AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Fortum Oyj

Quarterly Report Jul 17, 2015

3217_10-q_2015-07-17_a629a965-f946-46b7-9d00-e16eb7c911b7.pdf

Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Fortum Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015

17.7.2015

Fortum Oyj Kotipaikka Espoo Y-tunnus 1463611-4

Sisällys

Matalat sähkön hinnat heikensivät edelleen tulosta - vesivoimatuotanto kompensoi hieman 3
Fortumin väliaikainen toimitusjohtaja Timo Karttinen 4
Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti päätökseen 5
Fortum päivitti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa 5
IFRS-oikaisu liittyen lopetettuihin toimintoihin 6
Taloudellinen tulos 6
Taloudellinen asema ja rahavirta 8
Markkinatilanne 9
Segmenttikatsaukset 11
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit 17
Osakkeet ja osakepääoma 18
Konsernin henkilöstö 18
Tutkimus ja kehitys 18
Kestävä kehitys 19
Muutoksia Fortumin johdossa 21
Yhtiökokous 2015 21
Näkymät 22
Osingon maksu 25

Osavuosikatsauksen taulukot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma 27
Lyhennetty konsernin tase 29
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 30
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma 31
Nettovelan muutokset ja tunnusluvut 33
Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot 34
Tunnuslukujen laskentakaavat 53
Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat 55
Tuotanto- ja myyntivolyymit 56

Tämän osavuosikatsauksen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia toimintoja. Distributionsegmentti esitetään lopetettuna toimintona raportointi- ja vertailukauden osalta, jatkuvat toiminnot ja lopetetut toiminnot esitetään eriteltyinä koko Fortumista. Oikaistut vertailutiedot vuoden 2014 neljänneksille on esitetty 15.4.2015 julkistetussa pörssitiedotteessa. Lisätietoja: osavuosikatsauksen liitteet 2 ja 6.

Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.

Matalat sähkön hinnat heikensivät edelleen tulosta – vesivoimatuotanto kompensoi hieman

Huhti-kesäkuu 2015, jatkuvat toiminnot

  • Vertailukelpoinen liikevoitto oli 143 (210) miljoonaa euroa, -32 %
  • Liikevoitto oli 144 (233) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 1 (23) miljoonaa euroa
  • Osakekohtainen tulos oli 0,13 (0,22) euroa, -41 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 0,00 (0,03) euroa. Osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 4,98 (0,28) euroa
  • Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 229 (394) miljoonaa euroa, -42 %
  • Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti päätökseen

Tammi-kesäkuu 2015, jatkuvat toiminnot

  • Vertailukelpoinen liikevoitto oli 486 (568) miljoonaa euroa, -14 %
  • Liikevoitto oli 494 (599) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 8 (30) miljoonaa euroa
  • Osakekohtainen tulos oli 0,46 (0,57) euroa, -19 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 0,01 (0,04) euroa. Osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 5,38 (2,81) euroa
  • Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 745 (799) miljoonaa euroa, -7 %
  • Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona vuoden 2015 alusta alkaen IFRS 5:n mukaisesti
  • Pekka Lundmark nimitettiin Fortumin toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään syyskuun alussa.

Yhteenveto näkymistä

  • Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
  • Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2015 tukkumyynnistä on suojattu noin 45 % hintaan 41 euroa/MWh ja vuodeksi 2016 on suojattu noin 25 % hintaan 35 euroa/MWh
  • Russia-segmentin vuotuinen liikevoittotaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa on tavoitteena saavuttaa vuoden 2015 aikana. Euromääräinen tulostaso vaihtelee valuuttakurssien vaihtelusta johtuen.

Edelliset
Tunnuslukuja* 2014 12 kk
Sijoitetun pääoman tuotto, % 19,5 29,0
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 1,1 -0,3
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) 2,3 -1,1
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) ilman Värmen rahoitusta 2,0 -1,3

* Tunnusluvut koskien koko Fortumia, sisältää lopetetut toiminnot.

Edelliset
Tunnuslukuja II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12 kk
Liikevaihto, milj. euroa 794 886 1 834 2 094 4 088 3 828
Liikevoitto, milj. euroa
Jatkuvat toiminnot 144 233 494 599 1 296 1 191
Lopetetut toiminnot 4 314 63 4 395 2 030 2 132 4 497
Fortum yhteensä 4 458 295 4 889 2 629 3 428 5 688
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
Jatkuvat toiminnot 143 210 486 568 1 085 1 003
Lopetetut toiminnot 32 45 114 164 266 216
Fortum yhteensä 175 255 600 732 1 351 1 219
Tulos ennen veroja, milj. euroa
Jatkuvat toiminnot 143 224 493 597 1 232 1 128
Lopetetut toiminnot 4 313 61 4 394 2 029 2 128 4 493
Fortum yhteensä 4 456 284 4 887 2 626 3 360 5 621
Tulos/osake, euroa
Jatkuvat toiminnot 0,13 0,22 0,46 0,57 1,22 1,11
Lopetetut toiminnot 4,85 0,06 4,92 2,24 2,33 5,01
Fortum yhteensä 4,98 0,28 5,38 2,81 3,55 6,12
Jatkuvien liiketoimintojen rahavirta,
milj. euroa 229 394 745 799 1 406 1 352
Oma pääoma/osake, euroa 16,76 12,86 12,23
Korollinen nettovelka (kauden
lopussa), milj. euroa -1 846 5 008 4 217
Korollinen nettovelka (kauden lopussa)
ilman Värmen rahoitusta -2 109 4 136 3 664

Fortumin väliaikainen toimitusjohtaja Timo Karttinen:

"Fortumin tulosta painoivat edelleen matalat sähkön hinnat. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto laski 32 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Koko Fortumin liikevoittoa paransi kesäkuussa päätökseen saatu Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti ja myynnistä kirjattu 4,3 miljardin euron kertaluonteinen myyntivoitto, joka vastasi 4,82 euroa osakkeelta.

Meneillään oleva Aasian talouden hidastuminen yhdessä Euroopan makrotalouden kehityksen kanssa saattavat lisätä epävarmuutta ja hidastaa Euroopan elpymistä. Tämän lisäksi Kreikka on edelleen merkittävä sisäinen riski koko euroalueelle.

Myös sää on ollut poikkeuksellinen. Toisen neljänneksen sademäärä oli lähihistorian suurimpia, minkä vuoksi vesivoiman tuotantomäärät olivat korkeat ja osin jouduttiin pakkojuoksutuksiin. Lisäksi matalat lämpötilat ovat viivästyttäneet lumen sulamista Norjassa, mikä saattaa aiheuttaa loppukesällä pakkojuoksutuksia. Näistä syistä energian hinnat Pohjoismaissa ovat heikentyneet, ja sähkön spot-hinnat ovat olleet jopa alle 10 euroa/MWh. Myös aluehintojen erot ovat vaihdelleet. Hiililauhteen tuotantokustannukset, jotka tyypillisesti ohjaavat sähkön hintaa Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla, pysyivät kuitenkin melko tasaisina neljänneksen aikana.

Fortum jatkoi neuvotteluja venäläisen alueellisen energiayhtiö TGC-1:n uudelleenjärjestelystä. Neuvotteluissa ei kuitenkaan päästy tuloksiin, jotka olisivat mahdollistaneet kesäkuun loppuun mennessä Fortumin sitoutumisen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Mikäli neuvottelut etenevät myöhemmin, ja riippuen valtioneuvoston rakentamislupapäätöksen ehdoista, Fortum on edelleen valmis osallistumaan enintään 15 prosentin vähemmistöosuudella ydinvoimahankkeeseen samoin ehdoin kuin muutkin suomalaiset tällä hetkellä mukana olevat yritykset.

Strategiamme ytimessä on vahva osaaminen hiilidioksidipäästöttömässä vesi- ja ydinvoimassa, tehokkaassa yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa (CHP) sekä asiantuntemuksemme energiamarkkinoilla. Uskomme, että kestävien ja energiatehokkaiden ratkaisujen merkitys kasvaa kaupungistumisen ja maailman sähköistymisen myötä."

Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti päätökseen

Fortum sai kesäkuussa 2015 päätökseen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin.

Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on noin 60,6 miljardia Ruotsin kruunua (noin 6,4 miljardia euroa). Fortum kirjasi yritysjärjestelystä noin 4,3 miljardin euron kertaluonteisen myyntivoiton eli 4,82 euroa osaketta kohden vuoden 2015 toisen neljänneksen tulokseen.

Yrityskauppa päätti vuonna 2013 aloitetun Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntiprosessin. Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen myyntien velaton kokonaiskauppahinta on yhteensä noin 9,3 miljardia euroa, josta kirjautui vuosien 2014 ja 2015 aikana verovapaita myyntivoittoja noin 6,3 miljardia euroa.

Fortum päivitti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa

Fortum päivitti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa maaliskuussa 2015. Sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin jälkeen Fortumin liiketoiminnan riskiprofiili on jonkin verran korkeampi, mikä vastaavasti vaatii aiempaa vahvempaa tasetta taloudellisen joustavuuden säilyttämiseksi. Taloudelliset tavoitteet vastaavat paremmin yhtiön liiketoimintarakennetta sekä kuvaavat paremmin Fortumin näkemystä yhtiön pitkän aikavälin arvonmuodostusmahdollisuuksista ja kasvustrategiasta.

Päivitetyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 12 % ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 2,5.

Aikaisemmat taloudelliset tavoitteet olivat sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 12 %, vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 3 ja oman pääoman tuotto (ROE) 14 %.

IFRS-oikaisu liittyen lopetettuihin toimintoihin

Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Fortumilla ei ole enää sähkönsiirtoliiketoimintaa. Distribution-segmentti esitettiin vuoden 2015 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta alkaen lopetettuna toimintona IFRS 5 -standardin "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti. Vuoden 2014 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman, mukaan lukien muut laajan tuloksen erät, rahavirtalaskelman sekä eräiden tunnuslukujen osalta. Segmenttitiedoissa Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona.

Tämän osavuosikatsauksen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia toimintoja.

Taloudellinen tulos

Huhti-kesäkuu 2015

Konsernin liikevaihto oli toisella neljänneksellä 794 (886) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 143 (210) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 144 (233) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen raportoituun liikevoittoon vaikutti 1 miljoonan euron (23) kertaluonteiset erät; mukaan lukien noin -15 miljoonan euron vaikutuksen peruuntuneesta Olkiluoto 4 -ydinvoimaprojektista, sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4). Koko Fortumin 4 458 miljoonan euron (295) liikevoitto sisälsi noin 4,3 miljardin euron myyntivoiton Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnasta.

I-II/ I-II/ Edelliset
Milj. euroa II/2015 II/2014 2015 2014 2014 12 kk
Power and Technology 404 487 904 1 072 2 156 1 988
Heat, Electricity Sales and Solutions 244 269 650 715 1 332 1 267
Russia 211 234 474 567 1 055 962
Muut 29 14 58 28 58 88
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja
myyntien netotus
-64 -101 -183 -234 -422 -371
Eliminoinnit -31 -17 -69 -55 -91 -105
Jatkuvat toiminnot, yhteensä 794 886 1 834 2 094 4 088 3 828
Lopetetut toiminnot 95 148 275 449 751 577
Eliminoinnit -11 -18 -31 -53 -89 -67
Fortum yhteensä 878 1 016 2 078 2 489 4 751 4 340

Liikevaihto segmenteittäin

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

I-II/ I-II/ Edelliset
Milj. euroa II/2015 II/2014 2015 2014 2014 12 kk
Power and Technology 114 183 317 434 877 760
Heat, Electricity Sales and Solutions 11 11 68 59 104 113
Russia 35 28 132 102 161 191
Muut -17 -13 -32 -27 -57 -62
Jatkuvat toiminnot, yhteensä 143 210 486 568 1 085 1 003
Lopetetut toiminnot 32 45 114 164 266 216
Fortum yhteensä 175 255 600 732 1,351 1,219

Liikevoitto segmenteittäin

I-II/ I-II/ Edelliset
Milj. euroa II/2015 II/2014 2015 2014 2014 12 kk
Power and Technology 117 151 320 413 855 762
Heat, Electricity Sales and Solutions 9 67 73 112 337 298
Russia 36 28 133 101 161 193
Muut -17 -13 -32 -28 -58 -62
Jatkuvat toiminnot, yhteensä 144 233 494 599 1,296 1,191
Lopetetut toiminnot 4,314 63 4,395 2,030 2,132 4,497
Fortum yhteensä 4,458 295 4,889 2,629 3,428 5,688

Tammi-kesäkuu 2015

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla 1 834 (2 094) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 486 (568) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 494 (599) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 8 (30) miljoonan euron kertaluonteiset erät; mukaan luettuna noin -15 miljoonan euron vaikutuksen peruuntuneesta Olkiluoto 4 -ydinvoimaprojektista, sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4). Koko Fortumin 4 889 (2 629) miljoonan euron liikevoitto sisältää Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoiton, joka oli noin 4,3 miljardia euroa (vertailuvuonna noin 1,9 miljardia euroa myyntivoittoja Suomen ja Norjan toimintojen myynnistä).

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 80 (107) miljoonaa euroa, josta Fortum Värmen osuus oli 31 (48) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 13).

Konsernin nettorahoituskulut olivat -81 (-109) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -11 (0) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 493 (597) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 80 (89) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 16,2 % (14,9 %). Kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, veroprosentti oli 19,4 % (20,4 %).

Kauden tulos jatkuvien toimintojen osalta oli 413 (508) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli 0,46 (0,57) euroa, josta 0,01 (0,04) euroa aiheutui vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä. Koko Fortumin osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot mukaan lukien, oli 5,38 (2,81) euroa, mikä sisältää Ruotsin sänkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä kirjatun myyntivoiton 4,82 euroa osakkeelta. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vaikutus vertailukaudella koko Fortumin osakekohtaiseen tulokseen oli 2,08 euroa osaketta kohti (liite 7).

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Tammi-kesäkuussa 2015 koko Fortumin liiketoiminnan rahavirta pieneni 123 miljoonalla eurolla 899 (1 022) miljoonaan euroon. Rahavirran pieneneminen johtui pääosin vertailukautta heikommasta käyttökatteesta sekä 2014 myydyistä Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnoista, joiden vaikutusta tasoittivat valuuttakurssierot ja muut rahoitustuotot. Toteutuneet kurssierot, 203 (155) miljoonaa euroa, liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamiseen. Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 48 miljoonalla eurolla 209 (257) miljoonaan euroon.

Koko Fortumin investointien rahavirta oli 6 372 (2 706) miljoonaa euroa, mistä lopetettujen toimintojen vaikutus oli 6 303 (2 648) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoitusta kasvoi 3 545 miljoonalla eurolla 7 272 (3 727) miljoonaan euroon, missä lopetettujen tomintojen vaikutus oli 6 457 (2 870) miljoonaa euroa.

Fortum maksoi 1 155 miljoonan euron osingon huhtikuussa. Rahavarat kasvoivat kauden aikana 5 877 miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 3 173 miljoonalla eurolla 24 548 miljoonaan euroon (vuoden 2014 lopussa 21 375 milj. euroa).

Likvidit varat kasvoivat 5 846 miljoonalla eurolla 8 612 miljoonaan euroon (vuoden 2014 lopussa 2 766 milj. euroa). Likvidien varojen kasvua tasoitti aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden väheneminen 2 049 miljoonalla eurolla, mikä johtui pääasiassa Ruotsin sähkösiirtoliiketoiminnan myynnistä.

Koko Fortumin sijoitettu pääoma kasvoi 3 815 miljoonalla eurolla ja oli 21 733 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 17 918 milj. euroa).

Oma pääoma

Oma pääoma oli 14 968 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 10 935 milj. euroa), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 14 889 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 10 864 milj. euroa).

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 4 025 miljoonalla eurolla. Muutos johtui lähinnä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan noin 4,3 miljardin euron myyntivoitosta ja maksetuista -1 155 miljoonan euron osingoista. Kauden tulos jatkuvista toiminnoista, 413 miljoonaa euroa, ja valuuttojen muuntoerovaikutus, 427 miljoonaa euroa, tasoittivat osingonmaksun vaikutusta.

Rahoitus

Fortumilla oli kesäkuun lopussa 1 846 miljoonan euron nettokassa. Tammi-kesäkuussa nettovelka pieneni 6 063 miljoonalla eurolla (nettovelka vuoden 2014 lopussa 4 217 milj. euroa). Nettokassa ilman Fortum Värmen rahoitusta oli 2 109 miljoonaa euroa (nettovelka vuoden 2014 lopussa 3 664 milj. euroa).

Kesäkuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 8 612 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 2 766 milj. euroa) mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 158 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 134 milj. euroa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 15).

Tammi-kesäkuussa konsernin nettorahoituskulut olivat -81 (-109) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -11 (0) miljoonaa euroa.

Standard & Poor's laski 5.6.2015 Fortumin pitkänajan luokituksen tasolta A- tasolle BBB+ ja vahvisti lyhyen ajan A-2 -luokituksen. Näkymät ovat vakaat. Yhtiön pitkänajan luottoluokitus poistettiin tarkkailusta, jonne se asetettiin 18.3.2015. Fitchin luokitus pysyi ennallaan: A-, näkymät negatiiviset.

Tunnuslukuja

Viimeisen 12 kuukauden nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli -0,3 (vuoden 2014 lopussa 1,1), ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli -1,1 (vuoden 2014 lopussa 2,3). Fortum rahoittaa tällä hetkellä Fortum Värmeä, ja yhtiöön liittyvät lainat, 263 (vuoden 2014 lopussa 553) miljoonaa euroa, esitetään korollisissa lainasaamisissa Fortumin taseessa. Tavoitteena on kuitenkin näiden lainojen uudelleenjärjestely kuluvan vuoden aikana. Mikäli lainat vähennetään nettovelasta, on vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta -1,3 (2,0 vuoden 2014 lopussa).

Velkaantumisaste oli -12 % (vuoden 2014 lopussa 39 %) ja omavaraisuusaste 61 % (vuoden 2014 lopussa 51 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 16,76 euroa (vuoden 2014 lopussa 12,23). Sijoitetun pääoman tuotto viimeiseltä 12 kuukaudelta oli 29,0 % (vuoden 2014 lopussa 19,5 %).

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2015 toisella neljänneksellä Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 87 (86) terawattituntia (TWh). Tammi-kesäkuussa 2015 sähköä kulutettiin Pohjoismaissa 197 (196) TWh. Sähkön kuluttajakysynnän kasvu tasoitti teollisen kysynnän laskua.

Vuoden 2015 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 80 TWh eli 3 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa alemmat ja 2 TWh alemmat kuin vuotta aiemmin. Vuoden toisen neljänneksen lopussa vesivarastot olivat 15 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 14 TWh alemmat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2014. Tammi-kesäkuun sadanta oli vuosisadan korkeimpia Norjassa ja Ruotsissa. Viivästyneen sulamisen vuoksi suuri osa sateista oli kauden lopussa Norjassa edelleen lumena.

Huhti-kesäkuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 20,7 (25,7) euroa/MWh. Hinnan lasku johtui lähinnä erittäin runsaasta sadannasta, mikä lisäsi vesivoiman tuotantoa, mutta osittain myös merkittävästi vertailukautta suuremmasta tuulivoiman tuotannosta. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 25,8 (34,6) euroa /MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 21,1 (31,6) euroa/MWh.

Tammi-kesäkuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta oli 24,4 (27,9) euroa. Aluehinta Suomessa oli 28,9 (34,9) euroa ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 24,8 (30,8) euroa.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta toisella neljänneksellä oli 28,3 (31,2) euroa/MWh ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla 30,2 (32,4) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli noin 7,1 euroa/tonni vuoden alussa ja noin 7,5 euroa/tonni kesäkuun lopussa. Toisella neljänneksellä päästöoikeuksien hintojen vaihtelu heikkeni, kun markkinavakausmekanismiin liittyvät poliittiset epävarmuudet vähenivät. Markkinavakausmekanismin sisältö sovittiin toukokuussa ja hyväksyntä odotetaan saatavan päätökseen kesän aikana tai alkusyksystä.

Venäjä

Fortum toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Tšeljabinskin alueella, joka on painottunut metalliteollisuuteen.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden toisella neljänneksellä 230 (230) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 178 (176) TWh. Tammi-kesäkuussa Venäjällä kulutettiin sähköä 506 (507) TWh, ja vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 388 (387) TWh

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski noin 6 % vuoden toisella neljänneksellä 1 132 (1 203) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1. Tammi-kesäkuussa keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski 3 % 1 127 (1 156) ruplaan /MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 55).

Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat

EU:n sähkömarkkinakehitys

EU:n komissio julkaisi heinäkuussa konsultoivan tiedonannon EU:n tulevasta markkinamallista. Komissio painottaa nykyisen energiapohjaisen markkinamallin kehittämistä kapasiteettipohjaisen markkinamallin sijaan. Komissio käynnisti toukokuussa valtiontukiin liittyvän sektoritutkimuksen kapasiteettimekanismeistä, ensimmäisen laatuaan, kootakseen tietoa markkinamallin kehittämiseen.

EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus

EU:n päästökaupan markkinavakausmekanismista (MSR) päästiin yhteisymmärrykseen EU instituutioiden kesken toukokuussa 2015. Sopimuksen keskeiset kohdat ovat mekanismin käyttöönotto vuonna 2019, sekä markkinoilta tilapäisesti poisvedettyjen päästöoikeuksien sekä jakamattomien päästöoikeuksien siirtäminen suoraan mekanismin varantoon. Komissio julkaisi 15.7. ehdotuksen päästökauppadirektiivin uudistamiseksi. Uudistuksen keskeinen tavoite on sopia tiukemmista päästöleikkauksista vuoteen 2030 mennessä painottaen päästöoikeuksien vaikutusten heikkenemistä energiamarkkinoilla.

Saksa

Heinäkuun alussa julkaistussa markkinamallin kannanotossaan Saksa päätti, ettei se siirry kapasiteettimarkkinoihin, vaan kehittää nykyistä sähkömarkkinamallia edelleen ja muodostaa erillisen kapasiteettireservin sähkön saannin varmistamiseksi. Lisäksi kiistanalainen suunnitelma erityisestä ilmastoverosta vanhemmille ligniittivoimalaitoksille (EU ETS:n lisäksi) hylättiin. Päästäkseen CO2-päästötavoitteisiinsa Saksa aikoo, muiden toimien lisäksi, siirtää asteittain 2,7 GW ligniittivoimalaitoksia kapasiteettireserviin vuosien 2017 ja 2020 välisenä aikana.

Suomen uusi hallitus

Huhtikuussa pidettyjen vaalien jälkeen kolmen puolueen hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla julkaisi toukokuussa ohjelmansa. Hallituksen keskeisinä tavoitteina on parantaa Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä rakenteellisten uudistusten avulla sekä tehdä Suomesta puhtaiden teknologioiden ja biotalouden edelläkävijä mm. lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja lopettamalla asteittain hiilen käyttö energiantuotannossa.

Segmenttikatsaukset

Power and Technology

Power and Technology -segmenttiin kuuluvat Fortumin vesi-, ydin- ja lauhdevoimatuotanto, Power Solutions -yksikön asiantuntijapalvelut, salkunhallintapalvelut ja trading sekä teknologia-, tutkimusja tuotekehitysyksiköt. Segmentin kaksi divisioonaa ovat Hydro Power and Technology sekä Nuclear and Thermal Power.

Milj. euroa II/2015 II/2014 I-II/
2015
I-II/
2014
2014 Edelliset
12 kk
Liikevaihto 404 487 904 1 072 2 156 1 988
- sähkönmyynti 379 454 863 1 000 2 026 1 889
josta sähkön tukkumyynti
Pohjoismaissa*
357 419 810 919 1 845 1 736
- muu myynti 25 32 41 72 130 99
Liikevoitto 117 151 320 413 855 762
Vertailukelpoinen liikevoitto 114 183 317 434 877 760
Vertailukelpoinen EBITDA 143 213 375 496 998 877
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 6 093 6 113 6 001
Sidotun pääoman tuotto % 13,6 12,5
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto %
14,2 12,6
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja
bruttoinvestoinnit osakkeisiin
42 37 70 72 198 196
Henkilöstön lukumäärä 1 429 1 791 1 639
Sähköntuotanto lähteittäin, TWh II/2015 II/2014 I-II/
2015
I-II/
2014
2014 Edelliset
12 kk
Vesi- ja tuulivoima Pohjoismaissa 6,4 5,9 12,6 12,3 22,4 22,7
Ydinvoima Pohjoismaissa 5,4 5,0 11,7 11,6 23,8 23,9
Lämpövoima Pohjoismaissa 0,0 0,0 0,1 0,2 0,9 0,8
Yhteensä Pohjoismaissa 11,9 10,9 24,4 24,1 47,1 47,4
Lämpövoima muissa maissa 0,0 0,2 0,0 0,5 0,7 0,2
Yhteensä 11,9 11,1 24,4 24,6 47,9 47,7
Pohjoismainen myynti, TWh II/2015 II/2014 I-II/
2015
I-II/
2014
2014 Edelliset
12 kk
Myynti Pohjoismaissa 12,4 11,2 25,7 24,8 48,6 49,5
josta sähkön tukkumyynti
Pohjoismaissa* 11,5 10,4 23,5 23,0 44,6 45,1

* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, markkinahintaan perustuvia ostoja eivätkä myyntiä vähemmistöosakkaille (eli Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).

Myyntihinta EUR/MWh II/2015 II/2014 I-II/
2015
I-II/
2014
2014 Edelliset
12 kk
Segmentin sähkön tukkumyyntihinta
Pohjoismaissa**
31,1 40,2 34,5 39,9 41,4 38,5

**Segmentin sähkön tukkumyyntihinta ei sisällä myyntituloja lämpövoimatuotannosta, markkinahintaan tehdyistä ostoista eikä myyntiä vähemmistöosakkaille (eli Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).

Huhti-kesäkuu 2015

Vuoden 2015 toisella neljänneksellä Power and Technology -segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli 114 (183) miljoonaa euroa eli 69 miljoonaa euroa vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2014. Lasku johtui pääosin matalammista saavutetuista sähkönmyyntihinnoista. Vertailukautta selvästi suurempi sadanta kasvatti vesivoiman tuotantomäärää, mutta aiheutti toisaalta painetta sähkön spot-hintaan.

Liikevoitto oli huhti-kesäkuussa 117 (151) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikuttivat kertaluonteiset erät, yhteensä -15 (5) miljoonaa euroa, joista merkittävimmät olivat noin -15 miljoonan euron erä liittyen peruuntuneeseen Olkiluoto 4 -ydinvoimaprojektiin (liite 4) sekä pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu, yhteensä 17 (-37) miljoonaa euroa.

Power and Technology -segmentissä saavutettu sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 31,1 (40,2) euroa/MWh eli 9,1 euroa/MWh alempi kuin vertailukaudella. Systeemihinta ja kaikki aluehinnat olivat selvästi alemmat kuin vuoden 2014 vastaavana ajanjaksona. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 20,7 (25,7) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta oli Suomessa 25,8 (34,6) euroa/MWh ja Tukholman alueella (SE3) 21,1 (31,6) euroa/MWh.

Toisella neljänneksellä segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 11,9 (10,9) TWh. Fortumin lämpövoimantuotanto oli 0,0 (0,0) TWh. Tuotannosta 99,9 % (97,5 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.

Tammi-kesäkuu 2015

Tammi-kesäkuussa Power and Technology -segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli 317 (434) miljoonaa euroa eli 117 miljoonaa euroa vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2014. Saavutettu sähkönmyyntihinta oli viime vuoden vertailukautta selkeästi matalampi.

Liikevoitto oli 320 (413) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikuttivat kertaluonteiset erät, yhteensä -12 (6) miljoonaa euroa, joista merkittävämpiä olivat noin -15 miljoonan euron erä liittyen peruuntuneeseen Olkiluoto 4 -ydinvoimaprojektiin (liite 4) sekä sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu, yhteensä 14 (-27) miljoonaa euroa.

Power and Technology -segmentissä saavutettu sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 34,5 (39,9) euroa/MWh eli 5,4 euroa/MWh alempi kuin vertailukaudella. Systeemihinta ja kaikki aluehinnat olivat selvästi matalammat kuin vuoden 2014 vastaavana ajanjaksona. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 24,4 (27,9) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta oli Suomessa 28,9 (34,9) euroa/MWh ja Tukholman alueella (SE3) 24,8 (30,8) euroa/MWh. Vuoden ensimmäisen puoliskon sää oli poikkeuksellinen. Ensimmäinen neljännes oli poikkeuksellisen leuto, kun taas toisen neljänneksen sademäärät olivat lähihistoriamme korkeimmat, mikä vaikutti sähkön hintaan.

Segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 24,4 (24,1) TWh. Fortumin lämpövoimantuotanto oli 0,1 (0,2) TWh. Tuotannosta 99,6 % (96,8 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.

Heat, Electricity Sales and Solutions

Heat, Electricity Sales and Solutions -segmentti sisältää lämmön ja sähkön yhteistuotannon (CHP), lämmön ja sähkön myynnin sekä asiakaslähtöisten ratkaisujen kehittämisen. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Baltiassa, Puolassa ja Intiassa. Segmenttiin kuuluu myös Fortumin 50 %:n omistusosuus Fortum Värmestä, joka on yhteisyritys ja konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä.

I-II/ I-II/ Edelliset
Milj. euroa II/2015 II/2014 2015 2014 2014 12 kk
Liikevaihto 244 269 650 715 1 332 1 267
- lämmönmyynti 83 79 244 243 430 431
- sähkönmyynti 143 160 372 417 783 738
- muu myynti 19 30 35 54 119 100
Liikevoitto 9 67 73 112 337 298
Vertailukelpoinen liikevoitto 11 11 68 59 104 113
josta Electricity Sales 13 11 24 21 48 51
Vertailukelpoinen EBITDA 35 36 117 109 204 212
Sidottu pääoma (kauden
lopussa) 2 073 2 176 2 112
Sidotun pääoman tuotto % 19,1 16,9
Vertailukelpoinen sidotun
pääoman tuotto %
8,7 8,3
Investoinnit
käyttöomaisuuteen ja
bruttoinvestoinnit osakkeisiin 22 14 33 27 124 130
Henkilöstön lukumäärä 1 493 1 947 1 807

Huhti-kesäkuu 2015

Heat, Electricity Sales and Solutions -segmentin lämmönmyynti oli vuoden toisella neljänneksellä yhteensä 1,4 (1,3) TWh. CHP-laitosten sähkönmyynti oli yhteensä 0,5 (0,6) TWh.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli 11 (11) miljoonaa euroa. Matalia sähkön hintoja tasoittivat osittain vertailukautta matalammat polttoainekustannukset.

Liikevoitto oli 9 (67) miljoonaa euroa, johon vaikuttivat 0 (53) miljoonan euron myyntivoitot ja johdannaisten IFRS-laskentakäytäntö (IAS 39) (liite 4).

Tammi-kesäkuu 2015

Heat, Electricity Sales and Solutions -segmentin lämmönmyynti tammi-kesäkuussa oli yhteensä 4,6 (4,6) TWh. CHP-laitosten sähkönmyynti oli yhteensä 1,4 (1,6) TWh.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli 68 (59) miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvuun vaikuttivat lähinnä matalammat polttoainekustannukset ja korkeammat lämmön hinnat. Kuluttajamarkkinoilla Fortumin sähkönmyynnin asiakasmäärä kasvoi edelleen ja myyntikate parani.

Liikevoitto oli 73 (112) miljoonaa euroa, johon vaikuttivat 3 (54) miljoonan euron myyntivoitot ja johdannaisten IFRS-laskentakäytäntö (IAS 39) (liite 4).

Lämmönmyynti maittain,
TWh
II/2015 II/2014 I-II/
2015
I-II/
2014
2014 Edelliset
12 kk
Suomi 0,6 0,6 1,8 1,8 3,2 3,2
Puola 0,5 0,5 2,0 2,0 3,4 3,4
Muut maat 0,2 0,2 0,7 0,8 1,3 1,2
Yhteensä 1,4 1,3 4,6 4,6 7,9 7,9
I-II/ I-II/ Edelliset
Sähkönmyynti, TWh II/2015 II/2014 2015 2014 2014 12 kk
CHP-laitoksista 0,5 0,6 1,4 1,6 2,8 2,6
Myynti asiakkaille 3,1 2,9 7,4 7,3 13,8 13,9
Yhteensä 3,6 3,5 8,8 8,9 16,5 16,4

Russia

Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää myös Fortumin yli 29 prosentin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

Milj. euroa II/2015 II/2014 I-II/
2015
I-II/
2014
2014 Edelliset
12 kk
Liikevaihto 211 234 474 567 1,055 962
- sähkönmyynti 166 183 348 401 758 705
- lämmönmyynti 44 51 124 162 285 247
- muu myynti 1 0 1 3 11 9
Liikevoitto 36 28 133 101 161 193
Vertailukelpoinen liikevoitto 35 28 132 102 161 191
Vertailukelpoinen EBITDA 65 64 159 177 304 286
Sidottu pääoma (kauden
lopussa)
3 159 3 870 2 597
Sidotun pääoman tuotto % 5,6 6,8
Vertailukelpoinen sidotun
pääoman tuotto %
5,6 6,8
Investoinnit
käyttöomaisuuteen ja
bruttoinvestoinnit osakkeisiin
69 97 114 156 367 325
Henkilöstön lukumäärä 4 189 4 189 4 213

Venäjällä sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden erityisryhmien kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla. Vuoden 2015 tammi-kesäkuussa Fortum myi noin 83 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkön hinnalla.

Vuotta 2015 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS – "vanha kapasiteetti", rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2014. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan vuodelle 2015, ja suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. Fortumin kapasiteetista ei valittu 195 MW:a, mikä on noin 7 % Fortumin vanhasta kapasiteetista Venäjällä. Tälle kapasiteetille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen ja tulee saamaan maksun myös tästä kapasiteetista.

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat ja ajanjakso on määritelty investointien riittävän tuoton varmistamiseksi. Yritysoston aikaan vuonna 2008 Fortum teki varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Mahdollisia sakkoja voidaan

vaatia, jos uuden kapasiteetin käyttöönotto viivästyy tai jos investointivelvoitesopimusten sovittuja keskeisiä ehtoja ei muuten täytetä. Voimalaitosyksiköiden käyttöönoton aikataulu arvioidaan vuosineljänneksittäin ja mahdollisten muutosten vaikutukset varauksen määrään päivitetään tämän mukaisesti (liite 17).

Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut (CSA) voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa otetaan huomioon sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan.

Sähkön tukkukaupan viranomainen julkaisi helmikuussa 2015 painotetun pääoman kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI) vuodelle 2014. Näitä käytetään CSA-hinnan määrittämiseen vuonna 2015. Sähkönmyynnin kapasiteettimaksuja korotettiin vastaamaan Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioiden korkeampaa korkoa.

Huhti-kesäkuu 2015

Huhti-kesäkuussa Russia-segmentin sähkönmyynti oli 6,6 (5,8) TWh ja lämmönmyynti oli 4,4 (4,5) TWh.

Russia-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli 35 (28) miljoonaa euroa. CSA-sopimuksen mukaisia kapasiteettimaksuja saavien uusien yksiköiden positiivinen vaikutus liikevoittoon oli noin 50 (37) miljoonaa euroa, mikä sisältää 0 (4) miljoonaa euroa CSA-varauksen purkamisesta ja -10 (-5) miljoonaa euroa ruplan heikkenemisestä. Matalammat sähkönhinnat sekä lämpöliiketoiminnan myyntisaamisten luottotappiot vaikuttivat tulokseen negatiivisesti. Heikentynyt Venäjän rupla pienensi kokonaisuudessaan Russia-segmentin tulosta noin 3 (3) miljoonalla eurolla.

Vuoden toisen neljänneksen liikevoitto oli 36 (28) miljoonaa euroa.

Tammi-kesäkuu 2015

Tammi-kesäkuussa Russia-segmentin sähkönmyynti oli 15,0 (12,9) TWh ja lämmönmyynti oli 13,9 (14,2) TWh.

Russia-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli 132 (102) miljoonaa euroa. CSA-sopimuksen mukaisia kapasiteettimaksuja saavien uusien yksiköiden positiivinen vaikutus liikevoittoon oli noin 134 (86) miljoonaa euroa, mikä sisältää 32 (4) miljoonaa euroa CSA-varauksen purkamisesta ja -51 (-15) miljoonaa euroa ruplan heikkenemisestä. Lämpimästä säästä johtuneet pienemmät lämmön myyntimäärät, matalammat sähkön hinnat sekä lämpöliiketoiminnan myyntisaamisten luottotappiot vaikuttivat tulokseen negatiivisesti. Heikentynyt Venäjän rupla pienensi kokonaisuudessaan Russiasegmentin tulosta noin 50 (17) miljoonalla eurolla.

Liikevoitto oli 133 (101) miljoonaa euroa.

Fortumin Nyaganin voimalaitoksen kolmannen yksikön kaupallinen käyttö aloitettiin vuoden 2014 lopussa, ja se on saanut Venäjän valtion investointivelvoitesopimusten (Capacity Supply Agreement, CSA) mukaisia kapasiteettimaksuja 418 megawatista (MW) 1.1.2015 alkaen.

Fortumin keskeiset sähkön,
kapasiteetin ja kaasun hinnat Venäjällä
II/2015 II/2014 I-II/
2015
I-II/
2014
2014 Edelliset
12 kk
Sähkön spot-hinta (markkinahinta) Uralin
alue RUB/MWh
1 021 1 132 1 036 1 075 1 089 1 069
Keskimääräinen säännelty kaasun hinta
Uralin alueella RUB/1000 m3
3 362 3 362 3 362 3 362 3 362 3 362
Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle
kapasiteetille (CCS) tRUB/MW/kk*
140 152 152 168 167 159
Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle
kapasiteetille (CSA) tRUB/MW/kk*
578 493 647 553 552 605
Keskimääräinen kapasiteettihinta
tRUB/MW/kk
326 271 360 303 304 333
Fortumin saavuttama sähkönhinta
Venäjällä EUR/MWh
27,9 32,3 26,8 31,4 30,4 28,1

*Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö.

Lopetetut toiminnot (Distribution-segmentti)

Milj. euroa II/2015 II/2014 I-II/
2015
I-II/
2014
2014 Edelliset
12 kk
Liikevaihto 95 148 275 449 751 577
- jakeluverkot 76 114 229 355 590 464
- alueverkot 16 25 40 71 120 89
- muu myynti 3 9 7 23 41 25
Liikevoitto 4 314 63 4 395 2 030 2 132 4 497
Vertailukelpoinen liikevoitto 32 45 114 164 266 216
Vertailukelpoinen EBITDA 52 80 164 251 416 329
Sidottu pääoma(kauden lopussa) 0 2 642 2 615
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja
bruttoinvestoinnit osakkeisiin
25 35 44 60 147 131
Henkilöstön lukumäärä 0 384 390

Taulukon luvut sisältävät sähkönsiirtoliiketoiminnan Ruotsissa tammi-toukokuussa 2015, Suomessa tammi-maaliskuussa 2014 ja Norjassa tammi-toukokuussa 2014 sekä Ruotsissa koko vuoden 2014 osalta.

Huhti-kesäkuu 2015

1.6.2015 Fortum saattoi päätökseen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin, joka julkistettiin 13.3.2015.

Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto oli 32 (45) miljoonaa euroa ja liikevoitto 4 314 (63) miljoonaa euroa, pitäen sisällään Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoiton, noin 4,3 miljardia euroa.

Tammi-kesäkuu 2015

Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto oli 114 (164) miljoonaa euroa ja liikevoitto 4 395 (2 030) miljoonaa euroa, pitäen sisällään Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoiton, noin 4,3 miljardia euroa (noin 1,9 miljardia euroa myyntivoittoja Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnoista vuonna 2014).

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

Investoinnit jatkuvien toimintojen käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 134 (144) miljoonaa euroa.

Investoinnit jatkuvien toimintojen käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla 220 (255) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 215 (228) miljoonaa euroa (liite 4).

Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

Tyyppi Sähköntuotanto
kapasiteetti MW
Lämmöntuotanto
kapasiteetti MW
Toimitus
alkaa
Power and Technology
Vesivoimalaitosten
perusparannus
Vesivoima 12 2015
Loviisa Ydinvoima 6 2H 2015
Russia*
Chelyabinsk 1 Kaasu (CCGT) 248 175 2H 2015
Chelyabinsk 2 Kaasu (CCGT) 248 175 2H 2015

*) Kaupallisen käytön aloitus.

Power and Technology

Fortum osallistuu Teollisuuden Voima Oyj (TVO) -omistusosuutensa kautta Olkiluoto 3:n 1 600 MW:n ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa. Laitoksen toimittajan, AREVA-Siemens -yhteenliittymän mukaan yksikön kaupallisen sähköntuotannon on suunniteltu alkavan loppuvuonna 2018. TVO on nostanut yhteensä 600 miljoonan euron sitoumuksesta 200 miljoonan euron osakaslainan. Fortumin osuus 200 miljoonan euron nostetusta lainasta on noin 50 miljoonaa euroa. Fortumin jäljelle jäävä sitoumus OL3-yksikköön on 100 miljoonaa euroa (liite 14).

Kesäkuussa TVO:n ylimääräinen yhtiökokous päätti jättää hakematta rakennuslupaa Olkiluoto 4 -ydinvoimalalle (OL4) vuonna 2010 saadun periaatepäätöksen voimassaolon aikana (liite 14).

Heat, Electricity Sales and Solutions

Fortum Värme, Fortumin ja Tukholman kaupungin omistama yhteisyritys, investoi uuteen biopolttoaineita käyttävään sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen Värtanilla, Tukholmassa. Uusi voimalaitos korvaa osittain olemassa olevaa lämmöntuotantokapasiteettia. Laitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2016. Sen lämmöntuotantokapasiteetti on 280 MW ja sähköntuotantokapasitetti 130 MW.

Fortum osallistuu yhteisyrityksensä Turun Seudun Energiantuotannon (TSE) uuden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen rakentamiseen Naantalissa. Uusi voimalaitos korvaa vanhan olemassa olevan laitoksen. Laitos on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuonna 2017, ja laitoksen valmistuttua sen lämmöntuotantokapasiteetti on 244 MW ja sähköntuotantokapasiteetti 142 MW.

Fortum kertoi maaliskuussa 2015 päätöksestään rakentaa uusi yhdistetty sähkön ja lämmön (CHP) monipolttoainelaitos Zabrzeen, Puolaan. Investoinnin kokonaisarvo on noin 200 miljoonaa euroa.

Osakkeet ja osakepääoma

Fortum Oyj:n osake on noteerattu Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki). Tammi-kesäkuussa Helsingin pörssissä vaihdettiin yhteensä 242,8 (254,2) miljoonaa Fortum Oyj:n osaketta, joiden arvo oli yhteensä 4 527 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein noteeraus kauden aikana oli 21,59 euroa ja alin 15,89 euroa. Vaihdolla painotettu keskiarvo oli 18,62 euroa. Katsauskauden viimeisen pörssipäivän, 30.6. päätöskurssi oli 15,94 (19,61) euroa. Fortumin markkina-arvo, laskettuna katsauskauden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan, oli noin 14 161 miljoonaa euroa.

Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla − esimerkiksi Boat, BATS-, Chi-X- ja Turquoise-markkinoilla − sekä OTC-markkinoilla. Tammikesäkuussa noin 62 % osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä.

30.6.2015 Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045 kappaletta. Fortum ei omista omia osakkeitaan. Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 115 692. Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli katsauskauden lopussa 50,8 %. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus kesäkuun lopussa oli 30,4 %.

Fortum Oyj vastaanotti 25.3.2015 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Capital Group Companies, Inc:n omistus Fortumista alitti 5 %:n rajan 18.3.2015.

Fortumin hallituksella ei ole yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen, optiolainojen tai uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseksi.

Konsernin henkilöstö

Fortumin toiminta on keskittynyt pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Kesäkuun lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 8 139 (vuoden 2014 lopussa 8 202).

Kesäkuun lopussa Power and Technology -segmentissä oli 1 429 (1 639) työntekijää, Heat, Electricity Sales and Solutions -segmentissä 1 493 (1 807), Russia-segmentissä 4 189 (4 213) ja muissa toiminnoissa 1 028 (543).

Vuoden 2015 alussa Fortum keskitti IT- ja asiakaspalvelutoimintonsa, jolloin yhteensä 464 työntekijää siirtyi Heat, Electricity Sales and Solutions ja Power and Technology -segmenteistä muihin toimintoihin.

Tutkimus ja kehitys

Kestävä kehitys on keskeinen osa Fortumin strategiaa. Nykyisten liiketoimintojensa ohella Fortum tutkii ja kehittää uusiutuvan energian tuotannon tarjoamia uusia kasvumahdollisuuksia. Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) edistää ympäristömyönteisten (CO2-päästöttömien) energiaratkaisujen toteuttamista sekä uusia yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotantokonsepteja, kuten pyrolyysia. Yritys kehittää myös aurinkoenergiaosaamistaan ja on mukana aaltovoimateknologian

pilottiprojekteissa. Lisäksi Fortum kehittää sähkö- ja lämpöasiakkailleen käyttäjäkokemusta parantavia ja kulutuksen ohjaamista helpottavia uusia ratkaisuja.

Tammikuussa Fortum käynnisti uuden aurinkovoimalaitoksen Kapelissa, Madhya Pradeshin osavaltiossa Intiassa. Voimalaitos on Fortumin toinen aurinkoenergiahanke maassa. Teholtaan 10 MW:n aurinkovoimalaitos säästää hiilidioksidipäästöjä noin 18 000 tonnia vastaavan määrän vuodessa.

Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2014 Fortumin T&K-menot olivat 41 (49) miljoonaa euroa eli 0,9 % (0,9 %) liikevaihdosta.

Kestävä kehitys

Fortum pyrkii ottamaan huomioon liiketoiminnassaan tasapainoisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Fortumin kestävän kehityksen tavoitteet muodostuvat konsernitason avainmittareista ja divisioonatason mittareista.

Konsernin kestävän kehityksen tavoitteet painottavat Fortumin yhteiskunnallista roolia ja mittaavat ympäristö- ja turvallisuustulosten lisäksi yhtiön mainetta, asiakastyytyväisyyttä sekä sähkön- ja lämmöntuotannon varmuutta. Vuoden 2015 alussa konsernitason tavoitteita muutettiin. Uudeksi energiatehokkuuden mittariksi tuli energiatehokkuustoimenpiteillä saavutettava energiansäästö ja oman henkilöstön työturvallisuuden mittariksi lääkinnällistä hoitoa edellyttäneiden tapaturmien taajuus (Total Recordable Injury Frequency, TRIF). Konsernitavoitteisiin lisättiin myös vakavien tapaturmien vähentäminen 50 %:lla vuoteen 2014 verrattuna.

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Kestävän kehityksen tavoiteasetanta ja tulosten seuranta, samoin kuin Fortumin kestävän kehityksen politiikan hyväksyminen ja kestävän kehityksen raportin katselmointi kuuluvat Fortumin hallituksen työjärjestykseen. Fortum raportoi kestävän kehityksen toiminnastaan kattavasti osana verkkovuosikertomusta.

Yhtiö on listattuna STOXX Global ESG Leaders, Nasdaq Helsinki, OMX GES Sustainability Finland ja ECPI® -indekseissä. Fortum on myös mukana Carbon Disclosure Projectin pohjoismaisessa ilmastoindeksissä ja on saanut Prime Status (B-) -luokituksen saksalaiselta oekom research AG:lta.

Tavoitteet II/2015 I-II/2015 Viiden
vuoden
keskiarvo
Sähköntuotannon CO2-ominaispäästö EU:ssa
(viiden vuoden keskiarvo), g/kWh
< 80 16 21 56
Energian kokonaistuotannon (sähkö ja lämpö)
CO2
-ominaispäästö (viiden vuoden keskiarvo),
g/kWh
< 200 176 183 195
Merkittävien EHS-poikkeamien lukumäärä2
, kpl
≤ 27 5 7 -
CHP-laitosten käytettävyys, % > 95 97,4 97,7 -
Lääkinnällistä hoitoa edellyttäneiden
tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö2
≤ 2,5 1,5 1,7 -
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus
(LWIF), urakoitsijat2
≤ 3,2 1,8 2,1 -
Vakavien tapaturmien lukumäärä2
, kpl
≤ 8 2 7 -

Fortumin kestävän kehityksen tavoitteet ja tulokset1

1 Yhtiön mainetta ja asiakastyytyväisyyttä sekä energiatehokkuutta koskevia tavoitteita seurataan vuositasolla

2 Sähkönsiirtoliiketoiminnasta luopuminen huomioitu.

Taloudellinen vastuu

Taloudellisen vastuun keskeisiä tekijöitä ovat kilpailukyky, taloudellinen menestys ja markkinaehtoinen tuotanto. Tavoitteena on luoda pitkällä aikavälillä taloudellista arvoa, kannattavaa kasvua ja lisäarvoa osakkeenomistajille, asiakkaille, työntekijöille, tavarantoimittajille ja muille avainsidosryhmille yhtiön toiminta-alueilla. Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Fortum mittaa taloudellista menestystään tunnusluvuilla, joita ovat sijoitetun pääoman tuotto (tavoite: 12 %) ja pääomarakenne (tavoite: nettovelka/käyttökate eli EBITDA noin 2,5). Lisäksi Fortum on käyttänyt 1.1.2014 lähtien Global Reporting Initiativen (GRI) G4-indikaattoreita soveltuvin osin taloudellisesta vastuusta raportoimiseen.

Ympäristövastuu

Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnonvarojen tehokas käyttö sekä energiantuotannon ja toimitusketjun ympäristövaikutusten hallinta ovat keskeinen osa Fortumin ympäristövastuuta. Ympäristövastuussa korostuu yhtiön osaaminen CO2-päästöttömässä vesi- ja ydinvoimatuotannossa sekä energiatehokkaassa CHP-tuotannossa. Fortumin konsernitason ympäristötavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen ja merkittävien ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuspoikkeamien (EHS-poikkeamat) hallintaan. Kesäkuun 2015 lopussa 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta oli ISO 14001 -ympäristösertifioitu.

Fortumin ilmastotavoitteet seuraavalle viidelle vuodelle ovat: sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt EU:n alueella alle 80 grammaa kilowattitunnilta (g/kWh) ja kokonaisenergiantuotannon (sähkö ja lämpö) hiilidioksidin ominaispäästöt kaikissa toimintamaissa alle 200 g/kWh. Molemmat tavoitteet on laskettu viiden vuoden keskiarvona. Kesäkuun 2015 lopussa sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo EU:n alueella oli 55 (59) g/kWh ja kokonaisenergiatuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo 195 (197) g/kWh. Molemmat olivat tavoitetasoa parempia tuloksia.

Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt tammi-kesäkuussa 2015 olivat 10,0 (10,1) miljoonaa tonnia (Mt), josta 1,1 (1,7) Mt kuului EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin. Vuodesta 2013 lähtien sähköntuotanto ei ole enää saanut ilmaisia päästöoikeuksia EU:n päästökauppajärjestelmässä. Myös lämmöntuotannon ilmaisten päästöoikeuksien määrä vähenee asteittain vuosina 2013-2020. Vuodelle 2014 Fortum sai ilmaisia päästöoikeuksia 1,4 Mt, ja vuodelle 2015 arvioitu määrä on 1,3 Mt.

Fortumin hiilidioksidipäästöt I-II/ I-II/ Edelliset
(miljoonaa tonnia, Mt) II/2015 II/2014 2015 2014 2014 12 kk
Kokonaispäästöt 4,0 4,2 10,0 10,1 20,3 20,2
Päästökauppajärjestelmän alaiset
päästöt
0,4 0,7 1,1 1,7 3,6 3,0
Myönnetyt päästöoikeudet 1,4
Päästöt Venäjällä 3,6 3,5 8,8 8,4 16,7 17,2

Fortumin tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä parantaa olemassa olevien voimalaitosten ja kaukolämpöverkkojen energiatehokkuutta vuositasolla yli 1 400 GWh vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden 2014 lopussa tästä tavoitteesta oli saavutettu noin 680 GWh. Tammi-kesäkuun 2015 aikana on otettu käyttöön Suomenojan lämpöpumppulaitos Suomessa ja Kapelin aurinkovoimalaitos Intiassa. Käynnissä olevia hankkeita ovat muun muassa Joensuun voimalaitoksen savukaasulauhdutin sekä vesivoimalaitosten perusparannushankkeet Suomessa ja Ruotsissa. Vuoden 2015 hankkeiden vuotuiseksi energiansäästövaikutukseksi arvioidaan vähintään 350 GWh.

Fortumin tavoitteena on alle 27 merkittävää EHS-poikkeamaa vuodessa. Tammi-kesäkuussa 2015 Fortumin toiminnoissa tapahtui 7 (15) merkittävää EHS-poikkeamaa: yksi räjähdys, yksi kaukolämpöveden vuoto ympäristöön ja viisi poikkeamaa ympäristöluvan ehdoista. Poikkeamilla ei ollut merkittäviä ympäristö- tai taloudellisia vaikutuksia.

Sosiaalinen vastuu

Sosiaalisen vastuun osa-alueella Fortumin innovaatiot sekä vähäpäästöisen sähkön- ja lämmöntuotannon varmuus tukevat yhteiskunnan kehittämistä ja lisäävät hyvinvointia. Fortum haluaa olla hyvä yrityskansalainen ja varmistaa turvalliset työolot kaikissa toimipaikoissaan työskenteleville työntekijöille ja urakoitsijoille. Kesäkuun 2015 lopussa OHSAS 18001 -sertifiointi kattoi 100 % Fortumin sähkön ja lämmön tuotanto toiminnasta maailmanlaajuisesti.

Vuoden tammi-kesäkuussa 2015 Fortumin CHP-laitosten energiakäytettävyys oli 97,7 % (95,7 %), mikä ylittää selvästi vuotuisen tavoitetason, joka on 95 %.

Kesäkuun 2015 lopussa omien työntekijöiden lääkinnällistä hoitoa edellyttäneiden tapaturmien taajuus oli 1,7 (2,1), mikä on konsernin tavoitetason mukainen. Tavoite on alle 2,5 miljoonaa työtuntia kohti. Urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus oli 2,1 (3,1). Vakavia työtapaturmia tapahtui 6, eli edelleen liikaa. Sovittuja toimenpiteitä urakoitsijaturvallisuuden parantamiseksi jatketaan painottaen erityisesti rakennushankkeita. Fortumin ehdoton tavoite on välttää vakavat tapaturmat.

Fortum edellyttää liiketoimintakumppaniensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan Fortumin Toimintaohjetta sekä Toimintaohjetta palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa esivalinnan ja toimittaja-auditointien avulla. Tammikesäkuussa 2015 auditoimme yhteensä kuusi toimittajaa Puolassa, Tšekin tasavallassa, Intiassa ja Kazakstanissa.

Muutoksia Fortumin johdossa

Toimitusjohtaja Tapio Kuula siirtyi eläkkeelle 1.2.2015. Kuula toimi Fortumin toimitusjohtajana vuodesta 2009.

2.4.2015 DI Pekka Lundmark, 51, nimitettiin Fortumin toimitusjohtajaksi. Hän siirtyy Fortumiin Konecranes Oyj:n toimitusjohtajan tehtävästä, jossa hän on toiminut viimeiset 10 vuotta. Pekka Lundmark aloittaa tehtävässä syyskuun 2015 alussa.

Fortumin talousjohtaja Timo Karttinen toimii väliaikaisena toimitusjohtajana kunnes Pekka Lundmark aloittaa tehtävässään.

Yhtiökokous 2015

Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 31.3.3015. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014 ja myönsi vastuuvapauden vuodelta 2014 kaikille hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle.

Yhtiökokous päätti maksaa 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta osinkoa 1,10 euroa osakkeelta ja lisäosinkoa 0,20 euroa osakkeelta, eli kokonaisosinkona 1,30 euroa osakkeelta. Osingon täsmäytyspäivä oli 2.4.2015 ja osingon maksupäivä 14.4.2015.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan; puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Sari Baldauf ja varapuheenjohtajaksi Kim Ignatius. Minoo Akhtarzand, Heinz-Werner Binzel, Petteri Taalas ja Jyrki Talvitie valittiin uudelleen jäseniksi, ja Eva Hamilton sekä Tapio Kuula valittiin uusina jäseninä hallitukseen.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten palkkioiksi tulevalle toimikaudelle puheenjohtajalle 75 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 57 000 euroa vuodessa, jäsenelle 40 000 euroa vuodessa, sekä tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajana toimivalle hallituksen jäsenelle 57 000 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Kokouspalkkiota maksetaan 600 euroa kokoukselta. Kokouspalkkio maksetaan sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista, kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella Euroopassa asuville hallituksen jäsenille ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella asuville jäsenille. Suomessa asuville kokouspalkkio maksetaan sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella pidettävistä kokouksista. Puhelinkokouksista maksetaan kaikille sekä hallituksen että valiokuntien jäsenille yksinkertainen palkkio. Päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, ei makseta palkkiota.

Lisäksi KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy valittiin uudelleen tilintarkastajaksi ja tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi Sari Baldaufin (puheenjohtaja), Eva Hamiltonin, Tapio Kuulan ja Petteri Taalaksen.

Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäseniksi valittiin Kim Ignatius (puheenjohtaja), Minoo Akhtarzand, Heinz-Werner Binzel ja Jyrki Talvitie.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä, sillä se kasvattaa tuotantokapasiteettia ja CSA-kapasiteettimaksuja.

Maailman sekä Euroopan talouden epävarmuuden jatkuminen ovat pitäneet talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyy edelleen operatiivisia riskejä. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Fortumin arvioi edelleen, että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Tammi-kesäkuussa 2015 Euroopan Unionin päästöoikeuksien (EUA) sekä öljyn hinnat nousivat ja hiilen hinta laski. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.

Heinäkuun 2015 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2015 oli noin 59 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2015 noin 8 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla : loppuvuodelle 2015 oli noin 21 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 26 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2015 oli noin 33 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 32 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 6 TWh pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja 5 TWh alle vuoden 2014 vastaavan ajanjakson.

Power and Technology

Power and Technology -segmentin sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, yhden euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevien monivuotisten investointiohjelmien tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pitkäaikaista käytettävyyttä sekä lisätä nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen (SSM) on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Asian käsittely on kesken. Fortum pitää korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta ensiarvoisen tärkeänä EU-tasoisten ydinturvallisuusvaatimusten yhtenäistämisen ohella.

Ruotsin hallitus on nostanut ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04 SEK/kWh:n kolmivuotiskaudelle 2015 - 2017. Arvioitu kustannusvaikutus Fortumille on vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ruotsin ydinjätemaksuja tarkistetaan kolmen vuoden välein.

Kesäkuussa 2015 Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän ydinvoimakapasiteetin veron noston 17 prosentilla. Vero astuu voimaan 1.8.2015. Verotuksen muutoksen vaikutus arvioidaan olevan Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.

Kesäkuussa Ruotsissa sijaitsevien Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen ykkös- ja kakkosyksiköiden enemmistöomistaja E.ON ilmoitti aikeestaan aloittaa näiden kahden yksikön sulkemisprosessi. Toisin kuin E.ON Fortum arvioi, että on mahdollista jatkaa Oskarshamnin yksiköiden 1 ja 2 toimintaa niiden suunnitellun elinkaaren loppuun. Lopullisen päätöksen tekevät OKG Aktiebolagin osakkeenomistajat, minkä jälkeen Fortum arvioi päätöksen vaikutukset.

Edellyttäen, että Fortum pääsee sopimukseen TGC-1:n uudelleenjärjestelyistä Venäjällä ja valtioneuvoston rakennuslupapäätöksen ehdot sen sallivat, Fortum on valmis osallistumaan enintään 15 % vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset hankkeeseen tällä hetkellä osallistuvat yritykset.

Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Alustava ehdotus CSA-maksujen 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuoteen on toimitettu Venäjän hallitukselle, ja päätöstä odotetaan tämän vuoden aikana. Mahdollisella ajanjakson pidentämisellä ei odoteta olevan vaikutusta nettonykyarvoon.

Vuotta 2015 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS – "vanha kapasiteetti", rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2014. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan, ja suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. 195 MW, eli noin 7 % Fortumin vanhasta kapasiteetista Venäjällä ei tullut valituksi. Tälle kapasiteetille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen, eli se saa maksun myös tästä kapasiteetista.

Fortumin Russia-segmentin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden valmistumisen myötä tuotannon ja myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee sähkönmyyntituottoja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta ja voi tarvittaessa muuttaa uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja.

Sähkön tukkukaupan viranomainen julkisti helmikuussa 2015 painotetun keskimääräisen pääoman kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI) vuodelle 2014. Näitä käytetään CSA-hinnan määrittämiseen vuonna 2015. Sähkönmyynnin kapasiteettimaksut korotettiin vastaamaan Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioiden korkeampaa korkoa.

Fortumin investointiohjelman loppuosan arvon kesäkuun lopun valuuttakursseilla laskettuna arvioidaan olevan noin 0,1 miljardia euroa heinäkuussa 2015.

Russia-segmentin tulos vaihtelee kausittain lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

Russia-segmentin vuotuinen liikevoittotaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, pyritään saavuttamaan vuoden 2015 aikana, kun investointiohjelma on saatu päätökseen. Segmentin tulokseen vaikuttaa Venäjän sähkön kysyntä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Fortum pitää ruplamääräisen tavoitteensa muuttumattomana, mutta pääosin valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden kuin euroissa raportoivien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä valuuttakursseja.

Vuonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön lämpöreformisuunnitelman, jonka tavoitteena on vapauttaa lämpömarkkinat vuoteen 2020 mennessä ja eräillä alueilla vuoteen 2023 mennessä.

Venäjän talouskehitysministeriö arvioi kaasun hinnan nousevan 3,5 % vuonna 2015.

Strategian mukainen TGC-1:n rakennejärjestely Venäjällä

Joulukuussa 2014 Fortum, Gazprom Energoholding LLC ja Rosatom State Corporation allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistusrakenteen uudelleenjärjestelyn Venäjällä. Neuvotteluissa ei vielä ole päästy tuloksiin. Neuvottelujen aikataulua ei ole mahdollista arvioida.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit

Fortum arvioi jatkuvien toimintojen investointien ilman yritysostoja olevan noin 0,8 miljardia euroa vuonna 2015. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2015 olevan noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason.

Fortum vähentää vähitellen vuoden 2015 aikana rahoitustaan Fortum Värmelle, joka on Fortumin ja Tukholman kaupungin yhteisyritys ja toimii Tukholman pääkaupunkiseudulla. Kesäkuun lopussa Fortum Värmen korolliset velat Fortumille olivat yhteensä noin 0,3 miljardia euroa.

Verotus

Fortumin vuoden 2015 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.

Elokuussa 2014 konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi yksimielisesti Fortumin oikaisupyynnön, joka koski verottajan joulukuussa 2013 vuodelta 2007 määräämiä jälkiveroja. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) valitti asiasta (liite 22). Joulukuussa 2014 Fortum sai Suomen veroviranomaisilta rahoitusyhtiöitään koskien verottamattajättämispäätöksen vuosille 2008- 2011 perustuen samaan tarkastukseen. Päätös on linjassa KHO:n ennakkopäätöksen kanssa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti helmikuussa 2015 päätöksestä, ja verottamattajättämispäätökset vuosille 2008-2011 riippuvat nyt konserniverokeskuksen oikaisulautakunnan päätöksestä. Kuten vuoden 2007 käsittelyssä, Fortum pitää vaadetta perusteettomana.

Kesäkuussa 2015 Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän ydinvoimakapasiteetin veron korotuksen 17 prosentilla. Vero astuu voimaan 1.8.2015. Verotuksen muutoksen vaikutus on Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.

Suojaukset

Kesäkuun 2015 lopussa noin 45 % Power and Technology -segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 41 euroon/MWh loppuvuodelle 2015. Vastaavat luvut vuodelle 2016 olivat noin 25 % noin 35 euroon/MWh.

Power and Technology -segmentin pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä segmentin sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.

Osingonmaksu

Fortumin Yhtiökokous päätti, että Fortum Oyj maksaa vuodelta 2014 osinkona 1,10 euroa osaketta kohti ja lisäosinkona 0,20 euroa osaketta kohti, eli yhteensä 1,30 euroa osaketta kohti.

Osingon täsmäytyspäivä oli 2.4.2015, ja osingon maksupäivä oli 14.4.2015.

Espoo, 16.7.2015 Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja:

Timo Karttinen, talousjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja, puh. +358 10 453 6555

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. +358 10 453 6150 ja Marja Mäkinen +358 10 452 3338 sekä [email protected]

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

Tulostiedotus vuonna 2015:

Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 22.10.2015 noin klo 9.00.

Jakelu: Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.com/fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa Liite II/2015 muutettu* I-II/2015 muutettu* muutettu* 12kk
Jatkuvat toiminnot:
Liikevaihto 4 794 886 1 834 2 094 4 088 3 828
Muut tuotot 12 9 19 15 60 64
Materiaalit ja palvelut -362 -388 -796 -938 -1 825 -1 683
Henkilöstökulut -93 -91 -177 -188 -369 -358
Poistot ja arvonalentumiset 4,11,12 -87 -96 -170 -193 -377 -354
Muut kulut -120 -110 -225 -220 -492 -497
Vertailukelpoinen liikevoitto 4 143 210 486 568 1 085 1 003
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 1 23 8 30 211 189
Liikevoitto 4 144 233 494 599 1 296 1 191
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 4, 13 22 37 80 107 146 119
Korkokulut -51 -62 -105 -130 -249 -224
Korkotuotot 15 23 29 42 84 71
Johdannaisten käyvän arvon muutokset -3 2 -11 0 -5 -16
Muut rahoituserät - netto 16 -10 6 -20 -40 -14
Rahoitustuotot ja -kulut -24 -47 -81 -109 -210 -182
Voitto ennen veroja 143 224 493 597 1 232 1 128
Tuloverot 9 -25 -27 -80 -89 -143 -134
Jatkuvien toimintojen kauden voitto 118 196 413 508 1 089 994
Lopetetut toiminnot:
Lopetettujen toimintojen kauden voitto 6 4 306 51 4 369 1 994 2 073 4 448
Kauden voitto 4 424 247 4 782 2 502 3 161 5 441
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 4 424 247 4 777 2 498 3 154 5 433
Määräysvallattomille omistajille 1 0 5 4 7 8
4 424 247 4 782 2 502 3 161 5 441
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta
laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton 4,98 0,28 5,38 2,81 3,55 6,12
Laimennettu 4,98 0,28 5,38 2,81 3,55 6,12
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta jatkuvien toimintojen
voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton 0,13 0,22 0,46 0,57 1,22 1,11
Laimennettu 0,13 0,22 0,46 0,57 1,22 1,11
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta lopetettujen toimintojen
voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton 4,85 0,06 4,92 2,24 2,33 5,01
Laimennettu 4,85 0,06 4,92 2,24 2,33 5,01
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu* I-II/2015 muutettu* muutettu* 12kk
Vertailukelpoinen liikevoitto 143 210 486 568 1 085 1 003
Kertaluonteiset erät -15 58 -8 59 305 238
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon
muutokset 13 -34 10 -25 -91 -56
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu 3 0 6 -4 -3 7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 1 23 8 30 211 189
Liikevoitto 144 233 494 599 1 296 1 191

*Osavuosikatsauksessa esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2014 oikaistu johtuen siitä, että Distributionsegmentti on esitetty lopetettuna toimintona IFRS 5 mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedoista 2 ja 6.

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa II/2015 II/2014
muutettu
I-II/2015 I-II/2014
muutettu
2014
muutettu
Edelliset
12kk
Kauden voitto 4 424 247 4 782 2 502 3 161 5 441
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi:
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset 32 -62 48 -5 17 70
Siirrot tuloslaskelmaan -18 -25 -27 -38 -70 -59
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin -2 -1 -3 -3 -4 -4
Laskennalliset verot -2 18 -4 9 12 -1
Nettosijoitusten suojaus
Käyvän arvon muutokset -15 -14 -48 22 149 79
Laskennalliset verot 3 4 10 -3 -28 -15
Muuntoerot 45 126 432 -106 -1 323 -785
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä 3 6 3 7 -3 -7
Muut muutokset 3 -3 3 -3 -3 3
49 49 413 -120 -1 253 -720
Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi:
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot 1 -5 0 -5 -77 -72
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot osakkuus- ja yhteisyrityksissä -1 4 -3 4 -13 -20
0 -1 -3 -1 -90 -92
Jatkuvien toimintojen muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen 49 48 410 -121 -1 344 -813
Lopetettujen toimintojen muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen -5 -7 0 -10 -19 -9
Laaja tulos yhteensä 4 468 288 5 192 2 371 1 799 4 620
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 4 468 285 5 183 2 368 1 815 4 630
Määräysvallattomille omistajille 0 3 9 3 -16 -10
4 468 288 5 192 2 371 1 799 4 620

Lyhennetty konsernin tase

milj. euroa Liite 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 11 262 364 276
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 9 146 12 327 11 195
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 4, 13 2 115 2 321 2 027
Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta 16 790 756 774
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 71 69 68
Laskennalliset verosaamiset 83 116 98
Johdannaisinstrumentit 5 411 454 595
Pitkäaikaiset korolliset saamiset 14 1 812 2 291 2 041
Pitkäaikaiset varat yhteensä 14 692 18 699 17 074
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 270 262 256
Johdannaisinstrumentit 5 364 314 448
Myyntisaamiset ja muut saamiset 612 597 830
Talletukset ja arvopaperit (erääntyminen yli kolme kuukautta) 5 837 0 757
Rahat ja pankkisaamiset 2 774 2 157 2 009
Likvidit varat 15 8 612 2 157 2 766
Lyhytaikaiset varat yhteensä 9 857 3 331 4 301
Varat yhteensä 24 548 22 030 21 375
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 3 046 3 046 3 046
Ylikurssirahasto 73 73 73
Kertyneet voittovarat 11 742 8 262 7 708
Muut oman pääoman erät 28 42 36
Yhteensä 14 889 11 424 10 864
Määräysvallattomat omistajat 79 85 71
Oma pääoma yhteensä 14 968 11 509 10 935
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 15 5 029 6 828 5 881
Johdannaisinstrumentit 5 199 194 247
Laskennalliset verovelat 704 1 297 1 159
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 16 790 756 774
Muut varaukset 17 14 34 17
Eläkevelvoitteet 143 37 140
Muu pitkäaikainen vieras pääoma 159 147 154
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 7 037 9 292 8 373
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 15 1 736 338 1 103
Johdannaisinstrumentit 5 136 113 76
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 671 778 888
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 2 543 1 228 2 067
Vieras pääoma yhteensä 9 580 10 521 10 440
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 24 548 22 030 21 375

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät Emo
yhtiön
omistajat
Määräys
vallat
tomat
omistajat
Oma
pääoma
yhteensä
Kertyneet
voitto
Muunto
erot
Kassavirta
suojaukset
Muut laajan
tuloksen erät
Muut laajan
tuloksen
varat erät
osakkuus
ja yhteis
milj. euroa yrityksissä
Oma pääoma 31.12.2014 3 046 73 9 676 -1 968 19 -5 22 10 864 71 10 935
Kauden tulos 4 777 4 777 5 4 782
Muuntoerot 427 2 -1 -1 427 5 432
Kauden muut laajan tuloksen erät -13 14 -22 0 -22 -22
Laaja tulos yhteensä 4 764 427 15 -23 0 5 183 9 5 192
Osingonjako -1 155 -1 155 -1 155
Osingonjako määräysvallattomille
omistajille
-2 -2
Muut -2 -2 -2
Oma pääoma 30.6.2015 3 046 73 13 283 -1 541 35 -28 22 14 889 79 14 968
Oma pääoma 31.12.2013 3 046 73 7 500 -649 66 -51 38 10 024 101 10 124
Kauden tulos 2 498 2 498 4 2 502
Muuntoerot -102 -1 1 -2 -104 -2 -106
Kauden muut laajan tuloksen erät -3 -37 20 4 -16 0 -16
Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät -14 3 -10 -10
Laaja tulos yhteensä 2 495 -115 -38 24 3 2 368 3 2 371
Osingonjako -977 -977 -977
Osingonjako määräysvallattomille
omistajille
-2 -2
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä 9 9 -16 -7
Muut 1 1 0 0
Oma pääoma 30.6.2014 3 046 73 9 026 -764 28 -27 41 11 424 85 11 509
Oma pääoma 31.12.2013 3 046 73 7 500 -649 66 -51 38 10 024 101 10 124
Kauden tulos 3 154 3 154 7 3 161
Muuntoerot -1 299 -3 2 0 -1 300 -23 -1 323
Kauden muut laajan tuloksen erät -3 -43 44 -17 -19 0 -20
Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät -20 -19 -19
Laaja tulos yhteensä 3 151 -1 319 -47 46 -16 1 815 -16 1 799
Osingonjako -977 -977 -977
Osingonjako määräysvallattomille
omistajille
-2 -2
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä 6 6 -11 -5
Muut -4 -4 -1 -4
Oma pääoma 31.12.2014 3 046 73 9 676 -1 968 19 -5 22 10 864 71 10 935

Muuntoerot

Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta 427 miljoonaa euroa vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana (I/2014: -104) johtuen pääosin Venäjän ruplan vaikutuksesta. Osa tästä translaatiopositiosta on suojattu ja suojaustulos, -48 miljoonaa euroa (I-II/2014: 22), on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedosta 8 Valuuttakurssit.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli 15 miljoonaa euroa vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana (I-II/2014: -38), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan kassavirtasuojaamiseen, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Kun sähkön hinta on alhaisempi/korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen/negatiivinen.

Osingonjako

Vuoden 2014 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti, sekä lisäosingosta, 0,20 euroa osaketta kohti, yhteensä 1 155 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 31.3.2015. Osingot maksettiin 14.4.2015.

Vuoden 2013 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti ja yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 8.4.2014. Osinko maksettiin 22.4.2014.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden voitto, jatkuvat toiminnot 118 196 413 508 1 089 994
Oikaisuerät:
Verot 25 27 80 89 143 134
Rahoitustuotot ja -kulut 24 47 81 109 210 182
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta -22 -37 -80 -107 -146 -119
Poistot ja arvonalentumiset 87 96 170 193 376 353
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) 232 329 664 792 1 673 1 545
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -13 -39 -59 -53 -244 -250
Saadut korot 14 18 28 44 99 83
Maksetut korot -92 -111 -196 -237 -323 -282
Saadut osingot 49 48 49 48 58 59
Toteutuneet kurssierot ja muut nettorahoituskulut 59 77 227 153 349 423
Maksetut välittömät verot -56 -65 -37 -45 -163 -155
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 193 257 675 702 1 447 1 420
Käyttöpääoman muutos 36 137 70 97 -42 -69
Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta 229 394 745 799 1 406 1 352
Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta 66 61 154 222 356 288
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 296 455 899 1 022 1 762 1 639
Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen -107 -135 -209 -257 -622 -574
Hankitut osakkeet -26 -27 -69 -48
-5 -6 26
Käyttöomaisuuden myynnit 1 7 10 10 26
Myydyt osakkeet 0 96 27 97 473 403
Osakaslainat osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille 227 177 248 223 425 450
Muutos muissa korollisissa saamisissa 0 13 -1 13 8 -6
Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta 116 132 69 59 241 251
Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta 6 345 187 6 303 2 648 2 574 6 229
Investointien rahavirta yhteensä 6 461 319 6 372 2 706 2 816 6 482
Rahavirta ennen rahoitusta 6 757 774 7 272 3 727 4 578 8 123
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen nostot 4 -1 37 46 50 41
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset -161 -471 -164 -1 224 -1 480 -420
Lyhytaikaisten velkojen muutos -38 -165 -112 -658 -580 -34
Osingonjako emoyhtiön omistajille -1 155 -977 -1 155 -977 -977 -1 155
Muut rahoituserät -2 -6 0 -7 -1 6
Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta -1 352 -1 620 -1 394 -2 820 -2 988 -1 562
Lopetettujen toimintojen rahoituksen rahavirta 0 0 0 -19 -19 0
Rahoituksen rahavirta yhteensä -1 352 -1 620 -1 394 -2 839 -3 007 -1 562
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos 5 405 -846 5 877 888 1 571 6 560
Likvidit varat kauden alussa 3 268 2 989 2 766 1 265 1 265 2 157
Valuuttakurssierot likvideissä varoissa -61 14 -32 4 -70 -106
Likvidit varat kauden lopussa 8 612 2 157 8 612 2 157 2 766 8 612

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua

Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua sisältää pääasiassa kertaluonteisten erien, -8 miljoonaa euroa (I-II/2014: 59), johdannaisten realisoitumattomat käyvän arvon muutokset 12 miljoonaa euroa (I-II/2014: -23) sekä varausten muutoksen 54 miljoonaa euroa (I-II/2014: 16) peruutuksen. Käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynneistä saadut rahavirrat esitetään kokonaisuudessaan investointien rahavirrassa.

Toteutuneet kurssierot ja muut nettorahoituskulut

Toteutuneet kurssierot ja muut nettorahoituskulut sisältää toteutuneita kurssieroja 203 miljoonaa euroa vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana (I-II/2014: 155), jotka aiheutuivat pääasiassa Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryritysten ulkoisesta rahoituksesta sekä siitä, että konsernin pääasiallinen ulkoinen rahoitus on euroissa. Toteutuneet kurssierot johtuvat konsernin sisäisiä lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamisesta ja siitä, että suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kk sisällä.

Rahavirtalaskelman lisätietoja (jatkuvat toiminnot)

Käyttöpääoman muutos

milj. euroa II/2015 II/2014
muutettu
I-II/2015 I-II/2014
muutettu
2014
muutettu
Edelliset
12kk
Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-) 125 251 176 237 4 -57
Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-) -22 -24 -8 -1 -13 -20
Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+) 66 -89 -98 -139 -33 8
Yhteensä 36 137 70 97 -42 -69

Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit

milj. euroa II/2015 II/2014
muutettu
I-II/2015 I-II/2014
muutettu
2014
muutettu
Edelliset
12kk
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 129 119 215 226 625 614
Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-) -8 28 18 53 44 9
Vieraan pääoman menot -14 -12 -24 -22 -47 -49
Yhteensä 107 135 209 257 622 574

Käyttöomaisuusinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuoden 2015 kahden neljänneksen aikana olivat 215 miljoonaa euroa (I-II/2014: 226). Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit, 209 miljoonaa euroa (I-II/2014: 257), eivät sisällä vielä maksamattomia investointeja, toisin sanoen investointeihin liittyvien ostovelkojen muutosta määrältään 18 miljoonaa euroa (I-II/2014: 53) eikä aktivoituja vieraan pääoman menoja määrältään -24 miljoonaa euroa (I-II/2014: -22). Aktivoidut vieraan pääoman menot on esitetty maksetuissa koroissa.

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2015 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana 6 miljoonaa euroa (I-II/2014: 27).

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

milj. euroa II/2015 II/2014
muutettu
I-II/2015 I-II/2014
muutettu
2014
muutettu
Edelliset
12kk
Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat 0 95 0 95 160 65
Myydyt osakkuusyritysosakkeet 0 0 27 1 311 337
Myydyt myytävissä olevat rahoitusvarat 0 1 0 1 1 0
Yhteensä 0 96 27 97 473 403

Nettovelan muutokset

Edelliset
milj. euroa II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12kk
Nettovelka kauden alussa 3 714 4 838 4 217 7 793 7 793 5 008
Muuntoerot 77 -75 78 -98 -81 95
Käyttökate 4 565 427 5 109 2 909 3 954 6 154
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua sekä maksetut rahoituskulut
ja verot -4 322 -96 -4 322 -2 013 -2 147 -4 456
Käyttöpääoman muutos 52 125 112 125 -46 -59
Käyttöomaisuusinvestoinnit -131 -168 -274 -330 -768 -712
Yrityshankinnat -5 -26 -6 -27 -69 -48
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit 6 163 269 6 199 2 696 3 089 6 592
Tulot myytyjen yhtiöiden korollisista saamisista 207 54 207 131 131 207
Osakaslainat osakkuusyrityksille 227 177 248 223 425 450
Muutos muissa korollisissa saamisissa 0 13 -1 13 8 -6
Osingot -1 155 -977 -1 155 -977 -977 -1 155
Muut rahoitustoiminnot -2 -7 0 -7 -1 6
Nettorahavirta (- nettovelan kasvu) 5 600 -210 6 117 2 743 3 600 6 974
Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos, arvostus jaksotettuun
hankintamenoon ja muut muutokset -36 35 -24 56 105 25
Nettovelka kauden lopussa -1 846 5 008 -1 846 5 008 4 217 -1 846

Tunnusluvut

Edelliset
30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 12kk
Käyttökate, Fortum yhteensä, milj. euroa 5 109 2 909 3 954 6 154
Jatkuvien toimintojen käyttökate, milj. euroa 664 792 1 673 1 545
Vertailukelpoinen käyttökate, Fortum yhteensä, milj. euroa 788 1 009 1 873 1 652
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 624 758 1 457 1 323
Tulos/osake (laimentamaton), Fortum yhteensä, euroa 5,38 2,81 3,55 6,12
Jatkuvien toimintojen tulos/osake (laimentamaton), euroa 0,46 0,57 1,22 1,11
Lopetettujen toimintojen tulos/osake (laimentamaton), euroa 4,92 2,24 2,33 5,01
Sijoitettu pääoma, milj. euroa 21 733 18 675 17 918
Korollinen nettovelka, milj. euroa -1 846 5 008 4 217
Korollinen nettovelka ilman Värmen rahoitusta, milj. euroa -2 109 4 136 3 664
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, Fortum yhteensä, milj. euroa 265 315 843 793
Käyttöomaisuusinvestoinnit, Fortum yhteensä, milj. euroa 259 288 774 745
Jatkuvien toimintojen käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa 220 255 695 660
Jatkuvien toimintojen käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa 215 228 626 613
Sijoitetun pääoman tuotto, Fortum yhteensä, % 28,8 19,2 19,5 29,0
Oman pääoman tuotto, Fortum yhteensä, % 40,7 28,7 30,0 41,1
Nettovelka/käyttökate, Fortum yhteensä -0,3 1,3 1,1 -0,3
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate, Fortum yhteensä -1,2 2,5 2,3 -1,1
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate ilman Värmen rahoitusta, Fortum yhteensä -1,3 2,0 2,0 -1,3
Korkokate, Fortum yhteensä 63,7 28,7 19,9 36,3
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot, Fortum yhteensä 48,4 23,2 15,7 27,5
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka, Fortum yhteensä, % -74,2 32,7 42,9 -91,9
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka ilman Värmen rahoitusta,
Fortum yhteensä, %
-65,0 39,6 49,3 -80,5
Velkaantumisaste, % -12 44 39
Oma pääoma/osake, euroa 16,76 12,86 12,23
Omavaraisuusaste, % 61 52 51
Jatkuvien toimintojen henkilöstön lukumäärä 8 139 8 462 8 202
Jatkuvien toimintojen henkilöstö keskimäärin 8 056 8 353 8 329
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 367
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 367
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 367

Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitetiedossa 25.

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Laadintaperusta

Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2014 konsernitilinpäätöksen kanssa.

Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

2. Laadintaperiaatteet

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2014 noudatettujen periaatteiden ja esitystavan kanssa.

Lopetetut toiminnot

Fortum julkaisi 15.huhtikuuta 2015 pörssitiedotteen Fortumin vuoden 2014 tuloslaskelman ja rahavirran oikaisemisesta IFRS 5:n mukaisesti. Kuten tiedotteessa kuvattiin, Distribution -segmentti esitetään lopetettuna toimintona vuoden 2015 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta eteenpäin. Vertailuvuoden 2014 tuloslaskelma ja rahavirta on oikaistu vastaavasti. Liiketoimintojen esittäminen lopetettuna toimintona ei vaikuta taseeseen.

Lisätietoa uudelleenluokittelun vaikutuksesta on liitteessä 6 sekä 15. huhtikuuta 2015 julkaistussa pörssitiedotteessa.

3. Kriittiset tilinpäätösarviot ja harkinnat

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2014.

4. Tiedot segmenteittäin

Tammikuussa 2015 Fortum keskitti IT- ja asiakaspalvelutoimintonsa. Keskittämisen yhteydessä yhteensä 464 työntekijää siirtyi Heat, Electricity Sales and Solutions ja Power and Technology -segmenteistä Muut-segmenttiin. Vertailukauden segmenttitietoja ei ole takautuvasti muutettu tämän järjestelyn seurauksena.

Sähkönsiirtoliiketoiminta on esitetty lopetettuna toimintona vuoden ensimmäisestä osavuosikatsauksesta eteenpäin. Lisätietoa uudelleenluokittelun vaikutuksesta on liitteessä 6 sekä 15. huhtikuuta 2015 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Fortumin liiketoiminnan kausiluonteisuudesta johtuen vertailukelpoinen liikevoitto on yleensä suurempi vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.

Liikevaihto
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja 612 690 1 369 1 551 3 102 2 920
Lämmön myynti 127 142 368 431 753 690
Muut myynnit 55 54 97 111 233 219
Yhteensä (jatkuvat toiminnot) 794 886 1 834 2 094 4 088 3 828
Liikevaihto segmenteittäin
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Power and Technology 1) 404 487 904 1 072 2 156 1 988
- josta sisäistä 22 16 51 55 85 81
Heat, Electricity Sales and Solutions 1) 244 269 650 715 1 332 1 267
- josta sisäistä -3 4 0 22 34 12
Russia 211 234 474 567 1 055 962
- josta sisäistä 0 0 0 0 0 0
Muut 1) 29 14 58 28 58 88
- josta sisäistä 21 11 42 23 44 63
Nord Pool netotus 2) -64 -101 -183 -234 -422 -371
Eliminoinnit -31 -17 -69 -55 -91 -105
Jatkuvat toiminnot yhteensä 794 886 1 834 2 094 4 088 3 828
Lopetetut toiminnot (Distribution) 95 148 275 449 751 577
Eliminoinnit 3) -11 -18 -31 -53 -89 -67
Yhteensä 878 1 016 2 078 2 489 4 751 4 340

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen

riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.

3) Myynnit ja ostot lopetetuilta toiminnoilta

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Power and Technology 114 183 317 434 877 760
Heat, Electricity Sales and Solutions 11 11 68 59 104 113
Russia 35 28 132 102 161 191
Muut -17 -13 -32 -27 -57 -62
Jatkuvat toiminnot yhteensä 143 210 486 568 1 085 1 003
Lopetetut toiminnot (Distribution) 32 45 114 164 266 216
Yhteensä 175 255 600 732 1 351 1 219
Liikevoitto segmenteittäin
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Power and Technology 117 151 320 413 855 762
Heat, Electricity Sales and Solutions 9 67 73 112 337 298
Russia 36 28 133 101 161 193
Muut -17 -13 -32 -28 -58 -62
Jatkuvat toiminnot yhteensä 144 233 494 599 1 296 1 191
Lopetetut toiminnot (Distribution) 4 314 63 4 395 2 030 2 132 4 497
Yhteensä 4 458 295 4 889 2 629 3 428 5 688
Kertaluonteiset erät segmenteittäin
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Power and Technology -15 5 -12 6 52 34
Heat, Electricity Sales and Solutions 0 53 3 54 254 203
Russia 0 0 1 0 0 1
Muut 0 0 0 0 0 0
Jatkuvat toiminnot yhteensä -15 58 -8 59 305 238
Lopetetut toiminnot (Distribution) 4 282 15 4 282 1 865 1 865 4 282
Yhteensä 4 267 73 4 274 1 925 2 171 4 520

Power and Technology segmentin toisen vuosineljänneksen kertaluonteiset erät sisältävät -15 miljoonaa euroa liittyen Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) päätökseen lopettaa Olkiluoto 4 projekti. Katso myös liitetieto 14.

Myyntivoitto Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä noin 4,3 miljardia euroa (Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen myynnistä noin 1,9 miljardia euroa), sisältyy lopetettujen toimintojen kertaluonteisiin eriin. Katso liitetiedot 6 ja 7.

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät segmenteittäin

milj. euroa II/2015 II/2014
muutettu
I-II/2015 I-II/2014
muutettu
2014
muutettu
Edelliset
12kk
Power and Technology 1) 17 -37 14 -27 -73 -32
Heat, Electricity Sales and Solutions -1 3 2 -1 -20 -17
Russia 0 0 0 0 0 0
Muut 0 -1 0 0 0 0
Jatkuvat toiminnot yhteensä 16 -35 16 -29 -94 -49
Lopetetut toiminnot (Distribution) 0 2 -1 1 0 -2
Yhteensä 16 -32 15 -28 -94 -51
1) Sisältää Fortumin Suomen valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuteen

kohdistuvan kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, yhteensä milj. euroa: 3 0 6 -4 -3 7

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa niiden tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisinstrumenttien vaikutuksen, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti. Muut-segmentti sisältää pääosin erät, jotka syntyvät suojauslaskennan statuksen muuttuessa konsernitasolla. Power and Technology -segmenttiin sisältyy kirjanpitokäsittelyn vaikutus, joka aiheutuu siitä, että IFRIC 5:n mukaan Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa.

Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Power and Technology 143 213 375 496 998 877
Heat, Electricity Sales and Solutions 35 36 117 109 204 212
Russia 65 64 159 177 304 286
Muut -15 -11 -27 -24 -49 -52
Jatkuvat toiminnot yhteensä 228 302 624 758 1 457 1 323
Lopetetut toiminnot (Distribution) 52 80 164 251 416 329
Yhteensä 280 382 788 1 009 1 873 1 652

Käyttökate (EBITDA) lasketaan lisäämällä poistot ja arvonalentumiset liikevoittoon. Vertailukelpoinen käyttökate ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä eikä tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutusta.

Poistot ja arvonalentumiset segmenteittäin
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Power and Technology 29 30 58 61 121 118
Heat, Electricity Sales and Solutions 24 25 48 50 100 98
Russia 32 40 59 79 147 127
Muut 3 1 5 3 8 10
Jatkuvat toiminnot yhteensä 87 96 170 193 377 354
Lopetetut toiminnot (Distribution) 20 35 50 87 150 113
Yhteensä 107 131 220 281 526 465
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Power and Technology 1), 2) -4 -10 -9 -20 -14 -3
Heat, Electricity Sales and Solutions -4 6 40 63 88 65
Russia 16 18 28 32 35 31
Muut 14 23 21 32 37 26
Jatkuvat toiminnot yhteensä 22 37 80 107 146 119
Lopetetut toiminnot (Distribution) 0 0 0 3 3 0
Yhteensä 22 37 80 109 149 120

1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin

osakkuusyhtiöiden osuuksista suomalaisissa ja ruotsalaisissa

ydinjätehuoltorahastoissa, yhteensä milj. euroa: 0 -2 0 -3 -1 2 2) Suurin osa Power and Technology-segmentin osakkuusyhtiöistä on tuotantoyhtiöitä, joilta Fortum ostaa sähköä omakustannushintaan, johon sisältyvät korot, valmisteverot ja välittömät verot.

30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Power and Technology 862 862 859 Heat, Electricity Sales and Solutions 516 606 523 Russia 408 507 326 Muut 330 346 319 Yhteensä 2 115 2 321 2 027 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä segmenteittäin milj. euroa

Katso lisätietoja osuuksista osakkuus- ja yhteisyrityksissä liitteestä 13 ja osakkuusyritysdivestoinneista liitteestä 7.

Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Power and Technology 37 37 65 72 197 190
Heat, Electricity Sales and Solutions 22 14 33 27 86 92
Russia 69 71 114 129 340 325
Muut 2 -3 3 0 3 6
Jatkuvat toiminnot yhteensä 129 118 215 228 626 613
Lopetetut toiminnot (Distribution) 25 35 44 60 147 131
Yhteensä 154 153 259 288 774 745
Josta aktivoituja vieraan pääoman menoja 14 12 24 22 47 49
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Power and Technology 5 0 4 0 2 6
Heat, Electricity Sales and Solutions 0 0 1 0 37 38
Russia 0 26 0 27 27 0
Muut 0 0 0 0 4 4
Jatkuvat toiminnot yhteensä 5 26 6 27 69 48
Bruttodivestoinnit osakkeisiin segmenteittäin
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Power and Technology 0 0 0 1 67 66
Heat, Electricity Sales and Solutions 0 135 27 136 446 337
Russia 0 1 0 1 0 -1
Muut 0 2 0 2 2 0
Jatkuvat toiminnot yhteensä 0 138 27 139 515 403
Lopetetut toiminnot (Distribution) 6 369 180 6 369 2 681 2 681 6 369
Yhteensä 6 369 319 6 395 2 820 3 196 6 771

Lisätietoja divestoinneista liitteestä 7 ja rahavirtalaskelman lisätiedoista.

Sidottu pääoma segmenteittäin
milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Power and Technology 6 093 6 113 6 001
Heat, Electricity Sales and Solutions 2 073 2 176 2 112
Russia 3 159 3 870 2 597
Muut 230 354 496
Lopetettuihin toimintoihin kuuluva sidottu pääoma (Distribution) 2 642 2 615
Yhteensä 11 555 15 155 13 820

Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin

% Edelliset
12kk
31.12.2014
muutettu
Power and Technology 12,6 14,2
Heat, Electricity Sales and Solutions 8,3 8,7
Russia 6,8 5,6
Muut -12,2 -5,8
Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
Edelliset 31.12.2014
% 12kk muutettu
Power and Technology 12,5 13,6
Heat, Electricity Sales and Solutions 16,9 19,1
Russia 6,8 5,6
Muut -11,2 -5,3

Sidotun pääoman tuotto on laskettu jakamalla vuotuisen liikevoiton ja 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta' -erän summa keskimääräisellä sidotulla pääomalla. Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttämällä avaavan taseen ja kunkin neljänneksen lopun arvoja.

Varat segmenteittäin
milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Power and Technology 7 171 7 062 7 064
Heat, Electricity Sales and Solutions 2 470 2 648 2 650
Russia 3 297 4 114 2 769
Muut 505 509 643
Lopetetut toiminnot (Distribution) 2 715 2 707
Eliminoinnit -127 -178 -186
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 13 316 16 870 15 647
Korolliset saamiset 1 814 2 296 2 045
Laskennalliset verosaamiset 83 116 98
Muut varat 723 589 818
Likvidit varat 8 612 2 157 2 766
Varat yhteensä 24 548 22 030 21 375

Vieras pääoma segmenteittäin

milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Power and Technology 1 078 949 1 063
Heat, Electricity Sales and Solutions 397 472 538
Russia 138 244 172
Muut 275 155 147
Lopetetut toiminnot (Distribution) 73 92
Eliminoinnit -127 -178 -186
Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 1 761 1 716 1 827
Laskennalliset verovelat 704 1 297 1 159
Muu vieras pääoma 350 342 470
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 2 815 3 355 3 456
Korollinen vieras pääoma 6 765 7 166 6 983
Oma pääoma 14 968 11 509 10 935
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 24 548 22 030 21 375

Muut varat ja muu vieras pääoma, jotka eivät sisälly sidottuun pääomaan segmentteittäin, sisältävät pääasiassa tuloverosaamiset ja -velat, jaksotetut korkokulut, korkojohdannaisista johtuvat saamiset ja velat, sekä sellaiset suojauksista johtuvat saamiset ja velat, joihin sovelletaan suojauslaskentaa.

Henkilöstön lukumäärä
30.6.2014 31.12.2014
30.6.2015 muutettu muutettu
Power and Technology 1 429 1 791 1 639
Heat, Electricity Sales and Solutions 1 493 1 947 1 807
Russia 4 189 4 189 4 213
Muut 1 028 535 543
Jatkuvat toiminnot yhteensä 8 139 8 462 8 202
Lopetetut toiminnot (Distribution) 384 390
Yhteensä 8 846 8 592
Henkilöstö keskimäärin
I-II/2014 2014
I-II/2015 muutettu muutettu
Power and Technology 1 400 1 681 1 685
Heat, Electricity Sales and Solutions 1 454 1 960 1 913
Russia 4 197 4 172 4 196
Muut 1 005 541 536
Jatkuvat toiminnot yhteensä 8 056 8 353 8 329
Lopetetut toiminnot (Distribution) 585 492
Yhteensä 8 939 8 821

Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.

IT- ja asiakaspalvelutoimintoja keskitettiin tammikuussa 2015. Katso lisätietoja liitetiedosta 4.

5. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2014 konsernitilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.

Käypien arvojen hierarkiatasot

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:

Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;

Taso 2: muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);

Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).

Katso myös laadintaperiaatteet konsernitilinpäätöksen 2014 liitetiedossa 17 Rahoitusvarat ja -velat käypään arvoon

Rahoitusvarat

Taso 1 Taso 2 Taso 3 2)
Netotus
Yhteensä
milj. euroa 30.6.
2015
30.6.
2014
31.12.
2014
30.6.
2015
30.6.
2014
31.12.
2014
30.6.
2015
30.6.
2014
31.12.
2014
30.6.
2015
30.6.
2014
31.12.
2014
30.6.
2015
30.6.
2014
31.12.
2014
Pitkäaikaisissa varoissa
Myytävissa olevat rahoitusvarat 1) 1 1 1 28 29 29 29 30 30
Johdannaisinstrumentit
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 8 33 6 -4 -9 -5 4 25 1
Ei sovelleta suojauslaskentaa 111 82 66 -29 -28 -17 81 54 49
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 219 184 335 219 184 335
Ei sovelleta suojauslaskentaa 101 185 206 101 185 206
Öljy- ja muut futuurit ja termiinit
Ei sovelleta suojauslaskentaa 11 9 1 1 6 -4 -3 -3 7 7 3
Pitkäaikaisissa varoissa
yhteensä
12 10 2 439 485 619 28 29 29 -37 -40 -25 440 484 625
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 94 101 79 -13 -17 -11 81 84 67
Ei sovelleta suojauslaskentaa 2 241 172 153 -165 -100 -106 77 74 47
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 80 13 48 80 13 48
Ei sovelleta suojauslaskentaa 111 113 274 111 113 274
Öljy- ja muut futuurit ja termiinit
Ei sovelleta suojauslaskentaa 35 59 30 9 -20 -29 -26 15 31 12
Lyhytaikaisissa varoissa
yhteensä 35 61 30 526 399 563 0 0 0 -198 -146 -143 364 314 448
Yhteensä 47 71 32 965 884 1 182 28 29 29 -235 -186 -168 804 798 1 073

Rahoitusvelat

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Netotus 2) Yhteensä
milj. euroa 30.6.
2015
30.6.
2014
31.12.
2014
30.6.
2015
30.6.
2014
31.12.
2014
30.6.
2015
30.6.
2014
31.12.
2014
30.6.
2015
30.6.
2014
31.12.
2014
30.6.
2015
30.6.
2014
31.12.
2014
Pitkäaikaisissa veloissa
Myytävissa olevat rahoitusvelat 3) 1 077 1 363 1 454 1 077 1 363 1 454
Johdannaisinstrumentit
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 11 16 11 -4 -9 -5 6 7 7
Ei sovelleta suojauslaskentaa 96 73 62 -29 -28 -17 66 45 45
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 79 80 96 79 80 96
Ei sovelleta suojauslaskentaa 42 59 96 42 59 96
Öljy- ja muut futuurit ja termiinit
Ei sovelleta suojauslaskentaa 9 5 5 2 -4 -3 -3 5 3 3
Pitkäaikaisissa veloissa
yhteensä 9 5 5 1 305 1 591 1 721 0 0 0 -37 -40 -25 1 275 1 557 1 701
Lyhytaikaisissa veloissa
Johdannaisinstrumentit
Sähköjohdanaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 15 18 12 -13 -17 -11 1 0 1
Ei sovelleta suojauslaskentaa 2 211 128 134 -165 -100 -106 46 30 27
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa 20 13 22 20 13 22
Ei sovelleta suojauslaskentaa 62 59 22 62 59 22
Öljy- ja muut futuurit ja termiinit
Ei sovelleta suojauslaskentaa 27 40 29 2 -20 -29 -26 7 11 4
Lyhytaikaisissa veloissa
yhteensä 27 42 29 308 218 192 0 0 0 -198 -146 -143 136 113 76
Yhteensä 36 47 34 1 613 1 809 1 913 0 0 0 -235 -186 -168 1 411 1 670 1 778

1) Myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita, koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 28 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 29). Osakkeiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti ja ne on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvien listattujen yritysten osakkeiden käypä arvo oli 1 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 1). Fortumin omaan pääomaan kirjattujen kertyneiden käypien arvojen muutokset olivat -3 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: -3).

2) Kun sähkö-, öljy ja muiden hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.

3) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 308 miljoonaa euroa, varat 511 miljoona euroa ja velat 203 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex sopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Kesäkuun lopussa 2015 Fortum oli saanut 162 miljoona euroa näista Credit Support Annex sopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.

Lisätietoja näihin vakuuksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 15 Korolliset velat sekä liitetiedossa 18 Pantatut varat.

6. Lopetetut toiminnot

Fortum allekirjoitti maaliskuussa 2015 sitovan kauppasopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Myynti saatettiin loppuun kesäkuussa 2015. Vuonna 2014 Fortum myi sekä Suomen että Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnat. Lisätietoa myynneistä liitteessä 7.

Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin myötä Fortumilla ei ole enää lainkaan sähkönsiirtoliiketoimintaa. Näin ollen Distribution segmentti on esitetty vuoden 2015 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta alkaen lopetettuna toimintona IFRS 5 standardin Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti. Lopetetut toiminnot esitetään tuloslaskelmassa yhdellä rivillä veroilla vähennettynä. Rahavirtalaskelmassa lopetettujen toimintojen nettorahavirrat on esitetty erillisinä liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirroista. Vuoden 2014 tuloslaskelman ja rahavirran vertailutiedot on oikaistu IFRS 5:n mukaisesti.

Lopetetut toiminnot sisältävät Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan tuloksen mukaan lukien Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintojen myynnistä kesäkuussa 2015 sekä Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen myynneistä vuonna 2014 kirjatut myyntivoitot sekä sisäisten eliminointien vaikutukset. Lopetetuille toiminnoille allokoidut nettorahoituskulut perustuvat siihen, että konsernin rahoitus ja riskien hallinta on järjestetty keskitetysti ja tytäryhtiöt on rahoitettu sisäisillä lainoilla. Lopetetuille toiminnoille ei ole allokoitu konsernin yleiskustannuksia. Sähkönsiirtoliiketoimintaan kuuluvien omaisuuserien poistoja on jatkettu liiketoiminnan myyntihetkeen asti.

Lopetettujen toimintojen rahavirrat sisältävät sähkönsiirtoliiketoiminnan rahavirran sekä sille kohdistetut verot, sähkönsiirtoyhtiöiden osakkeiden myynnin vaikutuksen sekä tulot myytyjen yhtiöiden saamisista.

Lopetettujen toimintojen tulos

milj. euroa II/2015 II/2014
muutettu
I-II/2015 I-II/2014
muutettu
2014
muutettu
Edelliset
12kk
Liikevaihto 84 130 244 396 662 510
Muut tuotot 1 6 2 8 15 9
Materiaalit ja palvelut -12 -23 -34 -72 -114 -76
Henkilöstökulut -5 -10 -14 -28 -44 -30
Poistot ja arvonalentumiset -20 -35 -50 -87 -150 -113
Muut kulut -15 -24 -34 -53 -104 -85
Vertailukelpoinen liikevoitto 32 45 114 164 266 216
Johdannaisten käyvän arvon muutokset 0 0 -1 0 0 -1
Myyntivoitot 1) 4 282 18 4 282 1 866 1 866 4 282
Liikevoitto 4 314 63 4 395 2 030 2 132 4 497
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 0 0 0 3 3 0
Rahoitustuotot ja -kulut 0 -2 -1 -4 -7 -4
Voitto ennen veroja 4 313 61 4 394 2 029 2 128 4 493
Tuloverot -7 -10 -25 -34 -56 -47
Lopetettujen toimintojen kauden voitto 4 306 51 4 369 1 994 2 073 4 448

1) Sisältää osakkeiden myyntivoitot Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnoista tilikauden 2015 toisella neljänneksellä ja Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnoista tilikaudella 2014. Kaikki myyntivoitot ovat verovapaita.

Lopetettujen toimintojen rahavirrat
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Liiketoiminnan rahavirta 66 61 154 222 356 288
Investointien rahavirta 6 345 187 6 303 2 648 2 574 6 229
Rahoituksen rahavirta 0 0 0 -19 -19 0
Likvidien varojen lisäys yhteensä 6 411 248 6 457 2 851 2 911 6 517

7. Yrityshankinnat ja -myynnit

Yrityshankinnat

Vuoden 2015 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ei ollut olennaisia yrityshankintoja.

Heinäkuussa vuonna 2014 Fortum ilmoitti sopineensa E.ON Ruhrgas International GmbH:n kanssa ostavansa 33,66 prosentin osuuden virolaisesta maakaasun vienti-, myynti- ja jakeluyhtiöstä AS Eesti Gaasista sekä vastaavan osuuden kaasujakeluyhtiö AS Võrguteenus Valduksesta.

Yritysmyynnit

Yritysmyynnit vuoden 2015 aikana

Fortum allekirjoitti maaliskuussa 2015 sitovan kauppasopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä yhteenliittymälle, johon kuuluvat ruotsalaiset kansalliset eläkerahastot Första AP-Fonden (12,5%) ja Tredje AP-Fonden (20,0%), ruotsalainen eläke- ja vahinkovakuutusyhtiö Folksam (17,5%) sekä kansainvälinen infrastruktuurisijoittaja Borealis Infrastructure Management Inc. (50%). Myynti saatettiin päätökseen 1. heinäkuuta 2015. Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan velaton kauppahinta oli 60,6 miljardia Ruotsin kruunua (noin 6,5 miljardia euroa). Fortum kirjasi kaupasta noin 4,3 miljardin euron myyntivoiton eli lähes 5 euroa osaketta kohden. Myyntivoitto raportoidaan osana lopetettujen toimintojen vuoden 2015 toisen neljänneksen tulosta. Distribution-segmentti on esitetty lopetettuna toimintona vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien.

Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum myi 51,4 % omistusosuutensa osakkuusyhtiö AS Võrguteenus Valduksessa virolaiselle sähkönsiirtoyhtiö Elering AS:lle.

Yritysmyynnit vuoden 2014 aikana

Marraskuussa 2014 Fortum myi 31% omistusosuutensa Gasum Oy:n osakkeista Suomen valtiolle. Fortumin osakkeiden kauppahinta oli noin 310 miljoonaa euroa. Yhtiö kirjasi kaupasta noin 190 miljoonan euron myyntivoiton eli noin 0,22 euroa/osake. Myyntivoitto kirjattiin Fortumin Heat, Electricity Sales and Solutions -segmentin vuoden 2014 neljännen vuosineljänneksen tulokseen.

Lokakuussa 2014 Fortum myi Isossa-Britanniassa sijaitsevan tytäryhtiönsä, Grangemouth CHP Limitedin, pitkäaikaiselle asiakkaalleen INEOS Industries Holdings Limitedille. Grangemouth CHP Limited operoi ja omistaa maakaasua polttoaineena käyttävän sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksen, joka sijaitsee Grangemouthissa Skotlannissa. Kokonaiskauppahinta oli noin 54 miljoonaa puntaa (noin 70 miljoonaa euroa). Myyntivoitto kirjattiin Fortumin Power and Technology -segmentin tulokseen vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä.

Huhtikuussa 2014 Fortum sopi myyvänsä Norjan sähkönsiirtoliiketoimintansa Oslon pörssissä noteeratulle energiayhtiö Hafslundille ja Norjan lämpöliiketoimintansa iCON Infrastructure Partners II, L.P. -rahastolle. Samassa yhteydessä Fortum sopi myös myyvänsä osuutensa Fredrikstad Energi AS:ssä (49 %) ja Fredrikstad Energi Nett AS:ssä (35 %) Hafslundille. Kaupat saatettiin päätökseen toisen neljänneksen aikana sen jälkeen kun tarvittavat viranomaishyväksynnät oli saatu ja tavanomaiset yrityskaupan ehdot oli täytetty. Yritysmyyntien velaton kauppahinta oli yhteensä noin 340 miljoonaa euroa. Myynneistä kirjattiin 16 miljoonan euron myyntivoitto Distribution -segmentin ja 52 miljoonan euron myyntivoitto Heat and Electricity Sales and Solutions -segmentin vuoden 2014 toisen neljänneksen tulokseen. Myyntivoitot vastaavat noin 0,08 euroa osaketta kohden.

Tammikuussa 2014 Fortum sopi Kalajoella sijaitsevan Tohkojan tuulivoimahankkeensa myynnistä wpd europe GmbH:lle. Kauppa saatettiin päätökseen vuoden 2014 toisen neljänneksen aikana. Kaupalla oli Fortumille vähäinen positiivinen vaikutus Power and Technology-segmentin tulokseen vuonna 2014.

Tammikuussa 2014 Fortum myi 30 prosentin osuutensa ruotsalaisessa energiayhtiö Karlshamns Kraft AB:ssä yhtiön pääomistajalle E.ONille. Kaupalla oli vähäinen vaikutus Power and Technology-segmentin ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen.

Joulukuussa 2013 Fortum ilmoitti sopineensa Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä Suomi Power Networks Oy:lle, jonka omistaa suomalaisten ja kansainvälisten sijoittajien ryhmä. Velaton kauppahinta on 2,55 miljardia euroa. Fortum kirjasi 1,85 miljardin euron myyntivoiton eli 2,08 euroa osaketta kohden. Myyntivoitto kirjattiin Fortumin Distribution-segmentin vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tulokseen.

Osakemyynnit (brutto), Fortum yhteensä

milj. euroa II/2015 II/2014
muutettu
I-II/2015 I-II/2014
muutettu
2014
muutettu
Edelliset
12kk
Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)1) 6 369 318 6 369 2 819 2 884 6 434
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet (brutto)1) 27 1 311 337
Myydyt myytävissä olevat rahoitusvarat 1 1 1 0
Myydyt osakkeet (brutto) 6 369 319 6 395 2 820 3 196 6 771

Myydyt tytäryhtiöosakkeet - Vaikutus rahoitusasemaan

milj. euroa II/2015 II/2014
muutettu
I-II/2015 I-II/2014
muutettu
2014
muutettu
Edelliset
12kk
Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)1) 6 369 318 6 369 2 819 2 884 6 434
Tulot korollisista lainasaamisista 207 57 207 135 134 206
Osakkeiden myyntihinta (ilman likvidejä varoja) 6 162 261 6 162 2 684 2 750 6 228
Likvidit varat myydyissä tytäryrityksissä 12 9 12 9 10 13
Saatu myyntihinta 6 174 271 6 174 2 692 2 761 6 243
käyttöomaisuushyödykkeet 2) 2 577 207 2 577 1 319 1 342 2 600
Muut pitkä- ja lyhytaikaiset varat 120 104 120 185 204 139
Likvidit varat 12 9 12 9 10 13
Korolliset lainat -207 -55 -207 -135 -131 -203
Muut velat ja varaukset -611 -61 -611 -603 -622 -630
Myydyt nettovarat 1 891 204 1 891 775 803 1 919
Myyntivoitto 4 282 67 4 282 1 917 1 958 4 323

1) Osakkeiden kauppahinnan ja myydyn tytäryhtiön korollisten lainojen takaisinmaksusta saatujen yhteensä 6,4 miljardin euron tulojen lisäksi Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminta maksoi konserniavustusvelan netotettuna kassavaroilla (0,1 miljardia euroa) osana liiketoiminnan

2) Tytäryritysten myynnit sisältävät varoja ja velkoja, jotka luokiteltiin Myytävänä oleviksi omaisuuseriksi joulukuussa 2013.

8. Valuuttakurssit

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona. Keskeisimmät Fortum-konsernissa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi
1-6/2015 1-3/2015 1-12/2014 1-9/2014 1-6/2014 1-3/2014
Ruotsi (SEK) 9,3260 9,3534 9,1004 9,0380 8,9774 8,8777
Norja (NOK) 8,6949 8,7883 8,3940 8,2893 8,3174 8,3510
Puola (PLN) 4,1521 4,1796 4,1909 4,1807 4,1776 4,1857
Venäjä (RUB) 65,9096 70,9755 51,4243 48,0976 47,8497 47,9490
Kauden lopun valuuttakurssi
30.6.2015 31.3.2015 31.12.2014 30.9.2014 30.6.2014 31.3.2014
Ruotsi (SEK) 9,2150 9,2901 9,3930 9,1465 9,1762 8,9483
Norja (NOK) 8,7910 8,7035 9,0420 8,1190 8,4035 8,2550
Puola (PLN) 4,1911 4,0854 4,2732 4,1776 4,1568 4,1719
Venäjä (RUB) 62,3550 62,4400 72,3370 49,7653 46,3779 48,7800

9. Tuloverot

Tuloverokanta tuloslaskelman mukaan vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 16,2% (I-II/2014: 14,9%). Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta lasketaan verojen jälkeen. Veroprosentti vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, ilman osuutta osakkuusyritysten ja yhteisyritysten voitoista ja verovapaita myyntivoittoja oli 19,4 % (I-II/2014: 20,4%).

10. Osakekohtainen osinko

Vuoden 2014 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti, sekä lisäosingosta, 0,20 euroa osaketta kohti, yhteensä 1 155 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 31.3.2015. Osingot maksettiin 14.4.2015.

Yhtiökokous 8.4.2014 päätti jakaa osinkoa tilikaudelta 2013 1,10 euroa osakkeelta, yhteensä 977 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 22.4.2014.

11. Aineettomien hyödykkeiden muutos

milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Kirjanpitoarvo kauden alussa 276 384 384
Käyttöomaisuusinvestoinnit 4 22 22
Päästöoikeuksien muutokset -13 -14 -1
Vähennykset 0 -1 0
Poistot ja arvonalentumiset 1) -11 -13 -25
Myynnit 2) -30 -18 -23
Uudelleenryhmittelyt 6 9 21
Muuntoerot ja muut muutokset 29 -4 -102
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 262 364 276
Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa 197 265 170
Muuntoerokirjausten vaikutus liikearvon määrään 27 -6 -101

1) Sisältää lopetettujen toimintojen poistot. Katso liitetieto 6.

2) Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan varat siirrettiin myytävinä oleviin omaisuuseriin vuonna 2013. Lisätietoa tytäryhtiöiden myynneistä, katso liitetieto 7.

12. Aineellisten hyödykkeiden muutos

milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Kirjanpitoarvo kauden alussa 11 195 12 849 12 849
Tytäryhtiöhankinnat 1 0 0
Käyttöomaisuusinvestoinnit 255 266 752
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut 0 0 -3
Vähennykset -2 -2 -7
Poistot ja arvonalentumiset 1) -209 -268 -502
Myynnit 2) -2 538 -205 -229
Uudelleenryhmittelyt -6 -9 -21
Muuntoerot ja muut muutokset 450 -305 -1 643
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 9 146 12 327 11 195

1) Sisältää lopetettujen toimintojen poistot. Katso liitetieto 6.

2) Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan varat siirrettiin myytävinä oleviin omaisuuseriin vuonna 2013. Lisätietoa tytäryhtiöiden myynneistä, katso liitetieto 7.

13. Muutokset osuuksissa osakkuus- ja yhteisyrityksissä

milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Kirjanpitoarvo kauden alussa 2 027 2 341 2 341
Osakkuusyritysten hankinnat 5 25 62
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 1) 80 109 149
Saadut osingot -49 -48 -57
Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät 0 3 -16
Muuntoerot ja muut muutokset 79 -41 -270
Myynnit -26 -69 -181
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 2 115 2 321 2 027

1) Sisältää lopetettujen toimintojen osuuden

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vuoden 2015 toisella neljänneksellä oli 22 miljoonaa euroa (II/2014: 37), josta Hafslundin osuus oli 14 miljoonaa euroa (II/2014: 22), Territorial Generating Companyn 1 (TGC-1) osuus 16 miljoonaa euroa (II/2014: 18) ja Fortum Värmen osuus -7 miljoonaa euroa (II/2014: 4).

Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin ja TGC-1:n tulos sisältyy Fortumin lukuihin edellisen neljänneksen julkaistujen lukujen perusteella, sillä tavallisesti viimeisin osavuosikatsaus ei ole vielä saatavilla. Hafslund julkaisi vuoden 2015 toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksensa 10.7.2015. Hafslundin toisen vuosineljänneksen tulosvaikutusta ei ole huomioitu Fortumin toisen vuosineljänneksen tuloksessa.

Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta tammi-kesäkuulta 2015 oli 80 miljoonaa euroa (I-II/2014: 109), josta Hafslundin osuus oli 21 miljoonaa euroa (I-II 2014: 31), Territorial Generating Companyn 1 (TGC-1) osuus 28 miljoonaa euroa (I-II 2014: 32) ja Fortum Värmen osuus 31 miljoonaa euroa (I-II 2014: 48)

Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta vuonna 2014 oli 149 miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 32 miljoonaa euroa, Territorial Generating Companyn 1 (TGC-1) osuus 35 miljoonaa euroa ja Fortum Värmen osuus 67 miljoonaa euroa.

Saadut osingot

Vuoden 2015 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum sai osakkuusyhtiöiltään osinkoa 49 miljoonaa euroa (I-II/2014: 48), josta Värmeltä saatu osinko oli 21 miljoonaa euroa (I-II 2014: 22) ja Hafslundilta saatu osinko oli 19 miljoonaa euroa (I-II 2014: 20).

14. Korolliset saamiset

Tasearvo Käypä Tasearvo Käypä
arvo arvo
milj. euroa 30.6.2015 30.6.2015 31.12.2014 31.12.2014
Pitkäaikaiset lainasaamiset 1) 1 814 1 897 2 044 2 216

1) Tasearvo sisältää pitkäaikaisen saatavan lyhytaikaisen osuuden 3 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 3).

Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy saamisia osakkuusyrityksiltä ja yhteisyrityksiltä yhteensä 1 812 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 2 041). Näihin saamisiin sisältyy 1 386 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 1 310) ruotsalaisilta ydinvoima-osakkuusyrityksiltä OKG AB:lta ja Forsmarks Kraftgrupp AB:lta, joita rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy myös saamisia Fortum Värmeltä 263 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 553) ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä (TVO) 95 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 110).

TVO:n rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Fortumin osakassaaminen liittyen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamiseen oli kesäkuun 2015 lopussa 95 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 95). Tämän lisäksi yhtiö on sitoutunut antamaan projektille korkeintaan 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

TVO:n yhtiökokous on 24 kesäkuuta päättänyt yhtiön hallituksen esityksen mukaisesti, ettei Olkiluoto 4:lle haeta rakentamislupaa. Fortum oli antanut 15 miljoonan euron osakaslainan TVO:lle rahoittamaan Olkiluoto 4:n suunnittelua. Fortumin osuus TVO:n alaskirjauksista liittyen Olkuluoto 4:n kuluihin on netotettu tätä osakaslainaa vastaan. Fortumin antama 57 miljoonan euron sitoumus koskien Olkiluoto 4:n lisärahoitusta on purettu. Fortumilla ei ole enää velvoitteita liittyen Olkiluoto 4 projektiin.

15. Korollinen vieras pääoma, likvidit varat ja nettovelka

Korolliset velat Tasearvo Käypä
arvo
Tasearvo Käypä
arvo
milj. euroa 30.6.2015 30.6.2015 31.12.2014 31.12.2014
Joukkovelkakirjalainat 4 754 5 071 4 748 5 093
Lainat rahoituslaitoksilta 575 623 722 777
Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1) 1 260 1 320 1 226 1 296
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 2) 6 589 7 014 6 696 7 166
Lyhytaikaiset korolliset velat 176 176 287 287
Yhteensä 6 765 7 190 6 983 7 453

1) Sisältää lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 1 074 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 1 040), lainat suomalaisilta eläkelaitoksilta 73 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 78) ja muut lainat 113 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 108).

Maaliskuussa Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Teollisuuden Voimalta 34 miljoonalla eurolla yhteensä 1 074 miljoonaan euroon. Toisen kvartaalin aikana Fortum maksoi takaisin lainoja 164 miljoonaa euroa.

Lyhytaikainen rahoitus oli 176 miljoonaa euroa 2015 kesäkuun lopussa (vuoden 2014 lopussa: 287). Korollinen velka pieneni toisen neljänneksen aikana 217 miljoonaa euroa 6 982 miljoonasta eurosta 6 765 miljoonaan euroon.

Pääasiassa euro- ja Ruotsin kruunumääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 2,9 % (vuoden 2014 lopussa: 2,9 %). Osa ulkoisista lainoista, 786 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 681), on vaihdettu johdannaissopimuksilla Venäjän ruplamääräisiksi. Näiden lainojen keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 14,3 % sisältäen Venäjän ruplasuojauksen kulut (vuoden 2014 lopussa: 11,3 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen tilinpäätöspäivänä oli 4,2 % (vuoden 2014 lopussa: 3,7 %).

Korollisten lainojen erääntyminen

milj. euroa 30.6.2015
2015 942
2016 838
2017 516
2018 600
2019 804
2020 ja myöhemmin 3 065
Yhteensä 6 765

Likvidit varat

milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti yli 3 kuukautta 5 837 0 757
Rahat ja pankkisaamiset 2 774 2 157 2 009
Yhteensä 8 612 2 157 2 766

Likvidit varat kasvoivat vuoden toisen neljänneksen aikana 5 344 miljoonaa euroa, 3 268 miljoonasta eurosta 8 612 miljoonaan euroon. Kasvu oli seurausta pääasiassa Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä.

Likvidit varat sisältävät talletuksia ja rahaa pankkitileillä 7 160 miljoonaa euroa ja yritystodistuksia 1 292 miljoonaa euroa. Likvidien varojen keskimääräinen korko ilman OAO Fortumin likvidejä varoja oli tilinpäätöspäivänä 0,1 %. OAO Fortumissa likvidien varojen määrä oli 158 miljoonaa euroa (31.12.2014: 134), joiden keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 9 %.

Talletukset ja arvopaperit koostuvat määräaikaisista talletuksista ja yritystodistuksista, joiden maturiteetti on yli 3 mutta alle 12 kuukautta.

Määräaikaistalletusten sekä rahojen ja pankkisaamisten määrä oli 7 244 miljoonaa euroa ja ne ovat pankeissa, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus. Yritystodistusten vastapuolilla on joko samantasoinen luottoluokitus tai vaihtoehtoisesti konsernin luotonvalvonta on ne erikseen arvioinut ja hyväksynyt.

2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden.

Nettovelka
milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Korolliset velat 6 765 7 166 6 983
Likvidit varat 8 612 2 157 2 766
Nettovelka -1 846 5 008 4 217
Nettovelka ilman Värmen rahoitusta -2 109 4 136 3 664

16. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Taseeseen sisältyvät erät
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 790 756 774
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 790 756 774
Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan 1 084 1 059 1 084
Rahastotavoite 1 074 1 039 1 074
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1 074 1 039 1 039

Ydinvoimaan liittyvät varaukset

Ydinenergialain mukaisesti Fortum tekee Työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuusta joka kolmas vuosi kesäkuun loppuun mennessä. Vastuun määrä perustuu kolmen vuoden välein päivitettävään tekniseen suunnitelmaan. Uutta teknistä suunnitelmaa vastaava kustannusarvio päivitettiin vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Päivityksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin ja loppusijoittamiseen sekä laitoksen käytöstäpoistoon liittyvien tulevien kustannusten odotetaan nousevan. Työ- ja elinkeinoministeriö päätti vastuun määrän vuoden 2014 lopussa.

Lain mukainen Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2015 tekemään päätökseen perustuva vastuu 30.6.2015 oli 1 084 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjattu ydinjätehuoltovaraus perustuu tulevaisuuden kustannuksia koskeviin kassavirtaennusteisiin, jotka pohjautuvat samoihin selvityksiin kuin lainmukainen vastuu. Ydinvoimavarauksen tasearvo, joka on laskettu IAS 37:n mukaisesti, on kasvanut 16 miljoonalla eurolla vuoden 2014 lopun arvosta, ja oli 30.6.2015 yhteensä 790 miljoonaa euroa. Suurin syy lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen väliseen eroon on se, että lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa lainmukaisen vastuun määrää päätettäessä vuosittain joulukuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2014 päätökseen ja on yhteensä 1 074 miljoonaa euroa. Fortum maksoi maaliskuussa 2015 24 miljoonan euron ydinjätehuoltomaksun, minkä jälkeen Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on täysin katettu. Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Fortum on anonut lakiperusteista ydinjätehuoltorahaston maksujen jaksottamista kolmen tulevan vuoden ajalle lainmukaisen vastuun kasvun myötä. Työ- ja elinkeinoministeri hyväksyi anomuksen joulukuussa 2013. Rahastossa on IFRS:n näkökulmasta 284 miljoonan euron ylijäämä, koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 30.6.2015 oli 1 074 miljoonaa euroa, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä oli 790 miljoonaa euroa.

Vaikutukset vertailukelpoiseen liikevoittoon sekä liikevoittoon

Power and Technology-segmentin liikevoittoon vaikuttaa Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahaston kirjanpitokäsittelystä syntyvät erät, sillä Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso 'Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät', liitetieto 4. Kirjauksen vaikutus Fortumin vuoden 2015 toisen neljänneksen tulokseen oli 3 miljoonaa euroa, kun vastaavasti viime vuoden vastaavana ajankohtana se oli 0 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen vaikutus kahden ensimmäisen neljänneksen aikana oli 6 miljoonaa euroa, kun vastaavasti viime vuonna vaikutus oli -4

Osakkuusyritykset

Fortumilla on vähemmistöosuuksia suomalaisessa ja ruotsalaisissa ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyrityksissä. Fortum on näiden yritysten osalta käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laadintaperiaatteidensa mukaisesti.

Lisäksi Fortum on antanut takauksia ydinvoimaosakkuusyrityksille (lisätietoja liitetiedossa 21).

17. Muut varaukset

Tuotantokapasiteettia koskeviin
ehtoihin liittyvä varaus
Muut varaukset
milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Varaukset kauden alussa 56 103 103 26 14 14
Käyttämättömien varausten purku -32 -4 -4 -1 -1 -3
Varausten lisäys 0 0 0 3 6 22
Käytetyt varaukset 0 -3 -14 -9 -2 -4
Diskonttauksen purkautuminen 1 3 6 0 0 0
Kurssierot 7 -2 -35 1 0 -3
Varaukset kauden lopussa 32 96 56 19 17 26
Lyhytaikaiset varaukset 1) 32 76 56 6 3 10
Pitkäaikaiset varaukset 0 20 0 14 14 17

1) Sisältyy tase-erään ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma

Fortumin Venäjällä käynnissä olevaan investointiohjelmaan liittyy tulevaa tuotantokapasiteettia koskevia ehtoja. Ehtojen mukaan Fortumilta voidaan periä sakkomaksuja, mikäli investointiohjelman tuoman uuden tuotantokapasiteetin käyttöönotto merkittävästi lykkääntyy tai investointisopimuksen pääehdot eivät muulta osin täyty. Mahdollisia sakkoja varten tehdyn varauksen määrä arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöshetkenä. Uudelleenarviointi kattaa investointiohjelman mukaiset vielä keskeneräiset voimalaitokset ja näiden arvioidussa käyttöönottoajankohdassa sekä riskeissä tapahtuneet muutokset.

Vuoden 2015 toisen neljänneksen lopussa tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvä varaus oli 32 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 56). Ensimmäisen neljänneksen aikana varausta purettiin tulokseen 32 miljoonaa euroa Nyagan 3:n valmistumisen jälkeen.

18. Pantatut varat

milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Omasta puolesta annetut
Lainat
Pantit 298 290 292
Kiinteistökiinnitykset 137 137 137
Muut sitoumukset
Kiinteistökiinnitykset 118 137 137

Lainojen vakuudeksi pantatut varat

Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Fortumilla on tätä lainaa varten vakuutena Kemijoki Oy:n osakkeita. Pantattuina olevien osakkeiden arvo 30.6.2015 oli 269 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 269).

Pantit -erään kuuluvat myös pankkitalletukset 9 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 3), jotka on annettu Nasdaq OMX Commodities Europen ja kansainvälisten ICE- ja EEX-pörssien kanssa käytävän sähkökaupan ja hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi.

Virolainen Fortum Tartu (Fortumin omistusosuus 60 %) on antanut kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 96 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa: 96) lainan vakuudeksi. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (vuoden 2014 lopussa: 41) kiinteistökiinnitykset.

Lisätietoja näihin kiinnityksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 15 Korollinen vieras pääoma, likvidit varat ja nettovelka.

Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat

Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi suomalaisiin voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 118 miljoonaa euroa kesäkuun 2015 lopussa (vuoden 2014 lopussa: 137). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen.

19. Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset

milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Vuoden sisällä erääntyvät 16 21 24
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät 28 37 43
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 29 100 76
Yhteensä 73 158 142

20. Investointisitoumukset

milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 522 585 458
Aineettomat hyödykkeet 5 6 3
Yhteensä 527 591 461

21. Vastuut

milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Omasta puolesta annetut
Muut vastuut 72 79 64
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Takaukset 464 484 459
Muut vastuut 125 125 125

Vastuut osakkuusyritysten puolesta

Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annettavat vastuut liittyvät pääasiassa Fortumin ydinvoimaosakkuusyrityksille (Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB ja OKG AB) annettuihin takauksiin. Forsmarks Kraftgrupp AB:lle ja OKG AB:lle annettavien takauksien määrä oli kesäkuun 2015 lopussa 3 696 miljoonaa Ruotsin kruunua (401 miljoonaa euroa) (vuoden 2014 lopussa: 393 miljoonaa euroa). Forsmarks Kraftgrupp AB:lle ja OKG AB:lle annettavien takauksien määrä vuosille 2015-2017 nousee nykyisestä 3 696 miljoonasta Ruotsin kruunusta (401 miljoonaa euroa) 5 393miljoonaan Ruotsin kruunuun (585 miljoonaa euroa) myöhemmin vuonna 2015.

Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta annettu takaus rahastolle oli 37 miljoonaa euroa kesäkuun lopussa (vuoden 2014 lopussa: 41).

Lisätietoa Loviisan ydinvoimalaitokseen sekä Fortumin Ruotsin ja Suomen vähemmistöomisteisten ydinvoimaosakkuusyhtiöiden liittyvistä varoista ja veloista on esitetty liitetiedossa 16.

22. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Tytäryritykset

Fortum on saanut Ruotsissa vuosittain vuosien 2009-2012 tuloverotuksia koskevia jälkiverotuspäätöksiä 2011-2013 joulukuussa sekä 2014 lokakuussa. Veroviranomaisten kannan mukaan Fortumin pitäisi maksaa lisää tuloveroa vuosilta 2009-2012 vuosina 2004-2005 ruotsalaisten tytäryhtiöiden välillä toteutettuun lainojen uudelleen kohdistamiseen sekä vuosilta 2010-2012 vuonna 2008 toteutuneen TGC 10:n (nykyään OAO Fortum) osakkeiden hankinnan rahoittamiseen liittyen. Veroviranomaisten vaateet perustuvat vuonna 2009 toteutettuun verolainsäädännön muutokseen. Fortumin näkemyksen mukaan vaatimukset ovat perusteettomia ja Fortum on valittanut veroviranomaisten päätöksistä. Kaikki tapaukset ovat vireillä hallinto-oikeudessa. Tammikuussa 2015 Ruotsin veroviranomaiset ilmoittivat hallinto-oikeudelle, että he luopuvat vuotta 2010 koskevista vaateistaan TGG 10:n rahoitukseen liittyen.

Lainopillisten arvioiden ja lausuntojen perusteella tilinpäätökseen ei ole tehty jälkiverotuspäätöksistä verovarauksia. Mikäli veroviranomaisten päätökset jäävät voimaan valitusprosessin jälkeen, vaikutus tilikauden voittoon olisi noin 425 miljoonaa Ruotsin kruunua (46 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2009, 379 miljoonaa Ruotsin kruunua (41 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2010, arviolta 511 miljoonaa Ruotsin kruunua (56 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2011, ja 173 miljoonaa kruunua (19 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2012.

Fortum on saanut vuosien 2008-2011 tuloveroja koskevat jälkiverotuspäätökset Belgiassa. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum EIF NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön. Ensimmäisen asteen tuomioistuin Antwerpenissa hylkäsi Fortumin valituksen vuosilta 2008 ja 2009 kesäkuussa 2014. Fortumin näkemyksen mukaan päätös on perusteeton ja Fortum on valittanut asiassa valitustuomioistuimeen. Tilinpäätökseen ei lainopillisten arvioiden ja lausuntojen perusteella ole tehty jälkiverotuspäätöksistä verovarausta. Mikäli veroviranomaisen päätöksistä tehtyä valitusta ei hyväksytä ja jälkiverotuspäätös jää voimaan, vaikutus olisi vuoden 2008 osalta noin 36 miljoonaa euroa, vuoden 2009 osalta noin 27 miljoonaa euroa, vuoden 2010 osalta noin 15 miljoonaa euroa ja vuoden 2011 osalta noin 21 miljoonaa euroa. Kyseessä olevat verot on jo maksettu. Mikäli valitus hyväksytään Fortum tulee saamaan 7 %:n koron kyseessä oleville summille.

Fortum on saanut vuoden 2007 tuloveroa koskevan jälkiverotuspäätöksen joulukuussa 2013. Veroviranomaiset katsoivat siirtohintatarkastuksen perusteella, että Fortum Oyj tekee yksityiskohtaiset liiketoimintapäätökset kaikkien konserniyhtiöiden puolesta ja tästä syystä Fortumin belgialaiseen tytäryhtiöön Fortum Project Finance NV:hen tehtyä pääomasijoitusta ei pidetä verotuksessa pääomasijoituksena, vaan uudelleen luokitellaan tytäryhtiön käyttöön annetuiksi varoiksi. Veroviranomaisten mielestä Fortum Project Finance NV:n lainasaamisilleen saama korkotuotto tulisi verottaa Suomessa eikä Belgiassa. Fortum katsoi vaateet perusteettomiksi niin perusteiltaan kuin lain tulkinnan näkökulmasta. Fortum valitti päätöksestä.

Konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi Fortumin verovuotta 2007 koskevan oikaisuvaatimuksen 21.8.2014. Oikaisulautakunnan päätös noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessään kesäkuussa 2014 omaksumaa linjaa, jonka mukaan siirtohinnoittelusäännösten nojalla ei voida muuttaa liiketoiminnan verotuksellista luonnetta toiseksi, vaan ainoastaan puuttua tavaran tai palvelun hinnoitteluun. Ennakkopäätöksestä huolimatta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valittanut tästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Jos Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus menestyy oikeusasteissa, vaikutus tilikauden tulokseen olisi noin 136 miljoonaa euroa vuoden 2007 osalta. Tilinpäätökseen ei lainopillisten arvion ja sitä tukevan lausunnon perusteella ole tehty asiasta verovarausta.

Joulukuussa 2014 Fortum on saanut Konserniverokeskukselta verottamatta jättämispäätöksen koskien rahoitustoimintaa Belgian ja Hollannin rahoitusyhtiössä vuosina 2008-2011. Päätös annettiin vuosina 2013-2014 suoritetun siirtohinnoittelutarkastuksen perusteella ja siinä tehty linjaus noudatti oikaisulautakunnan Fortumille antamaa päätöstä koskien vuotta 2007. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valittanut päätöksistä helmikuussa 2015 ja tapaukset ovat nyt vireillä Konserniverokeskuksen oikaisulautakunnassa. Oikaisuvaatimuksen mukaan Konserniverokeskuksen verottamattajättämistä koskeva päätös on kumottava ja Fortum Project Finance NV:n vuosina 2008-2011 saamat korkotuotot on verotettava Suomessa eikä Belgiassa. Mikäli veronsaajien oikeudenvalvontayksikön oikaisuvaatimus menestyisi negatiivinen vaikutus tilikauden voittoon olisi noin 140 miljoonaa euroa koskien vuotta 2008, 99 miljoonaa euroa koskien vuotta 2009, 76 miljoonaa euroa koskien vuotta 2010, ja 90 miljoonaa euroa koskien vuotta 2011. Lisäksi Fortum Oyj olisi velvollinen maksamaan veronlisäystä. Verovuotta 2007 koskevan asian periaatteellisen kannan mukaisesti Fortum pitää vaateita perusteettomina myös tältä osin. Tilinpäätökseen ei lainopillisen arvion ja sitä tukevan lausunnon perusteella ole tehty asiasta verovarausta.

Osakkuusyritykset

Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3), omistamiensa Teollisuuden Voima Oyj osakkeiden (TVO) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3-laitosyksikön rakennustyöt ovat pääosin valmiit ja pääkomponentit on asennettu paikoilleen. Turbiinilaitoksella käyttöönoton ensimmäinen vaihe on valmistunut. Osa järjestelmistä ja komponenteista pidetään käytössä, osa on säilöttynä erillisen suunnitelman mukaisesti. Automaation testaukset testikentällä Erlangenissa Saksassa etenivät. TVO sai laitostoimittajalta, AREVA-Siemens, syyskuussa 2014 lisätietoja OL3-projektin aikataulusta. Tietojen mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa loppuvuodesta 2018. Aikatauluarvion yksityiskohtainen tarkastelu on käynnissä.

Joulukuussa 2008 OL3 laitostoimittaja aloitti Kansainvälisen kauppakamarin sääntöjen mukaisen välimiesmenettelyn ja toimitti vaateen koskien OL3:n viivästymistä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Laitostoimittajan lokakuussa 2014 toimittama ja marraskuussa 2014 korjaama päivitetty rahamääräinen vaatimus on kokonaisuudessaan noin 3,4 miljardia euroa. Vaatimus kattaa rakentamisajan tapahtumat vuoden 2011 kesäkuun loppuun asti.

TVO jätti asiassa vuonna 2012 kanteen ja vastineen. TVO:n lokakuussa 2014 päivittämä rahamääräinen arvio yhtiön kustannuksista ja menetyksistä on noin 2,3 miljardia euroa vuoden 2018 loppupuolelle asti, joka on OL3-laitostoimittajan syyskuussa 2014 toimittaman aikataulun mukaan OL3:n säännöllisen sähköntuotannon ajankohta.

Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt (AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG) ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista.

Välimiesmenettely voi kestää useita vuosia, jona aikana vaateiden määrät voivat vielä muuttua.

Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi jotkin konserniyhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin normaaliin liiketoimintaan ja verotukseen liittyvissä riita-asioissa. Johdon mukaan näillä asioilla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta konsernin rahoitusasemaan.

23. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Vuonna 2015 ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2014 lopussa oli 50,76 %. Vuonna 2015 osakemäärä ei ole muuttunut.

Marraskuussa 2014 Fortum myi 31% omistusosuutensa Gasum Oy:n osakkeista Suomen valtiolle. Katso lisätietoja kaupasta liitetiedosta 7 Yrityshankinnat ja –myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

milj. euroa II/2015 II/2014
muutettu
2014
muutettu
Myynnit 33 28 76
Korot lainasaamisista 16 31 59
Ostot 249 300 564

Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

milj. euroa 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset 1 812 2 285 2 041
Myyntisaamiset 7 18 17
Muut saamiset 18 25 15
Pitkäaikaiset velat 279 327 262
Ostovelat 0 4 7
Muut velat 3 3 4

24. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

Käyttökate (EBITDA =Tulos ennen korkoja, veroja
sekä poistoja ja arvonalentumisia)
= Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen käyttökate = Käyttökate - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - tuotantokapasiteettia
koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutus
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät = Kertaluonteiset erät + muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen liikevoitto = Liikevoitto - kertaluonteiset erät - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kertaluonteiset erät = Pääasiassa käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät = Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit, joihin ei
voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä IFRIC tulkinnan nro 5
mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa.
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta = Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Investoinnit käyttöomaisuuteen = Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien
kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät
investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana
taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät
olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai
ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan
hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta
kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa.
Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien
vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin = Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin
myytävissä oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan
on lisätty hankittavan yhtiön nettovelka.
Oman pääoman tuotto, % = Kauden voitto
x 100
Oma pääoma keskimäärin
Sijoitetun pääoman tuotto, % = Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
x 100
Sijoitettu pääoma keskimäärin
Sidotun pääoman tuotto, % = Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
x 100
Sidottu pääoma keskimäärin
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % = Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta (IAS 39 oikaistu sekä pois lukien merkittävimmät myyntivoitot
ja -tappiot)
x 100
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma = Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - varaukset
Sidottu pääoma = Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat -
korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen,
veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka
syntyvät suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien

johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista)

25. Tunnuslukujen laskentakaavat

Vertailukelpoinen sidottu pääoma = Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja veloilla, jotka aiheutuvat
niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannaissopimuksista, joihin ei
voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa
Korolliset nettovelat = Korolliset velat - likvidit varat
Velkaantumisaste, % = Korolliset nettovelat
Oma pääoma
x 100
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat
Taseen loppusumma
x 100
Nettovelka/käyttökate = Korollinen nettovelka
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate = Korollinen nettovelka
Vertailukelpoinen käyttökate
Korkokate = Liikevoitto
Nettokorkokulut
Korkokate sisältäen aktivoitut vieraan pääoman
menot
= Liikevoitto
Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot
Tulos/osake (EPS) = Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden
aikana
Oma pääoma/osake, euroa = Oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Edelliset 12 kk = Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta

Fortum Oyj Tammi-kesäkuu 2015

Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat

Sähkön kulutus
Edelliset
TWh II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12kk
Pohjoismaat 87 86 197 196 378 379
Venäjä 230 230 506 507 1 021 1 020
Tjumen 22 22 46 46 93 93
Tseljabinsk 8 8 18 18 36 36
Venäjän Uralin alue 60 60 129 130 260 259
Edelliset
12kk
27,8
33,0
28,6
28,3
1 149
333
28,3 31,2 30,2 32,4 32,8 31,7
3 362
159
605
1 069
7 5 7 6 6 7
67
64 110 59 109 99 75
II/2015
20,7
25,8
21,1
20,8
1 132
326
3 362
140
578
1 021
59
II/2014
25,7
34,6
31,6
31,3
1 203
271
3 362
152
493
1 132
75
I-II/2015
24,4
28,9
24,8
24,3
1 127
360
3 362
152
647
1 036
60
I-II/2014
27,9
34,9
30,8
30,6
1 156
303
3 362
168
553
1 075
77
2014
29,6
36,0
31,6
31,4
1 163
304
3 362
167
552
1 089
75

1) Ilman kapasiteettitariffia.

2) Kapasiteettihinnat maksettu ainoastaan kunakin ajankohtana saatavilla olevalle kapasiteetille.

Vesivarastot
TWh 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Pohjoismaiset vesivarastot 69 83 80
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo 84 84 83
Vienti / tuonti
Edelliset
TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12kk
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä -5 -3 -9 -8 -14 -15
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä 1 0 3 1 4 6
Vienti / tuonti Pohjoismaat, Yhteensä -4 -3 -6 -7 -10 -9
Venäjän sähköreformi
Edelliset
% II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12kk
Osuus sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla 83 79 83 81 81 82
Saavutetut sähkön myyntihinnat
Edelliset
EUR/MWh II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12kk
Power-segmentin sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa 31,1 40,2 34,5 39,9 41,4 38,5
Russia-segmentin sähkönhinta 27,9 32,3 26,8 31,4 30,4 28,1

Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähköntuotanto
Edelliset
TWh II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12kk
Sähköntuotanto EU-maissa ja Norjassa 12,3 11,7 25,6 26,0 50,1 49,7
Sähköntuotanto Venäjällä 5,6 4,9 13,1 11,3 23,3 25,1
Yhteensä 18,0 16,6 38,7 37,3 73,4 74,8
Lämmöntuotanto
Edelliset
TWh II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12kk
Lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa 1,2 1,7 3,6 4,7 8,2 7,1
Lämmöntuotanto Venäjällä 4,4 4,5 13,9 14,4 26,4 25,9
Yhteensä 5,6 6,3 17,5 19,1 34,6 33,0
Sähkötuotantokapasiteetti segmenteittäin
MW 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Power 1) 9 068 9 176 9 063
Heat, Electricity Sales and Solutions 749 793 803
Russia 2) 4 663 4 292 4 758
Yhteensä 14 479 14 261 14 624

1) josta 750 MW pitkäaikaissäilönnässä

2) josta 43 MW pitkäaikaissäilönnässä

Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin
MW 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Power 0 250 0
Heat, Electricity Sales and Solutions 3 927 3 919 3 936
Russia 1) 12 994 13 466 13 466
Yhteensä 16 921 17 635 17 402

1) josta 240 MW pitkäaikaissäilönnässä

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
Edelliset
TWh II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12kk
Vesi- ja tuulivoima 6,4 5,9 12,6 12,3 22,4 22,7
Ydinvoima 5,4 5,0 11,7 11,6 23,8 23,9
Lämpövoima 0,2 0,3 0,5 0,7 1,8 1,6
Yhteensä 12,0 11,2 24,9 24,7 48,0 48,2
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
Edelliset
% II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12kk
Vesi- ja tuulivoima 54 53 51 50 46 47
Ydinvoima 45 45 47 47 50 50
Lämpövoima 1 2 2 3 4 3
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Sähkönmyynti
II/2014 I-II/2014 2014 Edelliset
milj. euroa II/2015 muutettu I-II/2015 muutettu muutettu 12kk
Sähkönmyynti EU-maissa ja Norjassa 446 507 1 021 1 150 2 344 2 215
Sähkönmyynti Venäjällä 166 183 348 401 758 705
Yhteensä 612 690 1 369 1 551 3 102 2 920

Fortum Oyj Tammi-kesäkuu 2015

Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit

Lämmönmyynti
Edelliset
milj. euroa II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12kk
Lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa 83 91 244 269 468 443
Lämmönmyynti Venäjällä 44 51 124 162 285 247
Yhteensä 127 142 368 431 753 690
Sähkönmyynti alueittain
Edelliset
TWh II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12kk
Suomi 5,7 5,0 11,4 11,0 21,6 22,0
Ruotsi 7,1 5,9 15,1 14,1 28,2 29,2
Venäjä 6,6 5,8 15,0 12,9 26,5 28,6
Muut maat 0,6 0,9 1,5 2,1 3,8 3,2
Yhteensä 20,0 17,7 43,0 40,2 80,1 82,9

Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Lämmönmyynti alueittain
Edelliset
TWh II/2015 II/2014 I-II/2015 I-II/2014 2014 12kk
Venäjä 4,4 4,5 13,8 14,2 26,0 25,6
Suomi 0,6 0,6 1,8 1,8 3,2 3,2
Puola 0,5 0,5 2,0 2,0 3,4 3,4
Muut maat1) 0,2 0,7 0,7 1,8 2,8 1,7
Yhteensä 5,7 6,3 18,4 19,9 35,4 33,9

1) Sisältää lokakuuhun 2014 saakka Iso-Britannian, joka raportoidaan Power and Technology-segmentin muu myynti -rivillä.

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.