Tulikivi Oyj

Annual Report • Mar 20, 2015

Sisällys

2

Vuosi 2014 lyhyesti	5
Strategiset linjaukset	7
Tuoteryhmät	9
Toimitusjohtajan katsaus	12
Tulosparannusohjelma	14
Kivivarat ja varannot	19
Yhteiskuntavastuu	20
Vuoden 2014 kohokohtia	24
Hallinto	30
Johtoryhmä	32
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2014	34
Palkka- ja palkkioselvitys	38
Tietoja osakkeenomistajille	40
Vuosikooste	41
Tulikivi Oyj:n toimintakertomus
ja tilinpäätös vuodelta 2014	42
Hallituksen toimintakertomus	43
Konsernitilinpäätös, IFRS	46
Taloudellista kehitystä kuvaavat sekä
osakekohtaiset tunnusluvut	86
Tunnuslukujen laskentaperusteet	88
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS	89
Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus	102
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset	103
Tilintarkastuskertomus	103
Yhteystiedot	104

8 Tulisijat 10 Sauna 11 Sisustus

Vuosi 2014 lyhyesti

Pörssinoteerattu perheyritys Tulikivi Oyj on maailman suurin lämpöä varaavien tulisijojen valmistaja. Tulikivellä on kolme tuoteryhmää: Tulisijat, Sauna ja Sisustus. Tulos ennen veroja, Me

Tulikivi ja sen asiakkaat arvostavat hyvinvointia, sisustamista ja bioenergian hyötyjä. Tulikiven liikevaihto on 39,3 Me (43,7 Me v. 2013), josta viennin osuus on noin puolet. Tulikivellä työskentelee noin 300 ihmistä.

Tulikivi-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S., Inc, OOO Tulikivi, sekä tilikaudella perustettu Tulikivi GmbH. Konserniyritys on lisäksi The New Alberene Stone Company, Inc., jolla ei ole enää liiketoimintaa. Emoyhtiöllä on Saksassa kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland. Konsernin osakkuusyhtiö on Rakentamisen MALL Oy. Entinen osakkuusyhtiö Stone Pole Oy on purettu 2014.

Tunnuslukujen laskentaperusteet s. 88

Investoinnit ja poistot, Me

Sijoitetun pääoman tuotto, %

Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain, %

8,4%

91,6%

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, %

1,6%

52,8% 45,6%

Tulisijat

Suomi Muu Eurooppa USA

Luonnonkivituotteet

Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen

Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on

(laskettu v. 2010) British Standard PAS 2050

hiilijalanjälki

Tulikivi-tulisijan elinkaaren

0,612 CO2 eqv kg/kg

muodostuminen

2014 2013 Muutos, % Liikevaihto, M€ 39,3 43,7 -10,1 Liiketulos, M€ -2,4 -4,3 44,2 Tulos ennen veroja, M€ -3,4 -5,3 35,8 Sijoitetun pääoman tuotto, % -5,4 -9,8 Omavaraisuusaste, % 39,0 38,1 Osakekohtainen tulos, € -0,04 -0,11 Osakekohtainen oma pääoma, € 0,30 0,35 Osinko: A-sarjan osake, € - -

K-sarjan osake, € - -

2010 2011 2012 2013 2014

-0,02

2010 2011 2012 2013

112,9

59,3

2014

89,8

2014

-0,04

2010 2011 2012 2013

A-osakkeen keskihinnan kehitys

kuukausittain, euro

0,30

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

0,34 0,30 0,29 0,29 0,29 0,29 0,28 0,27 0,24 0,21 0,20

-0,8

-3,3

Oman pääoman tuotto, %

-11,9

-25,0 -22,6

5,0 0 -5,0 -10,0 -15,0

-20,0

0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0

0,60

-3,6

2010 2011 2012 2013

Osakekohtainen oma pääoma, euro

0,51 0,49

0,35

2014

0,30

2014

-13,5

2010 2011 2012 2013

A-osakkeen suhteellisen vaihdon kehitys

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

1,21 1,09 0,53 0,74 0,57 0,97 1,50 1,51 1,51

2,83

kuukausittain, %

0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00

5,06

3,65

-3,4

Liikevaihdon kehitys, Me

27,2

Omavaraisuusaste, %

33,3

37,0

58,8

29,2 31,6

26,7

55,9

27

273

2 5 8 9 9

2010 2011 2012 2013 2014

35,2

2010 2011 2012 2013

Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2014

</=25 </=30 </=35 </=40 </=45 </=50 </=55 </=60 </=65 >65

Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2014

33 23 49 43

17

Toimihenkilöt Työntekijät

Naiset Miehet

20

6 5

2014

39,0

190

8

33

15 18 9

Henkilöstö liiketoiminnoittain keskimäärin 2013

Tulisijat Sisustuskivi

Toimihenkilöt Työntekijät

65

10

24,9

26,3 51,2

kotimaa vienti

38,1

20,8

22,9 43,7

17,9

21,4

39,3

1 0 -1 -2 -3 -4

-5

0,02 0,0 -0,02 -0,04 -0,06 -0,08

-0,09 -0,10

0,8

0,6

0,4

0,2

0

68,1

-0,02

-1,0

-3,1

-6 -5,3

Osakekohtainen tulos, euro

-0,07

-0,11 -0,11

Nettovelkaantumisaste %

96,5

Tulikivi tulevaisuudessa

• • Yhtiön strategia pohjautuu tulevaisuudessakin: suomalaiseen lämmitysosaamiseen, vahvaan brändiin sekä omiin vuolukivivarantoihin.
• • Keskeisenä tavoitteena on palauttaa yhtiön toiminnallinen tehokkuus ja kannattavuus keskittymällä ydintoimintoihin samalla kun toimintoja keskitetään.
• • Huonosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta yhtiöllä on päivitetyt tuoteperheet, jotka ovat kilpailukykyisiä niin muotoilun, modulaarisuuden kuin teknisten ominaisuuksien osalta. Myös uusia tuotealueita kuten Sauna on lanseerattu menestyksekkäästi, ja uusia jakeluteitä kuten taloteollisuus on avattu.
• • Kansainvälistymistä varten yhtiöllä on hyvät uudet sillanpääasemat Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Itä-Euroopassa kannattavan kasvun turvaamiseksi.

Tuoteryhmät

Tulikivellä on kolme tuoteryhmää: Tulisijat, Sauna ja Sisustus.

Tulisijat

Tulisijat-tuoteryhmään kuuluvat vuolukiviset ja keraamiset varaavat tulisijat, takkaleivinuunit, leivinuunit, hellat, sisustustakat, valmistakat, Green-tuotteet, tulisijojen oheistuotteet sekä kamiinoiden verhouskivet.

Tuotteiden suunnittelussa korostuvat ajaton muotoilu, käytännöllisyys, innovatiivinen teknologia ja korkea laatu. Tuotekehityksessä panostetaan puhtaaseen palamiseen, ja siksi useimmat Tulikiven tulisijat alittavat jo maailman tiukimmat päästönormit.

Vakiomallien ohella Tulikiven mittatilauspalvelusta on mahdollista tilata yksilöllisten toiveiden mukainen mittatilausuuni. Tulikivi Figure- ja Tulikivi Color -pintamateriaalien avulla vuolukiviuuneihin voidaan myös toteuttaa erilaisia kolmiulotteisia pintastruktuureita ja värivaihtoehtoja.

Tuoteryhmään kuuluvat lisäksi tulisijoihin liitettävät Tulikivi Green-tuotteet eli tulisijan käyttöä tehostavat pelletti-, ilmaja vesilämmitys- ja uuninohjausjärjestelmät, jotka soveltuvat erityisesti matalaenergia- ja passiivitalojen lämmitykseen.

Tulikivi on yksi maailman suurimmista lämpöä varaavien tulisijojen valmistajista. Suomessa se on markkinajohtaja varaavissa uuneissa. Tulisijat-tuoteryhmän tuotteet ovat myynnissä yhtiön kaikilla markkina-alueilla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä. Asiakkaat ovat pääasiassa uudisrakentajia ja remontoijia, jotka arvostavat bioenergiaa lämmitysmuotona sekä puulämmityksen taloudellisia hyötyjä. Tulikiven tulisijoissa heihin vetoavat niiden ekologisuus, energiatehokkuus, esteettisyys, kestävyys ja miellyttävä lämpö.

Tulikivi Sauna

Tulikivi käynnisti Sauna-tuoteryhmän tuotannon vuonna 2011. Tuo teryhmän päätuotteita ovat sähkö- ja puukiukaat, joiden verhoilus sa käytetään vuolukiven ja muiden luonnonkivien ohella keraamisia laattoja, valukiveä ja metallia. Tulikivi valmistaa kiukaita myös savu saunoihin ja yhteisösaunoihin. Suuren kivitilan ansiosta Tulikivi-kiu as antaa aina miellyttävän pehmeät ja kosteat löylyt.

Kiukaiden turvallisuuteen ja muotoiluun panostaminen ovat Tulikivikiukaiden vahvuuksia. Keraamisilla laatoilla verhoiltu Nuoska-kiuas voitti kansainvälisessä Fennia Prize 2012 -muotoilukilpailussa ar vostetun Fennia Prize –palkinnon ja suomalaiset sisustustoimittajat valitsivat vuonna 2013 Kuura-kiukaan Toimittajien tusinaan, johon valitaan vuoden 12 parasta sisustustuotetta.

Sauna-tuotteita myydään Tulikivi-tuotemerkillä, ja niiden päämark kina-alueita ovat Suomi, Venäjä ja Ruotsi. Sauna-tuoteryhmän oheistuotteina myydään kiuaskiviä, vuolukivisiä sisustuskiviä ja laat toja sekä sähkökiukaan ohjausyksiköitä, joilla saunan lämpötilaa voi daan säätää asteen tarkkuudella. Tulikiven sähkökiukaat voidaan liittää myös suoraan osaksi taloautomaatiojärjestelmää.

Tulikivi Sisustus

Sisustus-tuoteryhmän päätuotteita ovat luonnonkivistä ja komposiitista valmistetut tasot sekä kodin eri tilojen laatoitukset. Tulikiven sisustuskivimallisto on laaja.

Luonnonkivi on kodin rakentamisessa aito ja ajaton materiaali, joka soveltuu erinomaisesti niin keittiö- ja kylpyhuonetiloihin kuin lattioihin, seiniin ja portaisiin. Jokainen kivituote on yksilöllinen ja ainutlaatuinen, ja luonnonkiviä voi yhdistellä lähes rajattomasti. Ekologisen ja paloturvallisen luonnonkiven käyttö sisustusmateriaalina nostaa myös kodin arvoa, sillä kivi kestää elämää paremmin kuin moni muu pintamateriaali.

Tulikivellä on lisäksi monipuolinen pihakivimallisto, josta löytyvät tuotteet muun muassa käytävien ja patioiden laatoitukseen, istutusten reunustamiseen, muurien verhoiluun, portaisiin ja muuhun yksilölliseen piharakentamiseen.

Sisustus-tuoteryhmän merkittävin asiakasryhmä ovat kotimaiset keittiöliikkeet, joiden kanssa Tulikivi tekee yhteistyötä. Tuotteita myydään myös suoraan uudisrakentajille ja remontoijille, joita viehättävät Tulikiven sisustuskivien luonnonmukainen esteettisyys, ekologisuus ja kestävyys.

Sisustustuotteet valmistetaan pääosin Tulikiven omalla tehtaalla Espoossa, ja niiden päämarkkina-alue on Suomi. Vientituotteiksi valmistetaan erityisesti vuolukivisiä sisustuskiviä sekä pöytätasoja projektikohteisiin.

Suomessa Tulikiven uusi kuusikulmainen vuolukivi palkittiin

Vuoden Comeback –palkinnolla. Divaani-lehden perusteluissa sanotaan: "Vuolukivi näyttää nyt sirolta ja trendikkäältä. Kotimainen laatta sopii erityisen näpsäkästi pesutilojen lattiaan, sillä se ei ole märkänäkään liukas."

Toimitusjohtajan katsaus

Kilpailukyky parantui ja kysyntä väheni

Kysyntä heikkoa

Tulikivi Oyj:n tuotteiden päämarkkina-alueilla kysyntä laski merkittävästi, ja markkinatilan ne oli siten kokonaisuutena vaikea. Konsernin liikevaihto vuonna 2014 laski noin 10 pro senttia ja oli 39,3 miljoonaa euroa (43,7 mil joonaa euroa 1-12/2013).

Kevään 2014 aikana alentunut kuluttajaluot tamus vähensi merkittävästi pientalo- ja kor jausrakentamista ja siten myös Tulikivi-tuot teiden kysyntää. Kotimaan osuus liikevaih dosta oli 17,9 (20,8) miljoonaa euroa eli 45,6 (47,7) prosenttia.

Euroopan pitkään jatkunut lama alensi vienti myyntiä viime vuonna ja on kiristänyt hinta kilpailua. Toisella vuosipuoliskolla tulisija markkinat laskivat Keski-Euroopassa, erityi sesti Saksassa ja Ranskassa, minkä vuoksi lii kevaihto laski ennakoidusta.

Ranskassa valtio käynnisti uudelleen energia tehokkaaseen rakentamiseen suunnatun tu en, mutta se ei ehtinyt vaikuttaa vuoden 2014 kysyntään myönteisesti.

Viennin liikevaihto oli 21,4 (22,9) miljoonaa euroa. Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi, Venäjä, Ranska, Saksa ja Belgia.

Venäjällä tulisija- ja saunamarkkinat olivat laskussa, mutta Tulikivi-tuotteiden myynti kasvoi euromääräisesti, ja Venäjä nousi siten Tulikiven toiseksi suurimmaksi vientimaaksi. Venäjällä kuluttajia kiinnostavat varaavien tu lisijojen ohella kiukaat ja vuolukiviset sisus tuskivet.

Uusien tuoteryhmien saunojen, sisustustak kojen sekä uuden sukupolven Hiisi-tulisija - malliston kysyntä on kasvu-uralla haasteelli sesta markkinatilanteesta huolimatta. Myös uudistettu keraaminen mallisto vastaa hyvin kuluttajien ja jälleenmyyjien odotuksia. Sauna-tuotteissa Tulikivi panostaa hyvään muotoiluun, turvallisuuteen ja laadukkaisiin löylyihin. Uudet tuotteet ovat saavuttaneet suosiota erityisesti arkkitehtien ja sisustus suunnittelijoiden keskuudessa.

Säästöt pienensivät tappiota

Liikevaihdon laskusta johtuen tehdyt säästö toimenpiteet eivät kääntäneet yhtiötä voitol liseksi.

Liiketulos ennen kertaluonteisia kuluja oli vuonna 2014 -1,4 (-1,4) miljoonaa euroa. Konsernin liiketulos oli vuonna 2013 -2,4 (-4,3) miljoonaa euroa, ja tulos ennen veroja oli -3,3 (-5,3) miljoonaa euroa. Osakekohtai nen tulos oli -0,04 (-0,11) euroa.

Tulikiven tuotantoa tehostettiin ja kiinteitä kuluja leikattiin tulosparannusohjelman ta voitteiden mukaisesti. Kiinteät kulut alenivat lähes tavoitteiden mukaisesti 2,3 Me:llä. Ke väällä ja kesällä toteutettujen vuolukiviuuni tuotannon ja keraamisten uunien tuotannon uudelleen organisointi onnistui ja paransi suh teellista kannattavuutta. Muuttuvien kulujen säästöt eivät kuitenkaan ole vielä tavoitteiden mukaiset. Tehtaiden tuottavuuden lisäksi sii hen on vaikuttanut ennakoitua alhaisemman käyttöasteen lisäksi loppusyksynä toteutettu vanhojen tulisijamallien poistomyynti ja ruplan kurssin heikentyminen marras-joulukuussa.

Tuloksen parantaminen jatkuu

Yhtiön johto ja hallitus ovat vahvasti sitoutuneet tulosparannusohjelman toteuttamiseen ja yhtiön tuloksen kääntämiseen voitolliseksi. Vallitsevissa haastavissa markkinaoloissa se vaatii kustannusrakenteen jatkuvaa parantamista ja systemaattisia toimia myynnin kasvattamiseksi. Sen vuoksi yhtiö jatkaa kiinteiden kulujen karsimista rakenteita ja toimintatapoja uudistamalla vuoden 2015 aikana. Myönteistä on se, että toteutetut tuotannon tehostamistoimenpiteet vaikuttavat myönteisesti kannattavuuteen koko vuoden ajan. Lisäksi yhtiö tavoittelee lisäsäästöjä metalliosien hankintakustannuksista. Tämä on mahdollista viime vuosina kehitettyjen modulaaristen tuotteiden ansiosta.

Panoksia vientiin ja kotimaan uudistuvaan jakeluun

Keskeinen osa tulosparannusohjelmaa on myynnin tehostaminen. Myynnin toiminnot on uudistettu myynnin kasvattamiseksi. Myynti on jaettu viiteen maantieteelliseen vastuualueeseen: Skandinaviaan, Venäjään, Itä-Eurooppaan, Länsi-Eurooppaan sekä Saksaan. Maantieteelliset vastuualueet varmistavat sen, että jakelumalli kullakin markkina-alueella vastaa paikallisia vaatimuksia.

Kotimaassa painopiste on oman Tulikivi-jakelun jatkuvassa kehityksessä, taloteollisuusjakelutien ja sähköisten palvelujen kehittämisessä.

Viennissä haetaan kasvua uusilta maantieteellisiltä alueilta Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Osana Venäjän myynnin tehostamista Tulikivi aloitti

suoran kuluttajamyynnin Moskovassa. Myynnin tehostamisen ohella se parantaa Tulikiven kuluttajatuntemusta Venäjällä.

Tuotekehitys

Huolimatta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta Tulikivi on uudistanut mallistoaan kattavasti. Tämä on tärkeää, koska asiakastarpeet ovat muuttuneet viime vuosina voimakkaasti matalaenergiarakentamisen, muuttuvien sisustustrendien ja muiden lämmitysjärjestelmien kehityksen myötä.

Tulisijojen sääntelyn tilanne selkeytyi EU:n asetettua päästövaatimukset, jotka tulevat voimaan vuonna 2022. Valtaosa Tulikiven mallistosta täyttää nämä vaatimukset jo nyt. Sääntely on sikäli merkittävää, että se estää EU-maita asettamasta asetettuja tasoja kovempia vaatimuksia yksittäisiin maihin.

Varaavat tulisijat sopivat parhaiten matalaenergiarakentamiseen

Suomen sääntely ei ole suosinut pienipäästöisiä tehdasvalmisteisia varaavia tulisijoja. Suomessa ei ole päästösäännöksiä, ja kotitalousvähennys ohjaa omalta osaltaan paikalla muurattuihin tulisijoihin.

Tulikiven tavoitteena on vaikuttaa Suomessa siihen, että kotimaista lähienergiaa suosittaisiin fossiilisen ja ydinenergia sijaan.

Osana suomalaista energiapolitiikkaa varaavat tulisijat täydentäisivät erittäin hyvin muita uusituvan energian muotoja: aurinko- ja tuulienergiaa sekä erilaisia lämpöpumppuja. Varaavat tulisijat luovuttavat tasaisesti läm-

Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain, % 2010 2011 2012 2013 2014 -10 -9,8 pöenergiaa, minkä vuoksi ne sopivat erittäin hyvin matalaenergiarakentamiseen. Tuoreen VTT:n tutkimuksen mukaan varaavalla takalla voidaan tuottaa yli 50 prosenttia talon lämpöenergian tarpeesta. Koska matalaenergiatalon energian tarve on 5000 kWh vuodessa, riittää kaksi kuutiometriä polttopuuta kattamaan puolet energian tarpeesta. Loppuosa energiatarpeesta voidaan kattaa esimerkiksi aurinkoenergialla.

-6 -5,4

Liiketoiminnan nettorahavirta, Me

2010 2011 2012 2013

51,2

1,4

Liikevaihdon kehitys, Me

58,8

Sijoitetun pääoman tuotto, %

-4,8

55,9

4 2 0 -2 -4

-8

-0,1

2,9

2010 2011 2012 2013 2014

0,3

0,1

2,6

43,7

-2,1

2014

39,3

Investoinnit ja poistot, Me

-2,4

4,9

4,2

Pörssikurssi, 31.12.

0,63

1,16

-4,0 -5,0

2,0 1,0 0 -1,0 -2,0 -3,0

1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0

3,4

4,7

Liiketulos, Me

-0,3

2010 2011 2012 2013 2014

2010 2011 2012 2013 2014

4,1 2,7

0,1

2010 2011 2012 2013 2014

muodostuminen

(laskettu v. 2010) British Standard PAS 2050

hiilijalanjälki

Tulikivi-tulisijan elinkaaren

0,57

investoinnit poistot

1,6

3,8

-4,3

2,4

0,20

0,34

Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen

3,5

-2,4

Luonnollinen osa suomalaista energiaratkaisua

8,4%

Tulisijat Luonnonkivituotteet 91,6% Yhteiskunnallisesta näkökulmasta on hyvä huomata, että puun käytöllä voidaan säästää tuontienergiaa, tasata Suomen sydäntalven energiankäytön kulutushuippuja ja puunpoltto toimii hätävarana sähkösaannin kriisitilanteissa.

Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on 0,612 CO2 eqv kg/kg

Tulos ennen veroja, Me

-3,1

-6 -5,3

Osakekohtainen tulos, euro

-0,07

-0,11 -0,11

Nettovelkaantumisaste %

96,5

1 0 -1 -2 -3 -4

-5

0,02 0,0 -0,02 -0,04 -0,06 -0,08

-0,09 -0,10

0,8

0,6

0,4

0,2

0

68,1

-0,02

-1,0

2010 2011 2012 2013 2014

-0,02

2010 2011 2012 2013

112,9

59,3

2014

89,8

2014

-0,04

2010 2011 2012 2013

A-osakkeen keskihinnan kehitys

kuukausittain, euro

0,30

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

0,34 0,30 0,29 0,29 0,29 0,29 0,28 0,27 0,24 0,21 0,20

-0,8

-3,3

Oman pääoman tuotto, %

-11,9

-25,0 -22,6

5,0 0 -5,0 -10,0 -15,0

-20,0

0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0

0,60

-3,6

2010 2011 2012 2013

Osakekohtainen oma pääoma, euro

0,51 0,49

0,35

2014

0,30

2014

-13,5

2010 2011 2012 2013

A-osakkeen suhteellisen vaihdon kehitys

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

1,21 1,09 0,53 0,74 0,57 0,97 1,50 1,51 1,51

2,83

kuukausittain, %

0,00

2,00

4,00

6,00

5,06

3,65

8,00

10,00

-3,4

Liikevaihdon kehitys, Me

27,2

Omavaraisuusaste, %

33,3

37,0

58,8

29,2 31,6

26,7

55,9

0

50

27

273

100

150

200

250

2 5 8 9 9

2010 2011 2012 2013 2014

35,2

2010 2011 2012 2013

Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2014

</=25 </=30 </=35 </=40 </=45 </=50 </=55 </=60 </=65 >65

Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2014

33 23 49

43

17

Toimihenkilöt Työntekijät

Naiset Miehet

20

6 5

2014

39,0

190

8

33

15 18 9

Henkilöstö liiketoiminnoittain keskimäärin 2013

Tulisijat Sisustuskivi

Toimihenkilöt Työntekijät

65

10

24,9

26,3 51,2

kotimaa vienti

38,1

20,8

22,9 43,7

17,9

21,4

39,3

Tulikiven –tulosparannusohjelma 2014-2015

Tulikivi julkisti 8.8.2013 pörssitiedotteessaan tulosparannusohjelman, jonka tavoitteena on vuotuisen liiketuloksen, ennen kertaluonteisia kuluja, nostaminen 7 miljoonalla eurolla.

Suunnitelmat pitävät sisällään tuotannon rationalisointia, kululeikkauksia sekä myynnin tehostamista. Heikosta markkinatilanteesta johtuen tulosparannusohjelman osana olevat myynnintehostamistoimenpiteiden vaikutukset näkyvät odotettua hitaammin.

Tulosparannusohjelma aiheutti vuodelle 2013 2,9 miljoonan euron kertaluonteiset kulut, ja vuodelle 2014 1,4 miljoonan euron kertaluonteiset kulut. Tulosparannusohjelmasta arvioidaan aiheutuvan vielä noin 0,5 miljoonan euron kertaluonteiset kulut vuodelle 2015.

Tuotannon rationalisointi

Toimenpiteet 2014:

• • Vuolukiviuunituotanto keskitettiin yhteen tehtaaseen Juuassa
• • Heinävedellä keramiikkatuotannosta luovuttiin ja siirryttiin ostokeramiikan käyttöön
• • Toiminnot on käynnistetty uudelleen onnistuneesti ja tuottavuus on tyydyttävä
• • Kapasiteettia on jouduttu edelleen sopeuttamaan alhaisesta kysyntätilanteesta johtuen

Tavoitteet 2015:

• • Tuottavuuden parantaminen kaikissa tehtaissa
• • Säästöjä uusien modulaaristen tuotteiden alihankinnasta
• • Riittävät kapasiteetin sopeutustoimet lomautuksilla

Toimenpiteet 2014:

• Kiinteitä kuluja leikattiin yli 15 prosenttia tekemällä henkilöstövähennyksiä, organisaatiouudistuksia, toimitilamuutoksia sekä uudistamalla kotimaan jakeluverkostoa

Tavoitteet 2015:

• Kiinteitä kuluja leikataan edelleen vientitoimintoja uudelleenjärjestelemällä, digitalisoimalla toimintoja ja keskittymällä ydintoimintoihin yli 10 prosenttia

Toimenpiteet 2014:

• • Kotimaassa solmittiin useita uusia yhteistyösopimuksia talovalmistajien kanssa
• • Ruotsissa ja Norjassa laajennettiin jakelutietä ja myynti kasvoi tavoitteiden mukaisesti
• • Saksassa ei saavutettu myynninkasvua
• • Venäjällä tehostettiin jakelua siirtymällä suoraan kuluttajamyyntiin Moskovassa
• • Sauna-tuotteiden myyntia onnistuttiin kasvattamaan suunnitellusti kotimaassa ja viennissä

Tavoitteet 2015:

• • Kotimaassa markkinaosuuden nostaminen taloteollisuusmyynnissä ja saunatuotteissa
• • Viennissä myynnin kasvattaminen uusilla markkinoilla Itä-Euroopassa sekä Isossa-Britanniassa
• • Markkinaosuuden kasvattaminen Keski-Euroopan ja Skandinavian perinteisillä markkinoilla

Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus 31.12.2014

Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa osakemäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita.	K-osakkeita	A-osakkeita	Osuus osakkeista, %
1. Vauhkonen Heikki	5 809 500	1 080 537	11,51
2. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo		4 545 454	7,59
3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		3 720 562	6,21
4. Elo Eliisa	477 500	2 631 036	5,19
5. Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo markka osake		2 878 787	4,81
6. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma		2 813 948	4,70
7. Suomen Kulttuurirahasto	100 000	2 158 181	3,77
8. Erikoissijoitusrahasto Phoebus		1 797 811	3,00
9. Mutanen Susanna	797 500	846 300	2,75
10. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia		1 515 151	2,53
Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita.	K-osakkeita	A-osakkeita	Osuus äänimäärästä, %
1. Vauhkonen Heikki	5 809 500	1 047 810	45,87
2. Mutanen Susanna	797 500	846 300	6,84
3. Elo Eliisa
	477 500	2 631 036	5,74
4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo		4 545 454	3,52
5. Vauhkonen Mikko	397 500	363 810	3,36
6. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		3 720 562	2,88
7. Suomen Kulttuurirahasto	100 000	2 158 181	2,45
8. Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo markka osake		2 878 787	2,23
9. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma		2 813 948	2,18

Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on määräysvallassaan yhteensä 5 810 000 K-osaketta ja 1 676 896 A-osaketta eli 46,33 % yhtiön äänivallasta.

Kivivarat ja varannot

Strategiansa mukaisesti Tulikivi Oyj panostaa siihen, että yhtiöllä on hallinnassaan parhaat mahdolliset vuolukivivarannot. Yhtiö on tutkinut vuolukivivarantoja systemaattisesti yli 30 vuoden ajan käyttäen mm. Geologian Tutkimuskeskuksen asiantuntijapalveluita. Tutkimustyön tavoitteena on tutkia tarkemmin nykyisiä vuolukivivaroja sekä etsiä uusia vuolukiviesiintymiä

Tulikivi Oyj:n kivivarojen ja varantojen yhteismäärä on hieman yli 8 milj. m3. Tutkitut esiintymät sijaitsevat Nunnanlahdessa, Kuhmossa, Paltamossa ja Suomussalmella. Voimassa olevia kaivospiirejä on 8 kappaletta: kaksi Suomussalmella, yksi Kuhmossa, yksi Paltamossa ja neljä Juuassa. Kaivospiirien yhteispinta-alalta on 340 hehtaaria. Tällä hetkellä vuolukiveä louhitaan ja tuotteita valmistetaan sekä Nunnanlahdessa että Suomussalmella. Esiintymätutkimukset vuoden 2014 aikana ovat keskittyneet Nunnanlahteen. Potentiaalisten esiintymien selvitystyöt ja nykyisten esiintymien tarkennukset jatkuvat vuonna 2015.

Kivivarojen käyttö säästeliästä

Maantieteellisesti louhinta rajoittuu pienille alueille verrattuna esimerkiksi avohakkuisiin. Konsernin kaikista louhoksista yhteensä louhitaan noin 110 000 kuutiometriä vuolukiveä vuosittain. Tästä noin 25 000 kuutiometriä päätyy kolmelle vuolukivitehtaalle. Esiintymien ulkopuolista sivukiveä louhitaan vajaat 80 000 kuutiometriä vuosittain. Myös maata joudutaan ajoittain siirtämään louhosavausten yhteydessä, jotta esiintymään päästään käsiksi. Kun louhos suljetaan, alue saatetaan yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon ja louhoksen läjitysalue maisemoidaan.

Tulikiven ympäristöstrategian mukaisesti tärkeää on luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Raaka-aineen kokonaissaantoa parannetaan tuotekehityksellä, missä huomioidaan raaka-aineen ominaisuudet sekä raaka-ainetta säästävällä tuotantoteknologialla. Tulikiven strategisena tavoitteena ovat riittävät raaka-ainevarannot vuosikymmeniksi eteenpäin.

Toiminnan ympäristönäkökohtia

Vuolukiven irrottaminen tapahtuu sahaamalla. Irrottaminen ei vaadi kemiallista käsittelyä, eikä louhinnassa käytetä kemikaaleja. Kiven louhinnassa käytetyt sahat toimivat sähköllä eikä niissä käytetä jäähdytysvettä. Terien voiteluaineena käytetään ainoastaan

bioöljyjä kuten rypsi- ja mäntyöljyjä. Louhokseen tulevat sadevedet johdetaan pumppaamalla laskeutumisaltaisiin. Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa toiminnan ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Tutkimusten mukaan vuolukivipöly ei leviä etäälle sahauskohteesta. Lisäksi pölyn leviäminen kuivalla säällä estetään kastelulla . Irrottamisesta syntyvä melu on pääasiassa sahaus- ja koneääntä. Tulikivellä toiminnan meluarvot ovat sallittujen rajojen alapuolella. Sivukiven louhintaräjäytyksiä tehdään muutaman kerran viikossa.

Louhintaprosessi on ympäristöja kaivoslupien mukaista

Tulikiven toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat turvallinen ja terveellinen työympäristö, luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä louhinta- ja tuotantoprosessien hallinta ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tulikivi huomioi ympäristönäkökohdat niin raaka-aineen hankinnassa, tuotannossa kuin lopputuotteissakin ja seuraa toimintansa ympäristövaikutuksia viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tulikivellä on tuotantokokonaisuuteen liittyvät ympäristö- ja kaivosviranomaisten myöntämät luvat sekä lupa räjäytysaineiden säilyttämiseen ja käyttöön.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu

Tulikiven toimintaa ohjaa yhtiön arvomaailma, jonka mukaisesti yritys noudattaa toiminnassaan lakeja ja säädöksiä ja toimii vastuullisesti suhteessa yhteiskuntaan, ympäristöön ja sidosryhmiinsä. Tulikivelle tärkeitä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, osakkeenomistajat, rahoittajat ja muut yhteistyökumppanit niin Suomessa kuin ulkomailla.

Ympäristövastuu

Ympäristötyön päämääränä on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä prosessien ja tuotteiden hallinta niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Tuotteiden ja toiminnan turvallisuus ja laadukkuus on määritelty yrityksen laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikassa. Tulikivelle on myönnetty ISO9001-laatusertifikaatti. Ympäristö- ja turvallisuustyötä kehitetään jatkuvasti standardien ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukaiseen suuntaan.

Tulikivellä tehdään pitkän tähtäimen tuotekehitystä ympäristöystävällisten tuotteiden kehittämiseksi. Tuotteiden on oltava mahdollisimman pitkäikäisiä sekä turvallisia käyttää, ja niiden on kuormitettava ympäristöä mahdollisimman vähän tuotteen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen päämääränä on tarjota luotettavaa tietoa tuotteidemme

valmistuksen ja käytön aikaisista ympäristövaikutuksista sekä parantaa eko- ja materiaalitehokkuutta. Materiaalitehokkuusajattelun mukaisesti Tulikivi mm. hyödyntää keraamisten uunien raaka-aineena muun keramiikkateollisuuden jätemateriaalia. Tuotteisiin käytettäviä materiaaleja ja komponentteja testataan säännöllisesti, ja tuotteiden on läpäistävä tyyppihyväksyntätestit. Vuolukivi on esimerkiksi hyväksytty elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevaksi aineeksi. Pyrimme toiminnallamme lisäämään myös tavarantoimittajien tietoisuutta ympäristövastuista ja toimimaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

Valmistusketjussa tuotteen ympäristövaikutuksista olennaisen osan muodostavat materiaalivalinnat, energiankulutus ja kuljetusmuodot. Bioenergiaa käyttävän tulisijan käyttö sähköä korvaavana lämmitysmuotona vähentää energian tuottamisen CO2- päästöjä, ja tulisijan valmistuksen aikainen hiilijalanjälki nollautuu. Tulikivi-uunit alittavat maailman tiukimmat päästönormit (BimSchV), ja tutkimusta puhtaamman palamisen puolesta jatketaan.

Tulikivi Oyj:n kaikilla toiminnassa olevilla louhoksilla ja tehtailla on voimassaolevat kaivos- ja ympäristöluvat. Louhostoiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan noudattaen viranomaisten hyväksymiä tarkkailuohjelmia. Louhoksille on laadittu toimintaperiaateasiakirja, jonka mukaisesti tehdään säännöllisesti toiminnan riskianalyysit huomioiden sekä turvallisuusettä ympäristönäkökohdat. Maisemointeja tehdään normaalin louhostoiminnan osana ja toimintansa lopettaneilla louhoksilla.

Tehtailla käytetään raaka-aineina mm. vuolukiveä, luonnonkiveä ja keramiikkaa. Kiven työstössä ei käytetä eikä tuotannossa synny ympäristölle vaarallisia aineita. Tehtailla käytetään suljettua prosessivedenkiertoa. Oman toimintansa kehityskohteiksi Tulikivi on valinnut energiatehokkuuden parantamisen ja jätehuollon edelleen kehittämisen. Energiatehokkuutta parannetaan EK:n energiatehokkuuden puitesopimuksen mukaisesti pyrkimällä vastaamaan kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan noudattaen Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Tulikivi on sitoutunut energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan 2008 – 2016 kirjattuihin toimenpiteisiin. Sopimusjärjestelmän toiminnallisena tavoitteena on yrityksen oman energian käytön tehostaminen vähintään yhdeksällä prosentilla, energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen. Jätehuoltoa kehitetään Tulikiven kaikissa toimipisteissä ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmä, jonka päämääränä on kaatopaikalle menevien sekajätteiden vähentäminen ja jätteiden ohjaaminen mahdollisimman pitkälti energia- ja hyötykäyttöön. Kierrätettävissä olevat jätteet kierrätetään (mm. pahvit ja paperit) normaalin jätehuollon kautta. Tulikivi on liittynyt Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:öön sekä kuuluu Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöön.

Taloudellinen vastuu

Tulikivi-konsernin päätoimiala on kivenjalostusteollisuus. Lisäksi konserni harjoittaa laajamittaisesti palamisen ja lämmönsiirtymisen tutkimusta sekä kiukaiden valmistusta. Yrityksen kasvutavoite on lähivuosina kymmenen prosenttia, ja tavoitteena on myös saavuttaa seuraavan viiden vuoden kuluessa 10 prosentin taso liiketuloksessa. Oman pääoman tuottotavoitteena on ylittää 20 prosentin taso.

Tulikiven toiminnalla on vaikutusta useille sidos-

ryhmille: asiakkaille, tavarantoimittajille ja palvelujen tarjoajille, henkilöstölle, sijoittajille ja julkiselle sektorille. Vuonna 2014 toiminnan suorat taloudelliset vaikutukset näille eri sidosryhmille muodostuivat seuraavasti: Asiakkaiden tuottama liikevaihto oli 39,3 (43,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto koostui asiakkaille myydyistä Tulikivi- ja Kermansavi-uuneista, luonnonkivituotteista, kiukaista sekä tuotteisiin liittyvien palvelujen myynnistä. Tavaroiden ja puolivalmisteiden toimittajille maksettiin 8,5 (9,5) miljoonaa euroa ja palvelujen tarjoajille 15,9 (18,0) miljoonaa euroa. Koneista ja laitteista maksettiin 1,1 (0,9) miljoonaa euroa. 2010 2011 2012 2013 2014 investoinnit poistot Pörssikurssi, 31.12. 2010 2011 2012 2013 2014 0,20 0,63 0,57 0,34 Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain, % Tulisijat Luonnonkivituotteet 8,4% 91,6%

1,6

3,8

-4,3

2,6

43,7

2,4

3,5

-2,4

-2,1

2014

39,3

Investoinnit ja poistot, Me

-2,4

Sijoitetun pääoman tuotto, %

1,4

Liikevaihdon kehitys, Me

58,8

Liiketoiminnan nettorahavirta, Me

2010 2011 2012 2013

51,2

2010 2011 2012 2013 2014

0,3

4,1 2,7

2010 2011 2012 2013 2014

0,1

0,1

2010 2011 2012 2013 2014

4,9

-4,8

-6 -5,4

4,2

-10 -9,8

-8

-4,0 -5,0

4 2 0 -2 -4

2,0 1,0 0 -1,0 -2,0 -3,0

55,9

1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0 3,4

1,16

4,7

-0,1

Liiketulos, Me

-0,3

2,9

Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden osuus oli 11,2 (13,4) miljoonaa euroa, ja näitä vastaavat eläkevakuutusmaksut ja muut vakuutusmaksut olivat 2,6 (3,3) miljoonaa euroa. Uudelleenjärjestelyvarauksen vaikutus on mukana kauden luvuissa. -0,02 -0,04 -0,06 -0,08 -0,02 -0,07 -0,02 -0,09 Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen muodostuminen

Osakekohtainen tulos, euro

2010 2011 2012 2013 2014

0,20

-0,8

2,4

3,5

-2,4

investoinnit poistot

-3,3

Tulos ennen veroja, Me

1,6

3,8

-4,3

-3,1

-6 -5,3

0,34

1 0 -1 -2 -3 -4

Investoinnit ja poistot, Me

-2,4

4,9

4,2

-4,0 -5,0

2,0 1,0 0 -1,0 -2,0 -3,0

1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0

3,4

4,7

Liiketulos, Me

-0,3

-5

0,63

Pörssikurssi, 31.12.

1,16

0,02 0,0 -1,0

2010 2011 2012 2013 2014

2010 2011 2012 2013 2014

4,1 2,7

0,1

2010 2011 2012 2013 2014

0,57

Rahoittajille maksettiin korko- ja muita rahoituskuluja nettona 0,9 (1,0) miljoonaa euroa. Osakkeenomistajille ei maksettu osinkoa vuodelta 2014, eikä vuodelta 2013. 2010 2011 2012 2013 -0,10 -0,11 -0,11

Sosiaalinen vastuu Nettovelkaantumisaste %

68,1

80 60

20 0

0,8

0,6

0,2

0

Vuoden 2014 aikana toteutettiin suuri määrä henkilöstöön vaikuttaneita muutoksia Tulikiven toiminnassa. Vuolukivi-uunituotannon keskit-120 100 96,5 112,9 (laskettu v. 2010) British Standard PAS 2050

täminen yhteen tehtaaseen, keraamisten uunien kehitysprojektin läpivieminen ja täyskivilaattojen käsittelyn tuominen tuotantoon olivat henkilöstön kannalta merkittäviä ja uuden oppimista vaativia projekteja. Toimintojen digitalisoiminen ja siihen liittyvä tietojärjestelmien kehittäminen jatkuivat tilikauden aikana. 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,60 0,51 0,49 -0,04 2010 2011 2012 2013 80 60 40 20 0 68,1 59,3

0,80

Nettovelkaantumisaste %

96,5

0

Oman pääoman tuotto, %

-0,02

-11,9

-25,0 -22,6

5,0 0 -5,0 -10,0 -15,0

-0,02

Osakekohtainen tulos, euro

-0,07

-0,11 -0,11

Tulos ennen veroja, Me

-3,1

-6 -5,3

1 0 -1 -2 -3 -4

-5

0,02 0,0 -0,02 -0,04 -0,06 -0,08

-0,09 -0,10

120 100

-1,0

-20,0

-3,6

2010 2011 2012 2013

112,9

2010 2011 2012 2013 2014

-0,8

2010 2011 2012 2013

Osakekohtainen oma pääoma, euro

-3,4

-3,3

Juuan vuolukivituotannossa uunituotanto keskitettiin yhteen tehtaaseen. Hankkeeseen liittyi vuoden alussa mittava tuotantolinjojen uudelleenjärjestely- ja materiaalivirtojen uudelleenohjaushanke. Palaveri- ja raportointikäytäntöjä muutettiin lyhytviiveisiksi. Heinävedellä lopetettiin keväällä oma kaakelituotanto ja aloitettiin täyskivilevyjen työstäminen keraamisten uunien pintaverhousmateriaaliksi uudella konelinjalla. Uusien toimintatapojen käyttöönottaminen on vaatinut henkilöstöltä joustavuutta, sopeutumista ja uuden oppimisen taitoja. Muutokset vähensivät henkilöstöresurssitarvetta tuotannossa. Tähän liittyen edellisellä tilikaudella tehdyt irtisanomiset johtivat 50 työsuhteen päättymiseen kesään 2014 mennessä. Henkilöstömäärä 31.12.2014 oli 292 (351) henkilöä. Edelleen jatkunut omakotitalorakentamisen väheneminen on vaikuttanut siihen, että tuotannon, louhinnan ja sen tukitoimintojen henkilöstöä on jouduttu sopeuttamaan tarjolla olevan työn määrään. Tämä on toteutettu määräaikaisin lomautuksin. 2010 2011 2012 2013 A-osakkeen suhteellisen vaihdon kehitys kuukausittain, % 0,34 0,30 0,29 0,29 0,29 0,29 0,28 0,27 0,24 0,21 0,20 6,00 8,00 10,00 5,06 2014 2014 89,8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0,34 0,30 0,29 0,29 0,29 0,29 0,28 0,27 0,24 0,21 0,20 A-osakkeen keskihinnan kehitys kuukausittain, euro 0,30

0,00

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

1,21 1,09 0,53 0,74 0,57 0,97 1,50 1,51 1,51

2,00

3,65

4,00

Uusi keraaminen mallisto tuotiin myyntiin keväällä. Malliston suunnittelu ja tuotantoon valmisteleminen oli mittava kehitysprojekti muotoilujohdolle ja tuotekehitysosastolle, markkinoinnille, hankintatoimelle ja Heinäveden tuotannolle. IT-kehitysprojekteissa toimintojen digitalisointi asiakaspalvelussa ja myyntiverkostoyhteistyössä jatkuu edelleen. 2010 2011 2012 2013 35 30 25 20 15 10 5 0 37,0 0,35 2014 0,30 2014

2014

2014

89,8

-0,04

-13,5

Henkilöstön kehittämisprojekti jatkui suunnitelman mukaisesti. Toimihenkilöt osallistuivat Tulikiven työpäivä –nimellä pidettyihin yhteisiin toimintojen kehittämis- ja koulutuspäiviin. Koulutukseen sisältyi tuotekoulutusta ja digitalisoinnin mahdollisuuksia käsittelevää koulutusta. Tuotannossa työturvallisuuskoulutus oli keskeisellä sijalla: kaikilla tuotannossa työskentelevillä on nyt työturvallisuuskortti. Uusien tuotelinjojen perehdyttämiskoulutus ja Heinävedellä uusien investointien vaatima koulutus olivat merkittävimmät työtaitoja parantavat koulutukset. Työsuojelu- ja luottamusmiesorganisaatioiden jäsenet osallistuivat työhyvinvointikortti-koulutukseen. 0 10 20 30 40 50 60 </=25 </=30 </=35 </=40 </=45 </=50 </=55 </=60 </=65 >65 2 5 8 9 9 Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2014 250 Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2014 A-osakkeen suhteellisen vaihdon kehitys kuukausittain, % 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 5,06 3,65 1,21 1,09 0,53 0,74 0,57 0,97 1,50 1,51 1,51

Uusien liiketoimintamuotojen vaatimaa lisäkoulutusta ja ajankohtaisiin muutoksiin liittyvää koulutusta hankittiin täsmäkoulutuksena yksittäisille henkilöille. Oppisopimuskoulutukset jatkuvat aikaisemman käytännön mukaisesti. Kehityskeskustelu-käytäntöjä tehostet-50 100 150 200

0

2,83

Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen muodostuminen Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, %

USA

Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on

0,612 CO2 eqv kg/kg

(laskettu v. 2010) British Standard PAS 2050

Tulikivi-tulisijan elinkaaren

hiilijalanjälki

Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain, %

Liiketoiminnan nettorahavirta, Me

2010 2011 2012 2013

51,2

1,4

Liikevaihdon kehitys, Me

58,8

Sijoitetun pääoman tuotto, %

-4,8

-10 -9,8

55,9

4 2 0 -2 -4

-8

-0,1

2,9

2010 2011 2012 2013 2014

0,3

0,1

2,6

43,7

2010 2011 2012 2013 2014

-6 -5,4

-2,1

2014

39,3

8,4%

91,6%

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, %

1,6%

52,8% 45,6%

Tulisijat

Suomi Muu Eurooppa

USA

Luonnonkivituotteet

40 Tulikivi-tulisijan elinkaaren hiilijalanjälki

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

59,3

0,4 Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on 0,612 CO2 eqv kg/kg

0,30

273

27

Henkilöstö liiketoiminnoittain keskimäärin 2013

Tulisijat Sisustuskivi

Toimihenkilöt Työntekijät

65

10

Liikevaihdon kehitys, Me

27,2

Omavaraisuusaste, %

33,3

15 18 9 33 23 49

2,83

43

17

Toimihenkilöt Työntekijät

Naiset Miehet

20

6 5

0

50

27

273

100

150

200

250

2014

2 5 8 9 9

39,0

190

8

33

58,8

29,2 31,6

2010 2011 2012 2013

26,7

55,9

0,51 0,49

Osakekohtainen oma pääoma, euro

2010 2011 2012 2013

-3,4

0,60

Oman pääoman tuotto, %

-11,9

-25,0 -22,6

5,0 0 -5,0 -10,0 -15,0

-20,0

0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0 -3,6

45 40 2010 2011 2012 2013 2014

35,2

24,9

26,3 51,2

2014

-13,5

0,35

kotimaa vienti

38,1

20,8

2014

22,9 43,7

0,30

17,9

21,4

39,3

Liikevaihdon kehitys, Me

27,2

Omavaraisuusaste, %

33,3

37,0

58,8

29,2 31,6

26,7

55,9

2010 2011 2012 2013 2014

35,2

2010 2011 2012 2013

Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2014

</=25 </=30 </=35 </=40 </=45 </=50 </=55 </=60 </=65 >65

Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2014

33 23 49

43

17

Toimihenkilöt Työntekijät

Naiset Miehet

20

6 5

2014

39,0

190

8

33

15 18 9

Henkilöstö liiketoiminnoittain keskimäärin 2013

Tulisijat Sisustuskivi

Toimihenkilöt Työntekijät

65

10

24,9

26,3 51,2

kotimaa vienti

38,1

20,8

22,9 43,7

17,9

21,4

39,3

tiin toimihenkilöpuolella, ja luotiin valmiuksia niiden käyttöönottoon myös tuotantopuolella.

0,35

2014

0,30

2014

-13,5

Työterveyshuollon painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, mutta myös perustason sairaanhoito kuuluu työnterveyshuoltoon. Käytössä olevan varhaisen tuen mallin mukaisesti työkuntokeskusteluja käydään säännöllisesti sairauspoissaoloissa 40 tunnin välein 12 kuukauden seurantajaksolla. Työpaikkaselvityksiä on toteutettu kaikilla paikkakunnilla yhteistyössä työterveyshuollon ja työterveyslaitoksen kanssa.

Aloitetoiminnassa saatiin vuonna 2014 98 (98) uutta aloitetta. Tapaturmataajuus oli 25 (17) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. A-osakkeen suhteellisen vaihdon kehitys kuukausittain, %

Yhteisöllisyys

Oman pääoman tuotto, %

-11,9

-25,0 -22,6

5,0 0 -5,0 -10,0 -15,0

-20,0

0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0

0,60

-3,6

2010 2011 2012 2013

Osakekohtainen oma pääoma, euro

0,51 0,49

2010 2011 2012 2013

-3,4

Tulos ennen veroja, Me

-3,1

-6 -5,3

Osakekohtainen tulos, euro

-0,07

-0,11 -0,11

Nettovelkaantumisaste %

96,5

1 0 -1 -2 -3 -4

-5

0,02 0,0 -0,02 -0,04 -0,06 -0,08

-0,09 -0,10

Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain, %

Liiketoiminnan nettorahavirta, Me

2010 2011 2012 2013

51,2

1,4

Liikevaihdon kehitys, Me

58,8

Sijoitetun pääoman tuotto, %

-4,8

-10 -9,8

55,9

4 2 0 -2 -4

-8

-0,1

2,9

2010 2011 2012 2013 2014

0,3

0,1

2,6

43,7

2010 2011 2012 2013 2014

-6 -5,4

-2,1

2014

39,3

Investoinnit ja poistot, Me

-2,4

4,9

4,2

Pörssikurssi, 31.12.

0,63

1,16

-4,0 -5,0

2,0 1,0 0 -1,0 -2,0 -3,0

1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0

3,4

4,7

Liiketulos, Me

-0,3

2010 2011 2012 2013 2014

2010 2011 2012 2013 2014

4,1 2,7

0,1

2010 2011 2012 2013 2014

muodostuminen

(laskettu v. 2010) British Standard PAS 2050

hiilijalanjälki

Tulikivi-tulisijan elinkaaren

0,57

investoinnit poistot

1,6

3,8

-4,3

2,4

0,20

0,34

Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen

Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on 0,612 CO2 eqv kg/kg

3,5

-2,4

8,4%

91,6%

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, %

1,6%

52,8% 45,6%

Tulisijat

Suomi Muu Eurooppa

USA

Luonnonkivituotteet

0,8

0,6

0,4

0,2

0

68,1

-0,02

-1,0

2010 2011 2012 2013 2014

-0,02

2010 2011 2012 2013

112,9

59,3

2014

89,8

2014

-0,04

2010 2011 2012 2013

A-osakkeen keskihinnan kehitys

kuukausittain, euro

0,30

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

0,34 0,30 0,29 0,29 0,29 0,29 0,28 0,27 0,24 0,21 0,20

-0,8

-3,3

Tulikivi Oyj on jäsen useissa järjestöissä ja foorumeissa kuten Rakennusteollisuus ry, Kulutustavararyhmä ry, Suomen Yrittäjät, Finnbio – Suomen Bioenergia –yhdistys, Hiukkasfoorumi, Perheyritysten liitto, Kauppakamari, Finnpro, Työtehoseura, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus, Sisäilmayhdistys, Suomalaisen Työn Liitto, Kiviteollisuusliitto ja Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 5,06 3,65 1,21 1,09 0,53 0,74 0,57 0,97 1,50 1,51 1,51 2,83

2010 2011 2012 2013

Liikevaihdon kehitys, Me

27,2

Omavaraisuusaste, %

33,3

37,0

58,8

29,2 31,6

26,7

55,9

2010 2011 2012 2013 2014

35,2

24,9

26,3 51,2

kotimaa vienti

38,1

2014

39,0

20,8

22,9 43,7

17,9

21,4

39,3

Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2014

Henkilöstö liiketoiminnoittain keskimäärin 2013

273

Tulisijat Sisustuskivi

20

0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

Vuoden comeback -palkinto

Asumisen ja sisustuksen lehti Divaani myönsi loppuvuodesta Tulikivelle Vuoden comeback 2014 –palkinnon.

Divaanin toimitus ja lukijat valitsivat Vuoden 2014 parhaat tuotteet, tekijät, ilmiöt ja oivallukset. Toimitus myönsi Vuoden comeback -palkinnon Tulikivelle vuolukiven uudenlaisesta raikkaasta käytöstä seuraavin perusteluin: "Tulikiven uudet mosaiikkilaatat yllättävät ja ilahduttavat: vuolukivi näyttää nyt sirolta ja trendikkäältä. Kotimainen laatta sopii erityisen näpsäkästi pesutilojen lattiaan, sillä se ei ole märkänä liukas."

Tulikivi Hiisi 5 palkittiin parhaana pellettitakkana Iso-Britaniassa

Tulikivi oli ensikertaa mukana Hearth&Home –tulisijamessuilla.

Tulikivi osallistui messuille Harrogatessa, Isossa-Britaniassa, jossa vuolukivinen Hiisi 5 –hybriditakka palkittiin parhaana pelletti- ja hakepolttoisten takkojen sarjassa. Hiisi on Tulikiven pienin, mutta samalla energiatehokkain varaavatulisija, jonka hyötysuhde on 80-89%. Hiisi on innovatiivinen hybriditakka, jossa voi polttaa sekä puuta että pellettiä. Tiukka rakenne ja yhdistettävyys W10-vesilämmitysjärjestelmään tekevät Hiisistä erinomaisen takan matalaenergiarakentamiseen. Finalistiksi puu- ja monipolttoainetakkojen sarjassa pääsi myös Tulikiven Nietta i23-sisustustakka. Kilpailijat arvotettiin ulkonäön, tehon ja käytettävyyden perusteella.

Kuura-sähkökiuas sisustustoimittajien suosikki

Sisustustoimittajat ry valitsi Tulikiven Kuura-sähkökiukaan Toimittajien Tusi naan.

Toimittajien tusinaan valitaan 12 vuoden kiinnosta vinta kotimaista, tuotantoon otettua sisustuksen uutuustuotetta. Toimittajien Tusinalla sisustuksen ammattilaiset haluavat kertoa, mikä on heidän mie lestään järkevää, ergonomista, kaunista ja toimivaa muotoilua. Talviseen teemaan nimetyn Kuuran graafisuus on uutta kiuasmuotoilussa ja sen persoo nallinen pintaratkaisu on visuaalisesti hillitty.

Sisustustoimittajien mukaan Tulikiven Kuura-kiuas vie suomalaista saunakulttuuria eteenpäin hukkaa matta saunan alkuperäistä tunnelmaa. Palkituissa esineissä kiteytyy hyvä muotoilu, joka vetoaa käyt täjän arvoihin ja kaikkiin aisteihin. Valitut tuotteet, Kuura mukaan lukien, ovat suurelta osin lähellä tuo tettua ja suunniteltua designia. Valinnoissa Sisus tustoimittajat ry on painottanut myös Helsinki De sign Weekin juhlavuoden teemaa Loikka eli uskal lusta loikata kohti uusia haasteita ja lähteä rohkeas ti toteuttamaan uusia ideoita. Tulikivi on Sisustus toimittajien mukaan panostanut määrätietoisesti takka- ja saunatuotteiden uudistamiseen, kehittä miseen ja visuaaliseen ulkonäköön.

Uusia ja uudistuneita Tulikivi myymälöitä avattiin

Tulikiven lippulaivamyymälä Vantaan Tammistossa remontoitiin kattamaan kaikki Tulikiven tuoteryhmät.

Uudistuneessa myymälässä on nyt kattavasti esillä Tulikiven vuolukiviset ja keraamiset takat, puu- ja sähkökiukaat sekä sisustuskivet. Remontin aikana Tammiston myymälän neliömäärä tuplaantui ja esil lä on nykyään yli 30 takkaa ja 10 kiuasta. Tilaan on rakennettu myös kaksi näyttelysaunaa, joissa esi tellään lauteisiin integroituna Nuoska ja Riite -kiu kaat. Sisustuskiviä on laajalti nähtävillä myymälän sisustuksessa, lattioissa sekä tasoissa. Uusi myy mälätila on avara ja valoisa.

Tulikiven jälleenmyyjät avasivat myös paljon uusia Tulikivi-myymälöitä vientimaissamme. Merkittä vimmät myymäläavaukset olivat Schörfling am At terseessa, Itävallassa sekä Bielefeldissä, Saksassa. Myös Kaunasissa, Liettuassa, Etelä-Koreassa sekä Ranskan Nantesissa ja Metzissä Tulikivi-jälleen myyjät avasivat uudet Tulikivi-myymälät. Lisäksi Moskovaan on remontoitu uutta myymälää, joka avataan maaliskuussa 2015.

Tulikivi uudisti täysin verkkopalvelunsa

Tulikivi uudisti keväällä täysin monikieliset kotisivut, jotta uusi tulisijamallisto argu mentteineen saatiin paremmin esille.

Olennaista uudistuksessa oli myös mobiiliystävälli syys sekä linkitys yhtiön muihin verkkopalveluihin kuten verkkokauppaan ja sosiaaliseen mediaan. Lisäksi Tulikiven suomenkielinen verkkokauppa otettiin vuoden aikana aidosti käyttöön. Verkko kaupan valikoimissa on paitsi kiukaita, takkoja sekä sisustuskiviä myös suuri valikoima tulisijojen- ja kiu kaiden oheistuotteita, huolto-osia sekä tukituottei ta. Tulikiven verkkokauppa laajenee vuoden 2015 aikana myös vientiin.

Kuluneen vuoden aikana Tulikivi on panostanut pal jon myös sosiaaliseen mediaan, jossa lähtökohtana on asiakaspalvelu, informointi sekä aito vuoropuhe lu fanien ja asiakkaiden kanssa. Yhtiö on mukana mm. Facebookissa, Linkedinissä, Twitterissä, Pinte restissä, Instagramissa, YouTubessa, Google+ sekä Houzz-palvelussa.

Valukiukaat mukana Q-TIO-saunakonseptissa

Q-TIO-saunamalliston tyylikkäät saunat kunnioittavat perinteitä, mutta mahdollistavat saunatilojen moni muotoisen käytön.

Tulikivi, Q-TIO ja Tervaleppä tuottavat elämyksel lisiä ratkaisuja saunaan ja suihkutiloihin Q-TIO-kon septillaan, jonka keskiössä ovat suomalainen sauna osaaminen ja -design.

Uudenlainen, monimuotoinen Q-TIO-kaluste toimii istuimena ja pöytänä ja niitä yhdistelemällä voi hel posti toteuttaa haluamansa hyllystön. Q-TIO-ka lusteen ja -saunojen suunnittelusta ovat vastan neet tila- ja konseptisuunnittelija Anne Munkki sekä teollinen muotoilija Jesse Laivo. Kalusteen ja sauno jen tuotannosta sekä myynnistä vastaa Suomen Tervaleppä Oy.

Q-TIO-saunakonseptissa ovat mukana talvisin tee moin nimetyt Tulikiven valukivikiukaat Kuura, Riite ja Huurre, joiden voimakas graafisuus on uutta kiu asmuotoilussa. Pyöreänä ja pyöristetyn neliömäise nä saatavan Kuura-kiukaan pintaratkaisu on visuaa lisesti hillitty. Pyöreän Riitteen kuvio on jugendmai sen graafinen tai selkeälinjainen kolmeen osaan jaettu DNA. Pyöristetyn neliömäisenä saatavan Huurteen pintakuosi on puolestaan aaltomainen. Näyttävät kiukaat sopivat väriltään ja muotoilultaan niin vaaleaan kuin tummaan saunasisustukseen.

Uusia tuotteita Modernit teholämmittäjät –takkasarjaan

Tulikiven Modernit teholämmittäjät suo sittu tuoteperhe laajeni kevät-kesällä Valkia Kide ja Valkia Aalto hybridiuuneilla,

joissa voidaan polttaa sekä puita että pellettejä. Modernit teholämmittäjät yhdistävät suuren läm mitystehon sisustuksellisuuteen. Takoissa on pal jon vuolukivimassaa, ja niiden kehittynyt poltto tekniikka lämmittää pienellä puumäärällä isoakin tilaa pitkään. Takat on yhdistettävissä vesikierto lämmitykseen, ja ne ovat kuin kotonaan matala energiatalossa.

Teholämmittäjien sydän on vuolukiveä, ja niitä saa eri pinnoitteilla. Valkia Kide ja Valkia Aalto takkojen kolmiulotteinen Tulikivi Figure -pintamateriaali on tulenkestävää valumassaa. Takkojen nimet tulevat niiden pintakuvioista. Valkia Aallon pinta on aalto mainen ja Kiteen kidemäinen. Pintakuvioita voi si sustuksessa korostaa valaistuksella.

Loppuvuodesta tuoteperhe laajeni edelleen Valkia Nammi –tulisijalla, joka poikkeaa muista sarjan tuotteista siten, että se yhdistää keramiikan par haat puolet vuolukiveen. Kodin teholämmittäjänä toimivan Valkia Nammin verhoiluun on valittavana kolme vaihtoehtoa: keraamisilla täyskivilaatoilla to teutettu vaakalaattapinta, täysin saumaton laatta pinta ja karhea hiertopinta.

Verhoilupintojen luonnollisessa värimaailmassa nähdään sekä yön tummia että valoisan vaaleita sä vyjä. Laattapintaa on kahdeksan eri sävyä: kiiltävä valkoinen, valkoinen, sinkinharmaa, grafiitinharmaa, suklaanruskea, kiiltävä musta, musta ja lattekahvin beige. Hiertopinnan levolliset sävyvaihtoehdot ovat luonnonvalkoinen, kitti, harmaa ja tummanharmaa. Valkia-takkaperheen muotoilu on linjakas. Takoilla on suuri vaakaluukku. Takat ovat tiiviitä ja alittavat maailman tiukimmat päästönormit. Tulisijoilla on myös kotimaisesta alkuperästä kertova Avainlip pu-tunnus.

Valkia Aalto äänestettiin Kalajoen Loma-asunto messuilla Tulikiven kauneimmaksi tuotteeksi. Valkia Kide oli ensimmäistä kertaa esillä Habitare-messuil la ja sai siellä hyvän vastaanoton. Valkia Nammin lanseeraus aloitettiin alkuvuodesta 2015.

Keraaminen mallisto uudistui täysin

Tulikiven keraamisten takkojen mallisto uudistui täydellisesti.

Yhtiö lanseerasi toukokuussa 2014 uudenlaisen modernin takkamalliston. Harmonisen pelkistetty mallisto koostuu kuudesta keraamisesta takkarun gosta, joihin on valittavana useita pintaverhoiluja sekä korkeus- ja värivaihtoehtoja.

Tulikiven keraamisten tulisijojen runkomateriaalina käytetään yhtiön kehittämää tulenkestävää Ker mansavi-valumassaa, mikä takaa takkojen sisäosien erinomaisen kestävyyden korkeissa lämpötiloissa. Runkomateriaalin valmistuksessa Tulikivi hyödyntää kierrätettyä keramiikkamursketta.

Pintamateriaalien erilaisilla yhdistelmillä malliston takkarungoista voidaan muunnellen luoda yli 1000 erilaista takkaa. Uutuustakat Kalla, Vaala, Mustio, Nuuta, Lentua ja Jalanti ovat saaneet nimensä suo malaisilta järviltä. Pintaverhoilussa on valittavana viisi vaihtoehtoa: hiertopintainen, osittain laatoitet tu, kokonaan kaksiosaisella laatalla pinnoitettu, suu rella vaakalaatalla pinnoitettu tai täysin saumaton laattapinta. Laattojen ja hiertopintojen luonnollinen värimaailma koostuu valkoisen, harmaan, ruskean ja mustan sävyistä. Täyskivilaatoista on saatavana se kä kiiltävä- että mattapintaisia vaihtoehtoja. Laatat työstetään, leikataan ja hiotaan Tulikiven Heinäve den tehtaalla. Tasalaatuinen materiaali takaa, että verhoilulaatat kestävät erinomaisesti takan suuria lämpötilavaihteluja. Tasavärisyyden ansiosta myös laattojen päädyt ovat samanvärisiä muun laattapin nan kanssa.

Takkojen ominaisuudet on suunniteltu niiden käyt tötarkoituksen ja sijoituspaikan mukaan: takka tilan jakajaksi, suoralle seinälle tai huoneen kulmaan, tak ka haudutusuunilla tai ilman, sekä takkaleivinuuni. Tulikiven uudet keraamiset tulisijat on suunniteltu vastaamaan nykyrakentamisen vaatimuksia. Tulisi jojen toiminta on vakiona huoneilmasta riippuma tonta: paloilma tuodaan tulipesään ulkoa, ja luukut ovat kaasutiiviitä. Näin takka ei sekoita asunnon il manvaihtoa eikä hyödynnä jo lämmitettyä sisäilmaa palamiseen. Saneerauskohteissa palamisilma voi daan toki ottaa tarvittaessa myös sisäilmasta. Uu det takat voidaan lisäksi liittää Tulikivi Green W10 -vesilämmitysjärjestelmään, jolloin tulisijan tuotta -

maa lämpöä voidaan hyödyntää asunnon vesikes kuslämmityksessä ja lämpimän käyttöveden tuot tamisessa

Uudet keramiikkarunkoiset takkamallit voidaan asentaa joko perinteisesti työmaalla muuraamalla tai ne voidaan tehdä tehtaalla täysin valmiiksi valmisuu neiksi, jotka ovat käyttövalmiita parissa tunnissa. Malliston uudistuminen liittyi Tulikiven tuotannon uudelleenjärjestelyyn, jossa yhtiö luopui kokonaan omien kaakeleiden valmistuksesta ja siirtyi käyttä mään keraamisten tulisijojen verhoiluissa laadukkai ta täyskivilaattoja. Laatat ovat erittäin kestävää, läpikotaisin yksiväristä ja tasalaatuista keraamista materiaalia, mikä mahdollistaa suuretkin saumatto mat pinnat takkojen verhoilussa. Tulisijojen keraa miset rungot valmistetaan edelleen Heinäveden tehtaalla. Tulikiven vanha keraaminen takkamallisto poistui myynnistä tammikuussa 2015. Tulikiven ke raamisten takkojen valikoima tulee laajenemaan

myöhemmin syksyllä, kun modernien takkamallien rinnalle tuodaan myyntiin myös perinteisempi tak kamallisto.

Messuilla oli ilo esitellä uutuuksia

Vuonna 2014 Tulikiven päämessuja Suo messa olivat Kalajoen loma-asuntomessut, Jyväskylän asuntomessut sekä Habitare.

Viennissä ehdottomasti tärkein messu oli Veronan tulisijamessut, jossa Tulikivi oli mukana omalla osas tollaan.

Sekä Kalajoen loma-asuntomessuilla että Jyväsky län asuntomessuilla Tulikivellä oli oma ulko-osasto, mutta sen lisäksi yhtiö oli näyttävästi esillä myös messutaloissa. Yhdettätoista kertaa järjestetyillä loma-asuntomessuilla Kalajoella oli yhteensä 28 ta lokohdetta, joista 15 kohteen sisustuksessa oli käy tetty Tulikiven takkoja, kiukaita, tasoja tai useampia tuotteita. Yhtiön omalla osastolla pääosassa olivat ensikertaa esillä olevat keraamiset takkauutuudet sekä Valkia Aalto –takka. Messujen teemana oli ai nutlaatuisen maiseman ja sijainnin inspiroima luon to, terassit ja rantaelämä. Teema yhdistyikin loista vasti Tulikiven tuotefilosofiaan.

Asuntomessuilla Äijälänrannassa, Jyväskylässä oli

yhteensä 43 kohdetta. Sielläkin oli 13 kohteen si sustuksessa käytetty Tulikiven takkoja, kiukaita se kä sisustuskiviä. Tulikiven omalla messuosastolla esiteltiin laajalti Tulikiven uutuustuotteita. Nähtävil lä on muun muassa toukokuussa 2014 julkistettu keraamisten takkojen moderni mallisto sekä toimiva Valkia Aalto -hybridiuuni liitettynä lämminvesiva raajaan. Esillä ovat myös uudenaikaiset valukivikiu kaat sekä kattava sisustuskivimallisto. Tulikiven tuotteet sopivat hyvin messujen teemaan, joka täl lä kertaa liittyi asumisen ja rakentamisen trendeihin. Alueen suunnittelussa oli pyritty yhdistämään kau punkiasuminen sekä luonnonläheinen elämä. Tätä teemaa tavoiteltiin erityisesti suosimalla luonnon materiaaleja.

Habitare2014-messuilla Tulikivi esitteli ensikertaa Valkia Kide –hybridiuunin. Saman tuoteperheen Valkia Aalto -takka herätti ihastusta jo kesän Asun tomessuilla ja Loma-asuntomessuilla. Tulikivi toi messuille myös täysin uudistuneen keraamisten takkojensa malliston sekä valukivellä verhoillut graafiset Kuura-, Huurre- ja Riite-sähkökiukaat. Si sustuskivimalliston uutuutena nähdään trendikäs kuusikulmainen marmori- ja vuolukivimosaiikki, jo ka sai messuilla ja messujen jälkeen valtavasti huo miota mm. sisustuslehdissä ja -blogeissa. Veronan tulisijamessuilla Italiassa oli näytillä laajas ti Tulikiven tulisijoja. Uutuutena lanseerasimme Val kia Aalto- ja Kide hybriditulisijat.

Tulikiven varaavilla tulisi joilla voi tuottaa puolet pientalon lämpöenergiasta

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n,

tulisija-alan toimijoiden ja ympäristöministeriön to teuttamassa Tulisija & lämpö -tutkimusprojektissa on tutkittu erilaisten tulisijojen lämmöntuottokykyä energiatehokkuudeltaan erilaisissa pientaloissa. Tutkimustulosten mukaan hitaasti ja erittäin hitaas ti lämpöä luovuttavilla tulisijoilla eli varaavilla tulisi joilla voidaan tuottaa noin puolet pientalon tarvit semasta lämmöstä ilman, että sisäilman lämpötila nousee liikaa.

Tulikivi Oyj oli mukana VTT:n, tulisija-alan toimijoi den ja ympäristöministeriön toteuttamassa Tulisija & lämpö -tutkimusprojektissa, joka selvitti, kuinka paljon lämpöenergiaa erilaisilla tulisijoilla voidaan tuottaa erilaisissa pientaloissa ja kuinka hyvin tuli sijan lämpöä voidaan hyödyntää pientalon lämmit tämisessä. Projektin taustalla vaikutti EU:n tavoite energiankulutuksen vähentämisestä vuoteen 2020 mennessä. Rakennusten energiatehokkuusdirektii vi vaikuttaa kansallisiin rakennusmääräyksiin ja sitä kautta myös tulisijoihin.

Tulisija & lämpö -projektin tulokset vahvistavat, et - tä varaavilla tulisijoilla voidaan tuottaa huomattava osa rakennusten lämpöenergiasta jopa passiivita loissa ja vielä vähäisellä puumäärällä. Tulisijalla tulee olemaan tärkeä rooli osana pientalojen lämmitys järjestelmää myös tulevaisuudessa. Tutkimus koko naisuudessaan löytyy täältä: http://www.vtt.fi/inf/ pdf/technology/2014/T191.pdf

Tulikivi Oyj:n hallitus

Harri Suutari (s.1959)

Insinööri, hallitusammattilainen vuodesta 2012. Tulikiven hallituksen jäsen vuodesta 2013. Hallituksen puheenjohtaja 23.8.2013 lähtien.

Muut keskeiset luottamustoimet: Componenta Oyj:n sekä Alma Media Oyj:n hallitusten puheenjohtaja, Oy M-Filter Ab:n hallituksen jäsen, Teknologiateollisyys ry:n hallituksen jäsen.

Keskeinen työkokemus: Aikaisemmin toimitus-

johtaja PKC Group Oyj:ssä (3.3.2008- 4.4.2012) sekä 13.3.2002-31.8.2005), PKC Oyj:ssä toimitusjohtaja (2002-2005), Ponsse Oyj:ssä (1994-2000) ja Kajaani Automatiikka Oy:ssä (1984-1996).

Tulikivi Oyj:n osakeomistus:

A-osakkeita 54 684 kappaletta

Heikki Vauhkonen (s.1970)

Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, toimitusjohtaja 2007-huhtikuu 2013, Tulikivi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013-22.8.2013. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja 23.8.2013-. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.

Muut keskeiset luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Fennian hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2011, Rakennustuoteteollisuuden RTT ry:n johtokunnan jäsen

vuodesta 2012, Suomen Lähienergialiitto ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2015.

Keskeinen työkokemus: Tulikivi U.S. Inc.,: Vice President, 1997-2001; Tulikivi Oyj: tulisijaliiketoiminnan markkinointijohtaja 2002–2007, toimitusjohtaja 2007- huhtikuu 2013, Tulikivi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013- 22.8.2013. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja

23.8.2013-.

Tulikivi Oyj:n osakeomistus:

K-osakkeita 5 809 500 kappaletta A-osakkeita 1 080 537 kappaletta

Olli Pohjanvirta (s. 1967)

Oikeustieteen kandidaatti, Nurminen Logistics Oy:n toimitusjohtaja 2013-, kunniaprofessori (International Banking Institute, Pietari). Tulikiven hallituksen jäsen vuodesta 2010.

Muut keskeiset luottamustoimet: Meka Pro Oy:n hallituksen jäsen, Matkayhtymä Oy:n hallituksen jäsen, Russian Capital Management Oy:n hallituksen jäsen, International Banking Institute St. Petersburg:n hallituksen jäsen, Oplax Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Keskeinen työkokemus: ETL Law Offices Oy: yhtiökumppani 1993-2006; Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy: Venäjän aluejohtaja 2006- 2009; Russian Capital Management Oy: toimitusjohtaja 2010-.

Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 79 063 kappaletta

Markku Rönkkö (s. 1951) Kauppatieteiden maisteri. Tulikivi Oyj:n hallituk-

sen jäsen vuodesta 2009 ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2009.

Muut keskeiset luottamustoimet: Mikrobioni Oy:n hallituksen jäsen, Digital Foodie Oy:n hallituksen jäsen, Hotel Artos Oy:n hallituksen vpj, Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön hallituksen jäsen, Potwell Oy:n hallituksen jäsen, IS-Vet Oy:n hallituksen jäsen, Goodwiller Oy:n hallituksen jäsen, Suomen metsäkeskuksen liiketoimintajaoston puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan varajäsen sekä Boardman Oy:n osakas/partneri, Saimaan Juomatehdas Oy:n hallituksen jäsen.

Keskeinen työkokemus: Sivutoiminen KHT-tilintarkastaja 1984 – 2003; IS-Yhtymä Oy talousjohtaja 1977 – 1982, Olvi Oyj: talousjohtaja 1983 – 1985 ja toimitusjohtaja 1985 – 2004; Savon Voima Oyj: toimitusjohtaja 2004 – 2006; Karelia-Upofloor Oy: toimitusjohtaja 2006 - 2007; Järvi-Suomen Portti Oy: toimitusjohtaja 2008 – 2011.

Tulikivi Oyj:n osakeomistus:

A-osakkeita 116 900 kappaletta

Pasi Saarinen (s. 1968)

Diplomi-insinööri. Tulikiven hallituksen jäsen vuodesta 2011. Abloy Oy:n lukot-liiketoimintayksikön johtaja 2013-

Muut keskeiset luottamustoimet: Teknologiateollisuus, Lukko ja helat -toimialaryhmän pj.

Keskeinen työkokemus: Abloy Oy: tuotantoinsinööri 1995-1996, projektipäällikkö 1996- 1997, valmistuspäällikkö 1997-2000, vientipäällikkö 2000-2003, Manager of Baltic Operations (Tallinna, Viro) 2003-2004; Assa Abloy Asia Pacific: Business Unit Director (Shanghai, Kiina) 2004-2005; Abloy Oy: kotimaan myyntiyksikön johtaja 2006-2010, Rakennuslukitusliiketoimintayksikön johtaja 2011-2013, Lukot –liiketoimintayksikön johtaja 2013 -.

Tulikivi Oyj:n osakeomistus:

A-osakkeita 166 222 kappaletta

Nella Ginman-Tjeder (s. 1959) Kauppatieteiden maisteri, Indmeas Oy:n Senior Advisor 2014-. Tulikiven hallituksen jäsen vuodesta 2013.

Muut keskeiset luottamustoimet: Arcada-säätiön hallituksen jäsen 2010- ja Viking Malt Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2014.

Keskeiset työtehtävät: Ifolor Oy:n toimitusjohtaja 2007-2014, American Expressin Suomen maajohtaja 2004-2007, Indmeas markkinointijohtaja 2001-2004 ja projektijohtaja 1996- 2001, Finpron markkinointiviestintäjohtaja 1995-1996, Sanoma-konsernissa markkinoin tijohtajana 1989-1995 ja markkinointipäällik könä 1986-1988.

Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 84 987 kappaletta

Anu Vauhkonen (s. 1972)

Filosofian maisteri, VJD (Viestinnän johtamis koulutus, Markkinointi-instituutti). Myynti ja markkinointijohtaja. Tulikiven hallituksen jäsen lokakuusta 2013. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.

Muut keskeiset luottamustoimet: Perheyritys ten liitto ry:n valtuuskunnan jäsen.

Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Diesel Oy: tie dottaja 1995-1997; Tulikivi Oyj: tiedottaja 1998; Tulikivi U.S., Inc.: Pr and Communications Manager 1998 – 2001; Tulikivi Oyj: viestintä johtaja 2001 -2011, viestintä- ja markkinoin tijohtaja 2011-2013, myynti- ja markkinointi johtaja 2013-.

Tulikivi Oyj:n osakeomistus: K-osakkeita 500 kappaletta A-osakkeita 87 003 kappaletta

Tulikivi Oyj:n hallitus vasemmalta oikealle:

Harri Suutari, Heikki Vauhkonen, Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Nella Ginman-Tjeder ja Anu Vauhkonen.

Johtoryhmän jäsenet vasemmalta oikealle:

Heikki Vauhkonen, Ismo Mäkeläinen, Jouko Toivanen ja Anu Vauhkonen

Tulikivi-konsernin johtoryhmä

Heikki Vauhkonen (s. 1970)

Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, toimitusjohtaja kesäkuusta 2007- huhtikuuhun 2013. Tulikivi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013 - 22.8.2013. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja 23.8.2013-. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.

Luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Fennian hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2011, Rakennustuoteteollisuuden RTT ry:n johtokunnan jäsen vuodesta 2012, Suomen Lähienergialiitto ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2015.

Keskeinen työkokemus: Tulikivi U.S. Inc.,: Vice President, 1997-2001; Tulikivi Oyj: tulisijaliiketoiminnan markkinointijohtaja 2002–2007, toimitusjohtaja kesäkuusta 2007- huhtikuuhun 2013. Tulikivi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013 - 22.8.2013. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja 23.8.2013-.

Tulikivi Oyj:n osakeomistus:

K-osakkeita 5 809 500 kappaletta A-osakkeita 1 080 537 kappaletta

Ismo Mäkeläinen (s. 1962)

Rakennusmestari. Tuotanto- ja hankintajohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Tulikiven tytäryhtiön Kivian Oy:n palveluksessa vuodesta 1999. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2007.

Keskeinen vastuualue: Tuotannon ja hankinnan kokonaisvastuu konsernissa.

Luottamustoimet: Ei luottamustoimia.

Keskeinen työkokemus: Rakennustekniset työt Kostamuksessa ja Helsingissä 1980-1985, Nurmeksen kaupunki: suunnittelurakennusmestari 1987; Teollisuuden Voima Oy/Posiva Oy: vastaava mestari 1987-1990; Rakennusliike Mustonen Ky: vastaava mestari 1990-1991; Kainuun Ympäristökeskus: työmaapäällikkö 1991; Kuhmon Lämpö Oy: vastaava mestari/ rakennustöiden valvoja 1991-1992; Posiva Oy: kenttäpäällikkö 1993-1998; Kivia Oy: tuotantopäällikkö 1999-2004/myyntipäällikkö tuotannon ohessa 2002-2004; Kivia Oy/Tulikivi Oyj: tehtaan päällikkö Kuhmossa ja Suomussalmella 2005-2007, Tulikivi Oyj: vuolukivituotannon päällikkö 2007-2008, tulisijatuotannon päällikkö 2008-2009, tuotantojohtaja 2009- 2010, tuotanto- ja hankintajohtaja 2010-.

Tulikivi Oyj:n osakeomistus:

A-osakkeita 31 000 kappaletta

Jouko Toivanen (s. 1967)

Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri. Talous- ja hallintojohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1995. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1993.

Keskeinen vastuualue: Tulikiven talous- ja hallintojohtaja.

Luottamustoimet: Kiviteollisuusliiton hallituksen jäsen.

Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: laskenta päällikkö 1995-1997; Tulikivi Oyj: talouspäällikkö 1997-1999; Tulikivi-konserni: johtaja, opera tiivinen laskenta ja ohjausjärjestelmät, 1999- 2001, talousjohtaja 2001- 2007, luonnonkivi tuotteet-liiketoiminnan johtaja 2003-2011, johtaja, verhous- ja sisustuskivet 2011-2013, talous- ja hallintojohtaja 2013-.

Tulikivi Oyj:n osakeomistus: K-osakkeita 100 000 kappaletta A-osakkeita 31 250 kappaletta

Anu Vauhkonen (s. 1972)

Tulikivi-konsernin johtoryhmä

Filosofian maisteri, VJD (Viestinnän johtamis koulutus, Markkinointi-instituutti). Myynti ja markkinointijohtaja. Tulikiven hallituksen jäsen lokakuusta 2013. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.

Luottamustoimet: Perheyritysten liitto ry:n valtuuskunnan jäsen.

Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Diesel Oy: tie dottaja 1995-1997; Tulikivi Oyj: tiedottaja 1998; Tulikivi U.S., Inc.: Pr and Communications Manager 1998 – 2001; Tulikivi Oyj: viestintä johtaja 2001 -2011, viestintä- ja markkinoin tijohtaja 2011-2013, myynti- ja markkinointi johtaja 2013-.

Tulikivi Oyj:n osakeomistus: K-osakkeita 500 kappaletta A-osakkeita 87 003 kappaletta

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2014

Tulikivi Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden hallinto perustuu lakiin, yhtiöjärjestykseen ja 1.10.2010 voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu hallinnointikoodin suosituksen 54 ja AML 2 luvun 6 §:n 3 momentin mukaisesti. Selvitys julkaistaan erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta ja on luettavissa yhtiön internet-sivuilla ja vuosikertomuksessa.

Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Tulikivi Oyj laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS-standardien mukaisesti. Konserni noudattaa tiedottamisessa arvopaperimarkkinalakia, soveltuvia Finanssivalvonnan asettamia standardeja ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n

sääntöjä. Toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.

Tulikivi-konsernin organisaatio

Tulikivi-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S., Inc, OOO Tulikivi, sekä tilikaudella perustettu Tulikivi GmbH. Konserniyritys on lisäksi The New Alberene Stone Company, Inc., jolla ei ole enää liiketoi-

mintaa. Emoyhtiöllä on Saksassa kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland. Konsernin osakkuusyhtiö on Rakentamisen MALL Oy. Entinen osakkuusyhtiö Stone Pole Oy on purettu vuonna 2014.

Tulikivi-konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokouksen valitsema hallitus, hallituksen valiokunnat sekä toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan apuna toimiva johtoryhmä.

Kuvaus hallituksen ja hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja toiminnasta

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Konsernin emoyhtiön hallitus päättää tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanoista.

Hallituksen kokoonpano

Tulikivi Oyj:n 2. huhtikuuta 2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen lukumääräksi vahvistettiin seitsemän jäsentä.

Hallituksen jäsenten henkilötiedot:

• • Harri Suutari, s. 1959. Hallituksen puheenjohtaja 23.8.2013 lähtien. Insinööri. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.
• • Olli Pohjanvirta, s. 1967. Oikeustieteen kan-

didaatti. Nurminen Logistics Oy:n toimitusjohtaja. Russian Capital Management Oy:n toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.

• • Markku Rönkkö, s. 1951. Kauppatieteiden maisteri. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.
• • Pasi Saarinen, s. 1968. Diplomi-insinööri. Abloy Oy:n lukot- liiketoimintayksikön johtaja. Teknologiateollisuus, toimialaryhmän puheenjohtaja.
• • Nella Ginman-Tjeder, s. 1959. Kauppatieteiden maisteri. Indmeas Oy:n Senior Advisor. Halli-tuksen jäsenyys useissa yrityksissä.
• • Anu Vauhkonen, s. 1972. Hallituksen jäsen 8.10.2013 lähtien. Filosofian maisteri, VJD (Viestinnän johtamiskoulutus, Markkinointiinstituutti). Tulikivi Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja.
• • Heikki Vauhkonen, s. 1970. Hallituksen pu-

Hallituksen valiokunnat heenjohtaja 23.8.2013 asti. Oikeustieteiden

kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja 16.4.2013 asti ja 23.8.2013 alkaen.

Yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Harri Suutari ja Nella Ginman-Tjeder. Merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Harri Suutari ja Nella Ginman-Tjeder.

Ajalla 1.1-2.4.2014 hallituksen jäseninä toimivat Harri Suutari, Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Nella Ginman-Tjeder, Anu Vauhkonen ja Heikki Vauhkonen.

Hallituksen pääasialliset tehtävät

Hallituksen tehtävänä on osakeyhtiölain mukaan huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet, budjetin, investointien kokonaismäärän ja niiden jakautumisen sekä käytettävät palkkiojärjestelmät, päättää laajakantoisista sopimuksista ja riskienhallinnan periaatteista sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan, vahvistaa yhtiön vision ja toiminnassa noudatettavat arvot sekä organisaatiomallin, hyväksyy ja julkistaa osavuosikatsaukset, vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja kutsuu koolle yhtiökokouksen. Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua.

Hallitus kokoontui vuonna 2014 14 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 96,9 prosenttia. Kunkin jäsenen osallistuminen kokouksiin ilmenee alempana olevasta taulukosta.

Hallituksella on kaksi valiokuntaa, nimitys- ja tarkastusvaliokunta. Hallitus valitsee valiokun-

tien jäsenet ja valiokuntien puheenjohtajat. 8.10.2013 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin hallituksen ehdotuksen mukaan luopua 12.4.2012 perustetusta nimitystoimikunnasta ja sen tehtävistä vastaa hallituksen nimitysvaliokunta, jonka jäsenet hallitus valitsee keskuudestaan.

Nimitysvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana Harri Suutari sekä jäseninä Markku Rönkkö ja Heikki Vauhkonen. Nimitysvaliokunnan tehtäviin kuuluu hallituksen jäsenten valinnan valmistelu yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta varten, hallituksen jäsenten palkitsemisasioiden valmistelu ja hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden etsiminen. Nimitysvaliokunta kokoontui yhden kerran vuonna 2014.

Nimitysvaliokunnan jäsenten henkilötiedot: • Harri Suutari, s. 1959. Puheenjohtaja. Insinööri. Tulikivi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 23.8.2013 lähtien. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.

• Markku Rönkkö, s. 1951. Kauppatieteiden maisteri. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.

• Heikki Vauhkonen, s. 1970. Oikeustieteiden kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Tulikivi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 23.8.2013 asti. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja 16.4.2013 asti ja 23.8.2013 alkaen.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana Markku Rönkkö sekä jäseninä Pasi Saarinen, Nella Ginman-Tjeder ja Heikki Vauhkonen. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa ja tehostaa hallituksen työskentelyä yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyssä sekä huolehtia yhteydenpidosta tilintarkastajiin. Tarkastusvaliokunta kokoontui 4 kertaa vuonna 2014. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 100,0 prosenttia.

Toimitusjohtaja

Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja on Heikki Vauhkonen. Toimitusjohtajan tehtävänä osakeyhtiölain mukaan on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimiin, jotka yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, mikäli hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta, budjetin toteutumisesta, Tulikivi-konsernin tuloksesta ja alaistensa toiminnasta.

Johtoryhmä

Operatiivisen toiminnan johtamisessa ja suunnittelussa toimitusjohtajaa on avustanut johtoryhmä, jonka jäseniä ovat toimitusjohtajan lisäksi tuotantojohtaja Ismo Mäkeläinen, myynti- ja markkinointijohtaja Anu Vauhkonen ja talous- ja hallintojohtaja Jouko Toivanen. Johtoryhmä kokoontui 43 kertaa vuonna 2014.

Hallituksen jäsenten osallistuminen hallituksen, tarkastusvaliokunnan, nimitysvaliokunnan kokouksiin.

1.1. -31.12.2014	hallitus	tarkastus- valiokunta	nimitysvalio- kunta
Harri Suutari	14/14		1/1
Olli Pohjanvirta	12/14
Markku Rönkkö	14/14	4/4	1/1
Pasi Saarinen	14/14	4/4
Nella Ginman Tjeder	13/14	4/4
Anu Vauhkonen (8.10. alkaen)	14/14
Heikki Vauhkonen	14/14	4/4	1/1

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

1. Kuvaus valvontaympäristöstä

Tulikiven liikeidea ja arvomaailma

Tulikivi-konserni on erikoistunut säteilylämpöä tuottaviin tulisijoihin ja lämmityslaitteisiin sekä kotien luonnonkivituotteisiin. Asiakkaamme arvostavat tuotteidemme ekologisuutta, esteettisyyttä ja niiden tuomaa viihtyisyyttä sekä puulämmityksen hyötyjä. Tulikivi on uudistumiskykyinen asiakkaitaan, yrittäjyyttä ja rehtiä toimintaa arvostava yritys.

Ympäristöpolitiikka

Kaivostoiminnan harjoittaminen edellyttää kaivospiirin muodostamista sekä ympäristölupaa. Myös keramiikkatuotanto edellyttää ympäristölupaa. Kaivostoimintaa säännellään kaivoslaissa ja ympäristölainsäädännössä. Louhinnasta vastaava johtaja vastaa siitä, että kaivostoiminnan luvat ovat voimassa ja ajan tasalla. Ympäristöstrategian tavoitteena Tulikivellä on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osa-alueilla. Ympäristötyön päämäärä on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä prosessien ja tuotteiden hallinta niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Konserni noudattaa toimintaansa liittyvää

KUVA: Suunnittelu- ja seurantaprosessi

Sisäinen valvonta on osa suunnittelu- ja seurantaprosessia.

ympäristölainsäädäntöä ja normeja sekä tekee toiminnassaan jatkuvan parantamisen kautta ennakoivaa ympäristötyötä. Konsernissa tunnistetaan ja tunnetaan oma vastuu ympäristötoimijana.

Suunnittelu- ja seurantaprosessit

Konsernin toiminta suunnitellaan ja toiminnan tehokkuus varmistetaan vuosittain toteutettavassa strategiasuunnitteluprosessissa ja budjetointiprosessissa. Suunnitelmien toteumista ja toimintaympäristön kehitystä seurataan kuukausiraportoinnin, osavuosikatsausraportoinnin ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä.

Riskianalyysi ja riskienhallinta ovat Tulikivi-konsernissa osa vuosittain toteutettavaa strategista suunnitteluprosessia ja operatiivista toimintaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena konsernissa on varmistaa, että toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan.

Valvontatoiminnot

Organisaation ja toimenkuvien mukaisesti valtaa ja vastuuta delegoidaan budjettivastuullisille ja linjaorganisaation vastuuhenkilöille. Toi-

minnan lakien ja säädösten mukaisuus varmistetaan toimintokäsikirjan ja muun sisäisen ohjeistuksen kautta.

Vuonna 2014 toiminnan painopisteenä on ollut järjestelmäkäytön tehostaminen ja raportoinnin laadun parantaminen. Toiminnanohjausjärjestelmä sisältää tarpeelliset kontrollimekanismit sisäiseen valvontaan.

Sisäistä valvontaa suorittavat organisaation eri tahojen lisäksi tilintarkastajat laajennettuna tarkastuksena erikseen sovittujen kohteiden osalta. Vuonna 2014 tarkastuksen painopistealueina olivat sisäisen valvonnan järjestelyt ja raportointi, myyntitoimintojen kontrollit, hankintaprosessin ja maksuliikenteen kontrollit, käyttö-omaisuuden seurannan kontrollit ja vaihto-omaisuus. Konsernissa ei ole konsernin koko ja toiminnan luonne huomioiden katsottu tarpeelliseksi nimittää sisäistä tarkastajaa. Hallitus voi halutessaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa haluamillaan osa-alueilla.

Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti osana normaalia liiketoimintaa.

KUVA: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävien vastuujako

Vastuunjako	Valvontatoiminnot
Hallitus	- sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden määrittely - vastuu valvonnan toimivuuden seurannasta - hyväksyy riskienhallintaperiaatteet - tilintarkastajien raporttien käsittely - kannustinjärjestelmän määrittäminen
Tarkastusvaliokunta	- sisäisen valvonnan tehokkuuden arviointi - raportointiin liittyen asioiden käsittely - yhteydenpito tilintarkastajiin
Toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana	- sisäisen valvonnan osatekijöiden olemassaolon ja toimivuuden valvonta - valvoo, että toiminta on asetettujen arvojen mukaista - muokkaa toimintaperiaatteet ja -politiikat - vastaa resurssien tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta käy töstä - valvontamekanismien (hyväksymisperiaatteet, täsmäytykset ja raportointi) määrittäminen - määrittää riskienhallinnan toimintatavat ja riskienhallintakeinot
Johtoryhmän jäsen, toimialansa mukaan: kotimaan myynti, markkinointi, tuotekehi-tys, vienti, tuotanto, hankinta, hallinto ja talous	- antavat oman vastuualueensa osalta vastuun yksityiskohtai sempien valvontatoimien käyttöönotosta henkilöille, jotka ovat vastuussa eri toiminnoista. Vastuu sisäisen valvonnan toimi vuudesta omalla vastuualueella - omalle vastuualueelle kuuluvien riskien hallinta
Talous- ja hallintojohtaja	- sisäinen laskenta: tulosten seuranta ja analysointi - ulkoinen laskenta ja raportointi
Tilintarkastaja	- lakisääteinen tilintarkastus - laajennettu tarkastus hallituksen tai tarkastusvaliokunnan toimek siannosta - raportointi tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle

2. Riskien arviointi

Riskienhallinnan avulla varmistetaan, että Tulikivi-konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä hallitaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että konsernin strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tavoitteille on määritetty riskirajat. Riskirajojen ylittyminen tai poikkeamat toimintasuunnitelmissa edellyttävät, että vastuuhenkilö ryhtyy tehostetusti riskienhallintakeinojen käyttämiseen. Taloudellisten riskirajojen ylittyminen tulee esille jatkuvan raportoinnin yhteydessä.

3. Raportointijärjestelmä ja siihen liittyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Raportointijärjestelmän mukaisesti toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin ja eri tuoteryhmien toiminnasta sekä tuloksesta ja poikkeamista budjettiin ja tarkennettuihin ennusteisiin nähden, neljännesvuosittain osavuosikatsaukseen / vuositilinpäätökseen perustuvasta operatiivisesta tuloksesta ja muutoin välittömästi olennaisista muutoksista toimintaympäristössä. Vastuuhenkilöt raportoivat sisäisen raportointijärjestelmän mukaisesti.

Konsernin raportoinnista vastaa emoyhtiön ta lousjohtaja. Kotimaisten yhtiöiden kirjanpito ja konsernilaskenta suoritetaan emoyhtiön ta lousosastolla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden kir janpito ja raportointi hoidetaan paikallisissa ul kopuolisissa, riittävää asiantuntemusta omaa vissa tilitoimistoissa tai muutoin ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen. Emoyhtiön tilintar kastajat vertaavat Venäjän tytäryhtiön venäläi sen raportoinnin ja emoyhtiöön konsernitilin päätöstä varten toimitettavan taloudellisen ra portoinnin sisällön.

Raportoinnin oikeellisuus varmistetaan talous raportoinnin ohjeistuksella, henkilöstön am mattitaidon ylläpidolla, tietojärjestelmien luo tettavuudella, normaaleilla valvontamekanis meilla ja laajennetun tarkastuksen avulla. Ra porttien poikkeamat budjetista ja toiminta suunnitelmista ohjaavat analysoimaan tilannet ta tarkemmin ja etsimään poikkeamien syyt. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta valvoo talous- ja hallintojohtaja ja tilintarkastus sekä aika ajoin toteutettava tietojärjestelmätarkas tus. Toiminnan lakien ja sääntöjenmukaisuus pyritään varmistamaan käyttämällä ulkopuolis ten asiantuntijoiden osaamista ja palveluita.

Yhtiöllä on taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuuden varmistava ohjeistus, jota organi saation on noudatettava. Organisaation osaa minen varmistetaan tiedotus- ja koulutustilai suuksissa. Tilinpäätöksen valmistelukokouksis sa käydään läpi laskentaperiaatteiden ja lainsää dännön muutoksia ja aikataulutukset.

Tarkastusvaliokunta arvioi taloudellisen rapor tointijärjestelmän toimivuutta mm. tulosennus teiden toteuma-analyysien perusteella sekä ra portoinnin virheettömyysarvioinnin avulla nel jännesvuosittain. Arviointiin kuuluu myös vää rinkäytöksiin ja lainvastaiseen toimintaan liitty vien riskien läpikäyminen. Tilintarkastus tarkas taa poikkeamaraportoinnin sisällön laajennetun tarkastuksen yhteydessä. Johtoryhmän jäsenet seuraavat kuukausittain tulosraportoinnin oi keellisuutta ja arvioivat vastuualueidensa tulos poikkeamien syyt.

4. Viestintä ja tiedotus

Raportointia ja laskentaperiaatteita koskevasta ohjeistuksesta tiedotetaan kaikille talousasiois ta vastaaville henkilöille ja kaikille muille, jotka tuottavat tietoa ja tarkastustuloksia talouden

KUVA: Riskien kartoitus ja riskienhallinta

Riskianalyysi ja riskien järjestäminen merkit tävyyden mukaan	- riskien nimeäminen konsernitasolla ja vastuualueittain - riskien vaikuttavuuden ja todennäköisyyden arviointi - määritellään riskirajat asetetuille tavoitteille - määritellään kontrollipisteet - raportointiin liittyvien riskien kartoitus
Riskienhallinta	- riskien hallintatoimenpiteiden määrittely - vastuuhenkilöiden nimeäminen toimenpiteille - toteutuksen aikajänteestä sopiminen - toimenpiteiden toteuttamisen seurantatavan määrittely
Riskienhallintaprosessin valvonta	- vastuuhenkilöt raportoivat toimitusjohtajalle riskien toteutumisesta, tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tehokkuudesta - riskiarvioinnit kontrollien osalta
Riskienhallintaprosessin jatkuvuus	- kuluvan kauden toimenpiteet ja toimintaympäristö ja sen ennustettavissa olevat muutokset vaikuttaa seuraavan kauden suunnitelmiin ja riskienhal - lintatoimenpiteisiin - riskienkartoitukseen kerätään taustamateriaalia osana jatkuvaa toimintaa.

järjestelmään. Toimitusjohtaja raportoi tarkas tusvaliokunnalle sisäisen valvonnan, ml. rapor toinnin oikeellisuus, alueella havaituista puut teista. Tilintarkastuksen ja laajennetun tarkas tuksen raportit sekä vastuuhenkilöiden anta mat selvitykset raportteihin käsitellään tarkas tusvaliokunnan kokouksissa. Tarkastusvalio kunta raportoi hallitukselle tekemistään havain noista sekä organisaatiolle antamistaan ohjeis ta ja suosituksista.

Konsernin viestinnästä vastaa toimitusjohtaja. Konsernissa on viestinnän toimintaohjeet, joka kattaa toimintaohjeet sisäiselle ja ulkoiselle viestinnälle. Lisäksi on määritelty näihin liittyen puheoikeuden omaavat henkilöt.

5. Valvonnan seuranta

Sisäisen valvonnan tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti johtamis- ja ohjaustoimien yhte ydessä ja erikseen tarkastusraporttien valmis tuttua. Taloudellisen raportoinnin osalta vertai lut toteuman ja tavoitteen välillä, erilaiset täs mäytykset ja toiminnallisten raporttien sään nönmukaisuuden valvonta ovat jatkuvasti tote uttavia seurantatoimenpiteitä.

Suunnittelu- ja seurantakokoukset sisältyvät hallituksen vuosisuunnitelmaan. Tietojärjestel mät ovat pääpiirteissään vakiintuneita ja niiden luotettavuutta arvioidaan ulkopuolisen asian tuntijan toimesta säännöllisesti.

6. Tilintarkastus

Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätty essä. Tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

Palkka- ja palkkioselvitys 2014

Hallituksen jäsenet

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää Tuliki vi Oyj:n varsinainen yhtiökokous.

Hallituksen jäsenen vuosipalkkio oli 2.4.2014 lähtien 18 000 euroa (jota edeltävältä ajalta vuosipalkkio oli vastaavasti 18 000 euroa), josta 60 prosenttia suoritettiin rahana ja 40 prosenttia Tulikivi Oyj:n A-osakkeina. Kukin hallituksen jäsen sai näin 32 727 A-osaketta. Osakkeet ostettiin pörssistä. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saamiaan osakkeita en nen kuin hallituksen jäsenyys on päättynyt, el lei hallitus myönnä tapauskohtaisesti luovut tamiseen lupaa etukäteen. Lisäksi suoritettiin hallituksen sivutoimiselle puheenjohtajalle 4 500 euron suuruinen kuukausipalkkio (päätoi misen puheenjohtajan kuukausipalkkio ajalla 17.4.-23.8.2013 oli 14 500 euroa ja sivutoi misen hallituksen puheenjohtajan palkkio ajal la 24.8.-31.12.2013 4 500 euroa) ja sihtee rinä toimivalle hallituksen jäsenelle 1 400 (1 400) euron suuruinen kuukausipalkkio. Halli tuksen tarkastusvaliokunnan jäsenille ja nimi tystoimikunnan jäsenille maksettiin kokous palkkiota 330 (330) euroa kokousta kohden. Hallituksen jäsenille ei suoritettu muuhun kuin hallitus- tai valiokuntatyöhön liittyviä palkki oita vuonna 2014.

Toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitsemisjärjestelmien periaatteet

Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkit seminen koostuu kiinteästä peruspalkasta ja kannustinjärjestelmän määrittelemästä vuo -

sittaisesta tulospalkkiosta (muuttuva osa) ja osakepalkkiosta.

Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muis ta työsopimuksen ehdoista päättää hallitus. Muun johtoryhmän sekä ulkomaisten tytäryh tiöiden toimitusjohtajien kannustinjärjestel mästä päättää hallitus, ja kiinteästä palkka osuudesta toimitusjohtaja yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa.

Toimitusjohtajan (toimitusjohtajien vuonna 2013) kiinteä palkka vuonna 2014 oli 183 562 (231 432) euroa. Toimitusjohtajalle ei muo dostunut palkkiota kannustinjärjestelmän pe rusteella vuodelta 2014. Toimitusjohtajan irti sanoutumisaika on 3 kuukautta ja yhtiön irti sanoessa toimisuhteen, irtisanomisaika on 12 kuukautta. Työsuhteen päättymiseen ei liity erillistä erorahaa.

Muun johtoryhmän ja ulkomaisten tytäryhti öiden toimitusjohtajien kiinteät palkat vuonna 2014 olivat yhteensä 436 054 (672 412) eu roa ja vuodelta 2014 maksettu, myynnin kas vuun perustuva muuttuva palkanosa 45 000 (36 000) euroa.

Lakisääteisen eläketurvan lisäksi toimitusjoh tajilla oli lisäeläkejärjestely 28.2.2014 saakka. Lisäeläkejärjestely oli maksupohjainen. Va kuutetuille kertyneet eläkemaksut ovat siirty neet vapaakirjalle, josta vakuutettu henkilö on oikeutettu hakemaan ne maksuun täytettyään 60 vuotta. Eläkejärjestelyn vuosikustannus yhtiölle oli 4 056 euroa vuonna 2014, josta toimitusjohtajan osuus 1 426 euroa.

Optio-oikeudet johdolle ja avainhenkilöille

Tukeakseen johdon ja avainhenkilöiden sitoutumista tulosparannusohjelman läpivientiin Tulikivi Oyj:n hallitus päätti 17.9.2013 optiooikeuksien antamisesta Tulikivi-konsernin avainhenkilöille varsinaisen yhtiökokouksen 16.4.2013 antaman valtuutuksen perusteella. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöt työnantajaansa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 13 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.

Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 800 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 800 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa A-sarjan osaketta. Optio-oikeudet jakaantuvat kolmeen lajiin ja niillä merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2013A 1.5.2016- 31.5.2018; optio-oikeudella 2013B 1.5.2017- 31.5.2019 ja optio-oikeudella 2013C 1.5.2018-31.5.2020. Osakkeiden merkintähinta kaikilla optio-oikeuksilla on 0,33 euroa osakkeelta. Hallitus asettaa kunkin optiolajin vapautumiselle yhtiön tulosparannusohjelmaan liittyvät taloudelliset tavoitteet erikseen kullekin optiolajille. Optio-oikeuksia 2013A on 580 000 kappaletta. Niiden merkitsemiselle asetettu tilikauden 2014 käyttökatetavoite ei toteutunut. Hallitus päätti jatkaa tavoitteen seurantajaksoa tilikaudelle 2015.

Tulospalkkiojärjestelmä

Tulikivi Oyj:llä on tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle. Järjestelmän ansaintakriteerit ja palkkion määrän päättää hallitus, ja järjestelmä on voimassa vuoden kerrallaan. Hallitus hyväksyy järjestelmän mukaisten palkkioiden maksatuksen toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten ja ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajien osalta, ja toimitusjohtaja muilta osin laskelmien valmistuttua.

Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko henkilöstöä ja se perustuu konsernin tulokseen. Vuoden 2014 (2013) tulos ei oikeuttanut tulospalkkioon.

Tilintarkastus

Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Vuonna 2014 tilintarkastusyhtiölle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä

75 682 (138 680) euroa, josta lakisääteisen tilintarkastuksen osuus oli 57 280 (62 879) euroa.

Hallituksen jäsenille vuonna 2014 maksetut vuosipalkkiot hallitus- ja valiokuntatyöstä (euro):

	Vuosipalkkiot	Tarkastusvaliokunta	Nimitystoimikunta/	Yhteensä
			Nimitysvaliokunta
			8.10.2013 alkaen
Ginman-Tjeder Nella, jäsen	18 000	1 320		19 320
Pohjanvirta Olli, jäsen	18 000			18 000
Rönkkö Markku, jäsen ja sihteeri	34 800	1 320		36 120
Saarinen Pasi, jäsen	18 000	1 320		19 320
Suutari Harri, jäsen. Sivutoiminen puheenjohtaja	72 000			72 000
Vauhkonen Anu, jäsen	18 000			18 000
Vauhkonen Heikki, jäsen	18 000			18 000
Yhteensä	196 800	3 960		200 760

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Tulikivi Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 13. huhtikuuta 2015 klo 12.00 alkaen Helsingissä, Ekberg Extrassa, Bulevardi 9 A, II krs. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä 23.3.2015 alkaen yhtiön kotisivuilla ja pääkonttorissa Nunnanlahdessa, ja niistä lähetetään pyydettäessä jäljennöksiä osakkeenomistajille. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 30.3.2015 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa siitä 3.4.2015 mennessä yhtiölle. Ilmoittautuminen tulee tehdä joko puhelimitse numeroon 0207 636 251 tai 0207 636 322 (ma - pe klo 8 - 16, pois lukien 3.4.2015 (pit-

käperjantai)); sähköpostitse osoitteeseen kaisa.toivanen@tulikivi.fi; faxilla numeroon 020 605 0701 tai postitse osoitteella Tulikivi Oyj / yhtiökokous, 83900 Juuka. Hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat: Ohjeet osallistumisesta yhtiökokoukseen osoitteessa: www. tulikivi.com> Konserni> Yhtiökokous 2015.

Osingonjako

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilivuodelta 2014 ei jaeta osinkoa.

Osakerekisteri

Osakkeenomistajan henkilö- tai osoitetiedoissa sekä osakkeiden omistuksessa tapahtuneet muutokset pyydämme ilmoittamaan siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili.

Taloudelliset katsaukset

Tulikivi Oyj julkaisee vuonna 2015 seuraavat taloudelliset katsaukset:

Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 6.2.2015 Vuosikertomus vuodelta 2014 vko 12 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 29.4.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 7.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 22.10.2015

Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus julkaistaan yhtiön Internet-sivuilla viikolla 12. Taloudelliset katsaukset löytyvät julkaisupäivästä alkaen yhtiön kotisivuilta www.tulikivi.com. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa yhtiössä talous- ja hallintojohtaja Jouko Toivanen, puhelin 0207 636 330.

Tulikivi Oyj:tä seuraa analyytikko: Matias Rautionmaa / Pohjola Pankki, puh. 010 252 4408, matias.rautionmaa@pohjola.fi

Vuosikooste

Tulikivi Oyj:n vuonna 2014 julkaisemista pörssitiedotteista

• 09.12.2014 Hovioikeus hylkäsi yhteistoimintavelvoitteen rikkomisen
• 01.12.2014 Yhtiökokous ja taloudelliset tiedotteet vuonna 2015
• 24.10.2014 Osavuosikatsaus 01-09/2014
• 23.09.2014 Tulikivi Oyj alentaa koko vuoden liikevaihto- ja liiketulosennustetta
• 07.08.2014 Osavuosikatsaus 01-06/2014
• 29.04.2014 Osavuosikatsaus 01-03/2014
• 02.04.2014 Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen järjestäytyminen
• 12.03.2014 Vuosikertomus 2013 julkaistu
• 11.03.2014 Yhtiökokouskutsu
• 10.02.2014 Tilinpäätöstiedote 01-12/2013
• 10.02.2014 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tulikivi Oyj:n toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014

Hallituksen toimintakertomus	43
Konsernitilinpäätös, IFRS	46
Konsernin laaja tuloslaskelma	46
Konsernitase	47
Konsernin rahavirtalaskelma	48
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	49
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	50
Taloudellista kehitystä kuvaavat sekä osakekohtaiset tunnusluvut	86
Tunnuslukujen laskentaperusteet	88
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS	89
Emoyhtiön tuloslaskelma	89
Emoyhtiön tase	90
Emoyhtiön rahoituslaskelma	93
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	94
Tulikivi Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat	102
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset	103

Tämä on Tulikivi-konsernin tilinpäätös, joka on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstan dardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IF - RIC-tulkintoja.

Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoi tetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla an netuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standar deja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilin päätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Hallituksen toimintakertomus

Liiketoimintaympäristö vuonna 2014

Vähäinen pientalo- ja korjausrakentaminen sekä heikko kuluttajaluottamus heikensivät tulisijojen kysyntää kotimaassa. Hitaasti käynnistynyt talouden elpyminen ei ole vielä kasvattanut tulisijamarkkinaa pitkään jatkuneen talouden taantuman jälkeen Keski-Euroopassa. Ranskassa valtio on ryhtynyt myöntämään 30%:n verovähennystä kotien energiatehokkuusinvestointeihin, minkä uskotaan vaikuttavan myönteisesti tulisijamarkkinaan.

Venäjällä tulisijojen kysyntä oli vuoden 2014 loppupuolella hyvä, mutta näkymät vuodelle 2015 ovat epävarmat.

Yhtiön tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 4,2 (4,4) miljoonaa euroa.

Liikevaihto ja tulos

0,02 0,0 -0,02 -0,04 -0,06 -0,08

-0,09 -0,10

Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain, %

Liiketoiminnan nettorahavirta, Me

2010 2011 2012 2013

51,2

1,4

Liikevaihdon kehitys, Me

58,8

Sijoitetun pääoman tuotto, %

-4,8

-10 -9,8

55,9

4 2 0 -2 -4

-8

-0,1

2,9

2010 2011 2012 2013 2014

0,3

0,1

2,6

43,7

2010 2011 2012 2013 2014

-6 -5,4

-2,1

2014

39,3

Investoinnit ja poistot, Me

-2,4

4,9

4,2

Pörssikurssi, 31.12.

0,63

1,16

-4,0 -5,0

2,0 1,0 0 -1,0 -2,0 -3,0

1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0

3,4

4,7

Liiketulos, Me

-0,3

2010 2011 2012 2013 2014

2010 2011 2012 2013 2014

4,1 2,7

0,1

2010 2011 2012 2013 2014

muodostuminen

(laskettu v. 2010) British Standard PAS 2050

hiilijalanjälki

Tulikivi-tulisijan elinkaaren

0,612 CO2 eqv kg/kg

0,57

investoinnit poistot

1,6

3,8

-4,3

2,4

0,20

0,34

Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen

Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on

3,5

-2,4

8,4%

91,6%

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, %

1,6%

52,8% 45,6%

Tulisijat

Suomi Muu Eurooppa

USA

Luonnonkivituotteet

0,8

0,6

0,4

0,2

0

68,1

-0,02

Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 10,7 miljoonaa euroa (11,8 miljoonaa euroa 10-12/2013), liiketulos -0,2 (-1,8) miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja -0,6 (-2,0) miljoonaa euroa. Liiketulos ennen kertaluonteisia kuluja oli 0,0 (0,5) miljoonaa euroa. Näistä sopeutuksista aiheutui 0,1 (2,3)

miljoonan euron kertaluonteiset kulut neljännelle vuosineljännekselle.

Tulikivi-konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 39,3 Me (43,7 Me 1-12/2013), liiketulos -2,4 (-4,3) Me ja tulos ennen veroja -3,3(-5,3) Me. Kiinteiden kulujen leikkausten ja tuotannon sopeutusten ansiosta kannattavuus parani vuonna 2014. Liiketulos ennen kertaluonteisia kuluja oli vuonna 2014 -1,0 (-1,4) Me. Osakekohtainen tulos tilikaudella oli -0,04 (-0,11) euroa.

Kotimaan osuus liikevaihdosta oli tilikaudella 17,9 (20,8) miljoonaa euroa eli 45,6 (47,7) prosenttia. Viennin liikevaihto oli 21,4 (22,9) miljoonaa euroa. Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi, Venäjä, Ranska, Saksa ja Belgia.

0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0

0,60

Rahavirta ja rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja oli -2,1 (2,6) miljoonaa euroa. Tulosparannusohjelman kertaluonteiset kassavaikutteiset kulut olivat vuonna 2014 noin 3 miljoonaa euroa. Käyttöpääomaa sitoutui lisää tilikauden aikana 2,1 (-3,9) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman nousu tilikaudella johtui myyntisaamisten noususta 0,7 miljoonalla eurolla, sekä lyhytaikaisten varausten vähentymisestä 1,2 miljoonalla eurolla. Käyttöpääoma oli tilikauden lopussa 7,6 (5,5) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 20,0 (23,0) miljoonaa euroa, ja nettorahoituskulut olivat 0,9 (1,0) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 39,0 (38,1) prosenttia. Korollisten nettovelkojen suhde omaan pääomaan eli gearing oli 89,8 (59,3) prosenttia. Current ratio oli 1,6 (1,8), ja osakekohtainen oma pääoma oli 0,30 (0,35) euroa. Tilikauden päättyessä konsernin rahavarat ja muut likvidit varat olivat 3,7 (10,7) miljoonaa euroa.

Yhtiöllä on useita rahoittajia, joiden kanssa on solmittu erillisiä lainasopimuksia. Yhtiön luottosopimuksissa on taloudellisia kovenantteja, jotka koskevat omavaraisuusastetta ja korollisen vieraan pääoman sekä nettovelan suhdetta käyttökatteeseen. Yhtiö täyttää omavaraisuusasteen tarkasteluun liittyvät kovenantit tilanteessa 31.12.2014. Lisäksi yhtiö on neuvotellut vapautuksen korollisen vieraan pääoman sekä nettovelan suhdetta käyttökatteeseen mittaavista kovenanteista tilanteessa 31.12.2014. Rahoittajien kanssa on sovittu 10,9 miljoonan euron lainojen takaisinmaksun siirrosta vuodelta 2015 vuosille 2016-2018. Seuraava kovenanttien tarkasteluhetki on 30.6.2015. Tulosparannusohjelman edetessä suunnitellusti yhtiö täyttää kovenantit tilanteessa 30.6.2015.

Investoinnit ja tuotekehitys

Konsernin investoinnit olivat tilikaudella 2,4 (1,6) miljoonaa euroa, joista tulosparannusohjelman investointeja oli 1,4 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 1,4 (1,6) miljoonaa euroa eli 3,5 (3,6) prosenttia liikevaihdosta. Näistä aktivoitiin taseeseen 0,2 (0,2) miljoonaa euroa. Tuotekehityksessä keskityttiin tulosparannusohjelman mukaisesti uuden keraamisen malliston tuotteistamiseen.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 281 (293) henkilöä. Tilikaudella palkka- ja palkkiokulut olivat yhteensä 11,2 (13,4) miljoonaa euroa. Tilikauden palkat sisälsivät 0,4 (1,6) miljoonaa euroa kertaluonteisia

Osakekohtainen tulos, euro

-0,07

-0,11 -0,11

Nettovelkaantumisaste %

96,5

2010 2011 2012 2013

112,9

59,3

2014

89,8

2014

-0,04

2010 2011 2012 2013

A-osakkeen keskihinnan kehitys

kuukausittain, euro

0,30

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

0,34 0,30 0,29 0,29 0,29 0,29 0,28 0,27 0,24 0,21 0,20

-0,02

Osakekohtainen oma pääoma, euro

0,51 0,49

0,35

2014

0,30

2010 2011 2012 2013

A-osakkeen suhteellisen vaihdon kehitys

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

1,21 1,09 0,53 0,74 0,57 0,97 1,50 1,51 1,51

2,83

kuukausittain, %

0,00

2,00

4,00

6,00

5,06

3,65

8,00

10,00

Liikevaihdon kehitys, Me

Omavaraisuusaste, %

33,3

37,0

0

50

27

273

100

150

200

250

2 5 8 9 9

2010 2011 2012 2013

Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2014

</=25 </=30 </=35 </=40 </=45 </=50 </=55 </=60 </=65 >65

Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2014

33 23 49

43

17

Toimihenkilöt Työntekijät

Naiset Miehet

20

6 5

2014

39,0

190

8

33

15 18 9

Henkilöstö liiketoiminnoittain keskimäärin 2013

Tulisijat Sisustuskivi

Toimihenkilöt Työntekijät

65

10

35,2

38,1

kuluja. Tulikivi-konsernissa on käytössä tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle. Tulikiven johdolle ja avainhenkilöille on käytössä optiojärjestelmä. Vuodelle 2014 asetettua käyttökatetavoitetta ei saavutettu, joten vuodelta 2014 ei maksettu tulospalkkiota eikä jaettu optioita.

Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat

Tulikivi Oyj:n 2.4.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin Nella Ginman-Tjeder, Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Harri Suutari, Heikki Vauhkonen ja Anu Vauhkonen. Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Harri Suutarin. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja on Heikki Vauhkonen. Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kirsi Jantunen. Tulos ennen veroja, Me 1 0

Osakepääoma, osakkeet ja hallituksen valtuutukset -2 -3

-1,0

-1

Kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2014 oli 6 314 474,90 euroa. Tilanteessa 31.12.2014 A-osakkeita oli 52 188 743 kappaletta ja K-osakkeita oli 7 682 500 kappaletta, eli yhteensä A- ja K-osakkeita oli 59 871 243 kappaletta. Yhtiöjärjestyksen mukaan A-2010 2011 2012 2013 2014 -4 -3,1 -5 -6 -5,3

osakkeille maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeille. A-osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita voidaan antaa seuraavasti: enintään 10 358 248 kappaletta A-sarjan ja 1 616 000 kappaletta K-sarjan osakkeita.

Valtuutus sisältää oikeuden toteuttaa osakeanti myös osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla annilla edellyttäen, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutus sisältää oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä olisi enintään yksi kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista. Oman pääoman tuotto, % 5,0 0 -5,0 -10,0 -3,6 -3,4

Valtuutus sisältää myös oikeuden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta, jotka oikeuttavat saamaan maksua tai saatavan kuittaamista vastaan yhtiön osakkeita. Valtuutus sisältää oikeuden suorittaa yhtiön osakepalkkioita. Hallituksella on valtuutus päättää -3,3 2010 2011 2012 2013 -15,0 -11,9 -20,0 -25,0 -22,6

muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa vuoden 2015 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Omat osakkeet

Yhtiö ei ole hankkinut eikä luovuttanut omia osakkeita tilikauden aikana. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 124 200 A-osaketta, mikä vastaa 0,2 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia kokonaisäänimäärästä.

Tulikivi Oyj:n A-osakkeita vaihdettiin vuonna 2014 NASDAQ OMX Helsingissä 7,9 miljoonaa kappaletta. Osakkeen ylin kaupankäyntikurssi oli 0,36 euroa ja alin 0,19 euroa. Tilikauden viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 0,20 euroa.

Toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit 70

Konsernin toimintaan liittyvät riskit luokitellaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, rahoitus- ja vahinkoriskeihin. 60 50 40 26,7 55,9

Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin liiketoimintaympäristön, rahamarkkinoiden ja markkinatilanteen sekä markkina-aseman muutoksia, kulutustottumusten ja kysyntätekijöiden muutoksia, resurssien kohdentamista, raaka-ainevaroja, lainsäädännön ja asetusten 30 20 10 0 29,2 31,6 2014 -13,5

muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yrityksen, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.

Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan, uusien tuotteiden markkinoille saattamiseen ja prosesseihin. Vahinkoriskeihin kuuluvat tulipalot, vakavat konerikot ja muut omaisuusvahingot, joista voi aiheutua myös keskeytysvahinkoja. Vahinkoriskejä ovat lisäksi työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konsernin rahoitusriskejä ovat maksuvalmiusriski, pääoman hallintaan liittyvät rikit, korkoriski ja valuuttariski.

Riskien arviointi suoritetaan strategisen suunnitteluprosessin ja vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Analyysin jälkeen riskeille on kartoitettu ehkäisy- ja kontrollointikeinoja riskien vaikuttavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Jos riskien hallintakeinot osoittautuvat tehottomaksi tai niitä ei pystytä käyttämään, voi riskien toteutumisella olla merkittävä haitallinen vaikutus tulokseen, taloudelliseen asemaan, liiketoimintaan ja osakkeiden arvoon. Riskeistä ja niiden hallintakeinoista on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 37. Euroalueen kriisin mahdollisesti aiheuttama Liikevaihdon kehitys, Me 2010 2011 2012 2013 2014 kotimaa vienti 17,9 21,4 27,2 39,3 58,8 24,9 26,3 51,2 20,8 22,9 43,7

Nettovelkaantumisaste %

96,5

2010 2011 2012 2013

A-osakkeen keskihinnan kehitys

kuukausittain, euro

0,30

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

0,34 0,30 0,29 0,29 0,29 0,29 0,28 0,27 0,24 0,21 0,20

112,9

59,3

2014

89,8

-0,8

Osakekohtainen oma pääoma, euro

A-osakkeen suhteellisen vaihdon kehitys

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

1,21 1,09 0,53 0,74 0,57 0,97 1,50 1,51 1,51

2,83

0

50

27

273

100

150

200

250

2 5 8 9 9

kuukausittain, %

0,00

2,00

4,00

6,00

5,06

3,65

8,00

10,00

Omavaraisuusaste, %

Henkilöstö liiketoiminnoittain keskimäärin 2013

Tulisijat Sisustuskivi

Toimihenkilöt Työntekijät

65

10

</=25 </=30 </=35 </=40 </=45 </=50 </=55 </=60 </=65 >65

Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2014

33 23

Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2014

49

43

17

Toimihenkilöt Työntekijät

Naiset Miehet

20

6 5

190

8

33

15 18 9

Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain, %

Liiketoiminnan nettorahavirta, Me

2010 2011 2012 2013

51,2

1,4

Liikevaihdon kehitys, Me

58,8

Sijoitetun pääoman tuotto, %

-4,8

-10 -9,8

55,9

4 2 0 -2 -4

-8

-0,1

2,9

2010 2011 2012 2013 2014

0,3

0,1

2,6

43,7

2010 2011 2012 2013 2014

-6 -5,4

-2,1

2014

39,3

Investoinnit ja poistot, Me

-2,4

4,9

4,2

Pörssikurssi, 31.12.

0,63

1,16

-4,0 -5,0

2,0 1,0 0 -1,0 -2,0 -3,0

1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0

3,4

4,7

Liiketulos, Me

-0,3

2010 2011 2012 2013 2014

2010 2011 2012 2013 2014

4,1 2,7

0,1

2010 2011 2012 2013 2014

muodostuminen

(laskettu v. 2010) British Standard PAS 2050

hiilijalanjälki

Tulikivi-tulisijan elinkaaren

0,612 CO2 eqv kg/kg

0,57

investoinnit poistot

1,6

3,8

-4,3

2,4

0,20

0,34

Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen

Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on

3,5

-2,4

8,4%

91,6%

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, %

1,6%

52,8% 45,6%

Tulisijat

Suomi Muu Eurooppa

USA

Luonnonkivituotteet

0,8

0,6

0,4

0,2

0

68,1

voimakas taantuma voi heikentää yhtiön tuotteiden kysyntää, kannattavuutta ja omavaraisuutta. Yhtiön taseen omaisuuseriin sisältyy liikearvoja, joiden arvo perustuu johdon arvioihin. Jos nämä arviot eivät toteudu, on mahdollista, että arvonalentumistestausten yhteydessä joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappiota. Konsernin pankkilainojen kovenanttiehtojen täyttyminen edellyttää konsernin kannattavuuden paranemista jatkossa. Tulos ennen veroja, Me 1 0 -1 -2 -3 -4 -1,0 -3,1 -0,8 2010 2011 2012 2013 2014 -2,1 2010 2011 2012 2013 2014 5 4 3 2 1 0 investoinnit poistot 3,4 4,7 4,2 Pörssikurssi, 31.12. 4,1 2,7 1,6 3,8

Investoinnit ja poistot, Me

-2,4

2010 2011 2012 2013 2014

-4,3

-2,4

0,1

Liiketulos, Me

-0,3

4,9

Ympäristövelvoitteet 2010 2011 2012 2013 2014 -5 -6 -5,3 1,6 1,4

6

-4,0 -5,0

2014

39,3

2,0 1,0 0 -1,0 -2,0 -3,0

0,8

Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain, %

Liiketoiminnan nettorahavirta, Me

2010 2011 2012 2013

51,2

1,4

Liikevaihdon kehitys, Me

58,8

Sijoitetun pääoman tuotto, %

-4,8

-10 -9,8

55,9

4 2 0 -2 -4

-8

-0,1

2,9

2010 2011 2012 2013 2014

0,3

0,1

2,6

43,7

2010 2011 2012 2013 2014

-6 -5,4

-2,1

2014

39,3

Investoinnit ja poistot, Me

4 2 0 -2 -4

-2,4

4,9

4,2

-8

Pörssikurssi, 31.12.

0,63

1,16

-4,0 -5,0

2,0 1,0 0 -1,0 -2,0 -3,0

1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0

3,4

4,7

Liiketulos, Me

-0,3

2010 2011 2012 2013 2014

2010 2011 2012 2013 2014

4,1 2,7

-0,1

0,1

2,9

55,9

2010 2011 2012 2013 2014

muodostuminen

(laskettu v. 2010) British Standard PAS 2050

hiilijalanjälki

Tulikivi-tulisijan elinkaaren

0,612 CO2 eqv kg/kg

0,57

investoinnit poistot

1,6

-10 -9,8

3,8

-4,8

-4,3

Sijoitetun pääoman tuotto, %

1,4

Liikevaihdon kehitys, Me

58,8

Liiketoiminnan nettorahavirta, Me

2010 2011 2012 2013

51,2

2,4

0,20

Tulisijat

Suomi Muu Eurooppa

USA

0,34

91,6%

Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain, %

8,4%

Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, %

1,6%

52,8% 45,6%

Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on

3,5

0,3

-2,4

0,1

2,6

43,7

8,4%

91,6%

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, %

1,6%

52,8% 45,6%

Tulisijat

Suomi Muu Eurooppa

USA

Luonnonkivituotteet

0,6

0,4

0,2

0

Tulikiven ympäristöstrategian tavoitteena on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osa-alueilla. Kaikilla Tulikivi Oyj:n toimivilla louhoksilla ja Heinäveden tehtaan keraamisessa tuotannossa on toiminnan vaatimat ympäristöluvat. Avoimia lupaprosesseja ei ole. Tulikivi konsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja tehdas- ja louhosalueita aikanaan suljettaessa. Konsernin toiminnasta ei jää ympäristöön haitallisia tai myrkyllisiä aineita. Ympäristövelvoitteista ja niitä varten kirjatuista varauksista on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdissa 33 ja 25. Konsernin toiminta on ympäristölupien mukais-Osakekohtainen tulos, euro 2010 2011 2012 2013 0,02 0,0 -0,02 -0,04 -0,06 -0,08 -0,02 -0,07 -0,02 -0,09 -0,10 -0,11 -0,11 2010 2011 2012 2013 2014 -6 -5,4 2010 2011 2012 2013 2014 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1,16 0,63 0,57 0,34 Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen muodostuminen

ta, ja se noudattaa viranomais- ja ympäristönsuojeluvaatimuksia. Konserni ei ole osallisena ympäristöasioita koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä, eikä sen tiedossa ole ympäristöriskejä, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Oman pääoman tuotto, % 5,0 0 -5,0 -3,6 -3,4 Osakekohtainen tulos, euro 0,02 0,0 -0,02 -0,02 2,4 3,5

-0,04

1 0 -1 -2 -3 -4

-5

-1,0

Tulevaisuuden näkymät -10,0

Tulikivi-tuotteiden kysyntätilanne on riippuvainen kuluttajaluottamuksen ja rakentamisen kehittymisestä. Vuonna 2013 käynnistetty tulosparannusohjelma sisältää tuotannon ja myynnin tehostamistoimia sekä säästötoimenpiteitä, joiden vaikutukset näkyvät vuosien 2014- 2016 aikana. -3,3 2010 2011 2012 2013 -15,0 -20,0 -25,0 -22,6 -0,06 -0,08 -0,07 -0,09 -0,10 -0,11 -0,11

-11,9

Tulos ennen veroja, Me

-3,1

-6 -5,3

2010 2011 2012 2013 2014

-0,8

Epävarmasta markkinanäkymästä johtuen yhtiö ei anna toistaiseksi liikevaihto- tai tulosennustetta tilikaudelle 2015. Osakekohtainen oma pääoma, euro 0,80 Nettovelkaantumisaste % 120 0,20

Yhtiön tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 4,2 (4,4 31.12.2013) miljoonaa euroa. 0,70 0,60 0,50 0,60 0,51 0,49 100 96,5

80

68,1

Strategian toteutumisen seuranta 0,40 60

-0,04

Konsernin strategia kattaa keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoteen 2017 saakka. Strategian mukaan konsernin orgaaninen kasvutavoite on myönteisessä taloudellisessa suhdanteessa yli 10 prosenttia vuodessa. Tavoitteena on myös saavuttaa 2010 2011 2012 2013 0,30 0,20 0,10 0 2014 2010 2011 2012 2013 40 20 0

seuraavan kolmen vuoden kuluessa 10 prosentin taso liiketuloksessa. Oman pääoman tuottotavoitteena on ylittää 20 prosentin taso. Strategiaa tukevat yritysostot ovat mahdollisia. Toimintaympäristön epävakauden takia strategisia tavoitteita ei ole saavutettu. Konsernissa on rakennettu valmiuksia toiminnan kannattavuuden parantamiseen. 70 60 50 40 30 26,7 55,9 -0,02 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,60 -0,04

-3,3

Tunnuslukutiedot ja omistusta koskevat tiedot 20 0,30

Konsernin talouskehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut laskentakaavoineen sekä osakkeenomistajat ja johdon omistus on esitetty tilinpäätöksen yhteydessä. 10 0 2014 2010 2011 2012 2013 0,20 0,10 0 2014

Segmenttiraportointi

-13,5

Yhtiössä on suoritettu tulosparannusohjelman yhteydessä organisaatiorakenteiden yksinkertaistaminen, jossa tulisija- ja sisustuskiviliiketoiminta integroitiin. Tämän vuoksi yhtiö ei enää raportoi erillisinä näitä segmenttejä vuoden 2014 alusta alkaen. 45 40 35 30 25 20 37,0 0,35 112,9 59,3 89,8

0,30

Konsernirakenne

Konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S., Inc, OOO Tulikivi ja Tulikivi GmbH. Konserniyritys on lisäksi The New Alberene Stone Company, Inc., jolla ei ole 2010 2011 2012 2013 5 0 2014 2014

15 10

0

50

27

273

100

150

200

250

enää liiketoimintaa. Emoyhtiöllä on Saksassa kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland. Konsernin osakkuusyhtiö on Rakentamisen MALL Oy. Entinen osakkuusyhtiö Stone Pole Oy on purettu 2014. Liikevaihdon kehitys, Me 27,2 58,8 Osakekohtainen oma pääoma, euro

2014

-13,5

Liikevaihdon kehitys, Me

27,2

Omavaraisuusaste, %

33,3

37,0

58,8

29,2 31,6

26,7

55,9

0

50

27

273

100

150

200

250

2 5 8 9 9

2010 2011 2012 2013 2014

35,2

2010 2011 2012 2013

Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2014

</=25 </=30 </=35 </=40 </=45 </=50 </=55 </=60 </=65 >65

Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2014

33 23 49

43

17

Toimihenkilöt Työntekijät

Naiset Miehet

20

6 5

2014

39,0

190

8

33

15 18 9

Henkilöstö liiketoiminnoittain keskimäärin 2013

Tulisijat Sisustuskivi

Toimihenkilöt Työntekijät

65

10

24,9

26,3 51,2

kotimaa vienti

38,1

20,8

22,9 43,7

17,9

21,4

39,3

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 39,3 22,9 43,7 0,51 0,49

26,3 51,2

2010 2011 2012 2013

-3,4

Oman pääoman tuotto, %

-11,9

-25,0 -22,6

5,0 0 -5,0 -10,0 -15,0

-20,0

-3,6

Tulikivi Oyj antaa selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) vuodelta 2014 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus 54:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Hallintoperiaatteet ovat luettavissa yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.tulikivi.fi -> Konserni -> Konsernin hallinto ja johto. 2010 2011 2012 2013 2014 kotimaa vienti 17,9 29,2 31,6 21,4 24,9 Omavaraisuusaste, % 20,8 2010 2011 2012 2013 0,35 2014 0,30

Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä 33,3 35,2 38,1 39,0

Emoyhtiöllä ei ole osingonjakokelpoisia varoja. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta vuodelta 2014.

2014

A-osakkeen keskihinnan kehitys

kuukausittain, euro

0,30

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

0,34 0,30 0,29 0,29 0,29 0,29 0,28 0,27 0,24 0,21 0,20

0,612 CO2 eqv kg/kg

Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on

A-osakkeen keskihinnan kehitys

A-osakkeen suhteellisen vaihdon kehitys

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

1,21 1,09 0,53 0,74 0,57 0,97 1,50 1,51 1,51

2,83

kuukausittain, %

0,00

2,00

4,00

6,00

5,06

3,65

8,00

10,00

Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2014 A-osakkeen suhteellisen vaihdon kehitys kuukausittain, %

Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2014

Henkilöstö liiketoiminnoittain keskimäärin 2013

Tulisijat Sisustuskivi

Naiset Miehet

20

190

Toimihenkilöt Työntekijät

65

10

Konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 euro	liitetieto	1.1.- 31.12.2014	1.1.- 31.12.2013
Liikevaihto	3	39 293	43 724
Liiketoiminnan muut tuotot	4	1 016	433
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-90	-559
Valmistus omaan käyttöön		316	171
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-8 761	-9 079
Ulkopuoliset palvelut		-5 482	-5 959
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	-14 009	-16 975
Poistot	6	-3 524	-3 790
Liiketoiminnan muut kulut	7	-11 198	-12 225
Liiketulos		-2 439	-4 259
Rahoitustuotot	8	186	61
Rahoituskulut	9	-1 053	-1 046
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		29	-15
Tulos ennen veroja		-3 277	-5 259
Tuloverot	11	644	854
Tilikauden tulos		-2 633	-4 405
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset	10	-116	-29
Muuntoerot	10	82	-26
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	10	24	3
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-10	-52
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-2 643	-4 457
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos, (euro)
laimentamaton/laimennettu	12	-0,04	-0,11

Konsernitase

1 000 euro	liitetieto	31.12.2014	31.12.2013
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13	11 178	11 592
Liikearvo	14, 15	4 174	4 174
Muut aineettomat hyödykkeet	14	10 356	11 301
Sijoituskiinteistöt	16	176	205
Osuudet osakkuusyrityksissä	17	0	0
Muut rahoitusvarat	18	34	26
Laskennalliset verosaamiset	19	3 336	2 792
Muut saamiset		28	41
Pitkäaikaiset varat yhteensä		29 282	30 131
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	20	10 119	10 257
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	4 121	3 559
Rahavarat	22	3 665	10 704
Lyhytaikaiset varat yhteensä		17 905	24 520
Varat yhteensä		47 187	54 651
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	23	6 314	6 314
Omat osakkeet	23	-108	-108
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	23	14 407	14 407
Muuntoerot	23	34	-48
Arvonmuutosrahasto	23	-170	-77
Kertyneet voittovarat		-2 317	292
Oma pääoma yhteensä		18 160	20 779
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	19	887	994
Varaukset	25	1 122	1 570
Rahoitusvelat	26	15 809	17 981
Pitkäaikaiset velat yhteensä		17 818	20 545
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	27	7 024	6 996
Varaukset	25	13	1 279
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	26	4 172	5 052
Lyhytaikaiset velat yhteensä		11 209	13 327
Velat yhteensä		29 027	33 872
Oma pääoma ja velat yhteensä		47 187	54 651

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 euro	liitetieto	1.1. - 31.12.2014	1.1. - 31.12.2013
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		-2 633	-4 405
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	30	3 173	3 750
Korkokulut ja muut rahoituskulut		1 053	1 046
Korkotuotot		-184	-56
Osinkotuotot		-2	-5
Verot	11	-644	-854
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		-582	1 600
Vaihto-omaisuuden muutos		138	1 108
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		64	-355
Varausten muutos		-1 714	1 604
Maksetut korot		-908	-894
Saadut korot		153	31
Saadut osingot		2	5
Maksetut verot		2	25
Liiketoiminnan nettorahavirta		-2 082	2 600
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-1 589	-968
Aineellisiin hyödykkeisiin saadut avustukset		6	0
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		-792	-703
Aineettomiiin hyödykkeisiin saadut avustukset		124	1
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti		586	168
Aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti		4	0
Luovutustuotot muista sijoituksista		14	0
Investointien nettorahavirta		-1 647	-1 502
Rahoituksen rahavirrat
Osakeannista saadut maksut		-125	7 059
Lyhytaikaisten lainojen nostot		0	2 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisin maksut		-1 500	-500
Pitkäaikaisten lainojen nostot		2 000	6 800
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-3 552	-9 072
Rahoituksen nettorahavirta		-3 177	6 287
Rahavarojen muutos		-6 906	7 385
Rahavarat tilikauden alussa		10 704	3 357
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-133	-38
Rahavarat tilikauden lopussa	22	3 665	10 704

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	Liitetieto	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- rahasto	Omat osakkeet	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
1 000 euro
Oma pääoma 1.1.2013	23, 28.5	6 314	7 334	-51	-108	-22	4 696	18 162
Tilikauden laaja tulos yhteensä				-26		-26	-4 405	-4 457
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeanti			7 500					7 500
Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta
välittömästi johtuvat menot			-427					-427
Optiojärjestelyt							2	2
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			7 073				2	7 074
Oma pääoma 31.12.2013		6 314	14 407	-77	-108	-48	292	20 779
Tilikauden laaja tulos yhteensä				-93		82	-2633	-2 643
Liiketoimet omistajien kanssa
Optiojärjestelyt							24	24
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				-93		34	-2609	-2 668
Oma pääoma 31.12.2014	23, 28.5	6 314	14 407	-170	-108	34	-2 317	18 160

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Yhteisön perustiedot

Konsernin emoyritys on Tulikivi Oyj (Y-tunnus 0350080-1). Emoyrityksen kotipaikka on Juuka, ja sen rekisteröity osoite on 83900 Juuka. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.tulikivi.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista, yllä mainitusta osoitteesta.

Tulikivi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 5.2.2015 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

1.1. Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRSsäännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin

hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja (johdannaisinstrumentit mukaan lukien). Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Tulikivi-konserni on ottanut 1.1.2014 alkaen käyttöön seuraavat uudet / uudistetut standardit:

• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 12 kokoaa yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset, jotka liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml. osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt.

Muiden standardimuutosten käyttöönotolla ei arvioida olevan vaikutusta Tulikivi-konsernin tilinpäätökseen.

Tulikivi-konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat:

• Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen *: (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on tarkoitus rohkaista yhteisöjä käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi olennaisuuden käsitteen soveltamista ja harkinnan käyttöä tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä.

• • IFRS-standardien vuosittaiset parannukset, muutoskokoelma 2012-2014* (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
• • Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista* (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 15 luo kattavan viitekehyksen sen määrittämiseksi, voidaanko myyntituottoja tulouttaa, kuinka paljon ja milloin. IFRS 15 korvaa voimassaolevan tuloutusta koskevan ohjeistuksen, mm. IAS 18:n Tuotot, IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet sekä IFRIC 13:n Kanta-asiakasohjelmat. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava myyntituotot sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Konserni arvioi IFRS 15:n vaikutuksia.

• Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Konserni selvittää vielä standardin vaikutuksia.

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2014.

Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Tulikiven konsernitilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

1.2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Tulikivi Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen määräysvallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tulikivi Oyj omistaa kaikki tytäryrityksensä kokonaan, joten konsernin tulokseen tai omaan pääomaan ei sisälly määräysvallattomien omistajien osuuksia. Konsernin kaikki liiketoimintojen yhdistämiset ovat tapahtuneet ennen uudistetun IFRS 3/2008 voimaantuloa.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääasiallisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää

käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti.

Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyrityksen tilikauden tuloksista esitetään omana eränään liikevoiton jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2013-2014.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (Toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin eimonetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkitilien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuttaminen

Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivien kursseihin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Laajan tuloksen muuttaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai –tappiota. Konsernissa ei ole hankittu eikä myyty ulkomaisia tytäryhtiöitä vuosina 2013 - 2014.

Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuuden hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja lukuun ottamatta louhinnan maa-alueita, joista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	25 - 30 vuotta
Rakennelmat	5 vuotta
Prosessikoneet	3 - 15 vuotta
Moottoriajoneuvot	5 - 8 vuotta
Muut	3 - 5 vuotta
Kalusto	3 – 5 vuotta
Sijoituskiinteistöt	10 - 20 vuotta

Myyntivoitto/myyntitappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset, on kirjattu kyseisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen Sijoituskiinteistöt

vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Konsernilla ei ole vuosina 2013-2014 ollut tällaisia myytävänä olevaksi luokiteltavia aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä.Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan kertyneillä poistoilla vähennettyyn hankintamenoon.

Aineettomat hyödykkeet - Liikearvo

1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Konsernissa ei ole 1.1.2010 jälkeen tapahtunut liiketoimintojen yhdistämisiä.

1.1.2004-31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston (IFRS 3(2004)) mukaisesti. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

- Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä aloitetaan kirjata poistoja heti kun hanke käynnistyy. Hyödyke, joka ei ole vie-

lä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.

- Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot

Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot aktivoidaan pääsääntöisesti. Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot kirjataan kuitenkin laajaan tuloslaskelmaan kuluiksi silloin kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta. Aktivoitavia menoja ovat maaperätutkimuksista, koeporauksista, kaivantojen tekemisestä ja näytteiden ottamisesta syntyneet menot, samoin menot sellaisista toiminnoista, jotka liittyvät mineraalivarannon erottamisen teknisen toteutettavuuden ja kaupallisen elinkelpoisuuden arvioimiseen.

Aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon ja poistetaan 5 -10 vuoden aikana. Nimike luokitellaan taseen aineettomien hyödykkeiden alaryhmään mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot siihen saakka, kun vuolukivivarannon erottamisen tekninen toteutettavuus ja kaupallinen elinkelpoisuus pystytään osoittamaan. Sen jälkeen kyseiselle vuolukivivarannolle aktivoidut etsintä- ja arviointimenot siirretään muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Vuolukivivarantojen etsintää ja arviointia tehdään vasta siinä vaiheessa, kun asiaa varten on saatu Työ- ja elinkeinoministeriöltä valtaus.

- Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Vuolukivi-louhosalueiden avaamisesta ja niille johtavien teiden sekä patojen, altaiden ja muiden apurakennelmien rakentamisesta aiheutuneet menot aktivoidaan. Louhosalueen avaaminen voi kestää useita vuosia. Louhosalueen ja altaiden ja muiden louhoksen apurakennelmien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis ja otetaan tuotantokäyttöön, ja ne poistetaan louhoksen käyttöajan eli kivien irrotusajan kuluessa substanssipoistoin. Kiven irrotusaika vaihtelee louhoksittain, ja se voi kestää kymmeniä vuosia. Substanssipoiston määrä on hankintamenon osa, joka vastaa raportointikauden aikana irrotettujen kivien osuutta louhoksen arvioidusta kokonaiskivimäärästä. Tuotantovaiheessa olevien louhosten jäljellä oleva substanssipoistoaika vaihtelee kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen. Teiden ja patojen rakentamismenojen poistot aloitetaan niiden rakentamisvuonna.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Patentit ja tavaramerkit 5 -10 vuotta Kehittämismenot 5 vuotta Jakelutie 10 vuotta Mineraalivarantojen etsintäja arviointimenot 5 - 10 vuotta Louhosalueet ja altaat substanssipoistot Louhosalueiden tiet ja padot 5 - 15 vuotta ATK-ohjelmistot 3 - 5 vuotta

Kermansavi-uuneihin kuuluvan tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, koska tavaramerkin on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.

Muut 5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään keskihintaperiaatteen mukaisesti. Louhittujen raakalohkareiden hankintamenoon vaikuttaa osaltaan kiven saanto-prosentti. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus-, käsittely- ja muut menot. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä systemaattisesti kohdistetusta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähen-

netty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

Vuokrasopimukset - Konserni vuokralle ottajana

Konsernin vuokrasopimukset ovat sopimuksia, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, joten ne käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokraajan kuluessa. Silloin kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, on kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi arvioitu erikseen. Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksia.

- Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet on vuokrattu muilla kuin rahoitusleasing-sopimuksilla. Hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Osa konsernin vuokralle ottamista hyödykkeistä on edelleen vuokrattuja. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Aktivoitujen mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumista arvioidaan myös aina ennen ko. menojen luokittelun muutosta. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Sellaiset konsernin yhteiset omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä tuota erillistä rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille järkevällä ja johdonmukaisella tavalla ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet - Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erillisille yksiköille. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin kaikki eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

- Osakeperusteiset maksut

Tulikiven johdolle ja avainhenkilöille on käytössä optiojärjestelmä. Vuodelle 2014 asetettua käyttökatetavoitetta ei saavutettu, joten vuodelta 2014 ei jaettu optioita.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Varausten määrä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Konsernilla on ympäristölainsäädännön perusteella tehdas- ja louhosalueiden alkuperäiseen tilaan palauttamiseen liittyviä velvoitteita. Konsernitilinpäätökseen on arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista kirjattu varaus.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajaan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määrittämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Kertaluonteiset erät

Raportointikausien välisen vertailukelpoisuuden vuoksi konserni luokittelee taloudellisessa raportoinnissaan tietyt kulu- ja tuottoerät kertaluonteiseksi. Konserni esittää kertaluonteisina erinä konsernin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut ja tuotot, kertaluonteiset liikearvon ja omaisuuserien arvonalentumistappiot sekä muut poikkeukselliset erät, jotka olennaisesti vääristävät konsernin perusliiketoiminnan kannattavuuden vertailukelpoisuutta.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypää arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.

- Myydyt tavarat ja palvelut

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja muista palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan ja taloudellisen hyödyn saaminen palveluista on todennäköistä.

- Vuokratuotot

Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

- Pitkäaikaishankkeet

Konsernilla ei ole ollut pitkäaikaishankkeita vuosina 2013 ja 2014.

- Korot ja osingot

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Konsernilla ei ollut myytävänä olevaksi luokiteltuja pitkäaikaisia omaisuuseriä tai lopetettuja toimintoja vuosina 2013 ja 2014.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat - Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen

perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Luokittelua voidaan muuttaa vain harvinaisissa erityistilanteissa. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen tai rahoitusvaroihin kuuluvat erät, joihin liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, jotka muuttavat sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät ole takaussopimuksia tai jot-

ka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ole ollut kytkettyjä johdannaisia eikä takaussopimuksina pidettäviä johdannaisia vuosina 2013 ja 2014.

Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimukset puolestaan arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttatermiinikursseihin. Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmenetelmiä. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ollut eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia vuosina 2013 ja 2014.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä, ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaan luokittele myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset – ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Sijoituksen käypä arvo määritellään sijoituksen ostokurssin perusteella. Mikäli myytävissä oleville rahavaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset riippumattomien tahojen väliset kaupat, diskontatut rahavirrat tai muiden samankaltaisten instrumenttien arvostukset. Tässä hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erässä Arvonmuutosrahasto verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokitte-

lun muutoksesta johtuvana oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevien korkosijoitusten korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Konsernilla ei ollut myytävissä olevia rahoitusvaroja vuosina 2013 eikä 2014.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankintaajankohdasta lukien.

- Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävänä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, arvonmuutosrahastoon kertynyt tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistuneen arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuoritusten

viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat

vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.

Kaikkien rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot ja käypien arvojen määrittelyperusteet on esitetty liitetiedossa 29. Rahoitusvarojen ja –velkojen tasearvot arvostusryhmittäin sekä niiden käyvät arvot.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden sopimusten käyvän arvon suojauksina tai valuuttariskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.

Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin ris-

kienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään joka tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.

- Käyvän arvon suojaukset

Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Konsernilla ei ollut käyvän arvon suojauksen ehdot täyttäviä johdannaissopimuksia vuosina 2013 eikä 2014.

- Rahavirran suojaukset

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa. Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Ennakoitua valuuttamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan myynnin oikaisuiksi myynnin toteutuessa. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai – kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän, kuten aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenon oikaisuksi. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedossa kohdassa 29. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 10 Muut laajan tuloksen erät.

Omat osakkeet

Jos Tulikivi Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Liikevoittovoitto/liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Negatiivinen liikevoitto on esitetty raportoinnissa nimellä liiketulos.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

- Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olet-

tamusten toteumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksikköjen kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden

päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, liittyvät laskennallisiin verosaamisiin, vaihto-omaisuuden arvostukseen ja louhoksiin liittyviin omaisuuseriin, liiketoi-

mintojen yhdistämisissä hankittujen hyödyk-

keiden käyvän arvon määrittämiseen sekä arvonalentumistestaukseen, jota on tarkemmin selostettu alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osaalueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.

- Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisesta jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Lisäksi mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen osalta arvonalentumista arvioidaan luokittelun muutoksen yhteydessä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä, erityisesti rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevaisuuden kasvuennusteiden ja kannattavuuden muutosten osalta.

Lisätietoa kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 15.3. Arvonalentumistestaus.

2. Segmentit

Konsernissa on suoritettu tulosparannusohjelman yhteydessä organisaatiorakenteiden yksinkertaistaminen, jossa tulisija- ja sisustuskiviliiketoiminta intergroitiin. Tämän vuoksi konserni ei enää raportoi erillisinä näitä segmenttejä vuoden 2014 alusta alkaen.

2.1. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2014	Suomi	Muu Eurooppa	USA	Konserni yhteensä
Tuotot	17 904	20 739	650	39 293
Pitkäaikaiset varat	25 718	228	0	25 946
2013
Tuotot	20 858	22 039	827	43 724
Pitkäaikaiset varat	27 207	121	0	27 328

Pitkäaikaiset varat sisältävät muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusinstrumentit ja laskennalliset verosaamiset.

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Ulkoisilta asiakkailta saadut myyntituotot on esitetty IFRS-säännösten mukaisesti.

2.2. Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Konsernin tuotot jakaantuivat siten, etteivät tuotot yhdenkään ulkoisen asiakkaan osalta ylittäneet 10 prosenttia konsernin tuotoista vuonna 2014 (2013).

3. Liikevaihto	2014	2013
Tuotot tavaroiden myynneistä	36 465	40 081
Tuotot palveluista	2 828	3 643
Liikevaihto yhteensä	39 293	43 724
4. Liiketoiminnan muut tuotot
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	502	119
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä	18	34
Julkiset avustukset	122	55
Muut tuottoerät	374	225
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	1 016	433
5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Palkat	-11 176	-13 385
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-1 964	-2 603
Muut henkilösivukulut	-845	-985
Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiot	-24	-2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut yhteensä	-14 009	-16 975

Vuonna 2013 työsuhde-etuuksiin sisältyi toiminnan uudelleenjärjestelystä ja henkilöstön vähentämisestä aiheutuneita kuluja 2 165 tuhatta euroa, josta palkkoja 1 515 tuhatta euroa. Uudelleenjärjestelyvaraus, liitetieto 26, sisältää 535 (1 423) tuhatta euroa varausta työsuhde-etuuksista aiheutuviin, vielä maksamatta oleviin kuluihin.

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetietojen kohdassa 35.3. Johdon työsuhde-etuudet.

5.1. Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella yhteensä	281	293
Konsernin henkilökunta 31.12.	292	351

1 000 euro	2014	2013
6. Poistot ja arvonalentumiset
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Tavaramerkit	-20	-22
Aktivoidut kehittämismenot	-498	-561
Muut aineettomat hyödykkeet	-1 027	-1 012
Substanssipoistot*)	-79	-100
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	-1 624	-1 695
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	-508	-500
Koneet ja kalusto	-1 081	-1 155
Moottoriajoneuvot	-81	-130
Substanssipoisto maa-alueista *)	-37	-25
Muut aineelliset hyödykkeet	-192	-281
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	-1 899	-2 091
Sijoituskiinteistöt
Rakennukset	-1	-4
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-3 524	-3 790

*) Konserni soveltaa poistojen laskennassa kivilouhosten, saostusaltaiden ja kaivosoikeuksien osalta kiven käyttöön perustuvaa substanssipoistomenetelmää. Maa-alueista tehdään substanssipoisto kiven käyttöaikaan tai läjitysalueen täyttöaikaan perustuen.

7. Liiketoiminnan muut kulut

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset	-1	-84
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut	-8	-2
Vuokrakulut	-1 661	-1 940
Kiinteistökulut	-579	-526
Markkinointikulut	-3 361	-3 496
Valmistuksen muut muuttuvat kulut	-2 626	-2 939
Muut kuluerät	-2 962	-3 786
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-11 198	-12 773

7.1. Tutkimusmenot

Kuluiksi kirjatut tutkimusmenot olivat nettomäärältään yhteensä 1 148 (1 341 vuonna 2013) tuhatta euroa.

7.2. Tilintarkastajien palkkiot

Tilintarkastus	57	62
Tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitetut toimeksiannot	0	52
Veroneuvonta	1	3
Muut palkkiot	18	21
Tilintarkastajien palkkiot yhteensä	76	138

1 000 euro	2014
8. Rahoitustuotot
Osinkotuotot myytävissa olevista rahoitusvaroista	2
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset	7
Valuuttakurssivoitot	163
Korkotuotot myyntisaamisista	9
Muut korkotuotot	5
Rahoitustuotot yhteensä	186
9. Rahoituskulut
9.1. Tulosvaikutteisesti kirjatut erät
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista ja muista veloista	661
Valuuttakurssitappiot	277
Muut rahoituskulut	115
Rahoituskulut yhteensä	1 053

Valuuttakurssieroja on kirjattu tuloslaskelmassa liikevaihtoon ja ostoihin yhteensä seuraavasti: tappio 114 tuhatta euroa vuonna 2014 (tappio 60 tuhatta vuonna 2013).

10. Muut laajan tuloksen erät

Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajaan luloksen eriin kirjatut erät ovat seuraavat:

	2014			2013
	Ennen veroja	Vero vaikutus	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero vaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	-116	24	-92	-29	3	-26
Muuntoerot	82	0	82	-26	0	-26
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-34	24	-10	-55	3	-52
11. Tuloverot			2014			2013
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero			4			6
Verojen siirto arvonmuutosrahastoon			23			3
Verojen siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon			0			139
Laskennalliset verot			-671			-1 002
Tuloverot yhteensä			-644			-854
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja			-3 276			-5 259
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20% (24,5 % vuonna 2013)			-655			-1 289
Kotimaan verokannan muutos 24,5% > 20% vuonna 2013			0			395
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat			-14			10
Verovapaat tulot			2			-1
Vähennyskelvottomat kulut			29			29
Muut			-6			2
Verot tuloslaskelmassa			-644			-854

1 000 euro	2014	2013

12. Osakekohtainen tulos

Emoyhtiön osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos keskimääräisellä osakeantioikaistujen osakkeiden lukumäärällä.

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1 000 euro)						-2 633	-4 405
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana							41 378 425
Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (euro/osake)	-0,04	-0,11
13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2014	Maa-alueet		Rakennukset Koneet ja kalusto	Moottori ajoneuvot	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 288	15 091	42 321	2 215	2 892	10	63 817
Lisäykset	0	300	1 051	63	130	2	1 546
Vähennykset	0	-89	-1 571	-92	-34		-1 786
Kurssierot ja muut oikaisut	0	0	0	-13	0	0	-13
Hankintameno 31.12.	1 288	15 302	41 801	2 173	2 988	12	63 564
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-364	-9 593	-38 513	-2 075	-1 681	0	-52 226
Poistot	-36	-508	-1 081	-81	-192	0	-1 898
Vähennysten kertyneet poistot	0	80	1 544	80	34	0	1 738
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-400	-10 021	-38 050	-2 076	-1 839	0	-52 386
Kirjanpitoarvo 1.1.2014	924	5 498	3 808	140	1 211	10	11 591
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	888	5 281	3 751	97	1 149	12	11 178

Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden/laitteiden hankintamenon vielä poistamatta oleva osa oli 3 314 (3 414) tuhatta euroa. Koneiden ja kaluston vähennykset ja vähennysten kertyneet poistot eivat sisällä romutuksia (525 tuhatta euroa vuonna 2013).

Konserni sai julkisia avustuksia 43 tuhatta euroa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Julkiset avustukset on kirjattu hankintamenojen vähennykseksi.

2013	Maa-alueet		Rakennukset Koneet ja kalusto	Moottori ajoneuvot	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 287	15 064	42 261	2 420	3 235	85	64 352
Lisäykset	1	80	852	85	81	10	1 109
Vähennykset	0	-53	-792	-279	-424	-85	-1 633
Kurssierot ja muut oikaisut	0	0	0	-11	0	0	-11
Hankintameno 31.12.	1 288	15 091	42 321	2 215	2 892	10	63 817
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-339	-9 127	-38 133	-2 193	-1 772	0	-51 564
Poistot	-25	-500	-1 152	-130	-281	0	-2 088
Vähennysten kertyneet poistot	0	34	772	248	372	0	1 426
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-364	-9 593	-38 513	-2 075	-1 681	0	-52 226
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	949	5 937	4 128	227	1 463	85	12 789
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	925	5 498	3 808	140	1 211	10	11 592

14. Aineettomat hyödykkeet

14.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 2014	Liikearvo	Patentit ja tavaramerkit	Kehittämis menot	Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet	Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot	Louhosalueet ja kaivospiirit	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 174	3 795	3 751	6 287	388	4 062	7 728	30 185
Lisäykset	0	1	0	0	0	92	424	517
Aktivoidut kehittämismenot	0	0	164	0	0	0	0	164
Vähennykset	0	0	0	0	0	0	-10	-10
Hankintameno 31.12.	4 174	3 796	3 915	6 287	388	4 154	8 142	30 856
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	0	-992	-2 429	-4 173	-287	-1 815	-5 014	-14 710
Poistot	0	-20	-498	-83	-32	-63	-928	-1 624
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0	8	8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0	-1 012	-2 927	-4 256	-319	-1 878	-5 934	-16 326
Kirjanpitoarvo 1.1.2014	4 174	2 803	1 322	2 114	101	2 247	2 714	15 475
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	4 174	2 784	988	2 031	69	2 276	2 208	14 530

Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet ovat uusien louhosten avaamisesta ja altaiden rakentamisesta aiheutuneita menoja. Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy louhosten avaamisesta syntyneitä menoja yhteensä 4 475 (4 508) tuhatta euroa. Louhosalueiden avaamisesta syntyneet menot ovat muutamia euroja/m3 kyseessä olevia louhosten kivivaroja kohden. Kaikilla kivivarannoilla ei ole kirjanpitoarvoa.

Muut aineettomat hyödykkeet ovat lisenssejä, atk-ohjelmistoja, liittymismaksuja ja asfaltoinnista ja porteista tulleita kuluja.

Konserni sai julkisia avustuksia 112 (28) tuhatta kehittämismenoihin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Julkiset avustukset on kirjattu hankintamenojen vähennykseksi

Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoissa ei ollut luokittelun muutosta eli siirtoa muihin aineettomiin hyödykkeisiin tilikauden aikana eikä vertailuvuonna. Tuloslaskelmaan suoraan kirjattuja mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoja ei ollut vuonna 2014 eikä 2013.

Aineettomissa hyödykkeissä oli vähennyksiä/vähennysten kertyneitä poistoja 10 (0 euroa vuonna 2013) thatta euroa vuonna 2014.

Aineettomissa hyödykkeissä ei ollut tilikauden päättyessä keskeneräistä käyttöomaisuutta (12 tuhatta vuonna 2013).

2013	Liikearvo	Patentit ja tavaramerkit	Kehittämis menot	Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet	Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot	Louhosalueet ja kaivospiirit	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 174	3 794	3 532	6 285	388	3 996	7 449	29 618
Lisäykset	0	1	0	2	0	66	279	348
Aktivoidut kehittämismenot	0	0	219	0	0	0	0	219
Hankintameno 31.12.	4 174	3 795	3 751	6 287	388	4 062	7 728	30 185
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	0	-969	-1 868	-4 070	-250	-1 758	-4 100	-13 015
Poistot	0	-23	-561	-103	-37	-57	-914	-1 695
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0	-992	-2 429	-4 173	-287	-1 815	-5 014	-14 710
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	4 174	2 825	1 664	2 215	138	2 238	3 349	16 603
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	4 174	2 803	1 322	2 114	101	2 247	2 714	15 475

1. Liikearvo ja tavaramerkki 15.1. Liikearvon kohdistaminen Konsernin liikearvo on 4,2 (4,2) miljoonaa euroa. Siitä on kohdistettu 3,5 miljoonaa euroa Kermansavi-uuneihin ja 0,6 miljoonaa euroa sisustuskiville, jotka muodostavat erilliset rahavirtaa tuottavat yksiköt.

Kermansavi Oy:n hankinnan yhteydessä saadun Kermansavi-tavaramerkin arvosta, 3,2 miljoonasta eurosta, on kohdistettu Kermansavi-uuneihin 2,7 miljoonaa euroa ja astiat -yksikölle 0,5 miljoonaa euroa, joka on poistettu kokonaisuudessaan aikaisempina vuosina arvonalentumistestauksissa esilletulleina arvonalentumistappioina. Tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi. Tavaramerkin vahva tunnettuus tukee johdon käsitystä siitä, että tavaramerkki vaikuttaa rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.

Liikearvon ja tavaramerkin kirjanpitoarvot jakaantuivat seuraavasti:	Sisustuskivet	Kermansavi-uunit
2014
Liikearvo	632	3 542
Tavaramerkki		2 712
Yhteensä	632	6 254
2013
Liikearvo	632	3 542
Tavaramerkki		2 712
Yhteensä	632	6 254

15.2. Arvonalentumistappioiden kohdistaminen ja kirjaaminen

Päättyneellä tilikaudella ei kirjattu arvonalentumistappioita.

15.3. Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa liiketoimintojen kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajan- jakson. Arvonalentumistestauksissa on käytetty, ennen veroja määritettyä diskonttauskorkoa kermansavi uuneissa 10,9 (12,1 v. 2013) ja sisustuskivissä 10,9 (12,2) prosenttia, joka vastaa keskimääräistä painotettua pää- omakustannusta riskilisällä huomioituna. Kermansavi uuneissa 5 prosentin liikevaihdon kasvattaminen perustuu syksyllä 2014 tehtyyn malliston uudistamiseen, jonka ansiosta mallisto saatiin kilpailukykyisemmäksi, sekä ta- lopakettiyritysten kanssa vuonna 2014 solmittuihin sopimuksiin. Toiminnan uudelleenorganisointi ja konsernissa tehtävä tulosparannusohjelma alentavat merkittävästi muuttuvia ja kiinteitä kustannuksia niin Kermansavi uuneissa kuin sisustuskivissä. Sisustuskivissä 5 prosentin liikevaihdon kasvu perustuu sisustuskivien toteutuneeseen pitkän aikavälin kasvuun. Terminaalivuoden liikevaihdon kasvuprosenttina on käytetty niin Kermansavi -uuneissa kuin sisustuskivissä yhtä prosenttia.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:

1. Liiketulos

Kermansavi-uunien liiketuloksen ennustetaan hieman paranevan malliston uudistamisen ja konsernissa toteutettavan tulosparannusohjelman tehostamistoimenpiteiden seurauksena. Sisustuskivien liiketuloksen ennustetaan paranevan toiminnan tehostamisen myötä.

1. Diskonttauskorko - Määritetty painotettuna keskimääräisenä pääomakustannuksena (WACC), jolloin koko pääoman kustannus on oman ja vieraan pääoman kustannusten painotettu keskiarvo riskilisällä huomioituna.

1 000 euro
Diskonttauskorko ja kasvu-olettama		Sisustuskivet		Kermansavi-uunit
		2014	2013	2014	2013
Diskonttauskorko		10,9	12,2	10,9	12,1
Kasvuprosentti (keskimäärin ennustejaksolla)		5,0	5,0	5,0	5,0
Tehdyillä oletuksilla kerryttävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon seuraavasti:				2014	2013
Sisustuskivet				960	432
Kermansavi-uunit				2 552	301
Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu mahdollisia muuttujan muutoksesta aiheutuvia seurannaisvaikutuksia muihin tekijöihin. Tulosmuutos on testattu liikevoitto -tasolla.

1. Muuttujien arvot, joilla kerrytettävissä oleva rahamäärä = tarkasteltavana olevan yksikön kirjanpitoarvo

		Diskonttauskorko		Liiketulosmuutos, % asetetuista tavoitteista
		2014	2013	2014	2013
Sisustuskivet		18,2	15,9	-37 %	-24 %
Kermansavi-uunit		13,6	12,5	-16 %	-3 %

1. Vaikutus arvonalentumisen määrään, jos diskonttauskorko nousee 1 prosenttiyksikön tai liiketulos jää 20 % astettua tavoitetta alhaisemmaksi.

	Diskonttauskoron muutoksen vaikutus, t	Liiketulosmuutoksen vaikutus, te
	2014 2013 2014	2013
Sisustuskivet	- -	- -
Kermansavi-uunit	- -734	- -1 700

15.4 Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot

Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot kuuluvat tulisijat -liiketoimintasegmenttiin. Aktivoitujen etsintä- ja arviointimenojen kirjanpitoarvo on 69 (101) tuhatta euroa. Arvonalentumistestaus suoritetaan aina kyseisten menojen luokittelun muutoksen yhteydessä sekä jos arvonalentumisesta muutoin on viitteitä. Luokittelun muutos on käsitelty tarkemmin tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa Mineraalivarantojen etsintä- ja arvioin- timenot.

1 000 euro
		2014	2013
16. Sijoituskiinteistöt		Rakennukset	Rakennukset
Hankintameno 1.1.		114	114
Vähennykset		-70	0
Hankintameno 31.12.		44	114
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-97	-93
Poistot		-1	-4
Vähennysten kertyneet poistot		64
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		-34	-97
Sijoituskiinteistöjen (rakennukset) kirjanpitoarvo 31.12.		10	17
		Maa-alueet	Maa-alueet
Hankintameno 1.1.		188	188
Vähennys		-22	0
Kirjanpitoarvo 1.1. - 31.12.		166	188
Sijoituskiinteistöjen (maa-alueet) kirjanpitoarvo 31.12.		166	188
Käypä arvo *)		280	280
Pantatut kiinteistöt		34	34

*) Kiinteistöjen arvo perustuu kiinteistönvälittäjän lausuntoon niiden kiinteistöjen osalta, joilla on markkina-arvo toimivilla markkinoilla.

Konserni on luokitellut kaikkien sijoituskiinteistöjensä käypien arvojen hierarkian tasoksi 3, koska havainnoitavissa olevia markkinatietoja ei ole kattavasti käytettävissä käypää arvoa määritettäessä.

Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvo yhteensä 31.12.			176		205
17. Osuudet osakkuusyrityksissä			2014		2013
Osakkeet ja -osuudet osakkuusyrityksissä
Hankintameno 1.1.			0		7
Vähennykset			0		7
Osakkeet ja -osuudet osakkuusyrityksissä 31.12.			0		0
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta			29		-15
Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat ja voitto/tappio (1 000 euro): 2014	Kotipaikka	Varat	Velat	Voitto/tappio	Omistusosuus %
Stone Pole Oy	Juuka	0	0	0	0
Rakentamisen MALL Oy	Helsinki	117	99	14	25,0
Osakkuusyritysten luvut ovat tilintarkastamattomia.
2013
Stone Pole Oy	Juuka	18	101	0	27,3
Rakentamisen MALL Oy	Helsinki	95	141	-60	25,0

Stone Pole yhtiö on purettu. Rakentamisen MALL Oy:n tarkoituksena on kehittää omistajayritystensä tapaa toimia markkinoilla.

18. Muut rahoitusvarat	2014
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Tasearvo 1.1.	26
Lisäys	8
Tasearvo 1.1. ja 31.12.	34

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin. Ne arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.

1 000 euro
19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana:	1.1.2014	Kirjattu tulosvaikutteisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kirjattu omaan pääomaa	Kurssierot	31.12.2014
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	544	-343	0	0	0	201
Vähennyskelpoiset tappiot	1 115	715	0	0	-20	1 810
Kertyneet, verotuksessa vielä vähentämättömät poistot	885	184	0	0	0	1 069
Arvonmuutosrahaston muutoksesta	19	0	23	0	0	42
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon	7	-7	0	0	0	0
Muut erät	223	-9	0	0	0	214
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	2 792	540	23	0	-20	3 336
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-109	48	0	0	0	-61
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä	-776	59	0	0	0	-717
Muut erät	-109	0	0	0	0	-109
Laskennalliset verovelat yhteensä	-994	107	0	0	0	-887
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2013 aikana:	1.1.2013	Kirjattu tulosvaikutteisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kirjattu omaan pääomaa	Kurssierot	31.12.2013
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	273	271	0	0	0	544
Vähennyskelpoiset tappiot	828	153	0	139	-5	1 115
Kertyneet, vielä verotuksessa vähentämättömät poistot	758	127	0	0	0	885
Arvonmuutosrahaston muutoksesta	16	0	3	0	0	19
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon	14	-8	0	0	0	6
Muut erät	281	-58	0	0	0	223
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	2 170	485	3	139	-5	2 792
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-211	103	0	0	0	-108
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä	-1 024	247	0	0	0	-777
Muut erät	-134	25	0	0	0	-109
Laskennalliset verovelat yhteensä	-1 369	375	0	0	0	-994

Konserni on kirjannut laskennallisen verosaamisen pääsääntöisesti kaikista veronalaisista vähennyskelpoisista eristä. Laskennalliset verosaamiset on kirjattu verotuksellisista tappioista ja verotuksessa vielä vähentämättömistä poistoista, koska on todennäköistä, että yritykselle syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Kyseiset tappiot vanhenevat asteittain vuosien 2019-2024 aikana. Vuonna 2019 vanhenee 57 tuhatta euroa, vuonna 2020 45 tuhatta euroa, vuonna 2021 494 tuhatta euroa, vuonna 2022 27 tuhatta euroa, vuonna 2023 474 tuhatta euroa ja vuonna 2024 714 tuhatta euroa. Vuoden 2013 lopussa käynnistetyn tulosparannusohjelman etenemisen myötä yhtiön kiinteät kulut pienenee, ja vuonna 2014 toteutetun vuolukiviuunien keskittämisen ja keraamisten uunien valmistuksen uudelleenjärjestelyn ansiosta tuottavuus paranee. Tulosparannusohjelman toimenpiteet jatkuvat vuosina 2015 ja 2016, joten yhtiön tulos kääntyy strategiakaudella voitolle.

Konsernilla ei ole käyttämättömiä sellaisia verotuksellisia tappioita eikä hyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.

1 000 euro	2 014	2 013
20. Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet	4 456	4 504
Keskeneräiset tuotteet	2 769	2 769
Valmiit tuotteet	2 894	2 984
Vaihto-omaisuus yhteensä	10 119	10 257

Tilikauden aikana tuloslaskelmaan kirjattiin aineista ja tarvikkeista sekä keskeneräisten ja valmiiden tuotteiden muutoksen kautta kuluksi yhteensä 22 502 (25 032) tuhatta euroa. Lisäksi tilikaudella kirjattiin kuluksi 205 (180) tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

21. Myyntisaamiset ja muut saamiset
21.1. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset	3 250		2 553
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	6		12
Siirtosaamiset
Saamiset avustuksista	155		68
Ennakkomaksut	192		243
Muut siirtosaamiset	185		441
Muut saamiset	333		242
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	4 121		3 559
21.2. Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä
2014	brutto	arvonalentuminen	netto
Erääntymättömät	2 796		2 796
Erääntyneet
Alle 30 päivää	266		266
31 - 60 päivää	138		138
61 - 90 päivää	16		16
Yli 90 päivää	117	83	34
Yhteensä	3 333	83	3 250
2013	brutto	arvonalentuminen	netto
Erääntymättömät	2 106		2 106
Erääntyneet
Alle 30 päivää	413		413
31 - 60 päivää	13		13
61 - 90 päivää	36	15	21
Yli 90 päivää	49	49	0
Yhteensä	2 617	64	2 553

1 000 euro
21.3. Myyntisaamiset riskiryhmittäin
2014	brutto	arvonalentuminen	netto
Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin
Kamiinanvalmistajat	374	0	374
Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla	1 212	57	1 155
Rakennusliikkeet	95	0	95
Jälleenmyyjät kotimaassa	1 303	25	1 278
Loppuasiakkaat	349	1	348
Myyntisaamiset riskiryhmittäin yhteensä	3 333	83	3 250
2013
Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin	brutto	arvonalentuminen	netto
Kamiinanvalmistajat	414	16	398
Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla	1 084	12	1 072
Rakennusliikkeet	123	6	117
Jälleenmyyjät kotimaassa	844	15	829
Loppuasiakkaat	152	15	137
Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin yhteensä	2 617	64	2 553
Kirjanpitoarvo myyntisaamisista, joiden ehdot neuvoteltu uudelleen	0		0
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo

Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

Saamisiin liittyvä luottoriski on esitetty liitetietojen kohdassa 28.3. Luottoriski

22. Rahavarat			2014	2013
Käteinen raha ja pankkitilit			3 665	10 704
23. Osakkeiden lukumäärä
Osakesarjat	Osakkeita kpl	Osuus, % osakkeista	Osuus, % äänistä	Osuus, euroa osakepääomasta
K-osakkeet (10 ääntä) 1.1.	8 080 000
K-osakkeiden muutos A-osakkeiksi	-397 500
K-osakkeita yhteensä 31.12.2014	7 682 500	12,8	59,5	810 255
A-osakkeet (1 ääni) 1.1.	51 791 243
K-osakkeiden muutos A-osakkeiksi	397 500
A-osakkeita yhteensä	52 188 743	87,2	40,5	5 504 220
Osakkeita yhteensä 31.12.2014	59 871 243	100,0	100,0	6 314 475
Osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset	Osakkeiden lukumäärä	Osake pääoma, e	Omat osakkeet, e	Yhteensä, euro
1.1.2011	37 143 970	6 314 475	-108 319	6 206 156
Omat osakkeet	-124 200			0
31.12.2011	37 019 770	6 314 475	-108 319	6 206 156
31.12.2012	37 019 770	6 314 475	-108 319	6 206 156
Osakeanti	22 727 273
31.12.2013 ja 31.12.2014	59 747 043	6 314 475	-108 319	6 206 156

Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeelle. Tulikivi Oyj:n A-osake on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Osa- kepääoman enimmäismäärä on 10 200 tuhatta euroa vuosina 2014 ja 2013.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon osakeantien ehtojen mukaisesti. Ylikurssirahaston varat, 7334 tuhatta euroa, on tilikaudella 2010 siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Vuonna 2013 toteutetussa osakeannissa kerätyt varat, 7500 tuhatta euroa, on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakeannista aiheutuneet kulut, 427 tuhatta euroa, on kirjattu veloittaen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.2013 oli 14 407 tuhatta euroa.

Tulikivi Oyj:n enintään noin 7,5 miljoonan euron suunnattu osakeanti päättyi 17.10.2013. Lopullisen tuloksen mukaan merkittiin osakeannissa yhteensä 22 920 917 yhtiön A-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 101 prosenttia tarjotusta 22 727 273 osakkeesta. Yhtiön hallitus hyväksyi 21.10.2013 22 727 273 A-sarjan osakkeen merkinnät osakeannin ehtojen mukaisesti. Kaikki osakeannissa merkityt osakkeet on maksettu kokonaisuudessaan. Osakeannissa merkityt osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 22.10.2013 ja ne ovat olleet kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla yhdessä yhtiön vanhojen A-sarjan osakkeiden kanssa 23.10.2013 alkaen. Uusien osakkeiden kaupparekisteriin rekisteröinnin seurauksena yhtiön A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 50 331 243 ja K-sarjan osakkeiden lukumäärä 9 540 000. Osakeannin pääjärjestäjänä toimi Pohjola Corporation Finance Oy. Yhtiö sai 4.4.2014 pyynnön 397 500 (1 460 000 vuonna 2013) K-sarjan osakkeen muunnosta A-osakkeiksi. Muutos rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.4.2014, jonka jälkeen yhtiön A-sarjan osakkeiden lukumäärä on 52 188 743 ja K-sarjan osakkeiden lukumäärä 7 682 500.

Muuntoerot

Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset.

Omat osakkeet

Omien osakkeiden rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Se esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Tulikivi Oyj ei ostanut eikä luovuttanut tilikauden 2014 (2013) aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa oli tilikauden 2014 (2013) päättyessä 124 200 omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,2 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 pro- senttia äänimäärästä. Omien osakkeiden hankintahinta on keskimäärin 0,87 euroa/osake. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.

Osinkoa ei jaettu vuonna 2014 eikä vuonna 2013.

24. Optiojärjestelyt

Optio-oikeudet johdolle ja avainhenkilöille

Osakeperusteisten kannustinjärjestelyjen ehdot / optiojärjestely

Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöt työnantajaansa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 13 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Hallitus päättää optio-oikeuksien jakamisesta vuosittain. Optio-oikeuksien saaminen edellyttää kaikilta avainhenkilöiltä omistusta yhtiössä.

Tulikivi-konsernin johto ja avainhenkilöt ovat oikeutettuja merkitsemään yhtiön osakkeita erikseen määriteltyjen vapautumiskriteerien täyttyessä seuraavasti:

Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 800 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 800 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa A-sarjan osaketta. Optio-oikeudet jakaantuvat kolmeen lajiin ja niillä merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2013A 1.5.2016-31.5.2018; optio-oikeudella 2013B 1.5.2017-31.5.2019 ja optio-oikeudella 2013C 1.5.2018-31.5.2020. Osakkeiden merkintähinta kaikilla optio-oikeuksilla on 0,33 euroa osakkeelta. Merkintähinnan perusteena on Tulikivi Oyj:n lokakuussa 2013 toteuttamassa osakeannissa käytetty merkintähinta. Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot ja pääomanpalautukset.

Hallitus asettaa kunkin optiolajin vapautumiselle yhtiön tulosparannusohjelmaan liittyvät taloudelliset tavoitteet erikseen kullekin optiolajille. Optio-oikeuksia 2013A on 580 000 kappaletta, ja niillä merkittävien A-sarjan osakkeiden merkintäaika alkaa vain, mikäli tilikauden 2014 kertaerillä oikaistulle käyttökatteelle asetetut tavoitteet saavutetaan. Yhden optio-oikeuden 2013A teoreettinen markkina-arvo on 0,10 euroa per optio-oikeus. Optio-oikeuksien 2013A teoreettinen markkina-arvo on yhteensä 58 000 euroa. Yhden optio-oikeuden teoreettinen markkina-arvo on laskettu optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes –mallilla seuraavin oletuksin: osakkeen kurssi 0,32 euroa, osakkeen merkintähinta 0,33 euroa, riskitön korko 0,89 prosenttia, optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 4,5 vuotta ja volatiliteetti 37 prosenttia. Markkina-arvon laskemisessa ei ole markkina-arvoa alentavana tekijänä otettu huomioon sitä, että vapautumiskriteerille asetetut tavoitteet eivät mahdollisesti täyty.

Vuodelle 2014 asetettua käyttökatetavoitetta ei saavutettu, joten vuodelta 2014 ei jaettu optioita.

Optio-oikeuksille 2013A asetettu tilikauden 2014 käyttökatetavoite ei toteutunut. Hallitus päätti jatkaa tavoitteen seurantajaksoa tilikaudelle

1. Optio-oikeuksilla 2013B merkittävien A-osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää hallituksen tilikauden 2015 kertaerillä oikaistulle käyttökatteelle (EBITDA) asettamien tavoitteiden toteutumista. Optio-oikeuk- sia 2013B on 610 000 kappaletta. Yhden optio-oikeuden 2013B teoreettinen markkina-arvo on 0,03 euroa per optio-oikeus. Optio-oikeuksien 2013B teoreettinen markkina-arvo on yhteensä 18 300 euroa. Yhden optiooikeuden teoreettinen markkina-arvo on laskettu optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes mallilla seuraavin oletuksin: osakkeen kurssi 0,21 euroa, osakkeen merkintähinta 0,33 euroa, riskitön korko 0,13 prosenttia. Optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 4,5 vuotta ja volatiliteetti 33 prosenttia. Markkina-arvon laskemisessa ei ole markkina-arvoa alentavana tekijänä otettu huomioon sitä, että vapautumiskriteerille ase- tetut tavoitteet eivät mahdollisesti täyty.

Tulikivi-konsernilla ei ollut osakeperusteisia maksuja vuonna 2014 (2013).

25. Varaukset	Ympäristövaraus		Takuuvaraus		Uudelleenjärjestelyvaraus
	2014	2013	2014	2013	2014	2013
Varaus 1.1.	697	696	225	270	1927	278
Varausten lisäys	0	3	76	86	7	2 064
Diskonttauksen vaikutus, muutos	11	10	0	0	0	0
Käytetyt varaukset	-6	-12	-106	-131	-1399	-415
Varauksen purku	-298	0	0	0	0	0
Varaukset 31.12.	404	697	195	225	535	1 927

Ympäristövelvoitteet

Tulikivi-konsernin tilinpäätöstä laadittaessa arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista on kirjattu varaus, joka kattaa louhoksien aikanaan tapahtuvaan sulkemiseen liittyvät vesien tarkkailumenot, turvallisuusjärjestelyt ja läjitysalueosien loppuverhoilut. Ympäristövelvoitevarauksen purku vuonna 2014 perustui uudelleen tehtyihin arvionteihin kaivospiirikohtaisesti tehdyistä arvionneista tulevaisuuden kaivosten päättymiseen liittyvistä maisemointi-,turvallisuus- ja tarkkailukuluista.Tällä hetkellä avattujen louhosten osalta menojen on arvioitu syntyvän keskimäärin noin yhdeksän vuoden kuluttua. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 4 (4) prosenttia. Ympäristövarauksen määrä ennen diskonttausta on 742 (1 046) tuhatta euroa.

Takuuvaraus

Tulikivi-konserni antaa tietyille tuotteilleen viiden vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut takuuehtojen mukaiset viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista huomioiden tuotteisiin tehdyt parannukset.

Uudelleenjärjestelyvaraus

Uudelleenjärjestelyvaraus sisältää vuonna 2013 toteutuneisiin irtisanomisiin liittyvät työttömyysturvan lisäpäivärahaosuuden ja TyEL:n työkyvyttömyysosion kasvun omavastuumaksuvaraukset. Vertailuvuonna 2013 varaus sisälsi lisäksi vuonna 2014 maksuun tulleet irtisanomisajan työsuhde-etuudet sosiaalikuluineen sekä Tulikiven tulosparannusohjelman mukaisesti kaakelituotannon lopettamisesta sekä lopetettujen toimistotilojen vuokrista aiheutuneet kulut.

	2014
Pitkäaikaiset varaukset	1 122
Lyhytaikaiset varaukset	13
Varaukset yhteensä	1 135
26. Lainat rahoituslaitoksilta
tasearvot	19 981
26.1. Pitkäaikaiset
Pankkilainat	12 099
TyEL-lainat	3 710
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta yhteensä	15 809

1 000 euro	2014	2013
Pitkäaikaiset rahoitusvelat erääntyvät seuraavasti:
2014		5 052
2015	4 172	13 069
2016	7 935	4 070
2017	7 660	663
2018	214	179
2019	0
Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä	19 981	23 033
26.2. Lyhytaikaiset

Pitkäaikaisten pankki- ja TyEL-lainojen lyhennykset 4 172 5 052

26.3. Rahoitusvelkojen ehdot

Velkasitoumukset ovat euromääräisiä.

Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo 31.12.2014 oli 3,0 (3,0) prosenttia koronvaihtosopimusten kanssa ja 2,9 (2,8) prosenttia ilman koronvaihtosopimuksia.

Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 13,9 (15,9) miljoonaan euroon sisältyy kovenantteja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen. Lisäksi 13,9 (15,9) miljoonan euroon vieraan pääoman ehtoista rahoi- tusta sovelletaan kovenanttiehtoa, joka perustuu korollisen vieraan pääoman suhteeseen konsernin käyttökatteesta tai nettovelkojen suhteeseen konsernin käyttökatteesta. Ehtojen rikkoutuminen saattaa edellyttää neu- votteluja rahoittajan kanssa ja lisävakuuksien järjestämistä lainoille.

Yhtiö täyttää omavaraisuusasteen tarkasteluun liittyvät kovenantit tilanteessa 31.12.2014. Lisaksi yhtiö on neuvotellut vapautuksen korollisen vieraan pääoman sekä nettovelan suhdetta käyttökatteeseen mittaavista kovenanteista tilanteessa 31.12.2014. Rahoittajien kanssa on sovittu 10,9 miljoonan euron lainojen takaisinmaksun siirrosta vuodelta 2015 vuosille 2016-2018. Uuteen rahoi- tussopimukseen sisältyy myös ehto omaisuuden luovutuksesta ja panteista. Seuraava kovenanttien tarkasteluhetki on 30.6.2015. Tulosparannusohjelman edetessä suunnitellusti yhtio täyttää kovenantit tilanteessa 30.6.2015.

27. Ostovelat ja muut velat	2014	2013
27.1. Lyhytaikaiset
Ostovelat	2 387	1 799
Saadut ennakot	565	160
Siirtovelat
Palkat ja henkilösivukulut	2 474	2 862
Alennukset ja markkinointikulut	277	436
Ulkopuoliset palvelut	356	510
Korkovelat	401	305
Muut siirtovelat	166	370
Siirtovelat yhteensä	3 674	4 483
Velat osakkuusyrityksille	1	18
Muut velat	397	536
Lyhytaikaiset osto- ja muut velat yhteensä	7 024	6 996

Muihin siirtovelkoihin sisältyy muiden liiketoimintakulujen jaksotuksia.

28. Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuut- tariski, korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Talousosasto vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta ja rahoitusriskien hallinnasta hallituksessa hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti.

28.1. Valuuttariski

Konsernin valuuttariskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari (USD) ja Venäjän rupla (RUB). Konsernin kassavirroista ylI 90 prosenttia on euromääräisiä, eli tältä osin konsernin altistuminen valuuttariskeille on vähäistä. Valuuttariskiä voidaan suojata valuuttatermiineillä. Termiinisopimuksia ei ollut avoinna tilinpäätöspäivänä (nimellisarvoltaan 259 tuhatta euroa eli 12,0 miljoonaa ruplaa vuonna 2013). Valuuttatermiineihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muunnettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

		2014		2013
Nimellisarvot, 1 000 euroa	USD	RUB	USD	RUB
Pitkäaikaiset varat	0	124	0	72
Lyhytaikaiset varat	443	557	445	934
Lyhytaikaiset velat	1	542	3	271
Positio	442	139	442	735
Johdannaissuojaukset	0	0	0	265
Nettopositio	442	139	442	470

Oman pääoman valuuttamääräinen, lähinnä ulkomaisista tytäryhtiöistä johtuva, translaatiopositio oli vähäinen tilikausien 2014 ja 2013 lopussa. Translaatiopositiota ei ole suojattu.

Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu tilin- päätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä on otettu huomioon valuuttatermiinisopimusten vaikutus.

		2014	2013
	Tuloslaskelma	Oma pääoma	Tuloslaskelma	Oma pääoma
+/- 10 %:n muutos EUR/USD
välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja	+/- 45	+/- 0	+/- 45	+/- 0
+/- 10 %:n muutos EUR/RUB
välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja	+/- 14	+/- 0	+/- 48	+/- 0

28.2. Korkoriski

Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä kokonaisuudessaan. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Konserni on altistunut rahavirran korkoriskille lähinnä lainasalkkuun liittyen. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia suojaamaan korkojen muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti kiinteäkorkoisten lainojen ja korkojohdannaisilla suojattujen lainojen määrä tulee olla yli 50 prosenttia koko lainakannasta. Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus yhtiön korollisista lainoista oli tilikauden lopussa 15,9 (16,6) miljoonaa euroa eli 79,7 (71,9) prosenttia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoimena vaihtuvakorkoisiin lainoihin sidottuja euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellispääomaltaan 7,0 (7,8) miljoonaa euroa. Näiden sopimusten perusteella konserni saa Euribor-sidonnaista (7,0 me/euribor 3 kk) vaihtuvaa korkoa ja maksaa keskimäärin 3,36 (3,16) prosentin kiinteää korkoa. Konserni soveltaa suojauslaskentaa niihin koronvaihtosopimuksiin, joilla saadaan tehokas suojaus. Tällaisten koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset, jotka osoittivat 116 (96) te tappiota tilinpäätöshet- kellä, on kirjattu konsernin laajaan tuloslaskelmaan ja oman pääoman arvonmuutosrahastoon.

Muiden koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutoksista muodostui voittoa 7 (26) tuhatta euroa, mikä on kirjattu tulosvaikutteisesti. Jos markkinakoroissa tapahtuu 1 prosenttiyksikön muutos, lainojen kumulatiivinen korkoriski on 144 (128) tuhatta euroa negatiivinen ja kumulatiivinen vaikutus on 145 tuhatta euroa positiivinen omaan pääomaan. Tällöin on huomioitu johdannaisten vaikutus korkoriskiin ja omaan pääomaan.

Korkoriski	2014	2013
	tasearvo	tasearvo
Kiinteäkorkoiset instrumentit
Rahoitusvelat	4 063	6 465
Vaihtuvakorkoiset instrumentit
Rahoitusvelat	15 918	16 568
Korkojohdannaiset
Korkovelat	214	104

28.3. Luottoriski

Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta eivätkä saamiset yksittäiseltä asiakkaalta tai miltään asiakasryhmältä muodostu konsernin kannalta merkittäväksi. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen myyntisaamisista johtuneiden luottotappioiden ja saamisten arvonalentumisten määrä on ollut 46 (vähennystä 11) tuhatta euroa. Luottotappioriskiä on pienennetty asiakasluottova- kuutuksien avulla. Nämä kattoivat saatavakannasta tilinkauden päättyessä 61,0 (54,0) prosenttia. Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetie- dossa 21.2 Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöksessä. Konsernin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla vähennettynä asiakasluot- tovakuutuksista saatavilla korvauksilla.

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa.

Konsernin muiden rahoitusvarojen kuin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa näiden muiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla.

28.4. Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi riittävästi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan likvidien varojen lisäksi luotto- ja tililuottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömiä tililuottolimiittejä ja nostamattomia luottoja ei tilikauden päättyessä ollut (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2013).

Seuraava taulukko kuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.

Maturiteettianalyysi
31.12.2014
Luottotyyppi	Tase arvo	Rahavirrat yhteensä	0 - 6 kuukautta	6 kuukautta - 1 vuosi	1 - 2 vuotta	3 - 5 vuotta	yli 5 vuotta
Pankkilainat ja TyEL-lainat	19 981	20 900	1 968	2 773	8 222	7 937	0
Johdannaisvelat	214	199	38	35	70	56	0
Ostovelat ja muut velat	3 349	3 349	3 349	0	0	0	0
Yhteensä	23 544	24 448	5 355	2 808	8 292	7 993	0
31.12.2013
Luottotyyppi	Tase arvo	Rahavirrat yhteensä	0 - 6 kuukautta	6 kuukautta - 1 vuosi	1 - 2 vuotta	3 - 5 vuotta	yli 5 vuotta
Pankkilainat ja TyEL-lainat	23 033	20 568	3 664	1 996	13 585	4 987	0
Johdannaisvelat	104	192	35	31	59	102	0
Ostovelat ja muut velat	2 514	0	2 514	0	0	0	0
Yhteensä	25 651	20 760	6 213	2 027	13 644	5 089	0

1 000 euro
Johdannaissopimusten nimellisarvot Koronvaihtosopimukset	2014	2013
Erääntyy 2014		712
Erääntyy 2015	716	716
Erääntyy 2016	0	0
Erääntyy 2017	4 394	4 394
Erääntyy 2018	1 936	1 936
Erääntyy 2019	0	0
Koronvaihtosopimukset yhteensä tilikauden päättyessä	7 046	7 758

Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkina-informaatio. Rahoitusvarojen käyvät arvot on esitetty liitetiedon kohdassa 29.

28.5. Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen kehityksellä, jolle hallitus on asettanut osingonjakopäätöksissä alarajaksi 40 prosenttia.

Konserni laskee omavaraisuusaste-tunnusluvun seuraavalla kaavalla:

100*oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot)

	2014	2013
Oma pääoma	18 160	20 779
Taseen loppusumma	47 187	54 651
Saadut ennakot	565
Omavaraisuusaste, %	39,0

Bisnode D&B Finland Oy:n tekemän luottoluokituksen mukaan konsernin luottoluokitus on A.

1. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin sekä niiden käyvät arvot

2014 tase-erä	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Käyvän arvon hierarkia taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0	28	0	0	28	28	2
Muut rahoitusvarat	0	0	26	0	26	26	2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0	3 582	0	0	3 582	3 582	2
Rahavarat	0	3 665	0	0	3 665	3 665	2
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	0	7 275	26	0	7 301	7 301
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat	0	0	0	15 809	15 809	15 941	2
Johdannaissopimukset	214	*) 0	0	0	214	214	2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	0	0	0	4 172	4 172	4 323	2
Ostovelat ja muut velat	0	0	0	2 784	2 784	2 784	2
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	214	0	0	22 765	22 979	23 262

*) Sisältää johdannaisia joihin sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa 170 (77) te.

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin sekä niiden käyvät arvot

2013 tase-erä	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Käyvän arvon hierarkia taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0	41	0	0	41	41	2
Muut rahoitusvarat	0	0	26	0	26	26	2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0	2 795	0	0	2 795	2 795	2
Rahavarat	0	10 704	0	0	10 704	10 704	2
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	0	13 540	26	0	13 566	13 566
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat	0	0	0	17 981	17 981	17 994	2
Johdannaissopimukset	104	*) 0	0	0	104	104	2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	0	0	0	5 052	5 052	5 148	2
Ostovelat ja muut velat	0	0	0	2 353	2 353	2 353	2
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	104	0	0	25 386	25 490	25 599

*) Sisältää johdannaisia joihin sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa 77 (51) te.

Käypien arvojen hierarkian tasojen kuvaukset:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.

Taso 3: Käyvät arvot eivät perustu todennettavissa oleviin markkinatietoihin (muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot) vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

Päättyneen tilikauden ja edellisen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.

	2014
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo	7 046
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo	-214
Valuuttatermiinit, nimellisarvo	0
Valuuttatermiinit, käypä arvo	0

1 000 euro
30. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut	2014	2013
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot	3 524	3 790
Kurssierot	156	-22
Muut	-507	-18
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä	3 173	3 750

31. Vuokrasopimukset

Muut vuokrasopimukset

31.1. Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	573
Vuotta pidemmmän ja enintään viiden vuoden kuluttua	164
Yli viiden vuoden kuluttua	12
Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat yhteensä	749

Konserni on vuokrannut useat tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikaisiin vuokrasopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vuoden 2014 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1 304 (1 450) tuhatta euroa.

Vuokravastuut kalustosta ja laitteista
Seuraavalla tilikaudella maksettavat		375	332
Vuotta pidemmmän ja enintään viiden vuoden kuluttua		246	508
Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä		621	840
Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja.
31.2. Konserni vuokralle antajana
Konserni on vuokrannut liike- ja toimistotilaa omistamistaan kiinteistöistä purettavissa olevilla vuokrasopimuksilla.
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:
Seuraavalla tilikaudella maksettavat		64
Vuotta pidemmmän ja enintään viiden vuoden kuluttua		15
Yli viiden vuoden kuluttua		27
Muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat yhteensä		106

1 000 euro	2014
32. Vastuusitoumukset
Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja
Rahalaitoslainat ja lainojen takaukset	19 981
Annetut kiinteistökiinnitykset	14 864
Annetut yrityskiinnitykset	19 996
Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä	34 860
Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia
Annetut kiinteistökiinnitykset	534
Annetut pantit	3
Muut omasta puolesta annetut vakuudet yhteensä	537
Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksen palautusvastuu	103

33. Ehdolliset velat

Ympäristövelvoitteet

Tulikivi-konsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella tarkkailu- ja maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan suljettaessa.

Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat louhosvesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyämisen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta. Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanjakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoilussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin suorittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.

Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden maisemointitöiden viimeistely, kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen, tarvittavat vesien johtamisjärjestelyt, mahdollisten uusien tarkkai- lupisteiden perustaminen ja louhoksen turvallisuuskuntoon saattaminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.

Ympäristölupien perusteella konsernissa on annettu takauksia yhteensä 570 000 euron arvosta. Muiden ympäristövastuiden vakuudeksi on konsernissa annettu kiinteistökiinnityksiä yhteensä 34 tuhannen euron arvosta. Ympäristötarkkailua näiden alueiden osalta jatketaan lupavelvoitteiden mukaisesti toistaiseksi.

1 000 euro	Konserni
34. Ympäristövastuisiin liittyviä tunnuslukuja	2014	2013	2012
Energian käyttö, sähkö MWh	9 199	10 489	11 572
Lämmitysöljyn käyttö m³	150	199	173
Kauko- ja hakelämpö MWh	1 041	814	1 017
Nestekaasu, tn	123	156	178
Ajoneuvojen polttoaineita, m³	179	185	245
Räjähdysaineita, tn	12	16	45
Louhostoiminnan yhteydessä irrotetut kiviainesmäärät, 1000 kiinto-m3	110	100	190
Vuolukiven louhinta, 1 000 kiinto-m3 brutto	90	69	107
Läjitetty maa-aines, 1 000 irto-m3	22	1	41
Vuolukiven irroitussahauksessa käytetään teräketjun voiteluun rypsiöljyä, joka sitoutuu pysyvästi hienoon vuolukivijauhoon. Vuonna 2014 rypsiöljyä käytettiin 53 tn.	53	45	58

Vuolukiven käyttömäärään vaikuttaa paitsi tehdaskohtainen kapasiteetti myös kulloinenkin kiven saanto-% louhoksella ja tehtaassa.

Ostettu luonnonkivi, 1 000 tn 1 1 1

Ostettujen luonnonkivien työstöistä jäävä leikkuujäte käytetään osittain täytteiksi maanrakennuskohteille, muu osa läjitetään läjitysalueille tai kuljetetaan kaatopaikalle. Luonnonkivi ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta.

Keraaminen uunituotanto käyttää betonituotevalmistuksessaan raaka-aineenaan pääsääntöisesti kierrätettyä posliinimurskaa, maasälpää ja erilaisia sementtejä. Keraamisia massoja käytetään vuosittain n. 3 000 tn. Keraa- misten tulisijojen pinnoituksessa käytettyä pintalaattaa välitetään vuosittain noin 95 tn ja laatta-aihioiden leikkaamisesta tuleva työstöjäte ohjataan laskeutusaltaaseen. Normaalit betoni- ja keramiikkatuotannon pesuvedet ja jätteet ohjataan tehdasalueella sijaitsevaan laskeutumisaltaaseen, mistä kiintoaine toimitetaan kaatopaikalle.

Konsernin tuotantoprosesseihin otettiin vuonna 2014 puhdasta käyttövettä yhteensä 5608 m3. Vuolukivituotantoprosesseissa on suljettu vesikierto. Espoon tehtaalla osa prosessivedestä on kierrätyskelpoista ja Heinäveden tehtailla käytetään prosessivesien käsittelyssä laskeutumisaltaita. Heinäveden tehtaan prosessivesi ohjataan laskeutumisaltaaseen, josta se poistuu ylitteenä ojastoon tai imeytyy maaperään. Louhosvedet johdetaan laskeutumisaltaiden kautta vesistöön. Talousjätevesi ohjataan kunnalliseen jätevesien käsittelyyn tai sellaisen puuttuessa imeytyskenttäkäsittelyyn.

35. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytär- ja osakkuusyritykset sekä hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä ja ulkomaisten tytäryritysten toimitusjohtajat. Lähipiiriin luetaan lisäksi Suomen Kivitutkimussäätiö.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:	Omistusosuus (%)			Osuus äänivallasta (%)
Tulikivi Oyj, Juuka, emoyhtiö, tuotantoyhtiö
Tulikivi U.S. Inc., USA, markkinointiyhtiö	100			100
OOO Tulikivi, Venäjä, markkinointiyhtiö	100			100
Tulikivi GbmH, Saksa, markkinointiyhtiö	100			100
AWL-Marmori Oy, Turku, kiinteistön hallintayhtiö	100			100
The New Alberene Stone Company Inc., USA, markkinointiyhtiö	100			100
35.1. Osakkuusyritykset		2014		2013
Stone Pole Oy, Juuka *)		0		27
Rakentamisen MALL Oy, Helsinki		25		25
*) Yhtiö on purettu.
35.2. Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:	Myynnit	Ostot	Saamiset	Velat
2014
Osakkuusyritykset	0	96	0	1
2013
Osakkuusyritykset	0	87	0	14
Liiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kanssa		2014		2013
Vuokrattu tiloja lähipiiriin kuuluvilta		9		101
Myynnit lähipiiriin kuuluville		18		10

Konserniyhtiöillä ei ollut saamisia tilinpäätöspäivänä vuonna 2014 (2013) johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä.

Liiketoimet muun lähipiirin kanssa

Tulikivi Oyj on perustajajäsenenä Suomen Kivitutkimussäätiössä. Yhtiö on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja Säätiön ja Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän omistamasta rakennuksesta. Näistä tiloista on maksettu 190 (235) tuhannen euron suuruinen vuokra. Vuokra vastaa käypää vuokratasoa. Yhtiön palveluveloitukset Säätiöltä vuonna 2014 olivat 12 (9) tuhatta euroa ja vuokraveloitukset maa-alueesta 2 (2) tuhatta euroa. Säätiö ei ole veloittanut palveluita yhtiöltä. Yhtiöllä oli saatavia Säätiöltä 3 (4) tuhatta euroa tilinpäätöspäivänä.

1 000 euro
35.3. Johdon työsuhde-etuudet	2014	2013
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	384	494
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (eläke-etuudet)
Lakisääteisen eläke-etuuden maksut	32	39
Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut	1	22
Muut pitkäaikaiset etuudet
Työsuhteen päättämisen yhteydessä suoritetut korvaukset	0	306
Osakeperusteiset etuudet	4	0
Yhteensä	421	861
Toimitusjohtajat
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
Vauhkonen Heikki
Palkat	184	131
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (eläke-etuudet)
Lakisääteisen eläke-etuuden maksut	32	22
Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut	1	12
Osakeperusteiset etuudet	2	0
Pitko Jouni
Palkat	0	100
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (eläke-etuudet)
Lakisääteisen eläke-etuuden maksut	0	17
Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut	0	10
Työsuhteen päättämisen yhteydessä suoritetut korvaukset	0	306
Yhteensä	219	598

1 000 euro	2014	2013
Hallituksen jäsenet
Ginman-Tjeder Nella	19	19
Pohjanvirta Olli	18	18
Rönkkö Markku	36	36
Saarinen Pasi	19	20
Suutari Harri	72	37
Vauhkonen Anu	18	18
Vauhkonen Heikki	18	76
Virtaala Matti	0	24
Yhteensä	200	248
Johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi luetaan johtoryhmän jäsenet ja ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajat.
Toimitusjohtaja kuuluu johtoryhmään.
Johtoon kuuluvien avainhenkiöiden työsuhde-etuudet
Palkat ja palkkiot	665	940
Työsuhteen päättämisen yhteydessä suoritetut korvaukset	0	593
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (eläke-etuudet)
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	116	161
Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut	1	31
Osakeperusteiset etuudet	9	2
Johdon työsuhde- etuudet yhteensä	791	1 727

37. Merkittävimmät riskit ja niiden hallintakeinot

Riskillä tarkoitetaan mitä tahansa asiaa, joka voi estää tai haitata konsernin toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Riskit voivat olla nykyiseen tai tulevaan toimintaan liittyviä uhkia, epävarmuustekijöitä tai menetettyjä mahdollisuuksia. Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, rahoitus- ja vahinkoriskeihin. Riskien yhteydessä on esitetty niiden toteutetut tai suunnitellut hallintakeinot.

Strategiset riskit

Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin liiketoimintaympäristön muutoksia, rahamarkkinoiden muutoksia, markkinatilanteen ja markkina-aseman muutoksia, kulutustottumusten ja kysyntätekijöiden muutoksia, resurssien kohdentamista, raaka-ainevaroja, lainsäädännön ja asetusten muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yrityksen, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.

Toimintaympäristön epäsuotuisat muutokset, markkinatilanne ja markkina-asema

Kuluttajaluottamuksen äkillinen putoaminen voi aiheuttaa nopean, odottamattoman menekin laskun. Taloudellinen lama ja siihen liittyvä kuluttajien epävarmuus vaikuttavat asuntorakentamisen ja korjausrakentamisen vähenemiseen, mikä laskee tuotteiden kysyntään ja sitä kautta kannattavuutta. Lama voi myös vaikuttaa kuluttajan valintoihin siten, että hinta nousee määrääväksi tekijäksi, eivät tuotteen ominaisuudet.

Muuttuva kilpailukenttä ja markkinoille tulevat korvaavat tuotteet ja kuluttajatottumusten muutokset voivat vaikuttaa haitallisesti kon-

sernin tuotteiden kysyntään. Toimiminen useilla markkina-alueilla ja toimialan kehityksen aktiivinen seuraaminen sekä toisaalta kapasiteetin ja kustannusrakenteen joustavuus tasoittavat taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä menekkiriskejä. Lama saattaa vaikuttaa haitallisesti myös konsernin asiakkaiden maksukykyyn sekä alihankkijoiden toimintaan. Tuotteen kustannusrakenteen säilyminen kilpailukykyisenä on menekin säilymisen ja kasvun edellytys.

Tulikiven markkina-alueilla tulisijakulttuurit vaihtelevat perinteisten varaavien uunien alueista maihin, joissa kamiinat ovat vahva traditio. Markkinoiden yhtenäistymisen myötä myös tulisijakulttuurit kohdemaissa muuttuvat. Kulutustottumusten muutokset saattavat vaikuttaa joidenkin tuotteiden tai valmistusmateriaalien kysyntään ja siten kannattavuuteen. Tulikivi panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja vastaa niihin muun muassa kehittämällä jatkuvasti tuotteita uusille asiakassegmenteille. Trendien ja säännösten muutosten seuraaminen edesauttaa asiakastarpeen ennakoimisessa. Oikein kohdennetulla viestinnällä tavoitetaan oikeat asiakasryhmät. Epäterve hintakilpailu voi heikentää kannattavuutta. Häiriöt jakelutien toiminnan tehokkuudessa heikentävät tuotteiden menekkiä. Häiriöitä voi esiintyä jakelutien uudistamisen yhteydessä tai jakelutieyrittäjistä johtuvista syistä tai kilpailevien tuotteiden tulemisesta samaan jakelutiehen. Jakeluverkostoa ja tuotetarjontaa kehitetään siten, että konsernin tuotteiden jakelu säilyy yrittäjille kannattava ja kiinnostavana toimintana.

Tulisija-markkinoiden volyymi on osaltaan

riippuvainen talvisesongin kylmyydestä siten, että poikkeuksellisen lämmin talvi voi vähentää tulisijojen kysyntää. Lisäksi viranomaisten sääntelytoimenpiteet voivat vaikuttaa tulisijojen kysyntään.

Vuolukiviraaka-aineen hallintaan liittyvät riskit

Vuolukiviraaka-aine on luonnonmateriaali, jonka ehjyys, tekstuuri ja saantoprosentti vaihtelevat louhoksittain. Raaka-aineen laatu vaikuttaa valmistuskustannuksiin. Raaka-aineen laatu pyritään määrittelemään louhoskohtaisesti kairausnäytteiden ja koelouhinnan avulla ennen louhoksen avaamista. Riskin muodostavat myös mahdolliset raaka-ainekilpailijat globaalisti sekä vuolukiviesiintymät, jotka ovat muun toimijan kuin Tulikiven hallussa. Strategisena tavoitteena on edelleen lisätä raaka-ainevarantoja. Tutkimme ja kartoitamme jatkuvasti uusia esiintymiä. Tulikivi myös lisää kiven riittävyyttä käyttämällä raaka-aineen mahdollisimman tarkkaan ja kehittämällä louhintateknologiaa sekä huomioimalla kiven asettamat erityisvaatimukset tuotekehityksessä. Konserni hallitsee raaka-aineeseen liittyvää kilpailuriskiä jatkuvalla tuotekehityksellä, vahvalla kokonaiskonseptilla ja Tulikivibrändillä sekä pitkäjänteisellä kivivaranto- ja louhossuunnittelulla.

Lainsäädännölliset muutokset ja ympäristökysymykset

Tulikiven valmistamista tulisijoista noin puolet menee vientiin pääosin Keski-Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Näissä maissa poikkeukselliset tuotehyväksyntämuutokset esimerkiksi hiukkaspäästörajoituksissa tai tuotteiden käyttörajoitukset saattaisivat vaikuttaa Tu-

likiven tuotteiden menekkiin ja rajoittaa niiden käyttöä. Myös louhinnan ympäristölupien ehtojen tiukkeneminen ja lupaprosessien pitkittyminen kuuluvat lainsäädännöllisiin riskeihin. Ympäristölainsäädännöstä ja -määräyksistä saattaa aiheutua yhtiölle kustannuksia, jotka vaikuttavat myyntikatteisiin ja tuloskehitykseen.

Tulikivi seuraa säännösten kehittymistä ja valmistelua ja pyrkii vaikuttamaan niihin sekä suoraan että alueiden omien tulisijayhdistysten kautta. Tuotteiden polttotekniikkaa kehitetään koko ajan ja tuotekehityksessä huolehditaan pitkäjänteisesti siitä, että Tulikiven tuotteet vastaavat paikallisia määräyksiä. Tulikivi hankkii tuotteille tarvittavat tuotehyväksynnät jokaisessa kohdemaassa. Yrityksen tuotteiden elinkaari on pitkä ja tulisijatuotteiden valmistuksen hiilipäästöt hyvin vähäiset.

Liiketoimintakokonaisuus ja yritysostot

Konsernin liiketoiminnan johtamisessa otetaan huomioon kehitysmahdollisuudet, uudet tuotteet ja asiakasryhmät sekä uudet teknologiset ratkaisut. Uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja uusiin markkinoihin ja tuoteryhmiin liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa paitsi kannattavuuteen myös Tulikivi brändiin. Valuuttakurssien voimakkaat heilahtelut voivat vaikeuttaa markkinaaluekohtaisten katetavoitteiden saavuttamista. Tulikivi-konsernin strategisena tavoitteena on hakea kasvua myös yritysostoin. Yritysostojen ja fuusioiden onnistuminen vaikuttaa kasvusuunnitelmien toteutumiseen. Jos yrityskaupoissa tai fuusioissa epäonnistutaan, yrityksen kilpailukyky voi kärsiä ja taloudellinen asema huonontua. Toisaalta yrityskaupat voivat muuttaa yrityksen riskiprofiilia. Konsernissa tehdään yritysostoja kuitenkin vain tarkkojen liiketoiminnallisten ja taloudellisten analyysien perusteella. Vaihtoehtoisia toimintamalleja kartoitetaan aktiivisesti. Konsernissa on karsittu yrityskauppojen myötä tulleita, konsernin ydinliiketoimintaan kuulumattomia liiketoimintoja.

Operatiiviset riskit

Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan ja prosesseihin.

Tuotevastuuriskit

Tuotevastuuriskejä pyritään pienentämään kehittämällä tuotteista mahdollisimman käyttäjäturvallisia. Jälleenmyyjä- ja asentajakoulutuksella sekä tarkoilla myyntisopimusehdoilla huolehditaan siitä, että tuote- ja palveluketjut Tulikiveltä asiakkaalle toimivat moitteettomasti ja asiantuntemuksella. Tuotevastuuriskiltä pyritään suojautumaan myös tuote- ja toiminnanvastuuvakuutuksin.

Toiminnalliset riskit ja prosessiriskit

Toiminnalliset riskit liittyvät inhimillisen toiminnan, epäonnistuneiden yrityksen sisäisten prosessien tai ulkoisten tapahtumien seurauksiin. Tehdastoimintaan liittyvät operatiiviset riskit minimoidaan muun muassa yrityksen toimintakäsikirjan noudattamisella, johdonmukaisella työturvallisuuden kehittämisellä ja järjestelmällisellä kehitystyöllä. Uusien tuotteiden valmistamiseen ja markkinoille tuomiseen liittyy riskejä. Riskeiltä pyritään suojautumaan huolellisella suunnittelutyöllä ja henkilöstön kouluttamisella.

Riippuvuus keskeisistä tavarantoimittajista voi nostaa konsernin materiaalikustannuksia tai

koneiden tai niiden varaosien kustannuksia tai vaikuttaa tuotantoon. Toimittajaverkostossa tapahtuvat häiriöt voivat vaikuttaa konsernin kykyyn toimittaa tuotteita oikea-aikaisesti asiakkailleen. Energian hankinta ulkopuolisilta toimittajilta voi vaikuttaa konsernin energiakustannuksiin tai energian saantiin. Toisaalta korkea energian hinta tukee tuotteiden kysyntää. Toiminnallisia häiriöitä voi liittyä myös muutoksiin jakelutiessä ja logistisissa järjestelmissä. Sopimusriskit ovat osa toiminnallisia riskejä.

Konsernin liiketoiminta perustuu toimiville ja luotettaville tietojärjestelmille. Konsernissa on otettu käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämiseen liittyy riskejä, mikäli liiketoimintaprosesseissa ei omaksuta uusia toimintatapoja eikä uusien järjestelmien mukanaan tuomia mahdollisuuksia nopealla aikataululla. Tietojen käyttövalmiuteen liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan muun muassa kahdentamalla kriittiset tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet, kiinnittämällä huomiota yhteistyökumppaneiden valintaan sekä standardoimalla käytössä olevia työasemamalleja ja ohjelmistoja sekä tietoturvaan liittyviä menettelytapoja.

Konsernin liiketoiminnan luonteen mukaisesti myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus ovat merkittäviä tase-eriä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan yhdenmukaisella luotonanto-politiikalla, saamisten vakuuttamisella ja tehokkaalla perintätoiminnalla.

Tulikiven ydinosaaminen liittyy liiketoimintaprosesseihin, joita ovat myynti, tuotekehitys, louhinta, valmistus, hankinta ja logistiikka sekä tarvittaviin tukitoimintoihin, joita ovat muun muassa tietohallinto, talous, henkilöstöasiat ja viestintä. Ydinosaamisen ennakoimaton merkittävä vähentyminen tai henkilöiden uudistumiskyvyn heikkeneminen tai väestörakenteen epäedullinen kehitys nykyisillä toimintapaikkakunnilla olisi riski. Henkilöstö- ja osaamistarpeen suunnittelulla ja henkilöstön sitouttamisella jatkuvaan muutokseen ja kasvuun pyritään turvaamaan ydinosaamisen säilyminen ja saatavuus konsernissa. Yritys pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin- ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä täydentämään strategian edellyttämää osaamista niillä osa-alueilla, joilla sitä aiemmin ei ole ollut. Verkostoitumisen avulla pystytään osittain turvaamaan ydinosaamisen riittävyyttä. Avainhenkilöiden vaihtuvuus on ollut maltillista.

Toiminnan tehostaminen, hallittu muutos ja tehokas sisäinen viestintä toimivat osaltaan toiminnallisten riskien ja prosessiriskien hallintakeinoina.

Rahoitukselliset riskit

Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, pääoman hallinta, korkoriski ja valuuttariski. Rahoitusriskienhallintaa on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 28.

Euroalueen kriisin mahdollisesti aiheuttama voimakas taantuma voi heikentää yhtiön tuotteiden kysyntää, kannattavuutta ja omavarai-

suutta. Yhtiön taseen omaisuuseriin sisältyy liikearvoja, joiden arvo perustuu johdon arvioihin. Jos nämä arviot eivät toteudu, on mahdollista, että arvonalentumistestausten yhteydessä joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappiota. Konsernin pankkilainojen kovenanttiehtojen täyttyminen edellyttää yhtiön tulosparannusohjelman etenemistä suunnitellussa aikataulussa ja kannattavuuden paranemista.

Vahinkoriskit

Valtaosa konsernin tuotannosta on pääomavaltaista ja suuri osa konsernin pääomasta on sidottu tuotantolaitoksiin. Siten esimerkiksi tulipalo tai vakava konerikko voi aiheuttaa merkittäviä omaisuus- ja keskeytysvahinkoja sekä muita epäsuoria haitallisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Konserni pyrkii suojautumaan tällaisilta riskeiltä arvioimalla riskienhallinnan kannalta tuotantolaitoksiaan ja prosessejaan. Vahinkoriskeihin kuuluvat myös työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Vireillä ei ole oikeudenkäyntejä, eikä sen toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat oleellisesti yrityksen toiminnan tulokseen.

Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin ja liiketoiminta-alueittain

Me
	Q4/2014	Q3/2014	Q2/2014	Q1/2014	Q4/2013	Q3/2013	Q2/2013	Q1/2013
Liikevaihto	10,7	9,8	10,6	8,3	11,8	12,1	10,6	9,2
Liiketulos	-0,2	0,2	-0,8	-1,6	-1,8	0,0	-0,8	-1,7
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
1 000 euro
Tuloslaskelma				2010	2011	2012	2013	2014
Liikevaihto				55 895	58 771	51 191	43 724	39 293
Muutos, %				5,2	5,1	-12,9	-14,6	-10,1
Liiketulos				-272	-2 368	59	-4 259	-2 439
% liikevaihdosta				-0,5	-4,0	0,1	-9,7	-6,2
Rahoitustuotot ja -kulut sekä osuus
osakkuusyhtiön tuloksesta				-719	-754	-839	-1 000	-837
Tulos ennen veroja				-991	-3 122	-779	-5 259	-3 276
% liikevaihdosta				-1,8	-5,3	-1,5	-12	-8,3
Tuloverot				173	692	155	854	671
Tilikauden tulos				-818	-2 430	-642	-4 405	-2 643
Tase
Varat
Pitkäaikaiset varat				32 736	33 554	31 857	30 131	29 282
Vaihto-omaisuus				10 939	10 748	11 366	10 258	10 119
Rahavarat				10 210	6 769	3 357	10 704	3 665
Muut lyhytaikaiset varat				5 960	5 507	5 154	3 558	4 121
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma				22 131	18 804	18 162	20 779	18 160
Korolliset velat				25 277	24 924	23 785	17 981	19 981
Korottomat velat				12 437	11 539	8 559	14 321	5 060
Taseen summa				59 845	56 578	51 733	54 651	47 187

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2010 - 2014

	2010	2011	2012	2013	2014
Oman pääoman tuotto, %	-3,6	-11,9	-3,4	-22,6	-13,5
Sijoitetun pääoman tuotto, %	-0,1	-4,8	0,3	-9,8	-5,4
Omavaraisuusaste, %	37,0	33,3	35,2	38,1	39,0
Nettovelkaantumisaste, %	68,1	96,5	112,9	59,3	89,8
Current ratio	1,9	1,5	1,7	1,8	1,6
Bruttoinvestoinnit, 1 000 euro	3 376	4 860	2 665	1 618	2 382
% liikevaihdosta	6,0	8,3	5,2	3,7	6,1
Tutkimus- ja kehitysmenot, 1 000 euro	2 180	2 091	1 648	1 574	1 380
% liikevaihdosta	3,9	3,6	3,1	3,6	3,5
Kehitysmenot (netto), aktivoitu, 1 000 euro	504	634	613	233	232
Tilauskanta, milj. euroa	6,3	5,7	4,6	4,4	4,2
Henkilöstö keskimäärin	404	427	351	293	281
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos, euro	-0,02	-0,07	-0,02	-0,11	-0,04
Osakekohtainen oma pääoma, euro	0,60	0,51	0,49	0,35	0,30
Osingot
Osakekohtainen osinko, euro
A-osake	0,0250	-	-	-	-
K-osake	0,0233	-	-	-	-
Osinko tuloksesta, %	-111,1	-	-	-	-
Efektiivinen osinkotuotto, %/A-sarja	2,2	-	-	-	-
Hinta/voitto, (P/E)	-52,5	-9,6	-33,8	-4,6	-4,5
Osakkeen ylin kurssi, euro	1,79	1,40	0,92	0,63	0,36
Osakkeen alin kurssi, euro	1,07	0,61	0,47	0,31	0,19
Tilikauden keskikurssi, euro	1,31	1,00	0,60	0,44	0,28
Osakeantikorjattu pörssikurssi 31.12., euro	1,16	0,63	0,57	0,34	0,20
Osakekannan markkina-arvo, 1 000 euro	42 943	23 322	21 101	20 314	11 949
(Olettaen K-osakkeen markkina-arvoksi saman kuin A-osakkeella.)
Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl)	4 647	3 849	4 050	10 493	7 933
Osakkeiden vaihto, %	16,9	14,0	14,7	33,5	15,3
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl)	37 020	37 020	37 020	41 378	59 747
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, (1 000 kpl)	37 020	37 020	37 020	59 871	59 747

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Oman pääoman tuottoprosentti (ROE) =	100 x	voitto/tappio
		oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI) =	100 x	voitto/tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
		oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, % =	100 x	oma pääoma
		taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, % =	100 x	korolliset nettorahoitusvelat
		oma pääoma
Current ratio =		lyhytaikaiset varat
		lyhytaikaiset velat
Osakekohtaiset tunnusluvut
		emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos
Osakekohtainen tulos =		tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä *)
Osakekohtainen oma pääoma =		emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
		osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *)
		tilikaudelta jaettu osinko
Osakekohtainen osinko =		osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *)
Osinko tuloksesta, % =	100 x	osakekohtainen osinko
		osakekohtainen tulos
		osakekohtainen osinko/osake
Efektiivinen osinkotuottoprosentti =	100 x	A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
		A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
Hinta/voitto -suhde (P/E) =		osakekohtainen tulos
*) ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma

1 000 euro	Liite	1.1. - 31.12.2014	1.1. - 31.12.2013
Liikevaihto	1.1.	37 932	42 475
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen lisäys (+) / vähennys (-)		-49	-641
Valmistus omaan käyttöön		274	157
Liiketoiminnan muut tuotot	1.2.	1 069	470
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana		-8 390	-8 323
Varastojen muutos -/+		-48	-549
Ulkopuoliset palvelut		-5 474	-5 958
Materiaalit ja palvelut yhteensä		-13 912	-14 830
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot		-10 833	-13 126
Henkilösivukulut
Eläkekulut		-1 913	-2 567
Muut henkilösivukulut		-597	-691
Henkilöstökulut yhteensä	1.3.	-13 343	-16 384
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot	1.4.	-3 732	-3 888
Liiketoiminnan muut kulut	1.5.	-10 885	-11 921
Liiketulos		-2 646	-4 562
Rahoitustuotot ja -kulut	1.6.	-767	-1 549
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-3 413	-6 111
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos -/+		-348	-45
Tuloverot
Laskennalliset verot		-326	266
Siirto arvonmuutosrahastoon		-23	-3
Tuloverot yhteensä		-349	263
Tilikauden tulos		-4 110	-5 893

Tase

Jatkuu seuraavalla sivulla.

Tase

1 000 euro	Liite	31.12.2014	31.12.2013
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		4 456	4 504
Keskeneräiset tuotteet		2 770	2 769
Valmiit tuotteet / tavarat		2 716	2 766
Vaihto-omaisuus yhteensä	2.6.	9 942	10 039
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	2.7.	28	41
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		43	41
Laskennallinen verosaaminen	2.8.	243	569
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		314	651
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		3 014	2 257
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		334	619
Muut saamiset		218	231
Siirtosaamiset		453	667
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	2.9.	4 019	3 774
Rahat ja pankkisaamiset		3 181	10 176
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		17 456	24 640
Vastaavaa yhteensä		38 565	47 318

Tase

1 000 euro	Liite	31.12.2014	31.12.2013
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma		6 314	6 314
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		14 834	14 834
Arvonmuutosrahasto		-170	-77
Omat osakkeet		-108	-108
Edellisten tilikausien voitto		-7 284	-1 391
Tilikauden tulos		-4 110	-5 893
Oma pääoma yhteensä	2.10.	9 476	13 679
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero		1 181	833
Pakolliset varaukset	2.13.	1 135	2 848
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta		12 099	13 289
Eläkelainat		3 710	4 692
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	2.14.	15 809	17 981
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta		3 190	2 428
Eläkelainat		982	2 624
Saadut ennakot		90	94
Ostovelat		2 354	1 730
Velat saman konsernin yrityksille		390	277
Velat omistusyhteysyrityksille		1	18
Muut velat		299	428
Siirtovelat		3 658	4 378
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	2.15.	10 964	11 977
Vieras pääoma yhteensä		26 773	29 958
Vastattavaa yhteensä		38 565	47 318

Rahoituslaskelma

1 000 euro	1.1. - 31.12.2014	1.1. - 31.12.2013
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen satunnaisia eriä	-3 413	-6 111
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	3 732	3 888
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	41	-7
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	-1 714	1 604
Rahoitustuotot ja -kulut	767	1 549
Muut oikaisut	-501	-32
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-1 088	891
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-253	1 597
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	98	1 190
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	-104	-547
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-1 347	3 131
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-906	-1 335
Saadut osingot liiketoiminnasta	2	5
Saadut korot liiketoiminnasta	31	22
Maksetut välittömät verot	0	21
Rahavirta ennen satunnaisia eriä	-2 220	1 844
Liiketoiminnan rahavirta	-2 220	1 844
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, brutto	-2 276	-1 605
Investointeihin saadut avustukset	130	1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	590	158
Myönnetyt lainat tytäryhtiöille	-120	-40
Perustetut tytäryhtiöt	0	-25
Luovutustulot muista sijoituksista	14	0
Investointien rahavirta	-1 662	-1 511
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti	0	7 500
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0	2 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 500	-500
Pitkäaikaisten lainojen nostot	2 000	6 800
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 552	-9 072
Rahoituksen rahavirta	-3 052	6 728
Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-)	-6 934	7 061
Rahavarat tilikauden alussa	10 176	3 143
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-61	-28
Rahavarat tilikauden lopussa	3 181	10 176

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaan.

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden talo- udellisen pitoajan perusteella seuraavasti:

	Poistoaika
Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot	5 - 15 vuotta
Louhosalueet ja altaat	substanssipoistot
Liikearvo	10 vuotta
Rakennukset	25 - 30 vuotta
Rakennelmat	5 vuotta
Prosessikoneet	3 - 15 vuotta
Moottoriajoneuvot	5 - 8 vuotta
ATK-laitteet	3 - 5 vuotta
Kehittämismenot	5 vuotta

Kaluston hankintameno poistetaan EVL:n enimmäispoistoin hankinta-ajankohdasta laskien.

Louhosalueista ml. louhosten avauskustannukset ja saostusaltaat sekä louhinnan maa-alueista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Louhosalueiden ja altaiden ja muiden louhos- ten apurakennelmien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis tuotantokäyttöön.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus on esitetty keskihinta-periaatteen mukaisesti tai sitä alemman todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmis- tuksen kiinteistä menoista.

Tuloutusperiaate

Liikevaihtoa laskettaessa on myynnistä vähennetty myönnetyt alennukset, välilliset verot sekä myyntisaamisten kurssierot. Suoritteiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.

Tutkimusmenot

Tutkimusmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymävuonna. Kehitysmenoista on aktivoitu sauna-tuoteryhmän kehitysmenot sekä toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen liittyvät kehitysmenot. Louhosalueiden kai- raustutkimuksista aiheutuneet menot on aktivoitu ja poistetaan vaikutusaikanaan. Kairaustutkimusten menot kirjataan kuitenkin tuloslaskelmaan kuluiksi silloin, kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta.

Eläkemenojen jaksotus

Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Ulkomailla olevan henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaan.

Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset

Suomen verolainsäädännön mukaan verotukselliset tilinpäätössiirrot, kuten poistoero, hyväksytään verotuksessa vähennyskelpoiseksi vain, jos ne on kirjattu myös kirjanpitoon.

Verot

Veroihin sisältyvät tilikauden tulosta vastaavat verot sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Osingot

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.

Osakeperusteiset maksut ja optio-oikeudet

Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu optioiden teoreettiseen markkina-arvoon, joka lasketaan optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes –mallilla. Markkina-arvon laskemisessa ei markkina-arvoa alentavana tekijänä oteta huomioon sitä, että vapautumiskriteereille asetetut tavoitteet eivät mahdollisesti täyty. Optio-oikeuksia on ensimmäisen kerran myönnetty vuonna 2013, ja niillä voidaan merkitä osakkeita merkintäehtojen täyttyessä aikaisintaan vuonna 2016. Kannustinjärjestelmän mukaisia maksuja ei ollut vuonna 2014 eikä 2013.

Tuloksen vertailukelpoisuus

Tilikauden ja vertailukauden tiedot ovat vertailukelpoisia.

Valuuttamääräiset erät

Valuuttamääräiset tase-erät on arvostettu Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Tuloslaskelman liitetiedot

1 000 euro	2014	2013
1.1. Liikevaihto
1.1.1. Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	17 895	20 889
Muu Eurooppa	19 570	21 024
USA	467	562
Liikevaihto markkina-alueittain yhteensä	37 932	42 475
1.1.2. Liikevaihdon jako tavaroiden ja palveluiden myynteihin
Tuotot tavaroiden myynneistä	35 024	38 776
Tuotot palveluista	2 908	3 699
Tavaroiden ja palveluiden myynti yhteensä	37 932	42 475
1.2. Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot	109	49
Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista	81	56
Julkisen vallan avustukset	122	56
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	502	116
Muut	255	193
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	1 069	470
1.3.Johdon palkat ja henkilökunnan lukumäärä keskimäärin
1.3.1. Johdon työsuhde-etuudet
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	384	494
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Lakisääteisen eläke-etuuden maksut	32	39
Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut	1	22
Työsuhteen päättämisen yhteydessä suoritetut korvaukset	0	306
Osakeperusteiset etuudet	4	0
Yhteensä	421	861

1 000 euro	2014	2013
Toimitusjohtajat
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
Vauhkonen Heikki
Palkat	184	131
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Lakisääteisen eläke-etuuden maksut	32	22
Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut	1	12
Osakeperusteiset etuudet	2	0
Pitko Jouni
Palkat	0	100
Lakisääteisen eläke-etuuden maksut	0	17
Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut	0	10
Työsuhteen päättämisen yhteydessä suoritetut korvaukset	0	306
Yhteensä	219	598
Hallituksen jäsenet
Ginman-Tjeder Nella	19	19
Pohjanvirta Olli	18	18
Rönkkö Markku	36	36
Saarinen Pasi	19	20
Suutari Harri	72	37
Vauhkonen Anu	18	18
Vauhkonen Heikki	18	76
Virtaala Matti	0	24
Yhteensä	200	248
Johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi luetaan johtoryhmän jäsenet.
Toimitusjohtaja kuuluu johtoryhmään.
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet
Palkat ja palkkiot	518	820
Työsuhteen päättämisen yhteydessä suoritetut korvaukset	0	593
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Lakisääteisen eläke-etuuden maksut	90	141
Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut	1	31
Osakeperusteiset etuudet	9	2
Yhteensä	618	1587

1.3.2. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Toimihenkilöitä	88	103
Työntekijöitä	183	184
Henkilökunnan lukumäärä yhteensä	271	287
1.4. Suunnitelman mukaiset poistot
Kehittämismenot	260	227
Aineettomat oikeudet	20	22
Muut pitkävaikutteiset menot	922	997
Substanssipoistot louhoksista *)	78	100
Rakennukset ja rakennelmat	509	504
Koneet ja kalusto	1 170	1 275
Muut aineelliset hyödykkeet	1	1
Substanssipoisto maa-alueista *)	35	25
Liikearvo	737	737
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	3 732	3 888

1 000 euro	2014	2013	1 000 euro	2014	2013
1.3.2. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana			1.5. Liiketoiminnan muut kulut
Toimihenkilöitä	88	103	Vuokrakulut	1 547	1 875
Työntekijöitä	183	184	Kiinteistön hoitokulut	587	528
Henkilökunnan lukumäärä yhteensä	271	287	Markkinointikulut	3 069	3 221
1.4. Suunnitelman mukaiset poistot			Valmistuksen muut muuttuvat kulut	2 630	2 955
Kehittämismenot	260	227	Muut kuluerät	3 052	3 342
Aineettomat oikeudet	20	22	Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	10 885	11 921
Muut pitkävaikutteiset menot	922	997	1.5.2. Tilintarkastajien palkkiot
Substanssipoistot louhoksista *)	78	100	Tilintarkastus	57	63
Rakennukset ja rakennelmat	509	504	Tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitetut toimeksiannot	0	52
Koneet ja kalusto	1 170	1 275	Veroneuvonta	1	3
Muut aineelliset hyödykkeet	1	1	Muut palkkiot	18	21
Substanssipoisto maa-alueista *)	35	25	Tilintarkastajien palkkiot yhteensä	76	139
Liikearvo	737	737	1.6. Rahoitustuotot ja -kulut
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	3 732	3 888	Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
*) Yhtiö soveltaa poistojen laskennassa kivilouhosten ja kaivosoikeuksien osalta kiven käyttöön perustuvaa			Osinkotuotot muilta	16	5
substanssipoistomenetelmää. Maa-alueista tehdään substanssipoisto kiven käyttöaikaan tai läjitysalueen			Muut korko- ja rahoitustuotot
täyttöaikaan perustuen.			Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	8	2
			Korkotuotot ja muut rahoitustuotot muilta	31	21
			Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset	7	26
			Rahoitustuotot yhteensä	62	54
			Korkokulut ja muut rahoituskulut
			Korkokulut muille	-661	-784
			Muut rahoituskulut muille	-168	-819
			Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä	-829	-1 603
			Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-767	-1 549

Taseen liitetiedot

1 000 euro	2014	2013	1 000 euro	2014	2013
2.1. Aineettomat hyödykkeet			2.1.4. Muut pitkävaikutteiset menot
2.1.1. Kehittämismenot			Hankintameno 1.1.	18 550	18 559
Hankintameno 1.1.	1 322	1 118	Lisäykset	601	414
Lisäykset	165	204	Vähennykset	-45	-423
Hankintameno 31.12.	1 487	1 322	Hankintameno 31.12.	19 106	18 550
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	-543	-316	Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	-10 339	-9 614
Tilikauden poisto	-260	-227	Vähennysten kertyneet poistot	42	372
Kertyneet poistot 31.12.	-803	-543	Tilikauden poisto	-1 000	-1 097
Kehittämismenojen kirjanpitoarvo 31.12.	684	779	Kertyneet poistot 31.12.	-11 297	-10 339
2.1.2. Aineettomat oikeudet			Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvo 31.12.	7 809	8 211
Hankintameno 1.1.	703	704
Lisäykset	2	0	Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvoon sisältyy 5 507 (5 874) tuhatta euroa kivitutkimuksista sekä vuolukivilouhosten ja koelouhosten avaamisesta aiheutuneita menoja.
Hankintameno 31.12.	705	704
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	-613	-591	Muiden pitkävaikutteisten menojen vähennykset/vähennysten kertyneet poistot sisältävät romutuksia 2 (51)
Tilikauden poisto	-20	-22	tuhatta euroa.
Kertyneet poistot 31.12.	-633	-613	Muissa pitkävaikutteisissa menoissa ei ollut tilikauden päättyessä keskeneräistä käyttöomaisuutta (22 tuhat-
Aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvo 31.12.	72	91	ta euroa vuonna 2013).
2.1.3. Liikearvo
Hankintameno 1.1. ja 31.12.	8 713	8 713
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	-5 781	-5 044	Aineettomat hyödykkeet yhteensä	10 760	12 013
Tilikauden poisto	-737	-737
Kertyneet poistot 31.12.	-6 518	-5 781
Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.	2 195	2 932
Liikearvo koostuu sulautumistappioista.

1 000 euro	2014	2013	1 000 euro	2014	2013
2.1. Aineettomat hyödykkeet			2.1.4. Muut pitkävaikutteiset menot
2.1.1. Kehittämismenot			Hankintameno 1.1.	18 550	18 559
Hankintameno 1.1.	1 322	1 118	Lisäykset	601	414
Lisäykset	165	204	Vähennykset	-45	-423
Hankintameno 31.12.	1 487	1 322	Hankintameno 31.12.	19 106	18 550
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	-543	-316	Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	-10 339	-9 614
Tilikauden poisto	-260	-227	Vähennysten kertyneet poistot	42	372
Kertyneet poistot 31.12.	-803	-543	Tilikauden poisto	-1 000	-1 097
Kehittämismenojen kirjanpitoarvo 31.12.	684	779	Kertyneet poistot 31.12.	-11 297	-10 339
2.1.2. Aineettomat oikeudet			Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvo 31.12.	7 809	8 211

Aineettomat hyödykkeet yhteensä
---------------------------------	--	--

1 000 euro	2014	2013
2.2. Aineelliset hyödykkeet
2.2.1. Maa-alueet
Hankintameno 1.1.	1 403	1 402
Lisäykset		1
Vähennykset	-22	0
Hankintameno 31.12.	1 381	1 403
Kertyneet substanssipoistot	-365	-339
Tilikauden substanssipoisto	-35	-25
Kertyneet poistot 31.12.	-400	-364
Maa-alueiden kirjanpitoarvo 31.12.	981	1 039
2.2.2. Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	15 178	15 151
Lisäykset	300	80
Vähennykset	-159	53
Hankintameno 31.12.	15 319	15 178
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	-10 178	-9 708
Vähennysten kertyneet poistot	144	34
Tilikauden poisto	-509	-504
Kertyneet poistot 31.12.	-10 543	-10 178
Arvonkorotus	505	505
Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo 31.12.	5 281	5 505

1 000 euro	2014	2013
2.2.3. Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	45 418	45 563
Lisäykset	1 054	895
Vähennykset	-1 662	-1 040
Hankintameno 31.12.	44 810	45 418
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	-41 501	-41 220
Vähennysten kertyneet poistot	1 624	994
Tilikauden poisto	-1 170	-1 275
Kertyneet poistot 31.12.	-41 047	-41 501
Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo 31.12.	3 763	3 917

Koneiden ja kaluston vähennykset/vähennysten kertyneet poistot eivät sisällä romutuksia (364 tuhatta euroa vuonna 2013).

Tuotannon koneiden ja laitteiden osuus kirjanpitoarvosta	3 314	3 441
2.2.4. Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	289	285
Lisäykset	0	4
Hankintameno 31.12.	289	289
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	-247	-246
Tilikauden poisto	-1	-1
Kertyneet poistot 31.12.	-248	-247
Muiden aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12.	41	42
2.2.5. Ennakkomaksut
Ennakkomaksut 1.1.	10	85
Lisäykset	1	10
Vähennykset		-85
Ennakkomaksujen kirjanpitoarvo 31.12.	11	10
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	10 077	10 513

1 000 euro	2014	2013	1 000 euro	2014	2013
2.3. Osuudet saman konsernin yrityksissä	%	%	2.9. Lyhytaikaiset saamiset
Tulikivi U.S. Inc., USA	100	100	Saamiset saman konsernin yrityksiltä
AWL-Marmori Oy, Turku	100	100	Myyntisaamiset	194	538
The New Alberene Stone Company Inc., USA	100	100	Lainasaamiset	133	80
OOO Tulikivi, Venäjä	100	100	Siirtosaamiset	7	1
Tulikivi GmbH, Saksa	100		Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä	334	619
Tytäryhtiöiden lisäksi Tulikivi Oyj:llä on Saksassa sivuliike Tulikivi Oyj			Saamiset muilta
Niederlassung Deutschland			Myyntisaamiset	3 014	2 257
Osakkuusyritykset			Muut saamiset	218	231
Stone Pole Oy, Juuka *)	0	27	Siirtosaamiset
Rakentamisen MALL Oy, Helsinki	25	25	Muut siirtosaamiset	182	356
*) Yhtiö on purettu vuonna 2014.			Saamiset avustuksista	78	68
2.4. Saamiset saman konsernin yrityksiltä			Ennakkomaksut	193	243
Pääomalaina AWL-Marmori Oy	34	34	Siirtosaamiset yhteensä	453	667
Pääomalaina Tulikivi GmbH	160	40	Saamiset muilta yhteensä	3 685	3 155
Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä	194	74	Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	4 019	3 774
2.5. Muut sijoitukset			2.10. Oma pääoma
Stone Pole Oy		1	Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	6 314	6 314
Muut	26	25	Arvonmuutosrahasto 1.1.	-77	-51
Muut sijoitukset yhteensä	26	26	Muutos	-93	-26
2.6. Vaihto-omaisuus			Arvonmuutosrahasto 31.12.	-170	-77
Aineet ja tarvikkeet	4 456	4 504	Omat osakkeet	-108	-108
Keskeneräiset tuotteet	2 770	2 769	Sidottu oma pääoma	6 036	6 129
Valmiit tuotteet/ tavarat	2 716	2 766	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	14 834	7 334
Vaihto-omaisuus yhteensä	9 942	10 039	Osakeanti	0	7 500
2.7. Pitkäaikaiset saamiset			Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	14 834	14 834
Myyntisaamiset			Tulos edellisiltä tilikausilta 1.1.	-7 284	-1 391
Muilta	28	41	Tulos edellisiltä tilikausilta 31.12.	-7 284	-1 391
Saamiset saman konsernin yrityksiltä			Tilikauden tulos	-4 110	-5 893
Lainasaamiset	40	40	Vapaa oma pääoma yhteensä	3 440	7 550
Siirtosaamiset	3	1	Oma pääoma yhteensä	9 476	13 679
Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä	43	41	2.11. Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	71	82	Tulos edellisiltä tilikausilta	-7 284	-1 391
2.8. Laskennallinen verosaaminen			Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	14 834	14 834
Varauksista ja siirtoveloista	243	569	Tilikauden tulos	-4 110	-5 893
			Jakokelpoiset varat yhteensä	3 440	7 550

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ei ole osingonjakokelpoista.

Optiojärjestelyt Optio-oikeudet johdolle ja avainhenkilöille

Osakeperusteisten kannustinjärjestelyjen ehdot / optiojärjestelyt

Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöt työnantajaansa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 13 avainhenkilöä mukaan lukien yhtiön johtoryhmän jäsenet. Hallitus päättää optio-oikeuksien jakamisesta vuosittain. Optio-oikeuksien saaminen edellyttää kaikilta avainhenkilöiltä omistusta yhtiössä.

Tulikivi Oyj:n johto ja avainhenkilöt ovat oikeutettuja merkitsemään yhtiön osakkeita erikseen määriteltyjen vapautumiskriteerien täyttyessä seuraavasti:

Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 800 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 800 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa A-sarjan osaketta. Optio-oikeudet jakaantuvat kolmeen lajiin ja niillä merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2013A 1.5.2016-31.5.2018; optio-oikeudella 2013B 1.5.2017-31.5.2019 ja optio-oikeudella 2013C 1.5.2018-31.5.2020. Osakkeiden merkintähinta kaikilla optio-oikeuksilla on 0,33 euroa osakkeelta. Merkintähinnan perusteena on Tulikivi Oyj:n lokakuussa 2013 toteuttamassa osakeannissa käytetty merkintähinta. Merkintähinnasta vähennetään vuosit- tain maksetut osingot ja pääomanpalautukset.

Hallitus asettaa kunkin optiolajin vapautumiselle yhtiön tulosparannusohjelmaan liittyvät taloudelliset tavoit- teet erikseen kullekin optiolajille. Optio-oikeuksia 2013A on 580 000 kappaletta, ja niillä merkittävien A-sar- jan osakkeiden merkintäaika alkaa vain, mikäli tilikauden 2014 kertaerillä oikaistulle käyttökatteelle asetetut tavoitteet saavutetaan. Yhden optio-oikeuden 2013A teoreettinen markkina-arvo on 0,10 euroa per optiooikeus. Optio-oikeuksien 2013A teoreettinen markkina-arvo on yhteensä 58 000 euroa. Yhden optio-oikeu- den teoreettinen markkina-arvo on laskettu optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes – mallilla seuraavin oletuksin: osakkeen kurssi 0,32 euroa, osakkeen merkintähinta 0,33 euroa, riskitön korko 0,89 prosenttia, optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 4,5 vuotta ja volatiliteetti 37 prosenttia. Markkinaarvon laskemisessa ei ole markkina-arvoa alentavana tekijänä otettu huomioon sitä, että vapautumiskriteeril- le asetetut tavoitteet eivät mahdollisesti täyty.

Optio-oikeuksille 2013A asetettu tilikauden 2014 käyttökatetavoite ei toteutunut, joten vuodelta 2014 ei jaettu optioita. Hallitus päätti jatkaa tavoitteen seurantajaksoa tilikaudelle 2015. Optio-oikeuksilla 2013B mer- kittävien A-osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää hallituksen tilikauden 2015 kertaerillä oikaistulle käyttökatteelle (EBITDA) asettamien tavoitteiden toteutumista. Optio-oikeuksia 2013B on 610 000 kappaletta. Yhden optio-oikeuden 2013B teoreettinen markkina-arvo on 0,03 euroa per optio-oikeus. Optio-oikeuksien 2013B teoreettinen markkina-arvo on yhteensä 18 300 euroa. Yhden optio-oikeuden teoreettinen markkina-arvo on laskettu optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes -mallilla seuraavin oletuksin: osakkeen kurssi 0,21 euroa, osakkeen merkintähinta 0,33 euroa, riskitön korko 0,13 prosenttia. optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 4,5 vuotta ja volatiliteetti 33 %. Markkina-arvon laskemisessa ei ole markkina-arvoa alentavana tekijänä otettu huomioon sitä, että vapautumiskriteerille asetetut tavoitteet eivät mahdollisesti täyty.

Tulikivi-yhtiöllä ei ollut osakeperusteisia maksuja vuonna 2014 (2013).

2.12. Omat osakkeet

Tulikivi Oyj ei ostanut eikä luovuttanut tilikauden 2014 (2013) aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa oli tili- kauden 2014 (2013) päättyessä 124 200 omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,2 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia äänimäärästä. Omien osakkeiden hankintahinta on keskimäärin 0,87 euroa/osake. Omien osak- keiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.

1 000 euro	2014	2013
2.13. Pakolliset varaukset
Takuuvaraus	195	225
Ympäristövaraus, pitkäaikainen	391	683
Ympäristövaraus, lyhytaikainen	13	13
Uudelleen järjestelyvaraus, pitkäaikainen	536	662
Uudelleen järjestelyvaraus, lyhytaikainen	0	1 265
Pakolliset varaukset yhteensä	1 135	2 848

Ynpäristövarauksen määrä ennen diskonttausta on 742 (1 046) te. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 4 (4) prosenttia.

2.14. Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta	12 099	13 289
Eläkelainat	3 710	4 692
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	15 809	17 981
2.15. Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat	390	277
Velat osakkuusyrityksille
Ostovelat	1	18
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta	3 190	2 428
Eläkelainat	982	2 624
Saadut ennakot	90	94
Ostovelat	2 354	1 730
Muut velat	299	428
Siirtovelat
Palkat ja henkilösivukulut	2 462	2 837
Alennukset ja markkinointikulut	277	361
Ulkopuoliset palvelut	353	510
Korkovelat	401	305
Muut siirtovelat	165	365
Siirtovelat yhteensä	3 658	4 378
Velat muille yhteensä	10 573	11 682
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	10 964	11 977

<-- PDF CHUNK SEPARATOR -->

	2014	2013
2.16. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja
Rahalaitoslainat ja muut lainat yhteensä	19 981	23 033
Annetut kiinteistökiinnitykset	13 258	13 258
Annetut yrityskiinnitykset	19 996	19 996
Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä	33 254	33 254
Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia
Annetut kiinteistökiinnitykset	500	500
Annetut pantit	3	3
Muista omista sitoumuksista annetut vakuudet yhteensä	503	503
Muut vastuusitoumukset
Maksettavat vuokravastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat vuokravastuut	552	785
Myöhemmin maksettavat	165	486
Maksettavat vuokravastuut yhteensä	717	1 271
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat leasingmaksut	364	328
Myöhemmin maksettavat	243	508
Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä	607	836
Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia,
joihin ei liity lunastusehtoja.
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo	7 046	7 758
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo	-214	-101
Valuuttatermiinit, nimellisarvo	0	259
Valuuttatermiinit, käypä arvo	0	-3
Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksen palautusvastuu	103	41

2.17. Ehdolliset velat

Ympäristövelvoitteet

Tulikivi Oyj:n ympäristövelvoitteet ja niiden hoitamiseen liittyvät seikat ja ympäristönhoitomenojen kirjaaminen

Tulikivi Oyj:llä on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan suljettaessa.

Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat vesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyämisen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta.Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanajakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoilussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.

Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden maisemointitöiden viimeistely, kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen, tarvittavat vesien johtamisjärjestelyt, mahdollisten uusien tarkkailupisteiden perustaminen ja louhoksen turvallisuuskuntoon saattaminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.

Ympäristölupien perusteella konsernissa on annettu takauksia yhteensä 570 000 euron arvosta. Ympäristötarkkailua näiden alueiden osalta jatketaan lupavelvoitteiden mukaisesti toistaiseksi.

Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus 31.12.2014

Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa osakemäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita.	K-osakkeita	A-osakkeita	Osuus osakkeista, %
1. Vauhkonen Heikki	5 809 500	1 080 537	11,51
2. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo		4 545 454	7,59
3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		3 720 562	6,21
4. Elo Eliisa	477 500	2 631 036	5,19
5. Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo markka osake		2 878 787	4,81
6. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma		2 813 948	4,70
7. Suomen Kulttuurirahasto	100 000	2 158 181	3,77
8. Erikoissijoitusrahasto Phoebus		1 797 811	3,00
9. Mutanen Susanna	797 500	846 300	2,75
10. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia		1 515 151	2,53
Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita.	K-osakkeita	A-osakkeita	Osuus äänimäärästä, %
1. Vauhkonen Heikki	5 809 500	1 047 810	45,87
2. Mutanen Susanna	797 500	846 300	6,84
3. Elo Eliisa	477 500	2 631 036	5,74
4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo		4 545 454	3,52
5. Vauhkonen Mikko	397 500	363 810	3,36
6. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		3 720 562	2,88
7. Suomen Kulttuurirahasto	100 000	2 158 181	2,45
8. Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo markka osake		2 878 787	2,23
9. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma		2 813 948	2,18
10. Erikoissijoitusrahasto Phoebus		1 797 811	1,39

Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on määräysvallassaan yhteensä 5 810 000 K-osaketta ja 1 676 896 A-osaketta eli 46,33 % yhtiön äänivallasta.

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2014 Osakkeiden lukumäärä, kpl	Osakkaita kpl	Osuus %	Osakkeita kpl	Osuus %
1 - 100	471	9,60	29 972	0,05
101 - 1000	2 155	43,94	1 222 970	2,04
1001 - 5000	1 516	30,91	3 932 916	6,57
5001 - 10000	370	7,55	2 772 450	4,63
10001 - 100000	349	7,12	9 217 960	15,40
100001 -	43	0,88	42 694 975	71,31
Yhteensä	4 904	100,00	59 871 243	100,00
Yhtiön osakkeenomistajat jakaantuivat 31.12.2014 sektorikohtaisen luokituksen perusteella seuraavasti: Sektoriluokka	Osakkeet, %	Äänimäärä, %
Yksityiset yritykset	11,86	5,50
Rahoitus-ja vakuutuslaitokset	8,59	3,89
Julkisyhteisöt	18,51	8,59
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	4,52	2,79
Kotitaloudet	54,40	78,14
Ulkomaat	2,12	1,09
Kaikki yhteensä	100,00	100,00

Hallintarekisteröidyt osakkeet 1 146 627 kpl (2,45 prosenttia osakekannasta, 1,14 prosenttia äärimäärästä) sisältyvät kohtaan rahoitus- ja vakuutuslaitokset. Tulikivi Oyj:n omistamat 124 200 A-osaketta, sisältyvät osak- keenomistusta koskeviin tietoihin.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsingissä 5. helmikuuta 2015

Harri Suutari Nella Ginman-Tjeder Olli Pohjanvirta

Markku Rönkkö Pasi Saarinen Anu Vauhkonen

Heikki Vauhjonen toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Tulikivi Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Tulikivi Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakerto-mus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilin-päätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilin-päätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakerto¬muksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpää-

tös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 27. helmikuuta 2015 KPMG OY AB

Kirsi Jantunen KHT

Yhteystiedot

TULIKIVI OYJ – TEHTAAT JA TOIMISTOT

Pääkonttori ja Juuan tehdas

FI-83900 Juuka Tel. +358 403 063 100 Fax +358 206 050 711 www.tulikivi.com etunimi.sukunimi@tulikivi.fi tulikivi@tulikivi.fi

Suomussalmen tehdas

Saarikyläntie 26 FI-89920 Ruhtinansalmi Tel. +358 403 063 100 Fax +358 260 050 711

Heinäveden tehdas

Rasiahontie 3 FI-79700 Heinävesi Tel. +358 403 063 100 Fax +358 206 050 711

Helsingin toimisto

Neitsytpolku 12 FI-00140 Helsinki Tel. +358 403 063 100 Fax +358 206 050 711

Espoon toimisto

Lautamiehentie 1 FI-02770 Espoo Tel. +358 207 636 820 Fax +358 207 636 877

Tytäryritykset

Tulikivi GmbH Bergstrasse 11 D-63589 Linsengericht Tel. +49 3420 435 288

Tulikivi U.S., inc.

172 South Pantops Dr, Suite B VA 22911 Charlottesville Tel. +1-800-843 3473

OOO Tulikivi

ul.Krasnyh Partizan -14 127229 St.Petersburg Russian Federation Tel. +7 495 799 3362 Fax: +7 812 334 1601

Osakkuusyritykset

Rakentamisen Mall Oy TaloTalo Riihitontuntie 1 FI-01740 Vantaa

Lähin jälleenmyyjä Internetosoitteessa www.tulikivi.fi

Tel. +358 403 063 100

Myyntinäyttelyt Suomessa

Tel. +43 7662 290 61

Latvia

Italia

Itävalta

Gewerbepark 1

SIA Akmens Kräsnis Pulkveža Brieža 43 LV-1045 Riga Tel. +371 6738 1149 Fax +371 2866 4916

Tulikivi ulkomailla Benelux Dutry & Co. Jagershoek 10

B-8570 Vichte, Belgium Tel. +32 56 776 090 Fax +32 56 774 294

Eurotrias S.R.L. – GMBH Via Max Planck 1 I-39100 Bolzano Tel. +39 0 471 201 616 Fax +39 0 471 201 689

Feuer im Stein GmbH & Co KG

Liettua

Kad nebūtų šalta, UAB Bangų 22a LT-91251 Klaipėda Tel. +370 46 256 300 Fax +370 611 41 399

Puola

TECH PIEC ul.B.Chrobrego 44A PL 58-230 Niemcza Tel. +48 74 8376 032 Fax +48 74 8376 032

Ranska

FI-83900 Juuka, Finland Tel. +358 403 063 100 Fax +358 207 636 120

Iso-Britania

Tulikivi UK Limited Unit 14 Elliott Road Love Lane Industrial Estate GB - GL7 1YS Cirencester Tel. +44 1285 650 633

Ruotsi ja Norja

FI-83900 Juuka, Finland Tel. +358 403 063 100 Fax +358 207 636 120

A-4861 Schörfling am Attersee Saksa

FI-83900 Juuka, Finland Tel. +358 403 063 100 Fax +358 207 636 120

Slovakia

TALC s.r.o. Štiavnička 77 97681 Podbrezova Tel. +421 904 945 888

Slovenia

Feliksbau d.o.o. Celovška cesta 317 1210 Ljubljana – Šentvid Tel. +386 1 421 61 80

Sveitsi

Tonwerk Lausen AG Hauptstr. 74 CH-4415 Lausen Tel. +41 619 279 555 Fax +41 619 279 558

Tsekin tasavalta

Sumeru Company s.r.o. Anglicka 1 CZ-12000, Praha 2 Tel. +420 226 208 228

Unkari

Magyar-Norveg KFT Nagy Lajos Kiraly ùtja 81 1148 Budapest Tel. +36 1 363 3058

USA ja Kanada

Tulikivi U.S., inc. 172 South Pantops Dr, Suite B VA 22911 Charlottesville Tel. +1-800-843 3473

Venäjä

OOO Tulikivi ul.Krasnyh Partizan -14 127229 St.Petersburg +7 495 799 3362

Viro

BALTIC TK GROUP OÜ Pihlaka 1 a 11216 Tallinn Tel. +372 6555 486 Fax +372 6555 487

Koska maailma on kylmä.