Annual Report • Jan 11, 2016
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
20 KL-Varaosat
22 Suomen Helakeskus ja Rakennushelasto
Panostaja on aktiivinen ja vastuullinen suomalainen sijoitusyhtiö. Sijoitamme pitkäjänteisesti ja hajautetusti eri toimialoille. Hankimme
KEHITTÄJÄ
enemmistöosuuden potentiaalisista pk-sektorin yrityksistä, joita
ja osakkeemme noteerataan NASDAQ Helsinki Oy:ssä.
kehitämme aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tuomme yrityksiin liiketaloudellista osaamista ja työkaluja operatiiviseen toimintaan. Näin luomme uusia suomalaisia menestystarinoita. 30 vuoden kokemus tekee meistä alan uranuurtajan. Vuonna 2015 Panostajan liikevaihto oli 148,2 miljoonaa euroa ja palveluksessamme oli keskimäärin 1 176 henkilöä. Pääkonttorimme sijaitsee Tampereella
AKTIIVINEN
LIIKEVAIHTO 148,2 M€
TILIKAUDEN TULOS 13,5 M€
HENKILÖSTÖ 1 176
OSAKEKANNAN MARKKINA-ARVO 44,5 M€
PANOSTAJA TEKI SOPIMUK-01
2015
SEN 50 miljoonan euron kotimaisesta yritystodistusohjelmasta, jonka puitteissa yhtiö voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia.
HAMMASLÄÄKÄRIASEMA MEGAKLINIKKA liittyi konserniin, kun Panostaja osti siitä 75 prosentin osuuden. Uudenlaiseen toimintatapaan perustuvan Megaklinikan liikevaihto on noin 5,5 milj. euroa ja henkilöstön määrä 90. 02
PANOSTAJA OTTI KÄYTTÖÖN työkalun strate-
gian johtamiseen ja toimeenpanon seurantaan. LATO, joka tulee sanoista Leadership Automation Tool, on Panostajan ja sen tytäryritysten hallitusten ja johtoryhmien käytössä edistämässä strategisten hankkeiden toteutumista ja strategian toimeenpanoa.
LATO
"Granon ja Multiprintin yhdistyminen vahvistaa osaamistamme. Meitä on entistäkin suurempi joukko ammattilaisia kuuntelemassa ja auttamassa asiakkaita. Asiakkaiden tarpeet ohjaavat myös investointejamme"
Jaakko Hirvonen toimitusjohtaja Grano
03
PANOSTAJA ALOITTI YHTEIS-
TYÖN Juuri Rahaston ja rahastoa hallinnoivan Juuri Partnersin kanssa. Juuri Rahasto sijoittaa pk-sektorin yritysten kasvuun vähemmistöomistuksen ja velkarahoituksen kautta.
DIGITAALISET PAINOPALVE-
LUT -SEGMENTTI vahvistui, kun Grano ja Multiprint julkistivat tiedon yhdistymisestään. Granon nimellä jatkava yritys on toimialansa ehdoton edelläkävijä noin 90 milj. euron liikevaihdolla.
08
PANOSTAJAN VARATOIMI-TUSJOHTAJA JA SIJOITUS-JOHTAJA Tapio Tommila siirtyi talous- ja rahoitusjohtajaksi ja Jari Lilja aloitti Takoman toimitusjohtajana. Syyskuussa Panostajan uudeksi sijoitusjohtajaksi nimitettiin Miikka Laine.
VUODEN AIKANA JATKUNEISSA johdon ja esimiesten koulutusohjelmissa painottuivat johtoryhmätyöskentelyn lisäksi esimiestyön ja myyntitaitojen kehittäminen. Hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä onkin saatu merkittävää parannusta sairauspoissaoloihin, jotka ovat pienentyneet selkeästi koko konsernissa viime vuosien aikana. Vuoden aikana koulutusohjelmiin osallistui yhteensä 70 panostajalaista.
EDELLISVUONNA KÄYTTÖÖNOTETTUA sähköistä kehitysportaalia PROta kehitettiin ja laajennettiin tukemaan erityisesti johtoryhmätyötä. Se sisältää sekä ohjeistuksia eli 09 PRO 11
Panostajan tavan toimia että työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen ja johtamiseen. Helppokäyttöinen portaali mahdollistaa myös ajatusten ja hyvien käytäntöjen jakamisen tytäryritysten välillä.
OSUUDEN Pirkanmaan LVI-Tekniikka Oy:stä. Pirkanmaan LVI-Tekniikan nykyinen toimiva johto jatkaa vähemmistöomistajina ja työntekijöinä yrityksessä. Yrityskauppa mahdollistaa KotiSunille nykyisen palveluvalikoiman kasvattamisen viemärisaneerauksilla.
Megaklinikan hankinta, Granon ja Multiprintin yhdistyminen, luopuminen Flexim Securitystä ja yhteistyö Juuri Rahastojen kanssa – Panostajalle tilikausi 2015 oli täynnä tärkeitä tapahtumia. Samaan aikaan jatkuivat myös tytäryritysten aktiivinen kehittäminen ja uusien hankkeiden kartoitus. Toimitusjohtaja Juha Sarsama toteaakin vuoden olleen kokonaisuudessaan onnistunut, koska tärkeimmät tavoitteet saavutettiin.
– MYÖNTEISIN ODOTUKSIN ETEENPÄIN
MILTÄ PANOSTAJAN VUOSI NÄYTTI LUKUJEN PERUSTEELLA? Liikevaihtomme kasvoi vauhdilla nousten 22 prosenttia 148 miljoonaan euroon. Liikevaihdon nousu tuli osittain yritysostojen kautta, mutta orgaaninen kasvu vaihteli eri yhtiöiden välillä. Liikevoittoa kertyi 7,3 miljoonaa euroa, joka oli olosuhteisiin nähden kohtuullinen suoritus, kun otetaan huomioon tulokseen sisältyneet Granon ja Multiprintin yhdistymiseen liittyvät kertaluotoiset kulut.
Päällimmäisenä nousee mieleen yritysjärjestelyt, jotka julkaistiin tiiviissä tahdissa kevään aikana. Ostimme
Megaklinikan helmikuussa, Grano ja Multiprint yhdistyivät toukokuussa ja myimme Flexim Securityn kesäkuun alussa. Tämä on tietenkin aktiivisen omistajan näkökulmasta sitä perustekemistä. Samaan aikaan kaikissa yhtiöissämme vietiin läpi omistajastrategiaamme kuuluvia kehityshankkeita.
MIKÄ MEGAKLINIKASSA HERÄTTI KIINNOSTUKSENNE? Megaklinikka on erilainen hammaslääkäriasema. Sen kehittämä konsepti ja tietojärjestelmä nostavat tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden aivan uudelle tasolle. Näemme Megaklinikan toimintatavassa monenlaisia kasvumahdollisuuksia.
GRANON JA MULTIPRINTIN YHDISTYMISEN KERROTTIIN OLEVAN KAHDEN VAHVAN TOIMIJAN LIITTO. OLIKO KILPAILIJOIDEN KESKEN KÄYDYT NEUVOTTELUT HAASTAVAT?
Molemmilla osapuolilla ja pääomistajilla oli alusta saakka yhteinen näkemys, että toimiala tarvitsee vahvan tuote- ja palvelutarjontaa kehittävän yrityksen. Synergiaedut olivat huomattavat ja päällekkäisyydet vähäiset. Myös toimintojen yhdistäminen on sujunut suunnitelmien mukaan ja Granon nimellä jatkava yritys keskittyy taas vahvasti asiakastyöhön. Granon painoarvo Panostajan omistuksista on nyt entistä vahvempi.
Flexim kehittyi heikosti kannattavasta lukkoliikeketjusta alansa innovatiivisimmaksi palveluorganisaatioksi, jolla on kansainvälistäkin kiinnostusta herättävä ohjelmistotuote, Flexim Safea. Oikea-aikainen irtautuminen on osa omistaja-arvon kasvattamista. Näimme Fleximin seuraavan kasvuharppauksen tulevan kansainvälisen jakelun kautta. Assa Abloystä löysimme yritykselle suomalaisen ostajan, jolla on kansainvälisen konsernin myyntiverkosto käytössään. Flexim oli erinomainen esimerkki pitkäjänteisen toimintatapamme toimivuudesta yrityksen arvon kasvattamisessa. Kirjasimme kaupasta noin 9 miljoonan euron myyntivoiton.
MILLAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ OLI PK-SEKTORIN YRITYKSILLE? Suomen taloudessa ei tapahtunut toivottua käännettä parempaan. Vuodesta toiseen jatkuneeseen heikkoon kasvuun on jo pitkälti ehditty tottua ja sopeutua. Näyttää siltä, että nykyinen taso saattaa jäädä vallitsevaksi olotilaksi Suomessa, eikä muuallakaan lähialueilla saavuteta enää kovia kasvulukuja. Onneksi pk-yritykset toimivat niin lähellä asiakaskuntaansa, että ne aistivat hyvin markkinoiden kehityksen.
MITEN TILANNE VAIKUTTI PANOSTAJAN TOIMINTAAN? Panostajalle tärkeimpiä toimialoja ovat paino- ja tulostuspalvelut, rakentaminen ja teknologiateollisuus. Paino- ja tulostuspalveluiden markkinat olivat haastavat ja kilpailu kovaa. Rakentaminen oli suhdanteen aallonpohjassa, eikä teknologiateollisuudenkaan kehitys ollut mainittavaa. Suhdanteista huolimatta Panostajan tytäryrityksistä monet onnistuivat kasvamaan kannattavasti. Toimintaympäristö on kaikille sama, mutta oikeanlaisella asenteella ja oikeilla toimenpiteillä huonoillakin markkinoilla voi menestyä. Olemme halunneet rohkaista yritystemme johtoa investoimaan tulevaisuuteen myös tässä haastavassa tilanteessa.
Juuri Rahasto on uudenlainen rahoituksen ja liiketoiminnan kehittämisen kumppani pk-sektorin yrityksille. Yhteistyön avulla Panostajan toimintamalli täydentyy, sillä rahaston kautta myös vähemmistöomistusta tai velkarahoitusta hakevat kasvuhakuiset yritykset löytävät potentiaalisen kumppanin . Lisäksi Juuri on ottanut käyttöönsä Panostajan työkalut ja johtamisjärjestelmät omien kohdeyritystensä kehittämisen tueksi.
PANOSTAJAN TAVOITTEENA ON OLLA AIDOSTI AKTIIVINEN OMIS-TAJA JA KEHITTÄJÄ. MITEN SE NÄKYY TYTÄRYRITYKSILLENNE? Arjen tekeminen on luonnollisesti paljolti ihmisten – hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä toimitusjohtajan – välistä kommunikointia. Edistyksellisten johtamisjärjestelmien ja niihin liittyvien työkalujen lisäksi Panostajan asiantuntijoiden ja tytäryritysten johdon välinen yhteistyö on usein ihan arkipäiväisiä keskusteluja ja mielipiteen vaihtoa. Kesällä järjestetyssä johdon forumissa oli mukava huomata, että myös tytäryritysten välinen keskustelu on aktivoitunut.
POLIITTINEN JA TALOUDELLINEN EPÄVAKAUS NÄYTTÄÄ OLEVAN ALKAVANAKIN VUONNA HALLITSEVA SUUNTAUS. MILLAINEN ON SUOMALAISEN PK-SEKTORIN TULEVAISUUS? Suomessa pk-yritysten toimintaympäristö on monin tavoin haastava, mutta suurin huolenaiheeni on yritysten kasvuhaluttomuus. Suomessa on vahvaa osaamista, huippuluokan tutkimusta ja korkeaa teknologiaa, joiden avulla voidaan luoda uusia tuote- ja palvelukonsepteja kansainvälisillekin markkinoille. Nyt tarvitaan rohkeutta ja riskinottokykyä. Tätä Panostaja pyrkii tukemaan olemalla yrityksille pitkäjänteinen kumppani.
Jatkamme rohkeasti eteenpäin. Tavoitteenamme on kasvaa ja kehittyä. Haemme jatkuvasti aktiivisesti ja omaaloitteisesti uusia kohteita. Kaikki uudentyyppinen tekeminen kiinnostaa meitä. Meillä on hyvä tiimi ja asiantuntevien kumppaneiden ja omistajien tuki. Haluankin kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana kehittämässä Panostajan tarinaa. Tästä on hyvä jatkaa.
TAVOITETILAMME: Suomalaisten kasvavien pk-yritysten arvostetuin ja aktiivisin omistajakumppani
Etsimme aktiivisesti yrityksiä, joilla on terve talous ja joissa näemme potentiaalia jalostua alansa kärkiyritysten joukkoon tuellamme. Tuomme yritykseen liiketaloudellista ja strategista osaamista ja johtamista tukevia työkaluja. Olemme yrityksen kumppani myös rahoituksen hankinnassa ja yrityskauppojen toteutuksessa.
1 Pk -yrityksen arvonluontipotentiaalin tunnistaminen ja sijoitusstrategian luominen
Enemmistöosuuden ostaminen ja vähemmistöomistajien sitouttaminen
Sijoitus omasta taseesta mahdollistaa omaehtoisen ja pitkäjänteisen omistushorisontin
Ostettavien yritysten liikevaihto 10–30 milj. euroa
ARVOMME: Yrittäjyys on asenne
Uudistuminen ja osaaminen
Luottamus ja avoimuus
PITKÄJÄNTEISYYS & AKTIIVISUUS
Pk-yrityksiä ovat ne, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa.
(Lähde: Suomen Yrittäjät)
Pk-yritykset työllistävät jo nyt yli 60 prosenttia työvoimasta ja osuus kasvaa koko ajan, koska uudet työpaikat syntyvät useimmiten pk-sektorille.
Pk-yritykset muodostavat Suomen talouselämän perustan. 40 % BKT:sta tulee pk-sektorilta.
Pk-yritysten jatkuvuuden turvaaminen ja kehittymisen tukeminen on tärkeä tehtävä myös yhteiskunnallisesti. 20 prosentissa pk-yrityksistä odotetaan sukupolven- tai omistajanvaihdosta seuraavan 5 vuoden kuluessa.
(Lähde: Suomen Yrittäjät)
Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat aiempaa positiivisempia. Joka kolmas yritys arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana ja enää vajaa viidennes pelkää niiden edelleen heikkenevän.
Pk-yritykset palvelevat pääosin kotimarkkinoita, sillä vain 19 % harjoittaa vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla.
Suomen kansantalouden kilpailukyky verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihin on heikentynyt vuosi vuodelta finanssikriisin alusta eli vuodesta 2008 asti. Makrotaloutta ovat vaivanneet muun muassa julkisen talouden velkaantuminen, työttömyyden kasvu ja negatiivinen vaihtotase. Haasteet ovat heijastuneet myös mikrotalouteen. Yksityisten henkilöiden heikko luottamus talouden kehitykseen ja veronkorotukset ovat laskeneet kulutusta ja yritysten investointihalukkuus on ollut kadoksissa. Kysynnän elvyttäminen finanssitalouden avulla ei ole tuottanut tulosta. Talouden rakenteellisien uudistusten välttämättömyydestä vallitsee melko suuri yhteisymmärrys, mutta korjaavia toimenpiteitä ei ole saatu vielä käyntiin.
Suomen kansantalouden kilpailukyvystä keskusteltaessa on painotettu työvoiman ja muita tuotantokustannuksia sekä makrotaloudellista vakautta. Monet suuryritykset ovat siirtäneet tuotantoaan edullisemman tuotannon maihin ja lähemmäs kasvavaa asiakaskuntaansa. Sen sijaan pk-sektorin yrityksistä vain noin viidenneksellä on vientiä. Näille yrityksille työvoimakustannukset ja muu kustannustaso ovat tärkeitä tekijöitä, mutta pelkästään alhaisten kustannustason varaan ei voida rakentaa kestävää kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Suomen menestyminen tulee perustua myös ylivoimaista lisäarvoa antaviin tuotteisiin ja palveluihin sekä yritysten kyvykkyyteen kehittyä ja kasvaa.
Suomen talouden kasvuodotukset ovat nyt pitkälti pk-sektorin harteilla. Nyt on kyettävä kasvamaan ja kansainvälistymään entistä laajemmalla rintamalla. Kasvuhalukkuus on osa vastuullista yritystoimintaa.
Kasvu vaatii yrityksiltä pitkäjänteisyyttä, riskinsietokykyä ja osaamista. Lisäksi tarvitaan yrityksille vakaa toimintaympäristö, kuten toimiva lainsäädäntöä ja tehokkaat rahoitusmarkkinat.
Maailma ei ole vielä valmis. Tarpeita uusille palveluille ja tuotteille syntyy jatkuvasti. Digitaalinen murros muuttaa laajalti yksityishenkilöiden, yritysten kuin julkistenkin toimijoiden toimintatapoja. Sitä kautta avautuu valtava potentiaalia aivan uusille innovaatioille. Suomalaisten vahva koulutusjärjestelmä ja tutkimusosaaminen luovat hyvät edellytykset innovaatioiden tuotteistamiselle ja kansainvälisellekin markkinoinnille. Aiemmista onnistumisista on paljon hyviä esimerkkejä. Tarvitaan vielä rohkeutta, jotta Suomesta lähtee tulevaisuudessa entistä enemmän yrityksiä valloittamaan maailmaa.
Pieniä viitteitä asenteiden ja odotusten kääntymisestä on jo olemassa. Vaikka talouden ongelmat ovat medioissa jatkuva keskustelunaihe, niin pk-yrityksillä on myönteisempiä odotuksia tulevasta. Syksyllä 2015 toteutetun pk-yritysten barometrin mukaan talouden aallonpohjan oletetaan olevan jo käsillä ja kasvun lähtevän käyntiin vähitellen. Investointeihin ja työntekijämäärän kasvattamiseen kyselyyn vastaajat suhtautuvat sen sijaan varauksellisemmin. Rohkeuden kasvusta kertovat myös myönteiset asenteet yrittäjyyttä kohtaan. Yrittäjien onnistuminen koetaan nyt aiempaa hyväksyttävämpänä ja koko yhteiskunnan kannalta hyvänä asiana. Erityisesti nuoret ajattelevat aiempaa positiivisemmin yrittäjyydestä. Tähän ovat vaikuttaneet monet viime vuosina julkisuuteen nousseet onnistumiset.
OSAAMISTA USEALTA
TOIMIALALTA
Grano on markkinointiviestintä-, paino- ja tulostuspalveluja tarjoava yritys, joka on alansa markkinajohtaja Suomessa.
TALOTEKNIIKKAREMONTOINTI KotiSun tarjoaa konseptoituja käyt-
tövesi- ja lämpöverkkoremontteja kuluttajille avaimet käteen -palveluna. Yritys on noussut nopeasti alansa markkinajohtajaksi ja tunnetuimmaksi toimijaksi Suomessa.
LIIKEVAIHTO HENKILÖSTÖ 23,7 M€ 139
Takoma on konepajayhtiö, joka tarjoaa mekaanisen voimansiirron tuotteita ja palveluita meri- ja offshoreteollisuudelle sekä kaivosteollisuudelle.
LIIKEVAIHTO HENKILÖSTÖ 13,2 M€ 90
KL-Varaosat-yhtiöt harjoittaa Mercedes-Benz ja BMW-henkilöautojen alkuperäisvaraosien ja tarvikkeiden maahantuontia, tukkukauppaa ja jälleenmyyntiä. Se palvelee autokorjaamoita, jälleen- ja vähittäismyyjiä ja yksityisiä kuluttajia sekä yritysasiakkaita.
LIIKEVAIHTO HENKILÖSTÖ 11,8 M€ 47
Suomen Helasto jakaantuu kahteen tukkukauppaan, joista kalusteteollisuuden helatarvikkeita maahantuo ja myy Suomen Helakeskus ja ovi- ja ikkunateollisuuden tarvikkeita sekä rakennuslevyjä markkinoi Rakennushelasto.
LIIKEVAIHTO HENKILÖSTÖ 10,4 M€ 28
SISÄKATTOMATERIAALIT Selog on sisäkattomateriaalien tukkuliike, joka palvelee alan urakoitsijoita ja asentajia. Palvelutarjontaan kuuluvat laskenta-, suunnittelu- ja logistiikkapalvelut.
LIIKEVAIHTO HENKILÖSTÖ 9,9 M€ 14
Heatmasters tarjoaa lämpökäsittelypalveluita ja valmistaa lämpökäsittelylaitteita. Heatmastersin loppuasiakkaat edustavat energia-, kemia- ja konepajateollisuutta.
6,3 M€ 51
LIIKEVAIHTO HENKILÖSTÖ
MEGAKLINIKKA
SUUN TERVEYDENHUOLTOPALVELUT Megaklinikka on suun terveydenhuoltopalveluita tarjoava yritys. Panostaja hankki yrityksen 2/2015.
LIIKEVAIHTO HENKILÖSTÖ 3,4 M€ 86
LIIKEVOITTO 5,9 M€
LIIKEVAIHTO
69,9 M€
HENKILÖSTÖ 775hlö Digitaaliset painopalvelut -segmentin voimakas kasvu jatkui, kun Grano yhdistyi alan toisen vahvan toimijan Multiprintin kanssa kesäkuussa. Segmentin kannattavuus pysyi edellisvuoden tasolla, mutta fuusion järjestelyistä tulleet kertaluonteiset erät laskivat liikevoittoa. Yhdistyminen teki Granosta toimialansa ehdottoman markkinajohtajan sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Samalla Granon painoarvo Panostajan omistuksissa vahvistui merkittävästi.
Lähtökohdat neuvotteluille Granon ja Multiprintin yhdistymisestä olivat suotuisat, koska yritysten tarjonta, osaaminen ja asiakaspeitto täydensivät toisiaan ja päällekkäisiä toimintoja oli vain vähän. Granon palveluverkoston painopiste oli pääkaupunkiseudun lisäksi Keski- ja Itä-Suomessa ja Multiprintin taas vastaavasti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Yhdistymisen jälkeen yrityksen toimipisteitä on 23 kaupungissa kattaen Suomen Oulusta Helsinkiin. Molemmat yritykset olivat toimialansa edelläkävijöitä digitaalisen tulostamisen ja modernin offset-painamisen alalla. Granon erityisosaamista olivat sähköiset aineiston hallintajärjestelmät ja markkinoinnin toteutukset, Multiprintin suurkuvapuolen teippi- ja 3D-tulostuspalvelu. Granon ja Multiprintin yhdistyessä markkinoille syntyikin yritys, jolla on tehokas tuotanto ja korkea teknologinen osaaminen sekä asiakaslähtöisesti toimiva ja maantieteellisesti kattava palveluverkosto.
Järjestely toteutettiin yhdistämällä Granon emoyhtiö Digiprint Finland Oy ja Multiprint Group Oy. Panostajan omistusosuus yhdistyneestä yrityksestä on 52 prosenttia, Multiprintin suurimman omistajan eli partiolippukunta Turun Metsänkävijöiden 16 prosenttia, toimivan johdon 23 prosenttia ja muiden omistajien 9 %.
Toukokuussa julkistettu yrityskauppa eteni nopeasti toteutumisvaiheeseen, kun omistajien lopullinen hyväksyntä oli saatu. Uuden Granon toimitusjohtajan tehtävät otti vastaan Multiprint Groupin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonen, kun taas Granon toimitusjohtaja Heimo Viinanen siirtyi hallituksen jäseneksi toimien kuitenkin johdon tukena vielä integraation ajan.
Henkilöstö otti tiedon Granon ja Multiprintin yhdistymisestä vastaan erittäin myönteisesti. Yrityksen kulttuurit olivat jo lähtökohtaisesti samantapaisia. Yhteisen tekemisen kautta lähdettiin hakemaan entistä vahvempaa omaa yritysidentiteettiä. Strategian luominen ja brändityö käynnistyivätkin nopeasti. Nimenvalinnassa päädyttiin Granoon, koska se melko tuoreena nimenä mahdollisti paremmin uuden
Grano on markkinointiviestintä-, paino- ja tulostuspal veluja tarjoava yritys, joka on alansa markkinajohtaja Suomessa. Henkilömäärä on n. 800. Sen palvelut ovat saatavilla valtakunnallisesti 23 eri paikkakunnalla Suomessa. Lisäksi Grano toimii Tallinnassa ja Pietarissa. Panostajan omistusosuus Granosta on 52 % ja toimivan johdon 23 %.
| ----- | |
|---|---|
| GRANO | |
| سسسست |
| ∷ | |
|---|---|
| GRAI | пĒ, |
| m il | 22 |
| oļ | |
| ® (l | |
| ell | GRAVERS |
| 四川 | |
| 軋 |
14
Painopalvelut Markkinoinnin palvelut Tapahtuma- ja myymäläpalvelut Logistiikka ja ulkoistukset Rakentamisen ja teollisuuden palvelut 3D Käännöspalvelut Digitointi Sähköiset palvelut
rakentamisen. Organisaation uudelleen luominen oli mittava työ, mutta se eteni suunnitelmien mukaan. Toimipisteitä yhdisteltiin monissa kaupungeissa ja päällekkäisyyksiä jouduttiin karsimaan myös henkilöstövähennyksin, jotka lopulta koskivat 25 henkilön vuosityöpanosta.
Toimintatapojen ja prosessien yhtenäistämisen lähtökohtana oli tarkastella erilaisia käytäntöjä kriittisesti ja valita niistä toimivimmat tai tarpeen mukaan luoda kokonaan uusia. Haastavimmaksi tehtäväksi osoittautui ICT-
"Nyt keskitymme palvelutarjonnamme kehittämiseen. Sähköisten ratkaisu jen tarve kasvaa ja meillä on kykyä olla mukana asiakkaidemme koko arvo ketjussa ennen ja jälkeen painamisen."
Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonen
ympäristön yhtenäistäminen. Erilaisten ohjelmistojen yhteensovittaminen ei onnistunut aivan aiotussa aikataulussa ja sen osalta prosessi saadaan päätökseen vuoden 2016 aikana. Muilta osin integraatio sujui hyvin ja asetetun aikataulun mukaan. Työt uudessa Granossa ovat jatkuneet hyvällä yhteistyöllä ja tekemisen innolla. Sisäisten muutosten jälkeen painopiste on siirtynyt asiakkaisiin ja palvelutarjonnan kehittämiseen.
Myös molempien yritysten asiakkaat kokivat yhdistymisen pääosin myönteisenä asiana, joka mahdollistaa laajemman palvelutarjonnan saamisen samalta toimittajalta. Toimialan asiakaskunta on hyvin monipuolinen yksityishenkilöistä aina kansainvälisiin pörssiyrityksiin. Keskittämällä paino- ja tulostustyönsä asiakkaat säästävät kustannuksissa ja myös omassa ajankäytössään.
Painamisen ja digitaalisen tulostamisen toimialan murros on voimakas perinteisen painamisen vähentyessä ja digitaalisen tulostamisen ja sähköisten aineistonhallintaratkaisujen vallatessa alaa. Muutokset edellyttävät uudenlaisten palvelujen ja parempien asiakasratkaisujen kehittämistä. Yhdistyminen antaakin uudelle Granolle entistä paremmat mahdollisuudet vastata asiakkaiden tarpeisiin ja koko toimialan kehittämiseen jatkossa. Osaaminen ja resurssit innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja niiden myyntiin ovat aiempaa suuremmat. Keskeisessä osassa tulevat olemaan palvelut, jotka yhdistävät digitaalisen ja perinteisen painamisen ja laajentavat Granon tarjontaa ennen ja jälkeen tulostuksen.
Granon tavoitteena on olla halutuin kumppani ja seuratuin edelläkävijä. Toimialan yleiset näkymät ovat heikot, kun Suomen huono taloustilanne on kiihdyttänyt paino- ja tulostusmarkkinoiden supistumista. Toimialalla on selkeästi ylikapasiteettia, joka näkyy tiukkana hintakilpailuna. Toisaalta digitaalinen murros luo uudenlaisia mahdollisuuksia. Tietomäärän valtava kasvu, siirtyminen paperista sähköiseen muotoon, markkinoinnin automaatio ja monikanavaisuus tarjoavat mahdollisuuden laajentaa tarjontaa ja kehittää entistä korkeamman jalostusarvon palveluita. Kasvun tukeminen myös yritysostoin on houkutteleva vaihtoehto.
K otiSunin palveluiden kysyntä jatkui erittäin voimakkaana, vaikka yleinen taloustilanne säilyi heikkona. Lämmitys- ja käyttövesiputkistojen kunnostamisen tarpeessa olevien pientalojen määrä on Suomessa suuri ja tulevaisuudessa edelleen kasvava. Yksityisasiakkaiden päätöksentekoa aktivoikin enemmän tarve toteuttaa remontti ennen mittavia vaurioita kuin suhdannenäkymät.
KotiSunin vuosi oli työntäyteinen ja onnistunut. Liikevaihdon kasvu jatkui vahvana ja myös kannattavuus oli erinomainen kasvupanostuksista huolimatta. Liiketulosta rasittaa Panostajan KotiSunista maksama lisäkauppahinta. Liiketoiminnan maantieteellistä peittoa täydennettiin perustamalla uusia toimipisteitä Lappeenrantaan ja Kajaaniin. Henkilöstön määrä kasvoi selvästi. KotiSun palkkasi alan kokeneita ammattilaisia ja myös nuoria tekijöitä myyntiin, asennustyöhön ja työnjohtoon. Kaikki uudet työntekijät saivat koulutusta tehtävään ja yrityksen tapaan toimia.
KotiSunin asema Suomen suurimpana konseptoituja käyttövesi- ja lämpöverkkoremontteja tarjoavana toimijana vahvistui. Alan yritykset ovat perinteisesti olleet pieniä ja paikallisia, mutta nyt markkinoille on tullut muutamia hieman suurempia kilpailijoita. KotiSunin konsepti on markkinoilla poikkeuksellinen. Se kattaa koko toimintatavan palvelujen markkinoinnista, hinnoitteluun, suunnitteluun, materiaalien ja tarvikkeiden hankintaan, asennustyöhön ja aikataulutukseen. Konsepti mahdollistaa hyvän
kokonaistehokkuuden ja korkeiden laatukriteereiden täyttämisen. Sen ansiosta asiakkaalle voidaan antaa kiinteä hintatarjous ja tarkka aikataulu ja takuu lopputulokselle, joka on alan kilpailutekijänä poikkeuksellinen. Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti toimituksista saatujen kokemusten myötä.
KotiSunin oman tietokannan mukaan pientalojen putkistojen korjaustarve kasvaa edelleen, koska putkistojen käyttöikä tulee vääjäämättä
"Markkinajohtajan aseman pitäminen edellyttää toimintatapojen kyseenalaistamista ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä."
Toimitusjohtaja Kalle Lahtinen
täyteen 50–80-luvulla rakennetuissa taloissa. Kasvupotentiaali on siten merkittävää vuosiksi eteenpäin, vaikka kuluttajien luottamus talouskehitykseen hidastaa päätöksentekoa. KotiSunin tavoitteena on vahvistaa asemaansa kehittämällä palveluverkostoaan ja tunnettuuttaan. Jo nyt uusasiakashankinta perustuu osittain suureen määrään onnistuneita projekteja ja tyytyväisiltä asiakkailta saatuihin suosituksiin. Myös tarjonnan laajentaminen konseptia hyödyntämällä on mahdollista. Toisaalta kasvavat markkinat houkuttelevat alalle uusia kilpailijoita, joten kilpailu tulee kovenemaan.
LIIKEVOITTO 4,2 M€
HENKILÖSTÖ 139hlö
KotiSun tarjoaa konseptoituja käyttövesi- ja lämpöverkkoremontteja kuluttajille avaimet käteen -palveluna. Yritys on alan suurin ja tunnetuin toimija Suomessa. Sen palveluverkosto kattaa koko Suomen. Panostaja omistaa KotiSunista 58 % ja loput 42 % omistuksesta on toimivalla johdolla.
www.kotisun.fi LUE LISÄÄ
akoman toimintaympäristö säilyi haastavana tilikauden ajan. Öljyn alhainen maailmanmarkkinahinta lähes jäädytti offshore-alan investoinnit. Sen sijaan
T muu teollisuus ja erityisesti meriteollisuus tasasivat tilannetta. Markkinatilanteeseen nähden Takoman liikevaihto kehittyi kohtuullisesti ja vuoden loppua kohden tilauskanta kasvoi hieman. Kannattavuus parani, vaikka tulos jäi vielä tappiolliseksi osittain kertaluonteisten kulujen takia. Myös joidenkin projektien laskutusta siirtyi alkavalle tilikaudelle toimitusten aikataulumuutosten vuoksi.
Takomassa on toteutettu viimeisten vuosien aikana merkittäviä muutoksia, sopeutustoimia ja uudelleenjärjestelyjä, kuten luopumisia tappiollisista toiminnoista ja tuotannon keskittäminen Parkanoon. Myös kustannusten karsimiseen ja myynnin tehostamiseen on panostettu vahvasti. Vaikeiden vaiheiden jälkeen yritys pääsi keskittymään liiketoiminnan kehittämiseen elokuussa uutena toimitusjohtajana aloittaneen Jari Liljan johdolla. Vuoden 2013 aloitettu saneerausmenettely edistyi suunnitelmien mukaan, mikä vahvisti asiakkaiden ja toimittajien luottamusta Takomaa kohtaan.
Takoman tuote- ja palvelutarjonta pohjautuu toimitusketjun hallintaan, tehokkaaseen valmistusprosessiin ja verkostoitumiseen. Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen, korkea laatu ja toimitusvarmuus ovat sen tärkeimmät kilpailutekijät. Etuja ovat myös hyvä maine asiakaskunnan keskuudessa ja toimiminen laivanrakennuksen vahvoilla markkina-alueilla Suomessa ja Norjassa.
Alkavan tilikauden markkinoiden suunta on edelleen epävarma. Kilpailu jatkuu kovana, koska muutkin toimijat kärsivät kysynnän supistumisesta. Takoman erikoisosaaminen,
"Takomalle Panostajan tuki on ollut erittäin tärkeää toiminnan ja johtamisen kehittämisessä sekä rahoituksen hankkimisessa viime vuosien aikana."
Toimitusjohtaja Jari Lilja
motivoitunut henkilöstö ja korkeatasoiset tuotteet ja palvelut luovat kuitenkin uskoa myönteiseen kehitykseen tulevaisuudessa. Aktiivista kehittämistä jatketaan panostamalla myyntiin ja tuotteistamalla tarjontaa. Vaikka markkinoiden ennustettavuus on vaikeaa, joidenkin asiakassegmenttien aiempaa paremmat näkymät antavat viitteitä kasvupotentiaalista.
LIIKEVAIHTO
13,2 M€
LIIKEVOITTO
-0,7 M€
HENKILÖSTÖ
90hlö
Takoma on konepajayhtiö, joka tarjoaa mekaanisen voimansiirron tuotteita ja palveluita meri- ja offshorete ollisuudelle sekä kaivosteollisuudelle. Tuotteet valmistetaan pääosin asiakkaiden suunnitelmien pohjalta, mutta Takoma tarjoaa aktiivisesti myös tuotekehityspalveluja asiakkaiden haasteiden ratkaisemiseen. Yritys toimii kansainvälisesti, mutta sen vahvinta markkina-aluetta on Itämeren alue. Takoma on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Panostaja omistaa Takomasta 63 %.
| LIIKEVAIHTO, M€ | LIIKEVOITTO, M€ | ||
|---|---|---|---|
| 30 | 6 | ||
| 25 | 4 | ||
| 20 | 2 | ||
| 15 | 0 | ||
| 10 | -2 | ||
| 5 | -4 | ||
| 0 11 12 13 14 15 |
-6 |
| 6 | |||
|---|---|---|---|
| 4 | |||
| 2 | |||
| 0 | |||
| -2 | |||
| -4 | |||
| -6 | 11 12 13 14 15 |
K otimaisen kysynnän heikko kehitys heijastui selvästi autovaraosien kauppaan. Tiukan taloustilanteen takia kuluttajat harkitsivat tarkkaan autonsa korjaustoimenpiteitä ja niiden ajoitusta. Tämä näkyi kysynnän vaihteluina ja korjausvelan kasvuna, mutta myös korjaamoiden aiempaa lyhyempinä tilauskantoina.
KL-Varaosien liikevaihto kasvoi odotetusti palveluverkon ja tuotteiston laajentamisen ansiosta. Samalla kannattavuus laski toteutettujen investointien takia. Toimintaa laajennettiin avaamalla uusi toimipiste Vantaalle ja tarjontaa lisättiin Volvon henkilöautojen varaosilla. Tammikuussa avatun Vantaan myymälän liikkeellelähtö ylitti odotukset. Volvo-tuotteisto toi merkittävän lisäyksen asiakaskuntaan. KL-Varaosat on omassa segmentissään selvä markkinajohtaja ja sen palvelemat automerkit, Mercedes Benz, BMW ja Volvo, edustavat noin 18 prosenttia Suomen henkilöautokannasta.
KL-Varaosat palvelee valittujen automerkkien omistajia ja korjaamoita ylivoimaisella merkkiosaamisellaan ja nopeilla toimituksilla sekä kilpailukykyisellä hinnoittelulla. Palvelujen kehittäminen on jatkuvaa. Vuoden aikana käynnistettiin merkittävä projekti verkkokauppaa palvelevan sähköisen tuoteluettelon jatkokehittämiseksi. Uusi tuoteluettelo mahdollistaa täsmälleen oikean osan valinnan annettujen hakutietojen perusteella entistä tehokkaammin. Uusi ratkaisu edellyttää usean ohjelmiston ja tietokannan yhteensovittamista ja tulee sisältämään mittavan määrän erilaista tietoa, sillä KL-Varaosilla on yli 20 000 suoraan varastosta toimitettavaa tuotenimikettä ja toimitusmyyntinä yli 800 000 nimikettä. Kehitystyö tuleekin jatkumaan vielä vuoden 2016 aikana.
Ennusteissa on pientä toiveikkuutta markkinoiden elpymisestä vuonna 2016. KL-Varaosien pitkäaikainen kokemus varaosakaupasta ja edustuksessa olevat merkit, joiden osuus ensirekisteröinneistä on kasvanut, vahvistavat myönteisiä odotuksia. Toisaalta kansantalouden heikot kehitysnäkymät tiukentavat edelleen vara-
"Olemme toteuttaneet Panostajan tuella merkittäviä hankkeita toimintamme kasvattamiseksi ja kehittämiseksi."
Juha Kivinen Toimitusjohtaja
osien hintavertailua ja alan kilpailua. KL-varaosat on kuitenkin laajentanut toimintaansa viime vuosina nopeaan tahtiin ja vahva konsepti tarjoaa tulevaisuudessakin kilpailuetua ja monia kasvupolkuja, kuten esimerkiksi jo käynnistetty verkkokaupan kehittäminen ja korjaamoyhteistyön syventäminen. Myös maantieteellisiä laajenemismahdollisuuksia ja uuden merkin edustusta harkitaan aina tilanteen mukaan. Tilikaudella 2015 toteutetut kasvuhankkeet on jakson aikana saatu vahvalle kasvu-uralle.
LIIKEVAIHTO
11,8 M€
LIIKEVOITTO
0,5 M€
HENKILÖSTÖ
47hlö
KL-Varaosat varaosaliike, joka tuo maahan ja jälleenmyy alkuperäisvaraosia ja tarvikkeita Mercedes-Benzin, BMW:n ja Volvon henkilöautoihin sekä Mercedes Benzin pakettiautoihin. Yhtiö palvelee autokorjaamoita, jälleenmyyjiä, muita yritysasiakkaita sekä vähittäismyynnin asiakkaita. Toimipaikat ovat Tampereella, Jyväskylässä, Turussa, Rovaniemellä ja Vantaalla. Panostaja omistaa KL-Varaosista 75 % ja toimiva johto 25 %.
www.kl-varaosat.fi
LUE LISÄÄ
Suomen Helasto jakaantuu kahteen tukkukauppaan, joista Suomen Helakeskus maahantuo ja myy kalusteteollisuuden helatarvikkeita ja Rakennushelasto markkinoi ovi- ja ikkunateollisuuden tarvikkeita sekä rakennuslevyjä. Suomen Helakeskuksen tarjonta kattaa kaikki säilytysjärjestelmiin tarvittavat komponentit saranoista peilioviin kalusteiden runkoja lukuun ottamatta. Panostaja omistaa Hela-segmentistä 95 % ja toimitusjohtaja Hannu Rantanen 5 %.
Markkinatilanne rakentamisessa jatkui haastavana toimialan supistuessa edelleen. Suuntaus näkyi myös Helat-segmentin liikevaihdon hienoisena laskuna. Kannattavuus parani hieman, koska jo aiemmin toimintaa oli sopeutettu kysyntää vastaavaksi. Sen sijaan liikevoitto heikkeni johtuen panostuksista uusiin palvelutoimintoihin. Suomen Helakeskus säilytti asemansa yhtenä toimialansa suurimmista yrityksistä. Myös Rakennushelaston markkinaosuus tiettyjen tuotteiden toimituksista pysyi ennallaan. Vaikka alan taloudelliset haasteet näkyivät asiakaskunnassa konkursseina ja saneerausmenettelyinä, merkittäviltä luottotappioilta kuitenkin vältyttiin tehokkaan seurannan ansiosta.
Suomen Helasto laajensi palvelutarjontaansa puolivalmisteisiin ja kokoonpanoon perustamalla yksikön, joka tuottaa nykyaikaisen menetelmin sahaus-, osakokoonpano- ja pussituspalveluja asiakkaille. Helakeskus onkin toimialan ainoa tukkukauppa, joka tarjoaa ammattimaista pussituspalvelua teollisuudelle ja kaupoille. Lisäksi yhtiö kehitti internetin yli toimivan mittatilausjärjestelmän oville, työpöytätasoille ja keittiöaltaille.
Suomen Helakeskuksen tarjonta kattaa kaikki säilytysjärjestelmiin tarvittavat komponentit saranoista laatikostoihin ja vetimistä peilioviin kalusteiden runkoja lukuunottamatta. Sen asiakaskuntaa ovat keittiökalusteteollisuus, huonekaluteollisuus ja puusepät. Rakennushelasto Oy palvelee rakennusteollisuutta eli ovi- ja ikkunatehtaita sekä rakennusliikkeitä.
Vuoden aikana tehdyt panostukset myynti- ja palveluorganisaation vahvistamiseen ja uusasiakashankintaan tuottivat jo tulosta. Tilikauden loppupuolella Helasto teki päänavauksen kauppaketjujen suuntaan saaden kolme merkittävää asiakasta. Toimitukset käynnistyivät jo tilikauden lopussa ja kasvanut asiakasmäärä vahvistaa tulevan kauden näkymiä.
Teknisen Kaupan liiton laatimat arviot ennakoivat rakennusteollisuudelle hienoista piristymistä vuoden 2016 aikana. Markkinoiden muutos ei kuitenkaan tuo merkittäviä kasvumahdollisuuksia, vaan niitä on luotava tarjonnan ja asiakaskunnan laajentamisella. Asiakkaat edel-
Toimitusjohtaja Hannu Rantanen
lyttävät yhä valmiimpia kokonaisuuksia, asennusvalmiimpia tuotteita ja yksilöllisempiä pakkauspalveluita. Asiakaskuntaa on myös mahdollista laajentaa perinteisten kaluste-, ovi- ja ikkunateollisuuden lisäksi muille toimialoille.
10,4 M€ LIIKEVOITTO 0,7 M€
LIIKEVAIHTO
HENKILÖSTÖ 28hlö
LIIKEVOITTO 0,5 M€
HENKILÖSTÖ 14hlö
R akennusalalla edelleen jatkunut lama vaikutti selvästi sisäkattojen tukkuliikkeen Selogin toimintaan vuoden 2015 aikana. Kysyntä säilyi alhaisella tasolla ja hintakilpailu jatkui kiivaana. Selogin liikevaihto laski hieman, mutta yritys säilytti markkina-asemansa. Tiukan talousseurannan ja lievien sopeutustoimien ansiosta myös kannattavuus säilyi kohtuullisella tasolla.
Selogin asiakaskunta koostuu pääosin sisäkattoja rakentavista urakoitsijoista ja asentajista. Vuoden 2015 aikana asiakaskuntaa lähdettiin laajentamaan uusasiakashankinnalla tarjoamalla palveluja myös rakennusliikkeille ja rautakaupoille. Panostukset tuottivat jo hienoista tulosta, joten myynnin aktivointia uusiin asiakasryhmiin tullaan jatkamaan.
Selogin toiminta tukkuliikkeenä pohjautuu tiiviiseen asiakasyhteistyöhön ja hyviin toimittajasuhteisiin. Materiaalien ja rakentamisen vaatimusten ymmärtäminen sekä laajan toimittajakaartin tarjonnan ja kyvykkyyden tunteminen ovatkin merkittävä osa Selogin ammattitaitoa.
Selog palvelee asiakkaitaan monipuolisesti tarjoten laajan tuotelajitelman ja lisäksi suunnittelupalvelua. Kilpailijoistaan poiketen se ei tarjoa asennuspalvelua, joten se ei kilpaile asiakkaidensa kanssa. Selog tarjoaa asiakkailleen neuvoja ja osaamistaan ja etsii markkinoilta tarpeeseen parhaiten sopivat ratkaisut ja tuotteet. Usein kattomateriaaleilla on saavutettava sekä arkkitehtien toivoma ulkonäkö että akustiikka-asiantuntijoiden tavoittelema äänenvaimennus. Jos vaadittavia ominaisuuksia ei ole mahdollista saavuttaa valmiilla tuotteilla, Selog valmistuttaa ne tilauksen mukaan.
"Vuosi oli taistelua markkinaa vastaan, mutta teimme silti positiivisen tuloksen."
Toimitusjohtaja Simo Tuokko
Selogin asiakaskentässä ei ole näkyvissä merkkejä kysynnän suunnan kääntymisestä selvään kasvuun vielä vuoden 2016 aikana. Toisaalta markkinoilla on tietoa uusista ja suuristakin liike- ja toimistorakennuskohteista, kuten esimerkiksi Keski-Pasilan ja Kalasataman hankkeista. Yksittäisten hankkeiden merkitys toimialalle tai Selogin toimintaan ei ole merkittävä, mutta alan ennusteiden perusteella voisi olettaa suhdanteen syvimmän kohdan olevan jo käännekohdassa.
Selog on sisäkattomateriaalien tukkuliike, joka palvelee alan urakoitsijoita ja asentajia sekä rautakauppoja ja rakennusliikkeitä. Palvelutarjontaan kuuluvat laskenta-, suunnittelu- ja logistiikkapalvelut. Sisäkattomateriaalien lisäksi Selog toimittaa myös akustiikkalevyjä ja -paneeleita seiniin ja käytäviin. Selogin osaaminen kattaa niin pienet kohteet kuin suuret ja vaativat tilat kouluista sairaaloihin ja hotelleista tavarataloihin. Selogin toimipiste sijaitsee Malmilla ja lisäksi se palvelee Tampereen ja Lappeenrannan alueilla. Panostaja omistaa Selogista 60 %, toimitusjohtaja Simo Tuokko 15 % ja Marko Seppä 25 %.
26
Heatmasters tarjoaa lämpökäsittelyä palveluna ja valmistaa lämpökäsittelylaitteita. Lämpökäsittelyä tarvitaan muun muassa poistamaan metallista hitsauksen aikaansaamia jännityksiä ja palauttamaan metallien alkuperäiset ominaisuudet. Heatmastersin loppuasiakkaat edustavat energia-, kemia- ja kone pajateollisuutta. Sen markkina-alue kattaa laitetoimituksissa koko maailman ja palveluissa Euroopan. Sen toimipisteet ovat Suomessa Lahdessa ja Varkaudessa, Ruotsissa Göteborgissa ja Puolassa Bedzinissä. Lisäksi yhtiöllä on yhteisyritys Virossa. Panostaja omistaa Heatmastersista 80 % ja toimitusjohtaja Ilkka Mujunen 20 %
|
www.heatmasters.fi
L ämpökäsittelypalveluiden kysyntä kehittyi pääosin myönteisesti Euroopassa vuoden 2015 aikana. Heatmastersille tärkeimmissä toimintamaissa kehitys kuitenkin vaihteli. Suomessa, Virossa ja Puolassa markkinat olivat aktiiviset, mutta Ruotsissa ja Norjasta hiljaiset. Lämpökäsittelykoneiden ja -laitteiden markkinoilla ja varsinkin uunituoteryhmän osalta oli hiljaista vuoden 2015 aikana.
Heatmastersin liikevaihto kehittyi kokonaisuudessaan odotusten mukaisesti päätyen edellisvuoden tasolle. Myynti muodostui enemmässä määrin palveluista laitevalmistuksen palauduttua normaaliin edellisvuoden ennätyksestä. Suomessa kasvu oli poikkeuksellisen hyvää muun muassa mittavan Nesteen Kilpilahden öljyjalostamolla keväällä toteutetun projektin ansiosta. Myös monissa muissa maissa kehitys oli myönteistä, mutta Ruotsissa liikevaihto laski jyrkästi. Vuoden 2014 aikana aloitetut toimenpiteet kustannustehokkuuden parantamiseksi alkoivat tehota ja Heatmastersin kannattavuus kehittyi myönteisesti muilta osin, mutta Ruotsin yksikkö painui selvästi tappiolle vaikuttaen merkittävästi koko Heatmastersin kannattavuuteen. Tilikauden loppupuolella Ruotsissa käynnistettiin toiminnan uudelleenjärjestely.
Heatmastersin vahva markkina-asema sekä palvelu- että laitetoimittajana säilyi, mutta kilpailu erityisesti mittavista palveluprojekteista koveni selvästi. Markkinoille tuli uusia toimijoita, joista suurin osa sai kilpailuetua tuomalla työvoimansa edullisemman kustannustason maista. Heatmasters vastasi kovenevaan kilpailuun kehittämällä
henkilöstönsä osaamista ja palvelunsa laatua. Lämpökäsittelyn korkea laatutaso onkin asiakkaiden vaatimuslistalla aina korkealla, ja Heatmastersilla on käytössään sertifioidut laatujärjestelmät, jotka antavat selvää kilpailuetua useisiin muihin toimijoihin verrattuna.
Laitetarjonnassa Heatmastersin kilpailuetuna ovat tuotteiden kestävyys ja tekniset ominaisuudet. Teknologian kehittämisessä keskityttiin lämpötilansäätäjiin ja lämpökäsittelyautomaatteihin. Uusia tuotteita onkin tulossa markkinoille vuoden 2016 aikana.
Näkymät lämpökäsittelyn palveluiden ja laitteiden markkinoilla ovat pääosin myönteiset. Merkittävä optimismia ylläpitävä tekijä on keskieurooppalaisten voimalaitosten kunnossa-
Toimitusjohtaja Ilkka Mujunen
pito, jossa on odotettavissa uusia mittavia projekteja. Myös koneiden- ja laitteiden kysynnän voidaan ennakoida vahvistuvan jo käytyjen neuvottelujen perusteella. Heatmastersin tavoitteena on liikevaihdon ja -voiton kasvattaminen panostamalla tarjonnan kehittämiseen, suuriin hankkeisiin ja kansainvälisiin asiakkaisiin sekä jatkamalla maantieteellistä laajentumista.
HENKILÖSTÖ 51hlö
uun terveydenhuollon palveluita tarjoava Megaklinikka siirtyi Panostajan
S enemmistöomistukseen helmikuussa. Vuonna 2010 perustettu yritys on täysin uudenlaisen palvelukonseptin hammaslääkäriasema, joka on kasvanut nopeasti toimialansa innovatiiviseksi uudistajaksi ja tunnetuksi toimijaksi pääkaupunkiseudulla. Panostajan tavoitteena on rakentaa Megaklinikasta toimialan käytäntöjä mullistava yhtiö ja laajentaa liiketoimintaa Suomen ulkopuolelle. -0,5 M€
Megaklinikan vuoteen 2015 mahtui monia merkittäviä muutoksia. Omistajanvaihdoksen lisäksi toimintaa kehitettiin ja laajennettiin. Erikoishammashuollon palveluita vahvistettiin Helsingin Kampin hammaslääkäriasemalla. Jyväskylän Palokassa aloitettiin kokeilu, jossa julkisen sektorin hammashoitola otti käyttöönsä Megaklinikan toiminnanohjausjärjestelmän. Pilottihanke lähti liikkeelle erittäin hyvin ja jonot hoitoon lyhenivät merkittävästi. Myös toimenpiteitä maantieteellisen laajentumisen edistämiseksi jatkettiin.
Toimialan markkinat olivat melko haastavat. Heikko taloustilanne ja Kela-korvausten supistukset näkyivät hampaiden hoidossa. Samaan aikaan alalle tuli uusia kilpailijoita ja olemassa olevat laajensivat toimintaansa. Megaklinikan liikevaihto supistuikin hieman vuoden 2014 tasosta ja liiketulos jäi tappiolliseksi johtuen osittain yritysjärjestelyn kuluista, mutta myös laajenemissuunnitelman toteuttamisesta.
Megaklinikan asiakaslähtöinen palvelukonsepti on ainutlaatuinen. Asiakkaalle tarjotaan kaikki hammashuollon palvelut yhdellä käynnillä,
laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja ilman jonotusta. Palvelun tehokkuus perustuu itse kehitettyyn toiminnanohjausjärjestelmään, joka mahdollistaa kysynnän vaihteluiden tasaamisen ja kapasiteetin paremman hallinnan, mutta ottaa myös hammaslääkärien henkilökohtaiset kyvyt huomioon.
Megaklinikan toimintatapa on saanut kiitosta sekä asiakaskunnalta että henkilöstöltä. Peräti 90 prosenttia asiakkaista voisi suositella palvelua ystävilleen. Asiakaskunta laajenee koko ajan, vaikka vakioasiakkaiden osuus onkin jo
"Toiminnan ohjattavuus on tärkeää, sillä suuri osa ajanvarauksista tehdään samalle tai lähipäiville."
Toimitusjohtaja Christoffer Nordström
suurin. Toimintatapa tuo vaihtelua työntekijöiden arkeen ja vahvistaa ammattitaidon kehittymistä. Työssä viihtymiseen ja hyvinvointiin panostetaan monin keinoin.
Vaikka arvio yksityisen hammashuollon markkinakehityksestä Suomessa on alkavalle vuodelle melko pessimistinen, Megaklinikalla on selkeät kasvusuunnitelmat. Kansainvälistyminen, lisenssiliiketoiminnan kehittäminen ja konseptin laajentaminen mahdollistavat markkinoita paremman kasvun tulevina vuosina.
LIIKEVAIHTO
3,4 M€
LIIKEVOITTO
HENKILÖSTÖ
86hlö
Megaklinikka on täysin uudenlaisen palvelukonseptin hammaslääkäriasema, joka tarjoaa kaikki hammashuollon palvelut yhdellä käynnillä, laadukkaasti ilman jonoja. Asiakaslähtöisyyttä tukee yrityksen kehittämä tehokas toiminnanohjausjärjestelmä. Megaklinikan pääkonttori on Helsingissä. Panostaja omistaa Megaklinikasta 75 % ja toimiva johto 25 %.
www.megaklinikka.fi
LUE LISÄÄ
1 Lukitusala oli 2000-luvun puolivälissä suurissa vaikeuksissa, eivätkä Lukkoliikkeet muodostaneet poikkeusta. Suomen Helasto Oyj:lla oli seitsemän itsenäistä lukkoliikettä, jotka kaikki olivat erikoistuneet omiin tuotteisiinsa. Liiketoiminnan toimialajohtaja Jukka Laakso ymmärsi, miten yrityksiä olisi kehitettävä. Hän sulautti lukkoliikkeet yhteen LukkoExpert Security Oy:ksi, joka tarjosi palveluitaan Lukkoliike-ketjun alla. Vakava kassakriisi esti kuitenkin muut tarvittavat toimenpiteet. Vuonna 2007 Panostaja hankki enemmistöomistuksen Helastosta, johon LukkoExpert Security kuului. Tuolloin lukkoliiketoiminnan liikevaihto oli noin 8 miljoonaa euroa. Yhteistyö Panostajan kanssa mahdollisti yrityksen vision ja tavoitteen kääntämisen perinteisestä lukkoliikkeestä turvallisuusteknologia-alan huipulle. Muutos ei ollut tehtävissä hetkessä ja se vaati kaikilta omistajilta pitkäjänteisyyttä ja aktiivista strategista otetta.
Panostajan mukaan tulon jälkeen yritys keskittyi täysillä oviympäristöön ja liikkumisen hallintaan. Samalla palvelutarjontaa kehitettiin aivan uudelle tasolle. Aiemmin tuotekehitys oli ollut tavarantoimittajien varassa, mutta nyt osaamista tuotiin saman katon alle. Vuonna 2009 yritys osti Siemens Bewator Oy:n Suomen toiminnot ja otti nimekseen Flexim Security Oy. Samalla se aloitti oman moderneihin teknologiaratkaisuihin ja digitalisaatioon perustuvan tuotekehityksen. Tuotekehitykseen investoitiin kymmenisen prosenttia liikevaihdosta vuosittain ja pääosassa olivat ohjelmistojen ja palveluiden kehittäminen. Samalla Flexim Security kasvoi vahvasti orgaanisesti ja myös yrityskauppojen avulla. 2
Lähes 10 vuoden ajan Panostaja toi Flexim Securitylle osaamista muun muassa rahoituksen kokonaisjärjestelyissä, aktiivisessa hallitustyöskentelyssä, strategioiden luomisessa sekä talouden, markkinoinnin ja johtamisjärjestelmien kehittämisessä.
Vuodesta 2007 Panostajan omistuksessa ollut Flexim Security kasvoi menestyksekkäästi selkeän vision, vahvan tuotekehityksen ja monien yhdistymisien myötä alansa johtavaksi asiantuntijaksi huolettoman ja turvallisen kulkemisen kehittäjänä. Yksi tuotekehityksen helmistä on edistyksellinen ja globaalistikin toimialalla huomiota saanut Safea-tuote. Omistaja-arvon maksimoimiseksi Panostaja luopui omistuksestaan ja myi Flexim Securityn Assa Abloylle kesällä 2015. Flexim Securityn menestyksekäs kehityskaari on yksi osoitus Panostajan toimintamallin toimivuudesta.
3 Kesällä 2015 Flexim Security oli valmis lentämään sijoittajaomistajan suojista. Sen liikevaihto oli noussut 34 miljoonaan euroon ja henkilöstön määrä 249:ään. Fleximin kehittämä edistyksellinen Safea -turvallisuusratkaisu herätti kiinnostusta maailman laajuisesti. Seuraava kasvupyrähdys on mahdollista tehdä kansainvälisillä markkinoilla. Panostaja ja vähemmistöomistajat luopuivat Flexim Securitystä ja myivät koko osakekannan Assa Abloy Oy:lle 27,0 miljoonalla eurolla. Lisäksi myyjillä on mahdollisuus enintään 8,0 miljoonan euron lisäkauppahintaan, joka määräytyy 1.5.2015 alkaneelta 12 kk:n ajanjaksolta. Assa Abloy on markkinajohtaja mekaanisessa ja elektromekaanisessa lukituksessa Suomessa ja osa maailman suurinta turvallisuusalan konsernia, Assa Abloy Groupia. Assa Abloyta kiehtoi erityisesti Flexim Securityn digitaaliset ratkaisut. Tuotekehitysten yhdistäminen tuo uutta osaamista myös palveluiden kehittämiseen kuin tuotteistamiseen. Flexim Securitylle uusi omistaja tarjoaa kansainvälisen myyntiverkoston Safean markkinointiin. Kaikki edellytykset seuraavan kasvupyrähdykseen ovat olemassa.
"Tämä on ollut kaikin puolin mahtava retki. Panostaja on sijoitusyhtiö, joka pyrkii oikeasti kehittämään ajattelua. En voi tarpeeksi korostaa heidän merkitystään sparraajana ja verkoston kasvattajana"
Jukka Laakso, toimitusjohtaja, Flexim Security
Hallituksen tiedot kokonaisuudessaan osoitteessa www.panostaja.fi
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011, hallituksen jäsen vuodesta 2006
KTM ja KHT
NYKYINEN TYÖTEHTÄVÄ: KONE Oyj:n johtaja ja hallituksen sihteeri. RIIPPUMATON YHTIÖSTÄ JA MERKITTÄVISTÄ OSAKKEENOMIS-TAJISTA.
Hallituksen jäsen vuodesta 2013 KTM
NYKYINEN TYÖTEHTÄVÄ: Jesura Oy:n toimitusjohtaja. RIIPPUMATON YHTIÖSTÄ JA MERKITTÄVISTÄ OSAKKEENOMIS-TAJISTA.
TAJISTA.
VTM NYKYINEN TYÖTEHTÄVÄ: Fennian varatoimitusjohtaja. RIIPPUMATON YHTIÖSTÄ JA MERKITTÄVISTÄ OSAKKEENOMIS-
Hallituksen jäsen vuodesta 2014 Yo.merk.
EDELLINEN TYÖTEHTÄVÄ: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera (LEL Työeläkekassa) toimitusjohtaja 2010–2014. RIIPPUMATON YHTIÖSTÄ JA MERKITTÄVISTÄ OSAKKEENOMIS-TAJISTA.
S. 1954 Hallituksen jäsen vuodesta 2013
DI, Rakennusneuvos
EDELLINEN TYÖTEHTÄVÄ: Lemminkäinen Talo Oy:n toimitusjohtaja 2009–2013. RIIPPUMATON YHTIÖSTÄ JA MERKITTÄVISTÄ OSAKKEENOMIS-TAJISTA.
Hallituksen jäsen vuodesta 2011 Datanomi
NYKYINEN TYÖTEHTÄVÄ: Pajakulma Oy:n IT-projektipäällikkö. RIIPPUMATON YHTIÖSTÄ.
Toimitusjohtaja vuodesta 2007
Varat., M.S.M (Boston University Brussels)
AIKAISEMPI TYÖKOKEMUS: toimitusjohtaja OpusCapita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy talousjohtaja OpusCapita Oyj
MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT: Keskuskauppakamarin valtuuskunnan jäsen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran hallituksen jäsen ja Fennia Varainhoidon hallituksen jäsen
Kehitysjohtaja vuodesta 2013 HTL
AIKAISEMPI TYÖKOKEMUS: liiketoimintajohtaja Leading Partners Oy, henkilöstöjohtaja OpusCapita Oy, tulosyksikön päällikkö MPS Finland Consulting Oy, kehityspäällikkö Suomen Posti Oy
MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT: –
Talous- ja rahoitusjohtaja sekä varatoimitusjohtaja vuodesta 2015 KTM, eMBA
AIKAISEMPI TYÖKOKEMUS: Panostaja Oyj sijoitusjohtaja, Deloitte Corporate Finance Oy, PricewaterhouseCoopers Oy
MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT: –
Sijoitusjohtaja vuodesta 2015 KTM, OTK
AIKAISEMPI TYÖKOKEMUS: osakas ja talousjohtaja Finnsweet Holding Oy -konserni, sijoitusjohtaja ja osakas pääomasijoitusyhtiö Profita Management Oy, johtaja Nokia Oyj:n yrityskauppayksikössä sekä eri tehtävissä investointipankkiliiketoiminnassa (FIM, Pohjola)
MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT: –
Tavoitteellinen omistaja-arvon kasvattaja
Ainutlaatuinen kanava sijoittaa suomalaiseen pk-sektoriin
Hajautettu ja tasapainoinen sijoitussalkku
Salkussa yrityksiä, joissa korkeat tuotto-odotukset
Panostaja tarjoaa ainutlaatuisen kanavan sijoittaa pk-sektorin yrityksiin, joissa on korkeat tuotto-odotukset. Valitsemme omistukseemme eri toimialojensa kärkiyrityksiä ja hankimme niistä enemmistöosuuden. Kehitämme ja tuemme niiden kasvua tiiviissä yhteistyössä vähemmistöosakkaana olevan toimivan johdon kanssa. Tavoitteemme on, että yrityksen arvo on selvästi kasvanut, kun irtaudumme siitä. Näin kasvatamme omistajaarvoamme.
Panostajan tavoitteena on jatkuva omistaja- ja markkina-arvon kasvattaminen siten, että osakkeen kokonaistuotto ylittää NASDAQ Helsingin Small Cap Indeksin keskimääräisen pitkän aikajänteen tuoton.
Voitonjako heijastaa konsernin tuloksen kehitystä pitkällä aikavälillä ja ensisijaisena tavoitteena on varmistaa konsernin sijoitustoiminnan jatkuvuus, jonka jälkeen voidaan jakaa vähintään puolet emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuvasta konsernin vuosittaisesta tuloksesta joko osinkoina, pääomanpalautuksina tai osakkeiden takaisinostoina.
Lue lisää osoitteesta www.panostaja.fi
| Markkina | NASDAQ OMX Helsinki Oy |
|---|---|
| ISIN | FI0009800379 |
| Kaupankäyntitunnus | PNA1V (OMX) |
| Lista | OMXH Small Cap |
| Osakkeiden lukumäärä | 51 733 110 |
Panostajan osakkeet on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina helmikuun 2. päivänä 2016 kello 13.00 Technopolis Yliopistonrinteen Häggman-salissa, osoitteessa Kalevantie 2, Tampere. Julkaisimme yhtiökokouskutsun 11.12.2015. Yhtiökokousasiakirjat ovat saatavilla osoitteessa www.panostaja.fi/yhtiokokous.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka 21.1.2016 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava ennakolta yhtiölle viimeistään 28.1.2016 klo 16.00 mennessä kirjallisesti osoitteella Milla Store/Panostaja Oyj, Kalevantie 2, 33100 Tampere, puhelimitse Milla Storelle puh. 050-685 70 tai sähköpostitse [email protected]. Ilmoittautumiskirjeen tai -sähköpostin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisen yhteydessä.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoitettava näiden osakkeiden nojalla merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään 28.1.2016 klo 10.00. Ilmoituksen edellytys on, että osakkeenomistajalla olisi samojen osakkeiden perusteella ollut oikeus tulla merkityksi yhtiön osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 21.1.2016. Hallintarekisteröityjen osakkaiden omistajaa koskeva ilmoitus tilapäisestä merkitsemisestä yhtiön osakasluetteloon katsotaan samalla ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.
Panostaja Oyj:n jakokelpoiset varat, joihin on lisätty tilikauden voitto 21 633 647,12 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 15 820 933,39 euroa ovat 26 347 399,44 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.11.2014–31.10.2015 maksetaan osinkoa 0,05 euroa osakkeelta. Ehdotuksen mukaan osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 4.2.2016 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakeluetteloon.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä 4 700 000 euroa.
Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka.
| Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä | 21.1.2016 |
|---|---|
| Yhtiökokoukseen ilmoittautuminen päättyy | 28.1.2016 |
| Yhtiökokous | 2.2.2016 |
| Osinko irtoaa | 3.2.2016 |
| Osingonmaksun täsmäytyspäivä | 4.2.2016 |
| Osingonmaksu | 11.2.2016 |
Panostaja-konserni julkaisee tilikaudella 1.11.2015– 31.10.2016 kolme osavuosikatsausta seuraavasti:
| Osavuosikatsaus 1.11.2015–31.1.2016 | 3.3.2016 |
|---|---|
| Osavuosikatsaus 1.11.2015–30.4.2016 | 2.6.2016 |
| Osavuosikatsaus 1.11.2015–31.7.2016 | 1.9.2016 |
Osavuosikatsaukset, vuosikertomus ja tiedotteet ovat julkaisemisen jälkeen luettavissa yhtiön kotisivuilla www.panostaja.fi
Kaksi viikkoa ennen vuosituloksen ja osavuosikatsausten julkistamista yhtiö pitää niin sanotun hiljaisen jakson, jonka aikana yhtiö ei kommentoi taloudellista tilannetta tai markkinanäkymiä, eikä tapaa pääomamarkkinoiden edustajia.
Spectra tarjoaa suomalaisille kaupoille ja kauppakeskuksille erilaisia tukitoimintoja vartioinnista huoltoon ja siivouksesta ja julkisivujen puhdistuksesta tilapäisen työvoimantarpeen täyttämiseen. Spectran monipuolinen palvelukenttä tukee asiakkaan jokapäiväistä toimintaa ja mahdollistaa kuluttajille laadukkaan palvelun ja miellyttävät ostokokemukset.
www.spectra.fi LUE
39 %
Panostajan omistusosuus Spectrasta
Toimitusjohtaja Olli Plaketti
Ecosir Group on erikoistunut kiinteistöjen automaattisiin ja energiatehokkaisiin jätteen- ja pyykinsiirtojärjestelmiin. Yritys on alansa markkinajohtaja Suomessa ja sen järjestelmät on laajasti käytössä sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä nykyaikaisissa vanhusten palvelukeskuksissa. Automaattiset jätteidensiirto- ja keräysjärjestelmät soveltuvat myös erinomaisesti kauppakeskuksiin, ravintokeskuksiin sekä teollisuuteen. Viime vuosina Ecosir Group onkin laajentanut toimintaansa kansainvälisillä markkinoilla erityisesti Skandinaviassa, Aasiassa Venäjällä ja Lähi-idässä.
LISÄÄ
www.ecosir.com LUE
Toimitusjohtaja Mauri Leponen 38,6 % Panostajan omistusosuus Spectrasta
Toimitusjohtaja Samuli Sipilä
Juuresta
20 %
Panostajan omistusosuus
Juuri Partners on suomalainen pääomasijoitusyhtiö, joka rahoittaa vakiintuneita ja kannattavia pieniä ja keskisuuria yrityksiä Suomessa. Juuri tukee yrityksen kehittämisessä ja kasvattamisessa sekä rahoittajana että yritykseen voimakkaasti sitoutuneena ulkopuolisena sparraajana. Juuri toimii yrityksen omistajien ja johdon tukena strategian ja liiketoiminnan kehittämisessä kokonaisvaltaisesti hallitustyöskentelystä operatiivisen toiminnan kehittämiseen. Juuri Partners hallinnoi Juuri Rahastoa, jonka pääomat ovat kotimaisilta vakavaraisilta institutionaalisilta sijoittajilta.
www.juuripartners.fi LUE
Panostaja-konsernin liikevaihto oli päättyneellä katsauskaudella 148,2 milj. euroa (121,1 milj. euroa). Viennin osuus liikevaihdosta oli 6,5 milj. euroa eli 4,4 % (5,9 milj. euroa eli 5,3 %). Edellisen ja kuluvan tilikauden aikana toteutuneiden yritysostojen vaikutus 27,0 milj. euron liikevaihdon kasvuun oli 28,4 milj. euroa. Konsernin kahdeksasta liiketoimintaa harjoittavasta segmentistä kolme ylitti vertailukauden kumulatiivisen liikevaihtotason.
Liikevoitto laski ja oli 7,3 milj. euroa (8,1 milj. euroa). Tilikauden liikevoittoa rasittaa liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattu KotiSun Oy:n lisäkauppahintaarvion ja tilinpäätöshetkellä tehdyn arvion erotus -0,5 milj. euroa sekä Multiprintin hankinnasta aiheutuneet kulut 1,7 milj. euroa. Vertailukauden liikevoiton ylitti yksi segmentti kahdeksasta.
Tulos myydyistä liiketoiminnoista oli 9,5 milj. euroa. Flexim Security Oy myytiin 4.6.2015 ja kauppa saatettiin päätökseen 28.8.2015. Konsernin tuloslaskelma ei sisällä vertailuvuodelta 2014 myytyjen liiketoimintojen tuloslaskelmaa vaan niiden tulos on konsernin tuloslaskelmassa erotettu riville Tulos myydyistä liiketoiminnoista.
Ennen myydyn liiketoiminnan erottamista tuloslaskelmassa jatkuvista liiketoiminnoista, konsernin vertailuvuoden liikevaihto koko tilikaudelta oli 154,8 milj. euroa ja liikevoitto 10,2 milj. euroa.
Konsernin nettorahoituskulut katsauskaudella olivat -3,8 milj. euroa (-2,2 milj. euroa). Rahoituskulut sisältävät osakkuusyhtiö Ecosirin pääomalainan alaskirjauksen 1,0 milj. euroa. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä ja liiketoiminnan kassavirta oli 8,0 milj. euroa positiivinen.
Konsernin henkilöstön määrä tilikaudella oli keskimäärin 1 176 (1 204). Tilikauden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 1 239 (1 112).
Emoyhtiö Panostaja Oyj:n liikevaihto oli 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Liikevoitto oli 23,0 milj. euroa (liikevoitto 5,7 milj. euroa). Emoyhtiön tilikauden voitto oli 21,6 milj. euroa (voitto 6,9 milj. euroa).
Panostaja Oyj tiedotti 27.2.2015 allekirjoittaneensa sopimuksen suun terveydenhuoltopalveluita tarjoavan Megaklinikka Oy:n osakekannan ostosta. Kaupassa Panostaja osti 75 % omistusosuuden muodostuvasta kokonaisuudesta. Yrityskaupan myötä Panostaja laajensi liiketoimintaansa ja perusti konserniin uuden suun terveydenhuoltoon erikoistuvan segmentin. Megaklinikan avainhenkilöt jatkavat yhtiön vähemmistöomistajina 25 % omistuksella. Panostajan tavoitteena on rakentaa Megaklinikasta toimialan käytäntöjä muuttava yhtiö ja laajentaa liiketoimintaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Megaklinikka Oy:n koko osakekannasta maksettava kauppahinta oli noin 2,9 milj. euroa. Lisäksi myyjillä on mahdollisuus enintään 1,0 milj. euron lisäkauppahintaan, joka määräytyy kalenterivuosien 2015 ja 2016 käyttökatteen perusteella. Tilinpäätöshetkellä yhtiö on arvioinut kokonaishankintahinnaksi 2,9 milj. euroa. Hankintameno-laskelman perusteella hankittujen nettovarojen käypä arvo on 0,3 milj. euroa, jolloin liikearvoksi muodostui 2,6 milj. euroa.
Panostaja Oyj tiedotti 19.3.2015, että Panostajakonserniin kuuluvan Heatmasters Group Oy:n osakkaaksi on kutsuttu yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Mujunen. Hänen omistusosuutensa Heatmasters Group Oy:stä on järjestelyn jälkeen 20 %.
Panostaja Oyj tiedotti 4.6.2015, että Panostaja on yhdessä muiden Flexim Group Oy:n omistajien kanssa allekirjoittanut sopimuksen koko Flexim Security Oy:n osakekannan myynnistä Assa Abloy Oy:lle. Samalla Panostaja luopui turvallisuussegmentistä. Kauppa saatettiin päätökseen 28.8.2015. Konsernissa ei ole kirjattu Fleximin myyntiin liittyvää ehdollista lisäkauppahintaa.
Panostaja Oyj tiedotti 11.6.2015 Digiprint Finland Oy:n ja Multiprint Group Oy:n yhdistymisestä. Yhdistyminen toteutettiin järjestelyllä, jossa sekä Digiprint Finland Oy:n että Multiprint Group Oyn osakekannat myytiin uudelle perustetulle Digiprint Finland Group Oy:lle. Panostaja Oyj sai kauppahintana Digiprint Finland Oy:n osakkeista noin 32 miljoonaa euroa ja sijoitti takaisin Digiprint Finland Group Oy:öön noin 24,6 miljoonaa euroa. Panostaja-konsernissa järjestelyllä ei ole tulosvaikutusta, koska määräysvalta Digiprint Finland Group Oy:ssä jää edelleen Panostaja Oyj:lle, jonka omistusosuus Digiprint Finland Group Oy:stä on 51,9 %. Muut omistajat ovat partiolippukunta Turun Metsänkävijät ry noin 16 %:n omistuksella sekä pääosin yhtiön toimiva johto.
Konserni on arvioinut hankintahetkellä Multiprint Group Oy:n kokonaishankintahinnaksi 36,0 milj. euroa. Hankintameno-laskelman perusteella hankittujen nettovarojen käypä arvo on 4,8 milj. euroa, jolloin liikearvoksi muodostui 31,2 milj. euroa. Kauppahinnasta on kohdistettu asiakkuuksille 3,9 milj. euroa ja teknologiaan 0,9 milj. euroa.
Panostaja-konsernin liiketoiminta raportoidaan katsauskaudella yhdeksässä segmentissä, jotka ovat Digitaaliset painopalvelut, Takoma, Sisäkattomateriaalit, Helat, Autovaraosat, Talotekniikkaremontointi, Lämpökäsittely, Suun terveydenhuolto sekä Muut (emoyhtiö ja osakkuusyhtiöt). Segmentit on muodostettu, koska ne tuottavat keskenään erilaisia tuotteita ja palveluja ja koska näitä segmenttejä seurataan erillisinä liiketoimintoina.
Konsernin segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnallisiin segmentteihin.
Digitaaliset painopalvelut -segmentti laajeni olennaisesti katsauskaudella, kun se hankki Multiprint-konsernin kesäkuussa. Panostajan omistusosuus konsernista on järjestelyn jälkeen 51,9 prosenttia. Konsernin toimitusjohtajana toimii Jaakko Hirvonen. Grano Oy on Suomen suurin ja vahvin graafisen alan yritys, joka tarjoaa markkinointiviestintä-, paino- ja tulostuspalveluja. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla kattaen Suomen Oulusta Helsinkiin. Lisäksi konsernilla on toimintaa Tallinnassa ja Pietarissa.
Digitaaliset painopalvelut -segmentin liikevaihto kasvoi 21 %, 57,8 milj. eurosta 69,9 milj. euroon. Kasvun selittää Multiprint-yhtiöiden hankinta kesäkuussa. Paperin myynti on Suomessa laskenut edellisvuodesta yli 10 %. Myös hintakilpailu on edelleen kireää. Markkinatilanteeseen peilaten segmentti on kuitenkin pärjännyt hyvin. Segmentin liikevoitto heikkeni 7,1 milj. eurosta 5,9 milj. euroon, mikä aiheutui pääasiassa katsauskauden tulokseen sisältyvistä Multiprint-järjestelyyn liittyneistä kertaluonteisista kuluista arviolta 1,7 milj. euroa. Katsauskautta on leimannut Multiprint-hankinta ja sen jälkeen aloitettu toimintojen yhdistäminen. Konsernin yhtiörakennetta on yksinkertaistettu katsauskauden jälkeen, kun Multiprint Oy fuusioitiin Grano Oy:hyn 1.11.2015. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 775 (497).
Talotekniikkaremontointi-segmentti tarjoaa konseptoituja käyttövesi- ja lämpöverkkoremontteja kuluttajille avaimet käteen -palveluna. KotiSun on kasvanut nopeassa tahdissa alan suurimmaksi ja tunnetuimmaksi toimijaksi Suomessa. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Kalle Lahtinen. Panostajan omistusosuus konsernista oli katsauskauden lopussa 58,2 %. Talotekniikkaremontointi-segmentin luvut on konsolidoitu Panostaja-konserniin 1.5.2014 lähtien. Markkinatilanne on ollut hyvä koko katsauskauden. Segmentin liikevaihto kasvoi 8,8 milj. eurosta 23,7 milj. euroon ja liikevoitto 1,1 milj. eurosta 4,2 milj. euroon (vertailutiedot 6 kk:lta). Segmentin liikevoittoa rasittaa liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattu KotiSun Oy:n lisäkauppahinta-arvion ja
tilinpäätöshetkellä 31.10.2014 tehdyn arvion erotus -0,5 milj. euroa, joka toteutui, koska yhtiön liiketoiminta kehittyi kaupantekohetkellä arvioitua paremmin. Yhtiö hankki katsauskauden lopussa enemmistön Pirkanmaan LVI-palvelu Oy:n osakkeista ja laajensi näin toimintaansa viemärisaneerauksiin. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 139 (113).
Takoma-segmentin ainoa operatiivinen yksikkö on Takoma Gears Parkanossa, joka tarjoaa mekaanisen voimansiirron tuotteita ja palveluita meri- ja offshoreteollisuudelle sekä kaivosteollisuudelle. Takoma-konsernin emoyhtiönä toimii Panostajan 63,1 prosenttisesti omistama Takoma Oyj, jonka toimitusjohtajana on toiminut 3.8.2015 alkaen Jari Lilja.
Takoma Oyj:n ja Takoma Gears Oy:n saneerausmenettelyt alkoivat 17.1.2014 ja saneerausohjelmat vahvistettiin 30.9.2014 Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Saneerausohjelmassa saneerausvelkojen takaisinmaksuaikataulua pidennettiin ja velkarakennetta kevennettiin. Saneerausohjelman vahvistaminen antaa mahdollisuuden Takoma Gears Oy:n toiminnan kehittämiseen. Tampereen Laatukoneistus Oy, Hervannan Koneistus Oy ja Takoma Systems Oy hakeutuivat vuoden 2014 aikana konkurssiin. Konkurssien seurauksena ko. yhtiöt on käsitelty Panostajan konsernitilinpäätöksessä lopetettuina toimintoina.
Takoman jatkuvien toimintojen liikevaihto heikkeni 15,3 milj. eurosta 13,2 milj. euroon. Segmentin jatkuvien toimintojen liiketulos heikkeni -0,4 milj. eurosta -0,7 milj. euroon. Tilauskanta oli 5,1 milj. euroa (6,5 milj. euroa) jossa on pienennystä 21,5 %.Tilauskanta Offshore-segmentillä on kehittynyt ennakoitua heikommin ja kireässä markkinatilanteessa myös hinnoitteluun kohdistuu painetta. Tuotannon sopeuttamistoimet ovat olleet käynnissä keväästä alkaen. Lopetettujen liiketoimintojen luvut on esitetty lopetetuissa liiketoiminnoissa ja niistä aiheutui katsauskaudella 0,3 milj. euron suuruinen voitto (-0,8 milj. euroa). Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 90 (92).
Selog Oy on vuonna 2005 perustettu Suomen suurin sisäkattomateriaalien tukkuliike, joka palvelee alan urakoitsijoita ja asentajia. Palvelutarjontaan kuuluvat myös laskenta-, suunnittelu- ja logistiikkapalvelut. Selogin palvelut kattavat korjaus- ja saneeraushankkeita sekä uudisrakennuskohteita. Yhtiön toimipisteet ovat Helsingissä, Tampereella ja Lappeenrannassa. Selog Oy kuuluu Selog Group -konserniin, josta Panostajan omistusosuus on 60 %. Selog Oy:n toimitusjohtajana toimii Simo Tuokko. Sisäkattomateriaalit-segmentin liikevaihto heikkeni tilikaudella vaikeasta rakentamisen markkinatilanteesta johtuen 11,0 milj. eurosta 9,9 milj. euroon. Liikevaihdon laskusta huolimatta liikevoitto säilyi edellisvuoden tasolla 0,5 milj. euroa. Rakentamisen
suhdanne on heikko ja kilpailu kohteista erittäin kovaa. Liikevaihdon epäsuotuisaa kehitystä on pehmentänyt kustannusten sopeuttaminen. Vaikeasta rakentamisen tilanteesta huolimatta segmentin kehitys on pysynyt kohtuullisella tasolla kustannuksia sopeuttamalla sekä tehokkaan ostotoiminnan avulla. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 14 (13).
Suomen Helasto -konserni on rakennus- ja kalustehelojen keskeinen tukkukauppa Suomessa, johon kuuluu Suomen Helakeskus Oy ja Rakennushelasto Oy. Suomen Helakeskus maahantuo, markkinoi ja myy kalusteteollisuuden helatarvikkeita ja Rakennushelasto ovi- ja ikkunateollisuuden tarvikkeita sekä rakennuslevyjä. Panostajan omistusosuus Suomen Helasto -konsernista on 95,3 prosenttia. Yhtiöt toimivat Seinäjoella. Konsernin toimitusjohtajana toimii Hannu Rantanen. Helat-segmentin liikevaihto heikkeni katsauskaudella 10,9 milj. eurosta 10,4 milj. euroon. Rakentamisen alhainen volyymi aiheutti jättämää vertailuvuoteen. Markkinatilanne toimialalla on säilynyt vaikeana ja asiakasyritysten maksuvalmiusongelmat ovat lisääntyneet. Katsauskaudella Helakeskus sai uusia päänavauksia muutamissa merkittävissä kauppaketjuissa ja Rakennushelasto solmi jälleenmyyntisopimuksen maahantuomiensa invatuotteiden jakelusta. Yrityksen henkilöstö on sopeutettu nykyiselle kysynnän tasolle. Yritys on myös laajentanut toimintaansa jalostusarvon nostoon puolivalmisteiden kokoonpanolla. Katsauskauden liikevoitto heikkeni lievästi 0,8 milj. eurosta 0,7 milj. euroon. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 28 (33).
KL-Varaosat Oy on Tampereella, Jyväskylässä, Rovaniemellä, Turussa ja Vantaalla toimiva Mercedes Benz-, BMW- sekä Volvo-henkilöautojen alkuperäisvaraosien ja tarvikkeiden maahantuoja, tukkukauppa ja jälleenmyyjä. Segmentti on katsauskaudella laajentunut sekä maantieteellisesti että mallivalikoiman suhteen, kun KL-Varaosat Oy avasi Vantaalle uuden toimipisteen ja otti valtakunnallisesti myyntiin Volvo-varaosat. KL-Varaosat Oy kuuluu KL Parts -konserniin, josta Panostajan omistusosuus on 75 prosenttia. KL-Varaosat Oy:n toimitusjohtajana toimii Juha Kivinen. Autovaraosatsegmentin liikevaihto kasvoi 10 % edellisvuoden 10,8 milj. eurosta 11,8 milj. euroon. Myynti on kehittynyt positiiviseen suuntaan heikohkon kesän jälkeen. Volvoosien myynnissä on saatu useita onnistumisia korjaamoasiakaspuolella ja Vantaan toimipaikan myynnin kehitys on ollut arvioitua nopeampaa. Liikevoitto heikkeni lievästi edellisvuoden 0,7 milj. eurosta 0,5 milj. euroon. Liikevoiton heikkeneminen heijastaa osaltaan voimakkaita panostuksia liiketoiminnan laajentumiseen. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 47 (47).
Heatmasters Group tarjoaa metallien lämpökäsittelypalvelua Suomessa ja kansainvälisesti sekä valmistaa, kehittää ja markkinoi lämpökäsittelyteknologiaa. Heatmasters Group -konserniin kuuluu Suomessa kaksi liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä Heatmasters Lämpökäsittely Finland Oy ja Heatmasters Technology Oy, jotka toimivat Lahdessa ja Kouvolassa. Konsernilla on lisäksi tytäryhtiöt Puolassa ja Ruotsissa. Panostajan omistusosuus segmentistä oli tilikauden lopussa 80,0 %. Heatmasters Group Oy:n toimitusjohtajana toimii Ilkka Mujunen. Lämpökäsittely-segmentin liikevaihto heikkeni katsauskaudella 6,8 milj. eurosta 6,3 milj. euroon. Lämpökäsittelypalveluiden markkina jatkuu Suomessa normaalilla ja Keski-Euroopassa korkealla tasolla, mutta Skandinaviassa kysyntä on ollut heikkoa. Liikevoitto heikkeni 0,2 milj. eurosta 0,1 milj. euroon. Liikevaihdon sekä liikevoiton heikkenemiseen vaikutti erityisesti Skandinavian heikko markkina mikä näkyi erityisesti Ruotsin yksikön tappiollisena toimintana. Suomen markkinan liikevaihtoa ja tulosta kohensi erityisesti Neste Oyj:n työmaalla tehdyt isot projektit. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 51 (59).
Suun terveydenhuolto -segmentti syntyi, kun Panostaja hankki 75 % osuuden Megaklinikka Oy:stä maaliskuussa 2015. Yhtiö on täysin uudenlaisen palvelukonseptin hammaslääkäriasema. Sen toiminta perustuu asiakaslähtöiseen toimintatapaan, jossa asiakkaille tarjotaan kaikki hammashuollon palvelut yhdellä käynnillä, laadukkaasti ilman jonoja. Yhtiö tarjoaa myös toiminnanohjausjärjestelmäänsä lisensioituna palveluna julkisen puolen hammashoitoon. Suun terveydenhuolto on uusi segmentti, joten siitä ei ole vielä vertailutietoja. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Christoffer Nordström. Segmentti on yhdistelty Panostaja-konserniin 1.3.2015 alkaen ja sen liikevaihto oli katsauskaudella 3,4 milj. euroa liikevoiton ollessa -0,5 milj. euroa. Segmentin tulosta rasittaa liiketoiminnan muihin kuluihin kirjatut yritysjärjestelyjen kustannukset -0,2 milj. euroa. Tilanne alalla on jatkunut haastavana. Asiakaskäynnit ovat yleisesti markkinassa laskeneet edellisvuodesta Helsingissä. Katsauskauden aikana lisenssiliiketoiminnassa oli ensimmäinen pilottiasiakas ja saadut tulokset olivat hyviä. Kansainvälisen liiketoiminnan odotetaan käynnistyvän alkaneella tilikaudella. Katsauskauden päätyttyä on solmittu vuokrasopimus Tukholman klinikan toimitiloista ja Tukholman klinikan avaamisen odotetaan ajoittuvan 2016 vuoden syksyyn. Segmentin henkilöstömäärä oli katsauskauden lopussa 86. Panostajan omistusosuus segmentistä katsauskauden lopussa oli 74,8 %.
Muut-segmentin liikevaihdossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Katsauskaudelta raportoi kolme osak-kuusyhtiötä, Ecosir Group Oy, Spectra Yhtiöt Oy sekä Juuri
Partners Oy. Raportoitavien osakkuusyhtiöiden tulosvaikutus katsauskaudella oli -0,1 milj. euroa (-0,1 milj. euroa), joka esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa.
Verohallinto katsoi Panostaja Oyj:ssä vuonna 2014 suoritetussa verotarkastuksessa, että toimiessaan Panostaja-konsernin emoyhtiönä yhtiö ei harjoita arvonlisäverollista liiketoimintaa, eikä sillä ole arvonlisäveron vähennysoikeutta tähän toimintaan liittyen. Verohallinto kiisti yhtiön arvonlisävero-vähennykset myynnistä maksettavan arvonlisäveron määrän ylittäviltä osin, yhteensä 0,6 milj. euron osalta. Panostaja Oyj hakee muutosta päätöksiin Helsingin hallinto-oikeudelta.
Verohallinto myönsi Panostaja Oyj:n vaatimuksesta asiassa luottamuksensuojan tarkastuksen kohteena olleiden, vuosina 2011–2013 päättyneiden tilikausien osalta, koska verohallinto oli aiemmin myöntänyt yhtiölle täysimääräiset arvonlisäverovähennykset vastaavassa toiminnassa. Yhtiötä ei siten jälkiverotettu näiltä vuosilta. Konsernin emoyhtiön tulosta rasittaa aiemmin vähennettyjen ostojen arvonlisäverojen kirjaaminen kuluksi verottajan päätöksen mukaisesti, tulosvaikutus katsauskaudella -0,2 milj. euroa. Lisäksi aikaisempien tilikausien osalta taseeseen kirjattiin -0,2 milj. euroa tappioita.
Liiketoiminnan kassavirta heikkeni ja oli 8,0 milj. euroa (11,4 milj. euroa). Maksuvalmius säilyi hyvänä. Konsernin rahavarat olivat 30,6 milj. euroa (18,6 milj. euroa) ja korolliset nettovelat 45,7 milj. euroa (35,0 milj. euroa). Nettovelkaantumisaste laski ja oli 65,2 % (73,7 %). Nettovelkaantumisasteen lasku johtuu Multiprint järjestelystä. Konsernin nettorahoituskulut katsauskaudella olivat -3,8 milj. euroa (-2,2 milj. euroa), eli 2,6 % (1,8 %) liikevaihdosta.). Rahoituskulut sisältävät osakkuusyhtiö Ecosirin pääomalainan alaskirjauksen 1,0 milj. euroa.
Panostaja Oyj:n vaihdettavaa pääomalainaa oli nettoveloista 15 milj. euroa (15,0 milj. euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 37,5 % (33,3 %). Oman pääoman tuotto oli 23,0 % (17,5 %). Sijoitetun pääoman tuotto laski 12,4 %:iin (14,4 %).
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat katsauskaudella 54,9 milj. euroa (19,9 milj. euroa), eli 37,0 % (16,5 %) liikevaihdosta. Investoinnit kohdistuivat pääasiassa yrityshankintoihin sekä aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin.
Panostaja Oyj tiedotti 13.1.2015 tehneensä sopimuksen 50 miljoonan euron kotimaisesta yritystodistusohjelmasta. Sen puitteissa yhtiö voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia, joilla rahoitetaan Panostajan käyttöpääomaa ja muita lyhytaikaisia rahoitustarpeita.
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat katsauskaudella 54,9 milj. euroa (19,9 milj. euroa). Investoinnit kohdistuivat pääasiassa yrityshankintoihin.
Kehitysmenoja ei aktivoitu tilikaudella.
Tilinpäätöshetkellä lainojen määrä lähipiiriin kuuluvalle yhtiölle ovat 309 500 €. Lainojen korko on 6 %. Lainat ovat oman pääoman ehtoisia vaihtovelkakirjalainoja, joihin sovelletaan osakeyhtiölain 12 luvun säännöksiä. Mikäli yhtiö ei ole maksanut lainaa takaisin laina-ajan päätyttyä lainan antajalla on oikeus erityisten oikeuksien perusteella vaihtaa nämä vaihtovelkakirjalainat yhtiön osakkeisiin
Yhtiöllä on noin 0,5 milj. euron suuruinen pääomalainasaaminen osakkuusyhtiöltä, joka erääntyy kokonaisuudessaan maksettavaksi tilikauden 2016.
Johdolle annettujen lainojen summat ja pääasialliset lainaehdot ovat esitetty liitetiedossa 36.
Konserni ottaa hallittuja riskejä hyödyntääkseen liiketoimintamahdollisuudet optimaalisella tavalla. Konsernin tavanomaiset liiketaloudelliset riskit liittyvät konsernin eri segmenttien markkina- ja kilpailutilanteeseen, asiakas- ja toimittajariskeihin sekä yrityskauppoihin ja näiden rahoitukseen liittyviin riskeihin.
Konsernin kahdeksan segmenttiä toimivat erilaisilla toimialoilla. Tavoitteena on, ettei konsernin taloudellinen tulos ole olennaisesti riippuvainen yksittäisen segmentin kehityksestä ja tuloksesta, mutta suhdannetilanteesta riippuen ja liiketoimintasegmentin kasvaessa sen merkitys koko konsernin kannalta korostuu, jolloin riski voi olla olennainen. Konsernin taloudellinen tulos ja kehitys eivät ole normaalisti yksittäisestä asiakkaasta riippuvainen, mutta yksittäisen segmentin tulokseen ja kehitykseen yhden tai useamman merkittävän asiakkaan menettämisellä voi olla taloudellisia vaikutuksia.
Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen yleisellä suhdannekehityksellä ja erityisesti Suomen talouden kehityksellä voi olla merkittävä vaikutus. Konsernin tulokseen ja kehitykseen vaikuttavat myös kausiluonteisuus. Liiketoimintojen kausivaihtelut vaikuttavat siten, että tavanomaisesti vuoden ensimmäinen vuosipuolisko on heikompi kuin vuoden jälkimmäinen vuosipuolisko. Kilpailutilanteen jatkuva muutos kuten hintakilpailu ja yksittäiselle segmentille tulevat uudet kilpailijat voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen, vaikka konserni ja sen segmentit kehittävät jatkuvasti toimintojaan kilpailutilanteen mukaisesti. Lisäksi konsernin eri segmenttien liiketoiminnassaan käyttämien raaka-aineiden hinta- ja saatavuusriskit voivat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen segmentin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen, muttei normaalisti merkittävästi koko konsernin kehitykseen ja tulokseen.
Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen ei normaalisti ole merkittävää vaikutusta valuuttakurssi-, korko-, rahoitus- ja luottotappioriskillä, mutta yksittäisen segmentin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen näillä riskeillä voi olla merkittävä vaikutus. Konserni ja sen eri segmentit ovat pyrkineet suojautumaan näiltä riskeiltä merkittäviltä osin eri tavoin, mutta aina suojaaminen ei ole mahdollista.
Konsernin henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja segmenttien kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli avainhenkilöiden ja henkilöstön rekrytoinneissa tai sitouttamisessa epäonnistutaan.
Ympäristöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja segmenttien kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konserni huomioi ympäristöasioihin liittyvän lainsäädännön ja sen mukanaan tuomat vastuut erityisen huolellisesti ja pyrkii toiminnassaan noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Konsernin tiedossa ei ole mitään merkittäviä ympäristöasioihin liittyviä riskejä.
Konsernilla on laaja vakuutusturva, joka kattaa aineelliset vahingot vakuutusehtojen mukaisesti. Omaisuusriskien vakuutustasoa seurataan säännöllisesti. Takuu-, keskeytys-, tuotevastuu- ja korjausriskeihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja segmenttien kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin yhtiöt pyrkivät varautumaan näihin riskeihin panostamalla toimitusketjun hallintaan, oman toiminnan laatuun ja tuotekehitykseen sekä riskien säännönmukaiseen arviointiin. Mikäli mahdollista nämä riskit katetaan myös vakuutusturvalla.
Yrityskauppoihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja segmenttien kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin tavoitteena on kasvaa myös yritysostojen kautta. Yritysostoihin liittyvää konsernin taseeseen kirjattua liikearvoa on n. 78,0 milj. euroa. Liikearvoa ei poisteta säännöllisesti vuosittain, vaan poistojen sijaan tehdään arvonalentumistestaus vähintään vuosittain tai silloin, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Arvoja tarkistetaan normaalisti viimeisen vuosipuoliskon aikana budjetointiprosessin yhteydessä. Taloustilanteen epävamuus voi edelleen pitkittyessään johtaa erityisesti teknologiateollisuutta ja rakentamista edustavien segmenttien liikearvotestauksen perusteena olevien ennusteiden muuttumiseen. Tällaisesta muutoksesta saattaisi aiheutua liikearvojen alaskirjaustarvetta.
Viranomaisten määräykset voivat vaikuttaa konsernin ja segmenttien kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen. Konsernissa ja eri segmenteissä seurataan määräyksien muutoksia ja niihin pyritään reagoimaan ennakolta mikäli mahdollista.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 5. helmikuuta 2015 Tampereella. Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi ja hallitukseen valittiin uudelleen Jukka Ala-Mello, Eero Eriksson, Mikko Koskenkorva, Jukka Terhonen, Antero (Antti) Virtanen sekä Hannu Tarkkonen toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilitarkastajiksi valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja KHT Markku Launis toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Lauri Kallaskari.
Yhtiökokous vahvisti esitetyn tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.11.2013–31.10.2014 ja päätti, että päättyneeltä tilikaudelta osakkeenomistajille maksetaan pääoman palautusta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,04 euroa osakkeelta.
Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että hallitus valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 4 700 000 euroa. Yhtiökokous päätti valtuutuksen sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista ja että valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka.
Yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti, että hallituksen palkkiot pidetään ennallaan ja että vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 40 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille kullekin 20 000 euroa. Lisäksi päätettiin, että hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten matkakulut korvataan verohallituksen vahvistaman kulloisenkin matkakorvausperusteen enimmäismäärän mukaisena. Yhtiökokous päätti edelleen, että noin 40 % hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia (1 %) yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti (1 %) yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana.
Lisäksi hallitus valtuutettiin päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä siten, että hankittavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 5 100 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,86 % yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hallitus päättää, miten omia osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 29.1.2014 antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 5.8.2016 saakka.
Edelleen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 30 000 000 osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeantien ja optioiden sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeannit ja optio-oikeuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voivat tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 27.1.2011 antaman valtuutuksen päättää osakeanneista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 5.2.2020 asti.
Yhtiön hallitus piti välittömästi yhtiökokouksen päätyttyä järjestäytymiskokouksen, jossa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Ala-Mello ja varapuheenjohtajaksi Eero Eriksson.
Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankinnasta katsauskauden aikana.
Katsauskauden päättyessä Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5 568 681,60 euroa. Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 51 733 110 kappaletta.
Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä katsauskauden lopussa oli 342 398 kappaletta (tilikauden alussa 429 058 kappaletta). Omien osakkeiden määrä vastasi 0,7 prosenttia koko katsauskauden lopun osakemäärästä ja äänimäärästä.
Yhtiökokouksen 29.1.2014 ja hallituksen päätösten mukaisesti Panostaja Oyj luovutti 11.12.2014 yhtiön johdolle osakepalkkioina yhteensä 30 000 kappaletta osakkeita. Yhtiö luovutti hallituksen jäsenille 15.12.2014 yhteensä 14 634 kappaletta, 5.3.2015 yhteensä 14 118 kappaletta, 4.6.2015 yhteensä 13 954 kappaletta ja 3.9.2015 yhteensä 13 954 kappaletta osakkeita hallituspalkkioiden maksuna.
Panostaja Oyj:n osakkeen päätöskurssi vaihteli tilikauden aikana 0,77 euron (alin noteeraus) ja 0,94 euron (ylin noteeraus) välillä. Osakkeiden osakevaihto tarkastelujaksolla oli 6 508 111 kappaletta, mikä edustaa 10,7 % osakekannasta Osakkeen lokakuun 2015 päätöskurssi oli 0,86 euroa. Yhtiön osakekannan markkinaarvo lokakuun 2015 lopussa oli 44,5 milj. euroa (42,4 milj. euroa). Yhtiöllä oli lokakuun 2015 lopussa 3 660 osakasta (3 493).
Vaihdettavaa pääomalainaa 2011 oli katsauskauden lopussa jäljellä 15,0 milj. euroa. Lainan korko on 6,5 prosenttia ja laina-aika 7.2.2011–1.4.2016. Osakkeen alkuperäinen vaihtokurssi on 2,20 euroa ja lainaosuudet voidaan vaihtaa enintään 6 818 181 yhtiön osakkeeseen. Lainaosuuksia on yhteensä 300 kappaletta ja ne ovat kaupankäynnin kohteena Nasdaq OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla. Osakkeiden vaihtokurssi merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Konserni laski 27.5.2013 liikkeeseen 7,5 milj. euron suuruisen oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan. Oman pääoman ehtoisella lainalla ei ole eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa laina takaisin neljän vuoden kuluttua. Sopimuksen mukainen vuotuinen korko on 9,75 %. Korko maksetaan vain, jos yhtiö päättää jakaa osinkoa. Mikäli osinkoa ei jaeta, konserni päättää koron maksusta erikseen. Konsernitilinpäätöksessä laina on luokiteltu omaksi pääomaksi ja korot esitetään luonteensa mukaisesti osingonjakona. Panostaja Oyj:n hallitus päätti maksaa hybridilainan koron 0,7 milj. euroa, joka maksettiin 27.5.2015.
Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,05 euroa osakkeelta.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 4 700 000 euroa.
Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 2.2.2016 Tampereella.
Panostaja solmi 8.12.2015 sopimukset yhteensä 30 miljoonan euron rahoituskokonaisuudesta. Kokonaisuus koostuu 20 miljoonan euron lainoista ja 10 miljoonan euron yritysostolimiitistä. Lainat ovat vieraan pääoman ehtoisia vakuudellisia lainoja. Lainoista 5 miljoonaa euroa erääntyy kolmen vuoden kuluttua lainan nostohetkestä ja 15 miljoonaa euroa erääntyy 31.10.2019. Sitovien lainasopimusten mukaisesti lainat nostetaan viimeistään 30.4.2016. Yritysostolimiitti on voimassa kolme vuotta ja limiitistä voi nostaa kahden vuoden pituisia lainoja Panostajan tekemien yritysostojen rahoittamiseksi.
Panostaja keskittyy strategiansa mukaisesti aktiiviseen omistaja-arvon kasvattamiseen omistamissaan segmenteissä. Omistaja-arvon kehittymistä seurataan jatkuvasti osana muuttuvaa toimintaympäristöä ja päätöksiä segmenttien kehittämisestä tai luopumisista tehdään omistaja-arvon maksimoimiseksi. Aktiivinen omistaja-arvon kehittäminen, pääomien tehokas allokoiminen ja hyvät
yritysostojen rahoitusmahdollisuudet luovat hyvän perustan toiminnan laajentamiselle.
Yrityskauppamarkkinoilla Panostajan tavoitekokoluokassa aktiviteetti on säilynyt aikaisemmalla tasolla. Omistusjärjestelyjen ja kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen tarve pk-yrityksissä säilyy ja oman aktiivisen toiminnan myötä markkinoilla on edelleen riittävästi yritysostomahdollisuuksia. Panostajan strategiaa on tarkoitus toteuttaa sijoittamalla tilikauden aikana 1–2 uuteen segmenttiin sekä myös yritysostoilla valittuihin nykyisiin segmentteihin. Myös irtaantumisten mahdollisuuksia arvioidaan aktiivisesti osana segmenttien omistajastrategioita.
Suhdanneodotuksia nykyisten segmenttien toimialoilla leimaa edelleen yleisen taloudellisen kehityksen epävarmuus sekä heikko ennustettavuus. Panostajan eri segmenteissä näkymät vaihtelevat positiivisista heikkoihin. Epävarmasta markkinatilanteesta huolimatta tehdyt kasvu- ja kehitystoimet tukevat segmenttien kehitystä.
Konsernin liikevoiton arvioidaan paranevan merkittävästi tilikaudella 2016.
| 1 000 euroa | Liitetieto | 1.11.2014–31.10.2015 | 1.11.2013–31.10.2014 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 148 218 | 121 131 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 9 | 674 | 1 056 |
| Materiaalit ja palvelut | 60 174 | 52 114 | |
| Henkilöstökulut | 11 | 48 541 | 37 605 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 12 | 6 049 | 4 539 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 13 | 26 805 | 19 872 |
| Liiketulos | 7 323 | 8 057 | |
| Rahoitustuotot | 14 | 167 | 559 |
| Rahoituskulut | 15 | -4 000 | -2 900 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 10 | -53 | -137 |
| Tulos ennen veroja | 3 437 | 5 580 | |
| Tuloverot | 16 | 277 | -3 603 |
| Tulos jatkuvista liiketoiminnoista | 3 714 | 1 977 | |
| Tulos myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista | 7 | 9 785 | 6 257 |
| Tilikauden tulos | 13 499 | 8 234 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 7 834 | 5 385 | |
| Määräysvallattomille | 5 665 | 2 849 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
|||
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista € | 17 | ||
| Laimentamaton | 0,008 | -0,034 | |
| Laimennettu | 0,008 | -0,034 | |
| Tulos/osake myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista | 17 | ||
| Laimentamaton | 0,133 | 0,128 | |
| Laimennettu | 0,117 | 0,113 | |
| Tulos/osake jatkuvista sekä myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista | |||
| liiketoiminnoista | 17 | ||
| Laimentamaton | 0,141 | 0,094 | |
| Laimennettu | 0,138 | 0,094 | |
| Laaja konsernin tuloslaskelma | |||
| Kauden tulos | 13 499 | 8 234 | |
| Laajan tuloslaskelman erät | |||
| Muuntoerot | 28 | -79 | |
| Kauden laaja tulos | 13 527 | 8 155 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 7 862 | 5 306 | |
| Määräysvallattomille | 5 665 | 2 849 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
| 1 000 euroa | Liitetieto | 31.10.2015 | 31.10.2014 | |
|---|---|---|---|---|
| VARA T |
||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Liikearvo | 18 | 78 042 | 49 692 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 18 | 11 252 | 8 707 | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 19 | 10 167 | 9 129 | |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 20 | 3 666 | 3 611 | |
| Muut pitkäaikaiset varat | 21 | 6 861 | 8 129 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 23 | 5 911 | 2 514 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 115 898 | 81 781 | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto-omaisuus | 24 | 12 596 | 14 932 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 28 914 | 27 311 | |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 25 | 128 | 150 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 22 | 6 606 | 9 490 | |
| Rahavarat | 26 | 24 001 | 9 146 | |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 72 245 | 61 029 | ||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 0 | 0 | ||
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät | 7 | |||
| Varat yhteensä | 188 143 | 142 810 | ||
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 27 | 5 569 | 5 569 | |
| Ylikurssirahasto | 27 | 4 646 | 4 646 | |
| Muut rahastot | 27 | 7 390 | 7 390 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 27 | 12 602 | 14 569 | |
| Muuntoero | -124 | -152 | ||
| Kertyneet voittovarat | 7 992 | -29 | ||
| Yhteensä | 38 075 | 31 993 | ||
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 32 001 | 15 378 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 70 076 | 47 371 | ||
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Laskennalliset verovelat | 23 | 1 836 | 996 | |
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 0 | 14 691 | |
| Rahoitusvelat | 28 | 59 636 | 34 247 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 61 473 | 49 934 | ||
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Vaihtovelkakirjalaina | 27 | 15 000 | 0 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 28 | 8 968 | 13 636 | |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 29 | 3 887 | 509 | |
| Ostovelat ja muut velat | 29 | 28 552 | 31 209* | |
| Varaukset | 30 | 189 | 151 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 56 596 | 45 506 | ||
| Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat | ||||
| Velat yhteensä | 118 068 | 95 440 | ||
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 188 143 | 142 810 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
* Edelliseen tilikauteen kohdistuvia veroja oikaistu tilinpäätöksen 2014 liitetietohin
| 1 000 euroa | Liitetieto | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminta | |||
| Tilikauden tulos | 13 499 | 8 234 | |
| Oikaisut: | |||
| Poistot | 12 | 6 049 | 5 408 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 14,15 | 3 832 | 3 255 |
| Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta | 10 | 53 | 137 |
| Verot | 16 | -277 | 3 763 |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot | 9,13 | -10 424 | -6 381 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | 3 383 | 1 665 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 16 116 | 16 080 | |
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Korottomien saamisten muutos | 3 003 | 707 | |
| Korottomien velkojen muutos | -3 694 | 909 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -835 | 6 | |
| Käyttöpääoman muutos | -1 526 | 1 622 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 14 590 | 17 702 | |
| Rahoituserät ja verot: | |||
| Maksetut korot | -4 141 | -3 941 | |
| Saadut korot | 379 | 262 | |
| Maksetut verot | -2 847 | -2 630 | |
| Rahoituserät ja verot | -6 609 | -6 309 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 7 981 | 11 393 | |
| Investoinnit | |||
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -6 488 | -5 356 | |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti | 865 | 2 195 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 6 | -48 272 | -14 349 |
| Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | 7 | 24 270 | 9 881 |
| Osakkuusyhtiöiden hankinta | -134 | -235 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien | |||
| rahoitusvarojen hankinnat ja myynnit | 2 884 | -1 000 | |
| Muiden osakkeiden myynnin luovutusvoitot | 70 | 13 | |
| Myönnetyt lainasaamiset ja takaisinmaksut | -102 | -409 | |
| Investointien nettorahavirta | -26 908 | -9 260 | |
| Rahoitus | |||
| Osakeanti | 23 241 | 1 224 | |
| Hybridilaina | 0 | 0 | |
| Lainojen nostot | 46 936 | 13 638 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -33 199 | -14 502 | |
| Omien osakkeiden myynti | 73 | 48 | |
| Maksetut osingot | -3 267 | -1 577 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | 33 784 | -1 169 | |
| Rahavarojen muutos | 14 857 | 965 | |
| Rahavarat kauden alussa | 9 146 | 8 193 | |
| Valuuttakurssien vaikutus | -2 | -12 | |
| Rahavarat kauden lopussa | 24 001 | 9 146 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
| milj. euroa | Liitetieto | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muut rahastot |
Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.11.2013 | 5 569 | 4 646 | 14 508 | 7 390 | -73 | -1 979 | 30 061 | 19 017 | 49 079 | |
| Laaja tulos | ||||||||||
| Tilikauden tulos | 5 385 | 5 385 | 2 849 | 8 234 | ||||||
| Muuntoerot | -79 | 14 | -65 | -65 | ||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | -79 | 5 399 | 5 320 | 2 849 | 8 169 | |
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||||||
| Osingonjako | 27 | 0 | -1 577 | -1 577 | ||||||
| Pääoman palautus | 27 | 0 | 0 | |||||||
| Oman pääoman ehtoisen lainan korko |
-731 | -731 | -731 | |||||||
| Omien osakkeiden myynti | 27, 35 | 48 | 48 | 48 | ||||||
| Palkitsemisjärjestelmä | 35 | 13 | 13 | 13 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0 | 0 | 61 | 0 | 0 | -731 | -670 | -1 577 | -2 247 | |
| Oman pääoman ehtoisen lainan nosto | 0 | 0 | ||||||||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset | ||||||||||
| Tytäryritysten hankinnasta syntynyt määräysvallattomien omistajien osuus |
1 224 | 1 224 | ||||||||
| Tytäryritysomistusosuuksien myynnit, jotka ovat johtaneet määräysvallan menettämiseen |
0 | -3 866 | -3 866 | |||||||
| Määräysvallattomien | ||||||||||
| omistusosuuksien hankinnat | 8 | -2 594 | -2 594 | -2 269 | -4 863 | |||||
| Virheen korjaus | -124 | -124 | -124 | |||||||
| Oikaistu oma pääoma 31.10.2014 | 5 569 | 4 646 | 14 569 | 7 390 | -152 | -29 | 31 993 | 15 378 | 47 370 | |
| Oikaistu oma pääoma 1.11.2014 | 5 569 | 4 646 | 14 569 | 7 390 | -152 | -29 | 31 993 | 15 378 | 47 370 | |
| Laaja tulos | ||||||||||
| Tilikauden tulos | 7 834 | 7 834 | 5 665 13 499 | |||||||
| Muuntoerot | 3 | 28 | 31 | 31 | ||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 3 | 0 | 28 | 7 834 | 7 865 | 5 665 | 13 530 | |
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||||||
| Osingonjako | 27 | 0 | -1 189 | -1 189 | ||||||
| Pääoman palautus | 27 | -2 047 | -2 047 | -2 047 | ||||||
| Oman pääoman ehtoisen lainan korko |
-731 | -731 | -731 | |||||||
| Omien osakkeiden myynti | 27, 35 | 74 | 74 | 74 | ||||||
| Palkitsemisjärjestelmä | 35 | 3 | 3 | 3 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0 | 0 | -1 970 | 0 | 0 | -731 | -2 701 | -1 189 | -3 890 | |
| Oman pääoman ehtoisen lainan nosto | 28 | 0 | 0 | |||||||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset | ||||||||||
| Tytäryritysten hankinnasta syntynyt määräysvallattomien omistajien osuus |
8 | 0 | 11 721 11 721 | |||||||
| Tytäryritysomistusosuuksien myynnit, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa. |
1 393 | 1 393 | 1 393 | |||||||
| Tytäryritysomistusosuuksien myynnit, jotka ovat johtaneet määräysvallan menettämiseen |
0 | -101 | -101 | |||||||
| Määräysvallattomien omistusosuuksien hankinnat |
8 | -475 | -475 | 527 | 52 | |||||
| Oma pääoma 31.10.2015 | 5 569 | 4 646 | 12 602 | 7 390 | -124 | 7 992 | 38 075 | 32 001 | 70 076 |
Panostaja Oyj yhdessä sen tytäryritysten kanssa ("Panostaja" tai "konserni") muodostavat konsernin, jonka päämarkkina-alue on Suomi. Konserni toimii tilinpäätöshetkellä kahdeksassa segmentissä. Emoyhtiö Panostaja Oyj sijoittaa suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin hankkimalla näistä enemmistöomistuksia.
Panostaja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka toimii Suomen valtion lainsäädännön alaisena. Yhtiön osakkeet on noteerattu julkisesti vuodesta 1989. Yhtiön osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen pääkonttorin osoite on Kalevantie 2, 33100 Tampere, mistä jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa. Panostaja Oyj:n hallitus on kokouksessaan 10. joulukuuta 2015 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen 2.2.2016 pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.10.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Panostaja Oyj ja kaikki sen tytäryritykset.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomien omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus
hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuutta vastaava tulos esitetään konsernin tuloslaskelmassa rivillä Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.
Konsernin segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnallisiin segmentteihin. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmien tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän päättymiskursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa, laajassa tuloslaskelmassa ja omassa pääomassa aiheuttavat muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloslaskelman eriin ja se sisältyy omassa pääomassa erään muuntoerot. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan laajan tuloslaskelman eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään osittain tai kokonaan, omaan pääomaan kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Liikevaihtoa esitettäessä myyntituotoista on vähennetty välilliset verot ja alennukset.
Tuotot kirjataan saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella. Tavaroiden myynti kirjataan, kun konserniyritys myy tuotteen asiakkaalle. Palveluiden myynti kirjataan sille kaudelle, jonka aikana palvelu suoritetaan.
IAS 1 – Tilinpäätöksen esittäminen ei määrittele liikevoiton tai -tappion käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne ovat kirjattu rahoituseriin.
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuustai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen
eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuudesta, tilinpäätössiirroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Poistot pitkäaikaisista omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä merkittävää liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä merkittävästä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Myytyjen toimintojen tulos esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa.
1.11.2009 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
Liikearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta ja se arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun niiden voidaan luotettavasti odottaa tuottavan konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään ja myös muut IAS 38:n kriteerit, kuten tuotteen tekniset ja taloudelliset toteuttamiskriteerit, täyttyvät. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina.
Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Yhtiön kaikilla aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika.
Aineettomia oikeuksia ovat ohjelmistolisenssit, liittymismaksut ja asiakassuhteet. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät atk-ohjelmia.
Aineettomien hyödykkeiden suunnitelmanmukaiset
| ohjeelliset poistoajat: | |
|---|---|
| Kehittämismenot | 5 vuotta |
| Aineettomat oikeudet | 3–5 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maaalueista ei tehdä poistoja.
| Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: | ||||
|---|---|---|---|---|
| Rakennukset | 20–25 vuotta | |||
| Koneet ja kalusto | 3–5 vuotta | |||
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–10 vuotta |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, niitä muutetaan vastaavasti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntihintaa kirjanpitoarvoon, ja ne esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muina tuottoina tai kuluina.
Vuokrasopimukset, joissa konsernille on siirtynyt olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin erääntymisensä mukaan. Rahoitusmenon korko-osuus kirjataan tuloslaskelmaan vuokrasopimuksen aikana, siten että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajan kannettavaksi, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena tilikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.
Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käytetyt diskonttauskorot on määritelty ennen veroja ja niissä on otettu huomioon myös kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden erityinen riski.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Aineettomien hyödykkeiden tai aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen omaisuuserän kirjanpitoarvosta silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty FIFO-menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta.
Konsernilla ei ole muita oleellisia johdannaissopimuksia kuin koronvaihtosopimuksia.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Konserni ei sovella suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin, koska koronvaihtosopimukset eivät täytä IAS 39:ssä määriteltyjä suojauslaskennan ehtoja. Tällöin suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluhin.
Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahavarat. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä rahoitusvarojen käyttötarkoituksen perusteella.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella – päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat koostuvat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista sekä rahoitusvaroista, jotka konserni luokittelee alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tähän luokkaan. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusinstrumentteihin sisältyvät vain konsernin johdannaiset. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät noteeratut korkorahasto-osuudet, koska yhtiö hallinnoi niitä
ja niiden tuloksellisuutta arvioidaan käyvän arvon pohjalta dokumentoidun riskienhallintastrategian mukaisesti, ja ryhmää koskevaa informaatiota tuotetaan sisäisesti tältä pohjalta yhteisön johtoon kuuluville avainhenkilöille.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti pidettävät rahoitusvarat kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, paitsi milloin niiden erääntymiseen on yli 12 kuukautta tai johdolla ei ole aikomusta luopua niistä 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä myytävissä oleviksi. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne, joilla ei ole kiinteää eräpäivää, arvostetaan hankintahintaan. Lainat ja muut saamiset sisältyvät taseeseen luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä. Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä mahdollisella arvonalentumisella.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, ellei johdolla ole aikomusta pitää kyseistä sijoitusta kauemmin kuin 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien. Myytävissä olevien rahavarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erään Voittovarat sisältyvässä käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Listaamattomat osakkeet, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, merkitään taseeseen hankinta-arvoon. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksista johtuvina oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta objektiivista näyttöä.
Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys ja maksujen laiminlyönti ovat näyttöjä arvonalentumisesta. Mikäli näyttöä on, lainoille ja muille saamisille (mukaan lukien myyntisaamiset) tehdään arvonalennus, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Jos kyseessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut osakesijoitukset, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alentumisen alle hankintamenon olevan myös näyttöä omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevista rahoitusvaroista, niin kertynyt tappio, joka määritetään hankintamenon ja sen hetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla, poistetaan omasta pääomasta ja kirjataan tulosvaikutteisesti. Tuloslaskelmaan merkittyjä arvonalentumistappioita osakkeista ei peruuteta tuloslaskelman kautta.
Lainat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Tämän jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää; saadun maksun (transaktiomenoilla vähennettynä) ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus kirjataan korkokuluksi lainaaikana.
Vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan. Lainan vieraan pääoman komponentti kirjataan alun perin määrään, joka on määritelty diskonttaamalla tulevat rahavirrat käyttämällä vastaavan vaihtooikeudettoman velan markkinakorkoa lainan liikkeellelaskuhetkellä. Oman pääoman komponentti kirjataan alun perin koko lainan käyvän arvon ja vieraan pääoman komponentin käyvän arvon erotuksena. Oman pääoman komponentti kirjataan verovaikutuksilla vähennettynä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen vaihtovelkakirjalainan vieraan pääoman komponentti arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Lainan oman pääoman komponenttia ei arvosteta uudelleen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lukuun ottamatta tapauksia, joissa se vaihdetaan osakkeiksi tai sen voimassaolo lakkaa.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta lykätä niiden suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi, kun ne toteutuvat. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana
kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti.
Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina (nk. hybridilaina) kirjataan yhtiön omaan pääomaan, koska lainalla ei ole eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa laina takaisin. Korko maksetaan vain jos yhtiökokous päättää jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, konserni päättää mahdollisesta koron maksusta erikseen. Korot esitetään luonteensa mukaisesti osingonjakona.
Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisella eläkejärjestelyllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yhteisölle. Yhtiöllä ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, jos kyseisellä erillisellä yhteisöllä ei ole riittävästi varoja suorittaakseen kaikille henkilöille heidän kuluvalla tai aikaisemmalla tilikaudella suorittamaansa työhön liittyviä etuuksia. Maksupohjaiseen järjestelyyn suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta maksu suoritetaan.
Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Omana pääomana maksettavista liiketoimista aiheutuva meno määritetään myöntämispäivän käyvän arvon perusteella. Yhtiö määrittää käyvän arvon asianmukaista hinnoittelumenetelmää käyttäen. Omana pääomana maksettavista liiketoimista johtuva meno ja vastaava oman pääoman lisäys kirjataan sen ajanjakson kuluessa, jona työtä suoritetaan ja/tai työn suorittamiseen perustuvat ehdot täyttyvät. Kyseinen ajanjakso päättyy päivänä, jona asianomaiset henkilöt ovat täysin oikeutettuja palkitsemiseen ("oikeuden syntymisajankohta"). Omana pääomana maksettavista liiketoimista kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä kirjatut kertyneet kulut kuvastavat sitä, miltä osin oikeuden syntymisajanjakso on kulunut loppuun, sekä konsernin parasta arviota niiden oman pääomanehtoisten instrumenttien lukumäärästä, joihin lopulta syntyy oikeus.
Tulosvaikutus esitetään konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa.
Varaukset kirjataan kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
Konserni on soveltanut 1.11.2014 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joilla on ollut merkitystä konsernin tilinpäätökseen:
• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt.
Konserni on soveltanut 1.11.2014 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joilla ei ole ollut merkitystä konsernin tilinpäätökseen:
kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi lisäksi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei vielä ole soveltanut.
olennaisuuden huomioimista tietojen esittämisessä, liitetietojen, erittelyiden ja välisummien esittämistä.
Konsernin rahoitusriskit muodostuvat luotto- ja vastapuoliriskistä, valuuttariskistä, korkoriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Luotto- ja vastapuoliriski muodostuu asiakkailta tulevista myyntisaamisten maksuista ja asiakaskunnan keskittymisestä sekä vastapuoliksi hyväksyttävistä yhteistyöpankeista. Alakonsernit altistuvat valuuttakurssivaihteluista johtuvalle transaktioriskille lähinnä vientitoimintansa johdosta. Konsernilla ei ole merkittäviä sijoituksia ulkomaisiin yhtiöihin, joten se ei altistu merkittävälle translaatioriskille. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten velkojen ja saatavien arvoon sekä tulevien korkomaksujen määrään aiheuttavat korkoriskin.
Konsernin rahoitustoiminnot on keskitetty emoyhtiölle, joka vastaa pankkisuhteista, pitkäaikaisen rahoituksen järjestelyistä, varojen sijoittamisesta sekä konsernin sisäisestä rahoituksen allokoinnista eri konserniyhtiöiden likviditeettitarpeen mukaisesti yhdessä alakonsernien johdon kanssa. Konsernin riskien hallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyritys yhdessä tytäryritysten kanssa.
Konserni toimii pääosin euroalueella ja on siten vain vähäisessä määrin alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille.
Konsernin tulot sekä operatiiviset kassavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainanotosta, jotka ovat hajautettu vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin lainoihin. Tilikauden lopussa veloista vaihtuvakorkoisia oli 59 690 tuhatta euroa (33 423 tuhatta euroa) ja kiinteäkorkoisia 22 588 tuhatta euroa (27 818 tuhatta euroa).
Osa konsernin tytäryhtiöistä käyttää koronvaihtosopimuksia, joilla on suojattu 0,4 milj. euroa (3,3 milj. euroa) vaihtuvakorkoisista lainoista. Koronvaihtosopimuksella on se vaikutus, että ne muuntavat vaihtuvat korkomaksut kiinteiksi. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen vaihtuvakorkoisten velkojen korkokustannuksen muutosten seurauksena. Korkoriskin herkkyys on esitetty verojen jälkeen.
| 1 000 euroa | 1 %-yksikön korkeampi Tuloslaskelma |
1 %-yksikön matalampi Tuloslaskelma |
|---|---|---|
| Korkomuutoksen vaikutus | ||
| 2015 | -478 | 478 |
| 2014 | -267 | 267 |
Luottoriskiä hallitaan konsernitasolla myyntisaamisiin liittyvää riskiä lukuun ottamatta. Konserniyritykset tarkistavat asiakkaiden luottokelpoisuuden vähintään asiakassuhdetta perustettaessa. Luottoriskin minimoimiseksi pyritään saamaan turvaava vakuus asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä. Konsernilla on merkittävimpien asiakkaidensa kanssa pitkään jatkuneet vakiintuneet liikesuhteet. Konsernilla ei ole merkittävää luottoriskikeskittymää.
Konsernin rahavaroihin ja johdannaissopimuksiin liittyvä luottoriski on alhainen, sillä kyseisiä rahoitussopimuksia tahdään vain hyvän luottoluokituksen omaavien pankkien kanssa konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Konsernin luottoriskiä alentaa myös järjestely, jossa myyntisaamisia myydään rahoitusyhtiölle ja siirron yhteydessä kaikki olennaiset riskit ja edut, kuten luottotappioriski, ovat siirtyneet rahoitusyhtiölle. (katso liitetieto 25)
Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan edellyttämän rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 29. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävillä luottolimiiteillä sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoittajia ja eri rahoitusmuotoja. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli käytettävissään nostamattomia luottolimiittejä 4,6 milj. euroa. Lisäksi Panostajalla on tilinpäätöshetkellä 24,0 milj. euroa rahavaroja. Panostajalla on sijoituksia Fennian Varainhoito Oy:n rahastoissa, joka on konsernille merkittävä kassanhallinnan väline. Rahasto-osuudet ovat vähäriskisiä ja sijoitus on nostettavissa haluttuna ajankohtana. Sijoitusten arvo tilinpäätöshetkellä oli 6,6 milj. euroa.
Vuonna 2011 yhtiö laski liikkeeseen vaihdettavan pääomalainan, jonka määrä oli 15 000 000 euroa, josta koko summa tuli merkityksi. Lainan pääomalle maksetaan kiinteää vuotuista korkoa 6,5 %. Laina-aika on 7.2.2011–1.4.2016. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä edellyttäen, että takaisinmaksuedellytykset täyttyvät.
Yhtiö on tilikauden päättymisen jälkeen solminut sopimukset 20 miljoonan euron lainajärjestelystä vaihdettavan pääomalainan takaisinmaksamiseksi sekä yhtiön rahoitusasemana vahvistamiseksi. Uudet lainat ovat vieraan pääoman ehtoisia vakuudellisia lainoja. Lainoista 5 miljoonaan euroa erääntyy kolmen vuoden kuluttua lainan nostohetkestä ja 15 miljoonaa euroa erääntyy 31.10.2019. Sitovien lainasopimusten mukaisesti lainat nostetaan viimeistään 30.4.2016.
Konserni on hallinnut maksuvalmiusriskiä myös sopimalla 3,0 milj. euron factoring-rahoituksesta, josta on tilinpäätöshetkellä käytössä 0,1 milj. euroa. Factoringrahoituksen lisäksi konserni on tilikauden aikana myynyt myyntisaamisiaan, mikä on osaltaan parantanut konsernin maksuvalmiutta.
Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille puolivuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Konsernin emoyhtiö on antanut vakuuksia rahoittajille tytäryhtiöiden puolesta velkojen vakuudeksi (Tilinpäätöksen liitetieto 29).
Lainojen kovenanttiehdot liittyvät konsernin erillisyhtiön tai alakonsernin omaan tunnuslukuun korollisten velkojen ja käyttökatteen väliseen suhdelukuun ( korolliset velat/käyttökate) sekä omavaraisuusastesiin tai Panostaja-konsernin omavaraisuusasteeseen.
Velkoihin liittyvät laiminlyönnit ja sopimusehtojen rikkomiset:
Tilikauden aikana lainakovenantti rikkoutui kahdessa alakonsernissa. Rahoittajilta on saatu suostumus, että he eivät vaadi nopeutettua takaisinmaksua (liitetieto 28).
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa osakkeen arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan osingonjaon, omien osakkeiden oston, pääomanpalautusten sekä osakeantien kautta. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.
Panostaja Oyj laski toukokuussa 2013 liikkeeseen 7,5 miljoonan euron suuruisen kotimaisen hybridilainan (oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina). Liikkeeseen lasketulla hybridilainalla on vahvistettu yhtiön vakavaraisuutta ja rahoitusasemaa. Hybridilaina on käsitelty IFRS:n mukaisesti oman pääoman ehtoisena lainana ja esitetty taseessa oman pääoman ryhmässä. Hybridilaina kirjataan yhtiön omaan pääomaan, koska lainalla ei ole eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa laina takaisin. Korko maksetaan vain jos yhtiökokous päättää jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, konserni päättää mahdollisesta koron maksusta erikseen. Korot esitetään luonteensa mukaisesti osingonjakona.
Panostaja Oyj tiedotti 13.1.2015 tehneensä sopimuksen 50 miljoonan euron kotimaisesta yritystodistusohjelmasta. Sen puitteissa yhtiö voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia, joilla rahoitetaan Panostajan käyttöpääomaa ja muita lyhytaikaisia rahoitustarpeita.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella. Konsernin omavaraisuusaste oli 37,5 prosenttia (33,3 %) ja nettovelkaantumisaste 65,2 prosenttia (73,7 %).
| 30 607 45 678 70 076 |
18 636 35 008 47 371 |
|---|---|
| 3 518 | 4 487 |
| 79 803 | 58 131 |
| 2015 | 2014 |
Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä arvioita ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty.
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön tulevassa liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- tai jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen (Tilinpäätöksen liitetieto 6,18).
Johto käyttää merkittävää harkintaa arvioidessaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten ehdollisten lisäkauppahintojen käypää arvoa.
Panostajan tytäryhtiö Megaklinikka Group Oy hankki suun terveydenhuoltopalveluita tarjoavan Megaklinikka Oy:n osakekannan. Megaklinikka Oy:n koko osakekannasta maksettava kauppahinta oli noin 2,9 milj. euroa. Lisäksi myyjillä on mahdollisuus enintään 1,0 milj. euron ehdolliseen kauppahintaan, joka määräytyy kalenterivuosien 2015 ja 2016 käyttökatteen perusteella. Tilinpäätöshetkellä yhtiö on arvioinut kokonaishankintahinnaksi 2,9 milj. euroa.
Panostaja-konsernin tytäryritys Flexim Group Oy myi 4.6.2015 muiden omistajien kanssa Flexim Security Oy:n koko osakekannan 25,0 miljoonalla eurolla Assa Abloy Oy:lle. Panostajan osuus kauppahinnasta oli 17,5 milj. euroa. Lisäksi myyjillä on mahdollisuus enintään 8,0 milj. euron ehdolliseen kauppahintaan, joka määräytyy 1.5.2015 alkaneelta 12 kk:n ajanjaksolta. Panostaja ei ole kirjannut päättyneellä tilikaudella ehdollista kauppahintaa, koska Panostaja arvioi, että ehdollisen kauppahinnan edellytykset eivät tule täyttymään.
KotiSun Group Oy hankki katsauskauden lopussa enemmistön Pirkanmaan LVI-palvelu Oy:n osakkeista. Kauppaan liittyy ehdollinen kauppahinta, joka määräytyy tilikauden 2016 tuloksen ja käyttökatteen perusteella. Johto on arvioinut ehdollisen lisäkauppahinnan tilinpäätöshetkellä 0,1 miljoonaksi euroksi.
Konserni testaa vuosittain liikearvon sekä niiden aineettomien hyödykkeiden arvon, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, mahdollista arvonalentumista. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista (Tilinpäätöksen liitetieto 18).
Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumisvähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen arvioon tilinpäätöshetkellä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille. Lisäksi yhtiössä on käytössä vaihto-omaisuuden kiertonopeuksiin perustuvat arvostussäännöt.
Sen ratkaiseminen, merkitäänkö laskennalliset verosaamiset taseeseen, edellyttää harkintaa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, kun niiden realisoituminen on todennäköisempää kuin realisoitumatta jääminen, minkä puolestaan määrää se, kertyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Verotettavan tulon kertymistä koskevat oletukset perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin.
Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat muutoksia odotuksiin, ja tämä voi puolestaan vaikuttaa taseeseen merkittyihin laskennallisiin verosaamisiin samoin kuin mahdollisiin vielä kirjaamattomiin muihin verotuksellisiin tappioihin ja väliaikaisiin eroihin.
Jos Panostaja-konserniyhtiöiden verotettava tulo on tulevaisuudessa pienempi kuin mitä johto on ennakoinut kirjattavia laskennallisia verosaamisia määritettäessä, saamisten arvo alentuu tai ne käyvät kokonaan arvottomiksi. Tällöin taseeseen merkityt määrät voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan tulosvaikutteisesti.
Panostaja-konsernin taseessa on laskennallisia verosaamisia 5,9 miljoonaa euroa.
Panostaja-konsernin liiketoiminta raportoidaan yhdeksässä segmentissä, jotka ovat Digitaaliset painopalvelut, Takoma, Sisäkattomateriaalit, Helat, Autovaraosat, Talotekniikkaremontointi, Suun terveydenhuolto, Lämpökäsittely sekä muut. Raportoitavat segmentit on muodostettu, koska ne tuottavat keskenään erilaisia tuotteita ja palveluja. Segmenttien väliset liiketoimet ovat tapahtuneet normaalein kaupallisin ehdoin.
Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylintä operatiivista päätöksentekijää edustaa Panostaja-konsernin johtoryhmä.
Konserni on määritellyt IFRS 12:sta mukaisiksi alakonserneiksi, joihin liittyy merkittävä määräysvallattomien omistajien osuus Digiprint Finland Group -alakonsernin sekä KotiSun Group -alakonsernin. Digiprint Finland Group -alakonsernin taloudellinen informaatio esitetään tässä segmenttiliitetiedossa Digitaalisten painopalveluiden liiketoimintasegmentissä ja KotiSun Group -alakonsernin kyseinen taloudellinen informaatio esitetään Talotekniikkaremontointi liiketoimintasegmentissä. Tarkennuksena todetaan, että kyseisten alakonsernien taloudellinen informaatio vastaa kyseisiä segmenttikohtaisia tietoja.
| Osuus | Tulos | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | Sisäinen | Ulkoinen | Poistot ja arvon |
Rahoitustuotot | osakkuus yhtiöiden |
jatkuvista liike |
Henkilöstö tilikauden |
|||||
| 1 000 euroa | yhteensä | liikevaihto | liikevaihto | alentumiset | Liiketulos | ja -kulut | tuloksesta | Tuloverot | toiminnoista | Varat | Velat | lopussa |
| Digitaaliset | ||||||||||||
| painopalvelut | 69 882 | 205 69 677 | -3 404 | 5 931 | 89 001 | 58 993 | 775 | |||||
| Talotekniikkaremontointi | 23 712 | 0 23 712 | -734 | 4 192 | 19 782 | 13 147 | 139 | |||||
| Takoma | 13 182 | 0 13 182 | -649 | -680 | 10 381 | 10 818 | 90 | |||||
| Sisäkatto | 9 867 | 6 | 9 861 | -205 | 529 | 4 463 | 2 313 | 14 | ||||
| Helat | 10 365 | 23 10 342 | -150 | 657 | 10 654 | 7 905 | 28 | |||||
| Autovaraosat | 11 804 | 0 11 804 | -116 | 472 | 5 017 | 3 603 | 47 | |||||
| Lämpökäsittely | 6 300 | 0 | 6 300 | -304 | 60 | 3 980 | 1 564 | 51 | ||||
| Suun terveydenhuolto | 3 386 | 0 | 3 386 | -400 | -548 | 5 846 | 5 576 | 86 | ||||
| Muut | 13 | 13 | 0 | -57 23 021 | -53 | 47 803 | 22 934 | 9 | ||||
| Eliminoinnit | -246 | -47 | -30 -26 312 | -8 784 | -8 784 | |||||||
| Konserni yhteensä | 148 511 | 0148 218 | -6 049 | 7 323 | -3 832 | -53 | 277 | 3 714 188 143 118 068 1 239 |
| Poistot ja | Osuus osakkuus |
Tulos jatkuvista |
Henkilöstö | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liikevaihto yhteensä |
Sisäinen liikevaihto |
Ulkoinen liikevaihto |
arvon alentumiset |
Liiketulos | Rahoitustuotot ja -kulut |
yhtiöiden tuloksesta |
Tuloverot | liike toiminnoista |
Varat | Velat | tilikauden lopussa |
| Digitaaliset painopalvelut |
57 795 | 81 57 714 | -2 503 | 7 146 | 50 | 45 051 | 21 519 | 497 | ||||
| Talotekniikkaremontointi | 8 758 | 0 | 8 758 | -161 | 1 099 | 16 414 | 12 791 | 113 | ||||
| Takoma | 15 339 | 0 15 339 | -947 | -365 | 13 292 | 13 048 | 92 | |||||
| Sisäkatto | 10 989 | 3 10 986 | -202 | 544 | 4 879 | 2 735 | 13 | |||||
| Helat | 10 912 | 53 10 859 | -177 | 818 | 10 538 | 8 000 | 33 | |||||
| Autovaraosat | 10 768 | 0 10 768 | -110 | 714 | 4 423 | 3 173 | 47 | |||||
| Lämpökäsittely | 6 832 | 0 | 6 832 | -358 | 239 | 4 269 | 1 854 | 59 | ||||
| Suun terveydenhuolto | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||
| Muut | 0 | 0 | 0 | -44 | 5 672 | -186 | 51 624 | 39 876 | 258 | |||
| Eliminoinnit | -136 | -126 | -37 | -7 809 | -7 681 | -7 681 | ||||||
| Konserni yhteensä | 121 394 | 0121 131 | -4 539 | 8 057 | -2 359 | -137 -3 603 | 1 977 142 810 | 95 316 | 1 112 |
* Vertailuvuonna Muut-rivi sisältää myytyjen liiketoimintojen varat ja velat sekä henkilöstön.
Panostaja Oyj tiedotti 27.2.2015 allekirjoittaneensa sopimuksen suun terveydenhuoltopalveluita tarjoavan Megaklinikka Oy:n osakekannan ostosta. Kaupassa Panostaja osti 75 % omistusosuuden muodostuvasta kokonaisuudesta.
Megaklinikka Oy:n koko osakekannasta maksettava kauppahinta oli noin 2,9 milj. euroa. Lisäksi myyjillä on mahdollisuus enintään 1,0 milj. euron lisäkauppahintaan, joka määräytyy kalenterivuosien 2015 ja 2016 käyttökatteen perusteella. Tilinpäätöshetkellä yhtiö on arvioinut kokonaishankintahinnaksi 2,9 milj. euroa.
Konserni on arvioinut hankintahetkellä kokonaishankintahinnaksi 3,9 milj. euroa. Hankintameno-laskelman perusteella hankittujen nettovarojen käypä arvo on 0,3 milj. euroa, jolloin liikearvoksi muodostui 2,6 milj. euroa. Megaklinikka on yhdistelty Panostajan -konserniin 1.3.2015.
| Liitetieto | milj.euroa | |
|---|---|---|
| Maksettu vastike | 2,9 | |
| Ehdollinen vastike | 0,0 | |
| Luovutettu vastike yhteensä | 2,9 | |
| Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat | ||
| Pysyvät vastaavat | 19 | 1,9 |
| Vaihto-omaisuus | 24 | 0,1 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 25 | 0,4 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 26 | 0,2 |
| Vastaavaa yhteensä | 2,6 | |
| Pitkäaikaiset velat | 23 | 0,7 |
| Lyhytaikaiset velat | 29 | 1,6 |
| Vastattavaa yhteensä | 2,3 | |
| Nettovarat | 0,3 | |
| Goodwill | 2,6 | |
| RAHAVIRTALASKELMA | milj.euroa | |
| Rahana maksettu kauppahinta | -2,9 |
|---|---|
| Hankitut rahavarat | 0,2 |
| Hankinnan suorat kulut | -0,2 |
| Rahavirtavaikutus | -2,9 |
Panostaja Oyj tiedotti 11.6.2015 Digiprint Finland Oy:n ja Multiprint Group Oy:n yhdistymisestä. Yhdistyminen toteutettiin järjestelyllä, jossa sekä Digiprint Finland Oy:n että Multiprint Group Oy:n osakekannat myytiin uudelle perustetulle Digiprint Finland Group Oy:lle. Panostaja Oyj sai kauppahintana Digiprint Finland Oy:n osakkeista noin 32 miljoonaa euroa ja sijoitti takaisin Digiprint Finland Group Oy:öön noin 24,6 miljoonaa euroa. Panostajan omistusosuus Digiprint Finland Group Oy:stä on 51,9 %. Multiprint on yhdistelty Panostaja-konserniin 1.6.2015 alkaen.
| Liitetieto | milj.euroa | |
|---|---|---|
| Maksettu vastike | 36,0 | |
| Ehdollinen vastike | 0,0 | |
| Luovutettu vastike yhteensä | 36,0 | |
| Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat | ||
| Pysyvät vastaavat | 19 | 6,8 |
| Vaihto-omaisuus | 24 | 1,1 |
| Myyntisaamiset | 25 | 5,7 |
| Muut ja siirtosaamiset | 25 | 0,9 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 26 | 2,5 |
| Vastaavaa yhteensä | 17,0 | |
| Korolliset velat | 23 | 5,9 |
| Laskennallinen verovelka | 29 | 1,0 |
| Ostovelat | 29 | 1,3 |
| Saadut ennakot | 30 | 0,0 |
| Muut ja siirtovelat | 4,0 | |
| Vastattavaa yhteensä | 12,2 | |
| Nettovarat | 4,8 | |
| Goodwill | 31,2 | |
| RAHAVIRTALASKELMA | milj.euroa | |
| Rahavirtavaikutus | -24,6 |
|---|---|
| Hankinnan suorat kulut | -1,7 |
| Hankitut rahavarat | 3,0 |
| Rahana maksettu kauppahinta | -25,9 |
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö KotiSun Group Oy osti 7.5.2014 omakotitalojen käyttövesi- ja lämpöverkkoremontointipalveluita tarjoavan KotiSun Oy:n osakekannan. Yrityskaupan myötä Panostaja laajensi liiketoimintaansa ja perusti konserniin uuden pientalojen talotekniikkaremontointiin erikoistuvan segmentin. Osana järjestelyä KotiSun Oy:n omistajat jatkoivat uuden liiketoiminta-alueen vähemmistöomistajina. Tämän järjestelyn jälkeen Panostaja Oyj:n omistusosuus Koti-Sun Group Oy:ssä on 60 %.
Yhtiön koko osakekannasta maksettava kauppahinta oli 11,7 milj. euroa. Lisäksi myyjillä on mahdollisuus enintään 3,0 milj. euron lisäkauppahintaan, joka määräytyy 2014 kalenterivuoden käyttökatteen perusteella. Yhtiö arvioi hankintahetkellä kokonaishankintahinnaksi 14 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä yhtiö on arvioinut kokonaishankintahinnaksi 14,2 milj. euroa.
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvät arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| Liitetieto | milj.euroa | |
|---|---|---|
| Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet |
19 | 1,0 |
| Vaihto-omaisuus | 24 | 0,4 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 1,1 |
| Rahavarat | 26 | 2,3 |
| Varat yhteensä | 4,8 | |
| Laskennalliset verovelat | ||
| Rahoitusvelat | 29 | 0,0 |
| Muut velat | 30 | -2,0 |
| Velat yhteensä | -2,0 | |
| Nettovarallisuus | 2,8 | |
| LUOVUTETTU VASTIKE | milj.euroa | |
| Käteinen raha | 11,7 | |
| Ehdollinen vastike | 2,4 | |
| Aiemman liiketoimen selvitys | ||
| Kokonaishankintameno | 14,1 |
| LIIKEARVON SYNTYMINEN HANKINNASSA | milj.euroa |
|---|---|
| Luovutettu vastike | 14,1 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus perustuen suhteelliseen osuuteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta |
|
| Aiempi omistus käypään arvoon arvostettuna | |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus | 2,8 |
| Liikearvo | 11,3 |
| RAHAVIRTALASKELMA | milj.euroa |
|---|---|
| Rahana maksettu kauppahinta | -11,7 |
| Hankitut rahavarat | 2,3 |
| Hankinnan suorat kulut | -0,1 |
| Rahavirtavaikutus | -9,5 |
Panostaja-konsernin tytäryritys Flexim Group Oy myi 4.6.2015 muiden omistajien kanssa Flexim Security Oy:n koko osakekannan 25,0 miljoonalla eurolla Assa Abloy Oy:lle. Panostajan osuus kauppahinnasta oli 17,5 milj. euroa. Lisäksi myyjillä on mahdollisuus enintään 8,0 milj. euron lisäkauppahintaan, joka määräytyy 1.5.2015 alkaneelta 12 kk:n ajanjaksolta. Panostaja ei ole kirjannut päättyneellä tilikaudella lisäkauppahintaa. Panostaja Oyj:n omisti tytäryhtiöstä 70 prosenttia. Kilpailuviranomaisten hyväksynnän jälkeen kauppa toteutui 28.8.2015. Panostaja-konserni kirjasi kaupasta 13,0 milj. euron myyntivoiton, josta emoyhtiön osakkeenomistajien osuus on 9,2 milj. euroa.
Turvallisuus -segmentin tulos tulos on konsernin tilinpäätöksessä esitetty kohdassa Tulos myydyistä liiketoiminnoista 31.10.2015 sekä 31.10.2014 päättyneiltä tilikausilta.
Myytyjen liiketoimintojen tulos, sen luovutuksesta johtuvat voitot sekä osuus rahavirroista olivat seuraavat:
| TURVALLISUUS -SEGMENTIN TULOS, MILJ. EUROA | 1.11.2014– 28.8.2015 |
1.11.2013– 31.10.2014 |
|---|---|---|
| Tuotot | 26,6 | 34,2 |
| Kulut | -27,1 | -33,0 |
| Tulos ennen veroja | -0,5 | 1,2 |
| Verot | -3,0 | -0,2 |
| Tulos verojen jälkeen | -3,5 | 1,0 |
| Myyntivoitto | 13,0 | |
| Tulos myydyistä liiketoiminnoista | 9,5 | 1,0 |
TURVALLISUUS -SEGMENTIN RAHAVIRRAT MYYNTIHETKEEN SAAKKA
| Liiketoiminnan rahavirta | 2,5 | 1,6 |
|---|---|---|
| Investointien rahavirta | 3,5 | -2,3 |
| Rahoituksen rahavirta | -4,6 | 0,6 |
| Rahavirrat yhteensä | 1,4 | -0,0 |
TURVALLISUUS -SEGMENTIN MYYNNIN VAIKUTUS KONSERNIN TALOUDELLISEEN ASEMAAN: 28.8.2015
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1,5 |
|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 8,4 |
| Vaihto-omaisuus | 4,4 |
| Laskennalliset verosaamiset | 0,0 |
| Muut varat | 4,6 |
| Rahavarat | 1,5 |
| Myydyt velat | -8,5 |
| Nettovarallisuus | 11,9 |
| Rahana saatu vastike | 25,0 |
| Luovutetun yksikön rahavarat | -1,5 |
| Yritysmyyntien nettorahavirta | 23,5 |
Tytäryhtiömyynnit
Panostaja-konsernin myi 21.5.2014 yhdessä muiden Vindea Group Oy:n omistajien kanssa yhtiön koko osakekannan 16,7 miljoonalla eurolla Suomen Transval Group Oy:lle. Panostajan osuus kauppahinnasta oli 9,1 milj. euroa. Panostaja Oyj omisti tytäryhtiöstä 54,22 prosenttia. Panostaja-konserni kirjasi kaupasta 5,5 milj. euron myyntivoiton.
Lisäarvologistiikka -segmentin tulos on konsernin tilinpäätöksessä esitetty kohdassa Tulos myydyistä liiketoiminnoista 31.10.2014 sekä 31.10.2013 päättyneiltä tilikausilta.
| LISÄARVOLOGISTIIKKA -SEGMENTIN TULOS, MILJ. EUROA | 1.11.2013– 21.5.2014 |
1.11.2012– 31.10.2013 |
|---|---|---|
| Tuotot | 16,8 | 29,9 |
| Kulut | -16,1 | -28,3 |
| Tulos ennen veroja | 0,7 | 1,6 |
| Verot | -0,1 | -0,4 |
| Tulos verojen jälkeen | 0,6 | 1,2 |
| Myyntivoitto | 5,5 | |
| Tulos myydyistä liiketoiminnoista | 6,1 | 1,2 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 2,2 | 1,8 |
|---|---|---|
| Investointien rahavirta | -0,8 | -0,2 |
| Rahoituksen rahavirta | -1,5 | -1,6 |
| Rahavirrat yhteensä | 0,0 | 0,0 |
| KONSERNIN TALOUDELLISEEN ASEMAAN: | 21.5.2014 |
|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1,0 |
| Aineettomat hyödykkeet | 5,0 |
| Vaihto-omaisuus | 0,8 |
| Laskennalliset verosaamiset | 0,1 |
| Muut varat | 4,7 |
| Rahavarat | 0,5 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | -3,2 |
| Myydyt velat | -5,3 |
| Nettovarallisuus | 3,6 |
| Rahana saatu vastike | 9,1 |
| Luovutetun yksikön rahavarat | 0,5 |
| Yritysmyyntien nettorahavirta | 8,6 |
Panostaja-konserni myi 3.12.2013 yhdessä muiden Toimex Oy:n omistajien kanssa Toimex Oy:n osakekannan. Kaupassa ostajille siirtyi noin 80 prosenttia Kannake Oy:n osakekannasta. Kannake Oy oli Panostajan 70,42 prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Kaupan yhteydessä Panostaja luopuu koko omistusosuudestaan. Kaupasta ei syntynyt merkittävää myyntivoittoa.
Myytyjen liiketoimintojen tulos, sen luovutuksesta johtuvat voitot sekä osuus rahavirroista olivat seuraavat:
| KANNAKE-SEGMENTIN TULOS, MILJ. EUROA | 1.11.2013– 3.12.2013 |
1.11.2012– 31.10.2013 |
|---|---|---|
| Tuotot | 0,3 | 3,4 |
| Kulut | -0,3 | -3,2 |
| Tulos ennen veroja | 0,0 | 0,2 |
| Verot | 0,0 | -0,0 |
| Tulos verojen jälkeen | 0,0 | 0,1 |
| Myyntitappio | 0,0 | 0,0 |
| Tulos myydyistä liiketoiminnoista | 0,0 | 0,1 |
| KANNAKE-SEGMENTIN RAHAVIRRAT MYYNTIHETKEEN SAAKKA |
1.11.2013– 3.12.2014 |
1.11.2012– 31.10.2013 |
| Liiketoiminnan rahavirta | -0,1 | 0,2 |
| Investointien rahavirta | 0,0 | 0,0 |
| Rahoituksen rahavirta | 0,0 | -0,2 |
| Rahavirrat yhteensä | -0,1 | 0,1 |
KANNAKE-SEGMENTIN MYYNNIN VAIKUTUS KONSERNIN
| TALOUDELLISEEN ASEMAAN: | 3.12.2013 |
|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 0,1 |
| Aineettomat hyödykkeet | 0,0 |
| Vaihto-omaisuus | 1,5 |
| Laskennalliset verosaamiset | 0,0 |
| Muut varat | 0,7 |
| Rahavarat | 0,1 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | -0,6 |
| Myydyt velat | -0,3 |
| Nettovarallisuus | 1,5 |
| Rahana saatu vastike | 1,5 |
| Luovutetun yksikön rahavarat | 0,1 |
| Yritysmyyntien nettorahavirta | 1,4 |
Digiprint Finland Oy:n osakkeiden hankinta Digiprint Finland Oy lunasti 31.1.2015 vähemmistöosakkalta 423 tuhannella eurolla 0,7 % Digiprint Finland Oy:n osakekannasta. Konserni omisti yhtiöstä 65,3 % ennen hankintaa. Määräysvallattomien omistajien osuus Digiprint Finland Oy:n nettovaroista oli ostohetkellä 10,2 milj. euroa.
Seuraavissa taulukoissa on esitetty Digiprint Finland Oy:n omistusosuuden muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin:
| 2015 | |
|---|---|
| Hankittu määräysvallattomien omistajien osuus | 184 866 |
| Maksettu vastike | (423 286) |
| Omistusosuuden muutoksen vaikutus voittovaroihin | (238 420) |
Osana järjestelyä, jossa Digiprint Finland Oy:n että Multiprint Group Oy:n osakekannat myytiin kesäkuussa 2015 uudelle perustetulle Digiprint Finland Group Oy:lle Panostaja hankki Digiprint -konsernin vähemmistöosakkailta osakkeita. Hankinnan seurauksena Panostajan omistusosuus nousi 11,4 % ja oli järjestelyn jälkeen 76,7 % Digiprint -konsernista.
Seuraavissa taulukoissa on esitetty omistusosuuden muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin:
| 2015 | |
|---|---|
| Hankittu määräysvallattomien omistajien osuus | 3 244 177 |
| Maksettu vastike | (3 527 910) |
| Omistusosuuden muutoksen vaikutus voittovaroihin | (283 733) |
Osana Multiprint Group Oy:n hankintaa Panostaja luovutti järjestelyssä vastikkeena 24,8 %:a Digiprint Finland Oy:n osakkeista Multiprint Group Oy:n osakkaille. Järjestelyn jälkeen Panostajan omistusosuus Digiprint -konsernista on 51,9 %.
| 2015 | |
|---|---|
| Luovutettu määräysvallattomien omistajien osuus | 8 469 302 |
| Saatu vastike | (7 076 130) |
| Omistusosuuden muutoksen vaikutus voittovaroihin | 1 393 172 |
Megaklinikka Group Oy:n osakkeiden myynti Konserin on myynyt 27.2.2015 252 tuhannella eurolla 25 % Megaklinikka Group Oy:n osakekannasta. Konserni omisti yhtiöstä 100 % ennen hankintaa. Määräysvallattomien omistajien osuus kasvoi myynnin seurauksena 252 tuhatta euroa. Kaupalla ei ollut vaikutusta konsernin voittovaroihin.
Seuraavissa taulukoissa on esitetty Megaklinikka Group Oy:n omistusosuuden muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin:
| 2015 | |
|---|---|
| Luovutettu määräysvallattomien omistajien osuus | (251 598) |
| Saatu vastike | 251 598 |
| Omistusosuuden vähennyksen vaikutus voittovaroihin |
- |
Heatmasters Group Oy:n osakkeiden myynti
Panostaja Oyj myi 429 tuhannella eurolla 20 % Heatmasters Group Oy:n osakekannasta 19.3.2015 Konserni omisti Heatmasters Group Oy:sta 100 % ennen luovutusta. Määräysvallattomien omistajien osuus järjestelyn jälkeen on Heatmasters Group Oy:sta 20 %.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Heatmasters Group Oy:n omistusosuuden muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin:
| Omistusosuuden vähennyksen vaikutus voittovaroihin |
(39 055) |
|---|---|
| Saatu vastike | 429 164 |
| Luovutettu määräysvallattomien omistajien osuus | (468 219) |
| 2015 |
Kotisun Group Oy toteutti kesäkuussa 2015 maksullisen osakeannin yhtiön avainhenkilöille. Osakeannin jälkeen Panostajan omistusosuus Kotisun Group Oy:sta dilutoitui 58,2 prosenttiin.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Kotisun Group Oy:n omistusosuuden muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin:
| 2015 | |
|---|---|
| Luovutettu määräysvallattomien omistajien osuus | (160 109) |
| Saatu vastike | 149 902 |
| Omistusosuuden vähennyksen vaikutus voittovaroihin |
(10 207) |
Panostaja Oyj on ostanut 325 tuhannella eurolla 0,9 % Digiprint Finland Oy:n osakekannasta 19.2.2014 Konserni omisti yhtiöstä 56,4 % ennen hankintaa. Määräysvallattomien omistajien osuus Digiprint Finland Oy:n nettovaroista oli ostohetkellä 10,0 milj. euroa.
Seuraavissa taulukoissa on esitetty Digiprint Finland Oy:n omistusosuuden muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin:
| 2014 | |
|---|---|
| Hankittu määräysvallattomien omistajien osuus | 204 793 |
| Maksettu vastike | (325 186) |
| Omistusosuuden muutoksen vaikutus voittovaroihin | (120 393) |
Digiprint Finland Oy lunasti 20.2.2014 vähemmistöosakkaalta 4,1 milj. eurolla 9,8 % Digiprint Finland Oy:n osakekannasta. Konserni omisti yhtiöstä 57,3 % ennen hankintaa. Määräysvallattomien omistajien osuus Digiprint Finland Oy:n nettovaroista oli ostohetkellä 9,9 milj. euroa.
Seuraavissa taulukoissa on esitetty Digiprint Finland Oy:n omistusosuuden muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin:
| 2014 | |
|---|---|
| Hankittu määräysvallattomien omistajien osuus | 1 680 463 |
| Maksettu vastike | (4 129 003) |
| Omistusosuuden muutoksen vaikutus voittovaroihin (2 448 540) |
Konserni on myynyt 1,2 miljoonalla eurolla 40 % Koti-Sun Group Oy:n osakekannasta 7.5.2014. Konserni omisti KotiSun Group Oy:sta 100 % ennen myyntiä. Määräysvallattomien omistajien osuus kasvoi myynnin seurauksena 1,2 miljoonaa euroa. Kaupalla ei ollut vaikutusta konsernin voittovaroihin.
Seuraavassa taulukossa on esitetty KotiSun Group Oy:n omistusosuuden muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin:
| 1 224 000 |
|---|
| (1 224 000) |
2014
28 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
Panostaja Oyj on ostanut 387 tuhannella eurolla 20 % Heatmasters Group Oy:n osakekannasta 10.10.2014. Konserni omisti Heatmasters Group Oy:sta 80 % ennen hankintaa. Määräysvallattomien omistajien osuus Heatmasters Group Oy:n nettovaroista oli ostohetkellä 462 tuhatta euroa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Heatmasters Group Oy:n omistusosuuden muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin:
| 2014 | |
|---|---|
| Hankittu määräysvallattomien omistajien osuus | 455 272 |
| Maksettu vastike | (387 288) |
| Omistusosuuden muutoksen vaikutus voittovaroihin | 67 984 |
| Yhteensä | 674 | 1 056 |
|---|---|---|
| Muut tuotot | 499 | 908 |
| Vakuutuskorvaukset | 21 | 5 |
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 154 | 143 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
Tiedot yhtiön osakkuusyhtiöistä on esitetty liitetieto kohdassa 20. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin.
Konsernilla on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista on esitetty liitetieto kohdassa 35. Lähipiiritapahtumat.
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 1 175 (1 204) henkilöä. Tilikauden lopussa henkilöstöä oli 1 239 (1 112).
| Yhteensä | 48 541 | 37 605 |
|---|---|---|
| Muut henkilösivukulut | 1 963 | 1 680 |
| Eläkekulut-maksupohjaiset järjestelyt | 7 454 | 5 526 |
| Palkat ja palkkiot | 39 124 | 30 399 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Koneet ja kalusto | 2 676 | 2 194 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3 | 21 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Liikearvo | 0 | 0 |
| Kehitysmenot | 739 | 290 |
| Aineettomat oikeudet | 2 292 | 1 629 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 339 | 328 |
| Yhteensä | 6 049 | 4 462 |
| Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Koneet ja kalusto | 0 | 77 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Liikearvo | 0 | 0 |
| Kehitysmenot | 0 | 0 |
| Aineettomat oikeudet | ||
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Yhteensä | 0 | 77 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä hyödykeryhmittäin: |
||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Koneet ja kalusto | 2 676 | 2 271 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3 | 21 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Liikearvo | 0 | 0 |
| Kehitysmenot | 739 | 290 |
| Aineettomat oikeudet | 2 292 | 1 629 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 339 | 328 |
| Yhteensä | 6 049 | 4 539 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset |
24 | 35 |
| Vuokrakulut | 7 064 | 5 393 |
| Ulkopuoliset palvelut | 5 971 | 4 583 |
| Muut kuluerät | 13 746 | 9 861 |
| Yhteensä | 26 805 | 19 872 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista |
11 | 10 |
| Rahoitustuotot osakkuusyrityksiltä | 29 | 137 |
| Korkotuotot | 111 | 412 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista |
||
| korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa |
0 | 0 |
| Rahoitusvaroista joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen |
16 | 90 |
| Yhteensä | 167 | 559 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Valuuttakurssitappiot | 9 | 4 |
| Arvonalentumistappiot lainasaamisista | 1 143 | 201 |
| Korkokulut rahoitusleasingveloista | 40 | 35 |
| Korkokulut muista rahoitusveloista | 2 808 | 2 660 |
| Yhteensä | 4 000 | 2 900 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero |
-3 292 | -2 392 |
| Edellisten tilikausien verot | -43 | -261 |
| Laskennalliset verot | 3 612 | -1 111 |
| Tuloverot yhteensä | 277 | -3 763 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % laskettujen verojen välinen täsmäytys laskelma:
| Verot tuloslaskelmassa | 277 | -3 763 |
|---|---|---|
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | -324 | |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | -11 | -27 |
| Laskennallisen veron muutos Suomen verokannan muuttuminen |
0 | -491 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö |
1 097 | -123 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista |
-1 006 | -1 279 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -665 | -164 |
| Verovapaat tulot | 1 550 | 1 |
| Suomen verokannan mukainen tulovero konsernin tuloksesta ennen veroja |
-687 | -1 356 |
| Tulos ennen veroja | 3 437 | 6 778 |
Vertailuvuoden tiedoista ei ole erotettu myytyjen liiketoimintojen lukuja.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa on otettu huomioon laimentavana tekijänä emoyhtiön vaihtovelkakirjalaina. Oman pääoman ehtoisen hybridilainan koron määrällä on oikaistu osakekohtaista tulosta laskettaessa käytettävä tulos. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden tilikauden keskimääräiseen hintaan. Vaihtovelkakirjalainan osalta osuudet on katsottu vaihdettavaksi kaupparekisteriin merkitsemisajankohdasta. Kauden tulosta on oikaistu vaihtovelkakirjalainan verovaikutuksella vähennetyillä korkokuluilla.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Jatkuvat toiminnot | 1 002 | -1 180 |
| Myydyt toiminnot | 6 832 | 6 565 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 euroa), |
7 834 | 5 384 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan korko (verovaikutus huomioon ottaen) |
-585 | -583 |
| Osakekohtaista tulosta laskettaessa käytettävä tulos |
7 249 | 4 801 |
| Vaihtovelkakirjalainan korko | 780 | 780 |
| Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen |
||
| Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa käytettävä tulos |
8 029 | 5 581 |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa |
51 733 | 51 733 |
| josta yhtiön hallussa | 342 | 429 |
| Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskim. lukumäärä, 1 000 kpl |
51 373 | 51 284 |
| Vaihtovelkakirjalainan muunto osakkeiksi, 1000 kpl |
6 818 | 6 818 |
| Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo |
58 191 | 58 102 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
||
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista € | ||
| Laimentamaton | 0,008 | -0,034 |
| Laimennettu | 0,008 | -0,034 |
| Tulos/osake myydyistä liiketoiminnoista | ||
| Laimentamaton | 0,133 | 0,128 |
| Laimennettu | 0,117 | 0,113 |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä liiketoiminnoista |
||
| Laimentamaton | 0,141 | 0,094 |
| Laimennettu | 0,138 | 0,094 |
| 1 000 euroa | Liikearvo | Aineettomat oikeudet | Kehitysmenot | Muut aineett. hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.11.2014 | 55 795 | 10 206 | 4 463 | 4 603 | 75 067 |
| Lisäykset | 831 | 303 | 554 | 1 688 | |
| Vähennys | -41 | -55 | -26 | -122 | |
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 34 269 | 6 043 | 501 | 535 | 41 348 |
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | -5 919 | -919 | -3 720 | -10 558 | |
| Liiketoimintakauppa | 0 | ||||
| Kurssierot | 0 | ||||
| Siirto taseryhmien välillä | -2 | -2 | |||
| Hankintameno 31.10.2015 | 84 145 | 16 118 | 1 492 | 5 666 | 107 421 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2014 | -6 103 | -6 891 | -1 431 | -2 243 | -16 668 |
| Tilikauden poistot | -2 292 | -739 | -339 | -3 370 | |
| Vähennykset | 39 | 39 | |||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 4 | ||||
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | 656 | 1 201 | 11 | 1 868 | |
| Siirrot taseryhmien välillä | |||||
| Arvonalentuminen | 0 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2015 | -6 103 | -8 484 | -969 | -2 571 | -18 127 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2015 | 78 042 | 7 634 | 523 | 3 095 | 89 294 |
| Hankintameno 1.11.2013 | 48 032 | 11 159 | 2 039 | 3 812 | 65 042 |
| Lisäykset | 521 | 547 | 1 272 | 2 340 | |
| Vähennys | -64 | -68 | -132 | ||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 11 801 | 187 | 5 | 11 993 | |
| Yrityksen myynnin vaikutus | -4 038 | -1 427 | -627 | -6 092 | |
| Liiketoimintakauppa | 0 | ||||
| Kurssierot | 0 | ||||
| Siirto taseryhmien välillä | -170 | 1 945 | 141 | 1 916 | |
| Hankintameno 31.10.2014 | 55 795 | 10 206 | 4 463 | 4 603 | 75 067 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2013 | -6 103 | -5 937 | -838 | -2 157 | -15 035 |
| Tilikauden poistot | -1 538 | -593 | -398 | -2 529 | |
| Vähennykset | -12 | 0 | -12 | ||
| Yrityksen myynnin vaikutus | 647 | 312 | 959 | ||
| Siirrot taseryhmien välillä | |||||
| Arvonalentuminen | -51 | -51 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2014 | -6 103 | -6 891 | -1 431 | -2 243 | -16 668 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2014 | 49 692 | 3 315 | 3 032 | 2 360 | 58 399 |
Seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille (tai yksikkö jen ryhmille) on kohdistettu liikearvoa:
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Digitaaliset painopalvelut (Grano) | 51,8 | 20,5 |
| Talotekniikkaremontointi (KotiSun) | 11,7 | 11,3 |
| Helat (Suomen Helasto) | 6,0 | 6,0 |
| Suun terveydenhuolto (Megaklinikka) | 2,6 | - |
| Takoma (Takoma) | 2,2 | 2,2 |
| Autovaraosat (KL-Varaosat) | 1,9 | 1,9 |
| Sisäkattomateriaalit (Selog) | 1,6 | 1,6 |
| Lämpökäsittely (Heatmasters Group) | 0,3 | 0,3 |
| Turvallisuus (Flexim Security) | - | 5,9 |
| Yhteensä | 78,0 | 49,7 |
Liikearvon arvonalentumistestaus on tilikaudella suori tettu 30.9 tilanteesta.
Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuvat konsernin johdon näkemykseen seuraavan kolmen vuo den kehityksestä. Ennustejakson jälkeiset vuodet on ekstrapoloitu 2 %:n kasvuarviota käyttäen.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu liikevaihto ja budjetoitu liikevoitto. Liikevoiton osalta on huomioitu myös sellaisten uudel leenjärjestelyjen, jotka on jo toteutettu tai joihin on sitouduttu, tuottamat kustannussäästöt ja muut hyödyt. Näihin uudelleenjärjestelyihin ei liity merkittävässä määrin tarkasteluhetken jälkeisiä vastaisia lähteviä rahavirtoja.
Laskelmissa käytetyt diskonttokorot ennen veroja ovat (vertailuvuonna käytetty diskonttokorko-%):
Lämpökäsittely 10,6 % (9,8 %), Digitaaliset paino palvelut 7,8 % (7,6 %), Autovaraosat 8,8 % (8,4 %), Helat 8,0 % (7,7 %), Takoma 12,0 % (11,4 %), Talo tekniikkaremontointi 10,2 % (9,7 %), Sisäkattomateri aalit 9,1 % (8,8 %), Suun terveydenhuolto 10,4 % (n/a) ja Turvallisuus n/a (7,6 %).
Yhtiön jatkuvassa testauksessa testattujen yksiköiden testin mukainen käyttöarvo on ollut niiden kirjanpitoar voa suurempi kaikissa yksiköissä. Myöskään minkään yksikön osalta eivät kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä parametreissä johda siihen, että omaisuus erien kirjanpitoarvo ylittäisi niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
| 1 000 euroa | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset | Ennakkomaksut käyttöomaisuus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.11.2014 | 194 | 0 | 28 085 | 293 | 352 | 28 924 |
| Lisäykset | 2 899 | 1 771 | 4 670 | |||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 1 822 | 1 | 1 823 | |||
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus |
0 | -2 990 | -1 223 | -4 213 | ||
| Vähennykset | -492 | -217 | -709 | |||
| Siirrot taseryhmien välillä | 33 | -32 | 1 | |||
| Kurssierot | -21 | -21 | ||||
| Muut muutokset | 10 | 10 | ||||
| Hankintameno 31.10.2015 | 194 | 0 | 29 346 | 294 | 651 | 30 485 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2014 |
-179 | 0 | -19 340 | -276 | 0 | -19 795 |
| Tilikauden poistot | -2 676 | -3 | -2 679 | |||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 106 | 10 | ||||
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus |
2 029 | 2 029 | ||||
| Vähenykset | -5 | |||||
| Siirrot taseryhmien välillä | 0 | |||||
| Kurssierot | 16 | 16 | ||||
| Muut muutokset | 0 | |||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2015 |
-179 | 0 | -19 870 | -269 | 0 | -20 318 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2015 | 15 | 0 | 9 476 | 25 | 651 | 10 167 |
| Hankintameno 1.11.2013 | 194 | 11 024 | 30 808 | 304 | 1 943 | 44 273 |
| Lisäykset | 2 325 | 540 | 2 865 | |||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 806 | 806 | ||||
| Yrityksen myynnin vaikutus | -11 024 | -5 798 | -11 | -16 833 | ||
| Vähennykset | -30 | -37 | -67 | |||
| Siirrot taseryhmien välillä | -2 094 | -2 094 | ||||
| Kurssierot | -26 | -26 | ||||
| Muut muutokset | 0 | |||||
| Hankintameno 31.10.2014 | 194 | 0 | 28 085 | 293 | 352 | 28 924 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | ||||||
| 1.11.2013 | -179 | -7 484 | -21 193 | -264 | 0 | -29 120 |
| Tilikauden poistot | -2 790 | -21 | -2 811 | |||
| Yrityksen myynnin vaikutus | 7 484 | 1 077 | 9 | 8 570 | ||
| Vähenykset | 3 550 | |||||
| Siirrot taseryhmien välillä Kurssierot |
16 | 0 16 |
||||
| Muut muutokset | 0 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2014 -179 0 -19 340 -276 0 -19 795 Kirjanpitoarvo 31.10.2014 15 0 8 745 17 352 9 129
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 3 666 | 3 611 |
|---|---|---|
| Vähennykset | -26 | -201 |
| Lisäykset | 134 | 234 |
| Osuus tilikauden tuloksesta | -53 | -136 |
| Kirjanpitoarvo 1.11. | 3 611 | 3 714 |
| 1000 euroa | 2015 | 2014 |
Spectra Oy on Panostaja-konsernin 39,0 prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö. Tulos perustuu tilikauden tulokseen.
Ecosir Group Oy on Panostaja Oyj:n 38,6 prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö. Tulos perustuu tilikauden tulokseen, osakkuusyhtiön tulosta oikaistaan IFRS säännösten mukaisella liikearvon poistolla.
PE Kiinteistörahasto I Ky:n yhtiömiehet päättivät tilikaudella 2012 purkaa rahaston. Purkuprosessi on edelleen kesken.
Juuri Partners Oy on keväällä 12.3.2015 perustetun Juuri Rahasto I Ky hallinnointiyhtiö. Juuri Rahasto I Ky on uusi, suomalaisia pk-yrityksiä rahoittava pääomarahasto. Rahaston strategiana on rahoittaa ja tukea mm. yritysten kasvua, investointeja ja poikkeustilanteita kuten sukupolvenvaihdoksia. Panostajan omistusosuus Juuri Partners Oy:sta on 20 prosenttia.
| OSAKKUUSYRITYS | Kotipaikka | Omistusosuus | Varat | Oma pääoma | Velat | Liikevaihto | Tulos |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.10.2015 | |||||||
| Spectra Oy | Lohja | 39,0 % | 606 | -91 | 697 | 4 040 | -149 |
| Ecosir Group Oy | Espoo | 38,6 % | 1 725 | -137 | -1 843 | 578 | -238 |
| PE Kiinteistörahasto I Ky | Helsinki | 27,1 % | - | - | - | - | |
| Juuri Partners Oy | Helsinki | 20,0 % | 871 | 406 | 465 | 999 | 393 |
| 1000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Lainasaaminen | 2 157 | 3 725 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 554 | 331 |
| Muut saamiset | 4 150 | 4 073 |
| Yhteensä | 6 861 | 8 129 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset: | ||
| Tilikauden alussa 1.11. | 331 | 330 |
| Liiketoimintojen yhdistämisestä aiheutuneet lisäykset |
0 | 0 |
| Lisäykset | 223 | 1 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Tilikauden lopussa 31.10. | 554 | 331 |
Panostaja Oyj:llä on pääomalainasaaminen osakkuusyhtiö Ecosir Group Oy:ltä yhteensä 0,5 milj. euroa, konsernin johtoryhmältä 0,6 milj. euroa liittyen palkitsemisjärjestelmään ja erääntymätön saaminen 3,6 milj.euroa vuonna 2008 tapahtuneeseen yritysmyyntiin liittyen. Palkitsemisjärjestelmästä on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat.
| 1000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
||
| Tilikauden alussa 1.11. | 9 490 | 8 400 |
| Käyvän arvon muutokset | ||
| realisoitunut | 106 | |
| realisoitumaton | -90 | 90 |
| Lisäykset | 7 600 | 9 000 |
| Vähennykset | -10 500 | -8 000 |
| Tilikauden lopussa 31.10. | 6 606 | 9 490 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältää sijoituksen Fennian Varainhoito Oy:n Kassa -varainhoitosalkkuun. Salkku koostuu pääosin lyhyen koron rahastoista sekä sijoituksista yrityslainarahastoihin. Rahasto on vähäriskinen ja sijoitus on nostettavissa haluttuna ajankohtana.
| 1000 euroa | Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot |
Arvonalentumis tappiot |
Muut erät | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.11.2013 | 4 070 | 0 | 4 070 | |
| Merkitty tuloslaskelmaan | -731 | |||
| Laajan tuloslaskelman erät | ||||
| Ostetut liiketoiminnot | ||||
| Myydyt liiketoiminnot | ||||
| Verokannan muutoksesta johtuva oikaisu | -825 | |||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | ||||
| Kurssierot | ||||
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | ||||
| 31.10.2014 | 2 514 | 0 | 0 | 2 514 |
| Merkitty tuloslaskelmaan | -2 514 | 5 697 | ||
| Laajan tuloslaskelman erät | ||||
| Ostetut liiketoiminnot | ||||
| Myydyt liiketoiminnot | ||||
| Verokannan muutoksesta johtuva oikaisu | ||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | 155 | 59 | ||
| Kurssierot | ||||
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | ||||
| 31.10.2015 | 155 | 0 | 5 756 | 5 911 |
| 1000 euroa | Käyvän arvon kohdistukset |
Myydyt liiketoiminnot |
Hankitut liiketoiminnot |
Muut erät | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.11.2013 | 1 672 | 0 | 1 672 | ||
| Merkitty tuloslaskelmaan | -114 | ||||
| Laajan tuloslaskelman erät | |||||
| Ostetut liiketoiminnot | |||||
| Myydyt liiketoiminnot | -228 | ||||
| Verokannan muutoksesta johtuva oikaisu | -334 | ||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | |||||
| Kurssierot | |||||
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | |||||
| 31.10.2014 | 996 | 0 | 0 | 0 | 996 |
| Merkitty tuloslaskelmaan | -213 | ||||
| Laajan tuloslaskelman erät | |||||
| Ostetut liiketoiminnot | 1 072 | ||||
| Myydyt liiketoiminnot | -127 | 108 | |||
| Verokannan muutoksesta johtuva oikaisu | |||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | |||||
| Kurssierot | |||||
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | |||||
| 31.10.2015 | 1 728 | 0 | 108 | 0 | 1 836 |
Konsernissa emolla ei ole käytettävissä vahvistettuja tappioita 31.10.2015. Tytäryhtiöiden vahvistetuista tappioista yhteensä 5,0 milj. euroa (5,3 milj. euroa) ei ole kirjattu verosaamista. Käyttämättömät verotukselliset tappiot vanhenevat vuosien 2017–2024 aikana.
| Yhteensä | 12 596 | 14 932 |
|---|---|---|
| Valmiit tuotteet ja tavarat | 6 143 | 5 836 |
| Keskeneräiset tuotteet | 2 920 | 3 654 |
| Aineet ja tarvikkeet | 3 533 | 5 442 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
Yhteensä konsernissa on tilikaudelle 2015 kirjattu kuluksi 104 tuhatta euroa (263 vuonna 2014), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
| Yhteensä | 29 042 | 27 461 |
|---|---|---|
| Muut saamiset | 795 | 680 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset |
128 | 150 |
| Saamiset osakkuusyhtiöiltä | 300 | 207 |
| Siirtosaamiset | 6 204 | 3 948 |
| Lainasaamiset | 779 | 376 |
| Myyntisaamiset | 20 836 | 22 100 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
| Myyntisaamisten tasearvo | 20 836 | 22 100 |
|---|---|---|
| Yli vuoden erääntyneet | 196 | 469 |
| 181–360 päivää erääntyneet | 263 | 157 |
| 31–180 päivää erääntyneet | 703 | 1 260 |
| 1–30 päivää erääntyneet | 2 337 | 3 689 |
| Erääntymättömät | 17 337 | 16 525 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalennustappioita 151 tuhatta euroa. (111 tuhatta euroa vuonna 2014). Arvonalentumiset ovat kohdistuneet yli vuoden erääntyneisiin laskuihin sekä sellaisten yritysten saataviin, joista on tehty konkurssi- tai saneerauspäätös.
Konsernin tytäryhtiö on tilikauden aikana myynyt myyntisaamisia rahoitusyhtiöille. Myytyjen saamisten verollinen kirjanpitoarvo on ollut 7 580 tuhatta euroa. Myynnin seurauksena konsernille on tilikaudella muodostunut 13 tuhannen euron rahoituskulu. Konserni ei esitä kyseisiä myytyjä saamisia taseessaan, koska kaikki olennaiset riskit ja edut, kuten luottotappioriski, ovat siirtyneet rahoitusyhtiölle.
Lisäksi konsernin tytäryhtiössä on käytössä factoringjärjestely, jonka mukaisesti konserni on siirtänyt sovitut myyntisaamiset factoring-yhtiölle käteisvaroja vastaan. Maksujen myöhästymiseen liittyvä riski ja luottoriski ovat kuitenkin jääneet konsernille. Sen vuoksi ulkopuolisille siirretyt varat on edelleen merkitty kokonaisuudessaan konsernin taseeseen. Factoringsopimuksen mukaisesti maksettava määrä esitetään vakuudellisena lainana
| Yhteensä | 6 204 | 3 948 |
|---|---|---|
| Muut | 3 142 | 2 028 |
| Ennakot | 1 878 | 1 043 |
| Vuosialennukset | 1 088 | 856 |
| Palkat ja sosiaalimaksut | 96 | 21 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
Saamisten tasearvon vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.
| Yhteensä | 24 001 | 9 146 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 24 001 | 9 146 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
Tilikauden lopussa Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5 568 681,60 euroa ja osakkeiden lukumäärä on 51 733 110 kappaletta. Tilikauden aikana yhtiön osakkeiden määrä ei ole muuttunut.
Ylikurssirahastoon kirjataan osakeantien yhteydessä osakkeenomistajien maksama määrä, joka ylittää osakkeiden nimellisarvon. Ylikurssirahastoon kirjatut määrät liittyvät aikaisemman, 31.8.2006 saakka voimassa olleen osakeyhtiölain (29.9.1978/734) mukaisiin osakeanteihin.
Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti.
Konserni laski 27.5.2013 liikkeeseen 7,5 milj. euron suuruisen oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan. Oman pääoman ehtoisella lainalla ei ole eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa laina takaisin neljän vuoden kuluttua. Sopimuksen mukainen vuotuinen korko on 9,75 %. Korko maksetaan vain, jos yhtiö päättää jakaa osinkoa. Mikäli osinkoa ei jaeta, konserni päättää koron maksusta erikseen. Konsernitilinpäätöksessä laina on luokiteltu omaksi pääomaksi ja korot esitetään luonteensa mukaisesti osingonjakona.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää oman pääoman luonteiset sijoitukset ja uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen osakeantien yhteydessä osakkeenomistajien maksaman määrän siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan kirjata osakepääomaan. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää lisäksi vaihtovelkakirjalainan oman pääoman komponentin.
Tilikaudella 2015 eikä vertailukaudella 2014 ole toteutettu osakeantia.
Tilikaudella 2015 eikä vertailukaudella 2014 ole toteutettu osakemerkintöjä.
Ostettujen osakkeiden hankintahinta transaktiokuluineen esitetään sijoitetun vapaan pääoman vähennyksenä. Panostaja ei ole hankkinut omia osakkeita tilikauden 2015 aikana. Tilikauden 2015 lopussa omia osakkeita oli 342 398 kappaletta (429 058 kappaletta).
Panostaja luovutti omia osakkeita hallituksen palkkioina yhteensä 56 660 kappaletta sekä yhtiön johdolle osakepalkkioina yhteensä 30 000 kappaletta osakkeita
Tilikaudelta 2014 maksettiin pääomanpalautusta 2,0 milj. euroa (0,04 euroa osakkeelta). Tytäryhtiöiden vähemmistöosakkeenomistajille maksetut osingot olivat 1,2 milj. euroa.
Tilikaudelta 2013 ei maksettu osinkoa tai pääomanpalautusta. Tytäryhtiöiden vähemmistöosakkeenomistajille maksetut osingot olivat 1,6 milj. euroa.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 55 119 | 28 461 |
| Vaihtovelkakirjalaina | 0 | 14 691 |
| Rahoitusleasingvelat | 578 | 585 |
| Muut lainat | 3 910 | 5 201 |
| Yhteensä | 59 608 | 48 939 |
| Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat |
||
| Pitkäaikaisten rahoituslainojen lyhennykset |
7 869 | 10 932 |
| Muut lainat rahoituslaitoksilta | 15 746 | 2 342 |
| Rahoitusleasingvelat | 352 | 361 |
| Yhteensä | 23 968 | 13 636 |
Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 32. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
Konsernin lainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia. Korkokantojen painotettu keskiarvo 31.10.2015 oli 3,72 % (31.10.2014: 5,15 %). Rahoitusveloista kiinteäkorkoisia on 22 588 tuhatta euroa ja muut velat ovat vaihtuvakorkoisia.
Korolliset pitkäaikaiset- ja lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä.
KL Parts Oy:n lainoihin liittyy kovenanttiehto omavaraisuusaste 25 %. Yhtiö ei saavuttanut tilinpäätöshetkellä vaadittua kovenanttiehtoa. Rahoittajalta on saatu suostumus kovenanttiehdon rikkoutumiseen 31.10.2016 asti.
Suomen Helasto-konsernin rahoituslainoihin liittyy kovenanttiehtoja. Kovenanttiehdot eivät ole toteutuneet tilinpäätöshetkellä. Rahoittajalta on saatu kuitenkin ennen tilikauden vaihdetta suostumus siihen, että rahoittaja ei eräännytä kyseisiä lainoja.
Yhtiökokouksen 18.12.2007 antamalla valtuutuksella hallitus päätti osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen tarjota kotimaisten institutionaalisten sijoittajien merkittäväksi vaihdettavan pääomalainan 2011. Tarjottavan vaihdettavan pääomalainan määrä oli 15 000 000 euroa, josta koko summa tuli merkityksi. Lainan pääomalle maksetaan kiinteää vuotuista korkoa 6,5 %. Laina-aika on 7.2.2011–1.4.2016. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä edellyttäen, että takaisinmaksuedellytykset täyttyvät.
Osakkeen alkuperäinen vaihtokurssi on 2,20 euroa. Lainaosuuksien vaihtoaika alkoi 1.8.2011 ja päättyy 1.3.2016. Osakkeiden vaihto merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Kukin 50 000 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden Panostajan uusiin osakkeisiin.
Vaihto-oikeuden perusteella annettavien osakkeiden määrä määritellään jakamalla lainaosuus vaihtokurssilla, joka on kiinteä. Yhtiön osakkeiden lukumäärä voi vaihtojen seurauksena nousta 6 818 181 osakkeella.
Vaihdettavan pääomalainan perusteella vaihdettavien osakkeiden osuus on 11,0 % yhtiön osakkeista ja äänistä.
Uudet Osakkeet oikeuttavat osingonjakoon ja tuottavat haltijalleen muut osakkeenomistajan oikeudet siitä hetkestä lähtien, kun uudet osakkeet on merkitty kaupparekisteriin ja yhdistetty yhtiön olemassa oleviin osakkeisiin.
Lainaehdoissa määritellyin edellytyksin Panostajalla on ollut 01.01.2012 lukien oikeus maksaa lainan pääoma kokonaisuudessaan ennenaikaisesti takaisin kurssiin sata (100) prosenttia lisättynä maksupäivään saakka kertyneillä koroilla.
Mikäli lainaa ei voida maksaa takaisin lainan eräpäivänä, lainan maksamatta olevalle pääomalle maksetaan korkoa määrä, joka on kaksi (2) prosenttiyksikköä yli lainalle vahvistetun vuotuisen koron.
Vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan tilinpäätöksessä ja esitetty lyhytaikaissa veloloissa. Lainan vieraan pääoman komponentti on kirjattu alun perin taseeseen käypään arvoon, joka on määritelty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeellelaskuhetkellä. Oman pääoman komponentti on laskettu lainan liikkeellelaskusta saadun rahamäärän ja velan käyvän arvon erotuksena. Vaihtovelkakirjalaina muotoisen pääomalainan oman pääoman komponentti 598 tuhatta euroa, on kirjattu sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.
| LYHENNYKSET | LAINAT RAHOITUSLAITOKSILTA | VAIHTOVELKAKIRJALAINA | RAHOITUSLEASIGVELAT | MUUT LAINAT | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | 2015 | 2014 |
| < 1 vuotta | 10 056 | 12 719 | 15 975 | 0 | 352 | 361 | 58 | 187 |
| 1–2 vuotta | 13 053 | 12 535 | 0 | 15 666 | 145 | 146 | 29 | 406 |
| 2–3 vuotta | 10 035 | 18 810 | 0 | 0 | 145 | 146 | 94 | 94 |
| 3–4 vuotta | 7 342 | 5 805 | 0 | 0 | 145 | 146 | 0 | 0 |
| 4–5 vuotta | 26 629 | 1 305 | 0 | 0 | 143 | 148 | 0 | 0 |
| > 5 vuotta | 1 247 | 580 |
| Yhteensä | 12 255 | 14 797 |
|---|---|---|
| Muut erät | 4 354 | 7 585 |
| Tyel-jaksotukset | 840 | 587 |
| Verojaksotukset | 79 | 267 |
| Korkojaksotukset | 2 | 1 |
| Palkkajaksotukset | 1 216 | 1 219 |
| Vuosilomapalkka sosiaalikuluineen | 5 764 | 5 138 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Yhteensä | 32 439 | 31 597 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 10 829 | 7 724 |
| Siirtovelat | 12 255 | 14 797 |
| Ostovelat | 8 212 | 8 961 |
| Saadut ennakot | 1 143 | 115 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
| 1 000 euroa | Takuuvaraukset | Tappiolliset sopimukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.11.2014 | 151 | 0 | 151 |
| Varausten lisäykset | 80 | 0 | 80 |
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus |
0 | 0 | 0 |
| Käytetyt varaukset | -42 | 0 | -42 |
| 31.10.2015 | 189 | 0 | 189 |
| 1 000 euroa | Takuuvaraukset | Tappiolliset sopimukset |
Yhteensä |
| 1.11.2013 | 249 | 559 | 808 |
| Varausten lisäykset | 29 | 0 | 29 |
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus |
-36 | -559 | -595 |
|---|---|---|---|
| Käytetyt varaukset | -91 | 0 | -91 |
| 31.10.2014 | 151 | 0 | 151 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 | |
| Pitkäaikaiset varaukset | 0 | 0 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 189 | 151 | |
| Yhteensä | 189 | 151 |
Konserni antaa tietyille tuotteilleen 1–3 vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvaraus kirjataan todennäköisten takuukustannusten arvion perusteella. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan kolmen vuoden aikana, painottuen kuitenkin ensimmäiseen 12 kuukauteen.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä – vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain: |
||
| Vuoden kuluessa | 377 | 387 |
| Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
601 | 615 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 0 | 0 |
| Yhteensä | 978 | 1 002 |
| Rahoitusleasingvelkojen tulevat rahoituskulut |
-48 | -56 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 930 | 946 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavasti |
||
| Vuoden kuluessa | 352 | 361 |
| Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
578 | 585 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 0 | 0 |
| Yhteensä | 930 | 947 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja koneita ja kalustoa.
| 2015 TASE-ERÄ | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti |
Jaksotettuun hankinta | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liite | kirjattavat rahoitusvarat ja velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahavarat |
menoon arvostetut rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut pitkäaikaiset varat | 21 | 6 307 | 6 307 | 6 307 | |||
| Myytävissä olevat rahoirusvarat | 554 | ||||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 22 710 | 22 710 | 22 710 | |||
| Rahoitusarvopaperit | 22 | 6 606 | 6 606 | 6 606 | |||
| Rahoitusvarat yhteensä | 6 606 | 29 017 | 554 | 0 | 35 623 | 35 623 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 28 | 55 698 | 55 698 | 55 712 | |||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 0 | 0 | ||||
| Muut pitkäaikaiset velat | 28 | 3 910 | 3 910 | 3 910 | |||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 15 000 | 15 000 | 15 000 | |||
| Korolliset velat | 28 | 8 968 | 8 968 | 8 968 | |||
| Ostovelat | 29 | 8 212 | 8 212 | 8 212 | |||
| Muut velat | 29 | 6 900 | 6 900 | 6 900 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 0 | 0 | 0 | 98 688 | 98 688 | 98 702 |
| 2014 TASE-ERÄ | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti |
Jaksotettuun hankinta | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liite | kirjattavat rahoitusvarat ja -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahavarat |
menoon arvostetut rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut pitkäaikaiset varat | 21 | 7 795 | 7 795 | 7 795 | |||
| Myytävissä olevat rahoirusvarat | 330 | 330 | 330 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 23 363 | 23 363 | 23 363 | |||
| Rahoitusarvopaperit | 22 | 9 400 | 9 400 | 9 400 | |||
| Rahoitusvarat yhteensä | 9 400 | 31 158 | 330 | 0 | 40 888 | 40 888 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 28 | 29 047 | 29 047 | 30 544 | |||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 14 691 | 14 691 | 16 530 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 28 | 5 716 | 5 716 | 5 716 | |||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 0 | 0 | 0 | |||
| Korolliset velat | 28 | 13 636 | 13 636 | 13 636 | |||
| Ostovelat | 29 | 8 961 | 8 961 | 8 961 | |||
| Muut velat | 29 | 61 | 7 480 | 7 541 | 7 541 | ||
| Rahoitusvelat yhteensä | 61 | 0 | 0 | 79 531 | 79 592 | 82 928 |
Myyntisaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten, sekä ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Siksi niiden käypää arvoa ei ole määritetty liitetietoihin.
tilinpäätöspäivänä, tai saamisten kohdalla markkinakorkoja, joilla yhtiö voisi myöntää vastapuolelle lainaa tilinpäätöspäivänä. Korot sisältävät yhtiön oman arvion luottoriskistä, minkä takia arvostukset luokitellaan tasolle 3 käyvän arvon hierarkiassa (ks. liite 33.)
Muiden jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen saamisten ja velkojen käyvät arvot on määritetty diskonttaamalla niiden tulevat rahavirrat tasepäivänä käyt-
Käypään arvoon taseessa arvostettujen erien käyvän arvon määrittämisestä on kerrottu liitetiedossa 33.
täen markkinakorkoja, jolla yhtiö saisi vastaavaa lainaa
| KÄYVÄT ARVOT RAPORTOINTIKAUDEN LOPUSSA |
||||
|---|---|---|---|---|
| 31.10.2015 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
||||
| Koronvaihtosopimukset | 28 | |||
| Korkorahasto-osuudet | 0 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| Rahoitusarvopaperit | 6 606 | |||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 554 | |||
| Yhteensä | 0 | 6 634 | 554 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
||||
| Koronvaihtosopimukset | ||||
| Yhteensä | 0 | 0 | 0 |
.
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
|||
|---|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset | 46 | ||
| Korkorahasto-osuudet | 0 | 90 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||
| Rahoitusarvopaperit | 9 400 | ||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 331 | ||
| Yhteensä | 0 | 9 536 | 331 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
|||
| Koronvaihtosopimukset | 61 | ||
| Yhteensä | 0 | 61 | 0 |
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.
Tason 2 käyvät arvot perustuvat muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Rahastosijoitukset arvostetaan perustuen rahastoyhtiöiden arvostusraportteihin. Johdannaiset arvostetaan käyttäen diskontattujen rahavirtojen menetelmään.
Tason 3 käyvät arvot perustuvat muuhun kuin markkinoilta saatavaan hintaan, ja saattavat sisältää johdon tekemiä arvioita.
Myytävissä olevat pitkäaikaiset rahavarat ovat kaikki noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne ovat arvostettu hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla. Siksi niitä ei ole sisällytetty käyvänarvonhierakiaan
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet |
||
| Yrityskiinnitykset | 97 544 | 44 277 |
| Annetut pantit | 123 064 | 67 947 |
| Muut vastuut | 11 101 | 4 562 |
Vastuiden arvona on käytetty vakuuden nimellis- tai kirjanpitoarvoa.
| Muut vuokrasopimukset | ||
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 7 911 | 6 238 |
| Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua |
13 526 | 13 320 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 1 112 | 2 006 |
| Yhteensä | 22 549 | 21 564 |
| Rahalaitoslainojen yhteismäärä | 79 665 | 42 683 |
Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta on käytössä osakepalkkiojärjestelmä. Yhtiön johto omistaa suoraan ja vaikutusvaltayhteisöjen kautta osakkeita. Panostaja Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisjärjestelmän periaatteista. Johtoryhmän jäsenen palkka on kiinteää ja eläke määräytyy työeläkelain (TyEL) mukaan. Hallitus päätti 16.12.2010 uudesta Panostajan johtoryhmän jäsenten pitkäaikaisesta kannustin- ja sitouttamisjärjestelmästä. Johtoryhmän jäsenillä on tilinpäätöshetkellä henkilökohtaisessa tai määräysvallassaan olevan yhtiön omistuksessa yhteensä 664 247 kpl (lähtötilanne 880 500 osaketta) Panostajan osaketta. Simo Mustila ei ole enää 19.8.2015 lähtien ollut yhtiön palveluksessa. Hänen omistuksessaan on 246 793 kappaletta Panostajan osakkeita.
| Pravia Oy/Juha Sarsama | 452 386 kpl |
|---|---|
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 206 793 kpl |
| Minna Telanne | 4 528 kpl |
| Yhteensä | 663 707 kpl |
Järjestelyn tekohetkellä silloiset johtoryhmän jäsenet ovat rahoittaneet sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla ja jäsenet kantavat aidon yrittäjäriskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta. Vuosina 2011–2015 järjestelmään kuuluville johtoryhmän jäsenille voidaan myöntää palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella yhteensä enintään 363 500 Panostajan osaketta. Lisäksi mahdollista palkkiota maksetaan siten rahana, että se kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiona saatujen osakkeiden osalta johtoryhmän jäsenillä on velvollisuus olla luovuttamatta osakkeita 27 kuukauden aikana niiden saamisesta.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 2 739 | 2 817 |
| Tilikauden aikana myönnetyt lainat | 535 | 210 |
| Lähipiiristä poistuneisiin liittyvät vähennykset |
-267 | -288 |
| Lainojen takaisinmaksut ja arvonalentumiset |
-1 543 | 0 |
| Veloitetut korot | 18 | 5 |
| Tilikauden aikana saadut korkomaksut | -18 | -5 |
| Tilikauden lopussa | 1 464 | 2 739 |
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lainaehdot ovat seuraavat:
| Nimi | Lainan määrä | Takaisinmaksuehdot | Korko |
|---|---|---|---|
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 230 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 0,233 |
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 113 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 0,270 |
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 198 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 0,270 |
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 79 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 0,275 |
| Yhteensä | 620 |
Myönnettyjen lainojen vakuutena on yhtiön osakkeita, joiden käypä arvo 31.10.2015 oli 0,6 milj. euroa.
42 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
Muiden lähipiirilainojen lainaehdot ovat seuraavat: Oman pääoman ehtoinen vaihtovelkakirjalaina, johon sovelletaan osakeyhtiölain 12 luvun säännöksiä. Mikäli yhtiö ei ole maksanut lainaa takaisin laina-ajan päätyttyä lainan antajalla on oikeus erityisten oikeuksien perusteella vaihtaa nämä vaihtovelkakirjalainat yhtiön osakkeisiin.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Rollock Oy | 309 | 410 |
Pääomalainat, joka maksetaan kokonaisuudessaan takaisin vuoden 2016 aikana. Ecosir Group Oy on velvollinen suorittamaan lainan pääoman ja sille kertyvän koron takaisinmaksus vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää viimeiseksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun tai sitä uudemman tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Jos lainan pääomaa tai korkoa yhtiön purkautuessa, selvitystilassa tai konkurssissa on maksamatta, se suoritetaan yhtiön kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Yhtiö ei ole antanut lainan pääoman tai sen sen koron maksamisesta vakuutta.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Ecosir Group Oy | 535 | 0 |
Pääomalainat, joka maksetaan kokonaisuudessaan takaisin vuoden 2016 aikana. Beanit Oy on velvollinen suorittamaan lainan pääoman ja sille kertyvän koron takaisinmaksus vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää viimeiseksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun tai sitä uudemman tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Jos lainan pääomaa tai korkoa yhtiön purkautuessa, selvitystilassa tai konkurssissa on maksamatta, se suoritetaan yhtiön kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Yhtiö ei ole antanut lainan pääoman tai sen sen koron maksamisesta vakuutta.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Beanit Oy | 0 | 1 496 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet |
729 | 686 |
| Osakeperusteiset etuudet | 63 | 0 |
| Yhteensä | 792 | 686 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtaja | 225 | 190 |
| Toimitusjohtajan suoriteperusteinen työnantajan lakisääteinen eläkemeno |
43 | 35 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Ala-Mello Jukka | 40 | 40 |
| Eriksson Eero | 20 | 20 |
| Eskelinen Satu | 0 | 5 |
| Koskenkorva Mikko | 20 | 20 |
| Tarkkonen Hannu | 20 | 20 |
| Terhonen Jukka | 20 | 20 |
| Virtanen Antti | 20 | 20 |
Panostaja Oyj:n yhtiökokous päätti 5.2.2015 hallituksen kokouspalkkioiden maksamisesta, että noin 40 %:a hallituksen jäsenelle maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenelle yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana. Lisäksi Panostaja Oyj:n hallitus päätti yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa toteuttaa yhtiökokouksen päätös hallituksen jäsenten palkkioista osakkeiden osalta siten, että palkkio toimitetaan neljä kertaa vuodessa aina osavuosikatsauksen/tilinpäätöksen julkistamista seuraavana päivänä.
| KONSERNIN EMO- JA TYTÄRYRITYSSUHTEET |
Kotipaikka | Osuus ääni vallasta |
Emo yrityksen omistus osuus-% |
|---|---|---|---|
| Emoyritys | |||
| Panostaja Oyj | Tampere | ||
| Tytäryritykset | |||
| Copynet Finland Oy | Helsinki | 51,9 | 51,9 |
| Digiprint Finland Oy | Jyväskylä | 51,9 | 51,9 |
| Digiprint Finland Group Oy | Helsinki | 51,9 | 51,9 |
| Grano Diesel Oy | Helsinki | 51,0 | 51,0 |
| Flexim Group Oy | Tampere | 70,0 | 70,0 |
| Grano Oy | Jyväskylä | 51,9 | 51,9 |
| Heatmasters Group Oy | Tampere | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Lämpökäsittely Finland Oy |
Lahti | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Technology Oy | Lahti | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Sp.zoo | Puola | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Sweden Ab | Ruotsi | 80,0 | 80,0 |
| KL-Parts Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 |
| KL-Varaosat Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 |
| KfZ Nord Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 |
| As Koopia Kolm | Tallinna, Viro | 93,0 | 93,0 |
| Kopiolahtinen Oy | Vaasa | 93,0 | 93,0 |
| KotiSun Group Oy | Tampere | 58,2 | 58,2 |
| KotiSun Oy | Jyväskylä | 58,2 | 58,2 |
| Leeviprint Oy | Lahti | 76,0 | 76,0 |
| Megaklinikka Group Oy | Helsinki | 74,8 | 74,8 |
| Megaklinikka Oy | Helsinki | 74,8 | 74,8 |
| Multiprint 3D Oy | Turku | 67,0 | 67,0 |
| Multiprint As | Tallinna, Viro | 51,9 | 51,9 |
| Oulun Kopiokeskus Oy | Oulu | 60,3 | 60,3 |
| Pirkanmaan LVI-Tekniikka Oy | Tampere | 94,0 | 94,0 |
| Rakennushelasto Oy | Seinäjoki | 64,5 | 64,5 |
| Selog Group Oy | Tampere | 60,0 | 60,0 |
| Selog Oy | Helsinki | 60,0 | 60,0 |
| Suomen Arkistovoima Oy | Turku | 51,9 | 51,9 |
| Suomen Helakeskus Oy | Seinäjoki | 95,3 | 95,3 |
| Suomen Helasto Oy | Seinäjoki | 95,3 | 95,3 |
| Takoma Gears Oy | Tampere | 63,1 | 63,1 |
| Takoma Norge AS | Drammen | 63,1 | 63,1 |
| Takoma Oyj | Tampere | 63,1 | 63,1 |
Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä avoinna olevia riita- tai oikeustapauksia, joihin liittyen konserniin voisi kohdistua merkittäviä vaateita.
Takoma Oyj on vastaanottanut tilikauden päättymisen jälkeen Verohallinnolta selvityspyynnön liittyen mahdolliseen arvonlisäveron maksuunpanoon. Selvityspyyntö liittyy vuosien 2012 ja 2013 kuluveloituksiin. Verohallinto ei ole kuitenkaan selvityspyynnössään esittänyt maksuunpantavaa euromäärää. Yhtiö pitää Verohallinnon esitystä perusteettomana ja tulee antamaan vastineen asiassa.
Takoma Oyj:llä on yksi oikeudenkäynti. Yhtiön edustajana Keski-Euroopassa toiminut yritys on esittänyt vaatimuksen menetettyjen provisioiden ja kulujen osalta, kun Takoma-konserni hakeutui saneerausmenettelyyn, mikä on vaikeuttanut yrityksen pääsyä myyntitavoitteisiin. Vaatimus on noin 240 tuhatta euroa. Takoman näkemyksen mukaan vaatimus on perusteeton eikä Takomalle tulisi sopimukseen perustuen tulla korvausvelvoitteita kuin korkeintaan vähäisten todellisten kulujen osalta, joten yhtiö on varautunut vahingonkorvauksiin 17 tuhannen euron määrästä.
Panostaja solmi 8.12.2015 sopimukset yhteensä 30 miljoonan euron rahoituskokonaisuudesta. Kokonaisuus koostuu 20 miljoonan euron lainoista ja 10 miljoonan euron yritysostolimiitistä. Lainat ovat vieraan pääoman ehtoisia vakuudellisia lainoja. Lainoista 5 miljoonaan euroa erääntyy kolmen vuoden kuluttua lainan nostohetkestä ja 15 miljoonaa euroa erääntyy 31.10.2019. Sitovien lainasopimusten mukaisesti lainat nostetaan viimeistään 30.4.2016. Yritysostolimiitti on voimassa kolme vuotta ja limiitistä voi nostaa kahden vuoden pituisia lainoja Panostajan tekemien yritysostojen rahoittamiseksi.
| Milj. euroa | 2015 | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Me | 148,2 | 121,1 | 137,0 |
| Liikevoitto, Me | 7,3 | 8,1 | 1,6 |
| % liikevaihdosta | 4,9 | 6,7 | 1,2 |
| Tilikauden voitto | 13,5 | 8,2 | -5,5 |
| Oman pääoman tuotto (ROE ), % | 23 | 17,1 | -11,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 12,4 | 14,4 | 3,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 37,5 | 33,3 | 33,2 |
| Gearing, % 1) |
65,2 | 73,7 | 82,6 |
| Current ratio | 1,3 | 1,3 | 1,1 |
| Bruttoinvestoinnit, Me | 54,9 | 19,9 | 20,1 |
| % liikevaihdosta | 37,0 | 16,5 | 14,7 |
| Konsernin henkilökunnan lukumäärä keskim. | 1 176 | 1 204 | 1 251 |
| Tulos/Osake (EPS), e, laimentamaton | 0,14 | 0,09 | -0,09 |
| Tulos/Osake (EPS), e, laimennettu | 0,14 | 0,09 | -0,09 |
| Oma pääoma/Osake, e | 0,74 | 0,62 | 0,59 |
| Pääoman palautus/Osake, e | 0,04 | 0 | |
| Osinko/Osake, e 2) |
0,05 | ||
| Osinko/Tulos % laimentamaton | 35,4 | ||
| Osinko/Tulos % laimennettu | 36,2 | ||
| Pääoman palautus/Tulos % laimentamaton | 42,7 | 0 | |
| Osinko/Tulos % laimentamaton | |||
| Pääoman palautus/Tulos % laimennettu | 41,6 | 0 | |
| Efektiivinen osinkotuotto % | 5,8 | ||
| Hinta/Voitto-suhde | |||
| Tilikauden keskimäär. osakemäärä, 1 000 kpl | 51 373 | 51 284 | 51 210 |
| Osakkeiden lukumäärä tilik. lopussa, 1 000 kpl | 51 733 | 51 733 | 51 733 |
| Osakkeiden antioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl |
58 191 | 58 102 | 58 029 |
| Osakkeen tilinkauden päätöskurssi, e | 0,86 | 0,82 | 0,80 |
| Osakkeen alin kurssi, e | 0,77 | 0,69 | 0,66 |
| Osakkeen ylin kurssi, e | 0,94 | 0,91 | 0,86 |
| Osakkeen keskikurssi tilikaudella, e | 0,85 | 0,78 | 0,75 |
| Osakekannan markkina-arvo, Me | 44,5 | 42,4 | 41,4 |
| Osakkeen vaihto, 1 000 kpl | 6 508 | 7 909 | 3815 |
| Osakkeen vaihto, % | 12,7 | 15,4 | 7,4 |
1) Velat sisältävät vaihdettavan pääomalainan 2) Hallituksen esitys
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) | = Tulos ennen satunnaisia eriä + rahoituskulut + voitto/tappio myydyistä liiketoiminnoista x 100 Taseen loppusumma – koroton vieras pääoma (keskimäärin tiilikauden aikana) |
|---|---|
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | = Tilikauden tulos x 100 Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana) |
| Omavaraisuusaste, % | = Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot |
| Korolliset nettovelat | = Korolliset velat – rahoitusvarat |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | = Korolliset nettovelat Oma pääoma |
| Oma pääoma/Osake | = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| Tulos/Osake (EPS) | = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana |
| Current Ratio | = Lyhytaikaiset varat Lyhytaikainen vieras pääoma |
| Osinko/Osake | = Tilikaudella jaettu osinko Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| Osinko/Tulos, % | = Osinko/osake x 100 Tulos/osake (EPS) |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = Osinko/osake Osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä |
| Hinta/Voitto (P/E) | = Osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä Tulos/osake |
| EMOYHTIÖN | |
|---|---|
| TASE |
| 1 000 euroa | Liite | 1.11.14– 31.10.15 |
1.11.13– 31.10.14 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1.1. | 13 | 0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.2. | 27 695 | 8 329 |
| Henkilöstökulut | 1.3. | -1 406 | -1 272 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 1.4. | -57 | -44 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.5. | -3 223 | -1 342 |
| LIIKEVOITTO/-TAPPIO | 23 021 | 5 672 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.6. | -1 029 | 1 216 |
| VOITTO/-TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ |
21 992 | 6 888 | |
| Satunnaiset erät | 1.7. | 0 | 59 |
| VOITTO/-TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA |
21 992 | 6 946 | |
| Tuloverot | 1.8. | -359 | 0 |
| TILIKAU DEN VOITTO/-TAPPIO |
21 634 | 6 946 |
| VASTAAVAA | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liite | 31.10.15 | 31.10.14 |
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2.1. | 149 | 165 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2.2. | 94 | 77 |
| Sijoitukset | 2.3. | 41 243 | 23 421 |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 41 485 | 23 664 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 2.4. | 13 330 | 12 324 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 2.5. | 2 409 | 2 829 |
| Rahoitusarvopaperit | 2.6. | 6 606 | 9 400 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 018 | 268 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
23 363 | 24 821 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ |
64 849 | 48 485 | |
| VASTATTAVAA | |||
| 1 000 euroa | 31.10.15 | 31.10.14 | |
| OMA PÄÄOMA | |||
| Osakepääoma | 2.7. | 5 569 | 5 569 |
| Ylikurssirahasto | 4 691 | 4 691 |
|---|---|---|
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
15 821 | 17 795 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio | -11 107 | -18 054* |
| Tilikauden voitto/-tappio | 21 634 | 6 946 |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 36 607 | 16 947 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ |
0 | 0 |
| VIERAS PÄÄOMA 2.8. |
||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 7 542 | 24 165 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 20 699 | 7 373* |
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 28 241 | 31 538 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ |
64 849 | 48 485 |
| 1 000 euroa | 1.11.14– 31.10.15 |
1.11.13– 31.10.14 |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden voitto/-tappio | 21 634 | 6 946 |
| Oikaisut: | -24 517 | -9 307 |
| Suunnitelman mukaiset poistot | 57 | 44 |
| Alaskirjaukset | 0 | 0 |
| Myyntivoitot | -27 355 | -8 154 |
| Myyntitappiot | 1 573 | 77 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1 029 | -1 216 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 0 | 0 |
| Verot | 359 | 0 |
| Vähemmistöosuus | 0 | 0 |
| Osakkuusyhtiön tulos | 0 | 0 |
| Satunnaiset tuotot ja kulut | 0 | -59 |
| MUUTOKSET | ||
| Myyntisaamisten muutos | -98 | 869 |
| Varaston muutos | 0 | 0 |
| Ostovelkojen muutos | -65 | 99 |
| Varausten muutos | 0 | 0 |
| Korot ja muut rahoituskulut | -1 847 | -1 941 |
| Korko- ja muu rahoitustulot | 759 | 805 |
| Muu rahoitustulo | 0 | 0 |
| Maksetut verot | 0 | 0 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | -4 135 | -2 529 |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | -4 135 | -2 529 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Investoinnint aineell.ja ainett.hyödykk | -83 | -91 |
| Investoinnit liiketoimintaan | 0 | 0 |
| Investoinnint tytäryrityksiin | -25 348 | -2 608 |
| Investoinnit osakkuusyhtiöihin | -120 | -235 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -331 | 0 |
| Aineell ja aineett hyöd luovutustulot | 36 | 0 |
| Divestoinnit liiketoimintakaupat | 0 | 0 |
| Tytäryritysten myynnin luovutustuotot | 32 723 | 10 426 |
| Osakkuusyhtiöiden myynnin luovutustuotot |
0 | 0 |
| Muiden osakkeiden myynnin luovutustulot |
0 | 0 |
| Sisäisten saamisten nettomuutos | -1 928 | -2 914 |
| Myönnetyt lainat | -985 | -496 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 572 | 195 |
| Saadut osingot | 1 760 | 1 655 |
| Muutos muut investoinnit | 0 | 0 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | 6 296 | 5 933 |
| 1 000 euroa | 1.11.14– 31.10.15 |
1.11.13– 31.10.14 |
|
|---|---|---|---|
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | |||
| Osakeanti | 0 | 0 | |
| Omien osakkeiden hankinta ja myynti | 73 | 48 | |
| Satunnaiset tuotot ja kulut | 59 | 59 | |
| Lyhytaikaisten korollisten saamisten muutos |
276 | -124 | |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos | 0 | -1 670 | |
| Lainojen nostot | 0 | 1 419 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -2 565 | -2 604 | |
| Pitkäaikaisten sisäisten lainojen muutos | 0 | 0 | |
| Maksetut osingot | -2 046 | 0 | |
| Muu rahoituksen rahavirta | 0 | 0 | |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | -4 204 | -2 872 | |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | -2 043 | 531 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 9 668 | 9 136 | |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | -2 043 | 531 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 7 624 | 9 668 |
Panostaja-konsernin emoyhtiö on Panostaja Oyj, kotipaikka Tampere. Panostaja-konsernin konsernitilinpäätös on saatavissa osoitteesta Kalevantie 2, 33100 Tampere.
Tilikauden ja edellisen tilikauden luvut ovat vertailukelpoisia keskenään.
Kuluva käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Käyttöomaisuus osakkeet arvostetaan hankintahintaan.
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista on laskettu todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta.
| Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: | Vuotta |
|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 3 |
| Liikearvo | 5–10 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 |
| Rakennukset | 20–40 |
| Koneet ja kalusto | 3–10 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–10 |
1 000 euroa
| 1.1. LIIKEVAIHTO | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Hallintokuluveloitukset konserniyhtiöiltä | 13 | 0 |
| 13 | 0 |
| 1.2. LIIKETOIMINNAN MUU T |
||
|---|---|---|
| TUOTOT | 2015 | 2014 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 27 355 | 8 154 |
| Saadut tuet | 0 | 20 |
| Muut | 339 | 156 |
| 27 695 | 8 329 | |
| 1.3. HENKILÖSTÖKULUT | 2015 | 2014 |
| Palkat ja palkkiot | 1 143 | 1 038 |
| Eläkekulut | 210 | 173 |
| Muut henkilösivukulut | 53 | 60 |
| 1 406 | 1 272 | |
| Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin: |
||
| Toimihenkilöitä | 9 | 9 |
| 1.4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET |
2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat oikeudet | 7 | 7 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 26 | 14 |
| Koneet ja kalusto | 23 | 23 |
| 57 | 44 |
| 1.5. LIIKETOIMINNAN MUU T |
||
|---|---|---|
| KULUT | 2015 | 2014 |
| Liiketoiminnan muut kulut sisäinen | 36 | 21 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 511 | 418 |
| Markkinointikulut | 222 | 173 |
| Tietohallintokulut | 167 | 117 |
| Asiantuntijapalvelukulut | 554 | 405 |
| Käyttöomaisuusosakkeiden myyntitappio | 1 573 | 77 |
| Vuokrakulut | 160 | 131 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 3 223 | 1 342 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 60 | 49 |
| Oheispalvelut | 18 | 7 |
| 78 | 56 |
| 1.6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 655 | 1 655 |
| Osinkotuotot yhteensä | 1 655 | 1 655 |
| Muut korkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 568 | 376 |
| Muilta | 57 | 159 |
| Muut korkotuotot yhteensä | 625 | 535 |
| Muut rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 115 | 150 |
| Muilta | 106 | 0 |
| Muut rahoitustuotot yhteensä | 221 | 150 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä | 846 | 685 |
| Korkokulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | 0 | 59 |
| Muille | 1 789 | 1 815 |
| Korkokulut yhteensä | 1 789 | 1 873 |
| Muut rahoituskulut | ||
| Muille | 49 | 50 |
| Muut rahoituskulut yhteensä | 49 | 50 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä | 1 838 | 1 923 |
| Konserniosuuksien arvonalentumiset | 1 692 | -799 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -1 029 | 1 216 |
1 000 euroa
| 2.1. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 1.11. | 59 | 59 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 59 | 59 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -37 | -30 |
| Sumu-poistot 1.11.–31.10. | -7 | -7 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 15 | 22 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 1.11. | 383 | 292 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 17 | 91 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 401 | 383 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -240 | -227 |
| Sumu-poistot 1.11.–31.10. | -26 | -14 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 134 | 143 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno 1.11. | 443 | 352 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 17 | 91 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 460 | 443 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -277 | -256 |
| Sumu-poistot 1.11.– 31.10. | -34 | -21 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 149 | 165 |
| 1.7. SATUNNAISET ERÄT | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Satunnaiset tuotot/konserniavustus | 0 | 59 |
| 0 | 59 | |
| 1.8. TULOVEROT | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tuloverot tilikaudelta | 359 | 0 |
| 359 | 0 |
| 2.2. AINEELLISET HYÖDYKKEET | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.11. | 629 | 629 |
| Lisäykset 1.11.– 31.10. | 66 | 0 |
| Vähennykset 1.11.– 31.10. | -27 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 668 | 629 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -551 | -528 |
| Sumu-poistot 1.11.– 31.10. | -23 | -23 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 94 | 77 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno 1.11. | 629 | 629 |
| Lisäykset 1.11.– 31.10. | 66 | 0 |
| Vähennykset 1.11.– 31.10. | -27 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 668 | 629 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -551 | -528 |
| Sumu-poistot 1.11.– 31.10. | -23 | -23 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 94 | 77 |
| 2.3. SIJOITUKSET | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
| Hankintameno 1.11. | 19 417 | 18 158 |
| Lisäykset 1.11.– 31.10. | 25 348 | 3 608 |
| Vähennykset 1.11.– 31.10. | -7 718 | -2 349 |
| Hankintameno 31.10. | 37 046 | 19 417 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | ||
| Hankintameno 1.11. | 3 997 | 3 964 |
| Lisäykset 1.11.– 31.10. | 120 | 235 |
| Vähennykset 01.11.– 31.10. | -259 | -201 |
| Hankintameno 31.10. | 3 858 | 3 997 |
| Muut osakkeet ja osuudet | ||
| Hankintameno 1.11. | 8 | 8 |
| Lisäykset 1.11.– 31.10. | 1 911 | 0 |
| Vähennykset 1.11.– 31.10. | -1 580 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 339 | 8 |
| Sijoitukset yhteensä | ||
| Hankintameno 1.11. | 23 421 | 22 129 |
| Lisäykset 1.11.– 31.10. | 27 378 | 3 842 |
| Vähennykset 1.11.– 31.10. | -9 556 | -2 550 |
| Hankintameno 31.10. | 41 243 | 23 421 |
| 2.5. LYHYTAIKAISET SAA MISET |
2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä |
66 | 204 |
| Myyntisaamiset | 83 | 637 |
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 1 310 | 1 330 |
| Konserniavustussaamiset | 0 | 59 |
| Muut saamiset | 4 | 95 |
| Osinkosaamiset saman konsernin yrityksiltä |
0 | 105 |
| Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä | 300 | 207 |
| Muut lainasaamiset | 419 | 74 |
| Korkosaaminen saman konsernin yrityksiltä |
145 | 78 |
| Siirtosaamiset | 82 | 39 |
| 2 409 | 2 829 | |
| Siirtosaamisten oleelliset erät | ||
| Korkosaaminen lähipiirilainoista | 3 | 4 |
| Korkosaaminen muista lainasaamisista | 0 | 0 |
| Ecosir Group Oy | 21 | 13 |
| Rollock Oy | 17 | 4 |
| Ennakot | 1 | 0 |
| Kulujen jaksotukset | 40 | 18 |
| 82 | 39 |
| 6 606 | 9 400 | |
|---|---|---|
| Sijoitusrahasto-osuudet | 6 606 | 9 400 |
| Muut osakkeet ja osuudet | ||
| 2.6. RAHOITUSARVOPAPERIT | 2015 | 2014 |
| 2.7. OMA PÄÄOMA | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.11. | 5 569 | 5 569 |
| Osakepääoman korotus ja osakeanti | 0 | 0 |
| Osakepääoma 31.10. | 5 569 | 5 569 |
| Ylikurssirahasto 1.11. = 31.10. | 4 691 | 4 691 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.11. |
17 795 | 17 747 |
| Osakepääoman korotus ja osakeanti | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden osto/myynti | 0 | 0 |
| Hallitus- ja johdon osake palkkiot omina osakkeina |
73 | 48 |
| Pääomanpalautus | -2 046 | 0 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.10. |
15 821 | 17 795 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio 1.11. | -10 927 | -17 874 |
| Vähennyskelvottomat alv-osuudet 02–10/14 |
-180 | 0 |
| Palautuneet vanhat osingot 2010 | 0 | 0 |
| Osingonjako | 0 | 0 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio 31.10. |
-11 107 | -17 874 |
| Tilikauden voitto/-tappio | 21 634 | 6 946 |
| Oma pääoma yhteensä | 36 607 | 17 127 |
| Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.10. |
26 347 | 6 867 |
| 2.4. PITKÄAIKAISET SAA MISET |
2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Pääomalainasaamiset saman konsernin yrityksiltä |
2 759 | 2 551 |
| Pääomalainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä |
235 | 1 496 |
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä |
4 681 | 3 034 |
| Lainasaamiset | 2 156 | 1 743 |
| Muut saamiset | 3 500 | 3 500 |
| 13 330 | 12 324 |
| 2.8. VIERAS PÄÄOMA | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| 2.8.1 Pitkäaikaiset velat | ||
| Hybridilaina 2013 | 7 500 | 7 500 |
| Vaihdettava pääomalaina 2011 | 0 | 15 000 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0 | 788 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 3 | 3 |
| 7 503 | 23 291 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Muut velat | 39 | 875 |
| 39 | 875 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 7 542 | 24 165 |
| 2.8.2. Lyhytaikaiset velat | ||
| Vaihdettava pääomalaina 2011 | 15 000 | 0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 786 | 2 565 |
| Ostovelat | 77 | 109 |
| Muut velat | 245 | 207 |
| Siirtovelat | 4 586 | 4 174 |
| 20 695 | 7 055 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 4 | 137 |
| 4 | 137 | |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen | 120 | 103 |
| Vuosilomapalkkojen TyEL-jaksotus | 22 | 19 |
| Johdon palkkajaksotus sosiaalikuluineen | 105 | 0 |
| Tulospalkkiojaksotus | 55 | 61 |
| Kiinteistörahaston purkuennakko | 3 038 | 3 038 |
| Korkojaksotukset | 887 | 896 |
| Verojaksotus | 359 | 0 |
| Muut erät | 0 | 57 |
| 4 586 | 4 174 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 20 699 | 7 192 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Vakuudet ja vastuusitoumukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Annetut takaukset | 5 754 | 9 041 |
| Osakkuusyhtiöiden puolesta | ||
| Annetut takaukset | 950 | 1 342 |
| Muiden puolesta | ||
| Annetut takaukset | 1 700 | 1 700 |
| Vuokravastuut | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 156 | 154 |
| Yli yhden enint. 5 vuoden kuluessa | 624 | 616 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 377 | 526 |
| Leasing-vastuut | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 1 | 42 |
| Yli yhden enit. 5 vuoden kuluessa | 1 | 12 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 0 | 0 |
| Pantatut osakkuusyhtiöosakkeet | ||
| Omien velkojen vakuudeksi | 0 | 0 |
| Muut annetut pantit | ||
| Omien velkojen vakuudeksi | 4 | 4 |
Laina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina ja sen määrä 31.10.2015 on 7 500 000 euroa. Laina-aika on 27.05.2013–27.05.2017.
Lainan jäljellä oleva määrä 15 000 000 euroa. Lainaaika on 07.02.2011–01.04.2016. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 01.04.2016 edellyttäen, että lainaehtojen mukaiset takaisinmaksun edellytykset täyttyvät.
Panostaja Oyj:n jakokelpoiset varat, joihin on lisätty tilikauden voitto 21 633 647,12 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 15 820 933,39 euroa ovat 26 347 399,44 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osakkeenomistajille osinkoa 0,05 euroa osakkeelta.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 4 700 000 euroa.
Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka.
Tampereella 10. päivänä joulukuuta 2015
Jukka Ala-Mello Mikko Koskenkorva puheenjohtaja
Eero Eriksson Hannu Tarkkonen
Antero Virtanen Jukka Terhonen
Juha Sarsama Toimitusjohtaja
Olemme tilintarkastaneet Panostaja Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.11.2014–31.10.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Tampereella 11. päivänä joulukuuta 2015
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
KHT KHT
Markku Launis Lauri Kallaskari
Panostaja Oyj noudattaa toiminnassaan ja hallintonsa järjestämisessä Suomen Listayhtiöiden Hallinnointikoodia (2010). Hallinnointikoodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämältä verkkosivulta internetosoitteesta www.cgfinland.fi
Panostaja Oyj:n ylin päättävä elin on varsinainen yhtiökokous. Yhtiökokous vahvistaa vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättää osingonjaosta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitsemisesta ja heille maksettavista palkkioista. Varsinaisen yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Varsinainen yhtiökokous on yhtiöjärjestyksen mukaan pidettävä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhtiön internet-sivuilla aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, mutta kuitenkin yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Hallitus voi lisäksi harkintansa mukaan ilmoittaa yhtiökokouksesta yhdessä tai useammassa sanomalehdessä. Yhtiökokoukseen osallistuvat toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö, ellei heidän poissaololleen ole painavia syitä.
Panostaja Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallitukseen on kuulunut tilikaudella 2015 kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilikaudella 2015 hallitus kokoontui 16 kertaa. Keskimääräinen osallistuminen hallituksen kokouksiin tilikaudella oli 96 %.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja mahdollisen varapuheenjohtajan. Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen. Hallitus käsittelee laissa ja yhtiöjärjestyksessä mainittujen tehtävien lisäksi yhtiön ja konsernin kannalta tärkeitä ja laajakantoisia asioita kuten pitkän aikavälin strategiset tavoitteet, konserniin kuuluvien yhtiöiden budjetit osana konsernin budjettia, konsernin olennaiset investoinnit, liiketoiminnan olennaiset laajentumiset tai supistumiset sekä merkittävät yritys- ja liiketoimintakaupat. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työtapojaan. Hallituksella ei ole erillisiä valiokuntia ja siten hallitus vastaa tarkastusvaliokunnan tehtävistä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti.
Yhtiön hallituksen kuudesta jäsenestä kuusi on riippumattomia yhtiöstä ja viisi yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.2.2015 hallitukseen valittiin
reen aikuiskoulutuskeskus puheenjohtaja 2015-, Tampereen Kauppakamari, puheenjohtaja 2010–2013, hallituksen jäsen 2007–2009, Talonrakennusteollisuus TRT ry, hallituksen jäsen 2007–2012, Rakennusteollisuus RT, asuntoryhmä, puheenjohtaja 2004–2012, SFHP (asunto- ja kaupunkisuunnittelualan yhdistys) hallituksen jäsen 1994-, Design-Talo Oy hallituksen jäsen 2013-, Paavo Nurmen säätiö hallituksen jäsen 2013-, Pohjola Rakennus Oy Sisä-Suomi, hallituksen puheenjohtaja 2013-. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen hallituksen jäsen 2013-. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen järjestäytymiskokous valitsi puheenjohtajaksi Jukka Ala-Mellon ja varapuheenjohtajaksi Eero Erikssonin.
Panostaja poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta 9 siten, ettei hallituksessa ole varsinaisen yhtiökokouksen 5.2.2015 päätösten perusteella ja jälkeisenä aikana edustettuna molempia sukupuolia. Hallituksen kokoonpanossa pyritään mahdollisimman monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen kokoonpanoon, joka tunnistaa sekä Panostajan liiketoimintamallin tarpeet että omistajarakenteen.
Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajana toimii varatuomari Juha Sarsama (s. 1965, toimitusjohtaja vuodesta 2007, Varatuomari, M.S.M Boston University Brussel, aikaisempi työkokemus: toimitusjohtaja OpusCapita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy, talousjohtaja OpusCapita Oyj). Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräyksien mukaisesti. Toimitusjohtaja toimii emoyhtiön johtoryhmän jäsenten esimiehenä. Liiketoimintasegmentin hallituksen puheenjohtajana toimiva emoyhtiön johtoryhmän jäsen toimii segmentin toimitusjohtajan esimiehenä. Emoyhtiön toimitusjohtaja valmistelee ja esittelee hallitukselle päätettäväksi pitkän aikavälin strategiset tavoitteet, konserniin kuuluvien yhtiöiden budjetit osana konsernin budjettia, konsernin olennaiset investoinnit, liiketoiminnan olennaiset laajentumiset tai supistumiset sekä merkittävät yritys- ja liiketoimintakaupat.
Panostaja-konsernin johtoryhmään on kuulunut tilikaudella 2015 toimitusjohtaja Juha Sarsama, talous- ja rahoitusjohtaja sekä varatoimitusjohtaja Tapio Tommila (talous- ja rahoitusjohtaja 19.8.2015 alkaen, varatoimitusjohtaja 18.6.2015 alkaen, sijoitusjohtaja 18.6.2015 asti), talousjohtaja Simo Mustila 19.8.2015 asti ja kehitysjohtaja Minna Telanne. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja ja se kokoontuu säännöllisesti. Toimitusjohtaja vastaa lakisääteisten vastuidensa lisäksi Panostaja Oyj:n toiminnan organisoinnista, koko konsernin johtamisjärjestelmästä ja sen kehittämisestä sekä asioiden valmistelusta ja esittelystä yhtiön hallitukselle. Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa talouden raportointiprosessista sekä riskienhallintaprosessista sekä näiden kehittämisestä. Sijoitusjohtaja vastaa yritysostoprosessista sekä siihen liittyvästä analyysi- ja arvonmääritysprosessista. Kehitysjohtaja vastaa konsernin johtamisjärjestelmästä, sen kehittämisestä, konsernin kehityshankkeista sekä tukee segmenttejä näiden omissa kehityshankkeissaan.
Johtoryhmä toimii toimitusjohtajan johdolla ja sen tehtävänä on Panostaja Oyj:n prosessien kehittäminen. Johtoryhmässä valmistellaan liiketoimintasegmenttien omistaja-arvon kehittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä konsernin laajuiset kehityshankkeet ja konsernin strategia.
Panostaja-konsernin operatiivinen liiketoiminta tapahtuu toimialoittain muodostetuissa liiketoimintasegmenteissä (alakonserni). Johtoryhmän jäsenten osake- ja optio-omistus selviää yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.panostaja.fi. Kunkin liiketoimintasegmentin hallitukseen kuuluu segmentin toimitusjohtajan lisäksi kaksi Panostaja Oyj:n johtoryhmän jäsentä, joista toinen toimii hallituksen puheenjohtajana, sekä pääsääntöisesti vähintään yksi konsernin ulkopuolinen asiantuntijajäsen. Liiketoimintasegmenttiä koskevat operatiiviset päätökset tehdään kussakin segmentissä.
Taloudellisella raportointiprosessilla tarkoitetaan toimintoja, jotka tuottavat yhtiön johtamisessa käytettävää taloudellista tietoa sekä lakien, standardien ja muiden yhtiötä koskevien säännösten mukaisesti julkistettavaa taloudellista tietoa. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvällä sisäisellä valvonnalla on tavoitteena varmistaa, että Panostaja-konsernin toiminta on tuloksellista ja että päätöksenteko perustuu luotettavaan informaatioon ja riittävään liiketoimintariskien tunnistamiseen. Tilinpäätöshetkellä kahdeksassa liiketoimintaa harjoittavassa segmentissä on oma talousjohto, ja lisäksi emoyhtiössä
on erillinen konsernin talous- ja rahoitusjohtajan alaisuudessa työskentelevä taloushallinnon organisaatio. Liiketoimintasegmenteillä on käytössään useita eri kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin tietojärjestelmää. Konsernin talousraportointia hoidetaan yhden keskitetysti hallinnoidun tietojärjestelmän avulla. Liiketoimintasegmentit vastaavat tietojen tuottamisesta konsernin raportointijärjestelmään.
Yhtiön kaikki liiketoimintasegmentit valmistelevat oman budjettinsa, joka hyväksytään kyseisen segmentin hallituksessa. Emoyhtiön budjetti yhdistettynä liiketoimintasegmenttien budjettiin muodostaa Panostaja Oyj:n konsernibudjetin. Segmentit raportoivat emoyhtiölle tilikauden aikana kuukausittain etukäteen sovitun raportointiaikataulun mukaisesti. Kuukausittainen raportointi ja sen yhteydessä tehtävät analyysit ja vertailut ovat keskeinen osa taloudellisen raportoinnin avulla suoritettavaa ohjausta ja valvontaa. Jokaisen vuosineljänneksen jälkeen segmentit päivittävät tarvittaessa lopputilikauden ennusteen. Panostaja Oyj:llä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Emoyhtiön taloushallinnon organisaatio ohjaa ja valvoo säännöllisesti liiketoimintasegmenttien raportointia sekä puuttuu raportoinnissa havaittuihin poikkeamiin ja tarvittaessa tekee joko omia tai teettää erillisiä sisäisen tarkastuksen selvityksiä ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Emoyhtiössä toimivan taloushallinnon organisaation vastuulla on yhtenäisten laskenta- ja raportointiperiaatteiden määrittely ja ohjeistaminen, raportointijärjestelmän jatkuva kehittäminen sekä liiketoimintasegmenttien taloushallinnon organisaation kouluttaminen. Sekä kehittämisessä että koulutuksessa otetaan huomioon sisäisen valvonnan tarpeet.
Panostaja-konserniin kuuluvien yhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastaa yhtiökokouksen valitsemat tilintarkastajat. Tilikaudella 2015 tilintarkastajana emoyhtiössä ja konsernissa ovat toimineet KHT Markku Launis ja PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö.
Tilintarkastajat antavat yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen tilinpäätöksen yhteydessä. Panostaja Oyj:n hallitus saa tilinpäätöstä käsitellessään vastuulliselta tilintarkastajalta selostuksen tarkastuksen toteutumisesta ja havainnoista. Tarvittaessa tilintarkastajat osallistuvat hallituksen kokouksiin ja raportoivat muutoinkin hallitukselle. Tilikaudella 2015 PricewaterhouseCoopersille maksetut palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta olivat 149 tuhatta euroa ja muista palveluista 193 tuhatta euroa.
Panostaja-konsernissa noudatetaan Arvopaperimarkkinalain mukaisia ohjeita sisäpiiri-ilmoituksista, sisäpiirirekisterin ja yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin ylläpitämisestä sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hyväksymiä sisäpiiriohjeita.
Panostaja Oyj:n julkisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmä sekä tilintarkastajat. Yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä ovat emoyhtiön koko henkilökunta ja ne yhteistyökumppanit, jotka yhteistyösuhteen perusteella on katsottu kuuluvan pysyvään sisäpiiriin, mutta heidän omistuksensa ei ole julkista. Merkittävistä hankkeista pidetään hankekohtaista sisäpiirirekisteriä. Panostaja Oyj:n julkinen sisäpiirirekisteri on nähtävillä Euroclear Finland Oy:n NetSire:ssä sekä yhtiön omilla www-sivuilla kohdassa yritys; hallinnointi; sisäpiiri.
Panostajan tavoitteena on, että kaikilla markkinaosapuolilla on oikeat, ajantasaiset ja riittävät tiedot yhtiöstä. Panostajan kotisivuilla julkaistaan yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevat tiedot ja pörssitiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen sekä muuta keskeistä sijoittajatietoa.
Panostaja soveltaa kahden viikon ajan ennen tuloksen julkistamista niin sanotun hiljaisen jakson periaatetta. Kyseisenä ajankohtana yhtiön edustajat eivät kommentoi markkinanäkymiä.
Panostaja Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on turvata liiketoiminnan jatkuvuus ja tukea Panostajaa ja sen omistamia liiketoimintasegmenttejä määritettyjen tavoitteiden ja strategioiden saavuttamisessa.
Riskiksi luokitellaan sellaiset tekijät, jotka saattavat vaarantaa tai estää Panostajan tai sen omistaman segmentin strategisten tavoitteiden saavuttamisen tai toiminnan jatkuvuuden tai muutoin aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia Panostajalle, sen omistajille, liiketoimintasegmentille, henkilöstölle tai muille sidosryhmille. Merkittävimpiä yhtiön hallituksen tietoon tulleita riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu yhtiön toimintakertomuksessa.
Riskienhallinta on olennainen osa osakeyhtiölain mukaista hallituksen ja toimitusjohtajan yleistoimivaltaa ja hyvää hallintotapaa sekä Panostajan liiketoiminnan suunnittelua ja johtamista.
Panostajassa riskienhallinta perustuu riskien tunnistamiseen, arviointiin ja raportointiin. Konsernitason riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi ovat emoyhtiön toimitusjohtajan vastuulla ja liiketoimintasegmenteissä vastuu on kyseisen segmentin toimitusjohtajalla. Kaikki olennaiset riskit raportoidaan konsernin emoyhtiön hallitukselle.
Panostajassa käytetään yhtenäistä mallia konsernin ja liiketoimintasegmenttien riskien tunnistamiseen. Riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi segmenttikohtaisesti mahdollistaa tehokkaiden riskienhallinta-toimenpiteiden luomisen ja ylläpitämisen.
Riskejä tunnistetaan ja arvioidaan niiden todennäköisyyden, merkittävyyden ja vaikuttavuuden kautta. Toimenpiteissä korostuvat kehityssuunnan seuraaminen ja riskin hallintatoimet.
Riskianalyysit ja -arvioinnit toteutetaan itsearviointeina ja yhteenveto käsitellään ja hyväksytään liiketoimintasegmentin hallituksessa. Riskejä kartoitetaan ja
käsitellään myös yhdessä vahinkovakuutusyhtiön riskienhallintapalveluiden kanssa. Analyysien ja arviointien perusteella päätetään riskienhallinnan kehityshankkeista, jotka voidaan toteuttaa joko konsernin laajuisina tai yhtä segmenttiä koskevana.
Panostaja luokittelee keskeiset riskit neljään pääryhmään: strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.
Panostajan hallitus vastaa yhtiön riskienhallinnasta ja valvoo sen toteutumista. Hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallintapolitiikan.
Panostajan toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrittämisestä, käyttöönotosta ja siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. He myös vastaavat siitä, että riskit otetaan huomioon yhtiön suunnitteluprosesseissa ja että niistä raportoidaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla hallitukselle. Lisäksi he vastaavat riskienhallinnan kehittämisestä sekä arvioivat jatkuvasti hallitustyöskentelyn kautta segmentin johdon kyvykkyyttä myös riskienhallinnan osa-alueella.
Liiketoimintasegmenttien toimitusjohtajat ja hallitus vastaavat oman vastuualueensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallinnasta Panostajan ohjeistuksen mukaisesti sekä riskienhallinnan kehitystoimenpiteiden toteutuksesta ja raportoinnista.
Panostajan talous- ja rahoitusjohtaja vastaa riskienhallinnan toimintamallista ja raportoinnista konsernitasolla sekä konsernin liiketoimintamallin ja riskienhallintapolitiikan mukaisesta käytännön toimeenpanosta ja valvonnasta liiketoimintasegmenteissä. Rahoitusriskeistä raportoidaan säännöllisesti Panostajan hallitukselle.
Jokainen työntekijä vastaa omaan työhönsä liittyvien ja muutoin havaitsemiensa riskien tunnistamisesta ja raportoinnista esimiehelle.
Yhtiökokous vahvistaa hallituksen palkkiot vuosittain. Vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous vahvisti hallitusten jäsenten palkkiot seuraavasti: Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 40 000 euroa vuodessa, ja jokaiselle hallituksen muulle jäsenelle 20 000 euroa vuodessa.
Noin 40 %:a hallituksen jäsenelle maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenelle yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana. Yhtiön hallituksen jäsenille luovutettiin tilikauden 2015 aikana palkkioina yhteensä 86 660 yhtiön osaketta.
Hallituksen jäsenet eivät kuulu Panostajan palkitsemisjärjestelmään, eivätkä he ole työsuhteessa yhtiöön.
Toimitusjohtajan palkasta ja muista eduista päättää hallitus. Toimitusjohtajalla on kirjallinen toimitusjohtajasopimus, jonka mukainen palkka on kiinteä. Toimitusjohtajan eläke määräytyy työeläkelain (TyEL) mukaan.
Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 6 kuukautta ja eroraha vastaa 12 kuukauden palkkaa. Tilikaudella 2015 toimitusjohtajan vuosiansiot ja muut etuudet olivat yhteensä 224 614,69 euroa. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Toimitusjohtajan osake- ja optio-omistus selviää yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.panostaja.fi.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta on käytössä osakepalkkiojärjestelmä. Yhtiön johto omistaa suoraan ja vaikutusvaltayhteisöjen kautta osakkeita. Panostaja Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisjärjestelmän periaatteista. Johtoryhmän jäsenen palkka on kiinteää ja eläke määräytyy työeläkelain (TyEL) mukaan. Hallitus päätti 16.12.2010 uudesta Panostajan johtoryhmän jäsenten pitkäaikaisesta kannustin- ja sitouttamisjärjestelmästä. Johtoryhmän jäsenillä on tilinpäätöshetkellä henkilökohtaisessa tai määräysvallassaan olevan yhtiön omistuksessa yhteensä 550 000 kpl osakepalkkiojärjestelmään liittyvää Panostajan osaketta.
Kannustin- ja sitouttamisjärjestelmässä oleva johdon osakeomistus jakaantuu seuraavasti:
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 350 000 kpl |
|---|---|
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 200 000 kpl |
| Yhteensä | 550 000 kpl |
Järjestelyn tekohetkellä silloiset johtoryhmän jäsenet ovat rahoittaneet sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla ja jäsenet kantavat aidon yrittäjäriskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta. Panostajalla on käytössä tilikauden 2018 loppuun jatkuva osakepalkkiojärjestelmä, jossa siihen kuuluville johtoryhmän jäsenille voidaan myöntää palkkiona Panostajan osakkeita asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Tilikauden 2015 päättyessä osakkeita on mahdollista saavuttaa yhteensä enintään 363 500 kappaletta, mikäli asetetut tavoitteet saavutetaan. Lisäksi mahdollista palkkiota maksetaan siten rahana, että se kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiona saatujen osakkeiden osalta johtoryhmän jäsenillä on velvollisuus olla luovuttamatta osakkeita 27 kuukauden aikana niiden saamisesta.
Panostaja Oyj:n hallitus päätti 11.12.2014 jakaa johdolle osakepalkkioina yhteensä 30 000 osaketta, joiden arvo luovutushetkellä oli yhteensä 24 600 euroa. Toimitusjohtaja Juha Sarsamalle luovutettiin 11 886 osaketta. Johtoryhmän jäsenelle Simo Mustilalle luovutettiin 6 793 osaketta, johtoryhmän jäsenelle Tapio Tommilalle luovutettiin 6 793 osaketta ja johtoryhmän jäsenelle Minna Telanteelle luovutettiin 4 528 osaketta. Lisäksi palkkiota maksettiin rahana yhteensä 31 188 euroa, jolla katettiin palkkiosta aiheutuvat verot.
Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.panostaja.fi. Selvitys on annettu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.
Tilikauden lopussa yhtiön osakepääoma oli 5 568 681,60 euroa . Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 51 733 110 kappaletta.
Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä katsauskauden lopussa oli 342 398 kappaletta (tilikauden alussa 429 058 kappaletta). Omien osakkeiden määrä vastasi 0,7 prosenttia koko katsauskauden lopun osakemäärästä ja äänimäärästä. Yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan yhteenlaskettu omistusosuus yhtiön osakkeista on 8 888 338 kappaletta. Omistus edustaa 17 % osakemäärästä.
Yhtiökokouksen 5.2.2015 ja hallituksen päätösten mukaisesti Panostaja Oyj luovutti 11.12.2014 yhtiön johdolle osakepalkkioina yhteensä 30 000 kappaletta osakkeita. Yhtiö luovutti hallituksen jäsenille 15.12.2014 yhteensä 14.634 kappaletta, 5.3.2015 yhteensä 14 118 kappaletta, 4.6.2015 yhteensä 13 954 kappaletta ja 3.9.2015 yhteensä 13 954 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna.
Tilikauden lopussa yhtiön osakepääoma oli 5 568 681,60 euroa. Osakkeiden liikkeelle laskettu osakemäärä oli tilikauden lopussa 51 733 110 kappaletta. Yhtiöllä on osakasluettelon 31.10.2015 mukaan 3 660 (3 493) osakkeenomistajaa.
Yhtiön osakkeet on julkisesti noteerattu vuodesta 1989. Tällä hetkellä yhtiön osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä.
Yhtiökokous 5.2.2015 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että hallitus valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 4 700 000 euroa. Yhtiökokous päätti valtuutuksen sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista ja että valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä siten, että hankittavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 5 100 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,86 % yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hallitus päättää, miten omia osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 29.1.2014 antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 5.8.2016 saakka.
Edelleen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 30 000 000 osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeantien ja optioiden sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeannit ja optio-oikeuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voivat tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 27.1.2011 antaman valtuutuksen päättää osakeanneista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 5.2.2020 asti.
Vaihdettavaa pääomalainaa 2011 oli katsauskauden lopussa jäljellä 15 000 000 euroa. Lainan korko on 6,5 prosenttia ja laina-aika 7.2.2011–1.4.2016. Osakkeen alkuperäinen vaihtokurssi on 2,20 euroa ja lainaosuudet voidaan vaihtaa enintään 6 818 181 yhtiön osakkeeseen. Lainaosuuksia on yhteensä 300 kappaletta ja ne ovat kaupankäynnin kohteena Nasdaq OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla. Osakkeiden vaihtokurssi merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Panostaja Oyj:n osakkeen päätöskurssi vaihteli tilikauden aikana 0,77 euron (alin noteeraus) ja 0,94 euron (ylin noteeraus) välillä. Osakkeiden osakevaihto tarkastelujaksolla oli 6 508 111 kappaletta, mikä edustaa 12,7 % osakekannasta Osakkeen lokakuun 2015 päätöskurssi oli 0,86 euroa. Yhtiön osakekannan markkinaarvo lokakuun 2015 lopussa oli 44,5 milj. euroa (42,4 milj. euroa). Yhtiöllä oli lokakuun 2015 lopussa 3 660 osakasta (3 493).
Hallitus päätti 16.12.2010 uudesta Panostajan johtoryhmän jäsenten pitkäaikaisesta kannustin- ja sitouttamisjärjestelmästä. Johtoryhmän jäsenillä on tilinpäätöshetkellä henkilökohtaisessa tai määräysvallassaan olevan yhtiön omistuksessa yhteensä 663 707 kpl Panostajan osaketta (lähtötilanne 880 500 osaketta).
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 452 386 kpl |
|---|---|
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 206 793 kpl |
| Minna Telanne | 4 528 kpl |
| Yhteensä | 663 707 kpl |
Järjestelyn tekohetkellä silloiset johtoryhmän jäsenet ovat rahoittaneet sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla ja jäsenet kantavat aidon yrittäjäriskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta. Panostajalla on käytössä tilikauden 2018 loppuun jatkuva osakepalkkiojärjestelmä, jossa siihen kuuluville
johtoryhmän jäsenille voidaan myöntää palkkiona Panostajan osakkeita asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Tilikauden 2015 päättyessä osakkeita on mahdollista saavuttaa yhteensä enintään 363 500 kappaletta, mikäli asetetut tavoitteet saavutetaan. Lisäksi mahdollista palkkiota maksetaan siten rahana, että se kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiona saatujen osakkeiden osalta johtoryhmän jäsenillä on velvollisuus olla luovuttamatta osakkeita 27 kuukauden aikana niiden saamisesta.
| OSAKEANTIOIKAISTU | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Alin, € | Ylin, € | vaihto kpl | %-osakkeista | ||
| 2015 | 0,77 | 0,94 | 6 508 111 | 12,7 | |
| 2014 | 0,69 | 0,91 | 7 908 686 | 15,4 | |
| 2013 | 0,66 | 0,86 | 3 814 701 | 7,4 | |
| 2012 | 0,73 | 1,05 | 5 725 530 | 11,1 | |
| 2011 | 0,97 | 1,51 | 3 841 477 | 7,7 | |
| 2010 | 1,32 | 1,75 | 5 301 507 | 11,2 | |
| 2009 | 0,89 | 1,4 | 8 108 040 | 17,5 |
| A-OSAKE | OSAKEANTIOIKAISTU | B-OSAKE | OSAKEANTIOIKAISTU | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alin, € | Ylin, € | vaihto kpl | %-osakkeista | Alin, € | Ylin, € | vaihto kpl | %-osakkeista | |
| 2008 | 1,02 | 1,75 | 1 230 729 | 2,7 | 1,00 | 1,73 | 4 185 846 | 9,4 |
| 2007 | 1,21 | 1,83 | 1 646 454 | 9,5 | 1,20 | 1,79 | 4 317 106 | 23,3 |
| 2006 | 0,94 | 1,24 | 507 956 | 2,9 | 0,92 | 1,2 | 999 167 | 8,7 |
| 2005 | 0,59 | 1,06 | 1 353 791 | 7,8 | 0,65 | 1,09 | 94 059 | 9,3 |
| 2004 | 0,35 | 0,85 | 2 410 488 | 13,4 | 0,37 | 0,76 | 2 213 432 | 23,7 |
■ Panostaja (B-osake, yhdistetty 14.11.2008)
■ Osakkeenomistajien lukumäärä
| Osakkeita kpl | % osakkeista | ||
|---|---|---|---|
| 1 | Treindex OY | 5 679 200 | 10,98 % |
| 2 | Koskenkorva Matti | 4 308 756 | 8,33 % |
| 3 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera | 4 259 000 | 8,23 % |
| 4 | Koskenkorva Maija | 3 729 542 | 7,21 % |
| 5 | Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia | 3 468 576 | 6,70 % |
| 6 | Koskenkorva Mauno | 1 340 769 | 2,59 % |
| 7 | Koskenkorva Mikko | 1 245 139 | 2,41 % |
| 8 | Johtopanostus Oy | 1 030 000 | 1,99 % |
| 9 | Malo Hanna | 982 207 | 1,90 % |
| 10 Kumpu Minna | 982 170 | 1,90 % |
| Osakkeita kpl | % osakkeista | |
|---|---|---|
| 11 Porkka Harri | 943 000 | 1,82 % |
| 12 Leino Satu | 831 653 | 1,61 % |
| 13 Koskenkorva Karri | 749 305 | 1,45 % |
| 14 Lähitapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö | 674 000 | 1,30 % |
| 15 Koskenkorva Helena | 641 101 | 1,24 % |
| 16 Haajanen Taru | 610 917 | 1,18 % |
| 17 Koskenkorva Pekka | 583 502 | 1,13 % |
| 18 Koskenkorva Johanna | 437 746 | 0,85 % |
| 19 Pravia Oy | 432 500 | 0,84 % |
| 20 Pentti Kalervo | 430 000 | 0,83 % |
| 33 359 083 | 64,48 % | |
| Muut osakkeenomistajat | 18 374 027 | 35,52 % |
| Yhteensä | 51 733 110 100,00 % |
| Osakemäärä | Omistajia kpl |
Osakkeita/ääniä % |
kpl | % |
|---|---|---|---|---|
| 1–1 000 | 1 774 | 48,47 % | 856 389 | 1,66 % |
| 1 001–10 000 | 1 557 | 42,54 % | 5 198 656 | 10,42 % |
| 10 001–100 000 | 286 | 7,81 % | 7 446 965 | 14,39 % |
| 100 001–1 000 000 | 26 | 0,71 % | 5 979 674 | 11,56 % |
| 1 000 001– | 17 | 0,46 % | 32 058 837 | 61,97 % |
| Yhteensä | 3 660 | 100,00 % | 51 540 521 | 100,00 % |
| joista hallintarekisteröityjä | 7 | 20 098 | 0,04 % | |
| Yhteistilillä | 192 589 | 0,37 % | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 51 733 110 | 100,00 % |
| Omistajia | Osakkeita/ääniä | |||
|---|---|---|---|---|
| Sektoriluokka | kpl | % | kpl | % |
| Yritykset | 129 | 3,52 % | 9 181 416 | 17,75 % |
| Rahoitus-ja vakuutuslaitokset | 16 | 0,44 % | 4 673 107 | 9,03 % |
| Julkisyhteisöt | 2 | 0,05 % | 4 269 000 | 8,25 % |
| Kotitaloudet | 3 493 | 95,44 % | 33 063 802 | 63,91 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 9 | 0,25 % | 63 282 | 0,12 % |
| Ulkomaat | 11 | 0,30 % | 18 687 | 0,04 % |
| Yhteensä | 3 660 | 100,00 % | 51 269 294 | 99,10 % |
| Hallintarekisteröityjä | 7 | 271 227 | 0,04 % | |
| Yhteistilillä | 192 589 | 0,37 % | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 51 733 110 | 100,00 % |
Kalevantie 2, 33100 | Tampere [email protected] | www.panostaja.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.