Pihlajalinna Oyj

Annual Report • Feb 18, 2016

parempaa huomista

Tilinpäätöstiedote • 1.1.–31.12.2015

Pihlajalinnan tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2015 (12 kk)

Liikevaihto ja liiketoiminnan kassavirta kasvoivat voimakkaasti

Loka–joulukuu 2015 lyhyesti (vertailutiedot edellisvuoteen suluissa):

• Liikevaihto oli 62,6 (51,9) milj. euroa – kasvua 21 prosenttia
• Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 3,4 (3,6) milj. euroa,
• Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 1,4 (1,9) milj. euroa
• Liikevoitto (EBIT) oli 1,4 (1,4) milj. euroa.
• Liiketoiminnan nettorahavirta oli 7,1 (5,0) milj. euroa
• Pihlajalinna laajensi sosiaalipalveluitaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaan
• Pihlajalinnan ja Fennia sopivat laajasta, valtakunnallisesta yhteistyöstä
• Pihlajalinna toteutti Koskiklinikka-kaupan 30.12.2015 ja julkisti Itä-Suomen Lääkärikeskuksen hankinnan
• Pihlajalinna toteutti suunnatun osakeannin 14.12.2015

Tammi–joulukuu 2015 lyhyesti:

• Liikevaihto oli 213,3 (148,9) milj. euroa – kasvua 43 prosenttia
• Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 12,5 (14,0) milj. euroa
• Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 4,5 (8,2) milj. euroa
• Liiketoiminnan nettorahavirta oli 17,7 (9,4) milj. euroa
• Bruttoinvestoinnit tilikaudella olivat 44,6 (28,3) milj. euroa
• Henkilöstö tilikauden lopussa 3 047 (1 714)
• Osakekohtainen tulos 0,03 (0,11) euroa/osake
• Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,02 euroa osakkeelta

Ohjeistus konsernin näkymistä

Pihlajalinnan vuoden 2016 liikevaihto ylittää 400 miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali ilman kertaluonteisia eriä paranee vuodesta 2015.

Keskeiset tunnusluvut

	10–12/2015 10–12/2014		muutos%	1–12/2015	1–12/2014	muutos%
	3 kk	3 kk		12 kk	12 kk
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	62,6	51,9	21	213,3	148,9	43
Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä (EBITDA), milj. euroa	3,4	3,6	–4	12,5	14,0	–11
Käyttökate % ilman kertaluonteisia eriä	5,5	6,9	–20	5,9	9,4	–38
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	3,4	3,0	14	11,6	11,8	–2
Käyttökate %	5,5	5,8	–5	5,4	7,9	–32
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä (EBIT), milj. euroa	1,4	1,9	–30	4,5	8,2	–45
Liikevoitto % ilman kertaluonteisia eriä	2,2	3,7	–42	2,1	5,5	–61
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	1,4	1,4	–1	3,6	6,0	–39
Liikevoitto %	2,2	2,6	–18	1,7	4,0	–58
Voitto ennen veroja (EBT), milj. euroa	1,0	0,7	39	1,3	2,9	–54
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	0,03	0,06	–48	0,03	0,11	–75
Oma pääoma per osake, euroa				4,47	0,70	540
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto , % (ROCE)				3,4	7,1
Oman pääoman tuotto, % (ROE)				2,3	7,7
Omavaraisuusaste, %				50,5	8,0
Nettovelkaantumisaste, %				25,2	691,1
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen rullaava 12 kk				1,9	5,1
Korolliset nettovelat, milj. euroa				23,5	71,6	–67
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	27,5	6,5	324	44,6	21,8	104
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	7,1	5,0	42	17,7	9,4	88
Rahavirta investointien jälkeen	–13,2	1,9	–793	–14,4	–8,1	79
Henkilöstö keskimäärin				2 503	1 619	55
Henkilöstö kauden lopussa				3 047	1 714	78

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén:

Pihlajalinna -konsernin kasvu jatkui viimeisen vuosineljänneksen aikana voimakkaana. Liikevaihto kasvoi kvartaalilla 21 prosenttia 62,6 (51,9) miljoonaan euroon. Merkittävän osan orgaanisesta kasvusta toivat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset Parkanossa, Kihniössä ja Jämsässä. Lisäksi lokakuussa aloitettu vastaanottokeskustoiminta toi kasvua liikevaihtoon. Kannattavuuteen vaikutti edelleen tulevaan kasvuun panostaminen.

Koko vuoden liikevaihto kasvoi 43 prosenttia 213,3 (148,9) miljoonaan euroon. Kannattavuuteen vaikutti toteutettu hallinnon ja tukitoimintojen vahvistaminen sekä toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen. Tilikauden tulosta rasittaneiden uusien yksiköiden alhaiset käyttöasteet kehittyivät myönteisesti loppuvuonna.

Konsernin säästöohjelma on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja muun muassa siihen liittyvät sisaryhtiösulautumiset on viety loppuun helmikuun alussa 2016. Tavoitteeksi asetettu kolmen miljoonan euron vuotuinen kustannussäästötaso saavutetaan todennäköisesti asetetun tavoitteen mukaisesti vuoden 2016 aikana.

Tilikausi 2015 on ollut yhtiölle merkittävien, tulevaisuuden kasvua rakentavien hankkeiden vuosi. Yhtiö listautui NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalle

kesäkuussa 2015 ja käynnisti kolme merkittävää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistussopimusta. Yhtiön historian toistaiseksi suurin sote kokonaisulkoistuksen haltuunotto toteutettiin tilikauden aikana Kuusiokunnissa ja palvelutuotanto alkoi 1.1.2016 samanaikaisesti Jämsän ulkoistuksen laajentuessa merkittävästi. Teimme myös useita yritysjärjestelyitä vuoden aikana. Haluankin lämpimästi kiittää Pihlajalinnan henkilöstöä ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme hyvästä työstä yhtiön menestyksen eteen.

Alkaneen tilikauden 2016 merkittävimpiä hankkeita on yhtiön kannattavuuden positiivisen kehityksen varmistaminen ja pitkän tähtäimen kasvustrategian toteuttaminen. Haluamme myös mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää terveys- ja hoivateknologiaa ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia liiketoiminnassamme.

Pihlajalinna seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelua ja selvittää tulevan lakiuudistuksen käytännön vaikutuksia yhtiön liiketoimintamahdollisuuksiin. Pihlajalinnan suunterveydenhuollosta vastaava liiketoimintajohtaja Pekka Utriainen on valittu Sosiaali- ja terveysministeriön sote-uudistuksen valmistelun ja toimennpanon tueksi asettaman asiantuntijaryhmän jäseneksi.

Pihlajalinnan nykyisten ulkoistussopimusten kautta hoidettu väestö on 1.1.2016 alkaen noin 66 000 ja kyseisten sopimusten optioiden realisoituessa täysimääräisesti, mahdollistavat ne vielä noin 154 000 asukkaan väestöpohjan kasvun yhtiön kokonaisulkoistusliiketoiminalle.

Pihlajalinnan menestyksen kulmakivi on ollut hyvä yhteistyö julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Toivomme, että tätä toimintamallia voimme laajentaa ja kehittää nyt myös valtakunnan tasolla osana sote-lainsäädännön valmisteluprosessia.

Konsernin liikevaihto ja liikevoitto

Tammi–joulukuu 2015

Pihlajalinnan liikevaihto tilikaudelta oli 213,3 (148,9) miljoonaa euroa, kasvua 64,5 miljoonaa euroa eli 43%. Orgaaninen kasvu oli noin 44,3 milj. euroa sisältäen uudet sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistukset Parkanossa, Jämsässä ja Kihniössä. Yritysjärjestelyiden osuus liikevaihdon kasvusta oli noin 20,2 milj. euroa.

Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi edellisvuotisesta tasosta 21% saavuttaen 62,6 (51,9) miljoonaa euroa.

Konsernin materiaalit ja palvelut olivat tilikaudella 38,4 (39,4) prosenttia konsernin liikevaihdosta eli 81,9 (58,7) milj. euroa. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 45,7 (41,8) prosenttia konsernin liikevaihdosta eli 97,4 (62,2) milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 10,9 (11,5) prosenttia konsernin liikevaihdosta eli 23,2 (17,1) milj. euroa.

Tilikauden poistot olivat 8,0 (5,8) milj. euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat tilikaudella 2,9 (2,3) milj. euroa, josta yritysjärjestelyiden hankintahetken liikearvosta kohdistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 2,2 (2,0) milj. euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 5,1 (3,5) milj. euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto tilikaudelta oli 3,6 (6,0) miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta päättyneellä tilikaudella oli 1,7 (4,0) prosenttia. Liikevoittoon sisältyy 0,9 milj. euroa kertaluonteisia kuluja liittyen Yhtiön listautumiseen. Vertailukauden liikevoittoon sisältyi 1,8 miljoonaa euroa listautumisen valmisteluun liittyneitä kuluja sekä 0,5 miljoonaa euroa muita kertaluonteisia kuluja (yhteensä 2,2 miljoonaa euroa).

Liikevoitto tilikaudelta ilman kertaluonteisia eriä oli 4,5 (8,2) miljoonaa euroa.

Liikevoiton lasku johtui kasvupanostusten myötä kasvaneista poistoista, alkuvuonna avattujen uusien yksityisten toimipisteiden heikosta tuloksesta, konsernin hallinnon vahvistamisesta sekä kasvuyrityksen tarpeita vastaavien tietojärjestelmäkokonaisuuksien käyttöönotosta. Resurssien lisäykset ja merkittävät kehityshankkeet ovat olennainen osa konsernin vahvistamista tulevaa kasvua varten.

Tilikauden aikana toteutettujen yrityshankintojen varainsiirtoverot ja asiantuntijakulut rasittivat tilikauden tulosta yhteensä 0,9 (0,1) miljoonalla eurolla.

Mänttä-Vilppulan erikoissairaanhoidolla, Varsinais-Suomen hoivakotien hankinnalla, leikkaustoiminnan volyymien kasvulla, Jämsän sote-ulkoistuksella sekä Suomen Keinojuuriklinikan hankinnalla oli positiivinen vaikutus tilikauden liikevoittoon.

Kannattavuus parani tilikauden viimeisellä vuosineljänneksellä verrattuna edelliseen neljännekseen. Viimeisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 1,4 (1,4) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 1,4 (1,9) miljoonaa euroa eli 2,2 (3,7) prosenttia.

Yhtiö julkisti Q2 osavuosikatsauksen yhteydessä aloittavansa sopeuttamisohjelman, jolla tavoitellaan yhteensä noin 3 miljoonan euron vuotuisia kustannussäästöjä. Kiinteiden kulujen karsimista ja muita tehostamistoimenpiteitä on jatkettu suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteeksi asetettu kustannussäästötaso saavutetaan todennäköisesti vuoden 2016 aikana. Kulujen hallinta, kannattavuuden seuranta ja asiakasvirtojen ohjaus ovat olennainen osa sopeuttamisohjelman toteutusta.

Osana sopeuttamisohjelmaa Pihlajalinna käynnisti tilikaudella useita konsernirakenteen selkeyttämiseen ja kustannussäästöihin tähtääviä sisaryhtiöfuusioita. Sulautumiset toteutuivat alkuvuodesta 2016.

Liiketoimintasegmenttien liikevaihto ja liikevoitto

Tammi–joulukuu 2015

Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito (L & E)

Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito (L & E) –segmentti tuottaa lääkärikeskuksissa ja sairaalayksiköissä yleis- ja erikoislääkäripalveluita, kirurgisia palveluita sekä työterveyshuollon ja suunterveydenhoidon palveluita. Asiakkaita ovat yksityishenkilöt kaikissa ikäryhmissä, yritykset, elinkeinonharjoittajat, liikelaitokset, kaupungit, kunnat ja muut julkisen sektorin yhteisöt sekä yhdistykset ja säätiöt. L & E -segmentti operoi Pihlajalinna-konsernin yksityisiä lääkärikeskuksia ja sairaaloita Dextra-brändin alla sekä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita yksityisille ja julkisen sektorin asiakkaille Dextra- ja Pihlajalinna-brändien alla. Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito -segmentti jakaantuu neljään palvelualueeseen: Lääkärikeskukset, Leikkaustoiminta ja julkinen erikoissairaanhoito, Suunterveydenhoito ja Työterveyshuolto.

L & E -segmentin liikevaihto päättyneellä tilikaudella oli 119,5 (92,9) miljoonaa euroa, kasvua 26,6 miljoonaa euroa eli 29%. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 32,0 (38,4) miljoonaa euroa.

Segmentin liikevaihdon kasvu johtui pääosin Leikkaustoiminta ja julkinen ESH -palvelualueen liikevaihdon kasvusta. Liikevaihto kasvoi 15,9 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen nähden lähinnä Parkanon ja Kihniön sote-ulkoistusten aloituksen ja Laser Tilkan leikkaustoiminnan hankinnan johdosta. Suunterveydenhoidon palvelualueen liikevaihdon kasvu oli 8,1 miljoonaa euroa, joka johtui pääosin Suomen Keinojuuriklinikan hankinnasta. Työterveys-palvelualueen kasvu oli 3,4 miljoonaa euroa ja Lääkärikeskukset-palvelualueen kasvu oli 2,3 miljoona euroa.

L & E -segmentin liikevoitto päättyneellä tilikaudella oli 2,8 (6,3) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 1,0 (1,7) miljoonaa euroa.

Segmentin kannattavuuden heikkenemiseen vaikuttivat Työterveys ja Lääkärikeskukset palvelualueiden heikko tuloskehitys. Suunterveydenhoito palvelualueen uusien yksiköiden alhainen kannattavuus laski osaltaan segmentin kannattavuutta. Liikevoittoa rasittivat lisäksi kasvupanostusten myötä kasvaneet poistot, konsernin liiketoimintajohdon, hallinnon ja myyntihenkilöstön vahvistaminen sekä kasvuyrityksen tarpeita vastaavien tietojärjestelmäkokonaisuuksien käyttöönotto. Tilikauden aikana toteutettujen yrityshankintojen varainsiirtoverot ja asiantuntijakulut laskivat segmentin liikevoittoa yhteensä 0,7 (0,1) miljoonalla eurolla.

Segmentin kannattavuutta paransivat Leikkaustoiminta ja julkinen erikoisairaanhoito palvelualueen volyymien kasvu ja Suomen Keinojuuriklinikan hankinta. Yksityisen leikkaustoiminnan parantuneet käyttöasteet ja erityisesti Mänttä-Vilppulan erikoissairaanhoidon asiakasvirtojen tehokkaampi hallinta olivat merkittävimmät segmentin tulokseen positiivisesti vaikuttaneet tekijät tilikaudella.

Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut (P & S)

Perusterveyden- ja sosiaalihuollon (P & S) -segmentti tuottaa palveluita julkisyhteisöille Pihlajalinna-brändin alla. Palvelutarjontaan kuuluvat perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut, jotka on toteutettu joko kokonaisulkoistuksina, työvoimapalveluina tai erillisten hoivapalveluyksiköiden kautta. Kuntien palvelut tuotetaan pääasiassa niiden osoittamissa tiloissa.

Segmenttien tuloskehitys		L & E			P & S
	10–12/2015	10–12/2014	muutos%	10–12/2015	10–12/2014	muutos%
Kvartaali
Liikevaihto, milj. euroa	32,0	38,4	–17	31,4	15,3	105
Liikevoitto, milj. euroa	1,0	1,7	–41	0,7	0,0	–2 027
Liikevoitto, %	3,2	4,5		2,1	–0,2
	1–12/2015	1–12/2014	muutos%	1–12/2015	1–12/2014	muutos%
Kumulatiivinen
Liikevaihto, milj. euroa	119,5	92,9	29	96,8	57,9	67
Liikevoitto, milj. euroa	2,8	6,3	–55	2,3	1,9	19
Liikevoitto, %	2,3	6,7		2,4	3,3

Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut -segmentti jakaantuu neljään palvelualueeseen: Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset, Terveysasemaulkoistukset, Työvoimapalvelut ja Hoivapalvelut.

P & S -segmentin liikevaihto päättyneellä tilikaudella oli 96,8 (57,9) miljoonaa euroa, kasvua 38,9 miljoonaa euroa eli 67%. Kasvu johtui pääosin Parkanon, Kihniön ja Jämsän sote -ulkoistuksista sekä Varsinais-Suomen hoivakotihankinnoista. Viimeisellä vuosineljänneksellä segmentin liikevaihto oli 31,4 (15,3) miljoonaa euroa, kasvua 105 %.

P & S -segmentin liikevoitto päättyneellä tilikaudella oli 2,3 (1,9) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 0,7 (0,0) miljoonaa euroa.

Liikevoiton kasvu johtui erityisesti Varsinais-Suomen hoivakotien hankinnasta ja yleisesti käyttöasteiden noususta Hoivapalvelut palvelualueella.

Segmentin liikevoittoa heikensivät kasvaneet poistot liittyen lähinnä hoivakiinteistöjen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyyn (yhteensä kasvua 0,8 milj. euroa). Konsernin liiketoimintajohdon ja hallinnon vahvistaminen sekä kasvuyrityksen tarpeita vastaavien tietojärjestelmäkokonaisuuksien käyttöönotto rasittaa myös P & S -segmentin kannattavuutta. Tilikauden aikana toteutettujen yrityshankintojen varainsiirtoverot ja asiantuntijakulut laskivat segmentin liikevoittoa yhteensä 0,2 (0,0) miljoonalla eurolla.

Mänttä-Vilppulan kaupunki päätti kesäkuussa 2015 käynnistää uuden tarjouskilpailun sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Tarjousten jättöpäivä oli tammikuun 12. päivä 2016. Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus valitsi Pihlajalinnan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaksi 9.2.2016. Mänttä-Vilppula kilpailutti yhteensä korkeintaan 60 000 asukkaan väestöpohjan sosiaali- ja terveyspalvelut 10 vuoden määräaikaisella sopimuksella, alustavasti ajalle 1.7.2016 - 30.6.2026. Lisäksi sopimus mahdollistaa viiden vuoden jatko-option.

Taloudelliset tavoitteet

Pihlajalinna on asettanut toiminnalleen seuraavat pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet:

• liikevoiton (EBIT) taso yli seitsemän prosenttia liikevaihdosta; ja
• nettovelan taso alle kolme kertaa käyttökate (EBITDA).
• Osinkoina ja pääomanpalautuksina jaetaan yhtiön osakkeenomistajille vähintään 1/3 tilikauden tuloksesta. Onnistuneen listautumisen myötä Pihlajalinna on saavuttanut nettovelan tavoitetason.

Rahoituserät ja tulos

Konsernin nettorahoituskulut olivat –2,3 (–3,1) milj. euroa. Tilikauden nettorahoituskuluihin sisältyy 0,3 milj. euroa kertaluonteisia uudelleenrahoituskuluja liittyen

konsernin syyskuun lopussa allekirjoitettuun 60 miljoonan euron valmiusluottosopimukseen. Edellisellä tilikaudella nettorahoituskuluja kasvattivat 1,0 miljoonan euron kertaluonteiset rahoituskulut liittyen pääosin kesän 2014 laajaan rakenne- ja uudelleenjärjestelyyn sekä aikaisempaan uudelleenrahoitukseen.

Konsernin nettorahoituskulut ilman kertaluonteisia eriä olivat –2,0 (–2,1) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan tilikauden tulos ennen veroja oli 1,3 (2,9) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen tulos ennen veroja oli 1,0 (0,7) miljoonaa euroa.

Tilikauden verot olivat –0,1 (–1,0) miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli 1,2 (1,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,03 (0,11) euroa. Vertailulukuna on esitetty Pihlajalinna Oy:n osakekohtainen tulos 2014, joka on korjattu vertailukelpoiseksi heinäkuussa 2014 toteutetun suunnatun annin ehtojen mukaan.

Konsernin rahoitusasema

Pihlajalinna -konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 185,1 (130,7) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 15,3 (7,4) miljoonaa euroa.

Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudelta oli 17,7 (9,4) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääomaa vapautui tilikaudella 4,2 (3,3) miljoona euroa. Viimeisen vuosineljänneksen nettorahavirta oli 7,1 (5,0) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääomaa sitoutui viimeisellä vuosineljänneksellä 1,2 miljoonaa (vapautui 1,3 miljoonaa euroa).

Investointien nettorahavirta oli –32,1 (–17,5) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat vaikuttivat investointien nettorahavirtaan tilikaudella –33,8 (–5,1) miljoonaa euroa. Tytäryritysten luovutukset tilikaudella olivat 1,3 (–0,6) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat tilikaudella –7,8 (–10,4) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 7,9 (0,0) miljoonaa euroa. Pihlajalinna rahoitti 31.3.2015 toteutetut varsinaissuomalaisten hoivakotien osakekaupat myymällä hoivakotikiinteistönsä (aineellisten hyödykkeiden luovutustulot) ja kiinteistöyhtiönsä (tytäryritysten luovutukset).

Konsernin rahavirta investointien jälkeen oli –14,4 (–8,1) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen rahavirta investointien jälkeen oli –13,2 (1,9) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta oli 18,8 (7,7) miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirtaan tilikaudelta sisältyy 57,4 miljoonaa euroa listautumisannista saatuja nettovaroja ja 25,0 miljoonaa euroa joulukuussa toteutetusta suunnatusta osakeannista saatuja nettovaroja. Tilikaudella konserni nosti uutta lainaa limiiteistään 31,1 milj. euroa ja lyhensi rahoitusvelkojaan yhteensä 90,4 miljoonaa euroa.

Pihlajalinna vuokrasi 1.4.2015 myydyt hoivakotikiinteistönsä välittömästi takaisin omaan käyttöönsä

vuokrasopimuksilla, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Vuokrakausi on viisitoista (15) vuotta.

Konsernin vakavaraisuus parani merkittävästi tilikaudella. Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 50,5 (8,0) prosenttia. Omavaraisuusasteen nousu johtui Yhtiön listautumisannista saaduista nettovaroista, joulukuun suunnatusta annista saaduista nettovaroista ja merkittävistä lainanlyhennyksistä. Vertailukauden alhainen omavaraisuusaste johtui kesällä 2014 toteutetusta laajasta rakennejärjestelystä ja rahoituksen uudelleenjärjestelystä. Konsernin nettovelkaantumisaste tilikauden lopussa oli 25,2 (691,1) prosenttia.

Korolliset nettovelat olivat 23,5 (71,6) miljoonaa euroa. Tilikauden sijoitetun pääoman tuotto oli 3,4 (7,1) prosenttia ja oman pääoman tuotto 2,3 (7,7) prosenttia.

Pihlajalinna allekirjoitti syyskuun lopussa viisivuotisen 60 miljoonan euron valmiusluottosopimuksen ja 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset kahden yhteistyöpankkinsa kanssa. Valmiusluotossa on yksi 12 kuukauden jatko-optio. Valmiusluottosopimukseen sisältyy nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen perustuva rahoituskovenantti. Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2015.

Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia lyhytaikaisia rahoituslimiittejä yhteensä 58,0 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Tilikauden bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat 44,6 (28,3) miljoonaa euroa. Yhtiön bruttoinvestoinnit hyödykkeisiin, jotka muodostuivat kasvun vaatimista tavanomaisista lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat tilikaudella 6,0 (6,1) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit uusien yksiköiden avaamiseen liittyen olivat 2,4 (4,8) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit aineettomin ja aineellisiin hyödykkeisiin yritysjärjestelyjen johdosta sisältäen liikearvon olivat yhteensä 36,3 (17,4) miljoonaa euroa.

Liikearvon yhteismäärä tilikauden lopussa oli 76,1 (56,2) miljoonaa euroa.

Konsernin investointisitoumukset liittyvät kuvantamislaitteisiin ja taloushallinnon tietojärjestelmäkehityshankkeisiin. Yhteensä nämä investointisitoumukset ovat noin 0,6 milj. euroa.

Henkilöstö

Konsernin henkilöstömäärä oli tilikaudella keskimäärin 2 503 (1 619), kasvua 55 prosenttia. Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 3 047 (1 714), lisäystä 1 333 henkilöä eli 78 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kasvoi tilikaudella yritysjärjestelyiden johdosta noin 300 henkilöllä. Muu konsernin henkilöstömäärän lisäys liittyy pääosin uusien sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistusten aloituksiin Parkanossa, Kihniössä ja Jämsässä (yhteensä noin 1 000 siirtynyttä henkilöä). Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 97,4 (62,2) miljoonaa euroa, kasvua 57 prosenttia.

Liiketoiminnan kehittäminen

Konserni laajeni tilikaudella useiden yritysjärjestelyjen sekä uusien yksiköiden perustamisen kautta. Tammikuussa 2015 avattiin uusi Dextra -hammasklinikka Helsingin Stockmann -tavaratalon 7. kerrokseen. Pihlajalinna allekirjoitti sopimuksen Suomen Keinojuuriklinikka Oy:n koko osakekannan ostamisesta helmikuussa 2015.

Konserni vahvisti suunterveydenhuollon liiketoimintaansa myös Jyväskylässä ostamalla Wiisuri Oy:n koko osakekannan helmikuun 2015 alussa.

MediLappi Oy osakekaupan välimiesmenettely saatiin päätökseen 19.2.2015. Kauppahinnaksi menettelyssä vahvistettiin 0,2 milj. euroa enemmän kuin johto tilinpäätöstä 2014 laatiessaan oli arvioinut.

Pietarsaaren Medicenter Oy:n liiketoiminta yhdisteltiin konserniin helmikuun 2015 alusta.

Pihlajalinna osti kolme hoivakotia Varsinais-Suomesta 31.3.2015 (Hoitokoti Matinkartano Oy, Hoitokoti Setälänpiha Oy ja Raision Oiva Oy). Hoivakodit saivat kaupan yhteydessä uudet markkinointinimet: Ikipihlaja Oiva, Ikipihlaja Matinkartano ja Ikipihlaja Setälänpiha. Osana hoivakotikauppojen rahoitusta konserni myi omat hoivakiinteistönsä ja kiinteistöosakeyhtiö Hämeenlinnan Nuutintuvan.

Pihlajalinna lunasti määräysvallattomien omistajien osuuden tytäryhtiöstään Dextra Suunterveydenhoito Oy:sta 1.4.2015. Konsernin omistusosuus yhtiössä on tämän jälkeen 100 prosenttia.

Pihlajalinna avasi tilikaudella viisi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta (Hämeenlinna, Kokemäki, Kihniö, Jämsä ja Karkku).

Pihlajalinna tiedotti 9.12.2015 Tampereen Lääkärikeskus Oy:n (Koskiklinikka) koko osakekannan ostosta henkilöomistajilta ja Diacor terveyspalvelut Oy:ltä. Kauppaan sisältyi Koskiklinikan omistama 50 prosentin omistusosuus kuvantamispalveluita tuottavasta Röntgentutka Oy:stä. Kaupan kohteen nettovelaton arvo oli 21,2 miljoonaa euroa ja kauppahinta maksettiin kokonaisuudessaan käteisellä kaupan toteutuspäivänä 30.12.2015.

Yrityksen palveluksessa on 150 terveydenhuollon ammattilaista ja muuta henkilöä sekä noin 250 ammatinharjoittajana toimivaa lääkäriä. Tilikaudella 2014 Koskiklinikan liikevaihto oli 15,4 miljoonaa euroa (kokonaismyynti noin 28 miljoonaa) ja liikevoitto 1,7 miljoonaa euroa. Röntgentutka Oy:n liikevaihto tilikaudella 2014 oli 4,6 miljoonaa euroa (kokonaismyynti noin 6 miljoonaa) ja liikevoitto 1,12 miljoonaa euroa. Röntgentutka Oy yhdistellään Pihlajalinna -konserniin osakkuusyrityksenä.

Kokonaisnettohankintameno tilikaudella toteutetuista yritysjärjestelyistä oli 42,1 milj. euroa, joka maksettiin kokonaisuudessaan käteisellä. Liikearvoa hankinnoista syntyi 20,0 milj. euroa. Yritysjärjestelyt rahoitettiin kesäkuun listautumisannista ja joulukuun suunnatusta annista saaduilla nettovaroilla, konsernin lainalimiiteillä ja konsernin omien hoivakiinteistöjen ja kiinteistöyhtiön myynnillä.

Pihlajalinna Oyj:n konserniyhtiö Dextra Oy ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia allekirjoittivat merkittävän sopimuksen kumppanuudesta, jonka mukaan Dextra tuottaa valtakunnallisena pääyhteistyökumppanina terveydenhuoltopalvelut Fennian asiakkaille pitkäkestoisella sopimuksella. Yhteistyö käynnistyy vuoden 2016 alusta.

Eduskunnan oikeusasiamies teki 30.12.2015 päätöksen kanteluasiassa, joka koski sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoa Tampereen kaupungille Jokilaakson sairaalan asemasta valinnanvapauden piiriin kuulumisesta. Eduskunnan oikeusasiamies toteaa päätöksessään 30.12.2015, ettei terveydenhuoltolain sanamuoto sulje erikoissairaanhoidon valinnanvapaudesta pois kunnan perusterveydenhuollon yhteydessä järjestämää erikoissairaanhoitoa. Näin ollen Jokilaakson sairaalan katsotaan kuuluvan potilaan valinnanvapauden piiriin.

Kaikki suomalaiset ja myös muut EU:n jäsenmaiden kansalaiset voivat valita Jokilaakson sairaalan hoitopaikakseen asuinkunnasta riippumatta.

Muutoksia johdossa

Joni Aaltonen nimitettiin Pihlajalinna-konsernin operatiiviseksi johtajaksi (COO) 14.4.2015 alkaen. Hän toimi aikaisemmin konsernin talous- ja rahoitusjohtajana (CFO). Uudessa tehtävässään Aaltonen vastaa konsernin strategisesta kehittämisestä ja yritysjärjestelyistä sekä liiketoiminnan kannattavan kasvun varmistamisesta. Hänelle raportoi lisäksi konsernin hankintatoimi.

Virpi Holmqvist nimitettiin Pihlajalinna-konsernin talous- ja rahoitusjohtajaksi (CFO) 14.4.2015 alkaen. Holmqvist vastaa konsernin talous- ja rahoitusfunktion johtamisesta ja prosessien kehittämisestä. Holmqvist on aiemmin toiminut Attendo Finland Groupin johtoryhmässä vuodesta 2008 alkaen, ensin talousjohtajana ja viimeiset kaksi vuotta sosiaali- ja terveyspalvelu -ulkoistuksista vastaavana liiketoimintajohtajana.

Konsernin talous- ja rahoitusjohtaja Virpi Holmqvist nimitettiin Pihlajalinnan ja Jämsän kaupungin yhteisyrityksen Jämsän Terveyden toimitusjohtajaksi 1.9.2015.

Suunterveydenhoidon palvelualueen (julkinen ja yksityinen toiminta) liiketoimintajohtajaksi nimitettiin filosofian tohtori, hammaslääketieteen lisensiaatti, erikoishammaslääkäri Pekka Utriainen. Utriainen on toiminut aiemmin muun muassa Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja

terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana sekä Jyväskylän ja Seinäjoen kaupunkien hammaslääkäritoiminnasta vastaavana johtajana, Suomen Akatemian tutkijana sekä hammaslääkärinä. Hoiva-palvelualueen johtajana vuodesta 2011 toiminut terveystieteiden maisteri, MBA Hanna Aschan jää eläkkeelle 1.2.2016. Hoiva -palvelualueen uudeksi liiketoimintajohtajaksi nimitettiin lääketieteen lisensiaatti, geriatrian erikoislääkäri Sanna Määttänen. Hän on aiemmin toiminut Pihlajalinnan johtavana lääkärinä muun muassa Parkanossa ja Mänttä-Vilppulassa.

Johtoryhmä ja hallinto

Pihlajalinna -konsernin johtoryhmässä on seitsemän jäsentä: Mikko Wirén, toimitusjohtaja; Leena Niemistö, varatoimitusjohtaja sekä lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito segmentin johtaja; Joni Aaltonen, operatiivinen johtaja; Juha Rautio, perusterveys- ja sosiaalipalvelut segmentin johtaja; Virpi Holmqvist, talous- ja rahoitusjohtaja; Terhi Kivinen, johtaja, viestintä, markkinointi ja sijoittajasuhteet sekä Kimmo Saarinen, lääketieteellinen johtaja.

Pihlajalinna Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (2015). Pihlajalinna-konsernin sisäpiiriohje perustuu Suomen lainsäädäntöön, Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeeseen, Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin sekä relevantteihin Euroopan parlamentin ja unionin neuvoston hyväksymiin direktiiveihin ja Euroopan komission asetuksiin. Yhtiön sisäpiirirekisteriä ylläpidetään Euroclear Finland Oy:n SIRE-rekisterissä.

Pihlajalinna Oyj:n hallituksen antama selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2015 sekä palkkaja palkkioselvitys vuodelta 2015 löytyvät Pihlajalinna Oyj:n verkkosivuilta.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 20 613 146 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja muuhun yhtiön varojen jakoon. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 5 459 (173) osakkeenomistajaa. Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä Yhtiön sijoittajasivuilla www.pihlajalinna-konserni.fi.

Kaupankäynti Yhtiön osakkeilla Nasdaq Helsinki Oy:n pre-listalla alkoi 4.6.2015 ja pörssilistalla 8.6.2015. Osakkeen kaupankäyntitunnus on PIHLIS ja Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.

Pihlajalinnan osakkeita vaihdettiin tilikauden loppuun mennessä 7 679 586 osaketta(1, yhteenlaskettu vaihtoarvo 97 683 727 euroa. Tilikauden ylin kurssi oli 19,85 euroa, alin kurssi 11,38 euroa, keskikurssi 12,72 euroa ja päätöskurssi 17,70 euroa. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päätöskurssilla oli 364,9 miljoonaa euroa.

Liputusilmoitukset

Pihlajalinna Oyj vastaanotti 17.6.2015 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan MWW Yhtiö Oy:n omistamien Pihlajalinna Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli 17.6.2015 noussut 11,23%:iin Pihlajalinna Oyj:n kaikista osakkeista ja niiden tuottamien äänten yhteismäärästä.

Pihlajalinna Oyj:n listalleottoesitteessä julkaistun tiedon mukaisesti MWW Yhtiö Oy ja Sinister Oy:n osakkeenomistajat allekirjoittivat 7.5.2015 ja 8.5.2015 sopimukset, joiden mukaisesti MWW Yhtiö Oy ostaa Sinister Oy:n osakkeet Pihlajalinna Oyj:n listautumisannin toteutumisen yhteydessä. Osakekauppa toteutettiin kauppahinnan maksun yhteydessä 17.6.2015. MWW Yhtiö Oy:n omistaa n. 90%:sti Pihlajalinna Oyj:n toimitusjohtaja Mikko Wirén perheineen.

Pihlajalinna Oyj vastaanotti 15.12.2015 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen Sentica Buyout III GP Oy:ltä (y-tunnus 2126931–6) ja Sentica Buyout III Ky:ltä (y-tunnus 2237279–6). Ilmoituksen mukaan Sentica Buyout III Ky ja Sentica Buyout III Co-Investment Ky (y-tunnus 2237018–4) (yhdessä "Rahastot") olivat myyneet yhteensä 1 500 000 osaketta Pihlajalinnan nopeutetussa tarjousmenettelyssä toteutetun osakeannin yhteydessä ("Osakemyynti"). Osakemyynnin toteutuksen yhteydessä Sentica Buyout III Ky:n suora omistus Pihlajalinnan osakkeista ja äänistä laski alle 20%:n rajan. Ilmoituksen mukaan Sentica Buyout III GP Oy:n välillinen omistus Rahastojen kautta laski samalla alle 20%:n rajan kaikista Pihlajanlinnan osakkeista ja äänistä.

Osakemyynnin seurauksena Sentica Buyout III Ky omistaa yhteensä 3 403 266 Pihlajalinnan osaketta ja ääntä, mikä vastaa noin 17,81 prosenttia Pihlajalinnan kaikista osakkeita ja äänistä, ja Sentica Buyout III Co-Investment Ky yhteensä 132 724 osaketta ja ääntä, mikä vastaa noin 0,69 prosenttia Pihlajalinnan kaikista osakkeita ja äänistä.

Sentica Buyout III Ky:n ja Sentica Buyout III Co-Investment Ky:n vastuunalaisena yhtiömiehenä toimii Sentica Buyout III GP Oy, joka käyttää Rahastoissa päätösvaltaa. Kummankin Rahaston hallinnointitehtävä on erillisen hallinnointisopimuksen perusteella siirretty Sentica Partners Oy:lle.

Yhtiökokouksen päätökset

Pihlajalinnan varsinainen yhtiökokous 12.3.2015 hyväksyi esitetyn tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 1.1.2014– 31.12.2014 ja päätti, että osinkoa ei tilikaudelta 2014 jaeta. Yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 12.3.2015 Pihlajalinna Oy:n seitsenjäseniseen hallitukseen valittiin entiset hallituksen jäsenet Aarne Aktan, Heikki Dunder, Leena Niemistö, Veli-Matti Qvintus, Marjatta Rytömaa ja Mika Uotila sekä uutena jäsenenä Jari Sundström. Ylimääräinen yhtiökokous 22.5.2015 päätti vahvistaa Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan (8) sekä valitsi Martti Ala-Härkösen hallituksen uudeksi jäseneksi toimikaudeksi, joka alkoi 1.6.2015 ja jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.

Varsinainen yhtiökokous 12.3.2015 päätti pitää hallituspalkkiot ennallaan, eli hallituksen jäsenille maksetaan kullekin 1 000 euron kuukausipalkkio. Lisäksi jokaisesta hallituksen kokouksesta maksetaan 1 000 euron kokouspalkkio jokaiselle läsnä olleelle jäsenelle ja jokaisesta valiokunnan kokouksesta 500 euron kokouspalkkio jokaiselle läsnä olleelle jäsenelle.

Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Frans Kärki.

Ylimääräinen yhtiökokous 22.5.2015 päätti yhtiöjärjestyksen ja yhtiömuodon muuttamisesta. Yhtiön toiminimeksi tuli Pihlajalinna Oyj ja aikaisemman yhtiöjärjestyksen mukaiset lunastus- ja suostumuslausekkeet poistettiin. Lunastus- ja suostumuslausekkeiden poistaminen rekisteröitiin 4.6.2015 listautumisen yhteydessä.

Ylimääräinen yhtiökokous 22.5.2015 päätti osakepääoman korottamisesta rahastokorotuksella 2 500 eurosta 80 000 euroon sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Ylimääräinen yhtiökokous 14.12.2015 valtuutti hallituksen päättämään osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhdellä tai useammalla päätöksellä.

Hallituksen valtuutukset

Pihlajalinnan ylimääräinen yhtiökokous 22.5.2015 valtuutti hallituksen päättämään Yhtiön listautumiseen liittyvästä suunnatusta annista ja sen ehdoista, mukaan lukien osakkeiden merkintähinta ja merkintähintaväli.

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 9 000 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 asti. Hallitus

¹⁾ Sisältää listautumisen yhteydessä tiettyjen Yhtiön osakkeenomistajien toteuttaman osakemyynnin 1 91 409 osaketta ja täysimääräisen lisäosakeoption käytön 978 000 osaketta, mutta ei sisällä 15.12.2016 toteutettua 1 500 000 osakkeen myyntiä.

on käyttänyt Yhtiön listautumisannin yhteydessä valtuutustaan laskemalla liikkeeseen 5 714 286 uutta osaketta.

Ylimääräinen yhtiökokous 22.5.2015 päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti: valtuutuksen nojalla hallitus voi antaa optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, joiden nojalla voi merkitä yhteensä 800 000 Yhtiön osaketta. Hallituksella on oikeus päättää kaikista ehdoista, mukaan lukien Pihlajalinna -konsernin avainhenkilöille suunnattavien optio-ohjelmien ehdot. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 asti.

Ylimääräinen yhtiökokous 14.12.2015 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhdellä tai useammalla päätöksellä seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla annettavat osakkeet ovat yhtiön uusia osakkeita ja niiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 600 000 osaketta, mikä vastaa noin 13,6 prosenttia yhtiön kaikista nykyisistä osakkeista. Osakkeita tai osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä.

Hallitus valtuutettiin päättämään kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisälsi oikeuden poiketa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta (suunnattu anti), mikäli merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle on osakeyhtiölain mukainen yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutusta voidaan käyttää hallituksen päättämiin tarkoituksiin, esimerkiksi yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen yhtiön strategian mukaisten laajentumis- ja investointihankkeiden kuten yritysjärjestelyiden yhteydessä.

Valtuutus ei kumonnut aiempia valtuutuksia ja se on voimassa viisi (5) vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus on valtuutuksen nojalla laskenut liikkeelle 1 500 000 osaketta 15.12.2015 järjestetyssä suunnatussa osakeannissa.

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Hallitus valitsi kokouksessaan 18.6.2015 valiokuntiensa jäsenet toimikaudeksi, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Mika Uotila, muut jäsenet ovat Marjatta Rytömaa, Aarne Aktan ja Martti Ala-Härkönen.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Aarne Aktan, muut jäsenet ovat Veli-Matti Qvintus, Marjatta Rytömaa ja Jari Sundström.

Yhtiön listautuminen Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle

Yhtiö tiedotti 4.5.2015 suunnitelmastaan listautua NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalle. Yhtiön hallitus päätti ylimääräisen yhtiökokouksen sille 22.5.2015 antaman valtuutuksen nojalla listautumisannin järjestämisestä sekä listautumishakemuksen jättämisestä.

Listautumisannissa Yhtiö tarjosi merkittäväksi ("Osakeanti") ja tietyt Yhtiön osakkeenomistajat tarjosivat ostettavaksi ("Osakemyynti") yhteensä alustavasti enintään 7 607 076 Yhtiön osaketta. Alustavasti enintään 500 000 osaketta tarjottiin yksityishenkilöille ja yhteisöille Suomessa ("Yleisöanti") ja alustavasti enintään 7 107 076 osaketta institutionaalisille sijoittajille Suomessa ja kansainvälisesti ("Instituutioanti").

Listautumisannin ehtojen mukaan ylikysyntätilanteessa Sentica Partners Oy:n hallinnoimat Sentica Buyout III Ky ja Sentica BuyOut III Co-Investment Ky (yhdessä "Instituutiomyyjät") ja Pääjärjestäjä Danske Bank voivat sopia siitä, että Instituutiomyyjät antavat pääjärjestäjälle lisäosakeoption merkitä 30 päivän ajan lopullisen merkintähinnan julkistamisesta enintään 978 000 osaketta. Lisäksi annin ehdoissa sovittiin vakauttamistoimenpiteistä, jotka Pääjärjestäjä saattaa 30 päivän kuluessa lopullisen merkintähinnan julkistamisesta suorittaa vakauttaakseen, ylläpitääkseen tai muuten vaikuttaakseen Yhtiön osakkeiden hintaan.

Pääjärjestäjä teki listautumisannin ehtojen mukaisen vakauttamiseen liittyvän osakelainaussopimuksen Instituutiomyyjien kanssa. Osakelainaussopimuksen mukaan Pääjärjestäjä otti Yhtiön osakkeita lainaksi Lisäosakeoptiota vastaavan määrän.

Yleisöanti keskeytettiin ylimerkinnän vuoksi 1.6.2015 ja Instituutioanti keskeytettiin ylimerkinnän vuoksi 3.6.2015. Pihlajalinnan lopulliseksi merkintähinnaksi asetettiin 10,50 euroa osakkeelta 3.6.2015. Listautumisannissa laskettiin liikkeeseen 5 714 286 uutta osaketta, mikä vastasi noin 43 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ennen antia. Listautumisannissa tietyt Yhtiön osakkeenomistajat myivät 1 918 409 osaketta. Myös lisäosakeoptio käytettiin täysimääräisesti. Pääjärjestäjä Danske Bank osti Instituutiomyyjiltä 978 000 osaketta 11.6.2015. Samassa yhteydessä Danske Bank palautti listautumisantiin liittyvän osakelainaussopimuksen perusteella lainaamansa 978 000 Pihlajalinnan osaketta instituutiomyyjille.

Vakauttamistoimenpiteitä ei suoritettu listautumisen jälkeen ja Pääjärjestäjä päätti vakauttamisajan Yhtiön osakekurssin kehityksen johdosta.

Listautumisannissa yhteensä 749 997 osaketta allokoitiin yksityishenkilöille ja yhteisöille Suomessa ja 6 882 698 osaketta institutionaalisille sijoittajille Suomessa ja kansainvälisesti. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä nousi 19 113 146 osakkeeseen. Osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.6.2015.

Osakeanti ja osakemyynti 15.12.2015

Pihlajalinna ja Sentica julkistivat 14.12.2015 aikomuksensa tarjota Pihlajalinnan osakkeita institutionaalisille sijoittajille.

Pihlajalinna Oyj aikoi tarjota enintään 1 500 000 uutta Yhtiön osaketta ("Antiosakkeet") rajatulle joukolle institutionaalisia sijoittajia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen ("Osakeanti"). Antiosakkeiden lukumäärä vastasi noin 7,8 prosenttia Yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä välittömästi ennen Osakeantia.

Sentica Buyout III Ky ja Sentica Buyout III Co-Investment Ky (yhdessä "Sentica") aikoivat myydä Pihlajalinnan osakkeita ("Myyntiosakkeet", yhdessä Antiosakkeiden kanssa "Osakkeet") Osakeannin yhteydessä ("Osakemyynti"). Ennen Osakemyyntiä Sentica omisti 5 035 990 Yhtiön osaketta, mikä vastasi noin 26 prosenttia Yhtiön kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista. Osakemyynnin jälkeen Sentica omistaa 3 535 990 Yhtiön osaketta.

Osakeanti ja Osakemyynti toteutettiin niin sanotulla nopeutetulla tarjousmenettelyllä, jossa valikoidut institutionaaliset sijoittajat voivat antaa merkintätarjouksia Osakkeista. Osakkeiden merkintähinta- ja myyntihinta määräytyi nopeutetussa tarjousmenettelyssä saatujen tarjousten perusteella. Tarjousmenettely alkoi välittömästi. Osakkeiden merkintä- ja myyntihinta oli sama Osakeannissa ja Osakemyynnissä.

Osakeanti perustui yhtiökokouksen 14.12.2015 hallitukselle antamaan valtuutukseen uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen.

Pihlajalinna ja Sentica ilmoittavat osakeannin ja -myynnin lopputuloksen 15.12.2015 klo 8.15. Osakeannin jälkeen Yhtiön osakemäärä on 20 613 146 osaketta. Osakkeen merkintähinta Osakeannissa oli 17,00 euroa per Osake eli yhteensä 25,5 miljoonaa euroa ennen myyntipalkkioita ja kuluja. Merkintähinta kirjattiin kokonaisuudessaan Yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osakeannista saaduilla varoilla rahoitettiin joulukuussa 2015 julkistettujen Tampereen Lääkärikeskus Oy:n, Röntgentutka Oy:n ja Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy:n hankinnat ja muita mahdollisia yrityskauppoja.

Osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 16.12.2015 ja otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 17.12.2015. Osakeannin yhteydessä Pihlajalinna sitoutui niin sanottuun lock-up -sitoumukseen, jonka mukaisesti se on, tietyin poikkeuksin, sitoutunut olemaan laskematta liikkeeseen ja myymättä Pihlajalinnan osakkeita 90 päivän kuluessa Osakeannin toteuttamisen jälkeen.

Osakemyynnin yhteydessä Sentica sitoutui niin sanottuun lock-up -sitoumukseen, jonka mukaisesti se on, tietyin poikkeuksin, sitoutunut olemaan laskematta liikkeeseen ja myymättä Pihlajalinnan osakkeita 18.2.2016 asti.

Carnegie Investment Bank AB ja Danske Bank A/S, Helsingin sivuliike toimivat pääjärjestäjinä Osakeannissa ja Osakemyynnissä.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Väestön ikääntyessä ja terveydenhuollon rakenteiden muuttuessa yhteiskunnassa toteutettavilla linjauksilla voi olla olennaista vaikutusta yksityisen terveydenhuollon toimijoiden liiketoimintaedellytyksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Linjaukset voivat vaikuttaa liiketoiminnan kasvumahdollisuuksiin ja kannattavuuteen sekä ammattitaitoisen asiantuntijahenkilöstön saatavuuteen.

Edellä mainitun lisäksi Pihlajalinna -konsernin sopimusriskit ja toiminnan riskit sekä epävarmuustekijät pitkällä aikavälillä liittyvät nykyisten merkittävimpien asiakkuuksien ja sopimusten jatkumiseen sekä uusien jatkuvasti arvoltaan kasvavien sitoumusten ja sopimusten taloudellisiin vaikutuksiin. Kilpailutilanteen arvioidaan Pihlajalinna -konsernin liiketoiminta-alueilla jatkuvan ennallaan.

Poliittinen päätöksenteko ja julkisen sektorin rakennemuutokset kohdistuvat myös sosiaali- ja terveyspalveluihin ja voivat vaikuttaa suoraan tai välillisesti Yhtiön liiketoimintaan ja kasvumahdollisuuksiin. Suunnitteilla olevan Sote-uudistuksen tarkoituksena on taata kansalaisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sote-uudistuksen tulevat kokonaisvaikutukset sekä mahdolliset muut muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ovat vaikeasti ennustettavissa. Uudistukset saattavat vaikeuttaa Yhtiön toimintaa joillain sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimialueilla, mutta toisaalta Yhtiön laaja-alainen toiminta eri toimialueilla saattaa kuitenkin osittain tasata muutosten vaikutuksia.

Yhtiö seuraa tarkasti poliittisia päätöksentekoprosesseja. Konsernin liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät lisäksi yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen, pätevän johdon saatavuuteen ja rekrytointeihin liittyviin riskeihin sekä verotukseen liittyviin riskeihin.

Voimassa olevat kannustinjärjestelmät

Ylimääräisen yhtiökokouksen 22.5.2015 valtuutuksen nojalla Yhtiön hallitus voi antaa optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, joiden nojalla

voidaan merkitä yhteensä enintään 800 000 Yhtiön osaketta. Hallitus päättää kaikista optio-oikeuksien ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien Pihlajalinna-konsernin avainhenkilöille suunnattavien optio-ohjelmien ehdoista. Valtuutus on voimassa varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 asti. Yhtiön hallitus ei ole käyttänyt valtuutustaan.

Yhtiöllä ei ole käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, jotka koskisivat hallituksen jäseniä.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Pihlajalinna osti 100 prosenttia Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy:sta 8.2.2016. Kaupan kohteen nettovelaton arvo oli 6,8 miljoonaa euroa. Kauppahinta maksettiin kokonaisuudessaan käteisellä. Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy on jakautunut 1.2.2016 ja kaupan kohteena oli yhtiö, jonne operatiivinen liiketoiminta siirtyi.

Tuomas Otala nimitettiin Pihlajalinnan tietohallintojohtajaksi (CIO) ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.1.2016 alkaen. Hän raportoi toimitusjohtaja Mikko Wirénille. Tuomas Otala vastaa uudessa tehtävässään Pihlajalinnakonsernin sähköisten palvelujen kehittämisestä ja digitalisaatiosta, tietohallinnon johtamisesta ja sen toimintojen kehittämisestä. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa Terveystalon tietohallintojohtajan tehtävässä ja johtoryhmän jäsenenä 2009 – 2015, Fujitsu Servicesin palveluksessa useissa kansainvälisissä johtotehtävissä ja johtoryhmän jäsenenä 2005 – 2008 sekä TeliaSonerassa yksikön johtajana 1997 - 2005.

Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus valitsi Pihlajalinnan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaksi 9.2.2016. Mänttä-Vilppula kilpailutti yhteensä korkeintaan 60 000 asukkaan väestöpohjan sosiaali- ja terveyspalvelut 10 vuoden määräaikaisella sopimuksella, alustavasti ajalle 1.7.2016 - 30.6.2026. Lisäksi sopimus mahdollistaa viiden vuoden jatko-option. Mänttä-Vilppulan kaupungin väestö on noin 11 000 asukasta ja arvioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokustannus noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Mukana hankinnassa on myös Juupajoen noin 2000 asukkaan palvelutuotanto 1.1.2018 alkaen, jonka sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokustannus on noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Mänttä-Vilppula ja Juupajoki ovat muodostaneet sosiaali- ja terveydenhoidon yhteistoiminta-alueen vuoden 2015 alusta lukien. Pihlajalinna on tuottanut sote-palvelut Mänttä-Vilppulalle 1.1.2013 ja Juupajoelle 1.1.2014 alkaen. Juupajoen nykyinen sopimus on voimassa 31.12.2017 asti.

Tarjouspyynnön mukaan väestöalueen laajentuessa kuntaliitosten, vastuukuntamallin, yhteistoiminta-alueen tai tulevan sote-uudistuksen seurauksena palveluntuottajan voidaan edellyttää tuottavan vastaavia palveluita yhteensä maksimissaan 60 000 asukkaan väestöpohjalle. Koko 60 000 asukkaan väestöoption realisoituessa täysimääräisesti hankinnan kokonaisarvo on tarjouspyynnön mukaan noin 220 miljoonaa euroa vuodessa, eli hankintasopimuksen kokonaispotentiaali viiden vuoden optio mukaan luettuna on noin 3,3 miljardia euroa. Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen osuus kyseisestä kokonaispotentiaalista on noin 700 miljoonaa euroa.

Hankintasopimus syntyy vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella aikaisintaan 21 päivän kuluessa siitä, kun valittu tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätös perusteluineen tiedoksi.

Suupohjan alueen kunnat (Isojoki, Kauhajoki, Karijoki ja Teuva) harkitsevat yhteistoiminta-alueen muodostamista Kuusiokuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestämiseksi. Kuusiokunnat on ulkoistanut sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottamisen Pihlajalinnalle. Kuusiokuntien sopimus sisältää tilaajan option, jonka mukaan Kuusiokunnat voivat edellyttää palveluntuottajan tuottavan palvelut koko sen mahdolliselle yhteistoiminta-alueelle

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö valmistelevat kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistuksia ja suuria investointeja rajoittavaa määräaikaista lakia annettavaksi eduskunnalle mahdollisimman pian. Määräaikainen laki olisi voimassa vuoden 2018 loppuun kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille.

Ministeriöiden antamassa tiedotteessa todetaan kuitenkin, että tuottavuutta parantavat ja muut tarkoituksenmukaiset investoinnit turvataan.

THL:n SYKKI-tutkimuksessa (Suomalaisen sosiaali- ja terveyspalveluyrityksen kasvu ja kansainvälistyminen-hanke) verrattiin Mänttä-Vilppulan sote-kokonaisulkoistuksen (Pihlajalinnan ja kaupungin yhteisyrityksen tuottamana) vaikutusta 16 muuhun kuntaan. Tutkimuksen lopputuloksena oli 12,1–13,3 prosentin kustannussäästö Mänttä-Vilppulan kaupungille verrokkikuntiin nähden jo yhden vuoden toiminnan kehittämisen jälkeen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta ratkaisee lopulta, onko lakiesitys kuntien itsehallinnon mukainen.

Määräaikainen laki on vasta valmisteluvaiheessa ja Pihlajalinnalla ei ole tietoa sen lopullisesta muodosta. On liian aikaista arvioida sen vaikutusta Pihlajalinnan liiketoimintaan. Sote- palvelujen järjestämisvastuun on määrä siirtyä kunnilta maakunnille vuonna 2019.

Laatimisperiaatteet

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen, mutta sen laadinnassa ei ole noudatettu kaikkia IAS 34:n vaatimuksia. Kaikki tilinpäätöslyhennelmän ja liitetietojen luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin.

Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista.

Tilikaudella 2014 Pihlajalinna-konsernissa toteutettiin laaja rakenne- ja rahoi-tusjärjestely. Ennen järjestelyä konsernin emoyhtiö oli Pihlajalinna Terveys Oy (entinen Pihlajalinna Oy, y-tunnus 2303024–5). Konsernin uusi emoyhtiö, Pihlajalinna Oyj (entinen Sorbuscast Oy/Pihlajalinna Oy, y-tunnus 2617455–1) on rekisteröity 29.4.2014. Heinäkuussa 2014 Pihlajalinna Oy toteutti suunnatun annin Pihlajalinna Terveys Oy:n A-sarjan osakkeenomistajille, jotka vaihtoivat osakkeensa Pihlajalinnan uusiin osakkeisiin. Osakevaihdon seurauksena Pihlajalinna Oyj omistaa 100 prosenttia Pihlajalinna Terveys Oy:n äänivaltaisista A-osakkeista ja ennen rakennejärjestelyä Pihlajalinna Terveys Oy:n omistajiin kuuluneista tahoista tuli Pihlajalinna Oyj:n osakkeenomistajia.

Tilinpäätöstiedotteen 2015 luvut ovat tilintarkastamattomia.

Tilinpäätöslyhennelmä ja liitetiedot 1.1.–31.12.2015

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa		10–12/2015 10–12/2014		1–12/2015	1–12/2014
	3 kk	3 kk	muutos%	12 kk	12 kk	muutos%
Liikevaihto	62,6	51,9	21	213,3	148,9	43
Liiketoiminnan muut tuotot	0,2	0,3	–46	0,8	0,9	–17
Materiaalit ja palvelut	–24,0	–27,5	–13	–81,9	–58,7	40
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	–29,2	–17,5	66	–97,4	–62,2	57
Liiketoiminnan muut kulut	–6,2	–4,2	46	–23,2	–17,1	36
Käyttökate (EBITDA)	3,4	3,0	14	11,6	11,8	–2
Poistot ja arvonalentumiset	–2,1	–1,6	28	–8,0	–5,8	36
Liikevoitto (EBIT)	1,4	1,4	–1	3,6	6,0	–39
Rahoitustuotot	0,0	0,0	3	0,2	0,1	54
Rahoituskulut	–0,4	–0,7	–43	–2,5	–3,2	–22
Voitto ennen veroja	1,0	0,7	39	1,3	2,9	–54
Tuloverot	–0,3	–0,2	13	–0,1	–1,0	–91
Tilikauden voitto **	0,7	0,5	52	1,2	1,9	–35
Tilikauden laaja tulos yhteensä	0,7	0,5	52	1,2	1,9	–35
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	0,6	0,8	–24	0,5	1,5	–69
Määräysvallattomille omistajille	0,1	–0,3	–132	0,8	0,4	94
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa)
Laimentamaton ja laimennettu	0,03	0,06		0,03	0,11

** Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä

Konsernin tase

milj. euroa	12/2015	12/2014	muutos%
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	48,6	35,3
Liikearvo	76,1	56,2
Muut aineettomat hyödykkeet	15,1	9,7
Osuudet osakkuusyrityksissä	2,8	0,0
Myytävissä olevat rahoitusvarat	0,0	0,1
Muut saamiset	2,8	1,6
Laskennalliset verosaamiset	2,5	1,1
Pitkäaikaiset varat yhteensä	148,0	104,2	42
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	1,8	1,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	19,7	14,2
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	0,3	0,1
Rahavarat	15,3	11,0
Lyhytaikaiset varat yhteensä	37,1	26,5	40
Varat yhteensä	185,1	130,7	42
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	0,1	0,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	87,9	5,1
Kertyneet voittovarat	3,6	2,8
Katsauskauden tulos	0,5	1,5
	92,1	9,4
Määräysvallattomien omistajien osuus	1,3	1,0
Oma pääoma yhteensä	93,5	10,4	802
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	5,2	4,1
Rahoitusvelat	24,5	73,6
Muut pitkäaikaiset velat	1,9	0,8
Pitkäaikaiset velat yhteensä	31,7	78,5	–60
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	42,0	26,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	0,4	0,9
Rahoitusvelat	17,3	14,4
Lyhytaikaiset velat yhteensä	60,0	41,8	44
Velat yhteensä	91,7	120,3	–24
Oma pääoma ja velat yhteensä	185,1	130,7	42

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Sijoitetun vapaan		Määräysval
		oman		lattomien	Oma
milj. euroa	Osakepää oma	pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	omistajien osuus	pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2014	0,0	31,0	6,2	1,1	38,3
Tilikauden tulos			1,5	0,4	1,9
Tilikauden laaja tulos yhteensä			1,5	0,4	1,9
Osakeanti		3,7			3,7
Osingonjako			–3,4		–3,4
Pääoman palautus		–29,6		–0,5	–30,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		–25,9	–3,4		–29,2
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos				0,0	0,0
Oma pääoma 31.12.2014	0,0	5,1	4,3	1,0	10,4
Oma pääoma 1.1.2015	0,0	5,1	4,3	1,0	10,4
Tilikauden tulos			0,5	0,8	1,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä			0,5	0,8	1,2
Rahastoanti	0,1	–0,1
Osakeanti *		82,9			82,9
Osingonjako				–0,6	–0,6
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		82,9			82,9
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet
muutokseen määräysvallassa			–0,6	0,2	–0,5
Oma pääoma 31.12.2015	0,1	87,9	4,1	1,3	93,5

* Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta aiheutuneet kulut 2,6 milj. euroa ja näihin liittyvät verot on kirjattu SVOPiin.

Konsernin rahavirtalaskelma

	10–12/2015	10–12/2014	1–12/2015	1–12/2014
milj. euroa	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	57,0	51,4	210,4	145,6
Liiketoimina muista tuotoista saadut maksut	0,1	0,3	0,6	0,7
Maksut liiketoiminnan kuluista	–50,0	–46,6	–192,1	–135,6
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	7,1	5,0	18,9	10,7
Saadut korot	0,1	0,0	0,1	0,1
Maksetut verot	–0,1	0,0	–1,3	–1,4
Liiketoiminnan nettorahavirta	7,1	5,0	17,7	9,4
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	–2,0	–2,1	–7,8	–10,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustulot ja ennakkomaksut	0,0		7,9
Muiden sijoitusten muutos	0,0	0,0	0,4	0,0
Lainasaamisten muutos	2,0	–0,1	–0,1	–1,3
Saadut osingot			0,0
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	–20,4	–0,9	–33,8	–5,1
Tytäryritysten luovutukset vähennettynä saaduilla rahavaroilla			1,3	–0,6
Investointien nettorahavirta	–20,4	–3,1	–32,1	–17,5
Rahoituksen rahavirta
Osakeannista saadut maksut	25,0		82,3	3,7
Pääoman palautus				–29,6
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset	0,0		–0,5
Lainojen nostot	0,0	2,4	31,1	69,7
Lainojen takaisinmaksut	–15,2	–0,2	–90,4	–29,2
Rahoitusleasingvelkojen maksut	–0,4	–0,1	–1,2	–0,6
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	–0,4	–0,5	–2,0	–2,4
Maksetut osingot ja muu voitonjako	–0,1	0,0	–0,6	–3,8
Rahoituksen nettorahavirta	9,0	1,6	18,8	7,7
Rahavarojen muutos	–4,2	3,5	4,4	–0,4
Rahavarat kauden alussa	19,6	7,4	11,0	11,3
Rahavarat kauden lopussa	15,3	11,0	15,3	11,0

Toimintasegmentit

		10–12/2015 10–12/2014		1–12/2015	1–12/2014
milj. euroa	3 kk	3 kk	muutos%	12 kk	12 kk	muutos%
Liikevaihto
L & E	32,0	38,4	–17	119,5	92,9	29
P & S	31,4	15,3	105	96,8	57,9	67
Kohdistamattomat	0,0	0,0		0,0	0,0
Eliminoinnit	–0,7	–1,8		–2,9	–1,9
Konsernin liikevaihto	62,6	51,9	21	213,3	148,9	43
Käyttökate
L & E	2,6	3,2	–17	9,2	11,2	–18
P & S	1,1	0,1	886	3,9	2,8	41
Kohdistamattomat	–0,3	–0,3		–1,5	–2,2
Konsernin käyttökate	3,4	3,0	14	11,6	11,8	–2
Käyttökate, % liikevaihdosta
L & E	8,2	8,2	–1	7,7	12,1	–36
P & S	3,7	0,8	380	4,1	4,8	–15
Konsernin käyttökate, % liikevaihdosta	5,5	5,8	–5	5,4	7,9	–32
Liikevoitto
L & E	1,0	1,7	–41	2,8	6,3	–55
P & S	0,7	0,0	–2 027	2,3	1,9	19
Kohdistamattomat	–0,3	–0,3		–1,5	–2,2
Konsernin liikevoitto	1,4	1,4	–1	3,6	6,0	–39
Liikevoitto, % liikevaihdosta
L & E	3,2	4,5	–29	2,3	6,7	–65
P & S	2,1	–0,2	–1 038	2,4	3,3	–29
Konsernin liikevoitto, % liikevaihdosta	2,2	2,6	–18	1,7	4,0	–58
Täsmäytyslaskelmat		10–12/2015 10–12/2014	muutos %	1–12/2015	1–12/2014	muutos %
Tuotot
Toimintasegmenttien tuotot	63,4	53,7	18	216,2	150,8	43
Segmenttien välisten
tuottojen eliminointi	–0,7	–1,8	–60	–2,9	–1,9	52
Konsernin tuotot yhteensä	62,6	51,9	21	213,3	148,9	43
Käyttökate
Toimintasegmenttien käyttökate	3,8	3,3	15	13,1	14,0	–6
Segmenteille kohdistamattomat erät	–0,3	–0,3	16	–1,5	–2,2	–30
Konsernin käyttökate	3,4	3,0	14	11,6	11,8	–2
Liikevoitto
Toimintasegmenttien liikevoitto	1,7	1,7	0	5,1	8,2	–38
Segmenteille kohdistamattomat erät	–0,3	–0,3	7	–1,5	–2,2	–34
Konsernin liikevoitto		1,4	–1	3,6	6,0

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden muutokset

milj. euroa	12/2015	12/2014
Hankintameno kauden alussa	45,1	29,6
Lisäykset	15,6	9,6
Liiketoimintojen yhdistäminen	10,5	7,8
Vähennykset	–8,4	–1,9
Hankintameno kauden lopussa	62,7	45,1
Kertyneet poistot kauden alussa	–9,7	–4,9
Katsauskauden poistot	–5,1	–3,5
Liiketoimintojen yhdistäminen	0,0	–1,4
Vähennysten kertyneet poistot	0,7	0,1
Kertyneet poistot kauden lopussa	–14,0	–9,7
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	48,6	35,3

Aineettomien hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	12/2015	12/2014
Hankintameno kauden alussa	70,6	58,1
Lisäykset	3,5	1,4
Liiketoimintojen yhdistäminen	25,8	11,1
Vähennykset	–1,2	0,0
Hankintameno kauden lopussa	98,7	70,6
Kertyneet poistot kauden alussa	–4,7	–2,3
Katsauskauden poistot	–2,9	–2,3
Vähennysten kertyneet poistot	0,0	0,0
Kertyneet poistot kauden lopussa	–7,5	–4,6
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	91,2	66,0

Konsernin vastuut

milj. euroa	31.12.2015	31.12.2014
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitetyt panttivelkakirjat	1,0	416,6
Kiinteistöt	-	4,6
Muut osakkeet	-	2,5
Pankkitilit ja muut saamiset	-	5,1
Osakkuusyritysten puolesta annetut vakuudet
Muut vastuut	4,0	2,3
Muut vastuut
Leasing- ja vuokravastuut	19,2	15,9
Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovastuu	-	0,1

Konsernin tytäryhtiöt ovat antaneet omavelkaisen takauksen emoyhtiön lainajärjestelyssä. Tilinpäätöshetkellä lainan saldo oli 12,0 miljoonaa euroa.

Kvartaalitiedot

milj. euroa	Q4/15	Q3/15	Q2/15	Q1/15	Q4/14	Q3/14	Q2/14	Q1/14
TULOSLASKELMA
Liikevaihto	62,6	50,9	51,9	47,9	51,9	32,6	32,8	31,5
Liiketoiminnan muut tuotot	0,2	0,2	0,3	0,1	0,3	0,1	0,3	0,2
Materiaalit ja palvelut	–24,0	–19,4	–20,3	–18,2	–27,5	–9,8	–11,0	–10,4
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	–29,2	–23,3	–23,6	–21,3	–17,5	–14,8	–15,6	–14,3
Liiketoiminnan muut kulut	–6,2	–5,3	–6,2	–5,5	–4,2	–5,5	–3,6	–3,8
Käyttökate (EBITDA)	3,4	3,1	2,1	3,0	3,0	2,6	3,0	3,2
Käyttökate (EBITDA) ilman kertaluonteisia eriä	3,4	2,9	3,0	3,1	3,6	3,8	3,5	3,2
Poistot	–2,1	–2,1	–2,0	–1,8	–1,6	–1,5	–1,4	–1,3
Liikevoitto (EBIT)	1,4	1,0	0,1	1,3	1,4	1,1	1,6	1,9
Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä	1,4	0,9	1,0	1,3	1,9	2,3	2,0	1,9
Rahoitustuotot	0,0	0,0	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Rahoituskulut	–0,4	–0,6	–0,8	–0,7	–0,7	–0,9	–1,2	–0,5
Voitto ennen veroja	1,0	0,4	–0,7	0,6	0,7	0,2	0,4	1,5
Tuloverot	–0,3	0,1	0,1	0,0	–0,2	–0,3	–0,1	–0,3
Tilikauden tulos	0,7	0,5	–0,6	0,6	0,5	–0,1	0,3	1,1
Henkilöstö periodin lopussa	3 047	2 905	2 525	2 261	1 714	1 688	1 649	1 466
Henkilöstön muutos kvartaalilla	142	380	264	547	26	39	183

Osakekohtaiset tunnusluvut

		10–12/2015 10–12/2014		1–12/2015	1–12/2014
milj. euroa	3 kk	3 kk	muutos%	12 kk	12 kk	muutos%
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	0,03	0,06	–48	0,03	0,11	–75
Oma pääoma per osake, eur				4,47	0,70	540
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl				20 613	13 399
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 kpl				16 768	13 300
Markkina-arvo, milj. euroa				364,9	-
PE-luku				640,0	-
Osakkeen ylin kurssi, eur	19,85			19,85	-
Osakkeen alin kurssi, eur	13,50			11,38	-
Osakkeen kauden keskikurssi, eur*	16,78			12,72	-
Osakkeen kurssi kauden lopussa, eur	17,7			17,70	-
Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl	1 799			7 680	-
Osakkeiden vaihto, %	9,3			45,8	-

* kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Hallituksen ja johtoryhmän omistukset

	Suora omistusosuus		Lähipiirin omistukset
		Osuus osakkeista ja äänistä,		Osuus osakkeista ja äänistä,
31.12.2015	Osakkeita kpl	%	Osakkeita kpl	%
Hallitus
Mika Uotila	0
Aarne Aktan	5 400	0,03
Martti Ala-Härkönen (hallituksen jäsen 1.6.2015 lähtien)	3 055	0,01
Heikki Dunder	7 500	0,04
Leena Niemistö 1	680 000	3,30
Veli-Matti Qvintus	0
Marjatta Rytömaa	0
Jari Sundström	0
Johtoryhmä
Mikko Wirén			2 167 060	10,51
Joni Aaltonen	66 920	0,32
Virpi Holmqvist	4 261	0,02
Terhi Kivinen			10 000	0,05
Juha Rautio	42 200	0,20
Kimmo Saarinen	63 700	0,31

1 Leena Niemistö on Pihlajalinnan varatoimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen

Suurimmat osakkeenomistajat

			Osuus osakkeista
	10 Suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2015	Osakkeita kpl	ja äänistä, %
1	SENTICA BUYOUT III KY	3 384 016	16,4
2	MWW YHTIÖ OY	2 167 060	10,5
3	LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ	1 413 770	6,9
4	SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN AB (PUBL) HELSINGIN SIVUKONTTORI	1 071 186	5,2
5	LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN HENKIVAKUUTUSYHTIÖ	718 027	3,5
6	NIEMISTÖ LEENA KATRIINA	680 000	3,3
7	SVENSKA HANDELSBANKEN AB (PUBL) FILIAL VERKSAMHETEN I FINLAND	671 368	3,3
8	FONDITA NORDIC MICRO CAP PLACERINGSF	606 000	2,9
9	NORDEA PANKKI SUOMI OYJ	578 370	2,8
10	KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMA	545 500	2,6
	10 suurinta yhteensä	11 835 297	57,4
	Muut osakkeenomistajat	8 777 849	42,6
	Yhteensä	20 613 146	100,0

Hankitut liiketoiminnot

Tilikauden 2015 hankinnat, Koskiklinikka

Pihlajalinna -konserni hankki 30.12.2015 toteutetulla kaupalla Tampereen Lääkärikeskus Oy:n (Koskiklinikka) koko osakekannan. Kauppaan sisältyy myös Koskiklinikan 50 prosentin omistusosuus kuvantamispalveluita tuottavasta Röntgentutka Oy:stä.

Koskiklinikan lääkärikeskus ja sairaala sekä neljä pienempää lääkäriasemaa vahvistavat Pihlajalinnan strategiaa kasvaa Suomen johtavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijaksi.

Kauppahinta maksettiin käteisellä.

Luovutettu vastike Käteinen raha 25 245 Kokonaishankintameno 25 245 Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat: Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 9 683 Tavaramerkki 1 885 Aineettomat hyödykkeet 2 276 Osakkuusyritys 2 839 Laskennallinen verosaaminen 79 Vaihto-omaisuus 273 Myytävissä olevat rahoitusvarat 1 Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 833 Rahavarat 5 130 Varat yhteensä 23 999 Laskennallinen verovelka –839 Rahoitusvelat –6 037 Muut velat –3 309 Velat yhteensä –10 185 Nettovarallisuus 13 815 Liikearvon syntyminen hankinnassa Luovutettu vastike 25 245 Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus –13 815 Liikearvo 11 430 Rahana maksettu kauppahinta 25 245 Hankinnan kohteiden rahavarat –5 130 Rahavirtavaikutus 20 115	1 000 euroa	2015

Aineettomina hyödykkeinä erilleen liikearvosta hankinnassa kirjattiin tavaramerkki asiakassopimuksia, kilpailu-kieltosopimuksia sekä potilastietokantaa. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on määritetty yrityskaupoissa vakiintuneen hintatason ja tulevien kassavirtojen diskontattujen arvojen perusteella. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu tuotto-odotuksista, hankittujen yritysten ammattitaitoisesta työvoimasta sekä synergiaeduista.

Hankintoihin liittyvät kulut 490 tuhatta euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Mikäli Koskiklinikka olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2015 alusta, olisi konsernin liikevaihto ollut 242 448 tuhatta euroa ja tilikauden liikevoitto 5 072 tuhatta euroa.

Talousraportoinnin aikataulu vuonna 2016

Yhtiön verkkovuosikertomus sisältäen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tilikaudelta 2015 julkaistaan yhtiön verkkosivuilla www.pihlajalinna-konserni.fi viimeistään viikolla 11/2016.

Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi maanantaina 4.4.2016, 15.00, Tampereella. Kokouksen kutsuu koolle myöhemmin Pihlajalinnan hallitus.

Pihlajalinna julkaisee vuonna 2016 kolme osavuosikatsausta:

Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2016 tiistaina 10.5.2016 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 2016 keskiviikkona 17.8.2016 Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2016 perjantaina 11.11.2016

Raportti Julkaisupäivä

Helsingissä 18.2.2016

Pihlajalinna Oyj:n hallitus

JULKISTAMISTILAISUUS JA PUHELINKOKOUS

Pihlajalinna Oyj järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle torstaina 18.2.2016 klo 9.30 Kämp-hotellin Paavo Nurmi -kabinetissa, Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki.

Pihlajalinna Oyj järjestää englanninkielisen audiocastin ja puhelinkokouksen samana päivänä alkaen klo 13.30 puh. + 44 20 3059 8125. Soitettaessa tulee antaa tunnus "Pihlajalinna". Tilaisuutta voi myös seurata suorana audiocast-lähetyksenä osoitteessa investors.pihlajalinna-konserni.fi.

Puhelinkokous nauhoitetaan ja on kuunneltavissa myöhemmin samana päivänä Pihlajalinna Oyj:n verkkosivuilla.

Ilmoittautuminen julkistamistilaisuuteen

Analyytikoita ja median edustajia pyydetään ilmoittautumaan 18.2. klo 9.30 alkavaan julkistamistilaisuuteen sähköpostitse osoitteeseen heidi.rainesalo@pihlajalinna.fi tiistaihin 16.2.2016 mennessä.

Lisätiedot

Mikko Wirén, toimitusjohtaja, puhelin +358 50 3220 927 Virpi Holmqvist, talous- ja rahoitusjohtaja, puhelin +358 40 537 6133 Terhi Kivinen, viestintä-, markkinointi- ja sijoittajasuhdejohtaja, puhelin +358 40 848 4001

Jakelu

NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.pihlajalinna-konserni.fi

Tunnuslukujen laskentakaavat

	Tilikauden tulos	x 100
Oman pääoman tuotto,% (ROE)	Oma pääoma (keskiarvo)
	Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Sijoitetun pääoman tuotto,% (ROCE)	Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
Nettovelkaantumisaste (Gearing),%	Korolliset nettorahoitusvelat	x 100
	Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste,%	Oma pääoma	x 100
	Taseen loppusumma – saadut ennakot
Tulos / osake, euro (EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Oma pääoma / osake, euro	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Käyttökate (EBITA)	Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate -%	Käyttökate	x 100
	Liikevaihto
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen, rullaava 12 kuukautta	Korolliset nettovelat
	Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä (rullaava 12 kuukautta)
Rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita niin lääkärikeskuksissa ja terveysasemilla, hammasklinikoilla kuin sairaaloissakin eri puolilla Suomea. Yhtiö tuottaa Dextra-brändin alla toimivissa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa

lääkärivastaanotto- ja erikoissairaanhoidon palveluita mukaan lukien päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyshuollon ja suun terveydenhoidon palvelut. Pihlajalinna-brändin alla Yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuotantomalleja, joiden tarkoituksena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuottaa laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.