöön uudet IFRS 10- (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) -standardit. Standardien käyttöönoton myötä Puolassa toimivan yhteisyrityksen ja Ruotsissa toimivien osakkuusyhtiöiden tulokset yhdistellään konserniin yhtenä rivinä liikevoiton jälkeen. Puolaa (Sokołów) ei myöskään enää raportoida omana segmenttinään konserniraportoinnissa. Uudistettua standardia on sovellettu siirtymäsääntöjen mukaan takautuvasti. Myös vertailukelpoinen kolmas tase 1.1.2013 on esitetty.
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (sovellettavissa EU:ssa 1.1.2014 lähtien tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee osakkuusyrityksiä, yhteisjärjestelyjä, erityistä tarkoitusta varten luotuja yhtiöitä ja muita taseen ulkopuolisia yhtiöitä. Uudella standardilla on vähäinen vaikutus liitetietoihin, jotka koskevat konsernin omistuksia muissa yhteisöissä.
Muut standardit, muutokset ja tulkinnat, jotka ovat voimassa 1.1.2014 alkavalla tilikaudella, eivät ole merkittäviä konsernille.
Vuodet 2014 ja 2013 ovat keskenään vertailukelpoisia. Viiden vuoden lukusarjassa on huomioitava, että Rose Poultry A/S:n luvut on konsolidoitu konserniin 29.11.2010 alkaen. Konsernin Puolassa toimiva yhteisyritys (Sokołów) on yhdistelty suhteellisesti omistusosuuden mukaisesti rivi riviltä 31.12.2012 saakka ja sen jälkeen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Joitakin viiden vuoden lukusarjan lukuja ei ole saatavilla kirjanpitokäsittelyn muutoksen vuoksi.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö HKScan Oyj:n tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yhteisössä, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä lähtien, kun määräysvalta siirtyy konsernille. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.
Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Hankitun omistusosuuden kauppahinnan ja saadun nettovarallisuuden käyvän arvon välinen ero kirjataan suoraan konsernin omiin pääomiin. Määräysvallattomille omistajille myydyn osuuden luovutusvoitto tai -tappio kirjataan myös omaan pääomaan.
Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20–50 prosenttia yrityksen äänivallasta. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään kirjaamalla sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjapitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitukset sisältävät niiden hankinnasta syntyneet liikearvot. Osakkuusyrityksiltä saadut osingot on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäljempänä liitetietojen kohdassa 28. "Lähipiiriliiketoimet" mainitut osakkuusyritykset. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään liikevoiton alapuolella.
Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2013–2014.
Yhteisyritys on yritys, jossa konserni käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. HKScan-konsernin yhteisyritys Saturn Nordic Holding (joka omistaa sataprosenttisesti puolalaisen Sokołów S.A.:n) myytiin vuonna 2014, minkä seurauksena konsernilla ei ole yhteisyrityksiä 31.12.2014.
Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvien yritysten ja osakkuusyritysten omistuksista esitetään jäljempänä liitetietojen kohdassa 28. "Lähipiiriliiketoimet".
Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toimintaja esittämisvaluutta.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden ja ulkomaisen yhteisyrityksen varat ja velat muunnetaan euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän päätöskurssien mukaan. Tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kauden keskikurssia käyttäen. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten ja yhteisyrityksen hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan konsernin oman pääoman muuntoeroihin ja muutos laajan tuloksen eriin.
Konserniyhtiöt kirjaavat ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin liikevoiton alapuolelle lukuun ottamatta kurssieroja niistä lainoista, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja jotka ovat siinä tehokkaita. Nämä kurssierot on kirjattu oman pääoman muuntoeroihin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät pääsääntöisesti vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
| Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: | |
|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–50 vuotta |
| Rakennuksen koneet ja laitteet | 8–12,5 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 2–10 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävissä olevaksi. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Normaalista kulumisesta johtuvat kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymähetkellä. Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta tai EU:lta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen
vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liikearvo syntyy tytäryhtiöiden tai liiketoimintojen hankinnasta ja kuvaa ylimenevää osaa vastikkeesta, joka luovutetaan konsernin osuudesta yksilöitävissä olevien nettovarojen nettomääräisestä käyvästä arvosta, hankinnan kohteen veloista ja ehdollisista veloista, sekä hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuuden käypää arvoa.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten kullekin niistä rahavirtaa tuottavista yksiköistä tai yksikköryhmistä, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen synergiasta. Kukin yksikkö tai yksikköryhmä, johon liikearvo kohdistetaan, edustaa alinta tasoa siitä yksiköstä, jonka tasolla liikearvoa seurataan sisäisen hallinnan vuoksi. Liikearvoa seurataan segmenttitasolla.
Liikearvon alentumista koskevat tarkistukset suoritetaan vuosittain tai useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat mahdolliseen arvon alentumiseen. Liikearvon kirjanpitoarvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään, joka on käyttöarvosta ja käyvästä arvosta suurempi, vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Arvon alentuminen kirjataan välittömästi kuluksi eikä tätä myöhemmin peruuteta.
Liikearvoista ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumisia ei peruuteta. Ks. kohdat "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomiin oikeuksiin kuuluvat tavaramerkit ja patentit, muihin aineettomiin hyödykkeisiin mm. ohjelmistolisenssit. Patentit ja ohjelmistolisenssit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä ei poisteta.
Tavaramerkkien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi. Tavaramerkkien vahva tunnettuus ja tehdyt analyysit tukevat johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia ja käyttöönottamattomia aineettomia hyödykkeitä ei poisteta, ja niiden arvon alentuminen testataan vuosittain. Hyödykkeet, joihin kohdistuu poistoja, tarkistetaan arvon alentumisen varalta silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpidollinen arvo ei ole kerrytettävissä. Arvonalentumistappioksi kirjataan se määrä, jolla omaisuuserän kirjanpidollinen arvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käyvästä arvosta, luovutuksesta johtuvilla menoilla vähennettynä, ja käyttöarvosta suurempi. Arvon alentumisen arviointia varten omaisuuserät ryhmitellään alimmille tasoille, joilla on itsenäisiä rahavirtoja (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien (muut kuin liikearvo) aiemmat arvon alentumiset tarkistetaan mahdollisen peruuttamisen varalta kunakin raportointipäivänä.
Katso "Kriittiset laskennalliset arviot ja harkinta" ja "Liikearvo".
Raaka-aineet arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno koostuu raaka-aineista, välittömästä työsuorituksesta johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä johdonmukaisesti kohdennetusta osuudesta valmistuksen muuttuvia ja kiinteitä yleismenoja. Hankintamenon määrittämiseen käytetään standardikustannuslaskentaa. Standardikustannukset tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa vähennettynä valmistus- ja myyntikustannuksilla. Vaihto-omaisuus esitetään epäkurantti ja hitaasti liikkuva vaihto-omaisuus vähennettynä. Varaus tehdään ja vastaava veloitus viedään sen kauden voittoon tai tappioon, jonka kuluessa tappio teknologista epäkuranttiutta koskevan arvioinnin ja siihen liittyvien tekijöiden perusteella syntyi.
Biologiset hyödykkeet, HKScan-konsernin osalta elävät eläimet, on taseessa arvostettu käypiin arvoihin vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Konsernin elävät teuraseläimet on arvostettu markkinahintaperusteisesti. Teuraseläimiä tuottavat eläimet (emakot, karjut, emokanat) on arvostettu hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole olemassa markkinahintaa.
Biologiset hyödykkeet sisältyvät taseessa vaihto-omaisuuteen ja muutokset käyvässä arvossa sisältyvät tuloslaskelmassa raaka-ainekustannuksiin.
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen sopimuksen syntymisajankohdan käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Muuttuvat vuokrat kirjataan niiden kausien kuluksi, joiden aikana ne toteutuvat. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät olennaisilta osin vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Silloin, kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, arvioidaan kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi erikseen. Silloin kun on tarpeellista luokitella ja määrittää kirjanpitoa varten maa-alueen ja rakennuksen osuus vuokrasopimuksesta, kohdistetaan vähimmäisvuokrat (jotka sisältävät mahdolliset kerralla suoritettavat etukäteismaksut) maa-alueen ja rakennuksen vuokraoikeuksien sopimuksen syntymisajankohdan käypien arvojen suhteessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisina. Saaminen kirjataan alun perin vuokrasopimuksen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella samansuuruisen tuottoasteen vuokra-ajan kuluessa.
Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Järjestelyn alkaessa konserni määrittelee järjestelyn tosiasiallisen sisällön perusteella, onko kyseinen järjestely vuokrasopimus tai sisältääkö se sellaisen. Vuokrasopimus on olemassa, jos seuraavat ehdot täyttyvät: Järjestelyn toteutuminen riippuu tietyn hyödykkeen tai tiettyjen hyödykkeiden käyttämisestä ja järjestely tuottaa oikeuden käyttää hyödykettä.
Jos järjestely sisältää vuokrasopimuksen, vuokrasopimusosuuteen sovelletaan IAS 17:n vaatimuksia. Järjestelyn muihin osatekijöihin sovelletaan niitä koskevien IFRS-standardien säännöksiä.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.
Konserniyhtiöiden suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutuksilla. Ulkomaisen henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaisesti.
Maksupohjaisissa järjestelyissä, joita suomalainen TyEL-järjestelmä ja ruotsalainen ITP-plan ovat, konsernin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy. Kaikki eläkemenolaskelmat perustuvat paikallisten viranomaisten tai auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin.
Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yleensä yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.
Etuuspohjaisesta järjestelystä aiheutuva kauden työsuoritukseen perustuva meno merkitään tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin, ellei sitä sisällytetä jonkin omaisuuserän hankintamenoon, ja sen määrä vastaa etuuspohjaisen velvoitteen muutosta, joka johtuu kyseisen kauden työsuorituksesta, etuuksien muutoksista, järjestelyjen supistamisista ja velvoitteiden täyttämisestä.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Nettokorko lasketaan etuuspohjaisen velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen nettomäärälle diskonttauskorkoa käyttäen. Se sisältyy tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin.
Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
IFRS2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Jos osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja rahana selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakkeina selvitettävän osuuden käypä arvo on palkkion myöntämishetkellä yhtiön osakkeen
kurssi vähennettynä odotetuilla osingoilla. Osakeomistusvelvoite on ansaintajaksolla huomioitu vähentämällä käyvästä arvosta lisäksi osakeostosta aiheutunut laskennallinen rahoituskulu. Rahana selvitettävän osuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä osakepalkkion maksuhetkeen asti.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.
Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.
Baltian konserniyritysten voittovaroihin liittyvää laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu, koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten omat investointitarpeet. Emoyhtiöllä on määräysvalta Baltian tytäryritysten osingonjakopolitiikkaan, ja kyseisiä voittovaroja ei ole suunniteltu jaettavan ennakoitavassa tulevaisuudessa.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Palvelujen tuotot kirjataan sille tilikaudelle, jolla palvelu suoritetaan.
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.
Lopetettu toiminto on konsernin olennainen osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi. Lopetettujen toimintojen voitto esitetään omana eränään muissa laajan tuloslaskelman erissä.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä lukuun ottamatta johdannaisia ja spot-kauppoja, jotka kirjataan kaupantekopäivän mukaan. Kaupantekopäivä on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Selvityspäivä puolestaan on päivä, jolloin rahoitusvara luovutetaan toiselle osapuolelle tai vastaavasti rahoitusvara vastaanotetaan. Rahoitusvarojen
taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäinen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehdon soveltaminen). Luokittelua voidaan muuttaa vain harvinaisissa erityistilanteissa. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käyvän arvon perusteella, tai rahoitusvaroihin kuuluvat erät, joihin liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, jotka muuttavat sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät ole takaussopimuksia tai jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai -veloiksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaisvarat sekä 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona, ja valuuttatermiinisopimukset puolestaan arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttatermiinikursseihin. Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmenetelmiä sekä vastaisten rahavirtojen diskontattuja arvoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen, ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Tilikauden aikana konsernilla ei ole ollut tämän luokan mukaisia rahoitusvaroja.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokittele
myytävissä oleviksi. Nämä ovat esimerkiksi myyntisaamisia ja muita konsernin saamisia. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Sijoituksen käypä arvo määritetään sijoituksen ostokurssin perusteella. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset riippumattomien tahojen väliset kaupat, diskontatut rahavirrat tai muiden samankaltaisten instrumenttien arvostukset. Tässä hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erään Muut rahastot sisältyvässä käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevien sijoitusten korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus, jonka mukaan se voi kuitata velkojalle suoritettavan määrän kokonaan tai osaksi tai muutoin eliminoida sen.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostetut muut rahoitusvelat.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon samoilla periaatteilla kuin vastaavat rahoitusvarat. Johdannaisvelat sisältyvät tähän ryhmään. Muut rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon, ja transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Esitettyjen tilikausien aikana konsernilla ei ole ollut ehdot täyttäviä investointeja.
Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvistä järjestelypalkkioista kirjataan transaktiomenoiksi todennäköisen nostomäärän mukainen suhteellinen osuus. Järjestelypalkkiot kirjataan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon suojauksina tai valuuttariskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina, ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Tilikauden aikana konsernilla ei ole ollut käyvän arvon suojauksen ehdot täyttäviä johdannaissopimuksia.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tulosvaikutteisesti.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Suojaavan termiinin arvonmuutoksen tehokas osuus, eli spot-arvon muutos, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja korkoero sekä arvonmuutoksen tehoton osuus tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Nettosijoituksen suojauksesta oman pääoman muuntoeroihin kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain. Suojauslaskennan soveltamisalaan kuuluvien johdannaisten käyvät arvot on esitetty taseen pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa, mikäli suojattavan erän juoksuaika on yli 12 kuukautta. Muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin.
Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Tällaisia instrumentteja ovat muun muassa tietyt valuutta- ja korkoriskiä suojaavat johdannaiset. Näiden käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin noudattaman kirjaustavan mukaisesti korkojohdannaisten osalta muihin rahoitustuottoihin tai -kuluihin, kaupallista valuuttakurssiriskiä suojaavien johdannaisten osalta liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin ja rahoituseriä suojaavien johdannaisten osalta rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Taseessa ulkomaan valuutan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvät johdannaiset esitetään muissa lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa.
Suojausrahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 20. "Omaa pääomaa koskevat liitetiedot" kohdassa "Muut rahastot".
Kytkettyjä johdannaisia sisältyy sellaisiin sitoviin kaupallisiin sopimuksiin, jotka on määritetty valuutassa, joka ei ole kummankaan sopimusosapuolen toimintavaluutta ja jota ei yleisesti käytetä siinä taloudellisessa ympäristössä, jossa liiketoimi toteutuu. Tällaiset johdannaiset ovat yleensä valuuttatermiinejä. Esitettyjen tilikausien aikana konsernilla ei ole ollut kytkettyjä johdannaisia.
Osakepääomana esitetään yhtiön kaikki osakkeet. Jos yhtiö hankkii takaisin omia osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.
Liikevoittoa esitettäessä lähtökohtana on IFRS:n mukainen liikevoitto. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään ostokulut ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella.
Merkittävät luovutusvoitot ja -tappiot, lopetettujen toimintojen arvon alentumiset ja kirjaamiset, toimintojen uudelleenorganisoinnit tai merkittävät tuomioistuimen päätöksen tai ratkaisun perusteella maksetut kertaluonteisiksi eriksi kirjatut korvaukset tai sakot sekä liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä voidaan tarvittaessa esittää erillisenä osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöstiedotteissa.
Tilinpäätöksen laadinta edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön, sekä johdon harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tärkeimmillä arvioilla on vaikutusta mahdolliseen liikearvon ja muiden omaisuuserien arvon alentumiseen sekä varauksiin. Toteutunut tulos voi poiketa näistä arvioista.
Tilinpäätöstä laadittaessa tehtävät arviot perustuvat johdon parhaaseen harkintaan tilinpäätöspäivänä. Arviot perustuvat menneitä kausia koskevaan kehitykseen sekä tulevaisuutta koskeviin todennäköisimmiksi katsottuihin oletuksiin tilinpäätöspäivänä. Oletukset liittyvät konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettavissa olevaan kehitykseen suhteessa myyntiin ja hankintamenotasoihin. Arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja tarkastellaan säännöllisesti.
Tärkeimmät alueet, joiden kohdalla on käytetty arvioita ja oletuksia, esitetään seuraavassa.
Johdon tekemät, konserniyhtiöiden tulevien tilikausien veronalaista tuloa koskevat oletukset huomioidaan kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrää arvioidessa.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun varallisuuden käypää arvoa määrittäessään johto käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-arvoja. Kun tämä ei ole mahdollista, arvostaminen perustuu pääasiassa varallisuuserän aiempaan tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Aineettoman oikeuden käypään arvoon arvostaminen on edellyttänyt johdolta arvioita vastaisista rahavirroista. Arvostamiset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja takaisinostohintoihin ja edellyttävät johdolta arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset liiketoiminnan painopisteissä ja suunnassa voivat johtaa muutoksiin alkuperäisessä arvostuksessa.
Lisäksi sekä aineettomat että aineelliset hyödykkeet tarkistetaan mahdollisen arvon alentumisen varalta vähintään kunakin tilinpäätöspäivänä.
Konserni testaa mahdollisen liikearvon arvonalentumisen vuosittain. Rahavirtoja tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvilla laskelmilla. Näiden laskelmien tekeminen edellyttää arvioiden käyttöä. Vaikka käytetyt oletukset ovat johdon mielestä asianmukaisia, arvioidut kerrytettävissä rahamäärät saattavat poiketa merkittävästi toteutuneesta.
Arvonalentumislaskelmassa käytettyihin oletuksiin liittyy johdon harkintaa, joka koskee eri tekijöiden kehityksen arviointia. Herkkyysanalyysi korostaa sitä, että tuoton kasvuun liittyvät tekijät ovat laskelmissa käytettyjen menetelmien, oletuksien ja arvioiden keskeisimpiä epävarmuuden lähteitä. Tämä herkkyys perustuu edellä mainittujen tekijöiden tulevan kehityksen arvioimisen vaikeuteen.
Johdon periaatteena on kirjata hitaasti liikkuvalle ja vanhentuneelle vaihto-omaisuudelle arvonalentumistappio, joka perustuu johdon parhaaseen arviointiin konsernin omistuksessa tilinpäätöspäivänä mahdollisesti olevasta käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Konsernilla on johdon hyväksymä vaihto-omaisuuden arvostamispolitiikka. Johdon arviot perustuvat johdonmukaiseen ja jatkuvaan seurantaan ja arviointiin.
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- ja esittämistapoja.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
IFRS 9 "Rahoitusinstrumentit" käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista. IFRS 9 julkaistiin kokonaisuudessaan heinäkuussa 2014. Se korvaa rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista koskevat osuudet IAS 39:stä. IFRS 9:ssä on säilytetty useita arvostusmalleja, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat on sen mukaan luokiteltava kolmeen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista sekä kyseisten rahoitusvarojen rahavirtojen ominaispiirteistä. Sijoitukset oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin on arvostettava käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mutta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä voidaan tehdä peruuttamaton valinta menettelystä, jonka mukaan käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin eikä niitä myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi. Arvonalentumisten osalta on otettu käyttöön odotettuihin luottotappioihin perustuva malli, joka korvaa IAS 39:n mukaisen toteutuneisiin tappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen muuttuu vain siten, että käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi nimenomaisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen omasta luottoriskistä johtuvat muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojauksen tehokkuuteen liittyviä vaatimuksia on IFRS 9:ssä helpotettu poistamalla selkeisiin rajoihin perustuva tehokkuustestaus. Nyt edellytetään taloudellista suhdetta suojauskohteen ja suojausinstrumentin välille ja samaa "suojausastetta" kuin mitä yrityksen johto tosiasiallisesti käyttää riskienhallinnassa. Dokumentaatiota vaaditaan edelleen, mutta se poikkeaa IAS 39:n mukaisesta. Standardia on sovellettava 1.1.2018 tai
sen jälkeen alkavilla tilikausilla, mutta aikaisempi soveltaminen on sallittua. Konserni on vasta arvioimassa IFRS 9:n koko vaikutusta. Standardia ei vielä ole hyväksytty EU:ssa.
IFRS 15:ssä "Myyntituotot asiakassopimuksista" käsitellään tulouttamista sekä määritetään periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuksiin perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä ja epävarmuudesta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun ja näin pystyy ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan siitä koituvan hyödyn. Standardi korvaa IAS 18:n "Tuotot" ja IAS 11:n "Pitkäaikaishankkeet" sekä niihin liittyvät tulkinnat. Standardia on sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, ja aikaisempi soveltaminen on sallittua. Konsernissa ollaan arvioimassa IFRS 15:n vaikutusta. Standardia ei vielä ole hyväksytty EU:ssa.
Millään muulla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla tai IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.
Konsernin operatiivisesta toiminnasta vastaa konsernin toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana. Toimintasegmentit on määritelty niiden raporttien perusteella, joita konsernin johtoryhmä käyttää resurssien jakamiseen ja tuloksellisuuden arviointiin.
Konsernin johtoryhmä seuraa liiketoimintaa maantieteellisesti. Maantieteellisesti katsottuna johto arvioi tulosta Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltiassa.
Kaikki maantieteelliset segmentit valmistavat, myyvät ja markkinoivat lihatuotteita ja -valmisteita sekä valmisruokia.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa ao. segmentin liiketoimintaan. Segmentin varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyhtiöissä, vaihto-omaisuus ja korottomat saamiset. Segmentin velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset, korottomat velat. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.
IFRS 11 -standardin käyttöönoton jälkeen Puolaa ei enää raportoida omana segmenttinään konserniraportoinnissa. Lisäksi keskitettyjen konsernipalvelujen, kuten Teknologian ja tuotannon kehittäminen, kustannukset laskutetaan nyt markkina-alueilta. Aiemmin kustannukset raportoitiin konsernihallinnon kuluina. Vuoden 2013 taloudelliset tiedot on oikaistu vastaavasti.
| Vuosi 2014 | Suomen toiminnot |
Ruotsin toiminnot |
Tanskan toiminnot |
Baltian toiminnot |
Toiminta segmentit yhteensä |
Konserni hallinto |
Elimi noinnit |
Kohdista mattomat |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 778,7 | 874,5 | 169,0 | 166,6 1 988,7 | - | - | - 1 988,7 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 8,5 | 36,5 | 35,4 | 6,4 | 86,8 | - | -86,8 | - | 0,0 |
| Liikevaihto | 787,2 | 911,0 | 204,3 | 173,0 2 075,5 | - | -86,8 | - 1 988,7 | ||
| Segmentin liikevoitto | -4,5 | 1,7 | -11,9 | 2,8 | -11,9 | 67,4 | - | - | 55,5 |
| Kohdistamattomat erät | - | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Liikevoitto | -4,5 | 1,7 | -11,9 | 2,8 | -11,9 | 67,4 | 0,0 | 0,0 | 55,5 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 5,8 | 0,4 | 0,1 | - | 6,4 | 4,8 | - | - | 11,2 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -15,5 | -15,5 | |||||||
| Tuloverot | 5,9 | 5,9 | |||||||
| Tilikauden tulos | 57,1 | ||||||||
| TASETIEDOT | |||||||||
| Segmentin varat | 317,2 | 251,5 | 103,2 | 154,1 | 826,0 | 44,0 | -91,9 | - | 778,1 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 13,1 | 6,2 | 3,2 | - | 22,5 | 0,1 | - | - | 22,7 |
| Myytävänä oleviksi luokitellut varat | 4,0 | - | - | 5,4 | 9,4 | - | - | - | 9,4 |
| Kohdistamattomat varat | - | - | - | - | - | - | - | 54,2 | 54,2 |
| Varat yhteensä | 334,4 | 257,7 | 106,4 | 159,5 | 857,9 | 44,1 | -91,9 | 54,2 | 864,3 |
| Segmentin velat | 85,3 | 98,5 | 20,7 | 22,5 | 226,9 | 7,2 | -17,6 | - | 216,6 |
| Myytävänä oleviksi luokitellut velat | 0,6 | - | - | 0,3 | 0,8 | - | - | - | 0,8 |
| Kohdistamattomat velat | - | - | - | - | - | - | - | 201,8 | 201,8 |
| Velat yhteensä | 85,9 | 98,5 | 20,7 | 22,7 | 227,8 | 7,2 | -17,6 | 201,8 | 419,2 |
| MUUT TIEDOT | |||||||||
| Liikevaihto, tavarat | 775,2 | 870,6 | 169,0 | 166,3 1 981,1 | - | - | - 1 981,1 | ||
| Liikevaihto, palvelut | 3,4 | 3,9 | - | 0,3 | 7,6 | - | - | - | 7,6 |
| Investoinnit | 13,9 | 7,6 | 14,7 | 11,7 | 47,9 | 0,9 | - | - | 48,7 |
Poistot -21,9 -16,1 -9,2 -8,9 -56,2 -0,4 - - -56,5 Arvonalentumiset -12,0 -6,9 -5,2 -2,1 -26,1 - - - -26,1 Liikearvot 17,7 31,9 3,6 22,2 75,4 - - - 75,4
| Vuosi 2013 (oikaistu) | Suomen toiminnot |
Ruotsin toiminnot |
Tanskan toiminnot |
Baltian toiminnot |
Toiminta segmentit yhteensä |
Konserni hallinto |
Elimi noinnit |
Kohdista mattomat |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 793,1 | 930,6 | 224,6 | 165,0 2 113,2 | - | - | - 2 113,2 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 10,9 | 35,9 | 0,7 | 10,1 | 57,7 | - | -57,7 | - | 0,0 |
| Liikevaihto | 804,1 | 966,5 | 225,3 | 175,1 2 170,9 | - | -57,7 | - 2 113,2 | ||
| Segmentin liikevoitto | 3,2 | 8,0 | 3,6 | 7,7 | 22,5 | -10,7 | - | - | 11,7 |
| Kohdistamattomat erät | - | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Liikevoitto | 3,2 | 8,0 | 3,6 | 7,7 | 22,5 | -10,7 | 0,0 | 0,0 | 11,7 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 2,9 | 0,2 | 0,3 | - | 3,3 | 15,3 | - | - | 18,6 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -23,6 | -23,6 | |||||||
| Tuloverot | 3,1 | 3,1 | |||||||
| Tilikauden tulos | 9,8 | ||||||||
| TASETIEDOT | |||||||||
| Segmentin varat | 337,8 | 303,3 | 109,6 | 161,8 | 912,5 | 72,9 | -63,8 | - | 921,6 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 15,6 | 10,6 | 3,1 | - | 29,2 | 106,6 | - | - | 135,8 |
| Kohdistamattomat varat | - | - | - | - | - | - | - | 44,8 | 44,8 |
| Varat yhteensä | 353,3 | 313,9 | 112,7 | 161,8 | 941,8 | 179,5 | -63,8 | 44,8 1 102,2 | |
| Segmentin velat | 87,2 | 100,3 | 29,9 | 23,9 | 241,3 | 7,1 | -8,2 | - | 240,2 |
| Kohdistamattomat velat | - | - | - | - | - | - | - | 453,0 | 453,0 |
| Velat yhteensä | 87,2 | 100,3 | 29,9 | 23,9 | 241,3 | 7,1 | -8,2 | 453,0 | 693,2 |
| MUUT TIEDOT | |||||||||
| Liikevaihto, tavarat | 792,3 | 926,7 | 224,2 | 164,6 2 107,9 | - | - | - 2 107,9 | ||
| Liikevaihto, palvelut | 0,7 | 4,0 | 0,3 | 0,3 | 5,3 | - | - | - | 5,3 |
| Investoinnit | 14,8 | 6,1 | 12,1 | 8,7 | 41,8 | 0,4 | - | - | 42,2 |
| Poistot | -22,0 | -20,7 | -10,0 | -8,4 | -61,0 | -0,3 | - | - | -61,3 |
| Arvonalentumiset | 0,0 | 0,0 | -0,6 | 0,0 | -0,6 | - | - | - | -0,6 |
| Liikearvot | 17,9 | 34,2 | 3,6 | 22,2 | 78,0 | - | - | - | 78,0 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 1,9 | 2,1 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 1,6 | 1,4 |
| Myyntivoitot omistuksista muissa yhtiöissä (sijoituksissa) | 77,8 | - |
| Valuuttajohdannaisten kurssivoitot | 1,3 | 1,5 |
| Vakuutuskorvaus | 7,1 | 25,5 |
| Julkiset avustukset | 0,0 | 0,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 7,4 | 6,8 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 97,2 | 37,2 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Ostot tilikauden aikana | -1 233,9 | -1 364,8 |
| Varastojen lisäys tai vähennys | -10,1 | 4,4 |
| Valmistus omaan käyttöön | 0,0 | 0,0 |
| Aineet, tavarat, tarvikkeet | -1 244,0 | -1 360,4 |
| Ulkopuoliset palvelut | -165,4 | -170,2 |
| Materiaalit ja palvelut | -1 409,4 | -1 530,6 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -239,8 | -239,1 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | -78,9 | -75,4 |
| Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt | -1,0 | -0,7 |
| Eläkekulut yhteensä | -79,9 | -76,1 |
| Muut henkilösivukulut | -11,8 | -12,1 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | -331,5 | -327,4 |
| Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset | -2,9 | -4,7 |
| Hallituksen jäsenet | -0,3 | -0,3 |
| Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut | -3,2 | -5,0 |
| Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin | ||
| Toimihenkilöt | 1 112 | 1 332 |
| Työntekijät | 6 550 | 6 442 |
| Yhteensä | 7 662 | 7 774 |
HKScanin hallitus on 19.12.2012 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osana yhtiön avainhenkilöiden kannustusja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona HKScanin A-sarjan osakkeita kolmelta ansaintajaksolta, vuosilta 2013, 2014 ja 2015, niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus päättää ansaintajakson alkaessa ansaintajaksolle asetettavista kriteereistä ja niille asetettavista tavoitteista. Lisäksi osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2013–2015. Palkkion saaminen tältä ansaintajaksolta edellyttää, että avainhenkilö ennestään omistaa tai hankkii yhtiön A-sarjan osakkeita hallituksen päättämän määrän.
Järjestelmän mahdollinen palkkio vuotuiselta ansaintajaksolta perustuu HKScan-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja sijoitetun pääomaan tuottoon (ROCE). Palkkiot ansaintajaksoilta maksetaan vuonna 2016 osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Ansaintajaksojen perusteella maksetaan mahdollisia palkkioita yhteensä enintään 537 000 HKScan Oyj:n A-osakkeen arvoa vastaava määrä.
Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraaviin taulukoihin.
| Järjestelmä | Osakepalkkiojärjestelmä 2013 | YHTEENSÄ | ||
|---|---|---|---|---|
| Tyyppi | ||||
| Instrumentti | Ansaintajakso 2013 |
Ansaintajakso 2013–2015 |
Ansaintajakso 2014 |
Yhteensä / Keskiarvo |
| Osakepalkkioita enintään, brutto kpl | 479 000 | 121 000 | 416 000 | 1 016 000 |
| Myöntämispäivä | 1.2.2013 | 1.2.2013 | 12.2.2014 | |
| Oikeuden syntyminen / maksu viimeistään, pvm | 30.4.2016 | 30.4.2016 | 30.4.2017 | |
| Maksimi juoksuaika, vuotta | 3,2 | 3,2 | 3,2 | 3,2 |
| Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta | 0,0 | 1,3 | 2,3 | 1,2 |
| Oikeuden syntymisehdot | EPS (70 %), ROCE-% (30 %), Työssäolovelvoite |
Osakkeiden osto ja omistusvelvoite, Työssäolovelvoite |
EPS (70 %), ROCE-% (30 %), Työssäolovelvoite |
|
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | 0 | 18 | 22 | |
| Maksutapa | Osakkeita ja rahaa |
Osakkeita ja rahaa |
Osakkeita ja rahaa |
|
| Muutokset tilikauden aikana | Ansaintajakso 2013 |
Ansaintajakso 2013–2015 |
Ansaintajakso 2014 |
Yhteensä |
| 1.1.2014 | ||||
| Myönnetyt palkkiot tilikauden alkaessa | 388 422 | 104 000 | 0 | 492 422 |
| Muutokset tilikauden aikana | ||||
| Myönnetyt | 0 | 0 | 416 000 | 416 000 |
| Menetetyt | 12 316 | 8 000 | 0 | 20 316 |
| Toteutetut | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Rauenneet | 376 106 | 0 | 0 | 376 106 |
| 31.12.2014 | ||||
| Myönnetyt palkkiot tilikauden päättyessä | 0 | 96 000 | 416 000 | 512 000 |
| Tilikauden aikana myönnettyjen osakeperusteisten kannustimien hinnoittelu määritettiin seuraavien panosten mukaan, ja niillä oli seuraava vaikutus: |
| 3,75 |
|---|
| 3,27 |
| 3,2 |
| 0,48 |
| 1 360 320 |
| 312 000 |
| Tilikauden kustannukset, osakepohjaiset maksut | 84 196 |
|---|---|
| Omana pääomana kirjattava | 37 130 |
| Osakepohjaisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa | 108 004 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | -56,5 | -61,3 |
| Arvonalentumiset | -26,1 | -0,6 |
| Yhteensä | -82,6 | -61,9 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Vuokrat | -21,6 | -22,7 |
| Luovutustappiot pysyvistä vastaavista | -0,3 | 0,0 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | -3,7 | -3,2 |
| Vapaaehtoiset henkilöstökulut | -12,4 | -13,5 |
| Energia | -40,9 | -44,8 |
| Kunnossapito | -43,4 | -42,2 |
| Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut | -19,4 | -18,6 |
| Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut | -24,7 | -26,7 |
| Muut kulut | -40,6 | -47,2 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -206,9 | -218,8 |
Konsernin tilintarkastuspalkkiot sen riippumattomille tilintarkastajille esitetään alla olevassa taulukossa. Varsinaisen tilintarkastuksen tilintarkastusmenot liittyvät vuositilinpäätösten tarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin lainsäädännöllisiin toimintoihin. Tilintarkastuksen muita palkkioita ovat mm. verokonsultointi ja yritysjärjestelyissä avustaminen.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | -0,5 | -0,9 |
| Veroneuvonta | 0,0 | -0,1 |
| Muut palkkiot | -0,1 | 0,0 |
| Tilintarkastusmenot yhteensä | -0,6 | -1,0 |
| Rahoitustuotot | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | 0,2 | 0,0 |
| Korkotuotot | ||
| - Korkotuotot lainoista ja saamisista | 2,8 | 3,1 |
| - Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista | 0,7 | 1,4 |
| Muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,2 |
| Yhteensä | 3,9 | 4,7 |
| Rahoituskulut | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Korkokulut | ||
| - Korkokulut muista veloista | -8,0 | -14,4 |
| - Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusveloista | -6,1 | -7,5 |
| Muut rahoituskulut | ||
| - Tehoton osuus, sähkön suojaus | 0,0 | 0,3 |
| - Tehoton osuus, korkoriskin suojaus | 0,3 | 0,4 |
| - Lainasaamisten käyvän arvon muutos | -1,3 | -1,8 |
| - Muut rahoituskulut | -3,8 | -4,7 |
| Kurssierot lainoista ja saamisista | -0,3 | -0,8 |
| Yhteensä | -19,3 | -28,4 |
| Rahoitustuotot ja kulut yhteensä | -15,4 | -23,7 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Tuloverot | ||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -0,7 | -0,5 |
| Aikaisempien tilikausien verot | 0,0 | 0,0 |
| Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos | 6,6 | 3,7 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 5,9 | 3,1 |
| Verokannan täsmäytys, kumulatiivinen | ||
| Kirjanpidon voitto/tappio ennen veroja | 51,2 | 6,7 |
| Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla | -10,5 | -1,6 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikk. verokantojen vaikutukset | 0,5 | 0,8 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | 2,3 | 4,2 |
| Verovapaat tulot | 15,2 | 1,1 |
| Vähennyskelvottomat menot | -1,5 | -1,3 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | 0,0 | 0,0 |
| Tilikauden tappioista kirjaamaton vero | -0,1 | 0,0 |
| Aikaisempien tilikausien vero | 0,0 | 0,0 |
| Aiempia tilikausia koskevat oikaisut | 0,0 | 0,0 |
| Verokannan muutoksen vaikutus | 0,0 | 0,1 |
| Verokulu tuloslaskelmassa | 5,9 | 3,1 |
Laskennallisten verojen laskennassa käytettävä Suomen verokanta muuttui tilikauden 2013 tilinpäätöksessä edellisen vuoden 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin. Myös Tanskan verokanta muuttui 25,0 prosentista 22,0 prosenttiin tilinpäätöksessä 2013.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto | 56,7 | 8,7 |
| Yhteensä | 56,7 | 8,7 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl) | 53 973 | 53 973 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistut osakkeet, painotettu keskiarvo | 53 973 | 53 973 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (€/osake) | 1,05 | 0,16 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (€/osake) | 1,05 | 0,16 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 98,1 | 98,2 |
| Muuntoerot | -4,0 | -2,2 |
| Lisäykset | 1,4 | 2,1 |
| Vähennykset | 0,1 | -0,3 |
| Siirrot erien välillä | -1,1 | 0,3 |
| Hankintameno 31.12 | 94,4 | 98,1 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -23,9 | -21,2 |
| Muuntoerot | 0,4 | 0,2 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,9 | 0,2 |
| Tilikauden poisto | -2,9 | -3,2 |
| Kertyneet poistot 31.12 | -25,6 | -23,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 68,9 | 74,2 |
Ruotsin liiketoimintaan kuuluvat tavaramerkit, kirjanpitoarvoltaan 58,1 (61,6) miljoonaa euroa testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Konsernin arvion mukaan niillä on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 78,0 | 79,1 |
| Muuntoerot | -1,9 | -1,1 |
| Lisäykset | - | - |
| Lisäykset (yritysostot) | 0,8 | - |
| Vähennykset | -0,3 | - |
| Poistot ja arvonalentumiset | -1,2 | - |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 75,4 | 78,0 |
Liikearvon arvonalentuminen liittyy vuonna 2014 myytyyn konserniyhtiöön.
Kaikki konsernin liikearvon kirjaamiseen johtaneet hankinnat ovat kohdistuneet yksittäisen rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen hankintaan tai liiketoiminnan hankintaan, ja liikearvo on hankintakohtaisesti kohdistettu kyseiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä neljälle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
| Liikearvojen erittely | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Suomi | 17,7 | 17,9 |
| Ruotsi | 31,9 | 34,2 |
| Tanska | 3,6 | 3,6 |
| Baltia | 22,2 | 22,2 |
| Yhteensä | 75,4 | 78,0 |
Yhtiö laatii arvonalennustestauslaskelmat vuosittain. Keskeisiä oletuksia laskelmissa ovat liiketoiminnan kasvunäkymät, kustannuskehitys ja käytetty diskonttokorko.
pääliiketoiminnoiksi. Johto seuraa liikearvoa liiketoimintasegmenttien tasolla.
jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Suunnitelmat perustuvat maltilliseen ja varovaiseen liikevaihdon kasvuun oletuksella, ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden pitkäaikaista historiallista kasvua.
Korkokanta on määritelty oman ja vieraan pääoman painotettuna keskikustannuksena (WACC). Korkokannan laskenta perustuu samalla alalla toimivien yhtiöiden (verrokkiryhmä) markkinatietoon. Lisäksi laskennassa on huomioitu markkina-aluekohtaiset riskit. Käytetyt korkokannat ovat Suomessa 5,6 (6,8) prosenttia, Ruotsissa 6,0 (7,4) prosenttia, Tanskassa 5,7 (6,7) laskun vuoksi.
kehitystä kuvaavaa kasvutekijää muuttamalla. Mahdollinen kohtuullinen muutos korkokannoissa tai kannattavuuden kehitystä miseen.
yksiköiden toimintaympäristössä voivat johtaa pääomakustannusten kasvamiseen tai tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavalle yksikölle joudutaan arvioimaan selkeästi alhaisemmat rahavirrat. Tällaisessa tilanteessa arvonalenemistappioiden kirjaaminen on todennäköistä.
Suoritettujen vuosittaisten arvonalennustestien perusteella ei ole tehty arvonalennuksia vuosina 2014 ja 2013.
| Aineelliset hyödykkeet 2014 | Maa- ja vesi alueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 9,3 | 439,5 | 591,0 | 13,5 | 16,2 | 1 069,4 |
| Muuntoerot | -0,2 | -4,9 | -9,9 | 0,0 | -0,2 | -15,2 |
| Lisäykset | 0,0 | 5,9 | 12,3 | 1,4 | 28,2 | 47,8 |
| Lisäykset (yritysostot) | - | - | - | - | - | - |
| Vähennykset | -0,1 | -2,4 | -3,1 | -0,6 | 0,0 | -6,3 |
| Vähennykset (yritysjärjestelyt) | 0,0 | -1,3 | -2,9 | 0,0 | - | -4,2 |
| Muu muutos | 0,0 | -4,9 | -4,8 | -0,1 | 0,0 | -9,7 |
| Siirrot erien välillä | 0,9 | 9,6 | 12,3 | 0,3 | -23,4 | -0,2 |
| Hankintameno 31.12. | 10,0 | 441,4 | 595,0 | 14,6 | 20,7 | 1 081,6 |
| Kertyneet poistot 1.1. | - | -229,6 | -417,1 | -11,2 | - | -657,9 |
| Muuntoerot | - | 4,0 | 7,7 | 0,0 | - | 11,7 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,1 | 1,6 | 1,7 | 0,6 | - | 3,8 |
| Yritysostojen kertyneet poistot | - | 0,9 | 3,5 | 0,0 | - | 4,4 |
| Tilikauden poisto | - | -13,1 | -39,5 | -1,0 | - | -53,6 |
| Arvonalennukset | - | -19,0 | -5,5 | - | - | -24,5 |
| Arvonalennusten palautukset | - | -0,1 | 0,9 | 0,0 | - | 0,8 |
| Muu muutos | - | 2,1 | 1,2 | - | - | 3,3 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -0,1 | -253,2 | -447,0 | -11,6 | - | -711,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 9,9 | 188,2 | 148,0 | 2,9 | 20,7 | 369,7 |
| Aineelliset hyödykkeet 2013 | Maa- ja vesi alueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 7,0 | 440,6 | 584,9 | 14,2 | 13,1 | 1 059,9 |
| Muuntoerot | 0,0 | -2,9 | -5,2 | 0,0 | -0,1 | -8,4 |
| Lisäykset | 0,0 | 4,8 | 17,8 | 0,3 | 17,6 | 40,5 |
| Lisäykset (yritysostot) | - | 0,0 | 0,0 | - | - | 0,0 |
| Vähennykset | -0,1 | -6,9 | -14,2 | -0,6 | -0,7 | -22,5 |
| Siirrot erien välillä | 2,4 | 3,9 | 7,7 | -0,4 | -13,7 | -0,1 |
| Hankintameno 31.12. | 9,3 | 439,5 | 591,0 | 13,5 | 16,2 | 1 069,4 |
| Kertyneet poistot 1.1. | - | -223,2 | -388,7 | -11,0 | - | -622,9 |
| Muuntoerot | - | 2,3 | 3,6 | 0,0 | - | 5,9 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
- | 4,7 | 11,7 | 0,6 | - | 17,0 |
| Yritysostojen kertyneet poistot | - | 0,2 | 0,0 | - | - | 0,2 |
| Tilikauden poisto | - | -13,6 | -43,7 | -0,8 | - | -58,1 |
| Arvonalennusten palautukset | - | - | - | - | - | 0,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | - | -229,6 | -417,1 | -11,2 | - | -657,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 9,3 | 209,9 | 173,9 | 2,2 | 16,2 | 411,5 |
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät 1,3 (0,0) milj. euroa biologisia hyödykkeitä. Nämä ovat teuraseläimiä tuottavia eläimiä, ja ne on arvostettu hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole olemassa markkinahintaa.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 135,8 | 133,6 |
| Muuntoerot | -1,9 | -1,8 |
| Lisäykset (yritysostot) | 1,0 | 0,2 |
| Arvonalennukset | -1,1 | - |
| Vähennykset (yritysjärjestelyt) | -105,5 | -7,1 |
| Hankintameno 31.12. | 28,4 | 125,0 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 11,2 | 18,6 |
| Osakkuusyhtiöosingot | -16,9 | -7,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 22,7 | 135,8 |
Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt osakkuusyritykset on lueteltu liitetiedossa 28. Konsernilla ei ole yksittäisiä merkittäviä osakkuusyrityksiä. Konserni harjoittaa osakkuusyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta ja käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita.
Konsernin osuuteen osakkuusyrityksissä ei liity ehdollisia velkoja. Sokołów S.A.:n osakkeet kokonaan omistavan Saturn Nordic Holding AB:n osakeosuuden myynti saatiin päätökseen
10.6.2014. Kaupasta kirjattiin liiketoiminnan tuottona 77,6 miljoonan euron myyntivoitto ja rahavirtana 8,3 miljoonan euron osingot. Kauppahinta kulujen jälkeen oli 178,7 miljoonaa euroa.
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, kau pankäyntitar koituksessa pidettävät |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoi tusvarat |
Suojaus laskennassa olevat joh dannaiset |
Jakso tettuun hankinta menoon arvostetut rahoitus |
velat Yhteensä | Käypä arvo |
IFRS 7 käyvän arvon hierarkia |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taseen varat | ||||||||
| Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset | 7,2 | 7,2 | ||||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 13,2 | 13,2 | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset* |
113,4 | 113,4 | ||||||
| Johdannaiset | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 2 | ||||
| Rahat ja pankkisaamiset | 16,4 | 16,4 | ||||||
| Yhteensä | 0,6 | 129,9 | 20,4 | 0,0 | 0,0 | 150,8 |
* Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo 122,2 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 0,6 miljoonaa euroa sekä rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja ja muita eriä 8,2 miljoonaa euroa.
| Taseen velat | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 121,8 | 121,8 | ||||||
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 0,1 | 0,1 | ||||||
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 36,4 | 36,4 | ||||||
| Johdannaiset* | 0,5 | 17,2 | 17,7 | 17,7 | 2 | |||
| Ostovelat ja muut velat* | 198,7 | 198,7 | ||||||
| Total | 0,5 | 0,0 | 0,0 | 17,2 | 356,9 | 374,6 | ||
* Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo 216,3 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 17,7 miljoonaa euroa.
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, kau pankäyntitar koituksessa pidettävät |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoi tusvarat |
Suojaus laskennassa olevat joh dannaiset |
Jakso tettuun hankinta menoon arvostetut rahoitus |
velat Yhteensä | Käypä arvo |
IFRS 7 käyvän arvon hierarkia |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taseen varat | ||||||||
| Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset | 3,3 | 3,3 | ||||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 14,1 | 14,1 | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset* |
126,7 | 126,7 | ||||||
| Johdannaiset | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 2 | ||||
| Rahat ja pankkisaamiset | 68,7 | 68,7 | ||||||
| Yhteensä | 0,3 | 195,4 | 17,4 | 0,0 | 0,0 | 213,1 |
* Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo 136,9 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 0,3 miljoonaa euroa sekä rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja ja muita eriä 9,9 miljoonaa euroa.
| Taseen velat | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 245,1 | 245,1 | ||||||
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 1,1 | 1,1 | ||||||
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 159,3 | 159,3 | ||||||
| Johdannaiset* | 5,6 | 14,4 | 20,0 | 20,0 | 2 | |||
| Ostovelat ja muut velat* | 232,2 | 232,2 | ||||||
| Total | 5,6 | 0,0 | 0,0 | 14,4 | 637,8 | 657,8 |
* Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo 252,2 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 20,0 miljoonaa euroa.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimuspuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Muiden kuin käypään arvoon kirjattujen rahoitusinstrumenttien käypä arvo on lähellä tasearvoa, minkä vuoksi niitä ei ole esitetty erikseen.
| 1.1.2014 | Muuntoero | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
31.12.2014 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Eläke-etuudet | 1,8 | -0,1 | 0,0 | 1,4 | 3,1 |
| Muut jaksotuserot | 2,6 | -0,2 | 0,8 | - | 3,1 |
| Konsolidoinnista syntyvät | - | - | - | - | - |
| Vahvistetut tappiot | 19,0 | -0,3 | 4,5 | - | 23,2 |
| Suojauslaskennasta syntyvät | 3,9 | - | -0,1 | 0,3 | 4,1 |
| Yhteensä | 27,3 | -0,6 | 5,2 | 1,7 | 33,6 |
| 1.1.2014 | Muuntoero | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
31.12.2014 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Poistoerot | 11,2 | 0,2 | -1,4 | - | 10,0 |
| Muut jaksotuserot | 0,9 | 0,0 | 0,0 | - | 0,9 |
| Konsolidoinnista syntyvät | 14,6 | -0,8 | -0,1 | - | 13,7 |
| Eläke-etuudet | - | - | - | - | - |
| Suojauslaskennasta syntyvät | 0,3 | - | - | 0,0 | 0,3 |
| Yhteensä | 26,9 | -0,6 | -1,5 | 0,0 | 24,9 |
| 1.1.2013 | Muuntoero | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
31.12.2013 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Eläke-etuudet | 2,2 | -0,2 | 0,2 | -0,5 | 1,8 |
| Muut jaksotuserot | 2,1 | -0,1 | 0,2 | 0,4 | 2,6 |
| Konsolidoinnista syntyvät | 0,6 | - | -0,2 | -0,4 | - |
| Vahvistetut tappiot | 15,5 | -0,2 | 3,7 | - | 19,0 |
| Suojauslaskennasta syntyvät | 6,9 | - | -0,2 | -2,8 | 3,9 |
| Yhteensä | 27,2 | -0,4 | 3,7 | -3,3 | 27,3 |
| 1.1.2013 | Muuntoero | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
1.1.2013 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Poistoerot | 8,9 | 0,0 | 2,3 | - | 11,2 |
| Muut jaksotuserot | 2,8 | 0,0 | -1,9 | - | 0,9 |
| Konsolidoinnista syntyvät | 15,5 | -0,6 | -0,3 | - | 14,6 |
| Eläke-etuudet | - | - | - | - | - |
| Suojauslaskennasta syntyvät | 0,4 | - | - | -0,1 | 0,3 |
| Yhteensä | 27,5 | -0,6 | 0,1 | -0,1 | 26,9 |
Tappioihin liittyvien laskennallisten verosaamisten käyttö perustuu samoihin oletuksiin, joita käytetään arvonalentumistestauksessa liitetiedossa 11.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 21,3 (99,0) miljoonaa euroa ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten omat investointitarpeet.
Konsernilla oli 31.12.2014 2,1 miljoonaa euroa vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska konsernille ei todennäköisesti kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäi-
siin hyödyntämään.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 73,2 | 85,8 |
| Keskeneräiset tuotteet | 5,3 | 4,0 |
| Valmiit tuotteet | 36,9 | 44,3 |
| Muu vaihto-omaisuus | 1,8 | 6,6 |
| Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta | 0,5 | 1,1 |
| Biologiset hyödykkeet | 7,7 | 10,7 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 125,4 | 152,5 |
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon hierarkia on 1. Vuoden aikana ei ollut tasojen välisiä siirtoja.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä | 2,2 | 2,4 |
| Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | - | 0,0 |
| Muut saamiset osakkuusyrityksiltä | 0,2 | 0,3 |
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä | 2,4 | 2,7 |
| Myyntisaamiset | 103,5 | 108,7 |
| Lainasaamiset | 0,2 | 0,5 |
| Muut saamiset | 7,1 | 14,5 |
| Lyhytaikaiset saamiset muilta | 110,8 | 123,7 |
| Lyhytaikaiset johdannaissaamiset | 0,6 | 0,3 |
| Korkosaamiset | 0,3 | 0,4 |
| Muut siirtosaamiset | 8,1 | 9,7 |
| Lyhytaikaiset siirtosaamiset | 8,5 | 10,2 |
| Myynti- ja muut saamiset | 122,2 | 136,9 |
| Verosaamiset (tuloverot) | 0,2 | 0,1 |
| Tuloverosaaminen | 0,2 | 0,1 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 122,4 | 137,0 |
| 2014 | Arvonalen tumistappiot |
Netto 2014 | 2013 | Arvonalen tumistappiot |
Netto 2013 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 96,9 | 0,1 | 96,8 | 100,9 | 0,2 | 100,7 |
| Erääntyneet: | ||||||
| Alle 30 päivää | 8,3 | 0,0 | 8,3 | 9,6 | 0,0 | 9,6 |
| 30-60 päivää | 0,3 | 0,0 | 0,3 | 0,9 | 0,0 | 0,9 |
| 61-90 päivää | 0,4 | 0,0 | 0,4 | 0,9 | 1,0 | -0,1 |
| yli 90 päivää1 | 0,2 | 0,2 | 0,0 | 1,5 | 1,3 | 0,1 |
| Yhteensä | 106,0 | 0,3 | 105,7 | 113,7 | 2,6 | 111,1 |
1 Muodostuu mm. eläintilityksistä kuitattavista saatavista.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimuspuolet
| eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. | |
|---|---|
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:
| Rahavarat yhteensä | 16,4 | 68,7 |
|---|---|---|
| Muut rahoitusarvopaperit | - | - |
| Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset | - | - |
| Rahat ja pankkisaamiset | 16,4 | 68,7 |
| 2014 | 2013 |
Rahavaroihin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
Koks Munatootmine OÜ:hun (osa Baltian segmenttiä) ja suomalaiseen hautomoliiketoimintaan (osa Suomen segmenttiä) liittyvät varat ja velat on esitetty myytävänä oleviksi sen jälkeen, kun konsernijohto hyväksyi toimintojen myynnin vuoden 2014 lopussa. Kaupan odotetaan toteutuvan keväällä 2015.
| Myytävänä oleviksi luokitellut varat | |||
|---|---|---|---|
| Segmentti | Suomi | Baltia | Yhteensä |
| Aineettomat hyödykkeet | 0,1 | 0,1 | 0,2 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2,1 | 4,3 | 6,5 |
| Vaihto-omaisuus | 0,7 | 0,9 | 1,6 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 1,1 | 0,0 | 1,1 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| 4,0 | 5,4 | 9,4 | |
| Myytävänä oleviksi luokitellut velat | |||
| Segmentti | Suomi | Baltia | Yhteensä |
| Lyhytaikaiset korottomat velat | 0,6 | 0,3 | 0,8 |
| Segmentti | |
|---|---|
| Lyhytaikaiset korottomat velat |
Myytävänä olevat varat ja velat esitetään kirjanpitoarvoonsa. Se ei olennaisesti eroa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetystä käyvästä arvosta. Käyvän arvon perusta on ostajan kanssa tehty esisopimus (käyvän arvon hierarkiataso 2).
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (1 000 kpl) |
Osake pääoma (Meur) |
Ylikurssi rahasto (Meur) |
Sijoitettu vapaa oma pääoma (Meur) |
Omat osakkeet (Meur) |
Yhteensä (Meur) |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2013 | 53 973 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | 0 | 283,1 |
| 31.12.2013 | 53 973 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | 0 | 283,1 |
| 1.1.2014 | 53 973 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | 0 | 283,1 |
| 31.12.2014 | 53 973 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | 0 | 283,1 |
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiön osakkeet jakautuvat A- ja K-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan sillä tavoin kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. K-osakkeella on 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-sarjan osakkeita on ollut 49 626 522 kappaletta ja K-sarjan osakkeita 5 400 000 kappaletta.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
Kun osakeanneista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset tai muut vastikkeet on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyiden ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto muodostuu suunnatuista osakeanneista, jotka liittyvät Scanin ja Rose Poultryn yrityshankintoihin, sekä vuoden 2009 osakeannista, joka merkittiin kokonaan SVOP-rahastoon.
HKScanin hallussa oli tilivuoden 2014 alussa ja lopussa yhteensä 1 053 734 omaa A-osaketta. Vuoden lopussa niiden markkina-arvo oli 3,45 miljoonaa euroa ja osuus kaikista osakkeista 1,92 prosenttia ja äänimäärästä 0,67 prosenttia. Hankintameno esitetään taseessa oman pääoman vähennyksenä.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
Nämä rahastot ovat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksia varten ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutoksia varten. Arvonmuutosrahasto sisältää 0,6 (0,6) miljoonaa euroa muita kuin suojausinstrumentteihin liittyviä eriä. Seuraavassa on erittely suojausinstrumenttien rahaston tapahtumista tilikauden aikana.
| Suojausinstrumenttien rahasto | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 1.1. | -11,4 | -14,2 |
| Opo:oon tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), korkojohdann. | -2,8 | 5,7 |
| Opo:oon tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), hyödykejohdann. | 0,4 | -1,1 |
| Laskennallisen verosaamisen osuus kauden muutoksista | 0,5 | -1,8 |
| Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 31.12. | -13,3 | -11,4 |
Vuonna 2014 osinkoa jaettiin 0,10 (0,10) euroa osakkeelta, yhteensä 5,4 (5,4) miljoonaa euroa. Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,10 euroa osakkeelta, yhteensä 5,4 miljoonaa euroa sekä lisäosinkoa 0,39 euroa osakkeelta, yhteensä 21,0 miljoonaa euroa.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Eläkevelka/-saaminen taseessa | ||
| Eläkevelvoitteet, etuuspohjaiset | 14,6 | 8,4 |
| Muut pitkäaikaiset eläkevelvoitteet | 1,1 | 0,0 |
| Eläkevelka (+)/-saaminen (-) taseessa | 15,7 | 8,4 |
| Etuuspohjaisista eläkevelvoitteista johtuvien velk./saam. muutos tilikauden aikana | ||
| Saldo 1.1. | 8,4 | 9,7 |
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu | 1,0 | 0,7 |
| Maksut eläkeohjelmaan | -0,9 | 0,0 |
| Vakuutusmatemaattiset muutokset | 6,2 | -2,1 |
| Velat/saamiset tilikauden lopussa | 14,6 | 8,4 |
Konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt muodostuvat emoyhtiön entisen toimitusjohtajan eläkevastuusta ja Ruotsin eläkeohjelmasta. Entiseen toimitusjohtajaan liittyvä yhtiön etuuspohjainen eläkesitoumus 31.12.2014 oli 3,0 miljoonaa euroa. Jäljellä oleva eläkevastuu liittyy Ruotsin eläkeohjelmaan.
| 1.1.2014 | Varausten lisäykset |
Käytetty tk:n aikana (-) |
31.12.2014 | |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 0,0 | 3,7 | -0,6 | 3,1 |
| Yhteensä | 0,1 | 3,7 | -0,6 | 3,1 |
| 1.1.2013 | Varausten lisäykset |
Käytetty tk:n aikana (-) |
31.12.2013 | |
| Pitkäaikaiset varaukset | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA | ||
| Korollinen | ||
| Syndikoidut lainat | - | 179,2 |
| Joukkovelkakirjalaina | 99,4 | - |
| Rahalaitoslainat | 0,2 | 18,2 |
| Eläkelainat | 22,1 | 47,7 |
| Muut velat | 0,0 | 0,0 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 121,8 | 245,1 |
| Koroton | ||
| Muut velat | 0,1 | 1,1 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 0,1 | 1,1 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 0,1 | 0,1 |
| Laskennallinen verovelka | 24,9 | 26,9 |
| Eläkevelvoitteet | 15,7 | 8,4 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 162,6 | 281,6 |
| LYHYTAIKAINEN KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA | ||
| Syndikoidut lainat | - | 15,0 |
| Rahalaitoslainat | 16,0 | 0,5 |
| Limiitisopimukset | - | 1,3 |
| Yritystodistus | 11,0 | 128,4 |
| Eläkelainat | 7,1 | 11,7 |
| Muut velat | 2,2 | 2,4 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 36,4 | 159,3 |
| OSTOVELAT JA MUUT VELAT | ||
| Saadut ennakot | 0,0 | 0,0 |
| Ostovelat | 106,5 | 127,7 |
| Siirtovelat | ||
| - Lyhytaikaiset korkovelat | 1,0 | 1,5 |
| - Jaksotetut henkilöstökulut | 52,7 | 51,9 |
| - Muut lyhytaikaiset siirtovelat | 30,6 | 42,1 |
| Johdannaiset | 17,7 | 20,0 |
| Muut velat | 7,9 | 9,0 |
| Ostovelat ja muut velat | 216,3 | 252,2 |
| Tuloverovelka | 0,0 | 0,1 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 3,1 | 0,0 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 255,8 | 411,6 |
| Vieras pääoma | 418,3 | 693,2 |
| 31.12.2014 | 31.12.2013 | |
|---|---|---|
| Alle 6 kk | 28,9 | 363,0 |
| 6–12 kk | 14,5 | 17,1 |
| 1–5 vuotta | 114,7 | 24,1 |
| Yli 5 vuotta | 0,0 | 0,2 |
| Yhteensä | 158,1 | 404,4 |
Seuraaviin rahoitusvaroihin liittyy kuittaussopimuksia, täytäntöönpantavissa olevia yleisiä nettoutussopimuksia ja vastaavia
sopimuksia.
| Taseeseen | Taseeseen merkit | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2014 | merkittyjen rahoitusvarojen bruttomäärä |
tyjen netotettujen rahoitusvelkojen bruttomäärä |
Taseessa esitettävät nettorahoitusvarat |
Rahoitus instrumentit |
Saatu käteisvakuus |
Nettomäärä |
| Korkojohdannaiset | - | - | - | - | - | - |
| Valuuttajohdannaiset | 60,8 | 60,4 | 0,4 | - | - | - |
| Sähköjohdannaiset | - | - | - | - | - | - |
| Myyntisaamiset | 0,4 | - | 0,4 | - | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 61,2 | 60,4 | 0,8 | - | 0,2 | 0,2 |
| Taseeseen | Taseeseen merkit | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2013 | merkittyjen rahoitusvarojen bruttomäärä |
tyjen netotettujen rahoitusvelkojen bruttomäärä |
Taseessa esitettävät nettorahoitusvarat |
Rahoitus instrumentit |
Saatu käteisvakuus |
Nettomäärä |
| Korkojohdannaiset | 20,0 | 20,0 | 0,0 | - | - | - |
| Valuuttajohdannaiset | 18,1 | 17,9 | 0,2 | - | - | - |
| Sähköjohdannaiset | - | - | - | - | - | - |
| Myyntisaamiset | 0,5 | - | 0,5 | - | 0,2 | 0,3 |
| Yhteensä | 38,6 | 37,9 | 0,7 | - | 0,2 | 0,3 |
Seuraaviin rahoitusvelkoihin liittyy kuittaussopimuksia, täytäntöönpantavissa olevia yleisiä nettoutussopimuksia ja vastaavia sopimuksia.
| Taseeseen | Taseeseen merkit | Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2014 | merkittyjen rahoitusvelkojen bruttomäärä |
tyjen netotettujen rahoitusvarojen bruttomäärä |
Taseessa esitettävät nettorahoitusvelat |
Rahoitus instrumentit |
Saatu käteisvakuus |
Nettomäärä |
| Korkojohdannaiset | 173,3 | 157,6 | 15,7 | - | - | - |
| Valuuttajohdannaiset | 9,7 | 9,6 | 0,1 | - | - | - |
| Sähköjohdannaiset | 7,9 | 6,3 | 1,7 | - | - | - |
| Yhteensä | 190,9 | 173,5 | 17,5 | - | - | - |
| Taseeseen | Taseeseen merkit | Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2013 | merkittyjen rahoitusvelkojen bruttomäärä |
tyjen netotettujen rahoitusvarojen bruttomäärä |
Taseessa esitettävät nettorahoitusvelat |
Rahoitus instrumentit |
Saatu käteisvakuus |
Nettomäärä |
| Korkojohdannaiset | 207,7 | 191,6 | 16,0 | - | - | - |
| Valuuttajohdannaiset | 60,3 | 59,3 | 1,0 | - | - | - |
| Sähköjohdannaiset | 11,4 | 9,3 | 2,1 | - | - | - |
| Yhteensä | 279,4 | 260,2 | 19,1 | - | - | - |
Kukin konsernin ja vastapuolen välinen sopimus rahoitusvaroista ja -veloista, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen nettoutusjärjestely tai vastaavanlainen sopimus, sallii kyseessä olevien rahoitusvarojen ja -velkojen nettoperusteisen suorittamisen, kun molemmat osapuolet valitsevat nettoperustaisen suorittamisen. Tällaisen valinnan puuttuessa rahoitusvarat ja -velat suoritetaan bruttoperusteisesti, kuitenkin niin, että kullakin toimeenpantavissa olevan yleisen nettoutusjärjestelyn osapuolella on mahdollisuus suorittaa kaikki tällaiset määrät nettoperusteisesti, jos toinen osapuoli laiminlyö sitoumuksiaan. Kunkin sopimuksen ehtojen mukaisesti laiminlyönniksi katsotaan osapuolen maksusuorituksen viivästyminen, osapuolen sopimusperusteisen velvollisuuden (muun kuin maksun) laiminlyönti tai tekemättä jättäminen, jos laiminlyöntiä ei korjata joko 30 tai 60 päivän kuluessa siitä, kun osapuolta on huomautettu laiminlyönnistä, tai konkurssi.
HKScan-konsernin konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia kustannustehokkaasti konserniyritysten rahoituksen hankinnasta, likviditeetistä, rahavaroista, rahoitusriskien hallinnasta ja rahoittajasuhteista. Hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittää konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet. Politiikkaa täydentävät erilliset toimintaohjeet sekä hyväksymiskäytännöt.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia, joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai rahavirrat voivat supistua. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata konsernin maksuvalmius kaikissa tilanteissa ja markkinaolosuhteissa.
Konsernin toiminnan ulkoinen rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty rahoitusosastolle, joka toimii konsernin rahoitusjohtajan alaisuudessa. Konsernin rahoitusosasto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.
Riskienhallinnassa voidaan käyttää erilaisia instrumentteja, kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja ja hyödykejohdannaisia. Johdannaisia käytetään ainoastaan suojaustarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Konsernin tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääasiassa emoyhtiön kautta. Tytäryhtiöt eivät saa ottaa uutta ulkoista rahoitusta eivätkä antaa takausta tai panttia ilman emoyhtiön rahoitusosaston lupaa.
Konsernin kotimarkkina-alue muodostuu Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Baltian maista. HKScan toimii yhteensä kymmenessä maassa. Yhtiö valmistaa, myy ja markkinoi sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihasta tehtyjä tuotteita, lihavalmisteita ja valmisruokia. Asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Positio |
| SEK | 98,0 | 102,8 |
| PLN | 3,1 | 84,7 |
| DKK | 31,9 | 41,9 |
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Merkittävimmät ulkomaan rahan määräiset nettovarat ja -velat muutettuna euroiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2014 USD |
JPY | SEK | GBP | 2013 USD |
JPY | SEK | GBP | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nettopositio ennen suojia | 3,6 | 0,9 | 24,6 | 1,8 | 4,1 | 1,0 | 31,2 | 1,8 |
| Suojaukset | -1,6 | -0,9 | -23,2 | -0,3 | -2,3 | -0,9 | -31,6 | -1,2 |
| Avoin positio | 2,0 | 0,0 | 1,4 | 1,5 | 1,8 | 0,1 | -0,4 | 0,6 |
Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Japanin jeniin, Ruotsin kruunuun ja Ison-Britannian puntaan verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana. Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Nettosijoituksia ulkomaisiin yksiköihin ja niitä suojaavia instrumentteja ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin.
Valuuttojen osalta vaikutus johtuisi pääasiassa muutoksista vaihtokursseissa, joita sovelletaan ulkomaanrahan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin.
| 2014 USD |
JPY | SEK | GBP | 2013 USD |
JPY | SEK | GBP | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Muutosprosentti (+/-) | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 |
| Vaikutus tulokseen ennen veroja | 0,2 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
Herkkyys valuuttariskeille laskettiin seuraavien oletusten perusteella: Laskennassa ei ole otettu huomioon ennustettuja vastaisia rahavirtoja, mutta analyysiin sisältyvät rahoitusinstrumentit, kuten termiinit, joita käytetään näiden positioiden kattamiseen.
Laskelma ja arviot jokseenkin mahdollisista muutoksista valuuttakursseissa perustuvat oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista.
Transaktioriski syntyy konserniyhtiöiden harjoittaessa ulkomaanrahan määräistä tuontia ja vientiä sekä konsernin ulkopuolelle että konsernin sisällä. Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat sitovista myynti-, osto- ja rahoitussopimusten rahavirroista (tase-erät ja komittoidut rahavirrat) sekä erittäin todennäköisistä ennustetuista rahavirroista, suojataan emoyhtiön kanssa tehtävillä termiinisopimuksilla. Liiketoimintayksiköt raportoivat säännöllisesti riskipositionsa ja suojausasteensa rahoitusosastolle.
Tytäryhtiöiden tulee suojata tase-erät kokonaan ja komittoidut rahavirrat välillä 50–100 prosenttia. Lisäksi ennustetut, erittäin todennäköiset rahavirrat suojataan välillä 0–50 prosenttia enintään 12 kuukautta eteenpäin. Rahoitusosasto voi käyttää suojaavana instrumenttina valuuttatermiineitä, -optioita ja valuutanvaihtosopimuksia. Rahoitusosasto pyrkii suojaamaan merkittävät valuuttapositionsa kokonaan.
Translaatioriski muodostuu tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu kuin euro, oman pääoman konsolidoinnista perusvaluuttaan. Konsernin yhtiöiden merkittävimmät valuuttamääräiset omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina ja Tanskan kruunuina. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat konsolidoitavan oman pääoman määrään, ja konsolidoinnissa syntyy kirjanpidollista oman pääoman muuntoeroa. Rahoitusosasto tunnistaa ja hallinnoi valuuttojen translaatioriskejä rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoituspolitiikka päivitettiin vuonna 2014, jolloin Ruotsin kruunun ja Tanskan kruunun määräisen oman pääoman suojaus lopetettiin. HKScan-konserni ei siten nykyisin suojaudu translaatioriskiltä.
Konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omat pääomat on esitetty alla olevassa taulukossa miljoonina euroina.
Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille korollisten velkojen kautta. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa, minimoida velanhoitokustannukset ja parantaa ennustettavuutta. Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä, sillä kyseiset sijoitukset pyritään pitämään vähäisinä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Korkoriskiä mitataan koron liikkeiden vaikutuksella ennustettuun kokonaisvelkaan. Relevantit mittausjaksot valitaan liiketoimintastrategian suunnittelun ja mahdollisten isojen investointiohjelmien yhteydessä.
Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Yritys voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää korkojohdannaisia päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tulokseen. Politiikan tavoitteena on pitää lainojen korkosidonnaisuusaika 12 ja 48 kuukauden välillä. Tilinpäätöshetkellä korkosidonnaisuusaika oli 43 kuukautta, mikä johtui pääasiassa joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskemisesta marraskuussa 2014.
Konserni seuraa ja analysoi korkoriskiä säännöllisesti. Konserni on määritellyt herkkyysrajat korkojen liikkeille. Nettorahoituskulujen herkkyys yhden prosenttiyksikön korkojen nousulle/laskulle muiden tekijöiden pysyessä ennallaan oli tilinpäätöshetkellä noin 0,4 (3,1) miljoonaa euroa ennen
veroja seuraavien 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi on laadittu tilinpäätöshetken korollisten velkojen ja korkojohdannaisten määrien ja maturiteettien perusteella.
Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Vastapuolina käytetään konsernin rahoittajapankkeja aina kun se on mahdollista sekä joitakin muita toimijoita. Kassavaroja voidaan sijoittaa pankkitalletuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin, kuntatodistuksiin, erikseen määritettyjen, pääasiassa Nasdaq Helsingin päälistalla noteerattujen yritysten yritystodistusohjelmiin sekä tiettyihin valtio-omisteisiin yhtiöihin. Sijoitustoiminnan vähäisyyden vuoksi vastapuoliriski ja hintariski tästä toiminnasta eivät ole merkittäviä.
Konserni altistuu hyödykeriskeille, jotka liittyvät hyödykkeen saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin. Liha-raaka-aineiden lisäksi fyysinen sähkönkulutus on yksi konserniyhtiöiden merkittävimmistä hyödykeriskeistä. Tytäryhtiöt voivat suojautua sähkön markkinahintojen ja muiden hyödykehintojen vaihtelua vastaan hankkimalla kiinteähintaisia tuotteita tai tekemällä johdannaissopimuksia rahoitusosaston kanssa. Tytäryhtiöt voivat suojata merkittäviä hyödykeriskejä suorilla johdannaissopimuksilla vain rahoitusosaston luvalla. Hyödykeriskien hallinnassa yhtiöt voivat käyttää apunaan ulkoisia toimijoita.
Konserni käyttää sähkötermiinejä Suomessa ja Ruotsissa energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten tehokas osuus kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelmaan, liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan arvonmuutosrahaston muutos esitetään laajan tuloslaskelman erässä Rahavirran suojauksen arvonmuutos.
Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tulokseen. Jos sähkön markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän tasosta +/- 10 prosenttiyksikköä, tulosvaikutus olisi seuraava ennen veroja laskettuna:
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Sähkö – vaikutus tuloslaskelmaan | +/- 0,6 | +/- 1,6 |
| Sähkö – vaikutus omaan pääomaan | +/- 0,3 | +/- 0,5 |
Konsernin rahoituspolitiikassa ja siihen liittyvissä ohjeistuksissa määritellään asiakkaiden sekä sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Rahoitusosasto vastaa konsernin luotonhallintaan liittyvien periaatteiden määrittelystä, luottopolitiikan päivittämisestä ja konsernin tytäryhtiöiden ohjeistamisesta luotonhallinnan osalta.
Luottoriski aiheutuu siitä, että asiakas ei välttämättä pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan. Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle, ja merkittävimpiä asiakkaita ovat eri markkina-alueiden kaupan keskusliikkeet. Asiakkaiden luottokelpoisuutta, maksukäyttäytymistä ja luottolimiittejä seurataan järjestelmällisesti. Pääperiaatteena on, että kaikelle myönnetylle luotolle vaaditaan jonkinlainen vakuus. Se voi olla luottovakuutus, pankkitakaus tai takuutalletus. Konserni altistuu lisäksi vähäiselle luottoriskille rahoittaessaan alkutuotannon sopimustuottajien investointeja.
Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä oli 0,3 (1,6) miljoonaa euroa. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma on esitetty liitetiedossa 17.
Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää mm. laatimalla ja analysoimalla kassavirtaennusteita. Konsernilla tulee olla riittävä maksuvalmius kaikissa tilanteissa, niin että sillä katetaan lähitulevaisuuden tarpeet sekä liiketoiminnassa että rahoituksessa.
Rahoituksen saatavuus varmistetaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja rahoitusinstrumenttien suhteen. Rahavarat pyritään yleisesti pitämään vähäisinä. Konsernilla on pankkeja sitovia valmiusluottojärjestelyjä, pankkilainoja, shekkitililimiittejä sekä lyhytaikainen, 200 miljoonan euron suuruinen suomalainen yritystodistusohjelma. Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto sisältää kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä pitkäaikaiset nostamattomat sitovat valmiusluottolimiitit. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavien 12 kuukauden aikana, odotetut osingot sekä erikseen määritelty strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan juoksevan liiketoiminnan tarpeet.
Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä vuoden 2014 aikana. Käyttämättömien valmiusluottojen määrä 31.12.2014 oli 136,5 (161,5) miljoonaa euroa. Vuonna 2014 valmiusluottojen kokonaismäärää vähennettiin tarkoituksellisesti parantuneen maksuvalmiustilanteen seurauksena. Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- ym. limiittejä 22,3 (22,6) miljoonaa euroa. Yhtiön 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli kalenterivuoden lopussa liikkeeseen laskettuna 11,0 (129,0) miljoonaa euroa. Lainajärjestelyistä nostettavat luotot ovat vaihtuvakorkoisia, ja niiden korkoriskiä hallitaan johdannaissopimuksilla.
Kesäkuussa 2014 konserni maksoi takaisin kaikki syndikoidut lainat määrältään noin 190 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin jäljellä olevien korollisten velkojen erääntymisjakauma piteni merkittävästi, kun konserni laski liikkeeseen 100 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan marraskuussa. Vakuudettoman lainan maturiteetti on viisi vuotta ja eräpäivä 21.11.2019. Lainalle maksetaan kiinteää 3,625 prosentin vuotuista korkoa.
Konsernin keskimääräinen korkoprosentti (järjestelypalkkiot mukaan lukien) oli tilinpäätöshetkellä 3,5 (3,7) prosenttia.
Sitovista luottolimiittisopimuksista 136,5 miljoonaa euroa erääntyy vuonna 2017. Shekkitililimiittisopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Yhtiön nykyisissä lainasopimuksissa on tavanomaiset tulokseen ja taseeseen liittyvät ehdot. Pääasiallinen taloudellinen kovenantti on nettovelkaantumisaste.
Taloudellisten lainakovenanttien toteumat raportoidaan rahoittajille neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Taloudelliset kovenantit olivat 31.12. selvästi kovenanttitasojen alapuolella.
Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.
| Luottotyyppi | Ohjelman koko | Käytössä | Vapaana |
|---|---|---|---|
| Shekkitililimiitti | 22,3 | 0,0 | 22,3 |
| Luottolimiitti | 136,5 | 0,0 | 136,5 |
| Yhteensä | 158,8 | 0,0 | 158,8 |
| Luottotyyppi | Ohjelman koko | Käytössä | Vapaana |
|---|---|---|---|
| Shekkitililimiitti | 22,6 | 0,0 | 22,6 |
| Luottolimiitti | 162,8 | 1,3 | 161,5 |
| Yhteensä | 185,5 | 1,3 | 184,1 |
Konsernin korollisten rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi on kuvattu seuraavassa taulukossa. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät ainoastaan pääoman takaisinmaksut.
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat ja nettomääräisesti toteutettavat johdannaisvelat jaoteltuina jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Johdannaisvelat sisällytetään jaotteluun, jos niiden sopimuksiin perustuvien eräpäivien tunteminen on välttämätöntä rahavirtojen ajoittumisen ymmärtämisen kannalta. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja lukuun ottamatta korkojohdannaisia. Maturiteettianalyysi koskee vain rahoitusinstrumentteja, joten se ei sisällä lakisääteisiä velkoja. Luvut sisältävät myös rahoi-
tusvelkojen koron ja lainamarginaalin.
| Kassavirta | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Luottotyyppi | Tasearvo 31.12.2014 |
Kassavirrat yhteensä |
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | > 2019 |
| Syndikoidut lainat | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Joukkovelkakirjalainat | 99,4 | 118,4 | 3,7 | 3,7 | 3,7 | 3,7 | 103,7 | - |
| Pankkilainat | 16,2 | 16,5 | 16,3 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| Eläkelainat | 29,3 | 30,8 | 7,8 | 7,6 | 7,4 | 5,1 | 2,9 | - |
| Yritystodistusohjelma | 11,0 | 11,0 | 11,0 | - | - | - | - | - |
| Muut lainat | 2,2 | 2,2 | 2,2 | - | - | - | - | - |
| Ostovelat ja muut velat | 216,3 | 216,3 | 216,3 | - | - | - | - | - |
| Yhteensä | 374,4 | 395,3 | 257,3 | 11,3 | 11,1 | 8,8 | 106,6 | 0,1 |
| Kassavirta | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Luottotyyppi | Tasearvo 31.12.2013 |
Kassavirrat yhteensä |
2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | > 2018 |
| Syndikoidut lainat | 194,2 | 213,6 | 21,7 | 36,5 | 138,4 | 16,9 | 0,0 | 0,0 |
| Joukkovelkakirjalainat | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Pankkilainat | 18,7 | 19,3 | 0,8 | 16,6 | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 0,8 |
| Eläkelainat | 59,4 | 63,5 | 13,0 | 12,9 | 12,6 | 12,3 | 9,9 | 2,9 |
| Yritystodistusohjelma | 128,4 | 129,0 | 129,0 | - | - | - | - | - |
| Muut lainat | 3,7 | 3,8 | 3,8 | - | - | - | - | - |
| Ostovelat ja muut velat | 252,2 | 252,2 | 252,2 | - | - | - | - | - |
| Yhteensä | 656,6 | 681,3 | 420,5 | 66,0 | 151,4 | 29,5 | 10,2 | 3,7 |
Seuraavassa taulukossa on esitetty johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot (milj. euroa). Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana lukuun ottamatta korko- ja hyödykejohdannaisia, joiden erääntyminen on esitetty erikseen.
| 2014 | 2014 | 2014 | 2013 | 2014 | 2013 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Käypä arvo netto |
Käypä arvo netto |
Nimellis arvo |
Nimellis arvo |
|
| Korkojohdannaiset | - | -15,7 | -15,7 | -16,0 | 157,6 | 211,6 |
| erääntyi 2014 | -0,4 | 27,6 | ||||
| erääntyy 2015 | - | - | - | -0,1 | - | 1,7 |
| erääntyy 2016 | - | -1,1 | -1,1 | -0,6 | 30,0 | 30,7 |
| erääntyy 2017 | - | -0,9 | -0,9 | -5,5 | 25,3 | 73,0 |
| erääntyy 2018 | - | -1,2 | -1,2 | -0,5 | 16,0 | 17,3 |
| erääntyy > 2018 | - | -12,5 | -12,5 | -8,8 | 86,3 | 61,4 |
| josta rahavirran suojaus instrumenteiksi määritetty |
- | -15,5 | -15,5 | -12,3 | 137,6 | 162,7 |
| Valuuttajohdannaiset | 0.4 | -0.1 | 0.3 | -0.8 | 70.5 | 78.3 |
| josta nettosijoituksen suojaus instrumenteiksi määritetty |
- | - | - | - | - | - |
| Hyödykejohdannaiset | - | -1,7 | -1,7 | -2,1 | 7,6 | 9,3 |
| Erääntyi 2014 | -0,9 | 3,1 | ||||
| erääntyy 2015 | - | -0,8 | -0,8 | -0,6 | 3,6 | 2,9 |
| erääntyy 2016 | - | -0,5 | -0,5 | -0,4 | 2,6 | 2,1 |
| erääntyy 2017 | - | -0,3 | -0,3 | -0,2 | 1,3 | 1,3 |
| erääntyy 2018 | - | - | - | - | - | - |
| josta rahavirran suojaus instrumenteiksi määritetty |
- | -1,7 | -1,7 | -2,1 | 7,6 | 9,3 |
Rahavirran suojaukseksi määritettyjen koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset verojen jälkeen -2,2 (3,8) miljoonaa euroa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Osa emoyhtiön korkojohdannaisista on määritetty rahavirtaa suojaaviksi suojausinstrumenteiksi, ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa.
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen hyödykejohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet verojen jälkeen 0,3 (-1,0) miljoonaa euroa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojattujen, erittäin todennäköisten liiketoimien arvioidaan toteutuvan eri ajankohtina seuraavien 60 kuukauden aikana. Suojausinstrumenttien rahastoon kertyneet voitot ja tappiot siirretään luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu liiketapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja mahdollistamalla orgaaninen ja rakenteellinen kasvu. Optimaalinen pääomarakenne tuottaa myös pienemmät pääoman kustannukset.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan ohjaamalla liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää sekä tuloksen, osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (net gearing ratio). Omavaraisuusaste tarkoittaa oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan. Nettovelkaantumisastetta laskettaessa nettovelka jaetaan omalla pääomalla. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahavaroilla ja korollisilla lainasaamisilla.
Tilinpäätöshetken omavaraisuusaste on 51,5 prosenttia. Nettovelkaantumisasteen osalta tavoite on alle 100 prosenttia. Nettovelkaantumisaste oli tilinpäätöshetkellä 31,8 prosenttia.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 158,1 | 404,4 |
| Korolliset lyhytaikaiset saamiset | 0,2 | 0,5 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 16,4 | 68,7 |
| Korollinen nettovelka | 141,5 | 335,3 |
| Oma pääoma | 445,2 | 409,0 |
| Nettovelkaantumisaste | 31,8 % | 82,0 % |
Rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja.
Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista tai niiden määrä on ollut vähäinen.
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Jos käytetään vastapuolen hintanoteerausta, konserni laatii myös oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.
Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta raportointikauden päättymispäivänä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta (lainamarginaalista).
Käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien vuokrasopimusten korkoa.
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
| Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusv | ||||
|---|---|---|---|---|
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista. Käyvät arvot raportointikauden lopussa.
| 31.12.2014 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | |
|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon arvostetut varat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||||
| - Kaupankäyntiarvopaperit | - | - | - | - |
| - Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | - | - | - | - |
| - Valuuttajohdannaiset | 0,4 | 0,0 | 0,4 | 0,0 |
| - Hyödykejohdannaiset | - | - | - | - |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| - Osakesijoitukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,4 | 0,0 | 0,4 | 0,0 |
| Käypään arvoon arvostetut velat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | ||||
| - Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | -15,7 | 0,0 | -15,7 | 0,0 |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -15,5 | 0,0 | -15,5 | 0,0 |
| - Valuuttajohdannaiset | -0,1 | 0,0 | -0,1 | 0,0 |
| joista nettosijoituksen suojauslaskennassa | - | - | - | - |
| - Hyödykejohdannaiset | -1,7 | 0,0 | -1,7 | 0,0 |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -1,7 | 0,0 | -1,7 | 0,0 |
| Yhteensä | -17,5 | 0,0 | -17,5 | 0,0 |
| 31.12.2013 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | |
| Käypään arvoon arvostetut varat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||||
| - Kaupankäyntiarvopaperit | - | - | - | - |
| - Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| - Valuuttajohdannaiset | 0,2 | 0,0 | 0,2 | 0,0 |
| - Hyödykejohdannaiset | - | - | - | - |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| - Osakesijoitukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,2 | 0,0 | 0,2 | 0,0 |
| Käypään arvoon arvostetut velat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||||
| - Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | -16,0 | 0,0 | -16,0 | 0,0 |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -12,3 | 0,0 | -12,3 | 0,0 |
| - Valuuttajohdannaiset | -1,0 | 0,0 | -1,0 | 0,0 |
| joista nettosijoituksen suojauslaskennassa | - | - | - | - |
| - Hyödykejohdannaiset | -2,1 | 0,0 | -2,1 | 0,0 |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -2,1 | 0,0 | -2,1 | 0,0 |
| Yhteensä | -19,1 | 0,0 | -19,1 | 0,0 |
Tason 1 valuutta- ja hyödykejohdannaisten hintanoteeraukset perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös konsernin emoyhtiön emoyhteisön (LSO Osuuskunta) hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet, konsernin hallituksen jäsenet, konsernin toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja heidän läheiset perheenjäsenensä sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Konserni pyrkii liiketoimia tehdessään asettamaan kaikki osapuolet tasavertaiseen asemaan.
HKScan Oyj:n pääomistaja LSO Osuuskunta on noin 1 500 suomalaisen lihantuottajan yhteisö. Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia käyttämällä omistajavaltaa HKScanissa. LSO Osuuskunnalla ei ole nykyään varsinaista liiketoimintaa, vaan sen tulot muodostuvat HKScanin maksamista osingoista ja vähäisessä määrin muista sijoituksista ja vuokrista. HKScan-konserni toimii puhtaasti markkinahintaperiaatteilla hankkiessaan liharaaka-aineensa.
Konsernin hallituksessa ja sen emoyhteisön LSO Osuuskunnan hallintoneuvostossa ja hallituksessa olevien henkilöiden eläinmyynnit konsernille olivat 13,8 (18,4) miljoonaa euroa. Kyseisten henkilöiden eläinostot konsernilta olivat 4,9 (5,9) miljoonaa euroa.
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 4. Lisäksi konsernin hallituksen ja johdon palkkioista löytyy lisätietoja konsernin verkkosivuilla (www.hkscan.com) julkaistavasta vuoden 2014 palkka- ja palkkioselvityksestä.
Muuten lähipiirihenkilöt eivät ole olennaisessa liikesuhteessa yhtiöön.
| Tytäryhtiöosakkeet | Määrä/kpl | Omistusosuus, % |
|---|---|---|
| Konsernin emoyhtiön omistamat | ||
| HKScan Finland Oy, Suomi (HK Ruokatalo Oy) | 1 000 | 100,00 |
| HKScan Sweden AB, Ruotsi (Scan AB) | 500 000 | 100,00 |
| HKScan Denmark A/S, Tanska (Rose Poultry A/S) | 102 002 | 100,00 |
| AS HKScan Estonia, Viro (AS Rakvere Lihakombinaat) | 37 721 700 | 100,00 |
| UAB HKScan Lietuva, Liettua (UAB Klaipedos Maisto Mesos Produktai) | 2 000 | 100,00 |
| AS HKScan Latvia, Latvia (AS Rigas Miesnieks) | 155 920 | 99,52 |
| HKScan UK Ltd, Englanti (Scan Foods UK Ltd) | 999 | 100,00 |
| HKScan Finland Oy:n omistamat | ||
| Kivikylän Kotipalvaamo Oy, Suomi | 49 | 49,00 |
| Lihatukku Harri Tamminen Oy, Suomi | 49 | 49,00 |
| AS HKScan Estonian omistamat | ||
| Rakvere Farmid AS, Viro | 6 984 | 100,00 |
| KOKS Munatootmine OÜ, Viro | 1 | 100,00 |
| HKScan Sweden AB:n omistamat | ||
| Annerstedt Flodin AB, Ruotsi | 50 000 | 100,00 |
| HKScan Real Estate AB, Ruotsi | 80 000 | 100,00 |
| Nordic Genetics AB, Ruotsi | 1 000 | 100,00 |
| HKScan International AB, Ruotsi | 10 | 100,00 |
| HKScan Poland Sp.zo.o, Puola (Kreatina Sp.zo.o) | 5 000 | 100,00 |
| Samfod SA., Belgia | 24 999 | 100,00 |
| Annerstedt Flodin AB:n omistamat | ||
| AB O Annerstedt, Ruotsi | 30 000 | 100,00 |
| HKScan Real Estate AB:n omistamat | ||
| HKScan Real Estate Halmstad AB, Ruotsi (Pärsons Sverige AB) | 3 900 | 100,00 |
| nnerstedt Flodin AB, Ruotsi |
|---|
| <scan ab,="" estate="" real="" ruotsi<="" td=""> |
| ordic Genetics AB, Ruotsi |
| KScan International AB, Ruotsi |
| (Scan Poland Sp.zo.o, Puola (Kreatina Sp.zo.o) |
| mfod SA Relais |
Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimitilat. Vuokrasopimukset on yleensä tehty toistaiseksi voimassa oleviksi, ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto. Lisäksi muut vuokravastuut sisältävät erilaisia laitteita ja koneita, joiden vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin kolmesta viiteen vuotta.
Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
| Muut vuokravastuut | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | 7,2 | 8,4 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät | 20,7 | 26,3 |
| Yli 5 vuoden sisällä erääntyvät | 11,8 | 14,8 |
| Muut vuokravastuut yhteensä | 39,8 | 49,4 |
| Vuokrasaamiset muista peruuttamattomista vuokrasopimuksista | ||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | 0,1 | 0,2 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät | 0,0 | 0,1 |
| Yli 5 vuoden sisällä erääntyvät | 0,0 | 0,0 |
| Vuokrasaamiset yhteensä | 0,1 | 0,3 |
| Vakuudet ja vastuusitoumukset | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä | 29,5 | 273,7 |
| Omasta velasta | ||
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 10,7 | 12,4 |
| Annetut pantit | 3,2 | 9,3 |
| Muiden puolesta | ||
| Takaukset | 7,1 | 23,2 |
| Muut sitoumukset | 6,5 | 6,6 |
| Leasingvastuut | ||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut | 6,3 | 6,2 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut | 8,1 | 10,7 |
| Yli 5 vuoden päästä erääntyvät leasingvastuut | 0,3 | 0,3 |
| Yhteensä | 42,2 | 68,8 |
| Tytäryhtiöosakkeet | Määrä/kpl | Omistusosuus, % |
|---|---|---|
| HKScan Denmark A/S:n omistamat | ||
| Rose Poultry AB, Ruotsi | 10 000 | 100,00 |
| Kreatina A/S, Tanska | 30 000 | 100,00 |
| Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet | Määrä/kpl | Omistusosuus, % |
|---|---|---|
| Konsernin emoyhtiön omistamat | ||
| Lihateollisuuden Tutkimuskeskus, Suomi | 2 600 | 5,20* |
| HKScan Finland Oy:n omistamat | ||
| Länsi-Kalkkuna Oy, Suomi | 250 | 50,00 |
| Pakastamo Oy, Suomi | 660 | 50,00 |
| Honkajoki Oy, Suomi | 900 | 50,00 |
| Finnpig Oy, Suomi | 40 | 50,00 |
| Lihateollisuuden Tutkimuskeskus, Suomi | 22 400 | 44,80* |
| Envor Biotech Oy, Suomi | 128 | 24,62 |
| Oy LHP Bio-Carbon LTD, Suomi | 32 | 24,24 |
| JVP-Eura Oy, Suomi | 21 | 15,00 |
| Transbox Oy, Suomi | 13 | 9,29 |
| Suomen Elfi Oy, Suomi | 1 | 3,70 |
| Suomen Uusiomuovi Oy, Suomi | 20 | 1,86 |
| HKScan Denmark A/S:n omistamat | ||
|---|---|---|
| Daka Denmark A/S, Tanska | 736 909 | 2,68 |
| Svenska Köttföretagen Holding AB, Ruotsi | 48 000 | 24,00 |
| Svenskt Butikskött AB, Ruotsi | 333 | 25,00 |
| Svensk Lantbrukstjänst AB, Ruotsi | 650 | 26,00 |
| Svensk Köttrasprövning AB, Ruotsi | 1 750 | 35,00 |
| Siljans Chark AB, Ruotsi | 3 680 | 39,30 |
| Gotlands Slagteri AB, Ruotsi | 250 | 43,75 |
| AB Tillväxt for svensk animalieproduktion, Ruotsi | 135 500 | 50,00 |
| Industrislakt Syd AB, Ruotsi | 50 000 | 50,00 |
| Tican-Rose GmbH, Saksa | 1 | 50,00 |
|---|---|---|
| HRP Kyllingefarme A/S, Tanska | 752 | 50,00 |
| Farmfood, Tanska | 10 000 | 33,30 |
* Konsernilla on yhteensä 50 prosentin omistus Lihateollisuuden Tutkimuskeskuksesta.
Konserni harjoittaa osakkuusyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta ja käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita. Kaikki kaupalliset sopimukset neuvotellaan markkinaehtoisesti.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Tuotteiden myynnit | ||
| Osakkuusyritykset | 65,9 | 106,5 |
| Eläinmyynnit lähipiirille | 4,9 | 5,9 |
| Tuotteiden ostot | ||
| Osakkuusyritykset | 40,2 | 55,1 |
| Eläinostot lähipiiriltä | 16,5 | 20,9 |
| Avoimet saldot 31.12. | 2014 | 2013 |
| Myyntisaamiset | ||
| Osakkuusyritykset | 2,4 | 4,0 |
| Ostovelat | ||
| Osakkuusyritykset | 2,8 | 5,0 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Tuotteiden myynnit | ||
| Osakkuusyritykset | 65,9 | 106,5 |
| Eläinmyynnit lähipiirille | 4,9 | 5,9 |
| Tuotteiden ostot | ||
| Osakkuusyritykset | 40,2 | 55,1 |
| Eläinostot lähipiiriltä | 16,5 | 20,9 |
| Avoimet saldot 31.12. | 2014 | 2013 |
| Myyntisaamiset | ||
| Osakkuusyritykset | 2,4 | 4,0 |
| Ostovelat | ||
| Osakkuusyritykset | 2,8 | 5,0 |
Tammikuun 5. päivänä HKScan ilmoitti aikeestaan parantaa toiminnallista tehokkuuttaan järjestelemällä Tanskan tuotantokapasiteettiaan uudelleen. Siipikarjan teurastus ja leikkuu keskitetään Vinderupin tuotantolaitokseen, ja pakkaus ja varastointi jäävät Skovsgaardiin. Tavoiteltu vuotuinen kustannussäästö ja tulosparannus ovat yli 5 miljoonaa euroa vuoden 2015 toisesta neljänneksestä alkaen. Tammikuun 28. päivänä HKScan ilmoitti, että muutokseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut oli saatu päätökseen, minkä seurauksena henkilöstömäärä vähenee yhteensä 88 henkilöllä.
Tammikuun 16. päivänä HKScan ilmoitti, että se on käynnistämässä sianlihan vientiä Kiinaan. HKScan Finlandin sikateurastamo Forssassa on saamassa vientihyväksynnän Kiinan elintarvikeviranomaisilta elokuussa 2014 tehtyjen tarkastuskäyntien pohjalta.
Tammikuun 26. päivänä HKScan ilmoitti, että Mellilän sikateurastamolla käydyt yhteistoimintaneuvottelut oli saatu päätökseen. Neuvottelut johtavat 23 työpaikan vähentämiseen. Neuvottelut liittyivät sianlihan lisääntyneeseen ylitarjontaan, mikä johtuu yhä jatkuvasta Venäjän asettamasta tuontikiellosta EU-maista peräisin olevalle sianlihalle. Helmikuun 2. päivänä HKScan ilmoitti, että Varsinais-Suomen käräjäoikeus oli antanut välituomion asiassa Oy Primula Ab:n konkurssipesä vastaan HKScan Oyj ja HKScan Finland Oy ja hylännyt yhtiöitä vastaan nostetun vahingonkorvauskanteen perus-
teettomana.*
* Primula ei ole valittanut tuomiosta, joten päätös on lainvoimainen ja sitova.
| Liite | 2014 | 2013 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1. | - | - |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2. | 120 048 177,60 | 2 750 568,93 |
| Materiaalit ja palvelut | -10 813,80 | ||
| Henkilöstökulut | 3. | -5 254 106,11 | -5 478 933,33 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4. | -410 695,17 | -340 367,01 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5. | -10 366 942,67 | -9 511 166,99 |
| Liikevoitto | 104 005 619,85 | -12 579 898,40 | |
| Rahoitustuotot ja –kulut | 6. | 16 041 038,39 | 5 247 890,69 |
| Voitto/tappio ennen satunnaiseriä | 120 046 658,24 | -7 332 007,71 | |
| Satunnaiset erät | 7. | - | - |
| Voitto/tappio satunnaiserien jälkeen | 120 046 658,24 | -7 332 007,71 | |
| Tilinpäätössiirrot | 8. | -2 265,00 | -103 273,00 |
| Tuloverot | 9. | 665 056,28 | 1 796 260,20 |
| Tilikauden voitto/tappio | 120 709 449,52 | -5 639 020,51 |
(euroa)
| Liite | 2014 | 2013 | |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10. | 647 591,00 | 614 949,00 |
| Aineelliset hyödykkeet | 10. | 1 245 610,48 | 905 954,09 |
| Sijoitukset | 10. | 290 947 930,31 | 340 853 665,42 |
| Pysyvät vastaavat | 292 841 131,79 | 342 374 568,51 | |
| Pitkäaikaiset saamiset | 11. | 314 251 422,42 | 371 484 895,20 |
| Laskennallinen verosaaminen | 11. | 8 205 385,30 | 7 673 150,33 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 12. | 30 854 296,37 | 16 041 250,76 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 11 240 445,03 | 53 154 881,63 | |
| Vaihtuvat vastaavat | 364 551 549,12 | 448 354 177,92 | |
| Vastaavaa | 657 392 680,91 | 790 728 746,43 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Osakepääoma | 13. | 66 820 528,10 | 66 820 528,10 |
| Ylikurssirahasto | 13. | 73 420 363,20 | 73 420 363,20 |
| Arvonkorotusrahasto | 13. | - | - |
| Omat osakkeet | 13. | -38 612,12 | -38 612,12 |
| Käyvän arvon rahasto | 13. | -1 538 202,49 | -2 384 631,97 |
| SVOP rahasto | 13. | 143 075 845,19 | 143 075 845,19 |
| Muut rahastot | 13. | 4 709 115,78 | 4 676 283,05 |
| Edellisten tilikausien voitto | 13. | 38 259 949,12 | 49 259 118,43 |
| Tilikauden voitto/tappio | 13. | 120 709 449,52 | -5 639 020,51 |
| Oma pääoma | 445 418 436,30 | 329 189 873,37 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 14. | 245 887,00 | 243 622,00 |
| Pakolliset varaukset | 15. | 2 961 239,00 | 3 051 742,00 |
| Laskennallinen verovelka | 16. | 329 308,75 | 298 740,32 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 16. | 121 576 632,12 | 251 861 656,84 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 16. | 108 004,00 | 60 938,00 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 17. | 81 130 069,72 | 195 885 714,48 |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 17. | 5 623 104,02 | 10 136 459,42 |
| Vieras pääoma | 208 767 118,61 | 458 243 509,06 | |
| Vastattavaa | 657 392 680,91 | 790 728 746,43 |
(euroa)
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Liikevoitto | 104 006 | -12 580 |
| Oikaisut liikevoittoon | -113 784 | 909 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 411 | 340 |
| Varausten muutos | -91 | -61 |
| Käyttöpääoman muutos | -2 378 | 848 |
| Korkotuotot ja -kulut | 4 115 | 3 654 |
| Saadut osingot | 9 135 | 6 112 |
| Verot | -43 | -44 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 371 | -822 |
| Tytäryhtiöosakkeiden ostot | -14 542 | - |
| Tytäryhtiöosakkeiden myynnit | 178 842 | - |
| Muun käyttöomaisuuden ostot | -863 | -521 |
| Muun käyttöomaisuuden myynnit | 93 | 127 |
| Saadut luovutustulot muista sijoituksista | - | - |
| Myönnetyt lainat | - | - |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 54 086 | 49 771 |
| Investointien rahavirta | 217 616 | 49 377 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | 218 987 | 48 555 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 99 422 | 130 805 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -366 555 | -6 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 26 747 | 25 398 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | - | -182 690 |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys/vähennys | -15 119 | 8 962 |
| Maksetut osingot | -5 397 | -5 400 |
| Omien osakkeiden hankkiminen | - | - |
| Saadut konserniavustukset | - | - |
| Rahoituksen rahavirta | -260 902 | -22 931 |
| Rahavarojen muutos | -41 915 | 25 624 |
| Rahavarat 1.1. | 53 155 | 27 531 |
| Rahavarat 31.12. | 11 240 | 53 155 |
| KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS: | ||
| Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys/vähennys | -2 138 | 37 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys | -240 | 811 |
| Yhteensä | -2 378 | 848 |
(tuhatta euroa)
HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj:hin kuuluu konsernin johto ja konsernihallinto. HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.
Jäljennös HKScan Oyj:n tilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön rekisteröidystä osoitteesta Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku.
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomessa voimassa olevaa kirjanpitolainsäädäntöä (FAS). HKScankonsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS, International Financial Reporting Standards) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Emoyhtiön tuloslaskelma ja tase esitetään euroina ja rahoituslaskelma sekä liitetiedot tuhansina euroina.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin päätöskurssin mukaan. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Valuuttamääräiset avoimet johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Kaupallisia virtoja suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin ja rahoituseriä suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset tuloslaskelmaan rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten realisoitunut voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa rahoituskuluissa.
HKScan Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.
Yhtiön toimitusjohtajana aloitti 1.3.2012 Hannu Kottonen. Edellinen toimitusjohtaja Matti Perkonoja jäi eläkkeelle 29.2.2012.
Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, luontoiseduista sekä mahdollisesta kannustepalkkiosta yhtiön palkkiojärjestelmän mukaisesti. Toimitusjohtajasopimuksen mukaan yhtiöllä ja toimitusjohtajalla on oikeus irtisanoa toimitusjohtajasopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli yhtiö päättää toimitusjohtajasopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan 12 kuukauden kuukausipalkkaa vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi.
Toimitusjohtaja Hannu Kottoselle vuonna 2014 maksettu kokonaispalkka ja lisäeläke olivat yhteensä 0,6 miljoonaa euroa.
Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytäntöjen mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.
Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin perustuvat leasingmaksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.
Satunnaiset erät sisältävät konserniavustuksen, joka eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
Tilinpäätössiirtoja on poistoeron muutos. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen erotuksen muutos esitetään tilinpäätössiirtona tuloslaskelmassa, ja suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt erotus esitetään taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä.
(tuhatta euroa)
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Myynti Suomeen | - | - |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 1 | 15 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 732 | 2 724 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 114 315 | 12 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 120 048 | 2 751 |
| Henkilöstö keskimäärin | 40 | 36 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -4 501 | -4 285 |
| Eläkekulut | -707 | -708 |
| Muut henkilösivukulut | -46 | -486 |
| Henkilöstökulut | -5 254 | -5 479 |
| Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut | ||
| Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset | 866 | 881 |
| Hallituksen jäsenet | 266 | 275 |
| Yhteensä | 1 132 | 1 156 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista ja liikearvosta | -411 | -340 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | -411 | -340 |
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Vuokrat | -1 061 | -1 016 |
| Käyttöom. luovutustappiot, aineelliset hyödykkeet yhteensä | -1 | - |
| Luovutustappiot pysyvistä vastaavista | -1 | 0 |
| Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus | -79 | -194 |
| Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut | -42 | -37 |
| Tilintarkastusmenot | -121 | -231 |
| Vapaaehtoiset henkilöstökulut | -1 021 | -1 039 |
| Energia | -88 | -88 |
| Kunnossapito | -34 | -41 |
| Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut | -304 | -287 |
| Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut | -4 951 | -3 663 |
| Muut kulut | -2 786 | -3 146 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -10 367 | -9 511 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | - | - |
| Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä | 9 135 | 6 112 |
| Osinkotuotot muilta | ||
| Tuotot osuuksista | 9 135 | 6 112 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista omistusyhteysyrityksiltä | 22 | 16 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista pysyvien vastaavien sijoituksista | 22 | 16 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä | 22 081 | 23 093 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot muilta | 896 | 1 673 |
| Muut rahoitustuotot | 22 977 | 24 766 |
| Valuuttakurssivoitot | 3 805 | 1 422 |
| Realisoitumattomat voitot käypään arvoon arvostuksesta | 333 | 28 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 36 272 | 32 344 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Rahoituskulut | ||
| Muut korko- ja rahoituskulut konserniyrityksille | -359 | -621 |
| Muut korko- ja rahoituskulut omistusyhteysyrityksille | - | - |
| Muut korko- ja rahoituskulut muille | -19 772 | -26 875 |
| Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä | -20 131 | -27 496 |
| Valuuttakurssitappiot | -4 928 | -1 842 |
| Realisoitumattomat tappiot käypään arvoon arvostuksesta | 4 828 | 2 242 |
| Rahoituskulut yhteensä | -20 231 | -27 096 |
| Rahoitustuotot ja kulut yhteensä | 16 041 | 5 248 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Satunnaiset tuotot, konserniavustukset | - | - |
| Satunnaiserät yhteensä | - | - |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | -2 | -103 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | -2 | -103 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | - | - |
| Tuloverot satunnaisista eristä | - | - |
| Aikaisempien tilikausien verot | - | - |
| Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos | 708 | 1 840 |
| Muut välittömät verot | -43 | -44 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 665 | 1 796 |
| Muut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2014 | Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | pitkävaikutteiset menot |
Yhteensä | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 908 | - | 352 | 2 260 | ||
| Vähennykset konsernin sisäiset yritysjärjestelyt | - | - | - | - | ||
| Lisäykset | 247 | - | - | 247 | ||
| Vähennykset | - | - | - | - | ||
| Siirrot erien välillä | - | - | - | - | ||
| Hankintameno 31.12. | 2 155 | 0 | 352 | 2 507 | ||
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 533 | - | -111 | -1 645 | ||
| Vähennysten kertyneet poistot konsernin sisäiset yritysjärjestelyt |
- | - | - | - | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | - | - | - | ||
| Tilikauden poisto | -144 | - | -70 | -214 | ||
| Arvonalentumiset | - | - | - | - | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 677 | 0 | -181 | -1 859 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 478 | 0 | 170 | 648 | ||
| Aineettomat hyödykkeet 2013 | Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | pitkävaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 572 | - | 352 | 1 924 |
| Vähennykset konsernin sisäiset yritysjärjestelyt | - | - | - | - |
| Lisäykset | 274 | - | - | 274 |
| Vähennykset | - | - | - | - |
| Siirrot erien välillä | 62 | - | - | 62 |
| Hankintameno 31.12. | 1 908 | 0 | 352 | 2 260 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 481 | - | -41 | -1 523 |
| Vähennysten kertyneet poistot konsernin sisäiset yritysjärjestelyt |
- | - | - | - |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | - | - | - |
| Tilikauden poisto | -52 | -70 | -122 | |
| Arvonalentumiset | - | - | - | - |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 533 | 0 | -111 | -1 645 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 375 | 0 | 241 | 615 |
| Aineelliset hyödykkeet 2014 | Maa- ja vesialueet |
Raken nukset |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | - | - | 1 353 | 380 | 13 | 1 746 |
| Vähennykset konsernin sisäiset yritysjärjestelyt |
- | - | - | - | - | - |
| Lisäykset | - | - | 24 | - | 593 | 617 |
| Vähennykset | - | - | -168 | - | - | -168 |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | - | - | - |
| Hankintameno 31.12. | 0 | 0 | 1 209 | 380 | 606 | 2 195 |
| Kertyneet poistot 1.1. | - | - | -511 | -329 | 0 | -840 |
| Vähennysten kertyneet poistot konsernin sisäiset yritysjärjestelyt |
- | - | - | - | - | - |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | - | 87 | - | - | 87 |
| Tilikauden poisto | - | - | -176 | -20 | - | -196 |
| Arvonalennukset | - | - | - | - | - | - |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | 0 | -600 | -349 | 0 | -949 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 0 | 0 | 609 | 31 | 606 | 1 246 |
| Aineelliset hyödykkeet 2013 | Maa- ja vesialueet |
Raken nukset |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | - | - | 1 383 | 380 | 62 | 1 825 |
| Vähennykset konsernin sisäiset yritysjärjestelyt |
- | - | - | - | - | - |
| Lisäykset | - | - | 37 | - | 13 | 48 |
| Vähennykset | - | - | -67 | - | - | -67 |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | - | -62 | -60 |
| Hankintameno 31.12. | 0 | 0 | 1 353 | 380 | 13 | 1 746 |
| Kertyneet poistot 1.1. | - | - | -313 | -309 | - | -622 |
| Vähennysten kertyneet poistot konsernin sisäiset yritysjärjestelyt |
- | - | - | - | - | - |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | - | - | - | - | - |
| Tilikauden poisto | - | - | -198 | -20 | -218 | |
| Arvonalennukset | - | - | - | - | - | - |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | 0 | -511 | -329 | 0 | -840 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 0 | 0 | 842 | 51 | 13 | 906 |
| Sijoitukset 2014 | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Osuudet osakkuus yhtiöissä |
Saamiset osakkuus yhtiöiltä |
Muut osuudet ja osakkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 340 642 | 148 | 47 | 16 | 340 853 |
| Lisäykset | 14 542 | - | - | - | 14 542 |
| Vähennykset | -64 447 | - | - | - | -64 447 |
| Vähennykset konsernin sisäiset yritysjärjestelyt | - | - | - | - | - |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | - | - |
| Hankintameno 31.12. | 290 737 | 148 | 47 | 16 | 290 948 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 290 737 | 148 | 47 | 16 | 290 948 |
| Sijoitukset 2013 | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Osuudet osakkuus yhtiöissä |
Saamiset osakkuus yhtiöiltä |
Muut osuudet ja osakkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 340 642 | - | 47 | 16 | 340 705 |
| Lisäykset | - | 148 | - | - | 148 |
| Vähennykset | - | - | - | - | - |
| Vähennykset konsernin sisäiset yritysjärjestelyt | - | - | - | - | - |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | - | - |
| Hankintameno 31.12. | 340 642 | 148 | 47 | 16 | 340 853 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 340 642 | 148 | 47 | 16 | 340 853 |
| Aineettomat hyödykkeet | 2014 | 2013 | |||
| Aineettomat oikeudet | 478 | 374 | |||
| Liikearvo | - | - | |||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 170 | 241 | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 648 | 615 | |||
| Aineelliset hyödykkeet | |||||
| Maa- ja vesialueet | - | - | |||
| Rakennukset ja rakennelmat | - | - | |||
| Koneet ja kalusto | 609 | 842 | |||
| Muut aineelliset hyödykkeet | 31 | 51 | |||
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 606 | 13 | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 1 246 | 906 | |||
| Sijoitukset | |||||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 290737 | 340 642 | |||
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 148 | 148 | |||
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä | 47 | 47 | |||
| Muut osakkeet ja osuudet | 16 | 16 | |||
| Sijoitukset | 290 948 | 340 853 | |||
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 292 841 | 342 374 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 1 145 | 1 032 |
| Laskennalliset verosaamiset | 8 205 | 7 673 |
| Muut saamiset | - | 697 |
| Yhteensä | 9 350 | 9 402 |
| SAAMISET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILTA YRITYKSILTÄ | ||
| Pitkäaikaiset konsernilainasaamiset | 313 106 | 369 558 |
| Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 313 106 | 369 558 |
| SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSILTÄ | ||
| Pitkäaikaiset omistusyhteysyrityslainasaamiset | - | 198 |
| Pitkäaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä | 0 | 198 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 322 456 | 379 158 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | - | - |
| Lyhytaikaiset muut saamiset (muilta) | 307 | 349 |
| Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta) | 664 | 714 |
| Yhteensä | 971 | 1 063 |
| SAAMISET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILTA YRITYKSILTÄ | ||
| Konsernimyyntisaamiset | 2 265 | 127 |
| Konsernilainasaamiset | 26 824 | 14 472 |
| Konsernisiirtosaamiset | 680 | 84 |
| Muut saamiset | 105 | 283 |
| Yhteensä | 29 874 | 14 966 |
| SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSILTÄ | ||
| Omistusyhteysyritysmyyntisaamiset | 0 | - |
| Omistusyhteysyrityslainasaamiset | - | - |
| Muut saamiset | 9 | 12 |
| Lyhytaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä | 9 | 12 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 30 854 | 16 041 |
| SIIRTOSAAMISETN OLENNAISET ERÄT | ||
| Jaksotetut rahoituserät | 561 | 288 |
| Jaksotetut henkilöstökulut | 7 | 3 |
| Alv-saamiset | - | - |
| Muut siirtosaamiset | 96 | 423 |
| Yhteensä | 664 | 714 |
| Oma pääoma 2014 | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Arvon korotus rahasto |
Omat osakkeet |
SVOP | Muut rahastot |
Voitto | varat Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1. | 66 820 | 73 420 | - | -38 143 076 | 2 291 | 43 621 329 190 | ||
| Lisäys | - | - | - | - | - | 879 | - | 879 |
| Vähennys konsernin sisäiset yritysjärjestelyt |
- | - | - | - | - | - | - | - |
| Vähennys | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | -5 397 | -5 397 |
| Osakeanti | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Suorat kirjaukset voittovaroihin | - | - | - | - | - | - | 37 | 37 |
| Omien osakkeiden hankinta | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Omina osakkeina suoritetut maksut | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Tilikauden voitto/tappio | - | - | - | - | - | - 120 709 120 709 | ||
| Oma pääoma 31.12. | 66 820 73 420 | - | -38 143 076 | 3 170 158 970 445 418 |
| Oma pääoma 2013 | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Arvon korotus rahasto |
Omat osakkeet |
SVOP | Muut rahastot |
Voitto | varat Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1. | 66 820 | 73 420 | - | -38 143 076 | -217 | 54 620 337 681 | ||
| Lisäys | - | - | - | 2 508 | - | 2 508 | ||
| Vähennys konsernin sisäiset yritysjärjestelyt |
- | - | - | - | - | - | - | - |
| Vähennys | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | -5 397 | -5 397 |
| Osakeanti | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Suorat kirjaukset voittovaroihin | - | - | - | - | - | - | 37 | 37 |
| Omien osakkeiden hankinta | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Omina osakkeina suoritetut maksut | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Tilikauden voitto | - | - | - | - | - | - | -5 639 | -5 639 |
| Oma pääoma 31.12. | 66 820 73 420 | - | -38 143 076 | 2 291 43 621 329 190 |
| Jakokelpoinen oma pääoma | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Käyttörahasto | 430 | 398 |
| Omat osakkeet | -38 | -38 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 143 076 | 143 076 |
| Edellisten tilikausien voitto | 38 260 | 49 259 |
| Tilikauden voitto/tappio | 120 709 | -5 639 |
| Jakokelpoinen oma pääoma | 302 437 | 187 056 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Poistoero | 246 | 244 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 246 | 244 |
Poistoerosta kirjaamaton laskennallinen verovelka on 49 000 euroa.
| Eläkevaraukset | |
|---|---|
| Pakolliset varaukset yhteensä |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 2 961 | 3 052 |
|---|---|---|
| Eläkevaraukset | 2 961 | 3 052 |
| 2014 | 2013 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Laskennallinen verovelka | 329 | 299 |
| Joukkovelkakirjalaina | 99 434 | - |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 22 143 | 242 862 |
| Muut velat | 108 | 9 061 |
| Yhteensä | 122 014 | 252 222 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 122 014 | 252 222 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Korollinen | ||
| Konsernivelat | - | 9 000 |
| Velat muille | 121 577 | 242 862 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 121 577 | 251 862 |
| Koroton | ||
| Velat muille | 437 | 360 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 437 | 360 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 122 014 | 252 222 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 34 113 | 155 102 |
| Ostovelat | 623 | 1 487 |
| Siirtovelat | 3 982 | 8 122 |
| Muut velat | 297 | 304 |
| Yhteensä | 39 015 | 165 015 |
| VELAT SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILLE YRITYKSILLE | ||
| Ostovelat | 686 | 67 |
| Siirtovelat | 35 | 157 |
| Muut velat | 47 017 | 40 783 |
| Yhteensä | 47 738 | 41 007 |
| VELAT OMISTUSYHTEYSYRITYKSILLE | ||
| Siirtovelat | - | - |
| Muut velat | - | - |
| Yhteensä | 0 | 0 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 86 753 | 206 022 |
| Korollinen | ||
| Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | 47 017 | 40 783 |
| Lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille | - | - |
| Velat muille | 34 113 | 155 102 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 81 130 | 195 885 |
| Koroton | ||
| Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | 721 | 224 |
| Lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille | 0 | 0 |
| Velat muille | 4 902 | 9 913 |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 5 623 | 10 137 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 86 753 | 206 022 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT (PITKÄ- JA LYHYTAIKAISET) | ||
| Jaksotetut henkilöstökulut | 1 337 | 1 154 |
| Jaksotetut korkokulut | 956 | 1 457 |
| Jaksotetut tuloverot | - | - |
| Jaksotetut johdannaisten arvon muutokset | 508 | 5 025 |
| Muut siirtovelat | 1 180 | 486 |
| Yhteensä | 3 981 | 8 122 |
| VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | - | |
| Eläkelainat | - | 2 857 |
| Muut pitkäaikaiset velat | - | |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua | - | 2 857 |
| Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| VELAT, JOIDEN VAKUUDEKSI ON ANNETTU KIINNITYKSIÄ JA OSAKKEITA | ||
| Rahalaitoslainat | 29 286 | 269 605 |
| Yhteensä | 29 286 | 269 605 |
| Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset | 10 023 | 10 023 |
| Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset | - | 5 046 |
| Pantatut arvopaperit | - | - |
| Yhteensä | 10 023 | 15 069 |
| TYTÄR- JA MUIDEN KONSERNIYHTIÖIDEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET | ||
| Takaukset | 29 995 | 33 736 |
| Yhteensä | 29 995 | 33 736 |
| OMISTUSYHTEYSYRITYSTEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET | ||
| Takaukset | 1 864 | 5 250 |
| Yhteensä | 1 864 | 5 250 |
| MUIDEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET | ||
| Takaukset | 1 651 | 4 125 |
| Yhteensä | 1 651 | 4 125 |
| MUUT OMAT VASTUUT | ||
| Leasingvastuut | ||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | 141 | 119 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät | 180 | 206 |
| Yli viiden vuoden sisällä erääntyvät | - | - |
| Yhteensä | 321 | 325 |
| Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| MUUT VUOKRAVASTUUT | ||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | 867 | 858 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät | 3 468 | 3 434 |
| Yli viiden vuoden sisällä erääntyvät | 6 069 | 6 009 |
| Yhteensä | 10 405 | 10 301 |
| Muut vastuut | 4 | 15 |
| Muut omat vastuut yhteensä | 10 730 | 10 641 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| VALUUTTAJOHDANNAISET | ||
| - Valuuttatermiinisopimukset | 79 909 | 91 977 |
| - Valuuttaoptiosopimukset | - | - |
| KORKOJOHDANNAISET | ||
| - Koronvaihtosopimukset | 157 585 | 211 590 |
| HYÖDYKEJOHDANNAISET | ||
| - Sähköjohdannaissopimukset | 15 127 | 18 623 |
| Yhteensä | 252 621 | 322 190 |
| 2014 Käypä arvo positiivinen |
2014 Käypä arvo negatiivinen |
2014 Käypä arvo netto |
2013 Käypä arvo netto |
|
|---|---|---|---|---|
| Valuuttajohdannaiset | ||||
| - Valuuttatermiinisopimukset | 543 | -132 | 410 | -831 |
| - Valuuttaoptiosopimukset | - | - | - | - |
| Korkojohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | - | -15 665 | -15 665 | -16 037 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||
| - Sähkötermiinisopimukset | 1 651 | -1 651 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 2 194 | -17 448 | -15 255 | -16 868 |
| 2014 | 2014 Käypä arvo |
2013 | 2013 Käypä arvo |
|---|---|---|---|
| tehokas osuus | |||
| - | - | - | - |
| 15 127 | 0 | 18 623 | 0 |
| 137 585 | -15 465 | 162 727 | -12 633 |
| 152 712 | -15 465 | 181 350 | -12 633 |
| Nimellisarvo | tehokas osuus | Nimellisarvo |
Vantaalla, helmikuun 10 päivänä 2015
Olemme tilintarkastaneet HKScan Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2013–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Juha Kylämäki Hallituksen puheenjohtaja Niels Borup Hallituksen varapuheenjohtaja Gunilla Aschan
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen
Teija Andersen Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Tero Hemmilä Hallituksen jäsen Henrik Treschow Hallituksen jäsen
Hannu Kottonen Toimitusjohtaja
ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Vantaalla 10. päivänä helmikuuta 2015
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Jouko Malinen KHT
HKScan Oyj:n ("HKScan" tai "Yhtiö") hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, HKScanin yhtiöjärjestykseen ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin 2010 ("CG-koodi") sekä HKScan-konsernin Code of Conductiin ja hallintomenettelysääntöihin. Lisäksi HKScan noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä.
Tämä selvitys HKScanin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu 1.10.2010 voimaan astuneen CG-koodin suosituksen 54 mukaan ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan hallituksen toimintakertomuksesta 2014 erillisenä.
HKScan noudattaa CG-koodia seuraavin poikkeuksin: - Suositus 28: Nimitysvaliokuntaan voidaan valita jäseniä myös hallituksen ulkopuolelta tuomaan lisää asiantuntemusta Yhtiön keskeisiin henkilövalintoihin.
Selvitys HKScanin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on luettavissa yhtiön verkkosivuilta osoitteessa www.hkscan.com, kohdassa "Sijoituksena". Siellä on nähtävillä myös sisäpiirirekisteri yhtiön julkisista sisäpiiriläisistä, luettelo yhtiön suurimmista osakkeenomistajista, yhtiön saamat liputusilmoitukset sekä yhtiöjärjestys. CG-koodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilta osoitteessa www.cgfinland.fi.
Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen kokouskäytäntö ja tehtävät on kuvattu hallituksen vuosittain vahvistamassa työjärjestyksessä.
Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen Nimitysvaliokunnan tekemän esityksen pohjalta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa erityisestä hallituksen jäsenten asettamisjärjestyksestä. Yhtiön hallitus koostuu viidestä kahdeksaan (5–8) jäsenestä. Lisäksi hallitukseen voidaan valita enintään kolme (3) varajäsentä.
Hallituksen kaikilla jäsenillä on tehtävään soveltuva erityinen pätevyys ja itsenäinen asema. Toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain suosituksen 15 mukaisesti. Hallituksen jäsen on velvollinen toimittamaan Yhtiölle tarvittavat tiedot riippumattomuusarvioinnin suorittamista varten. Hallituksen jäsenellä on myös velvollisuus ilmoittaa mahdollisista muutoksista riippumattomuuteen liittyvissä tiedoissa. Vuoden 2014 varsinaisessa yhtiökokouksessa 10.4.2014 hallituksen jäseniksi valittiin:
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011 Oikeustieteen ylioppilas Maatalousyrittäjä, broilerinlihan tuottaja, Marttila
Niels Borup (s. 1964) Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2011 Kauppatieteiden maisteri Sianlihan- ja maidontuottaja, Lapinjärvi
Hallituksen jäsen vuodesta 2012 MMM, eMBA Adviso TMA Oy, toimitusjohtaja 2012– Etelä-Hämeen Lomat Oy, toimitusjohtaja 10/2013–
Gunilla Aschan (s. 1960) Hallituksen jäsen vuodesta 2012 Agronomi (ekon.) Maa- ja metsätalousyrittäjä, naudanlihantuottaja, Kaakkois-Ruotsi Nordea Swedenin Maa- ja metsätalousosaston päällikkö, Tukholma
Tero Hemmilä (s. 1967) Hallituksen jäsen vuodesta 2011 MMM Yara Suomi Oy, toimitusjohtaja 2010–
MBA, Ruotsi
Hallituksen varajäsen vuodesta 2013 FM (fysiikka) Maatilayrittäjä, broilerinlihantuottaja, Rusko
Hallituksen varajäsen vuodesta 2013 Lantmästare, Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto (SLU) Master's programme, Agriculture University of St. Paul/Minnesota, Yhdysvallat Maatilayrittäjä, sian- ja naudanlihantuottaja, Esplunda, Keski-Ruotsi
Kaikki hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Vuoden 2014 aikana hallitus piti 11 kokousta. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 95 prosenttia (92 prosenttia ml. varajäsenet). Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä.
Varsinaisten jäsenten lisäksi hallituksen kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös konsernin toimitusjohtaja, toimitusjohtajan varamies, talousjohtaja sekä konsernin hallinto- ja lakiasiainjohtaja hallituksen sihteerinä.
Hallituksen työskentely pohjautuu Suomen kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiin sekä hallituksen hyväksymään työjärjestykseen.
Hallituksen päätettäväksi kuuluvat HKScanissa työjärjestyksen mukaan muun muassa seuraavat keskeiset asiat:
Hallitus kokoontuu vuosittain päätettävän ja toimintaa ohjaavan vuosikalenterin mukaan. Tarvittaessa hallitus voidaan kutsua koolle ylimääräisiin kokouksiin. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokoukset ja laatii kokouksen asialistan yhdessä toimitusjohtajan kanssa.
Hallitus tekee vuosittain arvioinnin suorituskyvystään ja työskentelymenetelmistään toimintansa kehittämiseksi. Arvioinnissa käydään läpi hallituksen kokoonpanoa ja prosesseja, hallituksen työn laatua, hallituksen ja operatiivisen johdon yhteistyötä sekä hallituksen jäsenten osaamista ja osallistumista.
Hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelun ja hoitamisen tehostamiseksi HKScanissa on neljä valiokuntaa. Yhtiön hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat keskuudestaan. Poikkeuksena on nimitysvaliokunta, johon voidaan valita myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä tuomaan lisää asiantuntemusta yhtiön kannalta tärkeissä henkilövalinnoissa.
Hallitus valitsee keskuudestaan tarkastusvaliokuntaan vähintään kolme jäsentä ja vähintään yhdellä jäsenellä pitää olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen, kirjanpidon tai tarkastuksen alalla. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta valmistelemalla hallitukselle valiokunnan tehtäviin kuuluvia asioita ja tekemällä esityksiä tai suosituksia hallituksen päätöksentekoa varten.
Tarkastusvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen vahvistamassa työjärjestyksessä, mikä on linjassa CG-koodin suosituksen 27 kanssa. HKScanin hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa
Tarkastusvaliokunta raportoi työstään hallitukselle seuraavassa valiokunnan kokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen kokouksessa ja toimittaa hallitukselle tiedoksi valiokunnan kokouksen pöytäkirjan. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia tarkastusvaliokunnan jäsenenä.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja on Tero Hemmilä ja jäseninä Henrik Treschow ja Mikko Nikula.
Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa vuoden 2014 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia. Valiokunnan kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös yhtiön toimitusjohtaja, talousjohtaja ja sisäinen tarkastaja sekä ulkoiset tilintarkastajat. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja laatii kokouksen asialistan talousjohtajan esityksen pohjalta ja kutsuu kokoukset koolle normaalisti vähintään viikkoa aikaisemmin.
Hallitus valitsee nimitysvaliokuntaan kolme jäsentä, jotka voivat olla myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia nimitysvaliokunnan jäsenenä.
Nimitysvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle tehtäviä hallituksen ehdotuksia hallituksen jäsenmäärästä, hallituksen jäsenistä ja hallituksen jäsenten palkkiosta. Nimitysvaliokunta kokoontuu ennen yhtiökokousta vähintään kerran ja raportoi työstään hallitukselle viivytyksettä valiokunnan kokouksen jälkeen.
Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja on Jari Mäkilä sekä jäseninä Lars Gustafsson ja Juha Kylämäki.
Nimitysvaliokunta kokoontui 4 kertaa vuoden 2014 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia.
Jari Mäkilä (s. 1970), 10.4.2014 alkaen LSO:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Maatalousteknikko, sianlihantuottaja, Oripää
Sveriges Djurbönder r.f:n edustajiston puheenjohtaja Taloustieteellinen tutkinto Lundin maatalousyliopistossa Maatilayrittäjä, sianlihantuottaja, Knislinge, Ruotsi
Pekka Uusitalo (s. 1960), 10.4.2014 asti Agrologi, naudanlihantuottaja, Orimattila
Hallitus valitsee keskuudestaan palkitsemisvaliokuntaan vähintään kolme jäsentä. Palkitsemisvaliokunnan jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia palkitsemisvaliokunnan jäsenenä.
Palkitsemisvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevat asiat. Palkitsemisvaliokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja raportoi työstään hallitukselle valiokunnan kokouksen jälkeen sekä toimittaa hallituksen tiedoksi pöytäkirjan valiokunnan kokouksista.
Valiokuntaa johtaa Niels Borup ja jäseninä ovat Teija Andersen, Gunilla Aschan ja Per Nilsson.
Palkitsemisvaliokunta kokoontui 4 kertaa vuoden 2014 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia. Palkitsemisvaliokunta on käyttänyt työssään ulkopuolisia neuvonantajia.
Työvaliokunnassa hallitus käsittelee asioita ilman operatiivisen johdon läsnäoloa.
Työvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Työvaliokunnan tehtävänä on edistää yhtiön hallituksen tehtävien tehokasta hoitamista. Valiokunnan toiminnan tavoitteena on tehostaa CG-koodin periaatteiden noudattamista HKScanissa.
Työvaliokunnan puheenjohtaja on Juha Kylämäki ja jäsenet ovat Tero Hemmilä ja Niels Borup. Työvaliokunta kokoontui yhden kerran vuoden 2014 aikana.
| Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin | |||
|---|---|---|---|
| -- | -- | ------------------------------------------------ | -- |
| Hallitus | Tarkastus valiokunta |
Nimitys valiokunta |
Palkitsemis valiokunta |
Työ valiokunta |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Juha Kylämäki | 11/11 | 4/4 | 1/1 | ||
| Niels Borup | 10/11 | 4/4 | 1/1 | ||
| Gunilla Aschan | 11/11 | 4/4 | |||
| Teija Andersen | 11/11 | 4/4 | |||
| Tero Hemmilä | 9/11 | 5/5 | 1/1 | ||
| Henrik Treschow | 11/11 | 5/5 | |||
| Mikko Nikula | 9/11* | 5/5 | |||
| Per Nilsson | 9/11* | 4/4 | |||
| Lars Gustafsson | 4/4 | ||||
| Jari Mäkilä1 | 2/2 | ||||
| Pekka Uusitalo2 | 2/2 |
* Varajäsenet osallistuvat hallituksen kokoukseen vain varsinaisen jäsenen ollessa estynyt tai muuten eri kutsusta. 1 Nimitysvaliokunnan jäsen 10.4.2014 alkaen. Valiokunta piti 10.4.–31.12.2014 välisenä aikana 2 kokousta. 2 Nimitysvaliokunnan jäsen 10.4.2014 asti. Valiokunta piti 1.1.–10.4.2014 välisenä aikana 2 kokousta.
Yhtiön hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan sekä mahdollisen toimitusjohtajan sijaisen. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaisesti. Hän vastaa hallitukselle tämän asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, menettelytapojen ja päämäärien toteuttamisesta.
Yhtiön toimitusjohtaja ei kuulu hallitukseen, mutta hän osallistuu sen kokouksiin ja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin taloudellisesta tuloksesta, rahoitusasemasta, vakavaraisuudesta ja markkinatilanteesta. Hän myös esittelee tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten aineiston hallitukselle. Lisäksi toimitusjohtajan tulee raportoida hallitukselle, kuinka hallituksen päätökset on toimeenpantu ja mihin toimenpiteisiin ja tuloksiin ne ovat johtaneet.
Yhtiön toimitusjohtajana toimii KTM Hannu Kottonen (s. 1957). Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on konsernin johtoryhmä.
HKScanin hallitus vastaa Yhtiön sisäisen valvonnan viitekehyksestä. Konsernin johdon vastuulla on tehokkaan sisäisen valvonnan ylläpito ja kehittäminen. Sisäisen valvonnan tavoitteena on pyrkiä varmistamaan lakien ja säännösten sekä konsernin arvojen ja sisäisten ohjeiden noudattaminen. Lisäksi sisäisen valvontajärjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian mukaista toimintaa. Taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja sen varmistaminen on kiinteä osa Yhtiön sisäisen valvonnan viitekehystä.
HKScanin sisäisen valvontaympäristön perustan muodostavat konsernin arvot ja ohjeistukset. Vuonna 2014 kehitettiin erityisesti sisäistä valvontaa, ja jatkettiin konsernin sisäisten politiikkojen kuvausten, politiikkojen ja ohjeistusten päivittämistä.
Hallitus ja erityisesti sen tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista tilannetta ja valvoo konsernin taloudellisen raportoinnin laatua. Hallitus toteuttaa tehtäväänsä mm. hyväksymällä konsernin riskienhallintapolitiikan ja määrittämällä sisäisen valvonnan tavoitteet ja periaatteet. Konsernin toimitusjohtajan ja talousjohtajan vastuulla on taloudelliseen raportointiin liittyvän tehokkaan valvontaympäristön ylläpito ja kehittäminen.
Sisäinen tarkastus on HKScanissa johdon työväline valvonnan suorittamisessa. Tämän ohella yhtiön hallinto- ja lakiasiainjohtaja valvoo erityisesti toimintojen lainmukaisuutta. Hän raportoi suoraan toimitusjohtajalle. Vuoden 2010 lopussa aloitettiin sisäisen tarkastuksen kehittämisprojekti. Hallituksen päätöksen mukaisesti sisäinen tarkastus toteutettiin yhdessä ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa, ns. co-sourcing-mallilla vuoden 2014 syyskuuhun asti. Kehittääkseen edelleen yhtiön sisäistä tarkastusta yhtiöön nimitettiin sisäinen tarkastaja vuoden 2014 syyskuussa. Hän raportoi talousjohtajalle ja hallitukselle.
Sisäisen tarkastuksen tavoitteet niveltyvät kiinteästi yhtiön johtamisjärjestelmään, joka nojaa jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Korjaavien ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen on keskeinen osa koko prosessia.
HKScan-konsernissa riskienhallinnan tavoitteena on turvata edellytykset liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan häiriöttömäksi jatkumiseksi. Konsernin riskit ovat luonteeltaan strategisia (esim. yrityskaupat), operatiivisia (esim. eläintaudit), taloudellisia (esim. valuuttakurssit ja korot) ja vahinkoriskejä (esim. onnettomuudet ja tuotantokatkot).
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat konsernin riskienhallinnan strategiasta ja periaatteista sekä strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Operatiivisista riskeistä vastaavat ao. liiketoimintojen ja konsernitoimintojen johtajat. Konsernin talousjohtaja vastaa taloudellisten riskien hallinnasta ja konsernin vakuutuskäytännöistä.
Yhtiössä on käytössä järjestelmällinen ERM-prosessi, joka sisältää yhtenäiset periaatteet ja systemaattiset käytännöt riskienhallinnalle. ERM-prosessin tavoitteena on edistää riskitietoisuutta HKScanissa ja riskien tehokasta hallintaa koko konsernin läpi sekä varmistaa, että johdolla ja hallituksella on riittävästi tietoa riskeistä päätöksentekonsa tueksi. ERM-prosessi on kiinteä osa johtamisjärjestelmää ja strategiaprosessia. Konsernin riskienhallintapolitiikkaa sovelletaan HKScan-konsernin kaikissa liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissä.
Riskienhallinta on keskeinen osa konsernin taloudellisen raportoinnin prosessia. Konsernitasolla pyritään tunnistamaan ja arvioimaan vähintään kerran vuodessa merkittävät riskit, jotka sisältyvät olennaisiin tase- ja tuloslaskelmaeriin sekä määrittämään avainkontrollit riskien ehkäisemiseksi.
Valvontatoimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että
Valvontatoimenpiteet voivat olla joko manuaalisia tai automatisoituja järjestelmäkontrolleja. Esimerkkejä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden varmistavista kontrolleista ovat mm. täsmäytykset, hyväksymiset, tarkastukset, analysoinnit ja vaarallisten työyhdistelmien eliminointi.
Konsernin taloushallinto on määrittänyt riskiarvioinnin kautta talousraportoinnin kannalta keskeiset kontrollit, jotka kattavat taloudellisen raportointiprosessin. Kontrollien toteuttamisesta ja tehokkuudesta vastaavat segmenttien taloushallinnot. Konsernissa on käytössä itsearviointiprosessi, jolla pyritään varmistamaan taloudelliseen raportointiin liittyvien kontrollien toiminta ja tehokkuus. Konsernin merkittävimmät tytäryhtiöt raportoivat vuosittain avainkontrolliensa tehokkuudesta konsernin talousjohdolle. Kontrollien tehokkuuden varmistamisen lisäksi itsearvioinnilla pyritään löytämään mahdolliset kontrollipuutteet ja kehitystarpeet.
Konsernin tuloksen kehittymistä seurataan kuukausiraportoinnin avulla hallituksen ja konsernin johtoryhmän kokouksissa. Tarkastusvaliokunta arvioi ja hallitus hyväksyy kaikki osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset ennen niiden julkistamista markkinoille. Yhtiön sisäinen tarkastaja raportoi tarkastusvaliokunnalle vuosittain tarkastussuunnitelmansa ja säännöllisesti tarkastusten perusteella tehdyt havainnoit. Lisäksi tilintarkastajat raportoivat vuosittain tarkastusvaliokunnalle tarkastussuunnitelmistaan ja kvartaaleittain tarkastusten perusteella tehdyistä havainnoista sekä sisäisen valvonnan toimivuudesta. Tarkastusvaliokunta puolestaan arvioi tilintarkastajien työn laadun sekä riippumattomuuden vuosittain.
Vuoden 2014 aikana jatkettiin sisäisen valvonnan viitekehyksen kehittämistä. Se kattaa mm. sisäisten politiikkojen ja ohjeiden päivittämisen, konserniprosessien täsmentämisen ja eri toimielinten työjärjestysten laatimisen. Työn tuloksista raportoidaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja konsernin johtoryhmälle.
Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 47 mukaisesti.
Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallitukselle maksettavista palkkioista ja muista etuuksista.
Yhtiökokous 10.4.2014 päätti hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista seuraavasti:
Hallituksen varajäsenille maksetaan vuosipalkkiona 7 300 euroa. Hallituksen valiokuntien (tarkastus-, nimitys-, palkitsemis- ja työvaliokunta) puheenjohtajana toimiville maksetaan vuosipalkkiona 4 900 euroa.
Lisäksi maksetaan 500 euron kokouspalkkio kustakin hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta, johon hallituksen jäsenet osallistuvat. Matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Kaikki hallituksen palkkiot maksetaan rahana. Yhtiöllä ei ole käytössä osakepohjaista palkkiojärjestelmää hallitukseen kuuluville, eivätkä hallituksen jäsenet kuulu yhtiön kannustepalkkio- tai eläkejärjestelmien piiriin.
Tehdyistä koti- ja ulkomaanmatkoista hallituksen jäsenet saavat päivärahan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Samoin korvataan normaalit matkakulut. Hallituksen jäsenet eivät saa erillistä kokouspalkkiota konsernin tytär- tai osakkuusyhtiöiden hallituksissa toimimisesta.
| Hallitus | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuosipalkkio | Kokous palkkiot |
Tarkastus valiokunta |
Nimitys valiokunta |
Palkitsemis valiokunta |
Työ valiokunta |
2014 | |
| Juha Kylämäki | 53 200 | 5 950 | 2 100 | 4 900 | 66 150 | ||
| Niels Borup | 26 600 | 5 400 | 6 500 | 38 500 | |||
| Teija Andersen | 21 700 | 5 950 | 1 600 | 29 250 | |||
| Gunilla Aschan | 21 700 | 5 950 | 1 600 | 29 250 | |||
| Tero Hemmilä | 21 700 | 4 850 | 7 600 | 34 150 | |||
| Henrik Treschow | 21 700 | 5 950 | 2 700 | 30 350 | |||
| Mikko Nikula | 7 300 | 4 950 | 2 700 | 14 950 | |||
| Per Nilsson | 7 300 | 4 950 | 1 600 | 13 850 | |||
| Lars Gustafsson | 2 100 | 2 100 | |||||
| Jari Mäkilä¹ | 4 368 | 4 368 | |||||
| Pekka Uusitalo² | 2 632 | 2 632 | |||||
| Yhteensä | 181 200 | 43 950 | 13 000 | 11 200 | 11 300 | 4 900 | 265 550 |
1 Nimitysvaliokunnan jäsen 10.4.2014 alkaen.
2 Nimitysvaliokunnan jäsen 10.4.2014 asti.
| Palkat | Lyhyen ajan kannustimet |
Pitkän ajan kannustimet |
Yhteensä | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2014 | 2013 | 2014 | 2013 | 2014 | 2013 | 2014 | 2013 |
| Toimitusjohtaja | 639 | 638 | - | 38 | - | - | 639 | 676 |
| Muu konsernin johtoryhmä | 1 879 | 1 710 | - | 52 | - | - | 1 879 | 1 762 |
HKScan-konsernissa palkitseminen perustuu hallituksen hyväksymiin palkitsemisperiaatteisiin. Palkitsemisen suunnittelussa otetaan huomioon konsernin strategiset tavoitteet sekä taloudellinen tulos. Motivoivan palkitsemisen avulla pyritään sitouttamaan ydinosaaminen ja avainhenkilöstö konserniin. Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee palkitsemisjärjestelmiin liittyviä asioita. Hallitus päättää palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen pohjalta palkitsemisjärjestelmien periaatteista.
Toimitusjohtajan palkitsemisesta ja työsuhteen ehdoista päättää hallitus. Konsernin johtoryhmän palkitsemisesta ja työsuhteiden ehdoista hallitus tekee päätöksen toimitusjohtajan ehdotuksen perusteella. HKScan Oyj:n palkitsemisjärjestelmä koostuu peruspalkasta, luontoiseduista sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustepalkkiojärjestelmästä.
Konsernissa oli vuonna 2014 käytössä laaja lyhyen ajan kannustepalkkiojärjestelmä. Se oli suunnattu konsernin toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille sekä ylemmälle johdolle ja keskijohdolle. Järjestelmän perusteella mahdollisesti ansaittu palkkio maksettiin rahana.
Kannustepalkkiojärjestelmän ansaintakriteereistä ja mahdollisten palkkioiden maksamisesta päättää vuosittain hallitus palkitsemisvaliokunnan esityksestä.
HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi vuonna 2012 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kehittämiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön, lisätä heidän omistustaan yhtiössä ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme yhden vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2013, 2014 ja 2015. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Järjestelmän mahdollinen palkkio vuodelta 2014 perustuu HKScan-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja sijoitetun pääomaan tuottoon (ROCE).
Lisäksi osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2013—2015. Palkkion
saaminen tältä ansaintajaksolta edellyttää muun muassa, että avainhenkilö ennestään omistaa tai hankkii yhtiön A-sarjan osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.
Palkkiot ansaintajaksoilta 2013 ja 2013—2015 maksetaan vuonna 2016 osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 300 000 HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta sekä osakkeiden arvoa vastaava määrä rahaa. Osakepalkkiojärjestelmän puitteissa voidaan käyttää uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Vuoden 2014 lopussa 22 henkilöä kuului palkkiojärjestelmän piiriin.
Hallitus suosittaa, että konsernin johtoryhmän jäsenet omistaisivat puolet kaikista järjestelmän perusteella saamistaan osakkeista niin kauan, kunnes heidän osakeomistustensa arvo vastaisi heidän bruttovuosipalkkaansa. Tämä omistus tulisi säilyttää työ- tai toimisuhteen voimassaoloajan.
Konsernin johtoryhmän suomalaisilla jäsenillä on maksuperusteinen lisäeläkevakuutus. Lisäeläkevakuutusmaksun suuruus on 20 prosenttia vakuutetun vuosipalkasta. Lisäeläkesopimusten mukainen eläkeikä on 63 vuotta ja lisäeläkkeessä on vapaakirjaoikeus, kun vakuutetun työsuhde on jatkunut vähintään 4 vuotta.
Toimitusjohtajan palkitsemisesta ja työsuhteen muista ehdoista päättää hallitus.
Toimitusjohtaja Hannu Kottosen palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, luontoiseduista, lisäeläkkeestä sekä mahdollisista kannustepalkkioista konsernin palkkiojärjestelmän mukaisesti. Toimitusjohtajasopimuksen mukaan Hannu Kottonen voi jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana.
Toimitusjohtajasopimuksen mukaan konsernilla ja toimitusjohtajalla on oikeus irtisanoa toimitusjohtajasopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli HKScan päättää toimitusjohtajasopimuksen, Kottoselle maksetaan 12 kuukauden kuukausipalkkaa vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi. Vuonna 2014 Hannu Kottoselle maksettu kokonaispalkka ja lisäeläke olivat yhteensä 0,6 miljoonaa euroa.
HKScan-konsernin riskienhallinnan tavoite on turvata konsernin liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat olosuhteet ja mahdollistaa keskeytymätön liiketoiminta.
Riskienhallinta on organisoitu osaksi HKScanin johtamisjärjestelmää, ja se perustuu riskien konserninlaajuiseen ja yhdenmukaiseen tunnistamiseen, arviointiin ja raportointiin. Yhtiön ERM-prosessin tavoite on edistää riskitietoisuutta ja tehokasta ja ennakoivaa riskienhallintaa kaikkialla konsernissa ja varmistaa, että yhtiön johdolla ja hallituksella on riittävästi tietoa riskeistä päätöksenteon tueksi. Hallituksen hyväksymää riskipolitiikkaa sovelletaan kaikissa HKScan-konserniin kuuluvissa yhtiöissä, joilla on liiketoimintaa.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa konsernin riskienhallintastrategiasta ja -periaatteista sekä konsernin strategisten aikomusten saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Operatiiviset riskit kuuluvat kunkin liiketoimintaryhmän ja konsernitoimintojen johtajan vastuualueeseen. Talousjohtaja vastaa taloudellisten riskien hallinnasta ja konsernin vakuutuskäytännöistä.
HKScanissa riskit on jaettu neljään pääluokkaan, jotka ovat strategiset riskit, operatiiviset riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Konsernin tasolla yhtiö pyrkii säännöllisin väliajoin tunnistamaan ja arvioimaan kaikki olennaiset taseen ja tuloslaskelman erissä olevat riskit ja määrittelemään riskien ehkäisyssä sovellettavat keskeiset menettelyt.
Strategiset riskit arvioidaan osana vuosittaista strategiaprosessia ja merkittävien liiketoimintaan liittyvien päätöksien yhteydessä.
Taloudelliset riskit ja vahinkoriskit minimoidaan siinä määrin kuin mahdollista niitä varten laadittujen politiikkojen ja ohjeistuksien avulla.
Operatiivisia riskejä arvioidaan vuosittaisten suunnitelmien yhteydessä ja myös osana päivittäistä liiketoimintaa.
HKScanin tuotteiden valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden, kuten rehun, sian-, siipikarjan- ja naudanlihan, saatavuus ja hinnat vaihtelevat. Maailmanlaajuinen rehun ja raaka-aineiden ylituotanto laskee raaka-aineiden hintoja ja lisää niiden saatavuutta, kun taas alituotanto johtaa raaka-aineiden
huonompaan saatavuuteen ja korkeampiin hintoihin. Suhdannevaihtelut, EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, kaupan esteet ja muutokset tuissa vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainoon pitkällä aikavälillä.
Nopeasti tarjontaan vaikuttavat tekijät, kuten eläintautiepidemiat, saattavat ajoittain vääristää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Yhtiön vähittäiskaupalle myymien tuotteiden hinnat sovitaan kuukausia etukäteen Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian maissa. Näissä olosuhteissa raaka-aineiden hinnannousuja ei voida siirtää tuotteiden hintoihin riittävän nopeasti. Korkeampien raaka-ainehintojen siirtäminen tuotehintoihin voi olla vaikeaa myös tilanteissa, joissa hintoja ei ole sovittu etukäteen.
HKScanin suurimmat brändit eli HK®, Kariniemen® ja Scan® ovat antaneet kotimaisuuslupauksen. Vaikka tämä tuo HKScanille kilpailuetua tuontibrändeihin nähden, se myös saattaa HKScanin haavoittuvaan asemaan, jos kotimaisen lihan tuotanto laskee.
HKScan on luonut erityisen menetelmän keskeisille hintoja ohjaaville tekijöille sellaisten raaka-aineiden suhteen kuin öljy, sähkö ja vilja. Kerätyt tiedot auttavat HKScania tekemään ennusteita raaka-aineiden tulevista hinnoista ja saatavuudesta.
HKScanin markkina-alueilla toimivien kilpailijoiden lisäksi kilpailupainetta lisäävät vähittäismyyntiketjut, jotka ovat tuoneet elintarvikemarkkinoille omia kilpailevia tuotteitaan ja brändejään. Paikallisten kilpailijoiden ohella kilpailua tiukentavat kansainväliset yhtiöt ja halvempien tuotantokustannusten maissa toimivat yhtiöt.
Yhtiö vastaa lisääntyneeseen kilpailuun esimerkiksi brändeillä ja innovaatioilla, ydinprosessiensa tehokkuudella, korkealaatuisilla tuotteilla, toimitusvarmuudella, tuottajatuntemuksellaan sekä konsernin synergioiden tehokkaammalla hyödyntämisellä.
HKScanin toimintaa säätelee sen kussakin toimintamaassa sovellettava lainsäädäntö. Myös alueellisella ja ylikansallisella sääntelyllä, kuten EU-lainsäädännöllä, on vaikutusta yhtiön toimintaan. Yhtiön johdon käsityksen mukaan yhtiö noudattaa tällä hetkellä lainsäädäntöä ja muita määräyksiä. Lainsäädäntö ja muut määräykset ja niiden tulkinnat saattavat kuitenkin muuttua, eikä yhtiö voi taata kykenevänsä noudattamaan muuttuneita vaatimuksia ilman olennaisia toimenpiteitä. Yhtiön toiminta on riippuvaista myös sen toimintamaiden viranomaisista. Viranomaisten menettelyt voivat myös vaihdella huomattavasti yhtiön eri toimintasektoreilla.
Osana liiketoimintansa kehittämistä HKScan saattaa hankkia joko nykyisiltä markkina-alueiltaan tai uusilta maantieteellisiltä alueilta yrityksiä, jotka parantavat sen kilpailuasemaa. Hankintoihin liittyviin riskeihin kuuluvat mahdolliset tuntemattomat vastuut, mahdollinen kykenemättömyys integroida ja hallita hankittuja liiketoimintoja ja niiden mukana siirtynyttä henkilöstöä ja riski siitä, että massatuotannon hyödyt ja synergiat eivät toteudu. Lisäksi toimialan yhdistymisen ulkopuolelle
jäämisellä voisi olla haitallinen vaikutus HKScanin strategiseen kilpailuasemaan. Uusille maantieteellisille alueille laajeneminen saattaa myös johtaa ongelmiin, jotka liittyvät valuuttakurssien heilahteluihin, odottamattomiin muutoksiin lainsäädännöllisissä vaatimuksissa, muutoksiin paikallisessa lainsäädännössä ja määräyksissä sekä niiden noudattamiseen ja poliittisiin riskeihin.
Jonkin eläintaudin, kuten afrikkalaisen sikaruton, lintuinfluenssan, Newcastlen taudin tai suu- ja sorkkataudin, puhkeamisella voi olla vaikutus yhtiön liiketoimintaan ja sen tuotteiden kysyntään. Eläintaudit saattavat vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen pitkänkin aikaa, vaikka HKScanin johto uskookin, että kulutus yleensä normalisoituu kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun eläintaudin puhkeaminen on havaittu. Eläintaudin aiheuttamaa riskiä tasoittaa hieman kulutuksen siirtyminen yhtiön muihin lihatuoteryhmiin. Kokonaan integroidussa arvoketjussa, kuten esimerkiksi suurimmassa osassa yhtiön toimintaa Baltian maissa, eläintaudin havaitseminen voi pahimmassa tapauksessa väliaikaisesti katkaista raaka-aineiden tarjonnan, jos korvaavia raaka-ainelähteitä ei ole.
HKScan on riippuvainen tuotantolaitostensa ja jakelukeskustensa keskeytymättömästä toiminnasta. Jos yksi yhtiön tärkeimmistä tuotantolaitoksista mistä tahansa syystä tuhoutuu tai suljetaan tai jos sen laitteet vaurioituivat merkittävällä tavalla tai jos tuotanto altistuu muille häiriöille, tästä aiheutuu luultavasti viivästyksiä HKScanin kykyyn tuottaa ja jaella tuotteitaan aikataulujen mukaisesti. Tuotteen mukaan HKScan saattaa kyetä siirtämään tuotantoa muihin laitoksiin ja näin välttää merkittävät häiriöt toiminnalleen. Tällaisten muutosten tekeminen tuotantoon voi kuitenkin olla vaikeampaa tietyissä tuoteryhmissä ja voi siten johtaa merkittäviin viivästyksiin kyseisten tuotteiden toimituksissa ja menetettyyn myyntiin sekä lisäkuluihin ennen vakuutuskorvausten maksua.
Tuotteiden toimitus erittäin nopeilla toimitusajoilla on yhtiön toimialalle ominaista. Lyhyet toimitusajat lisäävät tehokkaan ja luotettavan jakeluketjun tärkeyttä ja korostavat kykyä ennakoida kuluttajien käyttäytymistä. Logistiikkajärjestelmien ja muiden teknisten järjestelmien luotettavuus on niin ikään erittäin tärkeää. Jos jakelukeskukset vaurioituvat, tuhoutuvat tai poistetaan käytöstä jostakin syystä tai jos jakelukeskuksissa olevat tuotteet vahingoittuvat, HKScanin on löydettävä vaihtoehtoinen keino tuotteiden toimittamiseksi asiakkaille siksi aikaa, kunnes vahingoittunut jakelukeskus voidaan ottaa uudestaan käyttöön.
Elintarviketurvallisuuteen liittyvät riskit koskevat raaka-aineiden puhtautta (jäämät, vieraat aineet), tuotteiden terveellisyyttä, elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin aiottuja pakkausmateriaaleja ja mikrobiologista turvallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien ehkäisyyn ja torjuntaan. Tiukan sisäisen valvonnan lisäksi kaikkien arvoketjuun kuuluvien toimijoiden tiloihin sovelletaan tiukkaa viranomaisvalvontaa ja sertifioituja elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmiä.
HKScanin tiukoista vaatimustasoista ja tiukasta sisäisestä valvonnasta huolimatta yhtiöllä ei voi olla ehdotonta varmuutta koko arvoketjun riskittömästä hallinnasta. Jonkin tuoteturvallisuuteen tai tuotevastuuseen liittyvän riskin toteutumisella voi olla olennaisen haitallinen vaikutus yhtiön tuotteiden kysyntään asiakkaiden ja kuluttajien keskuudessa.
HKScanin menestyminen on olennaisesti riippuvainen yhtiön johdon ja muun henkilöstön ammattitaidosta ja asiantuntemuksesta sekä yhtiön kyvystä edistää nykyisen johdon ja muun henkilöstön sitoutumista ja rekrytoida uusia ammattitaitoisia työntekijöitä myös tulevaisuudessa.
HKScan on myös altis mahdollisille laillisille tai laittomille lakoille arvoketjussaan tai omassa tuotannossaan. Riskejä vähennetään työhyvinvointia kehittämällä ja vaihtoehtoisilla tarjontarakenteilla ja -prosesseilla.
Luonnonkatastrofeilla, tulipaloilla, bioterrorismilla, sabotaasilla, pandemioilla, äärimmäisillä sääilmiöillä ja muilla tekijöillä, joihin yhtiö ei pysty vaikuttamaan, voi olla haitallinen vaikutus tuotantoeläinten terveyteen ja kasvuun. Ne saattavat myös vaikeuttaa yhtiön toimintaa sähkökatkoina sekä tuotannon tai omaisuuden vahingoittumisena, jakeluketjun häiriöinä tai muista syistä.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia, joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai rahavirrat voivat supistua. Yhtiön rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata konsernin maksuvalmius kaikissa tilanteissa.
Rahoitusriskien hallinta sekä konsernin sisäinen ja ulkoinen rahoitus on keskitetty konsernin rahoitusosastoon. HKScanin rahoitus hankitaan emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää tytäryhtiön rahoituksen kunkin yhtiön paikallisessa valuutassa konsernin sisäisillä lainoilla. Osa konsernin voitoista ja kuluista on ulkomaan valuutoissa., samoin jotkin investoinnit ja tulot. Yhtiön liiketoiminnan merkittävimmät valuuttariskit liittyvät euroon, Ruotsin kruunuun, Yhdysvaltain dollariin ja Japanin jeniin. HKScan-konserniin kuuluvien yhtiöiden suurimmat omat pääomat ovat euroissa, Ruotsin kruunuissa ja Tanskan kruunuissa. Konsernin rahoitusriskit esitetään tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitteessä 25.
HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli vuoden 2014 alussa ja lopussa 66 820 528 euroa. Osakkeiden kokonaismäärä oli 55 026 522 osaketta ja se jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 49 626 522 kpl (90,19 prosenttia osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (9,81 prosenttia osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 kpl) ja Sveriges Djurbönder ek.för:in (665 000 kpl) omistuksessa, eikä niitä ole listattu.
Yhtiöjärjestyksen mukaan kullakin A-osakkeella on yksi ääni ja kullakin K-osakkeella 20 ääntä. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
HKScanin osakkeiden markkina-arvo vuoden lopussa oli 176,5 (202,6) miljoonaa euroa. Markkina-arvon laskemisessa on käytetty vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssia. A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 158,8 (182,6) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli vastaavasti 17,7 (20,3) miljoonaa euroa.
Vuoden 2014 aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 13 990 124 kappaletta, ja osakekauppojen arvo oli 52 494 495 euroa. Ylin noteeraus oli 4,49 euroa ja alin 3,12 euroa. Keskikurssi oli 3,74 euroa ja vuoden päätöskurssi 3,27 euroa.
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2014 lopussa 11 423 (12 159) osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista 20,1 (20,2) prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ja ulkomaisilla omistajilla.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Varma ilmoitti 1.4.2014, että samana päivänä toteutetun osakkeiden myynnin ja oston seurauksena yhtiön omistus HKScanista oli pudonnut alle viiteen prosenttiin yhtiön kaikista osakkeista.
HKScanin hallussa oli tilivuoden 2014 alussa ja lopussa yhteensä 1 053 734 omaa A-osaketta. Niiden markkina-arvo vuoden 2014 lopussa oli 3,45 miljoonaa euroa, osuus kaikista osakkeista 1,92 prosenttia ja äänimäärästä 0,67 prosenttia.
HKScanilla on konsernin avainhenkilöille tarkoitettu osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2013–2015. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kehittämiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön, lisätä heidän omistustaan yhtiössä ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaintaan ja omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Kannustinjärjestelmästä sekä sen ehdoista on kerrottu tarkemmin 20.12.2012 julkaistussa pörssitiedotteessa.
Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2014 yhteensä 48 814 A-osaketta, mikä vastaa 0.09 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,03 prosenttia äänistä.
| Osuus omistajista, % | Osuus osakkeista, % Osuus äänimäärästä, % | ||
|---|---|---|---|
| Yritykset | 3,95 | 45,41 | 72,93 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 0,20 | 3,03 | 3,58 |
| Julkisyhteisöt | 0,07 | 6,23 | 2,18 |
| Kotitaloudet | 94,80 | 20,57 | 7,18 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,69 | 4,41 | 1,54 |
| Koko kansantalous | 99,71 | 79,65 | 87,41 |
| Ulkomaat | 0,29 | 12,82 | 12,51 |
| Kaikki yhteensä | 100,00 | 92,47 | 99,91 |
| Yhteistilillä | 0,25 | 0,09 |
* Hallituksen osinkoehdotus yhtiökokoukselle. Sisältää 21,0 miljoonaa euroa lisäosinkoa.
* Hallituksen osinkoehdotus yhtiökokoukselle. Sisältää 0,39 euroa lisäosinkoa.
200
150
100
50
0
10 11 12 13 14
Lähde: Nasdaq Helsinki
25
20
15
10
5
0
OSAKKEEN VAIHTO 2010–2014 MILJOONAA KPL
Lähde: Nasdaq Helsinki
| Osakkeiden määrä | Omistajia kpl Omistajia % Osakemäärä kpl Osakemäärä % Äänimäärä kpl Äänimäärä % | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 2 838 | 24,85 | 145 803 | 0,27 | 145 803 | 0,09 |
| 101–500 | 4 350 | 38,08 | 1 230 003 | 2,24 | 1 230 003 | 0,78 |
| 501–1 000 | 1 884 | 16,49 | 1 435 857 | 2,61 | 1 435 857 | 0,91 |
| 1 001–5 000 | 1 887 | 16,52 | 4 122 084 | 7,49 | 4 122 084 | 2,62 |
| 5 001–10 000 | 256 | 2,24 | 1 826 327 | 3,32 | 1 826 327 | 1,16 |
| 10 001–50 000 | 155 | 1,36 | 3 215 269 | 5,84 | 3 215 269 | 2,04 |
| 50 001–100 000 | 23 | 0,20 | 1 623 641 | 2,95 | 1 623 641 | 1,03 |
| 100 001–500 000 | 18 | 0,16 | 4 143 918 | 7,53 | 4 143 918 | 2,63 |
| 500 001– | 12 | 0,11 | 37 148 215 | 67,51 | 139 748 215 | 88,66 |
| Yhteensä | 11 423 | 100,00 | 54 891 117 | 99,75 157 491 117 | 99,91 | |
| joista hallintarekisteröityjä | 8 | 4 009 584 | 7,29 | 4 009 584 | 2,54 | |
| Yhteistilillä | 135 405 | 0,25 | 135 405 | 0,09 | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 55 026 522 | 100,00 | 157 626 522 | 100,00 |
| A-osake | K-osake | Osuus osakkeista, % |
Osuus äänistä, % |
|
|---|---|---|---|---|
| LSO Osuuskunta | 14 458 884 | 4 735 000 | 34,88 | 69,25 |
| Sveriges Djurbönder Ek. För. | 6 234 750 | 665 000 | 12,54 | 12,39 |
| Nordea Pankki Suomi Oyj | 2 151 897 | 0 | 3,91 | 1,37 |
| Skandinaviska Enskilda Banken AB | 1 627 900 | 0 | 2,96 | 1,03 |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 1 192 806 | 0 | 2,17 | 0,76 |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 1 142 830 | 0 | 2,08 | 0,73 |
| HkScan Oyj | 1 053 734 | 0 | 1,91 | 0,67 |
| Tiiviste-Group OY | 850 000 | 0 | 1,54 | 0,54 |
| Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | 836 414 | 0 | 1,52 | 0,53 |
| Fim Fenno Sijoitusrahasto | 799 000 | 0 | 1,45 | 0,51 |
| Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 750 000 | 0 | 1,36 | 0,48 |
| Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake | 650 000 | 0 | 1,18 | 0,41 |
| Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 0 | 0,91 | 0,32 |
| Mandatum Life | 440 948 | 0 | 0,8 | 0,28 |
| Hisinger-Jägerskiöld Eva | 400 000 | 0 | 0,73 | 0,25 |
| Petter ja Margit Forsströmin säätiö Karl ja Olivia Forsströmin muistolle | 261 500 | 0 | 0,48 | 0,17 |
| Apteekkien Eläkekassa | 260 000 | 0 | 0,47 | 0,16 |
| Hallqvist AB | 250 000 | 0 | 0,45 | 0,16 |
| Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto | 241 387 | 0 | 0,44 | 0,15 |
| 4capes Oy | 230 000 | 0 | 0,42 | 0,15 |
| Muut osakkeenomistaja yhteensä | 15 294 472 | 0 | 27,80 | 9,69 |
| Kaikki osakkeet yhteensä | 49 626 522 | 5 400 000 | 100,00 | 100,00 |
| Osakesarja | Osakkeet Osuus osakkeista, % | Osuus äänistä, % | |
|---|---|---|---|
| A-osake | 49 626 522 | 90,19 | 31,48 |
| K-osake | 5 400 000 | 9,81 | 68,52 |
| Yhteensä | 55 026 522 | 100,00 | 100,00 |
HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 14.4.2015 klo 11.00 alkaen Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa, osoite Messukentänkatu 9-13, Turku. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen alkaa klo 10.00. Osakkeenomistajien tulee ilmoittautua yhtiökokoukseen 9.4.2015 klo 16.00 mennessä joko HKScanin internetsivujen kautta www.hkscan.com, puhelimitse numeroon 010 570 6218 (arkisin klo 9.00–16.00) tai kirjeitse osoitteeseen HKScan Oyj, Yhtiökokous, PL 50, 20521 Turku.
Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka 31.3.2015 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2014 jaetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja ylimääräistä osinkoa 0,39 euroa. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan niille osinkoon oikeutetuille osakkeenomistajille, jotka ovat merkittynä omistajaluettelossa 16.4.2015. Osingonmaksupäiväksi esitetään 23.4.2015. Niille osakkeenomistajille, jotka eivät ole siirtäneet osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmään osingonjaon täsmäytyspäivään 16.4.2015 mennessä, osinko maksetaan sen jälkeen, kun osakkeet on siirretty arvo-osuusjärjestelmään.
HKScan Oyj:n omistajaluetteloa ylläpitää Euroclear Finland Oy, PL 1110, 00101 Helsinki (käyntiosoite Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki), puhelin 020 770 6000 ja sähköposti [email protected].
Osakkeenomistajia pyydetään tekemään mahdolliset osoite- ja henkilötietojen muutokset oman arvo-osuustilinsä pitäjälle.
HKScan julkistaa vuonna 2015 seuraavat osavuosikatsaukset:
Osavuosikatsaukset julkistetaan pörssitiedotteina suomeksi ja englanniksi. Kopio osavuosikatsauksesta lähetetään pyydettäessä postitse tai sähköpostitse.
HKScanin vuoden 2014 vuosikertomus julkaistaan viikolla 12/2015 suomeksi ja englanniksi. Painettu vuosikertomus postitetaan automaattisesti niille osakkeenomistajille, jotka omistavat vähintään 1 000 osaketta ja jotka on merkitty yhtiön omistajaluetteloon Euroclear Finland Oy:ssä.
Vuosikertomuksia ja osavuosikatsauksia voi tilata HKScanin verkkosivujen kautta www.hkscan.com >Yhteystiedot > Palautetta yritykselle, osoitteella HKScan-konserni, Viestintä, PL 50, 20521 Turku, puhelimitse 010 570 100 / Viestintä tai sähköpostitse [email protected].
Vuosikertomukset, osavuosikatsaukset ja yhtiön julkistamat muut pörssitiedotteet ovat luettavissa yhtiön verkkosivulla www.hkscan.com.
HKScan noudattaa kolmen viikon hiljaista jaksoa (silent period) osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisen edellä. Tänä aikana HKScan ei kommentoi yhtiön taloudellista tilaa.
HKScan Oyj ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista.
puh. (09) 6187 1241 [email protected]
Kalle Karppinen puh. 010 236 4794 [email protected]
Joonas Häyhä puh. (09) 4766 9662 [email protected]
Sauli Vilén puh. 044 025 8908 [email protected] NORDEA MARKETS Rauli Juva puh. (09) 1655 9944 [email protected]
POHJOLA MARKETS Niclas Catani puh. 010 252 8780 [email protected]
www.parsons.se
(Pääkonttori) PL 50 (Lemminkäisenkatu 48) 20521 Turku
PL 49 (Väinö Tannerin tie 1) 01511 Vantaa
puh. 010 570 100 faksi 010 570 6146 [email protected] www.hkscan.com
HKSCAN FINLAND OY PL 50 (Lemminkäisenkatu 48) 20521 Turku
PL 49 (Väinö Tannerin tie 1) 01511 Vantaa
puh. 010 570 100 faksi 010 570 6146 [email protected] www.hkscanagri.fi www.hkscan.com
HKSCAN SWEDEN AB Box 30223 (Lindhagensgatan 126) SE-104 25 Stockholm, Sweden puh. +46 771 510 510 [email protected] www.hkscangri.se www.hkscan.com
HKSCAN DENMARK A/S Tværmosevej 10 DK-7830 Vinderup, Denmark puh. +45 9995 9595 [email protected] www.hkscan.com
AS HKSCAN ESTONIA Saha tee 18, Loo EE-74201 Harjumaa, Estonia puh. +372 6 107 012 [email protected] www.hkscan.com
AS HKSCAN LATVIA Atlasa iela 7 LV-1026 Riga, Latvia puh. +371 67 368 643 [email protected] www.hkscan.com
UAB HKSCAN LIETUVA V.A.Graiciuno 22 LT-02241 Vilnius, Lithuania puh. +370 5 249 0840 [email protected] www.hkscan.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.