Olvi Oyj

Annual Report • Mar 24, 2015

TILINPÄÄTÖS 2014

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus	3 – 12
Konsernitilinpäätös 2014 (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma	13
Konsernin tase	14
Konsernin rahavirtalaskelma	15
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	16
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	17 – 32
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	33 – 52
Konsernin tunnusluvut 2012 – 2014	53
Osakekohtaiset tunnusluvut	53
Emoyhtiön tilinpäätös 2014 (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma	54
Emoyhtiön tase	55
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	56
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	57
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	58 – 64
Osakkeenomistus	65 – 66
Emoyhtiön tunnusluvut 2012 – 2014	67
Osakekohtaiset tunnusluvut	67
Tunnuslukujen laskentaperusteet	68
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä	69
Päiväys ja allekirjoitus	69
Tilinpäätösmerkintä	69
Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet	70

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VUOSI LYHYESTI

Olvi-konsernin kokonaissuoriutuminen säilyi hyvällä tasolla vuonna 2014.

Tilikausi 2014:

• Olvi-konsernin myyntivolyymi kasvoi 3,5 prosentilla 576,5 (557,2) miljoonaan litraan
• Konsernin liikevaihto kasvoi hieman ja oli 328,2 (327,3) miljoonaa euroa
• Konsernin raportoitu liikevoitto laski hieman ja oli 41,0 (43,2) miljoonaa euroa
• Olvi-konsernin osakekohtainen tulos oli 1,57 (1,61) euroa/osake
• Omavaraisuusaste säilyi hyvällä tasolla ja oli 57,9 (58,0) prosenttia

KONSERNIN KESKEISIMMÄT TUNNUS-LUVUT

	1-12/ 2014	1-12/ 2013
Myyntivolyymi, mltr	576,5	557,2
Liikevaihto, meur	328,2	327,3
EBITDA, meur	55,9	56,8
Liikevoitto, meur	41,0	43,2
% liikevaihdosta	12,5	13,2
Tilikauden tulos	33,1	34,2
% liikevaihdosta	10,1	10,4
Tulos/osake, eur	1,57	1,61
Bruttoinvestoinnit, meur	41,6	35,7
Oma pääoma/osake, eur	9,17	8,14
Omavaraisuusaste, %	57,9	58,0
Velkaantumisaste, %	29,8	26,4

LIIKETOIMINNAN KEHITYS

Olvi–konsernin suoriutumista vuonna 2014 voidaan pitää kokonaismarkkinoiden lasku huomioiden melko hyvänä.

Onnistuimme kasvattamaan myyntivolyymia ja liikevaihtoa ja markkina-asema vahvistui yrityksen päämarkkina-alueilla. Liikevoitossa jäimme hieman edellisestä vuodesta.

Baltia onnistui vuoden 2014 liiketoiminnassaan hyvin, samoin myös Valko-Venäjä, paikallisen ruplan devalvoitumisesta huolimatta. Sitä vastoin Suomessa kohdattiin haasteita.

Suomessa liiketoimintaympäristö muuttui vuoden 2014 aikana merkittävästi. Kuluttajien heikentynyt ostovoima ja ostokäyttäytymisen muutos, vuoden 2014 alussa toteutuneet veronkorotukset, hintakilpailu ja lisääntynyt yksityistuonti laskivat emoyhtiön kannattavuutta.

Olvi käynnisti marraskuussa Suomen toimintoja koskevan uudelleenjärjestelyn, jolla reagoidaan toimintaympäristön muutoksiin ja pyritään varmistamaan kilpailukyky pitkällä aikajänteellä.

Vuoteen mahtui myös lukuisia positiivisia asioita Suomenkin osalta. Markkinointi & Mainonta –lehden Taloustutkimuksella teettämän laajan oluiden bränditutkimuksen mukaan (10/2014) Sandels ja OLVI valittiin Suomen arvostetuimmiksi olutbrändeiksi.

Haastavassa liiketoimintaympäristössä Olvi onnistui kasvattamaan kotimaan myyntivolyymia ja vahvistamaan markkina-asemaa. Emme kuitenkaan onnistuneet korvaamaan kotimaan kasvulla vuoden 2013 poikkeuksellisen suotuisasti kehittyneen Venäjän viennin merkitystä.

Baltian liiketoiminta jatkoi kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä. Liettua onnistui selkeästi parantamaan tulostaan ja Viron kannattavuus oli erittäin hyvällä tasolla. Latvian tilanne on ollut Baltian muita yksiköitä haastavampi konsernin muille yhtiöille tapahtuneen myynnin pienentymisen sekä yleisen markkinatilanteen heikentymisen vuoksi.

Valko-Venäjän myyntivolyymi, liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat vuoteen 2013 verrattuna. Valko-Venäjän toimintaan aiheuttaa epävarmuutta vuoden lopussa käynnistynyt valuutan devalvaatiokehitys, millä oli vaikutusta vuoden 2014 liikevaihtoon ja tulokseen. Positiivisena mahdollisuutena vuodesta 2015 alkaen voimme nostaa esille Valko-Venäjän tytäryhtiö OAO Lidskoe Pivon solmiman Valko-Venäjän markkinoita koskevan yhteistyösopimuksen maailman toiseksi suurimman virvoitusjuomayhtiö PepsiCo, Inc:n kanssa.

Olvi jatkoi vuonna 2014 vahvaa investointitahtia. Suomessa toteutettu logistiikkainvestointi eteni suunnitelmien mukaisesti ja mahdollistaa entistä tehokkaamman toiminnan vuoden 2015 sesongissa.

Liettuassa otettiin vuoden 2014 aikana käyttöön tölkkilinja, mikä on osaltaan tukenut Liettuan kasvua ja tuloksen parantumista. Valko-Venäjällä ovat käynnissä investoinnit, joilla pystytään edelleen kasvattamaan tuotantokapasiteettia. Meneillään olevat investoinnit valmistuvat vuoden 2015 kesäsesongin aikana.

OLVI-KONSERNIN SEKÄ MAANTIETEEL-LISTEN SEGMENTTIEN MYYNTI, LIIKE-VAIHTO JA TULOS VUONNA 2014

Myynnin kehitys

Vuonna 2014 Olvi-konsernin myyntivolyymi nousi uuteen ennätykseen 576,5 (557,2) miljoonaan litraan. Kasvua tuli 19,3 miljoonaa litraa, 3,5 prosenttia.

Myyntivolyymin kasvu oli vahvinta Valko-Venäjällä (kasvua 13,4 miljoonaa litraa) sekä Liettuassa (kasvua 11,5 miljoonaa litraa). Myyntivolyymi kasvoi myös Viron yksikössä. Latvia jäi edellisestä vuodesta lähinnä sisäisen myynnin vähentymisen vuoksi.

Myyntivolyymi kasvoi kotimaassa 2,7 miljoonalla litralla, sitä vastoin Suomen liiketoiminta-alueen lukuihin sisältyvä vienti laski 10,8 miljoonaa litraa.

Myyntivolyymi,	1-12/	1-12/
miljoonaa litraa	2014	2013
Suomi (Olvi Oyj)	151,8	159,9
Viro (AS A. Le Coq)	131,6	129,3
Latvia (A/S Cēsu Alus)	76,1	79,7
Liettua (AB Volfas Engelman)	81,1	69,6
Valko-Venäjä (OAO Lidskoe Pivo)	169,9	156,5
Eliminoinnit	-34,0	-37,8
Yhteensä	576,5	557,2

Konsernin liikevaihto oli vuonna 2014 328,2 (327,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi vuonna 2014 Valko-Venäjällä 10,5 miljoonaa euroa, Liettuassa 4,3 miljoonaa euroa ja Virossa 1,2 miljoonaa euroa. Sitä vastoin Suomen liiketoiminta-alueen liikevaihto laski sekä Suomen lukuihin sisältyvän viennin laskun että kotimaan hintakilpailun vuoksi.

Liikevaihto,	1-12/	1-12/
miljoonaa euroa	2014	2013
Suomi (Olvi Oyj)	107,7	123,6
Viro (AS A. Le Coq)	82,5	81,3
Latvia (A/S Cēsu Alus)	34,9	37,6
Liettua (AB Volfas Engelman)	38,4	34,1
Valko-Venäjä (OAO Lidskoe Pivo)	78,8	68,3
Eliminoinnit	-14,0	-17,6
Yhteensä	328,2	327,3

Tuloskehitys

Konsernin liikevoitto laski hieman tammijoulukuussa ja oli 41,0 (43,2) miljoonaa euroa, mikä on 12,6 (13,2) prosenttia liikevaihdosta. Valko-Venäjän tulos parani 2,4 miljoonaa euroa, Liettuan 1,1 miljoonaa euroa ja Viron 0,5 miljoonaa euroa. Suomen ja Latvian tulos laski edellisvuoteen verrattuna.

Liikevoitto, miljoonaa euroa	1-12/ 2014	1-12/ 2013
Suomi (Olvi Oyj)	7,4	12,8
Viro (AS A. Le Coq)	16,5	16,0
Latvia (A/S Cēsu Alus)	2,1	2,5
Liettua (AB Volfas Engelman)	2,4	1,3
Valko-Venäjä (OAO Lidskoe Pivo)	13,1	10,7
Eliminoinnit	-0,5	0,0
Yhteensä	41,0	43,2

Konsernin vuoden 2014 tulos verojen jälkeen laski 3,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ollen 33,1 (34,2) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos oli tammijoulukuussa 1,57 (1,61) euroa.

RAHOITUS JA INVESTOINNIT

Olvi-konsernin taseen loppusumma joulukuun 2014 lopussa oli 332,8 (295,7) miljoonaa euroa. Oma pääoma per osake oli vuoden 2014 lopussa 9,17 (8,14) euroa. Omavaraisuusaste oli 57,9 (58,0) prosenttia. Velkaantumisaste säilyi investoinneista huolimatta hyvällä tasolla ja oli 29,8 (26,4) prosenttia. Konsernin maksuvalmiutta kuvaava mittari, current ratio, oli 1,1 (1,2).

Korollisia velkoja oli vuoden 2014 lopussa 61,7 (52,8) miljoonaa euroa, josta lyhytaikaisten velkojen osuus oli 31,7 (24,3) miljoonaa euroa.

Olvi-konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2014 olivat 41,6 (35,7) miljoonaa euroa. Investoinneista 15,6 miljoonaa euroa kohdistui emoyhtiö Olviin, 10,7 miljoonaa euroa Baltian tytäryhtiöihin ja 15,3 miljoonaa euroa Valko-Venäjälle Lidskoe Pivon investointeihin. Suurimmat investoinnit olivat Suomeen toteutettu pitkälle automatisoitu logistiikkakeskus sekä Valko-Venäjän tuotantoon tehdyt investoinnit.

KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET VUONNA 2014

Olvi lisäsi vuoden 2014 aikana omistustaan Valko-Venäjän tytäryhtiöstä (OAO Lidskoe Pivo) yhteensä 2 256 osakkeella, minkä johdosta omistusosuus nousi 2,99 prosenttia. Omistusosuus Latvian tytäryhtiössä (A/S Cēsu Alus) kasvoi 284 osakkeella ja omistusosuus 0,10 prosenttia.

Tilikauden päättyessä Olvin omistusosuudet olivat:

	2014	2013
AS A. Le Coq, Viro	100,00	100,00
A/S Cēsu Alus, Latvia	99,86	99,76
AB Volfas Engelman, Liettua	99,58	99,58
OAO Lidskoe Pivo, Valko-Venäjä	94,57	91,58

TUOTEKEHITYS JA UUDET TUOTTEET

Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan kuuluvat uusien tuotteiden ja pakkausten sekä prosessien ja valmistusmenetelmien suunnittelu- ja kehittämishankkeet sekä olemassa olevien tuotteiden ja pakkausten edelleen kehittäminen. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot on kirjattu kuluiksi. Olvi-konsernin tuotekehityksen päätavoitteena on tuottaa uutuuksia kannattaviin ja kasvaviin juomasegmentteihin.

HALLINNOINTIPERIAATTEET

Olvi noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa, 1.10.2010 voimaan tullutta listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin tavoitteena on, että suomalaiset listayhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa. Koodin tarkoituksena on yhtenäistää listayhtiöiden toimintatapoja ja osakkeenomistajille ja muille sijoittajille annettavia tietoja sekä lisätä avoimuutta yhtiön hallintoelimistä, johdon palkkioista ja palkitsemisjärjestelmistä.

Olvi on antanut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin voimaantulosäännösten mukaan erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään (Corporate Governance Statement) 1.1.2014 alkavalta tilikaudelta vuoden 2014 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Selvitys Olvin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkisesti saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.olvi.fi.

Olvi ylläpitää julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä sekä yksittäisissä hankkeissa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, tilintarkastajat ja heidän lähipiirinsä.

HENKILÖSTÖ

Olvi-konsernin henkilöstöstrategialla on keskeinen asema konsernin liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. Kehitämme aktiivisesti johtamis-, koulutus- ja palkitsemisjärjestelmiämme parantaaksemme henkilöstön työhyvinvointia ja voidaksemme tarjota heille turvallisen työympäristön. Tärkeintä on taata konserniin kuuluvien yritysten kiinnostavuus houkuttelevana työnantajana ja varmistaa henkilöstön saatavuus sekä sitoutuminen konsernin yrityksiin.

Olvi-konsernin liiketoimintastrategiat ja tavoitteet jalkautetaan organisaatioon tuloskorttien, kehityskeskustelujen ja säännöllisen palautteen kautta. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan jatkuvalla koulutuksella ja toiminnan kehittämisellä. Olvi julkaisee vuosittain erillisen henkilöstötilinpäätöksen yhtiön sisäiseen käyttöön.

Olvi-konsernilla on yhteinen missio ja visio. Liiketoiminnan strategiat ovat kaikissa toimintamaissa hyvin pitkälle samanlaiset ja pohjautuvat samanlaisille arvoille. Strategioiden toteuttamisessa hyväksymme paikallista joustavuutta tavoitteiden saavuttamisen keinoissa, koska toimimme erilaisissa toimintaympäristöissä ja kilpailutilanteissa.

Olvi-konsernin henkilöstömäärä oli tammijoulukuussa keskimäärin 1958 (1999) henkilöä. Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä laski 41 henkilöllä, 2,1 prosentilla. Henkilöstömäärä väheni eniten Suomessa, mihin vaikutti menekinedistäjien lukumäärän pienentyminen keskusliikkeen toimintatapamuutoksen johdosta.

Olvi-konsernin henkilöstömäärät keskimäärin maittain:

	1-12/ 2014	1-12/ 2013
Suomi	369	401
Viro	331	314
Latvia	214	215
Liettua	214	216
Valko-Venäjä	830	853
Yhteensä	1958	1999

PALKAT JA PALKKIOT

Tilikauden palkat ja palkkiot olivat:

1000 EUR	2014	2013
Palkat ja palkkiot	33 779	33 388

Olvi on antanut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin voimaantulosäännösten mukaan erillisen palkka- ja palkkioselvityksen 1.1.2014 alkavalta tilikaudelta vuoden 2014 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tämä selvitys on laadittu hallinnointikoodin jakson 7 (Palkitseminen) suosituksen 47 mukaisesti.

Olvin palkka- ja palkkioselvitys on julkisesti saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.olvi.fi.

PALKITSEMISJÄRJESTELMÄT

Tulos- ja suoritustavoitteiden saavuttamiseen perustuva palkitseminen on henkilöstön kannustamisen ja johtamisen tärkeä apuväline.

Tulospalkkiojärjestelmät viestivät yhtiön hallituksen asettamia tavoitteita ja tahtotilaa. Tulokseen tai suoriutumiseen pohjautuva palkitseminen on osoitus tavoitetason ylittävästä onnistumisesta. Peruspalkka on korvaus hyvin tehdystä työstä.

Tavoiteasetantaan pohjautuvan palkitsemisen yleisinä tavoitteina on selkeys, oikeudenmukaisuus ja vaikuttavuus.

Palkitsemisjärjestelmät eivät saa kannustaa harkitsemattomaan riskinottoon tai varomattomuuteen.

Etenkin pitemmän aikajänteen palkitsemisen tavoitteena on omistaja-arvon lisääminen, kannattavan kasvun ja suhteellisen kannattavuuden tukeminen sekä toimivan johdon ja avainhenkilöiden sitouttaminen.

Henkilöstön palkitsemisen komponentit

Henkilöstön kokonaispalkitsemisen komponentit ovat seuraavat:

a) Kiinteä palkitseminen

Olvin hallitus päättää toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista, jotka on määritelty kirjallisessa johtajasopimuksessa. Hallitus arvioi toimitusjohtajan suoritusta vuosittain. Muun ylimmän johdon palvelussuhteen ehdoista hallitus päättää toimitusjohtajan ehdotuksesta. Toimitusjohtajalle tai muille yhtiön johtoon kuuluville ei makseta erillistä korvausta toimimisesta johtoryhmässä tai konsernin muissa sisäisissä johtoelimissä.

b) Lyhyen aikavälin kannustimet

Lyhyen aikavälin kannustimet ovat tulospalkkiojärjestelmiä, joiden seurantajakso on yksi tilikausi. Kannustimien määräytymisperusteista päättää hallitus. Vuonna 2014 tulospalkkion määräytymisperusteena oli liikevoitto. Tulospalkkion piiriin kuuluu Olvilla koko henkilöstö, muissa konserniyhtiöissä johtoryhmien jäsenet.

Olvi-konsernin tytäryhtiöt käyttävät lisäksi joko koko yhtiön henkilökuntaa tai yhtiöiden avainhenkilöitä koskevia palkkiojärjestelmiä, jotka perustuvat tuloskortteihin kirjattujen tavoitteiden toteutumiseen.

c) Pitkän aikavälin kannustimet

Pitkän aikavälin kannustimet perustuvat yhtiön hallituksen vahvistamiin ohjelmiin, joiden voimassaoloaika on vähintään kaksi tilikautta. Ohjelmat voivat olla osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä tai konsernitason tavoitteisiin perustuvia tulospalkkio-ohjelmia.

Olvi Oyj:n hallitus on 29.4.2014 päättänyt uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.

Tarkempi selvitys osakepalkkiojärjestelmästä on tilinpäätöksen liitetiedossa 22. Osakeperusteiset maksut.

Henkilöstörahasto

Olvilla on toimiva henkilöstörahasto, johon kuuluu koko Olvin henkilökunta yhtiön ylintä johtoa lukuun ottamatta.

Henkilöstörahastolle maksettavien voittopalkkioiden perusteista päättää yhtiön hallitus vuosittain.

HALLITUS JA TILINTARKASTAJAT

Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtajana toimii KTM Heikki Hortling ja varapuheenjohtajana KTM ja OTK Esa Lager. Muut hallituksen jäsenet ovat varatuomari Heikki Sinnemaa, KTM Jaakko Autere sekä TkT ja DI Tarja Pääkkönen.

Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Sami Posti.

JOHTO

Olvi Oyj:n johtoryhmään kuuluivat katsauskauden ajan toimitusjohtaja Lasse Aho (puheenjohtaja), myyntijohtaja Ilkka Auvola, markkinointijohtaja Olli Heikkilä, tuotekehitys- ja hankintajohtaja Pia Hortling, talous- ja rahoitusjohtaja Tuija Karppanen, tuotantojohtaja Lauri Multanen ja asiakaspalvelu- ja hallintojohtaja Marjatta Rissanen.

Olvi–konsernin talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.1.2015 alkaen nimitettiin KTM Kati Kokkonen aikaisemman talousjohtajan Tuija Karppasen siirryttyä eläkkeelle vuoden 2014 lopussa.

Tytäryhtiöiden johtoryhmän muodostavat kunkin yhtiön toimitusjohtaja ja toimitusjohtajalle raportoivat kahdesta neljään oman vastuualueensa johtajaa.

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ovat:

• AS A. Le Coq, Tartto, Viro Tarmo Noop
• A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia Eva Sietiņsone-Zatlere
• AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua Marius Horbačauskas
• OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä Audrius Mikšys

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat Olvi Oyj:n toimitusjohtajalle Lasse Aholle.

OLVIN OSAKKEET JA OSAKEMARKKINAT

Olvin osakepääoma joulukuun 2014 lopussa oli 20,8 miljoonaa euroa. Osakkeita oli yhteensä 20 758 808 osaketta, joista 17 026 552 eli 82,0 prosenttia julkisesti noteerattuja A-osakkeita ja 3 732 256 eli 18,0 prosenttia K-osakkeita.

Jokainen A-osake tuottaa yhden (1) äänen ja jokainen K-osake kaksikymmentä (20) ääntä. A- ja K-osakkeet tuottavat saman oikeuden osinkoon.

Olvin A-osaketta vaihdettiin Nasdaq OMX Helsingissä vuoden 2014 aikana yhteensä 2 174 302 (2 601 699) osaketta eli 12,8 (15,3) prosenttia A-osakkeiden määrästä. Vaihdon arvo oli 54,3 (63,9) miljoonaa euroa.

Olvi A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq OMX Helsingissä (Helsingin Pörssi) oli vuoden 2014 lopussa 21,07 (28,60) euroa. A-osakkeen ylin kurssi tammi-joulukuussa oli 29,90 (28,75) euroa ja alin 20,70 (19,70) euroa. Keskikurssi vuonna 2014 oli 25,03 (24,26) euroa.

Joulukuun 2014 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 358,7 (487,0) miljoonaa euroa ja kaikkien osakkeiden markkina-arvo 437,4 (593,7) miljoonaa euroa.

Olvin osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2014 lopussa 10 021 (9 522). Ulkomaalaisten sekä ulkomaisten ja kotimaisten hallintarekisteröityjen omistusten määrä arvoosuuksien kokonaismäärästä oli 20,5 (21,3) prosenttia ja osuus kokonaisäänimäärästä 4,6 (6,9) prosenttia.

Tarkemmat tiedot Olvin omasta pääomasta, osakkeista ja osakepääomasta, suurimmat osakkeenomistajat sekä ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistukset on selvitetty emoyhtiö Olvin tilinpäätöksen omaa pääomaa, osakkeita ja osakepääomaa koskevista liitetiedoista (emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 18. Oma pääoma ja Osakekohtaiset tunnusluvut -osio).

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Olvin yhtiökokous päätti 16.4.2014 valtuuttaa hallituksen yhden vuoden kuluessa päättämään enintään 500 000 yhtiön oman Aosakkeen hankkimisesta. Osakkeet olisi hankittu muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.

Lisäksi yhtiökokous päätti valtuuttaa Olvin hallituksen päättämään enintään 1 000 000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman A-osakkeen luovuttamisesta (‖Osakeantivaltuutus‖).

Uudet osakkeet olisi voitu antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta.

Uudet osakkeet olisi voitu antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten esimerkiksi yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttaminen. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Hallitus olisi voinut päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista.

Osakeantivaltuutuksen ehdotettiin olevan voimassa vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen osakeantivaltuutusta koskevasta päätöksestä lukien.

Yhtiön hallitus ei käyttänyt vuoden 2014 aikana yhtiökokouksen sille myöntämiä valtuutuksia.

OMAT OSAKKEET

Olvin hallussa olleiden omien osakkeiden lukumäärässä ei tapahtunut muutoksia vuoden 2014 aikana. Katsauskauden päättyessä Olvin hallussa oli omia A-osakkeita 1 124 kappaletta. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää.

Yhtiön hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.

LIPUTUSILMOITUKSET

Olvi ei ole saanut vuoden 2014 aikana arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukaisia liputusilmoituksia.

YMPÄRISTÖASIAT

Olvi on ympäristötoimintaperiaatteensa mukaisesti sitoutunut vahvasti ympäristöä säästäviin toimintatapoihin ja liiketoimintaansa liittyviin lakeihin ja suosituksiin. Olvin ympäristöpolitiikan päämäärät määritellään vuosittain ja ne konkretisoituvat tavoitteiksi tuloskorteissa. Ympäristötavoitteiden toteutumista ja mittareita seurataan säännöllisesti sekä ylimmän johdon että vastuuhenkilöiden toimesta.

Olvi-konsernin ympäristöperiaatteet:

• Suosimme tehokasta pakkausten uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
• Ohjaamme tuotannosta syntyvät sivutuotteet ja jätteet hyötykäyttöön.
• Sitoudumme tuote- ja toimintatapojen kehitystyössä raaka-aineiden ja energian tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen.
• Olvin tavoitteena on puhtaan veden säästäminen, veden puhdistaminen uudelleenkäyttöön sekä ympäristöä kuormittavien aineiden (esim. fosforin ja biologisten hapenkuluttajien) pääsyn estäminen jätevesiin.
• Pyrimme lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.
• Suosimme yhteistyökumppaneita, jotka toimivat ympäristövastuullisesti.
• Jaamme avoimesti tietoa toiminnasta ja tuotteiden ympäristövaikutuksista.
• Rohkaisemme henkilöstöä vastuullisuuteen ja innovatiivisuuteen myös omaan työympäristö ja ympäristövaikutuksiin liittyen.

Tuotannon, pakkausten ja kuljetusten aiheuttamien jätteiden ja päästöjen käsittely:

• Tuotannossa sivutuotteena syntyvät mäski ja ylijäämähiiva toimitetaan rehuksi karjatiloille.
• Raaka-aineet ja kemikaalit kuljetetaan panimolle tankeissa ja kierrätettävissä pakkauksissa.
• Tuotannon pakkaus- ja päällystejätteet sekä ongelmajätteet lajitellaan omassa jätekeskuksessa ja toimitetaan kierrätykseen.
• Olvin tuotteet pakataan vain uudelleentäytettäviin tai kierrätettäviin pakkauksiin. Olvi kuuluu valtakunnalliseen kierrätyspullojärjestelmään.
• Jätevedet ohjataan biologista hapenkulutuskuormitusta vähentävän tasausaltaan ja biosuodattimen kautta kunnallisen jätevesipuhdistamon prosessiin.
• Tuotantolaitoksen lämmöntarpeesta suurin osa tehdään kaukolämmöllä, jota täydennetään höyrylaitoksen tuotannolla. Siitä ja tavaraliikenteestä aiheutuu savukaasupäästöjä ja panimon käymisprosessissa vapautuu hiilidioksidipäästöjä. Vierteen keitosta aiheutuu ympäristöön vaaraton, leipämäinen ja makea tuoksu.

Olvin ympäristötoimenpiteistä ja -tavoitteista on kerrottu tarkemmin yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.olvi.fi.

Olvi liittyi vuonna 2009 Elintarviketeollisuuden vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään, joka perustuu EU:n energiapalveludirektiiviin. Järjestelmä on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka ja korvaa vuoden 2007 loppuun päättyneen energiansäästösopimuksen. Tässä järjestelmässä sovitaan raamit energiatehokkuuden jatkuvaan ja järjestelmälliseen parantamiseen. Tämä osoittaa, että Olvi on lähtenyt vakavasti mukaan talkoisiin ilmastomuutosta vastaan.

Olvin ympäristölupa on myönnetty 30.9.2003 ja on ollut voimassa toistaiseksi.

Ympäristöluvan päivityshakemus on jätetty vuoden 2014 lopussa. Viranomaispäätös luvan päivityksen hyväksymisestä on odotettavissa vuoden 2015 aikana.

Olvi-konserniin kuuluvat yritykset eivät ole olleet osallisena missään ympäristöasioita koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä yhtiöllä ole tiedossaan mitään Olvi-konsernin taloudelliseen asemaan merkittävästi vaikuttavia ympäristöriskejä.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Riskienhallinta on osa Olvi-konsernin jokapäiväistä johtamista ja toimintaa. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen ja turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskienhallinnan tehtävänä on toimia ennakoivasti ja luoda toiminnalle olosuhteet, joissa liiketoimintaan kohdistuvia riskejä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti kaikissa konserniyhtiöissä ja organisaation kaikilla tasoilla.

Strategiset riskit

Olvi-konsernin strategisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät sen liiketoiminnan luonteeseen ja strategisiin valintoihin. Konsernin toiminta on sijoittunut useisiin eri valtioihin, joiden yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen tilanne, kehitysvaiheet ja –suunnat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Strategiset riskit liittyvät esimerkiksi verolainsäädännön ja muiden säädösten muutoksiin, ympäristöön sekä valuuttamarkkinoihin. Toteutuessaan strategiset riskit voivat heikentää merkittävästi yhtiön toimintaedellytyksiä. Konsernin merkittävimmät tunnistetut strategiset riskit liittyvät Valko-Venäjään ja sen taloudellispoliittiseen tilanteeseen.

Operatiiviset riskit

Konsernin merkittävimmät tunnistetut operatiiviset riskit liittyvät raaka-aineiden hankintaan ja laatuun, tuotantoprosessiin, markkinoihin ja asiakkaisiin, henkilöstöön, tietoturvaan ja tietojärjestelmiin sekä rahoitukseen ja valuuttakurssien muutokseen.

Raaka-aineet

Yleinen talouskehitys ja vuotuiset satovaihtelut vaikuttavat Olvi-konsernissa käytettävien keskeisten raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen. Häiriöt raaka-ainetoimituksissa ja laadussa voivat haitata asiakassuhteita ja liiketoimintaa. Keskeisten raaka-aineiden ostoissa hyödynnetään konsernitasolla yhdenmukaistettuja hankintasopimuksia. Kriittisten raaka-aineiden ostohintojen ennakoitavuutta pyritään varmistamaan pitkäaikaisilla hankintasopimuksilla. Yhtiöllä on raaka-aineita ja niiden hintoja koskeva suojauspolitiikka. Kaikissa yksiköissä painotetaan raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden laadun merkitystä koko tuotantoketjussa.

Tuotantoprosessi

Tuotannollisia riskejä pyritään minimoimaan prosessien selkeällä dokumentoinnilla, automaatioasteen lisäämisellä, laatujärjestelmien noudattamisella sekä pyrkimällä selkeisiin päätöksentekoa ja valvontaa ohjaaviin menettelytapoihin. Prosessien ja toimintatapojen tehokkuutta ja soveltuvuutta seurataan sisäisillä mittareilla. Tuotannon tehokkuuden seuraamiseen ja kehittämiseen kuuluvat muun muassa tuotantolaitteiden käyttövarmuus ja käyttöaste, työympäristön kehittäminen sekä henkilöstön työskentelyyn liittyvät tekijät. Konsernissa on käytössä kaikki toiminta-alueet käsittävä omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma, jonka kattavuus tarkistetaan vuosittain.

Markkinat ja asiakkaat

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy merkittävää kausivaihtelua. Raportoitavien maantieteellisten segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat huomattavasti vuodenaikojen kausivaihtelujen ja sesonkien ominaispiirteiden mukaan.

Taloudessa tapahtuvat negatiiviset muutokset voivat vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen sekä heikentää heidän maksuvalmiuttaan. Luottotappioiden keskeisenä minimointikeinona on kaikissa konserniyhtiöissä tehokas luotonvalvonta.

Lainsäädännölliset ja muut viranomaistoiminnassa tapahtuvat muutokset, kuten valmisteverojen muutokset ja markkinointiin liittyvät rajoitukset, voivat vaikuttaa konsernin valmistamien tuotteiden kysyntään ja niiden suhteelliseen kilpailuasemaan.

Henkilöstö

Henkilöstöön liittyviä riskejä ovat muassa työvoiman saatavuuteen liittyvät riskit, työsuhderiskit, avainhenkilöriskit, osaamisriskit sekä puutteellisesta työhyvinvoinnin järjestämisestä sekä työtapaturmista aiheutuvat riskit.

Henkilöstöjohtamisen keskeisiä painopistealueita ovat hyvän työnantajakuvan ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstön saatavuuden ja sitoutumisen varmistaminen. Tärkeitä painopistealueita ovat myös työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden ylläpito ja jatkuva kehittäminen, johtamisjärjestelmien parantaminen, varahenkilöjärjestelmien rakentaminen ja ylläpito sekä koulutus- ja palkitsemisjärjestelmät.

Tietoturva ja tietotekniikka

Olvi-konsernissa on käytössä kaikkia yhtiöitä koskeva tietoturvapolitiikka, joka määrittää tietoturvan toteuttamisen periaatteet sekä linjaa tietoturvan kehittämistä.

Tietotekniikkaan ja -järjestelmiin liittyvät riskit ilmenevät muun muassa toiminnallisina häiriöinä ja puutteellisuuksina. Tiedon käytettävyyttä ja virheettömyyttä pyritään varmentamaan sekä toimintatapavalinnoilla että teknisillä ratkaisuilla. Konsernin Suomen, Baltian maiden ja Valko-Venäjän toiminnoissa hyödynnetään yhtenäistä toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoturvaan sekä tietojärjestelmien toimintaan liittyvä riskianalyysi tehdään vuosittain.

Rahoitusriskit

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkinariskille (joka sisältää valuuttariskin sekä rahavirran ja käyvän arvon korkoriskin), luottoriskille, maksuvalmiusriskille ja pääomariskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen.

Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käy

tännön toteutuksesta vastaa emoyhtiön johto yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa. Olvikonsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvin toimesta. Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen ja rahoituskulujen optimointi sekä tehokas riskienhallinta.

Tarkempi kuvaus rahoitusriskeistä on annettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 25. Rahoitusriskien hallinta. Rahoitusriskeistä löytyy tarkempi kuvaus on myös yhtiön internetsivuilta osiosta Sijoittajat/hallinto/ Rahoitusriskien hallinta.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUS-TEKIJÄT LIIKETOIMINNASSA

Olvi-konsernin osalta merkittävin liiketoiminnan ennustettavuutta heikentävä tekijä liittyy Valko-Venäjään ja sen lähivuosien taloudellisiin ja poliittisiin näkymiin.

Valuuttariskit syntyvät ulkomaan valuuttamääräisten myyntien ja ostojen rahavirroista sekä Valko-Venäjän tytäryhtiöön tehdystä sijoituksesta ja tytäryhtiön tase-erien muuntamisesta euroiksi. Valko-Venäjän raportointiin sovelletaan IAS 29 standardia ‖Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa‖. Lisäksi Venäjän talouden negatiivinen kehitys voi aiheuttaa haasteita Valko-Venäjän toimintaympäristöön.

Muut lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät liittyvät yleisen taloustilanteen negatiivisen kehityksen jatkumiseen ja sen mahdolliseen vaikutukseen yhtiön toimintaan.

Olvi-konsernin liiketoiminnan riskeissä ei ole tapahtunut muita oleellisia muutoksia.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Olvi arvioi konsernin vuoden 2015 myyntivolyymin hieman kasvavan ja liikevaihdon säilyvän edellisvuoden tasolla. Liikevoiton arvioidaan olevan vuoden 2014 tasolla tai hieman pienempi, riippuen paljolti Valko-Venäjän taloustilanteen ja valuuttakurssin vakautumisesta. Valko-Venäjän myyntivolyymien arvioidaan kehittyvän hyvin.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKE-VIKSI TOIMENPITEIKSI

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2014 olivat 49,5 (50,6) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 12,5 (15,8) miljoonaa euroa.

Olvi Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

1) osinkona jaetaan 0,65 (0,65) euroa vuodelta 2014 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 13,5 (13,5) miljoonaa euroa. Osinko on 41,4 (40,4) prosenttia Olvikonsernin osakekohtaisesta tuloksesta. Osinko maksetaan sille, joka on merkitty osingonmaksun täsmäytyspäivänä 20.4.2015 osakkeenomistajaksi Suomen Euroclear Finland Oy:n pitämään Olvi Oyj:n osakasluetteloon. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 30.4.2015. Olvin omille osakkeille ei makseta osinkoa.

2) emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 36,0 miljoonaa euroa.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTU-MAT

Marraskuussa 2014 käynnistetyt Suomen toimintoja koskevat yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 29.1.2015. Neuvottelujen tuloksena koko Suomen organisaatiossa toteutetaan toiminnan tehostamista sekä toimintatapamuutoksia, joiden kokonaisvaikutus on 32 henkilön vähennys. Vähennykset toteutetaan 10 henkilön osalta eläkeratkaisuilla, kolmen henkilön lomauttamisella sekä 19 henkilön irtisanomisella.

TALOUDELLISET TIEDOTTEET VUONNA 2015

Olvi-konsernin vuoden 2014 tilinpäätös, toimintakertomus ja Corporate Governance Statement 2014 julkaistaan 24.3.2015. Samalla julkaistaan myös emoyhtiö Olvi Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys.

Kutsu Olvi Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään 16.4.2015 Iisalmessa, julkaistaan 24.3.2015. Tilinpäätös, toimintakertomus ja yhtiökokouskutsu ovat luettavissa Olvi Oyj:n internet-sivuilta samana päivänä.

Vuoden 2015 osavuosikatsausten julkaisuajankohdat:

• osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 29.4.2015,
• osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 13.8.2015 ja
• osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 29.10.2015.

OLVI OYJ Hallitus

KONSERNITILINPÄÄTÖS

Konsernin tuloslaskelma

		1.1. - 31.12.2014		1.1. - 31.12.2013
	Liitetieto	1000 EUR	%	1000 EUR	%
LIIKEVAIHTO	1	328 239	100,0	327 256	100,0
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys
(+)/vähennys(-)		-2 813	-0,9	-562	-0,2
Valmistus omaan käyttöön		65	0,0	93	0,0
Liiketoiminnan muut tuotot	3	1 626	0,5	983	0,3
Materiaalit ja palvelut		148 219	45,2	152 805	46,7
Henkilöstökulut	6	42 506	12,9	41 734	12,7
Poistot ja arvonalentumiset	5	14 907	4,5	13 627	4,2
Liiketoiminnan muut kulut	4	80 485	24,5	76 383	23,3
LIIKEVOITTO		41 000	12,5	43 221	13,2
Rahoitustuotot	8	3 990	1,2	3 105	1,0
Rahoituskulut	9	-3 985	-1,2	-4 501	-1,4
Osuus osakkuusyritysten
tuloksesta	32	48	0,0	-11	0,0
VOITTO ENNEN VEROJA		41 053	12,5	41 814	12,8
Tuloverot	10	-7 974	-2,4	-7 628	-2,4
TILIKAUDEN VOITTO		33 079	10,1	34 186	10,4
Muut laajan tuloksen erät: Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvät muuntoerot		-2 874	-0,9	-2 858	-0,8
TILIKAUDEN LAAJA TULOS
YHTEENSÄ		30 205	9,2	31 328	9,6
Tilikauden voiton jakautuminen:
-emoyhtiön omistajille		32 522	9,9	33 520	10,2
-määräysvallattomille omistajille		557	0,2	666	0,2
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
-emoyhtiön omistajille -määräysvallattomille omistajille		29 879 326	9,1 0,1	30 886 442	9,5 0,1
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen
tulos (EUR)		1,57		1,61
Laimennettu osakekohtainen
tulos (EUR)		1,57		1,61

Konsernin tase

	Liitetieto	31.12.2014 1000 EUR	%	31.12.2013 1000 EUR	%
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	12	192 149		165 783
Liikearvo	13, 14	18 217		17 805
Muut aineettomat hyödykkeet	13	4 562		2 701
Osuudet osakkuusyrityksissä		1 125		1 077
Myytävissä olevat sijoitukset	15	549		549
Lainasaamiset ja muut
pitkäaikaiset saamiset	16	333		349
Laskennalliset verosaamiset	19	163		87
Pitkäaikaiset varat yhteensä		217 098	65,3	188 351	63,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17	43 522		41 178
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18	66 309		57 705
Tuloverosaaminen		1 023		848
Myytävänä olevat muut pitkä
aikaiset varat	2	421		124
Rahavarat	20	4 382		7 507
Lyhytaikaiset varat yhteensä		115 657	34,7	107 362	36,3
VARAT YHTEENSÄ		332 755	100,0	295 713	100,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	21	20 759		20 759
Muut rahastot	21	1 092		1 092
Omat osakkeet	21	-8		-8
Muuntoerot		-22 964		-20 321
Kertyneet voittovarat		191 408		167 420
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma yhteensä		190 287	57,2	168 942	57,1
Määräysvallattomien omistajien osuus		2 252	0,7	2 597	0,9
Oma pääoma yhteensä		192 539	57,9	171 539	58,0
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat	23	30 040		28 483
Muut velat		2		0
Laskennalliset verovelat	19	5 598		3 761
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	23	31 652		24 348
Ostovelat ja muut velat	24	72 899		66 704
Tuloverovelka		25		878
Velat yhteensä		140 216	42,1	124 174	42,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		332 755	100,0	295 713	100,0

Konsernin rahavirtalaskelma

Liitetieto	1-12/2014 1000 EUR	1-12/2013 1000 EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto	33 079	34 186
Oikaisut: 27
Poistot ja arvonalentumiset 5	14 907	13 627
Muut oikaisut	10 792	10 587
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja muiden saamisten
lisäys (-)/vähennys (+)	-7 020	-3 267
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)	-1 952	0
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	6 614	5 718
Maksetut korot	-3 393	-4 246
Saadut korot	385	530
Maksetut verot	-7 063	-7 126
Liiketoiminnan rahavirta (A)	46 349	50 009
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-43 855	-31 975
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	200	220
Investoinnit muihin sijoituksiin	-298	0
Investointien rahavirta (B)	-43 953	-31 755
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	32 657	5 541
Lainojen takaisinmaksut	-24 542	-11 180
Maksetut osingot	-13 531	-10 541
Lyhytaikaisten korollisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)	-23	1
Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys (-)/vähennys (+)	16	55
Rahoituksen rahavirta (C)	-5 423	-16 124
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)	-3 027	2 130
Rahavarat 1.1.	7 507	5 698
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	-98	-321
Rahavarat 31.12. 20	4 382	7 507

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	EM OYR IT	YKSEN OM IST	A	JILLE KUULUVA	OM A P Ä Ä OM	A
1000 EUR	A	B	C	D	E	F	G
Oma pääoma 1.1.2013	20 759	1 092	- 8	-17 687	141 317	1 939	147 412
Hyperinflaatio-oikaisut					2 945	271	3 216
Oikaistu oma pääoma 1.1.2013	20 759	1 092	- 8	-17 687	144 262	2 210	150 628
Laaja tulos
Tilikauden tulos					33 520	666	34 186
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot				-2 634		-224	-2 858
Tilikauden laaja tulos yhteensä				-2 634	33 520	442	31 328
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonmaksu					-10 379	-44	-10 423
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					-10 379	-44	-10 423
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinta					6		6
Määräysvallattomien omistajien osuuden
muutos					11	-11	0
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
yhteensä					17	-11	6
Oma pääoma 31.12.2013	20 759	1 092	- 8	-20 321	167 420	2 597	171 539

	EM OYR IT	YKSEN OM IST	A	JILLE KUULUVA	OM A P Ä Ä OM	A
1000 EUR	A	B	C	D	E	F	G
Oma pääoma 1.1.2014	20 759	1 092	- 8	-20 321	167 420	2 597	171 539
Hyperinflaatio-oikaisut					4 263	245	4 508
Oikaistu oma pääoma 1.1.2014	20 759	1 092	- 8	-20 321	171 683	2 842	176 047
Laaja tulos
Tilikauden tulos					32 522	557	33 079
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot				-2 643		-231	-2 874
Tilikauden laaja tulos yhteensä				-2 643	32 522	326	30 205
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonmaksu					-13 492	-80	-13 572
Osakepalkitseminen					27		27
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					-13 465	-80	-13 545
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinta					-168		-168
Määräysvallattomien omistajien osuuden
muutos					836	-836	0
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
yhteensä					668	-836	-168
Oma pääoma 31.12.2014	20 759	1 092	- 8	-22 964	191 408	2 252	192 539

A = Osakepääoma

B = Muut rahastot

C = Omien osakkeiden rahasto

D = Muuntoerot

E = Voittovarat

F = Määräysvallattomien omistajien osuus

G = Yhteensä

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot

Olvi Oyj (yhtiö) ja sen tytäryritykset (yhdessä ‖konserni‖) valmistavat oluita, siidereitä, long drink -juomia, kivennäisvesiä, mehuja, virvoitus-, energia- ja urheilujuomia, kvassia ym. juomia. Olvi-konsernilla on toimintaa Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä.

Konsernin emoyhtiö on Olvi Oyj (Y-tunnus 0170318-9), jonka A-osakkeet noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:n päälistalla Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Iisalmi ja sen rekisteröity osoite on PL 16, 74101 Iisalmi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.olvi.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Olvitie I-IV, 74100 Iisalmi.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2014.

Olvi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 23.2.2015 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa on myös mahdollista tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRICtulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRSsäännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja, johdannaissopimuksia ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina (1 000) euroina. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppu summat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä saattaa aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa ‖Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät‖.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Olvi Oyj:n lisäksi kaikki ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia tai sillä on oikeus muutoin määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman

pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänimäärästä on 20—50 % tai konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja esitetty tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita huomioida, ellei konserni ole muutoin sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin toimitusjohtaja.

Olvi-konsernin toimintasegmentit muodostuvat konsernin maantieteellisistä toimintaalueista, joita ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Valko-Venäjä.

Tarkempi kuvaus konsernin segmentti-informaatiosta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 1. Segmentti-informaatio.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (‖toimintavaluutta‖). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Emoyhtiön ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan. Ulkomaisten konserniyritysten ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muutettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti.

Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien ulkomaisten konserniyritysten (jotka eivät toimi hyperinflaatiomaissa) tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja, jotka ovat kunkin kuukauden viimeisen päivän Euroopan keskuspankin noteeraamien keskikurssien keskiarvoja. Tase-erät on muutettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivänä Euroopan keskuspankin noteeraamaa keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtyjä käypien

arvojen oikaisuja on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Inflaatiolaskenta

Valko-Venäjä luokiteltiin joulukuussa 2011 hyperinflaatiomaaksi. Valko-Venäjälle rekisteröidyn tytäryrityksen OAO Lidskoe Pivon vuosien 2011, 2012, 2013 ja 2014 tilinpäätös on oikaistu IAS 29 -standardin ‖Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa‖ mukaisesti. BYR-valuutan määräiset erät on oikaistu Valko-Venäjällä tilastoitua kuluttajahintaindeksiä käyttäen. Oikaisut on tehty kuukausittain vuoden 2008 joulukuusta lukien.

Käytetyt oikaisukertoimet vuosien 2008— 2014 joulukuussa olivat seuraavat:

12/2008	4,1618
12/2009	3,7886
12/2010	3,4434
12/2011	1,6501
12/2012	1,3560
12/2013	1,1629
12/2014	1,0000

Annetut arvot eivät edusta markkina-arvoja, jälleenhankinta-arvoja tai muita käypiä arvoja, joita on käytetty todellisissa liiketoimissa.

Vuoden 2014 tilinpäätöstä muunnettaessa monetaarisia saamisia ja velkoja ei ole uudelleenarvostettu muuntotekijän avulla, vaan ne on muutettu euroiksi käyttämällä raportointikauden päättymispäivän mukaista BYRvaluutan ja euron välistä kurssia.

Vastaavaa menettelyä on sovellettu myös muihin taseen ei-monetaarisiin eriin, jotka on arvostettu käypiin arvoihin. Sen sijaan taseen muut ei-monetaariset erät samoin kuin tuloslaskelman erät on muunnettu käyttämällä vastaavia muuntotekijän arvoja.

Tuloslaskelmaerien laskennassa on käytetty muuntotekijän kuukausikohtaisia keskiarvoja. Käsittelytavan perusteella syntyvä inflaatiotekijän vaikutus yrityksen monetaariseen nettopositioon on sisällytetty voittona tai tappiona rahoitustuottoihin ja/tai -kuluihin. Tilinpäätöksen oikaisua vastaava muutos verojaksotuksiin on kirjattu tekemällä vastaava kirjaus laskennallisiin verovelkoihin.

OAO Lidskoe Pivon tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät sekä tase on molemmat muunnettu euroiksi käyttäen Valko-Venäjän keskuspankin noteeraamaa tilinpäätöspäivän keskikurssia, IAS 29 -standardin mukaisesti.

OAO Lidskoe Pivon toimintavaluutta on hyperinflatorinen, mutta koska sen luvut muunnetaan muuhun kuin inflatoriseen valuuttaan, euroon, on edellisen tilikauden vertailutietojen ja kaikkia aikaisempia tilikausia koskevien tietojen oltava samat kuin ne, jotka kyseisen vuoden tilinpäätöksessä on esitetty kyseisen vuoden lukuina (ts. niitä ei oikaista sen jälkeisiä hintatason muutoksia tai valuuttakurssien muutoksia vastaavasti).

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maaalueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	20—40 vuotta
Tehdaskoneet ja laitteet	15—20 vuotta
Muu käyttöomaisuus	5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuus-hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot, jotka johtuvat uudistetun IAS 23 -standardin ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa, jos kyseessä on ehdot täyttävä omaisuuserä, jonka osalta aktivoimisen aloittamispäivä on 1.1.2009 tai sen jälkeen. Aiemmin kaikki vieraan pääoman menot on kirjattu välittömästi kuluiksi. Tähän mennessä konsernilla ei ole ollut aktivoitavia vieraan pääoman menoja.

Kaikki muut kuin IAS 23 -standardin mukaiset vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain tai tarvittaessa useammin mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka vastaavat johdon tapaa seurata liiketoimintaa ja siihen liittyvää liikearvoa. Konsernissa rahavirtaa tuottavat yksiköt vastaavat ylimmälle johdolle raportoitavia toimintasegmenttejä. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä.

Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain,

jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Konsernilla ei ole tällä hetkellä aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Tavaramerkit ja kehittämismenot	10 vuotta
ATK-ohjelmistot	5 vuotta
Muut	5 vuotta

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokraajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon.…….…… Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto.. tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Konsernilla ei tällä hetkellä ole olennaisia rahoitusleasingsopimuksia vuokralle antajana.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on

tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja nettokäyttöpääoma sekä arvioidaan viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyllä tavalla. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liikevoitto. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen. Lisätietoja liikearvoista ja arvonalentumistestauksesta on annettu liitetietojen kohdassa 14. Liikearvon arvonalentumistestaus.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden toteutuneisiin kustannuksiin ja valmistusmäärään perustuva hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä toteutuneeseen valmistusmäärään perustuvasta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä menoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Konserni soveltaa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia kaikkiin osakeperusteisesti maksettaviin liiketoimiin.

Oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden sitovuusaikana. Käteisvaroina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon joka tilinpäätöksessä ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin johdon arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista velvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavista järjestelyistä sekä johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen määrää ja hyödyntämisen todennäköisyyttä arvioidaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat esitetään taseessa omina erinään pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään konsernin tavanomaisessa liiketoiminnassa tapahtuvasta juomien ja panimotoimintaan liittyvien muiden hyödykkeiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina. .

Tuotot esitetään arvonlisäveroilla, välillisillä veroilla, palautuksilla ja alennuksilla vähennettyinä, ja niistä on eliminoitu konsernin sisäiset myynnit.

Tuotot kirjataan, kun ne ovat luotettavasti määritettävissä ja kun vastaisen taloudellisen hyödyn saaminen on todennäköistä.

Myydyt tuotteet

Konserni valmistaa erilaisia alkoholillisia ja alkoholittomia juomia ja myy niitä sekä juomateollisuuteen liittyviä muita tuotteita asiakkaille, joilla on alkoholijuomien vähittäismyyntilupa, anniskelulupa tai tukkumyyntilupa. Tuotteiden myynti kirjataan, kun konserni on toimittanut tuotteet asiakkaalle ja kun tuotteiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle, eikä ole sellaisia täyttämättömiä velvoitteita, jotka voisivat vaikuttaa siihen, hyväksyykö asiakas tuotteet. Toimituksen katsotaan tapahtuneen vasta, kun tuotteet on toimitettu asiakkaan kanssa sovittuun paikkaan, riski tuotteiden epäkuranttiudesta ja vahingoittumisesta on siirtynyt asiakkaalle ja asiakas on joko hyväksynyt tuotteet myyntisopimuksen mukaisesti, hyväksymiseen liittyvien ehtojen voimassaoloaika on päättynyt tai konsernilla on objektiivista näyttöä kaikkien hyväksymisehtojen täyttymisestä.

Juomien myyntiin liittyy usein vuosialennuksia ja asiakkailla on oikeus palauttaa virheelliset tuotteet. Myynti kirjataan myyntisopimuksen mukaiseen hintaan perustuen ja siitä vähennetään myyntihetkellä arvioidut vuosialennukset ja virheellisten tuotteiden palautukset.

Alennukset arvioidaan ja kirjataan toteutuneiden ostojen ja ennakoitujen vuosiostojen perusteella myyntisopimuksissa sovittujen ehtojen mukaisesti.

Vuokratuotot

Konserni vuokraa anniskeluasiakkailleen juomien anniskelulaitteistoja ja vähittäiskauppaasiakkailleen kylmäkaappeja. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Korot

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos lainasaamisen tai muun saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.

Osingot

Osinkotuotot kirjataan, kun osingon saamiseen on syntynyt oikeus.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi ja ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Konsernin rahoitusvarat ovat tällä hetkellä sellaisia, että ne luokitellaan joko lainat ja muut saamiset -ryhmään tai myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset -ryhmään on luokiteltu konsernin myynti- ja muut saamiset. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin. Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, arvonalentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisen arvonalentumiseen viittaavina seikkoina pidetään velallisen merkittäviä maksuvaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai maksun viivästystä yli 60 päivää.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Konsernin muut rahoitusvarat on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli näyttöä mahdollisesta arvonalentumisesta on, tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen erän käyvän arvon tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon velan hankinnasta aiheutuvilla transaktiomenoilla lisättynä. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Rahoitusvelat esitetään jaettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin niiden realisointiajan perusteella ja ne voivat olla korollisia tai korottomia velkoja.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta silloin, kun velka tai velan osa on lakannut olemasta olemassa, toisin sanoen kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Olvi-konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen määräämällä tavalla. Kaikki korkojohdannaiset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat korkoswapeja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Koronvaihtosopimusten käypä arvo kirjataan muihin lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Valuuttamääräisiin lainoihin valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseksi otetut kiinteät valuutanvaihtosopimukset on käsitelty alkuperäiseen hankinta-arvoon.

Osakepääoma ja omat osakkeet

Ulkona olevat K- ja A-sarjan osakkeet esitetään osakepääomana. Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuina omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.

Jos konserni ostaa yhtiön omia osakkeita, niin maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen.

Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty kulloinkin yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä.

Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden laimentava vaikutus.

Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon optioiden vaihdolla saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä. Olvi-konsernilla ei ole optioita 31.12.2014.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, mutta joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään valintaa ja harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, on liikearvon testaus ja laskennalliset verosaamiset ja -velat.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan säännöllisesti yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä.

Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita ja oletuksia korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä kausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana on esitetty jäljempänä.

Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa.

Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä johtuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet sekä aineellisten että aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.

Uudet ja tulevat IFRS-standardit, jotka ovat voimassa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2013, lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2014 alkaen.

Aihe	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
IFRS 10 Konsernitilin päätös	IFRS 10:n tavoitteena on määrätä periaatteista, jot ka koskevat konsernitilinpäätöksen laatimista ja esit tämistä, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa mää ritetään määräysvallan periaate ja määräysvalta to detaan konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen pe rusteeksi.	Sovellettava EU:ssa 1.1.2014 lähtien
	Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määrä ysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimismenettelyä koskevat vaatimukset.
	Standardilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätök seen.
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt	IFRS 11:n myötä yhteisjärjestelyjen käsittely muut tuu entistä realistisemmaksi. Sen mukaan keskity tään järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyri tykset. Yhteisen toiminnon osapuolella on varoja koskevia oikeuksia ja järjestelyyn liittyviä velvoittei ta, ja se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varois ta, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolella on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuu teen, ja se käsittelee osuutensa pääomaosuusmene telmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Standardilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätök seen.	Sovellettava EU:ssa 1.1.2014 lähtien
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuk sista muissa yhteisöissä	IFRS 12 sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välinei tä. Konserni on huomioinut uudistetut liitetietovaati mukset tilinpäätöksessä.	Sovellettava EU:ssa 1.1.2014 lähtien
IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	Uudistettu standardi sisältää sekä osakkuus- että yh teisyritysosuuksien käsittelyä koskevat vaatimukset. IFRS 11 julkaisemisen seurauksena molempiin sovel letaan pääomaosuusmenetelmää.	Sovellettava EU:ssa 1.1.2014 lähtien
	Uudistuksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätök seen.

Sijoitusyhteisöjen konsoli dointia koskeva muutos IFRS 10:een ja 12:een sekä IAS 27:ään	Nämä muutokset tarkoittavat, että monet rahastot ja vastaavat yritykset vapautetaan useimpien tytäryritys tensä yhdistelemisestä konsernitilinpäätökseen. Sen si jaan tytäryritykset arvostetaan käypään arvoon tulos vaikutteisesti. Vapautus koskee yrityksiä, jotka ovat ‖sijoitusyhteisön‖ määritelmän mukaisia ja joilla on tie tyt ominaispiirteet. IFRS 12:een on lisätty sijoitusyhtei söjä koskevia liitetietovaatimuksia. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätök seen.	1.1.2014
Varojen ja velkojen netot tamista koskeva muutos IAS 32:een ‖Rahoitusinst rumentit: esittämistapa‖	Muutokset liittyvät IAS 32:n soveltamisohjeeseen. Niis sä selkeytetään joitakin vaatimuksia, jotka koskevat rahoitusvarojen ja -velkojen vähentämistä toisistaan taseessa. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätök seen.	1.1.2014
Kerrytettävissä olevasta rahamäärästä esitettäviä tietoja koskeva muutos IAS 36:een ‖Omaisuuseri en arvonalentuminen‖	Muutos koskee kerrytettävissä olevaa rahamäärää kos kevia tietoja, jotka on esitettävä arvoltaan alentuneista omaisuuseristä, jos niiden arvo perustuu käypään ar voon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätök seen.	1.1.2014
Johdannaisten uudista mista koskeva muutos IAS 39:ään ‖Rahoitusinst rumentit: kirjaaminen ja arvostaminen	Muutos tuo helpotuksen, jonka mukaan suojauslasken taa voidaan tiettyjen kriteerien täyttyessä jatkaa, kun johdannaissopimuksen uudeksi osapuoleksi tulee kes kusvastapuoli. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätök seen.	1.1.2014

Myöhemmin voimaan tulevat IFRS-standardit, tulkinnat ja muutokset

Seuraavassa esitetään luettelo standardeista ja tulkinnoista, jotka on julkaistu, mutta tulevat voimaan myöhemmin kuin 1.1.2014.

Aihe	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
Vuosittaiset parannukset 2012	Nämä vuosittaiset parannukset sisältyvät 2010–2012 -pakettiin. Ne sisältävät muutoksia seuraaviin standardei hin:  IFRS 2 ‖Osakeperusteiset maksut‖: Selkeytetään ‖oi keuden syntymisehdon‖ määritelmää ja määritellään erikseen ‖tulokseen perustuva ehto‖ ja ‖palvelun suorit tamista koskeva ehto‖.  IFRS 3 ‖Liiketoimintojen yhdistäminen‖: Selvennetään, että ehdollisen vastikkeen suorittamista koskeva velvoi te, joka on rahoitusinstrumentin määritelmän mukai nen, luokitellaan rahoitusvelaksi tai omaksi pääomaksi IAS 32:een ‖Rahoitusinstrumentit: esittämistapa‖ sisäl tyvien määritelmien mukaisesti. Lisäksi siinä selvenne tään, että kaikki ehdolliset vastikkeet, jotka eivät ole omaa pääomaa, arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.	1.7.2014

Aihe	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
	 IFRS 8 ‖Toimintasegmentit‖: Lisätään vaatimus siitä, että tilinpäätöksessä on esitettävä tietoja johdon teke mistä harkintaan perustuvista ratkaisuista toimin tasegmenttejä yhdistettäessä. Lisäksi on esitettävä segmenttien varojen ja koko yhteisön varojen välinen täsmäytyslaskelma, jos esitetään segmenttikohtaisia varoja.  IFRS 13 ‖Käyvän arvon määrittäminen‖: Muutetaan johtopäätösten perusteluja selventämällä, ettei ollut tarkoitus kieltää lyhytaikaisten saamisten ja velkojen arvostamista laskuun perustuen, jos diskonttauksen vaikutus on vähäinen.  IAS 16 ‖Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet‖ ja IAS 38 ‖Aineettomat hyödykkeet‖: Selvennetään, kuinka bruttomääräistä kirjanpitoarvoa ja kertyneitä poistoja käsitellään, jos sovelletaan uudelleenarvostusmallia.  IAS 24 ‖Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä‖: Lä hipiiriin luetaan myös yhteisö, joka tuottaa raportoivalle yhteisölle tai sen emoyritykselle johtoon kuuluvien avainhenkilöiden tehtäviä koskevia palveluja (‖johta mispalveluja tuottava yhteisö‖). Raportoivalta yhteisöl tä veloitetut määrät on ilmoitettava. Konserni arvioi, että standardien uudistuksilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Vuosittaiset parannukset	Nämä vuosittaiset parannukset sisältyvät 2011–2013 -	1.7.2014
2013	pakettiin. Ne sisältävät muutoksia seuraaviin standardeihin:  IFRS 3 ‖Liiketoimintojen yhdistäminen‖. Muutoksella selvennetään, ettei IFRS 3:a sovelleta IFRS 11 mu kaisten yhteisyrityksen muodostamiseen.  IFRS 13 ‖Käyvän arvon määrittäminen‖. Standardia muutetaan selventämällä, että siihen sisältyvä portfo lio-poikkeus koskee kaikkia IAS 39:n tai IFRS 9:n so veltamisalaan kuuluvia sopimuksia (mukaan lukien muut kuin rahoitukselliset sopimukset).  IAS 40 ‖Sijoituskiinteistöt‖: Selvennetään, että IAS 40 ja IFRS 3 eivät ole toisiaan poissulkevia. IAS 40 aut taa sijoituskiinteistön ja omassa käytössä olevan kiin teistön erottamisessa toisistaan. IFRS 3:n sisältämä ohjeistus pitää ottaa huomioon ratkaistaessa, onko si joituskiinteistön hankinnassa kyse liiketoimintojen yh distämisestä. Konserni arvioi, että standardien uudistuksilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätök seen.
Työntekijöiden tai kol mansien osapuolten maksusuorituksia kos keva muutos IAS 19:ään ‖Työsuhde-etuudet‖	Muutos koskee työntekijöiden tai kolmansien osapuolten maksusuorituksia etuuspohjaisiin järjestelyihin ja selkeyttää niiden kirjanpitokäsittelyä. Siinä erotetaan toisistaan vain kyseisen kauden työsuoritukseen sidotut maksut ja use amman kuin yhden kauden työsuoritukseen sidotut mak sut. Tavoitteena on yksinkertaistaa sellaisten maksujen kir janpitokäsittelyä, jotka eivät riipu työvuosien määrästä, esimerkiksi työntekijöiden maksusuoritukset, jotka määräy tyvät kiinteänä prosenttiosuutena palkasta.	1.7.2014

Aihe	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
	Jos yrityksellä on järjestelyjä, joihin suoritettavat maksut vaihtelevat työsuhteen keston mukaan, maksuihin perustu va etuus on kirjattava työntekijöiden koko työssäoloajalle.
	Konserni arvioi, että standardien uudistuksilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
	IFRIC 21 Julkiset maksut Tulkinta koskee standardia IAS 37 ‖Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat‖. IAS 37:ssä esitetään velan kir jaamiskriteerit. Yksi niistä on vaatimus siitä, että yrityksellä on olemassa oleva velvoite, joka on seurausta aikaisem masta tapahtumasta (velvoitteen synnyttävä tapahtuma).	17.6.2014
	Tulkinnassa selvennetään, että julkisen maksun osalta tä mä velvoitteen synnyttävä tapahtuma on se laissa määrät ty toiminta, jonka perusteella maksun suorittamisvelvolli suus määräytyy.
	Konserni arvioi, että standardien uudistuksilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Yhteisestä toiminnosta hankittavan osuuden kirjanpitokäsittelyä kos keva muutos IFRS 11:een ‖Yhteisjärjeste lyt‖	Muutoksella annetaan uutta ohjeistusta yhteisyritysosuuden hankinnan kirjanpitokäsittelystä, kun se muodostaa liike toiminnan. Sijoittajan on tällöin sovellettava samoja peri aatteita kuin liiketoimintojen yhdistämiseen. Muutosta so velletaan sekä alkuperäisen osuuden että saman yhteisyri tyksen lisäosuuden hankintaan. Aiemmin hankittua osuutta ei kuitenkaan arvosteta uudelleen, kun lisäosuuden hankin ta johtaa yhteisen määräysvallan syntymiseen. Konserni arvioi, että standardien uudistuksilla ei tule	1.1.2016 (ei vielä hy väksytty EU:ssa)
	olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Poistoja koskeva muutos IAS 16:een ‖Aineelliset käyttöomaisuushyödyk keet‖ ja IAS 38:aan ‖Ai neettomat hyödykkeet‖	Muutoksella selvennetään, että poistojen laskenta tuottoi hin perustuvia menetelmiä käyttäen ei ole asianmukaista, koska tuotot, jotka kertyvät omaisuuserän käyttöä sisältä västä toiminnosta, kuvastavat yleensä muita tekijöitä kuin omaisuuserän ilmentämän taloudellisen hyödyn kuluttamis ta.	1.1.2016 (ei vielä hy väksytty EU:ssa)
	Tämä on myös selventänyt, että myyntituottojen ei yleensä katsota olevan asianmukainen perusta määritettäessä ai neettoman hyödykkeen ilmentämän taloudellisen hyödyn kuluttamista. Tämä oletus on kumottavissa vain tietyissä ti lanteissa. Se voi tapahtua, kun aineeton hyödyke ilmais taan myyntituottojen määränä tai kun pystytään osoitta maan, että kertyvän tuoton ja taloudellisen hyödyn kulut tamisen välillä on suuri korrelaatio. Konserni arvioi, että standardien uudistuksilla ei tule
	olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Sijoittajan ja sen osak kuus- tai yhteisyrityksen välisiä omaisuuserien myyntejä tai niiden an tamista panoksena kos	Muutos kohdistuu IFRS 10:n ja IAS 28:n väliseen epäjoh donmukaisuuteen, joka liittyy omaisuuserien myynteihin tai niiden antamiseen panoksena sijoittajan ja sen osakkuus tai yhteisyrityksen välillä.	1.1.2016 (ei vielä hy väksytty EU:ssa)
keva muutos IFRS 10:een ja IAS 28:aan	Jos liiketoimi koskee liiketoimintaa, voitto tai tappio kirja taan kokonaisuudessaan. Voitto tai tappio kirjataan osittain, jos liiketoimi koskee omaisuuseriä, jotka eivät muodosta lii ketoimintaa, vaikka omaisuuserät olisivat tytäryrityksessä.

Aihe	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
	Konserni arvioi, että standardien uudistuksilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Vuosittaiset parannukset 2014	Nämä vuosittaiset parannukset sisältyvät 2012–2014 - pakettiin. Ne sisältävät muutoksia seuraaviin standardeihin:  IFRS 5 ‖Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot‖: Muutoksella selvennetään, että kun omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) siir retään myytävänä olevien ryhmästä omistajille jaetta vien ryhmään tai päinvastoin, kyseessä ei ole myyntiä tai varojenjakoa koskevan suunnitelman muutos, eikä sitä käsitellä kirjanpidossa sellaisena. Tämä tarkoittaa, että omaisuuserää (tai luovutettavien erien ryhmää) ei tarvitse palauttaa kirjanpidossa sellai seksi kuin se olisi, jos sitä ei olisi koskaan luokiteltu myytävänä tai omistajille jaettavana olevaksi, pelkäs tään sillä perusteella, että luovuttamistapa on muuttu nut. Muutokseen sisältyy myös selitys siitä, että myyn tisuunnitelman muutoksia koskevaa ohjeistusta pitää soveltaa sellaiseen omaisuuserään (tai luovutettavien erien ryhmään), jota ei enää pidetä omistajille jaetta van mutta jota ei siirretä myytävänä olevaksi.	1.1.2016 (ei vielä hy väksytty EU:ssa)
	 IFRS 7 ‖Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettä vät tiedot‖: Muutoksia on kaksi: - hoitopalvelusopimukset – Jos yritys siirtää rahoi tusvaroihin kuuluvan erän toiselle osapuolelle sel laisin ehdoin, että siirtäjä voi kirjata sen pois ta seestaan, IFRS 7:n mukaan on esitettävä tiedot kaikentyyppisistä siirrettyyn omaisuuserään liitty vistä intresseistä, joita yrityksellä mahdollisesti on säilynyt. Standardi sisältää ohjeistusta siitä, mitä säilyvällä intressillä tarkoitetaan. Muutosta sovelle taan ei-takautuvasti, mutta sitä saa soveltaa myös takautuvasti. IFRS 1 muuttuu tämän seurauksena siten, että sama helpotus myönnetään myös ensi laatijoille. - osavuositilinpäätös – Muutoksella selvennetään, että lisätietoja, joita vaaditaan muutosasiakirjassa ‖IFRS 7 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot - rahoi tusvarojen ja -velkojen vähentäminen toisistaan‖, ei tarvitse esittää kaikilta osavuosijaksoilta, ellei IAS 34 edellytä sitä. Muutos on takautuva.  IAS 19 ‖Työsuhde-etuudet‖: Muutos selventää, että etuuspohjaisten velvoitteiden diskonttauskorkoa määri tettäessä on tärkeää se, missä valuutassa velat määri tetään, ei se missä maassa ne syntyvät. Sen arviointi, onko yritysten liikkeeseen laskemille korkealaatuisille joukkovelkakirjalainoille olemassa syvät markkinat, pe rustuu kyseisen valuutan määräisiin, ei kyseisessä maassa liikkeeseen laskettuihin lainoihin. Vastaavasti jos kyseisen valuutan määräisille yritysten liikkeeseen laskemille korkealaatuisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään kyseisen valuutan määräisiä valtion joukkolainoja. Muutosta sovelletaan takautuvasti mutta vain aikaisimman esitettävän kau den alusta lukien.

Aihe	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
	 IAS 34 Osavuosikatsaukset: Muutoksella selvennetään, mitä tarkoitetaan, kun standardissa mainitaan ‖muualla osavuosikatsauksessa esitettävä informaatio‖. Lisäksi vaaditaan ristikkäisviittaukset osavuositilinpäätöksen ja kyseisen informaation välille. Muutos on takautuva.
	Konserni arvioi, että standardien uudistuksilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista	Kyseessä on uusi, yhteen sovitettu tulouttamista koskeva standardi. Se korvaa IAS 11:n ‖Pitkäaikaishankkeet, IAS 18:n ‖Tuotot‖ sekä niihin liittyvät tulkinnat.	1.1.2017 (ei vielä hy väksytty EU:ssa)
	Myyntituotot kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan ta varaan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun se pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn.
	IFRS 15:n perusperiaatteena on, että myyntituotto kirja taan tavalla, joka kuvaa luvattujen tavaroiden tai palvelu jen luovuttamista asiakkaalle, ja kirjattava määrä kuvastaa sitä rahamäärää, johon yritys odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Myyntituotot kirja taan tämän periaatteen mukaisesti seuraavia vaiheita nou dattaen:
	 Vaihe 1: tunnistetaan asiakassopimus (tai -sopimukset)  Vaihe 2: tunnistetaan sopimukseen sisältyvät suo ritevelvoitteet  Vaihe 3: määritetään transaktiohinta  Vaihe 4: transaktiohinta kohdistetaan sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille  Vaihe 5: kirjataan myyntituotto, kun (tai sitä mu kaa kuin) suoritevelvoite täytetään. IFRS 15 sisältää myös johdonmukaiset liitetietovaatimuk set, joiden tuloksena tilinpäätöksen käyttäjät saavat katta vat tiedot yrityksen asiakassopimuksista aiheutuvien raha virtojen luonteesta, määrästä, ajoituksesta ja epävarmuu desta.
IFRS 9 ―Rahoitusinstru mentit‖	Konserni on analysoimassa standardin vaikutusta kon sernin tilinpäätökseen. IFRS 9:n kokonainen versio korvaa suurimman osan IAS 39:ään sisältyvästä ohjeistuksesta. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kolme pääasiallista arvostusryhmää: jakso	1.1.2018 (ei vielä hy väksytty EU:ssa)
	tettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusperusteisten rahavirtojen ominais piirteistä. Osakesijoitukset arvostetaan käypään arvoon tu losvaikutteisesti, joskin niitä alun perin kirjanpitoon merkit täessä voidaan tehdä peruuttamaton valinta arvonmuutos ten kirjaamisesta muihin laajan tuloksen eriin. IAS 39:n mukainen toteutuneisiin arvonalentumistappioihin perustu va malli korvautuu uudella odotettuihin tappioihin perustu valla mallilla.

Aihe	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
	Rahoitusvelkojen luokitteluun ja arvostukseen ei tullut mui ta muutoksia kuin oman luottoriskin muutosten kirjaaminen muihin laajan tuloksen eriin, kun on kyse käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista veloista. Suojauksen tehokkuutta koskevat vaatimukset helpottuvat, kun vaatimus täsmällisestä tehokkuustestauksesta poistuu. IFRS 9 edellyttää taloudellista suhdetta suojauskohteen ja suojaus-instrumentin välillä ja samaa ‖suojausastetta‖ kuin mitä johto tosiasiallisesti käyttää riskienhallinnassa. Doku mentointia vaaditaan edelleen, mutta se poikkeaa IAS 39:n mukaisesta. Konserni on analysoimassa standardin vaikutusta kon sernin tilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Segmentti-informaatio

Segmentti-informaatio esitetään konsernin maantieteellisten toimintasegmenttien mukaisesti. Toiminta-segmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin ylin johto käyttää strategisessa päätöksenteossa. Olvi-konsernin toimintasegmentit muodostuvat konsernin maantieteellisistä toiminta-alueista, joita ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Valko-Venäjä.

Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.

Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiassa erilaisten juomien valmistuksesta ja tukkumyynnistä. Liikevaihtoon sisältyy vähäisessä määrin myös anniskeluravintoloille annettua juomalaitepalvelua.

Konsernin johto arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevoiton (EBIT) perusteella. Korkotuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin rahoitus hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu markkinahintaan.

Maantieteellisten segmenttien myynnit vuonna 2014 ja 2013

					Valko	Elimi
1000 litraa	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Venäjä	noinnit	Konserni
Myynti v. 2014	151 828	131 550	76 096	81 054	169 919	-33 969	576 478
Myynti v. 2013	159 909	129 314	79 724	69 554	156 523	-37 792	557 232

Maantieteelliset segmentit 2014 varojen sijainnin mukaan

1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko Venäjä	Elimi noinnit	Konserni
TUOTOT Ulkoinen myynti Sisäinen myynti Liikevaihto	107 445 230	77 149 5 358	27 986 6 950	36 899 1 457	78 760 11	-14 006	328 239 0
yhteensä	107 675	82 507	34 936	38 356	78 771	-14 006	328 239
TULOS Segmentin liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Osuus osakkuusyritysten	7 436	16 504	2 058	2 356	13 117	-471	41 000 3 990 -3 985
tuloksesta Tuloverot							48 -7 974
Tilikauden voitto							33 079
MUUT TIEDOT Segmentin varat Kohdistamattomat varat Konsernin varat	176 057	69 108	30 330	38 398	83 636	-66 565	330 964 1 791
yhteensä							332 755
Segmentin velat Kohdistamattomat	44 567	11 205	4 140	4 705	9 011	-1 152	72 476
velat Konsernin velat							67 740
yhteensä							140 216
Segmentin investoinnit Kohdistamattomat investoinnit Investoinnit yhteensä	15 591	2 192	2 196	6 311	15 343	0	41 633 0 41 633
Poistot	4 736	2 856	1 508	1 600	4 372	-165	14 907

Maantieteelliset segmentit 2013 varojen sijainnin mukaan

1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko Venäjä	Elimi noinnit	Konserni
TUOTOT Ulkoinen myynti Sisäinen myynti Liikevaihto	123 191 417	75 512 5 749	27 872 9 699	32 371 1 768	68 310 9	-17 642	327 256 0
yhteensä	123 608	81 261	37 571	34 139	68 319	-17 642	327 256
TULOS Segmentin liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Osuus osakkuusyritysten	12 844	15 998	2 458	1 264	10 665	-8	43 221 3 105 -4 501
tuloksesta Tuloverot Tilikauden voitto							-11 -7 628 34 186
MUUT TIEDOT Segmentin varat Kohdistamattomat varat	162 357	68 490	31 431	30 344	68 619	-66 442	294 799 914
Konsernin varat yhteensä							295 713
Segmentin velat	39 083	11 313	6 006	3 769	8 031	-1 907	66 295
Kohdistamattomat velat Konsernin velat							57 879
yhteensä							124 174
Segmentin investoinnit Kohdistamattomat	19 803	2 281	2 140	2 785	8 682	0	35 691
investoinnit Investoinnit yhteensä							0 35 691
Poistot	4 199	2 769	1 548	1 410	3 763	-62	13 627

Maantieteelliset segmentit 2014 asiakkaan sijainnin mukaan

1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko Venäjä	Elimi noinnit	Konserni
Ulkoinen myynti Sisäinen myynti Liikevaihto	102 162 585	75 558 1 593	27 532 4 380	35 644 6 745	66 685 703	20 658 -14 006	328 239 0
yhteensä	102 747	77 151	31 912	42 389	67 388	6 652	328 239

Maantieteelliset segmentit 2013 asiakkaan sijainnin mukaan

1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko Venäjä	Elimi noinnit	Konserni
Ulkoinen myynti	107 527	74 276	27 515	31 509	59 325	27 104	327 256
Sisäinen myynti Liikevaihto yhteensä	552 108 079	2 418 76 694	4 674 32 189	8 909 40 418	1 089 60 414	-17 642 9 462	0 327 256

2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
1000 EUR	2014	2013
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät Yhteensä	421 421	124 124

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät muodostuvat emoyhtiö Olvi Oyj:n sekä AB Volfas Engelmanin käytöstä poistetuista laitteista.

3. Liiketoiminnan muut tuotot
1000 EUR	2014	2013
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	125	64
Vuokratuotot	121	124
Muut	1 380	795
Yhteensä	1 626	983

Muut liiketoiminnan tuotot sisältävät lähinnä saatuja projektiavustuksia ja energiaveronpalautuksia.

4. Liiketoiminnan muut kulut
1000 EUR	2014	2013
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset	192	631
Vuokrakulut	4 197	3 616
Ulkopuoliset palvelut	51 317	48 450
Muut	24 779	23 686
Yhteensä	80 485	76 383

Muut liiketoiminnan kulut koostuvat pääasiassa hallinnon, markkinoinnin ja myynnin kuluista, energia- ja korjauskuluista, kiinteistöjen hoitokuluista sekä henkilöstöön liittyvistä muista kuluista.

5. Poistot ja arvonalentumiset
1000 EUR	2014	2013
Poistot aineellisista hyödykkeistä:
Rakennukset	2 711	2 637
Koneet ja kalusto	8 149	7 412
Koneet ja kalusto, rahoitusleasing	828	745
Muut aineelliset hyödykkeet	2 278	1 995
Muut aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasing	147	199
Poistot aineellisista hyödykkeistä yhteensä	14 113	12 988
Poistot aineettomista hyödykkeistä:
Aineettomat oikeudet	296	221
Muut aineettomat hyödykkeet	498	418
Poistot aineettomista hyödykkeistä yhteensä	794	639
Yhteensä	14 907	13 627

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1000 EUR	2014	2013
Palkat	33 779	33 388
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	2 687	2 927
Osakkeina toteutettavat ja maksettavat etuudet	27	0
Käteisvaroina maksettavat etuudet	17	0
Muut henkilösivukulut	5 996	5 419
Yhteensä	42 506	41 734
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella:
Suomi	369	401
Viro	331	314
Latvia	214	215
Liettua	214	216
Valko-Venäjä	830	853
Yhteensä	1 958	1 999

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedoissa 30. Lähipiiritapahtumat.

7. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 412 tuhatta euroa vuonna 2014 (345 tuhatta euroa vuonna 2013), joka on 0,1 (0,1) liikevaihdosta laskettuna.

8. Rahoitustuotot
1000 EUR	2014	2013
Osinkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista	4	6
Korkotuotot pankkitalletuksista	263	8
Hyperinflaatio-oikaisu: vaikutus yhtiön monetaariseen
nettopositioon	2 845	2 575
Muut korko- ja rahoitustuotot	878	516
Yhteensä	3 990	3 105

9. Rahoituskulut
1000 EUR	2014	2013
Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista	100	48
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoitusveloista	1 084	829
Nettovoitot (-) / -tappiot (+) korkojohdannaisista	-171	387
Muut rahoituskulut	2 972	3 237
Yhteensä	3 985	4 501

10. Tuloverot

1000 EUR	Liitetieto	2014	2013
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero		6 316	7 144
Edellisten tilikausien verot		-95	-74
Laskennalliset verot	19	1 753	558
Yhteensä		7 974	7 628

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % (24,5 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1000 EUR	2014	2013
Tulos ennen veroja	41 053	41 814
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	8 211	10 244
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus	-251	-1 898
Verovapaiden erien verovaikutus	-136	-63
Vähennyskelvottomien erien verovaikutus	245	86
Laskennallisen veron muutos - Suomen verokannan muuttuminen	0	-667
Verot edelliseltä tilikaudelta	-95	-74
Verot tuloslaskelmassa	7 974	7 628

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Olvi Oyj:n hallussa oli 31.12.2014 yhteensä 1 124 omaa A-osaketta.

Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista on tarkempi selvitys liitetiedossa 21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot.

	2014	2013
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 EUR)	32 522	33 520
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000)	20 759	20 759
Omien osakkeiden vaikutus (1000)	-1	-1
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo osakekohtaisen tuloksen
laskemiseksi (1000)	20 758	20 758
Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (EUR/osake)	1,57	1,61

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien kauden aikana ulkona olevien potentiaalisten optioiden osakkeiksi muuntamisesta johtuva laimentava vaikutus. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakkeiden painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon myös optioiden vaihdossa saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä.

Olvi–konsernilla ei ole ollut optioita vuosien 2005-2014 aikana eikä muitakaan sellaisia järjestelmiä, joilla olisi ollut laimennusvaikutusta, joten laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on näiden vuosien aikana ollut yhtä suuri.

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

1000 EUR Hankintameno	Maa- ja vesialueet	Raken nukset	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rah. leasing	Muut aineelliset hyödyk keet	Muut aineelliset hyödyk keet, rah. leasing	Ennakko maksut ja kesken eräiset hankinnat Yhteensä
1.1.2014	1 862	98 813	223 252	7 502	15 646	980		23 376 371 431
Hyperinflaatio-oikaisu	0	2 277	4 333	0	1 342	0	656	8 607
Lisäykset	0	1 008	1 987	485	991	294	34 233	38 998
Siirto myytävänä oleviksi luokiteltuihin
pitkäaikaisiin varoihin	0	0	-1 008	0	0	0	0	-1 008
Vähennykset	0	0	-2 409	-147	-1 834	-84	-99	-4 572
Siirto erien välillä	0	1 170	12 326	-242	2 216	3	-15 473	0
Kurssierot	0	-1 389	-2 643	0	-819	0	-580	-5 431
Hankintameno
31.12.2014	1 862	101 878	235 838	7 599	17 542	1 193		42 113 408 025
Kertyneet poistot
ja arvonalentu
miset 1.1.2014	0	43 383	148 200	3 778	9 658	629		0 205 648
Hyperinflaatio-oikaisu	0	257	1 273	0	654	0	0	2 184
Poistot Siirto myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin varoihin,	0	2 711	8 175	828	2 278	147	0	14 139
kertyneet poistot	0	0	-592	0	0	0	0	-592
Vähennysten
kertyneet poistot Siirtojen kertyneet	0	0	-2 068	-111	-1 722	-84	0	-3 986
poistot	0	0	-185	-235	237	-2	0	-185
Kurssierot	0	-157	-776	0	-399	0	0	-1 332
Kertyneet poistot
ja arvonalentu
miset 31.12.2014	0	46 194	154 026	4 261	10 706	690		0 215 876
Kirjanpitoarvo
1.1.2014 Kirjanpitoarvo	1 862	55 430	75 052	3 724	5 988	351		23 376 165 783
31.12.2014	1 862	55 684	81 811	3 338	6 837	503		42 113 192 149

Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.

1000 EUR	Maa- ja vesialueet	Raken nukset	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rah. leasing	Muut aineelliset hyödyk keet	Muut aineelliset hyödyk keet, rah. leasing	Ennakko maksut ja kesken eräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2013	1 863		97 903 215 691	7 440	13 082	1 330	6 089	343 399
Hyperinflaatio-oikaisu Lisäykset	0 0	2 201 1 186	4 066 7 793	0 242	1 088 2 434	0 121	62 28 772	7 417 40 548
Siirto myytävänä oleviksi luokiteltuihin
pitkäaikaisiin varoihin	0	0	-3 153	0	0	0	0	-3 153
Vähennykset	0	-523	-519	0	-578	-17	-7 632	-9 270
Siirto erien välillä	0	173	3 315	-180	583	-444	-3 547	-102
Kurssierot	-1	-2 128	-3 941	0	-962	-9	-368	-7 409
Hankintameno
31.12.2013	1 862		98 813 223 252	7 502	15 646	980	23 376	371 431
Kertyneet poistot ja arvonalentu
miset 1.1.2013	0		40 959 144 316	2 936	7 542	898	0	196 650
Hyperinflaatio-oikaisu	0	199	1 018	0	431	0	0	1 647
Poistot Vähennysten	0	2 637	7 412	745	1 995	199	0	12 988
kertyneet poistot Siirtojen kertyneet	0	206	361	278	-131	-17	0	697
poistot	0	-199	-2 038	-180	669	-444	0	-2 192
Kurssierot	0	-420	-2 868	0	-848	-6	0	-4 142
Kertyneet poistot ja arvonalentu
miset 31.12.2013	0		43 383 148 200	3 778	9 658	629	0	205 648
Kirjanpitoarvo 1.1.2013 Kirjanpitoarvo	1 863	56 944	71 375	4 505	5 540	432	6 089	146 749
31.12.2013	1 862	55 430	75 052	3 724	5 988	351	23 376	165 783

Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.

13. Aineettomat hyödykkeet

			Muut
		Aineettomat	aineettomat
1000 EUR	Liikearvot	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2014	22 782	10 773	11 385	44 939
Hyperinflaatio-oikaisu	1 057	57	0	1 114
Lisäykset	0	2 196	439	2 635
Vähennykset	0	-100	0	-100
Kurssierot	-645	-35	0	-680
Hankintameno 31.12.2014	23 194	12 890	11 824	47 908
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2014	4 977	9 605	9 851	24 433
Hyperinflaatio-oikaisu	0	5	0	5
Poistot	0	296	498	794
Vähennysten kertyneet poistot	0	-100	0	-100
Kurssierot	0	-3	0	-3
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 31.12.2014	4 977	9 802	10 349	25 129
Kirjanpitoarvo 1.1.2014	17 805	1 168	1 534	20 506
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	18 217	3 088	1 475	22 779

Aineettomat oikeudet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä ja maa-alueiden vuokraoikeuksista. Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa tietokoneohjelmia.

			Muut
		Aineettomat	aineettomat
1000 EUR	Liikearvot	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	22 707	10 203	10 735	43 645
Hyperinflaatio-oikaisu	173	1	0	174
Lisäykset	0	588	649	1 237
Vähennykset	0	0	0	0
Siirto erien välillä	0	21	0	21
Kurssierot	-98	-41	0	-139
Hankintameno 31.12.2013	22 782	10 773	11 385	44 939
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2013	4 977	9 386	9 433	23 796
Hyperinflaatio-oikaisu	0	0	0	0
Poistot	0	221	418	639
Kurssierot	0	-2	0	-2
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 31.12.2013	4 977	9 605	9 851	24 433
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	17 730	817	1 303	19 849
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	17 805	1 168	1 534	20 506

Aineettomat oikeudet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä. Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa tietokoneohjelmia.

14. Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvoa on kohdistettu Viron segmentille 8 146 tuhatta euroa, Latvian segmentille 287 tuhatta euroa, Liettuan segmentille 2 241 tuhatta euroa ja Valko-Venäjän segmentille 7 543 tuhatta euroa.

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin maantieteellisten segmenttien taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavan 4 vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Myöhemmin, kuin 4 vuoden kuluttua toteutuvat rahavirta-arviot ekstrapoloidaan käyttämällä arvioituja kasvuvauhteja, jotka eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioituja pitkän aikavälin kasvuvauhteja. Käytetyt kasvuvauhdit segmenttikohtaisesti olivat seuraavat: Viro 2,0 % (2,0 %), Latvia 2,0 % (3,5 %), Liettua 3,0 % (4,5 %) ja Valko-Venäjä 7,0 % (8,5 %). Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on myös verrannut aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä.

Diskonttauskorkona on käytetty vieraan ja oman pääoman kustannusten painotettua keskiarvoa (WACC) ennen veroja: Virossa 11,12 (2013 10,80), Latviassa 11,70 (11,50), Liettuassa 11,87 (12,02) ja Valko-Venäjällä 17,11 (16,82) prosenttia.

Arvioitaessa segmenttien kerrytettävissä olevia rahamääriä, johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa segmenttien kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistestauksien herkkyysanalyysien perusteella ei tällä hetkellä ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Olvi Oyj:n hallitus seuraa aktiivisesti tytäryhtiömaiden taloudellisen tilanteen kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia.

15. Myytävissä olevat sijoitukset

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa konserniyhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita sekä asunto-osakeyhtiön osakkeita. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Jos käypää arvoa ei ole luotettavasti saatavissa, arvostus tehdään hankintamenoon.

1000 EUR	Liitetieto	2014	2013
Kirjanpitoarvo 1.1.		549	549
Lisäykset		0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.	26	549	549

16. Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset

1000 EUR	Liitetieto	2014	2013
Lainasaamiset	26	195	211
Muut pitkäaikaiset saamiset	26	138	138
Yhteensä		333	349

Muut pitkäaikaiset saamiset koostuvat pääosin vakuustalletuksista.

17. Vaihto-omaisuus

1000 EUR	2014	2013
Aineet ja tarvikkeet	29 741	27 106
Keskeneräiset tuotteet	2 034	2 140
Valmiit tuotteet / tavarat	9 169	9 947
Muu vaihto-omaisuus	2 578	1 985
Yhteensä	43 522	41 178

Epäkuranttiusvähennyksiä vaihto-omaisuudesta vuonna 2014 on tehty 3 339 tuhatta euroa (2 256 tuhatta euroa vuonna 2013).

18. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1000 EUR	Liitetieto	2014	2013
Myyntisaamiset	26	58 867	51 717
Siirtosaamiset	26	4 341	4 358
Muut saamiset	26	3 101	1 630
Yhteensä		66 309	57 705

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrien, markkinoinnin ja myynnin, vakuutusten ja hallinnon kulujen jaksottamiseen sekä alennus- ja markkinarahapanostuksiin. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 266 tuhatta euroa (552 tuhatta euroa vuonna 2013). Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ikäjakauma
1000 EUR	2014	2013
Erääntymättömät	50 930	46 182
Erääntyneet
Alle 30 päivää	6 160	3 361
31-60 päivää	330	1 704
61-90 päivää	152	138
91-120 päivää	735	136
Yli 120 päivää	560	196
Yhteensä	58 867	51 717

Myyntisaamiset valuutoittain	2014	2014	2013	2013
	1000 VAL	1000 EUR	1000 VAL	1000 EUR
EUR	43 248	43 248	35 614	35 614
LVL	0	0	2 253	3 206
LTL	19 785	5 730	16 769	4 857
BYR	142 131 929	9 884	104 987 445	8 027
RUB	374	5	583	13

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana:

Laskennalliset verosaamiset
		Kirjattu tulosvaikut	Kirjattu omaan
1000 EUR	31.12.2013	teisesti	pääomaan	Kurssierot	31.12.2014
Johdannaisten arvostaminen
käypään arvoon	47	-47	0	0	0
Vaihto- ja käyttöomaisuuden
sisäinen kate	33	123	0	0	156
Muut erät	7	0	0	0	7
Yhteensä	87	76	0	0	163

Laskennalliset verovelat

		Kirjattu tulosvaikut	Kirjattu omaan
1000 EUR	31.12.2013	teisesti	pääomaan		Kurssierot 31.12.2014
Johdannaisten arvostaminen
käypään arvoon	0	109	0	0	109
Aineelliset käyttöomaisuus
hyödykkeet	2 844	1 429	0	7	4 280
A/S Cēsu Alus -yhtiön vero
poistoerosta ja vanhoista
tappioista	917	292	0	0	1 209
Yhteensä	3 761	1 830	0	7	5 598

Konsernin käyttämättömät verotukselliset tappiot olivat tilikauden lopussa 3 594 tuhatta euroa (4 500 tuhatta euroa vuonna 2013). Tappioilla ei ole vanhentumisaikaa.

AS A. Le Coqin jakamattomista voittovaroista 69 028 tuhatta euroa vuonna 2014 ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä IAS 12, 39 mukaiset kriteerit täyttyvät.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2013 aikana:

Laskennalliset verosaamiset
		Kirjattu tulosvaikut	Kirjattu omaan
1000 EUR	31.12.2012	teisesti	pääomaan	Kurssierot	31.12.2013
Johdannaisten arvostaminen
käypään arvoon	57	-10	0	0	47
Vaihto- ja käyttöomaisuuden
sisäinen kate	20	13	0	0	33
Muut erät	6	9	0	-8	7
Yhteensä	83	12	0	- 8	87

Laskennalliset verovelat

1000 EUR	31.12.2012	Kirjattu tulosvaikut teisesti	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2013
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet A/S Cēsu Alus -yhtiön vero poistoerosta ja vanhoista	2 632	222	0	-10	2 844
tappioista Yhteensä	568 3 200	349 571	0 0	0 -10	917 3 761

20. Rahavarat
1000 EUR	Liitetieto	2014	2013
Käteinen raha ja pankkitilit	26	4 382	7 507
Yhteensä		4 382	7 507

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista varoista.

21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Alla on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärissä ja vastaavat muutokset omassa pääomassa.

	K-osakkei den lukumäärä	A-osakkei den lukumäärä	Osake	Muut	Omat
1000 EUR	(1000)	(1000)	pääoma	rahastot	osakkeet	Yhteensä
31.12.2013	3 732	17 025	20 759	1 092	-8	21 843
31.12.2014	3 732	17 025	20 759	1 092	-8	21 843

Osakkeiden enimmäismäärä on 6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta (6,0 miljoonaa Kja 24,0 miljoonaa A-osaketta 2013). K-osakkeiden vähimmäismäärä on 1,5 miljoonaa kappaletta. Konsernin enimmäisosakepääoma on 60,0 miljoonaa euroa (60,0 miljoonaa euroa vuonna 2013) ja vähimmäispääoma 15,0 (15,0) miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto muodostuu osakeantien yhteydessä osakkeiden nimellisarvon ylittävästä merkintähinnasta.

Vararahasto

Vararahasto on muodostunut yhtiöjärjestykseen aiemmin sisältyneen velvoitteen vuoksi tehdyistä rahastosiirroista.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Omat osakkeet

Olvi Oyj:n hallussa oli 1.1.2014 yhteensä 1 124 kappaletta omia A-osakkeita.

Tammi-joulukuussa 2014 Olvi Oyj ei ole hankkinut lisää eikä luovuttanut pois omia A-osakkeitaan, joten yhtiön hallussa olevien omien A-osakkeiden määrä oli ennallaan 31.12.2014.

Yhtiön hallussa olevien A-osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 8,5 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 16.4.2014, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 500 000 A-osaketta.

Yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen päättämään enintään 1 000 000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500 000 yhtiön hallussa olevan oman A-osakkeen luovuttamisesta. Tammi-joulukuussa 2014 Olvi Oyj:n hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen sille antamia valtuutuksia.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi vuodelta 2014 osinkoa sekä K- että Asarjan osakkeelle 0,65 euroa/osake, yhteensä 13,5 miljoonaa euroa. Osinkoa vuodelta 2013 maksettiin 0,65 euroa/osake, yhteensä 13,5 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 30.4.2014.

22. Osakeperusteiset maksut

Olvi Oyj:n hallitus on 29.4.2014 päättänyt uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.

Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen kalenterivuoden mittainen ansaintajakso, kalenterivuodet 2014—2016. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2014—2016 perustuu konsernin kumulatiiviseen liikevoittoon (EBIT). Lisäksi uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, joka alkaa 1.7.2014 ja päättyy 30.6.2017. Palkkion saaminen tältä ansaintajaksolta edellyttää, että avainhenkilö ostaa yhtiön A-sarjan osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.

Palkkiot molemmilta ansaintajaksoilta maksetaan vuonna 2017 osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Yhtiön johtoryhmän jäsenten tulee omistaa puolet ansaintajakson 2014—2016 perusteella saamistaan osakkeista työ- tai toimisuhteensa voimassaoloajan.

Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 50 henkilöä. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 40 000 Olvi Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan osakkeista aiheutuviin veroihin ja veronluontoisiin maksuihin.

Tammi-joulukuussa 2014 tehtiin ansaintajaksoon 1.7.2014 - 30.6.2017 liittyviä kirjauksia yhteensä 44,7 tuhatta euroa.

Olvi-konsernilla ei ole käytössä muita osake- tai optiojärjestelyjä.

23. Rahoitusvelat

1000 EUR	Liitetieto	Tasearvot 2014	Käyvät arvot 2014	Tasearvot 2013	Käyvät arvot 2013
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	26	27 344	26 418	25 638	24 582
Rahoitusleasingvelat	26	2 680	2 680	2 829	2 829
Muut velat	26	16	16	16	16
Yhteensä		30 040	29 114	28 483	27 427

1000 EUR	Liitetieto	Tasearvot 2014	Käyvät arvot 2014	Tasearvot 2013	Käyvät arvot 2013
Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Rahoitusleasingvelat	26 26	30 854 798	30 854 798	23 405 943	23 405 943
Yhteensä		31 652	31 652	24 348	24 348

Konsernin rahoitusvelat 31.12.2014 syntyvät lainoista rahoituslaitoksilta sekä rahoitusleasingvelasta. Rahoitusleasingsopimukset ovat tyypillisesti 36 - 48 kk:n sopimuksia, joissa on kiinteä, sopimusajan kattava maksuerä.

Rahoituslaitoslainoista 18,0 miljoonaa euroa on kiinteäkorkoisia tai koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi muutettuja. Vaihtuvakorkoisia lainoja oli 21,2 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaisten lainojen käypä arvo on määritetty diskonttaamalla tulevat ennakoidut kassavirrat nykyhetkeen käyttäen korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöshetkellä. Tilinpäätöspäivän markkinakorot olivat 0,018 - 0,325 %, jonka päälle on diskonttauksessa lisätty yrityskohtainen marginaali.

Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen sekä rahoitusleasingvelkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Rahoitusvelkojen korkojen vaihteluvälit
	2014	2013
Lainat rahoituslaitoksilta	0,52% - 3,55%	0,61% - 3,55%
Koronvaihtosopimukset	0,67% - 2,63%	0,92% - 2,00%
Rahoitusleasingvelat	1,80% - 6,75%	1,84% - 6,45%
Muut velat	0 %	0 %

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
1000 EUR	Liitetieto	2014	2013
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien
kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa		798	943
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa		1 810	1 750
Yli viiden vuoden kuluessa		870	1 079
	26	3 478	3 772
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa		798	943
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa		1 810	1 750
Yli viiden vuoden kuluessa		870	1 079
	26	3 478	3 772
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	26	3 478	3 772

Konsernin muut korolliset velat erääntyvät seuraavasti:
1000 EUR	2014	2013
v. 2014		23 405
v. 2015	30 855	9 924
v. 2016	12 038	6 810
v. 2017	8 466	6 010
v. 2018	5 299	2 894
v. 2019	1 526	16
Myöhemmin	30	0
Yhteensä	58 214	49 059

24. Ostovelat ja muut velat

1000 EUR	Liitetieto	2014	2013
Lyhytaikaiset
Ostovelat	26	35 702	34 501
Siirtovelat	26	8 183	9 235
Muut velat	26	29 014	22 968
Yhteensä		72 899	66 704

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät jälkihyvitteisiin ja palkanmaksuvelvoitteisiin. Muut velat sisältävät muun muassa välillisiin veroihin liittyviä jaksotuksia.

Ostovelkojen jakaantuminen valuutoittain
	2014	2014	2013	2013
	1000 VAL	1000 EUR	1000 VAL	1000 EUR
EUR	30 234	30 234	29 155	29 155
LVL	0	0	897	1 277
LTL	7 480	2 166	4 177	1 210
USD	86	71	34	24
CHF	0	0	9	7
BYR	45 962 289	3 196	36 694 720	2 805
GBP	1	1	19	23
RUB	2 493	34	0	0

25. Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkinariskille (joka sisältää valuuttariskin sekä rahavirran ja käyvän arvon korkoriskin), luottoriskille sekä maksuvalmiusriskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyhtiön johto yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa. Olvi-konsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta. Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen ja rahoituskulujen optimointi sekä tehokas riskienhallinta.

I Markkinariski

I 1. Valuuttariski

Olvi-konserni toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä. Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista eli ostojen ja myyntien rahavirroista sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista ja tytäryhtiöiden tase-erien muuntamisesta euroiksi.

Liiketoiminnan luonteen vuoksi tilauksen ja toimituksen välinen aika on lyhyt ja valuuttariski liiketoiminnassa jää sen vuoksi pieneksi. Lisäksi valuuttariskiä pienentää se, että suurin osa konsernin tuotteiden myynnistä ja raaka-aineostoista tapahtuu euroissa. Konsernin varsinaisesta liiketoiminnasta syntyi valuuttakurssitappioita 2 961 tuhatta euroa vuonna 2014 (3 170 tuhatta euroa vuonna 2013). Rahoitustuottoihin sisältyy valuuttakurssivoittoja 3 605 tuhatta euroa (2 580 tuhatta euroa vuonna 2013).

Konsernilla on ulkomaisia tytäryhtiösijoituksia Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Valko-Venäjälle. Viron ja Latvian valuutta on euro ja Liettua siirtyy euroon vuoden 2015 alusta. Valko-Venäjän sijoituksen osalta konserni on altistunut riskille, joka syntyy, kun BYR-määräinen tytäryhtiösijoitus muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan. Valko-Venäjän tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen osalta konserni altistuu taseen muuntoriskille. Translaatiopositio (BYR) oli 31.12.2014 49,1 miljoonaa euroa (37,3 miljoonaa euroa vuonna 2013). +/- 10 prosentin muutos valuuttakurssiin vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan noin +5,9/-4,1 miljoonaa euroa. Valko-Venäjän valuuttaan liittyy lisäksi devalvoitumisriski, joka toteutuessaan laskisi Olvi-konsernin euromääräistä liikevoittoa. Valko-Venäjän osalta noudatetaan IAS 29 mukaista hyperinflaatiolaskentaa, joka on kuvattu Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja jolla voi olla devalvoitumisriskin ohella vaikutusta konsernin euromääräiseen liikevoittoon.

Olvi-konserni arvioi operatiiviseen toimintaan ja rahoitukseen liittyviä valuuttakurssiriskejä säännöllisesti. Valuuttasuojausta voidaan käyttää tilanteen niin edellyttäessä.

Valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat on esitetty liitetiedoissa 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset ja 24. Ostovelat ja muut velat.

I 2. Rahavirran ja käyvän arvon korkoriski

Konsernin korkoriski aiheutuu pitkäaikaisista veloista. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Konserni on hajauttanut lainanottonsa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Konserni käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskin vähentämiseksi korkomarkkinatilanteen niin edellyttäessä. Tilinpäätöspäivänä kiinteään korkoon sidottujen lainojen osuus korollisista lainoista oli 24,5 (51,2 vuonna 2013) prosenttia. Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kaikista korollisista lainoista oli 75,5 (48,8) prosenttia. Korollisten rahoituslaitoslainojen pääomilla painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 3,3 (3,7) vuotta.

Valuuttamääräisiin lainoihin valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseksi otetut kiinteät valuutanvaihtosopimukset on käsitelty käypään arvoon. Konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Rahoitusleasingsopimusten maksuvelvoitteiden määrä 31.12.2014 oli 3,5 miljoonaa euroa (vuonna 2013 3,8 miljoonaa euroa).

Konserni pyrkii toiminnallaan optimoimaan rahoituskulut ja hallitsemaan korkoriskiä käytettävissään olevilla keinoilla.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat on esitetty liitetiedossa 23. Rahoitusvelat.

Korkoriskien herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan

Korkoriskianalyysia laadittaessa on käytetty seuraavia oletuksia: Herkkyysanalyysi edustaa kohtuullisen mahdollisena pidetyn muutoksen (= +/- 2 %) vaikutusta nettovoittoon ennen veroja. Korkotason muutoksen vaikutus on laskettu vuoden lopun korollisen vaihtuvakorkoisen lainan määrälle, ts. nettovelan on oletettu pysyvän vuoden lopun tasolla koko tilikauden ajan.

Vaihtuvakorkoinen nettovelka 31.12.2014 oli 21 153 tuhatta euroa (23 930). Korkotason kahden (2) prosentin muutos merkitsisi +/- 423 tuhannen euron muutosta rahoituskuluihin. Muutoksella ei ole oleellista merkitystä konsernin nettotulokseen ennen veroja eikä konsernin taseeseen.

II Luottoriski

Konsernin luottoriski liittyy tukkumyynti- ja HoReCa (hotelli, ravintola, catering) -asiakkaisiin, joilta on avoimia myyntisaatavia.

Konsernin asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset tarkistetaan säännöllisesti vuosittain ja aina uusien asiakkaiden sopimusten solmimisvaiheessa. Konserni luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joiden luottotiedot ovat moitteettomat. Lisäksi luottoriskejä pyritään hallitsemaan tehokkaalla saatavien perinnällä.

Myyntisaatavien määrää seurataan asiakkaittain säännöllisesti, ja tarvittaessa asiakkaan luottokelpoisuus määritellään uudelleen.

Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sen myyntisaamiset hajaantuvat laajan asiakaskunnan kesken eri maantieteellisille alueille. Kassanhallintaan liittyvät sijoitukset ovat likvideissä ja lähtökohtaisesti alhaisen riskin omaavissa rahamarkkinainstrumenteissa.

Suurin asiakas muodostaa 10,6 prosenttia (12,1 vuonna 2013) konsernin kokonaismyynnistä. Tilikauden 2014 aikana kirjattujen luottotappioiden määrä oli 266 (552) tuhatta euroa.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

III Maksuvalmiusriski

Olvi-konsernin emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt laativat kuukausittain rullaavasti kassaennusteet, joiden pohjalta konserni arvioi liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja operatiivisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksamiseksi.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan keskittämällä konsernin rahavarojen hoito emoyhtiölle. Konserni käyttää rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan shekkitililimiitin ja luottolimiittien avulla.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli 24 miljoonaa euroa käyttämätöntä luottolimiittiä ja 5 miljoonan euron shekkilimiitti, josta 31.12.2014 käyttämättä oli 3,7 miljoonaa euroa. Osa limiiteistä on voimassa toistaiseksi ja osa uusitaan vuodeksi kerrallaan. Tilinpäätöspäivänä limiiteistä 10 miljoonaa euroa oli sidottua ja se uudistettiin 25.2.2014 seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. 14 miljoonaa euroa on sitomatonta limiittiä.

Emoyhtiö Olvi Oyj on vuonna 2002 laskenut liikkeelle 20 miljoonan euron yritystodistusohjelman, jolla lyhytaikainen tarve maksuvalmiuden varmistamiseksi voidaan turvata nopeasti ja kustannustehokkaasti. Olvi Oyj:llä oli tilinpäätösvaiheessa yritystodistusohjelmalla nostettua lyhytaikaista lainaa 17,0 miljoonaa euroa.

Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden varmistamiseksi käyttöpääomaa seurataan säännöllisesti ja käyttöpääomaan sitoutuneen rahan määrää pyritään vähentämään. Saamisten ja varastojen kiertonopeuksien seuraaminen sekä luotonvalvonnan tehokkuus ovat avainasioita.

Konsernilla oli 31.12.2014 rahavaroja 4 382 tuhatta euroa (vuonna 2013 7 507 tuhatta euroa). Konsernin maksuvalmius tilinpäätösajankohtana oli hyvä. Current ratio 31.12.2014 oli 1,1 (1,2 vuonna 2013).

Liitetiedossa 23. Rahoitusvelat on esitetty rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat.

IV Pääomariskin hallinta

Olvi-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon eri sidosryhmien konserniin kohdistamat odotukset. Pääoman hallinnan perusperiaatteena on säilyttää Olvi-konsernin vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että konsernin rahoitustarpeet voidaan tyydyttää kustannustehokkaasti kriittisissäkin rahoitusmarkkinatilanteissa.

Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten hallitsemiseksi ja alentamiseksi.

Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita, ostaa omia osakkeita ja mitätöidä ne tai myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.

Pääomaa seurataan omavaraisuusasteen ja velkaantumisasteen (gearing) avulla. Olvi-konsernin omavaraisuusaste vuonna 2014 oli 57,9 (58,0) prosenttia ja velkaantumisaste 29,8 (26,4) prosenttia.

26. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Olvi-konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden kirjanpitoarvoista. Koronvaihtosopimusten nimellisarvot olivat vuonna 2014 17,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 24,1 miljoonaa euroa.

Rahoitusvarat

Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintahintaan, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Rahoitusvelat

Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien kassavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Rahalaitoslainojen, rahoitusleasingvelkojen, ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea niiden tasearvoista. Käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa 23. Rahoitusvelat.

27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

1000 EUR	2014	2013
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot	14 907	13 627
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	2 388	2 984
Rahoitustuotot	-3 990	-3 105
Hyperinflaatio-oikaisu	-475	-2 949
Rahoituskulut	3 985	4 501
Tuloverot	7 974	7 628
Muut oikaisut	910	1 528
Yhteensä	25 699	24 214

28. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana:

1000 EUR	2014	2013
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella
maksettavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa	1 143	1 238
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	758	637
Yli viiden vuoden kuluttua	5	6
Yhteensä	1 906	1 881

Konserni on vuokrannut toimitiloja ja varastoterminaalitiloja eri puolilta Suomea sekä tuotantokoneita ja -laitteita.

Konserni vuokralle antajana:

Yli viiden vuoden kuluttua Yhteensä	1 058	1 005
maksettavat vähimmäisvuokrat: Yhden vuoden kuluessa Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	1 058	1 005
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella
1000 EUR	2014	2013

Konserni vuokraa asiakkailleen juomien jakelu- ja kylmälaitteita. Saatujen vuokratuottojen määrä ei ole merkittävä koko konsernin liiketoiminnalle.

29. Vakuudet ja vastuusitoumukset
1000 EUR	2014	2013
Annetut pantit ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta	2 397	2 715
Päällystevastuut	2 496	2 781
Muut vastuut	2 000	2 000

Päällystevastuu on Olvi Oyj:n osuus kierrätettävien juomapakkausten koko kannasta Ekopulloyhdistys ry:n määrittelemien osuuksien mukaan, vähennettynä Olvi Oyj:n varastossa olevilla päällysteillä 31.12.2014. Ekopulloyhdistys ry hallinnoi uudelleentäytettävien juomapakkausten kantaa. Jokainen järjestelmään kuuluva jäsen ylläpitää Ekopulloyhdistys ry:lle ilmoittamansa tarpeen edellyttämää päällystekantaa kunkin käyttämänsä päällystetyypin osalta.

30. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

	Omistus osuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
Emoyhtiö Olvi Oyj, Iisalmi, Suomi
AS A. Le Coq, Tartto, Viro	100,00	100,00
AS Karme, Karksi vald, Viro	49,00	49,00
Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro	20,00	20,00
A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia	99,86	99,86
AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua	99,58	99,58
OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä	94,57	94,57

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja –velat

Osakkuusyritysten kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja –velat:

1000 EUR	2014	2013
Myynnit	369	408
Ostot	739	558
Saamiset	294	368
Velat	34	257

Tarkemmat tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa 32. Osuudet osakkuusyrityksissä.

Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja palkkiot
1000 EUR	2014	2013
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	361	340
Eläkesitoumukset, lakisääteinen eläketurva	62	57
Yhteensä	423	397
Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä suoritetut korvaukset
Heikki Hortling	84	85
Esa Lager	36	37
Heikki Sinnemaa	30	31
Jaakko Autere	30	31
Tarja Pääkkönen	30	31
Yhteensä	209	215

Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

31. Tilintarkastuksesta aiheutuneet kulut
1000 EUR	2014	2013
Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot	102	133
Muut palvelut	88	93
Yhteensä	190	226

32. Osuudet osakkuusyrityksissä

Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio:

	Omistus
1000 EUR	osuus (%)	2014	2013
AS Karme, Karksi vald, Viro	49,00
Lyhytaikaiset varat		378	446
Pitkäaikaiset varat		745	779
Lyhytaikaiset velat		335	491
Pitkäaikaiset velat		2	8
Liikevaihto		1 579	1 733
Voitto/tappio		51	-8
Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro	20,00
Lyhytaikaiset varat		149	104
Pitkäaikaiset varat		440	442
Lyhytaikaiset velat		138	184
Pitkäaikaiset velat		171	196
Liikevaihto		584	438
Voitto/tappio		114	42

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2012—2014

TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS
1000 EUR	2014	2013	2012
	IFRS	IFRS	IFRS
Liikevaihto	328 239	327 256	304 891
Muutos, %	0,3	7,3	9,3
Liikevoitto	41 000	43 221	30 537
% liikevaihdosta	12,5	13,2	10,0
Rahoitustuotot ja -kulut	5	-1 396	1 778
Voitto ennen veroja	41 053	41 814	32 315
% liikevaihdosta	12,5	12,8	10,6
Tilikauden voitto	33 079	34 186	26 164
% liikevaihdosta	10,1	10,4	8,6
Taseen loppusumma	332 755	295 713	269 197
Tulorahoitus-%	14,6	14,6	15,7
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	18,8	21,5	18,0
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	18,2	21,4	19,0
Omavaraisuusaste, %	57,9	58,0	54,8
Maksuvalmius (current ratio)	1,1	1,2	1,3
Velkaantumisaste (gearing), %	29,8	26,4	35,8
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	41 633	35 691	29 832
% liikevaihdosta	12,7	10,9	9,8
Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	41 047	35 484	29 351
% liikevaihdosta	12,5	10,8	9,6
Henkilöstö keskimäärin:
Olvi Oyj	369	401	401
Viron, Latvian, Liettuan
ja Valko-Venäjän henkilöstö	1 589	1 598	1 576
Henkilöstö yhteensä	1 958	1 999	1 977

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
	2014	2013	2012
	IFRS	IFRS	IFRS
Tulos/osake (EPS), euroa	1,57	1,61	1,24
Optiolainan laimennusvaikutuksella
oikaistu tulos/osake, euroa	1,57	1,61	1,24
Oma pääoma/osake, euroa	9,17	8,14	7,01
*) Osinko/tulos, %	41,49	40,25	40,44
Hinta/voitto-suhde (P/E)	13,4	17,7	15,9

*) Vuoden 2014 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

OLVI OYJ

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

		1.1. - 31.12.2014		1.1. - 31.12.2013
	Liitetieto	1000 EUR	%	1000 EUR	%
LIIKEVAIHTO	1	107 675	100,0	123 608	100,0
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+)/vähennys(-)		-220	-0,2	812	0,7
Valmistus omaan käyttöön		68	0,1	96	0,1
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 415	1,3	491	0,4
Materiaalit ja palvelut	3	45 683	42,4	53 681	43,4
Henkilöstökulut	4	18 938	17,6	20 602	16,7
Poistot ja arvonalentumiset	8	4 232	3,9	3 803	3,1
Liiketoiminnan muut kulut	9	32 736	30,4	34 115	27,6
LIIKEVOITTO		7 350	6,8	12 805	10,4
Rahoitustuotot ja -kulut	10	9 176	8,5	9 131	7,4
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS
SIIRTOJA JA VEROJA		16 525	15,3	21 936	17,7
Tilinpäätössiirrot Tuloverot	11 12	-3 531 -536	-3,3 -0,5	-4 302 -1 811	-3,5 -1,5
TILIKAUDEN VOITTO		12 458	11,6	15 823	12,8

Emoyhtiön tase (FAS)

	31.12.2014		31.12.2013
				%
	126 429	56,8	114 825	57,5
	96 176	43,2	84 810	42,5
	222 605	100,0	199 634	100,0
18	71 273	32,0	72 307	36,2
19	16 871	7,6	13 340	6,7
20	134 461	60,4	113 987	57,1
				100,0
	Liitetieto 13 13 14 14 16 17 17	1000 EUR 1 737 65 014 59 138 540 13 620 48 017 34 013 525 20 759 857 127 37 072 12 458 58 615 75 846 222 605	% 100,0	1000 EUR 1 797 54 060 58 428 540 13 472 39 334 29 756 2 248 20 759 857 127 34 742 15 823 51 090 62 897 199 634

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

	Liitetieto	1-12/2014 1000 EUR	1-12/2013 1000 EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut:		15 989	21 936
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut	8 10	4 232 -9 176	3 803 -9 131
Muut oikaisut		-412	-30
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		10 633	16 578
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja muiden saamisten
lisäys (-)/vähennys (+)		-3 907	-1 630
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)		-149	527
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)		6 104	2 299
Maksetut korot		-926	-1 296
Saadut korot		118	69
Saadut osingot		10 073	10 098
Maksetut verot		46	-1 956
Liiketoiminnan rahavirta (A)		21 993	24 690
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-16 013	-18 525
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		874	131
Investoinnit muihin sijoituksiin		-710	-18
Investointien rahavirta (B)		-15 850	-18 411
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot		37 700	11 071
Lainojen takaisinmaksut		-24 091	-10 242
Maksetut osingot		-13 469	-10 361
Lyhytaikaisten korollisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)		1	1
Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys (-)/vähennys (+)		-8 007	5 077
Rahoituksen rahavirta (C)		-7 865	-4 453
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)		-1 722	1 826
Rahavarat 1.1.		2 248	422
Rahavarat 31.12.		525	2 248
Rahavarojen muutos		-1 722	1 826

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Olvi Oyj:n tilikausi on 1.1. - 31.12. Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat:

Tavaramerkit ja kehittämismenot	10 vuotta
Muu aineeton käyttöomaisuus	5 vuotta
Rakennukset	30 vuotta
Väestönsuoja	30 vuotta
Tehdaskoneet ja laitteet	15 vuotta
Tankit ja säiliöt	20 vuotta
Jätevesiallas, pressuhalli	10 vuotta
Muu käyttöomaisuus	5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi.

Henkilöstön eläketurva

Henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TyEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutus-yhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaissopimukset

Emoyhtiön johdannaissopimukset ovat koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai –saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkenä olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Omat osakkeet

Hankitut omat osakkeet kirjataan edellisten tilikausien kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot (1000 eur)

1. Liikevaihto markkina-alueittain	2014	2013
Suomi	101 890	106 955
Venäjä Viro	765 2 345	11 818 3 065
Muu vienti	2 675	1 770
Yhteensä	107 675	123 608
2. Liiketoiminnan muut tuotot	2014	2013
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	737	100
Muut	678	391
Yhteensä	1 415	491
3. Materiaalit ja palvelut	2014	2013
Aineet ja tarvikkeet (tavarat):
Ostot tilikauden aikana	43 876	49 998
Varaston muutos Ulkopuolisilta ostetut palvelut	-369 2 175	1 339 2 344
Yhteensä	45 683	53 681
4. Henkilöstökulut	2014	2013
Palkat ja palkkiot	15 297	16 555
Henkilöstörahaston voittopalkkio	0	80
Eläkekulut	2 687	2 927
Muut henkilösivukulut	954	1 040
Yhteensä	18 938	20 602
5. Johdon palkat ja palkkiot	2014	2013
Toimitusjohtaja	361	340
Hallituksen puheenjohtaja	84	85
Muut hallituksen jäsenet Yhteensä	125 570	130 555
6. Emoyhtiön henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2014	2013
Kokopäiväiset
toimihenkilöt	129	131
työntekijät	177	189
Osa-aikaiset
toimihenkilöt	0	0
työntekijät	63	81
Yhteensä	369	401
7. Tilintarkastajien palkkiot	2014	2013
Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot	47	68
Muut palvelut	69	49
Yhteensä	116	118
8. Poistot ja arvonalentumiset	2014	2013
Suunnitelman mukaiset poistot aineellisista
ja aineettomista hyödykkeistä	4 232	3 803
Yhteensä	4 232	3 803

9. Liiketoiminnan muut kulut	2014	2013
Myyntirahdit Markkinoinnin ja myynnin kulut Muut liiketoiminnan kulut Yhteensä	13 335 5 979 13 422 32 736	13 531 6 325 14 259 34 115
10. Rahoitustuotot ja -kulut	2014	2013
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	10 073	10 195
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista	4	6
Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Yhteensä	562 722 1 284	518 67 585
Osinkotuotot sekä muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	11 362	10 787
Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	516 1 670 2 186 9 176	409 1 246 1 656 9 131
11. Tilinpäätössiirrot	2014	2013
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus Yhteensä	3 531 3 531	4 302 4 302
12. Tuloverot	2014	2013
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Edellisten tilikausien verot Laskennallisen veron muutos Yhteensä	481 -95 151 536	1 875 -74 10 1 811

13. Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

				Muut
	Perustamis	Aineettomat	Kehittämis	aineettomat
	menot	oikeudet	menot	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2014	6	8 774	153	10 604	19 538
Lisäykset	0	0	0	494	494
Vähennykset	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2014	6	8 774	153	11 098	20 031
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
1.1.2014	6	8 774	24	8 936	17 741
Poistot	0	0	25	528	553
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
31.12.2014	6	8 774	49	9 464	18 294
Kirjanpitoarvo 1.1.2014	0	0	129	1 668	1 797
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	0	0	103	1 634	1 737

Aineelliset hyödykkeet
					Ennakko
				Muut	maksut ja
	Maa- ja		Koneet ja	aineelliset	keskeneräiset
		vesialueet Rakennukset	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2014	1 088	29 109	108 384	60	14 609	153 248
Lisäykset	0	1 106	3 060	0	11 750	15 916
Vähennykset	0	0	-192	0	-1 091	-1 283
Hankintameno	1 088	30 215	111 252	60	25 267	167 881
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2014	0	20 464	78 725	0	0	99 189
Poistot	0	458	3 221	0	0	3 679
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2014	0	20 922	81 946	0	0	102 868
Kirjanpitoarvo 1.1.2014	1 088	8 645	29 658	60	14 609	54 060
Kirjanpitoarvo	1 088	9 293	29 306	60	25 267	65 014
				31.12.2014		31.12.2013
Tuotantotoimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden
tasearvo				26 759		27 260

14. Sijoitukset
	Osuudet konserni yrityksissä	Muut osuudet	Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.2014	58 428	540	58 968
Lisäykset	710	0	710
Vähennykset	0	0	0
Hankintameno 31.12.2014	59 138	540	59 678
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	59 138	540	59 678

15. Konserniyritykset

	Konsernin omistusosuus (%)	Emoyhtiön omistusosuus (%)
AS A. Le Coq, Tartto, Viro	100,00	100,00
AS Karme, Karksi vald, Viro	49,00	0,00
Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro	20,00	0,00
A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia	99,86	99,86
AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua	99,58	99,58
OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä	94,57	94,57
16. Vaihto-omaisuus	2014	2013
Aineet ja tarvikkeet	9 410	9 041
Keskeneräiset tuotteet	702	885
Valmiit tuotteet / tavarat	3 509	3 546
Yhteensä	13 620	13 472

17. Saamiset	2014	2013
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Vakuudeksi annetut talletukset Siirtosaamiset	47 878 119 20	39 196 119 20
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	48 017	39 334
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä yhteensä Saamiset muilta kuin konserniyrityksiltä	467 0 467	466 112 578
Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Laskennalliset verosaamiset Saamiset muilta kuin konserniyrityksiltä yhteensä	30 042 1 3 504 0 33 547	25 872 4 3 256 47 29 178
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	34 013	29 756
Saamiset yhteensä	82 030	69 090
Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verosaamiset 1.1. Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon, laskennallisen veron muutos Laskennalliset verosaamiset 31.12.	47 -47 0	57 -10 47
18. Oma pääoma	2014	2013
Osakepääoma 1.1. Osakepääoman korotus Osakepääoma 31.12.	20 759 0 20 759	20 759 0 20 759
Ylikurssirahasto 1.1. Rahastoanti Ylikurssirahasto 31.12.	857 0 857	857 0 857
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	127	127
Edellisten tilikausien voitto 1.1. Osingonjako Edellisten tilikausien voitto 31.12.	50 565 -13 492 37 072	45 120 -10 379 34 742
Tilikauden voitto	12 458	15 823
Oma pääoma yhteensä	71 273	72 307

Olvi Oyj:n osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:

	2014 kpl	2014 euroa	2014 ääniä	2013 kpl	2013 euroa	2013 ääniä
K-sarja (20 ääntä/osake),
rekisteröity	3 732 256	3 732 256	74 645 120	3 732 256	3 732 256	74 645 120
K-osakkeet yhteensä	3 732 256	3 732 256	74 645 120	3 732 256	3 732 256	74 645 120
A-sarja (1 ääni/osake),
rekisteröity	17 026 552	17 026 552		17 026 552 17 026 552	17 026 552	17 026 552
A-osakkeet yhteensä	17 026 552	17 026 552		17 026 552 17 026 552	17 026 552	17 026 552
Yhteensä 31.12.	20 758 808	20 758 808		91 671 672 20 758 808	20 758 808	91 671 672
Ääniä / A-sarjan osake		1
Ääniä / K-sarjan osake		20

Rekisteröity osakepääoma 31.12.2014 oli yhteensä 20 759 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 0,65 euroa/osake vuodelta 2013 (0,50 euroa/osake vuodelta 2012), yhteensä 13,5 (10,4) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin 30.4.2014. Sekä K- että A-sarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

Omat osakkeet

Olvi Oyj:n hallussa oli 1.1.2014 yhteensä 1 124 kappaletta omia A-osakkeita.

Tammi-joulukuussa 2014 Olvi Oyj ei ole hankkinut lisää eikä luovuttanut pois omia A-osakkeitaan, joten yhtiön hallussa olevien omien A-osakkeiden määrä oli ennallaan 31.12.2014. Yhtiön hallussa olevien A-osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 8,5 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 16.4.2014, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 500 000 A-osaketta.

Yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen päättämään enintään 1 000 000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500 000 yhtiön hallussa olevan oman A-osakkeen luovuttamisesta.

Tammi-joulukuussa 2014 Olvi Oyj:n hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen sille antamia valtuutuksia.

19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.

20. Vieras pääoma	2014	2013
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta Laskennalliset verovelat Muut velat Yhteensä	27 331 104 29 27 464	25 625 0 29 25 654
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Muut velat Yhteensä	31 151 31 151	25 436 25 436
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	58 615	51 090
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat Muut velat Yhteensä	30 855 18 984 5 004 20 852 75 695	23 405 18 554 5 354 15 431 62 744
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Ostovelat Yhteensä	151 151	153 153
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	75 846	62 897
Vieras pääoma yhteensä	134 461	113 987
Siirtovelat Henkilöstökuluvaraukset Lainojen korkovaraus Muut siirtovelat Siirtovelat yhteensä	2 917 273 1 814 5 004	3 973 276 1 105 5 354
Korottomien velkojen määrä 31.12.	44 991	39 492
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua: Lainat rahoituslaitoksilta ja muut lainat	104	29
Laskennalliset verovelat Laskennalliset verovelat 1.1. Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon, laskennallisen veron muutos	0 104	0 0
Laskennalliset verovelat 31.12.	104	0

21. Osakeperusteiset maksut

Olvi Oyj:n hallitus on 29.4.2014 päättänyt uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.

Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen kalenterivuoden mittainen ansaintajakso, kalenterivuodet 2014—2016. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2014—2016 perustuu konsernin kumulatiiviseen liikevoittoon. Lisäksi uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, joka alkaa 1.7.2014 ja päättyy 30.6.2017. Palkkion saaminen tältä ansaintajaksolta edellyttää, että avainhenkilö ostaa yhtiön A-sarjan osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.

Palkkiot molemmilta ansaintajaksoilta maksetaan vuonna 2017 osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Yhtiön johtoryhmän jäsenten tulee omistaa puolet ansaintajakson 2014—2016 perusteella saamistaan osakkeista työ- tai toimisuhteensa voimassaoloajan.

Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 50 henkilöä. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 40 000 Olvi Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan osakkeista aiheutuviin veroihin ja veronluontoisiin maksuihin.

Tammi-joulukuussa 2014 tehtiin ansaintajaksoon 1.7.2014 - 30.6.2017 liittyviä kirjauksia Olvi Oyj:n osalta 26 438,01 euroa.

22. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut			2014	2013
Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta puolesta Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin			1 336	1 336
Muut taseen ulkopuoliset vastuut Päällystevastuut Vuokravastuut liikehuoneistoista ja tonteista			2 496 295	2 781 396
Muut vastuut Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut yhteensä			5 382 9 510	5 806 10 319
23. Leasingvastuut			2014	2013
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät Myöhemmin erääntyvät Yhteensä			274 183 457	422 248 670
24. Johdannaissopimukset
	Nimellisarvo 2014	Käypä arvo 2014	Nimellisarvo 2013	Käypä arvo 2013
Johdannaiset	17 371	544	24 100	-235

Olvi Oyj:llä ei ole käytössä muita osake- tai optiojärjestelyjä.

Johdannaissopimusten merkitys liiketoiminnalle on vähäinen. Johdannaissopimukset ovat lainojen koronvaihtosopimuksia ja ne päättyvät vuosina 2015, 2017 ja 2018.

OLVI OYJ

Osakkeet ja osakepääoma 31.12.2014
	Osakkeita	%	Ääniä	%
K-sarjan osakkeet, rekisteröity	3 732 256	18,0	74 645 120	81,4
A-sarjan osakkeet, rekisteröity	17 026 552	82,0	17 026 552	18,6
Yhteensä	20 758 808	100,0	91 671 672	100,0
Rekisteröity osakepääoma, 1000 EUR	20 759

Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 0,65 euroa/osake vuodelta 2013 (0,50 euroa/osake vuodelta 2012), yhteensä 13,5 (10,4) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin 30.4.2014.

Ääniä / A-sarjan osake	1
Ääniä / K-sarjan osake	20

Sekä K- että A-sarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA JA TIEDOT OSAKKEENOMISTAJISTA

Suurimmat omistajat 31.12.2014

	K-sarja	A-sarja	Yhteensä		% Äänimäärä	%
1. Olvi-säätiö	2 363 904	890 613	3 254 517	15,68	48 168 693	52,54
2. Hortling Heikki Wilhelm *)	903 488	103 280	1 006 768	4,85	18 173 040	19,82
3. Hortling Kalle Einari kuolinpesä	187 104	25 248	212 352	1,02	3 767 328	4,11
4. Hortling Timo Einari	165 824	35 308	201 132	0,97	3 351 788	3,66
5. Hortling-Rinne Marit	102 288	2 980	105 268	0,51	2 048 740	2,23
6. Pohjola Pankki Oyj, hall.rek.		1 902 900	1 902 900	9,17	1 902 900	2,08
7. Nordea Pankki Suomi Oyj, hall.rek.		1 308 666	1 308 666	6,30	1 308 666	1,43
8. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		849 218	849 218	4,09	849 218	0,93
9. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma		788 075	788 075	3,80	788 075	0,86
10. Skandinaviska Enskilda Banken Ab (publ)
Helsingin sivukonttori, hall.rek.		481 612	481 612	2,32	481 612	0,53
11. AC Invest Oy		460 000	460 000	2,22	460 000	0,50
12. Fondita Nordic Micro Cap Sijoitusrahasto		310 000	310 000	1,49	310 000	0,34
13. Laakkonen Hannu Markus		216 072	216 072	1,04	216 072	0,24
14. Sijoitusrahasto Aktia Capital		196 000	196 000	0,94	196 000	0,21
15. Lahti Ari		180 000	180 000	0,87	180 000	0,20
16. Pensionsförsäkringsaktiebolaget Veritas		147 696	147 696	0,71	147 696	0,16
17. Kamprad Ingvar		146 500	146 500	0,71	146 500	0,16
18. Odin Finland		142 796	142 796	0,69	142 796	0,16
19. Sijoitusrahasto Aktia Secura		111 926	111 926	0,54	111 926	0,12
20. Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto		110 798	110 798	0,53	110 798	0,12
Muut	9 648	8 616 864	8 626 512	41,55	8 809 824	9,60
Yhteensä		3 732 256 17 026 552 20 758 808			100,00 91 671 672	100,00

*) Osakkeenomistus sisältää omassa ja määräysvallassa olevien nimissä olevat osakkeet.

Olvi Oyj:llä oli arvo-osuusjärjestelmässä 31.12.2014 10 021 (9 522) osakkeenomistajaa, joista 8 (8) hallintarekisteröityjä.

Sisäpiiri

Olvi Oyj on ottanut Nasdaq OMX Helsingin Pörssin laatiman ja suositteleman sisäpiiriohjeen käyttöön 1.9.2005.

Yhtiön johdon omistus

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2014 yhteensä 903 488 Kosaketta ja 115 140 A-osaketta, jotka edustavat 4,9 prosenttia kaikista osakkeista ja 19,8 prosenttia äänimäärästä.

Johdon osakepohjainen kannustinjärjestelmä on kuvattu liitetiedossa 21. Osakeperusteiset maksut. Yhtiön johdolla ei ole optioita.

Omistumääräjakauma 31.12.2014

Arvo-osuuksien lukumäärä	Omistajien lukumäärä	% omis tajista	Arvo-osuus määrä	% arvo	osuuksista Äänimäärä	% äänistä
1 - 1000	8 651	86,33	2 123 068	10,23	2 132 796	2,33
1 001 - 10 000	1 245	12,43	3 275 257	15,78	3 412 969	3,72
10 001 - 500 000	119	1,19	6 216 899	29,95	14 901 875	16,26
500 001 - 999 999 999 999	6	0,06	9 104 560	43,87	71 145 792	77,61
Odotusluettelolla			2 064	0,01	41 280	0,04
Yhteistilillä			36 960	0,18	36 960	0,04
Yhteensä	10 021	100,00	20 758 808		100,00 91 671 672	100,00

Sektorijakauma 31.12.2014

	Omistajien lukumäärä	% omis tajista	Arvo-osuus määrä	% arvo osuuk sista	Hallinta rekisteröity arvo-osuus määrä	% arvo osuuk	sista Äänimäärä	% äänistä
Yritykset	413	4,12	4 732 555	22,80			49 646 731	54,16
Rahoitus- ja
vakuutuslaitokset	39	0,39	1 234 820	5,95	3 794 258	18,28	5 029 078	5,49
Julkisyhteisöt	7	0,07	1 853 062	8,93			1 853 062	2,02
Voittoa
tavoittelematto
mat yhteisöt	92	0,92	500 922	2,41			500 922	0,55
Kotitaloudet	9 411	93,91	8 140 427	39,21			34 099 899	37,20
Ulkomaat	59	0,59	434 445	2,09	29 295	0,14	463 740	0,51
Odotusluettelolla			2 064	0,01			41 280	0,04
Yhteistilillä			36 960	0,18			36 960	0,04
Yhteensä		10 021 100,00	16 935 255	81,58	3 823 553		18,42 91 671 672 100,00

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistukset 31.12.2014

	Omistajien lukumäärä	% omis tajista	Arvo-osuus määrä	% arvo	osuuksista Äänimäärä	% äänistä
Ulkomaiset yhteensä Hallintarekisteröidyt (ulkom.)	56	0,56	434 445	2,09	434 445	0,47
yhteensä Hallintarekisteröidyt (kotim.)	3	0,03	29 295	0,14	29 295	0,03
yhteensä	5	0,05	3 794 258	18,28	3 794 258	4,14
Yhteensä	64	0,64	4 257 998	20,51	4 257 998	4,64

OLVI OYJ

Emoyhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2012— 2014

TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS
1000 EUR	2014	2013	2012
Liikevaihto	107 675	123 608	113 612
Muutos, %	-12,9	8,8	0,0
Liikevoitto	7 350	12 805	9 004
% liikevaihdosta	6,8	10,4	7,9
Rahoitustuotot ja -kulut Tulos ennen satunnaisia eriä	9 176 16 525	9 131 21 936	6 380 15 384
% liikevaihdosta	15,3	17,7	13,5
Tulos ennen varauksia ja veroja	16 525	21 936	15 384
% liikevaihdosta	15,3	17,7	13,5
Tilikauden voitto	12 458	15 823	12 599
% liikevaihdosta	11,6	12,8	11,1
Taseen loppusumma	222 605	199 634	185 201
Tulorahoitus-%	18,8	19,4	17,8
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	11,1	15,3	11,7
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	19,1	25,7	19,0
Omavaraisuusaste, %	38,1	41,6	39,8
Maksuvalmius (current ratio) Velkaantumisaste (gearing), %	0,6 104,9	0,7 87,1	0,8 98,8
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	15 591	19 803	12 246
% liikevaihdosta	14,5	16,0	10,8
Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	15 431	19 773	12 089
% liikevaihdosta	14,3	16,0	10,6
Henkilöstö keskimäärin	369	401	401
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
	2014	2013	2012
Tulos/osake (EPS), euroa	0,77	0,97	0,66
Oma pääoma/osake, euroa	4,08	4,00	3,55
*) Nimellisosinko/osake, euroa	0,65	0,65	0,50
*) Efektiivinen osinkotuotto, %	3,08	2,27	2,54
*) Osinko/tulos, %	84,4	67,0	75,8
Hinta/voitto-suhde (P/E)	27,4	29,5	29,8
A-osakkeen kurssi
kauden lopussa, euroa	21,07	28,60	19,65
ylin kurssi, euroa	29,90	28,75	20,43
alin kurssi, euroa	20,70	19,70	14,75
keskikurssi, euroa	25,03	24,26	18,26
A-osakkeiden vaihto, kpl	2 174 302	2 601 699	1 793 149
A-osakekannasta, %	12,8	15,3	10,5
A-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR	358,7	487,0	334,6
K-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR Yhtiön markkina-arvo yhteensä, MEUR	78,6 437,4	106,7 593,7	73,3 407,9
Osakkeiden lukumäärä
osakeantioikaistu keskimääräinen
lukumäärä tilikauden aikana **)	20 757 684	20 757 684	20 757 684
optiolainan laimennusvaikutuksella oikaistu
keskimääräinen lukumäärä **) osakeantioikaistu lukumäärä	20 757 684	20 757 684	20 757 684

*) Vuoden 2014 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

**) Olvi Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Tulorahoitus-%	= 100 *	Liikevoitto + poistot + rahoitustuotot ja –kulut + satunnaiset tuotot ja kulut - verot _________
		Liikevaihto
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) = 100 *		Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut _________
		Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	= 100 *	Voitto ennen veroja - verot _________
		Oma pääoma + määräysvallattomien osuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	= 100 *	Oma pääoma + määräysvallattomien osuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä _________
		Taseen loppusumma - saadut ennakot
Maksuvalmius (current ratio)	=	Rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus _________
		Lyhytaikainen vieras pääoma
Velkaantumisaste (gearing), %	= 100 *	Korolliset velat + saadut ennakkomaksut - rahat ja muut likvidit varat _________
		Oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä
Tulos/osake (EPS)	=	Voitto ennen veroja - verot +/- määräysvallattomien osuus _________
		Tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake	=	Oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla ja määräysvallattomien osuudella vähennettynä __________
		Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Efektiivinen osinkotuotto, %	= 100 *	Osakeantioikaistu osinko/osake ___________
		Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi ___________
		Tulos/osake
Osinko/tulos, %	= 100 *	Osakekohtainen osinko ___________
		Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa	=	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa * A-osakkeen kurssi tilikauden lopussa

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2014 olivat 49,5 (50,6) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 12,5 (15,8) miljoonaa euroa.

Yhtiön hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

• osinkona jaetaan 0,65 euroa vuodelta 2014 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 13,5 (13,5) miljoonaa euroa. Osinko on 41,4 (40,4) prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta.

Osinko esitetään maksettavaksi sille, joka on merkitty osingonmaksun täsmäytyspäivänä 20.4.2015 osakkeenomistajaksi Suomen Euroclear Finland Oy:n pitämään Olvi Oyj:n osakasluetteloon. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 30.4.2015.

• emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 36,0 miljoonaa euroa.

Päiväys ja allekirjoitus

Iisalmessa 23. päivänä helmikuuta 2015

Heikki Hortling Esa Lager

Tarja Pääkkönen Heikki Sinnemaa hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Jaakko Autere Lasse Aho

hallituksen jäsen toimitusjohtaja

hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Iisalmessa 20. päivänä maaliskuuta 2015

PricewaterhouseCoopers Oy

Sami Posti KHT

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet 2014

Heikki Hortling

Syntynyt 1951 Teollisuusneuvos Kauppatieteiden maisteri

Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1998 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja vuosina 1987—1997

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: Ponsse Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Puhelinosuuskunta IPY, hallituksen jäsen

Keskeinen työkokemus: Useita eri tehtäviä Olvi Oyj:ssä mm. markkinoinnissa ja materiaalihallinnossa.

Esa Lager

Syntynyt 1959 Oikeustieteen kandidaatti Kauppatieteiden maisteri

Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2002 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 14.4.2004 - 2.9.2004 Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

SATO Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen 2014 alkaen Ilkka-Yhtymä Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen 2011 alkaen Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2014 alkaen Suomen Teollisuussijoitus Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2014 alkaen Fennovoima Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2014 alkaen Keskeinen työkokemus:

Outokumpu Oyj, talous- ja rahoitusjohtaja (CFO), toimitusjohtajan sijainen Outokumpu Oyj, rahoitusjohtaja Kansallis-Osake-Pankki, eri asiantuntija- ja päällikkötehtäviä ulkomaantoiminnoissa.

Heikki Sinnemaa

Syntynyt 1949 Varatuomari

Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: Olvi-säätiö, hallituksen jäsen Puhelinosuuskunta IPY, hallituksen puheenjohtaja T. Makkonen Oy, hallituksen jäsen Iisalmen Osuuspankki, johtokunnan jäsen (1987—1995) Iisalmen Osuuspankki, johtokunnan puheenjohtaja (1995—2000)

Keskeinen työkokemus: Asianajotoimisto Heikki Sinnemaa, asianajaja vuosina 1975—2012.

Jaakko Autere

Syntynyt 1963 Kauppatieteiden maisteri

Gogrow Oy, toimitusjohtaja Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 alkaen

Keskeinen työkokemus:

2009—2011 President, Fiskars Home Business Area,
CEO of Iittala Group Oy Ab
2005—2009 Managing Director, Orkla AS, Biscuit
Division (Göteborgs Kex, Saetre,
Kantolan)
2004—2005 Managing Director, L'Oreal Norway
2000—2005 Managing Director/General Manager,
L'Oreal Sweden
1997—2000 Marketing Manager, Kellogg's Marketing
& Sales Company UK & ROI Ltd.
1991—1997 Marketing Manager, Product Manager
Nordisk Kellogg's, Denmark

1989—1991 Tuotepäällikkö, Olvi Oyj, Iisalmi.

Tarja Pääkkönen

Syntynyt 1962 Tekniikan tohtori (Yritysstrategiat) Diplomi-insinööri (Rakentaminen) Kansainvälisen markkinoinnin opinnot

Boardman Oy, partneri ja Brand Compass -johtoryhmän puheenjohtaja, vuodesta 2010 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 alkaen

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: SATO Oyj:n hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2013 alkaen Wulff Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2013 alkaen Marimekko Oy:n hallituksen jäsen vuosina 2006— 2011 Panostaja/Flexim Security Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 alkaen Idean Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 alkaen Spinverse Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 alkaen Ohjelmistoyhtiö Sunduka Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2010 alkaen Boardman Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 alkaen Directors´ Institute of Finland, DIF, jäsen vuodesta 2009 HYY-Yhtiöt (Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan liiketoiminta), hallituksen jäsen vuodesta 2008 alkaen Keskeinen työkokemus: Itellan johtokunnan jäsen ja konsernin Myynti ja Markkinointiyksikön johtaja Nokia Oyj:ssä Nokia Mobile Phonesin johtoryhmän jäsen ja useat globaalit, Senior Vice President tasoiset johtotehtävät Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa Mecrastor Oy (PricewaterhouseCoopers), Management Consultant Kienbaum GmbH, Saksa, Management Consultant BE & K, USA, Marketing & Business Manager.