Finnair Oyj

Quarterly Report • May 7, 2015

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2015

Liikevaihto vertailukauden tasolla, kannattavuus parani tappiollisesta tuloksesta huolimatta

Tammi - maaliskuu 2014

• Liikevaihto oli vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tasolla, 540,4 miljoonaa euroa (543,3).
• Toiminnallinen liiketulos oli -28,4 miljoonaa euroa (-34,2).
• Toiminnallinen EBITDAR oli 19,2 miljoonaa euroa (17,4).
• Liiketoiminnan nettorahavirta oli 13,0 miljoonaa euroa (-20,5) ja investointien nettorahavirta 142,8 miljoonaa euroa (233,6).
• Yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK excl. fuel) kiintein valuuttakurssein nousi 1,1 % vertailukaudesta.
• Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein laski 0,4 % vertailukaudesta.
• Osakekohtainen tulos oli -0,09 senttiä (-0,24).
• Näkymät: Finnair arvioi, että uuden laskentakäytännön mukaan laskettu vuoden 2015 yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein laskee vuodesta 2014.

Finnair on 1.1.2015 muuttanut yksikkötuottojen (RASK) ja yksikkökustannusten (CASK) laskentakäytäntöjä vastaamaan konsernirakenteessa tapahtuneita muutoksia. Kiintein valuuttakurssein lasketuissa tunnusluvuissa on lisäksi eliminoitu valuuttakurssimuutosten vaikutukset. Muutoksia on kuvattu tarkemmin osavuosikatsauksen taulukko-osiossa liitteessä 16.Tunnuslukujen laskentakaavojen muutos ja liitteessä 18. Tunnuslukujen laskentakaavat. Vertailuluvut on muutettu vastaavasti.

Toimitusjohtaja Pekka Vauramo:

Finnairin liikevaihto oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vertailujakson tasolla, 540,4 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti matkustajaliikenteen tuottojen kasvu ja sitä laski Aurinkomatkojen ja rahtiliikenteen tuottojen lasku sekä vertailukauden jälkeen myytyjen liiketoimintojen liikevaihdon poistuminen. Kannattavuutemme parani selvästi, vaikka toiminnallinen tuloksemme jäikin 28,4 miljoonaa euroa tappiolliseksi.

Tulosparannuksen taustalla oli tuottojen kasvun ohella kustannussäästöjen eteneminen ja polttoaineen hinnan lasku. Valitettavasti dollarin voimakas vahvistuminen suhteessa euroon laimensi lentopetrolin hinnan laskusta saatua hyötyä, ja nosti muita dollarimääräisiä kulueriä merkittävästi. Toiminnalliseen tulokseen vaikutti myös Aurinkomatkojen heikko tuloskehitys.

Katsauskaudella ja aiempina vuosina tuloksessamme on näkynyt selvästi jenin ja /tai dollarin kurssimuutokset. Tämän vuoksi siirryimme katsauskaudella raportoimaan yksikkötuottoa ja yksikkökustannusta ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein, jotta lentotoimintamme todellinen taloudellinen kehitys olisi selvemmin havaittavissa. Samalla korjasimme laskentatapoja vastaamaan konsernissa tapahtuneita rakennemuutoksia, kuten Flybe Finlandin riskilentämisen siirtymistä konsernin ostoliikenteeksi. Näin tarkasteltuna yksikkötuottomme kiintein valuuttakurssein laski katsauskaudella 0,4 prosenttia ja yksikkökustannuksemme ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein nousi 1,1 prosenttia vertailukaudesta. Kiintein valuuttakurssein laskettu yksikkökustannuksen nousu johtuu pääasiassa muutoksista liikenteen rakenteessa.

Suuntamme on oikea, vaikka tuloksemme ei edelleenkään ole tavoittelemallamme tasolla. Syksyllä alkava kaukoliikennelaivastomme uudistus parantaa kaukoliikenteemme kustannuskilpailukykyä ja asiakaskokemusta merkittävästi. Samalla jatkamme panostuksia tuottojemme kasvattamiseksi muun muassa lisämyyntituottojen avulla. Lisämyyntituottojen kasvu näkyi jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka sen on edelleen pieni. Finnairin vuosien 2015–2017 strategisista painopistealueista olemme kertoneet tarkemmin tänään antamassamme erillisessä tiedotteessa.

Tulevaisuuden näkymät

11.2.2015 julkaistu näkymä:

Matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin liittyy Finnairin päämarkkina-alueilla edelleen epävarmuutta. Finnair arvioi, että sen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvaa vuonna 2015 noin 3 prosenttia ja liikevaihto pysyy vuoden 2014 tasolla. Finnair arvioi lisäksi, että vuonna 2015 sen yksikkökustannukset ilman polttoainetta laskevat vuoden 2014 tasosta.

Lentopetrolin alentunut hinta ja päätökseen viedyn kustannussäästöohjelman täysimääräinen vaikutus tukevat Finnairin taloudellista kehitystä vuonna 2015.

Näkymät 7.5.2015

Matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin liittyy Finnairin päämarkkina-alueilla edelleen epävarmuutta. Finnair arvioi, että sen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvaa vuonna 2015 noin 3 prosenttia ja liikevaihto pysyy vuoden 2014 tasolla. Muutoksena aikaisemmin antamaansa näkymään Finnair arvioi, että vertailukelpoista laskentakäytäntöä noudattaen sen yksikkökustannukset ilman polttoainetta vuonna 2015 nousevat vuodesta 2014 konsernin liiketoiminnassa tapahtuneiden rakenteellisten muutosten ja Yhdysvaltojen dollarin voimakkaan vahvistumisen vuoksi. Uusi laskentakäytäntö neutraloi näiden muutosten vaikutukset osavuosikatsauksen liitetiedoissa 16. ja 18. kuvatulla tavalla. Finnair arvioi, että uuden laskentakäytännön mukaan laskettu yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein laskee vuodesta 2014.

Lentopetrolin alentunut hinta ja päätökseen viedyn kustannussäästöohjelman täysimääräinen vaikutus tukevat Finnairin taloudellista kehitystä vuonna 2015.

Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa toiminnallista liiketulostaan koskevan ennusteen tammi– kesäkuulta julkaistavan osavuosikatsauksen yhteydessä. Erillisenä ohjeistuksena Finnair arvioi, että katsauskauden lopun valuuttakursseilla laskettuna laajarunkolaivaston uudistukseen liittyvien kertaluonteisten erien vaikutus Finnairin liiketulokseen on dollarin vahvistumisen vuoksi vuonna 2015 selvästi positiivinen. Finnair on aikaisemmin arvioinut, ettei laajarunkolaivaston uudistuksella olisi merkittävää tulosvaikutusta vuosien 2014 ja 2015 aikana. Kaukoliikennelaivaston uudistukseen liittyvät kertaluonteiset erät reagoivat voimakkaasti euro-dollarikurssin muutoksiin.

Strategiset tavoitteet

Finnairin hallitus hyväksyi 6.5.2015 osana yhtiön vuosittaista strategiatyötä yhtiön uuden vision, päivitetyn mission ja päivitetyt strategiset tavoitteet. Finnairin uutena visiona on tarjota asiakkaillensa ainutlaatuinen pohjoismainen kokemus. Finnairin missiona on tarjota Helsingin kautta pohjoisen pallonpuoliskon sujuvimmat ja nopeimmat lentoyhteydet sekä tarjota kotimarkkinoidensa paras lentoverkosto maailmalle.

Yhtiön strategisina tavoitteina on kaksinkertaistaa Finnairin Aasian ja Euroopan välinen liikenne vuoteen 2020 mennessä vuoden 2010 tasosta, tarjota ainutlaatuinen asiakaskokemus ja saavuttaa toiminnoissaan maailmanluokan laatu sekä tuottaa arvoa osakkeenomistajille.

Missiota, visiota ja strategisia tavoitteita on käsitelty tarkemmin tänään 7.5.2015 julkaistussa erillisessä pörssitiedotteessa.

Markkinaympäristö

Liikenteen kasvu Finnairin päämarkkina-alueilla jatkui vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen markkina kasvoi tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna 7,8 prosenttia vertailukaudesta ja Finnairin Aasian- ja Euroopan-kohteiden välinen markkina kasvoi 4,5 prosenttia vertailukaudesta. Finnairin markkinaosuus Euroopan-liikenteessä (Helsingin ja Finnairin Euroopan-kohteiden välillä) nousi 56,9 prosenttiin (53,7) ja laski Aasian-liikenteessä hieman 4,9 prosenttiin (5,1).*

Suomen talouden heikko tilanne heijastui matkustajaliikenteen kotimarkkinakysyntään edelleen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja näkyi etenkin valmismatkamarkkinoiden kysynnässä. Muilla liikennealueilla kysyntä kasvoi kasvanutta kapasiteettia vastaavasti ja matkustajaliikenteen yksikkötuotot olivat lievässä nousussa. Kuluttaja- ja liikematkakysynnän elpymisestä Suomen ulkopuolella oli nähtävissä heikkoja merkkejä.

Rahtiliikenteessä kapasiteetti Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä kasvoi edelleen, mikä heikensi entisestään heikkoa tuottotasoa Finnairin rahtiliikenteen keskeisillä markkinoilla Euroopan ja Aasian välisessä rahtiliikenteessä.

Dollarin vahvistuminen suhteessa euroon vertailukauteen verrattuna laimensi sitä hyötyä, jota lentopetrolin syksyllä 2014 alkanut voimakas hinnan lasku tuo lentoyhtiöille. Se nosti myös muita dollarimääräisiä kulueriä merkittävästi. Samalla useiden eri tulovaluuttojen vahvistumisella suhteessa euroon oli lievä positiivinen vaikutus Finnairin euromääräisiin tuottoihin. Finnairin liiketoiminnassa Yhdysvaltain dollari on merkittävä kuluvaluutta ja Japanin jeni merkittävä tulovaluutta.

* Luvut Finnairin arvioita. Arviot perustuvat matkatoimistojen myyntimääristä kerättyyn MIDT-dataan sekä Finnairin arvioon lentoyhtiöiden lippumyynnistä omien kanavien, kuten internetin, kautta. Laskentapohjana ovat kohteet, eivät lentokentät. Lukuihin ei sisälly kausireittejä.

Merkittävät tapahtumat katsauskaudella

Flybe Nordic -yrityskauppa ja omistusneuvottelut

Finnair osti 31.3.2015 Flybe UK Ltd:ltä 60 prosenttia Flybe Nordic AB:n osakkeista 1 euron kauppahintaan, ja Flybe Nordic siirtyi väliaikaisesti Finnairin omistukseen. Flybe Nordic omistaa kokonaan suomalaisen tytäryhtiönsä Flybe Finlandin osakekannan. Flybe Finland operoi ATR 72 ja Embraer-lentokoneilla ostoliikennettä Finnairin Suomen ja Euroopan reiteillä.

Kaupan seurauksena Flybe Nordic on yhdistetty 31.3.2015 Finnairin tilinpäätökseen IFRS:n mukaisesti ja käsitelty myytävissä olevana pitkäaikaisena omaisuuseränä. Flybe Nordicin omistuspohjan muutoksella ei ole olennaista vaikutusta koko vuoden 2015 tulokseen.

Finnair allekirjoitti Staffpoint Holding Oy:n ja G.W. Sohlberg Ab:n (GWS) kanssa 7.1.2015 aiesopimuksen yritysjärjestelystä, jonka myötä Staffpoint ja GWS omistaisivat yhteensä 60 prosenttia Flybe Nordicista. Finnair jatkaa 31.3. toteutuneen yrityskaupan jälkeen keskusteluja Flybe Nordicin jatko-omistuksesta Staffpointin ja GWS:n kanssa.

Flybe Finland Oy kertoi huhtikuussa vaihtavansa nimensä toukokuussa Nordic Regional Airlines Oy:ksi. Myös Emoyhtiön Flybe Nordic AB:n nimi muuttuu Nordic Regional Airlines AB:ksi. Nimenmuutos vaatii Kaupparekisterin hyväksynnän, joka saataneen toukokuun alussa.

Finnairin ja Flybe Finlandin ostoliikennesopimuksen laajentaminen

Finnair kertoi maaliskuussa laajentavansa Flybe Finlandin kanssa solmimaansa ostoliikennesopimusta 1.5.2015 lähtien niin, että se kattaa kaikki Flybe Finlandin omalla kaupallisella riskillä siihen saakka operoimat reitit Helsingistä Kemi-Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Kajaaniin, Jyväskylään, Maarianhaminaan, Tarttoon, Norrköpingiin ja Visbyhyn. Näiden reittien markkinointi- ja myyntivastuut siirtyivät kokonaan Finnairille 1.5.2015, ja samalla reitit muuttuivat Flyben lennonnumerolta Finnairin lennonnumerolle.

Ostosopimuksen laajentamisella ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta Finnairille vuonna 2015.

Investointipäätökset uudesta rahtiterminaalista ja laivaston langattomasta verkkoyhteydestä

Finnairin hallitus päätti maaliskuussa noin 80 miljoonan euron investoinnista uuteen rahtiterminaaliin ja noin 30 miljoonaan euron investointiohjelmasta langattoman internetyhteyden asentamiseksi valtaosaan yhtiön nykyisistä laaja- ja kapearunkokoneista. Molemmat investoinnit jakautuvat lähivuosille.

Lentokoneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimukset

Maaliskuun lopussa toteutui Finnairin joulukuussa 2014 solmima aiesopimus sen omistamien ja Flybe Finlandin operoimien kolmen Embraer 190 -lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta GOAL German Operating Aircraft Leasing GmbH & Co:n kanssa. Lisäksi maaliskuussa toteutui joulukuussa 2014 solmittu aiesopimus kuuden Finnairin omistaman ja Flybe Finlandin operoiman ATR 72 -lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta Doric Asset Finance GmbH & Co. KG:lle. Myynti- ja takaisinvuokraussopimusten toteuduttua Finnair jatkaa lentokoneiden edelleenvuokraamista Flybe Finlandille. Järjestelyjen arvo oli yhteensä noin 140 miljoonaa euroa ja tulosvaikutus Finnairin vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen liiketulokseen noin 40 miljoonaa euroa.

Taloudellinen kehitys tammi - maaliskuussa 2015

Finnairin vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli vertailukauden tasolla, 540,4 miljoonaa euroa (543,3). Liikevaihtoa nostivat matkustajaliikenteen tuottojen kasvu ja laskivat Aurinkomatkojen ja rahtiliikenteen tuottojen väheneminen sekä vertailukauden jälkeen myytyjen liiketoimintojen liikevaihdon poistuminen. Kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 3,1 prosenttia vertailukaudesta.

Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta olivat vertailukauden tasolla, 421,3 miljoonaa euroa (421,0). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaukset ja päästökaupasta aiheutuneet kulut, laskivat 6,0 prosenttia vertailukaudesta 151,3 miljoonaan euroon (161,0). Polttoainekustannuksia laski lentopetrolin dollarihinnan yli 40 prosentin lasku vertailukaudesta, mutta saatua hyötyä vaimensi samalla jaksolla tapahtunut dollarin noin 18 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon. Muutokset lentopetrolin hinnassa näkyvät suojauspolitiikan vuoksi yhtiön kuluissa viiveellä.

Henkilöstökulut olivat vertailukauden tasolla, 90,1 miljoonaa euroa (90,0). Liikennöimismaksut nousivat yli viidenneksellä vertailukaudesta 62,5 miljoonaan euroon (51,6) pääasiassa dollarin vahvistumisen vuoksi. Kokonaisuutena euromääräiset toiminnalliset kulut laskivat hieman vertailukaudesta ja olivat 572,6 miljoonaa euroa (582,1). Yhtiön EBITDAR oli 19,2 miljoonaa euroa (17,4). Yhtiön toiminnallinen liiketulos, eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta, oli -28,4 miljoonaa euroa (-34,2).

Finnairin tuloslaskelmaan sisältyy katsauskaudella tapahtunut, mutta myöhemmin erääntyvien, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutos. Kyseessä on IFRS:n mukainen realisoimaton arvostustulos, jolla ei ole rahavirtavaikutusta ja jota ei lasketa mukaan toiminnalliseen liiketulokseen. Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli -6,8 miljoonaa euroa (-6,9). Tammi–maaliskuun kertaluonteiset erät olivat yhteensä 26,9 miljoonaa euroa (12,7), ja niihin sisältyi pääasiassa lentokoneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimuksiin ja kaukoliikennelaivaston uudistukseen liittyviä eriä. Yhtiön liiketulos oli -8,3 miljoonaa euroa (-28,4). Finnairin tammi–maaliskuun tulos ennen veroja oli -12,1 miljoonaa euroa (-33,9) ja tulos verojen jälkeen oli -9,8 miljoonaa euroa (-28,1).

Lentoliikenteen yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein laski 0,4 prosenttia vertailukaudesta ja oli 5,93 eurosenttiä (5,96). Yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein nousi 1,1 prosenttia ja oli 4,66 eurosenttiä (4,61). Nousu johtuu pääasiassa muutoksista liikenteen rakenteessa.

Tase 31.3.2015

Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 2 011,0 miljoonaa euroa (2 056,2 miljoonaa euroa 31.3.2014). Oma pääoma laski 539,7 miljoonaan euroon (625,9) eli 4,22 euroon osakkeelta (4,89). Oma pääoma laski vertailukaudesta pääasiassa sitä seuranneen tappiollisen tuloskehityksen vuoksi, mutta nousi katsauskaudella yhtiön voitollisen laajan tuloksen johdosta.

Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennan piirissä olevat öljy- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä IAS 19:n mukaiset, lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Maaliskuun 2015 lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen -52,0 miljoonaa euroa (-38,7), ja siihen vaikuttivat erityisesti suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset.

Kassavirta ja rahoitusasema

Finnairilla on vahva rahoitusasema, mikä tukee liiketoiminnan kehitystä ja tulevia investointeja. Tammi– maaliskuussa 2015 yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli 13,0 miljoonaa euroa (-20,5). Muutos johtuu pääasiassa yhtiön tappion pienentymisestä vertailukauteen nähden sekä muutoksista käyttöpääomassa. Investointien nettorahavirta oli 142,8 miljoonaa euroa (233,6), ja siihen vaikutti yhdeksän lentokoneen myynti- ja takaisinvuokraussopimusten toteutuminen katsauskaudella. Vertailukaudella toteutui puolestaan kahden A330-lentokoneen myynti- ja takaisinvuokraussopimukset.

Omavaraisuusaste oli 26,8 prosenttia (30,4) ja nettovelkaantumisaste (gearing) -22,9 prosenttia (5,2). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 85,4 prosenttia (71,2). Maaliskuun lopussa korollinen velka oli 392,9 miljoonaa euroa (498,8) ja korollinen nettovelka -123,4 miljoonaa euroa (32,6).

Yhtiön maksuvalmius säilyi katsauskaudella vahvana. Konsernin rahavarat olivat maaliskuun lopussa 516,3 miljoonaa euroa (466,3). Taseen rahavarojen lisäksi yhtiöllä on työeläkeyhtiöltään noin 430 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka käyttäminen edellyttää pankkitakausta. Finnairilla on reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 180 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti, joka erääntyy heinäkuun 2016 lopussa.

Käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvät ennakkomaksut olivat 23,7 miljoonaa euroa (16,9).

Finnairilla on 200 miljoonan euron lyhytaikainen yritystodistusohjelma, joka oli maaliskuun lopussa käyttämätön. Rahoituksen nettorahavirta oli -36,5 miljoonaa euroa (-114,7). Rahoituskulut olivat -4,3 miljoonaa euroa (-5,6) ja rahoitustuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,8).

Investoinnit

Tammi–maaliskuussa kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 12,4 miljoonaa euroa (33,1), ja ne kohdistuivat laivastoon ja moottoreihin tehtäviin perusparannuksiin. Vuoden 2015 investointien, ennakkomaksut ja niiden valuuttasuojaukset mukaan lukien, arvioidaan olevan noin 460 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuvat pääosin laivastoon. Investointien todellinen nettomääräinen summa jää tätä huomattavasti pienemmäksi, mikäli kahdesta ensimmäisestä Airbus A350 XWB -lentokoneesta solmitut myynti- ja takaisinvuokraussopimukset toteutuvat suunnitellusti vuoden 2015 toisella puoliskolla.

Luottomarkkinoiden tämänhetkinen hyvä tilanne ja Finnairin hyvä velkakapasiteetti mahdollistavat tulevien käyttöomaisuusinvestointien rahoituksen kilpailukykyisin ehdoin. Yhtiöllä on 26 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka vastaavat noin 57 prosenttia koko laivaston 0,7 miljardin euron tasearvosta. Tasearvoon sisältyy kolme rahoitusleasing-konetta.

Laivasto

Finnairin operoima laivasto

Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Maaliskuun 2015 lopussa Finnair operoi itse 45 lentokonetta, joista 15 on laajarunkokoneita ja 30 kapearunkokoneita. Koneista 22 on Finnairin itse omistamia ja 20 vuokrattu. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä laivaston kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia.

Finnairin operoima	Istuimia Kpl		Omat	Vuokratut		Keski-		Muutos Tilaukset
laivasto 31.3.2015*				(käyttö-	(rahoitus-	ikä	31.12.2014
				leasing)	leasing)	31.3.2015	verrattuna
Kapearunkolaivasto
Airbus A319	138	9	7	2		13,7
Airbus A320	165	10	6	4		12,6
Airbus A321	209/196	11	4	7		8,3
Laajarunkolaivasto
Airbus A330	297/271/263	8	0	5	3	5,4
Airbus A340	270/269	7	5	2		12,2
Airbus A350	297							19
Yhteensä		45	22	20	3	10,4	0	19

Maaliskuun 2015 lopussa Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 10,4 vuotta.

* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).

Kaukoliikennelaivastouudistus

Finnair on tilannut yhteensä 19 Airbus A350 XWB -lentokonetta Airbusilta. Nykyisen toimitusaikataulun mukaan Finnair saa käyttöönsä neljä A350 XWB -lentokonetta vuoden 2015 toisella puoliskolla, seitsemän vuosina 2016–2017 ja kahdeksan vuosina 2018–2023. Finnairin taseessa olevat investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 2 173 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat investoinnit kaukoliikennelaivastoon.

Finnair luopuu kaikista operoimistaan A340-lentokoneista vuoden 2017 loppuun mennessä, kun niitä korvaavat A350 XWB -lentokoneet on toimitettu ja otettu käyttöön Finnairin reittiliikenteessä. Finnair myy vuosina 2016 ja 2017 neljä omistamaansa Airbus A340-300-lentokonetta takaisin Airbusille. Finnairin ja Airbusin sopimus mahdollistaa sujuvan siirtymisen A340-laivastosta A350-laivastoon ja lieventää mahdollisia laivastouudistuksesta johtuvia toiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä sekä A340-lentokoneisiin liittyvää jäännösarvoriskiä. Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa joustavasti laivastonsa kokoa kysyntätilanteen ja näkymien mukaisesti myös eripituisten vuokrasopimusten avulla.

Finnair on solminut sopimuksen kahden ensimmäisen Airbus A350 XWB -lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta. Järjestelyn odotetaan toteutuvan ensimmäisten Airbus A350 XWB -lentokoneiden toimituksen yhteydessä syksyllä 2015. Katsauskauden lopun valuuttakursseilla laskettuna Finnair arvioi, että laajarunkolaivaston uudistukseen liittyvien kertaluonteisten erien tulosvaikutus on dollarin vahvistumisen vuoksi vuonna 2015 selvästi positiivinen, kun se on aikaisemmin arvioinut, ettei laajarunkolaivaston uudistuksella olisi merkittävää tulosvaikutusta vuosien 2014 ja 2015 aikana. Kertaluonteiset erät liittyvät myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyihin sekä A340-koneiden poistumiseen laivastosta. Kertaluonteiset erät realisoituvat vaiheittain ja vaihtelevat vuosineljänneksittäin. A340-lentokoneita koskevat kertaluonteiset erät ajoittuvat lentokoneiden poistumisajalle. Lentokonehankinnat ja -myynnit ovat dollarimääräisiä, minkä vuoksi kaukoliikennelaivaston uudistukseen liittyvät kertaluonteiset erät reagoivat voimakkaasti euro-dollarikurssin muutoksiin.

Flybe Finlandin operoima laivasto (ostoliikennelaivasto)

Flybe Nordic AB:n tytäryhtiö Flybe Finland operoi 26 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Ostoliikenne on konsernin kokonaan omistaman yhtiön operointia Flybe Nordicin siirryttyä 31.3.2015 väliaikaisesti Finnairin omistukseen. Maaliskuussa toteutuneiden yhdeksän lentokoneen myynti- ja takaisinvuokraussopimusten jälkeen Flybe Finlandin operoimista lentokoneista 13 oli Finnairin omistamia ja 13 vuokrattuja.

Flybe Finlandin operoima	Istuimia Kpl			Finnairin Vuokratut**	Keski-		Muutos Tilaukset
laivasto 31.3.2015*			omistamat	(käyttö-		ikä 31.12.2014
(operoi Finnairin			lentokoneet	leasing)	31.3.2015	verrattuna
ostoliikennettä)
ATR 72	68–72	12	6	6	5,7
Embraer 170	76	2	2		9,3
Embraer 190	100	12	5	7	6,7
Yhteensä		26	13	13	6,8	0	0

* Flybe Finlandin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).

** Finnair tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance on vuokrannut lentokoneet ja edelleen vuokrannut ne Flybe Finlandille. Taulukossa esitettyjen lentokoneiden lisäksi Finnair on edelleenvuokrannut neljä E 170 -lentokonetta Estonian Airille.

Liiketoiminta-alueiden kehitys tammi–maaliskuussa 2015

Finnairin tilinpäätöksen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne ja Matkapalvelut.

Lentoliikenne

Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta sekä lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset toiminnot, Operatiiviset toiminnot ja Resurssienhallinta sekä tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Flight Academy Oy sekä Finnair Aircraft Finance Oy. Segmenttiin sisältyvät myös lentokonehuolto, Finnair Travel Retail Oy ja Finnairin kiinteistöomaisuuteen sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi, ylläpito ja toimitilapalvelut.

Avainluvut	1-3 2015	1-3 2014	Muutos, %	1-12 2014
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	510,8	508,1	0,5	2 167,7
Toiminnallinen liiketulos, milj. euroa	-24,1	-34,5	30,1	-43,5
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-3,8	-28,2	86,4	-78,4
Liiketulos liikevaihdosta, %	-0,8	-5,5	4,8 %-yks.	-3,6
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin	3 976	4 533	-12,3	4 232

Lentoliikenteen liikevaihto oli tammi–maaliskuussa vertailukauden tasolla, 510,8 miljoonaa euroa (508,1). Liikevaihto jakaantui seuraavasti: matkustajaliikenteen tuotot muodostivat noin 80 prosenttia, lisämyyntituotot (ancillary revenue) noin 5 prosenttia, rahtiliikenteen tuotot noin 9 ja muut tuotot noin 6 prosenttia segmentin liikevaihdosta. Segmentin toiminnallinen liiketulos parani selvästi vertailukaudesta, mutta oli edelleen 24,1 miljoonaa euroa tappiollinen (-34,5).

Matkustajaliikenteen tuotot nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vertailukaudesta ja kannattavuus parani alentuneiden kustannusten ja tulovaluutoiden positiivisen valuuttakurssikehityksen ansiosta. Matkustajaliikenteen lipputuotot tarjottua henkilökilometriä kohden nousivat kaikilla liikennealueilla Euroopan liikennettä lukuun ottamatta. Kapasiteetti tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna kasvoi 1,1 prosenttia vertailukaudesta Aasian-liikenteessä, 5,8 prosenttia Euroopan-liikenteessä ja 11,3 prosenttia Pohjois-Amerikan liikenteessä, ja laski 6,0 prosenttia kotimaan liikenteessä. Myydyt henkilökilometrit nousivat kaikilla liikennealueilla kotimaata lukuun ottamatta. Matkustajakäyttöasteet nousivat Aasian- ja kotimaan liikenteessä ja laskivat Euroopan ja Pohjois-Amerikan-liikenteessä. Koko liikenteen kapasiteetti kasvoi 3,1 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit 2,3 prosenttia. Matkustajakäyttöaste laski 0,6 prosenttiyksikköä 78,1 prosenttiin.

Lisämyyntituottojen osuus segmentin liikevaihdosta kasvoi vertailukaudesta. Kasvuun vaikuttivat pääasiassa vertailukauden jälkeen asiakkaille esitellyt uudet lisämaksulliset palvelut.

Rahtiliikenteen tuotot laskivat selvästi vertailukaudesta, mutta kannattavuus parani vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Rahtiliikenne muodostui katsauskaudella kokonaan reittilennoilla mukana kuljetettavasta rahdista (ns. belly-rahti) Finnairin luovuttua rahtikonelennoista Aasiaan vuoden 2014 lopussa. Tarjotut rahtitonnikilometrit nousivat 3,3 prosenttia rahtikonelentojen lopettamisesta huolimatta, koska osa aikaisemmin lomalentoina lennetyistä reiteistä raportoidaan nyt reittiliikenteenä. Myydyt rahtitonnikilometrit Finnairin reittiliikenteessä laskivat 14,6 prosenttia vertailukaudesta edellä mainitun liikennerakenteen muutoksen vuoksi. Reittiliikenteessä kuljetetun rahdin määrä kasvoi sen sijaan 1,3 prosenttia vertailukaudesta. Finnair Cargo myy ja hallinnoi JAL Cargon kapasiteettia Helsinki-Tokio (Narita) -reitillä ja vuokraa rahtilentokonekapasiteettia Helsingin ja Brysselin hubiensa välisille lennoille.

Liikennesuoritteet ja vastuullisuuden tunnusluvut	1-3 2015	1-3 2014	Muutos, %	2014
Matkustajaliikenne
Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä	2 283	2 214	3,1	9 630
Tarjotut henkilökilometrit, ASK, milj. km	7 715	7 481	3,1	30 889
Myydyt henkilökilometrit, RPK, milj. km	6 022	5 885	2,3	24 772
Matkustajakäyttöaste, PLF, %	78,1	78,7	-0,6 %-yks.	80,2
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä, yield, senttiä/RPK	6,59	6,54	0,8	6,65
Yksikkötuotto (toteutunut), RASK, senttiä/ASK	6,05	5,96	1,7	6,23
Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein, RASK, senttiä/ASK	5,93	5,96	-0,4	6,23
Yksikkökustannus ilman polttoainetta, CASK ex. fuel, senttiä/ASK	4,82	4,61	4,7	4,49
Yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein, CASK, senttiä/ASK	4,66	4,61	1,1	4,49
Yksikkökustannus (toteutunut), CASK senttiä/ASK	6,75	6,65	1,4	6,53
Asiakastyytyväisyys asteikolla 1 (erittäin huono) – 10 (erittäin hyvä)	8,0	8,1	-1,2	8,1
Rahtiliikenne
Tarjotut rahtitonnikilometrit, ATK, milj. km	338	326	3,3	1 420
Myydyt rahtitonnikilometrit, RTK, milj. km	180	211	-14,6	912
Kuljetetun rahdin ja postin määrä, tonnia	30 430	35 220	-13,6	149 141
Rahtiliikenteen yksikkötuotto (toteutunut), senttiä/RTK	23,28	23,49	-0,9	23,40
Lentoliikenne yhteensä
Kokonaiskäyttöaste, %	63,5	65,1	-1,6 %-yks.	67,4
Lentojen lukumäärä, kpl	24 269	23 982	1,2	99 056
Saapumistäsmällisyys	86,4	86,4	0,0 %-yks.	88,3
Polttoaineen kulutus, tonnia / ASK	0,024	0,024	1,62	0,024
CO2 päästöt, tonnia / ASK	0,076	0,075	1,62	0,075

Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet

Reittiverkosto ja allianssit

Finnair tarjoaa yhteydet Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä yli 200 reittiparilla ja lentää lisäksi Helsingistä viikoittain yli 800 lentoa kotimaan kohteisiin ja muualle Eurooppaan. Talvikaudella 2014/2015 lentoja Aasiaan oli enimmillään 78 viikossa ja kesäkaudella 2015 lentojen määrä on enimmillään 75.

Finnair laajensi Flybe Finlandin kanssa solmimaansa ostoliikennesopimusta maaliskuussa, minkä vuoksi Finnairin lentokohteiden määrä kasvoi 1.5.2015 kahdeksalla uudella kohteella. Lisäksi Finnair kertoi avaavansa uudet reitit myös Gdanskiin, Luulajaan ja Uumajaan. Myös näitä reittejä operoi ostoliikenteenä Flybe Finland.

Muut uudistukset ja palvelut

Finnair uudisti Finnair Plus -kanta-asiakasohjelmaansa tammikuussa ja poisti Finnair Plus -jäseniltään polttoainelisämaksut Euroopan, Tel Avivin ja Dubain Classic -lentopalkinnoista. Matkustajat maksavat lennoistaan verot ja muut viranomaismaksut.

Finnair ja Stockmann aloittivat helmikuussa yhteistyön, jossa molempien yhtiöiden kanta-asiakasohjelmiin kuuluvat asiakkaat ansaitsevat jatkossa Finnair Plus -pisteitä Stockmannilla tehdyistä ostoksista Suomessa.

Maaliskuussa Finnair toi markkinoille uuden, edullisemman Light-lipputyypin niille matkustajille, jotka matkustavat vain käsimatkatavaroin. Light-lipputyyppi on myynnissä 5.5.2015 alkaen kaikkiin Finnairin ja Flyben operoimiin kotimaan, Euroopan- ja Lähi-idän reittilentokohteisiin, pois lukien Venäjä. Muissa Finnairin lipputyyppeissä ruumaan menevä matkatavara sisältyy edelleen lipun hintaan. Uusi lipputyyppi on osa jatkuvaa palvelukehitystä, jolla parannetaan asiakkaan matkustuskokemusta ja lisätään asiakkaan valinnanvapautta.

Tunnustukset ja palkinnot

FlightStats nimesi tammikuussa Finnair täsmällisimmäksi eurooppalaiseksi lentoyhtiöksi vuonna 2014. oneworld-allianssi oli samassa tutkimuksessa täsmällisin lentoyhtiöallianssi.

Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot)

Liiketoiminta-alueen muodostavat Aurinkomatkat ja sen Virossa toimiva tytäryritys, liikematkatoimisto SMT ja sen Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel sekä Amadeus Finland, joka tuottaa matkailualan tietojärjestelmiä ja ratkaisuja. Aurinkomatkat palvelee vapaa-ajan matkustajia tarjoten valmismatkojen lisäksi asiakkaille muun muassa räätälöityjä matkoja, lento- ja hotellipaketteja, pelkkiä lentoja, laivamatkoja, golf-, purjehdus- ja laskettelulomia sekä ryhmämatkoja.

Avainluvut	1-3 2015	1-3 2014	Muutos, %	1-12 2014
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	61,2	74,2	-17,5	216,7
Toiminnallinen liiketulos, milj. euroa	-4,3	0,3	<-200	7,0
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	-4,4	-0,3	<-200	5,9
Liiketulos liikevaihdosta, %	-7,2	-0,3	-6,9 %-yks.	2,7
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin	588	704	-16,4	645

Matkapalveluiden tammi–maaliskuun liikevaihto laski selvästi vertailukaudesta ja oli 61,2 miljoonaa euroa (74,2). Laskuun vaikutti etenkin Aurinkomatkojen tarjonnan sopeuttaminen vastaamaan yleistä markkinakehitystä. Aurinkomatkoissa toteutetuista toiminnan uudelleenjärjestelyistä huolimatta yhtiön

kannattavuus jäi odotuksista ja oli selvästi tappiollinen. Liikematkatoimisto SMT:n liikevaihto pysyi vertailukauden tasolla ja toiminnallinen liiketulos oli lievästi voitollinen. Koko segmentin toiminnallinen liiketulos heikkeni -4,3 miljoonaan euroon (0,3).

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Finnair Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 25.3.2015. Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2014 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, ettei vuodelta 2014 vahvistetun taseen perusteella makseta osinkoa.

Yhtiökokous hyväksyi osakkeenomistajien nimitystoimikunnan esityksen hallituksen kokoonpanoksi ja vahvisti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän. Maija-Liisa Friman, Klaus W. Heinemann, Jussi Itävuori, Harri Kerminen, Gunvor Kronman, Jaana Tuominen ja Nigel Turner valittiin hallitukseen uudelleen toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Klaus W. Heinemannin. Yhtiökokous hyväksyi osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista sellaisenaan.

Finnairin tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Mikko Nieminen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan kohtuullisen laskun mukaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutus koskee enintään 5 000 000 osaketta ja on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 5 000 000 oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Muutokset yhtiön johdossa ja organisaatiossa

Finnair kertoi helmikuun lopussa Finnairin talousjohtajan ja johtoryhmän jäsenen Erno Hildénin jättävän yhtiön 30.4.2015. Hildénin seuraajaksi nimitettiin 17.4.2015 KTM, eMBA Pekka Vähähyyppä, joka toimii tällä hetkellä Stockmannin talousjohtajana. Vähähyyppä aloittaa uudessa tehtävässään 17.8.2015. Talousjohtajan tehtävää hoitaa siihen asti tilapäisesti yhtiön rahoitusjohtaja Mika Stirkkinen.

Rahtiliikenteen ja Aurinkomatkojen tiiviimpi integrointi osaksi Finnairin kaupallisia toimintoja jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vuonna 2014 alkaneen rakennemuutoksen myötä koko konsernin myyntiä johdetaan samasta yksiköstä, ja reittiverkoston kannattavuutta tarkastellaan kokonaisuutena laivaston käytön ja liiketoiminnan kokonaistuottojen optimoimiseksi. Vuonna 2014 aloitettu lomalentojen muuttaminen reittilennoiksi ja erillisestä lomaliikennekategoriasta luopuminen ovat osa vielä käynnissä olevaa muutosta.

Henkilöstö

Finnairin palveluksessa oli tammi–maaliskuussa keskimäärin 4 897 (5 516) henkilöä eli 11,2 prosenttia vertailukautta vähemmän. Lentoliikenne-segmentissä työskenteli keskimäärin 3 976 (4 533) henkilöä. Matkapalveluissa työskenteli keskimäärin 588 (704) henkilöä ja muissa toiminnoissa 333 (279) henkilöä. Työsuhteessa olevien määrä 31.3.2015 oli 4 886 (5 473).

Omat osakkeet

Finnair ei hankkinut katsauskaudella omia osakkeita. Yhtiölle palautui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 14 893 yhtiön osaketta Finnairin vuosien 2010–2012 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sääntöjen

mukaisesti. Finnairin hallussa oli 31.3.2015 yhteensä 326 985 yhtiön osaketta (306 260), mikä vastaa 0,26 prosenttia yhtiön koko osakepääomasta.

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto

Finnairin markkina-arvo oli maaliskuun 2015 lopussa 410,0 miljoonaa euroa (344,7) ja päätöskurssi 3,20 euroa (2,69). Finnairin osakkeen ylin kurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli katsauskaudella 3,30 euroa (2,87), alin kurssi 2,49 euroa (2,39) ja keskikurssi 3,07 euroa (2,66). Osakkeita vaihdettiin 7,6 miljoonaa kappaletta (4,6) yhteensä 23,3 miljoonalla eurolla (12,2).

Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 osaketta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia (55,8). Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus oli 7,6 prosenttia (14,2).

Katsauskaudella ei annettu liputusilmoituksia.

Yhteiskuntavastuu

Finnair tekee yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi ja muun muassa biopolttoaineiden hankintaketjujen kehittämiseksi ja kustannusten laskemiseksi niin, että biopolttoaineet voitaisiin ottaa laajempaan käyttöön. Yhtiön tavoitteena on vähentää CO2-päästöjänsä 20 prosenttia lennettyä sataa tonnikilometriä kohden vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017 mennessä.

Finnair sertifioitiin tammikuussa IATA (International Air Transport Association) Environmental Assessment (IEnVA) -ohjelman toiseen vaiheeseen Euroopan ensimmäisenä lentoyhtiönä. Kyseessä on järjestelmä, joka on suunniteltu lentoyhtiöiden ympäristöasioiden hallinnan riippumatonta arviointia ja parantamista varten. Finnair on toinen kahdesta ohjelman toiseen vaiheeseen sertifioidusta lentoyhtiöstä.

Vastuullisuuden tunnuslukuja on kuvattu edellä Lentoliikenne-segmentin yhteydessä.

Merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Lentoliikenne on globaalisti suhdanneherkkä toimiala, joka reagoi nopeasti myös ulkoisiin häiriöihin, kausivaihteluihin ja taloussuhdanteiden muutoksiin. Strategian toteuttamisessa Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallinnanprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Hyödyntääkseen arvon luomisen mahdollisuuksia Finnair on myös valmis ottamaan hallittuja riskejä riskinkantokykynsä rajoissa.

Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.

Polttoaineen hinnan poikkeukselliset vaihtelut ja viimeaikaisen hinnanlaskun mahdollinen siirtyminen lentolippujen hintoihin tai johtaminen kapasiteetin kasvuun Finnairin päämarkkina-alueilla muodostavat riskin Finnairin tuottokehitykselle samoin kuin valuuttakurssien äkilliset, epäedulliset muutokset. Hidastuvasta tai olemattomasta talouskasvusta johtuva lentomatkojen tai rahtikysynnän heikkeneminen Finnairin päämarkkinaalueilla muodostaa myös riskin Finnairin tuottokehitykselle.

Lentoyhtiöalliansseja tiiviimpien yhteenliittymien, esimerkiksi yhteishankkeiden, merkityksen arvioidaan edelleen kasvavan, ja mahdollisten uusien yhteistyöhankkeiden ulkopuolelle jääminen saattaa vaikuttaa heikentävästi Finnairin kilpailuasemaan.

Finnairin kumppanuus- ja ulkoistushankkeilla tavoiteltujen strategisten hyötyjen ja säästöjen saavuttamiseen liittyy riskejä. Esimerkiksi laatu- ja saatavuusongelmilla ja/tai kumppanuuksien ja toimittajien odottamattomilla lisäkustannuksilla voi olla haitallinen vaikutus Finnairin tuotteeseen, maineeseen ja kannattavuuteen tai toimittajat voivat myös saada neuvotteluvoimaa suhteessa Finnairiin.

Seuraavan sukupolven Airbus A350 XWB -lentokoneiden käyttöön liittyy uuteen teknologiaan ja käyttöönottoprosesseihin liittyviä riskejä. Lisäksi Finnairin strategian toteutukseen liittyy merkittävien toimintamallien ja sisäisten muutosten toteutusriskejä.

Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita EU- ja kansainvälisen tason sääntelyhankkeita, joiden vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyhankkeista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä kansainvälinen sääntely, melumääräykset sekä muu ympäristöperustainen sääntely, EU:n yksityisyyden suojaa koskeva sääntely sekä EU-tuomioistuimen lokakuussa 2012 antama päätös lentomatkustajien oikeuksista. Lisäksi ei-taloudellisen tiedon (vastuullisuus) raportoinnin sääntely ja muut sidosryhmävaatimukset ovat selvästi lisääntyneet.

Geopoliittisella epävarmuudella ja mahdollisilla muilla ulkoisilla häiriötekijöillä saattaa niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan.

Ehdotettu muutos kotimaisen eläkejärjestelmän lakisääteiseen eläkeikään kasvattaisi toteutuessaan Finnairin eläkevastuita, mikäli yhtiön lisäeläkejärjestelmää ei pystytä muuttamaan eläkeuudistusta vastaavalla tavalla.

Finnairin riskienhallintaa ja toimintaan liittyviä riskejä kuvataan tarkemmin yhtiön internet-sivuilla www.finnairgroup.com.

Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet

Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua myös Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti.

Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaine- ja lentokoneostoista, lentokoneiden leasing-maksuista sekä valuuttamääräisistä myyntituotoista. Merkittäviä dollarikulueriä ovat lentokoneiden leasing-maksut ja polttoainekulut sekä liikennöimismaksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Japanin jeni, Kiinan yuan ja Ruotsin kruunu.

Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia.

Operatiivisen toiminnan herkkyydet	1 %-yksikön muutos
Matkustajakäyttöaste (PLF)	15 milj. euroa
Matkustajaliikenteen keskituotto (yield)	15 milj. euroa
Matkustajaliikenteen yksikkökustannus (CASK)	17 milj. euroa

Polttoaineherkkyydet				10 %:n muutos	Suojausasteet
(rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä)				ilman suojauksia	huomioon ottaen	H1 2015	FY 2015
Polttoaine				47 milj. euroa	22 milj. euroa	71 %	64 %
Valuuttajakauma %	1-3 2015	1-3 2014	1-12 2014		Valuuttaherkkyydet USD ja JPY (rullaavasti seur.12 kk tilinpäätöspäivästä)
Myyntivaluutat				10 %:n muutos ilman suojauksia	10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen
EUR	64	67	58	-	-
USD*	2	3	3	ks. alla	ks. alla	ks. alla
JPY	7	7	9	19 milj. euroa	8 milj. euroa.	80 %
CNY	5	4	7	-	-
KRW	3	2	3	-	-
SEK	6	5	5	-	-
Muut	13	12	15	-	-
Ostovaluutat
EUR	53	54	52	-	-
USD*	39	40	41	72 milj. euroa	16 milj. euroa	78 %
Muut	8	6	7

* Herkkyyslaskelmassa oletetaan Kiinan yuanin ja Hongkongin dollarin korreloivan edelleen vahvasti Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Finnair julkaisi yhtiön uuden vision, päivitetyn mission ja päivitetyt strategiset tavoitteet erillisellä tiedotteella tänään 7.5.2015.

Taloudellinen raportointi

Finnairin osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2015 julkaistaan perjantaina 14.8.2015.

FINNAIR OYJ Hallitus

Tiedotustilaisuudet

Finnair järjestää 7.5.2015 lehdistötilaisuuden klo 11.00 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9. Englanninkielinen puhelinkonferenssi analyytikoille pidetään klo 14.30 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon 0800 770 306, PIN-koodi on: 255856#

Lisätietoja antavat:

Vt. talousjohtaja Mika Stirkkinen, puhelin (09) 818 4960, mika.stirkkinen@finnair.com Sijoittajasuhde- ja talousviestintäjohtaja Mari Reponen, puhelin (09) 818 4054, mari.reponen@finnair.com IRO Kati Kaksonen, puhelin (09) 818 2780, kati.kaksonen@finnair.com

Avainluvut	1-3/2015	1-3/2014	Muutos %	2014
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	540,4	543,3	-0,5	2 284,5
Toiminnallinen liiketulos, milj. euroa	-28,4	-34,2	17,1	-36,5
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta, %	-5,2	-6,3	1,0 %-yks.	-1,6
Liiketulos, milj. euroa	-8,3	-28,4	70,9	-72,5
Toiminnallinen EBITDAR, milj. euroa	19,2	17,4	10,0	176,6
Tulos ennen veroja, milj. euroa	-12,1	-33,9	64,3	-99,1
Kauden tulos, milj. euroa	-9,8	-28,1	65,0	-82,5
Tase ja kassavirta
Omavaraisuusaste, % *	26,8	30,4	-3,6 %-yks.	27,3
Nettovelkaantumisaste, %	-22,9		5,2 -28,1 %-yks.	0,3
Oikaistu nettovelkaantumisaste, %	85,4	71,2	14,2 %-yks.	107,5
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	12,4	33,1	-62,4	82,4
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), 12 kk rullaava, %	-5,0	2,7	-7,7 %-yks.	-6,5
Oman pääoman tuotto (ROE), 12 kk rullaava, %	-11,0	1,5	<-200 %	-13,8
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa	13,0	-20,5	163,2	24,2
Osake
Osakkeen hinta vuosineljänneksen lopussa, euroa	3,20	2,69		2,48
Kauden tulos/osake, euroa	-0,08	-0,22	65,1	-0,65
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	-0,09	-0,24	60,5	-0,71
Liikennesuorite, yksikkökustannukset ja -tuotot
Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä	2 283	2 214	3,1	9 630
Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km	7 715	7 481	3,1	30 889
Myydyt henkilökilometrit (RPK), milj. km	6 022	5 885	2,3	24 772
Matkustajakäyttöaste, %	78,1	78,7	-0,6 %-yks.	80,2
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), senttiä/ASK *	6,05	5,96	1,7	6,23
RASK kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK *	5,93	5,96	-0,4	6,23
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield), senttiä/RPK *	6,59	6,54	0,8	6,65
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK),
senttiä/ASK *	6,75	6,65	1,4	6,53
CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK *	4,82	4,61	4,7	4,49
CASK ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK *	4,66	4,61	1,1	4,49
Tarjotut tonnikilometrit (ATK), milj. km	1 133	1 134	0,0	4 644
Myydyt tonnikilometrit (RTK), milj. km	719	738	-2,5	3 130
Kuljetetun rahdin ja postin määrä, tonnia	30 430	35 220	-13,6	149 141
Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä tonnikilometriltä, senttiä/RTK	23,28	23,49
Kokonaiskäyttöaste, %	63,5	65,1	-0,9	23,40
Lentojen lukumäärä, kpl	24 269	23 982	-1,6 %-yks.	67,4 99 056
Henkilöstö			1,2
	4 897	5 516		5 172
Henkilöstö, keskimäärin, hlöä			-11,2

* Omavaraisuusaste vertailuvuodelta 2014 on oikaistu laskentakaavan muutoksesta johtuen. Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield) ja yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) vertailuvuodelta 2014 on oikaistu vastaamaan konsernirakenteessa tapahtuneita muutoksia. Tunnusluvuissa kiintein valuuttakurssein on lisäksi eliminoitu valuuttakurssien muutoksista tapahtuneet muutokset. Muutoksia on kuvattu tarkemmin liitteessä 16. Tunnuslukujen laskentakaavojen muutos. Muutetut kaavat on esitetty liitteessä 18. Tunnuslukujen laskentakaavat.

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. euroa	1-3/2015	1-3/2014	Muutos %	2014
Liikevaihto	540,4	543,3	-0,5	2 284,5
Liiketoiminnan muut tuotot	3,8	4,5	-16,2	18,3
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstökulut	-90,1	-90,0	0,1	-344,5
Polttoainekulut	-151,3	-161,0	-6,0	-660,4
Muut vuokrat	-37,7	-39,4	-4,4	-159,7
Lentokaluston huoltokulut	-31,6	-30,3	4,2	-119,4
Liikennöimismaksut	-62,5	-51,6	21,1	-230,9
Maaselvitys- ja cateringkulut	-60,5	-63,2	-4,2	-251,8
Valmismatkatuotannon kulut	-23,7	-25,1	-5,5	-76,7
Myynti- ja markkinointikulut	-17,6	-14,3	23,2	-65,3
Muut kulut	-50,0	-55,4	-9,8	-217,4
Toiminnallinen EBITDAR	19,2	17,4	-10,0	176,6
Lentokaluston leasemaksut	-20,9	-16,2	29,1	-78,8
Poistot ja arvonalentumiset	-26,6	-35,5	-24,9	-134,3
Toiminnallinen liiketulos	-28,4	-34,2	17,1	-36,5
Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja lentokaluston huoltojen
valuuttakurssimuutokset	-6,8	-6,9	1,6	-43,7
Kertaluonteiset erät	26,9	12,7	111,3	7,7
Liiketulos	-8,3	-28,4	70,9	-72,5
Rahoitustuotot	0,5	0,8	-36,0	3,5
Rahoituskulut	-4,3	-5,6	23,7	-26,9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	0,0	-0,7	93,7	-3,2
Tulos ennen veroja	-12,1	-33,9	64,3	-99,1
Tuloverot	2,3	5,8	-61,0	16,5
Kauden tulos	-9,8	-28,1	65,0	-82,5
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-9,8	-28,2		-82,7
Määräysvallattomille omistajille	0,0	0,1		0,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos, euroa (laimennettu ja laimentamaton)	-0,09	-0,24		-0,71
Kauden tulos/osake, euroa	-0,08	-0,22		-0,65

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Milj. euroa	1-3/2015	1-3/2014	Muutos %	2014
Kauden tulos	-9,8	-28,1	65,0	-82,5
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos	46,7	-18,2	> 200 %	-87,0
Muuntoerot	0,3	0,0	-	0,4
Verovaikutus	-9,3	3,6	<-200 %	17,4
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio	-2,9	-11,4	74,8	-4,1
Verovaikutus	0,6	2,3	-74,8	0,8
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	35,4	-23,7	> 200 %	-72,4
Kauden laaja tulos	25,5	-51,8	149,3	-154,9
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	25,5	-51,9	149,1	-155,1
Määräysvallattomille omistajille	0,0	0,1	-84,6	0,2

KONSERNIN TASE

Milj. euroa	31.3.2015	31.3.2014	2014
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	19,9	18,4	18,4
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	787,4	1 152,6	897,8
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	4,9	7,5	4,9
Laina- ja muut saamiset	9,5	20,2	9,2
Laskennalliset verosaamiset	25,4	8,6	33,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä	847,1	1 207,3	964,1
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	12,6	17,0	14,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset	271,2	324,0	194,0
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	294,0	29,0	163,7
Muut rahoitusvarat	363,2	165,6	332,8
Rahavarat	153,1	300,7	93,4
Lyhytaikaiset varat yhteensä	1 094,2	836,3	798,6
Myytävänä olevat omaisuuserät	69,7	12,6	122,4
Varat yhteensä	2 011,0	2 056,2	1 885,1
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	75,4	75,4	75,4
Muu oma pääoma	463,9	549,9	438,3
Yhteensä	539,3	625,4	513,7
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,4	0,5	0,6
Oma pääoma yhteensä	539,7	625,9	514,3
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	330,1	369,3	337,7
Eläkevelvoitteet	31,3	25,1	25,3
Varaukset	41,2	75,4	52,1
Muut velat	17,0	26,7	22,1
Pitkäaikaiset velat yhteensä	419,6	496,5	437,3
Lyhytaikaiset velat
Varaukset	63,2	30,1	44,2
Korolliset velat	62,8	129,6	89,9
Ostovelat ja muut velat	689,7	739,9	600,8
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	199,2	34,2	198,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä	1 014,8	933,8	933,4
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	36,8	0,0	0,0
Velat yhteensä	1 471,2	1 430,3	1 370,7
Oma pääoma ja velat yhteensä	2 011,0	2 056,2	1 885,1

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Mi lj. eu roa	Os ak e ää p om a	Mu sid ut otu n om an ää p om an rah ast ot	Kä än ar vo n yv rah o j ast a laa j ut mu an tul ok rät se n e	Sij oit etu n va p aa n o ma n ää p om an rah ast o	Ed elli ste n tilik sie au n itto vo	Om an ää p om an eh toi n la ina ne	Em hti ön oy ist aj ille om ku ulu va om a ä äo p ma	Mä ärä s y llat ien tom va ista j ien om os uu s	Om ä äo a p ma hte ä y en s
Om ä äo 1. 1.2 01 5 a p ma	75 4 ,	16 8, 1	-87 4 ,	24 7, 4	-8, 8	11 8, 9	51 3, 7	0, 6	51 4, 3
Ka ud los tu en					-9, 8		-9, 8	0, 0	-9, 8
Su oj sin ttie n k äyv än str tos au um en ar vo n m uu			37 3 ,				37 3 ,		37 3 ,
Etu oh j ais j ärj ely ide ak ttin itto /ta io ten est tus tem usp n v uu ma aa en vo p p			-2, 3				-2, 3		-2, 3
Mu toe rot un			0, 3				0, 3		0, 3
Ka ud la aj ulo a t en s	0, 0	0, 0	35 4 ,	0, 0	-9, 8	0, 0	25 5 ,	0, 0	25 5 ,
Os ing ot							0, 0	-0, 2	-0, 2
Os ak ste ise t m ak sut ep eru				0, 0			0, 0		0, 0
Om ä äo 31 .3. 20 15 a p ma	75 4 ,	16 8, 1	-52 0 ,	24 7, 5	-18 6 ,	11 8, 9	53 9, 3	0, 4	53 9, 7

Mi lj. eu roa	Os ak e ää p om a	Mu sid ut otu n om an ää p om an rah ast ot	Kä än ar vo n yv rah o j ast a laa j ut mu an tul ok rät se n e	Sij oit etu n va p aa n o ma n ää p om an rah ast o	Ed elli ste n tilik sie au n itto vo	Om an ää p om an eh toi n la ina ne	Em hti ön oy ist aj ille om ku ulu va om a ä äo p ma	Mä ärä s y llat ien tom va ista j ien om os uu s	Om ä äo a p ma hte ä y en s
Om ä äo 1. 1.2 01 4 a p ma	75 4 ,	16 8, 1	-15 0 ,	24 7, 3	82 5 ,	11 8, 9	67 7, 3	0, 7	67 8, 0
Ka ud los tu en					-28 2 ,		-28 2 ,	0, 1	-28 1 ,
Su oj sin ttie n k äyv än str tos au um en ar vo n m uu			-14 6 ,				-14 6 ,		-14 6 ,
Etu oh j ais j ärj ely ide ak ttin itto /ta io ten est tus tem usp n v ma aa en vo p p uu			-9, 1				-9, 1		-9, 1
aj Ka ud la a t ulo en s	0, 0	0, 0	-23 7 ,	0, 0	-28 2 ,	0, 0	-51 9 ,	0, 1	-51 8 ,
Os ing ot							0, 0	-0, 2	-0, 2
Os ak ise ak ste t m sut ep eru				-0, 1			-0, 1		-0, 1
ä äo Om 31 .3. 20 14 a p ma	75 4 ,	16 8, 1	-38 7 ,	24 7, 3	54 3 ,	11 8, 9	62 5, 4	0, 5	62 5, 9

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa	1-3/2015	1-3/2014	2014
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden tulos	-9,8	-28,1	-82,5
Poistot ja arvonalentumiset	34,2	35,5	135,7
Muut oikaisut kauden tuloksesta
Rahoitustuotot	-0,5	-0,8	-3,5
Rahoituskulut	4,3	5,6	26,9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	0,0	0,7	3,2
Tuloverot	-2,3	-5,8	-16,5
EBITDA	25,9	7,1	63,2
Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua *	-31,0	-14,0	6,2
Käyttöpääoman muutos	19,5	-11,6	-33,2
Maksetut korkokulut	-1,5	-2,6	-14,1
Maksetut muut rahoituskulut	-0,6	-2,0	-4,5
Saadut korkotuotot	0,8	2,7	6,7
Maksetut tuloverot	-0,2	0,0	-0,2
Liiketoiminnan nettorahavirta	13,0	-20,5	24,2
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-1,7	-0,1	-4,3
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-31,6	-39,2	-142,1
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien korkosijoitusten nettomuutos **	29,0	90,4	-109,5
Käyttöomaisuushyödykkeiden ja tytäryhtiöosakkeiden myynti	147,4	181,8	267,6
Pitkäaikaisten saamisten muutos	-0,4	0,7	2,6
Investointien nettorahavirta	142,8	233,6	14,4
Rahoituksen rahavirta
Lainojen takaisinmaksut ja muutokset	-36,4	-114,7	-169,4
Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut	0,0	0,0	-10,7
Maksetut osingot	-0,2	0,0	-0,2
Rahoituksen nettorahavirta	-36,5	-114,7	-180,3
Rahavirtojen muutos	119,2	98,4	-141,8
Rahavarat tilikauden alussa	190,1	331,8	331,8
Rahavirtojen muutos	119,2	98,4	-141,8
Rahavarat kauden lopussa ***	309,3	430,2	190,1
Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
* Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua
Työsuhde-etuudet	3,1	2,9	11,4
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	-3,4	6,9	34,9
Muut oikaisut	-30,7	-23,9	-40,1
Yhteensä	-31,0	-14,0	6,2
** Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävien korkosijoitusten nettomuutos
*** Rahavarat
Muut rahoitusvarat	363,2	165,6	332,8
Rahavarat	153,1	300,7	93,4
Lyhytaikaiset rahavarat taseessa	516,3	466,3	426,1
Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvät	-207,0	-36,1	-236,0
Yhteensä	309,3	430,2	190,1

KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

1. LAADINTAPERUSTA

Konsernin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.

2. LAADINTAPERIAATTEET

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2014 noudattamien periaatteiden kanssa. Konsernin tilikaudella 2015 käyttöönotettavista IFRS-standardeista ja tulkinnoista on samoin kerrottu 2014 tilinpäätöksessä, eikä niillä ole olennaista vaikutusta konsernin osavuosikatsauksiin tai tilinpäätökseen. Tiedotteen luvut ovat pyöristämättömiä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

3. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen arvoihin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Keskeisimmät arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2014.

4. SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin. Finnairin raportoitavat segmentit ovat Lentoliikenne ja Matkapalvelut.

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa	1-3/2015
	Lentoliikenne	Matkapalvelut	Eliminoinnit	Konserni yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	479,6	60,8		540,4
Sisäinen liikevaihto	31,2	0,4	-31,6	0,0
Liikevaihto	510,8	61,2	-31,6	540,4
Toiminnallinen liiketulos	-24,1	-4,3		-28,4
Liiketulos	-3,8	-4,4		-8,3
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista				0,0
Rahoitustuotot				0,5
Rahoituskulut				-4,3
Tuloverot				2,3
Määräysvallattomien omistajien osuus				0,0
Kauden tulos				-9,8
Poistot ja arvonalentumiset	26,4	0,3		26,6

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa	1-3/2014
	Lentoliikenne	Matkapalvelut	Eliminoinnit	Konserni yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	469,4	73,9		543,3
Sisäinen liikevaihto	38,7	0,3	-39,0	0,0
Liikevaihto	508,1	74,2	-39,0	543,3
Toiminnallinen liiketulos	-34,5	0,3		-34,2
Liiketulos	-28,2	-0,3		-28,4
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista Rahoitustuotot				-0,7 0,8
Rahoituskulut				-5,6
Tuloverot				5,8
Määräysvallattomien omistajien osuus				-0,1
Kauden tulos				-28,2
Poistot ja arvonalentumiset	35,0	0,4		35,5

Liikevaihto
Milj. euroa	1-3/2015	1-3/2014	Muutos %	2014
Lentoliikenne	510,8	508,1	0,5	2 167,7
Matkapalvelut	61,2	74,2	-17,5	216,7
Eliminoinnit	-31,6	-39,0	18,9	-100,0
Yhteensä	540,4	543,3	-0,5	2 284,5

Liikevaihto tuotteittain

Milj. euroa	1-3/2015	1-3/2014	Muutos %	2014
Lentoliikenne	479,6	469,4	2,2	2 070,7
Matkustajatuotot	382,1	361,2	5,8	1 640,2
Lisäpalvelut	23,4	20,6	14,0	79,1
Rahti	44,8	54,3	-17,5	231,3
Muut	29,3	33,3	-12,0	120,0
Matkapalvelut	60,8	73,9	-17,7	213,8
Yhteensä	540,4	543,3	-0,5	2 284,5

Toiminnallinen liiketulos

Milj. euroa	1-3/2015	1-3/2014	Muutos %	2014
Lentoliikenne	-24,1	-34,5	30,1	-43,5
Matkapalvelut	-4,3	0,3	<-200 %	7,0
Yhteensä	-28,4	-34,2	17,1	-36,5

Liiketulos
Milj. euroa	1-3/2015	1-3/2014	Muutos %	2014
Lentoliikenne	-3,8	-28,2	86,4	-78,4
Matkapalvelut	-4,4	-0,3	<-200 %	5,9
Yhteensä	-8,3	-28,4	70,9	-72,5

Henkilöstö keskimäärin
	1-3/2015	1-3/2014	Muutos %	2014
Lentoliikenne	3 976	4 533	-12,3	4 232
Matkapalvelut	588	704	-16,4	645
Muut toiminnot	333	279	19,2	295
Yhteensä	4 897	5 516	-11,2	5 172

5. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2014 tilinpäätöksessä esitettävien tietojen kanssa. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

Johdannaiset, Milj. euroa	1-3/2015		1-3/2014		2014
	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä
	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo
Valuuttajohdannaiset
Suojauslaskennassa olevat erät (termiinit):
Polttoaineen valuuttasuojaus	386,9	68,0	379,8	-12,8	385,4	35,9
Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus	742,1	146,0	302,1	4,0	657,6	66,3
Leasemaksujen valuuttasuojaus	169,2	30,5	99,5	-0,9	146,6	15,0
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä	1 298,2	244,5	781,4	-9,6	1 189,6	117,1
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Polttoaineen valuuttasuojaus	0,0	0,0	4,9	-0,3	0,0	0,0
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit)	348,4	33,0	364,5	3,4	370,4	29,5
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot)
Osto-optiot	119,1	3,4	130,5	11,3	110,2	7,1
Myyntioptiot	272,7	-7,8	164,2	-0,7	178,0	-3,0
Taseen suojaus (termiinit)	13,1	-0,2	19,3	-0,3	13,7	0,9
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä	753,3	28,4	683,3	13,4	672,2	34,5
Valuuttajohdannaiset yhteensä	2 051,5	272,9	1 464,7	3,7	1 861,8	151,6
Hyödykejohdannaiset
Suojauslaskennassa olevat erät:
Lentopetrolitermiinit, tonnia	500 500	-139,0	575 950	-11,3	534 700	-142,3
Sähköjohdannaiset, MWh	30 538	-0,1	20 388	-0,1	30 220	0,0
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä		-139,0		-11,4		-142,3
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Lentopetrolitermiinit, tonnia	35 500	-6,8	17 500	-0,3	33 500	-8,6
Optiot
Osto-optiot, lentopetroli, tonnia	144 000	0,8	204 500	1,7	162 500	0,1
Myyntioptiot, lentopetroli, tonnia	-186 000	-33,4	204 500	-1,3	171 500	-39,3
Sähköjohdannaiset, MWh	34 700	-0,3	63 936	-0,6	46 904	-0,3
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä		-39,6		-0,5		-48,1
Hyödykejohdannaiset yhteensä		-178,6		-11,8		-190,4
Korkojohdannaiset
Suojauslaskennassa olevat erät:
Koronvaihtosopimukset	150,0	6,0	150,0	3,3	150,0	5,8
Korko-optiot
Osto-optiot	139,4	1,3	0,0	0,0	123,5	2,3
Myyntioptiot	139,4	-8,0	0,0	0,0	123,5	-4,8
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä	428,8	-0,7	150,0	3,3	397,1	3,4
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset	11,8	-0,5	17,1	0,0	11,6	-0,6
Koronvaihtosopimukset	0,0	0,0	25,0	-0,4	25,0	-0,1
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä	11,8	-0,5	42,1	-0,4	36,6	-0,7
Korkojohdannaiset yhteensä	440,6	-1,2	192,1	2,9	433,7	2,7
Osakejohdannaiset
Suojauslaskennassa olevat erät:
Osakeoptiot
Osto-optiot	3,0	1,5	0,0	0,0	3,0	0,7
Myyntioptiot	3,0	-0,2	0,0	0,0	3,0	-0,1
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä	6,0	1,3	0,0	0,0	6,0	0,6
Osakejohdannaiset yhteensä	6,0	1,3	0,0	0,0	6,0	0,6

Johdannaiset yhteensä 94,3 -5,3 -35,4

6. KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVAT VARAT JA VELAT

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
Käyvät arvot raportointikauden lopussa, Milj. euroa	31.3.2015	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit	368,6	35,6	333,0
Kaupankäyntijohdannaiset
Korkojohdannaiset	7,4		7,4
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa	6,1		6,1
- joista rahavirran suojauslaskennassa	1,3		1,3
Valuuttajohdannaiset	284,2		284,2
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa	146,0		146,0
- joista rahavirran suojauslaskennassa	98,7		98,7
Hyödykejohdannaiset	0,9		0,9
- joista rahavirran suojauslaskennassa	0,1		0,1
Osakejohdannaiset	1,5		1,5
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa	1,5		1,5
Yhteensä	662,6	35,6	627,0	0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Kaupankäyntijohdannaiset
Korkojohdannaiset	8,6		8,6
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa	0,1		0,1
- joista rahavirran suojauslaskennassa	8,0		8,0
Valuuttajohdannaiset	11,3		11,3
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa	0,1		0,1
- joista rahavirran suojauslaskennassa	0,2		0,2
Hyödykejohdannaiset	179,6		179,6

Raportointikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.

• joista rahavirran suojauslaskennassa 139,1 139,1 Osakejohdannaiset 0,2 0,2 - joista käyvän arvon suojauslaskennassa 0,2 0,2

Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä osin vastapuolten toimittamiin vahvistuksiin, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.

Yhteensä 199,7 0,0 199,7 0,0

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty IFRS 7 standardin vaatimusten mukaisesti koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.

7. YRITYSHANKINNAT JA -MYYNNIT

Raportointikauden lopussa Finnairin ja Flybe UK:n yhteisyritys Flybe Finland Nordic -konserni siirtyi väliaikaisesti Finnairin omistukseen, kun Finnair osti yhden euron kauppahinnalla Flybe UK:n 60 %:n osuuden Flybe Nordic -konsernissa. Samalla Finnair jatkoi keskusteluja StaffPointin ja GWS-konsernin kanssa, joiden kanssa se aiemmin solmi aiesopimuksen Flybe UK:n osuuden hankkimisesta. Finnair on esittänyt omistuksensa Flybe Nordic -konsernissa myytävissä olevina pitkäaikaisina varoina ja velkoina, ja odottaa 60 %:n osuuden myynnin uusille kumppaneille tapahtuvan lähikuukausien aikana.

Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä myytiin myytävissä oleviin varoihin sisältynyt tytäryhtiö Finncatering Oy. Tilikauden 2014 viimeisellä neljänneksellä Finnair myi Travel Retailin myymälätoiminnot World Duty Free Group:lle. Kaupalla oli noin 12,7 miljoonan euron positiivinen vaikutus tilikauden 2014 kertaluonteisiin eriin. Tilikaudella 2014 ei hankittu yrityksiä tai liiketoimintoja.

8. TULOVEROT

Efektiivinen verokanta 1-3/2015 tilikaudella oli -18,7 % (-17,1 %).

9. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Yhtiökokous päätti 25.3.2015, että vuodelta 2014 ei maksettu osinkoa. Yhtiökokous päätti 27.3.2014, että vuodelta 2013 ei maksettu osinkoa.

10. AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOS

Milj. euroa	1-3/2015	1-3/2014	2014
Kirjanpitoarvo kauden alussa	916,2	1 311,9	1 311,9
Käyttöomaisuusinvestoinnit	12,4	33,1	82,4
Ennakoiden muutos	19,8	6,4	64,4
Lentokonehankintojen valuuttasuojauksen muutos	-79,7	-1,9	-64,1
Vähennykset ja siirrot	-27,2	-142,9	-342,7
Poistot	-26,6	-35,5	-134,3
Kertaluonteisiin eriin sisältyvät poistot	-7,5	-0,3	-1,4
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	807,3	1 171,0	916,2
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa	119,8	9,8	9,8
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa	40,2	7,1	119,8

11. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

Myytävänä olevat omaisuuserät koostuvat pääasiassa Airbus A340 -lentokoneesta ja tekniikan varastoista. Airbus A340 lentokoneen myynnin odotetaan tapahtuvan tilikauden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä ja muiden erien osalta tilikauden 2015 aikana.

Lisäksi myytävänä oleviin omaisuuseriin sisältyy Finnairin omistus Flybe Nordic Ab -konsernissa. Aikaisemmin Finnairin ja Flybe UK:n yhteisyrityksenä toiminut konserni siirtyi raportointikauden lopussa väliaikaisesti Finnairin omistukseen, kun Finnair osti Flybe UK:n 60 %:n omistusosuuden Flybe Nordic -konsernista. Finnair jatkaa keskusteluja osuuden myynnistä StaffPointille ja GWS-konsernille, tarkoituksenaan luopua osuudestaan lähikuukausien aikana.

Vertailukaudella myytäviin eriin sisältyi Finncatering Oy, joka myytiin 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Tilikauden 2014 viimeisellä neljänneksellä myytäviin eriin sisältyneet kolme Embraer 190 ja kuusi ATR 72 -lentokonetta myytiin tilikauden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	1-3/2015	1-3/2014	2014
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	40,2	7,1	119,8
Pitkäaikaiset saamiset	9,1	0,0	0,0
Vaihto-omaisuus	1,0	5,5	2,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17,0	0,0	0,0
Rahavarat	2,4	0,0	0,0
Yhteensä	69,7	12,6	122,4

Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat	1-3/2015	1-3/2014	2014
Ostovelat ja muut velat	36,8	0,0	0,0
Yhteensä	36,8	0,0	0,0

12. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

Tilikauden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä lainoja lyhennettiin lyhennysohjelman mukaisesti.

13. VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa	1-3/2015	1-3/2014	2014
Muut omasta puolesta annetut vakuudet, pantit	187,5	218,7	181,1
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset	66,3	70,4	72,8
Muiden puolesta annetut takuut	0,2	2,3	2,2
Yhteensä	253,9	291,3	256,1

Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 31.3.2015 olivat 2 173 miljoonaa euroa (928).

14. VUOKRAVASTUUT MUISTA VUOKRASOPIMUKSISTA

Milj. euroa	1-3/2015	1-3/2014	2014
Lentokaluston vuokravastuut	816,5	496,5	635,8
Muut vuokravastuut	241,1	239,5	246,4
Yhteensä	1 057,5	736,0	882,2

Lentokaluston vuokravastuiden kasvu johtuu pääosin Embraer 190 ja ATR 72 -lentokoneiden myynnistä ja takaisinvuokrauksesta.

15. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Milj. euroa	1-3/2015	1-3/2014	2014
Tavaroiden ja palvelujen myynnit
Osakkuusyhtiöt	0,2	0,6	1,4
Yhteisyritykset	13,7	17,4	59,9
Eläkesäätiö	0,0	0,2	0,1
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuusyhtiöt	3,3	4,7	20,8
Yhteisyritykset	44,9	15,0	228,3
Eläkesäätiö	1,2	0,9	4,6
Rahoituskulut
Yhteisyritykset	0,0	0,0	10,8
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset yhteisyrityksiltä	0,0	9,9	0,0
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyhtiöiltä	1,7	0,6	1,5
Lyhytaikaiset saamiset yhteisyrityksiltä	0,0	64,8	7,3
Velat
Pitkäaikaiset velat yhteisyrityksille	0,0	10,1	8,2
Pitkäaikaiset velat eläkesäätiölle	31,3	24,8	25,3
Lyhytaikaiset velat osakkuusyhtiöille	4,6	2,3	4,7
Lyhytaikaiset velat yhteisyrityksille	0,0	0,0	3,4
Vastuusitoumukset
Yhteisyritysten puolesta annetut takaukset	0,0	2,0	2,0

Flybe Nordic Ab -konserni siirtyi raportointikauden lopussa väliaikaisesti Finnairin omistukseen. Ennen omistuksen muutosta konserni oli Finnairin ja Flybe UK:n yhteisyritys, ja omistusjärjestelyä edeltävät konsernin kanssa tehdyt liiketoimet on esitetty lähipiiritapahtumina yhteisyritysten välillä. Taseessa Finnairin ja Flybe Nordicin väliset erät on eliminoitu, koska omistus näihin siirtyi Finnairille raportointikauden lopussa.

16. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVOJEN MUUTOS

Finnair on 1.1.2015 alkaen muuttanut yksikkötuottojen (RASK, yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä) ja yksikkökustannusten (CASK, yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä) laskentakäytäntöjä vastaamaan konsernirakenteessa tapahtuneita muutoksia. Aiemmin Flyben operoimaa ja markkinoimaa liikennettä siirtyy yhtiöiden välisen uuden ostoliikennesopimuksen myötä Finnairin liikenteeksi. Vertailukauden RASK ja CASK on oikaistu vastaamaan sopimuksen johdosta muuttuvaa tuotto- ja kustannusrakennetta. Lisäksi oikaistu RASK sisältää lennolla tapahtuvan myynnin ja siihen liittyvät kustannukset. Aiemmin kyseiset erät sisältyivät CASKiin. Samoin oikaistu CASK sisältää kaikki konsernihallinnon kustannukset. Aiemmin osa näistä jätettiin CASK-laskennan ulkopuolelle. Myös vertailukauden yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield) on oikaistu konsernirakenteessa tapahtuneiden muutosten johdosta.

Finnair on lisäksi ottanut käyttöön uudet mittarit, RASK ja CASK kiintein valuuttakurssein. Mittareiden tarkoitus on kuvata valuuttaneutraaleja yksikkötuottoja ja kustannuksia. Valuuttakurssien muutosten ja valuuttasuojausten vaikutuksia ei ole näiden mittareiden laskennassa huomioitu.

Omavaraisuusasteen laskentakaavaa on muutettu vastaamaan paremmin yleisesti lentoliiketoiminnassa käytössä olevaa laskentatapaa. Aikaisemmin omavaraisuusaste laskettiin jakamalla oma pääoma taseen loppusummalla, josta oli oikaistu saadut ennakkomaksut. Muutoksen johdosta oma pääoma jaetaan ainoastaan taseen loppusummalla, eikä saatuja ennakkomaksuja enää oikaista tästä.

Muutetut vuoden 2014 tunnusluvut kvartaaleittain on esitetty alla olevissa taulukoissa. Muutetut kaavat on esitetty liitteessä 18. Tunnuslukujen laskentakaavat.

	Oikaistu				Raportoitu
Kvartaalikohtaiset tunnusluvut	10-12/2014	7-9/2014	4-6/2014	1-3/2014	10-12/2014	7-9/2014	4-6/2014	1-3/2014
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), senttiä/ASK	6,29	6,47	6,17	5,96	6,22	6,33	6,02	5,81
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield), senttiä/RPK	6,78	6,64	6,66	6,54	6,77	6,58	6,60	6,42
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK), senttiä/ASK	6,68	6,28	6,54	6,65	6,54	6,12	6,39	6,43
CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK	4,64	4,22	4,52	4,61	4,49	4,05	4,35	4,37

Oikaistu				Raportoitu
Kumulatiiviset tunnusluvut	2014	1-9/2014	1-6/2014	1-3/2014	2014	1-9/2014	1-6/2014	1-3/2014
Omavaraisuusaste, %	27,3	33,9	31,3	30,4	27,7	34,4	31,8	30,8
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), senttiä/ASK	6,23	6,21	6,07	5,96	6,10	6,06	5,92	5,81
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield), senttiä/RPK	6,65	6,61	6,60	6,54	6,59	6,54	6,51	6,42
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK), senttiä/ASK CASK ilman polttoainetta,	6,53	6,49	6,60	6,65	6,37	6,31	6,41	6,43
senttiä/ASK	4,49	4,44	4,56	4,61	4,31	4,25	4,36	4,37

17. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut muita merkittäviä tapahtumia kuin osavuosikatsauksessa selostettuja asioita.

18. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Toiminnallinen liiketulos:

Liiketulos ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia, huoltovarausten valuuttakurssimuutoksia ja kertaluonteisia eriä

Kertaluonteiset erät:

Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, rakennejärjestelyihin liittyvät ja muut kertaluonteiset erät

Toiminnallinen EBITDAR:

Toiminnallinen liiketulos + poistot + lentokaluston leasemaksut

Oma pääoma:

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus

Bruttoinvestoinnit:

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ilman ennakkomaksuja

Sijoitettu pääoma keskimäärin:

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)

Korollinen nettovelka:

Korolliset velat - muut lyhytaikaiset rahoitusvarat - rahavarat

Osakekohtainen tulos:

Kauden tulos - oman pääoman ehtoisen lainan korkokulut verojen jälkeen

Kauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä

Kauden tulos/osake:

Kauden tulos

Kauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä

Oma pääoma/osake: Oma pääoma

Osakeantioikaistu osakemäärä kauden lopussa

Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus Taseen loppusumma ൈ 100

Nettovelkaantumisaste, %:

Korollinen nettovelka Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuusൈ 100

Oikaistu nettovelkaantumisaste, %:

Korollinen nettovelka +

7 × lentokaluston leasemaksut Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuusൈ 100

Oman pääoman tuotto (ROE), %:

Kauden tulos Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskimäärin) ൈ 100

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %:

Tulos ennen veroja + rahoituskulut Sijoitettu pääoma keskimäärin ൈ 100

Tarjotut henkilökilometrit (ASK): Tarjottujen paikkojen lukumäärä × lennetyt kilometrit

Myydyt henkilökilometrit (RPK): Matkustajien lukumäärä × lennetyt kilometrit

Matkustajakäyttöaste, %: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

Tarjotut tonnikilometrit (ATK):

Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä × lennetyt kilometrit

Myydyt tonnikilometrit (RTK):

Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa × lennetyt kilometrit

Kokonaiskäyttöaste, %:

Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnikilometreistä

Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK):

Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla lentoliiketoiminnan matkustajaliikenteen tuotot tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK). Matkustajaliikenteen tuottoihin lisätään lennolla tapahtuva myynti ja rahtituotot, vähennettynä niihin liittyvillä välittömillä kustannuksilla.

Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkötuotoista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.

Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK):

Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla lentoliikenteen toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Toiminnalliset kulut sisältävät laskennallisen pääomaveloituksen Finnairin operoimista ja omistamista lentokoneista. Lennolla tapahtuvan myynnin ja rahtituottojen välittömät toiminnalliset kulut eivät sisälly laskennassa huomioitaviin toiminnallisiin kuluihin, koska ne on huomioitu yksikkötuottojen laskennassa netottamalla kyseiset kustannukset niitä vastaavista tuotoista. Muut, matkustajaliikenteeseen kuulumattomat lentoliikenteen tuotot on netotettu ja vähennetty toiminnallisista kuluista.

Yksikkökustannus (CASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkökustannuksista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.

Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.