Annual Report • Mar 27, 2015
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Keskisuomalainen-konserni on valtakunnallisesti merkittävä viestintäkonserni. Konserni toimii Uudellamaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla sekä Kymenlaaksossa. Yhtiön päätoimiala on sanomalehtien ja verkkolehtien kustantaminen, sanomalehtien ja muiden painotuotteiden painaminen sekä niiden jakelu.
Keskisuomalainen-konserni on lehtinimikkeiden määrällä mitattuna Suomen suurin sanoma- ja kaupunkilehtikustantaja. Konserni kustantaa seitsemää seitsenpäiväistä lehteä ja yhtä viisipäiväistä lehteä, 17 paikallislehteä, 22 kaupunkilehteä sekä aikakausi- ja asiakaslehtiä. Tilattavista lehtinimikkeistä tunnetuimpia ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Aamuposti ja Keski-Uusimaa. Tunnetuimpia kaupunkilehtinimikkeitämme ovat Helsingin Uutiset, Länsiväylä, Vantaan Sanomat, Tamperelainen, Turkulainen, Suur-Jyväskylän Lehti, Kuopion Kaupunkilehti ja Viikkosavo. Aikakausi- ja asiakaslehdistä merkittävimmät ovat Aromi, Shaker (entinen Avec), Evento ja Moottori. Konsernin kustannusyhtiöitä ovat Etelä-Suomen Media Oy, Keski-Suomen Media Oy, Savon Media Oy ja Omnipress Oy.
Keskisuomalainen-konserni tarjoaa lisäksi markkinatutkimus-, markkinointiviestintä-, sivun- ja ilmoitusvalmistuspalveluja sekä paino- ja jakelupalveluja. Näistä yhtiöistä merkittävimmät ovat painopalveluja tarjoava Lehtisepät Oy, markkinatutkimuspalveluja tarjoava Tietoykkönen Oy, markkinointiviestintäpalveluja sekä sivun- ja ilmoitusvalmistuspalveluja tarjoava Mediasepät Oy ja jakelupalveluja tarjoava Savon Jakelu Oy.
Keskisuomalainen-konsernin emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj on noteerattu Helsingin Pörssissä ja sen kotipaikka on Jyväskylä.
Konsernin vuoden 2014 liikevaihto oli 157,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto 14,4 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 1370 henkeä. Kokopäiväiseksi muunnettuina konsernissa työskenteli hieman yli 1200 henkeä.
Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous pidetään keskiviikkona 29.4.2015 Jyväskylän Paviljongissa osoitteessa Messukatu 10, Jyväskylä.
Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on 5 161 924 kpl ja A-sarjan osakkeita 5 575 036 kpl eli yhteensä 10 736 960 kappaletta. Emoyhtiön halussa on omia osakkeita 21 500 kpl, niille ei makseta osinkoa.
Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 0,46 osakkeelle. Osingon täsmäytyspäivä on 4.5.2015 ja maksupäivä 11.5.2015, mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään.
Keskisuomalainen Oyj julkaisee vuonna 2015 osavuosikatsaukset neljännesvuosittain. Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 21.5.2015. Tammi-kesäkuun osavuosikatsaus julkaistaan 20.8.2015. Tammi-syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan 19.11.2015.
Yhtiön osaketietoja ylläpitää Euroclear Finland Oy, puhelin 020 770 6000, faksi 020 770 6658. Osaketietoja koskevia asioita hoitaa Keskisuomalainen Oyj:ssä taloushallinto, jonka osoite on Aholaidantie 3, Jyväskylä, puhelin (014) 622 000/osakeasiat.
Vuosikertomuksen voi tilata osoitteesta: Keskisuomalainen Oyj, Taloushallinto, PL 159, 40101 Jyväskylä tai 014 622 000.
Sähköinen vuosikertomus on luettavissa osoitteessa www.keskisuomalainen.com -> Sijoittajalle.
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Me Liikevoitto, Me - % liikevaihdosta Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me - % liikevaihdosta Tilikauden voitto - % liikevaihdosta Tilikauden voitto ilman sijoitusosakkeiden alaskirjausta, Me Oman pääoman tuotto (ROE), % Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Omavaraisuusaste, % Bruttoinvestoinnit, Me - % liikevaihdosta Taseen loppusumma, Me Henkilöstö keskimäärin |
157,7 14,4 9,1 10,6 6,8 8,6 5,5 9,8 14,2 11,1 39,0 6,5 4,4 168,3 1210 |
150,0 13,9 9,3 6,1 4,1 4,6 3,0 9,0 7,8 12,7 35,4 24,1 16,1 174,8 1293 |
106,2 17,1 16,1 11,7 11,0 9,4 8,9 13,7 16,4 21,4 53,6 11,6 10,9 115,3 829 |
108,7 20,4 18,8 18,8 17,3 14,1 13,0 15,8 24,9 26,5 54,5 7,6 7,0 109,6 817 |
101,9 20,3 20,0 20,7 20,3 15,5 15,2 29,0 25,9 54,0 4,4 4,3 111,4 780 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, eur Oma pääoma/osake, eur Osakekohtainen osinko, eur Efektiivinen osinkotuotto, % Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys - alin, eur |
0,79 5,82 *) 0,46 5,2 11,30 8,42 |
0,43 5,45 0,40 4,5 20,70 8,60 |
0,88 5,49 0,55 4,0 15,67 13,80 |
1,32 5,25 0,80 5,1 12,00 15,45 |
1,45 5,33 1,20 6,2 13,30 15,20 |
| - ylin, eur - keskikurssi, eur Koko osakekannan markkina-arvo, Me |
10,70 9,10 95,6 |
15,18 12,10 95,4 |
17,90 15,26 147,9 |
20,65 18,10 169,0 |
21,33 16,57 206,3 |
Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.
sivua vuodessa 125 742
17
Paikallislehdet
8
5–7 päiväiset lehdet
TAVOITAMME 2,3 MILJ. SUOMALAISTA JOKA VIIKKO
Vuosi 2014 oli Euroopalle taloudellisesti vaikea, mutta erityisen haastava vuosi oli Suomelle. Suomea jo useamman vuoden piinannut talouskurimus jatkui ja valitettavasti tälle olotilalle ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessakaan selvää helpotusta.
Talouden huono suhdanne ja Suomen taloudenpidon näköalattomuus yhdistyneinä median murrokseen ovat tehneet liiketoimintaympäristöstä vaikean. Suomessa kansallisella tasolla tehdyt painotukset ja linjaukset muun muassa Ylen ja Postin osalta ovat tuoneet lisähaasteita kotimaiselle kaupalliselle viestintäteollisuudelle.
Keskisuomalainen-konsernille vuosi 2014 oli edellisenä vuonna ostetun Suomen Lehtiyhtymän integroinnin vuosi. Suomen Lehtiyhtymästä tuli osa Keskisuomalainen-konsernia sekä operatiivisesti että juridisesti. Johtamisen osalta haltuunotto tapahtui vuoden 2014 alusta ja yhtiörakenteellisesti vuoden 2015 alusta, jolloin konsernin rakennetta selkiytettiin alueellisen johtamismallin pohjalta. Alueellisesti konserni muodostuu nyt Keski-Suomen Mediasta, Savon Mediasta ja Etelä-Suomen Mediasta. Liiketoiminta-alueet ovat kooltaan ja rakenteeltaan hyvin samankaltaisia ja helposti vertailtavissa. Painoliiketoimintaa on keskitetty ja myös muun liiketoiminnan rakenteita on virtaviivaistettu. Näiden ydinliiketoiminta-alueiden
lisäksi omina liiketoimintakokonaisuuksinaan toimivat aikakausi- ja asiakaslehdet, markkinatutkimuspalvelut, markkinointiviestintä-, sivun- ja ilmoitusvalmistuspalvelut sekä jakelupalvelut. Uuden konsernin rakentamisessa on keskiössä ollut liiketoimintakokonaisuuksien välisten synergioiden tunnistaminen. Tulevaisuudessa pyrkimys on rakentaa entistä synergisempiä ja asiakassuuntautuneempia tuotekokonaisuuksia, joissa konsernin monipuolinen tuotetarjoama tuo aivan uudenlaista lisäarvoa asiakkaille. Suomen Lehtiyhtymän hankinta on nykyisen kokemuksen perusteella osoittautunut onnistuneeksi. Konserni on saanut merkittävää jalansijaa uusilta markkina-alueilta ja kaupan myötä tullut kaupunkilehtiliiketoiminta on menestynyt vaikeassa taloussuhdanteessa hyvin.
Vuonna 2014 Keskisuomalainen-konsernissa vietiin läpi tehostamisohjelmaa, jonka lopulliset vaikutukset näkyvät vuoden 2015 loppuun mennessä. Tehostamisohjelmassa asetettiin tavoitteeksi seitsemän miljoonan euron säästöt, jotka ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti menneen vuoden osalta ja tulevat toteutumaan myös vuoden 2015 osalta. Tehtävä on ollut haasteellinen, sillä samanaikaisesti on rakennettu uutta digitaalista liiketoimintaa, mikä on vaatinut myös taloudellisia panostuksia. Keskisuomalainenkonserni on kyennyt vahvistamaan asemaansa merkittävästi digitaalisessa markkinassa.
Keskisuomalaisen haasteena on, kuten koko toimialalla, ansainnan löytäminen digitaalisesta liiketoiminnasta. Digitaalisessa liiketoiminnassa kilpailutilanne on aivan toisenlainen kuin se mihin aiemmin on totuttu. Vastassa ovat valtakunnalliset ja kansainväliset toimijat, jotka usein toimivat kotimaista kaupallista viestintäteollisuutta edullisemmassa veroympäristössä.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja operatiivinen johto ovat vahvasti sitoutuneet tulokselliseen liiketoimintaan. Johtamisen kulmakiviä ovat asiakkaan tarpeiden tunnistaminen sekä vastuullisuus laajasti miellettynä. Vastuullisuuteen kuuluvat henkilöstöstä huolehtiminen ja yhtiön jatkuvuuden varmistaminen. Keskeisenä osana tätä vastuullisuutta on yhtiön omistajien intressin turvaaminen. Yhtiö pyrkii olemaan kannattava ja voitollinen kaikissa tilanteissa.
Haluan kiittää omistajia ja hallitusta väkevästä tuesta. Lisäksi haluan kiittää asiakkaita luottamuksesta Keskisuomalainen-konserniin ja sen tuotteisiin. Pyrimme olemaan luottamuksen arvoisia myös tulevaisuudessa.
Vesa-Pekka Kangaskorpi toimitusjohtaja
"
Keskisuomalainen-konserni on kokenut suuren muutoksen parin viime vuoden aikana ja muuttuu edelleen.
– Muutoksesta on tullut pysyvää, sanoo Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antero Vesterinen.
Suomen Lehtiyhtymä-konsernin osto vei savolais-keskisuomalaisella akselilla toimivan mediatalon Etelä-Suomen suuntaan ja uuteen kokoluokkaan – mutta myös valtakunnallisten mediatalojen isojen sarjaan. Lisäksi konsernissa siirryttiin aluetoimintamalliin, jossa Savo, Etelä-Suomi ja Keski-Suomi toimivat omina liiketoiminta-alueinaan. Myös yhtiön hallinnollista rakennetta on muutettu ja yhtiöitä vähennetty.
– Näiden muutosten kautta olemme notkeampi ja paremmin reagoiva toimija mediamarkkinoilla. Olemme myös ainoa media-alan yritys, joka on merkittävästi parantanut liikevaihtoaan, Vesterinen sanoo.
Tulosten parantamiseksi on tehty kovasti työtä. Vesterinen kiittääkin henkilökuntaa, jonka päivittäisenä seurana on huono taloudellinen suhdanne. Samalla Keskisuomalainen-konsernissa kuten muissakin mediataloissa ratkotaan rakenteellisia prosesseja ja mietitään, miten uudistaa ja kehittää printtiä samanaikaisesti kun kuluttajat ja ilmoittaja-asiakkaat toivovat uusia digitaalisia tuotteita.
– Tämä kaikki vaatii työntekijöiltä todella paljon. Elämme aikaa, jossa tulevaisuuteen suunnatut ratkaisut eivät kestä kymmentä vuotta. Muutosta ja digitaalista maailmaa ei silti saa pelätä. Se tarjoaa myös uusia näkymiä ja vie meitä eteenpäin.
Vesterinen haluaa kiittää henkilökunnan lisäksi kovasta rutistuksesta konsernin johtoa ja konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpea sekä hallituskumppaneitaan.
– Hallitus on ripeäotteinen, uudistushaluinen ja kyseenalaistava. Jokainen hallituksemme jäsenistä on myös omistaja. Omistajuus antaa voimaa ja tahtoa työskennellä yhtiön hyväksi, omistajuuden kautta kannustimet ovat luontaiset. Olemme vakaasti päättäneet hallituksessa, että polku menestykseen löytyy. Vesterinen näkee, että digitaalisuus avaa näitä uusia menestyksen polkuja.
– Printinkin pitää uudistautua ja reagoida aikaansa. Se ei voi jäädä uneliaasti seuraamaan sivusta, vaan sen on siirryttävä tapahtumien keskelle. Edelleen suurin osa tuloksestamme tulee lehdistä, Vesterinen muistuttaa.
Lisäksi konserni kustantaa ja tuottaa useita asiakas-, kunta-, järjestö- ja yhteisölehtiä sekä asiakaslehtiä seurakunnille, kuten muun muassa Helsingin seurakuntien Kirkko & kaupunki, Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha ja Navigator.
Länsiväylä Länsi-Uusimaa Iltalohja Vihdin Uutiset Helsingin Uutiset Vantaan Sanomat Nurmijärven Uutiset Aamuposti Hyvinkään Viikkouutiset
Aromi, Evento + S&A, Moottori, Shaker
Riihimäen Viikkouutiset Keski-Uusimaa Tuusulanjärven Viikkouutiset Mäntsälän Uutiset Uusimaa Sipoon Sanomat Turkulainen Imatralainen Lappeenrannan Uutiset Iltamakasiini (verkkojulkaisu)
Keskisuomalainen Hankasalmen Sanomat Laukaa-Konnevesi Sampo Saarijärveläinen Sisä-Suomen Lehti Pikkukaupunkilainen Viispiikkinen Viitasaaren Seutu Suur-Jyväskylän Lehti Seinäjoen Sanomat Tamperelainen
Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT) tuottamat lukijamäärätiedot ovat olleet aikoinaan pääasiassa Kärkimedia-lehtien ja aikakauslehtien mediamyynnin valuutta. Viimeisten vuosien aikana myös Keskisuomalainen-konsernin kaupunkilehtiä on viety menestyksekkäästi mukaan KMT-tutkimukseen, mistä on saatu kovasti kiitosta markkinoilta. Vuoden 2015 alusta konsernin KMT-lehtien määrää lisättiin jälleen 12 lehdellä.
Kansallisessa Mediatutkimuksessa on nyt mukana 27 kappaletta Keskisuomalainen-konsernin lehtiä. Tämän johdosta Keskisuomalainen-konserni on erittäin merkittävä KMT:n tilaajataho.
Laajempi lehtivalikoima mahdollistaa mediatunnuslukujen valossa entistä paremmat ja luotettavat yhteismitalliset tunnusluvut niin konsernin tarpeisiin kuin asiakkaiden mediaratkaisuihin. KMT on mediatoimistojen tärkein suunnittelutyökalu ja mukana olevat lehdet päätyvät varmemmin mukaan asiakkaan mediasuunnitelmaan. KMT-lukuja saadaan tuotettua alueellisella tasolla myös muille konsernin lehdille (KMT Alueellinen). Alueellisesti tuotetut luvut eivät kuitenkaan ole virallisia, yhteismitallisia ja tiedotettavia lukuja.
Keskisuomalainen-konserni kasvattaa merkittävästi tutkittavien lehtien määrää Kansallisessa Mediatutkimuksessa (KMT).
Suur-Jyväskylän Lehti, Kuopion Kaupunkilehti, Töllötin, Viikkosavo, Hyvinkään Viikkouutiset, Riihimäen Seudun Viikkouutiset, Iltalohja, Mäntsälän Uutiset, Tuusulanjärven Viikkouutiset, Sipoon Sanomat, Nurmijärven Uutiset, Vihdin Uutiset.
Tilattavat sanomalehdet: Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Aamuposti, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa ja Uusimaa
Kaupunkilehdet: Helsingin Uutiset, Länsiväylä, Vantaan Sanomat, Turkulainen, Tamperelainen, Seinäjoen Sanomat, Lappeenrannan Uutiset ja Imatralainen
KILLERIN RAVIRATA PÄÄTTI UUDISTAA ILMEENSÄ KERTAHEITOLLA VIIME KEVÄÄNÄ
Mediasepät toteutti Savon Salaojille viime kevään ja kesän aikana uudet nettisivut, esitteet, käyntikortit ja esittelyvideot. Asiakkaalla isoin odotusarvo kohdistui videoihin.
– Halusimme toimivat ja nykyaikaiset videot, joilla esittelemme kalustoamme, salaojituksen eri vaiheita sekä perheyritystämme. Videotuotanto ei olisi voinut mennä paremmin. Harvemmin meidän alalla näkee tämäntasoisia videoita, joissa on HD-tasoista kuvaa sekä ylhäältä kuvattua kopterikamerakuvaa. Videon väritkin olivat hyvät, vihreät pellot ja sininen taivas. Eräskin asiakas sanoi videon nähtyään, että olipa kuvassa hyvännäköiset pellot, kertoo Jouni Kolehmainen Savon Salaojista.
U Uusi ilme, nettisivut, tapahtumapaikan opasteet, lehti-ilmoitukset, käsiohjelma, valokuvat, videot ja sosiaalinen media... – Halusimme päivittää ihmisten mielikuvaa raviurheilusta ja rohkaista uusia katsojia mukaan. Vanha logo oli ollut mukana alusta asti ja vanhat nettisivut olivat sekavat. Nykyiset sivut ovat yksinkertaiset, selkeät ja helppokäyttöiset, kuvailee Killerin raviradan toimitusjohtaja Kari Nyyssönen.
Tärkein klippi oli neliminuuttinen työvaiheiden esittelyvideo, jota on myös katsottu eniten YouTubessa. Siitä viljelijä näkee, miten salaojitus tapahtuu nykyaikaisilla koneilla.
– Kakkosena tulee yritysesittelyvi-
deo, jossa haastatellaan perhettämme. Kolmanneksi tärkein video oli minuutin mittainen, nopeatempoinen Facebookvideo.
Kokonaisuudesta tuli Nyyssösen mielestä erittäin onnistunut. Killerin Eliitin kävijämäärä kasvoi 20 prosenttia ja pelivaihto kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
– Kokonaisuus oli hyvä. Uusi ilme on raikas ja videoista voi aistia ravien tunnelman. Lisäksi täytyy sanoa, että Mediaseppien ansiosta minä pääsin kampanjassa helpolla, Nyyssönen naurahtaa.
Konsernin myynnin pilottihankkeen puitteissa Mattokympille toteutettiin kokonaisvaltainen mainontakampanja, jossa uudistettiin Mattokympin mainonnan visuaalista ilmettä sekä otettiin käyttöön useampia mainoskanavia aiemmin käytetyn printtimainonnan rinnalle. Näillä toimenpiteillä oli merkittäviä vaikutuksia siihen, miten kuluttajat ovat nyt suhtautuneet Mattokympin mainontaan.
Tämä kävi ilmi muun muassa Tietoykkösen tekemästä tutkimuksesta, jossa verrattiin 21.12.2013 julkaistua mainosta 14.11.2014 julkaistuun uudistettuun mainokseen. Aiempi mainos tavoitti 63 900 kuluttajaa ja sen huomioarvo oli 41 prosenttia. Uudistettu mainos tavoitti 77 500 kuluttajaa ja sen huomioarvo nousi 55 prosenttiin.
– 16–39-vuotiaiden kohdalla mainoksen huomioarvo nousi 40 prosentista 67 prosenttiin, eli tavoitimme juuri asiakkaan hakemaa, myös nuorempaa kuluttajaryhmää aiempaa paremmin, kertoo Keskisuomalaisen avainasiakaspäällikkö Terhi Vallas tuloksista.
Tutkimusten mukaan yrityksen tun-
nettuus nousi, mainos koettiin positiivisemmaksi kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti alle 40-vuotiaat kuluttajat pitivät mainoksesta todella paljon.
– Asiakkaan kanssa kannattaa keskustella myös mainonnan sisällöstä ja toimivuudesta. Kun pohdimme yhdessä, mitä kaikkea mainontaan ja markkinointiin liittyy ja miten kampanjat näkyvät myös liikkeen sisällä, asiakasyhteistyö
syveni entisestään, Vallas sanoo.
Myös Mattokympissä on huomattu
syksyn aikana, että ovi käy liikkeessä tiuhemmin.
– Tämä on näkynyt mukavana kasvu-
na myynnissä, ja huomaamme selkeän muutoksen viime kevääseen, Mattokympin toimitusjohtaja ja yrittäjä Thomas Leppänen sanoo.
Syksyllä on näkynyt toinenkin ilmiö: Keskiostosten euromäärä on noussut ja arvotavaraakin kaupataan taas enemmän.
Mediasepillä tehtiin Mattokympille myös videosarja, joka esitettiin spottimainontana Keskisuomalaisen nettiteeveessä sekä sponsoroiduissa videoissa. KSML.tv:n spottimainosnäytöt ovat olleet viime viikkoina jopa 30 000 kappaletta viikossa. Myös tämä sekä nettimainonta on vaikuttanut Mattokympin tunnettavuuden sekä myynnin kasvuun. Kärkimedian Luuppi-tutkimusmenetelmällä tutkittu Mattokympin nettimainos valittiin kuukauden positiivisemmaksi mainokseksi Kärkimedian verkostossa.
Katso Savon Salaojien esittelyvideo: bit.ly/1nWG1lb
ja tutustu salaojituksen ammattilaisiin bit.ly/1tr4YRY
Katso
Kari Nyyssösen suosikkivideo: bit.ly/Znbu4e
Katso Kari Nyyssösen haastattelu: bit.ly/1pG236L
Katso Mattokympin mainosvideo: bit.ly/1GbZzpY
Millaista osaamista meillä täällä Keskisuomalaisessa olisi tai millaisia tuotteita tarjoaisimme ja millä työkaluilla?
Samoja kysymyksiä mietitään monissa sanomalehtitaloissa ympäri maailmaa, kun lukijoiden käyttötottumukset muuttuvat ja levikit jatkavat laskuaan. Yhä useampi haluaa lukea uutisensa älypuhelimen ruudulta tai tyytyy kaverisuositusten muodostamaan sosiaalisen median uutisvirtaan. Samalla mainostajat etsivät uusia tehokkaampia markkinointimuotoja ja siirtyvät kuluttajien perässä sinne, missä he aikaansa viettävät.
Taloustaantuma ja mediamurros yhdessä pakottavat perinteiset mediatalot leikkaamaan kulujaan. Samaan aikaan uutta kivijalkaa pitäisi uskaltaa etsiä digitaalisista kanavista, vaikka medialle sieltä ei vielä viisasten kiveä ole löytynyt.
Toisaalta digitaalisuus on tuonut uusia mahdollisuuksia palvella asiakkaita ja tehdä parempaa journalismia.
– Mutta osaavatko perinteiset mediatalot hyödyntää näitä mahdollisuuksia uudella tavalla vai takerrummeko ainoastaan kopioimaan vanhoja toimintatapoja uusiin kanaviin? kysyy vuonna 2013 stipendiaattina Oxfordin Reuters-instituutissa ollut Keskisuomalaisen digiyksikön johtaja Kirsi Hakaniemi. Hän löysi viisi askelta, jotka alueellisen sanomalehden pitää ottaa uusiutuakseen digitaalisessa murroksessa.
Lopeta printin suojelu ja uskalla kilpailla sisäisesti vanhaa liiketoimintamallia vastaan digitaalisissa kanavissa. Etsi uusia tulonlähteitä samaan aikaan, kun leikkaat vanhentuneita printtiin liittyviä kuluja.
Kokoa ja rekrytoi digitaalisesti osaava johto, joka ymmärtää ympäristön, kuten teknologian muutoksen vauhdin ja monimutkaisuuden.
Luo innovatiivinen ja kokeileva työkulttuuri muuttamalla toimenkuvia kaikkialla organisaatiossa toimituksesta asiakaspalveluun ja myyntiin. Edistä yhteistyötä yli perinteisten rajojen ja laita toimittajat, myynti ja tekniikka työskentelemään tiiviisti yhdessä. Digitaalisuus on osa kaikkien työtä.
Osaamisen kehittäminen koulutuksella ja erityisesti uusilla rekrytoinneilla on edellytys onnistumiselle. Myös palkkiojärjestelmillä ohjataan ihmisten tekemistä digitaaliseen.
Rakenna paikallista yhteisöä sanomalehden lisäksi myös muissa kanavissa, kuten sosiaalisessa mediassa, verkkopalvelussa, mobiilissa ja tapahtumissa. KESKISUOMALAINEN
– Digitaalinen teknologia on tuonut kasvua monilla liiketoiminta-alueilla, mutta perinteinen media ei ole pystynyt hyödyntämään tätä kasvua. Suurin ongelma mediatalon sisältä katsottuna on ollut printin liiallinen suojelu ja oikeiden digitaalisten taitojen puuttuminen, arvioi Hakaniemi.
Alueellisten sanomalehtien tehtävä lukijoille ja paikalliselle yleisölle ei kuitenkaan muutu, vaikka teknologia muuttuu - sama tehtävä pitää vain tehdä uudella tavalla.
– Sen vuoksi alueellisen sanomalehden on muututtava moderniksi mediataloksi, joka tarjoaa kiinnostavaa sisältöä kaikissa kanavissa ja auttaa paikallisia yrityksiä saavuttamaan asiakkaansa uusilla innovatiivisilla tavoilla. Uusiutuminen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä se vaatii mediatalon sisällä perusteellisen kulttuurin muutoksen, Hakaniemi sanoo.
Kymmenvuotias Avec-lehti, joka on Aromin erikoislehti anniskelualan ammattilaisille, on tehnyt liiton FBSK: n eli Suomen Baarimestarien ja Kannattajien Kerho ry:n Shaker-lehden kanssa. Yhteistyön myötä Avec-nimi jää historiaan ja yhdistyneet lehdet jatkavat Shaker-nimellä.
– Meillä on ollut samat lukijat ja samat ilmoittajat, joten tämä liitto toimii varmasti, sanoo liiketoimintajohtaja Nina Harlin.
Lehden päätoimittajana jatkaa Jari F. Lampén, mutta lehden ulkoasu uudistuu. Aikakauslehtien Aromin, Eventon ja Shakerin pienessä ja ahkerassa tiimissä työskentelee neljä toimittajaa ja kolme markkinointi- ja myyntihenkilöä.
– Lehtien tärkein tehtävä on tuottaa lukijoille aitoa ammatillista hyötyä, jakaa ideoita ja vahvistaa verkostoa. Lukijasuhdetta ja alan tunnettuutta vahvistavat tunnustuspalkinnot, jotka jaetaan PRO-gaalassa ja Evento Awardsissa. Alan ammattilaisilla on kerran vuodessa mahdollisuus kokoontua nauttimaan menestyksestään. Ammattilehtikin tarvitsee ympärilleen meteliä ja näkyvyyttä, lisäksi tapahtumat vahvistavat lukijasuhdetta, Harlin sanoo.
Savon sanomat ja Keskisuomalaisen olivat STT-Lehtikuvan neljänneksi eniten siteeraama uutismedia viime vuonna.
Savon Sanomien päätoimittaja Jari Tourunen on erittäin tyytyväinen molempien konsernin lehtien saavutukseen.
– Savon Sanomat ja Keskisuomalainen ovat ykkönen ja kakkonen siteerauksissa, kun otetaan huomioon toimitusten henkilökunnan määrä. Se osoittaa, että maakuntamedioilla on paikkansa ja tulevaisuus omissa kä-
Journalisti-lehden teettämän laskelman mukaan Savon Sanomia ja Keskisuomalaista siteerattiin viime vuonna 102 kertaa. Eniten siteerattiin Helsingin Sanomia (275 kertaa) ja Yleä (234), Turun Sanomia (113). Savon Sanomissa työskentelee noin 60, KSML:ssa 75, Turun Sanomissa 90 ja Helsingin Sanomissa 280 journalistia.
Elämme digitalisoitumisen murroskautta. Median haasteet kovenevat. Mihin suuntaan journalismi kehittyy, ja millä läpimenoja ansaitaan?
– Netissä kiinnostuksen kohteet hieman vaihtuvat, mutta tietyt aiheet kiinnostavat aina. Kyllä puukko ja puntari -osasto kiinnostaa sekä pa-
perilehdessä että verkkomaailmas-
sa. Myös julkkis- ja urheilujutut vetävät. Ihminen on utelias. Me toimimme kiinnostavuusbisneksessä, Tourunen määrittelee. – Parasta on kuitenkin se, että myös
tärkeille substanssiuutisille, jotka on
hyvin tehty, on pirstaloituvassa mediamaisemassa selvästi entistä isompi tilaus. Se avaa Savon Sanomien ja Keskisuomalaisen kaltaisille medioille iskun paikan.
Tourunen luottaa, että hyvät journalistiset käytännöt ovat siirrettävissä printistä verkkoon, vaikka verkko on haastava ja pakottaa miettimään julkaisemisen prosessia uudelleen.
STT-Lehtikuvan lisäksi Savon Sanomia ja Keskisuomalaista on siteerattu myös muissa medioissa. Savon Sanomat saa noin 400 valtakunnallista läpimenoa vuodessa eri medioissa. STT:n siteeraukset ovat tästä määrästä noin neljännes.
– Isolla kirkolla Helsingissä minulta kysytään, miten te sen teette siellä. Vastaus on, että me teemme uutisia.
Sipoon Sanomat eli Sippari valittiin tänä syksynä Suomen parhaimmaksi yksipäiväiseksi paikallislehdeksi. Valinnan teki Sanomalehtien liitto. Mukana kisassa oli 30 lehteä. Tuomaristo kehui lehteä seuraavin sa-
noin: Sipoon Sanomat osoittaa, että har-
va ilmestymistahti ei estä paikallislehteä olemasta ajan hermolla. Lehti tarjoaa vakuuttavan ja kattavan kuvan paikkakunnan tapahtumista ja ilmiöistä. Runsaan ja monipuolisen uutisoinnin rinnalla toimitus osaa myös kuvata arvostavasti eriikäisten ihmisten vapaa-ajan toimintaa. MIKSI AKTIVISTI
EN OLISI MINÄ?
KESKISUOMALAINEN
Savon Sanomissa ja 16 muussa Savon alueen lehdessä ilmoitusasiakkaita palvellaan asiakkaan niin halutessa yhden luukun periaatteella.
Mediamyyjät eivät myy ilmoitustilaa vain omaan lehteensä, vaan hakevat ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin aikaisempaa laajemmin.
– Yhden luukun palvelu on sekä konsernin johdon että asiakkaiden toive, Savon Sanomien myyntijohtaja Mirja Vänttinen sanoo.
Uudistuksella haetaan parempaa asiakkaan palvelua, tehoja myyntiin ja tiiviimpää kontaktia asiakkaisiin.
– Yhden asiakkaan luona on voinut
käydä konsernista viisikin myyjää, Vänttinen kuvailee. – Kaikilla asiakkailla ei ole tällaiseen
aikaa. Keskinäinen kilpailu pitää lopettaa.
Muutos ei tarkoita ilmoitushintojen yhtenäistämistä, vaan sitä, että asiakkaalle etsitään juuri hänen yritystään parhaiten palvelevia ratkaisuja.
Jatkossa mediamyynnin asiakkaan kontaktipintana työskentelee mahdollisesti yksi tai kaksi mediamyyjää, jotka toimivat markkinointiviestinnän asiantuntijoina ja tarjoavat ratkaisuja asiakkaan koko mediaviestintään.
– Emme suinkaan pakota kaikkia "yh-
den luukun malliin", vaan toimimme aina asiakkaan ehdoilla.
Asiakasvastuut jaetaan uudelleen, eivätkä kaikki myyjät tee kaikkea. Muutokset koskevat noin 40 mediamyynnin työntekijää Savon alueella paikallislehdistä aluelehtiin ja Savon Sanomiin.
– Uudistus muuttaa mediamyyjien työnkuvia, Vänttinen myöntää. Myyjistä osa voi voimia ratkaisumyyjinä, osa asiantuntijamyyjinä, osa tekee perinteistä puhelinmyyntiä.
– Asiakkaat segmentoidaan ja heille tarjotaan erilaisia toimintamalleja. Uusasiakashankinta tulee olemaan keskeisessä roolissa, Vänttinen sanoo.
mediamyynti harppasi marraskuun alussa
uuteen aikaan.
Kansallisen mediatutkimuksen Syksy 2013/kevät 2014 mukaan Keskisuomalainen-konsernin KMT-mittauksessa mukana olevat kaupunkilehdet ovat kasvattaneet hienosti lukijamääriään vuoden takaiseen aineistoon verrattuna. Kovin nousija on jälleen Helsingin Uutiset, joka on onnistunut kasvattamaan paperilehden lukijamääräänsä 14 000 lukijalla. Myös pääkaupunkiseudun kolmikkomme muilla lehdillä, Länsiväylällä ja Vantaan Sanomilla lukijamäärät ovat nousseet, Länsiväylä sai +8 000 ja Vantaan Sanomat +1 000 lukijaa. Ne tavoittavat yhteensä 286 000 (34 %) suurhelsinkiläistä.
KMT-lehtiemme kokonaistavoittavuus on yli 1,3 miljoonaa. Erityisen hyvässä kasvutahdissa vuoden takaiseen aineistoon verrattuna kokonaistavoittavuuden osalta ovat olleet Helsingin Uutiset, +22 000 (19,1 %), Länsiväylä +12 000 (10,1 %) ja Tamperelainen +7 000 (5 %).
(Lähde: KMT Lukija S13/K14 ja KMT Kuluttaja S13/K14)
VUOSIKERTOMUS 2014 22 www.keskisuomalainen.com
Kaupunkilehti Turkulainen on syksyn ai kana kokeillut uusia tapoja tuottaa sisäl töjä yläkoululaisten kanssa. Jutut ja vide ot on ideoitu ja niitä on kehitetty yhdessä pikaviestipalvelu WhatsAppia käyttäen.
ja 9-luokkalaiset tekemään kiinnostavia juttuja nuorten maailmasta Turkulaisen sivuille ja verkkoon. Kouluelämää-hank keessa on mukana lähes 200 nuorta.
– Oli mielenkiintoista keskustella nuor ten kanssa heidän mediasuhteestaan. Kun heiluttelin luokan edessä painet tua lehteä, olisin yhtä hyvin voinut puhua heille keinosiemennyksestä, Turkulaisen päätoimittaja Janne Kaijärvi nauraa.
– Aika nopeasti kävi selväksi, että asi - - -
at pitää tehdä uudella, teini-ikäisille so pivalla tavalla, jossa toiminta tehdään heille kiinnostavaksi ja helpoksi, Kaijär vi kertoo.
Kouluelämää-hankkeen ensimmäiset jutut ovat olleet jo nähtävissä Turkulai sen netissä. Oppilaat ovat muun muas sa kuvanneet videon omasta koulustaan yöaikaan, selvittäneet nuorten kännykän käyttöä ja tehneet juttuja lukuisista itse ään lähellä olevista aiheista.
– Kokeilu on lähtenyt hyvin telineistä. Opettajat ja oppilaat ovat olleet Whats-Appiin perustetussa virtuaalisessa toimituksessa erittäin aktiivisia. Tämä on samalla ollut mielenkiintoinen tutkimus matka teinimaailmaan, Kaijärvi hymyilee.
Kokeilu saa jatkoa tänä keväänä ja sii tä kehitetään pysyvä yhteistoimintamalli Turkulaisen ja kaupungin koulujen välille.
– Tavoitteena on luoda ainutlaatuista, hyperpaikallista sisältöä, jossa lähtökoh tana on nuorten into ja kekseliäisyys. On erittäin kiinnostavaa nähdä, mihin tämä retki meidät vie, päätoimittaja miettii.
Iltamakasiinista tuli tammikuussa Kes kisuomalainen-konsernin tuorein julkai su. Viihdejulkaisua verkossa pyörittävä päätoimittaja Jari Kupiainen on pitkän linjan viihdetoimittaja. Keskisuomalai nen-konsernin kauppojen jälkeen Kupi aisen pari vuotta tuottama Iltamakasiini siirrettiin tammikuussa pyörimään Ete lä-Suomen Median alustalle.
Etelä-Suomen Median liiketoiminnan johtaja Antti-Pekka Pietilä toteaa, että media ei elä pelkästään politiikan ja ta louden uutisista, myös viihde ja kevy emmät uutiset kuuluvat lukijoiden elä mään.
– Iltamakasiini on meiltä avaus viih
-
depuolelle, mutta samalla uusi avaus digitaaliselle puolelle. Kolmas aspekti tähän on, että opettelemme myös ren nompaa kirjoittamisen tyyliä, Pietilä sa noo.
Iltamakasiini hakee kovempia kävijä määriä. Tällä hetkellä verkkojulkaisu on TNS Metrixin mukaan sijalla 60. Julk kisjournalismin lisäksi Kupiainen halu aa kehittää sivustolle lukemista laajalla skaalalla lemmikeistä terveyteen.
Kävijämäärien takana on Kupiai nen itse sekä kourallinen freelancereita. Viihdeskuupit syntyvät pitkän toimitta jauran aikana luoduilla suhteilla. Välil lä puhelin pirisee aamulla aikaisin, vä -
lillä myöhään illalla. Muutoin Kupiainen pitää vakituista toimistoaan nykyisin Rälssitiellä Vantaalla. Useimmat jutut syntyvät kuitenkin muualla kuin työ pöydän äärellä.
– Tämä ei ole ihan tavallista toimis totyötä. Julkkisjournalismi ei synny ai noastaan soittelemalla julkkiksille ha kuammuntana, että mitäs sulle kuuluu. Kyllä se on myös minun puhelimeni, jon ka pitää soida.
Kupiainen näkee, että pitemmällä tähtäimellä viihdesivuja tehtäisiin koko konsernin laajuisesti yhteistyönä.
– Yhteinen tekeminen voi olla tämän konsernin voima, Kupiainen uskoo.
Etelä-Suomen Median pääkaupunkiseudun lehtien yhteinen valokuvaaja Johanna Erjonsalo, 23, tietää, että kuvauskeikalla voi sattua mitä tahansa.
Vaikka tilanteet muuttuvat koko ajan, vain yksi on täysin varmaa: ilman kuvaa Johanna ei toimitukseen palaa.
–Henkilökuvaa on mahdollista rakentaa jo etukäteen, mutta varsinaiset uutiskuvat syntyvät parhaiten tilanteiden keskellä, Erjonsalo pohtii.
–Vaikka olen mielestäni perfektionisti, silti hyvän kuvan saaminen on joskus kieltämättä kiinni jopa hyvästä tuurista. Otan keikalla mieluummin 150 kuin 15 kuvaa, joten niistä on vara valita.
–Julkkikset ovat toisaalta luontevia kuvattavia, mutta parhaat kuvat saan kyllä ihan tavallisten ihmisten joukosta, Erjonsalo arvioi.
Tavallisten ihmisten joukosta Erjonsalo löysi kuvattavansa myös niihin valokuviin, jotka menestyivät erinomaisesti Sanomalehtien Liiton järjestämässä kaupunkilehtikuvakisassa.
Hänen kuvansa öisestä kuntosalitreenistä valittiin 10. lokakuuta Vuoden kaupunkilehtikuvaksi. Myös kilpailun kolmas sija omaishoitajasta ja -hoidettavasta meni komeasti Erjonsalon piikkiin.
Voittoisat kuvat julkaistiin Vantaan Sanomissa ja Helsingin Uutisissa. MONELLA KUNTOSALILLA VOI TREENATA YÖLLÄKIN
VANTAALLA ON TAAS UUSIA MESTAREITA
VANTAAN SANOMAT
VANTAAN SANOMAT
Suur-Jyväskylän Lehden toimittaja Riina Sydänmaanlakan kirjoittama juttu Akateemisesti kortistossa valittiin vuoden 2014 parhaaksi kaupunkilehtijutuksi Sanomalehtien Liiton kilpailussa.
Juttu käsittelee akateemisen työttömyyden kasvua Jyväskylässä ja kertoo viiden akateemisesti koulutetun työttömän tarinan. Tuomaristo kiitteli juttua onnistuneesta aihevalinnasta ja selkeästä toteutuksesta. Tuomariston mukaan juttu on selvästi lehden oma aihe asiasta, joka koskee korostetusti nimenomaan Jyväskylän seutua. Juttu sai positiivista palautetta myös siitä, että fakta tukee
– Akateeminen työttömyys on tärkeä, ajankohtainen aihe, joka koskee todella montaa ihmistä Jyväskylässä ja koko maassa. Asenteet eivät aina pysy perässä yhteiskunnan muutoksessa, ja etenkin pitkäaikaiseen akateemiseen työttömyyteen liittyy helposti häpeän ja epäonnistumisen tunteita. Siksi on tärkeää, että pelkkien lukujen sijaan nostetaan esille myös näitä oikeita tarinoita, Sydänmaanlakka sanoo.
Suur-Jyväskylän Lehti on kestomenestyjä kaupunkilehtikisoissa. Voitot ovat vuosilta 2000 ja 2011, kakkossijat vuosilta 2003 ja 2008, aiemmat kolmossijat 2005 ja 2009, kunniamaininta lankesi viime vuonna.
– Lehti on persoonallinen ja rytmikäs kokonaisuus. Sen juttuaiheissa ja journalistisessa toteutuksessa näkyy kunnianhimo. Isojen juttujen aiheet ovat mielenkiintoisia ja omaperäisiä. Osa lehden kuvista ilahduttaa visuaalisella vahvuudellaan ja teknisellä laadullaan. Näin mukavasti herutteli kommentteja raati Sanomalehtien Liiton Kaupunkilehtikilpailussa kolmanneksi sijoittuneesta Suur-Jyväskylän Lehdestä.
Erityisen ansiokkaaksi jury kiitteli lehden kuvitusta.
Suomen viihtyisimmäksi talvitanssipaikaksi Suomi-Viihde-lehden lukijaäänestyksessä, kertoo Kylpylähotelli Rauhalahden ravintolapäällikkö Juha Tirkkonen.
– Olemme panostaneet myös teatteriin. Erittäin paljon positiivista palautetta on saanut torstain ravintolateatteri, jonka moni yhdistää päivän kokoukseen Rauhalahdessa. Meillä on ollut ravintolateatteria kymmenkunta vuotta, mutta aiemmin se oli pääasiassa harrastelijapohjalta.
Kuopion Rauhalahdessa tapahtuu lähes joka ilta. Viihdekattaus tarjoilee tanssia, teatteria, karaokea ja suomipoppia joka ilta maanantaista lauantaihin. Karaokea on kuutena iltana viikossa, minkä lisäksi kotimaiset kärkinimet valtaavat lavan joka viikko. – Meidät on valittu kahtena peräkkäisenä vuonna pahtumistamme, kun niistä ei kerrottu päivän lehdessä. Se kertoo siitä, että lehteä luetaan ja ilmoituksemme huomataan, Tirkkonen toteaa. Hän pitää Savon Sanomia luotettavana ja arvostettuna lehtenä, jolla on laaja levikki. – Lehtimainoksemme Savon Sanomissa tavoit-
Suuri ohjelmatarjonta vaatii aktiivista mainontaa. Rauhalahti ilmoittaa Savon Sanomissa yli sata kertaa vuodessa – keskimäärin kaksi kertaa viikossa. – Kerran ilmoituksemme jäi vahingossa pois lehdestä. Silloin puhelin soi, kun ihmiset kyselivät tataa lähes kaikki asiakasryhmämme. Savon Sanomat on kokonaisuutena hyvä ja selkeä lehti, jossa on faktaa, iloa, surua, kulttuuria ja viihdettä. Muutoinkin yhteistyö on hyvällä tasolla puolin ja toisin. Savon Sanomissa virheet ovat minimaalisia ja meistä välitetään ja huolehditaan aidosti, Tirkkonen kiittelee. Rauhalahti uudistuu koko ajan. Vuoden 2013 lopussa remontoitiin kokoustilat: nyt 200 hengen auditoriossa ja muissa kokoustiloissa kelpaa kokoustaa, kun äänentoisto, videotykit ja muut laitteet ovat kunnossa.
– Meillä on kolmenlaista majoitusta: kylpylähotelli, huoneistohotelli ja hostelli. Keväällä 2014 remontoimme kylpylähotellin. Suunnitteilla on myös iso keittiöremontti, Tirkkonen kertoo.
Toyota on Suomen myydyimpiä automerkkejä. Vuonna 2013 se oli Kuopion talousalueen markkinajohtaja henkilöautoissa.
– Myymme Kuopion Autokaupalla uusia Toyota-autoja jo kolmannessa polvessa. Meillä on korkeimman tason Toyota-huolto, niitä ei ole kuin kahdeksan koko Suomessa. Seitsemän hengen myyntitiimin lisäksi varaosamyynti, maalaamo, autonvuokraus sekä huolto- ja peltikorjaamo työllistävät 40 henkeä. Henkilöstössämme on erittäin pieni vaihtuvuus, mikä mahdollistaa korkean koulutuksen ja osaamisen ylläpidon, kertoo Kuopion Autokaupan toimitusjohtaja Ville Miskala.
Autojen myynnin lisäksi Kuopion Autokaupalla on markkinointi hallussa. Savon Sanomissa ilmoitetaan niin lehdessä kuin netissä tarkasti mietityillä viesteillä.
– Paperilehti ja netti tukevat toisiaan. Molempiin on löydettävä oikeanlainen sisältö, jotta mainonta toimii. Samanlaista sisältöä ei voida julkaista lehdessä ja verkossa, Miskala tietää.
Hän ottaa esimerkiksi uusien autojen kampanjamainonnan. Lehden neljäsosasivun ilmoitukseen mahtuu paljon tietoa autoista ja eduista, kun taas bannerissa tila on rajallinen. Bannerissa nettisurffaajan huomio tulee herättää lyhyellä ja ytimekkäällä viestillä, joka johdattaa lisätietoja haluavan eteenpäin.
– Kun meillä on autonäyttely, ilmoitamme siitä lehdessä. Koska lehti luetaan yleensä aamupäivän aikana, saamme viestimme hyvin perille oikeaan aikaan. Nettimaailmassa sama viesti ei toimi, sillä verkkolehteä ei välttämättä lueta aamulla. Netti sopii paremmin pidempiin kampanjoihin.
Vaikka osa mainonnasta on imagopohjaista, autovalmistajien materiaalista tehtyä mainontaa, uskoo Kuopion Autokauppa personointiin. Se tuo autotalon savolaisten lähelle.
– Valokuvaaja on ottanut liikkeestämme kuvia, joissa malleina on oma henkilökuntamme. Kun mainostamme renkaiden vaihtoa, pitelee rengasta mainoksessa varaosapäällikkömme. Kun lupsakka savolainen tulee kyselemään rengasmiestä, tiedämme, että viesti on mennyt perille.
RAUHALAHTI ILMOITTAA SAVON SANOMISSA YLI SATA KERTAA VUODESSA
"
KESKISUOMALAINEN
SITTENKIN KEVÄINEN KARNEVAALIJUHLA
Antti-Pekka Pietilä aloitti vuodenvaihteessa Etelä-Suomen Medialiiketoiminnan johtajana. Konsernin uutta aluejakoa Pietilä pitää toimivana.
– Olemme alueellisesti erilaisia ja puhuttelemme lukijaa, kuluttajaa ja mediatilan ostajia erilaisella tavalla näillä kolmella alueella, Pietilä sanoo.
Kun edellisinä integraation vuosina konsernin toiminnassa on kiinnitetty huomiota rakenteisiin, hallinnon keventämiseen ja uudistamiseen sekä järjestelmien parantamiseen, on Etelä-Suomessa vuosi 2015 nimetty sisällön teemavuodeksi. Pietilä tavoittelee tämän vuoden aikana alueensa lehdille lisää huomioarvoa ja vaikuttavuutta. Tähän pyritään lehtiperheiden kautta. Etelä-Suomen Median lehdet on ryhmitelty uusiin kokonaisuuksiin markkina-alueiden perusteella.
– Etelä-Suomen Medialla on yhteinen uutisdeski, jossa ideoidaan, tehdään resurssijakoa ja hoidetaan yhteiset uutisaiheet. Näin resurssit riittävät peittämään myös katvealueita. Malli ei ole uusi. Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa mediatalot ovat tehostaneet yhteisdeskien kautta toimintaansa varmistaakseen, että lukija saa varmasti enemmän.
– Suurin kilpailijamme Yle jakaa ja tekee sisältöään jo kaikkiin alueellisiin alustoihinsa. Meidänkin kilpailuetumme tulee ison konsernin resursseista,
Pietilä uskoo.
Kiinnostava lehti ei elä pelkästään politiikan tai talouden uutisista. Viihde ja tapahtumat kuuluvat kevyempään uutisointiin myös Etelä-Suomen Median lehdissä. Iltamakasiini on avaus viihdepuolelle, mutta Pietilä muistuttaa, että se tarkoittaa myös sitä, että konserni on vahvistamassa digitaalisia tuotteitaan.
– Vanhoilla keinoilla tästä tilanteesta ei päästä ulos. Tarvitsemme uudenlaisia tekemisen tapoja ja tuotteita, joissa on uudenlaisia kustannusrakenteita. Lähestymistapamme pitää olla kokonaan toisenlainen, sillä tekemisen tavoista syntyvät isoimmat kustannussäästöt, Pietilä sanoo.
Keskisuomalainen-konserniin kuuluva SLY-Aikakauslehdet Oy on kustantanut Moottoria syksystä 2013. Painetun lehden tekemistä ohjaa Autoliitossa halu tuottaa jäsenille lisäarvoa. Sellaista merkityksellistä hyötyä, mikä vahvistaa halua liittyä ja pysyä jäsenenä.
– Olemme halunneet antaa toimitukselle mahdollisuuden itsenäiseen journalistiseen tekemiseen. Uskomme, että näin saavutamme jäsentemme kannalta parhaan hyödyn. Moottorin pitää pystyä kilpailemaan markkinoilla muiden alan medioiden kanssa, sanoo toimitusjohtaja Pasi Nieminen Autoliitosta.
Autoliiton jäsenten – Moottorin lukijoiden – sitoutuminen lehteen onkin vahva. Vaikka lehti häviää liittymissyynä matkanjatkamispalveluille, pitää 77 prosenttia jäsentutkimukseen vastanneista Moottoria erittäin tai melko hyödyllisenä. Myös kilpailevien autolehtien suhteen Moottori on numeroiden valossa pärjännyt hyvin. Levikki on kasvanut seitsemän vuotta peräkkäin samaan aikaan, kun aikakauslehtien levikit yleisesti ovat selkeässä laskussa. Kasvu on nostanut Moottorin levikkitilastoissa kärkikahinoihin. Tuorein virallinen levikkitilasto vuodelta 2013 kertoi Moottorin levikiksi 108 742 kappaletta. Sillä sijoituttiin kilpailijavertailussa hopealle. Tätä kirjoitettaessa vuoden 2014 viralliset levikit eivät vielä ole tiedossa, mutta toimituksen ennusteen mukaan Moottori on taas saavuttamassa uuden levikkiennätyksen.
Julkaisijalle lehden kustantamisen ulkoistaminen on muutoinkin tarkkaan harkittu valinta.
– Kustannussopimus mahdollistaa meille ennakoitavan kustannusten hallinnan. Lisäksi ison kustantajakonsernin kautta saamme joustoa resursseihin ja meillä on mahdollisuus yhteistyöhön kaikessa julkaisutoiminnassamme, Nieminen perustelee.
– Edellytykset ilmoitus- ja markkinointiyhteistyöhön Keskisuomalainen-konsernin kanssa ovat meille myös hyvin tärkeä asia. Haluamme lisätä niin Moottorin kuin Autoliitonkin tunnettuutta ja näkyvyyttä ja siinä konsernilla kaikkine eri osineen on merkittävä mahdollisuus kasvattaa yhteistyömme merkitystä.
ohittaa Moottorin, kun kysytään jäseniltä syitä liittyä Autoliittoon.
Lehtiseppien Jyväskylän painon rotaatiopainokone on tullut siihen ikään, että sen käynnissäpito vaatii merkittäviä investointeja. Yli 20-vuotiaan painokoneen käyttöiän jatkamiseksi Lehtisepillä käynnistettiin vuoden 2013 syksyllä retrofitprojekti (retrofit on nettisanakirjan mukaan "jälkikäteisasennus").
Projektiin kuuluu mekaanisten osien kunnostuksen lisäksi ohjausjärjestelmän ja toimilaitteiden päivityksiä. Myös automaation tasoa nostetaan laadun ja kilpailukyvyn kehittämiseksi.
– Hankintojen kohteena ovat muun muassa painoyksiköiden mekaaniset kunnostukset, ohjaus- ja automaatiojärjestelmien päivitykset, kostutusvesijärjestelmän uusiminen, stiftarin eli hakasnidontalaitteen uusiminen, rullapukkien kunnostukset sekä prosessiautomaation lisääminen kohdistus- ja värisäätöihin. Laite- ja järjestelmätoimittajina projektissa on mukana yhteensä seitsemän yritystä, kertoo projektinjohtaja Sauli Vuorinen.
Toteutukseen päästiin keväällä 2014 jolloin painon oma henkilöstö aloitti systemaattisen painolaitteiden puhdistuksen, kunnostuksen ja säätämisen. Ensimmäiset laite- ja järjestelmätoimitukset toteutettiin kesän 2014 aikana.
Projektin laajuudesta kertoo se, että toteutusvaiheen on määrä kestää vuoden 2015 kevääseen saakka ja investoinnin suuruus on kaikkiaan noin 2,3 M€.
Asennusten toteuttaminen painokoneen ollessa korkeasti kuormitettu vaatii tarkkaa suunnittelua sekä tiivistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kesken. Lehtiseppien vastuuhenkilöt ovat erittäin kokeneita ja toimittajat alansa huippua. Tähän saakka projekti onkin edennyt suunnitelmien mukaisesti.
SAVON SANOMAT
LEVÄSEN PAINO 1984-2014
Sanomalehti Keskisuomalainen käynnisti netti-tv-kanava KSML.tv:n lokakuussa 2013. Aluksi netti.tv:ssä julkaistiin toimittaja Shahin Doagun ja kuvaaja-editoija Marko Kaukon tekemiä videojuttuja joka arkipäivä. Aiheet ovat alusta asti käsitelleet mielenkiintoisia ihmisiä tai ilmiöitä. Myös paikallisuus näkyy videoiden aihevalinnoissa. Videoiden määrää haluttiin lisätä ja niiden tekeminen on tullut osaksi työn-
kuvaa myös muille Keskisuomalaisen toimittajille ja kuvaajille. Tällä hetkellä
KSML.tv:ssä julkaistaan lähes 20 videota joka viikko. Muun toimituksen tekemät videot ovat olleet usein niin kutsuttuja "puhuvia päitä", joissa lehtijuttua tekevä toimittaja esittää haastateltavalle muutaman kysymyksen myös videolle. Ne editoidaan kuitenkin huomattavasti kevyemmin kuin tv-standardien mukaisesti tehdyt videojutut.
somaan muun muassa kriitikko Marko
Näiden lisäksi netti-tv:ssä pääsee kat-Ahosen videoblogia, jääkiekko- ja jalkapallopelien maalikoosteita sekä autovideoita. Viimeisimpänä mukaan on otettu maakunnan urheiluseurojen ja yhdistysten itse tuottamat videot sekä yritysten sponsoroimat videot.
Ensimmäisen vuoden aikana tavoitteena oli vakiinnuttaa videoiden katsojamäärä 10000:een viikossa. Katsojakunta on kasvanut tasaisen varmasti, sillä nykyään parhaimpina viikkoina videot ovat keränneet jopa lähes 40 000 katselukertaa.
Netti-tv-kanava lähestyy 40 000 katsojan kävijäennätystä
Keskisuomalainen-konsernissa tultiin Suomen Lehtiyhtymä -kauppojen ja siitä seuranneen integraatiotyön jälkeen siihen johtopäätökseen, että sisältöyhteistyötä on tiivistettävä. Viime vuoden alusta sisältöyhteistyötä – ja matriisia on koordinoinut Savon Sanomien vastaava päätoimittaja Jari Tourunen.
– Konserni on kasvanut Suomen Lehtiyhtymän ostamisen takia yhdeksi suurista suomalaisista mediakonserneista. Meillä on paljon julkaisuja, eikä niistä suurin osa kilpaile keskenään. Kun on paljon julkaisuja, on myös väistämättä paljon päällekkäistä tekemistä. Siinä on luonteva paikka hakea synergiaa. Meillä on tarve löytää tehokkaampia tapoja tehdä asioita. Samalla lukijat odottavat parempaa palvelua ja median käyttökokemusta.
Konsernissa on tehty sisältöjä matriisimaisesti jo vuosia ennen Keskisuomalaisen ja Suomen Lehtiyhtymän yhdistymistä. Esimerkiksi Väli-Suomen Media, kirjallisuus-, ulkomaat-, liikenne- ja ruokasivut ovat käytännössä matriisitekemistä.
Konkreettinen asia juuri nyt on konsernin yhteistuotannon käynnistyminen. Yhteistuotanto on toimitusjärjestelmistä riippumaton sisältöyhteistyön ja sisällönvaihdon työkalu. Siinä on sekä ilmainen että maksullinen osio. Järjestelmään tulee kaikille konsernin julkaisuille yhteinen ja ilmainen Uutisputki sekä Teematuotanto-osio.
Lisäksi siihen perustetaan Poolit-osio, jossa on adhoc-tyyppisesti pooleja tiettyjen teemojen ja tapahtumien hoitamiseen, kuten vaikkapa olympialaiset tai jokin kansainvälinen kriisi. Pooleissa mukana olevat eivät maksa erikseen käyttämistään jutuista, koska he osallistuvat tekemiseen. Ne jotka eivät osallistu sisällön tuottamiseen, voivat ostaa juttuja järkevällä hinnalla. Tämän kautta voi kätevästi ostaa myös konsernin kiinnostavien erikoislehtien juttuja sekä Sunnuntaisuomalaisen sisältöjä.
Sisältömatriisin koordinoija Jari Tourunen uskoo matriisimaisen sisällöntuotannon karsivan päällekkäistä tekemistä.
Kun kaupunkilehti Länsiväylän toimittaja Minna Rajainmäki, 31, haastatteli viime maaliskuussa espoolaista Tom Salinia hänen holtittomasta rahankäytöstään, käytännössä kaikki mahdollinen meni nappiin.
Salin oli kompuroinut pikavippien
suossa pahemman kerran, mutta halusi silti kertoa siitä lukijoille avoimesti omalla nimellään ja kasvoillaan. Rajainmäki haistoi hyvän jutunai-
heen, eikä tuo hajuaisti suinkaan pettänyt. Haastattelu voitti Vuoden kaupunkilehtikilpailun juttusarjassa komeasti hopeaa.
Hyvää henkilöjuttua varten voi Rajainmäen mielestä toki valmistautua, mutta ihmisen kohtaamisesta tulee kuitenkin joka kerta erilainen.
–Haastattelupaikalla ei ole minulle merkitystä. Toki jutun kirjoittamista helpottaa se, että haastateltava on ollut ihmisenä läsnä ja että juttuhetki on ollut toverillinen, Rajainmäki pohtii.
Hän iloitsee siitä, että jututettavat ovat yleensä ymmärtäväisiä. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan.
–Parasta toimittajan työssä on oikeastaan se, että voi mennä omana itsenään joka paikkaan. On hyvin helpottavaa, että kaikkea ei tarvitse tietää etukäteen.
Voittoisa lehtijuttu ilmestyi Länsiväylän taloussivulla.
Savon Jakelu Oy on kahden viime vuoden aikana mennyt läpi myllystä, joka saa toimitusjohtaja Heikki Ahposen huokaamaan.
– Kaikki muutokset tulivat samaan ai-
kaan. Pisteenä iin päälle tuli painopaikan muutos ja Postin päätökset.
Postin irtisanoutuminen varhaisjake-
lusta tuli yllätyksenä vuoden 2013 joulukuussa, Ahponen sanoo. – Emme jaksaneet uskoa, että Posti ir-
tisanoo yksipuolisesti kaikki sopimusjakelut irti.
Kun Savon Jakelu pyysi Postilta jatkotarjousta, tuli vastauksena esitys, jossa Posti halusi kaikki jakelut hoitoonsa. – Se olisi merkinnyt, että 20 vuotta toi-
minut oma jakeluyhtiö olisi ajettu alas, Ahponen lisää.
Posti irtisanoi 62 viikonloppureittiä ja 25 varhaisjakelualuetta. Viikonloppureiteille on yhtä lukuun ottamatta löydetty yrittäjävetoiset jakajat. Varhaisjakelualueille ostettiin kolme kuukautta lisäaikaa ja ne siirtyivät Savon Jakelulle lokakuun alusta. Postilta tulleista varhaisjakelualueista vain Suonenjoelle ja Nilsiään on palkat-
tu työsopimussuhteiset jakajat. Kaikilla muilla varhaisjakelun tekevät yrittäjät. Muutamilla pienillä alueilla, kuten Alapitkällä, Muuruvedellä ja Sukevalla varhaisjakelu muutetaan heittolaatikoihin.
Posti ei jaa jatkossa lehtiä muualla kuin maanantai-perjantai-perusjakelussa haja-asutusalueilla.
Jakelumylläkässä Savon Jakelun alue laajeni Pohjanmaan puolelle, kun se otti hoitaakseen sanomalehtien jakelut Pyhäjärvellä. Savon Jakelu organisoi sanomalehtien varhaisjakelun Pyhäsalmen taajamassa ja kolmen viikonloppureitin jakelut.
Postin liikkeet ovat merkinneet sitä, että osa suomalaisista lehtiyhtiöistä on ottanut jakelut omaan hoitoonsa. Lehtien jakeluyhtiöt ovat myös lähteneet hakemaan itselleen postitoimilupia, jolloin ne voivat jakaa myös nimellisiä lähetyksiä.
– Meidän on saatava lisää jaettavaa, Ahponen linjaa.
Savon Jakelu ei ole vielä hakenut postitoimilupaa, mutta Ahposen mielestä sitäkin kannattaisi harkita.
Myös Savossa konsernijohdon valitsema alueellinen liiketoimintamalli on osoittanut voimansa. Alueen tulos parani vuonna 2014 selvästi. Tämä perustui säästöihin johtamisen henkilöstökuluissa ja digikehityksen tehokkaampaan toimintamalliin.
Savon medialiiketoiminta-alueen tämän vuoden painopisteet ovat johtaja Erkki Summasen mukaan tuotteiden ja palveluiden kehityksessä. Yksi kehitysprojekteista on ollut Warkauden Lehti, joka siirtyi tabloidiin maaliskuussa 2015.
– Kehitystyössä on ensisijaisesti kysymys uutisoinnin ja sisältöjen kehittämisestä, ja vasta toissijaisesti formaatista. Käytyjen asiakaskeskustelujen määrästä päätellen paperinen sanomalehti on edelleen erittäin kiinnostava!
Summanen uskoo, että lukijoiden
kiinnostus säilytetään vain terävällä uutisoinnilla ja kiinnostavilla sisällöillä. Savon Sanomien uutisten valtakunnallisten läpimenojen määrä oli huippuluokkaa Journalisti-lehden tutkimuksen mukaan. Toimituksen henkilöstömäärään suhteutettuna se oli maan paras.
Digikehityksessä astuttiin iso askel, kun konsernin digitaalisen liiketoiminnan yksikkö aloitti tammikuussa. Kehityshankkeiden määrä ja läpimenoajat ovat parantuneet.
– Savossa mietitään alueen verkkolehtien kokoamista yhteisen sateenvarjon alle. Yksi kokonaisuus tarjoaisi lukijoille kattavan läpileikkauksen kaikista Savon alueen uutisista, ja olisi käytettävyydeltään aiempia erillisiä sivustoja helpompi.
Ilman tätäkin Savon verkkolehtien viikkokävijöiden määrä nousi vuoden aikana 50 prosentilla.
Mediamyynnin uusi, alueellisesti keskitetty organisaatio aloitti marraskuussa 2014. Mediamyynti tarjoaa jatkossa monikanavaisuutta ja laajempia markkinointiviestinnän ratkaisuja, jotka räätälöidään asiakaskohtaisesti. Myyjien rooli muuttuu asiantuntijuuden suuntaan. Myös Savon alueen lehtien asiakaspalvelu keskitettiin samaan organisaatioon, Savon kuluttajapalvelukeskukseen, kesällä 2014.
– Henkilöstön osaamisen merkitys kasvaa toimialan muuttuessa. Täytyy kehua koko Savon henkilöstöä rakentavasta suhtautumisesta jatkuvaan muutosprosessiin. Ajat eivät ole helppoja, kun vanhoja, totuttuja toimintamalleja puretaan, ja koko ajan on opeteltava uusia asioita, Summanen sanoo.
Pääkaupunkiseudun kaupunkilehdet – Helsingin Uutiset, Länsiväylä ja Vantaan Sanomat – ovat vahvassa kasvussa myös verkossa. Lehtiä seuraa verkossa nyt keskimäärin 192 165 lukijaa viikossa.
Nopeiten kasvaa Helsingin Uutiset. Lehdellä on nyt keskimäärin 112 771 verkkokävijää viikossa. Vielä vuosi sitten lukijoita oli reippaat 40 000.
Kasvussa erottuu kolme asiaa.
– Yhä useampaa juttua tullaan lukemaan uutisten seurantapalvelu Amppareiden tai sosiaalisen median kautta, ja entistä useammin matkapuhelimella, julkaisupäällikkö Silja Tenhunen sanoo.
Ampparit, some tai tekniikka eivät silti tee kesää.
– Kasvu on aina toimituksesta kiinni ja sen ansiota. Ilman sisältöä ei ole lukijoita, Tenhunen muistuttaa.
Lehtien toimituksissa työskentelee keskimäärin neljä toimittajaa sekä uutispäällikkö ja toimitussihteeri. Kahden, useampana osapainoksena ilmestyvän printin ja verkon tekeminen joka viikko vaatii heiltä saumatonta yhteistyötä – ja herkkää silmää lukijoita puhuttaville aiheille.
Tässä avainasemassa on verkkodeski, jossa jokainen toimittaja tekee vuorollaan viikon mittaista vuoroa. Keväällä deskin toiminta laajennetaan myös neljään tilattavaan päivälehteen.
– Mitä pienempiä toimitukset ovat, sitä tärkeämpää on karsia päällekkäistä tekemistä ja keskittyä lukijoita kiinnostavaan ja heille hyödylliseen sisältöön – sekä printissä että verkossa.
Pääkaupunkiseudun kolme lehteä ilmestyvätkin nykyisin päivittäin, sillä verkossa lukija on "aina" – heti aamukuudesta, jolloin työmatkaliikenne alkaa ja matkapuhelin avataan junassa, bussissa, metrossa tai ratikassa.
* KMT 2014
** TNS Metrix 1-7/2015
192 165 PAINOSMÄÄRÄ YHTEENSÄ: NOIN 400 000 KPL
| * Printin lukijamäärä: |
** Viikkolukijoita verkossa: |
||
|---|---|---|---|
| HELSINGIN UUTISET |
102 000 | 112 771 | |
| LÄNSIVÄYLÄ | 121 000 | 40 846 | |
| VANTAAN SANOMAT |
95 000 | 38 549 |
Sanomalehti Keskisuomalaisen vuosi 2014 oli sisällön vuosi. Päätoimittaja Pekka Mervola kertoo, että vuoden aikana sanomalehdessä keskusteltiin säännöllisesti, miten sanomalehden sisältö on muuttumassa, mitkä ovat lehden vahvuuksia ja miten saadaan uutisvoittoja.
– Saimme viime vuonna todella monta uutisvoittoa sekä oman lehtemme että Sunnuntaisuomalaisen ja yhteistyölehtiemme kautta. Tämä kertoo, että työmme on pohjimmiltaan oikeiden uutisten etsimistä.
Viime vuonna Mervola astui Keski-Suomen medialiiketoiminta-alueen puikkoihin. Nyt sisällön vuosi teemana jatkuu – verkossa. Digisisältöä ei pohdita vain maakuntalehdessä, työ on siirtynyt koko Keski-Suomen alueelle sekä lehtiperheeseen kuuluviin Tamperelaiseen ja Seinäjoen Sanomiin. Kaikissa lehdissä panostetaan runsaampaan digisisältöön ja tavoitellaan reippaasti isompia kävijämääriä.
Alueen lehtien yhteistyö on jo saanut mukavan startin. Ksml.fi- ja Sisis.fiverkkosivuilla on jo osittain yhteistä uutismateriaalia. Maaliskuussa mukaan yhteistyöhön liittyi Viitasaaren Seutu.
– Maakuntalehden ja paikallislehtien
tämäntyyppistä yhteistyötä verkossa ei ole tehty aikaisemmin missään muualla. Kun ensin harjoittelemme kolmen lehden kesken yhteistyötä ja opimme, mitkä asiat toimivat, myös muut alueen lehdet aloittavat samanlaisen yhteistyön tulevana syksynä.
Verkossa hauskat jutut toimivat, mutta Mervola näkee, että hupaisten juttujen lisäksi Keski-Suomen alueen verkkosaittien pitää tarjota maakunnan, maan ja maailman tärkeimmät jutut.
– Tavoittelemme verkossa täyden
palvelun lehteä ja olemme lähteneet nostamaan selkeästi laatua.
Paitsi juttujen sisältö, verkossa myös luettavuus on tärkeää. Sanomalehti Keskisuomalaisen verkkolehti uudistuu vuoden lopussa. Mervola haluaa, että lukija jo silmäillessään pääsee valitsemaan itselleen mieluisat uutiset.
Verkossa kolmatta vuotta pyörivä KSML.tv on voittanut myös paikkansa. Nettiteevee on ylittänyt kirkkaasti kävijätavoitteensa ja sinne tehdään uutta sisältöä.
– Toimittajamme Shahin Doagu on teeveessä tähti. Lisäksi urheilutoimittajat Ilkka "Ile" Kulmala ja Tuomas Heikkilä tuovat nettiteeveeseen jatkossa myös urheilua, Mervola kertoo.
www.keskisuomalainen.com 43 VUOSIKERTOMUS 2014
Valtakunnallinen erikoistalouslehti Maa seudun Tulevaisuus on viimeiset kym menen vuotta askel kerrallaan laventa nut lukijakohderyhmäänsä. Maaseudun asukkaiden lisäksi maaseudun erilai set yrittäjät, maaseudulla ja kaupungis sa asuvat metsänomistajat, maaseudun asioista ja ilmiöistä kiinnostuneet lukijat ja esimerkiksi mökkiläiset kuuluvat leh den kohderyhmiin. Päätoimittaja Mikael Pentikäinen näkee, että lehti voi olla jat kossa luontevasti myös biotalouden ja uusiutuvien luonnonvarojen pääkannat taja.
Kun painetun lehden kehittämiseen on koko ajan panostettu, ovat levikkilu vut pysyneet valtakunnallisestikin mitat tuna hyvinä.
– Poikkeamme sisällöillämme valta virrasta ja tuomme esille vähän toisenlai sia näkökulmia elämiseen vaikuttavista asioista, ilmiöistä, arjesta ja yrittäjyydes tä. Tämä kiinnostaa selvästi laajemmin kin suomalaisia. Olemme pysyneet us kollisina perinnöllemme, mutta toisaalta kehittäneet lehteä vahvasti. Meillä on poikkeuksellisen vahva kestotilaajasuh de. Myös hiljattain lehden lukijoiksi tul leet uudet tilaajat ovat tyytyväisiä Maa seudun Tulevaisuuteen, mikä on meille tärkeä asia tulevaisuuden näkökulmas ta, sanoo Viestilehdet Oy:n toimitus johtaja ja MTK ry:n talousjohtaja Heikki Laurinen .
Maaseudun Tulevaisuus ilmestyy kol mena päivänä viikossa. Pentikäisen mie lestä kolmipäiväisyys vaatii lisää digitaa lista toimintaa ja sen kehitystyöhön on haettu lisäpaukkuja. Lukijoita halutaan helliä hyvillä jutuilla myös verkossa.
– Kyse ei ole painetun ja digitaalisen tuotteen välillä joko tai vaan, tilanne on sekä että, Pentikäinen muistuttaa.
– Lukijalle painetun lehden ja digitaa listen tuotteiden kokonaisuuden pitää olla enemmän kuin kumpikaan niistä sel laisenaan. Erikoissanomalehtenä meil lä on tässä paljon mahdollisuuksia, joita alamme nyt askel kerrallaan hyödyntä mään, painettua lehteä unohtamatta, li sää Laurinen.
Myös Maaseudun Tulevaisuudessa mie titään jakelun ongelmia. Mikael Pentikäi nen toivoo, että jakelun ongelmiin löytyisi toimintamalli, joka turvaisi lehtien jake lun.
– Tässä on näkyvillä paljonkin synk kiä pilviä. Posti on jakanut lehtiä var haisjakelussa tappiolla, se ei ole kestävää toimintaa. Lainsäätäji en tehtävä on miettiä, mitä pos tinjakelijalta voidaan edellyttää.
Pentikäinen uskoo, että paras yhtälö voisi syntyä Postin ja lehti talojen yhteistyöstä.
– Keskinäinen kilpailu on kallista ja se maksaa kaikille osapuolille, hän perustelee.
Myös Laurinen näkee jakelun tule vaisuuden yhtenä lehtien päähuolenai heista.
-
-
-
-
-
-
– Lehti pitää pystyä jakamaan sen il mestymispäivänä, myös haja-asutus alueilla. Jos maaseudulla asuva ei saa enää lehteään, eivätkä usein tietoliiken neyhteydetkään näillä alueilla toimi riit tävän hyvin, jää asukas yhteiskunnalli sen kehityksen ulkopuolelle. Tämä on tasa-arvokysymys – ei voida vain lopettaa jakelua kaikki na päivinä laittamatta ensin tietoliikenneyhteyksiä kun toon. Sitä paitsi suomalai set arvostavat myös tutki musten mukaan painettuja lehtiä todella paljon, Lauri nen sanoo.
Maaseudun Tulevaisuus painetaan Keskisuomalaisen painotalossa Jyväskylän Aholaidassa.
Vuodenvaihteessa Keskon pääjohtaja na aloittanut Mikko Helander on kes kustelevan muutoksen johtaja. Diplomiinsinööri tuli kaupan keskusliikkeeseen
– Toimiala on erilainen, mutta aina on kyse lopulta kaupanteosta ja ihmisistä. Hän antaa kutsua itseään muutos johtajaksi, mutta alleviivaa, mitä se hä -
metsäyhtiöstä. nestä tarkoittaa:
– Tapaan ihmisiä paljon. Kuuntelen paljon. Käytän paljon aikaa myös sii hen, että kerron omia näkemyksiäni. Sii tä syntyy yhteinen ohjelma, mitä sitten
Helanderilla on kokemus, että näin voidaan toteuttaa vaikeitakin asioita. – Yhdessä luetaan ajan merkkejä ja yhdessä rakennetaan. Toki tulee tilan teita, joissa ei löydy konsensusta, ja sil loin pitää vain todeta, että nyt tehdään näin. Senkin ihmiset ymmärtävät.
toteutetaan. omissa joukoissa?
Millä ylläpitää muutosherkkyyttä
– Se on pitkälti viestintää. Mitä paremmin johtaa, sitä paremmin osaa myös viestiä kaikilla eri keinoilla. Viestin paljon myös sähköisesti, mut ta perinteiset keinot, kuten ihmisten tapaaminen, eivät ole menettäneet merkitystään.
Hän käyttää sanaa debatoiminen.
– Kuunteleminen ja omien mielipitei den kertominen. Myös se, että on roh keasti omaa mieltä, vaikka välillä näkee, että porukka saattaa olla jostain asiasta voimakkaasti eri mieltä.
– Mitä enemmän sitä (debatointia) on, sitä paremmin löytyy yhteinen sävel.
Hän siis heittäytyy mieluusti kaksi suuntaiseen sparraamiseen.
Kahden kuukauden pääjohtajuuden jälkeen homma on lähtenyt Helanderin mukaan rullaamaan hyvin.
– Se on tärkeä signaali tässä vaihees sa. Strategia saadaan päätettyä touko kuussa. Silloin meillä on selvä näkemys siitä, mihin Kesko ja K-ryhmä lähtevät kehittymään. Se taas on ensimmäinen varsinainen virstanpylväs.
– Meillä kaikilla – niin kauppiasyrit täjillä kuin meillä kaikilla Keskossa – on yhteinen käsitys siitä, että meidänkin pi tää muuttua, kun maailma meidän ym pärillämme muuttuu. Yhteisymmärrys on vahva.
Kun strategiaprosessi on jalostet tu selviksi konkreettisiksi toimenpiteik si, Helander on varma, että toteutus su juu rivakasti.
Asiakasta kuunnellaan herkällä korval la myös Keskisuomalainen-konsernis sa. Konsernijohtaja Vesa-Pekka Kan gaskorpi sanoo, että Keskon pääjohtaja Mikko Helanderin näkemykset muutos johtajuudesta voidaan allekirjoittaa
Keskisuomalaisessakin.
– Muutosten keskellä keskustele - minen on tärkeää. Esimerkiksi digi talisaatio muuttaa sekä meidän että asiakkaidemme toimintamalleja. Nii den vaikutuksista ja yhteisistä keinois ta pärjätä muuttuvilla markkinoilla on hyvä keskustella ja löytää yhdessä toi mivia tapoja menestyä, Kangaskorpi sanoo.
| a n I i N u |
4 |
|---|---|
| k R u E l |
1 |
| S N |
0 |
| O K |
2 |
| Konsernitilinpäätös, IFRS |
|---|
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS |
| . 95 |
|---|
Konsernin liikevaihto kasvoi 5,1 % ja oli 157,7 Me (150,0 Me). Ilmoitusmyyntimme kasvoi 8,9 % edellisestä vuodesta 80,8 Me:oon ja konsernin tilattavien lehtien tilaustuotot kasvoivat 2,5 % 49,7 Me:oon. Ulkoinen painonmyynti laski 7,4 % ja oli 17,4 Me.
Liikevaihdon kasvu johtui vielä osin 26.3.2013 tehdystä Suomen Lehtiyhtymä Oy:n kaupasta. Vuoden 2013 tilinpäätökseen yhdistettiin Suomen Lehtiyhtymän liikevaihto 26.3. alkaen. Vuoden 2014 tilipäätöksessä on Suomen Lehtiyhtymän liikevaihto koko vuodelta. Vertailukelpoinen liikevaihto, jossa Suomen Lehtiyhtymän koko vuoden 2013 liikevaihto on huomioitu vuoden 2013 vertailutietona, laski 5,4 %. Suomen Lehtiyhtymän osuus konsernin vuoden 2014 liikevaihdosta oli 41,4 % eli 65,3 Me.
Vertailukelpoista liikevaihtoa laski heikko taloussuhdanne ja sen vaikutukset mainonnan kehitykseen ja erityisesti sanomalehti-ilmoitteluun sekä tilattavien lehtien levikkituottojen lasku. Myös vertailukelpoinen konsernin painoliiketoiminnan liikevaihto laski kiristyneen markkinatilanteen johdosta.
Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,1 Me (1,1 Me), jotka koostuvat pääosin vuokratuotoista.
Vuonna 2014 liikevoittoa kertyi 14,4 Me eli 9,1 % liikevaihdosta. Edellisenä vuonna liikevoitto oli 13,9 Me ja liikevoittoprosentti oli 9,3 %. Suhteellista kannattavuutta painoi kiristynyt markkinatilanne ja kahden konsernin painon lopettamisesta johtuneet kertakulut, mutta silti se pysyi edellisen vuoden tasolla.
Nettorahoituskulut olivat 3,9 Me. Edellisenä vuonna nettorahoituskulua kertyi 7,5 Me. Tilikauden rahoituskuluihin sisältyy pörssiosakkeiden arvonalentumistappiota 1,6 Me (5,5 Me).
Konsernin tilikauden voitoksi muodostui 8,6 Me (4,6 Me).
Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2014 luvut sisältävät pääosan konsernin holding-toiminnoista sekä konsernin keskitetyistä hallintopalveluista. Yhtiön liikevaihto oli 5,5 Me (4,3 Me).
Keskisuomalainen-konserni kustantaa seitsemää seitsenpäiväistä lehteä ja yhtä viisipäiväistä lehteä, 17 paikallislehteä sekä 22 kaupunkilehteä. Seitsenpäiväiset lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Uusimaa, Keski-Uusimaa, Aamuposti ja Länsi-Uusimaa. Warkauden Lehti ilmestyy viitenä päivänä viikossa. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikossa pääasiassa Savossa ja Keski-Suomessa sekä yksi lehti Uudellamaalla. Kaupunkilehdistä yhdeksän ilmestyy kaksi kertaa viikossa ja 13 pääsääntöisesti kerran viikossa.
Kustannustoiminnan ilmoitustuotot kasvoivat osin Suomen Lehtiyhtymän kaupan myötä 80,5 Me:oon edellisen vuoden 73,9 Me:sta. Kasvua kertyi 9,0 %. Vertailukelpoinen ilmoitusmyynti ilman Suomen Lehtiyhtymän kaupan vaikutusta
laski kuitenkin 3,0 Me eli 3,6 %. Tilattavien lehtien tilaustuotot olivat 49,8 Me (48,4 Me) ja ne kasvoivat vuoden aikana 2,9 %. Vertailukelpoiset tilaustuotot laskivat 1,8 Me eli 3,5 %. Koko kustannustoiminnan liikevaihto oli 136,6 Me (127,4 Me). Vertailukelpoinen kustannustoiminnan liikevaihto laski kuitenkin 4,6 Me eli 3,2 %.
Konsernin aikakausi- ja asiakaslehtitoimintaan kuuluvista lehdistä merkittävimmät ovat ruoka-, juoma- ja tapahtuma-alan ammattilehdet Aromi, Avec ja Evento. Lisäksi kustannamme Autoliiton julkaisemaa Moottori-lehteä. Asiakaslehtiyhtiömme Omnipress Oy tuottaa sopimusperusteisesti asiakas- ja sidosryhmälehtiä. Keskisuomalaisen liikevaihto liiketoiminta-alueella 2014 oli 5,0 Me (3,7 Me).
Keskisuomalainen Oyj:n painopalveluihin kuuluu vuoden 2014 lopussa neljä sanomalehtipainoa, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Pieksämäellä, Tuusulassa ja Hämeenlinnassa. Lisäksi Porvoossa on arkkipaino. Vuoden 2014 helmikuussa suljettiin sekä Kuopion että Lohjan painot. Painojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli 46,7 Me (45,8 Me). Ulkoisten painotöiden liikevaihto laski tiukentuneen markkinatilanteen takia 9,1 % ja oli 17,4 Me (19,6 Me).
Konserniin kuuluva Savon Jakelu Oy hoitaa sanomalehtien jakelua koko Pohjois-Savon ja Etelä-Savon pohjoisosien alueella. Lisäksi yhtiö on laajentunut Pohjanmaalle Pyhäjärven kuntaan. Vuoden 2014 aikana yhtiö otti hoitaakseen aiemmin Itellan hoitamat sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakelut näillä alueilla. Jakelutoiminnan liikevaihto oli 6,8 Me (6,6 Me), josta konsernin ulkoista on noin 20 %.
Konserniin kuuluu tutkimuspalveluita tarjoava Tietoykkönen Oy. Tietoykkösen liikevaihto oli 0,8 Me (0,5 Me).
Konserniin kuuluu sekä sivun- ja ilmoitusvalmistusta että viestintäpalveluja tarjoava Mediasepät Oy. Pääosa yhtiön liikevaihdosta on konsernin sisäistä. Yhtiön ulkoinen liikevaihto oli 0,5 Me (0,5 Me). Konserniin kuuluva Etelä-Suomen liiketoiminnalle sivun- ja ilmoitusvalmistusta tekevä SLY-Sivunvalmistus Oy:n liiketoiminta yhdistettiin liiketoimintakaupalla Mediasepät Oy:öön 1.10.2014.
Keskisuomalainen-konserni tiivisti vuodenvaihteessa 2014/ 2015 yhtiörakennettaan ja siirtyi myös juridisessa rakenteessaan alueittaiseen malliin. Juridisten yhtiöitten määrä väheni 32 yhtiöstä 21 yhtiöön. Järjestelyllä tavoiteltiin selkeämpää juridista yhtiörakennetta, joka aiempaa paremmin vastaa alueellista johtamismallia.
Nykyiset sanoma- ja kaupunkilehtiä kustantavat yhtiöt yh-
distettiin sulautumisten ja jakautumisten kautta alueittain kolmeen yhtiöön, jotka ovat Etelä-Suomen Media Oy, Keski-Suomen Media Oy sekä Savon Media Oy. Etelä-Suomen Media Oy:öön yhdistettiin SLY-Kaupunkilehdet Oy ja SLY-Paikallislehdet Oy sekä SLY-Kaupunkimedia Oy:stä Turkulainen-lehti. Keski-Suomen Media Oy muodostui Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:stä ja Suur-Jyväskylän Lehti Oy:stä sekä Maakunnan Sanomat Oy:n Keski-Suomessa ilmestyvistä paikallislehdistä. Savon Media Oy:öön yhdistettiin Savon Sanomat Oy, Savon Aluemedia Oy, Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy, YS-Painos Oy sekä Maakunnan Sanomat Oy:n Savon alueen paikallislehdet.
Lisäksi järjestelyssä lopetettiin useita pöytälaatikkoyhtiöitä.
Tiedot konserniyhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (37,9 %), Väli-Suomen Media Oy (50,0 %), Jyväskylän Messut Oy (23,9 %), Jyväskylän Jakelut Oy (50,0 %) sekä Esan Kirjapaino Oy (25,1 %). Suomen Lehtiyhtymä Oy:n osakkuusyhtiöt ovat Porvoon Mediajakelu Oy (40,0 %), Jakelujuniorit Oy (20,0 %), Myyntimestarit Oy (31,6 %), Hämeen Ääni Oy (40,0 %) sekä Osakeyhtiö Laivastolehti (41,7 %). Sekä Keskisuomalainen Oyj että Suomen Lehtiyhtymä Oy omistavat Kärkimedia Oy:tä ja konsernin yhteenlaskettu omistusosuus on 20,6 %.
Olennaisimmat osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy ja Esan Kirjapaino Oy.
Arena Partners Oy on viiden maakuntalehden yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö. Arena Partners-konsernin liikevaihto oli 3,4 Me (3,3 Me). Arena Partnersilla on mobiiliratkaisujen kehittämiseen erikoistunut tytäryhtiö Arena Interactive Oy, josta Alma Media Oyj omistaa 35 % osuuden. Arena Partners omistaa 35 %:n osuuden Alma Media Oyj:n tytäryhtiöstä Alma Mediapartners Oy:stä, joka harjoittaa asunto-, auto- ja kuluttajailmoittelun markkinapaikkaliiketoimintaa.
Esan Kirjapaino Oy on lahtelainen mediayhtiö, joka kustantaa mm. 7-päiväistä sanomalehteä Etelä-Suomen Sanomia. Esan Kirjapaino Oy:n liikevaihto vuonna 2014 oli 36,3 Me (37,3 Me).
Sähköiset media- ja liiketoimintaratkaisut ovat merkittävä osa konsernin tuotekehitystoimintaa. Lisäksi konsernin osakkuusyhtiö Arena Partners Oy kehittää uusia sähköisiä ja mobiileja palveluja osakkailleen. Kehitysmenoja ei ole aktivoitu, koska niistä tulevat tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.
toimitusjohtaja Kalle Kautto
toimitusjohtaja Jaakko Kurikka
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tuija Korpelainen.
Yhtiössä noudatetaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen suosituksen (Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi) mukaista hallinnointijärjestelmää. Yhtiö on antanut suosituksessa 54 tarkoitetun erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. Selvitys on nähtävissä yhtiön internet sivuilla www.keskisuomalainen.com
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä. 31.12.2014 K-osakkeita oli yhteensä 5.203.304 kpl ja A-osakkeita 5.533.656 kpl, yhteensä osakkeita on 10.736.960 kappaletta.
Yhtiöllä on omistuksessaan 21.500 kpl omia A-osakkeitaan.
Yhtiökokous päätti 29.4.2014 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 9,3 % yhtiön osakkeista ja enintään 18,2 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana. Osakkeista maksettavan vastikkeen on oltava vähintään 7,00 euroa ja enintään 15,00 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden Asarjan osakkeen tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 29.4.2015 saakka.
Muut tiedot osakkeista ja osakkeiden omistuksesta löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Keskisuomalainen rahoitti 26.3.2013 tekemänsä Suomen Lehtiyhtymän osakkeiden kaupasta maksamansa 26,1 Me kauppahinnan vieraan pääoman ehtoisella lainalla. Järjestely kasvatti korollisen vieraan pääoman määrää ja vuoden 2014 lopussa sitä oli 72,4 Me. Vieraaseen korolliseen pääomaan sisältyy Keskisuomalainen Oyj:n 3.6.2011 liikkeelle laskema 16,8 Me pääomalaina. Konsernin muu korollinen vieras pääoma on pääosin rahalaitoslainaa. Yritys on suojautunut korkoriskiltä tekemällä pitkäaikaisen korkosuojausjärjestelyn.
Keskisuomalainen Oyj:n on laskenut 3.6.2011 liikkeelle pääosin omistajille ja henkilökuntaan kuuluville suunnatun 16,8 Me pääomalainan. Pääomalainalle maksetaan kiinteää 6,7 % korkoa. Laina on ehtojen mukaan maksettava takaisin viimeistään 3.6.2016. Edellä sanotusta poiketen yhtiöllä on kuitenkin oikeus maksaa laina takaisin yhtenä eränä 3.6.2015. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten lainan pääoma voidaan maksaa takaisin vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän.
Yhtiö voi maksaa pääomalainan takaisin joko likvideistä varoistaan ja myytävissä olevista sijoituksistaan tai ottamalla rahalaitoslainaa tai laskemalla liikkeelle vastaavanlaisen yrityslainan. Hallitus päättää rahoitustavasta ennen lainanmaksua.
Konsernin omavaraisuusastetta laski yrityskauppaa varten vuonna 2013 otettu lisälaina. Omavaraisuusaste vuoden 2014 lopussa oli 39,0 % (35,4 %). Tilikauden rahavarojen muutos oli -1,3 Me (8,3 Me).
Keskisuomalaisen maksuvalmius on säilynyt hyvällä tasolla koko tilikauden.
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 6,5 Me ja 4,1 % liikevaihdosta (23,8 Me ja 15,9 %). Tilikauden investoinnit olivat pääsääntöisesti korvaus- ja ylläpitoinvestointeja. Vertailuvuoden investointeja kasvatti Suomen Lehtiyhtymä Oy:n hankinta.
Merkittävimmät konsernin investoinnit ovat suunnitelmien mukaan vuonna 2015 painojen ja kiinteistöjen korvaus- ja ylläpitoinvestoinnit.
Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat
Konsernin liikevaihto vuonna 2014 kasvoi 5,1 % vuoteen 2013 verrattuna ja oli 157,7 Me. Kustannustoiminnan liikevaihto oli 136,6 Me (127,4 Me), tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto oli 58,6 Me (53,3 Me).
Kustannustoiminnan liikevaihto kasvoi tilikaudella 7,2 %. Kasvu johtui osin siitä, että vuonna 2013 hankittu Suomen Lehtiyhtymä Oy oli vertailuluvuissa vain 26.3.2013 lähtien. Kustannustoiminnan kannattavuus parani edellisestä vuodesta ja liikevoitto oli 15,0 Me (12,9 Me) ja liikevoitto-% 11,0 % (10,2 %).
Myös tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto kasvoi vuonna 2014 edelleen hieman yrityskaupan myötä ja oli 58,6 Me (53,3 Me). Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevoitto laski tiukentuneen markkinatilanteen myötä 10,0 % edellisestä vuodesta ja oli 3,0 Me (3,4 Me). Myös suhteellinen kannattavuus hieman heikkeni. Liikevoitto -% oli 5,1 % (6,3 %).
Konsernin tulos oli 8,6 Me (4,6 Me). Operatiivisen kehityksen lisäksi tilikauden tulokseen vaikutti rahoituskuluihin kirjattu, ei kassavirtavaikutteinen pörssiosakkeiden arvonalentumistappio 1,6 Me.
Lisää tunnuslukuja ja tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Ei olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.
Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkorahastoissa ja pitkäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen periaatteen, jonka mukaan konserni tekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman toimialan yhtiöihin. Konsernilla on pankkilainoihin liittyen tehty koronvaihtosopimus rahalaitoksen kanssa.
Kaikki noteeratut sijoitukset sekä koronvaihtosopimus arvostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoon. Myös noteeraamattomat sijoitukset arvostetaan pääsääntöisesti käypään arvoon. Mikäli noteeraamattoman sijoituksen käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, se on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Konsernin keskimääräinen henkilömäärä pieneni vuonna 2014 läpiviedyn tehostamisohjelman takia. Työsuhteita oli vuoden lopussa 1370 (1539). Toimittajia oli konsernin lehdissä yhteensä 393 (420). Tuotannollista henkilöstöä oli 286 (362). Pääosin osa-aikaisia lehdenjakajia oli 224 (257). Graafisten toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden yhteinen määrä oli 341 (372), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli 126 (128). Kokopäiväiseksi muutettuna konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 1210 henkilöä (1293).
Keskisuomalainen-konserni toimii vastuullisesti ja ympäristötietoisesti. Ympäristöasiat ovat selkeä kehityksen painopistealue konsernissa. Konsernilla on ISO 14001 ympäristösertifikaatti.
Elokuussa 2013 Keskisuomalainen julkisti kehitysohjelman, jolla pyrittiin vastaamaan tiukentuvaan markkinatilanteeseen ja muuttuvaan mediamarkkinaan. Tehostamisohjelmalla tavoiteltiin seitsemän miljoonan euron tehostumissäästöjä vuosien 2014 ja 2015 aikana.
Tehostamisohjelma on toteutunut suunnitellusti ja tavoitellut säästöt tullaan saavuttamaan vuoden 2015 loppuun mennessä.
Lukijoiden, tilaajien ja ilmoittajien jo pitempään jatkunut mediankäytön muutos on konsernin merkittävimpiä riskejä. Lukijoille ja tilaajille on mediamarkkinan monimuotoistumisen ja digitalisoitumisen myötä tullut lisää mediavaihtoehtoja. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti lehtiemme lukija- ja tilausmääriin.
Pitkään jatkunut heikko taloudellinen suhdanne ja kaupan alan rakennemuutos ovat vaikuttaneet heikentävästi mediatoimialan ilmoitusmyyntien kehitykseen. Kiristynyt kansainvälinen poliittinen ja taloudellinen tilanne voimistaa tätä kehitystä.
Kaupan alalla sähköisen kaupan ja digitaalisten mediavaihtoehtojen kasvu muuttaa kaupan ilmoittelun rakennetta ja käytettäviä ilmoituskanavia siten, että kaupan ilmoittelua siirtyy printistä sähköisiin vaihtoehtoihin.
Itellan jakelustrategian muutokset erityisesti varhaisjakelussa luovat riskin jakelukustannusten nousun lisäksi jakelun palvelutason heikentymiselle ja sen aiheuttamille tilausmenetyksille.
Kehitystoiminnan painopistettä pitää entistä voimakkaammin suunnata kuluttaja- ja ilmoitusmarkkinoiden kehitystrendin mukaisesti digitaalisen ansainnan kehittämiseen. Onnistumisemme tässä kehitystyössä on ratkaisevan tärkeää yhtiön pitkän aikavälin kannattavuuden näkökulmasta.
Painotoiminnassa viime vuosien kapasiteetin lisäys markkinassa on entisestään kiristänyt alan kilpailutilannetta. Kustannustehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen korostuu ja riskeinä ovat ulkoisen painovolyymin laskeminen sekä painotoiminnan kannattavuutemme heikentyminen. Myös omien lehtiemme painovolyymin lasku voimistaa tätä kehitystä.
Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät tietotekniikkaan ja painoliiketoimintojen keskeytymiseen.
Yleisestä talouden ja toimialan kehityksestä huolimatta konsernin rahoitusasema on katsauskauden taloudellisen kehityksen ja vuonna 2013 tehtyjen rahoitusjärjestelyjen myötä pysynyt vakaana.
Vuonna 2015 taloudellinen suhdanne pysyy vaikeana. Sanomalehtien levikkien lievästi laskiessa ja taantuman edelleen painaessa mediamyyntiämme uskomme liikevaihdon hieman laskevan. Toimintamme tehostuessa ja digitaalisten tuottojen kasvaessa uskomme liikevoiton pysyvän edellisen vuoden tasolla.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 42.195.417,64 euroa.
A- ja K -osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on 5.203.304 kpl ja A-sarjan osakkeita 5.512.156 kpl eli yhteensä 10.715.460 kpl. Emoyhtiön hallussa on omia osakkeita 21.500 kpl, niille ei makseta osinkoa.
Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään, ettei esitetty osingonjako vaaranna konsernin maksukykyä.
Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,46 euroa osakkeelle. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 4.929.111,60 euroa.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 20.000,00 euroa.
| 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 157,7 Me | 150,0 Me 106,2 Me | |
| Liikevoitto | 14,4 Me | 13,9 Me | 17,1 Me |
| Liikevoitto % | 9,1 % | 9,3 % | 16,1 % |
| Tilikauden tulos | 8,6 Me | 4,6 Me | 9,4 Me |
| Tulos/osake, Eur | 0,79 | 0,45 | 0,88 |
| Oman pääoman tuotto % |
14,2 % | 7,8 % | 16,4 % |
| Omavaraisuusaste % | 39,0 % | 35,4 % | 53,6% |
| 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstöä keskimäärin kokopäiväiseksi muutettuna tilikauden aikana |
1210 | 1293 | 829 |
| Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella |
53,3 Me 51,2 Me 35,3 Me | ||
| Työsuhteita vuoden lopussa 1370 | 1539 | 1045 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| liitetieto | 1.1.-31.12.2014 | 1.1.-31.12.2013 |
| LIIKEVAIHTO | 157 656 | 149 991 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastonmuutos Liiketoiminnan muut tuotot 4 |
-19 1 078 |
28 1 104 |
| Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 6 Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 5 LIIKEVOITTO |
-50 564 -64 922 -7 082 -21 764 14 383 |
-46 159 -62 672 -6 606 -21 801 13 885 |
| Rahoitustuotot 8 Rahoituskulut 9 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA |
635 -4 532 157 10 643 |
876 -8 422 -196 6 144 |
| Tuloverot 10 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO |
-2 028 8 615 |
-1 579*) 4 565 |
| TILIKAUDEN VOITON/TAPPION JAKAUTUMINEN: Emoyhtiön osakkeenomistajille Määräysvallattomille omistajille |
8 493 122 8 615 |
4 609 -44 4 565 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos 11 Tulos/osake, laimentamaton Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu |
0,79 0,79 |
0,43 0,43 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä: -laimentamaton -laimennettu |
10 715 460 10 715 460 |
10 715 460 10 715 460 |
| KONSERNIN LAAJAN TULOSLASKELMAN ERÄT Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät: Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi: |
8 615 | 4 565 |
| Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: Myytävissä olevat rahoitusvarat |
-303 61 -206 |
-19 4 1 294 |
| Rahavirran suojaukset Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen |
41 -407 |
364 -346 1 296 |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | 8 207 | 5 861 |
| TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKO Emoyhtiön osakkeenomistajille Määräysvallattomille omistajille |
8 085 122 |
5 905 -44 |
| *) Tuloslaskelman vertailuvuoden lukuja on oikaistu. Verot ovat 249.983,43 euroa suuremmat kuin aiemmin on raportoitu. |
| 2014 | 2013 |
|---|---|
| 13 462 | |||
|---|---|---|---|
| 64 200 | |||
| 666 | |||
| 37 834 | |||
| 10 517 | |||
| 11 313 | |||
| 223 | |||
| 3 266 | |||
| 139 188 | 141 481 | ||
| 1 510 | |||
| 21 | 12 290 | 14 923 | |
| 635 | 508 | ||
| 1 171 | |||
| 15 184 | |||
| 29 159 | 33 296 | ||
| 168 347 | 174 776 | ||
| 23 | 2 257 | 2 257 | |
| 23 | -323 | -323 | |
| 23 | 1 167 | 1 333 | |
| 59 224 | 55 113 | ||
| 62 326 | 58 380 | ||
| 388 | 286 | ||
| 62 714 | 58 666 | ||
| 4 080 | |||
| 70 306 | |||
| 1 423 | |||
| 74 | |||
| 69 552 | 75 883 | ||
| 26 | 8 335 | 8 285 | |
| 27 | 27 368 | 31 711 | |
| 378 | 231 | ||
| 36 082 | 40 227 | ||
| 12 12 14 15 16 17 18 19 20 22 19 26 24 25 |
12 448 64 210 797 36 516 11 117 9 457 786 3 856 1 129 985 14 120 3 681 64 094 1 674 104 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Liitetieto | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
| Liiketoiminnan rahavirrat Asiakkailta saadut maksut Tavaroiden ja palvelujen toimittajille ja |
161 090 | 149 230 |
| henkilöstölle suoritetut maksut Maksetut korot Saadut korot |
-140 437 -2 883 67 |
-130 156 -2 538 60 |
| Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta |
-2 896 14 942 |
-4 195 12 401 |
| Investointien rahavirrat | ||
| Tytäryrityksen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 3 Tytäryrityksen myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla |
-53 | -21 015 48 |
| Osakkuusyritysten hankinta Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin |
-1 061 -4 512 -819 |
-2 284 -765 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin Lainasaamisten lisäys/vähennys |
622 -79 -568 |
229 11 |
| Saadut osingot Investointien rahavirrat |
1 050 -5 419 |
1 184 -22 592 |
| Rahoituksen rahavirrat | ||
| Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot |
-6 477 -4 306 |
58 664 -34 305 -5 917 |
| Rahoituksen rahavirta | -10 783 | 18 442 |
| Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa |
-1 261 16 249 14 988 |
8 251 7 998 16 249 |
| Rahavarat taseessa sisältyvät seuraaviin eriin: Rahavarat *) |
14 988 | 16 249 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 14 988 | 16 249 |
| *) sisältää sekä rahavarat että sulkutilillä olevat muut rahoitusvarat |
| Oman pääoman muutos 2013 pääoma | Osake- | Muut sidotut |
Muut rahastot rahastot osakkeet |
Omat | Kertyneet voitto- varat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA 1.1. Osinkojen palautuminen konsernille Vähemistöosuuden muutokset |
2 257 | 270 | -249 | -323 | 56 326 86 |
58 282 86 |
12 | 58 282 86 12 |
|
| Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen |
4 609 | -44 | 4 565 | ||||||
| määrittämisestä johtuvat erät Rahavirran suojaukset Myytävissä olevat rahoitusvarat |
275 1 037 |
-15 | -15 | ||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa |
1 311 | 4 594 | 5 905 | -44 | 5 861 | ||||
| Osingonjako Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Hankitun tytäryhtiön määräysvallattomien omistajien osuus |
-5 894 -5 894 |
-5 894 | 318 | -5 894 318 |
|||||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12. 2 257 | 270 | 1 063 | -323 | 55 113 | 58 380 | 286 | 58 666 | ||
| Oman pääoman muutos 2014 pääoma | Osake- | Muut sidotut |
Muut rahastot rahastot osakkeet |
Omat | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Kertyneet voitto- varat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Yhteensä | |
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 270 | 1 063 | -323 | 55 113 | 58 380 | 286 | 58 666 | |
| Osinkojen palautuminen konsernille Osuus osakkuusyhtiöiden suorista oman pääoman kirjauksista |
215 -68 |
215 -68 |
215 -68 |
||||||
| Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Etuuspohjaisen nettovelan (tai |
8 493 | 122 | 8 615 | ||||||
| omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät |
-242 | -242 | |||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat Tilikauden laaja tulos yhteensä |
-165 -165 |
8 250 | 8 085 | 122 | 8 207 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä |
-4 286 -4 286 |
-4 286 | -20 -20 |
-4 306 |
Keskisuomalainen-konserni kustantaa ja julkaisee sanomalehtiä sekä harjoittaa paino- ja jakelutoimintaa sekä sähköistä viestintää usealla paikkakunnalla Keski-Suomessa, Savossa ja Etelä-Suomessa.
Konsernin emoyritys on Keskisuomalainen Oyj, joka on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla vuodesta 1999 alkaen. Emoyrityksen kotipaikka on Jyväskylä ja sen rekisteröity osoite on PL 159, 40101 Jyväskylä.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www. keskisuomalainen.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Aholaidantie 3, 40320 Jyväskylä.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 18.2.2015 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Tilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Konserni on soveltanut 1.1.2014 alkaen seuraavia IFRS-muutoksia:
IFRS 10 Konsernitilinpäätös IFRS 11 Yhteisjärjestelyt IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu) IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä
Voimaan tulleet muutokset ovat vaikuttaneet konsernin liitetietoihin.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun nettovarallisuuden erotuksesta on liikearvoa. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja kirjattu velaksi. Lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syystä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
Esan Kirjapaino Oy on tämän periaatteen mukaisesti yhdistelty vuoden 2013 tilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä. Konsernin omistusosuus yhtiössä oli tuolloin 19,2 %, vuoden 2014 tilinpäätöksessä omistusosuus on 25,1 %. Omistusosuuden lisäksi osakkuusyhtiöarviointiin on vaikuttanut erittäin tiivis päivittäinen operatiivinen ja rakenteellinen yhteistyö molempien yhtiöiden pääsanomalehtien välillä. Tämä yhteistyö sekä jäsenyys Esan Kirjapaino Oy:n hallituksessa tuovat omistusosuuden lisäksi osakkuusyhtiömääritelmässä tarkoitetun huomattavan vaikutusvallan.
Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä, joista konserni omistaa alle 100 %, käsitellään yhteisinä toimintoina IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardin mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät varansa ja velkansa, mukaan lukien osuutensa yhteisistä varoista ja veloista. Lisäksi konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät tuottonsa ja kulunsa, mukaan lukien osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista ja kuluista.
Konsernin kaikissa yksiköissä toimintavaluutta on euro. Myös konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernin lähes kaikki liiketapahtumat ovat euroissa ja konserni toimii vain Suomessa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan maksupäivän kurssiin, joka vastaa tapahtumapäivän kurssia, koska valuuttatapahtumien määrä on konsernissa vähäinen.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoon kirjataan myyntituotot vähennettyinä välillisillä veroilla ja alennuksilla. Myyntituotot muodostuvat enimmäkseen ilmoitusmyynnistä, lehtimyynnistä, painotoiminnan myynnistä sekä jakelu- ja kuljetustuotoista.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tuotteiden kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut liiketoiminnan kulut kuin materiaalista, alihankinnoista, poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Merkittävimmät kuluerät muodostuvat mainonnan ja markkinoinnin sekä toimitilojen kuluista.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut vaihto-omaisuuden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan.
Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivään mennessä säädetyllä verokannalla kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, myytävissä olevien sijoitusten arvostamisesta käypään arvoon ja johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Taseessa laskennalliset verosaamiset ja –velat vähennetään toisistaan silloin, kun ne voidaan kuitata toisiaan vastaan. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.
Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden muodostamalle ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Aineettomia hyödykkeitä ovat atk-ohjelmat, tuotemerkit ja asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä syntyneet aineettomat hyödykkeet merkitään käypään arvoon ja tämän jälkeen arvostetaan alkuperäiseen käypään arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla.
Poistoajat ovat seuraavat:
| • Atk-ohjelmat | 5 vuotta |
|---|---|
| • Tuotemerkit | 15 vuotta |
| • Asiakkuudet | 10 vuotta |
Sijoituskiinteistöt ovat osakehuoneistoja, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin 20 vuoden aikana.
käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa
käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Käyttöomaisuushyödykkeen myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella kun ne ovat syntyneet.
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä.
Arvonalentumisen arviointi tapahtuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla tai niiden muodostaman ryhmän tasolla. Rahavirtaa tuottavalla yksiköllä tarkoitetaan pienintä omaisuuserien ryhmää, jonka jatkuvasta käytöstä kertyy rahavirtaa ja joka on pitkälti riippumaton muiden omaisuuserien tuottamasta rahavirrasta. Konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat sanomalehti, kaupunkilehti tai niiden muodostama ryhmä sekä paikallislehtien ryhmä ja painon yksiköt yhteensä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahavirtaennusteissa otetaan huomioon kaikki korvausinvestoinnit ja uusinvestoinnit silloin, kun niihin on sitouduttu. Kustannustoiminnan osalta on oletettu, että liiketoiminta jatkuu myös ennustettujen rahavirtojen jälkeen, jolloin kustannustoiminnalle on laskettu jäännösarvo.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, kun on olemassa viitteitä, että arvonalentumistappiota ei ole tai se on pienentynyt ja olosuhteissa on tapahtunut muutos sekä hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun arvonalentuminen on kestänyt vuoden tai on vähintään 30 %. Jaksotettuun hankintahintaan IAS 39:n mukaisesti käsiteltävistä saamisista kerrytetään arvonalennuskirjauksen jälkeen korkotuottoa sillä korolla, jota on käytetty diskonttokorkona arvonalennuskirjausta laskettaessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankin-
tamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO -menetelmää käyttäen.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Arvonalentumiset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.
Kaupankäyntitarkoituksessa olevat johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvostusvoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Mikäli noteeraamattoman osakkeen käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, se on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.
Yhtiöllä on koronvaihtosopimus, joka on arvostettu käypään arvoon sinä päivänä jona konsernista tuli sopimusosapuoli ja se arvotetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin, koska koronvaihtosopimusta ei voida käsitellä IAS 39:n mukaisesti suojaavana.
Johdannaissopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa, joka vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.
IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan omaan pääomaan IFRS 1 – standardin salliman helpotuksen mukaisesti.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan velaksi, kun yhtiökokous on päättänyt osingonmäärän.
Konserni vuokralle ottajana Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokraajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin taseessa.
Konsernilla ei ole vuokralle antajana vuokrasopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus ovat erilaiset kuin muissa liiketoiminnoissa. Keskisuomalaisen raportoitavat segmentit ovat kustannustoiminta sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut.
Keskisuomalainen-konsernilla on toi-
mintaa vain Suomessa. Tämän vuoksi ei esitetä maantieteellisiä alueita koskevia konsernitason tietoja.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:
Konsernilla on erilaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Työsuhde-etuuksiin kuuluvien kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten diskonttokorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto, arvioidut tulevat palkkatason muutokset ja lähtövaihtuvuus. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa huomattavasti toteutuneesta kehityksestä johtuen mm. muuttuneesta yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja henkilökunnan palvelusajan pituudesta.
Arvonalentumistestaus Konsernissa testataan vuosittain liikearvot mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa käytetään arvioita EBITDA:sta, tulevien vuosien korvausinvestoinneista, pitkän ajan kasvukertoimesta ja diskonttokorosta. Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat diskonttokorko sekä rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA. Näiden tekijöiden olennainen muutos voi aiheuttaa liikearvojen alaskirjausta. Herkkyysanalyysia on kuvattu tarkemmin liitetietojen kohdassa 13.
Johto joutuu käyttämään harkintaa arvioidessaan myytävissä olevien oman pääomanehtoisten instrumenttien arvostustappion merkittävyyttä ja pitkäaikaisuutta. Arvonalentumistappio kirjataan, kun arvonalentuminen on kestänyt vuoden tai on vähintään 30 %. Arvio tehdään tapauskohtaisesti ottamalla osakekurssikehitys huomioon.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2015 seuraavat IFRS-muutokset, jotka on hyväksytty EU:ssa ja jotka saattavat vaikuttaa tulevina tilikausina konsernin tilinpäätöksiin:
Konsernin alustavan arvion mukaan voimaan tulevilla muutoksilla ei ole suurta vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Keskisuomalainen-konserni toimii vain Suomessa.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Varoja ja velkoja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin johto ei seuraa tasetta tällä tasolla. Segmenttien voiton tai tappion määrittämisperusteissa ei ole tehty muutoksia. Yhdenkään ulkoisen asiakkaan tuotot eivät ole yli 10 % konsernin kokonaistuotoista.
Keskisuomalainen-konserni kustantaa kuutta seitsenpäivästä lehteä, yhtä kuusipäivästä lehteä, yhtä viisipäiväistä lehteä, 17 paikallislehteä sekä 22 kaupunkilehteä. Seitsenpäiväiset lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Aamuposti. Länsi-Uusimaa ilmestyy kuutena päivänä viikossa ja Warkaden Lehti viitenä päivänä viikossa. Paikallislehtiä ovat Keski-Suomen alueella ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Viispiikkinen, Sampo ja Sisä-Suomen Lehti. Savon alueella paikallislehdistä ilmestyvät Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savossa ilmestyvä Heinäveden Lehti. Kuopion lähistöllä ilmestyvät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo, Soisalon Seutu ja Pieksämäen Lehti. Etelä-Suomen alueella ilmestyy Sipoon Sanomat. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikossa. Konsernin kustantamat kaupunkilehdet ovat Jyväskylässä ilmestyvä Suur-Jyväskylän Lehti ja Kuopiossa ilmestyvät Viikkosavo ja Kuopion Kaupunkilehti. Iisalmen seudulla ilmestyvät Töllötin ja Iisalmen kaupunkilehti. Lisäksi kaupunkilehdistä Saarijärven alueella ilmestyy Saarijärveläinen ja Äänekosken seudulla Pikkukaupunkilainen. Etelä-Suomen alueella ilmestyvät Mäntsälän Uutiset, Nurmijärven Uutiset, Hyvinkään Viikkouutiset, Riihimäenseudun Viikkouutiset, Tuusu-
lanjärven Viikkouutiset, Iltalohja, Vih-
din Uutiset, Imatralainen, Helsingin Uutiset, Länsiväylä, Vantaan Sanomat, Lappeenrannan Uutiset, Tamperelainen, Turkulainen ja Seinäjoen Sanomat. Kaupunkilehdistä yhdeksän ilmestyy kaksi kertaa viikossa ja 13 pääsääntöisesti kerran viikossa.
Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva painotoiminta käsittää neljä lehtipainoa, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Pieksämäellä, Tuusulassa ja Hämeenlinnassa. Lisäksi konsernilla on arkkipainotalo Porvoossa. Kuopiossa ja Lohjalla olleet painot lopettivat toimintansa alkuvuonna 2014.
Savon Jakelu Oy hoitaa sanomalehtien yhteisjakelun Kuopiossa, Varkaudessa, Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Maaningalla, Joroisissa, Leppävirralla, Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Säyneisissä.
Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluvat Mediasepät Oy ja SLY-Sivunvalmistus Oy tuottavat konsernin lehdille sivun- ja ilmoitusvalmistuksen. SLY-Sivunvalmistuksen liiketoiminta myytiin syksyllä 2014 Mediasepät Oy:lle.
| 2013 (1000 eur) |
Kustannus- toiminta |
Tuotanto- ja logistiikkapalvelut |
Eliminoinnit | Kohdista- mattomat |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||
| Ulkoinen liikevaihto | 127 230 | 21 628 | 1 133 | 149 991 | |
| Sisäinen liikevaihto | 219 | 31 684 | -39 311 | 7 408 | 0 |
| Liikevaihto | 127 449 | 53 311 | -39 311 | 8 541 | 149 991 |
| Segmentin liikevoitto | 12 946 | 3 367 | -2 427 | 13 885 | |
| Liikevoitto | 12 946 | 3 367 | 0 | -2 427 | 13 885 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -7 545 | -7 545 | |||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | -196 | -196 | |||
| Tuloverot | -1 579 | -1 579 | |||
| Tilikauden tulos | 12 946 | 3 367 | 0 | -11 747 | 4 565 |
| MUUT TIEDOT | |||||
| Liikevaihto, tavarat | 48 748 | 19 339 | 22 | 68 109 | |
| Liikevaihto, palvelut | 78 482 | 2 289 | 776 | 81 547 | |
| Investoinnit | 24 380 | 822 | 1 254 | 26 455 | |
| Poistot | -1 940 | -2 485 | -2 086 | -6 511 | |
| Arvonalentuminen | -83 | -83 |
| 2014 (1000 eur) |
Kustannus- toiminta |
Tuotanto- ja logistiikkapalvelut |
Eliminoinnit | Kohdista- mattomat |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||
| Ulkoinen liikevaihto | 136 317 | 19 850 | 1 490 | 157 656 | |
| Sisäinen liikevaihto | 332 | 38 761 | -46 239 | 7 145 | 0 |
| Liikevaihto | 136 649 | 58 611 | -46 239 | 8 635 | 157 656 |
| Segmentin liikevoitto | 15 027 | 3 011 | -3 655 | 14 383 | |
| Liikevoitto | 15 027 | 3 011 | 0 | -3 655 | 14 383 |
| Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista |
-3 898 157 |
-3 898 157 |
|||
| Tuloverot | -2 028 | -2 028 | |||
| Tilikauden tulos | 15 027 | 3 011 | 0 | -9 423 | 8 615 |
| MUUT TIEDOT | |||||
| Liikevaihto, tavarat | 49 917 | 18 097 | 318 | 68 333 | |
| Liikevaihto, palvelut | 86 400 | 1 753 | 1 171 | 89 324 | |
| Investoinnit | 827 | 3 810 | 2 190 | 6 827 | |
| Poistot Arvonalentuminen |
-1 031 | -2 499 | -3 553 | -7 082 0 |
|
| Liikevaihdon jakautuminen tuotteisiin ja palveluihin |
2014 | 2013 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | 1.1.-31.12.2014 | 1.1.-31.12.2013 |
| Ilmoitustuotot Tilaustuotot Paino- ja jakelutuotot Muut tuotot Liikevaihto yhteensä |
80 815 49 715 19 157 7 970 157 656 |
74 192 48 511 20 460 6 828 149 991 |
Vuonna 2014 ei ole hankittu liiketomintaa. Sihteeri&Assistentti lehden hankinnasta maksettiin lisäkauppahinta 0,01 Me.
Vuonna 2013 Keskisuomalainen osti 98,5 % Suomen Lehtiyhtymä Oy:n osakkeista 26.3.2013 ja hankki myöhemmin omistukseensa 100 % Suomen Lehtiyhtymän osakkeista. Osakkeiden hankintahinnasta maksettiin rahana 27,3 Me. Siirtovelkoihin kirjattiin 0,2 Me, mikä vastaa 0,5 % omistusosuutta osakkeista. Kauppaan ei liity ehdollisia lisäkauppahintoja.
Konsernin liikevaihto tammi-joulukuulta 2013 olisi ollut 166,3 Me ja tulos 4,8 Me, jos tilikauden aikana toteutunut liiketoimintojen hankinta olisi yhdistelty konserniin tilikauden 2013 alusta lähtien. Suomen Lehtiyhtymän hankitusta liiketoiminnasta on yhdistelty liikevaihtoa 51,5 Me. Tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy 1,2 Me kertakustannus Suo-
men Lehtiyhtymän osakkeiden hankinnasta. Kulut ovat syntyneet varainsiirtoverosta ja asiantuntijapalkkioista. Hankitusta liiketoiminnasta on arvostettu asiakkuuksiin 6,3 Me ja tuotemerkkeihin liittyviä aineettomia hyödykkeitä 4,8 Me, jotka poistetaan 10 vuodessa. Verojen jälkeen näistä aiheutuu kulua tilikauden tulokseen -0,8 Me. Liikearvoa syntyi yhteensä 25,8 Me. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Liikearvon syntymiseen vaikuttivat hankinnoista odotettavissa olevat synergiaedut sekä markkinaosuuden kasvattaminen kyseisillä alueilla. Tilinpäätöksen tulokseen sisältyy hankittujen yhtiöiden tulosta 4,5 Me. Kun huomioidaan myös tilikauden poisto hankituista asiakkuuksista ja tuotemerkeistä, niin hankinnan vaikutus tilikauden tulokseen on yhteensä 3,7 Me.
SLY-paikallislehdet Oy osti 21.10.2013 Sihteeri&Assistentti lehden liiketoiminnan. Lehti yhdistettiin jo aiemmin omistettuun Evento lehteen, uuden lehden nimi on Evento + S&A -lehti. Lehti on suunnattu tapahtumien ja toimistojen ammattilaisille, joiden vastuulla on suunnitella yrityksen tilaisuudet, organisoida liikematkat ja varata majoitukset. Suomen Lehtiyhtymä Oy osti 35 % vähemmistöosuuden Omnipress Oy:stä 27.6.2013, jonka jälkeen Omnipress Oy on 100 % omistettu tytäryhtiö. Omnipress on Suomen Lehtiyhtymän asiakas- ja erikoislehtiä tuottava tytäryhtiö.
Kauppahinnat olivat yhteensä 0,3 Me. Kauppahinnat maksettiin rahalla. Sihteeri&Assistentti lehden hankintaan liittyy pieni lisäkauppahinta, jota ei kirjattu velaksi sen toteutumisen epätodennäköisyyden vuoksi. Hankinnoilla oli vähäinen vaikutus konsernin 2013 tulokseen.
| (1000 eur) | Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot |
|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 11 730 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 079 |
| Sijoitukset | 1 181 |
| Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset | 81 |
| Vaihto-omaisuus | 810 |
| Lyhtyaikaiset myynti- ja muut saamiset | 7 699 |
| Tuloverosaaminen | 284 |
| Muut rahoitusvarat | 84 |
| Rahavarat | 6 638 |
| Varat yhteensä | 40 587 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 318 |
| Laskennallinen verovelka | 4 324 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 1 202 |
| Lyhtyaikaiset korolliset velat | 17 875 |
| Ostovelat ja muut velat | 14 809 |
| Tuloverovelka | 392 |
| Velat yhteensä | 38 920 |
| Nettovarat | 1 667 |
| Hankintameno | 27 796 |
| Liikearvo | 26 129 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 27 624 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -6 638 |
| Rahavirtavaikutus | 20 986 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| 4. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| (1000 eur) Vuokratuotot Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä Muut tuotot Myyntivoitot käyttöomaisuudesta Liiketoiminnan muut tuotot |
1.1.-31.12.2014 786 100 126 66 1 078 |
1.1.-31.12.2013 737 86 95 185 1 104 |
| 5. Liiketoiminnan muut kulut | ||
| (1000 eur) Tilakulut Tietoliikenne-, konttori- ja ict-kulut Luovutustappiot käyttöomaisuudesta Sijoituskiinteistöjen hoitokulut Muut kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2014 tilintarkastuksesta 95 tuhatta euroa ja muista palveluista |
1.1.-31.12.2014 -4 568 -4 511 -356 -52 -12 277 -21 764 |
1.1.-31.12.2013 -5 166 -4 499 -20 -51 -12 066 -21 801 |
| 66 tuhatta euroa (vuonna 2013 tilintarkastuksesta 113 tuhatta euroa ja muista palveluista 54 tuhatta euroa). 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut |
||
| (1000 eur) Palkat ja palkkiot Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut yhteensä |
1.1.-31.12.2014 -53 300 -8 926 -364 -2 333 -64 922 |
1.1.-31.12.2013 -51 224 -9 596 -355 -1 497 -62 672 |
| Henkilöstö keskimäärin Kustannustoiminta Tuotanto- ja logistiikkapalvelut Muut Yhteensä |
2014 669 438 104 1 210 |
2013 697 493 103 1 293 |
| 7. Tutkimus- ja kehitysmenot | ||
| Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus ja kehitysmenoja 584 tuhatta euroa vuonna 2014 (575 tuhatta euroa vuonna 2013). |
||
| 8. Rahoitustuotot | ||
| (1000 eur) Osinkotuotot, myytävissä olevista sijoituksista Realisoitumattomat voitot johdannaisista Muut korkotuotot, lainat ja muut saamiset Rahoitustuotot yhteensä |
1.1.-31.12.2014 499 48 88 635 |
1.1.-31.12.2013 682 194 876 |
2014 2013
| 9. Rahoituskulut | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tulosvaikutteisesti kirjatut erät (1000 eur) |
1.1.-31.12.2014 | 1.1.-31.12.2013 |
| Arvonalentumiset myytävissä olevista sijoituksista Korkokulut, jaksotettuun hankintamenoon |
-1 645 | -5 451 |
| arvostetuista rahoitusveloista Realisoitumattomat tappiot johdannaisista |
-2 882 | -2 354 -472 |
| Muut rahoituskulut Rahoituskulut yhteensä |
-5 -4 532 |
-145 -8 422 |
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä niihin liittyvät luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut ovat seuraavat:
| 2014 | Käyvän arvon | Luokittelun | |
|---|---|---|---|
| (1000 eur) | muutokset | muutos | Yhteensä |
| Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) | |||
| uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | -242 | -242 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 1 151 | -1 316 | -165 |
| Yhteensä | 909 | -1 316 | -407 |
| 2013 | Käyvän arvon | Luokittelun | |
| (1000 eur) | muutokset | muutos | Yhteensä |
| Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) | |||
| uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | -15 | -15 |
| 10. Tuloverot | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Yhteensä |
2 901 15 -887 2 028 |
3 975 3 -2 399 1 579 *) |
| Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: |
||
| Tulos ennen veroja | 10 643 | 6 144 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla Verovapaat tulot Vähennyskelvottomat kulut Aikaisempien tilikausien verot Tappioista kirjaamaton vero |
2 129 -266 292 15 118 |
1 505 -257 361 3 41 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta |
31 | -27 48 |
| Verokannan muutoksen vaikutus Muut erät Verot tuloslaskelmassa |
-291 2 028 |
8 -103 1 579 |
| *) Tuloslaskelman vertailuvuoden lukuja on oikaistu. Verot ovat 250 tuhatta euroa suuremmat kuin aiemmin on raportoitu. |
Rahavirran suojaukset 275 275 Myytävissä olevat rahoitusvarat -3 325 4 361 1 037 Yhteensä -3 340 4 636 1 296
| Aineettomat hyödykkeet 2014 (1000 eur) |
Aineettomat oikeudet |
ja tavara- merkit |
Ennakko- maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. Liiketoimintojen yhdistäminen |
7 363 | 12 866 | 270 | 20 500 0 |
| Lisäykset | 608 | 307 | 915 | |
| Vähennykset | -1 341 | -23 | -1 364 | |
| Siirrot erien välillä | 472 | -248 | 224 | |
| Hankintameno 31.12. | 7 102 | 12 866 | 307 | 20 275 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Liiketoimintojen yhdistäminen |
-5 435 | -1 603 | 0 | -7 038 0 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Arvonalentuminen |
1 214 | 1 214 0 |
||
| Tilikauden poisto | -727 | -1 275 | -2 002 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -4 948 | -2 878 | 0 | -7 826 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 2 153 | 9 988 | 307 | 12 448 |
| Aineettomat hyödykkeet 2013 (1000 eur) |
Aineettomat oikeudet |
Asiakkuudet ja tavara- merkit |
Ennakko- maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 5 244 | 1 726 | 88 | 7 058 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 2 141 | 11 141 | ||
| Lisäykset | 320 | 270 | ||
| Vähennykset | -431 | |||
| Siirrot erien välillä | 88 | -88 | 0 | |
| Hankintameno 31.12. | 7 363 | 12 866 | 270 | 13 282 590 -431 20 500 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -3 425 | -513 | 0 | -3 938 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | -1 736 | -1 736 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 394 | |||
| Arvonalentuminen | -83 | -83 | ||
| Tilikauden poisto Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-667 -5 435 |
-1 007 -1 603 |
0 | 394 -1 674 -7 038 |
| Asiakkuudet | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2014 | Aineettomat | ja tavara- | Ennakko- | |
| (1000 eur) | oikeudet | merkit | maksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 7 363 | 12 866 | 270 | 20 500 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 0 | |||
| Lisäykset | 608 | 307 | 915 | |
| Vähennykset | -1 341 | -23 | -1 364 | |
| Siirrot erien välillä | 472 | -248 | 224 | |
| Hankintameno 31.12. | 7 102 | 12 866 | 307 | 20 275 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -5 435 | -1 603 | 0 | -7 038 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 0 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 1 214 | 1 214 | ||
| Arvonalentuminen | 0 | |||
| Tilikauden poisto | -727 | -1 275 | -2 002 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -4 948 | -2 878 | 0 | -7 826 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 2 153 | 9 988 | 307 | 12 448 |
| Asiakkuudet | ||||
| Aineettomat hyödykkeet 2013 (1000 eur) |
Aineettomat oikeudet |
ja tavara- merkit |
Ennakko- maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 5 244 | 1 726 | 88 | 7 058 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 2 141 | 11 141 | 13 282 | |
| Lisäykset | 320 | 270 | 590 | |
| Vähennykset | -431 | -431 | ||
| Siirrot erien välillä | 88 | -88 | 0 | |
| Hankintameno 31.12. | 7 363 | 12 866 | 270 | 20 500 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -3 425 | -513 | 0 | -3 938 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | -1 736 | -1 736 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 394 | 394 | ||
| Arvonalentuminen | -83 | -83 | ||
| Tilikauden poisto | -667 | -1 007 | -1 674 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -5 435 | -1 603 | 0 | -7 038 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 1 928 | 11 263 | 270 | 13 462 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 eur) 8 493 4 609 Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 10 715 460 10 715 460 Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) 0,79 0,43
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ole laimentavia instrumentteja, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.
EBITDA (liikevoitto ennen poistoja) ennusteet perustuvat historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto ja hallitus on hyväksynyt. Tuleva 5 vuoden ennuste perustuu maltilliseen kasvuun.
Investointien kassavirta perustuu historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennustettuihin investointeihin. Ennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit ja painojen on oletettu toimivan nykyisellä konekannalla.
Pitkän ajan kasvukertoimena ennustejakson jälkeisiä jäännösarvoja määritettäessä on kasvukertoimena käytetty kustannustoiminnasa 2 %:a (2 %) ja tuotanto- ja logistiikkapalveluissa 0 %:a (0 %).
Kustannustoiminnassa diskonttauskorkona (korkokanta ennen veroja) käytetään 8,66 % (7,14 %) ja tuotanto- ja logistiikkapalveluissa 8,66 % (7,14 %). Diskonttokorko määritettiin perustuen keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman
ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Tuottovaatimusta määritettäessä riskittömänä korkona on käytetty Suomen valtion 10 vuoden obligaatiolainan korkoa. Toimialaverrokkeihin perustuva omavaraisuusaste on noin 70 % ja yhtiökohtainen riskilisä on 3,8 %. Muita laskentakomponetteja ovat markkinariskipreemio, toimialaverrokkeihin perustuva oman pääoman betakerroin sekä vieraan pääoman kustannus. Diskonttokorkoa määritettäessä ei ole havaittu merkittäviä eroja eri liiketoimien riskikertoimissa, jolloin on päädytty käyttämään samaa korkoa kaikissa liiketoimissa.
Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat pitkän tähtäimen kasvukerroin (2 %), rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA sekä diskonttauskorko. Kustannustoiminnan EBITDA -tason pitäisi laskea vähintään 0,5 % ennenkuin tulee alaskirjauksia. Tällöin SLY-Paikallisehdistä tulisi alaskirjausta 219 tuhatta euroa. Mikäli lasku olisi 1 %, alaskirjausta tulisi 2 158 tuhatta euroa SLY-Paikallislehdistä.
Lisäksi analysoitiin, että ainoastaan SLY-Paikallislehdistä tulisi alaskirjausta 760 tuhatta euroa jos kasvuolettamana käytettäisiin 0 %.
Mikäli painotoiminnan liikevaihto ja kustannukset laskisi 7 % tulisi Lehtisepät Oy:sta alaskirjausta 254 tuhatta euroa.
| Liikearvot (1000 eur) |
2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. Liiketoimintojen hankinta Hankintameno 31.12. |
68 964 10 68 974 |
42 874 26 090 68 964 |
| Kertyneet arvonalennukset 1.1. Arvonalennukset Kertyneet arvonalennukset 31.12. |
-4 764 -4 764 |
-4 764 -4 764 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 64 210 | 64 200 |
Savon Sanomat, SLY kaupunkilehdet, SLY-Paikallislehdet ja Maakunnan Sanomat Oy:n paikallislehtiryhmä kuuluvat kustannustoiminnan toimintasegmenttiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneisiin liikevoittoihin ja seuraavien viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto on hyväksynyt. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Kustannustoiminnan diskonttokorkona on käytetty 8,66 %:a (7,14 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 3,8 (2,5). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä. Jäännösarvoa määritettäessä on kasvuprosenttina käytetty 2 %:a (2 %).
| Merkittävin osuus liikearvosta on kohdistettu seuraaville yksiköille: |
2014 | 2013 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Savon Sanomat Oy | 21 746 | 21 746 |
| SLY kaupunkilehdet | 9 042 | 9 042 |
| SLY-Paikallislehdet | 7 750 | 7 750 |
| SLY painotoiminta | 9 042 | 9 042 |
| Maakunnan Sanomat Oy paikallislehti ryhmä | 4 795 | 4 795 |
| Lehtisepät Oy | 4 303 | 4 303 |
| Yhteensä | 56 679 | 56 679 |
| Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt ja niiden ryhmä | 7 531 | 7 521 |
| Liikearvot yhteensä | 64 210 | 64 200 |
Lehtisepät Oy ja SLY painotoiminta kuuluvat tuotanto- ja logistiikkapalvelut -segmenttiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu käyttöarvoon perustuen. Perusteena ovat toteutuneet liikevoitot ja johdon viiden vuoden ennusteet, jonka jälkeen rahavirrat on arvioitu 0 %:n (0 %) kasvulla niin pitkälle kuin nykyisen konekannan arvioidaan toimivan. Tämän ajanjakson jälkeen painotoiminnan jäännösarvo on määritetty käyttöomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella. Tuotanto- ja logistiikkapalveluissa diskonttokorkona on käytetty 8,66 %:a (7,14 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 3,8 (2,5). Rahavirtaennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit. Uusinvestoinnit otetaan mukaan laskelmiin vasta kun niihin on sitouduttu.
Vuosina 2014 ja 2013 ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.
| 14. Sijoituskiinteistöt | 2014 | 2013 | |
|---|---|---|---|
| (1000 eur) Hankintameno 1.1. |
735 | 697 | |
| Vähennykset | -74 | ||
| Siirrot erien välillä | 182 | 112 | |
| Hankintameno 31.12. | 917 | 735 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | -69 | -36 | |
| Siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto |
-11 -40 |
-33 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -120 | -69 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 797 | 666 | |
Sijoituskiinteistöt ovat liikehuoneistoja tai asuntoja, jotka on vuokrattu konsernin ulkopuolelle. Käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää.
Arvonalentumisen arviointi tapahtuu pääosin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joille liikearvoa on kohdistettu, ovat Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Sampo, YS-Painos, Sisä-Suomen Kaupunkilehdet, Saarijärveläinen, Mediasepät, Lehtisepät, SLY kaupunkilehdet, SLY-Paikallislehdet, Suomen Lehtiyhtymän lehtipainot ja Evento + S&A lehti.
Lisäksi arvonalentumista arvioidaan Maakunnan Sanomat Oy:n rahavirtaa tuottavan paikallislehtiryhmän tasolla, johon kuuluvat yhtiön lehdistä Koillis-Savo, Heinäveden Lehti, Matti ja Liisa, Pieksämäen Lehti, Pielavesi-Keitele, Pitäjäläinen, Paikallislehti Sisä-Savo, Soisalon Seutu ja Uutis-Jousi.
| (1000 eur) |
|---|
| Lisäykset ja osuus osakkuusyhtiön suorista |
| 16. Osuudet osakkuusyrityksissä | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Tilikauden alussa | 10 517 | 10 667 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 140 | |
| Lisäykset ja osuus osakkuusyhtiön suorista | ||
| oman pääoman kirjauksista | 993 | 133 |
| Siirrot erien välillä | 268 | |
| Osuus kauden tuloksesta | 157 | -196 |
| Tilikauden aikana saadut osingot | -551 | -493 |
| Tilikauden lopussa | 11 117 | 10 517 |
| Nimi | Pääasiallinen toimiala | Kotipaikka | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|---|
| Arena Partners Oy | mobiilipalvelut | Kuopio | 37,86 | 37,86 |
| Esan Kirjapaino Oy | kustannustoiminta | Lahti | 25,08 | 19,20 |
| Omistusosuus% | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Nimi | Pääasiallinen toimiala | Kotipaikka | 2014 | 2013 | |
| Arena Partners Oy | mobiilipalvelut | Kuopio | 37,86 | 37,86 | |
| Esan Kirjapaino Oy | kustannustoiminta | Lahti | 25,08 | 19,20 |
Konsernin osakkuusyhtiöistä Arena Partners Oy tuottaa mobiilipalveluja ja omistajayhtiöille sähköistä kauppapaikkaa Internetissä. Esan Kirjapaino Oy on Päijät-Hämeen johtava viestintäkonserni. Esan Kirjapainossa on kustannus-, jakelu- ja painotoimintaa. Keskisuomalainen Oyj on ostanut vuoden 2014 aikana yhteensä 27.900 kappaletta Esan Kirjapaino Oy:n A-sarjan osakkeita. Ostetut osakkeet muodostavat yhteensä 5,9 % Esan Kirjapaino Oy:n kaikkien osakkeiden lukumäärästä. Hankinnan jälkeen Keskisuomalainen Oyj on Esan Kirjapaino Oy:n suurin osakkeenomistaja niin osake- kuin äänimäärälläkin mitattuna. Esan Kirjapaino Oy on yhdistelty jo 5.9.2012 lähtien Keskisuomalainen-konserniin osakkuusyhtiönä huomattavan vaikutusvallan johdosta. Vaikutusvalta on perustunut osakeomistuksen lisäksi hallituspaikkaan ja tiiviiseen yhteistyöhön liiketoiminnassa.
Taulukossa mainitut konsernin olennaiset osakkuusyritykset on käsitelty konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä. Niistä esitettävä taloudellisen informaation yhteenveto perustuu osakkuusyritysten IFRS-standardien mukaisesti laadittuihin tilinpäätöksiin.
| Esan Kirjapaino Oy | Arena Partners Oy | |||
|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | 2014 | 2013 | 2014 | 2013 |
| Lyhytaikaiset varat | 9 051 | 8 508 | 1 707 | 2 300 |
| Pitkäaikaiset varat | 34 883 | 36 881 | 14 967 | 15 618 |
| Lyhytaikaiset velat | 9 288 | 9 461 | 887 | 3 172 |
| Pitkäaikaiset velat | 7 256 | 6 475 | 13 235 | 12 185 |
| Liikevaihto | 36 264 | 37 344 | 3 430 | 3 305 |
| Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista | -934 | -859 | 131 | -875 |
| Muut laajan tuloksen erät | 0 | 0 | ||
| Osakkusyritykseltä kaudella saadut osingot | 182 | 273 | ||
| Osakkuusyritysten taloudellisen informaation täsmäytys konsernin kirjaamaan tasearvoon: |
||||
| Osakkuusyrityksen nettovarat | 27 390 | 29 453 | 2 552 | 2 561 |
| Konsernin omistusosuus % | 25,08 % | 19,20 % | 37,86 % | 37,86 % |
| Konsernin osuus nettovaroista | 6 869 | 5 655 | 966 | 970 |
| Liikearvo | 1 709 | 2 408 | ||
| Muut oikaisut | -105 | -91 | -209 | -194 |
| Esan Kirjapaino Oy | Arena Partners Oy | |||
|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | 2014 | 2013 | 2014 | 2013 |
| Lyhytaikaiset varat | 9 051 | 8 508 | 1 707 | 2 300 |
| Pitkäaikaiset varat | 34 883 | 36 881 | 14 967 | 15 618 |
| Lyhytaikaiset velat | 9 288 | 9 461 | 887 | 3 172 |
| Pitkäaikaiset velat | 7 256 | 6 475 | 13 235 | 12 185 |
| Liikevaihto | 36 264 | 37 344 | 3 430 | 3 305 |
| Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista | -934 | -859 | 131 | -875 |
| Muut laajan tuloksen erät | 0 | 0 | ||
| Osakkusyritykseltä kaudella saadut osingot | 182 | 273 | ||
| Osakkuusyritysten taloudellisen informaation täsmäytys konsernin kirjaamaan tasearvoon: |
||||
| Osakkuusyrityksen nettovarat | 27 390 | 29 453 | 2 552 | 2 561 |
| Konsernin omistusosuus % | 25,08 % | 19,20 % | 37,86 % | 37,86 % |
| Konsernin osuus nettovaroista | 6 869 | 5 655 | 966 | 970 |
| Liikearvo | 1 709 | 2 408 | ||
| Muut oikaisut | -105 | -91 | -209 | -194 |
| Osakkuusyrityksen tasearvo konsernin taseessa | 8 473 | 7 972 | 757 | 776 |
| Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti: |
2014 |
|---|---|
| (1000 eur) | |
| Hankintameno 1.1. | 0 |
| Lisäykset | 404 |
| Hankintameno 31.12. | 404 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 |
| Tilikauden poisto | -42 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -42 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 362 |
Esan Kirjapaino Oy:n konsernitaseen arvoa on testattu ja testaus on perustunut Esan Kirjapaino Oy:stä saatuihin kassavirtaennusteisiin ja johdon harkintaan. Jos diskonttokorko nousee yhden prosenttiyksikön, tulee tasearvosta alaskirjausta 800 tuhatta euroa. Jos Esa Kirjapaino Oy:n EBITDA -taso olisi 1 % nykyistä heikompi ja mikään muu tekijä ei muuttuisi, niin alaskirjausta ei vielä tulisi.
| Aineelliset hyödykkeet 2014 | Muut | Enn.maks. | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | vesialueet | Maa- ja Rakennukset ja Koneet ja rakennelmat |
kalusto hyödykkeet | aineelliset ja kesk.eräis hankinnat Yhteensä |
||
| Hankintameno 1.1. Liiketoimintojen yhdistäminen |
4 011 | 48 631 | 55 212 | 618 | 235 | 108 707 0 |
| Lisäykset | 186 | 3 308 | 1 543 | 5 037 | ||
| Vähennykset | -1 | -24 | -6 537 | -3 | -6 565 | |
| Siirrot erien välillä | -109 | 11 | -235 | -332 | ||
| Hankintameno 31.12. | 4 010 | 48 684 | 51 994 | 614 | 1 543 | 106 846 |
| Kertyneet poistot 1.1. Liiketoimintojen yhdistäminen |
0 | -28 869 -42 003 | 0 | 0 | -70 872 0 |
|
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 14 | 5 549 | 5 563 | |||
| Tilikauden poisto | -1 945 | -3 076 | -5 022 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -30 800 -39 531 | 0 | 0 | -70 331 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 4 010 | 17 884 | 12 464 | 614 | 1 543 | 36 515 |
| Aineelliset hyödykkeet 2013 | Muut | Enn.maks. | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | vesialueet | Maa- ja Rakennukset ja Koneet ja rakennelmat |
kalusto hyödykkeet | aineelliset ja kesk.eräis hankinnat Yhteensä |
||
| Hankintameno 1.1. | 2 231 | 33 143 | 26 486 | 457 | 141 | 62 458 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 1 575 | 14 740 | 28 729 | 162 | 45 206 | |
| Lisäykset | 130 | 565 | 1 449 | 235 | 2 379 | |
| Vähennykset | -153 | -1 469 | -1 | -1 622 | ||
| Siirrot erien välillä | 75 | 336 | 16 | -141 | 286 | |
| Hankintameno 31.12. | 4 011 | 48 631 | 55 212 | 618 | 235 | 108 707 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -17 849 -16 747 | 0 | 0 | -34 596 | |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | -9 359 -23 585 | -32 944 | ||||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 150 | 1 333 | 1 483 | |||
| Tilikauden poisto | -1 811 | -3 005 | -4 816 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -28 869 -42 003 | 0 | 0 | -70 872 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 4 011 | 19 762 | 13 208 | 618 | 235 | 37 834 |
Ehdolliset velat, jotka aiheutuvat konsernille sen antamista takauksista osakkuusyrityksien puolesta, olivat 3.964 tuhatta euroa 31.12.2014 (4.062 tuhatta euroa 31.12.2013)
Konserni ei ole kirjannut osuuttaan Jakelujuniorit Oy:n tappiosta, 83 tuhatta euroa, josta tilikauden voiton osuus on 20 tuhatta euroa, koska yhtiöllä ei ole sitoumuksia osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Kirjanpitoarvo on kirjattu nollaksi jo aiemmin.
Myytävissä olevista sijoituksista noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 1). Noteeraamattomista osakkeista ne, joiden käypä arvo on luotettavasti määritettävissä verokkikauppojen perusteella on arvostettu käypään arvoon (hierarkiataso 2) ja muut on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Konsernin pitkäaikaiset saamiset 786 tuhatta euroa ovat myyntisaaminen 69 tuhatta euroa, siirtosaaminen 79 tuhatta euroa ja lainasaaminen osakkuusyrityksiltä 638 tuhatta euroa (vuonna 2013 pitkäaikaiset saamiset 223 tuhatta euroa ovat myyntisaaminen 83 tuhatta euroa, siirtosaaminen 69 tuhatta euroa ja lainasaaminen osakkuusyrityksiltä 70 tuhatta euroa).
| (1000 eur) | noteeratut | noteeraamattomat | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 9 328 | 1 986 | 11 313 |
| Lisäykset | 79 | 79 | |
| Käypään arvoon arvostaminen | -2 008 | 146 | -1 862 |
| Siirrot erien välillä | -74 | -74 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 7 320 | 2 137 | 9 457 |
| Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet, | |||
| (1000 eur) | noteeratut | noteeraamattomat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2013 | 13 311 | 1 787 | 15 098 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 178 | 639 | 817 |
| Käypään arvoon arvostaminen | -4 161 | -170 | -4 331 |
| Siirrot erien välillä | -270 | -270 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 9 328 | 1 986 | 11 313 |
| Kirjattu tulos- |
Kirjattu omaan |
Kirjattu aineettomiin |
Ostetut liike- |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | 1.1.2014 | laskelmaan | pääomaan | hyödykkeisiin | toiminnot | 31.12.2014 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| Varaukset | 15 | 6 | 21 | |||
| Työsuhde-etuudet | 285 | -10 | 61 | 335 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 231 | 101 | 332 | |||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon | 2 724 | 329 | 3 053 | |||
| Johdannaisten arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon | 240 | 38 | 278 | |||
| Laskennallisten verojen netotus | -228 | -162 | ||||
| Yhteensä | 3 266 | 463 | 61 | 0 | 0 | 3 856 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Kertyneet poistoerot | 1 071 | -112 | 959 | |||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon | 282 | -41 | 241 | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 157 | -16 | 141 | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2 798 | -296 | 0 | 2 502 | ||
| Laskennallisten verojen netotus | -228 | -162 | ||||
| Yhteensä | 4 080 | -424 | -41 | 0 | 0 | 3 681 |
| (1000 eur) | 1.1.2013 | Kirjattu tulos- laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kirjattu aineettomiin hyödykkeisiin |
Ostetut liike- toiminnot |
31.12.2013 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| Varaukset | 34 | -19 | 15 | |||
| Työsuhde-etuudet | 327 | -42 | 285 | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 268 | -37 | 231 | |||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon | 2 128 | 737 | -141 | 2 724 | ||
| Johdannaisten arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon | 49 | 279 | -89 | 240 | ||
| Laskennallisten verojen netotus | -143 | -228 | ||||
| Yhteensä | 2 663 | 918 | -230 | 0 | 3 266 | |
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Kertyneet poistoerot | 665 | -505 | 911 | 1 071 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon | 166 | 116 | 282 | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 217 | -60 | 157 | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 326 | -919 | 3 391 | 2 798 | ||
| Laskennallisten verojen netotus | -143 | -228 | ||||
| Yhteensä | 1 231 | -1 484 | 116 | 3 391 | 911 | 4 080 |
Hyllypoistot ja tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista ovat 393 tuhatta euroa (294 tuhatta euroa vuonna 2013). Verosaamisia ei ole kirjattu, koska todennäköisesti kaikkia hyllypoistoja ja tappioita ei pystytä hyödyntämään. Tappiot vanhenevat vuosina 2020–2023.
Vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista.
| (1000 eur) | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 8 796 | 12 832 |
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | 1 197 | 350 |
| Muut saamiset | 145 | 46 |
| Siirtosaamiset | 2 152 | 1 695 |
| Yhteensä | 12 290 | 14 923 |
| (1000 eur) | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tasearvo | 9 993 | 13 182 |
| Erääntyneet 31 - 60 päivää | 173 | 180 |
| Erääntyneet 61 - 90 päivää | 89 | 109 |
| Erääntyneet yli 90 päivää | 237 | 248 |
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin ja myynnin jaksotukseen. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 216 tuhatta euroa (227 tuhatta euroa vuonna 2013).
Myyntisaamisten ikäjakautuma
Konsernin muihin rahavaroihin sisältyy 985 tuhatta euroa (1064 tuhatta euroa vuonna 2013) sulkutilillä olevia rahavaroja.
Osakkeiden enimmäismäärä on 21.493.760 kappaletta (21.493.760 kappaletta vuonna 2013). Osakkeiden nimellisarvo on 0,21 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 4.519 tuhatta euroa (4.519 tuhatta euroa vuonna 2013). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja Aosakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.
Osakkeiden kokonaismäärä on ollut molempina tilikausina 10.736.960 kappaletta, josta ulkona olevien osakkeiden määrä on 10.715.460 kappaletta. Tilinpäätöksessä 31.12.2014 K-osakkeita oli 5.203.304 kappaletta ja Aosakkeita 5.533.656 kappaletta.
Omat osakkeet sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Konsernin emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj osti yhtiökokouksen 29.4.2009 antaman valtuutuksen nojalla 21.500 omaa osaketta 18.3.2010. Osakkeiden hankintameno oli 323 tuhatta euroa. Omat osakkeet ovat 0,2 % yhtiön koko osakemäärästä ja edustavat 0,02 % äänimäärästä. Omat osakkeet esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Vararahasto on voittovarojen luonteinen rahasto, jota on käytetty 1950 - 1970 -luvuilla. Sen jälkeen rahaston suuruus on pysynyt ennallaan. Vararahasto ei ole jakokelpoisia varoja.
Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten ja rahoitusarvopapereiden käypien arvojen muutokset vähennettynä laskennallisilla veroilla.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,46 euroa/osake, yhteensä 4.929 tuhatta euroa. Vuodelta 2013 jaettiin osinkoa 0,40 euroa/osake, yhteensä 4.286 tuhatta euroa.
23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| 2 257 | ||
| -323 | ||
| 1 333 | ||
| 3 267 | ||
| 50 731 | 50 504 | |
| 8 493 | 4 609 | |
| 59 224 | 55 113 | |
| 286 | ||
| 62 714 | 58 666 | |
| 2 257 -323 1 167 3 102 388 |
| tilikauden aikana seuraavasti: | Järjestelyyn kuuluvien |
||
|---|---|---|---|
| Velvoitteen | varojen | ||
| nykyarvo | käypä arvo | Yhteensä | |
| 1.1.2013 | 3471 | 2 137 | 1 334 |
| Kauden työsuoritukseen perustuva meno | 321 | 321 | |
| Korkokulu tai -tuotto | 102 | 68 | 34 |
| 3894 | 2205 | 1 689 | |
| Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat |
|||
| vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) | 22 | 3 | 19 |
| 3916 | 2208 | 1 708 | |
| Maksusuoritukset: Työnantajilta (+) |
285 | -285 | |
| Järjestelyistä suoritetut maksut: | |||
| Maksetut etuudet (-) | -8 | -8 | 0 |
| 31.12.2013 | 3908 | 2485 | 1 423 |
| 1.1.2014 | 3908 | 2485 | 1423 |
| Kauden työsuoritukseen perustuva meno | 326 | 326 | |
| Korkokulu tai -tuotto Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno |
116 | 78 | 38 |
| ja tappiot velvoitteen täyttämisestä | 0 | 0 | |
| 4350 | 2563 | 1787 | |
| Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat |
|||
| vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) | 732 | 429 | 303 |
| Järjestelyn supistaminen | -341 | -272 | -69 |
| 4741 | 2720 | 2021 | |
| Maksusuoritukset: | |||
| Työnantajilta (+) | 347 | -347 | |
| Järjestelyistä suoritetut maksut: | |||
| Maksetut etuudet (-) | -88 | -88 | 0 |
| 31.12.2014 | 4653 | 2979 | 1674 |
| Taseeseen merkityt erät | 2014 | 2013 | |
|---|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 4 653 | 3 908 | |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -2 979 | -2 485 | |
| Eläkevelka taseessa | 1 674 | 1 423 |
Järjestelyn varoihin sisältyy tilinpäätöspäivään mennessä vakuutusyhtiölle suoritetut maksut. Varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja ne ovat osa vakuutusyhtiön omaisuutta. Täten varojen jakautumista omaisuusryhmittäin ei ole mahdollista esittää.
| Diskonttauskorko |
|---|
| Palkkojen nousu |
| Eläkkeiden nousu |
Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkkeet ovat vapaaehtoisia ryhmäeläkejärjestelyjä, jotka oikeuttavat varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Etuuspohjaiset eläkkeet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt ovat osittain rahastoituja.
| Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 1,75% | 3,00% |
| Palkkojen nousu | 3,00% | 3,00% |
| Eläkkeiden nousu | 0 - 2,10 % | 0 - 2,10 % |
Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistuksen pohjalta ja ne perustuvat julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen. Oletusten pohjalta johdetaan odotettavissa oleva keskimääräinen jäljellä oleva elinikä 65-vuotiaana eläkkeelle jäävälle henkilölle:
Raportointikauden lopussa eläkkeelle jäävät
| miehet | 20,6 |
|---|---|
| naiset | 26,4 |
| 20 vuoden kuluttua raportointikauden päättymisestä eläkkeelle jäävät | |
| miehet | 19,0 |
| naiset | 24,7 |
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 361 tuhatta euroa vuonna 2015.
Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettinanalyysi (1000 euroa)
Yhtä vuotta pidemmän ja enintään 5 vuoden kuluttua 244 Viittä vuotta pidemmän ja enintään 10 vuoden kuluttua 1 042 Myöhemmin kuin 10 vuoden kuluttua 3 665
| 4 980 |
|---|
Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille. Taulukossa on esitetty merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista oletuksista herkkyysanalyysi, joka osoittaa jokseenkin mahdollisen vakuutusmatemaattisen oletuksen muutoksen vaikutuksen etuuspohjaiseen eläkeveloitteeseen. Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan.
Vaikutus etuuspohjaiseen eläevelvoitteeseen
| Oletus | Oletuksen muutos |
Oletuksen kasvun vaikutus |
Oletuksen vähentymisen vaikutus |
|---|---|---|---|
| Diskonttokorko | 0,50 % | velvoite pienenee 10,25 % | velvoite kasvaa 11,4 % |
| Palkkojen nousuvauhti | 0,50 % | velvoite kasvaa 10,5 % | velvoite pienenee 10,1 % |
| Eläkkeiden nousuvauhti | 0,50 % | velvoite kasvaa 5,3 % | velvoite pienenee 4,8 % |
| Odotettavissa oleva elinikä | 1 vuosi | velvoite kasvaa 3,0 % | velvoite pienenee 3,0 % |
| Työttömyys- | Muut | ||
|---|---|---|---|
| (1000 eur) | eläkevaraukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2014 | 74 | 0 | 74 |
| Varausten lisäykset | 30 | 30 | |
| Siirto lyhytaikaisiin varauksiin | 0 | ||
| Käytetyt varaukset | 0 | ||
| Varaukset 31.12.2014 | 104 | 0 | 104 |
| Työttömyys- | Muut | ||
|---|---|---|---|
| (1000 eur) | eläkevaraukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2013 | 0 | 0 | 0 |
| Varausten lisäykset | 74 | 74 | |
| Siirto lyhytaikaisiin varauksiin | 0 | ||
| Käytetyt varaukset | 0 | ||
| Varaukset 31.12.2013 | 74 | 0 | 74 |
| 31.12.2014 | 31.12.2013 | |||
|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | Tasearvot | Käyvät arvot | Tasearvot | Käyvät arvot |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Rahalaitoslainat | 46 998 | 47 285 | 53 466 | 48 523 |
| Rahoitusleasingvelat | 256 | 275 | ||
| Pääomalainat | 16 840 | 18 773 | 16 840 | 19 394 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 64 094 | 66 333 | 70 306 | 67 917 |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Rahalaitoslainat | 6 460 | 7 270 | 6 468 | 7 286 |
| Rahoitusleasingvelat | 106 | 105 | ||
| Johdannaiset | 1 769 | 1 769 | 1 817 | 1 817 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 8 335 | 9 144 | 8 285 | 9 103 |
Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 2). Kaikki korolliset velat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja valuutta on euro.
Pääomalaina on laskettu liikkeeseen 3.6.2011. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkursissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten pääoma saadaan palauttaa vain, jos emoyhtiön tai konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon emoyhtiön ja konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan. Pääomalainalle maksetaan 6,7 % kiinteää vuotuista korkoa.
Lainaehtojen mukaisesti laina maksetaan takaisin viimeistään 3.6.2016 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5 luvun ja lainaehtojen mukaiset takaisinmaksuedellytykset täyttyvät. Yhtiöllä on kuitenkin oikeus maksaa laina takaisin yhtenä eränä 3.6.2015.
| (1000 eur) |
|---|
| 27. Ostovelat ja muut velat | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Ostovelat | 4 016 | 4 111 |
| Saadut ennakot | 7 461 | 9 074 |
| Velat osakkuusyrityksille | -8 | 17 |
| Siirtovelat | 12 260 | 13 908 |
| Muut velat | 3 639 | 4 602 |
| Yhteensä | 27 368 | 31 711 |
Lyhytaikaisiin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat koroista ja työsuhde-etuuksista johtuvia jaksotuksia. Ostovelat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin.
Keskisuomalainen-konserni toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, joten sen pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski sekä likviditeettiriski. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen sekä turvata konsernin likviditeetti.
Riskienhallinta- sekä rahoitusperiaatteet hyväksyy ja niistä vastaa konsernin hallitus ja periaatteiden käytännön toteutuksesta vastaavat konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä konsernin keskitetty talousosasto.
Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä konsernin lainasalkkuun sekä varainhankintaan. Hallituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia tai vastaavia järjestelyjä päästäkseen rahoitusperiaatteiden mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna 23,8 Me koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni vaihtaa vaihtuvan koron kiinteään korkoon. Pääomarakenteen hallinnassa käytetään rahalaitosluottojen lisäksi myös pääomalainoitusta. Konserni analysoi korkopositionsa laatimalla säännöllisesti herkkyysanalyysin pohjalta arvion mahdollisten ympäristömuutosten sekä vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen aiheuttamien korkomuutosten vaikutuksesta konsernin tulokseen. Simulointien perusteella 1 korkoprosentin nousu vaihtuvissa koroissa vaikuttaisi konsernin tulokseen vuositasolla –0,4 Me (-0,6 Me) tai vastaavasti laskun vaikutus olisi 0,4 Me (0,6 Me). Todellisuudessa markkinakorot ovat niin matalalla 31.12.2014, että 1 korkoprosentin lasku ei ole mahdollista. Simulaatio tehdään neljännesvuosittain. Konsernin lainoihin liittyvät kovenantit perustuvat riittävän omavaraisuustason säilyttämiseen sekä käyttökate per nettovelka tunnuslukuun. Tilinpäätöshetken ennusteen mukaan on epätodennäköistä, että kovenanttien tunnusluvut heikkenisivät niin paljon, että konsernin korkotaso nousisi kovenanttien perusteella tai että lainoja jouduttaisiin uudelleen järjestelemään.
Konserni altistuu toiminnassaan noteerattujen osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti osa varoista saa olla sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin.
Konsernin periaatteet määrittelevät asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Tuotteita myydään velaksi vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakassaamisissa ja sillä on laaja asiakaskunta. Tilikauden aikana kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty kohdassa 21.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Ylimääräiset likvidit varat sijoitetaan rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä likvideillä sijoituksilla. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2013 oli 2,0 miljoonaa euroa.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 2014 (1000 eur) |
tase- arvo |
raha- virta |
alle 1 vuosi |
1-2 vuotta |
2-5 vuotta |
yli 5 vuotta |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset Rahoitusleasing Pääomalaina, kiinteäkorkoinen Ostovelat ja muut velat |
53 466 362 16 840 7 647 |
56 293 362 19 097 7 647 |
7 341 106 1 128 7 647 |
7 230 106 17 968 |
41 721 150 |
|
| Johdannaisinstrumentit Koronvaihtosopimus |
1 769 | 2 435 | 644 | 566 | 1 225 | |
| 2013 (1000 eur) |
tase- arvo |
raha- virta |
alle 1 vuosi |
1-2 vuotta |
2-5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset Pääomalaina, kiinteäkorkoinen Ostovelat ja muut velat |
59 935 16 840 8 730 |
65 358 20 225 8 730 |
7 519 1 128 8 730 |
7 403 1 128 |
21 320 17 968 |
29 116 |
| Johdannaisinstrumentit Koronvaihtosopimus |
1 817 | 2 326 | 666 | 594 | 1 065 | 0 |
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on ylläpitää pitkällä aikavälillä riittävää omavaraisuutta ja likvidiä vakautta ja täten luoda pohja liiketoiminnan kehittymiselle. Konsernilla tulee olla myös riittävää liikkumavaraa investointien ja yritysostojen rahoittamiseksi. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset ja siten paremman tuoton sijoitetulle pääomalle.
Haluttuun pääomarakenteeseen päästään kestävällä osinkopolitiikalla sekä tehokkaalla taseen hallinnalla. Konserni pyrkii jakamaan vähintään 50 % tilikauden tuloksesta osinkona.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti mm. omavaraisuusasteen perusteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2014 lopussa 57,7 Me (63,2 Me) ja omavaraisuusaste 39,0 % (35,4 %).
| 2014 | 2013 | (1000 eur) Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin |
2014 | 2013 |
|---|---|---|---|---|
| tai yrityskiinnityksiä | ||||
| Rahalaitos- ja eläkelainat | 53 458 | 59 935 | ||
| Luottolimiitti | 2 000 | 5 050 | ||
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||||
| Kiinteistökiinnitykset | 33 279 | 33 279 | ||
| Yrityskiinnitykset | 50 068 | 50 068 | ||
| Takaukset osakkuusyhtiön puolesta | 3 964 | 4 062 | ||
| Omavaraisuusaste on kehittynyt konsernissa seuraavasti: |
||
|---|---|---|
| (1000 eur) Korolliset velat Korolliset saamiset Rahavarat Nettovelat |
72 429 638 14 120 57 671 |
78 592 70 15 291 63 230 |
| Oma pääoma yhteensä | 62 714 | 58 666 |
| Omavaraisuusaste | 39 % | 35 % |
| 2014 | 2013 |
|---|---|
| 29. Muut vuokrasopimukset | ||
|---|---|---|
| Konserni vuokralle ottajana | ||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: |
2014 | 2013 |
| (1000 eur) Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua Yhteensä |
56 85 0 141 |
56 140 0 196 |
| Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella saatavat vuokratuotot: |
2014 | 2013 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 548 | 540 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 2 193 | 2 158 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 917 | 1 439 |
| Yhteensä | 3 658 | 4 136 |
Vähimmäisvuokrat pitävät sisällään maksuja myös muista järjestelyn osatekijöistä, koska niitä ei ole voitu erottaa toisistaan. Lisäksi konsernilla on muita vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.
Konserni on vuokrannut toimisto- ja hallitilat sekä asuinhuoneistot, jotka eivät ole omassa käytössä. Konsernilla on myös vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.
Lähipiiriin kuuluvat konsernin johtoryhmä, Keskisuomalainen Oyj:n hallitus, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset.
Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:
| Kotimaa | Omistus- osuus |
Osuus äänivallasta |
|
|---|---|---|---|
| Emoyritys: | |||
| Keskisuomalainen Oyj | Suomi | ||
| Tytäryritykset: | |||
| Sanomalehti Keskisuomalainen Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Savon Sanomat Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Savon Aluemedia Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Maakunnan Sanomat Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Suur-Jyväskylän Lehti Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| YS-Painos Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Lehtisepät Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Mediasepät Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Savon Jakelu Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21 | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213 | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Sisä-Suomen Viestintä Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Tietoykkönen Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Suomen Lehtiyhtymä alakonserni: | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Suomen Lehtiyhtymä Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| SLY-Paikallislehdet Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| SLY-Kaupunkilehdet Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| SLY-Kaupunkimedia Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| SLY-Aikakauslehdet Oy | Suomi | 52,1 % | 52,1 % |
| SLY-Sivunvalmistus Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| SLY-Lehtipainot Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Hämeen Lehtipaino Oy | Suomi | 80,0 % | 80,0 % |
| Riihimäen Kirjapaino Oy | Suomi | 99,7 % | 99,7 % |
| Länsi-Uusimaan Kiinteistö Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Omnipress Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Vuoksen Ääni Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| SLY-Kirkkolehdet Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| (1000 eur) | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tavaroiden myynti Osakkuusyritykset Palveluiden myynti Osakkuusyritykset |
2 7 231 |
2 6 996 |
| Palveluiden ostot Osakkuusyritykset |
1 322 | 1 408 |
Osakkuusyrityksistä Arena Partners Oy ja Väli-Suomen Media Oy ovat vuokranneet tilat emoyhtiöltä Jyväskylässä.
Konsernin johtoryhmä ja hallitus ovat merkinneet vuonna 2012 liikkeellelaskettua pääomalainaa 2.510 tuhatta euroa. Pääomalainalle maksetaan 6,7 % kiinteää vuotuista korkoa.
| Johdon työsuhde-etuudet | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet |
2 079 | 1 802 |
| Lakisääteinen Tyel-maksu | 333 | 273 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, vapaaehtoisia eläkejärjestelyjä |
175 | 111 |
| Johdon kompensaatiot yhteensä | 2 587 | 2 186 |
| Palkat ja palkkiot luontoisetuineen (ei sisällä henkilösivukuluja) |
||
| (1000 eur) Toimitusjohtaja |
374 | 346 |
| Keskisuomalainen Oyj:n hallitus: Vesa-Pekka Kangaskorpi Antero Vesterinen Simo Kutinlahti Pekka Haltia Leena Hautsalo Kalle Kautto Jaakko Kurikka Mikko Paananen Yhteensä |
20 44 19 20 25 20 19 19 186 |
22 47 21 21 27 21 20 20 200 |
Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin. Toimitusjohtajan irtisanomismisaika yhtiön puolelta on 6 kuukautta ja irtisanoutumisaika samoin 6 kuukautta. Toimitusjohtajan sopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä eikä irtisanomiskorvauksista. Toimitusjohtajalle maksettavan palkan Tyel-eläkemaksut olivat 67 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.
Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi olennaista merkitystä konsernin liiketoimintaan tai tuloksen kehittymiseen.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja Aosakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.
Vuonna 2014 muunnettiin K-osakkeita pörssissä noteeratuiksi A-osakkeiksi 25.876 kpl. Kumulatiivisesti muuntojen määrä on 136.052 kpl. 31.12.2014 K-osakkeita oli yhteensä 5.203.304 kpl ja A-osakkeita 5.533.656 kpl.
Yhtiökokous päätti 29.4.2014 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 9,3 % yhtiön osakkeista ja enintään 18,2 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana ja vastikkeen on oltava vähintään 7 euroa ja enintään 15 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden Asarjan osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 29.4.2015 saakka.
Edellisenä vuonna on ollut vastaava yhtiökokouksen myöntämä valtuutus. Silloin vastikkeen määrä oli oltava vähintään 10 euroa ja enintään 20 euroa osakkeelta. Muutoin valtuutus oli sama.
| Osakkeita | Osakkaiden | Osuus lukumäärä osakkaista |
Osakkeita yhteensä |
Osuus osakkeista |
Äänimäärä | Osuus äänimäärästä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| kpl | % | kpl | % | kpl | % | |
| 1 - 100 | 542 | 25,65 | 27 560 | 0,26 | 46 826 | 0,04 |
| 101 - 1 000 | 878 | 41,55 | 360 197 | 3,36 | 1 697 721 | 1,55 |
| 1 001 - 10 000 | 495 | 23,43 | 1 700 004 | 15,83 | 17 146 168 | 15,64 |
| 10 001 - 100 000 | 182 | 8,61 | 5 458 813 | 50,84 | 59 472 146 | 54,26 |
| 100 001 - 999 999 | 16 | 0,76 | 3 190 098 | 29,71 | 31 231 115 | 28,50 |
| Yhteensä | 2113 | 100,00 | 10 736 672 | 100,00 | 109 593 976 | 100,00 |
| Odotusluettelolla yhteensä | 1 | 288 | 0,00 | 5 760 | 0,01 | |
| Liikkeeseen laskettu määrä | 10 736 960 | 100,00 | 109 599 736 | 100,00 |
| Osakas | K-osakkeita kpl |
A-osakkeita kpl |
% kaikista osakkeista |
% kaikista äänistä |
|---|---|---|---|---|
| Kalevi Takalan kuolinpesä | 223 327 | 311 064 | 4,98 | 4,36 |
| Kangaskorpi Pekka | 216 481 | 184 608 | 3,74 | 4,12 |
| Kangaskorpi Vesa-Pekka | 117 026 | 111 201 | 2,13 | 2,24 |
| Ristola Arimo | 200 018 | 1,86 | 0,18 | |
| Jalkanen Matti | 106 554 | 80 204 | 1,74 | 2,02 |
| Kangaskorpi Inkeri | 91 560 | 90 560 | 1,70 | 1,75 |
| Moisio Lauri | 90 424 | 86 847 | 1,65 | 1,73 |
| Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj | 160 800 | 1,50 | 0,15 | |
| Pekkala Tuula | 84 958 | 74 288 | 1,48 | 1,62 |
| Pekkala Tiina | 84 078 | 73 408 | 1,47 | 1,60 |
| Yhteensä | 1 014 408 | 1 372 998 | 22,24 | 19,76 |
| K-osakkeita yhteensä A-osakkeita yhteensä |
5 203 304 5 533 656 |
|||
| Osakkeet yhteensä | 10 736 960 |
| Osakas | K-osakkeita kpl |
A-osakkeita kpl |
% kaikista äänistä |
% kaikista osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| Kalevi Takalan kuolinpesä | 223 327 | 311 064 | 4,36 | 4,98 |
| Kangaskorpi Pekka | 216 481 | 184 608 | 4,12 | 3,74 |
| Kangaskorpi Vesa-Pekka | 117 026 | 111 201 | 2,24 | 2,13 |
| Jalkanen Matti | 106 554 | 80 204 | 2,02 | 1,74 |
| Kautto Anna-Liisa | 107 076 | 21 472 | 1,97 | 1,20 |
| Kangaskorpi Inkeri | 91 560 | 90 560 | 1,75 | 1,70 |
| Moisio Lauri | 90 424 | 86 847 | 1,73 | 1,65 |
| Pekkala Tuula | 84 958 | 74 288 | 1,62 | 1,48 |
| Pekkala Tiina | 84 078 | 73 408 | 1,60 | 1,47 |
| Kurikka Maija-Leena | 77 375 | 75 175 | 1,48 | 1,42 |
| Yhteensä | 1 198 859 | 1 108 827 | 22,89 | 21,49 |
| K-osakkeita yhteensä A-osakkeita yhteensä Osakkeet yhteensä |
5 203 304 5 533 656 10 736 960 |
|---|---|
| Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2014 | Hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan |
|---|---|
| ----------------------------------------------------- | --------------------------------------------------- |
% osakkeista
| Yksityiset yritykset | 4,51 | Kpl | Osuus-% | Osuus-% | |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 0,17 | osakkeista | äänistä | ||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,15 | ||||
| Kotitaloudet | 94,65 | K-osakkeet | 258 216 | 4,96 | 4,96 |
| Ulkomaat | 0,48 | A-osakkeet | 187 827 | 3,39 | 3,39 |
| Yhteensä | 99,94 | Yhteensä | 446 043 | 4,15 | 4,88 |
| Odotusluettelolla | 0,00 | ||||
| Hallintarekisteröity | 0,05 | ||||
| Kaikki yhteensä | 100,00 |
| 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | (Tilikauden tulos) x 100 | ||||||
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | |||||||
| Liikevaihto, Me | 157,7 | 150,0 | 106,2 | 108,7 | 101,9 | Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) | |
| Liikevoitto, Me | 14,4 | 13,9 | 17,1 | 20,4 | 20,3 | ||
| - % liikevaihdosta | 9,1 | 9,3 | 16,1 | 18,8 | 20,0 | ||
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me | 10,6 | 6,1 | 11,7 | 18,8 | 20,7 | Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | (Voitto ennen veroja + rahoituskulut) x 100 |
| - % liikevaihdosta | 6,8 | 4,1 | 11,0 | 17,3 | 20,3 | Oma pääoma + korolliset velat (keskimäärin vuoden aikana) | |
| Tilikauden voitto | 8,6 | 4,6 | 9,4 | 14,1 | 15,5 | ||
| - % liikevaihdosta | 5,5 | 3,0 | 8,9 | 13,0 | 15,2 | ||
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 14,2 | 7,8 | 16,4 | 24,9 | 29,0 | Omavaraisuusaste-% | Oma pääoma x 100 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 11,1 | 12,7 | 21,4 | 26,5 | 25,9 | ||
| Omavaraisuusaste, % | 39,0 | 35,4 | 53,6 | 54,5 | 54,0 | Taseen loppusumma – saadut ennakot (=tilausvastuu) | |
| Bruttoinvestoinnit, Me | 6,5 | 24,1 | 11,6 | 7,6 | 4,4 | ||
| - % liikevaihdosta | 4,4 | 16,1 | 10,9 | 7,0 | 4,3 | ||
| Taseen loppusumma, Me | 168,3 | 174,8 | 115,3 | 109,6 | 111,4 | Tulos/osake | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos |
| Henkilöstö keskimäärin | 1210 | 1293 | 829 | 817 | 780 | Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä | |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | Oma pääoma/osake | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, eur | 0,79 | 0,43 | 0,88 | 1,32 | 1,45 | ||
| Oma pääoma/osake, eur | 5,82 | 5,45 | 5,49 | 5,25 | 5,33 | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. | |
| Osakekohtainen osinko, eur | *) 0,46 | 0,40 | 0,55 | 0,80 | 1,20 | ||
| Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, % | 58,0 | 93,0 | 62,5 | 60,7 | 83,0 | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 5,2 | 4,5 | 4,0 | 5,1 | 6,2 | Osinko/tulos, % | (Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | 11,3 | 20,70 | 15,67 | 12,00 | 13,30 | ||
| Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys | Tulos/osake | ||||||
| - alin, eur | 8,42 | 8,60 | 13,80 | 15,45 | 15,20 | ||
| - ylin, eur | 10,70 | 15,18 | 17,90 | 20,65 | 21,33 | ||
| - keskikurssi, eur | 9,10 | 12,10 | 15,26 | 18,10 | 16,57 | Efektiivinen osinkotuotto-% | (Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 |
| Osakekannan markkina-arvo A-osakkeille, Me | 49,40 | 49,0 | 75,7 | 86,3 | 105,3 | Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. | |
| Koko osakekannan markkina-arvo, Me | 95,60 | 95,4 | 147,9 | 169,0 | 206,3 | ||
| Osakkeiden vaihdon kehitys koko osakekannasta | |||||||
| osakkeiden lukumäärä | 286 414 | 311 172 | 120 307 131 052 135 678 | Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. | ||
| % A-sarjan osakkeista | 5,2 | 5,6 | 2,2 | 2,4 | 2,5 | ||
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | Tulos/osake | ||||||
| 1000 kpl | 10.715 | 10.715 | 10.715 | 10.715 | 10.720 | ||
| Osakekannan markkina-arvo | Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi |
Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| 1.1. -31.12.2014 | 1.1. -31.12.2013 | |
| LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot |
5 468 1 998 |
4 289 1 990 |
| Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut |
4 558 1 408 3 738 |
4 110 1 314 3 261 |
| LIIKEVOITTO / TAPPIO | -2 239 | -2 406 |
| Rahoitustuotot Rahoituskulut |
8 867 -4 913 |
15 417 -6 463 |
| VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA VEROJA |
1 715 | 6 548 |
| Satunnaiset tuotot | 4 000 | 2 350 |
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA |
5 715 | 8 898 |
| Tilinpäätössiirrot Tuloverot |
1 -71 |
418 25 |
| TILIKAUDEN VOITTO | 5 646 | 9 341 |
| 2014 | 2013 |
|---|---|
| 2012 | |
| Vastaavaa | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|
| PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Osuudet saman konsenin yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
1 079 9 595 80 088 10 006 9 594 110 362 |
928 10 399 80 019 8 945 11 594 111 886 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Muut rahoitusvarat Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
14 202 15 479 985 4 984 35 650 |
17 086 4 328 1 064 6 518 28 996 |
| Vastaavaa yhteensä | 146 012 | 140 882 |
| Vastattavaa | ||
| OMA PÄÄOMA Osakepääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ |
2 257 269 36 549 5 646 44 722 |
2 257 269 31 285 9 341 43 152 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 20 | 22 |
| PAKOLLISET VARAUKSET | 3 | 3 |
| VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pääomalainat Lyhytaikainen vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ |
46 313 16 840 38 114 101 267 |
52 488 16 840 28 376 97 705 |
| Vastattavaa yhteensä | 146 012 | 140 882 |
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Konsernissa osassa käyttöomaisuudesta hankintamenoon ja kertyneisiin poistoihin sisältyvät vain ne hankintamenot, joita ei ole vielä poistettu kokonaan.
| Suunnitelman mukaiset pitoajat ovat: | |
|---|---|
| ATK-ohjelmat | 5 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 10 vuotta |
| Rakennukset | 30 vuotta |
| Rakennusten koneet ja laitteet | 10 vuotta |
| Rakennusten perusparannukset | 10 vuotta |
| Rakennelmat ja muut rakennukset | 10 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 4 - 5 vuotta |
Vaihto-omaisuus ja sijoitukset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| 2. Liikevaihto toimialoittain (1000 eur) |
1.1.-31.12.2014 | 1.1.-31.12.2013 |
| Hallintopalvelut Muu myynti Yhteensä |
4 693 775 5 468 |
4 013 276 4 289 |
| 3. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | ||
| (1000 eur) | 1.1.-31.12.2014 | 1.1.-31.12.2013 |
| Vuokratuotot Liiketoiminnan muut tuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä |
1 938 55 5 1 998 |
1 889 35 66 1 990 |
| 4. Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | ||
| 1.1.-31.12.2014 | 1.1.-31.12.2013 | |
| Toimihenkilöitä Työntekijöitä Yhteensä |
62 4 66 |
55 6 61 |
| 5. Henkilöstökulut | ||
| (1000 eur) | 1.1.-31.12.2014 | 1.1.-31.12.2013 |
| Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä |
3 765 633 161 4 558 |
3 425 560 125 4 110 |
Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja verovelkaan.
Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta ja eräiden muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 - 65 vuotta.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta (A) |
4 616 1 993 -8 344 -1 736 -2 835 589 7 928 10 3 956 4 000 7 956 |
4 195 1 924 -7 193 -1 074 -1 180 392 13 082 -10 11 210 2 350 13 560 |
| Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Ostetutut tytäryhtiöosakkeet Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) |
-805 31 -1 140 0 -568 -89 0 340 -2 230 |
-1 194 3 0 74 0 0 -28 749 618 -29 248 |
| Rahoituksen rahavirta Lainasaamiset konserniyhtiöiltä Lyhytaikaisten lainojen nostot konserniyhtiöiltä Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys+/vähennys - Rahavarat tilikauden alussa ) Rahavarat tilikauden lopussa ) |
-6 844 9 966 -6 175 -4 286 - 7 339 -1 613 7 582 5 969 |
-14 110 93 58 663 -16 500 -5 894 22 252 6 564 1 018 7 582 |
*) Rahavarat sisältää sekä rahat ja pankkisaamiset että muut rahoitusvarat
*) Rahavaroihin sisältyy 985 455,89 euroa
(1 064 437,75 euroa vuonna 2013) sulkutilillä olevia varoja.
| 2014 | 2013 |
|---|---|
| 1.1.-31.12.2014 | 1.1.-31.12.2013 |
| 374 186 560 |
346 200 546 |
| 1.1.-31.12.2014 | 1.1.-31.12.2013 |
| 7 382 546 7 928 |
12 674 408 13 082 |
| 340 340 |
618 618 |
| 584 14 599 |
417 1 300 1 717 |
| 8 867 | 15 417 |
| 0 -2 835 -2 835 |
-5 -2 364 -2 369 |
| -2 079 | -4 094 |
| -4 913 | -6 463 |
| 3 954 | 8 954 |
| 8. Aineettomat hyödykkeet (1000 eur) |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2014 | Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut pitkävaikut- teiset menot |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. |
1 230 247 -184 1 293 |
47 47 |
482 225 707 |
258 105 -258 105 |
1 970 624 -442 2 152 |
| Kertyneet poistot 1.1. Tilikauden poisto Vähennysten kertyneet poistot Kertyneet poistot 31.12. |
-853 -142 184 -810 |
-4 -4 |
-189 -70 -259 |
-1 042 -216 184 -1 074 |
|
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 483 | 43 | 448 | 105 | 1 079 |
| Aineettomat hyödykkeet 2013 | Aineettomat oikeudet |
teiset menot | Muut pitkävaikut- |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. |
1 248 42 -60 1 230 |
477 5 482 |
258 258 |
1 725 305 -60 1 970 |
|
| Kertyneet poistot 1.1. Tilikauden poisto Vähennysten kertyneet poistot Kertyneet poistot 31.12. |
-791 -112 50 -853 |
-143 -46 -189 |
-934 -159 50 -1 042 |
||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 377 | 293 | 258 | 928 |
| (1000 eur) | Rakennukset | Muut | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet 2014 | Maa-alueet | ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
aineelliset Ennakko hyödykkeet |
maksut | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset |
1 581 | 22 550 104 |
2 164 315 -193 |
390 | 26 685 419 -193 |
||
| Hankintameno 31.12. | 1 581 | 22 654 | 2 286 | 390 | 0 | 26 911 | |
| Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. |
-14 970 -859 -15 830 |
-1 316 162 -333 -1 487 |
-16 286 162 -1 192 -17 317 |
||||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 581 | 6 825 | 799 | 390 | 0 | 9 595 |
| Aineelliset hyödykkeet 2013 | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset Ennakko hyödykkeet |
maksut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. Lisäykset |
1 451 130 |
22 090 587 |
2 146 243 |
390 | 71 | 26 148 960 |
| Vähennykset | -127 | -225 | -71 | -423 | ||
| Hankintameno 31.12. | 1 581 | 22 550 | 2 164 | 390 | 0 | 26 685 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -14 262 | -1 215 | -15 477 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 127 | 218 | 346 | |||
| Tilikauden poisto | -836 | -319 | -1 155 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -14 970 | -1 316 | -16 286 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 581 | 7 580 | 848 | 390 | 0 | 10 399 |
| (1000 eur) | Saman konsernin |
Osuudet osakkuus- |
Muut osakkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Sijoitukset 2014 | yrityksissä | yhtiöissä | ja osuudet | |
| Hankintameno 1.1. | 80 019 | 8 945 | 11 594 | 100 558 |
| Lisäykset | 89 | 1 061 | 79 | 1 229 |
| Vähennykset | -20 | -20 | ||
| Arvonalentumiset | -2 079 | -2 079 | ||
| Hankintameno 31.12. | 80 088 | 10 006 | 9 594 | 99 689 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 80 088 | 10 006 | 9 594 | 99 689 |
| Sijoitukset 2013 | Saman konsernin yrityksissä |
Osuudet osakkuus- yhtiöissä |
Muut osakkeet ja osuudet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Arvonalentumiset |
51 267 28 752 |
8 945 | 15 701 -13 -4 094 |
75 913 28 752 -13 -4 094 |
| Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. |
80 019 80 019 |
8 945 8 945 |
11 594 11 594 |
100 558 100 558 |
| 9. Aineelliset hyödykkeet | 11. Konserniosakkeet | 2014 | 2013 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) Aineelliset hyödykkeet 2014 |
Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset Ennakko hyödykkeet |
maksut | Yhteensä | Sisä-Suomen Viestintä Oy, Jyväskylä Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21, Kuopio Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213, Kuopio |
100,0 100,0 100,0 |
100,0 100,0 100,0 |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset |
1 581 | 22 550 104 |
2 164 315 |
390 | 26 685 419 |
Savon Aluemedia Oy, Jyväskylä Lehtisepät Oy, Jyväskylä |
100,0 100,0 |
100,0 100,0 |
|
| Vähennykset Hankintameno 31.12. |
1 581 | 22 654 | -193 2 286 |
390 | 0 | -193 26 911 |
Sisä-Suomen Lehtipaino Oy, Jyväskylä Maakunnan Sanomat Oy, Jyväskylä |
100,0 100,0 |
100,0 |
| Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
-14 970 | -1 316 162 |
-16 286 162 |
Savon Jakelu Oy, Kuopio Mediasepät Oy, Jyväskylä Savon Sanomat Oy, Kuopio |
100,0 100,0 100,0 |
100,0 100,0 100,0 |
|||
| Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. |
-859 -15 830 |
-333 -1 487 |
-1 192 -17 317 |
Suur-Jyväskylän Lehti Oy, Jyväskylä YS-Painos Oy, Iisalmi Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, Jyväskylä |
100,0 100,0 100,0 |
100,0 100,0 100,0 |
|||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 581 | 6 825 | 799 | 390 | 0 | 9 595 | Tietoykkönen Oy, Jyväskylä Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy, Jyväskylä |
100,0 100,0 |
100,0 100,0 |
| Rakennukset | Muut | Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula | 100,0 | 100,0 | |||||
| Aineelliset hyödykkeet 2013 | Maa-alueet | ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
aineelliset Ennakko hyödykkeet |
maksut | Yhteensä | 12. Osakkuusyritykset | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 451 | 22 090 | 2 146 | 390 | 71 | 26 148 | Väli-Suomen Media Oy, Jyväskylä Arena Partners Oy, Kuopio |
50,00 37,86 |
40,00 37,86 |
| Lisäykset | 130 | 587 | 243 | 960 | Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylä | 23,89 | 23,89 | ||
| Vähennykset Hankintameno 31.12. |
1 581 | -127 22 550 |
-225 2 164 |
390 | -71 0 |
-423 26 685 |
Jyväskylän Jakelut Oy, Jyväskylä Esan Kirjapaino Oy, Lahti |
50,00 25,08 |
50,00 19,20 |
| Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
-14 262 127 |
-1 215 218 |
-15 477 346 |
13. Pörssiosakkeet | |||||
| Tilikauden poisto | -836 | -319 | -1 155 | (1000 eur) | |||||
| Kertyneet poistot 31.12. | -14 970 | -1 316 | -16 286 | Kirjanpitoarvo Markkina-arvo |
6 165 6 443 |
8 243 8 500 |
|||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 581 | 7 580 | 848 | 390 | 0 | 10 399 | |||
| 14. Pitkäaikaiset saamiset (1000 eur) |
|||||||||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset |
13 628 | 17 079 | |||||||
| 10. Sijoitukset | Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 13 628 | 17 079 | ||||||
| (1000 eur) | Saman konsernin |
Osuudet osakkuus- |
Muut osakkeet |
Yhteensä | Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lainasaamiset |
568 | |||
| Sijoitukset 2014 | yrityksissä | yhtiöissä | ja osuudet | Saamiset omistusyhteysyrityksiltä yhteensä | 568 | 0 | |||
| Hankintameno 1.1. Lisäykset |
80 019 89 |
8 945 1 061 |
11 594 79 |
100 558 1 229 |
Muut saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä |
6 14 202 |
6 17 086 |
||
| Vähennykset Arvonalentumiset |
-20 | -2 079 | -20 -2 079 |
||||||
| Hankintameno 31.12. | 80 088 | 10 006 | 9 594 | 99 689 | 15. Lyhytaikaiset saamiset | ||||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 80 088 | 10 006 | 9 594 | 99 689 | (1000 eur) Myyntisaamiset |
32 | 85 | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset |
985 | 83 | |||||||
| Saman | Osuudet | Muut | Lainasaamiset | 6 958 | 3 876 | ||||
| Sijoitukset 2013 | konsernin yrityksissä |
osakkuus- yhtiöissä |
osakkeet ja osuudet |
Yhteensä | Konsernitilisaamiset Siirtosaamiset |
7 214 81 |
92 | ||
| Hankintameno 1.1. | 51 267 | 8 945 | 15 701 | 75 913 | Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 15 237 | 4 051 | ||
| Lisäykset Vähennykset |
28 752 | -13 | 28 752 -13 |
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Myyntisaamiset |
3 | 0 | |||
| Arvonalentumiset Hankintameno 31.12. |
80 019 | 8 945 | -4 094 11 594 |
-4 094 100 558 |
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä yhteensä | 3 | 0 | ||
| Muut saamiset | 23 | 30 | |||||||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 80 019 | 8 945 | 11 594 | 100 558 | Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä |
183 15 479 |
162 4 328 |
| 16. Siirtosaamisten olennaiset erät | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Verot Työterveysmenojen korvausjaksotus Muut Yhteensä |
22 161 183 |
49 14 99 162 |
Rahavaroihin sisältyy 985 455,89 euroa (1 064 437,75 euroa vuonna 2013) sulkutilillä olevia varoja.
(1000 eur)
| Osake- | Muut | Omat | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman muutos 2014 | pääoma | rahastot | Voittovarat | osakkeet | Yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 269 | 40 948 | -323 | 43 152 |
| Osingonjako | -4 286 | -4 286 | |||
| Osakkeiden ja osinkojen palautuminen yhtiölle | 210 | 210 | |||
| Tilikauden voitto | 5 646 | 5 646 | |||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2014 | 2 257 | 269 | 42 518 | -323 | 44 722 |
| 19. Voitonjakokelpoiset varat | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| (1000 eur) | ||
| Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto/tappio Voitonjakokelpoiset varat |
36 549 5 646 42 195 |
31 285 9 341 40 626 |
| 20. Pääomalainat | ||
| (1000 eur) Pääomalainat, korollinen Pääomavelat |
16 840 16 840 |
16 840 16 840 |
| Osake- | Muut | Omat | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman muutos 2013 | pääoma | rahastot | Voittovarat | osakkeet | Yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 269 | 37 415 | -323 | 39 619 |
| Osingonjako | -5 894 | -5 894 | |||
| Osakkeiden ja osinkojen palautuminen yhtiölle | 86 | 86 | |||
| Tilikauden voitto | 9 341 | 9 341 | |||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2013 | 2 257 | 269 | 40 948 | -323 | 43 152 |
| 21. Pakolliset varaukset | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| (1000 eur) Eläkevaraukset Pakolliset varaukset |
3 3 |
3 3 |
| 22. Poistot ja arvonalentumiset | ||
| (1000 eur) Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet Liikearvot Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä |
142 4 70 859 333 1 408 |
112 46 836 319 1 314 |
| Poistoeron muutos: Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Yhteensä |
1 1 |
16 402 418 |
| 23. Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||
| (1000 eur) Poistoero Tilinpäätössiirrot yhteensä |
20 20 |
22 22 |
| 24. Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| (1000 eur) Pitkäaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Pääomalaina Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä |
46 313 16 840 63 153 |
52 488 16 840 69 328 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä |
21 613 21 613 |
27 788 27 788 |
| 25. Laskennalliset verovelat ja -saamiset | ||
| (1000 eur) Poistoeroa vastaavat verovelat |
4 | 4 |
Pääomalainan korkojen ja lainapääoman takaisinmaksuun sovelletaan osakeyhtiölain 5 luvun säännöksiä. Lainalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 3.6. (koronmaksupäivä) 6,7 % kiinteää vuotuista korkoa. Mahdollisesti maksamatta jäänyt korko jää yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa määrä, joka on 2 prosenttiyksikköä yli lainalle maksettavan normaalin koron. Pääomalainan korko on kirjattu tuloslaskelmaan korkokuluihin.
Lainan pääoma maksetaan takaisin kokonaisuudessaan laina-ajan päätyttyä 3.6.2016, jos OYL:n säännökset sen sallii. Yhtiöllä on oikeus maksaa laina takaisin yhtenä eränä 3.6.2015, jos OYL:n säännökset sen sallii.
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| 26. Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| (1000 eur) Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat Muut velat Yhteensä |
6 175 470 2 443 150 9 239 |
6 175 295 2 628 638 9 736 |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: Ostovelat Konsernitilivelka Muut velat Yhteensä |
352 28 523 28 875 |
84 6 356 12 200 18 641 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 38 114 | 28 376 |
| 27. Siirtovelkojen olennaiset erät | ||
| (1000 eur) Jaksotetut henkilöstökulut Jaksotetut korkokulut Osakehuutokauppavelka Muut siirtovelat Yhteensä |
736 658 857 192 2 443 |
955 658 857 159 2 628 |
| 28. Pantit, vastuut, takaukset | ||
| (1000 eur) Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin tai yrityskiinnityksiä Rahalaitos- ja eläkelainat Takaukset osakkuusyhtiön puolesta Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset Konsernitilin luottolimiitin takausvastuu |
52 488 3 964 14 627 30 068 2 000 |
58 664 4 062 14 627 30 068 2 000 |
| Konsernitilisopimuksen perusteella syntyneet tytäryhtiösaamiset (7 213 524,17 euroa) on pantattu yleisvakuudeksi Nordea Pankki Suomi Oyj:lle. |
||
| 29. Leasingvastuut | ||
| (1000 eur) Seuraavan vuoden maksut Sitä seuraavien vuosien maksut |
114 357 |
7 |
Kuopiossa 18. päivänä helmikuuta 2015
| Hallitus | Antero Vesterinen, puheenjohtaja Leena Hautsalo, varapuheenjohtaja |
|---|---|
| Simo Kutinlahti | |
| Kalle Kautto | |
| Pekka Haltia | |
| Mikko Paananen | |
| Jaakko Kurikka | |
| Vesa-Pekka Kangaskorpi | |
| Toimitusjohtaja | |
| Vesa-Pekka Kangaskorpi |
Vesa-Pekka Kangaskorpi
Kuopiossa 18. päivänä helmikuuta 2015
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Olemme tilintarkastaneet Keskisuomalainen Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintar-
kastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjan-
pidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Kuopiossa 18. päivänä helmikuuta 2015
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Tuija Korpelainen KHT
Keskisuomalainen Oyj noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen 15.6.2010 antamaa ja 1.10.2010 voimaan tullutta suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista (Corporate Governance) jäljellä esitetyin poikkeuksin, sekä toimialoja valvovien viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Listayhtiöiden hallinnointikoodin edellyttämä, suosituksen 54 mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksen toimintakertomuksen yhteydessä. Yhtiön hallinnointikoodi on nähtävillä yhtiön kotisivuilla www.keskisuomalainen.com kohdassa Sijoittajalle.
Hallinnointikoodin tavoitteena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.
Hyvän hallinnointikoodin keskeisiä ominaisuuksia ovat:
Keskisuomalainen Oyj:n hallinnointikoodi edellyttää, että
Keskisuomalainen Oyj on Helsingin Pörssissä noteerattu viestintäyhtymä ja sen kotipaikka on Jyväskylä. Konserni toimii Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Savossa. Yhtiön päätoimialana on sanomalehtien kustantaminen, sanomalehtien ja muiden painotuotteiden painaminen ja jakelu sekä sähköinen liiketoiminta.
Tämä on Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6§:n tarkoittama erillinen selvitys Keskisuomalainen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, johon on viitattu hallituksen toimintakertomuksessa vuodelta 2014 ja joka on käsitelty yhtiön hallituksen kokouksessa 18.2.2015.
Keskisuomalainen Oyj:hin kuuluvat tytäryhtiöt Keski-Suomen Media Oy, Savon Media Oy, Lehtisepät Oy, Savon Jakelu Oy, Mediasepät Oy, Tietoykkönen Oy sekä kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21 ja Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213, alakonserni Suomen Lehtiyhtymä Oy ja sen tytäryhtiöt Etelä-Suomen Media Oy, SLY-Kaupunkimedia Oy, SLY-Aikakauslehdet Oy, SLY-Sivunvalmistus Oy, SLY-Lehtipainot Oy, Hämeen Lehtipaino Oy, Riihimäen Kirjapaino Oy, Länsi-Uusimaan Kiinteistö Oy, Omnipress Oy ja SLY-Kirkkolehdet Oy.
Keskisuomalainen-konserniin kuuluvat lisäksi myös seuraavat osakkuusyhtiöt:
Jyväskylän Jakelut Oy (50 %), Väli-Suomen Media Oy (50 %), Arena Partners Oy (37,86 %), Jyväskylän Messut Oy (23,89 %) ja Esan Kirjapaino Oy (25,08 %), Kärkimedia Oy (20,59 %), Porvoon Mediajakelu Oy (40,0 %), Jakelujuniorit Oy (20,0 %), Myyntimestarit Oy (31,63 %), Hämeen Ääni Oy (40,0 %), Osakeyhtiö Laivastolehti (41,67 %).
Yhtiön tavoitteena on antaa osakkeenomistajille riittävästi etukäteen tietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista. Yhtiökokouskutsu ja seuraavat tiedot ovat saatavilla yhtiön internet-sivuilla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta:
Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Yhtiön internet-sivuilla on kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta nähtävissä yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen ja ne pöytäkirjan liitteet, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöstä.
Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiön hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle sekä valmistelee kokoukselle esityslistan.
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen edellyttämistä asioista.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm.
Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan on osallistuttava yhtiökokoukseen.
Hallitukseen ensimmäistä kertaa ehdolla olevan jäsenen on osallistuttava yhtiökokoukseen, jotta hänet voidaan esitellä osakkeenomistajille.
Keskisuomalainen Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) yhtiökokouksen osakkeenomistajien keskuudesta valitsemaa jäsentä. Yhtiön hallitukseen valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys. Hallituksen jäsenet valitaan siten, että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja omistajien näkökulmaa ja hallitukseen kuuluu molempia sukupuolia.
Hallituksen toiminnassa noudatetaan yhtiöjärjestyksen määräyksiä, voimassa olevaa Suomen lainsäädäntöä, osakeyhtiölakia ja arvopaperilakia. Samoin noudatetaan arvopaperipörssin antamia ohjeita.
Yhtiön hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen.
Hallituksen tehtäviin kuuluvat mm:
Emoyhtiön hallitus nimeää tytäryhtiöiden hallitukset.
Hallitus vahvistaa vuosittain itselleen kokousaikataulunsa. Vuoden 2014 aikana hallitus kokoontui 15 kertaa, hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 95,8 %. Hallitus on suorittanut toiminnastaan itsearvioinnin.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.
Selitys: Yhtiön liiketoiminnan luonne edellyttää hallituksen jäseniltä yhtä vuotta pitkäaikaisempaa perehtymistä ja sitoutumista toimintaan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa kaksi - kolme jäsentä. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
Hallituksen jäsenehdokkaita ei ilmoiteta yhtiökokouskutsussa, koska hallitus valmistellessaan yhtiökokousta käy keskustelua mahdollisista uusista jäsenistä, mutta jättää esityksen teon yhtiökokoukselle.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus suorittaa hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin kerran vuodessa. Tämän hetkisen arvioinnin perusteella ovat kaikki muut hallituksen jäsenet paitsi toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi yhtiöstä ja listayhtiöiden hallinnointikoodisuosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia. Vesa-Pekka Kangaskorvella on työsuhde yhtiöön.
Nykyisessä 29.4.2014 yhtiökokouksen valitsemassa hallituksessa on kahdeksan jäsentä.
Hallituksen jäsenet esitellään vuosikertomuksessa ja yhtiön internet-sivuilla.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle. Yhtiöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa, vaan koko hallitus osallistuu yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyyn. Yhtiöllä ei ole erillistä nimitysvaliokuntaa.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella johdon ja henkilöstön palkkaus- ja palkitsemisperiaatteet. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja Antero Vesterinen sekä hallituksen varapuheenjohtaja Leena Hautsalo. Toimitusjohtaja toimii esittelijänä. Valiokunta kokoontui vuonna 2014 kaksi kertaa.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa koko konsernin toiminnasta konsernin hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden, budjettien ja yleisperiaatteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on apunaan konsernin johtoryhmä, jonka hallitus nimeää.
Toimitusjohtaja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Hän voi halutessaan kutsua myös muita yhtiön johtoon kuuluvia henkilöitä hallituksen kokouksiin esittelemään omaan asiantuntijatehtäväänsä kuuluvia asioita.
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana on KTM Vesa-Pekka Kangaskorpi (syntynyt 1963). Toimitusjohtajan sijaisena toimii Keskisuomalainen Oyj:n talousjohtaja, KTM, Heikki Linnavirta (syntynyt 1965).
Konsernin johtoryhmän keskeiset tehtävät ovat:
Konsernin johtoryhmän sihteerinä toimii Ida Lindroos.
Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten henkilö- ja omistustiedot esitellään yhtiön internet-sivuilla.
Emoyhtiön yhtiökokouksesta, hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmistä todettu pätee myös soveltuvin osin tytäryhtiöissä ja tulosyksiköissä.
Yhtiökokous päätti kokouksessaan 29.4.2014 Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkkioiksi vuodelle 2014: Puheenjohtajan palkkio on 3000 € kuukaudessa ja kokouspalkkio 500 € kokoukselta. Varapuheenjohtajan palkkio on 1600 € kuukaudessa ja kokouspalkkio on 350 € kokoukselta. Jäsenen palkkio on 1200 € kuukaudessa ja kokouspalkkio on 350 € kokoukselta.
Hallitukselle maksetut palkkiot vuonna 2014
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2014 kuukausi- ja kokouspalkkioita yhteensä 186 te.
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajalle on maksettu vuonna 2014 palkkaa ja luontoisetuja 374 te. Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin. Toimitusjohtajalla on oikeus maksimissaan 6 kuukauden tulospalkkioon. Toimitusjohtajan irtisanomisaika yhtiön puolelta on 6 kuukautta ja irtisanoutumisaika samoin 6 kuukautta. Toimitusjohtajasopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä eikä irtisanomiskorvauksia. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.
Muille johtoryhmän jäsenille maksettujen palkkojen, palkkioiden ja luontoisetujen yhteismäärä oli 1479 te. Toimitusjohtajan ja hänen suorien alaistensa palkoista ja palkitsemisjärjestelmästä päättää Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta.
Konsernissa on tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet hallitus määrittelee vuosittain. Yhtiössä ei ole käytössä kannustejärjestelmää, jossa yhtiö antaa johdolle omia osakkeita.
Keskisuomalainen Oyj noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta.
Keskisuomalainen Oyj:n julkiseen sisäpiirirekisteriin luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsenet, tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä sellainen toimihenkilö, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta. Lisäksi yrityksellä on käytössä yrityskohtainen sisäpiirirekisteri. Tilapäisesti tai hankekohtaisesti sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden sisäpiirirekistereiden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.
Sisäpiirirekisteriin kuuluvat eivät saa käydä kauppaa Keskisuomalainen Oyj:n osakkeilla 14 vuorokautta ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen julkistamista. Sisäpiiriläiset ovat velvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriin merkittyihin tietoihin tulevista muutoksista viipymättä Keskisuomalainen Oyj:n sisäpiirirekisteristä vastaavalle. Keskisuomalainen Oyj:n internet – sivuilla on luettelo sisäpiiriläisistä ja heidän omistustiedoistaan.
Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
Keskisuomalainen Oyj:n sisäisen valvonnan tavoitteena on varmentaa, että konsernin toiminta on tuloksellista, tehokasta ja sääntöjenmukaista sekä se, että liiketoimintojen riskienhallinta on asianmukaista ja taloudellinen raportointi luotettavaa. Keskeisiä sisäisen valvonnan periaatteita ovat valvontaympäristön määrittely (mm. toimintaohjeet ja -valtuudet), riskienhallinta, esimiesten suorittamat käytännön valvontatoimenpiteet, tiedottaminen ja koulutus sekä sisäisen valvonnan toimivuuden jatkuva seuranta. Havaintoihin ja poikkeamiin reagoidaan viipymättä.
Keskisuomalainen konserniin on nimetty 1.3.2014 alkaen sisäinen tarkastaja, jonka avulla voidaan tehostaa hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista. Sisäisen tarkastajan tehtävänä on avustaa ja tukea hallitusta ja toimivaa johtoa sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa. Sisäinen tarkastaja raportoi konsernin toimitusjohtajalle. Sisäistä valvontaa suoritetaan lisäksi kautta koko konsernin organisaation sisäisen tarkastajan koordinoimana. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat osaltaan oman liiketoimintayksikkönsä sisäisen valvonnan toimeenpanosta.
Sisäinen valvonta perustuu hallituksen vahvistamien konsernin ja tytäryhtiöiden toiminta- ja hankinta- yms. ohjeiden noudattamisen seurantaan. Riittävän tarkoilla toimintaohjeilla pyritään jo ennakoiden estämään riskit ja mahdolliset väärinkäytökset. Olennainen huomio kiinnitetään myös konsernin voimavarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Konsernin hallitus seuraa talousraportointia säännöllisesti kuukausittain kokouksissaan. Lisäksi kaikki ulkoiset julkistettavat talousraportit käsitellään hallituksessa ennen julkaisua. Taloudelliseen valvontaympäristöön liittyen toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle ja hallitus keskustelee asiaan liittyen tarvittaessa myös tilintarkastajien kanssa.
Riskienhallinta on olennainen osa konsernin sisäistä valvontaa. Keskisuomalainen Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan avulla johdetaan ja kehitetään liiketoimintaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia ja niihin reagointia ja raportointia osana tuloksellista liiketoimintaa. Keskisuomalainen Oyj pyrkii toiminnassaan hyödyntämään liiketoiminnan mahdollisuudet sekä karttamaan tarpeetonta tai liiallista riskinottoa.
Konsernin riskienhallinta ja markkinamuutosten ennakointi on Keskisuomalainen-konsernin johdon jokapäiväistä työtä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja vahvistaa konsernin strategian, jonka yhteydessä kartoitetaan vuosittain myös liiketoiminta- ja muuhun toimintaympäristöön liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut konsernin ja tytäryhtiöiden toiminta- ja hankintaohjeet, jotka ovat myös liiketoiminnan riskien hallinnan välineitä.
Konsernin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä sisältää mm. vuosittaisen strategiaprosessin, toimintasuunnitelmat ja seurannan sekä riskikartoitukset.
Emoyhtiön hallitus vastaa viimekädessä konsernin riskienhallinnasta ja liiketoimintojen sisäisestä valvonnasta. Operatiivisella tasolla toimiva johto emo- ja tytäryhtiöissä huolehtii riittävän kattavan ja ajantasaisen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Konsernin riskienhallinta tukee pyrkimyksiä saavuttaa päätetyt tavoitteet välttäen ei-toivottuja operatiivisia ja taloudellisia yllätyksiä. Tämän ohella riskienhallinnassa pyritään myös tunnistamaan ja käyttämään hyväksi liiketoiminnassa esiin tulevat mahdollisuudet.
Riskienhallinnassa pyritään ennakoivaan toimintatapaan, kokonaisvaltaisuuteen sekä liiketoimintastrategialähtöisyyteen. Tässä toimintamallissa konsernin hallituksella ja liiketoimintojen johdolla on keskeinen rooli.
Strategisten sekä rahoitukseen ja raportointiin liittyvien riskien hallinta on keskitetty konsernitasolle. Konsernijohto seuraa aktiivisesti liiketoimintaympäristön muutoksia sekä arvioi, suunnittelee ja koordinoi konsernin rahoitukseen ja pääomahuoltoon liittyviä asioita.
Taloudelliseen raportointiin liittyvä riskienhallinta sisältää mm. toteutuneet tulosraportit ja muut tunnusluvut. Talousennusteprosessi perustuu koko vuoden näkymien ja tuloksen arviointiin kautta koko konsernin toiminta-alueen sekä markkinatoimijoilta saatavan numeerisen tiedon ja historiallisen tiedon analysointiin. Näiden pohjalta eri yksiköiden vetäjät ja konsernin johto muodostavat näkemyksen yleisen taloudellisen tilanteen, alueellisten tekijöiden ja markkinoiden kehityksestä sekä niiden vaikutuksesta eri yksiköihin ja sitä kautta koko konserniin. Taloudellinen ennuste päivitetään jokaiseen hallituksen kokoukseen, jossa käsitellään tilinpäätöstä tai osavuosikatsausta.
Konsernitason controller-toiminto tekee säännöllistä laadunvarmistustyötä analysoimalla talousraportit ja -ennusteet ennen jakelua. Konsernin taloudellista kehitystä ja riskejä seurataan kuukausittain hallituksessa ja johtoryhmissä. Lisäksi konsernin hallitus käsittelee riskit säännöllisesti vuosi- ja osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä.
Konsernin operatiivisia riskejä ovat mm. mediatuotantoon, painolaitoksiin ja painamiseen liittyvät riskit, henkilöstöriskit sekä tietoturvariskit.
Tuotannolliset riskit konserni pyrkii minimoimaan selkeällä prosessien dokumentoinnilla, niiden automatisoinnilla, laatujärjestelmillä sekä selkeillä päätöksenteon ja valvonnan menettelytavoilla. Konsernissa tehdään säännöllistä toimintaprosessien kehittämistä. Siinä tunnistetaan yksiköittäin tärkeimmät kehityskohteet sekä yhtenäistetään ja selkeytetään koko konsernin toimintaa.
Omaisuusvahinkoihin ja liiketoiminnan keskeytymiseen on varauduttu vakuutuksin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan säännöllisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Henkilöriskien toteutumista Keskisuomalaisessa ehkäistään varahenkilöjärjestelmällä ja tehtävien kierrättämisellä sekä huolehtimalla hyvästä työilmapiiristä. Tietoturvariskien hallinta ja valvonta on keskitetty konsernin tietohallinnolle ja sitä kehitetään tietoturva-asiantuntijoiden antamien suositusten perusteella.
Merkittävimmät tunnistetut riskialueet huomioidaan myös sisäisen tarkastuksen ja valvonnan suunnitelmissa. Tällä varmistetaan niiden systemaattinen seuranta ja riittävä ennakointi mahdollisiin ongelmiin.
Yhtiöjärjestyksen mukaan Keskisuomalainen Oyj:ssä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hy väksymä tilintarkastusyhteisö. Myös konsernin tilintarkas tus seuraa konsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa osana tarkastustyötään. Lisäksi erityistoimeksiannoilla voi daan tarvittavassa laajuudessa kiinnittää tiettyihin havain toihin tarkempaa huomiota.
Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2014 varsinainen yhtiöko kous 29.4.2014 valitsi varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tui ja Korpelainen.
Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2014 tilintarkas tuksesta 95 te ja muista palveluista 66 te.
Keskisuomalainen-konsernin ulkoisesta tiedottamisesta vastaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja. Talousosas to vastaa sijoittajainformaatiosta verkossa.
Yhtiö antaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhtey dessä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erilli senä kertomuksena.
Selvitys yhtiön hallinnointi- ja ohjauskoodista löytyy yhti ön internetsivuilta osoitteessa www.keskisuomalainen.com kohdasta Sijoittajalle.
ORGANISAATIOKAAVIO JA A-OSAKKEEN KURSSIKEHITYS
Hallituksen puheenjohtaja
s. 1949, ylioppilas, maanviljelijä, Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1991-, varapuheenjohtaja 2006-2010, puheenjohtaja 2010-
• Maanviljelijä
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014 • A-osake 15 468 kpl • K-osake 19 752 kpl
Pääomalainaa 50 000 €
Hallituksen jäsen
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014
Pääomalainaa 500 000 €
Hallituksen varapuheenjohtaja
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2000-, varapuheenjohtaja 2012-
Pääomalainaa -
Hallituksen jäsen
Työtehtävät
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014
Pääomalainaa 70 000 €
Hallituksen jäsen
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014
Pääomalainaa 50 000 €
s. 1963, KTM, konsernijohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja Keskisuomalainen Oyj, hallituksen jäsen 1996-, puheenjohtaja 2002-2010
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014 • A-osake 111 201 kpl • K-osake 117 026 kpl
Pääomalaina 750 000 €
Hallituksen jäsen
s. 1975, DI, toimitusjohtaja
• Kurikka Timber Oy, toimitusjohtaja
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014
Pääomalainaa 600 000 €
Hallituksen jäsen
s. 1957, talousneuvos, agrologi, MBA Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1997-
Työtehtävät
Pääomalainaa 110 000 €
s. 1963, KTM Keskisuomalainen Oyj, toimitusjohtaja 2010- Keskisuomalainen Oyj, johtoryhmän puheenjohtaja
Luottamustehtävät:
Talousjohtaja Tukitoiminnot
s. 1965, KTM Keskisuomalainen Oyj, talousjohtaja 2005- Keskisuomalainen Oyj, toimitusjohtajan sijainen 2008-
• Eduskunta, kansainvälisten asiain neuvos 1993-2010 • Enso-Gutzeit Oy, myyntijohtaja 1989-1993
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014 • A-osake 111 201 kpl • K-osake 117 026 kpl
Pääomalainaa 750 000 €
• Yomi Oyj, talous- ja hallintojohtaja 2003-2004 • Flexlink Automation Oy, johtaja 2001-2003 • Metso Paper Oy, Business Controller 2000-2001 • Valmet Oyj/Metso Oyj, projektipäällikkö, sisäinen tarkastaja, laskentapäällikkö 1990-2000
Elisa Oyj, aluejohtaja 2005
A-osake -
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014
Pääomalainaa 80 000€
Savon medialiiketoiminta Myynti
s. 1961, DI Savon Media Oy, toimitusjohtaja 2015- Keskisuomalainen Oyj, konsernin myyntijohtaja 2014-
Savon Sanomat Sisältömatriisi
Keskisuomalainen Oyj, sisältömatriisin vetäjä 2014- Savon Sanomat, päätoimittaja 2006-
• Maakunnan Sanomat Oy, toimitusjohtaja 2014 • Savon Aluemedia Oy, toimitusjohtaja 2014 • Lehtisepät Oy, toimitusjohtaja 2006-2014 • Savon Sanomat Oy, toimitusjohtaja 2006, 2014 • Mediasepät Oy, toimitusjohtaja 2009-2013 • Savon Mediat Oy, toimitusjohtaja 2004-2007 • Savon Jakelu Oy, toimitusjohtaja 2000-2006
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014
Pääomalainaa -
Aiemmat työtehtävät:
• Savon Sanomat, toimitusjohtaja-päätoimittaja 2006-2014
• Iltalehti, uutispäällikkö, politiikan ja
talouden toimituksen päällikkö 1995-2005
• Taloussanomat, uutispäällikkö 1997
• Iltalehti, toimittaja 1990-1995
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014
• A-osake - • K-osake -
Pääomalainaa 200 000 €
Keski-Suomen medialiiketoiminta Keskisuomalainen
s.1965, fil.tohtori Keski-Suomen Media Oy, toimitusjohtaja 2015- Keskisuomalainen, päätoimittaja 2008-
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, toimitusjohtaja 2008-2014 • Sanomalehti Karjalainen, päätoimittaja-toimitusjohtaja 2002-2008 • Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, lehtitoimialajohtaja 2002-2008 • Sanomalehti Karjalainen, toinen päätoimittaja 2001 • Väli-Suomen Media Oy, toimitusjohtaja, tuottaja 1997-2000 • Sanomalehti Keskisuomalainen, toimittaja 1994-1997 • Jyväskylän yliopisto, tutkimusassistentti 1993-1994
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014
Digitaalinen liiketoiminta
s. 1978, KTM Keskisuomalainen Oyj, digitaalisen liiketoiminnan johtaja 2015 -
Etelä-Suomen medialiiketoiminta Kaupunkilehtimatriisi
Etelä-Suomen Media Oy, toimitusjohtaja 2015- Keskisuomalainen Oyj, kaupunkilehtimatriisin vetäjä 2014- Länsiväylä, Vantaan Sanomat ja Helsingin Uutiset, vastaava päätoimittaja 2008-
• Savon Aluemedia Oy, toimitusjohtaja, 2013-2014 • Maakunnan Sanomat Oy, toimitusjohtaja, 2005-2014 • Väli-Suomen Media Oy, toimitusjohtaja, 2001-2005 • Posiva Oy, viestintäpäällikkö, 1996-2000 • Suomen Paprico Oy, toimitusjohtaja, 1990-1995 • Kainuun Sanomat, Paikallislehti Kuhmolainen, Puolanka-Lehti, Väylä-Lehti, toimittaja, 1980-1988
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014
• A-osake - • K-osake -
Pääomalainaa -
Ilta-Sanomat, toimituspäällikkö 1989–1997
MTV:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien toimituspäällikkö 1987–1989 • Tietokirjailija 1990-
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2014 • A-osake - • K-osake -
Pääomalainaa -
Esan Kirjapaino Oy (25,08 %)
Kärkimedia Oy (20,59 %)
Porvoon Mediajakelu Oy (40,0 %)
Jakelujuniorit Oy
(20,0 %)
Jyväskylän Jakelut Oy (50 %)
Väli-Suomen Media Oy (50 %)
Arena Partners Oy (37,86 %)
Jyväskylän Messut Oy (23,89 %)
Myyntimestarit Oy (31,63 %)
Hämeen Ääni Oy (40,0 %)
Osakeyhtiö Laivastolehti (41,67 %)
KESKISUOMALAINEN OYJ:N A-OSAKKEEN KURSSIKEHITYS HELSINGIN PÖRSSISSÄ 2014
Toimitusneuvosto Tiina Happonen, Jaana Larsson, Heikki Linnavirta, Ida Lindroos
Haastattelut Keskisuomalainen-konsernin toimittajat
Visuaalinen suunnittelu ja taitto
Mediasepät Oy / Roosa Arela, Kirsi Pehkonen
Risto Aalto, Agata Anttonen, Johanna Erjonsalo, Marko Happo, Olli Herranen, Matias Honkamaa, Sauvo Jylhä, Jaana Kankaanpää, Marko Kauko, Jaana Kautto, Jari Kohonen, Anu Mattila, Jussi Miettinen, Ville Miettinen, Akseli Muraja, Tiina Mutila, Merja Männikkö, Laura Oja, Juha Poutanen, Taina Ristikivi, Aake Roininen, Sami Saarenpää, Jari Saarentaus, Aleksi Tuomola, Päivi Tuovinen, Mikko Vähäniitty
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
Kansi: MultiArt Silk 300 g / m2 Sisus: MultiArt Silk 115 g / m2
Aholaidantie 3, PL 159, 40101 Jyväskylä Puh. 014 622 000, Fax 041 622 420
www.keskisuomalainen.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.